<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin.  Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

Nimesi:

Lausahdus:

157 Käyttäjää paikalla! 0.0061080455780029

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
ASK_1951_III | ASK_1951_IV_V | ASK_1951_I_II | HAK_1951 | Liite_1951_I_XII | PTK_1951_I | PTK_1951_II | 
1: VALTIOPÄIVÄT
2:            19 51
3: 
4:    LIITTEET
5:            I-XII
6: 
7: 
8: 
9: 
10:           Helsinki 1951
11:    VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12:                         1
13:                         1
14:                     1
15:                     1
16: 
17: 
18:                 1
19:                 1
20: 
21: 
22:             1
23:             1
24: 
25: 
26:         1
27:         1
28: 
29: 
30:     1
31:     1
32: 
33: 
34: 1
35: 1
36:            A.          Valtiopäiväin alussa jätetyt laki-, toivomus- ja
37:                                    rahaasia-aloitteet.
38: 
39:                                                SISÄLLYSLUETTELO
40: 
41:                                                       I. Perustuslakivaliokunta.
42:      Va.ltiopäiväjärjestystä,   edustajanvaa-                                                                                                             Siv.
43:      leja, läänien lukua, itsenäisyys- ja va-                                 10. Väyrynen ym., lak. al. N:o 10: Ehdo-
44:      punpäivää, korkeinta. oikeutta, vuokra-                                      tus laiksi vesivoimalähteiden ja voima-
45:         säännöstelyä ym. koskevia. laki- ja                                       laitosten sekä voimajohtojen omistusoi-
46:                 toivomusa.loitteita.                                              keuden siirrosta ja pakkolunastuksesta                                   24
47:                                                                        Siv.   11. Hietanen ym., lak. al. N:o 11: Ehdotus
48: 1. Haapaniemi ym., lak. al. N:o 1: Ehdo-                                          laiksi hintojen määräämisen perusteista
49:    tus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 5 § :n                                      ja hintojen valvonnasta . . . . . • . . . . . . • •                      34
50:    muuttamisesta • . . . . . . . . • . . . • • . . . . . . . •            7   12. Hietanen ym., lak. al. N:o 12: Ehdotus
51: 2. Tiitu ym., lak. al. N:o 2: Ehdotus laiksi                                      laiksi hinnantasausrahastosta annetun
52:    valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta . .                             9        lain muuttamisesta (Laus. Vv:lta) • . . •                                36
53:                                                                               13. {jsterholm m. fl., hemst. mot. N:o 1: An-
54: 3. {jhman, lagmot. N: o 3: Förslag tili lag
55:    om ändring av 44 ~ riksdagsordningen                                 10        gående avlåtande av proposition om så-
56:                                                                                   dan ändring av vallagen, att antalet av
57: 3. {jhman, lak. al. N:o 3: Ehdotus laiksi                                         partiernas riksdagsmandat skulle mot-
58:    valtiopäiväjärjestyksen 44 §: n muutta-                                        svara partiernas röststyrka i hela Jan-
59:    misesta • . . . • . . . • . • • . . . . . . . • . . . . . • • . •    11        det . . . . • • . . . . . • • . . • • . . . . . . • • • • . • . • • •    37
60: 4. Tiitu ym., lak. al. N:o 4: Ehdotuslaiksi                                   13. {jsterholm ym., toiv. al. N:o 1: Esityk-
61:    edustajanvaaleista annetun lain muutta-                                        sen antamisesta sellaisesta muutoksesta
62:    misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    12        vaalilakiin, että puolueiden edustajapaik-
63: 5. Hetemäki ym., lak. al. N:o 5: Ehdotus                                          kojen lukumäärä vastaisi puolueiden
64:    laiksi läänien luvusta . . . . . . . . • . . . . . . .               13        äänimäärää koko maassa . . . • . • . . . . . .                           39
65: 6. Jern m.fl., lagmot. N:o 6: Förslag tili                                    14. (Jsterholm m. fl., hemst. mot. N:o 2: An-
66:    lag om länens antal . . . . . . . . . . . . . . . . . .              15        gående förlängning av riksdagens man-
67: 6. Jern ym., lak. al. N:o 6: Ehdotus laiksi                                       datperiod • . . • . • • . • . . . . . . . . . . . . • • . . . .          41
68:    läänien luvusta .................. , . . .                           16    14. Osterholm ym., toiv. al. N:o 2: Eduskun-
69:                                                                                   nan vaalikauden pitentämisestä . . . . . . . .                           42
70: 7. Alanleo ym., lak. al. N:o 7: Ehdotus
71:                                                                               15. Borg-Sundman, toiv. al. N:o 3: Edusta-
72:    laiksi itsenäisyyspäivästä ja vapunpäi-
73:                                                                                   janvaalien toimittamiaajan muuttami-
74:    västä. ..............................                                17
75:                                                                                   sesta , .. . .. .. .. .. .......... ...... ...                           48
76: 8. Kähönen, lak. al. N:o 8: Ehdotus laiksi                                    16. {jsterholm m. fl., hemst. mot. N:o 4: An-
77:    korkei=asta oikeudesta annetun lain                                            gående ändring av tiden för riksdags-
78:    muuttamisesta • . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . •          21        mannaval • . . . . . . . . . . • . . . . . • • . . . . • . . •           44
79: 9. Järnefelt ym., lak. al. N:o 9: Ehdotus                                     16. Osterholm ym., toiv. al. N:o 4: Edusta-
80:    laiksi viran tai toimen haltijain oikeuk-                                      janvaalien toimittamiaajan muuttami-
81:    !dsta ja velvollisuuksista, kun virka tai                                      sesta . .. ..... .. ...... .... ...........                              46
82:    toimi lakkautetaan, annetun lain muut-                                     17. Järnefelt ym., toiv. al. N:o 5: Työmi-
83:    t~sesta .... .......................                                 22        nisteriön perustamisesta (Laus. Työv:lta)                                48
84: IV                                                                Sisällysluettelo 1951.
85: 
86: 
87:                                                                             Siv.                                                                            Siv.
88: 18. Ryömä ym., toiv. al. N:o 6: Toimenpi·                                           20. Lukkarinen ym., toiv. al. N:o 8: Huo-
89:     teistä rauhansopimusta tai hallitusmuo-                                             neenvuokrasäännöstelystä annetnn lain
90:     toa loukkaavien säännösten poistamiseksi                                            muuttamisesta siten, että häätöä ei voida
91:     lainsäädännöstämme . . . . . . . . . . . . . • . • •                     49         toimeenpanna uutta asuntoa osoitta-
92: 19. IloBenberg m. fl., hemst. mot. N:o 7: An·                                           matta . . . . . • . . . . . . . . . • . . • • . . . . . • • • • •    54
93:     gående avlåtande av proposition om                                              21. Stenberg ym., toiv. al. N:o 9: Huoneen·
94:      skydd för medborgarnas ras ooh natio·                                              vuokrien säännöstelyä koskevien sää·
95:     nalitet . • . • . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • • . .      50         dösten muuttamisesta • . . • . . . . • . . . . . . .                 55
96: 19. IloBenberg ym., toiv. al. N:o 7: Kansa-                                         22. Karjalainen, toiv. al. N:o 10: Toimenpi·
97:      laisten rodun ja kansallisuuden suo-                                               teistä Kainuun läänin perustamiseksi . .                             57
98:     jasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       52
99: 
100: 
101: 
102: 
103:                                                                  II. Lakivaliokunta.
104:          Rikoslakia, avioliittolakia, kirjanpito-                                                                                                           Siv.
105:          lakia, lainvoimaisen päätöksen purka-                                           saaneen päätöksen purkamista tarkoitta-
106:          mista, oikeudenkäyntikustannukSia ym..                                          van hakemuksen tekoajasta . . . • • • • • • •                        68
107:            koskevia laki- ja toivomusaloitteita.                                      6. Kalavainen ym., toiv. al. N:o 11: Toi-
108:                                                                             Siv.         menpiteistä oikeudenkäyntikustannus-
109:      1. Ryömä ym., lak. al. N:o 13: Ehdotus                                              ten vähentämiseksi . . . . . . . . . . . . . • . • •                 70
110:         laiksi rikoslain 16 luvun 24 §: n kumoa-                                      7. Kyttä ym., toiv. al. N:o 12: Ylioikeuk·
111:         misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . .     63         sien ja asianosaisten välisen postinkäy·
112:      2. Hakala, lak. al. N:o 14: Ehdotus laiksi                                          tön laajentamisesta • . • . . . . . . . . . . • . . . .              71
113:         avioliittolain 10 §: n muuttamisesta . . .                            64      8. Lappi-Seppälä, toiv. al. N:o 13: Toi-
114:      3. Heitto ym., lak. al. N:o 15: Ehdotus                                             menpiteistä rikollisten rangaistusten
115:         laiksi kirjanpitolain muuttamisesta . .                               65         koventamiseksi ja rankaisumenetelmien
116:      4. Kwusi'lten y1n., lak. al. N:o 16: Ehdotus                                        tarkistamiseksi . . . . . • . . . . . . . . . . . • . . •            72
117:         laiksi rauhan turvaamisesta . . . . . . . . .                         66      9. Tainio ym., toiv. al. N:o 14: Määräai-
118:      5. Niukkanen ym., lak. al. N:o 17: Ehdo-                                            kana maksamatta jätettyjen työpalk-
119:         tus laiksi maanhankintalain tai toisen                                           kojen saannin turvaamisesta . . . . . . . . .                        73
120:         korvauslain nojalla annetun lainvoima.n
121: 
122: 
123: 
124: 
125:                                                          IV. Valtiovarainvaliokunta.
126:           A. Verotusta, virkamiesten eläkkeitä                                                                                                              Sil'.
127:           ja. perhe-eläkeva.kuutusta, korva.uslakia,                                   4. Niulckanen ym., lak. al. N:o 21: Ehdo-
128:           yleisradiota, kansakoululaitoksen kus-                                          tus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
129:           tannuksia, talouselämän tukemista ym.                                           43 §: n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . • . • .               83
130:             koskevia laki- ja. toivomusaloitteita.                                     5. östenson m. fl., lagmot N:o 22: Förslag
131:                                                                                           till lag om ändring av 4 § lagen an-
132:                                                                              Siv.
133:                                                                                           gående omsättningsskatt . . . . . . . • . . . . •                   85
134:      1. Suominen ym., lak. al. N:o 18: Ehdotus                                         5. östenson m. fl., lagmot. N:o 22: Förslag
135:         laiksi tulo- ja omaisuusverolain l5 §: 11                                         laiksi liikevaihtoverolain 4 §: n muut·
136:         muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             79          tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     86
137:      2. Haapanen ym., lak. al. N:o 19: Ehdotus                                         6. Lappi-Seppälä ym., lak. al. N:o 23: Eh-
138:         laiksi tulo- ja omaisuusverolain J.9 §: n                                         dotus laiksi liikevaihtoverolain 4 § :n
139:         muuttamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             80          muuttamisesta • . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . .           87
140:      3. Mustonen ym., lak. al. N:o 20: Ehdotus                                         7. Aitio ym., lak. al. N:o 24: Ehdotus
141:         laiksi tulo- ja omaisuusverolain 28 ~:n                                           laiksi liikevaihtoverolain 4 §: n munt-
142:         muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • .              82         tamisesta • . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . • .     88
143:                                                              Sisällysluettelo 1951.                                                                     V
144: 
145:                                                                        Siv.                                                                             Siv.
146:  8. Korsbäck m. fl., lagmot. N:o 25: Förslag                                  23. Pakkanen ym., lak. al. N:o 40: Ehdotus
147:     till lag om ändring av 4 § lagen an·                                           laiksi valtioneuvoston oikeudesta luo-
148:     gående omsättningsskatt . . . . . . . . . . . .                     90         vuttaa yleisradiotoimintaa varten val·
149:  8. Korsbäck ym., lak. al. N:o 25: Ehdotus                                         tiolle hankittu omaisuus osakeyhtiölle
150:     laiksi liikevaihtoverolain 4 §: n muut·                                        annetun lain muuttamisesta . . . . . . . • • • 123
151:     tamisesta . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . .     91    24 . .A. Simonen ym., lak. al. N:o 41: Ehdo-
152:                                                                                    tus asuntotuotantolaiksi (Laus. Työv:-
153:  9. Hetemäki ym., lak. al. N:o 26: Ehdotus
154:     laiksi liikevaihtoverolain 4 ja 5 § : n                                        lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125
155:                                                                               25. Vennamo ym., lak. al. N:o 42: Ehdotus
156:     muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           92
157:                                                                                    laiksi perusluoton järjestämisestä teol-
158: 10. Vennamo ym., lak. al. N:o 27: Ehdotus
159:                                                                                    lista pientuotantoa varten . . . . . . . . . . . 132
160:     laiksi asutus- ja syrjäseuduilla sijait-
161:                                                                               26. Vennamo ym., lak. al. N:o 43: Ehdotus
162:     sevien tilojen veronhuojennuksista . . .                            94
163:                                                                                    laiksi varojen varaamisesta vähävarai-
164: 11. ..4. Simonen ym., lak. al. N:o 28: Ehdo-                                       silla myönnettäviä sähköistämislainoja
165:     tus laiksi asuinrakennusten tuotantoon                                         varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       135
166:     käytetyistä rakennustarvikkeista mak-                                     27. Rytkönen ym., lak. al. N:o 44: Ehdotus
167:     setun liikevaihtoveron palauttamisesta                              95         laiksi maaseudun vähävaraisten talouk-
168: 12. ..4. Simonen ym., lak. al. N:o 29: Ehdo·                                       sien siihköistyksen turvaamiseksi myön-
169:      tus laiksi ennakkoperintälain muutta·                                          nettävistä avustuksista ja lainoista . . . 137
170:      misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    97    28. Koivisto ym., lak. al. N:o 45: Ehdotus
171: 13. Lwkka ym., lak. al. N:o 30: Ehdotus                                            laiksi kansakoululaitoksen kustannuk-
172:      laiksi eräistä luovutuksista saadun voi-                                      sista annetun lain muuttamisesta (Laus.
173:      ton verovapaudesta annetun lain muut-                                          Siv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139
174:      tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •     99   29. Kulovaara ym., lak. al. N:o 46: Ehdotus
175: 14. Vennamo ym., lak. al. N:o 31: Ehdotus                                           laiksi kansakoululaitoksen kustannuk-
176:      laiksi kiinteän omaisuuden satunnaisen                                         sista annetun lain muuttamisesta (Laus.
177:      luovutuksen tuottaman voiton verotta-                                          Siv:lta) .... .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 141
178:      matta jättämisestä eräissä tapauksissa                            102    30. Friman ym., lak. al. N:o 47: Ehdotus
179: 15. ..4. Simonen ym., lak. al. N:o 32: Ehdo-                                        laiksi väliaikaisesta poikkeuksesta kan-
180:      tus laiksi upseerien, aliupseerien ja leu-                                     sakoululaitoksen kustannuksista annet-
181:      tomestarien oikeudesta eläkkeeseen . •                            104          tuun lakiin annetun lain kumoamisesta
182: 16. Innala ym., lak. al. N:o 33: Ehdotus                                             (Laus. Siv:lta) . .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 144
183:      laiksi valtion viran tai toimen haltijain                                31. Eskola ym., lak. al. N:o 109: Ehdotus
184:      perhe-eläkevakuutuksesta annetun lain                                          maaseudun asunto-olojen parantamista
185:      muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          107         koskevaksi           lainsäädännöksi                     (Laus.
186: 17. Järvinen ym., lak. al. N:o 34: Ehdotus                                          Työv:lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 146
187:       laiksi valtion viran tai toimen haltijain                                32. Kaitila ym., toiv. al. N:o 15: Toimen-
188:      perhe-eläkevakuutuksesta annetun lain                                          piteistä valtiontalouden tarkastuksen
189:      muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          110         tehostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152
190: 18. Vennamo ym., lak. al. N:o 35: Ehdotus                                      33. Innala ym., toiv. al. N:o 16: Tulo- ja
191:       laiksi toisen korvauslain 9 §: n muut-                                        omaisuusverolain veroluokittelun muut-
192:      tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      113         tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 153
193: 19. Junnila ym., lak. al. N:o 36: Ehdotus                                      34. Borg-Sundman ym., toiv. al. N:o 17:
194:       laiksi toisen korvauslain 22 §: n muut·                                       Tulo- ja omaisuusverolain veroluokitte-
195:       tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     115         lun muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 155
196:  20. Vennamo ym., lak. al. N:o 37: Ehdotus                                     35. Borg-Sundman ym., toiv. al. N:o 18:
197:       laiksi toisen korvauslain 27 §: n muut-                                       Eläkkeiden verovapaudesta tai -alen-
198:       tamisesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. ..                  117         nuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156
199:  21. Vennamo ym., lak. al. N:o 38: Ehdotus                                     36. Innala ym., toiv. al. N:o 19: Esityl{sen
200:       laiksi lisäkorvauksen myöntämisestä 13                                         antamisesta eläkkeensaajien veronhel-
201:       päivänä elokuuta 1942 annetun kor-                                             potuksista tulo- ja omaisuusverotuk-
202:       vauslain mukaan korvausta saaneille . .                           119         sessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 157
203:  22. Luukka, lak. al. N:o 39: Ehdotus laiksi                                   37. Kujala ym., toiv. al. N:o 20: Vähäva-
204:       korvauspidätysten                 vapauttamisesta                              raisten vanhusten eläke- ym. tulojen
205:       eräissä tapauksissa (Laus. Mtv:lta) . .                           120          verovapaudesta (Laus. Ltv:lta) . . . . . . 158
206: VI                                                             Sisällysluettelo 1951.
207: 
208:                                                                         Siv.                                                                              Siv.
209:  38. K·uittinen, toiv. al. N:o 21: Pientulois-                                 53. Torvi ym., toiv. al. N:o 36: Esityksen
210:      ten eläkkeensaajien vapauttamisesta                                           antamisesta liikevaihtoveron penm1·
211:      kunnan-       ja valtionveroista                     (Laus.                   sestä vain ylellisyystarvikkeista ja
212:      Ltv:lta) •............. , . . . . . . . . . . . • •                159        -palveluksista ............. , •.... , , ,                             174
213:  39. Borg-Sundman, toiv. al. N:o 22: Van-                                      54. Koivisto ym., toiv. al. N:o 37: Uuden
214:      hempiaan ja työkyvyttömiä omaisiaan                                           korvauksenhakuajan                       myöntämisestä
215:      elättävien verotuksen lieventämisestä                              160        eräille vuoden 1942 korvauslain mu-
216:  40. Nevalainen ym., toiv. al. N:o 23: Ansio-                                      kaan korvaukseen oikeutetuille , . . . . . .                           176
217:      työn ohella opiskelevien oikeudesta vä-                                   55. Tenhiälä ym., toiv. al. N:o 38: Säästäjiä
218:      hentää opiskelukustannukset verotetta-                                        kohdanneiden menetysten johdosta toi-
219:      vasta tulosta (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . .                      161        meentulomahdollisuutensa menettänei-
220:                                                                                    den henkilöiden toimeentulon turvaa-
221:  41. Hallberg ym., toiv. al. N:o 24: Opiskeli-
222:                                                                                    misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        171
223:      jain ansiotyöstä saamien tulojen vero-
224:                                                                                56. Innala ym., toiv. al. N:o 39: Työlainsää-
225:      vapaudesta (Laus. Ltv:lta) . . . . . . . . . .                     162
226:                                                                                    dännön säännöksiä vastaavan korvauk-
227:  4~. Rytinki ym., toiv. al. N:o 25: Oikeu-                                         sen suorittamisesta valtion viran ja
228:       desta kohtuullisen vähennyksen tekemi-                                       toimen haitijoille ylityöstä . . . . . . . . . .                       178
229:      seen vakinaisen asuinpaikan ulkopuo-                                      51. Borg-Sundman ym., toiv. al. N:o 40: Vi-
230:      lella suoritetuista               kausiluontoisista                           rantoimituksessa tapahtuneen väkival·
231:      töistä saaduista tuloista valtion- ja kun-                                    lanteon johdosta henkensä menettänei-
232:      nallisverotuksessa (Laus. Ltv:lta) , . • •                         163        den virkamiesten perheiden toimeentu-
233:  43. Ahmavaara ym., toiv. al. N:o 26: Vapau-                                       lon turvaamisesta , . . . . . . . . . . . . . . . . .                  179
234:      den menetyksestä myönnettyjen kor-                                        58. Rauste ym., toiv. al. N:o 41: Muutto-
235:      vausten verovapaudesta . . . . . . . . . . . . .                   164        kustannusten korvaamisesta valtion vi-
236:  44. Kulovaara ym., toiv. al. N:o 27: Vakuu-                                       ran tai toimen haitijoille . . . . . . . . . . . .                     ISO
237:      tusmaksun poistamisesta perhe-eläke-                                      59. Järnefelt ym., toiv. al. N:o 42: Kassa-
238:      vakuutuslaista .......... , . . . . . . . . . . .                  165        erehdysrahastojen käytäntöön ottami-
239:  45. Borg-Sundman, toiv. al. N:o 28: Perhe-                                        sesta valtion virastoissa ja laitoksissa                               181
240:      eläkevakuutuksen muuttamisesta vapaa-                                     60. Pohjala ym., toiv. al. N:o 43: Toimen-
241:      ehtoiseksi yksinäisten ja leskien osalta                           166        piteistä valtion tilapäisten vakinais-
242:  46. Seppälä ym., toiv. al. N:o 29: Perhe-                                         luontoisten viran- tai toimenhaltijain
243:      eläkevakuutuslain mukaisen eläkkeen                                           tointen vakinaistaruisaksi ...... , . . . . .                          182
244:      myöntämisestä ylimääräisen eläkkeen                                       61. Lindqvist ym., toiv. al. N:o 44: Esityk-
245:      saajalle • . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . .   161         sen antamisesta lisäkorvausten maksa-
246:  47. Jussila ym., toiv. al. N:o 30: Kalastus-                                      misesta rahanarvon alenemista vastaa·
247:       välineiden valmistuksessa tarvittavan                                        vassa maarassa talvisodan johdosta
248:      langan verotuksen lieventämisestä . . .                            168        menetyksiä kärsinoille •.. , . . . . . . . . . .                       183
249:  48. Lampinen ym., toiv.al. N:o 31: Sokerin                                    62. Lahtela ym., toiv. al. N:o 45: Sotatoimi·
250:      vapauttamisesta liikevaihtoverosta . . .                           169         alueilla yksityisten tilojen ja asutus-
251:  49. Suominen ym., toiv. al. N:o 32: Asunto-                                       tilojen maille puolustuslinjoja ja -lait-
252:      rakennustoimintaan käytettävien ra-                                           teita tehtäessä aiheutuneiden metsätu-
253:      kennustarvikkeiden                vapauttamisesta                             hojen ym. vahinkojen korvaamisesta . .                                 184
254:      liikevaihtoverosta . . . . . . . . . . . . . . . . . .             170    63. Huttunen ym., toiv. al. N:o 46: Kor-
255:  50. Tenhiälä ym., toiv. al. N:o 33: Asunto-                                       vauksen suorittamisesta välirauhan- ja
256:      rakennuksiin käytettävien tarvikkeiden                                         rauhansopimuksen johdosta vakinai-
257:      vapauttamisesta liikevaihtoverosta . .                             171         sesta palveluksesta vapautetuilla upsee·
258:  51. Hetemäki ym., toiv. al. N:o 34: Tehdas-                                       reille . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •   185
259:       valmisteisten puutalojen vapauttami-                                     64. Hallberg ym., toiv. al. N:o 47: Eräiden
260:      sesta osittain liikevaihtoverosta . . . . . •                      112        Suomen ja Neuvostoliiton uuden rajan
261:  52. Häppölä ym., toiv. al. N:o 35: Liike-                                          rajaseutuväestölle aiheuttamien tap-
262:       vaihtoveron poistamisesta maaseudun                                           pioiden korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . .                     186
263:       tiiliteollisuudelta ja niiltä maaseudun                                  65. Murto ym., toiv. al. N:o 48: Kuntien
264:      yrityksiltä, joilla on enintään kolme                                          vapauttamisesta työttömyystöistä ai·
265:      palkattua työntekijää . . . . . . . . . . . . . .                  173         heutuvista kustannuksista . . . . . . . . . . .                       181
266:                                                                  Sisällysluettelo 1951.                                                                     VII
267: 
268:                                                                            Siv.                                                                             Siv.
269: 66. Soininen ym., toiv. al. N:o 49: Erityi-                                       77. Raunio ym., rah. al, N:o 6: Määrärahan
270:      sen rahaston perustamisesta maalais-                                             osoittamisesta erään Helsingin yleisen
271:      kunnille luotonantoa varten . . . . . . . . . .                       188        sairaalan koneenhoitajan viran siirtä-
272: 67. Nikkola ym., toiv. al. N:o 50: Valtion                                            miseksi ylempään palkkausluokkaan . .                                 208
273:      takuun myöntämisestä käsi- ja pien-                                          78. Luostarinen ym., rah. al. N:o 6: Määrä-
274:      teollisuuden tukemiseksi . . . . . . . . . . . •                      190        rahan osoittamisesta kahden uuden apu-
275: 68. Vilhula ym., toiv. al. N:o 51: Toimenpi-                                          laislääkärin toimen perustamista var-
276:      teistä polttoturpeen tuotannon laajen-                                           ten Helsingin yleisen sairaalan VI osas-
277:      tamiseksi ja sen käytön tehostamiseksi                                191        tolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   209
278: 69. Kosola ym., toiv. al. N:o 52: Toimenpi-
279:                                                                                   79. Salmela-Järvinen ym., rah. al. N:o 7:
280:      teistä polttoturvetuotannon edistämi-
281:                                                                                       Määrärahan osoittamisesta neljän apu-
282:      seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   193
283:                                                                                       laislääkärin palkkaamiseksi Helsingin
284: 70. Saalasti ym., toiv. al. N:o 53: Valtiolai-
285:                                                                                       yleisen sairaalan korvaklinikalla ... ,                               210
286:      nan hankkimisesta Pohjois-Suomen ta-
287:      louselämän kehittämistä varten . . . . . .                            194    80. Salmela-Järvinen ym., rah. al. N:o 8:
288: 71. Häikiö ym., toiv. al. N:o 54: Puunjalos-                                          Määrärahan osoittamisesta huoltohoi-
289:      tusteollisuuden kehittämisestä Oulun-                                            tajan palkkaamiseksi Helsingin yleisen
290:      jokilaaksossa . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • •         192        eairaalan korvaklinikalla •....... , . . .                            211
291: 72 . ..Ii. Wirtanen m. fl., hemst. mot. N:o 55:                                   81. Hakala, rah. al. N:o 9: Määrärahan
292:      Angående frigörande av de statsägda                                              osoittamisesta silmäosaston lääkärin vi-
293:      områdena i Helsingfors stads skär-                                               ran perustamiseksi Tampereen yleiseen
294:      gärdszon för stadens sociala och all-                                            sairaalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . .        212
295:      männyttiga behov . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  196    82. Huttunen ym., rah. al. N:o 10: Määrä·
296: 72. ..Ii. Wirtanen ym., toiv. al. N:o 55: Val-                                        rahan osoittamisesta avustuksiksi ja
297:      tion Helsingin kaupungin saaristovyö-                                            !ainoiksi Kaatumatautisten Hoitoyhdis-
298:      hykkeellä omistamien alueiden luovut-                                            tys r. y:lle Vaajasalon-Kortejoen hoi-
299:      tamisesta kaupungin sosiaalisiin ja                                              tolaitosten laajennus- ja peruskorjaus-
300:      yleishyödyllisiin tarpeisiin . . . . . . . . . . .                    198        töitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • .          213
301:                                                                                   83. ..Ii lanko ym., rah. al. N: o 11: Määrära-
302:                                                                                       han osoittamisesta Mäntän kuntainlii-
303:        B. Rahaasia.-aloitteita, jotka tarkoitta-
304:                                                                                       ton sairaalan loppuunrakentamista var-
305:        vat määrärahojen osoittamista uusien
306:                                                                                       ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . .   215
307:        virkamiesten palkkauksiin, sairaala- ja
308:                                                                                   84. Luukka ym., rah. al. N:o 12: Määrära-
309:        koulurakennuksiin, maatalouden, kalas-
310:                                                                                       han osoittamisesta Reumasäätiön sai-
311:        tuksen ja eri järjestöjen tukemiseen,
312:                                                                                       raalan kunnossapito- ja käyttökustan-
313:        maanparannuksiin, kulkulaitoksiin ym.
314:                                                                                       nuksien korvaamista varten . . . . . . . . .                          216
315: 73. Salminen, rah. al. N:o 1: Määrärahan                                          85. JT. Simonen ym., rah. al. N:o 13: Määrä-
316:     osoittamiseksi ylitarkastajan palkkaa-                                            rahan osoittamisesta tutkimuksen suo-
317:     miseksi valtiontilintarkastajain kans-                                            rittamiseksi raumasairauksien levinnei-
318:     liaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 203           syydestä ja laadusta .. .. .. .. .. .. . .. .                         211
319: 74. Salminen ym., rah. al. N:o 2: Määrära-                                        86. Pohjala ym., rah. al. N:o 14: Määrära-
320:     han osoittamisesta avustukseksi Poh-                                               han osoittamisesta saarnaajien palk-
321:     joismaiden hallinnollisen liiton Suomen                                           kaamiseksi valtion sairaaloihin . . . . . .                           219
322:     osasto r. y:lle kymmenennen pohjois-                                          87. Saariaho ym., rah. al. N:o 15: Määrära-
323:     maiden hallinnollisen yleiskokouksen                                               han osoittamisesta eräiden virkojen pe-
324:     järjestämiseksi Helsingissä . . . . . . . . . . 204                               rustamiseksi sisäasiainministeriön väes-
325: 75. Kannisto ym., rah. al. N:o 3: Määrä-                                              tönsuojeluasiainosastoon . . . . . . . . . . . . .                    220
326:     rahan osoittamisesta kihlakunnantuo-                                          88. Järnefelt ym., rah. al. N:o 16: Määrä-
327:     marien päätoimisten tuomarinapulais-                                               rahan osoittamisesta virkamiesten palk-
328:     ten paikkaamista varten ...... , . . . . . 205                                     kaus- ja eläkeasiainosaston perustami-
329: 76. Hakkila ym., rah. al. N:o 4: Määrära-                                             seksi valtiovarainministeriöön . . • . . . . .                        221
330:     han osoittamisesta valtion sairaaloissa                                       89. Kaitila ym., rah. al. N:o 17: Määrä-
331:     palvelevain apulaislääkärien ja ama-                                               rahan osoittamisesta liikeyrityslasken-
332:     nuenssien palkkausten korottamiseksi 206                                           taa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . .        223
333: VIII                                                            Sisällysluettelo 1951.
334: 
335:                                                                           Siv.                                                                                Siv.
336:  90. Malkamäki ym., rah. al. N:o 18: Koro·                                            nimisen oppilaitoksen ottamiseksi valtion
337:      tetun määrärahan osoittamisesta yli-                                             haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       239
338:      määräisten tointen perustamiseen vero-                                      103. A. Simonen ym., rah. al. N:o 31: Mää-
339:      jen maksuunpanoa ja kantoa varten . .                                225         rärahan osoittamisesta Tampereelle pe-
340:  91. Tiekso-Isaksson ym., rah. ai. N:o 19: Ko-                                        rustettavaa väliaikaista opettajakorkea-
341:      rotetun määrärahan osoittamisesta ase-                                           koulua varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               240
342:      velvollisten päivärahan korottamista                                        104. Koivisto ym., rah. al. N:o 32: Määrä-
343:      varten . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     226         rahan osoittamisesta väliaikaisen opetta-
344:  92. Hakala ym., rah. al. N:o 20: Määrära-                                            jakorkeakoulun perustamiseksi Rovanie-
345:      han osoittamisesta kuuromykkäin mat-                                             men kauppalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  242
346:      kapapin palkkausta varten . . . . . . . . . .                        227    105. Hamara ym., rah. al. N:o 33: Määrä-
347:                                                                                       rahan osoittamisesta rakennusavustuk-
348:  93. Salminen, rah. al. N: o 21: Määrärahan
349:                                                                                       seksi ja -lainaksi Helsingin käsityön-
350:      osoittamisesta avustukseksi Suomen
351:                                                                                       opettajaopistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • .             244
352:      Kirkon Seurakuntatyön Keskusliitolle
353:                                                                                  106. Koivisto rah. al. N:o 34: Määrärahan
354:      suomalaisten naisten keskuudessa Tuk-
355:                                                                                       osoittamisesta asuntolanhoitajien valmis-
356:      holmassa tehtävää sosiaalista työtä
357:                                                                                       tamista varten Kemijärven seminaarissa                                  245
358:      varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     228
359:                                                                                  107. Rauste ym., rah. al. N:o 35: Määrära-
360:  94. Kilpeläinen ym., rah. al. N:o 22: Määrä-                                         han osoittamisesta Itä-Suomen seminaa-
361:      rahan osoittamisesta Helsingin yliopis-                                          rin opetustyön aloittamista varten .Joen-
362:      ton kirjastolle sanomalehtihakemisto-                                            suussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      246
363:      työn aloittamista varten . . . . . . . . . . . .                     229    108. Malkamäki ym., rah. al. N:o 36: Mää-
364:  95. E. Kilpi ym., rah. al. N:o 23: Määrära-                                          rärahan osoittamisesta kunnallisten kes-
365:      han osoittamisesta Helsingin yliopis-                                            kikoulujen perustamista varten                                          247
366:      ton laitoksissa opiskelevilta kannetta-                                     109. Ryhtä ym., rah. al. N:o 37: Määrära-
367:      vien laitosmaksujen poistamiseksi . . . .                            230         han osoittamisesta kunnallisen keskikou-
368:  96. Niemi ym., rah. al. N:o 24: Määrära-                                             lun perustamiseksi Taivalkoskelie                                       248
369:      han osoittamisesta työväenopistoasiain                                      110. Tauriainen, rah. al. N:o 38: Määrära-
370:      kouluneuvoksen viran perustamiseksi                                              han osoittamisesta kuunailisen kokeilu-
371:      kouluhallitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              231         keskikoulun perustamiseksi Hyrynsalmen
372:  97. iJsterholm ym., rah. al. N:o 25: Määrä-                                          kuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         249
373:       rahan osoittamisesta valtion oppikou-                                      111. Soininen ym., rah. al. N:o 39: Määrä-
374:      lujen rehtorien palkkauksen parantami-                                           rahan osoittamisesta kokeilukeskikoulun
375:       seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   232         perustamiseksi Kaavin kunnan kirkon-
376:  98. Torvi ym., rah. al. N:o 26: Määrärahan                                           kylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        250
377:       osoittamisesta avustukseksi Oulussa                                        112. Malkamäki ym., rah. al. N:o 40: M'åii-
378:       olevan Tuiran yhteiskoulun rakennus-                                            rärahan osoittamisesta kurssien ja opin-
379:      hankkeen toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . .                     233         topäivien järjestämiseksi kansakoulun-
380:  99. Kähönen ym., rah. al. N:o 27: Määrä-                                             opettajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         251
381:      rahan osoittamisesta avustukseksi Kar-                                      113. Hiilelä ym., rah. al. N:o 41: Määrära-
382:       jaan suomalaisen yhteiskoulun raken-                                            han osoittamisesta näkökuulokursseja ja
383:       tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          234         näkökuulo-opettajan paikkaamista var-
384: 100. Lahtela ym., rah. al. N:o 28: Määrära-                                           ten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   252
385:       han osoittamisesta Kemijärven keski-                                       114. Ryhtä ym., rah. al. N:o 42: Määrärahan
386:       koulun koulurakennuksen laajennustöitä                                          osoittamisesta avustukseksi Kuusamon
387:      varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   236         kansanopiston opistorakennuksen raken-
388: 101. Salminen ym., rah. al. N:o 29: Määrä-                                            tamista varten . .. .. . .. .. .. .. . .. . .. ..                       254
389:       rahan osoittamisesta rakennusavustuk-                                      115. Kilpeläinen ym., rah. al. N:o 43: Mää-
390:       siksi yksityisille oppikouluille . . . . . . . . .                   237        rärahan osoittamisesta muinaistieteelli-
391: 102. (Jsterholm m. fl., fin. mot. N:o 30: An-                                         selle toimikunnalle piirustuskilpailun jär-
392:       gående anvisande av anslag för Lovisa                                            jestämiseksi kansallismuseon lisäraken-
393:       gymnasiums övertagande av staten . . . .                             238        nusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            255
394: 102. iJsterholm ym., rah. al. N:o 30: Määrä-                                     116. Kulovaara ym., rah. al. N:o 44: Mää-
395:       rahan osoittamisesta Lovisa gymnasium                                            rärahan osoittamisesta sisätautiopin toi-
396:                                                                Sisällysluettelo 1951.                                                                        IX
397: 
398:                                                                         Siv.                                                                                Siv
399:      sen apulaisylilääkärin palkkaamiseksi                                     130. Väänänen ym., rah. al. N:o 58: Määrä-
400:      Turun yliopistoon • . . . . . . . . . . . . . . . . . .            257         rahan osoittamisesta kodinhoitajakoulu-
401: 117. V. Kaasalainen ym., rah. al. N:o 45:                                           jen palkkojen järjestelyä varten . . . . • .                            273:
402:      Määrärahan osoittamisesta Suomalaisen                                     131. Hamara ym., rah. al. N:o 59: Määrä-
403:      Kirjallisuuden Seuran toiminnan tuke-                                          rahan osoittamisesta Inarin kotitalous-
404:      miseksi . . ................ - . . . . . . . . . .                 258         koulun ottamiseksi valtion haltuun . . . .                              274
405:                                                                                132. Rytinki ym., rah. al. N:o 60: Määrä-
406: 118. Järnefelt ym., rah. al. N:o 46: Määrä-
407:                                                                                     rahan osoittamisesta Koillis-Pohjamnaan
408:      rahan osoittamisesta avustukseksi Suo-
409:                                                                                     maamieskoulua varten . . . . . . . . . . . . . . . .                    27&
410:      men Ylioppilaskuntien Liitolle amma-
411:                                                                                133. Saalasti ym., rah. al. N:o 61: Määrära-
412:      tinvalintaa helpottavien ohjaus- ja tie-
413:                                                                                     han osoittamisesta Kälviän kiinteän nais-
414:      doituskurssien järjestämiseksi koulunuo-
415:                                                                                     kotiteollisuuskoulun toiminnan alkamista
416:      risolle, joka aikoo jatkaa opintojaan
417:                                                                                     varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      276
418:      korkeakouluissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          261
419:                                                                                134. Sävelä yrn.., rah. al. N:o 62: Määrärahan
420: 119. Karvonen ym., rah. al. N:o 47: Määrä-                                          osoittamisesta             avustukseksi                Paimion
421:      rahan osoittamisesta Suomessa vuonna                                           maatalouskerhoneuvojaopiston velkain
422:      1952 järjestettävien shakin kansainkiso-                                       korkojen maksamista varten . . . . . . . . . .                          277
423:      jen tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        262
424:                                                                                135. Kosola ym., rah. al. N:o 63: Määrära-
425: 120. Lehtonen ym., rah. al. N:o 48: Määrä-                                          han osoittamisesta Ylistaron pitäjässä
426:      rahan osoittamisesta tuomarinvirkaa var-                                       sijaitsevalle Ruuskalan tilalle perustetta-
427:      ten säädetyt opinnäytteet suorittaneille,                                      van puutarha- ja pienviljelijäkoulun
428:      päätoimenaan tuomiokunnan arkistossa                                           palkkauksiin ja ylläpitokustannuksiin • .                               27S
429:      työskenteleville           kihlakunnantuomarin                            136. Rantamaa ym., rah. al. N:o 64: Määrä-
430:      a pulaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   263         rahan osoittamisesta erään tilan ostami-
431: 121. Henriksson yrn., rah. al. N:o 49: Koro-                                        seksi Mikkelin läänin maanviljelysseu-
432:      tetun määrärahan osoittamisesta avus-                                          ralta Itä-Suursavon maamieskoulua var-
433:      tukseksi Pohjola-Norden yhdistykselle . .                          264         ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     27!}
434: 122. Nevalainen ym., rah. al. N:o 50: Mää-                                     137. Heikura yrn.., rah. al. N:o 65: Määrära-
435:      rärahan osoittamisesta Suomen Rauhan-                                          han osoittamisesta Porin talouskoulun
436:      puolustajat r. y:n toiminnan tukemiseksi                           265         toiminnan tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . .                     28(}
437:                                                                                138. Ostenson m. fl., fin. mot. N:o 66: An-
438: 123. Hakkila ym., rah. al. N:o 51: Määrä-
439:                                                                                     gående anvisande av förhöjt anslag för
440:      rahan osoittamisesta Helsinkiin pysty-
441:                                                                                     avlönande av lärarinnorna vid Åbo
442:      tettävää runoilija Eino Leinon muisto-
443:                                                                                     hemslöjds- och handarbetslärarinne-
444:      patsasta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          266
445:                                                                                     instituts        hemslöjdslärarinneavdelning                            282"
446: 124. E. Kilpi ym., rah. al. N:o 52: Määrä-
447:                                                                                138. Ostenson ym., rah. al. N:o 66: Määrä-
448:      rahan osoittamisesta avustukseksi Kale-                                        rahan       osoittamisesta                 opettajattarien
449:      valaseuralie Sammattiin pystytettävää                                          palkkaamiseen Åbo hemslöjds- och hand-
450:      Elias Lönnrotin muistopatsasta varten . .                          267
451:                                                                                     arbetslärarinneinstitut nimisen opiston
452: 125. Honkala yrn., 1·ah. al. N:o 53: Määrä-                                         käsityönopettajatarosastoon . . . . . . . . . . .                       284
453:      rahan osoittamisesta Sibelius-viikon jär-                                 139. Kulovaara ym., rah. al. N:o 67: Määrä-
454:      jestämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          268         rahan osoittamisesta opettaja-asuntolan
455: 126. Turkka ym., rah. al. N:o 5J.· Määrära-                                         rakentamiseksi Paimion maatalouskerho-
456:       han osoittamisesta Oulun kesäyliopiston                                       opistoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • .        28&
457:       avustusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          269    140. Kulovaara yrn.., rah. al. N:o 68: Määrä-
458: 127 • .Ahmavaara ym., rah. al. N:o 55: Mää-                                         rahan osoittamisesta sikalan rakentami-
459:       rärahan osoittamisesta avustukseksi Poh-                                      seksi Paimion maatalouskerho-opistolle                                  287
460:       jois-Pohjanmaan museolle . . . . . . . . . . . .                  270    141. Malkamäki ym., rah. al. N:o 69: Määrä-
461: 128. Baariaho ym., rah. al. N:o 56: Määrä-                                          rahan        osoittamisesta                  Etelä-Hämeen
462:       rahan osoittamisesta askartelutoiminnan                                       emäntäkoulun rakentamista varten . . . .                                28S
463:       kehittämiseen ja tukemiseen . . . . . . . . . .                   271    142. Heikura ym., rah. al. N:o 70: Määrära-
464: 129. Friman ym., rah. al. N:o 57: Määrä-                                            han osoittamisesta rakennusten aikaan-
465:       rahan osoittamisesta maamnittauskontto-                                       saamiseksi Siikaisten pienviljelijäkou-
466:       rin perustamista varten Lapin lääniin . .                         272         lulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   289
467: X                                                                Sisällysluettelo 1951.
468: 
469:                                                                            Siv.                                                                              Siv.
470: 143. Hallsten m. fl., fin. mot. N:o 71: An·                                       154. Jussila ym., rah. al. N:o 82: Määrära·
471:      gående anvisande av anslag till under-                                            han osoittamisesta Lounais-Suomen kas·
472:      stöd åt Garantiföreningen för Åbolands                                            vinviljelyskoeaseman perustamista var·
473:      lantmannaskola för ett nyuppfört skol·                                            ten . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 306
474:      hus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   291    155. Seppi ym., rah. al. N:o 83: Määrära·
475: 143. Hallsten ym., rah. al. N:o 71: Määrä-                                             han osoittamisesta maanparannusainei·
476:      rahan osoittamisesta avustukseksi Abo·                                            den ajoja varten . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . 307
477:      lands Lantmannaskola nimisen koulun                                          156. Hei1cura ym., rah. al. N:o 84: Määrä·
478:      kannatusyhdistykselle koulun rakenta·                                             rahan osoittamisesta maanparannusavus·
479:      misesta aiheutuneisiin kustannuksiin                                  292         tuksiin       maanhankintalain perusteella
480: 144. Saalasti ym., rah. al. N:o 72: Määrä·                                             maata saaneille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308
481:      rahan osoittamisesta Ylivieskaan sijoi·                                      157. Hautala ym., rah. al. N:o 85: Korote-
482:      tettavan maamiesopiston perustamiskus·                                            tun määrärahan osoittamisesta Keski- ja
483:      tannuksia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              293         Pohjois· Pohjanmaan peruakuivatussuun·
484: 145. Lampinen ym., rah. al. N:o 73: Määrä·                                             nitelmaan kuuluvien töiden suorittamista
485:      rahan osoittamisesta pienviljelijäkurssi·                                         varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 309
486:      toimintaa varten tarpeellisiin rakennus·                                     158. Saalasti ym., rah. al. N:o 86: Määrära·
487:      ten uudistus-, laajennus· ja korjaustöi·                                          han osoittamisesta Keski· ja Pohjois·
488:      hin Uudenmaan maamieskoululla . . . . . •                             294         Pohjanmaan peruakuivatussuunnitelman
489: 146. Kullberg m. fl., fin. mot. N:o 74: An·                                            toteuttamista varten • . . . . • . . . . . • . . • . . 310
490:      gående anvisande av anslag för upp·                                          159. Häikiö ym., rah. al. N:o 87: Korotetun
491:      förande av ett skolhus för överby skola                                           määrärahan osoittamisesta Keski· ja
492:      för landsbygdens yrken ..............                                 296         Pohjois-Pohjanmaan peruskuivatussuun·
493: 146. Kullberg ym., rah. al. N:o 74: Määrä·                                             nitelman toteuttamista varten . . . . . . . . 311
494:      rahan osoittamisesta koulurakennuksen                                        160. Koskinen ym., rah. al. N:o 88: Määrä·
495:      rakentamiseksi överby skola för lands·                                            rahan osoittamisesta avustuksiksi ja lai·
496:      bygdens yrken nimiselle koululle . . . • . .                          297         noiksi pienviljelijöille kiviperäisten pel·
497: 147. Lahtela ym., rah. al. N:o 75: Määrä·                                              tojen raivaamista varten . . . . . . . . . . . • 312
498:      rahan osoittamisesta Kemijärven emän-                                        161. Soininen ym., rah. al. N:o 89: Määrä·
499:      täkoululle kouluhuoneiden rakennustöitä                                           rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
500:      ja peltoalan lisäämistä varten . . . . . . . .                        298         noiksi kiviperäisten peltojen raivaamista
501: 148. Ikonen ym., rah. al. N:o 76: Määrära·                                             varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 313
502:      han osoittamisesta Nurmeksen maanvil·                                        162. Nykänen ym., rah. al. N:o 90: Määrä·
503:       jelyskoulun karjarakennuksen rakenta·                                            rahan osoittamisesta lainojen ja avus·
504:      mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . .          299         tusten myöntämiseksi kivisten peltojen
505: 149. Rankila ym., rah. al. N:o 77: Määrä-                                              raivaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 314
506:      rahan osoittamisesta avustukseksi Lappa-                                     163. Rantamaa ym., rah. al. N:o 91: Määrä-
507:      järven mieskotiteollisuuskoulun raken·                                             rahan osoittamisesta avustuksiksi ja lai·
508:      tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            300         noiksi kiviperäisten viljelysmaiden rai·
509: 150. Sarjala ym., rah. al. N:o 78: Määrära·                                            vaaroista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 315
510:      han osoittamisesta avustukseksi ja lai·                                      164. K. EsTeola ym., rah. al. N:o 92: Määrä·
511:      naksi Mikkelin läänin naiskotiteollisuus·                                         rahan osoittamisesta avustuksiksi ja lai·
512:      koululle oman kiinteistön hankkimista                                             noiksi salaojituksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . 317
513:      varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    301    165. Riihimäki ym., rah. al. N:o 93: Määrä·
514: 151. Hautala ym., rah. al. N:o 79: Määrära·                                             rahan osoittamisesta avustuksiksi pien·
515:      han osoittamisesta avustukseksi Kalajo·                                            viljelijöille lasku· ja viemäriojien kaiva·
516:      kilaakson maatalouskoululle . . . . . . . . . .                       302         misesta johtuvien kustannusten peittämi·
517: 152. Muikku ym., rah. al. N:o 80: Korote·                                              seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 318
518:      tun määrärahan osoittamisesta maata·                                         166. Kähönen ym., rah. al. N:o 94: Korote·
519:      louskoneiden tutkimuslaitokselle • . . . . •                          303          tun määrärahan osoittamisesta Etelä·
520: 15& Muikku ym., rah. al. N:o 81: Määrära·                                              Suomen kalastusvakuutusyhdistyksen avus·
521:      han osoittamisesta maanviljelystalouden                                           tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 319
522:       tutkimuslaitoksen toimistotilojen raken·                                    167. Haapaniemi ym., rah. al. N:o 95: Mää·
523:      tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            305          rärahan osoittamisesta avustuksiksi ka·
524:                                                          Sisällysluettelo 1951.                                                                         XI
525: 
526:                                                                   Siv.                                                                                 Siv.
527:       lan jäädytys· ja jäähdytyslaitosten käyn-                               säiliöiden rakentamista varten pienti·
528:       tiinsaattamista varten . . . . . . . . . . . . . . .        320         loilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     336
529: 168. Rosenberg m. fl., fin. mot. N:o 96: An-                             180. Prunnila ym., rah. al. N:o 108: Koro·
530:       gående anvisande av anslag till under·                                  tetun määrärahan osoittamisesta avus·
531:       stöd åt yrkesfiskare, vilkas båtar eller                                tuksiksi vesijohtolaitteiden rakentami·
532:       storbragder genom natur· eller annan                                    seen maaseudulla • . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 337
533:       katastrof gått förlorade . . . . . . . . . . . . . .        321    181. Väänänen ym., rah. al. N:o 109: Koro·
534:                                                                               tetun määrärahan osoittamisesta avus·
535: 168. Rosenberg ym., rah. al. N:o 96: Mää-
536:                                                                               tuksiksi ja !ainoiksi vesi- ja viemärijoh·
537:       rärahan osoittamisesta avustuksiksi luon·
538:                                                                               tolaitteiden rakentamiseksi maaseudulle                                  338
539:       nonvoimien tai muun sellaisen syyn ta-
540:                                                                          182. A. Kinnunen ym., rah. al. N:o 110: Ko·
541:       kia veneensä tai pyydyksensä menettä-
542:                                                                               rotetun määrärahan osoittamisesta väki·
543:       neille ammattikalastajille . . . . . . . . . . . .          322
544:                                                                               lannoitteiden hintojen alentamiseen . . . .                              339
545: 169. Rosenberg m. fl., fin. mot. N:o 97: An-                             183. Riihimäki ym., rah. al. N:o 111: Mää·
546:       gående anvisande av anslag tili under-                                  rärahan osoittamisesta pienviljelijäin
547:       stöd och lån åt yrkesfiskare för anskaff.                               Iantaloiden rakentamista varten . . . . . .                              340
548:       ning av fiskredskap . . . . . . . . . . . . . . . . . .     323    184. Järnefelt ym., rah. al. N:o 112: Määrä·
549: 169. Rosenberg ym., rah. al. N:o 97: Määrä-                                   rahan osoittamisesta asutustarkastajain
550:       rahan osoittamisesta avustuksiksi ja lai·                               kanslia-apurahan korottamiseksi                                          341
551:       noiksi ammattikalastajille kalastusväli·                           185. Rytinki ym., rah. al. N:o 113: Koro·
552:       neitten hankkimista varten . . . . . . . . . . . .          324         tetun määrärahan osoittamisesta vanho·
553: 170. Lampinen ym., rah. al. N: o 98: Mää-                                      jen asutustilojen rappiolla olevien vie·
554:        rärahan osoittamisesta avustukseksi ja                                 märiojaverkostojen kunnostamiseksi . . . .                               ~42
555:       lainaksi Kotieläinhoitajain Liitolle . . . •                325    186. Heikura ym., rah. al. N:o 114: Korote·
556: 171. Bävelä ym., rah. al. N:o 99: Määrä-                                      tun määrärahan osoittamisesta avustuk-
557:        rahan osoittamisesta Puutarhaneuvonnan                                  siksi maaseudun asunto-olojen paranta-
558:        yhteistoimikunnan työtä varten                             326         miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         343
559: 172. Ryhtä ym., rah. al. N:o 100: Korotetun                              187. Rapio ym., rah. al. N:o 115: Korote·
560:       määrärahan osoittamisesta avustukseksi                                  tun määrärahan osoittamisesta avustuk·
561:        Suomen suoviljelysyhdistykselle                            327          siksi maaseudun asunto-olojen paranta·
562: 173. E. Nurminen ym., rah. al. N:o 101:                                       miseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . .       344
563:        Määrärahan osoittamisesta kotitalouden                            188. Luukka, rah. al. N: o 116: Korotetun
564:        rationalisoimistyötä varten . . . . . . . . . . . .        328         määrärahan osoittamisesta maanhankin ·
565: 174. Lampinen ym., rah. al. N:o 102: Koro-                                     talain mukaisiin kuivatus- ja tientekotöi·
566:        tetun määrärahan osoittamisesta laidun·                                hin .................................                                    345
567:        talouden kehittämiseksi . . . . . . . . . . . . . .        330    189. Häikiö ym., rah. al. N:o 117: Määrära·
568: 175. V. Simonen ym., rah. al. N:o 103: Ko-                                    han osoittamisesta Taivalkosken Jurmun·
569:        rotetun määrärahan osoittamisesta koti-                                 kylässä sijaitsevan Raatopuron ja Aitto·
570:        teollisuuden edistämiseksi . . . . . . . . . . . .         331          ojan suoalueen kuivattamiseksi . . . . . . . •                          346
571: 176. Kalliokoski ym., rah. ai. N:o 104: Mää-                             190. Friman ym., rah. al. N:o 118: Korote-
572:        rärahan osoittamisesta konekonsulent·                                   tun määrärahan osoittamisesta Pohjois·
573:        tien palkkaamiseksi maanviljelysseuroille                               Suomen soiden raivaamiseen . . . . . . . .                              347
574:        ja Svenska Lantbrukssällskapens i Fin-                            191. Tiekso-Isaksson ym., rah. al. N:o 119:
575:        land förbund nimiselle liitolle . . . . . • . .            332          Määrärahan osoittamisesta Akkunusjoki·
576: 177. A. Kinnunen ym., rah. al. N:o 105: Ko-                                    varren-Koivun tien kunnostamista var·
577:        rotetun määrärahan osoittamisesta avus-                                 ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   348
578:        tuksiksi maatalouskoneiden hankkimi-                              192. Tiekso-Isaksson ym., rah. al. N:o 120:
579:        seksi pienviljelijäväestölle . . . . . . . . • . . .       334          Korotetun määrärahan osoittamisesta
580:  178. Rytinki ym., rah. al. N:o 106: Korote-                                   asutusteiden kuntoonpano- ja kunnossa·
581:        tun määrärahan osoittamisesta avustuk·                                  pitokustannuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . • •               349
582:        siksi maatalouskoneiden hankkimiseksi                             193. Vennamo ym., rah. al. N:o 121: Määrä·
583:        pienviljelijäväestölle • . . . . . . . . . . . . . . . .   335          rahan osoittamisesta heinän hankkimista
584: 179. Beppi ym., rah. al. N:o 107: Korotetun                                    varten maanhankintalainsäädännön mu-
585:        määrärahan osoittamisesta AIV-rehu-                                     kaan maata saaneille . . . . . . . . . . . . . . . .                    350
586: XII                                                         Sisällysluettelo 1951.
587: 
588:                                                                     Siv.                                                                              Siv.
589: 194. Eyhtä yrn., rah. al. N:o 122: Määrära-                                209. Seppi ym., rah. al. N:o 137: Korotetun
590:      han osoittamisesta Koillis-Suomen met-                                     määrärahan osoittamisesta kyläteiden
591:      sänhoitolautakunnan perustamista varten                        351         avustukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         369
592: 195. Eönkkö yrn., rah. al. N:o 123: Määrä-                                 210. N. Nurminen ym., rah. al. N:o 138:
593:      rahan osoittamisesta karjan luomiataudin                                   Määrärahan osoittamisesta Särkikylän-
594:      ehkäisemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   353         Pitkäsalon kylätien kuntoon saattami-
595: 196. Koivisto ym., rah. al. N:o 124: Määrä-                                     seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . .   370
596:      rahan osoittamisesta avustukseksi Palis-                              211. Joukanen ym., rah. al. N:o 139: Koro-
597:      kuntien Yhdistykselle kurmutoukkien hä-                                    tetun määrärahan osoittamisesta Suomen
598:      vittämiseksi porokarjoista . . . . . . . . . . . .             354         Tieyhdistys - Vägföreningen i Finland
599:                                                                                 r.y:n toiminnan tukemiseen . . . . . . . . . .                        371
600: 197. Kähönen ym., rah. al. N:o 125: Määrä-
601:                                                                            212. Tiitu ym., rah. al. N:o 140: Määrära-
602:      rahan osoittamisesta kevätsilakan kui-                                     han osoittamisesta uuden Pohjanmaan-
603:      vaukseen sekä suolatun syyssilakan ja                                      Savon poikkiradan täyskoneellista tutki-
604:      jalostukseen menevän kilohailin tuottaja-                                  musta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          372
605:      hinnan tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . .          355    213. Niskala ym., rah. al. N:o 141: Määrä-
606: 198. Eiihirnäki yrn., rah. al. N:o 126: Koro-                                   rahan osoittamisesta Kaulirannan-Ko-
607:      tetun määrärahan osoittamisesta maito-                                     larin rautatiesuunnan tutkimista varten                               373
608:      taloustuotannon tukemiseen . . . . . . . . . .                 357    214. Aaltonen ym., rah. al. N:o 142: Määrä-
609: 199. Tarkkanen ym., rah. al. N:o 127: Mää-                                      rahan osoittamisesta avustukseksi Parais-
610:      rärahan osoittamisesta Suomen meijeri-                                     ten kauppalalle Kirkkosalmen syventä-
611:      koulun rakennustoiminnan avustamiseksi                         358         mistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          374
612: 200. Nilukkancn ym., rah. al. N:o 128: Mää-                                215. Korsbäck m. fl., fin. mot. N:o 143: An-
613:      rärahan osoittamisesta avustukseksi Itä-                                   gående anvisande av anslag för mudd-
614:      Suomen Raakasokeri tehdas Oy: lle teh-                                     ring av Harrström fiskehamn i Korsnäs                                 375
615:      taan rakentamista varten . . . . . . . . . . . .               359    215. Korskäok ym., rah. al. N:o 143: Mää-
616: 201. Lahtela ym., rah. al. N:o 129: Määrä-                                      rärahan osoittamisesta Korsnäsissä ole-
617:      rahan osoittamisesta tulvavahinkoja kär-                                   van Harrströmin kalastussataman ruop-
618:      sineiden avustamiseksi Pohjois-Suomessa                        360         paamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         376
619: 202. Lahtela yrn., rah. al. N:o 130: Määrä-                                216. Kalliokoski ym., rah. al. N:o 144: Mää-
620:      rahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-                                  rärahan osoittamisesta Oy. Yleisradio
621:      naksi Poro ja Riista Oy:lle jäädyttä-                                      Ab:lle ulkomaille tarkoitettujen lyhyt-
622:      mön rakentamiseksi Rovaniemelle . . . .                        361         aalto-ohjelmien hankkimista varten . . . .                            377
623: 203. Kauppi ym., rah. al. N:o 131: Määrära-                                217. Nordström, rah. al. N:o 145: Määrära-
624:      han osoittamisesta avustukseksi Pohjois-                                   han osoittamisesta tie- ja vesirakennus-
625:      Suomen tutkimussäätiölle Pohjois-Suo-                                      hallinnon insinöörien ulkomaisiin opinto-
626:      men maatalouden taloussuuntien tutki-                                      matkoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       379
627:      mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   363    218. Nordfors m. fl., fin.mot. N:o 146: An-
628: 204. :Raunio yrn., ruh. al. N:o 132: Määrä-                                     gående anvisande av anslag för inrättan-
629:      rahan osoittamisesta apurahoiksi loppu-                                    de av en svensk lektorstjänst i elektro-
630:      tutkinnon suorittamiseksi ulkomaisissa                                     teknik vid Helsingfors tekniska läro-
631:      puutarhakorkeakouluissa . . . . . . . . . . . . .              364         anstal t . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    880
632: 205. Joukanen ym., rah. al. N:o 133: Määrä-                                218. Nordfors ym., rah. al. N:o 146: Määrä-
633:      rahan osoittamisesta Satakunnan tie- ja                                    rahan osoittamisesta sähkötekniikan ruot-
634:      vesirakennuspiirin perustamista varten                         365         salaisen lehtorinviran perustamiseksi
635: 206. Eyhtä ym., rah. al. N:o 134: Määrära-                                      Helsingin teknilliseen oppilaitokseen . .                             381
636:      han osoittamisesta Kainuun tie- ja vesi-                              219. J. Wi1·tanen, rah. al. N:o 147: Määrä-
637:      rakennuspiirin perustamista varten . . . .                     366         rahan osoittamisesta keskusammattikou-
638: 207. Joukanen ym., rah. al. N:o 135: Koro-                                      lun perustamiseksi suomenkieliselle Ete-
639:      tetun määrärahan osoittamisesta maan-                                      lä-Pohjanmaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             382
640:      teiden kunnossapitoa varten . . . . . . . . . .                367    220. NordfMs rn. fl., fin. mot. N:o 148: An-
641: 208. Eytinki ym., rah. al. N:o 136: Korote·                                      gående anvisande av anslag för utgi-
642:      tun määrärahan osoittamisesta kunnan-                                      vande av stipendier för deltagande i yr-
643:      ja kyläteiden avushmiseen . . . . . . . . . .                  368         kesskollärarkm-ser i Sverige . . . . . . . . . .                      383
644:                                                                      Sisällysluettelo 1951.                                                                    XIII
645: 
646:                                                         Siv.                                                                                                       Siv.
647: 220. NoriJfors ym., rah. al. N:o 148: Määrii-                                               avustamiseen ja uusien lastenseimien pe-
648:      rahan osoittamisesta stipendeiksi osanot-                                              rustamiseen • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 397
649:      toa varten Ruotsissa. pidettäviin ammat·                                         233. Brander-Wallin ym., rah. al. N:o 161:
650:      tikoulunopettajakursseihin • • • . . . . . . . . . 384                                 Määrärahan osoittamisesta kesävirkis-
651: 221. Nuorsaari ym., rah. al. N:o 149: Koro-                                                 tyksen antamiseksi lapsille, jotka eivät
652:      tetun määrärahan osoittamisesta Käsi-                                                  ole kansakoululapsia . . . . . . . . . . . • . . . . 398
653:      teollisuusliitto r. y:lle käsi- ja pienteolli-                                   234. Järvinen ym., rah. al. N:o 162: Määrä-
654:      suuden ammattiteknillisen rationalisoi-                                                rahan osoittamisesta kesävirkistyksen an-
655:      mis- ja neuvontatyön tukemiseksi • . . • 385                                           tamiseen lapsille, jotka eivät ole kansa·
656: 222. Tak'k' ym., rah. al. N:o 150: Määrära-                                                 koululapsia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 399
657:       han osoittamisesta kunnallisten ja yksi-                                        235. Pesonen ym., rah. al. N:o 163: Määrä-
658:       tyisten teknillisten kauppa- ja a=atti-                                               rahan osoittamisesta tuberkuloottisten
659:       oppilaitosten koulurakennusten raken-                                                 lasten kesävirkistystoimintaa varten • • 400
660:       nusavustuksiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               386   236. Järvinen ym., rah. al. N:o 164: Määrä-
661: 223. V. Kaasalainen ym., rah. al. N:o 151:                                                  rahan osoittamisesta lasten maalle siir-
662:       Määrärahan osoittamisesta kuntayhty-                                                  ron tukemiseen . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . • . 401
663:        män ammattikoulun rakentamiseksi                                               237. Hiilelä ym., rah. al. N:o 165: Määrä-
664:       Mikkeliin • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . •             387         rahan osoittamisesta lastentarhanopet-
665: 224. Nw'kala ym., rah. al. N:o 152: Määrä-                                                  tajaseminaarin perustamiseksi Tampe-
666:        rahan osoittamisesta avustukseksi Länsi-                                             reelle • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 402
667:        Pohjan kuntain ammattikoulun perusta-                                          238. Karvikko ym., rah. al. N:o 166: Määrä-
668:        mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             388         rahan osoittamisesta lastentarhanopet-
669: 225. Ltwstarinen ym., rah. al. N:o 153: Mää-                                                tajaseminaarin perustamiseksi Tampe-
670:        rärahan osoittamisesta avustukseksi Työ-                                             reelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 403
671:        tehoseuralle opetus· ja tutkimuspesulan                                        239. Brander-Wallin ym., rah. al. N:o 167:
672:        rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  389          Korotetun määrärahan osoittamisesta
673:  226. Bauste ym., rah. al. N:o 154: Määrä-                                                   avustuksiksi kunnallisten, seurakunnallis-
674:        rahan         osoittamisesta                 Teekkarikylän                            ten ja yksityisten vanhainkotien perusta-
675:        alueella suoritettavia tie-, vesijohto-,                                              miseksi ja ylläpitämiseksi . . . . . . . . . . . . 404
676:        vieman- ja tasoituatöitä varten . . . . . .                              390   240. BraniJer-Wallin ym., rah. al. N:o 168:
677:  227. Saariaho ym., rah. al. N:o 155: Määrä-                                                 Määrärahan osoittamisesta eläkkeiksi
678:        rahan osoittamisesta avustukseksi Ota-                                                kansaneläkelain ulkopuolelle jääneille
679:        niemen Urheilusäätiölle terveyshuollon ja                                             vanhuksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 405
680:        liikuntakasvatuksen edellyttämien lait-                                        241. Pohjala ym., rah. al. N:o 169: Määrä-
681:        teiden ja laitosten rakentamiseksi Ota-                                               rahan osoittamisesta avustuksiksi kan-
682:        niemen alueelle . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . .              391          saneläkelain ulkopuolella oleville vanhuk-
683:  228. Malkamäki ym., rah. al. N:o 156: Mää-                                                  sille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 406
684:         rärahan osoittamisesta ylimääräisen reh-                                       242. Stenberg ym., rah. al. N:o 170: Määrä-
685:         torin toimen perustamiseksi valtion kuu-                                             rahan osoittamisesta vanhuushuoltoeläk-
686:         romykkäina=attikouluun . . . . . . . . . . . .                          392          keiden maksamista varten . . . . . . . . . . . . 407
687:  229. Pesonen ym., rah. al. N:o 157: Määrä-                                            243. Malkamäki ym., rah. al. N:o 171: Koro-
688:         rahan osoittamisesta perusavustuksiksi                                               tetun määrärahan osoittamisesta raittius-
689:         invaliidiavustuksista osattomikai jää-                                               työn tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 408
690:         neille tuberkuloosi-invaliideille . . . . . . . .                       394    244. Heinonen ym., rah. al. N:o 172: Määrä-
691:   230. Pesonen ym., rah. al. N:o 158: Määrä·                                                 rahan osoittamisesta vähävaraisten per-
692:         rahan osoittamisesta siviilituberkuloottis-                                          heellisten sotalaskien sairausavustuksiin 409
693:         ten jatkohuoltoa ja ammattiopetusta var-                                       245. Friman ym., rah. al. N:o 173: Määrä-
694:         ten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   395          rahan osoittamisesta petsamolaisen siir-
695:   231. Järvinen ym., rah. al. N:o 159: Koro-                                                 toväen sosiaaliseen avustamiseen . . . . . . 410
696:         tetun määrärahan osoittamisesta avus-                                          246. Salmela-Järvinen ym., rah. al. N:o 174:
697:         tuksiksi lastenkodeille . . . . . . . . . . . . . . . .                 396           Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten
698:   232. Torvi ym., rah. al. N:o 160: Korotetun                                                 monilapsisten äitien kesävirkistyksen jär-
699:         määrärahan osoittamisesta lastensaimien                                               jestämistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 411
700: XIV                                                              Sisällysluettelo 1951.
701: 
702:                                                                           Siv.                                                                               Siv.
703: 247. V. Simonen ym., rah. al. N:o 175: Mää-                                      260. Järnefelt ym., rah. al. N:o 188: Määrä-
704:      rärahan osoittamisesta vapaiden loma-                                             rahan osoittamisesta valtionrautateiden
705:      leirimatkojen järjestämiseksi valtionrau-                                        keskus- ja linjahallinnon kirjanpitäjän
706:      tateillä ja postiautoissa suuriperheisille                                       palkkauksen korottamiseksi • . . • . . . . . .                         428
707:      äideille • . . . . . . . . . . • . . . . . . . • • . • . . • . . .   412    261. Järvinen ym., rah. al. N:o 189: Määrä-
708: 248. Torvi ym., rah. al. N:o 176: Määrära-                                             rahan osoittamisesta pukuavustuksen
709:      han osoittamisesta maksuttomien matko-                                            maksamiseksi veturitallien henkilökun-
710:      jen järjestämiseksi lomaansa viettäville                                          nalle ja muille vastaaville toimenhaltija-
711:      vähävaraisille äideille . . . . . . . . . . . . • . . •              413         ryhmille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       429
712: 249. Turunen ym., rah. al. N:o 177: Korote-                                      262. Kokkola ym., rah. al. N:o 190: Määrä-
713:      tun määrärahan osoittamisesta Tapatur-                                            rahan osoittamisesta ylitarkastajan viran
714:      mantorjuntayhdistys r. y:n avustukseksi                              414          perustamiseksi posti- ja lennätinhallituk-
715: 250. Pesonen ym., rah. al. N:o 178: Määrä-                                            seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   430
716:      rahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto                                     263. Muikku ym., rah. al. N:o 191: Määrä-
717:      r. y:lle Karkun parantolan kunnostami-                                           rahan osoittamisesta virkapukujen hank-
718:      seksi tuberkuloottisten toipilasopistoksi                            416         kimiseksi posti- ja lennätinlaitoksen hen-
719: 251. Aitio ym., rah. al. N:o 179: Korotetun                                           kilökunnalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         431
720:      määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi-                                     264. Muikku ym., rah. al. N:o 192: Määrä-
721:      liiton toiminnan tukemiseksi . . . . . . . . . .                     417          rahan osoittamisesta ylimääräisten pos-
722: 252. Turkka ym., rah. al. N:o 180: Määrä-                                             tiljoonin toimien vakinaistamista varten                               432
723:      rahan osoittamisesta lapsilisäjärjestel-                                    265. Toivonen ym., rah. al. N:o 193: Määrä-
724:      män ennallaan pysyttämist!!. varten . . . .                          418         rahan osoittamisesta eräiden ylimääräis-
725: 253. Myllymäki ym., rah. al. N:o 181: Koro-                                           ten tointen perustamiseksi posti- ja len-
726:      tetun määrärahan osoittamisesta maaseu-                                          nätinlaitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            433
727:      dun sähköistämisen tukemiseksi . . . . . .                           419    266. Kyttä ym., rah. al. N:o 194: Korotetun
728: 254. Vennamo ym., rah. al. N:o 182: Määrä-                                            määrärahan osoittamisesta metsähallin-
729:      rahan osoittamisesta pienviljelijäperhei-                                        non viran- ja toimenhaltijain palkkojen
730:      den kulutukseen tulevan syömäviljan hin-                                         korottamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . .                434
731:      nan alentamiseksi . • . . . . . . . . . . . . . . . . . .            420    267. Kannisto ym., rah. al. N:o 195: Määrä-
732: 255. Nordfors ym., rah. al. N:o 183: Määrä-                                           rahan osoittamisesta metsätyöväen am-
733:      rahan osoittamisesta korvauksiksi eräille                                        mattikoulun perustamista varten . . . . . .                            436
734:      viime sotien aikana meripalveluksessa                                       268. Väisänen ym., rah. al. N:o 196: Koro-
735:      kuolleiden tai kadonneidon henkilöiden                                           tetun määrärahan osoittamisesta valtion
736:      omaisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •    421         metsänhoitotöitä varten . . . . . . . . . . . . . .                    43S
737: 256. Ryhtä ym., rah. al. N:o 184: Määrä-                                         269. Kyttä ym., rah. al. N:o 197: Määrära-
738:      rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen jäl-                                         han osoittamisesta metsätieteelliselle tut-
739:      leenrakentajien indeksikorotuksen hyvit-                                         kimuslaitokselle puun käyttöä ja met·
740:      tämistä varten • . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . .           423         sien hakkuumäärää selvittävää tutki-
741: 257. Koivunen ym., rah. al. N:o 185: Määrä-                                           musta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           439
742:      rahan osoittamisesta eräistä Korpilah-                                      270. Rytinki ym., rah. al. N~o 198: Määrä-
743:      della olevista tiloista maata saaneille,                                         rahan osoittamisesta puutavaran maa-
744:      korkeimman hallinto-oikeuden päätök-                                             kuljetusolojen korjaamista varten . . . .                              440
745:      sellä tilansa menettäneille aiheutuneiden                                   271. Tiitu ym., rah. al. N:o 199: Määrärahan
746:      vahinkojen korvaamiseksi . . . . . . . . • . . .                     425         osoittamisesta karja- ja talousrakennuk-
747: 258. Tainio ym., rah. al. N:o 186: Määrära-                                           sen rakentamiseksi Ylistaron pitäjässä
748:      han osoittamisesta korvauksiksi Kemin                                            sijaitsevalle Ruuskalan koulutilalle . . . .                           442;
749:      kaupungissa kesällä 1949 käydyn palkka-                                     272. Hykkäälä ym., rah. al. N:o 200: Määrä-
750:      liikkeen johdosta työläisille aiheutuneista                                      rahan osoittamisesta Kouvolan uuden
751:      taloudellisista menetyksistä • . . . . • • . . .                     426         asemarakennuksen rakennustöiden aloit-
752: !59. Riihimäki ym., rah. al. N:o 187: Määrä-                                          tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . .             443
753:      rahan osoittamisesta vuoden 1918 kan-                                       273. Puumalainen ym., rah. al. N:o 201: Ko-
754:      salaissotaan punaisella puolella osallistu-                                      rotetun määrärahan osoittamisesta Suo-
755:      neiden kärsimien vahinkojen korvauksen                                           lahden-Haapajärven rautatien rakenta-
756:      järjestämiseksi . . . .. . . . . . . . . .. .. . . . . .             427         miseen .. .. .. .. . .. .. .. .. .. . .. .. .. .. ..                   444
757:                                                                    Sisällysluettelo 1951.                                                            XV
758: 
759:                                                                             Siv.                                                                      Siv.
760: 274. Soininen ym., rah. al. N:o 202: Määrä-                                        289. Hakala ym., rah. al. N:o 217: Määrä-
761:      rahan osoittamisesta Siilinjärven-Juan-                                             rahan     osoittamisesta           rautatieläisten
762:      kosken rautatien rakentamiseen . . . . . .                             445          asuntotalon rakentamiseksi Tampereelle 46Z
763: 275. Suominen ym., rah. al. N:o 203: Määrä-                                        290• .A. Wirtanen, rah. al. N:o 218: Mää-
764:      rahan osoittamisesta rautatieylikulkusil-                                           rärahan osoittamisesta kahden kerros-
765:      lan rakentamiseksi Korson aseman lähei-                                             talon rakentamiseksi Helsinkiin rauta-
766:      syyteen • .. .. .. .. .. .. . .. .. . • .. .. .. . . .                 446          tieläisiä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 463
767:                                                                                    291. Hykkäälä ym., rah. al. N:o 219: Määrä-
768: 276. Lahtela ym., rah. al. N:o 204: Määrä-
769:                                                                                          rahan osoittamisesta asuntojen rakenta-
770:      rahan osoittamisesta rautatien rakenta-
771:                                                                                          mista varten posti- ja lennätinlaitoksen
772:      miseksi Kemijärven asemalta Taivalkos-
773:                                                                                          sähköpajan henkilökunnalle . . . . . . . . . . 464
774:      kelie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    447
775:                                                                                    292. Turkka ym., rah. al. N:o 220: Korote-
776: 277. Tauriainen ym., rah. al. N:o 205: Mää-                                              tun määrärahan osoittamisesta posti- ja
777:      rärahan osoittamisesta Pesiön aseman ja                                             lennätinlaitokselle toimitalojen ja hen-
778:      Taivalkosken välisen rataosan rakenta-                                              kilökunnan asuntojen rakentamista var-
779:      miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      449          ten ................................ 465
780: 278. Manninen ym., rah. al. N:o 206: Määrä-                                        293. Soininen ym., rah. al. N:o 221: Määrä-
781:      rahan osoittamisesta Siilinjärven-Juan-                                             rahan osoittamisesta postitalon rakenta-
782:      tehtaan rautatien rakentamiseen . . . . . .                            450          miseksi Polvijärven kirkonkylään . . . . . . 466
783: 279. Ryhtä ym., rah. al. N:o 207: Määrära-                                         294. Tikkaoja ym., rah. al. N:o 222: Määrä-
784:      han osoittamisesta Oulun-Kuusamon                                                   rahan osoittamisesta Seinäjoen posti-
785:      rautatien rakennustöiden aloittamista                                               autovarikon kuntoonsaattamista varten 467
786:      varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •     451    295. Rantamaa ym., rah. al. N:o 223: Koro-
787: 280. Erkkilä ym., rah. al. N:o 208: Määrä-                                               tetun määrärahan osoittamisesta puhelin-
788:      rahan osoittamisesta Pesiön-Korvuan                                                 verkon laajentamiseen ja parantamiseen 468
789:      rataosan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . .                     452    296. Solla ym., rah. al. N:o 224: Määrärahan
790:                                                                                          osoittamisesta Mikkelin ja Varkauden
791: 281. Rapio ym., rah. al. N:o 209: Määrära-
792:                                                                                          sekä Helsingin ja Kuopion välisen puhe-
793:      han osoittamisesta teollisuusradan raken-
794:                                                                                          linyhteyden parantamiseen . . . . . • . . . . . . 469
795:      tamiseksi Tampereelta Kyröskoskelle . .                                453
796:                                                                                    297. Rm6nio ym., rah. al. N:o 225: Määrä-
797: 282. Karjalainen ym., rah. al. N:o 210: Mää-
798:                                                                                          rahan osoittamisesta valtion pukutehtaan
799:      rärahan osoittamisesta Suomussalmen-                                                rakentamiseksi Hämeenlinnaan . . . . . . . . 470
800:      Taivalkosken rataosan rakentamiseen                                    454    298 • .Aaltonen ym., rah. al. N:o 226: Määrä-
801: 283. Muikku ym., rah. al. N:o 211: Määrä-                                                rahan osoittamisesta valtion osuuksien
802:      rahan osoittamisesta Joensuun-Koveron                                               merkitsemiseksi pienviljelijäin perusta-
803:      rautatien rakentamiseen ......... • . . . .                            455          rniin maatalouskoneyhtymiin . . . . . . . . . . 471
804: 284. Takki ym., rah. al. N:o 212: Määrära-                                         299. Väyrynen ym., rah. al. N:o 227: Koro-
805:      han osoittamisesta ylikulkusillan raken-                                            tetun määrärahan osoittamisesta lai-
806:      tamista varten Lahden ratapihalla . . . .                              457          naksi Rovaniemen kauppalalle asema-
807: 285. Lindqvist ym., rah. al. N:o 213: Määrä-                                             kaavapakkolunastuksiin . . . . . . . . . . . . . . 472
808:      rahan osoittamisesta Hennalan ylikäy-                                         300. Salmela-Järvinen ym., rah. al. N:o 228:
809:      täväsillan rakennustöiden loppuun suo-                                              Määrärahan osoittamisesta korottomaksi
810:      rittamista varten Lahdessa . . . . . . . . . .                         458          lainaksi allergiatutkimussäätiön ja kun-
811: 286. Kuittinen ym., rah. al. N:o 214: Määrä-                                             tien yhteistoiminnassa perustettavan al-
812:      rahan osoittamisesta Suhosen ylikäytävä-                                            lergiasairaalan rakentamista varten . . 473
813:      sillan rakentamista varten . . . . . . . . . . . .                     459    301. Muikku ym., rah. al. N:o 229: Määrä-
814: 287. N. Nurminen ym., rah. al. N:o 215:                                                  rahan osoittamisesta halpakorkoiseksi
815:      Määrärahan osoittamisesta vesijohdon                                                lainaksi Pielisjärven-Lieksan synnytys-
816:      rakentamiseksi Kokkolan rautatieaseman                                              laitoksen rakentamista varten . , . . . . . . 474
817:      veturitalliin ja lepohuoneisiin . . . . . . . •                        460    302. Pohjala ym., rah. al. N:o 230: Määrä-
818: 288. Mustonen, rah. al. N:o 216: Määrä-                                                  rahan osoittamisesta korottomaksi lai-
819:      rahan       osoittamisesta                 rautatieläisten                          naksi Porin diakonisaalaitokselle • . . . . • 475
820:      asuntotalon rakentamiseksi Kontiomä-                                          303. V. Leskinen ym., rah. al. N:o 231:
821:      keen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •   461          Mii.ärärahan osoittamisesta !ainoiksi puo-
822: :XVI                                                             Sisällysluettelo 1951.
823: 
824:                                                                    Siv.                                                                                      Siv.
825:       lustusvoimien kantahenkilökunnan asuin-                                    314. Vilhula ym., rah. al. N:o 242: Määrä-
826:       talojen rakentamista varten . . . . . . . . . . 476                              rahan osoittamisesta maaseudun asunto-
827: .304. Innala ym., rah. al. N:o 232: Määrä-                                             olojen parantamiseen • . . . . • • . . . . . • . . .                  490
828:       rahan osoittamisesta lainaksi Turun Yli-                                   315. Hietanen ym., rah. al. N:o 243: Määrä-
829:       opistolle uuden kirjastotalon rakenta-                                           rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
830:       mista varten • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 78                noiksi maaseudun asunto-olojen paranta-
831: .305. Karvikko ym., rah. al. N:o 233: Määrä-                                           mista varten . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . • • • •          492
832:                                                                                  316. Heitto ym., rah. al. N:o 244: Määrä-
833:       rahan osoittamisesta rakennuslainaksi
834:                                                                                        rahan osoittamisesta rakennuslainoiksi
835:       Turun yliopiston ylioppilaskunnalle yli-
836:       oppilasasuntolan rakennus- ja sisustus-                                          yksityisille kalakaupallisilla yrityksille                            493
837:                                                                                  317. Rosenberg m. fl., fin. mot. N:o 245: An-
838:       työn loppuun saattamiseksi . . . . . . . . . . 479
839:                                                                                        gåcnde anvisande av anslag tili lån åt
840: .306. öhman ym., rah. al. N:o 234: Määrä-                                              yrkesfiskarorganisationer för byggande
841:        rahan osoittamisesta lainaksi Helsingin                                         av anläggningar för torkning av fisk                                  494
842:        yliopiston ylioppilaskunnalle Domus Aca-                                  317. Rosenberg ym., rah. al. N:o 245: Mää-
843:        demican toisen rakennusvaiheen loppuun                                          rärahan osoittamisesta !ainoiksi ammatti-
844:        saattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       480         kalastajajärjestöille              kalankuivaamojen
845: .307. öhman m,. fl., fin. mot. N:o 235: An-                                            rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . .               495
846:        gående anvisande av anslag till lån åt                                    318. Miikki ym., rah. al. N:o 246: Määrära-
847:        studentkåren vid Åbo Akademi för dess                                           han osoittamisesta halpakorkoiseksi lai-
848:        studenthem . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        481         naksi Etelä-Saimaan maamieskoulun kan-
849: ~07. Öhman ym., rah. al. N:o 235: Määrä-                                               nattajayhdistykselle koulurakennustyön
850:        rahan osoittamisesta lainaksi Åbo Aka-                                          loppuunsaattamista varten . . . . . . . . . . . .                     496
851:        demin ylioppilaskunnalle ylioppilasasun-                                  319. V. Simonen ym., rah. al. N:o 247: Mää-
852:        tolaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        482         rärahan osoittamisesta lainaksi Pohjois-
853: .308. Wickman m. fl., fin. mot. N:o 236: An-                                           Karjalan kotiteollisuusyhdistykselle koe-
854:        gående anvisande av anslag för upp-                                             kutomon ja värjäämön rakentamista var-
855:        förande av en hemslöjds- och internat-                                          ten Joensuuhun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •              497
856:        byggnad för kvinnliga elever vid                                          320. Wickman m. fl., fin. mot. N:o 248: An-
857:        Houtskärs kyrkliga folkhögskola . . . . . .                         483         gående anvisande av anslag tili bygg·
858:  .308. Wickman ym., rah. al. N:o 236: Mää-                                              nadsunderstöd för Terjärv manliga hem-
859:        rärahan osoittamisesta kotiteollisuus-                                          slödsskola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      498
860:        ja asuntolarakennuksen rakentamiseksi                                     320. Wickman ym., rah. al. N:o 248: Määrä-
861:        Routakarin kirkollisen kansanopiston                                             rahan osoittamisesta rakennuslainabi
862:        naisoppilaita varten . . . . . . . . . . . . . . . . .              484          Teerijärven mieskotiteollisuuskoululle . .                           499
863: :309. Salminen ym., rah. al. N:o 237: Määrä-                                     321. Korsbäck m. fl., fin. mot. N:o 249: An-
864:        rahan osoittamisesta rakennuslainoiksi                                           gående anvisande av anslag tili bygg-
865:        yksityisille oppikouluille . . . . . . . . . . . . . .              485          nadslån för ombyggnad av internats-
866: .310. N. Kaasalainen ym., rah. al. N:o 238:                                             byggnaden vid Västankvarns jordbruks-
867:        Määrärahan osoittamisesta lainaksi Kan-                                          och lantmannaskolor . . . . . . . . . . . . . . . •                  500
868:        neljärven kansanopiston jälleenrakenta-                                   321. Korsbäck ym., rah. al. N:o 249: Määrä-
869:        miseksi • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   486          rahan osoittamisesta rakennuslainaksi
870: -.311. Ko~visto ym., rah. al. N:o 239: Määrä-                                           Västankvarnin maanviljelys- ja maa-
871:        rahan osoittamisesta korottomaksi lai·                                           mieskoulujen oppilasasuntolan rakenta-
872:        naksi saamelaisten kristillisen kansan-                                          mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         501
873:        opiston rakentamiseksi Inariin . . . . . . . .                      487   322. Ikonen ym., rah. al. N:o 250: Korote-
874:  .312. Rytinki ym., rah. al. N:o 240: Korote-                                           tun määrärahan osoittamisesta avustus-
875:        tun määrärahan osoittamisesta rak~us­                                            lainoiksi meijerien rakentamiseksi Poh-
876:        lainoiksi maaseudun asunto-olojen pa-                                            jois- ja Itä-Suomessa . . . . . . . . . . . . . • . .                502
877:        rantamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •       488    323. Sarjala ym., rah. al. N: o 251: Mii.ärii.-
878:  .313. Rapio ym., rah. al. N:o 241: Korotetun                                           rahan osoittamisesta }ainoiksi kivenra.i-
879:        määrärahan osoittamisesta rakennuslai-                                           vausosuuskunnille ja -yhtymille kivenrai-
880:        noiksi maaseudun asunto-olojen paranta-                                          vauskoneiden ja -kaluston hankkimista
881:        miseen • . . . . • • . .. . . . . . . . . . • . . . . . . . . .     489          varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   503
882:                                                                     Sisällysluettelo 1951.                                                                      XVII
883: 
884:                                                                                Siv.                                                                                 Siv.
885: 324. Karvonen ym., rah. al. N:o 252: Määrä-                                           338. Koskinen ym., rah. al. N:o 266: Määrä-
886:      rahan     osoittamisesta                 avustuslainaksi                              rahan osoittamisesta !ainoiksi pientilalli-
887:      Koita Oy:lle uudisraivaustoimintaa var-                                               sille maaseudun sähköistäiDisen sisäasen-
888:      ten . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • •       505         nus- ja liittymismaksuja varten . . . . . .                              519
889: 325. Hautala ym., rah. al. N:o 253: Määrä·                                            339. Vennamo ym., rah. al. N:o 267: Määrä-
890:      rahan osoittamisesta avustuslainaksi Hir-                                             rahan osoittamisesta sähköistämislai-
891:      vineva Oy:lle perusparannusten suorit-                                                noiksi vähävaraisille viljelijöille                    520
892:      tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                506    340. Kyttä ym., rah. al. N:o 268: Määrä-
893: 326. Saura ym., rah. al. N:o 254: Määrära·                                                 rahan osoittamisesta !ainoiksi pienille
894:      han osoittamisesta lainoiksi salaojaput·                                              teollisuuslaitoksille ja käsiteollisuutta
895:      kia valmistaville tehtaille . . . . . . . . . . . •                       507         harjoittaville yrityksille . . . . . . . . . . . . . . 521
896: 327. JtMsila ym., rah. al. N:o 255: Määrä-                                            341. Meinander m. fl., fin. mot. N:o 269:
897:      rahan osoittamisesta lainoiksi kalastajien                                            Angående anvisande av anslag såsom
898:      yhtymille koneellisten kalakuivaamaiden                                               lån åt Svenska Handelshögskolan . . . . 522
899:      rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               508    341. Meinander ym., rah. al. N:o 269: Mää-
900: 328. A. Simonen ym., rah. al. N:o 256: Mää-                                                 rärahan osoittamisesta lainaksi Svenka
901:        rärahan osoittamisesta lainaksi Asunto·                                              Handelshögskolan nimiselle korkeakou-
902:        säätiölle Espoon pitäjässä sijaitsevan                                               lulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   523
903:        Hagalundin asuntoalueen peruatöitä var-                                        342. Hykkäälä ym., rah. al. N:o 270: Koro-
904:        ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   509          tetun määrärahan osoittamisesta avustus-
905: 329. Raunio ym., rah. al. N:o 257: Korote-                                                  lainaksi Raajarikkojen koulusäätiölle
906:        tun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi                                              koulurakennuksen keskeneräisten töiden
907:        yleishyödyllistä asuntotuotantoa varten                                 510          jatkamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 524
908: 330. N. Nurminen ym., rah. al. N:o 258:                                               343. Raunio ym., rah. al. N:o 271: Määrä-
909:        Korotetun määrärahan osoittamisesta                                                   rahan osoittamisesta lainaksi Lomaliitto
910:        asutuskeskusten               asuntorakennustuotan-                                  r. y:lle lomakohteitten laajentamiseksi
911:        non tukemiseen . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . .              511           ja kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 525
912: 331. Kähönen ym., rah. al. N:o 259: Määrä-                                            344. Niemi ym., rah. al. N:o 272: Määrära-
913:         rahan osoittamisesta avustuslainoiksi                                                han osoittamisesta lainaksi Suomen Kir-
914:         työllisyyden turvaamiseksi . . . . . . . . . . . .                     512           kon Sisälähetysseuralle diakonisaalaitok-
915: 332. Järvinen ym., rah. al. N:o 260: Koro-                                                   sen ja kasvattajaopiston rakennuksen
916:         tetun määrärahan osoittamisesta !ai-                                                 rakentamiseen otettujen lainojen takai-
917:         noiksi rautatieläisille omakotitoimintaa                                             sinmaksamista varten . . . . . . . . . . . . . . . .                   527
918:         ja rakennustonttien ostamista varten . .                                513   345. Brander-Wallin ym., rah. al. N:o 273:
919: 333. Järvinen ym., rah. al. N:o 261: Määrä-                                                  Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi kun-
920:         rahan osoittamisesta rautatielaitoksen                                               nalliskotien rakentamista ja korjaamista
921:         henkilökunnalle myönnettäviä omakotira-                                              varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     529
922:         kennuslainoja varten . . . . . . . . . . . . . . . .                    514   346, Puumalainen ym., rah. al. N:o 274:
923:  334. Järnefelt ym., rah. al. N:o 262: Mää-                                                  Määrärahan osoittamisesta lainaksi Hel-
924:          rärahan osoittamisesta !ainoiksi rautatie-                                          singin Sokeain Huolto r. y:lle myynti-
925:         läisten omakotitoimintaa varten . . . • . .                             515          paikan avaamiseksi sokeain valmisteille                                 530
926:  :335. Palovesi ym., rah. al. N:o 263: Määrä-                                         347. Hollsten m. fl., fin. mot. N:o 275: An-
927:          rahan osoittamisesta !ainoiksi vähävarai-                                           gående anvisande av anslag till bidrag
928:          selle pienviljelijäväelle maaseudun säh-                                            och lån åt General Mannerheims barn-
929:          köistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          516          skyddsförbunds Åbolands svenska avdel-
930:  336. Niskala ym., rah. al. N:o 264: Määrä-                                                  ning för uppförande av Åbolands hälso-
931:          rahan osoittamisesta !ainoiksi sähkön-                                              och sjukvårdscentral . . . . . . . . . . . . . . . .                    531
932:          jakelulaitoksille maaseudun sähköistämi-                                      347. Hollsten ym., rah. al. N:o 275: Määrä-
933:          sen edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              517          rahan osoittamisesta avustukseksi ja
934:   337. Myllymäki ym., rah. al. N:o 265: Mää-                                                 lainaksi Kenraali Mannerheimin lasten-
935:          rärahan osoittamisesta sähköistämislai-                                             suojeluliiton Turunmaan ruotsinkieliselle
936:          noiksi maaseudun omakotien ja pien-                                                  osastolle terveyden- ja sairaanhoito-
937:          asuntojen omistajille . . . . . . . . . . . . . . . .                  518           keskuksen rakentamista varten . . . . . . . .                          533
938: 
939:                                                                                                                                                                        3
940: XVIII                                                        Sisällysluettelo 1951.
941: 
942:                                                                           Siv.                                                                               Siv.
943: 34f! .Aitio ym., rah. al. N:o 276: Määrä-                                        361. Lappi-Seppiilä ym., rah. al. N:o 289:
944:      rahan osoittamisesta siirtona asutusra-                                          Määrärahan osoittamisesta hygienisen
945:      hastoon ns. toissijaisten maansaajien                                            laitoksen Meilahteen tulevaa uudisra-
946:      maanhankintalain mukaista lainoitusta                                            kennusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                551
947:      varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   535    362. V. Virtanen ym., rah. al. N:o 290: Ko-
948: 349. Vennamo ym., rah. al. N:o 277: Koro-                                             rotetun määrärahan osoittamisesta Sa-
949:      tetun määrärahan osoittamisesta siirtona                                         vonlinnan keskussairaalan rakentami-
950:      asutusrahastoon käytettäväksi lähinnä                                            seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   552
951:      kuntien asutuskassalainoitusta ja sisar-                                    363. Karvikko ym., rah. al. N:o 291: Määrä-
952:      osuuslainoitusta varten . . . . . . . . . . . . . .                  536         rahan osoittamisesta Turun keskussai-
953: 350. Niskala ym., rah. al. N:o 278: Määrä-                                            raalan yhteyteen rakennettavan nais-
954:      rahan osoittamisesta moottoriveneen                                              tensairaalan piirustuksia ja työsuunni-
955:      hankkimiseksi Kemin kaupungin poliisi-                                           telmia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            553
956:      laitokselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    537    364. Kauppi ym., rah. al. N:o 292: Määrära·
957:                                                                                       han osoittamisesta Oulun piirimielisai-
958: 351. Kilpeläinen ym., rah. al. N:o 279: Ko-
959:                                                                                       raalan laajentamiseen . . . . . . . . . . . . . . .                    554
960:      rotetun määräran osoittamisesta puolus-
961:                                                                                  365. Raunio ym., rah. al. N: o 293: Korotetun
962:      tuslaitoksen kaluston ja tarvikkeiden
963:                                                                                       määrärahan osoittamisesta sotilasra-
964:      peruahankintoihin ja korjauksiin . . . . . .                         538
965:                                                                                       kennusten perinpohjaisiin korjauksiin
966: 352. Honkala ym., rah. al. N:o 280: Määrä-                                            ja uudisrakennustöihin . . . . . . . . . . . . . .                     556
967:      rahan osoittamisesta kuljetuslentoko-                                       366. Niukkanen ym., rah. al. N:o 294: Mää-
968:      neen hankkimiseksi maanmittaushalli-                                             rärahan osoittamisesta kasarmi- ym. ra-
969:      tukselle ilmavalokuvausten suoritta-                                             kennustöiden jatkamiseen Hyrylän va-
970:      mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         539         ruskunta-alueella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              557
971: 353. Hykkäälä ym., rah. al. N:o 281: Määrä-                                      367. Meinander m. fl., fin. mot. N:o 295: An-
972:      rahan osoittamisesta Kymen lääninhal-                                            gående anvisande av anslag för uppfö-
973:      lituksen virastotalon rakentamista var-                                          rande av ett bostadshus för staman-
974:      ten.................................                                 541         ställda vid Dragsviks kasernområde . .                                 559
975: 354. Koivisto ym., rah. al. N:o 282: Määrä-                                      367. Meinander ym., rah. al. N:o 295: Määrä-
976:      rahan osoittamisesta Lapin rajavartios-                                          rahan osoittamisesta asuntorakennuk-
977:      ton Rovaniemen kasarmialueen raken-                                              sen rakentamiseksi Dragsvikin kasar-
978:      tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           542         mialueEin kantahenkilökunnalle . . . . . . .                           560
979: 355. Pasanen ym., rah. al. N:o 283: Määrä-                                       368. Hakala, rah. al. N:o 296: Määrärahan
980:      rahan osoittamisesta vankeinhoitolai-                                            osoittamisesta            Tampereen klassillisen
981:      toksen tuberkuloosisairaalan rakenta-                                            lyseon korjaustöitä ja uudisrakennusta
982:      mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         543         varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       561
983: 356. Kulovaara ym., rah. al. N:o 284: Koro-                                      369. Niemi ym., rah. al. N:o 297: Määrära-
984:      tetun määrärahan osoittamisesta Turun                                            han osoittamisesta Rauman tyttölyseon
985:      yliopiston lääketieteellisen tiedekun-                                           uudisrakennuksen perustamiatöitä var-
986:      nan laboratoriorakennuksen rakennus-                                             ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    562
987:      töiden loppuunsaattamiseksi . . . . . . . . .                        545    370. Rauste ym., rah. al. N:o 298: Määrära-
988: 357. Nederström-Lunden ym., rah. al. N:o 285:                                         han osoittamisesta Nurmeksen yhteisly-
989:      Määrärahan osoittamisesta piirustusten                                           seon koulutalon rakentamista varten . . .                              564
990:      laatimista varten Turkuun rakennetta-                                       371. Honkala ym., rah. al. N:o 299: Korote-
991:      valle naistenklinikalle . . . . . . . . . . . . . . . .              546         tun määrärahan osoittamisesta Turun
992: 358. Ikonen ym., rah. al. N:o 286: Määrära-                                           linnan korjaustöitä varten . . . . . . . . . . .                       566
993:      han osoittamisesta synnytyslaitoksen                                        372. Rönkkö ym., rah. al. N:o 300: Korote-
994:      rakentamiseksi Nurmekseen . . . . . . . . . .                        547         tun määrärahan osoittamisesta Malmin-
995: 359. Rauste ym., rah. al. N: o 287: Korotetun                                         kartanon opetus- ja koetilan rakennus-
996:      määrärahan osoittamisesta Pohjois-Kar-                                           töitä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           567
997:      jalan keskussairaalan rakentamiseen . .                              548    373. Muikku ym., rah. al. N:o 301: Korote-
998: 360. Borg-Sundman, rah. al. N:o 288: Mää-                                             tun määrärahan osoittamisesta maata-
999:      rärahan osoittamisesta Naistenklinikan                                           louskoneiden tutkimuslaitoksen uudis-
1000:       asuntolan rakentamista varten . . . . . . .                         549         rakennusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . .                  568
1001:                                                                    Sisällysluettelo 1951.                                                                       XIX
1002: 
1003:                                                                             Siv.                                                                                Siv.
1004: 374. Ikonen ym., rah. al. N:o 302: Määrära·                                             talon rakentamiseksi Mikkelin tie- ja
1005:      han osoittamisesta metsähallituksen toi-                                           vesirakennuspiiriä varten . . . . . . . . • . . . •                     585
1006:      mitalon rakentamiseksi Nurmeksen kaup·                                        387. Koivisto, rah. al. N:o 315: Määrärahan
1007:      palaan . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . .     569         osoittamisesta virkamiesasuntojen ra·
1008: 375. Tarkkanen ym., rah. al. N:o 303: Mää-                                              kentamiseen Lapin läänissä . . . . . . . . . .                          586
1009:      rärahan osoittamisesta valtion mies·                                          388. Hakala ym., rah. al. N:o 316: Määrä·
1010:      kotiteollisuusopiston oman talon raken·                                            rahan osoittamisesta Tampereen teknil-
1011:      tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             570         lisen oppilaitoksen uudisrakennusta var·
1012: 3i6. Väyrynen ym., rah. al. N:o 304: Määrä-                                             ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   587
1013:      rahan osoittamisesta Rovaniemen koti-                                         389. Wihm·heimo ym., rah. al. N:o 317: Mää-
1014:      talousopiston rakentamiseen . . . . . . . . .                          572         rärahan osoittamisesta geologisen tut·
1015: 377. Lappi-Seppälä ym., rah. al. N:o 305:                                               kimuslaitoksen uuden toimitalon raken-
1016:      Määrärahan osoittamisesta metsähal-                                                tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •              588
1017:      linnon aluehallinnon virka-asuntojen                                          390. Kokkola ym., rah. al. N:o 318: Määrä-
1018:      jälleenrakentamista varten . . . . . . . . . .                         573         rahan osoittamisesta Orrengrundiin ra-
1019: 378. Luostarinen ym., rah. al. N:o 306: Mää-                                            kennettavaa radiomajakkaa varten . • •                                  591
1020:      rärahan osoittamisesta Heinäveden met·                                        391. Väyrynen ym., rah. al. N:o 319: Määrä-
1021:      säkoulun perustamissuunnitteluja var·                                              rahan osoittamisesta Lapin keskusam·
1022:      ten . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    574         mattikoulun rakentamiseen . . . . . . . . . .                           592
1023: 379. Vilhula ym., rah. al. N:o 307: Määrära-                                       392. Henriksson m. fl., fin. mot. N:o 320: An·
1024:      han osoittamisesta korkeinta maa- ja                                               gående anvisande av anslag för påbör-
1025:      kotitalousopetusta varten tarpeellisten                                            jande av byggnadsarbetena på en svensk
1026:      rakennusten rakentamiseksi Viikin ti-                                              centralyrkesskola i Vasa . . . . . . . . . . . . . .                    593
1027:      lalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    575    392. Henriksson ym., rah. al. N:o 320: Mää-
1028: 380. Kauppi ym., rah. al. N:o 308: Määrära-                                             rärahan osoittamisesta Vaasan ruotsa-
1029:      han osoittamisesta pienviljelijäneuvoja·                                           laisen keskusammattikoulun rakennus·
1030:      opiston perustamiseksi Muhoksella si·                                              töiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . .                   594
1031:      jaitsevalle Koivikon koulutilalle . . . . .                            576    393. Koivisto ym., rah. al. N:o 321: Määrä-
1032: 381. Tarkkanen ym., rah. al. N:o 309: Mää-                                              rahan osoittamisesta Rovaniemen kes-
1033:      rärahan osoittamisesta valtion maitota-                                            kusammattikoulun rakentamista varten                                    595
1034:      louskoelaitoksen henkilökunnan asun-                                          394. Takki ym., rah. al. N:o 322: Määrära-
1035:      torakennusten rakentamista varten Jo-                                              han osoittamisesta Lahden teknillisen
1036:      kioisiin . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . .       577         koulun koulurakennuksen rakennustöi-
1037: 382. Virkki ym., rah. al. N:o 310: Määrära·                                             den aloittamista varten . . . . . . . . . . • . • .                     596
1038:      han osoittamisesta valtion seerumlai-                                         395. Kuittinen ym., rah. al. N:o 323: Määrä-
1039:      toksen rakentamista varten . . . . . . . . . .                         578         rahan osoittamisesta Imatran keskus·
1040: 383. Toivonen ym., rah. al. N:o 311: Määrä-                                             ammattikoulun perustamiskustannuksia
1041:      rahan osoittamisesta Lepaan puutarha·                                              varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        591
1042:      opiston oppilasasuntolan rakennussuun-                                        396. Puumalainen ym., rah. al. N:o 324: Ko-
1043:      nitelman ja piirustusten laatimista var·                                           rotetun määrärahan osoittamisesta Kes·
1044:      ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •    580         ki-Suomen keskusammattikoulun raken·
1045: 384. Larson, fin. mot. N:o 312 Angående an·                                             nustöiden jatkamiseen . . . . . . . . . . . . . . .                     598
1046:      visande av anslag för byggande av en                                          397. Nordström m. fl., fin. mot. N:o 325: An-
1047:      andra startbana på Mariehamns flyg·                                                gående anvisande av anslag för byg-
1048:      fält . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   582         gande av en svenskspråkig centralyr·
1049: 384. Larson, rah. al. N:o 312: Määrärahan                                               kesskola i Vasa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               599
1050:      osoittamisesta toisen kiitoradan raken-                                       397. Nordström ym., rah. al. N:o 325: Mää-
1051:      tamiseksi Maarianhaminan lentokentälle                                 583         rärahan osoittamisesta Vaasan ruotsin-
1052: 385. Myllymäki ym., rah. al. N:o 313: Mää-                                              kielisen keskusammattikoulun rakenta-
1053:      rärahan osoittamisesta valtion virasto-                                            miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         600
1054:      talon rakentamiseksi Nokian kauppa·                                           398. Virkki ym., rah. al. N:o 326: Määrära·
1055:      laan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   584         han osoittamisesta valtion ammatti-
1056: 386. Luostarinen ym., rah. al. N:o 314: Mää-                                            koulukodin rakennustoiminnan jatka-
1057:      rärahan osoittamisesta virasto- ja asuin-                                          mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            601
1058: XX                                                                 Sisällysluettelo 1951.
1059: 
1060: 
1061:                                                                             Siv.                                                                              Siv.
1062: 399. A. Kinnunen ym., rah. al. N:o 327: Mää-                                       413. Lahtela ym., rah. al. N: o 341: Määrä-
1063:      rärahan osoittamisesta Piipsannavan                                                rahan osoittamisesta maantien raken-
1064:      kuivatustyötä varten . . . . . . . . . . . . . . • .                   602         tamiseksi Kemijärven kunnassa Jussi-
1065: 400. Rytinki ym., rah. al. N:o 328: Määrära-                                            lan-Kaisanlahden kylätiestä Lehto-
1066:      han osoittamisesta Vuorma- ja Hete-                                                laan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 617
1067:      järvien kuivattamista varten • . . . . . . .                           603    414. Lahtela ym., rah. al. N:o 342: Määrä-
1068: 401. Erkkilä ym., rah. al. N:o 329: Määrä-                                              rahan osoittamisesta Posion kunnan
1069:      rahan osoittamisesta Piipsjärven kui-                                              Aholan - Maurujärven- Maaninkavaa-
1070:      vaustöiden aloittamista varten . . . . . .                             604         ran keskeneräisen maantien rakentami-
1071: 402. Barjala ym., rah. al. N:o 330: Määrära-                                            seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 619
1072:      han osoittamisesta Kangasniemen pitä-                                         415. Lahtela ym., rah. al. N:o 343: Määrä-
1073:      jässä olevan Pylvänälän-Reinikkalan                                                rahan osoittamisesta maantien raken-
1074:      tien oikaisemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . .                605         tamiseksi Sodankylän-Ivalon maan-
1075: 403. Meriläinen ym., rah. al. N:o 331: Mää-                                             tieltä Sattasen kylästä Rajalaan                                      620
1076:      rärahan osoittamisesta maantien raken-                                        416. Vilh~tla ym., rah. al. N:o 344: Määrära-
1077:      tamiseksi Kuhmon-Hyrynsalmen maan-                                                 han osoittamisesta maantien rakentami-
1078:      tieltä Kuhmon-Suomussalmen maan-                                                   seksi Xänekosken Koiviston kylästä Suo-
1079:      tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   606         lahden kanppalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . {)22
1080: 404. Rytkönen ym., rah. al. N:o 332: Määrä-                                        417. Vennamo ym., rah. al. N:o 345: Koio-
1081:      rahan osoittamisesta Kurenpolven-                                                  tetun määrärahan osoittamisesta Kota-
1082:      Kiuruveden maantien rakennustöiden                                                 kennäänsalmen ja Konginkankaan vä-
1083:      loppuunsaattamista varten . . . . . . . . . . .                        607         lisen maantieosan parantamiseen Hei·
1084: 405. N. Nurminen ym., rah. al. N:o 333: Mää-                                            singin-Oulun valtatiellä . . . . . . . . . . . . 623
1085:      rärahan osoittamisesta maantien raken-                                        418. Kuittincn, rah. al. N:o 346: Määrära-
1086:      tamiseksi Kauhuvalta Mattilan, Jaak-                                               han osoittamisesta Kaukopäästä Viras-
1087:      kolan ym. kylien kautta Evijärven kir-                                             ojan aseman ja Linnankosken kautta
1088:      kolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    608         Imatralle johtavan pikatien ajokun-
1089: 406. Ryömä ym., rah. al. N:o 334: Määriira-                                             toon saattamista varten . . . . . . . . . . . . . 625
1090:      has osoittamisesta Pusulan Kärkölän                                           419. Lahtela ym., rah. al. N:o 347: Määrä-
1091:      1.-:irkon luona maantiessä olevan mäen                                             rahan osoittamisesta maantien raken-
1092:      alen ta miseksi tai kiertämiseksi . . . . . .                          609         tamiseksi Kemijärven kunnan Lehto-
1093: 407. Pessi ym., rah. al. N:o 335: Määrärahan                                            lasta Posion kunnassa olevaan Aitto-
1094:      osoittamisesta Pusulan kirkonkylän ja                                              niemen kylätiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 626
1095:      Hyönölän risteyksen välisellä maantie-                                        420. Koivisto ym., rah. al. N:o 348: Määrä-
1096:      osalla olevan ns. Kyöppelin mutkan oi-                                             rahan osoittamisesta Pellon-Raanujär-
1097:      kaisemista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . .                610         ven maantien parantamiseen . . . . . . . . . . 628
1098: 408. Hautala, rah. al. N:o 336: Määrärahan                                         421. Lahtela ym., rah. al. N:o 349: Määrä·
1099:      osoittamisesta Pyhäjärven eteläpuolitsc                                            rahan osoittamisesta maantien raken-
1100:      kulkevan Pielaveden ja Pihtiputaan                                                 tamiseksi Inarin kirkonkylästä Menes-
1101:      välisen maantien ral•entamistöiden aloit-                                          järvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 629
1102:      tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             611    422. Lahtela ym., rah. al. N:o 350: Määrä-
1103: 409. Kalliokoski ym., rah. al. N:o 337: Miiä-                                           rahan osoittamisesta maantien rakenta-
1104:      rärahan osoittamisesta Teerijärven-                                                miseksi Sierilän lossilta Pekkalan los-
1105:      Vetelin-Räyringin maantien rakennus-                                               sille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 631
1106:      töiden aloittamista varten . . . . . . . . . . .                       612    423. Koivisto ym., rah. al. N:o 351: Määrä-
1107: 410. Hallberg ym., rah. al. N:o 338: Määrä-                                             rahan osoittamisesta Kelujärven-Tan-
1108:      rahan osoittamisesta Korkeakankaan-                                                huan-Värriön maantien liikennekun-
1109:      I'eijonniemen maantien rakentamiseen                                   613         toon saattamista varten . . . . . . . . . . . . . 633
1110: 411. Hallberg ym., rah. al. N:o 339: Määrä-                                        424. Lahtela ym., rah. al. N:o 352: Määrära-
1111:      rahan osoittamisesta Kanstajärven-                                                 han osoittamisesta Pelkosenniemen-So-
1112:      Baarivaaran maantien rakentamiseen . .                                 614         dankylän maantien rakentamiseen . . . . 634
1113: 412. Murtomaa ym., rah. al. N:o 340: 1fiiä-                                        425. Lahtela y1n., rah. al. N:o 353: Määrä-
1114:      rärahan osoittamisesta Kynsikankaan-                                               rahan osoittamisesta Simojärven-Rais-
1115:      Kiikoisten maantien rakentamiseen . . .                                615         takan maantien rakentamiseen . . . . . . . 635
1116:                                                                    Sisällysluettelo 1951.                                                                  XXI
1117: 
1118:                                                                             Siv.                                                                           Siv.
1119: 426 Tawriainen ym., rah. al. N:o 354: Mää-                                              kylän-Vaalajärven-Kittiiän maantien
1120:      rärahan osoittamisesta maantien raken-                                             rakentamiseen ...................... ,                             649
1121:      tamiseksi Suomussalmen kirkonkylästä                                          440. Rantamaa ym., rah. al. N:o 368: Mää·
1122:      Juntusrantaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .              636         rärahan osoittamisesta maantien raken·
1123: 427. Tauriainen ym., rah. al. N:o 355: Mää-                                             tamiseksi Varkauden-Joroisten maan·
1124:      rärahan osoittamisesta maantien raken-                                             tieltä Teemassaaren ja Käärmevirran
1125:      tamiseksi          Suomussalmen-Kuusamon                                           kautta Rantasalmen kirkolle . . . . . . . . .                      650
1126:      maantiestä Selkoakylään . . . . . . . . . . . .                        637    441. Friman ym., rah. al. N:o 369: Määrä-
1127: 428. Niukkanen ym., rah. al. N:o 356: Mää-                                              rahan osoittamisesta Kallon-Kurtakon
1128:      rärahan osoittamisesta Hyrylän-Järven-                                             maantien rakennustyön loppuunsaatta-
1129:      pään välisen tieosan parannustöiden                                                miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . .    651
1130:      aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             638    442. Murto ym., rah. al. N:o 370: Määrära-
1131: 429. Niskala ym., rah. al. N:o 357: Määrä-                                              han osoittamisesta maantien rakenta-
1132:      rahan osoittamisesta Kolarin-Kurtakon                                              miseksi Oulaisista Kärsiimäen Vanet-
1133:      välisen maantien rakentamista varten , .                               639         paloon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   652
1134: 430. Niskala ym., rah. al. N:o 358: Määrä-                                         443. Tainio ym., rah. al. N: o 371: Määrära·
1135:      rahan osoittamisesta Santalammin-                                                  han osoittamisesta maantien rakenta-
1136:      Mallakosken välisen tien rakennustöi-                                              miseksi Simojoen rautatiesillalta Ala-
1137:      den jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               640         niemen lossille ..................... ,                            653
1138: 431. Rantamaa ym., rah. al. N:o 359: Mää-                                          444. Soininen ym., rah. al. N:o 372: Määrä-
1139:      rärahan osoittamisesta maantien raken-                                             rahan osoittamisesta Kaavin kunnan
1140:      tamiseksi Maaveden pysäkiltä Jäppi•                                                Ukonvaaran ja Polvijärven kunnan
1141:      Iän kunnan Syvänsin kylään johtavalle                                              Hukkalan välisen tien kunnostamista
1142:      tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . .   641         varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •   654
1143: 432. Friman ym., rah. al. N:o 360: Määrä-                                          445. J. Wirtanen ym., rah. al. N:o 373: Mää-
1144:      rahan osoittamisesta Könkään-Tepas-                                                rärahan osoittamisesta Mustasaaren-
1145:      ton maantierakennustyön loppuunsaat-                                               Laihian-Koskenkorvan tietyön lop-
1146:      tamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        642         puun saattamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . .             655
1147: 433. Koivisto, rah. al. N:o 361: Määrära-                                          446. Puumalainen ym., rah. al. N:o 374:
1148:      han osoittamisesta Pellon-Meltauksen                                               Määrärahan osoittamisesta Kevätlahden
1149:      maantien rakennustyön loppuunsaatta-                                               kautta kulkevan maantien rakentamiseksi                            656
1150:      miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        643    447. Pwumalainen ym., rah. al. N:o 375:
1151: 434. Koivisto, rah. al. N:o 362: Määrära-                                               Määrärahan osoittamisesta yhdystien
1152:      han osoittamisesta Simojärven-Mänty-                                               rakentamiseksi          Laukaan-Koiviston-
1153:      järven-Posion maantietöiden jatka-                                                 Honkalan maantieltä Suolahden kauppa-
1154:      mista varten . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . .             644         laan ................................                              657
1155: 435. Rytinki ym., rah. al. N:o 363: Määrä-                                         448. Ikonen ym., rah. al. N:o 376: Määrä-
1156:      rahan osoittamisesta maantien rakenta-                                             rahan osoittamisesta maantien rakenta-
1157:      miseksi Pudasjärven Puhoskylän Myl-                                                miseksi Juuan-Säyneisten tieltä Nur-
1158:      lykankaalta Suomussalmen Yli-Näljän-                                               meksen-Rautavaaran maantielle . . . . . .                          658
1159:      gälle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    645    449. Pesonen ym., rah. al. N:o 377: Määrä-
1160: 436. Rytinki ym., rah. al. N:o 364: Määrä-                                              rahan osoittamisesta tietöiden jatkami·
1161:       rahan osoittamisesta maantien rakenta-                                            seksi tiesuunnalla Heinolan kirkonkylä
1162:      miseksi Pudasjärven Särkivaaralta Tai-                                             -Marjoniemi-Nuoramoinen . . . . . . . . . .                        659
1163:      valkosken Virkkuseen . . . . . . . . . . • . . .                       646    450. Tauriainen ym., rah. al. N:o 378: Mää-
1164: 437. Rytinki ym., rah. al. N:o 365: Määrä-                                              rärahan osoittamisesta Hallasenahon-
1165:       rahan osoittamisesta Kiimingin ja Yli-                                            Juntusrannan tiestä lähtevän Kaunis-
1166:       Iin välisen maantien rakentamiseen . .                                647         lammen-Hoikanvaaran tien rakennus-
1167: 438. Alanko yrn., rah. al. N:o 366: Määrära-                                            töiden loppuun saattamiseksi ...... , ,                            660
1168:       han osoittamisesta maantien rakenta-                                         451. Jussila ym., rah. al. N:o 379: Määrära-
1169:       miseksi Kurun pitäjän Riuttaskylästä                                              han osoittamisesta Kärsämäen-Paattis-
1170:       Virtain pitäjän Kortteen pysäkille . . . .                            648         te~ maantien rakentamiseen . . . . . . . . . .                     661
1171: 439. Friman ym., rah. al. N:o 367: Korote-                                         452. Tenhiälä ym., rah. al. N:o 380: Määrä-
1172:       tun määrärahan osoittamisesta Sodan-                                              rahan osoittamisesta maantien rakenta-
1173: xxn                                                               Sisällysluettelo 1951.
1174: 
1175:                                                                             Siv.                                                                              Siv.
1176:       miseen Lahdesta Heinlammin ja Pyhän-                                              Nokisenkosken yli Rautalammin kun-
1177:       taan kylien kautta Heinolan maalaiskun-                                           nassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   678
1178:       nan Härkäiän kylään . . . . . . . . . . . . . . . .                   662    468. Hietanen ym., rah. al. N:o 396: Määrä-
1179: 453. Järvinen ym., rah. al. N:o 381: Mää·                                               rahan osoittamisesta Nokisenkosken sil-
1180:       rärahan osoittamisesta Vaasan-Tampe-                                              lan rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . • . . .               679
1181:       reen valtamaantien oikaisutyötä varten                                663    469. Koskinen ym., rah. al. N:o 397: Määrä-
1182:                                                                                         rahan osoittamisesta Riuttasalmen sillan
1183: 454. Soininen ym., rah. al. N:o 382: Määrä-
1184:                                                                                         rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           680
1185:       rahan osoittamisesta maantien rakenta·
1186:                                                                                    470. K1dttinen ym., rah. al. N:o 398: Määrä-
1187:       miseksi Höytiäisen rannalla olevaan
1188:                                                                                         rahan osoittamisesta Hallikkaanjoen sil·
1189:       H uhmarisvaaraan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •              664
1190:                                                                                         lan rakentamiseen Imatran kauppalassa                                 681
1191: 455. Luostarinen ym., rah. al. N:o 383: Mää-                                       471. Ikonen ym., rah. al. N:o 399: Määrära-
1192:       rärahan osoittamisesta maantien raken-                                            han osoittamisesta Ilomantsin Lylykos-
1193:       tamiseksi Savonlinnasta Säämingin saa-                                            ken sillan rakentamistöiden alkuunpanos
1194:       riston kautta Särkilahteen . . . . . . . . . •                        665         varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      682
1195: 456. Koivisto ym., rah. al. N:o 384: Määrä-                                        472. A.lanko ym., rah. al. N:o 400: Määrä-
1196:       rahan osoittamisesta kelirikkateiden ra-                                          rahan osoittamisesta Nokian kauppalan
1197:       kentamiseksi Utsjoen kuntaan . . . . . . . .                          666         Pitäjänsillan rakennustöiden aloittamista
1198: 457. Lappi-Seppälä ym., rah. al. N:o 385:                                               varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    683
1199:       Määrärahan osoittamisesta maanteiden                                         473. Niemi ym., rah. al. N:o 401: Määrä-
1200:       päällystämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • •           667         rahan osoittamisesta Friitalan sillan ra·
1201: 458. Saariaho ym., rah. al. N:o 386: Määrä-                                             kennustöiden jatkamista varten . . . . . .                            684
1202:       rahan osoittamisesta maantiesillan raken-                                    474. Koivisto, rah. al. N:o 402: Määrärahan
1203:       tamiseksi Kymijoen Iitin virran yli . . . .                           668         osoittamisesta Kitisenjoen sillan raken·
1204: 459. Niiranen ym., rah. al. N:o 387: Määrä-                                             tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . .            685
1205:       rahan osoittamisesta maantien rakenta-                                       475. Manninen ym., rah. al. N:o 403: Koro-
1206:       miseksi Rasimäestä Kaavin-Viitanie-                                               tetun määrärahan osoittamisesta !tikan·
1207:       men maantielle Unimäkeen . . . . . . . . . . . .                      670         salmen sillan rakentamista varten . . . .                             686
1208: 460. Väyrynen ym., rah. al. N:o 388: Määrä-                                        476. Manninen ym., rah. al. N:o 404: Määrä-
1209:       rahan osoittamisesta sillan rakentami-                                            rahan osoittamisesta Turpeensalmen sil-
1210:       seksi Kitisen joen yli Sodankylän kir-                                            lan rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . .                   687
1211:       konkylässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        671    477. Ryhtä ym., rah. al. N:o 405: Määrära-
1212: 461. Väyrynen ym., rah. al. N:o 389: Määrä-                                             han osoittamisesta Oulankajoen pukki-
1213:       rahan osoittamisesta Markkasuvannon                                               sillan jälleenrakentamista varten . . . . . .                         688
1214:       sillan rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . .                 672    478. Myllymäki ym., rah. al. N:o 406: Mää·
1215: 462. Hykkäälä ym., rah. al. N:o 390: Määrä-                                             rärahan osoittamisesta Säynätsalon kun-
1216:       rahan osoittamisesta sillan rakentami-                                            nassa sijaitsevan Loulmsalmen yli joh·
1217:       seksi Kymijoen yli Lammin lossin koh-                                             tavan sillan rakentamista varten . . . . . .                          689
1218:       dalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •   673    479. Friman ym., rah. al. N:o 407: Määrä-
1219: 463. Myllymäki ym., rah. al. N:o 391: Mää-                                              rahan osoittamisesta Kitisenjoen siltatöi-
1220:       rärahan osoittamisesta avustukseksi No-                                           den loppuunsaattamista varten Sodanky-
1221:      lrian kauppalalle Nokiankosken maantie-                                            län kirkonkylässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             690
1222:       sillan rakentamista varten . . . . . . . . . . • .                    674    480. Prunnila ym., rah. al. N:o 408: Koro-
1223: 464. Luostarinen ym., rah. al. N:o 392: Mää-                                            tetun määrärahan osoittamisesta Mei-
1224:       rärahan osoittamisesta Tappuvirran los-                                           laanniemenkosken sillan rakentamiseen                                 691
1225:       sivälin lyhentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . .                675    481. Rytinki ym., rah. al. N:o 409: Määrä·
1226: 465. N. Kaasalainen ym., rah. al. N:o 393:                                              rahan osoittamisesta Nuorunkaojan sil·
1227:       Määrärahan osoittamisesta Vammaakos-                                              lan rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . .                   692
1228:       ken sillan levittämiseksi . . . . . . . . . . . . . .                 676    482. Miikki ym., rah. al. N:o 410: Määrära-
1229: 466. Lahtela ym., rah. al. N:o 394: Määrä-                                              han osoittamisesta moottorilautan hank·
1230:       rahan osoittamisesta sillan rakentami-                                            kimiseksi Kymen läänin Ruokolahden
1231:       sekl3i Kitisen jokeen Sodankylän-Kelu-                                            kunnassa olevaan Ukonsalmeen . . . . . .                              693
1232:       järven maantiellä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             677    483. Ahmavaara ym., rah. al. N:o 411: Mää·
1233: 467. Solla ym., rah. al. N:o 395: Määrära-                                              rärahan osoittamisesta Iijokisuun-Siu-
1234:       han osoittamisesta sillan rakentamiseksi                                          ruanjokisuun perkaamista varten . . . . . .                           694
1235:                                                                    Sisällysluettelo 1951.                                                                 XXIII
1236: 
1237:                                                                             Siv.                                                                              Siv.
1238: 484. Häppölä ym., rah. al. N:o 412: Korote-                                        485. Mustonen, rah. al. N:o 413: Määrära-
1239:      tun määrärahan osoittamisesta Teuron-                                              han osoittamisesta Mainuajoen kosken
1240:      ja Puujoen perkaukseen , . . . . . . . . . . . . .                     695         perkaamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . .                696
1241: 
1242: 
1243: 
1244:                                                               V. PankkivaHokunta.
1245:             Rahalaitosten valvontaa koskeva                                                                                                                   Siv.
1246:                      toivomusaloite.                                                      piteistä rahalaitosten valvonnan yhden-
1247:                                                                                           mukaistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           699
1248:   1. Heitto ym., toiv. al. N:o 56: Toimen·
1249: 
1250: 
1251:                                                               VI. Talousvaliokunta.
1252:        Väkijuomayhtiötä, terveyden- ja sai-                                                                                                                   Siv.
1253:        raanhoitoa, viran ja toimen haltijain                                         7. Stenberg ym., toiv. al. N;o 60; Maksut-
1254:        työpaikkaoloja ym. koskevia laki- ja                                             toman lääkärinhoidon järjestämisestä
1255:                  toivomusa.loitteita.                                                   kouluikäisiä nuoremmille lapsille . . . . . .                         715
1256:                                                                             Siv.     8. Larson, hemst. mot. N:o 61: Angående
1257:    1• .A. Simonen ym., lak. al. N:o 48: Ehdo-                                           bestridande av kostnaderna för vården
1258:       tus laiksi väkijuomayhtiön verottami·                                             av sinnessjuka helt oeh hållet av staten                              716
1259:       sesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä                                         8. Larson, toiv. al. N:o 61: Mielisairai-
1260:       annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . .                        705         den hoitokustannusten siirtämisestä ko-
1261:   2. Suominen ym., lak. al. N:o 49: Ehdotus                                             konaan valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            717
1262:      laiksi tuberkuloosilain muuttamisesta . .                              707      9. Puumalainen ym., toiv. al. N:o 62: Hoi-
1263:   3. Luukka ym., lak. al. N;o 50; Ehdotus                                               toJoiden järjestämisestä kunnalliskotei-
1264:      laiksi reumatautien hoitolaitosten val-                                            hin sijoitetuille kaatumatautisille ja
1265:      tionavusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . . . .         709         mielisairaille . . . . . . . • • . • . . . . . . . . . . . . .        718
1266:                                                                                     10. E. Nurminen ym., toiv. al. N:o 63; Toi·
1267:   4. Käkelä ym., toiv. al. N:o 57: Lääketeol-
1268:                                                                                         menpiteistä irtohampaiden valmistamista
1269:      lisuuslaitosten saattamisesta valtion omis-
1270:                                                                                         koskevien säännösten muuttamiseksi . •                                719
1271:      tukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . .      711
1272:                                                                                     11. Innala ym., toiv. al. N:o 64: Esityksen
1273:    5. Raunio ym., toiv. al. N:o 58; Valtion                                             antamisesta valtion viran ja toimen hal-
1274:       knstantaman kansan terveyspalvelun ai-                                            tijain työpaikkaolojen järjestämiseksi                                721
1275:       kaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            712     12. Sävelä ym., toiv. al. N:o 65: Syrjäseu·
1276:    6. Eyömä ym., toiv. al. N:o 59; Maksut-                                              tujen vähävaraisten karjanomistajien
1277:       toman lääkärin- ja sairaalahoidon jär-                                            eläinlääkärin matkakulujen korvaami·
1278:       jestämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        714         sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   722
1279: 
1280: 
1281:                                                     VII. Laki- ja talousvaliokunta.
1282:         Xunnallisva.aleja, -hallintoa ja -veroja,                                                                                                             Siv.
1283:         väestönsuojelua., vuokra-alueita, ma.nt.                                        nosta ja kunnallishallituksesta kaupun-
1284:         ta.a.likuntia, kunnan- ja kyläteitä ym.                                         gissa annettujen asetusten muuttamisesta                              730
1285:          koskevia laki- ja toivomusaloitteita.                                       4. Tauriainen ym., lak. al. N:o 54: Ehdo·
1286:                                                                             Siv.        tus laeiksi maalaiskuntain kunnallishal-
1287:    1. Ahonen ym., lak. al. N:o 51: Ehdotus                                              linnosta ja kunnallishallituksesta kau-
1288:       laiksi kunnallisen vaalilain muuttami·                                            pungissa annettujen asetusten muutta-
1289:       sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   727         misesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • • • .       733
1290:    2. Saura ym., lak. al. N: o 52: Ehdotus                                           5. Suominen ym., lak. al. N:o 55: Ehdotus
1291:       laiksi kunnallislain 15 §: n muuttamisesta                            729         laiksi maalaiskuntain kunnallishallin·
1292:    a. Sävelä ym., lak. al. N:o 53: Ehdotus                                              nosta annetun asetuksen muuttamisesta                                 736
1293:       laeiksi maalaiskuntain kunnallishallin-                                        6. Haapanen ym., lak. al. N:o 56: Ehdo-
1294: XXIV                                                             Sisällysluettelo 1951.
1295: 
1296: 
1297:                                                                            Siv.                                                                         Siv.
1298:      tus laiksi maalaiskuntain kunnallishallin-                                       distysten ja urheilujärjestöjen tarpeisiin 750
1299:      nosta annetun asetuksen muuttamisesta                                 739    15. Hamara ym., toiv. al. N:o 71: Esityksen
1300:   7r Sttominen ym., lak. al. N:o 57: Ehdotus                                          antamisesta maatilojen osittamisrajoi-
1301:      laiksi maatalouskiinteistöstä saatujen                                           tuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 751
1302:      tulojen verottamisesta kaupungeissa ja                                       16. K. Eskola ym., toiv. al. N:o 72: Kylä-
1303:      kauppaloisaa annetun lain 2 § :n ku-                                             jaoitukseen tehtävien muutosten helpot-
1304:      moamisesta .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. . . .                     741        tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 753
1305:   8. Tainio ym., lak. al. N:o 58: Ehdotus                                         17. Rapio ym., toiv. al. N:o 73: Manttaali-
1306:      laiksi väestönsuojelulain kumoamisesta                                742        kuntien lakkauttamisesta . . . . . . . . . . . . 754
1307:                                                                                   18. Sävelä ym., toiv. al. N:o 74: Manttaali-
1308:   9. Vennamo ym., lak. al. N:o 59: Ehdotus
1309:                                                                                       kuntalaitoksen tehtävien siirtämisestä
1310:      laiksi syrjäseutujen tieolojen kehittämi-
1311:                                                                                       kunnille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 755
1312:      sestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     744
1313:                                                                                   19. Puumalainen ym., toiv. al. N:o 75: Tu-
1314: 10. iihman m. fl., hemst. mot. N:o 66: An-                                            kitoimenpiteistä kunnalliskotien rakenta-
1315:     gående ändring av korumunala vallagen                                  745
1316:                                                                                       miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 756
1317:  10. iihman ym., toiv. al. N:o 66: Kunnalli-                                      20. Myllymäki ym., toiv. al. N:o 76: Kun-
1318:      sen vaalilain muuttamisesta . . . . . . . . . .                       746        nallisten hautausmaiden perustamisesta 757
1319:  11. Haapanen ym., toiv. al. N:o 67: Maa-                                         21. Niemi ym., toiv. al. N:o 77: Kirkonpal-
1320:      laiskuntien kunnallisverotuksesta anne-                                          velijain ja diakonissain palkkauksen ja
1321:      tun asetuksen metsätulojen verotusta                                             eläkkeiden lainsäädännöllisestä järjestä-
1322:      koskevien säännösten muuttamisesta . .                                74 7       misestä • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 759
1323:  12. Haapasalo ym., toiv. al. N:o 68: Vuok-                                       22. Puumalainen, toiv. al. N:o 78: Toimen-
1324:      ratonttien lunastamisesta itsenäisiksi . .                            748         piteistä Laukaan ja Viitasaaren kihla-
1325:  13. Riihimäki ym., toiv. al. N:o 69: Esityk-                                         kuntien :nlmismiespiirien uudelleen jär-
1326:      sen antamisesta tiheissä asumusryhmissä                                          jestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 760
1327:      olevien    vuokra-alueiden itsenäistärui-                                    23. Riihimäki ym., toiv. al. N:o 79: Esityk-
1328:      sestä .. -............................                                749         sen antamisesta kunnan- ja kyläteiden
1329:  14. Muikku ym., toiv. al. N:o 70: Esityksen                                           valtion hoitoon ottamisesta . . . . . . . . . . 761
1330:      antamisesta laiksi maan pakkolunasta-                                        24. Lappi-Seppälä ym., toiv. al. N:o 80:
1331:      misesta kaupunkien, kauppalain ja kun-                                            Helsingin ulosmenoteiden liikenneturval-
1332:      tien sekä rekisteröityjen aatteellisten yh-                                       lisuuden parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . 762
1333: 
1334: 
1335:                                                           VW. Sivistysvaliokunta.
1336:        Oppivelvollisuutta, yliopistoa, oppi- ja                                                                                                              Siv.
1337:        kansakouluja, ammattikouluja, kotita-                                       5. Rantamaa ym., lak. al. N:o 64: Ehdo-
1338:        lautta ym. koskevia laki- ja toivomus-                                         tus laiksi oppivelvollisuuslain 10 §: n
1339:                      aloitteita.                                                      muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            773
1340:                                                                            Siv.    6. Kalavainen ym., lak. al. N:o 65: Ehdo-
1341:   1. iistenson, lagmot. N: o 60: Förslag tili                                         tus laiksi oppivelvollisuudesta annetun
1342:      lag om ändring av 7 § lagen om läro-                                             lain 1 ja 24 § :n muuttamisesta . . . . . .                            775
1343:      plikt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   767     7. Salmela-Järvinen ym., toiv. al. N:o 81:
1344:   1. östenson, lak. al. N: o 60: Ehdotus laiksi                                       Virusopin professorinviran perustami-
1345:      oppivelvollisuudesta annetun lain 7 §: n                                         sesta Helsingin yliopistoon . . . . . . . . . •                        777
1346:      muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           768     8. Tiekso-Isaksson ym., toiv. al. N:o 82:
1347:   2. Malkamäki ym., lak. al. N:o 61: Ehdo-                                            Halpavuokraisten asuntojen turvaami-
1348:      tus laiksi oppivelvollisuudesta annetun                                          sesta vähävaraisille korkeakouluopiskeli-
1349:      lain 8 §: n muuttamisesta . . . . . . . . . . . .                     769        joille • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   779
1350:   3. Saalasti ym., lak. al. N: o 62: Ehdotus                                       9. Nevalainen ym., toiv. al. N:o 83: Kou-
1351:      laiksi oppivelvollisuudesta annetun lain                                         lunuudistuksen toimeenpanemisesta . . . .                              780
1352:      8 § : n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . .                 771    10. Tenhiälii ym., toiv. al. N:o 84: Oppikou-
1353:   4. Niemi ym., lak. al. N:o 63: Ehdotus                                              lujen opettajapulan selvittämisestä . . • •                            781
1354:      laiksi oppivelvollisuuslain 9 §: n muutta-                                   11. Ifiilelä ym., toiv. al. N:o 85: Toimen-
1355:      misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      772       piteistä oppilasasuntolain ja kouluruoka-
1356:                                                             Sisällysluettelo 1951.                                                                     xxv-
1357:                                                                      Siv.                                                                              Siv.
1358:      Iatoiminnan tarkastajan viran perusta·                                       toon johtavaksi kahdeksanluokkaisoksi
1359:      miseksi kouluhallitukseen ........... .                         782          kouluksi . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .      791
1360: 12. Torvi ym., toiv. al. N:o 86: Toimenpi-                                  19.   Kaitila ym., toiv. al. N:o 93: Ammat-
1361:     teistä kansakoululapsille koulussa tai                                        tilinjoilla opiskelleiden mahdollisuuk-
1362:     koulutiellä sattuneiden vahinkojen kor-                                       sista opintojensa jatkamiseen korkcakou·
1363:     vaamiseksi ......................... .                           783          luissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    792;·
1364: 13. H. Miettunen ym., toiv. al. N:o 87: Esi-
1365:                                                                             20.   Kuittinen ym., toiv. al. N:o 94: Val-
1366:                                                                                   tion keskusammattikoulun perustamisesta
1367:     tyksen antamisesta opetuselokuvatoimin-
1368:                                                                                   Imatran kauppalaan . . • . . . . . . . . . . . . .                    793
1369:     nan edistämisestä .................. .                           784
1370:                                                                             21.   Soininen ym., toiv. al. N:o 95: Ammat-
1371: 14. Rosenberg ym., toiv. al. N:o 88: Toi-
1372:                                                                                   tikoulun perustamisesta Polvijärven kun-
1373:     menpiteistä oppikoulun perustamiseksi
1374:                                                                                   taan . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    794
1375:     Espoon pitäjän Leppävaaraan ....... .                            785    22.   Brander-Wallin ym., toiv. al. N:o 96:
1376: 15. Lampinen ym., toiv. al. N:o 89: Toimen-                                       Kotitalousopetusasiain                  keskittämisestä
1377:     piteistä Loviisan suomenkielisen yhteis-                                      yhdelle ministeriölle . . . . . . . . . . . . . . . . .               795
1378:     koulun ottamiseksi valtion haltuun ....                          786    23.   Karvikko ym., toiv. al. N:o 97: Koti-
1379: 16. Kaarna ym., toiv. al. N:o 90: Parikka-                                        talouden rationalisoimislautakunnan aset·
1380:     lan yhteiskoulun ottamisesta valtion hal-                                     tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       79&
1381:     tuun ........................ ········                           788    24.   Lappi-Seppälä ym., toiv. al. N:o 98: Ra-
1382: 17. Muikku ym., toiv. al. N:o 91: Määrä-                                          kennusalan tietopalvelutoimiston perus-
1383:     rahasta Lieksan yhteiskoulun ottamisesta                                      tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         79T
1384:     valtion haltuun ..................... .                          789    25.   J. Wirtanen ym., toiv. al. N:o 99: Puo-
1385: 18. Lahtela ym., toiv. al. N:o 92: Kemijär-                                       luepoliittisen        ohjelman poistamisesta
1386:     ven keskikoulun muuttamisesta yliopis-                                        yleisradiolähetyksistä . . . . . . . . . . . . . . . .                798.
1387: 
1388: 
1389:                                                      IX. Maatalousvaliokunta.
1390:      Maataloutta, asutustoimintaa, kuiva-                                                                                                              Siv.
1391:      tus- ja perkaustöitä, kalastusta ym.                                    6. Vennamo ym., lak. al. N: o 71: Ehdotus
1392:       koskevia laki- ja toivomusaloitteita.                                     laiksi maanhankintalain 15 ja 73 § :n
1393:                                                                      Siv.       muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               820·
1394:  1. Sävelii ym., lak. al. N:o 66: Ehdotus                                    7. Kosola ym., lak. al. N:o 72: Ehdotus
1395:     laiksi maataloustuotannon kannattavuu-                                      laiksi maanhankintalain 110 § :n muut-
1396:     den turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        803        tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .         822:
1397:  2. Meriläinen ym., lak. al. N:o 67: Ehdo·                                   8. Kähönen, lak. al. N:o 73: Ehdotus laiksi
1398:     tus laiksi maataloustuotannon kannat-                                       maanhankintalain 149 §:n muuttamisesta                                  824
1399:     tavuuden turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . .               806     9. Niukkanen ym., lak. al. N:o 74: Ehdo-
1400:  3. Vilhula ym., lak. al. N:o 68: Ehdotus                                       tus laiksi maanhankintalain nojalla pe-
1401:     laiksi maatalouden kannattavuuden tur-                                      rustettavista yhteismetsistä annetun lain
1402:     vaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   809        muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               82&
1403:  4. Korsbäck m. fl., lagmot. N:o 69: Förslag                                10. Tainio ym., lak. al. N:o 75: Ehdotus
1404:     tili lag om tryggande av lantbrukspro-                                      laiksi eräiden vuokra-alueiden lunastami-
1405:     dulitionens räntabilitet . . . . . . . . . . . . . .             812        sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     827
1406:  4. Ko1·sbäck ym., lak. al. N:o 69: Ehdo·                                   11. A. Kinnunen ym., lak. al. N:o 76: Eh·
1407:     tus laiksi maataloustuotannon kannatta-                                     dotus laiksi maan hankinnasta maan
1408:     vuuden turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . .             814        puutteessa oleville . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 829'
1409:  5. :Jrorsbäck m. fl., lagmot. N:o 70:                                      12. Väisänen ym., lak. al. N:o 77: Ehdotus
1410:     Förslag till lag om iindring av 4 § lagen                                   laiksi siirtoväen ja rintamasotilaiden
1411:     om främjande av den inhemska fröpro-                                        asuttamisen rahoittamisesta annetun lain
1412:     duktionen åren 1950-1954 . . . . . . • . . •                     816        muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .               832:
1413:  5. Korsbäck ym., lak. al. N:o 70: Ehdotus                                  13. Vennamo ym., lak. al. N:o 78: Ehdo-
1414:     ~aiksi kotimaisen siementuotannon edis-                                     tus laiksi asutusalueiden kuivatuskana-
1415:     tämisestä vuosina 1950-1954 annetun                                         vien kunnostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . .                    834
1416:     lain 4 ·§ :n muuttamisesta . . . . . . . . . . . .               818    14. Vennamo ym., lak. al. N:o 79: Ehdotus
1417: XXVI                                                               Sisällysluettelo 1951.
1418: 
1419: 
1420:                                                                             Siv.                                                                           Siv.
1421:      laiksi varojen varaamisesta uudisrai-                                         29. N. Kaasalainen ym., toiv. al. N:o 108:
1422:      vauksista jaettavia palkkioita varten an-                                         Toimenpiteistä maanhankinta- ja pika-
1423:      netun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . .                       835        asutustiloille raivattujen viljelysten
1424: 15. Vennamo ym., lak. al. N:o 80: Ehdotus                                              tuottokunnon kohottamiseksi . . . . • . . •                         862
1425:      laiksi varojen varaamisesta pellon kun·                                       30. Tainio ym., toiv. al. N:o 109: Toimen-
1426:      nostamisesta jaettavia palkkioita varten                               836        piteistä vuoden 1936 asutuslain toimeen-
1427: 16. Ikonen ym., lak. al. N:o 81: Ehdotus                                               panen jatkamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . .              863
1428:      laiksi varojen varaamisesta kivien rai-                                       31. Soininen ym., toiv. al. N:o 110: Esityk-
1429:      vaamisen edistämiseksi kiviperäisiltä pel-                                        sen antamisesta valtion ja puutavarayh-
1430:      loilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     838        tiöiden maiden lunastamisesta viljelya-
1431: 17. Aaltonen ym., lak. al. N:o 82: Ehdotus                                             ja asutustarkoituksiin sekä lisämaaksi
1432:      laiksi maatalouskoneyhtymistä ja niiden                                           tonteille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   864
1433:      valtionavusta (Laus. Vv:lta) . . . . . . . . . .                       840    32. Rosenbe1·g m. fl., hemst. mot. N:o 111:
1434: 18. Kähönen ym., lak. al. N:o 83: Ehdo·                                                Angående avlåtande av proposition tili
1435:      tus laiksi kalastustilojen elinkelpoisuu-                                         en jordreform för skapande av livsdug-
1436:      den parantamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . .                 842        liga odlingslägenheter inom svensk- oeh
1437: 19. Hautala ym., lak. al. N:o 84: Ehdotus                                              tvåspråkiga kommuner . . . . . . . . . . . . • •                    865
1438:      laiksi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan pe-                                       32. Rosenberg ym., toiv. al. N:o 111: Esi·
1439:      ruskuivatusohjelman toimeenpanosta ja                                             tyksen antamisesta maareformista elin-
1440:      rahoittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            846        kelpoisten viljelystilojen muodostami-
1441: 20. Lahtela ym., lak. al. N:o 85: Ehdotus                                              seksi ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä
1442:      laiksi poronhoitoalueena olevien luonnon-                                         kunnissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    867
1443:      niittyjen vastikemaan 1·aivauksesta . . . .                            848    33. Ikonen ym., toiv. al. N:o 112: Rauta-
1444: 21. Myllymäki ym., toiv. al. N:o 100: Maan-                                            vaaran pitäjän tilattoman väestön asut-
1445:      viljelijäin vapauttamisesta rälssiveron                                           tamisesta • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     869
1446:      suorittamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . •.           851    34. A. Kinnunen ym., toiv. al. N:o 113: Esi-
1447: 22. Kyttä ym., toiv. al. N:o 101: Esityksen                                            tyksen antamisesta laiksi Kuusamon ja
1448:      antamisesta maanhankintalain 110 § :n                                             Sallan kuntien maanhankintalain muut•
1449:      muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .            852        tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     871
1450: :23. V. Eskola ym., toiv. al. N:o 102: Maan-                                       35. Tainio ym., toiv. al. N:o 114: Toimen-
1451:      hankintalain lisämaan saantia tarkoitta-                                          piteistä Sallan kunnan alueella maan-
1452:      vien hakemusten käsittelyä koskevien                                              saantiin oikeutettujen rintamamiesten
1453:      säännösten muuttamisesta . . . . . . . . . . . .                       854        asuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       872
1454: :24. Kölli ym., toiv. al. N:o 103: Lisäaluei-                                      36. Koivisto ym., toiv. al. N:o 115: Uudis-
1455:      den lunastamisen lopettamisesta maan-                                             tilan perustaruispalkkion suorittamisesta
1456:      hankintalain nojalla . . . . . . . . . . . . . . . • .                 855        eräille maanhankintalain mukaan maan-
1457: .25. Koivunen ym., toiv. al. N:o 104: Luo-                                             saantiin oikeutetuille . . . . . . . . . . . . . . . .              873
1458:      vutetun maan palauttamista maanluovut-                                        37. Pessi ym., toiv. al. N:o 116: Toimenpi·
1459:      tajalle ja korvauksien maksamista eräissä                                         teistä liikennekelpoisten teiden rakennut-
1460:      tapauksissa maansaajalle koskevan maan-                                           tamiseksi Helsingin kaupungin alueelle
1461:      hankintalain määräysten muuttamisesta                                  857        maanhankintalain mukaan muodostetuille
1462: 26. Heikkilä ym., toiv. al. N:o 105: Valtion                                           asuma-alueille . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . .        874
1463:      hallintaan jääneitä alueita maanhankin-                                       38. Koivisto ym., toiv. al. N:o 117: Uudis~
1464:      talain 110 §:n mukaan myytäessä saa-                                              tilan perustamispalkldoiden myöntämi-
1465:      dun yliliinnan suorittamisesta maanluo-                                           sestä asutuslain mukaan asutettaville
1466:      vuttajille tai heidän oikeudenomistajil-                                          maanhankintalaissa säädettyjen peri'
1467:      leen . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   858        aatteiden mukaan . . . . • . . . . . . . . . • . . •                875
1468: .27. Lahtela ym., toiv. al. N:o 106: Toimen-                                       39. Riihimäk,i ym., toiv. al. N:o 118: Toi-
1469:      piteistä maan hankkimiseksi asutustar-                                            menpiteistä laidunolojen järjestämiseksi                            877
1470:      koituksiin rintamamiehille sekä sotales-                                      40. Koskinen ym., toiv. al. N:o 119: Lai-
1471:      kille ja -arvoille ............ , . . . . . . .                        857        dunalueista annetun lain 1 §: n muut-
1472: 28. Koskinen ym., toiv. al. N:o 107: Eräi-                                             tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     878
1473:      den perheellisten rintam~sotilaiden maan-                                     41. Ikonen ym., toiv. al. N:o 120: Toimen-
1474:      saantioikeuden järjestämisestä . . . . . . . .                         861        piteistä ansiotyönsaantimahdollisuuksien
1475:                                                                   Sisällysluettelo 1951.                                                    xxvu
1476:                                                                            Siv.                                                                  Siv,
1477:     järjestämiseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa                                      51. Heikkilä ym., toiv. al. N:o 130: Puuta-
1478:     oleville, hevosen omistaville pienviljeli-                                        varankuljetusrunkoverkoston aikaansaa-
1479:     jöille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   879        misesta kuljetusmahdollisuuksia vailla
1480: 42. J. Wirtanen ym., toiv. al. N:o 121: Toi-                                          oleville metsäalueille . . . . . . . . . . . . . . . . .   890
1481:     menpiteistä kotimaisen kalajauhoteolli-                                       52. Korsbäck m. fl., hemst. mot. N: o 131:
1482:     suuden aikaansaamiseksi . . . . . . . . . . . .                        880        Angående ändring av förordningen an-
1483: 43. Österholm m. fl-, hemst. mot. N:o 122:                                            gående verkställighet oeh tillämpning
1484:     Angående           fiskarbefolkningens                       han-                 av lagen om lån oeh understöd för
1485:     delsorganisationers berättigande till                                             byggande av vatten- oeh avloppsled-
1486:     uppköp av färsk strömming i första                                                ningar i landskommuner . . . . . . . . . . . .             892
1487:     hand . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     881    52. Korsbäck ym., toiv. al. N:o 131: Lai-
1488: 43. östeTholm ym., toiv. al. N:o 122: Tuo-                                            noista ja avustuksista vedenhankinta-
1489:     reen silakan ensisijaisen osto-oikeu-                                             ja viemärilaitteiden rakentamista var-
1490:     den myöntämisestä kalastajaväestön                                                ten maalaiskunnissa annetun lain täy-
1491:     kaupallisille järjestöille . . . . . . . . . . . • .                   882        täntöönpanosta ja soveltamisesta anne-
1492: 44. E- Nurminen ym., toiv. al. N:o 123:                                               netun asetuksen muuttamisesta . . . . . .                  893
1493:     Suunnitelman laatimisesta pysyväisluon-                                       53. Raustc ym., toiv. al. N:o 132: Vesistö·
1494:     toisten ansiotyömahdollisuuksien varaa-                                           asiain hoidon keskittämisestä . . . . . . . .              894
1495:     miseksi Pohjois-Savon pienviljelijäaluei-                                     54. Aitio ym., toiv. al. N:o 133: Muurlan ja
1496:     den väestölle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .          883        Uskelan pitäjissä olevan Alasjärven ve-
1497: 45. Jussila ym., toiv. al. N:o 124: Toimen-                                           sijättöalueen kuivaamisesta . . . . . . . . . .            895
1498:     piteistä kanatalouden alalla olevien epä-                                     55. Heikura ym., toiv. al. N:o 134: Pohjois·
1499:     kohtien poistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . .                  884        Satakunnan vesiperäisten maiden pe·
1500: 46. Kosola ym., toiv. al. N:o 125: Vedon-                                             ruskuivautussuunnitelman aikaansaami-
1501:     lyönnistä hevoskilpailuissa annettujen                                            sesta ............................ , . .                   896
1502:     määräysten             muuttamisesta                     (Laus.               56. T. Kinnunen ym., toiv. al. N:o 135: Toi-
1503:     Vv: lta) .. .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . .. .. ..             885        menpiteistä Pieksämäen ja Mikkelin
1504: 47. Tainio ym., toiv. al. N:o 126: Porojen                                            välillä olevan suuren suoalueen kuivat-
1505:     iho- ja nenäsaivartajain tuhoamisainei-                                           tamiseksi .......................... .                     898
1506:     den kehittämisestä ................. .                                 886    57. T. Kinnwnen ym., toiv. al. N:o 136: Toi-
1507: 48. Kähönen ym., toiv. al. N:o 127: Toimen-                                           menpiteistä Kyyveden vesistön veden-
1508:     piteistä Lounais- ja Länsi-Suomen kato-                                           pinnan alentamiseksi .............. , .                    899
1509:     vahinkojen selvittämiseksi ja kato-                                           58. Rönkkö ym., toiv. al. N:o 137: Toimen-
1510:     alueiden viljelijäin taloudellisen aseman                                         piteistä Vieremän kunnassa olevan
1511:     turvaamiseksi ..................... .                                  887        Vuoriajoen sekä Iijärven ja Saariajär-
1512: 49. Meriläinen ym., toiv. al. N:o 128: Vilje-                                         ven välisen järvialueen perkaamiseksi                      900
1513:     lyskasvien koe- ja kasvinjalostusase-                                         59. Tainio ym., toiv. al. N:o 138: Toimen-
1514:     man perustamiseksi Kainuuseen ..... .                                  888        piteistä Simon kunnassa olevan Vian-
1515: 50. Niskala ym., toiv. al. N:o 129: Emäntä-                                           tienjoen perkaaamiseksi ............•                      901
1516:     koulun perustamisesta Alatornion kun-                                         60. Rytkönen ym., toiv. al. N:o 139: Pölhön-
1517:     taan                                                                   889        joen perkaamisesta ................. .                     902
1518: 
1519: 
1520:                                                        X. Työväenasiainvaliokunta.
1521:        Kansaneläkelakia, työaikaa, vuosilo-                                                                                   Siv.
1522:        mia, vanhusten, invaliidien, lasten ja                                      3. Innala ym., lak. al. N:o 88: Ehdotus
1523:        orpojen huoltoa ym. koskevia laki- ja                                          laiksi kansaneläkelain 39 §: n muutta-
1524:                  toivomusaloitteita.                                                  misesta ........................... . 909
1525:                                             Siv.                                   4. Erkkilä ym., lak. al. N:o 89: Ehdotus
1526:   1. Soininen ym., lak. al. N:o 86: Ehdotus                                           maatalouden      työaikalaiksi   (Laus.
1527:      kansaneläkelain 33 §: n muuttamisesta 907                                        Mtv:lta) .......................... • 910
1528:   2. Tuurna ym., lak. al. N:o 87: Ehdotus                                          5. Antikainen ym., lak. al. N:o 90: Ehdo-
1529:      laiksi kansaneläkelain 37 §: n muutta-                                           tus maatalouden työaikalaiksi {Laus.
1530:      misesta                                908                                       1\Itv:lta) .......................... . 915
1531: XXVIII                                                           Sisällysluettelo 1951.
1532: 
1533: 
1534:                                                                          Siv.                                                                         Siv.
1535:   6. Aitio ym., lak. al. N:o 91: Ehdotus maa-                                   25. Hakala ym., toiv. al. N:o 141: Selvityk-
1536:      talouden työaikalaiksi (Laus. Mtv:lta)                              920        sen hankkimisesta sosiaalipoliittisten
1537:   7. Jokinen ym., lak. al. N:o 92: Ehdotus                                          etuisuuksien ja rasitusten jakaantumi-
1538:      merityöaikalaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             925        sesta eri yhteiskuntaryhmien ja erilais-
1539:   8. Pakkanen ym., lak. al. N:o 93: Ehdotus                                         ten tulonsaajien kesken . . . . . . . . . . . . . 978
1540:      laiksi työajasta metsä- ja uittotöissä . .                          931    26. Järnefelt ym., toiv. al. N:o 142: Työ-
1541:                                                                                     markkinaitoksen perustamisesta . . . . . . 979
1542:   9. Mustonen yrn., lak. al. N:o 94: Ehdotus
1543:                                                                                 27. Antikainen ym., toiv. al. N:o 143: Esi-
1544:      laiksi metsä- ja uittotyöläisten työajasta                          936
1545:                                                                                     tyksen antamisesta työnsuojeluvalvon-
1546:  10. Kanonen ym., lak. al. N:o 95: Ehdotus                                          nasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . . . . . 980
1547:      laiksi työajasta metsä- ja uittotöissä . .                          941    28. Antikai1ten ym., toiv. al. N:o 144: Toi-
1548: 11. Kalava·inen ym., lak. al. N:o 96: Ehdo-                                         menpiteistä teollisuuden maaseudulle
1549:      tus laiksi työntekijäin vuosilomalain                                          sijoittamisen helpottamiseksi . . . . . . . . 981
1550:      muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           946    29. Turkka ym., toiv. al. N:o 145: Esityk-
1551: 12. Tiekso-Isaksson ym., lak. al. N:o 97: Eh-                                       sen antamisesta työaikalain 9 § : n muut-
1552:      dotus laiksi työntekijäin vuosilomalain                                        tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 983
1553:      muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           947    30. Km·vonen ym., toiv. al. N:o 146: Esityk-
1554: 13. Prunnila ym., lak. al. N:o 98: Ehdotus                                          sen antamisesta vuosilomalaiksi . . . . . . 985
1555:      laiksi yksityisoikeudellisessa työsuh-                                     31. N·iiranen ym., toiv. al. N:o 147: Metsä-
1556:      teessa olevien työntekijäin elintason                                          ja uittotöissä olevan työntekijän vuo-
1557:      turvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .           950        silomakorvauksensaantioikeuden laajen·
1558: 14. Rantamaa ym., lak. al. N:o 99: Ehdotus                                          tamisesta . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . 986
1559:      laiksi vanhusten toimeentulon turvaa-                                      32. Junnila ym., toiv. al. N:o 148: Lapsili-
1560:      misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   952        säjärjestelmän muuttamisesta . . . . . . . . 987
1561: 15. Stenbm·g ym., lak. al. N:o 100: Ehdotus                                     33. Kyttä ym., toiv. al. N:o 149: Komitean
1562:      laiksi vanhuushuoltoeläkkeistä . . . . . . .                        954        asettamisesta laatimaan ehdotusta uuden
1563: 16. A. Simonen ym., lak. al. N:o 101: Ehdo-                                         eläkelaitosjärjestelmän luomisesta ... , 989
1564:      tus laiksi invaliidihuoltolain muutta-                                     34. Tenhiälä ym., toiv. al. N:o 150: Eläk-
1565:      misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     956        keen maksamisesta kansaneläkelain ul-
1566: 17. Heinonen ym., lak. al. N:o 102: Ehdo-                                           kopuolelle jääneille vanhuksille . . . . . . 990
1567:      tus laiksi invaliidihuoltolain muuttami-                                   35. Soininen ym., toiv. al. N:o 151: Kansan-
1568:      sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   958        eläkelain ulkopuolelle jääneiden van-
1569: 18. i5hman, lagmot. N: o 103: Förslag till                                          husten saattamisesta kansaneläkelain
1570:      lag angående ändring av lagen om in-                                           piiriin .............. • . • . . . . . . . . . . . . . 991
1571:      validvård . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .     959    36. Kuittinen ym., toiv. al. N:o 152: Kor-
1572: 18. Öhman, lak. al. N:o 103: Ehdotus laiksi                                         vauksen suorittamisesta eläkelain ulko-
1573:      invaliidihuoltolain muuttamisesta . . . .                           960        puolelle jääneille vähävaraisilla van-
1574: 19. Järvinen ym., lak. al. N:o 104: Ehdotus                                         huksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 992
1575:      laiksi sotilasvammalain muuttamisesta                               961    37. Virkki ym., toiv. al. N:o 153: Kansan-
1576: 20 . •Järvinen ym., lak. al. N:o 105: Ehdotus                                       eläkelain mukaisen vanhuus- ja työky-
1577:      laiksi eräiden sodan olosuhteissa kuol-                                        vyttömyyseläkkeen myöntämisestä siir-
1578:      leiden henkilöiden omaisten oikeudesta                                         toväkeen kuuluville vanhuksille . . . . . . 997
1579:      huolto- ja lisähuoltoeläkkeeseen sekä                                      38. NoTdfors m. fl., hemst. mot. N:o 154:
1580:      työhuoltoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .       965        Angående åtgärder för utvecklande och
1581: 21. Torvi ym., lak. al. N:o 106: Ehdotus                                            effektivisering av tiet statliga sociala
1582:      synnytyslomalaiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . .              966        upplysningsarbetet . . . . . . . . . . . . . . . . . . 994
1583: 22. Torvi ym., lak. al. N:o 107: Ehdotus                                        38. N01·dfoTs ym., toiv. al. N:o 154: Toimen-
1584:      laiksi . synnytyslomakorvauksesta . . . .                           971        piteistä valtion sosiaalisen valistus-
1585: 23. Tort'i ym., lak. al. N:o 108: Ehdotus                                           työn kehittämiseksi ja tehostamiseksi 996
1586:      laiksi lastenseimien ja lastentarhojen                                     39. i5stenson m. fl., hemst. mot. N:o 155:
1587:      valtionavusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . .         975        Angående utredning av änkornas eko-
1588: 24. Aaltonen ym., toiv. al. N:o 140: Yhte-                                          nomiska förhållanden . . . . . . . . . . . . . . . . 998
1589:      näisen sosiaalivakuutuksen aikaansaa-                                      39. i5stenson ym., toiv. al. N:o 155: Leskien
1590:      misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   977        taloudellisten olojen selvittämisestä . . 999
1591:                                                           Sisällysluettelo 1951.                                                       XXIX
1592: 
1593:                                                                    Siv.                                                                     Siv.
1594: 40. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 156:                                  48. Väyrynen ym., toiv. al. N:o 164: Toi-
1595:      Angående inrättande av pensionärshem                                     menpiteistä     metsätyöläisammattikun·
1596:      för åldringar . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1000         nan luomiseksi ...................... 1011
1597: 40. Wickman ym., toiv. al. N:o 156: Ko-                                   49. Muikl~u ym., toiv. al. N:o 165: Esityk-
1598:      tien perustamisesta eläkkeellä oleville                                  sen antamisesta laiksi metsä- ja uitto·
1599:      vanhuksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1002         työläisille työnhausta aiheutuvien työ-
1600: 41. Kähönen ym., toiv. al. N:o 157: Sota·                                     ajan menetys· ja matkakustannusten
1601:      invaliidien täydennyakoron korottami·                                    korvaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1012
1602:      sesta .•............................. 1004
1603:                                                                           50. Tainio ym., toiv. al. N:o 166: Metsä- ja
1604: 42. Kähönen ym., toiv. al. N:o 158: Lisä-                                     uittotyöpalkkojen kor6ttamisesta elin-
1605:      korvauksen suorittamisesta elinkor·                                      kustannuksia vastaaviksi ............ 1013
1606:      konsa kertakaikkisana nostaneille sota·
1607:      vammaisilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1005     51. Järnefelt ym., toiv. al. N:o 167: Kun-
1608: 43. Tenhiälä ym., toiv. al. N:o 159: Toi-                                     tien ja sosiaalista asunnontuotantoa
1609:      menpiteistä ammattikoulutuksen saanei-                                   edistävien säätiöiden ja järjestöjen tu-
1610:      den sotainvaliidien asunnonsaannin hel·                                  kemisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1011
1611:      pottamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1006    52. Salmela-Järvinen ym., toiv. al. N:o 168:
1612: 44. Tenhiälä ym., toiv. al. N:o 160: Toi-                                     Naisten osapäivätyön järjestämistä kos-
1613:      menpiteistä sotainvaliidien työhuolto·                                   kevan tutkimuksen toimittamisesta .... 1015
1614:       lain soveltamisajan pitentämiseksi . . . 1007                       53. Prunnila ym., toiv. al. N:o 169: Työn-
1615: 45. Rantala ym., toiv. al. N: o 161: Eräiden                                  antajan maksuvelvollisuuteen perustu-
1616:       invaliidilainsäädännön ulkopuolelle jää-                                van pakollisen vakuutuksen järjestämi-
1617:       neiden henkilöiden toimeentulon tur·                                    sestä työntekijän työssään tai työmat·
1618:       vaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1008       kalla käyttämille työvaatteille ym. käyt·
1619: 46. Lindqvist ym., toiv. al. N:o 162: Tapa-                                   töesineille koituvan vahingon varalta . . 1016
1620:       turmavakuutettujen ja muiden siviili·                               54. Niiranen ym., toiv. al. N:o 170: Metsä·
1621:       invaliidien huollon järjestämisestä soti·                               ym. töissä käytettävien hevosten tapa-
1622:       lasvammalakia vastaavasti . . . . . . . . . . 1009                      turmavakuutuksesta (Laus. Mtv:lta) .. 101 i
1623:  47. Juntunen ym., toiv. al. N:o 163: Esityk·                             55. Niiranen ym., toiv. al. N:o 171: Koti·
1624:       sen antamisesta siviiliorpojen ja ala-                                   eläimille sattuneiden vahinkojen kor-
1625:       ikäisten lasten huoltoon sidottujen si-                                  vaamisesta (Laus. Mtv:lta) ......... 1018
1626:       viilileskien aseman järjestämisestä . . . . 1010
1627: 
1628: 
1629: 
1630:                                                XI. Puolustusasiainvaliokunta.
1631:        Puolustuslaitoksen perusllankintoja ja                                                                          Siv.
1632:        palotorjuntaa koskevat toivomusaloit-                                   misesta puolustuslaitoksen peruahankin-
1633:                          teet.                                                 toihin .............................. 1021
1634:                                                                             2. Pasanen ym., toiv. al. N:o 266: Palon·
1635:   ::1. Honkala ym., toiv. al. N:o 265: Esityk·                                 torjunnan järjestämisestä puolustusvoi·
1636:        sen antamisesta laiksi varojen osoitta-                                 missa (Laus. Ltv:lta) ................ 1022
1637: 
1638: 
1639: 
1640:                                                  XII. Kulkulaitosvaliokunta.
1641:        Rautateiden, maanteiden, siltojen, pu-                                                                            Biv.
1642:        llelinlinjojen, satamien ym. rakenta-                                2. Sarjala ym., toiv. al. N:o 173: Toimen·
1643:        mista tarkoittavia toivomusaloitteita.                                  piteistä Saimaan ja Pielisen vesistö-
1644:                                                                   Siv.         alueitten piirissä tuotetun puutavaran
1645:    :1. Niskala ym., toiv. al. N:o 172: Kunnille                                kuljetusmahdollisuuksien parantamiseksi 1028
1646:        maantiealueiden lunastamista varten                                  3. Pasanen ym., toiv. al. N:o 174: Toimen·
1647:        myönnettävän määrärahan korottami·                                      piteistä valtionrautateiden liikkuvan ka-
1648:        sesta ............................... 1027                              luston hankinnan lisäämiseksi •....•.•• 1030
1649: XXX                                                            Sisällysluettelo 1951.
1650: 
1651:                                                                         Siv.                                                    Siv.
1652:  4. Honkala ym., toiv. al. N:o 175: Koko-                                      18. Hallsten ym., toiv. al. N:o 189: Maan-
1653:      naissuunnitelman laatimisesta Lounais-                                        tien rakentamisesta Vretankylästä Pung-
1654:      Suomen rautatieverkoston kehittämistä                                         bölenkylään Kemiön kunnassa . . . • . . . . 1057
1655:     varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1032    19. Lindqvist ym., toiv. al. N:o 190: Lah-
1656:  5. :Riihimäki ym., toiv. al. N:o 176: Rauta-                                      den-Kouvolan maantien siirtämisestä
1657:      tien rakentamisesta Helsingistä Pei-                                          Uudenkylän aseman ja Sitikkalan sei-
1658:      pohjan ja Kankaanpään kautta Kauha-                                           sakkeen väliselle osalle . . . . . . . . . . . . . . 1059
1659:     joelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1035    20. Pesonen ym., toiv. al. N:o 191: Maan·
1660:  6. Twurna, toiv. al. N:o 177: Rautatien ra-                                       tien rakentamisesta Sysmän kirkonky-
1661:      kentamisesta Voikosken asemalta Hei-                                          lästä Luhangan kirkonkylään ........ 1060
1662:      nolan kirkonkylän ja Sysmän Liikolan-                                     21. Pesonen ym., toiv. al. N:o 192: Yhdys-
1663:     lahden kautta Vaajakosken asemalle .. 1036                                     tien rakentamisesta Sysmän Liikolan
1664:  7. Pesonen ym., toiv. al. N:o 178: Rauta-                                         maantieltä Luhangan Lempääseen •... 1061
1665:     tien rakentamisesta Heinolasta Jyväs-                                      22. Vennamo ym., toiv. al. N:o 193: MaiUl-
1666:     kylän-Pieksämäen radalle .......... 1037                                        tien rakentamisesta Suovanlahdelta Iisve-
1667:  8. Haapasalo ym., toiv. al. N:o 179: Rauta-                                        denpäähän . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1062
1668:      tien rakentamisesta Heinolan kaupun-                                      23. Pesonen ym., toiv. al. N:o 194: Maan-
1669:     gista Paasoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1041               tien rakentamisesta Puukemian tehtailta
1670:  9. Ahonen ym., toiv. al. N:o 180: Toimen-                                         Leivonmäeltä         Joutsan-Tammijärven
1671:     piteistä rautatien ylikäytäväsillan ra-                                        maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1063
1672:     kentamiseksi Vaajakosken taajaväki-                                        24. Vilhula ym., toiv. al. N:o 195: Suunni-
1673:     sen yhdyskunnan alueelle . . . . . . . . . . . 1044                             telman ja kustannusarvion laatimisesta
1674: 10. Karjalainen ym., toiv. al. N:o 181: Tut-                                       maantien rakentamiseksi Pihlajaveden
1675:     kimuksen toimittamisesta rautatien ra-                                         pitäjässä Ähtärin pitäjän rajalta Pihla-
1676:     kentamiseksi Otanmäestä Lapin ase-                                             javeden-Virtain maantielle .......... 1064
1677:     malle .............................. 1045                                  25. Koivunen ym., toiv. al. N:o 196: Maan-
1678: 11. Kalliokoski ym., toiv. al. N: o 182: Rau-                                      tien rakentamisesta Pihlajaveden-Vir-
1679:     tatien rakentamisesta Kokkolasta Saa-                                          tain maantiestä Pihlajaveden-Vaikea-
1680:     rijärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1046          järven kylätiehen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1065
1681: 12. N. Nurminen ym., toiv. al. N:o 183:                                        26. Ahonen ym., toiv. al. N:o 197: Maan-
1682:     Rautatiesuunnan Eskola-Himangan sa-                                            tien rakentamisesta Kanavuorelta Leppä-
1683:     tama koneellisesta tutkimisesta . . . . . . . . 1048                           lahden kautta Keikkamäkeen . . . . . . . . . . 1066
1684: 13. Niiranen ym., toiv. al. N:o 184: Rauta-                                    27. Palovesi ym., toiv. al. N:o 198: Maan-
1685:     tien rakentamisesta Outokummusta                                               tien rakentamisesta Haapamäen-Ruove-
1686:     Juankaskelle ........................ 1050                                     den maantieltä Yltiän rautatieseisak-
1687: 14. Kauppi ym., toiv. al. N:o 185: Lisätut-                                        keelle .............................. 1067
1688:     kimusten suorittamisesta Haapajärven                                       28. Palovesi ym., toiv. al. N:o 199: Maan-
1689:     ja Oulun-Vaalan radan välisellä rau-                                           tien rakentamisesta Karstulan-Kivijär-
1690:     tatiesuunnalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1051                ven maantieltä Kaunousahaile ........ 1068
1691: 15. Kannisto, toiv. al. N:o 186: Oulun-Tai-                                    29. :Rytkönen ym., toiv. al. N:o 200: Maan-
1692:     valkosken-Kuusamon rautatien raken-                                            tien rakentamisesta Teekkarista Pihlaja-
1693:     tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1052             mäen kautta Löytöharjuun . . . . . . . . . . 1069
1694: 16. Lahtela ym., toiv. al. N:o 187: Toimen-                                    30. :Rönkkö ym., toiv. al. N:o 201: Maan-
1695:     piteistä tiettömien alueiden maanteiden                                        tien rakentamisesta Kotalahdesta Siika-
1696:     rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1053                järven seudulle Ylä-Savossa . . . . . . . . . . 1070
1697: 17. Nederström-Lunden ym., toiv. al. N:o                                       31. Pasanen ym., toiv. al. N:o 202: Maan-
1698:     188: Maantien rakentamisesta Salon                                             tien rakentamisesta Juvan pitäjän Kas-
1699:     kauppalasta Perniöön Mathildedahlin                                            kiin kylästä Auvilan kylän kautta Vuori-
1700:     tehtaalle ja Kemiön Strömmaan . . . . . . 1054                                 lahden tienhaaraan . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1071
1701: 18. Hallsten m. fl., hemst. mot. N:o 189:                                      32. Miikki ym., toiv. al. N:o 203: Maantien
1702:     Angående byggande av en landsväg                                               rakentamisesta Puumalan salmelta Luuk-
1703:     från Vreta by till Pungböle by i Ki-                                           kolan, Kekäleenmäen ym. kylien kautta
1704:     mito kommun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1055                 Ruokolahdella olevalle valtion tielle . . 1072
1705:                                                                 Sisällysluettelo 1951.                                                               XXXI
1706: 
1707:                                                                           Siv.                                                                             Siv.
1708: 33. T. Kinnunen ym., toiv. al. N:o 204:                                          46. Niiranen ym., toiv. al. N:o 217: Yhdys-
1709:     Maantien rakentamisesta Pieksämäen-                                               tien rakentamisesta Kaavin-Sivakan
1710:     Kangasniemen maantieltä Kyyveden                                                 maantieltä Mäntyjärven kautta Losomä·
1711:     asutusalueen halki Vuojalahden-Luus·                                             keen .............................•• 108T
1712:     niemen tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 1073           47. Soininen ym., toiv. al. N:o 218: Polvi-
1713: 34. T. Kinnunen ym., toiv. al. N:o 205: Tut-                                          järven-Kuorevaaran maantien ottami-
1714:     kimuksen toimittamisesta maantien ra-                                            sesta valtion hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . 1088
1715:     kentamiseksi Pieksämäen-Hankasal·                                            48. Rönkkö ym., toiv. al. N:o 219: Maan-
1716:     men maantieltä Vanajan kylätien                                                  tien rakentamisesta Varpaisjärven Mato-
1717:     kautta          Rautalammin-Hankasalmen                                          mäestä Sonkajärven Vehmasmäkeen •. 1089
1718:     maantielle                                                           1074    49. Palovesi ym., toiv. al. N:o 220: Maan-
1719: 35. Järvinen ym., toiv. al. N:o 206: Maan-                                           tien rakentamisesta Kinnulan kirkonky-
1720:     tien rakentamisesta Jurvan kunnan Tai-                                           lästä Pihtiputaan Alvajärven kylään .. 1090
1721:     nuskylästä Laihian kunnan Havinnevan                                         50. N. Nurminen ym., toiv. al. N:o 221:
1722:     asutusalueelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1075                Maantien oikaisusta Kauhavan kirkonky-
1723: 36. Rytkönen ym., toiv. al. N:o 207: Maan-                                           lässä •.............................. 1091
1724:     tien rakentamisesta Joutenjoelta Kana-                                       51. Ryhtä ym., toiv. al. N:o 222: Maantien
1725:     vansillalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1076           rakentamisesta Inkeeltä Soudunnivaan . . 1092
1726: 37. Rantamaa ym., toiv. al. N:o 208: Maan-                                       52. Lahtela ym., toiv. al. N:o 223: Maan-
1727:     tien rakentamisesta Savonlinnan-Moin-                                            tien rakentamisesta Posion-Kuusamon
1728:     salmen tiellä olevasta Hirvaslahdesta                                            maantieltä Ylikitkajärven tukinsiirtolait-
1729:     Käärmelahden kohdalle Moinsalmen-                                                teelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1093
1730:     Pellossalon maantiellä . . . . . . . . . . . . . . . . 1077                  53. Tau1·iainen ym., toiv. al. N:o 224: Maan-
1731: 38. Rantamaa ym., toiv. al. N:o 209: Maan-                                           tien rakentamisesta Puolangan kunnan
1732:     tien rakentamiscesta Pu=alan kunnan                                              Lylykylästä Suomussalmen kunnan Pe-
1733:     Kietävälän kylästä Himahuuhan ym. ky-                                            siönkylään rakennettavalle rautatielle . . 1094
1734:     lien kautta Puumalan-Imatran maan-                                           54. Tauriainen ym., toiv. al. N:o 225: Maan-
1735:     tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1078        tien rakentamisesta Hyrynsalmen Moi-
1736: 39. Niiranen ym., toiv. al. N:o 210: Yhdys-                                          siovaaran tienoilta Suomussalmen Juma-
1737:     maantien rakentamisesta Juuan-Säynei-                                            liskylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1095
1738:     sen maantieltä Nurmeksen-Rautavaa·                                           55. Kauppi ym., toiv. al. N:o 226: Tyrnä-
1739:     ran maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1079                  vän kunnan Ylipäähän johtavan tien jat-
1740: 40. Niiranen, toiv. al. N:o 211: Maantien                                            kamisesta Muhoksen-Veneheiton maan-
1741:     rakentamisesta Joensuun-Savonlinnan                                              tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109&
1742:     maantieltä Joensuun-Varkauden maan-                                          56. Karjalainen, toiv. al. N:o 227: Maan-
1743:     tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1080        tien rakentamisesta Kuhmon ~kunnan
1744: 41. Ikonen ym., toiv. al. N:o 212: Maan-                                             Lentiiran kylän Xnätinniskasta Vartius·
1745:     tien rakentamisesta Saramon kylätiestä                                           kylän Kiimavaaraan ................ . 1097
1746:     Hiekkalahden-Sivakkavaaran maantie-                                          57. Lahtela ym., toiv. al. N:o 228: Simo-
1747:     hen                                                                  1081        Jarven pohjois- ja eteläpään välisen
1748: 42. Rönkkö ym., toiv. al. N:o 213: Maantien                                          maantien rakentamisesta Rannan kun·
1749:     rakentamisesta Vehmasjärveltä Haajasen                                           nassa ............................... 1098
1750:     salmelle Sonkajärven kunnassa . . . . . . 1082                               58. Koivisto, toiv. al. N:o 229: Tutkimuk-
1751: 43. Ikonen ym., toiv. al. N:o 214: Maan-                                             sen toimittamisesta maantien rakenta·
1752:     tien rakentamisesta Nurmeksen-Rauta-                                             miseksi Kemijoen eteläpuolitse Sierilän
1753:     vaaran maantieltä Pajukoskelle . . . . . . 1083                                  ja Pekkalan lossien välille . . . . . . . • . . . . 1099
1754: 44. Väisänen ym., toiv. al. N:o 215: Rääk-                                       59. Rönkkö ym., toiv. al. N:o 230: Maan-
1755:     kylän-Oravisalon-Liperin                            maantien                     tien rakentamisesta Soinlahdesta Iijär·
1756:     kuntoon saattamisesta . . . . . . . . . . . . . . . 1084                         ven vesistön itäpuolitae Oulun maantie-
1757: 45. Ikonen ym., toiv. al. N:o 216: Runko·                                            hen ..........................••.•.. 1100
1758:     tien rakentamisesta puutavaran kulje-                                        60. Lahtela ym., toiv. al. N:o 231: Maan-
1759:     tusta varten Pohjois-Karjalan maanse-                                            tien rakentamisesta Vian asemalta Vant-
1760:     lälle ............................... 1085                                       tausjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • • . 1101
1761: XXXII                                                        Sisällysluettelo 1951.
1762: 
1763:                                                             Siv.                                                                              Siv.
1764: 61. Lahtela ym., toiv. al. N:o 232: Maan-                                     76. T. Kinnunen ym., toiv. al. N:o 247:
1765:      tien rakentamisesta Sierilän lossilta Ro-                                    Pieksämäen kunnassa olevan Matara-
1766:      vaniemen-Kemijärven maantiellä ole-                                          mäen kylätien kunnostamisesta ja tien
1767:      vaan Saarenkylään sekä tältä tieltä Ni-                                      jatkamisesta  Rautalammin-Hankasal-
1768:      vavaaran ja Vaaran pysäkeille ........ 1102                                  men maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1121
1769: -62. Ryhtä ym., toiv. al. N:o 233: Maantien                                   77. Rantamaa ym., toiv. al. N:o 248: Juvan
1770:      rakentamisesta Pudasjärven Kouvalta                                          kunnassa olevan Rantuun kylätien otta-
1771:      Posion Anetjärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . 1103                   misesta valtion hoitoon . . . . . . . . . . . . . • 1122
1772:  63. Lahtela ym., toiv. al. N:o 234: Maan·                                    78. Pasanen ym., toiv. al. N:o 249: Vanhan-
1773:      tien rakentamisesta Kemijärven kunnan                                        mäen, Ukonniemen ja Hokanniemeli ky-
1774:      Soppelasta saman kunnan Räisälän ky·                                         läteiden yhdistämisestä ja ottamisesta
1775:      lään •............................... 1104                                   valtion hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1123
1776:  64. Niskala ym., toiv. al. N:o 235: Palojoen-                                79. Rantamaa ym., toiv. al. N:o 250: Piek·
1777:      suon-Leppäjärven maantien rakentami-                                         suunlahden-Kyrsyän-Paatelan tien ot-
1778:      sesta ............................... 1106                                   tamisesta valtion hoitoon . . . . . . . . . . . . 1125
1779: :65. Niskala ym., toiv. al. N:o 236: Kallon                                   80. Rantamaa ym., toiv. al. N:o 251: Juvan
1780:       -Kurtakon maantien rakentamisesta .. 1107                                   kunnassa olevan Nääringin-Hyötyyn
1781: -66. Lahtela ym., toiv. al. N:o 237: Maan-                                        kylätien ottamisesta valtion hoitoon . . 1126
1782:       tien rakentamisesta Javarusvastuun asu-                                 81. Rantamaa ym., toiv. al. N:o 252: Savon-
1783:       tusalueen tiestä Pelkosenniemen kirkon-                                     linnan kaupungista Säämingin kunnan
1784:       kylän kohdalle ...................... 1108                                  Pesingin kylään johtavan tien ottami-
1785: -67. Lahtela ym., toiv. al. N:o 238: Maan-                                        sesta valtion hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . 1127
1786:       tien rakentamisesta Savukosken kunnan                                   82. Palovesi, toiv. al. N:o 253: Kyyjärven
1787:       Värriönkylästä saman kunnan Tanhuan-                                        pitäjän Oikarinkylän ja Kivijärven pitä-
1788:       kylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1110       jän Tiironkylän välisen ns. Saunamäen
1789: ·68. Niskala ym., toiv. al. N:o 239: Toimen-                                      kylätien ottamisesta valtion hoitoon . . 1128
1790:       piteistä Mellakosken-Louejärven-Muu-
1791:                                                                               83. Karjalainen, toiv. al. N:o 254: Hietape-
1792:       rolan maantien rakentamiseksi ....... 1111                                  rän-Huutoniemen kylätien ottamisesta
1793: ·69. Koivisto ym., toiv. al. N:o 240: Maan-                                       valtion hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1129
1794:       tien rakentamisesta Kittilän pitäjän Te-
1795:       paston kylästä Enontekiön kirkolle .. 1112                              84. A. Kinnunen ym., toiv. al. N:o 255: Raa-
1796:   70. Lahtela ym., toiv. al. N:o 241: Maan-                                       hen-Oulun ja Raahen-Vihannin maan-
1797:       tien rakentamisesta Inarin Syysjärveltä                                     teiden välisen yhdysticn valtion haltuun
1798:       Utsjokisuulle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1113            ottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1130
1799:   71. Lahtela ym., toiv. al. N:o 242: Maan-                                   85. Soininen ym., toiv. al. N:o 256: 'I'oimen-
1800:       tien rakentamisesta Utsjoen sillan                                          piteistä Karjalan tie- ja vesirakennus-
1801:       etelä- ja pohjoispuolella olevien maan-                                     piirin alueella olevien siltojen rakentami-
1802:       teiden välille ja sieltä Utsjoen kirkolle 1115                              seksi ja kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . 1131
1803:   72. JJ.lyllymäki ym., toiv. al. N:o 243: No-                                86. Hykkäälä ym., toiv. al. N:o 257: Toi-
1804:       kialta Hämeenkyröön johtavan Pinsiön                                        menpiteistä sillan rakentamiseksi Ky-
1805:       kylätien ottamisesta valtion hoitoon .. 1116                                mijoen yli Lammin lossin kohdalle . . . . 1133
1806:  ·73. Seppi ym., toiv. al. N:o 244: Toimen-                                   87. Junnila ym., toiv. al. N:o 258: Hämeen-
1807:       piteistä Ruoveden kunnassa olevan Pou-                                      kyrön pitäjän Kyröskoskella Pappilan-
1808:       run kylätien ja sen jatkona olevan Pih-                                     joen yli johtavan maantiesillan rakenta-
1809:       tisalmen kunnantien ottamiseksi valtion                                     misesta Kyröskosken yläpuolelle . . . . . . 1134
1810:       haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1117    88. Rytkönen ym., toiv. al. N:o 259: Puro-
1811:   74. Palovesi ym., toiv. al. N:o 245: Pylkön-                                    Janmäen ja Herukkamäen välisen maan-
1812:       mäen pitäjän Paajalan kylätien ottami-                                      tiepenkereen korottamisesta . . . . . . . . . • 1136
1813:       sesta valtion hoitoon ................ 1118                             89. Leivonen ym., toiv. al. N:o 260: Sillan
1814:   75. Palovesi ym., toiv. al. N: o 24.6: Saarijär-                                rakentamisesta        Viitasaaren kunnassa
1815:       ven Koikunlahdesta Pylkönmäelle johta-                                      Hännilänsalmen lassipaikalle ......... 1137
1816:       van paikallistien ottamisesta valtion hoi-                              90. Ahonen yrn., toiv. al. N:o 261: Maan-
1817:       toon .......................•.......• 1119                                  tiesillan   rakentamisesta                Kivisalmeen
1818:                                                          Sisällysluettelo 1951.                                                                 xx:xnr
1819:                                                                   Siv.                                                                             Siv.
1820:     Äänekosken kauppalan ja Äänekosken                                            Puhelinyhteyksien rakentamisesta asu-
1821:     maalaiskunnan rajalle . . . . . . • . . . . . . . . . 1138                    tusalueille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • . . 1140
1822: 91. Tainio ym., toiv. al. N:o 262: Tengeliön·                                 93. Junnila ym., toiv. al. N:o 264: Selvityk-
1823:     joen yli johtavan sillan rakentamisesta                                       sen hankkimisesta Merikarvian sataman
1824:     Karinivaan • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1139             ja sen ulkosataman kehittämismahdolli-
1825: 92. Tiekso-Isaksson ym., toiv. >':'1. N: o 263:                                   suuksista . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1141
1826: 
1827: 
1828: 
1829: 
1830:                                                                          B.
1831:                    Yleisen aloiteajan jälkeen jätettyjä lakialoitteita.
1832: 
1833:                                                  1. Perustuslakivaliokunta.
1834:       Talouselämän säännöstelyä                   koskevia                                                                            Siv.
1835:                   lakialoitteita.                                                 tun lain ja huoneenvuokrien säännöste-
1836:                                              Siv.                                 lystä annetun lain muuttamisesta sekä
1837: 23. Lappi-Seppälä yrn., lak. al. N:o 115:                                         laiksi vakavan ja oikeudenmukaisen
1838:     Ehdotus laiksi talouselämän säännöste-                                        hinta- ja palkkatason turvaamisesta .. 1147
1839:     lemisesta poikkeuksellisissa oloissa an-                                  25. Kannisto ym., lak. al. N:o 119: Ehdo-
1840:     netun lain muuttamisesta ............ 1145                                    tus laiksi talouselämän säännöstelemi-
1841: 24. Hietanen ym., lak. al. N:o 118: Ehdo-                                         sesta poikkeuksellisissa oloissa anne-
1842:     tukset laeiksi talouselämän säännöstele-                                      tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . 1153
1843:     misestä poikkeuksellisissa oloissa anne-
1844: 
1845: 
1846: 
1847:                                                 IV. Valtiovarainvaliokunta.
1848:       Liikevaihto- ym. veroa koskevia laki-                                                                                     Siv..
1849:                     aloitteita.                                           489. V. Kaasalainen ym., lak. al. N:o 114:
1850:                                              Siv.                              Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista
1851: 486. N uorsaaTi, lak. al. N: o 111: Ehdotus                                    poikkeussäännöksistä verolakeihin . . . 1162
1852:      laiksi liikevaihtoverolain muuttami-                                 490. Öhman ym., lak. al. N:o 116: Ehdotus
1853:      sesta .............................. 1157                                 laiksi eräistä asuntokiinteistöjä koske-
1854: 487. Sarjala ym., lak. al. N:o 112: Ehdotus                                    vista veronhuojennuksista ........... 1164
1855:      laiksi liikevaihtoverolain muuttami-                                 491. Hakala ym., lak. al. N:o 117: Ehdotus
1856:      sesta .............................. 1158                                 laiksi eräistä asuntokiinteistöjä koske-
1857: 488. Pakkanen ym., lak. al. N:o 113: Ehdo-                                     vista veronhuojennuksista . . . . . . . . . . . 1167
1858:      tus laiksi liikevaihtoverolain muutta-
1859:      misesta                                1160
1860: 
1861: 
1862: 
1863:                                                   IX. Maatalousvaliokunta.
1864:       Maanhankintalain muuttamista                       kos-                                                                                         Siv~
1865:                 keva lakialoite.                                                    tus laiksi maanhankintalain muuttami-
1866:                                                                  Siv.               sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1171
1867:  61. V. Eskola ym., lak. al. N:o 110: Ehdo-
1868: VALTIOPÄIVÄT
1869:                     1951
1870: 
1871:              LIITTEET
1872: A.   VALTIOPÄIVÄIN ALUSSA JÄTETYT LAKI-,
1873:      TOIVOMUS- JA RAHAASIA-ALOITTEET
1874: 
1875:                         lTIJ
1876: 
1877: 
1878: 
1879: 
1880:                   HELSINKI 1951
1881:             VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1882:    VALTIOPÄIVÄT
1883:                      1951
1884: 
1885:             LIITTEET
1886:                          I
1887: 
1888: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
1889:              TOIVOMUSALOITTEET
1890: 
1891: 
1892: 
1893: 
1894:                   HELSINKI 1951
1895:             VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1896: Valtiopäiväjärjestystä, edustajanvaaleja, läänien lukua, itsenäisyys-
1897:    ja vapunpäivää, korkeinta oikeutta, vuokrasäännöstelyä y. m.
1898:                  koskevia laki- jR toivomusaloitteita.
1899:                                                                                                   7
1900: 
1901: 1,1.- Lak. al. N:o 1.
1902: 
1903: 
1904: 
1905: 
1906:                                   Haapaniemi ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen
1907:                                     5 § :n muuttamisest\a.
1908: 
1909: 
1910:                                         E d u s lk u n n a 11 e.
1911: 
1912:     Kansanvaltaista edustuslaitosta meillä to-        henkilömainontaa. Julkisuudessa esitettyjen
1913: teutettaessa vuonna 1906 pidettiin selviönä,          tietojen mukaan, joita ei ole asianomaiselta
1914: että yleisellä ja yhtäläisellä kansanvaalilla         taholta kumottu, on ilmoitettu joidenkin
1915: saataisiin valituksi eduskunnan jäseniksi             tiettyjen edustajaehdokkaiden henkilökoh-
1916: maan etevimmät ja taitavirumat kansalaiset.           taiseen mainontaan käytetyn yli 1,000,000
1917: Tällöin ei katsottu tarpeelliseksi kiinnittää         ma11kkaa. Voidaankin olettaa, että tällainen
1918: erityistä huomiota siihen, miten edustajan-           mainonta ei ole jäänyt vaikuttamatta vaa-
1919: vaalissa ehdokkaaksi asettuneet henkilöt saa-         lin tulokseen.
1920: tettiin valitsijain tietoon. Lähdettiin ilmei-           Valtiollisen toiminnan pitämiseksi ter-
1921: sesti siitä, että valitsijoilla oli mahdollisuus      veellä pohjalla näyttää olevan välttämä-
1922: henkilökohtaisen tietämyksensä ja tuntemuk-           töntä ryhtyä toimenpiteisiin poliittisen hen-
1923: sensa perusteella arvostella ehdokkaiden kes-         kilömainonnan rajoittamiseksi jo ennen kuin
1924: kinäinen järjestys ja antaa äänensä sen mu-           se on ehtinyt aiheuttaa suurempia häiriöitä
1925: ilman. Sen vuoksi ei valtiopäiväjärjestyk-            valtiolliseen elämäämme. Harkittaessa kei-
1926: sessä eikä vaalilaissa annettu erityisiä sään-        noja tällaisen hylättävän vaalitoiminnan
1927: nöksiä sen varalta, että vaalissa käytettäi-          estämiseksi näyttää tal'koituksenmukaisem-
1928: siin sellaista menettelyä, jota voitaisiin pitää      malta ottaa siitä säännökset valtiopäiväjär-
1929: epälojaalisena toisia saman vaaliliiton edus-         jestykseen, jossa jo aikaisemmin on annettu
1930: tajaehdokkaita kohtaan.                               joitakin rangaistussäännöksiä vaalioikeuk-
1931:     Sen jälkeen kun 1906-vuoden valtiopäivä-          sien väärinkäyttämisestä. Valtiopäiväjärjes-
1932:  järjestys säädettiin, ovat olosuhteet muuttu-        tyksen 5 §: ään olisi sen vuoksi lisättävä
1933:  neet. Nykyaikaiselle liike-elämälle ominai-          henkilökohtaisen vaalimainonnan rankaise-
1934:  nen mainonta on muodostunut sellaiseksi              misesta uusi momentti. Rangaistussäännös
1935:  välineeksi, joka on osoittautunut tehok-             olisi rajoitettava ensinnäikin ainoastaan sa-
1936:  kaaksi liike-elämän ulkopuolellakin. Niinpä          nomalehdissä ja muutoin painetussa kirjoi-
1937:  on osoittautunut, että nykyaikaista teho-            tuksessa tai kuvallisessa esityksessä julkais-
1938:  kasta mainontaa {)n alettu käyttää myös              tuun mainontaan, jossa muodossa tähän
1939:  edustajanvaaleissa. Kokemus on niin ikään             saakka epälojaali vaalimainonta on tapah-
1940:  näyttänyt, että voimakas mainonta saattaa             tunut. Edelleen se olisi rajoitettava vain
1941:  tehota valitsijain kannanmäärittelyyn enem-           vaaliliittojen sisällä tapahtuvaan henkilö-
1942:  män kuin asialliset todisteet edustajaehdok-         kohtaiseen vaalimainontaan. Puolueiden ja
1943:  kaiden pätevyydestä. Julkisuudessa {)n se-            vaaliliittojen välisessä vaalitoiminnassa sen
1944:  lostettu ulkomailla suoritettua tutkimusta,           sijaan olisi sallittava käyttää kilpailuväli-
1945:  jonka mukaan voimakas mainonta on vai-                neenä myös mainontaa, joka tällöin ei kui-
1946:  kuttanut ratkaisevasti vaalin tulokseen.              tenkaan voisi saada sellaista epätervettä
1947:     Aikaisemmin ei edustajanvaaleissamille             henkilökohtaista tendenssiä lkuin vaaliliiton
1948:  edustajaehdokkaiden henkilökohtainen mai-             sisäisessä henkilömainonnassa.
1949:  nonta ole ollut yleisempää. Tiettävästi                  Sen perusteella, mitä edellä olemme lau-
1950:   eräissä piireissä sitä ei ole ollenkaan sallittu.    suneet, esitämme kunnioittaen,
1951:  Viimeiset edustajanvaalit {)Vat kuitenkin
1952:  todisteena siitä, että meillä,kin on alettu                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1953:  edustajanvaaleissa harjoittaa epätervettä                    van lakiehdotuksen:
1954: 8                                1,1. -   Vailtiopäiväjärjestys.
1955: 
1956:                                             Laki
1957:                        valtiopäiväjärjestyksen 6 §: n muuttamisesta.
1958:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestYlksen 67 § :ssä
1959:     määrätyssä järjestyksessä, lisätään valtiopäiväjärjestyksen 5 § :n uusi näin kuuluva
1960:     4 momentti:
1961: 
1962:                      5 §.                         ehdokkaaksi asettuneen toisia saman vaali-
1963:                                                   liiton edustajaehdokkaita edullisempaan ase-
1964:    Jos joku vaikuttaakseen edustajanvaalin        maan, rangaistakoon sakolla.
1965: tulokseen painokirjoituksella levittää sellai-
1966: sia tietoja, jotka ovat omansa asettamaan            Tämä laki tulee voimaan          päivänä
1967: henkilökohtaisesti jonkun edustajanvaalissa               ikuuta 195 .
1968: 
1969:        Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
1970: 
1971: 
1972:                 Eri. Haapaniemi.                            Wiljam Sarjala.
1973:                 Eino Rytinki.                               T. N. Vilhula.
1974:                 Leo Häppölä.                                Toivo Antila.
1975:                 Mauno Jussila.                              Eino E. Heikura.
1976:                 Atte Pakkanen.                              Lauri Kaarna.
1977:                 Arvi Ikonen.                                Aino Luostarinen.
1978:                 Heikki Soininen.                            Kerttu Saalasti.
1979:                 Lauri SoTia.                                Hilja Väänänen.
1980:                 Kustaa Tiitu.                               Vieno Simonen.
1981:                 Eemil Luukka.                               Niilo Ryhtä.
1982:                 J. E. Lampinen.                             Juho Niukkanen.
1983:                 Kalle Joukanen.
1984: I,2. -   Lak. al. N:o 2.
1985: 
1986:                                 Tiitu ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjä·rjestyksen muutta-
1987:                                    misesta.
1988: 
1989:                                     E d u s k u n n a B e.
1990: 
1991:    Viime vuosien kokemukset osoittavat,         tistä harvemmin. Ruotsissa mm. valtiolli-
1992: että tiheään uusiutuvat valtiolliset vaalit     set vaalit ovat joka neljäs vuosi, ja koke-
1993: hyvin huomattavasti häiritsevät järkevää        mukset Ruotsissa •voimassa olevasta vaali-
1994: valtiotaloutemme ja myöskin koko kansan-        jakson pituudesta ovat myönteiset.
1995: taloutemme hoitoa. Tiheään uusiutuvat              Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
1996: vaalit tuovat myöskin mukanaan vaalivä-         esitämmekin,
1997: symystä. Nämä huomattavat epäkohdat
1998: voidaan poistaa muuttamalla vaalilakia                    että Eduskunta hyväksyisi    se~­
1999: niin, että valtiolliset vaalit uusiutuvat en-           raavan lakiehdotuksen:
2000: 
2001:                                           Laki
2002:                            valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
2003:     Eduskunnan pääWksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
2004:   säädetyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 3 ja 6 §, viimeksi mainittu
2005:   sellaisena kuin se on 24 päivänä marraskuuta 1944 annetussa laissa (839/44), näin
2006:   kuuluviksi:
2007:                      3 §.                       3) se, joka irtolaisuudesta on määrätty
2008:    Edustajanvaalit toimitetaan joka neljäs työlaitokseen tai pakkotyöhön, aina nel-
2009: vuosi samaan aikaan koko maassa.             jännen vuoden loppuun siitä, kuin hän
2010:    Tasavallan presidentillä on kuitenkin oi- työlaitoksesta tai pakkotyöstä pääsi;
2011: keus, jos sen havaitsee tarpeelliseksi, mää-    4) - - - - - - - -
2012: rätä uudet vaalit toimitettaviksi ennen         5) se, joka on todistettu syypääksi sii-
2013: 1 momentissa mainitun nelivuotiskauden hen, että hän edustajanvaaleissa on ostanut.
2014: päättymistä. Siinä tapauksessa toimitetaan tai myynyt ääniä tai sitä yrittänyt tahi
2015: näitä vaaleja lähinnä seuraavat vaalit, jol- äänestänyt useammassa kuin yhdessä pai-
2016: ~ei eduskuntaa uudestaan hajoiteta, neljän-  kassa taikka väkivallalla tai uhkauksilla
2017: tenä vuotena sen jälkeen, jona edelliset häirinnyt vaalivapautta, aina kahdeksan-
2018: vaalit toimitettiin.                         nen kalenterivuoden loppuun siitä lukien,.
2019:    Edustajan toimivalta alkaa silloin, kuin kuin lopullinen tuomio asiassa annettiin.
2020: hänet on julistettu valituksi, ja jatkuu        Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen ker-
2021: kunnes senjälkeiset vaalit on toimitettu.    ran toimitettaessa edustajanvaaleja lain an-
2022:                                              tamisen jälkeen kulumassa olevan kolmi-
2023:                      6 §.                    vuotiskauden päätyttyä tai jos uudet vaa-
2024:                                              lit on määrätty toimitettavaksi ennen mai-
2025:    Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:        nitun kolmivuotiskauden päättymistä, sa-
2026:    1) - - - - - - - -                        notuissa vaaleissa, niin myös mainituissa
2027:    2) se, joka neljänä viime kuluneena vaaleissa valittuihin edustajiin ja eduskun-
2028: vuonna 1ei ole Suomen kansalaisena ollut taan.
2029: tässä maassa 1h enkikirjoitettuna;
2030: 
2031:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
2032:          Kustaa Tiitu.              Eino Rytinki.               Heikki Soininen.
2033:          Viljami Kalliokoski.       Niilo Ryhtä.                Atte Pakkanen.
2034:          E. M. Tarkkanen.           Aaro Kauppi.                Eemil Luukka.
2035:          S. S. Aittoniemi.          Yrjö Hautala.               T. N. Vilhula.
2036:                                     Lauri Murtomaa.
2037: 10
2038: 
2039: l,a. -     Lagmot. N:o 3.
2040: 
2041: 
2042: 
2043: 
2044:                                 Öhman: Förslag tiU lag om ändring av 44 § riksdagsord-
2045:                                   ningen.
2046: 
2047: 
2048:                                     T i 11 R i k s d a g e n.
2049: 
2050:     Finlands Bank är riksdagens bank. Av          mot ovannämnda princip godtagits och
2051: "l'iksdagen utsedda bankfullmäktige utöva         bankfullmäktig, som utsetts tili minister,
2052: inseende över bankens förvaltning i en-           icke avgått från sitt fullmäktiguppdrag.
2053: lighet med av riksdagen fastställd instruk-       Till och med har det påtagligen inträffat,
2054: tion. Intill senaste tider ha.r det betraktats    att vid nyval av bankfullmäktige tidigare
2055: såsom en självklar sak, att medlem av re-         medlem återvalts, oaktat han funktionerat
2056:  geringen icke kan vara bankfullmäktig,           såsom minister.
2057:  utan har bankfullmäktig, som utsetts till           Ett sådant brott mot den principen, att
2058:  minister, lämnat sin plats i bankfullmäk-        Finlands Bank utan regeringens inbland-
2059: tige. Detta synes ur alla synpunkter vara         ning bör förvaltas såsom riksdagens bank,
2060: "{}et riktiga, en medlem av regeringen får        måste enligt min uppfattning fås undan-
2061: icke utöva något som helst inflytande på          röjt, och föreslår jag därför,
2062: skötseln av riksdagens bank.
2063:     I avsaknad av direkt lagbestämmelse i                   att Riksdagen måtte     godkänna
2064: ,saken har emellertid på senare tidm: brott               följande lagföt·slag:
2065: 
2066: 
2067:                                               Lag
2068:                              om ändring av riksdagsordningen.
2069:     I enlighet med Riksdagens beslut, tillkommest på sätt 67 § riksdagsordningen
2070:   föreskrives, skall 44 § 1 mom. riksdagsordningen erhålla följande ändrade lydelse:
2071:                    44 §.                          -   -   -     -   -   - -- -   - --- -   -
2072:   Medlem av statsrådet må ej vara ledamot
2073: i utskott, ej heller bankfullmäktig.
2074: 
2075:          Helsingfors den 15 september 1951.
2076: 
2077: 
2078:                                                               C. A. Öhman.
2079:                                                                                               11
2080: 
2081: I,a. -     Lak. al. N:o 3.                                                          Suomennos.
2082: 
2083: 
2084: 
2085: 
2086:                                  Öhman:    Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 44 § :n
2087:                                     muutrtamisesta.
2088: 
2089: 
2090:                                       B d u s k u n n a 11 e.
2091: 
2092:   Suomen Pankki on eduskunnan pankki.              pankkivaltuusmies, joka on valittu mmJS-
2093: Eduskunnan valitsemat pankkivaltuusmie-            teriksi, ole luopunut pankkivaltuusmiesteh-
2094: het valvovat pankin hallintoa eduskunnan           tävästään. Vieläpä on nimenomaan tapah-
2095: vahvistaman     johtosäännön    mukaisesti.        tunut, että paukkivaltuusmiehiä valittaessa
2096: Viime aikoihin saakka on pidetty itsestään         on entinen pankkivaltuusmies valittu
2097: selvänä asiana, että hallituksen jäsen ei          uudelleen siitä huolimatta, että hän on mi-
2098: voi olla pankkivaltuusmiehenä, vaan pank-          nisterinä.
2099: kivaltuusmies, joka on valittu ministeriksi,          Sellainen rikkomus sitä periaatetta vas-
2100: on jättänyt paikkansa pankkivaltuusmie-            taan, että Suomen Pankkia on hallittava,
2101: hissä. 'l'ämä näyttää olevan oikeata kai-          hallituksen siihen sekaantumatta, eduskun-
2102: kilta näkökannoilta. Hallituksen jäsen ei          nan pankkina, on käsitykseni mukaan saa-
2103: saa vaikuttaa millään tavoin eduskunnan            tava poistetuksi, ja sen vuoksi ehdotan,
2104: pankin hoitoon.
2105:   Suoranaisen lainmääräyksen puuttuessa                      että E duskttnta hyväksyisi seuraa-
2106: on kuitenkin viime aikoina sallittu rikot-                 van lakiehdotuksen:
2107: tavan edellä mainittua periaatetta, eikä
2108: 
2109: 
2110:                                             Laki
2111:                              valtiopäiväjärjestyksen muuttamisesta.
2112:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
2113:  säädetyllä tavalla, muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 44 § :n 1 mom. näin kuuluvaksi:
2114:                     44 §.                          nenä valiokunnassa eikä pankkivaltuusmie-
2115:    Ällröön valtioneuvoston jäsen olko jäse-        henä.
2116: 
2117: 
2118:          Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
2119: 
2120: 
2121:                                                             C. A. Öhman.
2122: 12
2123: 
2124: 1,4. -   Lak. al. N:o 4.
2125: 
2126:                                 Tiitu ym. : Ehdotus laiksi edustajanvaaleista annetun lain
2127:                                    muuttamisesta.
2128: 
2129:                                     E d u s k u n n a ll e.
2130:    Viime vuosien kokemukset osoittavat, että     min. Ruotsissa mm. valtiolliset vaalit ovat
2131: tiheään uusiutuvat valtiolliset vaalit hyvin     joka neljäs vuosi, ja kokemukset Ruotsissa
2132: huomattavasti häiritsevät järkevää valtio-       voimassa olevasta vaalijakson pituudesta.
2133: taloutemme ja myöskin koko kansantalou-          ovat myönteiset.
2134: temme hoitoa. Tiheään uusiutuvat vaalit            Bdellä sanotun perusteella kunnioittaen
2135: tuovat myöskin mukanaan vaaliväsymystä.          esitämmekin,
2136: Nämä huomattavat epäkohdat voidaan pois-
2137: taa muuttamalla vaalilakia niin, että val-                 että Ednskunta hyväksyisi seuraa-
2138: tiolliset vaalit uusiutuvat entistä harvem-              van lakiehdotuksen:
2139: 
2140:                                           Laki
2141:                      edustajanvaaleista annetun lain muuttamisesta.
2142:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan edustajanvaaleista 31 päivänä tammi-
2143:  kuuta 1935 annetun lain (66/35) 4 § :n 1 momentti, 7 § :n 1 momentti ja 38 § :n
2144:  1 momentti, 7 §: n 1 momentti sellaisena kuin se on 24 päivänä marraskuuta 1944
2145:  annetussa laissa ( 840/44) , näin kuuluviksi :
2146:                     4 §.                        osittain ja korttelittain sekä kauppalassa
2147:    Kussakin maalaiskunnassa tulee kunnal-       henkikirjan osoittamassa järjestyksessä
2148: lislautakunnan sen vuoden tammikuun             tehty luettelo kaikista edellisen vuoden
2149: alussa, jona nelivuotisaika viime edustajan-    henkikirjan mukaan äänestysalueella asu-
2150: vaaleista lukien päättyy, edustajanvaalin       vista henkilöistä, jotka kuluvan vuoden al-
2151: toimittamista varten kunnassa asettaa vaali-    kaessa ovat täyttäneet yksikolmatta vuotta.
2152: lautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja
2153: neljä jäsentä, joista yksi määrätään vara-
2154: puheenjohtaja:ksi. Jos tasavallan presi-
2155: dentin määräyksestä uudet vaalit on toimi-
2156: tettu, valitaan kuitenkin uusi vaalilauta-
2157: kunta edustajanvaalien jälkeisen vuoden                             38 §.
2158: tammikuussa.                                      Heinäkuun 1 päivänä sinä vuonna, jona
2159:                                                 nelivuotisaika lähinnä edellisistä edustajan-
2160:                                                 vaaleista lukien päättyy, alkaa vaalitoimi-
2161:                                                 tus kussakin äänestysaineessa kello yhdek-
2162:                     7 §.                        sän sekä jatkuu kello kahteenkymmeneen ja
2163:    Vaaliluettelon pohjaksi tulee asianomai-     seuraavana päivänä niinikään kello yhdek-
2164: sen henkikirjoittajan tammikuun kuluessa        sästä kello kahteenkymmeneen, kumpaisena-
2165: sinä vuonna, jona nelivuotisaika viime edus-    kin päivänä keskeytyen enintään kahden
2166: tajanvaaleista lukien päättyy, vaalilauta-      tunnin väliajaksi vaalilautakunnan mää-
2167: kunnalle toimittaa, maalla kylittäin ja ta-     räyksen mukaan.
2168: Jonnumeroittain, kaupungissa kaupungin-
2169:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
2170:          Kustaa Tiitu.              Eino Rytinki.                Heikki Soininen.
2171:          Viljami Kalliokoski.       Niilo Ryhtä.                 Atte Pakkanen.
2172:          E. M. Tarkkanen.           Aaro Kauppi.                 Eemil Luukka.
2173:          S. S. Aittoniemi.          Yrjö Hautala.                T. N. Vilhula.
2174:                                     Lauri Murtomaa.
2175:                                                                                            13
2176: 
2177: 1,5.- Lak. al. N:o 5.
2178: 
2179: 
2180: 
2181: 
2182:                                Hetemäki ym..: Ehdotus laiksi läänien luvusta.
2183: 
2184: 
2185:                                     E d u s k u n n a 11 e.
2186: 
2187:    Maamme lääninjako on Ahvenanmaan ja           näiden läänien perustamista. Kun sitäpaitsi
2188: Lapin läänien perustamista lukuunottamatta       näiden läänien perustaminen ei tulisi vai-
2189: yli 100 vuotta vanha. Tästä johtuen ja           keuttamaan uusien läänien perustamista vas-
2190: olosuhteissa tapahtuneen kehityksen vuoksi       taisuudessa, ei tämäkään seikka ole esteenä
2191: maamme hallinnollinen jako ei enää vastaa        hallinnollisten    epäkohtien   poistamiselle
2192: tarkoitustaan. On muodostunut uusia, yh-         Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan osalta.
2193: tenäisiä maakunnallisia ja talousalueita, joi-      Mitä sitten perustamiskustannuksiin tu-
2194: den rajat eivät lainkaan noudata yli vuosi-      lee, niin on niitä omiaan alentamaan se, että
2195: sadan vanhaa hallinnollista jakoa. Tämän         sekä Jyväskylän että Joensuun kaupungit
2196: vuoksi onkin epätarkoituksenmukainen hal-        ovat suostuneet lahjoittamaan lääninhalli-
2197: linnollinen jako muodostunut tällaisten          tuksen taloa varten tontin sekä osallistu-
2198: alueiden kehityksen jarruksi. Näin on eri-       maan muutoinkin rakennuskustannuksiin.
2199: tyisesti laita Keski-Suomen ja Pohjois-             Tämän vuoksi olisikin vanhentuneen ja
2200: Karjalan alueisiin nähden.                       epätarkoituksenmukaisen hallinnollisen jaoi-
2201:    Keski-Suomen alueen muodostavat neljään       tuksemme edes pahimpien epäkohtien pois-
2202: eri lääniin kuuluvat, kaukana nykyisistä hal-    tamiseksi perustettava kaksi uutta lääniä,
2203: linnollisista keskuksistaan olevat kunnat.       nimittäin Keski-Suomen ja Pohjois-Karja-
2204: Keski-Suomi muodostaa oman yhtenäisen            lan läänit. Tällöin olisi:
2205: talousalueensa, jossa liikenneyhteydet eri          1) Vaasan lääniin kuuluvista Viitasaaren
2206: puolilta .Jyväskylän kaupunkiin ovat huo-        ja Laukaan kihlakunnista ja Jyväskylän kau-
2207: mattavasti paremmat kuin asianomaisiin lää-      pungista, Hämeen lääniin kuuluvista Jäm-
2208: nien pääkaupunkeihin. Sitäpaitsi Keski-          sän, Jämsänkosken, Koskenpään, Korpilah-
2209: Suomi myös luontonsa ja väestönsä puolesta       den, Muuramen ja Säynätsalon kunnista,
2210: muodostaa yhtenäisen asutusalueen.               Mikkelin lääniin kuuluvista Luhangan ja
2211:    Pohjois-Karjalan kunnat taas muodosta-        Leivonmäen kunnista sekä Kuopion lääniin
2212: vat vanhan maakuntarajan, vedenjakajan           kuuluvista Hankasalmen ja Konneveden
2213: erottaman yhtenäisen talousalueen, jolla lää-    kunnista muodostettava Keski-Suomen lääni,
2214: nin läntisen osan kanssa ei ole ollut juuri      hallintopaikkana Jyväskylä; sekä
2215: muuta yhteyttä kuin mitä lääninhallituk-            2) Kuopion lääniin kuuluvista Pielisjär-
2216: sen sijainti Kuopiossa on aiheuttanut. Kau-      ven, Juukan, Nurmeksen, Valtimon, Liperin,
2217: kana ja Pohjois-Karjalan maakunnasta eril-       Kontiolahden, Pielisensuun, Polvijärven,
2218: lään olevasta keskuksesta, Kuopiosta, käsin      Kuusjärven, Kiteen, Rääkkylän, Kesälahden,
2219: onkin tämän alueen hallinto osoittautunut        Enon, Värtsilän, Pälkjärven, Tohmajärven,
2220: varsin vaikeasti hoidettavaksi, jopa on ollut    Kiihtelysvaaran, Pyhäselän, Ilomantsin ja
2221: haitaksi eritoten tällaisen rajamaakunnan        Tuupovaaran kunnat, Nurmeksen ja Liek-
2222: kehitykselle.                                    san kauppalat sekä Joensuun kaupunki sekä
2223:    Edellä mainituista syistä onkin yleisesti     Mikkelin lääniin kuuluvasta Heinäveden
2224: myönnetty, että omien läänien perustami-         kunnasta muodostettava Pohjois-Karjalan
2225: nen Keski-Suomea ja Pohjois-Karjalaa var-        lääni hallintopaikkana Joensuun kaupunki.
2226: ten on välttämätöntä. Niinpä hallitus esi-          Edellä sanotun perusteella kunnioittavasti
2227: tyksessään n:o 43 vuoden 1945 valtiopäi-         ehdotamme,
2228: ville ehdotti perustettavaksi mm. Keski-
2229: Suomen ja Pohjois-Karjalan läänin. Myös                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2230: aluejakokomitea on asettunut puoltamaan                 van lakiehdotuksen:
2231: 14                                1,5. -    Lää.ninjalro.
2232: 
2233: 
2234:                                            Laki
2235:                                    läänien luvusta.
2236:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2237: 
2238:                     1 §.                               Oulun lääni ja
2239:   Yleistä hallintoa varten on Suomi oleva              Lapin lääni.
2240: jaettuna seuraaviin kahteentoista lääniin:
2241:        Uudenmaan lääni                                             2 §.
2242:        Turun ja Porin lääni                      Tämän lain edellyttämät uudet läänit pe-
2243:        Ahvenanmaan lääni                       rustetaan siinä järjestyksessä kuin varoja
2244:        Hämeen lääni                            valtion tulo- ja menoarviossa tarkoitusta
2245:        Kymen lääni                             varten osoitetaan.
2246:        Mikkelin lääni
2247:        Kuopion lääni                                              3 §.
2248:        Pohjois-Karjalan lääni                    Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
2249:        Vaasan lääni                             meenpanosta antaa valtioneuvosto.
2250:        Keski-Suomen lääni
2251: 
2252:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
2253: 
2254: 
2255:               Päiviö Hetemäki.                              Eino Rauste.
2256:               Arvo Ahonen.                                  0. Muikku.
2257:               Eino Palovesi.                                J. Väisänen.
2258:               Vilho Leivonen.                               Impi Lukkarinen.
2259:               Artturi Koskinen.                             Juho Karvonen.
2260:               Heikki Soininen.                              R. Hallberg.
2261:                                                                                           1&
2262: 
2263: 1,6. -     Lagmot. N:o 6.
2264: 
2265: 
2266: 
2267: 
2268:                                Jern m.. fl. : Förslag till lag om, länens antal.
2269: 
2270: 
2271:                                   . Tili   Riksdagen.
2272: 
2273:    Till 1945 ärs riksdag iniämnade ett antal    ny länsindeining är av behovet påkaliad
2274: svenskspråkiga riksdagsmän en hemställ-         och att därvid även pianerna på ett över-
2275: ningsmotion (n: o 17) angående inrättande       vägande svenskt Iän i österbotten böra
2276: av ett övervägande svenskspråkigt Iän i         förverkligas. Vi hänvisa till de skäl, som
2277: österbotten. I en till samma riksdag över-      därför anförts, deis i ovannämnda motion,
2278: lämnad proposition angående ny Iänsindei-       dels i regeringens i saken givna proposi-
2279: ning upptog regeringen Korshoims Iän            tian. Utan att upprepa denna · motivering,
2280: biand dem, som borde nyinrättas. Rege-          tili viiken vi blott hänvisa, önska vi förnya
2281: ringens försiag förordades av grundiags-        förslaget beträffande Korsholms Iän. På
2282: utskottet oeh godkändes även av majorite-       grund av det anförda föreslä vi alltså,
2283: ten i riksdagen, men biev Iagt viiande
2284: till 1948 års riksdag, då försiaget emeller-             att Riksdagen måtte       godkänna
2285: tid vid den siutiiga behandlingen för-                 följande lagförslag:
2286: kastades. Det är dock uppenbart, att en
2287: 
2288: 
2289:                                            Lag
2290:                                      om länens anta.l.
2291:          I enlighet med Riksdagens besiut stadgas:
2292:                       1 §.                        Korshoims Iän,
2293:   För den allmänna förvaitningen skall            Uleåborgs Iän, och
2294: Finland, sedan Korshoims Iän i eniighet           Lappiands Iän.
2295:                                                            ,y·
2296: med 2 § biidats, vara indeiat i föijande
2297: Iän:                                                              2 §.
2298:   Nyiands Iän,                                    Av denna Iag förutsatt nytt Iän bildas
2299:   Åbo och Björneborgs Iän,                      genom förordning i den ordning medel för·
2300:   Ålands Iän,                                   ändamåiet i statsförsiaget anvisas.
2301:   Tavastiands Iän,
2302:   Kymmene Iän,                                                    3 §.
2303:   S: t l\1ichels Iän,                              Närmare föreskrifter angående verk-
2304:   Kuopio Iän,                                   ställigheten av denna Iag utfärdas av
2305:   Vasa Iän,                                     statsrådet.
2306: 
2307:          Helsingfors den 15 september 1951.
2308: 
2309: 
2310:             Levi Jern.               Nils Meinander.         Arthur Larson.
2311:             John österholm.          C. A. Öhman.            Verner Korsbäck.
2312:             Albin Wickman.           Ture Hollsten.          Grels 'feir.
2313:             Ebba. östenson.          Kurt Nordfors.          Ernst von Born.
2314:                     T. E. Nordström.                Henrik Kullberg.
2315: 16
2316: 
2317: 1,6. -   Lak. al. N:o 6.                                                         Suomennos.
2318: 
2319: 
2320: 
2321: 
2322:                                Jern ym.: Ehdotus laiksi läänien luvusta.
2323: 
2324: 
2325:                                     E d u s k u n n a ll e.
2326: 
2327:    Vuoden 1945 valtiopäiville joukko ruot-       uusi läänijako on tarpeen vaatima ja että
2328: salaisia kansanedustajia jätti toivomusaloit-    tällöin myös kielelliseltä enemmistöltään
2329: teen (n:o 17), joka koski kielelliseltä enem-    ruotsalaista lääniä Pohjanmaalla koskevat
2330: mistöltään ruotsinkielisen läänin perusta-       suunnitelmat on toteutettava. Viittaamme
2331: mista Pohjanmaalle. Samoilla valtiopäi-          niihin syihin, jotka sen puolesta on esi-
2332: villä annetussa, uutta läänijakoa koske-         tetty, osaksi edellä mainitussa aloitteessa,
2333: vassa esityksessään hallitus otti Korsholman     osaksi hallituksen asiasta antamassa esityk-
2334: läänin uusien perustettavien läänien jouk-       sessä. Toistamatta näitä perusteluja, joihin
2335: koon. Perustuslakivaliokunta puolsi halli-       ainoastaan viittaamme, tahdomme uudistaa
2336: tuksen ehdotusta ja myös eduskunnan              Korsholman lääniä koskevan ehdotuksen.
2337: <enemmistö hyväksyi sen, mutta se jätettiin      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme siis,
2338: Jepäämään vuoden 1948 valtiopäiville, jol-
2339: loin ehdotus kuitenkin lopullisessa käsitte-              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2340: lyssä hylättiin. On kuitenkin ilmeistä, että            van lakiehdotuksen:
2341: 
2342: 
2343:                                           Laki
2344:                                       läänien luvusta.
2345:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2346:                     1 §.                           Korsholman lääni,
2347:   Yleistä hallintoa varten on Suomi, sitten        Oulun lääni ja
2348: kun Korsholman lääni 2 § : n mukaisesti on         Lapin lääni.
2349: perustettu, oleva jaettuna seuraaviin lää-
2350: neihin:                                                             2 §.
2351:   Uudenmaan lääni,                                 Tämän lain edellyttämä uusi lääni pe-
2352:   Turun ja Porin lääni,                          rustetaan asetuksella siinä järjestyksess[
2353:   Ahvenanmaan lääni,                             kuin tulo- ja menoarviossa osoitetaan tar-
2354:   Hämeen lääni,                                  koitusta varten varoja.
2355:   Kymen lääni,
2356:   Mikkelin lääni,                                                  3 §.
2357:   Kuopion lääni,                                  Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
2358:   Vaasan lääni,                                  meenpanosta antaa valtioneuvosto.
2359: 
2360:      Relsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
2361: 
2362: 
2363:          "Levi Jern.               Nils Meinander.               Arthur Larson.
2364:          ,Jo-hn Österholm.         C. A. Öhman.                  Verner Korsbäck.
2365:           Albin Wickman.           Ture Hollsten.                Grels Teir.
2366:          Ebba. östenson.           Kurt Nordfors.                Ernst von Born.
2367:                   T. E. Nordström.                        Henrik Kullberg.
2368:                                                                                             17
2369: 
2370: 1,7.- Lak. al. N:o 7.
2371: 
2372: 
2373: 
2374: 
2375:                                 Alanko ym.: Ehdotrus laiksi itsenäisyyspäivästä ja vapun-
2376:                                    päivästä.
2377: 
2378: 
2379:                                      E d u s k u n n a 11 e.
2380: 
2381:    Itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä          Myöhemmin eli 27 päivänä huhtikuuta
2382: juhla- ja vapaapäivänä annettiin ensimmäi-        1944 annettiin laki vapunpäivän järjestä-
2383: nen :laki 8 päivänä marraskuuta 1929. Se          misestä työntekijäin vapaapäivä:ksi eräissä
2384: uusittiin 26 päivänä marraskuuta 1937 an-         tapauksissa. Sen mukaan on työt vapun-
2385: netulla lailla. Tämän lain mukaan on it-          päivänä keskeytettävä samalla tavalla kuin
2386: senäisyyspäivänä, milloin se sattuu arkipäi-      itsenäisyyspäivänä. Työssä oleville työnte-
2387: vä:ksi, työt keskeytettävä niinkuin sunnun-       kijöille on maksettava vapunpäivältäkin
2388: taina. Siitä huolimatta on työstä vapaana         korotettu palkka samoissa tapauksissa ja
2389: oleville työntekijöille maksettava täyttä         samanlaisten perusteiden mukaan kuin itse-
2390: työpäivää vastaava palkka. Jos työntekijä         näisyyspäivältä. Sitä vastoin vapaana ole-
2391: on työssä, on hänelle maksettava korotettu        vat työntekijät eivät ole oikeutetut saa-
2392: palkka niissä tapauksissa ja niiden perus-        maan palkkaa vapunpäivältä. Tätäkin la-
2393: teiden mukaan, kuin sunnuntaina suorite-          kia on työntekijäjärjestöjen taholta esi-
2394: tusta työstä on säädetty.                         tetty muutettavaksi sen vuoksi, että vapun-
2395:    Tällaisen korotuksen maksamisesta sääde-       päivältä maksettavasta korotetusta palkasta
2396: tään 2 päivänä ·elokuuta 1946 annetussa           pääsee osalliseksi ainoastaan pieni osa työn-
2397: työaikalaissa. Kaikille sen alaisille työn-       tekijöitä.
2398: tekijöille ja viran tai toimen haitijoille on        Edellä mainitut itsenäisyys- ja vapun-
2399: sunnuntaityöstä ja niin ollen myös itsenäi-       päivästä annetut lait ovat niitä koskevain
2400: syyspäivänä suoritetusta työstä maksettava        muutosehdotusten johdosta olleet saman
2401: ka;ksinkertainen palkka. Myös kauppaliik-         valtion komitean tarkistettavina, ja komitea
2402: keiden ja toimistojen työoloista samana           on mietinnössään ehdottanut, että säännök-
2403:  päivänä annettua lakia on tulkittu niin,         set itsenäisyyspäivästä ja vapunpäivästä
2404: .että sen alaiset työntekijät saavat kysy-        yhdenmukaistettaisiin ja samalla eräiltä
2405: myksessä olevalta päivältä samat edut.            kohdin täydennettäisiin.
2406: Mainituissa uusissa Iaeissa on tosin koro-           Kun itsenäisyys- ja vapunpäivästä an-
2407: tukseen oikeutettujen palkannauttijain pii-       nettavat säännökset tällä tavoin tulisivat
2408: riä laajennettu, mutta on vielä:kin useita        samansisältöisiksi, on katsottu asianmukai-
2409: työntekijäin sekä viran ja toimen haltijain       seksi, että ne myögkin sisällytetään samaan
2410: ryhmiä, jotka eivät saa puheena olevaa ko-        lakiin, joka korvaisi edellä mainitut kaksi
2411: rotusta.                                          eri aikana syntynyttä ·lakia.
2412:    Pääasiassa näiden korotettua palkkaa kos-         Mainittua yhdenmukaisuutta silmällä pi-
2413: kevain säännösten muuttamista tarkoitti           täen on vapunpäivän viettoa koskevassa
2414: vuoden 1941 valtiopäivillä tehty 'lakialoite      laissa olevia säännöksiä lakiehdotuksen
2415: jtsenäicsyyspäivän viettoa koskevan lain          3 § :ssä clldotettu muutettaviksi niin, että
2416: muuttamisesta. Eduskunta hylkäsi silloin          niillekin työntekijöille, jotka töiden ik:es-
2417: mainitun aloitteen, mutta lausui toivomuk-        keyttämisestä johtuen eivät sanottuna päi-
2418: sen, että !hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin      vänä o~e työssä, maksettaisiin kuitenkin, mi-
2419: sellaisten muutosten aikaansaamiseksi ky-         käli vapunpäivä olisi ollut heidän työpäi-
2420: 'Symykses·sä olevaan la:kiin, että itsenäisyys-   vänsä, tätä työpäivää vastaava palkka sa-
2421:  päivänä tehdystä työstä suoritettavaan ko-       malla tavalla kuin itsenäisyyspäivältä.
2422:  rotettuun palkkaan nähden <eri työntekijä-          Milloin tunti-, päivä- tai urakkapalkalla
2423: ryhmät tulisivat mahdollisimman samanlai-         oleva .työntekijä joutuu itsenäisyys- tai va-
2424: seen asemaan.                                     punpäivänä olemaan vapaana, olisi hänen
2425:                                                                                               3
2426: 18                           1,7. -   Itsenäisyyspäivä ja vapunpäivä.
2427: 
2428: palkansaantinsa edellytyksenä, että hän on          vauksen työstään palvelurahojen tai va-
2429: ollut työnantajan työssä vähintään kuusi            paaehtoisten lahjojen muodossa, sekä koti-
2430: päivää lähinnä ennen itsenäisyys- tai va-           apulaiset, joihin sovelletaan kotiapulaisla-
2431: punpäivää. Satamatyöläisiin nällden, jotka          kia, niin myös evankelisluterilaisen kirkon
2432: yleensä tekevät työsopimuksen määrätystä            viran tai toimen haltijat, jotka kirkkolain
2433: 1yhytaikaisesta työstä, on tämän kuuden             säännösten mukaan ovat erikoisasemassa.
2434: päivän aika kuitenkin ehdotettu Rupistet-              Kun itsenäisyys- tai vapunpäivänä työstä
2435: tavaksi kolmeksi päivä>ksi tai vaihtoehtoi-         vapaana olevat työntekijät saavat siltä päi-
2436: sesti määrättäväksi niin, että sellaisen työn-      vältä täyden palkan, on katsottu, että
2437: tekijän on täytynyt ennen kysymyksessä              työssä olevien työntekijäin, jotka silloin
2438: olevaa päivää kolmen kuukauden aikana               joutuvat tekemään yli- tai hätätyötä ja
2439: keskimäärin olla vähintään 130 tuntia kuu-          ovat oikeutetut saamaan sellaisesta työstä
2440: kaudessa työssä.                                    säädetyn korvauksen, pitäisi itsenäisyys- tai
2441:    Kun voisi käydä niin, että työntekijä            vapunpäivällä tulevan korotuksen lisäksi
2442: näiden vaihtoehtoisten määräysten perus-            saada myös yli- tai hätätyöstä mainittu kor-
2443: teella tulisi oikeutetuksi eri työnantajilta        vaus, joka olisi laskettava heidän korotta-
2444: saamaan palkan itsenäisyys- tai vapunpäi-           mattomasta palkastaan.
2445: vältä, on säännöstä rajoitettu määräämällä,            Eräät työntekijät, kuten ravitsemis- ja
2446: että tällaisessa tapauksessa ainoastaan se          majoitusliikkeissä toimivat tarjoilijat saa-
2447: työnantaja, jonka työssä työnt~kijä on ol-          vat usein palkkansa kokonaan tai huomat-
2448: lut lähinnä ennen itsenäisyys- tai vapun-           tavan osan siitä yleisön suorittamista pal-
2449: päivää, olisi velvollinen suorittamaan pal-         velurahoista ja joissakin tapauksissa työ
2450: kan.                                                korvataan vapaaehtoisilla lahjoilla. Lakieh-
2451:                                                                                1
2452: 
2453: 
2454:    Urakkatyössä maksettavan palkan perus-           dotus ei tulisi koskeman · tätä osaa palk-
2455: teeksi on, sen laskemisen helpottamiseksi,          kauksesta. Jos työnantaja sen sijaan mak-
2456: ehdotettu otettava,ksi ensi sijassa se keski-       saa näille työntekijöille osan palkasta, so-
2457: määräinen päiväansio, jonka työntekijä on           vellettaisiin heihin siltä osalta lakiehdotuk-
2458: saanut lähinnä ennen itsenäisyys- tai va-           sen 3 ja 4 §: n määräyksiä.
2459: punpäivää päättyneellä palkanmaksukau-                 Ne työntekijät, jotka tekevät työtä koto-
2460: della. Kuitenkin olisi työnantajalle varat-         naan, ovat sikäli erikoisasemassa, että työn-
2461: tava maJJ.dollisuus edelleerrkin, niill'kuin riy-   antaja ei voi valvoa heidän työntekoaan ja
2462: lcyisenkin lain mukaan, määrätyissä ta-             työaikaansa. Sen tähden on katsottu koh-
2463: pauksissa käyttää palkanmaksun perusteena           tuulliseksi, että tällainen työnt~kijä, mil-
2464: sitä päiväpalkkaa, minkä samanlainen työn-          loin hän on kiinteässä työsuhteessa yhteen
2465: tekijä samalla paikkakunnalla yleensä saa.          työnantajaan, saisi itsenäisyys- ja vapun-
2466:    Kysymyksessä korotetun palkan maksa-             päivältä 3 §: n 3 momentin mukaan lasket-
2467: misesta itsenäisyys- ja vapunpäivänä teh-           tavan lisäpaikan, katsomatta siihen, onko·
2468: dystä työstä, johon huomautukset kysy-              hän puheena olevana päivänä tehnyt työtä
2469: myksessä olevia lakeja vastaan pääasiassa           tai ollut vapaana.
2470: ovat kohdistuneet, on katsottu oikeaksi                Kun eräiden työntekijäryhmien palk-
2471: {4 §), että korotu·ksesta tulisivat osallisiksi     kaukseen kuuluu huomattavanakin osana
2472: muutkin palkannauttijat kuin ne puheena             luontoisetuja ja heidän rahapalkkansa sen
2473: olevissa laeissa tarkoitetut työntekijäryh-         vuoksi on alempi kuin yksinomaan raha-
2474: mät, jotka jo saavat korotetun palkan sun-          palkkaa nauttivain työntekijäin, olisi itse-
2475: nuntai.työstä. Siitä syystä ja kun tässä ei         näisyys- ja vapunpäivän palkkaa ~asket­
2476: ole kysymys varsinaisesta työnt~kijäin suo-         taessa yhdenmukaisuuden aikaansaamiseksi
2477: jelua koskevasta lainsäädännöstä, jonka so-         otettava huomioon myös .luontaisedut sa-
2478: veltamisala yleensä on suppeampi sen alai-          malla tavalla kuin edellä mainituissa työ-
2479: siin henkilöihin nähden, olisi nämä sään-           aikaa koskevissa laeissa.
2480: nökset ulotettava koskemaan kaikkia työn-              Palkan maksamista itsenäisyys- ja va-
2481: tekijöitä sekä julkisoikeudellisessa suh-           punpäivältä koskevain säännösten tehosta-
2482: teessa valtioon, kuntaan tai muuhun yhdys-          miseksi on lakiehdotuksen 5 § :n 5 momen-
2483: kuntaan olevia viran ja toimen haltijoita,          tiin otettu määräys, että sopimus, jolla
2484: jotka itsenäisyys- tai vapunpäivänä joutu-          näitä työntekijälle tulevia parkkaetuja vä-
2485: vat olemaan työssä. Poikkeusasemaan jäi-            hennetään, on mitätön. Lain kiertämisen
2486: sivät vain ne työntekijät, jotka saavat kor-        estämiseksi on lisäksi ehdotettu, että sopi-
2487:                                       1, 7. -   Manko ym.                                    19
2488: 
2489: mus palkan korotuksen sisällyttämisestä pe-       kuin itsenäisyyspäivää, on katsottu tarpeel-
2490: ruspalkkaan olisi mitätön. Epäselvyyden           liseksi, että vapunpäivä mainitaan myös
2491: välttämiseksi on lakiehdotuksen 6 §: ään          vekseli- ja shekkilaeissa itsenäisyyspäivän
2492: otettu säännös siitä, että jos itsenäisyys- tai   ohella, minkä vuoksi näitäkin lakeja olisi
2493: vapunpäivä sattuu sunnuntaiksi, ei nyt sää-       kysymykseen .tulevalta kohdalta muutet-
2494: dettävän palkankorotuksen lisäksi olisi mak-      tava.
2495: settava muissa laeissa määrättyä korotusta           Edellä sanotun perusteella esitämme,
2496: sunnuntaityöstä.
2497:    Kun vapunpäivää lakiehdotuksen mukaan                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2498: oli"ii vietettävä samanlaisena vapaapäivänä              van lakiehdotuksen:
2499: 
2500: 
2501:                                             Laki
2502:                             itsenäisyyspäivästä ja vapunpäivästä.
2503:      Edu':lku..nnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2504: 
2505:                      1 §.                          vähintään kuusi työpäivää lähinnä ennen
2506:   Suomen itsenäiseksi tasavallaksi julistau-       itsenäisyys- tai vapunpäivää. Sellaisessa
2507: tumisen muistoksi on joulukuun kuudetta            lastaus- ja purkaustyössä, jossa työsopimus
2508: päivää, jota tässä laissa sanotaan itsenäi-        tavallisesti tehdään vain määrätystä, lyhyt.
2509: syyspäiväksi, vuosittain vietettävä yleisenä       aikaisesta työstä kerrallaan, on .työnteki-
2510: juhla- ja vapaapäivänä.                            jällä kuitenkin oikeus saada palkka itsenäi-
2511:   Toukokuun 1 päivää eli vapunpäivää on           syys- tai vapunpäivältä, jos hän on ollut
2512: vuosittain vietettävä yleisenä vapaapäivänä.      työnantajan työssä yhdenjaksoisesti vähin-
2513:   Itsenäisyys- ja vapunpäiväksi lasketaan         tään kolme työpäivää lähinnä ennen näitä
2514: vuorokausi, joka alkaa kello kahdestakym-         päiviä tai niitä edeltäneiden kolmen kuu-
2515: menestäneljästä näiden päivien vastaisena         kauden aikana keskimäärin vähintään 130
2516: yönä. Säännöllisessä kolmivuorotyössä tämä        tuntia kuukaudessa. Jos tämän mukaan
2517: vuorokausi voidaan kuitenkin laskea alka-         työntekijä tulisi saamaan palkan useam-
2518: vaksi joko enintään kuusi tuntia aikaisem-        malta työnantajalta, on sen velvollinen suo-
2519: min tai enintään kuusi tuntia myöhemmin.          rittamaan ainoastaan se työnantaja, jonka
2520:                                                   työssä työntekijä oli lähinnä ennen itsenäi-
2521:                       2 §.                        syys- tai yapunpäivää.
2522:    Itsenäisyys- ja vapunpäivänä on työt vi-           Urakkatyön tekijällä tarkoitetaan tässä
2523: rastoissa, tuomioistuimissa ja- kouluissa         laissa työntekijää, joka suoritetun työmää-
2524: sekä valtion, kuntien ja yksityisten laitok-      rän perusteella maksettavaa palkkaa vas-
2525: sissa, yrityksissä ja työmailla keskeytettävä.    taan on sitoutunut tekemään toiselle ruu-
2526: Töitä, joita yleensä suoritetaan sunnun-          miillista työtä tämän johdosta ja valvon-
2527: taina, on lmiten'kin lupa tehdä myös itse-        nan alaisena ja jota ei siinä ole pidettävä
2528: näisyys- ja vapunpäivänä.                         itsenäisenä yrittäjänä.
2529:    Työntekijän oikeudesta kieltäytyä teke-            Urakkatyössä ja sellaisessa tuntipalkalla
2530: mästä työtä itsenäisyys- tai vapunpäivänä         tehdyssä työssä, jossa työpäivän pitl!us ta-
2531: on vastaavasti voimassa, mitä työstä sun-         vallisesti on epäsäännöllinen ja yleensä ly-
2532: nuntaina on säädetty.                             hyempi kuin kahdeksan tun.tia, vastaa itse-
2533:                                                   näisyys- tai vapunpäivän palkka sitä keski-
2534:                     3 §.                          määräistä •päiväansiota, minkä työntekijä
2535:   Töiden lkeskeyttämisestä huolimatta on          on saanut läJJ.innä ennen itsenäisyys- tai
2536: työntekijälle maksettava itsenäisyys- ja va-      vapunpäivää päättyneellä palkanmaksukau-
2537: punpäivältä, jos se muuten olisi ollut hä-        della tai, jos tämä peruste johtaisi ilmei-
2538: nellä työpäivä, tätä työpäivää vastaava           sesti kohtuuttomaan tulokseen taikka jollei
2539: palkka. Jos työtä tehdään päivä-, tlmti-          sitä muusta syystä voida käyttää, sitä päi-
2540: tai urakkapalkalla, on palkan saamisen            väpalkkaa, minkä samanlainen työntekijä
2541: edellytyksenä kuitenkin, että työntekijä on       paikkakunnalla samaan aikaan yleensä saa.
2542: ollut työnantajan työssä yhdenjaksoisesti
2543: 20                         1,7.- Itsenäisyyspäivä ja va.punpåivä.
2544: 
2545:                       4 §.                       ohella sovellettako niitä muiden lakien
2546:    Työnantajan on suoritettava työnteki-         säännöksiä, jotka koskevat korotetun pal-
2547: jälle, joka on työssä itsenäisyys- .tai vapun-   kan maksamista sunnuntaina tehdystä
2548: päivänä, hänelle tältä päivältä tuleva           työstä.
2549: palkka kaksinkertaisena. Jos työ on yli-                                7 §.
2550: työtä tai hätätyötä, on siitä lisäksi suori-        Itsenäisyys- .tai vapunpäivänä ei ole lupa
2551: tettava säädetty korvaus, joka lasketaan         pitää markkinoita, toripäiviä eikä huuto-
2552: työntekijän korottamattomasta palkasta.          kauppoja.
2553:    Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske                             8 §.
2554: kotiapulaista, johon sovelletaan ko.tiapu-          Työnantajaa, joka jättää noudattamatta
2555: laislakia.                                       tämän lain säännöksiä töiden keskeyttämi-
2556:                       5 §.                       sestä itsenäisyys- tai vapunpäivänä, ran-
2557:    Työntekijälle, jonka palkkauksen muodos-      gaistakoon enintään sadalla päiväsakolla,
2558: tavat työnantajan maksettava palkka sekä         jollei ankarampaa rangaistusta ole muussa
2559: yleisöltä perittävistä palvelurahoista tai sen   laissa säädetty.
2560: antamista vapaaehtoisista lahjoista tuleva          Jos on ilmeistä, että työnantaja, vapau-
2561: hyvitys, on ainoastaan työnantajan makset-       tuakseen maksamasta palkkaa itsenäi.'lyys-
2562: tava palkan osa suoritettava niinkuin 3 ja       tai vapunpäivältä, on irtisanonut työnteki-
2563: 4 § :ssä on säädetty.                            jän, rangaist.akoon häntä, niinkuin 1 mo-
2564:    Yhteen työnantajaan vähintään kuukau-         mentissa on säädetty, ja velvoitettakoon
2565: den ajan ennen itsenäisyys- tai vapunpäi-        työnantaja samalla, jos työntekijä sitä vaa-
2566: vää työsopimussuhteessa olevalle työnteki-       tii, ma'ksamaan työntekijälle palkka sano-
2567: jälle, joka tekee työtä kotonaan, on työn-       tulta päivältä.
2568: antajan suoritettava sanotulta päivältä lisä-       Jos työnantajan edustaja havaitaan syy-
2569: palkka, joka on laskettava niinkuin 3 § :n       pääksi tässä pykälässä mainittuun rikok-
2570: 3 momentissa on sanottu.                         seen eikä sitä samana voida lukea tynöanta-
2571:    Itsenäisyys- ja vapunpäivän palkkaan          jan syyksi, rangaistakoon ainoastaan edus-
2572: J.uetaan palkkaukseen sisältyvät luontais-       tajaa.
2573: edut, jotka on myös otettava huomioon                                   9 §.
2574: 4 § :ssä tarkoitettua korotettua palkkaa ·las-      Mitä tässä laissa on säädetty työnanta-
2575: kettaessa.                                       jasta ja työntekijästä, on noudatettava
2576:    Sosiaaliministeriöllä tai, kysymyksen ol-     myös julkisoikeudellisessa virkasuhteessa,
2577: lessa valtion viran tai toimen haltijoista,      ei kuitenkaan mikäli on kysymys evanke-
2578: valtiovarainministeriöllä on valta antaa         lis-Iuterilaisista seurakunnista ja niiden vi-
2579: tarkempia määräyksiä siitä, miten 3 § :ssä       ran tai toimen haltijoista.
2580: mainittu palkka ja 4 § :ssä säädetty koro-
2581: tettu palkka on laskettava.
2582:    Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle         Tämä laki, joka tulee voimaan       päi-
2583: tämän ·lain mukaan tulevia palkkaetuja tai       vänä         kuuta 195 , kumoaa itsenäi-
2584: jolla 4 §: ssä mainittu palkan korotus sisäl-    syyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja
2585: lytetään peruspalkkaan, on mitätön.              vapaapäivänä 26 päivänä marraskuuta 1937
2586:                                                  annetun 'lain (388/37) sekä vapunpäivän
2587:                    6 §.                          järjestämisestä työntekijäin vapaapäiväksi
2588:   Itsenäisyys- tai vapunpäivän sattuessa         eräissä tapauksissa 27 päivänä huhtikuuta
2589: sunnuntaiksi, älköön 4 § :n säännösten           1944 annetun lain (272/44).
2590: 
2591:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
2592: 
2593: 
2594:         Kustaa Alanko.               Vilho Väyrynen.              Urho Kulovaara.
2595:         Eino Raunio.                 Juho Kuittinen.              Arvo Ahonen.
2596:         Pentti Niemi.                Otto Toivonen.               Arvo Sävelä.
2597:         Kalle Jokinen.               Väinö Tikkaoja.
2598:                                                                                            21
2599: 
2600: I,s.- Lak. al. N:o 8.
2601: 
2602: 
2603: 
2604:                                Kähönen: Ehdotus laiksi korkeimmasta oikeudesta annetun
2605:                                  lain muuttamisesta.
2606: 
2607: 
2608:                                    E d u s k u n n a 11 e.
2609: 
2610:    Voimassa olevien säännösten mukaan jou- useinkin nojaamaan sellaisiin erikoisa:m-
2611: tuu korkein oikeus ratkaisemaan sen tut- mattialan perusteisiin, joiden itsenäistä
2612: kittavaksi saatettujen oikeuskysymysten · punnitsemiskykyä korkeimman oikeuden jä-
2613: lisäksi myös sellaisia asioita, joiden ratkai- seniltä ei voida edellyttää, näyttää asioiden
2614: seminen pääasiallisesti riippuu päätöksen ratkaiseminen pääasiallisesti jäävän niiden
2615: tai toimenpiteen tarkoituksenmukaisuuden a:siantuntijalausuntojen varaan, joita pur-
2616: harkitsemisesta. Korkeimman ha<llinto-oi- kua hakeneet asianosaiset ovat hankkineet.
2617: keuden kohdalta on sen sijaan säädetty, Näin on asianlaita, vaikka tällaisten asian-
2618: että asia on mainitunlaisten harkintakysy- tuntijalausuntojen, joita asianosaiset ma:k-
2619: mysten osalta jätettävä hallituksen ratkais- sua vastaan hankkivat, asiallisen luotetta-
2620: tavaksi.                                       vuuden puute on yleisesti tunnettu. Val-
2621:    Sotien jälkeisenä aikana on tällaisia har- litsevasta käytännöstä aiheutuvia epäkohtia
2622: kintakysymyksiä varsinkin maanhankinta- on omiaan lisäämään se, että ratkaisu
2623: lain täytäntöönpanon yhteydessä saatettu purkuasioissa perustuu asian luonteesta
2624: lukuisasti korkeimman oikeuden käsiteltä- johtuen pääosaltaan vain toisen asiapuolen
2625: väksi. Vaikka muutoksenhakuoikeus kor- esittämiin selvityksiin.
2626: keimpaan oikeuteen on sanotussa laissa           Jotta korkein oikeus voitaisiin vapauttaa
2627: evätty sellaisissa asioissa, joiden ratkaise- käsittelemästä sen luonteelle vieraita tar-
2628: misessa juuri tarkoituksenmukaisuusnäkö- koituksenmukaisuuskysymyksiä, o1isi kor-
2629: kohdilla on määräävä merkitys, on korkein keimmasta oikeudesta annettuun lakiin li-
2630: oikeus, kun sille on uskottu valta ratkaista sättävä vastaava säännös, joka jo sisältyy
2631: lainvoiman saaneen tuomion purkamista lakiin korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
2632: tarkoittavia hakemuksia, omaksumansa käy- 'l'ämän vuoksi kunnioittaen ehdotan,
2633: tännön mukaan muodostunut maanhan-
2634: kintalakiasioissa tavallaan säännölliseksi
2635: muutoksenhakuasteeksi. Kun ratkaisu pu-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2636:  heena olevissa purkuasioissa joudutaan              van lakiehdotuksen:
2637: 
2638: 
2639:                                          Laki
2640:                 korkeimmasta oikeudesta annetun lain muuttamisesta.
2641: 
2642:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään korkeimmasta oikeudesta 22 päivänä
2643:  heinäkuuta 1918 annetun lain 3 §: ään näin kuuluva uusi 2 momentti:
2644: 
2645:                     3 §.                        riippuu päätöksen tai toimenpiteen tarkoi-
2646:                                                 tu;ksenmukaisuuden harkitsemisesta, on asia
2647:                                                 tältä osalta jätettävä hallituksen ratkaista-
2648:   Jos korkeimman oikeuden tutkittavaksi         vwksi.
2649: saatetun asian ratkaiseminen pääasiallisesti
2650:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
2651:                                                          Urho Kähönen.
2652: 22
2653: 
2654: !,9.- Lak. al. N:o 9.
2655: 
2656: 
2657: 
2658: 
2659:                               Järnefelt ym.: Ehdotus laiksi vi1·an tai toimen haltijain
2660:                                  oikeuksista ja velvollisuuksista, kun virka tai toimi lak-
2661:                                  kautetaan, annetun lain muuttamisesta.
2662: 
2663: 
2664:                                    E d u s ik: u n n a ll e.
2665: 
2666:    Voimassa olevan lain mukaan viran ja          sella. Edellä mainitun lain 4 § :ssä nimen-
2667: toimen haltijain oikeuksista ja velvollisuuk-    omaan sanotaan, että ,lakkautuspalkalle
2668: sista, kun virka tai toimi lakkautetaan, saa     asetettu viran haltija pysyy valtion palve-
2669: lakkautuspalkalle asetettu viran tai toimen      luksessa, ja hänellä on samat oikeudet ja
2670: haltija ensimmäisenä vuotena viran laiDkaut-     velvollisuudet ikuin valtion viran haltijoilla
2671: tamisesta lukien lakkautuspalkkaa, joka on       yleensä, mikäli tässä laissa ei toisin säädetä
2672: virkaan tai toimeen kuuluneiden palkkaetu-       tahi asian luonnosta muuta johdu." Sen
2673: jen suuruinen, ja sen jälkeen la:kkautus-        perusteella pitäisi lakkautuspalkkalaisen!kin
2674: paliDkaa, joka vastaa virasta tai toimesta       saada oikeus niihin korotuksiin, jotka kul-
2675: olleen täyden eläkkeen määrää.                   loinkin myönnetään vastaavasta vira.<~ta
2676:    Huolimatta siitä, että virkamiesten palk-     maksettaviin eläikkeisiin.
2677: koja, kuten myös heidän eläkkeitään on so-          Valtion edun mukaista on, että lakkau-
2678: tien jälkeisinä vuosina nostettu useita ker-     tuspalkalla olevien lukumäärä ei nouse suu-
2679: toja elinkustannusten kohottua, ei laikkau-      reksi. Siksi nämä henkilöt on pyrittävä si-
2680: tuspalkalla olevien täyttä eläkettä vastaa-      joittamaan mahdollisimman pian toisiin
2681: vaa palkkaa ole korotettu, koska laissa ei       avoinna oleviin valtion virkoihin tai toimiin,
2682: ole siitä mitään määräystä. Näin ollen lak-      jotta voitaisiin säilyttää pätevää työvoimaa
2683: amutuspalkkalaiset ovat saaneet, vaikka var-     valtion palveluksessa ja ikäyttää hyväksi
2684: sinaiset eläkkeet ovat nousseet, jatkuvasti      se kokemus ja taito, jonka nämä henkilöt
2685: vuodesta toiseen korottamattomana sitä           ovat virkaurallaan jo hankkineet. Mutta
2686: palkkaa, mikä vastaisi täyttä eläkettä sillä     toiselta puolen, jos virkamies joutuu lak-
2687: hetkellä, jolloin heidän toinen lak!kautus-      kautuspalkalle, on hänen palkkauksensa jär-
2688: palkkavuotensa ·alkoi, koska vuoden 1931 la-     jestettävä oikeudenmukaisesti niin, että hän
2689: kia laadittaessa ei voitu aavistaa inflaation    saisi ensimmäisen lakkautuspalkkavuotensa
2690: vaikutusta palkkoihin ja eläkkeisiin. He         jälkeen vastaavasta virasta tai toimesta kul-
2691: ovat ilman omaa syytään lain puutteelli-         loinkin voimassa olevan eläkkeen suuruista
2692: suuden vuoksi joutuneet taloudellisesti ai-      palkkaa. Tämä järjestely antaisi hänelle
2693: van kestämättömään asemaan. Lakkautus-           varmuuden siitä, että hänen kohtuullinen
2694: palkkaa koskevan lain alkuperäinen tarkoi-       toimeentulonsa on turvattu siksi, kunnes
2695: tus on ollut kuitenkin turvata ko. viran tai     hän joko saa toisen valtion viran tai toimen
2696: toimen haltijain elatus. Lisäksi monilla vir-    tahi saa harukituksi itselleen tarpeellisen
2697: kamiehillä, kuten esim. puolustuslaitoksen       ammattitaidon sii11tyäJkseen yksityisen pal-
2698: palveluksessa olevilla, ei ole mahdollisuuk-     velukseen.
2699: sia siirtyä yksityisen palvelukseen vuoden          Yllä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
2700: !kuluttua heidän la:kkautuspalkalle asettami-    nioittaen,
2701: sestaan, sillä uuteen ammattiin valmistautu-
2702: minen vaatii pitemmän ajan. Tämä ilmei-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2703: nen epäkohta on korjattava lain muutok-                   van lakiehdotuksen:
2704:                                      !,9. -   .J.ärnefelt ym.                                 23
2705: 
2706:                                               Laki
2707:      viran tai toimen haltijain oikeuksista ja velvollisuuksista, kun virka tai toimi
2708:                       lakkautetaan, annetun lain muuttamisesta.
2709:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan viran ja toimen haltijain oik€uksista
2710:  ja velvollisuuksista, kun virtka tai toimi lakkautetaan, 22 päivänä toukokuuta 1931
2711:  annetun lain 2 § : n 1 momentti näin kuuluvaksi:
2712: 
2713:                       2 §.                         valtiovarainministeriön lausunnon, määrät-
2714:    La:kkautuspalkka vastaa ensimma1senä            tävä mitä virkaa tai tointa on pidettävä la:k-
2715: vuotena viran lakkauttamisesta lukien vir-         kautettua vastaavana. Jos mainittuihin
2716: ilman ,kuuluneiden palkan, vuokrarahain ja         palkkaetuihin on kuulunut asuintila tai va-
2717: muiden sellaisten palkkaetujen yhteenlas-          paa asunto valtion rakennuksessa tahi muu
2718: kettua määrää, jotka eivät ole korvausta           senJkaltainen etu, on tämä palkkaetu muun-
2719: erityisistä virkatehtävistä tai viran aiheut-      nettava kiinteäksi rahamäärruksi sen erik-
2720: <tamista ikustannuksista, ja sen jälkeen sitä      seen ehkä määrätyn arvon mukaan, mutta
2721: täyttä eläkettä, joka ,kulloinkin voimassa         muussa tapauksessa laskemalla vallinneiden
2722: olevien säännösten mukaan suoritettaisiin          hintasuhteiden mukaan sen keskiarvo kol-
2723: lakkautettua virkaa tai tointa vastaavasta         melta lähinnä edelliseltä vuodelta.
2724:  virasta tai toimesta. Milloin samanlaista
2725:  vi11kaa tai tointa, kuin lakkautettu on ollut,
2726:  ei enää ole on ao. ministeriön, harrkittuaan
2727:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
2728: 
2729: 
2730:                  Konsti Järnefelt.                              Eino Rauste.
2731:                  H. A. Kannisto.                                Irma Karvikko.
2732:                                               Esa Kaitila.
2733:  24
2734: 
2735:  I,1o. -   Lak. al. N:o 10.
2736: 
2737: 
2738: 
2739: 
2740:                                 Väyrynen ym. : Ehdotus laiksi vesivoimalähteiden ja voima-
2741:                                   laitosten sekä voimajohtojen omistusoikeuden siirrosta ja
2742:                                   pakkolunastuksesta.
2743: 
2744: 
2745:                                     E d u s k u n n a ll e.
2746: 
2747:     Voimateollisuutta pidetään yleisesti sel- poliittisia näkökohtia seuraten, so. kriisi- ja
2748:  laisena taloudellisen toiminnan alana, minkä lamakansien aikana, jolloin maassa on run-
2749:  siirtäminen yhteiskunnan omistukseen ja saasti työhön pystyviä ja työtä hakevia hen-
2750:  hallintaan on tarpeellista ja tarkoituksen- kilöitä, mutta joille yksityiset eivät kykene
2751:  mukaista. Useissa maissa on toimeenpantu antamaan tilaisuutta työvoiman käyttöön.
2752:  eräitten voimatalouden alojen sosialisoimi-       Voimatalouden alalla on sosialisoiminen
2753:  nen valtion omistukseen ja hallintaan.         suoritettavissa riittävin perustein jo sen
2754:     Maamme voimatalous perustuu lähinnä vuoksi, että keskitetyn järjestelmän avulla
2755:  koskivoimaan. Vesivoimien sosialisoimista saadaan aikaan puhtaasti organisatorisin toi-
2756:  voidaan perustella sekä yleisillä että erikoi- menpitein huomattavia kansantaloudellisia
2757:  silla, voimatalouden alalle ominaisilla tek- voittoja. Vesistösäännöstely on tällöin il-
2758:  nillisillä ja teknillistaloudellisilla syillä. man vaikeuksia toteutettavissa ja samalla eri
2759:  Virtaavaa vettä luonnonvoimana ei voida vesialueilla olevien vesivoimalaitosten ja
2760:  katsoa kenenkään työllä aikaansaaduksi. höyryvoimalaitosten yhteiskäyttö on täysin
2761:  Kun vesivoimien hinnat niitten tarjonnan. tehokkaasti toteutettavissa. On laskettu, että
2762:  vähentyessä ovat nousseet, saavat yksityiset yhteiskäytön avulla aikaansaadaan n. 65
2763:  omistajat hintojen nousun muodossa an- miljoonan kilovattitunnin vuotuinen ensi-
2764:  siottomaan arvon nousuun verrattavan hyö- arvoisen energian lisäys ilman, että ote-
2765:  dyn, mitä ei voida pitää kohtuullisena ja taan lukuun vuosi- tai vuorokausisäännös-
2766:  oikeana. Vesivoimia on usein hankittu puh- telystä välittömästi saatavaa hyötyä.
2767: taasti keinottelutarkoituksessa, ilman että on     Sinänsä hyödylliseksi katsottava maaseu-
2768:  ollut vähintäkään tarkoitusta niitten raken- dun sähköistäminen on toisen maailmanso-
2769: tamiseen. Vesivoimalaitosten rakentamisen dan jälkeen vienyt monessa tapauksessa sii-
2770: tiellä on monia haittoja saman kosken kuu- hen, että voiman ja valon tarvitsijat maa-
2771: luessa useille omistajille, jolloin omistus- seudulla ovat joutuneet suuriin rahallisiin
2772: suhteitten selvittelyt viivästyttävät suunni- vaikeuksiin kalliitten liittymis- ja vuosimak-
2773: telmia ja estävät joen tarkoituksenmukaisen 'Sujen johdosta. Maaseudun sähkön tarvit-
2774: porrastuksen.                                   sijain asemaa voidaan sanotussa suhteessa
2775:    Vesivoimien, varavoima-asemien ja voima- parantaa vain, jos muodostetaan valtakun-
2776: siirtojen yleissuunnitelmallinen rakentami- nallinen voimatalousjärjestelmä, missä huo-
2777: nen kohtaa nykyisen järjestelmän vallitessa nommassa asemassa olevien rasitusta keven-
2778: suuria vaikeuksia. Kun voimateollisuus so- netään tarkoituksenmukaisen tariffipolitii-
2779: sialisoidaan, voidaan maan voimataloutta ke- kan avulla. Valtion verovaroja ei voida jo
2780: hittää elinkeinoelämän tarpeita varten sil- periaatteellisistä syistä käyttää huojennus-
2781: loinkin, kun yksityiset eivät pysty tai halua ten antamiseen, koska se tapahtuu muitten
2782: voimataloutta kehittää, vain yhteiskunnan väestökerrosten kustannuksella. Tarkoituk-
2783: omistuksessa ja hallinnassa ollen voidaan senmukaisempi menettely on, että kannatta-
2784: maan voimataloutta kehittää täysityöllisyys- vien vesivoimalaitosten tuottoa käyteHiän sa-
2785:                                       1,10. -   Väyrynen ym.                                    25
2786: 
2787: notun huojennuksen antamiseen. Tämä kui-             Sen nojalla, mitä edellä on lausuttu, esi-
2788: tenkin edellyttää, että valtio omistaa sekä        tämme kunnioittaen,
2789: vesivoimalaitokset, tarpeellisen määrän höy-
2790: ryvoimalaitoksia, kaukosiirtojohdot ja maa-                  että Eduskunta hyväksyisi näin
2791: seudun jakelulaitoksia.                                    kuuluvan lakiehdotuksen:
2792: 
2793: 
2794:                                                 Laki
2795:        vesivoimalähteiden ja voimalaitosten sekä voimajohtojen omistusoikeuden
2796:                             siirrosta ja pakkolunastuksesta.
2797:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
2798: 
2799:                    1 luku                           kunnalle taikka sellaiselle laitokselle, yhtei-
2800:                                                     sölle tai osakeyhtiölle, jossa valtio tai kunta
2801:              Yleisiä säännöksiä.                    omistaa osake-enemmistön taikka jossa niillä
2802:                                                     muutoin on määräysvalta.
2803:                     1 §.                              Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee
2804:    Vesivoimalähteiden, vesi- ja höyryvoima-        myös sellaista yhteisöä ja osakeyhtiötä~
2805: laitosten, voimansiirtojohtojen sekä niitä          jossa 1 momentissa mainittu laitos, yhteisö
2806: taikka vesistön säännöstelyä varten tarpeel-       tai osakeyhtiö omistaa osake-enemmistön
2807: listen maa- ja vesialueiden omistusoikeuden        taikka jossa niillä muutoin on määräysvalta.
2808: siirto ja pakkolunastus maan voimatalou-,             Valtion, kunnan tai 1 tahi 2 momentissa
2809: den hallinnon keskittämiseksi, voimalaitos-        mainitun laitoksen, yhteisön tai osakeyhtiön
2810: ten ja voimansiirtoverkoston suunnitelmalli-       omistama höyryvoimalaitos siirtyy niinikään
2811: sen ja kansantaloudellisesti tarkoituksenmu-       1 momentin mukaisesti Valtion Voima
2812: kaisen rakentamisen toteuttamiseksi ja nii-        ,Osakeyhtiön omistukseen, jollei valtioneu-
2813: den yhteiskäytön edistämiseksi, vesistöjen         vosto sen esityksestä 1 § :ssä mainitut näkö-
2814: säännöstelyn helpottamiseksi, teollisuuden         kohdat huomioon ottaen toisin päätä. Täl-
2815: ja muun taloudelliselle elämälle välttämät-        lainen esitys on annettava valtioneuvostolle
2816: tömän voimansaanuin turvaamiseksi sekä             viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tä-
2817: maaseudun ja muulle sosiaaliselle sähköis-         män lain voimaantulosta.
2818: tykselle riittävien edellytysten luomiseksi
2819: tapahtuu tämän lain mukaisesti.
2820:                                                                        4 §.
2821:                     2 §.                             Muiden kuin 3 §: ssä mainittujen yhtei-
2822:   Voiman tuotannon ja jakelun kehittä-            söjen, laitosten tai osakeyhtiöiden omista-
2823: mistä ja hoitamista varten perustetaan            mat rakentamattomat vesivoimalähteet pak-
2824: kauppa- ja teollisuusministeriön alainen          kolunastetaan ja luovutetaan Valtion Voima
2825: Valtion Voima Osakeyhtiö niminen osake-           Osakeyhtiölle sitä mukaa kuin se voimalai-
2826: yhtiö, johon on tässä laissa säädetyin poik-      tosten rakentamisen, veden tai vesistön sään-
2827: keuksin noudatettava voimassa olevan osake-       nöstelyn taikka muun sellaisen syyn vuoksi
2828: yhtiölain säännöksiä.                             on tarpeellista.
2829:                                                      Samoin voidaan pakkolunastaa sellaisia
2830:                                                   maa- ja vesialueita, jotka ovat vesivoima-
2831:                   2 luku.                         lähteiden tarkoituksenmukaista rakentamista
2832:                                                   ja käyttöä sekä veden tai vesistön säännös-
2833:          Omistusoikeuden siirrosta.               telyä varten välttämättömät.
2834: 
2835:                     3 §.                                              5 §.
2836:    Valtion Voima Osakeyhtiön omistukseen            Muiden kuin 3 §: ssä mainittujen yhtei-
2837: siirtyvät tämän lain voimaan tullessa kaikki      söjen, laitosten tai osakeyhtiöiden omista-
2838: vesivoimalähteet, vesivoimalaitokset ja voi-      mat vesi- ja höyryvoimalaitokset vesivoima-
2839: mansiirtojohdot, jotka kuuluvat valtiolle,        lähteineen sekä tarpeellisine maa- ja vesi-
2840:                              I,1o. ~ Valtion Voima Osaikeyhtiö.
2841: 
2842:  -alueineen pakk0lunastetaan siten, että ensi                         10 §.
2843:  sijassa lunastetaan laitoksen suuruus, si-         Muun kuin Valtion Voima Osakeyhtiön
2844:  jainti ja muut tarkoituksenmukaisuusnäkö-       omistaman vesivoimalähteen rakentaminen
2845: ::]{ohdat huomioon ottaen ne laitokset, joiden   tai siinä jo olevan voimalaitoksen tai raken-
2846:  kehittämä voima käytetään huomattavalta         teen laajentaminen on sallittu vain valtio-
2847:  osalta muuhun kuin laitoksen omistajalle        neuvoston kussakin tapauksessa erityisestä
2848: 'kuuluvan teollisuuslaitoksen voiman tarpeen     syystä antaman luvan nojalla. Ennen luvan
2849: tyydyttämiseen.                                  myöntämistä on Valtion Voima Osakeyh-
2850:     Sitä mukaa ja siinä järjestyksessä kuin 1    tiöltä hankittava lausunto ja on lupapäätök-
2851:  §: ssä mainitut syyt vaativat, pakkolunaste-    sessä varattava sille oikeus kahdenkymmenen
2852:  taan 1 momentissa tarkoitetut näkökohdat        vuoden kuluessa lunastaa laitos tai rakenne
2853:  huomioon ottaen siinä mainittujen omista-       vesivoimalähteineen, voimansiirtojohtoineen
2854:  jien omistamat vesi- ja höyryvoimalaitokset,    ja tarpeellisine maa- ja vesialueilleen omak-
2855:  joiden kehittämä voima pääasiallisesti käy-     seen.
2856:  tetään laitoksen omistajalle kuuluvan teolli-      Mitä 1 momentissa on lunastusoikeuden
2857:  suuslaitoksen voimantarpeen tyydyttämi-         varaamisesta säädetty, koskee myös muuta
2858:  seen.                                           sellaista sähkölaitosta, jonka rakentamiseen
2859:                      6 §.                        tarvitaan sähkölaitoksista 11 päivänä touko-
2860:     Omistusoikeus muihin kuin 3 §: ssä tar-      kuuta 1928 annetun lain 2 § : n, sellaisena
2861: 1witettuihin noin 100 kilovoltin tai sitä kor-   kuin se on muutettuna        päivänä    kuuta
2862: keampijännitteisiin     voimansiirtojohtoihin    19     annetussa laissa, mukaan kauppa- ja
2863:  siirtyy tämän lain voimaan tullessa Valtion     teollisuusministeriön lupa.
2864:  Voima Osakeyhtiölle.
2865: 
2866:                       7 §.                                          3 luku.
2867:     Energiaa jakavat sähkölaitokset ja niihin
2868:  liittyvät jakelujohdot voidaan pakkolunas-               Korvauksen määrääminen.
2869: taa ja luovuttaa Valtion Voima Osakeyh-                              11 §.
2870:  tiölle, jos se 1 § :n säännökset huomioon          Tämän lain mukaan siirtyneestä tai pakko-
2871:  ottaen ja erityisesti maaseudun sähköistä-      lunastetusta omaisuudesta suoritettavaa kor-
2872: .misen edistämiseksi on tarkoituksenmukaista.    vausta määrättäessä arvioidaan omaisuus
2873:                                                  siihen arvoon, joka sille on vahvistettu tai
2874:                      8 §.                        vahvistetaan omaisuuden siirtymistä tai
2875:    Pakkolunastuksella voidaan 1 §: ssä mai-      pakkolunastusta edeltäneeltä vuodelta tulo-
2876: nitussa tarkoituksessa supistaa kiinteistön      ja omaisuusveroa määrättäessä.
2877: tai vesialueen omistajan ja haltijan oikeutta       Jollei omaisuudelle ole määrätty tai sille
2878: kiinteistön tai vesialueen käyttämiseen, pe.     määrätä 1 momentissa tarkoitettua verotus-
2879: rustaa kiinteistöön kohdistuva rajoitettu        arvoa, arvioidaan se niiden perusteiden mu-
2880: käyttöoikeus sekä poistaa valtion omistaman      kaisesti, joita sanotussa tulo- ja omaisuus-
2881: kiinteistön käyttöä rajoittava oikeus.           verotuksessa on noudatettu tai noudatetaan.
2882: 
2883:                      9 §.                                               12 §.
2884:    Milloin 3, 4, 5, 6, 7, tai 10 § :ssä tar-         Jos ainoastaan osa omaisuudesta tai ta-
2885: ~oitetun omaisuuden omistaa osakeyhtiö,          loudellisen
2886: JOka harjoittaa pääasiallisesti voiman tuo-                 . kokonaisuuden
2887:                                                                 .        .    muodostavasta' sa-
2888:                                                  m~n .. omistaJan omistamasta omaisuusryh-
2889: tantoa tai jakelua taikka kumpaistakin yh-       masta pakkolunastetaan ja siitä koituu hait-
2890: dessä, voidaan omaisuuden siirto tai pakko-      taa jäännöksen käyttämiselle, niin on myös-
2891: lunast~s toimi~taa siten, että osakeyhtiön       kin haitasta suoritettava täysi korvaus .
2892: osakkeista ne, JOtka kuuluvat valtiolle, kun-      . Milloin jäljellä olevan omaisuuden tai jon-
2893: nalle tai 3 §: ssä mainitulle yhteisölle lai-    km sen eri osan käyttämiselle koituu pakko-
2894: tokselle tai osakeyhtiölle, siirretään V;ltion   lunastuksesta erinomaista haittaa, olkoon
2895: Voima Osakeyhtiölle ja muut osakkeet             valtio velvollinen, milloin omistaja vaatii,
2896: ~akkolunastetaan ~en. omistukseen ja hal-        Junastamaan myöskin jäännöksen tai sen
2897: lmtaan luovutettaviksi.                          erityisen osan.
2898:                                     !,10. -   V'äy;rynen ym.                                 27
2899: 
2900:                      13 §.                        tava korvaus eikä vastaanottaja halua niitä
2901:    Jos kiinnteän omaisuuden tai siihen koh-       lunastaa, siirtäköön omistaja tai haltija ne
2902: distuvan oikeuden käyttämistä on supistet-        pois pakkolunastuspäätöksessä määrättävässä
2903: tava, saakoon omistaja tai oikeuden haltija       ajassa.
2904: korvauksen siitä johtuvasta kiinteistön tai          Siirtokustannukset korvaa valtio. Jollei
2905: oikeuden mvon vähentymisestä.                     siirtoa kuitenkaan suoriteta määrätyssä
2906:    Mikäli supistus erittäin suuresti vaikeut-     ajassa eikä kauppa- ja teollisuusministeriö
2907: taa kiinteistön tai sen eri osan taikka oikeu-    ole myöntänyt pitennettyä aikaa, voidaan ra-
2908: den käyttämistä on, milloin omistaja vaa-         kennukset poistaa alueelta siirtämisvelvolli-
2909: tii, koko omaisuus tai sen erityinen osa          sen kustannuksella.
2910: taikka oikeus lunastettava.
2911:                                                                       17 §.
2912:                     14 §.                            Korvauksen määrää yksi tai useampi kor-
2913:    Vuokraoikeus, pysyväinen hallintaoikeus,       vauslautakunta, jossa on puheenjohtaja ja
2914: metsänhakkuuoikeus tai muu sellainen oi-          neljä jäsentä.
2915: keus kiinteistöön tai alueeseen, joka siirtyy        Puheenjohtajan ja kolme jäsentä, joiden
2916: valtiolle tai Valtion Voima Osakeyhtiölle,        on oltava hyvin perehtyneitä tulo- ja omai-
2917: raukeaa, jollei kahden kuukauden kuluessa         suusverotukseen ja joista yksi määrätään
2918: ()maisuuden siirtymisestä toisin sovita tai       toimimaan valtion asiamiehenä, sekä vara-
2919: pakkolm1astuspäätöksessä toisin määrätä.          miehet näille asettaa valtiovarainministeriö.
2920:    Milloin 1 momentissa tarkoitettu oikeus        Neljännen jäsenen ja hänen varamiehensä,
2921: raukeaa, suoritetaan oikeuden haltijalle kor-     jotka ovat vaihtuvia, määrää kaupungin- tai
2922: vaus oikeuden menetyksestä aiheutuneesta          kauppalanhallitus taikka kunnallislauta-
2923: vahingosta. Korvaus suoritetaan kiinteis-         kunta sen kunnan verolautakunnan jäse-
2924: töstä tai alueesta maksettavasta luovutus- tai    nistä, missä tämän lain mukaan siirtyvä
2925: lunastushinnasta sen etuoikeuden mukaisesti,      tai pakkolunast,ettava omaisuus kokonaan
2926: mikä oikeuden haltijalla oli kiinteistöön.        tai pääosaltaan sijaitsee.
2927:    Korvauksen pääoma-arvo lasketaan siten,           Puheenjohtaja ja jäsenet toimivat tuoma-
2928: että arvioidaan etuudesta saatava vuositulo       rin vastuulla. Heidän esteellisyydestään on
2929: sekä voimassa olevissa laeissa ja asetuksissa     voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä on
2930: vastaavien tapauksien varalta säädettyjen         säädetty.
2931:  perusteiden mukaan määrätään, mikä pää-             Puheenjohtajaksi tai jäseneksi määrätty
2932: oma-arvo etuudella on.                            älköön kieltäytykö toimeen ryhtymästä, ellei
2933:                                                   hän kieltäytymisensä perusteeksi voi esittää
2934:                      15 §.                        syytä, jonka valtiovarainministeriö hyväk-
2935:    Alue tai kiinteistö: joka pakkolunastetaan     syy.
2936: tämän lain tarkoituksiin, vapautuu vastaa-                            18 §.
2937: masta sitä rasittavasta eläkeoikeudesta.             Korvauslautakunta on päätösvaltainen,
2938: Eläkeoikeus voidaan kuitenkin, jos se sopi-       kun puheenjohtaja ja kaikki jäsenet ovat
2939: vasti käy päinsä, jättää rasittamaan luo-         saapuvilla.
2940: vuttajalle jäävää kiinteistöä.                       Erimielisyyden sattuessa tulee lautakun-
2941:    Jollei eläkettä 1 momentin mukaisesti          nan päätökseksi se mielipide, jota useimmat
2942: jätetä rasittamaan määrättyä tilaa, suorite-      kannattavat.
2943: taan oikeuden haltijalle oikeuden menetyk-           Korvauslautakunnan kokouksessa on pi-
2944: sestä aiheutuneesta vahingosta korvausta,         dettävä pöytäkirjaa.
2945: joka maksetaan kiinteistöstä tai alueesta
2946: suoritettavasta lunastus- tai luovutushin-                           19 §.
2947: nasta sen mukaan kuin asetuksella määrä-             Korvauksen määräämiseksi korvauslauta-
2948: tään.                                             kunta on oikeutettu toimittamaan katselmuk-
2949:                       16 §.                       sia, käyttämään asiantuntijoita ja hankki-
2950:    Jos pakkolunastettavalla alueella olevat       maan muuta selvitystä sekä saamaan valtion
2951: l'akennukset ovat kiinteistön omistajalle tai     ja kuntien viranomaisilta tarvittavia tietoja.
2952: haltijalle tarpeen hänelle jäävää kiinteis-       Omaisuuden omistajan tai haltijan ja oikeu-
2953:  töä varten ja rakennusten siirron arvioidaan     den haltijan on lautakunnan kehoituksesta
2954:  tulevan halvemmaksi kuin niistä suoritet-        annettava ne täyde:q.tävät tiedot ja selvityk-
2955:  28                            I,10. -   Vailtion Voima Osakeyhtiö.
2956: 
2957:  set jotka lautakunta katsoo tarpeellisiksi,         töksen tiedoksiautopäivästä ja valtion asia-
2958:  nii~ myös tultava saapuville lautakunnan            miehel1e siitä päivästä, jona päätös on an-
2959:  kokoukseen, jos hänen lmulemistaan pide-            nettu: sanottuja päiviä lukuun ottamatta.
2960:  tään tarpeellisena.                                 Puheenjohtajan on valituskirjaan merkit-
2961:                                                      tävä, milloin valtion puolesta on valitettu,
2962:                          20 §.                       korvaukseen oikeutetulle tilaisuuden kirjal-
2963:      Kun korvauslautakunta on määrännyt              lisen vastauksen antamiseen, viipymättä lää-
2964:   korvauksen, toimittakoon lautakunnan pu-           ninhallitukselle lähettää valituskirja omine
2965:   heenjohtaja viipymättä päätöksen asianomai-        lausuntoineen, korvauksen perusteena olevat
2966:   selle tiedoksi tämän koti- tai oleskelupaikka-     asiakirjat ja ote arvioimislautakunnan pöy-
2967:   kunnan asianomaisen viranomaisten välityk-         täkirjasta, jollei sitä ole valitukseen liitetty.
2968:   sellä.
2969:     Milloin korvauslautakunnan päätöstä ei                                22 §.
2970:   ole voitu antaa asianomaiselle tiedoksi niin-         Lääninhallituksen päätös on 20 §: ssä sää-
2971:   kuin 1 momentissa on säädetty, on puheen-          detyllä tavalla toimitettava korvaukseen oi-
2972:   johtajan, mikäli päätöksen antamisesta on          keutetulle tiedoksi tai, jos valtion asiamies
2973:  kulunut vähintään kaksi kuukautta, toimi-           on valittajana, viipymättä toimitettava hä-
2974:  tettava päätös tiedoksi kuulutuksella. Kuu-         nelle.
2975:  lutus on kuukauden viiden ensimmäisen päi-             Lääninhallituk'len päätöksestä on oikeus.
2976:  vän aikana pantava sen kunnan ilmoitus-             valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Va-
2977:  taululle, jonka alueella korvattava omaisuus,       lituskirja sekä, kun valittajana on korvauk-
2978:  omaisuus, johon korvauksenalainen oikeus            seen oikeutettu, selvitys päätöksen tiedoksi-
2979:  kohdistuu tai, jolle aiheutuvasta haitasta          antopäivästä, on viimeistään ennen kello
2980:  korvausta suoritetaan, kokonaan tai pää-            kahtatoista kolmantenakymmenentenä päi-
2981:  asiallisesti sijaitsee, sekä pidettävä sanotulla    vänä luettuna korvaukseen oikeutetulle pää-
2982:  taululla kolmekymmentä päivää korvaukseen          töksen tiedoksiautopäivästä ja valtionasia-
2983:  oikeutetun nähtävänä.                               miehelle siitä päivästä, jona päätös on an-
2984:     Korvaukseen oikeutetun katsotaan saa-            nettu, sanottuja päiviä lukuun ottamatta,
2985:  neen päätöksestä tiedon kolmantenakymme-            annettava tai säädetyssä järjestyksessä pos-
2986:  nentenä päivänä siitä päivästä lukien, jona        titse toimitettava lääninhallitukselle, jonka
2987:  lmulutus on pantu kunnan ilmoitustaululle,         tulee, milloin valittajana on valtionasiamies
2988:  sanottua päivää lukuun ottamatta.                  hankkia valituksen johdosta korvauksee~
2989:     Edellä 2 momentissa mainitusta kuulu-           oikeutetulta kirjallinen vastaus sekä lähet-
2990:  tuksesta on käytävä ilmi korvaukseen oikeu-        tää korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitus
2991:  tetun nimi, suoritettavaksi vahvistettu kor-       omine lausuntoineen ja asian käsittelyssä
2992:  vausmäärä sekä miten päätökseen voidaan            kertyneet kirjat.
2993:  hakea muutosta.                                                         23 §.
2994:                         21 §.                           Sitten kun aika valituksen tekemiseen
2995:     Jos korvaukseen oikeutettu tai valtion          korvauslautakunnan päätöksestä on päätty-
2996:  asiamies ei tyydy korvauslautakunnan pää-          nyt, toimittakoon lautakunta päätöksensä
2997: tökseen, voi hän siitä valittaa lääninhallituk-     mikäli se on saanut lainvoiman, valtiokont~
2998: seen siinä läänissä, missä tämän lain mukaan        torille. Samoin on lääninhallituksen ratkai-
2999: siirtynyt tai pakkolunastettu omaisuus              tuaan sille tehdyn valituksen toim'itettava
3000: taikka se omaisuus, jolle aiheutuvasta hai-         valtiokanttorille päätöksensä, 'mikäli se on
3001: tasta tai johon kohdistuvasta oikeuden rau-         saanut lainvoiman.
3002: keamisesta korvausta suoritetaan, kokonaan             Korkein hallinto-oikeus lähettäköön jäljen-
3003: tai pääasiallisesti sijaitsee.                      nöksen päätöksestään lääninhallitukselle ja
3004:     Valituskirja tai valituksenalainen päätös       valtiokonttorille.
3005: sekä, kun valittajana on omaisuuden omis-
3006: taja tai oikeuden haltija, selvitys siitä, mil-                         4 luku.
3007: loin valittaja on saanut päätöksestä tie-                     Pakkolunastusmenettely.
3008: don, annettava tai säädetyssä järjestyksessä
3009: postitse toimitettava korvauslautakunnan                                24 §.
3010: puheenjohtajalle viimeistään ennen kello               Kauppa- ja teollisuusministeriö johtaa ja.
3011: kahtatoista kolmentenakymmenentenä päi-             valvoo tämän lain mukaista pakkolunastus-
3012: vänä, luettuna omaisuuden omistajalle pää-          toimintaa.
3013:                                     I,l·O. -   V-äyrynen ym.                                29
3014: 
3015:                   25 §.                          dessä vähintään neljäätoista pmvaa ennen
3016:   Pakkolunastukseen ryhtymisestä päättää         kokousta sekä sille viranomaiselle, joka on
3017: Valtion Voima psakeyhtiön hallintoneuvosto.      määrätty edustamaan valtiota toimituk-
3018:                                                  sessa, sekä sellaiselle kiinteistön omistajalle
3019:                       26 §.                      ja 14, 15 ja 16 § :ssä tarkoitetun kiinteis-
3020:     Pakkolunastuksen täytäntöönpanosta huo- töön kohdistuvan oikeuden haltijalle, jonka
3021: lehtii pakkolunastustoimikunta, jonka joko asuinpaikka on tiedossa, kirjeessä, joka
3022: määrätylle alueelle tai määrättyä toimitusta kirjattuna on annettu postin kuljetettava:ksi
3023: varten asettaa kauppa- ja teollisuusminis- vähintään neljäätoista päivää ennen ko-
3024: teriö huomioon ottaen mitä 3"1 §: ssä sääde- kousta. Kuulutuksessa, jossa on mainittava,
3025: tään.                                            mitä tiloja pakkolunastustoimitus koskee,
3026:                       27 §.                      on kehoitettava asianomaisia maanomistajia
3027:     Pakkolunastustoimikunnassa on puheen- ja nautintaoikeuden tai muun sen vertai-
3028: johtaja ja neljä jäsentä, joilla kullakin on sen oikeuden haltijoita ilmoittautumaan ja
3029: varamiehensä.                                    oikeutta•an valvomaan. Muista kokouksista
3030:     Puheenjohtajalla on oltava kelpoisuus tuo- on tiedoitettava siten kuin edellä on sää-
3031:  marin virkaan ja kokemusta tuomarin teh- detty, taikka pakkolunastustoimikunnan ko-
3032: tävissä. Jäseninä on neljä teknillisen asian- kouksessa päätetyllä tavaLla.
3033:  tuntemuksn omaavaa henkilöä, joista yksi           Asianosaisen poissaolo ei estä toimituk-
3034: .()n perehtynyt voimalaitos-, toinen voiman- sen suorittamista .
3035:  jakelu- ja kolmas vesistönsäännöstelytehtä-
3036:  viin sekä neljäs maanmittausinsinööri.                                30 §.
3037:     Puheenjohtaja ja jäsenet toimivat tuoma-        Pakkolunastustoimikunnan on, huomioon
3038:  rin vastuulla. Heidän esteellisyydestään sa- ottaen 4, 5 ja 8 § :n säännökset, määrättävä,
3039:  moin kuin äänestyksestä toimikunnassa on mitä omaisuutta pakkolunastus koskee.
3040:  voimassa, mitä asiain käsittelystä tuomiois-       Milloin kysymyksessä on 9 §: ssä mai-
3041:  tuimessa on säädetty.                            nittu tapaus, pakkolunastustoimikunnan on
3042:     Puheenjohtajaksi tai jäseneksi määrätty alistettava päätöksensä Valtion Voima
3043:  älköön kieltäytykö toimestaan, jollei hän Osakeyhtiön hallintoneuvoston tutkittavaksi,
3044:   näytä estettä, jonka kauppa- ja teollisuus- joka ratkaisee, onko pakkolunastus kohdis-
3045:  ministeriö hyväksyy.                             tettava osakeyhtiön osakkeisiin vaiko omai-
3046:                                                   suuteen.
3047:                        28 §.                         Jos alueella olevat rakennukset tulevat
3048:     Pakkolunastustoimikunta on oikeutettu toi- siirrettäviksi, on pakkolunastustoimikunnan
3049:   mittamaan katselmuksia, käyttämään asian- määrättävä aika, minkä kuluessa siirto on
3050:   tuntijoita ja hankkimaan muuta selvitystä toimitettava.
3051:   sekä saamaan valtion ja kunnan viranomai-                            31 §.
3052:   silta tarvittavia tietoja, toimituksessa tar-      Toimituksen loppukokouksessa on julis-
3053:   vittavia karttoja ja selitelmiä sekä muita tettava asianasaisille päätös ja annettava
3054:   asiakirjoja. Asianomaisen on kuittia vastaan heille valitusosoitus.
3055:   jätettävä toimikunnan käytettäväksi kiin-
3056:   teistönsä kartat ja niitä koskevat selitelmät                         32 §.
3057:   sekä omistusoikeuttaan tilaan koskevat asia-       Milloin pakkolunastussuunnitelman mu-
3058:   kirjat. Hänen on lisäksi toimikunnan ke- kaisesti pakkolunastettujen tai tämän lain
3059:   hoituksesta annettava ne täydentävät tiedot nojalla siirtyneiden alueiden erottaminen
3060:   ja selvitykset, jotka toimikunta katsoo tar- on tarpeen, toimtttakoon sen pakkolunas-
3061:   peellisiksi, niin myös tultava saapuville toi- tustoimikunnan maanmittausinsinöörijäsen
3062:   mikunnan kokoukseen, jos hänen kuulemis- pakkolunastuksesta säädetyssä järjestyk-
3063:   taan pidetään tarpeellisena.                    sessä.
3064:                                                                         33 §.
3065:                        29 §.                         Joka on tyytymätön pakkolunastustoimi-
3066:      Pakkolunastustoimikunnan ensimmäisestä kunnan päätökseen tai erottamistoimituk-
3067:    kokouksesta on ilmoitettava kuulutukseUa seen, hakekoon muutosta maanjako-oikeu-
3068:    kunnan ilmoitustaululla ja enintään kah- desta siten kuin valituksesta maanjako-
3069:    dessa paikkakunnalla leviävässä sanomaleh- asioissa on säädetty.
3070: 30                            1,10. ____.Valtion Voima Osaikeyhtiö.
3071: 
3072:   Siitä, että jokin tila tai alue taikka laitos   49 § : n mukaan ei toisin menetellä, kor-
3073: on määrätty pakkolunastettavaksi, ärköön          vauksen siihen oikeutetulle 3 sadalta vuo-
3074: kuitenkaan maanjako-oikeuteen valitettako.        dessa korkoa kasvavilla, jäljempänä 2 mo-
3075:                                                   mentissa säädetyin tavoin luuastettavilla
3076:                      34 §.                        valtion obligaatioilla, kuitenkin niin, että
3077:    Sillä, joka voi tehdä todennäköiseksi, että    mikäli maksettavaa määrää ei voida suorit-
3078: hän poissaolonsa vuoksi paikkakunnalta            taa obligaatioilla, yli menevä määrä makse-
3079: taikka muusta sellaisesta syystä ei ole saa-      taan rahana. Obligaatioille, joiden auto-
3080: nut tietoa pakkolunastustoimituksesta eikä        päivänä pidetään, milloin on kysymys tä-
3081: tämän vuoksi ele voinut saapua toimituk-          män lain nojalla siirtyvästä omaisuudesta,.
3082: seen oikeuttaan valvomaan, olkoon oikeus          lain voimaantulopäivää, ja muussa tapauk-
3083: tehdä valitus maanjako-oikeuteen kolmen-          sessa sitä päivää, jolloin pakkolunastustoi-
3084: kymmenen päivän kuluessa siitä, kun hän           mituksen alkukokous pidetään, maksetaan
3085: oli saanut päätöksestä tiedon, kuitenkin          korkoa sanotusta päivästä lukien.
3086: viimeistään kolmen kuukauden kuluessa                Valtio lunastaa obligaatiot siten, että
3087: päätöksen julistamisesta.                         niistä erääntyy obligaatioiden autopäivästä
3088:                                                   lukien kunkin seuraavan vuoden heinäkuun
3089:                     35 §.                         1 päivänä 2 sadalta.
3090:    Asian käsittelystä maanjako-oikeudessa            Sen estämättä, mitä edellä 1 ja 2 mo-
3091: olkoon voimassa, mitä jakoasiain käsitte-         mentissa on säädetty, valtioneuvostolla on
3092: lystä vastaavasti on säädetty, kuitenkin          oikeus korvauksensaajan anomuksesta mää-
3093: niin, että maanjako-oikeudessa on oleva           rätä korvaus joko kokonaan tai osa:ksi suo-
3094: lisäjäseninä kaksi valtioneuvoston kahdeksi       ritettavaksi rahana tahi asianomaisen kor-
3095: vuodeksi kerrallaan nimittämää voimalai-          vauksena saarnat obligaatiot lunastettavaksi
3096: toksen rakentamiseen ja toimintaan pereh-         joko yhdellä kertaa tai muutoin nopeam-
3097: tynyttä henkilöä.                                 min kuin 2 momentissa on säädetty, milloin
3098:                    36 §.                          se korvauksensaajan toimeentulon kannalta
3099:    Maanjako-oikeuden tuomiosta saadaan            tai muusta syystä katsotaan kohtuulliseksi.
3100: valittaa noudattamalla soveltuvin osin, mitä
3101: muutoksenhausta jakoasioissa on säädetty.                            39 §.
3102:                                                      Suorittaessaan 24 § :ssä mainitun kor-
3103:                      37 §.                        vauksen, noudattakoon valtiokonttori sovel-
3104:    Nautintaoikeuden tai muun siihen verrat-       tuvin osin, mitä kauppahinnan jaosta kiin-
3105: tavan oikeuden haltijalle, joka ei ole pakko-     teistöä ulosottotoimin myytäessä on sää-
3106: lunastustoimikunnan kokouksessa valvonut          detty.
3107: oikeuttansa ja jota siinä ei myöskään ole                             40 §.
3108: ilmoitettu asianosaiseksi, älköön sittemmin         Milloin korvausta samasta omaisuudesta~
3109: olko puhevaltaa valtiota tai Valtion Voima        oikeudesta, oikeuden supistamisesta tai hai-
3110: Osakeyhtiötä kohtaan, mutta saakoon hän           tasta vaativat useat, joiden kesken oikeus
3111: oikeutensa menettämisen johdosta kärsi-           korvaukseen on kiistanalainen, suoritetaan
3112: mästään vahingosta korvauksen maanomis-           korvaus vasta sen jälkeen, kun he ovat
3113: tajalta, kuitenkin, jos tämä on ollut vilpit-     keskenään sopineet siitä, kenelle korvaus:
3114: tömässä mielessä, ainoastaan mikäli maan-         on maksettava, tai kunkin oikeus siihen
3115: omistaja on saanut voittoa sen johdosta,          muutoin on vahvistettu.
3116: ettei oikeutta ollut valvottu.
3117:    Mitä 1 momentissa on sanottu, ei koske                              41 §.
3118: sitä, jolla on vakaa hallintaoikeus kruunun-         Jos kiinteistö, josta alue on tämän lain
3119: taloon.                                           mukaan siirtynyt Valtion Voima Oswke-
3120:                                                   yhtiön omistukseen tai pakkolunastettu, on
3121:                    5 luku.                        kiinnityksen tai maksamattoman kauppa-
3122:                                                   hinnan oikeutta koskevien säännösten no-
3123: Korvauksen suorittaminen ja kiinnityksen          jalla taikka muiden säännösten perusteella
3124:     tai panttioikeuden haltijan oikeus.           vastaamassa saamisesta, määrätyn raha- tai
3125:                    38 §.                          tavaratulon kantamisoikeudesta tai muusta
3126:    Kun korvausta koskeva päätös on saanut         yksityisestä oikeudesta tahi luonteeltaan
3127: lainvoiman, suorittaa valtiokonttori, mikäli      ju1kisoikeudellisista taikka julkisoikeudelli-
3128:                                       I,10. -Väyrynen ym.                                    31
3129: 
3130: sessa järjestyksessä maksettavaksi pan-            osalta ulosmitattujen kiinteistöjen luette-
3131: unista tai niihin verrattavista suorituksista,     loon, älköönkä osittamattoman kiinteistön
3132: on alue sellaisesta vastuusta vapaa.               tai sen osan ~~anotun merkinnän jä1keen ta-
3133:    Samoin on korvaus vapaa vastaamasta             pahtunut luovutus estäikö siirtynyttä määrä-
3134: muista kuin sellaisista saamisista tai mää-        alaa itsenäiseksi tilaksi erottamasta.
3135: rätyn raha- tai tavaratulon kantamisoikeuk-           Milloin omaisuus tai sen osa, joka on
3136: sista, joista kiinteistö on panttina kiinni-       tämän lain mukaan pakkolunastettu, on,.
3137: tyksen tai maksamattoman kauppahinnan              sen mukaan kuin 27 ja 28 •§ : ssä on sää--
3138: oikeutta koskevien säännösten nojalla, ja          detty, vapautunut vastaamasta kiinnityk-
3139: on sanottujen saamisten ja oikeuksien hal-         sestä ja panttioikeudesta, on 1 momentissa
3140: tijoilla sama oikeus luovutus- tai lunastus-       mainittu ilmoitus pakkolunastustoimikun-
3141: hintaan kuin heillä aikaisemmin oli kiin-          nan puheenjohtajan tehtävä.
3142: teistöön.                                             Tämän lain mukaan siirtyneen tai pakko-
3143:    Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, nou-        lunastetun alueen tultua erotetuksi ilmoit-
3144: datettakoon myös silloin, kun siirtynyt tai        takoon kauppa- ja teollisuusministeriö siitä
3145: pakkolunastettu omaisuus tai sen osa on            ikirjallisesti asianomaiselle tuomiokunnan
3146: velasta panttina irtaimistokiinnityksen pe-        tuomarille tai raastuvanoikeudelle, joka
3147: rusteella.                                         seuraavissa varsinaisissa käräjissä tai kau-
3148:                      42 §.                         pungissa kuukauden kuluessa merkitköön
3149:    Kun koko kiinteistö on tämän lain mu-           vapautumisen kiinnitysasiainpöytäkirjaan
3150: kaan siirtynyt tai pakkolunastettu, vapau-         ja poistakoon 1 ja 2 momentissa tarkoite'-
3151: tuu se 26 § :ssä mainituista rasituksista.         tun merkinnän.
3152: Velkoja1la on sen sijaan sama oikeus luo-
3153: vutus- tai lunastushintaan kuin hänellä                              6 luku.
3154: aikaisemmin oli kiinteistöön.
3155:    Jos luovutus- tai lunastushinnan saaja          Pakkolunastusta edeltäneestä tutkimuksesta~
3156: antaa kirjallisen sitoumuksen siitä, että                               45 §.
3157: hän maksaa valtiolle muut myöhemmin                   Jos ennen pakkolunastukseen ryhtymistä:
3158: mahdollisesti ilmenevät luovutus- tai lunas-       on tarpeen suorittaa kiinteistöllä tutkimuk-
3159: tushintaa rasittavat panttioikeudet kuin           sia, on kiinteistön tahi laitoksen omistaja
3160: aluetta rasittaneet kiinnitykset ja maksa-         tai haltija velvollinen sallimaan sen, mutta
3161: mattoman kauppahinnan, voidaan luovutus-           saakoon täyden korvauksen siitä aiheutu-
3162: tai lunastushinta suorittaa sen saajalle tar-      vasta vahingosta ja haitasta.
3163: vitsematta selvittää muita panttioikeuksia.
3164:                     43 §.                                             46 §.
3165:    Jos osakkeet, jotka 9 ·§ : n mukaisesti siir-      Tutkimuksen toimittamisesta on ilmoi-
3166: tyvät Valtion Voima Osakeyhtiölle tai              tettava kuten 29 §: ssä on säädetty ja on
3167: pakkolunastetaan, ovat saamisesta pant-            ilmoituksessa mainittava, milloin ja missä
3168: tina, vapautuvat ne vastaamasta sanotusta          tutkimus toimitetaan.
3169: panttioikeudesta, ja on panttioikeuden hal-
3170: tijalla sama oikeus luovutus- tai lunastus-                            47 §.
3171: hintaan kuin hänellä aikaisemmin oli osak-           Jolleivät asianosaiset sovi sen korvauksen
3172: keisiin.                                           määrästä, joka tutkimuksen toimittajan on
3173:                     44 §.                          suoritettava kiinteistön omistajalle tutki-
3174:    Kauppa- ja teollisuusministeriön on tä-         muksen aiheuttamasta vahingosta ja hai-
3175: män lain mukaisesti siirtyneen omaisuuden          tasta, määrää siitä oikeus.
3176: vapautumisesta vastaamasta 27 ja 28 § : ssä
3177: mainitusta kiinnityksestä ja panttioikeu-
3178: desta ilmoitettava asianomaiselle tuomio-                            7 luku.
3179: ikunnan tuomarille tai raastuvanoikeudelle                 Valtion Voima Osakeyhtiö.
3180: merkinnän tekemistä varten, mikäli on ky-
3181: symys koko kiinteistöstä tai irtaimistokiin-                         48 §.
3182: nityksestä, kiinnitysasiain- tai irtaimisto-         Valtion Voima Osakeyhtiö, jota tässä
3183: kiinnitysasiain pöytäkirjaan ja määräalan          luvussa sanotaan yhtiöksi, osakkeista, joita
3184: :32                           1,10. ----< Vailtion Voima Osakeyhtiö.
3185: 
3186: älköön asetettako haltijalle ja joita ei voi           8) huolehtia maan vesivoimavarojen ja
3187: Qmistaa muu kuin valtio, kunta tai muu              niiden käyttömahdollisuuksien tutkimuk-
3188: 3 §: n 1 ja 2 momentissa mainittu yhteisö,          sesta.
3189: laitos tai osakeyhtiö, on aina vähintään                                  51 §.
3190: yhdeksänkymmentä sadasosaa kuuluttava                  Yhtiön yhtiökokouksen, johon valtioneu-
3191: valtion, valtion laitoksen ja sellaisen yhtei-       vosto määrää valtion edustajan tai edusta-
3192: sön tai osakeyhtiön, jossa valtio omistaa            jat, tehtävänä on:
3193: -osake-enemmistön taikka jossa sillä on muu-           1) hyväksyä yhtiön toiminta- ja tiliker-
3194: toin määräysvalta, omistukseen ja hallin-           ·tomus,
3195: taan kuitenkin niin, että valtio omistaa aina          2) myöntää hallintoneuvostolle ja johto-
3196: vwhintään seitsemänkymmentäviisi sadas-              kunnalle tili- ja vastuuvapaus,
3197: {)Saa osakkeista, ja on yhtiön yhtiöjärjes-             3) vahvistaa yhtiön tilinpäätös,
3198: tykseen otettava sellaiset määräykset, että             4) päättää hallintoneuvoston ja johtokun-
3199:  valtion määräämisvalta yhtiössä säilytetään         nan jäsenten palkkioista, ja
3200:  sekä valtiotalouden ja yleiset edut turva-             5) valita tilintarkastajat.
3201:  taan.
3202:                      49 §.                                              52 §.
3203:     Valtion omaisuus, joka tämän lain mu-             Yhtiön toimintaa johtaa hallintoneuvosto,
3204:  kaan siirtyy yhtiölle, käytetään osakepää-         johtokunta ja pääjohtaja, joiden tehtävät
3205:  oman maksamiseen siitä arvosta, joka sille         määrätään asetuksella.
3206:  11 §: n mukaan on määrätty.
3207:      Kunnan tai muun 3 § :ssä 1 ja 2 momen-                              53 §.
3208:  tissa mainitun yhteisön, laitoksen tai osake-          Hallintoneuvoston, johon kuuluu puheen-
3209:  yhtiön tämän lain nojalla yhtiölle siirtyvä         johtaja ja kymmenen jäsentä, asettaa val-
3210:  omaisuus voidaan sen mukaan kuin kauppa-            tioneuvosto määräajaksi siten, että kolme
3211:  ja teollisuusministeriö, huomioon ottaen 48         jäsentä määrätään valtion voimatalouden
3212:   §: n säännökset määrää, panna yhtiöön osak-        edustajista, joista yksi on maaseudun säh-
3213:  Jwita vastaan 1 momentissa mainitusta ar-           köistykseen perehtynyt, kaksi valtion teolli-
3214:  vosta, jolloin omaisuuden luovuttajalle an-         suuden edustajista, yksi valtiovarainminis-
3215:  netaan yhtiön osakkeita siirtyneen omaisuu-         teriön edustaja, yksi yksityisen teollisuuden
3216:   den arvoa vastaavasta nimellisarvosta.             edustaja, kaksi työntekijäin järjestöjen
3217:      Mitä 1 momentissa on säädetty, noudatet-        edustajaa ja yksi toimihenkilöiden järjestö-
3218:  takoon myös siihen omaisuuteen nähden,              jen edustaja.
3219:   joka tämän lain mukaan pakkolunastetaan
3220:  yhtiölle luovutettavaksi ja josta valtio suo-                          8 luku.
3221:   rittaa korvauksen tämän lain mukaisesti.
3222:                                                                  Erinäisiä säännöksiä.
3223:                       50 §.
3224:     Yhtiön, jota on hoidettava kannattavai-                              54 §.
3225:   suusnäkökohdat huomioonottaen, tehtävänä              Velkoja, jolla 41 tai 43 § :n mukaan on
3226:   on kauppa- ja teollisuusministeriön sekä voi-      sama oikeus luovutus- tai lunastushintaan
3227:   matalousneuvoston laatimien yleissuunnitel-        kuin hänellä aikaisemmin oli tämän lain
3228:   mien ja ohjeiden mukaisesti:                       mukaan siirtyneeseen tai pakkolunastettuun
3229:      1) hallita ja hoitaa vesivoimalähteitä,         omaisuuteen, on velvollinen ottamaan saami-
3230:      2) hallita ja rakentaa vesi- ja höyryvoima-     sensa suoritukseksi omaisuuden luovuttajan
3231:   1aitoksia,                                         tämän lain mukaan korvaukseksi saamia
3232:      3) rakentaa ja hoitaa maan runkoverkos-         obligaatioita niiden nimellisarvosta, jos saa-
3233:   toa sekä yhtiön omistuksessa ja hallinnassa        minen on syntynyt ennen omistusoikeuden
3234:   olevia muita voimansiirtojohtoja,                  siirtymistä tai omaisuuden pakkolunastusta
3235:      4) valvoa ja ohjata voimalaitosten yhteis-      ja velallinen viimeistään kolmen kuukauden
3236:   käyttöä,                                           kuluessa obligaatioiden saamisesta suorittaa
3237:      5) määrätä sähkövoiman käyttötariffit           niillä velkansa. Sille osalle velastaan, jonka
3238:      6) toimeenpanna vesistöjen säännöstely          korvauksen saaja suorittaa obligaatioilla hän
3239:      '!). ohj~ta sekä huolehtia sosiaalisesta 'ja    ei ole velvollinen maksamaan obligati~iden
3240:   .erityisesti maaseudun sähköistämisestä ja          autopäivästä lukien korkeampaa korkoa kuin
3241:                                    1,10. -   v,äy.rynen ym.                             33
3242: 
3243: 3 sadalta, kuitenkin niin, ettei hän ole oi-   tuksessa tai hallinnassa tahansa, jos luovu-
3244: keutettu vaatimaan jo maksettua korkeam-       tuksen tai poistamisen tarkoituksena voidaan
3245: paa korkoa takaisin.                           katsoa olleen tämän lain säännösten kier-
3246:    Jollei valtiokonttorista korvaukseen oikeu- täminen.
3247: tetulle annettavia obligaatioita ole hänen        Jos 1 momentissa tarkoitettu omaisuus on
3248: saatavissaan velan erääntyessä, on hän oi-     hävinnyt tai tuhoutunut tahi sitä ei muusta
3249: keutettu saamaan lykkäystä velkansa mak-       syystä voida palauttaa, on omaisuuden luo-
3250: sussa siihen saakka, kunnes korvaus on hä-     vuttaja velvollinen suorittamaan Valtion
3251: nelle suoritettu.                              Voima Osakeyhtiölle kaksinkertaisena sen
3252:                                                alkuperäisen arvon laskettuna sen ajankoh-
3253:                      55 §.                     dan mukaan, milloin kanne omaisuuden pa-
3254:    Valtion Voima Osakeyhtiö on oikeutettu lauttamisesta on pantu vireille.
3255: saattamaan alioikeuden tutkittavaksi tämän        Edellä 1 momentissa mainittua omaisuu-
3256: lain täytäntöönpanosta johtuvia, kiinnitystä den palauttamista koskeva kanne on pan-
3257: koskevia asioita lähettämällä tarvittavat tava vireille tämän lain mukaan siirtyvään
3258: asiakirjat kirjeessä asianomaiselle oikeudelle omaisuuteen nähden vuoden kuluessa lain
3259: tai tuomiQkunnan tuomarille.                    voimaantulosta lukien ja pakkoluuastetta-
3260:                                                 vaan omaisuuteen nähden saman ajan kulu-
3261:                      56 §.                      essa siitä, kun pakkolunastuspäätös on saa-
3262:    Milloin tämän lain mukaan siirtyvän tai nut lainvoiman.
3263: pakkolunastettavan laitoksen, laitteen tahi
3264: muun omaisuuden arvo taikka käyttömah-                             57 §.
3265: dollisuus on alentunut sen johdosta, että sii-     Tämän lain toimeenpanosta aiheutuvat
3266:  hen kuuluva tai sen käyttöä varten tar- kustannukset suoritetaan valtion varoista.
3267:  peellinen laite, kone tai muu omaisuusesine
3268: on tammikuun 1 päivän 1951 jälkeen toi-
3269: selle luovutettu tahi siitä muuten poistettu,                       58 §.
3270:  on Valtion Voima Osakeyhtiöllä oikeus saada       Tarkemmat säännökset tämän lain toi-
3271:  luovutettu tai poistettu omaisuus lunastuk- meenpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
3272:  setta palautetuksi olkoonpa se kenen omis- tuksella.
3273: 
3274: 
3275:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
3276: 
3277: 
3278:          Vilho Väyrynen.             Bruno J. Sundman.         K. F. Haapasalo.
3279:          Eino Raunio.                Meeri Kalavainen.         A. Simonen.
3280:          Väinö Leskinen.             Jalmari Väisänen.         Vappu Heinonen.
3281:          Otto Toivonen.              Kaisa Hiilelä.            Pentti Niemi.
3282:          Väinö Tikkaoja.             Viljo Virtanen.           Arvi 'Turkka.
3283:          Arvo Sävelä.                Yrjö Kilpeläinen.         Laura Brander-Wallin.
3284:          Xustaa Alanko.              Kalle Jokinen.            Uuno Takki.
3285:          Edvard Pesonen.             Heikki Hykkäälä.          Elli Nurminen.
3286:          Valto Käkelä.               Veikko Kokkola.           Impi Lukkarinen.
3287:          G. Henriksson.              Veikko Helle.             Urho Kulovaara.
3288: 
3289: 
3290: 
3291: 
3292:                                                                                               5
3293: 34
3294: 
3295: I,n. - Lak. al. N:o 11.
3296: 
3297: 
3298: 
3299: 
3300:                                Hietanen ym.: Ehdotus laiksi hintojen määräämisen perus-
3301:                                   teista ja hintojen valvonnastta.
3302: 
3303: 
3304:                                     E d u s k u n n a II e.
3305: 
3306:    Sotavuosina ja sotapolitiikan seurauksena        Uusia toimenpiteitä harkittaessa on en-
3307: maassamme valloilleen päässyt inflatoori-        sinnäkin Jähdettävä siitä, että toimenpi-
3308: nen kehityssuunta ja sen aiheuttama talou-       teistä päättävien viranomaisten tulee toimia
3309: dellinen epävarmuus kansan työtätekevien         kiinteässä yhteistyössä ja vuorovaikutuk-
3310: kerrosten keskuudessa on jatkunut, ns. kol-      sessa niiden noudattamista valvovien eli-
3311: men suuren hallituskauden loppuosan ly-          mien kanssa, koska sellaisten määräysten
3312: hyttä poikkeuskautta lukuunottamatta, hei-       antaminen, joita ei käytännössä voida to-
3313: kentymättömänä. Perimmäisenä syynä täl-          teuttaa, on vain yhteisen kansan pettämistä
3314: laiseen asiaintilaan, joka sodan Joppuvuo-       pelkillä lupauksi1la ja turhilla toiveilla.
3315: sina pääsi alkuun kulutustavaroiden niuk-        Jotta valvova din taas todella tulisi yrittä-
3316: kuudesta johtuvana hintojen nousuna, on          mään parhaansa, on huolehdittava, että sen
3317: pidettävä paitsi hallituksen edesvastuu-         kokoonpano on sellainen, että siihen kuu-
3318: tonta rahapolitiikkaa, perin puutteellista       luvien oma etukin saattaa heidät toimitta-
3319: hintojen valvontaa ja sitä, ettei vielä tlihän   maan tehtävänsä tunnollisesti. Valvonta-
3320: mennessä ole alistettu vientiteollisuuden        elin, samoin kuin hinta- ja palkkaneuvosto,
3321: paisuneita voittoja riittävän suuressa :mää-     olisi siis kokoonpantava ratkaisevasti työ-
3322: rin käytettäväksi hintojen nousun estämi-        läisistä ja pienviljelijöistä.
3323: seen ja hintojen alentamiseen. Jatkuvasti           Kun on selvää, että kysymykset hintojen
3324: kohoavat hinnat ovat johtaneet työläisten        muodostumisen perusteista, säännöstelyn ja
3325: ja omalla työllään elävän talonpoikaiston        hintojen valvonnasta ja hinnantasausrahas-
3326: elintason jatkuvaan alenemiseen ja rauhat-       tosta kuin myös hinta- ja palkkaneuvos-
3327: tomuuksiin palkkarintamalla. Näin on jou-        tosta ovat saman asian ·eri puolia, olisi
3328: duttu tilanteeseen, jossa kansan työtäteke-      tarvittavat uudet säännökset hintojen mää-
3329: vien kerrosten elintaso laskee huolimatta        räämisen perusteista ja hintojen valvon-
3330: siitä, että maan tuotannollisen elämän           nasta, muutokset lakiin hinnantasausrahas-
3331: nousu ja poikkeuksellisen suotuisat maail-       tosta ynnä hinta- ja palkkaneuvostosta sekä
3332: manmarkkinahinnat vientiteollisuuden tuot-       hintojen ja maksujen säännöstelystä annet-
3333: teille, ovat luoneet mitä parhaimmat edel-       tujen valtioneuvoston päätösten muuttami-
3334: lytykset työtätekevien elintason kohottami-      sesta käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena.
3335: selle ja inflaation pysäyttämiselle.             Tä1löin olisi ehdottomasti päästävä siihen,
3336:    Edelläsanotussa jo käy selväksi, että hin-    että niin hyvin hinta- ja palkkaneuvoston
3337: tojen nousun estämiseen tarvitaan tähän-         kuin perustettavan ja ylimmäksi elimeksi
3338: astista tehokkaampia lainsäädännöllisiä kei-     tulevan hintojen valvontatoimikunnan ko-
3339: noja sekä sitä, että hintakiskonnan estämis-     koonpanon kautta nuo elimet tulevat to-
3340: toimenpiteisiin osallistuvat laajat työtä-       della ajamaan kansan suuren enemmistön
3341: tekevät kuluttajapiirit, tarkoitusta varten      asiaa.
3342: varatuilla valtuuksilla varustettujen edus-         Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
3343: tajiensa kautta. Edelleen on osoittautunut
3344: ikieltämättömäksi, että vientiteollisuudenkin              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3345: voitoista otetaan riittävän suuri osa kulu-              van lakiehdotuksen:
3346: tustarvikkeiden hintojen nousun estämi-
3347: seen ja hintojen alentamiseen.
3348:                                     I,11. ----.Hietanen ym.                                35
3349: 
3350:                                           Laki
3351:                 hintojen määräämisen perusteista ja hintojen valvonnasta.
3352:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
3353:                      1 §.                           1) valitsee keskuudestaan puheenjohta-
3354:   Hintatason nousun estämiseksi on tarvik-       jan ja ottaa itselleen sihteerin ja muut
3355: keiden hintojen ja maksujen korottaminen         tarvittavat virkailijat,
3356: ehdottomasti kielletty. Kuitenkaan älköön           2) asettaa tarpeellisen määrän alatoimi-
3357: kukaan tarvikkeesta tai paJveluksesta ot-        kuntia maan eri puolille valvomaan paikal-
3358: tako, vaatiko tai varatko hintaa, joka on        lisina eliminä tämän lain säännösten nou-
3359: suurempi kuin sen valmistamisesta, tuotta-       dattamista hintojen valvontatoimikunnan
3360: misesta, hankinnasta, kuljettamisesta, va-       antamien ohjeiden mukaisesti. Alatoimi-
3361: rastoinnista sekä myynnistä johtuneet to-        kunnan jäsenmäärä voi nousta seitsemään
3362: delliset, kuitenkin enintään sellaiset kustan-   henkilöön ja on niissä kaksikolmatta osan
3363: nu>kset, joilla tarvike tai palvelus tehok-      oltava työväen- ja pienviljelijäjärjestöjen
3364: kainta tuotanto- tai muuta menetelmää            hyväksymiä,
3365: käyttäen voidaan tuottaa tai suorittaa,             3) nimittää alatoimikunnan puheenjohta-
3366: lisättynä kohtuullisella yrittäjän ansiolla.     jan, jonka on oltava joku työväen- ja pien-
3367:    Mikäli maahan tuotavasta tavarasta tai        viljelijäjärjestön edustajista.
3368: raaka-aineesta maksettavan hinnan nousu
3369: aiheuttaisi edellä sanotulla tavalla lasketun                        4 §.
3370: hinnan tai maksun korottamisen, on erotus           Hintojen valvontatoimikunnan ja alatoi-
3371: suoritettava asianomaiselle hinnantasaus-        mikunnan jäsenillä sekä näitten toimikun-
3372: rwhastosta tasauskorvauksena.                    tien asettamilla virkailijoilla on tehtäviään
3373:                                                  suorittaessaan poliisiviranomaisen valtuu-
3374:                     2 §.                         det toimialueellaan. Poliisiviranomaisten
3375:    Hintojen ja maksujen ohjaamista ja            velvollisuus on antaa heille kaikkea tarvit-
3376: määräämistä varten nimittää valtioneuvosto       tavaa virka-apua.
3377: hintaneuvoston. Tämän lain muuta täy-
3378: täntöönpanoa ja sitä vastaan tehtyjen ri-                           5 §.
3379: kosten syytteeseenpanoa va,lvoo valtioneu-         Tähän lakiin sisältyvien ja sen nojalla
3380: voston niinikään nimittämä hintojen val-         annettujen määräysten noudattamatta jät-
3381: vontatoimikunta.                                 tämisestä ja muusta rikkomisesta sekä rik-
3382:    Hintaneuvostoon kuuluu puheenjohta-           komisen yrityksestä on rangaistus ja muut
3383: jana valtioneuvoston määräämä ministeri ja       seuraamukset määrätty säännöstelyrikosten
3384: kahdeksan jäsentä, jotka edustavat kulut-        rankaisemisesta annetussa laissa.
3385: tajaväestöä, tuottaja- ja teollisuuspiirejä
3386: sekä alan asiantuntemusta.                                         6 §.
3387:    Hintojen valvontatoimikunta on kolme-           Kaikki tämän lain täytäntöönpanosta
3388: toista-jäseninen ja siihen kuuluu yhdeksän       johtuvat menot suoritetaan valtion varoista.
3389: työväen- ja pienviljelijäjärjestöjen hyväk-
3390: symaa sekä neljä tuottaja- ja liikemies-                           7 §.
3391: piirien edustajaa.                                Tämän lain soveltamista koskevat lähem-
3392:                                                  mät säännökset annetaan asetuksella.
3393:                    3 §.
3394:   Hintojen valvontatoimikunta, joka tark-                           8 §.
3395: kailee hintaneuvoston toimintaa ja on oi-          Tämä laki tulee voimaan        kuun
3396: keutettu antamaan hintaneuvostoa sitovia         päivänä ja sen voimassaoloaika kestää vuo-
3397: ohjeita ja määräyksiä,                           den 1955 ~oppuun.
3398: 
3399:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
3400: Esa Hietanen.           Yrjö Murto.           Pertti Rapio.                Matti Meriläinen.
3401: J. Mustonen.            Ester Häikiö.          Toivo Friman.               Paavo Aitio.
3402: Eino Tainio.            Antti Kinnunen.       Antto Prunnila.              Kaino Haapanen.
3403:                               Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
3404: 36
3405: 
3406: I,12. -   Lak. al. N:o 12.
3407:                               Hietanen ym.: Ehdotus laiksi hinnantasausrahastosta anne-
3408:                                  tun lain muuttamisesta.
3409: 
3410:                                    E d u s ik u n n a ll e.
3411: 
3412:   Viitaten lakialoitteen n:o 11 laiksi hinto-             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3413: jen määräämisen perusteista ja hintojen val-            van lakiehdotuksen:
3414: vonnasta, perusteluihin, ehdotamme,
3415: 
3416:                                           Laki
3417:                    hinnantasausrahastosta annetun lain muuttamisesta.
3418:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hinnantasausrahastosta 22 päivänä jou-
3419:  lukuuta 1944 annetun lain 1, 2 ja 3 §: t, sellaisena kuin 1 ja 2 § ovat kesäkuun 12
3420:  päivänä 1947 annetussa laissa ja 3 § 29 päivänä joulukuuta 1950 annetussa laissa,
3421:  näin kuuluviksi:
3422: 
3423:                      1 ·§.                      hinta on komeampi kuin se hinta, joka on
3424:    Valtion tulo- ja menoarvion u~kopuolella     määrätty laissa hintojen määräämisen pe-
3425: olevasta 23 päivänä maaliskuuta 1940 anne-      rusteista ja hintojen valvonnasta tarkoite-
3426: tulla lailla perustetusta hinnantasausrahas-    tulla tavalla, ja vientitavaran kohdalla, mil-
3427: tosta voidaan myöntää hintojen tasaamista       loin viennistä saatu hinta on korkeampi
3428: tai hintojen alentamista varten tasauskor-      kuin samalla tavoin määrätty hinta. Älköön
3429: vauksia ja siihen määrätä suoritettavaksi       ·tasausmaksua määrättäkö suuremmaksi kuin
3430: tasausmaksuja maahan tuotavien tai maasta       näiden hintojen ero. Lähemmät perusteet,
3431: vietävien taikka maassa tuotettujen ja siellä   joiden mukaan tasausmaksuja määrätään ja
3432: myytävien tarvikkeiden hinnoista. Hinnan-       tasauskorvauksia suoritetaan, vahvistaa val-
3433: tasausrahaston varoja voidaan myös käyttää      tioneuvosto, joka myös antaa muut tämän
3434: sen hallinnosta aiheutuviin kustannuksiin.      lain täytäntöönpanemiseksi tarpeelliset mää-
3435:    Tämän lain säännöksiä voidaan soveltaa       räykset.
3436: vain sellaisten tarvikkeiden hintoihin, jotka
3437: tai joiden määräämisperusteet valtioneu-                             3 §.
3438: vosto tai asianomainen viranomainen on voi-
3439: massa olevien säännösten nojalla vahvista-          Tämä lwki tulee voimaan        päivänä
3440: nut.                                                     kuuta 1951 ja on voimassa vuoden
3441:    Tämän lain säännöksiä voidaan soveltaa        1955 loppuun. Hinnantasausrahastossa nyt
3442: vientikauppaan vain milloin kansainväliset       olevat varat jäävät edelleen sanottuun ra-
3443: sopimukset eivät aseta siihen estettä.           hastoon vuoden 1955 loppuun, minkä jäl-
3444:    Mitä tässä laissa on säädetty hinnoista,      keen kaikki hinnantasausrahaston varat siir-
3445: ikoskee myös maksuja.                            retään valtiorahastoon.
3446:                                                     Tämän lain perusteella määrätty maksu-
3447:                      2 §.                        velvollisuus on täytettävä, vaikka sen suorit-
3448:   TasausmaJksu voidaan määrätä maksetta-         tamiselle myönnetty määräaika päättyisikin
3449: vaksi vain, milloin viranomaisen vahvistama      lain voimassaoloajan jälkeen.
3450: 
3451:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
3452:       Esa Hietanen.               Ester Häikiö.                   Antto Prunnila.
3453:       J. Mustonen.                Antti Kinnunen.                 Matti Meriläinen.
3454:       Eino Tainio.                Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.     Paavo Aitio.
3455:       Yrjö Murto.                 Pertti Rapio.                   Kaino Haapanen.
3456:                                   Toivo Friman.
3457:                                                                                           37
3458: 
3459: I,1s. -   Hemst. mot. N:o 1.
3460: 
3461: 
3462: 
3463: 
3464:                                Österholm m. fl.: Angående avlåtande av proposition om så-
3465:                                   dan ändring av vallagen att avtalet av partiernas riks-
3466:                                   dagsmandat skulle motsvara partiernas röststyrka i hela
3467:                                   landet.
3468: 
3469: 
3470:                                    T i ll R i k s d a g e n.
3471: 
3472:    Vid 1938 ärs riksdag inlämnade svenska       om att regeringen är 1936 Iät verkställa en
3473: rilksdagsgruppen en hemställningsmotion om      utredning av frägan om vallagsreformen,
3474: sädan ändring av vallagen att varje parti       varvid även de nämnda synpunkterna be-
3475: skulle erhälla det antal riksdagsmandat,        aJktades. KommiWins betänkande, som in-
3476: som motsvarar den sammanlagda röstsumma         lämnades till statsrådet i februari 1937, in-
3477: partiet uppnått i hela landet vid valet. Mo-    nehåller förslag till sådan reform av val-
3478: tionen har sedan upprepats vid riksdagarna      lagen att proportionaliteten skulle komma
3479: 1939, 1945 och 1948. Frågan om en val-          till sin rätt och att envar röstberättigad
3480: lagsreform i syfte att proportionaliteten       kunde med sin röst bidraga till inval av
3481: bättre skulle komma till sin rätt har även      sitt eget partis kandidater, oberoende av de
3482: förts fram genom ett antal andra motioner       skrankor, som valkretsindelningen nu inne-
3483: och pä sin tid jämväl genom regeringens         bär. Samtidigt föreslog kommitten åtgär-
3484: propositioner. Ehuru detta viktiga spörs-       der, som voro ägnade att undanröja betänk-
3485: mäl sålunda stätt på dagordningen under         ligheterna för ökad partisplittring och för
3486: en lång följd av är, har den rättvisa, de-      ett oskäligt gynnande av tätt befolkade val-
3487: mokratiska principen att partiernas verk-       kretsar på bekostnad av glesare befolkade.
3488: liga styrka skall vara avgörande för deras      Problemet ikan således lösas med enkla och
3489: representation i riksdagen inte blivit för-     tjänliga medel. I den mån de nämnda in-
3490: verkligad. Det är således nödvändigt att        vändningarna fortfarande upprepas, tjänar
3491: ånyo bringa denna angelägenhet under            de knappast något annat ändamål än att
3492: riksdagens prövning, i synnerhet som det        vara svepskäl för de stora partiernas ohåga
3493: nyss förrättade valet har lämnat nytt sak-      att avstå från de fördelar, som de för när-
3494: ligt stöd ät yrkandet på en sådan rättvis       varande, till följd av valsystemets brister
3495: reform av vallagen.                             inhöstar på de smås bekostnad.
3496:    Då frågan om vallagsreformen behand-            I samband med den föreslagna reformen
3497: lats i riksdagen, har framställningarna i sa-   av vallagen borde övervägas en sådan änd-
3498: ken avböjts främst med den motiveringen         ring av gällande stadganden att mandat-
3499: att valförrättningen skulle bli mera inveck-    fördelningen på de skilda ·valkretsarna inte
3500: lad, att uppkomsten av små partier skulle       såsom hittills skulle grundas på den man-
3501: gynnas till förfäng för bildandet av rege-      talsskrivna befolkningen:s utan på de röst-
3502: ring med fast parlamentariskt underlag och      berättigades antal. Under nuvarande för-
3503: för ett effektivt samarbete mellan riksdagen    hällanden inverkar pä ett betydelsefullt sätt
3504: och regeringen samt vidare att glest be-        antalet minderåriga på mandatfördelningen
3505: folkade valkretsar komme i ett oförmänli-       och således också på det antal röster, som
3506: gare läge än tättbefolkade. Dessa invänd-       erfordras för varje mandat inom de skilda
3507: ningar har mänga gånger vederlagts i de-        valkretsarna. Denna anordning är i själva
3508: batterna, men framförallt bör det erinras       verket ägnad att rubba den allmänna röst-
3509: 38                                    1,13.- Vaalilald.
3510: 
3511: rättens princip och lämna en skev bild av             position om sådan ändring av val- .
3512: valresultatet.                                        lagen att vm·je parti komme att er-
3513:   Med hänvisning till det som ovan fram-              hålla det antal riksdagsmandat, som
3514: hållits samt till hemställningsmotionen n: o 2        motsvarar partiets röststyrka i hela
3515: vid 1939 års riksdag föreslås att ri'ksdagen          landet, varvid tillika borde övervägas
3516: måtte besluta hemställa,                              att grunda mandatfördelningen mel-
3517:                                                       lan valkretsarna på den röstberätti-
3518:         att regeringen med det snaraste               gade befolkningens antal.
3519:        måtte till Riksdagen överlämna pr()-
3520:      Helsingfors den 14 september 1951.
3521: 
3522:                  John Österholm.                          Verner Korsbäck.
3523:                  Levi Jern.                               Arthur Larson.
3524:                  Albin Wickman.                           Ture Hollsten.
3525:                  Nils Meinander.                          Kurt Nordfors.
3526:                  Ebba östenson.                           Grels Teir.
3527:                  C. A. Öhman.                             Ernst von Born.
3528:                                                                                            39
3529: 
3530: I,1a. -   Toiv. al. N:o 1.                                                       Suomennos.
3531: 
3532: 
3533: 
3534: 
3535:                                Österholm ym:.: Esityksen antamisesta sellaisesta muutok-
3536:                                   sesta vaalilakiin, että puolueiden edustajapaikkojen
3537:                                   lukumäärä vastaisi puolueiden äänimäärää koko maassa.
3538: 
3539: 
3540:                                     E d u s k u n n a ll e.
3541: 
3542:    Vuoden 1938 valtiopäivillä ruotsalainen loin myös mainitut näkökohdat otettiin huo-
3543: €duskuntaryhmä teki toivomusaloitteen sel- mioon. Komitean mietintö, joka jätettiin
3544: laisesta muutoksesta vaalilakiin, että kukin valtioneuvostolle helmikuussa 1937, sisältää
3545: puolue saisi sen määrän edustajanpaikkoja, ehdotuksen vaalilain sellaisesta uudistami-
3546: joka vastaa puolueen vaaleissa saamaa yh- sesta, että suhteellisuus pääsisi oikeuksiinsa
3547: teenlaskettua äänimäärää koko maassa. ja että jokainen äänioikeutettu voisi äänel-
3548: Aloite uudistettiin sitten valtiopäivillä 1939, lään myötävaikuttaa oman puolueensa eh-
3549: 1945 ja 1948. Kysymys vaalilain uudista- dokkaiden valitsemiseen riippumatta niistä
3550: misesta siinä tarkoituksessa, että suhteelli- rajoituksista, joita vaalipiirijakoon nyt sisäl-
3551: suus paremmin pääsisi oikeuksiina, on tuotu tyy. Samanaikaisesti komitea ehdotti toi-
3552: esiin myös eräissä muissa aloitteissa ja aika- menpiteitä, jotka olisivat omansa poistamaan
3553: naan myös hallituksen esityksissä. Vaikka epäilykset puolueiden enemmästä pirstoutu-
3554: tämä tärkeä !kysymys on siten ollut päivä- misesta ja tiheään asuttujen vaalipiirien
3555: järjestyksessä monien vuosien ajan, ei oi- !k:ohtuuttomasta suosimisesta harvemmin
3556: keudenmukainen, demokraattinen periaate, asuttujen kustannuksella. Probleemi voi-
3557: että puolueiden todellisen voimakkuuden tu- daan siten ratkaista yksinkertaisin ja sove-
3558: lee ratkaista niiden edustus eduskunnassa, liain keinoin. Sikäli kuin mainittuja väit-
3559: ole toteutunut. Niinollen on välttämätöntä teitä jatkuvasti toistetaan, on niillä tuskin
3560: uudelleen saattaa tämä asia eduskunnan muuta tarkoitusta kuin verhota suurten
3561: harkittavaksi, etenkin kun äskettäin toimi- puolueiden haluttomuus luopua niistä
3562: tetut vaalit ovat antaneet uutta asiallista eduista, joita ne nykyisin, vaalijärjestelmän
3563: tukea vaalilain tällaisen oikeudenmukaisen puutteiden johdosta, hankkivat pienten ilrns-
3564:  uudistuksen vaatimukselle.                     tannuksella.
3565:    Kun kysymystä vaalilain uudistamisesta         Vaa1ilain ehdotetun uudistuksen yhtey-
3566:  on käsitelty eduskunnassa, on asiaa koskevat dessä olisi harkittava sellaista muutosta voi-
3567:  esitykset hylätty lähinnä sillä perustelulla, massa oleviin säännöksiin, että edustajan-
3568:  että vaalitoimitus tulisi monimutkaisem- paikkojen jakautuminen eri vaalipiireittäin
3569:  maksi, että pienten puolueiden syntyminen ei perustuisi, kuten tähän saakka, henkikir-
3570:  vaikenttaisi hallituksen muodostamista lu- joitetun väestön, vaan äänioikeutettujen
3571:  jalla parlamentaarisella pohjalla ja teho- lukumäärään. Nykyisin on alaikäisten luku-
3572:  kasta yhteistyötä eduskunnan ja hallituksen määrällä merkittävä vaikutus edustajan-
3573:  välillä sekä että harvaan asutut vaalipiirit paikkojen jakautumiseen ja siten myös sii-
3574:  joutuisivat epäedullisempaan asemaan kuin hen äänimäärään, joka vaaditaan kutakin
3575:  tiheään asutut. Nämä väitteet on monta ker- edustajanpaikkaa kohden eri vaalipiireissä.
3576:  taa keskusteluissa osoitettu vääriksi, mutta Tämä järjestely on itse asiassa omiaan hor-
3577:  ennen kaikkea tulee muistaa, että hallitus juttamaan yleisen äänioikeuden periaatetta
3578:  vuonna 1936 toimitutti selvityksen vaalilain ja antamaan väärän kuvan vaalien tulok-
3579:  uudistamista koskevassa kysymyksessä, jol- sesta.
3580: 40                                   1,13. -    Vaamaki.
3581: 
3582:   Edellä esitettyyn sekä toivomusaloittee-             puolue saisi sen maaran edustajan-
3583: seen n: o 2 vuoden 1939 valtiopäivillä viita-          paikkoja, mikä vastaa puolueen ääni-
3584: ten ehdotetaan että eduskunta päättäisi hy-            määrää koko maassa, minkä ohessa
3585: väksyä toivomuksen,                                    olisi myös harkittava äänioikeutetun
3586:                                                        väestön lukumäärän ottamista perus-
3587:         että hallitus ensi tilassa antaisi             taksi edustajanpaikkojen jakautumi-
3588:       Eduskunnalle esityksen sellaisesta               selle vaalipiireittäin.
3589:       muutoksesta vaalilakiin, että jokainen
3590:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
3591: 
3592:                 John Österholm.                            Verner Korsbäck.
3593:                 Levi Jern.                                 Arthur Larson.
3594:                 Albin Wickman.                             Ture Hollsten.
3595:                 Nils Meinander.                            Kurt Nordfors.
3596:                 Ebba östenson.                             Grels Teir.
3597:                 C. A. Öhman.                               Ernst von Born.
3598:                                                                                             41
3599: 
3600: 1,14.- Hemst. mot. N:o 2.
3601: 
3602: 
3603: 
3604: 
3605:                                Österholm :m.. fl.:    Angående förlängning av riksdagens:
3606:                                   mandatperiod.
3607: 
3608: 
3609:                                     T i ll R i k s d a g e n.
3610: 
3611:    Det har under senare år varit ett ofta         i synnerhet ur den ekonomiska utvecklin-·
3612: överklagat förhållande att de allmänna va-        gens synpunkt vore det landet till gagn, om
3613: len i vårt land följt tätt på varandra och        riksdagens mandatperiod vore längre än
3614: alltför ofta utsatt samhället för de påfrest-     tre år.
3615: ningar, som härflyter av de allmänpolitiska          Finland intager en särställning på grund
3616: och kommunalpolitiska kraftmätningarna.           av den korta valperioden. I Englånd, par-
3617: Sommaren 1948 försiggick riksdagsval, vin-        lamentarismens moderland, är mandatperio-
3618: tern 1950 var det elektorsval för president-      den fem år, om ock parlamentet i regel upp-·
3619: valet, på hösten samma år förrättades kom-        löses, innan dess mandat gått till ända. Ita-
3620: munala vai och så var det åter riksdagsval        lien har lika lång valperiod och Frankrike
3621: sommaren 1951. Medborgarna har knappt             har efter kriget övergått från fyra till fem
3622: hunnit hämta sig från det ena valets an-          år. I alla nordiska grannländer är valperio-
3623: strängningar, förrän det andra stått för          den fyra år.
3624: dörren. Utom att därav uppkommer trött-              Då många sa:kliga skäl och andra länders
3625: het och vai leda till skada för den medbor-       exempel talar för en längre valperiod än
3626: gerliga vakenheten och det demokratiska           den som är gällande hos oss, är det skäl att
3627: styrelsesättet överhuvud, förorsakar de tätt      underställa riksdagens prövning spörsmålet,
3628: och ofta återkommande allmänna valen både         huruvida det med tanke på stabiliteten i
3629: staten och partiorganitionerna stora kostna-      riksärendenas skötsel samt samhällets och
3630: der.                                              den demokratiska utvecklingens intressen i
3631:    De allvarligaste betänkligheterna väcker       övrigt vore påkallat att skrida tili åtgärd
3632: dock det sakförhållandet att av riksdagens        i syfte att riksdagens mandatperiod skulle
3633: korta mandatperiod härflyter en viss osä-         förlängas. Det vore därvid naturligt att
3634: kerhet och bristande stadga i riksangelä-         taga fasta på de nordiska grannländernas
3635: genheternas skötsel. Valen kastar alltid sin      erfarenhet, som talar för en mandatperiod
3636: skugga långt i förväg framför sig och gör         på fyra år.
3637: sina inflytelser gällande på det politiska           Med hänvisning till det som ovan fram-
3638: livet, på riksdagsarbetet och på regeringar-      hållits föreslås att riksdagen måtte hem-
3639: nas verksamhet. Det bör anses eftersträ--         ställa,
3640: vansvärt att regeringen skall kunna ställa                   att regeringen måtte låta utarbeta
3641: in sina platser för rikets utveckling och sitt            och till Riksdagen överlämna propo-
3642: arbete överhuvud på längre sigt, men nyval                sition om sådan ändring av gällande
3643: av riksdagen med därav följande konsek-                   lag att Riksdagens mandatperiod
3644: venser för regeringen verkar hindrande och                komme att omfatta fyra år.
3645: vållar avbrott. Både ur allmänpolitisk och
3646:      Helsingfors den 15 september 1951.
3647: 
3648:         John Österholm.              Ernst von Born.               Verner Korsbäck.
3649:         C. A. Öhman.                 Ture Hollsten.                Ebba östenson.
3650:         Grels Teir.                  Albin Wickman.                T. E. Nordström.
3651:         Arthur Larson.               Nils Meinander.               Henrik Kullberg.
3652:                                                                                              6
3653: 42
3654: 
3655: 1,14. -   Toiv. al. N:o 2.                                                             Suomennos.
3656: 
3657: 
3658: 
3659: 
3660:                                   Österholm ym.: Eduskunnan vaalikauden pitentämisestä.
3661: 
3662: 
3663:                                        E d u s k u n n a 11 e.
3664: 
3665:    Viime vuosina on usein valitettu sitä            loudellisen kehityksen kannalta olisi maalle
3666: seikkaa, että yleiset vaalit ovat maassamme         hyödyksi, jos eduskunnan vaalikausi olisi
3667: toistuneet tiheään ja aivan liian usein saat-       kolmea vuotta pitempi.
3668: taneet yhteiskunnan alttiiksi niille rasituk-          Suomi on erikoisasemassa lyhyen vaali-
3669: sille, jotka aiheutuvat yleispoliittisista ja       kautensa johdosta, Englannissa, parlamen-
3670: kunnallispoliittisista voimainkoetuksista. Ke-      tarismin emämaassa, vaalikausi on viisi
3671: sällä 1948 tapahtuivat eduskuntavaalit, tal-        vuotta, joskin parlamentti tavallisesti hajoi-
3672: vella 1950 olivat presidentin valitsijamies-        tetaan, ennenkuin sen vaalikausi on päätty-
3673: vaalit, saman vuoden syksyllä toimitettiin          nyt. Italiassa on yhtä pitkä vaalikausi ja
3674: kunnallisvaalit ja sitten tulivat jälleen           Ranskassa on sodan jälkeen siirrytty nel-
3675: ~duskuntavaalit kesällä 1951. Kansalaiset           jästä viiteen vuoteen. Kaikissa pohjoisissa
3676: <>vat tuskin ehtineet toipua yhden vaalin           naapurimaissa vaalikausi on neljä vuotta.
3677:  rasituksista ennen'kuin jo toiset ovat ol-            Koska monet asialliset syyt ja muiden
3678: leet ovella. Paitsi tästä johtuvaa väsy-            maiden esimerkki puhuvat meillä voimassa
3679: mystä ja vaaleihin kyllästymistä, haitaksi          olevan pitemmän vaalikauden puolesta, on
3680: kansalaisvalppaudelle ja demokraattiselle           syytä alistaa eduskunnan harkittavaksi ky-
3681: hallitustavalle yleensä, aiheuttavat yhtämit-       symys, missä määrin valtakunnan asioiden
3682: taa toistuvat yleiset vaalit sekä valtiolle että    hoidon vakavuutta sekä yhteiskunnan ja de-
3683: puoluejärjestöille suuria ·kustannuksia.            mokraattisen kehityksen etuja muuten aja-
3684:    Vakavimmin panee arvelemaan ·kuitenkin           tellen olisi aiheellista ryhtyä eduskunnan
3685: se asiantila, että eduskunnan lyhyestä vaali-       vaalikauden pitentämistä tarkoittaviin toi-
3686: kaudesta seuraa määrättyä epävarmuutta              menpiteisiin. Tällöin olisi tietenkin otettava
3687: ja puuttuvaa vakavuutta valtakunnan asioi-          huomioon pohjoisten naapurimaiden koke-
3688: den hoidossa. Vaalit heittävät aina varjonsa        mukset, jotka puhuvat neljän vuoden toimi-
3689: pitkälle edelleen ja vaikuttavat poliittiseen       kauden puolesta.
3690: celämään, edus·kuntatyöhön ja hallituksen              Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan
3691: toimintaan. On pidettävä tavoittelemisen            eduskunnan hyväksyttäväksi toivomus,
3692: arvoisena, että hallitus voi paneutua suun-
3693: nitelmiinsa valtakunnan kehittämiseksi ja                     että hallitus laadituttaisi ja antaisi
3694: yleensä työhönsä pitemmällä tähtäimellä,                   Eduskunnalle esityksen sellaisesta
3695: mutta eduskunnan uudelleen valitseminen                    muutoksesta voimassa olevaan lakiin,
3696: siitä hallitukselle johtuvine seurauksineen                että Eduskunnan vaalikausi tulisi kä-
3697: vaikuttaa estävästi ja aiheuttaa keskeytyk-                sittämään neljä vuotta.
3698: siä. Sekä yleispoliittiselta että erityisesti ta-
3699:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta. 1951.
3700: 
3701:           John Österholm.              Ernst von Born.               Verner Korsbäck.
3702:           C. A. Öhman.                 Ture Hollsten.                Ebba östenson.
3703:           Grels Teir.                  Albin Wickman.                T. E. Nordström.
3704:           Arthur Larson.               Nils Meinander.               Henrik Kullberg.
3705:                                                                                              43
3706: 
3707: 1,15. -   Toiv. al. N:o 3.
3708: 
3709: 
3710: 
3711: 
3712:                                Borg-Sundman: Edustajanvaalien toimittamisajan muut-
3713:                                   tamisest'a.
3714: 
3715: 
3716:                                      E d u s k u n n a 11 e.
3717: 
3718:    Vuosi vuodelta on käynyt yhä ilmeisem-         kin huomioiden voidaan näiden kolmen kuu-
3719: mäksi, että valtiollisten vaalien, toimeen-       kauden ulkopuolelta löytää vaalien toimitta-
3720: panemiseksi määrätty aika heinäkuun alussa        miselle sopivampi aika kuin nykyinen.
3721: ei ole kansalaisille yleensä sopiva aika. Vi-       Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
3722: rastoissa, liike- ja teollisuuslaitoksissa ym.    nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3723: pidetään suurin osa kesälomista juuri heinä-
3724: kuun aikana. Tällöin on valtava osa äänes-                  että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
3725: täjistä poissa kotipaikkakunniltaan. Tarkoi-             siin vaalilain muuttamiseksi niin, että
3726: tuksenmukaisempaa olisi asettaa eduskunta-               vaalien ajaksi määrätään muu ajan-
3727: vaalit joko kevääksi tai syksyksi, joka ta-              kohta kuin nykyinen yleisten kesä-
3728: pauksessa ulkopuolelle kolmen kesäajan kuu-              lomien aika.
3729: kauden. Mawtaloustyöt, kelirikot ym. esteet-
3730:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
3731: 
3732:                                                            Margit Borg-Sundman.
3733: 44
3734: 
3735: 1,16.- Hemst. mot. N:o 4.
3736: 
3737: 
3738: 
3739: 
3740:                               Österholm m. fl.: Angående ändring av tiden för riks-
3741:                                  dagsmannaval.
3742: 
3743: 
3744:                                   T i ll R i k s d a g ·en.
3745: 
3746:    Redan länge har det varit uppenbart         valet över 20,000 vallängdsutdrag enbart
3747: att tidpunkten för förrättande av riks-        i Helsingfors. För hela landet bildar det
3748: dagsval, den 1 och 2 juli, är olämplig.        överhövan stora antalet vaUängdsutdrag
3749: Detta datum, som fastställdes redan i val-     inte allenast ökat besvär för de röstberät-
3750: lagen av år 1906, har på grund av utveck-      tigade utan framförallt en väldig ökning
3751: lingens gång visat sig i allt högre grad       av vederbörande myndigheters arbetsbörda.
3752: otjänligt för stora skaror röstberättigade     Det bör inte heller förbises att sommar-
3753: med hänsyn till deltagandet i valet och är     ledigheten förorsakar extra resor till hem-
3754: dessutom ägnat att förorsaka myndighe-         orten för dem som vill deltaga i valet men
3755: terna ökad arbetsbörda. Under sommaren         inte anskaffat vallängdsutdrag och föran-
3756: åtnjuter både enligt lag och sedvänja          leder således tidsförlust och kostnader.
3757: största delen av anställda och arbetstagare       På grund av alla dessa olägenheter krä-
3758: semester, viiken sannolikt i flertalet fall    ver en ständigt växande medborgerlig opi-
3759: används för vistelse på annan trakt än         nion att tidpunkten för riksdagsvalet borde
3760: hemorten. Vid denna tidpunkt är resetra-       ändras och det kan inte bestridas att detta
3761: fiken till utlandet livligast och det kan i    yrkande har god:a skäl för sig. De första
3762: många fall erbjuda oöverstigliga hinder att    dagarna av juli är en olämplig tidpunkt
3763: ändra planerna för studiefärder och andra      och en annan, för ile röstberättigade mera
3764: viktiga utlandsresor så att det blir möj-      lämplig borde därför fastställas. I en mo-
3765: ligt att deltaga i riksdagsvalet. Vid det      tion vid 1948 års riksdag föreslogs att va-
3766: nyss förrättade riksd:agsvalet befann sig      let borde försiggå den 10 och 11 maj, då
3767: ett mycket stort antal röstberättigade i ut-   menförestiden i skärgården och norra Fin-
3768: landet. Deras antal kan svårligen noggrant     land är förbi. Detta förslag, som :kan stö-
3769: uppskattas. Det uppgavs emellertid i of-       das med goda argument, blev dock icke
3770: fentligheten att ca 20,000-30,000 medbor-      beaktat av riksdagen. Det kan också an-
3771: gare befann sig utanför landets gränser,       föras skäl för att valet borde äga rum
3772: då valet ägde rum. Denna omständighet          på hösten, men då detta kunde leda tili
3773: bidrager i sin mån till att förrycka valre-    kollision med de korumunala valen, som
3774: sultatet och fördunkla intrycket av den        enligt lag skall förrättas den första sönda-
3775: medborgerliga vakenhet, som kommer till        gen i oktober och slutföras följande dag
3776: uttryck i statistiken över valdeltagandet.     samt vålla svårigheter beträffande budget-
3777:   Då a1ltså en stor del av de valberätti-      behandlingen i riksdagen, som den tiden
3778: gade i början av juli befinner sig på an-      bör försiggå, synes våren eller försomma-
3779: nan trakt inom landet än hemorten, är det      ren vara att föredraga. I alla fall är det
3780: nödvändigt för dem att anskaffa vallängds-     påkallat att söka en lämpligare tidpunkt
3781: utdrag. Viiken voll vallängdsutdragen spe-     för ri'ksdagsvalet än den nuvarande. Riks-
3782: 1ar framgår av att vid valet år 1948 utgavs    dagen ·borde därför anmoda regeringen att
3783: över 30,000 och vid det nyss förrättade        överväga ändring av gällande stadganden
3784:                                   I,16- Österholm ym.                               45
3785: 
3786: >Om tiden för förrättande av riksdagsval            att regeringen måtte överlämna
3787: <>ch de fataljer, som i samband därmed bör        proposition om sådan ändring av
3788: iakttagas. Enligt vår uppfattning kan den         vallagen att Riksdagsval förrättas på
3789: 1 och 2 juni anses som en lämplig tidpunkt.       annan, för väljarna lämpligare dag
3790:    På grund av det som ovan framhållits           än för närvarande, förslagsvis den
3791: iöreslås att riksdagen måtte hemställa,           1 ock 2 juni.
3792:      Helsingfors den 14 september 1951.
3793: 
3794:                 John Österholm.                    Verner Korsbäck.
3795:                 Levi Jern.                         Arthur Larson.
3796:                 Albin Wickman.                     Ture Hollsten.
3797:                 Nils Meinander.                    Kurt Nordfors.
3798:                 Ebba östenson.                     Grels Teir.
3799:                 C. A. Öhman.                       Ernst von Born.
3800: 46
3801: 
3802: 1,16. -   Toiv. al. N:o 4.                                                   Suomennos~
3803: 
3804: 
3805: 
3806: 
3807:                              Österholm ym.: Edustajanvaalien toimittamisajan muut-
3808:                                 tamisesta.
3809: 
3810: 
3811:                                   E d u s k u n n a ll e.
3812: 
3813:    Jo kauan on ollut ilmeistä, ettei edusta- kovin suuri vaaliotteiden määrä ei ainoas-
3814: j&nvaalien toimittamisen ajankohta, heinä- taan merkitse lisävaivaa äänioikeutetuille,.
3815: kuun 1 ja 2 päivä, ole sovelias. Tämä päi- vaan ennen kaikkea asianomaisten viran-
3816: vämäärä, joka vahvistettiin jo vuoden 1906 omaisten työtaakan valtavaa lisääntymistä.
3817: vaalilaissa, on kehityksen kulun johdosta Ei myöskään ole sivuutettava sitä seikkaa,.
3818: osoittautunut yhä sopimattomammaksi suu- että kesäloma aiheuttaa ylimääräisiä mat-
3819: relle määrälle äänioikeutettuja vaaleihin koja kotipaikkakunnalle niille, jotka halua-
3820: osallistumista ajatellen ja on lisäksi omiaan vat osallistua vaaleihin, mutta eivät ole
3821: aiheuttamaan viranomaisille lisääntyvää hankkineet vaaliotetta, ja tuottaa siten
3822: työtaakkaa. Kesän kuluessa pitää suurin ajanhukkaa ja kustannuksia.
3823: osa toimessa olevista ja työläisistä sekä lain  Kaikkien näiden epäkohtien johdosta yhä
3824: että tavan mukaan lomansa, mikä toden- voimistuva kansalaismielipide vaatii, että
3825: näköisesti useimmissa tapauksissa käyte- edustajanvaalien ajankohta olisi muutet-
3826: tään oleskeluun muualla kuin kotipaikka- tava, eikä voida kieltää sitä, että tähän vaa-
3827: kunnalla. Tänä ajankohtana on matkusta- timukseen on hyviä syitä. Heinäkuun ·en-
3828: minen ulkomaille vilkkainta ja monissa ta- simmäiset päivät ovat sopimaton ajankohta
3829: pauksissa saattaa ilmaantua voittamattomia ja toinen, äänioikeutetuille sopivampi, olisi
3830: esteitä opintomatkoja ja muita tärkeitä ul- sen vuoksi vahvistettava. Eräässä vuoden
3831: komaanmatkoja koskevien suunnitelmien 1948 valtiopäivillä tehdyssä aloitteessa eh-
3832: muuttamiselle siten, että osallistuminen dotettiin, että vaalit olisi toimitettava 10
3833: edustajanvaaleihin kävisi mahdolliseksi. ja 11 päivinä toukokuuta, jolloin kelirikon
3834: Juuri toimitettujen edustajanvaalien ai- aika saaristossa ja Pohjois-Suomessa on si-
3835: kana oli hyyin suuri määrä äänioikeutet- vuutettu. Tämä ehdotus, jota voidaan tu-
3836: tuja ulkomaiila. Heidän lukumääräänsä on kea hyvillä perusteluilla, ei kuitenkaan
3837: vaikeata tarkalleen arvioida. Kuitenkin il- saanut eduskunnan hyväksymistä. Voidaan
3838: moitettiin julkisuudessa, että noin 20,000- myös esittää syitä sen puolesta, että vaalien
3839: 30,000 kansalaista oli vaalien tapahtuessa tulisi tapahtua syksyllä, mutta koska sel-
3840: maan rajojen ulkopuolella. Tämä seikka lainen voisi sattua yhteen kunnallisvaa-
3841: vaikuttaa osaltaan horjuttavasti vaalien tu- lien kanssa, jotka lain mukaan on toimi-
3842: lokseen ja huonontaa käsitystä siitä kansa- tettava lokakuun ensimmäisenä sunnun-
3843: laisten valppaudesta, mikä käy ilmi vaa- taina ja suoritettava loppuun seuraavana
3844: leihin osallistumista koskevasta tilastosta. päivänä, sekä aiheuttaisi vailmuksia edus-
3845:    Kun siis suuri osa vaalioikeutetuista on kunnassa tulo- ja menoarvion käsittelylle,
3846: heinäkuun alussa muilla seuduilla maassa jonka on tapahduttava .tähän aikaan, näyt-
3847: kuin kotipaikkakunnallaan, on heidän vält- tää siltä, että kevät tai alkukesä on asetet-
3848: tämätöntä hankkia vaaliote. Mikä osuus tava etusijalle. Joka tapauksessa on syytä
3849: vaaliotteilla on, ilmenee siitä, että vuoden hakea ·edustajanvaaleille sopivampi ajan-
3850: 1948 vaaleissa annettiin 30,000 ja äskei- · kohta kuin nykyinen. Eduskunnan tulisi
3851: sissä vaaleissa yli 20,000 vaaliotetta yksin- sen vuoksi kehoittaa hallitusta harkitse-
3852: omaan Helsingissä. Koko maan suhteen maan muutosta voimassa oleviin säännök-
3853:                                   I,l6 -   Österholm ym.                                 47
3854: 
3855: siin, jotka koskevat edustajanvaalien toi-              että hallitus antaisi esityksen vaa-
3856: mittamisen aikaa ja niitä määräaikoja,               lilain muuttamisesta siten, että edus-
3857: jotka sen yhteydessä on otettava huomioon.           tajanvaalit toimitettaisiin muuna, va-
3858: Käsityksemme mukaan on kesäkuun 1 ja 2               litsijoille sopivampana päivänä kuin
3859: päivää pidettävä sopivana ajankohtana.               nykyisin, esimerkiksi 1 ja 2 päivänä
3860:    Edellä ·esitetyn perusteella ehdotetaan,          kesäkuuta.
3861: että eduskunta hy;väksyisi toivomuksen,
3862:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
3863: 
3864:                 John Österholm.                       Verner Korsbäck.
3865:                 Levi Jern.                            Arthur Larson.
3866:                 Albin Wickman.                        Ture Hollsten.
3867:                 Nils Meinander.                       Kurt Nordfors.
3868:                 Ebba östenson.                        Grels Teir.
3869:                 0. A. Öhman.                          Ernst von Born.
3870: 48
3871: 
3872: ~,11. -   Toiv. al. N:o 5.
3873: 
3874: 
3875: 
3876: 
3877:                                Järnefelt ym.: Työministeriön perustamisesta.
3878: 
3879: 
3880:                                      E d u s k u n n a ll e.
3881: 
3882:     Valtakunnan hallintoon saakka ulottuvien      vistä toimenpiteistä. Tämän jälkeen tapah-
3883:  työasioiden piiri on jatkuV'asti laajene-        tunut kehitys on omiaan yhä enemmän vah-
3884: :massa, vaikka eräät sotien aikana ja niiden      vistamaan sitä käsitystä, että työasiain yh-
3885: jälkeisenä poiklreuskautena valtiovallalle        tenäinen ja tehokas hoito edellyttää niiden
3886:  tällä alalla kuuluneet tehtävät tulevatkin       keskittämistä erikoiseen ministeriöön. Tä-
3887:  loppumaan normaalisten olojen palattua.          män ministeriön käsiteltäviin kuuluisivat
3888: 'Tällainen kehitys on luonnollinen ja tarpeen     seuraavat asiat: työvoiman hankinta ja sen
3889:  vaatima, sillä tuotannollisen elämän kehit-      käytön järjestely; työnvälitys; työttömyyden
3890: tyessä valtiovallan velvollisuudet työvoiman      torjunta ja lieventäminen; työpalkat ja työ-
3891:  suojeluun nähden lisääntyvät ja sen osallis-     palkkojen tarkkailu; työväen suojelu ja
3892:  tuminen työvoiman tarkoituksenmukaisen si-       ammattientarkastus; ammatinvalinnan oh-
3893: joittumisen helpottamiseen ja työsuhteiden        jaus; työnantajien ja työntekijäin välisiä
3894:  säännöstelemiseen käy yhä tarpeellisem-          suhteita kuten työ-, oppi- ja työehtosopi-
3895:  maksi.                                           muksia, työriitoja ja niiden sovittelua kos-
3896:     Työasiain hoidon hallinnollinen järjestely    kevat asiat; ulkomaalaisten työlupia ja työn-
3897: ·ei ole käsityksemme mukaan kehittynyt sillä      tekijäin vaihtoa sekä siirtolaisuutta koske-
3898: tavoin kuin valtiovallalle tällä alalla kuulu-    vat asiat.
3899:  vien tehtävien lisääntyminen ja monipuolis-         Työministerion perustaminen tulisi vaati-
3900: -tuminen olisi vaatinut. Nykyisellä järjeste-     maan vain vähän kustannuksia, koska sii-
3901:  lyllä on tilapäisyyden leima ja siitä puut-      hen tarvittavat virat ja virastot ovat jo
3902: -tuu yhtenäisyys ja keskitys. Vaikka työ-         nyt olemassa. Sensijaan se merkitsisi talous-
3903:  casiat muodostavat tärkeän, luonnollisen ja      elämän ja koko yhteiskunnan kehitykselle
3904:  muista valtiovallan huolenpitoa vaativista       elintärkeiden työasiain hoidon keskittämistä,
3905:  asioista selvästi erottuvan kokonaisuuden,       rationalisoimista ja tehostamista.
3906:  niiden hoito on jaettu useampaan ministe-           Edellä olevan perusteella ehdotamme
3907:  riöön.                                           eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
3908:     Muunmuassa talousneuvosto kiinnitti ai-
3909: koinaan huomiota nykyisen järjestelyn puut-                 että hallitus antaisi Eduskunnalle
3910:  teellisuuksiin ja heikkouksiin. Talousneu-               esityksen työministeriön perustami-
3911:  vosto teki myös hallitukselle esityksen eri-             sesta.
3912:  koisen työministeriön perustamiseen tähtää-
3913:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
3914: 
3915:                  Konsti Järnefelt.                             Esa Kaitila.
3916:                  H. A. Kiam.nisto.                             Helge Miettunen.
3917:                  Irma Karvikko.                                Eino Rauste.
3918:                                                                                          49
3919: 
3920: I;1s.- Toiv. al. N:o 6.
3921: 
3922: 
3923: 
3924: 
3925:                                Ryömä ym.: Toimenpiteistä roohansopimusta tai hallitus-
3926:                                    muotoa loukkaavien säännösten poistamiseksi lainsää-
3927:                                    dännöstämme.
3928: 
3929: 
3930:                                     E d u s k u n n a 11 e.
3931: 
3932:    Maamme sekä painovapautta koskevassa             Edellä sanotun perusteella ehdotamme
3933: että muussakin lainsäädännössä on vielä          kunnioittaen eduskunnan · hyväksyttäväksi
3934: runsaanlaisesti säädöksiä, jotka ovat syn-       toivomuksen,
3935: tyneet lainvastaisten tynkäeduskuntien toi-
3936: mesta tai muulla hallitusmuotoa loukkaa-                   että hallitus mahdollisimman pian
3937: vana tavalla, kuten fasistisen lapuanliik-              ryhtyisi asianmukaisiin toimenpitei-
3938: keen painostuksesta. Useimmat tällaisista               siin tynkäeduskuntien toimesta tai
3939: säädöksistä, joilla on diskriminatoorinen tar-          fasistisen lapuanliikkeen painostuk-
3940: koitusperä, eivät tietenkään ole sopusoin-              sesta syntyneiden tai muiden, paino-
3941: nussa enempää rauhansopimuksen kuin hal-                vapaus- ja muussa lainsäädännös-
3942: litusmuodonkaan kanssa. Sentähden ne tu-                sämme olevien, rauhansopimusta tai
3943: lisi mahdollisimman pian poistaa. Hallituk-             hallitusmuotoa loukkaavien säädösten
3944: selle kuuluisi suorittaa lainsäädäntömme tar-           poistamiseksi.
3945: kistus ja antaa eduskunnalle asianmukaiset
3946: esitykset kyseessäolevien jätteiden poistami-
3947: seksi.
3948:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
3949: 
3950:                  Mauri Ryömä.                             Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
3951:                  J. Mustonen.                             Antti Kinnunen.
3952: 
3953: 
3954: 
3955: 
3956:                                                                                            7
3957: 50
3958: 
3959: 1,19.- Hemst. mot. N:o 7.
3960: 
3961: 
3962: 
3963:                                Rosenberg m. fl.: Angående avlåtande av proposition om
3964:                                  skydd för medborgarnas ras och nationalitet.
3965: 
3966:                                    T i 11 R i k s d a g e n.
3967: 
3968:    Den svenska språkminoritetens rättigheter     landen och publikationer är ägnade att störa
3969: i vårt land är redan i regeringsformen av        språ:kfreden, väcka ont blod mellan landets
3970: år 1919 i olika paragrafer fastslagna,           olika nationaliteter och uppamma nationa-
3971: och den viktigaste av dem, nämligen 14 §         lism och chauvinism.
3972: lyder: ,Finska och svenska äro republikens          Äktfinskheten, som innebär förföljelse och
3973: nationalspråk". Senare har även olika spe-       förtryck av språkliga och nationella mino-
3974: ciallagar tillkommit, i vilka likaberättigan-
3975: det närmare konkretiserats, särskilt på de
3976:                                                  riteter,ar som känt ett av fascismens många
3977:                                                  uttrycksmedel. Som ett naturligt resultat
3978: språkliga, kulturella och ekonomiska områ-       av kriget var fascismen också pä ifrågava-
3979: dena.                                            rande område tvungen att i hög grad upp-
3980:    Trots detta har under olika skeden i vårt     höra med sin samhällsfientliga verksamhet.
3981: lands nya historia den svenska språkminori-      Genom den sålunda utvidgade demokratin
3982: teten fått utstå förföljelser, i det att mer     kom även den svenska språkminoritetens rä.t-
3983: eller mindre öppna anfall från reaktionärt       tigheter att i en viss utsträckning återstäl-
3984: äktfinskt håll riktats mot densamma i syfte      las och en större säkerhet mot anfall från
3985:  att få dess i lag garanterade rättigheter       finskspråkigt reaktionärt håll uppnåddes.
3986: inskränkta eller upphävda. Bland partier            Men reaktionens allmänna frammarsch i
3987: och organisationer, vilka t. o. m. i sina pro-   vårt land under den senaste tiden avspeg-
3988: gram öppet förkunnat kamp mot finlands-          lar sig också i den äktfinska och chauvinis-
3989: svenskarnas grundlagsenliga rättigheter, kan     tiska anda som på nytt, i olika samman-
3990: nämnas AKS (Akademiska Karelska Säll-            hang, gör sig gällande. Att utvecklingen i
3991: skapet) och IKL (fosterländska folkrörel-        landet, fredsfördraget till trots, kunnat taga
3992: sen). Dessa och andra liknande organisa-         en sådan an<tidemokratisk riktning, utvisar
3993: tioner blev ju sedermera i kraft av vapen-       att det finnes uppenbara bristfälligheter i
3994: stillestånds- och fredsfördragen såsom va-       vår regeringsform, brister som med det sna-
3995:  rande fascistiska upplösta och förbjudna.       raste måste avhjälpas.
3996: Under vårt lands mest reaktionära period,
3997: de s. k. lappoåren, kom dessa organisationers       Undertecknade, vilka är ~av den åsikten
3998: landsskadliga verksamhet bäst tili synes, och    att bland de demokratiska fri- och rättig-
3999: i den finskspråkiga reaktionära pressen in-      heterna inte kan eller får upptagas friheten
4000:  gick s. g. s. dagligen artiklar, i vilka fin-   att offentligt i ord eller skrift angripa
4001: landssvenskarnas kultur, seder och språk         finska medborgare med hänsyn tili deras
4002: förlöjligades och begabbades. Även en            ras eller språk, ej heller rätten att grunda
4003:  mängd i samma stil hållna böcker och bro-       samfund, partier eller andra organisationer,
4004: schyrer utkom under denna tid. Mot den           vilka på sina program upptager verksamhet
4005: finska språkmajoriteten riktade smädelser        i syfte att inskränka finska medborgares
4006: torde även undantagsvis ha förekommit på         grundlagsenliga språkliga och nationella
4007: svensknationalistiskt håll i vårt land.          rättigheter, får härmed vördsamt, hänvi-
4008:  Chauvinismen har även riktat sig mot andra      sande tili ovan anförda, föreslå, att riks-
4009: i vårt land boende nationella minoriteter.       dagen måtte besluta hemställa,
4010:  Särskilt anfallen mot medborgare av rysk
4011: och judisk börd i vårt land kom bryskt tili               att regeringen med det snaraste
4012: synes under det senaste kriget.                         måtte till Riksdagen överlämna pro-
4013:    Dylika organisationers verksamhet inom               position med förslag Wl lag, som
4014:  vårt samhälle liksom ovannämnda pressutta-             skyddar finska medborgares ras och
4015:                                                                                 51
4016: 
4017:  nationalitet, språk, seder och kultur      bedriva verksamhet, som syftar tilZ
4018:  mot hån, begabbelse, ringaktning och       att inskränka finska medborgares fri-
4019:  hat i offentligt tal, skrift och tryck,    och rättigheter på grund av deras
4020:  enligt vilken samfund, parti eller an-     språk, ras eller nationalitet, samt som
4021:  nan organisation ej äger rätt att på       stadgar, att brott mot denna lag ät·
4022:  sitt program upptaga eller annars          straffbar handling.
4023: Helsingfors den 28 juli 1951.
4024: 
4025: 
4026:         Gösta Rosenberg.                   Atos Wirtanen.
4027:         Aimo Aaltonen.                     Hertta Kuusinen.
4028:         Sylvi-Kyllikki Kilpi.              Ville Pessi.
4029:         Mauri Ryömä.                       Eino Kilpi.
4030: 62
4031: 
4032: 1,19. -   Toiv. al. N:o 7.
4033:                                                                                    Suomennos.
4034: 
4035: 
4036: 
4037: 
4038:                                  Rosenberg ym.: Esityksen antamisesta kansalaisten rodun
4039:                                     ja kansallisuuden suojasta.
4040: 
4041: 
4042:                                       E d u s k u n n a ll e.
4043: 
4044:    Ruotsalaisen kielivähemmistön oikeudet          laista syntyperää olevia kansalaisia vastaan
4045: maassamme ovat vahvistetut jo vuoden 1919          ilmenivät räikeinä viime sodan aikana.
4046: hallitusmuodossa· eri pykälissä, ja niistä tär-       Sellaisten järjestöjen toiminta yhteiskun-
4047: keimmässä, nimittäin 14 § : ssä sanotaan:          nassamme samoinkuin edellä mainitut lehti-
4048: ,Suomi ja ruotsi ovat tasavallan kansallis-        lausunnot ja julkaisut ovat omansa häiritse-
4049: kielet". Sittemmin on syntynyt myös erilai-        mään kielirauhaa, herättämään pahaa verta
4050: sia erikoislakeja, joissa yhdenvertaisuus on       maan eri kansallisuuksien kesken ja kasvat-
4051: tarkemmin määritelty, erityisesti kielellisillä,   tamaan nationalismia ja kansallisuuskiihkoa.
4052: sivistyksellisillä ja taloudellisilla aloilla.        Aitosuomalaisuus, joka merkitsee kielel-
4053:    Tästä huolimaltta on ruotsalair:Len kielivä-    listen ja kansallisten vähemmistöjen vainoa
4054: hemmistö maamme uudemman historian eri             ja painostusta, on, kuten tunnettua, eräs
4055: vaiheissa saanut kokea vainoja, kun taan-          fasismin monista ilmenemistavoista. Sodan
4056: tumukselliselta aitosuomalaiselta taholta on       luonnollisena seurauksena fasismin oli myös
4057: sitä vastaan suunnattu enemmän tai vähem-          kysymyksessä olevalla alalla pakko suu-
4058: män avoimia hyökkäyksiä tarkoituksella             ressa määrin luopua yhteiskunnalle viha-
4059: saada supistetuiksi tai lakkautetuiksi sen         mielisestä toiminnastaan. Demokratian sit-
4060: laissa taatut oikeudet. Puolueista ja järjes-      ten tapahtuneen laajentumisen kautta pa-
4061: töistä, jotka vieläpä ohjelmissaan avoimesti       lautettiin myös ruotsalaisen kielivähemmis-
4062: julistivat taistelua suomenruotsalaisten pe-       tön oikeudet määrätyssä laajuudessa ja saa-
4063: rustuslainmukaisia oikeuksia vastaan, voi-         vutettiin suurempi turvallisuus suomenkieli-
4064: daan mainita AKS (Akateeminen Karjala-             seitä taantumukselliselta taholta tapahtuvien
4065:  Sema) ja IKL (Isänmaallinen Kansan-               hyökkäysten suhteen.
4066: liike). Nämä ja muut samanlaiset järjestöt            Mutta taantumuksen yleinen esiinmarssi
4067:  la!kkautettiinkin ja kiellettiin sittemmin ase-   maassamme viime aikoina kuvastuu myös
4068: lepo- ja rauhansopimusten johdosta fasis-          siinä aitosuomalaisessa ja kansalliskiih:koi-
4069: tisina.     Maamme taantumuksellisimpana           sessa hengessä, joka uudelleen, eri yhteyk-
4070: ajanjaksona, ns. lapuanvuosina, näiden jär-        sissä, on tullut näkyviin. Että kehitys on
4071:  jestöjen maata vahingoittava toiminta il-         maassa rauhansopimuksesta huolimatta voi-
4072: meni selvimmin, ja suomenkielisessä taantu-        nut kulkea sellaiseen demokratian vastaiseen
4073: muksellisessa lehdistössä oli miltei päivit-       suuntaan, osoittaa hallitusmuodossamme ole-
4074: täin artikkeleita, joissa suomenruotsalais-        van ilmeisiä puutteellisuuksia, jotka mitä
4075: ten kulttuuria, tapoja ja kieltä pilkattiin        pikimmin olisi korjattava.
4076: ja ivattiin. Myös ilmestyi tänä aikana                Allekirjoittaneet, jotka ovat sitä mieltä,
4077: joukko samansävyisiä kirjoja ja lentolehti-        että demokraattisiin vapauksiin ja oikeuk-
4078: siä. Suomalaiseen kielienemmistöön kohdis-         siin ei voida eikä saa sisällyttää vapautta
4079:  tettuja herjauksia lienee myös poikkeusta-        julkisesti puheessa tai kirjoituksessa hyö-
4080: pauksissa esiintynyt ruotsalaisella nationa-       kätä Suomen kansalaisten kimppuun heidän
4081: listisella taholla maassamme. Kansalliskiihko      rotunsa tai kielensä johdosta, ei myöskään
4082: on suuntautunut myös muita maassamme               perustaa yhteisöjä, puolueita tai järjestöjä,
4083: asuvia kansallisia vähemmistöjä vastaan.           jotka ohjelmaansa ottavat toiminnan Suo-
4084: Erityisesti hyökkäykset venäläistä ja juuta-       men kansalaisten perustuslainmukaisten kie-
4085:                                    1,19.- Rosenberg ym.                                53
4086: 
4087: lellisten ja kansallisten oikeuksien rajoitta-      heissa, kirjoituksissa ja painotuot-
4088: miseksi, ehdottavat edellä esitettyyn viita-        teissa, jonka mukaan yhteisöllä, puo-
4089: ten kunnioittaen eduskunnan hyvä:ksyttä-            lueella tai muulla järjestöllä ei ole
4090: '!äksi toivomuksen,                                 oikeutta ottaa ohjelmaansa tai muu-
4091:                                                     ten harjoittaa toimintaa, jonka tar-
4092:           että hallitus ensi tilassa antaisi        koituksena on Suomen kansalaisten
4093:        Eduskunnalle esityksen laiksi, joka          vapauksien ja oikeuksien rajoittami-
4094:        suojaa Suomen kansalaisten rodun             nen heidän kielensä, rotunsa tai kan-
4095:        ja kansallisuuden, kielen, tavat ja          sallisuutensa perusteella ja joka sää-
4096:        sivistyksen ivalta, pt"lkalta, halvek-       tää tämän lain rikkomisen rangaista-
4097:        simiselta ja vihalta julkisissa pu-          vaksi teoksi.
4098:      Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1951.
4099: 
4100: 
4101:               Gösta Rosenberg.                     Atos Wirtanen.
4102:               Aimo Aaltonen.                       Hertta Kuusinen.
4103:               Sylvi-Kyllikld Kilpi.                Ville Pessi.
4104:               Mauri Ryömä.                         Eino Kilpi.
4105: 54
4106: 
4107: I 12o. -   Toiv. al. N:o 8.
4108: 
4109: 
4110: 
4111: 
4112:                               Lukkarinen ym.: Huoneenvuokrasäännöstelystä annetun
4113:                                 lain muuttamisesta siten, että häätöä ei voida toimeen-
4114:                                  panna uutta asuntoa osoittamatta.
4115: 
4116: 
4117:                                   E d u s k u n n a 11 e.
4118: 
4119:    Huolimatta varsin vilkkaasta asuntora-      tava. Tämä sitäkin suuremmalla syyllä,
4120: kennustoiminnasta ei asuntotilanne ole         koska tällaiset häädöt ovat johtaneet mo-
4121: maamme kaupungeissa ja kauppalaissa hel-       nissa tapauksissa varsin vaikeisiin sekä
4122: pottunut. Asunnon tarvitsijoita on edel-       sosiaalisiin että terveydellisiin vaaroihin.
4123: leen tuhansia huoneenvuokralautakuntien          Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-
4124: kortistoissa ja häätöjen kautta ovat sadat     tammekin kunnioittaen eduskunnan hyväk-
4125: perheet joutuneet kokonaan vaille alkeel-      syttäväksi toivomuksen,
4126: lisintakin asuntoa.
4127:    Voimassa olevassa laissa huoneenvuok-                että hallitus kiireellisesti antaisi
4128: rien säännöstelystä helpotettiin vielä hää-           Eduskunnalle esityksen sellaisen
4129: töjen toimeenpanoa, joka on johtanut mo-              muutoksen aikaansaamiseksi huo-
4130: niin varsin vaikeisiin tapauksiin. Kun kä-            neenvuokrasäännöstelystä annettuun
4131: sityksemme mukaan ketään ei saisi häätää              lakiin, että häätöä ei voitaisi toi-
4132: asunnostaan, ennenkuin on uusi, edellistä             meenpanna, ellei uutta asuntoa ole
4133: asuntoa suunnilleen vastaava asunto voitu             voitu osoittaa.
4134: osoittaa, olisi 'lakia tässä kohdin muutet-
4135:        Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
4136: 
4137:                   Impi Lukkarinen.                      Arvi Turkka.
4138:                   Vappu Heinonen.                       Eino Raunio.
4139:                   Veikko Helle.                         Jalmari Väisänen.
4140:                   Veikko Kokkola.                       Artturi Koskinen.
4141:                   K. F. Haapsalo.                       Arvo Sävelä.
4142:                   A. Simonen.                           Otto Toivonen.
4143:                   Yrjö Kilpeläinen.                     Väinö Tikkaoja.
4144:                   Meeri Kalavainen.                     G. Henriksson.
4145:                   Laura Brander-Wallin.                 Arvo Ahonen.
4146:                   Kaisa Hiilelä.                        X. Alanko.
4147:                   Juho Karvonen.                        E. Antikainen.
4148:                   Vilho Väyrynen.                       Bruno J. Sundman.
4149:                   Pentti Niemi.                         Aino Malkamäki.
4150:                                                                                             55
4151: 
4152: 1,21. -   Toiv. al. N:o 9.
4153: 
4154: 
4155: 
4156: 
4157:                                Stenberg ym.: Huoneenvuokrien säännöstelyä koskevien
4158:                                   säädösten muuttamisesta.
4159: 
4160: 
4161:                                     E d u s k u n n a 11 e.
4162: 
4163:    Asuntopula on nykyisissä mittasuhteis-        netta yhä vähentyviin säännöstelyn alaisiin
4164: saan vakava yhteiskunnallinen onnetto-           huoneistoihin. Uusien talojen korkeat vuok-
4165: muus.      Kasvaneesta rakennustuotannosta       rat ovat myös aiheuttaneet sen, että moni
4166: huolimatta ei asuntojen tarve ole vähenty-       perhe on maksukyvyttömänä joutunut jät-
4167: nyt, vaan lisääntyy jatkuvasti. Sosiaali-        tämään asuntonsa.
4168: ministeriön antamien virallisten tietojen mu-       Suomen perustuslaissa, hallitusmuodon 6
4169: kaan oli asunnon hakijain lukumäärä li-          pylkälässä sanotaan: ,Kansalaisten työ-
4170: sääntynyt tämän vuoden ensimmäisen nel-          voima on valtakunnan erikoisessa suojeluk-
4171: jänneksen aikana jälleen 314 perheellä ol-       sessa." Työvoiman säilymisen ehdottomana
4172: len nyt 27,781 asunnonhakijaa eli lähes tu-      ehtona on ravinnon ohella asunto. Perus-
4173: hat enemmän kuin edellisenä vuonna sa-           tuslain mukaan on siis valtiovallan velvolli-
4174: maan aikaan ja käsittäen noin 86,000 hen-        suus turvata jokaiselle kansalaiselle asunto.
4175: keä. Todellisuudessa luku on paljon suu-         Väestöliiton suorittaman tutkimuksen mu-
4176: rempi, joidenkin tietojen mukaan jopa kol-       kaan tarvitaan noin 15,000 uutta asuntoa
4177: minkertainen, sillä läheskään kaikki asun-       vuodessa, jotta väestökeskusten asunto-
4178: nottomat, varsinkaan yksinäiset ihmiset, ei-     vajaus voitaisiin poistaa 10 vuoden kuluessa.
4179: vät ilmoittaudu vuokralautakunnille, koska       Nykyinen asuntorakennustuotanto on vain
4180: heidän on sieltä kautta jokseenkin mahdo-        noin pualet tästä määrästä ja 10 vuottakin
4181: ton saada asuntoa.                               on liian pitkä aika asuntojen odottamiseen.
4182:     Asunnontarpeiden syitä tarkastellessa        Kokemus on osoittanut, että silloin, kun
4183: huomaa, että paikkakunnalle muuttaneiden,        tahdotaan, voidaan valtiovallan toimesta
4184: avioliiton solmineiden sekä perhelisäyksestä     mohilisoida suuretkin sekä taloudelliset että
4185: johtuneiden asunnottomien osuus on vähen-        muut maan voimavarat jonkin hallituksen
4186: tynyt, mutta sensijaan asunnoista häädöt         ja eduskunnan tärkeäksi katsomaan tehtä-
4187: ovat lisääntyneet. Häädön vuoksi oli asun-       vään. Näin on käynyt mm. sodan aikana,
4188: toa vailla viime :maaliskuun lopussa 2,500       jolloin sitä käytettiin kansamme vahingoksi.
4189:  asunnonhakijaa, lähes 500 enemmän !kuin         Nyt sitä olisi käytettävä tässä tapauksessa
4190: edellisenä vuonna. Jatkuvasti saamme leh-        kansamme hyödyksi.
4191:  distöstä ~ukea mitä raaimmista häätötoimen-        Sota, josta hyötyivät vain suurpääoman
4192:  piteistä. Asunnosta häädöt olisi Mltiovallan    omistajat, oli syynä asuntopulan syntymi-
4193:  toimesta heti kiellettävä.                      seen. Asuntopulan poistaminen on koko
4194:     Häätöjä on ryhdytty huomattavassa mää-       kansamme etujen mukainen. Sodasta hyö-
4195:  rin suorittamaan myös uusista taloista, jotka   tyneiden suurkapitalistien pääomia on val-
4196:  ovat säännöstelyn ulkopuolella. Uusien ta-      tiovallan toimenpitein, pakkolainoina ja lisä-
4197:  lojen, myös Arava-lainaa saaneiden asun-        verotuksena, käytettävä asuntorakennustuo-
4198:  noilla keinottelu on tullut hyvin yleiseksi.    tannon edistämiseen. V aitiovallan toimen-
4199:  Korkeiden vuokrien lisäksi peritään vuokra-     piteillä on myös valvottava, että rakennus-
4200:  laiselta huomattavan suuret luovutusmak-        tuotannolla ei keinotelia ja että valtion va-
4201:  sut. Jonkun kuukauden perästä otetaan           roista myönnettyjä Arava-lainoja ei käytetä
4202:  uudet asukkaat ja uudet luovutukset ja en-      suurpääomien voittojen lisäämiseen.
4203:  tiset asukkaat häädetään. Nämä joutuvat            Mutta nopeinkaan rakennustuotanto ei
4204:  vuokralautakuntien kautta lisäämään pai-        poista kyllin pian nykyhetkellä vallitsevaa
4205: 56                             !,21. ---< Vnokmsäännöstely.
4206: 
4207: kipeintäkään asuntopulaa. Sen vuoksi olisi     dostaa tekosyytä, jonka avulla väestökeskus-
4208: väestökeskuksissa saatava myös uudet, vuo-     ten asuntopulan poistaruistoimenpiteitä päi-
4209: den 1948 jälkeen valmistuneet asuinhuo-        välläkään lykätään. Valtiovallalta odote-
4210: neistot säännöstelyn piiriin, joten niiden     taan kiireelli•liä toimenpiteitä asunnotto-
4211: runmtotila tulisi käytetyksi tasapuolisesti    mien asuttamiseksi siihen asumistilaan mikä
4212: vanhojen asuntojen kanssa ja liiallinen        maassa on sekä jatkuvia toimenpiteitä kaik-
4213: vuokrakiskonta sekä häädöt estettäisiin.       kien kansalaisten normaalia rumttamista
4214: Varsinkin Arava-lainaa saaneet talot kuu-      varten mitä pikimmin.
4215: luisivat luonnostaan säännöstelyn alaisuu-       Edellä olevan perusteella ehdotamme
4216: teen, sillä valtion varoista myönnetyt pää-    eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4217: omat olisi ennen muuta käytettävä juuri
4218: kipeimmän puutteen poistamiseen. Arava-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
4219: lainojen käyttö loistohuoneistojen rakenta-          toimenpiteisiin huoneenvuokrien sään-
4220: miseen olisi estettävä.                              nöstelystä annetun lain ja sen no-
4221:    Antaessaan esityksen eduskunnalle huo-            jalla annettujen säännösten muutta-
4222: neenvuokrien säännöstelystä ensi vuoden ai-          miseksi siten, että kaikenlainen asun-
4223: kana tulisi hallituksen huomioida nämä sekä          noilla ja vuokrilla keinottelu sekä
4224: muita toimenpiteitä asuntokeinottelun es-            asunnoista häädöt estettäisiin ja että
4225: tämiseksi. Asuntokysymys on niin moni-               vuokrasäännöstely ulotettaisiin kä-
4226: tahoinen yhteiskunnallinen pulmakysymys,             sittämään myös u1tsista taloista aina-
4227: että sen ratkaisemiseksi ohsi saatava laaja          kin ne, jotka ovat saaneet Arava-
4228: asuntopoliittinen uudistus. Mutta ,koko-             lainaa.
4229: naisratkaisujen" suunnitteluista ei saa muo-
4230:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
4231: 
4232: 
4233:                 Elli .Stenberg.                        Yrjö Murto.
4234:                 Kaino Haapanen.                        Anna Nevalainen.
4235:                 Usko Seppi.                            Mikko Järvinen.
4236:                 Antti Kinnunen.                        Judit Nederström-Lunden.
4237:                 Paavo Aitio.                           Hemming Lindqvist.
4238:                 Juho Rytkönen.                         J. Mustonen.
4239:                 Mauri Ryömä.                           Pertti Rapilo.
4240:                 Toivo Friman.                          Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
4241:                 Matti Koivunen.                        Nestori Nurminen.
4242:                 Antto Prunnila.                        Ester Häikiö.
4243:                 V. Puumalainen.                        Elli Juntunen.
4244:                 Irma Torvi.                            Gösta Rosenberg.
4245:                 Ville Pessi.                           Toivo Kujala.
4246:                 Hugo Manninen.                         Atos Wirtanen.
4247:                 Aimo Aaltonen.                         Arvo Riihimäki.
4248:                 Eino Tainio.                           Kaarle Renfors.
4249:                                                                                              57
4250: 
4251: I,22. -   Toiv. al. N:o 10.
4252: 
4253: 
4254: 
4255: 
4256:                                Karjalainen:      Toimenpiteistä Kainuun läänin perustami-
4257:                                    seksi.
4258: 
4259: 
4260:                                     E d u s k u n n a 11 e.
4261: 
4262:    Vielä itsenäisyytemme alussa Oulun lääni         Kainuu muodostaa taloudellisesti ja
4263: käsitti lähes puolet Suomea. On selvää, että     maantieteellisesti jokseenkin tarkasti määri-
4264: parhaatkaan virkamiehet eivät ehdi riittä-       teltävän alueen. Kajaani on Kainuun talou-
4265: västi perehtyä liian laajan lääninsä syr-        dellinen ja sivistyksellinen keskus. Lisäksi
4266: jäisten seutujen tarpeisiin ja epäkohtiin.       se on muutekin maakunnan keskuksessa, jo-
4267: Mutta senjälkeen kun Lapista muodostet-          ten eri puolilla asuvien kansalaisten on ny-
4268: tiin oma lääni, on tämän siihen asti unohde-     kyisen linja-autoliikenteen aikana suhteelli-
4269: tun maakunnan kaikinpuolinen kehitys ja          sen helppo käydä siellä asioitaan toimitta-
4270: vaurastuminen tapahtunut ripeätä vauhtia.        massa. Kun eri kuntien asukkaat lukuis-
4271: Oulun lääni on vieläkin pintJa..alaltaan liian   ten asioittensa ja tarpeidensa vuoksi joutu-
4272: laaja ja kun lisäksi lääninhallitus sijaitsee    vat käymään Kajaanissa, olisi käytännöl-
4273: läänin läntisessä laidassa, Oulussa, josta       listä -\lamalla hoitaa virastoasiat myös lää-
4274: läänin itärajalle mm. Kuhmon kohdalla on         ninhallituksessa, jos sellainen olisi. Uuden
4275: matkaa lähes 400 km, niin on ilman muuta         läänin perustamisen edut ovat Kainuun
4276: selvää, ettei lääninhallituksessa parhaalla      maakunnan väestölle niin ilmeiset, että niitä
4277: tahdollakaan voida olla riittävästi selvillä     tuskin voidaan liia:ksi korostaa, mutta sa-
4278: kaukaisen itärajan asukkaiden välttämättö-       malla tämä toimenpide keventäisi Oulun
4279: mistäkään tarpeista. Eihän voi odottaakaan,      läänin lääninhallituksen työtaakkaa. Parhai-
4280: että esim. tie- ja maanviljelysinsinööripii-     ten voitaisiin Kainuun maakunnan asioita
4281: rien toimesta voitaisin riittävän nopeasti       hoitaa ja saattaa tämä yleensä vähävarai-
4282: ja tehokkaasti hoitaa kaukana olevassa Kai-      nen korpikansa tasavertaisempaan asemaan
4283: nuussa heille kuuluvat tehtävät. Uusien          perustamalla Kainuun lääni ja määräämällä
4284: maanteiden tarve on huutava, mutta erä-          lääninhallituksen kotipaikaksi Kajaani.
4285: maan asukkaitten ääni ei kanna tarpeeksi            Edellä sanottuun viitaten esitän eduskun-
4286: voima;kkaana riittävän kauas. Tämä on tul-       nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
4287: lut vakuuttavana tavalla tunnetuksi koko
4288: Suomen kansalle niistä matkanäkemyksistä,                  että hallitus ryhtyisi viipymättä
4289: jotka pääministeri Kekkonen on julaissut                 toimenpiteisiin Kainuun läänin pe-
4290: Suomen Kuvalehdessä heinä-elokuun vaih-                  rustamiseksi sekä antaisi siitä esityk-
4291: teessa kuluvana ikesänä Kainuun itärajalla               sen Eduskunnalle.
4292: jal:kapatikassa tekemänsä matkan johdosta.
4293:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
4294: 
4295:                                                                    Eetu Karjalainen.
4296: 
4297: 
4298: 
4299: 
4300:                                                                                                8
4301:              j
4302:             j
4303:            j
4304:           j
4305:          j
4306:         j
4307:        j
4308:       j
4309:      j
4310:     j
4311:    j
4312:   j
4313:  j
4314: j
4315: VALTIOPÄIVÄT
4316:                  1951
4317: 
4318:          LIITTEET
4319:                      II
4320: 
4321: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
4322:          TOIVOMUSALOITTEET
4323: 
4324: 
4325: 
4326: 
4327:               HELSINKI 1951
4328:         VALTIONEUVOBTON KIR.TAPAINO
4329: 1
4330: 1
4331: 1
4332:     1
4333:     1
4334:     1
4335:         1
4336:         1
4337:         1
4338:             1
4339:             1
4340:             1
4341:                 1
4342:                 1
4343:                 1
4344:                     1
4345:                     1
4346:                     1
4347:                         1
4348:                         1
4349:                         1
4350:                             1
4351:                             1
4352:                             1
4353: Rikoslalda, aviollittolakia, kirjanpitolakia, lainvoimaisen päätöksen
4354:    purkamista, oikeudenkäyntikustannuksia ym. koskevia laki- ja
4355:                            toivomusaloitteita.
4356:                                                                                              63
4357: 
4358: II, 1. -     Lak. al. N: o 13.
4359: 
4360: 
4361: 
4362: 
4363:                                   Ryömä ym.: Ehdotus laiksi rikoslain 16 luvun 24 § :n ku.-
4364:                                     moamisesta.
4365: 
4366: 
4367:                                       E d u s k u n n a 11 e.
4368: 
4369:    Nykyisen riko.slakimme häpeällisimpiin         vat torjumaan taantumuksen yrityksen,
4370: säädöksiin kuuluu sen 16 luvun 24 §, jonka        mutta vuonna 1918 laiton tynkäeduskunta,
4371: alkuperäinen muoto osaltaan on tsaristisen        joka otti vaaliakseen tsaristisen sortovallan
4372: sortovallan toimesta vuonna 1865 laadittu         perinteitä, lisäsi rikoslain 16 lukuun saman-
4373: painoasetus. Vuonna 1906 tsaarinvalta             sisältöisen 24 § : n. Nimenomaan työväen-
4374: yritti kotimaisten taantumusainesten avulla       liikettä vastaan kohdistettuna tällä pykä-
4375: saada rikoslain 16 lukuun mainittua paino-        lä1lä oli ja on selvästi diskriminatoorinen
4376: asetusta vastaavia seuraavia säädöksiä:           luonne. Pykälän diskriminatoorinen luonne
4377:    ,Joka julkisesti väkijoukossa esittää          tuli sitten vielä räikeämmäksi niiden työ-
4378: taikka kirjoituksen kautta levittää ilmei-        väenliikettä vastaan kohdistettujen lisäysten
4379: sesti perättömiä tietoja, jotka ovat omansa       johdosta, jotka siihen vuonna 1930 tehtiin
4380: halventamaan hallitusta, kansaneduskuntaa         laittoman lapualaiseduskunnan toimesta.
4381: tai julkista viranomaista taikka niiden toi-         Koska rikoslain 16 luvun 24 §, jota taan-
4382: menpiteitä, rangaistakoon sakolla tai enin-       tumus jatkuvasti on soveltanut juuri siinä
4383: tään yhden vuoden vankeudella".                   työväenliikettä vastaan kohdistetussa dis-
4384:    ,Jos joku julkisesti väkijoukossa on esit-     kriminatoorisessa tarkoituksessa, jossa se on
4385: tänyt taikka kirjoituksen kautta levittänyt       laadittukin, on kiistattomasti ristiriidassa
4386: ilmeisesti perättömiä tietoja, jotka ovat         sekä rauhansopimuksen että hallitusmuo-
4387: omansa haJ.ventamaan keisarikunnan julki-         don kanssa, olisi se viipymättä kumottava.
4388: sia laitoksia ... rangaistakoon sakolla taikka       Sen tähden ehdotamme kunnioittaen,
4389: enintään yhden vuoden varrkeudella".
4390:    Sillä kertaa maamme itsenäisyyttä ja                     että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4391: kansanvaltaa kannattavat voimat onnistui-                 van lakiehdotuksen:
4392: 
4393: 
4394:                                             Laki
4395:                             rikoslain 16 luvun 24 §: n kumoamisesta.
4396:            Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain 16 luvun 24 §.
4397: 
4398: 
4399:        Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
4400: 
4401:                        Mauri Ryömä.                             Usko Seppi.
4402:                        Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.              Antti Kinnunen.
4403:                        Paavo Aitio.                             Eino Tainio.
4404:                        Bernming Lindqvist.                      J. Mustonen.
4405: 64
4406: U,2. -   Lak. al. N:o 14.
4407: 
4408: 
4409: 
4410: 
4411:                                 Hakala: Ehdotus laiksi avioliittolain 10 § :n muuttamisesta.
4412: 
4413: 
4414:                                      Ed usikunnalle.
4415: 
4416:    Vanhastaan on varsinaisten avioesteiden        sestä avioliitosta on jäänyt lapsi tai lapsia.
4417: piiriin kuulunut säännös, että henkilöiden        Varsinkin siinä tapauksessa että leskeksi
4418: !kesken, joista toinen on ollut naimisissa toi-   jäänyt mies tahtoisi mennä naimisiin vai-
4419: sen takenevassa tai etenevässä polvessa ole-      monsa ed. aviosta olevan tyttären kanssa,
4420: van sukulaisen !kanssa, on avioliitto kiel-       joka jo luontojaan sekä soveltuu että käy-
4421: letty. Tämä säännös on kuitenkin useiden          tännössä joutuu hoitamaan veli- tai sisar-
4422: maiden avioliittoa koskevista laeista pois-       puoltaan, nykyisessä laissa oleva este saat-
4423: tettu ja Suomessakin muutettiin avioliitto-       taa eräissä tapauksissa olla ei suinkaan
4424: lain 10 § vuonna 1944 siten, että eräissä         yleistä oikeudentajua ilmaiseva, vaan pikem-
4425: tarkoin rajoitetuissa tapauksissa ja erittäin     min sen vastainen.
4426: painavista syistä presidentillä on oikeus eri-      Kun ymmärtääkseni ei mitään sopivai-
4427: vapauden antamiseen tästä avioesteestä            suuden ja häveliäisyyden vastaista voi olla
4428:  (212/1944).                                      avioliitossa toisilleen ei veri- sukulaisuus-
4429:    Käytännössä esiintyy kuitenkin tapauk-         suhteissa olevien kesken, ehdotan kunnioit-
4430: sia, joissa vielä varsin hellyttävistä olosuh-    taen,
4431: teista huolimatta avioliiton solmiminen on                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4432: mahdotonta. Näin mm. silloin, 1kun edelli-                van lakiehdotuksen:
4433: 
4434: 
4435:                                             Laki
4436:                             avioliittolain 10 §:n muuttamisesta.
4437:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan avioliittolain 10 § sellaisena kuin se on
4438:  23 päivänä maaliskuuta 1944 annetussa laissa (212/1944) näin kuuluvaksi:
4439: 
4440:                     10 §.                         polvessa olevan sukulaisen kanssa, olkoon
4441:   Ne, jotka ovat toisilleen sukua suoraan         avioliitto niinikään kielletty, jollei tasaval-
4442: takenevassa tai etenevässä polvessa tahi si-      lan presidentti, milloin tuo sukulainen on
4443: saruksia taikka joista toinen on toisen vel-      kuollut, erittäin painavista syistä anna sii-
4444: jen tai sisaren jäLkeläinen, älkööt menkö         hen lupaa.
4445: keskenään avioliittoon.                             Avioliitosta lapseksiottajan ja ottolapsen
4446:   Henkilöiden kesken, joista toinen on ollut      kesken on voimassa, mitä siitä erikseen on
4447: naimisissa toisen takenevassa tai etenevässä      säädetty.
4448: 
4449: 
4450:      Helsingissä syyskuun 18 päivänä 1951.
4451: 
4452: 
4453:                                                           Jaakko Hakala.
4454:                                                                                          65
4455: 
4456: II,s.- Lak. al. N:o 15.
4457: 
4458: 
4459: 
4460: 
4461:                              Heitto ym.: Ehdotus laiksi kirjanpitlolain muuttamisesta..
4462: 
4463: 
4464:                                   E d u s k u n n a ll e.
4465: 
4466:    Voimassa olevan, heiniikuun 6 päivänä       nemmätkin osakeyhtiöt ja osuuskunnat jou-
4467: 1945 annetun kirjanpitolain 17 §: n sään-      tuvat julkaisemaan omalla kustannuksel-
4468: nösten mukaisesti on osakeyhtiön tai osuus-    laan omaisuus- ja tulostaseensa sekä ilmoi-
4469: kunnan, jonka osake- tai osuuspääoma ja        tuksen vuosivaihdon määrästä virallisessa
4470: vararahasto yhteenlaskettuina ovat kaksi       lehdessä. Kun toisaalta lainsäätäjän tar-
4471: miljoonaa markkaa tai enemmän, julkais-        koitus toteutuu markan arvon alenemisen
4472: tava omalla kustannuksellaan omaisuus- ja      huomioonottaen jos alaraja korotetaan vii-
4473: tulostaseensa !i!ekä ilmoitus vuosivaihdon     teen miljoonaan markkaan ja toisaalta lain-
4474: määrästä viralliilessa lehdessä.               säätäjän tarkoittamaa pienemmät yhteisöt
4475:    Inflaatio on kuitenkin aiheuttanut sen,     vapautuvat niille tarpeettomasti aiheu-
4476: että kirjanpitolain säännökset eivät näiltä    tuvista kustannuksista, ehdotamme edellä
4477: osin enää vastaa lainsäätäjän tarkoitusta,     olevan perusteella valtiopäiväjärjestyksen
4478: siUä kotimarkkinatavarain yleistukkuhinta-     32 § : ään viitaten,
4479: indeksi oli heinäkuussa 1945 421 ja heinä-
4480: kuussa kuluvana vuonna 1,927. Näinollen
4481: merkitsee lain velvoitus nyttemmin sitä,                että Edusknnta hyväksyisi seuraa-
4482: että lainsäätäjän tarkoittamat paljon pie-            van lakiehdotuksen:
4483: 
4484: 
4485:                                         Laki
4486:                              kirjanpitolain muuttamisesta.
4487:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä heinäkuuta 1945 annetun
4488:  kirjanpitolain (701/45) 17 § näin kuuluvaksi:
4489: 
4490:                    17 §.                      edellä 16 § : ssä on säädetty, toimittaa sano-
4491:   Osakeyhtiön tai osuuskunnan, jonka          tussa pykälässä määrätyssä ajassa siinä
4492: osake- tai osuuspääoma ja vararahasto yh-     mainitut taseet ynnä ilmoitus vuosivaihdon
4493: teenlaskettuina ovat viisi miljoonaa mark-    määrästä viralliselle lehdelle julkaistaviksi
4494: kaa tai enemmän, tulee, sen lisäksi mitä      yhtiön kustannuksella.
4495: 
4496: 
4497:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
4498: 
4499: 
4500:                   Juho Heitto.                              Iisa~ Ni~ola.
4501:                   T. A. Wiherheimo.                         R. Hallberg.
4502:                   Hugo Nuorsaari.                           Päiviö Hetemäki.
4503:                   T. Junnila.                               Johannes Wirtanen.
4504: 
4505: 
4506:                                                                                            9
4507: 66
4508: 
4509: II,4.- Lak. al. N:o 16.
4510: 
4511: 
4512: 
4513: 
4514:                                 Kuusinen ym..: Ehdotus laiksi rauhan turvaamisesta.
4515: 
4516: 
4517:                                      E d u s k u n n a 11 e.
4518: 
4519:    On kulunut vasta muutama vuosi siitä,         käänlaisen lainsäädännöllisen rangaistus-
4520: kun toinen maailmansota, johon sotapolii-        uhan alaiseksi, vaan monia näiden perus-
4521: tikot johtivat myös Suomen rauhaarakasta-        ,tuslainluontoisten sopimusten vastaisia so-
4522: van kansan, kauhuineen ja kärsiinyksineen        dan valmisteluihin tähtääviä tekoja puo-
4523: päättyi. Uuden, entistä hirvittävämmän           lustellaan julkisuudessakin sillä, että mai-
4524: maailmansodan valmistelut ja uhka lepää-         nitut sopimU'kset muka vaatisivat sotilaalli-
4525: vät jälleen ihmiskunnan ja myös meidän           sen varustautumisen lisäämistä.
4526: kansamme yllä.                                       Avointa uuteen sotaan yllytystä esiintyy
4527:    Suomen Rauhanpuolustajat r. y. kääntyi        myös eräiden julkisen elämän edustajain
4528: jo edellisen eduskunnan koolla ollessa kaik-     lausunnoissa, joissa selvitetään uuden maail-
4529: kien eduskuntaryhmien sekä myös nykyi-           mansodan valmistelujen olevan sillä as-
4530: sen eduskunnan edustajaehdokkaiden puo-          teella, että kysymys on vain sodan puhkea-
4531: leen pyytäen tukea sellaisen lainsäädännön       misen päivämäärästä tai että se on mää-
4532: aikaansaamiseksi, joka estäisi uuteen so-        rätty aloitettavaksi niin ja niin monen
4533: taan tähtäävän va1mistelun ja yllytyksen.        kuukauden päästä. Tällainen toivottomuu-
4534:    Tämä rauhanpuo'lustajain esitys on saa-       den ja sotapsykoosin tietoinen levittäminen
4535: nut laajaa kannatusta Suomen kansan kes-         on ehdottomasti vahingoksi maallemme ja
4536: kuudessa, ja vaalien tuloskin todistaa, että     katsottava rikokseksi kansojen rauhaa ja
4537: avoimesti sotaista henkeä lietaovien 'ainesten   kansamme tärkeimpiä etuja vastaan.
4538: vaikutus kansamme mielipiteeseen on vähe-            Maailman tilanne ei osoita rauhoittumi-
4539: nemässä, mikä puolestaan on saattanut            sen merkkejä, vaan rauhanpolitiikan yh-
4540: nämä rikolliset ainekset voimistamaan toi-       täällä saavuttamien suurten voittojen ohella
4541: mintaansa. Lukuisat eri yhteiskuntapiirei-       tapahtuu toisaalla lisääntyvää sotilaallista
4542: hin kuuluvat henkilöt ovatkin esittäneet         varustautumista ja sekaantumista toisten
4543: julkisuudessa sitä kantaa, että vaikka           maiden sisäisiin asioihin, sotarikollisten va-
4544: Suomi ei voikaan maailman politiikan näyt-       pauttamista ja heidän sekä entisten natsien
4545: tämöllä esiintyä pääosan esittäjänä, niin        kohottamista vai:kutusvaltaisiin asemiin,
4546: me voimme ja meidän tulee omalta kohdal-         aseellisten muodostelmien        järjestämistä
4547: tamme kaikin tavoin edistää rauhan edel-         Japanissa ja Saksassa, joiden kanssa 'länsi-
4548: [ytyksiä.                                        vallat ovat tehneet joko erillisen rauhan-
4549:    Eräänä tärkeimmistä rauhan edellytyksiä       sopimuksen, kuten Japanin kanssa, tai sol-
4550: vahvistavista toimenpiteistä olisi sotaan yl-    mineet erillisen sopimuksen sotatilan lopet-
4551: lytyksen lailla kieltäminen. Se on sitäkin       tamisesta ja liittymisestä uuden sodan val-
4552: välttämättömämpää, kun osa maamme leh-           misteluihin,, kuten Länsi~Saksan kanssa.
4553: distöä jatkuvasti välittää Atlantin hyök-            Omassa maassamme vanhat sotapoliitikot
4554: käysliiton sotapropagandaa ja valheellisia       ja muut sotaista seikkailupolitiikkaa edus-
4555: tietoja Neuvostoliitosta, jonka kanssa           tavat henkilöt pyrkivät yhä suurempaan
4556: olemme sdlmineet paitsi rauhansopimusta          vaikutusvaltaan vaarantaen siten kalliin
4557: myös ystävyyden, yhteistyön ja keskinäi-         synnyinmaamme rauhanomaista tulevai-
4558: sen avunannon sopimtrksenkin. Näiden so-         suutta.
4559: pimusten kunnioittaminen ja täyttäminen             'Rauhan suojelemista tarkoittavia lakeja
4560: on kansamme rauhan ja riippumattomuu-            on viime aikoina hyväksytty useiden ma.i-
4561: den paras turva, mutta niiden rikkomista         den kansanedustuslaitoksissa, mm. suuressa
4562: ja loukkaamista ei ole vielä saatettu min-       naapurimaassamme Neuvostoliitossa. Mo-
4563:                                    Il,4. -   Kuusinen ym.                                   67
4564: 
4565: nissa muissa parlamenteissa on tehty sa-        hantahtoisena kansana, jota se valtaosaltaan
4566: mansuuntaisia Iakiehdotuksia. Kansojen          varmasti on.
4567: välisen rauhan ja ystävyyden vahvistumi-          Edellä esitettyyn nojautuen ja vaiJ.itsijoil-
4568: nen on varmasti Suomen kansan syvimpien         lemme antamamme lupauksen mukaisesti
4569: elinetujen ja olemassao1on turvaamisen          ehdotamme,
4570: kannalta mitä toivottavinta. Sen vuoksi
4571: katsomme, että Suomen eduskunnan olisi                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4572: omalta osaltaan edistettävä kansainvälisen             van lakiehdotuksen:
4573: rauhan asiaa ja kansamme kunniaa rau-
4574: 
4575: 
4576:                                              Laki
4577:                                   rauhan turvaamisesta.
4578:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4579:                     1 §.                        taa, jonka tarkoituksena on vaarantaa rau-
4580:    Kaikenlainen yllytys uuteen sotaan tai       hantila, edistää uuden sodan puhkeamista
4581: sen vailmistelujen ylistä:minen, tapahtu-       taikka synnyttää sotaista mielialaa, tuomit-
4582: koonpa se sanomalehtien, lentolehtien, ju-      t·akoon vankeusrangaistukseen. Mikäli ri-
4583: listusten, kiertokirjeiden, radion, elokuvain   kos on katsottava jatketuksi tai jos asian-
4584: tai puhutun sanan kautta, on katsottava         haarat ovat erittäin raskauttavat, olkoon
4585: raskaaksi rikokseksi kansojen rauhaa ja         rangaistus kuritushuonetta.
4586: oman synnyinmaan kalleinta etua vastaan.           'Raskauttavana asianhaarana on pidet-
4587:                                                 tävä, }os tämän ~lain 1 § :ssä ja 2 § :n 1
4588:                                                 momentissa tarkoitettu rikos on omiaan vai-
4589:                     2 §.                        keuttamaan valtakunnan niiden sitoumus-
4590:   Joka syyllistyy edellisessä pykälässä mai-    ten täyttämistä, jatka turvaavat rauhan
4591: nittuun sotayllytykseen tai tukee toimin-       säilymistä.
4592: 
4593:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
4594: 
4595: 
4596:               Hertta Kuusinen.                        Yrjö Murto.
4597:               Esa Hietanen.                           Elli Stenberg.
4598:               Aimo Aaltonen.                          Eino Tainio.
4599:               J. Mustonen.                            Atos Wirtanen.
4600:               Toivo Kujala.                           Irma Torvi.
4601:               Hannes Tauriainen.                      Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
4602:               Anna Nevalainen.                        Elli Juntunen.
4603:               Lauri Myllymäld.                        Nestori Nurminen.
4604:               Ester Häildö.                           Kaino Haapanen.
4605:               Antti Kinnunen.                         Hugo Manninen.
4606:               Paavo Aitio.                            Kaarle Renfors.
4607:               Gösta Rosenberg.                        Arvo Riihimäld.
4608:               Toivo Niiranen.                         Juho Nykänen.
4609:               Ville Pessi.                            Matti Meriläinen.
4610:               Mikko Järvinen.                         Usko Seppi.
4611:               Pertti Rapio.                           Antto Prunnila.
4612:               Bernming Lindqvist.                     Juho Rytkönen.
4613:               Judit Nederström-Lunden.                Mauri Ryömä.
4614: 68
4615: 
4616: ll,5. -   Lak. al. N:o 17.
4617: 
4618: 
4619: 
4620: 
4621:                               Niukkanen ym.: Ehdotus laiksi maanhankintalain tai toi-
4622:                                   sen korvauslain nojalla annetun lainvoiman saaneen
4623:                                   päätöksen purkamista tarkoittavan hakemuksen teko-
4624:                                   ajasta.
4625: 
4626: 
4627:                                    E d u s ik u n n a ll e.
4628: 
4629:    Maanhankintalain nojalla tilan saaneet maanhankintalain mukaisten toimitusten
4630: asutettavat ovat useissa tapauksissa joutu- suhteen eräänlaiseksi ylimääräiseksi muu-
4631: neet luopumaan saamistaan tiloista sen toksenhakukeinoksi muodostunutta purku-
4632: vuoksi, että korkein oikeus on purkanut menettelyä edes sen ajan suhteen, jonka
4633: maanlunastuslautakunnan tai tarkastusoi- kuluessa purku voidaan myöntää.
4634: keuden lainvoimaisen päätöksen, jolla maan-       Paitsi edellä selostettuja ns. perustamis-
4635: hankintalaki-tilan alue oli pakkolunastettu. toimituksen purkamista koskevia tapauksia,
4636: Eräissä tällaisissa tapauksissa asutettava on on esiintynyt myös tapauksia, joissa maan-
4637: jo ennättänyt saattaa tilan raivaamisen ja saantihakemuksen johdosta jo vuosia sitten
4638: rakentamisen loppuun saakka ja miltei kai- annettu, lainvoimainen päätös henkilön
4639: ikissa tapauksissa on ainakin pääosa maini- maansaantioikeudesta on purettu, jolloin
4640: tuista kuntoonpanotöistä jo suoritettu. On asukas niin ikään on joutunut luopumaan
4641: myös esiintynyt tapauksia, joissa sama asu- asumastaan MHL-tilasta taikka, ellei hä-
4642: tettava on purkupäätöksen johdosta kahdes- nelle tilaa vielä oltu nimetty, mahdollisuu-
4643: tikin joutunut menettämään hänelle osoite- desta saada sellainen MHL:n nojalla. Epä-
4644: tun MHL-tilan.                                  varmuutta on varsinkin siirtoväkeen kuulu-
4645:     Tällaiset asukkaista täysin riippumatto- vien toisen korvauslain mukaisen korvauk-
4646: mat purkutoimenpiteet, joihin asukkailla ei sen menettämästään omaisuudesta saaneiden
4647: ole mahdollista vaikuttaa, aiheuttavat asuk- henkilöiden keskuudessa herättänyt myös se,
4648:  kaiden keskuudessa suurta levottomuutta ja että eräissä tapauksissa on lainvoimainen
4649:  epävarmuutta ja ovat siten omiaan hidas- korvauspäätös niin ikään purettu useita vuo-
4650:  tamaan tilojen kuntoonpanon nopeaa suo- sia sen antamisen jätkeen. Kun korvauksen
4651:  rittamista. Purkutoimenpiteiden kautta ti- saajilla ei tällöin enää läheskään aina ole
4652:  lansa menettäneille asukkaille aiheutuu käytettävissä kaikkea sitä selvitystä ja to-
4653:  niistä paitsi taloudellisisa menetyksiä, jotka distusaineistoa, joka oli saatavissa korvaus-
4654:  valtio osaksi korvaa, myös mm. hukkaan päätöksen antamisaikaan, ja kun taloudelli-
4655:  menneen ajan menetyksenä korvaamattomia set olosuhteet päätöksen antamisajan jäl-
4656:  vahinkoja, puhumattakaan niistä hanka- keen ovat huomattavasti muuttuneet, ovat
4657:  luuksista ja vaikeuksista, mitä kotinsa jo tällaiset korvauksen saajat katsoneet joutu-
4658:  useampia kertoja sotien vu<>ksi menettä- neensa oikeudettomaan asemaan. Myös täl-
4659:  neille asukkaille aiheutuu saamansa MHL- laisisSia asioissa olisi rajoitettava ainakin sitä
4660:  tilan ja sille ra:kentamansa asunnon menet- aikaa, jonka !kuluessa lainvoimaiset päätök-
4661:  tämisestä.                                     set voidaan purkaa.
4662:     Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen ja     Edellä tarkoitetujen päätösten purkamis-
4663:  kun maanhankintalain mukaan tarkastusoi- asioissa on katsottava kohtuulliseksi, että
4664:  keus on eräitä laissa mainittuja poikkeus- purkuhakemus olisi tehtävä viimeistään yh-
4665:  tapauksia lukuun ottamatta tarkoitettu den vuoden kuluessa siitä, kun purun hakija
4666:  ylimmäksi tuomioistuimeksi maanhankinta- sai tiedon siitä seikasta tai perusteesta,
4667:  lain nojalla tapahtuvaa maanluovutusta kos- jonka nojalla purkua haetaan. Kun kolme
4668:  kevissa asioissa, on perusteltu syy rajoittaa vuotta on kulunut päätöksen lainvoimai-
4669:                                   Il,5. -   Niulcl!:anen ym.                                69
4670: 
4671: seksi tulosta, ei purkuesitykseen enää olisi       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
4672: suostuttava, ellei se perustu asiassa ilmen-     kunnioittaen,
4673: neeseen rikolliseen menettelyyn, joka on
4674: saattanut vaikuttaa päätöksen lopputulok-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4675: seen.                                                   van lakiehdotuksen:
4676: 
4677: 
4678:                                             Laki
4679:      maanhankintalain tai toisen korvauslain nojalla annetun lainvoiman saaneen
4680:             päätöksen purkamista tarkoittavan hakemuksen tekoajasta.
4681:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
4682: määrätyllä tavalla, säädetään:
4683:                     1 §.                         kemukseen voidaan 1 § : ssä säädetyistä mää-
4684:    Maanhankintalain tai toisen korvauslain       räajoista riippumatta suostua, mikäli pää-
4685: nojalla annetun, lainvoiman saaneen pää-         töksen purkamista on pyydetty sillä perus-
4686: töksen purkamista tarkoittavaan hakemuk-         teella, että asiaa käsitelleen lautakunnan
4687: seen älköön suostuttako, ellei h3!kemusta ole    tai oikeuden jäsen tai toimihenkilö taikka
4688: korkeimpaan oi'keuteen tai korkeimpaan hal-      asiassa kuultu todistaja tai asiantuntija on
4689: linto-oikeuteen tehty yhden vuoden ku-           tehnyt itsensä syylliseksi sellaiseen rikolli-
4690: luessa siitä, kun hakemuksen tekijän on          seen menettelyyn, joka on saattanut vaikut-
4691: !katsottava saaneen tiedon seikasta tai pe-      taa asiassa annettuun päätökseen.
4692: rusteesta, jonka nojalla päätöksen purka-           Mikäli hakija osoittaa, että hän ei lailli-
4693: mista on pyydetty. Hakemukseen älköön            sen esteen vuoksi ole voinut tehdä hakemus-
4694: kuitenkaan, paitsi 2 § :n 1 momentissa mai-      taan 1 § : ssä säädetyn yhden vuoden pitui-
4695: nitussa tapauksessa, suostuttako, ellei hake-    sen määräajan kuluessa, suostuttakoon hä-
4696: musta ole tehty kolmen vuoden kuluessa           nen hakemukseensa kuitenkin vain, mikäli
4697: siitä, kun päätös sai lainvoiman.                se on tehty yhden kuukauden kuluessa lail-
4698:                                                  lisen esteen lamkaamisesta.
4699:                  2 §.
4700:   Päätöksen purkamista tarkoittavaan ha-
4701: 
4702:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
4703: 
4704: 
4705:               Juho Niukkanen.                          Urho Kähönen.
4706:               M. 0. Lahtela.                           Nestori Kaasalainen.
4707:               Leo Häppölä.                             Vilho Leivonen.
4708:               Eino Rytinki.                            Mauno Jussila.
4709:               Erl. Haapaniemi.                         Lauri Kaarna.
4710:               Matti Miikki.                            Arvi Ikonen.
4711:               Yrjö Hautala.                            Väinö Kaasalainen.
4712: 70
4713: 
4714: II,6. -   Toiv. al. N:o 11.
4715: 
4716:                                Kalavainen ym.: Toimenpiteistä oikeudenkäyntikustannus-
4717:                                   ten vähentämiseksi.
4718: 
4719:                                     E d u s k u n n a ll e.
4720:     Oikeudenkäynti Suomen tuomioistuimissa        kuitenkin tulkittu siten, että se koskee vain
4721: on varsin kallista. Pelrkästään jutussa oikeu-    syytetyn puolustamista rikosasiassa, joten
4722: teen jätettävien asiakirjojen varustaminen        siitäkään ei ole siviilijutun ajossa mitään
4723: leimamerkeillä, pöytäkirjaotteiden lunastuk-      apua. Oikeus saada pöytäkirjat ilmaiseksi
4724: set ja leimat nousevat yksinkertaisissakin        edellyttää huoltolautakunnan antamaa täysi-
4725: ja suhteellisen nopeasti päättyvissä jutuissa     varattomuuden todistusta, joka yleensä mer-
4726: useampiin tuhansiin markkoihin. Lainoppi-         kitsee yhteiskunnallisen huollon varassa
4727: neen asianajajan käyttäminen asiamiehenä          elävää henkilöä. Eikä tällöinkään oikeus-
4728: tai avustajana on myöskin välttämätöntä           avustus ole ilmaista. Käsitys, että se voittaa
4729: siviilijuttujen hoidossa. Heidän palkkionsa       jutun, jolla on varoja, on meillä näin ollen
4730: nykyisten asianajotaksojen mukaan nouse-          varsin perusteltu.
4731: vat myöskin tuhansiin markkoihin. Tästä              Edellä esitetyn epäkohdan poistamiseen
4732: on seurauksena, etteivät varattomat eivätkä       olisi kiireellisesti ryhdyttävä. Pöytäkirjojen
4733: vähävaraiset henkilöt useissakaan tapauk-         tulisi olla joko ilmaisia tai ainakin niistä
4734: sissa voi ryhtyä oikeudenkäyntiin selvien-        kannettavien maksujen olisi alennuttava tu-
4735: kään oikeuksiensa puolustamiseksi. Monet          lojen alentuessa. Perusteena voitaisiin täl-
4736: avioerot ovat jääneet jopa vuosikymmeniksi        löin pitää veronalaisten tulojen määrää. n.
4737: hakematta, vaikka kumpikin asianomainen           mainen oikeusavustus olisi järjestettävä vä-
4738: on asunut koko ajan erillään toisistaan tie-      hävaraisille ja Varattomille joko valtion tai
4739: tämättä. Työpalkkasaamisia, ylityö~ ja irti-      :kunnan toimesta samaan tapaan kuin se on
4740: sanomisajan korvauksia on täytynyt jättää         ollut jo vuosikausia järjestetty parissa kol-
4741: työnantajalle pelkästään sen vuoksi, ettei        messa suurimmassa kaupungissamme. Vain
4742: työntekijällä ole ollut riittävästi varoja oi-    siten voitaisiin päästä siihen, että kaikilla
4743: keudenkäynnin alkamiseen. Tosin tuomio-           varallisuudesta riippumatta on samat mah-
4744: istuin määrää oikeudenkäyntikulut hävin-          dollisuudet hankkia itselleen oikeutta, kuten
4745: neen puolen maksettavaksi, mutta tunnettu         hallitusmuotomme 5 § : n henki edellyttää.
4746: tosiasia on, etteivät ne vastaa todellisia kus-   Samalla heräisi myöskin vähävaraisessa kan-
4747: tannuksia. Tuomittujen oikeudenkäyntiku-          sanosassa luottamus oikeuteen, joka valitet-
4748: lujen periminen ulosottotietä vaatii jälleen      tavasti nykyisin monelta vähäosaisemmalta
4749:  lisää varoja ja vie aikaa. Sitäpaitsi saattaa    puuttuu.
4750:  se, jolla on varoja, jatlm.a oikeudenkäyntiä        Edellä olevan nojalla kunnioittaen ehdo-
4751:  ensin hovioikeudessa ja sitten korkeimmassa      tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
4752:  oikeudessa, joissa kustannukset yhä kohoa-       sen,
4753:  vat. Näin voi pienikin juttu vaatia varoja                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
4754: kymmeniä tuhansia markkoja. Rahat onhan-                 toimenpiteisiin oikeudenkäynnin vaa-
4755: kittava etukäteen, koska harva asianajaja                timien kustannusten vähentämiseksi
4756: ryhtyy oikeudenkäyntiä hoitamaan saa-                    järjestämällä vähävaraisille ilmaisen
4757: matta mwksua joko etukäteen taikka vakuu-                oikeusavustuksen ja alentamalla tuo-
4758:  den siitä, että hän saa palkkionsa ja ku-               mioistuinten pöytäkirjanotteista ja
4759: lunsa. Tosin yleistä asianajotointa harjoit-             toimituskirjoista kannettavat leima-
4760:  tava on lain mukaan velvollinen maksutta                ja lunastusmaksut vastaamaan kun-
4761:  auttamaan köyhiä oikeuden edessä, milloin               kin asianomaisen tuloja ja varalli-
4762:  tuomari niin määrää. Tämä lainkohta on                  suutta.
4763:        Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
4764:      Meeri Kalavainen.    Juho Niukkanen.     Väinö Tikkaoja.            Vappu Heinonen.
4765:      Arvi Turkka.         Heikki Hykkäälä.    Veikko Helle.              Artturi Koskinen.
4766:      Eino Raunio.         Kalle Jokinen.      G. Henriksson.             Veijo Virtanen.
4767:      Juho Kuittinen.      Otto Toivonen.      Impi Lukkarinen.           Yrjö Kilpeläinen.
4768:                                        A. Simonen.
4769:                                                                                               71
4770: 
4771: 11,7.- Toiv. al. N:o 12.
4772: 
4773: 
4774:                                Kyttä ym.: Ylioikeuksien ja asianosaisten välisen postin-
4775:                                  käytön laajentamisesta.
4776: 
4777:                                     E d u s k u n n a ll e.
4778:    Aikaisemmin oli yleensä sääntönä, että        enää tunnu aiheelliselta rajoittaa puheena
4779: henkilön, joka asiassaan kääntyi viran-          olevan lain soveltamisalaa hallintoviran-
4780: omaisten puoleen, tuli itse tai valtuutta-       omaisia koskevaksi vaan olisi se ulotettava
4781: mansa asiamiehen edustamana antaa viran-         koskemaan myös oikeusviranomaisia. Luon-
4782: omaiselle asiakirjansa ja samalla tavalla        nollisesti olisi sallittava asianosaisten edel-
4783: myös noutaa viranomaisilta päätökset ja          leenkin jättää asiakirjoja tuomioistuimiin
4784: muut asiakirjat, mikäli niitä ei erityisissä     henkilökohtaisesti tai asiamiestä käyttäen,
4785: tapauksissa toimitettu hänelle virkateitse.      mutta sen ohessa olisi tehtävä mahdolliseksi
4786: Tätä järjestelmää ei kuitenkaan voitu pitää      asiaJkirjojen jättäminen tuomioistuimiin
4787: tyydyttävänä ja asian tilan korjaamiseksi        postitse, lukuunottamatta kuitenkaan kihla-
4788: säädettiin tammikuun 31 päivänä 1930 an-         kunnan- ja raastuvanoikeuksia, sekä eräitä
4789: nettu laki oikeudesta lähettää viranomai-        erikoistuomioistuimia, joissa vireillä olevien
4790: sille ja saada niiltä asiakirjoja postitse,      juttujen käsittelyn suullisuudesta johtuu,
4791: mikä laki pienin vuonna 1936 tehdyin muu-        että asiakirjojen jättäminen niissä tulisi
4792: taksin on edelleen voimassa. Lisäksi on          edelleen tapahtua henkilökohtaisesti tai
4793: puheena olevien säännösten soveltamisalaa        asiamiestä käyttäen. Sen ohessa olisi har-
4794: laajennettu säännöksiä tuomiokuntain hoi-        kittava, eilkö myöskin asiakirjojen lähettä-
4795: dosta sisältävänä, kesäkuun 7 päivänä 1935       minen asianasaisille tuomioistuimista olisi
4796: annetulla lailla ja kesäkuun 16 päivänä          käytännöllisesti järjestettävissä.             .
4797: 1939 tehdyllä kirkkolain muutoksella.               Oikeudenkäyntilaitoksen kokonaisuudistus
4798:    Puheena olevan säännöstön soveltamis-         on meillä ollut valmisteltavana jo vuosi-
4799: alan ulkopuolelle jäävät, mikäli on kysymys      kymmeniä. On ilmeistä, ettei sen toteutta-
4800: asiakirjojen sisään jättämisestä, eräitä vä-     minen nykyisissä valtiontaloudelle erittäin
4801: häisiä poikkeuksia lukuunottamatta koko·         vaikeissa olosuhteissa ole mahdollista. Sen
4802: naan yleiset tuomioistuimet, joissa siis edel-   vuoksi on syytä ryhtyä kaikkiin sellaisiin
4803: leen jokaisen oikeutta käyvän on jätettävä       oikeudenkäynnin joustavuutta ja nopeutta
4804: asiakirjansa itse tai asiamiestä käyttäen.       edistäviin ja sen vaatimia kustannuksia
4805: Tuomioistuinten velvollisuus toimittaa asia-     alentaviin osittaisuudistuksiin, jotka eivät
4806: kirjoja postitse asianasaisille rajoittuu tuo-   vaadi suuria kustannuksia.
4807: miokuntain tuomareille tässä suhteessa ase-         Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
4808: tettuun velvollisuuteen.                         ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
4809:    Yleinen käsitys lienee se, että postin        muksen,
4810: käyttäminen on vähemmän luotettava keino                    että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
4811:  kuin asiakirjain henkilökohtaisesti tapah-              toimenpiteisiin sellaisen lainmuutok-
4812:  tuva jättäminen tai noutaminen. Alussa                  sen aikaansaamiseksi, että postin
4813:  mainitun, vuonna 1930 annetun lain sovel-               käyttö muutoksenhakemuksien toi-
4814:  tamisesta kuluneiden 20 vuoden aikana saa-              mittamisessa ylioikeuksille tehtäisiin
4815:  dun kokemuksen mukaan ei puheena ole-                   mahdolliseksi ja että asianosaisten
4816:  vasta postin käytöstä kuitenkaan ole aiheu-             oikeutta saada postitse viranomaisilta
4817:  tunut vaaraa oikeusturvallisuudelle. Sen-               asiakirjoja laajennettaisiin koske-
4818:  sijaan se on helpottanut asioiden hoitoa ja             maan myös puheena olevia tuomio-
4819:  ennen kaikkea huomattavasti vähentänyt                  istuimia.
4820:  asianosaisten kustannuksia. Sen vuoksi ei
4821:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
4822:    Harras Kyttä.          Ernst von Born.   Arno Tuuma.                  Martti 0. Kölli.
4823:    Aukusti Pasanen.       Arvi Ahmavaara.   H. A. Kannisto.              Oskari Lehtonen.
4824:                                      Vilho Väyrynen.
4825: 72
4826: 
4827: ll,s. -   Toiv. al. N:o 13.
4828: 
4829: 
4830: 
4831: 
4832:                               Lappi-Seppälä: Toimenpiteistä rikollisten rangaistusten
4833:                                  koventamiseksi ja rangaistusmenetelmien tarkistamiseksi.
4834: 
4835: 
4836:                                    E d u s.k u n nalle.
4837: 
4838:    Rikollisuus on peloittavassa mitassa li-    tuontuostakin. Tilanne ei ole maallemme
4839: sääntynyt. Ennestäänkin on tunnettua, että     sivistysvaltiona mairitteleva.
4840: maamme on rikollisuustilastossa maailman         Edellä esitetylliin tosiasioihin viitaten
4841: mustimpia maita. Kun on ilmeistä, että         esitän eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
4842: rikollisten rangaistukset ovat yleensä aivan   muksen,
4843: lieviä sekä ettei nykyisin käytännössä ole-
4844: vat rangaistusmenetelmät yksin ole riittävän             että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
4845: tehokkaita, olisi näitä ehdottomasti tarkis-         toimenpiteisiin rikollisten rangaistus-
4846: tettava.                                             ter~> koventamiseksi ja rankaisumene-
4847:    Erikoisesti olisi kiinnitettävä huomiota          telmien tarkistamiseksi, jotta uhkaa-
4848: uhkaavaan huliganismin lisääntymiseen sekä           vasta huliganismin lisääntymisestä
4849: siihen, että mitä törkeimpiä, kmrsalaiSit,en         vältyttäisiin ja jotta mitä törkeim-
4850: koskemattomuutta loukikaavia, törkeitä ri-           pien, kansalaisten koskemattomuu-
4851: koksia kuten pahoinpitelyjä, lasten rais-            teen kohdistuvien rikosten tekijät
4852: kauksia, naisiin kohdistuvia väkivallante-           saisivat oikeudenmukaisen tuomion,
4853: koja ja autonkuljettajain ryöstöjä sattuu            joka vastaa kansan oikeustajua.
4854:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
4855: 
4856:                                                        Jussi Lappi-Seppälä.
4857:                                                                                              73
4858: 
4859: II,9. -   Toiv. al. N:o 14.
4860: 
4861: 
4862: 
4863: 
4864:                                Tainio ym.: Määräaikana maksamatta jäteMyjen työpalk-
4865:                                   kojen saannin turvaamisesta.
4866: 
4867: 
4868:                                     E d u s k u n n a 11 e.
4869: 
4870:    Nykyisen voimassaolevan lainsäädännön         puiden omistusoikeus oli siirretty.
4871: mukaan työpa:likat ovat etuoikeutettuja saa-        Saman suuntaisia esimerkkejä voitai-
4872: tavia. Käytäntö on kuitenkin osoittanut,         siin esittää Pohjois-Suomesta useampiakin.
4873: ettei tämä läheskään täysin turvaa eräissä       Niinpä talvella 1949 työläiset saivat eräältä
4874: tapauksissa työläisten palkkasaatavia. Eri-      Ylitornion kunnan alueella hakkuita toimit-
4875: koisesti tämä on tullut nähtäväksi Pohjois-      taneelta yhtiöltä useihin miljooniin nouse-
4876: Suomessa toimineiden eräiden puutavaraa          vat palkkasaatavansa vasta pitkän ja pal-
4877: hankkivien yksityisten ja yhtiöiden toimin-      jon varoja kysyvän oikeudenkäynnin jäl-
4878: nassa.                                           keen.
4879:   Niinpä talvella vuonna 1950 Inarin kun-           Edelläesitetyt ja monet muut samankal-
4880: nassa puutavarahakkuita suorittanut Inari-       taiset tapaukset osoittavat, että valtiovallan
4881: järvi Oy. jätti ma!ksamatta työläisten yli       käytännöllinen puuttuminen työläisten palk-
4882: 12 milj. markkaan nousevat palkkasaatavat.       kasaatavien turvaamiseksi esitetynlaisten
4883: Työläisten oli palkkojensa saamiseksi tur-       tapausten uusiutumisen estämiseksi on vält-
4884: vauduttava heille taloudellisia kuluja tuot-     tämätöntä. Siihen velvoittaa hallitusmuo-
4885: taviin ja pitkällisiin oikeustoimenpiteisiin.    tomme säädöskin työvoiman edkoisesta suo-
4886: Sekään ei auttanut. Hakiessaan Inarijärvi        jeluksesta.
4887: Oy:n hakkauttamalle puutavaramäärälle               Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
4888: takavarikoimismääräyksen       lääninhallituk-   kunnan päätettäväksi toivomuksen,
4889: selta kävi niin, että sanottu yhtiö oli ennen
4890: päätöksen antamista siirtänyt puiden omis-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
4891: tusoikeuden toiselle yhtiölle eikä Inarijärvi           sellaisiin toimenpiteisiin, että työn-
4892: Oy: llä ollut muuta palkkasaatavia vastaa-              antajan työntekijälle määräaikana
4893: vaa omaisuutta. Vasta pitkän ja sitkeän                 maksamatta jättämien työpalkkojen
4894: lakkotoimenpiteen !kautta työläiset saivat              saanti nykyistä paremmin turvattai-
4895: maksamattomat palkkansa yhtiöltä, jolle                 siin.
4896:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
4897: 
4898:                  Eino Tainio.                             Antto Prunnila.
4899:                  Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.              Toivo Friman.
4900: 
4901: 
4902: 
4903: 
4904:                                                                                               10
4905:  VALTIOPÄIVÄT
4906:                     1951
4907: 
4908:            LIITTEET
4909:                       IV
4910: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-,
4911:      TOIVOMUS- JA RAHAASIA-ALOITTEET
4912: 
4913: 
4914: 
4915: 
4916:                  HELSINKI 1951
4917:            VALTIONEUVOSTON KIBJAPAINO
4918:                                  A.
4919: Verotusta, virkamiesten eläkkeitä ja perhe-eläkevakuutusta, korvaus-
4920: lakia, yleisradioita, kansakoululaitoksen kustannuksia, talouselämän
4921:          tukemista ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
4922: 1
4923: 1
4924:  1
4925:   1
4926:   1
4927:    1
4928:     1
4929:     1
4930:      1
4931:       1
4932:       1
4933:        1
4934:         1
4935:         1
4936:          1
4937:           1
4938:           1
4939:            1
4940:             1
4941:             1
4942:              1
4943:               1
4944:               1
4945:                1
4946:                 1
4947:                 1
4948:                  1
4949:                   1
4950:                                                                                          79
4951: 
4952: IV,1. -    Lak. al. N:o 18.
4953: 
4954: 
4955: 
4956: 
4957:                               Suominen ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
4958:                                  15 § :n muuttamisesta.
4959: 
4960: 
4961:                                    E d u s k u n n a 11 e.
4962: 
4963:   Viitaten tänään eduskunnalle jättä-          ten, yhdenmukaisuuden aikaansaamiseksi
4964: mämme, maalaiskuntain kunnallishallin-         metsätulon verottamista varten kunnallis-
4965: nosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun        taksoituksessa ja valtion tulo- ja omaisuus-
4966: asetuksen 82 § : n 3 kohdan, sellaisena kuin   verotuksessa kunnioittaen ehdottaa,
4967: se on 19 päivänä marraskuuta 1943 anne-
4968: tussa laissa, muuttamista tarkoittavan laki-             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4969: aioitteemme perusteluihin, pyydämme tä-                van lakiehdotuksen:
4970: 
4971: 
4972:                                          Laki
4973:                          tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
4974:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tulo- ja omaisuusverosta 19 päivänä
4975:  marraskuuta 1943 annetun lain 15 § näin ·kuuluvaksi:
4976: 
4977:                     15 §.                      teita, kuitenkin niin, että myyntiin tai
4978:    Maatalouskiinteistöstä saatuna tulona on    markkinakäyttöön luovutetusta puutava-
4979: pidettävä sitä puhdasta tuottoa, joDJka sa-    rasta saaduiksi verotettaviksi kantohinta-
4980: manlaatuisten kiinteistöjen kunnassa arvioi-   tuloiksi lasketaan vuonna 195 . sama määrä
4981: daan viljellyn maan ja luonnonniityn osalta    kuin sanotun vuoden kunnallistaksoituk-
4982: verovuonna päättyneenä ja kahtena sitä         sessa, mutta seuraavana vuonna sen vuoden
4983: edeltäneenä talousvuotena sekä metsämaan       ja edellisen vuoden veronalaisten kanto-
4984: osalta vastaavina hakkuuvuosina keskimää-      hintatulojen keskiarvo sekä sen jälkeen kul-
4985: rin vuotta kohti antaneen huomioonottaen       loinkin verovuoden ja kahden lähinnä edel-
4986: paikkakunnalla tavalliset käyttö- ja kun-      lisen vuoden edellä mainittujen perusteiden
4987: nossapitokustannukset, työpalkat sekä koh-     mukaan laskettujen veronalaisten kanto-
4988: tuulliset arvonvähennykset. Tätä tuottoa       hintojen keskiarvo.
4989: arvioitaessa noudatetaan, paitsi Ahvenan-
4990: maan maakunnassa, saman vuoden kunnal-           Tätä lakia noudatetaan ensi kerran
4991: listaksoitusta varten vahvistettuja perus-     vuonna 195 . toimitettavassa verotuksessa.
4992: 
4993:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
4994: 
4995: 
4996:           Unto Suominen.           Heikiri Hykkäälä.            Väinö Tikkaoja.
4997:           Arvo Sävelä.             Aino Malkamäki.              Arvi Turkka.
4998:           Arvo Ahonen.             Valfrid Eskola.              Kalle Jokinen.
4999:           Viljo Rantala.           Eino Raunio.                 Veikko Kokkola.
5000:           Artturi Koskinen.        Otto Toivonen.               Edvard Pesonen.
5001:           0. Muikku.               Eetu Karjalainen.
5002: 80
5003: 
5004: IV,2. -   Lak. al. N:o 19.
5005: 
5006: 
5007: 
5008: 
5009:                                Haapanen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
5010:                                  19 § :n muuttamisesta.
5011: 
5012: 
5013:                                     E d u s k u n n a 11 e.
5014: 
5015:    Nykyisin tapahtuu valtion tuloverotus            Näin räikeä suhde isännänpaikassa ai-
5016: maataloudessa ns. hehtaarin puhtaan tuoton       heuttaa, että myös verojen määrä hehtaaria
5017: perusteella sekä lisäksi maatalouskiinteistön    kohti tulee moninkertaiseksi pientiloilla
5018: omistajan tilallaan suorittaman työn arvon       suurtiloihin verrattuna. Näkyvimpänä esiin-
5019: eli ns. isännänpalkan tai johtotyön verotta-     tyy epäkohta silloin kun verrataan heikko-
5020: misella. Viimeksimainittu isännänpalkan ja       tuottoisten II ja III luokan peltoalueita
5021: johtotyön nykyinen verotustapa aiheuttaa         omaavien tilojen maksamia veromääriä hy-
5022: sen, että pientilojen omistajat joutuvat         vätuottoisten tilojen veromääriin. Kuiten-
5023: suurtiloihin verrattuna suhteellisesti paljon    kin suoritetut laskelmat osoittavat, että
5024: raskaamman verotuksen alaiseksi, koska           pientilojen tuotantokustannukset nousevat
5025: isännänpalkka määräytyy työn määrän eikä         hehtaaria kohti suuremmiksi ja näin ollen
5026: sen tuottaman tuloksen perusteella.              saatu puhdas tulo pienemmäksi kuin vas-
5027:    Tästä johtuen maatalouden verotus poik-       taavasti suurtiloilla.
5028: keaakin olennaisesti muiden ammattialojen           Mainittujen epäkohtien oikaiseminen ja
5029: verotuksesta sekä siitä yleisesti hyvä:ksy-      maatalouden verotuksen saattaminen ny-
5030: tystä periaatteesta, että veron määrä perus-     kyistä oikeudenmukaisemmaksi edellyttää,
5031: tuisi veronmaksykykyyn. Esimerkkinä voi-         että ns. isännänpalkka poistetaan ja omis-
5032: daan tarkastella valtionvarainministeriön        tajalle määrätään tilaltaan saamasta talou-
5033: vuodelta 1950 toimitettavaa verotusta var-       dellisesta edusta samansuuruinen tulomäärä
5034: ten antamia ohjeita, joissa määritellään         :kuin koko tilan peltoalan puhtaaksi tuotoksi
5035: isännänpalkka mm. II palkkausalueen kun-         on arvioitu. Tämä muutos aikaansaa sen,
5036: nissa 10 peltohehtaarin tiloille 145,000 mar-    että niin pien- kuin suurtiloillakin tulee luo-
5037: kaksi ja 100 peltohehtaarin tiloille 310,000     kituksen ja vyöhykejaon perusteella saman-
5038: markaksi. Mainitulla 10 hehtaarin tilalla        arvoista hehtaaria kohti samansuuruinen
5039: tulee siten isännänpalkaksi 14,500 markkaa       tulo.
5040: peltohehtaaria kohti, mutta 100 hehtaarin           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5041: tilalla vain 3,100 markkaa. Esimerkin mu-
5042: kaikissa tapauksissa tulee pientilan isännän-
5043: palkka lähes 5 kertaa suuremmaksi pelto-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5044: hehtaaria kohti kuin suurtilan.                         van lakiehdotuksen:
5045: 
5046: 
5047:                                           Laki
5048:                         tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
5049:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
5050:  tulo- ja omaisuusverolain 19 ·§ :n 4 kohta näin kuuluvaksi:
5051: 
5052:                     19 §.
5053:   Edellä 15 § :ssä tarkoitettujen tulojen li-      4) Sen työn arvo, jonka verovelvollisen
5054: säksi luetaan maatalouskiinteistön tuloksi       kotona olevat lapsensa tai muut perheenjä-
5055: vuosittain erikseen arvioituna:                  senensä, jotka ennen verovuotta ovat täyt-
5056:                                    IV,2.- Haapanen ym.                                       81
5057: 
5058: täneet 16 vuotta, puolisoa lu:kunnottamatta,     velvolliselle kiinteistönsä hoitamisesta ja sen
5059: ovat verovelvollisen maa- tai metsätalouden      hyväksi suorittamastaan työstä tullut talou-
5060: hyväksi tehneet arvioituna rahassa siihen        dellinen etu arvioituna samaan määrään,
5061: määrään, mikä siitä työstä olisi ollut palka-    mitä koko tilan peltoalan puhtaaksi tuotoksi
5062: tulle henkilölle maksettava sekä lisäksi vero-   on määrätty.
5063: 
5064: 
5065:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
5066: 
5067: 
5068:                     Kaino Haapanen.                      Nestori Nurminen.
5069:                     Antti Kinnunen.                      Arvo Riihimäki.
5070: 
5071: 
5072: 
5073: 
5074:                                                                                               11
5075: 82
5076: 
5077: IV,3. -   Lak. al. N:o 20.
5078: 
5079: 
5080: 
5081: 
5082:                                Mustonen ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
5083:                                  28 § :n muuttamisesta.
5084: 
5085: 
5086:                                     E d u s :k: u n n a ll e.
5087: 
5088:    Tulo- ja omaisuusverolaissa myönnetään         työs'kentelevillä. Useimmissa tapauksissa
5089: verovelvolliselle useiden erilaisten syiden       metsä- ja uittotyöläiset joutuvat työskente-
5090: vuoksi oikeus tehdä verotuksessa tulon vä-        lemään toisella paikkaunnalla kuin missä
5091: hennyksiä tai voi verolautakunta ne toisissa      heidän perheensä asuvat. Tästäkin syystä
5092: tapauksissa huomioida sellaisina syinä, joi-      heidän välttämättömät menonsa muodostu-
5093: den vuoksi sillä on oikeus harkintansa mu-        vat suuremmiksi kuin ne muutoin olisivat.
5094: kaan tehdä vähennyksiä. Laissa näin tun-          Heidän markkamääräisesti samansuuruisilla
5095: nustetaan, että verovelvollisen veronmaksy-       tuloillaan ei tästä syystä ole läheskään sa-
5096: kyky erilaisista laissa nimetyistä syistä on      maa käyttöarvoa kuin niillä tuloilla, jotka
5097: vähäisempi kuin toisissa, säännöllisiksi kat-     hankitaan perheen keskuudessa eläen. Olisi
5098: sottavissa tapauksissa. Näin ei 'kuitenkaan       näinollen oikeudenmukaista, että verotuk-
5099: tapahdu läheskään kaikissa sellaisissa ta-        sessa tulon vähennysoikeutena huomioitai-
5100: pauksissa, joissa verovelvollisen veronmak-       siin nämä syyt.
5101: sukyvyn on katsottava olevan vähäisempi              Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5102: kuin yleensä. Raskaissa ja likaisissa töissä,
5103: kuten metsä- ja uittotöissä ravinnon, vaat-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5104: teiden ja jalkineiden kulutus on paljon suu-              van lakiehdotuksen:
5105: rempi kuin useimmissa muissa ammateissa
5106: 
5107: 
5108:                                           Laki
5109:                         tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
5110:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
5111:  tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 § :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 6 päi-
5112:  vänä lokakuuta 1950 annetussa laissa (489/50), näin kuuluva 12 kohta :
5113: 
5114:                     28 §.                        vakinaisesti asuu, tai metsä- ja uittotöissä
5115:   Verovelvollisella on oikeus tuloistaan vä-     sekä niiden yhteydessä tehtävissä kausiluon-
5116: hentää:                                          toisissa töissä, ansiotuloistaan kaksikym-
5117:                                                  mentäviisi sadalta, ei kuitenkaan enempää
5118:   12) milloin tulo on hankittu toisella paik-    kuin viisikymmentätuhatta markkaa.
5119: kakunnalla kuin missä verovelvollisen perhe
5120: 
5121:      Helsingissä syyskuun 14 päivänä 1951.
5122: 
5123: 
5124:                J. Mustonen.                                     Toivo Friman.
5125:                Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.                      Antto Prunnila..
5126:                Eino Tainio.                                     Esa Hietanen.
5127:                                                                                            83
5128: 
5129: IV,4. -   Lak. al. N: o 21.
5130: 
5131: 
5132: 
5133: 
5134:                               Niukkanen ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
5135:                                  43 § :n muuttamisesva.
5136: 
5137: 
5138:                                    E d u s k u n n a 11 e.
5139: 
5140:    Maamme erittäin suurilukuisilla liian        nalisoituva suurteollisuus ei .liioin pysty
5141: pienillä tiloiila asuvan väestön työvoiman      lisäväestöä vastaanottamaan vaan tulee en-
5142: täysin tehokasta !hyväksikäyttöä ei voida       tistäkin väestöään vähentämään, ei ole
5143: ratkaista eikä tämän, kansamme suurimman        muuta mahdollisuutta olemassa kuin että
5144: yhtenäisen väestöryhmän, toimeentuloa ja        em. vlliestölle on järjestettävä työtilaisuuk-
5145: tyydyttävää elintasoa turvata yksinomaan        sia maaseudulle kehitettävässä teollisuu-
5146: maatalouspoliittisilla toimenpiteillä. Lisä-    dessa ja siihen liittyvissä ammateissa.
5147: maakysymyksen järjestelyn ohella on ryh-           Myöskin pienteollisuutta ja siihen ver-
5148: dyttävä kaikin tarkoituksenmukaisin kei-        rattavaa erilaista yritteliäisyyttä harjoite-
5149: noin kehittämään yllämainitulla väestölle       taan maassamme suurelta osalta osakeyhtiö
5150: soveliasta lisäansiota tarjoavaa pienempää      tai osuuskuntamuodossa. Tällainen toimin-
5151: teollisuutta ja siihen liittyvää tuotantoa.     tamuoto onkin tarkoituksenmukainen mo-
5152: Y1lämainittu on todettu myöskin monessa         nesta:kin syystä, joten sitä olisi syytä myös
5153: eduskunta-alotteessa, maatalousvaliokunnan      valtion taholta suosia, eikä suinkaan olisi
5154: 20. 4. 51 asiasta antamassa lausunnossa,        pyrittävä ankarin verotustoimenpitein ran-
5155: sekä lukuisissa komiteain mietinnöissä,         kaisemaan, kuten nyt on asianlaita.
5156: mutta eivät toimenpiteet kuluvan vuoden            Voimassa olevan tulo- ja omaisuusvero-
5157: menoarvioon lainoiksi pientuotannon edistä-     lain 43 §:n tarkoituksena on alun~erin
5158: miseen merkittyä 50 milj. mk:n määrära-         ollut antaa pienemmille ja heikkotuottoisille
5159: haa lukuunottamatta, ole edistyneet komi-       yhtiöille, osuuskunnille ja muille yhtymille
5160: tea-asteita pidemmälle.                         helpoitusta tulo- ja omaisuusverotuksessa
5161:    Mutta pienteollisuuden ja siihen .liitty-    vakavaraisiin ja suurituloisiin yhtymiin
5162: vän muun tuotannon nopea kehittäminen           verraten ja siten suosia pienteollisuuden ja
5163: on myös maamme koko västökysymystä sil-         siihen liittyvän yritteliäisyyden laajene-
5164: mälläpitäen välttämätön. Väestömme netto-       mista. Inflaation vuoksi on kuitenkin py-
5165: lisäys on ollut viimeisten 6 vuoden aikana      kälän säännös menettänyt merkityksensä ja
5166: n. 350,000 henkeä, eli 58,000 henkeä keski-     v·erotus muodostunut sanottua yritteliäi-
5167: määrin vuodessa. Aikaisemmin merielinkei-       syyttä ehkäisevä:ksi. Kun pykälässä sääde-
5168: noista eläneestä, huomattavan suurilukui-       tään, että kotimaisen osakeyhtiön, osuus-
5169: sesta väestöstämme on tuhansien halmudut-       kunnan, yhdistyksen, laitoksen, säätiön tai
5170: tava muihin elinkeinoihin koska he eivät        mruun yhteisön, jonka tulo on alle
5171: maanhankintalain ns. kielipykälän tulkin-       300,000: - tai omaisuus alle 2,000,000: - ,
5172: nan vudksi ole päässeet merenrannikolle.        verotettavaksi tuloksi luetaan yhtä monta
5173: Kymmenien tuhansien, ai'kaisemmin maata-        prosenttia yhteisön tulosta kuin siihen si-
5174: loudesta toimeentulonsa saaneiden on ollut      sältyy a,OOO: - määriä ja verotettavaksi
5175: pakko luopua entisestä ammatistaan, koska       omaisuudeksi yhtä monta prosenttia yhtei-
5176: eivät ole kohtuullisessa ajassa, joko ollen-    sön omaisuudesta, kuin siihen sisältyy
5177: kaan saaneet maata, tai heille on tarjottu      20,000: -     määriä, tullaan pienempiä ja
5178: siinä määrin elinkelvottomia tiloja, että he    heikompia teollisuus- ym. yrityksiä vero-
5179:  eivät ole katsoneet mahdolliseksi ryhtyä       tettaessa nykyään seuraaviin .tuloksiin:
5180: niitä raivaamaan ja ralmntamaan.                   Pienyrittäjää fyysillisenä henkilönä vero-
5181:    Kun kaupungit eivät voi em. väestöä          tettaessa joutuu hän nykyään ma:ksamaan
5182: elättää ja asuttaa ja kun yhä enempi rati-      tulo- ja omaisuusveroa 300,000: - tulosta
5183: 84                            IV,4. -    Tulo- ja omaisuusve.ro.
5184: 
5185: I verolMkassa 40,000: - ja III veroluo-          tiöpohjalle, joutuvat siten 3-5 kertaa ras-
5186: kassa vain 24,000: - sekä kun hän lue-           kaamman tulo- ja omaisuusverotuksen koh-
5187: taan palkannauttijaksi, hän saa vielä eri-       teeksi kuin vastaavat yksityiset yrittäjät.
5188: koisen palkannauttijan veroalennuksen.              Vaikkakin tulo- ja omaisuusverolain
5189: Omaisuusveroa hän maksaa fyysillisenä            50 § :n mukainen yhtymien vero on asunto-
5190: henkilönä     2,000,000: -     omaisuudesta      osakeyhtiöille alempi kuin muille yhtymille,
5191: 5,000:-.                                         joutuvat myös asunto-osakeyhtiöt lain
5192:   Samansuuruisesta, .eli 300,000:- tulosta       43 § :n mukaan raskaammin verotettavaksi
5193: on pienyhtymän maksettava tuloveroa              kuin saman suuruinen tulo- ja omaisuus
5194: 135,000:- ja omaisuusveroa 16,000: -.            yksityisen kädessä. Em. karkea epäsuhde
5195: Kaksikertaa suuremmasta, eli 600,000: -          olisi mielestämme tasoitettava kiireellisesti
5196: tulosta maksaa fyysillinen henkilö tulove-       ja kävisi tämä päinsä yksinkertaisemmin
5197: roa 128,000: - tai 86,000: - ja omaisuus-        siten, että ko. 43 § :ssä olevat luvut koroi-
5198: veroa 4,000,000:- omaisuudesta 18,000:-          tettaisiin entisestään 5-kertaisiksi, kuten
5199: mutta     pienyhtymä       samasta    tulosta    tulo- ja omaisuusverolain useimmat muut
5200: 270,000: - ja saman suuruisesta omaisuu-         veromääriin vaikuttavat kertoimet on in-
5201: desta 32,000: -. Yhtymän osakkaat, si-            flation johdosta koroitettu. Näin ollen eh-
5202: käli kun yhtymä voi osinkoa jakaa, maksa-        dotamme,
5203: vat lisäksi osingosta osinkoveroa. Pienyrit-
5204: täjät, jotka ovat olleet pakoitetut rakenta-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa,..
5205: maan yrityksensä osuuskunta- tai osakeyh-                van lakiehdotuksen:
5206: 
5207: 
5208:                                             Laki
5209:                     tulo- ja omaisuusverolain 43 §: n muuttamisesta.
5210:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 an-
5211:      netun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 43 § näin kuuluvaksi:
5212: 
5213:                      43 §.                        prosenttia yhteisön tulosta, kuin siihen si-
5214:    Jos edellä tässä laissa säädettyjen vähen-     sältyy viidentoistatuhannenmarkan määriä,
5215: nysten jälkeen kotimaisen osakeyhtiön,            ja jälkimmäisessä tapauksessa verotettavaksi
5216: osuuskunnan, yhdistyksen, laitoksen, sää-         omaisuudeksi yhtä monta täyttä prosenttia
5217: tion tai muun yhteisön tulo on alle               yhteisön omaisuudesta, kuin siihen sisältyy
5218: miljoonanviidensadantuhannenmarkan tai            kahdensadantuhannenmarkan määriä.
5219: omaisuus alle kymmenenmiljoonanmarkan,              Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
5220: luetaan edellisessä tapauksessa verotetta-        avointa, kommandiitti- tai laivanisännistö-
5221: vaksi tuloksi ainoastaan yhtä monta .täyttä       yhtiötä eikä niihin verrattavaa yhty.mää.
5222: 
5223:        Helsingissä 28 päivänä heinä;kuuta 1951.
5224: 
5225: 
5226:           Juho Niukkanen.               Matti Miikki.              E. M. Tarkkanen.
5227:           J. E. Lampinen.               Aino Luostarinen.          Helena Virkki.
5228:           Heikki Soininen.              Viljami K&lliokoski.       T. N. Vilhula.
5229:                                                                                         85
5230: 
5231: IV,5.- Lagmot. N:o 22.
5232:                               östenson m. fl.: Förslay till lay om ändriny av 4 § layen
5233:                                   anyående omsättninysskatt.
5234: 
5235:                                   T i 11 R i k s d a g e n.
5236:    Bostadsbristen utgör obestridligen :fort- stort bostadshus i Helsingfors med ca 6.1
5237: :farande det största sociala problemet i vårt milj. mk eller 10% av de .totala byggnads-
5238: land. Enligt den o:f:ficiella statistiken ut- kostnaderna. Särskilt har uppmärksamhe-
5239: gjorde i slutet av juni de bostadssökandes ten :fästs vid att :för de byggen, som upp-
5240: antal i städerna och tätorterna samt Esbo · föres med understöd av de sk. Aravalå-
5241: kommun 28,983 personer, vilket tai be.teck- nen, ett avsevärt belopp återbäres till sta-
5242: nade en stegring på 5.s% :för :motsvarande ten i form av omsättningsskatt. Det torde
5243: tal :för ett år sedan. Den bostadsprod11k- i år kunna beräknas till ca 1 rmiljard, me-
5244: tion, som nu äger rum, kan sålunda inte dan hela anslaget, som känt, uppgår till 5
5245: anses till:fyllest utan bör ytterligare inten- miljarder.
5246: si:fieras. Medan bristen på byggnadsmate-         Gentemot tanken att be:fria byggnadsma-
5247: riel och arbetskra:ft tidigare ansågs :för det teriel :för bostadshus från omsättningsskatt
5248: :främsta hindret :för en ökad bostadspro- har fram:förts, att svårigheter skulle upp-
5249: duktion, synes numera på grund av de stå vid kontrollen av att :från omsättnings-
5250: starkt stegrade byggnadskostnaderna :finan- skatten befriad byggnadsmateriel verkligen
5251: sierings:frågan vara den mest svårlösta. Det skulle användas för avsett ändamål. Det
5252: vore där:för av största betydelse att med bör dock inte erbjuda oöverkomliga svårig-
5253:  alla medel söka :förbilliga byggena för att heter att medan en byggnad är under upp-
5254: nödig.t kapital skall kunna erhållas. En förande eller blivit färdig, låta sakkunniga
5255:  annan, socialt sett lika vägande motivering bedöma åtgången av byggnadsmateriel i
5256: för sänkning av 1byggnadskostnaderna är, förhållande till byggnadens kub och bygg-
5257:  att hyrorna i de nyupp:förda husen ställer nadssättet och återbäring av omsättnings-
5258:  sig så höga, att de mest bostadsbehövande, skatt i stöd härav ske i e:fterskott.
5259:  barnrika :familjer och mindre inkomstta-         Då en sänkning av kostnaderna för bo-
5260:  gare, i~ke ser sig i stånd att flytta in i stadsproduktionen skulle verka stimule-
5261:  dem.                                          rande på verksamheten och samtidigt ha
5262:     Som det mest ef:fektiva medlet att ned- en förmånlig inverkan på hyrorna i ny-
5263:  pressa kostnaderna framstår befriande av uppförda bostadshus, :får vi vördsamt :före-
5264:  omsättningsskatt på byggnads:förnödenhe- slå,
5265:  terna. Enligt i våras ut:förda beräkningar
5266:  skulle en dylik be:frielse :från omsättnings-            att Riksdayen måtte yodkänna
5267:  skatt förbilliga upp:förandet av ett medel-           följande layförslay:
5268: 
5269:                                            Lag
5270:                    om ändring av lagen angående omsättningsskatt.
5271:     I enlighet med 'Riksdagens beslut fogas tili 4 § 1 mom. lagen den 22 december
5272:   1950 angående omsättningsskatt (605/50) en ny sålydande 13 punkt:
5273:                    4 §.                           13. byggnads:förnödenheter för bostads-
5274:   Fria :från omsättningsskatt äro följande      byggen.
5275: varor:
5276: 
5277: 
5278:      Helsingfors den 17 september 1951.
5279:         Ebba östenson.              Ture Hollsten.             Ernst von Born.
5280:         John Österholm.             Kurt Nordfors.             T. E. Nordström.
5281:         Albin Wickman.              C. A. Öhman.               Arthur Larson.
5282:         Levi Jern.                  Grels Teir.                Henrik Kullberg.
5283:                                     Verner Korsbäck.
5284: 86
5285: 
5286: IV,5.- Lak. al. N:o 22.                                                      Suomennos.
5287:                                 östenson ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 4 § :n
5288:                                    muuttamisesta.
5289: 
5290:                                      E d u s k u n n a ll e.
5291:      Asuntojen puute on kieltämättä edelleen      Helsingissä noin 6.7 milj. mk:lla eli
5292:   suurin sosiaalinen probleemi maassamme.         10%: lla kaikista rakennuskustannuksista.
5293:   Virallisen tilaston mukaan oli asunnonha-       Erityisesti on kiinnitetty huomiota siihen,
5294:   kijain luku kesäkuun lopussa kaupungeissa       että niiden rakennusten osalta, jotka ra-
5295:   ja asutuskeskuksissa sekä Espoon kunnassa       kennetaan ns. Arava-lainojen tuella, huo-
5296:   28,983 henkilöä, mikä luku merkitsi 5.s% :n     mattava summa otetaan takaisin valtiolle
5297:   nousua vastaavasta luvusta vuosi sitten.        liikevaihtoveron muodossa. Se voitaneen
5298:   Nykyisin tapahtuvaa asunnontuotantoa ei         tänä vuonna laskea 1 miljardiksi, kun koko
5299:   siten voida pitää riittävänä, vaan sitä on      määräraha, kuten tunnettua, on 5 miljar-
5300:   vielä tehostettava. Kun rakennusaineiden        dia.
5301:   ja työvoiman puutetta aikaisemmin pidet-           Sitä ajatusta vastaan, että asuinraken-
5302:   tiin asunnontuotannon lisäämisen suurim-        nuksiin käytettävät       rakennustarvikkeet
5303:   pana esteenä, näyttää nyttemmin rahoitus-       olisi vapautettava liikevaihtoverosta, on esi-
5304:   kysymys suuresti nousseiden rakennuskus-        tetty, että muodostuisi vaikeaksi valvoa lii-
5305: . tannusten vuoksi vaikeimmin ratkaista-          kevaihtoverosta vapautettujen rakennustar-
5306:   valta. ISen vuoksi olisi mitä suurimmasta       vikkeiden käyttämistä ,todella tarkoitetulla
5307:   merkityksestä, että rakentaminen koete-         tavalla. Ei kuitenkaan pitäisi olla ylivoi-
5308:   taan kaikin keinoin saada halvemmaksi,          maisen vaikeata antaa asiantuntijain, kun
5309:   jo.tta voitaisiin saada tarvittavaa pääomaa.    talo on rakenteilla tai valmistunut, arvioida
5310:   Toinen, sosiaalisesti katsoen yhtä painava      rakennustarvikkeiden kulutus suhteessa ra-
5311:   perustelu rakennuskustannusten alentami-        kennuksen tilavuuteen ja rakentamistapaan
5312:   selle on se seikka, että vuokrat uusissa ta-    ja palauttaa liikevaihtovero sen perusteella
5313:   loissa nousevat niin korkeiksi, että asuntoja   jälkikäteen.
5314:   eniten tarvitsevat, lapsirikkaat perheet ja        Kun asunnontuotannon kustannusten
5315:   pienempituloiset, eivät katso voivansa nii-     alentaminen vaikuttaisi elvyttävästi asun-
5316:   hin muuttaa.                                    nonrakennustoimintaan ja samalla edulli-
5317:      Tehokkain keino kustannusten alentami-       sesti uusien asuintalojen vuokriin, ehdo-
5318:   seksi on rakennustarvikkeiden vapauttami-       tamme kunnioittaen,
5319:   nen liikevaihtoverosta. Viime keväänä suo-
5320:   ritettujen laskelmien mukaan alentaisi täl-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5321:   lainen liikevaihtoveron poistaminen keski-              van lakiehdotuksen:
5322:   suuren asuintalon rakennuskustannuksia
5323: 
5324: 
5325:                                             Laki
5326:                              liikevaihtoverolain muuttamisesta.
5327:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
5328:   liikevaihtoverolain ( 605/50) 4 §: n 1 momenttiin näin kuuluva 13 kohta:
5329:                      4 §.                           13. Asuinrakennuksiin käytettävät ra-
5330:    Liikevaihtoverolain alaisia ,tavaroita ei-     kennustarvikkeet.
5331:  vät ole:
5332: 
5333: 
5334:       Hlsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
5335:          Ebba östenson.               Ture Hollsten.               Ernst von Born.
5336:          John Österholm.              Kurt Nordfors.               T. E. Nordström.
5337:          Albin Wickman.               C. A. Öhman.                 Arthur Larson.
5338:          Levi Jern.                   Grels Teir.                  Henrik Kullberg.
5339:                                       Verner Korsbäck.
5340:                                                                                              87
5341: 
5342: IV,6.- Lak. al. N:o 23.
5343: 
5344: 
5345: 
5346: 
5347:                                Lappi-Seppälä ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 4 § :n
5348:                                   muuttamisesta.
5349: 
5350: 
5351:                                     E d u s k u n n a 11 e.
5352: 
5353:    Erilaisten puurakenteiden lahoaminen ai-      kyllästyskustannuksista että puun hinnasta
5354: heuttaa maassamme vuosittain vähintään 10        kun sen sijaan kyllästämätöntä puuta suo-
5355: miljardin menetyksen. Tätä tappiota voi-         raan metsänomistajalta ostettaessa ei tar-
5356: daan oleellisesti vähentää tehokkaan laho-       vitse maksaa liikevaihtoveroa ollenkaan.
5357: suojauiksen avulla, sillä kyllästetyn puun       Koska liikevaihtoveron periminen nykyi-
5358: kestoaika vaikeissakin olosuhteissa on 4-5       sessä muodossa oleellisesti kallistaa kylläste-
5359: kertaa pitempi kuin kyllästämättömän. Kyl-       tyn puutavaran hintaa on siitä seurauksena,
5360: lästetyn puun käyttö tietää siis suurta kan-     että monet puutavaran käyttäjät rakentavat
5361: santaloudellista säästöä. Huomattavat mää-       kyllästämättömästä tavarasta sellaisiakin ra-
5362: rät puuta säästyy vientiin ja suuri lahovau-     kenteita, joihin kansantaloudellisista syistä
5363: rioiden korjaamiseen kuuluva työmäärä va-        olisi ehdottomasti syytä käyttää kyllästettyä
5364: pautuu muuhun käyttöön. Tämän vuoksi             tavaraa.
5365: olisikin mitä luonnollisinta, että valtiovalta      Tämän vuoksi ja erikoisesti korostaen
5366: ikaikin keinoin edistäisi ja tukisi lahosuo-     lahosuojauksen suurta kansantaloudellista
5367: jaustoimintaa. Nyt on kuitenkin lakisäätei-      merkitystä tehokkaana puun säästökeinona
5368: siä määräyksiä, jotka päinvastoin ovat           ja kyllästetyn puutavaran käytön mahdol-
5369: omiaan vaikeuttamaan kyllästetyn puutava-        lisimman ripeän yleistymisen hyödyllisyyttä
5370: ran käytön yleistymistä. Niinpä nykyisen         ehdotamme,
5371: liikevaihtoverolain mukaan kyllästettyä puu-
5372: tavaraa ostettaessa kyllästyslaitoksilta jou-              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5373: dutaan liikevaihtoveroa maksamaan sekä                   van lakiehdotuksen:
5374: 
5375: 
5376:                                           Laki
5377:                              liikevaihtoverolain muuttamisesta.
5378:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan liikevaihtoverosta 22 päivänä joulu-
5379:   kuuta 1950 annetun lain 4 § näin kuuluvaksi:
5380: 
5381:                     4 '§.                          13. lahosuojausaineilla kotimaassa kylläs-
5382:   Liikevaihtoverolain alaisia tavaroita eivät    tetty puutavara kyllästämöstä myytäessä
5383: ole:                                             eikä kyllästämötoiminta.
5384: 
5385: 
5386:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
5387: 
5388: 
5389:                  Jussi Lappi-Seppälä.                         Hugo Nuorsaari.
5390: 88
5391: 
5392: IV,7.- Lak. al. N:o 24.
5393: 
5394: 
5395: 
5396: 
5397:                                Aitio ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 4 § :n muut-
5398:                                   tamisesta.
5399: 
5400: 
5401:                                     E d u s k u n n a ll e.
5402: 
5403:    Vuoden 1950 valtiopäivillä hyväksytyn         delle maanviljelyskoneiden ja työvälineiden
5404: liikevaihtoverolain mukaan ovat edelleen         liikevaihtovero merkitsee tuntuvaa rasitusta.
5405: sanotun verolain alaisia sellaisetkin välttä-    Kun hintojen jatkuva kohoaminen on joh-
5406: mättömyystarvikkeet kuin sokeri ja suola,        tanut vähävaraisen kansanosan toimeentu-
5407: työvaatteet, jalkineet ja yleisesti käytettä-    lon suureen vaikeutumiseen, olisi aivan vält-
5408: vät pumpuli- ja villavaatteet sekä ammatti-      tämätöntä poistaa liikevaihtovero edellä
5409: kalastajien kannalta merkityksellinen kalas-     mainituilta tarvikkeilta.
5410: tajalanka. Liikevaihtoveron alaista on jal-         Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
5411: kineiden korjaus. Rakennustarvikkeiden lii-      ehdotamme,
5412: kevaihtovero kohottaa rakennuskustannuk-
5413: sia noin 9-10 prosentilla ja lisää siten huo-             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5414: mattavasti asumiskustannuksia. Maatalou-                van lakiehdotuksen:
5415: 
5416: 
5417: 
5418:                                           Laki
5419:                             liikevaihtoverolain muuttamisesta.
5420:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan joulukuun 22 päivänä 1950 annetun
5421:  liikevaihtoverolain (605/50) 4 § näin kuuluvaksi:
5422: 
5423:                      4 §.                               ravintorasva, tavallinen, kuorittu,
5424:   Liikevaihtoveron alaisia tavaroita eivät               pastöroitu, säilötty, kuivattu ja ho-
5425: ole:                                                     mogenisoitu maito, kerma, piimä,
5426:     1) tupakkavalmisteet ja väkijuomat;                  juusto, talouskalja, ruokajuurikasvit,
5427:     2) vesi, valokaasu ja sähkö;                         vihannekset, marjat, hedelmät, sie-
5428:     3) polttopuu- ja turve, hiili ja koksi;              net, liha, kala sekä liha- ja kalajalos-
5429:     4) turvepell'ku, väkilannoitteet ja maan-           teet, einesvalmisteet, kananmunat, so-
5430:        viljelyskalkki;                                  keri ja suola .paitsi anniskelu- ja tans-
5431:     5) sanoma- ja aikakauslehdet, lukuunot-              siravintoloissa;
5432:        tamatta ajanvie:telehtiä, sekä kartta-        8) jauhatusjätteet, korsirehu, rehukaura,
5433:        ja nuottijulkaisut ja varsinaiseen kir-          rehuselluloosa, rehukivennäisaineet,
5434:        jallisuuteen kuuluvat kirjat;                     väkirehut,     kotieläintenruokinnassa
5435:     6) nettovetomäärältään vähintään kym-                käytetyt teollisuuden jäteaineet ja
5436:        menen rekisteritonnin suuruiset aluk-             AIV-rehuliuos;
5437:        set;                                          9) apteekkitavarat, röntgenkoneet, -put-
5438:     7) leipomotuotteet, lukuunottamatta lei-             ket, -filmit ja muut röntgentarvik-
5439:        voksia, keksejä, kaakkuja ja niihin               keet, proteesit, tukisidokset, kainalo-
5440:        verrattavia konditoriatuotteita,. ruis,           ja kyynärsauvat, erikoissilmälasit,
5441:        vehnä, ohra, herne ja kaura, sieme-               huonokuuloisten ·kuulolaitteet erikois-
5442:        net, maltaat, talkkunajauho, peruna,              paristoineen, ortopediset jalkineet ja
5443:        perunajauho, voi, margariini ja muu               erikoisrakenteiset invaliidiv~unut;
5444:                                   IV,7. -    Aitio ym.                                    89
5445: 10) elokuvafilmit;                               17) pumpuli- ja villavaatteet.
5446: 11) hammasteknilliset työt ynnä pesu-, si-       Mitä edellisessä momentissa on sanottur
5447:     litys- ja prässäysliikkeitten pesu- ja    koskee soveltuvin osin myös mainittujen ta-
5448:     silitystyöt sekä jalkineiden korjaus-     varain vuokrausta ja niihin välittömästi
5449:     työt;                                     kohdistuvaa muutos-, puhdistus-, korjaus-,
5450: 12) valmiiksi kudotut kalanpyydykset ja       kunnostamis- ja asentamistyötä sekä työn
5451:     kalastuslanka, joka välitetään kalas-     että työhön käytetyn tavaran osalta.
5452:     tusjärjestöjen välityksellä;                 Verosta vapaa on myös sellaisten tava-
5453: 13) jalkineet, työrukkaset, -takit ja -pu-    rain maahantuonti, jotka muiden lakien ja
5454:     vut;                                      asetusten tai määräysten kuin tullitariffilain
5455: 14) maatalouskoneet;                          mukaan ovat tullivapaita. Liikevaihtove-
5456: 15) rakennustarvikkeet;                       rosta on tällöin, mikäli tässä laissa ei toisin
5457: 16) työvälineet, joita työntekijä ammatis-    säädetä, soveltuvin osin voimassa, mitä tul-
5458:     saan tarvitsee ja joutuu itse hankki-     lista on säädetty.
5459:     maan;
5460: 
5461:    Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
5462: 
5463: 
5464:       Paavo Aitio.                Toivo Friman.                 Mikko Järvinen.
5465:       Kaino Haapanen.             Juho Rytkönen.                Pertti Rapio.
5466:       Hemming Lindqvist.          Aimo Aaltonen.                Toivo Niiranen.
5467:       Antto Prunnila.             Eino Tainio.                  Antti Kinnunen.
5468:       Matti Koivunen.             Anna Nevalainen.              EHi Stenberg.
5469:       Irma. Torvi.                Usko Seppi.
5470: 
5471: 
5472: 
5473: 
5474:                                                                                            12'
5475: 90
5476: IV,s. - Lagmot. N:o 25.
5477: 
5478: 
5479: 
5480: 
5481:                               Korsbäck m. fl.: Förslag till lag om ändring av 4 § lagen
5482:                                  angående omsättningsskatt.
5483: 
5484: 
5485:                                   T i ll R i k s d a g e n.
5486: 
5487:    1 samband med 1behandlingen av rege-         vanligen köpa näten skilt och telnarna skilt
5488: ringens proposition med förslag till lag an-    för sig och själva angöra telnarna till de
5489: gående omsättningsskatt beslöt riksdagen        färdigt bundna bragderna under tider, då
5490: år 1950 att på basen av en lagmotion hän-       de äro lediga från fisket, ikomma de att
5491: föra färdigbundna fiskbragder till de va-       erlägga en viss omsättningsskatt för sina
5492: ror, som äro fria från omsättningsskatt.        fiskbragder, medan exempelvis sportfiskare
5493: Syftemålet med denna åtgärd var att i           och andra som ha hättre ekonomiska möj-
5494: någon mån upphjälpa fiskarbefolkningens         ligheter att anskaffa med telnar försedda
5495: svåra e:konomiska läge. Riksdagens beslut       bragder, helt gå fria från denna skatt.
5496: mottogs även med stor tillfredsställelse        Med hänsyn till att håri förekommer en
5497: hland denna befolkning.                         principiell orättvisa och då det knappast
5498:    Vid lagens tillämpning har emellertid        varit riksdagens avsiikt .att kvarhålla om-
5499: iramträtt en misshällighet rörande omsätt-      sättningsskatten på telnar, som fiskarena
5500: ningsskatten på telnar för färdigbundna         själva angöra vid sina nät, borde även
5501: fiskbragder, viiken med det snaraste borde      telnar, avsedda för färdigbundna fiskbrag-
5502: avhjälpas. I fiskbragder, som förs i han-       der, befrias från omsättningsskatt.
5503: ~eln, försedda med telnar, äro även tel-           Hänvisande till det, som ovan anförts,
5504: narna fria från omsättningsskatt, medan         anhåJlla vi vördsamt,
5505: ~enna skatt däremot måste erläggas för
5506: telnar, som icke äro angjorda vid färdig-                 att Riksdagen måtte     godkänna
5507: hundna nät.                                             följande lagförslag:
5508:    Då yrkesfiskarena wv sparsamhetsskäl
5509: 
5510: 
5511: 
5512:                                            Lag
5513:                  om ändring av 4 § lagen angående omsättningsskatt.
5514:    I enlighet :med Riksdagens beslut ändras 4 § 1 mom. punikt 12 i lagen angående om-
5515:  sättningsskatt av den 22 december 1950 sålunda:
5516:                     4 §.                           12) färdigbundna fiskbragder och telnar
5517: 
5518: 
5519: 
5520:      Helsingfors den 14 september 1951.
5521: 
5522: 
5523:                 Verner Korsbäck.                          Henrik Kullberg.
5524:                 Ebba östenson.                            Arthur Larson.
5525:                 Grels Teir.                               Ture Hollsten.
5526:                 Levi Jern.                                Albin Wickman.
5527:                                                                                               91
5528: 
5529: IV,s.- Lak. al. N:o 25.                                                               Suomennos.
5530: 
5531: 
5532: 
5533: 
5534:                                 Korsbäck ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 4 §:n
5535:                                   muuttamisesta.
5536: 
5537: 
5538:                                      E d u s ik u n n a ll e.
5539: 
5540:    Käsitellessään hallituksen esitystä liike-     ja paulat erikseen ja itse kiinnittävät pau-
5541: vaihtoverolaiksi päätti eduskunta vuonna          lat valmiiksi kudottuihin pyydyksiin ai-
5542: 1950 lakialoitteen pohjalla lisätä valmiiksi      kana, jolloin he ovat vapaita kalastuksesta,
5543: kudo.tut kalanpyydykset niihin tavaroihin,        joutuvat he suorittamaan määrätyn liike-
5544: jotka ovat vapaita liikevaihtoverosta. Tä-        vaihtoveron kalanpyydyksistään, kun taas
5545: män toimenpiteen tarkoituksena oli jossain        esim. urheilukalastajat ja muut, joilla on
5546: määrin helpottaa kalastajaväestön vaikeata        paremmat      taloudelliset   mahdollisuudet
5547: taloudellista tilaa. Eduskunnan päätös            hankkia pauloilla varustettuja pyydyksiä,
5548: otettiinkin vastaan suurella tyydytyksellä        pääsevät kokonaan tästä verDsta. Ottaen
5549: tämän väestön keskuudessa.                        huomioon, että tässä on kysymyksessä pe-
5550:    LaJkia sovellettaessa on kuitenkin ilmen-      riaatteellinen epäoikeudenmukaisuus, ja
5551: nyt eräs, valmiiksi kudottujen kalanpyy-          kun eduskunnan tarkoituksena tuskin on
5552: dysten paulojen liikevaihtoveroa 'kDskeva         ollut liikevaihtoveron pysyttäminen pau-
5553: epäkohta, joka olisi mitä pikimmin korjat-        loista, jotka kalastaja itse kiinnittää verk-
5554: tava. Kaupassa olevissa kalanpyydyksissä,         koihinsa, pitäisi myös valmiiksi kudottuja
5555: jotka on varustettu pauloilla, myös paulat        kalanpyydyksiä varten tarkoitetut paulat
5556: ovat vapaita liikevaihtovemsta, kun tätä          vapauttaa liikevaihtoverDsta.
5557: veroa sitä vastoin on suoritettava pauloista,        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
5558: joita ei ole kiinnitetty valmiiksi kudottuun      kunnioittaen,
5559: verkkoon.
5560:    Kun ammatt1kala.stajat säästäväisyys-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5561: syistä tavallisesti ostavat verkon erikseen                van lakiehdotuksen:
5562: 
5563: 
5564: 
5565:                                             Laki
5566:                            liikevaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta.
5567:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 anne-
5568:  tun liikevaihtoverolain 4 §:n 1 momentin 12 kohta näin kuuluvaksi:
5569:                     4 §.                             12) valmiiksi       kudotut   kalanpyydykset
5570:                                                    ja paulat.
5571: 
5572: 
5573:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
5574: 
5575: 
5576:                  Verner Korsbäck.                               Henrik Kullberg.
5577:                  Ebba östenson.                                 Arthur Larson.
5578:                  Grels Teir.                                    Ture Hollsten.
5579:                  Levi Jern.                                     Albin Wickman.
5580: 92
5581: 
5582: IV,9.- Lak. al. N:o 26.
5583: 
5584: 
5585: 
5586: 
5587:                                Hetemäki ym. : Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 4 ja
5588:                                  5 § :n muuttamisesta.
5589: 
5590: 
5591:                                     E d u s ik: u n n a 11 e.
5592: 
5593:    Polttoöljyn käyttäminen :lämmitystarkoi-       saanti- ja hintasuhteissa ulkomaisilla mark-
5594: tuksiin on vuodesta 1946 alkaen suuresti          kinoilla esiintyvien vaihteluiden tehokasta
5595: yleistynyt ja on öljylämmityksen käytän-          hyväksi käyttämistä, samalla kun veron ai-
5596: töön ottaminen sekä teollisuuslaitoksissa         heutta;ma suuri rahoitustarpeen lisäys os-
5597: että keskuslämpötaloissa osoittautunut tar-       toissa vie tuojien mahdollisuudet etenkin
5598: koituksenmukaiseksi ja kansantaloudelli-          nykyisenlaisessa tilanteessa ensiarvoisen
5599: sesti hyödylliseksi. Eräillä aloilla, kuten       tärkeään varmuusvarastojen perustamiseen.
5600: teollisuuslaitosten vanhoissa höyrykeskuk-        Tämän vuoksi olisi polttoöljyn liikevaihto-
5601: sissa, meesanpolttouuneissa ja terästeolli-       vero poistettava.
5602: suuden martin-uuneissa sitä on pidettävä             Liikevaihtoverolaki nojautuu ketjuvero-
5603: suorastaan korvaamattomana. Sodanjälkei-          tuksen välttämiseksi yleensä periaatteeseen,
5604: sinä vuosina vallinneeseen polttoainepulaan       että tuottaja saa verosta vapaana ostaa ne
5605: toi polttoöljyn saanti huomattavan helpo-         aineet, jotka käytetään tuotteen valmista-
5606: tuksen ja samoin näyttää olevan laita sii-        miseen. Näitten verovapaina ostettavien
5607: hen vaikeaan tilanteeseen nähden, joka            tavarain käsite on kuitenkin laissa määri-
5608: tässä suhteessa on jälleen uhkaamassa.            telty siten, etrtä osa raaka-aineita ja puoli-
5609:    Poikkeuksena muista polttoaineista · ei        valmisteita jää sen ulkopuolelle. Liikevaih-
5610: polttoöljyä alunperin säädetty vapaaksi lii-      toverolain 5 § : n 1 kohdan mukaan on näet
5611: kevaihtoverosta. Tämä johtui kuitenkin            v.erovapaata ainoastaan sellaisen raaka-ai-
5612: siitä, ettei sitä liikeVJaihtoverotuksen käy-     neen ja puolivalmisteen myynti ja maahan-
5613: täntöönoton aikoihin meillä käytetty eikä         tuonti teollisen liikkeen harjoittajalle, joka
5614: tunnetuista syistä voitukaan käyttää polt-        tulee     ,sisältymään"      lopputuortteeseen.
5615: toaineena. Kun polttoöljyä sodan jälkeen          Useitten tuotteiden valmistukseen tarvitaan
5616: alettiin saada ja käyttää lämmitykseen, se        kuitenkin myös aineita, jotka sananmukai-
5617: myös vapautettiin erikoislaeilla liikevaih-       sesti tulkiten eivät sisälly lopulliseen val-
5618: toverosta. Kuluvan vuoden alusta voimaan          misteeseen, koska ne kuluvat tai häviävät
5619: tulleesta uudesta liikevaihtoverolaista jäi       valmistusprosessin yhteydessä. Tällaisia en-
5620: kuitenkin pois tätä koskeva säännös, vaikka       sikäytössä kuluvia raaka-aineita eli ns.
5621: mm. kyseisen lakiehdotuksen valmistanut           tarve- ja apuaineita esiintyy esim. sellu-
5622: liikevaihtoverokomitea piti tärkeänä polt-        loosa-, lääke-, väri-, tekstiili-, nahka- ja
5623: toöljyn käsittelemistä verovapaana kuten          kenkäteollisuudessa.     Niistä maksettavan
5624: on laita muihin polttoaineisiin nähden. On-       liikevaihtoveron määrä verrattuna loppu-
5625: kin epäjohdonmukaista ja kohtuutonta, että        tuotteen hintaan vaihtelee kuitenkin eri
5626: esim. kivihiili ja koksi ovat verovapaita,        aloilla huomattavasti.
5627: mutta polttoöljystä on maksettava liikevaih-         ,Sisältymisperiaatteen" soveltaminen raa-
5628: toveroa, vaikka ne kaikki ovat tuontitava-        ka-aineiden liikevaihtoverotuksessa teknillis-
5629: roita, joita käytetään samanlaiseen .tarkoi-      taloudellisesti luonnollisemman ,ensikäyttö-
5630: tukseen. Paitsi, että eri polttoaineen käyt-      periaatteen" sijasta johtaa ensinnäkin, ku-
5631: täjät täten j~utuvat erilaiseen asemaan, ai-      rren viitattiin, tämän veron ketjuuntumi-
5632: heutuu siitä myös koko maalle va;hingolli-        seen. Kun se kohtaa eri tavoin eri ,aloja,
5633: sia seurauksia siten, että polttoöljyä rasit-     merkitsee se kotimarkkinateollisuudessa
5634: tava vero ehkäisee mainittujen tavaroiden         muutamien tuotteiden kohdalla hintojen
5635:                                    IV,9. -   Hetemäki ym.                                    93
5636: 
5637: nousua mellkoisesti enemmän kuin mitä on           Raaka-aineiden       liikevaihtoverotukseen
5638: laita toisiin Hikevaihtoveronalaisiin valmis-    mei1lä alunperin tullut epäkohta on ollut
5639: teisiin nähden samalla kun 1iikevaihtove-        jo kauan tunnettu ja v·eroviranomaistenkin
5640: rosta vapaiden tuo.1Jteidenkin hintoihin saat-   taholla tunnustettu. Niinpä hallitus jo
5641: taa tulla todellisuudessa sisältymään raaka-     vuonna 1941 liikevaihtoverolakia uudistet-
5642: aineiden liikevaihtoveroa. Vientituotannossa     taessa esitti myös tämän kohdan korjaa-
5643: 'Sanottu seikka tietää taas sitä, että suoma-    mista siten, että verovapaiksi raaka-aineiksi
5644:  lainen teollisuus joutuu toimimaan tältä-       katsottaisiin paitsi sellaiset, jotka tulevat
5645:  kin osalta suuremmin 'kustannuksin kuin         fyysillisesti sisältymään lopputuotteeseen,
5646: kilpailevien maiden yritykset, joiden ei tar-    myös ne, jotka välittömästi käytetään tai
5647:  vitse maksaa raaka-aineistaan liikevaihto-      kulutetaan ensikäytössä tuotteen valmistuk-
5648:  veroa. Se on siten ristiriidassa myös sen       sessa. Silloisissa sodanaikaisissa oloissa ei
5649:  toiseen välilliseen veroon, tulliin, näfhden    esitys kuitenkaan johtanut tulokseen.
5650:  vanhastaan voimassa olleen periaatteen            Äskenmainittu        liikevaihtoverokomitea
5651:  kanssa, että kaiJklki vientituOitteen valmis-   esitti myös siirry.ttäväksi ensikäyttöperi-
5652:  tukseen tarvittavat raaka-aineet ovat tuLli-    aatteen kannal!le, mutta tämä sekä käytän-
5653:  vapaita. Lisäksi on raaka-aineiden jakami-      nön että periaatteellisten syiden vaatima
5654:  nen sisältymisperiaatteen mukaan liikevaih-     uudistus jäi kuitenkin liikevaihtoverotusta
5655:  toverotuksessa kahteen ryhmään varsin           viimeksi uudelleen järjestettäessä toteutta-
5656:  hankalaa ja nurinkurista jo siitäkin syystä,    matta.
5657:  että :lukuisiin raaka-aineisiin nähden voi-        Edellä sanottuun viita;ten esitämme,
5658:  daan käytännössä vasta laboratoriotutki-
5659:  muksen avulla ratkaista, sisältyykö sitä                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5660:   valmiiseen tuotteeseen vai ei.                           van lakiehdotuksen:
5661: 
5662: 
5663:                                              Laki
5664:                        liikevaihtoverolain 4 ja 5 §: n muuttamisesta.
5665:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 anne-
5666:   tun liikevaihtoverolain (605/50) 4 § :n 1 momentin 3 kohta ja 5 § :n 1 kdhta näin
5667:   !kuuluviksi:
5668:                     4 §.                          keen harjoittajalle, mikäli tavara tulee ai-
5669: Liikevaihtoveron alaisia tavaroita eivät ole:     nesosana sisältymään liikkeen tuotteeseen
5670:                                                   tahi se 'liikkeessä välittömästi käytetään tai
5671:    3. polttopuu ja -.turve, hiili, koksi ja       kulutetaan ensikäytössä tuotteen valmis-
5672:  po!lttoöljy;                                     tuksessa, ei kuitenkaan tuotetta valmistet-
5673:                                                   taessa käytettävien koneiden, laitteiden,
5674:                                                   työvällineiden tai muiden näihin verratta-
5675:                    5 §.                           vien eikä näiden käynnissä tai kunnossa
5676:   Liikevaihtoveronalaiseksi ei katsota:           ,pitämisessä tarvittavien välineiden :tai ai-
5677:   1. raa:ka-aineen    tai   puolivalmisteen       neiden myyntiä tahi maahantuontia; eikä
5678:  myyntiä tai maahantuontia ,teollisen liik-
5679: 
5680: 
5681:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
5682: 
5683:                      Päiviö Hetemäki.                       Felix Seppälä.
5684:                      Hugo Nuorsaari.                        Erkki Koivisto.
5685:                                              T. Junnila.
5686: 94
5687: 
5688: IV,1o.- Lak. al. N:o 27.
5689: 
5690: 
5691: 
5692: 
5693:                                 Vennamo ym.: Ehdotus laiksi asutus- ja syrjäseuduilla
5694:                                   sijaitsevien tilojen veronhuojennuksista.
5695: 
5696: 
5697:                                      E d u s k u n n a 11 e.
5698: 
5699:    Kun maatalouskiinteistöj·en verotus tapah-     vat &äännökset eivät riittävässä määrässä
5700: tuu keskimääräisten tuottolukujen perus-          ota huomioon syrjäisestä sijainnista tilan
5701: teella vahvistettuja verotusperusteita nou-       asumiselle johtuvia haittoja. Tämän vuoksi
5702: dattaen, seuraa tästä, että verotus kohdis-       olisi kohtuullista ja tarkoituksenmukaista.
5703: tuu muita raskaampana uutistiloihin, koska        että tällaisille asukkaille asetettua verorasi-
5704: niiden viljelykset vasta raivattuina tai aikai-   tusta huojennettaisiin niin, että se vastaisi
5705: semmin rappiokunnossa olleina tuottavat           heidän todellista veronmaksukykyään.
5706: yleensä vähemmän kuin niiden tilojen pel-            Sen nojalla mitä edellä on sanottu, kun-
5707: lot, joita on jo pitemmän aikaa pidetty           nioittaen ehdotamme,
5708: viljelyksessä. Sama koskee myös sijainnil-
5709: taan syrjäisessä asemassa olevia tiloja, koska              että Eduskunta hyväksyisi näin
5710: nykyisin voimassa olevat verotusta koske-                 kuuluvan lakiehdotuksen:
5711: 
5712: 
5713:                                            Laki
5714:            asutus- ja syrjäseuduilla sijaitsevien tilojen veronhuojennuksista.
5715:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5716: 
5717:                       1 §.                        muiden lain saliimien vähennysten lisäksi
5718:    Vuoden 1936 asutuslain, siirtoväen pika-       vähennettävä asetuksella määrättyjen perus-
5719: asutuslain ja maanhankintalain nojalla muo-       teiden mukaan kymmenestä viiteenkymme-
5720: dostetun edelleen uutistilaan verrattavaksi       neen s adalta.
5721:                                                          1
5722: 
5723: 
5724: katsottavan tilan sekä syrjäisellä seudulla                          2 §.
5725: sijaitsevan muun maatalouskiinteistön puh-           Tätä lakia on sovellettava ensi kerran
5726: taasta tuotosta sekä 19 päivänä marraskuuta       vuoden 1951 tulon perusteella toimittavissa.
5727: 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain 19         verotuksissa.
5728: §: ssä, sellaisena kuin se on 23 päivänä jou-                        3 §.
5729: lukuuta 1947 annetussa laissa (951/47) mai-          Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
5730: nituista tuloista on tulo- ja omaisuusverotuk-    täntöönpanosta ja. soveltamisesta annetaan
5731: sessa sekä kunnallis- ja kirkollisverotuksessa    asetuksella.
5732: 
5733:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
5734: 
5735: 
5736:         Veikko Vennamo.              Eino Rytinki.                 T. N. Vilhula.
5737:                                                                                             95
5738: 
5739: IV,u. -    Lak. al. N:o 28.
5740: 
5741: 
5742: 
5743: 
5744:                                A. ,Simonen ym..: Ehdotus laiksi asuinrakennusten tuotan-
5745:                                   toon käytetyistä rakennustarvikkeista maksetun liike-
5746:                                   vaihtoveron palauttamisesta.
5747: 
5748: 
5749:                                     E <.1 u s k u n n a ll e.
5750: 
5751:    Rakennuskustannukset ovat olleet jatku-        vaihtovero jarruttaa voimakkaasti raken-
5752: vasti voimakkaassa nousussa. Sen sijaan,          nustoiminnan kehittämistä nykyiseltä, suu-
5753: että rakennuskustannusindeksi esim. vuo-          reksi osaksi käsityöläisasteeltaan mm. ra-
5754: den 1949 viimeiseltä neljännekseltä oli vielä     kennusosien standardisoinnin ja teollisen
5755: niinkin alhainen kuin 1170, oli se viime          valmistuksen avulla.
5756: vuonna jo keskimääräisestikin 1407 sekä              Liikevaihtoveron poistaminen asunnon-
5757: kuluvan vuoden II neljänneksellä koko-            tuotantoon käytettyjen rakennustarvikkei-
5758: naista 1936. Varsin huomattavana lisänä           den osalta olisi siten omiaan alentamaan
5759: vaikuttaa rakennuskustannuksiin liikevaih-        rakennus- ja asumiskustannuksia, vähentä-
5760: toverotus.                                        mään pääomien tarvetta ja edistämään ra-
5761:    Kohottaessaan rakennuskustannuksia jon-        kennustoiminnan teknillistä kehitystä. Käsi-
5762: kin verran yli 10 % :lla liikevaihtovero on       tyksemme mukaan olisi liikevaihtoverova-~
5763: osaltaan myötävaikuttamassa siihen, että          paus kuitenkin rajoitettava koskemaan vain
5764: asumiskustannukset ovat uusissa taloissa          sellaisia sosiaalisesti tarkoituksenmukaisia.
5765: muodostuneet valtion tukitoimenpiteistä           asuinrakennuksia, joille heinäkuun 1 päi-
5766: huolimatta erittäin rasittaviksi, mikä tosi-      vänä 1948 asuntotuotannon edistämiseksi
5767: asia on omiaan johtamaan asumisahtauteen          myönnettävistä veronhuojennuksista anne-
5768: ja muihin sosiaalisiin epälkohtiin. Liike-        tussa laissa jo on säädetty vapautus tulo-
5769: vaihtovero vaikuttaa lamauttavasti pyrki-         ja omaisuusverosta. Näihin asuinrakennuk--
5770: myksiin asunto-olojemme korjaamiseksi             siin vapautus olisi syytä myöntää takau-
5771: myös siinä muodossa, että se kohottaessaan        tuvasti koskemaan joulukuun 31 päivän
5772: kustannustasoa vastaavasti lisää rakenta-         1950 jälkeen valmistuneita taloja. Mitä:
5773: jien pääomantarvetta, jonka kohtuullinen          liikevaihtoveron poistamisen toteuttamista-
5774: tyydyttäminen on erityisesti sen jälkeen,         paan tulee, näyttää se olevan parhaiten
5775: kun inflatorinen kehitys viime vuonna jäl-        järjestettävissä veronpalautuksen muodossa..
5776: leen pääsi alkuun, osoittautunut rahamark-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
5777: kinoilla vallitsevan kireyden vuoksi hyvin
5778: vaikeaksi, osittain suorastaan ylivoimai-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-~
5779: seksi. Edelleen voidaan todeta, että liike-               van lakiehdotuksen:
5780: 
5781: 
5782:                                            Laki
5783:      asuinrakennusten tuotantoon käytetyistä rakennustarvikkeista maksetun
5784:                           liikevaihtoveron palauttamisesta.
5785:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5786:                    1 §.                          mukaan on vapautettu suorittamasta veroa.
5787:   Se, joka heinäkuun 1 päivänä 1948 asun-        tulon ja omaisuuden perusteella pääasialli--
5788: totuotannon edistämiseksi myönnettävistä         sesti asuntotarkoitukseen käytettävän ra-
5789: veronhuojennuksista annetun lain (520/48)        kennuksen osalta, on oikeutettu, mikäli ky-
5790: '96                    IV,11. - Rarkennustarvikkeiden liikevaihtovero.
5791: 
5792: symys on joulukuun 31 päivän 1950 jälkeen         Palautettavan liikevaihtoveron suuruus
5793: valmistuneesta asuinrakennuksesta, saamaan      voidaan määrätä myös arvioimalla käyttäen
5794: myös rakennustarvikkeista suoritetun liike-     perusteina asuinrakennuksen kuutiotila-
5795:  vaihtoveron palautetuksi.                      vuutta ja kohtuullisiksi katsottavia raken-
5796:    Mitä edellä 1 momentissa rakennustar-        nuskustannuksia.
5797:  vikkeista on säädetty, olkoon voimassa myös
5798: tehdasvalmisteisista rakennus- ja rakenne-                        2 §.
5799:  osista suoritettuun liikevaihtoveroon näh-      Tarkempia määräyksiä tämän lain toi-
5800: -den.                                           meenpanemisesta annetaan asetuksella.
5801: 
5802:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
5803: 
5804:                 A. Simonen.                                Veikko Kokkola.
5805:                 Eino Raunio.                               Vilho Väyrynen.
5806:                  Heikki HykkääJ.ä..                        Impi Lukkarinen.
5807:                  Valto Käkelä.                             E. Antikainen.
5808:                                       Meeri Kala.vainen.
5809:                                                                                            97
5810: 
5811: IV,12.- Lak. al. N:o 29.
5812: 
5813: 
5814: 
5815: 
5816:                                A. Simonen ym.. : Ehdotus laiksi ennakkoperinfAälain muut-
5817:                                    tamisesta.
5818: 
5819: 
5820:                                     E d u s k u n n a 11 e.
5821: 
5822:    Kuntien kassatilanne ja maksuvalmius on       teella useita kertoja suostunut ennakkosuori-
5823: erityisesti sotien jälkeen vuosi vuodelta käy-   tuksia korottamaan palkkatason jatkuvasti
5824: nyt yhä vaikeammaksi. Tämä on johtunut           noustessa, mutta nämä korotukset ·eivät kui-
5825: lähinnä luoton ja jopa tilapäisluotonkin         tenkaan ole läheskään vastanneet todellista
5826: saannin vaikeutumisesta ja :kunnille tule-       palkkatason nousua. Kunnat ovatkin muun
5827: vien erilaisten valtionapujen maksamisessa       Iuotousaannin loppuessa yhä useammin,
5828: noudatetusta viivyttelystä. Kassavarojen         vuosineljännessuoritusten väliajoilla, joutu-
5829: niukkuudesta onkin kuntien taloudenpidolle       neet valtiovarainministeriöltä anomaan en-
5830: aiheutunut jatkuvasti suurta haittaa, mikä       na;kkoluottoa seuraavasta vuosineljännessuo-
5831: mahdollisuuksien mukaan olisi pyrittävä saa-     rituksesta. Näitä ennakkoluottoja on tosin
5832: maan poistetuksi. Tämä olisi mahdollista,        jonkin verran myönnetty, mutta on niistä
5833: mikäli valtio, jonka kassaan ennakkopidä-        ollut suoritettava korkoa, jonka suuruus ny-
5834: tyksillä palkka-, osinko- ja eräistä korko-      kyisin on yhdeksän prosenttia. Kun on nu-
5835: tuloista kertyvät kunnallisverojen ennakko-      rinkurista, että kunnat joutuvat suoritta-
5836: pidätykset ensiksi peritään, saataisiin tilit-   maan valtiolle korkoa omien rahojensa käyt-
5837: tämään kunnille kuuluvat osuudet nopeam-         tämisestä, olisi lainsäädäntöä siten muutet-
5838: min ja täysimääräisempinä kuin nykyisin          tava, että tällaisen luoton tarve kävisi tar-
5839: on asian laita. Voimassaoleva, 4 päivänä         peettomaksi.
5840: lokakuuta 1946 annetun ennakkoperintälain           Ennakkoperintälakia laadittaessa pyrittiin
5841:  (696/46) 53 § :n mukaan, sellaisena kuin se     siihen, että ennakolta valtion kassaan ker-
5842: on 20 päivänä joulukuuta 1946 annetussa          tyvät kunnallisverot, mikäli mahdollista
5843: laissa ( 873/46), lääninhallituksen tulee        suoritettaisiin kunnille sen mukaan kuin
5844: maksaa kunnalle etukäteen vain yhdeksän-         niitä kertyy. Eduskunnassa katsottiin li-
5845: kymmentä sadalta siitä määrästä, joka saa-       säksi, että ennakkotilitysten tulisi perustua
5846: daan, kun verovelvollisilta viimeksi toimite-    mahdollisimman tuoreisiin tietoihin, minkä
5847: tussa taksoituksessa olleita, heidän asuin-      vuoksi eduskunta muuttikin hallituksen esi-
5848: paikkansa perusteella taksoitettavia tuloja      tystä kuntien kannalta eräissä kohdin edul-
5849: vastaava veroäyrimäärä kerrotaan voimassa        lisemmaksi. Eduskuntakäsittelyssä todettiin
5850: olevalla ennakkoveroäyrin hinnalla. Sama         myös, että palkkaJtulot säännöllisinäkin ai-
5851: prosenttirajoitus :koskee myös kansaneläke-      koina nousevat vuosittain suunnilleen kym-
5852: laitoksessa vakuutetuilta heidän itsensä mak-    menellä prosentilla, minkä vuoksi Eduskunta
5853: settavan vakuutusmaksuosuuden suoritta-          korotti kunnille suoritettavan osuuden hal-
5854: mista. Nämä määrät on saman pykälän mu-          lituksen esittämästä 80 prosentista 90 pro-
5855: kaan suoritettava kunnille vuosineljännek-       senttiin. Huomioon ottaen palkkatason jat-
5856: sittäin. Laissa tosin edellytetään, että val-    kuvan nousun ei tilityserien suuruutta kui-
5857: tiovarainministeriö voi etukäteen toimitet-      tenkaan ole syytä sitoa joksikin tietyksi
5858: tavasta suorituksesta määrätä toisinkin, mil-    prosenttimääräksi viimeisessä taksoituksessa
5859: loin kunnallisessa jaoituksessa on tapahtu-      määrätystä äyriluvusta, vaan olisi nykyisin
5860: nut olennainen muutos tai erityiset syyt         voimassa olevasta prosenttirajoituksesta luo-
5861: sitä muutoin vaativat. Tämän säännöksen          vuttava ja kunnille tilitettävä osuus vah-
5862: perusteella valtiovarainministeriö onkin         vistettava täysimääräiseksi eli 100 prosen-
5863: kuntien keskusjärjestöjen anomusten perus-       tiksi.
5864:                                                                                            13
5865: 98                              IV,12. -   EnnalclmperintäJlaki.
5866: 
5867:    Jotta kunnat saisivat osuutensa ennakko-        vuosittain tapahtuvasta tilitysjärjestelmästä,
5868: pidätysvaroista niin täysimääräisinä kuin          olisi tilitykset säädettävä suoritettavaksi
5869: mahdollista, mihin ennakkoperintälain val-         kuukausittain. Tilitysten järjestämisellä
5870: misteluasiakirjojenkin mukaan alusta pi-           kuukausittain tapahtuvaksi saataisiin myös
5871: täen pyrittiin, olisi niille tilitettävät suori-   maan rahaliikkeessä nykyisin vuosineljän-
5872: tuserät maksettava kunakin ajankohtana val-        neksittäin havaittavat haitalliset heilahduk-
5873: litsevan todellisen palkkatason mukaisina.         set estetyksi.
5874: Tämä pyrkimys voidaan parhaiten toteuttaa             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
5875: siten, että suorituserät sidotaan seuraamaan
5876: palkkaindeksiä. Kun kunnille lisäksi aiheu-
5877: tuu huomattavia korkotappioita ja moni-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5878: naista muuta haittaa nykyisin neljännes-                  van lakiehdotuksen:
5879: 
5880: 
5881:                                             Laki
5882:                               ennakkoperintälain muuttamisesta.
5883:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä lokakuuta 1946 annetun
5884:  ennakkoperintälain (696/46) 53 §, sellaisena kuin se on 20 päivänä joulukuuta 1946
5885:  annetussa laissa (873/46), näin kuuluvaksi:
5886: 
5887:                     53 §.                          kausisuoritukset on tilitettävä kulloinkin
5888:   Lääninhallituksen tulee kunakin kalenteri-       vallitsevan asianmukaisesti vahvistetun palk-
5889: vuonna maksaa kunnalle etukäteen se määrä,         kaindeksin mukaisina. V altiovarainministe-
5890: joka saadaan, kun verovelvollisilla viimeksi       riön asiana on antaa Iiläninhallituksille oh-
5891: toimitetussa taksoituksessa olleita, heidän        jeet kussakin tilityksessä noudatettavasta in-
5892: asuinpaikkansa perusteella taksoitettavia tu-      deksiluVThSta.
5893: loja vastaava veroäyrimäärä kerrotaan voi-           Milloin kunnallisessa jaoituksessa on ta-
5894: massa olevalla ennakkoveroäyrin hinnalla.          pahtunut olennainen muutos tai erityU;et
5895: Tämän lisäksi lääninhallituksen on kunnalle        syyt sitä muutoin vaativat, valtiovarainmi-
5896: suoritettava se määrä, joka kansaneläkelai-        nisteriö voi sen estämättä, mitä 1 ja 2
5897: toksessa vakuutetuilta on heidän itsensä           momentissa on Säädetty, määrätä etukäteen
5898: maksettavan vakuutusmaksuosuuden suorit-           toimitettavasta suorituksesta toisinkin.
5899: tamiseksi kunnan edellisenä vuonna teke-
5900: män lopullisen tilityksen mukaan ennakko-
5901: perinnässä pidätetty.
5902:    Edellä 1 momentissa tarkoitettu määrä             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
5903: on maksettava kunnalle kuukausittain. Kuu-         kuuta 195 .
5904: 
5905: 
5906:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
5907: 
5908: 
5909:         A. Simonen.              Veikko Kokkola.          Laura Brander-Wa.llin.
5910:         Valto Käkelä.            Veikko Helle.            Urho Kulovaara.
5911:         Villho Väyrynen.         Arno Tuurna.             Grels Teir.
5912:         Heikki Hykkäälä.         Juho Heitto.             Hugo Nuorsaari.
5913:                       Eino Rauste.             Arvi Ikonen.
5914:                                                                                             99
5915: 
5916: IV,1s. -   Lak. al. N:o 30.
5917: 
5918: 
5919: 
5920: 
5921:                                 Luukka ym.: Ehdotus laiksi eräistä luovutuksista saadun
5922:                                   voiton verovapaudesta annetun lain muuttamisesta.
5923: 
5924: 
5925:                                     E d u s k u n n a ll e.
5926: 
5927:    Tulo- ja omaisuusverosta 19 päivänä           nen ja ruokkiminen johtivat monet teke-
5928: marraskuuta 1943 annetun lain (888/43)           mään pikaisia ratkaisuja, jotka olivat ehkä
5929: 22 § :n ja kunnallishallituksesta kaupun-        alun perin tarkoitetut tilapäisiksi.
5930: gissa 8 päivänä joulukuuta 1873 annetun             Maanhankintalain ja siihen liittyvän lain-
5931: asetuksen 55 § : n 1 kohdan sekä maalais-        säädännön puitteissa olivat niin vapaaeh-
5932: kuntain kunnallishallinnosta 15 päivänä          toiset kaupat kuin hallintasopimuksien teot
5933: kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 '§ : n       ratkaistava nopeasti ilman saajan rauhal-
5934: 5 kohdan mukaan, sellaisina kuin molem-          lista harkintaa. Ei siis ihme, että moni
5935: mat viimeksimainitut asetukset 19 päivänä        olisi halukas myymään hänelle sopimatto-
5936: marraskuuta 1943 annetuilla laeilla muu-         maksi osoittautuneen kiinteistön voidakseen
5937: tettuina kuuluvat, on verovelvollisen mikäli     ostaa sopivamman. Tähän ei hänellä voi-
5938: hän on omistanut kiinteistön kymmentä            massa olevien lakien puiUeissa ole mahdol-
5939: vuotta .lyhyemmän ajan, suoritettava sekä        lisuutta, olipa kiinteistö miten sopimaton
5940: valtiolle että kunnalle veroa kiinteistön        tahansa, sillä rahanarvon alentumisen
5941: myynnin tuottamasta satunnaisesta voitosta.      vuoksi hinnat ovat kohonneet ja niin QlJen
5942:    Tammikuun 3 päivänä 1946 annetussa            ns. kauppavoittovero on noussut siksi suu-
5943: laissa eräistä luovutuksista saadun voiton       reksi, ett~i myyntihinta veronmaksun jäl-
5944: verovapaudesta säädetään eräitä poikkeuk-        keen riitä uuden hankkimiseen. Tilanteen
5945: sia edellämainituissa lainkohdissa maini-        epäoikeudenmukaisuutta lisää se, että
5946: tusta yleisestä periaatteesta. Siinä lausu-      useissa tapauksissa kiinteistön hinta on
5947: taan mm., ettei satunnaisena voittona ole        maksettu II korvauslain mukaisilla arvo.
5948: pidettävä sitä voittoa, joka on saatu kiin-      papereilla, jotka ostettaessa on käsitelty
5949: teän omaisuuden tai sen nautinto-oikeuden        nimellisarvonsa mukaisesta arvosta, samoin
5950: satunnaisesta luovutuksesta, milloin luovu-      kuin menetellään verotuksessakin kauppa-
5951: tu.ksen saajana on maanhankintalain mu-          voiton suuruutta arvioitaessa.
5952: kaan maansaantiin oikeutettu henkilö.               Voimassa oleva laki ei ota kymmenen-
5953:    Ensiksi mainituilla lainsäännöksillä on       vuoden aikaa laskettaessa huomioon .edes
5954: pyritty estämään kiinteistöimi keinottele-       sitä aikaa, minkä siirtoväkeen lukeutuva
5955: roista ja viimeksi mainituilla pyritään hel-     omisti kiinteistön luov"Utetulla alueella eikä
5956: pottamaan maanhankintalain mukaisia va-          myöskään Nyky-Suomen alueella saatua hal-
5957: paaehtoisia kauppoja.                            lintasopimusaikaa, vaan ainoastaan täällä
5958:    Satunnaisen voiton verottamista koskevat      saadun omistusoikeuden. Näin ollen joutu"
5959: säännökset kohdistuvat siirtoväkeen anka-        vat siirtolaiset omatta syyttiiän ankaram.
5960: rammin kuin mitä lainsäätäjä on alunperin        man lain alaisiksi kuin valtakunnan mnut
5961: tarkoittanut.                                    asukkaat.
5962:    Kaikki luovutetulla ja vuokratulla               Tällaisten epäkohtien aikaansaaminen ei
5963:  alueella kiinteää omaisuutta omistaneet         ole voinut olla lainsäätäjän tarkoitus, vaan
5964:  joutuivat rauhanteossa omatta syyttään          ne on katsottava johtuneen niistä suurista
5965: ~uopumaan kiinteistöistään yhdellä kertaa.       muutoksista, jotka sota ja sitä seurannut
5966:  Oli mitä luonnollisinta, että menetetyn kiin-   ra,uha aiheuttivat luovutetun ja vuokratun
5967:  teistön sijaan pyrittiin hankkimaan toinen      alueen omistusoikeuksille. Jotta edellä mai-
5968: kiinteistö. Asuntopula, karjan sijoittami-       nitut lainsäännökset tekisivät oikeutta luo-
5969: 100                     IV,1s. -   1Eräi.stä luov~tuksista saatu Vioitto.
5970: 
5971:  vutetulta ja vuokratulta alueelta siirty-        saada rukoushuoneet kaikkiin niihin siirto-
5972:  neille asukkaille, olisi heidän ensimmäinen      pitäjiin, joissa on huomattavampi määrä
5973:  kiinteistön luovutuksensa aina katsottava         kreikkalaiskatolista väestöä, ja joihin ei
5974:  verovapaaksi.                                     voida valtion kustannuksella rukoushuo-
5975:     Myöskin alueluovutuksen johdosta perus-        neita pystyttää. Edelläselostettu jälleen-
5976:  tetut neljätoista uutta kre:i:kkalaiskatolista    rakennusohjelma edellyttää laajassa mitta-
5977:  seurakuntaa joutuvat kärsimään kiinteis-          kaavassa kiinteistökauppoja. Jo nyt on il-
5978: tönluovutuksesta saadun satunnaisen voiton        maantunut tällaisten esteeksi se, että myy-
5979: verottamisesta. Mainitut seurakunnat on            jät havaitessaan joutuvansa kiinteistönluo-
5980: perustettu lakkautettujen siirtoseurakun-          vutuksesta saadun voiton verotuksen koh-
5981:  tien tilalle ja huomioonottaen ne kiinteistö-     teeksi, kieltäytyvät tekemästä kauppoja.
5982:  menetykset, jotka kreikkalaiskatolisille seu-     Ottaen huomioon, että on vaikeuksia saada
5983:  rakunnille alueluovutuksesta jöhtuivat, olisi     näihin er:i:koistarkoituksiin soveltuvia kiin-
5984:  uusia seurakuntia verrattava maansaantiin         teistöjä ja lisäksi on kysymyksessä sekä
5985:  oikeutettuihin yksityisiin henkilöihin. Tam-      valtion että seurakuntien etu ja tarve, on
5986:  mikuun 20 .päivänä 1950 annetulla lailla         kohtuullista, että mainitunlaiset kiinteistö-
5987:  Suomen kreikkalaiskatolisen kirkkokunnan          kaupat vapautetaan kauppavoiton verotta-
5988:  jä;lleenrakentamisesta on valtio sitoutunut       misesta.
5989: hankkimaan kirkkoja, rukoushuoneita, hau-             Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
5990: tausmaita ja papiston virka-asuntoja var-         kunnioittaen,
5991: ten kiinteistöt mainituille uusille seurakun-
5992: nille. Näiden seurakuntien omatoimisuu·                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
5993: desta riippuen on tarkoitus ajan mittaan                 van lakiehdot·uksen:
5994: 
5995: 
5996:                                            Laki
5997:    eräistä luovutuksista saadun voiton verovapaudesta anne tun lain muuttamisesta.
5998:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
5999: 
6000:                      1 §.                         kunnalle tahi maansaantiin, eikä mainitun
6001:    Sen estämättä, mitä 19 pa1vana marras-         lain 132 § :ssä tarkoitettua lisähintaa eikä
6002: kuuta 1943 annetun tulo- ja omaisuusvero-         myöskään sitä voittoa, joka sisältyy 18 päi-
6003: lain 22 § :ssä sekä 8 päivänä joulukuuta          vänä lokakuuta 1945 välirauhansopimuksen
6004: 1873 kunnallishallituksesta kaupungissa an-       mukaan Sosialististen Neuvostotasavaltain
6005: netun asetuksen 55 § :n 1 kohdassa ja 15          Liitolle palautetun omaisuuden korvaami-
6006: päivänä kesäkuuta 1898 maalaiskuntain kun-        sesta annetun lain nojalla suoritettuun
6007: nallishallinnosta annetun asetuksen 82 '§ : n     taikka sotakorvausteollisuuden järjestämi-
6008: 5 kohdassa on säädetty, ei niissä tarkoitet-      seksi luovutetusta käyttöomaisuudesta saa-
6009: tuna, satunnaisen luovutuksen tuottamana          tuun korvaukseen.
6010: voittona ole pidettävä sitä voittoa, joka on         Mitä 1 momentissa on säädetty, ei ole
6011: saatu kiinteän omaisuuden tai sen nautinta-       sovellettava sellaisen kiinteän omaisuuden
6012: oikeuden satunnaisesta ·luovutuksesta val-        tai nautintaoikeuden luovutukseen, jonka
6013: tiolle 5 päivänä toukokuuta 1945 annetussa        luovuttaja on hankkinut ilmeisesti keinot-
6014: maanhankintalaissa mainittuun tarkoituk-          telutarkoituksessa tai 28 päivänä kesålkuuta
6015: seen tai sanotun lain mukaan maansaantiin         1940 annetun siirtoväen pika-asutuslain pe-
6016: oikeutetulle henkilölle, tai maansaantiin         rusteella luovutettavan maan vastikkeeksi.
6017: oikeutettu siirtoväkeen lukeutuva henkilö
6018: luovuttaa maanhankintalain mukaan saa-                                  2 §.
6019: mansa kiinteistön 1tudelle omistajalle, tahi         Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuo-
6020: milloin kiinteistö luovutetaan Suomen             den 1944 tulon ja omaisuuden perusteella
6021: kreikkalaiskatolisen kirkkokunnan jälleen-        toimitattavassa tulo- ja omaisuusverotuk-
6022: rakentamisesta 20 päivänä tammikuuta 1950         sessa ja vuonna 1945 toimitettavassa kun-
6023: annetun lain 1 §: ssä tarkoitetulle seura-        nallistaksoituksessa.
6024:                                    IV,13. -     Luukika ym.                              101
6025: 
6026:    Verovelvollisella, jota on verotettu tai         Jos ennen tämän lain voimaantuloa on
6027: taksoitettu vuonna 1944 saadusta, tässä          määrätty siirtoväkeen lukeutuvalle makset-
6028: laissa tarkoitetusta tulosta, on oikeus tältä     tavaksi veroa sellaisen satunnaisen luovu-
6029: osalta valittaa tulo- ja omaisuusverotuk-        tuksen tuottamasta voitosta, josta tämän
6030: sesta asianomaiselle tarkastuslautakunnalle      lain mukaan ei olisi voitu veroa määrätä,
6031: siinä järjestyksessä, kuin 19 päivänä mar-       on verotus hakemuksesta oikaistava tämän
6032: raskuuta 1943 annetun tulo- ja omaisuus-         lain mukaiseksi ja ehkä liiaksi kannettu
6033: verolain 103 ·§: ssä on säädetty, ja kun-        määrä suoritettava verovelvolliselle tai
6034: nalli.staksoituksesta asianomaiselle läänin-     hänen oikeudenomistajilleen takaisin.
6035: hallitukselle 27 päivänä helmikuuta 1897
6036: ulostekojen, yleisten maksujen, toimitus-                             3 §.
6037: kirjain lunastuksen tahi muun sellaisen             Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
6038: ulosmittauksesta annetun asetuksen 9 § : ssä     täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa
6039: sellaisena kuin se on 28 päivänä kesäkuuta       tarvittaessa valtiovarainministeriö.
6040: 1945 annetussa asetuksessa, säädetyssä jär-
6041: jestyksessä.
6042: 
6043:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
6044: 
6045: 
6046:                  Eemil Luukka.                                Juho Kuittinen.
6047:                  Urho Kähönen.                                Arno Tuurna.
6048:                  Helena Virkki.                               J. Väisänen.
6049: 102
6050: 
6051: IV,14. -   Lak. al. N:o 31.
6052: 
6053: 
6054: 
6055: 
6056:                               Vennamo ym.: Ehdotus laiksi kiinteän omaisuuden satun-
6057:                                 naisen luovutuksen tuottlaman voiton ve1·ottamatta jät-
6058:                                 tämisestä eräissä tapauksissa.
6059: 
6060: 
6061:                                    E d u s k u n n a 11 e.
6062: 
6063:    Sodassa menetetyillä alueilla maata omis- vielä asianlaita. Toisaalta ei itse asiassa ole
6064: tanut siirtoväJki on siirtoväen pika-asutus- kysymyksessä mikään voitto, sillä rahan ar-
6065: lain ja maanhankintalain tuella hallitsemas- vohan on alentunut n. 1/6 : osaan maanhali.·
6066: taan maasta saanut omistukseensa ehkä kintalain mukaisesta hintatasosta.
6067: vasta vain noin puolet myyntien ollessa par-     Maata omistanut siirtoväki on edellä se-
6068: haillaan käynnissä. On ymmärrettävää ja lostetuista syistä nykyoloissa tavallaan si-
6069: luonnollista, että moni tällainen enemmän dottu jonkinlaiseen maaorjuuteen, johon ei
6070: tai vähemmän pakkosijoitettu varsin erilai- saada oikeudenmukaista korjausta, ellei hei-
6071: sista syistä haluaisi myydä saamansa tilan dän sodassa menetetyillä alueilla ollutta ti-
6072: tai tontin ja ostaa tilalle toisen hänelle ja lan tai tontin omistusaikaa oteta tärkeässä
6073: hänen perheelleen sopivamman. Tämän es- kymmenen vuoden ajassa huomioon. Tätä
6074: teenä on kuitenkin tapahtunut inflatio, ja ei kuitenkaan nykyinen voimassa oleva laki
6075: voimassooleva laki, jonka mukaan kiinteis- edellytä, minkä vuoksi olisi säädettävä eril-
6076: töstä myytäessä saatu hintaero periaatteena linen laki, jossa kymmenen vuoden veroraja-
6077: ilmaistuna katsotaan tuloksi, jollei tilaa tai aikaa l.taskettaessa olisi otettava huomioon
6078: tonttia ole omistetu kymmentä vuotta. Jos esim. sekä Karjalan omistuksen aika kah-
6079: siis esim. maanhankintalain mukainen tila deksan vuotta että Nyky-Suomen uuden ti-
6080: tai tontti on maksanut 500,000 markkaa ja · lan tai tontin omistuksen arka, kolme vuotta,
6081: myyntihinta olisi 1,000,000 markkaa, niin jolloinka siis ei tulisi määrättäväksi mitään
6082: kaavamaisesti ilmaistuna tällaista myyjää oikeudetonta tuloveroa.
6083: verotetaan 500,000 markan tulosta, jollei        Kaiken edellä lausumamme perusteella
6084: tilaa tai tonttia ole omistettu kymmentä ehdotamme,
6085: vuotta kauppakirjan allekirjoituspäivästä
6086: lukien ja näinhän maata omistaneen siirto-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6087: väen osalta ei juuri kenenkään kohdalta ole          van lakiehdotuksen:
6088: 
6089:                                           Laki
6090: kiinteän omaisuuden satunnaisen luovutuksen tuottaman voiton verottamatta
6091:                          jättämisestä eräissä tapauksissa.
6092:       Eduskunnan ;päätöksen mukaisesti säädetään:
6093:                     1 §.                        mansa kiinteistön, on 19 pmvana marras-
6094:    Milloin siirtoväen pika-asutuslain tai       kuuta 1943 annetun tulo- ja omaisuusvero-
6095: maanhankintalain nojalla maan saantiin oi-      lain 22 § :n, joulukuun 8 päivänä 1873 kun-
6096: keutetuksi katsottava henkilö, joka on So-      nallishallituksesta kaupungeissa annetun
6097: sialististen Neuvostotasavaltain Liitolle 19    asetuksen 55 § : n 1 kohdan, sellaisena kuin
6098: päivänä syyskuuta 1944 luovutetuilla tai        se on 30 päivänä joulukuuta 1947 annetussa
6099: vuokratuilla alueilla luovutushetkellä omis-    asetuksessa (980/47), ja 15 päivänä kesä-
6100: tanut maata, on luovuttanut valtion toi-        kuuta 1898 maalaiskuntain kunnallishallin-
6101: mesta valtakunnan nykyisellä alueella saa-      nosta annetun asetuksen 82 § : n 5 kohdan,
6102:                                     IV,14. -   Vennamo ym.                                  103
6103: 
6104: sellaisena kuin se on 19 paiVanä marras-          mukaan ei olisi voitu veroa määrätä, on ve-
6105: kuuta 1943 annetussa asetuksessa (889/43),        rotus hakemuksesta oikaistava tämän lain
6106: tarkoittama kymmenen vuoden määräaika             mukaisesti j'a ehkä liiaksi kannettu määrä
6107: laskettava siitä ajankohdasta, jolloin hän on     suoritettava verovelvolliselle tai hänen oi-
6108: saanut omistusoikeuden luovutetuilla tai          keudenomistajilleen. Verotuksen oikaise-
6109: vuokratuilla alueilla olleelle kiinteälle omai-   mista ja veron palauttamista on, verotuksen
6110: suudelle. Mainittua kymmenen vuoden mää-          saatua lainvoiman, haettava tulo- ja omai-
6111: räaikaa laskettaessa älköön otettako huo-         suusveron osalta asianomaiselta tarkastus-
6112: mioon syyskuun 19 päivän 1944 ja sen ajan-        lautakunnalta siinä järjestyksessä kuin 19
6113: kohdan välistä aikaa, jolloin hän on valta-       päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- ja
6114: kunnan nykyisellä alueella saanut omistus-        omaisuusverolain (888/43) 103 § :n 1 ja 3
6115: oikeuden luovuttamaansa kiinteään omaisuu-        momentissa on säädety, ja kunnallisveron
6116: teen.                                             osalta asianomaiselta lääninhallitukselta
6117:    Mitä 1 momentissa on säädetty, olkoon          siinä järjestyksessä kuin eräitä määräyksiä
6118: vastaavasti noudatettava, milloin sanotussa       ulostekojen, yleisten maksujen toimituskir-
6119: momentissa tarkoitettu henkilö on vapaa-          jain lunastusten tahi muun sellaisen ulos-
6120: ehtoisella kaupalla ostanut maata, ei kui-        mittauksesta sisältävän, 27 päivänä helmi-
6121: tenkaan suuremmalta osalta kuin miltä             kuuta 1897 annetun asetuksen 9 § : ssä, sel-
6122: kauppahinta voidaan maanhankintalain              laisena kuin se on 28 päivänä kesäkuuta-
6123: 70 § : n mukaisesti suorittaa valtion varoilla.   1945 annetussa asetuksessa ( 640145) , on sää-
6124:                                                   detty.
6125:                   2 §.                                                 3 §.
6126:   Jos ennen tämän lain voimaantuloa on               Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
6127: määrätty maksettavaksi veroa sellaisesta          täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
6128: kiinteän omaisuuden satunnaisen luovutuk-         asetuksella.
6129: sen tuottamasta voitosta, josta tämän lain
6130: 
6131:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
6132: 
6133:                Veikko Vennamo.                               Eemil Luukka.
6134:                Väinö Kaasalainen.                            Nestori Kaasalainen.
6135:                                          Urho Kähönen.
6136: 104
6137: 
6138: IV,to. -   Lak. al. N:o 32.
6139: 
6140: 
6141: 
6142: 
6143:                                A. Simonen ym. : Ehdotus laiksi upseerien, aliupseerien ja
6144:                                   lentomestarien oikeudesta eläkkeeseen.
6145: 
6146: 
6147:                                     E d u s k u n n a ll e.
6148: 
6149:    Viime vuonna suoritetun eläkelainsää-         valtiopäiväjärjestyksen 67 §: n mukaisessa
6150: dännön uudistuiksen yhteydessä säädettiin        järjestyksessä, on laki jo tuon virheen
6151: mm . .laki upseerien, aliupseerien ja Jento-     vuoksi otettava uudelleen käsiteltäväksi.
6152: mestarieri oilwudesta eläkkeeseen ( 463/50).        !Samal[a kun alempanaolevassa lakiesi-
6153: Lyhyenä voimassaoloailkanaan on viimeksi-        tyksessä on lentävän henkilöstön eläkeoi-
6154: mainittu laki jo osoittautunut niin puut-        keus palautettava entiselleen, on Iakiin
6155: teelliseksi ja nimenomaan ilmavoimien            otettu joukko selvennyksiä ja välittäviä
6156: alemman upseeriston, aliupseerien ja lento-      siirtymismääräyksiä, joitten puuttuminen
6157: mestarien osalta siinä määrin kohtuutto-         nykyisin voimassaolevasta laista on saat-
6158: maksi, että lain uusiminen on katsottava         tanut sen soveltamisen miltei umpikujaan.
6159: välttämättömäksi.                                Niinpä on .la;kiehdotuksen 3 § :n 1 moment-
6160:     Suurin veriaatteellinen muutos alussa-       tiin otettu virkamieseläkelain 3 § : n 1 mo-
6161: mainitussa laissa oli se, että ilmavoimien       menttia vastaavat säännökset siten muutet-
6162: vwkinainen lentävä henkilöstö aikaisemmin        tuina, että viimeksimainitun lainkohdan
6163: oli oikeutettu laskemaan lentäjätutkinnon        edelllyttämä 21 vuoden ikäraja on pois-
6164: edellyttämässä virassa tai toimessa palvele-     tettu ja momentin loppuun lisätty varsi-
6165: mansa ajan eläkkeensaantia varten kaksin-        naisen asevelvollisuusajan lisä;ksi aika,
6166: kertaisena, se uudessa laissa rulennettiin       minkä eläkkeensaaja asevelvollisuuden suo-
6167: puolitoistakertaiseksi. Kun lentävän hen-        ritettuaan .on muutoin ollut puolustusvoi-
6168: kilöstön osalta kapteenin, luutnantin, .J.en-    main palveluksessa rauhan aikana säännöl-
6169: toonestarin ja aliupseerin eroamisikä on 40      Hsesti sotilaaJUisen käskyvallan alaisena.
6170: vuotta, asettaa uusi laki tämän alemman          Kun asevelvollinen voi asevelvollisuuslain
6171: virka- ja palvelusmiehistön siihen asemaan,      mukaan aloittaa palveluksensa heti 17
6172: että .suurin osa joutuu lopettamaan varsi-       vuotta täyttäneenä ja jäädä sitten suoraan
6173: naisen elämänuransa riittämättömän osa-          sotilasuralle ja kun asevelvollisuuslain
6174: eläkkeen varassa. Erikoisen raskaasti tämä       32 ·§ :n 2 momentti vahvistaa sen periaat-
6175: koskee vähävaraista aliupseeristoa, joHa ei      teen, että vrupaaehtoisena pwlveluikseen as-
6176: ole riittävää opiHista pohjaa uusien ansio-      tunut on kaikin puoJin pidettävä kutsun-
6177: malli.doUisuuksien saamiseksi eroamisensa        nan kautta saa;puneitten vertaisena, ei 21
6178:  jälkeen. Kun nykyisin sekä sotilas- että        vuoden ikäraja ole paikallaan sotilaallis-
6179: lääketieteellisten    asiantuntijalausuntojen    ·luontoisia palvelusvuosia laskettaessa.
6180:  pakottamana pyritään lentävän henkilöstön           Ottaen huomioon sen, mitä edellä on sa-
6181: toimiaikaa vieläkin lyhentämään, on ajan-        nottu 1. 10. 1950 voimaan tulleen eläke-
6182: kohta eläkeoikeuden huonontamiselle ollut        lain perustuslainvastaisuudesta, on la.Jkieih-
6183: mah:doJll.isimman huonosti valittu.              dotuksen 6 § :n 3 momenttiin otettu sään-
6184:     Tässä yhteydessä on lisäksi todettawa,       nös siitä, että äskenmainitun [ain voimassa-
6185:  että eläkeoikeuden perusteet yleisesti oi-      ollessa tehdyt eläkeanomukset on uuden
6186: ikeusopissa katsotaan :kuuluva:ksi ns. saavu-    lain voimaantultua otettava uudelleen rat-
6187:  tettuihin oikeuksiin, eikä niitten muuttami-    kaistavaksi.
6188: nen viran- tai toimenhaltijalle epäedulli-           Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
6189: seen . suuntaan olisi mahdollista muuten
6190: kuin       perustuslainsäätämisjärjestyksessä.             että Eduskunta hyväksyisi näin
6191: Kun alussamainittua lakia ei ole säädetty                kuuluvan lakiehdotuksen:
6192:                                    IV,15.- Å. Simonren ym.                                   105
6193: 
6194:                                             Laki
6195:            upseerien, aliupseerien ja lentomestarien oikeudesta eläkkeeseen.
6196:      EduSkunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6197:                       1 §.                         sen tai sopimuspaikkaisen viran tai toimen
6198:    V a1tion viran tai rpysyväisen toimen va-       haltijana ·tahi ylimääräisenä toimenhalti-
6199: kina:i.sena haltijana olevalla upseerilla, lää-    jana taikka hoitanut väliaikaisena tai si-
6200: kintä-, ·eläinlääkintä-, insinööri- ja musiik-     jaisena valtion virkaa tai tointa tahi yli-
6201: 'kiupseeria kuitenkaan iukuun ottamatta,           määräistä tointa taikka muutoin ollut pää-
6202: sekä aliupseerilla ja lentomestarina on,           toimeksi katsottavassa valtion palveluksessa
6203: erottuaan sellaisesta valtion virasta tai toi-     tai sellaisessa valtion työssä, jossa olon
6204: mesta, johon kelpoisuusehtona on määrätty          ajan työntekijä saa 1lukea hyväkseen elä:k-
6205: upseeri-, lentomestarin- tai aliupseerinarvo,      keeseen oikeuttavana palvelusaikana. Elä-
6206: oikeus saada vallth:m varoista elinkautinen        kevuosina saa viran tai toimen haltija las-
6207: eläke, sen mukaan kuin jäljempänä tässä            kea hyväkseen myös sen aj.an, minkä hän
6208:  laissa säädetään.                                 on asevelvollisena palvellut vakinaisessa
6209:     Mitä edehlä on sanottu, soveHettakoon,         väessä tai ollut muutoin asevelvollisuu-
6210:  sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin             tensa suoritettuaan puolustusvoimain pal-
6211:  määrätään, myöSkin sellaiseen valtion vi-         veluksessa rauhan aikana säännöllisesti so-
6212:  ran tai pysyväisen toimen haltijana olevaan       tilaallisen käskyvallan alaisena, sekä sen
6213:  sotilasvirkamieheen;, sotilasmestariin ja so~i­   ajw, minkä hän sotatilw aikana on ollut
6214:  lasallivirkamieheen, joka on saanut upeser1-,     sotapalveluksessa, samoin kuin sen ajan,
6215:  aliupseeri- tai sitä vastaavan koulutuksen.       minkä hän on oHut lakkautuspalkalla.
6216:                                                        Viran tai toimen haltijalla, joka lak-
6217:                     2 §.                           kautetussa suojeluskuntajärjestössä oli pää-
6218:    Eläkkeen saamisen yleisenä ede1lytyksenä        toimenaan hoitanut sellaista toint~, josta
6219: on, että viran tai toimen haltijalla on vä-         palkkaus hänelle oli suoritettu muista va-
6220: hintään kaksikymmentä eläkevuotta, jos vi-          roista 'kuin valtion tulo- ja menoarviossa
6221: rasta tai toimesta säädetty eroamisikä on           myönnetyistä määrärahoista, on oikeus lu-
6222: enintään viisikymmentä vuotta, ja kaksi-            kea eläkettä varten hyväkseen se aika,
6223: kymmentäviisi eläkevuotta, jos eroamisikä           j.ona hän on ollut tänlän laatuisessa palve-
6224: on sanottua korkeampi. Viran tai .toimen            lussuhteessa valtioon.
6225: haltijalla, joka on saavuttanut sen ikära-             :Sotilaslentäjwtutkinnon suorittaneella up-
6226: jan, jolloin hän on velvoHinen eroamaan,            seerilla, sotilasmestarina ja aliupseerilla,
6227: tai sitä ennen käynyt ruumiinvian tai vä-           joka ilmavoimien va:kinaiseen lentävään
6228: hentyneiden ruumiin- tai sielunvoimien              henkilöstöön kuuluvana on palvellut vähin-
6229: vuoksi pysyväisesti kykenemättömaksi hoi-           täin viisi vuotta puolustusministeriön tai
6230: tamaan virkaansa tai tointaan taikka tul-           puolustuslaitoksen virassa tai toimessa, on
6231: lut siitä vlllpautetuksi, o~koon kuitenkin          oikeus elä:kikeen saantia varten •lukea hy-
6232: oikeus tämän lain mukaiseen elä:kkeeseen,           väkseen täiten palvelemansa aika kaksin-
6233: jos hänellä on vähintään kymmenen eläke-            kertaisena.
6234: vuotta.                                                                   4 §.
6235:    Kymmenen eläkevuotta oikeuttaa •kym-                 Tässä laissa .tarkoitetun viran tai toi-
6236: meneen kaihdeskymmenesviidesosaan täy-              men haltijan oikeudesta elä:kkeeseen on
6237: den eläkkeen määrästä ja jokainen niitä             muutoin voimassa, mitä valtion viran tai
6238: seuraava .täysi eläkevuosi lisäksi yhteen           toimen haltijan oikeudesta eläkkeeseen vir-
6239: kahdeskymmenesviidesosaan siitä, kunnes             'kamieseläkkeistä annetussa laissa on sää-
6240:  täysi eläkemäärä saavutetaan.                      detty.
6241:                      3 §.                                               5 §.
6242:     Eläkevuosiksi, jotka tämän ·lain mukaan          Viran tai toimen haltija, joka on num-
6243:  eläkkeeseen oikeutettu henkilö saa eläkettä       tetty ennen lokakuun 1 päivää 1950, säi-
6244:  varten lukea hyväkseen, lasketaan se aika,        lyttää siihen sarukka voimassa olleiden sään-
6245:  minkä hän on ollut valtion peruspa:lkkai-         nösten mukaisen eläkeoikeutensa, jos hän
6246:                                                                                                 14
6247: 106                         IV,15. -Upseerien ym. eläkeoikeus.
6248: 
6249: kolmen kuukauden kuluessa tämän lain                 Jos tässä laissa tarkoitettu viran tai toi-
6250: voimaantulosta ilmoittaa puolustusminis-         men haltija on upseerien, aliupseerien ja
6251: teriölle sitä haluavansa.                        lentomestarien oikeudesta eläkkeeseen 30
6252:                                                  päivänä syyskuuta 1950 annetun lain
6253:                      6 §.                         ( 463/50) voimassaoloaikana anonut elä-
6254:    Ennen lokakuun 1 päivää 1950 myön-            kettä, otettakoon hänen eläkeanomuksensa
6255: nettyjen eläkkeiden järjestelystä on voi-        uudelleen ratkaistavaksi, ja määrättäköön
6256: massa, mitä eräiden valtion varoista suori-      hänelle eläke tämän lain säädösten mukai-
6257: tettavien eläkkeiden järjestelystä 30 päi-       sesti.
6258: vänä syyskuuta 1950 annetussa laissa                                   7 §.
6259: ( 468/50) on säädetty.                               Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
6260:    Jos tässä laissa tarkoitetun viran tai toi-   täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
6261: men ha:J.tijan virkasuhde on lakannut en-        tarpeen mukaan asetuksella.
6262: nen 1 päivää ~lokakuuta 1950, mutta hänen
6263: eläkehakemustaan ei vielä ole ratkaistu, on                           8 §.
6264: eläikepäätöstä annettaessa sovellettava vir-        Tämä ~aJki tulee voimaan    pa1vana
6265: kasuhteen la:katessa voimassa olleen lain        kuuta 19      ja sillä kumotaan upseerien,
6266: säännöksiä, kuitenkin niin, että eläkkeen        aliupseerien ja lentomestarien oikeudesta
6267: määrään nähden on noudatettava mitä tässä        eläkkeeseen 30 päivänä syyskuuta 1950 an-
6268: [aissa on säädetty.                              nettu laki (463/50).
6269: 
6270:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
6271: 
6272: 
6273:               A. Simonen.                                    Martti 0. Kölli.
6274:               Yrjö Kilpeläinen.                              Hugo NuorS'aari.
6275:                                                                                            107
6276: 
6277: IV,t6. -   Lak. al. N:o 33.
6278: 
6279: 
6280: 
6281: 
6282:                                Innala ym. : Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen halti-
6283:                                   jain perhe-eläkevakuutuksesta annetun lain muuttami-
6284:                                   sest~.
6285: 
6286: 
6287: 
6288: 
6289:                                     E d u s k u n n a ll e.
6290: 
6291:    Hallituksen esityksen perusteella edus-      tavasti raskaammin verotettuina omalta
6292: kunta hyväksyi viime istuntokaudella kesä-      osaltaan jo muita tehokkaammin osallistu-
6293: ikuun 29 päivänä 1951 vahvistetun lain          vat yleisten sosiaalisten huoltomenojen suo-
6294: perhe-elä:kevakuutuksesta. Kauan korjausta      rittamiseen kaikkien muiden kansalaisten
6295: !kaivannut valtion viran ja toimen haltijain    hyväksi näiden virka-asemasta tai taloudel-
6296: leskien ja alaikäisten lasten eläketurva on     lisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riip-
6297: näin tullut toteutetuksi.                       pumatta. Ja muistettava on, että näihin
6298:    Eduskunta teki tosin useita parannuksia      tyytymättömiin eivät suinkaan kuulu ai-
6299: hallituksen alkuperäiseen joulukuussa 1949      noastaan naimattomat naiset - tai miehet
6300: eduskunnalle annettuun lakiesitykseen alen-     -, joista monien huollettavana on muita
6301: tamalla ehdotetun vakuutusmaksun suu-           läheisiä kuin lapset, vaan myös runsaasti
6302: ruutta jonkin verran samoin kuin laajenta-      sellaisia yksinäisiä viran ja toimen halti~
6303: malla vakuutuksensaajien piiriä. Tästä huo-     joita, leskiä tai eronneita, joiden itsensä li-
6304: limatta laki sai sellaisen muodon, että se      säksi on vähäisistä tuloistaan elätettävä
6305: jättää perheettömät valtion viran ja toimen     lapsi tai useampiakin. Erikoisesti viimeksi
6306: haltijat perheellisiä paljon epäedullisem-      mainittujen taloudellisen aseman saattaa
6307: paan asemaan erittäinkin sen vuoksi, että       säädetty pakollinen vakuutusmaksu aivan
6308: perheettömien suoritettavaksi on pakollisesti   kestämättömäksi. Pienipalkkaisten toimeen-
6309: säädetty samansuuruiset vakuutusmaksut          tuloa ei näin suin'kaan ole turvattu, vaan
6310: kuin perheellisten, vaikka ensiksi mainitut     päinvastoin vaikeutettu.
6311: ja heidän perillisensä voivat saada hyväk-         Pakollinen osallistuminen vakuutukseen
6312: seen vain mitättömän edun niistä raskaista      on lisäksi herättänyt tyytymättömyyttä lu-
6313: maksuista, joita laki jokaisen valtion viran    kuisien naimisissakin olevien valtion nais-
6314: ja toimen haltijan maksettavaksi säätää.        puolisten viran ja toimen haltijain keskuu·
6315:    Eduskunnassa käydyistä keskusteluista        dessa. Pääasiallisimpana syynä siihen on
6316: ilmeni selvästi, että perheettömät, joista      edellä jo kosketeltu naisten palkkojen alhai-
6317: valtaosa on naispuolisia ja miltei yksin-       nen taso. Näistä vaatimattomista palkoista
6318: omaan alimpiin palkkaluokkiin kuuluvia ja       pakollisesti pidätettävä usean sadan markan
6319: niin ollen pienituloisia sekä taloudellisesti   maksu kuukaudessa muodostuisi nimittäin
6320: vaikeimmassa asemassa olevia, jäävät halli-     huomattavan suureksi taloudelliseksi rasi-
6321: tuksen esitykseen tehtyjen muutostenkin         tukseksi heillekin. Sitäpaitsi niiden naimi-
6322: jälkeen kohtuuttoman paljon epäedullisem-       sissa olevien naisten kohdalla, joiden avio-
6323: paan asemaan kuin muut. Heidän makset-          puolisot ovat valtion palveluksessa, vakuu-
6324: tavakseen on näin sälytetty korkea vakuu-       tusmaksu tuntuisi tavallista suurempana
6325: tustnaksu yhden ainoan kansanryhmän, per-       rasituksena, koska heidän miehensäkin jo
6326: heellisten viran ja toimen haltijain hyväksi.   joutuvat sen suorittamaan.
6327:  Hyvin ymmärrettävää on, että tällainen lop-       Eräiden tietojen mukaan valtion naispuo-
6328:  putulos on herättänyt perheettömien viran      lisista viran ja toimen haitijoista- tilapäi-
6329:  ja toimen haltijain keskuudessa oikeutettua    siä lukuun ottamatta - on n. 75 % naimat-
6330:  tyytymättömyyttä, varsinkin kun he I vero-     tomia. Kun tähän määrään lisätään lesket
6331: luokkaan kuuluvina ja perheellisiä huomat-      ja eronneet, joista läheskään kaikilla ei ole
6332: 108                              IV,16. -   Perhe-eläkeva:knutus.
6333: 
6334: elätettävänään alle 18-vuotiaita lapsia, nou-      men haltijain osalta vapaaehtoiseksi. Täl-
6335: see perheettömien ryhmä runsaasti yli 75 %.        löin ei ehkäistäisi niiden liittymistä perhe-
6336: Kun lukumäärältään varsin vähäiseksi jää-          eläkevakuutukseen, jotka katsovat itsellään
6337: vän varsinaisten perheellistenkin naisten          siitä olevan vastaavaa etua.
6338: ryhmään kuuluvista suuri osa edellä esite-            Ehdotamme edellä esitetyn perusteella,
6339: tyistä syistä katsoo edullisemmaksi jäädä
6340: vakuutuksen ulkopuolelle kuin osallistua sii-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6341: hen, olisi perhe-elä.kevakuutus muutettava                van lakiehdotuksen:
6342: kaikkien valtion naispuolisten viran ja toi-
6343: 
6344: 
6345: 
6346:                                              Laki
6347:        valtion viran tai toimen haltijain perhe-eläkevakuutuksesta annetun lain
6348:                                     muuttamisesta.
6349:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kesäkuun 29 päivänä 1951 valtion vi-
6350:  ran tai toimen haltijain perhe-eläkevakuutuksesta annetun lain (395/51) 2 ja 11 §:t
6351:  näin kuuluviksi:
6352:                       2 §.                         yhtä pitkän ajan kuluttua valtion virkaan
6353:    Vakuutettuja ovat:                              tai toimeen nimittämisestä, vakuutusmak-
6354:    1) jokainen henkilökohtaiseen .eläkkeeseen      suna pidätetään määrä, joka vahvistetaan
6355: oikeuttavan valtion peruapaikkaisen viran          asetuksella yleisten vakuutusperiaatteiden
6356: tai toimen vakinainen tahi avoinna olevan          mukaisesti.
6357: sellaisen viran tai toimen väliaikainen hal-          Täyttä henkilökohtaista eläkettä nauttiva
6358: tija;                                              vakuutettu on vapaa vakuutusmaksun suo-
6359:    2) sopimuksen perusteella tai määräajaksi       rittamisesta. Milloin tällaista eläkettä suo-
6360: valtion virkaan tai pysyväiseen toimeen            ritetaan vain osaksi, pidätetään tästä eläk-
6361: otettu henkilö, mikäli sopimuksessa ei ole         keestä sen myöntämisen perusteena olleeseen
6362: toisin sovittu tai siitä ei ole toisin säädetty;   virkaan tai toimeen kulloinkin kuuluvan
6363: sekä                                               palkkauksen mukaisesti 1 momentissa tar-
6364:    3) jokainen henkilökohtaiseen eläkkeeseen       koitettu vakuutusmaksu, kunnes vakuutettu,
6365: oikeuttavanvaltion ylimääräisen toimen hal-        jos hän jatkuvasti olisi ollut virassaan tai
6366: tija.                                              toimessaan, olisi tullut oikeutetuksi saamaan
6367:    Tämän lain mukaan ovat 'kuitenkin val-          täyden eläkkeen tai on tullut kuudenkym-
6368: tion naispuoliset viran ja toimen haltijat         menenseitsemän vuoden ikäiseksi ja suorit-
6369: va:kuutettuja ainoastaan siinä tapauksessa,        tanut eläkemaksuja vähintään viideltätoista
6370: että he itse ilmoittavat haluavansa vakuu-         vuodelta taikka sitä ennen on ruumiinvian
6371: tuksen.                                            tai vähentyneiden ruumiin- tai sielunvoi-
6372:    Vakuutettu, joka eroaa tai erotetaan vi-        mien vuoksi tullut pysyväisesti työhön ky-
6373: rastaan tai toimestaan, on edelleenkin va-         kenemättömäksi.
6374: kuutettu, jos hän saa henkilökohtaista elä-           Vakuutettu, joka on eronnut tai erotetaan
6375: kettä taikka jos hän on ollut vähintään kym-       virastaan tai toimestaan saamatta henkilö-
6376: menen vuotta vakuutettuna ja haluaa edel-          kohtaista eläkettä, on velvollinen vuosittain,
6377: leen vakuutuksensa säilyttää.                      määräpäivänä, suorittamaan 1 momentissa
6378:                                                    tarkoitetun vakuutusmaksun tähän virkaan
6379:                       11 §.                        tai toimeen kulloirrkin kuuluvan palkkauk-
6380:    V akuutusmaksuna pidätetään kaksi sa-           sen mukaisesti, kunnes hän on tullut kuu-
6381: dalta vakuutetun peruspalkasta, sopimus-           denkymmenenseitsemän vuoden ikäiseksi ja
6382: palkasta tai palkkiosta, siihen luettuna kal-      suorittanut näitä maksuja vähintään vii-
6383: liinajan- ja ikälisä.                              deltätoista vuodelta tai sitä ennen ruumiin-
6384:    Sellaisen vakuutetun, joka liittyy vakuu-       vian tai vähentyneiden ruumiin- tai sielun-
6385: tukseen myöhemmin kuin kolmen vuoden               voimien vuoksi tullut pysyväisesti työhön
6386: kuluessa tämän lain voimaan tulosta tahi           kykenemättömäksi.
6387:                                     IV,16. ____. Inn:aJlia ym.                            109
6388:    Jos sellainen virka tai toimi, johon Imu-      rusteeksi se palkka, joka arvion mukaan tä-
6389: van palkkauksen perusteella vakuutusmaksu         hän vil'kaan tai toimeen kuuluisi, jos virka
6390: olisi laskettava, on lakkautettu, otetaan pe-     tai toimi olisi olemassa.
6391: 
6392:      Helsingissä heinäkuun 30 päivänä 1951.
6393: 
6394: 
6395:               Aune Innala.                               Irma Bamara.
6396:               Kyllikki Pohjala.                          ;rohannes Wirtanen.
6397:               Helena Virkki.                             Aino Malkamäki.
6398:                                     Kaisa Biilelä.
6399: 110
6400: 
6401: IV,11.- Lak. al. N:o 34.
6402: 
6403: 
6404: 
6405:                               Järvinen ym.: Ehdotus laiksi valtion viran tai toimen hal-
6406:                                  tijain perhe-eläkevakuutuksesta annetun lain muutta--
6407:                                  misesta.
6408: 
6409: 
6410:                                    E d u s kun n a 11 e.
6411: 
6412:    Kuten tunnettua, aiheutti joulukuun 8       kuitenkin vakuutuseduista riippumatta sa-
6413:  päivänä 1949 eduskunnalle annettu halli-      mansuuruiseksi niin perheettömille kuin
6414: tuksen esitys laiksi valtion viran- tai toi-   perheellisillekin. Kun vakuuturkseen kuu-
6415: menhaltijain perhe-eilä:kevakuutuksesta yk-    luminen tuli lisäksi pakolliseksi, on oikeu-
6416: sinäisten ja varsinkin naispuolisten viran-    tettu tyytymättömyys yksinäisten viran-
6417: tai toimenhaltijain keskuudessa ankaraa ar-    tai toimenhaltijain keskuudessa nyt entistä
6418: vostelua ja ;Yksimielisen vaatimuksen, että    suurempi. Tämän aiheellisen tyytymättö-
6419: vakuutukseen kuuluminen on ainakin nai-        myyden poistamiseksi olisi lakiin välttä-
6420: sille jätettävä vapaaehtoisuuden varaan ja     mättömästi tehtävä mm. sellaiset muutok-
6421: ellei tällaista muutosta tehdä on esitys hy-   set, että vak:ruutuJkseen kuuluminen tulisi
6422: lättärvä. Tyytymättömyys johtui paitsi         kaikille vapaaehtoiseksi ja että vakuute-
6423: siitä, että vakuutetuilta perittävä maksu,     tuilta perittävä maksu alennettaisiin yh-
6424: kolme sadalta loppupalkasta, oli kohtuut-      deksi sadalta ja yksinäisiltä vain puolet
6425: toman suuri, myöskin siitä, että esityksen     siitä.
6426: mukaan yksinäisiltä ('perheettömiltä) perit-      Kun yksinäiset ja lesket suurimmalta
6427: tävä maksu olisi tullut prosentuaalisesti      osalta joutuvat vain maksajiksi, olisi tätä
6428: saman suuruinen kuin perheellisiltäkin,        kohtuuttomuutta lievennettävä myöskin si-
6429: vaikka yksinäisille ei vakuutuksesta olisi     ten, että heillä olisi valtion palveluksesta
6430: juuri mitään etua. Vakuutusmaksu muo-          erottuaan tai eläkkeelle jouduttuaan ilman
6431: dostuisi heille näin ollen vain huomatta-      määräaikaa oikeus saada suorittamansa va-
6432: vaksi lisäveroksi.                             kuutusmaksut takaisin. Kohtuullista olisi
6433:    Puolentoista vuotta kestäneen käsittelyn    myöskin, että kaikille vakuutetuille, jotka
6434: jälkeen eduskunta lopuilta hyväksyi halli-     eroavat tai erotetaan valtion palveluksesta,
6435: tuksen esityksen muutamin muutoksin.           varattaisiin palvelusajasta riippumatta oi-
6436: Vaikka eduskunnan tekemät muutokset            keus kuulua vakuutukseen, jos he määrä-
6437: osittain lievensivätkin yksinäisiin kohdis-    ajan kuluessa ilmoittavat sitä haluavansa.
6438: tunutta epäoikeudenmukaisuutta, niin ne           Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
6439: eivät kuitenkaan paistaneet tyytymättö-
6440: myyden pääaihetta. Vakuutetuilta perit-                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6441: tävä maksu tosin alennettiin kaikille va-            van lakiehdotuksen:
6442: kuutetuille kahdeksi sadalta, mutta se jäi
6443: 
6444:                                          Laki
6445:        valtion viran tai toimen haltijain perhe-eläkevakuutuksesta annetun lain
6446:                                    muuttamisesta.
6447:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä kesäkuuta 1951 valtion vi-
6448:  ran- tai toimenhaltijain perhe-elakevakuutuksesta annetun 'lain (395/51) 2, 3, 11,
6449:  12 ja 13 § näin kuuluviksi sekä kumotaan lain 26 §.
6450:                    2 §.                        tämän lain voimaantulosta tai virkaan tai
6451:   Vakuutettuja ovat sitä haluavat henkilöt,    toimeen tultuaan ovat:
6452: jotka viimeistään kolmen vuoden kuluessa
6453:                                   IV,17. --" Järvinen ym.                                 111
6454:    1) henkilökohtaiseen eläkkeeseen oikeut-     senomaajia, pidätetään kuitenkin vai:n puo-
6455: tavan valtion peruspalkikaisen viran tai        let edellä sanotusta.
6456: toimen vakinainen tahi avoinna olevan sel-         Täyttä henkilökohtaista eläkettä nauttiva
6457: laisen viran tai toimen väliaikainen haltija;   vakuutettu on vapaa vakuutusmaksun suo-
6458:    2) sopimuksen rperusteella tai määrä-        rittamisesta. Milloin tällaista eläkettä suo-
6459: ajaksi valtion virkaan tai pysyväiseen toi-     ritetaan vai:n osaksi, pidätetään tästä eläk-
6460: meen otettu, mikäli sopimuksessa ei ole toi-    keestä sen myöntämisen perusteena ollee-
6461: sin sovittu tai siitä ei ole toisin säädetty;   seen virkaan tai toimeen kulloinkin kuulu-
6462: sekä                                            van palkkauksen mukaisesti 1 momentissa
6463:    3) henkilökohtaiseen eläkkeeseen oikeut-     tarkoitettu vakuutusmwksu, kunnes vakuu-
6464: tavan valtion ylimääräisen toimen haltija.      tettu, jos hän jatkuvasti olisi ollut viras-
6465:    Vakuutettu, joka eroaa tai erotetaan vi-     saan tai toimessaan, olisi tullut oikeutetuksi
6466: rastaan tai ,toimestaan, on edelleenkin va-     saamaan täJ"den eläkkeen tai tu.J.lut kuu-
6467: kuutettu, jos hän saa henkilökohtaista elä-     denkymmenengeitsemän vuoden ikäiseksi ja
6468: kettä, taikka jos hän on ollut vähintään        suorittanut eläkemaksuja väihi:ntään viidel-
6469: kymmenen vuotta vakuutettuna ja haluaa          tätoista vuodelta taikka sitä ennen on ruu-
6470: edelleen vakuutuksensa säilyttää.               miinvian tai vähentyneiden ruumiin- tai
6471:                                                 sielunvoimien vuoksi tullut pysyväisesti
6472:                                                 työhön kykenemättömäksi.
6473:                       3 §.                         Vakuutettu, jo;ka on eronnut tai erote-
6474:    V a:kuutuksenomaajia ovat:                   taan virastaan tai toimestaan saamatta hen-
6475:    1) aviopuoliso tai kahdeksaatoista vuotta    kilökohtaista eläkettä, on velvollinen vuo-
6476: nuorempi oma tai aviopuolison lapsi;            sittain, määräpäivänä suorittamaan 1 mo-
6477:    2) kahdeksaatoista vuotta vanhempi orria     mentissa ta:r\koitetun vakuutusmaksun tä-
6478: tai aviopuolison la,psi, jos tämän työ- tai     hän virkaan tai toimeen kulloinkin kuulu-
6479: ansiokyky ja varallisuus ovat niin vähäiset,    van palkkauksen mukaisesti, kunnes hän on
6480: että hän elatukseensa nähden on huomat-         tullut kuudenkymmenenseitsemän vuoden
6481: tavasti riippuvainen vakuutetusta;              i:käiseksi ja suorittanut näitä maksuja vä-
6482:    3) vanhemmatJ jos 1 ja 2 kohdassa mai-       hintään viideltätoista vuodelta tahi sitä
6483: nittujen vakuutuksen omaajia ei ole ja jos      ennen ruumiinvian tai vähentyneiden ruu-
6484: he ovat olleet pääasiallisesti vakuutetun       miin- tai sielunvoimien vuoksi on tullut
6485: huollon varassa;                                pysyväisesti työhön kykenemättömäksi.
6486:    4) entinen puoliso, jolle vakuutettu on         Jos sellainen virka tai toimi, johon kuu-
6487: oikeuden rpäät()ksellä velvoitettu suoritta-    luvan pa1kkauksen perusteella vakuutus-
6488: maan elatusapua ja jolle asianomaisten ta-      maksu olisi lask!ettava, on lakkautettu, ote-
6489: loudellisiin olosuhteisiin, avioliiton kesto-   taan .perusteeksi se palkka, joka arvion
6490: aikaan ja avioeron syihin nähden on koh-        muikaan tähän virkaan tai toimeen kuu-
6491: tuullista myöntää tämän lain mukainen           luisi, jos virka tai toimi olisi olemassa.
6492: elä:ke; sekä
6493:    5) se, jolla 9 § :n mukaan on oikeus hau-                        12 §.
6494: tausapuun.                                        Perhe-eläkevakuutus lakkaa vakuutetun
6495:    Lapsena tämän ,lain mukaan pidetään          osalta,, joka, saamatta henkilökohtaista elä-
6496: myös ottolasta ja sellaista avioliiton ultko-   kettä, eroaa tai erotetaan virastaan tai toi-
6497: puolella syntynyttä lasta, jonka vakuutettu     mestaan, jos vakuutettu ei kolmen kuukau-
6498: on lailisesti tunnustanut omakseen tai jo-      den kuluessa ilmoita haluavansa jatkaa va-
6499: hon nähden vakuutetun elatusvelvollisuus        kuutusta. Sama olkoon laki 11 § :n 3 mo-
6500: on oikeuden päätöksellä tahi sopimuksella       mentissa .tarkoitetusta vakuutetusta, jos
6501: vahvistettu.                                    hän ei ole suorittanut vakuutusmaksua kol-
6502:                                                 men kuukauden kuluessa maksun määrä-
6503:                     11 §.                       päivästä.
6504:    Vakuutusmaksuna pidätetään yks~ sa-
6505: dalta vakuutetun peruspalkasta, sopimus-                           13 §.
6506: palkasta tai palkkiosta, siihen luettuna kal-     Sellaiselle vakuutuksesta eronneelle tai
6507: liinajan- ja ikälisä. Sellaiselta vwkuute-      hänen oikeuden omistajilleen, jolla ei ole
6508: tulta, jolla ei ole ollut 3 §: n 1 momentin     ollut 3 § :n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tar-
6509: 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja vwkuutuk-         koitettuja vakuutuksenomaajia, palautetaan
6510: 112                           IV,17. -   Perhe-elä:kevwkuutos.
6511: 
6512: hänen suorittamansa vakuutusmaJksut. Pa-       mentäseitsemän vuotta täytettyään siirtyy
6513: lautusta ei kuitenkaan suoriteta, jos eron-    eläkkeelle, hänellä on oikeus erota vakuu-
6514: nut kolmen vuoden ikuluessa on uudelleen       tuksesta 1 momentissa mainituin ehdoin.
6515: tullut vakuutetuksi. Vakuutusma:ksjen pa-      Vakuutusmaksujen palautus suoritetaan
6516: lautusta on haettav•a neljän vuoden kuluessa   tällöin heti kun asiaa koskeva perhe-eläke-
6517: vakuutuksen lakkaamisesta.                     rahaston johtokunnan päätös on tullut voi-
6518:   Kun va:kuutettu siirtyy elä:kkeelle ja saa   maan.                                   -i'·
6519: täyden eläkkeen tairoka kun hän kuusikym-
6520: 
6521:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
6522: 
6523: 
6524:              Mikko Järvinen.                         Elli Stenberg.
6525:              V. Puumalainen.                         Irma Torvi.
6526:              Matti Meriläinen.                       Antto Prunnila.
6527:                                    Toivo Kujala.
6528:                                                                                           113
6529: 
6530: IV,18. -   Lak. al. N:o 35.
6531: 
6532: 
6533: 
6534: 
6535:                                Venna.mo ym.: Ehdotus laiksi toisen korvauslain 9 §:n
6536:                                   muuttamisesta.
6537: 
6538: 
6539:                                     E d u s k u n n a ll e.
6540: 
6541:    Niissä tapauksissa, JOissa kaksi tai          vaus on määrätty yhteisesti, on siis jokainen
6542: useampi henkilö on omistanut osuuksia sa-        osakas hävinnyt jo korvauksensa nimellis-
6543: masta luovutetulla alueella olleesta tilasta,    arvosta 200,000 markkaa.
6544: on toista korvauslakia yleensä mielestitmme         Yhtymänä ei ole korvauksia määrättäessä
6545: väärin tulkittu siten, että sanottujen hen-      käsitelty vain niitä, jotka yhdessä ovat
6546: kilöiden on katsottu muodostaneen yhty-          omistaneet maataloustilan, vaan esim. sellai-
6547: män, joka vain sellaisenaan on ollut kor-        sia, jotka ovat yhdessä harjoittaneet puu-
6548: vaukseen oikeutettu. Korvaus on siis mää-        tarhaviljelystä, yhteisesti omistaneet raken-
6549: rätty kaikille osakkaille yhteisesti eikä siis   nuksen taikka osallistuneet yhteiseen liike-
6550: kullekin erikseen hänen oman osuutensa mu-       yritykseen. Yhtymänä on myös pidetty kuo-
6551: !lman. Näin on menetelty, vaikka osakas olisi    linpesän osakkaita, vieläpä tapauksissa, jol-
6552: saanut lainhuudonkin osuuteensa. Kun             loin pesä on ollut jaettuna jo ennen vahin-
6553: :aina, milloin vahingon suuruus on ollut yli     gon tapahtumista.
6554: 500,000 markkaa, korvaus suoritetaan astei-         Edellä selostetulla menettelyllä on aiheu-
6555: kon mukaan alennettuna, on siitä seurauk-        tettu siirtoväelle, joista useat ovat jo kor-
6556: sena, että yhtymänä käsitteleminen on tuot-      vauslakiin otetun asteikon johdosta menet-
6557: tanut tilan osakkaille huomattavan talou-        täneet huomattavan osan omaisuudestaan,
6558: dellisen tappion.                                vielä lisää täysin aiheetonta ja kohtuutonta
6559:    Jos oletetaan, että neljä henkilöä on omis-   tappiota. Tämän epäkohdan poistamiseksi
6560:  tanut yhtä suurin osin tilan, jonka mene-       ja kun korjaus voidaan suorittaa valtio-
6561:  tys on arvioitu 2 milj. markaksi, suoritetaan   konttorissa yksinkertaisena laskutoimituk-
6562:  heille yhteisesti asteikon mukaan korvausta     sena ilman että tarvittaisiin uutta arvioi-
6563:  1,200,000 markkaa, joten siis kullekin osak-    ruislautakunnan päätöstä, ehdotamme kun-
6564:  kaalle tulee vain 300,000 markkaa. Jos taas     nioittaen,
6565:  kukin osakas erikseen olisi katsottu korvauk-
6566:  sen oikeutetuksi, olisi kunkin menetys teh-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6567:  nyt 500,000 markkaa, joka olisi vielä kor-              van lakiehdotuksen:
6568:  vattu vähentämättömänä. Sillä, että kor-
6569: 
6570: 
6571:                                            Laki
6572:                               toisen korvauslain muuttamisesta.
6573:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
6574:   :Säädetyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun toisen korvaus-
6575:   lain (390/45) 9 § näin kuuluvaksi:
6576:                    9 §.                          joka sillä on katsottava tarkoitukseensa käy-
6577:   Vahingon suuruutta arvioitaessa määrä-         tettynä olleen 31 päivänä joulukuuta 1944.
6578: tään omaisuuden arvo tulo- ja omaisuus-            Milloin omaisuus on kuulunut kahdelle tai
6579: verolain säännösten mukaan, jolloin omai-        useammalle henkilölle yhteisesti, on omai-
6580: suuden .kä,ypänä hintana pidetään hintaa,        suutta kohdanneesta vahingosta määrättävä
6581:                                                                                             15
6582: 114                           IV,1s. -   Toinen korva.USI1aki.
6583: 
6584: korvaus kullekin osakkaalle erikseen hänen     män lain voimaantuloa vahvistettu lainvoi-
6585: osuutensa perusteella.                         man saaneelia päätöksellä. Korvaukseen oi-
6586:   Valtiovarainministeriön asiana on antaa      keutettu, joka katsoo, että hän tämän lain
6587: tarkempia määräyksiä niistä perusteista,       perusteella on oikeutettu saamaan lisäkor-
6588: joiden mukaan korvauksenalainen omaisuus       vausta, jättäköön sitä koskevan hakemuksen
6589: on arvioitava.                                 valtiokonttorille ennen päivää        kuuta
6590:                                                1952. Jos korvaukseen oikeutettu on saa-
6591:                                                nut korvausta liian vähän, tulee valtiokont-
6592:   Tätä lakia on sovellettava myös niissä ta-   torin korjata arvioimispäätös ja maksaa ero-
6593: pauksissa, jolloin korvaus on jo ennen tä-     tus korvaukseen oikeutetulle.
6594: 
6595:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
6596: 
6597: 
6598:               Veikko Vennamo.                           Nestori Kaasalainen.
6599:               Väinö Kaasalainen.                        Urho Kähönen.
6600:                                                                                           115
6601: 
6602: IV,19.- Lak. al. N:o 36.
6603: 
6604: 
6605: 
6606: 
6607:                                Junnila ym..: Ehdotus laiksi toisen korvauslain 22 § :n
6608:                                   muuttamisesta.
6609: 
6610: 
6611:                                     E d u s k u n n a 11 e.
6612: 
6613:    Toisen korvauslain mukaisesti siirto-        semme nykyiseen sietämättömään raskau-
6614: väelle suoritettaviin korvauksiin käytetty-     teen.
6615: jen obligaatioiden rajoittamaton indeksi-          Indeksiehtoisten obligaatioiden käytän-
6616: ehto on muodostunut erittäin raskaaksi          töönotosta aiheutuvat haitat eivät rajoitu
6617: rasitukseksi valtiontaloudelle.     Korvaus-    suinkaan yksinomaan siihen tavattomaan
6618: obligaatioita laskettiin liikkeelle kaikkiaan   valtiontaloudelliseen rasitukseen, jonka ne
6619: 17,347 miljoonan markan nimellisarvosta.        ovat aikaansaaneet. Niiden olemassa olo on
6620: Tähän mennessä on niiden lunastamiseen          myös häirinnyt raha- ja pääomamarkki-
6621: indeksihyvityksineen käytetty kuitenkin jo      noita mm. siten, että korvausobligaatioiden
6622: 34.3 miljardia markkaa, josta indeksihyvi-      kaltai~en riskittömän ja poikkeuksellisen
6623: tysten osuus yksinään on lähes 24 mil-          edullisen sijoituskohteen olemassa olo on
6624: jardia markkaa. Mutta korvausobligaatioita      monessa tapauksessa estänyt sijoitushaJui-
6625: on vielä lunastamatta n. 7 miljardin mar-       sia pääomia hakeutumasta tuotannollisen
6626: kan nimellisarvosta. Jos tähän määrään          elämän piirissä olleisiin, kansantaloudelli-
6627: sovelletaan viime elokuun lunastuskurssia,      sesti elintärkeisiin mutta luonteensa mu-
6628: 580, joudutaan jäljellä olevien korvaus-        kaisesti aina enemmän tai vähemmän ris-
6629: obligaatioiden lunastamiseen indeksihyvi-       kinalaisiin sijoituksiin. Korvausobligaatiot
6630: tyksineen käyttämään valtion varoja vielä       ovat varmasti myös osaltaan luoneet maa-
6631: n. 40 miljardia markkaa eli yhteensä, tä-       perää sille ,indeksiajattelulle", jolla on
6632: hänastiset lunastussummat huomioonottaen,       ollut kohtalokas osuus viime vuosien in-
6633: n. 74 miljardia markkaa. Mutta kun on           flaa tiokehitykseen.
6634: erittäin todennäköistä, että kotimaisten ta-       Voidaan keskustella siitä, oliko rajoit-
6635: varain tukkuhintaindeksi, josta korvaus-        tamattoman indeksiehdon soveltaminen kor-
6636: obligaatioiden lunastusarvo i,ndeksiehdon       vausobligaatioihin     lainkaan    paikallaan.
6637: mukaisesti riippuu, yhä tulee nousemaan,        Korvausobligaatioiden siirtoväelle luovut-
6638: kasvanee mainittu summa ehkä hyvinkin           tamisen jälkeen jatkunut vahva rahan-
6639: paljon vielä tästäkin.                          arvon aleneminen, johon tosin korvaus-
6640:     Todettakoon, että varat siirtoväen kor-     obligaatioiden indeksiehto osaltaan on myö-
6641: vauksiin oli tarkoitus koota toisen omai-       tävaikuttanut, olisi kuitenkin ilmeisesti teh-
6642: suudenluovutusveron tuotolla.        Korvaus-   nyt tarpeelliseksi jonkinmuotoisen lisähyvi-
6643: obligaatioiden indeksiehto vaikuttaa kuiten-    tyksen myöntämisen alkuperäisille korvauk-
6644:  kin sen, että tämän veron tuotto, joka il-     sen saajille. Mutta korvausobligaatioita on
6645:  man suuryhtiöiden veron maksuksi luovut-       erittäin suuressa määrässä siirtynyt myös
6646:  tamia osakkeita on tähän mennessä ko-          sellaisille pääomansijoittajille, jotka eivät
6647:  honnut n. 24.o miljardiin markkaan, riit-      ole suinkaan korvaukseen oikeutettuja, ja
6648:  tää vain murto-osaan korvauskustannuk-         nämä ovat siten kohtuuttomana tavalla
6649:  sista. Niihin on siis jouduttu jo nyt run-     päässeet hyötymään tästä siirtoväelle lä-
6650:  saasti käyttämään ja joudutaan vastaisuu-      hinnä tarkoitetusta edusta. Mahdollisuus
6651:  dessa yksinomaan käyttämään muitakin           korvausobligaatioiden myymiseen ulkopuoli-
6652:  verovaroja. Korvausobligaatioiden indeksi-     sille on tosin ollut korvauksen saajille mo-
6653:  ehto on siten ollut osaltaan hyvin olen-       nesti suureksi hyödyksi, mutta monessa ta-
6654:  naisesti myötävaikuttamassa verorasituk-       pauksessa se on myös huokutellut näitä
6655: 116                            IV,19. ~ Toinen korvau!llaki.
6656: 
6657: tarpeettomasti luopumaan obligaatioistaan       kurssiin 580, johon siis nimellisarvon li-
6658: ja on siten aiheuttanut suuria tappioita ob-    säksi sisältyy indeksihyvitystä 480 sadalta
6659: ligaatioiden arvon myöhemmin indeksieh-         nimellisarvosta.
6660: don vaikutuksesta voimakkaasti kohotessa.          Alkuperäisten korvausten saajien hal-
6661:    Kaikista edellä kosketelluista syistä on     lussa olevien korvausobligaatioiden lunasta-
6662: välttämätöntä, että korvausobligaatioiden       minen tästälähin toisin perustein kuin ei-
6663: nykyistä indeksiehtoa rajoitetaan ainakin       korvaukseen oikeutettujen haltuun joutu-
6664: niiden obligaatioiden haltijain osalta, jotka   neiden obligaatioiden tuottaa tietysti mel-
6665: eivät ole saaneet näitä obligaatioita alun-     koisia teknillisiä hankaluuksia, koska on
6666: perin toisen korvauslain edellyttämiin kor-     kyettävä osoittamaan, että edelliset todella
6667: vauksiin. Indeksiehdon täydellinen poista-      ovat saaneet hallussaan olevan määrän ob-
6668: minen näiden ulkopuolistenkaan osalta ei        ligaatioita korvauslain edellyttäminä kor-
6669: tietysti ole enää mahdollista, se merkitsisi    vauksina. Tässä on kuitenkin kysymyksessä
6670: saavutettujen oikeuksien liian räikeätä         niin suuri valtiontaloudellinen etu, että
6671: loukkaamista. Mutta sen sijaan on pidet-        nämä hankaluudet eivät saa muodostua rat-
6672: tävä oikeudenmukaisena, että niiden obli-       kaisevaksi esteeksi tässä tarkoitetulle muu-
6673: gaatioiden haltijain osalta, jotka eivät ole    tokselle.
6674: saaneet obligaatioita alunperin korvaussuo-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
6675: ritusten yhteydessä, obligaatiot lunastetaan
6676: tästälähin muuttumattomasti siihen kurs-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6677: siin, mikä korvausobligaatioilla oli niitä              van lakiehdotuksen:
6678: viimeksi viime elokuussa lunastettaessa, eli
6679: 
6680: 
6681: 
6682:                                           Laki
6683:                              toisen korvauslain muuttamisesta.
6684:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
6685:     määrätyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä tokokuuta 1945 annetun toisen korvauslain
6686:     (390/45) 22 § :n 4 momentti näin kuuluvaksi:
6687:                    22 §.                        Puheena olevaa indeksiehtoa sovelletaan ra-
6688: -   - - - - - - - - - - - -                     joituksetta kuitenkin vain niiden obliga-
6689:   Edellä 1 momentissa tarkoitettujen obli-      tioiden haltijain omistuksessa oleviin obli-
6690: gatioiden kulloinkin erääntyvä määrä on         gatioihin, jotka ovat, ja siihen määrään
6691: korotettava yhtä monella kymmenellä sa-         asti kuin he ovat, saaneet obligatioita tä-
6692: danneksella, kuin kotimaisten tavarain tuk-     män lain edellyttäminä korvaussuorituk-
6693: kuhintaindeksi lähinnä edellisessä maalis-      sina. Muiden obligatioiden haltijain omis-
6694: kuussa on täysiä kymmeniä sadanneksia           tamiin obligaatioihin sovelletaan elokuun
6695: korkeampi kuin joulukuussa vuonna 1944.         1 päivästä 1951 lukien muuttumattomasti
6696: Jos edellä tarkoitettu indeksi alenee siten,    lunastuskurssia 580, johon nimellisarvon
6697: että se kysymyksessä oleva&sa maaliskuussa      lisäksi sisältyy indeksihyvitystä 480 sa-
6698: on täysiä kymmeniä sadanneksia alempi           dalta nimellisarvosta.
6699: kuin joulukuussa 1944, on obligatioiden
6700: erääntyvä määrä vastaavasti alennettava.        -   -   -- -   -- -- -   -   -   -   -   -   -
6701: 
6702:        Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
6703: 
6704: 
6705:           T. .Tunnila.              T. A. Wiherheimo.            Päiviö Hetemäki.
6706:                                                                                                117
6707: 
6708: IV,2o. -   Lak. al. N:o 37.
6709: 
6710: 
6711: 
6712: 
6713:                                 Vennamo ym.: Ehdotus laiksi toisen korvauslain 27 § :n
6714:                                    muuttamisesta.
6715: 
6716: 
6717:                                       E d u s k u n n a 11 e.
6718: 
6719:    Voimassa olevien toisen korvauslain sään-       talojen omistajia, kun taas indeksikorotuk-
6720: nöksien mukaan on se kiinnitysoikeuden hal-        sen täydestä edusta pääsevät osallisiksi lä-
6721: tija, joka on asianmukaisessa järjestyksessä       hinnä yrittäjäpiirit, joilla on ollut liike- tai
6722: anonut valtiokonttorista saatavalleen suori-       muuta tilapäistä luottoa. Lisäksi on huo-
6723: tusta velallisen korvausmäärästä, saapa saa-       mattava, että ne korvauksensaajat, joilla on
6724: tavalleen maksun rahassa, ei kuitenkaan            ollut ko. kiinnevelkoja, ovat maassamme ai-
6725: korvausosakkeiden hallintoyhteisön osuuk-          noita velallisia, joiden velat on siis sidottu
6726: sien osalta. Velkaa olleelta lähinnä siirto-       indeksiin. Kun maan muihin velallisiin ei
6727: väkeen kuuluvalta korvauksensaajalta on            ole katsottu voitavan ainakaan tähän men-
6728: valtio pidättänyt tällöin korvausobligatiot        nessä soveltaa velan indeksin mukaista ko-
6729: muulta osin nimellisarvosta, paitsi että           rottamismääräystä, tuntuu sitäkin kohtuut-
6730: erääntyneiltä osilta luetaan indeksikorotus        tomalta, että sitä sovelletaan yksinomaan
6731: velallisen hyväksi. Kun valtiokonttori on          valtion eduksi sodista eniten kärsimään jou-
6732: suorittanut suurimman osan korvauksista            tuneihin, mm. siirtoväkeen. Tällaisia kiin-
6733: ennen korvausobligatioiden toisen kuoletus-        nitettyjä velkoja on lähinnä luovutetuilla
6734: erän lankeamista, ovat korvauksensaajat            alueilla ollut kaikkiaan n. 34,000 kappaletta.
6735: yleensä saaneet indeksikorotuksen vain 1110           Eduskunta onkin kesäkuun 17 päivänä
6736: osalle velan maksuun käytetyistä korvaus-          1947 antamassaan vastauksessa hallituksen
6737: obligatioista.                                     esitykseen toisen korvauslain muuttamisesta
6738:    Toisin sanoen, kun velkoja ei ole saanut        ed. Vennamon ehdotuksen perusteella lau-
6739: indeksikorotuksesta mitään etua ja korvauk-        sunut toivomuksenaan, että hallitus kiireel-
6740: sensaajakin yleensä vain korvausten yksi-          lisesti selvityttäisi, miten niillekin vähäva-
6741: kymmenosalta, valtio on pidättänyt useim-          raisille toisen korvauslain mukaan korvauk-
6742: massa tapauksessa itselleen ja omaksi vas-         seen oikeutetuille, joiden korvauksenalainen
6743: tikkeettomaksi edukseen 9110 korvausobliga-        omaisuus on ollut kiinnitettynä saamisen
6744: tioiden indeksikorotuksesta eli jos velka on       vakuutena, voitaisiin indeksikoroitus suorit-
6745: esim. ollut 100,000 markkaa ja tätä vastaa-        taa korvausobligatioiden koko määrälle.
6746: vien korvausobligatioiden indeksikorotus           Eduskunta on toisin sanoen katsonut, että
6747: 110,000 markkaa, 99,000 markkaa. Toisaalta         valtion lähinnä velallisilta kohtuuttomasti
6748: 100,000 markkaa velkaa ollut siirtolainen          ottamat varat olisi heille suoritettaVJa. Halli-
6749: on todellisuudessa tässä tapauksessa joutu-        tus ei ole kuitenkaan tähän mennessä anta-
6750: nut maksamaan velastaan 199,000 markkaa.           nut eduskunnalle esitystä eduskunnan toi-
6751:    Tällaista tulosta tuskin voidaan pitää oi-      vimuksessa mainitun epäkohdan poistami-
6752: keana ja kohtuullisena erittäinkin kun ne          sesta.
6753: velalliset, joiden velka ei ole ollut kiinnitet-      Tämä on sitäkin ihmeellisempää, kun
6754: tyä, esim. vekselivelalliset, saavat toisen kor-   suuri valiokunta vuonna 1947 on jo kerran
6755: vauslain säännösten mukaan lukea hyväk-            hyväksynyt tätä asiaa koskevan edustaja
6756: seen täyden indeksikorotuksen. Selostettu          Vennamon lakialoitteen samoinkuin valtio-
6757: tulos on sitä epäoikeudenmukaisempi, kun           varainvaliokunta samaa asiaa koskevan
6758: mainituista säännöksistä kärsivät juuri vel-       edustaja Vennamon lakialoitteen keväällä
6759:  kaiset ja vähävaraiset pienomistajat, oli-        1951. Viimeksimainitun lakialoitteen käsit-
6760: vatpa he sitten pientilallisia tai omakoti-        tely jäi kuitenkin jarrutuksen vuoksi kes-
6761: 118                           IV,2o. -   T()ineu korvauslaki.
6762: 
6763: ken eduskunnan hajaantuessa valtiollisten       korjauksen viipymisen ja rahan arvon ale-
6764: vaalien edellä.                                 nemisen vuoksi jo kärsineet huomattavia
6765:    Mainituista syistä ja kun lakiehdotuk-       vahinkoja, ehdotamme kunnioittaen,
6766: sesta ei aiheutuisi valtiokanttorille mitään
6767: erikoisempia teknillisiä vaikeuksia sekä kun             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6768: korvauksen saajat ovat tämän vääryyden                 van lakiehdotuksen:
6769: 
6770: 
6771:                                          Laki
6772:                             toisen korvauslain muuttamisesta.
6773:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, jaka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
6774:  säädetyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun toisen korvaus-
6775:  lain (390/45) 27 §, sellaisena kuin se on 8 päivänä marraskuuta 1946 annetussa
6776:  laissa (768/46), näin kuuluvaksi:
6777:                     27 §.                       matta sitä osaa, joka hänelle annetaan kor-
6778:    Velkojalla, jonka saamisesta korvauksen-     vausosakkeiden hallintoyhteisön osuustodis-
6779: alainen omaisuus vahingon sattuessa on ol-      tuksina, maksetaan rahana ja on tällöin,
6780: lut panttina, on sen omaisuuden osalta suo-     siltä osalta kuin korvaus olisi korvaukseen
6781: ritettavaan korvausmäärään, josta kuiten-       oikeutetulle ollut suoritettava, obligation
6782: kin on vähennettävä, mitä 24 § :n nojalla       koko määrälle, vahvistettu korotus tuleva
6783: on pidätetty, samanlainen oikeus kuin omai-     korvaukseen oikeutetun hyväksi tai alennus
6784: suuteen, jos hän kolmen kuukauden kuluessa      hänen vahingokseen.
6785: tämän lain voimaantulosta tai, milloin va-
6786: hinko on sattunut sen jälkeen, saman ajan
6787: kuluessa sellaisen vahingon sattumisesta val-
6788: tiokanttorille kirjallisesti ilmoittaa halua-      Tämä laki koskee myös niitä tapauksia,
6789: vansa saamisensa suoritusta korvausmää-         joissa valtiokonttori on maksanut korvauk-
6790: rästä. Velkojalle tuleva määrä, lukuunotta-     sen ennen tämän lain voimaan tuloa.
6791: 
6792:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
6793: 
6794: 
6795:               Veikko Vennamo.                        Eemil Luukka.
6796:               Väinö Kaasalainen.                     Nestori Kaasalainen.
6797:                                     Urho Kähönen.
6798:                                                                                                119
6799: 
6800: IV,21.- Lak. al. N:o 38.
6801: 
6802: 
6803: 
6804: 
6805:                                 Vennamo ym.: Ehdotus laiksi lisäkorvauksen myöntämi-
6806:                                    sestä 13 päivänä elokuuta 1942 annetun korvauslain
6807:                                   mukaan korvausta saaneiUe.
6808: 
6809: 
6810:                                      E d u s k u n n a 11 e.
6811: 
6812:    Eduskunta on useassa eri yhteydessä ja            Kun ny.ttemmin näy.ttää yhä ilmeisem-
6813: lmksi kertaa hallitukselle lausumansa toivo-      ,m.ältä, että hallitusten .taholta anJletut va-
6814: muksen mukaisesti edellyttänyt, että tal,vi-      ikuuttelut ovat olleet vain silmänlumetta ja
6815: sodan jälkeen korvausta saaneille olisi           ikun mitään varmuutta •tälläkään hetkellä ei
6816: myönnettävä lisäkorvausta ennen kaikkea           iOle, että .asian .tilaan saataisiin lähitulevai-
6817: sen vuoksi, että ennen viimeistä eli nykyistä     suudessa minkäänlaista korjausta, olemme
6818: ltoista korvauslakia myönnetyillä ikorvauk-       rpakotetut, kun kansanedustajilla on nyt
6819: silla ei mm. ole ollut minkäänlaista indeksi-     JValtiopäivien alkaessa aloteoikeus, ikunnioit-
6820: Jtakuuta rahan arvon alenemista vastaan.          ltaen ehdottamaan,
6821:    Useitten hallituksien taholta on myös jul-
6822: kisuudessa vakuutettu, että ko. ilmeinen                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6823: epäkohta ja vääryys tullaan korjaamaan:                  van lakiehdotuksen:
6824: sekä selostettu, että asiaa valmistelee valtio-
6825: neuvoston määräämä toimikUillta.
6826: 
6827: 
6828: 
6829:                                            Laki
6830:     lisäkorvauksen myöntämisestä 13 päivänä elokuuta 1942 annetun korvauslain
6831:                            mukaan korvausta saaneille.
6832:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti sääde;tään:
6833:                       1 §.                           Mitä 1 momentissa on säädetty, koskee
6834:     Elokuun 13 päivänä 1942 annetun kor-          myöskin korvauksen saajan oikeudenomis-
6835: rvauslain nojalla korvausta saaneen korvaus       ltajia.
6836: korotetaan yihtä monella kymmenellä sadan-
6837: illeksella, kuin kotimaisten tavarain .tukku-                       2 ·§.
6838: ib.intaindeksi kulloinkin tapahtuneen lyhen-        Tarkemma.t määräykset tämän lain täy-
6839: n~serän suoritusta lähinnä edellisenä kuu-        täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan.
6840: kautena on ollut täysiä kymmeniä sadan-           asetuksella.
6841: neksia korkeampi kuin joulukuussa 1939.
6842: 
6843:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
6844: 
6845: 
6846:               Veikko Vennamo.                           Nestori Kaasalainen.
6847:               Väinö Kaasalainen.                        Urho Kähönen.
6848:               Eemil Luukka.                             Erkki Koivisto.
6849: 120
6850: 
6851: 1V,22. -   Lak. al. N:o 39.
6852: 
6853: 
6854: 
6855: 
6856:                                Luukka: Ehdotus laiksi korvauspidätysten vapauttamisesta
6857:                                    eräissä tapauksissa.
6858: 
6859: 
6860:                                     E d u s k u n n a ll e.
6861: 
6862:    Maanhankintalain 115 § : ssä säädetään,       on joutunut muuttamaan tilalta pois ja luo-
6863: että jos siirtoväkeen kuuluvalle hakijalle       pumaan hallintasopimuksesta. Tällöin on
6864: suoritetaan valtion varoista korvausta hä-       monella ollut tarkoituksena hanrokia maata
6865: nen alueluovutuksen tai -vuokrauksen joh-        vapaaehtoisella 'kaupalla voidakseen jatkaa
6866: dosta menettämästään omaisuudesta, voi-          entistä ammattiaan. Avioliiton solmiami-
6867: daan korvauksella lyhentää tilan myynti-         nen, muuttunut ammatti ja monet muut
6868: hintaa ja valtion varoista myönnettyjä lai-      myöhemmin olosuhteissa tapahtuneet muu-
6869: noja, sen mukaan kuin asetuksella sääde-         tokset, jotka ovat tehneet asukkaalle yhtei-
6870: tään. Maanhankintalain toimeenpanoasetuk-        sen tilan viljelemisen vaikeaksi, ovat myös-
6871: sen 223 § : n mukaan, sellaisena kuin se on      kin olleet syynä lukuisiin hallintasopimuk-
6872: 26 päivänä huhtikuuta 1946 annetussa ase-        sesta osaluopumisiin. Luopuessaan hallinta-
6873: tuksessa, pidätetään asutettavalle toisen        sopimuksesta ovat asukkaat yleensä olleet
6874: korvauslain mukaisesti korvausosakkeiden         siinä uskossa, että he saisivat pidätettyinä
6875: hallintoyhteisön osuustodistuksina ja kor-       olevat korvauksensa vapaiksi, koska he ker-
6876: vausobligatioina suoritettavasta korvaus-        ran ovat luopuneet kaikista maanhankinta-
6877: määrästä, sitten kun sanotun korvauslain         lain mukaisista oikeuksistaan. Kun pidätet-
6878: 24 ja 27 §: ssä tarkoitetut pidätykset on toi-   tyjä korvauksia ei kuitenkaan ole voitu
6879: mitettu, kahdeksankymmentä sadalta. Sen          heille suorittaa, ovat he joutuneet erittäin
6880: jälkeen kun maansaantihakemuksen joh-            vaiheaan asemaan. Asiaa on muutakin tietä
6881: dosta on annettu asukkaanottolautakunnan         vaikea järjestää, kun hallintasopimustilalle
6882: päätös, on pidätys alennettava hakijalle an-     ei kiinnitysvakuuden puuttuessa saada luot-
6883: nettavaksi päätettyä tilalajia tai asuntotont-   toa raha:laitoksilta.
6884: tia vastaavaan, valtioneuvoston vahvista-           Kun hallintasopimus sen alkuperäisen al-
6885: maan määrään. Jos asutettava selvittää,          lekirjoittajan kuoltua on siirtynyt leskelle
6886: että hän tulee toimeen ilman valtion enem-       ja rintaperillisille, sattuu usein, etteivät
6887: pää tukea, voidaan pidätys maatalousminis-       kaikki heistä jää tai muuta tilalle asuk-
6888: teriön päätöksellä vielä alentaa valtion ja      kaiksi. Säännöllisesti eräät perillisistä luo-
6889: rahalaitosten saamisia vastaavaan määrään.       puvat hallintasopimuksesta sekä vaativat
6890: Jos useat joko erikseen tai yhdessä maan-        perinnönjakoa ja osuuttaan korvauksista.
6891: saantiin oikeutetut henkilöt ovat tehneet        Tilanne on silloin kestämätön, kun tilat
6892: hrulintasopimuksen samalle tilalle, on edellä    ovat yleensä osoittautuneet liian pieniksi,
6893: olevan mukaisesti pidätys suoritettu kaik-       eikä tiloja pitäisi nykyisestään enää pienen-
6894: kien hallintasopimuksen allekirjoittaneiden      tää. Kun osaluopujan korvauksia ei kuiten-
6895: 'k:orvauksista.                                  kaan voida vapauttaa pidätyksestä, on peri-
6896:    Jos useat ovat yhdessä olleet maanhan-        kunnan monessa tapauksessa kokonaisuudes-
6897: kintalain mukaan maansaantiin oikeutet-          saan luovuttava hallintasopimuksesta, jotta
6898: tuja, on kunkin osakkaan täytynyt allekir-       perinnönjako voitaisiin toteuttaa. Tämä on
6899: joittaa hallintasopimus uhalla, että hän         omiansa herättämään luopujissa oikeutettua
6900: muutoin menettää maansaantioikeutensa.           katkeruutta kun täytyy taas luopua suurin
6901: Tila on kuitenkin saattanut olla sellainen,      ponnistuksin rakennetusta kodista ja lähteä
6902: etteivät he kaikki ole voineetkaan saada toi-    uutta kotipaikkaa hakemaan.
6903: meentuloaan tilalta, minkä tähden osa heistä        Monet niistä asukkaista, jotka ovat teh-
6904:                                       IV,22.- Lunkka.                                        12!
6905: 
6906: neet yhteisen hallintasosopimuksen samalle        seen, koska aviopuolisoita on pidettävä yh-
6907: tilalle, ovat sitemmin asianomaisella luvl:!lla   tenä maansaajana. Kuitenkin olisi pidätys
6908: siirtäneet oikeutensa hallintasopimukseen         vapautettava niissä tapauksissa, joilla avio-
6909: jollekin toiselle osakkoolle, jolloin he ovat     puolisot ovat lainvoimaisella tuomiolla saa-
6910: menettäneet kaikki maahankintalain mukai-         neet avioeron.
6911: set oikeutensa. Kun siirtokirjoihin on voi-          Sellaisissa tapauksissa, joissa tilalle on jo
6912: massa olevien säännösten mukaan aina              myönnetty lainaa, eikä rahalaitosta ole syytä
6913: otettu määräys siitä, että myös siirtäjän         asettaa vaikeuksiin tällä uudella järjeste-
6914: korvaus saadaan käyttää valtion saamisten         lyllä, olisi nämä ensiksi lyhennettävä käyt-
6915: lyhentämiseen, ei siirtäjien korvauksia voida     täen lyhentämiseen ensisijaisesti hallintaso-
6916: vapauttaa. Siirtäjät joutuvat siten samoi-        pimuksessa pysyvien mutta myöskin siitä
6917: hin vaikeuksiin mitä edellä on selostettu osa-    luopuvien korvauksia, koska lainat ovat
6918: luopujista.                                       myöskin luopujien velkoja ja kun osak-
6919:    Esitettyjen syiden johdosta olisi niiltä       kaat voivat keskenään sopia tilan paran-
6920: henkilöiltä, jotka yhdessä tai useamman hen-      nusten korvaamisesta.
6921: kilön kanssa yhteisesti hallitsevat hallinta-        Edellä esitetty asutustilojen pirstoamisen
6922: sopimuksen perusteella tilaa, ja jotka luo-       ehkäisemiseksi tarkoitettu toimenpide ei ole
6923: puvat tällaisesta hallintasopimuksesta tai        uutta meidän lainsäädännössämme sillä voi-
6924: siirtävät oikeutensa toiselle osakkaalle, pi-     massa olevassa vuoden 1936 asutuslaissa on
6925: dätetyt toisen korvauslain mukaiset korvauk-      säädökset ns. sisarosuuslainojen käytöstä
6926: set voitava vapauttaa maahankintalain sään-       samaan tarkoitukseen. Rahanarvon alene-
6927: nösten estämättä pidätyksestä ja heille suo-      misen ja toisaalta käytettävissä olevien va-
6928: rittaa, tilan hinnan jäädessä täten yksin-        rojen vähyyden takia ei näillä, asutusrahas-
6929: omaan niiden vastattavaksi, jotka pysyvät         tosta ktmtien välityksellä myönnettävillä
6930: hallintasopimuksessa. Niiden korvauspidä-         asutuslainoilla ole tällä kertaa sanottavaa
6931: tyksiä, jotka ovat tehneet hallintasopimuk-       merkitystä eikä niitä voida myöntääkään
6932:  sen vain asuntotilasta tai -tontista ja siitä    maanhankintatiloilla niinkauan kun tiloilla
6933: luopuvat, ei kuitenkaan olisi syytä vapaut-       ei ole kauppakirjalla saatua omistusoikeutta.
6934: taa, koska hallintasopimuksen tehneillä ei        Asia on korjattavissa vain erikoislainsää-
6935: tällöin alunperinkään ole ollut tarkoituk-        dännöllä.
6936: sena saada toimeentuloaan saamastaan                 Edella esitetyn perusteella esitän kun-
6937:  alueesta. Korvauksen vapauttaminen toi-          nioittavimmin,
6938:  sen aviopuolison osalta tämän luopuessa
6939:  hallintasopimuksesta tai siirtäessä oikeutensa            että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
6940:  siihen toiselle, ei myöskään tulisi kysymyk-            van lakiehdotuksen:
6941: 
6942: 
6943: 
6944:                                            Laki
6945:                  korvauspidätysten vapauttamisesta eräissä tapauksissa.
6946:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
6947:                      1 §.                         mukainen pidätettynä oleva korvauksensa
6948:    Jos maanhankintalain (396/45) mukaan           vapauttaa maahankintalain ja toisen kor-
6949: muodostettua viljelys-, asuntoviljelys- tai       vauslain säännösten estämättä pidätyksestä.
6950: kalastustilaa koskevassa, sanotun lain 98         ja hänelle suorittaa. Tilaa varten maan-
6951: § :n 1 momentissa mainitussa hallintasopi-        hankintalain 102 § :n tai siirtoväen ja rin-
6952: muksessa yhden tai useamman henkilön              tamasotilaiden asuttamisen rahoittamisesta
6953: kanssa osallisena ollut henkilö sen vuoksi,       annetun lain (398/45) mukaian myönnetyt
6954: että hän perhe- tai työsuhteittensa tähden        lainat on kuitenkin ensin lyhennettävä käyt-
6955: on siirtynyt pois tilalta tai sanotuista syistä   täen ensisijaisesti hallintasopimuksessa py-
6956: ei ole sille muuttanutkaan, on luopunut           syneiden korvauksia.
6957: edellätarkoitetusta hallintasopimuksesta, voi-      Mitä 1 momentissa on säädetty yhteisestä
6958: daan hänen toisen korvauslain (390/45)            hallintasopimuksesta luopuneen korvauk-
6959:                                                                                                 16:
6960: 122                            IV,22. ____, Korvauspidäty.kset.
6961: 
6962: sista, on vastaavasti sovellettava myös sen     sopimuksesta tai siirtää oikeutensa siihen
6963: <henkilön korvauksiin, joka laillisesti vah-    toiselle, ellei heitä ole lainvoimaisella tuo-
6964: vistetulla siirtokirjalla on siirtänyt oikeu-   miolla tuomittu avioeroon.
6965: tensa yhteiseen hallintasopimukseen toiselle
6966: saman sopimuksen osakkaalle.                                       2 §.
6967:    Mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty, ei         Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
6968: -ole kuitenkaan sovellettava aviopuolisoihin,   töönpanosta ja soveltamisesta annetaan ase-
6969: milloin vain toinen heistä luopuu hallinta-     tuksella.
6970: 
6971:       Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
6972: 
6973: 
6974:                                                                   Eemil Luukka.
6975:                                                                                               123
6976: 
6977: IV,23. -   Lak. al. N:o 40.
6978: 
6979: 
6980: 
6981: 
6982:                                 Pakkanen ym.: EhdottUs laiksi valtioneu,voston oikeudesta
6983:                                    luovuttaa yleisradiotoimintaa varten valtiolle hankittu
6984:                                    omaisuus osakeyhtiölle annetun lain 1nuuttamisesta.
6985: 
6986: 
6987:                                      E d u s k u n n a 11 e.
6988: 
6989:     Oy. Yleisradio Ab. joutui v. 1948 edus-       vaLtiolle ihrunkittu omaisuus osakeylhtiölle
6990: kunnan hallintaan siten, että säädettiin laki     •(210/34) sellaisena kuin se on 5 päivänä
6991:  \774/48), joka määrää, että yhtiön hallinto-     marraskuuta       1948 muutetussa         laissa
6992: meuvoston valitsevat eduskunnan valitsija-        •(774/48), siten, että siinä määrätään, että
6993: miehet. Yhtiön hallintoneuvoston tehtävät         ne ratkaisut, jotka yleisradioyhtiön hallinr
6994: määritellään lähemmin yhtiöjärjestyksessä,        toneuvosto yhtiöjärjestykseen nojautuen rte-
6995: ja niihin kuuluu mm. päättäminen seuraa-          ikee, ovat lopullisia eikä niitä saa toimilupa-
6996: van vuoden tulo- ja menoarviosta. Oy.             sopimukseen otettavilla määräyksillä tehdä
6997: Yleisradio Ab: n ja kulkulaitosten: ja yleis-     muusta päätäutövallasta riippuviksi. Sil-
6998: >!ten töiden ministeriön kesken .tehdyssä so-     'loin toimilupasopimuksesta putoaisi pois
6999: 'Pimuskirjassa, jolla yleisradiotoiminnan         määräys siitä, .että yleisradioyhtiön halli:n-
7000: hoitaminen Suomessa on .annettu Oy. Yleis-        toneuvoston hyväksymä .talousarvio olisi
7001: ll'adio Ab:n tehtäväksi, on kuitenkin ollut       ·alistettava kulkulaitosten ja yleisten töiden
7002: yleisradiotoiminnan alkuajoilta peräisin          ministeriön vahvistettavaksi. Tällä lain .täy-
7003: oleva ja jo vanhentunut määräys, jonka            dennyksellä siirryttäisiin käytäntöön, jonka
7004: mukaan yleisradioyhtiön hallintoneuvoston         mukaan myös yleisradioyhtiön :talouden-
7005: hyväksymä talousarvio on vielä alistettava        hoito jäisi eduskunnan valitsijamiesten rva-
7006: lkulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-       Htseman hallintoneuvoston lopulliseen pää-
7007: ll'iön vahvistettavaksi. Sen jälkeen kun yh-      tösvaltaan, kuten yhtiön yhtiöjärjestys sa-
7008: ttiö on tullut eduskunnan hallintaan, tällai-     moin kuin eduskunnassa jo tapahtunut rat-
7009: IThen määräys voi käytännössä aiheuttaa ris-      kaisu yleisradioyhtiön ottamisesta kokonai-
7010: tiriitoja, koska eduskunnan v.alitsemalla         suudessaan eduskunnan hallintaan, edellyt-
7011: hallintoneuvostolla ja ministeriölla saattaa      tää.
7012: olla erilainen käsitys siitä, miten yleisradio-      Asia on tullut ajankohtaiseksi siitä
7013: Ttoimintaa maassa olisi kehitettävä ja miten      syystä, että Oy. Yleisradio Ab:n ja kulku-
7014: 'Yleisradioyhtiön talousarvio niin muodoin        ·laitosten ja yleisten töiden ministeriön kes-
7015: olisi rakennettava. .Sen vuoksi ja kun 18         ken solmittu toimilupasopimus päättyy tä-
7016: päivänä toukokuuta 1934 annetun lain              män vuoden lopussa ja on se niin muodoin
7017:  (216/34) 1 § :ssäkin OJ1 määrätty, että yleis-   uudistettava ennen •tämän vuoden loppua.
7018: l!'adioyhtiöön on sovellettava voimassa ole-         Sen perusteella, mitä edellä olemme lau-
7019: van osakeyhtiölain säännöksiä, näyttää tar-       suneet, ehdot8Jlllme kunnioittavasti,
7020: koituksenmukaiselta, että eduskunta selven-
7021: tää ja täydentää 18 päivänä .toukokuuta                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7022: 1934 annettua la:kia valtioneuvoston oikeu-              van lakiehdotuksen:
7023: desta luovuttaa yleisradiotoimintaa •varten
7024: 124                                 IV,23. -     YleiSJradio.
7025: 
7026: 
7027:                                           Laki
7028:  valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa yleisradiotoimintaa varten valtiolle hankittu
7029:                  omaisuus osakeyhtiölle annetun lain muuttamisesta.
7030:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on :tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
7031:  säädetyllä tavalla, muutetaan rvaltioneuvoston oikeudesta luovuttaa yleisradiotoimintaa
7032:  varten valtiolle hankittu omaisuus osakeyhtiölle 18 päivänä toukokuuta 1934 annetun
7033:  lain (216/34) 4 §, sellaisena kuin se on 5 päivänä marraskuuta 1948 annetussa laissa
7034:  (774/48), näin kuuluvaksi:
7035:                       4 §.                         litsijamiehet slill:Ltee1lista vaalitapaa noudat-
7036:    Yhtiöllä tulee olla hallintoneuvosto, jonka     taen.
7037: jäsenten lukumäärän valtioneuvosto vah-               Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan
7038: vistaa, kuitenkin siten, että jäseniä tulee        puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
7039: olla vähintään kaksitoista. Jäsenet valita.an         LRadiolaitteista 17 päivänä tammikuuta
7040: yhtiöjärj.estyksessä mainituksi määräajaksi        1927 annetun lain edellyttämään yleisradio-
7041: kerrallaan. YMiö määrää hallintoneuvoston          toiminnan harjoittamista varten yhtiön ja
7042: jäsenten palkat, ja suoritetaan ne yhtiön          kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön
7043: varoista.                                          kesken tehtävään sopimuskirjaan älköön
7044:    Hallitusneuvoston jäseniksi on valittava        otettako määräyksiä, joilla rajoitetaan yh-
7045: taide-elämää, kansanvalistustoimintaa, elin-       tiön hallintoneuvostolle yhtiöjärjestyksen
7046: keino- ja ,talouselämää tuntevia sekä :eri         mukaan kuuluvaa päätäntövaltaa.
7047: yhteiskunta- ja kieliryhmiä edustavia kan-
7048: salaisia.
7049:    Hallintoneuvoston jäsenet valitsee edus-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
7050: kunta. Vaalin toimittava.t eduskunnan va-          tammikuuta 1952.
7051: 
7052:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
7053: 
7054: 
7055:               Atte Pakkanen.                          Väinö Hakkila.
7056:               Aino Luostarinen.                       Viljami Kalliokoski.
7057:               Ville Pessi.                            T. N. Vilhula.
7058:               Martta Salmela-Järvinen.                Arno Tuurna.
7059:               Irma Karvikko.                          Nils Meinander.
7060:                                           Irma Hamara.
7061:                                                                                             125
7062: 
7063: IV,24.- Lak. al. N:o 41.
7064: 
7065: 
7066: 
7067: 
7068:                                 A. Simonen ym.: Ehdotus asuntotuotantolaiksi.
7069: 
7070: 
7071:                                      E d u s k u n n a 11 e.
7072: 
7073:    Asutuskeskusten asuntorakennustuotanto,           Lakiehdotuksen pohjana on tämän mu-
7074: joka sodan jälkeisinä vuosina oli vallitse-       kaisesti koko maata silmälläpitäen laadittu
7075: vaan asuntopulaan nähden vähäistä, on ns.         ohjelma asuntopulan lieventämiseksi ja
7076: Arava-suunnitelman avulla saatu kohoa-            asunto-olojen parantamiseksi.      Ohjelman
7077: maan. Vuosina 1949-1950 myönnettyjen              tavoitteena on 150,000 uuden asunn·on ai-
7078: Arava-lainojen turvin on jo valmistunut tai       kaansaaminen vuosina 1952-1961 eli 10
7079: valmistumassa n. 15,000 asuntoa. Arava-           vuoden kuluessa. Puolet ohj:elmaan sisälty-
7080: toiminta on näinollen kuluneen kahden vuo-        vistä asunnoista olisi omakotitalousasuntoja
7081: den ankana ollut riittävä suunnilleen peit-       ja .puolet ns. kerrostaloasuntoja. Sanotun
7082: tämään sanottuna aikana tapahtuneen asu-          ohjelman toteuttaminen vuosina 1952-1961
7083: tuskeskusten asunnontarp·een normaalin li-        rinnan maanhankintal.ain mukaisen ja il-
7084: säyksen. Kun myös ilman Aravan tukea on           man valtion tukea tapahtuvan yksityisen
7085: ilmennyt rakennustoimintaa odotettua run-         rakennustoiminnan kanssa johtaisi käsityk-
7086: saammin, on asutuskeskusten asuntovaj·aus-        semme mukaan asuntopul,an poistamiseen.
7087: ldn jonkinverran supistunut. Inflation ai-        Valtion varoja lainojen muodossa tarvittai-
7088: heuttamasta kustannustason oleellisesta           siin ohjelman toteuttamiseen nykyisen ra-
7089:  noususta johtuen on Arava-suunnitelma            kennuskustannustason mukaan laskettuna
7090: kuitenkin nyt menettänyt huomattavan              noin 103,000 miljoonaa markkaa. Lakiehdo-
7091: Dsan tehostaan asuntopulan lieventäjänä.          tuksen mukaan ehdotetaan perustettavaksi
7092: Niinpä Aravan kuluvan vuoden lainoitus-           tulo- ja menoarvion ulkopuolelle jäävä
7093:  toiminnalla saad-aan tästä syystä johtuen        asuntotuotantorahasto, johon siirrettäisiin
7094:  aikaan 2,331) · asuntoa vähemmän kuin            Arava- ja sitä edeltäneen vastaavan lainsää-
7095:  vuonna 1950, vaikka käytettävissä oleva          dännön perusteella vaitiolla olevat laina-
7096: Arava-määräraha on 1,000 milj. markkaa            saamiset, samoinkuin näille ja rahastosta
7097: suurempi kuin sanottuna vuonna. Kun yk-           myönnettäville lainasaataville 1. 1. 1952 al-
7098:  sin asutuskeskusten asuntovajaus on edel-        kaen kasvavat korot ja sanotusta päivästä
7099:  leen n. 60,000~70,000 asuntaa ja kun asu-        lähtien maksettavaksi erääntyvät lainanly-
7100:  tuskeskusten normaali vuotuinen asuntojen        henn)"kset. Edellyttäen, että lainoista ohjel-
7101:  lisätarve on n. 7,500 asuntoa, on selvää,        man toteuttamisvaiheen aikana vuosina
7102:  ettei asutuskeskuksissa vallitsevaa asunto-      1952-1961       kannettaisiin    keskimäärin
7103:  pulaa voida saada poistetuksi alkuperäisestä     3% :n vuotuinen korko ja suunnilleen ny-
7104:  tehostaan oleellisesti heikentyneiden Arava•     kyisten kuoletusehtojen mukaiset lyhennyk-
7105:  varojen avulla.                                  set, olisi asuntotuotantorahaston kartutta-
7106:     Mitä taas maa'Seudun asuntokysymykseen        miseksi tulo- ja menoarvioon vuosina 1952-
7107:  tulee, niin maaseudun asunto--olojen paran-      1961 otettava yhteensä 79,.500 miljoonan
7108:  tamista tutkimaan asetetun komitean suorit-      markan määrärahat. L.ainojen lyhenn)"kset
7109:  taman tiedustelun mukaan olisi asuntova-          ja korot tuottaisivat r·ahastolle sanottuna
7110:   jaus maaseudulla n. 32,000 asuntoa. Näin-        aikana yhteensä arviolta n. 23,500 miljoo-
7111:  i>llen olisivat kiireelliset toimenpiteet myös   naa markkaa.
7112:  maaseudun asuntopulan lieventämiseksi tar-          Asnntotuotanto-ohj•elma on suunniteltu
7113:   peen. Käsityksemme mukaan olisi tähän           toteutettavaksi asteittain kohoavana seu-
7114:   tähtäävä toiminta maaseudulla hoidettava        raavasti:
7115:  .samojen periaatteeiden mukaisesti kuin asu-
7116:  tuskMkuksissakin.
7117: 126                             IV,24. -   Asuntotuotanto.
7118: 
7119:       V. 1952 tuotettaisiin 10,000 asuntoa,        Asuntolainaa ehdotetaan omakotitalon ra-
7120:       V. 1953                11,000             kentamista varten myönnettäväksi enintään
7121:       v. 1954       "        13,000 "           40 % ihankintakustannuksista. Voimassaole-
7122:       v. 1955       "        14,000 "           vasta lainsäädännöstä poiketen esitetään
7123:       V. 1956       "        15,000 "           myös tontin arvo otettavaksi huomioon han-
7124:                     "
7125:       V. 1957 16,000 asuntoa         "          kintakustannuksiin kuuluvana. Omakotita-
7126:       V. 1958 17,000                            lon asukasta on pidettävä taloudellisesti
7127:       V. 1959 18,000       "                    samanlaisessa asemassa olevana kuin asun-
7128:       v. 1960 18,000       "                    to-osakeyhtiön osak.asta. Sen vuoksi ja kun
7129:       v. 1961 18,000       "                    asunto-osakeyhtiötalon lainoituksessa jo ny-
7130:                            "                    kyisin otetaan tontin arvo huomioon, ei
7131:    Vuotuisen rumntojen lisätarpeen edellyt-     kohtuus- eikä tarkoituksenmukaisuussyistä
7132: tämä jatkuva rakennustoiminta voitaisiin        ole syytä jättää oma;kotitonttia lainoituksen:
7133: sanotun kymmenvuotiskauden päätyttyä            ulkopuolelle.
7134: lainoittaa rahastoon vuosittain kertyvillä         Asuntolainaa ehdotetaan myönnettäväksi
7135: varoilla ilman tulo- ja menoarviossa osoitet-   myös asuntotalon laajentamista, paranta-
7136: tavia määrärahoja.                              mista tai korjaamista varten siten, että näi-
7137:    Asuntotuotannon porrastus on välttä-         hin tarkoituksiin myönnettävän asuntolai-
7138: mättä tarpeen, koska esim. vuonna 1952          nan prosentuaalinen enimmäismäärä olisi
7139: mm. sotakorvausmenot vielä rasittavat val-      sama kuin mitä myönnettäessä lainaa uutis-
7140: tion taloutta ja lähivuosina myös maanhan-      rakennuksia varten on enimmäismääränä
7141: kintalain toteuttamisen .aiheuttamat rasituk-   voimassa.      Vanhojen asuntorakennusten:
7142: set kysyvät vielä runsaasti varoja.             kunto niin maaseudulla kuin asutuskeskuk--
7143:                                                 sissa on useista syistä johtuen päässyt pa-
7144:    Kokemus on osoittanut, että asuntotuo-       hasti rappeutumaan. Kun luoton saantL
7145: tantotoimikunta (Arava) on tähänastisen         vapailta pääomamarkkinoilta korjaus- ja:
7146: toimintansa aikana ilman vaikeuksia voinut      parannustöiden suorittamista varten on
7147: toimia huomattavan suuressa osassa maa-         aina ollut ja edelleenkin on erittäin vaikeata,.
7148: laiskuntaa. Sen toimintapiiri on nykyisel-      ehdotetaan, että sanotunlaiseen tarkoituk-
7149: lään kuitenkin rajoittunut niissä oleviin       seen voitaisiin myöntää asuntolainoja. Kun.
7150: asutustiheytymiin, jollaisia oli vuoden 1951    tällaisten asuntolainojen käytön ja vakuu-
7151: alussa 161 maalaiskunnassa. Kun valtion         den riittävyyden valvonta yksin valtion vi-
7152: lainoituksen turvin suoritettavan asunto-       ranomaisten toimesta on vaikeasti järjestet-
7153: tuotannon hallinnollinen keskitys on käsi-      tävissä riittävän tehokkaaksi, on katsottu-
7154: tyksemme mukaan meillä, kuten esim.             tarpeelliseksi, että nämä lainat myönnettäi-
7155: muissa pohjoismaissa jo toiminnan suunni-       siin vain kunnan tai julkisen valvonnan
7156: telmallisuudenkin vuoksi välttämätöntä, on       alaisen rahalaitoksen välityksellä ja vas-
7157: esillä olevan asunto-ohjelman toteuttaminen     tuulla, jollei Arava erityisistä syistä poik-
7158: lakiehdotuksessa esitetty nykyisen asunto-      keustapauksessa toisin päättäisi.
7159: tuotantotoimikunnan tehtäväksi, josta ehdo-         Uutisrakennustoiminnassa olisi pyrittävä;
7160: tuksessa käytetään käytännössä vakiintu-         entistä enemmän alueittain rakentamiseen,.
7161: nutta nimitystä Arava.                           jonka puitteissa voitaisiin luoda sosiaalisesti
7162:    La;kiehdotukseen sisältyvät säännökset,      tarkoituksenmukaisia .asuntoalueita k.aikkine-
7163: lukuunottamatta lain sovellutusalueen la-       niihin kuuluvine yhteislaitoksineen. Kun·
7164:  jentamista ja asuntotuotantorahaston pe-       kunnilla ei yleensä ole tarkoitukseen soveltu-
7165: rustamista, ovat samat kuin nykyisin voi-       via maa-alueita riittävästi omistuksessaan:
7166: massaolevissa Arava-laeissa seuraavin .pää-      ja kun niillä usein ei myöskään ole mahdol-
7167:  asiallisin poikkeuksin:                         lisuuksia ilman luottoa selviytyä niistä ra-
7168:    Kun vapailta pääomamarkkinoilta kausi-       ihoitusvaikeuksista, joita huomattavammat
7169:  luontoisista syistä johtuen ei aina voida       maanostot ja erityisesti alueiden saattami--
7170: saada riittävästi rakennusaikaisia luottoja,     nen asuntotuotannon edellyttämään kun-
7171: kuten esim. kuluvana keväänä on ilmennyt,        toon aiheuttavat, on lakiehdotukseen sisäl-
7172: on lakiehdotukseen sisällytetty säännös,         lytetty säännös, jonka mukaan kunnille voi-
7173:  jonka mukaan asuntolainoja tarpeen vaa-        taisiin tällaisia tarkoituksia varten myöntää:
7174: tiessa voitaisiin myöntää myös määräaikai-       asuntotuotantorahastosta lyhytaikaisia lai-
7175: sina, ts. rakennusaikaisina luottoina.           noja enintään viiden vuoden maksuajalla.
7176:                                    IV,24.- :A. Simonen ym.                                 127
7177: 
7178:    Vaikka otetaan huomioon asuntolainan          vain, kuten edellä mainittiin, eduskunnan
7179: korkokannan alhaisuus ja lainansaajalle          tarkoituksia varten kulloinkin osoittaman
7180: maihdollisesti myönnettävät helpotukset kuo-     määrärahan puitteissa.
7181: letusmwksujen ja korkojen suorittamisesta,         Voimassaolevan lainsäädännön mukaan.
7182: saattavat asumiskustannukset niissä ta-          on puu- tai vastaavarakenteisia taloja var-
7183: loissa, jotka rakennetaan asuntolainojen         ten myönnettyjen asuntolainojen kuoletus-
7184: turvin, nousta suhteettoman korkeiksi,           aika enintään 27 vuotta. Kun mainitunlais-
7185: koska vapailla pääomamarkkinoilla vallit-        ten rakennusten, mikäli ne ovat hyvin suun-
7186: seva korkokanta on tällä hetkellä keskimää-      niteltuja ja kunnollisesti rakennettuja, kes-
7187: rin 9% %. Varsinkin vähävaraisille tulee         toaika on yli 40 vuotta, on kuoletusaika.
7188: asuminen tällaisissa taloissa tuottamaan         tältä osin Efudotettu pidennettäväksi enin-
7189: vaikeuksia. Tämän vuoksi on lakiehdotuk-         tään 30 vuodeksi.
7190: seen katsottu tarpeelliseksi ottaa määräys,        Lain täytäntöönpano on lakiehdotuksessa
7191: että milloin julkisen valvonnan alaisen ra-      jätetty .asuntotuotantotoimikunnalle eli Ara-
7192: halaitoksen     myöntämän,      asuntolainan     valle, johon nähden esitetään ainoastaan se-
7193: edelle kiinnitetyn lainan korko on niin kor-     muutos nykyiseen järjestelyyn, että asunto-
7194: kea, että asumiskustannukset tämän vuoksi        tuotantotoimikunnan jäsenlukua lisättäisiin
7195: nousevat suhteettoman suuriksi, voi valtio       nykyisestä kolmesta neljäksi, jolloin vara-
7196: asumiskustannusten alenbamiseksi eduskun-        puheenjohtajan tulisi olla maaseudun asun-
7197: nan nimenomaan tätä tarkoitusta varten           topoliittisiin kysymyksiin .erityisesti pereh-
7198: osoittaman määrärahan puitteissa määräai-        tynyt.
7199: ikana, enintään kymmenenä vuotena, suorit-          Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu,.
7200: taa osan tällaisen lainan korosta, kuitenkin     ehdotamme,
7201:  enintään 3 %. Tätä muotoa asumiskustan-
7202: nusten alentamisessa olisi luonnollisesti käy-            että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7203: tettävä ainoastaan poikkeustapauksissa ja               van lakiehdotuksen:
7204: 
7205: 
7206:                                    Asuntotuotantolaki.
7207:     Eduskunnan 1päätöksen mukaisesti säädetään:
7208:                    lluku.                        (224/49), omakotirahastosta 19 pa1vana
7209:              Yleiset säännökset.                 joulukuuta 1940 annetun lain (775/40),.
7210:                                                  perheenasuntolainoista ja perheenasuntota-
7211:                     1 §.                         kuista sekä perheenasuntoavustuksista 19'
7212:   Asuntopulan :poistamiseksi välttämättö-        päivänä joulukuuta 1940 annetun lain
7213: män, sosiaalisesti tarkoituksenmukaisen          (776/40), lainan tai takuun myöntämisestä
7214: asuntotuotannon edistämiseksi ja asunto-         eräille asunto-osakeyhtiöille 19 päivänä
7215: olojen parantamiseksi maaseudulla ja asu-        joulukuuta 1940 annetun lain (777/40) ja
7216: tuskeskuksissa perustetaan tulo- ja meno-        pienasuntolainoista 15 päivänä joulukuuta
7217: arvion ulkopuolelle jäävä asuntotuotanto-        1944 annetun lain (953/44) nojalla val--
7218: rahasto sekä sitä ja muuta tässä laissa tar-     tiolla olevat lainasaamiset.
7219: koitettua toimintaa hoitamaan asuntotuo-            Asuntotuotantorahastoon siirretyille lai-
7220: tantotoimikunta, jota jäljempänä kutsutaan       nasaamisille 1 päivästä tammikuuta 1952:'
7221: Aravaksi.                                        alkaen kasvaV'Ilit korot sekä samasta päi-
7222:                                                  västä lukien maksettavaksi erääntyvät lai-
7223:                   2 luku.                        nalyhennykset peritään asuntotuotantora-
7224:            Asuntotuotantorahasto.                hastoon.
7225:                                                                       3 §.
7226:                      2 §.                          Asuntotuotantorahaston kartuttamiseksi
7227:   Asuntotuotantorahastoon siirretälln asun-      otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuo--
7228: tolainoista, -takuista ja -avustuksista 29       sina 1952-1961 vähintään seuraavan suu-
7229: päivänä maaliskuuta 1949 annetun lain            ruiset määrärahat:
7230: 128                                  IV,24. __, Asuntotuotanto.
7231: 
7232:       V. 1952    6,500 miljoonaa markkaa;          dalta ja vuokratalon la•ajentamista varten
7233:           1953   .6,500     ,                      myönnetty asuntolaina vastaavasti enintään
7234:       "   1954   8,000             "               yhdeksäänkymmeneenviiteen sadalta kiin-
7235:       "   1955   8,000      "      "               teistön arvosta.
7236:       "   1956   8,500      "      "                  Epätyydyttävän asuntorakennuksen kor-
7237:       "   1957    8,500     "      "               j.aamista tai parantamista varten myönnet-
7238:       "   1958   9,000      "       "              tävän asuntolainan suuruus on enintään
7239:       "   1959    9,000     "       "              kuusikymmentäviisi sadalta hyväksytyistä
7240:       "   1960    8,000     "       "              kustannuksista ja laina saa sen edelle pa-
7241:       "   1961   7,500             "               remmalla etuoikeudella kiinnitettyjen laino-
7242:       "                     "          "           jen kanssa nousta enintään yhdeksäänkym-
7243:                                                    meneenviiteen sadalta kiinteistön arvosta.
7244:                       3 luku.                         Maa-alueen hankkimista ja kuntoonsaat-
7245:                                                    tamista varten myönnettävän asuntolainan
7246:                  Lainat ja takuut.                 suuruus on enintään kuusikymmentäviisi
7247:                      4 §.                          sadalta hyväksytyistä kustannuksiSta.
7248:    Sijainniltaan, pohjaratkaisuiltaan, teknil-        Jos ensisijaista kiinnityslainaa kohtuulli-
7249: lisiltä rakenteiltaan ja varusteiltaan sosiaa-     sin hyväksyttävin ehdoin ei voida saada
7250: lisesti tarkoituksenmukaisen sekä asumis-          vapailta pääomamarkkinoilta, voidaan myös
7251: kustannuksiltaan 'halpojen asuntojen ai-           ensisijainen laina joko osaksi •tai kokonaan
7252: kaansaamiseksi myönnetään asuntotuotanto-          myöntää asuntotuotantorahastosta.
7253:  rahastosta kuoletettavia ja määräaikaisia                              6 §.
7254: asuntolainoja.                                        Asuntolaina voidaan myöntää kunnalle,
7255:                       5 §.                         seurakunnalle,        rakennuttajayhtymälle,
7256:     Asuntolaina voidaan myöntää omakoti-           asunto-osakeyhtiölle sekä yksityiselle henki-
7257:  talon, asuntoosakeyhtiötalon ja vuokratalon       lölle niillä edellytyksillä ja ehdoilla, jotka
7258:  rakentamista sekä tällaisen rakennuksen           valtioneuvosto tarkemmin määrää.
7259: laajentamista ja korjaamista tai paranta-             Asuntolaina maa-alueen hankkimista ja
7260:  mista varten, niin myös uutisrakennustoi-         kuntoonsaattamista varten voidaan myöntää
7261:  mintaan välttämättömän maa-alueen han-            vain kunnalle.
7262: kintaa ja kuntoonsaattamista varten.                                    7 §.
7263:     Omakotitalon tai asunto-osa:keyhtiötalon          Asuntolainan tai asuntotuotantorahas-
7264:  Takentamista varten myönnettävän asunto-          tosta myönnetyn ensisijaisen lainan takai-
7265:  lainan Slluruus on enintään neljäkymmentä         sinmaksamisen vakuudeksi on vahvistettava
7266: sadalta hyväksytyistä hankintakustannuk-           kiinnitys. Jos lainansaajana on kunta, ei
7267:  sista, ja laina saa sen edelle paremmalla         kiinnitysvakuutta ole vaadittava.
7268:  etuoikeudella kiinnitettyjen lainojen kanssa
7269:  nousta enintään yhdeksäänkymmeneen sa-                                 8 §.
7270:  dalta sanotuista kustannuksista.                     Asuntolaina oma;kotitalon rakentamista,
7271:     Vuokratalon rakentamista varten myön-           sellaisen tai muun asuntorakennuksen laa-
7272:  nettävän asuntolainan suuruus on enintään          jentamista ja epätyydyttävän asuntoraken-
7273: kuusikymmentäviisi sadalta hyväksytyistä            nuksen korjaamista tai parantamista V·arten
7274:  b.ankintakustannuksista, ja laina saa sen          voidaan :myöntää vain kunnan tai julkisen
7275: 'edelle paremmalla etuoikeudella kiinnitet-         valvonnan alaisen rahalaitoksen välityksellä
7276:  tyjen lainojen kanssa nousta enintään y<h-         ja vastuulla, jollei Arava erityisessä ta-
7277:  deksäänkymmeneenviiteen sadalta sano-              pauksessa toisin päätä.
7278:  tuista kustannuksista.                                Kunta ei ole oikeutettu saamaan edellä
7279:     Asuntorakennuksen laajentamista varten          1 momentissa •tarkoitetusta välitystehtävästä
7280:  myönnettävän asuntolainan suuruuteen on            palkkiota.
7281:  sovellettava, mitä edellä 2 ja 3 momenteissa                           9 ·§.
7282:  on säädetty. Omakotitalon ja asunto-osake-            Tämän lain nojalla myönnettyjen laino-
7283:  yhtiötalon laajentamista varten myönnetty          jen kuoletusaikaa ei saa määrätä n-eljää-
7284:  asuntolaina saa sen edelle paremmalla etu-         kymmentäviittä vuotta .pttemmäiksi, jQs ra-
7285:  oikeudella ikiinnitettyjen lainojen kanssa         kennus on kivestä tai mu.u.sta yhtä kestä-
7286: :nousta enintään yhdeksäänkymmeneen sa-             västä rakennusaineesta, eikä kolmeakym-
7287:                                   IV,24. -   A. Simonen ym.                                129
7288: 
7289: mentä vuotta pitemmäksi, jos rakennus on          heenasuntolaina:n ,turvin rakennetussa tar
7290: väJhemmän kestävästä aineesta.                    lossa, on oikeutettu vuokranalennuksen
7291:    Edellä 5 § : n 6 momentissa tarkoitettu        muodossa saamaan perheenasuntoavustusta,
7292: laina voidaan myöntää enintään viiden vuo-        jonka määrä ihuollettavien l-asten luvusta
7293: den maksuajalla.                                  riippuen vaihtelee kahdestakymmenestä
7294:   Lainojen koron määrää valtioneuvosto.           seitsemäänkymmeneen sada1ta hyvä:ksytystä
7295:   Lainan saajalle voidaan valtioneuvoston         vuokramaksusta. ;Samanlaista avustusta voi-
7296: päättamin edellytyksin ja ehdoin myöntää          daan myöntää myös monilapsiselle, vähä-
7297: lykkäystä kuoletusmaksujen, korkojen tai          varaiselle perheelle, joka asuu tammikuun
7298: molempien suorittamisessa enintään viisi          1 päivän 1946 jälkeen valmistuneessa ta-
7299: vuotta. Samoin voidaan lainansaaja mää-           lossa olevassa, perheenasunnoksi hyväksy-
7300: rävuosina, kuitenkin enintään viitenä vuo-        tyssä huoneistossa.
7301: tena, vapauttaa lainasta määrätyn koron              Monilapsiselle, vähävaraiselle perheelle,
7302: suorittamisesta joko kokonaan ,tai osaksi.        joka asuu omistamassaan ja yksinomaan
7303:                                                   perheen omana 'asuntona käytettävässä
7304:                      10 §.                        omakotitalossa, jonka rakentamiseen tammi-
7305:    Julkisen valvonnan alaiselta rahalaitok-       kuun 1 päivän 1946 jälkeen on myönnetty
7306: selta saatavalle, etuoikeusasemaltaan asun-       omakotilaina, asuntolainoista, -takuista ja
7307: tolainaa vast~aavalle lainalle voidaan antaa      avustuksista annetun lain tai tämän lain
7308: valtion ta:kuu siltä osalta, kuin sanottu         mukainen laina, voidaan myös myöntää per-
7309: laina ylittää viisikymmentä sadalta hyväk-        heenasuntoavustusta. Avustuksen suuruus,
7310: sytyistä hankinta:kustannuksista. Asunto-         joka voi nousta enintään valtion myöntä-
7311: takuulla myönnetystä lainasta on tällöin          män lainan vuotuisen koron ja kuoletus-
7312: soveltuvin osin voimassa, mitä asuntolai-         maksun yhteiseen määrään, vahvistetaan
7313: nasta on säädetty.                                laskemalla perheen vuotuinen asumiskus-
7314:    Milloin rakennusaikaisen luoton saanti         tannus ja vaihtelee huolettavien Lasten lu-
7315: julkisen valvonnan alaisilta raha1aitoksilta      vusta riippuen kahdestakymmenestä seitse-
7316: ensisijaista luottoa vast,aavalta osalta osoit-   määnkymmeneen sadalta lasketusta asumis-
7317: tautuu vaikeaksi, :voidaan, edellyttäen, että     kustannuksest.a.
7318: rakennusyritystä varten on myönnetty                                  13 '§.
7319: asuntolaina, rakennusaikaisesta luotosta an-         MonilapsiseUa perheellä tarkoitetaan tässä
7320: taa valtion takuu.                                Laissa perhettä, jossa on väili.intään kolme
7321:    Edellä 1 ja 2 momentissa 'tarkoitettuja        kotona asuvaa, perheen huollettavana ole-
7322: valtion takuita voidaan vuosina 1952-19,61        vaa kuuttatoista vuotta nuorempaa lasta.
7323: antaa enintään 1,000 miljoonaan markkaan          Leskivaimon ja invaliidin perheelle voidaan
7324: asti vuodessa.                                    harkinnan mukaan myöntää perheenasunto-
7325:                      11 §.                        avustusta, jos perheessä on vähintään kaksi
7326:    Jos julkisen valvonnan alaiselta rahalai-      mainitunlaista lasta.
7327: tokselta saadun, etuoikeusasemaltaan asun-           Huollettavaksi lapseksi luetaan myös otto-
7328: tolainaa vastaavan tai sen edellä olevan lai-     lapsi sekä kasvattilapsi, josta perhe kor-
7329: nan korko on niin kODkea, että asumiskus-         vauksetta jatkuvasti huolehtii. Tällaisena
7330: tannukset tämän vuoksi muodostuvat suh-           lapsena pidetään niinikään kuusitoista
7331: teettoman kalliiksi, voidaan asumiS1kustanr       vuoUa täyttäny,ttä työkyvytöntä las.ta sekä
7332: nusten alentamiseksi Eduskunnan er~tyi­           koulunkäyntiä tai opintoja jatkavaa lasta,
7333: sesti tarkoitusta varten osoittamasta määrä-      joka on täyttänyt kuusitoista, mutta ei kah-
7334: rahasta määräaikana, enintään kymmenenä           takymmentä vuotta.
7335: vuotena, suorittaa osa tällaisen lainan ko-          Vähävaraiseksi katsotaan tämän lain mu-
7336:  rosta, kuitenkin enintään kolme sadalta.         kaan perhe, jollei sillä; ole omaisuusveron
7337:                                                   alaista omaisuut,ta eikä samassa taloudessa
7338:                   4 luku.                         asuville perheenjäsenille viimeksi toimite-
7339:           Perheenasuntoavustukset.                tussa kunnallisverotuksessa pantu yhteinen
7340:                                                   veroäyrimäärä ylitä valtioneuvoston paikka-
7341:                     12 §.                         kunnan kalleuden huomioonottaen vahvista-
7342:   Monil.apsi:nen, vähävarainen .perhe, joka       ma,n veroäyrien enimmäismäärää. Milloin
7343: asuu tällaisten perheitten asunnoiksi per-        perheen taloudellinen tila, vanhempia tai
7344:                                                                                              17
7345: 130                              IV,24. -   Asuntotuotanto.
7346: 
7347: jompaakumpaa heistä kohdan~~t sair3:us tai      johtaja ja kymmenen jäsentä, joista yksi
7348: muu erityinen syy antaa snhen mhetta,           määrätään varapuheenjohtajaksi. Puheen-
7349: voidaan perheenasuntoavustus myöntää            johtajana on Aravan puheenjohtaja. Jokai-
7350: harkinnan mukaan, vaikka veroäyrien luku        sella jäsenellä on henkilökohtainen var,a-
7351: ylittää edelläsanotulla tavalla vahviste~un     mies.
7352: määrän.                                            Aravalla on toimisto, jonka .pääjohtajana
7353:   Perheenasuntoavustusta ei suoriteta per-      on Aravan puheenjohtaja ja johtajina Ara-
7354: heelle, joka köyhäinhoidolla jatkuvasti saa     van jäsenet. Toimistossa on lisäksi tarpeel-
7355: pääasiallisen toimeentulonsa.                   linen määrä ylimääräisen toimen haltijoita,
7356:                                                 jotka Arava ottaa toimeen. Arava voi tar-
7357:                                                 vittaessa palkata ,tilapäisiä asiantuntijoita.
7358:                   5 luku.                       Tointen osalta on, sikäli kuin valtioneuvosto
7359:                  Hallinto.                      ei määrää tai oikeuta Aravaa määräämään
7360:                                                 toisin, noudatettava, mitä valtion ylimääräi-
7361:                     14 §.                       sistä toimista on voimassa.
7362:   Ar.avan, joka ;toimii valtioneuvoston            Arava.n toiminnasta aiheutuvat menot
7363: määräämän ministeriön alaisena, tehtruvänä      suoritetaan      asuntotuotantorahaston    va-
7364: on:                                             roista.
7365:   1) suunnitella, ohjata ja valvoa valtion                         0  17 §.
7366: varoilla tuettavaa asuntotuotanto- ja asunto-      V al tioneuvostolla on valta määrätä, minkä
7367: olojen parantamistoimintaa;                     viranomaisen on huolehdittava Aravan toi-
7368:   2) huolehtia lainojen ja avustusten myön-     mialaan kuuluvien tehtävien paikallisesta
7369: tämisestä sekä takuiden an.tamisesta, niin      hoitamisesta. v.altioneuvosto voi myös vel-
7370: myös muista tarpeellisiksi osoittautuvista      voittaa kunnan asettamaan tätä varten lau-
7371: rahoitustoimenpiteistä asuntotuotanto- ja       takuntia ja toimihenkilöitä, milloi·n tämän
7372: asunto-olojen parantamistoimintaa varten;       lain .tarkoituksen toteuttaminen sitä vaatii,
7373: sekä                                            sekä antaa tarvittavat määräykset sellaisten
7374:   3) ryhtyä muihin toimenpiteisiin asunto-      lautakuntien ja toimihenkilöiden tehtävis.tä
7375: tuotannon edistämiseksi ja asunto-olojen        ja toiminnasta. Lautakuntien ja toimihen-
7376: parantamiseksi, mikäli niistä huolehtiminen     kilöiden toiminnasta aiheutuvat kustannuk-
7377: ei kuulu muille viranomaisille.                 set jäävät kunnan suoritettaviksi.
7378:                     15 §.                                            18 ;§.
7379:   Valtioneuvosto voi siirtää Aravan hoidet-       Valtioneuvosto määrää ne rahalaitokset
7380: tavaksi sen ,toimialaan läheisesti liittyviä    ja valtion viranomaiset, joille Aravan
7381: tehtäviä, jotka voimassaolevien säännösten      ohella .tässä laissa tarkoitettujen ·tehtävien
7382: mukaan kuuluvat muulle viranomaiselle,          hoito kuuluu.
7383: milloin tämä osoittautuu valtion varoilla         Valtioneuvosto vahvistaa myös edellä 1
7384: tuettavan Muntotuotanto- tai asunto-olojen      momentissa mainituista tehtävistä rahalai-
7385: parantamistoiminnan ohjaamisen kannalta         toksille suoritettavan palkkion suuruuden.
7386: välttämättömäksi, sekä mainittujen sää:nnös-
7387: ten estämättä antaa tarvittavat määrä.ykset
7388: tällaisten tehtävien hoitamisesta.                                    6 luku.
7389:                     1·6 §.                                    ErirUiiset säiimnökset.
7390:   Aravaan kuuluu puheenjohtaja, varapu-                             19 §.
7391: heenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä, jotka          Aravan tämän lain nojalla antamaan
7392: valtioneuvosto nimittää. Puheenjohtajan         päätökseen ei saa hakea muutosta muutok-
7393: tulee olla asuntopoliittisiin kysymyksiin       senhaus.ta hallintoasioissa 24 päivänä maa-
7394: yleensä ja varapuheenjohtajll!n maaseudun       liskuuta 1950 annetun lain (154/50) mu-
7395: asuntopoliittisiin kysymyksiin erityisesti      kaan valitta.malla.
7396: perehtynyt sekä yhden jäsenen asuntotuo-
7397: tannon rahoitusta ja yhden rakennussuun-                               20 §.
7398: nittelua ja -tekniikikaa tunteva.                  Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
7399:   Aravan apuna toimii valtioneuvoston           täntöönpanosta ja soveltamisesta ·antaa val-
7400: asettama neuvottelukunta, jossa on puheen-      tioneuvosto.
7401:                                  IV,24. -   A. Simonen ym.                           131
7402: 
7403:                      21 §.                      edistämisestä 29 päivänä maaliskuuta 1949
7404:   Tämä lruki tulee voimaan 1 päivänä tam-       annettu laki (225/49) ja asutuskeskusten
7405: mikuuta 1952 ja sillä kumota,an asuntolai-      asuntorakennustuotannon tukemisesta val-
7406: noista, ~takuista ja -avustuksista 29 päivänä   tion varoilla 29 päivänä maaliskuuta 1949
7407: maaliskuuta 1949 annettu laki (224/49),         annettu laki (22,6/49).
7408: asutuskeskusten asuntorakennustuotannon
7409: 
7410:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
7411: 
7412: 
7413:               A. Simonen.                            Eetu Karjalainen.
7414:               Valto Käkelä.                          Kalle Jokinen.
7415:               Edvard Pesonen.                        Eero Antikainen.
7416:               Heikki Hykkäälä.                       Pentti Niemi.
7417:               Vilho Väyrynen.                        Bruno J. Sundman.
7418:               Väinö Leskinen.                        Meeri Kalavainen.
7419:               Eino Raunio.                           Artturi Koskinen.
7420:               Aino Malkamäki.                        Impi Lukkarinen.
7421:               Kaisa Hiilelä.                         Yrjö Kilpeläinen.
7422:               Unto Suominen.                         0. Muikku.
7423:               J. Kuittinen.                          G. Henriksson.
7424: 132
7425: 
7426: IV,25. -   Lak. al. N:o 42.
7427: 
7428: 
7429: 
7430: 
7431:                               Vennamo ym.: Ehdotus laiksi perusluoton jär jestämisestit
7432:                                  teollista pientuotantoa varten.
7433: 
7434: 
7435:                                    E d u s kun n a ll e.
7436: 
7437:     Maaseudun suurilukuisen, ansiotyön va-      ten, voivat sillä 'tavoin tulla tehokkaasti
7438: rassa elävän taikka siitä enemmän tai vä-       käytetyiksi.
7439: hemmän riippuvan väestön toimeentulon              Maaseudulla toimii nykyään 'lä;hes kaksi
7440: turvaamiseksi ja tämän väestön alhaisen         tuhatta erillistä, myyntituotantoa harjoit-
7441: elintason nostamiseksi on maaseudulla saa-      tavaa pienteollisuusyritystä, joiden palve-
7442: tava syntymään runsain määrin uusia va-         luksessa on 8,000'--10,000 vakituista työn-
7443: kinaisia työtilaisuuksia ja mahdollisuuksia     tekijää ja jotka sen lisäksi antavat osa-
7444: lisäansion saantiin. Sitä vaativat sosiaalis-   töitä suoritettaviksi maalaiskoteihin ympä-
7445: ten näkökohtien ohella myös kansantalou-        ristössään, useissa tapauksissa !kymmenker-
7446: delliset syyt: maaseutuväestön työvoima         taisesti    suuremmalle       työntekijäjoukolle
7447: jää asiain nykyisellään ollen melkoiselta       kuin niiden palveluksessa suoranaisesti on
7448: osaltaan täysitehoisesti käyttämättä ja tä-     työntekijöitä. Nämä yritykset ovat kyen-
7449: män väestönosan osuus kansakunnan yhtei-        neet puolustamaan asemaansa. kilpailussa,
7450: sessä työntuloksessa sen vuoksi heikom-         siitä huolimatta:, että ne ovat niin tuotan-
7451: maksi kuin mitä se voisi olla, jos työ- ja      nollisesti kuin ka.upa.llisestikin olleet hei-
7452: ansiotilaisuuksia olisi riittävästi tarjolla    kosti organisoituja. Sitä suurempi syy
7453: läpi vuoden.                                    olisi vahvistaa tämän yritteliäisyyden jat-
7454:     Näitä tilaisuuksia voidaan parhaiten        kuvaa kehitystä, laajentamista ja monipuo-
7455: luoda ja puheena olevan väestön elinehtoi-      listumista sopivin keinoin. Sama koskee
7456: hin saada parannusta siten, että lähinnä        luonnollisesti myös maa- ja karjatalouden
7457: pienteollista jalostustoimintaa maaseudulla     alaan kuuluvia ja niihin liittyviä yrityksiä.
7458: kehitetään ja laajennetaan ja että maaseu-         J>a:himpana esteenä tämän yrittelijätoi-
7459: tuväestölle itselleen valmistetaan tilaisuus    minnan laajentumisen tiellä on pääoman
7460: osallistua tähän toimintaan, ei vain raaka-     puute. Muiden pientuotannon kehittämi-
7461:  aineiden ja työvoiman myyjinä, vaan itse-      seen tähtäävien toimenpiteiden ohella olisi
7462: näisinä yrittäjinä. Pienyritysmuoto tar-        senvuoksi pidettävä huolta myöskin siitä,
7463:  joaa parhaat mahdollisuudet tällaista tuo-     että tätä tuotantoa harjoittavien yritysten
7464: tannon lisäämistä ja väestön omatoimisuu-       perusluoton tarve tulisi kohtuullisesti tyy-
7465: den kehittämistä sekä sen keskuudessa           dytetyksi.
7466: esiintyvän yrittämisen halun esil1e pääse-         Edellä mainitussa tarkoituksessa olisi
7467:  mistä varten. Pienyritysmuotoon on teol-       tehtävä mahdolliseksi myöntää valtion va-
7468:  lisessa kehityksessämme nyt ja lähitulevai-     roista lainoja sellaisille kauppa.a varten toi-
7469: suudessa turvauduttava entistä enemmän           miville pien- ja kotiteollisuutta harjoitta-
7470: senkin vuoksi, että pääoman puute aset-         ville tai harjoittamaan ryhtyville samoin-
7471: taa suurteollisuuden laajentamiselle sangen     lkuin maa- ja karjatalouden alaan kuulu-
7472:  ahtaat rajat ja että pienyritysmuodon          ville ja niihin liittyville yrityksille, joiden
7473:  puitteissa voidaan vähäisinkin pääomasi-        toiminnan katsotaan olevan maaseutuväes-
7474:  joituksin saada aikaan runsaasti työtilai-      tön toimeentulon turvaamisen tai kansan-
7475: suuksia ja lisäansiomahdollisuuksia sekä        talouden ja yhteiskunnan yleisten etujen
7476:  huomattavia taloudemsia tuloksia, samalla       kannalta hyödyllistä. Varat olisi otettava
7477:  kun maaseudun rajoitetutkin tuotantomah-        asutusrahastosta. Näiden varojen käyttä-
7478:  dollisuudet, jotka eivät tarjoa riittävää       minen tähän tarkoitukseen olisi täysin pe-
7479:  pohjaa suurtuotannon harjoittamista var-        rusteltua siitäkin syystä, että kysymys on
7480:                                    IV,25.- Vennamo ym.                                      133
7481: 
7482: myös sen väestönosan toimeentulon turvaa-         määrä, kuitenkin enintään seitsemän sa-
7483: misesta ja elintason parantamisesta, joka         dalta.
7484: asutustoiminnan perusteella on saanut tai            Lainat myöntäisi hakijoille osuuskassa,
7485: tulisi vastaisuudessa saamaan omia koteja,        säästöpankki, Suomen Hypoteekkiyhdistys
7486: ja joka ei voi saada omistamastaan maasta         tai Oy. Maakiinteistöpankki maatalousmi-
7487: ainakaan aina riittävää toimeentuloa.             nisteriön Osuuskassojen Keskus Oy:lle ja
7488:    Lainoja olisi voitava myöntää pien- ja         Säästöpankkien Keskus-Osake-Pmilldlle tar-
7489: kotiteollisuudessa tarvittavien uusien ko-        koitusta varten asutusrahastosta lainaksi
7490: neiden ja laitteiden sekä muidenkin tuotan-       myöntämistä varoista. Rahalaitoksille olisi
7491: tovälineiden hankkimiseen. Niinilkään tu-         myönnettävä tässä tarkoitetun lainoituksen
7492: lisi lainoja voida myöntää tarvittavien työ-      hoitamisesta hoitopalkkio ta. Jotta rahalai-
7493: pajojen tai tehdasrakennusten rakentami-          tokset saataisiin käyttämään myös omia va-
7494: seen, laajentamiseen ja nykyaikaistamiseen.       rojaan tämän lain mukaan myönnettäviin
7495: Laina-ajan tulisi rakennusten osalta olla         lainoihin, olisi niille voitava suorittaa nii-
7496: enintään viisitoista vuotta ja koneiden ja        den omista varoistaan myöntämistä lainoista
7497: laitteiden osalta, niiden kohtuulliseksi kat-     korko hyvitystä.
7498: sottavasta kuoletusajasta riippuen, vähin-           Edellä loosutun perustee1la ehdotamme
7499: tään kolme ja enintään kymmenen vuotta.           kunnioittaen,
7500: Lainat olisi maksettava takaisin kuoletus-
7501: maksuin laina-ajan kuluessa. KuLloinkin                    että Eduskunta hyväksyisi seu-
7502: malksamatta olevalle lainapääomalle olisi                raavan lakiehdotuksen:
7503: suoritettava korkoa asetuksella säädettävä
7504: 
7505:                                            Laki
7506:                 perusluoton järjestämisestä teollista pientuotantoa varten.
7507:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7508:                      1 §.                            2) yrityksen harjoittamista varten tar-
7509:   Kauppaa varten toimivan pien- ja koti-          vittavien työpajojen ja tehdasrakennusten
7510: teollisuuden edistämiseksi voidaan valtion        rakentamista, laajentamista ja nykyaikais-
7511: varoista myöntää lainoja sen mukaan kuin          tamista varten.
7512: tässä laissa säädetään.                                                  4 §.
7513:   Mitä 1 momentissa on säädetty voidaan              Rakennusten       rakentamista,  laajenta-
7514: soveltaa myös maa- ja karjatalouden alaan         mista tai nykyaikaistamista varten myön-
7515: kuuluvien ja niihin liittyvien yritysten          nettävän [ainan laina-aika on enintään vii-
7516: edistämistä tarkoittaviin lainoihin.              sitoista vuotta,, ei kuitenkaan pitempi kuin
7517:                                                   lainan saajan taloudellisen kantokyvyn har-
7518:                      2 §.                         kitaan vaativan.
7519:   Lainoja voidaan myöntää sellaisille                Koneiden, laitteiden tai muiden tuotanto-
7520: 1 § :ssä tarkoitettua toimintaa harjoittaville    välineiden hank!kimista varten myönnettä-
7521: tai harjoittamaan ryhtyville Suomen kan-          vän lainan laina-aika on vähintään kolme
7522: salaisille sekä suomalaisille osrukeyhtiöille,    ja enintään kymmenen vuotta, siitä riip-
7523: osuuskunnille ja muille yhtym~lle, joiden         puen, mikä aika koneiden ja laitteiden kuo-
7524: toiminnan katsotaan olevan maaseutuväes-          lettamiseen kussrukin tapauksessa harkitaan
7525: tön toimeentulon turvaamisen tai kansan-          kohtuuden mukaan tarvittavan.
7526: talouden ja yhteiskunnan yleisten etujen             Lainasta on kunkin lainaerän nostamis-
7527: kannalta hyödyllistä.                             päivästä lukien suoritettava korkoa ase-
7528:                                                   tuksella säädettävä määrä, kuitenkin enin-
7529:                      3 §.                         tään seitsemän sadalta kulloinkin mruksa-
7530:    Lainaa voidaan 2 § : ssä tarkoitetuille yri-   matta olevasta pääomasta.
7531:  tyksille myöntää:                                   Laina on [aina-ajan kuluessa maksettava
7532:    1) yrityksessä tarvittavien uusien konei-      takaisin viimeisen lainaerän nostamisvuotta
7533:  den ja laitteiden sekä muiden tuotantoväli-      seuraavana kalenterivuonna alkavin vuo-
7534:  neiden hankkimiseen; sekä                        tuismaksuin.
7535: 134                         IV,2,5. -   Teollinen pientuotanto.
7536: 
7537:                    5 §.                        toksille voidaan, sen mukaan kuin asetuk-
7538:   Lainan myontää ha;kijalle osuuskassa,        sella säädetään, myöntää korkohyvityksenä
7539: säästöpankki, Suomen Hypoteeklkiyhdistys       enintään niiden 3 § :ssä mainittuun tarkoi-
7540: tai Oy. Maakiinteistöpankki.                   tukseen omista varoistaan myöntämän lai-
7541:   Lainoihin tarvittavat varat myöntää          nan koron ja provision sekä tämän lain
7542: maatalousministeriö asutusrahastosta lai-      mukaisen vastaavan lainan koron erotus.
7543: naksi Osuuskassojen Keskus Oy:lle ja
7544: Säästöpankkien       Keskus-Osake-Pankille.                         7 §.
7545: Osuuskassojen Keskus Oy jakaa lainat             Osuuskassojen, säästöpankkien, Suomen
7546: osuuskassojen ja Oy. Maakiinteistöpankin       Hypoteekk:iyhdistyksen ja Oy. Maakiinteis-
7547: sekä Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki        töpankin on valvottava, että lainavarat tu-
7548: säästöpankkien välityksellä.                   levat käytetyiksi lainaa myönnettäessä mää-
7549:                                                rättyyn tarkoitukseen.
7550:                    6 §.
7551:   Valtion varoista tämän lain mukaan                           8 §.
7552: myönnetyistä lainoista 5 §: ssä mainituiHe       Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
7553: rahalaitoksille suoritettavasta hoitopa1k-     meenpanosta ja soveltamisesta annetaan
7554: kiosta säädetään asetuksella.                  asetuksella.
7555:   Edellä 1 momentissa mainituille rahalai-
7556: 
7557:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
7558: 
7559:            Veikko Vennamo.              Eino Rytinki.             T. N. Vilhula.
7560:                                                                                           135
7561: 
7562: IV,26.- Lak. al. N:o 43.
7563: 
7564: 
7565: 
7566: 
7567:                                Vennamo ym.: Ehdotus laiksi varojen varaamisesta vähä-
7568:                                   varaisille myönnettäviä sähköistämislainoja varten.
7569: 
7570: 
7571:                                     E d u s k u n n a ll e.
7572: 
7573:    Eduskunta hyväksyi viime valtiopäivillä       sittää peltoa enintään 15 hehtaaria, sekä
7574: kesäkuun 12 päivänä 1951 lain varojen va-        muille heihin verrattaville vähävaraisille
7575: raamisesta vähävaraisille myönnettäviä säh-      henkilöille, joilla ei kuitenkaan ole omaa ti-
7576: köistämislainoja varten.       Perusteluinaan    laa. Sitä varten olisi tulo- ja menoarvioon
7577: eduskunta tällöin esiintoi, että sähkön saa-     viitenä vuotena otettava siirtomääräraha,
7578: minen maaseudun pientiloille on näiden ti-       josta myönnettäisiin halpakorkoisia lainoja
7579: lojen kannattavuuden ja kehityksen välttä-       sellaisten osuus- ja liittymismaksujen suo-
7580: mätön edellytys. Sähkövirran hankkimisesta       rittamiseen ja osakkeiden merkitsemiseen,·
7581: pientilalle aiheutuu kuitenkin sellaisia kus-    jotka oikeuttavat sähkövirran saantiin, sekä
7582: tannuksia, etteivät pienviljelijän omat mah-     sähkövirran hankkimista ja jakelua varten
7583: dollisuudet ja varat tähän riitä, mistä syystä   tarvittavien laitteiden rakentamiseen.
7584: pienviljelijät ovat etenkin syrjäseuduilla,         V aitioneuvosto on kuitenkin äänestyksen
7585: missä sähkön hankkimisesta aiheutuu taval-       jälkeen syyskuun 14 päivänä 1951 esittänyt
7586: lista suurempia kustannuksia, yleisesti jää-     Tasavallan Presidentille, ettei tätä eduskun-
7587: neet ilman sähköä tai sähkön ovat saaneet        nan hyvä:ksymää kansanedustaja Vennamon
7588: tilalleen vain varakkaimmat viljelijät, joi-     lakialoitetta olisi vahvistettava ja jäikin
7589: den kannettavaksi on jäänyt, vain osan           tämä eduskunnan hyväksymä laki näin vah-
7590: paikkakunnan tiloista pystyessä hankkimaan       vistamatta. Valtioneuvoston enemmistön
7591: sähkövirran, tavallista suuremmat kustan-        kannanotto perustui valtiovarainministeriön
7592: nukset.                                          lausuntoon, ja esitteli tämän kielteisen kan-
7593:    Edellä esitetyistä syistä, ja kun toisaalta   nan sosialidemokraattinen kauppa- ja teol-
7594: heinäkuun 12 päivänä 1949 on muutettu            lisuusministeri Tervo.
7595: siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamisen         Kun kuitenkin sosialidemokraatit vastus-
7596: rahoittamisesta annettua lakia siten, että       taessaan jo viime valtiopäivillä tämän laki-
7597: maanhankintalainsäädännön nojalla asute-         ehdotuksen hyväksymistä jäivät eduskun-
7598: tuille tilallisille voidaan myöntää valtion      nassa vähemmistöön ja kun tämä ns. säh-
7599: varoista lainaa sähkön saamiseksi tilalle,       köistämislainalaki on edelleenkin maaseu-
7600: olisi valtion tuettava muitakin maaseudun        dulle ja erittäinkin syrjäseuduille ja sen
7601: pientilallisia myöntämällä heille halpakor-      pientiloille erittäin tarpeellinen, ehdotamme,
7602: koisia lainoja sähkövirran saamiseksi tilalle.
7603: Eduskunnan mielestä olisi tällainen etu                    että Edusknnta hyväksyisi seuraa-
7604: myönnettävä pientilallisille, joiden tila kä-            van lakiehdotuksen:
7605: 
7606: 
7607:                                            Laki
7608:     varojen varaamisesta vähävaraisilla myönnettäviä sähköistämislainoja varten.
7609:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7610:                      1 §.                        tain tarpeellinen siirtomääräraha halpakor-
7611:   Viitenä vuotena, alkaen vuodesta 1951,         koisten sähköistämislainojen myöntämiseksi
7612: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuosit-     vähä varaisille.
7613: 136                              IV,26.- Säbköistämis,lainat.
7614: 
7615:   Tästä määrärahasta voidaan myöntää lai-         kenttavat sähkövirran saantiin, sekä sähkö-
7616: naa pientilallisille, joiden tila käsittää pel-   virran hankkimista ja jakelua varten tarvit-
7617: toa enintään 15 hehtaaria, sekä muille hei-       tavien laitteiden rakentamiseen.
7618: hin verrattaville vähävaraisilla henkilöille,
7619: joilla ~pi kuitenkaan ole omaa tilaa, sellais-                       2 §.
7620: ten osuus- ja liittymismaksujen suorittami-         Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
7621: seen ja osakkeiden merkitsemiseen, jotka oi-      tamisesta annetaan asetuksella.
7622: 
7623: 
7624:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
7625: 
7626: 
7627:                     Veikko Vennamo.                         M. 0. Lahtela.
7628:                     Eino Rytinki.                           T. N. Vilhula.
7629:                     Eino E. Heikura.                        Mauno Jussila.
7630:                     Arvi Ikonen.                            Heikki Soininen.
7631:                     Lauri Solla.                            Vieno Simonen.
7632:                                                                                             137
7633: 
7634: IV,21. -   Lak. al. N:o 44.
7635: 
7636: 
7637: 
7638:                                Rytkönen ym.. : Ehdotus laiksi rnaaseudun vähävaraisten
7639:                                   talouksien sähköistyksen turvaamiseksi rnyönnettävistä
7640:                                   avustuksista ja lainoista.
7641: 
7642: 
7643:                                     E d u s k u n n a ll e.
7644: 
7645:    :Maaseudun sähköistäminen ja sen lop-         tymiin liittymissitoumukset tehneet ovat
7646: puun suorittaminen kaikessa laajuudessaan        jopa johtotöidenikin suorittamisen jälikeen
7647: olisi mitä välttämättömin ja elintärkeä,         olleet pakoitettuj.a sanomaan irti allekirjoit-
7648: koko valtakunnaLlinen, taloudellinen! teh-       tamansa sopimukset.
7649: tävä. Sähköistämisen tuottaman hyödyn               Esteeksi laajemmalle maaseudun sähköis-
7650: olisi jakaannuttava siten, että myös varat-      täiDisen .toteuttamiselle on muodostunut
7651: tomat pientilalliset, omakotien omistajat        pientilallisten, omakotien omistajien .tai
7652: tai muut heihin verrattavat syrjäisimmillä-      muiden heihin vermttavien pienomistajien
7653: kin seuduilllli pääsisivät .tästä osallisiksi.   keskuudessa vallinnut ja edelleenkin vallit-
7654: Sähkön saaminen maaseudun .pientiloille          seva rahapääomien puute, liittymis- ja ta-
7655: olisi näiden tilojen .taloudenpidon kannatta-    riffiyksikkömaksujen sekä sähkövirran han-
7656: vaisuuden välttämätön edellytys.                 kintaan .lii.ttyvien laitteiden rakentamisesta
7657:    :Samoin sähkön käy,tön mahdollisuus pien-     aiheutuvien kustannusten jatkuv.asti koho-
7658: tiloilla antaa myöskin ,tilaisuuden järkipe-     tessa. Mm. Savon Voima Oy:n tariffiyk-
7659: räistää monin tavoin koti- ja karjatalou-        sikkömaksua on :Päätetty koroi.ttaa 11,000
7660: teen liittyviä töitä, jotka syrjäseuduilla ja    markkaan. Maassamme on laajoja alueita,
7661: vähävaraisissa .talouksissa on ollut pakko       jopa aivan kokonaisia kuntia, joilhi.n sähkö-
7662: suorittaa yksinomaan ihmistyövoiman, lä-         virtaa .ei ole voitu haniDkia, eikä näiden
7663: hinnä pienviljelijänaisten epäinhimillisin       alueiden taloudet voi nähdäksemme lähitu-
7664: po·nnistuksin ja sukupolvien taikaisia menet-    levaisuudessa ajatell&kaan sähköyhtynriin
7665: tely,tapoja noudattaen.                          liittymistä ja sähkövirran hankintaa ilman
7666:    Maaseudun sähköistämisen toteuttamista        valtiovallan .antamaa ratkaisevasti vaikut-
7667: varten eduskunta jo useilla valtiopäivillä       tavaa .tukea.
7668: on myö.ntänyt valtion tulo- ja menoarvioon
7669: sähköyMymien taloudellista 'tukemista sil-          Kesäkuun 12 päivänä 1951 on eduskunta
7670: mälläpitäen yli 1,200 miljoonaa markkaa.         hyväksynyt lain varojen varaamisesta vähä-
7671: Maaseudun sähköyhtymien .tarvitseman ko-         varaisille myönnettäviä sähköistämislainoj.a
7672: konaistuen 'tarpeen katsoi vuonna 1947 ase-      varten. L.akiin sisältyy kuitelllkin useita
7673: tettu sähköistämiskomitea laatimansa en-         huomattavia puutteita. Se nojautuu yksin-
7674:  na@koarvion mukaan yli 2,000 miljoonaksi        omaa;n la;inoitusperiaatteeseen, samaLla kun
7675:  markwksi. Tätä ennakoi·v·aa arviomäärää on      se antaa tilaisuuden huomat,tavan varak-
7676:  jo vuodelle 1952 anottu lisättäväksi 200        kaille suurmaanomistajille päästä osalliseksi
7677: miljoonaLla markalla.                            halpakorkoisista valtion lainoista. Sen si-
7678:     Niin myönteinen kuin sälhköyhtymille          jaan omakotien omistajat ja muut heihin
7679:  annettava .taloudellinen .tuki maaseudun        verrattava,t ovat lain ulkopuolella.
7680:  sähköistämisen edistämiseksi onkin ollut, se       Varojen varaamiseen ma;aseudun sähköis-
7681:  ei ole käsityksemme mukaan ikyennyt maa-        tämisen edistämise,ksi olisikin syytä kiinnit-
7682: seudun sähköistämistä riittävässä ja tarvetta    tää tähänastista suurempi huomio syrjäseu-
7683:  vastaavassa määräsä edistämään. V:ain va-       tujen ja vähävaraisimpien talouksien säh-
7684:  rakkaimmat ja rmrkoverkoston lähellä elävät     köistämisen tukemiseen suoranaisilla avus-
7685:  ovat kyenneet hankkimaan sähkövirmn ta-         tuksilla ja halpakorkoisilla, pitkäaikaisilla
7686:  louksiinsa. Hyvin laajassa mitassa sähköyh-     lainoilla.
7687:                                                                                               18
7688: 138                            IV ,27. -   Sähköistämislainat.
7689: 
7690:   Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen                  että Eduskunta hyväksyisi se1traa-
7691: ehdotamme,                                              van lakiehdotuksen:
7692: 
7693: 
7694:                                            Laki
7695:   maaseudun vähävaraisten talouksien sähköistyksen turvaamiseksi myönnettävistä
7696:                              avustuksista ja lainoista.
7697:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
7698: 
7699:                     1 §.                         15 hehtaaria, omakotien omistajille t.ai
7700:   Vuosina 1952-1956 o.tetaan valtion tulo-       muille heihin verrattaville vähävaraisille ja
7701: ja menoarvioon vuosittain riittävän suurui-      v.arattomille henkilöille, sellaisten osuus- ja
7702: nen siirtomääräraha avustusten ja halpa-         liittymismaksujen snorittBJmiseen ja osak-
7703: korkoisten. sähköistämislainojen myöntä-         keiden merkitsemiseen, jotka oikeuttavat
7704: mistä varten maaseudun varattomille ja           sähikövirran saantiin sekä sähkövirran hank-
7705: vähävaraisille heidän talouksiensa sähköis-      kimista ja jakelua varten tarvittavien lait-
7706: tyksen turvaamiseksi.                            teiden rakentamiseen.
7707: 
7708:                     2 §.                                             3 §.
7709:   Tästä määrärahasta myönnetään avus-              Tarkemmat määräykset tämä.n lain sovel-
7710: tusta ja lainaa pientilallisiUe, joiden tilan    tamisesta BJnnetaan asetuksella.
7711: muunnettu peltoala käsittää peltoa enintään
7712: 
7713: 
7714:       Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
7715: 
7716: 
7717:         Juho Rytkönen.              Toivo Niiranen.          Toivo Friman.
7718:         Eino Tainio.                Hugo Manninen.           Matti Koivunen.
7719:         J. Mustonen.                Hannes Tauriainen.       Antto Prunnila.
7720:         Paavo Aitio.                Elli Juntunen.           Aimo Aaltonen.
7721:         Matti Meriläinen.           Ester Häikiö.            Juho Nykänen.
7722:         J. Puumalainen.             Judit Nederström-Lunden. Esa Hietanen.
7723:         N. Nurminen.                Kaarle Renfors.          1\'Iauri Ryömä.
7724:                                     Pertti Rapio.
7725:                                                                                         139
7726: 
7727: IV,2s. -   Lak. al. N:o 45.
7728: 
7729: 
7730: 
7731: 
7732:                               Koivisto ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kustan-
7733:                                  nuksista annetun lain muuttamisesta.
7734: 
7735: 
7736:                                    E d u s k u n n a 11 e.
7737: 
7738:    Jo vuosikausia on jälleenrakennettavien      Lapin läänin kunnille jo noin 10-15 mil-
7739: ja muidenkin kansakoulurakennusten val-         joonan vuotuista korkotappiota, koska va-
7740: tion apu ja lainojen käsittely kouluhalli-      jaus on yleensä koetettava rahoittaa lyhyt-
7741: tuksessa ja opetusministeriössä ollut ennen     aikaisilla ja korkeakorkoisilla v~kselilai­
7742: kuulumattoman hidasta. Tästä on ollut           noilla. Kunnat ovat koettaneet kaikkensa
7743: seurauiksena, 'että kunnat joutuvat odotta-     saadakseen parannusta tilanteeseen. Mel-
7744: maan jopa vuosiakin lakimääräisiä raken-        kein jokaisesta kunnasta on kouluhallituk-
7745: nusavustuksia ja -lainoja. Kun jälleenra-       sessa ja opetusministeriössä käynyt useita
7746: kennettavat koulut lain mukaan rakenne-         lähetystöjä, mutta kaikki on ollut turhaa.
7747: taan valtion varoilla eikä näitä koskevia       Kuntien anomufksista on asianomaisiin vi-
7748: menoja edes saa ottaa kunnan talousar-          rastoihin karttunut valtavat asiakirjapinot
7749: vioon, ovat kunnat joutuneet sijoittamaan       ja -ruuhkat. Asioitten käsittely näyttää
7750: ei ainoastaan kaikki liikenevät kassava-        toivottomalta. Vasta viime aikoina on kou-
7751: ransa näihin ja muihin valtion rahoitetta-      luhallitukseen asioitten käsittelyä varten
7752: viin rakennuksiin, vaan lisäJksi ottamaan       lisätty yksi henkilö. Jotta asiain käsittely
7753: tilapäislainoja niin paljon kuin niitä on       ja ennakkorahoitus rakennusluvan saa-
7754: ollut saatavissa. Koska lainojen saantikin      neille kansakoulurakennuksille voisi käydä
7755: on melkein mahdotonta, ovat kaikki hävite-      joustavasti tarvitaan sen lisäksi lainmuu-
7756: tyn alueen Pohjois-Suomen kunnat samoin         tosta, joka tekisi mahdollis~ksi ainakin
7757: kuin eräät muutkin rajaseudun kunnat            maan köyhimmille ja harvaan asutuille
7758: huutavassa rahapulassa ja säännöllinen          kunnille ennakkorahoituksen rakennustyön
7759: kuntien taloustoiminta uhkaa kokonaan py-       edistymisen mukaisesti.
7760: sähtyä. J'viaalaiskuntien Liiton tiEntarkas-       Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
7761: tajan tekemän tilaston mukaan on yksis-         kunnioittaen,
7762: tään Lapin läänin kunnilla koulurakennuk-
7763: sista jatkuvasti valtion saatavia 100-150                 että Eduskttnta hyväksyisi seu-
7764: miljoonaa markkaa. Tämä tietää köyhän                   raavan lakiehdotuksen:
7765: 
7766: 
7767:                                          Laki
7768:                 kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
7769:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista
7770:  8 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain (180/26) 5 §, sellaisena kuin se on 30 päi-
7771:  vänä joulukuuta 1949 annetussa laissa ( 886/49) näin kuuluvaksi:
7772: 
7773:                     5 §.                        eivät nouse yli jäljempänä tässä pykälässä
7774:   Maalaiskunta on omien kansakouluraken-        mainittujen normaalihintojen.
7775: nusten hankkimiseksi oikeutettu saamaan           Valtioneuvosto määrää ne yleiset perus-
7776: valtiolta avustusta 20-50 % ja kuoletus-        teet, joita noudattaen kouluhallituksen on
7777: lainaa 40-60 % rakennuskustannusten             vahvistettava koulurakennusten piirustuk-
7778: koko määrästä, mikäli nämä kustannukset         set ja työselitykset sekä määrättävä ne nor-
7779: 140                         IV,2s. -   Kausa,koulura;kennukset.
7780: 
7781: maalihinnat, joita ylittävistä rakennuskus-    rittaa valtion varoista. Avustus- ja kuole-
7782: tannuksista kunta ei ole oikeutettu saa-       tuslaina maksatetaan näille kunnille etu-
7783: maan valtionapua.                              käteen sen mukaan kuin rakennustyön edis-
7784:   Maan köyhimmille ja harvaan asutuille        tyminen edellyttää.
7785: kunnille annetaan, jos kansakouluraken-           Kunta, joka pysyväisesti luovuttaa tai
7786: nusten hankkiminen niille muuten tulisi        ryhtyy käyttämään valtiDn avustuksella
7787: kohtuullista raskaammaksi, valtioneuvoston     hankittua koulurakennusta muuhun tarkoi-
7788: vruhvistamien perusteiden mukaan avustusta     tukseen kuin kansakouluksi, on velvollinen
7789: enemmän, kuin edellä 1 momentissa on sää-      suorittamaan valtiolle niin suuren osuuden
7790: detty. Erityistapauksissa saadaan, valtio-     koulurakennusten arvosta, kuin millä val-
7791: neuvoston harkinnan mukaan, k'Oulun ra-        tio on sitä avustanut.
7792: kennuskustannukset kokonaisuudessaan suo-
7793: 
7794: 
7795: 
7796:       Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
7797: 
7798: 
7799:                   ~rldki lroivisto.                       M. 0. Lahtela.
7800:                   Niilo Ryhtä.                            H. Tauriainen.
7801:                                                                                            141
7802: 
7803: IV,29.- Lak. al. N:o 46.
7804: 
7805: 
7806: 
7807: 
7808:                                Kulovaara ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kustan-
7809:                                  nuksista annetun lain muuttamisesta.
7810: 
7811: 
7812:                                     E d u s k u n n a 11 e.
7813: 
7814:    Viime vuosina vallinnut sekava taloudel-      perusteesta oppilasmäärään perustuvaan
7815: linen tilanne ja rahanarvon aleneminen on        valtionapuun ei suinkaan perusteltu pyrki-
7816: jatkuvasti vaikeuttanut kuntien talouden-        myksellä vähentää valtion osuutta kau-
7817: hoitoa ja oleellisesti järkyttäny.t niitä suh-   punkikansakoulujen menoihin, vaan tarkoi-
7818: teita, joiden mukaan kunnallishallinnon          tuksena oli yksinkertaisemman ja valtion
7819: eräillä aloilla :kustannukset voimassa ole-      viranomaisten työtä säästävämmän menet-
7820: vien lakien ja muiden säännösten mukai-          telyn löytäminen valtionavun laskemisessa.
7821: sesti jaetaan valtion ja kuntien kesken.            Tässä    ;pyrkimyksessä    onnistuttiinkin
7822: Kuntia erityisen rasittavaksi on tilanne         melko hyvin ja kuntienkin piirissä oltiin
7823: muodostunut niillä aloilla, joissa valtion       silloin melkoisen tyytyväisiä silloin vahvis--
7824: osuus eri hallinnonhaarojen menoihin on          tettuun valtionavustukseen, jonka vuosit-
7825: määritelty markkamääräisenä. Se hallin-          taiseksi suuruudeksi kaupungissa määrät-
7826: non ala, jolla vaikeudet ovat muodostuneet       tiin oppilasta kohti vähintään 400 ja enin-
7827: erityisen suuriksi, on kansakoulutoimi -         tään 500 ma11kkaa ja kauppalassa vastaa-
7828: nimenomaan kaupunki- ja kauppalakuntien          vasti 50 ja 70 markkaa.
7829: kansakoululaitos - tämän tärkeän hallin-            Näitä määriä on tosin myöhemmin infla-
7830: nonhaaran hoitamiseen myönnettävän val-          tion johdosta jonkun verran korotettu, vii-
7831: tion avustuksen jäätyä suhteettoman pie-         meksi 23 päivänä joulukuuta 1947 anne-
7832: neksi. Kaupunki- ja kauppalakuntien val-         tulla lainmuutoksella (933/47), jossa val-
7833: tionavustus on eräistä korjauksista huoli-       tionapu määrättiin suoritettavaksi sum-
7834: matta siinä määrin alkuperäisestä merki-         mana, jonka suuruuden valtioneuvosto vuo-
7835: tyksestään alentunut, että koko tätä ensi-       sittain vahvistaa kaupunkien kohdalla vä-
7836: luokkaisen tärkeätä hallinnon haaraa uh-         hintään 2,500 ja enintään 5,000 markaksi.
7837: kaa todellinen rappeutuminen kuntien ol-         Kauppalain kohdalla avustus määrä:ttiin
7838: lessa kykenemättömiä uhraamaan siihen Ylk-       oppilasta kohti vähintään 300 ja enintään
7839: sinään sen vaatimia valtavia määrärahoja.        800 markaksi. Kansakoulujen kustannus-
7840:     Ennen kansakoululaitoksen kustannuk-         lain esillä olevaa kysymystä koskeviin py-
7841: sista huhtikuun 15 päivänä 1921 annetun          käliin .tehtiin tosin 30 päivänä joulukuuta
7842:  lain säätämistä oli kaupunkien kansakou-        1949 muodollinen muutos (886/49), jossa
7843:  lujen valtionapu määrätty 25%: ksi siitä        avustuksen ala- ja ylärajat kuitenkin säi-
7844:  määrästä, mihin kaupunkikunnan .t'odelliset     lytettiin ennallaan. Näiden lainsäännösten
7845: menot opettajien rahapalkasta, puista ja         mukaisesti on valtionavustukset sitten vah-
7846:  valaistuksesta, opetusvälineistä ja kouluka-    vistettu porrasmaisesti erilaiseksi eri kou-
7847:  lustoista sekä varattomien oppilaiden kou-      lumuodoissa. Lain sallima korkein avustus
7848: lumenoista olivat nousseet. Lisäksi otettiin     on maksettu päiväjatko-orpetuksesta ja pie-
7849:  koulumenoina huomioon koulujen omien            nin ilta:j akso-opetuksesta.    Varsinaisesta
7850:  huoneistojen vuokra-arvot. Samat periaat-       kansakouluopetuksesta on valtionavustus
7851:  teet jäivät ,pääasiassa voimaan lmsäkuun        viimeksi 8 päivänä helmikuuta 1951 anne-
7852:  8 päivänä 1926 annetussa laissa kansakou-       tulla valtioneuvoston päätöksellä (99/51)
7853:  lulaitoksen kustannuksista.      Oppilasmää-    vahvistettu kaupungeissa 4,500 ja kauppa-
7854:  rään perustuvaan järjestelmään siirryttiin      laissa 750 markaksi oppilasta kohden.
7855:  vasta joulukuun 11 päivänä 1931 annetussa          Hintakehitys maassamme on kuitenkin
7856:  laissa. Siirtymistä aikaisemmasta prosentti-    vuonna 1947 tapahtuneen korjaulksen jäl-
7857: 142                         IV,29. -   KlansakQUilujen valtionapu.
7858: 
7859: keen vienyt siihen, että aluperin vahvis-       jestelmää kuitenkin on pidettävä periaat-
7860: tettu suhde valtion ja kunnan kannettavien      teessa onnistuneena, olisi lainsäädäntöä
7861: kansakoulusta aiheutuvien kustannusten          muutettava niin, että valtionavustuksen
7862: osalta on mennyt siinä määrin vinoon, että      ylärajaa korotettaisiin riittävästi asianmu-
7863: pikaisen korjauksen aikaansaaminen on           kaisen porrastuksen mahdolliseksi tekemi-
7864: osoittautunut välttämättömä:ksi, jos kansa-     seksi.
7865: koululaitosta ylipäätänsä aiotaan hoitaa           Ennen sotia voimassa olleiden säännösten
7866: niin, etJtä se edes lä:himain vastaisi tälle    mukaan kaupunkikunta sai kansakoululai-
7867: koulumuodolla     asetettavia    vaatimuksia.   toiksensa ylläpitämiseksi avustusta kutakin
7868: Huomattava näet on, että eräiden kaupun-        oppilasta kohden - niin kuin on mainittu
7869: kien kansakoulumenoista hankittujen tie-        - vähintään 400 ja enintään 500 markkaa.
7870: tojen mukaan valtionavustus kuluvan vuo-        Kauppaloilie taas suoritettiin korvauksena
7871: den talousarvioiden mukaan nousee vain          eräistä sellaisista kansakoulutoimesta ai-
7872: noin 8-12 %: iin, mikä siis ei ole puolta-      heutuvista menoista, joista valtio maalla
7873: kaan optimistisuhteesta, joksi alunperin on     suorittaa %, kertakaikkisena avustuksena
7874: tarkoitettu 25 % kokonaismenoista.              vähintään 50 ja enintään 70 markkaa. Kun
7875:   !Mikä on ollut aiheena kaupunki- ja kaup-     näitä määriä voimassa olevien indeksiluvun
7876: palakuntien kans8Jkoululaitoksen ikustannus-    laskemisessa noudatettujen periaatteitten
7877: ten jatkuvaan nousuun, on tietenkin enem-       mukaan merkitään sadalla, havaitaan, että
7878: mittä perusteluitta selvää. Yleisen hintake-    esim. kotimankkinatavarain tukkuhintain-
7879: hityksen ulkopuolelle eivät ole voineet jäädä   deksi on noussut indeksilukuun 1,850 ja
7880: koulukaluston, opetusvälineiden, oppikirjo-     jatkuvasti on nousemassa. Jotta optimi-
7881: jen, muiden koulutarpeiden, ravintoainei-       suhde voitaisiin jälleen saavuttaa ennen
7882: den ym. hinnat, ja aivan ratkaisevasti ovat     sotia vallinneeseen tasoon, olisi käsillä ole-
7883: tähän kehitykseen vaikuttaneet kansakou-        vat valtionavustusten ala- ja ylärajat siis
7884: lunopettajien palkikauksessa tapahtuneet        korotettava kaupungeissa 8,000 ja 10,000
7885: suuret muutokset. Kaupungithan ovat vel-        sekä kauppaloissa 1,000 ja 1,400 markaksi.
7886: volliset suorittamaan kansakoulunopettajil-     Näiden korotusten suorittamisella luotai-
7887: leen kansakoululaitoksen kustannuslaissa        siin edes jonkinlaiset takeet myös siitä, että
7888: määritellyt minimipalkat ja ovat siis ope-      kansakoulutointa voidaan, mikäli rahan
7889: tushenkilöstön palkkauksessa sidottuja.         arvo saadaan säilymään nykyisellään, hoi-
7890:    Edellä esitetyistä syistä on kiistattoman    taa sellaisin edellytyJksin, kuin tämä kan-
7891: selvää, että kansakoululaitoksen kustannuk-     samme tärkein koulumuoto vaatii.
7892: sissa tapahtunut nousu ei voi olla aiheutta-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
7893: matta pikaisia johtopäätöksiä myös kau-
7894: punki- ja kauppalakunnille tulevan val-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7895: tionavun suuruuteen nähden.                             van lakiehdotuksen:
7896:    Kun nykyistä porras·tettua avustusjär-
7897: 
7898: 
7899: 
7900:                                           Laki
7901:             kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
7902:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista
7903:  8 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain (180/26) 17 §, sellaisena kuin se on 30
7904:  päivänä joulukuuta 1949 annetussa laissa (886/49), näin kuuluvaksi:
7905:                    17 §.                           Kauppala saa saman valtionavustuksen,
7906:   Kaupunki saa kansakoululaitoksensa yl-         kuin tämän lain mukaan on suoritettava
7907: läpitämiseksi valtiolta vuosittain avustuk-      maalaiskunnalle. Kuitenkaan kauppala ei
7908: sena kutakin oppilasta kohti määrän, jonka       ole oi'keutettu saamaan valtionapua koulu-
7909: suuruuden valtioneuvosto vahvistaa vuo-          kaluston, opetusvälineiden, oppilaille an-
7910: deksi kerrallaan vähintään 8,000 ja enin-        nettujen oppikirjojen ja muiden koulutar-
7911: tään 10,000 markaksi.                            peiden hankkimisesta eikä oppilaiden ham-
7912:                                 IV,29. -   KuloYaara ym.                           143
7913: 
7914: paan- ja terveydenhoidosta johtuvista me-       Tämä laki tulee voimaan         päivänä
7915: noista, ei myöskään 19 ja 20 §: ssä maini-           kuuta 195 , kuitenkin siten, että
7916: tusta avustuksesta, vaan suoritetaan kaup-    kaupunki- ja kauppala saavat tämän lain
7917: palalle sen sijasta vuotuisena kertakaikki-   mukaisen korotetun oppilaiden lukumäärän
7918: sana 'a,vustuksena kutakin oppilasta kohti    perusteella maksettavan valtionavustuksen
7919: maara, jonka suuruuden valtioneuvosto         jo vuoden 1951 alusta lukien.
7920: vahvistaa vuodeksi kerrallaan vähintään
7921: 1,000 ja enintään 1,400 markruksi.
7922: 
7923:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
7924: 
7925: 
7926:              Urho Kulovaara.                         Aino Malkamäki.
7927:              A. Simonen.                             G. Henriksson.
7928:              Unto Suominen.                          Bruno J. Sundman.
7929:              Heikki Hykkäälä.                        Vappu Heinonen.
7930:              Eino Raunio.                            Arvi Turkka.
7931:              K. F. Haapasalo.                        Laura Brander-Wallin..
7932:              Vilho Väyrynen.                         Elli Nurminen.
7933:              Otto Toivonen.                          Kaisa Hiilelä.
7934: 144
7935: 
7936: IV,3o.- Lak. al. N:o 47.
7937: 
7938: 
7939: 
7940: 
7941:                                 Friman ym.: Ehdotus laiksi väliaikaisesta poikkeuksesta
7942:                                     kansakoululaitoksen kustannuksista annettuun lakiin an-
7943:                                     netun lain kumoamisesta.
7944: 
7945: 
7946: 
7947:                                      E d u s k u n n a 11 e.
7948: 
7949:    Jo kolme vuosikymmentä voimassaolleen          kentamisesta ja tehtiin se riippuvaksi valtio-
7950: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun        neuvostolta saatavasta rakennusluvasta.
7951: lain mukaan on kansakoulujen rakentami-           Käytännössä tämä poikkeuslain voimaantulo
7952: nen kuntien päätettävissä ja tehtävissä. Kun      on merkinnyt kansakoulujen rakennustoi-
7953: kunta oppivelvollisuuslain velvoittamana te-      minnan moninkertaista hidastumista. Vuo-
7954: kee päätöksen kansakoulun perustamisesta,         delle 1951 haettiin koulujen rakennuslupia
7955: niin perustetulle kansakoululle tarpeelliset      kaikkiaan 521, mutta niitä myönnettiin vain
7956: rakennukset on kunnan rakennettava tai            121 ja niistäkin oli osa ehdollisia. Ehdotto-
7957: anottava kouluviranomaisilta lupa koulu-          mia rakennuslupia oli myönnetty heinäkuun
7958: työn aloittamiselle tilapäisessä huoneistossa.    loppuun mennessä noin 90. Poikkeuslain
7959: Tällainen kunnan tekemä rakentamispäätös          säätäminen aiheutti lisäksi sen, että monista
7960: on valtiota velvoittava ja sen on lain mu-        rakennussuunnitelmista luovuttiin kunnissa,
7961: kaan annettava kunnalle avustusta ja kuole-       koska luvan saanti tuntui epävarmalta.
7962: tuslainaa laissa määrätyt prosenttimäärät            Kunnat ovat laatineet kansakouluraken-
7963: hyväksytyistä normaalihinnoista. Valtion          nussuunnitelmansa 5-10 vuodeksi ja koulu-
7964: antamasta tuesta huolimatta ovat kuntien          viranomaiset ovat ne vahvistaneet. Nämä
7965: omat osuudet jääneet kuitenkin siksi suu-         suunnitelmat on tehty edellyttäen saatavan
7966: riksi, että se on estänyt niitä rakentamasta      kustannuslain säännöksissä tarkoitetut avus-
7967: kansakouluja sitä mukaa kuin niitä on pe-         tukset ja lainat. Näitä suunnitelmia toteut-
7968: rustettu, ja sen sijaan avaamaan uusia kou-       taessaan kunnat ovat joutuneet ottamaan
7969: luja vuokrahuoneistoissa.       Puutteellisissa   vuosittain tilapäisluottoja rakennustarvik-
7970: vuokrahuoneistoissa toimivia kouluja onkin        keiden hankkimiseksi ja varaamiseksi.
7971: sen vuoksi maassamme huomattavan paljon           Nämä luotot on maksettu aina takaisin val-
7972: ja niistä suurin osa harvaanasutuilla syrjä-      tiolta lain mukaan saatavilla lainoilla ja
7973: seuduilla. Vaikka kouluhuoneistoja on so-         avustuksilla. Edellä mainittu poikkeuslaki
7974: tien jälkeisellä kaudella rakennettu noin         lopetti kunnilta rahansaantimahdollisuuden
7975: 400, on vuokrahuoneistoissa toimivien kou-        ilman, että ne olivat siihen varautuneet.
7976: lujen luku jatkuvasti lisääntynyt. Se oli         Samalla se merkitsi sitä, että ne kunnat,
7977: vuonna 1939 959, sodan päättyessä 1,200           jotka olivat tarmolla yrittäneet toteuttaa
7978: ja viime vuonna 1,460. Vaikka rakenne-            niille annettua tehtävää, joutuivat suurim-
7979: tuista uusista kouluista suurin osa sijaitsee     piin vaikeuksiin, koska niillä oli huomatta-
7980: mamme harvaanasutuilla pohjois- ja itäseu-        vasti tilapäisluottoa, eikä niiden maksami-
7981: duilla, niin niillä samoilla alueilla toimii      seen saatukaan valtion avustusta ja lainaa,
7982: edelleenkin enimmän kansakouluja usein            niin kuin oli edellytetty. Tämän poikkeus-
7983: hyvinkin puutteellisissa vuokrahuoneistoissa.     lain säätämisellä jarrutettiin kansakoululai-
7984:    Kesäkuun 27 päivänä 1950 eduskunta             toksen kehitystä kokonaisuudessaan, mutta
7985: sääti lain väliaikaisesta poikkeuksesta kan-      erikoisesti harvaanasutuilla seuduilla. Sa-
7986: sakoululaitoksen kustannuksista annettuun         malla monet harvaanasuttujen seutujen kun-
7987: lakkin (308/50). Tällä poikkeuslailla kun-        nat saatettiin ilman niiden omaa syytä li-
7988: nilta poistettiin oikeus vv:n 1950-1952 ai-       sättyihin taloudellisiin vaikeuksiin.
7989: kana päättää itsenäisesti kansakoulujen ra-          Antaessaan aikanaan esityksen eduskun-
7990:                                   IV,3o. -    Friman ym.                             145
7991: 
7992: nalle kysymyksessä olevasta poikkeuslaista,      Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7993: hallitus perusteli sen antamisen tarpeelli-    nioittaen,
7994: suutta valtion varojen säästämispyrkimyk-
7995: sillä. Mielestämme kansakoulutoimi ei kui-             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
7996: tenkaan ole se kohde, jossa säästämistä en-          van lakiehdotuksen:
7997: simmäisenä on toteutettava.
7998: 
7999: 
8000:                                         Laki
8001:    väliaikaisesta poikkeuksesta kansakoululaitoksen kustannuksista annettuun lakiin
8002:                               annetun lain kumoamisesta.
8003:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8004:   Täten kumotaan 27 päivänä kesäkuuta          poikkeuksesta kansakoululaitoksen kustan-
8005: 1950 annettu laki (308/50) väliaikaisesta      nuksista annettuun lakiin.
8006: 
8007:      Helsingissä heinäkuun 30 päivänä 1951.
8008: 
8009: 
8010:              Toivo Friman.                          J. Mustonen.
8011:              Eino Tainio.                           Antti Kinnunen.
8012: 
8013: 
8014: 
8015: 
8016:                                                                                        19
8017: 146
8018: 
8019: IV,31. -   Lak. al. N:o 109.
8020: 
8021: 
8022: 
8023: 
8024:                                V. Eskola ym.: Ehdotus maaseudun asunto-olojen paranta-
8025:                                   mista koskevaksi lainsäädännöksi.
8026: 
8027: 
8028:                                    E d u s k u nn a ll e.
8029: 
8030:    Eduskunnan lausuman toivomuksen mu-         talousministeriö ja sille neuvoa antavaksi
8031: kaisesti asetti valtioneuvosto 23 päivänä      elimeksi asetettava asiantuntijatoimikunta.
8032: helmikuuta 1950 komitean maaseudulla si-          Varoja kysymyksessä olevaan tarkoituk-
8033: jaitsevien asuinrakennusten rakentamista ja    seen ehdottaa komitea käytettäväksi lähim-
8034: korjaamista sekä yleensä maaseudun asunto-     män seitsemän vuoden aikana yhteensä 34
8035: olojen parantamista suunnittelemaan ja         miljardia marrnkaa, joka summa otettaisiin
8036: laatimaan sitä ta:vkoittavia ehdotuksia kut-   valtion tulo- ja menoarvioon erikoislaissa
8037: suen komitean puheenjohtajaksi hallitus-       määrätyssä järjestyksessä.
8038: neuvos A. 0. Tuomisen.                            Jättäessään mietintönsä ja siihen liitty-
8039:    Komitea jätti mietintönsä valtioneuvos-     vät lakiehdotukset valtioneuvostolle, komitea
8040: tolle kuluvan vuoden alkupuolella. Mietin-     edellytti, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
8041: nössään asettui komitea sille kannalle, että   toimenpiteisiin asiassa, mutta valitettavasti
8042: maaseudun asunto-olot ovat kiireellisen pa-    ei sen jälkeen ole julkisuudessa saatu tie-
8043: rantamisen tarpeessa ja, että sitä varten      tää muuta kuin ettäJ sosia·aliministeriön
8044: ovat erikoistoimenpiteet asian laadusta joh-   toimesta on asetettu samaa tarkoitusta var-
8045: tuen välttämättömän tarpeelliset. Komitea      ten uusi komitea, joka julkisuuteen saatet-
8046: joutui harkitsemaan perusteellisesti kysy-     tujen tietojen mukaan on laatinut toiseen
8047: mystä siitä, olisiko koko maan asuntora-       suuntaan päätyvän ehdotuksen, mikä täy-
8048: kennustuotanto jo nyt annettava yhden          täntöönpantuna merkitsee maaseudun asun-
8049: ylimmän johdon ja valvonnan alaiseksi vai      tokurjuuden jatkumista.
8050: olisiko jokin toinen muoto nimenomaan             Kun maaseudun asuntokurjuus monista-
8051: maaseudun jo olemassa olevan asuntokur-        kin syistä, mutta ennen kaikkea varojen
8052: juuden poistamiseksi kiireellistä tehtävää     puutteessa jatkuvasti pahenee, johon ei
8053: varten soveliaampi päätyen siihen loppu-       enää ole varaa, olisi eduskunnan, joka
8054: tulokseen, että varsinaisen maaseudun asun-    alussa mainitun toivomuksen lausuessaan on
8055: to-olojen parantaminen, jossa kiireellisim-    ollut tietoinen maaseudun vähäviiikisen väes-
8056: pänä tehtävänä on jo olemassa olevien asuin-   tön asunto-olojen kurjuudesta, hyväksyttävä
8057: rakennusten korjaaminen, olisi uskottava       edellämainitun komitean ehdotukset.
8058: lähinnä kuntien itsensä hoidettavaksi,            Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
8059: joilla on tähän tehtävään mm. Map-varojen
8060: jakamisessa kokemusta, jolloin ylimpänä                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
8061: johtavana ja valvovana elimenä olisi maa-              vat lakiehdotukset:
8062: 
8063: 
8064:                                          Laki
8065:                        maaseudun asunto-olojen parantamisesta.
8066:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8067:                    1 §.                        kunnissa, jonka tarkoituksena on asumis-
8068:   Asunto-olojen parantamiseksi sekä sellai-    kustannuksiltaan halpojen ja sosiaalisesti
8069: sen rakennustoiminnan tukemiseksi maalais-     tarkoituksenmukaisten uusien asuntoraken-
8070:                                   IV,s1. -   V. Eskola ym.                                147
8071: 
8072: nusten sekä asumiseen liittyvien välttämät-      koulunkäyntiä jatkavaa lasta, joka on täyt-
8073: tömien ulkorakennusten ja laitteiden ai-         tänyt kuusitoista, mutta ei kahdeksaatoista
8074: kaansaaminen sekä vanhojen asuinraken-           vuotta.
8075: nusten ja asumiseen liittyvien vanhojen                               4 §.
8076: ulkorakennusten ja laitteiden korjaaminen,          Lainaa voidaan myöntää:
8077: laajentaminen ja uusiminen, myönnetään              1) 2 §: n 1 momentin 1 kohdassa tal"koi-
8078: Eduskunnan tätä tarkoitusta varten osoit-        tetuissa tapauksissa enintään seitsemän-
8079: tamista varoista lainoja, avustuksia ja palk-    kymmentäviisi sadalta hyväksytyistä raken-
8080: ldoita.                                          nuskustannuksista;
8081:                                                     2) 2 § :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi-
8082:                       2 §.                       tetuissa tapauksissa enintään kuusikym-
8083:    Tämän lain mukaan voidaan myöntää:            mentäviisi sadalta hyväksytyistä rakenta-
8084:    1) lainaa sellaisille Suomen kansalaisille,   miskustannuksista, jolloin laina saa nousta
8085: joiden tukeminen on välttämätöntä ja yh-         yhdessä sen edellä paremmalla etuoikeu-
8086: teiskunnan kannalta tarkoituksenmukaista;        della kiinnitettyjen lainojen kanssa enin-
8087:    2) lainaa kunnille ja muille yhteisöille      tään yhdeksäänkymmeneenviiteen sadalta
8088: vuokratalojen rakentamista varten ensi-          sanotuista kustannuksista;
8089: sijassa vähävaraisille, monilapsisille per-          3) 2 § :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoi-
8090: heille;                                          tetuissa tapauksissa enintään neljäkym-
8091:    3) lainaa asunto-osa;keyhtiöille ja asunto-   mentä sadalta hyväksytyistä rakennuskus-
8092: osuuskunnille, joiden osakkaista tai jäse-       tannuksista, jolloin laina saa nousta sen
8093: nistä pääosa on 1 kohdassa tarkoitettuja         edellä paremmalla etuoikeudella kiinnitetty-
8094: henkilöitä;                                       jen lainojen kanssa enintään yhdeksään-
8095:    4) avustusta 1 kohdassa tarkoitetuille vä-    kymmeneen sadalta sanotuista kustannuk-
8096: hävaraisille henkilöille; sekä                   sista.
8097:    5) palkkiota 1 kohdassa tarkoitetuille            Avustusta voidaan myöntää enintään vii-
8098: henkilöille työtä säästävien sekä rakennus-      sikymmentä sadalta hyväksytyistä rakennus-
8099:  ten kestoikää pidentävien ja paloturvalli-       kustannuksista.
8100: suutta edistävien sekä asumisen viihtyi-             Palkkiota voidaan myöntää enintään viisi-
8101:  syyttä lisäävien rakenteiden ja laitteiden      ikymmentä sadalta 2 §: n 1 momentin 5 koh-
8102:  aikaansaamiseen.                                 dassa tarkoitettujen rakenteiden tai lait-
8103:    Lainaa, avustusta ja palkkioita voidaan        teiden hyväksytyistä rakennuskustannuk-
8104:  myöntää kutakin erikseen tai yhdessä.            sista.
8105:                                                      Laina, avustus ja palkkio saavat nousta
8106:                      3 §.                         kaikki yhdessä tai kaksi yhdessä enintään
8107:    Vähävaraiseksi katsotaan tämän lain mu-        yhdeksäänkymmeneen sadalta hyväksytyistä
8108: kaan herrkilö, jolla ei ole omaisuusveron         rakennuskustannuksista.
8109: alaista omaisuutta eikä hänelle ja hänen
8110: kanssaan samassa taloudessa asuville per-                            5 §.
8111: heenjäsenille viimeksi toimitetussa kunnal-         Jos 2 § : n 1 momentin 2 kohdassa tarkoi-
8112: lisverotuksessa pantu yhteinen veroäyri-         tetussa tapauksessa ei ole ensisijaista kiin-
8113: määrä ylitä valtioneuvoston paikkakunnan         nityslainaa kohtuullisin hyväksyttävin eh-
8114: kalleuden huomioonottaen vahvistamaa ve-         doin vapailta pääomamarkkinoilta saata-
8115: roäyrien enimmäismäärää.                         vissa, voidaan myös ensisijainen laina joko
8116:    Monilapsisella perheellä tarkoitetaan tässä   osaksi tai kokonaan myöntää valtion va-
8117: laissa perhettä, jossa on vähintään kolme        roista.
8118: kotona asuvaa, perheen huollettavana ole-
8119: vaa kuuttatoista vuotta nuorempaa lasta.                             6 §.
8120:    Huollettavaksi lapseksi luetaan myös ot-        Laina myönnetään kiinnitystä vastaan ha-
8121: tolapsi sekä kasvattilapsi, josta perhe kor-     kijan kiinteistöön tai vuokraoikeuteen ja ra-
8122: vauksetta jatkuvasti huolehtii. Tällaisena       kennuksiin taikka omaveikaista yhteisvas-
8123: lapsena pidetään niin ikään kuusitoista          tuullista takausta vastaan sen mukaan kuin
8124: vuotta täyttänyttä työkyvytöntä lasta sekä       maatalousministeriö määrää.
8125: 148                          IV,31. -   Maaseudun 'asunto-olot.
8126: 
8127:    Kuitenkin kunta voi erityisistä syistä vä-    lykkäystä kuoletusmaksujen tai korkojen
8128: liaikaisesti antaa lainoja omalla vastuullaan    tahi molempien suorittamisessa enintään
8129: ilman edellä 1 momentissa tarkoitettua va-       viisi vuotta, jolloin lainojen kuoletusaika
8130: kuutta.                                          pitenee vastaavasti. Samoin voidaan lainan
8131:    Jos laina myönnetään kunnalle vuokra-         saaja määrävuosina, kuitenkin enintään vii-
8132: talon rakentamista, varten, ei vakuutta ole      tenä vuotena, vapauttaa lainasta määrätyn
8133: vaadittava.                                      koron suorittamisesta.
8134: 
8135:                      7 §.
8136:   Laina myönnetään 2 § :n 1 momentin 2                              10 §.
8137: kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa edellyt-       Tämän lain toimeenpanon johto ja ylin
8138: täen, että asianomainen kunta sitoutuu:          valvonta kuuluu maatalousministeriölle,
8139:    antamaan rakennusta varten käytettä-          joka myöskin voi velvoittaa kunnan laati-
8140: väksi 4 § :n 1 momentin 2 kohdassa mainit-       maan asuntotuotanto- ja asuntohuoltosuun-
8141: tujen lainojen lisäksi tarvittavan pääoman       nitelman määrävuosiksi.
8142: hyväksyttävillä ehdoilla, ellei puuttuvan          Kunta on velvollinen huolehtimaan sille
8143: pääoman saanti sellaisin ehdoin muutoin ole      tämän lain nojalla myönnettyjen varojen
8144: turvattu; sekä                                   hoidosta ja käytöstä ja rakennustöiden val-
8145:    luovuttamaan korvauksetta rakennusta          vonnasta.
8146: varten käytettäväksi rakentamiseen sopivan
8147: tontin, jolle johtaa liikennekelpoinen tie tai                       11 §.
8148: jolle kunta sitoutuu sellaisen rwkentamaan,         Avustuksien ja lainojen myöntämisestä
8149: siksi ajaksi, jona rakennusta varten on val-     maaseudun asunto-olojen parantamiseen
8150: tion myöntämää lainaa maksamatta, tahi           maaliskuun 17 päivänä 1938 annetun val-
8151: muulla tavoin huolehtimaan siitä osasta pää-     tioneuvoston päätöksen (128/38), ja maa-
8152: oman tarvetta, jonka vastikkeettoman ton-        seudun rakennusavustuksista, -lainoista ja
8153: tin arvo muodostaa.                              -palkkioista 5 päivänä lokakuuta 1944 anne-
8154:                                                  tun valtioneuvoston päätöksen (676/44) mu-
8155:                                                  kaisiin tarkoituksiin valtion tulo- ja meno-
8156:                    8 §.                          arviossa osoitetut varat liitetään tämän lain
8157:   Laina voidaan myöntää kunnalle sen toi-        tarkoituksiin myönnettäviin varoihin.
8158: mesta ja vastuulla edelleen lainattavaksi
8159: tämän lain tarkoituksiin 2 § : n 1 momentin
8160: 1 kohdassa tarkoitetuille henkilöille. Tästä                          12 §.
8161: välitystehtävästä kunta ei ole oikeutettu           Valtion varoista tämän lain nojalla myön-
8162: saamaan paLkkiota.                               netty avustus ja palkkio on vapaa valtiolle,
8163:                                                  kunnalle ja seurrukunnalle tulon ja omaisuu-
8164:                                                  den perusteella suoritettavista veroista. Täl-
8165:                    9 §.                          laista avustusta tai palkkioita ei voida
8166:   Tämän lain nojalla myönnettyjen laino-         myöskäli!n ulosmitata.
8167: jen kuoletusaikaa ei saa määrätä neljää-
8168: kymmentäviittä vuotta pitemmäksi ajaksi,
8169: jos rakennus on kivestä tai muusta yhtä                            13 §.
8170: kestävästä rwkennusaineesta, eikä kolmea-          Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
8171: kymmentäyhtä vuotta pitemmäksi ajaksi,           meenpanosta ja soveltamisesta antaa valtio-
8172: jos rakennus on vähemmän kestävästä ai-          neuvosto.
8173: neesta.
8174:   Lainojen koron määrää valtioneuvosto.                             14 §.
8175:   Lainan saajalle voidaan valtioneuvoston          Tämä laki tulee voimaan       päivänä
8176: päättämin edellytyksin ja ehdoin myöntää         kuuta 195 .
8177:                                      IV,31. ~V. Eskola ym.                                   149
8178: 
8179: 
8180:                                              Laki
8181:              maaseudun asuntorakennustoiminnan tukemisesta valtion varoilla.
8182:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
8183:                       1 §.                         uusien asuinrakennusten sekä asumiseen
8184:    Maaseudun asunto-olojen parantamista ja         liittyvien välttämättömien ulkorakennusten
8185:  asuntorakennustuotannon tukemista varten          ja laitteiden aikaansaamiseen ja vanhojen
8186:  otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuonna       asuinrakennusten ja asumiseen liittyvien
8187:  1952 vähintään 3,000 miljoonan, vuonna            vanhojen ulkoraikennusten ja laitteiden kor-
8188:  1953 vähintään 4,000 miljoonan ja vuosina         jaamiseen, laajentamiseen ja uusimiseen
8189:  1954, 1955 ja 1956 kuna:kin vähintään 5,000       maalaiskunnissa.
8190:  miljoonan sekä vuosina 1957 ja 1958 kum-
8191:  panakin vähintään 6,000 miljoonan markan
8192:  suuruinen siirtomääräraha.                                             2 §.
8193:    Edellä 1 momentissa tarkoitettua määrä-            Siitä, millä ehdoilla ja missä järjestyk-
8194:  rähää käytetään lainoiksi, avustuksiksi ja        sessä 1 §: ssä tarkoitettuja lainoja, avustuk-
8195:  palkkioiksi asumiskustannuksiltaan halpo-         sia ja palkkioita myönnetään, säädetään
8196:  jen ja sosiaalisesti tarkoituksenmukaisten        erikseen.
8197: 
8198: 
8199: 
8200: 
8201:                                             Laki
8202:                                    asutuslain muuttamisesta.
8203:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1936 annetun
8204:    asutuslain (332/36) 4 ja 25 § sekä 27 § :n 1 momentti, 4 § sellaisena kuin se on 1 päi-
8205:    vänä marraskuuta 1946 annetussa laissa (755/46), 'l1äin kuuluviksi:
8206:                        4 § .                          6) sairasosuuslainaa yhden tai useamman
8207:      Asutusvaroista voidaan antaa:                 määräosan lunastamiseksi vähintään 6 §: ssä
8208:      1) maanostolainaa maan hankkimiseksi          tarkoitettua suuruutta olevasta tilasta, jo-
8209:   tai erityisistä syistä, milloin luovutta,jana    hon useimmilla on osuus;
8210:   on yhtiö, seurakunta, kunta, säätiö tai muu         7) avustuksia ja palkkioita 3 kohdassa
8211:   yhteisö tahi sellainen maan omistaja,            tarkoitettuja rakentamistöitä varten.
8212:   joka harjoittaa pääasiallisena ammattinaan
8213:   muuta kuin maataloutta, rakennetun tilan                             25 §.
8214:   tai määräalan ostamiseen;                          Viljelys-, rakennus- ja sisarosuuslaina
8215:      2) viljelyslainaa viljelysten raivaamiseksi   maksetaan takaisin viiden prosentin vuo-
8216:   tämän lain mukaan muodostetuille ja muille       tuismaksuin, joista koroksi luetaan enintään
8217:   niihin verrattaville tai lisämaata saaneille     kolme prosenttia kulloinkin suorittamatta
8218:   tiloille;                                        olevasta pääomasta sekä muu pääoman ly-
8219:      3) lainaa muiden kuin maaseudun asun-         hennykseksi.
8220:   to-olojen parantamisesta annetun lain 1
8221:   §: ssä tarkoitettujen rakennusten ja laittei-                         27 §.
8222:   den rakentamiseen, laajentamiseen, korjaa-          Luoton saajalle voidaan hänen varallisuu-
8223:   miseen ja uusimiseen 2 kohdassa mainituille      teensa, uudella tilalla tehtäviin perusparan-
8224: ' tiloille;                                        nuksiin, kuten viljelys- ja rakennustöihin,
8225:      4) lainaa maatalousirtaimiston, siementen     sekä muihin olosuhteisiin katsoen myöntää
8226:   ja lannoitteiden hankkimiseksi asutustilaUi-     määrätyillä ehdoilla 24 §: ssä mainittujen
8227:   sille sekä heidän maataloudellisen yhteistoi-    vuotuismaksujen suorittamisesta lykkäystä
8228:   mintansa tukemiseksi;                             enintään kymmenen vuotta, viljelys- ja ra-
8229:      5) laindunlainaa laidunolojen parantami-       kennuslainan vuotuismaksujen suorittami-
8230:   3eksi;                                           sesta enintään viisi vuotta ja laidunlainan
8231: 150                          IV,st. ---.. Maaseudun asunto-olot.
8232: 
8233: enintään kolme vuotta. Jos laitumen vilje-           La:ki tulee voimaan      pa1vana
8234: lemiseen myönnetty laina on käytetty tar-         kuuta 195 , mutta on aikaisemmin asutus-
8235: koituksenmukaisesti, voidaan lainansaajalta       lain mukaan myönnettyihin lainoihin sovel-
8236: jättää perimättä enintään neljännes laina-        lettava ausutuslain 27 § :n 1 momenttia sel-
8237: määrästä.                                         laisena kun se on aikaisemmassa muodossa.
8238: 
8239: 
8240: 
8241: 
8242:                                            Laki
8243:                    asutuslautakunnista annetun lain muuttamisesta.
8244:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asutuslautakunnista 16 päivänä maalis-
8245:  kuuta 1934 annetun lain (115/34) 1, 3, 7 ja 8 §, viimeksi mainittu sellaisena kun se
8246:  on 13 päivänä lokakuuta 1944 annetussa laissa (699/44), näin kuuluviksi:
8247:                     1 §.                          asutusneuvojan tai rakennusneuvojan tahi
8248:   Asutustoimintaa ja maaseudun asunto-            molemmat. Jollei erityistä asutusneuvojaa
8249: olojen parantamista varten on maatalousmi-        tai rakennusneuvojaa ole valittu, on asutus-
8250: nisteriön avuksi jokaiseen maalais-, kaup-        lautakunnan määrättävä puheenjohtaja tai
8251: pala- ja kaupunkikuntaan asetettava asutus-       joku tahi jotkut jäsenistä toimimaan asutus-
8252: lautakunta.                                       neuvojana ja rakennusneuvojana.
8253:    Maatalousministeriöllä o}koon kuitenkin
8254: kunnallisvaltuuston anomuksesta valta päät-
8255: tää, että kunnassa, jossa asutuslautakun-                               8 §.
8256: nalle kuuluvat tehtävät ovat vähäiset, asu-         Asutuslautakunnan puheenjohtajan ja jä-
8257: tuslautakunnan tehtävät ovat toistaiseksi         senen sekä asutusneuvojan ja rakennusneu-
8258: maalaiskunnassa kunnanhallituksen, kaup-          vojan palkkiot, päivärahat ja matkakustan-
8259: palakunnassa kauppalanhallituksen ja kau-         nukset maksetaan puoleksi kunnan ja puo-
8260: pungissa kaupunginhallituksen hoidettava.         leksi valtion varoista. Muut asutuslautakun-
8261: Jollei kauppalassa tai kaupungissa ole asu-       nan menot maksetaan kunnan varoista. Pu-
8262: tuslautakunnalle kuuluvia tehtäviä, voi maa-      heenjohtajan ja jäsenen sekä asutusneuvo-
8263: talousministeriö, niin ikään kunnallisval-        jan ja rakennusneuvojan palkkioiden suu-
8264: tuuston anomuksesta, päättää, että kunta on       ruuden määrää maatalousministeriö.
8265: toistaiseksi vapautettava asutuslautakun-           Asutuslautakunnan puheenjohtajalle ja
8266: nalle kuuluvien tehtävien hoitamisesta.           jäsenelle sekä asutusneuvojalle ja rakennus-
8267:                                                   neuvojalle valtion varoista suoritettavat
8268:                       3 §.                        palkkiot, päivärahat ja matkakustannukset
8269:    Asutuslautakunnan jäsenet ja varajäsenet       maksaa etukäteen kunta.
8270: valitsee kunnallisvaltuusto. Jäseniksi ja
8271: varajäseniksi, joiden tulee olla asutustoimin-       Kunnassa, jossa asutuslautakunnan toimi-
8272: taan ja maatalouteen sekä ainakin yhden           alaan kuuluvia tehtäviä on runsaasti, voi
8273: asuntokysymyksiin perehtyneitä, on valit-         maatalousministeriö kunnanvaltuustoa kuul-
8274: tava puolet henkilöitä, jotka elättävät it-       tuaan päättää, että asutuslautakunnan pu-
8275: seään kokonaan tai pääasiallisesti ruumiil-       heenjohtajalle, asutusneuvojalle tai raken-
8276: lisella työllä tahi jotka ovat taloudellisesti    nusneuvojalle suoritetaan valtion varoista
8277: samanvertaisia ja toinen puoli maalaiskun-        erityinen pal!kkio.
8278: nassa keskikokoisen tai sitä suuremman ti-           Joka tahtoo käyttää asutusneuvojan tai
8279: lan omistajia sekä kauppalassa ja kaupun-         rakennusneuvojan apua, jonka antaminen ei
8280: gissa niitä tai niihin verrattavia muita hen-     kuulu laissa säädettyihin asutuslautakunnan
8281: kilöitä.                                          tehtäviin, suorittakoon hänelle kunnallisval-
8282:                      7 §.                         tuuston vahvistaman päivärahan ja matka-
8283:   Asutuslautakunnan avuksi voi kunnallis-         kulujen korvauksen.
8284: valtuusto, jos katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa
8285:                                 IV,31.- V. Es·kola ym.                                  151
8286: 
8287:                                         Laki
8288:         asutuskeskusten asutusrakennustuotannon edistämisestä annetun lain
8289:                                   muuttamisesta.
8290:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asutuskeskusten asuntorakennustuotan-
8291:  non edistämisestä 29 päivänä maaliskuuta 1949 annetun lain (225/49) 1 § näin 'kuu-
8292:  luvaksi:
8293:                    1 §.                       asuntotuotantoimikunta, joka on valtioneu-
8294:   Asuntopulan poistamiseksi välttämättö-      voston määräämän ministeriön alainen.
8295: män, sosiaalisesti tal'koituksenmukaisen        Asutuskeskuksilla tarkoitetaan tässä laissa
8296: asuntorakennustuotannon edistämistä var-      kaupunkien ja kauppaloiden alueita.
8297: ten maan asutuskeskuksissa perustetaan
8298: 
8299: 
8300: 
8301: 
8302:                                         Laki
8303: asutuskeskusten asuntorakennustuotannon tukemisesta valtion varoilla annetun lain
8304:                                  muuttamisesta.
8305:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan asutuskeskusten asuntorakennustuotan-
8306:  non tukemisesta valtion varoilla 29 päivänä maaliskuuta 1949 annetun lain (226/49)
8307:  1 § näin kuuluvaksi:
8308:                    1 §.                       rahoja käytetään lainojen myöntämiseen
8309:    Asutuskeskusten asuntorakennustuotantoa    asuntopulan poistamiseksi välttämättömän,
8310: varten otetaan valtion tulo- ja menoarvioon   sosiaalisesti tarkoituksenmukaisen asuntora-
8311: vuonna 1950 vähintään 4,000 miljoonan sekä    kennustuotannon aikaansaamiseksi ja yllä-
8312: vuosina 1951, 1952 ja 1953 kunakin vähin-     pitämiseksi maan asutuskeskuksissa.
8313: tään 5,000 miljoonan markan suuruinen            Asutuskeskuksilla tarkoitetaan tässä laissa
8314: siirtomääräraha.                              kaupunkien ja kauppaloiden hallinnollisia
8315:    Edellä 1 momentissa tarkoitettuja määrä-   alueita.
8316: 
8317:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
8318: 
8319: 
8320:              Valfrid Eskola.                       Esa Hietanen.
8321:              Wiljam Sarjala.                       Irma Hamara.
8322: 152
8323: 
8324: IV,s2. -   Toiv. al. N:o 15.
8325: 
8326: 
8327: 
8328: 
8329:                                Kaitila ym..: Toimenpiteistä valtiontalouden tarkastuksen
8330:                                    tehostamiseksi.
8331: 
8332: 
8333:                                      E d u s k u n n a ll e.
8334: 
8335:    Sotavuosista alkaen on valtiotaloutemme       velvollisuuksien ja valtuuksien laajenta-
8336: erittäin suuresti laajentunut, ja sen raken-     mista, jotta epäkohdat saataisiin joutuin kor-
8337: teessakin on tapahtunut oleellisia muutok-       jatuiksi ja väärään menettelyyn syyllisty-
8338: sia. Tämä kehitys on tapahtunut vakiintu.        neet edesvastuuseen.
8339: mattomissa olosuhteissa ja osittain juuri          Edellä esitetyn perusteella, ja kun teho-
8340: niistä johtuen. Tämä asiantila edellyttää        kas revisiotoimi on yhtenä tärkeänä edelly-
8341: luonnollisesti valtion revisiotoimen alalla      tyksenä siihen, että saadaan aikaan valtion
8342: vastaavaa kehitystä ja tehostumista. Val-        varojen käytössä vakiintuneisuutta ja suu-
8343: tion revisiolaitoksessa vuoden 1948 alussa       rempaa järjestelmällisyyttä ja siten tältä
8344: toimeenpantu uudelleenjärjestely merkitsi        osalta myötävaikutettaisiin sen taloudellisen
8345: tässä suhteessa epäilemättä edistymistä. Ny-     vakautumisen saavuttamiseen, johon nyt on
8346: kyisten olosuhteiden asettamia vaatimuksia       pyrittävä, kunnioittaen ehdotamme edus-
8347: silmälläpitäen ei tällöin luotua järjestys-      kunnan hyväksyttävä!ksi toivomuksen,
8348: muotoa kuitenkaan voida enää pitää riittä-
8349: vänä. Erittäin tärkeää näet on että valtio-                 että hallitus kiireellisesti selvityt-
8350: talous kaikissa muodoissaan ja koko laajuu-              täisi, millä tavoin valtiotalouden re-
8351: dessaan tulee keskitetysti ja tehokkaasti val-           visio olisi järjestettävä nykyisten olo-
8352: votuksi, sekä että vaikeat ja suuritöisetkin             suhteiden asettamia vaatimuksia vas-
8353: tarkastukset kyetään suorittamaan. Tämä                  taavaksi ja riittävän tehokkaaksi,
8354: puolestaan edellyttää paitsi henkilökunnan               sekä antaisi tästä aiheutuvat esitykset
8355: lisäämistä ilmeisesti myös tarkastusviraston             Eduskunnalle.
8356:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
8357: 
8358:                  Esa Kaitila.                              Konsti Järnefelt.
8359:                  H. A. Kannisto.                           Viljo Rantala.
8360:                  Helge Miettunen.                          Päiviö Hetemäki.
8361:                  Eino Rauste.                              Hugo Manninen.
8362:                  Irma Karvikko.                            E. M. Tarkkanen.
8363:                                         Eino Palovesi.
8364:                                                                                                153
8365: IV,33.- Toiv. al. N:o 16.
8366: 
8367: 
8368: 
8369: 
8370:                                   Innala ym.: Tulo-       ja omaisuusverolain veroluokittelun
8371:                                      muuttamisesta.
8372: 
8373: 
8374:                                        Ed uskunn alle.
8375: 
8376:   Suoritettujen tutkimusten tuloksena on            joutuvat erittäin ankaran verotuksen koh-
8377: todettu, että voimassa olevan veroluokitte-         teeksi verrattuna muiden luokkien verotet-
8378: lun mukaan I luokassa olevat, pääasialli-           taviin. Tämä selviää mm. seuraavista ver-
8379: sesti naimattomat ja lapsettomat henkilöt           tailevista numeroista.
8380:                                                                 Vakioerä I luo-   Vakioerä II luo-
8381:                                       Veroluokka                kassa suurempi    kassa suurempi
8382:      Verotettava tulo         I          II         III          kuin III luo-     kuin III luo-
8383:           mk                      V eron vakioerä                    kassa             kassa
8384:    200,000- 300,000        19,000 15,000             10,000          90%               50%
8385:    300,000- 400,000        40,000  32,000            24,000          66%               33%
8386:    400,000- 600,000        66,000  54,000            42,000          57%               28%
8387:    600,000- 800,000       128,000 108,000            86,000          48%               25%
8388:    800,000-1,000,000      200,000 168,000           140,000          42%               20%
8389: 
8390:    Nykyisen     verolainsäädännön mukaan            sissä verolaeissamme juuri yksinäisille on
8391: kaikki veronmaksajat ovat tukemassa kan-            pidettävä sitä, että niissä ei huomioida lain-
8392: san jälkikasvua avustamaHa perheeliisiä             kaan verotusta helpottavana tekijänä sel-
8393: näille myönnettyjen erilaisten verottomien          laisiin läheisiin henkilöihin kuin vanhem-
8394: avustusten ja huoltovelvollisuudesta johtu-         piin ja sisaruksiin kohdistuvaa huoltovel-
8395: vien verohelpotusten muodossa. Monestakin           vollisuutta, puhumattakaan kaukaisemmista
8396: syystä on kohtuutonta, että valtio tämän            omaisista. Tällainen huoltovelvollisuus kui-
8397: lisäksi vaatii I veroluokassa olevilta huo-         tenkin jää erittäin usein juuri I veroluok-
8398: mattavasti tuntuvampaa osuutta mainittuun           kaan kuuluvien kannettavaksi. Onpa niin,
8399: tukitoimintaan asettamalla heidät poikkeuk-         että lukuisat I veroluokan mukaan veronsa
8400: sellisen korkean(' muiden veroluokkien vero-        suoriUavat, varsinkin naiset, ovat jääneet
8401: tettavien suhteen. Tämä asiaintila on sitä-         naimattomiksi juuri sen vuoksi, että jonkun
8402: kin epäoikeudenmukaisempi, kun tunnettu             sisarusparvesta on täytynyt jäädä huolta-
8403: tosiasia on, että esim. II veroluokassa ole-        maan vanhempiaan ta1 sisaruksiaan.
8404: vat lapsettomat aviopuolisot, paitsi sitä, että        Huoltovelvollisuus olisi huomioitava ve-
8405: pääsevät huomattavasti vähemmällä tulo- ja          rotusta helpottavana tekijänä ei ainoastaan
8406: omaisuusverona kuin I veroluokkaan kuu-             siinä tapauksessa, että verovelvollinen elät-
8407: luvat, selviytyvät useimmista perusme-              tää joko aviopuolisoaan tai lapsiaan, vaan
8408: noista suunnilleen puolella siitä, mitä nai-        myös kun hän elättää vanhempiaan, sisa-
8409: mattomien lapsettomien kannettava:ksi jää.          ruksiaan tai muita läheisiä sukulaisiaan.
8410: Lapsettomat aviopuolisot olisi sen vuoksi              Professori Aarne Rekolan puheenjohdolla
8411: sijoitettava samaan veroluokkaan lapsetto-          toimineen verola:kikomitean ehdotuksesta
8412: mien naimattomien, leskien ja eronneiden            uudeksi verolaiksi havaitaan, että suhde I,
8413: kanssa. Tämän luokittelun puolesta puhuu            II ja III veroluokkien verotusten kohdalla
8414: jo sekin seikka, että lapsettomilla aviopuo-        ehdotetaan I luokkaan kuuluville verovel-
8415: lisoilla on kummallakin tilaisuus ansiotyö-         vollisille nykyistäkin vielä paljon epäedul-
8416: hön.                                                lisemmaksi. Tämä selviää seuraavista pisto-
8417:    Erittäin kohtuuttomana seikkana nykyi-           kokeina otetuista esimerkeistä.
8418:                                                                                                  20
8419: 154                           IV,33. -Tulo- ja om~,isuusvero.
8420: 
8421:                                                              Vakioerä I luo-   Vakioerä II luo-
8422:                                   Veroluokka                 kassa suurempi    kassa suurempi
8423:       Verotettava tulo      I        II         III           kuin III luo-     kuin III luo-
8424:            mk                 V eron vakioerä                     kassa             kassa
8425:    200,000- 300,000       10,000     7,000        4,000          150%               75%
8426:    300,000- 400,000       23,000    17,000       12,000           91%               41%
8427:    400,000- 600,000       38,000    30,000       22,000           72%               36%
8428:    600,000- 800,000       76,000    62,000       46,000           1)5%              34%
8429:    800,000-1,000,000     120,000    98,000       76,000           57%               28%
8430: 
8431:    Oikeastaan olisi jako eri veroluokkiin             vat nykyiset I ja II luokan vero-
8432: poistettava kokonaan, mutta koska se tällä            velvolliset ja II veroluokkaan nykyi-
8433: hetkellä tuskin lienee mahdollista, olisi ai-         set III veroluokan mukaan verotet-
8434: nalcin se kohtuuttomuus poistettava, joka             tavat, että tällöin erotus I ja II vero-
8435: sisältyy I veroluokan ala~sten pysyttämi-             luokan vält1lä määrättäisiin enintään
8436: seen ankaramman verotuksen alaisena kuin              25 %: ksi nykyisten I ja III vero-
8437: II veroluokan mukaan verotettavat.                    luokkien veromäärien välisestä ero-
8438:    Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo-           tuksesta, sekä että II veroluokan mu-
8439: tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-              kaan määrättäisiin verotettavaksi
8440: sen,                                                  myös sellaiset lapsettomat naimatto-
8441:                                                       mat, lesket tai eronneet henkilöt,
8442:           että hallitus jättäisi ensi tilassa         jotka elättävät vanhempiaan, jota-
8443:        Eduskunnalle esityksen sellaisiksi             kuta alaikäistä tai sairasta sisarus-
8444:        muutoksiksi voimassa olevaan tulo- ja          taan tahi muuta välttämättömän
8445:        omaisuusverolakiin, että verovelvolli-         huollon tarpeessa olevaa läheistä su-
8446:        set luokiteltaisiin nykyisten kolmen           kulaistaan tai ovat vähintään kym-
8447:        veroluokan sijasta kahteen veroluok-           menen vuoden aikana sellaista elättä-
8448:        kaan, joista I veroluokkaan kuuluisi-          neet.
8449:       Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1951.
8450: 
8451: 
8452:                   Aune Innala.                            Kyllikki Pohjala.
8453:                   Helena Virkki.                          Aino Malkamäki.
8454:                   Irma Hamara.                            Lassi Hiekkala.
8455:                   Johannes Wirtanen.                      Kaisa Hiilelä.
8456:                                                                                           155
8457: IV,s4.- Toiv. al. N:o 17.
8458: 
8459: 
8460: 
8461: 
8462:                               Borg-Sundman ym.: Tulo- ja omaisuusverolain veroluokit-
8463:                                  telun muutJamisesta.
8464: 
8465: 
8466:                                    E d u s k u n n a ll e.
8467: 
8468:    Nykyisessä tulo- ja omaisuusverolaissa       siin johtuen naisten enemmyydestä. Nai-
8469: ovat verotettavat henkilöt jaettu veroasteik-   mattomilla naisilla on sitäpaitsi usein osa-
8470: koon nähden kolmeen eri luokkaan, joista        naan huolehtia joko kokonaan tai osaksi
8471: ensimmäiseen eli ankarimpaan kuuluvat           perheen vanhojen ja sairaiden jäsenten
8472: yleisesti sanottuna yksinäiset eli naimatto-    elatu:ksesta. Se, että he tällöin eivät saa
8473: mat, toiseen naimisissa olevat lapsettomat      yleensä edes veroalennusta, on myös epä-
8474: ja kolmanteen lapsia elättävät tai elättä-      kohta, joka on korjattava. Naimattomien
8475: neet henkilöt. On oikein ja luonnollista,       henkilöiden erikoisverotuksesta olisi jo aika
8476: että yhteiskunta tukee niitä kansalaisia,       luopua. Heidät olisi rinnastettava lapset-
8477: jotka huoltavat kansan tulevaisuutta ja si-     .tomiin aviopuolisoihin .eli siis yhdistettävä
8478: ten on lapsia elättävien henkilöiden verotus    tulo- ja omaisuusverolaissa säädetty I ja II
8479: asetettava huomattavasti lievemmäksi kuin       veroluokka. Silloin toteutettaisiin oikeutettu
8480: muiden. Silti ei tämä suinkaan saa johtaa       periaate kansalaisten yhdenvertaisuudesta
8481: sellaiseen epäoikeudenmukaisuuteen, mikä        verolakien edessä erikoisalennusten ohessa.
8482: nykyisen verotusluokituksen mukaan koh-            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
8483: distuu yksinäiseen. Se ankara verotus, joka     eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8484: kohtaa yksinäisiä henkilöitä erityisesti ver-
8485: rattuna lapsettorniin aviopuolisoihin, ei ole              että hallitus antaisi Eduskunnalle
8486: asiallisesti puolustettavissa. Ei esim. voida           esityksen tulo- ja omaisuusverolain
8487: todistaa, että yksinäisen henkilön veron-               rnuuttamisesta siten, että yksinäiset
8488: maksukyky olisi sanottavasti parempi kuin               henkilöt luettaisiin samaan veroluok-
8489: kahden työkykyisen naimissa olevan lapset-              kaan kuin yli kolme vuotta naimi-
8490: toman henkilön. Erityisen kohtuuton on                  sissa olleet lapsettomat aviopuolisot
8491: yksinäisten verotuksen ankaruus sen vuoksi,             ja että nykyinen ensimmäinen vero-
8492: että se etupäässä kohdistuu yksinäisiin nai-            luokka näin ollen poistettaisiin.
8493:      Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1951.
8494: 
8495:         Margit Borg-Sundman.        Lassi Hiekkala.              Johannes Wirtanen.
8496: 156
8497: 
8498: IV,35.- Toiv. al. N:o 18.
8499: 
8500: 
8501: 
8502: 
8503:                                Borg-Sundman ym.: Eläkkeiden verovapaudesta tai -alen-
8504:                                   nuksesta.
8505: 
8506: 
8507:                                    E d u s k u n n a ll e.
8508: 
8509:    Vanhusten ryhmä on jo liian kauan            .nastaa v·eronma'ksajana keskipäivässåän ja
8510: ollut unohdettu yhteiskunnassa ja heidän         työkunnossaan oleviin. Eläkkeelläolevien
8511: .asemansa vailla tarkoitu'ksenmukaistru huo-    ·verotaakan keventäminen vaa•tii jo ripeitä
8512: miota ja järjiestelyä. Kansalaiset, jotka       toimenpiteitä. Si'ten olisi eläkkei'lle yleensä
8513: työkykynsä päivinä ovat antaneet par-            myönnettävä täysi verovapaus, jonka rin-
8514: haansa perheelleen ja yhteiskunnalle, ovat      nalla korkeimpien eläkkeiden kohdalla on
8515: vanhuudessaan joutuneet sosiaalisesti hei-      puollettavissa veroalennus, jon:ka mukaan
8516: kompaan asemaan. Vanhusten ja vanhojen           tällainen veronmaksaja saisi 50 % : iin asti
8517: säästäjien vaikeuksia on lisäksi vielä infla-   .al-eniimsta siitä verosta, minkä nuorempi
8518: tio kärjistänyt Yiksi vanhusten, nimen-          henkilö suvrittaa vastaavassa tapauksessa.
8519:  omaan eläkkeelläolevien kipeitä ongelmia           Edellä olevaan viitaten ehd'otamme edus-
8520: on verotuskysymys. Monet eläkkeelläolevat       kunnan päätettäväksi toivomuksen,
8521:  lesket, naimattomat ja muut yksinäiset ovat
8522:  joutuneet loppuiäkseen jopa kaikkein kor-                että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
8523: keillnpaan cveroluolkkaan. Kuitenkaan ei               toimenpiteisiin eläkkeiden verova-
8524: vanhuksia, jotka jo ovat suorittaneet pitkän           pautuksen ja veroalennuksen aikaan-
8525:  päivätyön, pitäisi enää elämänsä iltana rin-          saamiseksi.
8526:       Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1951.
8527: 
8528:                 Margit Borg-Sundman.               Helena Virkki.
8529:                 Urho Saariaho.                     Jussi Lappi-Seppälä.
8530:                 Irma Hamara.                       Martti Huttunen.
8531:                                   Erkki KoiviSito.
8532:                                                                                              157
8533: 
8534: IV,s6. -   Toiv. al. N:o 19.
8535: 
8536: 
8537: 
8538: 
8539:                                  Innala ym.: Esityksen antamisesta eläkkeensaajien veron-
8540:                                     helpotuksista tulo- ja omaisttusverotuksessa.
8541: 
8542: 
8543:                                       E d u s k u n n a ll e.
8544: 
8545:   Voimassa olevien verolakiemme mukaan                Edellä mainittu veronhelpotus on kuiten-
8546: eläkkeensaajien on suoritettava täysi vero         kin nykyiseen rahamme arvoon katsoen ko-
8547: eläketulostaan siitä huolimatta, että he           vin vaatimaton eikä tuota yksinomaan eläk-
8548: useimmiten joko vanhuuden, sairauden tai           keensä varassa elävälle henkilölle riittävää
8549: muun syyn takia ovat työkyvyttömiä ja si-          huojennusta.     Eläkkeensaajien eläketulot
8550: ten pakotettuja tulemaan toimeen huomat-           olisi senvuoksi säädettävä kokonaan verova-
8551: tavasti vähäisemmillä tuloilla kuin työkykyi-      paiksi. Eläkkeensaajan olisi sen sijaan
8552: sinä ollessaan.                                    muusta tulostaan, mikäli se nousee yli
8553:    Tähän seikkaan on viimeksi koolla ollut         100,000 markan vuodessa, suoritettava vero
8554: eduskunta kiinnittänyt huomiota esittäes-          tavallisen veroasteikon mukaan.
8555: sään 28 päivänä viime huhtikuuta toivomuk-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
8556: sen, että hallitus kiireellisesti selvityttäisi,   nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
8557: missä määrin eläkkeensaajille ja vanhuuden         muksen,
8558: takia tai muista syistä työhön kykenemättö-
8559: mille henkilöille voitaisiin myöntää nykyistä               että hallitus antaisi Eduskunnalle
8560: suurempia veron helpotuksia ja antaisi                    esityksen sellaisista muutoksista tulo-
8561: asiasta eduskunnalle esityksen.                           ja omaisuusverolakiin, että eläkkeen-
8562:    Uutta verolakia valmistellut komitea on                saajien eläketulot olisivat kokonaan
8563: käsitellyt verolakiehdotuksen valmistelun                 verovapaat ja että heidän muusta tu-
8564: yhteydessä mm. tämän eduskunnan esittä-                   lostaan olisi suoritettava vero ainoas-
8565: män toivomuken ja päätynyt sellaiseen tu-                 taan siltä osalta, mikä nousee yli
8566: lokseen, että jokaisella 70 vuotta täyttäneellä           100,000 markan vuodessa.
8567: henkilöllä on oikeus yleisenä vähennyksenä
8568: tulostaan vähentää 30,000 markkaa.
8569:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1951.
8570: 
8571:                   Aune Innala.                              Johannes Wirtanen.
8572:                   Helena Virkki.                            Erkki Koivisto.
8573:                   Margit Borg-Sundman.                      Juho Heitto.
8574:                   Irma Hamara.                              R. Hallberg.
8575: 158
8576: 
8577: IV.37.- Toiv. al. N:o 20.
8578: 
8579: 
8580: 
8581: 
8582:                                Kujala ym.: Vähävaraisten vanhusten eläke- ym. tulojen
8583:                                  verovapaudesta.
8584: 
8585: 
8586:                                     E d u s k u n n a ll e.
8587: 
8588:    Vähävaraisten ja pienituloisten kansa-        ja omaisuusverotuksessa verovapaan tulon
8589: laisten toimeentulo on jatkuvasti vaikeutu-      määrä on liian pieni, joten sekin rasittaa
8590: nut, ja yhtenä toimeentuloa vaikeuttavana        kohtuuttomasti pienituloisia vanhuksia.
8591: tekijänä on kohtuuttoman raskas verotus.         Näistä syistä on välttämätöntä, että vero-
8592: Erikoisesti se rasittaa pieniä eläkkeitä sekä    lakeja muutetaan niin, ·ettei verotus vai-
8593: heikentyneen työkykynsä vuoksi pientä            keuta pienituloisten vanhusten elämän mah-
8594: palkkaa nauttivia vanhuksia. Useissa ta-         dollisuuksia.
8595: pauksissa heidän tulonsa ovat niin vähäi-          Edellä esitettyyn vedoten ehdotamme
8596: set, etteivät ne mitenkään riitä turvaamaan      eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
8597: välttämätöntä toimeentuloa. Siitäkin huoli-
8598: maJtta on niistä suoritettava veroa.                       että hallitus kiireellisesti antaisi
8599:    Tällainen asiantila ei ole oikeudenmukai-             Eduskunnalle esityksen tulo- ja omai-
8600: nen. Periaatteessa on tosin tunnustettu, että            suusverolain sekä kunnallisverolain
8601: yhteiskunnan on huolehdittava kansalais-                 muuttamisesta siten, että vähävarais-
8602: ten vahuuden turvaamisesta. Käytännössä                  ten vanhusten pienet eläke- ym.
8603: tämä periaate kuitenkin unohdetaan ja kun-               välttämättömästi elämän ylläpitämi-
8604: nallisveroa kannetaan vanhusten muutaman                 seen tarvittavat tulot vapautettaisiin
8605: tuhannen markan suuruisista kuukausipal-                 kokonaan verosta.
8606: koista ja kuukausieläkkeistä. Myös tulo-
8607:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
8608: 
8609:                 Toivo Kujala.                             Hugo Manninen.
8610:                 Irma Torvi.                               Hertta Kuusinen.
8611:                 Elli Stenberg.                            Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
8612:                 Eino Tainio.                              Nestori Nurminen.
8613:                 J. Mustonen.                              Matti Koivunen.
8614:                                      Toivo Niiranen.
8615:                                                                                           159
8616: 
8617: IV,3s.- Toiv. al. N:o 21.
8618: 
8619: 
8620: 
8621: 
8622:                                Kuittinen: Pientuloisten eläkkeensaajien vapauttamisesta
8623:                                   kunnan- ja valtionveroista.
8624: 
8625: 
8626:                                     E d u s k u n n a ll e.
8627: 
8628:    Viitaten toivomusaloitteeseen n: o 152 kor-            että hallitus kiireellisesti antaisi
8629: vauksen suorittamisesta kansaneläkelain ul-             Eduskunnalle esityksen siitä, että
8630: kopuolelle jääneille väbävaraisille vanhuk-             pientuloisot   eläkkeensaajat    (alle
8631: sille, ehdotan eduskunnan päätettäväksi toi-            120,000 mk vuodessa) vapautettaisiin
8632: vomuksen,                                               kunnan- ja valtionveroista.
8633:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
8634: 
8635:                                                                  Juho Kuittinen.
8636: 160
8637: 
8638: IV,s9.- Toiv. al. N:o 22.
8639: 
8640: 
8641: 
8642: 
8643:                               Borg-Sundman: Vanhempiaan ja työkyvyttömiä omaisiaan
8644:                                  elättävien verotuksen lieventämisestä.
8645: 
8646: 
8647:                                    E d u s k u n n a ll e.
8648: 
8649:    Verolakeja uusittaessa olisi syytä kiin-     rinnastaa niihin kustannuksiin, joista per-
8650: nittää vakavaa huomiota siihen erikoisen        heellisille lasketaan ilman erikoistodistuk-
8651: raskaaseen verotaakkaan, joka nykyisin          siakin veroalennusta. Vanhempiaan ja työ-
8652: kohdistuu nimenomaan yksinäisiin. Kuten         kyvyttömiä omaisiaan elättävän tulisi saada
8653: toisessa aloitteessani olen jo ehdottanut,      joustavammin kuin tähän asti veroalennus,
8654: olisi yksinäisten veroluokka alennettava rin-   joka laskettaisiin vastaavin perustein.
8655: nakkaiseksi lapsettomien aviopuolisoiden           Edellä esitettyyn viitaten ehdotan edus-
8656: veroluokan kanssa. Tämän ohella olisi edel-     kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8657: leen korjattava se epäoikeudenmukaisuus,
8658: joka kohdistuu niihin, jotka suorittavat                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
8659: kunniavelvollisuuttaan vanhempiaan tai                 siin verolakien uusimiseksi niin, että
8660: sairaita omaisiaan kohtaan huolehtimalla               vanhempiaan ja työkyvyttömiä omai-
8661: näiden elatuksesta. Monet yksinäiset naiset            siaan elättävä saa laskea hyväkseen
8662: joutuvat täten pienistä paikoistaan suorit-            saman verovähennyksen kuin ala-
8663: tamaan kustannuksia, joista he eivät saa               ikäisen perheenjäsenen elättäjä.
8664: verovähennystä, vaikka ne täysin voidaan
8665:       Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
8666: 
8667:                                                          Margit Borg-Sundman.
8668: IV,4o.- Toiv. al. N:o 23.
8669: 
8670: 
8671: 
8672: 
8673:                                Nevalainen ym.: Ansiotyön ohella opiskelevien oikeudesta
8674:                                  vähentää opiskelukustannukset verotettavasta tulosta.
8675: 
8676: 
8677:                                     E d u s k u n n a ll e.
8678: 
8679:    Yhä kohoavien asunto- ja elinkustannus-          Nuoret, jotka näin omin voimin pyrkivät
8680: ten sekä luotansaantivaikeuksien vuoksi          saamaan sivistystä, ovat tavallisesti lahjak-
8681: täytyy monen nuoren keskeyttää vakinai-          kaita ja lujatahtoisia yksilöitä, jotka saavu-
8682: sen opiskelunsa ja, jos haluaa päästä eteen-     tettlian päämäärä;kseen panemansa ammatin
8683: päin opintiellä, jatkaa niitä ansiotyönsä        tai oppiarvon, täyttävät hyvin paikkansa
8684: ohella. Korkeakouluissamme on runsaasti          yhteiskunnassa.
8685: tällaisia ansio-opiskelijoita. Myös monet           Nykyinen verotaakka tuntuu varsin ras-
8686: sellaiset nuoret, joilla ei lapsena ole ollut    kaalta tällaisesta ansio-opiskelijasta. Onkin
8687: tilaisuutta päästä oppikouluun, suorittavat      kohtuutonta, että yhteiskuntå ei edes v~ro­
8688: iltakoulussa työnsä ohella keskikoulun kurs-     tuksen yhteydessä ota huomioon heidän
8689: sin; jatkavatpa vielä lukioluokilla ylioppi-     opiskelija-asemaansa. Silloin kun opiskelu
8690: lastutkintoon asti. Samoin monet sellaiset,      tapahtuu julkisen viranomaisen valvömassa
8691: jotka varattomuuden takia joutuvat lopet-        Jaitoksessa, ei olisikaan vaikeata opiskelijan
8692: tamaan vakinaisen koulunkäyntinsä keski-         esittämien todistusten nojalla vähentää hä-
8693: kouluun, jatkavat iltakoulussa ylioppilaaksi.    nen verotettavasta tulostaan opiskelun ai-
8694: Tavallisesti nämä nuoret saavat ponnistaa        heuttamat kustannukset.
8695: voimansa äärimmilleen pystyäkseen suorit-           Edellä esitetyn perusteella esitämme edus-
8696: tamaan työnsä sekä selviytyäkseen opinnois-      kunnan hyväksyttäväksi ,toiv()llluksen,
8697: taan.
8698:    Nämä nuoret ovat siten koko opiskelunsa                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
8699:  ajan tuottavia työntekijöitä yhteiskunnassa,           siin sellaisen lisäyksen aikaansaami-
8700: mutta jäävät tavallisesti vaille sitä tukea,            seksi verolakeihin, että sen valvon-
8701:  jota yhteiskunta nykyisin antaa opiskeli-              nan alaisissa oppilaitoksissa ansio-
8702:  joille avustusten ja apurahojen muodossa.              työnsä ohella opiskelevat voisivat vä-
8703: Saattavatpa nämä opiskelijat olla perheelli-            hentää opiskelunsa heille aiheutta-
8704: siäkin tai on heillä muita lähiomaisia huol-            mat kustannukset verotettavista tu-
8705: lettavanaan, jolloin elämisen taakka saattaa            loistaan tulo- ja omaisuus- sekä kun-
8706: tulla liian raskaa;ksi ja aiheuttaa vakavia             nallisverotuksessa.
8707: vaurioita asianomaisen terveydelle.
8708:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
8709: 
8710:                 Anna Nevalainen.                          Paavo Aitio.
8711:                 Hugo Manninen.                            Ville Pessi.
8712:                 V. Puumalainen.                           Judit Nederström-Lunden.
8713:                 Lauri Myllymäki                           Aimo Aaltonen.
8714:                 Ester Häikiö.                             Elli Stenberg.
8715:                                        Toivo Kujala.
8716: 
8717: 
8718: 
8719: 
8720:                                                                                             21
8721: 162
8722: 
8723: IV,41.- Toiv. al. N:o 24.
8724: 
8725: 
8726: 
8727: 
8728:                                 Hallberg ym.: Opiskelijain ansiotyöstä saamien tulojen
8729:                                    verovapaudesta.
8730: 
8731: 
8732:                                     E d u s kun n alle.
8733: 
8734:   Nykyisin yliopistossa ja muissa korkea-       väliaikaisesta ansiostaan tuntuu jopa koh-
8735: kouluissa opiskelijat ollessaan opiskeluloma-   tuuttomalta, ehdotamme eduskunnan pää-
8736: aikanaan ansiotöissä, voidakseen siten osit-    tettäväksi toivomuksen,
8737: tain turvata seuraavan vuoden opiskelu-
8738: kustannuksensa, joutuvat tästä ansiostaan               että hallitus niin pian kuin mah-
8739: suorittamaan tuloveroa niin valtiolle kuin            dollista antaisi Eduskunnalle esityk-
8740: kunnalle.                                             sen lainmuutoksesta, jolla ansiotyössä
8741:   Kun hyvin monelle, varsinkin velkava-               olevat opiskelijat vapautettaisiin ko-
8742: roilla opiskelevalle opiskelijalle tällainen          konaan siitä verosta, joka heille opis-
8743: verotus on varsin raskas suoritus ja kun              keluaikana ansaitsemastaan tulosta
8744: opiskelukustannukset nykyisin ovat siksi              on asetettu.
8745: korkeat, että veronpidätys heiltä pienestä
8746:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
8747: 
8748:                  R. Ballberg.                           N. Kosola.
8749:                 J. Väisänen.                            Juho Karvonen.
8750:                                        Helena Virkki.
8751:                                                                                            163
8752: 
8753: IV,42.- Toiv. al. N:o 25.
8754: 
8755: 
8756: 
8757: 
8758:                                 Rytinki ym.: Oikeudesta kohtuullisen vähennyksen teke-
8759:                                    miseen vakinaisen asuinpaikan ulkopuolella suoritetta-
8760:                                    vista kaus~'luontoisista töistä saaduista tuloista valtion
8761:                                    ja kunnallisverotuksessa.
8762: 
8763: 
8764:                                      E d u s k u n n a ll e.
8765: 
8766:    Voimassa olevien lakien ja asetusten pe-       prosentin työn hankkimisesta aiheutuvien
8767: rusteella maksetaan päi~ahaa melkein              menojen vuoksi, mutta niistäkin on viime
8768: kaikille viran- ja toimenhaitijoille ja työn-     vuosina luovuttu kokonaan.
8769: tekijöille, jotka joutuvat virkansa tai työ-         Käsityksemme mukaan olisi oikeuden- ja
8770: suhteensa vuoksi liikkumaan tai työsken-          kohtuudenmukaista, että silläkin pienvil-
8771: telemään vakinaisen työ-, toimi- tai asunto-      jelijäväestöllä, joka joutuu siirtymään pois
8772: paikan ulkopuolella. ·Nämä päivärahathan          kotoa vakinaisesta asuntopaikasta metsä-,
8773: tarkoittavat peittämään niitä !kustannuksia       uitto- tai muihin kausiluontoisiin töihin
8774: ja menoja, mitkä aiheutuvat liikkumisesta         eikä saa minkäänlaisia päiväraha-, yöpymis-
8775: tai työskentelystä vakinaisen asunnon             tai muita korvauksia, olisi oikeus niin val-
8776:  (asuntopaikan) ulkopuolella ja ovat nämä         tion kuin kunnankin verotuksessa vähentää
8777: päivärahat sen vuoksi yleensä verotuksesta        kohtuullinen määrä tuloista edellä mainit-
8778: vapaita tuloja.                                   tujen menojen kohdalta.
8779:    Mutta sillä pienviljelijäväestöllä, joka          Edellä olevan perusteella ehdotamme
8780: joutuu lähtemään pois kotoa vakinaisesta          kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
8781: asuntopaikasta hankkimaan tuloja metsä-,          toivomuksen,
8782: uiltto- tai muista Jmusiluontoisista töistä, ei
8783: ole nykyisten lakien eikä asetusten perus-                 että hallitus valmistaisi ja antaisi
8784: teella oikeutta verotuksissa vähentää brutto-            Eduskunnalle esityksen sellaisista
8785: tuloista niitä lisämenoja, mitkä aiheutuvat              muutoksista valtion ja kunnan vero-
8786: työnhausta ja työskentelystä ulkopuolella                lakeihin, että vakinaisen asuntopai-
8787: vakinaisesta asuntopaikasta ja perheestä.                kan ulkopuolelta metsä-, uitto- ja
8788: Aikaisemmin ovat eräät kunnat kunnan-                    muista kausiluontoisista töistä saa-
8789: verotuksessa vähentäneet metsä- ja uitto-                duista tuloista olisi oikeus verotuk-
8790: töistä saaduista bruttotuloista määrätyn                 sessa tehdä kohtuullinen vähennys.
8791:      Helsingissä 28 päivänä heinä:kuuta 1951.
8792: 
8793:                  Eino Rytinki.                             Toivo H. Kinnunen.
8794:                  Yrjö Hautala.                             Tahvo Rönkkö.
8795:                  Kusti Eskola.                             Niilo Ryhtä.
8796:                  Eeli Erkkilä.                             Aaro Kauppi.
8797:                  Wiljam Sarjala.                           Nestori Kaasalainen.
8798: 164
8799: 
8800: IV,43. -   Toiv. al. N:o 26.
8801: 
8802: 
8803: 
8804: 
8805:                                 Ahmavaara ym.; Vapauden menetyksestä myönnettyjen
8806:                                   korvausten verovapaudesta.
8807: 
8808: 
8809:                                      E d u s k u n n a 11 e.
8810: 
8811:    Eduskunta otti vuoden 1950 tulo- ja me-        muista niihin verrattavista vapauden mene-
8812: noarvioon 100 miljoonan markan arviomää-          tyksen välittömästi aiheuttamista suoranai-
8813: rärahan korvauksiksi vapauden menetyk-            sista kuin myös perheellisyyakorvausta,
8814: sestä eräissä tapauksissa. Tämän määrä-           jonka määrä on ollut 750 markkaa kuukau-
8815: rahan turvin on kuluvana vuonna valtioneu-        dessa 17 vuotta nuorempaa lasta kohti.
8816: VDSt&rt vahvistamien perusteiden mukaisesti          Kun kyseelliset korvaukset voimassa ole-
8817: suoritettu korvauksia niille maassa asuville      vien säännösten mukaan pääosaltaan ovat
8818: henkilöille, jotka sodan jälkeisissä poikkeuk-    veronalaista tuloa, on tämä SE\ikka omiaan
8819: sellisissa oloissa ovat olleet erikoislainsää-    edelleen herkentämään niiden merkitystä ja
8820:  dännön nojalla pidätettyinä, vangittuina tai     tekemään vapauden menetyksestä annetun
8821: tu:rvasäilössä tahi internoituina taikka asuin-   hyvityksen miltei mitättömäksi. Tämän
8822: pailkkarajoituksen alaisina. Kyseiset kor-        vuoksi näyttää vä1ttämättömältä, että kor-
8823: vaukset, joihin on käytetty varoja noin 60        vaukset erikoissäännöksellä kokonaan va-
8824: miljoonaa markkaa, ovat olleet määrältään         pautetaan verosta, niinkuin on laita mm.
8825: varsin vaatimattomia. Niinpä pidätettynä,         eräisiin valtion varoista suoritettaviin .avus-
8826: vangittuna, turvasäilössä tai internoituna        tuksiin nähden, joiden verovapaudesta on
8827: olon aiheuttamasta ruumiillisesta ja henki-       säädetty vuodeksi kerrallaan viimeksi 5 päi.
8828: sestä kärsimyksestä on maksettu korvausta         vänä tammikuuta 1951 annetulla lailla
8829: vain 300 markkaa päivässä. Vapauden ra-           (2/51) eräistä väliaikaisista poikkeussään-
8830: joittamisesta aiheutuneesta ansiotulon me-        nöksistä verolakeihin.
8831: netyksestä on suoritettu korvausta, sijoitta-        Edellä lausutun perusteella ehdotam1Ile
8832: malla korvauksen saajat luokkiin heidän ai-       eduskunnan hyväksyttävä!ksi toivomuksen,
8833: kaisenuna.n ammattinsa ja ansiotulojensa
8834: mukaan, 1 luokassa 200 markkaa, 2 luokassa                  että hallitus kiireellisesti ryhtyw
8835: 40!} maJ<kkaa, 3 luokassa 600 markkaa ja 4               toimen,piteisiin niiden korvausten va-
8836: lu.qkassa 800 mark!kaa päivässä. Ylimpiin                pauttlWti$eksi verosta, mitkä on StWri-
8837: luoldtiin ovat tällöin päässeet vain harvat              tettu h~nkilöille, jotka sodan jätk~
8838: korvauksen hakijat. Edellisen lisäksi on suo-            sissii poikkeuksellisissa oloissa ovat
8839: ritettu korvausta harkinnan mukaan välttä-               olleet erikoislainsäädännön nojalla
8840: mättämistä oikeudenkäyntikuluista ja pidä-               pidätettyinä, vangittuina tai turva-
8841: tysaikana saadu,n,. s11.i:rauden aiheuttamista           säilössä taki inte'l''fLoituina taikka
8842: tarpeellisista    hoito:l\u13ta,nnuksista sekä           asuinpaikkarajf)#%lOien alaisina.
8843:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
8844: 
8845:         Arvi Ahmavaara.              Kalervo Saura.                Juho Heitto.
8846:         Arno Tuurna.                 IisalclSi lfi~ola.            Felix Seppälä.
8847:         Helena Virkki.               R. Hallberg.                  Martti J. Huttunen.
8848:         Aune Innala.                 Arvo Salminen.                Matti Heikkilä.
8849:         Erkki Koivisto.              Irma Ham.ara.                 Jaa~o Hakala.
8850:                                      Johannes Wirtanen.
8851:                                                                                           165
8852: 
8853: IV,44. -   Toiv. al. N:o 27.
8854: 
8855: 
8856: 
8857: 
8858:                                Ku1ovaara ym.: Vakuutusmaksun            poistamisesta perhe-
8859:                                  eläkevakuutuslaista.
8860: 
8861: 
8862:                                     E d u s k u n n a 11 e.
8863: 
8864:    Vuoden 1952 alussa astuu voimaan val-         siitä huolimatta heidänkin omaisillarun olisi
8865: tion viran tai toimen haltijain perhe-eläb-      samanlainen vakuutusturva kuin perheellis-
8866: va'kuutuksesta säädetty laki. Sen mukaan         ten omaisilla, tuottaa kuitenkin asiantunti-
8867: kalkki peru.spalkkaiset ja ylimääräiset vir-     joiden lausuntojen mukaan suuria vaikeuk-
8868: kamiehet joutuvat pakalliseen vakuutuk-          sia.
8869: seen ja heiltä veri'tään vaikuutusmaksu,            Molemmista edellä esitetyistä epäkohdista
8870: jO'ka viitenä ensimmäisenä .vuotena lain         voidaan päästä siten, että meilläkin siirry-
8871: voimaantulosta on yksi prosentti asianomai-      tään valtion vir'kamiesten maksuttomaan
8872: sen palkasta ja .seln jä;lkeen kaksi prosent-    perhe-eläkejärjeste1mään, kuten Ruotsissa
8873: tia. Valtion viran ta] toimen haltijat jou-      jo on siirrytty. Eräät Suarnen kaupunki-
8874: .tuvat täten maksamaan vakuutusmaksuja,          kunnat o,vat myös järjestäneet maksutto-
8875: jotka muodostuvat raskaiksi varsinkin alim-      man perihe-eläJk:eturvan viran tai toimen
8876: piin palkkausluokkiin kuuluville, jotka          haltijoilleen, ovatpa jotkut yksityiset'kin
8877: muutenkin ovat toimeentulominimin ra-            työnantajat menetelleet samoin. Maksutto-
8878: joilla: esim. 10. pa•lkkaus1Udkkaan kuuluva,     maan järjestelmään siirtymisestä olisi myös
8879: kaikki ikälisät saava virkamies joutuu mak-      se seuraus, että ne elimet, jotka on perus-
8880: samaan viiden ensimmäisen vuoden aikana          tettava nykyisen lain mukaisen perhe-eläke-
8881: 3,255 mk vuodessa ja sen jälkeen 6,510 mk        rahaston · hoitoa varten, käyvät tarpeetto-
8882: vuodessa. V astaav:at luvut 20. palkkaus-        miksi.
8883: luokkaan kuuluvan kohdalla ovat 5,022 mk            Kai:kkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
8884: ja 10,044 mk.                                    tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
8885:    Tällaiset vakuutusmaksut muodostuvat          väksi to1vomulksen,
8886: raskaiksi kaikille vakuutetuille, mutta aivan
8887: kohtuuttomia ne ovat perheettömHle, sillä                 että hallitus antaisi kiireellisesti
8888: perhe-eläkev~kuutnslaki tarjaaa heille huo-             Eduskunnalle esityksen sellaisesta
8889: ma:ttavasti pienemmät edut kuin perheeni-               muutoksesta valtion viram tai toimen
8890: sille. Maksullisen perhe-eHi:kej ärj estelmän           haltijain   perhe-eläkevakuutuksesta
8891: muuttaminen sellaiseksi, ettei perheettämille           annettuun lakiin, että vakuut1lksesta
8892: aiheuteta kohtuuttomia kustanmtksia, mutta              tulisi maksuton.
8893:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
8894: 
8895:                 Urho Kulovaara.                           Veikko Kokkola.
8896:                 Konsti Järnefelt.                         Felix Seppälä.
8897:                 Jussi Lappi-Seppälä.                      T. E. Nordström.
8898:                 G. Henriksson.                            Pentti Niemi.
8899:                 Esa Kaitila.                              Niilo Honkala.
8900:                                        Nils Meinander.
8901: 166
8902: 
8903: IV,45. -   Toiv. al. N:o 28.
8904: 
8905: 
8906: 
8907: 
8908:                                Borg-Sundman: Perhe-eläkevakuutuksen muuttamisesta va-
8909:                                    paaehtoiseksi yksinäisten ja leskien osalta.
8910: 
8911: 
8912:                                      E d u s k u n n a ll e.
8913: 
8914:    Äskettäin säädetty valtion viran- ja toi-     sistä ja leskistä. On myös huomioitava,
8915: menhaltijain perhe-eläkevakuutuslaki oli         että valtion virkanaiset, joista 2/3 on yksi-
8916: tervetullut ja kaivattu tuki leskille ja or-     näisiä ja leskiä, ovat lisäksi suurelta osalta
8917: voille. Se korjasi kauan tunnetun vaka-          alimmissa palkkaluokissa. Näin ollen ei ole
8918: van puutteen. Tämän lain 3 : een pykälään        oikeudenmukaista asettaa näil.Ie ryhmille
8919: jäi kuitenkin valitettava virhe, joka kaipaa     enää uutta erikoisverotu:sta. Myöskin heille
8920: korjaamista. Lain nykyisen sanamuodon            on tehtävä oikeutta, kuitenkin luonnollisesti
8921: mukaan ulottuu näet vakuutuksenottopakko         vaarantamatta leskien ja orpojen asiaa.
8922: myöskin perheettömille, niin outoa kuin se       Turvaamalla leskien ja orpojen asema ko.
8923: onkin laissa, jonka nimenä jo on perhe-          lain puitteissa voidaankin toteuttaa oikeu-
8924: eläkevakuutuslaki. Nykyisessä muodossaan         denmukaisuus perheettömille asettamalla
8925: laki merkitsee yksinäisille jälleen uutta eri-   perhe-eläkevakuutusmaksut vapaaehtoisiksi
8926: koisveroa ja on se siten epäoikeudenmukai-       yksinäisille ja leskille.
8927: nen tälle ryhmälle, joka jo ennestään on            Edellä esitettyyn viitaten ehdotan edus-
8928: saanut harteilleen erikoisveroja. Periaat-       kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8929: teessa tämä koskee niin miehiä kuin naisia-
8930: kin, siis yleensä perheettömiä, jolloin per-                että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
8931: heettömiin olisi tätä lakia korjattaessa                 toimenpiteisiin perhe-eläkevakuutus-
8932: laskettava sekä yksinäiset että lesket. Käy-             lain muuttamiseksi niin, että vakuu-
8933: tännössä tämä koskee etupäässä naisia, joita             tuksenotto tulee yksinäisten ja les-
8934: on enemmistö tämän lain alaisista yksinäi-               kien osalta vapaaehtoiseksi.
8935:       Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
8936: 
8937:                                                            Margit Borg-Sundman.
8938:                                                                                          167
8939: 
8940: IV,46. -    Toiv. al. N:o 29.
8941: 
8942: 
8943: 
8944: 
8945:                                 Seppälä ym.: Perhe-eläkevakuutuslain mukaisen eläkkeen
8946:                                    myöntämisestä ylimääräisen eläkkeen saajille.
8947: 
8948: 
8949:                                     Eduskunnalle.
8950: 
8951:    Eräissä tapauksissa, kun valtion viran          Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten ehdo-
8952: tai toimen haltijan tai tilapäisen toimihen-     tamme kunnioittaen eduskunnan päätettä-
8953: kilön kuoleman johdosta hänen perheensä          väksi toivomuksen,
8954: on joutunut säälittävään asemaan, valtio-
8955: neuvosto on myöntänyt perheelle ylimää-                  että hallitus kiireellisesti antaisi
8956: räisen eläkkeen. Kun ensi vuoden alusta                Eduskunnalle esityksen sellaisiksi
8957: astuu voimaan valtion viran tai toimen hal-            muutoksiksi valtion viran tai toimen
8958: tijain perhe-eläkevakuutuksesta annettu                haltijain   perhe-eläkevakuutuksesta
8959: laki, niin yhtenäisyyden saavuttamiseksi               annettuun lakiin, että valtion perus-
8960: valtion viran tai toimen haltijain omaisten            palkkaisen tai sopimuspalkkaisen vi-
8961: huollossa olisi toivottavaa, että edellä mai-          ran tai toimen haltijan tai ylimää-
8962: nittuihin ylimääräisiin eläkkeisiin oikeute-           räisen toimenhaltijan taikka tilapäi-
8963: tut voisivat saada, mikäli he sitä anovat,             sen toimihenkilön omaiselle, jolle on
8964: ylimääräisen eläkkeen tilalle perhe-elä:ke-            myönnetty ylimääräinen eläke, olisi
8965: vakuutuslain mukaisen, perhe-eläkerahas-               oikeus saada sen tilalle valtion vi-
8966: tosta maksettavan eläkkeen. Kun kysymyk-               ran tai toimen haltijain perhe-eläke-
8967: sessä ovat vaikeaan taloudelliseen asemaan             vakuutuksesta annetun lain mukai-
8968: joutuneet lesket ja orvot, niin sosiaalisista-         nen eläke, ellei hänellä muuten ole
8969: lkin syistä olisi suotavaa, että he saisivat           oikeutta saada edellä mainitun lain
8970: samat eläke-edut, kuin mitä muut valtion               mukaista eläkettä.
8971: viran tai toimen haltijain lesket ja orvot
8972: tulevat saamaan.
8973:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
8974: 
8975:            Felix Seppälä.            Nils Meinander.             Aino Malkamäki.
8976:            Erkld Koivisto.           Juho Tenhiälä.              Urho Kulovaara.
8977:            Matti Heikldlä.           H. A. Kammisto.             C. A. Öhman.
8978:            Päiviö Hetemäki.          Irma Karvikko.              Jaakko Hakala.
8979: t68
8980: 
8981: IV,47.- Toiv. al. N:o 30.
8982: 
8983: 
8984: 
8985: 
8986:                                 Jussila ym.: Kalastusvä~meiden valmistuksessa tarvittooan
8987:                                    langan verotuksen lieventämisestä.
8988: 
8989: 
8990:                                      E d u s k u n n a 11 e.
8991: 
8992:    Rannikkoseudun ja koko maamme kalas-           kiinnitettävä huomiota. Tämä kävisi päinsä
8993: tastajaväestön keskuudessa on ajheuttanut         mm. siten, että kalastusjärjestöjen välityk-
8994: vakavaa huolestumista kalastustarvikkeiden        sellä kalastajille toimitetusta kalastuslan-
8995: jatkuva hintojen kohoaminen. Kalastustar-         gasta poistetaan liikevaihtovero ja että
8996: vikkeiden korkeat hinnat ovat suoranaisena        ulkoa tuotavasta ohuesta verkkolangasta
8997: uhkana vähävaraisen kalastajaväestön toi-         peritään tullia entiseen tapaan. Ko. lan-
8998: toimeentulolle, sillä kalojen hintojen kehitys,   gan tulli on nim. muutettu arvotulliksi en-
8999: erikoisesti nykyisten kalan menekkivaikeuk-       tisen kilotullin asemasta ja tämä seikka on
9000: sien vuoksi, ei ole pysynyt tarvikkeiden          nostanut langan hintaa 118-135 markkaa
9001: hintoja vastaavalla tasolla. Tarvikkeiden         kilolta. Kalastajissa herättää ihmetystä se
9002: hintojen korkeus on esteenä uusien pyynti-        miksi hienolangan tulli on muutettu arvo-
9003: välineiden hankkimisessa ja näinollen useat       tulliksi vaikka karkeampia lankoja tuotet-
9004: ammattikalastajat ovat pakoitettuja hakeu-        taessa edelleen käytetään kilotullia.
9005: tumaan uusille ammattialoille. Pyydyskan-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
9006: nan heikkeneminen on vakava uhka koko             eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9007: ikansantaloudellemme. Onhan kala näytel-
9008: lyt ja näyttelee huomattavan tärkeätä sijaa                  että ulkomailta tuotavan hienon
9009: kansamme ruokavaliossa.                                   verkkolangan arvotulli poistettaisiin
9010:    Kalastajat valmistavat itse pyydyksensä                ja muutettaisiin entiseksi kilotulliksi
9011: ja valmistuksessa tarvitaan runsaasti lan-                sekä että kotimaassa valmistetun, ka-
9012: kaa. Harkittaessa toimenpiteitä edellä~i­                 latalouden edistämisjärjestöjen kautta
9013: tettyjen epäkohtien poistamiseksi olisikin                ja niiden valvonnan alaisena kalas-
9014: myös kalastusvälineiden valmistuksessa tar-               tustarkoituksiin myytävän kalalan-
9015: vittavan kalastuslangan hinnan alennukseen                gan liikevaihtovero poistettaisiin.
9016:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
9017: 
9018:                  Mauno Jussila.                            Lauri Kaarna.
9019:                  Vrho Kä.hönen.                            Nestori Kaasalainen.
9020:                                                                                             169
9021: 
9022: IV,4s. -   Toiv. al. N:o 31.
9023: 
9024: 
9025: 
9026: 
9027:                                 Lampinen ym.: Sokerin vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
9028: 
9029: 
9030:                                      E d u s k u n n a II e.
9031: 
9032:    Sokerijuurikkaista valmistetun sokerin            Koska sokeri on jo vuosikymmenet ollut
9033: hinta on nykyisin ilman riittävää tullisuo-       tuontiartikkeli, jolla on ollut suhteellisen
9034: jaa. Sokerin tulli on nykyisin kidesokerille      korkea tulli, mikä samalla on suojannut ko-
9035: 10 markkaa/kg sen oltua ennen sotaa               timaista juurikassokeriteollisuutta, pitäisi
9036: 4: 50/kg, joten se on noussut vain 2.2-ker-       sama suuntaus edelleen säilyttää. Liikevaih-
9037: taiseksi, muiden teollisuustuotteiden tullin      tovero, joka nykyään on suunnilleen yhtä
9038: noustua 9-kertaiseksi ennen sotaa olleista        suuri kuin tulli, on kuitenkin omiansa tar-
9039: määristä.                                         peettomasti pitämään sokerin hintaa kor-
9040:    Toistaiseksi on kotimainen sokeriteolli-       keahkona ilman, että nykyinen tullimaksu
9041: suus saanut tyydyttävän sokerin hinnan            kykenee antamaan kotimaiselle sokeriteolli-
9042: määrättyjen        hinnantasaustoimenpiteiden     suudelle riittävää suojaa. Näinollen liike-
9043: sekä 'kaksihintaisen sokerinmyyntijärjestel-      vaihtoveron poistaminen ja tullin samanai-
9044: män avulla. Koska kuitenkin on pyrittävä          kainen korottaminen olisivat toimenpiteitä,
9045: vapauttamaan ennen pitkää myös sokeri ja-         jotka jossakin määrin edistäisivät pyrki-
9046: kelusäännöstelystä, on valmistelevana toimen-     mystä kotimaisen sokerin hinnan saattami-
9047: piteenä koetettava saada ulkolaisen ja koti-      seksi lähemmäksi tuontisokerin hintaa.
9048: maisen sokerin vähittäismyyntihinnat lähe-           Liikevaihtoveron poistamisen ja tullin ko-
9049: nemään toinen toisiaan ja saamaan ne lo-          rottamisen jälkeen tulisi tuontisokeri, joka
9050: pulta saman suuruis:iksi.                         yleisostokortilla jaetaan kuluttajille, ole-
9051:    Kehitys        liikevaihtoverolainsäädännön    maan edelleen saman hintaista, koska liike-
9052: alalla on yhä enemmän vienyt siihen, että         vaihtovero ja sokerin tulli ovat suunnilleen
9053: ruokataloudessa tavallisimmin käytetyt elin-      saman suuruiset. Sensijaan vapaan koti-
9054: tarvikkeet ovat osaksi alunperin olleet ja        maisen sokerin vähittäiskauppahinta alenisi
9055: osaksi vähitellen tulleet liikevaihtoverosta      liikevaihtoveron osalta, mikä kuluttajienkin
9056: vapaiksi. Sokeri on niitä harvoja elintar-        kannalta olisi toivottavaa.
9057: vikkeita, joilla viela on liikevaihtovero. Sen-      Edellä esitetyin perustein ehdotamme
9058: vuoksi kotimainen juurikassokeri olisikin         kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
9059: vapautettava liikevaihtoverosta. Tämä ta-         vomuksen,
9060: pahtunee paraiten siten, että kaikki sokeri-
9061: laadut, myös ulkolainen, vapautetaan liike-                 että hallitus kiireellisesti ottaisi
9062: vaihtoverosta ja samanaikaisesti korotetaan               harkittavakseen sokerin liikevaihtove-
9063: tuontisokerin kohdalla tullimaksuja.                      ron poistamisen.
9064:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
9065: 
9066:                  J. ». Lampinen.                              E. M. Tarkkanen.
9067:                  Vilho Leivonen.                              Lauri Kaarna.
9068:                                          Eino Rytinki .
9069: 
9070:                                                           .
9071: 
9072:                                                                                               22
9073: 170
9074: 
9075: IV.49. -   Toiv. al. N:o 32.
9076: 
9077: 
9078: 
9079: 
9080:                                Suominen ym.: Asuntorakennustoimintaan käytettävien
9081:                                   rakennustarvikkeiden vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
9082: 
9083: 
9084:                                     E d u s k u n n a 11 e.
9085: 
9086:    Maassamme vallitsevan suuren asuntopu-           Rakennuskustannusten nousun seurauk-
9087: lan poistamiseksi välttämätöntä asuntotuo-       sena rakennustarvikkeiden liikevaihtovero
9088: tantotoimintaa vaikeuttavat suhteettoman         korottaa vastaavasti myöskin uusien asuin-
9089: korkeat rakennuskustannukset.       Eräiden      talojen asumiskustannuksia. Tästä taas on
9090: muiden rakennuskustannuksiin epäedulli-          seurauksena, että henkilöt, jotka joutuvat
9091: sesti vaikuttavien t~kijöiden ohella näitä       muutenkin rakennuskustannuksien kalleu-
9092: kustannuksia lisää huomattavasti rakennus-       den vuoksi maksamaan suhteettoman kor-
9093: tarvilffi:eiden liikevaihtovero. Kun tämän       keat asumiskustannukset, joutuvat viime
9094: veron suuruus on 25 % rakennustarvikkei-         kädessä maksamaan asumiskustannusten li-
9095: den hinnasta, ja rakennustarvikkeiden            sänä myöskin rakennustarvikkeiden liike-
9096: osuus kaikista rakennuskustannuksista on         vaihtoveron aiheuttaman asumiskustannus-
9097: n. 65 %, korottaa liikevaihtovero siten iko-     lisän. Lisäksi rakennustarvikkeiden liike-
9098: konaisrakennuskustannuksia n. 17 %. Tämä         vaihtovero kohottaa huomattavasti myöskin
9099: vaikeuttaa hyvin paljon rakennussuunni-          vuokraindeksiä.
9100: telmien rahoitusta. Niinpä esim. valtion            Asuntotuotannon helpottamiseksi ja edis-
9101: myöntämien aravalainojen turvin omakoti-         tämiseksi sekä uusien asuntojen asumiskus-
9102: ym. asuintaloja rakentavat rakentajat jou-       tannusten alentamiseksi on ryhdyttävä te-
9103: tuvat jo rakennustyövaiheen aikana maksa-        hokkaisiin toimenpiteisiin. Tämän vuoksi
9104: maan saamansa asuntolainan, mikä tavalli-        ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
9105: simmin lienee 40% ra:kennuskustannuk-            toivomuksen,
9106: sista, ostoarvosta takaisin valtiolle liike-
9107: vaihtoveron muodossa n. 42 % koko laina-                  että hallitus kiireellisesti valmis-
9108: määrästä. Nykyisin vallitsevan erittäin                 tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
9109: vaikean lainansaantitilanteen aikana raken-             tyksen sellaiseksi muutokseksi liike-
9110: nustarvikkeiden liikevaihtoveron aiheutta-              vaihtoverolakiin, että kaikki asunto-
9111: mat lisärakennuskustannukset ovat o·miaan               rakennustoimintaan käytettävät ra-
9112: vähentämään asuinrakennustoiminnan alalla               kennustarvikkeet vapautetaan liike-
9113: välttämättömästi tarvittavaa omatoimi-                  vaihtoverosta.
9114: suutta ja siten myöskin tärkeätä asuinra-
9115: kennustuotantoa.
9116:       Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
9117: 
9118:                 Unto Suominen.                        Edvard Pesonen.
9119:                 Juho Karvonen.                        K. F. Haapasalo.
9120:                                        Eetu Karjalainen.
9121:                                                                                               171
9122: IV,5o. -   Toiv. al. N:o 33.
9123: 
9124: 
9125: 
9126: 
9127:                                  Tenhiälä ym.: Asuntorakennuksiin käytettävien tarvikkei-
9128:                                    den vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
9129: 
9130: 
9131:                                       E d u s k u n n a ll e.
9132: 
9133:    Asuntojen tarve maassamme on jatku-             kokoaminen tehdään työmaalla, ei työn
9134: vasti huutava. Nykyinen asuntotuotanto ei          osalta mene liikevaihtoveroa. Tämä johtaa
9135: pysty asuntovajausta täyttämään. Arava-            takapajuiseen kehitykseen ja estää rationa-
9136: lainoitus ja verohuojennuslait ovat saaneet        lisoimisen ja kaikki hyvät yritykset raken-
9137: aikaan sen, ettei tilanne tällä hetkellä ehkä      nuskustannusten alentamiseksi.
9138: enää pahene, mutta ehdottomasti olisi ny-             Suoritetut laskelmat osoittavat, että meillä
9139: kyinen asuntovajaus, siitä johtuvine sosiaa-       työmaalla tarvitaan enemmän työtunteja
9140: liaine haittoineen, saatava lähivuosina pois-      !kuin esim. Ruotsissa, jossa koneellistammen
9141: tetuksi.                                           on paljon pitemmällä. Näinollen pitäisi
9142:    Tapahtunut hintatason nousu on aiheut-          voida vähentää työväkeä rakennustyömailta
9143: tanut myös rakennuskustannusten huomat-            ja nythän onkin jo todettavissa työvoiman
9144: tavan nousun ja tämä taas estää normaalia          puutetta vilkkaina rakennusaikoina.
9145: rakennustuotantoa, rahoitusvaikeuksien tul-           Omakotitoiminta saisi varmasti huomatta-
9146: lessa esteeksi. Uusissa taloissa asuminen tu-      via lisämahdollisuuksia, jos liikevaihtovero
9147: lee sUhteettoman kalliiksi ja varsinkin vähä-      voitaisiin tarvikkeiden kohdalla poistaa,
9148: varaiselle liian raskaaksi. Näissä oloissa olisi   esim. siten että vero rakennuksen valmis-
9149: käytettävä kaikki keinot rakennuskustannus-        tuttua palautettaisiin. Omatoiminen, erikoi-
9150: ten alentamiseksi ja kaikkien niiden esteiden      sesti vähävaraisten suosima, omakotitalojen
9151: poistamiseksi, jotka tavalla tai toisella asun-    r.akentamismuoto varmaan myös saisi uutta
9152: totuotantoa jarruttavat.                           virikettä ja näin saataisiin uusia asuntoja
9153:    Liikevaihtovero osaltaan nostaa rakennus-       syntymään.
9154: tarvikkeiden hintoja 25 % ja kokonaisraken-           Valtioharr tukee nyt jo huomattavalla ta-
9155: nuskustannuksia näinollen 7-10 %. Jos              valla rakennustuotantoa. Kuitenkin raken-
9156: liikevaihtovero poistettaisiin rakennustarvik-     tajien saamista lainoista menee osa takaisin
9157: keiden kohdalta, aiheutuisi tästä vastaava         valtiolle liikevaihtoveron muodossa.
9158: ra:kennuskustannusten alentuminen ja näin-            Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh-
9159: ollen vuokrien huomattava alentuminen.             dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
9160: Paitsi puhtaasti kustannuksia lisäävänä on         vomuksen,
9161: liikevaihtoverona muitakin haitallisia vaiku-
9162: tuksia. Nykyisinhän pyritään tehtaissa eri                  että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
9163: rakennusosat tekemään mahdollisimman val-                 toimenpiteisiin liikevaihtoveron pois-
9164: miiksi. Nyt näihin tuotteisiin joudutaan li-              tamiseksi asuntorakennuksiin käytet-
9165: säämään liikevaihtovero. Jos tarvikkeet os-               täviltä tarvikkeilta.
9166: tetaan työmaalle alkuasteissa ja työ sekä
9167:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
9168: 
9169: 
9170:                  Juho Tenhiälä.                            Eino Rauste.
9171:                  H. A. Ka.nnisto.                          Aukusti Pasanen.
9172:                  Irma Karvikko.                            Helge Miettunen.
9173:                                       Harras Kyttä.
9174: 172
9175: 
9176: IV,51.- Toiv. al. N:o 34.
9177: 
9178: 
9179: 
9180: 
9181:                                 Hetetnäki ym.: Tehdasvalmisteisten puutalojen vapautta-
9182:                                    misesta osittain liikevaihtoverosta.
9183: 
9184: 
9185:                                      E d u s k u n n a ll e.
9186: 
9187:   Vallitsevan asuntopulan poistamista on          yleistymiseen kotimaassa ja siten nimen-
9188: pidettä\Tä eräänä tärkeimpänä ja kiireelli-       omaan omakotityyppisten asuntojen tuo-
9189: simpänä tehtävänä sosiaalisella alalla. Sen       tannon lisääntymiseen. Se olisi niinikään
9190: suorittamista voitaisiin varsin huomatta-         omiaan vakauttamaan nykyisin ulkomaisten
9191: vasti edistää ja jouduttaa maamme pitkälle        suhdanteiden mukana vaihtelevaa työlli-
9192: kehittyneen puutaloteollisuuden tuottamien        syyttä puutaloteollisuudessa sekä pienentä-
9193: valmiiden puutalojen avulla. Niiden osuus         mään sita rakennusalana vallitsevaa yli-
9194: rakennustoiminnassa on kuitenkin jäänyt           työllisyyttä, joka on viime vuosina johta-
9195: kovin vähäiseksi, koska tehdasvalmisteisten       nut rahanarvon säilyttämisen kannalta ar-
9196: puutalojen suhteellisen korkea hinta on           veluttaviin seuraamuksiin.
9197: ollut esteenä niiden menekille kotimaassa.          Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
9198: Tämä taas johtuu suurelta osalta siitä, että      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9199: tällaisen talon ostajan on suoritettava liike-
9200: vaihtoveroa, paitsi siihen 'Sisältyvistä raken-             että hallitus kiireellisesti valmis-
9201: nustarvikkeista, myös siitä puutalotehtaassa             taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
9202: suoritettavasta työstä, joka vastaa vero-                sen, että tehdasvalmisteiset puuta-
9203: vapaata varsinaista rakennustyötä tavalli-               lot vapautettaisiin liikevaihtoverosta
9204: sessa rakentamisessa. Tämän epäjohdon-                   siltä suhteelliselta osalta niiden hin-
9205: mukaisuuden ja. kohtuuttomuuden korjaa-                  taa, joka vastaa tehtaassa suorite-
9206: minen, joka perin vähän pienentäisi liike-               tun, tavalliseen rakennustyöhön ver-
9207: vaihtoveron tuottoa, vaikutaisi huomatta-                rattavan työn arvoa.
9208: vasti tehdasvalmisteisten puutalojen käytön
9209:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
9210: 
9211:                  P'åiviö Hetemäki.                         Erkki Koivisto.
9212:                  Hugo Nuorsaari.                           T. Junnila.
9213:                  Felix Seppälä.                            Juho lleitto.
9214:                                                                                            173
9215: 
9216: IV1 52. -   Toiv. al. N:o 35.
9217: 
9218: 
9219: 
9220: 
9221:                                 Häppölä ym.: Liikevaihtoveron poistamisesta maaseudun
9222:                                   tiiliteolUsuudelta ja niiltä maaseudun yrittäjiltä, joilla
9223:                                   on enintään kolme palkattua työntekijää.
9224: 
9225: 
9226:                                     E d u s k u n n a ll e.
9227: 
9228:    Liikevaihtoveroa on arvosteltu eri yhteis-    hankaluuksia ja rajoituksia yrittäjille, nos-
9229: ikuntapiirien taholta ja sitä vastaan on esi-    taa tuotteiden hintoja, josta rakentajat mm.
9230: tetty muistutuksia. Vähimmin sitä ehkä on        maaseudun siirtoväki joutuu kärsimään.
9231: arvosteltu maaseutuväestön taholta.              Liikevaihtoveron poistaminen maaseudun
9232:    Olisi kuitenkin syytä huomioida liikevaih-    pienyrittäjiltä olisi omiaan elvyttämään
9233: toveron sopimattomuus maaseudun pien-            yrittäjätoimintaa, estäisi osaltaan maaltapa-
9234: yrittäjille, jotka useassa tapauksessa sivu-     koa ja lisäisi maaseudun työtilaisuuksia.
9235: elinkeinonaan hoitavat yritystä. Tyypilli-         Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
9236: sistä maaseudun pienyrityksistä voidaan          kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
9237: mainita tiilitehtaat.                            vomuksen,
9238:    Maaseudun rakennustoiminnalle välttä-
9239: mätöntä tiiliteollisuutta hoitaa etupäässä                että kallitus harkitsisi liikevaihto-
9240: pienviljelijäväestö kesäaikana, maanviljelys-           veron poistamista maaseudun tiili-
9241: töiden väliajoilla, käyttäen apunaan jonkun             teollisuudelta ·ja ni~'ltä maaseudun
9242: verran palkattua työvoimaa.                             yrittäHltä, jo~'na on enintään kolme
9243:    Liikevaihtovero aiheuttaa määrättyjä                 palkattua työntekijää.
9244:      Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1951.
9245: 
9246: 
9247:                  Leo Häppölä.                             Väinö Rankila.
9248:                  Urho Kähönen.                            llestori Kaasalainen.
9249:                  Atte Pakkanen.                           Eeli Erkkilä.
9250:                  Toivo Antila.                            Arvi Ikonen.
9251: 174
9252: 
9253: IV,53.- Toiv. al. N:o 36.
9254: 
9255: 
9256: 
9257: 
9258:                                Torvi ym.: Esityksen antamisesta liikevaihtoveron per~m~­
9259:                                   sestä vain ylellisyystarvikkeista ja -palveluksista.
9260: 
9261: 
9262:                                     E d u s k u n n a ll e.
9263: 
9264:     Kun esitys liikevaihtoverolaista annettiin   määrässä epäoikeudenmukainen, koska se ei
9265:  eduskunnalle vuoden 1941 alussa, perusteli      ota huomioon maksukykyisyyttä. Pientuloi-
9266:  silloinen hallitus esitystään sillä seikalla,   set joutuvat maksamaan valtiolle liikevaih-
9267:  että tullituloissa kyseessä olevana vuonna      toverona suhteellisesti enemmän tuloistaan
9268:  tulee muodostumaan huomattava vähennys          kuin suurituloiset. Liikevaihtovero on siis
9269:  ja että valtion menoissa sodasta aiheutu-       luonteeltaan regressiivinen so. veroprosentti
9270:  neista kustannuksista ja korkomenoista joh-     pienenee verokohteen suuretessa ja päin-
9271:  tuen on tapahtunut huomattavaa lisäänty-        vastoin.•Ja kuitenkin jo aikoja sitten meil-
9272:  mistä. Hyväksyessään lain eduskunta yhtyi       läkin on tuloveron kohdalla hyväksytty
9273:  hallituksen esittämiin syihin.                  maksukykyisyysperiaate, mikä ilmenee as-
9274:     Koska tullituloissa nyt ei ilmeisesti ole    teittain kohoavana verotuksena tulojen suu-
9275:  odotettavissa pienenemistä eikä Suomen tiet-    retessa. Sosiaalipoliittiset näkökohdat tule-
9276:  tävästi myöskään pitäisi valmistautua so-       vat liikevaihtoverossa myöskin täydellisesti
9277:  taan, on tärkeä osa liikevaihtoverolain sää-    sivuutetuksi, koska liikevaihtovero ra..<;ittaa
9278:  tämisen aikuisista perusteista tullut mität-    suuriperheisiä raskaammin kuin pieniper-
9279:  tömäksi. Sensijaan liikevaihtovero on osoit-    heisiä, ja ulottuu sellaisiin vähätuloisiin
9280: tautunut varsin runsaaksi jopa kasvavaksi        vanhuksiin ja suurta perhettään yksin elät-
9281: tulolähteeksi valtiolle. Niinpä ennakkotieto-    täviin äiteihin ym., jotka sentään saattavat
9282:  jen mukaan on kuluneena puolivuotiskau-         vapautua tulojensa pienuuden tähden vä-
9283:  tena jo kertynyt ko. veroa 30,562 milj. mark-   littömästä verotuksesta.
9284:  kaa, koko viime vuoden tulojen ollessa
9285: 33,500 miljoonaa. Talouspoliittisessa kir-          Koska kansan suuren enemmistön edun
9286: jallisuudessa suositellaan liikevaihtoveron      kannalta on asetettava tavoiteltavaksi pää-
9287: luontoisia yleisiä kulutusveroja paitsi val-     määräksi mahdollisimman halvat välttä-
9288: tion talouden kannalta myöskin rahanarvo-        mättömyystarvikkeiden hinnat, olisi liike-
9289: poliittisilla syillä, koska ko. verot muka       vaihtoverosta nykyisessä muodossa luovut-
9290: ovat inflatiota ehkäiseviä kohdistuessaan        tava. Kun kulutusveroja valtion tulonhan-
9291: laajoihin väestökerroksiin ja siten supis-       kinnan tähden on edelleen ilmeisesti voi-
9292: taen kulutushyödykemarkkinoille pyrkivää         massa pidettävä, on verojen silloin kohdis-
9293: kysyntää. Käytäntö on kuitenkin osoitta-         tuttava mll)ksukyvyn mukaan ja vähemmän
9294: nut, että ei inflatiota enempää meillä kuin      suotavaan kulutukseen, siis ylellisyysesinei-
9295: muuallakaan ole liikevaihtoverotuksen avulla     siin ja -palveluksiin. Maahamme on esim.
9296: voitu estää. Mutta sensijaan, koska se kos-      viime aikoina tuotu runsaasti upeita yksi-
9297: kee laajoja väestönosia, se on yhtenä syynä      tyiskäyttöön tarkoitettuja loistoautoja, joi-
9298: hintatason korkeuteen ja kansan elintason        den ostajat kykenevät erinomaisesti maksa-
9299: nousun estymiseen. Kuitenkaan kulutuksen         maan valtiolle runsastakin veroa. Samoin
9300: estäminen sinänsä kulutuksen luonteesta          on asianlaita korujen ja jalometalliesinei-
9301: riippumatta ei voi olla mikään päämäärä.         den, eräiden kangaslaatujen, jaloturkisten,
9302: Vaikkapa suuri osa elintarvikkeista onkin        kosmeettisten aineiden, määrätynlaisten sa-
9303: liikevaihtoverosta vapaita niin joka tapauk-     1onkien palvelusten käyttäjien suhteen jne.
9304: sessa liikevaihtovero rasittaa välttämättö-         Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme
9305: myystarvikkeita ja on mitä suurimmas..<~a        eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9306:                               IV,53. -    ~orvi ym.                                 175
9307: 
9308:    että hallitus kiireellisesti antaisi          veroa perittäisiin vain ylellisyystar-
9309:  Eduskunnalle esityksen liikevaihto-             vikkeista ja -palveluksista.
9310:  verolain muuttamiseksi siten, että
9311: Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
9312: 
9313: 
9314:            Irma Torvi.                                Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
9315:            Mikko Järvinen.                            Matti Meriläinen.
9316:            Elli Stenberg.                             Aimo Aaltonen.
9317:            Elli Juntunen.                             Toivo Friman.
9318:            Toivo Kujala.                              Judit Nederström-Lunden.
9319:            E. Hietanen.                               Hugo Manninen.
9320:            K. Haapanen.                               Antto Prunnila.
9321:            N. Nurminen.                               Atos Wirtanen.
9322: 176
9323: 
9324: IV,54. -· Toiv. al. N:o 37.
9325: 
9326: 
9327: 
9328: 
9329:                                  Koivisto ym.: Uuden korvauksenhakuajan myöntämisestä
9330:                                     eräille vuoden 1942 korvauslain mukaan korvaukseen
9331:                                     oikeutetuille.
9332: 
9333: 
9334:                                       E d u s k u n n a ll e.
9335: 
9336:    Itäisellä ja koillisella rajaseudulla on tal-   suuria poromenetyiksiä, jotka lopulEsesti sel-
9337: visodan aikana ja sen jälkeen tapahtunut           visivät vasta vuoden 1947 jälkeen. Kun toi-
9338: sekä omien että vieraiden sotavoimien ai-          sen korvauslain mukaan voidaan korvata
9339: heuttamia vahinkoja, joita vielä ei ole va-        vain ne vahingot, jotka ovat tapahtuneet
9340: hinkoja kärsineille korvattu. Syynä siihen         vuonna 1944 ja sen jälkeen, ei niitä poro-
9341: on ollut yhtäältä se, että vahingot ovat il-       vahinkoja, jotka ovat tapahtuneet aikaisem-
9342: menneet vasta vuoden 1942 korvauslain              min, voida korvata senkään jälkeen, kun on
9343: edellyttämän hakuajan jälkeen ja toisaalta         annettu uusi korvausten hakua:ilka toisen
9344: epätietoisuus siitä, kenen toimesta vahingot       korvauslain mukaan korvaukseen oikeute-
9345: korvataan. Niinpä eräillä paikkakunnilla           tuille. Näistä syistä ja jotta nämä, luku-
9346: vuonna 1941 alkaneen sodan alussa tapah-           määrältään suhteellisen vähäiset, mutta va-
9347: tuneista metsä- ym. vahingoista asukkaat           hinkoja kärsineille tuntuvat vahingot voi-
9348: kävivät aikanaan pa~kallisten majoituslau-         taisiin asukkaille korvata, pitäisi voida
9349: takuntien luona esittämässä korvausvaati-          myöntää uusi korvauksenhakuaika myös
9350: muksiaan, ja heille luvattiin, että vahingot       niille v. 1942 korvauslain mukaan korvauk-
9351: tullaan korvaamaan puolustuslaitoksen toi-         seen oikeutetuille, joiden kärsimät vahingot
9352: mesta. Koska vahingot kuitenkaan eivät ol-         vasta jälkeenpäin on voitu todistaa tai joi-
9353: leet tapahtuneet omien puolustusvoimien            den hakemukset muodollisilla perusteilla
9354: toimesta, ei puolustusministeriö voinut kor-       ovat tulleet hylätyiksi.
9355: vausta myöntää eivätkä asukkaat tienneet              Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
9356: niistä hakea !korvausta korvauslain mukaan.        nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
9357:    Rajan läheisyydessä ja sotatoimialueelia        muksen,
9358: talvisodan aikana ja heti sen jälkeen tapah-
9359: tuneista metsävahingoista eivät asukkaat                    että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
9360: voineet tietää ennenkuin vasta viime aikoina,             uuden korvauksenhakuajan myöntä-
9361: jolloin ovat tarjonneet metsiä ostettavaksi.              miseksi niille vuoden 1942 korvaus-
9362: Tällöin on nimittäin todettu, että puut ovat              lain mukaan korvaukseen oikeute-
9363: olleet siinä määrin sirpaleita sisältäviä, ettei          tuille, joiden vahingot ovat todistetta-
9364: niitä ole voitu lainkaan käyttää sahatava-                vasti ilmenneet vasta jälkeenpäin tai
9365: raksi, vaan on täytynyt myydä halkopuiksi,                joiden hakemukset muista syistä muo-
9366: jolloin niiden arvo on huomattavasti laske-               dollisilla perusteilla ovat tulleet hylä-
9367: nut. Koillisrajalla tapahtui sotien aikana                tyiksi.
9368:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
9369: 
9370:                  Erkki Koivisto.                            Hannes Tauriainen.
9371:                  M. 0. Lahtela.                             Niilo Ryhtä.
9372:                                                                                                171
9373: IV,55. -   Toiv. al. N:o 38.
9374: 
9375: 
9376: 
9377: 
9378:                                 Te:rihiäli yni.: SääStäjiii kohdanneiden menetysten johdosta
9379:                                     toimeetttuloma.hdollisitutensa menettäneiden henkilöiden
9380:                                     toimeent'UltHi t'IM'vtuimisesta.
9381: 
9382: 
9383:                                       E d 1i s k u n n a 11 e.
9384: 
9385:   Säästäminen on kaiken taloudelliSen ke-          kunnan elätettä"riltsi säästönsä melietet-
9386: hityksen t&tkehnpiä pel'tlSedellytykaiä.. Sii-     tyään.
9387: tähän riippuu niin koko bnsamme kuin                 EdelJä sanottulin viitaten ehdotamme
9388: sen yksityisen jäsenenltin hy"Vm"\Tointi. Sääs-    edUSkunnan hyväksyttä-räJksi toivomuksen,
9389: täjien äsmnii on kuitenkin sodan jälkeisi11ä
9390: vuosina alkane~n ja yhä jatkuvan inflaa-                      että hallitus ryhttfoi kiireellisesti
9391: tion seilråliksena pahoin järkkynyt. Ras-                  toimenpiteisiin tutkimuksen ruoritta-
9392: kaimmin ovat inflaatiost~ joutuneet kärsi-                 miseltsi, muUt tatloi1t, turvtJttåisiin
9393: mään pientallettajat ja henki"talniutetttt.                sellaisten henkilöiden toimeentulo,
9394: :Monet sairaat, vanhukset ja työkyryttömät,                jotk~t inflaation ailteuttaman säästö-
9395: jotka olisiva.t voineet tulla toi~en säästöil-             jen menetyksen takia ovat menettä-
9396: lään, ovat menettäneet mahdollisuutensa it-                neet toimeentulomahdöllisuutensa.
9397: senäiseen ·toimeentuloon ja jout1ltleet yhteiB-
9398:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta i951.
9399: 
9400:                  Juho Tenhiälä..                             Aukusti Pasanen.
9401:                  Helge :Miettunen.                           Eifto ltauste.
9402:                                          Kofis'ti Järnefelt.
9403: 
9404: 
9405: 
9406: 
9407:                                                                                                 23
9408: 178
9409: 
9410: IV,56.- Toiv. al. N:o 39.
9411: 
9412: 
9413: 
9414: 
9415:                                 Innala ym.: Työlainsäädännön säännöksiä vastaavan kor-
9416:                                    vauksen suorittamisesta valtion viran ja toimen halti-
9417:                                    joille ylityöstä.
9418: 
9419: 
9420:                                      E d u s k u n n a ll e.
9421: 
9422:   Valtion viran tai toimen haltijain palk-           Valtion viran ja toimen haltijain työolot
9423: kauksesta joulukuun 22 päivänä 1942 an-           olisi järjestettävä siten, että heille suorite-
9424: netun lain 19 § :n ja työajasta valtion vi-       taan korvaus tehdystä ylityöstä samojen pe-
9425: rastoissa sekä valtion viran ja toimen halti-     rusteiden mukaan kuin liikealalla ja työ-
9426: jain vuosilomista toukokuun 9 päivänä 1947        sopimussuhteen perusteella työskenteleville
9427: annetun asetuksen 5 § : n 1 momentin mu-          työntekijöille ja toimihenkilöillekin nykyi-
9428: kaan valtion viran ja toimen haltijat ovat        sen lainsäädännön mukaan suoritetaan.
9429: velvolliset tekemään tarpeen vaatiessa yli-       Tällöin ei ylityökorvauksen saantia saisi jät-
9430: työtä. Näihin säännöksiin nojautuen on            tää riippuvaksi siitä, mihin palkkausluok-
9431: katsottu, että heidän suorittamastaan yli-        kaan asianomainen viran tai toimen haltija
9432: työstä ei suoriteta eri pallclriota tai kor-      kuuluu enempää kuin siitäkään, onko hä-
9433: vausta. Tällainen korvaus on tullut kysy-         nen katsottava olevan päällikköasemassa,
9434: mykseen ainoastaan harvoissa poikkeusta-          vaan myöskin ylempiin palkkausluokkiin
9435: pauksissa, ja valtiovarainministeriön kierto-     kuuluvien tai päällikköasemassa olevien
9436: kirjeissä olevien ohjeiden mukaan se täl-         suorittama ylityö olisi korvattava silloin,
9437: löin on tapahtunut valtioneuvoston raha-          kun heidän työmääränsä ylittää normaalin
9438: asiainvaliokunnan luvalla.                        työajan tai heidän tehtäväkseen annetaan
9439:    Suoritetun ylityön korvauksensaantimah-        erikoistehtäviä, joiden suorittamiseen on
9440: dollisuuden samoinkuin sen määränkin jää-         pakko käyttää muuta kuin varsinaista virka-
9441: dessä täten lähinnä asianomaisen esitteli-        aikaa.
9442: jän harkinnan varaan ei voida välttyä siitä,         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
9443: että ylityökorvauksen suorittaminen eri vi-       kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
9444: rastoissa on perin epätasaista. Niinpä            vomuksen,
9445: useissa virastoissa joudutaan varsinkin tilin-               että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
9446: päätösaikana tai muina kiireellisinä aikoina              siin sellaisen muutoksen saamiseksi
9447: suorittamaan vuodesta vuoteen runsaasti                   valtion viran ja toimen haltijain oi-
9448: ylitöitä ilman, että asianomaiset saavat siitä            keudelliseen asemaan, että heille mak-
9449: eri korvausta, toisten virastojen viran ja toi-           settaisiin korvaus kaikesta säännölli-
9450: men haltijain taas saadessa korvauksen pie-               sen vi1·ka-ajan yli menevällä ajalla
9451: nemmästäkin määrästä ylityötunteja.                       suorittamastaan virastotyöstä.
9452:       Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1951.
9453: 
9454:         Aune Innala.                 Johannes Wirtanen.             Arvo Salminen.
9455:         Irma Hamara.                 Yrjö Kilpeläinen.              Aino Malkamäki.
9456:         Helena Virkld..              Erkld. Koivisto.             . Kaisa Hiilelä.
9457:                                                                                            179
9458: 
9459: IV,57. -   Toiv. al. N:o 40.
9460: 
9461: 
9462: 
9463: 
9464:                                Borg-Sundman ym.: V irantoimituksessa tapahtuneen väki-
9465:                                   vallanteon johdosta henkensä menettäneiden virkamies-
9466:                                   ten perheiden toimeentulon turvaamisesta.
9467: 
9468: 
9469:                                    E d u s kun n a 11 e.
9470: 
9471:    Mitä valitettavampana on viime aikoina       valtaisiin kuolemantapauksiin liittyy va-
9472: esiintynyt jo toistuvasti tapauksia, jolloin    kava hyökkäys koko järjestynyttä yhteis-
9473: virkamies on menettänyt henkensä viran-         kuntaa vastaan, on valtiovallan velvollisuus
9474: toimituksessa. Niinpä onnimiesmies tai po-      huolehtia siitä, että virkamiesten lesket ja
9475: liisikonstaapeli saanut hengellään maksaa       lapset eivät niiden johdosta joudu taloudel-
9476: rohkeutensa ja velvollisuudentuntonsa puo-      lisiin vaikeuksiin. Tällaiset seuraamukset
9477: lustaessaan kansalaisten oikeuksia ja tur-      voitaisiin estää esimerkiksi siten, että val-
9478: vallisuutta. Tällöin on perhe jäänyt ennen-     tion viran tai toimen haltijain perhe-'Elläke-
9479: aikaisesti ja mitä järkyttävimmä1lä tavalla     vakuutuksesta annetussa laissa säädettyjä
9480: huoltajaansa vaille. Näitä välittömästi vir-    eläkkeitä korotettaisiin niissä tapauksissa,
9481: katehtävien johdosta henkensä menettänei-       joista nyt on kysymys. Tapausten luon-
9482: den virkamiesten perheitä kohtaan on val-       nollisesti ollessa harvinaisia poikkeusta-
9483: tiolla iuonnollinen ja erikoinen vastuu ja      pauksia, asian hoito rajoittuu vähäisiin
9484: huolenpitovelvollisuus. Leski- ja orpokas-      summiirn.
9485: sojen maksamat eläkkeet ovat määrältään            Edellä esitettyyrn viitaten ehdotamme
9486: riittämättömiä eikä tilanne monessa tapauk-     eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9487: sessa paljoakaan parane myöskään uuden
9488: perhe-eläkevakuutuslain voimaan tullessa,                että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
9489: koska puheenaolevat kuolemantapaukset                 menpiteisiin, että valtion taholta riit-
9490: sattuvat tehtävien laadun vuoksi yleensä              tävästi turvataan niiden virkamiesten
9491: nuorten virkamiesten kohdalla, joiden palk-           perheiden toimeentulo, jotka ovat
9492: kataso on suhteelHsen alhainen ja jälkeen-            menettäneet henkensä virantoimituk-
9493: jääneiden omaisten elii;kkeet vastaavasti             sessa tapahtuneen väkivallanteon joh-
9494: pienempiä kuin tavallisissa tapauksissa.              dosta.
9495: Kun virantoimituksessa sattuneisiin Väki-
9496:      Helsingissä 30 päivänä heiniikuuta 1951.
9497: 
9498: 
9499:                 Margit Borg-Sundman.                    Konsti Järnefelt.
9500:                 Johannes Wirtanen.                      Kurt Nordfors.
9501:                 Irma Hamara.                            Martti J. Huttunen.
9502: 180
9503: 
9504: IV,5s. -    Toiv. al. N:o 41.
9505: 
9506: 
9507:                                 Rauste ym.: Muuttokustannusten korvaamisesta valtion
9508:                                   viran tai toimen haltijoille.
9509: 
9510:                                     Eduskunnalle.
9511: 
9512:    Kuljetus- ja palvelusmaksuissa sodan jäl- toiselta paikkakunnalta kannata ajatella-
9513: keen tapahtuneen nousun takia ovat muut- kaan ellei palkka ole useita palkkausluokkia
9514: tokustannukset muodostuneet huomattavaksi korkeampi, mikä taas on varsin harvinaista,
9515: taloudelliseksi rasitukseksi etenkin heikossa koska yleneminen virkauralla yleensä ta-
9516: taloudellisessa asemassa oleville valtion vir- pahtuu asteittain. Avoimia virkoja tai toi-
9517: kamiehille. Tästä on osaltaan asuntojen mia. hakevien lukumäärän supistumisesta
9518: puutteen ohella ollut seurauksena, että avoi- koituu valtiolle vanhinkoa, koska kilpailu
9519: mia virkoja tai toimia hakevien lukumäärä paikoista on heikentynyt, eikä virkoihin tai
9520: on voimakkaasti vähentynyt. Ei ole harvi- toimiin saada pätevintä ja kykenevintä ai-
9521: naista, että avoimena olevaan virkaan ei nesta.
9522: ilmaannu ainuttakaan hakijaa. Virkoja            Eräillä hallinnon aloilla, kuten rauta-
9523: tai toimia täytyy jaktuvasti pitää avoimina teillä, tie- ja vesirakennushallinnossa ja
9524: ja hoitaa epäpätevällä työvoimalla.            puolustuslaitoksessa tosin korvataan muut-
9525:    Vanhempien lisäksi yhden yli 12 vuotta tokustannukset osittain, muta suurin osa
9526: ja kaksi alle 12 vuotta, mutta kuitell'kin viran tai toimen haitijoista ei saa mitään
9527: vähintään 4 vuotta vanhaa lasta käsittävän korvausta muutokustannuksista. Lisäki on
9528: perheen muutto Helsingistä Kemiin maksaa huomattava, että edellä mainituilla hallin-
9529: varovaisesti laskien 29,660 markkaa. Täl- non aloillakin, joissa muuttokustannuksien
9530: löin on otettu huomioon III luokan matka- korvaus tulee ikysymykseen, asiaa koskevat
9531: liput, matkatavaraa 120 kg 50,000 markan säännökset ovat varsin erilaiset ja vanhen-
9532: vakuutuksineen, muuttotavaravaunu 300,000 tuneet.
9533: mk:n vakuutuksineen, maksut kuorma-              Ruotsissa valtio korvaa virkamiehille
9534: autosta ja 2 apumiehelle 5 tunnin ajalta kaikki välittömät muutosta aiheutuneet
9535: sekä. Helsingissä että Kemissä sekä pakkaus- kustannukset. Muuttokustannusten korvaus
9536: tarpeeet. Muutto Turusta Tampereelle mak- on ollut siellä voimassa jo ennen sotaa.
9537: saa vastaavasti 19,040 markkaa.                Meilläkin eräät valtion yhtiöt, vakuutus-
9538:    Edellä esitetystä laskelmasta käy selville, yhtiöt ja suuret liike- ja teollisuuslaitokset
9539: että muutokustannukset useimmilla virka- maksavat toimihenkilöilleen muuton aiheut-
9540: miehillä nielevät kuukauden palkan ja mo- tamat todelliset kulut, jotkut yleisesti, jot-
9541: nissa tapauksissa enemmänkin. Kun virka- kut rajoitetusti.
9542: miesperheillä ei yleensä ole säästöjä, niin      Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
9543: muuttokustannukset muodostavat sellaisen nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
9544: ylimääräisen menoerän, josta on vaikeata vomuksen,
9545: selviytyä. Tavallisesti käy lisäksi niin, että
9546: uudella paikkakunnalla · joutuu asumaan                  että ltdlitus kiireellisesti tutkitut-
9547: uuteen taloon, jossa vuokra öll huomatta-             taisi, kuifl-11:6 p(Jlj<m varoja tarvit-
9548: vasti suurempi kuin samankokoisessa huo-              tasiin välittömien muuttokustannus-
9549: neistossa vanhassa talossa, jossa entisellä           ten korvaamiseen viran tai toimen
9550: toimipaikkakunnalla on asuttu. Kun keski-             haltijoille ja ryhtyisi toimenpiteisiin
9551: korkeissa palkkausluokissakin palkkaluok-             yhtenäisten muuttokustannusten kor-
9552: kien välinen ero on keskimäärin noin 15-              vausta koskevien säännösten aikaan-
9553: 16,000 markka vuodessa, ei viran hakemista            saamiseksi.
9554:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
9555: 
9556:            Eino Rauste.           Jussi Lappi-Seppälä.   G. Henriksson.
9557:            Konsti Järnefelt.      Felix Seppälä.         T. E. Nordström.
9558:                   Urho Kulovaara.                  Juho Tenhiälä.
9559:                                                                                             181
9560: 
9561: IV,59.- Toiv. al. N:o 42.
9562: 
9563: 
9564: 
9565: 
9566:                               Järnefelt ym.: Kauaerehdysrahojen käytäntöön ottamisesta
9567:                                   valtion virastoissa ja laitoksissa.
9568: 
9569: 
9570:                                      Eduskunnalle.
9571: 
9572:    Rahanvaihto on valtion virastoissa ja lai-      Joskus voi sattua suurehkojakin virheitä,
9573: toksissa tavattomasti kasvanut viimeksi ku-     mutta yleensä erehdykset ovat pieniä. Joka
9574: luneen vuosikymmenen aikana. Kassanhoi-         tapauksessa asianomainen viran tai toimen
9575: tajien ja kassapalvelua suorittavien viran      haltija joutuu maksamaan ne itse. Sellai-
9576: tai toimen haltijain työ on siten huomatta-     sissa kassoissa, joissa käy runsaasti yleisöä,
9577: vasti lisääntynyt ja muuttunut entistä ra-      tulee virheitä miltei joka kuukausi. Pienien-
9578: sittavammaksi ja hermoja kuluttavammaksi.       kin erehdyksien maksaminen on monelle
9579:    Varsinkin posti- ja lennätinlaitoksen ra-    suuri t,a:loudellinen rasitus, mutta korvaus
9580: haliike on kasvanut postisiirron tultua käy-    voi helposti nousta kymmeniin tuhansiin
9581: täntöön. Postilaitos onkin nykyään maan         markkoihin.
9582: keskeisin ja suurin rahaliikelaitos. Esimerk-      On huomattava, että jokaiselle kassanhoi-
9583: keinä rahaliikkeen suuruudesta voidaan          tajalle sattuu erehdyksiä. Yksityisissä liike-
9584: mainita, että suurehkojen postikonttorien       laitoksissa ja pankeissa maksetaan sentakia
9585: rahaliike on kuukaudessa miljardin markan       kassanhoitajille kassaerehdysrahaa. Ne ovat
9586: vaiheilla (tammik. 1949 Tampere 1456            käytännössä myös Alkoholiliikkeessä. Ruot-
9587: milj. mk, Oulu 990 milj. mk), keskikokoi-       sissa ja Norjassa maksetaan virhelaskura-
9588: sissa postitoimipaikoissa satoja miljoonia      hoja kassoja hoitaville virkamiehille siviili-
9589: markkoja (Hämeenlinna 540 milj. mk, Joen-       virkakunnan palkkausohjesääntöön sisälty-
9590: suu 376 milj. mk, Heinola 200 milj. mk,         vien yleisten säännöksien mukaan. Kassa-
9591: Lieksa 162 milj. mk) ja aivan pienissäkin       erehdysrahojen tarve on meilläkin tullut ai-
9592: postitoimipaikoissa rahaliike on kuukau-        van välttämättömäksi. Eräät valtion laitok-
9593: dessa kymmeniä miljoonia markkoja (Joutsa       set ovat jo vuosia sitten tehneet asiasta esi-
9594:  38 milj. mk, Sulkava 29 milj. mk ja Eli-       tyksiä, jotka eivät kuitenkaan ole johtaneet
9595:  mäki 27 milj. mk).                             tulokseen. Tilanne on nykyään kuitenkin
9596:    Kun rahaliike on näin huomattava, on         niin vaikea, että kassanhoitajien vastuuseen
9597: luonnollista, että erehdyksiä sattuu. Niiden    on kiireellisesti kiinnitettävä vakavaa huo-
9598:  varalta ei kassanhoitajilla 'kuitenkaan ole    miota.
9599: mitään turvaa. Kassanhoitajien asema on            Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
9600:  nyt aivan toinen kuin ennen sotaa. Lisäksi     nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
9601:  on huomattava, että rahaliike yhä vain kas-    toivomuksen,
9602:  vaa vuosi vuodelta ja samalla tietenkin vir-              että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
9603:  hemahdollisuus suurenee. Yleisön palvelua             toimenpiteisiin kassaerehdysrahojen
9604:  pyritään tehostamaan, mikä kassapalvelussa             käytäntöön ottamiseksi valtion viras-
9605:  edellyttää nopeuden lisäämistä, mistä taa-             toissa ja laitoksissa ja tekisi esityk-
9606:  sen on seurauksena entistä suurempi työ-               sen niiden maksamista koskeviksi
9607: paine ja lukuisampia erehtymisiä.                       säännöksiksi.
9608:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
9609: 
9610: 
9611:                  Konsti Järnefelt.                       Harras Kyttä.
9612:                  Eino Rauste.                            Varma K. Turunen.
9613:                  Jaakko Hakala.                          Urho Kulovaara.
9614: 182
9615: 
9616: IV,6o. -   Toiv. al. N:o 43.
9617: 
9618: 
9619: 
9620: 
9621:                                 Pohjala ym.: Toimenpiteistä valtion tilapäisten vakinais-
9622:                                    luontoisten viran tai toimen haltijain tointen vakinais-
9623:                                    tamiseksi.
9624: 
9625: 
9626:                                      E d u s k u n n a ll e.
9627: 
9628:    Uuden työaikalain voimall!Il tullessa 1 päi-      Yleisesti tunnettua on, että sairaalat toi-
9629: vänä huhtikuuta 1947 sairaanhoitolaitok-          mivat ylipaineessa. Työmarkkinoilla on ky-
9630: sissa sairaanhoitohenkilökunnankin osalta         syntää yleensä enemmän kuin tarjontaa.
9631: ehdotettiin perustettaviksi uusia sairaan-        Olisi jo aika, että nämä tilapäiset toimet,
9632: hoito-, talous- ja toimistohenkilökunnan toi-     jotka perustettiin työaikalain toteuttami-
9633: mia. Näistä toimista, jotka alusta alkaen         seksi sairaanhoitolaitoksissa, vakinaistettai-
9634: perustettiin tilapäisinä, on osa jo muutettu      siin ja siten osaltaan turvattaisiin potilai-
9635: ylimääräisiksi, osan ollessa edelleen tila-       den hoito ja työntekijöiden asema sairaan-
9636: päisinä toimina.                                  hoitolaitoksissa.
9637:    Tästä aiheutuu huomattavaa haittaa sai-           Valtion muillakin toimialoilla on ,tällaisia
9638: raaloiden toiminnalle, sillä näihin tilapäi-      tilapäisiä toimia, jotka eivät takaa työn-
9639: siin toimiin on erittäin vaikeata saada pä-       tekijöille niitä samoja oikeuksia mitä on va-
9640: teviä toimenhaltijoita. Niinpä sairaaloiden       kinaisilla taikka ylimääräisillä siitä huoli-
9641: henkilökunnassa on va:kinaisesti pätevän          matta, että toimiin on pätevyysvaatimuk-
9642: työvoiman vajausta. Ne pätevät henkilöt,          set ja velvoitukset samat.
9643: jotka näitä toimia ovat hoitaneet, joutuvat          Huomi'Oon ottaen edellä esitetyt räikeät
9644: työvuorossaan suorittamaan täysin saman-          epäkohdat esitämme eduskunnan hyväksyt-
9645: laisia tehtäviä kuin vakinaiset saman kou-        täväksi toivomuksen,
9646: 'lutuksen saaneet toimenhaltijat, eivät tie-                että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
9647: tenkään voi käsittää sitä, ettei heillä ole sa-          toimenpiteisiin valtion tilapäisten va-
9648: moja oikeuksia (lomat, sairaslomat, ikä-                 kinaisluontoisten viran tai toimen
9649: lisät).                                                  haltijoiden toimien vakinaistamiseksi.
9650:       Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1951.
9651: 
9652: 
9653:                  Kyllikki Pohjala.                             Arno Tuurna.
9654:                  Aune Innala.                                  Felix. Seppälä.
9655:                                         Erkki Koivisto.
9656:                                                                                             183
9657: 
9658: IV.61. -   Toiv. al. N:o 44.
9659: 
9660: 
9661: 
9662: 
9663:                                 Lindqvist ym.: Esityksen antamisesta lisäkorvausten mak-
9664:                                    samisesta rahanarvon alenemista vastaavassa määrässä
9665:                                    talvisodan johdosta menetyksiä kärsineille.
9666: 
9667: 
9668:                                      Eduskunnalle.
9669: 
9670:    Yleisesti tunnustettu tosiasia on, että elo-      Tosin talvisodan aikana menetyksiä ikär-
9671: kuun 13 päivänä 1942 annetun ns. ensim-           sineille n. s. suoja-alueen väestölle on edus-
9672: mäisen korvauslain mukaiset korvaukset            ·kunnan myöntämillä varoilla suoritettu vä-
9673: ovat niiden suoritusten viipymisen ja sinä        häisessä määrässä lisäkorvausta. Tätä lisä-
9674: aikana tapahtuneen rahanarvon alenemisen          korvausta maksettiin kuitenkin vain raken-
9675: seurauksena menettäneet huomattavan osan          nusten osalta ja sitäkin vain sikäli kuin
9676: arvostaan. Niinpä valtioneuvoston asettama,       myönnetty määräraha riitti. Irtaimistovau-
9677: asiaa tutkinut siirtoväen neuvottelukunta         rioita kärsineet ja suoja-alueen ulkopuo-
9678: tutkimustensa tuloksena toteaa, että huo-         lella asuva siirtoväki on jäänyt tästäkin
9679: mattava osa näistä korvauksista on menet-         lisäkorvauksesta kokonaan osattomaksi.
9680: tänyt arvostaan jopa 80 prosenttia. Kui-             Ensimmäisen korvauslain mukaan kor-
9681: tenkin ensimmäistä korvauslakia säädet-           vauksia saaneet ovat siis joutuneet epäoi-
9682: täessä lähdettiin siitä, että korvaukset suo-      keutetumpaan asemaan kuin ne, jotka ovat
9683: ritetaan täysmääräisinä. Hallituksen esi-         saaneet korvauksen menettämästään omai-
9684: tyksen perusteluissakin erikoisesti korostet-     suudesta toisen korvauslain perusteella.
9685: tiin, että ,tasapuolisuus vaatii, että vahin-      Epäkohta on niin ilmeinen, ettei se saa
9686: got, aiheutukootpa ne joko vuonna 1939 tai         jäädä korjaamatta.
9687: vuonna 1941 alkaneesta sodasta, korvataan            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
9688: samojen perusteiden mukaan". Kaikista              eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9689: näistä tosiasioista ja toteamuksista huoli-
9690: matta ei valtiovallan taholta kuitenkaan ole               että hallitus kiireellisesti valmis-
9691: ryhdytty minkäänlaisiin toimenpiteisiin en-              tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
9692: simmäisen korvauslain mukaan korvauksien                 tyksen lisäkorvausten maksamisesta
9693: saajille edellämainitusta syystä aiheutunei-             rahanarvon alenemista vastaavassa
9694: den menetysten korvaamiseksi.                            määrässä talvisodan johdosta mene-
9695:                                                          tyksiä kärsine~'lle.
9696:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
9697: 
9698: 
9699:                   Hem.ming Lindqvist.                  Juho Rytkönen.
9700:                   Matti Koivunen.                      Eino Kilpi.
9701:                   Kaino Haapanen.                      Elli Juntunen.
9702:                   Paavo Aitio.                         Ester Häikiö.
9703:                                 Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
9704: IV,az.- Toiv. al. N:o 45.
9705: 
9706: 
9707:                               Lahtela ym.: Sotatoimialueilta yksityisten tilojen ja asu-
9708:                                  tustilojen ma~'lle puolustuslinjoja ja -laitteita tehtäessä
9709:                                 aiheutufl,f)iden mefs?it'V!hojen ym. vahinkojen korvaami-
9710:                                 sesta.
9711: 
9712:                                    Eduskunnalle.
9713:    Talvisodan ja myöhemmänkin sodan ai- jopa joissakin tapauksissa miltei koko tilan
9714: kana hakattiin sotatoimialueilla puolustus- metsämaalta ja niissäkin määrättiin huo-
9715: linjoja laitettaessa yksityisten tilojen ja mattavia alueita kylvettäväksi ja arvioitiin
9716: asutustilojen metsiä huomattavan paljon kylvökustannuksetkin 1 mutt!t :p.iitij, ei olf)
9717: puista puhtaaksi sekä laitettiin kaikenlai~ia valtion toimesta kylvetty eikä. maksettu
9718: korsuja ja muutoinkin tuhottiin niitä. Näin koeas~kkaiUe korvausta ~es kylvökustan-
9719: tehtiin mm. Kemijärven-Sallan ja Pelko- nuksista eikä niitä vähennetty tilan luovu-
9720: senniemen-Savukosken-Sallan maantei- tushinnasta, vaan päinvastoin nostettu luo-
9721: den varsilla. Lisäksi laitettiin metsä- ja vutushintaa huomattavasti s~itä, mitä asu-
9722: viljelysmaille tankkiesteiksi kaivauksia ja tustoimikunta oli tiloja muodostaessa ar-
9723: kivipylväitä. Sen vahingon arvioitu ilror- vioinut, olisi nämäkin metsien tuhoamiset
9724: vaus, mikä koski hävitetyn puuston ja eri- arvioitava ja hoidettava asia niin, että ku-
9725: koisesti paljaaJksi hakatun ja tuhotun kin tila saa sellaisen metsämaan, jonka
9726: alueen kylvämällä uudestaan metsittämistä, vuotuinen lisäkasvu vastaa 1936 asutuslain
9727: oli niin alhainen, ettei saadulla korvauk- edellyttämää 75 kiintokuutiometriä, koska
9728: sella voitu suorittaa minkäänlaista metsien metsät on tuhottu koeasukkaista riippumat-
9729: kylvämistä eikä siihen ollut mitään mah- tomista syistä ja koska tilat tällaisen met-
9730: dollisuuksiakaan niihin alueisiin nähden, sien tuhoamisen jälkeen eivät vastaa sitä
9731: jotka tuhottiin talvisodan aikana ja arvioi- puun lisäkasvua, mikä asutuslain mukaan
9732: tiin sotien välillä tai toisen sodan aikana, kullakin viljelystilalla pitää olla. Ja mi-
9733: ·koska alueet joutuivat uudestaan sotatoimi- käli ei mainitunlaisille tiloille voida antaa
9734: alueeksi. Ja vaikka ne olisi voitu saaduilla tarvittavaa lisämaata, olisi heille annettava
9735: korvauksilla SMda kylyetyl\sikin, niin eihän jostakin valtion metsästä tuhottua puustoa
9736: sen taimiston arvo, mikä kaadetuilla puilla vastaava puumäärä tai sovittava sen kor-
9737: nyt olisi, vastaisi muuta kuin aivan pientä vauksesta muutoin.
9738: murto-osaa siitä, mikä on tullut. Kun näin      Kun tilojen viljelybille ja metsämaille
9739: on ja huomiaonottaen sen, että markan laitetut alussa mainitut tankkiesteet, kai-
9740: arvo on laskenut ja puutav{lran hinta nous- vaukset ja kivipylvästykset sekä korsut
9741: sut, ja että hakatut alueet ovat maanomis- ja muut laitteet ovat edelleen siellä eikä
9742: tajista riippumattomista syistä jääneet kyl- niiden aiheuttamaa vahinkoa ole tähän
9743: vämättä, olisi po. alueet ja niissä tullut va- mennessä korvattu, olisi nyt jo aika selvit-
9744: hinko uudelleen arvioitava ja kohtuullinen tää nekin asiat ja korvata vahingot.
9745: lisäkorvaus indeksikorotuksineen makset-        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
9746: tava, taikka annettava vahingon kärsineille kunnioittaen eduslnu;ma,u hyväksyttäväksi
9747: valtion maasta vastaavat alueet ja hävitet- toivomuksen,
9748: tyä puustoa vastaava puusto.
9749:    Mainitussa metsien hävityksessä tuhottiin            että hallitus ryhtyisi kiirellisiin
9750: myöskin sellaisten asutuslain mukaisten ti-          toimenpiteisiin sotien aikana sota-
9751: lojen metsiä, joissa asukkaat olivat koe-            toimialueilla yksityisten tilojen ja
9752: asukkaina niiUä edellytyksillä, mitkä heille         asutustilojen mm'lle puolustuslinjoja
9753: koeasukkaiksi oton aikana tilan omaksi saa-          ja muita laitteita tehtäessä synty-
9754: miseksi asutustoimikunnat olivat arvioineet.         neiden metsätuhojen sekä muiden
9755: Kun tällaistenkin tilojen metsiä tuhottiin           niistä aiheutuneiden vahinkojen sel-
9756: huomattavat alueet aivan puhtaiksi puista            vittämiseksi ja korvaamiseksi.
9757:       Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1951.
9758:                 M. 0. Lahtela.                         Erkki Koivisto.
9759:                                                                                             186
9760: IV,6s. -     Toiv. al. N:o 46.
9761: 
9762:                                  Huttunen ym.: Korvauksen suorittamisesta välirauhan- ja
9763:                                    rauhansopimuksen johdosta vakinaisesta palveluksesta
9764:                                    vapautuneiUe upseereille.
9765:                                      Eduskunnalle.
9766:    Vuoden 1944 välirauhansopimuksen ja           Vapautettujen upseerien asettaminen
9767: vuoden 1945 rauhansopimuksen johdosta on eräissä tapauksissa ensin lakkautuapaikalle
9768: valtion ollut ryhdyttävä usein sellaisiin toi- ja toisissa suoraan eläkkeelle ei ole mitään
9769: menpiteisiin, jotka hyvin tuntuvaatikin korvausta heille sodassa aiheutuneista me-
9770: ovat horjuttaneet eräiden kansalaisryhmien netyksistä. Oikeus määrätyissä tapauksissa
9771: oikeusasemaa, kun taas toiset ryhmät ovat lakkautuspal'kkaan ja elä;kkeeseen ovat
9772: voineet jäädä sodan seurauksista verraten osana jokaisen valtion vakinaisen virkamie-
9773: koskemattomiksi. Oikeusnäkökohdat vaati- hen palkkaeduista jo rauhan oloissa. Pu-
9774: vat, että mikäli välirauhan- ja rauhansopi- heena oleva upseerien vapauttaminen ta-
9775: muksen määräysten noudattaminen aiheut- pahtui kuitenkin pakkotilan vallitessa ja
9776: taa menetyksiä yksityisille kansalaisille ja poikkeuksellisesti. Nåin ollen ei korvausta
9777: väestöryhmille, tulisi valtiovallan kaikkien taloudellisten etujen menetyksistä olisi si-
9778: käytettävissä olevien mahdollisuuksien mu- dottava rauhanajan virkamieslainsll.ädän-
9779: kaan suorittaa niistä korvaus, jotenka me- töön, jota laadittaessa ei ole edellytetty täl-
9780: netykset jakautuisivat bikkien kannetta- laisia sodasta aiheutuvia poikkeuksellisia
9781: viksi.     .                                   olosuhteita.
9782:    Näin onkin monissa tapauksissa mene-           Harkittaessa niitä perusteita, joiden mu-
9783: telty sekä talvi- että jatkosodan jälkeen. kaan sodan johdosta ilman omaa syytään
9784: On kuitenkin olemassa eräs kansalaisryhmä, vakinaisesta palveluksesta vapautetuille up-
9785: joka on jäänyt vaille samanlaista ymmär- seereille olisi suoritettava korvausta, voi-
9786: tämystä ja myötätuntoa kuin eräät muut daan ajatella joko palveltujen virkavuosien
9787: sotien johdosta poikkeuksillisia menetyksiä luvun tai saavutetun upseeriarvon mukaan
9788: kärsineet väestöryhmät. Sen muodostavat määräytyvää               kertakaikkista korvausta.
9789: välirauhan- ja rauhansopimukseen sisälty- Kummankin peruateen mukaan arvioitu
9790: vien määräysten johdosta puolustusvoimista korvaus johtaisi samantapaiseen tulokseen,
9791: vapautetut aktiivipalveluksessa vakinaisissa koska korkeampi upseerinarvo edellyttää
9792: valtion viroissa olleet upseerit. Ilman useampia palveltuja virkavuosia.
9793: omaa syytään ovat he menettäneet toimeen-         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
9794: tulonsa ja elämänuransa. Monissa tapaU'k- kunnioittavasti eduskunnan päätettäväksi
9795: sissa vieläpä virallisesti ,henkisesti ja ruu- toivomuksen,
9796: miillisesti ala-arvoisiksi" leimattuina ovat
9797: he joutuneet suuria taloudellisia vaikeuksia              että hallitus kiireellisesti toimitut-
9798: vastaan taistellen etsimään itselleen uutta,           taisi tutkimuksen siitä, missä määrin
9799: täysin vierasta elämänuraa, johon heidän               välirauhan- ja rauhansopimuksen
9800:  aikaisempi pitkäaikainen koulutuksensa ei             johdosta vakinaisesta palveluksesta
9801: suinkaan ole antanut minkäänlaista pohjaa.             vapautetut upseerit ovat joutuneet
9802:  Olisi näin ollen luonnollista, että heillekin        ·kärsimään henkilökohtaisesti epäoi-
9803: poikkeuksellisen vapauttamisen johdosta                keudenmukaista kohtelua, ja ryhtyisi
9804:  järjestetään kohtuullinen korvaus elämän-             toimenpiteisiin      oikeudenmukaisen
9805:  uransa menettämisestä. Näin sitä suu-                 korvauksen suorittamiseksi niille mai-
9806:  remmalla syyllä, kun suuri osa muista so-             nituista upseereista, jotka ilman
9807:  dasta kärsimään joutuneista väestöryhmistä            omaa syytään ovat menettäneet elii-
9808:  on muodossa tai toisessa jo tähän mennessä            mänuransa.
9809:  saanut korvausta menetyksistään.
9810:        Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
9811: 
9812:            Martti J. Huttunen.      Aukusti Pasanen.          Kalervo Saura.
9813:            Johannes Wirtanen.       Erkki Koivisto.           T. A. Wiherheimo.
9814:            Helena Virkki.           Arvi Ahmavaara.           Aune Innala.
9815:            Juho Heitto.             Arno Tuuma.               N. Kosola.
9816:                           R. Hallberg.              Iisakki Nikkola.
9817:                                                                                               24
9818: 186
9819: 
9820: IV,a4. -   Toiv. al. N:o 47.
9821: 
9822: 
9823: 
9824: 
9825:                                 Hallberg ym.: Eräiden Suomen ja Neuvostoliiton uuden
9826:                                    rajan rajaseutuväestölle aiheuttamien tappioiden kor-
9827:                                    vaamisesta.
9828: 
9829: 
9830:                                      E d u s k u n n a ll e.
9831: 
9832:    Suomen ja Sosialististen Neuvostotasa-         asuinsijoilta. Voimassaolevien lakien mu-
9833: valtain Liiton välillä 19 päivänä syyskuuta       kaan ei näistä, uuden rajan aiheuttamista
9834: 1944 solmitussa välirauhassa määrättiin           taloudellisista tappioista ole voitu korvausta
9835: uusi, sittemmin lopullinen mainittujen vai-       maksaa eikä esim. valtioneuvosto ole katso-
9836: taJkuntien välinen raja. Tämä vanhasta ra-        nut voivansa erivapaustietä suorittaa niistä
9837: jasta poikkeava rajalinja ei noudattanut          korvausta. Sanotut tappiot on kuitenkin
9838: ns. luonnollisia rajoja ja aiheutti senvuoksi     täysin verrattavissa niihin sodan aiheutta-
9839: rajan läheisyyteen joutuneille Suomen kan-        miin menetyksilin, jotka yhteiskuntamme
9840: salaisille monenlaisia haittoja. Niitä pyrit-     on ottanut korvauslakien ym. lakien nojalla
9841: tiin poistamaan 19 päivänä kesäkuuta 1948         korvattavakseen. Ei ole senvuoksi oikeuden-
9842: annetulla lailla osasiirtolaisten asuttami-       mukaista, että tässä vahinkojen tasaamisessa
9843: sesta. Mainittu laki tarkoitti kuitenkin vain     uuden rajan läheisyyteen joutunut ryhmä
9844: niitä henkilöitä, joiden omistamasta kiin-        kansalaisiamme jää muita huonompaan
9845: teistöstä osa oli jäänyt luovutetulle alueelle,   asemaan.
9846: ja jotka mainitun lain avulla voivat saada           Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
9847: erinäisiä luontaishyvityksiä menetyksistään.      dotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
9848:  Sensijaan suuri joukko henkilöitä, joiden        muksen,
9849: kiinteistöistä ei joutunut osia luovutetulle
9850: alueelle, joutui kärsimään uuden rajan                       että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
9851: takia suuria taloudellisia haittoja, ilman                toimenpiteisiin sellaisen esityksen
9852: että niitä korVIaittiin. Monin paikoin kat-               antamiseksi Eduskunnalle, että Suo-
9853: kesivat kulkuyhteydet siten, että nykyisen                men ja Sosialististen N euvostotasa-
9854: rajan asukkaat joutuivat tiettömien taipa-                valtain Liiton välillä 19 päivänä
9855: leitten taakse. Useilta maanviljelijöiltä jou-            syyskuuta 1944 määrätyn uuden ra-
9856: tuivat täten tilukset eristettyyn asemaan ja              jan välittömään läheisyyteen joutu-
9857:  monilta muun elinkeinon harjoittajilta suo-              neille Suomen kansalaisille korvat-
9858: rastaan tyrehtyivät mahdollisuudet jatkaa                 taisiin sanotun rajan tuottamat ta-
9859: elinkeinoaan kuluttaja- ja asiakaspiirin jou-             loudelliset tappiot.
9860: duttua siirretyksi pois rajan taakse jääneiltä
9861:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
9862: 
9863: 
9864:                     R. Hallberg.                           Eemil Luukka.
9865:                     J. Väisänen.                           Helena Virkki.
9866:                                                                                            187
9867: 
9868: IV,611. -   Toiv. aJ. :N:o 48.
9869: 
9870: 
9871: 
9872: 
9873:                                  Murto ym.: Kuntien vapauttamisesta työttömyystöistä
9874:                                    aiheutuvista kustannuksista.
9875: 
9876: 
9877:                                      E d u s k u n n a 11 e.
9878: 
9879:    Hallituksen antamien ohjeiden mukai-          hat on ollut pakko käyttää hallituksen hy-
9880: sesti on kunta, kun sen alueella ilmenee         väksymien työttömyystöiden suorittamiseen.
9881: työttömyyttä, ensi sijassa velvollinen jär-         Se rasitus, joka kunnille näistä töistä on
9882: jestämään työtä työttömilleen. Vasta sen         koitunut, ei tietenkään ole jakaantunut ta-
9883: jälkeen kun kunta on täyttänyt sille määrä-      saisesti, kuntien asukasluvun ja varallisuu-
9884: tyn töiden järjestämisosuuden, se voi odot-      den mukaan. Enimmän ovat joutuneet kär-
9885: taa valtion tulevan apuun omine toimen-          simään Pohjois-Suomen ja itäisen rajaseu-
9886: piteineen. Mutta valtion määräysvalta kun-       dun köyhät kunnat. Sen vuoksi monet niistä
9887: tiin nähden ei supistu vain tähän. Kaiken        jo nyt ovat hyvin suurissa vaikeuksissa.
9888: lisäksi kulkulaitosten ja yleisten töiden        Ne eivät kykene veronmaksajia kohtuutto-
9889: ministeriöllä on valta määrätä, minkälaiset      masti rasittamatta selviytymään edes nii-
9890: kunnan teettämät työt katsotaan sellaisiksi      den oman toiminnan kannalta välttämättö-
9891: töiksi, joiden suorittamisella kunta saa         mien töiden suorittamisesta. Sen vuoksi
9892: työttömyystöiden järjestämisvelvollisuutensa     yleisten, työnsaannin turvaamiseksi järjes-
9893: täyttää. Vain harvoissa tapauksissa ne ovat      tettävien töiden suorittamisvelvollisuuden
9894: kunnille välttämättömiä tai edes tarpeel-        ei käsityksemme mukaan missään tapauk-
9895: lisia. Näiden kunnille joko aivan tarpeet-       sessa voida katsoa kuuluvan kuntien tehtä-
9896: tomien tai vain vähäisestä merkityksestä         viin.
9897: olevien töiden suorittamiseen ovat kunnat           Tämän vuoksi ehdotamme eduskunnan
9898: kuitenkin joutuneet viime vuosina käyttä-        hyväksyttäväksi toivomuksen,
9899: mään hyvinkin suuria summia. Kuntien
9900: oman toiminnan kannalta välttämättömät,                     että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
9901: hyvinkin kiireelliset rakennustyöt ovat sen              siin kuntien vapauttamiseksi työttö-
9902: vuoksi monissa tapauksissa jääneet suorit-               myystöistä johtuvista kustannuksista.
9903: tamatta, koska niihin ehkä jo varatut ra-
9904:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
9905: 
9906: 
9907:                   Yrjö Murto.                                  Usko Seppi.
9908:                   J. Mustonen.                                 Pertti Rapio.
9909:                   Antti Kinnunen.                              Toivo Friman.
9910:                                           Eino Tainio.
9911: 188
9912: 
9913: IV,66.- Toiv. al. N:o 49.
9914: 
9915: 
9916: 
9917: 
9918:                                Soininen ym.: Erityisen rahaston perustamisesta luoton-
9919:                                   antoa varten maalaiskunnille.
9920: 
9921: 
9922:                                    E d u s k u n n a ll e.
9923: 
9924:    Maalaiskuntien luotto-oloja ei meillä ole    semaan. Tähän on eräs tie, nimittäin, että
9925: hoidettu sillä tavalla kuin maalaiskuntien      m.aalaiskunnille varataan erityinen rahasto,
9926: taloudellinen asema olisi vaatinut.             jonka varoja lainatassaan ei tarvitse liike-
9927:    Kun luotonannossa e1 ole ollut yhtenäistä    pankkien tavoin pyrkiä korkean koron muo-
9928: suunnitelmaa, on seurauksena ollut se kir-      dossa suuriin voittoihin.
9929: javuus, mikä painaa leimansa maalaiskun-            Pääoman hankkiminen voitaisiin nähdä.k-
9930: tien luotto-oloihin.                            semme järjestää seuraavaa menetelmää
9931:    Luotonantajina on hyvin monet rahalai-       käyttäen.
9932: tokset, joista mainittakoon O$Uuskassat,            Johonkin jo olemassa olevan luottolaitok-
9933: säästöpankit, vakuutuslaitokset, yksityiset,    sen yhteyteen muodostettaisiin maalaiskun-
9934: kauppapantit, kansaneläkelaitos jne. Ki-        nille luotonantoa varten rahasto, jolle ra-
9935: reäin rahataloudellisten olojen takia on lai-   hastolle siirtyisivät kaikki muutkin maaseu-
9936: naehdot hyvin suuressa määrin toisistaan        dun ja maatalouden edistämis- ja tukemia-
9937: poikkeavia. Kaikille kuntalainoille on poik-    tal'koituksiin valtion varoista muodostetut
9938: keuksetta yhteistä viime vuosina ollut se,      rahastot ja näin saataisiin kokoon perua-
9939: että lainaehdot ovat liian raskaita varsin-     pääoma.
9940: kin vähävaraisten pienviljelijäkuntien mak-         Valtion tulo- ja menoarvioon otettaisiin
9941: settaviksi.                                      useampana vuotena rahastoa varten niin
9942:    Tämän lisäksi on viime vuosina ollut to-     suuri määräraha, kuin valtion taloudellinen
9943: dettavissa sekin vakava tosiasia, että kun-     asema kulloinkin sallii.
9944: nilta on kokonaan evätty lainansaantimah-
9945: dollisuus silloinkin, kun ·kunta on hyväk-          Suomen Pankin voittovaroja käytettäi-
9946: synyt raskaatkin lainaehdot.                    siin niin monena vuotena kuin olisi tar-
9947:    Kun valtio saa nyt vientiteollisuudelta      peellista tämän rahaston pääomien kartut-
9948: huomattavia rahasummia ja kun nämä va-          tamiseksi.
9949: rat on kokonaan saatu verrattain hal-               Tällä tavoin on mahdollisuus hankkia
9950: voista maalaiskunnista myytyjen metsien         maalaiskunnille halpaa peruspääomaa, joka
9951: hinnoista, olisi jo näistä varoista mahdolli-   täydellisesti eroaa liikepankkien pääomasta
9952: suus käydä luomaan maalaiskunnille sel-          siinä, ettei sen tarvitse pyrkiä suuriin liike-
9953: laista rahastoa jonkin luottolaitoksen yh.      voittoihin.
9954: teyteen, joka tukisi kuntien vaikeata talou-        Kun maalaiskuntien luoton saanti on vai-
9955: dellista asemaa.                                kea ja kun korkeat korot, lainojen lyhyt-
9956:    Tilanne on varsinkin Itä-Suomessa kes-       aikaisuus, indeksiehdot ja monet muut sei-
9957: tämätön, joten olisi maalaiskuntien Juoton-     kat ovat johtaneet kuntien taloudellisen ase-
9958: saannin suhteen järjestettävä kysymys ja        man toivottomaan tilaan, olisi tarkoituksen-
9959: ottaen huomioon sen, että vaikeina ja suu-      mukaista kuntien aseman kaikinpuolinen
9960: rina rakennusaikoina eivät maalaiskunnat        turvaaminen ja edistäminen.
9961: joudu asemaan, jossa veronmaksajat eivät            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
9962: kykene veroilla kuntien kestokykyä hallit-      eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
9963:                              IV,66. -   Soininen ym.                              189
9964:     että hallitus ryhtyisi kiireellisesti        kunnille, jonka Zainanattto ja korko-
9965:  toimenpiteisiin sellaisen u;udelle poh-         kanta sopeutuvat maalaiskuntien eri-
9966:  jalle rakentuvan rahaston perusta-              koisluonteeseen.
9967:  miseksi luotonantoa varten maalais-
9968: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
9969: 
9970: 
9971:            Heikki Soininen.                       Väinö Kaasalainen.
9972:            T. N. Vilhula.                         Viljam Sarjala.
9973:            lYI. 0. Lahtela.                       Eri. Haapaniemi.
9974:             Arvi Ikonen.                          Eeli Erkkilä.
9975:             Vieno Simonen.                        Hilja Väänänen.
9976:            La.uri Kaarna.                         Väinö &.nk:ila..
9977:            Eino E. Heikura.                       Vilho Leivonen.
9978:            Lauri lYiurtomaa.                      Eero Saari.
9979:            Yrjö Hautala.                          Aai'o ltauppi.
9980:            Xusti Eskola.                          Nestori Kaasalainen.
9981:            Eino Rytinki.                          Mauno Jussila.
9982:            Kustaa Tiitu.                          Leo Häppölä.
9983:            S. S. Aittoniemi.                      Toivo Antila.
9984:            Atte Pakkanen.                         .Talm.ari V'äisinea
9985:            Xerttu Saalasti.                       R. Hallberg.
9986: 190
9987: IV,67. -   Toiv. al. M:o 50.
9988: 
9989: 
9990: 
9991: 
9992:                                Mikkola ym.: Valtion takuun myöntämisestä käsi- ja pien-
9993:                                   teollisuuden tukemiseksi.
9994: 
9995: 
9996:                                    E d u s k u n n a 11 e.
9997: 
9998:    Useassa eri yhteydessä on mm. edus-         sissa tapauksissa annettava takuu, jolla
9999: kunnan taholla korostettu käsi- ja pien-       yrittäjä voi saada lainan ra:halaitoksesta.
10000: teollisuuden tärkeyttä ja merkitystä koko      Tästä järjestelmästä olisi samalla se etu,
10001: maan talouselämän monipuolistajana ja          että pienyrittäjien tukeminen kävisi siinä
10002: erityisesti maaseudun pieneläjäväestön toi-    muodossa, jossa yrittäjätoimintaa meillä.
10003: meentulon parantajana sekä välttämättö-        rahoitetaan ja joka takaa sen, että lainain
10004: myyttä nykyistä tehokkaammin tukea käsi-       hoidon valvonta käy tehokkaaksi. Mainittua
10005: ja pienteollisuuden tuotannollista ja am-      tukemismuotoa on jo aikaisemmin sovel-
10006: mattikasvatuksellista kehitystä. Tarkoituk-    lettukin aina vuoden 1947 alkuun asti, ja
10007: senmukaista ei kuitenkaan ole, että valtion    siitä on tällöin saatu pelkästään myönteisiä
10008: varoja pienyritysten tukemisessa käytetään     kokemuksia. Valtiontalouden tilan huo-
10009: yksinomaan suoranaiseen avustustoimin-         mioon ottaen se olisi nytkin toteutettavissa.
10010: taan. Sen sijaan olisi pyrittävä löytämään        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
10011: tukemismuoto, joka kasvattaa yrittäjissä       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10012: vastuuntuntoa yritykseen kiinnitettyjen va-
10013: rojen käytössä ja joka muutoinkin kehit-                  että hallittM ryhtyisi kiireellisesti
10014: tää omavastaisuuteen perustuvaa yrittäjä-              sellaisiin toimenpiteisiin, että käsi- ja
10015: mieltä.                                                pienteollisuudelle aikaisemmin sovel-
10016:    Kun pienyrittäjillä ei yleensä ole mah-             letun järjestelmän mukaisesti myön-
10017: dollisuuksia varsinkaan elinkeinotoimintansa           netään valtion takuita, joita vastaan
10018: alkuvaiheissa asettaa hyväksyttävää va-                pienyrittäjät voivat saada lainoja
10019: kuutta lainansaantiin, olisi valtion tällai-           rahalaitoksista.
10020:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
10021: 
10022: 
10023:                 Iisakki Mikkola.                    Erkki Koivisto.
10024:                 R. Hallberg.                        Johannes Wirtanen.
10025:                 M. Kosola.                          Kalervo Saura.
10026:                 Matti Heikkilä.                     Felix Seppälä.
10027:                 Arno Tuuma.                         Jaakko Hakala.
10028:                                 Martti J. Huttunen.
10029:                                                                                            191
10030: 
10031: IV,6s.- Toiv. al. N:o 51.
10032: 
10033: 
10034: 
10035: 
10036:                                Vilhula ym.: Toimenpiteistä polttoturpeen tuotannon laa-
10037:                                   jentamiseksi ja sen käytön tehostamiseksi.
10038: 
10039: 
10040:                                     E d u s k u n n a ll e.
10041: 
10042:     Toisen maailmansodan päätyttyä kohtasi       kykeni jatkamaan toimintaansa myös vuo-
10043: maatamme polttoainepula, joka oli kaikkia        sina 1948 ja 1949, jolloin tuontipolttoai-
10044: edellisiä ankarampi. Tämän pulan torju-          neita oli runsaasti ja poikkeuksellisen hal-
10045: miseksi pyrittiin turvautumaan muun ohella       paan hintaan saatavana. Kuluneena kesänä
10046: maamme poikkeuksellisen suuriin turveva-         oli näistä takuun saaneista toiminnassa 27
10047: roihin. Edellisinä vuosina oli jo todettu,       yritystä ja niiden yhteinen tuotanto ylitti
10048: että laajemman polttoturpeen tuotannon           100,000 tonnia. Kun valtio maksaa turve-
10049: aikaansaamiseksi vaaditaan eräitä taloudel-      tonnista nykyisin 3,000 mk ja kun tämä
10050: lisia takeita. Yritteliäisyyden esteenä oli      määrä vastaa n. 3 m3 halkoja tai lf2 tonnia
10051: erityisesti pelko siitä, että polttoturpeen      kivihiiltä, on turve tällä hetkellä tosiasial-
10052: menekki pienenisi ja sen tuotanto hinta-         lisesti halvinta saatavissa olevaa poltto-
10053: suhteiden vaihdellessa ja kivihiilen ja kok-     ainetta.
10054: sin tuonnin jälleen alkaessa kävisi kannat-         Kun turveteollisuus on näin osoittanut
10055: tamattomaksi. Koska polttoturpeen tuo-           menestymismahdollisuutensa ja hankkinut
10056: tanto sitoo suhteellisen paljon pääomia,         luonnollisesti kokemuksia, joita nyt voitai-
10057: teki tämä pelko ja edellisen maailmansodan       siin käyttää hyväksi, olisi meillä täysi syy
10058: jälkivuosilta saadut kokemukset yrittäjät        laajentaa tätä teollisuutta. Laajentumista
10059: varovaisiksi.                                    estää kuitenkin sama syy kuin aikaisemmin,
10060:     Näissä oloissa hyväksyi eduskunta kesä-      pelko menekin pienenemisestä tuontipoltto-
10061: kuun 22 päivänä 1945 lain polttoturpeen          aineiden hintasuhteiden vaihdellessa.
10062: valmistuksen ja käytön edistämisestä                Laki polttoturpeen valmistuksen ja käy-
10063:  ( 599/45). Lakia hyväksyessään eduskunta        tön edistämisestä on voimassa vuoden 1955
10064: keinotteluyritysten ehkäisemistä silmällä pi-    loppuun. Sen perusteella annetut takuut
10065: täen päätti, että laissa tarkoitettuja takuita   päättyvät kuitenkin jo aikaisemmin, kaik-
10066:  voidaan antaa vain sellaisille liikeyrityk-     kein viimeisetkin vuoden 1953 lopussa.
10067: sille, jotka aloittavat toimintansa viimeis-     Uusien takuiden myöntäminen ei taasen ole
10068: tään vuoden 1948 aikana. Kun turveteolli-        eduskunnan päätöksen mukaisesti mahdol-
10069: suuden menestymismahdollisuuksista ei täl-       lista. Olisi näin ollen tutkittava, mitkä
10070: löin ollut täysin selvää käsitystä, käytti       muutokset mainittuun lakiin ja sen perus-
10071: valtioneuvosto laissa sille myönnettyjä val-     teella annettuihin valtioneuvoston päätök-
10072: tuuksia suhteellisen varovaisesti, myöntäen      siin ovat tarpeen, jotta tarpeellisten takei-
10073: hintatakuita vain sellaisille turveyrityk-       den 'antaminen laajemman turveteollisuuden
10074: sille, jotka tuottivat polttoturvetta myytä-     aikaansaamiseksi kävisi mahdolliseksi.
10075: väksi. Takuita myönnettiin 1-7 vuoden               Eräänä esteenä turveteollisuuden laajene-
10076:  pituisiksi ajoiksi yhteensä 41 turveyrityk-     miselle on se seikka, että suurien suoaluei-
10077: selle ja niiden perusteella valtion sijoitet-    den ojitus vaatii suuria pääomia jo useita
10078:  tavaksi tullut polttoturvemäärä oli suurim-     vuosia aikaisemmin :kuin varsinaiseen tuo-
10079:  millaan v. 1950 n. 64,000 tonnia.               tantoon päästään käsiksi. Kun yhden heh-
10080:     Käytäntö on sittemmin osoittanut, että       taarin suoala nostoon kelvollisissa soissamme
10081:  myönnetyt takuut olivat myyntiturveyritys-      edustaa keskimäärin 2,000 tonnin poltto-
10082:  ten olemassaololle välttämättömiä. Ainoas-      turvemäärää ja kun suon pohja yleensä
10083:  taan niiden turvin suurin osa yrityksistä       aina voidaan ottaa viljelykseen tai metsän-
10084: 199                                IV,6s. -     Polttoturve.
10085: 
10086: kasvuun, on tämä ilmeisesti erittäin teho-        sovellettaisiin myös polttoturpeen kulje-
10087: kasta maankäyttöä. Tästä syystä olisi tut-        tuksiin.
10088: kittava, eikö sopivien turvesoiden ojittami-         Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
10089: seen olisi ryhdyttävä valtion varoilla tai        ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
10090: niitä tuettava sillä tavalla kuin varsinaisia     toivomuksen,
10091: maanparannus- tai metsänparannustarkoi-
10092: tuksessa tehtyjä ojituksia.                                että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
10093:    Kun pohtopuiden ·kuljetusmaksuja val-                 polttoturpeen tuotannon laajenta-
10094: tionrautateillä pidetään alhaisina maksa-                mista :ia sen käytön tehostamista
10095: malla osa rahdista valtion varoilla, tuntuisi            tarkoittaviin toimenpiteisiin.
10096: luonnolliselta, että tätä samaa menettelyä
10097:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
10098: 
10099: 
10100:                  T. N. Vilhula..                           Lauri Kaarna.
10101:                  Valfrid Eskola.                           Kalle Jokinen.
10102:                                     M. 0. Lahtela.
10103:                                                                                              193
10104: 
10105: IV,69.- "Toiv.. :al. :N:o 52.
10106: 
10107: 
10108: 
10109: 
10110:                                 Kosola ym.: Toimenpiteistä         polttoturve~uotannon   edistä-
10111:                                   miseksi.
10112: 
10113: 
10114:                                     E d u s k u n n a ll e.
10115: 
10116:    Polttoainetilanteen jatkuva kiristyminen      Polttoturpeen käytön yleistyminen on
10117: ja puhtaasti kansantaloudellisetkin näkö-        omansa säästämään ulkomaista valuuttaa
10118: kohdat pakottava,.± nykyoloissa kiinnittä-       ja vientitavaraksi jalostuskelpoista puutava-
10119: mään entistä suurempaa huomiota poltto-          raa, samalla kuin sen talteenotto merkitsee
10120: turpeen tuotannon lisäämiseen. Monissa           voittoa maanviljelyksellemmekin. Turpeen
10121: vieraissa maissa, kuten esim. Sa,.ksassa, Ir-    muista käyttömahdollisuuksia ajatellen on
10122: lannissa ja Neuvostoliitossa, on jo tätä ny-     syytä viitata siihen, että turvepehkulla on
10123: kyä oivallettu polttoturpeen tärkeä merki-       esim. ·Amerikassa suuri ikysyntä, joten sen
10124: tys kansantaloudelle, mistä esimerkkinä on       vientimahdollisuuksien kehittäminen ansait-
10125: mainittava suurten turvetta polttavien           see huomiota.
10126: voimalaitosten perustaminen. Myös meillä            Huolimatta siitä, että turpeen kulutlts
10127: on turpeella moninaiset käyttömahdollisuu-       maassamme nykyisestään moninkertaistuisi,
10128: det. Niistä on ennen muuta mainittava            ei turvevarastojemme pikaisesta loppumi-
10129: turvevoima-asemien aikaansaaminen, mikä          sesta ole pelkoa. Polttoturvetuotannon laa-
10130: tehtyjen laskelmien mukaan, kun voimalai-        jentaminen sitoo kuitenkin huomattavia,
10131: toksen tehoksi tulisi 25,000-30,000 kilo-        suhteellisen hitaasti tuottavia pääomia, jo-
10132:  vattia, merkitsisi 100,000-120,000 tonnin       ten kehitys tällä alalla ei näytä kulkevan
10133: turpeenkulutusta voima-asemaa kohti vuo-         eteenpäin niin nopeasti kuin kansantalou-
10134: dessa. Turpeen käyttö sähkövoiman kehit-         dellisista syistä olisi suotavaa. Kyseisen
10135:  tämiseen turvaisi sähkön riittävän saannin      teollisuudenhaaran edistäminen vaatii näin
10136:  vesivoimapulankin aikana.                       ollen kaiken mahdollisen tuen myös valtio-
10137:    Vaikean kivihiili- ja koksitilanteen takia    vallan taholta.
10138:  on turpeen kysyntä polttoaineeksi siinä            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
10139:  määrin lisääntynyt, että tuotanto ei tällä      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10140:  hetkellä riitä tarvetta tyydyttämään. Kun
10141:  polttoturpeen hinnat on voitu pitää varsin                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
10142:  kohtuullisina, olisi tuotannon huomattava               toimenpiteisiin poUtaturvetuotannon
10143:  laajentaminen tältäkin kannalta toivottava.             edistämiseksi.
10144:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
10145: 
10146:                  N. K:osola.                                  Jaakko Häkala.
10147:                  R. Ha11berg.                                 Johannes Wirtanen.
10148: 
10149: 
10150: 
10151: 
10152:                                                                                                 25
10153: 194
10154: 
10155: IV,7o. -   Toiv. al. N:o 53.
10156: 
10157: 
10158: 
10159: 
10160:                                Saalasti ym.: Valtiolainan hankkimisesta Pohjois-Suomen
10161:                                   talouselämän kehittämistä varten.
10162: 
10163: 
10164:                                    E d u s k u n n a 11 e.
10165: 
10166:    Eduskunta on hyväksynyt periaatteen          perämineraaliesiintymiin, voidaan mieles-
10167: valtakunnan suunnittelun aikansaamisesta        tämme täydellä syyllä kysyä, kannattaako
10168: ja sen kohdistamisesta ensisijaisesti nimen-    tämän pienen kansan pitää laajoja suurelta
10169: omaan kehityksestä jä:lkeen jääneisiin seu-     osalta valtion hallussa olevia maa-alueita
10170: tuihin. Tältä suunnitelmallisuuden poh-         tuottamattomina, metsien puustoa käyttä-
10171: jalta olisi etsittävä ratkaisua Pohjois-Suo-    mättömänä ja ihmisiä samalla alueella työt-
10172: men ongelmaan, jonka ratkaisemiseen ei          tömänä tai varatöiden varassa, joiden vii-
10173: nykyinen valtiobudjettimme näytä antavan        meksimainitujen töiden kannattavuutta ra-
10174: taloudellisia mahdollisuuksia, mutta jonka      joittavat ilmastollisista seikoista johtuvat
10175: kiireellisen ratkaisun tärkeyden uskoisi ole-   esteet ja haitat. Käsityksemme mukaan
10176: van kaikille selviön.                           olisi suunnittelutyötä lähdettävä kehittä-
10177:    Pohjois-Suomen talouselämän pohja on         mään siltä pohjalta, että toteuttamismah-
10178: liian kapea, niin ettei se voi taata kasva-     dollisuuksia etsittäisiin sitä varten otetta-
10179: valle väestömäärälle sijoittumismahdolli-       van riittävän suuren valtiolainan avulla,
10180: suuksia, vaan siellä esiintyvä työttömyys       joka tekisi mahdolliseksi tämän kansantalou-
10181: rasittaa kan.santalouttamme. Sitäpaitsi viime   temme ja kansakuntamme kannalta tärkeän
10182: vuosina esiintynyt jo laajamittaiseksi paisu-   kokonaiskysymyksen ratkaisemisen.
10183: nut työpaikkasiirtolaisuus ulkomaille todis-       Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10184: taa, että asiaintilan korjaamiseksi on ryh-     nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
10185: dyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin. Yrit-    muksen,
10186: täjämieltä ja vastuuntunnetta on epäile-
10187: mättä kansassa olemassa, mutta edellytykset                että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
10188: toimeentulon hankkimiseksi puuttuvat. Kun               siin välttämättömäksi katsomansa
10189: Pohjois-Suomessa on luontaisia edellytyksiä             suuruisen valtiolainan hankkimiseksi
10190: talouselämän kehittämiselle, viittaamme                 Pohjois-Suomen talouselämän kehit-
10191: vain koskivoimaan, metsävaroihin ja maa-                tämistä ja laajentamista varten.
10192:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
10193: 
10194: 
10195:                  Kerttu Saalasti.                            Kusti Eskola.
10196:                  Aino Luostarinen.                           Eino Rytinki.
10197:                  Vieno Simonen.                              Markus Niskala.
10198:                  Aaro Kauppi.                                E.eu &kkilä.
10199:                  Yrjö Hautala.                               M. 0. Lahtela.
10200:                                                                                             195
10201: 
10202: IV,11.- Toiv. al. N:o 54.
10203: 
10204: 
10205: 
10206: 
10207:                                  Häikiö ym.: Puunjalostusteollisuuden kehittämisestä Ou-
10208:                                     lunjokilaaksossa.
10209: 
10210: 
10211:                                      E d u s k u n n a ll e.
10212: 
10213:   Välittömästi sodan päättymisen jälkeen          muksensa ja siten jääneet vakinaisesti paik-
10214: on Oulujokilaaksoon rakennettu useita voi-        kakunnille. Voimalaitosrakennustöiden val-
10215: malaitoksia. Suurimmat niistä, Jylhämän           mistuttua ei paikkakunnalle muuttaneilla
10216: ja Leppiniemen voimalaitokset, ovatkin jo         työläisillä ole kuitenkaan ansiomahdolli-
10217: käytännöllisesti katsoen valmiit. Rakenteilla     suuksia. Koska aikaisemmalla paikkakun-
10218: olevien pienempienkin voimalaitosten ra-          nan väestöHekään ei ole ansiomahdollisuuk-
10219: kennustyöt päättyvät lähivuosina, minkä           sia tarjolla, olisi tästäkin syystä teollisuu-
10220: jälkeen nekin lisäävät Oulujoen voimatuo-         den saaminen Muhoksen ja Utajärven kun-
10221: tan.toa. Kun voimansaanuin lisäksi Oulu-          nan alueille aivan välttämätöntä. Tämä
10222: joen vesistöön liittyvät metsät tarjoavat         olisi myöskin sanottujen kuntien vastaista
10223: runsaasti l'aaka-ainetta puuta käyttävälle        toimintaa silmällä pitäen ensiarvoisen tär-
10224: teollisuudelle olisi puunjalostusteollisuuden     keää.
10225: :kehittämiselle voimalaitosten lähettyville          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
10226: hyvät edellytykset olemassa.                      eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
10227:    Voimalaitosten rakennusaikana on Oulu-
10228: jokilaaksoon, lähinnä Muhoksen ja Utajär-                   että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
10229: ven kuntien alueelle, siirtynyt huomattava               siin Oulujokilaakson puunjalostus-
10230: työläismäärä. Useat heistä ovat rakenta-                 teollisuuden kehittämiseksi.
10231: neet sanotuille paikkakunnille omat asu-
10232:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
10233: 
10234: 
10235:                  Ester Häikiö.                             Antti Kinnunen.
10236:                                           Yrjö Murto.
10237: 196
10238: 
10239: IV,12.- Hemst. mot. N:o 55.
10240: 
10241: 
10242: 
10243: 
10244:                                 A. Wirtanen m. fl.: Angående frigörande av de statsägda
10245:                                    områdena i Helsingfors stads skärgårdszon för stadens
10246:                                    sociala och allmännyttiga behov.
10247: 
10248: 
10249:                                    T i 11 R i k s d a g en.
10250: 
10251:     Helsingfors karakterisera.s under detta dess mindre bemedlade, s. k. breda lager,
10252:  sekel av ,en synnerligen ra.sk tillväxt och möjlighet atrt; under fr·istunderna på efter-
10253:  utveckling. År 1900 hade staden icke fullt middagar och helgdagar eller semestern
10254:  100,000 invåna~e, närmare bestämt 93,576. vistas och finna rekreation i naturens sköte,
10255:  20 år senare var befolkningen fördubblad borta från arbets.tidens jäktande samt fjär-
10256:  och steg tili 197,848. Under de senaste ran från instängda bostäder med ohälsa
10257:  trettio ären har siffran ytterligare för- och omoraliska förströelser i släptåg. Na-
10258:  dubblats, i det att stadens befolkning nu- turen är, och kommer alltid att förbli, den
10259:  mera utgör cirka 400,000.                          bästa hälsokä1lan för en trött kropp och en
10260:     En så rask utveckling har naturJigtvis sjuk själ, med sin tillgång på sol och frisk
10261:  nödvändiggjort inkorporering av nya om- luft samt sommartid med grönska och möj-
10262:  råden för bebygg,elsen. I samma mån som lighet till stärkande, uppfriskande bad.
10263:  staden antagit karaktären av storstad, har           Samtidigt med denna sociala, etiska och
10264:  också stadsbornas behov av lantlig rekrea- folkhygieniska betydelse äga folkparkerna
10265:  tion vuxilt. Staiden ligger gynn\Sallllt ti.iJJ. i även ett annat, ett socialpedagogiskt mål.
10266:  fråga om möjligheter till friluftsbad, se- Känslan för hembygdens fägring och natur-
10267:  gelsport, fiske, camping. Efterhand har sinnet stärkes, manande till aktsamhet och
10268:  stadens folkparker och havs:bad utökats. ansvar mot den omgivning, där vi äro
10269:  Dock har den synm:Jrligen raska befolk- hemma. Det etiskt och estetiskt betonade
10270:  ningstillväxten Jett till, att de mera popu- naturskyddet växer av sig självt vid besök
10271:  lära friluf;tsbaden och folkparkerna under i folkparkerna i gästerna.s medvetande som
10272:  vackra oommardagar blir överbefolkade. en förpliktande faktor, ja, har just här
10273: Man kan också ifråga.sätta, om baden i sta- givna förutsättningar att spontant assimi-
10274:  dens närma.ste närhet erbjuder en tillfreds- leras."
10275: ställande renlighet. I samma mån som                  Helsingfors fick sin första folkpark år
10276: sunda campingvanor vinner utbredning, 1882; då Helsingfors utskänkningsaktiebo-
10277:  blir också de för detta ändamål tillgäng- lag arrenderade Högholmen och skapade
10278: liga områdena i stadens närhet trångbodda. en v,erklig folkpark. Holmen hade tidigare
10279:    Man börjar alltmera inse det medicinska, i brist på tillsyn blivit en utfly.ktsort med
10280: psykologiska och sociala värdet i ett sunt dålig ordning som spred vantrevnad hos
10281: gestaltat friluftsliv. Den industriella ar- dem, som sökte verklig rekreation. Efter
10282: betshetsen kräver som motvikt den avspän- 1920 har antalet folkparker vuxit avsevärt,
10283: ning naturen kan ge. Härom skrev mag. upp till ett tiotal: Högholmen, Fölisön,
10284: Rolf Palmgren i den år 1937 utgivna ,Bo- Blåbärslandet, Turholm, Rönnskär, Drumsö
10285: ken om Helsingfors" följande beaktans- Svartholmen, Fölholm·en, Hamnholmen,
10286: värda ord:                                          Stenudden. Utvecklingen visar, att fri-
10287:    ,I våra dagars lrommunalpolitik intaga luftslivet håller på att bli alltmera popu-
10288: med rät.ta de sträwanden, som innefattas läm hos he1singforsarna. Dock kan man
10289: i benämningen folkparker, en framskjuten säga, att största delen av stadens invånare
10290: plats. Avsikten med dem är att bereda be- alltjämt vistas inom staden åven under de
10291: folkningen, och av naturliga skäl främst vackraste sommarfridagar och ~kvällar. De
10292:                                  IV,12. -   A. Wirtanen ym.                                197
10293: 
10294: tillgängliga friluftsområdena skulle också       inte skulle intress.era sig för ~ mera avse-
10295: bli trånga vid :avsevärt livligare besöks-       värd utvidgning av sin sociala aktivitet
10296: frekvens.                                        enlig:t här antydda riktlinjer, kunde en-
10297:    Det finns emellertid alltjämt stora fri-      skilda medborgarsammanslutningar och
10298: lufts- och havsbadSIIIlöjHgheter outnyttjade i   srullskap, såsom t. ex. fackföreningar och
10299: skärgårds-Helsingfors med dess många tio-        kooperativa företag, beredas möjlighet att
10300: tal större och mindre öar och holmar. De         förhyra områden för sina medlemmars och
10301: stora öarna Degerö, Sandhamn, Villinge är        anställdas räkning.
10302: antingen inte alJs eller endast delvis ut-          Då det är fråga om områden av så avse-
10303: nyttjade. Bland de snart sagt otaliga            värd utsträckning - som dessutom skulle
10304: mindre holmarna i HeJsingfors-vattnen,           kunna kompletteras med förvärv av pri-
10305: 1ämpade för stadsbornas friluftsliv, men         vata ägare - ligger det i sakens natur,
10306: f. n. helt 'e1ler delvis reserverade för andra   att en socialpolitik av denna mt bör pla-
10307: ändamål, må nämnas: Kalvholmen, de sju           neras noggrant och på lång sikt. Det är
10308: Sveaborgs.-holmarna, Melkö, Granö, Lövö,         ingalunda nödvändigt och inte heller rik-
10309: Ängsholmarna,         Tvihjälp,    Mössenholm,   tigt att tillämpa enbart de traditionella
10310: Ormskär samt längre u,t till havs Mjölö-         anordningarna. Så bör det vara möjligt
10311: landen. En del av dessa öar är redan pri-        att bygg:a ut ett nät av friluftsbad, cam-
10312: vat disponerade, medan andra, främst             pinglägerplatser, utflyktsregioner, sommar-
10313: Sveaborg och Sandhamn, befinner sig i            s:tug:etomter och även v.erkliga egnahems-
10314: statlig ägo och huvudsakligen nyttjas för        områden. Med hjälp av moderna trafik-
10315: militära ändamål.                                medel kan stadens tillväxt särskilt i den
10316:    Den militära utvecklingen har emellertid      östliga skärgårdsregionen (Degerö, Sand-
10317: gjort försvarsanläggningar av här förekom-       hamn) mycket väl realiseras. I det fallet
10318: mande art föråldrade. Både andra världs-         erbjuder dessutom strandområdena kring
10319: kriget och Korea-kriget visar, att inte ens      Gammelstadsfjärden och Bredviken avse-
10320: starka luftvärnsanordningar kunnat skydda        värda utvidgningsmöjligheter.
10321: stora städer mot förödelse, om angriparen           Då huvudstadens allsidiga förkovran
10322: funnit det militärt nödvändigt eller ända-       icke bara är dt lokalt utan ett Vel'lkligt
10323: målsenligt att anfalla dem med stora kraf-       riksintresse, är det fullt motiverat, att sta-
10324: ter. Man kan rentav ifrågasätta, om inte         ten och de statliga myndigheterna göra vad
10325: otillräckliga milLtära anläggningar mera         som står i deras makt för att underlätta
10326: ökar än minskar riskerna för ett bosätt-         Helsingfors utveckling till ·en fullt modern
10327: ningssentrum.                                    socialstad.
10328:    Med hänvisning till vad ovan framhål-            Med hänvisning tili ovanstående föreslå
10329: lits borde det övervägas, om inte de i stat-     undertecknade, att riksdagen måtte besluta
10330: lig ägo befintliga områdena i Helsingfors.       hemställa,
10331: skärgården helt eller åtminstone delvis
10332: borde överlåtas :till staden för att dispone-              att regeringen i samråd med H e"l-
10333: ras för stadens syften, varvid särskilt borde           singfors stad måtte undersöka möj-
10334: beaktas stadsbefolkningens sociala och rek-             ligheterna att frigöra de statsägda
10335: reationsbehov. En sådan överlåtelse kunde               områdena i stadens skärgårdszon för
10336: ske i former, som mmpar sig för stadens                 stadens sociala och allmännyttiga be-
10337: firranser. I den mån stadens myndigheter                hov.
10338:      Helsingfors den 18 september 1951.
10339: 
10340:               Atos Wirtanen.                                Ville Pessi.
10341:               Gösta Rosenberg.                              Sylvi-Kyllikki Kilpi.
10342:               Eino Kilpi.                                   Mauri Ryömä.
10343: 198
10344: 
10345: IV,12. -   Toiv. al. N:o 55.                                                     Suomennos.
10346: 
10347: 
10348: 
10349: 
10350:                                A. Wirtanen ym.: Valtion Helsingin kaupungin saaristo-
10351:                                   vyöhykkeellä omistamien alueiden luovuttamisesta kau-
10352:                                   pungin sosiaalisiin ja yleishyödyllisiin tarpeisiin.
10353: 
10354: 
10355:                                    E d u s k u n n a ll e.
10356: 
10357:    Helsingin kaupungille on kuluvan vuosi-      seen kansanpuistot, huomattava SIJa. Nii-
10358: sadan aikana ollut ·luonteenomaista nopea       den tarkoituksena on va.lmistaa väestölle, ja
10359: kasvaminen ja kehittyminen. Vuonna 1900         luonnollisista syistä ensi sijassa sen vähä-
10360: kaupungissa ei ollut täyttä 100,000 asu-        varaisille, ns. laajoille kerroksille, mahdol-
10361: kasta, tarkemmin sanottuna 93,576. Kaksi-       lisuus vapaa-aikoina iltapäivisin ja pyhinä
10362: kymmentä vuotta myöhemmin väestö oli            tai loman aikana oleskeluun ja virkistymi-
10363: kaksinkertaistunut ja nousi 197,848. Vii-       seen luonnon helmassa, poissa työajan rau-
10364: meksi kuluneiden 30 vuoden aikana tämä          hattomuudesta sekä kaukana ummehtu-
10365: luku on edelleen kaksinkertaistunut, sillä      neista asunnoista, joista on seurauksena
10366: kaupungissa on nyttemmin asukkaita noin         sairaus     ja epäsiveelliset ajanvietteet.
10367: 400,000.                                        Luonto on ja tulee aina pysymään väsy-
10368:    Näin nopea kehitys on tietenkin tehnyt       neen ruumiin ja sairaan sielun parhaana
10369: välttämättömäksi uusien alueiden liittämi-      terveyslähteenä, sillä on tarjolla aurinkoa
10370: sen kaupunkiin. Samassa mitassa kuin kau-       ja raitista ilmaa sekä kesäaikana vehreyttä
10371: punki on saanut suurkaupungin luonnetta,        ja mahdollisuus vahvistavaan, virkistävään
10372: on myös kaupunkilaisten tarve virkistymi-       uintiin.
10373: seen luonnon helmassa kasvanut. Kaupun-            Tämän yhteiskunnallisen, eetillisen ja
10374: gin asema on suotuisa, kun on kysymyk-          kansanterveydellisen merkityksen ohella
10375: sessä mahdollisuus uintiin, purjehdusurhei-     kansanpuistoilla on toinenkin, sosiaalipeda-
10376: luun, kalastamiseen ja ulkoiluun. Vähitel-      goginen tavoite. Kotiseudun kauneuden ta-
10377: len on kaupungin kansanpuistoja ja uima-        juaminen ja luonnonaisti vahvistuvat, ke-
10378: rantoja lisätty. Kuitenkin on väBfltön erit-    hoittaen varovaisuuteen ja vastuuseen ym-
10379: täin nopeasta kasvamisesta ollut seurauk-       päristöä kohtaan, jossa asumme. Eetilli-
10380: sena, että suosituimmat uimarannat ja kan-      sesti ja esteetti·sesti sävyttynyt luonnon-
10381: sanpuistot ovat kauniina kesäpäivinä olleet     suojelu kasvaa itsestään kansanpuistoissa
10382: liian täynnä väkeä. Voidaan myös kysyä,         käytäessä kävijäin t~etoisuudessa veivoitta-
10383: ovatko uimarannat kaupungin lähimmässä          vaksi tekijäksi, vieläpä sillä on juuri tässä
10384: ympäristössä riittävän puhtaita. Samass·a       mainitut edellytykset välittömästi yleis-
10385: mitassa kuin ulkoilutavat laajeneva.t, käy-     tyä."
10386: vät myös kaupungin lähistössä olev.at tar-         Helsinki sai ensimmäisen kansanpuis-
10387: koitukseen käytettävät alueet ahtaiksi.         tonsa vuonna 1882, jolloin Helsingin an-
10388:    Yhä enemmän aJetaan käsittää .terveesti      niskeluyhtiö vuokrasi Korkeasaaren ja loi
10389: kehittyneen ulkoilmaelämän terveydellinen,      todellisen kansanpuiston. Saari oli aikai-
10390: psykologinen ja yhteiskmmallinen arvo.          semmin valvonnan puutteessa muodostunut
10391: Teollisuuden kiihtynyt työtahti vaatii vas-     retkeilypaika:ksi, jossa vallitsi huono jär-
10392: tapainokseen sitä jännityksen lankeamista,      jestys, mikä levitti epäviihtyisyyttä todel-
10393: minkä luonto voi antaa. Tästä asiasta kir-      lista virkistystä hakevien piiriin. Vuoden
10394: joitti maist. Rolf Palmgren vuonna 1937         1920 jälkeen on kansanpuistojen luku kas-
10395: julkaistussa ,Boken om Helsingfors" kir-        vanut huomattavasti, aina kymmenkun-
10396: jassa seuraavat huomiota ansaitsevat sanat:     taan: Korkeasaari, Seurasaari, :Mustikka-
10397:    ,Meidän aikamme kunnaJlispolitiikassa        maa, Tullisaari, Pihlajasaari, Lauttasaari,
10398: on pyrkimyksillä, jotka sisältyvät nimityk-     Mustasaari, Varsasaari, Haminasaari, Kivi-
10399:                                   IY,72. -   .A. Wirtanen ym.                             199
10400: nokka. Kehitys osoittaa, että ulkoilmaelämä      pungin asukkaitten sosiaaliset ja virkis-
10401: käy yhä suositummaksi helsinkiläisten kes-       täytymistarpeet. Elleivät kaupungin vi-
10402: kuudessa. Kuitenkin voidaan sanoa, että          mnomaiset tuntisi ·kiinnostusta sosiaalisen
10403: suurin osa kaupungin asukkaista yhä edel-        toimintansa huomattavaan laajentamiseen
10404: leen oleskelee kaupungissa kauneimpinakin        tässä mainittujen suuntaviivojen mukaan,
10405: kesäisinä vapaapäivinään ja iltoinaan. Käy-      voitaisiin yksityisille kansalaisyhtymille ja
10406: tettävissä ol-evat ulkoilualueet tulisivatkin    seuroille, kuten esim. ammattiyhdistyksille
10407: :ahtaiksi, jos ni:i:ssä kävisi huomattavasti     ja osuustoiminnallisille yrityksille, antaa
10408: ~nemmän yleisöä.                                 tilaisuus alueiden vuokraamiseen jäsen-
10409:    Kuitenkin on yhä vielä käyttämättä suu-       tensä tai palveluksessaan olevien lukuun.
10410: ria uL\oilu- ja uintimahdolisuuksia Helsin-         Kun on kysymys näin huomattavan laa-
10411: gin saaristossa, jossa on useita kymmeniä        joista alueista - joita sitä paitsi voitai-
10412: isompia ja pienempiä saaria ja luo.toja.         siin täydentää hankkimalla yksityisten hal-
10413: Suuret saaret LaajasaJo, Santahamina, Vil-       lussa olevia alueita - on itsestään selvää,
10414: linki ovat joko kokonaan tai vain osaksi         että ,tämänlaatuinen sosiaalipolitiikka on
10415: käytettyjä. Muista melkein lukemattomista        suunniteltava huolellisesti ja pitkällä täh-
10416: Helsingin vesillä olevista, kaupungin asuk-      täimellä. Ei ole suinkaan välttämätöntä
10417: kaitten ulkoiluun sopivista, mutta tätä ny-      eikä oikeinkaan, että sovelletaan yksistään
10418: kyä kokonaan tai osittain muihin tarkoi-         perinnäisiä järjestelyjä. Niinpä on saa-
10419: tuksiin varatuista saarista mainittakoon         tava mahdolliseksi uimrantojen, leiriytymis-
10420: V asikkasaari,      Suomenlinnan     seitsemän   paikkojen, retkeilyalueiden ja kesämajatont-
10421: saarta, Melkki, Kuusisaari, L.ehtisaari, Niit-   tien verkon laajentaminen sekä myös oikei-
10422: tysaaret, Tvihjälp, Mössenholm, Käärme-          den omakotialueiden perustaminen. Nyky-
10423: saari sekä kauempana meressä sijaitsevat         ajan liikennevälineiden avulla voidaan kau-
10424: Isosaari ja Kuivasaari. Osa näitä saaria         pungin laajentaminen varsinkin itäisellä
10425: on jo yksityisten käytössä, kun taas toiset,     saaristoalueena (Laajasalossa ja Santahami-
10426: varsinkin Suomenilinna ja Santahamina,           nassa) varsin hyvin toteuttaa. Tässä ta-
10427: ovat va:lti'On omistuksessa ja niitä käytetään   pauksessa tarjoavat lisäksi Vanhankaupun-
10428: pääasiallisesti sotilaa1lisiin tarkoituksiin.    gin-lahden ja Laajalahden ranta-a'lueet mel-
10429:    Sotilaallinen kehitys on kuitenkin tehnyt     koisia laajentamismahdollisuuksia.
10430: näillä saarilla olevat puolustuslaitteet van-       Kun pääkaupungin kaikinpuolinen edis-
10431: hettuneiksi. Sekä toinen maailmansota että       tyminen ei ole vain paikallinen vaan todel-
10432: Korean sota osoittavat, ·etteivät edes voi-      1inen v·alt.akunnallinen etukysymys, on täy-
10433: makkaat ilmapuolustuslaitteet ole voineet        sin aiheellista, että kaupunki ja valtion
10434: "Suojella suuria kaupunkeja tuholta, jos         viranomaiset tekevät mitä heidän vallas-
10435: hyökkääjä on havainnut sotilaallisesti vält-     saan on helpottaakseen Helsingin kehitystä
10436: tämättömäksi taikka tarkoituksenmukaiseksi       täysin nykyaikaiseksi sosiaalikaupungiksi.
10437: hyökätä niitä vastaan suurin voimin. Voi-           Edellä olevaan viitaten aLlekirjoittaneet
10438: daanpa suoraan kysyä, eivätkö riittämättö-       ehdottavat ·eduskunnan päätettäväksi toivo-
10439: mät sotilaalliset laitteet ·enemmän lisää        muksen,
10440: kuin vähennä asutuskeskuksia uhkaavia
10441: V•aaroja.                                                  että hallit1ls yhdessä Helsingin
10442:    Edellä esitettyyn viitaten olisi harkit-             kaupungin kanssa tutkituttaisi mah-
10443: tava, eikö valtion omistuksessa Helsingin               dollisuudet valtion Helsingin kau-
10444: saaristossa olevia alueita olisi kokonaan tai           pungin saaristovyöhykkeellä omista-
10445: ainakin osittain luovutettava kaupungille               mien alueiden luovuttamiseen kau-
10446: käytettäviksi kaupungin tarkoituksiin, jol-             pungin sosiaalisiin ja yleishyödylli-
10447: loin olisi erityi,sesti otettava huomioon Imu-          siin tarpeisiin.
10448:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
10449: 
10450:               Atos Wirtanen.                                Ville Pessi.
10451:               Gösta Rosenberg.                              Sylvi-Kyllikki Kilpi.
10452:               Eino Kilpi.                                   Mauri Ryömä.
10453: 1
10454: 1
10455: 1
10456:     1
10457:     1
10458:     1
10459:         1
10460:         1
10461:         1
10462:             1
10463:             1
10464:             1
10465:                 1
10466:                 1
10467:                 1
10468:                     1
10469:                     1
10470:                     1
10471:                         1
10472:                         1
10473:                         1
10474:                             1
10475:                                B.
10476: Rahaasia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista
10477: uusien virkamiesten palkkauksiin, sairaala- ja koulurakennuksiin,
10478:     maatalouden, kalastuksen ja eri järjestöjen tukemiseen,
10479:             maanparannuksiin, kulkulaitoksiin y. m.
10480:                             j
10481:                             j
10482:                         j
10483:                         j
10484:                     j
10485:                     j
10486:                 j
10487:                 j
10488:             j
10489:             j
10490:         j
10491:         j
10492:     j
10493:     j
10494: j
10495: j
10496:                                                                                            203
10497: 
10498: :IV,73. -   Rah. al. :t'l':o 1.
10499: 
10500: 
10501: 
10502: 
10503:                                   Salminen: Määrärahan osoittamisesta ylitarkastajan palk-
10504:                                      kaamiseksi valtiontilintarkastajain kansliaan.
10505: 
10506: 
10507:                                       E d u s k u n n a 11 e.
10508: 
10509:    Eduskunnan 8 päivänä kesäkuuta 1951            huomiota finanssihallinnon organisatioon,
10510: hyväksymän ja vahvistaman valtiontilin-           hallituksen ja ministeriöiden finanssihal-
10511: tarkastajain uuden johtosäännön 2 §: n 1          lintoon kuuluviin, laajakantoisiin tai muusta
10512: mom. mukaan valtiontilintarkastajain kans-        syystä tärkeinä pidettäviin toimenpiteisiin,
10513: liassa on sihteeri ja, sen mukaan kuin tar-       sekä valtiontalouden ja valtiovaraston ylei-
10514: koitukseen on varoja osoitettu, tarpeellinen      seen tilaan, hoitoon ja kehitykseen sekä tä-
10515: määrä muuta henkilökuntaa, ja eduskunnan          män päätehtävän ohella suorittaisi myös yk-
10516: samalle päivälle päivätyssä kirjelmässä val-      sityiskohtaisia tarkastuksia ja selvittelyjä
10517: tiontilintarkastajain johtosäännön uudista-       sellaisissa asioissa, joihin valtiontalouden
10518: misesta lausutaan muun ohella, että kun            tarkastusvirasto ei ole kiinnittänyt huo-
10519: valtiontilintarkastajain työskentelyä nykyi-       miota tai jotka ovat lisäselvityksen tar-
10520: sin haittaa heidän käytettävänään olevan           peessa.
10521: aputyövoiman riittämättömyys, eduskunta               Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
10522:  odottaa, että asia saadaan nopeasti järjes-       nioittaen,
10523:  tetyksi siten, että edm:kunnalle annetaan
10524:  esitys varojen varaamisesta tarkoitusta var-               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
10525:  ten. 'l'ämän mukaisesti ja edellyttäen, että             tulo- ja menoarvioon 2 Pl. II: 1 mo-
10526:  tarkoitukseen osoitetaan varoja, valtiontilin-           mentille lisäyksenä 1,000,000 markan
10527:  tarkastajat ovat kuluvan syyskuun 14 päi-                määrärahan valtiontilintarkastajain
10528:  vänä päättäneet palkata kansliaansa ylitar-              kansliaan paZkattavan ylitarkastajan
10529:  kastajan, joka pääasiallisesti kiinnittäisi              palkkausta varten.
10530:       Helsingissä 17 päivänä syyRkuuta 1951.
10531: 
10532: 
10533:                                                             Arvo Salminen.
10534: 204
10535: 
10536: IV,74.- Rah. al. N:o 2.
10537: 
10538: 
10539: 
10540: 
10541:                               Salminen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Poh-
10542:                                   joismaiden hallinnollisen liiton Suomen osasto r. y:lle
10543:                                   kymmenennen pohjoismaisen hallinnollisen yleiskokouk-
10544:                                   sen järjestämiseksi Helsingissä.
10545: 
10546: 
10547:                                     E d u s k u n n a ll e.
10548: 
10549:    Pohjoismaiden hallinnollisen liiton Suo-      distys ei millään muotoa voi olla enää tätä
10550: men osasto r. y:n tarkoituksena on elvyttää      kunniavelvollisuuttaan täyttämättä. Asian
10551: harrastusta valtion hallintoa koskeviin ky-      laita on näin sitäkin suuremmalla syyllä,
10552: symyksiin, lisätä hallinnollisten olojen tun-    kun juuri yleiskokousten järjestäminen on
10553: temusta sekä mahdollisuuksien mukaan             liiton pohjoismaisen yhteistoiminnan yhtenä
10554: edistää tarpeellisia uudistuksia ja pohjois-     tärkeimpänä kulmakivenä.
10555: maiden välisiä yhdenmukaistamispyrkimyk-            Yhdistyksen omat varat ovat kuitenkin
10556: siä hallinnon alalla saattamalla Suomessa,       niin vähäiset, että tällaisen 4 a 5 päivää
10557: Tanskassa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa     kestävän kokouksen järjestäminen, joka va-
10558: valtion hallinnon alalla toimivat yhteyteen      rovaisestikin laskien tulee maksamaan aina-
10559: keskenään ja perehdyttämällä heitä näiden        kin 4 miljoonaa markkaa, ei niiden eikä vä-
10560: maiden hallinnollisiin oloihin.                  häisten osanottomaksujen turvin ole lain-
10561:    Pohjoismaiden hallinnollisen liiton Suo-      kaan ajateltavissa. Kun yhdistyksen toi-
10562: men osaston toiminnan merkitys on halli-         minta suuntautuu yksinomaan valtion hal-
10563: tuksen taholta aina tunnustettu, mikä            linnon eri alojen ja niillä esiintyvien kysy-
10564: seikka on ilmennyt muun ohessa siitä, että       mysten tutkimiseen ja selvittämiseen, ei yh-
10565: yhdistykselle on maksettu jatkuvasti val-        distyksellä ole myöskään toiveita saada ko-
10566: tionapua ja että sen edustajiston osallistu-     kousta varten avustusta teollisuus- tai raha-
10567: minen muissa pohjoismaissa pidettyihin           laitoksilta tahi yksityisiltä yhtymiltä, ku-
10568: hallinnolEsiin kokouksiin on ollut mahdol-       ten muiden vastaavanlaisten pohjoismaisten
10569: lista valtiolta saatujen avustusten turvin.      kokousten järjestelyn ollessa kysymyksessä.
10570: Vakiintuneen tavan mukaan liiton yleisko-        yleensä on asian laita.
10571: kouksia on yleensä pidetty joka kolmas              Tämän vuoksi ehdotamme,
10572: vuosi vuoron perään kussakin pohjoismai-
10573: sessa pääkaupungissa. Viimeksi oli yleis-                  että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10574: kokous vuonna 1949 Oslossa, jossa osanotta-             den 1952 tulo- ja menoarvioon
10575: jamäärä nousi kaikkiaan yli 500. Suomessa               4,000,000 markan määrärahan avus-
10576: ei yleiskokousta ole voitu järjestää pariin             tukseksi Pohjoismaiden hallinnollisen
10577: vuosikymmeneen, mihin käydyt sodat ja                   liiton Suomen osasto r. y: lle kymme-
10578: niistä johtuneet taloudelliset olot suurim-             nennen pohjoismaisen hallinnollisen
10579: malta osalta ovat olleet syynä. Tämän                   yleiskokouksen järjestämisestä H el-
10580: vuoksi ja kun vuonna 1952 pidettävän kym-               singissä kesällä 1952 yhdistykselle:
10581: menennen yleiskokouksen järjestäminen                   aiheutuvien menojen peittämiseksi.
10582: lankeaa liiton Suomen osaston osalle, yh-
10583:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
10584: 
10585: 
10586:                 Arvo Salminen.                            A. Simonen.
10587:                 C. A. Öhman.                              H. A. Kannisto.
10588:                                    E. M. Tarkkanen.
10589:                                                                                              205
10590: 
10591: IV,75. -   Rah. al. N:o 3.
10592: 
10593: 
10594: 
10595: 
10596:                                  Kannisto ym.: Määrärahan osoittamisesta kihlakunnantuo-
10597:                                    marien päätoimisten tuomarinapulaisten palkkaamista
10598:                                      var~en.
10599: 
10600: 
10601: 
10602: 
10603:                                        E d u s k u n n a ll e.
10604: 
10605:    Kuluvan vuoden kesäkuun 29 päivänä               tettu .määrärahaa. Kun maassamme my-
10606: 3!I1Jlletulla asetuksella (N :o 385/51) on,         kyään on 64 tuomiokuntaa, joissa kussa.Jkin
10607: muuttamalla tuomiokuntain hoidosta 7 päi-           on yksi palkallirnen notaarinvirka, ja 'kun
10608: vänä toUJkokuuta 1943 annettua asetusta,            toisaalta ylemmän oikeustutkinnon tai lain-
10609: järjestetty uudestaan JJ.e edellytykset, joilla     opin kandidaatintutkinnon suorittaneiden
10610: tuomarinvirkaa varten säädetyt opinnäyt-            lukumäärä v. 1950 oli 230, vastaavan luvun
10611: teet suorittanut henkilö voidaan määrätä            v. 1949 oUessa 161, .merkitsee määrärahan
10612: kihlakunnantuomarin sijaiseksi.           Tämän     puuttuminen sitä, että suurin osa hovi-
10613: muutoksen mukaan voivat hovioi'keuden-              oikeuCLooauskultanteista joutuisi päätoime-
10614: auskultantit saavuttaa ns. käräjäkelpoisuu-         naan työskentelemään valtion oikeudenhoi-
10615: -den lähinnä kahta eri linjaa noudattaen:           don hyväksi säädety:t kolme kuukautta saa-
10616: censinnäkin seuraamalla käräijiä puoli vuotta       matta siitä mitään korvausta.
10617: sekä toimimaHa tuomidkutJ:man notaarina                Ilmeisesti ei voida pitää oikeudenmukai-
10618: vuoden tahi nota'arim.a ja raastuvanoikeu-          sena, että edeUäselostettu muutos, jonka
10619: den jäsenenä yhteensä vuoden, taikka toi-           ensisijaisena tarkoituksena on valtion oikeu-
10620: seksi toimimalla kihlakunnantuomarin apu-           denhoidon parantaminen, toteutettaisiin ra-
10621: laisena kaksi vuotta, josta ajasta heidän           sittamalla yksinomaan hovioikeudenausku'l-
10622: airuakin yhden vuoden aikana on säämnölli-          tantteja, joille tuomiokuntapalvelu varatuo-
10623: sesti oltava saapuvilla varsinaisia käräjiä         marin arvoo saamis,eksi lakimiesuralla edis-
10624: tuomiokunnassa pidettäessä ja vähintään             tymistä silmälläpitäen on käytännöllinen
10625: kolmen kuukauden aiikana p ä ä t o i m e-           välttämättömyys. Senvuoksi olisi aluksi
10626: n a a ,n otettava osaa työskentelyyn tuomio-        15 tuomiokuntaa varten saatava määräraha,
10627: kUJllllan arkistossa.                               josta vuoden aikana voitaisiin 60 ausku'l-
10628:    Sääm.nöksiä tuomiokuntain hoidosta sisä1-        tantille suorittaa 27,000 markan suuruista
10629: tävän lain (N: o 220/35) 4 § :n, sellaisena         kuukausipalkaa päätoimisen tuomiokunta-
10630: kuin se on muutettuna 26 päivänä tammi-             palvelun ajalta.
10631: kuuta 1951 annetussa laissa (N :o 42/51),              Yllä olevaan viitaten ehdotamme,
10632: sekä        muutetun     tuomiokunta-asetuksen
10633:  19 b § : n mukaam voidaan edellämainituille                 että Eduskunta ottaisi vuode(/1,
10634: ·apU:laisille siltä ajalta, minik:ä he pä:ätoime-          1952 tulo- ja menoarvioon 4,860,000
10635: naam. ottavat osaa työSkentelyyn tuomio-                   markan määrärahan kihlakunnantuo-
10636: kunnan arkistossa, tulo- j.a menoarvion r·a-               marien päätoimisten, tuomarinvir-
10637:  joissa suorittaa palkkiota. Hallituksen esi-              kawn oikeuttavan tutkinnon suoritta-
10638:  tyksessä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioksi                neideln apulaisten palkkaamiseksi.
10639: ei tähän tarlkoitukseen kuitenkaan ole e:hdo-
10640:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
10641: 
10642: 
10643:                   B. A. Kam.nmto.                            Aukusti Pasanen.
10644:                   Aa.ro Kauppi.                              Veikko Vennamo.
10645:                   C. A. öhman.                               Arvo Salminen.
10646:                                        Vilho Väyrynen.
10647: 206
10648: 
10649: IV,76. -   Rah. al. N:o 4.
10650: 
10651: 
10652: 
10653: 
10654:                                 Hakkila ym.: ·Määrärahan osoittamisesta valtion sairaaloissct.
10655:                                   palvelevien apulaislääkärien ja aman?tenssien palkkaus-
10656:                                   ten korottamiseksi.
10657: 
10658: 
10659:                                      E d u s k u n n a ll e.
10660:    Valtion sairaaloissa palvelevat apulaislää-    sairaalaharjoittelulla omistetun Opiskeluajan
10661: kärit, sekä heidän apunaan toimivat ama-          jälkeen valmiina lääkärinä. Praktiikka ei
10662: nuenssilääkärit ovat joutuneet ajan mittaan       nuorelle lääkärille yliopistokaupungissa kan-
10663: yhä suurempiin taloudellisiin vaikeuksiin,        nata, sillä esimerkiksi Helsingissä on noin
10664: opintojen jatkuvasti pidentyessä, rahanar-        700 praktiseeraavaa lääkäriä ja useimmat
10665: von laskiessa ja opintovelkojen vastaavasti       sopivat sivutoimet ovat erikoislääkärien hal-
10666: kasvaessa.                                        lussa.
10667:    Apulaislää:käri nimittäin hoitaa nykyisin         Tästä syystä apulaislääkärien ja ama-
10668: tavallisesti 30-35 potilaan osastoa, suorit-      nuenssien palkkaus on mitä pikimmin kor-
10669: taa siellä tavalliset tutkimukset, hoitotoimen-   jattava, sillä muuten nämä lääkärintoimet
10670: piteet ja leikkaukset sekä osan osaston kir-      joutuvat vain synnynnäisesti varakkaiden ja
10671: jallisista töistä. Apulaislääkärin työaika        yliopistokaupungista kotoisin olevien yksin-
10672: riippuu osaston potilaskierrosta ja -materiaa-    oikeudeksi, mikä varmasti ei ole onnellista
10673: lista sekä siitä missä määrin hän joutuu          maan lääkärikunnan vastaiselle kehitykselle.
10674: osallistumaan opetukseen ja tätä nykyä vaih-         Tämä on jo johtanut ja yhä lisääntyvässä
10675: telee työaika 5-8 tuntiin vuorokaudessa.          määrin johtaa siihen, että maaseudulle siir-
10676:    Kaikesta tästä työstä apulaislääkäri saa       tyy entistä vähemmän erikoislää'käreitä,
10677: tällä hetkellä palkkaa 30,100 mk/kk: ssa,         sillä vain harvoin on yliopistokaupungin
10678: joka on selvästi alle toimeentulominimin,         kasvatilla kiinnostusta työhön maaseutu-
10679: eikä ollenkaan vastaa opintoihin uhrattua         keskuksissa tai varsinaisella maaseudulla.
10680: taikaa eikä toimen edellyttämää vastuuta.            Edelläesitettyihin tosiasioihin viitaten,
10681:    Amanuenssilääkäri toimii osastolla apu-        ehdotamme edes räikeimmän epäoikeuden-
10682: laislääkärin alaisena, suorittaa pienemmät        mukaisuuden ja nykyisen kestämättömän
10683: hoitotoimenpiteet ja kirjalliset tehtävät         tilanteen korjaamiseksi, että apulaislääkä-
10684: sekä avustaa leikkauksissa. Työaika on ai-        rille maksettaisiin sama palkka kuin val-
10685: nakin sama kuin apulaislääkärillä. Ama-           tion viran- ja toimenhaltijalle 26 palkka-
10686: nuenssilääkärin palkka on nyt vain 6,000          luokassa, sekä lääketieteen ja kirurgian toh-
10687: mk/kk:ssa, eli aivan nimellinen, vailla käy-      torin arvon saavuttaneella apulaislääkärille
10688: tännöllistä merkitystä.                           sama palkka kuin 28 palkkaluokassa, ynnä
10689:    Nykyinen palkkaus on peräisin ajalta,          amanuenssilääkärille sama palkka kuin 12
10690: jolloin nuori lääkäri pääsi miltei heti val-      palkkaluokassa. Varoja tarvitaan tähän
10691: mistumisensa jälkeen apulaislääkäriksi ja         39,436,500 markkaa.
10692: saattoi samanaikaisesti avata praktiikan,            Apulaislääkärin virkoja on valtion sairaa-
10693: josta hän sai elantoonsa ja velkojensa hoi-       loissa kaikkiaan 103 kpl. Niistä on Helsin-
10694: toon tarvitsemansa tulot.                         gin Yl. sairaaloissa 71 kpl, muissa yl. sai-
10695:    Nykyisin ovat asiat toisin. Apulaislääkä-      raaloissa ja lääninsairaaloissa 24 kpl, sekä
10696: rin toimeen voi päästä vasta useampivuoti-        mieli- ja hermotautisairaaloissa 8 kpl. Ama-
10697: sen, tieteelliselle työlle ja käytännölliselle    nuenssilääkärin toimia on kaikkiaan 105 kpl.
10698:                                                  IV,76.- Hakkila ym.                                                      207
10699: 
10700:   Apulaislääkärit:
10701: Nykyinen palkka . . . . . . . . . . . 361,200: - X 103 = 37,203,600: -
10702: E~~o~ettu pa~k~a . . . . . . . . . . . 535,200: - X 103 = 55,125,600: -
10703: Maararahan hsays . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .   17,922,000:-
10704:  Amanuenssilääkärit:
10705: Nykyinen palkka . . . . . . . . . . .      72,000:- X 105 = 7,560,000:-
10706: Ehdotettu palkka . . . . . . . . . . . 276,900:- X 105 = 29,074,500:-
10707: Määrärahan lisäys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21,514,500: -
10708:                                                                                          Yhteensä 39,436,500:-
10709: 
10710: Edellä olevan perusteella ehdotamme,                                         39,436,500 markkaa valtion sairaa-
10711:                                                                              loissa palvelevien apulaislääkärien ja
10712:         että Eduskunta ottaisi vuoden                                        amanuenssien palkkausten korotta-
10713:       1952 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä                                   miseksi.
10714:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
10715: 
10716: 
10717:                      Väinö Hakkila.                                            Hugo Nuorsaari.
10718:                      Konsti Järnefelt.                                         T. E. Nordström.
10719:                      Eino Rauste.                                              Harras Kyttä.
10720:                      Helge Miettunen.                                          Kalle Joukanen.
10721:                      Juho TenhiäUi,.                                           Juho Niukkanen.
10722:                                                   Urho Kulovaara.
10723: 208
10724: 
10725: IV,77. -   Rah. al. N:o 5.
10726: 
10727: 
10728: 
10729: 
10730:                               Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta eraan Helsingin
10731:                                 yleisen sairaalan koneenhoitajan viran siirtämiseksi
10732:                                 ylempään palkkausluokkaan.
10733: 
10734: 
10735:                                    E d u s k u n n a ll e.
10736: 
10737:     Helsingin Yleisen Sairaalan III: n osas-    voitaisiin myöskin koneenhoitajista yksi ko-
10738: 'toryhmän (Kirurgin,en Sairaala) perus-         roittaa siihen asemaan, johon hän kuuluu
10739:  palkkaisen koneenhoitajan virkaa on jo         toimiessaan esimiehenä useaan otteeseen.
10740:  useamman vuoden ajan esitetty koroitetta-         Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
10741:  vaksi 2 luokasta 1 luokkaan. Tätä on pe-       kunnioittaen,
10742: rusteltu sillä, että mainitun toimen hoitaja
10743: joutuu v. t. hoitamaan monasti pitkiäkin                  että Eduskunta ottaisi vuoden
10744:  aikoja konemestarin tehtäviä. Hänelle on               1952 tulo- ja menoarvioon 30,000 mk
10745:  usean vuoden ajan näiden tehtävien hoita-              Helsingin Yleisen Sairaalan Ill :n
10746:  misesta hyvitetty se palkan ero, mikä on               osastoryhmän (Kirurginen Sairaala)
10747:  olemassa palkkaluokkien välillä, jotenka               koneenhoitajan viran siirtämiseksi
10748: tässä ehdotettu koroitus ei merkiJtse asial-            11 palkkaluokasta 12 palkkaluok-
10749:  lisesti menonlisää, vaan sen tavallaan epä-            kaan.
10750: c'Suhteen, mikä nyt on vallitsevana. Täten
10751:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
10752: 
10753: 
10754:                 Eino Raunio.                             Arvi Turkka.
10755:                 .Pentti Niemi.                           Kalle Jokinen.
10756:                                                                                             209
10757: 
10758: IV,1s. -    Rah. al. N:o 6.
10759: 
10760: 
10761:                                 Luostarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden uuden
10762:                                   apulaislääkärin toimen perustamista varten Helsingin
10763:                                    yleisen sairaalan VI osastolle.
10764: 
10765:                                      E d u s k u n n a ll e.
10766:    Suomi kuuluu kansainvälisessä sokeusti-        tilanteessa, että se ei voi saada sokeuden
10767: lastossa nk. mustiin maihin. Tämä ei suin-        uhatessa edes maksullista lääkärinapua.
10768: kaan ole ihme, sillä vielä nykyisinkin               Vaikka olemme sitä mieltä, että nykyisissä
10769: meillä on huomattavia kaupunkeja ja asu-          olosuhteissa on valtion menoja radikaalisesti
10770: tuskeskuksia, joissa ei ole ollenkaan silmä-      supistettava, niin toiselta puolen katsomme,
10771: lääkäriä. Kuvaavana esimerkkinä mainit-           että se ei saa tapahtua kansalaisten kärsi-
10772: takoon, etä kun tänä vuonna vihdoinkin            mysten kustannuksella.        Jos mielimme
10773: saatiin Poriin kauan pyydetty silmäsairaala       päästä pois kansainvälisen sokeustilaston
10774: ja silmälääkäri, tuli hänen työmääränsä heti      mustalta listalta, on silmälääkärien jälki-
10775: niin suureksi, että yksi lääkäri tuskin tulee     kasvu meillä välttämättä turvattava. Kun
10776: riittämään. Edelleen mainittakoon, että           erikoiskoulutusta saavat apulaislääkärit suo-
10777: Jyväskylä ympäristöineen on edelleen ilman        rittavat valtaosan Helsingin yleisen sairaa-
10778: silmälääikäriä, monista muista suurehkoist•a      lan työstä (potilaitten hoito ei olisi päivää-
10779: asutuskeskuksista puhumattakaan. Syynä            kään mahdollista ilman heidän apuaan) ja
10780: tähän on se valitettava seikka, että silmä-       kun heidän peruspalkkansa on - vähin-
10781: lääkäreitä valmistuu liian vähän, sillä suu-      tään 6.5 tuntia kestävältä työpäivältä -
10782: rin osa valmistuvista silmälääkäreistä jää        kuukaudessa vain 30,100 markkaa, ei kiel-
10783: korkeista asunto- y. m. kustannuksista huoli-     teistä periaatetta uusien virkojen perusta-
10784: matta pääkaupunkiin, koska siellä on heillä       misesta olisi mielestämme ulotettava silmä-
10785: yllin kyllin työtä ja ansiomahdollisuuksia.       sairaalain apulaislääkärivirkoihin, koska li-
10786:    Silmälääkäreitä valmistuu liian vähän,         sääntynyt työmäärä ja välttämätön erikois-
10787: joten myös jälkikasvu yliopiston opettajan-       koulutus tällaisia virkoj·a edellyttävät. On
10788:  virkoihin on kokonaan tyrehtymässä. Vai-         nimittäin otettava huomioon, että kun sai-
10789: kein on tilanne nykyisin Turussa, jonka yli-      raalain rakentaminen ja ylläpito maksaa
10790: opistoon ei ole saatu pätevää silmätautiopin      miljardeja, tuottaa niiden tehostettu käyttö
10791:  professoria eikä apulaisopettajaa. Tämä          vain murto-osan näistä kuluista. Vielä on
10792:  vuorostaan tietää, että Turun yliopiston         aihetta erikseen huomautaa, että silmälää-
10793: silmäklinikassa valmistuneet apulaislääkärit      kärien koulutus vaatii vain kolme vuotta,
10794:  eivät enää voi saada kunnollista erikois-        minkä jälkeen erikoiskoulutuksen saaneet
10795:  lääkärikoulutusta, koska opetuksen on ta-        lääkärit ovat valmiit astumaan sairaitten ja
10796:  pahduttava dosentin pätevyyden omaavan           yhteiskunnan palvelukseen ilman, että siitä
10797:  opettajan johdolla. Myös Helsingin yliopis-      sen jälkeen koituisi valtiolle tai kunnille
10798:  ton silmäklinikas.sa oli tänä vuonna apu-        mitään kuluja.
10799:  laisopettajan toimi avoinna, mutta ainoata-         Edellä olevan perusteella kunnioittaen
10800:  kaan pätevää hakijaa ei ilmaantunut.             ehdotamme,
10801:     Kun käymme etsimään syitä edellä mai-
10802:  nittuun valitettavaan tilanteeseen, voimme                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
10803:  todeta, että silmäsairaalain apulaislääkäreitä           tulo- ja menoarvioon 802,440 mar-
10804:  on vain puolet vä,lttämättömä:stä määrästä.              kan määrärahan kahden uuden apu-
10805:  Tästä syystä olemme nyt puuttuneet tähän                 luislääkärin toimen perustamista var-
10806:  kysymykseen aloitetietä, koska suuri osa                 ten Helsingin yleisen sairaalan VI
10807:  maamme väestöstä on yhä siinä surkeassa                  osastolle.
10808:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
10809: 
10810:            Aino Luostarinen.         Sylvi-Kyllikki Kilpi.    Impi Lukkarinen.
10811:            Kerttu Saalasti.          Mauri Ryömä.             Päiviö Hetemäki.
10812:            Vieno Simonen.            Eino Kilpi.              A. Simonen.
10813:            J. E. Lampinen.           Martta Salmela-Järvinen. Antti J. Rantamaa.
10814:                            Heikki Soininen.          Aune Innala.
10815:                                                                                               27
10816: 210
10817: 
10818: IV,79. -   Rah. al. N:o 7.
10819: 
10820: 
10821: 
10822: 
10823:                               Salmela-Järvinen ym..: Määrärahan osoittamisesta neljän
10824:                                  apulaislääkärin palkkaamiseksi Helsingin yleisen sairaa-
10825:                                  lan korvaklinikalle.
10826: 
10827: 
10828:                                    E d u s kun n a ll e.
10829: 
10830:    Helsingin yleisen sairaalan korvakli-          Kolmas apulaislääkäri tarvitaan yhden
10831: nikka toimii erittäin vaikeissa oloissa riit-   sairasosaston hoitajaksi. Tätä ei vielä erit-
10832: tämättömän lääkärityävoiman puutteessa.         täin suuren lääkärityövoiman puutteen
10833: Sairaalan johtajan, prof. Meurmanin tan-        vuoksi ole voitu edes avata. Sairaala on
10834: tamien yksityiskohtaisten selostustert mu-      rakennettu vastaanottamaan 110 potilasta,
10835: kaan tarvitaan välttämättömästi sairaalassa     nyt on käytössä 89 sairasvuodetta. Paik-
10836: 4 uutta apulaislääkäriä sen yhden lisäksi,      kojen tarve ilmenee siitä, että viime vuonna
10837: jonka viran valtioneuvosto eduskunnalle         jäi 484 potilasta ottamatta sairaalaan,
10838: jättämässään talousarvioehdotuksessa vuo-       vaikka heille oli luvattu paikka ja sairaala-
10839: delle 1952 on ehdottanut perustettavaksi.       hoito katsottiin välttämättömäksi. Vaikka
10840:    Näistä tarvitaan yksi puhe- ja ääniviko-     ei ottaisikaan lukuun inhimillisyysvaati-
10841: jen poliklinikalle ja kolme varsinaiseen sai-   muksia, jotka edellyttävät, että jokainen
10842: raalan työhön, jonka lisäksi jo perustetta-     sairaudesta kärsivä ihminen mahdollisim-
10843: vaksi ehdotettu virka on täytettävä poli-       man nopeasti saisi hoitoa ja pääsisi parane-
10844: klinikan leikkausosastolla ehdottomasti tar-    maan, on nurinkurista, että suurin kustan-
10845: vittavalla lääkärillä.                          nuksin rakennetaan sairaaloita, joita ei sit-
10846:    Varsinaisessa sairaalatyössä tarvitaan       ten voida täysin tehokkaasti käyttää, lää-
10847: yksi lääkäri hoitamaan nukutusta leikkauk-      kärityövoiman puutteen vuoksi.
10848: sissa.   Nykyaikaiset nukutusmenetelmät,           Ehdotammekin edellä esitettyyn viitaten
10849: joissa käytetään monimutkaisia kojeita ja       kunnioittavasti,
10850: usein monia erilaisia lääkeyhdistelmiä, vaa-
10851: tivat lääkäriä nukutuksen antajaksi. Leik-               että Rdusku.nta ottaisi vuoden
10852: kauksia on usein jopa yli 10 päivää kohti.             1952 tulo- ja menoarvioon 7 Pl. 14
10853:    Toinen apulaislääkäri tarvitaan tavatto-            luvun 1 momentille 1,738,800 mk
10854: masti lisääntyneiden kuulotutkimusten hoi-             neljän apulaislääkärin palkkaamista
10855: tamiseen. Klinikassa on nyt 3 audiometriä,             varten Helsingin yleisen sairaalan
10856:  jotka kaikki ovat käytännössä. Yhden poti-            korvaklinikalle.
10857: laan audiometritutkimus vie keskimäärin
10858: ainakin kolme tuntia.
10859:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
10860: 
10861: 
10862:                  Martta Salmela-Järvinen.                  Veikko Helle.
10863:                  G. Henriksson.                            Laura Brander-Wallin.
10864:                  Unto Suominen.                            Impi Lukkarinen.
10865:                  Veikko Kokkola.                           Meeri Kalavainen.
10866:                  Kaisa Hiilelä.                            A. Simonen.
10867:                                                                                      211
10868: 
10869: IV,so. -   Rah. al. N:o 8.
10870: 
10871: 
10872: 
10873: 
10874:                              Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta huolto-
10875:                                 hoitajan palkkaamiseksi Helsingin yleisen sairaalan kor-
10876:                                 vaklinikalle.
10877: 
10878: 
10879:                                   Eduskunnalle.
10880: 
10881:   Helsingin yleisen sairaalan korvaklini-       Kun näin suuri sairaala, jonka potilas-
10882: kalla on jatkuvasti lisääntyvän potilasmää-   aines hyvin suuressa määrässä on maaseu-
10883: rän vuoksi myöskin potilaiden huolto tuaut    dulta kotoisin ja erikoisesti neuvojen ja
10884: entistä vaativammaksi ja ajankohtaisem-       avun tarpeessa, ei voi olla ilman huoltl)-
10885: maksi. Kun potilasmäärä, joista n. kaksi      hoitajatart'a, ehdotamme kunnioittaen,
10886: kolmasosaa on maaseudulta, usein ylittää
10887: päivittäin n. 100 henkeä, ou luonnollista,            että Eduskunta ottaisi vuoden
10888: että he kaipaavat avustusta asunnon hank-           1952 tulo- ja menoarvioon 7 Pl.
10889: kimisen odotusajaksi, joka voi kestää viik-         XIV: 1 mom. 337,260 markwn mää-
10890: koja, ym. apua asioittensa hoitamiseen ja           rärahan huoltohoitajan palkkaamista
10891: yhteyden ylläpitoon kotinsa kalllSsa. Nyt           varten II elsingin yleisen sairaalan
10892: näihin huoltohoitajan tehtäviin on ollut            korvaklinikalle.
10893: käytettävä varsinaista hoitajatarta, jota
10894: kuitenkin kipeästi tarvittaisiin muualla.
10895:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
10896: 
10897: 
10898:               Martta Salmela-Järvinen.             Veikko Helle.
10899:               G. Henriksson.                       Laura Brander-Wallin.
10900:               Unto Suominen.                       Impi Lukkarinen.
10901:               Veikko Kokkola.                      Meeri Kalavainen.
10902:               Kaisa Hiilelä.                       A. Simonen.
10903: 212
10904: 
10905: IV,s1.- Rah. al. N:o 9.
10906: 
10907: 
10908: 
10909: 
10910:                               Hakala: Määrärahan osoittamisesta silmäosaston lääkärin
10911:                                 viran perustamiseksi Tampereen yleiseen sairaalaan.
10912: 
10913: 
10914:                                     E d u s k u n n a ll e.
10915: 
10916:    Vuoden 1952 tulo- ja menoarviossa on         ympäristöineen eräänä maan teollisena kes-
10917: 7 pääluokan XV luvun 1 momentille mer-          kuksena on siinä määrin silmätapaturmien
10918: kitty lisäyksenä 427,620 markkaa Tampe-         rasittama seutu, että kaupungin työväen-
10919: reen yleiseen sairaalaan uudelleen perustet-    järjestöt ovat usean kerran kääntyneet vi-
10920: tavan toisen alilääkärin viran palkkaukseen.    ranomaisten puoleen anoen silmälääkärin
10921: - Sairaala tarvitsee välttämättömästi uuden     viran perustamista johonkin sairaalaan,
10922:  viran, sillä kun vuonna 1927 lakkautettiin     koska yksityisiä lääkäreitä ei ole tavatta-
10923:  toisen aliläkärin virka, oli potilasluku ai-   vissa kuin harvoina määrätunteina eikä
10924:  noastaan kolmas osa nykyisestä. Tampe-         esim. kesäkuukausina lainkaan.
10925:  reen talousalue on jatkuvasti vailla kolmen       Kaiken yllä olevan perusteella ehdotan
10926:  mitä tärkeimmän spesiaalialan lääkärinvir-     kunnioittaen,
10927:  kaa, nimittäin silmälääkäriä, korva-, nenä-
10928:  ja kurkkulääkäriä sekä gynekologia. Näistä                että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
10929:  silmälääkärin virka on ilmeisesti kaikkein             tulo- ja menoarvioon 427,620 mark-
10930:  kiireellisin, koska silmätautitapaturmat ei-           lwa silmäosaston lääkärin viran pe-
10931:  vät siedä pienintäkään viivytystä ja tarvit-           rustamiseksi Tampereen yleiseen sai-
10932:  sevat ehdottomasti spesiaalihoitoa. Tampere            raalaan.
10933:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
10934: 
10935: 
10936:                                                           Jaakko Hakala.
10937:                                                                                               ~13
10938: 
10939: 
10940: IV,s2.- Rah. al. N:o 10.
10941: 
10942: 
10943: 
10944: 
10945:                                 Huttunen ym.: 111äärärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
10946:                                   lainoiksi Kaatumatautisten II aitoyhdistys r. y :lle V aa·
10947:                                   jasalon-Kortejoen hoitolaitosten laajennus- ja perus·
10948:                                   korjaustöitä varten.
10949: 
10950: 
10951:                                      E d u s k u n n a ll e.
10952: 
10953:     Hyväksyessään viime istuntokaudella lain      saatu entistään turvatummaksi ja laitosten
10954: kaatumatautisten hoitolaitosten valtion-          kehittämiseenkin voidaan kiinnittää entistä
10955: avusta eduskunta samalla totesi, että val-        enemmän huomiota. Tämän vuoksi on pu-
10956: tionavun epävarmuus ja tarkoituksenmu-            heenaolevan lainsäädännön aikaansaamista
10957: kaisen lainsäädännön puuttuminen ovat             tervehdittävä mitä suurimmalla tyydytyk·
10958: erittäin haitallisesti vaikuttaneet mainittu-     sellä.
10959: jen hoitolaitosten toimintaan. Tämän vuoksi          Vaajasalon-Kortejoen          hoitolaitokset,
10960: näiden sairaiden laitoshoito onkin maas-          joista Vaajasalon naistenparantola on aloit·
10961: samme jäänyt takapajuiselle kannalle. Tätä        tanut toimintansa vuonna 1900 ja Korte-
10962: toteamusta on pidettävä varsin oikeaan osu-       joen miestenparantola vuonna 1927, eivät
10963: neena, sillä valtion paremmin kuin kuntien-       alussamainituista syistä nykyisessä muodos-
10964: kaan sairaaloissa ei tälläkään hetkellä ole       saan vastaa kaikkia tällaisille hoitolaitok-
10965: yhtään ainoata hoitopaikkaa kaatumatautia         sille kohtuudella asetettavia vaatimuksia.
10966: sairastavia henkilöitä varten ja senjälkeen,      Vaajasalon naistenparantolaa varten raken-
10967: kun Tapiolan hoitolaitokset olivat jääneet        nettu uusi ,Kukkaismäen" parantolaraken-
10968: rajan taakse ja Seinäjoella toiminut kaatu-       nus, jolla korvattiin vuonna 1946 tulipalossa
10969: matautisten sairaalaosasto oli riittämättö-       tuhoutunut naistenparantolan päärakennus,
10970: män valtionavustuksen vuoksi lopetettu,           on nyttemmin kyllä valmistunut, mutta pu-
10971: ovat Kaatumatautisten Hoitoyhdistys r. y: n       heenaolevan parantolan ,Vanhala"-nimisen
10972: Kuopion mlk: n alueella ylläpitämät Vaaja-        kaksikerroksisen rakennuksen täydellinen
10973: salon-Kortejoen parantolat ainoat maas-           korjaaminen ja muuttaminen henkilökun-
10974: samme nykyisin toimivat tämän alan                nan asuinrakennukseksi on vielä toteutta-
10975: hoitolaitokset. Kun kaatumatautia sairasta-       matta. Viimemainitulla toimenpiteellä saa-
10976: via henkilöitä tiettävästi on maassamme           taisiin laitoksen henkilökunnan asuntoasia,
10977: useita tuhansia ja edellämainituissa hoito-       joka nykyisin on esteenä pätevän henkilö-
10978: laitoksissa on hoitopaikkoja vain parisataa,      kunnan saamiselle, järjestykseen. Senjäl·
10979: onkin näistä hoitopaikoista maassamme             keen kun tämä uudistustyö, jonka arvioi-
10980:  huutava puute. Tästä huolimatta on Vaa-          daan maksavan noin 5 miljoonaa markkaa,
10981:  jasalon-Kortejoen hoitolaitosten työsken-        on saatu toteutetuksi, on Vaajasalon nais-
10982:  tely inflaation jatkuessa ja valtionavustuk-     tenparantola 130 hoitopaikkoineen saatu
10983:  sen ollessa lakisääteistä pohjaa vailla ja       suurin piirtein ajanmukaiseen kuntoon.
10984:  riittämätön, ollut yhtämittaista taistelua ta-      Mitä Kortejoen miestenparantolaan tulee,
10985: loudellisten vaikeuksien voittamiseksi, eikä      on tämä hoitolaitos rakennettu lähes 25
10986:  tarpeellisia parannuksia ja uudistuksia lai-     vuotta sitten ja on nyt perusteellisen kor-
10987:  toksissa ole riittävässä määrässä voitu toi-     jaamisen ja uusimisen tarpeessa. Tässä lai-
10988:  meenpanna. Kun eduskunta nyt lopultakin          toksessa mm. 1keittiö sijaitsee rakennuksen
10989:  - yli 50 vuoden odotuksen jälkeen - on           kellarikerroksessa, eikä enää vastaa alkeel·
10990:  lakisääteisesti vahvistanut laitosten vuosi-     lisiakaan sairaalan keittiölle asetettavia vaa-
10991:  menoihin myönnettävän valtionavustuksen          timuksia. Potilaskunnan ruokailuhuone on
10992:  suuruuden, on niiden vastainen toiminta          laitoksessa mitättömän pieni ja henkilökun-
10993: 214                     IV,s2. -   Vaajas~l'lon---<Kortejoen   lwitolaitos.
10994: 
10995: nan ruokailuhuone puuttuu kokonaan. Pe- kyisin toimivat, saataisiin asianmukaiseen
10996: seytymishuoneet ja WC-tilat ovat rakennuk- ja nykyaikaiseen kuntoon. Tähän ei voi,
10997: sessa aivan riittämättömät ja kuivaus- sekä eikä saa olla mitenkään esteenä se, että kaa-
10998: kylpyhuoneet samoinkuin varasto- y. m. s. tumatautisten hoidon ja huollon vastainen
10999: tilat aivan olemattomat. Oleskelu- ja askar- järjestely olisi kiireimmiten kokonaisuudes-
11000: teluhuoneita ei laitoksessa liioin ole, vaikka saankin tutkittava. Tällainen tutkimuksen
11001: ne olisivat välttämättömät, koska potilaat toimeenpaneminen vie luonnollisesti pitem-
11002: joutuvat viettämään laitoksessa pitkiäkin män ajan, eikä paikallaan ole se, että näi-
11003: aikoja, jopa vuosikausia. Kaiken edelläole- den ankaran taudin kourissa kamppailevien
11004: van lisäksi on henkilökunnan asuinhuoneista yhteiskuntamme jäsenten hoito mainittua
11005: suuri puute, mikä asiantila on laitoksen tutkimusta odotellessa jatkuvasti mitä räi-
11006: työskentelylle erittäin haitallista, koska ny- keimmin laiminlyödään.
11007: kyisin asuntomahdollisuuksin pätevää hoito-        Kun sillä yksityisellä hyväntekeväisyys-
11008: henkilökuntaa on vaikea saada laitoksessa yhdistyksellä, jonka ylläpitämiä Vaajasa-
11009: pysymään. Edellämainitut puutteellisuudet lon-Kortejoen hoitolaitokset ovat, ei lai-
11010: on ajateltu korjattavaksi siten, että nykyi- tostensa ylläpidossa viime vuosikymmenen
11011: sen parantolarakennuksen yhteyteen raken- aikana kohtaamiensa vaikeuksien vuoksi ole
11012: nettaisiin erikoinen talous- ja asuntolasiipi- ilman ulkopuolista tukea mahdollisuuksia
11013: rakennus Tähän tulisivat nykyaikaisen ryhtyä toteuttamaan edelläselostettua raken-
11014: keittiön lisäksi riittävän tilavat ruokailu- nusohjelmaansa, joka vaatisi yhteensä 60 mil-
11015: huoneet sekä potilaille että henkilökunnalle, joonan markan kustannukset, ja kun kysy-
11016: lääkärin vastaanotto- ja hoitohuoneet, labo- myksessä on tärkeä ja koko maallemme yh-
11017: ratorio, joka laitoksesta nykyisin puuttuu teinen asia, jonka läpivieminen ei siedä
11018: kokonaan, laitoksen pesula sekä tarpeellinen enää viivytyksiä, olisi valtiovallan kiireim-
11019: määrä henkilökunnan asuinhuoneita. Sa- miten ojennettava rakennusohjelman to-
11020: manaikaisesti olisi nykyinen parantolara- teuttamiseksi auttava kätensä. Laissa vah-
11021: kennus perusteellisesti korjattava ja muo- vistettu valtionavustus, 50% perustamia-
11022: dostettava kokonaisuudessaan potilasraken- kustannuksista, ei tässä vaiheessa yksistään
11023:  nukseksi, jolloin parantola saataisiin nyky- ole riittävä, vaan olisi valtion myönnettävä
11024:  aikaiseen kuntoon ja potilaspaikkojakin voi- rakennusyrityksen kustannuksista toinen
11025:  taisiin lisätä nykyisestä 60: stä noin 80: een. puoli mainitulle yhdistykselle pitkäaikai-
11026:  Suunniteltu uusi siipirakennus tulisi noin sena korottomana lainana.
11027:  6000 m3:n suuruiseksi ja sen ynnä miesten-        Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
11028:  parantolan vanhan parantolarakennuksen tamme kunnioittaen,
11029:  korjaaminen tulisi maksamaan noin 55 mil-
11030:  joonaa markkaa.                                          että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
11031:     Edelläolevaan viitaten pidämme tarpeel-            den 1952 tulo- ja menoarvioon 30
11032:  lisena, että kaatumatautisten hoitoasiaan             miljoonan markan määrärahan Vaa-
11033:  kiinnitettäisiin valtion taholta entistä enem-        jasalo'flr-Kortejoen hoitolaitosten laa-
11034:  män huomiota. Kun valtio tuskin itse aina-            jennus- ja peruskorjaustyöstä suori-
11035:  kaan lähivuosina ryhtyy rakentamaan mai-              tettavan valtionavustuksen maksa-
11036:  nitunlaisia hoitolaitoksia, olisi sen ainakin         mista varten sekä 30 miljoonan mar-
11037:  tuntuvalla tavalla tuettava niitä, jotka tällä        kan määrärahan korottoman pitkä-
11038:  alalla ovat vuosikymmenien aikana uurasta-            aikaisen avustuslainan myöntämi-
11039:  neet kiitosta ansaitsevalla tavalla. Pidämme          seksi Kaatumatautisten Hoitoyhdis-
11040:  välttämättömänä, että edes ne ainoat kaa-             tys r. y:lle rakennusyritysten toteut-
11041:  tumatautiparantolat, jotka maassamme ny-              tamista varten.
11042:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
11043: 
11044:               Martti J. Huttunen.                   Lauri Solla.
11045:               Hugo Manninen.                        Helge Miettunen.
11046:               Tahvo Rönkkö.                         Esa Hietanen.
11047:               Yrjö Kilpeläinen.                     Elli Juntunen.
11048:                                       Hilja Väänänen.
11049:                                                                                        215
11050: 
11051: IV,s2. -   Rah. al. N:o 11.
11052: 
11053: 
11054: 
11055: 
11056:                               Alanko ym.: Määrärahan osoittamisesta :Mäntän kuntainlii-
11057:                                  ton sairaalan loppuunrakentamista varten.
11058: 
11059: 
11060:                                    E d u s k u n n a ll e.
11061: 
11062:    Eduskunta on hylännyt vuosina 1948 ja          Mäntän kuntainliiton sairaalan loppuun-
11063: 1950 esitetyt rahaasia-aloitteet Mäntän kun-    rakentaminen on valtion velvollisuus. Vuo-
11064: tainliiton sairaalan rakentamista varten.       sien 1948 ja 1950 valtiopäivien asiapape-
11065: Ko. sairaala on ollut rakenteilla yli 3         reissa on seikkaperäiset selvitykset ko.
11066: vuotta. Nyt ovat rakennustyöt edistyneet        asiasta. Niihin, ja sairaalan pikaisen val-
11067: vaikeuksista huolimatta niin, että sairaala-    mistumisen välttämättömyyteen vedoten,
11068: rakennus alkaa olla valmis sisustustöitä        ehdotamme,
11069: lukuunottamatta. Tämän sairaalan, jonka
11070: suuruuden valtion edustajat määräsivät,                  että Eduskunta ottaisi vuoden
11071: päärakennus on tilavuudeltaan 16,700 m3.               1952 tulo- ja menoarvioon 70,000,000
11072: Päärakennuksen lisäksi tulee asuin-, talous-           markkaa Mäntän kuntainliiton sai-
11073: ym. lisärakennuksia yhteensä n. 10,000 m3,             raalarakennuksen    loppuunrakenta-
11074: joten koko sairaalan rakennusvaihe käsittää            mista varten.
11075: n. 27,000 m3.
11076:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
11077: 
11078: 
11079:                  Kustaa Alanko.                          Valfrid Eskola.
11080: 216
11081: 
11082: IV,s4.- Rah. al. N:o 12.
11083: 
11084: 
11085: 
11086: 
11087:                                Luukka ym.: Määrärahan osoittamisesta Reumasäätiön sai-
11088:                                  raalan kunnossapito- ja käyttökustannuksien korvaa-
11089:                                  mista varten.
11090: 
11091: 
11092:                                    E d u s k u n n a 11 e.
11093:    Maahamme on tänä vuonna saatu kauan          on edelleenkin ratkaisematta. Väliaikaisesti
11094: kipeästi kaivattu reumatautien erikoissai-      on tilannetta helpotettu myöntämällä val-
11095: raala, joka on suunnittelultaan ajanmukai-      tion lisämenoarviossa 20 milj. markan
11096: nen ja riittävän suuri helpottamaan huo-        määräraha valtion sairaansijoilla hoidettu-
11097: mattavassa määrässä reumatautien hoita-         jen hoitopäivämaksuihin. Sairaala ei lmi-
11098: mista. Kun näitä sairauksia voidaan tilan-      tenkaan kykene toimimaan täydellä tehol-
11099: ahtauden vuoksi vain rajoitetusti hoitaa        Iaan ennen kuin sen käyttötalous on saa-
11100: sisätautisairaaloissa, uusi reumasairaala on    tettu turvatulle pohjalle.
11101: käytännöllisesti katsoen ainoa alallaan. Sai-      Eduskunnalle onkin jätetty lakialoite
11102: raalan omistaa Reumasäätiö ja se on saatu       laiksi reumatautien hoitolaitosten valtion-
11103: aikaan valtion, Kansaneläkelaitoksen, kun-      avusta, jossa on ehdotettu säädettäväksi
11104: tien ja eräiden liikelaitosten uhrauksin.       mm., että reumatautisten hoitolaitosten kun-
11105: Valtiolla on käyttöoikeus kolmannekseen         nossapito- ja käyttökustannuksiin annetaan
11106: sairaansijoista ja se on myös vastannut         valtionapua puolet hyväksyttävien kustan-
11107: yhdellä kolmasosalla perustamiskustannuk-       nusten määrästä. Koska säädettäväksi ehdo-
11108: sista. Muut osakkaat eivät ole saaneet val-     tetun lain voimaantulo saattaa viivästyä,
11109: tionavustusta osuuksiensa rahoittamiseen.       olisi ainoan reumasairaalamme saattami-
11110:    Kun Reumasäätiö vuonna 1946 ryhtyi           seksi toimimaan täydellä teholla jo ensi
11111: suunnittelemaan kysymyksessä olevaa sai-        vuoden tulo- ja menoarvioon varattava
11112: raalaa, edellytettiin, että valtio jatkuvasti   tarvittavat varat. Sairaalassa on 320 sai-
11113: osallistuu sen kustannuksiin, ja tähän luot-    raansijaa ja sen kokonaismenot tulevat ole-
11114: taen kunnat, liikelaitokset ja Kansaneläke-     maan n. 100 milj. markkaa vuodessa.
11115: laitos ovat merkinneet sairaalahankkeesta          Edellä olevan perusteella ehdotamme
11116: osuuksia. Tähän olettamukseen niillä on         kunnioittaen,
11117: ollut syytä senkin vuoksi, että muilla sai-
11118: raalahoidon aloilla yleensä on lailla taattu                 että   Edusk1mta   ottaisi   vnoden
11119: valtionavustukset sekä sairaalan perusta-               1952 tulo- ja menoarvioon 50,000,000
11120: mia- että kunnossapito- ja käyttökustannulr-            markan määrärahan käytettäväksi
11121: siin.                                                   Renmasäätiön sairaalan kunnossa-
11122:    Reumasäätiön sairaala on alottanut toi-              pito- ja käyttök~tstannuksien korvaa-
11123: mintansa viime heinäkuussa, mutta kysy-                 miseen hyväksyttävien kustannusten
11124: mys sairaalan kustannusten rahoittamisesta              puoleen määrään saakka.
11125:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
11126: 
11127: 
11128:                 Eemil Luukka.                                Arvi Ahmavaara.
11129:                 A. Simonen.                                  Arno Tuurna.
11130:                 Unto Suominen.                               Irma Karvikko.
11131:                 H. A. K'annisto.                             Ebba östenson.
11132:                 Albin Wickman.                               Elli Stenberg.
11133:                 Viljami Kalliokoski.                         Mauri Ryömä.
11134:                                                                                            217
11135: 
11136: IV,s5.- Rah. al. N:o 13.
11137: 
11138: 
11139: 
11140: 
11141:                               V. Simonen ym.: 11-fäärärahan osoittamisesta tutkimuksen
11142:                                  suorittamiseksi reumasairauksien levinneisyydestä ja laa-
11143:                                  dttsta.
11144: 
11145: 
11146:                                     E d u s k u n n a ll e.
11147: 
11148:    Reumasairauksien sosiaalista merkitystä       destä ja laadusta, jotta tämän tutkimuk-·
11149: maassamme ei ole tarkemmin tutkittu,             sen tulokset muodostaisivat pohjan vastai-
11150: mutta lienee niiden merkitys sentään koko        suudessa suoritettavalle reuman vastusta-
11151: maassa jo nyt yleisessä tietoisuudessa.          mistyölle.
11152: Summittainen arvio jo osoittaa, että tämä           Erittäinkin joutuvat sosiaalisia kysymyk-
11153: vitsaus on Suomessa levinnyt ainakin yhtä        siä harrastavat vertailemaan valtiovallan
11154: laajalle kuin muissa pohjoismaissa, joten        taholta tulleeseen apuun esim. tuberkuloo-
11155: reumasairauksien yleisyys meillä voidaan         sin ja mielisairauksien suhteen ja siihen
11156: varmuudella olettaa ainakin samaksi kuin         suuriarvoiseen työhön, joka näiden sairauk-
11157: esim. Ruotsissa. Tällainen olettamus onkin       sien voittamiseksi on maassamme suoritettu.
11158: vahvasti perusteltu kun ottaa huomioon sen       Sensijaan ei reumasairauksien vaivaamiin
11159: seikan, että Ruotsin ilmasto reuman aiheut-      henkilöihin ole juuri kiinnitetty huomiota
11160: tajana yleensä on suunnilleen samanlainen        enempää valtion kuin yksityistenkään ta-
11161: kuin meilläkin, mutta sensijaan asunto- ja       holta. Kuitenkin ovat reumainvaliidit täy-
11162: ravitsemusolosuhteet siellä ovat huomatta-       sin rinnastettavissa esim. tuberkuloosin
11163: vasti edullisemmat kuin meillä. Kuten tun-       tässä suhteessa aiheuttamaan työpäivien
11164: nettua on näillä seikoilla, mikäli ne eivät      menetykseen ja invaliditeetin kansantalou-
11165: ole tyydyttävät, huomattava osuus reuman         delle aiheuttamiin tappioihin.
11166: aiheuttajina.    Olettaen reumasairauksien          Suurin osa reumasairaista joutuu mel-
11167: yleisyyden meillä vaikkapa vain samaksi          kein poikeuksetta olemaan kotihoidon va-
11168: kuin Ruotsissa, on reumakomitean peri-           rassa ja hoitoaika on niissä harvoissa ta-
11169: aatemietinnössä vuodelta 1949 päädytty sii-      pauksissa, jolloin sairaalahoito on mahdolli-
11170: hen, että reumatautisia arviolaskennan mu-       nen, yleensä tilanpuutteen takia riittämät-
11171: kaan maassamme on yhteensä 110,000 hen-          tömän lyhyt. Näinollen koko sairaalahoito
11172: keä. Tämä luku ilmaisee. ainoastaan mil-         oikeastaan useimmiten jää tuloksettomaksk
11173: laisesta suuruusluokasta on kysymys, eikä        Yllämainituista hoitomahdollisuuksien puut-
11174: siihen sisälly esim. reumaattisen kuumeen        tumisesta on luonnollisena seurauksena, että
11175: jälkeenjättämien sydänvikaisten lukumäärä.       reumasairaudet ovat lää:kärikunnallemme
11176:  Samassa mietinnössä todetaan, että krooni-      jääneet sangen vieraiksi, eikä reumanhoito
11177: sen nivelreumatismin aiheuttama invaliidien      siis sairaalan ulkopuolellakaan spesialistien
11178: lukumäärä on maassamme n. 15,000, joista         puutteessa ole ajan tasalla.
11179: täysin avuttomassa tilassa olevia %. Avut-          Periaatemietinnössään reumakomitea to-.
11180:  tomuustilaan liittyy lisäksi pitkä työkyvöt-    teaa, että sellaiset yksityiset aloitteet kuin
11181: tömyysaika, joka lj3 : ssa tapauksessa kestää    Suomen Reumatologisen Yhdistyksen ja
11182: yli 15 vuotta.                                   Reumaliiton perustaminen v. 1946 ovat il-
11183:     Kun maastamme täysin puuttuu suunni-         mauksena siitä, että maassamme vihdoin
11184:  telmallinen toiminta reumasairauksien vas-      on herännyt harrastus reumasairauksien
11185:  tustamiseksi, eikä edes hoitopaikkojakaan       vastustamistyötä kohtaan. Edellisen yhdis-
11186:  ole reumaa sairastaville, on pidettävä erit-    tyksen tarkoituksena on reumatologim1 tun-
11187:  täin tärkeänä, että maassa suoritetaan pe-      temuksen ja harrastuksen edistäminen lää-
11188:  rusteellinen tutkimus reuman levinneisyy-       kärikunnan keskuudessa sekä alan tieteelli··
11189:                                                                                             2S
11190: -218                              IV,s5. -   Reumrusairaudet.
11191: 
11192:  sen tutkimuksen tukeminen. Jälkimmäinen          sesti ryhtyä rakentamaan tehokasta reu-
11193: '()n reuman vastustamistyön hyväksi toimi-        manvastustamistoimintaa, seuraten esim.
11194:  vien paikallisten reumayhdistysten keskus-       niitä suuntaviivoja, joita Suomen Tuberku-
11195: järjestö, jonka tarkoituksena on reumasai-        loosin Vastustamisyhdistys on menestyksel-
11196:  raiden etujen valvominen ja ajaminen. On         lisesti käyttänyt. Vertauksen vuoksi mai-
11197: kuitenkin ilmeistä, että yksityiset aloitteet     nittakoon, että mainitun yhdistyksen toi-
11198:  rajoitettuina päämäärineen ja mahdolli-          minta jo nykyisin käytännöllisesti katsoen
11199:  suuksineen eivät voi johtaa tyydyttäviin         on kokonaan siirtynyt valtiovallan ylläpi-
11200: tuloksiin reumasairauksien vastustamisessa,       tämäksi. Tämän toiminnan rinnalla se,
11201:  minkä vuoksi yhtenäisen suunnitelman laa-        mitä reumaattisten hyväksi tässä maassa
11202:  timinen on tärkeä ja ajankohtainen.              on saatu aikaan, tuntuu sangen vähäpätöi-
11203:     Yksityiskohtaisen tutkimuksen suorittami-     seltä ja kuitenkin reumasairauksien aiheut-
11204:  nen reumasairauksien levinneisyydestä ja         tamasta työpäivien menetyksestä johtuva
11205:  laadusta maassamme, sairaalapaikkojen            kansantaloudellinen tappio on arvioitava
11206:  määrän ja laadun tarpeen selville saami-         noin 5 miljardiksi markaksi vuodessa.
11207:  seksi sekä varsinaisen kenttätyön organisoi-        Reumaa koskevan yleisen tutkimuksen
11208:  miseksi olisi kiireellisesti suoritettava. Tu-   toimittamisesta on kustannusten arvioitava
11209:  loksellisen tutkimustyön edellytyksenä on        nousevan ainakin 10 miljoonaan marli'kaan.
11210:  kuitenkin, että sitä johtaa reumaattisiin           Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11211:  sairauksiin perehtynyt erikoislääkäri apu-       nioittaen,
11212: ·naan tarpeellinen määrä lääkäreitä ja sai-
11213:  raanhoitajia.                                             että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
11214:     Ylläesitetystä käynee selville, että tar-           tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
11215:  peeksi laajalla pohjalla suoritettu perus-             kan määrärahan reumasairauksien
11216:  teellinen tutkimus muodostaa sen pohjan,               levinneisyyttä ja laatua koskevan
11217: jolle vastaisuudessa voidaan suunnitelmalli-            tutkimuksen suorittamista varten.
11218:        Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
11219: 
11220: 
11221:                  Vieno Simonen.                           Arvi Ikonen.
11222:                  Aino Luostarinen.                        R. Hallberg.
11223:                  Kerttu Saalasti.                         Hilja Väänänen.
11224:                  Heikki Soininen.                         0. Muikku.
11225:                                          Eino Rauste.
11226:                                                                                            219
11227: 
11228: 1V,s6.- Rah. al. N:o 14.
11229: 
11230: 
11231: 
11232: 
11233:                                Pohjala ym.: Määrärahan osoittamisesta saarnaajien palk-
11234:                                   kaamiseksi valtion sairaq.loihin.
11235: 
11236: 
11237:                                     E d u s k u n n a ll e.
11238: 
11239:   Joku vuosi sitten eduskunta kiinnitti eri-        Valtion sairaaloiden suurena haHtana on
11240: koista huomiota sairaaloittemme hengellisen      kuitenkin ollut se, että j:uuri näiden sairaa-
11241: elämän huoltoon ja lausui toivomuksen            loiden sairaalasaarnaajien ·palkat huoli-
11242: asian edelleen kehittämiseksi.                   matta työn suuresta lisääntymisestä, ovat
11243:    Sairaaloiden sielunihoito ja sair·aalasaar-   sangen alhaiset; esim. eräässä suuressa ikes-
11244: naajien virkojen järjestely on ollut meillä      kussairaalassa on vuosipalkka ainoastaan
11245: useiden komiteoiden ,pohdittavana. Viimeksi      10,500 mlk ja työhön sisältyy viikottaiset
11246: valmistui v. 1947 laajakantoinen mietintö,       jumalanpalvelukset ja lisäksi varsin laaja
11247: joka tuo esiin uusia näkökohtia tässä eri-       yksityinen sielunihoito. Jotta edes aivan
11248: koisen tärkeässä tehtävässä, johon useissa       alkeellisia vaatimuksia vastaavalla tavalla
11249: maissa viime vuosina on kiinnitetty varsin       voitaisiin valtion sairaaloiden sielunhoidol-
11250: suurta huomiota.                                 lista työtä jatkaa, ehdotamme,
11251:    Sairaaloissamme on sielunihoitajan tarve
11252: yhä tuntuvasti lisääntynyt ja lukemattomat                että Eduskunta vuoden 1952 tulo-
11253: potilaat pitävät tätä tervehtymisensä tär-              ja menoarvioon ottaisi 1,000,000 mar-
11254: keänä tekijänä. Tämän näkökohdan oival-                 kan määrärahan sairaalasaarnaajien
11255: taen ovatkin lääkärit, papit ja sairaanhoi-             palkkaamiseksi valtion sairaaloihin.
11256: tajat viime aikoina pyrkineet läheiseen yh-
11257: teistyöhön.
11258:      Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1951.
11259: 
11260: 
11261:                  Kyllikki Pohjala.                        Helena Virkki.
11262:                  Hugo Nuorsaari.                          Arvo Salminen.
11263:                  Jaakko Hakala.                           Irma Hamara.
11264:                  Martti J. Huttunen.                      Johannes Wirtanen.
11265:                  Aune Innala.                             Antti J. Rantamaa.
11266:                  Martti 0. Kölli.                         Erkki Koivisto.
11267:                                         R. Hallberg.
11268: 220
11269: 
11270: IV,s7.- Rah. al. N:o 15.
11271: 
11272: 
11273:                                  Saariaho ym.: 11Iäärärahan osoittamisesta eräiden virkojen
11274:                                     perustamiseksi sisäasiainministeriön väestönsuojeluasiain-
11275:                                     osastoon.
11276: 
11277: 
11278:                                        E d u s k u n n a ll e.
11279: 
11280:    Rauhanaikainen vä.estönsuojelutoiminta, nissa vuosia kestäneen ·pysähdyksen jälkeen
11281: jota on pidettävä välttämättömänä edelly- päässyt jälleen alkuun. Kun nämä väestön-
11282: tyksenä sodanaikaisen toiminnan onnistumi- suojelujärjestykset lain mukaan on läänin-
11283: selle, on maassamme ollut miltei ikokon.aan hallitusten vahvistettava ja kun lääninhal-
11284: keskeytym_eenä vuodesta 1945 lähtien. lituksissa ei nyt ole väestönsuojeluasiain
11285: Vuonna 1939 annetun väestönsuojelulain ja esittelijää, kaikkien kuntien väestönsuojelu-
11286: sen toimeenpanoasetuksen mUJlman perustet- järjestykset tulevat sisäasiainministeriön
11287: tiin sisäasiainministeriön väestönsuojelu- väestönsuojeluasiainosastoon lausunnon an-
11288: asiainosastoon 18, väestönsuojelukeskuskou- tamista varten, mistä johtuen osaston työ-
11289: luun 3 ja lääninhallitul<-..siin 9 eli kaikkiaan määrä tulee kasvamaan siinä määr~n, että
11290: 30 virkaa ja tointa rauhanaikaisten väes- kahdeuJ. virkamiehen työllä siitä on mahdo-
11291: tönsuojeluvalmistelujen suorittamista var- tonta selviytyä. Lisäksi on otettava huo-
11292: ten. Näistä viroista on vuoden 1945 jäl- mioon, että kuntien väestönsuojelujärjes-
11293: keen la:ldrautettu väestönsuojelukeskuskou- tysten ja näihin liittyvien täytäntöönpane-
11294: lun ja lää,ni<nhallitusten väestönsuojelutar- suunnitelmien laatiminen kaikkine liittei-
11295: kastajien virat sekä sisäasiainministeriön neen tulee .aiheuttamaan muidenkin väes-
11296: vä.estönsuojeluasiainosastosta 16 virkaa, jo- tönsuojelutoimenpiteiden              rauhanaikaisten
11297: ten nyt on koko maan väestönsuojeluval- valmistelujen alimmisen ja siitä johtuvan
11298: misteluja varten ainoastaan 2 virkamiestä. sisäasiainministeriön väestönsuojeluasiain-
11299: Vuoden 1952 tulo- ja menoarvioesitykseen osaston, jonka tulee näitä valmisteluja joh-
11300: orr ehdotettu määräraha vaitll näitä kahta taa ja valvoa valtion ainoana viranomai-
11301: virkaa varten. Kuiten1kin on välttämätöntä, sena, työmäärän moninkertaistumisen, mistä
11302: että meidänkin maassamme väestönsuojelun syystä on käynyt välttämättömä:ksi nyt
11303: alalla suoritetaan rauhanai.l,:aisia valmiste- perustaa osastoon ainakin seuraavat virat:
11304: luja, minkä valtiovaltakin on todennut osastopäällikön virka (34 pl.)
11305: siten, että valtioneuvosto asetti syyskuun        peruspalkka . . . . . . . . . . . . . . 706,200: -
11306: 8 päivä,nä 1949 komitean suunnittelemaan toimistopäällikön virka (28 pl.)
11307: maan väestönsuojelun uudelleenjärjestä-           peruspalklm . . . . . . . . . . . . . . 513,300: -
11308: mistä. Komitean laatima mietintö on jä- kanslia-apulaisen toimi (10 pl.)
11309: tetty valtioneuvostolle, joka ei kuitenkaan       perus,palkka . . . . . . . . . . . . . . 219,600: -
11310: vielä ole määritellyt kantaansa siinä tehtyi-     Edellä esitetyn perus•teella esitetäätll,
11311: hin ehdotuksiin nähden, joissa mm. tode-
11312: taan väestönsuojeluasiainosaston virkojen                 että Eduskunta ottaisi valtiorn vuo-
11313: riittämättömyys.                                       den 1952 tulo- ja menoarvioorn
11314:    •Sisäasiainministeriö on kuluvan vuoden             7 Pl. XXIII: 1 momentin kohdalle
11315: maaliskuun 8 päivänä autamailaan päätök-               1,647,180 markan määrärahan yhden
11316: sellä (AK N:o 152/51) määrännyt, että                  osastopäällikörn, yhdern toimistopääl-
11317: kuntien väestönsuojelujärjestykset on en-              likön ja yhden kanslia-apulaisern
11318: nen tämän vuoden loppua jätettävä kunnal-              viran perustantiseksi sisäasiainmi-
11319: lisvaltuustojen hyväksyttäviksi. Näin on              misteriörn     väestönsuojeluasiainosas-
11320: rauhanaikainen väestönsuojelutoiminta kun-             toon.
11321:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
11322:                   Urho Saariaho.                             Yrjö Kilpeläinen.
11323:                   .Atte Pakkanen.                            Aukusti Pasanen .
11324:                                          C. A. Öhman.
11325:                                                                                               221
11326: 
11327: IV,ss. -   Ro.h. al. N:o 16.
11328: 
11329: 
11330: 
11331: 
11332:                                Järnefelt ym.: Määrärahan osoit,tamisesta virkamiesten
11333:                                   palkkaus- ja eläkeasiainosaston perustamiseksi valtiova-
11334:                                   rainministeriöön.
11335: 
11336: 
11337:                                      E d u s k u n n a II e.
11338: 
11339:    Virkamiesten pall{kausasioiden järjestely      tavallisissa oloissakin yhä runsaammin esiin-
11340: on meillä ollut vaikeasti hoidettava kysy-        tyvien juoksevien asioiden hoitamisen vii-
11341: mys. Sen järkiperäinen käsittely edellyt-         västyminen puolestaan aiheuttaa virlmmies-
11342: täisi jatkuvasti suoritettavwa virkamiesten       kunnassa oikeutettua tyytymättömyyttä,
11343: palkkausolojen kehityksen tutkimista, ver-        joka yleisten järjestelyjen hitauden ja riit-
11344: tailua palkkausoloihin yleensä, hallinto-         tämättömyyden ohella jatkuvasti häiritsee
11345: menojen kehityksen tarkkailua, virkamies-         työrauhaa.
11346: ten lukumäärän kehityksen selvittelyä, työ-          Kaikissa suurehkoissa teollisuus- ja liike-
11347: määrän ja työtehon tutkimista jne. Tällai-        laitoksissakin on erityiset elimet henkilö-
11348: seen välttämättömään taloudellis-tilastolli-      kuntaa koskevien asioiden hoitamista var-
11349: seen tutkimustyöhön v:altiovarainministe-         ten. Valtiolla ei kuitenkaan ole vastaavaa
11350: Tiöllä ei kuitenkaan ole ollut eikä ole mitään    suunnittelevaa, järjestelevää ja valvovaa
11351: mahdollisuuksia. Eduskunta onkin tästä            elintä. Kun virkamiehiä koskevien talou-
11352: johtuen joutunut käsittelemään virkamies-         dellisten kysymyksien hoitaminen on val-
11353: ten palkkauskysymykset aivan hatarasti ja         tiovarainministeriössäkin jaettu varsin epä-
11354: pintapuolisesti perusteitujen esityksien poh-     tarkoituksenmukaisesti, on esimerkiksi jär-
11355: jalta. Valtion, maan suurimman työnanta-          jestelyosastolle siirretty useita asioita, jotka
11356: jan täytyy siten päättää palkkausasioista         sille eivät kuulu. Osaston täytyisi kuiten-
11357:  varsin umpimähkäisesti.                          kin saada häiriintymättä keskittyä varsi-
11358:     Sodan jälkeen on palkkauskysymyksen ja        naisiin tehtäviinsä. Yhtenäisen johdon
11359:  palkkauksen luonteisten asioiden hoitami-        puuttuessa palkkaus- ja eläkekysymyksiä
11360:  nen antanut valtiovarainministeriölle eri-       eri hallinnon aloilla hoidetaan usein haja-
11361:  tyisen paljon työtä. Riittävän työvoiman         naisesti sekä lainsäädäntöä eri tavoin tul-
11362:  puutttues.sa on yleisiä palkkauksenjärjes-       kiten. Kun valtion tehtävät ovat viimeksi-
11363:  telyjä varten täytynyt asettaa komiteoita        kuluneen kymmenvuotiskauden aikana huo-
11364:  ja siitäkin huolimatta järjestelyt ovat su-      mattavasti lisääntyneet ja monipuolistuneet,
11365:  juneet tavattoman hitaasti ja esityksien         ei asioita voida valtiovarainministeriössä
11366:  valmistuttua ne eivät enää ole olleet ajan       enää kunnolla hoitaa käytettävissä olevalla
11367:  tasalla. Osittain tästä syystä virkamiesten      työvoimalla.
11368:  alipalkkaus on muodostunut pysyväksi il-            Hallintomenot muodostavat valtion talou-
11369:  miöksi, jonka haitalliset seuraukset monilla     dessa hyvin huomattavan menoerän. Hyö-
11370:  hallinnon aloilla ovat huolestuttavat ja joi-     dykkeiden ja palvelusten osto eli erilaiset
11371:  den korjaaminen vie vuosikausia.                 hallintokulut ottavat runsaan viidenneksen
11372:     Palkkauksen järjestelyjä valmisteltaessa      valtion menoista. Tähän arvioon eivät sisälly
11373:   ja toteutettaessa ministeriön virkamies-        kuitenkaan valtion liikelaitoksien hallinto-
11374:   asioita hoitavat virkamiehet ovat olleet niin   menot, joilla niiden taloudessa on myös
11375:  kuormitettuja, että muiden virkamiesasioiden     huomattava merkitys. Hallintokuluista taa-
11376:   hoitaminen on täytynyt lykätä. Tästä on         sen palkkaus- ja eläikemenot muodostavat
11377:   yleisten järjestelyjen vuosittain uusiutuessa   valtaosan. Virkamiehiä koskevien taloudel-
11378:  ollut seurauksena virkamisten palkkaus-          listen kysymyksien keskitetty ja yhtenäinen
11379:  oloissa monia sekavuuksia, joiden selvitte-      hoitaminen on valtiolle välttämätöntä. Tämä
11380:   lyn samoin kuin virkamiesten palkkauksessa       onkin todettu monissa muis·sa maissa, esi-
11381: 222                           IV,ss.- Valtiovall"ainministeriö.
11382: 
11383: merkiksi Ruotsissa, m1ssa virkamiesasioita           Mainittujen virkojen ja toimien perusta-
11384: varten on erityinen ministeriö, jossa on          misesta aiheutuisi lisäystä 8 Pl I: 1 mo-
11385: sekä palkka- että eläkeosasto.                    mentin kohdalle peruspalkkoina 2,535,000
11386:   Edellä mainituista syistä olisi virkamies-      mk, ikälisinä 370,300 mk ja kalliinpaikan-
11387: ten palkkaus- ja eläkeasiain käsittelyä var-      lisinä 245,700 mk eli yhtensä ilman indeksi-
11388: ten muodostettava valtiovarainministeriöön        korotusta 3,151,000 mk.
11389: virkamiesten palkkaus- ja eläkeasiainosasto          Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
11390: sekä perustettava siihen seuraavat uudet          ehdotamme,      ·
11391: virat ja toimet:
11392:                         Peruspalkka                        että Eduskunta ottaisi vuoden.
11393:                         Ilman indek-
11394:                          sikorotusta
11395:                                        Yhteensä
11396:                                          mk
11397:                                                         1952 tulo- ja menoarvioon 8 Pl l:
11398:                              mk                         1 nwmentille yhteensä 3,151,000 mar-
11399: 1 hallitusneuvos (osasto-                               kan määrärahan yhden hallitusneu-
11400:   päällikkönä) (33 pl.) 668,700        668,700          voksen, yhden vanhemman hallitus-
11401: 1 vanh. hallitussihteeri                                sihteerin ja kahden nuoremman hal-
11402:   (31 pl.) ............ 598,800     598,800             litussihteerin viran sekä yhden kans-
11403: 2 nuor. hallitussihteeriä                               listin toimen perustamiseksi valtio-
11404:   (28 pl.) ............ 513,300 1,026,600               varainministeriöön     muodostettavaa
11405: 1 kanslisti (12 pl.) .... 240,900   240,900             virkamiesten palkkaus- ja eläke-
11406:                        ----~--------~-                  asiainosastoa varten.
11407:                          Yhteensä 2,535,000
11408:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
11409: 
11410: 
11411:                 Konsti Järnefelt.                         Helge Miettunen.
11412:                 H. A. KaD.!tl.isto.                       Eino Rauste.
11413:                 Esa Kaitila.                              Irma Karvikko.
11414:                                                                                            223
11415: 
11416: IV,s9.- Rab. al. N:o 17.
11417: 
11418: 
11419: 
11420: 
11421:                                Kaitila ym.: Määrärahan osoittamisesta liikeyrityslaskentaa.
11422:                                  varten.
11423: 
11424:                                    E d u s k u n n a ll e.
11425: 
11426:    Jo yli 20 vuoden ajan on kysymys liike-         Liikeyrityslaskentoja on jo ennen sotia
11427: yrityslaskennan suorittamisesta ollut vi-       suoritettu useimmissa Euroopan ja sen ul-
11428: reillä maassamme. Laskennan tarpeellisuu-       kopuolella olevissa maissa. Mainittakoon"
11429: den ovat mm. elinkeinoelämän edustajat          että Tanskassa on suoritettu kaikkiaan
11430: monessa yhteydessä tuoneet julki. Moni-         kolme laskentaa ja Ruotsissa on toinen,
11431: puoliseksi kehittyneestä elinkeinoelämäs-       erittäin täydellinen laskenta parhaillaan
11432: tämme eivät nykyiset taloustilastot anna        suoritteilla. Meillä laskennan suorittami-
11433: riittävän selvää yleiskuvaa. Valtio joutuu      sesta on tehty useita aloitteita. Huhtikuun
11434: olosuhteiden pakosta puuttumaan monella         29 päivänä 1949 eduskunta päätti lausua
11435: tavalla talouselämän kulkuun. Tällöin on        toivomuksen, että hallitus ryhtyisi toimen-
11436: tärkeitä ratkaisuja tehtäessä jouduttu to-      piteisiin liikeyrityslaskennan toimeenpane-
11437: teamaan, ettei käytettävissä ole ollut luo-     miseksi maassamme. Laskennan välttämät-
11438: tettavia eikä seikkaperäisiä tilastoja, minkä   tömyyden todeten valtioneuvosto asettikin
11439: vuoksi laajakantoisiakin ratkaisuja on mo-      marraskuun 14 päivänä 1950 komitean val-
11440: nesti jouduttu perustamaan epävarmoihin         mistelemaan liikeyrityslaskentaa.
11441: ja ylimalkaisiin arviointeihin.                    Mainitun komitean, joka on saanut työnsä
11442:    Liikeyrityslaskennoilla nämä epäkohdat       pääosiltaan valmiiksi, valtioneuvostolle hei-
11443: olisi poistettavissa. Laskennoilla saataisiin   näkuussa vuonna 1951 tekemän esityksen
11444: monipuolinen ja yhdenmukaisin perustein         mukaan laskenta olisi suoritettava touko-
11445: laadittu kuva talouselämästämme. Niiden         kuussa 1952. Tämä on laskennan kannalta
11446: avulla voitaisiin selvittää eri elinkeinojen    soveliain ajankohta, koska väestölaskennan.
11447: tuotanto, kustannukset, työvoimamäärä ja        perusteella saatavat yritysluettelot olisivat
11448: sen ansiot, investoinnit, varastot, kansan-     tällöin käytettävissä. Laskennan siirtämi-
11449: taloudellinen kannattavaisuus, maantieteel-     nen myöhempään ajankohtaan aiheuttaisi
11450: linen jakaantuminen jne. Erityisen suuri        huomattavia lisäkustannuksia, koska edellä
11451: merkitys liikeyrityslaskennoilla on pyrit-      mainittu arvokas pohja-aineisto vanhenee
11452: täessä laatimaan ns. yhteiskuntataloudelli-     nopeasti. Lisäksi väestölaskennasta vapau-
11453: sia taseita, jotka valaisevat kansantalou-      tuisi juuri vuoden 1952 alkupuolen aikana
11454: temme eri suureiden suuruutta ja niiden         tottunutta tilastotyövoimaa sekä koneita
11455: keskinäisiä riippuvuussuhteita ja joiden        liikeyrityslaskentaa varten.
11456: loppuasetelman, kansanbudjetin, avulla             Muissa Pohjoismaissa seurattuja periaat-
11457: yleistaloudellisen kehityksen ja tilanteen      teita noudattaen sekä Yhdistyneiden Kansa-
11458: luotettava arvostelu on mahdollista. Tämän      kuntien taloudellisen ja sosiaalisen neuvos-
11459: lisäksi liikeyrityslaskennat tarjoaisivat pe-   ton suosituksia noudattaen laskenta käsit-
11460: rustan, jolta lähtien talouselämän eri sek-     täisi kaikki elinkeinonharjoittajat, varsinai-
11461: torien tutkiminen kävisi lähivuosina halvoin    sen maatalouden, metsätalouden, kalastuk-
11462: kustannuksin päinsä. Laskentojen perus-         sen ja metsästyksen harjoittajia lukuun
11463: teella olisi näet mahdollista turvautua uusia   ottamatta, joiden osalta laskenta jo on suo-
11464: tilastoja laadittaessa tai jo olemassa olevia   ritettu.
11465: tilastoja kehitettäessä ns. edustavaan mene-       Laskentaa varten tilastolliseen päätoimis--
11466:  telmään, jonka käyttö on sen halpuuden         toon on perustettava erillinen tilapäinen
11467: vuoksi kaikkialla maailmassa viime vuosina      liikeyrityslaskentaosasto, joka laatisi las-
11468: lisääntynyt.                                    kennan perustalrsi tarvittavat yleisluettelot,.
11469: 224                           IV,s9. -   Liikeyl'ityslask,enta..
11470: 
11471: johtaisi tietojen keräystä sekä suorittaisi    den 1952 tulo- ja menoarvioesityksessä liike-
11472: kerätyn aineiston käsittelyn ja laskannasta    yrityslaskennan valmistaviin töihin myön-
11473: saatujen tulosten julkaisemisen. Osaston       nettäväksi (8 Pl. X: 9).
11474: olisi aloitettava toimintansa viimeistään        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11475: vuoden 1952 alussa. Osaston työ kestäisi
11476: vuoteen 1955 asti. r..~askennan kokonaiskus-              että Eduskunta ottaisi vuoden
11477: tannukset olisivat 85,500,000 markkaa, josta            1952 tulo- ja menoarvioon 42,736,000
11478: 42,736,000 markkaa vuonna 1952. Tähän                   markan siirtomäärärahan liikeyritys-
11479: summaan sisältyy se 1,000,000 markan mää-               laskentaa varten.
11480: :räraha, jonka hallitus on ehdottanut vuo-
11481:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
11482: 
11483: 
11484:              Esa Kaitila.                             Nils Meinander.
11485:                                                                                            225
11486: IV,9o.- Rah. a.l. N:o 18.
11487: 
11488: 
11489: 
11490: 
11491:                                  Malkamäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta yli-
11492:                                    määräisten tointen perustamiseen verojen maksuunpanoa
11493:                                    ja kantoa vart1en.
11494: 
11495: 
11496:                                       E d u s k u n n a ll e.
11497: 
11498:    Vuoden 1951 tulo- ja menoa:rviossa edusc.       vät ehdotuksen mukaan ylimääräisiksi run-
11499: kunta yhtyen valtiovarainvaliokunnan eh-           saslukuisemmin, siis suuremmin prosentein,
11500: dotuksiin koroitti 8 Pl. XI luvun 1 momen-         kuin alempipaikkaiset virkailijat. Mieles-
11501: tin määrärahan 436,229,600 markkaa 600             tämme olisi jo aika turvata verovirkailijain
11502: miljoonaksi markaksi ja lausui odottavansa,        asema voimakkaammin ottein, ikuin mitä
11503: ,että momentin määrärahasta pa'lkkauksensa         hallituksen esitys merkitsee. Asiahan ei
11504: saavan verotusvirkamiehistön aseman vaki-          myöskään ole varsinaisesti rahakysymys,
11505: naistamiseen kiinnitetään asianmukaista huo-       koska tilapäisten virkailijain palkkarahat-
11506: miota".                                            kin on varattu ko. momentille.
11507:    Hallitus .ansaitsee !kiitoksen siitä, että se      Ehdotammekin edellä olevan perusteena,
11508: on ripeästi ottanut varteen eduskunnan lau-
11509: suman ja ehdottaa ensi vuoden tulo- ja me-                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
11510: noarviossa 351 ylimääräistä tointa perustet-              tulo- ja menoarvioon 8 Pl. XI luvun
11511: tavaksi ja vastaavat tilapäiset toimet lak-               1 momentille ylimääräisten tointen
11512: kautettaviksi. Sekä ylimääräisten että tila-              perustamiseen 217 miljoonaa mark-
11513: päisten verovirkailijain palkat suoritetaan               kaa, ja saman momentin b)-kohdalle
11514: samalta momentilta, mutta ehdotuksenkin                   tilapäisen henkilökunnan palkkaami-
11515: mukaan suurin osa verovil'kailijoista jää                 seen ja veronkannon tehostamiseen
11516: edelleen turvattomuuden tuntoon pienem-                   333 miljoonaa markkaa, jolloin mo-
11517: män ryhmän saavuttaessa nyt turvatumman                   mentin loppusumma jää hallituksen
11518: aseman. Lisäksi korkeampipaikkaiset pääse-                esityksen mukaiseksi.
11519:      Helsingissä 19 päivän:ä syyskuuta 1951.
11520: 
11521:          Aino Malkamäki         Martta Salmela-Järvinen. Arvo Ahonen.
11522:          Kalle Jokinen.         Otto Toivonen.           Meeri Kalavainen.
11523:          Impi Lukkarinen.       Eino Raunio.             Vappu Heinonen.
11524:                     Heikki Hykkäälä.       Edvard Pesonen.
11525: 
11526: 
11527: 
11528: 
11529:                                                                                              29
11530: 226
11531: 
11532: IV,91.- Rah. al. N:o 19.
11533: 
11534: 
11535: 
11536: 
11537:                                 TiekSo-Isaksso:D. ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
11538:                                     asevelvollisten päivarakan korottamista varten.
11539: 
11540: 
11541:                                      E d u s k u n n a ll e.
11542: 
11543:    Vuoden 1952 tulo- ja menoarviossa halli-       nuorukaiset ovat päinvastoin joutuneet aut-
11544: tus esittää asevelvollisten ja kadettien .palk-   tamaan vanhempiaan taloudellisesti ennen
11545: kauksen parantamiseen 112,600,000 mark-           as~velvollisuusaikaa. Koska valtio pakot-
11546: kaa. Tämän mukaan asevelvollisten päivä-          taa nuorison suorittamaan asevelvollisuut'lla,
11547: rahaa korotettaisiin 10 markalla. Otta~n          on sen jo siitäkin syystä huolehdittava sitä
11548: ihuotnioon jatkuvasti nousseen hintatason         kohdanneiden ,pahimpien epäkohtien poista-
11549: emme katso 10 markan korotusta ·riittä-           misesta.
11550: väkSi. Samanai!kaisesti kun paremmassa              Edellä soootun ;perusteella ehdotamme,
11551: asemassa olevien elinehtoja korjataan, ase-
11552: velvollisten asema oo ja•tkuvasti huonontu-                että Eduskunta ottaisi vuoden
11553: nut. Kuitenkin valtaosa asevelvollisista on              1952 tulo- ja menoarvioo-n 9 Pl.
11554: työläis- ja talonpoikaiskodeista, joten van-             II luvun 4 momentille lisäyksenä
11555: h~mmatka&n vähävaraisina ja elinkustan-                  225,000,000 markan määrärahan ase-
11556: nusten noustessa eivät voi poikiaan avustaa.             velvollisten päivärahan korottami-
11557: Lukuisat asevelvollisuuttaan suorittavat                 seksi 60 ma;rkkaan.
11558:       Helsingissä 18 päivänä. syyskuuta 1951.
11559: 
11560:                  .4'nna-LJ;isa Tiekso-Isaksson.            Toivo 'Friman.
11561:                  Mauri. Ryömä.                             Esa Hietanen.
11562:                   An.tti Kinnunen.                         Mikko Jäl'Vinen.
11563:                  Usko Seppi.                               Eino 'i'ailiio.
11564:                  Pertti Rapio.                             J. Mustonen.
11565:                                                                                             227
11566: 
11567: IV,92.- Rah. al. N:o 20.
11568: 
11569: 
11570: 
11571: 
11572:                                 Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta kuuromykkäin mat-
11573:                                     kapapin palkkmJ.sta varten.
11574: 
11575: 
11576:                                      E d u s k u n n a ll e.
11577: 
11578:    Puuttuvan kuulonsa ja siitä johtuvan           nia vuosia ennenkuin pappi voi uudistaa
11579: joko osaksi tai kokonaan estyneen puheky-         käyntinsä samalla paikkakunnalla. Koko
11580: kynsä vuoksi kuuromykät ovat eristetyt sul-       tuon ajan sen paikkakunnan kuurot joutu-
11581: jetuksi ihmisryhmäksi, jolta miltei koko-         vat olemaan ilman viittomakieltä osaavan
11582: naan puuttuu henkinen kosketus kuulevien          henkilön apua.
11583: yhteisöön. Sentähden, ja kun kuuromykät              Verrattaessa Ruotsin ja oman maamme
11584: aistivikaansa lukuunottamatta ovat normaa-        oloja tässä suhteessa huomataan, että Ruot-
11585: leja ihmisiä normaalein henkisin ja aineel-       sin 5,500 kuurolla on 5 pappia ja näiden
11586: lisin tarpein, heitä varten v. 1907 perustet-     lisäksi 5 ns. konsulenttia sosialisia tehtäviä
11587: tiin valtion toimesta kaksi kuuromykkäin          varten, kun taas meidän 4,000 kuurollamme
11588: matkapapin virkaa. Pappien oli huolehdit-         on vain 3 pappia, joitten ainoina viran-
11589: tava kuurojen sielunhoidosta ja heidän kai-       omaisina on vastattava sekä hengellisestä
11590: kinpuolisista henkisistä tarpeistaan sekä toi-    että aineellisesta kuurojen huollosta. Nykyi-
11591: mittava välittäjänä heidän ja kuulevan yh-        sen kestämättömän tilanteen vuo'ksi on sekä
11592: teisön välillä sosiaalisissa tehtävissä, mm.      kirkollisten elinten että kuurojen omien kes-
11593: tulkkeina oikeuksissa, virastoissa, sairaa-       kusjärjestöjen toimesta tehty esityksiä val-
11594: loissa, työnhaussa ja myös huolehdittava          tioneuvostolle neljännen kuuromykkäin mat-
11595: siitä, että kuurot lapset tulevat toimitetuiksi   kapapin viran perustamisesta. Laajennettu
11596: kuuromykkäinkouluihin.                            piispainkokous teki tätä tarkoittavan esityk-
11597:    Ennen pitkää kävi selväksi, ettei kahden       sen v. 1950 ja Suomen Kuurojen Liitto vv.
11598: papin toiminta voinut tyydyttää hajallaan         1950 ja 1951. Esitykset eivät kuitenkaan
11599: asuvien kuurojen moninaisia tarpeita. V.          ole aiheuttaneet mitään toimenpiteitä.
11600: 1916 perustettiinkin entisten lisäksi kaksi          Yllä olevaan viHaten ehdotamme kun-
11601: uutta kuuromykkäinpapin virkaa. Kun sit-          nioittaen,
11602: temmin yksi näistä viroista tuli avoimeksi,
11603: siihen ei ilmaantunut hakijoita h-eikon palk-               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
11604: kauksen tähden. Tästä oli seurauksena, että              tulo- ja menoarvioon 10 pääluokan
11605: yksi viroista lakkautettiin v. 1927.                     II luvun 7 momentille 399,300 mk
11606:    Kirkolliskokous on v. 1938 määritellyt vä-            perustettavan kuuromykkäin matka-
11607: himmäistavoitteeksi kuuromykkien sielun-                 papin viran palkkausta oorten ja 10
11608: hoidossa sen, että kaikilla piirin kuuroilla             pääluokan II luvun 8 momentiUe
11609: olisi yhden vuoden aikana mahdollisuus ta-               245,000 mk matkarahoja sekä samalle
11610: voittaa pappinsa. Laajojen piirien ja mat-               momentille 5,000 mk tarverahoja var-
11611: kustusvaikeuksien vuoksi ei tähän ole                    ten.
11612: päästy, vaan useissa tapauksissa kuluu mo-
11613:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
11614: 
11615:         Jaakko Hakala.                Johannes Wirtanen.           Heikki Soininen.
11616:         Albin Wickman.                N. Kosola.                   Yrjö Hautala.
11617:         Erkki Koivisto.               Aino Luostarinen.            Martti J. Huttunen.
11618:         Juho Tenhiälä.                Pentti Niemi.                Heikki Hykkäälä.
11619: 228
11620: 
11621: IV,93.- Rah. al. N:o 21.
11622: 
11623: 
11624: 
11625: 
11626:                                Salminen: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suomen
11627:                                   Kirkon Seurakuntatyön Keskusliitolle suomalaisten nais-
11628:                                   ten keskuudessa Tukholmassa tehtävää sosiaalista työtä
11629:                                   varten.
11630: 
11631: 
11632:                                     Eduskunnalle.
11633: 
11634:    Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskus-          kaa työtä ainakin ensi vuoden loppuun.
11635: liiton diasporatoimikunta on vuoden 1950         Diasporatoimikunnan on kuitenkin vaikea
11636: alusta jatkuvasti toiminut Ruotsiin siirty-      suoriutua sosiaalikuraattorin työn aiheutta-
11637: neitten kansalaistemme, erityisesti nuorten      mista vuotuisista menoista, jotka nousevat
11638: naisten sosiaaliseksi ja henkiseksi tukemi-      noin 500,000 markkaan. Kuluvan vuoden
11639: seksi. Elokuun 1 päivästä 1950 alkaen on         valtion tulo- ja menoarvioon otettiin tätä
11640: tätä varten Tukholmassa ollut sosiaaliku-        työtä varten 150,000 markan suuruinen
11641: raattori, joka on työskennellyt kiinteästi yh-   avustus Suomen Kirkon Seurakuntatyön
11642: teyttä pitäen Tukholman sosiaalisiin viran-      Keskusliitolle. Tulo- ja menoarvioon otet-
11643: omaisiin - saaden niiltä erityisen vastaan-      taessa laskettiin tämän rahamäärän peittä-
11644: ottohuoneen - ja Tukholman suomalai-             vän puolet menoista, jotka rahan arvon
11645: seen seurakuntaan. Suomen lähetystö on           muutoksista johtuen kuitenkin kohosivat
11646: kaikin tavoin tukenut ja ohjannut työtä.         suuremmiksi. Tästä syystä diasporatoimi-
11647: Alunperin oli tarkoitus lopettaa työ v. 1951     kunnan työmahdollisuudet ensi vuoteen
11648: päättyessä, mutta Ruotsissa olevien Suo-         nähden ovat yhä enemmän vaikeutuneet.
11649: men kansalaisten lukumäärä lienee vain              Edellä esitetyn nojalla allekirjoittanut
11650: kasvanut, koskapa Ruotsin viranomaisten          kunnioittavasti ehdottaa,
11651: antamat tilastotiedot kertovat nykyään
11652: heitä olevan noin 53,000. Myös sosiaaliku-                 että Eduskunta vuoden 1952 val-
11653:  raattorin tiedonannot osoittavat, että työn            tion tulo- ja menoarvioon ottaisi 10
11654: keskeyttäminen olisi kohtalokasta sadoille              Pl:n II luvun 11 momentille 250,000
11655: 'Suomalaisille naisille, jotka kieli- ym. vai-          markan määrärahan avustukseksi
11656: keuksien takia uhkaavat sortua aineelli-                Suomen Kirkon Seurakuntatyön
11657: seen ja henkiseen kurjuuteen. Tästä syystä              Keskusliitolle suomalaisten naisten
11658: Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskuslii-                 keskuudessa Tukholmassa tehtävää
11659:  ton diasporatoimikunta on päättänyt jat-               sosiaalista työtä varten.
11660:       Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
11661: 
11662:                                                                  Arvo Salminen.
11663:                                                                                              229
11664: 
11665: IV,94. - Rah. al. N:o 22.
11666: 
11667: 
11668: 
11669: 
11670:                                 Kilpeläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yli-
11671:                                    opiston kirjastolle sanomalehtihakemistotyön aloittamista
11672:                                    varten.
11673: 
11674: 
11675:                                       Eduskunnalle.
11676: 
11677:    Helsingin yliopiston kirjastossa säilyte-       kirjallisuusarvostelut. Tätä silmälläpitäen
11678: tään vuosisatamme alussa kokonaan valtion          olisi tärkeätä aikaansaada näistä kirjoituk-
11679: varoilla laadittu hakemisto vuosien 1771-          sista kortisto jatkoksi Helsingin yliopiston
11680: 1890 aikana maassamme ilmestyneiden sano-          kirjastossa olevaan hakemistoon alkaen vuo-
11681: malehtien sisällyksestä. Tätä kortistoa, jossa     desta 1952 ja samalla vähitellen täyttäen
11682: on n. 600,000 lippua ja joka käsittää käy-         vuosien 1891-1951 välillä olevan aukon.
11683: tännöllisesti katsoen kaikki silloisissa sano-     Muun sanomalehdissä olevan aineiston kor-
11684: malehdissä olleet kirjoitukset ja uutiset,         tittaminen ei olisi mahdollisuuksien rajoissa.
11685: käytetään erittäin ahkerasti ja se on osoit-       Vielä on otettava huomioon, että kortitetta-
11686: tautunut hyvin tärkeäksi apuvälineeksi tut-        vien sanomalehtien lukumäärä on rajoitet-
11687: kijoille, varsinkin paikallishistorioitsijoille,   tava esim. kortittamalla vain kaikki vähin-
11688: poliittisen historiamme tutkijoille ja kirjal-     tään neljä kertaa viikossa ilmestyvät lehdet.
11689: lisuushistorioitsijoille. Nämä ovat hakemis-          Ha:kemiston laatimiseen yllämainituissa
11690: ton avulla helposti voineet päästä selville sa-    puitteissa tarvitaan suoritettujen kokeiden
11691: nomalehdissämme olleesta usein hyvin tär-          ja laskelmien mukaan vähintään 2 henki-
11692: keästä aineistosta, jonka löytäminen muu-          löä, joista toinen toimii työn johtajana, toi-
11693: ten olisi vienyt heiltä erittäin paljon aikaa      nen korttien puhtaaksikirjoittajana. Henki-
11694: ja tuottanut runsaasti vaivaa.                     lökunnan palkkaamiseen menisi vuosittain
11695:    Hakemiston laatiminen jouduttiin aikoi-         600,000 markkaa, minkä lisäksi tarvitaan
11696: naan keskeyttämään varojen puutteessa.             75,000 markan vuotuinen tarvikemäärä-
11697: Sen jatkaminen samassa laajuudessa olisi           raha.
11698: myöskin vähitellen sanomalehtien lukumää-             Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11699: rän voimakkaan lisääntymisen takia käynyt          nioittaen,
11700: taloudellisesti ylivoimaiseksi tehtäväksi.
11701: Mutta erittäin valitettavana on pidettävä,                   että Eduskunta ottaisi Helsingin
11702: ettei hakemiston laatimista ole edes rajoite-             yliopiston kirjastoa varten vuoden
11703: tuissa puitteissa voitu jatkaa ikortittamalla             1952 tulo- ja menoarvioon 675,000
11704: esim. sellainen tutkijoille ensiarvoisen tärkeä           markan määrärahan sanomalehtihake-
11705: aineisto kuin pääkirjoitukset, alakerrat ja               mistatyön aloittamista varten.
11706: niihin verrattavat artikkelit, haastattelut ja
11707:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
11708: 
11709: 
11710:                   Yrjö Kilpeläinen.                        Martti J. Huttunen.
11711:                   A. Simonen.                              Arvo Salminen.
11712:                   Vappu Heinonen.                          Antti J. Rantamaa.
11713:                   0. A. Öhman.                             Aune Innala.
11714:                   Nils Meinander.                          Atte Pakkanen.
11715: 230
11716: 
11717: IV,95.- Rah. al. N:o 23.
11718: 
11719: 
11720: 
11721: 
11722:                                E. Kilpi ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yli-
11723:                                   opiston laitoksissa opiskelevilta kannettavien laitosmak-
11724:                                   sujen poistamiseksi.
11725: 
11726: 
11727:                                     E d u s k u n n a 1l e.
11728: 
11729:    Vuoden 1950 va1tiopäivillä eduskunta          tisestäänkin on heikentynyt, olisi heihin
11730: hyväJksyi yksimielisesti toivomuksen, että       kohdistuva kohtuuton verotus nopeasti pois-
11731: Helsingin yliopiston eri laitoksissa opiskele-   tettava. Kun alkaneen syyslukukauden
11732: vilta ylioppilailta nykyisin kannettavat ns.     kohdalta asiaa ei enää voitanee korjata,
11733: laitosmaksut poistettaisiin korottamalla vas-    ehdotamme,
11734: taavasti asianomaisten laitosten määrä-
11735: ra:hoja. Asiantuntijat laskivat tällöin tar-                että Eduskwnta ottaisi vuoden
11736: vittavan määrärahan 20 miljoonaksi mar-                  1952 tulo- ja menoarvioon Helsingin
11737: ka-ksi vuodessa. Hallitus ei valitettavasti              yliopiston laitoksissa opiskelevilta
11738: kuitenkaan ole tahä.n mennessä tätä edus-                kannettavien laitosmaksujen poista-
11739: kunnan yksimielisesti lausumaa toivomusta                miseksi 20,000,000 markkaa lisäyk-
11740: huomioinut. Kun muun lisäksi puheena-                    senä asianomaisten laitosten määrä-
11741: olevien opiskelijain taloudellinen asema en-             rahoihin.
11742:       Helsingissä 18 päivä.nä syyskuuta 1951.
11743: 
11744: 
11745:         Eino Kilpi.              Irma Torvi.              C. A. Öhman.
11746:         Mauri Ryömä.             Kurt Nordfors.           Arthur Larson.
11747:         Sylvi-Kyllikki Kilpi.     Anna Nevalainen.        Jaakko Hakala.
11748:         Väinö Kaasalainen.       Martta Salmela-Järvinen. Uuno Takki.
11749:         Anna-Liisa Tiekso-Isakssonlrma Hamara.            Arvo Salminen.
11750:                                  John Österholm.
11751:                                                                                               ~31
11752: 
11753: IV,96.- Rah. al. N:o 24.
11754: 
11755: 
11756: 
11757: 
11758:                                  ~iemi ym.:   Mäiirärahan osoittamisesta työväenopistoasiain
11759:                                     kouluneu,voksli!n viran perustamiseksi kouluhallit-ukseen.
11760: 
11761: 
11762:                                       B d u s k u n n a II e.
11763: 
11764:   V~paa:r;~.   kansansivistystyön merkitys on   opettajanvaalien entistä tarkempaa seuraa-
11765: m~assamme jatkuvasti kasv~nut ja sitä, s-qo-    mista.
11766: rittavien laitosten lukumäärä voimakk~sti         Kaikesta edellä, luetellusta johttte:r;~. yksi$-
11767: lisä,äntynyt. Kehityksen kuvaa.miseksi mai- tään kansanopistot vaatisivat yhden koulu-
11768: nittakoon eräitä lukuja vapaan kansan- neuvoksen koko työmäärän. Kun hänen on
11769: sivistystyön kahdesta lakisääteisestä muo- kuitenkin hoidettava tehtävät myö,s työ_-
11770: dosta:                                          väenopistojen ja muun vapaan kansansivis-
11771:                              Kansan·  Työväen·  tystyön osalta, kaikki alat siitä kärsivät.
11772:                              opistoja  opistoja Niinpä on mahdotonta ehtiä suorittamaan
11773:    Työkautena 1924-25          52       32      henkilökohtaisia tar~astuksia, vaikka sel1ai-
11774:          ,       1938-39       61       42      nen olisi ehdottoman välttämätöntä laki-
11775:          ,       1951-52       86      101      sääteisten toimintamuotojen nopean laaje-
11776:                                                 nemisen vuoksi. Muistettava onkin, että
11777: Opintokerhotoiminta ja varsinkin kirjeO:pis- kouluhallitus jo ennen nykyisen kansan-
11778: tojen työ on tänä aikana myös kohonnut opistolain voimaantuloa piti tärkeänä saada
11779: merkittäviin lukuihin.                          vapaan kansansivistystyön vaatimiin tehtä-
11780:     Valtionavustusten käytön valvontaa ja viin toisenkin kouluneuvoksen. Nyt sellai-
11781:  työn ohjausta varten on kouluhallituksen nen ratkaisu olisi vielä välttämättömämpi.
11782: kansanopetusosastossa yksi kouluneuvos, Tällöin tuntuisi luonnolliselta, että viran
11783:  jonka tehtävät ovat lisääntyneet vielä enem- nykyinen hoitaja saisi tehtävien jaossa
11784:  män kuin edellä esitettyjen laitosten luku- osakseen kansanopistot ja uuteen virkaan
11785:  määrä, koska 1. 7. 1950 voimaan astunut nimitettävä kouluneuvos työväenopistot.
11786:  uusi kansanopistolaki on ratkaisevasti lisän- Muut tehtävät olisi jaettava molempien
11787:  nyt kouluhallituksen velvollisuuksia kan- kouluneuvosten kesken sopivimmaksi katsot-
11788:  sanopistojen toiminnan valvojana sekä oh- tavalla tavalla.
11789:  jaajana. Samalla on valtionavun määrä kas-        Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
11790:  vanut ja sen laskuperusteet tulleet moni- nioittaen,
11791:  mutkaisemmiksi, koska viime aikoina mel-
11792:  koisesti yleistynyt kansankorkeakoulumuoto               että Eduskunta ottaisi vu,oden 1952
11793:  on erilaisten säännösten alainen ja valtion-           tulo- ja menoarvioon · 10 Pl. VI lu-
11794:  avun alaisiin menoihin on otettu uusia                 vun 1 momenUlle 785,820 markan
11795:  menolaatuja, sekä lisäksi kaikki varatto-              suuruisen määrärahan työväenopis-
11796:  mien oppilaiden apurahananomukset rat-                 tojen kouluneuvoksen viran perusta-
11797:   kaistaan kouluhallituksessa. Uusi laki edel-          mista varten.
11798:  lyttää myös opettajanvalmistuksen, samoin
11799:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
11800: 
11801:                     Pentti Niemi.                       Sylvi-Kyllikki Kilpi.
11802:                     Väinö Kaasalainen.                  Arno Tuurna.
11803:                                           Helge Miettunen.
11804: 232
11805: 
11806: IV,97. -     Rah. al. N:o 25.
11807: 
11808: 
11809: 
11810: 
11811:                                 Österholm ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion oppi-
11812:                                   koulujen rehtorien palkkauksen parantamiseksi.
11813: 
11814: 
11815:                                     E d u s k u n n a ll e.
11816: 
11817:    Oppikoulujen rehtorien aseman paranta-        tusta myönnetty valtion opikoulujen rehto-
11818: minen ja heidän työtaakkansa keventämi-          reille. Se kaksinkertainen rehtorinpalkkio,
11819: nen on jo kauan ollut ajankohtaisena toivo-      joka on merkitty valtiDn tulo- ja menoar-
11820: muksena.                                         vioon, vasta:a ainoastaan puolta sitä palk-
11821:    Talvella 1946--47 koolla ollut eduskunta      kiota, joka heille kuuluisi, jos se määrät-
11822: huomautti menoarvion käsittelyn yhtey-           täisiin samoj,en perusteiden mukaan kuin
11823: dessä: ,Eduskunta on todennut, että val-         yksityiskoulujen rehtoreille. Tämän lisäksi!
11824: tion oppikoulujen rehtorien palkkio on jat-      on huomattava, että valtionkoulujen rehto-
11825: kuvasti kohtuuttoman alhainen. Eduskunta         rien palkkaus määräytyy palkkiona sivu-
11826: lausuu sen vuoksi odottavansa, että halli-       toimesta, jota vastoin yksityiskoulujen reh-
11827: tus ensitilassa sopivin toimenpitein huo-        torit saavat korotuksen peruspalkkaansa
11828: lehtii siitä, että valtion oppikoulujen reh-     siihen liittyvine etuineen.
11829: torit saavat rehtorintoimestaan riittävän           Koska ei ol·e minkäänlaista pätevää
11830: korvauksen.''                                    syytä, minkä vuoksi valtion oppikoulujen
11831:    Tammikuun 19 päivänä 1951 annetun             rehtorit palkkaukseen nähden asetetaan
11832: yksityisoppikouluasetuksen 28 § ::n nojalla      huonompaan asemaan, saamme täten yllä-
11833: opetusministeriö on määrännyt, että yksi-        olevwan perusteluun viitaten ehdottaa,.
11834: tyisoppikoulujen 11ehtorien peruspalkka on,
11835: valtion viran- ja toimenhaltijoiden palkka-                   että   Eduskunta   ottaisi   vuoden
11836: asteikon mukaisesti määrättynä, kolme                    1952 tulo- ja menoa1•vioon 5,750,000
11837: palkkausluokkaa korkeampi kuin se perus-                 markan määrärahan valtion oppi-
11838: palkka, minkä asianomainen saisi, jos hän                koulujen rehtorien palkkauksen pa-
11839: toimisi vain opettajana.                                 rantamiseksi yksityiskoulujen rehto-
11840:    Mutta nyt ei olekaan vastaavaa koro-                  rien palkkausta vastaavaksi.
11841:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
11842: 
11843:            John Österholm.          Ebba. östenson.                   Yrjö Kilpeläinen.
11844:            Irma Karvikko.           Hugo Nuorsa.a.ri.                 Eino Kilpi.
11845:            Konsti Järnefelt.        Aune Inna.la..                    Nils Meinander.
11846:                                     Urho Kulova.ara..
11847:                                                                                          233
11848: 
11849: IV,9s.- Rah. al. N:o 26.
11850: 
11851: 
11852: 
11853: 
11854:                                 Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Oulussa
11855:                                    olevan Tuiran yhteiskoulun rakennushankkeen toteutta-
11856:                                   miseksi.
11857: 
11858: 
11859:                                      E d u s k u n n a H e.
11860: 
11861:    Oulu on vanhastaan tunnettu ikoulukau-        Toisessa ralkennusvaiheessa valmistuisivat
11862: punki, ja se on joutunut siten huolehti-         voimistelusalit ja kolmannen tulisi tyydyt-
11863: maan myös läJhiympäristön koulutustar-           tää koulun Jaajentumistarve s1inä .ta-
11864: peesta. Tällä hetkellä eivät koulut kykene       pauksessa, että koulu muodostetaan yliopis-
11865: vasta&nottamaan kuin osan ihyväksyttävät         toon johtavaksi. Ensimmäisen rakennus-
11866: tutkinnot      suoritt&neista     pyrkijöistä.   vaiheen kusta.nnusarvio (tehty maaliskuussa
11867: Vuonna 1947 perustettiin erikoisesti Oulu-       1951) on 40,8 milj. markkaa. Rahoitus on
11868: joen muusta kaupungista eroittaman 12-           suunniteltu siten, että lainoina rahalaitok-
11869: 13,000 asukkaan kaupunginosan, Tuiran,           silta, joista kaupunki on lupautunut anta-
11870: tarpeita varten yhteiskoulu. Koulu on saa-       maan ta:kuun, hankitaan 24,8 milj. marlk-
11871: nut sekä valtion apua että avustusta Oulun       kaa, valtiolta (v. 1951) saataisiin 15 milj.
11872: kaupungilta. Koulussa oli lukuvuonna             markkaa ja lopusta huolehtisi koulun kan-
11873: 1950-1951 195 oppilasta. Oman koulura-           natusyhdistys. Kouluhallitus ei kuitenkaan
11874: kennuksen puutteessa on Tuiran yhteis-           ole kuluneena vuonna ikyennyt määrära-
11875: koulu joutunut toimimaan tarkoitukseen           hoistaan myöntämään lko. summaa. Kus-
11876: sopimattomassa vuokrahuoneistossa ja var-        tannustason nousun vuoksi pitäisi kuiten-
11877: sinaiseksi toimialueekseen tarkoitetun alueen    kin valtion osuus edellä mainitusta mää-
11878: ulkopuolella. Kaupunki on lahjoittanut           rästä kohota 20 miljoonaan markkaan vuo-
11879: koulua varten Tuir&n ikaupun:ginosasta tila-     delle 1952.
11880: van tontin, mutta koulu saa sen haltuunsa           Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
11881: vain siinä tapauksessa, että siLle ,rakenne-
11882: taan ennen vuotta 1954.. Koulu on valmis-                 että Eduskunta ottaisi vuoden
11883: tanut rakennussuunnitelman, joka on tar-                1952 tulo- ja menoarvioon 20,000,000
11884: koitettu toteutettavaksi kolmessa eri vai.-             markan määrärahan käytettäväksi
11885: heessa, jonka kouluhallitus on ihyväiksynyt.            avustukserna Oulun kaupungissa ole-
11886: Ensimmäinen vaihe käsittää varsinaiset                  van Tuiran yhteiskoulun rakennus-
11887: luokkaihuoneet, rtilMTUudeltaan 6,800 ms.               hankkeen toteuttamiseksi.
11888:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
11889: 
11890: 
11891:               Irma Torvi.                              Toivo Kujala.
11892:               Yrjö Murto.                              Judit Nederström-Lunden.
11893:               Antti Kinnunen.                          Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
11894: 
11895: 
11896: 
11897: 
11898:                                                                                           3()
11899: 234
11900: 
11901: IV,99.- Rah. al. N:o 27.
11902: 
11903: 
11904: 
11905: 
11906:                               Kähönen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kar-
11907:                                   jaan suomalaisen yhteiskoulun rakenta~nista varten.
11908: 
11909: 
11910:                                    E d u s k u n n a ll e.
11911: 
11912:     Karjaan suomalaisen yhteiskoulun toi- oppikouluun.           ]{oulutilanteen kehityttyä
11913: mittua nyt 5 vuotta on koulu joutunut erit- sellaiseksi kuin se on, on monien suoma-
11914: täin vaikeaan asemaan kouluhuoneiston pie- laisten vanhempien täytynyt sijoittaa lap-
11915: nuuden ja epäkäytännöllisyyden vuoksi; sensa seudun ruotsalaiseen oppikouluun,
11916: .koulurakennushan on yksityisasunnosta joka täysin ajanmukaisena ja uusimmilla
11917:  muutettu kouluhuoneistoksi ja alkuaan on opetusvälineillä varustettuna pystyy loista-
11918: rakennusta ajateltukin aivan tilapäiseksi, vasti kilpailemaan suomalaisen oppikoulun
11919:  kun oli pakko saada edes jonkinlainen kanssa.
11920: koulurakennus. Nykyisen huoneiston puut-          Kun ottaa huomioon sen, että paikkakun-
11921: teellisuuksista mainittakoon mm. seuraa- nan ja ympäristön suomalaiset kansakoulut
11922:  vaa:                                           laajenevat jatkuvasti suurella nopeudella,
11923:     Nykyinen oppilasmäärä sopii vain vai- - esim. Karjaan suomalaiseen kansakou-
11924:  voin huoneistoon, sillä luokkahuoneet ovat luun on tänä vuonna otettu kaksi uutta
11925:  niin pieniä, ettei kaikkiin sovi edes 25 oppi- opettajaa - ei tilanne näytä valoisalta.
11926:  lasta kuin aivan ahtamalla.                    Samaan suuntaan viittaavat kansakoululais-
11927:     Koulussa ei myöskään ole yhtään huo- ten vanhempien keskuudessa suoritetut en-
11928:  netta, jota voitaisiin käyttää voimistelu- nakkotiedustelut, sillä tiedustelujen perus-
11929:  salina, vaan on voimistelutunteja varten teella voidaan todeta, etä kouluun voidaan
11930:  vietävä oppilaat kauas vuokrahuoneisiin. parin vuoden kuluttua ottaa vain murto-
11931:  Samoin ei kouluhuoneistossa ole myöskään osa pyrkivistä oppilaista.
11932:  yhtään erikoisluokkaa eikä edes kokoelma-        Niinkuin edellä olevasta ilmenee, on kou-
11933:  huonetta.                                      lun toiminta ja toiminnan laajentaminen
11934:     Koska rakennus on alkuaan ollut yksi- paikkakunnan sivistystarpeen vaatim11. Kou-
11935:  tyisrakennus, on pihamaa niin pieni, ettei lun tarve johtuu lisäksi seuraavista sei-
11936:  siellä voida lainkaan pitää voimistelutun- koista.
11937:  teja, vaan on oppilaat vietävä kauas kaup-        Koulu f;ijaitsee kulkureittien risteyskoh-
11938:  palan urheilukentälle. Näin pitkien mat- dassa, johon on erittäin hyvät juna- ja
11939:  kojen kulku ei voi olla vaikeuttamatta kou- autoyhteydet. Se on laajalla kielialueen
11940:  lun muuta opetustoimintaa.                     rajaseudul1a, jonka piiriin kuuluvat pää-
11941:     Huoneiston pienuuden vuoksi on useana asiassa Karjaan kauppala ja Tammisaaren
11942:  vuotena täytynyt hyljätä osa kouluun pyr- kaupunki sekä Pohjan, Karjaan, Lohjan,
11943:  kivistä oppilaista. Epävarman kouluunpää- K!arjalohjan, Tenholan, Jp.koon ja osittain
11944:  syn vuoksi on monien vanhempien ollut Perniön maalaislmnnat, toimiva keskeinen
11945:   pakko siirtää jo koulussa olleita oppilaita ja ainoa suomalaisen väestön tarvetta tyy-
11946:  muiden kaukaisempien paikkakuntien kou- dyttävä oppikoulu. Tämän alueen koulua
11947:  luihin, kun nuoremmat ovat saaneet paikan tarvitsevan väestön muodostavat etupäässä
11948:  toisissa kouluissa, sillä lasten vanhemmille e. m. alueiden työväestö ja karjalainen siir-
11949:  tulee tietysti halvemmaksi kustantaa lap- toväki, jotka rahallisesti eivät pysty koulun
11950:  sille yhteinen koulukoti kauempanakin kuin toimintaa tukemaan. Kuitenkin juuri tälle
11951:  useassa paikassa. Toisille oppilaille, eten- väestönosalle on koulun toiminta ja toi-
11952:  kin varattomille, on paikan puute merkin- minnan laajentaminen tärkeätä, sillä se ei
11953:  nyt sitä, etteivät he ole lainkaan päässeet pysty kouluttamaan lapsiansa kaukaisem-
11954:                                     IV,99.- '~ähönen ym.                               235
11955: 
11956: missa koulupaikoissa, vaan sellaisissa, joissa tuksena on nyt rakentaa kyllin tilava koulu-
11957: lapset voivat käydä kotoa käsin.               rakennus, joka sijoitetaan kauppalaan va-
11958:    Koulun toiminnan laajentaminen ei voi ratulle erittäin edustavalla paikalle. Ra-
11959: saada ympäristön kunnilta mitään tukea, kennussuunnitelmaan sisältyy tarpeellisten
11960: koska suomalaiset muodostavat näissä kun- luokkahuoneitten, erikoisluokkien, opetus-
11961: nissa vähemmistön. Kielialueen rajalla toi- keittiön, koulukeittolan ja voimistelusalin
11962: mivana on Karjaan suomalainen yhteiskoulu rakentaminen, joiden kokonaiskuutiotila-
11963: siis verrattavissa täysin rajaseudun koului- vuus on noin 7,500 m3. Nykyisten arvioin-
11964: hin.                                           tien mukaan tulee koulurakennus maksa-
11965:    Kun suomalainen väestö ei ole ympäristö-· maan noin 50 miljoonaa.
11966: lruntien viralliselta taholta saanut tukea        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
11967: koulutoiminnalle ja kun se varattomana ei nioittaen,
11968: ole pystynyt rahallisesti avustamaan kou-
11969:  lun rakentamista, on se omin käsin yrittä-              että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
11970: nyt talkoilla rakentaa koulutaloa, mutta              tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
11971:  huonolla menestyksellä, koska työ on koh-            kan määrärahan käytettäväksi avus-
11972: -dannut vastarintaa.                                  tuksena Karjaan suomalaisen yhteis-
11973:    Karjaan suomalaisen yhteiskoulun tarkoi-           koulun rakentamista varten.
11974:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
11975: 
11976: 
11977:                  Urho Kähönen.                          G. Henriksson.
11978:                  Martti 0. Kölli.                       Bruno J. Sundman.
11979:                  Arno Tuurna.                           Veikko Helle.
11980:                  Pentti Niemi.                          Johannes VVUtanen.
11981:                                       Juho Niukkanen.
11982: 236
11983: 
11984: IV,too. -    Rah. al. N:o 28.
11985: 
11986: 
11987: 
11988: 
11989:                                  Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven keski--
11990:                                     koulun koulurakennuksen laajennustöitä varten.
11991: 
11992: 
11993:                                       E d u s k u n n a JJ e.
11994: 
11995:     Kemijärven taajaväkisessä yhdysku'll!-         seksi perustruneet ikanna;tusyhdistyksen ja.
11996:  nassa toimi ikannatusyhdistyksen ylläpitä-        6:s luokka on valtioneuvoston luvalla alka-
11997:  mänä viisiludkkai.nen yhteiskoulu vuodesta        nut toimintansa kuluvan syyskuun alussa•
11998:  1925 alkaen siihen asti, kunnes valtio otti       vuokrahuoneissa. Mainittu toimenpide on-
11999:  sen haltuunsa 1949 ja toi:mii edelleen val-       kin ollut välttämättömyys, koska po. kou-
12000:  tion keskikouluna. Koulun luovutti mai-           lun oppilaiden saadakseen suoritetuksi 6-8
12001: nittu kannatusyhdistys tontteineen, ikoulu-        luokkien oppikurssi, on pitänyt hakeutua.
12002: ra;kennuksineen, koulukalustoineen selkä           ympäri maata, mi:ssä tilaa on ollut. Pääsy-
12003: opetusvälineineen ilman korvausta valtiolle.       kin on ollut usein vaikeaa ja kysynyt huo-
12004: Valtio sai siinä lahjaksi omaisuuden, jonka        mattavia varoja, jonka ovat kyenneet suo--
12005:  arvo on yli 10 milj. markkaa. Mainitun            rittamaan vain varakkaimpien vanhempien
12006: koulun koulutalo .on rakennettu 5-luok-            lapset.
12007: ikaista yhteiskoulua varten v. 19~8 ja jäi            Kun siis mainitun koulun koulurakennus:
12008: se sodassa tuhoutumatta. Kun koulu on              on aiva·n riittämätön 5-luokkaiselle koululle-
12009: sen laajan maakunnan ainoa oppikoulu,              kin, olisi puheenaoleva koulutalo l-aajennet-
12010: minkä muodostaa Kemijärven kunta ympä-             tava, niin että se tyydyttää 5-luokkaisen
12011: ristökuntineen, on kouluun pyrkijöitä ollut        ja myöskin sen jatikoluokkien huooetar-
12012:  jatkuvasti •niin paljon, että kaikilla luokilla   peen, koska jatkoluokatkin tarvitsevat kou-
12013: on ollut viime vuosina rinnakkaisluokat ja         luhuoneen, olivatpa ne toiminnassa kanna-
12014: on koulussa ollut ja on edelleenkin yli 300        tusyhdistyksen tai valtion ylläpitäminä.
12015: oppilasta. Mainittu koulutalo on nykyi-               Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
12016: selle oppilasmääräliekin liian pieni ja se         ehdotamme,
12017: pitäisi laajentaa, vaikka se pidettä~iin
12018: 5-luokkaisena ikoulunakin.                                   että Eduskunta ottaisi vuoden
12019:    KliD po. koulu on laajan maakunnan                     1952 tulo- ja menoarvioon 20 miljoo-
12020: ainoa oppikoulu ja sen viisi luokkaa käy-                 nan markatn määrärahan Kemijärven
12021: neistä oppilaista on huomattava osa jatka-                keskikoulun koulurakennusten laa-
12022: nut ja nähtävästi rtulee edelleenkin jatka-               jennustöidern aloittamiseksi siinä laa-
12023: maan ylioppilaaksi asti, ja niiden on pitä-               jwudessa, että siihen voidaan sijoit-
12024: nyt jatkaa mihin mikin on .päässyt, ovat                  taa myöskin jatkoluokat.
12025: lasten vanhemmat 6-8 luokan järjestämi-
12026:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
12027: 
12028: 
12029:         M. 0. Lahtela.          Aaro Kauppi.              Niilo Ryhtä.
12030:         Erkki Koivisto.         H. A. Kannisto.           Vilho Väyrynen.
12031:         Yrjö Hautala.           Eino Palovesi.            Markus Niskala.
12032:         Eino Rytinki.           T. N. Vilhula.            Eino Tainio.
12033:                     Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
12034:                                                                                            237
12035: 
12036: :IV,1o1. -   Rah. al. N:o 29.
12037: 
12038: 
12039: 
12040: 
12041:                                 Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavus-
12042:                                    tuksiksi yksityisille oppikouluille.
12043: 
12044: 
12045:                                      E d u s k u n n a ll e.
12046: 
12047:     Viime vuosina on maahamme perustettu          leet perin vaatimattomat: v. 1950 25,000,000
12048: xunsaasti uusia yksityisoppikouluja. Yksi-        mk ja sama määräraha v. 1951. V: n 1952
12049: tyisoppikoulujen lukumäärä on tällä het-          menoarvioesityksessä hallitus esittää määrä-
12050:  kellä 220. Lähes kaikki uudemmat yksityis-       rahan poistettavaksi. V. 1950 anoi 77
12051:  {)ppikoulut ja useat vanhemmistwkin toimi-       yksityisoppikoulua    avustuksia yhteensä
12052:  vat varsin puutteellisissa olosuhteissa vailla   336,637,000 mk ja v. 1951 47 koulua yh-
12053: .omaa koulurakennusta. Rakennustarvetta           teensä 225,161,918 mk. Suureksi osaksi
12054:  lisäävästi vaikuttavat syntyväisyyden lisään-    määrärahan pienuudesta johtui, ettei ano-
12055:  tymisestä ja oppikoulunkäynnin yleistymi-        muksia tullut enemmän.
12056: :sestä aiheutunut oppilasmäärän kasvaminen          Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
12057:  ja se, että kuluneiden sotavuosien aikana        nioittaen,
12058:  välttämättömimmätkin rakennustyöt oli ly-                  että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12059:  kättävä.                                                den 1952 tulo- ja menoarvion 10 Pl.
12060:     Kiristynyt rahatilanne on vaikuttanut                VII luvun 35 momentille, Valtionapu
12061: :sen, että yksityisoppikoulujen on erittäin              yksityisille oppikouluille ( arviomää-
12062:  vaikeata, usein mahdotonta saada rahoite-               räraha), 100,000,000 markkaa yksi-
12063: tuksi välttämättömiä uudisrakennuksiaan ja               tyisoppikoulujen rakennusavustuksia
12064:  lisärakennuksia. Valtionavustukset ovat ol-             varten.
12065:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
12066: 
12067:                  Arvo Salminen.                            Aino Luostarinen.
12068:                  H. A. Kannisto.                           Ebba östenson.
12069:                  Oskari Lehtonen.                          Varma K. Turunen.
12070:                  Matti Heikkilä.                           Niilo Honkala..
12071: 238
12072: 
12073: IV,1o2. -   Fin. mot. N:o 30.
12074: 
12075: 
12076: 
12077: 
12078:                                 österhoim m. fl.: A.ngåetnde anvisande av anslag för Lovisa
12079:                                    gy:mnasiums tiverU/;gU!Ttde av staten.
12080: 
12081: 
12082:                                     T i ll R i:k s d a g en.
12083: 
12084:    Under ·en lång följd av år har på skolsty-    gymnasium, som varit i verksamhet sedan
12085: reistlns program för privatskolors överta-       år 1919, är det enda till universitetet 1e-
12086: gande av staten stått Lovisa gymnasium,          dande svenskspräkiga läroverket på (}rten
12087: som utgör P'åbyggnad på statens mellan-          och i den egentliga östnyländska bygden
12088: skola i Lovisa. Vid avgörandena har emel-        över huvud. Det synes vara en naturlig
12089: lertid Lovisa gymnasium fått träda tillbaka      och välmotiverad åtgärd att staten i överens-
12090: för andra. I sitt budgetförslag för år 1952      stämmelse med skolstyrelsens förslag nu
12091: har skolstyrelsen ställt Lovisa gymnasium        övertager Lovisa gymnasium. Kostnaderna
12092: på andra plats, närmast efter Brahestads         för de tre klasserna under höstterminen
12093: mellanskolas fortsättningsklasser, och där-      1952 utgör 1,300,000 mark, varav 'Större
12094: med markerat sin uppfattning om vikten           delen avgår genom att statsbidraget till
12095: av att detta läroverk äntligen beaktas. Re-      privatskoleklasserna inbesparas.
12096: geringen har dock uteslutit Lovisa gymna-           Med stöd av det som ovan framhållits
12097: sium och föreslår att tre finska skolor, bland   föreslås,
12098: dem ett fuUständig.t läroverk, skall överta-
12099: gas från den 1 september 1952.                             att Riksdagen måtte i statsfÖ!rsla-
12100:    Lovisa mellanskola hade läsåret 1950-51               get för år 1952 anvisa 1,300,000 mark
12101: 10 klasser med 320 elever, och gymnasiet                 för Lovisa gymnasiums övertagande
12102: hade i sina tre klasser 51 elever. Lovisa                av staten.
12103:       Helsingfors den 14 september 1951.
12104: 
12105: 
12106:                 .Job.n Österholm.                         Arthur Larson.
12107:                  Levi J-ern.                              Ture Hollsten.
12108:                  Albin Wickman.                           Kurt Nordfors.
12109:                                          Grels Teir.
12110: IV,1o2.- Rah. al. N:o 30.                                                        Suomennos ..
12111: 
12112: 
12113: 
12114: 
12115:                               Österholm ym..; Määrärahan osoittamisesta Lovisa gym-
12116:                                  nasium-nimisen oppilaitoksen ottamisesta valtion hal-
12117:                                  tuun.
12118: 
12119: 
12120:                                    E d u s k u n n a ll e.
12121: 
12122:   Monien vuosien ajan on yksityiskoulujen       lukion kolmessa luokassa oli 51 oppilasta.
12123: ottamista valtion haltuun koskevaan koulu-      Lovisa gymnasium, joka on toiminut vuo-
12124: hallituksen ohjelmaan sisältynyt Lovisa         desta 1919 saakka, on ainoa yliopistoon joh-
12125: gymnasium-niminen oppilaitos, joka muo-         tava ruotsinkielinen oppilaitos paikkakun-
12126: dostaa jatkokoulun valtion keskikoululle Lo-    nalla ja yleensäkin varsinaisella itäuusmaa-
12127: viisassa. Ratkaisuja tehtäessä Lovisa gym-      laisella seudulla. Tuntuu luonnolliselta ja
12128: nasium on kuitenkin jäänyt muiden koulu-        hyvin perustellulta toimenpiteeltä, että val-
12129: jen jälkeen. Budjettiehdotuksessaan vuo-        tio yhtyen kouluhallituksen ehdotukseen nyt
12130: delle 1952 kouluhallitus on asettanut Lovisa    ottaa haltuunsa Lovisa gymnasiumin. Kus-
12131: gymnasiumin toiselle sijalle, lähinnä Raa-      tannukset kolmea luokkaa kohti syysluku-
12132: hen keskikoulun jatkoluokkien jälkeen, ja       kautena 1952 ovat 1,300,000 markkaa, mistä
12133: siten korostanut käsitystään sen seikan tär-    yli puolet jää pois sen johdosta, että yksi-
12134: keydestä, että tämä oppilaitos vihdoinkin       tyiskoululuokkien valtionapu säästetään.
12135: otetaan huomioon. Hallitus on kuitenkin            Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan,
12136: jättänyt esityksestään pois Lovisa gymna-
12137: siumin ja ehdottaa, että kolme suomalaista                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
12138: koulua, niiden joukossa yksi täydellinen op-            tulo- ja menoarvioon 1,300,000 mar-
12139: pilaitos, otetaan valtion haltuun 1 päivästä            kan suuruisen määrärahan Lovisa
12140: syyskuuta 1952.                                         gymnasium-nimisen oppilaitoksen ot-
12141:    Loviisan keskikoulussa oli lukuvuonna                tamiseksi valtion haltuun.
12142: 1950-51 10 luokkaa ja 320 oppilasta, ja
12143:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
12144: 
12145: 
12146:                 John österho1m.                          Arthur Larson.
12147:                 ·Levi Jern.                              Ture Hollsten.
12148:                 Albin Wickman.                           Kurt Nordfors.
12149:                                         Grels Teir.
12150: "240
12151: 
12152: lV,H>3.- Rah. al. N:o 31.
12153: 
12154: 
12155: 
12156:                                   A. Simonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereelle
12157:                                      perustettavaa väliaikaista opeV.tajakorheakoulua varten.
12158: 
12159: 
12160:                                         E d u s k u n n a ll e.
12161: 
12162:     'Sen johdosta, että valtioneuvosto ei ole             Kansakoulunopettajista kuolee, muuten
12163:  vuoden 1952 tulo- ja menoarviossa ottanut              eroaa tai valmistuneista jää kansakoulun
12164: lluomioon kouluhallituksen tekemää esitystä             palvelukseen kokonaan tulematta vuosittain
12165:   määrärahojen osoittamiseksi uuden väliai-             arviolta n. 500 opettajaa eli 7 vuodessa
12166:  kaisen opettajakorkeakoulun perustamiseksi,            kaikkiaan 3,500 opettajaa. Keskusjatko-
12167:  vaikka sellaisen perustaminen nykyisen pa-             kouluihin perustetaan vuosittain arviolta n.
12168: :kottavan kansAkoulunopettajapulan lieven-              100 uutta opettajanvirkaa eli 7 vuodessa
12169:  tämiseksi olisi ollut ensiluokkaisen tärkeätä,         yhteensä n. 700. Muista syistä lisääntyvät
12170: . esitämme kunnioittaen seuraavaa:                      opettajanvirat yli syntyneisyyden aiheutta-
12171:      Kouluhallituksessa viime keväänä laadi-            man määrän tänä aikana n. 100: lla. Koko-
12172: :tun selvityksen mukaan oli todellinen opet-            naistarve on siis laskettava seuraavasti:
12173:   tajavajaus lukuvuonna 1950-51 1,324
12174:   mies- ja 739 naisopettajaa eli kaikkiaan              Uusia virkoja syntyneisyyden lisään-
12175:   2,117 kansakoulunopettajaa, minkä lisäksi              tymisen vuoksi ............... . 5,455
12176:  tulee kansakoulun kotitalouden ja tyttöjen             Muita uusia virkoja ............. .    800
12177:   käsityönopettajain vajaus, yhteensä noin              Vuotuinen kato (yhteensä 7 vuo-
12178:   350. Vajaus oli siis kaiken kaikkiaan 2,467            dessa) ....................... . 3,500
12179: .opettajaa.                                             Nykyinen vajaus ............... . 2,467
12180:      Edellyttäen, että kansakouluun jatku-                                    Kokonaistarve 12,222
12181:   vasti tulee sama prosenttimäärä elävinä
12182: .syntyneistä oppilaiksi, sekä että opettajia               Nykyisellä opettajainvalmistuksella, jossa
12183:   tarvitaan yhtä monta <prosenttia oppilas-             on otettu huomioon myös 27 päivänä tam-
12184:   määrästä kuin nytkin, kehittyisi opettaja-            mikuuta 1950 annetun lain ( 40/50) mukaan
12185:   virkojen lukumäärä lähivuosina seuraa-                toimeen pantava opettajanvalmistuksen li-
12186:   vasti:                                                sääminen ja tehostaminen, ei voida estää
12187:                                    opettajain lis!lys   vajauksen suureneroista nykyisestäänkin
12188:   lukuvuosi        oppilasmäärä      nykyisestä         lähimpänä 7 vuonna varsin huomattavasti.
12189: 1952-53             517,300          n. 1,015           Tämän vuoksi oli kouluhallitus esittänyt
12190: 1953-54             541,700          n. 1,925           nyt käsiteltävänä olevassa menoarviossa
12191: 1954-55             566,600          n. 2,765           otettavaksi huomioon eräitä opettajapulan
12192: 1955-56             601,400          n. 3,995           lieventämiseksi ensiluokkaisen kiireellisesti
12193: 1956-57             613,000          n. 4,405           suoritettavista järjestelyistä aiheutuvia me-
12194: 1957-58             642,700          n. 5,455           noja, mutta ne on valtioneuvoston laati-
12195:                                                         massa tulo- ja menoarvioesityksessä jätetty
12196:    Todellisuudessa voi oppilaiden ja siis               pääasiassa huomiotta. Niinpä esitykseen ei
12197: myös opettajanvirkojen lisäys olla suurempi             ole otettu määrärahoja uuden väliaikaisen
12198: kuin edellä on laskettu. Uusia oppikoulun               opettajakorkeakoulun perustamista varten
12199: oppilaspaikkoja tuskin voidaan perustaa                 syksystä 1952 lukien, joka kouluhallitulr-
12200: suhteellisesti yhtä paljon kuin lapsilisäys             sen ehdotuksessa oli asetettu ensimmäiselle
12201: vaatisi, joten kansakouluun tulee nähtä-                tilalle.
12202: västi enemmän kuin 83 % syntyneistä, niin                  Kun valtioneuvosto lisäksi on hylännyt
12203: kuin viime vuosina keskimäärin on tullut.               kouluhallituksen ehdotuksen miesosaston
12204: {)ppilasmäärään lisäävästi vaikuttaa myös               perustamisesta Heinolan seminaariin ja Itä-
12205: _yhä vähenevä pikkulasten kuolleisuus.                  Suomen seminaarin siirtämisestä Raumalta
12206:                                 IV,l,03. -   A. !SimoDJen y. m.                            241
12207: 
12208: Joensuuhun, tietää näiden ehdotusten hyl-        perustamiseksi. Kun on tärkeätä, että tämä
12209: kääminen sitä, että vuonna 1951-57 voi-          koulu perustetaan maaseudulle sellaiselle
12210: daan opettajien kokonaisvalmistuksen odot-       paikkakunnalle, jossa koulua varten voi-
12211: taa supistuvan 8,383: een uuteen opettajaan.     daan varata huoneistot ilman kalliita uudis-
12212: Kun kokonaistarpeesta, 12,222 opettajasta        rakennuksia, on tehtyjen tiedustelujen ja
12213: vähennetään kokonaisvalmistus, jää vajauk-       tutkimusten perusteella osoittautunut sopi-
12214: seksi kokonaista 3,839 opettajaa.                vimmaksi Tampereen kaupunki, joka puo-
12215:    On vaikeasti käsitettävissä, että hallitus    lestaan on lupautunut tekemään kaikkensa
12216: on saattanut tällaisella kylmyydellä suh-        koulun menestyksellisen toiminnan turvaa-
12217: tautua kansamme tärkeimpään koulumuo-            miseksi jo nykyisin olemassa olevissa -
12218: toon, jonka merkitystä ei voida arvostaa         pääasiassa kaupungin omistamissa - huo-
12219: kyllin suureksi. Erityisesti johtuu halli-       neic;;toissa, samoin kuin tyydyttävien asunto-
12220: tuksen esityksestä haitallisimmat seuraukset     olojen järjestämiseksi koulun opettajistolle
12221: maan syrjäseutujen kouluoloihin, mitkä           ja oppilaille.
12222: maamme seudut eniten joutuvat opettaja-             Väliaikaisen opetta,jakorkeakoulun perus-
12223: pulasta kärsimään.                               tamisesta Tampereelle aiheutuisi vuoden
12224:    Edes jonkinlaisen parannuksen aikaan-         1952 tulo- ja menoarvion seuraaville mo-
12225: saamiseksi uhkaavaan tilanteeseen olisi          menteille vain alla mainitut vaatimattomat
12226: tulo- ja menoarvioon otettava määrärahat         lisäykset:
12227: uuden väliaikaisen opettajakorkeakoulun
12228: 10 Pl. VIII: 11 peruskirjaston hankkimiseen                                        800,000:-
12229: 10 Pl. VIII: 13:
12230:    1 rehtori, 7 kk. vuosipalkkio (32 pl.) ........... .  368,900:-
12231:    5 lehtoria, 5 kk. vuosipalkkio 444,000:- (25 pl.) ..  925,000:-
12232:    1 kotitalouden opettaja, 5 kk. vuosipalkkio (18 pl.)  130,875:-
12233:    1 naisten käsityön opettaja, 5 kk. vuosipalkkio
12234:        (18 pl.) ................................... .    130,875:-
12235:    2 soiton opettajaa, 5 kk. vuosipalkkio 314,100: --
12236:        (18 pl.) ................................... .    261,750:-
12237:    2 miesten käsityön ohjaajaa, 5 kk. vuosipalkkio
12238:        262,500:- (14 pl.) ...................... ..      218,750:-
12239:    Tunti- ja ylituntipalkkiot ...................... . 2,342,000: -
12240:    Opetusharjoittelun ohjaaminen ................. .     697,000:-
12241:    Palveluskunta, siivous ym...................... .     205,000:-
12242:    Kansliahenkilökunta ja taloudenhoito ........... .    125,000:-
12243:    Työhuoneet, tarvikkeet ja välineet ............. .    200,000:-
12244:    Vuokrat, valo ja lämpö ....................... .      450,000:-
12245:    Opetusvälineet ja laboroimistarvikkeet ........... .  200,000:-
12246:    Lääkärintarkastus ja -hoito .................... .     75,000:-
12247:    Kansliamenot, painatukset ym. . ................ .    220,000:-
12248:    Harjoitussoittimien vuokra ..................... .    100,000:-
12249:    Kotitalousopetuksen ruokatarvikkeet ............ .     60,000:-
12250:    Sekalaiset menot . . ............................ .   160,000:-
12251:    Kalliinpaikanlisät ............................. .    212,080:-
12252:    Ikälisät ...................................... .      85,000:-               7,167,230:-
12253: 20 Pl. I: 17 kaluston hankkimiseen                                               8,930,000: -
12254:                                                         Yhteensä mk             16,897,230:-
12255:   Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-                tulo- ja menoarvioon 16,897,230
12256: tamme,                                                   markkaa Tampereelle perustettavaa
12257:                                                          uutta väliaikaista opettajakorkear
12258:          että Eduskunta ottaisi vuoden 1952              koulua t•arten.
12259:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
12260: 
12261:         A. Simonen.                  Juho Kuittinen.              Veikko Helle.
12262:         Kaisa Hiilelä.               Valto Käkelä.                Jaakko Hakala.
12263:                                      Edvard Pesonen.
12264:                                                                                              31
12265: 242
12266: 
12267: IV,to4. -      Rah. al. N:o 32.
12268: 
12269: 
12270: 
12271: 
12272:                                         Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta väliaikaisen opet-
12273:                                            tajakorkeakoulun perustamiseksi Rovaniemen kauppa-
12274:                                            laan.
12275: 
12276: 
12277:                                                E d u s k u n n a ll e.
12278: 
12279:   Maassamme on suuri puute pätevistä                          avulla voitaisiin 7 vuoden aikana valmistaa
12280: karulakoulun.opettajista. Todellinen opetta-                  yli 1,200 opettajaa.
12281: javajaus lukuvuonna 1950-51 oli 1,324                            Opettajavajaus on suhteellisesti suurin
12282: mies- ja 749 naisopettajaa eli yhteensä                       maan pohjoisimmissa osissa sekä raja.seu-
12283: 2,117 klllnsakoulunopettajaa. Lis~ksi puut-                   dulla. Senvuoksi ja kun nykyiset 3 opet-
12284: tuu !kansakoulun kotitalouden ja tyttöjen                     tajakol'keakoulua       ovat Etelä-Suomessa,
12285: käsityönopettajia 350, joten vajaus kaiken                    suunniteltu opettajakorkeakoulu olisikin
12286: kaikkiaan on 2,467 opettajaa. Lähimmän                        sijoitettava mahdollisimman pohjoiseen_
12287: 7 vuoden kuluessa on lisäksi opettajava-                      Näin siitäkin syystä, että esim. Lapin lää-
12288: jauksen laskettu !kehittyvän seuraavasti:                     nin alueella epäpäteviä ylioppilasopettajia
12289: Uusia virkoja perustettava syntynei-                          on nykyisin useita satoja, joiden korkea-
12290:   syyden lisääntymisen takia . . . . . 5,455                  kouluopiskelu tulisi edullisimmaksi mahdol-
12291: Muita uusia virkoja (kesikuslmnsa-                            lisimman lähellä toimipaikkaa olevassa kor-
12292:   koulut) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 800   keakoulussa. Koska Rovaniemen kauppa-
12293: Vuotuinen opettajakato (kuolevai-                             lassa on edullisesti saatavissa tarpeelliset
12294:   suus ym.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,500     korkeakoulun huone- ja a.suntotilat, olisi
12295: Nykyinen vajaus . . . . . . . . . . . . . . . . 2,467         korkeakoulu sijoitettava sinne. Jotta opisto
12296:                                                               voitaisiin avata jo ensi syksynä, joka huo-
12297:              Ko'konaistarve yhteensä 12,222                   netilojen puolesta Rovaniemellä on mahdol-
12298:                                                               lista, olisi ikorkea:koulua varten perustettava
12299:   Nykyisellä opettajavalmistuksella lisät-                    tarvittavat virat sekä varattava tarkoituk-
12300: tynä 27. 1. 50 annetun lain mukaan tule-                      seen määrärahat.
12301: valla lisäyksellä ja ensi rvuoden budjetin                       Uuteen korkeakouluun olisi perustettava
12302: yhteydessä esitetyillä toimenpiteillä ei                      seuraavat virat ja myönnettävä tarkoituk-
12303: opettajavajaus pääs·e supistumaan. Näillä                     seen varoja seuraavasti:
12304: toimenpiteillä voidaan valmistaa lähimmän                                                             mk
12305: 7 vuoden aikana vain noin 7,700 opettajaa.                    1 lehtori 7 ikk. vuosipalkkio
12306: Lisäksi erivapaustietä valmistuvia on ar-                        (32 pl.) ................... . 368,900
12307: vioitava vuosittain .noin 50 sekä kotitalous-                 5 lehtoria 5 kk. vuosipalkkio
12308: opettajia ja naisten käsityönopettajia noin                     444,000 mk (23 pl.) ......... 925,000
12309: 25. Vielä erilroisvalmistuksen avulla voi-                    1 kotitalouden opettaja 5 kk.
12310: daan saada vuosittain noin 30 kotitalous-                       vuosipalkkio (18 pl.) ....... . 130)875
12311: opettajaa. Kokonaisvalmistus voisi siis ko-                   1 naisten käsityönopettaja ·5 kk.
12312: hota noin 8,300 opettajaan. Kun kokonais-                       vuosipalkkio (18 pl.) ....... . 130,875
12313: tarpeesta 12,220 vähennetään valmistuvien                     2 soitonopettajaa 5 'k:k. vuosipalk-
12314: opettajien määrä, jää vajausta vielä noin                       kio 314,100 mk (18 pl.) ..... . 2"61,750
12315: 4,000 eli enemmän kuin nykyään. Sen-                          2 miesten käsityönopettajaa 5 ltk.
12316: vuoksi olisi opettajavailmistusta nykyises-                     vuosipalkkio 262,500 'mk (14
12317: tään vielä suuresti tehostettava. Nopein ja                     .pl.) ....................... . 218,750
12318: edullisin muoto olisi uuden väliaikaisen                      tunti- ja ylitullitipalkkiot ..... . 2,342,000
12319: opettajakorkeakoulun perustaminen. Sen                        opetusharjoittelun ohjaaminen .. 697,000
12320:                                                      IV,104. ~ Koivisto ym.                              243
12321: 
12322: palveluskunta, siivous ym.                               205,000   kalliinpaiikan lisät ........... . 212,080
12323: kanslia, henkilökunta ja talou-                                    ikälisät ..................... .    85,000
12324:   denhoito ................... .                         125,000                        Yhteensä mk 7,167,230
12325: työhuoneet, tarviikkeet ja välineet                      200,000
12326: vuokrat, valo ja lämpö ....... .                         450,000
12327: opetusvälineet ja la:boroimistar-                                    Edellä sanotun perusteella ehdotamme
12328:   vikkeet .................... .                         200,000   kunni.oittaen,
12329: lääkärintarkastus ja -hoito .... .                        75,000
12330: kansliamenot, painatukset ym. . .                        220,000           että Eduskunta ottaisi vuoden
12331: harjoitussoittimien vuokra ..... .                       100,000         1952 tulo- ja menoarvioon 7,167,230
12332: kotitalousopetuksen ruokatarvik-                                         markan määrärahan uuden väliaikai-
12333:   keet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    60,000         sen opettajakorkeakoulun perustami-
12334: sekalaiset menot . . . . . . . . . . . . . .             160,000         seksi Rovaniemen kauppalaan.
12335:         Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
12336: 
12337: 
12338:                           Erkki Koivisto.                                 M. 0. Lahtela.
12339: 244
12340: 
12341: IV,lo5. - Rah. al. N:o 33.
12342: 
12343: 
12344: 
12345: 
12346:                               Bamara. ym..: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
12347:                                 seksi ja -lainaksi Helsingin käsityönopettajaopistolle.
12348: 
12349: 
12350:                                    E d u s k u n n a ll e.
12351: 
12352:   Käytännöllisen opetusalan asema sekä          yhdenkin osaston häätäminen vuokrahuo-
12353: sen tarve kansa- ja oppikouluissa ammatti-      neista saattaa koko maan käsityönopettajien
12354: koulutuksesta puhumattakaan on tullut yhä       jatkuvan valmistuksen keskeytymisen vaa-
12355: vaativammaksi. Tästä huolimatta on esim.        raan, mikä nykyisen opetuksen suuntautu-
12356: käsityönopettajien koulutus jätetty koko-       misen kannalta olisi kohtalokasta. Valtio-
12357: naan yksityisen yritteliäisyyden varaan.        vallan on tämän tähden huolehdittava tar-
12358: Vuonna 1949 voimaan astunut laki samalla        vittavan opistorakennuksen aikaansaami-
12359: kun se turvaa osan opettajavalmistuksen         sesta, mihin yksityisellä säätiöllä, jonka
12360: vuotuisista kustannuksista samalla asettaa      ainoa omaisuus inflatioiden jälkeen on vel-
12361: yhä suurempia vaatimuksia opiston toimin-       kojen ahdistama opisto, ei ole mahdollisuuk-
12362: nalle.    Helsingin käs]työnopett.ajaopisto,    sia. Helsingin käsityönopettaj·aopiS!to, jonka
12363: joka on jo 70 vuotta valmistanut käsityön-      suojissa noin 500 nuorta naista vuosittain
12364: opettajat maamme kaikkiin oppilaitoksiin        saa käsityökoulutusta, tarvitsee toimin-
12365: kansakouluista vaativimpiin ammattikoului-      taansa varten 18,500 m3 käsittävän opisto-
12366: hin asti, on saanut toimia koko ajan hyvin      rakennuksen, joka kiintokalusteineen tulee
12367: ahtaissa vuokratiloissa. Opistoon kuuluvat      nykyisen arvion mukaan maksamaan
12368: käsityöseminaari, käsityökoulu, kutoma-         148,000,000 markkaa. Jotta opisto voisi
12369: koulu sekä ammattiosastot, ompelimo ja mo·      alkaa toteuttaa rakennussuunnitelmaansa,
12370: distiosasto, joista jälkimmäiset toimivat se-   esitämme,
12371: minaarin harjoituskouluina, ovat esim.
12372: viime vuoden joutuneet toimimaan kolmessa                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
12373: eri vuokrahuoneistossa eri puolilla kaupun-             tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II lu-
12374: kia vuosittaisen irtisanomisuhan alaisina.              vun kohdalle Helsingin käsityönopet-
12375: Tuntien opiston työn tärkeyden ja vaikean               tajaopistolle 100 miljoonan markan
12376: aseman on Helsingin kaupunki luvannut tu-               halpakorkoisen rakennuslainan sekä
12377: kea opistoa tontin hankinnassa. Oman ko-                10 Pl. VIII :30 kohdalle 40 miljoo-
12378: din saaminen opistolle on sen keskeytymät-              nan markan suuruinen rakennus-
12379: tömän toiminnan takia kiireellinen, koska               avustuksen.
12380:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
12381: 
12382: 
12383:               Irma Hamara.                            Aune lnnala.
12384:               Martta Salmela-Järvinen.                Hilja Väänänen.
12385:               Helena Virkld.                          Vieno Simonen.
12386:               Jussi Lappi...Seppälä.                  Laura Brander-Wallin.
12387:               E. M. Tarkkanen.                        Sylvi-Kyllikki Kilpi.
12388:               Aino Luostarinen.                       Urho Saariaho.
12389:               Kaisa Hiilelä.                          Eino Kilpi.
12390:                                      Irma Torvi.
12391:                                                                                      245
12392: 
12393: IV,toa.- Rah. al. N:o 84.
12394: 
12395: 
12396: 
12397: 
12398:                              Koivisto: Määrärahan osoittamisestla asuntolanhoitajien val-
12399:                                 mistamista varten Kemijärven seminaarissa.
12400: 
12401: 
12402:                                  Eduskunnalle.
12403: 
12404:   Keskikoulun oppimäärän pohjalla valmis-    määräraha toisen oppikurssin loppuunsaat-
12405: tetaan nykyään asuntolan hoitajia yhden      tamista varten kevätlukukaudeksi 1952 sekä
12406: lukuvuoden kestävällä oppijaksolla Kemi-     lisäksi uutta kolmatta vuosikurssia varten
12407: järven seminaariin. (Asetus 15. 8. 1947      syyslukukaudeksi 1952, yhteensä 1,825,000
12408: 13 §, 2 mom.) Parhaillaan on toinen vuosi-   markkaa. Tästä syystä ehdotan kunnioit-
12409: kurssi menossa ja on sitä varten kuluvan     taen,
12410: vuoden menoarviossa määräraha. Sen si-
12411: jaan on ensi vuoden tulo- ja menoarvioesi-             että Eduskunta ottaisi vuoden
12412: tyksestä nähtävästi erehdyksessä määräraha          1952 t1tlo- ja menoarvioon 1,825,000
12413: jäänyt pois. Tästä syystä jouduttaisiin jo          markan määrärahan asuntolanhoita-
12414: käynnissä oleva kurssi keskeyttämään kulu-          jien valmistamista varten Kemijär-
12415: van vuoden lopussa. Koska pätevistä asun-           ven seminaarissa.
12416: tolan hoitajista on kova puute, tarvitaan
12417:     Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
12418: 
12419: 
12420:                              Erkki Koivisto.
12421: 246
12422: 
12423: IV,1o1. -     Rah. al. N:o 35.
12424: 
12425: 
12426:                                  Rauste ym..: Määrärahan osoittamisesta Itä-Suomen semi-
12427:                                    naarin opetustyön aloittamista varten Joensuussa.
12428: 
12429:                                      E d u s k u n n a ll e.
12430:    Kansakoulunopettajien valmistuksen li-               minaarin opetustyötä varten jo tulevan vuo-
12431: säämisestä ja tehostamisesta 22/1 1950 an-              den alusta lukien. Oppilasravintolaa varten
12432: netun lain (40/50) 6 §:n 3 kohdan mukaan                voi kaupunki luovuttaa joko kaupungintalon
12433: kiireysjärjestyksen kolmannessa ryhmässä,               ravintolan tai rakenteilla olevan kaupungin
12434: joka vastaa valmistumisaikaa 1/8 1952, on               virkamiestalon ravintolan. Harjoituskou-
12435: suoritettava Itä-Suomen seminaarin raken-               luna voi toimia toistaiseksi Joensuun kau-
12436: nustyöt siihen vaiheeseen, että seminaari               pungin kansakoulu. Mainittakoon, että
12437: voidaan siirtää Raumalta Joensuuhun ja sa-              kaikki mainitut opetustilat sijaitsevat va-
12438: man py'kälän 5:nnen kohdan mukaan kii-                  jaan puolen kilometrin säteellä eikä suunni-
12439: reysjärjestyksen 5: nnessä ryhmässä, joka               teltu sijoitus tule häiritsemään opetustyön
12440: vastaa valmistumisaikaa 1/8 1954 tehtävä                kulkua.
12441: saman seminaarin rakennustöiden loppu-                     Mikäli seminaarin viran ja toimen haiti-
12442: vaihe.                                                  joille ei voida järjestää asuntoja muuten voi
12443:    Vuoden 1951 varsinaisen tulo- ja meno-               kaupunki luovuttaa niitä rakenteilla ole-
12444: arvion 20 Pl. II luvun 33 momentin koh-                 vasta virkamiestalostaan, joka valmistuu ke-
12445: dalla on piirustusten hankkimiseksi mm.                 sällä 1952.
12446: Itä-Suomen seminaarin rakennuksia varten                   Tämän sijoitussuunnitelman mukaan,
12447: yhteensä 5 milj. markan suuruinen siirto-               jonka koulutusviranomaiset ovat hyväksy-
12448: määräraha. Muita määrärahoja ei seminaa-                neet, voidaan siis Itä-Suomen seminaarin
12449: rin rakennustöitä enempää kuin varsinaisen              opetustyö väliaikaisissa huonetiloissa aloit-
12450: opetustyöTikään aloittamista varten ole vielä           taa vuoden 1952 syksyllä.
12451: myönnetty eikä ehdotettukaan myönnettä-                    Edellä esitetyn perusteella ja huomioon
12452: väksi. Mainittakoon että Joensuun kau-                  ottaen kansakoulun opettajien valmistuksen
12453: punki on päättänyt lahjoittaa seminaarin                lisäämisen tärkeyden olisi v. 1952 tulo- ja
12454: tonttialueeksi 4-5 hehtaarin suuruisen                  menoarvioon otettava seuraavat määrä-
12455: alueen.                                                 rahat:
12456:    Kun oli ilmeistä, ettei Itä-Suomen semi-                10 Pl. VIII: 6 kahden siivoojan paikkaa-
12457: naarin opetustyön aloittamiseksi Joen-                  mista varten 136,750 markkaa;
12458: suussa saada rakennetuksi mitään uusia ra-                 10 Pl. VIII: 7 lämmitys ja valaistuskus-
12459: kennuksia vuoden 1952 syksyyn mennessä,                 tannuksia varten 200,000 markkaa;
12460: suoritettiin kouluhallituksen ja Joensuun                  10 Pl. VIII: 9 käsityötarvikkeiden hank-
12461: !kaupungin edustajain toimesta tutkimus                 kimiseen 250,000 markkaa;
12462: siitä, olisiko mahdollisuuksia koulutyön aloit-            10 Pl. VIII: 10 huoneiston vuokria var-
12463: tamiseen väliaikaisissa huonetiloissa. Tämä             ten 1,050,000 markkaa; ja muuttokustan-
12464: tutkimus, joka suoritettiin keväällä 1951,              nuksia varten 150,000 markkaa;
12465: osoittikin, että seminaarin opetustyö voi-                 10 Pl. VIII: 11 peruskirjaston hankkimi-
12466: daan aloittaa Joensuussa syksyllä 1952 seu-             seen 800,000 markkaa;
12467: raavan suunnitelman mukaan:                                20 Pl. I: 17 kaluston hankkimista varten
12468:    Opetustyötä varten tarvittavat luokkahuo-            15,250,000 markkaa.
12469: neet saadaan valtion omistamasta Joensuun                  Tämän vuoksi rohkenemme kunnioittaen
12470: lyseosta osittaiseen vuorolukuun siirty-                ehdottaa,
12471: mällä ja Joensuun kaupungin vapaaopiston                           että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
12472: käytössä olevista huonetiloista. Työpajat,                      tulo- ja menoarvioon 17,836,750
12473: !kirjasto, näytesoittohuoneet ja voimistelu-                    markkaa Itä-Suomen seminaarin ope-
12474: sali voidaan sijoittaa kaupungin omistamiin                     tustyön aloittamista varten Joen-
12475: kiinteistöihin, jotka voidaan vapauttaa Se-                     suussa.
12476:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
12477: 
12478:         Eino Rauste.                  Helge Miettunen.                   0. Muikku.
12479:         Vieno Simonen.                Konsti Järnefelt.                  Juho Karvonen.
12480:         Jalmari Väisänen.             R. Hallberg.                       Aukusti Pasanen.
12481:          ,&,.,,.;   T1rn"n<>ft        V.o-ilr'lri Rn-i .... ;.,.oon      1:To,.'""o 1l'   ,.,,,,.,,'I"'.O."n
12482:                                                                                          247
12483: 
12484: IV,1os. -   Rah. al N:o 36.
12485: 
12486: 
12487: 
12488: 
12489:                               Malkamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten
12490:                                 keskikoulujen perustamista varten.
12491: 
12492: 
12493:                                    E d u s k u n n a ll e.
12494: 
12495:    Vuodesta 1946 alkaen on maassamme ollut      suja ole lainkaan. Kunnalliset keskikoulut
12496: toiminnassa kansakouluun kuuluvia kokeilu-      ovat sen vuoksi tulleet hyvin suosituiksi, ja
12497: keskikouluja eli ns. kunnallisia keskikou-      kouluja olisi haluttu perustaa huomatta-
12498: luja. Nykyisin näitä kouluja on kaikkiaan       vasti enemmän, kuin tähän asti on ollut
12499: kahdeksantoista, joista eräät ovat jo jaka-     mahdollista.
12500: neet keskikoulun päästötodistukset ensim-          Hallitus ei ole ehdottanut vuoden 1952
12501: mäisille oppilailleen. Koulut ovat toimineet    tulo- ja menoarvioon määrärahaa ainoan-
12502: kaikin puolin tyydyttävästi, vieläpä näinä      kaan uuden ,kunnallisen keskikoulun perus-
12503: vaikeina opettajapulan aikoina ovat yleensä     tamista varten, vaikka monet kunnat ovat
12504: onnistuneet saamaan opettajiakin paremmin       odottaneet jo vuosikausia vuoroaan. Koska
12505: kuin yksityiset keskikoulut.                    pidämme tärkeänä, että joitakin uusia kun-
12506:    Ko. koulujen tarkoituksena on ennen          nallisia keskikouluja saadaan jälleen perus-
12507: kaikkea olla apuna maaseudun lahjakkaiden       tetuksi v: n 1952 aikana, ehdotamme,
12508: lasten opintielle pääsemisessä. Kansakoulun
12509: osana toimiessaan kunnallinen eli kokeilu-                että Eduskunta ottaisi vuoden
12510:  keskikoulu on yhtä sosiaalinen koulumuoto              1952 tulo- ja menoarvioon 10 Pt
12511:  kuin kansakoulu itsekin. Molemmissa oppi-              VIII luvun 36 mom:lle kuuden kun-
12512:  laat saavat ilmaiset oppikirjat ja koulutar-           nallisen keskikoulun perustamista
12513:  peet, maksuttoman kouluaterian sekä vaate-             varten 3 miljoonaa markkaa.
12514:  tus- ja matka-avustusta eikä lukukausimak-
12515:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
12516: 
12517: 
12518:               Aino Malkamäki.                         Vappu Heinonen.
12519:               Impi Lukkarinen.                        Heikki Hykkäälä.
12520:               Otto Toivonen.                          Toivo Friman.
12521:               Eino Raunio.                            Martta Salmela-Järvinen.
12522:               Eino Rytinki.                           Edvard Pesonen.
12523:               Meeri Kalavainen.                       Heikki Soininen.
12524: 248
12525: 
12526:  IV,1o9. -   Rah. al. N:o 37.
12527: 
12528: 
12529: 
12530: 
12531:                                 Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen keski-
12532:                                   koulun perustamiseksi Taivalkoskelle.
12533: 
12534: 
12535:                                     E d u s k u n n a ll e.
12536: 
12537:     Viime vuosina on perustettu kunnallisia     Kunnallista keskikoulua on mm. Oulun lää-
12538:  keskikouluja kokeilutarkoituksessa eri puo-    nistä Taivalkosken ja Hyrynsalmen kunnat
12539:  lilla maata, ollen näitä toiminnassa nyt yh-   anoneet jo kolmena vuotena ja näillä kun-
12540:  teensä 19 kpl. Näistä kouluista tähän men-     nilla olisi myöskin kouluhuoneustot val-
12541:  nessä saadut 'kokemukset ovat osoittaneet,     miina sanottujen koulujen toimintaa varten.
12542:  että koulut ovat vastanneet tarkoitustaan ja    Kun näiltä alueilta, joista on erittäin pitkät
12543:  maaseutunuorisolle on avautunut mahdolli-      matkat entisiin oppikouluihin, ei ole pääsy-
12544:  suus päästä opin tielle, johon ilman kun-      mahdollisuuksia opintielle, olisi ensivuoden
12545:  nallista keskikoulua ei ole ollut mahdolli-    valtion talousarviossa varattava määräraha
12546: suuksia.                                        Taivalkosken ja Hyrynsalmen kunnallisen
12547:     Vielä vuoden 1950 valtion tulo- ja meno-    keskikoulun toiminnan aloittamista varten.
12548:  arviossa oli varattu määrärahat viide11 kou-      Koska koulut voisivat toimintansa aloit-
12549: lun perustamista varten. Hakijoita oli täl-     taa vasta syksyllä 1952, niin samamme tie-
12550: löin yli 40 maaalaiskuntaa, jotka anoivat ko.   don perusteella ensivuoden valtion talous-
12551: koulun perustamista. Koulua anoneiden           arviossa tarvittaisiin 900,000 markan suu-
12552: kuntien lukumäärä osoittaakin selvästi, että    ruinen määräraha.
12553: kunnilla on harrastusta olla tukemassa nuo-        Ottamalla huomioon sen, että pohjoisten
12554: risoa opin tielle pääsemisessä. V. 1951 ai-     harvaanasuttujen rajaseutukuntain nuorille
12555: kana ei ole varattu varoja keskikoulujen        on kohtuussyyt huomioiden varattava mah-
12556:  perustamiseen ja samoin v. 1952 tulo- ja       dollisuus opintielle, ehdotamme kunnioit-
12557: menoarvioesityksestä on hallitus jättänyt       taen,
12558: pois määrärahat uusien kunnallisten keski-
12559: koulujen perustamisen kohdalta. Kun kah-                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
12560: tena viimeksi mainittunakin vuotena on                  tulo- ja menoarvioon 450,000 markan
12561: kunnallista keskikoulua anonut yli 20 maa-              määrärahan kunnallisen keskikoulun
12562: laiskuntaa, jotka edelleen toivovat sanotun             perustamista varten Oulun läänissä
12563: koulumuodon perustamista, niin olisi näiden             sijaitsevaan Taivalkosken kuntaan.
12564: kuntien toivomukset otettava huomioon.
12565:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
12566: 
12567: 
12568:                 Niilo Ryhtä.                             Eeli Erkkilä.
12569:                 Eino Rytinki.                            M. 0. Lahtela.
12570:                 Yrjö Hautala.                            Markus Niskala.
12571:                                                                                            24~
12572: 
12573: 
12574: IV,uo.- Rah. al. N:o 38.
12575: 
12576: 
12577: 
12578: 
12579:                                 Tauriainen: Määrärahan osoittamisesta kunnallisen kokeilu-·
12580:                                    keskikoulun perustamiseksi Hyrynsalmen kuntaan.
12581: 
12582: 
12583:                                      E d u s k u n n a ll e.
12584: 
12585:    Yleisenä periaatteena jo nykyisin hyväk-       lekin. Nämä koulut ovat osoittautuneet
12586: sytään se, että kaikille ihmisille on luotava     tarkoitustaan vastaaviksi ja siten syrjä-
12587: samanlaiset mahdollisuudet koulu- ja am-          seutujen lahjakkaille lapsille on tullut mah-
12588: mattiopis~eluun varallisuudesta, syntype-         dollisuus päästä koulutieHe. Näitä keski--
12589: rästä ja vanhempien yhteiskunnallisesta           kouluja kuitenkin tarvittaisiin enemmän.
12590: asemasta riippumatta, ja riippumatta myös         Kun hallitus v. 1952 tulo- ja menoarvioon
12591: siitä missä osassa maatamme hän asuu.             ei ole ottanut määrärahaa uusien lrnnnallis-
12592: Käytäntöön tätä per~aatetta ei kuitenkaan         ten keskikoulujen perustamiseksi, mieles-
12593: ole vielä sovellettu. Maamme harvaanasu-          tämme eduskunnan pitäisi tämä tehdä.
12594: tuilla syrjäseuduilla asuvilla ihmisillä ei ole   Siksi ehdotan ~unnioittaen,
12595: samanlaisia mahdollisuuksia koulujen käyn-
12596: tiin kuin muualla asuvilla, sillä kouluihin                 että Eduskunta ottaisi valtion
12597: on pitkät matkat ja kustannukset kaukana                 vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon
12598: olevissa oppi- ja ammattikouluissa opiskel-              2,500,000 markkaa kunnallisen ko-
12599: taessa tulee kalliiksi. Vuoden 1946 jälkeen              keilukeskikoulun perustamiseksi H y-
12600: on kokeilutarkoituksessa perustettu ns. kun-             rynsalmen kuntaan.
12601: nallisia keskikouluja syrjäisille seuduil-
12602:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
12603: 
12604: 
12605:                                       Hannes Tauriainen.
12606: 
12607: 
12608: 
12609: 
12610:                                                                                             32
12611: 250
12612: 
12613: IV,111. -   Rah. al. N:o 39.
12614: 
12615: 
12616: 
12617: 
12618:                                Soininen ym..: Määrärahan osoittamisesta kokeilukeskikou-
12619:                                   lun perustamiseksi Kaavin kunnan kirkonkylään.
12620: 
12621: 
12622:                                     E d u s k u n n a ll e.
12623: 
12624:    Vuoden 1946 tammikuun 10 päivänä tuli         dollisuudet koulu- ja ammattiopiskeluun,
12625: voimaan laki, ns. kokeilukoululaki, jonka        varallisuudesta, syntyperästä ja vanhempain
12626: mukaan kunnat valtioneuvoston luvalla ovat       yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta,
12627: oikeutettuja perustamaan ja ylläpitämään         olisi erittäin suotavaa, että Kaavin kunnan
12628: kansakoulun osana toimivia keskikouluja,         lapsille liitettäisiin kokeilukeskikoulu kansa-
12629: mikä merkitsee, että näiden koulujen oppi-       koulun jatkoksi ja tällä tavalla tälle syrjäi-
12630: laat saavat kaikki kansakoulun suomat edut       selle kunnalle suotaisiin mahdollisuudet lah-
12631: ja asianomaisilla kunnilla näistä kouluista      jakkaisen lasten oppikoulun käyntiin.
12632: on sama valtionapu kuin kansakoulustakin.           Raivattaessa tietä kokeilukeskikoulun
12633:    Maalaiskunnat ovat kilpailleet kouluista,     avulla kiirehditään yhteiskunnallisen oikeu-
12634: joka on hyvin ymmärrettävää, ainoastaan          denmukaisuuden toteuttamista siellä, missä
12635: pieni osa hakijakunnista valtionvarojen          on taloudelliset vaikeudet ja pitkät mat-
12636: puuttuessa on päässyt kokeilukeskikouluja        kat olleet esteenä, joten oppikoulua vaille
12637: :saamaan.                                        on jäänyt Kaavin lapset.
12638:    Vuonna 1950 oli hakijoiden joukossa              Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12639: myöskin Kuopion läänistä Kaavin kunta,           nioittaen,
12640:  joka on kaukana kaupungeista ja oppikou-
12641: luista. Tämä syrjäinen, heikkovarainen                      että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
12642:  kunta ei pysty omin voimin perustamaan                  tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mar-
12643: keskikoulua.                                             kan määrärahan kokeilukeskikoulun
12644:    Kun kuitenkin kaikille Suomen lapsille                perustamiseksi Kaavin kunnan kir-
12645: <>lisi luotava samanlaiset taloudelliset mah-            konkylään.
12646:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
12647: 
12648: 
12649:                  Heikki Soininen.                             R. Hallberg.
12650:                  Arvi Ikonen.                                 Hilja Väänänen.
12651:                  Eino Rauste.                                 J. Väisänen.
12652:                  Vieno Simonen.                               Juho Karvonen.
12653:                                                                                             251
12654: 
12655: IV,112. -   Rah. al. N:o 40.
12656: 
12657: 
12658: 
12659: 
12660:                                Malkamäki ym..: Määrärahan osoittamisesta kurssien ja
12661:                                  opintopäivien järjestämiseksi kansakoulunopettajille.
12662: 
12663: 
12664:                                     E d u s k u n n a ll e.
12665: 
12666:    Kaikilla aloilla tarvitaan ammattitaidon      sen lisäämisestä ja tehostamisesta, säädet-
12667: jatkuvaa kehittämistä ja erityisesti kansa-      tiin sen 7 § : ssä nimenomaan, että opetta-
12668: koulunopettajat ovat olleet innostuneita         janvalmistuksen antaman tieto- ja taito-
12669: käyttämään loma-aikojaan lisäopiskeluun.         määrän t.äydentämiseksi järjestetään kan-
12670: Valtio on aikaisemmin säännöllisesti tuke-       sakoulunopettajille riittävä määrä kurs-
12671: nut opettajien pyrkimyksiä myöntämällä           seja ja opintopäiviä. Lain säännökseen no-
12672: varoja opinto-päivien, kesäkurssien ja yli-      jautuen hallitus vuoden 1950 ensimmäi-
12673: opistollisen loma-aikaopiskelun järjestämi-      sessä lisämenoarviossa esitti .tarkoitukseen
12674: seen. Sodan jälkeen valtion tulo- ja meno-       myönnettäväksi 1.5 milj. markan määrära-
12675: arviossa ei kuitenkaan ole varattu määrä-        han, minkä myös Eduskunta hyväksyi. Ku-
12676: rahaa tähän tarkoitukseen, ja sen tähden         luvan vuoden menoarviosta hallitus mitään
12677: kansakoulunopettajien kurssit ja opinto-         mainitsematta jätti määrärahan pois eikä
12678: päivät ovat jääneet tilapäisjärjestelyjen va-    sitä ole otettu vuoden 1952 tulo- ja meno-
12679: raan.      Suomen     Kansakoulunopettajain      arvioehdotukseen. Koska siis hallituksen
12680: Liitto järjesti esim. Oulussa kuluneena ke-      tulo- ja menoarvioesityksessä ei ole tätä
12681: sana yliopistolliset kesäkurssit eritoten        asiallisesti tärkeätä ja oikeudellisesti lakiin
12682: Pohjois-Suomen kansakoulunopettajille. Yl-       perust.uvaa määrärahaa, esitämme kunnioit-
12683: lättävän runsas osanotto todisti kurssien         taen,
12684: tarpeellisuuden. Oppikoulunopettajien ke-
12685: säkursseja varten on jo muutaman vuoden                    että Eduskunta ottaisi vuoden
12686: ajan jälleen menoarviossa ollut riittävä                 1952 tulo- ja menoarvioon 1,500,000
12687: määräraha.                                               markan määrärahan kansakoulun-
12688:    Kun tammikuun 27 päivänä 1950 annet-                  opettajille järjestettäviä kursseja ja
12689: tiin laki kansakoulunopettajien valmistuk-               opintopäiviä varten.
12690:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
12691: 
12692: 
12693:                  Aino Malkamäki.                  Meeri Kalavainen.
12694:                  Impi Lukkarinen.                 Heikki Hykkäälä.
12695:                  Otto Toivonen.                   Martta Salmela-Järvinen.
12696:                                     Edvard Pesonen.
12697: 252
12698: 
12699: IV,113.- Rah. al. N:o 41.
12700: 
12701: 
12702: 
12703: 
12704:                                 Hillelä ym.: Määrärahan osoittamisesta näkökuulokursseja
12705:                                    ja näkökuulo-opettajan palkkaamista varten.
12706: 
12707: 
12708:                                      E d u s k u n n a ll e.
12709: 
12710:     Invaliidihuoltolain soveltaminen käytän-       dakseen käyttää hyödykseen niin ammatti-
12711:  töön on osoittanut siinä olevan epäkohtia         koulutusta kuin työhuoltoakin, tarvitsee
12712:  ja puutteellisuuksia, jotka erittäin raskaasti    puheen tajunnan opetusta silloin, kun hänen
12713:  kohdistuvat eräisiin invaliidiryhmiin ja          kuulonsa on niin vikaantunut, etteivät lää-
12714:  varsinkin kuuloinvaliideihin Lain 2 § :n          kintähuolto tai kuulokojeetkaan pysty aut-
12715:  sanamuoto sulkee suurimman osan kuuloin-          tamaan.
12716:  valiideja invaliidikäsitteen ulkopuolelle. Tä-       Valitettavasti ei maassamme ole toimitettu
12717:  män pykälän mukaan ei invaliidiksi kat-           koko kansaa koskevaa kuulotutkimusta, jo-
12718:  sota henkilöä, jonka sairaus on jatkuva, eikä     ten meillä ei ole varmoja lukuja kuuloinva-
12719:  ole pysähtynyt.                                   liidien määrästä ja heidän kuulovikansa eri
12720:    Lääketieteellisesti kuitenkin kuuloinvalii-     asteista. Mutta kuluvan vuoden huhtikuussa.
12721:  dit ovat lukuisissa tapauksissa pysyvästi ja      toimitettiin Paraisten kauppalan oppi- ja
12722:  parantumattomasti invaliideja, mutta itse        kansakoululaisten keskuudessa tarkka ja pä-
12723:  kuulovika ei ole pysähtynyt, vaan kuulon         tevä lääketieteellinen tutkimus, jossa todet-
12724:  heikkeneminen jatkuu kuolemaan saakka,            tiin, että kuulovikaisia oli kaikkiaan 10.4 %
12725:  lopullisesti sitä ennen pysähtymättä. Vain       oppimäärästä ja O.s% oli niin kuulovikaisia~
12726: hyvin harvalukuiset tapaukset ovat sen laa-       etteivät he voineet menetyksellisesti seurata
12727:  tuisia, että ne soveltuvat invaliidihuolto-      opetusta. Tämän tutkimuksen kohteena oli
12728: lain 2 § : n määräyksiin. Sosiaaliministeriö      lähes 1,000 oppilasta, joiden ikä vaihteli 7-
12729:  ja huoltolautakunnat ovatkin tämän takia         21 vuoteen. Aikaisemminkin on tehty erilai-
12730:  joutuneet toisinaan käyttämään apuna lain        sia pistokoetarkkailuja, joiden perusteella
12731: 3 § :n antamaa oikeutta poikkeuksiin, mutta       voitaneen arvioida n. 0.5-l.o % kansas-
12732: tätä oikeutta on käytetty erittäin rajoite-       tamme olevan niin kuulovikaisia, ettei heitä.
12733: tusti ja yleensä vain sellaisissa tapauksissa,    voi auttaa mikään kuin puheen tajuamisen
12734: joissa asianomainen on pienellä tilapäisellä      oppiminen ns. näkökuulona (huulilta lu-
12735: avulla työkykyiseksi autettavissa. Näistä         kuna).
12736: invaliidihuoltolain 2 § :n määräyksistä joh-          Suomen Huonokuuloisten Huoltoliitto on
12737: tuu, että kuuloinvaliidit suurimmaksi osaksi      jo kauan itse kouluttamiensa opettajien
12738: jäävät niin lääkintä-, koulutus-, kuin työ-       avulla pitänyt maamme huonokuuloisille
12739: huolionkin ulkopuolelle.                           näitä näkökuulokursseja, joilla monet kuu-
12740:    Valtioneuvosto on v. 1949 asettanut ko-        rot ja huonokuuloiset ovat oppineet näkö-
12741: mitean suorittamaan tutkimuksen ja sen            kuulon niin hyvin, että he sen avulla voivat
12742: perusteella tekemään tarpeelliset ehdotukset      tulla toimeen käytännöllisen elämän eri
12743: invaliidihuollosta osattomiksi jääneiden in-      aloilla. Huonokuuloisten omissa yhdistyk-
12744: valiidien lakisääteisen ja muun huollon ke-       sissä on harrastettu ahkerasti näkökuulo-
12745: hittämiseksi. Tämän komitean mietinnössä          taidon oppimista ja saatu hyviä tuloksia.
12746: on selostettu kuuloelinten sairautta potevien     Myöskin Helsingin kaupungin kansakou-
12747: lääkintähuolt<>, ammattikoulutus ja työn-         luissa on jo useita vuosia yksi Suomen Huo-
12748: huoltomahdollisuudet. Kuitenkaan ei komi-         nokuuloisten Huoltoliiton kouluttama opet-
12749: tean mietinnössä sen paremmin kuin voi-           taja antanut näkökuulo-opetusta sellaisille
12750: massa olevassa laissakaan ole ensinkään           huonokuuloisille, jotka eivät ole kuulonsa
12751: otettu huomioon, että huonokuuloinen, voi-        takia muutoin kyenneet opetusta seuraa-
12752:                                       IV,113.- Hiilelä ym.                                     253
12753: 
12754: maan. Nämäkin kokemukset ovat myöntei-              men Huonokuuloisten Huoltoliitto on halu-
12755: siä.                                                kas hoitamaan tämän opettajan työsuunni-
12756:     Huonokuuloisten Huoltoliitto on kuiten-         telmat ja kurssien järjestelyn, koska sillä
12757: kin liian vähävarainen auttamaan maan               on tarpeelliset tiedot siitä, millä paikka:kun-
12758: ·kaikkia kuulovikaisia, joten valtion on tul-       nilla lähinnä olisi näitä kursseja järjes-
12759:  tava apuun. Näkökuulokurssien pitäminen            tettävä. Mutta kunnollista ja pystyvää opet-
12760:  Helsingissä tulee verrattain kalliiksi osan-       tajaa ei toimeen ole saatavissa, ellei toimi
12761: -ottajille, joten vain pieni osa kuuloinvalii-      ole vakinainen. Tämä asia voitaisiin järjes-
12762:  deista on voinut niille osallistua Sen vuoksi      tää jonkun kuuromykkäkoulun esim. Turun
12763: -olisi välttämätöntä, että näkökuulo-opetusta       ;kuurojen koulun yhteyteen lisäämällä yhden
12764:  voitaisiin antaa myöskin maaseudulla. Näkö-        näkökuulo-opettajan viran täysillä palkka-
12765:  kuulokurssien pitäminen maaseudulla olisi          eduilla ja että Kouluhallituksen Aistivial-
12766:  kansantaloudellisesti paljon edullisempaa          liskoulujen tarkastaja yhdessä Suomen Huo-
12767:  kuin Helsingissä pitäminen, mutta huolto-          nokuuloisten huoltoliiton kanssa hoitavat
12768:  liitolla ei ole varoja siihen. Liiton suunni-      käytännölliset järjestelyt.
12769:  telmien mukaan yksi opettaja voisi pitää              Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
12770:  vuodessa noin 15 näkökuulokurssia, joilla          nioittavasti,
12771: olkullakin kurssilla olisi enintään 12 oppilasta.
12772:  Näin voitaisiin antaa koulutusta n. 150                      että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
12773:  kuuloin valiidille vuosittain.                            tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mark-
12774:     On luonnollista, että myöhemmin tultai-                kaa käytettäväksi näkökuulo-opetta-
12775:  siin tarvitsemaan enemmän opettajia tähän                 jan palkkaamiseksi ja näkökuulo-
12776:  tehtävään, mutta aluksi olisi saatava edes                kurssikustannuksia varten.
12777:  yksi tälle a}alle koulutettu opettaja. Suo-
12778:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
12779: 
12780: 
12781:                   Kaisa Hiilelä.                            Veikko Helle.
12782:                   Eino Raunio.                              Bruno J. Sundman.
12783:                   Juho Karvonen.                            Veikko Kokkola.
12784:                   Meeri Kalavainen.                         Otto Toivonen.
12785:                   Arvi Turkka.                              Kustaa Alanko.
12786:                   Juho Kuittinen.                           Arvo Ahonen.
12787:                   A. Simonen.                               Väinö Tikkaoja.
12788:                   Edvard Pesonen.                           Vappu Heinonen.
12789: 254
12790: 
12791: IV,114. -   Rah. al. N:o 42.
12792: 
12793: 
12794: 
12795: 
12796:                                Ryhtä ym.: :Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kuu-
12797:                                  samon kansanopiston opistorakennuksen rakentamista
12798:                                  varten.
12799: 
12800: 
12801:                                    E d u s k u n n a 11 e.
12802: 
12803:    Sotatoimien yhteydessä syksyllä vuonna      rakennustyöt aloittaa ja rakennustyöt on
12804: 1944 tuhoutui Kuusamon kansanopisto täy-       annettu Lapin Rakennus Oy.-nimisen ra-
12805: dellisesti. Opistolle on senjälkeen raken-     kennusliikkeen suoritettavaksi. Kun ky-
12806: nettu asuntola- ja ruokalarakennus, jossa      seessäolevan sivistyslaitoksen sekä henkinen
12807: opetusta on annettu jo kahtena vuotena.        että aineellinen merkitys syrjäisen raja-
12808: Tilanahtauden vuoksi opetus kuitenkin kär-     seudun kovia kokeneelle väestölle on suo-
12809: sii varsin suuresti ja opisto on voinut ot-    rastaan korvaamaton, eikä nykyisin opistolla
12810: taa vastaan pääasiassa vain naisoppilaita,     ole mitään mahdollisuuksia rakennuslaino-
12811: joiden määrä on ollut pakko rajoittaa var-     jen saantiin, olisi valtion rakennusapua saa-
12812: sin tarkoin, ollen v. 1950 talvikaudella 30    tava vuodelle 1952. Kun lisäksi rakennuksen
12813: oppilasta ja v. 1951 talvikaudella, jolloin    pohjatyöt on nyt suoritettu ja rakennustar-
12814: osa oppilaista sijoitettiin muualta vuokrat-   vikkeita on varattuna, niin ei olisi asiallista
12815: tuihin huoneisiin, oli oppilaita 62. Luku-     päästää rakennustöitä pysähtymään, koska
12816: vuotta 1951-52 varten on opistoon pyrki-       silloin tähän mennessä suoritettu työ voisi
12817: jöitä tyttöjä ja poikia jo 16/9 -51 mennessä   suurelta osalta mennä hukkaan. Ottaenkin
12818: ollut yhteensä 113 ja kun hakuaika on          huomioon Kuusamon kansanopiston aseman,
12819: edelleen, tulee hakijoita varmaankin vielä     rajaseudun ja vähävaraisen väestön opis-
12820: olemaan lisää huomattava määrä. Kun olisi      tona sekä myös opiston heikko taloudellinen
12821: tärkeätä saada opistotyö kiireellisesti sii-   asema, olisi sodassa tuhoutuneen opiston
12822: hen laajuuteen, mitä se oli ennen sotiakin,    jälleenrakentamiseen saatava edelleen· val-
12823: on opisto ryhtynyt uuden opistorakennuk-       tion rakennusapua.
12824: sen rakentamiseen. ,Opistorakennuksesta tu-       Edellä esitetyn perusteella rohkenemme
12825: lee suunnitelman mukaan tilavuudeltaan         ehdottaa,
12826: 5,700 ms ja on sanotun rakennuksen kustan-                että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
12827: nusarvio nykyhintain mukaan 45 milj.                   tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XI lu-
12828: markkaa. Vuoden 1950 talousarviossa Kuu-               vun 1 nwmentille 20,000,000 mark-
12829: samon kansanopistolle myönnettiin 10 milj.             kaa Ku1tsamon kansanopiston varsi-
12830: markan valtionapu ko. opistorakennuksen                naisen opistorakennuksen jälleenra-
12831: rakennustöiden aloittamista varten. Sano-              kennustöiden jatkamista varten myön-
12832: tun määrärahan turvin onkin opisto voinut              nettäväksi valtion avustukseksi.
12833:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
12834: 
12835: 
12836:                 Niilo Ryhtä.                             Yrjö Hautala.
12837:                 Eino Rytinki.                            Ee:Li Erkkilä.
12838:                 Markus Niskala.                          Toivo Antila.
12839:                                                                                           251>
12840: 
12841: IV,uo. -    Rah. al. N:o 43.
12842: 
12843: 
12844: 
12845: 
12846:                                Kilpeläinen ym.: Määrärahan osoit~amisesta Muinaistieteel-
12847:                                    liselle toimikunnalle piirustuskilpailun järjestämiseksi·
12848:                                    Kansallismuseon lisärakennusta varten.
12849: 
12850: 
12851:                                     E d u s k u n n a ll e.
12852:    Kansallismuseo on viime vuosikymmeninä        van kokoelman, jos se voitaisiin asettaa
12853: kärsinyt tilanahtaudesta, joka vuodesta          näytteille. Mannerheim-säätiö on nimittäin
12854: vuoteen on yhä enemmän vaikeuttanut sen          suunnitellut, että eräät Suomen Marsalkan
12855: toimintaa. Kansallismuseon laajennussuun-        huoneiden sisustukset noin vuoden kulut-
12856: nitelma onkin ollut jo kauan ennen sotia         tua luovutettaisiin Kansallismuseolle. Näi-
12857: vireillä. Vuonna 1939 päätti opetusminis-        hin kokoelmiin kuuluu mm. jouklro erit-
12858: teriö ottaa seuraavan vuoden menoarvio-          täin arvokkaita keskiaasialaisia esineitä ..
12859: ehdotukseensa määrärahan piirustuskilpai-        Kansallismuseolla ei kuitenkaan ole mitään
12860: lun järjestämiseksi Kansallismuseon lisä-        mahdollisuuksia järjestää kokoelmia näyt-
12861: rakennussuunnitelmaa varten. Sota teki           teille ennenkuin saadaan lisärakennus ai-
12862: kuitenkin tämän suunnitelman tyhjäksi            kaan.
12863: eikä ministeriö sodan jälkeen Muinaistie-           Muinaistieteellisen toimikunnan toiminta
12864: teellisen toimikunnan esityksistä huolimatta     on viime vuosikymmeninä huomattavasti
12865: ole katsonut wivansa esittää määräraha;a         laajentunut, mistä johtuu ettei työhuoneita
12866: tähän tarkoitukseen.                             ole enää riittävästi. Mitä erityisesti labo-
12867:     Tilanne on kuitenkin käynyt niin vaka-       ratorioihin tulee on syytä korostaa, että:
12868: vaksi että parannus on ehdottomasti saa-         sekä Kansallismuseon muinaisesineiden kon-
12869: tava aik81an. Sekä näyttelyhuoneisiin ja         servoimislaboratorion että tekstiilien ja:
12870: kokoelmien varastoihin että työhuoneisiin,       taideteosten laboratorioiden tulisi olla kes-
12871: laboratorioihin ja kirjastoon tarvitaan lisä-    kuslaboratoriona kaikille maamme kulttuu-
12872: tilaa. Kansallismuseossa on täytynyt varas-      rihistoriallisille musooille. Sitä ne eivät
12873: toida huomattava osa sellaista aineistoa,        kuitenkaan voi olla nykyoloissa, jolloin
12874:  joka olisi saataV'a näytteillepannuksi. Suuri   niille - ja myös valokuvauslaboratoriolle
12875: osa varastoitua, v·ertailevan tieteen kan-       - on voitu varata ainoastaan muutamia
12876: nalta tärkeätä esineistöä on vamstoitu ta-       neliömetrejä tilaa. Kirjastoa on ollut
12877: valla, jota ei voida puolustaa. Niinpä esim.     pakko käyttää myöskin luentosalina ja va-
12878:  osa kansatieteellisestä aineistosta on varas-   lokuvaushuoneena, mikä luonnollisesti häi-
12879:  toitu tulipalovaaralle alttiina olevalle ul-    ritsee sekä Kansallismuseossa tapahtuvaa·.
12880: lakolle, joka palosuojeluasianomaisten mie-      yliopistollista kansatieteen ja muinaistie-
12881:  lipiteen mukaan olisi ehdottomasti koko-        teen opetusta että kirjaston säännöllistä.
12882: naan tyhjennettävä. Kansallismuseolla ei         käyttöä.
12883:  ole kuitenkaan enää muita varastotiloja            Voitaisiin luetella joukko muita epäkoh-
12884: siitä huolimatta, että osa museokokoelmia        tia, mutta jo mainitut riittänevät. Ainoa.
12885:  on varastoituna museon ulkopuolelle. Esim.      keino tilanteen parantamiseksi on lisära--
12886:  Suomenlinnassa on vanha puinen ns. kuri-        kennuksen aikaansaaminen. Onneksi ovat.
12887:  komppanian kasarmirakennus ahdettu täy-         Kansallismuseon rakentajat varanneet riit-
12888:  teen museotavaraa. On itsestään selvää,         tävästi tilaa lisärakennukselle museon
12889:  että puisia rakennuksia ei ensinkään pitäisi    omalla ,tontilla, joten museota voi laajentaa.
12890:  käyttää museoesineiden säilytyspaikkana.        ostamatta tonttialuetta muualta. Käsityk-
12891:     Kansallismuseon kolroelmat lisääntyvät       semme mukaan ensimmäinen ja välttämä-
12892:  vuosittain. Lähitulevaisuudessa voisi Kan-      tön toimenpide lisärakennuksen aikaansaa-
12893:  sallismuseo vastaanottaa erään huomatta-        miseksi olisi järjestää piirustuskilpailu, jo-
12894: 256                           IV,ua.- CKansaHismuseo.
12895: 
12896: hon maan arkkitehdit voisivat osallistua.        markan määrärahan Muinaistieteelli-
12897: Edellä es1tettyyn viitaten esitämme,             selle toimikunnalle piirustuskilpailun
12898:                                                  järjestämiseksi Kansallismuseon lisä-
12899:           että Eduskunta ottaisi vuoden          rakennussuunnitelmaa varten.
12900:        1952 tulo- ja menom·vioon 2,200,000
12901:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
12902: 
12903: 
12904:         Yrjö Kilpeläinen.         0. A. Öhman.             Aune Inn.ala.
12905:                                                                                            257
12906: IV,u6.- Rah. al. N:o 44.
12907: 
12908: 
12909: 
12910: 
12911:                                 Kulovaara ym.: Määrärahan osoittamisesta sisätautiopin
12912:                                    toisen apulaisylilääkärin palkkaamiseksi Turun yliopis-
12913:                                    toon.
12914: 
12915: 
12916:                                      E d u s k u n n a ll e.
12917: 
12918:    Senjälkeen kun sisätautien osaston toinen      sen menoarvioehdotuksessa sitä ei kuiten-
12919: alilääkärin virka Turun lääninsairaalassa         kaan esiinny. Sairaalan toiminnalle samoin
12920: v. 1949 kuolemantapauksen kautta oli tul-         kuin siellä annettavalle opetukselle aiheu-
12921: lut avoimeksi, on vuonna 1950 lääkintö-           tuu kuitenkin häiriötä, kun edellä esitettyä
12922: hallituksen ja kuluvana vuonna Turun Yli-         järjestelyä ei ole saatu toteutettua. Lääkin-
12923: opiston taholta anottu menoarvioehdotuksen        töhallitus ei ole katsonut näissä oloissa ai-
12924: yhteydessä sen lakkauttamista ja korvaa-          heelliseksi vakinaisesti täyttää Turun lää-
12925: mista apulaisylilääkärin viralla. Ehdotuk-        ninsairaalan alilääkärin virkaa, vaan on
12926: sen perusteen on muodostanut se, että Tu-         virkaa hoidettu virkaatekevällä määräyksin
12927: run lääninsairaalan tultua v. 1943 luovu-         vuodeksi kerrallaan. Tämä olotila tulee vuo-
12928: tetuksi Turun Yliopiston lääketieteellisen        den loppuun mennessä jatkuneeksi jo kol-
12929: tiedekunnan opetussairaalaksi vakinainen          matta vuotta.
12930: alilääkärin virka ei ole tarkoituksenmukai-          Edellä olevaan nojautuen rohkenemme
12931: nen sairaalan toiminnalle, koska virkaan ei       kunnioittaen ehdottaa,
12932: liity velvollisuutta osallistua sairaalassa an-
12933: nettavaan opetukseen ja erikoislääkärien                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
12934: koulutukseen, kun sitävastoin apulaisylilää-             tulo- ja menoarvion 10 Pl. XV lu-
12935: käri voisi samalla kun hän hoitaa aikaisem-              vun 9 momentille esityksen peruste-
12936: min alilääkärille 'kuuluneet sairaanhoidolli-            lujen kohtaan e) sisätautiopin toisen
12937: set tehtävät täyttää myös sisätautiopin                  apulaisylilääkärin palkkaamista var-
12938: alalla opettajavoimissa vallitsevan puut-                ten palkkiona 420,600 mk ja kalliin-
12939: teen. Kun apulaisylilääkärin virka kuuluu                paikan lisiä merkitsevänä palkkioli-
12940: 24 Pl. alilääkärin taas 23 Pl., merkitsisi               sänä 29,460 mk sekä 15% :n indeksi-
12941: alilääkärin viran korvaaminen apulaisyli-                korotuksena 67,540 mk ja lapsilisä-
12942: lääkärillä toistaiseksi lisäystä palkkiona               ja kansaneläkemaksuina 25,880 mk
12943: 21,300 mk, kalliinpaikan lisiä merkitsevänä              eli yhteensä 543,480 mk, sekä edellyt-
12944:  palkikiolisänä 1,140 mk, 15% :n indeksi-                täen, että ehdotus tulee hyväksytyksi,
12945: korotuksena 3,280 mk sekä lapsilisä- ja kan-             että 7 Pl: n XV luvun 1 momentilta
12946:  saneläkemaksuina 1,280 mk eli yhteensä                  vähennettäisiin Turun lääninsairaa-
12947:  27,000 mk.                                              lan kohdalta 1 alilääkärin palkkio
12948:    Valtiovarainministeriön järjestelyosasto              399,300 mk, kalliinpaikanlisiä merkit-
12949: on käsitellessään menoarviota Turun Yli-                 sevä palkkiolisä 28,320 mk, 15 %:n
12950: opiston lääketieteellisen tiedekunnan koh-               indeksikorotus 64,260 mk sekä lap-
12951: dalta asettunut myönteiselle kannalle mai-               silisä- ja kansaneläkemaksu 24,600 mk
12952: nittuun muutokseen nähden, mutta hallituk-               eli yhteensä 516,480 mk.
12953:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
12954: 
12955:                  Urho Kulovaara.                           Vappu Heinonen.
12956:                  Impi Lukkarinen.                          Meeri Kalavainen.
12957:                  Kalle J oltinen.                          Irma Karvikko.
12958:                  Mauno Jussila.                            Niilo Honkala.
12959:                                                                                              33
12960: 258
12961: 
12962: IV,n7.- Rah. al. N:o 45.
12963: 
12964: 
12965: 
12966: 
12967:                                  V. Kaasalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomalai-
12968:                                     sen Kirjallisuuden Seuran toiminnan tukemiseksi.
12969: 
12970: 
12971:                                       E d u s k u n n a il €.
12972: 
12973:    Niiden tieteellisten laitosten joukossa, joi-   muksen rintamassa. Kieli asettaa rajansa,
12974: den toimintaa valtio tukee, on Suomalaisen         eikä meillä ole tilaisuutta jakaa vastuuta
12975: Kirjallisuuden Seura sellaisessa erikoisase-       ja tehtäviä samalla tavoin kuin useimmilla
12976: massa, että siihen on syytä kiinnittää huo-        muilla Euroopan kansoilla, joita yhteistä
12977: miota.                                             alkuperää olevaa kieli yhdistää, - meidän
12978:    Maamme vanhimman suomenkielisen tie-            on hoidetava osamme yksin.
12979: teellisen yhdistyksen, 120-vuotiaan Suoma-            Edistääkseen kansallis-tieteellisten tehtä-
12980: laisen Kirjallisuuden Seuran ansiot kirjal-        vien käytännöllistä ratkaisemista ja helpot-
12981: lisuutemme edistämisessä ovat yleisesti tun-       taakseen valtiovallan ponnistuksia tämän
12982: netut Suomen sivistyshistoriasta. Ennen            alan kulttuuripolitiikan hoitamisessa val-
12983: kuin liikeperiaatteelle rakentuva kustannus-       tioneuvosto asetti 19. 5. 1950 komitean laa-
12984: toiminta meillä oli mahdollista, tämä seura        timaan selvityksen suomen kieleen, kansan-
12985: miltei yksinään huolehti esim. tärkeim-            perinteeseen ja alkuperäisesti suomalaisen
12986: män kansanvalistuskirjallisuuden, parhai-          kirjallisuuden historian aineksiin liitty-
12987: den oppi- ja lukukirjojen, jopa sellaisten         vistä lähitulevaisuuden keruu-, arkistointi-,
12988: kirjallisuutemme perusteosten kuin Kaleva-         tutkimus- ja julkaisusuunnitelmista. Komi-
12989: lan, Kantelettaren ja Aleksis Kiven teosten        tea jätti selvityksensä valtioneuvostolle maa-.
12990: kustantamisesta. Lisäksi seura oli kerän-          liskuun 16 päivänä 1951.
12991: nyt piiriinsä humanististen tieteiden har-            Yllä mainittuun komiteamietintöön sisäl-
12992: joittajien valtaosan eri aloilta.                  tyy tosiasioita, joita ei voi vaitiollen sivuut-
12993:    Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta on          taa. Kun menoarviossa on kumminkin näin
12994: kehityksen vaatimuksen mukaisesti sittem-          tapahtunut, kiinnitämme huomiota sen olen-
12995: min erkautunut useita tieteellisiä. tai yleis-     naisimpiin kohtiin.
12996: sivistyksellisiä yhdistyksiä ja järjestöjä, sa-       1. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
12997: malla kun taloudellisesti kannattava kirjan-       hoidossa oleva, jo toistasataa vuotta vanha
12998: kustannustoiminta on siirtynyt pääosaltaan         kansanrunousarkisto on uskollisesti vaalinut
12999: yksityisten liikelaitosten huostaan. Seuran        Elias Lönnrotin ajan perinnettä. Se on ke-
13000: omaksi keskeisimmäksi toimialueeksi on jää-        hittynyt pysyväksi instituutiksi, jolla eri-
13001: nyt suomen kieleen ja kirjallisuuteen koh-         tyisesti omissa oloissamme mutta myös kan-
13002: distuvan tutkimuksen vaalinta sekä ennen           sainvälisen tutkimuksen kannalta on ainoa-
13003: kaikkea suomalaisen kansanperinteen tal-           laatuinen asema. Se on Suomen kansan hen-
13004: teensaanti, hoitaminen ja tutkiminen, mitä         kisen perinteen arkistona verrattavissa Suo-
13005: kaikkea seura jatkuvasti pitää ohjelmansa          men Kansallismuseoon, joka on perustettu
13006: ytimenä. Tieteellisessä julkaisutoiminnas-         hoitamaan aineellisen kultturimme muistoja.
13007: saan, jota seura myös on jatkuvasti harjoit-       Kansanrunousarkiston jatkuvuudelle on saa-
13008: tanut, on ollut silmämääränä se oivallus,          tava paremmat takeet kuin kohtuullisesti
13009: että suomalais-kansallisiksi laskettavien tie-     voidaan yksityiseltä tieteelliseltä seuralta
13010: teenalojen tutkimisessa ja tutkimustulosten        vaatia. Kun seura ei kykene pitämään pal-
13011: julkisuuteen saattamisessa meillä on oma           veluksessaan riittävästi toimihenkilöitä vas-
13012: tärkeä tehtävämme kansainvälisen tutki-            tatakseen tämän, maailman suurimmaksi
13013:                                  IV,117. -V. Kaasalainen ym.                                  259
13014: 
13015: katsottavan kansanrunousarkiston nykyai-            siitä, minkälaiseen olotilaan tässä suhteessa
13016: kaisten tieteellisten vaatimusten mukaisesta        on ajauduttu, voidaan mainita, että Suom.
13017: hoidosta, valtiovallan olisi annettaV'a sille tu-   Kirj. Seuran vuosikirja ,Suomi" on sään-
13018: kensa. Vuonna 1950 seura sai tähän tarkoi-          nöllisesti ilmestynyt toista sataa vuotta:
13019: tukseen valtionapua sekä raha-arpajais-             vuodesta 1841 vuoteen 1944, jonka jälkeen
13020: ten voittovaroista yhteensä 660,000: - .            sarjaa ei enää ole voitu jatkaa. On myös
13021: Komiteamietinnössä         esitetty   lisätarve     pidettävä kohtalokkaana epäkohtana sitä,
13022: 4,023,000: - on käsityksemme mukaan riit-           ettei kansallisten tieteidemme tutkimusten
13023: tävästi perusteltu ja kohtuulliseksi katsot-        tuloksia voida painattaa suurilla kulttuuri-
13024: tava.                                               kielillä.
13025:    2. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran                Kun Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla
13026: hoidossa on tieteellinen kirjasto, jossa tällä      on tässä suhteessa keskeinen asema ja taka-
13027: hetkellä on yli 110,000 nidettä. Erityisesti        naan pitkä kokemus, ehdotetaan ,Suomi"-
13028: sen fennica-kokoelmat ovat yliopiston kir-          sarjan jatkamiseen, tieteellisen kirjallisuu-
13029: jaston jälkeen maan suurimmat. Laitoksen            den julkaisemiseen sekä sen tärkeimpien tu-
13030: tärkeyttä osoittaa myös, että sen lainaus-          losten esittämiseen jollakin suurella kulttuu-
13031: luvut ylittävät sellaisten suurten kirjasto-        rikielellä 2,000,000 markkaa.
13032: jen kuin esim. Åbo Akademin ja Jyväsky-                Ennen sotia Suomalaisen Kirjallisuuden
13033: län Kasvatusopillisen korkeakoulun kirjas-          Seuran valtionapu oli parhaimmillaan n.
13034: ton käyttönumerot.                                  27 % sen kokonaismenoista, sotien jälkeen
13035:    Tällaisen huomattavan kirjaston valtiolta        se eräinä vuosina laski jopa alle 5 %: n.
13036: saama tuki rajoittuu siihen, mitä seura saa-        Kuluvana vuotena seuran nauttima vakinai-
13037: mastaan ,yleisavustuksesta" sen hyväksi uh-         nen valtionapu on 1,100,000 mk, jonka li-
13038: raa. Kirjastohenkilökunnan palkkaamiseen,           säksi se saanee raha-arpajaisten voittova-
13039: uusien kirjojen hankintaan, sidotuskustan-          roista 1,440,000 mk eli yhteensä valtionapua
13040: nuksiin ja huoneistomenoihin tarvittaisiin          2,440,000 markkaa. Toiselta puolen seuran
13041:  vuosittain lisää 2,032,000 mk.                     kokonaismenot nykyiselläänkin, siitä huoli-
13042:     3. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran            matta että sen on täytynyt rajoittaa toimin-
13043:  kirjastoon liittyy runsas ja arvokassisältöi-      tansa minimiin, nousevat suunnilleen 10
13044:  nen käsikirjoituskokoelma, joka on yliopis-        milj. markkaan, joten seuran on ollut pakko
13045:  ton kirjaston arkiston ohella ainoa huomion        kuluttaa entisiä, inflaation jo vähentämiä
13046:  arvoinen     kulttuurihistoriallinen arkisto       pääomiaan.
13047:  maassamme. Siinä on jo nyt suunnilleen                Viitaten siihen, että valtiovalta Suomessa
13048:  9,000 numeroa kansallisten tieteidemme             kuten kaikissa muissa kulttuurimaissa on
13049:  merkkimiesten ja kirjailijaimme käsikirjoi-        katsonut itselleen kuuluvaksi ottaa vastuun
13050:  tuksia, joukossa runsaasti arvoltaan korvaa-       esineellisten kulttuurimuistojen tallettami-
13051:  matontakin. On myös kiinnitettävä huo-             sesta, säilyttämisestä ja tutkimisesta, niin
13052:  miota siihen, että tämänlaatuista ainesta          pidämme erittäin kohtuullisena, että valtio-
13053:  vielä nykyään jatkuvasti häviää, koska sitä        valta huolehtii myös perinnäisen kulttuurin
13054:  ei järjestelmällisesti koota. Yksistään ny-        toisen puolen, henkisen kansanperinteen tal-
13055:  kyään elävien tai äsken eläneiden kirjaili-        lettamisesta, arkistoimisesta ja tutkijain
13056:  jaimme jäämistön säilymisen turvaamiseksi          käytettäväksi asettamisesta. Kun yksityisen
13057:  on tärkeätä, että tätä jo olemassa olevaa ar-      harrastuksen ansiosta on kehittynyt sellai-
13058:  kistoa voidaan hoitaa ja kehittää. Kun              nen arvokas, korkeitakin vaatimuksia vas-
13059:  seura itse arvioi v. 1950 voineensa nautti-        taavalla tavalla hoidettu tieteellinen kir-
13060:  mastaan valtionavusta käyttää tähän tar-            jasto, jollaiseksi Suomalaisen Kirjallisuuden
13061:  koitukseen 100,000 mk, niin valtion tällai-         Seuran kirjasto on katsottava, sitä suurem-
13062:  seen yleissivistykselliseen tarkoitukseen suo-      malla syyllä, että sen yhteydessä toimii
13063:  maa tukea on pidettävä kohtuuttoman vä-             oloissamme vertaansa vailla oleva kulttuuri-
13064:  häisenä. Ehdotetaan sanottuun tarkoituk-           historiallinen arkisto, valtiovallan olisi syy
13065:  seen varattavaksi 855,200 mk.                      taloudellisina kriisikausina tukea tällaista
13066:     4. Inflaation jatkuessa ovat painatustyöt       koko kansan parhaaksi koituvaa kulttuuri-
13067:   käyneet huomattavan kalliiksi ja tieteen           toimintaa. Myös seuran harjoittaman kan-
13068:  tutkimustulosten julkisuuteen saattaminen          sallisten tieteiden julkaisutoimintaa, johon
13069:   on vastaavasti vaikeutunut. Esimerkkinä            tarkoitukseen mitään valtionapua ei ole tä-
13070: 260                    IV,l17. ----- Su()ma.laisen KirjaHisuuden Seura.
13071: 
13072: hän mennessä annettu, olisi kannatettava                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
13073: ainakin sen verran, että sen tärkeys tulisi            tul()- ja menoarvioon 10 Pl:n XV lu-
13074: tunnustetuksi.                                         vun kohdalle uutena momenttina
13075:   On hämmästyttävää todeta, ettei niin ar-             Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran
13076: vokkaan ja koko kansallemme yhteisen lai-              hoidossa olevien kansanrunouskokoe'l-
13077: toksen kuin Suomalaisen Kirjallisuuden                 mien arkistoa, tieteellistä kirjastoa ja
13078: Seuran nimeä edes esiinny, kun 10 Pl:n                 kulttuurihistoriallista arkistoa varten
13079: XV luvun kohdalla luetellaan ne tieteelli-             sekä tieteelliseen julkaisutoimintaan
13080: set tarkoitukset, joihin raha-arpajaisten              yhteensä 8,910,200 markkaa.
13081: voittovaroja olisi käytettävä. Ehdotamme,
13082:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
13083: 
13084: 
13085:                  Väinö Kaasalainen.                      Sylvi-Kyllikki Kilpi.
13086:                  Yrjö Kilpeläinen.                       Jussi Lappi-Seppälä.
13087:                                        Esa Kaitila.
13088:                                                                                             261
13089: 
13090: IV,us. -    Rah. al. N:o 46.
13091: 
13092: 
13093: 
13094: 
13095:                                 Järnefelt ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suo-
13096:                                    men Ylioppilaskuntien Liitolle ammatinvalintaa helpot-
13097:                                    tavien ohjaus- ja tiedoituskurssien järjestämiseksi koulu-
13098:                                    nuorisolle, joka aikoo jafJkaa opintojaan korkeakouluissa.
13099: 
13100: 
13101:                                      E d u s k u n n a ll e.
13102: 
13103:    Nuorison ohjaaminen järjestelmällisen ja       ohjaustoiminnan aloittaminen heille on mitä
13104: tarkoituksenmukaisesti hoidetun ammatin-          kiireisin tehtävä ja velvollisuus.
13105: valinnanohjauksen avulla elämäntehtäväänsä          Ylioppilasjärjestöjen piirissä nämä vai-
13106: on viime vuosien aikana yksimielisesti to-        keudet ja puutteet ovat olleet jo kauan sel-
13107: dettu kuuluvan valtiovallan tärkeisiin vel-       västi tunnettuja, ja ammatinvalinnan hel-
13108: vollisuuksiin. Mutta vaikka sen toteuttami-       pottavaa valistustyötä on niiden aloitteesta
13109: sen ensiarvoisuudesta ja kiireellisyydestä ei     jonkin verran harjoitettu. Tältä pohjalta
13110: missään piirissä ole ollut erimielisyyttä, ei     lähtien voitaisiin vähillä varoilla nopeasti
13111: valtakunnallista ammatinvalinnanohjausta          saada alkuun säännöllinen toiminta oppi-
13112: ole monista suunnitelmista huolimatta saatu       koulujen ylimpien asteiden oppilaille sekä
13113: vieläkään toteutetuksi. Nähtäväksi myös           korkeakoulujen ensi vaihetta silmällä pitäen.
13114: jää, mitä tuloksia eduskunnan viime istun-        Tämä työ olisi sitten helposti liitettävissä
13115: tokaudellaan ko. asiassa hyväksymä toivo-         yleisen ammatinvalinnan ohjaukseen, kun
13116: musaloite aikaansaa. Myönteisessäkin ta-          se lopullisesti järjestyy.
13117: pauksessa kestää vuosikausia, ennenkuin              Edellä sanotun perusteella ehdotamme
13118: ohjaustoiminta todella tuloksia tuottavana        kunnioittavasti,
13119: tulee koskemaan kaikkia niitä nuorisopii-
13120: rejä, jotka ohjausta kipeästi kaipaavat.                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
13121:    Todennäköistä on, että oppikoulujen lu-               tulo- ja menoarvioon 2. 4 miljoonan
13122: kioluokkien nuoriso, johon kunnallisten                  markan määrärahan annettavaksi
13123: työnvälitystoimistojen harjoittama amma-                 Suomen Ylioppilaskuntien Liitolle
13124: tinvalinnan ohjauskaan ei edes pääkaupun-                käytettäväksi ammatinvalintaa hel-
13125: gissa ole vielä ulottunut, saa jäädä siitä ties          pottavien ohjaus- ja tiedoituskurssien
13126: kuinka pitkäksi ajaksi edelleen osattomaksi.             järjestämiseksi sille osalle oppikoulu-
13127: Oppikoulun täyden kurssin suorittaneiden                 nuorisoa, joka suunnittelee .opintojen
13128: kohdalla on kuitenkin liikatuotannon vaara               jatkamista korkeakouluissa, sekä tä-
13129: jatkuvasti siksi ilmeinen ja uranvalinnan                hän toimintaan tarvittavien ainek-
13130: ratkaisu moniatakin syistä niin vaikea, että             sien hankkimiseksi.
13131:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
13132: 
13133: 
13134:         Konsti Järnefelt.             Harras Kyttä.                Helge Miettunen.
13135: 262
13136: 
13137: IV,n9. -    Rah. al. N:o 47.
13138: 
13139: 
13140:                                Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomessa vuonna
13141:                                  1952 järjestettävien shakin kunsainkisojen trukemiseksi.
13142:                                     E d u s k u n n a ll e.
13143: 
13144:    Shakin merkitys yhtenä kulttuurielämän        ei ole osallistunut shakin olympialaisiin, on
13145: ilmiönä sekä sosiaalisen ja kasvatuksellisen     ilmoittanut osallistuvansa vuoden 1952 kan-
13146: työn muotona alkaa olla jo kautta maailman       sainkisoihin edellyttäen, että kisat pidetään
13147: tunnettu ja tunnustettu. Samoin on sillä         Suomessa. Myöskin muista maista saadut
13148: sekä maitten sisäisenä että kansainvälisenä      ennakkoilmoitukset osoittavat, että kymme-
13149: kilpailutoimintana vankat perinteet taka-        nennet shakin kansainkisat tulisivat ilmei-
13150: naan. Niinpä nykyisten olympialaisten rin-       sesti olemaan tähän astisista suurimmat ja
13151: nalle on viime vuosikymmeninä shakkipe-          osanotoltaan parhaiten tarkoitustaan vas-
13152: lin alalla kehittyneet vastaavat kilpailut,      taavat.
13153: joiden virallisena nimenä on shakin kan-            Kun shakki monissa maissa saa huomatta-
13154: sainkisat. Tähän mennessä on .shakin kan-        vaa tukea valtion taholta, on valtio meillä
13155: sainkisat pidetty yhdeksän kertaa.               vain aniharvoin antanut apuaan shakkitoi-
13156:    Vuonna 1952 pidettävät kymmenennet            minnalle. Kun shakki kilpailunahan ei ole
13157: kansainkisat Maailman Shakkiliitto ( Fide),      taloudellisesti kannattavaa eikä shakkijär-
13158: johon kuuluu 54 eri kansakuntaa, on luo-         jestöillä näin ollen ole ollut varoja kansain-
13159: vuttanut Suomen järjestettäviksi. Kun            välisen kilpailutoiminnan tukemiseen, on
13160: Suomen Keskusshakkiliitto, johon kuuluvat        Suomessa järjestetyt kansainväliset kilpai-
13161: maan kaikki aktiiviset shakkijärjestöt, tie-     lut samoinkuin Suomen ja suomalaisten
13162: dusteli kuluvan vuoden alkupuolella alusta-      shakinpelaajain kilpailumatkat ulkomaille
13163: vasti mahdollisuuksia saada valtiolta talou-      olleet mahdollisia vain yksityisten henkilöi-
13164: dellista tukea kisojen järjestämiseksi, oli       den taloudellisten uhrau:sten varassa. Ul!ko-
13165: tulos siksi kielteinen, että Suomen Keskus-       mailla tapahtuviin kilpailuihin ovat myös
13166: shakkiliitto päätti helmikuussa 1951 Venet-       sellaiset maat, joissa valtio taloudellisesti
13167: siassa pidetyssä Maailman Shakkiliiton kon-       tukee shakkia, joissakin tapauksissa kustan-
13168: gressissa ilmoittaa, ettei Suomella ollut mah-    taneet myöskin suomalaisia pelaajia. Vasta-
13169: dollisuuksia kisojen järjestämiseen. Sanottu      vuoroisuus, vaikka vähäisemmässäkin mää-
13170: kongressi piti sille annetusta edellä maini-      rässä, olisi sen vuoksi maamme arvonkin
13171: tusta ilmoituksesta huolimatta erittäin toi-      kannalta välttämätöntä.
13172: vottavana, että Suomi sittenkin ottaisi pi-          Edellä esitetyillä perusteilla, ja kun sha-
13173:  dettäväkseen seuraavat shakin olympiakisat       kin kansainkisat eivät maamme kiljailuylei-
13174: ennen kaikkea sen vuoksi, että Suomi näytti       sön toistaiseksi vähäisen shakinharrastuksen
13175: tällä hetkellä käytännöllisesti katsoen ai-       vuoksi voine muodostua itsekannattaviksi,
13176: noalta maalta maailmassa, jolla oli edelly-       ehdotamme,
13177: tyksiä koota kaikkien kansojen shakinpelaa-
13178:  jat yhteisiin kilpailuihin. Niinpä kaikki                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
13179:  kongressissa edustettuna olevat maat yksi-              f1tlo- ja menoarvioon 8,000,000 mar-
13180:  mielisesti hyväksyivät shakin kansainkiso-              kan määrärahan Suomessa vuonna
13181:  jen pitämispaikaksi Suomen. Tässä yhtey-                1952 järjestettävien shakin kansain-
13182:  dessä mainittakoon, että maailman johtava               kisojen taloudellista tukemista varten.
13183:  shakkimaa, Neuvostoliitto, joka aikaisemmin
13184:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
13185: 
13186:          Juho Karvonen.              Arvo Ahonen.                  N. Kosola.
13187:          0. Muikku.                  Bruno J. Sundman.             Hugo Nuorsaari.
13188:          Kaisa Hiilelä.              Veikko Helle.                 Yrjö Kilpeläinen.
13189:          Eino Raunio.                Edvard Pesonen.               Eino Rauste.
13190:          R. Hallberg.                Urho Saariaho.                Varma K. Turunen.
13191:          Arvi Turkka.                Arvi Ahmavaara.               Ture Hollsten.
13192:          Arvi Ikonen.                Matti Heikkilä.               Sylvi-Kyllikki Kilpi.
13193:                                                                                            263
13194: 
13195: IV,120. -   Rah. al. N:o 48.
13196: 
13197: 
13198: 
13199: 
13200:                                Lehtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta tuomarinvirkaa
13201:                                   varten säädetyt opinnäytteet suorittaneille, päätoime-
13202:                                   naan tuomiokunnan arkistossa työskenteleville kihlakun-
13203:                                   nantuomarin apulaisille.
13204: 
13205: 
13206:                                    E d u s k u n n a ll e.
13207: 
13208:    Säännöksiä :tuomioikuntain hoidosta si-      hoidon parantamisen kannalta tarpeellisena,
13209: sältävän lain muuttamisesta 26 päivänä tam-     että mainitunlaiselle apulaiselle olisi voi-
13210: mikuuta 1951 annetun lain 4 §: ssä sääde-       tava ainakin rajoitetussa määrässä suorittaa
13211: tään, että tuomarinvirkaa varten säädetyt       palkkiota valtion varoista.
13212: {)pinnäytteet suorittaneelle kihlwkunnantuo-       Edellä esitettyyn viitaten ja kun halli-
13213: marin apulaiselle voidaan suorittaa tulo- ja    tuksen esitykseen ensi vuoden tulo- ja me-
13214: menoarvion rajoissa palkkiota valtion va-       noarvioksi ei ole otettu määrärahaa kysy-
13215: roista. Tuomiokuntain hoidosta annetun          myksessä olevaa tarkoitusta varten, esi-
13216: asetuksen 19 b § sisältää asiasta tarkempia     tämme huomioon ottaen, että nuoret opin-
13217: määräyksiä. Sen mukaan palkkion maksa-          tonsa päättäneet lakimiehet harvoin ovat
13218: minen voi tulla kysymykseen kussakin tuo-       niin hyvässä taloudellisessa asemassa, että
13219: miokunnassa yhdelle apulaiselle, joka saa-      he voisivat palkatta omistautua pitempiai-
13220: vuttaakseen kelpoisuuden kihlakunnantuo-        kaiseen työskentelyyn tuomiokunnan arkis-
13221: marin sijaiseksi päätoimenaan ottaa osaa        tossa, että tulo- ja menoarvioon otettaisiin
13222: työskentelyyn tuomiokunnan arkistossa.          määräraha kuuden sanotunlaisen lainoppi-
13223: Palkkiot määrää hovioikeus oikeusministe-       neen apulaisen palkkaamiseksi. Näille apu-
13224: riön vahvistamien perusteiden mukaan.           laisille ehdotetaan maksettavaksi valtion va-
13225:    Eduskunta on vastauksessaan hallituksen      roista palkkiona kolmeneljännestä asian-
13226: esitykseen edellä mainituksi lainmuutokseksi    omaisen tuomiokunnan notaarille kulloinkin
13227: lausunut, viitaten vuoden 1935 valtiopäi-       suoritettavasta palkkiosta ja kalliinpaikan-
13228: villä antamaansa vastaukseen hallituksen        lisiä vastaavasta palkkionlisästä indeksilisi-
13229: esitykseen N: o 2 laiksi säännöksistä tuo-      neen. Tarkoitukseen ehdotetaan myönnettä-
13230: miökuntain hoidosta, että vakinaisten tuo-      väksi 1,775,600 markkaa.
13231:  marinviran haltijain olisi nykyistä suurem-       Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
13232:  massa määrin voitava itse toimittaa kärä-      kunnioittaen ehdottavat,
13233:  jiä tuomiokunnissa. Eduskunnan mielestä
13234: <Jlisi eräänä keinona tuomarin vapauttami-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
13235: seksi vähemmän tärkeistä tehtävistä harkit-             tulo- ja menoarvioon 1,775,600 mar-
13236: tava mahdollisuuksia pysyväisen lainoppi-               kan määrärahan palkkion suorittami-
13237:  neen apulaisen palkkaamiseksi tuomareille              seksi valtion varoista tuomarinvirkaa
13238:  ainakin suurissa tuomiokunnissa.                       varten säädetyn opinnäytteen suorit-
13239:     Vastauksessaan eduskunta on myös lau-               taneille, päätoimenaan työskentelyyn
13240:  sunut, koska päätoimenaan työskentelyyn                tuomiokunnan arkistossa osallistuville
13241:  tuomiokunnan arkistossa osallistuvaa apu-              kihlakunnantuomarin apulaisille.
13242:  laista on pidettävä ensi sijassa Oikeuden-
13243:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
13244: 
13245:                 Oskari Lehtonen.                             Arvi Ahmavaara.
13246:                 Aune Innala.                                 Päiviö Hetemäki.
13247: 264
13248: 
13249: IV,121.- Rah. al. N:o 49.
13250: 
13251: 
13252: 
13253:                                Henriksson ym.: Korotetun mää~·ärahan osoittamisesta
13254:                                  avustukseksi Pohjola-Norden yhdistykselle.
13255: 
13256:                                     E d u s k u n n a 11 e.
13257: 
13258:    Eduskunnalle äskettäin esitetyssä halli-      distyksen haitamaa kansanopistostipen-
13259: tuksen ensi vuoden budjettiehdotuksessa on       diaattien- ja opettajainvaihtoa ei ole myös-
13260: Pohjola-Norden yhdistyksen valtionavus-          kään syytä unohtaa.                      ·
13261: tukseksi ehdotettu 807,000 markkaa. Ku-             Kansan syville riveille näkyvin ja tär-
13262: luvana vuonna tämä oli 670,000 markkaa.          kein toimintamuoto on varmaankin Poh-
13263: Kun ehdotettukin valtionavustus on mie-          jola-Nordenin yhä laajeneva ystäväkunta-
13264: lestämme aivan riittämätön, ehdotamme            liike. Yhdistyksellä on nyt 100 paikallis-
13265: sen korottamista ja saamme käsityksemme          yhdistystä, ja näiden kautta ovat asian-
13266: tueksi ·esittää seuraavaa:                       omaiset paikkakunnat saaneet ns. ystävä-
13267:    Pohjola-Norden r. y. on eräs vilkkaim-        kunnan Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta,
13268: min ja monipuolisimmin toimivista ulko-          muutamat jopa Islannistakin. Vuosittain
13269: maanyhdistyksistämme,      jonka merkitys        ovat lukuisat kaupunkipäivät, ystäväkun-
13270: pohjoismaisten suhteiden ja pohjoismaisen        t·akokoukset, urheilukilpailut, kuoromatkat
13271: yhteistyön kehittäjänä on tunnettu ja tun-       ja muut ystäväkuntien väestön keskeiset
13272: nustettu monilla aloilla. Lähes 27-vuoti-        yhteistyömuodot todisteena ystäväkunta-
13273: sen toimintansa aikana on yhdistys sekä          liikkeen vilkkaudesta. Yhdistyksen laaja
13274: lehtensä että monien julkaisujensa välityk-      ja monipuolinen esitelmöitsijätoiminta tu-
13275: sellä tehnyt ansiokkaana tavalla maatamme        lee paikallisyhdistysten välityksellä koko
13276: tunnetuksi muissa pohjoismaissa, samoin          maan hyväksi.
13277: niitä täällä. Yhdistyksen historialauta-            Jo edelläesitetty ja sen lisäksi yhdistyk-
13278: lk:un.ta on suorittanut merkittävän työn         sen muu toiminta pohjoismaisen taloudelli-
13279: pohjoismaisten historian oppikirjojen tar-       sen, sivistyksellisen ja sosiaalisen yhteis-
13280: kastuksessa ja nykyään sen maantiedelau-         työn edistämiseksi vaatisi ehdottomasti yh-
13281: takunta tarkastaa samoin pohjoismaiden           distyksessä nykyistä laajemman henkilö-
13282: maantieteen .oppikirjat. Koululautakunta         kunnan. Varojen puutteessa yhdistys va-
13283: on jo yli kahdenkymmen€11 vuoden ajan            litettavasti ei ole kyennyt lisäämään hen-
13284: ollut osallisena pohjoismaisten koulunuori-      kilökuntaa, ja muutenkin sillä on ainainen
13285: sokokousten toimeenpanemisessa, mikä on          puute käy.ttövaroista.
13286: erinomaisen elähdyttävästi vaikuttanut tu-          Yhdistyksen toiminnan laajuuden ja sen
13287: hansien koululaistemme kieliharrastukseen        merkityksen huomioonottaen, mikä sillä on
13288: ja y;leiseen mielenkiintoon muuta Pohjolaa       suhteissamme muuhun Pohjolaan, saamme
13289: kohtaan. Koululaisvai:hto ja koululaismat-       täten esittää,
13290: kat ovat tunnetusti olleet myös tärkeänä                    että Eduskunta korottaisi vuoden
13291: toimintamuotona yhdistyksessä. Erinomai-                 1952 tulo- ja menoarviossa Pohjola-
13292: sen suuri merkitys on niillä kursseilla, joita           Norden yhdistykselle ehdotetun val-
13293: yhdistys vuosien kuluessa on järjestänyt                 tionavustuksen     vuodelle     1952
13294: eri alojen pohjoismaisille edustajille. Yh-              1,500,000 markkaan.
13295:       Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
13296: 
13297:         G. Henriksson.           C. A. Öhman.                    Otto Toivonen.
13298:         Martta Salmela-Järvinen. Ebba östenson.                  E. M. Tarkkanen.
13299:         Meeri Kalavainen.        Johannes Wirtanen.              E. Antikainen.
13300:         Impi Lukkarinen.         Päiviö Hetemäki.                Arthur Larson.
13301:         Levi Jern.               Albin Wickman.                  Pentti Niemi.
13302:         Ture Hollsten.           Juho Kuittinen.                 Laura Brander-Wallin.
13303:         Eino Raunio.             Arvo Ahonen.                    Juho Karvonen.
13304:         Eino Palovesi.           Bruno J. Sundman.               Unto Suominen.
13305:         Kurt Nordfors.           Urho Saariaho.                  A. Simonen.
13306:                                 Kalle Jokinen.
13307:                                                                                            26&
13308: 
13309: IV,122. -   Rah. al. N:o 50.
13310: 
13311: 
13312: 
13313:                                Nevalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rau-
13314:                                  hanpuolustajat r. y:n toiminnan tukemiseksi.
13315: 
13316: 
13317:                                    E d u s k u n n a II e.
13318: 
13319:    Tämän hetken maailmassa, jossa kolman-      miljoonaa nimeä. Rauhanpuolustajat ry:n
13320: nen maailmansodan varustelut yhä kiihty-       edustajat maastamme ovat osallistuneet mo-
13321: vät, pelko j·a sotahysteria leviää maailman    niin suuriin ja merkityksellisiin kansainvä-
13322: kansoihin, on erittäin tärkeätä, että raken-   lisiin rauhankokouksiin ja viime kesänä pi-
13323: tavia rauhanvoimia, jotka työskentelevät in-   dettiin maassamme Maailman Rauhanneu-
13324: himillistä kulttuuria uhkaavan tuhon estä-     voston toimeenpanevan valiokunnan kokous,.
13325: miseksi, tuetaan myös valtiovallan taholta.     jossa oli n. 50 osanottajaa eri maista kai-
13326:    Kansainvälinen Rauhanpuolustajain liike     kista maanosista, heidän joukossaan kan-
13327: on kansojen rauhantahdon julkituojana pai-     sainvälisesti erittäin tunnettuja tiedemiehiä,
13328: sunut maailman mahdiksi, jonka ääntä so-       kirjailijoita sekä kulttuuri- ja yhteiskunta-
13329: dan ja ranhankysymyksiä ratkaistaessa ei       elämän merkkihenkilöitä.
13330: voida sivuuttaa.                                  Maailman Rauhanneuvosto järjestää lähi-
13331:    Myös meidän maamme Rauhanpuolusta-          aikoina eri ammattialojen asiantuntijain ko-
13332: jat ry. on muodostunut voimakkaaksi rau-       kouksia, esim. lääkärien ja talousmiesten,.
13333: hanjärjestöksi, jonka kautta meidän kan-       joihin kokouksiin Suomen Rauhanpuolusta-
13334: samme rauhantahto on tullut kansainväli-       jat ry. aikoo myös lähettää edustajansa.
13335: sesti tunnetuksi, sillä Suomen Rauhanpuo-         Suomen Rauhanpuolustajat ry. harjoittaa·
13336: lustajat ry. on osallistunut kiinteästi kan-   voimakasta rauhanaatteellista valistustyötä
13337: sainväliseen rauhantyöhön. Kun Maailman        esitelmien, luentojen, julkaisujen ym. muo-
13338: Rauhanneuvosto pani alulle nimien kerää-       dossa. Sen äänenkannattajan ,Tänään" leh-
13339: misen ns. Tukholman vetoomukseen, jossa        den toisen numeron painos oli jo 65,000.
13340: vaadittiin atomiaseen kansainvälistä kieltä-      Edellä olevaan viitaten ja erikoisesti ko-
13341: mistä, koottiin meillä siihen 972,000, siis    rostaen rauhantyön välttämättömyyttä tällä
13342: melkein miljoona nimeä, joka on ennennäke-     hetkellä esitämme,
13343: mätön ennätys meidän maassamme ja kau-
13344: nis todistus kansamme vakaa:sta rauhantah-                että Edttskunta ottaisi vuoden 1952
13345: dosta. Viiden suurvallan rauhansopimusta               tulo- ja menoarvioon 2,000,000 mar-
13346: vaativaan vetoomukseen on jo, keräys pan-              kan määrärahan Snomen Rauhanpuo-
13347: tiin alulle viime keväänä, koottu n. puoli-            lustajat ry :n työn tukemiseksi.
13348:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
13349: 
13350: 
13351:                 Anna Nevalainen.                             Elli Stenberg.
13352:                 Lauri Myllymäki.                             Arvo Riihimäki.
13353:                 V. Puumalainen.                              Usko Seppi.
13354:                 Ester Häikiö.                                Antto Prunnila.
13355:                 Paavo Aitio.                                 Kaarle Renfors.
13356:                 Gösta Rosenberg.                             Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
13357:                 Toivo Niiranen.                              Elli Juntunen.
13358:                 Eino Tainio.                                 Nestori Nurminen.
13359:                 Juho Nykänen.                                Toivo Kujala.
13360:                 Ville Pessi.                                 Atos Wirtanen.
13361:                 Aimo Aaltonen.                               Sylvi-Kyllikki Kilpi.
13362:                 Irma Torvi.                                  Yrjö Murto.
13363: :266
13364: 
13365: IV,12s. -    Rah. al. N:o 51.
13366: 
13367: 
13368: 
13369: 
13370:                                 Hakkila ym.: Määrärahan osoitfi.amisesta Helsinkiin pysty-
13371:                                   tettävää runm'lija Eino Leinon muistopatsasta varten.
13372: 
13373: 
13374:                                      E d u s k u n n a ll e.
13375: 
13376:     Heinäkuun 6 päivänä 1953 tulee kulu-          tuu vielä lähes puolet ja edellämainittu
13377:  neeksi 75 vuotta runoilija Eino Leinon syn-      merkkipäivä, jona patsaan paljastus on
13378:  tymästä. Vaikka hän kirjallisuudentutki-         suunniteltu tapahtuvaksi, on jo sangen lä-
13379:  muksemme mukaan on ,rikkain ja väkevin           hellä, esittävät allekirjoittaneet, että meno-
13380:  lyyrillinen kyky, minkä Suomi on synnyt-         arvioon otettaisiin 2,500,000 markan määrä-
13381:  tänyt" ja vaikka hänen paras tuotantonsa         raha eduskunnan osuutena Eino Leinon
13382: '()n kaikkien kansalaispiirien suuresti ihaile-   patsaan pystyttämiseen.
13383:  maa, ei hänellä vielä ole muistomerkkiä             Eino Leino on runoilijana edellä sanotun
13384:  valtakunnan pääkaupungissa. Sen jälkeen          lisäksi enemmän kuin kukaan muu aikalai-
13385:  kun Eino Leinon Seuran ja Suomen Kult-           sensa kantanut korkealla vapauden ja yh-
13386:  tuurirahaston toimesta ryhdyttiin v. 1948        teiskunnallisen oikeudenmukaisuuden lippua
13387:  tämän hankkeen toteuttamiseen, on Eino           sekä ollut itsenäisyysajatuksen rohkeana ju-
13388:  Leinon Helsinkiin pystytettävä muistopat-        listajana ja pohjoismaisen demokratiamme
13389: sas annettu suoritettujen luonnoskilpailujen      intomielisenä puolustajana, minkä vuoksi
13390:  perusteella kuvanveistäjä Lauri Leppäsen         Suomen eduskunta on käsityksemme mu-
13391:  valmistettavaksi arkkitehti Yrjö Linde-          kaan velvollinen tähän kunnianosoitukseen.
13392:  grenin avustamana, ja työ on parhaillaan         Kun Eino Leinon arvoasema kirjallisuu-
13393: käynnissä. Aloitteentekijät ovat myös toi-        temme historiassa on näinä vuosina käynyt
13394:  meenpanneet yleisen kansalaiskeräyksen tä-       entistäkin selvemmäksi ja tunnustetum-
13395:  män, arviolta n. 6 milj. markkaa varoja          maksi, toistamme edellä esittämämme,
13396:  vaativan hankkeen rahoittamiseksi, ja siten
13397:  on yksityisten ja yhtymien lahjoituksina                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
13398:  kertynyt yli 3.2 milj. markkaan nouseva                 tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XV lu-
13399: summa, mikä osoittaa sekin osaltaan, kuinka              vun 1 momentin kohdalle Helsinkiin
13400:  arvostettu runoilija Eino Leinon elämäntyö              pystytettävää runoilija Eino Leinon
13401: on Suomen kansalle. Koska kuitenkin kus-                 muistopatsasta varten 2,500,000 mar-
13402: tannusarvion osoittamasta summasta puut-                 kan määrärahan.
13403:        Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
13404: 
13405: 
13406:                   Väinö Hakkila.                           Viljami Kalliokoski.
13407:                   Arvi Ahmavaara.                          E. M. Tarkkanen.
13408:                   Väinö Leskinen.                          Kurt Nordfors.
13409:                   H. A. Kannisto.                          Eino Kilpi.
13410:                                                                                         267
13411: 
13412: IV,124. -   Rah. ;W. N:o 52.
13413: 
13414: 
13415: 
13416: 
13417:                                E. Kilpi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kar
13418:                                   levalaseuralle Sammattiin pystytettävää Elias Lönnrotin
13419:                                   muistopatsasta varten.
13420: 
13421: 
13422:                                    E d u s k u n n a ll e.
13423:    Huhtikuun 9:ntenä 1952 tulee kuluneeksi      osallistuu tämän patsashankkeen toteuttami-
13424: 150 vuotta Elias Lönnrotin syntymästä.          seen myöntämällä 1,000,000 markan suurui-
13425: Suurta muistopäivää silmälläpitäen Kale-        sen avustuksen tarkoitusta varten Kalevala-
13426: valaseura on ryhtynyt toimiin Lönnrotin         seuralle.
13427: muistopatsaan pystyttämiseksi hänen syn-          Ehdotamme näin ollen kunnioittaen,
13428: nyinpitäjäänsä Sammattiin, jossa ennestään
13429: on valtion omistama nähtävyys, Paikkarin                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
13430: torppa. Patsaan luonnoksena on kuvan-                  tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mar-
13431: veistäjä Emil Halosen 50 vuotta sitten toi-            kan määrärahan avustuksena Kale-
13432: meenpannussa muistopatsaskilpailussa toi-              valaseuralle Sammattiin pystytettä-
13433: -sen palkinnon saanut pienoisveistos. Mie-             vää Elias Lönnrotin muistopatsasta
13434: lestämme on kohtuullista, että valtiovalta             varten.
13435:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
13436: 
13437: 
13438:                  Eino Kilpi.                             Arno Tuurna.
13439:                  Pentti Niemi.                           Kurt Nordfors.
13440:                  Irma Karvikko.                          Väinö Kaasalainen.
13441: 268
13442: 
13443: IV,125, -   Rah. al. N:o 53.
13444: 
13445: 
13446:                                Honkala ym.: Määrärahan osoittamisesta Sibelius-vUkon
13447:                                  järjestämistä varten.
13448: 
13449: 
13450:                                    E d u s k u n n a ll e.
13451: 
13452:    Kuluvan vuoden kesäkuussa vietettiin         laisia kulttuuriviikkoja voidakseen tarjota
13453: Helsingissä kansainvälistä huomiota osak-       entistä enemmän matkailijoita kiinnostavaa
13454: seen saanut suuri musiikkijuhla Sibelius-       ohjelmaa. Niinpä mm. norjalaiset ovat
13455: viikko. Viikon aikana pidettiin kaikkiaan       suunnitelleet erityisen musiikkiviikon jär-
13456: 8 konserttia, joiden ohjelma sisälsi par-       jestämistä Griegin musiikin merkeissä. Tun-
13457: hainta kotimaista, pääasiassa Sibeliuksen       tuisi siltä, että meidän maamme olisi käy-
13458: musiikkia. v,aikka juhla oli laatuaan en-       tettävä hyväkseen niitä mahdollisuuksia,
13459: simmäinen, herätti se huomiota laajalti         joita Sibelius-viikon järjestäminen tarjoaa.
13460: maamme rajojen ulkopuolellakin. Useista            Sibelius-viikon järjestämisestä huolehtii
13461: maista saapui kirjeenvaihtajia vartavasten      Sibelius-viikon säätiö. Sääntöjen mukaan
13462: seuraamaan kansallista musiikkijuhlaamme,       sää.tiön tarkoituksena on tehdä suomalaista
13463: joka sai osakseen ylistävät arvostelut niin     musiikkielämää tunnetuksi sekä koti- että
13464: hyvin ulkomaiden kuin kotimaankin leh-          ulkomaiselle yleisölle. Säätiö toimii pää-
13465: dissä.                                          asiassa lahjavaroin, jotka kuitenkaan ai-
13466:    Tarkoituksena on tehdä Sibelius-viikosta     nakaan tässä kehitysvaiheessa vielä eivät
13467: vuosittain toistuva suuri musiikkijuhla. On     ole osoittautuneet riittäviksi peittämään ai-
13468: ilmeistä, kuten ulkomaalaiset ovat huomaut-     heutuneita menoja.        Niinpä kuluvana
13469: taneet, että Sibelius-viikolla on mahdolli-     vuonna vietetyn Sibelius-viikon tappioistat
13470: suudet muodostua hyvin huomattavaksi mu-        jotka nousivat noin 2,500,000 markkaan,
13471: siikkijuhlaksi Euroopassa. On mainittu,         joutui Helsingin kaupunki vastaamaan.
13472: että sillä on mahdollisuudet lmhittyä suur-     Todennäköistä on, että vielä ensi vuonna-
13473: ten Salzburgin, Edinburgin, Bayreuthin ja       kin juhlat tuottavat järjestäjilleen tap-
13474: Prahan musiikkijuhlien tasaveroiseksi kil-      piota.
13475: pailijaksi. Joka tapauksessa se jo nyt on          Ottaen huomioon, että Sibelius-viikon
13476: muodostunut näkyväksi kulttuuritapauk-          luontoisella kulttuurijuhlalla on merkitystä.
13477: seksi maailmassa ja sen arvo on maamme          koko maalle ja säännöllisesti vuosittain
13478: propagandan kannalta merkityksellinen.          uusiutuvaksi kansalliseksi kulttuurijuhlaksi
13479: On todennäköistä, että sen merkitys myös        kehitettynä myös maamme matkailulle, on
13480: matkailun kannalta voi muodostua arvok-         pidettävä luonnollisena, että myös va1ti()
13481: kaaksi, varsinkin kun se osaltaan voi li-       osallistuu sen aiheuttamien kustannusten
13482: sätä mahdollisuuksia pidentää maamme            peittämiseen ainakin siksi, kunnes juhla
13483: muutoin lyhyttä matkailukautta. Sijoitet-       on ehtinyt k~ehittyä sellaisiin mittasuhtei-
13484: tuna kevääseen voidaan matkailevan ylei-        siin, että sen menot voidaan muulla tavoin
13485: sön huomio saada kohdistumaan maahamme          saada peitetyksi.
13486: jo huomattavasti aikaisemmin kuin yksin-           Edellä olevan perusteella esitämme,
13487: omaan luonnonnähtävyyksiemme avulla on
13488: mahdollista. Toisaalta on huomattava, että               että Eduskunta ottaisi vuoden
13489: juuri vilkkaimpana turistikautena yleinen              1952 tulo- ja menoarvioon 1,000,000
13490: kulttuurielämämme on pysähdyksissä. Edel-              markan määrärahan Sibelius-viiko11r
13491: leen on huoma-ttava, että muut pohjoismaat             järjestämistä varten.
13492: <>vat ryhtyneet suunnittelemaan vastaavan-
13493:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
13494: 
13495:                 Niilo Honkala.                           Oskari Lehtonen.
13496:                 Jaakko Hakala.                           Arno Tuurna.
13497:                 Johannes Wirtanen.                       Varma K. Turunen.
13498:                 Pentti Niemi.                            Mauno Jussila.
13499:                                 Aaro Kauppi.
13500:                                                                                              269
13501: 
13502: 1V,126. -   Rah. al. N:o 54.
13503: 
13504: 
13505: 
13506:                                  Turkka ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun kesäyli-
13507:                                     opiston avustusta varten.
13508: 
13509: 
13510:                                        Eduskunnalle.
13511: 
13512:    Maassamme on jo yli neljännesvuosisadan          kunnalta pysyväisesti Pohjois-Pohjanmaan
13513: ajan pidetty valtion avustuksen turvin yllä         Maakuntaliitolle, joka sitä varten asettaa
13514: ns. kesäyliopistotoimintaa, aluksi Jyväsky-         erityisen jaoston. Näin on vastaista toi-
13515: lässä ja nykyisin lisäksi myöskin Turussa.          mintaa varten luotu mahdollisimman pätevä
13516: Nämä opiskelutilaisuudet ovat olleet erit-          organisatio. Näin laajaksi paisuneen yleis-
13517: täin suosittuja ja osanottajamäärät ovat            hyödyllisen toiminnan ylläpito lahjavarojen
13518: jopa ylittäneet sen, mitä kohtuudella on            ja tilapäisavustusten turvin ei kuitenkaan
13519: voitu vastaan ottaa. Epäkohdaksi on kui-            ole mahdollista jatkuvasti, vaan on siihen
13520: tenkin muodostunut se, että tällainen opis-         saatava valtiolta avustusta. Siihen onkin
13521: kelutoiminta on lähinnä hyödyttänyt maam-           kaikki edellytykset olemassa, kun valtio on
13522: me eteläisimpiä seutuja Pohjois-Suomessa            jo pysyväisesti ottanut kesäyliopistotoimin-
13523: asuvien opiskeluhaluisten jäädessä jo yksis-        nan, kuten alussa viitattiin, huostaansa,
13524: tään matkakustannusten kalleuden vuoksi             pitämällä yllä Jyväskylän korkeakoulun ke-
13525: lukumäärältään suhteellisen vähäiseksi. Tä-         sälukukautta ja Turun kesäyliopistokurssia.
13526: män huomioon ottaen järjestettiin yksityi-          Kohtuullista sen vuoksi on, että myöskin
13527: seltä taholta tulleesta aloitteesta lahjavaro-      Oulun kesäyliopisto, joka edellämainitulla
13528: jen turvin ja Jyväskylän kasvatusopillisen          tavalla on nyt suunniteltu vakinaiselle kan-
13529: korkeakoulun myötävaikutuksella Ouluun              nalle, saa valtiolta tarvitsemansa tuen. Tar-
13530: ensimmäinen kesäyliopistokurssi, joka heti          koitukseen olisi varattava 500,000 markkaa,
13531: muodostui osanottajamäärältään odottamat-           mikä määrä on suhteellinen toisten nautti-
13532: toman suureksi. Luentoja seurasi yhteensä           maan avustukseen. Ja tulkoon lopuksi vielä
13533: 450 henkilöä, joista huomattava osa suoritti        mainituksi, että Jyväskylän kasvatusopil-
13534: joko osa- tai lopputenttejä yliopistollisia         lisen korkeakoulun taholta on ilmoitettu,
13535: arvosanoja varten. Valtaosaltaan olivat             että Oulun kesäyliopistotoiminta on puol-
13536: opiskelijat kansa- ja oppikoulun opettajia,         lettavissa ei vain paikallisen ilmeisen tar-
13537: mutta oli joukossa huomattava määrä muit-           peen vuoksi vaan myöskin Jyväskylään
13538: tenkin alojen edustajia kuten terveyssisaria        suuntautuneen liikakuormituksen keventä-
13539: ja sairaanhoitajia, ylioppilaita, pappeja           miseksi.
13540:  jne. Tii>llöin kävi eJ.'iinomaisen vakuuttavasti      Edellä olevaan viitaten rohkenemme kun-
13541: ilmi, että Pohjois-Suomi tarvitsee vakinai-         nioittaen esittää,
13542: sesti toimivan kesäyliopiston, jonka ohjel-
13543: man runkona on pedagogiset aineet, mutta                      että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
13544:  jota voidaan ajan oloon laajentaa ilmene-                 tulo- ja menoarvion 10 Pl:n XVI
13545: viä tarpeita vastaavaksi. Tätä silmälläpi-                 luvun uudelle momentille 500,000
13546:  täen on jo kesäyliopiston käytännölliset jär-             markan määrärahan Oulun kesäyli-
13547:  jestelytehtävät siirretty tilapäiseltä toimi-             opiston avustusta varten.
13548:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
13549: 
13550: 
13551:                   Arvi Turkka.                              Aaro Kauppi.
13552:                   Arvi Ahmavaara.                           Vilho Väyrynen.
13553:                   Yrjö Hautala.                             H. A. Kannisto.
13554:                   Urho Saariaho.                            Erkki Koivisto.
13555:                   Niilo Ryhtä.                              Markus Niskala.
13556: 270
13557: 
13558: IV,121. -   Rah. al. N:o 55.
13559: 
13560: 
13561: 
13562: 
13563:                                Ahmavaara ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
13564:                                  Pohjois-Pohjanmaan museolle.
13565: 
13566: 
13567:                                     E d u s k u n n a ll e.
13568: 
13569:    Pohjois-Pohjanmaan museo on jo lähes         huolimatta pystynyt hoitamaan erittäin tyy-
13570: kuuden vuosikymmenen ajan toiminut Poh-         dyttävällä tavalla tämän kulttuuritoiminnan.
13571: jois-Suomen tärkeänä arkeologisen ja kan-       Taloudellisesti se on ollut riippuvainen sa-
13572: satieteellisen esineistön kerääjänä ja huol-    tunnaisista hyväntekeväisyystuloista. Oulun
13573: tajana. Huolimatta sitä kohdanneesta kah-       kaupunki on sille kuitenkin varannut tar-
13574: desta tulipalosta on sen kokoelmia jatku-       koituksenmukaiset huonetilat sekä rahalli-
13575: vasti täydennetty käsittäen ne nykyisin         sestikin jossain määrin tukenut museon toi-
13576: noin 7,500 esinettä, 4,000 rahaa ja 6,000 va-   mintaa. Tuo avustus on nyt kaupungin ta-
13577: lokuvaa ja näytteillepano on yhä enene-         loudellisten vaikeuksien vuoksi jäänyt niin
13578: vässä määrin ollut museossa kävijäin, joista    vähäiseksi, ettei museon toiminta sen tur-
13579: enemmistön muodostavat läheltä ja kaukaa        vin voi jatkua. Tämän johdosta on välttä-
13580: maaseudultakin saapuneet koululaisryhmät,       mätöntä saada tarkoitukseen lisää varoja.
13581: mielenkiinnon kohteena. Vuodesta 1947 läh-      Koska Pohjois-Pohjanmaan museo työsken-
13582: tien on museon toiminta saanut vakiintu-        telee laajan Pohjois-Suomen hyväksi, olisi
13583: neen muodon, koska sen hoitajana on ollut       valtion ojennettava auttava kätensä, kuten
13584: tehtävään täysin pätevä ammattihenkilö.         se on tehnyt jo Hämeen museolle, tälle lai-
13585: Tämä on myöskin johtanut siihen, että eri       tokselle, joka nyt on täyttämässä valtion
13586: puolilla Pohjois-Suomea jo olevat tai pe-       maakuntamuseosuunnitelman yhtä osaa.
13587: rusteille pannut kotiseutumuseot ovat voi-         Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
13588: neet saada tältä maakuntamuseoita niiden        nioittaen,
13589: välttämättä tarvitsemaa ja tehokasta apua.
13590: Onpa Kansallismuseokin voinut nyt entistä                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
13591: paremmin olla kosketuksessa tänne päin.                 tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI lu-
13592:    Pohjois-Pohjanmaan museon ylläpitäjänä               kuun lisättävälle momentille avustuk-
13593: on Pohjois-Pohjanmaan Museoyhdistys ry.                 sena Pohjois-Pohjanmaan museolle
13594: ja on se rajoitetuista mahdollisuuksistaan              250,000 markan määrärahan.
13595:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
13596: 
13597: 
13598:                 Arvi Ahmavaara.                           Aaro Kauppi.
13599:                 Erkld Koivisto.                           Arvi Turkka.
13600:                 Eino Rytinki.                             H. A. Kannisto.
13601:                                                                                            27:1:
13602: 
13603: IV,12s. -   Rah. al. N:o 56.
13604: 
13605: 
13606: 
13607: 
13608:                                Saariaho ym.: Määrärahan osoittamisesta askartelutoimin-
13609:                                   nan kehittämiseen ja tukemiseen.
13610: 
13611: 
13612:                                     E d u s k u n n a ll e.
13613: 
13614:    Nuorison vapaa-aikakysymyksen järjeste-       jausta ja on viimein omiaan kiinnittämään
13615: lyyn on viime aikoina yhteiskunnan taholta       huomiota jo varhaisessa vaiheessa nuoriin
13616: kiinnitetty vakavaa huomiota. Eri puolilla       keksijäkykyihin, on sen edistämistä kaikissa
13617: maailmaa on todettu, että eräs tehokkaim-        suurissa kulttuurimaissa pidetty erinomai-
13618: pia keinoja taistella nuorison tervettä kehi-    sen tärkeänä. Yhteiskunnan varoilla on ra-
13619: tystä vaarantavia tekijöitä, kuten väkijuo-      kennettu asutuskeskuksiin yleisiä askartelu-
13620: mia, rikollisuutta ja siveellistä rappeutu-      pajoja, joissa jokaisella halukkaalla on mah-
13621: mista vastaan, on järjestää nuorisolle riit-     dollisuus omistautua omalle harrastelulinjal-
13622: tävästi sitä kiinnostavaa ja sen elämäntar-      leen.
13623: peita palvelevaa askartelua ja muuta harras-        Myös Suomessa on viime aikoina askarte-
13624: telua. Esimerkiksi urheilutoiminnan ja           lua pyritty määrätietoisesti kehittämään ja.
13625: raittiustyön tukemiseen yhteiskunta käyttää      on esim. opetusministeriön toimesta perus-
13626: nykyään meilläkin jo varsin huomattavia          tettu eräille paikkakunnille malliaskartelu-
13627: määrärahoja.                                     pajoja ja järjestetty eri puolilla maata as-
13628:    Eräs toimintamuoto, joka kiinnostaa myös      kartelukursseja. Monet kansalaisjärjestöt
13629: sitä nuorisoa, jota aatteellisen järjestötoi-    ovat askartelussa nähneet erään tärkeim-
13630: minnan keinoin on vaikea tavoittaa, on tek-      mistä työmuodoistaan. Mutta kaikkea tätä
13631: nillinen askartelu. Kun lisäksi juuri tämän      toimintaa on kuitenkin rajoittanut sekä ma-
13632: harrastuksettoman ,kadun nuorison" saami-        teriaalin että varojen puute. Tarvitaan va-
13633: nen kehittävän itsekasvatus- ja valistustoi-     roja uusien askartelupajojen perustamiseen,.
13634: minnan piiriin on yhteiskunnallisesti mitä       ohjaajien kouluttamiseen, kurssien järjestä-
13635: tärkeintä, on kehitettävä juuri niitä mene-      miseen, askarteluvälineitten ja työmallien
13636: telmiä, joita tämän nuorison menestykselli-      hankkimiseen.
13637: nen ohjaaminen edellyttää. Nimenomaan              Ylläesitettyjä näkökohtia silmälläpitäen
13638: maaseudulla askartelu tarjoaa nuorille en-       opetusministeriö onkin ehdottanut v. 1952
13639: simmäisen mahdollisuuden omakohtaisesti          valtion talousarvioon otettavaksi eräitten
13640: tutustua erilaisissa ammateissa esiintyviin      askartelupiirien taholta tehtyjen esitysten
13641: alkeellisiin töihin ja siten se palvelee sekä    nojalla määrärahan askartelutoiminnan tu-
13642: ammattitaidon alkeiden opetuksessa että          kemiseen. Kun hallitus ei kuitenkaan ole
13643: myöhemmin ammatinvalinnassa. Tällaisella         katsonut tarkoituksenmukaiseksi ottaa mää-
13644: toiminnalla on huomattava merkitys myös          rärahaa menoarvioon, allekirjoittaneet esit-
13645: maaseudun koti- ja pienteollisuutta kehitet-     tävät kunnioittavasti,
13646: täessä. Askartelu myös opettaa nuorille
13647: tervettä yritteliäisyyttä niissä pienissä ta-              että Eduskunta ottaisi vuoden 1952-
13648: loudellisissa yrityksissä, jotka askartelutoi-          tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XVI
13649: mintaan liittyvät. Kun askartelu kehittää               luvun 4 momentille 4. s miljoonan
13650: käytännöllisessä elämässä tarvittavaa käte-             markan määrärahan askartelutoimin-
13651: vyyttä, auttaa ammatinvalintaa ja sen oh-               nan kehittämiseen ja tukemiseen.
13652:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
13653: 
13654: 
13655:         Urho Saariaho.               Väinö Kaasalainen.          Meeri Kalavainen.
13656: 272
13657: 
13658: IV,129. -   Rah. al. N:o 57.
13659: 
13660: 
13661: 
13662: 
13663:                                Friman ym..: Määrärahan osoittamisesta maanmittauskont-
13664:                                   torin perustamista varten Lapin lääniin.
13665: 
13666: 
13667:                                     E d u s k u n n a ll e.
13668: 
13669:    Kun Lapin lääni perustettiin vuonna           kenlaiset maanmittausasiat, vieläpä maan-
13670: 1935 lausui ,eduskunta päätöksessään pitä-       mittauskonUorista tehdyt asiapaperitilauk-
13671: vänsä välttämättömänä myös maanmittaus-          setkin Lapin läänissä viipyvät vuosikausia
13672: konttorin perustamista uuteen lääniin. En-       aiheuttaen ihmisille turhaa vaivaa. Tämä
13673: nen sotia Rovaniemelle rakennetussa viras-       on jatkunut jo toistakymmentä vuotta. Sa-
13674: totalossa olivat huoneetkin varatut läänin       man ajan ovat maitten omistussuhteet
13675: maanmittauskonttoria varten ja vuoden            muuttun,eet, tilat jakautuneet perillisten
13676: 1940 valtion tulo- ja menoarvioesityksessä       kesken ja väestö lisääntynyt ilman, että
13677: esiintyivät varaukset viran ja toimen hal-       laillisia jakoja on suoritettu. Syntynyt se-
13678: tijain palkkauksiin ym. Lapin läänin maan-       kavuus alkaa nykyään tehdä vakavasti hait-
13679: mittauskonttorin menoihin. Sotien jälkeen        taa maatalouden harjoittamiselle, jopa
13680: on maanmittaushallitus koettanut s&ada pe-       eräissä tapauksissa rakennustoiminnallekin.
13681: rustettua konttoria Rovaniemelle, mutta          Eduskunnan toistakymmentä vuotta s1tten
13682: tuloksetta. Pahimpana esteenä on ollut so-       lausuma ajatus olisi mielestämme jo toteu-
13683: pivrun huoneiston puute, mutta myöskin           tettava, varsinkin, kun Lapin lääni on ai-
13684: se, että valtion tulo- ja menoarviossa ei ole    noa maamme lääneistä, jossa maanmittaus-
13685: ollut perustamiseen tarvittavaa määrära-         konttoria ei ole.
13686: haa.                                                Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
13687:    Lapin läänin maanmittausasiat hoide-          dotamme,
13688: taan nykyään Oulun maanmittauskontto-
13689: rissa. Se sijaitsee liian kaukana laajasta                että Eduskunta ottaisi vuoden
13690: Lapin lää,nistä ja kun senkin huoneisto                 1952 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
13691: on lisäksi ahdas ja epätarkoituksenmukai-               markan siirtomäärärahan maanmit-
13692: nen, käy tehtävien hoitaminen huonosti.                 tauskonttorin perustamista varten
13693: Tilanne onkin nykyään sellainen, että kai-              Lapin lääniin.
13694:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
13695: 
13696: 
13697:               Toivo Friman.                      Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
13698:                                        Eino Tainio.
13699:                                                                                           273
13700: 
13701: IV,13o.- Rah. al. N:o 58.
13702: 
13703: 
13704: 
13705: 
13706:                                Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta kodinhoitaja-
13707:                                  koulujen palkkojen järjestelyä varten.
13708: 
13709: 
13710:                                     E d u s k u n n a ll e.
13711: 
13712:    Lain ja asetuksen kunnallisista kodinhoi-     maataloushallitus esittänyt vuoden 1952
13713: tajista astuttua voimaan on maataloudellis-      tulo- ja menoarvioon merkittäväksi 2,865,600
13714: kotitaloudellisen koulutuksen saaneista ko-      markkaa yllä esitettyä järjestelyä silmällä
13715: dinhoitajista ollut huomattava puute. Sa-        pitäen. Kuluvana vuonna tapahtuneen palk-
13716: moin on ollut puute pienkotien oloihin pe-       kojen nousun johdosta on tarve nyt seu-
13717: rehtyneistä kodinhoitajista. Saadakseen ti-      raava:
13718: lanteen korjatuksi on kotitalousopetustoimi-                       Nykyään   Uusi      Lisäys
13719: kunta mietinnössään 2. 4. 1951 esittänyt,        18 opettajaa, pe-
13720: että valtion omistama;t kotitalouskoulut,          ruspalkka . . . 219,600 262,500 772,200
13721: paitsi Lapin läänissä, muutettaisiin kodiu-       4 opettajaa, pe-
13722: hoitajakouluiksi, koska oppilaat näissäkin         ruspalkka . . . 230,100 262,500 129,600
13723: kouluissa, joihin hakeutuu oppilaita maa-        11 terveydenhoi-
13724: seudun vähävaraisista kodeista, haluavat           donopettaj aa,
13725: saada jonkun ammatin ja koska niissä on            peruspalkka .           262,500 2,887,500
13726: mahdollisuus järjestää opetus asetuksen                                       Yht. 3,789,300
13727: vaatimalla tavalla. Muutos vaatisi ainoas-
13728: taan koulujen kahden opettajanviran muut-          Kun oppilaitosten muihin menoihin ei ai-
13729: tamisen kokovuotisiksi emäntäkoulun vir-         heudu lisäyksiä tulee valtio tämän järjeste-
13730: koja vastaaviksi ja yhden terveydenhoidon        lyn kautta saamaan koulutetuksi vuosittain
13731: opettajan viran perustamisen kuhunkin            lähes 200 ammatillisesti pätevää kunnallista
13732: kouluun. Tämän muutoksen kautta saatai-          kodinhoitajaa huomattavan vähillä kustan-
13733: siin järjestää kodinhoitajakurssit Jokioisten,   nuksilla.
13734: Hämeenlinnan, Koivi'kon (Muhos), Loi-              Järjestelyn kiireellisyyden vuoksi edellä
13735: maan, Maaningan, Muuruveden, Seppälän            esitettyyn viitaten ehdotamme,
13736: {Kajaani), Siikasalmen, Suomussalmen, Ul-
13737: vilan ja Vilppulan kotitalouskouluihin. Ko-                että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
13738: dinhoitajakoulussa saadun opetuksen ollessa             tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n VII: 1
13739: tehostettua kotitalousopetusta ja joutuessa             momentille 3,789,300 markkaa 11 ko-
13740: maalaiskotien hyväksi, kurssin suorittaneen             dinhoitajakoulun palkkojen järjeste-
13741: siirtyessä omaakin talouttaan hoitamaan, on             lyä varten.
13742:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
13743: 
13744: 
13745:         Hilja Väänänen.              Lauri Solla.                Vappu Heinonen.
13746:         Aino Luostarinen.            E,eli Erkkili.              Kaisa Hiilelä.
13747:         Kerttu Saalasti.             Eino E. Heikura.            Ester Häikiö.
13748:         Vieno Simonen.               Vilho Leinonen.             Elli Juntunen.
13749:         Viljami Kalliokoski          Kalle Joukanen.             Antti J. Rantamaa.
13750:                                      Eino Palovesi.
13751: 
13752: 
13753: 
13754:                                                                                             35
13755: 274
13756: 
13757: IV,tsl. -   Rah. al. N:o 59.
13758: 
13759: 
13760: 
13761: 
13762:                                Hamara ym..: Määrärahan osoittamisesta Inarin kotitalous-
13763:                                  koulun ottamiseksi valtion haltuun.
13764: 
13765: 
13766:                                     Ed usk:un nalle.
13767: 
13768:    Inarin kunnassa Riutulassa on vuodesta       minen ja kehittäminen sekä kotiseuturak-
13769: 1923 toiminut yksityinen ,valtion apua          kauden lujittaminen ja taloudellisen ajatte-
13770: nauttiva kotitalouskoulu. Koulun omistaja       lun ja kotitalousteknillisten taitojen opet-
13771: NNKY ilmoitti vuonna 1944, ettei se enää        taminen ovat täällä yhtä tärkeitä ikuin
13772: voinut huolehtia koulusta. Tämän jälkeen        Etelä-Suomessakin, eikä Inarin 27 vuotta
13773: on koulu toiminut edelleen ilman omistajaa      mitä vaikeimmissa olosuhteissa toimineen
13774: valtion avun turvin. Kun koulu oli tarkoi-      kotitalouskoulun saisi antaa kuolla vain sen-
13775: tus siirtää silloin heti valtion haltuun, va-   tähden, että valtio lykkää sen haltuun ot-
13776: rattiin sille jo 1944 Könkäänjärven tila,       tamista vuodesta toiseen. Vuoden 1952
13777: jonka valtio omistaa. Mainittu tila on Iva-     menoarviossa on Inarin kotitalouskoulua
13778: losta noin 15 km. Ennenkuin koulu ennä-         varten varattu määräraha 11 Pl. VIII lu-
13779: tettiin siirtää sinne polttivat saksalaiset     vun 5 ja 6 momentille, jotka määrärahat
13780: kaikki tilalla olevat rakennukset, joissa ko-   siirtämällä 11 Pl. VII luvun asianomaisille
13781: titalouskoulu olisi voinut toimia. Koululle     momenteille saataisiin koulu ilman lisäkus-
13782: on saatu vuokratuksi tilapäisasunto I va-       tannuksia valtion omistukseen.
13783: losta. Kouluun on jatkuvasti ollut run-            Edellä olevan perusteella esitämme kun-
13784: saasti enemmän hakijoita, kuin mitä sen         nioittaen,
13785: ahtaisiin suojiin on voitu sijoittaa. Pyrki-
13786: jöiden joukossa on aina ollut lähes 50 %                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
13787: lappalaisia.                                          tulo- ja menoarvioon 628,050 markan
13788:    Korkeamman kotikulttuurin opettaminen              määrärahan Inarin kotitalouskoulun
13789: ja Lapin aidon paikalliskulttuurin säilyttä-          valtion haltuun ottamista varten.
13790:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
13791: 
13792: 
13793:                  Irma Hamara.                           Jaakko Hakala.
13794:                  Erkki Koivisto.                        Johannes Wirtanen.
13795:                                     Vieno Simonen.
13796:                                                                                            275
13797: 
13798: IV,132. -   Rah. al. N:o 60.
13799: 
13800: 
13801: 
13802: 
13803:                                Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta Koillis-Pohjan-
13804:                                   maan maamieskoulua varten.
13805: 
13806: 
13807:                                    Eduskunnalle.
13808: 
13809:    ·Tuskin löytyy ,toista maakuntaa maas-       tiovallan on tuettava amm~~Jttiop·etuksen
13810: tamme, jossa olisi itsenäisyytemme aikana       saantia niille tuhansille ja taas tuhansille
13811: mm. asutustoiminnan kautta lisääntynyt          asukkaille, joille valtiovallan toimesta jär-
13812: asutus niin paljon kuin on Koillis-Pohjan-      jestetään ja jotka muutenkin yrittävät
13813: maan maakunta. Onhan tälle alueelle muo-        saada toimeentulon maasta. Tämä ammat-
13814: dostettu valtion maille useita kymmeniä         tiopetuksen antaminen tulee parhaiten ta-
13815: asutusalueita haja-asutustilojen liswksi ja     pahtumaan niin, että toimintansa aloitta-
13816: uusia parhaallaan perustetaan ja muodos-        nut Koillis-Pohjanmaan maamieskoulu ote-
13817: tetaan.                                         ,taan valtion haltuun ja laajennetaan se
13818:    Mutta asutuksen menestymisen ja ny-          nykyisiä olosuhteita vastaavaksi. Mutta
13819: kyisiä viljelystapoja vastaavan ammattiope-     koska valtion haltuun ottaminen ei voine
13820: tuksen saaminen on tärkeä ja välttämätön        tapahtua niin nopeasti että niitä ensi
13821: tässä maakunnassa.                              vuonna välttämä.ttömästi tarvittavia raken-
13822:     Amma.ttiopetuksen tarpeellisuuden huo-      nusten uusimis- ja korjaustöitä ehdittäi-
13823: manneitten henkilöitten ansiosta onkin          siin suorittaa ja välttämättömiä tarpeita
13824: maakuntaan saatu kannatusyhdistys, jonka        hankkia, niin olisi tulo- ja menoarvioon
13825: varassa tällä kertaa on toiminut muutaman       otettava määräraha avustukseksi maini-
13826: vuoden Pudasjärven kunnassa Kynkäänti-          ,tulle koululle ·että koulu voisi jatkaa aloit-
13827: lalla maamieskoulu, mutta joka koulu on         tamaansa ammattitiedon jakoa.
13828: saanut varojen puutteessa alottaa toimin-          Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
13829: tansa erittäin puutteellisissa oloissa, niin    ed. Rytingin toivomusaloitteen n :o 219 pe-
13830:  puutteellisissa oloissa, että jos niihin ei    rusteluihin vuoden 1950 valtiopäiviltä, eh-
13831: saada korjausta ei sillä nuorisolla, joka       dotamme kunnioittaen,
13832: yrittää saada täältä ammattitietoa ja tai-
13833: toa siihen tehtävään, mitä he tarvitsevat                että Eduskunta ottaisi vuoden
13834: tulevassa elämässä, o1e mahdollisuus saada.            1952 tulo- ja menoarvioon 3,000,000
13835:     Niihin lisäyksiin ja korjauksiin, joita            markan     määrärahan    avustuksen
13836:  rakennus ja kaluston kohdalla olisi välttä-           myöntämiseksi Pudasjärven kun-
13837:  mättömästi saatava ja jotka kaikki runmat-            nassa sijaitsevalle J(oillis-Pohjan-
13838:  timiehet ja asiantuntijat ovat pitäneet tär-          maan maamieskoululle rakennusten
13839:  keänä, niiden korjaamiseen ja hankkimi-               ja kaluston hankkimista ja korjaa-
13840:  seen, ei kannatusyhdistyksellä ole varojen            mista varten.
13841:  puutteessa mahdollisuutta olemassa. Vai-
13842:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
13843: 
13844: 
13845:                  Eino Rytinld.                          Aaro Kauppi.
13846:                  Niilo Ryhtä.                           Yrjö Hautala.
13847:                                        Arvi Turkka.
13848: 276
13849: 
13850: IV,1ss. -   Rah. al. N:o 61.
13851: 
13852: 
13853: 
13854: 
13855:                                Saalasti ym..: :Määrärahan osoittamisesta Kälviän kiinteän
13856:                                   naiskotiteollisuuskoulun toiminnan alkamista varten.
13857: 
13858: 
13859:                                    E d u s kunnalle.
13860: 
13861:   Keski-Pohjanmaa, joka on tyypillistä         kaa sekä kaluston hankkimista varten sama
13862: pienviljelijäseutua, on joutunut ratkaise-     maara. Täs·tä yhteissummasta, jonka va-
13863: vasti ongelman eteen, mistä saadaan toi-       rassa paikallinen hanke voitaisiin toteuttaa,
13864: meentuloedellytykset väestölle. Yritteliäi-    olisi lisättävä 11 Pl. VIII: 7 momentille
13865: syyden ja ammattitaidon välttämättömyys        400,000: - ja 8 mom. kertamenona 400,000
13866: ymmärretään ja kotiteollisuuden soveltuvai-    mk. Kunnioit-taen ehdotamme,
13867: suus lisäansiomahdollisuuksien saamiseksi,
13868: - tämä on Kälviällä johtanut kiinteän                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
13869: naiskotiteollisuuskoulun kannatusyhdistyk-            tulo- ja menoarvioon Kälviän kiin-
13870: sen perustamiseen ja kiinteistön hankkimi-            teän naiskotiteollisuuskoulun toimin-
13871: seen koulua varten. Opettajapalkkauksen               nan alkamista varten 800,000 mark-
13872: järjestämiseksi tarvittaisiin 400,000 mark-           kaa.
13873:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
13874: 
13875: 
13876:          Kerttu Saalasti.           Hilja Väänänen.             Aino Luostarinen.
13877:                                                                                           277
13878: 
13879: IV,t34. -   Rah. al. N:o 62.
13880: 
13881: 
13882: 
13883: 
13884:                                Sävelä ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Pai·
13885:                                   mion maatalouskerhoneuvojaopiston velkain korkojen
13886:                                   maksamista varten.
13887: 
13888: 
13889:                                     E d u s ik u n n a 11 e.
13890: 
13891:    Paimion    maatalouskerhoneuvojaopiston       nuslainain korkomenoihin jää valtion avus-
13892: tila uusine ajanmukaisine karjakartanoi-         tuksesta kuin pieni osa. Kerhoneuvoja-
13893: neen ostettiin v. 1946 erittäin edullisesti.     opiston kannatusyhdistyksellä ei myöskään
13894: Tilalla ei ollut päärakennusta eikä sanot-       luonnollisesti ole mahdollisuuksia saada
13895: tavasti muitakaan sinänsä opiston tarkoi-        puuttuvia varsin suuriksi muodostuvia kor-
13896: tukseen käyttökelpoisia rakennuksia. Siksi       komenoja      kokoon    paikallisavustuksina.
13897: opistolle ra:kennettiin vuosina 1947-51          Jotta uusi ajanmukainen Paimion maata-
13898: opistor8!kennus, kurssitalo, johtajan 8!Sunto,   louskerhoneuvojaopisto voisi menestyksellä
13899: kasvihuoneet ja sauna. Rakennusmenot             täyttää tehtävänsä olisi välttämätöntä, että
13900: nousivat varsin suuriksi edullisista raken-      sen talouden hoitoa helpotetaan suurem-
13901: nusurakoista huolimatta. Tästä johtuu,           massa määrässä kuin voimassa olevan lain
13902: että Paimion kerhoneuvojaopistoa rasittaa        puitteissa on mahdollista. Se käy parhai-
13903: 68.6 miljoonan markan suuruisten velkain         ten päinsä erikoisen korkojen maksuun an-
13904: korot siitäkin huolimatta, että valtiolta        nettavan avustuksen muodossa.
13905: saatiin yhteensä 28.o milj. markan raken-           Edellä sanottuun nojaten esitämme,
13906: nusavustukset.
13907:    Veikain korot v. 1951 tekevät n. 6.3                    että Eduskunta ottaisi vuoden
13908: milj. markkaa.                                           1952 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo·
13909:    Opiston saama lainmukainen 65% :n val-                nan markan määrärahan avustuk.
13910: tionavustus tehnee tänä vuonna vain n.                   seksi Paimion maatalouskerhoneuvo-
13911: 4.o milj. mk ja tästä 'erästä joudutaan kus-             jaopiston velkain korkojen maksa-
13912: tantamaan mm. polttoaine- ja valaistus-                  mista varten.
13913: ym. menot. Näin ollen ei opiston raken-
13914:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
13915: 
13916: 
13917:         Arvo Sävelä.                 Helena Virkki.               Nestori Kaasalainen.
13918:         Artturi Koskinen.            Urho Kulovaara.              Mauno Jussila.
13919:         Jalmari Väisänen.            Jaakko Hakala.               Lauri Kaarna.
13920: 278
13921: 
13922: IV,135, -   Rah. al. N:o 63.
13923: 
13924: 
13925:                                 Kosola ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylistaron pitäjässä
13926:                                   sijaitsevalle Ruuskalan tilalle pe1·ustettavan puutarha-
13927:                                   ja pienviljelijäkoulun palkkauksiin ja ylläpitokustan-
13928:                                    nuksiin.
13929: 
13930:                                      E d u s k u n n a 11 e.
13931:    Vuonna 1928 luovutti maatalousministe-          joukko yksityisiä asian kannattajia. Kanna-
13932: riö Ylistaron pitäjän kirkonkylässä sijaitse-      tusyhdistyksen toimesta on Ruuskalan ti-
13933: van, valtion omistaman Ruuskalan ent. so-          lalla jo vuonna 1950 pidetty lyhytaikaisia
13934: tilasvirkatalon kantatilan maataloushallituk-      maataloudellisia kursseja ja järjestetty ha-
13935: sen käytettäväksi ja Etelä-fohjanmaan              vaintotarkoituksia varten erilaisia viljelys-
13936: maanviljelysseuran hoidettavaksi koulu- ja         koneita. Myöskin on tilan päärakennus pe-
13937: havaintotilaksi perustettavaksi suunniteltua       rusteellisesti korjattu, joten siihen voidaan
13938: puutarha- ja pienviljelyskoulua varten. Täl-       järjestää asunto ainakin koulun ammatti-
13939: laisen koulun tarpeellisuus väkirikkaan j·a        opettajalle ja puutarhurille sekä väliaikai-
13940: pienviljelysvaltaisen Kyrönjokilaakson ja          nen opetushuone koulua varten. Lisäksi
13941: ympäristöseutujen maataloudellisen ammat-          on Ylistaron kunta hankkeissa ostaa ja kou-
13942: tiopetuksen tyydyttämiseksi todettiin jo sil-      lun käyttöön luovuttaa Ruuskalan tilan
13943: loisena ajankohtana välttämättömäsi. Sen           maista aikoinaan erotetun Tervakallion pals-
13944:  jälkeen on maatalous kysymyksessäolevalla         tatilan, jonka ajanmukainen ja tilava pää-
13945: alueella samoinkuin muuallakin Etelä-Poh-          rakennus hyvin soveltuisi pienviljelijäkou-
13946:  janmaalla varsinkin asutustoiminnan vaiku-        lun tarpeisiin opettajien ja oppilaiden asun-
13947: tuksesta muuttunut yhä enemmän pienvil-            tona ym. tarkoituksiin.
13948:  jelysvaltaiseksi ja sen harjoittajille tarpeel-       Ruuskalan tilalla jo alullepantua maa-
13949: lisen erikoisammattikoulun aikaansaaminen          taloudellista kurssitoimintaa, jota alueen
13950: käynyt yhä välttämättömämmäksi. Pienvil-           pienviljelijäväestö on suurella harrastuk-
13951:  jelijäkoulun perustaminen tälle alueelle on       sena hyväkseen käyttänyt, voitaisiin verrat-
13952: sitäkin tärkeämpää, koska ei Etelä-Pohjan-         tain vähin kustannuksin jatkaa pienvilje-
13953:  maalla eikä myöskään siitä pohjoiseen              lijäkoulun puitteissa ja siten käyttää tämän
13954:  Keski-Pohjanmaalla ole ennestään yhtään            opetuksen hyväksi tilalla jo olevia raken-
13955:  varsinaista pienviljelijäkoulua, ja kun jo         nuksia ja havaintoviljelyksiä. Kyseistä tar-
13956:  toiminnassa olevat maamieskoulut eivät ra-         koitusta varten olisi koululle aluksi palkat-
13957:  joitettujen oppilastilojensa takia voi vas-        tava yksi agronomiopettaja, joka samalla
13958:  taanottaa läheskään kaikkia niitä pyrki-           toimisi tilan hoitajana, sekä käsityönopet-
13959:  jöitä, jotka näihin kouluihin oppilaiksi ha-       taja ja puutarhuri. Näiden toimenhaltijoi-
13960:  kevat. Keskeisen asemansa ja hyvien kulku-         den palkkausta sekä kurssitoiminnan mui-
13961:  yhteyksiensä ansiosta voisi Ruuskalan ti-          den erikoisopettajien palkkauksia varten
13962:  lalle Ylistaroon perustettava pienviljelijä-       tarvittaisiin valtion varoja noin 1,100,000
13963:  koulu toimia ammatiopetuksen antajana              markkaa. Vuotuisiin ylläpitomenoihin ja
13964:  varsin laajan alueen pienviljelijäväestölle.       kaluston hankintaan tarvittaisiin noin
13965:  Tässä mielessä ja omatoimisenkin taloudelli-       1,200,000 markkaa.
13966:  sen pohjan aikaansaamiseksi suunnitellun              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13967:  pienviljelijäkoulun toiminnalle perustettiin
13968:  Ylistarossa v. 1950 kannatusyhdistys, johon                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
13969:  tähän mennessä ovat jäseniksi liittyneet                 tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII lu-
13970:  mm. Ylistaron, Ilmajoen, Isonkyrön, Vähän-               vun kohdalle 2,300,000 markkaa käy-
13971:  kyrön, Ylihärmän, Alahärmän, Kauhavan ja                 tettäväksi Ylistaron pitäjässä sijait-
13972:  Lapuan kunnat sekä Seinäjoen maalais-                    sevalle Ruuskalan tilalle perustetta-
13973:   kunta, ynnä lisäksi useat paikalliset maa-              van putdarha- ja pienviljelijäkoulun
13974:  taloudelliset järjestöt, osuuskunnat ym. sekä            palkkauksia ja ylläpitokustannuksia
13975:                                                           varten.
13976:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
13977:          N. Kosola.              Kerttu Saalasti.         Toivo Antila.
13978:          Kalervo Saura.          Matti Heikkilä..         E. M. Tarkkanen.
13979:          Väinö Tikkaoja.         Kustaa Tiitu.            Vilho Leivonen.
13980:                      Knllo Joukanen.          Eino E. Heikura.
13981:                                                                                            279
13982: 
13983: IV,136. -   Rah. al. N:o 64.
13984: 
13985: 
13986: 
13987: 
13988:                                Rantamaa ym..: Määrärahan osoittamisesta erään tilan osta-
13989:                                  miseksi Mikkelin läänin maanviljelysseuralta Itä-Suur-
13990:                                  savon maamieskoulua varten.
13991: 
13992: 
13993:                                     E d u s k u n n a ll e.
13994: 
13995:   Viitaten rahaasia-aloitteeseen n: o 20 vuo-           Huutokosken rautatieaseman välittö-
13996: den 1948 valtiopäivillä (Liitteet 1-XII,                mässä läheisyydessä· sijaitsevasta Vät-
13997: B, siv. 950) ehdotamme kunnioittaen,                    tilän kovista ostetun määräalan lu-
13998:                                                         nastamiseksi Mikkelin läänin maan-
13999:          että Eduskunta ottaisi vuoden 1952             viljelysseuralta Itä-Suursavon maa-
14000:       tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-               mieskoulru.a varten.
14001:       kan määrärahan Joroisten kunnan
14002:      Helsingissä 31 päivänä heinkuuta 1951.
14003: 
14004: 
14005:                  Antti J. Rantamaa.                  Edvard Pesonen.
14006:                  Irma Hamara.                        Wiljam Sarjala.
14007:                  Eeli Erkkilä.                       Väinö Rankila.
14008:                  Nestori Kaasalainen.                Aukusti Pasanen.
14009:                  Tahvo Rönkkö.                       V. Virtanen.
14010:                                    Aino Luostarinen.
14011: 280
14012: 
14013: IV,t37.- Rah. al. N:o 65.
14014: 
14015: 
14016: 
14017: 
14018:                                        Heikura ym..: Määrärahan osoittamisesta Porin tK1louskou-
14019:                                           lun toiminnan tukemiseksi.
14020: 
14021: 
14022:                                               E d u s k u n n a ll e.
14023: 
14024:    Porin kaupungissa on toiminut v. 1949                     mattiopiskelijoita suoriutumaan opiskelu-
14025: lähtien yksityisten kannatusten turvin ns.                   kustannuksia. Koulua ei ole ajatuskaan ke-
14026: Porin talouskoulu, joka on jatkoa Porissa                    hittää varakkaiden kouluksi, vaan enem-
14027: siirtokouluna toimivalle Viipurin talouskou-                 män suunnata ammatillinen kotitalousope-
14028: lulle, joka on siirtynyt lopulliseen sijoitus-               tus myös maaseutu- ja pienviljelmäväestön
14029: paikkaansa Lappeenrantaan. Porin talous-                     ulottuville.
14030: kouluun pyrkii vuosittain oppilaita kautta                      Kun siis tämä seutu laajassa Satakun-
14031: Satakunnan ym. maasta huomattavasti                          nassa laajoine maaseutuympäristöineen tar-
14032: enemmän, mitä on voitu vastaan ottaa.                        vitsee ajankohtaisestikin talouskoulun, niin
14033:    Kuluvan syksyn ajalla koulu on muutta-                    olisi mm. valtion ryhdyttävä antamaan po.
14034: nut uuteen huoneistoon, m:ilkä kunnostamisen                 talouskoulun toiminnan tukemiseksi talou-
14035: ja kalustamisen johdosta kysyy melkoisia va-                 dellista tukea, ja samojen perusteitten mu-
14036: roja, saaden kannattajansa melkoisiin vai-                   kaan, kun muutkin vastaavat ammattikoulut
14037: keuksiin. Koulun vuotuinen ylläpito vaatii                   saavat. Maataloushallituksen kotitalousosas-
14038: myös niin suuria kustannuksia, ettei voi aja-                ton laskelmien mukaan olisivat ko. kustan-
14039: tella niitä peittää oppilasmaksuilla, mikä                   nuserät siltä osalta, mille toivotaan valtion
14040: vaikenttaisi vähävaraisimpia kotitalousam-                   tukea v. 1952 talousarviossa seuraavat:
14041:       2 talousopettajan palkkauksiin (15 pl.) a 273,000: - . . . .                                       547,800:-
14042:       1 käsityönopettajan palkkaukseen (14 pl.) a 262,500:-                                              262,500:-
14043:       johtajan palkkio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        24,000: -
14044:       ind~~sik~rotu~.~t 15 % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .             121,500: -
14045:       kallnnpa1kanhsat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .        70,740:-
14046:       tuntiopettajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .    40,000: -
14047:                                                                                      ----------------~-----
14048:                                                                                        Yhteensä        1,065,940: -
14049:    Lisäksi tarvittaisiin vuotuisiin ylläpito-                 kiistattoman suuri, koska juuri tämä opis-
14050: menoihin 500,000: - ja kaluston hankin-                       kelulinja kouluttaa opiskelijoitaan suoraan
14051: taan yms. siirtomäärärahana 2,000,000: -                      käytännön elämää ja tarpeita varten, missä
14052:  eli yhteensä koulu tarvitsisi v. 1952 valtion                kotitalous ja talouskoulumme suorittavat
14053: avustusta 3,565,940: -.                                       arvokkaan osan Myös ko. talouskoulu
14054:    Valtion toimesta vuosittain uhraamme                       omalla alallaan pyrkii laajan Satakunnan
14055: !kansamme nuorison koulu- ja opiskelumah-                     alueena valmistamaan kotitaloutemme pii-
14056: dollisuuksien parantamiseen ja ylläpitoon,                    riin ja ammattialan tehtäviin henkilöitä.
14057: millä alalla oppikoululinjamme ovat olleet                    jotka nyt ja tulevaisuudessa voivat suorit-
14058: suuren huomion ja kannatuksen kohteena.                       taa arvokkaita palveluksia koko maalle, ol-
14059: Mielestämme meillä on valitettavasti ns. am-                  len koulun ovet avoinna opiskelijoille kautta
14060: matillinen opiskelulinja jäämässä varjoon,                    Suomen. Valtion olisi vain taloudellisella
14061: vaikkapa näitten koulujen taloudellinen ja                    tuellaan autettava koulun kehitysedelly-
14062: yhteiskunnallinen vaikutus ja merkitys on                     tyksiä edellämainittujen kustannuslaskel-
14063:                                   IV,137. -     Heik:ura ym.                              281
14064: 
14065: mien pohjalle, jotka maataloushallituksen           Edellä oleviin perusteluihin ja laskelmiin
14066: kotitalousosaston laskelmina osoittavat niitä     vi1taten saamme kunnioittaen ehdottaa,
14067: menoeriä, joitten saaminen tarkoituksiin
14068: avaisi edellytykset myös tämän talouskou-                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
14069: lun ja ammattioppilaitoksen hedelmälliselle             tulo- ja menoarvioon 3,565,940 mark-
14070: kehittämistyölle.                                       kaa Porin talouskoulun toiminnan tu-
14071:                                                         kemiseksi.
14072:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
14073: 
14074:                  Eino E. Heikura.                         Pentti Niemi.
14075:                  Aino Luostarinen.                        Lauri Murtomaa.
14076: '282
14077: 
14078: 1V,13s.- Fin. mot. N:o 66.
14079: 
14080: 
14081: 
14082: 
14083:                                östenson m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för
14084:                                   avlönande av lärarinnorna vid Åbo hemslöjds- och hand-
14085:                                   arbetslärarV:nrneinstituts hemslöjdslärarinneavdelning.
14086: 
14087: 
14088: 
14089:                                    T i ll R i k s d a g e n.
14090: 
14091:     Utbildningen av svenska handarbetslära-      löner beräknas enligt samma grunder som
14092:  rinnor har ända sedan år 1933 interimis-        de löner, vilka betalas vid Helsingin käsi-
14093: tiskt handhafts av Åbo kvinnliga hem-            työopisto, lantbruksministeriet om tilläggs-
14094: .slöjdsskola, vilken även sedan år 1949 med      anslag för att lärarinnelönerna vid hem-
14095: statsunderstöd, som utgått genom Skol-           slöjdslärarinneavdelningen skola kun:rua ut-
14096: styrelsen, anordnat regelmässiga kurser för      betalas enligt samma grunder som vid Koti-
14097: handarbetslärarinnor. Annan svenskspråkig        teollisuusopisto i Tavastehus.
14098: undervisning av detta slag förekommer               Medan anslaget för undervisningsminis-
14099:  icke, och Åbo kvinnliga hemslöjdsskola har      teriets del godkänts och nödiga anslag upp-
14100: sålunda i praktiken verkat som ett hem-          tagits i statsförslaget för år 1952 under
14101: slöjds- och handarbetslärarinneinstitut.         10 Ht. VIII 30, har lantbruksministeriets
14102:     Statsmakten bör obestridligen deltaga i      förslag, trots att det vunnit finansminis-
14103: de kostnader, som föranledas av den              teriets organisationsavdelnings fulla under-
14104: svenska       lärarinneutbildningen,    enligt   stöd, icke observerats i statsförslaget.
14105: samma grunder som den deltar i motsva-              Detta leder till en anomali, i det att inom
14106: rande finskspråkiga utbildning. Då emel-         ramen för samma institut lärarlönerna be-
14107: lertid upprätthålandet av tvenne svenska         talas enligt helt olika grunder. Hemslöjds-
14108:  institut, ett för hemslöjdslärarinnornas och    lärarinneavdelningens lärarinnor jämställas
14109: ett för handarbetslärarinnornas utbild-          med lärarinnorna i vanliga hemslöjdsskolor
14110: ning, på grund av det relativt ringa beho-       och avlönas fem löneklasser lägre än mot-
14111: vet av sådana lärarinnor icke kan anses          svarande lärarinnor på handarbetslärarinne-
14112: vara motivel"at, har Statsrådet efter fram-      avdelningen. Detta kan icke anses vara
14113: ställning av Svenska yrkesutbildningssty-        tillbörligt, desto mindre som lärarinnornas
14114: relsen beslutat, att Åbo kvinnliga hemslöjds-    vid Kotiteollisuusopisto löner även utgå en-
14115: skola skall omändras till en kombinerat          ligt de grunder, som gälla för lärarlöner
14116: läroanstalt för utbildning av båda dessa         vid institut.
14117: lärarinnekategorier och att skolan sålunda          I själva verket är det här, såsom påpekats
14118: skall bli ett institut: Åbo hemslöjds- och       av finansministeriets organistationsavdel-
14119: handarbetslärarinneinstitut.                     ning, fråga om en änd1amålsenlig åtgärd,
14120:    I enlighet härmed har såväl undervis-         som kan vidtagas utan nämnvärda utgifter
14121: ningsministeriet som lantbruksministeriet        för staten. Trenne hemslöjdslärarinne-
14122: gjort framställning om upptagande av nö-         tjänster, avlönade enligt 16 löneklassen,
14123: diga anslag i statsbudgeten för år 1952,         skulle ersättas av två institutlärarinne-
14124: undervisningsministeriet för fortsättande        tjänster, avlönade enligt 21 löneklassen och
14125: av den år 1949 påbörjade handarbetslära-         en lärarinnetjänst i övningsskola, ravlönad
14126: rinneutbildningen med lära:vkrafter, vilkas      enligt 20 löneklassen. Inklusive dyrortstill-
14127:                                   IV,138.- Östenson ym.                            283
14128: 
14129: lägg, indexförhöjning och :förhöjt :förestän-      år 1952 måtte anteckna ett tilläggs-
14130: ·aarinnearvode skulle regleringen :föranleda       anslag om 253,800 mark för avlö-
14131: en merutgi:ft pä endast 253,800 mark.              nande av lärarinnorna vid Åbo hem-
14132:    Med hänvisning till ovanstäende :få un-         slöjds- och handarbetslärarinneins-
14133: dertecknade härmed vördsamt :föreslä,              tituts   hemslöjdslärarinneavdelning
14134:                                                    enligt samma grunder som vid mot-
14135:          att Riksdagen i statsförslaget för        svarande finskspråkiga institut.
14136:      Helsingfors den 18 september 1951.
14137: 
14138:               Ebba östenson.                              Ture Hollsten.
14139: 284
14140: 
14141: IV,13s. -   Rah. al. N:o 66.                                                      Suomennos.
14142: 
14143: 
14144: 
14145: 
14146:                                östenson ym.: Määrärahan osoitltamisesta opettajattarien.
14147:                                   palkkaamiseen Åbo hemslöjds- och handarbetslärarinne-
14148:                                   institut nimisen opiston käsityönopettajatarosastoon.
14149: 
14150: 
14151:                                     Eduskunnalle.
14152: 
14153:    Ruotsalaisten käsityönopettajattarien val-    tossa, maatalousministeriön lisämäärärahasta,.
14154: mistusta on vuodesta 1933 lähtien väliai-        jotta kotiteollisuusopettajatarosaston opet-
14155: kaisesti hoitanut Turun naispuolinen koti-       taj,rutarten palkat voitaisiin maksaa samojen
14156: teollisuuskoulu, joka myös on vuodesta 1949       perusteiden mukaan kuin Hämeenlinnan
14157: lähtien kouluhallituksen maksattaman val-        Kotiteollisuusopistossa.
14158: tionavun turvin järjestänyt säännöllisiä            Kun opetusministeriön määrärahaehdotus.
14159: kurssej1a käsityönopettajattarille. Muuta        on hyväksytty ja tarvittava määräraha
14160: ruotsinkielistä tämänlaatuista opetusta ei       otettu vuoden 1952 talousarvioehdotukseen
14161: anneta, ja Turun naispuolinen kotiteolli-        10 Pl VIII 30 kohdalle, ei maatalousminis-
14162: suuskoulu on näin ollen käytännössä toimi-       teriön ehdotusta, vaikka se on saanut val-
14163: nut kotiteollisuus- ja käsityönopettajatar-      tiovarainministeriön järjestelyosaston täy-
14164: opistona.                                        den kannatuksen, ole otettu talousarvioeh-
14165:    Valtiovallan on kiistämättä otettava osaa     dotukseen.
14166: ruotsalaisen opettajataropetuksen aiheutta-          Tämä vie anomaliaan, koska saman opis-
14167: miin kustannuksiin samojen perusteiden           ton puitteissa opettajanpalkat maksetaan
14168: mukaan kuin se osallistuu vastaavaan suo-        kokonaan erilaisten perusteitten mukaan.
14169: menkieliseen opetukseen. Kun kuitenkin           Kotiteollisuusopettajatarosaston opettajatta-
14170: kahden ruotsalaisen opiston, toisen koti-        ret rinnastetaan tavallisten kotiteollisuus-
14171: teollisuusopettajattarien ja toisen käsityön-    koulujen opettajattariin ja heille maksetaan
14172: opettajattarien valmistamista varten, yllä-       viisi palkkausluokkaa alempi palkka kuin
14173: pitämistä tällaisten opettajattarien verraten    vastaaville käsityönopettajatarosaston opet-
14174: vähäisen tarpoon vuoksi ·ei voida katsoa          tajattarille. Tätä ei voida pitää asianmu-
14175: perustelluksi, on valtioneuvosto Svenska         kaisena, sitäkin vähemmän kun Kotiteolli-
14176: yrkesutbildningsstyrelsen'in esityksestä päät-   suusopiston opettajattarien palkat makse-
14177: tänyt, että Turun naispuolinen kotiteolli-       taan samojen perusteiden mukaan, jotka
14178: suuskoulu muutetaan yhdistetyksi oppilai-        ovat voimassa opistonopettajain palkkojen
14179: tokseksi näiden molempien opettajatarryh-        kohdalta.
14180: mien valmistamista varten ja että koulusta           Todellisuudessa on tässä, kuten valtio-
14181: näin ollen tulee opisto: Åbo hemslöjds- och       varainministeriön järjestelyosasto on huo-
14182: handarbetslärarinneinstitut.                     mauttanut, kysymys tarkoituksenmukaisesta
14183:    Tämän mukaisesti ovat sekä opetusmi-          toimenpiteestä, johon voidaan ryhtyä ilman
14184: nisteriö että maatalousministeriö tehneet        sanottavia valtiolle koituvia menoja. Kolme
14185: esityksen tarvittavien määrärahojen ottami-      kotiteollisuusopettajattaren virkaa, joista
14186: sesta vuoden 1952 talous'arvioon, opetus-        maksetaan palkkaa 16 palkkausluok!an mu-
14187: ministeriö vuonna 1949 aloitetun käsityön-       kaan, korvattaisiin kahdella opistonopetta-
14188: opettajatarvalmistuksen jatkamista varten         jattaren viralla, joista on palkkaa 21 palk-
14189: opettajavoimilla, joiden palkat on laskettu      kausluokan mukaan, yhdellä harjoituskou-
14190: samojen perusteiden mukaan kuin ne pal-          lun opettajattaren viralla, palkkaus 20
14191: kat, jotka maksetaan Helsingin käsityöopis-      palkkausluokan muk!aan. Kalliinpaikanlisät,
14192:                                   IV,l38.- Östensonym.                               285
14193: 
14194: indeksikorotukset ja korotettu johtajatta-        kan lisämäärärahan Å:bo hemslöjds-
14195: renpalkkio huomioon ottaen järjestely ai-         och      handarbetslärarinneinstitut'in
14196: heuttaisi vain 253,800 markan lisämenon.          opettajattarien palkkauksen suorit-
14197:   Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittajat     tamista varten samojen perusteiden
14198: ehdottaVJat kunnioittaen,                         mukaan kuin vastaavissa suomenkie-
14199:                                                   lisissä opistoissa.
14200:           että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
14201:        tulo- ja menoarvioon 253,800 mar-
14202:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
14203: 
14204: 
14205:               Ebba östenson.                             Ture Bollsten.
14206: 286
14207: 
14208: lV,la9.- Rah. al. N:o 67.
14209: 
14210: 
14211: 
14212: 
14213:                                  Kulovaara ym.: Määrärahan osoittamisesta opettaja-asun-
14214:                                    tolan rakentamiseksi Paimion maatalouskerho-opistoon.
14215: 
14216: 
14217:                                       E d u s ik u n n a 11 e.
14218: 
14219:   Paimioon on rakennettu kolko maan                olisi tultava apuun. Rakennuskustannukset
14220: tarvetta silmällä pitäen maatalouskerho-           ovat 6.5 milj. m'k.
14221: opisto, jossa vuosittain voidaan kouluttaa            Edellä olevan perusteella saamme täten
14222: 120 maatalouskerhoneuvojaa. Opistorruken-          kunnioittaen esittää,
14223: nuksen läheisyyteen olisi kuitenkin ra:ken-
14224: nettava 'kiireellisesti opettaja-asuntola (1,200              että Eduskunta ottaisi ensi vuoden
14225: m3), johon voitaisiin saada 2 a 3 opettajalle              talousarvioon 6.5 miljoonan markan
14226: asunto. Paiikkakunnailta on mahdotonta                     määrärahan opettaja-asuntolan ra-
14227: saada perheellisille opettajille asuntoja. Sa-             kentamiseksi Paimion maatalous-
14228: malla on todettava, ettei nykyoloissa voida                kerho-opistoon.
14229: mistään saada luottoa, joten valtiovallan
14230:       Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1951.
14231: 
14232:                   Urho Kulovaara.                            Mauno Jussila.
14233:                   Vappu Heinonen.                            Kalle Jokinen.
14234:                                                                                       287
14235: 
14236: IV,Ho. -    Rah. al. N:o 68.
14237: 
14238: 
14239: 
14240: 
14241:                                Kulovaara ym.: Määrärahan osoittamisesta sikalan raken-
14242:                                   tamiseksi Paimion maatalouskerho-opistolle.
14243: 
14244: 
14245:                                    Ed usk:unnalle.
14246: 
14247:   Paimioon on rakennettu koko ma;an ettei nykyoloissa mistään saa iuottoa. Ra-
14248: tarvetta silmällä pitäen maatalouBkerho- kennuskustannukset olisivat 3,000,000 mk.
14249: opisto, jossa vuosittain voidaan kouluttaa       Edellä olevan perusteella pyydämme tä-
14250: 120 mruatalous'kerhoneuvojaa. OpistoraJken- · ·ten kunnioittaen esittää,
14251: nuksen yhteyteen olisi !kuitenkin ensi tilassa
14252: rakennettava sikala, jonka yläkertaan olisi             että Eduskunta ottaisi vuoden 195Z
14253: varattava rehusuoja muita!kin kotieläimiä            talousarvioon 3 miljoonan markan
14254: varten. Si'kala (2,000 m3) olisi välttämätön         määrärahan sikalan rakentamiseksi
14255: opetustarkoituksia varten ja samalla siitä           Paimion maatalouskerho-opistolle.
14256: tulisi itsekannattava..Samalla on todettava,
14257:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
14258: 
14259:                 Urho Kulovaara.                       Mauno Jussila.
14260:                 Kalle Jokinen.                        Vappu Heinonen.
14261: •288
14262: 
14263: .IV,141. -   Rah. al. N:o 69.
14264: 
14265: 
14266: 
14267: 
14268:                                 Malkamäki ym.: ~lääräralwn osoibtamisesta Etelä-Hämeen
14269:                                   emäntäkoulun rakentamista varten.
14270: 
14271: 
14272:                                     E d u s k u n n a 11 e.
14273: 
14274:    Etelä-Häme on ainoa maakunta, missä ei        nan Sotkian kylästä Seppälä-nimisen tilan
14275: ole emäntäkoulua. Tästä johtuen Etelä-           Sotkian pysäkin välittömästä läheisyydestä.
14276: Hämeen tyttäret ovat jatkuvasti jääneet          Tilan koko pinta-ala on n. 90 ha, josta on
14277: emäntäkoulun suomaa kehitystä ja ,amma-          peltoa 15.40 ha ja niittyä 1.2'0 ha, lopun
14278: tinvalmennusta vaille, kun muihinkin emän•       ollessa kasvullista metsämaata. Metsässä on
14279: täkouluihin on ollut verrattain vaikea           arvioitu olevan puutavaraa n. 42,500 kuu-
14280: päästä, koska näihin on ollut niiden omasta-     tiojalkaa ja pinotavaraa n. 1,750 m3. Tilan
14281: kin maakunnasta pyrkijöitä kolmin-, nelin-       arvoksi on laskettava 8 miljoonaa markkaa
14282: kertaiset oppilasmäärät. Hämeen läänin           varovaisenkin arvion mukaan.
14283: maanviljelysseura on kouluunpääsyä aut-             Kannatusyhdistys on tarjonnut tilan val-
14284: taakseen järjestänyt vieläpä ns. esiharjoit-     tiolle velattomana .ehdolla, että valtio pe-
14285: telun emäntäkouluun pyrkiville, mutta esi-       rustaa sinne emäntäkoulun. Kun yhdistyk-
14286:  valmennuskaan ei ole auttanut muiden maa-       sen rahavarat lisäksi käytettäisiin koulun
14287: kuntien emäntäkouluihin, koska tällaisen         hyväksi, on varoja koossa maakunnasta
14288:  harjoittelun suorittaneistakin vain yksi ai-    maataloushallituksen vaatima määrä.
14289:  noa on onnistunut pääsemään emäntäkou-             Etelä-Hämeen emäntäkoulua varten maa-
14290:  luun. Edellä oleva osoittaa, että Etelä-        taloushallitus merkitsi talousarvioesityk-
14291:  Hämeeseen kaivataan kipeästi emäntäkou-         seensä ensi vuodeksi 40 miljoonan markan
14292:  lua.                                            määrärahan koulun rakennusohjelman to-
14293:    Kouluhankkeen toteuttamiseksi on tehty        teuttamiseksi, mutta hallitus on jättänyt
14294:  useita yritytksiä jo ennen sotia. Vuonna        määrärahan pois tulo- ja menoarviosta.
14295:  1949 helmikuussa perustettiin Etelä-Hä-         Kun kuitenkin pidämme välttämättömänä
14296: meen      Emäntäkoulun kannatusyhdistys,         emäntäkoulun saamista mahdollisimman
14297: jonka päämääränä on emäntäkoulun saami-          pian Etelä-Hämeeseen, ehdotamme,
14298:  nen maakuntaan. Kannatusyhdistykseen
14299:  kuuluu jäseninä paitsi yksityisiä henkilöitä              että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
14300:  yhdeksän kuntaa, joiden jäsen- ja kannatus-            tulo- ja menoarvioon 40 mt1joonan
14301:  maksut tekevät yhteensä n. 4.3 miljoonaa               markan määrärahan Etelä-Hämeen
14302:  markkaa. Kannatusyhdistys on jo ostanut                emäntäkoulun rakentamista varten.
14303: koulun sijoituspaikaksi Kylmäkosken kun-
14304:        Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
14305: 
14306:          Aino Malkamäki.          Uuno Takki.                    Eemil Luukka.
14307:          Martta Salmela-Järvinen. Hemming Lindqvist.             Juho Tenhiälä.
14308:          Felix Seppälä.           Eino Raunio.                   Laura Brander-Wallin.
14309:          Otto Toivonen.           Eero Antikainen.               Kaisa Hiilelä.
14310:                                                                                           289
14311: 
14312: IV,142.- Rah. al. N:o 70.
14313: 
14314: 
14315: 
14316: 
14317:                                Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusten ai-
14318:                                    kaansaamiseksi Siikaisten pienviljelijäkoululle.
14319: 
14320: 
14321:                                     Eduskunnalle.
14322: 
14323:    Valtiollisen itsenäisyytemme aikana on        suurempaa ammattipätevyyttä ja taitoa.
14324: maassamme kiinni.tetty lisääntyvää huo-          Sille nousevalle maaseutujemme nuorisolle,
14325: miota mm. maaseudun nuorison opiskelu-           jotka tulevat jatkamaan isiensä elämän-
14326: mahdollisuuksien parantamiseen, minkä il-        työtä pienviljelijänä ja maanviljelijänä,
14327: mentäjinä näimme usein syrjäistenkin asu-        me olemme tämän velkaa.
14328: tuskeskusten tuntumiin rakennetut ajan-              Tällaisena alueena voidaan osoittaa mm.
14329: mukaiset oppikoulumme. Näitten maaseu-           Pohjois-Satakunta, ja siellä toimivan Sii-
14330: dun oppilaitosten rakentamiseen ja ylläpi-       kaisten pienviljelijäkoulun toiminta-alue.
14331: tämiseen käytetäänkin vuosittain melkoisia       Maataloustuotantommehan nojaa pääasiassa
14332: valtion, kuntien ja po. koulujen kannatus-       koko maassa ns. pienviljelmävaltaiseen maa-
14333: yhdistysten taloudellisia uhrauksia. Tässä       tilatuottoon, koska kaikista viljelmistämme
14334: maaseutujemme nuorison opiskelun suun-           pienviljelmätaloudet edustavat n. 90 %,
14335: tauksesta valitettavasti on jäänyt ikäänkuin     niin meillä on nimenomaan juuri pienvilje-
14336: varjoon ne opiskelumuodot eli opiskelualat       lijäin ammattikasvatukseen ja koulutuk-
14337: maaseudun nuorisomme           harrastuksista,   seen kiinnitettävä lisääntyvää huomiota.
14338: jotka valmistaisivat ja ohjaisivat ennenkaik-    Mainittu pienviljelijäkouluhan sijaitsee
14339: kea juuri tätä nuorisoa itse käytännön elä-      nimenoma;an alueella, missä pienviljelmä- ja
14340: mää varten ns. ammattiopiskelulinjoilla.         pienemmät keskiviljelmämaataloudet ovat
14341: Mutta syy ei ole nuorisomme, vaan nuori-         vallitsevia, joten, huomioonottamalla ko.
14342: somme kasvattajien ja valtiovallan käyttä-       vähälukuisuus maassamme esim. oppikou-
14343: jien. Meillä ei ole tehty valtion puolesta       lujemme lukumäärään nähden, olisi juuri
14344: maatalous ja pienviljelijäkoulujemme opis-       tämänlaatuisten koulujen opiskelumahdol-
14345: kelumahdollisuuksien kehittämiseksi ja pa-       lisuuksien kehittämiseksi ja parantamiseksi
14346: rantamiseksi niitä taloudellisia uhrauksia       uhrattava yleisistäkin varoista enemmän,
14347: ja toimenpiteitä, mitä mainittu ammatti-         mitä yleensä tähän saakka olemme saaneet.
14348: opiskelumme olisi ollut kohtuuden nimessä        Meillähän pitäisi olla pyrkimyksenämme pa-
14349: oikeutettu saamaan. Nämä kouluthan, joita        rantaa ja kohottaa mm. pienviljelmä- ja
14350: yleensäkin on liian vähän oppikoulujemme         maatalousväestömme elintasoa, ja tämän
14351:  lukumäärään nähden, saavat lisäksi työs-        väestöosan ammattikasvatuksella ja niitten
14352:  kennellä varsin puutteellisissa olosuhteissa    ammattipätevyyden lisäämisellä tuleekin
14353: opetushuoneistoihin, koulujen maatilatalou-      olemaan ratkaiseva osuutensa maatalou-
14354:  den yms. rakennuksien ja opetusvälineiden        temme tulevassa kehittämistyössä, ja mitä
14355:  puutteisiin nähden. Näin tuntuisi selviöltä,    tämänlaatuiset maaseudun ammattikoulut
14356:  huomioonottamalla, että Suomi on maata-         pyrkivät ant·amaan. Nimenomaan Siikai.s-
14357:  lousmaa, että valtion olisi kiinnitettävä       ten pienv.iljelijäkouluhan on juuri niitä
14358:  maaseutunuorisomme ammattikoulutus- ja           koulujamme, jolla toiminnan ollessa vielä
14359:  opiskelumahdollisuuksien      parantamiseen      ikäänkuin ns. alkutaipaleellaan, ovat val-
14360:  suurempaa huomiota ennenkaikkea alueilla,        litsevat puutteet vielä melkoiset koulu-
14361:  missä laajat pienviljelmä- ja maatalousseu-      rakennuksiin, koulun havaintovälineisiin
14362:  dut sitä kipeimmin kaipaa mm. pienviljel-       ym. sellaisiin nähden, mutta koulun ol-
14363:  mä-maataloudessa kehittämistyöhön entistä       lessa sellainen, joka oppilaiden teoreettisen
14364:                                                                                             37
14365: 290                       IV,142. -   Siilliaisten pienvilje:1ijä:kou[u.
14366: 
14367: opiskelutyön pyrkii viemään suven harjoit-       N:o 224 (1949 v.p.) ja ~toiv. al. N:o 211
14368: teluajan lisäksi itse kouluaikana käytän-        (1950 v.p.) viitaten saamme kunnioittaen
14369: nön kokemukseen ja elämään koulun ha-            ehdottaa,
14370: vainto-maa.tilatalouden avulla. Näin siis
14371: juuri tällaiset oppilaitokset, joitten perus-              että Eduskunta vuoden 1952 tulo-
14372: tamiseen ja ylläpitoon valtiovallan talou-               ja menoarvioon ottaisi 6,000,000'
14373: dellinen tuki on ollut vielä varsin mini-                markan määrärahan rakennusten ai-
14374: maalinen ja pieni, olisi saatava opetusedel-             kaansaamiseksi Siikaisten pienviljeli-
14375: lYtyksiltiiän ajan vaatimuksia vastaavaksi.              jäkoululle Pohjois-Sat(lJkunnassa.
14376: Edellä olevaan sekä rahaasia-aloitteeseen
14377:       Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
14378: 
14379: 
14380:                 Eino E. Heikura.                           Lauri Murtomaa.
14381:                                                                                           291
14382: 
14383: IV,143. -   Fin. mot. N:o 71.
14384: 
14385: 
14386: 
14387: 
14388:                                 Hollsten m. fl.: Angående anvisande av anslag till under-
14389:                                   stöd åt Garantiföreningen för Åbolands lantmannaskola
14390:                                    för ett nyuppfört skolhus.
14391: 
14392: 
14393:                                     T i ll R i k s d a g e n.
14394: 
14395:    Efter det den byggnad, i viiken Abo-           av landskapets mantalskommuner, 5 miljo-
14396: lands lantmannaskola varit inrymd, som-           ner hade, som tidigare nämnts, erhållits
14397: maren 1946 genom vådeld brunnit ned, vid-         såsom statsbidrag, medan återstående 8.5
14398: togs av skolans garantiförening nödiga åt-        milj. mk hade upplånats främst i bygdens
14399: gärder för att åstadkomma ett nytt och            sparbanker. Denna skuldbörda har ytter-
14400: tidsenligt skolhus för nämnda slrola. Det         ligare ökat dels på grund av numera ut-
14401: nedbrunna huset var nämligen synnerligen          förda slutarbeten på skolhuset och dels
14402: otidsenligt och ägdes icke av garantiföre-        för anskaffandet av nödiga inventarier till
14403: ningen. En egen skollägenhet hade redan           skollägenheten, som omfattar cirka 75 hek-
14404: tidigare anskaffats, och i början av år           tar odlad jord, men än så länge nästan
14405: 1947 uppgjordes ritningar och kostnads-           helt är i avsaknad av ekonomiebyggnader;
14406: beräkningar för det planerade skolhuset,          och stiger garantiföreningens totala skuld-
14407: som enligt då gängse kostuades beräknades         sättning i detta nu till cirka 11 miljoner
14408: stiga till 12.6 miljoner mk eller, sedan en       mk.
14409: lärarbostad strukits från byggnadsplanen,            Det torde knappast behöva framhållas,
14410: de facto 11.5 milj. mk. Byggnadsarbetet           att en sådan skuldbörda för en liten och
14411: igångsattes på hösten 1947, och i statsför-       fattig garantiförening ter sig absolut över-
14412: slaget fö[' år 1948 heviljade riksda.gen ett      mäktig och att hela samhällets hjälp här
14413: statsbidrag för denna skolbyggnad om 5            är av nöden påkallad. Därest ett stats-
14414: miljoner mk.                                      bidrag om ytterligare 6 miljoner mk kunde
14415:    Den mycket starka inflatoriska utveck-         beviljas för detta ändamål, torde garanti-
14416: lingen under 1948 pressade emellertid upp         föreningens ekionomiska ställning kunna
14417: byggnadslrostnaderna från beräknade 11.5          betraktas som tryggad.
14418: till 18.5 miljoner, och dock nödgades ga-            Hänvisande till ovanstående få vi vörd-
14419: rantiföreningen i brist på medel lämna en         samt anhålla,
14420: del betydelsefulla, men vid denna tidpunkt
14421: icke absolut nödvändiga slutarbeten out-                    att Riksdagen i statsförslaget för
14422: förda, vilka arbeten skulle fört upp kostna-              år 1952 måtte upptaga ett belopp
14423: derna tiH i det närmaste 20 miljoner mk.                  om 6 miljoner mark såsom understöd
14424:    Då skolan hösten 1949, om också icke                   åt Garantiföreningen för Åbolands
14425: helt färdig, kunde tagas i bruk för si.tt                 lantmannaskola för ett nyuppfört
14426: ändamål, hade cirka 5 miljoner mk hop-                    skolhus för sagda skola.
14427: bringats genom donationer och uttaxering
14428:      Helsingfors den 14 september 1951.
14429:         Ture Hollsten.               Levi Jern.              J. E. Lampinen.
14430:         Albin Wiekman.               Ernst von Born.         Yrjö Hautala.
14431:         l\1:auno Jussila.            Ebba östenson.          Eino Palovesi.
14432:         ,Verner Korsbäck.            T. E. Nordström.        Helena Virkki.
14433:          Arthur La.rson.             Grels Teir.             Matti Heikkilä.
14434:          Henrik Kullberg.            Matti Miikki.           Kalervo Saura.
14435:                   Juho Kuittinen.             Atos Wirtanen.
14436: 292
14437: 
14438: IV,l43. -   Rah. al. N:o 71.                                                     Suomennos.
14439: 
14440: 
14441: 
14442: 
14443:                                Hollsten ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Abo-
14444:                                   lands lantmannaskola nimisen koulun kannatusyhdistyk-
14445:                                   selle koulun rakentamisesta aiheutuneisiin kustannuk-
14446:                                   siin.
14447: 
14448: 
14449:                                    E d u s k u n n a ll e.
14450: 
14451:    Sitten kun se rakennus, jossa Ä.bolands       mään tarkoitukseensa, oli noin 5 miljoonaa
14452: lantmannaskola niminen koulu oli sijain-        markkaa koottu lahjoituksilla ja toimitta-
14453: nut, oli tuhoutunut tulipalossa kesällä 1946,   malla taksoitus maakunnan manttaalikun-
14454: ryhtyi koulun kannatusyhdistys tarpeelli-        nissa, 5 miljoonaa oli, kuten aikaisemmin
14455: siin toimenpiteisiin uuden ja ajanmukaisen       on mainittu, saatu vatlionapuna, kun taas
14456: koulutalon hankkimiS<eksi mainitulle kou-        jälellä olevat 8.5 miljoonaa oli lainattu lä-
14457: lulle. Palanut talo oli nimittäin hyvin epä-     hinnä seudun säästöpankeista. Tämä velka-
14458: ajanmukainen eikä kannatusyhdistys omis-         taakka on vielä lisääntynyt osaksi kouluta-
14459: tanut sitä. Oma koulutila oli jo aikaisem-       lossa nyttemmin suoritettujen viimeistely-
14460: min hankittu, ja vuoden 1947 alussa laa-         töiden takia, osittain välttämättömän ir-
14461: dittiin suunniteltua koulutaloa varten pii-      taimiston hankkimisesta koulutilal1e, joka
14462: rustukset ja kustannuslaskelmat, jotka sil-      käsittää noin 75 hehtaaria viljeltyä maata,
14463: loisten kustannusten mukaan nousivat 12.6        mutta on yhä miltei täysin vailla talous-
14464: miljoonaan markkaan tai, kun opettajan-          rakennuksia. Kannatusyhdistyksen koko
14465: asunto oli poistettu rakennussuunnitel-          velka nousee tällä hetkellä noin 11 miljoo-
14466: masta, tosiasiallisesti 11.5 miljoonaan mark-    naan markkaan.
14467: kaan. Rakennustyö pantiin alulle syksyllä           Tarvinnee tuskin korostaa sitä, että sel-
14468: 1947, ja vuoden 1948 tulo- ja menoarviossa       lainen velkataakka on aivan ylivoimainen
14469: Eduskunta myönsi valtionavustusta tätä           pienelle ja köyhälle kannatusyhdistykselle
14470: koulurakennusta varten 5 miljoonaa mark-         ja että tässä välttämättä tarvitaan koko
14471: kaa.                                             yhteiskunnan apua. Mikäli valtionapua
14472:    Vuoden 1948 aikana tapahtunut hyvin          .voitaisiin myöntää vielä 6 miljoonaa mark-
14473: voimakas inflatoorinen kehitys nosti kui-        kaa, voitaneen kannatusyhdistyksen talou-
14474: tenkin rakennuskustannukset arvioidusta          dellinen asema katsoa turvatuksi.
14475: 11.5 miljoonasta 18.5 miljoonaan, ja kui-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
14476: tenkin oli kannatusyhdistyksen pakko va-         kunnioittaen,
14477: rojen puuttuessa jättää suorittamatta                      että Eduskunta ottaisi vuoden
14478: joukko merkityksellisiä, mutta tänä ajan-                1952 tulo- ja menoarvioon 6 miljoo-
14479: kohtana ei ehdottoman välttämättömiä vii-                nan markan määrärahan avustuk-
14480: meistelytöitä, jotka olisivat nostaneet kus-             seksi Åbolands lantmannaskola ni-
14481: tannukset lähes 20 miljoonaan markkaan.                  misen koulun kannatusyhdistykselle
14482:    Kun koulua syksyllä 1949, joskaan ei                  koulun rakentamisesta aiheutuneisiin
14483: täysin valmiina, saatettiin ryhtyä käyttä-               kustannuksiin.
14484:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
14485: 
14486:         Ture Hollsten.              Levi Jern.                   J. E. Lampinen.
14487:         Albin Wickman.              Ernst von Born.              Yrjö Hautala.
14488:         Mauno Jussila.              Ebba östenson.               Eino Palovesi.
14489:         Verner Korsbäck.            T. E. Nordström.             Helena Virkki.
14490:         Arthur Larson.              Grels Teir.                  Matti Heikkilä.
14491:         Henrik Kullberg.            Matti Miikki.                Kalervo Saura.
14492:                 Juho Kuittinen.              Atos Wirtanen.
14493:                                                                                            293
14494: 
14495: IV,t44. -   Rab. al. N:o 72.
14496: 
14497: 
14498: 
14499: 
14500:                                Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta Ylivieskaan s~JO't­
14501:                                   tettavan maamiesopiston perustamiskustannuksia varten.
14502: 
14503: 
14504:                                     E d u s k u n n a 11 e.
14505: 
14506:    Kysymys uuden maamiesopiston perusta-         saavan myös valtiovallan tunnustuksen, niin
14507: misesta on käynyt ajankohtaiseksi, mutta         että näissä olosuhteissa jo ryhdyttäisiin toi-
14508: sijoittamiskysymyksessä näyttää esiintyvän       menpiteisiin opistoajatuksen toteuttamiseksi.
14509: erimielisyyksiä. Kun aikanaan asiaa tutki-         Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
14510: neen komitean taholta lausuttiin ajatus          dotamme,
14511: opiston sijoittamisesta Ylivieskaan, on siellä
14512: ryhdytty kannatusyhdistyksen nimissä toi-                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
14513: menpiteisiin ja ostettu kaksi naapuritilaa              tulo- ja menoarvioon 25 miljoonaa
14514: maamiesopistoa varten. Tämän paikallisen                markkaa Ylivieskaan sijoitettavan
14515: harrastuksen maatalousalalle autautuvien                maamiesopiston perustamiskustannuk-
14516: nuorukaisten eteenpäin pääsemiseksi toivoisi            sia varten.
14517:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
14518: 
14519: 
14520:         Kerttu Saalasti.             Yrjö Hautala.                Viljami Kalliokoski
14521: 294
14522: 
14523: IV,145. -   Rah. al. N:o 73.
14524: 
14525: 
14526: 
14527: 
14528:                                  Lampinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijä-
14529:                                     kurssitoimintaa varten tarpeellisiin mkennusten uudis-
14530:                                     tus-, laajennus- ja korjaustöihin Uudenmaan maamies-
14531:                                     koulussa.
14532: 
14533: 
14534:                                       E d u s k u n n a ll e.
14535: 
14536:    Yhä pienviljelijävaltaistuneen maatalou-        tetty huomiota mm. sellaisten lyhempiaikais-
14537: temme rationalisoinnista on viime vuosien          ten kurssien järjestämiseen, joihin pienvil-
14538: aikana käyty runsaasti keskustelua, ja täl-        jelijänuorisolla olisi suurempi mahdollisuus
14539: löin on erityisesti korostettu niitä velvoituk-    osallistua kuin nyt käytännössä oleville pi-
14540: sia, joita rationalisoimispyrkimys asettaa         tempiaikaisille koulukursseille ja joitten
14541: maataloudelliselle valistustyölle, nimen-          opetusohjelma olisi nimenomaan sovellettu
14542: omaan ammattikouluopetukselle ja eri jär-          tätä nuorisoa silmälläpitäen sekä joilla eri-
14543:  jestöjen suorittamalle neuvontatoiminnalle.       tyisesti kohdistettaisiin huomiota pienvilje-
14544: Sekä ammattikoulutuksen kehittämisestä             lyksen ajankohtaisiin rationalisoimiskysy-
14545:  huolehtivien virastojen että koulujen ja          myksiin. Kustannusten säästämiseksi täl-
14546:  järjestöjen johdon taholta on nämä velvoi-        laisia kursseja olisi saatava järjestymään
14547:  tukset kyllä selvästi tajuttu, mutta vaikeudet    maatalouskouluihimme, joissa niitä kuiten-
14548:  tässä suhteessa ovat jatkuvasti erittäin suu-     kin olisi pakko pitää talvikautena, siis sa-
14549:  ret johtuen monista tekijöistä, jotka eivät       manaikaisesti kuin tavallinen muukin kou-
14550:  ole voitettavissa, ellei myös valtiovallan ta-    lutyö niillä on käynnissä, koska kevät-,
14551: holta valistustoiminnan kehittämistä tähän         kesä- ja syyskausi ei pienviljelijänuorisolie-
14552: suuntaan todella tehokkaasti tueta.                kaan monien kotikiireitten takia tarkoituk-
14553:     Niinpä maatalouspiireissä on jo kauan          seen sovellu. Kustannuksia säästäisi huomat-
14554:  oltu huolestuneita paitsi maataloudellisten       tavasti sekin, että kurssien opettajina voi-
14555: ammattikoulujen riittämättömyydestä - ar-          taisiin suuressa määrin käyttää koulujen
14556:  vioidaanhan vain noin kymmenennen osan            vakinaisia opettajavoimia, minkä lisäksi jär-
14557: maanviljelijöistämme ja heidän emännistään         jestöjen ym. taholta saataisiin joko maksut-
14558: saavan jonkinlaista ammatillista kouluope-         tomasti tai vähäisin kustannuksin opetus-
14559:  tusta - myös siitä, että pienviljelijäpiirit      ohjelmaan sisältyvien erikoiskurssien opet-
14560: ovat tästä opetuksesta jääneet suhteellisesti      tajia.
14561:  varsin vähäiselle osalle. Syitä on useita.           Kokeiluluontoisena tällainen kurssitoi-
14562:  Tärkeimpiä niistä on näiden piirien vähä-         minta olisikin saatava mahdollisimman pian
14563: varaisuus, mutta ennen kaikkea se, että            käyntiin. Siihen onkin edellytyksiä, sillä
14564:  pienviljelijänuoriso on jo lapsesta pitäen        Vihdissä sijaitsevan Uudenmaan maamies-
14565:  niin ahtaasti sidottu kotitilan tehtäviin, että   koulun johtokunta on lupautunut vakinai-
14566: nuorison kouluun lähettäminen usein kau-           sen koulumuodon ohella järjestämään kou-
14567: kana sijaitseville vieraille paikkakunnille        lulla myös puheenaolevia pienviljelijäkurs-
14568: tuottaa vanhemmille voittamattomia vai-            seja edellä lyhyesti hahmoitelluin ohjelmin.
14569: keuksia. Koulujen suurista taloudellisista         Koulu olisikin tarkoitukseen erittäin sopiva,
14570: vaikeuksista on lähinnä johtunut, ettei myös-      sillä ennestäänkin on Vihdin ja lähiseutu-
14571: kään niiden opetusohjelmaa, havaintotiloja         jen maatalous ollut voimakkaasti pienvilje-
14572:  ja -välineitä ole pystytty kehittämään nyky-      lysvaltainen ja maanhankintalain toimeen-
14573: aikaisen pienviljelyksen tarpeita vaativaksi.      panon jälkeen on pienviljelijäasutus suu-
14574:    Toimenpiteitä asiantilan korjaamiseksi          resti lisääntynyt.
14575: harkittaessa on maatalouspiireissä kiinni-            Kursseja tultaisiin aluksi järjestämään
14576:                                 IV,t45. -   Lampinen ym.                               295
14577: 
14578: kolmet talvikauden aikana, kestäen kukin          Kun pienviljelijänuorison maataloudelli-
14579: niistä noin 2 kuukautta. Sitä varten tulisi    nen koulutustoiminta, kuten edellä on vii-
14580: koululla kuitenkin toimeenpanna eräitä kus-    tattu, olisi saatava nykyisestään tehostu-
14581: tannuksia vaativia uudestijärjestelyjä, joi-   maan ja kun tämän tarkoitusperän suorit-
14582: den rahoittamiseen ilman valtion tukea kou-    taminen nykyhetkellä kaipaa ripeitä toi-
14583: lun kannatusyhdistyksellä ei kuitenkaan ole    menpiteitä myös uusien, tarkoitustaan vas-
14584: mitään mahdollisuuksia. Niinpä tulisi kou-     taavien opetusmuotojen soveltamiseksi nuo-
14585: lun oppilasrakennus korjata perustuksista      rison ammatillisessa kasvatustyössä, pi-
14586: alkaen ja rakentaa siihen kokonaan uusi        dämme mainitun pienviljelijäkurssitoimin-
14587: kerros oppilasasuntoja varten sekä varustaa    nan aikaansaamista Uudenmaan maamies-
14588: rakennus keskuslämmityksellä. Nämä ra-         koululla - mitä aloitetta myös mataalous-
14589: kennuskustannukset on arvioitu yhteensä        hallituksen opetusosaston taholta on pidetty
14590: 2,500,000 markaksi, mistä keskuslämmitys-      erittäin tarkoituksenmukaisena- sekä vält-
14591: laitteet 1,200,000 mk. Uutta luokkahuonetta    tämättömänä että myös kiireellisenä.
14592: ja veistolan ja konehallin korjauksia var-        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
14593: ten on arvioitu tarvittavan 1,000,000 mk       kunnioittaen,
14594: sekä kaluston ja opetus- ja havaintovälinei-
14595: den lisäämiseen yms. 400,000 mk. Koulun                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
14596: päärakennuksessa tulisi myös välttämättä             tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
14597: suorittaa laajennus- ja korjaustöitä, joiden         kan määrärahan pienviljelijäkurssi-
14598: kustannukset tekevät yhteensä 500,000 mk.            toiminnan käyntiin saamisen Uuden-
14599: Puutarhatalouden muodostuessa erääksi                maan maamieskoululla vaatimien ra-
14600: pienviljelijäkurssien tärkeimmäksi oppiai-           kennusten uudistus-, laajennus- ja
14601: neeksi olisi koululle saatava kasvihuone.            korjaustöitten suorittamiseksi sekä
14602: jonka kustannusarvio päättyy 600,000                 kaluston ynrnä opetus- ja havainto-
14603: markkaan. Yhteensä on korjaus- ja muutos-            välineide!,n hankkimiseksi.
14604: töiden kustannusarvio siis 5 milj. mk.
14605:      Helsingissä syyskuun 17 päivänä 1951.
14606: 
14607: 
14608:                 J. !1. Lampinen.                       Eino Rytinki.
14609:                 Antti J. Rantamaa.                     Mauno Jussila.
14610:                 Toivo Antila.                          Lauri Kaarna.
14611:                 Wiljam Sarjala.                        Erl. Haapanie~.
14612: 296
14613: 
14614: IV,146.- Fin. mot. N:o 74.
14615: 
14616: 
14617: 
14618: 
14619:                               Kullberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för upp-
14620:                                 förande av ett skolhus för överby skola för lands-
14621:                                 bygdens yrken.
14622: 
14623: 
14624:                                   T i 11 R i k s d a g e n.
14625: 
14626:   överby skoia för Iandsbygdens yrken, vii-     Landsbygdens behov av intresserat och ar-
14627: ken befann sig på det tili Sovjetunionen        betskunnigt folk försöker skoian på detta
14628: utarrenderade området och måste flytta          sätt tiligodose och ge åt dem de erforder-
14629: bort tili annan ort, har icke tills vidare      liga förkunskaperna.
14630: fått något statsunderstöd för uppförande           överby skola för Iandsbygdens yrken har
14631: av nya skoibyggnader. Skoian har efter          aidrig saknat eiever alltsedan år 1915, då
14632: vapenstilieståndet arbetat i upphyrda Iokaii-   den som den första yrkesskolan i sitt slag
14633: teter i Esbo socken. Men då nu ,Stiftei-        i Norden påbörjade sin verksamhet. Näm-
14634: sen A. B. Svenska Småbruk och egna hems         nas kan även, att de svenska och tvåsprå-
14635: undervisningsfond", viiken äger skoian,         kiga komunerna i Nylands Iän sänt eiever
14636: skridit tili uppförande av nya byggnader åt     tili skolan, dem vårdnämnderna fått Iov att
14637: skoian på Maxgaretebergs egendom i Esbo,        ta hand om för att ge åt de unga pojkarna
14638: vore skoian i trängande behov av- handräck-     en utbildning för framtiden. Även i detta
14639: ning från statens sida. En ny kosthålls-        avseende fyller skolan en uppgift för den
14640: byggnad med eievbostäder har uppförts på        svenska befolkningen i Iänet. I övrigt hän-
14641: gården, men skoibyggnad och Iärarbostäder       visas tili fin. mot. n: o 97 vid 1949 års
14642: saknas fortfarande. Och utan statens hjäip      riksdag i denna fråga.
14643: är det otänkbart att få dessa byggnader            Med hänvisning tili det ovanstående
14644: uppförda.            _                          vågar underteckna;de vördsamt föreslå,
14645:    Överby skoia för Iandsbygdens yrken är
14646: en två-årig yrkesskoia för unga pojkar, där
14647: undervisning meddeias i såväi teoretiska                 att Riksdagen i statsbudgeten för
14648: som praktiska ämnen. Biand praktiska un-               år 1952 måtte upptaga ett; anslag av
14649: dervisningsämnen, som äro upptagna på                  12 miljoner mark för uppförande av
14650: skoians arbetsprogram, kan nämnas jord-                ett nytt skolhus för överby skola för
14651: bruk, husdjursskötsel, träslöjd, smide, me-            landsbygdens yrken å Margarete-
14652: kaniska arbeten, sadeimakeriarbeten osv.               bergs egendom i Esbo socken.
14653:    . Helsingfors den 12 september 1951.
14654: 
14655: 
14656:                 Henrik Kullberg.                         Ernst von Born.
14657:                 Albin Wickman.                           G. Henriksson.
14658:                                                                                            29J7
14659: 
14660: IV,146. -   Rah. al. N:o 74.                                                      Suomennos.
14661: 
14662: 
14663: 
14664: 
14665:                                Kullberg ym.: Määrärahan osoittamisesta koulurakennuk-
14666:                                  sen rakent'amiseksi överby skola för landsbygdens yrken-
14667:                                  nimiselle koululle.
14668: 
14669: 
14670:                                     E d u s k u n n a ll e.
14671: 
14672:    överby skola för landsbygdens yrken,          ikoettaa tählä tavoin kasvattaa maaseudun
14673: joka sijaitsi Neuvostoliitolle vuokratulla       tarvitsemaa harrastavaa ja työtaitoista
14674: alueella ja jonka oli muutettava toiselle        väestöä ja antaa sille tarpeelliset esitiedot.
14675: paikkakunnalle, ei ole toistaiseksi saanut          Överby siko1a för landsbygdens yrken ei
14676: mitään valtionapua uusien koulurakennus-         milloinkaan ole ollut oppilaiden puutteessa
14677: ten rakentamiseksi. Koulu on aselevon jäl-       aina vuodesta 1915 lähtien, jolloin se lajis-
14678: keen työskennellyt vuokratiloissa Espoon         saan ensimmäisenä ammattikouluna poh-
14679: kunnassa. Mutta kun nyt ,Stiftelsen A. B.        poismaissa aloitti toimintansa. Myös voi
14680: Svenska Småbruk och egna hems under-             mainita, että Uudenmaan läänin ruotsalai-
14681: visningsfond"-niminen säätiö, joka omistaa       set ja kaksikieliset kunnat ovat lähettäneet
14682: koulun, on ryhtynyt ra!kennuttama;an uuSiia      kouluun oppilaita, jotka huoltolautakuntien
14683: rakennuksia koululle Margaretebergin ti-         on ollut otettava hoitoonsa, antaakseen nuo-
14684: lalle Espoossa, olisi koulu kipeästi valtion     rille pojille kasvatuksen tulevaisuutta var:..
14685: tuen tarpeessa. Uusi talousraknnus oppi-         ten. Myös tässä suhteessa on koululla teh-
14686: lasasuntoineen on rakennettu tilalle, mutta      tävänsä läänin ruotsinkielistä väestöä var-
14687: koulurakennus ja opettajanasunnot puuttu-        ten. Muuten viitataan tässä asiassa rah. aL
14688: vat edelleen, eikä ilman valtion apua voida      n:o 97 vuoden 1949 valtiopäivillä.
14689: ajatella, että nämä rakennukset saaJtaiSiiin        Edellä esitettyyn viitaten allekirjoitta-
14690: rakennetuiksi.                                   neet kunnioittavasti ehdottavat,
14691:    Överby skola för landsbygdens yrken on
14692: nuorille pojille tarkoitettu kaksivuotinen                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952·
14693: ammattikoulu, jossa annetaan opetusta sekä              tulo- ja menoarvioon 12 miljoonarr;
14694: teoreettisissa että käytännöllisissä aineissa.          markan määrärahan uuden koulu-
14695: Koulun työohjelmaan otetuista käytännölli-              rakennuksen rakentamiseksi överb'Y'
14696: sistä oppiaineista voidaan mainita maan-                skola för landsbygdens yrken nimi-
14697: viljelys, kotieläintenhoito, veistos, mekaani-          selle koululle Margaretebergin tilalle
14698: kon-, sepän- ja satulasepäntyöt jne. Koulu              Espoon kunnassa.
14699:      Helsingin 12 päivänä syyskuuta 1951.
14700: 
14701: 
14702:                  Henrik Kullberg.                         Ernst von Born.
14703:                  Albin Wickman.                           G. Henriksson.
14704: 298
14705: 
14706: lV,147. -   Rah. al. N:o 75.
14707: 
14708: 
14709:                                 Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven emän-
14710:                                   täkoululle koul1thuoneiden rakennustöitä ja peltoalan
14711:                                   lisäämistä varten.
14712: 
14713:                                      E d u s ik: u n n a 11 e.
14714:    Kemijärven emäntäJlroulu on sen !laajan netaan kansakoulu- ja muita ajanmukaisia
14715: maakunnan, jonka muodostaa Kemijärven ja tarkoitustaan vastaavia koulutaloja ja
14716: kunta siihen rajoittuvine ympäryskunti- kaik:kiaJJ.la puhutaan jatlkuvasti ammatti-
14717: neen, ainoa ammatt:i'koulu. Mainittua kou- opetuksen tarpeellisuudesta ja välttämättö-
14718: lua varten on Kemijärven kunta la;hjoitta- myydestä ja emäntäkoulu on katsottava eri-
14719: nut omistamansa Isokylässä olevan maatilan koisen tarpeelliseksi maaseutunuorison am-
14720: kotipalstan peltoineen sekä siinä olevat mattikouluksi, olisi sille h:an.kittava tarpeel-
14721: asuin- ja talousralkennulkset valtiol'le, jonka liset kouluhuoneet j:a opetustQimeen tarvit-
14722: po. koulu on. Mainitut rakennukset, !kuten tava riittävä peltoala eikä pidettävä jatku..
14723: siellä käyneet edustajat ovat nähneet, ovat vasti siinä tilassa, että siitä kärsii opetustyö
14724: koulua varten aivan riittämättömän pienet ja opetusta saamaan pääsee vain osa sitä
14725: ja on koulua varten pitänyt vuokrata kol- haluavia ikallSialaisia, kuten on asia po.
14726: mesta muusta talosta lisää kouluhuoneita, emäntiiJkolrluun nähden.
14727: joten koulu toimii nyt neljässä eri talossa        Ellei puheena olevan koulun kouluhuo-
14728: sellaisissa huoneissa, jotka ovat !koululle pie- neiden rakentamiseen ja lisäpellon hankki-
14729: net ja epätarkoituksenmukaiset. Koululla miseen nyt jo ryhdytä, osoittautuu ammatti-
14730: on myöskin liian vähän opetustarkoitukseen lmulujen tärkeydestä puhuminen sellaiseksi,
14731: tarvittavaa peltoa, jota olisi hanlkittava li- jota ei voida pitää todellisena pyrkimyksenä
14732: sää noin 4 ha, k~a kohtuulliseksi pelto- ainrukaan silloin kun on kysymys Pohjois-
14733: ala:ksi, minkä koulu tarvitsee, ovat asiantun- Suomen maaseutunuorison ammattiopetuk-
14734: tijat selittäneet tarvittavan n. 6 ha. Kun sesta.
14735: "!kouluun pyrkijöitä on oHut jatkuvasti pal-       Siitä, ettei p(). koulun tarvitsemien !k:O'Il-
14736: jon ja tilan puutteen vuoksi ei siihen ole luhuoneiden rakentamiseen ryhdytä, on il-
14737: voitu 'ottaa kuin 36 oppilasta ja lkun samalla meisenä seurauksena, että ilroululle saadut
14738: opettajamäärällä, mikä koulussa eri aineitten pätevät ja oloihin perclltyneet opettajat
14739: opetusta varten tulee olila ja on, voitaisiin siirtyvät sieltä pois, josta luonnollisesti kär-
14740: opetta;a kalksi lrerta:a niin suuri oppil-as- sii koulutyö.
14741: määrä, mitkä siihen nytkyisin voidaan ottaa        Että koulu pääsisi täydellä teholla toimi-
14742: eikä lisähuoneita sopivalta tila;lta dle vuok- maan ja voisi ottaa riittävän määrän oppi-
14743: rattavissa, olisi välttämättä ryhdyttävä tar- !J.aita ja että opetta;jat pysyisivät edelleen,
14744: koitustaan vastaavan koulutalon rakentami- olisi kouluhuoneiden rakentamistöiden al-
14745: seksi ja lisäpellon hankkimiseksi, että kou- kuunpanoa ja lisäpellon hanlk!kimista varten
14746: luun voitaisiin ott,a:a niin suuri oppilas- otettava ens~i vuode-n tulo- ja meno·arvioon
14747: määrä kun nylkyiseHä opettajamäärällä voi- määräraha.
14748: daan opettaa, koska on epätal'koituksenmu-         Edellä esitettyyn viitaten ikunnioittaen
14749: kaista ja epäta:loudellista huonetilan puut- ehdotamme,
14750: teen vudksi pitää koulu siinä tilassa, ett<ei
14751: voi täydellä teholla toimia eikä kouluun pyr-              että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
14752: kijöistä pääse muuta kuin osa.                          tulo- ja menoarvioon Kemijärven
14753:    Maataloushallitus on myö~in ollut siliä              emäntäkoulun kouluhuoneiden raken-
14754: kannalla, että kouluhuoneiden rakentaminen              nustöiden alkuunpanoa ja lisäpellmt
14755: o'lisi toteutettava mwhdollisimman pian ja              hankkimista varten 10 miljoonan
14756: hankittava tarvittava lisäpeltoala.                     markan suuruisen määrärahan.
14757:    Kun maassamme on ralkennettu ja raken-
14758:        Helsingissä 12 päivänä syySkuuta 1951.
14759: 
14760:          M. 0. Lahtela.               Niilo Ryhtä.                 Vilho Väyrynen.
14761:          Eino Rytinki.                Markus Niskala.              Erkki Koivisto.
14762:                                       Arvi Ikonen.
14763:                                                                                             299
14764: 
14765: IV,Hs.- Rah. al. N:o 76.
14766: 
14767: 
14768: 
14769: 
14770:                                 Ikonen ym.: Määrärahan Q8oittamisest1a Nurmeksen maan-
14771:                                    viljelyskoulun karjarakennuksen rakentamista varten.
14772: 
14773: 
14774:                                     E d u s k u n n a 11 e.
14775: 
14776:    Nurmeksen maanviljelyskoulu on perus.           Että jotakin voitaisiin tehdä ja paran-
14777: tettu joitakin vuosia sitten ostamalla maa-      nusta aikaan saada sekä sitä tietä koulu-
14778: tila siinä olevine rakennuksineen. On luon-      olot siedettävämmiksi, niin on vuosittain
14779: nollista, että maatilan rakennukset eivät ole    rakennustoimintaa ylläpidettävä. Ensim-
14780: ~veliaat maanviljelyskoulun käyttöön ja          mäis(mä on karjarakennuksen rakentaminen.
14781: niinpä jo vuonna 1950 rakennettiinkin eril-      Sen jälkeen varsinainen koulutalo. Karja-
14782: linen johtajan asunto, joka oli erittäin ter-    rakennuksen välttämättömyys käynee par-
14783: vetullut lisä vaikeaan huoneistopulaan.          haiten selville siitä, että maatalousministeriö
14784: Mutta vaikka tämä rakennus onkin nyt jo          onkin sitä varten esitellyt määrärahan otta-
14785: koulun käytössä niin sittenkin esimerkiksi       mista vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon,
14786: koulun opetusluokka on vinttikerroksessa,        mutta joka määräraha on "kuitenkin pyy-
14787: jossa ei ole yhtään ikkunaa. Samoin vers-        hitty pois lopullisesta menoarviosta.
14788: taat ovat navetasta lankatussa hatarassa           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
14789: hökkelissä, jossa mm. puutöitä talvella on       kunnioittaen,
14790: hyvin vaikea tehdä pakkasen takia. Samai-
14791: nen karjarakennus on aivan laho ja pönkien                 että Eduskunta ott(Jisi vuoden 1952
14792: varassa ja koulutilan karja joutuu suoras-              tulo- ja menoarvioon Nurmeksen
14793: taan uhatuksi sortumaisillaan olevassa kar-             maanviljelyskoulun k(u·jarakennuksen
14794: jarakennuksessa.                                        rakentamista varten 27 miljoouaa
14795:                                                         markkaa.
14796:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
14797: 
14798:                  Arvi Ikonen.                             Vieno Simonen.
14799:                                      Heikld Soininen.
14800: 300
14801: 
14802: 1V,149. -   Rah. al. N:o 77.
14803: 
14804: 
14805: 
14806: 
14807:                                Rankila ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Lap-
14808:                                  pajärven mieskotiteollisuuskoulun rakentamista varten.
14809: 
14810: 
14811:                                     E d u s k u n n a ll e.
14812: 
14813:    Etelä-Pohjanmaan järvialue on tyypil-         noa tämänlaatuinen oppilaitos järvialueella.
14814: listä vähävaraista pienviljelysseutua. Tästä     ja tulee sen merkitys seudun nuorisolle ole-
14815: johtuen esiintyy alueella jatkuvaa työttö-       maan uuraauurtava. Olisikin mitä toivot-
14816: myyttä, koska maatalous ei kykene anta-          tavinta, että koulurakennus saataisiin suun-
14817: maan työtä riittävästi ja teollisuus on vielä    nitelmien muikaan valmiiksi palvelemaan
14818: liian lajiköyhää ja sen osuus lisätyön anta-     tarkoitustaan.
14819: jana on vielä suhteellisen pieni. Tämän            Koulurakennuksen rahoittaminen tuottaa.
14820: asiantilan korjaamiseksi on seudulle jo          Lappajärven kunnalle kuitenkin suuria vai-
14821: kauan suunniteltu sellaista ammattikoulua,       keuksia. Äyrin hinta on kunnassa ollut jat-
14822: joka avaisi mahdollisuuksia lisäansion saa-      kuvasti korkea ja kunnan rahallinen asema
14823: miseen varsinaisen maatalouden ulkopuo-          vaikea. Rakennustöiden loppuunsaattamista
14824: lella.                                           varten !kunta tarvitseekin välttämäJttä vä-
14825:    Tältä pohjalta onkin alueelle syntynyt        hintää 4,150,000 markan suuruisen määrä-
14826: Lappajärven mieskotiteollisuuskoulu, joka        rahan.
14827: tänä syksynä on alkanut ensimmäisen toi-            Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
14828: mintavuotensa. Koulu toimii toistaiseksi         nioittaen,
14829: vuokrahuoneistossa. Parhaillaan on kuiten-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
14830: kin rakenteilla kaksikerroksinen asianmu-               talousarvioon 4,150,000 markan mää-
14831: kainen koulurakennus, jonka kustannusar-                rärahan avustuksena annettavaksi
14832: vio on 8,028,000 markkaa. Rakennus on                   Lappajärven mieskotiteollisuuskou-
14833: tällä hetkellä vesikatossa.                             lun rakentamista varten.
14834:    Valmistuttuaan tulee koulu olemaan ai-
14835:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 195i1.
14836: 
14837:                  Väinö Rankila.                           Toivo Antila.
14838:                  Päiviö Hetemäki.                         Eero Saari.
14839:                  Vilho Leivonen.                          Artturi Koskinen.
14840:                                                                                             301
14841: 
14842: :IV,150. -   Rah. al. N:o 78.
14843: 
14844: 
14845: 
14846: 
14847:                                 Sarjala ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja
14848:                                    lainaksi Mikkelin läänin naiskotiteollisuuskoululle oman
14849:                                    kiint~eistön hankkimista varten.
14850: 
14851: 
14852: 
14853:                                      E d u s k u n n a 11 e.
14854: 
14855:      Maaseudun nuorison käsityönammattiope-       omistajalla, Mikkelin läänin kotiteollisuus-
14856: tustarpeen tyydyttämiseksi anotaan eri seu-       yhdistyksellä, ei ole taloudellisia mahdolli-
14857: .(luille kotiteollisuuskouluja yhä lisäänty-      suuksia hankkia koululle omaa taloa ilman
14858:  vässä määrässä, koska niillä on todettu ole-     valtion tukea. Koululle on ollut tarjolla so-
14859:  van huomattava merkitys maaseutunuorison         pivia kiinteistöjä, joissa suhteellisin vähäi-
14860: kasvattamisessa hankkimaan käsityöamma-           sin muutoksin voitaisiin järjestää tarkoi-
14861:  tilla sivutuloja ja myös kotien talouden         tuksenmukainen kouluhuoneisto oppilas-
14862: yleisessä kohottamisessa.                         asuntoloineen. Kauppaa ei ole kuitenkaan
14863:      Kuitenkin toimivat monet vanhatkin koti-     voitu tehdä ilman varmuutta siitä, että ra-
14864:  teollisuuskoulut vaikeissa ulkonaisissa olo-     hoittamiseen saadaan myös tuntuvaa val-
14865: -suhteissa rakennuksien suhteen, sillä ollen      tion tukea.
14866: yksityisluontoisia oppilaitoksia, jotka eivät        Edellä mainittuun viitaten kunnioittaen
14867:   lakimääräisesti saa valtiolta rakennusavus-     ehdotamme,
14868:   tuksia, ne eivät ole omin voimin kyenneet
14869:  hankkimaan tyydyttäviä koulutaloja. Niinpä                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
14870:   entinen Käkisalmen naiskotiteollisuuskoulu              tulo- ja menoarvioon 3 miljoonaa
14871:  '()n siirtokouluna toiminut Mikkelissä vuo-              markkaa avustukseksi ja 5 miljoonaa
14872:  -desta 1945 alkaen ahtaassa ja heikossa                  markkaa huokeakorkoiseksi lainaksi
14873:   vuokrahuoneistossa, mutta muuten elinvoi-               Mikkelin läänin naiskotiteollisuus-
14874:   maisena ja suosittuna kouluna. Tämä koulu               koululle oman kiinteistön hankkimista
14875:  '()n kuitenkin nyt lisäksi häätöuhan alaisena,           varten.
14876:  koska ko. kiinteistö aiotaan myydä. Koulun
14877:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
14878: 
14879:          Wiljam Sarjala.              Antti J. Rantamaa.           Vieno Simonen.
14880:          Edvard Pesonen.              Toivo H. Kinnunen.           Aukusti Pasanen.
14881:          Väinö Kaasalainen.           Aino Luostarinen.            Helena Virkki.
14882:          Kerttu Saalasti.             Hilja Väänänen.              Irma Hamara.
14883: 302
14884: 
14885: IV,15t.- Rah. al. N:o 79.
14886: 
14887: 
14888: 
14889: 
14890:                              Hautala ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kala-
14891:                                jokilaakson maatalouskoululle.
14892: 
14893: 
14894:                                    Eduskunnalle.
14895: 
14896:   Viittaamalla toivomusaloitteen n:o 218             Kalajokilaakson    maatalouskoululle:
14897: perusteluihin vuoden 1950 ·valtiopäiviltä            koulutilan hinnan suorittamiseen, ir-
14898: ehdotamme kunnioittaen,                              taimiston hankintaan, opettajien
14899:                                                      palkkaukgeen ja ylläpitomenoihin
14900:           että Eduskunta ottaisi vuoden              yhteensä 7,000,000 markkaa.
14901:        1952 valtion tulo- ja menoarvioon
14902:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
14903: 
14904:                 Yrjö Hautala.                         Eino Rytinki.
14905:                 Kerttu Saalasti.                      M. 0. Lahtela.
14906:                 Aaro Kauppi.                          Viljami Kalliokoski.
14907:                                    Markus Niskala.
14908:                                                                                           303
14909: 
14910: lV,152. -   ltah. al. N:o 80.
14911: 
14912: 
14913: 
14914: 
14915:                                 Muikku ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta m.aa-
14916:                                   talouskoneiden tutkimuslaitokseUe.
14917: 
14918: 
14919:                                     E d u s k u n n a ll e.
14920: 
14921:    Maataloutemme on parhaillaan erittäin         koetustoiminta jonkin verran laaJennettiin
14922: voimakkaasti koneellistumassa. Jo tällä het-     perustamalla maahamme maataloudellinen
14923: kellä maassamme käytössä olevi·en maata-         konekoetusl·aitos, kunnes vuonna 1949 voi-
14924: louskoneiden ja työvälineiden yhteinen arvo      maan tulleella lailla entinen koetuslaitos
14925: on yli 40 miljardia mk, ja uusia koneita         muutettiin tehtäviltään huoma.ttavasti laa-
14926: ostetaan vuosittain maatalouteen yli 5 mil-      jemmaksi maatalouskoneiden tutkimuslai-
14927: jardin mk arvosta. Myös valtio on tukenut        tokseksi.
14928: viime vuosina maataloutemme koneellista-           'Tutkimuslaitoksen tehtävänä ou maata-
14929: mista huomattavilla määrärahoilla.               loudessa sekä siihen kuuluvassa metsä-,
14930:    Toisaalta on kuitenkin todettava, että       puutarha-, meijeri- ja kotitaloudessa käy-
14931: maataloutemme koneellistammen on varsin         tettävien koneiden ja työvälineiden tutki-
14932: hataralla pohjalla. Ei olla selvillä siitä,      minen, kehittäminen ja koetteleminen, nii-
14933: mitä menetelmiä ja minkälaisia koneita          den tarkoituksenmukaisuuden ja olosuhtei-
14934: käyttä·en maatalouttamme on eri puolilla        siimme soveltuvuuden selvittäminen ja.
14935: maata, eri suuruisilla tiloilla ja eri tuo-     standardisoinnin edistäminen.
14936: tannon aloilla edullista koueellistaa. Maas-       Vuoden 1949 lopulla tuli myös voimaan
14937: tamme on näihin aikoihin saakka puuttu-         asetus maatalouskoneiden .tarkastuspakosta.
14938: nut tämän alan kotimainen tutkimustoi-             Maatalouskoneiden ;tutkimuslaitoksen pe-
14939: minta, minkä vuoksi olemme olleet pää-          rustaminen ja rakentaminen on kuitenkin
14940: asiassa ulkomailla - meille usein hyvinkin      tapahtunut varsin hitaasti, siitä huolimatta,.
14941: vieraissa olosuhteissa - tapahtuneen kehi-      että erittäin ripeästi koneeliistuva maata-
14942: tyksen varassa. Riittävän koetus- ja tut-       loutemme kipeästi ja kiireellisesti kaipaa
14943: kimustoiminnan puuttumisesta johtuu, et-        sitä tukea, mitä sen tulisi tältä tutkimus-
14944: teivät sen paremmin kotimaassa valmis-          laitakselta saada erityisesti uusien konei-
14945: tettavat kuin maahan tuotavatkaan maata-        den virallisissa arvosteluissa sekä yleensä
14946: louskoneet ole läheskään aina ja joka suh-      maatalouskoneiden tutkimisessa ja kehittä-
14947: teessa oloihimme ja käyttötarkoituksiimme       misessä olosuhteisiimme sopiviksi.
14948: sopivia. Ei voida vaatia, että yksityinen          Tutkimuslaitos pystyy määrärahojen ja
14949: maanviljelijä aina pystyisi itse arvoste-       henkilökunnan pienuuden vuoksi kuitenkin
14950: lemaan tarvitsemiensa, varsinkaan uuden         nykyisellään suorittamaan vain noin nel-
14951: mallisten, koneiden käyttökelpoisuuden, pu-     jännen osan siltä pyydetyistä koetustehtä-
14952: humattakaan koneiden raaka-aineen ja ra-        vistä, eikä laitoksen oma-aloitteista tutki-
14953: kenteen lujuuden tutkimisesta. Tämä teh-        mus- ja kehittämistoimintaa ole saa.tu vasta
14954: tävä, samoin kuin maatalouskoneiden tutki-      kuin pienessä mitassa käyntiin. Varsin-
14955: minen ja olosuhteisiimme sopiviksi kehittä-     kin a.setus tarkastuspakosta on tehnyt ti-
14956: minen kuuluu erityiselle tutkimuslaitok-        lanteen parin viime vuoden aikana tutki-
14957: selle.                                          muslaitoksella aivan kestämättömäksi.
14958:    Maatalouskoneiden virallista koetustoi-         Tutkimuslaitoksen taholta ·esitettiin val-
14959: mintaa on maassamme harjoitettu jo viidet-      tion tulo- ja menoarvioon vuodeksi 1952
14960: täkymmentä vuotta, mutta aivan riittämät-       yleiselle toimintamomentille (toimihenkilöi-
14961: tömässä laajuudessa. Vuoden 1946 lopulla        den palkat, tilapäisen tuntityön korvaami-
14962: :304                    IV,152.- Maatalouskoneiden tutkimuslaitos.
14963: 
14964: nen, johtokunnan ja koetuslautakunnan           nalta pidettävä tässä vaiheessa aivan vält-
14965: jäsenpalkkiot, matkakustannukset, julkaisu-     tämättömänä.
14966: toiminta, po1tto-, raaka-aine-, lämmitys-,         Hallituksen menoarvioesityksessä momen-
14967:  sähkö- ym. kustannukset) 12,266,780 mk.        tille on mevkitty 7,968,000 mk.
14968: 'Tämä suunnitelma edellytti myös nykyisen          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14969: henkilökunnan (johtaja, 3 agronomia, 2          kunnioittavasti,
14970: insinööriä, 2 mestaria, 3 mekaanikkoa ja 1
14971:  toimistoapulainen) lisäämistä 1 insinöö-                että Eduskunta korottaisi maata-
14972:  rillä tai agronomilla, 2 teknikolla, 2 me-           louskoneiden tutkimuslaitoksen mo-
14973:  kaanikolla, 1 toimistopulaisella ja 1 talon-         mentille ( 11 Pl. IX: 13) merkittyä
14974:  miehellä. Tätä henkilökunnan lisäystä on             7,968,000     markan     määrärahaa
14975:  toiminnan asteittaisen laajentumisen kan-            4,300,000 markalla.
14976:        Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
14977: 
14978: 
14979:                  Otto Muikku.                           Jalmari Väisänen.
14980:                  Juho Karvonen.                         Arvi Ikonen.
14981:                                       Arvo Ahonen.
14982:                                                                                           305
14983: 
14984: IV.153.- Rah. al. N:o 81.
14985: 
14986: 
14987: 
14988: 
14989:                                Muikku ym.: Määrärahan osoittamisesta maanviljelystalou-
14990:                                  den tutkimuslaitoksen toimistotilojen rakentamista var-
14991:                                  ten.
14992: 
14993: 
14994:                                     E d u s ik u n n a 11 e.
14995: 
14996:    Hallituksen esitykseen vuoden 1952 tulo-      lkennetuksi valmiiksi samanaikaisesti raken-
14997: ja menoarvioksi on merkitty maanviljelys-        nuksen muun osan 'kanssa. Samaan raken-
14998: ta1ouden tutkimuslaitoksen perustamista          nuskompleksiin tulee myös yliopistolle luen-
14999:  varten 7,500,000 mk, josta 'kertamenona         tosali, opettajien jo opetusvälinehuoneita
15000: .3,500,000 mk (mom. 11 Pii. IX: 15).             sekä opetuskonehalli maatalousylioppilaiden
15001:    Tämä laitos on suunniteltu sijoitettavaiksi   lkoneopetusta varten.
15002: mruatalouSkoneiden tutkimuslaito:ksen par-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
15003:  haillaan rakenteilla olevan laboratorio- ja     !kunnioittavasti,
15004: toimistoraikennulksen kolmanteen kerrokseen.
15005:  Rakennusteknillisistä syistä ja kustannusten               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
15006: ·säästämiseksi olisi tarkoituksenmukaista,               tulo- ja menoarvioon 6,785,000 mar-
15007: €ttä maanviljelystalouden tutkimuslaitoksen              kan määrärahan maanviljelystalou-
15008: oouus, jolka ura:koitsijan ~anssa tehdyn so-             den tutkimuslaitoksen toimistotilojen
15009:  pimuksen mukaan tu'lee malksamaan 1,150                 rakentamista varten.
15010:  m3 a 5,900 mk) 6,785,000 mlk, saataisiin ra-
15011: 
15012:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
15013: 
15014:                   Otto Muikku.                             Arvi Ikonen.
15015:                   Juho Karvonen .                          Arvo Ahonen.
15016:                  .Jalmari Väisänen.                        Heikki Soininen.
15017: 
15018: 
15019: 
15020: 
15021:                                                                                             39
15022: 306
15023: 
15024: IV,154.- Rah. al. N:o 82.
15025: 
15026: 
15027: 
15028: 
15029:                                 Jussila ym.: Määrärahan osoittamisesta Lounais-Suomen
15030:                                    kasvinviljelyskoeaseman perustamista varten.
15031: 
15032: 
15033:                                      E d u s k u n n a 11 e.
15034: 
15035:    Kasvinviljelyn kehittäminen koetoiminnan       man johtaja vms1 JO ·alunperin omistautua
15036: avulla on eräs tärkeimmistä tehtävistä py-        kokeilleen ja tieteelliseen työskentelyyn.
15037: rittäessä maataloustuotantoa kohottamaan.            Hankkeen toteuttaminen edellyttäisi siis
15038: Maamme kasvinviljelyn kehittämistä sil-           maatilan oston, johtajan palkkaamisen sekä
15039: mälläpitäen on pidettävä erittäin suurena         laboratorion ja puimalan rakentamisen.
15040: puutteena sitä, että huomattavalla tuotanto-         Ostettavaksi suunniteltua tilaa ovat käy-
15041: alueella Lounais-Suomessa, missä mm. il-          neet tarkastamassa prof. J. Vuorinen, prof.
15042: masto ja maanlaatuominaisuudet ovat huo-          Otto Valle, prof. A. Salonen ja tohtori
15043: mattavasti muista alueista poikkeavat, ei ole     A. Jäntti, jotka kaikki pitävät edelläesitet-
15044: kasvinviljelyskoeasemaa. Tämä on asian-           tyä suunnitelmaa sopivana. Myöskin maa-
15045: tuntijapiireissä tunnettu jo pitkän aikaa ja      perä ym. ominaisuuksiltaan tilan pellot
15046: hankkeita kasvinvilj elyskoeaseman aikaan-        edustavat tyypillistä lounais-suomalaista
15047: saamiseksi Lounais-Suomeen on jo kauan            savikkopeltoa. Edelleen on prof. J. Keränen
15048: ollut vireillä. Taloudelliset ym. seikat ovat     pitänyt ilmaston puolesta aluetta sopivana
15049: kuitenkin estäneet hankkeen toteutumisen.         ja tyypillisenä. Valtiovalta pääsisi tämän
15050:    Nyt olisi mahdollisuus toteuttaa hanke         suunnitelman mukaan perustamaan koease-
15051: varsin pienin kustannuksin. Paimiosta,            man pienillä kustannuksilla, jopa niin hal-
15052: Maatalouskerho-opiston välittömästä lähei-        valla, ettei tähän maahan ole mitään muuta
15053: syydestä olisi nyt saatavissa sopiva maatila.     koeasemaa saatu aikaan näin vähällä rahalla.
15054:    Alustavien suunnitelmien mukaan olisi          Laskelmien mukaan tarvittaisiin maatilan
15055: mahdollista, että kerho-opisto suorittaisi koe-   ostoon 2,700,000: - , laboratorion perusta-
15056: aseman peltojen muokkaustyön. Siten ei            miseen 500,000: - , puimalan rakentamiseen
15057: koeasema tarvitsisi mm. kalliita kotieläin-       1,200,000: - sekä johtajan ym. henkilökun-
15058: suojia. Myöskin olisi ajateltavissa, että         nan palkkaamiseen 1,100,000: -.
15059: kerho-opiston oppilaat suorittaisivat osan          Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
15060: käytännöllisestä harjoittelutyöstään koease-                että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
15061: malla ja koeaseman johtaja voisi saada                   tulo- ja menoarvioon 5.5 miljoonaa
15062: aluksi asunnon kerho-opistolta. Koeasema                 markkaa Lounais-Suomen kasvinvil-
15063: pääsisi näin nopeasti toimintaan ja koease-              jelyskoeaseman perustamista varten.
15064:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
15065: 
15066: 
15067:                  Mauno Jussila.                            Wiljam Sarjala.
15068:                  Urho Kähönen.                             Kalervo Saura.
15069:                                         Ture Hollsten.
15070:                                                                                             307
15071: 
15072: IV,155. -   Rah. al. N:o 83.
15073: 
15074: 
15075: 
15076: 
15077:                                  Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta maanparannusainei-
15078:                                     den ajoja varten.
15079: 
15080: 
15081:                                       E d u s k u n n a ll e.
15082: 
15083:    Viime vuosina on kiinnitetlty paljon huo-       kuudessa. Pientilojen lisäännyttyä on metsä-
15084: miota maatalouden kannattavuuden lisäämi-          ajurien määrä lisääntynyt, jonka vuoksi
15085: seen mm. valtion avun turvin. Yksi tällai-         kaikilla metsäajoihin pyrkivillä ei ole mah-
15086: nen maatalouden tuoton ja myös kannatta-           dollisuutta metsäajoon ja siten lisäansion
15087: vuuden lisäämistä tarkoittava toimenpide           saantiin, vaan useissa tapauksissa ovat he-
15088: on maanparannusaineiden ajo. Tällä toi-            vosen· omistajatkin olleet p•akotettuja mene-
15089: menpiteellä voidaan lisätä satotuloksia var-       mään hakkuutöi'hin, hevosten jäädessä toi-
15090: sinkin suomailla. Maanhankintalain nojalla         mettomina talleihin. Koska hevonen on ai-
15091: ja muun asutustoiminnan kautta on maa-             noana vetovoimana pientiloillakin tarpeel-
15092: hamme muodostettu huomattava määrä                 linen, ei hevosen hävittäminen ole mahdol-
15093: uusia tiloja, joilla maanparannusaineiden          lista, vaikkakin sen pitäminen on epätalou-
15094: ajo maan multavuuden lisäämiseksi on vält-         dellista. Että tällainen epäkohta poistuisi,
15095: tämätöntä. Varsinkin uudet suoviljelykset          ja että pientilojen kannattavuutta voitaisiin
15096: ovat painomaan tarpeessa. Niin välttämä-           lisätä, on tarpeellista, että valtio tukisi
15097: töntä kuin maanparannusaineiden ajo pien-          pienviljelijöitä mudan, saven ym. maanpa-
15098: tiloilla on, ei siihen kuitenkaan kaikilla pien-   rannusaineiden ajossa.
15099: tiloilla ole mahdollisuutta kustannusten              Edellä esitettyyn viit'aten kunnioittaen
15100: kalleuden johdosta. Siksi tätä toimenpi-           ehdotamme,
15101: dettä maataloustuotannon lisäämiseksi olisi                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
15102: valtion avustuksella tuettava.                             tulo- ja menoarvioon 100,000,000
15103:    Toisena huomattavana näkökohtana kysy-                  markkaa käytettäväksi maatalousmi-
15104: myksessä on pidettävä talvityöttömyyttä,                   nisteriön lähemmin määrättävällä ta-
15105: joka viime vuosina on haitallisena ilmiönä                 valla maanparannusaineiden ajoihin
15106: esiintynyt kautta maan pi@viljelijäin kes-                 alle 10 peltohehtaarin omistajille.
15107:      Helsingissä 18 päivä:nä syyskuuta 1951.
15108: 
15109:                   Usko Seppi.                               Lauri Myllymäki
15110:                   Pertti Rapio.                             Toivo Friman.
15111:                   H. Tauriainen.                            Toivo Niiranen.
15112:                                        Antti Kinnunen.
15113: 308
15114: 
15115: IV,156. -   Rah. al. N:o 84.
15116: 
15117: 
15118: 
15119: 
15120:                                Heikura. ym..: Määrärahan osoittamisesta maanparannus-
15121:                                   avustuksiin maanhankintalain perusteella maata saa-
15122:                                   neille.
15123: 
15124: 
15125:                                     E d u s ik u n n a 11 e.
15126: 
15127:   Maanhankintalain samoin kuin Kuusamon          johdosta ja !kun useiden tällaisten tilojen
15128: ja Sallan maanhankintalain mukaan on pe-         raivaamiseen ja ra'kent·amiseen on jo käy-
15129: rustettu eräitä sellaisia suuriakin asutus-      tetty huomattavasti valtion varoja, on vält-
15130: alueita, joihin kuuluvien tilojen uudismaat      tämätöntä, jotta tähän asti suoritetut tuki-
15131: vaativat kasva;a:kseen huomattavan runsaan       toimenpiteet saataisiin tuottamaan tulok-
15132: peruskal'kituksen selkä runsasta maanparan-      sia, että asu'k'kaita voitaisiin välttämättö-
15133: nusaineiden käyttöä. Samoin on asian laita       missä tapaU!ksissa tukea viljelysten perus-
15134: myös niissä tapauksissa, jQil1oin tilan maa-     kalkituksessa ja ma:an:tparannusaineiden käy-
15135: talousmaa on heikossa tuottOkunnossa olevaa      tössä.
15136: rappiopeltoa tai muutoin tuottoedellytyksil-        Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
15137: tään heikkolaatuista. Kun edellä tarkoitet-
15138: tujen tilojen asukkaat eivät varojen puut-                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
15139: tuessa ole saaneet tilan viljelysmaita tuotto-           tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
15140: kuntoon, on heidän toimeentulonsa tilalla                tille 100,000,000 markan siirtomäärä-
15141: muodostunut kestämättömäksi, j·a eräät ovat              rahan käytettäväksi maanparannus-
15142: jo tästä syystä joutuneet luopumaan tai                  avustuksiin eräille maanhankintalain-
15143: ovat vaarassa luopua tiloistaan. Tämän                   säädännön mukaan maata saaneille.
15144:       Helsingissä 15 päivänä syySkuuta 1951.
15145: 
15146:                  Eino E. Heikura.                          Eino Rytinki.
15147:                                         Niilo Ryhtä.
15148:                                                                                          309
15149: 
15150: IV,157. -   Rah. al. N:o 85.
15151: 
15152: 
15153: 
15154: 
15155:                                Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Keski-
15156:                                  ja Pohjois-Pohjanmaan peruskuivatussuunnitelmaan
15157:                                  kuuluvien töiden suorittamista varten.
15158: 
15159: 
15160:                                    E d u s k u n n a 11 e.
15161: 
15162:   Hallituksen esittämä määräraha 70,000,000     hallitus ottaisi vuoden 1951 valtion tulo- ja
15163: markkaa Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan pe-        menoarvioon 442,000,000 markkaa Keski- ja
15164: ruskuivatustöitä varten on aivan riittämä-      Pohjois-Pohjanmaan peruskuivatustöitä var-
15165: tön. Tämä sekä asian tärkeys ja kiireelli-      ten."
15166: syys voidaan todeta komitean mietinnössä          Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
15167: n: o 8 - 1950. (Ns. maaherra Määtän komi-
15168: tea). Lisäksi on aihetta viitata useisiin ky-              että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
15169: seessä olevaa kuivatusta koskeviin edus-                tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11
15170: kunta-aloitteisiin vv. 1945-1950.                       Pl. X luvun 7 momentille 230,000,000
15171:    Tässä yhteydessä on tarvetta myös todeta,            markkaa Keski- ja Pohjois-Pohjan-
15172: että mainittujen eduskunta-aloitteiden pe-              maan      peruskuivatussuunnitelmaan
15173: rusteella lausui eduskunta 14. 4. 1950 yksi-            kuuluvien töiden suorittamista var-
15174: mielisesti hallitukselle toivomuksen ,että              ten.
15175:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
15176: 
15177: 
15178:                  Yrjö Hautala.                           M. 0. Lahtela.
15179:                  Aaro Kauppi.                            Viljami Kalliokoski.
15180:                  Eino Rytinki.                           Markus Niskala.
15181: 310
15182: 
15183: IV,15s.- Rah. al. N:o 86.
15184: 
15185: 
15186: 
15187: 
15188:                                 Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta Keski- ja Pohjois-
15189:                                    Pohjanmaan peruskuivatussuunnitelman toteuttamista
15190:                                    varten.
15191: 
15192: 
15193:                                      Eduskunnalle.
15194: 
15195:   Perustavaa 1aatua ol'eva toimenpide Poh-        menomaan pääväylien avaaminen olisi tässä
15196: janmaan tasankoalueen talouselämän vah-           vaiheessa aivan välttämätöntä, ehdotamme
15197: vistamiseksi on epäilemättä peruskuivatuk-        kunnioittaen,
15198: sen toteuttaminen. Tätä varten laaditun
15199: suunnitelman rahoittamista varten on tehty                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
15200: useita eduskunta-aloitteita, mutta ne eivät             tulo- ja menoarvioon 300 miljoonaa
15201: ole eduSkunnan periaateratkaisun myöntei-               markkaa 11 Pl. X luvun 7 momentille
15202: syydestä huolimatta menneet läpi. Kun                   Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan perus-
15203: suunnitelman mukaisista työkohteista monet              kuivatussuunnitelman toteuttamista
15204: ovat sellaisia, ettei niiden talvityönä suorit-         varten.
15205: taminen ole kansantaloudellista ja kun ni-
15206:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
15207: 
15208: 
15209:          Kerttu Saalasti.             Eeli Erkkilä.               Aaro Kauppi.
15210:                                                                                          311
15211: 
15212: IV,159. -   Rah. al. N:o 87.
15213: 
15214: 
15215: 
15216: 
15217:                                Häikiö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Keski-
15218:                                    ja Pohjois-Pohjanmaan peruskuivatussuunnitelman to-
15219:                                    teuttamista varten.
15220: 
15221: 
15222:                                     E d u s k u n n a ll e.
15223: 
15224:   Tulo- ja menoarvioesityksessään hallitus       tymään varsinkin talvisin, mutta myöskin
15225: ehdottaa vuoden 1952 aikana käytettäväksi        kesän aikana, tätä määrärahaa on pidettävä
15226: Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan peruskuiva-         aivan liian pienenä. Sen vuoksi ehdotamme,
15227: tussunnitelman toteuttamiseen 70 miljoonaa
15228: markkaa. Ottaen huomioon kysymyksessä                     että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15229: olevan kuivatusalueen laajuuden ja kuiva-               den 1952 tulo- ja menarvioon lisäyk-
15230: tussuunnitelman toteuttamisen kiireellisyy-             senä 70,000,000 markkaa Keski- ja
15231: den sekä sen tosiasian, että työttömyyttä               Pohjois-Pahjanmaan peruskuivatus-
15232: näillä alueilla tulee vastaisuudessakin esiin-          suunnitelman toteuttamiseen.
15233:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
15234: 
15235: 
15236:         Ester Häikiö.                Antti Kinnunen.             Yrjö Murto.
15237: 312
15238: 
15239: IV,16o. -   Rah. al. N:o 88.
15240: 
15241: 
15242: 
15243: 
15244:                                 Koskinen ym.: Määrärahan osoitltamisesta avustuksiksi ja
15245:                                    lainoiksi pienviljelijöille kiviperäisten peltojen raivaa-
15246:                                   mista varten.
15247: 
15248: 
15249:                                      E d u s kun n a ll e.
15250: 
15251:    Ma;assamme >On sodan jälkeisinä vuosina        400,000 ha, josta määrästä arviolta noin
15252: voimakkaasti työskennelty maataloutemme           50% on sellaista, jossa kivisyys tuottaa huo-
15253: kehittämisaksi. Sodan johdosta supistunut         mattavasti haittaa. Yhteistä kivisille alueille
15254: peltopinta-ala on velvoittanut reippaaseen        vn, että ne ovat poi'kkeukset1Ja tyypillisiä
15255: uudisraivaustoimintaan. Ra;ppioviljelyksiä        pienvilj elijäseutu!kuntia.
15256: on swatettu tuottokuntoon. Maataloustuo-             Eduskunta vuoden 1950 talousarvion kä-
15257: tantoamme on pyritty saamaan niin tuottoi-        sittelyssä huomioiikin aloitteen rpohjalla teh-
15258: saksi ettei tuontia ulkomai'lta tarvitsisi        dyn ehdotuksen määrär·ahan ottamiseksi ki-
15259: toimittaa.                                        visten peltojen raivausta varten vuoden
15260:    Peltojemme viljalemismahdollisuus on mo-       1951 talousarvioon. Tarkoitukseen hyväk-
15261: nessa tapauksessa hyvin vaikea, sillä             syttiin 40 mi:lj. markan määräraha.
15262: maamme on monin paitlmin kiviperäistä, jo-           Huomioiden laajan kivisten peltojen
15263: tenka viljeleminen muodostuu lkivisillä alu-      alueen ja maatalouden tuotannonkohotta-
15264: eilla taloudellisesti kannattamattomaksi.         mista ·edistävän toimenpiteen kivisten pelto-
15265:    Maatalousministeriön       neuvottelukunta     jen saattamiseksi turott·oisaan ilruntoon kivien
15266: asetti vuonna 1950 22 p: nä helmikuuta iki-       raivaustoimenpitein on välttämätöntä, että
15267: veämisjaoston, jonka tehtävänä oli selvittää,     kivisten maiden pienviljelijöille järjestetään
15268: mitä mahdollisuuks~a on kivien raivaami-          entistä suurempi mahdollisuus raivauspalk-
15269: seen kiviperäisiltä pelloilta kiinnittäen eri-    kioiden muodossa valtionavun saantiin näh-
15270: tyisesti huomiota koneellisen raivaamisen         den.
15271: !kehittämiseen sekä miten valtion varoilla           Edel~ä olevaan viitruten kunnioittaen eh-
15272: olisi tarkoituksenmukaisinta tu!kea pienvil-      dotamme,
15273: jelijöitä raivaustyössä. J aosrto käsitteli ko-
15274: kouksissaan sen selvitettäväksi annettuja                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
15275: kysymyksiä. Tarkkoja tietoja siitä, miten                tulo- ja menoarvioon 300,000,000
15276: paljon maassamme on kivisiä peltoja ja pe·l-             markan määrärahan avustuksina ja
15277: [oksi raivattavia alueita, ei ole. Parhailla             halpakorkoisina kuoletuslainoina jaet-
15278: viljelysalueilla on kivien määrä vähäinen,               tavaksi pienviljelijöille kiviperäisten
15279: mutta sitä suurempi se on Keski- ja Itä-                 peltojen raivaamista varten.
15280: Suomessa. Näillä alueilla on pelltoa n.
15281:       Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
15282: 
15283:                  Artturi Koskinen.                         Laura Brander-Wallin.
15284:                  0. Muikku.                                Arvo Sävelä.
15285:                  K. Alanko.                                Otto Toivonen.
15286:                  Valfrid Eskola.                           Väinö Tikkaoja.
15287:                  Eino Raunio.                              J. Väisänen.
15288:                  Pentti Niemi.                             Juho Karvonen.
15289:                  Juho Kuittinen.                           Arvo Ahonen.
15290:                  Viljo Virtanen.                           Impi Lukkarinen.
15291:                  Yrjö Kilpeläinen.                         Elli Nurminen.
15292: IV,16L- Rah. al. N:o 89.
15293: 
15294: 
15295: 
15296: 
15297:                                Soininen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
15298:                                   lainoiksi kiviperäisten peltojen raivaamista varten.
15299: 
15300: 
15301:                                    E d u s k u n n a 11 e.
15302: 
15303:    Matalouden koneellistuessa ovat vilje-       osoittautunut aivan liian pieneksi. Pellon-
15304: lysmaiden kivisyyden aiheuttamat haitat li-     raivaus Oy:n tekemien kokeiden perus-
15305: sääntyneet ja muodostuneet vakavaksi vil-       teella nousevat kustannukset keskimäärin
15306: jelyksen rationalisoinnin esteeksi. Kun         50,000 markkaan hehtaarilta. Kun Suo-
15307: maamme kunnista yli 100 kuntaa kuuluu           messa on kivisiä peltoja arviolta 175,00()
15308: kivisiin seutuihin, on ymmärrettävissä, että    hehtaaria, huomaa helposti, miten riittä-
15309: kivien poistaminen viljelysmailta kuuluu        mätön tämä 40 milj. markan määräraha on.
15310: maatalouden nykyhetken kaikkein tärkeim-        Kivisten peltojen viljelijät odottavat har-
15311: piin perusparannustoimenpiteisiin. Kivet-       rtaasti suurempaa tukea valtiovallalta tätä
15312: hän muodostavat, kuten tunnettua, esteen        koko maan talouselämään vaikuttavaa suur-
15313: nykyaikaisten maanviljelyskoneiden käyttä-      työtä varten.
15314: miselle, mutta tämän lisäksi ne vievät suu-        Edellä esitetyn perusteella ,ehdotamm&
15315: ren osan peltopinta-alasta ja ovat rikka-       kunnioittaen,
15316: ruohojen pahimpia leviämispaikkoja.
15317:    Eduskunnan hyväksyttyä -kuluvan vuo-                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
15318: den tulo- ja menoarvioon 40 milj. mk: n                 tttlo- ja menoarvioon 200,000,000
15319: määrärahan kiviperäisten peltojen raivaa-               markan määrärahan käytettäväksi
15320: mista varten jaettavaksi avustuksilla ja lai-           avustuksina ja lainoina kiviperäis-
15321: noina, on kivien raivaus voitu aloittaa                 ten peltojen raivaamista varten.
15322: avustuksen toivossa. 'Tämä määräraha on
15323:      Helsingissä 26 päivänä heinätkuuta 1951.
15324: 
15325: 
15326:         Heikki Soininen.            Toivo H. Kinnunen.           Tahvo Rönkkö.
15327: 
15328: 
15329: 
15330: 
15331:                                                                                             4()
15332: :314
15333: 
15334: IV,162. -   Rah. al. N:o 90.
15335: 
15336: 
15337: 
15338: 
15339:                                Nykänen ym.: JJfäärämhan osoittamisesta lainojen ja amts-
15340:                                  tusten myöntämiseksi kivisten peltojen raivaamiseen.
15341: 
15342: 
15343:                                      E d u s k u n n a ll e.
15344: 
15345:     Tunnettua on maamme peltojen kivisyys         myyttä, sillä kivisten peltojen viljelijä on
15346: -etenkin Pohjois-Karjalassa. Vanha asutus         liiaksi riippuvainen metsätöistä saaduista
15347:  tällä alueella on syntynyt ensisijassa vaa-      ansioista. Myös kansantaloudellisesti kiveä-
15348:  roille. Ei silloin hallan pelosta voitu aja-     misestä koituisi arvaamaton hyöty, mutta
15349: tella soiden ja alavien viljelemistä ja oli-      ilman valtion tukea jää kiveäminen suorit-
15350:  han vaarojen rinteet sopivia kaskimaita.         tamatta.
15351:  Viljelykset näillä vaaroilla ovat pieniä ja         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15352: ·kivisyydestä johtuen peltojen muokkaami-
15353: nen vaatii enempi työtä, kuin kivettömillä                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
15354:  pelloilla. Olisi välttämätöntä, että vanhat              tulo- ja menoarvioon 500,000,000
15355:  kiviset pellot saataisiin kivettyä ja siten              markan määrärahan halpakorkoisten
15356:  viljelykselle kelpaaviksi. Viljelijän tekemä             lainojen ja avustusten myöntämiseksi
15357:  työ kivien poistamiseksi parantaisi hänen                kivisten peltojen raivaamiseksi sellai-
15358:  ja perheensä toimeentuloa ja tulevina työt-              sille viljelijöille, joiden omistama
15359: tömyyskausina vähentäisi osaltaan työttö-                 peltopinta-ala on alle 15 ha.
15360:        Helsingissä syyskuun 18 päivänä 1951.
15361: 
15362: 
15363:                  Juho Nykänen.                                 Juho Rytkönen.
15364:                  Toivo Niiranen.                               Elli Juntunen.
15365:                  Eino Tainio.                                  Ester Häikiö.
15366:                  V. Puumalainen.                               Esa Hietanen.
15367:                  Matti Meriläinen.                             Hannes Tauriainen.
15368:                                                                                            315
15369: 
15370: IV,t63. -   Rah. al. N:o 91.
15371: 
15372: 
15373: 
15374: 
15375:                                 Rantamaa ym.: Määrärahan osoivtamisesta avustuksiksi ja
15376:                                   lainoiksi kiviperäisten viljelysmaiden raivaamista var-
15377:                                   ten.
15378: 
15379: 
15380:                                     E d u s k u n n a ll e.
15381: 
15382:     Suomi on maatalousmaa, jonka väestön          lyst'aloudellisen 1laitoiksen professori Antti
15383: suurin ammattiryhmä on voimakkaasti pien-         Mäki on kuluvana vuonna julkaissut koo-
15384: viljelysvaltainen talonpoikaisluokka. Maa-        tun aineiston pohjalla peltojen kivisyyttä
15385: talousväkeä on näet noin puolet koko kan-         koskevan tutkielman kirjasena, jonka nimi
15386: sastamme, kun esimerkiksi teollisuustyövä-        on ,Viljelysmaiden kivisyydestä Suomessa
15387: keä ei ole viidettäkään osaa väldluvus-           v. 1950", jonka tietoihin tässä aloitteessa
15388: tamme. Näin ollen on sekä taloudellisesti         nojauduta;an. Maan kivisiromiksi kunniksi
15389: välttämätöntä että yhteiskunnallisesti oi-        osoittautuvat Tuupovaara, Leivonmäki,
15390: keudenmukaista, että valtiovalta Suomessa         Hirvensalmi ja Karttula, ja hämmästyttä-
15391: ottaa tämän päänä:kökahdan varteen jakaes-        vää on todeta, että viljelysmaan kivisyys
15392: saan yhteisistä varoista tukea eri elinkei-       on varsin yleistä kautta koko ma'an, joten
15393: nonharjoittajille. Kun lisäksi saattaa esiin-     sen aiheuttama maatalousmaan arvon vä-
15394:  tyä kansainvälisiä kriisiaikoja, jolloin yh-     hennys, rai,vauksen ja muokkaamisen han-
15395:  teytemme ulkomaille helposti katkeavat, ja       kaluus ja kalleus sekä pinta-alan pienene-
15396: välttämättömien elintarpeiden saanti siten         minen, satojen heikkeneminen ja monilla
15397: vaikeutuu, jopa tyrehtyy, korostaa sekin          ikivanhoillakin viljelysseuduilla vuosisa-
15398: näkökohta sitä selviönä pidettävää vaati-         dasta toiseen jatkunut mitä kiusallisin han-
15399: musta, että maataloutta yksinomaisena elin-        kaluus ja vaiva ovat siten mitä olennaisin,
15400: keinonaan harjoittavan kansamme valtavan           perustavaa laatua oleva ja yksityisin varoin
15401:  pääosan tukeminen on sekä varsin hyvin           perin hitaasti - suurimmilla alueilla tus-
15402:  perusteltua että, nimenomaan Suomen olo-         kin ensinkään - poistettavissa oleva rasi-
15403:  suhteet varteen ottaen, järkevää. Niinikään       tus. Edelleen ,peltojen kivisyys nostaa .työ-
15404:  on muistettava, että eduskunta on jo vuosi-      kustannuksia, lisää rikkaruohoisuutta, vai-
15405:  kausia selkä auliisti myöntänyt varoja mui-       keuttaa maatalouden koneellistamista, estää
15406:  den elinkeinoryhmien, kuten .teollisuuden,        milteipä kokonaan useiden viljelysikasvien
15407:  tukemiseen, korottanut palkansaajien sään-        viljelyn ja tuottaa suorastaan lukematto-
15408:  nöllisiä tuloja, mihin usein on ollut kyllä       mia muita haittoja, jopa voittamattomia
15409:  syytäkin, mutta kuitenkin ja samaan 'aikaan       esteitä voimaperäistä maataloutta toteutet-
15410:  on maatalousväestön asema jäänyt mitä sel-        taessa. Niinikään on todettu, että milteipä
15411:  vimmin huonommaksi ja ns. kuoppaan, jo-           poitkeuksetta kaikki tilat karujen peltojen
15412:   ten vielä tämäkin seikka tukee sitä edellä       alueina tuottavat nykyisin tappiota.
15413:   esitettyä käsitystä, että maan pääväestön           Naapurimaassamme Ruotsissa esiintyvät
15414:   elinkeinoa, ma'ataloutta, on muiden elinkei-     samat vaikeudet, ja silellä on päädytty sii-
15415:  nojen rinnalla ja niihin nähden tasavertai~       hen, että ainoa oiik:ea ratkaisu tälle perus-
15416:   sesti tuettava ja kehitettävä.                   tavaa l'watua olevalle pulmakysymykselle on
15417:      Maatalouden eräs kiusallisimmista vai-        koneellinen kivenraivaus, joka kolmen vuo-
15418:   keuttajista on viljelysmaan kivisyys, josta      den aikana on saavuttanut siellä suorastaan
15419:   viime vuonna toimeenpannun yleisen maa-          valtavat mittasuhteet. Meillä Suomess'a on
15420:   talouslaskennan yhteydessä toimitettiin tie-     koneellista raivaustyötä suoritettu paa-
15421:   dustelu. Tiedustelukaavakkeita palautet-          asiassa Pellonraivaus Oy: n toimesta, ja
15422:   tiin 7,757: ltä viljelmältä yhteensä 200 :sta     viime keväänä perustettiin Kivenraiv·aus
15423:   kunnasta. Helsingin yliopiston maanvilje-         Oy, joka Ruotsissa hankituin kivenraivaus-
15424: 316                             IV,163. -    Kiviperäiset vilj·elysmaat.
15425: 
15426:  vaunuin muun toimintansa yhteydessä sa-               pelloilta ikiinnittäen erikoisesti huomiota
15427:  malla myös suorittaa koneiden kokeilua ja             koneellisen raivaustoiminnan kehittämiseen
15428:  kehittämistä nimenomaan Suomen olosuh-                sekä ryhtyisi toimenpiteisiin raivaustyön
15429: teiden pohjalta lähtien ja ni~hin sovellut-            edistämiseksi tukemalla viljelijöitä valtion
15430: taen. Tämän toiminnan työkustannuksiksi                varoista myönnettävillä avustuksilla, palk-
15431:  on tähän mennessä todettu seuraa.vat: ki-             kioilla ja lainoilla". Niinpä sitten kuluvan
15432:  ven koko alle 1 m3, siirtomatka alle 100 m,           vuoden talousarviossa onkin eduskunnan
15433:  150 mlk; 1-2 m3, siirtomatka alle 100 m,              myöntämä 40: n miljoonan markan suurui-
15434:  220 mk; 2-3 m3, siirtomatka 100 m, 320                nen määräraha avustUJksiksi pienviljelmien
15435:  mk, ja siirtomatkan pitentyessä kustannuk-            kivenraivaustoimintaan. Kut•en saatettiin
15436: set vastaavasti kohoavat, ja jos perkkaus-             odottaaJkin, ei näin perin pienin määrä-
15437:  pa:ikka on huono, lisääntyvät kustannukset            rahain ole mwhdollista asiaan saada sitä
15438:  lcirveä kohti 20: llä mlk: lla. Koneiden siirto-      korjausta, helpotusta eikä tukea, mitä toi-
15439:  kustannuks:et ovat n. 125-150 mk kilomet-             saalta sen valtaviin mittasuhteisiin ulottuv'a.
15440:  riltä.                                                kantavuus ehdottomasti ja kiireellisesti
15441:      Kuten näistäkin luvuista havaitaan, on            vaatisi ja mitä toisaalta ka.ruj•en seutujen
15442:  viljelysmaan kiveäminen mitä ratkaisevinta            kiviperäisten viljelmien, milteipä yksin-
15443: laatua oleva p e r u s p a r a n n u s, joka           omaan pienvi:ljelijäväestöön kuuluvien ja
15444:  suuresti lisää pellon arvoa, sen muokkaa-             vähävaraisten maataloudenharjoittajien ta-
15445:  misen helppoutta ja satojen määriä, mutta             loudellisten mahdollisuuks]en suuresti rajoi-
15446: se on nimenoma:.an myös niin kallista ja vai-          tetut - usein suorastaan olemattomat -
15447: valloista työtä, ,että sitä ei voida toteuttaa         edellytJ71kset tuekseen vaatisivat. On mitä
15448:  ilman valtiovallan tuntuvaa tukea, jota               selvimmin epäoikeudenmukaista, että v·altio-
15449: olisi kivisten viljelysmaiden omistajille an-          valta jatkuvasti laiminlyö velvollisuutensa.
15450: nettava sekä suoranaisin·a avustuksina että            tässä tarikoitettuja, vähävaraisia pienvilje-
15451: pitkäaikaisina, halpakorkoisina lainoina.              lijöitä kohtaan, vaikka valtion varoista,
15452: Näin tehden noudatettaisiin samoja linjoja             joitten keräämiseen lkarujenkin seutujen
15453: kuin ·uudisraivaus- ja salaojitusavustuksia            asukkaat veronmaksajina osallistuvat, on
15454:  ja palkkioita myönettäessä.                           auliisti jaettu tukea muille elinikeinoryh-
15455:      Edellä ma:inituss'a kirja8,essa lausuu pro:f.     mille. Eduskunnarn lausuman yksimielis,en
15456: Antti Mäki mm., että ,kivien poistaminen               toivomuksen mukaan onkin asiantilaan saa~
15457: viljelysmailta on luetta;va meillä, samoin-            tava vihdoinkin tuntuva korjaus.
15458: kuin       Ruotsissakin,        maa t alou d en           Edellä esitettyyn viitaten ja sen perus-
15459: k a i k k e i n t ä r k e i m p i i n j a a j a n-     teella ehdotamme kunnioittaen,
15460: k o h t a i s i m p i i n p e r u s p a r a n n u s-
15461: t o i me n p i te i s i i n kuuluvaksi."                        että Eduskunta ottaisi vuoden
15462:     Eduskunnassarikin on asiaan jo kiinnitetty               1952 tulo- ja menoarvioon 500,000,000
15463: niin vakavaa huomiota, rettä esim. vuoden                    markan määrärahan, josta 200,000,000
15464: 1948: n valtiopäivillä jätettiin siitä useita-               markkaa käytetään avustuksiin ja
15465: kin aloitteita, ja hyväksyttiin sitten yksi-                 300,000,000 markkaa pitkäaikaisiin,
15466: mielisesti toivomus, ,että Hallitus kiireelli-               halpakorkoisiin lainoihin kiviperäis-
15467: sesti toimituttaisi tutkimuksen mahdolli-                    ten viljelysrnaiden raivaamista var-
15468: suuksista kivien raivaamiseen kiviperäisiltä                 ten.
15469:       Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1951.
15470: 
15471: 
15472:          Antti J. Rantamaa.        Erl. Haapaniemi.         Veikko Vennamo.
15473:          Wiljam Sarjala.           Eino Rytinki.            Leo Häppölä.
15474:          Lauri Murtomaa.           Irma Hamara.             Hilja Väänänen.
15475:          Aukusti Pasanen.          Arvi Ikonen.             Väinö Rankila.
15476:          Eeli Erkkilä.             Markus Niskala.          Aaro Kauppi.
15477:          Eino E. Heikura.          Mauno Jussila.           Niilo Ryhtä.
15478:          Lauri Solla.              Vilho Leivonen.          Eino Palovesi.
15479:          Nestori Kaasalainen.      Väinö Kaasalainen.       K. Joukanen.
15480:                        Toivo H. Kinnunen.       Aino Luostarinen.
15481:                                                                                           317
15482: 
15483: 1V,164.- Rah. al. N:o 92.
15484: 
15485: 
15486: 
15487: 
15488:                                K. Eskola ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
15489:                                   lainoiksi salaojituksiin.
15490: 
15491: 
15492:                                     E d u s k u n n a ll e.
15493: 
15494:    Sen johdosta, että valtion tulo- ja meno-     taa enemmän kuin vuosittain käytännössä
15495: ~rvioon   ei ole otettu salaojitusavustuksiin    tarvittaisiin. Tällainen valtion varain jää-
15496: ja -lainoihin kysyntää vastaavaa määrää va-      dyttäminen voitaisiin välttää ja salaojituk-
15497: roja eikä avustuksia ja lainoja myönnet-         sen toteuttamista ratkaisevasti edistää, jos
15498: täessä ole katsottu voitavan ylittää meno-       maatalousministeriölle annettaisiin oikeus
15499: arviossa olevia määriä, on salaojituslakia       maataloushallituksen esityksestä myöntää
15500: voitu toteuttaa vain osittain. Salaojituslaki    anotut määrät avustuksia ja lainaa, vaikkei
15501: ~dellyttää ·avustukset ja lainat myönnettä-      tulo- ja menoarviossa olisikaan niihin täyttä
15502: väksi ja ovat vähävaraisemmatkin luvat-          katetta.
15503: tuun avustukseen luottaen panneet salaoji-          Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
15504: tuksen käyntiin ottamalla väliaikaisesti         nioittaen,
15505: pankkiluottoa. Kun salaojitusavustuksia ja
15506: lainoja ei olekaan voitu myöntää ovat he nyt               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
15507: joutuneet vaikeuksiin.                                  tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun
15508:    Salaojitusasetuksen mukaan on myönnet-               8 momentille, Valtion avustukset
15509: tyjen     salaojitusavustusten    edellyttämä           salaojituksiin, 80 miljoonan mar-
15510: alueen salaojittamisaika kolme vuotta ja                kan arviomäärärahan ja samoin 19
15511: salaojituslainain viisi vuotta. Käytännössä             Pl. II luvun 10 momentille, Lainat
15512: tämä merkitsee sitä, että valtion tulo- ja              salaojituksiin, 50 miljoonan markan
15513: menoarvioon olisi varattava avustusvaroja               arviomäärärahan.
15514: n. kolme kertaa ja lainavaroja n. viisi ker-
15515:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
15516: 
15517: 
15518:                 Kusti Eskola.                             Kerttu Saalasti.
15519:                 Lauri Murtomaa.                           Eeli Erkkilä.
15520:                 Yrjö Hautala.                             Aaro Kauppi.
15521: 318
15522: 
15523: IV,165. -   Rah. al. N:o 93.
15524: 
15525: 
15526: 
15527: 
15528:                                Riihimäki ym.:      Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
15529:                                   pienviljelijöille lasku- ja viemäriojien kaivamisesta joh-"
15530:                                   tuvien kustannusten peittämiseksi.
15531: 
15532: 
15533:                                    E d u s k u n n a ll e.
15534: 
15535:    Peltojen salaojituksen suuri merkitys        joista vesi on vaikeasti pois johdettavissa
15536: tehokkaalle viljelykselle on yleisesti tun-     kivisyyden, nurinkuristen maanomistusolo-
15537: nustettu. Nykyisin tämä kuitenkin on mah-       jen ym. syiden vuoksi, mikä aiheuttaa pien-
15538: dollista vain suuremmilla viljelmillä ja var-   viljelijöille lasku- ja viemäriojien kaiva-
15539: sinaisilla maanviljelysalueilla. Sensijaan      misesta suhteettoman suuria kustannuksia.
15540: pienviljelijät joitakin poikkeuksia lukuun-     Tämä johtaa siihen, että vain harvoissa ta-
15541: ottamatta eivät kykene salaojittama.an pel-     pauksissa pienviljelijät kykenevät ilman
15542: tojaan siitä huolimatta, vaikka tähän tar-      valtion tukea edes aloittamaan suunnitel-
15543: koitukseen myönnetään lakimääräisiä avus-       man toteuttamisen.
15544: tuksia valtion varoista. Ja vaikka kykeni-         Tämän perusteella ·ehdotamme,
15545: sivätkin, joka tapauksessa salaojituksen en-
15546: simmäinen ehto on, että lasku- ja viemäri-                   että   Eduskunta   ottaisi   vuoden
15547: ojat ensin kaivetaan. Näin ollen päähuo-                1952 tulo- ja menoarvioon 50,000,000
15548: mio on kiinnitettävä lasku- ja viemäri-                  markan arviomäärärahan jaettavaksi
15549: ojien kaivamiseen, jotta voitaisiin edes kun-            avustuksina pienviljelijöille lasku-
15550: nollinen peltojen avo-ojitus toteuttaa.                  ja viemäriojien kaivamisesta johtu-
15551: Mutta pienviljelijän peltoalueet ovat ylei-            , vien k1tstannusten peittämiseksi.
15552: semmin pieniä erillisiä takamaapalstoja,
15553:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
15554: 
15555: 
15556:         Arvo Riihimäki.             Usko Seppi.                      Hannes Tauriainen.
15557:                                                                                            319
15558: 
15559: IV,166.- Rah. al. N:o 94.
15560: 
15561: 
15562:                                Kähönen: Korotetun määrärahan osoi~tamisesta Etelä-Suo-
15563:                                  men kalastusvakuutusyhdistyksen avustamiseksi.
15564: 
15565:                                     E d u s k u n n a ll e.
15566:    Merikalastuselinkeinon alalla monin ta-       korvauseristä nostetuksi voimassaolevan ka-
15567: voin vaikeutunut taloudellinen tilanne ja        lastusvakuutuslain mukainen valtion osuus.
15568: erikoisesti kalastustarvikkeiden korkea hinta    Jos yhä suuremmassa määrin joudutaan
15569: on pakoittanut yhä useamman kalastajan           korvauksia suorittamaan näin jälkikäteen,
15570: etsimään turvaa pyydysmenetysten varalta         viipyen kuten ny.t suoritus lähes vuoden
15571: kalastusvakuutustoiminnasta, mutta vanhin        vahingontapahtumasta, menettää silloin ka-
15572: nykyisin toiminnassa olevista Etelä-Suomen       lastusvälineiden vakuutustoiminta kokonaan
15573: kalastusvakuutusyhdistys ei kykene rahas-        sen tarkoituksen, jota varten kalastusvakuu-
15574: tojensa vähäisyyden takia tätä toimintaa         tuslaki on annettu. Vakuutusmaksuilla
15575: ylläpitämään kalastusvakuutuslain edellyt-       ei rahastoja voida kar.tuttaa, sillä suuren
15576: tämissä puitteissa. Kun rahastot, erikoisesti    tappiovaaran takia ne muutenkin ovat kor-
15577: ns. valtioapurahasto, ovat markkamääräi-         keat, vaihdellen eri pyydyslajien osalta
15578: sesti pysyneet samana kuin ne olivat en-         2-15 %. Vakuutusmaksujen ko11ottaminen
15579: nen talvisotaa, mutta pyydysten arvot ovat       entisestään tulisi aiheuttamaan vähävarair
15580: sen jälkeen kohonneet lähes 30-kertaisiksi,      sille kalastajille voittamattomia vaikeuksia.
15581: on helposti käsitettävissä, miten vaikeaan       Nimenomaan vakuutusmaksujen kalleus on
15582: taloudelliseen asemaan yhdistys on jatku-        ollut syynä siihen, ettei kalastajaväestö
15583: neessa inflaatiovyöryssä joutunut. Vaikka        suhteellisen pitkän kalastusvakuutustoimin-
15584: mainitun yhdistyksen yhdistysjärjestyksen        nan aikana ole voinut läheskään kaikkialla
15585: mukainen toiminta-alue käsittää rannikko-        ottaa vakuutusasiaa omakseen. Nyt oltai-
15586: ja saaristoalueet Virolahdelta Naantalin         siin saavuttamassa vakuutustoiminnalle ylei-
15587: kaupunkiin asti, on osittaista vakuutustoi-      nen kannatus, mutta tällä kertaa puuttuu
15588: mintaa voitu harjoittaa vain Virolahden,         onnettomuuksien sattuessa yhdistybeltä
15589: Vehkalahden, Kymin ja Pyhtään kuntien            maksuvalmius. Kun Etelä-Suomen kalas-
15590: rannikolla. Näin ovat jääneet vakuutustur-      tusvakuutusyhdistyksen rahastot ovat reaali-
15591: van ulkopuolelle mm. kalastustiloja saaneet      arvoltaan pienentyneet muista kuin omista
15592: siirtokalastajatkin, jotka jo ennestään oli-    sisäisistä syistä ja kun kalastusvälineiden
15593: vat tottuneet käyttämään kyseistä vakuu-        vakuutustoimintaa yleisesti pidetään vai-
15594: tusyhdistystä ja nykyäänkin asuvat pää-         keuksissa olevan merikalastajaväestön tuke-
15595: asiallisesti yhdistyksen toimintapiirissä.       miseksi .tarpeellisena, niin näin ollen koh-
15596:    Yhdistyksen toimintaa esim. 1950 koetet-     tuuden- ja oikeudenmukaista on saattaa
15597: tiin rajoittaa vähimpään mahdolliseen, jo-      yhdistyksen taloudellinen asema sellaiseksi,
15598: ten vakuutuskanta oli vain 3,764,500 mk         ettei maksuvalmiuden puute .estäisi kalas-
15599: ja vakuutuksensaajain lukumäärä 57. Sit-        tusvalmutuslain mukaisen vakuutustoimin-
15600: tenkin, kun sanottuna vuonna vakuutetuille      nan ylläpitämistä.
15601: pyydyksille koitui vahinkoa yht. 354,680           Edellä •esitettyyn viitaten allekirjoittanut
15602: mk:n arvosta, josta yhdistys joutui vakuu-      ·ehdottaa,
15603: tusehtojensa mukaan suorittamaan kor-
15604: vausta yht. 265,758 mk, jäi tilivuoden                   että Eduskunta ottaisi vuoden
15605: aikana osa vahingonkorvauksista, yht.                  1952 tulo- ja menoarvioon 11 Pl:n
15606: 79,450 mk, käyttövarojen ja siitä aiheutu-             XIII luvun 4 momenttiin lisäyksenä
15607: neen maksuvalmiuden puutteessa suoritta-               400,000 markkaa käytettäväksi Etelä-
15608: matta. Korvaukset näistä voidaan asian-                Suomen kalastusvakuutusyhdistyksen
15609: omaisiHe maksaa vasta sitten, kun on saatu             valtionapurahaston lisäämiseksi mai-
15610: suoritetuista ja suoritettaviksi päätetyistä           nitulla määrällä.
15611:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
15612:                                                                  Urho Kähönen.
15613: :320
15614: 
15615: IV,1G7. -    Rah. al. N:o 95.
15616: 
15617: 
15618: 
15619: 
15620:                                 Haapaniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
15621:                                   kalan jäädytys- ja jäähdytyslaitosten käyntiinsaatta-
15622:                                   mista varten.
15623: 
15624: 
15625:                                      E d u s k u n n a ll e.
15626: 
15627:     Merikalastajat työskentelevät nykyisin        kauppaan toimittamisessa entistä suurem-
15628:  olosuhteissa, jotka uhkaavat tyrehdyttää tä-     malle alueelle ja ennenkaikkea turvata ka-
15629:  män maassamme luonnollisen ja tärkeän            lan markkinoimismahdollisuudet runsaan
15630:  elinkeinon. Eräs perussyy kalastajien vai-       saaliin aikana kohtuulliseen hintaan. Kysy-
15631:  keuksiin on siinä, että runsaan kalansaaliin     myksessä oleva järjestely ei käsityksemme
15632:  aikana suurta osaa saaliista ei saada joko       mukaan vaikuttaisi kohottavasti kalojen ku-
15633:  ollenkaan kaupaksi tai sitten siitä saadaan      luttajahintaan vaan olisi omansa sitä tasoit-
15634:  niin alhainen hinta, ettei kalastus suuresta     tamaan ehkäpä alentamaankin.
15635:  saaliista huolimatta kannata. Esimerkkinä          Kun kalataloudellinen toimikunta on tut-
15636:  voidaan mainita, että kuluvana vuonnakin         kinut tätä asiaa ja tullut mietinnössään
15637:  on jouduttu myymään kevätsilakkaa jopa           myönteiseen tulokseen, viittaamme mainit-
15638:  2 markalla kilo ja vastaanotto siitä huoli-      tuun mietintöön ja ehdotamme,
15639:  matta on ollut rajoitettua.
15640:     Epäkohdan korjaamiseksi tarvittaisiin ka-              että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
15641:  lakaupan alalla järjestelyjä, joiden toteutta-          valtion tulo- ja menoarvioon 20 mil-
15642:  minen kysyy enemmän varoja kuin kalasta-                joonan markan määrärahan käytettä-
15643:  jilla ja heidän yhteistoimintayrityksillään             väksi avustuksina kalan jäädytys- ja
15644: -on käytettävissä. Tarvittaisiin riittävästi             jäähdytyslaitosten sekä kevätkalan
15645:  kevätsilakan kuivaamoja, kalan jäädytys- ja             koneellisen ja puolikoneellisen kui-
15646: jäähdytyslaitoksia sekä kalanjalostuslaitok-             vauksen käyntiin saattamiseksi.
15647: .sia, jotka voisivat auttaa tuoreen kalan
15648:        Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
15649: 
15650:           Eri. Haapaniemi.            Artturi Koskinen.            J. E. Lampinen.
15651:           Toivo Kujala.               Juho Niukkanen.              Niilo Ryhtä.
15652:           Eino RytinkL                Vieno Simonen.               Eino E. Heikura.
15653:           Arvi Ikonen.                Heikki Soininen.             Atte Pakkanen.
15654:          .Arvo Sävelä.                Lauri Solla .                Aino Luostarinen.
15655:                                                                                               321
15656: 
15657: IV,16&.- .Fin. mot. N:o 96.
15658: 
15659: 
15660: 
15661: 
15662:                                  Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till un-
15663:                                     derstöd åt yrkesfiskare vilkas båtar eller storbragder
15664:                                     genom natur- eller annan katastrof gått förlorade.
15665: 
15666: 
15667:                                       T i ll R i k s d a g e n.
15668: 
15669:     Den ek.onomiska stälJm.i,n:g, i viiken fiske-   fiskeriförsäkringsföreningarna samma,nlagt
15670: riets utövar,e i vårt la.nd befinner sig, har       186,000 mark i Slkadeersättningar, men sam-
15671: med varje år som gått hlivit allt tröst-            tidigt kunde man i tidningspressen läsa -
15672: lösare. Utgifterna ()kar ständigt, medan in-        hösten 1946 - att enbart i Österbotten
15673: komsterna stampar på Sltället. Någon som            under några stormiga dygn, fiskeredskap
15674: helst säkerhet i det riskfyllda arhetet fin-        tili ett värde av över 3 miljoner mark gick
15675: nes inte.                                           förlorade. Och alla dessa fiskeredskap var
15676:     Det hårdaste slll!g, som kan drabha en          oförsäkrade.
15677: yr'kesfiskare, är då hans arhetsredskap -               Fastän yrkesfis'karna utgör en relativt
15678: båtar och bragder - genom natur- eller              lit,en yrkesgrupp, bör de dock, likaväl som
15679: a'Il.llan katastrof går förlorade. Och årli-        a,ndra yrikesgrupper, ihågkommas av stats-
15680: gen inträffar dyl~ka beklagliga händelser,          makten. Med tanke på att statsmakten år-
15681: i synnerhet när höststormarna sätter in.            ligen beviljar s'tatsanslag åt jordbruket för
15682: Det har hänt, att en yrkesfiskares hela upp-        frost- och andra skador, vore det naturHgt,
15683: sättning av dyrbara fiskeredskap under en           att också fisiket tilldelades liknande anslag.
15684: enda stormnaltt gått :fårl.orade.                   I Sverige t. ex. anslås årligen statsmedel,
15685:     I de flesta fall är en yrkesfiskares ar-        utgörande bidrag åt fiskare, som oförskyllt
15686: betsredskap oförsäkrade, vilket gör, att den        förlorat sina fiskeredskap. Hos oss skulle
15687: 'Elkonomiska förlust en srunnda av olyckan          ett liknande stöd från statsmaiktens sida
15688: <lrabbad yrkesfiskare oförskyllt lider är           vara ägnat att till en viss grad skapa
15689: my0ket svår, ibland .omöjlig att ersätta.           trygghet för fiskeutövarna i deras risk- och
15690: Det hjälper h'ärvidlag inte att hänvisa till        farofyllda arbete.
15691: att fiskeriförsäkringsföreningarna betalar              Med stöd av det som ovan anförts före-
15692: skadeersättningar i dylika fall. Den bistra         slås härmed,
15693:  verkligheten kvarstår, att fis:keriförsäkrin-
15694: gen inte är, och inte kommer att bli popu-                    att Riksdagen i statsförslaget för
15695:  lär bland fiskarna, emeda.n yrkesfiskarna                  år 1952 måtte upptaga ett förslags-
15696:  inte har råd att betala fiskeriförsäkrings-                anslag på 5,000,000 mark att utdelas
15697:  premi.erna. Redan av siff.eruppgifter i Sta-               som understöd åt yrkesfiskare, vil-
15698:  tistisk Årsbok för Finland framgår, att                    kas båtar eller storbragder oför-
15699: <lenna försä:kringsform användes i mycket                   skyllt, genom natur- eller annan ka-
15700:  liten skala. T. ex. år 1946 utbetalade                     tastrof, gått förlorade.
15701:       Helsingfors den 18 september 1951.
15702: 
15703: 
15704:                   Gösta Rosenberg.                           Toivo Kujala.
15705:                   Anna Nevalainen.                           Atos Wirtanen.
15706:                   Eino Tainio.                               Aimo Aaltonen.
15707: 
15708: 
15709: 
15710:                                                                                                41
15711: 322
15712: 
15713: IV,t6s.- Rah. al. ll:o 96.                                                       Suomennos.
15714: 
15715: 
15716: 
15717: 
15718:                               Rosenberg ym.: "Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
15719:                                  luonnonvoimien tai muun sellaisen syyn takia veneensä
15720:                                  tai pyydyksensä menettäneille ammatt~kalastajt1le.
15721: 
15722: 
15723:                                    E d u s k u n n a ll e.
15724: 
15725:    Se taloudellinen asema, jossa kalastuksen    maan aikaan saatiin sanomalehdissä lukea
15726: harjoittajat maassamme ovat, on vuosi vuo-      - syksyllä 1946 - että yksinomaan Poh-
15727: delta käynyt yhä lohduttomammaksi. Me-          janlahdella menetettiin kalastusvälineitä
15728: not kasvavat jatkuvasti, kun taas tulot py-     muutamana myrskyisenä vuorokautena yli
15729: syvät paikallaan. Minkäänlaista turvalli-       3 miljoonan markan annosta. Ja kaikki
15730: suutta ei ole vaaranalais-essa työssä.          nämä kalastusvälineet olivat vakuuttamat-
15731:    Ankarin isku, mikä ammattikalastajaa         tomia.
15732: saattaa kohdata, tapahtuu silloin, kun             Vaikka ammattikalastajat muodostavat-
15733: hännen työvälineensä - veneet ja pyy-           kin suhteellisen pienen ammattiryhmän,
15734: dykset - menetetään luonnonvoimien ai-          täytyy valtiovallan muistaa heitä samoin-
15735: heuttaman tai muun onnettomuuden joh-           kuin muitakin ammattiryhmiä. Ajatellen,
15736: dosta. Ja vuosittain sattuu sellaisia vali-     että valtiovalta vuosittain myöntää määrä-
15737: tettavia tapauksia, varsinkin syysmyrsky-       rahoja maataloudelle halla- ja muita va-
15738: jen alkaessa. On sattunut, että ammatti-        hinkoja varten, olisi luonnollista, että myös
15739: kalastajan koko arvokas kalastusvälineistä      kalastukselle myönnettäisiin vastaavat mää-
15740: on yhtenä ainoana myrsky-yönä menetetty.        rärahat. Esimerkiksi Ruotsissa varataan
15741:    Useimmissa tapauksissa ammattikalasta-       vuosittain v,altionvaroja avustuksiksi kalas-
15742: jan kalastusvälineet ova;t vakuuttamatto-       tajille, jotka ilman omaa syytään ovat me-
15743: mat, mistä johtuen sitä taloudellista mene-     nettäneet kalastusvälineensä. Meillä olisi
15744: tystä, jonka onnettomuuden kohtaama am-         vastaava tuki valtiovallan poolelta om~Vnsa
15745: mattikalastaja siten on kärsinyt, on hyvin      jossain määrin antamaan turvallisuutta ka-
15746: vaikeata, joskus mahdotonta korvata. Tässä      lastuksen harjoittajille heidän uhanalaisessa
15747: ei auta viitata siihen, ,että kalastusvakuu-    ja vaarallisessa ,työssään.
15748: tusyhdistykset maksavat korvauksia sellai-         Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan tä-
15749: sissa tapauksissa. Pysyy katkerana todel-       ten,
15750: lisuutena, että kalastusvakuutus ei ole suo-
15751: sittu eikä tule suosituksi kalastajien kes-               että Eduskunta ottaisi vuoden
15752: kuudessa, koska ammattikalastajilla ei ole             1952 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
15753: varaa maksaa ka1astusvakuutusmaksuja. Jo               markan mäiirämhan jaettavaksi avus-
15754: Suomen Tilastollisen Vuosikirjan nume-                 tuksina ammattikalastajille, jotka
15755: roista ilmenee, että tätä vakuutusmuotoa               ilman omaa syytään, luonnonvoimien
15756: käytetään hyvin pienessä mittakaavassa.                aihettttaman tai mttun onnettomuu-
15757: Esimerkiksi vuonna 1946 maksoivat kalas-               den takia, ovat menettäneet veneensä
15758: tusvakuutusyhdistykset yhteensä 186,000                tai pyydyksensä.
15759: markkaa vahingonkorvauksina, mutta sa-
15760:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
15761: 
15762: 
15763:                 Gösta Rosenberg.                         Toivo Kujala.
15764:                 Anna Nevalainen.                         Atos Wirtanen.
15765:                 Eino Tainio.                             Aimo Aaltonen.
15766:                                                                                          323
15767: 
15768: IV,169. -   Fin. mot. N:o 97.
15769: 
15770: 
15771: 
15772: 
15773:                                 Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till under-
15774:                                   stöd och lån åt yrkesfiskare för anskaffning av fisk-
15775:                                   redskap.
15776: 
15777: 
15778:                                    T i 11 R i k s d a g e n.
15779: 
15780:    Förslitningen av fiskredskap är stor, och       Det är därför nödvändigt, att staten
15781: förnyandet av bragdbeståndet är därför ett       bistår yrkesfiskarna med understöd och lån
15782: dagsaktuellt problem för de flesta yrkes-        för anskaffning av fiskeredskap, såsom
15783: fiskare. De nuvarande höga prisen på garn        skedde under en lång följd av år före kri-
15784: och fiskebragder utgör ett svårt, ofta oöver-    get.
15785: komligt hinder för fiskarna att underhålla         HänvisaTIJde tHl ovarustående föreslå un-
15786: och förnya sitt oundgängliga förråd av           dertecknade,
15787: fiskredskap.
15788:    Tillbehören för en medelstor strömmings-
15789: ryssja kostar i dag sammanlagt 165,000                     att Riksdagen i statsförslaget för
15790: mark och prisen på alla slag av förnöden-                år 1952 måtte upptaga ett anslag
15791: heter, som behövs för fiske, stiger alltjämt.            på 10 miljoner mark till lån och un-
15792: Fiskarbefolkningens inkomster stiger där-                derstöd åt yrkesfiskare för anskaff-
15793: emot inte, varför de ständigt stigande pri-              ning av fiskredskap.
15794: sen hotar att helt omöjliggöra fisket.
15795: 
15796:      Helsingfors den 19 september 1951.
15797: 
15798: 
15799:                  Gösta Rosenberg.                         Esa Hietanen.
15800:                  Nestori Nurminen.                        Aimo Aaltonen.
15801:                  Atos Wirtanen.                           Judit Nederström-Lunden.
15802: 324
15803: 
15804: IV,169.- Rah. al. N:o 97.                                                       Suomennos.
15805: 
15806: 
15807: 
15808: 
15809:                                Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
15810:                                   lainoiksi ammattikalastajille kalastusvälineitten hankkir
15811:                                   mista varten.
15812: 
15813: 
15814:                                     E d u s k u n n a ll e.
15815: 
15816:   Kalastusvälineet kuluvat nopeasti ja pyy-        Sen vuoksi on välttämätöntä, että valtio
15817: dyskannan uusiminen on päivänpolttava ky-        auttaa ammattikalastajia myöntämällä avus-
15818: symys useimmille ammattikalastajille. Lan-       tuksia ja lainoja kalastusvälineiden hank-
15819: gan ja pyydysten nykyiset korkeat hinnat         kimiseksi, kuten tapahtui monina vuosina
15820: merkitsevät kalastajille vaikeata, usein voit-   ennen sotaa.
15821: tamatonta estettä välttämättömän kalastus-         Edellä esitettyyn viitaen ehdottavat alle-
15822: välinevarastonsa ylläpitämiseen ja uusimi-       kirjoittaneet,
15823: seen.
15824:   Keskisuuren silakkarysän tarvikkeet mak-
15825: savat tällä hetkellä yhteensä 165,000 mark-               että Eduskunta ottaisi vuoden
15826: kaa ja kaikenlaisten kalastustarvikkeiden               1952 tulo- ja menoarvioon 10 miljoo-
15827: hinnat nousevat jatkuvasti. Kalastajaväes-              nan markan määrärahan avustuksiksi
15828: tön tulot sitävastoin eivät nouse, minkä                ja lainoiksi ammattikalastajille ka-
15829: vuoksi alituisesti kohoavat hinnat uhkaa-               lastusvälineitten hankkimista varten.
15830: vat tehdä kalastuksen tyystin mahdotto-
15831: maksi.
15832: 
15833:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
15834: 
15835: 
15836:                  Gösta Rosenberg.                         Esa Hietanen.
15837:                  Nestori Nurminen.                        Aimo Aaltonen.
15838:                  Atos Wirtanen.                           Judit Nederström-Lunden.
15839:                                                                                            325
15840: 
15841: IV,t7o.- Rah. al. N:o 98.
15842: 
15843: 
15844: 
15845: 
15846:                                Lampinen ym.: Määrärahan osoitvamisesta avustukseksi ja
15847:                                  lainaksi Kotieläinhoitajain Liitolle.
15848: 
15849: 
15850:                                     Ed uslkunnalle.
15851: 
15852:    Kdko mruata käsittävä Kmieläinhoitajain       asemassa ei liitto kuitenlkaan voinut pyrki-
15853: Liitto perustettiin v. 1936, joten se on nyt     mystensä mukaisesti toimia ja oston kautta
15854: toiminut 15 vuotta. Kotieläinhoitajain Lii-      23/11 1950 sa:itkin liitto Heikkilän omistuk-
15855: ton perustajajäsenet ovat lähteneet liittoaan    seensa 5,000,050 mk hinnasta, mistä puolet
15856: perustamaan tervein tar'koitusperin. Sään-       oli maJksettava valtiolle heti kaupan pää-
15857: töjen 1 § : ssä sanotaan mm. ,Liitto on puo-     tettyä. Liitto, millä ei ollut itsellä varoja,
15858: lueeton järjestö, sen kotipa~ka on Hämeen-       joutui vaikeuksiin, koska rakennusten kun-
15859: linnan kaupunki ja toiminta-alue koko            nostamisestakin olisi ollut huolehdittava.
15860: maa". 2 §: ssä jatlketaan seuraavaa: ,Liiton     Liitto toivoi saavansa Heikkilän lahjaksi,
15861: tarkoituksena on ylläpitää yhteishenkeä ja       mitä ajatusta tuki liiton kymmenvuotisjuh-
15862: läheistä vuorovaikutusta jäsenten kesken,        lassa valtiovallan puolesta esitetty lausunto.
15863: edistää heidän amrmatillista kehitystään, val-   Kun SAK sai 1949 tulo- ja menoarvion yh-
15864: voa jäsentensä ja yleensä kotieläintalouden      teydessä    järjestötalonsa rahoittamiseksi
15865: alalla työskentelevien yhteisiä sekä amma-       avustuksena 10 milj. ja halpa'korkoisena lai-
15866: tillisia, että taloudellisia etuja ja toimia     nana 10 mi'lj., niin pidimme kohtuullisena,
15867: osaltaan kotieläinta:loutta edistävien harras-   ·että Kotieläinhoitajain Liitolle myönnettäi-
15868: tusten elvyttämiseksi". Näitä tärkeimpiä         siin Heikkilän tilan hinnan maksamiseen
15869: toimintaperiaatteita onkin liitto kaikessa       4,000,000 mlk j•a virkistySkodin rakentami-
15870: toiminnassaan tarkoin noudattanut. Erit-         seen halpakorkoista lainaa 4,000,000 mk.
15871: täin tärkeänä on liitto pitänyt virkistysmah-       Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15872: dollisuuksien aikaan saamista jäsenilleen,       fkunnioittaen,
15873: mitä he raskaasta ammatista johtuen kaipaa-
15874: vatkin. Siksipä jo v. 1938 liitto vuokrasi                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
15875: Vanajan pitäjässä sijaitsevan valtion virka-            tulo- ja menoarvioon 8,000,000 mar-
15876: talon, Aulangon Heikkilän virkistysilrodiksi,           kan määrärahan Kotieläinhoitajain
15877: missä monet tuhannet kotieläinhoitajat ovat             Liitolle, mistä määrästä 4,000,000 mk
15878: saaneet lyhyitä lomiaan viettää s~kä loman              halpakorkoisia lainaa ja 4,000,000 mk
15879: yhteydessä luentojen ja esite}mien muodossa             avustuksena.
15880: ammattitietojaan kartuttaa. Vuokramiehen
15881:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
15882: 
15883: 
15884:         J. E. Lampinen.              Eero Saari.                  Otto Toivonen.
15885:         Eri. Haapaniemi.             Eino Rytinld..               Artturi Kosld.nen.
15886:         Antti J. Rantamaa.           Mauno Jussila.               Valfrid Eskola.
15887:         Toivo Antila.                Lauri Kaarna.                Aino Luostarinen.
15888:                                      Eino Raunio.
15889: 326
15890: 
15891: IV,171.- Rah. al. l1:o 99.
15892: 
15893:                               Sävelä ym.: Määrärahan osoittamisesta Puutarhaneuvon-
15894:                                  nan yhteistoimikunnan työtä varten.
15895: 
15896:                                      E d u s k u n n a ll e.
15897:    V. 1950 erotettiin maatalousmiljardista 7      harjoittamaan puutarhanviljelyä joko sivu-
15898: milj. mk:n suuruinen määräraha käytettä-          tai pääelinkeinonaan. Kuten pientilakomi-
15899: väksi pienviljelyksien puutarhanhoidon            teakin toteaa, on puutarhaviljelyllä mitä
15900: edistämiseen. Tästä määrärahasta luovutet-        suurin merkitys pientilojen talouden kohot-
15901: tiin 6,700,000 mk maatalousministeriön pää-       tajana ja työvoiman käyttömahdollisuuk-
15902: töksellä 11 maatalousalan järjestöstä muo-        sien lisääjänä.
15903: dostetun Puutarhaneuvonnan yhteistoimi-              Puutarhaneuvonnan tarve pienviljelyk-
15904: kunna.u käyttöön. Huolimatta varojen saaJl-       sillä on erittäin suuri, koska useimmille vil-
15905: nin myöhäisestä ajankohdasta voitiin sillä        jelijöille puutarhakasvien viljely on outoa
15906: suorittaa puutarhaneuvontaa sangen tehok-         tai vallan tuntematonta. Parhaiten neuvon-
15907: kaasti. Tässä esitämme muutamia lukuja,           taa voidaan kehittää ja lisätä eri järjestöjen
15908: jotka osoittavat, että tarpeeseen nähden ver-     yhteisin voimin, kuten on todettu puutarha-
15909: rattain vaatimattomallakin määrärahalla           neuvonnan yhteistoimikunnan työn tulok-
15910: voidaan saavuttaa huomattavia tuloksia hal-       sista. V aitioneuvoston asettaman Hedelmä-
15911: voin kustannuksin, kun toiminnassa nouda-         ja marjatalouskomitean työn toteuttamisessa
15912: tetaan keskitystä ja selväpiirteistä suunni-      vaaditaan järjestöiltä keskitettyä toimintaa
15913: telmaa.                                           ja puutarhaneuvonnan yhteistoimikunnan
15914:                                                   saattamista vakinaiselle pohjalle.
15915:  Yhdistelmä eri järjestöjen suorittamasta            Kun puutarhaneuvonnan yhteistoimikun-
15916:       puutarhaneuvonnasta v. 1950.                nan työ on rahoitettu osana suuremmasta
15917:                                kpl    henkilöä    maatalouden tukemiseen myönnetystä mää-
15918: Erilaisia kursseja ....... . 1,345  22,681        rärahasta, on huomattu ne haitat, jotka
15919: Esitelmiä ja alustuksia .. 2,582 225,592          tästä johtuvat. Toiminta on päässyt alka-
15920: Näyte- ja havaintoesityksiä 4,566   41,272        maan sangen myöhään, kun lopullinen pää-
15921: Työkilpailuja .......... .     137     823        tös varojen saannista on viivästynyt. Huo-
15922: Tehty puutarhasuunnitel-                          mattava osa puutarhaneuvonnan tehtävistä
15923:   mia ................. . 1,675                   olisi suoritettava kevättalvella ja keväällä,
15924: Välitetty                                          jotta siitä johtuva hyöty tulisi saman vuo-
15925:   hedelmäpuita ........ . 9,492                   den osalle. Eri järjestöt vahvistavat toi-
15926:   marjapensaita ....... . 20,610                  mintaohjelmansa niin aikaisin, että tuottaa
15927: Henkilökohtaista neuvontaa         220,518        melkoisia vaikeuksia soveltaa puutarhaneu-
15928:                             -----'----
15929:                                    510,886        vonnan yhteistoimikunnan myöhemmin an-
15930:                                                   tamia ohjeita ja määräyksiä kunkin järjes-
15931:   Vuoden 1951 toimintaohjelma on suunni-          tön toimintaan.
15932: teltu vielä perusteellisemma:ksi. Sen pääpe-         Tärnä:IIJ vuoksi olisi välttämätöntä, että toi-
15933: riaatteena on käyttää kentällä olevat eri         minnan mahdollisuudet olisivat täysin tie-
15934: järjestöjen neuvojavoimat entistä tehok-           dossa jo edellisen vuoden puolella.
15935: kaammin.                                             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
15936:    On todettava, että puutarhanviljelyn           kunnioittaen,
15937: neuvonta kaipaa valtiovallan taholta yhä
15938: suurempaa huomiota osakseen. Maatalous-                     että Eduskunta ottaisi vuoden
15939: yksikköjen jatkuva pienentyminen edellyt-                 1952 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
15940: tää siirtymistä yhä tehokkaampiin maan-                   markkaa käytettäväksi Puutarhaneu-
15941: käyttömuotoihin. Kymmenet tuhannet pien-                  vonnan yhteistoimikunnan työtä var-
15942: ja kääpiötilat ovat pakotettuja ryhtymään                 ten v. 1952.
15943:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
15944: 
15945:         Arvo Sävelä.                 Jaakko Hakala.                  Antti J. Rantamaa.
15946:         Otto Toivonen.               Lauri Murtomaa.                 Mauno Jussila.
15947:                                      Nestori Kaasalainen.
15948:                                                                                        327
15949: 
15950: IV,112.- Rah. al. N:o 100.
15951: 
15952: 
15953: 
15954: 
15955:                               Ryhtä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
15956:                                 seksi Suomen Suoviljelysyhdistykselle.
15957: 
15958: 
15959:                                     E d u s k u n n a ll e.
15960: 
15961:    Suoviljelykset käsittävät jo nykyisin l j3 sellaista taloudellista tukea valtiovallan ta-
15962: maamme peltopinta-alasta ja tämä osuus tu- holta, mitä suoviljelysternrne laajuus ja neu-
15963: lee lähinnä pienviljelijäväestörnrne uudis- vonnan tarve nykyisin edellyttäisivät. Kun
15964: raivaustoiminnan ansiosta jatkuvasti kasva- hallituksen esityksessä v: n 1952 valtion tulo-
15965: maan. Raivattavrksi soveltuvia viljelyskel- ja menoarvioksi Suoviljelysyhdistykselle an-
15966: poisia soita on maassamme n. 2 rnilj. ha ja nettavaa tukea ei vieläkään ole koroitettu
15967: rahkasoitternrne laajempi hyväksikäyttö vil- nykyistä toimintaa vastaavalle tasolle, ei
15968: jelyksessä on ainakin maamme eteläosissa Suoviljelysyhdistyksellä, jo ennestäänkin
15969: enää vain ajankysyrnys.                         velkaantuneena, ole muuta keinoa käytettä-
15970:    Käsitykset suomaittemme viljelysrnenetel- vissään kuin lopettaa koetoimintansa, ellei
15971: mistä eivät suinkaan ole vielä täysin vakiin- asiaan saada pikaista korjausta. Valtioval-
15972: tuneet ja nykyisinkin suositellut menetelmät lan edun mukaista ei voi olla tilanteen pääs-
15973: eivät ole läheskään täysin tunnettuja edes täminen näin pitkälle. Kun otetaan huo-
15974: vanhirnpien viljelysseutujen rnaatalousväes- mioon, ettei maamme eteläosissa olevilla val-
15975: tölle, saatikka syrjäisernpien paikkakuntien tion koeasemilla ole suomaiden puutteesta
15976:  vähävaraisille viljelijöille. Tähän on syynä johtuen mahdollisuuksia ottaa hoitaakseen
15977: lähinnä riittämätön suoviljelysneuvonta. vastaavia tehtäviä ja että neuvontatyö en-
15978:  Sen tueksi tarkoitettu suoviljelyskoetoirninta nenkaikkea maamme syrjäisissä itä- ja poh-
15979: on nyt myös vaarassa täysin taantua. Näitä joisosissa vaatii suoammattimiesten toimin-
15980:  molempia hoitaa nimittäin maassamme tois- nan lisäämistä, tarvittaisiin Suoviljelysyh-
15981: taiseksi miltei yksinomaan Suoviljelysyhdis- distyksen toiminnan tukemiseksi varovasti
15982:  tys ja sen toimintamahdollisuudet ovat käy- tehtyjen laskelmien mukaan valtion varoja
15983:  neet suhteellisesti yhä pienentyneiden val- 3,782,200 markkaa enemmän kuin hallitus
15984: tionapujen johdosta varsin vähäisiksi. Suo- on tulo- ja menoarvioesityksessään ehdotta-
15985:  viljelysyhdistys on kuitenkin, taloudellisista nut.
15986:  vaikeuksista jopa velkaantumisesta huoli-        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15987:  matta, yrittänyt ylläpitää tärkeitä kenttä-
15988:  kokeita kahdella omistamaliaan suokoease-                että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
15989:  rnalla, joskin supistetussa laajuudessa, jotta        tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV lu-
15990:  niiden avulla voitaisiin saadas edes jossain          vun 5 momentille 3,782,200 markan
15991:  määrin kokemuksia yhä laajenevan suovilje-           lisäyksen Stwviljelysyhdistyksen toi-
15992:  lystoirninnan tueksi.                                 minnan edistämiseksi, joten sen koko-
15993:     Perustelluista esityksistään huolimatta            naisavustus kohoaisi ·7 miljoonaan
15994:  Suoviljelysyhdistys ei ole saanut osakseen            markkaan.
15995:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
15996: 
15997: 
15998:          Niilo Ryhtä.               Eeli Erkkilä.               Mauno Jussila.
15999:          Aino Luostarinen.          Urho Kähönen.               Wiljam Sarjala.
16000:          Eino Rytinki.              Atte Pakkanen.              Leo Häppölä.
16001:          Juho Niukkanen.            Lauri lVIurtomaa.           Nestori Kaasalainen.
16002:          Aaro Kauppi.               Eino E. Heikura.            T. N. Vilhula.
16003:                                     Yrjö Hautala.
16004: 328
16005: 
16006: IV,173.- Rah. al. N:o 101.
16007: 
16008: 
16009: 
16010: 
16011:                                  E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotitalouden
16012:                                     rationalisoimistyötä varten.
16013: 
16014: 
16015:                                        Eduskunnalle.
16016: 
16017:     Kotitaloustyön rationalisointi on meillä-       vuodessa ovat laajalti levinneet kotiemme
16018: kin tullut entistä välttämättömämmäJksi. Se         käyttöön. Se on tutkinut vaatteiden pesu-
16019: on yksityisille kodeille mutta myöskin kan-         koneita, kuivaus-, mankeloimis- ja silitys-
16020: santaloudellisesti ~rinomaisen tärkeä kysy-         välineitä selkä siivous- ja ruoanvrulmistus-
16021: mys, sillä kotit,a:loustyöhön käytetään vielä       työvälineitä ja koneita, tehnyt niiden paran-
16022: nykyisin maassaJmlle n. 2,000-2,500 miljoo-         tamiselksi esityksiä valmistajille sekä tehnyt
16023:  naa työtuntia vuodessa. Kotitaloudesta voi-        tutkimustensa tulokset tunnetuiksi kotitalous-
16024: taisiin kuitenlkin, jos työ saataisiin yleisesti    väelle.
16025: rationalisoitua, luovuttaa runsll)asti työvoi-         Tutkimustyön ohella on jatkuvasti suori-
16026: maa tuotantoelämämme muille aloille, silti          tettu omaan ja muiden tutkimuslaitosten
16027: vaarantamatta lrotitalloustyöntekijöitten ter-      tutkimustyöhön perustuvaa valistustyötä
16028: veyttä ja lkestokylkyä. Kotitaloustyön ratio-       !kirjoitusten, ·esitelmien, näyttelyiden ja
16029: nalisointi on välttämätöntä myöskin sosiaa-         kurssien muodossa. Erikoisesti mainitta-
16030:  lisessa mielessä, koska liian raskaan työpäi-      koon, että !kursseja on jatkuvasti uusien tut-
16031: vän seuraulkset tuntuvat !kohtalokkaina per-        kimustulosten selvittämiselksi järjestetty ta-
16032: heenemäntien ja kotien lkohdaHa.                    ~ousopettajille, konsulenteille, neuvoji:lle ja
16033:     Kotitalouden ammattiopetusta ja neu-            harjoittelukotien emännille, näiden opetus-
16034: vontatyötä on maassamme suoritettu jo               ja neuvontatyössään !kotita}ousväelle selvi-
16035: vuosi!kausi·a. Mutta 1rotita1oustyön järjes-        tettävä:ksi. Se tutkimus- ja valistustyö, mikä
16036: telmällistä tutkimista työn rationalisointia         tähän mennessä on suoritettu, on suuresti
16037: silmällä pitäen ryhdyttiin meillä suoritta-         herättänyt kansalaisten ymmärtämystä koti-
16038: maan vasta sotiemme ai!kana, jolloin työ-           talouden rationalisoimistyötä kohtaan S'ekä
16039: voiman puute ja olosuhteissamme tavatto-            lisännyt heidän pyr!kimy!ksiään rationali.-
16040: man paljon enemmän aikaa j'a energia1a kuin         soida tätä työtä.
16041:  valistuneemmissa olosuhteissa Vlaativa koti-          Kun tutJkimustyö on hid3)S'1;a ja kallista ja
16042: taloustyö uhkasi vaarantaa perheenemän-             sen tulo!ksista ei llmtita:lousväJki, joka siitä
16043: tien terveyttä j•a !kestokylkyä.                    hyötyy, pysrty ma!ksamaan, on!kin !kotitalou-
16044:     V. 1942 perustettiin Työtehoseuraan koti-       den tutkimuslaitoksen välttämättömyys näin
16045: talousosasto kotitaloustyön rationalisoinnin        ollen käynyt lilleidän ma:ll)SSamme yhä ilmei-
16046: tutkimista ja !koti- ja ulkomaisiin tutkimuk-       semmruksi.
16047: siin perustuva1a valistustyötä varten. Osasto          Vaikkakin Työtehoseuran kotitalousosas-
16048: aloitti toimintansa v. 1943 alusta.                 ton toiminta käyttövarojen vähyyden vuoksi
16049:     Kotitalousosasto on tut!kinut ja kehittänyt     on sen ~oko toiminnan ajan täytynyt järjes-
16050: lkotitrulouden eri työpa:iklk!ojen sisustusikysy-   tää mahdollisimman säästeliäästi ja työn
16051: my!ksiä työn helpottamise!ksi. Se on kehittä-       laajuuteen !katsoen mahdollisimman supiste.
16052: nyt keittiön ja pesutuvan työhuonekaluja,           tusti, ;riittää sen vuoden 1952 menoarvio
16053: ja aikaansaanut mm. sen, että nykyisin on           6 milj. mar!kkaa.
16054: teollisesti valmistettuna saatavissa keittiön          Katsoen kotitalouden rationalisoimistyön
16055: työhuoneka!luja, joiden eri ylksi!köistä kooten     suureen merlldtykseen sekä yksityistalouk-
16056: voidaan sisustll)a !käytännöllisiä, tarkoituk-      sien että kolko kansant•aloutemme kannalta
16057: senmukaisia !keittiöitä. Se on !kehittänyt          ja ·siihen, että josta!kin erehdyksestä Työ-
16058: astian!kuivauskaapin, sekä veden ja poltto-         tehoseuran kotitalousosastolle valtion 1950
16059: puiden kuljetusvälineitä, jotka muutam3)8Sa         ta1ousarviO'on merkitty määräraha oli mer·
16060:                                 IV11.73. -   E. Nurminen ym.                            329<
16061: 
16062: Uritty !kerta;määrärahana ja tästä johtuen               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952:
16063: jäänyt v. 1951 talousarviosta kokonaan poi<J          talousarvioon 4,000,000 markan mää-
16064: ja katsoen siihen, että rahaolojen kiristyttyä        rärahan kotitalouden rationasoimis-
16065: :lahjoitus- ym. varojen saanti on käynyt              työtä varten.
16066: erittäin vaikealksi ehdotamme,
16067:                                                                                         \
16068:      Helsingissä 14 päivänä syySkuuta 1951.
16069: 
16070: 
16071:                  Elli Nurminen.                        Meeri Kalavainen.
16072:                  Irma Hamara.                          Arvi Turkka.
16073:                  Kaisa Hiilelä.                        Margit Borg-Sundman.
16074:                  Impi Lukkarinen.                      Otto Toivonen.
16075:                  Helena Virkki.                        Urho Kulovaara.
16076:                  Aino Luostarinen.                     Lauri Murtomaa.
16077:                  Vappu Heinonen.                       Atte Pakkanen.
16078: 330
16079: 
16080: lV,1 14. -   Rah. al. N: o 102.
16081: 
16082: 
16083:                                   Lampinen ym.: Korotetun rnäärärahan osoittarnisesta lai-
16084:                                     duntalouden kehittärniseksi.
16085: 
16086:                                       Eduskunnalle.
16087: 
16088:    Laidunalueista .annetun lain mukaisesti        rättyjä vaikeuksia. Senvuoksi on erityisesti
16089: on tähän mennessä muodostettu asuntoti-           alkuvuosina aivan välttämätöntä, että he
16090: lallisia ja tilattornia karjanhaltijoita varten   voivat jatkuvasti saada pätevää ammatil-
16091: 1,636 yhteislaidunaluetta. Senjälkeen, kun        li:sta ohjausta ;rhteislaitumien viljelyssä ja
16092: alueet on perustettu lai:tumiksi valtion toi-     käytössä. Toisaalta on myöskin valtion kan-
16093: mesta, ne vuokrataan karjariha1tijain muo-        nalta tärkeää, ·että nämä valtion omistamat
16094: dostamien laidunyhtymien käyttöön ja hoi-         alueet, joiden perusraivaukseen ja viljelyyn
16095: toon.                                             on käytetty huomattavasti varoja, pidetään
16096:    Muodostettujen laidunalueiden          luku-   jatkuvasti hyvässä kasvukunnossa, koska
16097: määrä ei vielä nykyisin tyydytä lain edel-        vain tällä edellytyksellä voidaan laidun-
16098: lyttämisen karjanhaltijain laiduntarvetta.        alueista annetun lain ,tavoite saavuttaa.
16099: Tästä johtuen laitumille pyrkijöitä on run-           Laidunalueista annetun lain mukaan
16100: saasti. Laitumien käyttö ja hoito on sen-         alueiden käyttöä johtaa ja valvoo maa-
16101: vuoksi järjestettävä niin, että niiden tuotto     talousministeriön alaisena Laidunyhdistys
16102: pysyy korkeana ja että nii1lä voidaan lai-        yhteistoiminnassa yleisneuvontajärjestöjen
16103: duntaa mahdollisimman suurta eläinmää-            kanssa. Nykyisen valtion myöntämän avus-
16104: rää. Täten voidaan osittain korvata laitu-        tuksen turvin ei Laidunyhdistys kuiten-
16105: mien liian vähäiseksi jääneen määrän ai-          kaan voi enää, kun useita satoja alueita
16106: heuttamaa haittaa. Jo saadut kokemukset           on jo valmiina ja tähän mennessä muodos-
16107: nimittäin osoittavat, että yhteislaitumilta       ,tetut alueet pääasiallisesti valmistuvat pa-
16108: voidaan saada niitä voimaperäisesti hoi-          rin vuoden aikana, nykyisillä neuvojavoi-
16109: taen ja lannoi.ttaen maitoa 2,500-4,000 kg        millaan ·edes auttavasti ohjata yhtymiä lai-
16110: ha: lta ja laiduntaa läpi kesän 3.oo-3.5          dunalueiden käytössä ja hoidossa sekä val-
16111: lehmääkin ha: lla. Laitumen tuotto ja niin        voa niiden toimintaa senjälkeen, kun alueet
16112: ollen laitumilla pidettävän karjan luku-          on perustettu ja siis vastuu alueista siir-
16113: määrä voi kuitenkin jo 3-4 vuodessa laitu-        tyy yhtymille. Mainittujen tehtävien tyy-
16114: men perustamisen jälkeen laskea huomatta-          dyttävä hoitaminen edellyttää ainakin vii-
16115: v.rusti, ·ellei laitumen viljely ja käyttö ole    den toimihenkilön paikkaamista lisää. Kun
16116: järj.este.tty tarkoituksenmukaisesti.             laidantilanne yleensäkin pientiloilla ja eri-
16117:    Vastuu yhteislaitumien hoidosta ja käy-        tyisesti uusilla asutustiloilla on vaikeasti
16118: töstä jää laitumien perustamisen jälkeen           järjestettävissä ja vaatii pätevää neuvon-
16119: laidunyhtymien harteille. Vuokrasopimuk-           taa, voitaisiin toimintaa myöskin tässä suh-
16120: s·een liittyvä Iaidunalueen ohjesääntö a.set.     rteessa samalla tehostaa.
16121: taa niille runsaasti velvoitteita rtässä suh-         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
16122: teessa. Yhtymien jäsenistöllä, asuntotilal-       kunnioittaen,
16123: lisilla ja heihin verrattavilla tilattamma
16124: karjanhaltijoilla ei ennestään ole minkään-                että Eduskunta ottaisi vuoden
16125: laista kokemusta sellaisissa toimenpiteissä,             1952 tulo- ja rnenoarvioon 11 Pl:n
16126: joihin he täten tulevat velvoitetuiksi ja                XV luvun 17 rnornentille 4.6 rniljoo-
16127: heidän heikko taLoudellinen a.semansakin                 nan rnarkan lisäyksen laiduntalou-
16128: aiheuttaa yhtymien toiminnalle lisäksi mää-              den kehittärniseksi.
16129:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
16130: 
16131:          J. E. Lampinen.               E. M. Tarkkanen.            Valfrid Eskola.
16132:          Vilho Leivonen.               Lauri Kaarna.               Aino Luostarinen.
16133:                                        Eino Rytinld.
16134:                                                                                              331
16135: 
16136: 1V,175. -   Rah. al. 1-i:o 103.
16137: 
16138: 
16139:                                   V. Simonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ko-
16140:                                      titeollisuuden edistämiseksi.
16141: 
16142:                                       E d u s k u n n a ll e.
16143: 
16144:    Kotiteollisten taitojen kehittämisen tar,ve     raaka-ainemääriä ja käyttää tuottajan
16145: <Jn viime vuosina saanut sellaisen lruajuu-        omaLta pai'kkaikunnalta j.a luonnosta saata-
16146: den, etteivät kotiteollisuusjärj·estöt varatto-    via sellaisia raaka-aim.eita, jotka monasti
16147: muutensa vuoksi ole voineet sitä varten            jäävät yrittärrnishalun puuttuessa käyttä-
16148: palkata riittävästi neuvojakuntaa. Tällai-         mättä.
16149: nen neuvonta aiheuttaa palkkauksen lisäksi            Hallituksen esityksessä olevilla maara-
16150: menoja matka- ja päivärahoina mutta ei             rahoilla kotiteollisuusneuvonta jäisi edel-
16151: lainkaan tuloja esim. kurssi tai toimitus-         leen aivan rajoitetuksi.
16152: maksuina silloin, ikun opastusta annetaan             Nykyisen suunnattoman käsityönopetuk-
16153: kodeissa. Tähänastisistakin menoista val-          sen tarpeen .tyydyttämiseksi ja maaseudun
16154: tion avustus on riittänyt peittämään vain          varattoman väestönosan ohjaamiseksi oma-
16155: 60% neuvontamenoista, jotenka kotiteolli-          toimiseen .työskentelyyn olisi er~koisesti
16156: suusjärjestöjen oli viimekin vuonna hankit-        ompelun ja kotikäsityön neuvontaa saatava
16157: tava 40% tämän aivan liian suppeankin              tehostetuksi· ja sitä varten palkattava lisää
16158: toimintansa menoista.                              käsityökonsulentteja 22 kotiteollisuusyhdis-
16159:    Toimilllllan laajentamisen välttämättö-         tykseel1! tai maanviljelysseuran kotiteolli-
16160: myys on .osoitettu myös v. 1949 kotiteolli-        suusva1tuustoon, mitä varten välttämättä
16161: suustuotantokomitean mietinnössä sekä ku-          tarvitaan lisäystä 4,000.,000 mk. Lisäksi
16162: luvana vuonna maaseudun elinkeinokomi-             olisi maatalousha1lituksen käytettävänä
16163: tean mietinnössä, joissa kummassaJkin tode-        oleva määräraha kotiteomsuusneuvonnan
16164: taan, että neuvontaa olisi kotiteollisilla työ-    erikoistarpeiden iho~tamista varten, joka
16165: aloilla voimakkaasti laajennettava.                edelleen on 200,000 mk niinkuin jo v. 1942,
16166:    Viime vuosina perustettujen kymmenien           koroitettava 1 milj. markaksi, misrtä aiheu-
16167: tuhansien pientilojen taloudellinen kannat-        tuu lisäystä 800,000 mk. Ja naiskotiteolli-
16168: tavuus on saatava turvatuksi 'kehittämällä         suuden ainestellJ hankinta-, tuotanto- ja
16169: maaseudun ~elinkeinoelämää nykyistä moni-          myynt]kysymysten hoi,tamista varten olisi
16170: puolisemma:ksi. Tällöin on etusija annet-          perustettruva ~aluksi ~ainakin kolme tuotanto-
16171: tava kotiteollisuustyöaloille, koska maaseu-       konsulentin tointa, nim. Pohjois-Karjalan,
16172: tuväestöllä on luontaista kiintymystä nii-         Sa;takunnan ja Etelä-Pohjanmaan kot~teol­
16173: hin. Sitäpaitsi saattaisi muunlaisen teolli-       lisuusyhdistylksiin. Näiden palkkausta sekä
16174: suustuotannon perustaminen tätä asiaa pal-         matka- ym. menoja varten tarvita,an li-
16175: velemaan jäädä harvaan asutulla maaseu-            säystä yhteensä 1,500,000 mk.
16176: dullamme jo pitkien .työmatkojenkin vuoksi            Edellä olevaan viitaten €S~tämme ikun-
16177: heikkotehoiseksi. Pyrittäessä täystyöllisyy-       nioirttaen,
16178: teen soveltuvat kotiteollisuustyöalat kaiken
16179: ikäisille ja niitä on voitu menestyksellä                   että Ednskunta ottaisi valtion
16180:  käyttää ohjattaessa myös sokeita ja invalii-             vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon
16181:  deja oma~aloitteeseen yrittäjätoimintaan.                11 Pl. XV: 18 kohdalle 6,300,000
16182:  Kotiteollisuus voi ja:lostaa varsin pieniäkin            markan lisämäärärahan.
16183:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta; 1951.
16184: 
16185:          Vieno Simonen.             E. M. Tarkkanen.         Helena Virkki.
16186:          Elli Nurminen.             Aino Luostarinen.        Heikki Soininen.
16187:          ,J. E. Lampinen.           Kerttu Saalasti.         Hilja Väänänen.
16188:                          Arvi Ikonen.             R. Hallberg.
16189: 332
16190: 
16191: IV,176. -   Rah. al. N:o 104.
16192: 
16193: 
16194: 
16195: 
16196:                                 Kalliokoski ym.: Määrärahan osoittamisesta konekonsu-
16197:                                   lenttien palkkaamiseksi maanviljelysseuroille ja Svenska
16198:                                   Lantbrukssällskapens i Finland nimiselle liitolle.
16199: 
16200: 
16201:                                     E d u s k u n n a 11 e.
16202: 
16203:    Maatalouden koneellistamiskysymys on          maatalousministeri v. 1950 ns. tuotanto-
16204: viime vuosina ollut erityisen mielenkiinnon      miljardista 2,130,000 mk konekonsulenttien
16205: kohteena. Se on erityisesti pientilojen kan-     kouluttamista varten. Tällä määrärahalla
16206: nalta tärkeä ja usein vaikeasti ratkaistava      maatalouskoneiden tutkimuslaitos järjesti
16207: kysymys. Pientiloilla koneiden käyttö on         talvella 1950-51 n. 6 kk. kestävät kone-
16208: aikaisemmin ollut varsin vähäistä, mutta         kurssit, joille kolme pienviljelijäjärjes-
16209: viime vuosina on niiden hankinta suuresti        töämme ja yhdeksän suomenkielistä maan-
16210: lisääntynyt. Mutta pätevän ja riittävän          viljelysseuraa lähettivät kukin yhden osan-
16211: neuvonnan puutteessa ei paljon pääomia           ottajan siinä toivossa, että myöhemmin saa-
16212: vaativa koneiden hankinta ja käyttökysy-         daan myös varoja erikoiskoulutuksen saa-
16213: mys tule läheskään aina ratkaistuksi edulli-     neiden konekonsulenttieli palkkaamiseen.
16214: simmalla tavalla, kuten valtioneuvoston elo-     Hallituksen esityksessä eduskunnalle val-
16215: kuussa 1950 asettama Maatalouskoneiden           tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1952
16216: yhteiskäyttötoimikuntakin v. 1951 valmis-        onkin 11 Pl. XV: 20 momentilla varattu
16217: tuneessa mietinnössään on esittänyt toden-       500,000 mk kullekin kolmelle pienviljelijä-
16218: neensa. Pienviljelysvaltaisessa ja pääoma-       liitolle konehoitokonsulentin paikkaamista
16219: köyhässä maassa voi maatalouden koneellis-       varten, mutta yhdellekään maanviljelysseu-
16220: taminen voimakkaasti edistyä vain konei-         ralle ei ole ehdotettu vastaavaa määrä-
16221: den mahdollisimman laajan yhteiskäytön           rahaa. Niille yhdeksälle maanviljelysseu-
16222: pohjalla. Valtion viime vuosina myöntämät        ralle, joilla on palveluksessaan juuri kone-
16223: konehankinta-avustukset     pienviljelijöiden    konsulentin tehtäviin koulutettu mies, ynnä
16224: koneyhtymille ovat osaltaan huomattavasti        Oulun läänin talousseuralle, jolla on vuosi-
16225: lisänneet yhteistoimintaharrastusta kone-        kymmenien kokemuksen kouluttama kone-
16226: hankintoja suunniteltaessa. Mutta perus-         konsulentti, on määräraha välttämätön,
16227: tettujen yhtymien menestyksellinen toi-          heidän jatkuvaksi kiinnittämisekseen yksin-
16228: minta kuin myös uusien perustaminen vaa-         omaan tähän erikoistehtäväänsä. Sitä on
16229: tii ehdottomasti tehokasta ohjausta ja val-      pidettävä ehdottoman tarpeellisena jo sen-
16230: vontaa. Koneiden hoidon ja yleensä kone-         kin vuoksi, että näiden 10 seuran kautta
16231: kysymyksiä koko laajuudessaan käsittävä          on mm. tämän vuoden koneidenhankinta-
16232: neuvonta on kaikkien viljelijöiden keskuu-       avustuksesta myönnetty yhteensä 25.96 milj.
16233: dessa hyvin tarpeellinen. On syytä todeta,       markkaa, eli yli puolet koko avustussum-
16234: että koneopetus on maataloudellisissa oppi-      masta. Esim. Oulun läänin talousseuran
16235: laitoksissammekin vielä varsin puutteel-         kautta on myönnetty 4.3, Peräpohjolan
16236: lista. Kun neuvontajärjestötkään eivät ole       maanviljelysseuran 3.55, Kajaanin maan-
16237: varojen puutteen vuoksi voineet palkata          viljelysseuran 3. 7 5 ja Pohjois-Karjalan
16238: ammattihenkilöitä, ei viljelijöillä ole ollut    maanviljelysseuran 5.2 milj. markkaa, kun
16239: saatavissa   opastusta     konekysymyksissä      vastaavat summat ovat Pienviljelijäin Kes-
16240: muualta kuin niitä välittäviltä liikkeiltä,      kusliitossa 3.s, Pienviljelijäin Liitossa 2.25
16241: mutta se ei aina voi olla puolueetonta.          ja Suomen Pienviljelijäin Liitossa 1.s milj.
16242:    Konekonsulenttien kouluttamiseksi ja          markkaa eli kolmessa viimemainitussa yh-
16243: alan neuvonnan alkuun saamiseksi myönsi          teensä vain 7.85 milj. markkaa. Myös ruot-
16244:                                  IV,176, -   .KaHiOikoski ym.                           333
16245: 
16246: :sinkielisellä maanviljelysseurajärjestöllä on           että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
16247: yksi konehoidonkonsulentti, joka on saanut             tulo- ja menoa.rvioon 11 Pl. XV: 20
16248: erikoiskoulutuksen Ruotsissa tuotantova-               momentille lisäyksenä 5.5 miljoonaa
16249:  roista myönnetyn apurahan turvin, mutta               markkaa käytettäväksi konekonsu-
16250:  jonka palkkausta varten ei menoarviossa               lentin palkkaamiseksi kymmenelle
16251:  ole esitetty määrärahaa.                              suomenkieliselle maanviljelysseuralle
16252:     Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen               ja Svenska Lantbrukssällskapens i
16253: ehdotamme,                                             Finland Förbund nimiselle liitolle,
16254:                                                        500,000 markkaa kullekin.
16255:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
16256: 
16257: 
16258:                  Viljami Kalliokoski                     Eino E. Heikura.
16259:                  Oskari Lehtonen.                        Heikki Soininen.
16260:                  Ernst von Born.                         E. M. Tarkkanen.
16261:                  Matti Heikkilä.                         Henrik Kullberg.
16262:                  Lauri Murtomaa.                         Artturi Koskinen.
16263:                  Eero Saari.                             Tahvo Rönkkö.
16264:                                   Vilho Leivonen.
16265: 334
16266: 
16267: IV,177. -   Rah. al. N:o 105.
16268: 
16269: 
16270: 
16271: 
16272:                                 A. Kinnunen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta
16273:                                    avustuksiksi maatalouskoneiden hankkimiseksi pienvilje-
16274:                                    lijäväestölle.
16275: 
16276: 
16277:                                     E d u s k u n n a ll e.
16278: 
16279:    Viime aikoina valtion myöntämä tuki           tukseen vain 60 miljoonaa markkaa. Kun
16280: maataloutemme koneellistamiseen on oHut          tarve on suuri, niin avustusanomuksien
16281: vähäinen ja riittämätön. Avustus, mikäli         määrä kasvaa, joten myös avustusmäärää
16282: sitä on myönnetty, on ollut enintään vain        olisi korotettava sekä kaikille tarvitsijoille
16283: 25 prosenttia koneen hinnasta, mutta kui-        myönnettävä avustukset. Sen vuoksi olisi
16284: tnekin vain 75,000 markkaa yhtä konetta          tarkoitukseen varattava esitettyä suurempi
16285: kohden. Ottaen huomioon koneiden nykyi-          määräraha.
16286: set hinnat 75,000 markan määrä esim. trak-          Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
16287: torin ostoon nähden on aivan liian pieni,        ehdotamme,
16288: sehän ei vastaa edes sitä summaa, minkä
16289: valtio saa traktorin hinnasta liikevaihtove-              että Eduskunta ottaisi vuoden
16290: rona. Pienviljelijöillä ei ole varaa ostaa              1952 tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
16291: koneita ellei ainakin kalleimpien :koneiden             11 Pl. XV luvun 22 momentille
16292: kohdalta avustuksia huomattavasti koroi-                150,000,000 markkaa avustukseksi
16293: teta.                                                   maatalouskoneiden       hankkimiseksi
16294:    Hallitus ehdottaa vuoden 1952 tulo- ja               pienviljelijäväestölle.
16295: menoarvioesityksessään mainittuun tarkoi-
16296:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
16297: 
16298: 
16299:                 Antti Kinnunen.                           Toivo Niiranen.
16300:                 Ester Häikiö.                             Gösta Rosenberg.
16301:                 Eino Tainio.                              Yrjö Murto.
16302:                                                                                            335
16303: 
16304: IV,17s.- Rah. al. N:o 106.
16305: 
16306: 
16307: 
16308: 
16309:                                 Rytinld ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
16310:                                    tuksiksi maatalouskoneiden hankkimiseksi pienviljelijä-
16311:                                   väestölle.
16312: 
16313: 
16314:                                     E d u s k u n n a 11 e.
16315: 
16316:    Maatalouden koneistaminen on käynyt           sia ei ole määrärahan pienuuden vuoksi
16317: maassamme vuosi vuodelta yhä vällttämättö-       voitu myöntää kuin 51,700,000 markkaa.
16318: mämmäksi. Mawtalous: monine erilaisine ta-          Pienviljelijäin taloudellisen elämän kehit-
16319: loushaaroineen ei kykene toimimaan jakehit-      tymisen ja toimeentulon turvaamisen kan-
16320: tymään ilman erilaisia koneita. Koneitten        nalta on tärkeää, että koneitten hankkimis-
16321: hinnat ovat kuitenkin niin korkeat, että var-    vaiheess·a tuetaan sellaisia koneyhtymiä ja
16322: sinkaan pienviljelijäväestöllä ei ole mahdol-    osuuskuntia, joita pienviljelijät muodostavat
16323: lisuutta niiden hankkimiseen ilman ulko-         omassa keskuudessaan. Avustusanomushake-
16324: puolelta saatavaa tukea. Valtion tulo- ja        musten määrään nähden pidämme hallituk-
16325: menoarviossa on kyllä vuosittain varattu         sen esittämää määrärahaa riittämättömänä.
16326: määräraha avustukseksi maatalouskoneitten           Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16327: hankkimiseksi pienviljelijäväestölle, mutta      nioittaen,
16328: määräraha on tarpeeseen nähden ollut liian                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
16329: pieni.                                                  tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV lu-
16330:    Pienviljelijäin koneyhtymät ja osuuskun-             vun 22 mome.ntille 20 miljoonan mar-
16331: nat ovat kuluvan vuoden aikana hakeneet                 kan lisämäärärahan avustuksiksi maa-
16332: koneitten ostoavustusta 133,296,099 mark-               talouskoneiden hankkimista varten
16333: kaa anojien määrän ollessa 3,031. Avustuk-              pienviljelijäväestöUe.
16334:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
16335: 
16336: 
16337:                 Eino Rytinki.                             Toivo Antila.
16338:                 Yrjö Hautala.                             Leo Häppölä.
16339:                 Eeli Erkkilä.                             Mauno Jussila.
16340:                 Arvi Ikonen.                              Lauri Kaarna.
16341:                 Tahvo Rönkkö.                             Nestori Kaasalainen.
16342: .336
16343: 
16344: IV,179.- Rah. al. N:o 107.
16345: 
16346: 
16347: 
16348: 
16349:                                  Seppi ym.: Korotletun määrärahan osoittamisesta AIV-rehu-
16350:                                     säiliöiden rakentamista varten pientiloilla.
16351: 
16352: 
16353:                                       Ed uslk:unnalle.
16354: 
16355:    Karjata!loustuotannon kohottaminen on           menoarvioesitylksissään vuodelle 1952 halli-
16356: muodostunut yhdeksi pääkysymykseksi maar           tus ehdottaa AIV-rehun valmistuksen neu-
16357: taloudessa. V arsin!kin pientiloilla on ryh-       vontaan yli 25,000,000, mutta avustuksiksi
16358: dytty entistä enemmän !kiinnittämään huo-          säiliöiden    ra®ffilltamista  varten      vain
16359: miota karjataloustuotannon edistämiseen.           11,000,000 markkaa. Ehdotettu määräraha
16360: Tällöin on huomio kiinnitetty AIV-rehun            on niin pi,eni, että sen turvin voidaan AIV-
16361: valmistukseen. Sen vwlmistus karjan re-            rehu:säiliöiden raikenta;mista pientiloilla tu-
16362: lmksi on alkanut huomattavasti laajentua.          kea vain hyvin vähäisessä määrin. Se ei ole
16363: On olemassa kuitenkin eräs tekijä, joka            oikeassa suhteessa neuvontaan käytettäväksi
16364: asettaa esteet AIV-rehun valmistU'kselle, ja       ehdotetun määrärahan kanssa. Eihän puute
16365: se on AIV-rcimsäitJ.iöiden puuttuminen.            enää ole niinkään paljon taidosta ja AIV-
16366: Kaikkien rakennuskustannusten kohotessa            rehun merkityksen ymmärtämisestä kuin
16367: on myös AIV-rehusäiliöiden rakentaminen            säiliöiden rakennusvaroista. Sen vuoksi
16368: muodostunut niin P'aljon varoja vaativa;ksi,       avustusmäärärahaa olisi tuntuvasti korotet-
16369: että huomattava osa pienvitJ.jejöistä ei sii-      tava.
16370: hen kY'kene eikä AIV-rehun valmistaminen              Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16371: {)le mahdollista.
16372:    Valtion taholta on tätä toimintaa pyritty                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
16373: tukemaan myöntämällä avustuksia ja lai-                   tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
16374: noja     AIV-rehusäilöiden ralkentamiseksi.               50,000,000 markan määrärahan AIV-
16375: Tarkoitusta varten myönnetyt varat ovat                   rehusäiliöiden rakentamista varten
16376: olleet kuitenkin siksi vähäisiä, etteivät ne ole          pien tiloilla.
16377: riittäneet tyydyttämään tarvetta. Tulo- ja
16378:        Helsingissä 18 päirvänä syy~kuuta 1951.
16379: 
16380: 
16381:                    Uslm Seppi.                             Pertti Rapio.
16382:                    Hannes Tauriainen.                      Lauri Myllymäki.
16383:                    Toivo Friman.                           Toivo Niiranen.
16384:                    Antti Kinnunen.                         Yrjö Murto.
16385:                                                                                           337
16386: 
16387: IV,1so.- Rah. al. N:o 108.
16388: 
16389: 
16390: 
16391: 
16392:                                Prunnila ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
16393:                                   tuksiksi vesijohtolaitteiden rakentamiseen maaseudulla.
16394: 
16395: 
16396:                                     Ed us!kunnalle.
16397: 
16398:    MaaliSkuun 20 päivänä v. 1951 edus-           Ilman kunnollista !lmivoa tai muuta kun-
16399: kunta hyväksyi hallituksen esityksen laiksi      nollista vedenottopailkkaa on vesijohtolait-
16400: lainoista ja avustuksista vedenhankinta- ja      teiden rakentaminenkin mahdotonta. Kun
16401: viemärilaitteiden ra!kentamiseksi maalais-       vielä otetaan huomioon vesijohtojen raken-
16402: kunnissa.                                        tamiseen    tarvittavien rakennusaineiden
16403:    Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon           hintojen kohoaminen, niin ·on ilmeistä, ettei
16404: eduskunta, edustajain aloitteiden perus-         hallituksen esittämällä summalla saavuteta
16405: teeNa, hyväksyi otettavaksi tähän tarkoi-        edes samaa tulosta, mikä v. 1951 myönne-
16406: tukseen 10 milj. marldma. V. 1952 tulo- ja       tyllä summalla saavutettiin, puhumattakaan
16407: menoarvioesityksessään hallitus ehdottaa         sen edistymisestä, milkä olisi välttämätöntä
16408: saman suuruista määrää.                          tämän maaseudulla vallitsevan epäkohdan
16409:    Yleisessä maatalouslaskennassa v. 1941        pikaiseksi poistamiseksi.
16410: todettiin, että maan kaikista vi:ljelmistä ai-      Edellä esitetyn perusteeNa ehdotamme-
16411: noastaan 6.1 prosentilla oli vesijohto asuin-    kin,
16412: rakennukseen ja 15.3 prosentilla navettaan.
16413: Lisäksi on marumme pientalou'ksista suuri                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
16414: määrä, noin 18-21 %, sellaisia, joi!lla ei ole          tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV lu-
16415: kaiV'Oja ja jotka joutuvat käyttämään ym-               vun 30       momentille     lisäyksenä
16416: päri vuoden vedenottopaikikanaan järveä,                15,000,000 markan määrärahan jaet-
16417:  jokea, puroa, ojaa ym., joissa vesi on mitä            tavaksi avustuksina vesijohtojen ra-
16418: huonointa, jopa terveydellekin vaarallista.             kentamiseksi maaseudulla.
16419:      Helsingissä 18 päivänä syysikuuta 1951.
16420: 
16421: 
16422:         Antto Prunnila.              Matti Meriläinen.        Pertti Rapio.
16423:         Matti Koivunen.              E. Hietanen.             G. Rosenberg.
16424:         Toivo Friman.                Arvo Riihimäki.          J. Mustonen.
16425:         Hannes Tauriainen.           Irma Torvi.              Elli Juntunen.
16426:         Kaino Haapanen.              Judit Nederström-Lunden. Ester Häikiö.
16427:         Usko Seppi.                  Hemming Lindqvist.       Elli Stenberg.
16428: 
16429: 
16430: 
16431: 
16432:                                                                                              43
16433: 338
16434: 
16435: IV,1s1. -   Rah. al. N:o 109.
16436: 
16437: 
16438:                                 Väänänen ym. : Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
16439:                                   tuksiksi ja lainoiksi vesi- ja viemä1·ijohtolaitteiden ra-
16440:                                   kentamiseksi maaseudulle.
16441: 
16442:                                      E d u s k u n n a 11 e.
16443:    Eduskunta hyväksyi maaliskuun 30 päi- kaisuihin, jotka eivät ole tyydyttäviä. Vesi-
16444: vänä 1951 lain lainoista ja avustuksista johtoyhtymien suuret rahoitusvaikeudet
16445: vedenhankinta- ja viemärilaitJteiden raken- ovat ilmenneet myös niistä anomuksista,
16446: tamista varten maalaiskunnissa (n:o 397/ joita vesijohtoyhtymät lähettivät maata-
16447:  51). Kesäkuun 30 päivänä 1951 annettiin loushallitukselle saadakseen avustusta vähä-
16448:  asetus lain täytän-töönpanosta ja soveltami- varaisille maanviljelysseuduille tarkoite-
16449: sesta (n:o 398/51).                            tusta eduskunnan vuoden 1950 menoar-
16450:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- viossa osoittamasta 10 milj. :markan määrä-
16451: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1952 on rahasta. Avustusta anoi tammikuun 15 päi-
16452:  esitetty varattavaksi avustuksiksi vesijohto- vään 1951 mennessä 87 vesijohtoyhtymää,
16453: laitteiden rakentamiseksi maaseudulle 10 joiden kokonaiskustannukset ovat yhteensä
16454: milj. markan määräraha (11 Pl. XV: 30) noin 250 milj. markkaa.
16455:  ja !ainoiksi vesi- ja viemärijohtolaitteiden    Maa taloushallituksen vesi teknillisessä tut-
16456: rakentamiseen maaseudulle niinikään 10 kimustoimistossa on vastikään selvitetty
16457: milj. markan määräraha (19 Pl. II: 14).        1,400 ympäri maata sijaitsevan etukäteen
16458:    Edellä mainittu laki pohjautuu kotitalou- arvotun maaseututalouden vesikysymys ja
16459: den rationalisoirniskomitean valtioneuvos- todettu tällöin mm., että kotitaloudessa käy-
16460: tolle maaliskuun 7 päivänä 1950 jättämään tetystä vedestä 90 % ja karjataloudessa
16461: maaseudun vedenhankinta- ja viemäriolo- käytetystä vedestä 66 % kannetaan käsin.
16462:  jen parantamista koskevaan mietintöön. Veden laatu on varsin yleisesti joka puo-
16463: Komitean mielestä olisi pyrittävä siihen, lella maata niin huono, että se aiheuttaa
16464: että vedenhankinta- ja viemäröintilaitteita terv.eydellisiä haittoja. Tutkimuksesta ilme-
16465: voitaisiin valtion tuen turvin rakentaa maa- nee myös selvästi, että likavesien pois-johta-
16466: seudulle vuosittain noin 10,000 kiinteistölle minen terveydenhoitovaatimuksia tyydyttä-
16467: eli 50,000-70,000 henkilöä varten, jolloin vällä tavalla on maaseudulla miltei koko-
16468: laitteiden yleistymiseen kuluisi 40-50 naan hoitamatta.
16469: vuotta. Kun tarkoituksenmukaiset veden-          Maaseututalouksissa vedenhankinnan ja
16470: hankinta- ja viemäröintilaitteet maksav·at viemäröinnin järjestäminen ilman valtio-
16471: kiinteistöä kohden 100,000-150,000 mark- vallan riittävän voimakasta tukea ei ole
16472: ilma, komitea ehdottaa aLkuvuosina valtion mahdollista.
16473: tuen vähimmäismääräksi 200 milj. mark-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
16474: kaa, josta 50 milj. markkaa avustuksiksi ja             että Eduskunta ottaisi vuoden
16475: 150 milj. markkaa halpakorkoisiksi !ai-              1952 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
16476: noiksi.                                              XV: 30 momentille 30 miljoonan
16477:    Maataloushallituksessa on vuoden 1950             markan määrärahan avustuksiksi
16478: aikana suoritettu selvittely yhteisten vesi-         vesi- ja viemärijohtolaitteiden raken-
16479: johtojen rakentamisesta maaseudulle ja to-           tamiseen maaseudulle ja 50 miljoo-
16480: dettu tällöin, että rakentaminen on varsin-          nan markan määrärahan 19 Pl. II:
16481: kin Pohjanmaalla ollut parina viime                  14 momentille lainoiksi vesi- ja vie-
16482: vuonna vilkasta. Varojen puutteessa on               märijohtolaitteiden      rakentamiseen
16483: kuitenkin useassa tapauksessa päädytty rat-          maaseudulle.
16484:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
16485: 
16486:         Hilja Väänänen.        Irma Hamara.            Tahvo Rönkkö.
16487:         Aino Luostarinen.      Kerttu Saalasti.        Antti J. Rantamaa.
16488:         Helena Virkki.         Vieno Simonen.          Lauri Solla.
16489:                     Juho Niukkanen.        E. M. Tarkkanen.
16490:                                                                                         339
16491: 
16492: IV,1s2. -   Rah. al. N:o 110.
16493: 
16494: 
16495: 
16496: 
16497:                                 A. Kinnunen ym.: Korofetun määrärahan osoittamisesta
16498:                                    väkilannoitteidGn hintojen alentamiseen.
16499: 
16500: 
16501:                                     E d u s kun n a 11 e.
16502: 
16503:    Hallituksen esityksessä vuoden 1952 tulo-    välttämätöntä, olisi määrärahaa lisättävä
16504: ja menoarvioon on väkilannoitteiden hinto-      eikä vähennettävä, kuten hallitus ehdottaa.
16505: jen alentamiseen varattu 1,175,000,000 mark-      Edellä olevan perusteella ehdotamme,
16506: kaa. Kun ottaa huomioon kuluvana vuonna
16507: tarkoitukseen myönnetyt varat 1,430,000,000              että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
16508: markkaa, ja kun on odotettavissa väkilan-             tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11 Pl.
16509: noitteiden käytön lisääntyminen ja koska              XV luvun 31 momentille väkilan-
16510: hintojen pitäminen entisellään on aivan               noitteiden hintojen alentamista var-
16511:                                                       ten 325,000,000 markkaa.
16512:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
16513: 
16514: 
16515:                 Antti Kinnunen.                         Eino Tainio.
16516:                 Matti Meriläinen.                       Toivo Niiranen.
16517:                 Ester Häikiö.                           Yrjö Murto.
16518: 340
16519: 
16520: IV,1ss.- Rah. al. N:o 111.
16521: 
16522: 
16523: 
16524: 
16525:                              Riihimäki ym.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijäin
16526:                                 lantaloiden rakentamista varten.
16527: 
16528: 
16529:                                   E d u s kun n a ll e.
16530: 
16531:   Viitaten vuoden 1948 valtiopäivillä jäte-            että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
16532: tyn ed. Riihimäen ym. rahaasia-aloitteen            tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
16533: N :o 23 perusteluihin ehdotamme,                    kan määrärahan jaettavaksi pienvil-
16534:                                                     jelijöille lantaloiden rakentamista
16535:                                                     varten.
16536:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
16537: 
16538: 
16539:                 Arvo Riihimäki.                    Usko Seppi.
16540:                                   Hannes Tauriainen.
16541:                                                                                           341
16542: 
16543: IV,ls4. -   Rah. al. N:o 112.
16544: 
16545: 
16546: 
16547: 
16548:                                 Järnefelt ym.: Määrärahan osoittamisesta asutustarkasta-
16549:                                    jain kanslia-apurahan· korottamiseksi.
16550: 
16551: 
16552:                                     E d u s k u n n a ll e.
16553: 
16554:   Maanhankintalain toimeenpanon edis-               Hallitus on esityksessään ensi vuoden
16555: tyessä asutustarkastajien tehtävät ovat jat-     tulo- ja menoarvioksi esittänyt sanotun
16556: kuvasti kasvaneet, mutta heille momentilta       kanslia-apurahan koroitettavaksi 10,000
16557: 11 Pl. XVI: 1 ,Asutustarkastajain palk-          markkaan vuodessa. Kun tämä koroitus ei
16558: kaukset" maksettavaa kanslia-apurahaa,           riittävästi tee oikeutta asutustarkastajille,
16559: joka vuoteen 1944 asti oli 2,000 markkaa         jotka varsinaisen palkkauksensakin suhteen
16560: vuodessa ja siitä lähtien on ollut 3,000         ovat erittäin huonossa asemassa, ehdotetaan
16561: markkaa vuodessa, ei ole koroitettu lisään-      kunnioittaen,
16562: tynyttä työmäärää ja kohonuutta kustan-
16563: nustasoa vastaavasti. Viime aikoina tapahtu-              että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
16564: nut hintojen ja muiden kustannusten huo-                tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI: 1
16565: mattava nousu on saattanut asutustarkas-                momentille, ,,Asutustarkastajain palk-
16566: tajat erittäin vaikeaan asemaan kansliahuo-             kaukset", lisäystä 660,000 markkaa
16567: neen vuokra-, lämmitys-, valaistus- ja sii-             asutustarkastalain kanslia-apurahan
16568: vouskustannusten sekä kansliavälineiden ja              korottamiseksi 36,000 markkaan vuo-
16569: -tarvikkeiden hankintamenojen suhteen.                  dessa.
16570:   Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
16571: 
16572: 
16573:                 Konsti Järnefelt.                         Juho Tenhiälä.
16574:                 Eino Rauste.                              Aukusti Pasanen.
16575: 842
16576: 
16577: IV,ls5. -   Rah. al. N:o 113.
16578: 
16579: 
16580: 
16581: 
16582:                                 Rytinki ym.: Korotstun määrärahan osoittamisesta vanho-
16583:                                    jen asu.fwtiZojBn rappiolla olevien viemärinojaverkosto-
16584:                                    jen kunnostamiseksi.
16585: 
16586: 
16587:                                       E d u s k u n n a 11 e.
16588: 
16589:    Sotien edellä muodostetuille asutusalueille     tustilalliset saavat odottaa vuosia ennen kuin
16590: valtion toimesta kaivetut viemäri- eli valta-      työ saadaan suoritetuksi. Kun viemäriojien
16591: ojat ovat suurimmalta osalta tukkeutuneet          kunnostaminen on elintärkeä kysymys asu-
16592: ja menneet sellaiseen kuntoon, että asutus-        tustilallisille, niin olisi määräraha lisättävä
16593: tilalliset eivät voi viljellä kunnollisesti van-   ainakin kaksinkertaiseksi hallituksen esittä-
16594: hoja jo raivattuja viljelyksiä puhumatta-          mästä määrästä.
16595: kaan uusien raivaamisesta. Viemäriojien              Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16596: kunnostaminen on niin suuria kustannuksia          nioittaen,
16597: vaativa, että asutustilalliset eivät sitä itse                että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
16598: kykene suorittamaan. Sen on tunnustanut                    tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI l. 3
16599: valtiovaltakin varaamaila ensi vuoden tulo-                moment1.1le 20 miljoonan markan lisä-
16600: ja menoarvioon viemäriojaverkoston kunnos-                 määrärahan vanhojen asutustuojen
16601: tamista varten määrärahan. Se on kuiten-                   rappiolla olevien viemäriojaverkosto-
16602: kin niin pieni tarpeeseen nähden, että asu-                jen kunnostamiseksi.
16603:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
16604: 
16605: 
16606:                   Eino Rytinki.                             Niilo Ryhtä.
16607:                                                                                          343
16608: 
16609: 1V,1s6.- Rah. al. N:o 114.
16610: 
16611: 
16612: 
16613: 
16614:                               Heikura ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
16615:                                 tuksiksi maaseudun asuntlo-olojen parantamiseen.
16616: 
16617: 
16618:                                    E d u s k u n n a 11 e.
16619: 
16620:    Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja    loppuun mennessä n. 10,300 henkilölle myön-
16621: menoarvioksi vuodelle 1952 on ehdotettu        netty avustusta ja palkkiota n. 170,000,000
16622: avustuksiin maaseudun asunto-olojen paran-     markkaa ja noin 4,000 hakemusta oli maa-
16623: tamiseen 300,000,000 markkaa. Vuodeksi         talousministeriössä vielä käsittelemättä. Ni-
16624: 1951 on tähän tarkoitukseen osoitettu          menomaan Pohjois- ym. Suomessa sodan
16625: 250,000,000 markkaa. Koska kuitenkin maa-      johdosta hävitetyt ja rappiolle joutuneet
16626: seudun vähävaraisen väestön asunto-olot        asutus- ym. tilat tarvitsevat ruJlS!aasti myös
16627: ~ritoten syrjäisimmissä seuduissa ovat jat-    suoranaista avustusta, jotta tilat voitaisiin
16628: kuvasti erittäin huonot, ei avustuksina tä-    saada kuntoon niin, että asuin- ym. kotieläinw
16629: hän mennessä annettu tuiki ole ollut lähes-    rakennukset saadaan myös terveydellisiä
16630: kään riittävä. Rahanarvon alenemisen joh-      ym. vaatimuksia vastaavaksi.
16631: dosta on myös avustusten merkitys, joiden         Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esi-
16632: enimmäismäärä valtioneuvoston päätöksen        tämme,
16633: mukaan on yleensä 20,000 markkaa, käynyt                 että Eduskunta ottaisi vuoden
16634: sangen vähäiseksi, josta syystä avustusten            1952 tulo- ja menoarvion 11 Pl.
16635: enimmäismääriä olisi koroitettava. Avus-              XVI luvun 8 momentille, ,,Avus-
16636: tusten kysyntä on myös jatkuvasti lisään-             tukseb    maaseudun asunto-olojen
16637: tynyt. Vuonna 1949 myönnettiin n. 5,800               parantamiseen",      siirtomiiäräraha,
16638: henkilöHe avustusta ja palkkiota n.                   400,000,000 markan lisäyksen, jolloin
16639: 77,000,000 markkaa ja vuonna l 950 n.                 siirtomäärärahaa olisi kaikkiaan
16640: 11,600 henkilölle vastaavasti n. 170,000,000          700,000,000 markkaa.
16641: markkaa. Kuluvana vuonna on elokuun
16642:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
16643: 
16644:                 Eino E. Heikura.                         Erl. Haapaniemi.
16645:                 Eino Rytinki.                            l.auri Murtomaa..
16646:                 Niilo Ryhtä.                             Urho Kähönen.
16647: 344
16648: 
16649: IV,ls7. -   Rah. al. N:o 115.
16650: 
16651: 
16652: 
16653: 
16654:                                 Rapio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
16655:                                   siksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
16656: 
16657: 
16658:                                     E d u s k u n n a 11 e.
16659: 
16660:     Eduskunnan myöntämät varat maaseu-           dullakaan vanhoja rakennuksia korjata eikä
16661:  dun asunto-olojen parantamiseen ovat olleet     uusia rakentaa käyttökelvottomiksi käynei-
16662:  aina riittämättömät. Rahavarojen niukkuu-       den tilalle. Viime vuosien aikana ovat taas
16663:  den vuoksi lainat, avustukset ja palkkiot on    juuri rahoitusvaikeudet ollut asunto-olojen
16664:  jouduttu myöntämään siksi pieninä, että         parantamisen esteenä. Erikoisesti heikossa
16665: saaja rakennuskorjaustyötään suorittaes-         taloudellisessa asemassa olevien kurjia
16666:  saan, varsinkin kun rahanarvo jatkuvasti        asunto-oloja olisi siksi pyrittävä kohenta-
16667:  on huonontunut, on joutunut suuriin vai-        maan suoranaisten avustusten turvin. Sen
16668:  keuksiin. Tästä johtuen lainojen, avustus-      vuoksi avustuksiin käytettävän määrärahan
16669:  ten ja palkkioiden enimmäismääriä olisikin      täytyisikin olla suurempi. Tällöin voitaisiin
16670:  pitänyt jo aikoja sitten korottaa. Mutta        välttyä siitäkin, ettei varainhoitovuoden
16671:  siihen käytettävissä olevien niukkojen raha-    loppupuolella tarvitsisi määrärahan vähene-
16672:  varojen vuoksi ei kuitenkaan ole ollut mah-     misen johdosta myöntää avustuksia pienem-
16673:  dollisuutta.                                    pinä kuin alkuvuodesta, minkä kuntien asu-
16674:     Kuluvalle vuodelle maaseudun asunto-         tuslautakunnissa toimineet henkilöt ovat
16675:  olojen parantamiseen avustuksina on myön-       voineet panna merkille.
16676:  netty käytettäväksi 250,000,000 markkaa ja         Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
16677:  ensi vuoden tulo- ja menoarvioon hallitus       kunnioittaen,
16678:  esittää 50,000,000 markan lisäystä eli yh-
16679:  teensä 300,000,000 markkaa. Jokaiselle,                    että Eduskunta vtwden 1952 tulo-
16680:  joka tuntee lähemmin maaseudun asunto-                  ja menoarvioon 11 Pl. XVI luvun 8
16681:  olojen huonouden, käy selville, että osoi-              momentille avustuksiksi maaseudun
16682:  tettu määräraha on liian pieni. Sotien ai-              asunto-olojen parantamiseen ottaisi
16683:  kana sekä niiden jälkeen vallinneen raken-              lisäystä 100,000,000 markkaa.
16684: .nusainetarvikepulan takia ei voitu maaseu-
16685:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
16686: 
16687:                  Pertti Rapio.                            Kaino Haapanen.
16688:                  Antto Prunnila.                          Arvo Riihimäki.
16689:                  Lauri Myllymäki.                         Usko Seppi.
16690:                  Toivo Niiranen.                          Elli Juntunen.
16691:                  Antti Kinnunen.                          Elli Stenberg.
16692:                                                                                           34&
16693: 
16694: IV,1ss.- Rah. al. N:o 116.
16695: 
16696: 
16697: 
16698: 
16699:                               Luukka: Korotetun määrärahan osoittamisesta maanhan-
16700:                                 kintalain mukaisiin kuivatus- ja tientekotöihin.
16701: 
16702: 
16703:                                     E d u s k u n n a ll e.
16704: 
16705:    Maanhankintalain mukaisia viljelystiloja     11 hanketta hyötyrulue 578 ha osaikkaina 21
16706: muodostettaessa     jouduttiin huomattava       uutta ja 37 vanhaa tilaa. Forssan kauppa-
16707: määrä tilojen viljelysmaista sijoittamaan ve-   lan alueella on ehdotettu suoritettavaksi :3,
16708: den vaivaamille maille ja tilojen tuottokun-    kuivatusta hyötyalue 440 ha ja osakkaina
16709: toon saattamiseksi tarvitaan tästä syystä       30 uutta sekä 36 vanha:a tilwa. Luetteloa
16710: huomattavassa määrin kuivatustöitä. Tiloja      voisi jatkaa mutta nämäkin esimerkit osoit-
16711: asukkaille luovutettaessa vakuutettiin asu-     tavat mitä suuruusluokkaa vielä suoritta-
16712: tusviranomaisten puolelta, että kuivaustyöt     matta olevat kuivatustyöt ovat sekä hank-
16713: suoritetaan valtion varoista. Vaikka tiloille   keiden että osakkaiden lukumäärään näh-
16714: asettuneet asukkaat varsinkin Etelä-Suo-        den.
16715: messa ovat jo vuosikausia rakentaneet ti-          Kun tilojen muodostamisessa päätettyjen
16716: [ansa ja asuneet niillä, on kuivatustöistä      kuivatustöiden suorittaminen maanhankinta-
16717: vielä suurempi osa suorittamatta tarvitta-      lain mukaisesti sälytettiin va1ti:on velvolli~
16718: vien määrärahojen pienuuden takia. Perus-       suudeksi ja kuivatustöiden viipyminen ai-
16719: teluiksi asiantilan toteamiseen voin esittää    heuttaa tilojen asukkaille jatkuvasti suuria
16720: asianomaisilta viranomaisilta saamiani tie-     taloudellisia vahirrkoja, olisi kuivatustöiden
16721: toja eräistä kunnista Hämeen läänistä.          suorittamista joudutettava. Muuten joutu-
16722: Niinpä Nastolan kunnassa ovat asutusviran-      vat asukkaat varsin monessa tapauksessa
16723: omaiset ehdottaneet suoritettavaksi 15 eri      luopumaan jo rakennetuilta tiloiltaan vilje-
16724: kuivatushanketta joiden yhteinen hyöty-         lyksen kannattamattomuuden takia ja tämä
16725: pinta-ala on 780 ha ja osakkaina 39 maan-       ei ole maahankintalain hengen eikä tarkoi-
16726: hankintalain mukaan muodostettua tilaa ja       tuksen mukaista. Kohonneiden työpalkkojen
16727: 22 ns. vanhaa tilaa. Urjalassa on pantu vi-     ja muiden kustannusten takia taas eivät
16728: reille 9 hanketta, hyötypinta-ala 767 ha ja     ehdotetut määrärahat riitä siihen, mitä;
16729: osakkaina 77 uutta tilaa. Humppilassa on        työnjohto ehtisi suorittaa.
16730: ehdotettu suoritettavaksi 1 kuivatushanke          Edellä esitettyyn nojaten ehdotan kun-
16731: hyöty pinta-ala 500 ha ja osakkaina 57 uutta    nioittaen,
16732: tilaa. Vanajan kunnassa on ehdotettu suo-
16733: ritettavaksi 11 hanketta hyötyalue 890 ha ja              että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16734: osakkaina 61 uutta tilaa. Hattulassa 6 han-             den 1952 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
16735: ketta hyötyalue 582 ha osakkaina 54 uutta               XVIluvun 16 momentille lisäystä 500'
16736: ja 8 vanhaa tilaa. Hausjärvellä 4 hanketta              miljoonaa markkaa maanhankintalain
16737: hyötyalue 580 ha ja osakkaina 42 uutta ti-              mukaisiin kuivatus- ja tientekotöihin_
16738: laa. Padasjoella ehdotettu suoritettavaksi
16739:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
16740: 
16741:                                                                  Eemil Luukka.
16742: .346
16743: 
16744: IV,1s9,- Rah. al. N:o 117.
16745: 
16746: 
16747: 
16748: 
16749:                                 Bäikiö ym..: Määrämhan osoittamisesta 'l'aivalkosken Jur-
16750:                                    mun kylässä sijaitsevan Raatopuron :ia Aitto-ojan suo-
16751:                                    alueen kuivattamiseksi.
16752: 
16753: 
16754:                                      Ed uskunna 11 e.
16755: 
16756:    Oulun. ma;anviljelysiillsinööripiirim. toi-    paikkakU!llllan vä:hävarainoo väestö ei täl-
16757: mesta suoritettiin kesällä 1950 Taivalkos"'       1aiseln työn suorittamiseen omin voimin
16758: kien kunlnan Jurmun kylässä sijaitsevan           !ky!kene, niin olisi vaatioo. se tehtävä.
16759: Raatopuron ja Aitto-oj001 suoll!lueen tutki-         Edellä esitetyn ·perusteella ehdotamme
16760: mus ja tehtiin sitä Vlarten kuivatussmmni-        !kunnioittaen,
16761: telma sekä kustannusarvio. Tutkittu alue
16762: käsittää n. 200 ha veden vaivaamia maita,                 että Eduskunta ottaisi vuoden
16763: joista kuivattamalla VIOiltaisiin saada hyviä           1952 tulo- ja menoarvioon 3.,000,000
16764: ja ympäristölle varsin tarpeellisia viljelys-           markan määrärahan Taivalkosken
16765: maita. Lisälksi alueen ympäristö on ny-                 Jurmun kylässä sijaitsevan Raato-
16766: kyään hyvin hallanarrowa, joten tämän suo-              puron ja Aitto-ojan suoalueen kui-
16767: alueen kuivatiJamisella voitaisiin 'lisätä vil-         vaamiseksi.
16768: jelysmruhdolliSiuuksia pailkkakUII111alla. Koo
16769:        Helsingissä 18 päivänä syysikUJuta 1951.
16770: 
16771:                  Ester Bäikiö.                            Antti Kinnunen.
16772:                                          Yrjö Murto.
16773:                                                                                         347
16774: 
16775: IV,19o,- Rah. al. N:o 118.
16776: 
16777: 
16778: 
16779: 
16780:                                Friman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pohjois-
16781:                                   Suomen soiden raivaamiseen.
16782: 
16783: 
16784:                                    E d u s k u n n a ll e.
16785: 
16786:    Vuosina 1948, 1949, 1950 ja 1951 on             Lisäksi on huomioitava, että Lappi ja
16787: valtion tulo- ja menoarviossa ollut 20 milj.    Pohjois-Suomi ovat edelleen mm. karjan
16788: markan määräraha Pohjois-Suomen soiden          rehun suhteen alituotantoalueita ja että
16789: kuivattamiseen ja raivaamiseen. Näiden          sinne jatkuvasti kuljetetaan vuosittain ete-
16790: määrärahojen turvin onkin voitu huomatta-       lästä suuret määrät rehua. Tämänkin vuoksi
16791: vasti edistää viljelyskelpoisten soiden kui-    olisi pyrittävä lisäämään maakunnan rehn-
16792: vattamista ja raivaamista siellä. Viime vuo-    omavaraisuutta. Siten päästäisiin myös
16793: sina on näillä määrärahoilla voitu toteut-      vähitellen maamme näitä osia vaivaavasta
16794: taa mm. Kolarin kunnan alueella olevan          jokavuotisesta työttömyydestä, jonka torju-
16795: laajan Teuravuoman kuivausta ja raivausta       miseen valtio joutuu uhraamaan vuosittain
16796: sekä saatettu siitä jo huomattava alue          huomattavia summia. Mielestämme valtio-
16797: kasvukuntoon. Samalla on saatu kokemuk-         vallan välittömät toimenpiteet ovat ainoa
16798: sia koneiden käytöstä tällaisissa töissä. Tu-   keino suurten suoalueiden kuivaamiseksi ja
16799: lokset ovatkin olleet joka suhteessa varsin     viljelyskuntoon saattamiseksi, koska yksi-
16800: myönteisiä. Kun edellisten vuosien raha-        tyiset heikkovaraiset ihmiset eivät siihen
16801: sijeituksista on jo valtiolle huomattavia       kykene.
16802: tulojakin olisi mielestämme tällaista toi-         Edellä olevaan viitaten kunnioittaen esi-
16803: mintaa jatkettava entistä suuremmassa mää-      tämme,
16804: rässä. Vuoden 1952 tulo- ja menoarvioesi-                 että Ed11,skunta korottaisi vuoden
16805: tykseen on hallitus ottanut tähän tarkoi-               1952 tulo- ja menoarvioesityksessä
16806: tukseen kuitenkin vain 10 miljoonaa mark-               11 Pl. XVI luvun 18 momentilla
16807: kaa. Se ei mielestämme ole oikein, koska                olevan määrärahan Pohjois-Suomen
16808: kokemus osoittaa tällaisen suonraivaustoi-              soiden raivaamiseen 30,000,000 mar-
16809: minnan kannattavaksi.                                   kaksi.
16810:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
16811: 
16812:                  Toivo Friman.                           Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
16813:                                        Eino Tainio.
16814: 348
16815: 
16816: IV,191.- Rah. al. N:o 119.
16817: 
16818: 
16819: 
16820: 
16821:                               Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta A.kkunus-
16822:                                  jokivarren-Koivun tien kunnostamista varten.
16823: 
16824: 
16825:                                   E d u s k u n n a ll e.
16826: 
16827:    Vuoden 1949 tulo- ja menoarvioon otet-       muodossa       ko~keamman       hinnan   kuin
16828: tiin 20,000,000 markan määräraha Akku-          muualla.
16829: nusjokivarren - Pahtaoj.an - Lehmikum-             Tie on tärkeä myös puutavarankuljetuk-
16830: mun- Koivun tien kunnostamiseksi edus-          selle. Mainittua tietä tuodaan Koivun
16831: taja Tainion aloitteen pohjalla. Määrära-       radan varteen ja Kemin kaupunkiin poltto-
16832: han turvin aloitettiin tien korjaustyöt,        ja arvopuuta. Sekä Kemi OY: llä että Va-
16833: jotka ovat vieläkin kesken. Mainittu tie on     polla on jatkuvasti suuria puutavaramääriä
16834: noin 70 kilometrin pituinen asutustie, joka     ja -hakkuita tämän asutustien varressa.
16835: yhdistää väkirikkaat Akkunusjokivarren,         Tien huonous ja liikenne:kelvottomuus vai-
16836: Sompujärven, Pahtaojan, Lehmikummun ja          keuttaa metsätyöläisten muonitusta ja puu-
16837: Runkauksen asutusalueet Kemijoen itäpuo-        tavaran kuljetusta. Tiellä olevat sillat,
16838: lella olevaan valtatiehen. Mainituilla asu-     varsinkin Akkunusjoen silta, ovat niin la-
16839: tusalueilla on noin 1,300-1,400 asukasta.       honneita, että niiden ylittäminen hevosella
16840:    Jo kolme vuotta kestäneistä korjaus-         ja autolla muodostuu suorastaan hengen-
16841: töistä huolimatta tie on jatkuvasti niin        vaaralliseksi.
16842: huonossa kunnossa, että sadeaikana autot           Jotta tiellä voitaisiin liikennöidä ja kul-
16843: eivät pääse tuomaan tavaraa asutusalueilla      jettaa puutavaraa asutuskeskuksiin, on
16844: oleviin kauppoihin, vaan tavarat on kulje-      välttämäJtöntä, että tien korjaustyöt suori-
16845: tettava osittain hevosella. Näin tapahtuu       tetaan loppuun. Siksi ehdotamme,
16846: keskikesälläkin puhumattakaan syksyisin ja
16847: keväisin vallitsevasta kelirikosta. Asutus-              että Eduskunta ottaisi vuoden
16848: alueiden väestö joutuu näin ollen maksa-               1952 tulo- ja menoarvioon 40,000,000
16849: maan kaikesta tavarasta, myös välttämättä-             markan määrärahan A.kkunusjoki-
16850: mistä elintarvikkeista, Tahtikustannusten              varren - Pahtaojam - Lehmikum-
16851:                                                        mun- Koivun tien kunnostamiseksi.
16852:       Helsingissä 18 ,päivänä syyskuuta 1951.
16853: 
16854: 
16855:          Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.                    Eino Tainio.
16856:                                        Toivo Friman.
16857:                                                                                             349
16858: 
16859: IV,192.- Rah. al. N:o 120.
16860: 
16861: 
16862: 
16863: 
16864:                                 Tiekso-Isaksson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
16865:                                    asutusteiden kuntoonpano- ja kunnossapitokustannuksiin.
16866: 
16867: 
16868:                                     E () u s k u n n a iLl e.
16869: 
16870:    Vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon halli-        ovat kuitenkin sellaisessa rappiotilassa, että
16871: tus on ottanut 130,000,000 markan siirto-         hallituksen tulo- ja menoarvioon ottama
16872: määrärahan asutusteiden kuntoonpano- ja           100,000,000 markan määräraha ei riitä nii-
16873: kunnossapitolkustannuksia varten. Asutus-         den kuntoonpano- ja kunnossapitokustan-
16874: teiden väliaikaisesta hoidosta 9 päivänä          nuksiin. Korjaustöiden pikainen alkaminen
16875: maalislkuuta 1951 annetun lain (140/51)           on välttämät(}ntä, jotta asutustiet saataisiin
16876: 2 § :n mukaan valtion on suoritettava ennen       lii'kennöitävään kuntoon. Korjaustöitä on
16877: lain voimaantuloa rakennettujen, rappiolia        pidettävä käynnissä kesänkin aikana, jolloin
16878: olevien asutusteiden kuntoonP'anemistyöt,         niiden suorittaminen on tuloksellisinta. Asu-
16879: joita varten valtion tulo- ja menoarvioon         tusteiden kunnostusty(}t lievittäisivät huo-
16880: otetaan viitenä vuotena, alkaen vuodesta          mattavasti myös asutusalueina sekä kesällä
16881: 1951, vähintään 100,000,000 markan suu-           että talvella va'llitsevaa työttömyyttä.
16882:  ruinen siirtomääräraha. Saman lain 3 § : ssä        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
16883: säädetään, että myös asutusteiden vuotui-
16884: nen kunnossapito suoritetaan valtion toi-                   että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
16885: mesta ja kustannuksella siihen saakka, kun-               vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon
16886: nes tie on saatettu tielainsäädännön mukai-               11 Pl. XVI luvun 19 momenttiin
16887: sessa järjestyksessä hoidettavaksi.                       50,000,000 markkaa asutusteiden
16888:    Lukuisat asutustiet, kuten esim. Lapin                 kuntoonpano- ja kunnossapitokustan-
16889: läänissä Aklkunusjokivarren-Runkauksen,                   nuksia varten.
16890:  Vähäjoen, Pisan, ym. asutusalueiden tiet,
16891:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
16892: 
16893:                                 Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
16894:                  Eino Tainio.                          Toivo Friman.
16895: 350
16896: 
16897: IV,193.- Rah. al. N:o 121.
16898: 
16899: 
16900: 
16901: 
16902:                                 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta heinän hankki-
16903:                                    mista varten maanhankintalainsäädännön mukaan maata
16904:                                    saaneille.
16905: 
16906: 
16907:                                       E d u s k u n n a ll e.
16908: 
16909:    Maanhankintalain selkä Kuusamon ja Sal-         seuduilla hyvin hei'kko. Kun edellä tarkoi-
16910: lan maanhankintalain mukaan muodostetuil-          tetut asukkaat joutuvat täten, voidakseen
16911: ta tiloilta ei useassa tapauksessa voida alku-     pitää karjansa talven yli, huomattavassa
16912: vuosina, jolloin tilalle ei ole saatu vielä rai-   määrässä ostamaan heinää, vaikeuttaa se
16913: vatuksi tarpeellista määrää peltoa heinän          suuresti asukkaiden toimeentuloa. Tämän
16914: viljelykselle, saada välttämätöntä määrää          johdosta ja lroska ede~Hä tarkoitetut asuk-
16915: heinää asukkaan karjaa varten sisäruokinta-        kaat ovat yleensä muutoinkin kaikkein vai-
16916: kaudeksi. Sopivaa vuokramaata ei myöskään          keimmassa asemassa olevia maansaajia, olisi
16917: useasti, etenkään raivaamattomilla alueilla,       heille annettava avustusta heinän hankki-
16918: ole saatavissa, ja lisäksi on huomattava, että     mista varten.
16919: viljelysmaan sekä heinämaan ja laitumen              Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
16920: väliaikaisesta vuokraamisesta siirtoväelle
16921: annetun lain voimassaoloaika päättyi vuo-                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
16922: den 1950 lopussa, minkä jälkeen heinä-                    tulo- ja menoarvioon uudelle momen..
16923: maata ei ole enää voitu hankkia väliaj:kai-               tille 120,000,000 marlcan siirtomäärä-
16924: sesti vuOkralle vuokratoimikuntien toimesta.              rahan käytettäväksi avustuksina hei-
16925: Heinän puutetta maanhankintatiloilla tule-                nän hankkimista varten eräille maan-
16926: vana sisäruokintakautena lisää myös se                    hankintalainsäädännön mukaan maa-
16927: seiklka, että kuluneen kesän heinäsato oli                ta saaneille.
16928: yleensä normaalisatoa huonompi ja eräillä
16929:       Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
16930: 
16931:          Veikko Vennamo.               Eino Rytinki.                Eino E. Heikura.
16932:                                                                                                351
16933: 
16934: IV,194.- Rah. al. N:o 122.
16935: 
16936: 
16937: 
16938: 
16939:                                Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta Koillis-Suomen met-
16940:                                  sänhoitolautakunnan perustamist.a varten.
16941: 
16942: 
16943:                                     E d u s k u n n a ll e.
16944: 
16945:    Metsätaloudelliset olosuhteet Koillis-Suo-    menevä ratkaisuvalta on uskottu metsäomis-
16946: messa ovat tähän saakka haitallisesti olleet     tajista valittujen edustajien käsiin metsän-
16947: riippuvaisia puutavaran kuljetusolojen ke-       hoitolautakunnassa. Koillis-Suomen metsä-
16948: hittymättömyydestä ja siitä, että isojako        talouden tulevaisuutta tästä näkökulmasta
16949: on ollut keskeneräinen. Läheisessä tulevai-      harkittaessa on päättyttävä siihen, että ny-
16950: suudessa on kuitenkin odotettavissa muu-         kyisten metsänhoitolautakuntien kautta tä-
16951: toksia, sillä Kuusamon ja Posion isojaosta       män alueen metsänomistajakunnan omaa
16952: on v. 1950 vahvistettu erityinen laki, joka      harrastusta ja vastuuntuntoa ei riittävästi
16953: tulee suuresti jouduttamaan isojaon suorit-      voida kytkeä asian hyväksi. Kuusamon ja
16954: tamista ja tämän alueen tärkeimmän puu-          Posion alue jakaantuu Pohjois-Pohjanmaan
16955: tavaran kuljetustjen, Iijoen, kunnostami-        ja Lapin metsänhoitolautakuntien kesken
16956: seen on niinikään uhrattu huomattavia sum-       ja kummankin pääpaikkoihin Ouluun ja
16957: mia. Autokuljetuksen nopea kehittyminen          Rovaniemelle on erittäin pitkä matka. Näi-
16958: helpottaa osaltaan kuljetuspulmien ratkai-       den metsänhoitolautakuntien toiminta-alueet
16959: sua. Näissä oloissa on tilanne menossa sii-      ovat muutenkin jo nyt aivan liian suuria.
16960: hen, että hakkuutoiminta, joka isojaon alai-        Ilmeisesti on ainoa mahdollinen ratkaisu
16961: sissa metsissä on ollut lamassa vuosikym-        Koillis-Suomen yksityismetsätalouden vas-
16962: meniä, saattaa määräosiltaan lähteä käyn-        taiselle järjestelylle se, että tälle alueelle
16963: tiin jo varsin pian. (Sillä Kuusamon ja          perustetaan erityinen oma metsänhoitolau-
16964: Posion isojakotyöt on v. 1951 aikana saatu       takunta, nimeltään esim. Koillis-Suomen
16965: jo hyvään alkuun.) Muiden syiden ohella          metsänhoitolautakunta, jonka toimipiiri
16966: johdattanee tähän myöskin suoranainen ta-        Kuusamon ja Posion lisäksi sopivasti voisi
16967: loudellinen pakko, koska tämän sodassa           käsittää ainakin Taivalkosken pitäjän. Täl-
16968: kärsineen alueen väestön toimeentulomah-         löin muodostuvat pohjoisia metsänhoito-
16969: dollisuudet muutoin ovat hyvin rajoitetut.       lautakuntia koskevat tilastoluvut seuraa-
16970:    Metsätaloudellisessa mielessä on Koillis-     viksi, kun isojaon ja tiedossa olevan asutus-
16971:  Suomen alue hyvin kehittymätöntä, eikä          toiminnan arvioidut tulokset likimäärin
16972: väestöllä, jonka käsiin isojaon alaiset maat     otetaan huomioon.
16973: omistusoikeudella siirtyvät, ole oikeata käsi-
16974:  tystä siitä, miten metsäomaisuutta on käsi-                                                Metsä-
16975: teltävä ja hoidettava. Hakkuutoiminnan                                                     pinta-ala
16976:  lähtiessä ikäyntiin saattaa jälki niissä olo-                                  Tilaluku      ha
16977:  suhteissa muodostua metsien tulevaisuuden       Uusi Koillis-Suomen met-
16978:  kannalta suorastaan tuhoisaksi. Voimassa          sänhoitolautakunta . . . 4,300            627,000
16979:  olevan yksityismetsälain nojalla on tieten-     Lapin metsänhoitolauta-
16980:  kin mahdollista ohjata hakkuutoimintaa            kunta . . . . . . . . . . . . . . 9,800 1,074,000
16981:  toivotuille urille. Mutta tämän lain vai-       Pohjois-Pohjanmaan met-
16982:  kutus riippuu kuitenkin siitä, millä tavalla      sänhoitolautakunta ... 11,600 1,027,000
16983:  lakia lähdetään soveltamaan. Yksityismetsä-     Kainuun metsänhoitolau-
16984:  lakimme johtavana periaatteena on metsän-         takunta . . . . . . . . . . . . . 8,072   845,000
16985:  omistajakunnan oman vastuun alleviivaa-         Keski-Pohjanmaan met-
16986:  minen, mikä tapahtuu siten, että pitkälle         sänhoitolautakunta . . . 10,469           494,000
16987: :352                        IV,194. -   Metsänhoitolauta;kunnai.
16988: 
16989:   Uuden metsänhoitolautakunnan perusta-         olla metsälakia valvomassa ja neuvontaa an-
16990: minen voidaan suorittaa hallinnollisena toi-    tamassa, ja näin ollen olisi uuden metsän-
16991: menpiteenä, kun tarvittavat varat ovat          hoitolautakunnan perustaminen suoritettava
16992: käytettävissä. Kun Koillis-Suomi nykyisin       jo vuoden 1952 alusta.
16993: on käytännöllisesti katsoen kaikkea lainval-       Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
16994: vontaa ja neuvontatoimintaa vailla oleva
16995: alue, on tarvittava rahasumma kokonaisuu-                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
16996: dessaan saatava lisäyksenä määrärahoihin.               tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII lu-
16997: On välttämätöntä, että uusi metsänhoito-                vun 3 momentille 9,600,000 markkaa
16998: lautakunta toimihenkilöineen on toimeen                 KoiUis-Suomen metsänhoitolautakun-
16999: ryhtyneenä niihin aikoihin, jolloin hakkuu-             nan perustamiseksi v. 1952.
17000: toiminta alkaa, jotta se alusta pitäen voi
17001:        Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
17002: 
17003: 
17004:                  Niilo Ryhtä.                            M. 0. Lahtela.
17005:                  Eino Rytinki.                           Toivo Antila.
17006:                  Yrjö Hautala.                           Markus Niskala.
17007:                                         Eeli Erkkilä.
17008:                                                                                            353
17009: 
17010: IV,195. -   Rah. al. N:o 123.
17011: 
17012: 
17013: 
17014: 
17015:                                 Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta karjan luomistau-
17016:                                   din ehkäisemiseksi.
17017: 
17018: 
17019:                                     E d u s k u n n a ll e.
17020: 
17021:   Karjan luomistaudin hävittämisestä on          vähän, on pyritty siitä kokonaan vapautta-
17022: päästy maassamme hyviin tuloksiin. Sitä          maan. Näin on katsottu voitavan käyttää
17023: osoittaa luomisiautisten karjojen määrä eri      riittämättömät varat tehokkaimmalla ta-
17024: vuosina seuraavasti:                             valla, kun harvassa olevat tartunnan aiheut-
17025:                                                  tajat poistetaan. Täten on kuitenkin täy-
17026:     1939 ................... .     3,383         tynyt jättää sellainen alue, missä luomis-
17027:     1940 ................... .     3,331         tautia on eniten, kuten Iisalmen piiri, mel-
17028:     1941 ................... .     3,158         kein oman onnensa nojaan. Tällaisen alueen
17029:     1942 ................... .     3,017         viljelmillä voi tauti asua vuosikausia teh-
17030:     1943 ................... .     2,770         den tyhjäksi karjan ja:lostustyön ja alen-
17031:     1944 ................... .     2,660         taen suuresti tuotantoa. Kun luomistautisia
17032:     1945 ................... .     1,916         lehmiä nykyisin on maassamme noin 4,570
17033:     1946 ................... .     1,516          (joista Iisalmen piirissä 740), tietää tämän
17034:     1947 ................... .       946         taudin aiheuttama tuho suurta kansan-
17035:     1948 ................... .       627         taloudellista menetystä, puhumattakaan
17036:     1949 ................... .       418         niistä vaikeuksista, joihin se yksityisen vil-
17037:     1950 ................... .       379         jelijän saattaa.
17038:     Tällä hetkellä .......... .      327            Koska luomistaudin hävittäminen ei ole
17039:                                                  yksityisen karjanomistajan mahdollisuuk-
17040:   Vuosina 1939-50, siis noin 11 vuoden           sien rajoissa, on valtiovallan apu välttä-
17041: aikana, ovat sairaat karjat vähentyneet yh-      mätön. Ammattimiehet ovatkin laskeneet,
17042: teen kymmenesosaan. Eri vuosina luomis-          että jos kahden vuoden aikana saadaan
17043: taudin hävittämistä varten on valtion va-        luoniistaudin hävittämiseen valtion varoja
17044: roja käytetty seuraavasti:                       20 miljoonaa markkaa vuodessa, olisi sen
17045:     1945 . . . . . . . . . . . . . 30 milj. mk   jälkeen koko maamme käytännöllisesti kat-
17046:     1946 . . . . . . . . . . . . . 12 "          soen vapaa luomistaudista.
17047:     1947 . . . . . . . . . . . . .  5 "      "      Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
17048:     1951 . . . . . . . . . . . . . 10 "      "   esitämme,
17049:                                        "
17050:   Luomistauti on muodostunut aluetaudiksi.                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
17051: Koko maata ajatellen on viime vuosina tar-               tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa
17052: koitukseen myönnetyt varat käytetty siten,               markkaa karJan luomistaudin ehkäi-
17053: että ne osat maata, joissa tätä tautia on                semistä varten.
17054:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
17055: 
17056:                  Tahvo Rönkkö.                            Yrjö Hautala.
17057:                  Niilo Ryhtä.                             T. N. Vilhula.
17058:                  Eino Rytinki.                            Arvi Ikonen.
17059:                  Lauri Solla.                             Wiljam Sarjala.
17060:                                     Hilja Väänänen.
17061: 
17062: 
17063:                                                                                              4b
17064: 354
17065: 
17066: IV,196. -   Rah. al. N:o 124.
17067: 
17068: 
17069: 
17070: 
17071:                                 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Pa-
17072:                                    liskuntien Yhdistykselle kut·mutoukkien hävittämiseksi
17073:                                    porokarjoista.
17074: 
17075: 
17076:                                     E d u s k u n n a 11 e.
17077: 
17078:     Lapin porokarjoissa tekee kurmutoukkia       tehokkaita tuholaismyrkkyjä kuten DDT,
17079: kehittävä kiiliäinen eli poronihosaivartaja      hexakloribentseeni ym. Kun 'kokeita ei ole
17080:  ( oestrus tarandi) suurta tuhoa. Sen aiheut-    aikaisemmin suoritettu, olisi mitä pikim-
17081: .tamat vahingot poroille ovat verrattavissa      min ryhdyutävä kokeilemaan, kelpaisivatko
17082: nautapaarman aiheuttamiin permuvahinkoi-         mm. mainitut myrkyt porotuholaisten hä-
17083: hin nautakarjoissa. Edellinen on vain siinä      vit.tämiseen. Nämä hyönteismyrkyt, lisää-
17084: suhteessa vahingollisempi, että sen toukat       mällä niihin määrättyjä kiinneaineita, jotka
17085: levitessään yli porojen ruumiin turmelevat       tekevät niiden vaikutuksen pitempiaikai-
17086: taljat ja lihat sekä selästä että kyljistä.      seksi ja tehokkaammaksi pitäisi voida kiin-
17087: Toinoen porojen tuholainen on poroJen sie-       nittää porojen karvapeitteeseen. Se voisi
17088: rainonteloissa pesivä saulakkatoukka, joka       tapahtua esim. helikopteria tai äänettömästi
17089: aiheuttaa ei ainoastaan hirvittäviä kärsi-       toimivia ja helposti mukana kuljetettavia
17090: myksiä ·eläimille, vaan monissa tapauksissa      ruiskuja käyttäen. Tällaisia kokeita voisi
17091: vie niiden hengen varsinkin vasoi1ta. Kun        parhaiten suorittaa Paliskuntien Yhdistys
17092: näiden toukkien saastuttamia poroja on           alan ammattimiehiä apuna käy.ttäen. Koska
17093: toisina vuosina jopa 70-80 % kaikista po-        tällaisilla kokeiluilla on suuri kansanta-
17094: roista ja ottaen huomioon niiden aiheutta-       loudellinen merkitys, pitäisi valtiovallan
17095: mat taljojen a;rvonvälhennykset ja niitä         niitä rahalisesti tukea. Edellä esitettyyn
17096: vielä suuremma;t lihavahingot porojen laih-      viitaten ehdotamme kunnioittaen,
17097: tumisen takia, on tuholaisvahingo.t vuosit-
17098: tain arvioitava vähintäin 50 miljoonaksi                   että Eduskunta ottaisi vuoden
17099: markaksi. Sen vuoksi mainittujen tuho-                  1952 tulo- ja menoarvioon 2 miljoo-
17100: laisten hävittämisoon olisi ikansantaloudel-            nan markan suuruisen avustuksen
17101: lisistakin syistä kiinnite1Jtävä vakavaa huo-           PaZiskuntien Yhdistykselle kokeilu-
17102: miota.                                                  jen suorittamista varten kurmutouk-
17103:     Maassamme on jo käytettävissä useita                kien hävittämiseksi porokarjoista.
17104:       Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1951.
17105: 
17106: 
17107:         Erkki Koivisto.             Niilo Ryhtä.                 M. 0. Lahtela.
17108:                                                                                                         355
17109: 
17110: IV,197. -    Rah. al. N:o 125.
17111: 
17112: 
17113: 
17114: 
17115:                                  Kähönen ym.: Määrärahan osoittamisesta kevät~Silakan kui-
17116:                                     vaukseen sekä suolatuu syyssilakan ja jalostukseen me-
17117:                                     nevän kilohailin tuottajahinnan tukemiseen.
17118: 
17119: 
17120:                                       E d u s k u n n a 11 e..
17121: 
17122:    Merikalastajat kamppailevat suuremmissa          kokonruan tuottajailll vaikutuksen ulkopuo-
17123: vaikeuksissa kuin koskaan etlhll:en nykyisen        lella olevilJa kala1iifkkeillä ole ollut erikoi-
17124: milespolven aikruna. Perussyy tämä.n kan-          sempaa 'aihetta ryhtyä kyllin poo1tevasti
17125: sanosan toimeentuloo vaikeutumiseen on              jä:rjestämään kai® tuoreena myynnistä
17126: soo harjoittaman elinkeinon, merika1rustuk-         jääneen ylijäämän säilöönottoa myöhem-
17127: sen, muodostuminen kannattamattomaksi.              pään myyru,tiin. Tästä syystä suuria osia
17128: Tähän tilanteeseen on vienyt useita vuosia          rannikko- ja saaristoalueista on jäänyt
17129: jatkUillut rnlllSas suolasiUin tuonti, j01ka on     vail.le keVJätsiLalk:an kuivatukooffil sovrellete-
17130: jo ennakolta tehny;t ~epävarmaksi mm. par-          tum. tu!kipaJkk:ion muodostrumasta avusta.
17131: haimman syyssilakan ta;VJanmukaisoo suo-            Niinpä kulu"\"ana vuonnakin OII1 jouduttu
17132: lauksen myyntiä varten, sillä suola;kalankin        myymään kevätsilaklk:aa jopa 2 ma:rkalla
17133: käyttö ihmismvi~tooa on rajoitettua. Näin           kilo ja vootrururwtto siitä huolimatta OII1 ollut
17134: ei ole voitu edes sitäkään oswa syyssilakka-        rajoitettua. Asia:a selventävänä tekijänä
17135: saaliista, joka on jäälllyt tuoreena myyill-        kuitenkin mainittakoon, että nykyoloissa
17136: nistä ylijäämäksi, "\"rurastoida suolaamaHa.       tarvittavien suurempioo. teknillisten uudis-
17137: Sellais~et si1lintuontia osoitta"\"at luvut kuin    tUJSten toimeen panoon 1ei useimmilla kala-
17138: esim. vv 1948 = 12.3 milj. ja 1949 = ll.G          W.klooillä ole ollut llciiytettävissä varojakaa111.
17139: milj . ikil oa, j oillika tuonnin raha,.,arvokin       Vakaanllluttamisikeinoista          luO'lllllollisesti
17140: vuodessa läJhentelee puolta miljardia mark-         voidaan .aina olla eri mieltä. Erää;nä sel-
17141: kaa, ovat meikäläisissä oloissa suorastaan         laisena ikeinona on !käytetty tukipa1kkio-
17142: hämmästystä herättäviä, silliä kalakaup-            järjestelmää. Käytäntöön vakiintumassa
17143: pamme ennen talvisotaa oli vahvasti vienti-        olevan kevätsilaka111 tukiprukkiojärjestel-
17144: voittoim:en. Tästä on todisteenra esim. oo,        män saamiseksi koko merenrannikkoalue-
17145: että vv. 1931-1939 aika:n;a vuosittainen           kalastajia auttavaksi olisi tämäm järjestel-
17146: v1eillltivoittoisuUJS vaihteli 4.3-14.9 milj.      män turvin määrättävä ja noudatettavaksi
17147: silloista markkaa.                                 "Vlahvistettava takuuhinta kevätsi!Lalk:alle,
17148:    Tosin nykyiset olosuhteet ovat entises-          joksi kuluvana vuonna ehdotettiin 10 marlk:-
17149: tään suuresti muuttuneet, mutta sittenkin          kaia kilolta. T~uuhinnan tulisi olla sa-
17150: esitettyjem. tuontilukujen valossa on hel-         malll kuin millä hinnalla l:mnnattrua ikevät-
17151: posti käsitettävissä, miten runkaraksi on          silalk:kaa kuivattaa. EHei näm te~hdä, jäte-
17152: muodostunut silloin tuoonilla annettu isku         tään Jmlaka11palle erinomainen ti11aisuus
17153: kotoiselle k!wl:astuseHrnkeinollemme. Tämä         ike:iJnottelurm "\"aihtuvilla päiväm. hinnoilla,
17154: on ollut vieläkin tuhoisampaa Siell taikia,        mistä kuluttajillekaan, kuten kokemus on
17155: kun kaiakauppatoiminnaltamme suurem-               osoittanUJt, ei ole ollut mitään etua, kun
17156: malta osalta ovat puuttuneet riittävät tek-        sekavissa oloissa kala111 vähittäishintrua voi-
17157: nilliset apuneuvot tuoreen kalrun myyntiill1       daan pitää korkealla. Määrätyn takuuhin-
17158: ja tarjonnan säämm.östelyyn, josta syystä          illan "\"allitesiSla sen sijaa111 olisi mahdollisuus
17159: epätasaisesti saatu saalis on pitänyt sijoit-      valvoa myös kalan vä:hittäiskauppaa, kun
17160: taa markkinoille pyyntipäivänä.                    silloin on varma tieto tuottajaHe maikse-
17161:    Kun kalrun hinta on saanut vapaasti muo.        tusta !hin:nasta. Kalrutaloudellinen toimi-
17162: dostllia päivittäisen saaliin saannin ja siitä     knnta on arvioinut kevätsilakan ikuivauk-
17163: johtrmoon tarjOillltl!an muka®, ei näin ollen      sen tuikipaillkkiooo tarvittavaill varoja llllel-
17164: 356                        IV,197, -   Sillakan ja kHohailin hinnat.
17165: 
17166: jänä peräkkäisenä vuonna 1952-55 vuosit-           mämä ~er:ilkoisesti syrjäisten kailia:stusalUiei-
17167: tain malkin 12 mi:lj. markkaa ja lisäksi           den a{lalastaji..en harjoittaman elink·eim.oo
17168: ehdottanut eläinten rehuksi jäädytetystä           turvaamiseiksi, että 1. 8.-31. 12. välisenä
17169: silakasta maiksettavaksi twkipaJk'kiota erik-      aika.111a •avovedestä pyydetystä siJ.akasta
17170: seen :Laadittaviem. ohjeidoo mukaan 2 mH>j.        v;almistetusta suolaikalasta, joka on taJJkas-
17171: markkaa. Tukipalkkiovaraus kuivatulle ka-          tuksessa ja leimauksessa havaittu •ensiluok-
17172: lalle useamman vuoden aj.al1e on välttä-           ~aisesti käsitellyksi, määrättäväksi tuotta-
17173: mätöntä se~n taikia, että voäaisiiln totoottaa     jalle maiksettavaiksi takuruhimlll:aiksi 50 marik-
17174: krullishmtaisten kalankuiva'llSlaitteidem. han-    kaJa kilolta. 'Tämän takuuhinnan toteutta-
17175: kinta.                                             miseksi syyspyynnistä suolatmille silaik:iaJHe
17176:     Syyssilakan pyyJlllt1kautena niinikään         olemme arvioilneet tarvi..ttavan va·roja noin
17177: muodostuu ajoittJaista ylijäämäkalaa, joka         15 milj. markkia;a. Takuluhman ohella siitä
17178: luo mahdollisuudro lrei:nottelunn tuottajalle      osasta silakkasaaliista, joka menee tuoreena
17179: maksettaVIan hirrman määräämisessä, var-           lkaupaik:si, <JHsi mä'ärättävä tuottajalle maik-
17180: si.rnk1n silloin, kun saalis on väJhän.ki.n suu-   settavaiksi !alimmaiksi hinrrmksi 30 markkaa
17181: rempi ilruin normaali!kulutus saantipäi..vänä.     kilolta. Näin toimee:npalll:llun syyssilaikaru.
17182: Kalataloudellinen toimikunta on aivan              yli<j·äämäm käytön erinomaisena ,etrma on
17183: oikein harkinnut toimenpiteitä liian tuo-          mainittava sekin, että jäLleen pääsltäi.siin
17184: reena tarjonnan vähentämiseksi ja hinnan           kotoisessa suora:ka:Lassa tarkastuksoo avul1a
17185: vakaannuttamiseksi esittämällä, että kala-         la;atutava~a1an ja suo1aus siirtyisi ka:lastus-
17186: säilyketehtaisiin viedystä kilohailista ja         paikoiLle, jonn-e se ilruuluu.
17187: pikkusila:kasta maksettaisiin kalastajille             Edellä esitettyyn viitaten krnmioittJa:em.
17188:  1. 8.-31. 12. välisenä aikana tukipalkkioita,     ehdotamme,
17189: mikäli kalastajalle maksettava hinta on alle
17190:  30 markkaa kilo. Tarkoitukseen toimikunta                  että Eduskunta ottaisi vuoden
17191: ehdotti varattavaksi jo vuonna 1951 5 milj.               1952 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
17192: markkaa.                                                  XXV luvun 22 momentille 25 mil-
17193:     Tämäkin ehdotus on hyvä, mutta se to-                 joonaa markkaa kevätsilakan kui-
17194:  teutettuna tulisi auttama:aill vain rajoitettua          vaukseen sekä suolatun syyssilakan
17195:  pyyntialue:tta, sem. sijaoo varsinainen syys-            ja jalostukseen menevän · kilohailin
17196:  silaikanpyyrr1ti jäisi esitetyn tuoo ulkopuo-            tuottajahinnan tukemiseen.
17197:  lelle. Näin ollen pidämme vä,lttämättö-
17198:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
17199: 
17200: 
17201:                   Urho Kähönen.                             Mauno Jussila.
17202:                                                                                          357
17203: 
17204: IV,1os. -   Rah. al. N:o 126.
17205: 
17206: 
17207: 
17208: 
17209:                                 Riihimäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta mai-
17210:                                    totaloustuotannon tukemiseen.
17211: 
17212: 
17213:                                     E d u s k u n n a ll e.
17214: 
17215:    Pienviljelystalouksia tuettaessa valtion      esityksessä ei ole perusteiltaan oikeudenmu-
17216: varoilla on pyrittävä välttämään erikoisten      kainen eikä määräraha tarkoitukseen riit-
17217: aluerajojen määräämistä, koska tällainen         tävä.
17218: menettely ei perustu pienviljelystalouksien         Edellä olevan perusteella kunnioittaen
17219: erilaisiin taloudellisiin olosuhteisiin maan     ehdotamme,
17220: eri osissa. Kaikkialla maassamme pienvilje-
17221: lystaloutta harjoitetaan vaikeissa olosuh-                että Eduskunta ottaisi vuoden.
17222: teissa, joten valtion tuki on kaikkialla tar-           1952 tulo- ja menoarvioon 11 Pl.
17223: peen. Mitä nimenomaan maidontuotantoon                  XXV luvun 23 momentille maitota-
17224: tulee, niin Länsi-Suomen pientiloillakin se             louden tukemiseen lisäystä 300,000,000
17225: on miltei ainoa rahantulolähde, koska mo-               markkaa ja laajentaisi määrärahan
17226: nin paikoin Etelä- ja Länsi-Suomea lisäan-              kokonaisuudessaan käsittämään koko
17227: sion mahdollisuudet ovat varsin vähäiset.               valtakunnan alueen pienviljelijäta-
17228: Näin ollen hallituksen ehdotus talousarvio-             loudet.
17229:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
17230: 
17231:         Arvo Riihimäki.              Usko Seppi.                 Hannes Tauriainen.
17232: 358
17233: 
17234: IV,199.- Rah. al. N:o 127.
17235: 
17236: 
17237: 
17238: 
17239:                                Tarkkanen ym..: Määrärahan osoittamisesta Suomen mei-
17240:                                   jerikoulun rakennustoiminnan avustamiseksi.
17241: 
17242: 
17243:                                     E d u s k u n n a ll e.
17244: 
17245:    Meijerien ammattihenkilökunnan koulut-        rikoulut on päätetty yhdistää Suomen mei-
17246: tamista varten on maassamme nykyisin Ko-         jerikoulu nimiseksi oppilaitokseksi. Koulun
17247: kemäen ja Kuopion meijerikoulut. Kumpi-          sijaintipaikaksi on valittu Salo. Tarkoituk-
17248: kin koulu työskentelee riittävien määrära-       seen on Salon kauppala lahjoittanut sopivan
17249: hojen puuttuessa varsin huonoissa olosuh-        tonttialueen.
17250: teissa. Niinpä Kuopion koululle ei ole voitu        Kun puheenaolevan yksivuotisen erikois-
17251: osoittaa sen varsinaisella sijaintipaikkakun-    ammattikoulun on opetustyönsä tehostami-
17252: nalla huoneistotilaa, minkä vuoksi se toimii     seksi välttämättä toimittava sisäoppilaitok-
17253: nykyisin Salon kauppalassa sikäläisen yh-        sena, tarvitaan näin ollen koulurakennuksen
17254: teislyseon vanhassa koulurakennuksessa. Op-      ja opettajain asunnon lisäksi myös suuren-
17255: pilasasuntola on tilapäisesti sijoitettu paik-   tuvaa oppilasmäärää vastaava asuntola.
17256: kakunnalla olevan vanhan kulkutautisairaa-       Laaditun kustannusarvion mukaan tällaisen
17257: lan rakennukseen. Koulujen yhteinen oppi-        sisäoppilaitoksen rakentaminen maksaa ny-
17258: lasmäärä on vuosittain noin 80 ja ovat oppi-     kyoloissa vähintään 125,000,000 markkaa.
17259: laat harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta        Sanotusta summasta kykenevät maamme
17260: lähtöisin maaseudun pieneläjäperheistä.          meijerit, jotka vasta nyt ovat päässeet aloit-
17261: Kouluun pyrkijöitä on vuosittain enemmän         tamaan jälleenrakennuskauttaan, rahoitta-
17262: kuin voidaan vastaanottaa. Vaikka meijeri-       maan 25,000,000 markkaa. Huomioon ot-
17263: talouden laajentuminen edellyttäisi koulujen     taen uuden meijerikoulun merkityksen olisi
17264: oppilasmäärien tuntuvaa lisäämistä, ei sii-      loput rakennuskustannuksista saatava val-
17265: hen nykyisissä olosuhteissa ole mahdollisuuk-    tiolta avustuksena tai ainakin hudkeakorkoi-
17266: sia.                                             sena lainana.
17267:    Kysymyksen ollessa maallemme yhä tär-            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
17268: keämmäksi muodostuneen meijeritalouden           nioittaen,
17269: ammattikasvatuksesta ja samalla myös maa-
17270: seudun vähäväkisen nuorison toimeentulo-                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
17271: mahdollisuuksien helpottamisesta ammatti-               tulo- ja menoarvioon 100,000,000
17272: opintojen avulla, ovat meijerit ryhtyneet               markan määrärahan Suomen meijeri-
17273: omatoimisesti kiireellisiin toimenpiteisiin             koulun rakennustoiminnan avustami-
17274: vallitsevien epäkohtien korjaamiseksi. Siinä            seksi.
17275: tarkoituksessa Kokemäen ja Kuopion meije-
17276:   Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
17277: 
17278:                  E. M. Tarkkanen.                         R. Hallberg.
17279:                  J. E. Lampinen.                          Martti Huttunen.
17280:                  Eemil Luukka.                            Matti Heikkilä.
17281:                  Kalle Joukanen.                          N. Kosola.
17282:                  Kalervo Saura.                           Martti 0. Kölli.
17283:                                                                                           359
17284: 
17285: IV,2oo.- Rah. al. N:o 128.
17286: 
17287:                                Niukkanen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
17288:                                   Itä-Suomen Raakasokeritehdas Oy: lle tehtaan rakenta-
17289:                                   mista varten.
17290: 
17291:                                     E d u s k u n n a J 1 e.
17292:    Käsitellessään vuoden 1951 valtion tulo-      pois ja .v. 1944 oli tehdas uudesta·an ev.a-
17293: ja menoarvion yhteydessä Länsi~Suomen            kuoitava. 'Tällöinkin siirretyistä koneista
17294: sokeritehtaan rakentamisen avustamiseksi         oli kuitenkin noin 50 va.unulastia lähetet-
17295: tarkoitettua rahaasia-aloitetta n: o 155         tävä Neuvostoliittoon. Yhtiö sai korvaus-
17296: eduskunta piti selviönä, että myöskin :Ltä-      lain mukaista korvausta menettämästään
17297: Suomeen suunnitteilla olevan raakasokeri-        tehtaasta 4,600,000 markkaa ja palaute-
17298: tehtaan rakentamista on valtion tuettava,        tuista     koneista   valtion    velkakirjoina
17299: varkkei vaLtiovarainvaliokunta voinutkaan        11,700,000 markkaa. Korvausten määrä
17300: aloitteen ,puuttuessa osoittaa määrärahaa        nousi siis kokonaisuudessaan 16,3 miljoo-
17301: Itä-Suomen tehdashankkeen tukemiseksi.           naan markka.an tehtaasta ja laitteista, joi-
17302:     I tä-.Suomen Raakasoker~tehdas Oy: n puo-    den tämän hetken arvo olisi vähintään
17303: lesta ei katsottu aiheelliseksi anoa valtion     1,500 miljoonaa.
17304: avustusta vielä sellaisena ajankohtana, jol-        Viime aikoina eri yhteyksissä on selvi-
17305: loin tehdasta koskevat suunnittelutyöt eivät     tetty riittävän vakuuttavasti sokerijuurik-
17306: sirtä edellyttäneet. Nyt sen sijaan ovat         kaan viljelyn merkitystä maatalouden ko-
17307: suunnittelutyöt jo niin pitkällä, että raken-    hottajana ja ennen kaikkea sen merkitystä
17308: nustyöt voidaan aloittaa yhtiön Kotkan           lisäansion antajana pien;viljelijäperheille,
17309: kaupumialueella omistamalla tontilla heti,       joten ei ole aiheellista tässä yhteydessä
17310:  kun rakennuslupa- ja konelisenssianomuk-        siihen puoleen puuttua. Korostaen erikoi-
17311: set on hyväksytty. Yhtiön 250 miljoonan          sesti sitä, että nyt on kyseessä sellaiser.
17312:  markan osakepääomatavotteesta on jo mer-        teollisuuslaitoksen      jälleenrakentaminen,
17313:  kitty 162 milj.oonaa markkaa ja loppu 88         joka ilman omaa syytään on joutunut kes-
17314:  milj. mk tulee kokoon juuri:k!kaan viljeli-     keyttämään toimintansa ja joka toiminnal-
17315:  jöiltä ja yhtiön muilta entisiltä oswkkailta.   laan erikoisesti .pyrkii edistämään kaakkoi-
17316:     Kun puhutaan Itä-Suomen sokeritehtaan        sen rajaseutualueen pienviljelysvaltaista
17317:  rakentamisesta, on muistettava, että ky-         maataloutta ,avaten samalla myös Itä-
17318:  seessä ei ole uusi yritys, vaan entis·en teh-   Uudenmaan, Itä-Hämeen sekä Savon maan-
17319:  taan .toiminnan jatkaminen uudessa ympä-        viljelijöille maihdollisuudet menekkivarman
17320:  ristössä. Itä~Suomen raakasokeritehdasta        teollisuuskasvin viljelemiselle, ehdotamme
17321:  Antreassa alettiin rakentaa v. 1937 ja se        edellä olevan perusteella kunnioittaen,
17322:  valmistui 1938 ehtien toimia vajaat kaksi
17323:  käynti:kautta. Tehtaan osakepääoma oli                     että Eduskunta ottaisi vuoden
17324:  15,000,000: - j.a on osakkeen omistajina                 1952 tulo- ja menoarvioon Itä-Suo-
17325:  mm. noin 2,200 viljelijää. Vuonna 1940                   men Raakasokeritehdas Oy:lle avus-
17326:  evakuoidut koneet jouduttiin luovuttamaan                tuksena 100 miljoonaa markkaa.
17327:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
17328:    Juho Niukkanen.     Aukusti Pasanen.   Eemil Luukka.      Oskari Lehtonen.
17329:    Toivo H. Kinnunen. Arno Tuurna.        Helge Miettunen.   Arthur Larson.
17330:    Heikki Hykkäälä. Veikko Kokkola.       Helena Virkki.     J. E. Lampinen.
17331:    Meeri Kalavainen. Urho Saariaho.       K. F. Haapasalo.   Lauri Kaarna.
17332:    Hilja Väänänen.     Antti J. Rantamaa. Heikki Soininen.   Valto Käkelä.
17333:    Arvi Ikonen.        Aino Luostarinen. Urho Kähönen.       Edvard Pesonen.
17334:    Matti Miikki.       Vieno Simonen.     Juho Heitto.       Artturi Koskinen.
17335:    Irma Hamara.        Väinö Kaasalainen. Yrjö Hautala.      Toivo Kujala.
17336:    Wiljam Sarjala.     Viljo Virtanen.    Veikko Vennamo.    Lauri Solla.
17337:    Niilo Ryhtä.        Eri. Haapaniemi.   Henrik Kullberg.   Ernst von Born.
17338:                 Matti Heikkilä.                  Ture Hollsten.
17339: 360
17340: 
17341: IV,2o1. -   Rah. al. N:o 129.
17342: 
17343: 
17344: 
17345: 
17346:                                 Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta tulvavahinkoja
17347:                                    kärsineiden avustamiseksi Pohjois-Suomessa.
17348: 
17349: 
17350:                                      E d u s k u n n a ll e.
17351: 
17352:    Lapin läänissä varsinkin sen pohjoisella       aiheuttamaa vahinkoa kärsimään joutuneet
17353: ja itäisellä sekä keskisellä alueella on viime    kansalaiset eivät ole voineet sitä poistaa
17354: kesä- ja heinäkuussa satanut tavallista enem-     eikä lieventää, on kohtuullista, että pu-
17355: män. Tästä on oHut seurauksena, etrtä joet        heena olevan vahingon korvaamiseksi käyte-
17356: ja järvet ovat tulvineet niin paljon, että se     tään valtion varoja samoin kuin muidenkin
17357: on aiheuttanut maataloudelle suuria vahin-        luonuovoimien aiheuttamien vahinkojen
17358: koja erikoisesti niille taloille, joiden vilje-   korvaamiseksi on käytetty, etteivät vahin-
17359: lykset ovat alavilla mailla, jopa niinkin         gon kärsineet joudu voittamattomiin talou-
17360: suuria, että pahimmissa tapauksissa on hä-        dellisiin vaikeuksiin ja että he voisivat os-
17361: vitettävä kaikki eläimet taikka ostettava         ta:a karjalleen 1Jarvitttwv3Jt rehut ja turvata
17362: niille tarvittavat rehut.                         vastaisen toimeentulomahdol'lisuutensa.
17363:    Mainittakoon, että mm. Kemijärven kun-            On aivan ilmeistä, että ala- ja keskiosilla
17364: nassa ennakkoarvion mukaan tulvien aiheut-        olevien jokien ja järvien tulviminen aiheu-
17365: tama heinien menetys on niin suuri, että          tuu suurelta osalta siitä, että jokiin ja jär-
17366: on hävitettävä noin 700 lehmää.                   viin laskevat purot ja pienemmät joet on
17367:    Kun maatilat niillä alueilla, joissa tulvat    perattu ja alajuoksun joet jätetty perkaa-
17368: ovat suurinta tuhoa tehneet, ovat pieniä, on      matta. Kun tällaisen perkauksen on valtio-
17369: lehmien vähentäminen sellaisilta tiloilta,        valta sallinut ja sanotunlaista perkansta
17370: joissa niitä 'Oll vähän ja joissa niitä pitäisi   suorittanut, on asianmukaista, että valtio
17371: lisätä, kaikkein raskain ja aiheuttaa toi-        osallistuu tulvavahinkojen korvaamiseen.
17372: meentulomahdollisuuksien huonontumisen               Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
17373: moniksi vuosiksi.                                 ehdotamme,
17374:    Kun sodassa hävitetyn alueen maatalous-
17375: väestö on viime vuosina kärsinyt suuret hal-                 että Eduskunta ottaisi vuoden
17376: lavahingot ja kuluvana kesänä on joutunut                 1952 tulo- ja menoarvioon 50 miljoo-
17377: kärsimään niin suuria tulvien aiheuttamia                 nan markan määrärahan maatalous-
17378: heinävahinkoja, että sodassa hävitettyjen                 ministeriön käytettäväksi tulvavahin-
17379: lehmien tilalle kallein kustannuksin hankit-              koja kärsineiden avustamiseksi Poh-
17380: tuja lehmiä on hävitettävä ja kun tulvien                 jois-Suomessa.
17381:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
17382: 
17383:                  M. 0. Lahtela.                                Arvi Ikonen.
17384:                  Eino Rytinki.                                 Erkki Koivisto.
17385:                                        Niilo Ryhtä.
17386:                                                                                            361
17387: 
17388: IV,2o2.- Rab. al. N:o 130.
17389: 
17390: 
17391: 
17392: 
17393:                                 Lahtela ym.: Määrärahan osoitt:amisesta avustukseksi ja
17394:                                   lainaksi Poro ja Riista Oy: lle jäädyttämön rakentami-
17395:                                   seksi Rovaniemelle.
17396: 
17397: 
17398:                                      E d u s kun n a 11 e.
17399: 
17400:    Porotaloustuotteiden kauppaa vaikeuttaa          Aikaisesta syysteurastuksesta edellä sano-
17401: suuressa määrin ja aiheuttaa porotaloudelle       tun lisäksi on vielä sekin etu, että teuras-
17402: suuria menetyksiä se, ettei jäädyttämön           tetut porot saadaan pois lmluttamasta jä-
17403: puutteen vuoksi voida porojen teurastusta         kälää ja tuottamasta heinä- ym. vahinkoja.
17404: alkaa aikaisin syksyllä, vaan on se lykät-        Kun jäädyttämön avulla saadaan mainitun-
17405: tävä joulu-tammikuulle ja myytävä lihat           lainen tulos porotaloudelle, on jäädyttä-
17406: lyhyessä ajassa tavallisesti jo helmikuun         mön rakentaminen katsottava erikoisen tar-
17407: loppuun mennessä. Jos olisi jäädyttämö,           peelliseksi.
17408: jossa lihat voitaisiin säilyttää pilaantumat-        Porotalouden harjoittajilla on tosin oma
17409: tomina, voitaisiin teurastus alkaa jo syys-       kaupallinen Eike, Poro ja Riista Oy, jonka
17410: kuussa ja suorittaa se joulukuun loppuun          kotipaikka on Rovaniemen kauppala ja
17411: mennessä ja järjestää myynti pitemmälle           jolla on sivuliikkeitä eri puolilla poron-
17412: ajalle, osaksi seuraavaan kesään, jolloin ta-     hoitoaluetta ja se olisi halukas rakentamaan
17413: vallisesti on lihan puutetta. Siitä, että teu-    jäädyttämön Rovaniemelle, mutta sen hävi-
17414: rastus voitaisiin suorittaa aikaisin syksyllä,    tyksen vuoksi, minkä alaiseksi porotalous ja
17415: seuraisi se, että lihat ja nahkat olisivat par-   mainittu liike sodan aikana joutui, ei sillä
17416: haimmat ja lihojen paino eläintä kohti            ole mahdollisuuksia ilman valtion tukea.
17417: 5-15 kiloa suurempi kuin tammi-helmi-                Tarpeellisen kokoinen jäädyttämö alus-
17418: kuussa teurastetuissa. Kun maamme poro-           tavien laskelmien mukaan tulee maksamaan
17419: kannasta nykyiselläänkin voidaan teurastaa        100-110 mil.joonaa markkaa. Jos sen ra-
17420: noin 40,000--50,000 eläintä ja kun syys-          kentamiseen saataisiin valtionapua 25 mil-
17421: teurastettujen porojen paino on keskimää-         joonaa ja huokeakorkoisena pitkäaikaisena
17422: rin 10 kiloa raskaampi, saadaan aikaisella        kuoletuslainana 65 miljoonaa markkaa, niin
17423: teurastuksella 400,000-500,000 kiloa enem-        mainittu liike ja porotalouden harjoittajat
17424: män lihaa, joka 100 markan mukaan lasket-         rahoittaisivat loput.
17425: tuna tuottaisi porotaloudelle 40,000,000-            Porotalouden keskusjärjestöt ja mainittu
17426: 50,000,000 markkaa vuodessa. Syksyllä ai--        porotaloustuotteiden kauppaliike ovat, tut-
17427: kaisin teurastettujen porojen na;hkat ovat        kittuaan asiaa, yksimielisiä siitä, että jää-
17428: niin paljon paremmat myöhään talvella             dyttämön laittaminen on kaikkein tehok-
17429: teurastettuja, että nahasta ostaja maksaa         kaimpia ja tarkoituksenmukaisimpia poro-
17430: mielellään 200-500 markkaa enemmän,               talouden tukemistoimenpiteitä ja että se on
17431: mikä tekisi 40,000-50,000 teurastetun po-         myöskin erikoisen tarpeellinen kotieläin-
17432: ron nahkalle 8-10 miljoonaa markkaa vuo-          tuotteiden ja metsälintujen säilyttämiseksi
17433: dessa. Siitä, ettei ole jäädyttämöä eikä po-      pilaantumiselta. Mainittakoon tässä yhtey-
17434: roja voida aikaisin teurastaa, seuraa sekin,      dessä, että naapurimaamme Ruotsin valtio,
17435:  että teurasporoja on paimennettava siihen        joka muutoinkin tukee porotalouden har-
17436:  asti kunnes tulee pysyvä talvi eli noin          joittajiaan huomattavasti enemmän kuin
17437:  2-3 kuukautta enemmän aikaa ja makset-           meillä, on rakentanut jäädyttämön poron-
17438:  tava siitä aiheutuvat kustannukset, jotka        hoitoalueelleen Pohjois-Ruotsiin.
17439:  nousevat moniin miljooniin markkoihin               Mitä tulee po. jäädyttämön rakentami-
17440:  vuosittain.                                      seen ja sen paikkaan, ovat useat valtioneu-
17441:                                                                                              46
17442: 262                      IV,202. -   Poro ja Riista Oy:n jäädyttämö.
17443: 
17444: vooton asettamat komiteat tutkineet asiaa ja      kaiksi uudetkin porotaloudenharjoittajat
17445: tulleet sellaiseen tulokseen, että jäädyttämö     ilman mitään toimenpiteitä ja kun mainittu
17446: {)n välttämättömän tarpeen vaatima ja on          liike on halukas sen rakentamaan ja hoita-
17447: se rakennettava Rovaniemelle ja että ra-          maan, olisi avustus ja laina annettava mai-
17448: kennuskustannuksiin olisi valtion osallistut-     nitulle liikkeelle määrätyin ehdoin. Mai-
17449: tava % avustuksella.                              nittu liike onkin jo hankkinut jäädyttämöä
17450:    Kun siitä, ettei Rovaniemi olisi sopiva        varten tontin rautatjen läheisyydestä.
17451: jäädyttämön paikka on eräiden yksityisten            Kun jäädyttämö tulee rakennettavaksi
17452: taholta lausuttu epäilyjä, on asia viimeksi       Rovaniemelle ja siellä on jatkuvasti varsin-
17453: otettu käsiteltäväksi kaikkien maamme             kin talven aikana työttömyyttä ja jäädyt-
17454: poropaliskuntien keskusjärjestön paliskun-        tämön rakentaminen voitaisiin panna al-
17455: tain yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa        kuun jo Bnsi talven aikana ja sen perus-
17456: viime kesäkuun alussa ja siinä perusteelli-       kaivauksissa ym. olisi sopivaa talvityötä,
17457: sesti tutkittu ja tultu yksimielisesti sellai-    voitaisiin sanotulla rakennustyöllä tarjota
17458: seen tulokseen, että jäädyttämö on tarpeel-       huomattavan paljon työtä sekä rakennus-
17459: linen ja että se on rakennettava mahdolli-        ammattimiehille että sekatyömiehillekin.
17460: simman pian Rovaniemelle.                            Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdo-
17461:     Jäädyttämön käyttö olisi niin järjestet-      tamme,
17462: tävä, että sitä voisivat käyttää hyväksi
17463: kailill:i yksityiset kansalaiset ja paliskunnat             että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
17464: hoitokustannuksia vastaavasta korvauksesta,              tulo- ja menoarvioon 25 miljoonaa
17465:  tarvitsematta tuotteitaan myydä sille, joka             markkaa avustukseksi ja 65 miljoo-
17466:  jäädyttämöä hoitaa. Kun porotalous tar-                 naa markkaa halpakorkoiseksi pitkä-
17467:  vitsee jäädyttämöä ja sillä on oma kaupal-              aikaiseksi lainaksi Poro ja Riista
17468:  linen järjestö Poro- ja Riista Oy, jossa                Oy: lle ,iäädyttämön rakentamiseksi
17469:  kaikki porotaloudenharjoittajat ovat osak-              Rovaniemelle.
17470:  kaina ja johon automaattisesti tulevat osak-
17471:       Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
17472: 
17473: 
17474:                   M. 0. Lahtela.                          H. A. Kannisto.
17475:                   Erkki Koivisto.                         Eino Tainio.
17476:                   T. N. Vilhula.                          Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
17477:                   Erl. Haapaniemi.                        Niilo Ryhtä.
17478:                   Eino Rytinki.                           Markus Niskala.
17479:                   Yrjö Hautala.                           Toivo Friman.
17480:                   Eemil Luukka.                           Eino Palovesi.
17481:                                          H. Soininen.
17482:                                                                                               363
17483: 
17484: IV,2o3. -   Rah. al. N:o 131.
17485: 
17486: 
17487: 
17488: 
17489:                                 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Poh-
17490:                                   jois-Suomen tutkimussäätiölle Pohjois-Suomen maata-
17491:                                   louden taloussuuntien tutkimista varten.
17492: 
17493: 
17494:                                      E d u s k u n n a iL l e.
17495: 
17496:    Pohjois-Suomen talouselämän konjunk-            va!l'l:a. Tutikimustoimintaa kaivataan myös
17497: tuuriherlkkyys aiheuttaa etenkin pulakau-          monien sellaisten perustavaa iaatua olevien
17498: sina huomattavia rasituksia valtion talou-         sei!lclrojen selvittämiseksi lfmten Pohjois-Suo-
17499: delle puhumattakaan niistä vaikeulk:sista,         messa tarlmituksenmukaisen tilakoon ja ta-
17500: mitä siitä aiheutuu paikaHiseJ:le väestöl!le.      loussuunnan määrittelemiseksi. Sikäläiset
17501: Eräänä oleellisna telkijänä tässä on maa-          poikkeukselliset ilmastol~iset ja maantieteel-
17502: talouden epänormaalin'en rakenne. Mainit-          liset olosuhteet asettavat näille omat vaati-
17503: takoon, että katokomitean ikokoamien tieto-        mulksensa.
17504: jen mukaan keskimääräinen peltoala tilaa              Vuonna 1949 perusti'V'at Pohjois-Suomen
17505: 'kohden on Keski-Pohjanmaalla 7.5 hehtaa-          tärkeimmät ·taloudelliset ja sivistykselliset
17506: ria, Oulun läänin tailousseuran a~ueella 6.0       järjestöt Pohjois-Suomen tutkimussäätiön
17507: hehtaaria, Kajaanin ja Perä-Pohjolan mMn-          tämänluontoist'en !kysymysten tutkimista
17508: viljelysseurojen alueilla 3.5 hehtaaria ja La-     v;arten. Käyttövarojen puutteessa säätiö ei
17509: pin maatalousseuran alueella vain 1.1 heh-         kuiten!kaan ole voinut panna a;lu'l!le suunnit-
17510: taaria. Viimeaikainen voimaJkas raivaustoi-        telemaansa tutkimustoimintaa.
17511: minta Pohjois-Suomessa osoittaa, että epä-            Edellä olevaan viit,aten esitämme lfmn-
17512: kohtia pyritään poistamaan maataloutta ke-         nioittavasti,
17513:  hittämällä. Viljelysa:lan lisäämistä onkin pi-
17514: dettävä tehokkaimpana syrjäseutujen elin-                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
17515: tason kohottamista tarkoittavista keinoista.               tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan mar-
17516:    Tällainen nopea viljelysalan lisääminen                 kan määrärahan annettavaksi Poh-
17517:  tuo kuitenkin mukanaan monia ongelmia.                    jois-Suomen tutkimussäätiölle Poh-
17518: Näiden selvittämiseksi kaivaltaan tutkimus-                jois-Suomessa kysymykseen tulevien
17519:  toimintaa, jotta epäJkohtien poistaminen ta-              maatalouden taloussuuntien tutki-
17520: pahtuisi mahdollisimman tehokkaalla ta-                    mista varten.
17521:      He1singissä 15 päivänä syyskuuta1951.
17522: 
17523: 
17524:                   Aaro Kauppi.                               Arvi Turkka.
17525:                   Yrjö Hautala.                              Eeli Erkkilä.
17526:                   Eino Rytinki.                              Niilo Ryhtä.
17527:                   M. 0. Lahtela.                             Vilho Väyrynen.
17528:                   Erkki Koivisto.                            H. A. Kannisto.
17529:                   Arvi Ahmavaara.                            Markus Niskala.
17530: 364
17531: 
17532: IV,2o4,- Rah. al. N:o 132.
17533: 
17534: 
17535: 
17536: 
17537:                                   Raunio ym.: Määräraham osoittamisesta apurahoiksi loppu-
17538:                                     tutkinnon suorittamiseksi ulkomaisissa puutarhakorkea-
17539:                                     kouluissa.
17540: 
17541: 
17542:                                        E d u s k u n n a ll e.
17543: 
17544:    Puutarhaopetustoimiikunta on viime vuo-           tutkinnon ulkomaisissa puutarhakorkeakou-
17545: den aikana jättänyt vailtioneuvosltolle mie-         luissa. Kun hallituksen taholta ei !kuiten-
17546: tintönsä ulllmmaiden korkeakouluissa tapah-          kaan ole tähän tarkoitukseen esitetty määrä-
17547: tuvan puutarhaopiskelun avustamisesta.               raha;a vuoden 1952 valtion tWo- ja meno-
17548: Mietinnössään 'boimikunta perustelee esitys-         arviossa, niin käsityksemme mukaan edus-
17549: tään sillä varsin räiikeä:sti paljastuneelia         kunnan olisi syytä määräraha hyväJksyä.
17550: epäirohdalla, että meidän ma;as:samme on             Tämä sitäJkin suuremma:lla syyllä senvuolksi,
17551: mel'kein täydellinen puute kor!l.\'ea'lmulusivis-    että asian lykkääminen yhä tuonnemmaksi
17552: ty!k:sen saaneista h:enki1öistä puutarha-a:la,l[a.   tekee til'anteen täysin 'kestämättömäksi.
17553: Niinpä ma·ataloushallitu!k:sessa olevan puu-            Kun ensisijaisten puutteiden poistami-
17554: tarhahoidon tarkastajan toimen tullessa 3            seksi, joihin edellä on viitattu, pitäisi s·aada
17555: vuoden kuluttua a'V'Oimeksi asianomaisen             ainalkin kaksi henkilöä ulkomaille tutkin-
17556: henkilön saavutettua eläkeiän s~kä samasta           tonsa suoritta:maan, niin olisi tarlmi'tulkseen
17557: syystä Lepaan PuutarhaopistOill hedelmä-             varattava lkäs:itylksemme mukaan ainakin
17558: viljelyn lehtorin toimi 4-vuoden kuluttua ei         400,000 marklkaa.
17559: näihin tehtäviin ore kumpaankaan pätevää                Edellä ollevaan viitaten ehdotammekin
17560: henkiQöä nimitettävissä.                             kunnioittaen,
17561:    Edellä orevan huomioonottaen pitäisi val-
17562: tion, silksi llmnrnes puutarhaopetus omassa                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
17563: ylibpistossamme saadaan aikaan ja kunnes                    tulo- ja menoarvioon 400,000 markan
17564: siehä valmiSituu puutarha-alan tutkintoja                   määrärahan apurahoiksi ulkomaisissa
17565: suorittaneita, 'käydä apurahoin tukemaan                    puutarhakorkeakouluissa loppututkin-
17566: määrätyt edellytykset omaavia henkilöitä,                   non suorittamista varten puutarha-
17567:  jotka ovat halukkaita suorittamaan loppu-                  opetuksen alalla.
17568:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
17569: 
17570: 
17571:                    Eino Raunio.                               Aino Malkamäki.
17572:                    Felix Seppälä.                             Eemil Luukka.
17573:                    Päiviö Hetemäki.                           Juho Tenhiälä.
17574:                                                                                             365
17575: 
17576: IV,2o5.- Rah. al. N:o 133.
17577: 
17578: 
17579: 
17580: 
17581:                                 Joukanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Satakunnan tie-
17582:                                    ja vesirakennuspiirin perustmnista varten.
17583: 
17584: 
17585:                                      E d u s k u n n a ll e.
17586: 
17587:    Turun tie- ja vesirakennuspiiri, joka kä-      hoito Turusta käsin on osoittautunut vai-
17588: sittää Turun ja Porin läänin sekä Ahvenan-        keaksi, olisi Turun piiri jaettava erotta-
17589: maan on yleisten teiden pituuteen nähden          malla siitä piirin pohjoisosa erilliseksi tie-
17590: suurin tie- ja vesirakennushallituksen alai-      ja vesirakennuspiiriksi. Näin muodostettu
17591: sista piireistä käsittäen yhteensä 8,497 km       uusi Satakunnan tie- ja vesirakennuspiiri
17592: yleisiä teitä, joista 3,804 km maanteitä ja       olisi samaa suuruusluokkaa kuin äsken pe-
17593: 4,693 km kunnan- ja kyläteitä. Piirin suu-        rustettu Keski-Suomen tie- ja vesirakennus-
17594: ruutta osoittaa myös se, että etäisyys Turun      piiri.
17595: piirin perukalle Kihniöön on n. 300 km pii-          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
17596: rin pääpaikasta Turusta.                          kunnioittaen,
17597:    Piirin muodostaa kaksi selvästi toisistaan
17598: erotettavaa liikenteellistä aluetta, nimit,täin              että Eduskunta .ottaisi vuoden 1952
17599: Turun kaupunki ympäristöineen sekä Porin                  tulo- ja menoarvioon 4,500,000 mm·-
17600: kaupunki ja Kokemäen joen teollisuusalue                  kan määrärahan Satakunnan tie- ja
17601: ympäristöineen. Näin ollen ja koska liiken-               vesirakennuspiirin perustamista vm·-
17602: teellinen yhteys näiden alueiden välillä on               ten.
17603: varsin heikko ja koska näin suuren piirin
17604:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
17605: 
17606: 
17607:                   Kalle Joukanen.                          Arvo Sävelä.
17608:                   Pentti Niemi.                            Martti 0. Kölli.
17609:                   Laura Brander-Wallin.                    Markus Niskala.
17610:                   Nestori Kaasalainen.                     Hugo Nuorsaari.
17611:                   Lauri Murtomaa.                          Antto Prunnila.
17612:                   Eino E. Heikura.                         Arvo Riihimäki.
17613:                                        Pertti Rapio.
17614: 366
17615: 
17616: IV,2o6.- Rah. al. N:o 134.
17617: 
17618: 
17619: 
17620: 
17621:                                Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun tie- ja
17622:                                  vesirakennuspiirin perustamista varten.
17623: 
17624: 
17625:                                     E d u s k u n n a ll e.
17626: 
17627:    Nykyinen Oulun tie- ja ves.imkennuspiiri      että näin suurien töiden johtamista yhdestä
17628: on suurimpia tie- ja vesirakennushallituk-       piiristä käsin, piirikonttorin ollessa piirin
17629: sen alaisista piireistä käsittäen 5,241 km       toisessa laidassa, tuottaa suuria vaikeuksia.
17630: maanteitä eli yli 1,000 km enemmän kuin             Näin ollen ja kun Kainuun alue muodos-
17631: järjestyksessä seumava piiri. Lisäksi kuu-       taa oman Eikenteellisen alueen, olisi Oulun
17632: luu Oulun piirin hoitoon 3,130 km kun-           piiri jaettava erottamalla siitä Kainuun
17633: nan- ja kyläteitä. Piirin suuruutta osoit-       alue omaksi piiri:ksi, joka käsittäisi Kajaa-
17634: taa myös se, että etäisyys piirin pääpai-        nin kihlakunnan sekä Kuusamon ja Taival-
17635: kasta Oulusta piirin perukalle Kainuussa         kosken kunnat Oulun kihlakunnasta. Tä-
17636: on n. 300 km eli yli 6 tunnin automa,tka.        ten muodostunut uusi piiri käsit.täisi maan-
17637: Lisäksi käsittää Oulun piiri kaikkiaan 25        teitä n. 2,236 km ja 1,292 km kunnan- ja
17638: tiemestaripiiriä kun järjestyksessä seuraa-      kyläteitä eli enemmän teitä kuin äsken pe-
17639: vassa niitä on vain 17. Työmäärän suu-           rustettu Keski-Suomen piiri.
17640: ruutta osoittaa myös työvoimatilasto, jonka         Edellä esLtettyyn viitaten ehdotamme
17641: mukaan Oulun piirin alaisissa töissä työ-        kunnioit.taen,
17642: voiman määrä on suurimpia ylittäen toisi-
17643: naan huomattavasti ,toisten piirien ,työvoi-               että Eduskunta ottaisi vuoden
17644: man. Niinpä työttömyyskautena 1949-                     1952 tulo- ja menoarvioon 4,500,00()
17645: 1950 oli Oulun piirissä työntekijöitä jopa              markan määrärahan Kainuun tie- ja
17646: 8,630 eli n. lj3 tie- ja vesirakennushallituk-          vesirakennuspiirin perustamista var-
17647: sen silloisesta työvoimasta. On luonnollista,           ten.
17648:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
17649: 
17650: 
17651:         Niilo Ryhtä.                 Aaro Kauppi.                Eino Rytinki.
17652:                                                                                              367
17653: 
17654: IV,207.- Rah. al. N:o 135.
17655: 
17656: 
17657: 
17658: 
17659:                                 Joukanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan-
17660:                                    teiden kunnossapitoa varten.
17661: 
17662: 
17663:                                      E d u s k u n n a 11 e.
17664: 
17665:    Maanteittemme kehno kunto on yleisesti         pitovaroja myös heikkojen teiden kunnosta-
17666: tunnustettu tosiasia. Kuten tunnettua joh-        miseen. Vuosina 1950 ja 1951 ovat kun-
17667: tuu tämä pääasiassa siitä, että suurin osa        nossapitovarat saatujen tietojen mukaan
17668: maanteistämme ovat luonnonvaraisia, so.           kuitenkin olleet siksi pien.et, ettei niitä ole
17669: teitä, joita ei ole erikoisemmin vahvistettu      sanottavasti liiennyt teiden kunnostami-
17670: kantamaan auto1iikennettä, eikä suojattu          seen, joten teitämme uh:kaa yleinen rappeu-
17671: joka vuosi uusiutuvalta kelirikoha. Niinpä        tuaninen.
17672: kiellettiin tai rajoitettiin liikennettä viran-      Paitsi maanteiden kunnostamista varten,
17673: omaisten toimesta viime keväänä n. 1/3            olisi iko. määrärahaa korotettava myös huo-
17674: maanteiden pituudesta ja n. 3/4 maas-             mioonottaen, että rautatieliikenteen supis-
17675: tamme jäi 3-6 viikon ajaksi joko koko-            taminen, moottoriajoneuvokannan lisäänty-
17676: naan tai osittain eristetyksi. Kelirikon ai-      minen ja olympiakisojen aiheut.tama turis-
17677: heuttamien huomattavien taloudellisten tap-       tiliikenne tulevat huomattavasti lisäämään
17678: pioiden lisäksi luonnonvaraiset tiet lisäävät     ensi vuoden maantieliikennettä. ,Samoin
17679: kuljetuskustannuksia n. 10-30% ja siten           olisi aurausohjelma.a ensi vuonna laajennet-
17680: kohottavat hintoja, va~keuttavat maamme           tava. Myöskin on saatujen tietojen mu-
17681: kilpailukykyä maailman markkinoilla sekä          kaan kuluvana vuonna jo myönnetty maan-
17682: alentavat maamme elintasoa. Teittemrme            teiden kunnossapitoon 3,400 mi'lj. markkaa,
17683: heikosta kunnosta aiheutuvat vuotuiset            joten hallituksen .esitys tietäisi päinvastoin
17684: kokonaistappiot on arvioitu jopa muuta-           kunnossapitotöiden supistamista ja ikunnos-
17685: maksi kymmeneksi miljardiksi markaksi.            sapidossa olevien työmiesten joutumista
17686:    Näin ollen ja koska teitä kunnostamaila        työttömiksi.
17687: voidaan huomattavasti supistaa näitä tap-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
17688: pio~ta s.ekä alentaa kuljetuskustannuksia,        kunnioittaen,
17689: ovat maanteiden kunnossapidosta huolehti-
17690: vat viranomaiset mahdollisuuksiensa mu-                    että Eduskunta korottaisi vuoden
17691: kaan koettaneet vuosittain korjata pahim-                1952 tulo- ja menoarvioesityksessä
17692: mat routavauriot ja muutenkin kunnostaa                  12 Pl:n V luvun 1 mom:lle maantei-
17693: heikkoja tieosia. Niinpä hallituskin esitti              den kunnossapitoon merkittyä mää-
17694: viimeksi v. 1949 tu'lo- ja menoarvioesityk-              rärahaa 1,800 miljoonalla markalla.
17695: sessään käytettäväksi maanteiden kunnossa-
17696:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
17697: 
17698: 
17699:                  Kalle Joukanen.                          J. E. Lampinen.
17700:                  A. Simonen.                              Mauno Jussila.
17701:                  Toivo Antila.                            Eero .saari.
17702:                  Iisakki Nikkola.                         Tahvo Rönkkö.
17703:                  Antti J. Rantamaa.                       Lauri Solla.
17704:                  Vilho Leivonen.                          Eino E. Heikura.
17705: 368
17706: 
17707: IV,2os. -   Rah. al. N:o 136.
17708: 
17709: 
17710: 
17711: 
17712:                                 Rytinki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan-
17713:                                    ja kyläteiden avustamiseen.
17714: 
17715: 
17716:                                     E d u s k u n n a 11 e.
17717: 
17718:    Hallituksen esityksessä ensi vuoden tulo-    tyy maastamme varsinkin syrjäisiltä seu-
17719: ja menoarvioksi esitetään kunnan- ja kylä-      duilta paljon sellaisia vanhoja kylä- ja talo-
17720: teiden avustamiseen 600 miljoonaa markkaa       ryhmiä, joihin ei ole minkäänlaista tietä ole-
17721: eli 50 miljoonaa markkaa vähemmän kuin          massa. Teiden rakentamista varten tällaisiin
17722: kuluvan vuoden aikana on tarkoitukseen va-      kylä- ja taloryhmiin oli varattava riittävän
17723: rattu. Kun, kuten hallituksen esitykestäkin     suuri määräraha.
17724: selviää, kuntien ja kylätiekuntien ratkaise-      Myöntämällä riittävän suuri määräraha
17725: mattomia avustusanomuksia on ruuhkautu-         avustuksiiksi kunnan- ja kyläre[den rakenta-
17726: nut virastoihin ja kun uusia anomuksia jat-     miseksi järjestyy samalla huomattavasti tär-
17727: kuvasti saapuu, niin käsityksemme mukaan        keitä työmahdollisuuksia niiden syrjäisten
17728: olisi jo ensi vuoden vakinaiseen tulo- ja me-   seutujen pienviljelijäväestölle, joissa teiden
17729: noarvioon varattava edes samansuuruinen         puute on suuri.
17730: määräraha kuin kuluvana vuonna tarkoituk-         Edellä olevan perusteella ehdotamme
17731: seen käytetään.                                 kunnioittaen,
17732:    Meillähän on päästy mm. asutustoimin-
17733: nassa siihen oikeaan ja hyväksyttävään ta-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
17734: paan, että uusille asutustiloille rakennetaan           tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V: 3 mo-
17735: valtion toimesta maantiet. Kun aikaisemmin              mentille 50,000,000 markan suuruisen
17736: vanhemmalla ajalla ei asutustoiminnassa ole             lisämäärärahan kunnan- ja kyläteiden
17737: tällaista toimintaa ollut olemassa, niin löy-           avustamiseksi.
17738:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
17739: 
17740: 
17741:                 Eino Rytinki.                             Lauri Murtomaa.
17742:                 Heikki Soininen.                          Kerttu Saalasti.
17743:                 Markus Niskala.                           Aaro Kauppi.
17744:                 Antti J. Rantamaa.                        Eeli Erkkilä.
17745:                 Aino Luostarinen.                         Eino E. Heikura.
17746:                 Niilo Ryhtä.                              Arvi Ikonen.
17747:                 Hilja Väänänen.                           Tahvo Rönkkö.
17748:                 Yrjö Hautala.                             Toivo Antila.
17749:                 Mauno Jussila.                            Leo Häppölä.
17750:                 Nestori Kaasalainen.                      Lauri Kaarna.
17751:                                        Urho Kähönen.
17752:                                                                                         369
17753: 
17754: IV,2o9. -   Rah. al. N:o 137.
17755: 
17756: 
17757: 
17758: 
17759:                                 ~ppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kylätei-
17760:                                   den avustukseen.
17761: 
17762: 
17763:                                     E d u s k u n n 'a 11 e.
17764: 
17765:    Maaseudun harvaan asuttujen syrjäky- den rakentamisen ja kunnossapidon avus-
17766: lien asukkaiden ylimääräisinä ra.situksina tamiseen siinä laajuudessa kuin vuosittain
17767: <>vat tiekustannukset. Pyrittäessä saamaan tulo- ja menoarvioon otetut varat edellyt,
17768: aikaan liikenneyhteyksiä on ollut P'akko tävät.                                           ·
17769: turv:autua yhteistoimintaan rakentamalla          Kun tiehoitokulut ovat huomattavasti ko-
17770: syrjäkylille ns. kylätietä. Tällaisia teitä honneet, on ainoa mahdollisuus helpottaa
17771: on nykyään jo huomattava määrä. Niiden kyläteiden osakkaiden tierasitusta kyllin
17772: kustannuksista ovat vastuussa suurimmalta tehokkaan valtionavun myöntämisellä tie-
17773: osaltaan tienosa.Jkkruat. Vaikika kyläteiden hoitokunnille.
17774: <>sakkaat joutuvatkin tällaisiin ylimääräi-       Hallitus on tulo- ja menoarvioesitykses-
17775: siin uhrauksiin asemansa parantamiseksi, sään vuodelle 1952 ehdottanut varattavaksi
17776: <>vat he siitä huolimatta yhteiskunnalle ve- avustuksiksi kyläteiden rakentamiseen ja
17777: rovelvollisia samojen perusteiden mukaan vuosittaiseen kunnossapitoon 600,000,000
17778:  kuin valtion maanteidenkin varsilla :asuvat, mar'klma. Huomioiden kohonneet kustan-
17779: saamatta vähentää edes tiekustannuksiaan nukset ei ehdotetulla määrärahalla voida
17780:  verotuksessa. Tällainen epäsuhde olisi py- tarpeellisella määrällä avustaa kyläteiden
17781:  rittävä korjaamaan.                           tiel'asituksia.
17782:     Jo useita vuosia sitten on eduskunta lau-     Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
17783:  sunut hallitukselle toivomuksen, että se ryh-
17784:  tyisi toimenpiteisiin kunnan- ja kyläteiden               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
17785:  valtion haltuun ottamiseksi. Tällaisiin toi-           tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
17786:  menpiteisiin ei kuitenkaan ole ryhdytty,               100,000,000 markan määrärahan ky-
17787:  ja valtion toimenpiteet supistuvat kylätei-            läteidem avustuksen korottamis.eem,.
17788:       Helsingissa 18 päivänä syyskuuta 1951.
17789: 
17790: 
17791:                  Usko Seppi.                                   Pertti Rapio.
17792:                  Lauri Myllymäki.                              Toivo Niiranen.
17793:                                        Antti Kinnunen.
17794: 
17795: 
17796: 
17797: 
17798:                                                                                            47
17799: 370
17800: 
17801: IV,210. -   Rah. al. N:o 138.
17802: 
17803: 
17804: 
17805: 
17806:                                 N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Särkikylän-
17807:                                    Pitkäsalan kylätien kuntoon saattamiseksi.
17808: 
17809: 
17810:                                     E d u s k u n n a ll e.
17811: 
17812:    Maamme maantieverkosto on vielä niin          tain kuljetetaan tietä pitkin noin 1,000-
17813: harvaa, että on paljon kyliä, jotka. ovat yh-    1,500 m3 puutavaraa, niin kyseisellä tiellä
17814: distetyt pääteihin vain hyvin heikoilla kylä-    yleistäkin merkitystä
17815: teillä. Kun nämä kylätiet ja kunnantietkin          Samoin olisi valtion varoilla tutkittava
17816: tulevat suurelta osalta niiden kustannuk-        Pitkäsalosta Lappajärven pitäjän Itäkylään
17817: sella rakennettaviksi, jotka asuvat näiden       johtava polkutie, jonka pituus on noin 5
17818: kyläteiden varsilla, koituu se erittäin ras-     km. Kun tämäkin tienjatko saataisiin kun-
17819: kaaksi taloudelliseksi taakaksi heille. Siksi    toon, yhdistäisi se Evijärven-Vetelin maan-
17820: täytyy yhteiskunnan ojentaa auttava kä-          tien Lappajärven maantiehen, joten tiestä
17821: tensä näiden ihmisten saattamiseksi tasaver-     olisi hyötyä liikenteen yleisellekin kehityk-
17822: taisempaan asemaan niiden kanssa, jotka          selle. Kun lisäksi ottaa huomioon, että ensi
17823: asuvat valtateiden varsilla.                     talvenakin tulee esiintymään työttömyyttä,
17824:    Eräs tällainen tie, jonka pitäisi rakentaa    niin tietyön käyntiin saattaminen olisi täs-
17825: valtion avustuksen turvin, sijaitsee Evijär-     täkin syystä erittäin tärkeä.
17826: ven pitäjässä. Tie haaraantuu Evijärven-            Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh-
17827: Vetelin maantiestä Särkikylästä Pitkäsa-         dotamme,
17828: loon. Rakennettavan tien pituus on noin
17829: 8.5 km ja päättyy se Pitkäsalon talojen                    että Eduskunta ottaisi vuoden
17830: luona.                                                   1952 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
17831:    Tien varrella asuu 60 pienviljelijäper-               markan määrärahan Särkikylän-
17832: hettä. Heidän talouksiensa kohottamiseksi                Pitkäsalan kylätien kuntoon saatta-
17833: olisi välttämätöntä saada tie kunnostettua.              miseksi.
17834: Kun otetaan huomioon vielä, että vuosit-
17835:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
17836: 
17837: 
17838:         Nestori Nurminen.           Mikko Järvinen.               Antti Kinnunen.
17839:                                                                                                   371
17840: 
17841: IV,211. -    P..ah. al. N:o 139.
17842: 
17843: 
17844:                                    Joukanen ym.: Korotetun määrämhan osoittamisesta Suo-
17845:                                       men Tieyhdistys- Vägföreningen i F1inland r. y:n toi-
17846:                                       minnan tukemiseen.
17847: 
17848:                                          E d u s k u n n a ll e.
17849: 
17850:     Tileverikoston !kehittäm.:iaH~n lisääntyneen       rrninnan ootistä il'aUJjoounalle pohjalle hy-
17851: liikenteen tarpeita vastaavaksi on nykyään             väksymällä y!h.distykselle uudet säännöt,
17852: kaikissa maiss'a tunnustettu eTääksi tehok-             joiden mukaan yhdistys tästä lähtiern toi-
17853: kaimmista keinoista maan talouselämää                  mii yleisenä ika:nsalaisjärjestönä tie- ja lii-
17854: kohotettaessa. KuUertustffil siirtyessä yhä            ikennoolojen paran.tamiseksi sekä yleisen
17855: suu11ooevassa mää;rässä muista kuld·etus-              m:i181len!kiinnon herättämiseksi tie- ja lii-
17856: muodoista. autokuljetuksiim voidaan teitä              ikenneta1oudehlisiin kysymyksiin'.
17857: kunnostruma!lla ja parrantarualla huomatta-               Tästä on o11ut seumuks1ena yhdistY'ksen
17858: vasti a1eil1taa kuljetuskustannuksia ja siten          toimimnan huomattava la!aj.el!1emi:nen . .Suuri
17859: vä;litttömästi vailkurttaa !kilpailukykyymme           osa maamme kunnista, teoHisuuden ja kau-
17860: mwa:Hman marlk!kinoilla samoinikui11 elimr             pan edustajista ja monet yksityiset ik:ansa-
17861: kustannusten a:lentamis.een kotimaassa.                1ais•ert o>eat tämän jälkeen liittyneet y:hdis-
17862:     Tieoloj·emme kcllittämistä, iLiikeJll!I1eturval-   tyksoo jäseniksi. Jäsooistöön kuulUJu myös
17863: lisuuden tehostamista ja tietekni~an                   su111Tin osa tiea!lalla työs[mntelevistä henki-
17864: edistämistä ajamaan vuonna 1917 perus-                 [öistä.
17865: tettu ,Suomen Tieyhdistys-Vägföreningen                   Voidakseen täyttää tehtärvänsä ei va.paa-
17866: i Finland ry. niminen vapaaehtoinen yhdis-             'ehtoinen 1a:atteellinen työ yhdistyksen pii-
17867: tys on osailtam1 tarmolclmasti pyrkinyt                rissä enää ol'e riittänyt, v;aan on yhdistyk-
17868: toteuttama·an päämääriääi!JJ järjestämällä             sen oHut pa!kko pel'IUSitaa toimisto ja ottaa
17869: esitelmiä- ja valistrustilaisuuksia, tiepäiviä         palvdukseensa päätoiminen toimilllllanjoh-
17870: ja neuvottelUJja sekä kunnan- ja kyläteihin            tajla ja toimistOillthoitaja. Varojen saami-
17871: kohdistuVIa:a teknillistä ja juriidista neu-           seksi :näihin tarkoituksiin ei yhdistys katso
17872: vontaa seikä julkaisemalla ainoata maas-               voivansa ra:si:tta:a j·äsenistöään jäsenmaksuja
17873: samme iJmestyvää T:Uelehti nimistä alan                suu:rentamalla. KU!ll yhdistyks1en työn tu-
17874: ammattileihteä.                                        lokset lan!keavat su&anaisesti kansa:kU!l1il1an
17875:     Yhdistyksen toiminta on rahoitettu pää-            hyväksi j•a , merld:ttävällä tavalla tukevat
17876: asialSSla jäsenmaiksujen s1ekä huomattavailta          valtiovallan toimintoo, tulisi sille varata
17877: os'alta:an valtion meno<wrviossa yhdistyksen           ,edellytykset to:Umintansa jatkamiseen ja
17878: toimimtaa varten vamttujen vuotuisten                  tehostamiseen.
17879: apurahojen tua:vin. KUill apmaha, joka                    Edellä esitettyyn viitaten ('ibdouamme
17880: e1men sotaa oli 24,000 mk, pysyi hintatason            ilrnnnioittaen,
17881: noususta huolimatta saman suuruilsem.a aina
17882: viime vuoteen saakka, jol1oin apuraha koro-                     että Eduskt~nta korottaisi vuoden
17883: tettiin 50,000 mk:·aan, on yhdistyksoo toi-                   1952 tulo- ja menoarvioesitykseen 12
17884: minta !kohdannut vaikeuksia.                                  Pl:n XII luvun 4 mom:lle merkityn
17885:     Tnntien sen vastuUill, mi'kä yihdisty'J.nseUä             määrärahan Suomen Tieyhdistys-
17886: 0111   tieliikenneolojen kehittämisessä yhä                   Vägfören~ngern i F'~nlarnd r. y :n toi-
17887: kasvarv:a:n liikenteen vuoksi, yhdistyksen                    minnan tukemiseen 600,000 mark-
17888: vuosikokous, edellämainituista vaikeuksista                   k(1{JfYt.
17889: huoHmll!tta päätti saattaa yhdistyksen toi-
17890:       Heilisilng:Ussä 18 päivänä syyskuuta 1951.
17891: 
17892:          Kalle Joukanen.         Harras Kyttä.          E. lVI. Tarkkanen.
17893:          Lauri Murtomaa.         Eeli Erkkilä.          Eemil Luukka.
17894:          Vilho Leivonen.         Hilja Väänänen.        Antti J. Rantamaa.
17895:                 Edrvard Pesonen.                 Aukusti Pasanen.
17896: 372
17897: 
17898: IV,212. -   Rah. al. N:o 140.
17899: 
17900: 
17901: 
17902: 
17903:                                 Tiitu ym.: Määrärahan osoittamisesta uuden Pohjanmaan-
17904:                                    Savon poikkiradan täyskoneellista tutkimusta varten.
17905: 
17906: 
17907:                                     E d u s k u n n a ll e.
17908: 
17909:   Pohjanmaan-Savon-Karjalan poikkira-            mainitut      maakunnat     monin      paikoin
17910: takysymys on olJut vireillä jo 47 vuotta.        ovat maataloustuotteiden alituotantoalueita.
17911: Vuosien 1904-1905 valtiopäivillä tehtiin         Edellä mainittujen maakuntien jo olemassa
17912: anomus radan rakentamisesta Pohjanmaalta         oleville ja vasta perustettaville teollisuus-
17913: Savon radalle. Sen jälkeen on samaan pää-        laitoksille tämä poikkirata olisi myöskin en-
17914: maaraan tähtääviä        eduskunta-aloitteita    siarvoisen tärkeä. Tämä rata tekisi mahdol-
17915: tehty mm. vuosien 1929, 1931, 1932, 1945,        liseksi Vimpelin huomattavan suurien kalk-
17916: 1947, 1949 ja 1950 valtiopäivillä. Kaikkien      kialueiden hyväksikäytönkin. Rautatiever-
17917: edellä mainittujen aloitteiden perusteluissa     koston karttakin todistaa, että kyseeilinen
17918: todistetaan tämän radan kansanta[oudelli-        ratasuunta-ailue on niistä asutuista alueista
17919: nen tarpeellisuus. Tämä poikkirata yhdis-        huomattavasti suurin, jossa vielä ei ole rau-
17920: täisi Keski-Suomen, Savon ja Karjalan Poh-       tatietä. Tämä ratasuunnan ensimmäinen
17921: janlahden satamakaupunkeihin, Vaasaan,           tavoilte, Karj,alaa ja Smnoa yhdistäJvä poikki-
17922: Kristiinaan ja Kas'kisiin. Täten Keski-Suo-      rata on toteutumisvaiheessa, joten kysymys
17923: men ja Savon valtavien metsävarojen kan-         on enää Pohjanmaata ja Savoa yhdistä-
17924: nattava kansantaloudellinen hyväksikäyttö        västä poikkiradasta.
17925: tulisi mahdolliseksi. Tällä poikkiradalla           Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
17926: voitaisiin miltei kokonaan välttää kuormaa-      ehdotamme,
17927: mattomien vaunujen kuljetus, koska sata-
17928: miin puutavaraa tuovat vaunut voisivat pa-                 että Eduskunta ottaisi vuoden
17929: latessaan sisämaahan viedä ulkomailta tuo-               1952 tulo- ja menoarvioon 7 miljoo-
17930: tettuja tarvikkeita ja Etelä-Pohjanmaan yli-             nan markan siirtomäärärahan Poh-
17931: tuotantoalueen maataloustuotteita. Tällä                 janmaan-Savon poikkiradan täys-
17932: poikkiradalla olisi suuri kansantaloudelli-              koneellista tutkimusta varten, pääte-
17933: nen merkitys siinäkin, että se yhdistäisi                asemien Pohjanmaan radalla ollessa
17934: maataloustuotteiden huomattavan ylituotan-               joko Härmä, Kauhava, Lapua taikka
17935: toalueen, Etelä-Pohjanmaan Keski-Suo-                    Seinäjoki ja Savon radalla Alapitkä
17936:  meen, Savoon ja Karjalaan, jotka Viimeksi-              tai Siilinjärvi.
17937:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
17938: 
17939: 
17940:                  Kustaa Tiitu.                                Yrjö Hautala.
17941:                                                                                          373
17942: 
17943: IV,21a.- Rah. al. N:o 141.
17944: 
17945: 
17946: 
17947: 
17948:                               Niskala ym..: Määrärahan osoittamisesta Kaulirannan-Ko-
17949:                                  larin rautatiesuunnan tutkimista varten.
17950: 
17951: 
17952:                                    E d u s kun n a 11 e.
17953: 
17954:    Eduskunta on vuoden 1950 valtiopäivillä,    suunniteLtaessa on otettava huomioon, että
17955: viime toukokuussa, hyväksynyt toivomus-        sen kautta on tulevaisuudessa lyhin matka
17956: aloitteen N: o 317, joka lwski Kaulirannan     valtamerelle, minkä yhteyden saaminen
17957: --J{olarin mutaAtien rakentamista .tarkoit-    maan kokonaisuuden kannalta on välttä-
17958: tavan tutkimuksen suorittamista. Mainitun      mätön.
17959: radan nwnipuolisen merkityksen taloudel-          Parhaillaan on juuri suunnitteilla Kola-
17960: lisessa ja rajakauppapoliittisessa suhteessa   rin kalkkialueen hyväksikäyttö s.ementti-
17961: totesi Kulkulaitoskomitea jo vuonna 1920       teollisuu,tta varten. Lisäksi tulevat Juva-
17962: antamassaan lausunnossa. Tornionlaakson        kaisenmaan ja Porkosen malmiesiintymät
17963: radan jatkamisen edellytykset eivät ole sen-   VU>Oriteollisuuden nopeasti kehi.Jttyessä vaa-
17964: jäLkeen vähentyneet, vaan päinvastoin tul-     timaan myös kuljetuskysymyksen järjestä-
17965: leet yhä a,j.ankohtaisemmiksi ja entistäkin    mistä. Siitä huolimatta, että matkustaja-
17966: suureuuniksi.                                  junien määrää on vanhoillakin radoilla
17967:     Petsamon menetys on tuonut esiin ympä-     huom3Jttavasti supistettu, ei uusien ratojen
17968: rivuoden avoinna olevan sataman tarpeel-       suunnittelua j.a rakentamista voida lopet-
17969: lisuuden. Tämä todettiin myös vuonna           taa, sillä pitkämatkainen raskas kuljetus
17970: 1939 ilmestyneessä kirjasessa ,Rautatieyh-     voi tuHa kysymykseen vain rautateitse.
17971: teytemme Pohjoiselle Jäämerelle." ,Kun         Rautatien jatkaminen Kaulirannalta Kola-
17972: Kolarin kaUJtta radan rakentaminen valta-      riin on myös teollisen toiminnan avain-
17973: merelle on aikoo ja varoja vaativa kysy-       kysymys.
17974: mys, olisi rautatieyhteyksiä aluksi kehitet-     Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17975:  tävä tälläkin taholla kuitenkin niin, että
17976: kohtalaisilla maantieyhteyksillä päästäisiin            että Eduskunta ottaisi vuoden
17977: valtameren rannaLle. Yksistään jo paikalli-           1952 tulo- ja menoarvioon 3 miljoo-
17978: sesti kannattavana rataosana tulisi tällöin           nan markan määrärq,han Kauliran-
17979:  kysymykseen radan ulottaminen Kolariin               nan-Kolarin rautatiesuunnan tut-
17980:  asti, josta valtameren rannalle on 300               kimista varten.
17981: km:n matka." Kaulirannan-Kolarin rataa
17982:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
17983: 
17984: 
17985:                 Markus Niskala.                        Yrjö Hautala.
17986:                 Niilo Ryhtä.                           Vilho Väyrynen.
17987:                 M. 0. Lahtela.                         Erkki Koivisto.
17988:                                      Toivo Friman.
17989: 374
17990: 
17991: lV1 214.- Rah. al. N:o 142.
17992: 
17993: 
17994: 
17995: 
17996:                               Aaltonen ym.: lJI.äärärahan osoittamisesta avustukseksi Pa-
17997:                                  raisten kauppalalle Kirkkosalmen syventämistä varten.
17998: 
17999: 
18000:                                    E d u s k u n n a ll e.
18001: 
18002:    Paraisten kauppalan halki virtaavan          nen lievittäisi toistaiseksi paikkakunnalla
18003: Kirkkosalmen syventäminen ja sen ranto-         varsinkin talvikuukausina ilmenevää työttö-
18004: jen paalutus on toimenpide, johon olisi         myystilannetta.
18005: kiireellisesti ryhdyttävä. Tätä vaativat lä-      Koska edellä esitet;yllä toimenpiteellä olisi
18006: hinnä terveydenhoidolliset näkökohdat, joi-     yleistäkin merkitystä olisi kohtuullista, että
18007: den laiminlyöminen saattaisi muodostua          valtio osallistuisi sen kustannuksiin.
18008: erittäin kohtalokkaaksi kauppalan väestön         Edellä esitettyyn viitaten ja huomioon
18009: terveydelle. Lisäksi salmen matalat, vesi-      ottaen kauppalan perustamisesta aiheutuvat
18010: peräiset rantamaat ovat vakavana esteenä        suuret kustannukset ehdotamme,
18011: kauppalan tarkoituksenmukaiselle rakennus-
18012: toiminnalle. Kauppalan aseman huomioon                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
18013: ottaen Kirkkosalmen kunnostaminen kulku-               tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
18014: kelpoiseksi pienempiä aluksia varten hel-              kan määrärahan avustukseksi Pa-
18015: pottaisi huomattavasti lähimpien saaristo-             raisten kauppalalle Kirkkosalmen
18016: kuntien asukkaiden kulkuyhteyksiä mm.                  syventämistä ja rantojen paalutusta
18017: Turkuun.                                               varten.
18018:    Salmen syvennystöiden käyntiinpanemi-
18019:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1952.
18020: 
18021: 
18022:         Aimo Aaltonen.             Judit Nederström-Lunden.            Paavo Aitio.
18023:                                                                                            375
18024: 
18025: IV,z15. -   Fin. mot. N:o 143.
18026: 
18027: 
18028: 
18029: 
18030:                                  Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av anslag för mudd-
18031:                                    ring av Harrström fiskhamn i Korsnäs.
18032: 
18033: 
18034:                                       T i U R i .k s d a g en.
18035: 
18036:    I en skrivelse t]ll statsrådet den 3. 3.         båtbryggor. Inloppet ti1l hanmen är såsom
18037: 1938 anhöll österbottens Fmkarförbund,              nämnts mycket grunt. På en sträcka om
18038: att åtgärder måtte vidtagas för undersök-           c:a 300 m är v:attendjupet normalt endast
18039: ning av möjligheterna att genom mudd-               30-40 cm. Vid fiske är fiskarena på
18040: ring förbättra Harrstl'Öm fiskhamn i Harr-          grund här.av tvunga att hålla de egentliga
18041: ström by ·av Korsnäs kommun. Redan                  fiskarbåtarna utanför det oskyddade hamn-
18042: samma år bev:i!ljades ansl>ag för utförandet        inloppet. Förbindelse med fiskarbåtarna
18043: av denna undersökning. Ä11endet har se-             kan upprätthål!las endast med små rodd-
18044: dan dess framskridit så längt, att Väg- och         båtar. Att detta är en mödosam och dyr
18045: vattenbyggnadsstyrelsen godkänt det upp-            transport av fisknät och fiskfångsten, in-
18046: gjorda fö11slaget till förbättring 1av hallll11en   ses lätt.
18047: och föreslagit, att 3 mHj. mk måtte reser-             Bland mtdra åtgärder, som borde vidta-
18048: veras för ändamålet i statsförslaget för år         gas :för förbättring av denna hamn, är
18049: 1952. 'Trots detta har det äskade anslaget          uppmuddring ruv hamninloppet, c: a 300 m
18050: emellertid icke upptagits i regeringens pro-        till minst 1 m:s djup. Ekonomislm möj-
18051: position.                                           ligheter för ortens fiskar- och arbetarbe-
18052:    Havet vid Harrström by, där hamnen               fol.knillg att utföra detta arbete finnes
18053: är belägen, saknar skydd:ande skärgård.             inte. Ekonomiskt bistånd från st•atens sida
18054: Kusten är ~ånggrund. Vattenståndet vid              är därför i detta fall synner.ligen be-
18055: normalt läge är c: a 1 fot. Hav·et utanför          hjär.tansvärt. Då denna befolkning redan
18056: lrnsten är fyJlt av undervattensgrund och           i 12 års tid väntat detta bistånd, borde
18057: stenrev, vilket OOlt i hög grad försvårar           det nu giv:as med det snaraste.
18058: möjligheterna att åstadkomma skyddade                  Med hänvisning rtill det ovan anförda
18059: och annars Jämpliga hamnplatser.                    fö11eslå rvi vördsamt,
18060:    Den ,enda hamnplatsen, som finns, ut-
18061: göres av en vik, som är c:a 350 m läng                       att Riksdagen måtte i statsförsla-
18062: och 60-80 m bred. På denna hamn har                        get gör år 1952 anvisa 3 miljoner mk
18063: under tidernas lopp offrats ,tusentals dags-               för muddrimg av Harrström fisk-
18064: verken för byggande av vågbry.tar.e och                    hamn i Korsnäs.
18065:       Helsingfors den 14 september 1951.
18066: 
18067:                Verner Korsbäck.                                  Henrik Kullberg.
18068:                Grels Teir.                                       Arthur Larson.
18069:                Levi Jern.                                        Ture Hollsten.
18070:                                        Albin Wickman.
18071: 376
18072: 
18073: IV,215. -   Rah. al. N:o 143.                                                      Suomennos.
18074: 
18075: 
18076: 
18077: 
18078:                                 Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Korsnäsissä
18079:                                   olevan H arrströmin kalastussataman ruoppaamiseen.
18080: 
18081: 
18082:                                     E d u s k u n n a 111 e.
18083: 
18084:    Maaliskuun 3 päivänä 1938 valtioneuvos-       lonmurtajan ja venelaiturien raiiDentami-
18085: tolle osoittamassaan kirjelmässä Österbot-       seksi. Sataman suu oo, kuten mainittiin,
18086: tens Fiskarförbund anoi, ~että ryhdyttäisiin     sangen matala. Noin 300 m: n matlml1a on
18087: toimenpiteisiin ja tutkittaisiin mahdollisuu-    veden syvyys säännöllisesti vain 30-40
18088: det Korsnäsin kunnan Harrströmin kylässä         sm. Kalastaessaan kalastajien on näin ollen
18089: olevan Harrströmin kalasa,taman paranta-         pakko pitää varsinaiset kaLastusveneensä
18090: miseksi ruoppaamalla. Jo samana vuonna           suojattoman satamansuun ulkopuo:1e1la. Yh-
18091: myönnettiin määräraha tämän tutkimuksen          teyttä kalastusveneisiin voidaan ylläpitää
18092: suorittamista varten. Asia on sen jälkeen        v~ain pienillä soutuven:eHlä. Näin ollen ha-
18093: edistynyt niin pitkäl1e, että tie- ja vesil1a-   vaitaan helposti, että kalaverkkojen ja ka-
18094: kennushalJ1itus on hyväksynyt J.aaditun eh-      lansrualiin kuljetus on työlästä ja kailllista.
18095: dotuksen sataman parantamiseksi ja :ehdot-          Muiden toimenpiteiden joukossa, joihin
18096: tanut, että vuoden 1952 tulo- ja menoar-         olisi ryhdyttävä tämän sataman parantami-
18097: viossa varattaisiin tarkoitukseen 3 milj.        seksi, on sataman suun ruoppaaminen, noin
18098: markkaa. Täb"tä huolimatta ei pyydettyä          300 m ainakin 1 metrin syvyiseksi. Paik-
18099: määrärahaa ole otettu hallituksen esityk-        kakunnan kaiLastaja- ja työväestöllä ei ole
18100: seen.                                            taloudellisia mahdo1lisuuksia työn suoritta-
18101:    Harrströmin kylän luona, missä satama         miseen. Taloudellinen tuki valtion taholta
18102: sijaitsee, ei meressä ole suojaavaa saaris-      on näin ol1en tässä tapauksessa erityisesti
18103: toa. Rannikko w loivaa. Viedenkorkeus on         huomioon otettava. Kun tämä våestö on jo
18104: siilinnöllisissä oloissa noin 1 jalka. Ranni-    12 vuoden 1ajan odottanut pyydettyä avus-
18105: kon edustalla oleva meri on ,täynnä veden-       tusta, olisi se nyt annettava mitä pikimmin.
18106: alaisia kareja ja kiviri>uttoja, mikä kaikki        Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
18107: suuressa mitassa vaikeuttaa suojaisten ja        nioittaen,
18108: muuten sopivien satamapaikkojen aikaan-
18109: saamisen mahdoHisuulffiia.                                  että Eduskunta ottaisi vuoden
18110:    Ainoa olemassa. ~oleva satamapaikka on                 1952 tulo- ja menoarvioon 3 miljoo-
18111: lallti, joka on noin 350 m pitkä ja 60-                   nan markan määrärahan Korsnäsissä
18112: 80 m lev~eä. Tähän satamaan on aikojen                    olevan H arrströmin kalasataman
18113: kuluessa uhrattu tuhansia päivätöitä a.al-                ruoppaamisee:n.
18114:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
18115: 
18116: 
18117:               Verner Korsbäck.                                 Henrik Kullberg.
18118:               Grels Teir.                                      Arthur Larson.
18119:               Levi Jern.                                       Ture Hollsten.
18120:                                      Albin Wick:man.
18121:                                                                                             377
18122: 
18123: !V,216. -    Rah. al. N:o 144.
18124: 
18125: 
18126: 
18127: 
18128:                                  Kalliokoski ym..: Määrärahan osoittamisesta Oy. Yleisradicr
18129:                                     Ab: lle ulkomaille tarkoitettujen lyhytaalto-ohjelmie~
18130:                                    hankkimista varten.
18131: 
18132: 
18133:                                       E d u s k u n n a 11 e.
18134: 
18135:    Valtioneuvoston asettama asiantuntija-          sruak:ka siten, että lyhytaaltoasemaa varten
18136: lautakunta ehdotti v . 1938 valtioneuvos-          äänitetään osia kotimaan yleisohjelmasta.
18137: tolle, että maahamme ra;kennettaisiin val-            Kuuntelulupamaksutulojen käyttäminen
18138: tion varoilla suuritehoinen lyhytaaltoasema,       lyhytaaltolähetysten kustantamiseen on kui-
18139: koska tällainen asema antaa maalle erin-           tenkm periaatteessa väärin, koska nämä
18140: omaiset mahdollisuudet kulttuurielämänsä           lähetykset, joita ei kotimaassa edes voida
18141: ja taloudellisten olojensa tunnetuksi telke-       kuunnella, ovat tarkoitetut yksinomaan
18142: miseen sellaisten maiden väestölle, jotka          ikaukana maan rajojen ulkopuolella asuville
18143: ova,t !kanssamme kauppasuhteissa tai joihin        kuuntelijoille. Koska tällaisten lähetysten
18144: maallamme on muuten mielenkiintoa. Val-            tarkoituksena on yksinomaan maan olojen
18145: tioneuvosto hyväksyi asiantuntijalautakun-          ja sivistyksen tunnetuksi tekeminen vieras-
18146: nan ehdotuksen ja antoi eduskunnalle esi-          maalaisille, ei niistä aiheutuvia kustannuk-
18147: tyksen määrärahan myöntämisestä tarkoi-            sia voida sälyttää vain jonlk:in kansalais-
18148: tukseen. V. 1938 lisämenoarvioon edus-             ryhmän, radiokuuntelijtoiden, kannetta-
18149: kunta hyväksyikin 10,150,000 markan suu-           vaik.si, vaarn on ne ikatsottava koko kansa-
18150: ruisen määrärahan suuritehoisen lY'hyt-            kunnan yhteisiksi yleisiksi menoiksi. To-
18151: aaltoaseman rakentamista varten. Kulku-            dettakoon, että muualla maailmassa näin
18152: laitosten ja yleisten töiden ministeriö asetti     onkin asianlaita. Mm. Englannin yleis-
18153: määrärahan yleisradioyhtiön käytettäväksi,         radio, BBC, saa vuosittain valtiolta määrä-
18154: joka ennen talvisodan puhkeamista ehti             rahan (v. 1950 n. 2,82 miljardia markkaa),
18155: käyttää tarkoitukseen 5,5 milj. markkaa.           josta suoritetaan !kaikki lyhytaaltolähetyk-
18156: Aseman vihdoin valmistuttua syksyllä 1948          sistä aiheutuvat kustannukset.
18157: olivat kokonaiskustannukset nousseet yli 55           Ny:kyisenlainen lyhytaaltoaseman !käyttä-
18158: milj. markkaan. Eduskunta oli myöntänyt            minen on kuienkin täysin tarkoitustaan
18159: sodan jälkeen aseman hankintaan jo noste-          vastaamatonta, !koska ohjelman kuunteli-
18160: tun summan lisäksi 10 milj. markkaa, joka          joita ei ole ohjelmasuunnittelussa voitu
18161: tuskin riitti lähetinkoneiston ,tulli- ja liike-   ottaa huomioon, puhumattakaan siitä, että
18162: vaihtoveromaksuihin. Vaikka eduslkunta v.          suomen• ja ruotsinkielisen ohjelman ym-
18163: 1938 oli omalksunut periaatteen, että valtio-      märtäjiä on maailmalla varsin !Vähän. Aal-
18164: vallan on vastattava tämän va'ltiovallan           topulan yhä kiristyessä tällainen epätarkoi-
18165: aloitteesta hankitun aseman hankintakus-           tuksenmukainen ohjelma tuskin enää riit-
18166: tanrnuksista, joutui n. 41 milj. markba            tää edes saatujen aaltopituuksien käyttö-
18167: yleisradioyhtiön kustannettavaksi. Koska           oikeuden turvaamiseen. Suuriarvoinen ul-
18168: hankittua aS"emaa oli käytettävä jo pelkful-       komaan propagandan väline, joka on aikaan-
18169: tään sille varattujen aaltopituuksien säilyt-      saatu suurin kustannuksin ja jonka käyttö-
18170: tämisenkin takia eikä valtiovalta ollut            kustannukset nousevat vuodessa n. 26 mil-
18171: myöntänyt varoja aseman käyttö- ja ohjel-          ,joonaan markkaan, on näin ollen jäänyt
18172: makustannusten peittämiseen, katsoi yleis-         varsinaiseen tarkoitukseensa täysin tehotto-
18173: radioyhtiö olevansa pakotettu huolehtimaan         maksi.
18174: aseman käyttökustannuksista siksi kurunes             Kun yleisradioyhtiön täytyi v. 1951 tehdä
18175: asia saataisiin järjestykseen. Ohjelmakus-         talousarvioansa supistuksia, jotka mm. koh-
18176: tannu~sista    on meillä säästytty tähän           distuitvat ohjelmatoimintaan       aiheuttaen
18177:                                                                                               48
18178: B78                        IV,216.- Yleisradion n1komaanohjelmat.
18179: 
18180: huomattavia lyhennyksiä kotimaan ohjel-             Tällaisin kustannuksin voitaisiin !Päivit-
18181: man lähetysaikoihin, pitivät yhtiön johto-        täin lähettää lyhytaalto-ohjelmaa, joka si-
18182: kunta ja hallintoneuvosto välttämättömänä,        sältäisi 2 t. 20 min. kotimaan yleisohj.el-
18183: että ulkomaille tarkoitettujen lyhytaalto-        masta kustannuksitt'a saatavaa musiiikkia,
18184: lähetysten aiheuttamat kustannukset saa-          15 min. suomenkielistä ja 15 min. ruotsin-
18185: daan pois rasittamasta yhtiön taloutta ja         kielistä puheohjelmaa sekä 4 X 15 min.
18186: suoritetuiksi yleisistä varoista. Koska ·täl-     puheohjelmaa ulkomaisilla ikielillä ( esim.
18187: laiseen järjestelyyn kuluu aikaa, ja ikoska       englannin-, ranskan-, saksan- ja espanjan-
18188: lyhytaaltolähetysten lopettaminen kokonaan        kielistä). Jokainen näistä puhutuista ohj,el-
18189: aiheuttaisi sen, että Suomi todennäköisesti       mista lähetettäisiin kahdesti saman vuoro-
18190: menettäisi sille ensiarvoisen tärkeät lyhyet      kauden eri aikoina.
18191: aaltonsa, Yleisradion johtokunta oli katso-         Koska ikäytännöllisistä syistä uudistettu
18192: nut, että yhtiön olisi vielä kuluvana vuonna      lyhytaalto-ohjelmatoiminta voidaan saada
18193: rajoiietussa määrässä kustannettava lyhyt-        käyntiin vasta huhtikuun alusta v. 1952,
18194: aaltolähetyksiä. Helmikuun puolivälissä ly-       voidaan edellämainituista 8,5 milj. mark-
18195: hennettiin lähetysaika•a 2 tunnilla vuoro-        kaan nousevista ohjelmakuluista jättää 1/4
18196: kaudessa, joten nykyinen lähetysaika on           pois. Näinollen tarvittaisiin v. 1952 lyhyt-
18197:  3 t. 20 min., siitä vain 2 tuntia Amerik-        aalto-ohjelmakuluihin 6,375,000 markkaa.
18198: 1man suunnattuna. Jotta tämä maalle elin-         Ohj.elma- j'a teknilliset, korko-, kuoletus- ja
18199: tärkeä ja tehokas ulkomainen tiedotusväline       halliintokulut olisivat v. 1952 yhte.ensä mk
18200: ei tämän vuoden loputtua jäisi käyttämättä        32,375,000: -.
18201:  j·a maa siten ilmeisesti lopullisesti myös me-     Edellä o'levaan viitaten allekirjoittaneet
18202: nettäisi mahdollisuuksia lyhytaalto-ohjel-        ehdottavat,
18203: mien uudelleen aloittamiseen, olisi valtion
18204: tulo- ja menoarviossa vuodelle 1952 varat-                 että Eduskunta       ottaisi   vuoden
18205: tava .tarpeellinen määräraha lyhytaaltolähe-             1952 tulo- ja menoarvioon 32,375,000
18206: tysten kustannuksia varten.                              markkaa Oy. Yleisradio Ab:lle ulko-
18207:     5 tunnin 20 minuutin ,päivittäinen lähe-             maille tarkoitettujeflt ta1·koituksenmu-
18208: tysaika aiheuttaa vuodessa nykyisen hinta-               kaistern lyhytaalto-ohjelmien hankki-
18209: tason mukaan arvioiden käyttö-, ikorko-,                 mista j.a kustatnta.mista varten.
18210: kuoletus- ja yleismenoja 26 milj. mat'kkaa
18211: ja ohjelmamenoja 8,5 milj. markkaa, eli
18212: yhteensä 34,5 milj. markkaa.
18213:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
18214: 
18215: 
18216:         Viljami Kalliokoski.     Aino Luostarinen.         Väinö Hakkila.
18217:         Martta Salmela-Järvinen. Irma Karvikko.            Arno Tuurna.
18218:         Atte Pakkanen.           T. N. Vilhula.            Irma Hamara.
18219:                       Yrjö Kilpeläinen.         Nils Meinander.
18220:                                                                                           379
18221: 
18222: IV,217.- Rah. al. N:o 145.
18223: 
18224: 
18225: 
18226: 
18227:                                Nordström: Määrärahan osoittamisesta tie- ja vesirakennus-
18228:                                   hallinnon insinöörien ulkomaisiin opintomatkoihin.
18229: 
18230: 
18231:                                     E d u s k u n n a ll e.
18232: 
18233:    Ennen sotaa oli menoarviossa oma määrä-       ressa maarassa tutustua paikan päällä
18234: rahansa tie- ja vesirakennushallinnon insi-      uusiin työmenetelmiin ja työkoneisiin, jotta
18235: nöörien ulkomaisia opintomatkoja varten, ja      saavutetut kokemukset voitaisiin ottaa huo-
18236: oli sen avulla mahdollista seurata teknillistä   mioon ja tehdyt virheet välttää. Kun
18237: kehitystä muissa maissa. Vuonna 1939 oli         TVH: n työ- ja konemäärärahat ovat viime
18238: tämän määrärahan suuruus 30,000 mk.              vuosina nousseet n. 5.o-6.5 miljardiin
18239:    Tämän jälkeen ei mainittuun tarkoituk-        markkaan, on kysymys suuresta rakennus-
18240: seen ole määrärahoja osoitettu, ja seurauk-      yrityksestä, jonka rationalisoimisesta ja ke-
18241: sena on ollut, että viime ·vuosikymmenenä        hittämisestä olisi huolehdittava.
18242: tapahtuneen valtavan tietekllillisen kehityk-      Edellä olevan perusteella ehdotan,
18243: sen seuraaminen on jäänyt hyvin vähäiseksi
18244: ja vain muutaman harvan osaksi, vaatien                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1951
18245: näiltäkin melkein ylivoimaisia taloudellisia            tulo- ja menoarvioon 400,000 markan
18246: uhrauksia. Tie- ja vesirakennus- sekä lento-            määrärahan käytettäväksi tie- ja vesi-
18247: kenttätöiden kehittämisen ja koneellistami-             rakennushallinnon insinöörien ulko-
18248: sen edellytyksenä on mahdollisimman suu-                maisia opintomatkoja varten.
18249:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
18250: 
18251: 
18252:                                                       T. E. Nordström.
18253: 380
18254: 
18255: IV,21s.- Fin. mot. N:o 146.
18256: 
18257: 
18258: 
18259: 
18260:                                Nordfors m. fl.: Angående anvisande av anslag för in-
18261:                                  rättande av en svensk lektors().jänst i elektroteknik viil
18262:                                  Helsingfors tekniska läroanstalt.
18263: 
18264: 
18265: 
18266: 
18267:    Den undervisning i elektroteknik för          i elektroteknik .skulle dessutom nödvändigt
18268: blivande tekniker, som på svenska försiggår      behöva en avdelningsföreståndare, som
18269: vid Helsingfors tekniska läroanstalt, är den     skulle förenhetliga arbetert, sköta undervis-
18270: enda i sitt s1ag i statens tekniska skolor.      ningsmaterialet, planera nyanslmffningar
18271: Undervisningen, som även omfattar tele-          till laboratorierna samt bistå elev,erna med
18272: teknik och elektriska labo.rationer, med         praktikantråd.
18273: srummaDJ1agt 30 veckotimmar, har bliv1t             Med hänvisning tili det ovans.tående
18274: starkt lidande genom att den rtill största       föreslå vi,
18275: delen skötts 1av timJ.ärare. Timlärarna
18276: rekryte:vas från industrin, vilket för det                att Riksdagen till 13 Ht. IX kap.,
18277: mesta omöjliggör dagtimmar. Tjänsteange-               1 c mom. måtte foga ett tillägg för
18278: lägenheter ltvingar dessutom ofta timlärarna           inrättande av en svensk lektorstjänst
18279: att inställa lektioner. Resultatet har blivit,         i elektroteknik (25 a. kl.) vid Hel-
18280: att denna undervisning saknar den plan-                singfors tekniska läroanstalt med en
18281: mässighet, som den borde äga för att                   grundlön av 444,000 mark samt i
18282: effektivt utbilda tekniker för en vigtig del           dyrortstillägg 45,720 mark eller
18283: av ~landets produkltionSiliv. Undervi:sllingen         sammanlagt 489,720 mark.
18284:       Helsingfors den 18 september 1951.
18285: 
18286: 
18287:               Kurt Nordfors.                          G. Henriksson.
18288:               C. A. öhman.                            Grels Teir.
18289:                                      Nils Meinander.
18290:                                                                                            381
18291: 
18292: IV,21s.- Rah. al. N:o 146.                                                        Suomennos.
18293: 
18294: 
18295: 
18296: 
18297:                                 Nord.fors ym.: Määrärahan osoittamisesta sähkötekniikan
18298:                                    ruotsalaisen lehtorinviran perustamiseksi Helsingin tek-
18299:                                    nilliseen oppilaitokseen.
18300: 
18301: 
18302:                                      Ed uskunn:aBe.
18303: 
18304:    He(lsingin telmillisessä oppilaitoksessa tu-   tekniikan opetus tarvitsisi sitä paitsi vält-
18305: leville teknikoille sähkötekniikassa ruotsin-     tämättä osastonjohtajaa, joka yhtenäistäisi
18306: kieLeLlä ,annettava opetus OJl ainoa laatua;an    työn, hoitaisi opetusvälineet, suunnittelisi
18307: valtion teknillisissä kouluissa. Opetus, jo-      uudishankinnat laboratodoihin sekä avus-
18308: hon sisältyy myös teletekniikka ja sähkö-         taisi oppilaita neuvoihla.
18309: alan kokeilut, yhteensä 30 viikkotuntia, on          Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18310: joutunut pahasti kärsimään sen vuoksi että
18311: sitä suurimmaksi osaksi hoitavat tuntiopet-                 että Eduskunta ottaisi vuoden
18312: tajat. Nämä tuntiopettajat hankitaan teol-               1952 tulo- ja menoarvioon 13 Pl.
18313: lisuudesta, mikä useimmiten tekee päivä-                 IX luvun 1 momentin c-kohtaan U-
18314: tunnit mahdottomiksi. Virkatehtävät pa-                  säyksenä ruotsalaisen sähkötekniikan
18315: kottavat !lisäksi tuntiopettajat usein peruut-           lehtorinviran perustamista varten
18316: tamaan oppituntinsa. Seuraukseksi on tul-                Helsingin teknilliseen oppilaitok-
18317: lut, että tä1tä opetukselta puuttuu suunni-              seem. (25 palkkaluokka), pohjapalk-
18318: telmahlisuus, joka sillä pitäisi olla valmis-            karna 444,000 markkaa sekä kallit'n-
18319: taakseen tehokkaasti teknikkoja maan tuo-                paikanlisää 45,720 markkaa eli yh-
18320: tantoelämän tärkeätä osaa varten. Sähkö-                 teensä 489,720 markkaa.
18321:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
18322: 
18323: 
18324:                Kurt Nordfors.                        G. Henriksson.
18325:                C. A. öhman.                          Grels Teir.
18326:                                       Nils Meinander.
18327: 382
18328: 
18329: IV,219.- Rah. al. N:o 147.
18330: 
18331: 
18332: 
18333: 
18334:                                J. Wirtanen: Määrärahan osoittamisesta keskusammatti-
18335:                                   koulun perustamiseksi suomenkieliselle Etelä-Pohjan-
18336:                                   maalle.
18337: 
18338: 
18339:                                     E d u s kun n a U e.
18340: 
18341:    SuO!lllalainen Etelä-Pohjanmaa on au-         Ma;inita sopii, että lk. o. allueella on 70 vien-
18342: tioimpia a:lueita, kun tarlmstellaan maamme      tiä harjoittavaa sahaa.
18343: ammattik'oulujen sijaintia. Kuitenkin tämän         Opiskelun paine suuntautuu miltei ikoko-
18344: alueen kehitys viimeisen puolen vuosisadan       n<a'an oppilkouluihin, joita. on 26, niistä 12
18345: aikana osoittaa toisaalta valtavaa kehitystä,    yliopistoon johtavaa. Näissä oppikouluissa
18346: mutta toisaalta yhä vaikeutuvia tailoudellisia   on •enemmän opettajia kuin maakunnan kai-
18347: olosuhteita.                                     kissa    ammattikouluissa oppillaspaikkoja.
18348:    Suomwrainen Etelä-Pohj,anmaa käsittää         :K!eSkusarrnmattikoulun saaminen suomalai-
18349: 30 lkuntaa, aluealtaan n. 14,000 lkm2 ja asuk-   selle Etelä-Pohjoomaal'le on ajankohtaista
18350: kaita n. 26·5,000 henkeä. Täysin pienvi1je-      ja välttämätöntä.
18351: lysva1taisena ma~kuntana sen vilj elmien            Kaiken ylHil olevan perusteella ehdotan
18352: keslkikoiko on n. 9 ha viljeltyä ja n. 20 ha     !kunnioittaen,
18353: metsämaata ti.llaa kohden. Alueen väestö li-
18354: sääntyy nopeasti j'a aikaisemmin varsin                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
18355: laaja siirtolaisuus tuki taloude1lisen tasa-            tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
18356: painon säilymistä. Nylkyisin on maakun-                 markkaa keskusammattikoulun perus-
18357: nassa varsin virikeää pien- ja ikotitootli-             tamiseksi suomenkieliselle Etelä-Poh-
18358: suutta. Mutta arrnmattitaitoisislta aiotteen-           janmaalle.
18359: tekijöistä ja työntekijöistä on puutetta.
18360:       Helsingissä 19 päivänä syy~uuta 1951.
18361: 
18362: 
18363:                                      Johannes Wirtanen.
18364:                                                                                           383
18365: 
18366: IV,220.- Fin. mot. N:o 148.
18367: 
18368: 
18369: 
18370: 
18371:                                Nordfors m. fl.: Angående anvisande av anslag för ut-
18372:                                   givande av stipendier för deltagande i yrkesskollärar-
18373:                                   kurser i Sverige.
18374: 
18375: 
18376:                                    T i H R i k s d a g ·e n.
18377: 
18378:    Den pedagogiska och didaktiska utbild-        bitldningsfråga lösas genom att ett antal
18379: ningen av yrkesskollärare i Handels- och         svenska lärare eller personer, som önska
18380: industriministeriet underlydande skolor har      kvwlifi0era sig för svenska yrkessko:Llärar-
18381: för de finsksp.råkiga lärarnas del sedan         tjänster, skulle beviljas statsstipendier för
18382: ett antal år tihlbaka handhafts i form av        att kunna deltaga i de fy.ra månaders ut-
18383: en av ministeriets yrkesutbildningsavdel-        bildningskurser, som av Överstyrelsen för
18384: ning anordnad kursverksamhet vid Keski-          yrkesutbildning anordnas i Sverige.
18385: Suomen keskusammattikoulu i Jyväskylä               Med lränvisning till ovanstående föreslå
18386: och koillllller från och med innevarande         vi,
18387: höst att förläggas till det nya yrkesskol-                 att Riksdagen under 13 Ht. X: 18
18388: komplexet i Kotka.                                      mom. måtte anteckna ett engångs-
18389:    Någon motsvarande utbildning av                      anslag, stort 600,000 mk, att utges
18390: SVlensksprå:kiga yrkesskollärare förekommer             sorn tre stipendier a 200,000 mark
18391: icke och to.rde icke heller kunna anordnas              åt svenska yrkesskollämre eller åt
18392: för det relativt ringa antal 'lärare det gäl-           personer, som önska kvalificera sig
18393: Ier, innan frågan om grundandet av den                  för yrkesskollärartjänster i svenska
18394: svenska centralyrkesskolan i Vasa bringats              yrkesskolor, för deltagande i y1·kes-
18395: till positiv lösning. Interimistiskt kunde              skollärarkurser i Sverige.
18396: emeller,tid de svenska yrkesslwllärarnas ut-
18397:      Helsingfors den 19 september 1951.
18398: 
18399:              Kurt Nordfors.                                    Albin Wicl~:man.
18400:              Levi Jern.                                        Ture Hollsten.
18401:                                     T. E. Nordström.
18402: :384
18403: 
18404: lV,22o. -   Rah. al. N:o 148.                                                      Suomennos.
18405: 
18406: 
18407: 
18408: 
18409:                                 Nordfors ym.: Määrärahan osoittamisesta stipendeiksi osan-
18410:                                   ottoa varten Ruotsissa pidettäviin ammattikoubwnopet-
18411:                                   tajakursseihin.
18412: 
18413: 
18414:                                     Eduskunnalle.
18415: 
18416:    Kauppa- ja iteollisuusministeriön alai-       den ruotswla1siin ammattikoulunopettajan
18417: sissa kouluissa ammattikoulunopettajille an-     virkoihin, myönnettäisiin valtion varoista
18418: nettavaa pedagogista ja didaktista opetusta      stipendejä, jotta he voisivat osallistua nii-
18419: on suomenkielisten opettajain osalta jo          hin neljä kuukautta kestäviin opetuskurs-
18420: eräitä vuosia hoidettu ministeriön ammat..       seihin, jotka Ruotsin ,ammattiopetuksen yli-
18421: tika.svatusosaston Keski-Suomen keskusam-        hallitus järjestää.
18422: mattikoulussa Jyväskylässä järjestämän              Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18423: kurssitoiminnan muodossa ja kuluvasta
18424: syksystä lähtien se sijoitetaan Kotkan                     että Eduskunta ottaisi vuoden
18425: uuteen ammattikow1uun.                                  1952 ittlo- ja menoarvioon 13 Pl. X
18426:    Vastaavaa ruotsinkielistä ammattikoulun-             luvun 18 momerntille kertamenona
18427: opettajain opetusta ei ole olemassa eikä sitä           600,000 markan määrärahan annet-
18428: voitane järjestää:l~ään asianomaisten opet-             tavaksi kolmena 200,000 markan
18429: tajain verraten vähäisen määrän vuoksi en-              suuruisena stipendinä ruotsalaisille
18430: nen kuin ruotsalaisen keskusammattikoulun               ammattikoolurnopettajille tai henki-
18431: perustaminen Vaasaan on saatettu myön-                  löille, jotka haluavat pätevöityä am-
18432: teiseen ratkaisuun. Väliaikaisesti voitaisiin           mattikoulunopettajan virkoihin ruot-
18433: kuitenkin ruotsalaisten ammattikoulll.llJOpet-          sinkielisissä ammattikouluissa, osallis-
18434: tajain valmistamiskysymys ratkaista siten,              trumista vMtern ammattikoul!u,nopetta-
18435: että joillekin ruotsalaisille opettajille tai           jairn kursseihin Ruotsissa.
18436: henkilöihle, jotka haluavat s:ruada pätevyy-
18437:        Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
18438: 
18439:               Kurt Nordfors.                                Albin Wickman.
18440:               Levi Jern.                                    Ture Hollsten.
18441:                                      T. E. Nordström.
18442:                                                                                               385
18443: 
18444: 1V,221. -   B.ah. al. N:o 149.
18445: 
18446: 
18447: 
18448: 
18449:                                  Nuorsaari ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kä-
18450:                                    siteollisuusliitto r. y:lle käsi- ja pienteollisu1tden ammat-
18451:                                    titeknillisen rationalisoimis- ja neuvontatyön tukemi-
18452:                                    seksi.
18453: 
18454: 
18455:                                      Eduskunnalle.
18456: 
18457:     Nykyisin ollaan varsin yksimielisiä siitä,    ko. määrärahaa, ei em. syistä käsi- ja pien-
18458: että käsi- ja pienteollisuuden tuotantotehon      teollisuuden     rationalisoimispyrkimyksissä
18459: lisäämisen on katsottava kuuluvan maamme          ole voitu päästä niin pitkälle, että varsi-
18460: teollisuusp.olitiikan ajankohtaisiin tavottei-    nainen käytännöllinen työ olisi voitu saada
18461: .siin. Onkin ilmeistä, että em. alojen kehit-     käyntiin, vaan asiantuntijoiden kuluvana
18462: täminen laajempaan mittaan myötävaikut-           vuonna valmistama yleissuunnitelma odot-
18463: taa paitsi yleisen teollistumisasteen kohoa-      taa edelleenkin käytännöllistä toteutumi:s-
18464: miseen myös yhä kipeämmäksi käyneen               taan. Tämä edellyttää ensi vaiheessaan jat-
18465: maaseudun elinkeinopulman ratkaisuun.             kuvaa rationalisoimistyötä suorittavan, py-
18466: Näihin tavotteisiin pyrittäessä on teollisten     syvän toimihenkilön kiinnittämistä liiton
18467: pienyritysten ammattiteknilliseen rationali-      palvelukseen, eri aloihin kohdistuneiden
18468: sointiin tähtäävillä toimenpiteillä ensiarvoi-    työntutkimusten jatkamista, tutkimusväli-
18469: nen merkitys.                                     neiden hankintaa, valistustoimintaa jne.
18470:     Valtiovalta on periaatteellisten kannan-      Tästä aiheutuvat menot ovat nykytilan-
18471: tJttojen lisäksi tunnustanut myös käytän-         teessa kuitenkin siksi korkeat, että Käsi-
18472: nössä olevan välttämätöntä osallistua edellä-     teollisuusliitto r. y:n rajoitetut mahdolli-
18473: viitatun työn edistämiseen. Viime vuosina         suudet eivät ponnisteluista huolimatta salli
18474: <>n valtion tulo- ja menoarvioon sisällytetty     tämän kansantaloudellisesti tärkeän työn
18475:  erityinen määräraha (13 Pl. XVII: 5) käsi-       jatkamista, ellei myös julkiselta taholta
18476:  ja pienteollisuuden rationalisoimistyötä oh-     myönnettyä tukea lisätä.
18477: jaavan keskusjärjestön, Käsiteollisuusliitto         Koska käsi- ja pienteollisuuden rationa-
18478: r. y:n työn tukemiseen.                           lisoimistyön keskeytystä on pidettävä ylei-
18479:     Siihen katsoen, että em. liittoon kuulu-      sen edun kannalta valitettavana takaiskuna
18480:  villa enimmäkseen verraten vähävaraisilla        ja koska inflaatiokehitys jo sinänsä edel-
18481: käsi- ja pienteollisuusyrityksillä ei ole sel-    lyttää po. määrärahan korotusta, ehdo-
18482: laisia taloudellisia resursseja, jotka tekisi-    tamme kaiken edellä esitetyn perusteella
18483: vät rationalisoimistyön tarvittavassa laajuu-     kunnioittavasti,
18484: dessa mahdolliseksi, on välttämätöntä, että
18485:  sitä julkisin varoin edelleenkin tuetaan.                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
18486:     Valtiovallan tähän tarkoitukseen aikai-              tulo- ja menoarvioon 13 Pl. XVII
18487:  semmin myöntämä rahallinen tuki on ny-                  luvun 5 momenUn kohdalle 3. 4 mil-
18488: kyisin, inflaation jatkumisen ja kustannus-              joonan markan lisäyksen Käsiteolli-
18489:  tason huomattavan nousun vuoksi, käynyt                 suusliitto r. y: lle käsi- ja pienteolli-
18490:  aivan riittämättömäksi. Vaikka eduskunta                suuden ammattiteknillisen rationali-
18491:  korottikin kuluvan vuoden talousarviossa                soimis- ja ne·uvontatyön tukemiseksi.
18492:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
18493: 
18494:         Hugo Nuorsaari.               T. Junnila.                  Felix Seppälä.
18495:         Juho Heitto.                  Jussi Lappi-Seppälä.         R. Hallberg.
18496:                                                                                                 49
18497: 386
18498: 
18499: IV,222.- Rah. al. N:o 150.
18500: 
18501: 
18502: 
18503:                                  Takki ym.: Määrärahan osoittamisesta kunnallisten ja yk-
18504:                                    sityisten teknillisten kauppa- ja ammattioppilaitosten
18505:                                     koulurakennusten rakennusavustuksiksi.
18506: 
18507: 
18508:                                        E d u s k u n n a ll e.
18509: 
18510:    Huolimatta siitä, että ammattikasvatuk-          Mutta tilapäishuoneistossa on harvoin täl-
18511: sen tärkeys nykyisin täysin tunnustetaan,           laiseen tarkoitukseen sopivia huonetiloja.
18512: voidaan kuitenkin todeta, että juuri am-               Valtaosa nykyään toimivista ammattikou-
18513: mattikasvatus on ensisijaisen tehokas tasa-         luista on kuntien ja erilaisten yhtymien
18514: painon ylläpitäjä tuotantokustannusten ja           omistamia ja ylläpitämiä lakimääräisen val-
18515: palkkojen välisessä suhteessa, sillä ainoas-        tionavustuksen turvin. Näissä piireissä ol-
18516: taan lisääntyvä työteho ja kätevyys ovat            laan myös täysin tietoisia nykyisessä asian-
18517: tekijöitä, jotka voivat tätä suhdetta tasoit-       tilassa esiintyvistä puutteista ja näissä epä-
18518: taa. Ammattikasvatuksen tarkoituksenahan            tyydyttävissäkin olosuhteissa saatujen erit-
18519: on juuri rammattitaidon ja -pätevyyden ko-          täin myönteisten tulosten rohkaisemina ol-
18520: hottaminen. Kuitenkin on ammattikoulu-              taisiin halukkaita myös tehostamaan am-
18521: jen lukumääräinen suhde maamme tieto-               mattiopetusta perustamalla uusia oppilai-
18522: puolisiin oppilaitoksiin nähden pysynyt var-        toksia ja uusimalla sekä laajentamalla van-
18523: sin alhaisena verrattuna esimerkiksi naa-           hoja. Rakennusten rahoittamisvaikeudet
18524: purimaihimme. Uusien ammattikoulujen pe-            muodostavat näille pyrkimyksille kuitenkin
18525: rustaminen on välttämättömyys, josta ei             voittama,tltom~a wteitä. On siris välttämä-
18526: voida tinkiä. Mutta yhtä välttämätöntä on,          töntä ja samalla valtion edun mukaista,
18527: että jo toiminnassa olevien koulujen usein-         että kunnille ja yhtymille voitaisiin myön-
18528: kin opetustarkoitukseen aivan sopimattomat          tää valtionavustusta koulujen rakentami-
18529: ja ahtaat rakennustilat saadaan uusituiksi,         seen, jotta edellä mainitut ensiarvoisen
18530: sillä suuri osa ammattikouluistamme toimii          tärkeät pyrkimykset voitaisiin käytännössä
18531: huonetiloissa, jotka eivät ole alunperin tätä       toteuttaa. Nykyisin rakennuskustannuksin-
18532: tarkoitusta varten rakennetut ja joihin             kaan ei hallituksen ehdotuksessa esitetyn
18533: koulut on tilapäisesti sijoitetut. Useilla          166,000,000 markan määrärahan turvin
18534: koulun perustajilla on ollut vakaana aiko-          voida näitä suunnitelmia asianmukaisesti
18535: muksena saada kunnollinen koulutalo sen-             toteuttaa.
18536: jälkeen, kun koulu todella on osoittautunut            Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18537: elinvoimaiseksi ja kehityskelpoiseksi, mutta
18538: sota ja sen jälkeinen rakentamiselle epä-                      että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
18539: edullinen aika ovat tämän estäneet.                         tulo- ja menoarvioon kaikkiaan
18540:    Ammattikoulujen opetuksesta suurin osa                   500,000,000 markan määrärahan käy-
18541: tapahtuu työpajoissa. On ymmärrettävää,                     tettäväksi kunnallisten ja yksityisten
18542: että työpajoj,en tulisi olla rajan:mukaisia ja              teknillisten kauppa- ja ammattioppi-
18543: ri:Uttävän tilarvia, jotta työtraådon, ik.Wtevyy-           laitosten koulurakennusten rakenntts-
18544:  den ja ammattialan tuntemuksen opetus                      avustuksiksi.
18545: voitaisiin niissä tehokkaasti suorittaa.
18546:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
18547: 
18548:          Uuno Takki.                   Eero Antikainen.               Veikko Kokkola.
18549:          Aino Malkam.äki.              Laura Brander-Wallin.          Valto Käkelä.
18550:          Otto Toivonen.                Unto Suominen.                 Urho Kulovaara.
18551:          Eino Raunio.                  Veikko Helle.                  A. Simonen.
18552:                                        K. F. Haapasalo.
18553:                                                                                          387
18554: 
18555: IV,223,- Rah. al. N:o 151.
18556: 
18557: 
18558: 
18559:                               V. Kaasalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta kuntayhty-
18560:                                  män ammattikoulun rakentamiseksi Mikkeliin.
18561: 
18562:                                    Eduskunnalle.
18563: 
18564:    Koko Mikkelin läänissä ei ole ainutta-          Rakennusten kokonaiskustannukset on
18565: kaan valtion ammattikoulua, ja kunnalli-        arvioitu 142,600,000 markaksi. Lisäksi on
18566: siwkin on vain yksi, nimittäin Mikke1in         suunniteltu 80 oppilaalle rakennettavaksi
18567: kaupungin ylläpitämä, joka pystyy otta-         koulun yhteyteen asuntola, joka tulisi ka-
18568: maan vastaan vain osan pyrkijöistä.             lustoineen maksamaan noin 20,000,000 mark-
18569:    Ammattiopetuksen tarve olisi kuitenkin       kaa. Varsin·aisen koulun kalustohankinnat
18570: juuri tässä läänissä erittäin kipeä, sillä      nousisivat noin 24,500,000 markkaan, joten
18571: varsinkin maalaiskunnissa on suuri puute        kaikki uuden koulun perustamiskustannuk-
18572: ammattitaitoisista työntekijöistä. Niiden ky-   set olisivat noin 187,000,000 markkaa.
18573: syntää lisää parhaillaan suoritettava säh-         Yritykseen ryhtyessään kuntayhtymä on
18574: köistäminen sekä kivisillä viljelysmailla ta-   edellyttänyt, että valtio osallistuisi koulun
18575: pahtuva voimakas koneiden kuluminen. Toi-       rakennus-, kalustus- ja ylläpitokustannuk-
18576: saalta on muistettava, etteivät tähänkään       siin ammattikoululakiesityksen mukaisin
18577: asti kaik<ki maaseutukodit ole pystyneet tar-   prosenutimäärin. Mikkelin kaupunki puo-
18578: joamaan lapsilleen riittävää toimeentuloa       lestaan on luvannut koululle ilmaiseksi ny-
18579: entisen elinkeinon alalta, joten monien         kyisen ammattikoulun tontin sekä sen vie-
18580: nuorten on täytynyt :ammattitaidottomana        restä niin suuren lisäalueen, että tontti on
18581: siirtyä yrittämään muille paikkakunnille.       riittävän suuri vastaisia laajennuksiakin
18582: Siirtä on ollut seurauksena monia vaikeuk-      ajatelLen. Nykyiset ammattikoulun raken-
18583: sia sekä nuorille itselleen että myös yhteis-   nukset, koneet ja kalustot Mikkelin kau-
18584: kunnalle. :Siirtoväen nuorisolle tämä kysy-     punki on suostunut luovuttamaan klmta-
18585: mys on poikkeuksetta vieläkin kipeämpi.         yhtymälle siihen hintaan, jonka kauppa-
18586: Näin olLen tarvittaisiin ammattikoulua          ja teollisuusministeriö sille määrää. Asian-
18587: myös niitä varten, jotka joutuvat siirty-       tuntijat ovat todenneet, että nykyisen kou-
18588: mään muihin elinkeinoihin.                      lun rakennukset voidaan käyttää uuden
18589:    Edellä esitetyn oivaltaen on M:Ukkelin       koulun tarkoituksiin vähäisin muutostöin,
18590: kaupunki ja yksitoista sen maalaiskuntaa        joten tarjous on omiaan vähentämään kus-
18591: muodostanut amma,ttikoulun saamiseksi           tannuksia ja jouduttamaan koulun lopul-
18592: kuntayhtymän, joka edustaa 96,000 asu-          lista valmistumista:
18593: kasta. T·ehtyjen suunnitelmien mukaan              ,suunnitelmat ovat tähän mennessä niin
18594: koulun pitäisi käsittää kaikkiaan 291 oppi-     pitkällä, että rakennustöihin voitaisiin ryh-
18595: laspaikkaa, jolloin perustaksi on otettu ne     tyä ensi vuoden puolella. Tämän johdosta
18596: määrät, mitkä edellytetään uudessa ammat-       esitämme kunnioittaen,
18597: tikoulu1akiesityksessä. Paikat jakaantuisi-
18598: vat siten,että poikien ammattikoulun me-                 että Eduskunta ottaisi vuoden
18599: tal1iosastoon tulisi 74, puutyöosastoon 45,           1952 tulo- ja menoarvioon 13 Pl.
18600: rakennusosastoon 60 ja sähköosastoon 16               XVII l. 21 momerntille 30,000,000
18601: sekä tyttöjen ammattikoulun talousosastoon            markan määrärahan avustukseksi
18602:  32, ompeluosastoon 32 ja rinnakkaisluok-             ,1/ikkeliin aijotulle kuntayhtymän am-
18603: kaan 16 paikkaa. Myöhemmin määrättä-                  mattikouZulle rakennustöiden alka-
18604: väksi jäisi 16 paikkaa.                               mista varten.
18605:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
18606: 
18607:         Väinö Kaasalainen.          Aukusti Pasanen.             Toivo H. Kinnunen.
18608:         K. F. Haapasalo.            Wiljam Sarjala.              Aino Luostarinen.
18609:                                     Antti J. Rantamaa.
18610: 388
18611: 
18612: IV,224. -   Rah. al. N:o 152.
18613: 
18614: 
18615: 
18616: 
18617:                                 Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Länsi-
18618:                                    Pohjan kuntain ammattikoulun perustamista varten.
18619: 
18620: 
18621:                                      E d u s k u n n a ll e.
18622: 
18623:    Lapin ,läänin alueella ei ole seminaareja,     kölinjaksi. Tällainen ammattitaito olisi nyt
18624: kauppa- ja maataloudellisia oppilaitoksia         kaikkein ajankohtaisin alueella, jossa maa-
18625: lukuunottamatta, ainoatakaan ammattikou-          talous tarvitsee uudistuksiensa takia am-
18626: lua, johon maaseudun nuorisoa voitaisiin lä-      mattimiehiä koneitaan ja sähköistystään
18627: hettää. Vielä takavuosina saatiin muutamia        varten.
18628: oppilaita sijoitetuksi Kemin kaupungin am-           Koulua varten voidaan erittäin tyydyttä-
18629: mattikouluun, mutta koska jo Kemistäkin           vät teoreettisen opetuksen tilat saada jo ole-
18630: on siihen pyrkijöitä enemmän kuin mitä            vissa koulu- tai julkisten rakennusten ti-
18631: koulu voi ottaa, niin ei enää maaseutulaisia      loissa. Sensijaan työpajarakennus ynnä
18632: kouluun pääse.                                    opetukseen tarpeelliset koneet ja välineet
18633:    Vaikka aiotaan ruveta suunnittelemaan          on hankittava. Maa-alueen tätä varten kun-
18634: valtion keskusammattikoulua Rovaniemelle,         nat osoittavat maksuttomasti. Tällaisilla
18635: ei se vielä koko lääniä varten ole riittävä,      järjestelyillä on koulun perustamiskustan-
18636: eikä, niin kauan kuin koulu ei ole toimin-        nukset saatu 12.5 milj. mk:ksi.
18637: nassa, mihin kuluu 4--10 vuotta, hyödytä.             Kuntien talous on niin vaikea, etteivät
18638: Lapin läänissä on nuorisoa paljon, sillä          ne ilman asetustenmukaisia valtionavustuk-
18639: väestönlisäys siellä on suurempi kuin mis-        sia voi koulua perustaa, mutta ovat valmiit
18640: sään muussa osassa maatamme. Tämä nuo-            oman osansa kustantamaan sekä perustami-
18641: riso valmistautuu metsä- ja sekatyöläisiksi,      sessa että ylläpidossa.
18642: mutta kaikki ammattiväki on kutsuttava                Kun se määräraha 161 milj. mk, mikä on
18643: etelästä, koska kouluutusta ei ole järjestetty.   varattu valtionavustuksiin ammattikoulujen
18644:    Lukuunottamatta korkeasuhdannejaksoja           perustamista varten kauppa- ja teollisuus-
18645: puutavara-alalla, on Lapin lääni, erikoisesti     ministeriön ammattikasvatusosastosta saa-
18646: sen lounaiset kunnat, pahin työttömyyspe-          dun tiedon mukaan kuluu niitten koulujen
18647: säke maassamme, mikä johtuu talouselämän           valtionapuihin, joitten rakennusvaihe on jo
18648: liian yksipuolisesta suuntauksesta.                pitkälle vietynä kuntien omilla varoilla, niin
18649:    Maakuntaan on vastikään saatu sähköis-          ei tästä summasta riittäisi Länsi-Pohjan pii-
18650:  tys niin pitkälle, että valaistussähkö on         rin ammattikoululle mitään, esitämme kun-
18651:  kohta suurimmassa osassa lääniä. Maatalous        nioittaen,
18652:  on viime vuosina voimakkaasti lisännyt vil-
18653:  jelysaiojaan ja koneistuu jatkuvasti.                      että Eduskunta ottaisi vuoden
18654:     Länsi-Pohjan kunnat ovat sopineet yhtei-              1952 tulo- ja menoarvioon 8,000,000
18655: sen kuntainliiton ammattikoulun perustami-                markan mäiirärahan avustukseksi
18656: sesta piiriinsä. Sen opetusohjelmaan tulisi               Länsi-Pohjan kuntain ammattikoulun
18657: aluksi yleinen metallilinja, mikä jakautuisi              perustamista varten.
18658:  moottori-, kone- ja korjauslinjaksi ja säh-
18659:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
18660: 
18661: 
18662:                   Markus Niskala.                              M. 0. Lahtela.
18663:                                                                                                  389
18664: 
18665: IV,225. -    Rah. al. N:o 153.
18666: 
18667: 
18668: 
18669: 
18670:                                    Luostarinen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
18671:                                      Työtehoseuralle opetus- ja tutkimuspesulan rakenta-
18672:                                      mista varten.
18673: 
18674: 
18675:                                         E d u s k u n n a ll e.
18676: 
18677:    Ajam pyrkimys on ika:iken työn ratioo.ali-         sulaa Hyvinkäälle. Nyt se kuitemkim. on
18678: soimim.en ja V13irsinikm raskaampie.n töidoo          luopunut siitä ja odottJaa tämäru. tutkimus-
18679: lk:oooolilistam.ilnen. Vaatteiden pesu kuuluu         ja opetuspesukm. valmistumista.. Mainitrm
18680: lk:otitailouden töistä ra.skaimpiiln, minikä          pesulan valmistumista mitä pikimmin odot-
18681: kooeellistamiseen on viime ai:k:oiJna ollut           taa myös valtionrautatiet. Tämä kaikki
18682: hyvää harmstusta kaik:kialla, va:rsimkin              todistaa, ettei tältä uudelta pesu1alta tule
18683: viime vuosina, jolloin maJa.SOOJtukin ailkrua         työ piUJu.ttuma:an. Näin tästä uudesta lai-
18684: säililkö:is.tyä, jolk:a luo il!aaje:mmat maihdo1li-   toksesta tUJlee varmasti itsekannattava lai-
18685: suudet kooevooimaiseen pesuun.                        tos, lku.n se saadaan vaimiiksi ja toimimaan.
18686:    Konepesu poillli:eaa nim paljon van:Iwsta          O!n arvaamattoman suuri 'kan.s,antaloudelli-
18687: pesumem.etelmästä, että tosmrunlk:in trurvitarun      !UOO ~etu, että täältä uudesta laitoksesta saa-
18688: pesuilia-ammattikoulu ja sen yhteyrtoon               daan luotettavia llrokeilutllioksia sekä ko-
18689: tutkimusLaitos, jossa tutkitaan paitsi eri            ooihin että :pesuaim.eiden käyttöön nähden.
18690: pesumenetelmiä myös pesuahueiden voaiiku-                Tällä kerralla on tärkeintä, että tämä
18691: tus vaatteidoo 'lrulumiseen ym.                       orpetus- ja tutkimuspesula saadaan val-
18692:    Työtehooeura on jo useina vu.ooina lhar-           miiksi ja toimintaan; siksi on yht1einen vel-
18693:  mstanut tällaisoo !koe.. ja tutkimuspesulan          volllisuuternme antaa kertakaikkisena mää-
18694: ailmansaam:is.ta ja sellaicrten onkin heillä jo       T"ärahana 8 milj. marlillma Työtehosewralle
18695:  Hyvinkääi1lä rakenteiUa, mutta pääomam.              tämäm. pesulam. ra:koonusavustukooksi.
18696: purmbteessa työ oo käynyt hitaasti ja voi                Edellä oleVIaan viitaten ehdotamme,
18697: se:isalhtualk:in, ellei vaJtio suo tihlle tukeaan.
18698: Ne aloitteet, jotka p·arina edellisenä VUOilllla               että Ed'l,l.';kunta ottaisi vuoden
18699: omt o1leet täällä tulO- ja menoarvion yh-                    1952 tulo- ja menoarvioon 8 miljoo-
18700: teydessä !kiäsiteltävinä ja ovat !kaatuneet,                 nan markan määrärahaJn Työtehoseu-
18701: ovat osittailn kaatnneet siksi, että valtioo                 ralle opetus- ja tutkimttspestllan
18702: konepaja oli myös sU!untnitel1ut omaa pe-                    rakennusavustukseksi.
18703:       He:lsingissä 18 päivänä syysilruuta 1951.
18704: 
18705: 
18706:                    Aino Luostarinen.                          .Judit Nederström-Lunden.
18707:                    Kerttu Saalasti.                           Vappu Heinonen.
18708:                    Vieno Simonen.                             Meeri Kalavainen.
18709:                    Helena Virkki.                             Martta Salmela-Järvinen.
18710:                    Irma Hamara.                               A. Simonen.
18711:                    Kaisa Hiilelä.                             Lauri Kaarna.
18712:                    Sylvi-Kyllikki Kilpi.                      Antti J. Rantamaa.
18713:                    Eino Kilpi.                                E. M. Tarkkanen.
18714:                    Laura Brander-Wallin.                      H. Soininen.
18715:                    Irma Torvi.                                Aune Innala.
18716: 390
18717: 
18718: IV,226.- Rah. al. N:o 154.
18719: 
18720: 
18721:                                   Rauste ym..:     Määrärahan osoittamisesta Teekkarikylän
18722:                                       alueella suoritettavia tie-, vesijohto-, viemäri- ja tasoi-
18723:                                       tustöitä varten.
18724: 
18725:                                        E d u s kun n a B e.
18726:    Valtioneuvoston va:ltuuttamana teki kaup-         keväällä 1952, olisi valtion vuoden 1952
18727: pa- ja teollisuusministeriö vuosina 1949-51          tulo- ja menoarvioon ot•ettava seuraavat
18728: Teknill'lisen Ko:rlkeallroulun Ylioppilaskunnan      määrärahat:
18729: ja Otaniemen Urheilusäätiön lkam.ssa vuolkra-           1) Jorvalk:sen tien ja Otaniemen :roartanon
18730: sopimu!ksei Espoon iklmnassa olevan Otanie-          välis~ltä   lk:yl].ätieltä Otaniemen valtion
18731: men valtion alueen eräiden tonttien vuok-            alueella Teekkarilkylään ja edel~een Profes-
18732: raamisesta yil:iopp~lastkunnan oppiilasasunto-       sorikylään johtavan tien rakentamiseen
18733: lain ja UrheilulkeSku!ksen tarpeita varten.          välttä.mättömine         tievafraistuksineen mk
18734: Vuokraoopimulksiin sisältyy ehto siitä, että         24,000,000:-.
18735: vuo'kranottajiHa on oikeus korvauksetta                 2) Eduskunnan jo myöntämillä varoilla
18736: käyttää valtion omistamalla alueella ollevia         Mun!kkiniemestä Otaniemeoo ralkennetun
18737: ja sinne myöhemmin ralk:ennettavia teitä.            vesijohtolinjan jat!k:amiselksi Teekkarikylän
18738: Niinikään vuolkrano'tlta:jat ovat oikeutetut         ja Urhei'lulkeslk:u'ksen tarpeita varten mk
18739: panemaan ikuntoon tarvitsemansa, valtio-             3,500,000:-.
18740: neuvoston vahvistarrna:an Otaniemen valtion             3) Otaniemen valtion aiueen viemärijoh-
18741: alueen ma;anlkäyttösuunnit'elmaan merkityt           tosuunnitelman toteuttamiselksi siltä osalta
18742: tiet, joiden raikennuSkustannu!ksista valltio        kuin se on välttämätöntä Teelkkarikylän jo
18743: samal'la sitoutui suol'ittamaan korvauksen           valmistuneiden tai valmistumassa oll·evien
18744: sitä mukaa ja si'käli kuin eduskunta siihen          taloryhmien sekä Urheilulkooku!ksen tarpeita
18745: osoittaa määrärahoja. Edelleen ovat vuok-            vart·en hajoituslkaivoineen mk 8,200,000:-.
18746: ranottajat oilkeutettuja, milkä1i ei alueen             4) Urheilukeslku'ksen yleisön tarvitsemien
18747: yleisiin tarllroituksiin varattuja sähkö-, vesi-,    ja valtion alueen ma:an'käyttösuunmt'eilmaan
18748: viemäri- ym. vastaavia laitteita ennen lk:o.         sisältyvien pai'koitus·a1ueiden rakentamiseen
18749: vuokra-alueen l'akentamiseen ryhtymistä ole          Helsingin olympialaisiin mennessä mk
18750: valtion toimesta rakennettu, valtion alueen          7,000,000:-.
18751: kautta korvauksetta rakentamaan tarvit-                 5) Urheilulkentän tasaamWta varten ullko-
18752: semansa johdot valtioneuvoston asetta-               puolelta rva1tion aluetta hankitun irtomaan
18753: man Otaniemen Hoitoikunnan tarlkastetta-             korvaamis·eksi ja siil"boku:stannuiksia varten
18754: vien suunnitelmien mukaisesti. Mainittujen           mk 1,600,000:-.
18755: yleisten laitteiden va!lmistuttua va!1tio, mi-          Ne työt, joista edellä on mainittu, ovat jo
18756: käli ne on tehty kauppa.- ja tedllisuusminis-        Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan
18757: 'teriön hyväJksymä1lä tava!l!la, iunastaa silk:äli   ja Otaniemen Urheilusäätiön toimesta
18758: !kuin eduSkunta on siihen osoittanut määrä-          kauppa- ja 'teoHisuusministeriön hyväksy-
18759: rahoja a'lueellaam. oleva!t johdot ja rakenteet      män ohj·elman mukaisesti osittain suorite-
18760: sovitusta luovutushinnasta.                          tut ja osittain valmistuvat vuoden 1952 ke-
18761:    Edellä selostettuihin valtion puolesta teh-       sään mennessä.
18762: tyihin sitoumU'ksiin viitaten ja koSka T~k­             Viitaten ede!llä olevaan me alleikirjoitta-
18763: nillisen Korkealk:oulun Ylioppilas:kunta jo on       neet kansanedustajat kunnioittavasti ehdo-
18764: päässyt rwkennustoiminnassaan niin pit-              tamme,
18765: kä;}le, etltä Teekkarikylän ensimmäinen /kol-
18766: men ta:lon ryhmä on jo oppilasa._<mntolana                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
18767: käytössä ja ka!ksi seuraavaa taloryhmää val-                tulo- ja menoarvioon 44.s miljoonan
18768: mistuu rullk:uta:lvesta 1!}52 ja !koSka myOOkin             markan määrärahan Teekkarikylän
18769: Otaniemen Urheilusäätiön rakennutta;ma ur-                  alueella suoritettavia tie-, vesijohto-,
18770: heilukenttä ·laitteineen niinikiiän valmistuu               viemäri- ja tasoitustöitä varten.
18771:       Helsingissä 19 päivänä syySkuuta 1951.
18772:          Eino Rauste.                   Arvi Ahmavaara.               Eem.il Luukka.
18773:                                                                                           391
18774: 
18775: IV,221. -   Rah. al. N:o 155.
18776: 
18777: 
18778: 
18779: 
18780:                                 Saariaho ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Ota-
18781:                                    niemen Urheilusäätiölle terveydenhuollon ja liikunta-
18782:                                    kasvatuksen edellyttämien laitteiden ja laitosten raken-
18783:                                    tamiseksi Otaniemen alueelle.
18784: 
18785: 
18786:                                     E d u s k u n n a 11 e.
18787: 
18788:    Keväällä 1950 perustivat Teknillinen Kor-     kentamista on pidettävä tehokkaan korkea-
18789: keakoulu, Valtion Teknillinen Tutkimuslai-       kouluopiskelun edellytyksenä pyydämme,
18790: tos, Tekniikan Edistämissäätiö ja Teknilli-      että valtion 1952 tulo- ja menoarvioon otet-
18791: sen Korkeakoulun Ylioppilaskunta ,Otanie-        taisiin 50 milj. markan määräraha edellä-
18792: men Urheilusäätiö"-nimisen säätiön, jonka        esitettyjen laitteiden rakentamista varten.
18793: tarkoituksena on rakentaa ja ylläpitää Ota-         Kaiken yllä olevan perusteella,ehdota.mme
18794: niemen alueella terveydenhuollon ja liikun-      kunnioittaen,
18795: takasvatuksen edellyttämiä laitteita ja lai-
18796: toksia. Rakennusohjelmaan !kuuluvat mm.                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
18797: seuraavat laitteet:                                     tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
18798:    urheilukenttä, voimistelusali, sauna, pu-            markan määrärahan Otaniemen Ur-
18799: keutumis- ja pesuhuoneet sekä tarpeelliset              heilusäätiölle Ota>niemen alueelle
18800: toimistohuoneet;                                        rakennettavia terveydenhuollon ja
18801:    ylioppilaiden terveydenhoidon ja tarkas-             liikuntakasvatuksen edellyttämiä lait-
18802: tuksen sekä ensiavun edellyttämät tilat.                teita ja laitoksia varten.
18803:    Koska edellä mainittujen laitteiden ra-
18804:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
18805: 
18806: 
18807:                 Urho Saariaho.                            Jaakko Hakala.
18808:                 Väinö Leskinen.                           Pentti Niemi.
18809:                 Yrjö Hautala.                             Veikko Kokkola.
18810: 392
18811: 
18812: IV,22s. -   Rah. al. N:o 156.
18813: 
18814: 
18815: 
18816: 
18817:                                 Malkamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen
18818:                                   rehtorin toimen perustamiseksi valtion kuuromykkäin-
18819:                                   ammattikouluun.
18820: 
18821: 
18822:                                     E d u s k u n n a 11 e.
18823: 
18824:    Valtion kuuromukkäinammattikoulu, josta       lyttämät ammattikokeet ja saivat päästöto-
18825: laki on annettu 22 p:nä joulukuuta 1944          distukset. Heille oli riittävästi tarjolla työ-
18826: ja asetus 1 p: nä heinäkuuta 1948, aloitti       paikkoja voimassa olevine palkkaetuineen.
18827: toimintansa Turussa 1 p: nä syyskuuta            Tämä osoittaa, että kuurot nuoret voivat
18828: 1948. Koulun rehtoriksi määrättiin eräs          kehittyä hyvin ammattitaitoisiksi työnteki-
18829: Turun kuuromykkäinkoulun opettaja, joka          jöiksi, kun heille järjestetään kehitysmah-
18830: on hoitanut oman virkansa ohella sivutoi-        dollisuuksiensa mukainen opetus. Lienee
18831: mena rehtorin tehtäviä. Jo ensimmäisen           ilman muuta selvää, että kuurojen opetus
18832: lukuvuoden päättyessä voitiin todeta, että       ja huolto on suhteellisesti paljon vaativam-
18833: oppilasmäärän kasvaessa rehtorin tehtävät        paa kuin kuulevien ja että heidän koulu-
18834: siinä määrin lisääntyvät, että niitä ei voida    tuksensa tulisi tapahtua tehokkaan ohjauk-
18835: hoitaa sivutoimena.                              sen ja valvonnan alaisena. Yhden vakinai-
18836:    Koulun oppilasmäärä, joka ensimmäisen         sen henkilön paikkaamista kuuromykkäin
18837: lukuvuoden aikana oli 17, on nyt 49. Pyr-        ammattikoulun palvelukseen on pidettävä
18838: kijöitä tähän kouluun on ollut niin paljon,      välttämättömänä.
18839: että vain noin kolmasosa heistä on voitu            Kuuromykkäin ammattikoulun ohjesään-
18840: kouluun ottaa. On ihmeteltävää, että kou-        nön mukaan rehtori joutuu huolehtimaan
18841: lussa, jonka oppilasmäärä on jo 50 paik-         oppilaiden otosta kouluun, heidän majoi-
18842: keilla ja varsinkin kun nämä oppilaat ovat       tuksestaan ja sijoituksestaan käytännölli-
18843: aistiviallisia, ei kuitenkaan ole vielä ainoa-   seen ammattiopetukseen. Hän järjestää tie-
18844: takaan vakinaista viranhaltijaa. Näiden          topuolisen opetuksen ja osallistuu sen an-
18845: oppilaiden opetus ja huolto on erittäin          tamiseen. Rehtorin tehtävänä on valvoa,
18846: vaativa ja vaikea tehtävä koulun toiminnan       että oppilaat saavat hyväksyttävän opetuk-
18847: hajanaisuudenkin kannalta. Tietopuolinen         sen oppipaikoissaan ja kunnollisen ravinnon
18848: opetus tapahtuu Turun kuuromykkäinkou-            ja hoidon asunnoissaan. Rehtori hoitaa
18849: lun huoneistossa iltaisin. Käytännöllisen        yksin toimistotehtävät, joihin kuuluu mm.
18850: ammattiopetuksensa oppilaat saavat paikka-       kirjanpito opetus- ja invaliidihuoltome-
18851: ikunnan käsityö- ja teollisuuslaitoksissa sekä   noista, kerää oppilaiden työpaikat, hankkii
18852: käsityöammatteihin valmistavissa oppilai-        opetusvälineet, hoitaa koulun omaisuutta
18853: toksissa eri puolilla kaupunkia, tällä kertaa    sekä edistää koulun kehittymistä. Niinikään
18854: 30:ssa eri paikassa. Varattomat ja vähä-         hän tarvittaessa hankkii koulunsa päättä-
18855: varaiset oppilaat, jollaisia nämä melkein        ville oppilaille työpaikkoja. Tämän maamme
18856: kaikki ovat, saavat ammattikoulutuksensa         ainoalaatuisen koulun toimintaa olisi jatku-
18857: invaliidihuoltolain nojalla invaliidihuoltona.   vasti laajennettava ja tehostettava, että yhä
18858: Oppilaat asuvat koulun toimesta majoitet-        useimmat nuoret kuurot, joista eräät on
18859: tuna eri puolilla kaupunkia. Käytännölli-        otettu tähän kouluun kunnalliskodeista,
18860: sessä ammatiopetuksessa nykyiset oppilaat        pääsisivät osallisiksi ammattiopetuksesta ja
18861: ovat jakautuneet neljälletoista eri ammatti-     niin voisivat turvata oman sekä omaistensa
18862: alalle.                                          toimeentulon ja suorittaa hyödyllistä työtä
18863:    Viime keväänä ensimmäiset tämän koulun        koko yhteiskunnan hyväksi. Tämä on kui-
18864: oppilaat suorittivat oppisopimuslain edel-       tenkin mahdollista vain siinä tapauksessa~
18865:                                 IV,22s. -   :MaUmmäki ym.                             393:
18866: 
18867: että kouluun saadaan päätoimena hoidet-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
18868: tava rehtorin virka, ja että koulu koko toi-         tulo- ja menoarvioon 558,960 markan
18869: minnaltaan saatetaan vakinaisemmalle kan-            määrärahan Turussa sijaitsevan val-
18870: nalle.                                               tion     kuuromykkäinammattikoulun
18871:   Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-             ylimääräisen rehtorin toimen perus-
18872: nioittaen,                                           tamista varten.
18873:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
18874: 
18875:              Aino Malkamäki.                             Eino Raunio.
18876:              Kalle Jokinen.                              Meeri Kalavainen.
18877:              Impi Lukkarinen.                            Vappu Heinonen.
18878:              Arvo Ahonen.                                Heikki Hykkäälä.
18879:              Otto Toivonen.                              Martta Salmela-Järvinen.
18880:                                    Edvard Pesonen.
18881: :394
18882: 
18883: .IV,zz9. -    Rah. a1. N:o 157.
18884: 
18885: 
18886: 
18887: 
18888:                                     Pesonen ym.: Määrärahan osoittamisesta perusavustuksiksi
18889:                                        invaliidiavustuksista osattomiksi jääneille tuberkuloosi-
18890:                                        invaliideille.
18891: 
18892: 
18893:                                            E d u s k u n :n a l1 e.
18894: 
18895:     Maamme inVJail.iidihuolWlainsäädäntö ,ei             myörutää määräraha myöskin noin 70,000
18896: -ole toiSitaiseksi antrunut juuri mitäfu:t tuirea        siviilitubel'lkuloottioolle, joista suuri osa on
18897: sivHlitubel'lkuloottisille. Ei komitOOJD. vaJ.-          huo1101Il tarpee111 kanoolta sokeihin VleTI'atta-
18898: mist3.1Illassa invaJiidihuoltolain uudistusesi-          vila ja ff!im. tartnnmva>araliisuuden taikia
18899:  tyksessäikään enempäJä ~uin invaliidira;ha-             lailla !kiellettyjä tekemästä itsensä eil.ättä-
18900:  lakiuudistuiksessakruan ehdoteta tuberku-               miseksi työtä, minikä lisäksi on otetta~
18901:  il.oosi-:invaliideille iJ..aik:isääteistä valtion tu-   huomiOOIIl, ettei hei11e oLe myönnetty muita
18902: .koo. Voimassa ole<v~a tuberlruloosilaki voi             korvauiksia.
18903:  kuit6illlki:n ikieltää tuberklilloosi-i:nV!aJ.iidilta      Edellä oilevaan viiJta;ten ikunni~ittaen
18904:  työn ja siten toimeentulomahdollisuuden il-             Efudotamme,
18905:  m:an, ,että toisaailta hänelle osoitettaisii:n
18906: mahdollisuus toimeea:utuloon. Lisäksi lääkäri                       että Eduskunta ottaisi vuoden
18907: voi tuberlrnloositoipila;alta kieltää työskelll.-                1952 tulo- ja menoarvioon 20 mil-
18908:  telyn määroojaksi terveydeJlisistä syistä.                      joonan markan määrärahan Tuber-
18909:      Kun eduskunta on edustajain ,aloitteesta                    kuloosiliitto - Tuberkulosförbundet
18910:  myöntänyt vuosina 1949 sekä 1950 20 mhl-                        r.y :n välityksellä jaettavaksi pää-
18911:  jomm:a ja 1951 29 mil:jooooa markkaa n.                         asiassa perusavustuksina invaliidi-
18912:  1500 ma3.1IlliDe siviilisokeailtle lisäkarvauk-                 avustuksista osattomiksi jääneille
18913: :Seksi, on vähintään yhtä oikeuderumooaista                      tuberkuloosi-invaliideille.
18914:        Helsingissä 15 päivänä syySikuurta 1951.
18915: 
18916: 
18917:                     Edvard Pesonen.                                   Lauri Myllymäld.
18918:                                                                                                  395
18919: 
18920: IV,2so. -    Rah. al. N: o 158.
18921: 
18922: 
18923: 
18924: 
18925:                                    Pesonen ym.:      Määrärahan osoittamisesta siviilituberku-
18926:                                       loottisten jatkohuoltoa ja ammattiopetusta varten.
18927: 
18928: 
18929:                                         E d u s k u n n a ll e.
18930: 
18931:    Sen jäJl'keen kun invaliidihuoltolalki tuli        set harkinnan varaisesti joutuneet saamaan
18932: voimaan 30 ~äivänä joulukuuta 1946 ja                 invaliidihuoltoa, v:ai'kka esim. sellaista hoi-
18933: jossa laJissla myösroin er:i!koiseslli määriteltiin   toa ovat oikeutetut sl!lamaan kaikki tuber-
18934: ensimmäisen kerran maassamme käsite inr               kuloottiset sotainvaliidit.
18935: valiidi mm. 2 § :ssä sanoilla: .,Jollei sai-             Yllä viitatun tru'kinnan epämääräisyy-
18936: rautta voida katsoa pysähtynee'ksi - - -"             teen, joka usein j•ohtaa jo pitkälle hoide-
18937: jäi epäselväksi, miten mm. tuherkuloosia              tun, parantumassa O'levan herukilön j.ä1ki-
18938: sairrastavien suhteen tämä kohta oli tulikit-         huollon ja avustuksen rpuurtte-esta vaaranne-
18939: 1JI!lva. Tämän johdosta va;ltioneuvosto aset-         tuksi ja usein lopullisesti sortumaan sai-
18940: tikin 31. 3. 1946 komitean suorittamaan               rauteensa, on järkiperäinen invaliidihualto
18941: ,tutkimuksia ja sen ,perusteella tekemään             ma·assamme saatava, nykyiset uudet läälk-
18942: tarpeeilliseksi kataomiaan lainsäädäntö- ja           'keet ja leikk.ausmenetelmät huomioon ottaen
18943: muita ehdotuksia in:vaJliidihuollosta osatto-         seHaiselle tasolle, että mainitut invaliidit
18944: mikai jäävien) pitkäaikaista sairautta pote-          oikean jäJlkihuollon turvin pääsevät ,omilla
18945: vien, so. ennen kaikkea reumaattisten ja               jaloilla seisovilisi 'kansa:laisiksi".
18946: tuber:kuloottisten henkilöiden lääkintä- ja              Koska tätä tarkoittavan tuberkuloottisten
18947: työhuollon sekä ammattiopetuksen järjestä-             jälkihuolto on jäänyt menoarviossa huo-
18948: miseksi - - -".                                        mioimatta, ehdotamme,
18949:     Työssään on ikomitea 1päätynyt mm. sii-
18950: hen, että invaliidihuoltolain 3 § :n nojalla                    että Eduskunta ottaisi vuoden
18951: on       yksityistaJpauksissa     invaliidihuoltoa           1952 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
18952: myönnettävä mm. - - - 4) eräille i~ma­                       markan määrärahan käytettäväksi
18953: rintapotilailJle.                                            pääasiassa Liperin sotatuberkuloot-
18954:     Komitean mietintöön liittyy ed. Kauha-                   tisten ammattioppilaitoksessa arnnet-
18955: sen vasta;lause.                                             tavaa siviilituberkuloottisten jatko-
18956:     Komitean mietinnön mukaisesti ovat siis                  huoltoa ja ammattiopetusta varten.
18957: vain ilmarintaiho~toa saaneet twbe:rlkulootti-
18958:       Helsin:gissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
18959: 
18960:                 Edvard Pesonen.                                   Lauri Myllymäld.
18961: 396
18962: 
18963: IV,2at. -   Rah. al. N:o 159.
18964: 
18965: 
18966: 
18967: 
18968:                                 Järvinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
18969:                                    tuksiksi lastenkodeille.
18970: 
18971: 
18972:                                     E d u s k u n n a ll e.
18973: 
18974:   Lastenkotien avustamiseen ehdottaa halli-      Kun lastenkotien perustamista olisi paljon
18975: tus v. 1952 käytettäväksi vain 49,500,000        voimakkaammin tuettava, olisi hallituksen
18976: markkaa. Lasten lukumäärän ja jatkuvasti         ehdottamaa määrärahaa huomattavasti li-
18977: kohoavat hoitopäiväkustannukset huomioon         sättävä.
18978: ottaen avustus tulee olemaan kohtuuttoman          Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
18979: pieni.
18980:   Lastenkodeista on maamme kaupungeissa                   että Eduskunta ottaisi vuoden
18981: ja asutuskeskuksissa sietämätön puute.                  1952 tulo- ja menoarvioon 25,000,00()
18982: Vaikka rakennuskustannukset vuoden ai-                  markan lisäyksen lastenkotien avus-
18983: kana ovat nousseet n. 50 % :lla, hallitus ei            tamiseen ja 10,000,000 markan lisäyk-
18984: esitä lastenkotien rakennuskustannusten                 sen avustuksiksi lastenkotien raken-
18985: avustamismäärärahaan lisäystä lainkaan.                 nuskustannusten suorittamiseen.
18986:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
18987: 
18988: 
18989:                 Mikko Järvinen.                           Matti Meriläinen.
18990:                 Irma Torvi.                               Elli Stenberg.
18991:                 V. Puumalainen.                           Antto Prunnila.
18992:                                                                                          397
18993: 
18994: IV,2a2.- Rah. al. N:o 160.
18995: 
18996: 
18997: 
18998: 
18999:                                Torvi ym.: Korotetun määrärahan osoitrtamisesta lastensei-
19000:                                   mien avustamiseen ja uusien lastenseimien perustami-
19001:                                   seen.
19002: 
19003: 
19004:                                    E d u s kun n a 11 e.
19005: 
19006:    Maassamme on huutava pula hoitolaitok-       perusteilla kuin lastentarhoille olisi avus-
19007: sista, joihin työssäkäyvät äidit voivat jät-    tuksen pitänyt olla n. 15,050,000 mk. Siitä
19008: tää lapsensa hoidettavaksi. Hallituksen esi-    syystä olisi momentille Kotikasvatuksen tu-
19009: tyksessä on 14 Pl. XIV luvun momentille         kemistyö, josta seimet saavat avustuksensa
19010: Kansanlastentarhain kannattaminen mer-          merkittävä lisäystä sekä avustusten suuren-
19011: kitty lisäystä 50 miljoonaa markkaa, josta      tamiseen, että uusien lastenseimien perusta-
19012: osa käytettäisiin uusien lasten1Jarhojen pe-    mista varten.
19013: ru.stamisoon. On ku~tenkin huomioitarva, että     Edellä olevan perusteella ehdotamme,
19014: ainakin yhtä suuri puute on lastenseimistä,
19015: jotka sitäpaitsi ovat avustuksienkin suhteen             että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
19016: jääneet huomattavasti heikompaan asemaan              tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mk
19017: kuin lastentarhat. Niinpä lastenseimet esim.          lastenseimien avrustusten korotta-
19018: v. 1949 saivat valtion apua 2,095,000 mk,             mista .ia 1l-USien lastenseimien perus-
19019: mutta jos valtionapu olisi laskettu samoilla          tamista ·varten.
19020:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
19021: 
19022:               Irma Torvi.                                  K. Haapanen.
19023:               Antti Kinnunen.                              N. Nurminen.
19024:               Yrjö Murto.                                  Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
19025:               Toivo Kujala.                                Aimo Aaltonen.
19026:               Judit Nederström-Lunden.                     Toivo Friman.
19027:               L. Myllymäki.                                Elli Stenberg.
19028:               E. Hietanen.                                 Antto Prunnila.
19029:                                     Atos Wirtanen.
19030: 398
19031: 
19032: IV,233. -   Rah. al. N:o 161.
19033: 
19034: 
19035: 
19036: 
19037:                                 Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta kesävirkis-
19038:                                    tyksen antamiseksi lapsille, jotka eivät ole kansakoulu-
19039:                                    lapsia.
19040: 
19041: 
19042:                                      E c1 u s k u n n a 11 e.
19043: 
19044:    Vuodesta 1927 on vuoteen 1950 valtion          paavat kipeästi varoja tehtävän suoritta-
19045: tulo- ja menoarviossa ollut määräraha alle        misessa. Jotta voitaisiin, erikoisesti vähä-
19046: kouluikäisten lasten kesävirkistystä varten.      varaisissa kunnissa, suuresti tuloksia tuot-
19047:    Monet ovat olleet ne lapset, jotka ovat        tanutta toimintaa edelleen hoitaa, olisi
19048: tätä apua nauttineet ja joille kesävirkis-        määräraha uudistettava ja mikäli mahdol-
19049: tyksen saaminen on ollut elämisen ehtona-         lista entistä suurempana.
19050: kin. Terveydelliseltä kannalta katsottuna            Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
19051: on sen merkitys ollut huomattavan suuri.          kunnioittaen,
19052: Lasten terveys on kansakunnan onni sano-
19053: taan ja se pitänee paikkansa. Maassamme                      että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
19054: on lasten sairaala- ja lääkintäolot huonot.               tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
19055: Tämän takia on ehkäisevä huolto saatava                   vun uttdelle momentille 4,000,000
19056: tarkoitustaan vastaavaksi.                                markkaa kesävirkistyksen antami-
19057:   Lastensuojelujärjestöt, jotka pääasiassa                seksi lapsille, jotka eivät ole kansar
19058: ovat lasten kesävirkistystä järjestäneet, kai-            koululapsia.
19059:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
19060: 
19061:               Laura Brander-Wallin.                             Kalle Jokinen.
19062:               Vappu Heinonen.                                   Irma Hamara.
19063:               Martta Salmela-Järvinen.                          J. Kuittinen.
19064:               Kaisa Hiilelä.                                    G. Henriksson.
19065:               Jaakko Hakala.                                    Kustaa Alanko.
19066:               Impi Lukkarinen.                                  Edvard Pesonen.
19067:               Meeri Kalavainen.                                 Eino Raunio.
19068:                                   Urho Kulovaara.
19069:                                                                                            399
19070: 
19071: IV,234.- Rah. al. N:o 162.
19072: 
19073: 
19074: 
19075: 
19076:                                Järvinen ym..: Määrärahan osoittamisesta kesävirkistyksen"
19077:                                   antamiseen lapsille, jotka eivät ole kansakoululapsia.
19078: 
19079: 
19080:                                     E d u s k u n n a ll e.
19081: 
19082:    Yhä yleisemmäksi on kaikissa maissa tul-         Hallitus toteuttaa nytkin samaa epäso-
19083: lut käsitys siitä, että kesävirkistyksen anta-   siaalista linjaa kun se ei sanottuun tarkoi-
19084: minen lapsille on ensiarvoisen tärkeä so-        tukseen ehdota edes pientäkään määrä-
19085: siaalinen toimenpide. Tämä kiistaton tosi-       rahaa. Asian tärkeyteen katsoen olisi edus-
19086: asia käsitettiin meilläkin sodan jälkeen,        kunnan korjattava tämä valitettava vi11he.
19087: josta kauniina ilmaisuna oli mm., että val-        Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
19088: tio alkoi avustaa kaupunkien ja asutuskes-
19089: kusten vähävaraisten lasten maalle siirtoa                  että Edttskunta ottaisi vuoden 1952
19090: ja kesävirkistyksen antamista alle kansa-                tulo- ja menoarvioon 6,000,000 mar-
19091: kouluiän oleville lapsille.                              kan määrärahan kesävirkistyksen an-
19092:    Tämä myönteinen kehitys kuitenkin py-                 tamiseen lapsille, jotka eivät ole
19093: sähtyi jo viime vuonna kun hallitus jätti                kansakoululapsia.
19094: talousarvioesityksestään ko. avustusmäärä-
19095: rahat pois, eikä niitä aloitteenkaan kautta
19096: saatu siihen takaisin.
19097:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
19098: 
19099:               Mikko Järvinen.                                 V. Puumalainen.
19100:               Anna Nevalainen.                                Matti Meriläinen.
19101:               Irma Torvi.                                     Elli Stenberg.
19102:               Esa Hietanen.                                   Antto Prunnila.
19103:                                         Toivo Kujala.
19104: 400
19105: 
19106: 1V,235.- Rah. al. N:o 163.
19107: 
19108: 
19109: 
19110: 
19111:                                  Pesonen ym.: Määrärahan, osoittamisesta tuberkuloottisten
19112:                                     lasten, kesävirkistystoimin,taa varten,.
19113: 
19114: 
19115:                                       E d u s kun n a 11 e.
19116: 
19117:     Vrultiovalllrun: taholta on viime vuosina      loosi:a. Toim€1I1pide oo. osoittautunut erin-
19118: ki:lirunitetty lismtyvää huomiota kansalais-       omaisia tuldksi'a tuottavaksi ja tämänlaa-
19119: ten lOOI;&. ja virkistystoiminta;an, ja on siinä   tuista työtä tuberkuJ.oottisten Lasten fyysil-
19120: otettu huomioon erityisesti myösk:i1ll. kansa-     ~isen kunnon kohottaj1a11a olisi tehtävä laa-
19121: kouluiässä olevat lapset.                          jemmassa mittakaavassa. Tehtävä ei mie-
19122:     Tässä valtiovahlan tuen turvm suorite-         lestämme kuitenkaan kuulu y'ksinomaan
19123: tussa loma- ja virkistystoiminnassa on ole-        kansalaisjärjestön ikustannuikseUa suoritet-
19124: massa !kuitenikin eräitä puutteellisuUJksia.       tamksi.
19125: Mm. lapset, jotkla ovat sairastrmeet tuberiku-        Edellä o}evaan viitaoou kunnioittaen
19126: loosiiln, eivät voi osallistua saireudesta:an      ®dotamme,
19127: toivuttuaa.nkaoo tavooomaisiiln lapsille jär-
19128: jestettyihin loma~ jll! virkistystilaisuuksiin               että Eduskunta ottaisi vuoden
19129: tartunnan vaaran tai heikomman fyysilli-                  1952 valtion tulo- ja menoarvioon
19130: oon kuntonsa vuoksi. TuberkUJ1oosiliitto on               2,000,000 markan määrärahan Tu-
19131: tämän vuoksi järjestänyt jo vuosina 1950                  berkuloosiliitto - Tuberkulosförbttn-
19132: ja 1951 ikJesäloma.. j'a virkistyskursseja                det r. y :n välityksellä käytettäväksi
19133: usealle sadalle tuberlmloottiselle toipilasc..            tuberkuloottisten lasten kesävirkis-
19134: lapselle sekä erikseen niiden perheiden lap-              tystoimintaan.
19135: sitlle, joide!Ill vanhemmat sairastavat tuherku-
19136:       Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
19137: 
19138: 
19139:                   Edvard Pesonen.                          Lauri Myllym.äki.
19140:                                                                                          401
19141: 
19142: 1V,2sa. -   Rah. al. N:o 164.
19143: 
19144: 
19145: 
19146: 
19147:                                 Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten maalle
19148:                                    siirron tukemiseen.
19149: 
19150: 
19151:                                     E d u s k u n n a ll e.
19152: 
19153:   Kun hallitus ei ole ehdottanut maarara-                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
19154: haa niin tär<keään sosiaaliseen tarkoitukseen           tulo- ja menoarvioon 2,000,000 mar-
19155: kuin mitä on 1asten maalle siirron tukemi-              kan määrärahan lasten maalle siirron
19156: nen, niin tämän vudksi ehdotamme,                       tukemiseen.
19157:      H~singissä 18 päivänä syys/kuuta 1951.
19158: 
19159: 
19160: 
19161:                 Mikko Järvinen.                           V. Puumalainen.
19162:                 Anna Nevalainen.                          Matti Meriläinen.
19163:                 Irma Torvi.                               Elli Stenberg.
19164:                 Esa Hietanen.                             Antto Prunnila.
19165:                                        Toivo Kujala.
19166: 
19167: 
19168: 
19169: 
19170:                                                                                            51
19171: 402
19172: 
19173: IV,237. -   Rah. al. N:o 165.
19174: 
19175: 
19176: 
19177: 
19178:                                  Hiilelä, ym.: Määrärahan osoittamisesta lastentarhanopet-
19179:                                      tajaseminaarin peru~tamiseksi Tampereelle.
19180: 
19181: 
19182:                                       Ed uskunnaUe.
19183: 
19184:    Maassamme on im~ten:tarhoista huutava           naarin paik:ruksi sopisi aivan erikoisen hyvin
19185: puute. Laatentar~atoimintaa on jo ennen            Tampereen kaupunki. Suurimpana sisä-
19186: viime sotia ja erikoisesti sodan jä1keisten        mruan :lmupunikina se on keskus, joib.O:n Sisä,.
19187: vuosien aikana suuresti vailmuttanut Sle, et-      >Suomen pitäjistä olisi hyvät yhteydet ja
19188: tei pä'bevää opettajavoimaa ole ollut riittä-      lyhemmät maJ&at lähteä opiskele>maan kuin
19189:                                                    1
19190: 
19191: 
19192: västi saatavissa. Opettajapula aiheutuu            esirrn. Helsinlkiin; lisäksi Tampereen lasten-
19193: siitä, etteivät tä:män alan opetuslaito!kset,      suojelulaitoksissa olisi erinomaiset harjoit-
19194: yksityis~llä varoilla ja valtion avuSitust~en      teluma:hdollisuudet. Sosiaaliministeriö onkin
19195: tukemana toö.mivia ~beneser-semm~aT'i ja           jo v. 1949 menoarvioon esittänyt määrära-
19196: sen Jyväskylän !kasvatusopillisen ilrol"Jreakou-   han lastentarhanopettajaseminaarin perus-
19197: iun yhteyteen >perustettu 'lisä,osasto ole pys-    tamista va:r>ten TampereeH:e. Myöslkin Tam-
19198: tynyt koulutusta riittävässä määrin anta-          pereen kaupungin viranomaiset ovat suh-
19199: maan. Vuosittain valmistuu keskimäärin             tautuneet asia;an hyvin myönteiseSJti ja huo-
19200: 33-34 uutta opettajaa, mutta uusien opet-          neisto tätä rtarlkoitusta varten <Ylisi käytettä-
19201: tajain jatJk:uva vuotuinen tarve olisi 105-        vissä hyvin edullisin ehdoin.
19202: 110 opettaj>aa, jotta lkailk:kein kipein lasten-      Seminaarin toiminta voitaisiin alkaa
19203: tarhanopettajain puute voitaisiin poistaa.         syyslkuun 1 päiväsitä 1952 ja aluksi voitai-
19204: Oppilaista sen sija;an ei oilisi puutetta, sillä   siin siihen ottaa n. 25 opprlasta. Kustan-
19205: vain pieni osa oppilaiksi pyrkim~istä on se-       nukset ensimmäisen syy~a uden toiminnasta
19206: minaariin pa.ililkojen puutteen vuolksi voitu      tulisivat ollemaan n. kaksi miljoonaa mark-
19207: ottaa. Nykyisen asiaintilan ilmrjaamiseksi         kaa, juka olisi v. 1952 talousarviossa tähän
19208: olisi maahamme pel'llSitettava valtion yllä-       tarkoitukseen varattava.
19209: pitämä iastentarhanopettajaseminaari.                 Yllä esitettyyn viitaJten ehdotamme !kun-
19210:    Jo useita vuosia sitt·en on maan huolto-        nioittavasti,
19211: viiiki valkavami esittänyt uuden iast,entarhan-
19212: opettajia vallimistavan laitdks,en perusta-                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
19213: mista ja eduskuntalkin on jo v. 1948 lau-                 tulo- ja menoarvioon 2,000,000 mar k-
19214: sunut halli,tuksell>e toivomuksen, että halli-            kaa käytettäväksi lastentarhanopet-
19215: tus !kiireellisesti ryhtyisi toimtmpiteisiin en-          tajaseminaarin perustamiseksi ja toi-
19216: simmäisen valtion yHäpitämän lastentarhan-                minnan aloittamiseksi Tampereella.
19217: opettajasemin:aarin perustamiseksi. Semi-
19218:       Hlsingissä 14 päivänä syySikuuta 1951.
19219: 
19220: 
19221:          Kaisa Hiilelä.                V. Virtanen.                  Otto Toivonen.
19222:          Elli Nurminen.                Aune Innala.                  Lauri Myllymäki.
19223:          Laura Brander-Wallin.         Vieno Simonen.                Valfrid Eskola.
19224:          Impi Lukkarinen.              Kaarle E. Renfors.            Jaakko Hakala.
19225:          Elli Stenberg.                Kustaa Alanko.                Hilja Väänänen.
19226:          Atte Pakkanen.                Veikko Helle.                 Väinö Hakkila.
19227:          T. A. Wiherheimo.             A. Simonen.                   Matti Heikkilä.
19228:                                                                                               403
19229: 
19230: IV,2as.- Rah. al. N:o 166.
19231: 
19232: 
19233:                                  Karvikko ym..: Määrärahan osoittamisesfla lastentarhanopet-
19234:                                     tajasemiru:w,rin perustamtiseksi Tampereelle.
19235: 
19236:                                       E d u s k u n n a 11 e.
19237:     Maassarrnme ltoimtii tä;}Jä hetkellä n. lJ60   kestkiryhmiinkin kuuluvien perheiden jou-
19238: V'aJtionapua nautt~vaa lastenJtarhaa ja sei-       duttua sellaiseen taloudelliseen asemaan,
19239:  meä. Näiden liS'älksi on erimuotoisia yksi-       että myös näiden kodeista on lapset sijoi-
19240:  tyiS'iä leikkikouluj.a ja seimiä. Näissä lai-     tettava lastentarlhoihin. Taloudelilisten ja
19241: 'toksissa käy nynryisin koko maassa n. ffi,OOO     sosiaalisten !Vaikeuksien lisäksi on huom&t-
19242: 1asta. Tätä ikäpolvea syil!tyi vuosina 1944--      tava myös, että nykyaikainen psykologia ja
19243: 1947 maassamme yhteensä n. 390,000 lasta.          lapsitutkimus osoittavat, kuinka tärkeää on,
19244: 'Lastenltarhanopetta:jia on nykyään .työssä        että [apset ennen varsinais.ta !kouluikää saa-
19245: ·vain n. 500, joista epäpäteviä toistaJkym-        v&t käydä pari vuotta laS'tentaT'hassa.
19246: :mentä prosenttia. Tilann~ on pahin maa-              Lastentarhan~pettajapula ei johdu siitä,
19247: 'seudUJlla, josta pätevät opettajalt pyJ.>kiväJt   ettei alalle olisi haJk~joii!a. Ebeneseriin ha-
19248:  pääkaup11nkiin.                                   kee ·vuosittain 100-200 oppilasta, jnista
19249:     LastentaThanopettaj•at v:almistuv&t maan       vB!in 20-50 voidaan ottaa vastaan. Pula
19250:  ainoassa yksityisessä Elbeneserseminaarissa,      johtuu ennenkaikkea siitä, ettei mwassamme
19251:  jossa ennen v. 1945 valmistui 25-30 opet-         ole riittävästi opettajavalmistuslaitoksia.
19252:  tajaa vuodessa. Kun Jyväslkylään perus-           Mainittakoon, .etta Tanskassa aloittaa tänä
19253:  tettiin alaosasto, 'V'almistui v. 1949 55 uutta   syksynä kahdeksas seminaari toimintansa,
19254:  opettaj.aa, mikä on korkein .vuoden aikana        Ruotsissa on seitsemän ja Norjassa ko1me
19255:  va;lmistuneiden määrä. Tänä vuonna val-           vastaavaa laitosta.
19256:  mistuu 3,3 ja ensi vuonna 30 uutta vpclta-           Lastentrurhanopettajapulaa on tilapäisesti
19257:  jaa. V. 1953 on l&<skettu valmistuvan •50         yritetty helpottaa järjestämänä ylimääräi-
19258:  opettajaa.                                        nen opettaja;kurssi. Tätä var.ten sosiaali-
19259:     Samaan ai!kaan kun opettajavalmistus on        ministeriö .ehdotti aikaisemmin valtion tulo-
19260:  näin 1pieni, perustetaan kautta maan uusia        ja menoarvioon 3 miljoonan markan mää-
19261:  lastentarhQja ja seimiä. Helsingissä aloitti      rärahaa, jota ei kuitenkaan otettu halliotuk-
19262:  v. 1950 toimintansa kolme, tänä vuonna jäl-       sen ibudjettiesitynrseen. Vuoden 1952 bud-
19263:  leen kolme ja ensi vuonna a;loittaa .toimin-      jettiin sosiaaliministerriö ehdotti 1,600,000
19264:  tansa •ainakin kaJksi uutta lastentarhaa. Jo      mwrkan miiälrärahaa valtion ~·astentarha­
19265:  nämä uudet laitokset vaa/tivat yli yhden          opettajaseminaarin perustamiseksi Tampe-
19266:  vuoden ai!kana va;l:mistuneiden opettajien        reelle. Tätäkään määrärahaa ei ole sisälly-
19267:  määrän. Lisäksi pääkaupungissa sii•rtyy           tetty hallituksen tuilo- ja menoarvioesitynr-
19268:  lähitulevaisuudessa n. 20 opettajaa eläk-         seen. Asian tärkeyden huomioon ottaen
19269:  keelle. Nykyinen •opettaj•avalmistus ei siten     olisi sanotunlaisen määrärahan myöntämi-
19270:  riitä ·edes korvaamaan alalta ;pois siirtyvien    nen erittäin tarpeellista. Kohonneiden
19271:  aiheuttamaa katoa, uusien virkojen täyttä-        kustannusten takia on kyseisen määrärahan
19272:  misestä puhumattakaan. Orpetltajien sai-          ta•rve nyt arv.ioitava n. 2 miljoonaksi mar-
19273:  raustapauksien sattuessa ei sijaisiksi yleensä    kaksi.
19274:  saaila päteviä opettajia, ei Helsingissäkään,        Edellä s•anotun perusteella ehdotamme,
19275:   jossa tilanne muuten on helpompi. Kesä-
19276:  siirtolat saavat yleensä tyytyä epäpäteviin                  että Eduskunta ottaisi vuoden
19277:   opettajiin.                                              1952 tulo- ja menoarvioon 2,000,000
19278:     On kuiten!kin erittäin tä:rkeää, että                  markan määrärahan valtion lasten-
19279:  uusia lastentarhoja perusteta.an, koska tämä              tarh(J;IWpettajaseminaarin perustami-
19280:  koulumuoto on .tuNut yhä kysytymmäksi                     seksi Tampereelle.
19281:       HelsingisS'ä 18 päivänä syystkuuta 1951.
19282:          Irma Karvikko.                Eino Rauste.                 Harras Kyttä.
19283:          H. A. Kannisto.               Helge Miettunen.             Juho Tenhiälä.
19284: 404
19285: 
19286: IV,239, - Rah. al. N:o 167.
19287: 
19288: 
19289: 
19290: 
19291:                                 Brander-Wallin ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
19292:                                    avustuksiksi kunnallisten, seurakunnallisten ja yksityis-
19293:                                    ten vanhainkotien perustamiseksi ja ylläpitämiseksi.
19294: 
19295: 
19296:                                      E d u s k u n n a ll e.
19297: 
19298:    Eri:koisen V3iikeaksi on viime aikoina käy-    samme on perustettu, ovat OSIOittaUJtuneert
19299: nyt vanhusten asuntotilanne. Pienen eläk-         erittäin onnistuneiksi. Ulkomailta saadut
19300: keen varassa tai osatyökykyisinä ollen ei ole     kokemukset, varsinkin Skandinavian maista,
19301: enää varoja asunnon vuokraamiseen, vuok-          ovat viitoittan·eet tien, jonka avulla voi-
19302: rien yhä kohotessa, silloinkaan kun sattu-        daan saada vanhusten huonoon asu.ntotilan-
19303: malta sellaisen .ehkä saisikin. Moni vanhus       teeseen korjaus aikaan. Monet suunnitel-
19304: on joutunut ottamaan pieneen ·asuntoonsa          mat vanhainkotien rakentamiseksi eri paik-
19305: perheelliset lapsensa joutuen itse hyvin          kakunnille odottavat ratkaisuaan ja myös
19306: huonoon asemaan, meuettäen levon mah-             va~oja voidakseen alkaa rakennustyöt.
19307: dollisuuden ja sen rauhallisen elämän tah-           Vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon on
19308: din, joka heille on hyvin tärkeä. Ainoa           otettu pieni määräraha tarkoitusta varten.
19309: mahdollisuus on ikunnal1iskotiin .turvautu-       Tämä on kuitenkin aivan liian pieni kun
19310: minen, mutta pystyessään itsestään huoleh-        ottaa huomioon rakennuskustannusten suu-
19311: timaan ei :tahtoisi sinne vielä mennä, var-       ruuden, ja että kyseessä on koko maa. Siksi
19312: sinkin jos lapset joutuvat heistä maksa-          olisikin toivottavaa, että määräraha koro-
19313: maan.                                             tettaisiin, jotta vähän useampi oHsi tilai-
19314:    Kansaneläkelain al·ettua vaikuttamaan on       suudessa saamaan taloudellista tukea.
19315: myös sen alaisten vanhusten asema helpoit-           Edellä olevaan vi~taten eihdotammekin,
19316: tunurt sikäli, 1että he pienen ·eLäkkeensä tur-
19317: vin voisivat asua halpavuokraisissa asun-                   että Eduskunta ottaisi vuoden
19318: noissa turvautumatta köyhäinhuollon apuun.               1952 tulo- ja menoarvioon 14 Pl.
19319: Myös sen vanhusryhmän kohdalta, joka jäi                 XVIII luvun 5 momentille, avustuk-
19320: kansamelälkelain ulikopuolelle, on myös mah-             set kunnallisten, seurakunnallisten ja
19321: dollisuus, että heidän asemansa voidaan                  yksityisten vanhainkotien perustami-
19322: rinnastaa ·edellisiin.                                   seksi ja ylläpitämiseksi, lisäystä
19323:    Ne muutamat vanhainkod1t, jotka maas-                 34,200,000 markkaa.
19324:       He1singissä 17 päivänä syyskuuta 1952.
19325: 
19326:               Laura Brander-Wallin.                            Meeri Kalavainen.
19327:               Vappu Heinonen.                                  Kalle Jokinen.
19328:               Martta Salmela-Järvinen.                         Juho Kuittinen.
19329:               Kaisa Hiilelä.                                   Bruno J. Sundman.
19330:               Jaakko Hakala.                                   G. Henriksson.
19331:               Impi Lukkarinen.                                 Edvard Pesonen.
19332:                                     Eino Raunio.
19333:                                                                                             405
19334: 
19335: IV,24o.- Rah. al. N:o 168.
19336: 
19337:                                Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta eläkkeiksi
19338:                                   kansaneläkelain ulkopuolelle jääneille vanhuksille.
19339: 
19340:                                     E d u s k u n n a 11 e.
19341:    Eduskunnassa on useaan otteeseen todettu      arvoiseen asemaan muiden yhteiskunnan
19342: se heikko asema, johon kansaneläkelain ul-       jäsenten kanssa.
19343: kopuolelle jääneet varattomat vanhukset             Hallituksen asettaman komitean suorit-
19344: ovat joutuneet. Ilman minkäänlaista eläke-       taman tutkimuksen perusteella voidaan to-
19345: turvaa, taikka sellaista yhteiskunnan suo-       deta, että tarvittaisiin kiireellisiä toimenpi-
19346: maa tukea, jota monet muut ryhmät ovat           teitä kaikkein vähävaraisempien vanhusten
19347: valtion taholta saaneet, he ovat joutuneet       kohdalta, jotta helpotettaisiin edes vähäisen
19348: hyvin heikkoon taloudelliseen asemaan. Hei-      heidän vaikeata asemaansa. Heille olisi
19349: dän lapsensa eivät kykene apua antamaan,         myönnettävä edes sellainen eläke, että ne
19350: koska heillä on jo tavallisesti oma perhe        menot, jotlka vanhuus ja sairaus o;vat aiheut-
19351: huollettavanaan ja näiden elatus on ensiti-      taneet, tulisiv.at korvattua. Ellei valtio voi
19352: lalla. Yksinäisten vanhusten asema on vielä      tällaista rahoitusta kestää, voitaisiin ehkä
19353: heikompi, sillä heidän ainoana mahdollisuu-      kunnat velvoittaa omalta osaltaan osallis-
19354: tenaan on turvautuminen huoltolautakun-          tumaan eläkkeen maksamiseen, tämä myös
19355: tien apuun. Huoltolautakuntien myöntä-           vähentäisi huoltomenoja kunnilta.
19356: millä avustuksilla on ns. vaivaishoidon             Eläkkeen maksaminen olisi järjestettävä
19357: luonne, ja lisäksi niihin kytkeytyy se mah-      postitoimipaikkojen välityksellä, kuten kan-
19358: dollisuus, että avustukset voidaan periä ta-     saneläke ja lapsilisämaksut, jolloin jäisi
19359: kaisin vanhusten lapsilta. Edellämainituista     pois vaivaishoidon tuntu. Varsinainen eläk-
19360: ja eräistä muistakin syistä vanhukset, var-      keen myöntäminen voitaisiin hoitaa joko
19361: sinkin työllään itsensä elättäneet, mieluim-     kansaneläkelaitoksen tai erillisten toimikun-
19362: min elävät äärimmäisessä hädässä ·kuin tur-      tien avulla, joiden jäsenten määrääminen
19363: vautuvat huoltoapuun. Osatyökykyiset sen-        jäisi valtioneuvoston lähemmin määrättä-
19364: sijaan pienenkin eläkkeen turvin voisivat        väksi.
19365: jatkuvasti tulla vaatimattomasti toimeen.           Viime valtiopäivillä eduskunta hyväksyi
19366: He ovat tuloistaan ma:ksaneet vuosia veroja,     toivomuksen, että hallitus ryhtyisi toimen-
19367: sekä tehneet pienistä tuloistaan rahasäästöjä    piteisiin, että (lnnen vuotta 1884 syntyneille
19368: voidakseen näiden turvin viettää vanhuu-         vanhuksille, jotka eivät saa kansaneläkettä,
19369: tensa päivät. Säästöt ovat menettäneet mer-      järjestettäisiin eläke.
19370: kityksensä ja yhteiskunta tarjoaa vain sitä         Edellä olevan perusteella ehdotammekin
19371: apua, jota he ovat tottuneet pitämään vain       kunnioittaen,
19372: viimeisenä mahdollisuutena, tai väliaikai-
19373: sena ratkaisuna. KansaneläJkelain ulkopuo-                 että Eduskunta ottaisi vuoden
19374: lelle jääneet vanhukset ovrut yhtä oiireutet-           1952 tulo- ja menoarvioon 2,500 mil-
19375: tuja saamaan tukea itselleen kuin ne monet              joonaa markkaa eläkkeiden myöntä-
19376: ryhmät, jotka nykyisin sitä saavat. He odot-            miseksi kansaneläkelain ulkopuolelle
19377: tavat, että yhteiskunta nopeasti ryhtyisi toi-          ,jääneille vanhuksille.
19378: menpiteisiin heidän saattamisekseen tasa-
19379:      Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1951.
19380: 
19381:         Laura Brander-Wallin.       Bruno J. Sundman.           Meeri Kalavainen.
19382:         T. Leivo-Larsson.           Unto Suominen.              Impi Lukkarinen.
19383:         Juho Karvonen.              Arvo Ahonen.                Elli Nurminen.
19384:         Kaisa Hiilelä.              Kalle Jokinen.              Vappu Heinonen.
19385:         J. Väisänen.                Artturi Koskinen.           E. Antikainen.
19386:         Martta Salmeh-Järvine:1. K. F. Haapasalo.               Y.~t:staa Alanko.
19387:         Eino Raunio.                V. 'Virt~nen.               Arvo Sävelä.
19388:                      G. J: mLk!;..;on.            :Pentti Niemi.
19389: 406
19390: 
19391: IV,241.- Rah. al. N:o 169.
19392: 
19393: 
19394: 
19395: 
19396:                                   Pohjala ym. : Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kan-
19397:                                     saneläkelain ulkopuolella oleville vanhukst1le.
19398: 
19399: 
19400:                                         Ed usik:unnalle.
19401: 
19402:     ,Y,ähäv:ruraiset vamhUJkset ovat jo moota            Erityise111 vaikeassa 1asemassa ovat kui-
19403: vuotta odottaneet, 1että v:rulltion taiholta tosi-   t·e:nkin 111e vanhukset, jot!ka eivät saa edes
19404: lteOSSia rylhdytääJn heidOO asema8ll1Ba pa-          sitä ~eläketUTVa:a, jonik:a ikrunsaneuikelaitos
19405: rruntama:an. Tusk:iJn mikään sukupolvi on            1antoo. Näiltä on lähes 300,000. Jotta nämä
19406: niin kehrnosti huoltanut vanllmksiaam. !kuin         saisiv:at ikaiikike:iJn nopeinta apua ehdotamrn.e,
19407: me, jot!ka 111yt elämme. !Suuria lupauksia
19408: on :annettu, mutta llläiHä ei pitkälle mennä.                  että Eduskunta ottaisi vuoden
19409: Eivält myös:kääJn lukemattomat valtion ko-                  1952 tulo- ja menoarvioon 1 twiljar-
19410: m1teat aum hituis1Jakiarun asiaa eteenpäin.                 din markan määräraham käytettä-
19411: Olisi lllope.asti saatava korjaus siihen vero-              väksi a'IJIUStuksiksi ka_nsameläkelailn
19412: rasitukseen, jOika painaa suurena taakilmn.a                ulkopuolella, oleviUe vamhuksille.
19413: vähäv:3Jmisia eläkkeellä olevia vanhulksia.
19414:       Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 19>51.
19415: 
19416: 
19417:                   Kyllikki Pohjala.                Helena Virkki.
19418:                   Aune Innala.                     Irma Ham.ara.
19419:                   Martti J. Huttunen.              R. Hallberg.
19420:                   Martti 0. Kölli.                 Arno Tuuma.
19421:                                 Johannes Wirtanen.
19422:                                                                                            407
19423: IV,242.- Rah. al. N:o 170.
19424: 
19425: 
19426: 
19427: 
19428:                                 Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhuushuolto-
19429:                                     eläkkeiden maksamista varten.
19430: 
19431: 
19432:                                      E d u s k u n n a ll e.
19433: 
19434:    Hallitus on ottanut valtion tulo- ja me-       teen n:o 10() perusteluihin ;pidämme tär-
19435: noarvioon vuodelle 1952 kolmen miljardin          keänä, että määrärahan tulisi olla vähintään
19436: markan määrärahan huolto-eläkkeen maksa-          7 nrlljardia markkaa ja että sitä ei sidota
19437: mista varten kansaneläkelain ulkopuolelle         mihinkään poistoon lapsilisää koskevasta
19438: jääneille vanhuksille. Määråraha on kui-          määrärahasta. Sen vuoksi ehdotamme,
19439: tenkin liian pieni säännöllisen eläkkeen
19440: maksamiseen niille vanhuksille, jotka sitä                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
19441: tarvitsevat, ja sitäpaitsi se on sidottu lapsi-           tulo- ja menoarvioon 7 miljardin
19442: lisämäärärahan vastaavaan alentamiseen.                   markan arviornäärärahan vanhuus-
19443: Viitaten samanaikaisesti tämän aloitteen                  huoltoeläkkeiden maksamistd varten.
19444: kanssa eduskUnnalle jättämämme lakialoit-
19445:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
19446: 
19447: 
19448:         Elli Stenberg.                Antto Prunnila.            Arvo Riihimäki.
19449:         Irma Torvi.                   Nestori Nunriineri..       Kairio Haapanen.
19450:         Elli Juntunen.                Judit Nederströ:in-Lunden, V. Puutnalain:en.
19451:         E. Hietanen.                  G. Rosenberg.              Atos Wirtanen.
19452:                                       Aimo Aaltonen.
19453:  408
19454: 
19455:  IV,243.- Rah. al. N:o 171.
19456: 
19457: 
19458: 
19459: 
19460:                                  Malkamäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rait-
19461:                                    tiustyön tukemiseksi.
19462: 
19463: 
19464:                                      E d u s k u n n a ll e.
19465: 
19466:     Eduskunnalle jätetyssä hallituksen v.          seen. Ja vaikka vielä otettaisiin lukuun
19467:  1952 talousarvioesityksessä 14 pääluokassa        väkijuomayhtiön vuosiylijäämästä kunnille.
19468:  oleva ns. raittiusmääräraha on esitetty           myönnettävä avustus, josta kunnat, toimi-
19469:  52,893,200 markaksi eli samaksi, mikä ku-         tettujen tutkimusten mukaan, ovat raittiu-
19470:  luvana vuonna tähän tarkoitukseen käyte-          den edistämiseen käyttäneet vain noin nel-
19471:  tään. Tämä merkitsee käytännössä raittius-        jäsosan, niin sittenkin tämän tarkoituksen
19472:  järjestöille pakkoa supistaa toimintaansa,        tukeminen jää vain pieneksi osaksi luva-
19473: sillä kaikki toiminta;kustannukset, palkat,        tusta määrästä.
19474: posti-, matka- ja painatuskustannukset ovat          Maan raittiustilanne viime aikoina, sa-
19475:  huomattavasti kohonneet. V. 1948 sosiaali-       nomalehtien päivittäisistä tiedoista päät-
19476: ministeriön raittius- ja alkoholiasiain neu-      täen, jättää erittäin paljon toivomisen va-
19477: vottelukunta saatuaan yksityiskohtaisen se-       raa. Yleiseltä kannalta on ensiarvoisen tär-
19478: lonteon raittiusmäärärahan käytöstä katsoi,       keätä saada yleinen kansalaismielipide nou-
19479: että se olisi korotettava 60 milj. markaksi.      semaan sitä kurittomuutta vastaan, mikä
19480: Rahanarvo on sen jälkeen huomattavasti            väkijuomien käytössä on päässyt valtaan.
19481: laskenut, joten neuvottelukunnan silloinen        Sellainen voi nousta vain asiallisen ja laa-
19482: arviointi raittiustyön tarpeista edellyttäisi     jalle ulottuvan raittiusvalistustyön ja sen
19483: nykymarkoissa paljon suurempaa valtion            pohjalla tapahtuvan kansalaistoiminnan
19484: avustusta.              ·                         vaikutuksesta. Tämän vuoksi on valtion
19485:    Kun nykyiseen väkijuomajärjestelmään           etujen mukaista mahdollisimman tehok-
19486: siirryttiin v. 1932, mainitsi silloinen sosiaa-   kaasti tukea niiden kansalaisten ja järjes-
19487: liministeri, että valtion tarkoituksena on        töjen työtä, jotka tähän tehtävään uhraa-
19488: käyttää väkijuomayhtiön vuosiylijäämästä           vat voimiaan ja harrastustaan.
19489: 15% alkoholistihuoltoon ja 5 % a;atteelli-            Edellä sanotun nojalla ehdotamme,
19490: sen raittiustyön tukemiseen. Eduskunnalle
19491: jätetystä talousarviosta päättäen nytkin                    että Eduskunta korottaisi vuoden
19492: ovat nämä lupaukset unohdetut, vaikka                     1952 tulo- ja menoarvioesityksessä
19493: edellytetäänkin valtion saavan huomatta-                  14 Pl. XIX: 1 momentin kohdalla
19494: va;sti enemmän alkoholituloja kuin ennen.                 raittiustyön kannattamiseksi ehdote-
19495: Ei edes yhtä prosenttia näistä tuloista eh-              tun määrärahan 60,000,000 markaksi.
19496: doteta käytettäväksi raittiustyön tukemi-
19497:        Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
19498: 
19499:          Aino Malkamäki.          Viljami Kalliokoski.            Impi Lukkarinen.
19500:          Kaisa Hiilelä.           Yrjö Hautala.                   Arvo Ahonen.
19501:          Martta Salmela-Järvinen. Albin Wickman.                  Vappu Heinonen.
19502:          Otto Toivonen.           Levi Jern.                      Heikki Hykkäälä.
19503:          Eino Raunio.             Juho Tenhiälä.                  Edvard Pesonen.
19504:                                   Laura Brander-Wallin.
19505:                                                                                           409
19506: 
19507: IV,244.- Rah. al. N:o 172.
19508: 
19509: 
19510: 
19511: 
19512:                                 Heinonen ym.: Jfäärärahan osoittamisesta vähävaraisten
19513:                                    perheellisten sotaleskief/1, saira:usav'UStttksiin.
19514: 
19515: 
19516:                                     E d u s k u n n a ll e.
19517: 
19518:    Sotilasvammalain mukaan voidaan sota-         oloaika päättyy kuluvan vuoden lopussa.
19519: leskelle pitkäaikaisen sairauden tai ansio-      Tämä perustelu ei kuitenkaan ole oikeaan
19520: kyvyttömyyden johdosta myöntää määrä-            osunut, koska mainitui'lla saii~ausavumuk­
19521: aikainen lisähuoltoeläke. Tällaista lisähuol-    silla ei ole mitään yhteyttä sotaleskille an-
19522: toeläkettä ei kuitenkaan voida myöntää ly-       netun työhuollon kanssa. Kun olisi koh-
19523: hytaikaisen sairauden perusteella, jollainen     tuutonta, että vähävaraisilta, perheellisiltä
19524: kuitenkin usein saattaa aiheuttaa perheelli-     sotaleskiitä otettaisiin pois tällainen etur
19525: selle sotaleskelle perheensä ainoana huolta-     joka on osoittautunut kipeän tarpeen vaa-
19526: jana ylivoimaisia kustannuksia. Valtioval-       timaksi, ja kun kuluvanakin vuonna tarkoi-
19527: lan taholta onkin tämä epäkohta huomattu         tukseen varattu 2 miljoonan markan määrä-
19528: ja on valtioneuvosto 30. 1. 1947 ja 23. 12.      raha on osoilttautunurt riittämättömäbi, niin
19529: 1947 antanut päätöksen vähävaraisille, per-      allekirjoitaneet kunnioitettavasti esittävät,
19530: heellisille sotaleskille annettavista sairaus-
19531: avustuksista, joiden myöntäminen tapahtuu                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
19532: tarkoitukseen osoitetun määrärahan puit-                tulo- ja menoarvioon (14 Pl. XIX
19533: teissa.                                                 luvun 7 momentille) 3 miljoonan
19534:    Tulevan vuoden menoarvioesityksestä hal-             markan määrärahan käytettäväksi
19535: litus on kuitenkin jättänyt osoittamatta ko.            valtioneuvoston päätösten 30. 1. 1947
19536: tarkoitukseen määrärahan. Hallitus on pe-               ja 23. 12. 1947 mttkaisesti vähäva-
19537: rustellut toimenpidettään sillä, että sota-             raisten perheellisten sotaleskien sai-
19538: leskien työhuollosta annetun lain voimassa-             1'ausaV'UStuksiin.
19539:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
19540: 
19541: 
19542:         Vappu Heinonen.              lVIartta Salmela-Järvinen. Impi Lukkarinen.
19543:         Johannes Wirtanen.           Aune Innala.               Eero Antikainen.
19544:         Konsti Järnefelt.            Antti J. Rantamaa.         Meeri Kalavainen.
19545:         Väinö Leskinen.              Helena Virkki.             Mauno Jussila.
19546:         Urho Kulovaara.              A. Simonen.                Irma Torvi.
19547:         Kerttu Saalasti.             Valto Käkelä.              Judit Nederström-Lunden.
19548:         Sylvi-Kyllikki Kilpi.        Kaisa Hiilelä.             G. Henriksson.
19549:         Ebba östenson.               Laura Brander-Wallin.      Bruno J. Sundman.
19550:         Hilja Väänänen.              Yrjö Kilpeläinen.          Otto Toivonen.
19551: 
19552: 
19553: 
19554: 
19555:                                                                                            52
19556: .410
19557: 
19558: ~V,245.- Rah. al. N:o 173.
19559: 
19560: 
19561: 
19562: 
19563:                                    Fritnan ytn.: Määrärahan osoittamisesta petsamolaisen siir-
19564:                                       toväen sosiaaliseen avustamiseen.
19565: 
19566: 
19567:                                          E d u s ik u n n a 11 e.
19568: 
19569:      Vl3ikikia siilitoväen oll()issa on yLeensä kor-   vastaavia rruppiotiloja, eivät vielä ole j:aksa-
19570: jaamisen v:arrua on tosiasia, että Lapin lää-          illi8et tilojaam tul()t1JaNaan kuntoon saattaa,
19571:  niin siirtoväki ja ,erilkoisesti p€tsamolainoo        sillä raivaukset ovat useim: jääneet rai-
19572: .siirtoväki on joutrmut odottJamarun .asioit-          vauik:siik:si, eiikä Olle ollut va:raa 1runnoittaa ja
19573:  tenBa jä;rjestelyä viittneiseksi. ·Tämä on            siementää niitä.
19574:  tunnustett'lll jo valtioval.1an taiholtaikiln si-          Tämä kaikki 01!1 todettu petsa;molais-
19575: too., että !Jmväällä 1949 asetettiin ik:olnitea        komiterun miminnössäkin. Samoilll maini-
19576:  tutustumaan rpetsamolaisen siixtoväen oloi-           tussa komiteaanietiimössä todettiiin, ettei
19577:  him:. Komitea on jättänyt mietintönsä val-            petsamolai:s1Jen asiaa voitu auttaa muuten
19578: ·tion elimille jo kevääNä 1950, mutta siitä            !kuin suoranaisen avustuksen tietä. Pet-
19579:  huolimatta ei komirtean esityksistä ole               881IllOlaisHle 1armettu sosia:a:linen avustus on
19580:  toteutettu kuin piellli OS!Ili, vaikka 01!1 var-      kuitenkilll ollut liian pimi tehden keski-
19581:  mrua, ettei komitea ole esittänyt tarpeetto-           mää.rilll v.ain rnoin 30,000 rtnarkkiaa ihenkeä
19582:  mia parannulksia.                                     kohden, joten sitä olisi lisä.ttävä, jotta pa;l-
19583:       Olosu!hte:issa ei sen jäilikoon ole trupaihtu-    jon krursiDeiet Pets'amon :asuklkaatkin saa-
19584: -nut parannusta, sillä yleinen taloudellinen           taisiin vihdoin taloud~llisesti jaloiHeen.
19585:  tii!Jaahl1e on lhuonOOitunut siirtoväelle päivä            Eaellä olev;an perusteella ik:umnioittaen
19586:  päiväJltä, ·jdhtuen läJhillllllä infl'atoorisesta     ehdotamme,
19587: kehityksestä, josta siirtoväki joutuu eniten
19588:  kärsimään ikoottJaessaan juurtua ikiimni                        että Eduskunta ottaisi v1JJJden
19589:  -oudoissla olosuhteissa. Ylemen tilanne pet-                  1952 tulo- ja menoarvioon 80,000,000
19590: samolaisen siirtoväen keskuudessa on!killl                     markatn siirtomäärärahan petsamo-
19591:  sell:ainen, että ne, jotka ovat ehtineet saada                Zatisen siirtoväen sosiaaliseen avusta-
19592:  mruata ja perustaneet korpitiloja tai saruneet                miseen.
19593: 
19594:        Helsingissä 19 rpäivänä syyskuuta 1951.
19595: 
19596: 
19597:        Toivo Friman.                   Eino Tainio.                    Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
19598:                                                                                           411
19599: 
19600: IV,246.- Rah. al. N:o 174.
19601: 
19602: 
19603: 
19604: 
19605:                                Salmela-.Tårvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähäva-
19606:                                    raisten mont"lapsisten äitlien kesävirkistyksen järjestä-
19607:                                    mistä varten.
19608: 
19609: 
19610:                                     E d u s k u n n a 11 e.
19611: 
19612:    Varattomien perheenäitien kesävirkistys-      lasta, ovat saaneet elämänsä ensimma1sen
19613: toiminnan järjestämiseksi on jo vuodesta         loman ja sen avulla tilaisuuden koota voi-
19614: 1938 ollut pieni määräraha talousarviossa.       mia vastaista elämäänsä varten. Huolto-
19615: Määrärahaa on vähin erin, tosin sangen hi-       ohjelmakomitea, jonka laatima mietintö val-
19616: taasti korotettu, mutta kuitenkin esim.          mistui maaliskuun 31 p: nä 1950, on myös-
19617: vuonna 1948 saattoi 23 erilaista äitien lo-      kin tutkittuaan perheenäitien lomantarvetta
19618: manvietosta huolehtivaa yhdistystä järjes-       ja sen vieton mahdollisuuksia, päätynyt eh-
19619: tää 9,196 äitiä vapaille lomille, jotka jat-     dotukseen, että olisi säädettävä perheloma-
19620: kuivat 7-14 vuorokautta. Lomaa järjestä-         laki ja että valtion voimakkaan tuen avulla
19621: vien yhdistysten oli kustannettava kolman-       olisi pyrittävä järjestämään äitien ja las-
19622: nes äideistä vapaapaikalle omalla kustan-        ten lomanvietto. Vaikka saattaakin ymmär-
19623: nuksellaaan, jonka lisäksi tietenkin ne jou-     tää, että nykyisissä oloissa lain säätäminen
19624: tuivat vastaamaan pääomamenoista, kesä:ko-       ja sen asettamien suurempien velvoitusten
19625: tien rakennuskustannuksista ym., joita var-      asettaminen valtiolle olisiki·n vaikeaa, ei
19626: ten he eivät voineet e. m. määrärahasta          käsityksemme mukaan ·kuitenkaan tässäkään
19627: saada avustusta. Mainittakoon, että kukin        kohden saisi antaa taantumukselle sijaa,
19628: järjestö sai suunnilleen ehkä noin kolman-       vaan olisi koetettava pitää asiain tila aina-
19629: neksen anomastaan määrätä, joten jokaisen        kin entisellään. Vähin mikä silloin voidaan
19630: niistä oli hyvin voimakkaasti supistettava       tehdä, on järjestää meno- ja tuloarvioon
19631: toimintaansa.                                    asianomaiselle momentille niin paljon lisä-
19632:    Kahden viimeisen vuoden kuluessa tapah-       varoja, että siitä avustUJksia saavat järjes-
19633: tunut hintojen nousu on vaikuttanut myös-        töt voivat toimeenpanna lomia yhtä laajassa
19634: kin tämän määrärahan käyttöön sikäli, että       mitassa kuin aikaisemminkin. Ehdotamme-
19635: kun se jatkuvasti on pysynyt samansuurui-        kin sen vuoksi kunnioittavasti,
19636: sena ja päivämaksua on ollut pakko korot-
19637: taa, lomanviettäjien lUJkumäärää on pitänyt                että Eduskunta ottaisi vuoden
19638: vastaavasti pienentää. Kuitenkin olisi täs-              1952 tulo- ja menoarvioon 14 Pl.
19639: säkin suhteessa päästävä eteenpäin, sillä per-           XXI luvun 5 momentille 2 miljoo-
19640: heenäitien lomanvieton merkitys on juuri                 nan markan lisäyksen käytettäväksi
19641: tämän määrärahan käytön yhteydessä erin-                 vähävaraisten monilapsisten äitien
19642: omaisen sitovasti tullut todistetuksi. Tuhan-            kesävirkistyksen järjestämiseen.
19643: net äidit, joista monilla on ollut jopa 14-15
19644:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
19645: 
19646: 
19647:                  Martta Salmela-Järvinen.                 Kaisa Hiilelä.
19648:                  Aino Malkamäki                           Impi Lukkarinen.
19649:                  Meeri Kalavainen.                        Vappu Heinonen.
19650: 412
19651: 
19652: IV,247.- Rah. al. N:o 175.
19653: 
19654: 
19655: 
19656: 
19657:                                V. Simonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaiden lo-
19658:                                   maleirimatkojen järjestämiseksi valtionrautateillä ja
19659:                                   postiautoissa suuriperheisille äideille.
19660: 
19661: 
19662: 
19663: 
19664:                                      E d u s k u n: Ill a ll e.
19665: 
19666:    Suuriperheisten, rasittuneiden äitien [o-       dei'lle, joiden lapsiluku on 5 tai sitä enem-
19667: makysymyksen järjestämiseen on viime               män. Tällaisia äitejä on v. 1949 •tehdyn
19668: aikoina !kiinnitetty entistä enemmän huo-          tilaston mukaan maassamme 20,840. Edel-
19669: miota. Monet jäJrjestöt ovat eri puolilla          lyttäen, että lomaa voitaisiin j ärjestää nel-
19670:                                                                                     1
19671: 
19672: 
19673: maata järjestäneet lomaleirejä tällaisia           jäsosalle .näistä äideistä,, tarvittaisiin tähän
19674: äitejä varten ja on valtio tukenut tätä toi-       val•tion varoja vähintäin 8 miljoonaa mark-
19675: mintaa osallistumaHa lomaleirikusrtannuk-          kaa.
19676: siin. Lomatoimintaa rajoittaa kuitenkin               Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
19677: suuresti se, että pitkien matkojen takaa           nioittaen,
19678: äitien matkakusrtannulkset tulevat ikalliiln;i                että Eduskunta ottaisi vuoden
19679: ja tuottavat [omaleirin järjestäjille suuria                1952 tulo- ja menoarvioon 8 miljoo-
19680: vaikeulksia. Näin ollen esitämme, että val-                 nan markan määrärahan 5-lapsisten
19681: tio antaisi suUTiperh:eisille äideille vapaa-               ja sitä su.urempiperheisten äitien
19682: liput lomaleirimatkoja varten valtionrauta-                 vapaiden lomaleirimatkojen järjestä-
19683: teillä jru postiautoissa. Katsomme asialli-                 miseksi valtionrautatdllä ja posti-
19684: seksi ehdottaa tällaista myönnytystä äi-                    autoissa.
19685: 
19686:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
19687: 
19688: 
19689:                  Vieno Simonen.                               Laura Brander-Wallin.
19690:                  Aino Luostarinen.                            Vappu Heinonen.
19691:                  Hilja Väänänen.                              Irma Hamara.
19692:                  Kerttu Saalasti.                             Helena Virkki.
19693:                                        Kaisa Hiilelä.
19694:                                                                                             413
19695: 
19696: IV,24s,- Rah. al. N:o 176.
19697: 
19698: 
19699:                                Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta maksuttomien mat-
19700:                                   kojen järjestiimiseksi lomaansa viettäville vähävaraisille
19701:                                   äideille.
19702: 
19703:                                      E d u s kun n a U e.
19704: 
19705:    Toistaiseksi on ollut ainoana äitien lo-      huollosta. Tarpeellista maaraa sopiVIa ja
19706: manviettokysymystä järjestävänä lainsää-         huokeita lomakoteja ja muita laitoksia
19707: däntötoimenpiteenä 25 päivänä maaliskuuta        kaikkia lomailevia varten 16i vielä liene
19708: 1948 ann·ettu valtioneuvoston päätös vähä-       maassamme. Mutta sen sijaan monet per-
19709: varaisille äideille järjestetyn kesävirkistyk-   heenäideistä voisivat matkustaa sukulais-
19710: sen valtionavusta. Kyseessä olevalla mää-        tensa tai .tuttaviensa luokse toiselle paikka-
19711: rärahalla (v. 1951 5,522,000,000 mk) on          kunnalle, jossa hyvin pienin kustannuksin
19712: vUJOsittain järj•estetty 4,500-5,000 vähäva-     voisivat saada tarpeellisen levon ja virkis-
19713: raiselle äidille ja lisäksi heidän muuta-        tyksen, elleivät matkakustannukset tekisi
19714: malle sadalle alle 2-vuotiaalle äidin muka-      monastikin muuten mahdollista lomanviet-
19715: na olleelle lapselle ilmainen lyhyt loma         toa tyhjäksi. Myöskin edellä mainittujen
19716: eräiden naisjärjestöjen toimesta. Lisäksi on     järjestöjen lomakotiin pyrkivät varattomat
19717: Lomaliitto saamansa valtionavun turvin           perheenäidit sangen usein perääntyvät il-
19718: järjestäny;t lomakylissään pienelle määrälle     maisesta lomailusta matkakustannusten täh-
19719: suuriperheisiä äitejä vapaan loman.              den, mikäli järj>estöt eivät omista varois-
19720:    Tämä näin. lomautettujen ·äitien määrä        taan voi heille järjestää ilmaista matkaa,
19721: on tarpeeseen nähden aivan liian pieni.          koska valtionapua ei ole tähän saakka saa-
19722: Kukaan ei enää periaatteessa kiistäne lo-        nut käyttää matkakustannuksiin. Eräissä
19723: man henkisesti ja fyysillisesti elähdyttävää     muissa v·a1tioissa, mm. Ruotsissa, on saatu
19724: vaikutusta rasittune.elle ihmiselle. Kuiten-     edullisia kokemuksia va1tion myöntämien
19725: kin maamme n. 700,000 perheenäidistä voi-        joko täysin vapaitten tai alennettujen lo-
19726: daan vähirutään 100,000 pitää siinä ase-         mamatkojen vaikutuksesta kotipaikkakun-
19727: massa, että heidän suurten perheittensä ja       nan ulkopuolella vietettyj·en lomien <lisään-
19728: muuten vaikeitten ja raskaitten elämänolo-       tymisen muodossa. Nimenomaan perheen-
19729: jensa ja työtaakkansa vuoksi pitäisi välttä-     äideille, jotka .tavallisessa työssään ovat si-
19730: mättä saada vuosittain loma, jotta heidän        dotut ikotiin, merkitsee lom111-mlaltka vielä
19731: työkykynsä ja terveytensä säilyisi ennen-        p.aljo.n enemmän kuin muille loma1aisille.
19732: aikaiselta murtumiselta. :Mutta juuri suu-          Edellä olevan perusteella ehdottavat alle-
19733: riperheiset ovat taloudellisesti heikoim-        kirjoittaneet kunnioittaen,
19734: massa asemassa ja heidän pitäisi saada lo-
19735: man järjestämiseksi tavalla ,tai toisella yh-              että Eduskunta ottaisi vuoden
19736: teiskunnan tukea. Kodinhoitajalain tultua               1952 tulo- ja menoarvioon 14 Pl.
19737: voimaan ovat monet ku.nnat jo palkanneet                XXI luvun 5 momentille lisäystä
19738: yhden tai useampia kodinhoitajia. Näin                  3,000,000 markkaa käytettäväksi
19739: olisi seuraavailla kesänä tähän saakka suu-             maksuttomien matkojen järjestämi-
19740: remmalle joukolle perheenäitejä mahdol-                 seksi lomaansa viettäville vähävarai-
19741: lisuus joksikin aikaa vapautua perheen                  sille äideille.
19742:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
19743: 
19744:       Irma Torvi.                 N. Nurminen.                Elli Stenberg.
19745:       Yrjö Murto.                 Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Judit Nederström-Lunden.
19746:       Antto Prunnila.             Matti Meriläinen.           Elli Juntunen.
19747:       E. Hietanen.                Aimo Aaltonen.              Atos Wirtanen.
19748:       K. Haapanen.                Toivo Friman.               Mauri Ryömä.
19749: 414
19750: 
19751:  1V,249.- Rah. al. N:o 177.
19752: 
19753: 
19754: 
19755: 
19756:                                    Turunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tapa-
19757:                                    turmantorjuntayhdistys r. y:n a'lJ'IUStukseksi.
19758: 
19759: 
19760:                                         E d u s kun n a U e.
19761: 
19762:      Tilastollisen päätoimiston laatimien viral-         Vuonna 1950 tapaturmav!llkuutuslaitdkset
19763:   listen kuolemansyytilasitojen muka:an maas-         ja valtion tapaturmatoimisto maksoivat
19764:   samme kuolee vuosittain tapaturmaisesti yli         lrorvau!ksina menetetyistä työajoista 810
19765:   2,000 henkeä (vuosien 1945-49 keskiarvo             miljoonaa ma:rlcliaa. Tapaturman uhreiksi
19766:   oli 2,229). Tämä merkitsee noin 5 % kai-            joutuneiden työntekijäin lasketaan menelt-
19767:   kista llruolemantap,auksista. T8ipruturmat ovat     täneen ansioitwan 540 miljoonaa mal'lkkaa.
19768:   lukumääränsä puolesta 7 :m.nellä ·tilalla kuo-      Kun ta.paturmavakuutusmaiksut maassamme
19769:   }emansyiden joukossa. Kwnsakun.tamme me-            nousiva;t vuonna 1950 yhteensä 1593 milj.
19770:   nettää vuosi!ttain noin 14,000,000 työpäivää        markkaan, voidaan työtapaturmien tuotan-
19771:   yksin trup'aturmaisten ikudlemantrupausten          nolle aiheuttamien lbarpeettomien lisäkus-
19772:   johdOISta.                                          tannusten nousevan 5-6 miljardiin marlk-
19773:      Työtapatur.mista saatujen taJI'!kkojen ti-       kaan. Ka:iallii tämä luonnollisesti siirtyy lo-
19774:   ~astojen mukaa;n sattuu tapaturmav&kuu-             pulta tuotteiden hinfujen muodossa kulut-
19775:   tettujen piirissä vuosittain ·Il'oin 80,000 tapa-   tajain mru'ksettavatksi.
19776:   turmaa. E·sim. 1949, jolta ajalta on saata-            VW:tio, jdka on suurin työnantaja maas-
19777:   vissa tuoreimmat saaltavissa olevat tiedot,         samme, o1len ttyönt~ijäin määrä nykyisin
19778:                                                                1
19779: 
19780: 
19781:   sattui 74,192 tapwturmrua. Lisä:ksi sattui          130,000, ei vaikuuta työnt~kijöitään tapa-
19782:   valtion töissä yht'eensä 5,372 tapatunnaa.          tur.mien varaiJ.ta, vaan maiksrua itse 'korvaus-
19783: . Liikennetapaturmat muodostavat Olffian eri-         vahingoista saman ~ain mukaan kuin va-
19784:   lwisluontois'en ryhmänsä. Vuonna 1950 sat-          kuutusyhtiöt!kin. Esim. v. 1950 maksoi V aJl-
19785:   tui lkailklkiaan 8,491 tieliilkennetapa,tunnwa      tion Tapatur.m!llto,imisto tapaturmakorvauk-
19786:   eli !keskimäärin 23 ·tapausta päivää kohti.         sia yht~ensä noin 54 miljoonaa marlillma.
19787:   Näissä onnettomuuksissa lku6li 375 henkilöä,        Muitta koSka tapaturmat aiheuttavat mwia
19788:   loukkaantui vaarallisesti 1,125 ja lievemmin        muita välilHsiä lisälkustannu'ksia yhtä hyvin
19789:   2,099 henkilöä. Uhrien lulrnmäärä oli siis          valtion työmailla kuin ytksityisissä työpai-
19790:   yhteensä 3,601 henkilöä. Muihin maihin              ~oissa:kin, voidaan lasilma valtion töissä sat-
19791:   esim. Ruotsiin verrattuna on tämä tilasto           tuvien tapaturmien va;lti!olle aiheuttamien
19792:   eri!ttäin s~ä. Moottoriajoneuvojen luku-            'ko!konais!lmstannusten nousevan noin 150~
19793:   määrään verrattuna sattuu meillä noin 2 ja          200 mi.'ljoonawn markkaan. Lisäksi voidaan
19794:   puoli !kertaa enemmän liikennetapaturmia            1a8kea tapalturmapotilaiden hoidon maas-
19795:   kuin [äntisessä naapurimaassamme ja noin            samme malksavan va'ltidlle vuosittain 200-
19796:   6 !kertaa enemmän !kuin Yhdysvalloissa.             300 milj·oonaa markkaa.
19797:      Tapaturmia sattuu myös muilla elämän                Kuten 'edellä on jo mainittu, menettää
19798:   aloilla, vallilkei niistä oleJkaan niin täydel-     kansamme yksinomaan tapaturmaisien !lmo-
19799:   lisiä tililiStoja !kuin tapalturmava'lrnutuslain    ~emantapausten johdosta vuosittain noin
19800:   piiriin kuuluvista työtwpaturmista ja lii-          14 miljoonaa työpäivää. Työtapa:turmatilas-
19801:   kennetaJpaturmista. Eräitä laSkelmia voi-           ton mukaan menetetään lisä:ksi pienempien
19802:   daan näiltäikin aloilta esittää Esim. vuoden        tapaturmien ta!kia lähes 3 miljoonrua työ-
19803:  1947 2,148:sta tapaturmaiSeslta kuolemanta-          päivää vakuutettujen piirissä ja valtion
19804:   pauksesta sattui työssä 353 ja liikenteessä         töissä. Ja näiden tilastoj•en ul!kopuo'lclle
19805:   316 'tapausta, j'Oten muiden elämäntoiminta-        jäävi'en tapaturmien aiheuttamat työai!ka-
19806:   piirien ·osaM;a jää 1,479 tapausta eli lähes        merretyikset, joita 'ei pystytä tar'lmHeen 1as-
19807:  70 %.                                                kemaan, voitaneen arvioida väihintäin sa-
19808:                                   IV,249. -   Turunen ym.                                     415·
19809: 
19810: mansuuruisi:ksi kuin tapatul'Illavailmutettu-     menot ja muutkin kustannukset ma,inittuna
19811: jen piirissälkin, milkä vaatimat1iomastikin       vuonna nousivat yli 40 %.
19812: 1a.Skien mer'kitsee noin 20 miljardin markan        Vapaaehtoista turva:Ilisuustyötä maas-
19813: vähenny~ä kansantulostamme.                       samme Olisi tehostettava Y'leensälkin ja eri-
19814:    T·3Q)aturmantorjuntayhdistys r.y. on aina      tyisesti niillä a:IoNia, joill.a se tähän asti on
19815: käsittänyt, miten tärkeätä olisi tehostaa         ollut heikkoa. Tämän vuoksi olisi valtion
19816: yleistä turvallisuustyötä kaikilla elämän         nykyistä paljon whok!lmammin tuettava ta-
19817: aloilla. Varojen rpuute on kuiten'kin asetta-     loudellisesti Tapaturmantorjuntayhdistystär
19818: nut tähän saJalkika voittarrnattomia vaikeuksia   josta on viime aikoina muodostunut vapaa-
19819: jo tehtyjen hyvienkin suunnitelmien toteut-       ehtoisen turvallisuustyön keskuselin maas--
19820: tamiselle. Mainittalkoon, että vaQtion vuo-       samme ja jdka pyrlrii wottama;an tapa--
19821: tuinen avustus Tapaturmantorjuntayhdis-           turmatorjuntrutyön lkailkN:le elämän a'loille.
19822: tykselle on nykyisin vain 859,000 markkaa,           Edellä esitettyyn viitaten aliekirjoitta--
19823: mikä yhdessä liikenneturvallisuustyöhön           neet kunnioittaen ehdottavat,
19824: myömretyn avust'U!ksen (200,00 mk) kanssa                   että Eduskunta päättäisi vuoden
19825: tekee noin 11 % yhdistyksen tämän vuoden                  1952 tulo- ja menoarviossa korot-
19826: budjetista. Vuoden 1950 aikana tapahtu-                   taa Tapaturmootorjuntayhdistys r.
19827: neessa valtionavustusten lkorotulksessa Tapa-            y :n vuosittaisen valtionavustuksen (14
19828:  turmantorjuntayhdistylksen avustusta lisät-              Pl. XXI luvun 5 mom.) 5 miljoonaan,
19829: tiin vain 6 %, vaikka yhdistyiksen pa:Ik'ka-              markkaan.
19830:      He1singissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
19831: 
19832: 
19833:                   Varma K. Turunen.                        K. F. Haapasalo.
19834:                   Otto Toivonen.                           K. Alanko.
19835:                   Antto Prunnila.                          Artturi Koskinen..
19836:                   Meeri Kalavainen.                        0. Muikku.
19837: .IV,25o.- Rah. al. N:o 178.
19838:                                 Pesonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosiliitto
19839:                                    r. y: lle Karkun parantolan kunnostamiseksi tuberkuloot-
19840:                                    tistW!n toipilasopistoksi.
19841: 
19842:                                      E d u s k u n: n a 11 e.
19843:     Maamme huoltotoimintaa on viime vuo- dellisia rasituksia vir!kistysloman samoin
19844: ·sina yhtei~unnan ta:holta huomattavasti kuin satoja t111berkuloottisia lapsia sekä tu-
19845:  tehostettu, mutta ny:kyisessä järjestelmässä berlkuloottisten vanhempien lapsia sai :tilai-
19846:  on kuitenkin vielä melkoisia epäkohtia, suuden virkistävään ja voimistavaan kesä-
19847:  joista ehkä on suurin se, ettei kaikkia huol- lomanviettoon laitoksen suojissa. Varsinai-
19848:  lon tarpeessa olevia vaja81työkykyisiä ole sen kurssin on suunniteltu t81pahtuvan .ta-
19849:  edes !PYritty huoltamaan s8iillojen :periaat- vanomaiseen kansanopistotyyliin, jossa ope-
19850:  teiden mukaan. Ymmärrämme hyvin, että tuksessa kuitenkin huomioidaan lääkinnälli-
19851:  sotavamaisille on o~lut pakko antaa yhteis- sen valvonnan alaisena suuri huomio käy-
19852:  kunnan tukea poilkk:euksellisen tehokkaasti, tännöllisiin ja yleensä kätevyyttä k:ehittä-
19853:  mutta että siviiliolosuhteissa työky:vyttö- viin aineisiin.
19854:  mäksi tulleiden :eri ryhmiä tuetaan aivan           V~Rilkka lainoitus olisi rakennusten !kun-
19855: jyrkimti toisistaan poikkeavin ,perustein, toon saattamiseksi järjestettävissä, ei lai-
19856:  sitä emme voi pitää Dikeudenmukaisena. toksen toimintaa saada aloitetuksi ilman
19857:  On monia vajaatyökykJristen ryhmiä ja huomattavampaa muuta Hsätukea. Jotta
19858:  niistä ehlk:ä suurin on tu'berkuloottiset, joi- maan ainoa tuberkuloottisten erikois'laitos
19859:  den sosiaalinen huolto on miltei kokonaan saataisiin käyntiin suunnitelmien mukai-
19860:  vapaan järjestötyön varassa.                     ses:ti, olisi välttämätöntä, että sen rahoitta-
19861:     Tuberlkuloosiliirtto - Tuberkulosförbun- miselk:si saataisiin myös valtion avustus,
19862:  det r.y. maassamme ainoana täNä alalla •toi- koska toipiJasopiston toimiilnalla mahdolii-
19863:  mivana huoltojärjestönä on !koettanut oma- simman moni tuber'kuloositoipilas voitaisiin
19864:  eiMoisella toiminnallaan lievittää siviilitu- kuntoutma takaisin tuottavaan työhön.
19865:  berkuloottisten vaikeuksi·a. Luettelematta          Edellä olevaan viitaten ja ottoon huo-
19866:  niitä .monia toimenpiteitä, joita tuberku- mioon sen suuren yhteiskunnallisen mer!k:i-
19867:  loottisten hyväksi jo on tehty, on viime- tyksen, .mikä maamme ensimmäisenä siviili-
19868:  aikaisimpana yrityksenä liitolla ollut Kar- tuberkuloottisten toipilasopistolla on, kun-
19869:  kun :parantolan !kunnostaminen tuberkuiloot- nioittaen ehdotamme,
19870:  tisten toipila.s<>ipistoksi. Liitto on laitoksen
19871:  ostoon ja kunnostamiseen sijoittanut hank-                   että Eduskunta ottaisi vuoden
19872:  kimiaan varoja n. 20 miljoonaa markkaa.                   1952 tulo- ja menoarvioon 12,000,000
19873:  Sikäli kun mahdollisia avustuksia ja laina-               markam, avustuksen Tuberkuloasi-
19874:  va:roja on saatavissa, Jaitos voinee alkaa toi-           liitto r.y:lle Karkun parantal~ kun-
19875:  mintansa vuoden 1952 •alussa. Jo kesän                    nostamiseksi tuberkuloottisten toipi-
19876:  1951 aikana laitoksen ikorjaustöitä tehtäessä             lasopistoksi.
19877: .suuri toipilia.sjoukko sai viettää ilman talou-
19878:        Helsingissä 14 ,päivänä syySkuuta 1951.
19879:          Edvard Pesonen.              Vappu Heinonen.              Kalle Jokinen.
19880:          Eino Raunio.                 Impi Lukkarinen.             Pentti Niemi.
19881:          Antti J. Rantamaa.           Kaarle Renfors.              Veikko Helle.
19882:          Kalle Joukanen.              K. Alanko.                   0. Muikku.
19883:          Toivo H. Kinnunen.           Arvo Ahonen.                 Lauri Myllymäki.
19884:          Paavo Aitio.                 Juho Kuittinen.              Varma K. Turunen.
19885:          Elli Stenberg.               K. F. Haapasalo.             Väinö Leskinen.
19886:         .Jaakko Hakala.               Väinö Hakkila.               G. Henriksson.
19887:          Aukusti Pasanen.             Meeri Kalavainen.            Laura Brander-Wallin.
19888:          Urho Kulovaara.              Otto Toivonen.               J. Väisänen.
19889:          Arvo Sävelä.                 Väinö Tikkaoja.              Yrjö Kilpeläinen.
19890:          Unto Suominen.               Valfrid Eskola.              Veikko Kokkola.
19891:         Artturi Koskinen.             Bruno J. Sundman.            Martta Salmela-Järvinen.
19892:                                       Arvi Turkka.
19893:                                                                                             417
19894: IV,251. -   Rah. al. N:o 179.
19895: 
19896: 
19897: 
19898: 
19899:                                 Aitio ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta Tuberku-
19900:                                    loosiliiton toiminnan tukemiseksi.
19901: 
19902: 
19903:                                       E d u s k u n n a ll e.
19904: 
19905:     Tuberkuloosiliitto - Tuberkulosförbundet       hoitamiseen. Valistus- ja kurssitoiminnassa
19906: r y. on koko maata käsittävä tuberkuloosi-         on pääpaino asetettu nk. opastuskurssien
19907: invaliidien jälkihuoltoa hoitava järjestö.         järjestämiseen.
19908: Liitto perustettiin v. 1941, mutta sen toi-          Ammattikoulutuksen tukemisesta mainit-
19909: minta pääsi varsinaisesti vauhtiin vasta toi-      takoon apurahat erilaisille ammattikurs-
19910: sen maailmansodan päätyttyä. Tällä het-            seille sekä perusavustustoiminnasta mm.
19911: kellä on se jäsenmäärältään maamme suurin          työvälineiden ja raaka-aineiden hankinta.
19912: siviili-invaliidien järjestö, jossa on lähes       Edelleen on parantolasta lähteviä toipiiaita
19913: 30,000 jäsentä. Liitolla on eri puolilla           avustettava vaatteilla, koska pitkän paran-
19914: maata sijaitsevia perusjärjestöjä yli neljä-       tolassa olon aikana ehtivät niin pito- kuin
19915: kymmentä. Paitsi liiton keskustoimistossa,         alusvaatteetkin kulua tyystin loppuun.
19916: on myös useissa liiton perusjärjestöjen toi-          Vuoden 1950 aikana liitto yhdessä jäsen-
19917: mistoissa palkattua tuberkuloottisten huolto-      yhdistystensä kanssa käytti tuberkuloosi-
19918: asioita hoitavaa henkilökuntaa.                    huoltoon varoja yli 10 milj. markkaa.
19919:     Liiton tarkoituksena on tuberkuloottisten         Paitsi edellä esitettyyn käytännölliseen
19920: omaan toimintaan nojautuen sekä valtio-            huoltotyöhön on liitto kiinnittänyt huo-
19921: vallan, kuntien ja vapaaehtoisen tuen tur-         miota tuberkuloosin jälkihuoltomahdolli-
19922: vin helpottaa tuberkuloosiin sairastuneiden        suuksien jatkuvaan kehittämiseen. Tässä
19923: paluuta yhteiskuntaan samalla kiinnittä-           mielessä liitto osti vuonna 1950 Karkun
19924: mällä huomiota siihen, että uudelleen sai-         parantolan, missä se tarpeellisten korjaus-
19925: rastuminen voitaisiin estää. Juuri jälki-          ten jälkeen aloittaa toimintansa tuberku-
19926: huollon avulla pyritään nämä tavoitteet            loositoipilaiden hyväksi. Tarkoituksena on
19927: saavuttamaan. Mikäli jälkihuoltoa ei asian-        ylläpitää sanotussa parantolassa toipilaille
19928: mukaisesti järjestetä, on olemassa vaara,          kansanopistoa, jossa he voivat viettää toipi-
19929: että yhteiskunnan lääkintähoidon muodossa          lasaikansa tarkoituksenmukaisissa olosuh-
19930: suorittamat uhraukset menevät hukkaan.             teissa ja samalla saada myös valmistavaa
19931:     Tuberkulosiliiton käytännöllisestä työstä      ammattiopetusta, etenkin peruskoulutusta
19932:  on mainittava toilpilashuolto, valistus- ja       erinäisiin henkisen 'alan ammatteihin.
19933: kurssitoiminta, ammattikoulutuksen tuke-              Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
19934: minen sekä perusavustustoiminta.                   dotamme,
19935:     Toipilashuollossa on kiinnitetty huomiota
19936:  opastukseen lyhyiden toipilaskurssien yms.                  että Eduskunta korottaisi vuoden
19937:  tilaisuuksien kustantamiseen, asuntoasioi-                1952 tulo- ja menoarvioesityksessä
19938:  den hoitamiseen, työnvälitykseen, jota on                 14 Pl. XXI luvun 5 momentin koh-
19939: suoritettu liiton kekustoimiston ja jäsen-                 dalla Tuberkuloosiliiton toiminnan
19940:  yhdistysten toimesta asianmukaisen toimi-                 tukemiseen ehdotettua määrärahaa
19941:  luvan nojalla, sekä jäsenten vi'l'a$toasiJOiden           2,000,000 markalla.
19942:       Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
19943: 
19944:          Paavo Aitio.                  Elli Juntunen.           Atos Wirtanen.
19945:          Elli Stenberg.                Antti Kinnunen.          Antto Prunnila.
19946:          Mauri Ryömä.                  Edvard Pesonen.          Usko Seppi.
19947:                                        Judit Nederström-Lunden.
19948:                                                                                              53
19949: 418
19950: 
19951: IV,252.- Rah. al. N:o 180.
19952: 
19953: 
19954: 
19955: 
19956:                                  Turkka ym.: Määrärahan osoittamisesta lapsilisäjärjestel~
19957:                                    män ennallaan pysyttämistä varten.
19958: 
19959: 
19960:                                        E d u s k u n n a 11 e.
19961: 
19962:   Lapsilisäjärjestelmän aikaansaaminen siinä        sannossa ovat yksilapsiset perheet täysin
19963: muodossa kuin sitä nykyisin toteutetaan on          yhtä oikeutettuja lapsilisän saantiin kuin
19964: osoittautunut sekä sosiaali- että väestöpo-         monilapsisetkin perheet. Lapsilisän poista-
19965: liittisesti oikeaan osuneeksi toimenpiteeksi,       minen ensimmäiseltä lapselta koskisi vielä
19966: jonka arvo ja välttämättömyys on todettu            erikoisella tavalla virkamieskuntaa, jolle
19967: myös monissa muissa maissa. Suunnitelma             lapsilisäjärjestelmä on jo aikaisemmin saa-
19968: tämän järjestelmän muuttamisesta siten,             vutettu oikeus.
19969: että yksilapsisilta perheiltä eräitä poikkeuk-         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19970: sia lukuunottamatta otettaisiin pois lapsi-
19971: lisä, ei ole asiallisesti perusteltavissa. Lapsi-             että Eduskunta ottaisi vuoden
19972: lisäjärjestelmä muodostaa kokonaisuuden,                   1952 tulo- ja menoarvion 14 Pl.
19973: jonka tarkoituksena on perhekustannusten                   XXI: 15 momentille lapsilisäjärjes-
19974: tasaaminen väestöpoliittisesti tarkoituksen-               telmätn ernnallaan pysyttämistä vartern
19975: ja oikeudenmukaisella tavalla. Tässä kat-                  lisäystä 3 miljardia markkaa.
19976:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
19977: 
19978: 
19979:          Arvi Turkka.                  Väinö Tikkaoja.               Meeri Kalavainen.
19980:          Eero Antikainen.              Arvo Ahonen.                  Yrjö Kilpeläinen.
19981:          Väinö Leskinen.               Artturi Koskinen.             Kustaa Alanko.
19982:          Aino Malkamäki.               Veikko Kokkola.               Arvo Sävelä.
19983:          Kaisa Hiilelä.                K. F. Haapasalo.              Heikki Hykkäälä.
19984:          Laura Brander-Wallin.         Otto Toivonen.                Veikko Helle.
19985:          Juho Karvonen.                Urho Kulovaara.               G. Henriksson.
19986:          Jalmari Väisänen.             Vappu Heinonen.               Bruno J. Sundman.
19987:          Kalle Jokinen.                Pentti Niemi.                 Edvard Pesonen.
19988:          Impi Lukkarinen.              Juho Kuittinen.               0. Muikku.
19989:                                                                                              419
19990: 
19991: IV,z5s.- Rah. al. N:o 181.
19992: 
19993: 
19994: 
19995: 
19996:                                   Myllymäki ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa-
19997:                                     seudun sähköistämisen tukemiseksi.
19998: 
19999: 
20000:                                         E d u s !k u n n a II e.
20001: 
20002:    EduskUlllta on viime vuosina myöntänyt               Ellei näin tapahdu joudutaan varsinkin
20003: mä.Wrärnhoja      maaseudun        sähköisty'ksen    smristQSSa j1a Lapin alueeNa suoranaisiin
20004: edistämiseksi ja on llliitä jaettu avustuk-          vaikeuksiin. Muuallakin syrjäisempien seu-
20005: silla !harvaan asutuille, vähävaraisilil'e seUJ-     tujen sähköistäminen häiriintyy varojen
20006: duille rakOOilJettaville sähkölaitOiksille, joissa   puutteessa.    Asianomainen ministeriökin
20007: sählrÖieinergirun kulutushinta muuten tulisi         lienee pitäinyt välttämättömämä sitä, että
20008: !kootuuttoman korkeaksi. Määrärraihaa on             tarkoitukseen myönnettäisiin 600 milj.
20009: käytetty jo tehtyjen sähköistämissuunnitel-          markkaa. Kun sillä taholla parhaiten tun-
20010: mien laajentamise!ksi sekä niihiill liittyvien       netarun tilanne, eikä Viamnaan määräraha-
20011: selvitte[ytöiden ailieuttamien kutsrunnusten         ieihdotuksessa ole liioiteltu, olisi ainwkin
20012: suorittamiseksi valtioneuvoston vahvista-            tämä summa myönnettävä.                  ·
20013: miJeln perusteiden pohjalla. Kuluvan vuo-               Ede!Hä olevaan viitaten ehdotamme,
20014: den talousarvioon on tarkoitukseen varattu
20015: 400 miljoonaa markkaa. Sähköistämistyö                          että Eduskunta ottaisi valtion
20016: on edelleen !kegken ja raikemtrumiskustannuk-                vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon
20017: set oV'at iJrnluvan vuoden aikaJlla jatJkuViasti             15 Pl. II luvun 31 momentille
20018: kohQillJleet, joten määrålraili.aa olisi ihuomat-            lisäystä 200 miljoonaa markkaa maa-
20019: tavasti lisättävä.                                           seudun sähköistämisen tukemiseksi.
20020:      Helsi111.gissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
20021: 
20022: 
20023:                   Lauri Myllymäki.                             V. Puuroalainen.
20024:                   Antto Prunnila.                              Esa Hietanen.
20025:                   Usko Seppi.                                  Antti Kinnunen.
20026:                   Toivo Niiranen.                              Eino Tainio.
20027:                   Matti Meriläinen.                            J. Mustonen.
20028:                   Hugo Manninen.                               Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
20029:                   Toivo Kujala.                                Ester Häikiö.
20030:                   Hemming Lindqvist.                           Gösta Rosenberg.
20031:                   Anna Nevalainen.                             Juho Nykänen.
20032:                   N. Nurminen.                                 Juho Rytkönen.
20033:                   Matti Koivunen.                              Irma Torvi.
20034:                                            Elli Juntunen.
20035: 420
20036: 
20037: IV,254. -   Rah. al. N:o 182.
20038: 
20039: 
20040: 
20041: 
20042:                                 Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijäper-
20043:                                     heiden kulutukseen tulevan syömäviljan hinnan alenta-
20044:                                     miseksi.
20045: 
20046: 
20047:                                       E d u s k u n n a ll e.
20048: 
20049:    Jos pienviljelijän omrun perheen työlle         toilmeP.pitefu:t alennettava näiden pienvil-
20050: lasketaan yleistä palkkatasoa vastaava             jelijäperheiden kulutukseen tulevaa syömä-
20051: pallkk:a, tulev,at tällaisen viljelijäpemeen       viljan hiintaa. Tätä varten olisi 8 hehtaa-
20052: omaa taloutta varten tuotettavat leipävilja        ria tai sitä väJhemmän peltoa käsittävielll
20053: ja viljatuotteet huomattavan kalliiksi, nous-      viljelmien haitijoille annettava syömävil-
20054: ten niille täten tuLeva hilllta lll;}"kyisin yli   jan ihinnrun ~elllllusta siten, että se olisi
20055: kuluttajaihintojen. Niissä tapauksissa taa-        viljelijäperiheen omaa !kulutusta varten tar-
20056: sen, jolloin rpienvilje1mäLlä ei ole edelly-       vitsemaa syömävilj>akiloa kolhde111 alle 5 Mh-
20057: tyksiä viljellä leipäviljaa tai kum: tuotanto      taaria peltoa käsittävillä viljelmillä 5
20058: muusta syystä OOl erikoistunut muiden llruin       markkaa ja 5-8 'hehtaaria peltoa käsittä-
20059: leipäviljalk:asvien tuotantoon, tuottaa vilja-     vililä viljelmillä 3 markkaa.
20060: tuotteiden ostaminen, ete111kiJn jos on kysy-          Edellä selosteturn nojalla ehdotamme,
20061: myksessä pientä kokoa o1eva ,rpienviljelmä,
20062: villjelijälle raihallisila vaikeuiksia, koSka                 että Eduskunta ottaisi vuoden
20063: maatalouden mhaylijäämä tällaisilla tiloilla               1952 tulo- ja menoarvioon 500,000,000
20064: on varsiin pieni, mikä johtuu mm. maidon                   markan arviomäärärahan pienvil-
20065: aLhaisesta hinnasta. Mainituista syistä olisi              jelijäperheiden kulutukseen tulevcrn
20066: vaikeimmassa asemassa olevan pienviljelijä-                syömäviljan hinnan alentamtiseksi.
20067: väestÖIIl toimeentuloa silmärrläpitäen valtion
20068:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
20069: 
20070: 
20071:          Veikko Vennamo.               Tahvo Rönkkö.                 Eino Rytinki.
20072:                                                                                           421
20073: 
20074: IV,255.- Rah. al. N:o 183.                       IV,255. -   Fin. mot. N:o 183.
20075: 
20076: 
20077: 
20078: 
20079: Nordfors ym..: Määrärahan osoittamisesta         Nordfors m. fl.: Angående anvisande av
20080:  korvauksiksi eräille viime sotien aikana         anslag som ersättningar åt vissa anhöriga
20081:  meripalveluksessa kuolleiden tai kadon-           till de i sjötjänst under de senaste kri-
20082:  neiden henkilöiden omaisille.                     gen omkomna eller försvunna personer.
20083: 
20084: 
20085:             E d u s k u n n a ll e.                          T i ll R i k s d a g e n.
20086: 
20087:    Kahden viime sodan aikana kuoli 277              Under de två senaste krigen omkom 277
20088: suomalaista merimiestä sotatoimien johdosta      medl~ar        av Finlands sjömannakår
20089: täyttäessään .tärkeää tehtäväänsä maamme         genom krigshandlingar, medan de full-
20090: huollon turvaamiseksi. Lokakuun 6 päi-           gjorde sitt viktiga arbete för att trygga
20091: väLtä 1939 on olemassa laki meripalveluk-        landets försörjning. Sedan den 6 oktober
20092: sessa olevien henkilöiden tapaturmavakuu-        1939 existerar en Jag om olycksfaHsförsäk-
20093: tuksesta sodan aikana. Tämän lain nojalla        ring av personer i sjötjänst under krigstid.
20094: annettiin maaliskuun 1 päivänä 1945 ase-         Med stöd av denna lag utfärdades den
20095: tus, jonka perusteella maksetaan kuolleiden      1 mars 1945 ·en förordning, enligt viiken
20096: merimiesten omaisille vähintään 100,000 ja       åt anhöriga till omkomna sjömän skulle
20097: enintään 150,000 markan kertakaikkinen           erläggas i ,engångsersättning minst 100,000
20098: korvaus. Tämä lainsäädäntötoimenpide jäi         och högsrt 150,000 mark. Denna lagstift-
20099: kuitenkin merkityksettömäksi, koska ase-         ningsåtgärd blev likväl betydelselös, eme-
20100: tuksella ei ollut taannehtivaa voimaa. Seu-      dan förordningen inte hade återverkande
20101: rauksena oli, että suuri joukko sodan ai-        kraft. Följden blev att en stor mängd an-
20102: kana kuolleiden merimiesten omaisia jäi          höriga ,tiU under kriget omkomna sjömän
20103: ilman mitään korvausta, kun taas puolus-         b1ev utan varje ersättning, medan föräldrar
20104: tusvoimien palveluksessa kaatuneitten omai-      till stupade i försvarsmaktens tjänst erhöll
20105: set saivat sen. Merimiesunioni, Suomen           sådan. Sjömansunionen, Finlands Skepps-
20106: Laivanpäällystöliitto, Konemestariliitto ja      befälhavareförbund, Maskinmästarförbun-
20107: Radiosähiköttäjäliitto tekivät valtioneuvos-     det och Telegrafistförbundet gjorde hos
20108: tolle esityksen kertakaikkisen korvauksen        statsrådet framställning om att engångs-
20109: maksamisesta merimiesten omaisille. Syys-        ,ersättning borde utbetalas åt anhöriga till
20110: kuun 7 päivänä 1950 jätettiin eduskun-           sjömän. Den 7 september 1950 överlämna-
20111: nalle rahaasia-aloite, jonka allekirjoittajina   des tili riksdagen en .av rC!Presentanter för
20112: oli edustajia kaikista eduskuntaryhmistä         samtliga riksdagsgrupper undertecknad fi-
20113:  ja jossa anottiin, että vuoden 1951 ,tulo-      nansmotion med anhå1lan om att i stats-
20114:  ja menoarvioon otettaisiin 10 miljoonan         förslaget för 1951 måtte upptagas ett
20115: markan suuruinen määräraha jaettavaksi           anslag på 10 miljoner mark för att utdelas
20116: kertakaikkisana korvauksena ko. omaisille.       som engångsersättning åt dylika anhöriga.
20117: Eduskunta päätti ottaa tulo- ja menoar-          Riksdagen beslöt i statsförslaget upptaga
20118: vioon 5 miljoonan suuruisen määrärahan.          ett anslag på 5 miljoner mark. Minsknin-
20119: Vähennystä perusteLtiin mm. sillä, että so-      gen motiverades bl. a. med att så lång tid
20120:  dasta oli kulunut siksi pitkä .aika, että       förflutit sedan kriget att troligen en stor
20121: luultavasti suuri osa omaisia oli jo kuollut.    del av de anhöriga avlidit. Vid företagen
20122:  Tänä syksynä toimitetussa tutkimuksessa         utredning denna höst har framgått, att av
20123: on käynyt ilmi, että 90: stä kertakaikkiseen     90 till engångsersättning berättigade för-
20124:  korvaukseen oikeutetuista kuolleiden meri-      äldrar till omkomna sjömän ·endast 2 av-
20125:  miesten vanhemmista vain 2 on kuollut,          lidit, varför det av riksdagen bev.iljade
20126:  josta syystä eduskunnan myöntämän 5 mil-        anslaget 5 miljoner mark räckt endast till
20127:  joonan markan määräraha on riittänyt ai-        ersättningar på 50-75,000 mark, medan
20128: 422                  IV,2,55. -   Meripa.lve1luksessa kuolleet tai kadouueet.
20129: 
20130: noastaan 50-75,000 markan korvauksiin             lagen förutsätter belopp från 100,000 till
20131: lain edellyttäessä 100-150,000 markan             150,000 mark. Att observera är att ersätt-
20132: suuruisia määriä. Myös on huomattava,             ningarnas värde samtidigt minskaiis på
20133: että korvausten arvo on samanaikaisesti in-       grund av inflationen.
20134: flaation johdosta vähentynyt.
20135:    Edellä ,e.sitetyillä perusteilla ,ehdotamme,     På ovannämnda grunder föreslär vi,
20136:          että Eduskunta ottaisi vuoden                      att Riksdagen i statsförslaget för
20137:        1952 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-               år 1952 måtte upptaga ett anslag
20138:        nan markan suuruisen määrärahan                   på 5 miljoner mark att enligt de
20139:        jaettavaksi meripalveluksessa olevien             principer, vilka gäller i förordnin-
20140:        henkUöiden tapaturmavakuutuksesta                 gen om olycksfallsförsäkring av per-
20141:        sodan aikana annetussa asetuksessa                soner i sjötjänst under krigstid, för-
20142:        mainittujen periaatteiden mukaisesti              delas mellan anhöriga till de perso-
20143:        kahden viime sodan aikana meripal-                ner, vilka omkommit eller försvun-
20144:        veluksessa kuolleiden tai kadonneit-              nit i sjötjänst under de två senaste
20145:        ten henkilöiden omaisille, jotka ny-              krigen och vilka enligt gällande lag-
20146:        kyisten säännösten mukaan olisivat                stiftning vore berättigade till ersätt-
20147:        oikeutetut saamaan korvausta, mutta               ning, men som erhållit endast hälften
20148:        ovat saaneet ainoastaan puolet lain               av enligt lag förutsatt belopp.
20149:        edellyttämästä määrästä.
20150:   HeLsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.             Helsingfors den 18 september 1951.
20151: 
20152: 
20153:                  Kurt Nordfors.                            Jaakko Hakala.
20154:                  Toivo Kujala.                             Atos Wirtanen.
20155:                  Johannes Wirtanen.                        Arvi Turkka.
20156:                  G. Henriksson.                            John Österholm.
20157:                  Arthur Larson.                            Konsti Järnefelt.
20158:                                          Eino Kilpi.
20159:                                                                                            423
20160: 
20161: 1V,256.-. Rah. al. N:o 184.
20162: 
20163: 
20164: 
20165: 
20166:                                 Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen jäl-
20167:                                   leenrakentajien indeksikorotuksen hyvittärnistä varten.
20168: 
20169: 
20170:                                     E d u s k u n n a ll e.
20171: 
20172:    Se toisen korvauslain muutos, jonka edus-     rakennuspaikoilla sementtisäkki 200 mar-
20173: kunta hyväksyi kesäkuun 17 päivänä 1947,         kalla ja tiili 9 markalla kappale.
20174: muodostui Pohjois-Suomen jälleenrakenta-            Edellämainittu indeksikoroitusta koskeva
20175: jille varsin kohtalokkaaksi. Sillä tämän         päätös vaikutti Pohjois-Suomen jälleenra-
20176: lain muutoksen yhteydessä poistettiin in-        kentajiin hyvin masentavasti. Rakentajat
20177: deksikorotukset niiltä korvausobligatioilta,     lähettivätkin silloin useita lähetystöjä val-
20178: joilla maksetaan takaisin ennen heinäkuun        tiovallan puheille ja pyysivät indeksi:koroi-
20179: 1 päivää 1945 otettuja lainoja sekä vahvis-      tusta koskevan asian palauttamista entisel-
20180: tettiin vain 40% :n indeksikoroitus 1. 7.-       leen. Saman asian johdosta tekivät Pohjois-
20181: 30. 9. 1945 otettuja jälleenrakennuslainoja      Suomen edustajat eräitä eduskunta-aloit-
20182: ko. obligatioilla takaisin maksettaessa. Kun     teita ja jättivät hallitukselle useita kyse-
20183: eduskunta hyväksyi toisen korvauslain muu-       lyjä. Erääseen kyselyyn vastatessaan valtio-
20184: toksen, niin se perusteli päätöstään sillä,      varainministeri lausuikin toukokuun 18 päi-
20185: että rakennuskustannukset v. 1945 alkupuo-       vänä 1948 mm.: ,Kun kuitenkin saattaa
20186: lella olivat vielä paljon alhaisemmat kuin       esiintyä varsinkin vuodelta 1945 sellaisia
20187: saman vuoden lopulla, mainiten että ,koti-       seikkoja, kuten esimerkiksi rakennustarvik-
20188: markkinatavarain tukkuhintaindeksi vasta         keiden kuljetuskustannusten luonnoton kal-
20189: vuoden 1945 jälkipuoliskolla nousi poik-         leus ja hävitetyllä alueella vaikeista olosuh-
20190: keuksellisen nopeasti". Tämä ei kuitenkaan       teista johtunut erikoisen korkea palkka-
20191: pidä paikkaansa Pohjois-Suomen jälleen-          taso, jotka ehkä ovat nostaneet suhteetto-
20192: rakennuskustannuksia arvioitaessa. Sillä ei      masti rakennuskustannuksia, niin jotta tämä
20193: Pohjois~Suomen jälleenrakennustyötä aloi-        seikka voitaisiin selvittää on hallitus päät-
20194: tettaessa v. 1945 alkupuoliskolla voitu siellä   tänyt asettaa komitean tutkimaan kysy-
20195: ottaa käytännössä huomioon kotimarkkina-         mystä koko laajuudessaan." Toukokuun 27
20196: tavarain tukkuhintaindeksiä, vallin siellä       päivänä 1948 valtioneuvosto asettikin sitten
20197: saneli oman indeksinsä hävitetyn erämaan         komitean hankkimaan luotettavaa selvitystä
20198: ankara la:ki silloin, kun evakkotieltä palaava   siitä, onko ja missä määrin Pohjois-Suomen
20199: väestö äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa        sotavahinkoja ikäsineiden menetyksiä ar-
20200: raunioitten keskellä aloitti jälleenrakennus-    vioitaessa ja korvattaesaa jätetty huomioon
20201: työnsä. Rakennuskustannukset olivatkin v.        ottamatta vahinko, mikä kullakin alueella
20202: 1945 alkupuoliskolla korkeimmillaan ja sii-      johtuu poikkeuksellisista hankinta- ja ra-
20203:  hen vaikuttivat suurelta osalta rahtikustan-    kennuskustannuksista ja ovatko Pohjois-
20204: nukset, sillä maantiet ja sillat olivat täl-     Suomen vähävaraiset jälleenrakentajat jou-
20205: löin rikottuja, jotenka pitkillä kuljetus-       tuneet nykyisten indeksikoroituksen perus-
20206: matkoilla jouduttiin käyttämään monia            teita koskevien määräysten vuoksi epäoi-
20207: kuljetusmuotoja. Kun rahtiavustuksia ei          keudenmukaiseen asemaan, sekä laatimaan
20208:  v. 1945 aikana maksettu rakennustarvik-         ehdotuksen toimenpiteistä ehkä todettavien
20209: keille, niin siitä johtui, että mm. sementti-    epäkohtien korjaamiseksi. Komitean pu-
20210: säkki maksoi keväällä ja kesällä kauempana       heenjohtajaksi valtioneuvosto kutsui arkki-
20211: rautatiestä olevilla jälleenrakennusalueilla     tehti Aulis E. Hämäläisen.
20212:  350 mk ja punainen tiili 22 mk kpl, kun            Vuoden 1950 lopulla komitea sai työnsä
20213: sitä vastoin jo kesällä 1946 saatiin samoilla    valmiiksi ja jätti mietinnön valtiovarain-
20214: 424                    IV,256.- Pohjois-Suoonen jä!lleenratkentajat.
20215: 
20216: ministeriölle. Tässä mietinnössä komitea       taan. Sen vuoksi onkin nyt välttämätöntä,
20217: erittäin varovaisten }askelmien perusteella    että Pohjois-Suomen vähävaraisille jälleen-
20218: on tullut siihen tulokseen, että niiden epä-   rakentajille oikaistaan nyt toisen korvaus-
20219: kohtien tasoittamiseen, jota komitean oh-      lain yhteydessä aiheutettu edellämainittu
20220: jeeksi annettu valtioneuvoston päätös edel-    epäkohta.
20221: lyttää, olisi valtion varoista myönnettävä        Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20222: Pohjois-Suomen jälleenrakentajille 130 mil-
20223: joonaa markkaa. Jälleenrakentajat ovatkin               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
20224: jo 6 vuotta saaneet odottaa indeksikoroi-            tulo- ja menoarvioon 130,000,000
20225: tusta koskevan asian oikaisemista ja rahan           markan määräraha.n käytettäväksi
20226: arvon alentuessa on tämä komitean esittämä           Pohjois-Suomen     jälleenrakentajien
20227: määrärahan summa näin korvauksen viiväs-             indeksikorotuksen hyvittämistä var-
20228: tyessä menettänyt huomattavan osan arvos-            ten.
20229:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
20230: 
20231: 
20232:                 Niilo Ryhtä.                           Erkki Koivisto.
20233:                                    Markus Niskala.
20234:                                                                                             42&
20235: 
20236: IV,257.- Rah. al. N:o 185.
20237: 
20238: 
20239: 
20240: 
20241:                                Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräistä Korpi-
20242:                                  lahdella olevista tiloista rrtJOJata saoJ:n,eille, korkeimmarn.
20243:                                  hallinto-oikeuden päätöksellä tilansa menettäneille aiheu-
20244:                                  tuneiden vahinkojen korvaamiseksi.
20245: 
20246: 
20247:                                     E d u s k u n n a ll e.
20248: 
20249:    Ko~eimman hallinto-oikeuden 9 päivänä         evätty ma~anhan!kintalain 85 § 4 momentin
20250: helmikuuta 1948 anrtamalla päätökseilä ku-       suoma kylmien .tilojen saajien etuisuus,
20251: mottiin yhteensä 19 maanhankintalain mu-         on tämänkin täytynyt •tapahtua omin va-
20252: kaan maanSiaantiin oikeutetun siirtolaisen       roin. Hahlan vieraillessa kahtena viime ke-
20253: ja rintamamiehen maansaantioikeus tiloi-         sänä näillffikin viljelmillä ja aiheuttaen
20254: hinsa, jotka asuktkaanottolautakunta heille      melkoisia vahin!koj~a, ovat asukkaat kohdal-
20255: v. 1946 oli luovuttanut lääketieteenlisen-       laan 'Vallitsevan sekavan tilanreen vuoksi,
20256: siaatin lesken Helfrid Öhmanin Korpilah-         jääneet vaille niitä halpakorkoisia lainoja,
20257: della omistamista maista. Tämän .päätÖik-        joita mui1le hallantuhoista !kärsineille on
20258: sen johdosta asutusviranomaiset kielsivät        myönnetty. KaHislkorkoisilla rahoilla on
20259: tiloilla ikesken olevien rakennus- ja raivaus-   jouduttu hankkimaan lannoitteet ja kylvö-
20260: töiden jatkiamisen. Asukkaita tosin ei ole       siemenet. Kaiken lisäksi on tämän vuoti-
20261: häädetty, mutta Takennus- ja raivauskielto       sen sadon omistusoikeus :vielä ratkaisematta
20262: on edelleen voimassa ja asukkaiden asema         maanomistaja Öhmanin vaatiessa sitä omis-
20263: kaikissa suhteissa täysin kes•tämätön.           tukseensa.
20264:    Vuonna 1949 suorittamassaan katselmu!k-          Kun edellä mainitut maan saantiin oikeu-
20265: sessa totesi Keski~Suomen maanviljelys-          tetut ovat joutuneet vaikeuksiin ja menet-
20266: seuran asutustoimikunta näiden hallinta-         täneet varojaan ilman omaa syytään, -val-
20267: sopimuksensa menettäneiden !käyttäneen           tiovallan toimenpiteiden vuoksi ja kun sen
20268: omia ·varojaan ·rakennus-, tie- ja maanpa-       vudksi on kohtuuUista, että ·mltio !korvaa
20269: rannus- y. m. töihin •tiloillaan yhteensä        heidän vahinkonsa, ehdotamme,
20270: 6,195,535 markkaa. Asukkaiden oman ar~
20271: vion mukaan varojen käyttö ja työnarvo                     että Eduskunta ottaisi vuoden
20272: kohoaa 3,151,.598 marklkaa suuremmalksi.                1952 tulo- ja menoarvioon 15,000,000
20273: Kiellon vuodesta vuoteen jatkuessa ja trur-             markan arviomäärärahan H elfrid
20274: keiden rakennusten puuttumisen ja !kesken-              Öhmanin Korpilahdella omistamista
20275: tekoisten ennenaikainen rappeutuminen li-               maista maata saaneiden, korkeimman
20276: säävffit suuresti tappiota. Viljelysten vä-             hallinto-oikeuden päätöksellä nämä
20277: hyyden vuoksi ovat tiloilla asuvat joutu-               tilansa menettätneiden vahinkojen
20278: neet jatkuvas,ti !hankkimaan karjan rehua               täysimääräiseksi korvaamiseksi.
20279: vuoik·ramalla heinämaita. Kun heiltä on
20280:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
20281: 
20282: 
20283:         Matti Koivunen.        V. Puumalainen.         Juho Rytkönen.
20284:         Toivo Kujala.          N. Nurminen.            Elli Juntunen.
20285:         Lauri Myllymäki.       Toivo Niiranen.         Paavo Aitio.
20286:                     Hugo Manninen.          Mikko Järvinen.
20287: 
20288:                                                                                               54
20289: 426
20290: 
20291: 1V,25s.- Rah. al. N:o 186.
20292: 
20293: 
20294: 
20295: 
20296:                                Ta.inio ym.: Mäii1"ärahan osoittamisesta km·vauksiksi Kemin
20297:                                    kaupungissa kesällä 1949 käydyn palkkaliikkeen joh-
20298:                                    dosta työläist"lle aiheutuneista taloudellisista menetyk-
20299:                                    sis~ä.
20300: 
20301: 
20302: 
20303: 
20304:                                      E d u s k u n n a 11 e.
20305: 
20306:    Vuonna 1950 eduskunta päätti keskeyt-              Edellä sanotun perusteella ehdotamme
20307: tää oikeudenkäynnit niitä työläisiä vastaan,        kunnioittaen,
20308: jotka vuonna 1949 olivat palkkaliikkeensä
20309: yhteydessä Kemin kaupungissa joutuneet                        että Eduskunta ottaisi vuoden
20310: tunnettujen poliisitoimenpiteiden kohteiksi.               1952 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
20311: Kyseessäoleville työläisille oli kuitenkin oi-             markan määrärahan korvauksiksi
20312: keudenkäyntien, pidätettynä tai vangittuna                 niille työläisille, joille Kemin kau-
20313: olemisen ja menetetyn työajan ym. joh-                     pungissa kesällä 1949 käytyä palkka-
20314: dosta aiheutunut melkoisia taloudellisia me-               liikettä vastaan kohdistetut toimen-
20315: netyksiä, jotka vielä uhkaavat lisääntyä                   piteet ovat aiheuttaneet tai tulevat
20316: eräiden heitä vastaan jatkettujen toimenpi-                aiheuttamaan taloudellisia menetyk-
20317: teiden johdosta.                                           siä.
20318:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
20319: 
20320: 
20321:            Eino Tainio.                     Anna-Liisa Tiekso-Isa.ktlson.      Toivo Friman.
20322:                                                                                        427
20323: 
20324: IV,259.- Rah. al. N:o 187.
20325: 
20326: 
20327: 
20328: 
20329:                              Riihimäki ym.: Määrärahan osoittamisesta vuoden 1918
20330:                                  kansalaissotaan punaisella puolella osallistuneiden kär-
20331:                                  simien 1Jahinkojen korvauksen järjestämiseksi.
20332: 
20333: 
20334:                                   E d u s k u n n a ll e.
20335: 
20336:   Viitaten vuoden 1948 valtiopäiville jäte-           markan arviomäärärahan vuoden
20337: tyn toivomusaloitteen N: o 32 perusteluihin           1918 kansalaissotaan punaisella puo-
20338: ehdotamme,                                            lella osallistuneiden ja siitä vahin·
20339:          että Eduskunta ottaisi vuoden 1952           koja kärsimään joutuneiden korvauk·
20340:       tulo- ja menoarvioon 100,000,000                sen järjestämiseksi.
20341: 
20342:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
20343: 
20344: 
20345:         Arvo Riihimäki.           Usko Seppi.                  Hannes Tauriainen.
20346: 428
20347: 
20348: IV,26o.- Rah. al. N:o 188.
20349: 
20350: 
20351: 
20352: 
20353:                               Järnefelt ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautatei-
20354:                                  den keskus- ja linjahallinnon kirjanpitäjäin palkkauk-
20355:                                  sen korottamiseksi.
20356: 
20357: 
20358:                                      E d u s k u n n a 11 e.
20359: 
20360:    Nykyään voimassaolevan palkkausasetuk-         esimiehen asemaa vastaavissa tehtävissä sekä
20361: sen mukaan maksetaan valtionrautateiden           puutavarain vastaanottajina jne. Edellä
20362: kirjanpitäjille keskus- ja linjahallinnossa       olevan perusteella, ja kun on kysymyksessä
20363: peruspalkkaa 19. peruspalkkaluokassa, kun         epäkohta, jonka poistaminen ei vaadi huo-
20364: sen sijaan samassa virassa pääkonepajoissa        mattavaa lisämenoa, ehdotamme,
20365: peruspalkka on vahvistettu suoritettavaksi
20366: 20. peruspalkkaluokan mukaan. Kun teh-                       että Eduskunta valtionrautateiden
20367: tävät näissä viroissa ovat samallaiset tai                keskus- ja linjahallinnon kirjanpitä-
20368: toisiinsa verrattavissa ei ole mitään perus-              jäirn siirtämiseksi 19 peruspalkkaluo-
20369: tetta jatkuvasti pitää voimassa tällaista                 kasta 20 peruspalkkaluokkaan asian-
20370: peruspailiklrojen epäsuhdetta. Keskushallin•              omaiselle momentille vuoden 1952
20371: nossa toimivilla eri osastojen kirjanpitä-                'miernoarvioon lisäisi 2,038,440 mark-
20372: jillä on suurella osalla hoidettavanaan koko              kaa, johon määrään sisältyvät myös
20373: osaston kirjanpito ja linjahallinnossa toimi-             nykyään maksettavat indeksilisät
20374: vat ovat paitsi varsinaisissa kirjanpitoteh-              241,020 markkaa.
20375: tävissä myös eräissä toimistoissa konttori-
20376:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
20377: 
20378: 
20379:                  Konsti Järnefelt.                             Eino Rauste.
20380:                                                                                            429
20381: 
20382: lV,261. -   Rah. al. N:o 189.
20383: 
20384: 
20385: 
20386: 
20387:                                 Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pukuavustuksen
20388:                                    maksamiseksi veturitallien henkilökunnalle ja muille vas-
20389:                                    taav~1le toimenhaltijaryhmille.
20390: 
20391: 
20392: 
20393:                                      E d u s k u n n a ll e.
20394: 
20395:    Hallituksen esitykseen eduskunnalle val-       kunta, (tallimiehet ja heihin verrattavat),
20396: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1952          ratavartijat, vaunumiehistö ja siivoojat,
20397: sisältyy 18 Pl. II luvun kohdalle ehdotus         jotka tekevät erittäin likaista ja huomatta-
20398: virkapukuavustuksen korottamisesta 5,100          van paljon työpukuja kuluttavaa työtä.
20399: markasta 6,400 markkaan vuodessa. Sa-             Kun on koihtuutonlta, että nämä ryhmät OV'at
20400: massa yhteydessä ei kuitenkaan puhuta pu-         sanottuun avustukseen nähden huonom-
20401: kuavustuksista eikä pukuavustusta saavien         massa asemassa kuin toiset vastaavanlai-
20402: piirien laajentamisesta, vaikka tämä asia on      sissa oloissa työskentelevät, on vallitseva
20403: ollut useita kertoja esillä eduskunnassakin,      asiaintila korjattava joko siten, että mai-
20404: viimeksi mm. vuoden 1951 tulo- ja meno-           nituille toimen haltijaryhmille suoritetaan
20405: arvioon jätettyjen rahaasia-aloitteiden muo-      pukuavustusta tai heille turvataan ns. lai-
20406: dossa.                                            nasuojapukuetu. Kun pukuavustuksen saa-
20407:    Virkapukuavustusta suoritetaan valtion         jain piiriä laajennetaan esitetyllä tavalla
20408: rautateiden henkilökunnassa vain niille vi-       ja pukuavustusta korotetaan 6,400 mark-
20409: ran tai toimen haitijoille taikka ylimääräi-      kaan, tarvitaan tähän lisäystä 29,000,000
20410: sen toimen haltijoille, jotka ovat velvollisia    markkaa.
20411: käyttämään virkapukua ja jotka joutuvat              Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20412: välittömästi tekemisiin matkustavan yleisön
20413: kanssa. Pukuavustusta taas suoritetaan                       että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
20414: niille viran tai toimen haitijoille tai yli-              tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun
20415: määräisen toimen haltijoille, jotka työn                  kohdalle 29,000,000 markan määrä-
20416: likaisuuden tms. taJkia joutuvat huomatta-                rahan käytettäväksi pukuavustuksen
20417: vasti kuluttamaan vaatteita. Pukuavustuk-                 maksamiseksi veturitallien henkilö-
20418: sen asemasta on osalle annettu lainasuoja-                kunnalle, vaunumiehistölle, ratavar-
20419: puku. Tämän avustuksen ulkopuolelle on                    tijoille, siivoojille ym. vastaaville
20420: kuitenkin jäänyt useita sellaisia toimen hal-             ryhm~1le.
20421: tijaryhmiä, kuten veturitallien henkilö-
20422:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
20423: 
20424: 
20425:                  Mikko Järvinen.                           J. Mustonen.
20426:                  Atos Wirtanen.                            Toivo Kujala.
20427: IV,262.- Rah. al. N:o 190.
20428: 
20429: 
20430: 
20431: 
20432:                                   Kokkola. ym.: MääräTakan osoittamisesta ylitarkastajan
20433:                                     viran perustamiseksi PQsti- ja lennätinhallitukseen.
20434: 
20435: 
20436:                                        E d u s !k u 111 n a ll e.
20437: 
20438:     Pooti- ja iOOm.nätinlaitoks:en rahialiikenne         Posti- ja Jloonät:inhanitu.ksiessa on raha-
20439: vaatii teih.olkasta tarlrkailua. Niinrpä on v3il-    lii!kenteen ja tilinpidon tarikastustoimw
20440: tiootalouden tarkastusvirastokin !kiinnittä-         päälli!k!könä edelloon ylimääräinen posti-
20441: nyt asiarun huomiota vuoden 1949 tilien              tarlklastaja, jonka toimi kuuluu: linjaha;llin-
20442: johdosta antaanassaan tatkastUBkertomuk-             toon. Hänen alaisenaan on posti- ja lennä-
20443: sess:a mainitsema!lla, että olisi ensiluokkai-       tinhallituksen taJouSOSIIlSt011l revisiopudlen
20444: Sieln tärkeätä, että niin pooti- ja lennätin-        läJhes sata virkamiestä käsittävä ihen!kilö-
20445: laitoiksoo !kentällä kuin revisiolkonttorissahln     !kUJUta. Olisi välttämätöntä ja valtion edun
20446: suootettavien tarkastusten valvomim.en saa-          vaatimaa saattaa posti- ja lennätinhalli-
20447: tettaisiin 111ykyistä va!kinais001malle !kan-        tuksen kyseellisen tarlmstustoiminnan påäl-
20448: nalile. Tä;llä tarkoitetaan, lausuu valtion-         li!k!kyys pysyväiselile kannalle. Tähän näh-
20449: talouden taakastusvirasto lkertomuksessaan,          den olisi posti- ja lOOliD.ätilllha1litukseen pe-
20450: että se väliaikainen toimenpide jolla revisio..      rustettava ylita:rlklkaaj,an virka (28 pl),
20451: !k0111ttorin päälliköksi 1. 10. 1949 toistaiseksi    peruspal!k!kta 513,300 ma:rlkikJrua, jolloin posti-
20452: siirrettiin linj abialiinnosta ylimääräinoo          ja lel]Uåtinlaitoksen linjahallinnosta voitai-
20453: pootitamastaj:a:, joka toimenpide sinänsä oli        siin ilcllliauttaa ylimääräinen postitarlmsta-
20454: tarpeen vaatima, ja !kuten työntulokset              jan toimi, vuosipatk!kio 488,700 marklma.
20455: ovat tod.i.stameet, myös oikooan osunut, mah-        Ede1lä samottuun viitaoorn esitetään,
20456: dollisimman pian ollrisi korvattava vakinai-
20457: semmalla jäJrj,estelyHä.
20458:     Myös valtiontilintarrnastajat ovat kerto-                   että Eduskunta ottaisi vuoden
20459: muksessaan vuodelta 1949 'huomauttaneet,                      1952 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. V
20460: että valtavasti paisnneen rafulaliikemteen                    lukwun lisäystä 794,440 mk ylitar-
20461: vuoiksi on posti- ja !Lennätin1aitoiksess.a syytä             kastaj(J)n viran perustamiseksi posti-
20462: !kiinnittää mitä suurinta huomiota rahta-                     ja lennätinhallitukseen.
20463: va:rainhoidon valvontaan.
20464:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
20465: 
20466: 
20467:                   Veikko Kokkola.                               Arvo Ahonen.
20468:                   Eino Raunio.                                  Väinö Tikkaoja.
20469:                   Unto Suominen.                                Valto Käkelä.
20470:                                       Eero Antikainen.
20471:                                                                                         43!
20472: 
20473: 1V,263.- Rah. al. N:o 191.
20474: 
20475: 
20476: 
20477: 
20478:                                                                                                \
20479:                               Muikku ym.: Määrärahan osoittamisesta virkapukujen
20480:                                 hankkimiseksi posti- ja lennätinlaitoksen henkilökun-
20481:                                 nalle.
20482: 
20483: 
20484:                                     E d u s k u n n a 11 e.
20485: 
20486:   Hallituksen esityksessä vuoden 1952 tulo-      rattava määräraha vuoden 1952 tulo- ja
20487: ja menoarvioksi 18 Pl. VI: 1 momentin li-        menoarviossa.
20488: säysten c) kohdassa ja 18 Pl. VI: 2 momen-         Edellä olevan johdosta kunnioittaen esi-
20489: tin lisäysten g) kohdassa esitetyt virkapuku-    tämme,
20490: määrärahat eiviht tule riittämään, vaan
20491: niillä saadaan hankituksi virkapuvut vain                  että Eduskunta ottaisi vuoden
20492: osalle henkilökuntaa. Hankintojen vuoksi                1952 tulo- ja menoarvioon hallituk-
20493: olisi tarkoitukseen varattava riittävän suu-            sen esityksessä mainittujen määrära-
20494: ret määrärahat, sillä muuten tulee kulu-                hojen lisäksi kertamenona virkapuku-
20495: maan useita vuosia ennenkuin kaikille, jotka            jen perushankkimista varten posti-
20496: ovat oikeutetut saamaan virkapuvun, sellai-             ja lennätinlaitoksen virkapukuun oi-
20497: nen saataisiin hankituksi. Kun olympiake-               keutetulle henkilökunnalle 18 Pl.
20498: sänä pitäisi jokaisella virkapukuun oikeute-            VI: 1 momentin kohdalle 8.5 miljoo-
20499: tulla posti- ja lennätinlaitoksen virkamie-             naa markkaa ja 18 Pl. VI: 2 momen-
20500: hellä olla virkapuku, olisi tarkoitukseen va-           tin kohdalle 6.5 miljoonaa markkaa,,
20501:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
20502: 
20503: 
20504:                  0. Muikku.                               Arvi Turkka.
20505:                  G. Henriksson.                           Veikko Kokkola.
20506:                  Vilho Väyrynen.                          Juho Kuittinen.
20507:                  Heikki Hykkäälä.                         Arvo Ahonen.
20508:                                     Impi Lukkarinen.
20509: 432
20510: 
20511: .lV,264.- Rah. al. N:o 192.
20512: 
20513: 
20514: 
20515: 
20516:                                   Muikku ym..: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten pos-
20517:                                     tiljoonin toimiefn vakimaistamista varten.
20518: 
20519: 
20520:                                        Ed us!kunnalle.
20521: 
20522:    Valtioneuvosto asetti helnrlkuun 19 plili-        1,804 vakinaista ja 1,045 ylimääräistä pos-
20523: vänä 1948 !komitean i}aatimaan ehdotusta             tiljoonia. Tilanne on päässyt !kärjistymään
20524: ylimääräisiä toimenhaltijoita ym. koske-             varsinkin siitä syystä, että vailkeiden vuo-
20525: vista mahdollisista ~parannuiksista, ja totesi       sien Johdosta valtiovalta ei ole kovin haluk-
20526: mainititu !k:omit~a täHöin mm. sen, että yili-       kaasti vaikinaJistanu.t ylimääräisiä toimia.
20527: määräisiä toimia on suhteettoman pa:ljon             Kun nyt monessaikin suhteessa aletaan
20528: ottaen huomioon niiden pysyväisyysluontoi-           päästä normaalliin olotilaan olisi !käsitylk-
20529: suuden. Mietinnössään :tromitea voimak-              semme mukaan valkinaisia virlkoja pyrittävä
20530: kaasti korostaa sitä, että virkamiesolojen           perustamaan entistä runsa'aJIIliilin, jotta ti-
20531: saa'btaaniselksi terveelle pohjaille olisi välttä-   ianne saataisiin edes vähän paremmaksi.
20532: mätöntä siirtää asia~1isesti täysin pysyväis-        Järjestely ei aiheuttaisi !kustannuksia enem-
20533: luontoiset y!limääräiset toimet valkinaisten         pää !kuin 9,059,100 markkaa, !kos!k:a ylimää-
20534: virlkoj'en tai toimien ryhmään.                      räisten posti:ljoonien palJklkau:ks<en kohdalla
20535:    Kun tilannetta tarkastelee tässä suhteessa        voidaan tehdä vastaavasti joitaikin vähen-
20536: posti- ja lennätinllaituksen !kohda!Ha tulee         nyksiä.
20537: siihen tuloks~n, että se nimenomaan yllä-                Edel1ä Ollevaan viitaten esitämme kun-
20538: mainitun komitean omalksuman periaatteen             nioittaen,
20539: taustaa vas1Jen katsottuna on toivottomuutta
20540: herättävä. Niilllpä ylimääräinen postiljooni                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
20541: joutuu parhaassakin tapauksessa odotta-                     valtion tulo- ja menoarvioon 75 :n
20542: maan vuosikausia valkinaiseksi pääsyä. V ar-                1 pl:n ja 250:n 2 pl:n postiljoonin
20543: sin'kin pienemmät maaseututoimipa:iJkat ovat                viran vakinaistamiseen 18 Pl. VI: 1
20544: lapsipuolen asemassa ei!k:ä ole harvinaista                 momentin kohdalla lisäystä perus-
20545: löytää toimistoja, joissa 5-10 toimenhaJlti-                palkkoihin, ikälisiin ja kalliinpai-
20546:  jan joulkossa ei ole yhtään vakinaista pos:-               kanlisiin yhteensä 90,693,000 mark-
20547: tiljoonia. Valkawalksi muodostunutta tilan-                 kaa ja 18 Pl. VI: 10 momentin koh-
20548: netta kuvaa myös ylimääräisten ja vakinais-                 dalla lisäystä indeksikorotuksia var-
20549: ten suhdetta osoittavat numerot. Niinpä                     ten 13,604,000 markkaa.
20550: täl~ä hetkellä on postli- ja l~ennätinlaitolksessa
20551: 
20552:       H~singissä 19 rpäivä:nä syysk-uuta 1951.
20553: 
20554: 
20555: 
20556:                    0. Muikku.                                 Impi Lukkarinen.
20557:                    Varma K. Turunen.                          Arvi Turkka.
20558:                    J. Karvonen.                               Veikko Kokkola.
20559:                                                                                                    433
20560: 
20561: IV,265. -     Rah. al. N:o 193.
20562: 
20563:                                   Toivonen ym.: llfäärärahan osoittamisesta eräiden ylimää-
20564:                                      räisten tointen perustamiseksi posti- ja lennätinlaitok-
20565:                                      seen.
20566: 
20567:                                       E d u s k u n n a ll e.
20568:    Vuoden 1952 tulo- ja menoarvioesityksen         ei ole valtion 1edun mukaista pitää jatku-
20569: 18 Pl. V luvun 2 momentin lisäysten c)             vasti tarpeellista henkilökuntaa tilapäisenä
20570: kohdassa ja 18 Pl. VI ihLVun 2 momentin            olisi hallituksen esityksessä mainittujen li-
20571: lisäysten b) kohdassa ylimääräisiksi toi-          säksi perustettava ainakin seuraavat yli-
20572: miksi ehdotettujen lisäksi on posti- ja 1en-       mäiiräiset toimet samalla Iafkkauttaen vas-
20573: nätinlaitoksessa vielä TUlllSaasti pysyväisesti    taavat tilapäiset toimet:
20574: tar.peellista tilapäistä henkilökuntaa. Kun
20575:                            Posti- ja lennätinhallitus (18 Pl. V: 2).
20576:                                                                         Vuosipalkkio ilman
20577:                                                                          indeksikorotusta      Yhteensä
20578:                                                                                mk                mk
20579:  1 elllSimmäinen ekspeditööri (20 pl.) ....................... .            344,100            344,100
20580:  1 reviisori (2.1 pl.) ...................................... .             360,900            360,900
20581:                                                                                                705,000
20582:                    Posti- ja le;nnätinlaitoksen l~njahallinto {18 Pl. VI: 2).
20583:  1 to:irrnistonhoitaja, 1 [. (19 pl.) ........................... .         329,100             329,100
20584:  5 toimistonhoitajaa, 2 l. (17 pl.) ......................... .             299,400           1,497,000
20585: 11 toimistonhoitajaa, 3 l. (15 pl.) ......................... .             273,600           3,009,600
20586: 18 toimistonhoitajaa, 4 l. (13 pl.) ......................... .             252,000           4,536,000
20587: 10 postinkantajaa, 1 pl. (9 pl.) ........................... .              209,400           2,094,000
20588: 20 postin'kantajaa, 2 pl. (8 pl.) ........................... .             199,500           3,990,000
20589: 51 postinkantajaa, 3 pl. (7 pl.) ........................... .              190,500           9,715,500
20590: 75 postinik:a.ntajaa, 4 pl. (6 ,pl.) ........................... .          181,500          13,612,500
20591:  2 autovarikon esimiestä, 1 pl. (19 pl.) ................... .              329,100             658,200
20592:  1 autovarikon esimiles, 2 pl. (17 pl.) ..................... .             299,400             299,400
20593: 1 auton:kuljettajain esimies (17 pl.) .....................•..              299,400             299,400
20594: 17 autoillkuljettajaa, 1 pL (14 pl.) ......................... .            262,500           4,462,500
20595: 35 1autonkuljetajaa, 2 pl. (1:3 pl.) ......................... .            252,000           8,820,000
20596: 15 postiljoonia, 1 pl. ( 10 pl.) ............................. .            219,600           3,294,000
20597: 10 ylipostiljoonia, 2 pl. (13 .pl.) ........................... .           252,000           2,520,000
20598: 30 ensimmäistä postHjoonia, 2 pl. ( 12 pl.) ................. .             240,900           7,227,000
20599:   5 ekspeditööriä, 1 pl. (19 pl.) ........................... .             329,100           1,645,500
20600: 13 ens~mmäistä kirjuria, 1 pl. (16 pl.) ..................... .             286,500           3,724,500
20601: 10 kirjuria, 1 pl. ( 12 pl.) ................................. .            240,900           2,409,000
20602:                                                                                              74,143,200
20603:    Tämän toimenpiteen kautta aiheutuu 18                      että Eduskunta ottaisi vuoden
20604:  Pl: aan lisäystä 102,624,100 mik sekä vä:hen-             1952 tulo- ja menoarvion 18 Pl:aan
20605:  nystä 92,749,220 mk eli siis ·erotus lisäyk-              lisäystä 9,874,880 mk posti- ja lennä-
20606:  senä 9,874,880 m'k.                                       tinlaitoksen ylirnääräisten tointen va-
20607:    Edellä olevan johdosta esitämme kun-                    kinaistamista varten.
20608:  nioittaen,
20609:        Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
20610: 
20611:             Otto Toivonen.             Eino Raunio.                    Aino Malkamäki.
20612:                    Kaisa Hiilelä.                               Eero Antikainen.
20613:                                                                                                       55
20614: 434
20615: 
20616: IV,266.- Rah. al. N:o 194.
20617: 
20618: 
20619: 
20620: 
20621:                               Kyttä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsähal-
20622:                                 linnon viran ja toimen haltijain palkkojen korottamista
20623:                                  varten.
20624: 
20625: 
20626:                                     E d u s k u n n a ll e.
20627: 
20628:    Metsähallinnon vuodelta 1920 peräisin        taman palkkauksen kanssa. Kun teollisuu-
20629: oleva organisatio on viime vuosikymmeninä       den ja vastaavien työnantajien suorittama
20630: perin oleellisella tavalla muuttanut luon-      palkka merkitään 100:lla (luontaisetuja ei
20631: nettaan. Hallinnolliset tehtävät ja puiden      tällöin ole huomioitu), on valtion metsän-
20632: pääasiassa pystyyn tapahtuvista myynneistä      hoitajien palkkaus keskimäärin 60-70%
20633: huolehtiminen on 1930-luvulta lähtien saa-      siitä mitä vastaavissa portaissa suoritetaan
20634: nut väistyä ratkaisevassa määrin sen laajan     muualla. Luontaisedut huomioonottaen vain
20635: puutavaran hankinta- ja liiketoiminnan          noin 48-56 %.
20636: tieltä, jota nyttemmin suuressa mitassa har-       Metsähallinnon toimihenkilöiden rinnastus
20637: joitetaan aluehallinnon kaikkia portaita        muiden valtion palveluksessa olevien, tähän
20638: myöten. Kysymyksessä on metsäomaisuuden         ammattikuntaan verrattavien viran- ja toi-
20639: vaaliminen, puuston kartuttaminen ja tuo-       menhaltijain palkkaukseen osoittaa samaa.
20640: ton lisääminen sekä sen hyväksikäyttö val-      Esimerkkinä voidaan mainita, että 21 palk-
20641: takunnalle edullisimmalla tavalla, kaikkine     kausluokkaan kuuluvat apulaismetsänhoita-
20642: ammattitaitoa ja suurta vastuuta vaativine      jat, crnetsäkouluj,en opetta:jrut ja metsän-
20643: toimenpiteineen niinhyvin metsien käsitte-      arviointeja suorittavat metsänhoitajat on
20644: lyssä kuin liiketoiminnassakin. Tämän toi-      palkkauksen suhteen rinnastettu muiden työ-
20645: minnan tuloksellisuus riippuu sen johdossa      virastojen toimenhaltijoihin, joilta ei vaadita
20646: olevista ammattimiehistä, joiden pätevyys,      korkeakoulututkintoa ( esim. rakennushalli-
20647: aloitekykyisyys, vastuuntunto sekä ammatti-     tuksessa sähköteknikko, tie- ja vesirakennus-
20648: taito ja -tieto ovat ratkaisevia. Lukuisat      hallituksessa konepajan esimies, VR:n rau-
20649: havainnot osoittavat pätevien miesten toi-      tatierakennusosaston varastonhoitaja jne.).
20650: minnallaan saavuttaneen jatkuvia suuria            Metsänhoitajan koulutus yliopistossa vas~
20651: tuloksia toisaalta puun hankinnan taloudel-     taa 5 vuoden opiskeluaikaa. Valtion palve-
20652: lisuudessa, toisaalta metsien kunnon ja tuo-    lukseen välttämätön virkatutkinto edellyt-
20653: ton parantamisessa.                             tää vielä vuoden kestävää opiskelua ja har-
20654:    Valtion metsätalous on parhaillaan eri-      joittelua, mikä koroittaa valmistusajan 6
20655: tyisen huomion kohteena harvinaisen edul-       vuoteen.
20656: listen myyntiensä johdosta, mitkä lupaavat         On mitä suurinta taloudellisten kysymys-
20657: ennätysmäistä taloudellista tulosta kulu-       ten aliarviointia, että ammattimiehille, joi-
20658: valle ja tulevalle vuodelle. Tässä yhteydessä   den työ on tuotannollista toimintaa, jossa he
20659: on huomio kiintynyt valtion metsänhoita-        joutuvat kantamaan vastuun suurten omai-
20660: jien taloudellisiin olosuhteisiin, jotka ovat   suusarvojen käytöstä sekä tekemään itse-
20661: olleet äärimmäisen ahtaat, pallclmus näihin     näiseen harkintaan perustuvia, taloudelli-
20662: asti hädistuskin toimeentulominimissä pysy-     sessa ja sosiaalisessa mielessä mitä merkit-
20663: tellen.                                         tävimpiä päätöksiä, ei valtion palveluksessa
20664:    Suomen Metsänhoitajaliiton äskettäin toi-    anneta vaadittavan pätevyyden ja tehtävien
20665: meenpaneroan palkka- ja sosiaalitutkimuk-       v,astuun edellyttämiä taloudellisia etuja.
20666: sen tulos osoittaa, että valtion metsänhoita-      Metsähallinnon muiden viran- ja toimen-
20667: jien palkkaus ei missään toimiportaassa         haltijain palkkauksen on myös todettu ole-
20668: kestä vertailua muiden työnantajien suorit-     van alhaisemman kuin toisten vastaavien
20669:                                   IV,266. -    Kyttä ym.                                 435
20670: 
20671: työvirastojen. Näin ollen on kohtuullista ja          tiorn metsähallitnnck viran ja toim$
20672: oikeudenmukaista, että tässäkin suhteessa             haltijain palkkojen korottamiseen
20673: saataisiin korjausta aikaan.                          metsähallituksen tekemän, tilanteen
20674:   Edellä esitettyyn perustuen allekirjoitta-          tarkkaan tuntemukseen perustuvan
20675: neet kunnioittaen esittävät,                          v. 1952 tulo- ja menoarvioesityksen
20676:                                                       mukaisesti, mistä summasta palkkojen
20677:         että Eduskunta ottaisi lisäyksenä             osuus on 48,670,200 mk, indeksikoro-
20678:       vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon                tusten 7,627,850 mk ja lapsilisien sekä
20679:       59,587,280 markkaa käytettäväksi val-           kansaneläkemaksujen 3,289,230 mk.
20680:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
20681: 
20682: 
20683:                 Harras Kyttä.                          Aukusti Pasanen.
20684: 436
20685: 
20686: IV,z67.- ltah. al. N:o 195.
20687: 
20688: 
20689: 
20690: 
20691:                                Kannisto ym..: JJiäärärahan osoittamisesta metsätyöväen am-
20692:                                   mattikoulun perustamista varten.
20693: 
20694: 
20695:                                     Eduskunnalle.
20696: 
20697:    Ammattiopetuksen tarpeellisuus eri aloilla    työnantajain ja metsätyöntekijäin ammatti-
20698: on tunnettu ja tunnustettu. Tämä ei koske        järjestöjen kanssa. Opetusaineina ovat työ-
20699: vain henkistä työtä ja pitkälle erikoistu-       kaluoppi ja työkalujen hoito, työtekniikka,
20700: neita muita ammatteja, vaan myös näitä           moottorisahojen käyttö, hakkuu- ja metsän-
20701: yksinkertaisempia ruumiillisen työn eri          hoitotyöt, metsäteiden rakentaminen, tapa-
20702: muotoja. Niinpä maallemme niin tärkeistä         turmatorjunta ja ensiapu, kulontorjunta,
20703: metsätöistä kauan vallalla olleita käsityksiä,   metsien taloudellinen merkitys, työmaahy-
20704: etteivät ne muka vaatisi juuri mitään varsi-     gienia, työhuolto ym. Yleisenä periaatteena
20705: naista ammattitaitoa, jouduttiin meidän          näyttää olevan, että sekä opetus että oppi-
20706: maassamme sotavuosina melkoisesti tarkis-        laiden täysihoito ovat valtion kustantamat.
20707: tamaan. Polttopuun ja teollisuuden raaka-        Lisäksi maksetaan usein perheavustusta
20708: puun hankintojen suorittaminen poikkeuk-         kursseille saapuville perheellisille metsä-
20709: sellisissa oloissa tuotti huomattavia vaikeuk-   työntekijöille. Näiden koulujen tarkoituk-
20710: sia ammattitaitoisen metsätyöväen ollessa        sena on jatkuvasti kouluttaa ammattitaitoi-
20711: muissa tehtävissä.                               sia metsätyöntekijöitä, jotka samalla kun he
20712:    Silloin ryhdyttiin toimenpiteisiin metsä-     lisäävät omaa ammattitaitoaan he koulusta
20713: työläisten ammattiopetuksen järjestämiseksi.     päästyään levittävät tietoa ja ammattitaitoa
20714: Työtehoseura r.y:een perustettiin v. 1942        laaj emmiliekin työntekijäpiireille.
20715: metsäosasto, jonka tehtävänä oli ammatti-           Meidän maassamme valtio huolehtii met-
20716: kurssien järjestäminen metsätyöntekijöille.      sätyönjohdon koulutuksesta siten, että met-
20717: Varsinainen metsätyöläisille tarkoitettu am-     sänhoitajat voivat opiskella Helsingin yli-
20718: mattiopetus on muissakin maissa päässyt          opistossa ja metsäteknikkot valtion metsä-
20719: vauhtiin pääasiassa viime sotien jälkeen.        kouluissa. Niin ikään on metsänomistajille
20720: Se on alkanut samoja muotoja noudattaen          jo puolen vuosisadan ajan järjestetty val-
20721: kuin meillä, siis kiertävän kurssitoiminnan      tion varoilla ohjausta ja koulutusta. Mutta
20722: muodossa, mutta on kehittynyt tästä jo edel-     metsätyöntekijäin koulutus on edelleen sa-
20723: leen. Niinpä Norjaan perustettiin jo v. 1946     malla tilapäisluontoisella kannalla, jolle se
20724: vakinainen metstäyöläisten ammattikoulu ja       kehittyi sota-ajan oloissa ja sen jälkeen.
20725: Tanskaan kahta vuotta myöhemmin. Ruot-           Ammattiopetusta hoitaa pääasiassa Työteho-
20726: sissa tiettävästi komitea parhaillaan pohtii     seura kurssien ja kiertävien neuvojien
20727: vakinaisen metsäkoulun perustamista. Nyky-       avulla. Kurssit ovat olleet pääasiassa työ-
20728: Saksassa on useita valtion ylläpitämiä           kalujen kunnostuskursseja, mutta on pi-
20729: metsätyöntekijäin ammattikouluja. Opetus         detty myös pari kurssia moottorisahojen
20730: näissä kouluissa tapahtuu siis vakinaisessa      käytössä sekä opetettu hakkuutekniikkaa.
20731: paikassa kiinteätä vuosiohjelmaa noudattaen         On selvää, että Työtehoseuran metsäosas-
20732: vakinaisin opetajavoimin, ja se on järjes-       ton harjoitama kurssitoiminta - kurssien
20733: tetty tapahtuvaksi neljän-viiden viikon          järjestäminen eri puolille maata - on hy-
20734: kurssien muodossa. Koulun johtajina toi-         vin tarpeellista ja kannatettavaa ja on toi-
20735: mii metsänhoitajia ja heidän apunaan on          vottavaa, että sitä voidaan edelleen jatkaa.
20736: ohjaajia tai työkalumestareita. Koulut ovat      Mutta yhtä selvää pitäisi olla, että metsä-
20737: näissä maissa siis valtion ylläpitämiä, mutta    työläisten satoihin tuhansiin nousevan jou-
20738: ne on perustettu yhteistoiminnassa metsä-        kon kouluttaminen ei voi ajan mittaan jäädä
20739:                                  IV,267. -      'Kannisto ym.                              437
20740: 
20741: vain tällaisen tilapäisen kurssitoiminnan va-     milj. mk. Vuotuiset kustannukset arvioi-
20742: raan. Tämän johdosta ehdotetaan, että maa-        daan 10 milj. mk:ksi, josta 3 milj. mk opet-
20743: hamme perustettaisiin erityinen, vakituinen       tajavoimien ja muun henkilökunnan palk-
20744: metsätyön ammattikoulu ja sinne hankittai-        kauksiin, 6 milj. mk oppilaiden ylläpitoon ja
20745: siin asianomaiset opetusvälineet sekä pal-        perheavustuksiin sekä 1 milj. mk lämpöön,
20746: kattaisiin tarpeellinen opetnshenkilökunta.       valoon, työvälineisiin yms. Kun koulu ei
20747: Tämän ohella koulun vuosimenoarvioon tu-          vi~lä v:n 1952 aikana nähtävästi voisi
20748: lisi sisältyä tarpeelliset varat oppilaiden       päästä vakinaiseen käyntiin, riittäisi v: ksi
20749: ylläpitoon ja mahdollisiin perheavustuk-          1952 vuotuista määrärahaa 3 milj. mk.
20750: siin.                                                Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
20751:    Tällainen koulu voitaneen parhaiten si-        nioittavasti,
20752: joittaa metsähallituksen alaisuuteen, niin
20753: kuin metsäteknikoita valmistavat valt1on                   että Eduskunta ottaisi vuoden
20754: metsäkoulutkin ovat. Metsähallitukselle voi-             1952 tulo- ja menoarvioon metsätyö-
20755: taneen niin ikään uskoa koulun yksityiskoh-              väen ammattikoulun perustamiseksi
20756: tainen suunnittelu.                                      35 miljoonan markan siirtomäärära-
20757:    Koulun rakennuksiin arvioidaan tanit-                 han sekä 3 miljoonaa markkaa sen
20758: tavan 25 milj. mk sekä opetusvälineisiin 10              vuotuiskustannuksiin.
20759:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
20760: 
20761: 
20762:                  H. A. Kannisto.                          Konsti Järnefelt.
20763:                  Irma Karvikko.                           Eino Rauste.
20764:                  Harras Kyttä.                            Juho Tenhiälä.
20765:                  Helge Miettunen.                         Aukusti Pasanen.
20766: 438
20767: 
20768: IV1 26S.- Rah. al. N:o 196.
20769: 
20770: 
20771: 
20772: 
20773:                               Väisänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta val-
20774:                                  tion metsänhoitotöitä varten.
20775: 
20776: 
20777:                                   Eduskunnalle.
20778:    Valtion metsien taloustoiminta on sotien menoarviossa on 18 Pl. XVIII-luvun koh-
20779: jälkeen huomattavasti vilkastunut er1tyi- dalla esitetty tarkoitukseen käytettäväksi
20780: sesti hakkuiden laajenemisen ja puiden 350 milj. markkaa eli sotien edellinen
20781: myynnin kohoamisen johdosta. Hakkuut määrä n. 10-kertaisena.
20782: ovat viime aikoina olleet tuntuvasti run-       On useita tekiöitä, jotka vaativat tarkoi-
20783: saammat kuin aikaisempina rauhan vuo- tukseen varattavaksi rahavaroja paljon
20784: sina siitäkin huolimatta, että maan etelä- enemmän kuin nyt on ehdotettu. Edellä
20785: puoliskon parha1ten sijaitsevia valtion met- on jo selvinnyt, että hakkausmäärät ovat
20786: siä on rauhan teossa ja maanhankintalain olleet paljon suuremmat kuin 1930-luvulla,
20787: toteuttamisen j.ohdosta erittäin suuria aloja ja samalla ovat tietysti kunnostamista kai-
20788: siirtynyt pois valtion omistuksesta. Hak- paavat uudet työmaat lisääntyneet. Lähes
20789: kuumäärien kohoaminen on mielihyvin 10 vuoden työrästit odottavat kuntoon pa-
20790: merkittävä muistiin, koska se on runsain noa. Lisäksi on erittäin painavana näkö-
20791: määrin kohottanut valtion metsätuloja ja kohtana mainittava työpalkkoj·en kohoami-
20792: myös sen takia, että valtion metsien hak- . nen, mikä voitaneen laskea ainakin 18-ker-
20793: kuiden lisääntyminen merkitsee maan met- taiseksi sotien edelliseen palkkatasoon ver-
20794: sätalouden kokonaisuuden kannalta suurta rattuna. Ja vielä on todettava, että jo rau-
20795: tervehtymistä.                                han vuosina ennen sotia määräraha oli pe-
20796:    Mutta samalla on todettava, että valtion rin vaatimaton niihin suuriin tarpeisiin
20797: metsätalouden metsänhoitomäärärahat, joi- katsoen, joita valtion metsien perusparan-
20798: den tarkoituksena on hakkuujälkien kun- nukset edellyttivät.
20799: nostamin.en, uuden metsäpolven turvaami-        Metsänparannustöiden määrärahat käy-
20800: nen ja tuottavan metsäalan lisääminen tetään työpaikkoina valtaosaltaan syrjäi-
20801: metsäojituksia suorittamalla, on jäänyt ar- sillä valtion mailla, ja ne merkitsevät siten
20802: veluttavan pieneksi. 1930-luvun lopulla oli työtilaisuuksien luomista paikkakunnilla,
20803:  näihin tarkoituksiin käytettävänä vuosit- missä useinkaan ei muita ansiotöitä ole tar-
20804:  tain n. 34 milj. silloista markkaa. On ym- jolla.
20805: märrettävää, että sotavuosina oli pakko si-     Edellä olev·aan viitaten esitämme,
20806: vuuttaa ,tällaisia töitä työvoiman puutteen
20807: ja valtakunnan muiden välttämättömien                  että Eduskunta vuoden 1952 tulo-
20808: töiden takia, mutta sen jälkeen, kun ta-            ja menoarvioon 18 Pl. XVIII: 13
20809: louselämä jo on vakiintumassa ja metsä-             momentin kohdalle merkitsisi val-
20810: talous tullut entistäkin tärkeämmäksi valta-        tion metsien metsänhoitoon tarkoi-
20811: kunnan tulolähteeksi, on välttämättä pääs-          tettuun määrärahaan 300 miljoonan
20812: tävä käsiksi voimaperäiseen hakkuujälkien           markan lisäyksen, joten määräraha
20813: kunnostamiseen ja metsien tuoton varmis-            nousisi 650 miljoonaan markkaan.
20814: tamiseen. Tulevan vuoden valtion tulo- ja
20815:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
20816: 
20817:                 Jalmari Väisänen.                     Juho Karvonen.
20818:                 0. Muikku.                            Pentti Niemi.
20819:                 V. Virtanen.                          Edvard Pesonen.
20820:                 Arvo Ahonen.                          Laura Brander-Wallin.
20821:                                     Arvi Ikonen.
20822:                                                                                                      439
20823: 
20824: IV,269.- Rah. al. N:o 197.
20825: 
20826: 
20827: 
20828: 
20829:                                     Kyttä ym.: Määrärahan osoittamisesta metsätieteelliselle
20830:                                       tutkimuslaitokselle puun käyttöä ja metsien hakkuumää-
20831:                                       rää selvittävää tutkimusta varten.
20832: 
20833: 
20834:                                           E d u s k u n n a 11 e.
20835: 
20836:    Maamme metsä- ja puutalouden suunnit-                ja puutalouspolitiikkamme perustaksi olisi
20837: telu sekä valtakunnan metsäpolitiikan oh-               siten välttämättä saatava uusi selvitys met-
20838: jaaminen edellyttävät mm., että tunnetaan               siemme puun käytöstä ja hakkuumääristä,
20839: metsävarat ja niistä riippuvat puutavaran               johon tutkimukseen myös samalla voidaan
20840: saannin mahdollisuudet sekä ne puumäärät,               liittää tärkeitä kuljetusselvityksiä. Metsä-
20841: joita metsistämme hakkuilla otetaan, samoin             varojen arviointi, väestönlaskenta sekä maa-
20842: kuin ne puumäärät, joita metsistämme hak-               talouslaskenta, joista aletaan saada tuoreita
20843: kuilla otetaan, samoin kuin ne puumäärät,               tuloksia ennen pitkää, antavat erityiset
20844: joita talouselämämme eri tarpeisiin ovat                edellytykset juuri nyt suoritettaville puun
20845: välttämättömät.                                         käytön tutkimuksille, jotka myöhemmin, äs-
20846:    Metsäva:roistalllllllle on jo kaksi: kerta;a tehty   ken mainittujen suurtutkimusten tulosten
20847: yhtenäinen suuri linja-arviointi, ja kolmas             vanhennettua, muodostuvat vaikeiksi ja kal-
20848: tällainen arviointi on parhaillaan menossa.             liimmiksi.
20849: Asian toinen puoli, metsien hakkuumäärä ja                 Aiemman kokemuksen mukaan tällainen
20850: puun käyttö, on selvitetty kahdessa suuressa            suuri tutkimus vaatii noin kolme vuotta,
20851: tutkimustyössä, ensi kertaa 1920-luvun lo-              vaikka tärkeimmistä seikoista jo nopeammin
20852: pussa ja toisen kerran 1930-luvun lopussa.              saadaan ennakkotietoja. Tutkimus olisi,
20853: Sen jälkeen on kuitenkin metsien omistus-               näin kuin ennenkin uskottava metsätieteelli-
20854: suhteissa sekä kansantaloutemme raken-                  selle tu1Jkimoolailtokselle, jossa on näihin teh-
20855: teessa tapahtunut siksi suuria muutoksia,               täviin pystyvä ja tottunut johto. Ensim-
20856: että näillä tiedoilla ei enää tulla toimeen.            mäisenä tutkimusvuonna tarvittaisiin arvion
20857: Seurauksena on, että hakkuumäärän vuo-                  muka;an 1.6 mi'lj. ma11klkaa, josta pääosa ik:u-
20858: tuinen suuruus on epävarmojen arvelujen                 luu tutkimus- ja laskuapulaisten palkkauk-
20859: varassa ja että käsitykset metsäteollisuuden            seen sekä matkakustannuksiin. Tutkimus-
20860: kehittämismahdollisuuksista menevät hyvin               välineisiin tarvittava vaatimaton erä sisäl-
20861: eri suuntiin. Niin ikään tarvitaan uusia                tyy siihen niin ikään.
20862: tietoja pyöreän puutavaran vientiä koske-                  Edellä sanotun perusteella ehdotamme
20863: van keskustelun asialliseksi perustaksi. Kun            kunnåoittavasti,
20864: teollisuuslaitoksien perustaminen sitoo run-
20865: saasti varoja, saattavat virheelliset arvelut                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
20866: aiheuttaa vaikeasti korjattavia harhasijoi-                    tulo- ja menoarvioon 1.6 miljoonaa
20867: tuksia. Sama koskee nykytärkeitä kuljetus-                     markkaa amnettavaksi metsätieteelli-
20868: väylien uusia suunnitelmia.                                    selle tutkimuslaitokselle puun käyt-
20869:    Metsätalouden ja puutalouden käytäntöä                      töä ja metsien hakkuumäärää selvit-
20870: johtavien portaiden tarpeiksi sekä metsä-                      tävän tutkimuksen alkamiseksi.
20871:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
20872: 
20873: 
20874: 
20875:                    Harras Kyttä.                                 H. A. Kannisto.
20876:                    Irma Karvikko.                                Eino Rauste.
20877: 440
20878: 
20879: IV,27o.- Rah. al. N:o 198.
20880: 
20881: 
20882: 
20883: 
20884:                                Rytinki ym.: ~Määrärahan osoittamisesta puutavaran maa-
20885:                                   kuljetusolojen korjaamista varten.
20886: 
20887: 
20888:                                     E d u s k u n n a ll e.
20889: 
20890:    Valtio on rauhanteossa ja maanhankinta-       ja että uTkolaisen polttoaineen tuonrti ehkä
20891: lain toteuttamisen seurauksena joutunut luo-     lä!hiaikoina helpottuisi. Polttoaineen sa.an-
20892: vuttamaan me·tsäma.ata erittäin suuria mää-      nin varmistamin1en on ensi sijassa ikytket-
20893: riä ja nimenomaan maan eteläpuoliskossa.         tävä oman maan mahdollisuuksiin. Valtion
20894: Luovutetut alueet ovat talousmaantieteelli-      metsien mahdolisuudet polttopuun sa.antiin
20895: sesti olleet valtion metsien parhaiten sijait-   ovat vielä merkittävän runsaat, mutta vain
20896: sevia maita ja siten hakkuutoiminn·an kan-       edellytyksellä, että sitä voidaan hakata alu-
20897: nalta kailkkein edullisimpia. Vaikka valtion     eilla, jotka nyt ovat lk:aikkien lk:uljetusmah-
20898: metsäala on näin suuresti pienentynyt ar-        dollisuuksien sivussa. Maakuljetusolojen
20899: vok!kairrnmalta osalta, ovwt valtion metsien     korjaaminen on tältäkin k.annalta ajateltua
20900: hakkuut kuiten'kin tuntuvasti lisääntyneet       kiireellinen.
20901: ja merkinneet varsin runsaasti metsätuloja           Edellä viitattiin jo valtion metsien mah-
20902: valtion kassaan. Tämä on pääosaltaan ta-         dollisuuteen       tuntuvasti     .tervehdyttää
20903: pahtunut niillä metsäseuduilla, joista vielä     maamme koko metsätaloutta. Tunnettua on,
20904: on kuljetusmahdollisuuksia ollut ja se on        että puun käyttö on erityisen rask.aana koh-
20905: samalla merkinnyt arveluttavaa :vastaisten       distunut maan eteläpuoliskon maati1amet-
20906: hakkuumahdollisuuksien supistamista.             siin. Yleisesti esitetään ajatuksia, että maa-
20907:     T·ämän talkia ja jotta valtion metsät voi-   tilametsiin suuntautunutta hakikuupainetta
20908: sivat jatkuvasti tuottaa tuloja ja samalla        olisi kevennettävä, jotta niissä v:oitaisiin
20909: palvella maan koko metsätalouden terveh-         saada kootuksi sellainen tuotantopuusto,
20910: dyttämistä, olisi va;ltion syrjäiset metsät       joka johtaisi metsien tuoton kohoamiseen.
20911: saatetta.va mahdollisimman nopeasti hak-         Kun maan talouselämä kuitenkin tarvitsee
20912: kuutoiminna.npiiriin. Vuoden 1949 metsär          puuta tietyt määrät omiin sisäisiin käyttö-
20913: talouskomitean kokoamien ja jo julkisuu-         muotoihinsa ja teollisuuden varustamiseiksi
20914: dessa mainittujen 1tietoj·en mukaan on val-      riittävällä r.aaka-ainemäärällä, olisi hak-
20915: tion metsiä nykyisin noin 4 milj. hehtaaria      kuita vastaavassa määrässä siirrettävä val-
20916: sellaisilla syrjäkulmilla, missä ei tähän         tion metsiin. 'Tämä on mahdollista vain
20917: mennessä ole puutavan kuljetusolojen puut-        puun kuljetusolojen suurisuuntaisella kor-
20918: teellisuuden takia voitu säännöllistä ha:k-       jaamisel:la. Kun tässä tarlk:oituks·essa raken-
20919: kuutoimirutaa ja metsän hoitoa harjoittaa.        nettavat tiet samalla merkitsevät liikeyh-
20920: Näillä alueilla on metsävaroja kaikkiaan          teyksien avautumista syjäkulmien asukkai-
20921: 170 ·milj,. ms ja niiden kasvu on vuosittain      den hyväksi, on tiesuunnitelmilla myös laa-
20922:  n. 3 mitj. ms. Kun nämä metsä.t vielä; ovat      jempi yhteiskunnallinen merkitys.
20923: valtaosaltaan vanhoja, olisi niissä pikaisesti       Julkisuudessa on jo mainittu vuoden
20924: saatava toimeen runsaita uudistushaikkauk-        1949 metsätalouskomitean laatima 1JUUn
20925: sia.                                              maakuljetusolojen !korjaamista tarkoittava
20926:     Edtyisenä aiheena juuri nyky·vuosm.a          autotieohjelma, joka lkaik'kiaan käsittäå eh-
20927:  ryhtyä, puun kuljetusoloja korjaamaan on         dotuksia yli 5,500 km valtaosaltaan maan
20928: tunnettu vaikea ,pol.ttoainekysymyksernme,        syrjäkulmille .suunniteltuj.a teitä. Moetsä-
20929:  jonka hoitamiselksi on varustauduttava sii-      hallitus on eribeen tutkituttanut mahdol-
20930:  tä;kin huoUmatta, että nyt alkaVia poltto-       lisuuksia laajojen keskitettyjen haklk:uiden
20931:  ainekausi voitaisiinkin auttavasti sivuuttaa     toimittamiseksi nykyisin menekkiä vailla
20932:                                    IV,270. -     Rytinki ym.                               441
20933: 
20934: olevill'a metsäa:lueilla. Tällaisia hrukkuu-      tU'ksenmukaisesti ja taloudellisesti edulli-
20935: suunnitelmia on valmistunut yli 70, metsä-        sesti ih·eti mahdollista.
20936: alaltaan noin 700,000 hehtaaria ja suunni-           Hyvin tärkeätä on myös laajentaa tie-
20937: teltua hakkuumäärää näiltä a!lueilta on           suunnitelmi·en yksityiskohtaista tutkimusta
20938: kaikkiaan yli 20 milj. m3. Jotta näihin           tierakennustoiminnan jat'kamisek.si myö-
20939: metsävaroihin pääS>täisiin käsiksi, tarvittai-    hempinä vuosina ja riittävän laajana työ-
20940: siin runkoteitä noin 500 km, huoltoteitä          muotona.
20941: 550 km jne.                                          Edellä olevan perusteella ehdotamme
20942:    Rahavarojen tarve näiden suunniteLmien         kunnioittruen,
20943: tot•euttamiseksi on hyvin suuri. Metsäta-
20944: louskomHean suunnittelemien teiden kus-                     että Edttskunta ottaisi vuoden 1952
20945: tannukset kohonne\"at n. 4.5-5.o miljardiin              tulo- ja menoarvioon 400 miljoonan
20946: mal.'lkkaan. Metsähallituksen asianomaisella             markan siirtomäärärahan puutava-
20947: osastolla on lawdittuna runsaat määrät tie-              ran maakuljetusolojen korjaamiseksi
20948: suunnitelmia     yksityiskohtaisine kustan-              valtion metsien hakkuutoiminnan laa-
20949: nusarvioineen, punnituksineen ja karttoi-                jentamiseksi syrjäisillä metsäseu-
20950: neen, joten varojen sijoittaminen on tarkoi-             duilla.
20951:      Helsingissä 14 .päivänä syyskuuta 1951.
20952: 
20953: 
20954:                  Eino Rytinki.                    Heikki Soininen.
20955:                  Arvi Ikonen.                     Arttu.ri Koskinen.
20956:                  Lauri Solla.                     Niilo Ryhtä.
20957:                  Antti J. Rantamaa.               Aaro Kauppi.
20958:                                  Jussi Lappi-Seppälä.
20959: 
20960: 
20961: 
20962: 
20963:                                                                                              56
20964: 442
20965: 
20966: IV,27L,- Rah. al. N:o 199.
20967: 
20968: 
20969: 
20970: 
20971:                               Tiitu ym.: Määrärahan osoitta,misesta karja- ja t~lousra­
20972:                                   kennuksen rakentamiseksi Ylistaron pitäjässä sijaitse-
20973:                                   valle Ruuskalan koulutilalle.
20974: 
20975: 
20976:                                    E d u s k u n n a ll e.
20977: 
20978:    Vuonna 1928 luovutti maatalousministe-       maalaiskunta ynnä lisäksi useat paikalliset
20979: riö Ylistaron pitäjän kirkonkylässä sijait-     maatalousjärjestöt ja osuuskunnat. Kanna-
20980: sevan valtion omistaman Ruuskalan ent.          tusyhdistyksen toimesta on Ruuskalan ti-
20981: sotilasvirkatalon kantatilan maataloushalli-    lalla jo vuonna 1950 pidetty: lyhytaikaisia
20982: tuksen käytettäväksi ja Etelä-Pohjanmaan        maataloudellisia kursseja ja järjestetty ha-
20983: maanviljelysseuran hoidettavaksi koulu- ja      vaintotarkoituksia varten erilaisia viljelys-
20984: havaintotilaksi perustettavaksi suunniteltua    kokeita. :Myöskin on tilan päärakennus
20985: puutarha- ja pienviljelyskoulua varten.         perusteellisesti korjattu, joten siihen voi-
20986: Tällaisen koulun tarpeellisuus väkirikkaan      daan järjestää asunto ainakin koulun am-
20987: ja pienviljelysvaltaisen Etelä-Pohjanmaan       mattiopettajalle ja puutarhurille sekä väli-
20988: maataloudellisen ammattiopetuksen tyydyt-       aikainen opetushuone koulua varten.
20989: tämiseksi todettiin jo silloisena ajankoh-         Ruuskalan tilalla jo alulle pantua maa-
20990: tana välttämättömäksi. Pienviljelijäkoulun      taloudellista kurssitoimintaa, jota alueen
20991: perustaminen tälle alueelle on sitäkin tär-     pienviljelijäväestö on huomattavalla tavalla
20992: keämpää, koska ei Etelä-Pohjanmaalla eikä       hyväkseen käyttänyt, voitaisiin verrattain
20993: myöskään Keski-Pohjanmaalla ole yhtään          vähin kustannuksin jatkaa pienviljelijäkou-
20994: varsinaista pienviljelijäkoulua, ja kun jo      lun puitteissa ja siten käyttää tämän ope-
20995: toiminnassa olevat maamieskoulut eivät          tuksen hyväksi tilalla jo olevia rakennuksia
20996: rajoitettujen oppilastilojensa takia voi ot-    ja hav:aintoviljelyksiä. Kyseeilistä tarkoi-
20997: taa vastaan läheskään kaikkia niihin pyrki-     tusta varten olisi koululle aluksi rakennet-
20998: jöitä. Keskeisen asemansa ja hyvien kulku-      tava karja- ja talousrakennukset, koska ne
20999: yhteyksiensä ansiosta voisi Ruuskalan ti-       tilalta puuttuvat.
21000: lalle Ylistaroon perustettava pienviljelijä-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21001: koulu toimia ammattiopetuksen antajana
21002: varsin laajan alueen pienviljelijäväestölle.              että Eduskunta merkitsisi lisäyk-
21003: Tässä mielessä ja omatoimisenkin taloudel-             senä valtion vuoden 1952 tulo- ja
21004: lisen pohjan aikaansaamiseksi suunnitellun             menoarvioon 19 Pl. I luvun 6 mo-
21005: pienviljelijäkoulun toiminnalle perustettiin           mentin kohdalle 12 miljoonaa mark-
21006: Ylistarosaa vuonna 1950 kannatusyhdistys,              kaa 2,250 m3 :n suuruisen karja- ja
21007: johon tähän mennessä ovat jäseniksi liitty-            talousrakenmtksen        mkentamiseksi
21008: neet mm. Ylistaron, Ilmajoen, Isokyrön,                Ylistaron pitä,iässä sijaitsevalle Ruus-
21009: Vähäkyrön, Ylihärmän ja Alahärmän, Kau-                kalan koulutilalle.
21010: havan ja Lapuan kunnat sekä Seinäjoen
21011:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
21012: 
21013: 
21014:                 Kustaa Tiitu.                            Eino Rytinki.
21015:                 Niilo Ryhtä.                             Erl. Haapaniemi.
21016:                                       Yrjö Hautala.
21017:                                                                                     443
21018: 
21019: IV,212.- Rah. al. N:o 200.
21020: 
21021: 
21022: 
21023: 
21024:                              Hykkäälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan uuden
21025:                                asemarakennuksen rakennustöiden aloittamista varten.
21026: 
21027: 
21028:                                      E d u s kun n a He.
21029: 
21030:   Viitaten vuoden 1950 valtiopäiville jäte-           tulo- ja menoarvioon 100,000,000
21031: tyn ed. Hykkäälän ym. ra;haasia-aloi1Jteen            markan määrärahan Kouvolan uuden
21032: N :o 224 perusteluihin ehdotarmme,                    asemarakennuksen   rakennustöidet~
21033:                                                       aloittamiseksi.
21034:         että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
21035:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
21036: 
21037: 
21038:              Heikki Hykkäälä.                         Veikko Kokkola.
21039:              Pentti Niemi.                            Meeri Kalavainen.
21040:              0. Muikku.                               Valto Käkelä.
21041:                                      Urho Saariaho.
21042: 444
21043: 
21044: IV,273, -   Rah. al. N:o 201.
21045: 
21046: 
21047: 
21048: 
21049:                                 Puumalainen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta
21050:                                   Suolahden-Haapajärven rautatien rakentamiseen.
21051: 
21052: 
21053:                                     E d u s k u n n a ll e.
21054: 
21055:   Vuoden 1952 tulo· ja menoarvioesityk-            Parhaassakin tapauksessa työt kestävät
21056: seen hallitus on ottanut Suolahden-             vielä useita vuosia. Ympäristön !kireästä
21057: Haapajärven radan rrukentamiseksi V'ain         asuntotilanteesta johtuen työläisten on vai-
21058: 100,000,000 markan määrärahan. Ehdotettu        lkea saada asuntoja. Näin ollen on välttä-
21059: määräraha on niin pieni, ettei siNä voida       mätöntä, että osa määrärahoista käytetään
21060: suorittaa lko. radan rrukennustöitä edes ny-    työläisten asuntojen raikentamiseen.
21061: kyisessä 'laajuudessa. Toisaalta !kaikki syyt      Edellla olevan p-erusteella ehdotamme,
21062: puhuvrut töiden laajentarrnisen ja joudutta-
21063: misen puolesta.                                           että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
21064:   Työn nykyisessä vaiheessa ovat siltatyöt              vuoden 1952 tulo- ja menoarvion 19
21065: Ääneik~en puoleisessa päässä !kiireelliset.             Pl. I luvun 8 momentille 200,000,000
21066: Näin sen V'UOksi, etteivät hankitut raaka.              markkaa Suolahden-Haapajärven ra-
21067: aineet turmeltuisi. V almistuvilta radoHta              daxn rakemnustyön jatkamiseen, mistä
21068: on jatkuvasti siirrettävä ammattitaitoista              50,000,000 markkaa käytettäisiin mai-
21069: työvoimaa Suolahden-Haapajärven rata-                   nitun ratatyömaan työläisten asunto-
21070: työmaahle. Rataan sijoitetut suuret pääomat             jen rakentamiseksi.
21071: ovat hyödyttömiä, ~ll~i töitä suoriteta vai-
21072: mii'k:si.
21073:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
21074: 
21075: 
21076:               V. Puumalainen.                          Juho Nykänen.
21077:               D[atti Jtoivunen.                        Arvo Ahonen.
21078:               Mikko Järvinen.                          Jtaarle Renfors.
21079:                                                                                          445
21080: 
21081: IV,274.- Rah. al. N:o 202.
21082: 
21083: 
21084: 
21085: 
21086:                               Soininen ym.: Määrärahan osoittamisesta Siilinjärven-
21087:                                  Juankosken rautatien rakentamiseen.
21088: 
21089: 
21090:                                    E d u s k u n n a ll e.
21091: 
21092:    Marraskuun 11 pa1vana v. 1949 myönsi         summia, niin muodostuu valttiolle tap,piolli-
21093: eduskunta Siilinjärven-Juankosken rauta-        seksi ei ainoastaan :tämä, vaan lisä:ksi
21094: tien rakentamiseen työttömyyden lieventä-       myöskin tähän saakka sijoitetut varat sei-
21095: miseksi määrärahan.                             sovat tuloa tuottamattomina. Taloudellis-
21096:    Käsityksemme mukaan, joka lienee myös        ten arvojen menetys on suuri, kun työt
21097: ollut yleinen työvoimaviranomaisten kes-        kerta toisensa jälkeen keskeytetään tai teh-
21098: kuudessa, se, että rakennustöitä tällä rau-     dään kovin pienellä voimalla.
21099: tatierakennuksella jatkettaisiin normaaleja        Pääomalle ei tule mitään korkoa, jopa
21100: rakennussuunnitelmia ja töiden edistymi-        osalta joutuvat uhratut varat hukka·an.
21101: sen kannalta järkiperäisiä työtapoja nou-          Rakennustöiden järkiperäinen suoritus ja
21102: dwttaen, olisi edellyttänyt, eHä kysy-          rautatierakennukseen uhrattavien varojen
21103: myksessä olevalle rautatierakennukselle         taloudellinen hyvwksikäyttö vaatisi rautatie-
21104: myönnettäisiin varoja myös varsinaisina         rakennukseen kiinnitettäväksi suurempaa
21105: rautatierakennusmäärärahoina.                   huomiota kuin mitä on tapahtunut ja missä
21106:    Siilinjärven-Juankosken radan varsinai-      suhteessa on paljon laiminlyöty. Kun mää-
21107: sena tarkoituksena on pidettävä pyrkimystä      rärahoja on niukalti, ei suunnitelmallista
21108: näiden syrjäisten seutujen aineellisen ja       rakennustyötä voi suorittaa.
21109: henkisen elämän kohottamiseksi ja valta-           Kun edellä mainitun radan rakentaminen
21110: kunnalle edullisen Juankosken puuhiomon         on jätetty epävarmojen ja riittämättömien
21111: tuotteiden kuljettamiseksi maailman mark-        työttömyysvarojen varaan, ei tarkoituksen-
21112: kinoille sekä yleensä laajojen metsävarojen     mukaisella tavalla ole töitä voitu suorit-
21113: Baattamiseks1 rataverkon yhteyteen, kuin         taa; samalla on viipynyt tämä yleisen edun
21114: myöskin mineraalirikkauksien kuljettami-        kannalta ensiarvoisen tärkeä radan raken-
21115: seksi, joita radan va~kutuspiirissä on run-     taminen, joten rakentamiseen on välttämä-
21116: Baasti.                                          tön tarve saada ensi vuoden tulo- ja meno-
21117:    Näillä perusteilla voitiin pitää tärkeänä     arvioon määräraha.
21118: luoda mahdollisuudet radan mahdollisim-            Edellä esitettyyn viitaten rohkenemme
21119:  man pikaisen ajan kuluessa rakentamiselle.     kunnioittaen ehdottaa,
21120:    Pienissä erissä on myönnetty radan ra-
21121: kentamiselle varoja, ja rakennettu pienessä                että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
21122: mittakaavassa, mutta kun on rakennettu                  tulo- ja menoarvioon 150 miljoonan
21123: huoltotilat radan rakennustyöläisiä varten              markan määrärahan Siilinjärven-
21124:  ja rakennukset ovat vieneet suuria raha-               Juankosken rautatien rakennustöiden
21125:                                                         jatkamiseksi.
21126:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
21127: 
21128: 
21129:               Heikki Soininen.                        0. Muikku.
21130:               Jalmari Väisänen.                       Eino Rauste.
21131:               Lauri Solla.                            Vieno Simonen.
21132:               R. Hallberg.                            Arvi Ikonen.
21133:               Juho Karvonen.                          Varma K. Turunen.
21134: 446
21135: 
21136: IV,275.- Rah. al. N:o 203.
21137: 
21138: 
21139: 
21140: 
21141:                               Suominen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatieylikulku-
21142:                                  sillan rakentamiseksi Korson aseman läheisyyteen.
21143: 
21144: 
21145:                                    Eduskunnalle.
21146: 
21147:    Hyryiästä Korsoon johtavalla maantiellä     laisen sillan rakentamiseen olisi ryhdyttävä
21148: Korson rautatieaseman ratapihan kohdalla       viipymättä.
21149: oleva tasoylikäytävä on eräs maamme vaa-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21150: rallisimpia rautatieylikäytäviä, jossa erit-   kunnioittaen,
21151: täin vilkkaan rautatieliikenteen vuoksi ta-
21152: pahtuu joka vuosi useampia kuolemaan                   että Eduskunta ottaisi vuoden
21153: johtavia junan alle jäämisiä. Tähän erit-            1952 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
21154: täin vaikeaan ja lähiseudun asukkaille erit-         markan määrärahan rautatieylikul-
21155: täin kiusalliseen tilanteeseen saadaan pa-           kusillan rakentamiseksi Korson ase-
21156: rannus aikaan ,ainoastaan sillä, että rauta-         man läheisyyteen Hyrylään johta-
21157: tien ylitse rakennetaan Korson aseman lä-            valle maantielle.
21158: heisyyteen kunnollinen ylikulkusilta. Täl-
21159:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
21160: 
21161: 
21162:              Unto Suominen.                         Veikko Helle.
21163:              Martta Salmela-Järvinen.               Bruno J. Sundman.
21164:              Juho Niukkanen.                        G. Henriksson.
21165:                                                                                                 447
21166: 
21167: IV,276. -    Rah. al. N:o 204.
21168: 
21169: 
21170: 
21171: 
21172:                                  Lahtela ym.: Määrärahan osoi~tamisesta rautatien raken-
21173:                                    tamiseksi Kemijärven asemalta Taivalkoskelle.
21174: 
21175: 
21176:                                       E d u s k u n n a iJ.l e.
21177: 
21178:    Rautatien rakentaminen Savon radan jat-         rakentaa myösik:in Kemijärven puoleisesta
21179: kona Kontiomäeltä Hyrynsalmen, Suomus-             päästä, että se saataisiin ma:hdoliisimman
21180: salmen, TaivalkoSken ja Posion kuntien             pian va;lmiiksi, kuten ede'llä mainittu komi-
21181: ik:autta Kemijärvelle on ollut lrarkittavana       tea jo v. 1938 antamassaan mietinnössä:
21182: ik:ansa!laisten ja viranomaist·en keskuudessa      on ehdottanut.
21183: vuosikymmeniä. Sanotun rautatien rakenta-              Mainitun rautatien rakentaminen on
21184: misesta tehtiin a!loite jo 1921 vailtiopäiville.   kaiikJkein vaikuttavin tekijä sen suuren
21185: Sen jälkeen se on o'llut useita 'kertoja edus-     työttömyyden poistamiseksi, mikä on hyvin
21186: ik:unnan käsiteltävänä ja sitä on käsitellyt       usein öUut mainituilla ratasuunnilla ja sen
21187: mm. valtioneuvosto marraskuun 21 päivänä           :iitä- ja p6hjoispuolisissa kunnissa. Sen
21188: 1935 Toivo J anhosen puheenjohdolla Kai-           avulla saataisiin ne valtion laajat metsä-
21189: nuun ja Peräpohjolan talouselämän 'kohot-          alueet, joiden puutavaraa ei voida käyttää
21190: tamiseksi suunnitelmaa laatimaan asetettu          ja joka on siellä ollut vuosisadasta toiseen
21191: komitea ja huhtikuun 14 päivänä 1938 anta-          ja on edelleenkin arvottomana. Kemijärven
21192: massaan mietinnössä (komitean mietintö             -Posion-TaivalJkosik:en ratasuunnan var-
21193: No 10/1938) katsonut po. rautatien tarpeel-        l'essa ovat parhaat ja sopivimmat puutool-
21194: lise!ksi ja ehdottanut, että sen rakentaminen      lisuuspa~kat Kemijärven vesistöalueen met-
21195: alettaisiin myöskin Kemijärven puoleisesta         siä varten ensimmäiset 15 kilometrin mat-
21196: päästä Taivalkoskea !kohti. Eduskuntakin           lka:lla Kemijärven asema:lta PosioHe päin ja
21197: on hyvä!ksynyt iain, jonka mu:kaan vuosina         VenäjäUe <las!lrevien Kirtkan ja Oulangan
21198: 1939-1946 oli rrukennettava rautatie Kontio-       vesistöa~ueen metsiä varten Posion kunnan
21199: mäeltä Taiva:lkwn:elle. Edusikunmm päätök-         alueeJ.Ila. Kaikilla mainituilla vesistöalueilla.
21200: sen mukaan on myöskin jo ennen talvisotaa          ovat vailtavat vaUion ja y[mityisten metsä-
21201: täysikoneellisesti tutkittu ratasuunta Taiva:l-    alueet suurine käyttämättömine ja nyky-
21202: ik:oskelta Posion kunnan !kautta Kemijärven        oloissa mH'tei arvottomine puuvarastoineen_
21203: asemalle. Rautatien ra'kennuS'työt Kontio-             Mainittakoon, että metsänhoitaja A. E.
21204: mäen-Taivammsken vä:lillä aU:ettiin ennen          Järvisen suorittaman tutkimuksen ja Jaa-
21205: sotia ja on niitä jatJkettu näihin asti ja jat-    timan hrufukuusuunnite1man mukaan on Ke-
21206: ketaan edel'leen. On selvää, että jos sodat        mijärven pohjoispuoHsten vesistöa'lueiden
21207: eivät olisi häirinneelt rakennustöitä, olisi       valtion omistamien metsämaiden pinta-ala
21208: Kontiomäen--'Taivalkoksen rautatie valmis-         noin 1,600,000 ha ja sillä !kasvava puusto
21209: tunut jo vuonna 1946 ja ilmiken todennä-           noin 70,000,000 ms, josta yli-ikäisten ha-
21210: köisyyden mukaan Taivalkosken-Kemijär-             vupuuvaltaisten metsien puuvaras·to n.
21211: ven välinen rautatie'kin olisi valmimumaisil-      50,000,000 ms ja tukkipuita on niissä vä-
21212:  laan ehlei jo olisi va:lmistunutkin, koska sen    hintään 60,000,000 kappaletta.          Tämän
21213:  rakentamisen pitivät rautatieviranomaiset         a:}ueen puiden ·vuotuisen lisä!kasvun metsien
21214:  rautaJtieveooos·ton jäddperäisen 'kehittämi-      ny:kyisessä tilassa on hän [askenut olevan
21215:  sen ja Metsäha:llitus va~tion metsien kan-        noin 760,000 ms ja että se voi metsänhoi-
21216:  mt1ta katsottuna erikoisen tarpeelli:sena ja      dolliseen kuntoon saatettuna kohota kaksin-
21217: kiireellisesti toteutettavana. Puheena ole-        lkertaiseksi. Mainitu'Ha alueena on valtion
21218: vasta raut~Vtiesltä Kemijärven ja Taivalkos-       omistamia :me·tsiä noin 80 % ja yksityisten
21219: ken välinen ·osa olisikin saatava mahdoHi-         metsiä 20 %. Hänen ~askelmiensa muka:an
21220:  simman pian ralkentei11e ja alettava sitä         Kemijokilaakson metsissä ikelottuu ja ikaa-
21221: 448                        IV,276.- Kemijäl'lven---<Taiva:lkosken rautatie.
21222: 
21223: tuu se!kä lwhoo maahan vuosittain noin            rajoittamista aiheutta:matta sillä toimenpi-
21224:  500,000 m3 puuta. Mainittuihin Järvisen          teellä arvaamattoman suuria vuodesta vuo-
21225: laskeLmiin tulevat lisäksi Etelä-Kemijärven       teen jatkuvia vahinikoja valtiolle ja yksityi-
21226: ja Vienanmereen laskevien Oulangan sekä           sille monessa eri muodossa eikä estää vas-
21227: KitJkan vesistöalueen valtavan laajat metsä-      taista työttömyyttä ja väestön hädänrulai-
21228: mueet suureksi osaksi aivan ikäyttämättö-         seen tilaan jouturrnista ilman vaJltion suora-
21229: mine puuvarastoineen.                             naista aV'UStusta. Kun valtion ja yksityis-
21230:    Mainittuja metsävaroja ei voida kannat-        ten mclsissä lahoo tavattoman suuri puu-
21231: tavasti käyttää ilman puheena oJ.evan rauta-      määrä vuosittain ja vanhentuvat metsät es-
21232: tien rakentamista. Mainitulla radalla luo-        tävät valtavan suuressa määrässä puun lisä-
21233: <laan samaHa puuteoUisuuslaitosten perusta-       kasvua ja nämä voidaan poistaa ra;kenta-
21234: mismahdollisuudet sen läheisyyteen käyttä-        malla po. rautatie, ölisi sitä parempi mitä
21235:  mään hyödyksi ne valtavaJt yli-ikäiset puu-      ~ikemmin po. rautatie ra!kennetaan, !koska
21236: määr~t, mitkä siel~ä estävät metsien lisäkas-     siten luodaan edeliJ.ytykset puunjalostuslai-
21237:  vua, kelottuvat ja kaatuvat maahan sekä          tosten perustamiseHe ja metsistä saatavan
21238:  lahoovat sinn·e tuottaen valtiolle ja yksityi-   tulon EsäylkseHe ja järlriperäiseUe metsän-
21239: sil:le satojen mBjoonien mar:kimojen vuotui-      ihoidolle. Käsityksemme mulkaan ei ole vai-
21240: sen vahingon.                                     taikunnan ·etujen ja arvon mukaista lwho-
21241:     Jos mainittujen metsien puuston käytöHe       tuttaa puita metsiin ja pitää metsiä tuot-
21242:  luodaan edellytykset rakentamalla puheena        tamattomassa tilassa, koSka se samalla on es-
21243:  oleva rautatie, niin on varmaa, että sillä       teenä maalkunnan ellämänmahdollisuuiksien
21244:  poistetaan työttömyys ja saadaan valtiolle       ~uontaiselle kehittymiselle.
21245:  ja yksityisille satojen miljoonien mar!kkojen       Edellä esitettyyn viitaten !krunnioittaen
21246:  vuotuinen metsätu~ojen lisäys ja lisäksi          ehdotamme,
21247:  vielä vaJltiolle ja ikunnille satoihin miljoo-
21248:  niin nouseva säästö työttömyysvarojen käyt-                että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
21249:  töön.                                                   tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
21250:     Eillei tätä rautatietä rakenneta ja laiteta          markan määrärahan rautatien raken-
21251:  puutooHisuuslaHdksia sanotun rautrutien                 tamiseksi Kemijärven asemalta Tai-
21252:  varteen, ei voida ajatellakaan raakapuun                valkoskelle.
21253:  ulosviennin supistamista eikä sen viennin
21254:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
21255: 
21256: 
21257:                   M. 0. Lahtela.                           Arvi Ikonen.
21258:                  Markus Niskala.                           Erkki Koivisto.
21259:                  Vilho Väyrynen.                           Niilo Ryhtä.
21260:                                                                                           449
21261: 
21262: IV,211. -   Rah. al. N:o 205.
21263: 
21264: 
21265: 
21266: 
21267:                                 Tauriainen ym.: Määrä1·ahan osoittamisesta Pesiön aseman
21268:                                    ja Taivalkosken välisen rataosan rakentamiseksi.
21269: 
21270: 
21271:                                     E d u s k u n n a 11 e.
21272: 
21273:    Noin 15 vuotta sitten eduskunta päätti        kemattomat valtion metsät. Pohjois-Suomen
21274: Kontiomäen-Taivalkoskenrautatien raken-          teollistamisen ensimmäisiä edellytyksiä olisi
21275: tamisesta. Lain mukaan rata piti rakentaa        myös rautatien rakentaminen tänne raalm-
21276: vv 1938-1946. Sodan edellisinä vuosina           ainelähteille. Tämän vuoksi ja kun valtion
21277: radan rrukentamistyöt aloitettiinkin koko        omankin edun mukaista olisi rakentaa kul-
21278: laajuudessaan. Tie on nyt liikennöitävässä       kuyhteydet alueille, joissa on pääasiassa
21279: kunnossa Hyrynsalmelle saakka ja raken-          valtion metsiä, mielestämme rautatien ra-
21280: nustyöt jonkunverran käynnissä Hyrynsal-         kentamiseen koko laajuudessa olisi kiireel-
21281: men-Suomussalmen välisellä rataosalla.           lisesti ryhdyttävä ja saatava se valmiiksi,
21282: Sodan aikana saksalaiset rakensivat kapea-       jotta Pohjois-Suomen talouselämän kohoa-
21283: raiteisen rautatien mainittua rratalinjaa        miselle tulisi edellytykset.
21284: myöten lähelle Taivalkoskea, jotenka pen-           Yllä olevaan viitaten ehdotanune kun-
21285: gerrys- ym. töitä on tehty huomattavan pal-      nioittaen,
21286: jon ja on niiden arvo nykyisessä rahassa
21287: useita satoja miljoonia markkoja. Nämä                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
21288: pääomat seisovat ratapenkereessä tuotta-                tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
21289: mattomina, kunnes rata valmistuu.                       markan määrärahan Kontiomäen-
21290:   Monissa eri yhteyksissä ja tutkimuksissa              Taivalkosken rautatien rakentamista
21291: on todettu mainitun rautatien kansantalou-              varten Pesiön aseman ja Taivalkos-
21292: dellinen merkitys. Onhan tällä alueella                 ken välisellä osalla.
21293: suuret luonnonrikkaudet, moninpaikoin kos-
21294:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
21295: 
21296: 
21297:               Hannes Tauriainen.                 J. Mustonen.
21298:                                Matti Meriläinen.
21299: 
21300: 
21301: 
21302: 
21303:                                                                                             57
21304: 450
21305: IV,27s.- Rah. al. N:o 206.
21306: 
21307: 
21308: 
21309: 
21310:                               Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Siilinjärve'l!r-
21311:                                 Juantehtaan rautatien rakentamiseen.
21312: 
21313: 
21314:                                    E d u s k u n n a ll e.
21315: 
21316:   Edellisinä vuosina on varatöinä raken-        raaka-aineen jalostuspaikoille. Rautatien
21317: nettu rautatietä Siilinjärven asemalta Juan-    valmistuttua sen välittömään vaikutuspii-
21318: tehtaalle. Rakennustyöt, jotka ovat vielä-      riin tulee myös jo löydettyjä mineraali-
21319: kin melkein alkuvaiheissaan, uhkaavat koko-     esiintymiä, joiden kannattava louhinta edel-
21320: naan keskeytyä, koska hallituksen talous-       lyttää kuljetusolojen parantamista.
21321: arvioesityksessä vuodelle 1952 ei tarkoi-          Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21322: tukseen ole varattu määrärahaa.
21323:   Rautatiellä olisi paitsi maakunnallinen                että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
21324: myös valtakunnallinen merkityksensä, sillä             valtion tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
21325: sen avulla yhdistettäisiin mainittu raide              I luvun 8 momentille töiden jatka-
21326: Juankosken tehdasrautatiehen ja lisäksi                miseksi    Siilinjärven-·Juantehtaan
21327: edistettäisiin puutavaran kuljetusta metsä-            radalla 150 miljoonaa markkaa.
21328: rikkailta seuduilta kulutuskeskuksiin ja
21329:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
21330: 
21331: 
21332:              Hugo Manninen.                           Tahvo Rönkkö.
21333:              Elli Juntunen.                           Hilja Väänänen.
21334:              Juho Rytkönen.                           Martti J. Huttunen.
21335:              Esa Hietanen.                            Lauri Solla.
21336:                                                                                             451
21337: 
21338: IV,219, -   Rah. al. N:o 207.
21339: 
21340: 
21341: 
21342: 
21343:                                 Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun-Kuusamon
21344:                                   rauta~ien rakennustöiden aloittamista varten.
21345: 
21346: 
21347: 
21348:                                     E d u s k u n n a ll e.
21349: 
21350:    Vuoden 1949 valtiopäivillä 'eduskunta         mon rautatien rakentamiseen olisikin paas-
21351: hyväksyi määrärahat Oulun-Kuusamon               tävä viipymättä, sillä radan rakentaminen
21352: rautatiesuunnan täyskoneellisten tutkimus-       on mitä tärkein toimenpide koko laajan
21353: töiden suorittamista varten. Tutkimuksia         Koillis-Pohjanmaan ta1oudelliselle kehityk-
21354: onkin nyt suoritettu vv. 1950-51 aikana          selle.
21355: ja samanaikaisesti on pätevien ammatti-             Kaikkeen edellolevaan sekä vuoden 1949
21356: miesten ·toimesta suoritettu k. o. ratasuun-     vaLtiopäivillä jätetyn rahaasia-aloitteen N :o
21357: nalla taloudellisia kannabtavuusrtutk:i.rmuk-    323 perusteluihin viitaten ehdota:rrume llrnn,.
21358: sia ja ovat nämä viimeksimainitut tutki-         nioittaen,
21359: mukset olleet erittäin myönteisiä Oulun._
21360: Kuusamon rautatien taloudellista kannat-                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
21361: tavaisuutta ajatellen. Edellämainitut tut-              tulo- ja menoarvioon 100,000,000
21362: kimukset ova.tkin nyt luoneet mahdollisuu-              markan määrärahan käytettäväksi
21363: den ~sanotun rautatien varsinaisten raken-              Oulun-Kuusamon mutatien raken-
21364: nustöiden aloittamiselle. Ouhm-Kuusa-                   nustöiden aloittamista varten.
21365:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
21366: 
21367: 
21368:               Niilo Ryhtä.                             Eeli Erkkilä.
21369:               Markus Niskala.                        . Eino Rytinki.
21370: 452
21371: 
21372: IV,2so.- Rah. al. N:o 208.
21373: 
21374: 
21375: 
21376: 
21377:                               Erkkilä ym.: Mäiirärahan osoittamisesta Pesiön-Korvuan
21378:                                  rataosan rakentamiseen.
21379: 
21380: 
21381:                                     E d u s k u n n a 11 e.
21382: 
21383:   Jo ennen sotia aloitettiin Kontiomäen-         dettu, mitenkä valtavista metsärikkauksista
21384: Hyrynsalmen rautatierakennustyöt, mutta          on kysymys, jotka täten saataisiin muun
21385: sodan johdosta olivat ne pitkän aikaa kes-       maailman yhteyteen ja hyödyttämään koko
21386: keytyneet ja serrkin jälkeen kun ne on           yhteiskuntaa. Työllisyyden kannaltakin tä-
21387: saatu käyntiin, on töiden hidastuminen ol-       män rautatien rakentaminen suuremmassa
21388: lut hyvin hidasta liian pienien määräraho-       laajuudessa kuin on esitetty olisi erittäin
21389: jen vuoksi. Tämän hitauden kyllä ymmär-          tärkeä.
21390: tää, koska valtion taloudelliset mahdollisuu-       Sen vuoksi ehdotammekin,
21391: det ovat rajoitetut. Mutta kun otamme
21392: huomioon sen, että tämän ratasuunnan var-                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
21393: rella asuvat ihmiset ovat suurelta osalta                tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
21394: vailla alkeellisimpia:kin kulkuyhteyksiä, ja             8 momentille 150,000,000 markan
21395: elävät taloudellisesti erittäin vaikeissa                määrärahan Kontiomäen-Taivalkos-
21396: oloissa, on yhteiskunnan velvollisuus heidän             ken rautatien Pesiön-Korvuan vä-
21397: vaikeuksiaan helpottaa, ja kun toisaalta on              lisen osan rakentamistöiden aloitta-
21398: jo rautatien rakentamisesta päätettäessä to-             mista varten.
21399:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
21400: 
21401: 
21402:               Eeli Erkkilä.                            Niilo Ryhtä.
21403:                                     Aaro Kauppi.
21404:                                                                                            453
21405: 
21406: IV,2s1.- Rah. al. N:o 209.
21407: 
21408: 
21409: 
21410: 
21411:                                Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuusradan ra-
21412:                                  kentamiseksi Tampereelta Kyröskoskelle.
21413: 
21414: 
21415:                                     E d u s k u n n a 11 e.
21416: 
21417:   Vuosien 1948 ja 1949 valtiopäivillä tehty-     jota rautatiehalltus mahdollisesti tarkoittaa,
21418: jen toivomusaloitteiden johdosta, on edus-       ei ole ilmennyt, on täten talouselämämme
21419: kunta 12 päivänä syyskuuta 1950 päättä-          kannalta tärkeän rautatien rakentamisen
21420: nyt lausua toivomuksen, että hallitus ottaisi    aloittaminen jäänyt ja näin ollen yksi
21421: Tampereen-Kyröskosken rautatien lähivuo-         maamme huomattavimpia sekä vanhimpia
21422: sien rautatierakennusohjelmaan. Sittemmin        teollisuuslaitoksia joutuu edelleenkin toimi-
21423: onkin tasavallan presidentti päättänyt 15        maan rautatieverkostosta erillään.
21424: päivänä joulukuuta 1950 antaa valtioneu-           Koska nyt kuitenkin kaikki merkit viit-
21425: voston tehtäväksi ryhtyä eduskunnan toivo-       taavat siilhen, ·että jo tämän vuoden, mutta
21426: muksesta johtuviin toimenpiteisiin.              varsinkin ensi vuoden aikana, on varustau-
21427:    Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-    duttava laajemmaksi muodostuvan työttö-
21428: riö on 20 päivänä joulukuuta 1950 jättänyt       myyden torjumiseen, niin kaikkeen tähän
21429: asian rautatiehallituksen käsiteltäväksi ja      viitaten kunnioittaen esitämme,
21430: kun rautatierakennuslakikomitea oli asetta-
21431: nut tämän radan ensisijaiseksi rakennetta-                 että Eduskunta vuoden 1952 tulo-
21432: vien teollisuusratojen joukkoon, esitti rauta-           ja menoarvion 19 Pl. I luvun 8 koh-
21433: hallitus puheena olevan radan rakentami-                 taan ottaisi 300,000,000 markan mää-
21434: sen huomioitavaksi suunniteltaessa vuosien               rahan teollisuusradan rakentamiseksi
21435: 1950-1951 työttömyystöitä.                               Tampereelta Kyröskoskelle.
21436:    Kun sellaista laajempaa työttömyyttä,
21437:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
21438: 
21439:                  Pertti Rapio.                            Arvo Riihimäki.
21440:                  Lauri Myllymäki.                         Usko Seppi.
21441:                  Antto Prunnila.                          Elli Stenberg.
21442: 454
21443: 
21444: IV,2s2. -   Rah. al. N:o 210.
21445: 
21446: 
21447: 
21448: 
21449:                                 Karjalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomussalmen
21450:                                   -Taivalkosken rataosan rakentamiseen.
21451: 
21452: 
21453:                                      E d u s kun n a 11 e.
21454: 
21455:    Hallituksen esityksessä tulo- ja meno-         sät la:hoavat kannattavien kuljetusmahdolli-
21456: arvioksi vuodelle 1952 esitetään 19 Pl: n         suuksien puutteessa. On suoranaista tuh-
21457: I luvun 8 momentin c kohdassa töiden              lausta antaa metsien vanheta ja lahoa pai-
21458: jatkamiseksi Kontiomäen-Taivalkosken ra-          koilleen samaan aikaan kuin puulla on .
21459: dan Hyrynsalmen-Suomussalmen rata-                hyvä hinta ja mitä parhain menekki. Kaikki
21460: osalle myönnettäväksi 100 miljoonaa mark-         taloudelliset näkökohdat ja lisäksi talvi-
21461: kaa. Esityksen perusteluista saa sen käsi-        työttömyyden torjuminen puoltavat rata-
21462: tyksen, että töitä rataosalla Suomussalmi-        osan Suomussalmi-Taivalkoski pengerrys-
21463: •raivalkoski ei tehtäisi toistaiseksi lainkaan.   ym. töiden kiireellistä suorittamista.
21464: 'rämä siitä huolimatta, että Kontiomäen-             Edellä esitetyn perusteella rohkenemme
21465: Taivalkosken radan rakennuspäätös on lä-          kunnioittaen ehdottaa,
21466: hes parin vuosikymmenen vanha. Viime
21467: vuosina on Kainuussa säännöllisesti esiin-                 että Edusku,nta ottaisi vuoden 1952
21468: tynyt talvityöttömyyttä. Rautatien raken-               tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n 1 lu-
21469: nustyö on sopivaa talvityönäkin suorittaa               vun 8 momentille lisäystä 150 mil-
21470: ja lisäksi tämä työ olisi lähellä Suomus-               joonaa markkaa Kontiomäen-Tai-
21471: salmen, Puolangan ja Taivalkosken kunta-                valkosken radan Suomussalmen-
21472: laisia.   Kontiomäen-Taivalkosken rata-                 Taivalkosken rataosan rakennustöitä
21473: suunta kulkee pääasiassa valtion metsien                varten.
21474: halki, jossa monin paikoin yli-ikäiset met-
21475:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
21476: 
21477:                  Eetu Karjalainen.                        Vilho Väyrynen.
21478:                  Otto Toivonen.                           Heikki Hykkäälä.
21479:                  Pentti Niemi.                            Kalle Jokinen.
21480:                  Arvo Ahonen.                             Arvi Turkka.
21481:                  0. Muikku.                               Eino Raunio.
21482:                  Valfrid Eskola.                          Unto Suominen.
21483:                                       Juho Karvonen.
21484:                                                                                             455
21485: 
21486: IV,2ss. -   Rah. al. N:o 211.
21487: 
21488: 
21489: 
21490: 
21491:                                 Muikku ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun-Kove-
21492:                                   ron rautatien rakentamiseen.
21493: 
21494: 
21495:                                     Eduskunnalle.
21496: 
21497:     Vuonna 1948 päätti eduskunta rakennet-        tatierakennukseen kiinnitettäväksi koko-
21498: tava;ksi lähinnä työttömyyden torjumista          naan toisenlaista huomiota kuin mitä on
21499: silmälläpitäen rautatiet Joensuu-Kovero           tapahtunut ja missä suhteessa jo on paljon
21500: ja Siilinjärvi-Juvankoski. Rakennustyöt           laiminlyöty.
21501: mainituilla radoilla pantiinkin alulle ja on          Kuten edellä sanottu on mm. huoltotiloja
21502: töitä jatkettu aina näihin saalrik:a, alkuun      rakennettu 1,000 miehen tarvetta silmällä
21503: työttömyysrahoilla ja myöhemmin valtion           pitäen. Nämä tilapäiset rakennukset ovat
21504: tulo- ja menoarvioon oteturlla työmäärä-          varsin kalliita, mutta tappiolliseksi ne muo-
21505: rahoilla. Tä1löin edellytettiin yleisesti ja      dostuvat kun enimmältä ajalta vain murto-
21506: myöskin työviranomaisten keskuudessa, että        osa niistä on käytössä tai vähän käytettyjä,
21507: rakennustöitä tultaisiin näillä rautatiera-       mutta niiden kuitenkin vaatiessa hoitokus-
21508: kennuksilla jatkamaan normaalisia raken-          tannuksensa. Vastaavanlainen taloudellis-
21509:  nussuunnitelmia ja töiden edistymisen kan-       ten arvojen menetys uhkaa myös eräiden
21510:  nalta järkiperäisiä työtapoja noudattaen,        töiden kohdalta :kun ne joudutaan keskeyt-
21511:  mikä edellyttäisi rautatierakennuksille tul-     tämään ja jättämään alttiiksi kesän ja tal-
21512:  tavan myöntämään rvaroja myös varsinai-          v,en vaihteluille, tai muuten turmeltumaan.
21513:  sina rautatienrakennusmäärärahoina. Oli-         Rautatierakennukseen uhratut huomattavat
21514:  han Joensuun-Koveron radan varsinai-             varat, paitsi että ne eivät anna korkoa pää-
21515:  sena tarkoituksena pidettävä pyrkimystä           omalle, joutuvat täten osaltaan hukkaan.
21516:  näiden syrjäisten seutujen aineellisen ja         Ennen kaikkea olisi ollut väLttämätöntä,
21517:  henkisen elämän kohottamiseen ja laajojen         että radan alkuosa, missä työt ovat edisty-
21518:  alueiden rikkaiden metsävarojen saattami-         neet kiskoituksen edellyttämässä määrässä,
21519:  seen rataverkon yhteyteen. Vain tällä poh-        olisi saatu kiskoitetuksi, jotta töitä olisi
21520:  jalla voitiin pitää tarkoituksenmukaisena         voitu töiden luonnollisen kulun mukaan
21521:  luoda se organisatio ja ryhtyä niihin suu-        järkiperäisesti jatkaa. Tätä tarkoittavia
21522:   ria kustannuksia kysyviin toimenpiteisiin,       esityksiä on tietämämme mukaan rauta-
21523:   jotka uutta rautatierakennusta aloitettaessa     tiehallitus tehnyt jo useitakin ja viimeisim-
21524:   olivat välttämättömät. Joensuun-Koveron          mäksi vuoden 1952 menoarvioehdotukses-
21525:   rautatierakennus organisoitiin työvoimavi-       saan, että radan alkuosan kiskoittamiseksi
21526:   ranomaisten ohjeiden mukaan alkujaan             Joensuusta Iiksenojen sillalle eli 10 km:n
21527:   noin 1,000 miehen työvoimaa silmällä pi-         matkalla myönnettäisiin 150 miljoonaa
21528:   täen, joten tälle määrälle on mm. raken-         markkaa, mutta mitään määrärahaa ei hal-
21529:   nettu majoitus- ja muut huoltotilat. Ra-         litus, kuten aikaisemmin jo on mainittu, ole
21530:   kennustöiden suoritusta ei kuitenkaan ole        menoarvioesitY'ksessään rautatien raken-
21531:   voitu suunnitelman mukaisesti jatkaa,            nusta varten ottanut. Rautatierakennus on
21532:   koska varoja on myönnetty aivan liian niu-       siten jatkuvasti jätetty ,epävarmojen ja
21533:   kasti ja hallitus laatiessaan vuoden 1952         riittämättömien työttömyysvarojen varaan,
21534:   valtion tulo- ja menoarviota ei esitä mitään      joita sitäpaitsi ei ole lupa mm. kiskoitus-
21535:   määrärahaa sanotun radan rakennustöiden          tarpeisiin lainkaan käyttää. Rautatiera-
21536:    jatkamiseen.                                     kennuksen töitä ,ei näin ollen ensi vuonna-
21537:       Rakennustöiden järkiperäinen sumitus ja       kaan voida järkiperäisyyden vaatimalla ta-
21538:    rautatien rakennukseen uhrattavien varo-         valla suorittaa eikä siihen mahdollisesti uh-
21539:    jen taloudellinen hyväksikäyttö vaatisi rau-     rattavia varoja riittävän tarkoituksenmu-
21540: 456                       IV,zss. ~ .Joensnnn----\K;ove·ron rantatie.
21541: 
21542: kaisesti käyttää. Jotta tämä luonnollinen          Edellä esitettyyn      viitaten ehdotamme
21543: ja yleisen edun kannalta ensi arvoisen tär-      kunnioittaen,
21544: keä vaatimus voitaisiin täyttää, tarvittaisiin
21545: rautatierakennuksen käyttöön rautatiehalli-               että Eduskunta ottaisi vuoden
21546: tuksen ensi vuodeksi ehdottama määräraha                1952 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
21547: 150,000,000 markkaa, mitä myös on jo ra-                1 luvun 8 momentille 150,000,000
21548: han arvon jatkuva aleneminenkin huomioon                markkaa töiden jatkamiseksi Joen-
21549: ottaen pidettävä vähimmäismääränä.                      suun-Koveron radalla.
21550:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
21551: 
21552: 
21553:               0. 1\'Iuikku.                            Heikki Soininen.
21554:               Juho Karvonen.                           Arvi Ikonen.
21555:               Jalmari Väisänen.                        Vieno Simonen.
21556:               Juho Nykänen.                            Eino Rauste.
21557:               Varma K. Turunen.                        R. Hallberg.
21558:                                                                                             457
21559: 
21560: IV,2s'L- Rah. al. N:o 212.
21561: 
21562: 
21563: 
21564: 
21565:                                 Takki ym.: Määrärahan osoittamisesta ylikulkusillan raken-
21566:                                    tamistn varten Lahden ratapihalla.
21567: 
21568: 
21569:                                       E d u s k u n n a ll e.
21570: 
21571:    Maamme kaikkein pahimpia liikenteenisiä         tässä onnettomassa solmukohdassa ole voitu
21572: epäkohtia ja liikennettä haittaavia sekä           välttää.
21573: sille vaarallisia paikkoja on keskellä Lah-           Lahden kaupunki ja puolustuslaitos ovat
21574: den kaupunkia sijaitseva ns. Hennalan ta-          tehneet monia yrityksiä tämän kiusallisen
21575: soylikäytävä. Sillä kohtaa kulkee Lahden           epäkohdan poistamiseksi, mutta toistaiseksi
21576: ratapihan poikki toinen niistä valtaväylistä,      huonolla menestyksellä. Myös rautatiehalli-
21577: jotka yhdistävät Lahden eteläiset kaupun-          tus on jo useampana vuonna ehdottanut
21578: ginosat muuhun kaupunkiin. Tämän yli-              määrärahan ottamista valtion tulo- ja meno-
21579: käytävän rakentaminen tasoylikäytäväksi on         arvioon, jotta tasoylikäytävä voitaisiin kor-
21580: alunperinkin ollut virhe, sillä koko ajan          vata yliku1kusillalla, mutta hallitus ei ole
21581: kuin liikenteen on ollut pakko ratapiha            vielä tarvittavaa määrärahaa tulo- ja meno-
21582: ylittää, on tätä valtaväylää käyttävä yleisö       arvioehdotukseensa ottanut.
21583: joutunut rautatieliikenteestä kärsimään.              Eduskuntakin on jo kiinnittänyt asiaan
21584: P·aitsi taJVanormaisi'a kaikilla ratrupiil:milla   huomiota ja ottanut siihen nähden myön-
21585: esiintyvää junien ns. järjestely[ii>kettä on       teisen kannan lausuessaan vuonna 1946 hal-
21586: tällä kohtaa katuliikennettä haittaamassa          litukselle toivomuksen määrärahan ottami-
21587: se seikka, että aivan ylikäytävän välittö-         sesta ylikulkusillan rakentamista varten ky-
21588: mässä yhteydessä on ratapihan vaunujen             seiseen kohtaan. Näin ollen täytynee tä-
21589: punnitusvaaka. Vaunujen punnistusaikana            män pääradallamme vallitsevan hyvin hai-
21590: joutuu katuliikenne olemaan pysäyksissä.           tallisen epäkohdan poistamisen tarpeelli-
21591: Neljännestunninkaan mittaiset pysähtymi-           suus pitää täysin selvitettynä.
21592: set eivät ole lainkaan harvinaisia. Sen               Arviolaskelmien mukaan kyseisen sillan
21593: jälkeen kun kaupunki on alkanut erityi-            rakentamiseen tarvitaan nykyistä rahaa n.
21594: sesti kasvaa .etelään päin, nimenomaan siir-       30 milj. markkaa.
21595: toväen ja rintamamiesasutuksen vuoksi, on             Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
21596: epäkohta vastaavasti käynyt pahemmaksi.             tamme kunnioittaen,
21597: Liikenne on kasvamistaan kasvanut. Ky-
21598: seisen valtaväylän liikennettä lisäävät eri-                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
21599: tyisesti Hennalan kasarmialue ja valtio-                   tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
21600: enemmistöisen yhtiön omistamat Tornatorin                  markan määrärahan ylikulkusillan
21601: tehtaat. Kun ylikäytävän eteläpuolella katu                rakentamista varten nykyisen ns.
21602: tekee hyvin pahan mutkan, niin on aivan                    H ennalan tasoylikäytävän tilalle
21603: luonnollista, että liikennetmnettomuuksia ei               Lahden ratapihalla.
21604:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
21605: 
21606:                   Uuno Takki.                                   Otto Toivonen.
21607:                   Felix Seppälä.                                Eino Raunio.
21608:                   Aino Malkamäki.                               Eero Antikainen.
21609:                                        Juho Tenhiälä.
21610: 
21611: 
21612: 
21613:                                                                                               58
21614: 458
21615: 
21616: 1V,2s5. -     Rah. al. N:o 213.
21617: 
21618: 
21619: 
21620: 
21621:                                   Lindqvist ym.: Määrämhan osoittamisesta H ennalan yli-
21622:                                      käytäväsillan rakennustöiden loppuun suorittamista
21623:                                      varfAen Lahdessa.
21624: 
21625: 
21626:                                       E d u s k u n n a ll e.
21627: 
21628:     Lahden kaupungin asema-alueella, sen           pysähdykset kestävät usein 20-30 minuut-
21629: länsipäässä on rakenteilla Bennalan ylikäy-        tia kerrallaan, jolloin syntyy pitkiä liiken-
21630: täväsilta. Eduskunta on aikaisemmin myön-          neruuhkia, ulottuen ne joskus aina Lah-
21631: tänyt sillan rakentamista varten 10,000,000        den-Hämeenlinnan valtatielle saakka. On
21632: markan määrärahan. Tällä määrärahalla              selvää, minkälainen liikenne-este ylikäytävä
21633: voitiin suorittaa sillan perustustyöt. Mutta       nykyisin yhä nopeammin kasvavassa, yli
21634: sen jälkeen ovat työt olleet määrärahojen          44,000 asukkaan kaupungissa on. Eikä vain
21635: puuttumisen vuoksi kokonaan pysähdyk-              este, vaan liikenneturvallisuus huononee
21636: sissä. Ylikäytäväsillan pohjois- ja eteläpuo-      jatkuvasti. Ajoneuvoruuhkien muodostuessa
21637: lella on myös maantien pengerrys pää-              kummallekin puolelle rautatietä pitkiksi jo-
21638: asiassa valmiina, mutta uhkaa nyt, kun             noiksi jru niiden sitten äkkiä purkautuessa
21639:  työt ovat jo toista vuotta olleet pysähdyk-       yli 9 raiteen, syntyy erikoisen suuri onnet-
21640: sissä, luonnon aiheuttaman kulutuksen, sa-         tomuuksien vaara moottoriajoneuvojen, pol-
21641:  teiden ym. johdosta kadota, hiekan virra-         kupyörien ja jalankulkijain kiiruhtaessa
21642:  tessa sadevesien kuljettamana pois. Raken-        raiteiden yli. Ylikäytävästä on muodostu-
21643:  nustarpeet, hirret, lankut ja laudat ym.          nut sangen vaarallinen ja tapaturmia ai-
21644: sillan rakennuksessa tarvittavat apuaineet         heuttava tekijä. Ylikäytäväsillan valmiiksi
21645:  alkavat mädätä. ,Jos rakennustyön jatka-           rakentaminen on sen vuoksi sangen kiireel-
21646:  minen edelleen siirtyy, aiheuttaa se talou-        linen näistäkin syistä, mutta myös kansan-
21647:  delHsta vahinkoa.                                  taloudellisesti. Siih{)n jo uhratut varat uh-
21648:     Mutta kaikkein suurin aihe sillan raken-        kaavat mennä hukkaan. Sillan perusraken-
21649: tamisen kiireellisyydelle ovat liikenteelle ja      nustöitä voitiin suorittaa jaksottain. Mutta
21650:  liikenneturvallisuudelle nyt aiheutuvat hai-       nyt se ei enää käy päinsä, vaan on se ra-
21651:  tat. Bennalan ylikäytävä kulkee ratapi-            kennettava yhtäjaksoisesti valmiiksi saakka,
21652:  halla 9 raiteen yli. Ylikäytävä sijaitsee          ammattityövoimalla, eikä siis voida ajatella
21653:  ratapihan länsipäässä ja vain sen kautta           sitä säästää työttömyystyöksi.
21654:  päästään Tornatorin suurille tehdasalueille,          Kun hallitus ei kuitenkaan ole esittänyt
21655:  Bennalan sotilasalueelle, Lahden kaupungin         v. 1952 talousarvioesityksessään määrä-
21656:  eteläisille suurille asuma-alueille ja suo-        rahaa em. Hennalan ylikäytäväsillan raken-
21657:   rinta tietä Helsingin valtatielle. Ratapihan      tamiseen, niin edellä oleviin perusteluihin
21658:  länsipäässä sijaitsevat myös Lahden rauta-         viitaten ehdotamme,
21659:  tieaseman tavaratoimistot. Junien järjes-
21660:   tely, vaunujen vaihto ja lähes kaikki vaih-                  että Edttskunta ottaisi vuoden 1952
21661:   totyö suoritetaan tällä osalla ratapihaa.                 tulo- ja menoarvioon 45,000,000 mar-
21662:   Kaikesta tästä on seurauksena, että liikenne              kan määrärahan Lahden kaupungin
21663:   rakenteilla olevan Hennalan ylikäytävän                   asema-alueelle tulevan H ennalan yli-
21664:   kohdalla pysähtyy pitkiksi ajoiksi monia                  käytäväsillan mkennustöiden lop-
21665:   kymmeniä kertoja vuorokaudessa. Nämä                      puun suorittamista varten.
21666:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
21667: 
21668:             Hemming Lindqvist.         Kaino Haapanen.                Eino Kilpi.
21669:                                                                                             459
21670: 
21671: IV,2s6. -   Rah. al. N:o 214.
21672: 
21673: 
21674: 
21675: 
21676:                                 Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suhosen ylikäy-
21677:                                   täväsillan rakentamista varten.
21678: 
21679: 
21680:                                      E d u s ik u n n a ll e.
21681: 
21682:    Rautatieonnettomuudet maassamme ovat            varsinkin työttömyystöinä teetettäväksi.
21683: viime ailkoina jrutkuV'asti kasvan,eet. Useassa    Vuonna 1950 ja 1951 on Imatran kauppa-
21684: tapauksessa on syynä ollut varomaJton ajo,         lan alueella ollut talven aikana työttömiä
21685: mutta vielä useammassa rautatieylikäytä-           keskimäärin 600-700 henkeä ja ensi tal-
21686: vien huono kunto. Virasojan aseman ja              ven työttömyys ei näytä kovinkaan suurta
21687: Vuoksenniskan sataman välisellä rautatiellä        huojennusta siitä huolimatta, että nuorem-
21688: on nk. Suhosen ylikäytävä eräs niitä paik-         pia miehiä jatkuvasti on osoitettu metsä-
21689: koja, missä tapaturmia on sattunut useita          töihin. Näin ollen olisi tämä työ otettava
21690: joka vuosi. Tämä johtuu siitä, että ylikäy-        ensi sijaisesti esille ja pantava rakennus-
21691: tävän molemmin puolin on jyr1&:ä mäen•             työt käyntiin.
21692: rinne ja näkyvyys raut'81tieUe on riittwmätön.        Edellä esitettyihin asioihin viitaten ja
21693: Kuitenkin ylikäytävä sijaitsee tämän rata-         alleviivaten työn tarpeellisuutta ehdotamme
21694: osan vilkasliikkeisimmällä seudulla. Molem-        kunnioittaen,
21695:  min puolin ovat suuret asutuskeskukset ja
21696:  tämä tie on valtaväylänä Lappeenrannan-                      että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
21697:  Joensuun-Savonlinnan linjalla.                            tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
21698:     Rakennettavaksi ehdottamamme sillan mo-                markan määrärahan Suhosen ylikäy-
21699:  lemmin puolin suoritettava leikkaustyö so-                täväsillan rakentamista varten työttö-
21700:  pii erinomaisen hyvin talvella tehtäväksi,                myystöinä.
21701:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
21702: 
21703:                   Juho Kuittinen.                               Artturi Koskinen.
21704:                   Otto Toivonen.                                Väinö Tikkaoja.
21705: 460
21706: 
21707: IV,2s7. -   Rah. al. N:o 215.
21708: 
21709: 
21710: 
21711: 
21712:                                 N. Nurminen ym..: Määrärahan osoittamisesta vesijohdon
21713:                                    rakentamiseksi Kokkolan rautatieaseman veturitalliin
21714:                                    ja lepohuoneisiin.
21715: 
21716: 
21717:                                     E d u s k u n n a ll e.
21718: 
21719:    Kokkolan rautatieaseman veturitalliin ja      tenkaan tulokseen. Asia voitaisiin korjata
21720: lepohuoneisiin tulee vesi ns. ,suntista". Tä-    vetämällä vesijohto Kokkolan kaupungin
21721: män joentapaisen vesi on epäterveellistä ja      vesijohdosta ratapihan alitse veturitalliin ja
21722: käyttökelvotonta, koska siihen laskee mo-        lepohuoneisiin. Kustannukset arvioidaan ny-
21723: nia likajohtoja, jotka pilaavat veden. Mm.       kyisen hintatason mukaan noin 1,200,000
21724: sen paikan yläpuolelta, josta veturitallin       markaksi.
21725: vesijohto lähtee, sijaitsee teurastuslaitos,        Edellä esitetyin perustein ehdotamme,
21726: joka laskee likavetensä tähän mainittuun
21727: ojaan.                                                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
21728:    Jo useitten vuosien aikana ovat Kokkolan             tulo- ja menoarvioon 1,200,000 mar-
21729: veturimiehet ja rautatieläiset esittäneet val-          kan määrärahan vesijohdon rakenta-
21730: tion viranomaisille ehdotuksia tämän epä-               miseksi Kokkolan mutatieaseman ve-
21731: kohdan poistamiseksi, asian johtamatta kui-             turitalliin ja lepohuoneisiin.
21732:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
21733: 
21734:                  Nestori Nurminen.                        Mikko Järvinen.
21735:                  Yrjö Murto.                              Antti Kinnunen.
21736:                                                                                              461
21737: 
21738: IV,28s. -   Rah. al. N:o 216.
21739: 
21740: 
21741: 
21742: 
21743:                                 Mustonen: Määrärahan osoittamisesta rautatieläisten asun-
21744:                                   totalon rakentamiseksi Kontiomäkeen.
21745: 
21746: 
21747:                                     E d u s k u n n a ll e.
21748: 
21749: 
21750:    Kontiomäen rautatieaseman henkilökun-         reellisesti j-artJkettava ja rensi vuonna raken-
21751: nan asuntotilanne on ollut jatkuvasti vai-       nettava ainakin Y'ksi samanlainen asuntotall.o
21752: kea. Sen helpottamiseksi rakennettiin äs-        kuin äskettäin valmistunut 24 perheen talo.
21753: kettäin aseman läheisyyteen yksi 24 perheen        Edellä esirbettyyn viitaten ehdotan,
21754: asuntotalo. Siitä huolimatta on tälläkin
21755: kerralla käytännöllisesti katsoen asuntoa                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
21756: vailla 46 rautatieläistä, joista 35 perheel-             tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
21757: listä. Sen vuoksi rautatieläisten asuntojen              kan määrärahan rautatieläisten asun-
21758: railmnnustoirrninrta:a Kontiomoossä olisi kii~           totalon rakentamiseen Kontiomäkeen.
21759:      Helsingissä 19 päivänä syysknuta 1951.
21760: 
21761:                                                           J. Mustonen.
21762: 462
21763: 
21764: IV,2s9.- Rab. al. N:o 217.
21765: 
21766: 
21767: 
21768: 
21769:                               Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatieläistem
21770:                                  asuntotalon rakentamiseksi Tampereelle.
21771: 
21772: 
21773:                                     E d u s k u n n a ll e.
21774: 
21775:   Muutama vuosi sitten rakennettiin Tam-         rakennus, johon voidaan sijoittaa 30 per-
21776: pereelle rautatien henkilökuntaa varten          heen asunnot ja tämä voidaan rakentaa ver-
21777: asuntotalo, mutta määrärahan pienuuden           raten halvalla, kun hyväksi voidaan käyttää
21778: takia mitä edustavimmalle paikalle vasta-        kummankin jo paikalla olevan rakennuksen
21779: päätä asemaa rakennettu talo jäi asiallisesti    päätyseiniä ja viimeksirakennetun talon
21780: ottaen keskentekoiseksi. Nyt valmistuneen        lämpökeskus on suunniteltu ja rakennettu
21781: ja jo vanhemman rautatien omistaman ta-          niin suureksi, että se pystyy huoltamaan:
21782: lon väliin jai keskelle korttelia ammottava      myöskin tämän uuden talon.
21783: aukko, jossa nyt on erittäin huonokuntoi-          Kaiken yllä olevan perusteella ehdo-
21784: nen, yksikerroksinen puurakennus. Kun            tamme kunnioittaen,
21785: Tampereen kaltaisessa ratojen risteyksessä
21786: rautatieläisten määrä on suuri ja vaihtuva                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
21787: ja kun asuntopula kaupungissä on tavaton,               tnlo- ja menoarvioon 19 pääluokan
21788: on tälläkin hetkellä n. 80 rautatieläisper-             I luvun 11 momentille lisäyksenä
21789: hettä mitä vaikeimmassa asuntotilanteessa.              40,000,000 markkaa rautatieläisten
21790: Kyseiselle tontille voidaan rakentaa raken-             asnntotalon rakentamiseen Tampe-
21791: nusjärjestyksen mukaan kuusiJkerroksinen                reelle.
21792:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
21793: 
21794:                 Jaakko Hakala.                            Kaarle Renfors.
21795:                 Kustaa Alanko.                            Lauri Myllymäki.
21796:                 A. Simonen.                               Elli Stenberg.
21797:                                       Kaisa Hiilelä.
21798:                                                                                            463
21799: 
21800: IV,29o. -   Rah. al. N:o 218.
21801: 
21802: 
21803: 
21804: 
21805:                                 A. Wirtanen: Määrärahan osoittamisesta kahden kerros-
21806:                                    talon rakentamiseksi Helsinkiin rautatieläisiä varten.
21807: 
21808: 
21809:                                     E d u s k u n n a II e.
21810: 
21811:   Maassamme yleisesti esiintyvä asuntopula       kimme rautatieläisen tarvitsevan välttä-
21812: on vaikea myöskin rautatiehenkilökunnan          mättä asuntoa. Tilanteen vakavuutta osoit-
21813: keskuudessa. Ja tähänastisista ponnistuk-        taa mm. se, että mainituista 273 rautatieläi-
21814: sista huolimatta ei sitä ole saatu edes tun-     sestä joiden perheenjäsenten luku kohoaa
21815: tuvammin lievennetyksi. Vuoden 1950 mar-         797 henkeen, 45 tapauksessa perheen pää-
21816: raskuussa suoritettu tiedustelu osoitti 1,447    mies joutuu asuntovaikeuksien takia asu-
21817: perheeellisen ja 140 perheettömän rautatie-      maan erillään perheestään ja yli 5 km
21818: läisen olevan välttämättömästi asunnon tar-      päässä työpaikastaan joutuu asumaan 85
21819: peessa. Kun rautatielaitoksen toimesta ei        rautatieläistä. 36 perhettä elää häätöuhan
21820: sen jälkeen ole, määrärahojen puuttuessa,        alaisena.
21821: voitu uusia asuntoja rakentaa on asunto-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
21822: pula nykyhetkellä arvioitava vähintään sen
21823: suuruiseksi, kuin suoritettu tiedustelu                     että Eduskunta ottaisi vuoden 195ft
21824: osoitti.                                                 tulo- ja menoarvioon 100,000,000 mar"
21825:    Erityisen vaikea asuntopula vallitsee Hel-            kan määrärahan kahden kerrostalon
21826: singin rautatieläisten keskuudessa. Edellä               rakentamiseksi Helsinkiin rautatie-
21827: mainittu tiedustelu osoitti 270 pääkaupun-               läisiä varten.
21828:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
21829: 
21830:                                                           Atos Wirtanen.
21831: 464
21832: 
21833: IV,29L- Rah. al. N:o 219.
21834: 
21835: 
21836: 
21837: 
21838:                                Hykkäälä ym.: lrlää1·ärahan osoittamisesta asuntojen ra-
21839:                                  kentamista varten posti- ja lennätinlaitoksen sähköpajan
21840:                                  henkilökunnalle.
21841: 
21842: 
21843:                                     E d u s kun n a ll e.
21844: 
21845:    Valtion sähköpajan Leppävaarassa sijait-      täen onkin sähköpajan taholta varattu
21846: sevan tehdasrakennuksen valmistuttua siir-       tehdasrakennuksen lähelle tonttialueita hen-
21847: rettiin vuoden 1950 lopulla sähköpajan           kilökunnan asuntorakennusten rakentamista
21848: Helsingin Katajanokalla olleet työpajat ja       varten ja rakennushallituksessa on laadittu
21849: konttorit Leppävaaran uuteen tehdasraken-        jo piirustukset kahta 3-kerroksista asuin-
21850: nukseen. Välittömästi tämän jälkeen ke-          rakennusta varten. Kun rakennusten yh-
21851: väällä siirrettiin Leppävaaraan myöskin          teinen tilavuus tulisi olemaan 7,700 m3 ja
21852: sähköpajan Hämeenlinnan osasto, jonka            huoneitten luku 72, rvoisi sähköpaja raken-
21853: huonetilat puolustuslaitoksen taholta oli        nusten valmistuttua järjestää noin 40 työn-
21854: irtisanottu. J·oua teollisuuslaitoksen toi-      tekijälle ja toimihenkilölle asunnot.
21855: minta olisi siirroista huolimatta häiriinty-        Huomioon ottaen nykyisen vaikean asun-
21856: mättä jatkunut, oli sähköpajan siirrettävä       totilanteen, jonka lieventämiseksi valtio-
21857: myöskin osa ammattihenkilökuntaa Hämeen-         vallalle kuulunee omien teollisuuslaitos-
21858: linnasta Leppävaaraan. Kun asuntoja on           tensa henkilökuntien asuntojen saantimah-
21859: ollut mahdotonta määrärahojen puutteessa         dollisuuksien helpoittaminen, olisi välttämä..
21860: heille hankkia, on sähköpajan taholta jär-       töntä, että eduskunta ottaisi rakennushalli-
21861: jestetty ko. työntekijöille tilapäisiä joukko-   tuksen arvioiman 69 milj. markkaa vuoden
21862: majoituspaikkoja mm. tehdasrakennukseen,         1952 talousarvioon sähköpajan asuntora-
21863: mutta heidän perheensä joutuivat jäämään         kennussuunnitelman toteuttamista varten.
21864: Hämeenlinnaan. Tällainen tilapäismajoitus           Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
21865: tehdasrakennuksessa ja erillään asuminen
21866: ~i voi kuitenkaan jatkua, vaan ·asuntojen                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
21867: saanti tälle henkilökunnalle on välttämätön.            tulo- ja menoarvioon 1.9 Pl. l luvun
21868: Kokemus on lisäksi jo ehtinyt osoittaa, että            uttdelle momentille 69 miljoonan
21869: ammattihenkilökunnan saanti ja laitoksen                ma1·kan sii?·tomäärärahan posti- ja
21870: palveluksessa pysyttäminen on asuntojen                 lennätinla-itoksen sähköpaian asun-
21871: puuttuessa vaikeata aiheuttaen suurta hait-             tojen rakentarnista varten:
21872: taa laitoksen toiminnalle. Tätä silmällä pi-
21873:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
21874: 
21875:                  Heikki Hykkäälä.                        Urho Saariaho.
21876:                  Arvi Turkka.                            Lauri Myllymäki.
21877:                  Otto Toivonen.                          Eino Raunio.
21878:                  Hugo Manninen.                          Pentti Niemi.
21879:                  G. Henriksson.                          Kalle Jokinen.
21880:                  Arvo Ahonen.                            Heikki Soininen.
21881:                                 Meeri Kalavain en.
21882:                                                                                           465
21883: 
21884: IV,292, -   Rah. al. N:o 220.
21885: 
21886: 
21887: 
21888: 
21889:                                 Turkka ym.: Korotetun määrärahan osoitt!amisesta posti-
21890:                                   ja lennätinlaitokselle toimitalojen ja henkilökunnan
21891:                                   asuntojen rakentamista varten.
21892: 
21893: 
21894:                                    E d u s k u n n a 11 e.
21895: 
21896:    Vuoden 1952 tulo- ja menoarvioesityksen      lopulta valtion vahingoksi, varsinkin koska
21897: 19 Pl. I luvun 15 momentin kohdalle on          suunnattomasti paisunutta rahaliikennettä
21898: merkitty talojen hankkimiseksi posti- ja        on nykyisin edellytyksin mahdoton päte-
21899: lennätintoimipaikoille yhteensä 300 milj.       västi hoitaa. Posti- ja lennätinlaitokseen
21900: mk, josta posti- ja lennätintaloja varten       tarvittaisiin tehtyjen laskelmien mukaan
21901: 150 milj., postiautotalleja ja varikoita var-   lähivuosina n. 600,000 m3 posti- ja lennä-
21902: ten 75 mhlj. ja asuntoja varten 75 mNj.         tintaloja ja n. 100,000 m3 asuintaloja. Teh-
21903: mk.                                             tyjen suunnitelmien mukaan tulisi posti-
21904:    Jo vuonna 1949 lausui eduskunta toivo-       ja lennätintaloihin myös henkilökunnan
21905: muksen, että hallitus kiinnittäisi entistä      asuntoja, joten suunnitelman toteuttami-
21906: suurempaa huomiota posti- ja lennätintalo-      sella suuresti lievennettäisiin asuntojen
21907: jen rakentamiseen ja sisällyttäisi lähivuo-     puutetta. Posti- ja lennätinlaitoksessa on
21908: sien talousarvioesityksiinsä tätä tarkoitusta   1,200 sellaista viran ja toimen haltijaa,
21909: varten entistä suurempia määrärahoja posti-     niistä suurin osa perheellisiä, jotka mah-
21910: ja lennätinhallituksen käyttöön. Käsitel-       dollisimman pian tarvitsisivat itselleen
21911: täessä tätä toivomusta kävi eduskunnassa        asunnon.
21912: täysin selville posti- ja lennätintalojen         Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
21913: suuri puute. Edellä mainittu hallituksen        ehdotamme,
21914: esitykseen otettu määräraha ei tarkoitusta
21915: varten ole läheskään riittävä vuodeksi 1952.               että Eduskunta vuoden 1952 tulo-
21916: Posti- ja lennätintoimipaikat toimivat                  ja menoarvioon 19 Pl. I luvun 15
21917: useilla paikkakunnilla varsin alkeellisissa             momentin kohdalle ottaisi posti- ja
21918: oloissa, ja henkilökunta kärsii suuresti                lennätinlaitokselle talojen sekä hen-
21919: asuntojen puutetta. Kun posti- ja lennätin-             kilökunnan asuntojen rakentamiseen
21920: laitoksen liikennne on suuresti kasvanut                hallituksen    esityksessä merkityn
21921: viimeisenä kymmenenä vuotena, tuottaa                   määrärahan lisäksi 200 miljoonaa
21922: virkatalojen ja asuntojen puute suurta                  markkaa, josta 100 miljoonaa mark-
21923: haittaa toiminnalle koituen tämä epäkohta               kaa henkilökunnan asuntoja varten.
21924:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
21925: 
21926:                 Arvi Turkka.                             Vilho Väyrynen.
21927:                 Eino Raunio.                             Heikki Hykkäälä.
21928:                 Kaisa Hiilelä.                           Otto Toivonen.
21929:                 0. Muikku.                               Arvo Sävelä.
21930:                 Juho Kuittinen.                          Juho Karvonen.
21931:                 G. Henriksson.                           Meeri Kalavainen.
21932: 
21933: 
21934: 
21935: 
21936:                                                                                           59
21937: 466
21938: 
21939: IV,293, -   Rah. al. N:o 221.
21940: 
21941: 
21942: 
21943: 
21944:                                  Soininen ym.: MäåYärakois. osoittamisesta postitalon raken-
21945:                                     tamiseksi Polvijärven kirkonkylään.
21946: 
21947: 
21948:                                       E d u s kun n a 11 e.
21949: 
21950:    Nykyisen !käytännön mukaan joutuvat             lähivuosien talousarvioesity:ksiinsä tarkoi-
21951: postirooimistot maaseuduilaJkin palvelemaan        tusta varten riittävän suuret määrärahat.
21952: moninaisissa asioissa yleisöä. Liilketoiminta      Samassa toirvomusponnen perusteluissa on
21953: on laajentunut ja saanut seHaiset mittasuh-        eduskunta todennut, että valtion posti- ja
21954: t•eet, että henkilökuntaa on täytynyt lisätä       puhe!linlii!ke on viime vuosien aikana monin-
21955: vuosi vuodelta.                                    kertaistunut ja että postisiirtoliike on teh-
21956:    Laajentunutta liiketoimintaa ei voi har-        nyrt postilaitoksesta maan suurimman raha-
21957: joittaa minkälaisissa olosuhteissa ja huo-         liikettä hoitavan ~aitdksen.
21958: neistoissa tahansa ja yleensä maaseudulla             Näin on postitoimiston toiminta laajentu-
21959: kaildkiaJHa siellä, missä posti'lla ei vielä ole   nut myöskin Polvijärvenä. Kun usein jou-
21960: omaa ta:loa, joutuvat toimistot työskentele-       tuu toimistoa vielä muuttamaan, tuottaa se
21961: mään mitä puutteellisimmissa oloissa, josta        sururta hanlkruluutta toiminnalle. Tilanteen
21962: on hai1:Jtaa ja usein lisälkustannuksia va1-       korjaamiseJksi olisi välttämätöntä saada ensi
21963: tiolle. Tämän vuoksi olisi pyr~ttävä raken-        tilassa postitalo Polvijärvel'le.
21964: tamaan maaseudun postitoiroistoille omat              Polvijärven kunta on varannut kesikeiseltä
21965: p()Sibitail.ot.                                    pai!kalta 3,000 m2 tonttialueen postitaJloa
21966:    Polvijärv~hlä, jonka asulkas~ulku on 10,000,    varten.
21967: toimii edeilleenlkin postitoimisto vuökrahuo-         Edellä ·esitetltyyn viitaten ehdotamme
21968: neissa puutteeHisissa ja ahtaissa oloissa, jo-     kunnioittaen,
21969: tien se ·ei kylkene palvelemaan sitä tarvetta,
21970: mitä postitoimimoita nykyisin vaaditaan.                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
21971:    EduSkunJta on v. 1947, huhtikuun 29 päi-              tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
21972: vänä, hyvälksynyt toivomuksen, että halli-               markan määrärahan postitalon raken-
21973: tus kiinnittäisi vaJkavaa huomiota maaseu-               tamiseksi Polvijärven kirkonkylään.
21974: dun postitalojen raJkentamisoon ja ottaisi
21975:       Helsingissä 12 päivänä syyslkuuta 1951.
21976: 
21977:                   Heikki Soininen .                        Vieno Simonen.
21978:                   Arvi Ikonen.                             R. Hallberg.
21979:                                       Juho Karvonen.
21980:                                                                                            467
21981: 
21982: IV,294.- Rah. al. N:o 222.
21983: 
21984: 
21985: 
21986: 
21987:                                Tikkaoja ym.: Määrärahan· osoittamisesta Seinäjoen postri-
21988:                                   autovarikon kuntoonsaattamista varten.
21989: 
21990: 
21991:                                      E d u s k u n n a ll e.
21992: 
21993:    Jo vuosikausia on Seinäjoen postiauto-         luessa on posti- ja lennätinlaitos korjautta-
21994: varikko kärsinyt suurta autotilojen ja auto-      nut sitä viitisen milj. markan edestä. Kun
21995: jen välttämättömien korjausmahdollisuuk-          jatkuvasti ei voida asioita hoitaa tilapäis·
21996: sien puutetta. Seinäjoella on 16 linja-autoa      korjauksilla, on perusteellinen kuntoonsaat-
21997: ja 5 kuormavaunua Seinäjoen piirin laa-           taminen osoittautunut välttämättömäksi.
21998: jaksi paisunutta posti- ja lennätinlaitoksen      Tämän takia esitämme,
21999: liikennettä hoitamassa. Kunnollisten tilo-
22000: jen ja korjausmahdollisuuksien puutteessa                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
22001: kärsii liikenteen hoito, jota paitsi valtiolle           tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
22002: tulee sanotunlaisista puutteellisuuksista                15 momentin kohdalle 15,000,000
22003: suurta vahinkoa. Useita vuosia sitten saa-               markkaa Seinäjoen postiautovarikon
22004: tiin postiautovarikko sijoitettua puolustus-             kuntoonsaaattamista varten.
22005: laitoksen entiseen tykkivajaan. Vuosien ku-
22006:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
22007: 
22008:                  Väinö Tikkaoja.                           Arvo Ahonen.
22009:                  Artturi Koskinen.                         Vilho Väyrynen.
22010:                                        J. Kuittinen.
22011: 468
22012: IV,295,- Ra.h. al. N:o 223.
22013: 
22014: 
22015: 
22016: 
22017:                                Rantamaa ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta pu-
22018:                                  helinverkon laajentamiseen ja parantamiseen.
22019: 
22020: 
22021:                                    Ed uskunnaUe.
22022: 
22023:    Ensi vuoden tulo- ja men'OarvioesitY'ksen    dalla tämä me:rlkitsee suurta helpotusta.
22024: 19 Pl. I: 17 mom:n (rpuhellin- ja lennäJtin-       Myös valtiontilintarlkastajat ovat kiinnit-
22025: verikon U:aajen'taminen ja parantaminen)        täneet asiaoo huomiota ·ja kertomu!ksessaan
22026: kdhdahle on me:rlkirt:Jty 700 milj. mk. Kun     vuodelta 1949 lausuneet mm: Puheldnlii-
22027: tämä määräraha vuodesta vuoteen on ollut        kenne ei nykyisin läheSkään vastaa sille
22028: liian pieni, on siitä ollut seurauksena, että   kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Huo--
22029: valtion puhelinverikosto ei ole pystynyt tyy-   lestuttavinta asiaBSa on, ettei tilanne tässä
22030: dyttämään Hilkenneltarvetta. Tunnebtua on,      suhteessa edes pysy ennail:laan, vaan vuosi
22031: että kaukopuheluja saadaan odottaa tunti-       vuodelta entisestäänkin !huononee. H'llO-
22032: kausia ja odottamiseen kyllästyneet peruut-     mioon ottaen varsinkin ne suuret haitat ja
22033: tavat puhelunsa, ai!heulbtaen tästä valtiolle   suoranaiset vahingot, mitJkä puhelinoloissa
22034: tulojen menetystä. Kun puhelinverkosto          vallitsevat epä!kohd&t aiheuttavat talouselä-
22035: palvelee taJlous- ja ylleensä yhteiSkuntaelä-   mäll!le, on pidettävä erittäin suotavana, että
22036: män tä:rlkeitä aloja, on vä:lttämätöntä, ~tä    puhelinlaitteiden kunnostamiseen ja puh.e-
22037: puhelinyhteydet saadaan kaikin puolin           linve:rlkon laajentamiseen vastaisuud~a voi-
22038: ta:rlkoituksenmukaisilksi. Kun :amrrnatti'V~    taisiin myöntää riittävän suuret määrä-
22039: raslto mainitulla mom: iHe oli esittänyt        rahat.
22040: kaksi 'lmrtaa niin suuren määrän ensi vuo-         Edellä sanottuun viit&ten esitämme,
22041: deilmi kuin mitä tuio- ja menoarvioesitykseen
22042: on otettu, ei näin suuri vähennys tunnu mi-              että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
22043: tenkään ta:rlkoitubenmuikaisellta. Varsinkin          tulo- ja menoarvioon 19 Pl. l luvun
22044: kun puhelinmaksut jo tulevan vuoden alusta            17 momentin kohdalle hallituksen esi--
22045: ttrl!laan korottamaan, ovat kaukopuhelujen            tyksessä jo olevan määrärahan lisäksi
22046: käyttäjät oikeultettuja va&t1maan, että he            500 miljoonaa markkaa puhelinverkon
22047: saavat puhelimiil!se asiansa tyydyttävästi            laajentamiseen ja parantamiseen.
22048: hoidetuiksi. 'Syrjäseutujen asull&aiden koh-
22049:       Helsingissä 18 ,päivänä syyskuuta 1951.
22050: 
22051:                  Antti J. Rantamaa.                     Lauri Murtomaa.
22052:                  Eino Rytinki.                          T. N. Vilhula.
22053:                  Mauno Jussila.                         Heikki Soininen.
22054:                  Arvo Sävelä.                           E. M. Tarkkanen.
22055:                  Lauri Solla.                           Toivo Antila.
22056:                  Edvard Pesonen.                        Eino E. Heikura.
22057:                  Viljami Kalliokoski                    J. Väisänen.
22058:                  Markus Niskala.                        Hilja Väänänen.
22059:                  Nestori Kaasalainen.                   Aino Luostarinen.
22060:                  Aaro Kauppi.                           Vilho Leivonen.
22061:                  Eero Saari.                            Tahvo Rönkkö.
22062:                                                                                                469
22063: 
22064: IV,296. -   Rah. al. N:o 224.
22065: 
22066: 
22067: 
22068: 
22069:                                 Solla ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin ja V arkau-
22070:                                    den sekä Helsingin ja Kuopion välisen puhelinyhteyden
22071:                                    parantnmiseen.
22072: 
22073: 
22074:                                     E d u s ik: u n n a 11 e.
22075: 
22076:    Tulo- ja menoarvion 19 Pl. 11. 17 momen-       lillä on käynyt sietämättömän hitaaksi,
22077: tille on merkitty huonossa kunnossa olevien       koska EK-puhelujakin saa odottaa tunti-
22078: puhelinlaitosten lunastamiseen ja kiireelli-      kaupalla. Hidas Hiikenne tällä osaMa vaikut-
22079: seen kunnostamiseen 30 milj. mk. Kun sa-          taa tietysti myös Kuopion-Helsingin, ym.
22080: nomalehdistössä esitettyjen tietojen mukaan       pailklkakuntien liiik:eruteeseen hidastuttavasti.
22081: lunastettaviin laitoksiin kuuluu myöskin             Näistä syistä ehdotamme 'kunnioittaen,
22082: Muuruveden Puhelinosumrkunta, joka kui-
22083: tenkin on valmis automatisoimaan Juankos-                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
22084: ken keskuksen kahden vuoden sisällä ja kai-               tulo- ja menoarvioon 19 Pl:n 1 luvun
22085: kin puolin kunnostamaan ja pitämään huolta                17 momentille 5 miljoonaa markkaa
22086: paikallisen puhelinliikenteen kehittämisestä,             Mikkelin-Varkauden sekä Helsin-
22087: ei valtion varoja tarvitsisi tämän keskuksen              gin-Kuopion välisen puhelinyhtey-
22088: rakentamiseen käyttää. Sen sijaan kauko-                  den parantamiseen.
22089: liikenne, esim. Varkauden-Mikkelin vä-
22090:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
22091: 
22092:                  Lauri Solla.                               Hilja Väänänen.
22093:                  Niilo Ryhtä.                               Aino Luostarinen.
22094:                  Aaro Kauppi.                               Kerttu Saalasti.
22095:                  Nestori Kaasalainen.                       Eino Rytinki.
22096: 470
22097: 
22098: IV,297. -    Rah. al. N:o 225.
22099: 
22100: 
22101: 
22102: 
22103:                                   Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta Valtion pukuteh-
22104:                                      taan rakentamiseksi Hämeenlinnaan.
22105: 
22106: 
22107:                                         E d u s kun n a U e.
22108: 
22109:    Valtion pukutE1htaan toimiessa nykyisin              Asia ei myöskään siedä viivyttelyä sen
22110: Oy. Saiko Ab:n suojissa Riihimäellä on se            vudksi, että kaMd valtion itsensä tarvitse-
22111: joutunut vai:keu'ksiin tehdastilojen vuOksi,         mat vaatetustyöt tulevat omassa tehtaassa
22112: sihlä Saikoyhtiö tarvi<tsisi pru:kutehtaaTha ole-    huomattavasti huokeammiksi kuin niiden
22113: vat tilat omaan \käyttöönsä. Tehtaan nylkyi-         valmistaminen yksityisten omistamissa teh-
22114: nen vudkrasopimus päättyi jo 30 päivänä              taissa. Valtion oman pukutehtaan y~eislkus­
22115: ib.uhti.ik:uuta 1951 eiikä toiminimi ole ainalkaan   tannuSipiiOSentti on oNut vain 30-35 % kun
22116: vielä suos1mnurt vuokrasopimusta pidentä-            se sitävastoin yksityisillä on lähellä 100 %.
22117: määm, vaan häätöuhik:a on edelleen voimassa.         Jo tämänik:in ik:autrta saatu hyöty ·tulee tuot-
22118: Häätö Oy . .Salkon toimesta on taTikoitus toi-       tamaan valtiolle hyvän lkoiiOil Otlllaan puku-
22119: meeniJanna kuluvan vuoden lopussa.                   tehtaaseen !kiinnitetyNe pääomalie.
22120:  . Kun valtion omien ~ailtosten lkanna:lta on           Kailklreen ede1lä olevaan viitaten esitämme
22121: tärlreätä, •että sen oma pukutehdas voisi häi-       kunnioittaen,
22122: riintymätrtä työskennellä o1isi \käsityksemme
22123: mu!kaan kiireellisesti ryhdyttävä jo aikoja                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952'
22124: sitten suunnitellun pu!kutehtaan ralkentami-                tulo- ja menoarvioon 80,000,000 mark-
22125: seksi HämeenlinnJaan. Hämeenlinnassa ole-                   kaa Valtion pukutehtaan rakentami-
22126: va:lla omalla tontilla toimii jo nykyisin kor-              seksi Hämeenlinnaan.
22127: jaamo, joik:a on tal'lkoitettu pa!lvelem81an
22128: osalksi uuden tehtaan ilronttorirakennusta.
22129:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
22130: 
22131:                   Eino Raunio.                                Kaino Haapanen.
22132:                   Aino Malkamäki.                             Otto Toivonen.
22133:                   Eemil Luukka.                               Juho Tenhiälä.
22134:                   Eero Antikainen.                            Eino Kilpi.
22135:                   Hemming Lindqvist.                          Felix Seppälä.
22136:                                                                                          471
22137: 
22138: IV,29s.- Rah. al. N:o 226.
22139: 
22140: 
22141: 
22142: 
22143:                                Aalton.~n ym.: Määrära,kain osoittamisesta valtion osuuksien
22144:                                   merkitsemiseksi pienv'iljelijäin perustamiin maatalous-
22145:                                   koneyhtymiin.
22146: 
22147: 
22148:                                     E d u s k u n n a ll e.
22149: 
22150:    Valtion vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon      kilometrin säteellä on 20-50 pientilaa,
22151: ei ole otettu minkäänlaista määrärruhaa val·     jotka hyvin voivat käyttää samoja koneita,
22152: tion osuuksien merkitsemiseksi pienviljeli-      koneasematoiminnalle on näillä alueilla
22153: jäin perustam.iin maatalouskoneyhtymiin.         hyvät edellytykset olemassa. Lisäksi on
22154: Aikoinaan myönnetyn kolmen miljoonan             huomattava, että maa;nhankintalain mukaan
22155: markan määrärahan turvin suoritetusta            on muodostettu 200 sellaista uutta ryhmä-
22156: maatalouskoneasematoiminnasta saadut ko-         asutusaluetta, joille maanlunastuslautakun-
22157: kemukset ovat kuitenkin kiistattomasti           natkin pitävät tämän luontoista yritystä
22158: osoittaneet tällaisen muodon pienviljelnlä-      tarpeellisena.
22159: talouksiemme koneellistamiseksi erittäin so-        Määrärahojen puutteessa on kuitenkin
22160: pivaksi ja hyviä tuloksia tuottavaksi. Niinpä    pitänyt luopua jo aivan loppuperustamis-
22161: koneasematoimintaa maatalousministeriön          vaiheissa olevistakin maatalouskoney:hty-
22162: asutusasiainosastossa ohjannut agronomi          mien perustamisista. Uusien perustaminen
22163: Rissanen toteaa toiminnasta saaduista koke-      ei näin ollen myöskään voi tulla kysymyk-
22164: muksista seuraavaa:                              seenkään.      Tämän kansantaloutemmekin
22165:    ,Kokonaisuutta silmällä pitäen on saavu-      kannalta tärkeän pienviljelystalouksiemme
22166: tettu arvokkaita kokemuksia monissa jär-         koneellistaruistoiminnan edistämiseksi olisi
22167: jestelykysymyksissä ja ensimmäistä kokeilu-      siis aivan välttämätöntä ottaa talousarvioon
22168: vaihetta voidaankin jo pitää sivuutetttma.       määräraha valtion osuuksien merkitsemi-
22169: Tulokset ovat olleet täysin myönteiset ja        seksi pienviljelijäin maatalouskoneasema-
22170: nykyisen kokemuksen perusteella voidaan          yhtymiin.
22171: ryhtyä jo perustamaan koneasemia laajem-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22172: massakin mitassa". I_jisäksi hän toteaa, että
22173: ,koneasemien osakkaat ja muut koneiden                     ettii Edusku1ita ottaisi valtion
22174: käyttäjät ovatkin olleet tyytyväisiä kone-              vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon
22175: asemien toimintaan ja antavat suuren ar-                100,000,000 markan määrära,han val-
22176: von täten saamalleen avulle''.                          tion osuuksien merkitsemiseksi pien-
22177:    Kun maassamme on runsaasti sellaisia                 viljelijäin perustamiin maatalous-
22178: tiheähköjä pienviljelysalueita, joissa 5-10             koneyhtymiin.
22179:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
22180: 
22181:         Aimo Aaltonen.              Antti Kinnunen.              Pertti Rapio.
22182:         Eino Tainio.                Juho Nykänen.                Paavo Aitio.
22183:         Matti Meriläinen.           J. Mustonen.                 Juho Rytkönen.
22184:         Hannes Tauriainen.          Usko Seppi.                  Toivo Niiranen.
22185: 472
22186: 
22187:  IV,299.- Rah. al. N:o 227.
22188: 
22189: 
22190: 
22191: 
22192:                                 Väyrynen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai-
22193:                                     naksi Rovaniemen kauppalalle asemakaavapakkolunas-
22194:                                     tuksiin.
22195: 
22196: 
22197:                                      E d u s lk u n n a U e.
22198: 
22199:     Vuoden 1952 tulo- ja menoarvioesityk-         iJ.unamuiksen maksamisesta on aivan ymmär-
22200:  sessä on 19 PL II: 2 momentin !kohdalla          rettävä. Kun raJkennettavat tontitJ'kaan ei-
22201:  osoitettu 20 miljoonaa marldraa Rovanie-         vät ole ikiinnitysik:elpoisia, aiheutuu siitä
22202:  men ik81uppa;la:lle asemakaavapaklko1unastuk-    taas tontinhaltijoiHe, jotka suurimma'ksi
22203:  sia varten myönnettäväksi lainaksi, jotta        osa!ksi ovat vähävaraisia, suuria !haittoja,
22204:  ik:auppala voisi maanomistajille suorittaa ne    sillä heidän on ik:iinnitysten puuttuessa mil-
22205:  ikorvauik:set, jotJka aiheutuvat niin sanotun    tei mahdotonta järjestellä ra'kennusluotto-
22206:  Lex Rovaniemen nojalla pa!kik:olunastetuista     jansa. Lunastustoimitusten viipymisestä on
22207: maa-alueista.                                     suoranaista vahinkoa myöskin Rovaniemen
22208:     Lex Rovaniemen mukaan toimeenpanta-           !k:auppa:la:lle ja rvaltiolle, sill'lä maan ansioton
22209:  vana ollut maareformi on niin suuri, ettei       arvonnousu aiheuttaa nii'lle tappiota.
22210: miik:ään muukoon kunta ole omin voimin               Voidalkseen suorittaa ~oppuun paklkolu-
22211:  joutunut se~laista tcmeuttamaan. Sodassa         nastuksen Rovaniemen kauppala nykyisten
22212: täysin tuhottuna ja sen jällkeen velkaantu-       hintojen mukaan tarrvitsee tal"koitusta var-
22213: neena ei Rovaniemen kauppala voi ilman            ten esitetyn lisäiksi vi·elä lainaa 155 miljoo-
22214: tehokasta valtion apua suoriutua tästä teh-       naa marlklkaa. Kun, !lrnten edelläolevasta ha-
22215: tävästä.                                          vaitaan, palk!kolunastuksen kiireellinen lop-
22216:     Rovaniemen kauppalan ede'1lä mainitun         puunsaattaminen on niin hyvin maanomis-
22217: lain noja:lia haltuunsa ottamia ja edelleen       tajien ja tontihaltijoitten !kuin Rovaniemen
22218: rakentajille iJ.uovuttamiansa tonrbteja ei        lkauppailan ja valtionlkin edun mukaista,
22219: suinkaan enää voida palauttaa maanomista-         niin kunnioittaen ehdotamme,
22220: jille, vaan olisi iunastushinta heille kiireei-
22221: Hsesti suoritettava. Maanomistajat ovat                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
22222: menettäneet maa-alueittensa haUinnan jo                  tulo- ja menoarvion 19 Pl. II: 2 mo-
22223: !kuusi vuotta sitten, eivätkä he kiinnityskel-           mentille lisäyksenä 155 m~"ljoonaa
22224: vottomina voi !käyttää niitä edes ~ainan ta-             markkaa lainaksi Rovaniemen kaup-
22225: keena, ·joten heidän vaatianuksensa nopeasta             palalle asemakaavapakkolunastuksiin.
22226:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
22227: 
22228:                  Vilho Väyrynen.                           Arvi Turkka.
22229:                                                                                           473
22230: 
22231: IV,soo.- Rah. al. N:o 228.
22232: 
22233:                               Salmela-Järvinen ym..: Määrärahan osoittamisesta korotto-
22234:                                  maksi lainaksi A.llergiatutkimussäätiön ja kuntien yhteis-
22235:                                  toiminnassa perustettavan allergiasairaalan rakentamisf(Jc
22236:                                  varten.
22237:                                     Eduskunnalle.
22238:    Yhteiskunnan velvollisuus tarjota hoito-      tokeinoin voitavan auttaa suurta osaa yli-
22239: mahdollisuuksia liikaherkkyystauteja, lä-       herklkyyspotil:aista. Niinpä on meidän ma'as-
22240: hinnä astmaa, kroonillista ihottumaa, ym.       samme, samoin kuin Skandinaviassa, voitu
22241: sairastaville on vuosi vuodelta käynyt yhä      lasten astmaa hoidettaessa: todeta 85 %
22242: selvemmäksi. Laajat tilastolliset tutkimuk-     paranevan.
22243: set näyttävät, että joka toisella ihmisellä         Tästä syystä allergiatutkimussäätiö lää-
22244: on mahdollisuus sairastua tämänlaatuisiin       kintöhallituksen ehdotuksesta ja yhdessä
22245: tauteihin ja noin joka kymmenes tarvitsee       lääkintöhallituksen kanssa viime vuonna
22246: niiden vuoksi pitkällistä lääkärinhoitoa.       kääntyi maamme kaikkien kuntien puoleen
22247:    Pätevän hoidon puute johtaa työkyvyttö-      kysyen, haluavatko nämä alustavasti mer-
22248: myyteen ja vähitellen invaliditeettiin. :Mei-   lcirtä paik:koja mahdollisesti rairennettavwan
22249: dän maassamme osoittaa Kansaneläkelaitok-       uuteen allergiasairaalaan, joka perustettai-
22250: sen tilasto, että näistä taudeista johtuvat     siin samoja periaatteita noudattaen kuin
22251: jälkitilat voidaan laskea yleisimpiin inva-     muut valtion ja kuntien yhteiset sairaalat.
22252: liditeettia aiheuttaviin sairauksiin.           Tähän kyselyyn tuli lyhyessä ajassa toista
22253:    Tästä syystä liikaherkkyystaudit on myös     sataa myönteistä vastausta maamme kai-
22254: luettava kansantauteihin, so. sairauksiin,      kista osista kuten esim. Haukiputaan, Kuu-
22255: jotka ovat niin levinneet väestön keskuu-       samon, Ylitornion ja Pielaveden kunnilta.
22256: teen ja jotka käyvät aiheuttamansa työ-             Koska muiden kansantautien, kuten tu-
22257: •kyvyttömyyden vuoksi niin kalliiksi yhteis-    berkuloosin, mielitautien ja reumaattisten
22258: ikunnalle, että niitä kansantaloudelliselta     tautien, hoitoa varten on jo olemassa kun-
22259: kannalta katsoen kannattaa järjestelmälli-      tainliittojen valtion tuen varassa rakenta-
22260: sesti hoitaa.                                   mia sairaaloita ja parantoloita, on Allergia-
22261:    :Maassamme ei tähän asti ole tehty mi-       tutkimussäätiö suunnitellut samansuuntaista
22262: tään allergisten tautien vastustamiseksi.       järjestelyä hyväksi käyttäen allergiasairaa-
22263: Lukuunottamatta 30 paikkaa käsittävää al-       lankin rakentamista.
22264: lergiasairaalaa, jonka Allergiatutkimussää-         Tätä tarkoitusta varten oli v. 1952 meno-
22265: tiö v. 1946 perusti Lauttasaareen ja joka       arvioon lääkintöhallituksen toimesta sisäl-
22266: jo aikoja sitten on osoittautunut liian pie-    lytetty määräraha, jonka turvin tätä suun-
22267: nt~ksi, ei maassamme ole yhtään laitosta,       nitelmaa olisi lähdetty toteuttamaan. Koska
22268: missä allergisia tauteja sairastavat potilaat   tämä on kuitenkin valtion menoarviosta
22269: voivat saada ajanmukaista erikoishoitoa.        poistettu ja koska tällaisen sairaalan kii-
22270: Tulevien lääkärien ja sairaanihoitajattarien    reellinen rakentaminen on katsottava vält-
22271: nykyisestä koulutusohjelmasta puuttuu al-       tämättömäksi, ehdotamme kunnioittaen,
22272: lergisten tautien opetus ja mahdollisuus eri-
22273: koistumiseen niiden alalle.                               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
22274:     Tämä puute on mitä kiireellisimmin kor-            valtion tulo- ja menoarvioon 30 mil-
22275:  jattava ottaen huomioon näiden sairauksien            joonaa markkaa korottomaksi valtion-
22276: potilaalle ja hänen perheelleen aiheuttamat            lainaksi A.llergiatutkimussäätiön ja
22277: kärsimykset sekä ne suunnattomat kansan-               kuntien yhteistoiminnassa perustet-
22278:  taloudelliset arvot, jotka tässä ovat kysy-           tavan allergiasairaalan rakennustöi-
22279:  myksessä. Onhan todettu nykyaikaisin hoi-             den aloittamiseksi.
22280:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
22281:         Martta Salmela-Järvinen. Irma Hamara.                   Impi Lukkarinen.
22282:         Helena Virkki.           Laura Brander-Wallin.          A. Simonen.
22283:                                  Ebba östenson.
22284:                                                                                            60
22285: 474
22286: 
22287: IV,3o1. -   Rah. al. N:o 229.
22288: 
22289: 
22290: 
22291: 
22292:                                 Muikku ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoiseksi
22293:                                   lainaksi Pielisjärven-Lieksan synnytyslaitoksen raken-
22294:                                   tamista varten.
22295: 
22296: 
22297:                                      E d u s k u n n a ll e.
22298: 
22299:    Pielisjärven kunta ja Lieksan kauppa1a         saatava kiireel·lisesti rakennettavaksi. On
22300: ovat jo pitemmän aikaa poteneet synnytys-         masentavaa nä:hdä monien !kymmenien khlo-
22301: laitoksen puutetta. Kysymyksen ratkaisu on        metrien takaa apua ihalkemaan ku:ljetettujen
22302: aina näihin saak!ka joutunut muiden suu-          synnytJtäjien jäävän nille tarvittavll!a llipua
22303: rien rallrennusvelvoiltt·eiden vuD~ksi lepää-     ja asianmukaista hoitoa. Yhteiskunnan
22304: mään. Tilanne on nyt kuitenkin käynyt             edun mukaista olisi, että tällaiset epäkohdat
22305: niin kestäan:ättörrnäksi, että mainittujen kun-   saataisiin !korjatuilksi ja missä paiika!lliset
22306: tien on täytynyt ryhtyä toimenpiteisiin ra-       ·voirrnart ja varat siihen eivät riitä, olisi val-
22307: kennus:haruklkeen toteuttamiseksi. Piirustuk-     tion tultava avuksi.
22308: set 15-pailk!kais~l'le synnytyslaitokselle tar-      Edellä ·esitetyn perusteeNa kunnioittaen
22309: peellisine asuin- ym. rakennuksineen ovat         ehdotamme,
22310: valmiina. Mutta !kun rakennuskustannukset
22311: nousevat noin 80 miljoonaan markkaan, ei                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
22312: rakennustöitä ole voitu saattaa alulle va-               valtion tulo- ja menoarvioon 30 mil-
22313: rojen puutteen vuolksi.                                  joonan markan määrärahan halpa-
22314:    Näillä kaulkaisi:lla rajaseudui'lla asuvien           korkoiseksi lainaksi Pielisjärven-
22315: lkansa1aisten terveydenhoidonisot näkokoh-               Lieksan synnytyslaitoksen rakenta-
22316: dat huomioon ottaen olisi synnytyslaitos                 mista varten.
22317:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
22318: 
22319:                  0. Muikku.                                Heikki ltykkäälä.
22320:                  Arvi Ikonen.                              Meeri Kalavainen.
22321:                  Juho Karvonen.                            Juho Nykänen.
22322:                  Jalmari Väisänen.                         H. Soininen.
22323:                                                                                              475
22324: 
22325: IV,so2. -   Rah. al. N:o 230.
22326: 
22327: 
22328: 
22329: 
22330:                                  Pohjala ym.: Määrärahan osoittamisesta korottomaksi lai-
22331:                                     naksi Porin diakonissalaitokselle.
22332: 
22333: 
22334:                                       E d u s lk: u n n a 11 e.
22335: 
22336:     Porin dia!konissal.aitos, ainoa laatuaan           Porin kaupunlki ja yiksityiset ovat tuke-
22337: lk:oko Länsi-Suomessa, on joutunut varsin           neet laitoksen toimintaa monessa muodossa,
22338: suuriin taloudellisiin vaiJkeulksiin ja on se       mutta yhä 1laitoksel1a on y'li 20 milj. mar-
22339: ainoa diaJkonissalaitos, jota valtio ei vielä       lkan 'laina, jonka korkojen malksaminen on
22340: ole tuk!enut samana taval~a !kuin maamme            !käynyt sanotulle laitokselle ylivoimaisek8i.
22341: muita dia1ronissalaitoksia. Täunän diatkonis-          Siksi ehdotamme,
22342: sa1aitolksen tehtävänä on kasvattaa maamme
22343: seura/kuntiin diakonissoja etupäässä kodeissa                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
22344: hoidettavia pitkiilaikaisia sairauksia sHmä:llä-            tulo- ja menoarvioon 12,000,000 mar-
22345:  piJtäen. Sitäpaitsi on sairarulassa maatkun-               ka.n määrärahan korottoman lainan
22346: nan ainoat silmä-, korva-, nenä- ja kurkku-                 myöntämiseksi Porin diakonissalai-
22347: tautiosastot, joten täissäJkin suhteessa on lai-            tokselle.
22348: tos jo ;lyhyenä dl.eana&SaJoloaikanaan osoittau-
22349: tunut tuilki tarpeelliseksi.
22350:      Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1951.
22351: 
22352:          Kyllikki Pohjala.             Jaakko Hakala.                Aune Innala.
22353:          Lauri Murtomaa.               Helena Virkki.                Laura Brander-Wallin.
22354:          Hugo Nuorsaari.               Irma Hamara.                  Erkki Koivisto.
22355:          Antti J. Rantamaa.            R. Hallberg.                  Johannes Wirtanen.
22356: 476
22357: 
22358: IV,sos.- Rah. a.l. N:o 231.
22359: 
22360: 
22361: 
22362: 
22363:                               V. Leskinen ym.: Määrärahan osoib.tamisesta lainoiksi puo-
22364:                                  lustusvoimien kantahenkilökunnan asuintalojen rakenta-
22365:                                  mista varten.
22366: 
22367: 
22368:                                    E d u s k u n n a ll e.
22369: 
22370:    Puolustusvoimien viran ja toimen halti-      vella, johon asunnon hankkii, ja korkeat
22371: jain asuntotilanne on tunnetusti huono.         rakennuskustannukset.       Siirtymisvelvolli-
22372: Kun he lisäksi ovat velvolliset palvelemaan     suutta ei kuitenkaan voida välttää, joten
22373: sillä paikkakunnalla, mihin heidät määrä-       ainoaksi keinoksi jää yrittäjien tukeminen
22374: tään voimatta itse valita asuinpaikkaansa       asumiskustannuksia alentamalla.
22375: ja kun varsinkin upseereita ja aliupseerei-        Nykyisten rakennuskustannusten valli-
22376: takin sekä heidän kouluttamisensa vuoksi        tessa kerrostalojen rakentaminen maksaa
22377: että järjestelysyistä usein heidän tahtomat-    n. 10,000 :rrrk;ms, joka merkitsee asuinhuo-
22378: taan siirretään paikasta toiseen, olisi vä-     neistossa 40,000 a 50,000 mkjm:2: lle. Mi-
22379: hintään kohtuullista, että valtio voisi antaa   käli rahoitukseen saadaan Arava-laina ja
22380: heille ja heidän perheilleen asunnot. Tätä      muu välttämätön luotto, jää osakkaan mak-
22381: edellyttää jo sotilasmajoituslakikin.           settavaksi vielä n. 10,000 mk asuntonsa
22382:    Valtiolla ei kuitenkaan ole ollut tähän      neliömetriä kohti ja vuokra nousee 225-
22383: mahdollisuuksia, koska puolustuslaitokselle     250 mkjm2 kuukaudessa. Näin suuria kus-
22384: ei ole riittävästi myönnetty varoja kanta-      tannuksia ei kykene asumisestaan suoritta-
22385: henkilöstön asuntojen ra:kentamiseen.           maan puolustuslaitoksen henkilökunta, jolla
22386:    Niinpä nykyisin 847 puolustuslaitoksen       on siirtymisvelvollisuus, joka muiden hait-
22387: perheeilistä viran tai toimen haltijaa asuu     tojen· ohella vaikeuttaa vaimonkin ansio-
22388: edellä sanotuista syistä toisella paikkakun-    tulojen vakiinnuttamista. Upseerin ja ali-
22389: nalla kuin heidän perheensä ja vain             upseerin sivutulojen hankkimismahdollisuu-
22390: n. 37 %:lla on valtion puolesta asunto,         det taas ovat tunnetusti melkein olematto-
22391: josta luonnollisesti maksavat vuokran. Ko-      mat.
22392: konaan ilman asuntoa on 416 perhettä.              Omatoiminen asuntojen rakentaminen
22393:    Mutta kun samalla vielä asevelvollisesta     pääsisi kuitenkin puolustuslaitoksenkin kan-
22394: miehistöstä n. 3,000 on majoitettuna pian       tahenkilöstön keskuudessa parempaan al-
22395: hajoaviin parakkeihin ja muidenkin kasar-       kuun, jos valtio sitä tukisi Arava-lainoituk-
22396: mit ovat korjausten tarpeessa, 011 luonnol-     sen lisäksi muilla halpakorkoisilla lainoilla.
22397: lista, etteivät varat, vaikka niitä kasarmi-    Mikäli lainan ehdoksi asetetaan, että asuin-
22398: sekä muiden rakennusten vuosikorjauksiin        talot rakennetaan valltiolta vuokratulle
22399:  (9 Pl. X: 1) sekä sotilasrakennusten perin-     maalle, jolloin valtiolla on vuokrakauden
22400: pohjaisiin korjauksiin ja uudisrakennustöi-     päätyttyä lunastusoikeus rakennuksiin, ei
22401: hin (20 Pl. II:20) myönnettäisiin huomat-       valtiolla pitäisi olla estoja tämänlaiseen
22402: tavastikin runsaammin kuin hallitus on          halpakorkoiseen lisälainoitukseen. Vuokra-
22403: esittänyt, riitä sanottavastikaan paranta-      kauden tulisi kuitenkin olla vähintään 60
22404: maan kantahenkilöstön asuntotilannetta.          vuotta, jotta rakennusyritykseen uskaltau.-
22405:    Tämän tosiasian edessä on lohdullista ha-     duttaisiin. Lainasta olisi vuosittain mak-
22406: vaita, että puolustuslaitoksen kantahenki-      settava valtiolle enintään 5 %, josta enin-
22407: löstön keskuudessa on ilmennyt halua oma-        tään 3 % korkoa ja loppuerä kuoletusta.
22408: toimiseen asuntojen rakentamiseen. Vai-            Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
22409: keutena ovat kuitenkin epävarmuus siitä,         esitämme,
22410: kuinka kauan saa sillä paikkakunnalla pal-
22411:                       IV,s,os. ---i V. Leskinen ym.                             477
22412: 
22413:     että Eduskunta ottaisi vuoden 1952           kilökunnalle valtiolta vuokratulle
22414:  valtion tulo- ja menoarvioon 19 pää-            maalle valtioneuvoston lähemmin
22415:  luokan II lukuun uudelle momentille             määrättävin ehdoin rakennettavia
22416:  200,000,000 markan siirtomäärärahan             asuintaloja varten.
22417:  lainoiksi puolustusvoimien kantahen-
22418: Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
22419: 
22420: 
22421: 
22422:        Väinö Leskinen.                       Juho Niukkanen.
22423:        Eino Raunio.                          Eino Rauste.
22424:        Väinö Kaasalainen.                    A. Simonen.
22425:        Nestori Kaasalainen.                  Jaakko Hakala.
22426:        Kustaa Tiitu.                        Matti Heikkilä.
22427:        Toivo Antila.                        Yrjö Kilpeläinen.
22428:        Eero Saari.                          Päiviö Hetemäki.
22429:        Hugo Nuorsaari.                      Arvo Salminen.
22430:        Viljami Kalliokoski.                 Niilo Honkala.
22431:        T. N. Vilhula.                       Grels Teir.
22432:        Jussi Lappi-Seppälä.                 Urho Kulovaara.
22433:        Konsti Järnefelt.                    Arno Tuuma.
22434:        T. E. Nordström.                     J. Väisänen.
22435:                                  Arvo Ahonen.
22436: 478
22437: 
22438: IV,so4.- Rah. al. N:o 232.
22439: 
22440: 
22441:                                   Innala ym..: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Turun
22442:                                      Yliopistolle uuden kirjastotalan rakentamista varten.
22443: 
22444:                                         E d u s lk u n n a 11 e.
22445: 
22446:   Kesäkuussa 1952 tuloo ikuluneeiksi kolme-          teeksi, jonka tuhoutuminen tai vain osittai-
22447: kymmentä vuotta siitä, jolloin Turun suo-            mmlkin vaurioituminen olisi kansallemme
22448: maJ1ainen yliopisto, Turun Yliopist,o, ensim-        korvaa;maton menetys. Yliopistorakennus on
22449: mäinen yksinomaan Slllomenlkielinen yli-             nimittäin yli seitsemänkymmentä vuotta
22450: opisto maailmassa ruvasi ovensa lk.orkookoulu-       vanha ja sen vä;li!attiaJt puisia, eivätikä niin
22451: opintoja harjoittava;lle nuorisoll:e. Kansan         'Ollen wlenkestäviä.
22452: ka;rttuisa käsi, lk.ymmenettuhannet vapaaeih-            Kirjaston sisältäessä nykyisin lähes
22453: toiset 1a;hjoitulkset telk.ivät sen mahdol[iseksi.    400,000 nidettä ja IJrnn sen käytössä on hyl-
22454:   LuJkuun ottamatta valtion kymmenenä                lyti'laa ainoasta:an 10-11,000 juolksurrootr:i:ä,
22455: viimeisenä vuonna yliopiston kirjaston               on tilanahtaus si~Hä sanoin lkuvaa;maton ja
22456: Fennica-Jkokoelmien kartuttamiseen myön-             vertaansa vailla meidän maassamme kirjas-
22457: tämää vahäistä avustusta ja valtion vuo-             toa:lalla. Tila;nahtaus haittaa monin tavoin
22458: desta 1943 ylläpitämää lääJketieteel'listä tie-      !kirjaston käyttöä ja uusien lkirjaJkok:oe1mien
22459: delkuntaa Turun Yliopisto on jatkanut toi-           sijoittarrninen sinne on jo mahdotonta.
22460: mintaansa ja !kehittänyt sitä edelleen vain          Kirjaston hallussa olevia tiloja yliopisto
22461: yksityisten la:hjoitusten ja avustusten sekä         sitäpaitsi tarvitsee välttämättä luonnollisen
22462: niiden tuottamien korkovarojen turvin. To-            ja y·leisten trurpeiden vaatimaan toimintansa
22463: sin valtio lisäiksi on viimeisinä vuosina myön-      IJ:aajenta;miseen.
22464: tänyt inflaation johdosta muiden :kuin lää-              Turun Yliopiston olisi sen vuoksi pääs-
22465: ketieteellisen tiedeJlrunnan opeJttajiell ja mui-    tävä nopeasti rfloteutta;maan suunnirtellun
22466: den toimihenkilöiden palfklkcojen korottami-         uuden kirjastota'lonsa rakentamista lkallio-
22467: seen ja eläJkelkassojen eläikikeiden parantami-       perustaiseille pa~ka1le. YHopiston kirjasto-
22468: seen jonkin verran ruvustusta.                       ta:l'On rakentaminen nyikyisissä oloissa on
22469:    Yiiopiston perustamisvaiheessa sen !kir-          1kuitenkin mahdonista !Vain riittävän ja te-
22470: jasto oli sijoitettava yliopiston pääralken-          hoMmassa muDdoosa annetun valtion tuen
22471: nulkseen, tiloihin, jotka oli taTikoirtettu vain     varassa. Se kävisi parhaiten siten, että vail-
22472: väliaikaisesti tähän !k:äytettävä!ksi. Kulunei-      tio myöntäisi yliopistolle tarkoitusta varten
22473: den vuosikymmenien aikana kirjastoa on                pitJkäailkaisen 200 miljoonan markan suurui-
22474: kartutettu, paitsi !kotimaassa painettujen           sen korottoman lainan.
22475: painotuotteiden vapaaikappa,lein, myöslkin               Edellä esitettyyn viitaten !kunnioittaen
22476: lahjoin, vaihdoin ja ostoin, niin että siitä         ehdotamme,
22477: on kehittynyt Helsingin YHopiston kirjas-
22478: ton rinnalle todellinen kansaJllislkirjasto,                    että Eduskunta oUaisi vuoden 1952
22479: joka ei pailveile yksinomruan Turun Yli-                     tulo- ja menoarvioon 200,000,000
22480: opiston, vaan lainaustoimintansa vä:lityik-                  markan määrärahan Turun Yliopis-
22481: sellä lkaikikia!J.la maassamme harjoitettua tut-             tolle sanotun yliopiston uuden kirjas-
22482: kimustyötä ja opiskelua. Se on muodostu-                     totalon rakentamiseksi myönnettävää
22483: nut kansalliskirjastoksi, kansaJlliseksi aar-                pitkäaikaista korotonta lainaa varten.
22484:       Helsingissä 10 päivänä syyslkuuta 1951.
22485: 
22486:                   Aune Innala.                                 Niilo Honkala.
22487:                   Arvo Salminen.                               Martti 0. Kölli.
22488:                   Arvi Ahmavaara.                              Kalervo Saura.
22489:                                         Urho Kulovaara.
22490:                                                                                           47~
22491: 
22492: 
22493: IV,ao5.- Rah. al. N:o 233.
22494: 
22495: 
22496: 
22497: 
22498:                               Karvikko ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi
22499:                                 Turun yliopiston ylioppilaskunnalle ylioppilasasuntolan.
22500:                                 rakennus- ja sisusttustyön loppuun saattamiseksi.
22501: 
22502: 
22503:                                     E d u s k u n n a ll e.
22504: 
22505:    Eduskunnan myönnettyä viime vuonna            kaa. Se on mahdollista siten, että yli-
22506: Turun ylioppilastalulle 30 miljoonan mar-        oppilaskunta saa asuntolaa varten lisää hal-
22507: kan halpakorkoisen lainan Turun Yliopis-         pakorkoista lainaa.
22508: ton Ylioppilaskunta ryhtyi ripeästi toteut-         Turun Yliopiston Ylioppilaskunta tarvit-
22509: tamaan suunnitelmiaan ylioppilasasuntolan        see saadakseen rakennuksen valmiiksi
22510: rakentamiseksi. Työt ovatkin edistyneet          8,800,000 markkaa ja vuokratason alen-
22511: erittäin hyvin. Korkeiden, yhä kasvavien         tamiseksi 28,130,000 markkaa sekä kalus-
22512: rakennuskustannusten vuo~si menot ovat           tusta varten 21,000,000 markkaa eli yh-
22513: kuitenkin kasvaneet huomattavasti alkupe-        teensä 57,930,000 markkaa.
22514: räisiä laskelmia suuremmiksi. Kustannuk-            Kun Helsingin rakenteilla olevalle kol-
22515: set kohoavat 147,800,000 markkaan. Yli-          mannelle Domus Academicalle on jo myön-
22516: oppilaskunnan saamat luotot ja omat varat        netty 100,000,000 markkaa valtion halpa-
22517: ovat yhteensä 139,000,000 markkaa, josta         korkoista lainaa, voidaan tasapuolisuus-
22518: eduskunta on myöntänyt 30 miljoonaa ja           syistä:kin puoltaa Turun ylioppilastalolle·
22519: Arava 39 miljoonaa markkaa. Jotta kus-           30 miljoonan markan halpakorkoista lainaa
22520: tannukset voidaan peittää, olisi vuokrina        jo saadun saman suuruisen erän lisäksi.
22521: perittävä 7,344,000 markkaa, mikä merkit-        Turun ylioppilastaloon voidaan asuttaa
22522: see, että vuokra asukasta kohden kuukau-         150 ylioppilasta, Helsingin Domukseen 190.
22523: dessa tulee olemaan 4,896 markkaa. Tämä            Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22524: ylittää huomattavasti vuokratason Turussa,
22525: samoin myös Helsingin Domus Academican                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
22526: vuokrat, jotka vaihtelevat 2,500-2,800                  tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
22527: mar~kaan. On sen vuoksi ylioppilasnuori-                kan määrärahan halpakorkoiseksi lai-
22528:  son muutenkin suuresti vaikeutuneita opis-             naksi Turun ylioppilastalon raken-
22529: keluedellytyksiä silmällä pitäen välttämä-              nus- ja sisustustöiden loppuunsaatta-·
22530: töntä saada kustannukset pienenemään sen                mista varten.
22531:  verran, että vuokra ei ylittäisi 3,000 mark-
22532:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
22533: 
22534:                 Irma Karvikko.                            Vappu Heinonen.
22535:                 Harras Kyttä.                             Mauno Jussila.
22536:                 Niilo Ho:nkala.                           Kalervo Saura.
22537: 480
22538: 
22539: 1V,so6. -   Rah. al. N:o 234.
22540: 
22541: 
22542: 
22543:                                 Öhman ym..: Määrärahan osoittamisesta lainaks·i Helsingin
22544:                                    yliopiston ylioppilaskunnalle Domus Academican toisen
22545:                                    rakennusvaiheen loppuun saattamiseksi.
22546: 
22547:                                      E d u s k u n n a 11 e.
22548: 
22549:     Vuosien 1949 ja 1950 menoarvioiSsa           luvut huolimatta siitä, että talon lopullisia
22550:  eduskunta myönsi Helsingin yliopiston yli-      piirustuksia syksyllä 1950 laadittaessa teh-
22551:  oppilaskunnalle kaksi yhteensä sadan mil-       tiin huomattavia supistuksia sekä raken-
22552:  joonan markan määräistä avustuslainaa           nuksen kokoon, käytettäviin materiaaleihin
22553:  käytettäväksi sanotun ylioppilaskunnan          ja etenkin sisustukseen nähden.
22554:  kolmannen ylioppilasasuntolan eli Domus            Kun ylioppilaskunta rakentamaan ryh-
22555: Academican toisen vaiheen rakentamiseen.         tyessään arvioi kustannusten nousevan
22556:  Välittömästi sen jälkeen, kun jälkimmäinen      noin 115 miljoonaan markkan, joka summa
22557:  menoarvio lainan osalta oli vahvistettu,        jo nyt on lähes saavutettu, nousevatkin
22558: ryhtyi ylioppilaskunta kaikkiin mahdollisiin     ·kustannukset tämän hetken hintatason ja
22559: toimenpiteisiin asuntolan rakennuttami-          arvion mukaan noin 175 miljoonaan mark-
22560:  seksi. Materiaalihankinnat aloitettiin jo ke-   kaan. Kokonaiskustannuksista ylioppilas-
22561: "Bällä 1950 ja välttämättömien asemakaava-       kunta toivoo iltse voivansa saada; rruhoirteiJuiksi
22562: muutosten sekä rakennuspiirustusten val-         25 miljoonaa, mutta jos sen pitäisi puuttu-
22563:  mistuttua tehtiin tarpeelliset urakkasopi-      vat 50 miljoonaa rahoittaa pankkiluotolla,
22564: mukset ja kalustotilaukset talvella 1950-        jonka saaminen nykyään on erittäin vai-
22565:  1951. Urakkasopimuksen mukaan talon pi-         keata jopa kyseenalaistakin, se aiheuttaisi
22566:  täisi valmistua tammikuun loppuun 1952          niin valtavan asuin·kustannusten nousun
22567:  mennessä. Kesällä 1950 alkanut inflaatio        uudessa talossa, että ylioppilaitten olisi
22568: on kuitenkin saattanut rakennussuunnitel-        ylivoimaisen tukalaa siinä asua.
22569: man toteuttamisen erittäin kriitilliseen vai-       Selostettujen seikkojen vuoksi esitämme
22570:  heeseen, sillä keväästä 1950 on rakenus-        kunnioittaen,
22571: 1rustannusten indeksi noussut 1229: stä
22572: 1936 :oon viime kesäkuussa sekä JrotiLmark-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
22573: ik:inatavarain tukkuhintaindeksi vastaavana              valtion tulo- ja menoarvioon 50 mil-
22574: aikana 1181: sta 1850: een. Jälkimmäinen                 joonan markan määrärahan halpa-
22575: indeksi tuntuu esityisesti Domus Acade-                  korkoisen lainan myöntämiseksi H el-
22576: micaan hankittavien sisusteiden hinnoissa.               singin yliopiston ylioppilaskunnalle
22577: Niinpä nyt rakenteilla olevan talon kustan-              Domus Academican toisen rakennus-
22578: nusarvio ylittää huomattavasti kesän 1950                vaiheen loppuun saattamiseksi.
22579:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
22580: 
22581:         C. A. öhman.                Sylvi-Kyllikki Kilpi.          Aino Luostarinen.
22582:         G. Henriksson.              Mauri Ryömä.                   Varma K. Turunen.
22583:         Ebba östenson.              Irma Torvi.                    Jaakko Hakala.
22584:         Hugo Nuorsaari.             Yrjö Kilpeläinen.              Oskari Lehtonen.
22585:         Atte Pakkanen.              Irma Hamara.                   Irma Karvikko.
22586:         Jussi Lappi-Seppälä.        Eino Kilpi.                    Arno Tuurna.
22587:         Konsti Järnefelt.           Esa Kaitila.                   E. M. Tarkkanen.
22588:         Arvi Ahmavaara.             Päiviö Hetemäki.               Nils Meinander.
22589:         Urho Saariaho.              Johannes Wirtanen.             Meeri Kalavainen.
22590:         H. A. Kannisto.             Martti 0. Kölli.               Vilho Väyrynen.
22591:                                     Helena Virkki.
22592:                                                                                          481
22593: 
22594: IV,3o7.- Fin. mot. N:o 235.
22595: 
22596: 
22597: 
22598: 
22599:                               Öhman m. fl.: Angående anvisande av anslag till lån åt
22600:                                 studentkåren vid Åbo Akademi för dess studenthem.
22601: 
22602: 
22603:                                    T i 11 R i k s d a g e n.
22604: 
22605:   Åbo Akademis studentkår har i avsiM            om 2,120,945 ma;rk. För att täcka detta
22606: M.t bereda studenver med svagare ekono~          1ll11ilerskott borde hyran för stud~nterna
22607: miskt under1ag tillfä1le tili god bostad och     höjas från nuvara:nde 4,500 mark per
22608: studi~ro uppfört ett studentilem i Åbo.          månad till 7,660 mal'k. Detta motsvarar
22609: 1 detta iJ:rem beredes bostad för 120 studen-    hela 345 mark per m2 och månad. Om så
22610: rer eller sålUJlda för 35 % av studentkåre:ns    sloor kan studenthemmet icke fylla ovan
22611: 340 UJtom Åbo bosatta medlemmar.                 a:ngivna uppgift att bereda billiga och
22612:    Hemmets uppföl'lande har k:ootat student-     ändamålsenliga bostäder åt studenter med
22613: kåren 80 miljoner mark, av viiken summa          svagal'le ekonomi. Emellertid blir icke ens
22614: studenterna själva, dels genom 1eget ar~te       denna höga hyra tillräcklig ty hemmets
22615: vid byggnadens uppförande och dels genom         utgifter har redan nu stigit betydligt u~
22616: insam:li.ngsverksamh:et, 'lycklats hopbringa     över budgetens belopp och äro självfallet
22617: un~efär 33 :miljoner mark.         Slrulderna    fortf,arande i stig,ande.
22618: uppgå nu tili 45 miljoner mark, varav               Hänvisande till ovanstående föreslå vi,
22619: 15 miljoner mark statslån och 30 miljoner
22620: mark banklån. Låneräntorna uppgå årligen                   att Riksdagen i statsförslaget för
22621: tiH 2,850,000 mal'k men stiga efter 5 år,                år 1952 måtte anvisa 20 miljoner
22622: då ränta på start:slånet måste betalas, tili             mark såsom ett lågprocentigt lån åt
22623: 3,825,000 mark.                                          studentkåren vid Åbo Akademi för
22624:    Budgeten för detta år uppvi:sar en brist              dess studenthem.
22625:      Helsingfors den 18 september 1951.
22626: 
22627: 
22628:                     C. A. Öhman.                               Grels Teir.
22629:                    .Ture Hollsten.                             Kurt Nordfors.
22630:                                        Nils Meinander.
22631: 
22632: 
22633: 
22634: 
22635:                                                                                            61
22636: 482
22637: 
22638: IV,so1.- Rah. al. N:o 235.                                                             Suomennf)S.
22639: 
22640: 
22641: 
22642: 
22643:                                 Öhman y. m.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Å.bo Aka-
22644:                                     demin ylioppilaskunnalle ylioppilasasuntolaa varten.
22645: 
22646: 
22647:                                      Ed usku h Dl a!lle.
22648: 
22649:    Åbo .Akademin yil~ppilaskunta on val-             Ku.Jiuvan vuoden talousarvio osoittaa va-
22650: mistaakseen heikommassa taloudellisessa           jaust:Ja 2,120,94:5 mar.k:!kaJa. Tämän vajauk~
22651: asemaBaa oleville ylioppilaille :tilaisuuden      sen peittämiseksi olisi yJioppilai:tten VUOik-
22652: hyvän ;asunnon ja opiskelurauhan saami-           llaa korotettava nykyisestä 4,500 mal"kiasta.
22653: seen ra:kennuttanut Turkuun yli-oppi'Las-         kuukaudessa 7,660 mamkaa.n. Tämä vas-
22654: !kodin. Tässä kodissa on asunto 120 yli-          trua kokonaista 345 markkaa m2: Itä kuu-
22655: oppilaalle eli 35 prosentille ylioppilaskun-      kaudessa. Jos näin tapahtuu, ei ylioppil.oo-
22656: nan Turun ulkopuolella asuvista 340 jäse-         koti wi ,täyttää ilmoitettua. tehtäväänsä ja
22657: nestä.                                            valmistJaa heikOOll.Ill:8BSa taloudel:lisessa :ase-
22658:    Kodin rake:ntaminoo on maksanu.t 80            massa oleville ylioppilaille halpoja j•a tar-
22659: miljoonaa marJdma, josta suTiliilillSta yliop-    koitukse.nmu!kaisia asuntoja. Kuitenkaan ei
22660: pilaat itse ovat onrristnnoot, ooaksi omwlla      edes tämä !korkea vuokra ole riirfJtävä, sillä
22661: työLlään talon rakientamisessa ja osaksi ke-      ik:odin menot ovat jo nyt illou.sseet huomat-
22662: räystoimiruntOO •lliVulla, saamaan !kokoon noin   ;tav.asti :talousarvion määriä suuremmiik:si j·a
22663: 33 miljoonaa ma~aa. Velkoja on ny,t               nousevat .tietenkin j·atkuva.sti.
22664: 45 miljoona:a marklkiaa, josta 15 :miljoonaa         Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22665: mal1kikaa va1tionJain~aa ja 30 miljoonaa
22666: mal'kkaa p·ank:ki1ainaa. Lainojen korot te-                että Eduskunta ottaisi vuoden
22667: kevät vuosittam 2,850,000 markkaa, mutta                 1952 tulo- ja menoarvioon 20 mil-
22668: nousevat viiden vuoden Jmluttoo, jolloin                 joonaa markkaa halpakorkoiseksi lai-
22669: on maksettava !lrorkoa va1tionlainasta,                  Mksi Å.bo Akademin ylioppilaskun-
22670: 3,825,000 markikaan.                                     nalle se\n ylioppilasaSU!ntolaa varten.
22671:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
22672: 
22673: 
22674:                     0. A. Öhman.                              Grels Teir.
22675:                     Ture Hollsten.                            Kurt Nordfors.
22676:                                         Nils Meinander.
22677:                                                                                              483
22678: 
22679: IV,sos.- Fin. mot. N:o 236.
22680: 
22681: 
22682: 
22683: 
22684:                                Wickman m. fl.: .Angående anvisande av anslag för upp-
22685:                                  förande av en kemslöjds- ock internatsbyggnad för
22686:                                  kvinnliga elever för H outskärs kyrkliga folkkögskola.
22687: 
22688: 
22689:                                    T i ll R i k s d a g e n.
22690: 
22691:    Houtskärs kyrkliga folkhögskola, som           framkalla, och motverka den flykt .från
22692: inlett sin verksamhet den 1 november 1939,        skärgården, som hotar. Den vill hos skär~
22693: har genom kriget lidit stort avbräck i sitt       gårdens folk väcka intresse för ,·att finna
22694: byggnad.sprogram. Den har sett sig nöd-           sig själv, känna sig själv och se sig själv
22695: sakad att denna sommar påbörja ett ny-            såsom en samlad faktor i fosterlandets liv
22696: bygge, som skaJl inrymma internat och             och organism ".
22697: handslöjdslokaliteter för flickor, tförestån-        Att den redan under sin korta ve:rtks:am-
22698: darinnebostad samt i källarvåningen: fär-         hetstid vunnit förståelse för sina syften
22699: geri, bastu, tvättstuga, mangelrum, tork-         visar elevfrekvensen, som varit fullt till-
22700: rum, lagerrum samt pann- och koksrum.             :fredsställande, senaste läsår t. ex. 41 elever
22701: Kostnadsförslaget lyder på 9,600,000 mk,          ( av dem 17 från Houtskär).
22702: men sedan det uppgjordes ha priserna av-             Houtskär har endast 483,000 skattören
22703: sevärt stigit, varför den slutliga iJrostnaden   och saknar liksom de övriga skärgård.skom-
22704: närmar sig 12 miljoner.                          munerna varje möjlighet att finansiera
22705:    Slmlstyrelsen har förordat för detta          detta ·bygge. Fördenskull anse vi, att sko-
22706: bygge 3 miljoner i statsbidrag, vilket re-       ~an enligt § 7 i [agen om statsbidrag åt
22707: geringen även upptagit i sitt budgetförslag,     folkhögskolor (361/50) av staten borde er-
22708: och 4 miljoner i statslån, vilket regeringen     hålla hela det av skolstyrelsen påyrkade
22709: emellertid utelämnat från budgeten, men          beloppet eller ·förutom de i den ordinarie
22710: viiken summa skolan vore i trängande be-         budgeten upptagna 3 miljoner mark i statsc..
22711: hov av för att kunna fullfölja bygget.           bidrag även 4 miljoner mark i statslån,
22712:    Skolan ifråga avser att främst betjäna        i synnerhet som skolan tidigare ej av sta-
22713: hela den yttre åboländs'ka och åländska          ten erhållit vare sig bidrag eller lån för
22714: skärgården och är tillsvidare den enda           sina byggen.
22715: bildningsanstalten denna skärgård har ut-            På ovanstående grunder få vi' vördsamt
22716: över fo1Jkskolan. Den vill samla den mog-        föreslä,
22717: nare ungdomen från skärgårdens olika hörn                   att Riksdagen måtte i statsförsl4-
22718: för att utbilda den i de ämnen, vilka fram-              get för 1952 införa ett belopp om
22719: för allt beröra skärgårdens förhållanden och             4 m~1joner mark som understödsldn
22720: livsformer. Härigenom hoppas den kunna                   för Horutskälrs kyrkliga folkkögskola
22721: bidraga t:Hl att lätta trycket av den känsla             för byggandet av en kemslöjds- och
22722: av enslighet, scm isoleringen är ägnad att               ~"nternatbyggnad för kvinnliga elever.
22723: 
22724:      Helsingfors den 18 september 1951.
22725: 
22726: 
22727:         Albin Wickman.              Ebba östenson.                Verner Korsbäck.
22728:         Kurt Nordfors.              Levi Jern.                    Arthur Larson.
22729:         Ture Bollsten.              Henrik Kullberg.              Jaakko Ha.kala..
22730:                  <..
22731: 484
22732: 
22733: IV,3os.- Rah. al. N:o 236.                                                          Suomennos.
22734: 
22735: 
22736: 
22737:                                 Wickman ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuus- ja
22738:                                   asuntolarakennuksen rakentamiseksi H outskarin kirkol-
22739:                                   lisen kansanopiston naisoppilaita varten.
22740: 
22741: 
22742:                                      E d u s k u n n a ll e.
22743: 
22744:   Houtskarin kirkollinen kansanopisto,             synnyttämään ja vastustamaan pakoa saa-
22745: joka aloitti toimintansa marraskuun 1 päi-         ristosta, joka sitä uhkaa. Se tahtoo herät-
22746: vänä 1939, on sodan johdosta joutunut kär-         tää saariston väestössä harrastusta ,iöytä-
22747: simään suurta vahinkoa rakennusohjelmas-           mään itsensä, tuntemaan itsensä ja näke-
22748: saan. Se on katsonut olev·ansa pakotettu           mään itsensä keskitettynä tekijänä isän-
22749: tänä kesänä panemaan alulle uudisraken-            maan elämässä ja organismissa".
22750: nuksen, joka sisältää tyttöjen asuntolan ja           Että se jo lyhyenä toiminta-aikanaan on
22751: käsityöhuoneet, johtajattaren asunnon sekä         saavuttanut ymmärtämystä pyrkimyksil-
22752: kellarikerroksessa värjäämön, saunan, pesu-        leen, sitä todistaa oppilasmäärä, joka on
22753: tuvan, mankelin, kuivaushuoneen, varasto-          ollut täysin tyydyttävä, viime lukuvuonna
22754: huoneen sekä kattila- ja koksihuoneen.             esin.n. 41 oppilasta (niistä 17 Houtskarista).
22755: Kustannusarvio on 9,600,000 markkaa,                  Houtskarilla on vain 483,000 veroäyriä
22756: mutta sen jälkeen kuin se tehtiin ovat hin-        ja siltä puuttuu samoin kuin muiltakin saa-
22757: nat huomattavasti nousseet, minkä vuoksi           ristokunnilta kokonaan mahdollisuus tämän
22758: lopullinen kustannus lähentelee 12 miljoo-         rwkennustyön rahoittamiseen. Sen vuoksi
22759: naa markkaa.                                       olemme sitä mieltä, että koulun pitäisi kan-
22760:   Kouluhallitus on puoltanut tätä raken-           sanopistojen valtionavusta annetun lain
22761: nusta varten 3 miljoonan markan valtion-            (361/50) 7 § :n mukaan saada valtiolta
22762: avustusta, minkä hallitus onkin ottanut            koko kouluhallituksen esittämä määrä eli
22763: budjettiesitykseensä, ja 4 miljoonan mar-          tulo- ja menoarvioon valtlonavustuksena
22764: kan valtionlainaa, jonka hallitus kuitenkin        otetun 3 milj. markan lisäksi myös valtion-
22765: on jättänyt pois tulo- ja menoarviosta,            lainana 4 milj. marlmaa, varsinkin kun
22766: mutta jota summaa koulu kipeästi tarvitsee         koulu ei ole aikaisemmin saanut valtiolta
22767: rakennustyötä varten.                              avustusta ·enempää kuin lainaakaan raken-
22768:   Kyseisen koulun tarkoituksena on pal-            nuksiaan varten.
22769: vella koko Turunmaan ulkosaaristoa ja                 Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme
22770: Ahvenanmaan saaristoa ja se on toistaiseksi        kunnioittaen,
22771: ainoa sivistyslaitos, joka tä:llä saaristolla on
22772: kansaJkoulun lisäksi. Se haluaa koota kypsy-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
22773: neemmän nuorison saariston kaikilta kol-                  tulo- ja menoarvioon 4 miljoonaa
22774: kilta saamaan opetusta niissä aineissa, jotka             markkaa annettavaksi avustuslainana
22775: ennen muuta koskevat saariston oloja ja                   H outskarin kit·kolliselle kansanopis-
22776: elämänmuotoja. Näin toivotaan voitavan                    tolle kotiteollisuus- ja asuntolaraken-
22777: edistää sen yiksinäisyydenrtun:teen 1painon               nuksen rakentamista varten naispuo-
22778: keventämistä, jota eristyneisyys on omiaan                lisille oppilaille.
22779: 
22780:       HelsingiSsä 18 päivänä syyskuuta 1951.
22781: 
22782:         Albin Wickman.                Ebba östenson.                Verner Korsbäck.
22783:         Kurt Nordfors.                Levi Jern.                    Arthur Larson.
22784:         Ture Hollsten.                Henrik Kullberg.              Jaakko Hakala.
22785:                                                                                         485
22786: 
22787: IV,soo.- Rah. al. N:o 237.
22788: 
22789: 
22790: 
22791: 
22792:                               Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi
22793:                                  yksityisille oppikoulut'lle.
22794: 
22795: 
22796:                                    Eduskunnalle.
22797: 
22798:    Vilme vuosina on maahamme perustettu        välttämättömiä uudis- ja lisärakennuksiaan
22799: runsaasti uusia yksityisoppi!kouluja. Yksi-    varten. V :n 1950 menoarviossa oli raken-
22800: tyisoppikoulujen lukumäärä on :tällä het-      nuslainoja varten 50,000,000 mk, mutta
22801: kellä 220. Lähes kaikki uudemmat yksi-         v: n 1951 menoarviossa ei lainkaan. Myös-
22802: tyisoppikoulut ja useat vanhemmistakin toi-    kään v:n 1952 menoarvioesitykseen ei si-
22803: mhnat varsin puutteellisissa olosuhteissa      sälly täJlaista määrärahaa. Osoituksena
22804: vailla omaa koulurakennusta. Rakennustar-      lainojen iliarpoollisuudes.ta mainittakoon,
22805: vetta lisäävästi vaikuttavat syntyväisyyden    että v. 1950 anoi 77 yksityisoppikoulua lai-
22806: lisääntymisestä ja oppilroulunkäynnin yleis-   noja yhteensä 597,205,000 mk.
22807: tymisestä aiheutunut oppilasmäärän kasva-         Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
22808: minen ja se, että kuluneiden sotavuosien       taen,
22809: aikana välttämättömimmätkin ra;kennustyöt                että Eduskunta ottaisi vuoden
22810: oli lykättävä.                                        1952 tulo- ja menoarvion 19 pääluo-
22811:    Kiristynyt rahatilanne on vaikuttanut              kan II lukuun uuden momentin, Ra-
22812: sen, että yksityisoppikoulujen on erittäin            kennuslainat       yksityisoppikouluja
22813: vaikeata, usein mahdotonta saada lainoja              varten, 200,000,000 mk.
22814:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
22815: 
22816: 
22817:               Arvo Salminen.                         Aino Luostarinen.
22818:               B. A. Kannisto.                        Ebba. östenson.
22819:               Oskari Lehtonen.                       Varma K. Turunen.
22820:              ··Matti Heikkilä.                       Niilo Honkala.
22821: 486
22822: 
22823: IV,31o. -   Rah. al. N:o 238.
22824: 
22825: 
22826: 
22827: 
22828:                                 N. Ka.a.sa.la.inen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi
22829:                                    Kanneljärven kcmsanopiston jälleenrakentamiseksi.
22830: 
22831: 
22832:                                      E d u s kun n a ll e.
22833: 
22834:     Hallituksen esityksessä eduskunnalle val-   arviossa myöskin pitkäaikaista ja halpakor-
22835: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1952 on     koista rakennuslainaa. Tällaisen päät(}ksen
22836: ehdotettu, että eduskunta 10 Pl. XI luvun       tekeminen on perusteltavissa sen kautta,
22837: 1 momentille ottaisi KWJ.neljärven kansan-      että kysymyksessä oleva Kanneljärven kan-
22838: opiston opistorakennusten rakentamista var-     sanopisto on luovutetun alueen kansanopis·
22839: ten töiden avustuksena 10 miljoonaa mark-       toista ainoa, jolla ei vielä ole omia opisto-
22840: kaa. Muissa vastaavanlaatuisissa tapauk-        rakennuksia, vaan joka edelleenkin toimii
22841: sissa, jolloin on ollut kysymys joko Pohjois-   hyvin puutteellisissa vuokrahuoneissa. Sitä
22842: Suomen hävitetyillä seuduilla taikka luovu-     paitsi eduskunta jo vuoden 1949 valtio-
22843: tetulla alueella olleiden kansanopistojen       päivillä, hyväksyessään vuoden 1950 talous-
22844:  jälleenrakentamisesta, on valtion varoista     arvion perustelut, lausui edellyttävänsä,
22845: myönnetty sekä avustusta että pitkäaikaist,a,   että Ka:n;neljärven kansanopistolle vuoden
22846: halpakorkoista lainaa. Näin käytännössä         1951 tulo- ja menoarviossa myönnetään
22847: vakiintuneen periaatteen mukaisesti koulu-      avustusta ja lainaa. Kun hallitus ei kui-
22848: hallitus laatiessaan ehdotuksensa ensi vuo-     tenkwan noudattanut eduskunnan toivo-
22849: den talousarviota varten esitti Kanneljär-      musta, ovat kysymyksessä olevan ka'll.San-
22850: ven kansanopiston jälleenrakentamista var-      opiston rakennustyöt siirtyneet yhä kauem-
22851: ten myönnettäväksi 10 milj. markan avus-        maksi: Kun ne vihdoinkin ensi vuoden. puo-
22852: tuksen ja 20 milj. markan rakennuslainan.       lella voisivat päästä alkuun, tapahtuu se
22853: Tämän esityksen sellaisenaan hyväksyi ope-      vain sillä edellytyksellä, että mainittu kan-
22854: tusm:inisteriö. Samoin esitti valtioV!arain-    sanopisto saa hallituksen esityksessä mai-
22855: ministeriö kysymyksessä olevaa tarlroitusta     nitun avustuksen lisäksi myöskin riittävän
22856: varten talousarvioon otettavaksi 10 milj.       rakennuslainan. Kun muissa vastaavissa
22857: markan suuruisen avustuksen ja 10 milj.         tapauksissa avustusta on myönnetty n. 1h
22858: martkan suuruisen rakennuslainan. Kun           ja lainwa % koko avustuksesta, olisi raken-
22859: hallituksen esitykseen ensi vuoden talous-      nuslai.mta Kanneljärven kansanopistolle
22860: arvioksi ei kuitenkaan ole sisällytetty esi-    myönnettävä 20 milj. markkaa.
22861: tystä lainan myöntämisestä Kanneljärven            Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
22862: kansanopistolle, poikkeaa esitys tässä koh-     ehdotamme,
22863: den siitä menettelystä, jota kaikissa mui,ssa
22864: vastaavissa tapauksissa on jo sovellettu.                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
22865: Rohkenemme sen vuoksi toivoa, että edus-               tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
22866: kunta tekisi hallituksen esitykseen sellaisen          markan määrärahan halpakorkoisen
22867: lisäyksen, että Kanneljärven kansanopis-               ja     pitkäaikaisen rakennuslainan
22868: tolle myönnettäisiin ensi vuoden talous-               myöntämistä 'Varten Kanneljärven
22869:                                                        kansanopiston jälleenrakentamiseksi.
22870:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
22871: 
22872:               Nestori Kaasalainen.                    Helena Virkki.
22873:               Eemil Luukka.                           K. F. Haapasalo.
22874:               Väinö Kaasalainen.                      Urho Kähönen.
22875:               Arno Tuurna.                            Jalmari Väisänen.
22876:               Juho Kuittinen.                         Juho Niukkanen.
22877:                                                                                            487
22878: 
22879: IV,311. -   Rah. al. N:o 239.
22880: 
22881: 
22882:                                 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta korottomaksi lai-
22883:                                   naksi saamelaistdn kristillisern k~anopiston rakelntami-
22884:                                    seksi l nariin.
22885: 
22886:                                      E d u s k u n n a ll e.
22887: 
22888:    VuoD.ll1a 1948 ~rustettiin Inarissa saa- valtion metsästä ostettu 800 il'unkoa, jotka
22889: melaisten kristillisen Jn~;nsanopiston kanna- samoin on sahattu ja varastoitu kuten edel-
22890: tusy!hdistys il'. y., jonika tarkoiJtuksena 001 lisetlkin opiston tulevalle tontille. Tamoi-
22891: lapinkielisen !kansanopiston perustaminen tulkseen on käytetty valtioneuvoston myön~
22892: Suomen saamelaisille kuten Ruotsissa ja tämiä työttömyysvaroja 7'50,000 markkaa.
22893: Norjassa.kin on tehty. Ilman muutahan on Ame:rikan lutro-ilaiset kiriko.t ovat lahjoitta-
22894: pidettllvä !Selviönä, että mailnitun väestÖin neet saamelaisopistoa !Varten 6 miljoonaa
22895: saa:melaiskansalllistunnon säilymiselle ja sen . mar'klkaa, josta vielä on ikäyttitmättä 4,6
22896: elinkeinoelämän kehittymiselle tällainen milj. mk. Rakennuspiirustukset työselityk-
22897: opisto merkitsee suurta tulkea. Tosin joita- sineen on la31tinut IPiiriarlkkitehti Gust.
22898: kin saamelaisia on ollut oppilaina muissa Strandbel'g' Helsingistä. Opetusministeriö
22899: kansanopistoissa - sehän juuri todistaa on toukokuun 8 päivänä 1951 vahvistanut
22900: heidän swistystahtonsa elävyyttä - mutta opiston työohjelman. Opiston johta;jaksi
22901: kohtuuden nimessä heillä on oikeus odottaa on jo valittu tunnettu lapinkielen taitaja
22902: kansamme vä!hemmistönäkin omalkielisen rovasti T. Itkonen Kemistä. Tiedossa on
22903: opinahjon saamista.                               niinikään poro-, kala- ja maataJousopetta-
22904:    V aitioneuvoston vuonna 1949 ·asettama jtvksi eräs opiston opettajapätevyyden
22905: llromitea lappaJlaisten tulevaisuuden turvaa- omaava saamelainen maataloustek.niikko.
22906: miseksi taloudellisella ja sivistyksellisellä Niinikään on Inarissa kansakouluopettajis-
22907:  alalla 0111 lausullillossaan 12. 3. 1949 esittä- tossa saamelaissyntyisiä, joita voidaan kiin-
22908: nyt, että ,tämä Inarin tulev·a kansanopisto nittää opistoon aiThlllkin tuntiopettajiksi.
22909: on ainoa !Varttuneen nuorison oppilairtos,          Opistoralkennusten valmistumilnen tietäisi
22910:  jonka opetusohjelma on erikoisesti oopeu- myöskin huomattavaa parannusta Inarin
22911: tettu saamellaisille ominaisiin henkisiin j.a matkailuoloihin, koska kesäaikoina huone-
22912: aineellisiin tarpeisiiln." Valtioneuvostolle tiloja voitaisiin käyttää matkailijoiden
22913: jättämässään mietinnössä lkomLtea on esHtä- majoitulkseen ja koska opis·to tulee sijaitse-
22914: nyt, että valtio tukisi iko. opiston •perusta- maan erittäin luonnonkauniilla j•a muutoiln-
22915: mista j·a jaiJkuvaa toimillltaa, kunnes saa- kin matkailijoille sopivalla ,paiikaHa.
22916: daan joiku varttuneemman nuorison oppi-             Kun asiat ovat jo näin pitkälle kehitty-
22917: laitos luodulksi. Täten on lappalaiskysy- neet sekä valtion että kirkikohallituksen tu-
22918: myJmeen pocusteellisesti pameutunut komi- kemina, olisi, .etteiväJt raJkennusaineet pi-
22919: teakin ilmaissut kantanaan, että saamelais- laantuisi, rakennustyöt voitava aloittaa jo
22920: pohjaisen kansanopiston saaminen on elin- ·ensi vuonna.
22921: tärkeä .tuon pienen viiihemmistön sicvistys-        Ku:n xa!kennuskustannuksiin tarvitaan
22922: trurpeiden kohtuulliseksi j,a o~keudennmkai­ vielä käytettävffisä olevien varojen lisäksi
22923: seksi tyydyttämiseksi.                            12 miljoo:naa marlklkaa, ehdotamme kun-
22924:    Asiaa ov;at lämpimästi puoltaneet myös- nioittaen,
22925: !kin Lapin läänin maaherra, Oulun hiippa-
22926: kunnan piispa se'kä kouluhallitus.                          että Eduskunta ottaisi v•1.wden
22927:     Opistoa varten on vuonna 1949 ostettu                1952 tulo- ja menaarvioon 12 miljoo-
22928:  100 hehtaarin suurui:nen tila Inarin kun-               ~ '»UJQ'kan määrärahan myiJ,nneUä-
22929: nan kirkookylästä Inarinjärven rannalta.                 väksi korottomd{na lainama saamelais-
22930:  Tilan metsästä on hakattu ja rakennustar-               ten kristillisen kansanopiston raken-
22931:  peiksi sahruttu 2,000 :runkoa. LisäJksi on              tamiseksi l nariin.
22932:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
22933:               Erkki Koivisto.                                  M. 0. Lahtela.
22934: 488
22935: 
22936: IV,a12.- Rah. al. N:o 240.
22937: 
22938: 
22939: 
22940: 
22941:                                 Rytinki ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta raken-
22942:                                   nuslainoiksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
22943: 
22944: 
22945:                                      E d u s k u n n a ll e.
22946: 
22947:    Hallituksen esityksessä vuoden 1952 val-       liian a'htaissa asunnoissa ja 37,881 perhettä
22948: tion ,tulo- ja menoarvioksi on ehdotettu          huonoissa,. lähiaikoina täydellistä korjausta
22949: 450,000,000 ma;rkkaa lainoihin maaseudun          tai uusi.mista ikaipaavissa asunnoissa, minlkä
22950: asunto-olojen par3Jllltam:iseksi eli sama         perusteella sa,nottu komitea on katsonut
22951: summa lkuin milkä tarkoitukseen on osoi-          taJ!'peelliseksi, että asunto-olojen paranta-
22952: tettu vuoden 19·51 tulo- ja me.noorviossa.        miseen olisi ensi vuodeksi myönnettävä vä-
22953: Nämä; va;rat jaetaam. ilmnnille, jotka lainaa-    hintään 3,000 miljoonaa markkaa, on sel-
22954: vat ,ne edelleen maaseudun vähäw.a;raisille       vää, että !Valtion tukitoimenpiteitä tässä
22955: henildlöi:lle ~akennusten ikorjaamiseen, pa-      maaseudulle elint~keä.ssä asiassa on run-
22956: I"mtamiseen, laajentamiseen jru uusimiseen.       saasti lisättävä, jotta vähävaraisten maa-
22957: Entiset määräraihat ovat kuitenkin riittä-        seudun asUikkaiden pyrkimyksiä heidän asu-
22958: neet amoastarun vähäiseen osaan todellisesta      mistasonsa kohottamiseksi voitaisiin tehok-
22959: tarpeesta eikä lkunni!lle ole voitu antaa riit-   kaasti tukea.
22960: täviä lainoja edes kaikkien täysin välttä-           Edellä olevaan viitaten esiltämme,
22961: miilttömienkään töiden rahoittamiseen, ja
22962: lainojen kysyntä on jatkuvasti kasvamassa.                  että Eduslvunta ottaisi vuoden
22963: Kun myös maaseudun asunto-olojen pa;ran-                 1952 fulo- ja metnoarvion 19 Pl.
22964: tamista suunnittelemaa,n asetetun komitean               II luvun 13 mome.ntille lisäyksenä
22965: yleisen mrualaiskunnHle tekemän tieduste-                550,000,000 markkaa rakennuslai-
22966: lun perusteella on laskettu, että maaseu-                noiksi maaseudun asunto·olojen pa-
22967: dulla 15,866 perhettä asuu asumiseen ikel-               r:amtamiseen.
22968: paamattomissa asunnoissa, 38,715 ,perhettä
22969:       Helsingissä 15 päiviilnä syyskuuta 1951.
22970: 
22971:          Eino Rytinki.                Eino E. Heikura.             Niilo Ryhtä.
22972:                                                                                             489
22973: 
22974: IV,313.- Rah. al. N:o 241.
22975: 
22976: 
22977: 
22978: 
22979:                                Rapio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennus-
22980:                                   lainoiksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
22981: 
22982: 
22983:                                     E d u s ik: u n n a 11 e.
22984: 
22985:   Jokaiselle, joka lähemmin tuntee maaseu-        kustannukset ovat jatkuvasti nousseet hy-
22986: dun asunto-oloja, on selvää, että ne ovat vä-     vinkin jyrkästi, voidaan todeta esitetyn
22987: hävaraisen väestönosan keskuudessa erittäin       määrärahan olevan aivan riittämättömän.
22988: kurjat, varsinkin eräissä osissa maata. Tä-         Kun maaseudun asunto-olojen heikkous
22989: män väestönosan asunto-oloja ei voida pa-         on eduskunnassa tullut monasti perusteelli-
22990: rantaa muuten kuin halpakorkoisten laino-         sestikin selvitettyä, niin tähän ja edellä sa-
22991: jen turvin, joita valtion on huomattavam-         nottuun viitaten kunnioittaen ehdotamme,
22992: massa määrässä kuin tähän asti ryhdyttävä
22993: myöntämään. Eduskunnan kuluvalle vuo-                       että Eduskunta ottaisi vuoden
22994: delle myöntämä määräraha on ollut liian                   1952 tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II
22995: pieni ja nyt hallitus kuitenkin esittää ensi              luvun 13 momentille lisäyksenä ra-
22996: vuoden tulo- ja menoarvioon vain saman                    kennuslainoiksi maaseudun asunto-
22997: suuruista määrärahaa eli 450,000,000 mark-                olojen parantamiseen 550 m~1joonaa
22998: kaa. Ottaen huomioon sen, että rakentamis-                markkaa.
22999:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
23000: 
23001: 
23002:               Pertti Rapio.                             Matti Meriläinen.
23003:               Antto Prunnila.                           Kaino Haapanen.
23004:               Lauri Myllymäki.                          Elli Stenberg.
23005:               Toivo Niiranen.                           Arvo Riihimäki.
23006:               Antti Kinnunen.                           Usko Seppi.
23007:                                     Elli Juntunen.
23008: 
23009: 
23010: 
23011: 
23012:                                                                                              62
23013: 490
23014: 
23015: IV,314. -   Rah. al. N:o 242.
23016: 
23017: 
23018: 
23019: 
23020:                                 Vilbula. ym.: Määrärahan osoittamisesta maaseudun asun-
23021:                                    to-olojen parantamiseen.
23022: 
23023: 
23024:                                     E d u s k u n n a 11 e.
23025: 
23026:    Maaseudun asunto-olojoo parantaminen,         mästi parantamaan asu:nto-olojaan mikäli
23027: mikälli on kysymyksessä ·valtion varojoo         siilhoo avautuisi ta:loudellisia edellytYJksiä.
23028: käyttö tarkoitukseen, tapwhtuu meillä ny-            Edellä olevat numerot todistavat mitä
23029: kyisin :kolmea tietä nim. asutusrahaston         selvimmin, että maaseudun asunto-olojen
23030: välityksellä, valtion tulo- ja menoarvioon       parantamim.en kiireellisesti on erittäin tär-
23031: vuosittain otettujen varojen turvin sekä         keä sosiaalinen tehtiiNä. Kun mei1lä on ns.
23032: maanihankimtalain toteuttamisen yhteydessä.      Arava-toiminnan kautta ryhdytty valtion
23033: Mallinhankintalain kautta tapahtuva raken-       varoja hyväksi käyttäen parantamaan
23034: nustoiminta on sen erikoisluonteesta joh-        .asunto-oloj·a asutuskeskuksissa, on oikein ja
23035: tuen saanut käytettäväkseen melkoisesti va-      kohtuullista, että myö~in maaseudulla xy!h-
23036: roja mutt·a muuta edellä mainittua toimin-       dytään pikaisesti tätä toimintaa ed:istä-
23037: taa varten ovat varat olleet kovin vähäiset.     mään.
23038: KUin maatalous <lisäksi on ollut meillä jat-         Edellä mainittu komitea onkin laatinut
23039: kuvasti varsin heiikosti ikanna·ttavaa on        suunnitelman toimen,piteistä asunto-olojen
23040: oma~aloittemen asunto-olojen parantaminen        par.arutamiseksi maaseuduUa ja päätynyt
23041: vähäisten käyttövarojen turvin ollut maa-        tällöin tulokseen, että meillä pitäisi ensi
23042: seudulla tämänkin vuoksi erittäin heikkoa.       vuoden alusta lähtien seitsemän vuoden
23043: Näistä seikoista jootuen onki111 viime           aikana käyttää valtion varoja lainoina,
23044: !Vuonma asetettu maaseudun .asunto-olojen        avustuksia ja palkkioina yhteensä 34 mil-
23045: ;parantamiskomitea: mietinnössään, jonka se      jardia markkaa tähän tarkoitukseen. Ko-
23046: on antanut V·a1tioneuvostolle kuluvan vuo-       mitean esittämät suunnitelmat samoinlkui:n
23047: den hufu.tikuun 24 ;päivämä, todennut maa-       sen Iaatimat lakiluon111oksetkin tuntuvat
23048: seudun asunto-oloissa vallitsevan .erittäin      suurin 'Piirtein tarkoituksenmukaisilta. Kun
23049: auurta tarvetta epäkohtien poistamiseen.         hallituksen taholta ei ole !kuitenkaan vielä
23050: Niin:pä komitea on ~todennut, että maalais-      ehditty valmistaa komitean es1tyksien poh-
23051: Ikunnissa on kokonaista 32,024 ;perhettä eli     jalla !lakiehdotuksia edusikunnan käsiteltä-
23052: 106,8m henki!löä kokonaan ilmoo omaa             väksi, olisi tästä huolimatta mielestämme
23053: asuntoa. Asumiseen kelpaamattomia asun-          välttämätöntä koettaa kaikin käytettävissä
23054: toja on komitean ant·amien tietojen mukaan       olevin keinoin kiiruht·aa toimenpiteitä
23055: maaseudulla 1·5,866 perheellä, joiden he~        asiassa jotta työ saataisiin käyntiin jo ensi
23056: kilömäärä käsittää 63,510 kansalaista. Liian     vuonna. Hallituksen taholta vamnall!nkilll
23057: alltaita asuntoja on 38,715 .perheellä käsit-    .tullaan lähiaikoina antamaan eduskunnalle
23058: täen 111e 158,2,70 henkilöä. Huonoja asun-       tarpeelliset esitykset asiassa, mutta niiden
23059: toj.a taas on 37,B81 perheeLlä eli 157,511       vaatiessa aikansa myöskin eduskuntakäsit-
23060: henki!löllä. Näiden lukujen perusteella on       telyssä, ei näyttäisi olevan mruhdollista toi~
23061: siis maaseudullamme uusimista, la·ajenta-        mintaa saada ensi vuoden aikana tehok-
23062: mista tai korjaamista vaativia asuntoja          kaasti alkuun muutoin kuin siten, että val-
23063: 92,460 perheellä eli 379,291 henkilöllä. Ko-     tion tulo- ja menoarvioon varata•an jo ensi
23064: mitean hanklkimien selvitysten mukaan olisi      vuodeksi komitean ehdottama 3 miljardia
23065: maamme maaseuduUa kokonaista 49,1-97             markkaa tarkoitu;kseen käytettäväksi. Nämä
23066: perhettä, jotka haluaisivat ryhtyä välittö-      varat voitaisiin käyttää suurin piirtein
23067:                                    lV,314.- Vilhula. ym.                              491
23068: 
23069: ikomitean esittämällä t·avana vaikka sen esi-        1952 tulo- ja menoarvioon 3 miljar-
23070: tysten yksityiskohtiin ehkä tulisikin muu-           d'ht markan määrärahan, josta pää-
23071: ioksia. Kun iko:rlkokysymys näitä varoja             osa käytettäisiin varsinaisella maa-
23072:  lainoina käytettäessä näyttelee erittäin tär-       seudulla 1 %:n lainoima asurnto-olo-
23073: keää osaa, olisi mielestämme maaseudun               jen parantamiseksi sekä myös avus-
23074: .asunto-oloja     parannettaessa   käytettävä        tuksina ja palkkioina vähävaraisille
23075:  tässä suhteessa sama·a rmäärää ku1n käyte-          perhe~1le rakennmsten tekoa ja kor-
23076: tään asullltokesikusten Arava-lainoitu:ksessa        jauksia varten sekä edelleen osa kun-
23077: -eli siis 1 % : n korkoa.                            tien ja asunto-yhtymien kautta hal-
23078:     EdeHä esittämämme perusteella ehdo-              pakorko~ lainoina samaan tarkoi-
23079: tamme kunnioittaen,                                  tukseem..
23080:          että Eduskunta ottaisi vuoden
23081:      Helsingissä 18 .päJivänä syyskuuta 1951.
23082: 
23083:               T. N. Vilhula.                               Heikki Soininen.
23084:               M. 0. Lahtela.                               Eino Palovesi.
23085:               Erl. Haapaniemi.                             Viljami Kalliokoski.
23086:               Lauri Solla.                                 Eino Rytinki.
23087:               Tahvo Rönkkö.                                Eeli Erkkilä.
23088:               Yrjö Hautala.                                Mauno Jussila.
23089:               Väinö Rankila.                               J. E. Lampinen.
23090:               Toivo Antila.                                Antti J. Rantamaa.
23091:               Eero Saari.                                  Vilho Leivonen.
23092:                                         Lauri Kaarna.
23093: 492
23094: 
23095: IV,s15, -   Rah. al. N:o 243.
23096: 
23097: 
23098: 
23099: 
23100:                                 Hietanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
23101:                                    lainoiksi maaseudun asunto-olojen perantamist'a varten.
23102: 
23103: 
23104:                                     E d u s k u n n a ll e.
23105: 
23106:    Valtioneuvosto asetti 23 päivänä helmi-       1952 rakennettaisiin, korjattaisiin, uusittai-
23107: kuuta v. 1950 komitean maaseudulla sijait-       siin tai laajennettaisiin 8,000 asuntoa ja
23108: sevien asuinrakenruusten rakentamista ja         sijoitettaisiin siihen valtion varoja 3,000
23109: ikorjaust·a sekä yleensä maaseudun asunto-       rmiljoonaa markkaa. V astaruvat luvut sitä
23110: olojen parantamista tarkoittavan yhtenäi-        seuraavina vuosina olisivat: v. 1953 11,000
23111: sen suunnitelmam. ja rahoitusohjelman laa-       asuntoa ja 4,000 miljoonaa markkaa, v.
23112: timista varten. Kuluvan vuoden maalis-           1954 15,000 asuntoa ja 5,000 miljoonaa
23113: kuussa jätti komitea mietintönsä valtioneu-      markkaa, v. 1955 16,000 asuntoa ja 5,000
23114: vostolle.                                        miljoonaa marlkka81, v. 19,56 18,000 asuntoa
23115:    Komitean suorittamien tutkimusten tu-         ja 5,000 miljoonaa markkaa, v. 1957 23,500
23116: ~oksena havaittiin, että koko maassa eli         asuntoa ja 6,000 miljoonaa markkaa sekä
23117: joko ilman omaa asuntoa, laajentamisen,          v. 1958 23,500 asuntoa ja 6,000 miljoonaa
23118: uusimisen tai !korjaamisen tarpeessa ole-        markkaa.
23119: vissa asull!Iloissa yhteensä 124,484 perhettä.      Valtioneuvosto ei ole antanut eduskun-
23120: Lääneittäin jakaantuu luku seuraavasti:          nalle kysymyksessä olevaa komitean mietin-
23121: Uudenmaan 6,.643, Turun ja Porin 17,086,         töön perustuvaa eikä mitään muutakaan
23122: Hämeen 12,256, Kymen 7,146, Mikkelin             maaseudun äärimmäisen kurjien asunto-
23123: 9,483, Kuopion 26,131, Vaasan 24,264,            olojen parantamiseen tähtäävää esitystä.
23124: Oulun 14,634 j·a Lapin lääni 6,841. Pro-         Näin on tapaJhtunut eduskunnan ailkoinaan
23125: senteissa jakaantui asuntovajaus sekä asun-      hyväksymästä ja v81ltioneuvostolle osoite-
23126: tojen uusimisen tai perusteellisen korjaami-     tusta toivomuksesta huolimatta. Koska
23127: sen tarve lääneittäin seuraavasti: Uuden-        kuitenkin maaseudun asunto-olojen paran-
23128: maan 5,5, Turun ja Porin 13,7, Hämeen            taminen on e1rittäin tärkeä kysymys sekä
23129: 9,9, Kymen 5,7, Mikkelin 7,6, Kuopion            kansam.talouden että kansan terveydenkin
23130: 21,0, V·aasan 19,5,. Oulun 11,8 ja Lapim.        kannalta asi·oo ajatellen, niin edellä sanot-
23131: läänissä 5,5 prosenttia. Näin keräämäänsä        tuun viitaten ehdotamme kunnioittaen,
23132: aineistoon nojaten ehdotti komitea mietin-
23133: nössään asuntopulan ja äärimmäisen asuTh-                  että Eduskunta ottaisi vuoden
23134: tokurjuuden ;poistamiseksi maaseudulla 7-               1952 tulo- ja menoarvioon, 19 pää-
23135: vuoti.sta maaseudun asuntotuotantosuunni-               luokan II lukuun sijoitettavaUe
23136: telma·a     valtion     tukemana,.    päätyen           urudelle momemtille 3,000 miljoornan
23137: 34,000,000,000 markan ikokonaiskustannus-               markatn määrärahan käytettäväksi
23138: a.rvioon.     .Suunnitelma, johon sisältyy              halpakorkoisiksi Zai?Wiksi ja avus-
23139: myöskin arvio väestön luonnollisesta lisäyk-            tuksiksi maas~ asuntojen kor-
23140: sestä a~heutuvasta lisäasuntojen tarpeesta,             jaamiseen ja laajentamiseen sekä tar-
23141: jakaantuu .rakennustavoitteiltaan ja kus-               vittavien uusien asuntojen rakenta-
23142: tannuksiltaan vuosittain seuraavasti: v.                miseen.
23143:       Helsingissä 18 ,päivänä syyskuuta 1951.
23144: 
23145:               Esa Hietanen.                            Mikko Järvinen.
23146:               Lauri Myllymäki.                         J. Mustonen.
23147:               Hugo Manninen.                           Antto Prunnila.
23148:               Nestori Nurminen.                        Antti Kinnunen.
23149:                                                                                               493
23150: 
23151: IV,s16.- Ra.h. al. N:o 244.
23152: 
23153: 
23154: 
23155: 
23156:                                Heitto ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi
23157:                                   yksityis,t'lle kalakaupallisille yrityksille.
23158: 
23159: 
23160:                                     E d u s ik u n n a ll e.
23161: 
23162:    Yksityiset kalakaupat hallitsivat ennen          Uusien markkinamahdollisuuksien luomi-
23163: sotiamme noin 95 % kotimaisen kalan kau-         sessa, kalajauhotehtaiden, jäädyttämöjen,
23164: pastamme. Pula-ajan kalasäännöstelyn vai-        säilyketehtaiden j. n. e. perustamisessa tar-
23165: ikutuksesta väheni tämä osuus jonkin ver-        vitsee yksityinenkin kalakauppa valtioval-
23166: ran, mutta silloisten hyvien menekkimah-         lan tukea. Vuonna 1950 myönnettiinkin ka-
23167: dollisuuksien loputtua on yksityinen kala-       latalouden kohottamiseksi valtion varoista
23168: kauppa jälleen joutunut vastaamaan koti-         huokeakorkoisina lainoina 25 miljoonaa
23169: maisen kalan markkinoimisesta lähes sa-          markkaa, mistä määrästä pääsivät osalli-
23170: massa suhteessa kuin ennen sotiakin.             siksi myös yksityiset kalakauppa-alan yrit-
23171:    Viime vuosina on suolasilakan menekki         täjät. Esityksessään tulo- ja menoarvioksi
23172: jatkuvasti vähentynyt. Syynä siihen on ol-       vuodelle 1952 hallitus niinikään on 19 Pl.
23173: lut kuluttajien yleinen siirtyminen suola-       II luvun 18 momentin kohdalla ehdottanut
23174: silakan 'käytöstä sillin kulutukseen, mikä on    myönnettäväksi 25 miljoonan markan mää-
23175: ollut seurausta yleisestä elintason noususta.    rärahan !ainoiksi kalatalouden kohottami-
23176: Kalan vientimme on supistunut murto-osaan        seen, mutta kyseinen määräraha on tarkoi-
23177: entisestään ja viennin väheneminen on koh-       tettu käytettäväksi rakennuslainoina yksin-
23178: distunut suureksi osaksi silakkaan. Kun          omaan osuustoiminnallisella pohjalla toimi-
23179: tässä kohden ei ole muutosta odotettavissa,      vien kala:kauppaliikkeiden hyväksi. Kun
23180: on pakko kehittää kotimaisia menekkimark-        tällaisen eron tekemistä eri kalaliikkeiden
23181: kinoita, jotta silakan ylituotanto, joka nou-    välillä ei voida pitää asianmukaisena ja kun
23182: see noin 7-10 miljoonaan kiloon vuodessa,        toisaalta näyttää siltä, ettei ehdotettu mää-
23183: saadaan sijoitetuksi kulutukseen.                räraha tule riittämään kalatalouden nykyis-
23184:    Silakan menekkimahdollisuudet eivät ra-       ten tarpeiden tyydyttämiseksi, ehdotamme
23185:  joitu ainoastaan sen käyttöön ihmisravin-       kunnioittaen,
23186: tona, vaan sitä voidaan käyttää myös kar-
23187:  janrehuna. Nopein keino silakan ylituotan-                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
23188:  non sijoittamiseksi olisikin kalajauhoteolli-            tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
23189:  suuden aikaansaaminen maassamme. Tällä                   18 momentille 25 m~'ljoonan markan
23190:  teollisuudenhaarana olisi meillä hyvät ke-               määrärahan käytettäväksi huokeakor-
23191:  hittymismahdollisuudet jo siitä syystä, että             koisten rakennuslainojen myöntämi-
23192:  maahamme vuosittain tuodaan miljoonia ki-                seen yksityis~'lle kalakaupallisille yri-
23193:  loja ulkomaista kalajauhoa.                              tyksille.
23194:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
23195: 
23196: 
23197:               Juho Heitto.                              Irma Hamara.
23198:               Aukusti Pasanen.                          R. Hallberg.
23199: 494
23200: 
23201: IV,a11. -    Fin. mot. N:o 245.
23202: 
23203: 
23204: 
23205: 
23206:                                   Roseaberg m. fl,: Angå6nd6 anvisande av anslag till lån åt
23207:                                      yrke.s{iskarorga,nisati<mer för byggande av anläggningar
23208:                                      för torkning av fisk.
23209: 
23210: 
23211:                                        T i ll R i lk s d a g e n.
23212: 
23213:    Det torde vara allmänt bekant, att yr-            sig av. Rationellare metoder borde komma
23214: kesfiskarnas utkomstmöjligheter år för år            till användning också på detta område.
23215: föraämrats, och säJk:ert är, att ()Ill inte stats-   FabriksmäBsig torkning av fisk fordrar
23216: maJkten vidtager skyndsamma och resoluta             emellertid så stora anläggningskostnader,
23217: åtgärder för att fhjäilpa yrkesfiskarna och          att yrkesfiskarna och deras organisationer
23218: fiskerihushållningen i landet, •kommer flyk-         inte ensamma är i stånd att anskaffa nödigt
23219: ten från skärgården att antaga allt större           kapital. Här borde staten träda hjälpande
23220: proportioner. Denna för f:iskerinäringen             emellan o~h åt yrkesf:iSkarsammansiutnin-
23221: och därmed också för folkhushållningen               gar bevilja tillräckligt stora långfristiga,
23222: oförmånliga utveckling bör därför i tid              räntefria lån för sagda ändamål.
23223: stoppas.                                                Hänvisande tihl ovanstående föreslår un-
23224:    En av de många svårigheter yrkesfis-              derteclknade,
23225: ik:arna har att brottas med utgör avsätt-
23226: ningssvårigheterna för isynnerhet den                           att Riksdagen i statsförslaget för
23227: strömming, som fångas om våren, varför                       år 1952 måtte upptaga ett förslags-
23228: fiskarna under de senaste åren allt mera                     anslag på 50 miljoner mark att åt
23229: övergått till att torka denna överskottsfisk,                yrkesfiskarorganisationer utdelas som
23230: vilken, då den males till fiskmjöl, utgör ett                långfristiga räntefria lån för byggan-
23231: utmärkt näringsämne för bl. a. höns. Emel-                   de av med moderna maskiner inrät-
23232: lertid går en stor del av strömmingen för-                   tade anläggningar för torkning av
23233: lorad genom de primitiva torkningsmeto-                      fisk.
23234: der, som fis!karna äro tvungna att betjäna
23235:       Helsingfors den 19 september 1951.
23236: 
23237: 
23238:                   Gösta. Rosenberg.                           Esa Hietanen.
23239:                   Nestori Nurminen.                           Aimo Aaltonen.
23240:                   Atos Wirtanen.                              Judit Nederström-Lunden.
23241:                                                                                           495
23242: 
23243: IV,317.- Rah. al. N:o 245.                                                       Suomennos.
23244: 
23245: 
23246: 
23247: 
23248:                                Rosenberg y. m.: Miiärärahan osoittamisesta lainoiksi am-
23249:                                   mattikalastajajärjestöille kalankuivaamojen rakentamista
23250:                                   varten.
23251: 
23252: 
23253:                                     E d u s k u n n a ll e.
23254: 
23255:    Yleisesti lienee tunnettua, että ammatti-     päästä käyttöön myös tällä alalla. Kalan
23256: ikalastajain toimeentulomahdollisuudet ovat      tehdasmainen kuivatus vaatii kuitenkin
23257: vuooi vuodelta huonontuooet, ja varmaa on,       siksi suuria perustamiskustannuksia, että:
23258: että ellei valtiovalta ryhdy kiireellisiin ja    ammattikalastajat ja heidän järjestönsä ei-
23259: päättäväisiin toimenpiteisiin ammattikalas-      vät yksin kykene hankkimaan tarvittavaa
23260: tajien ja maan kalatalouden auttamiseksi,        pääomaa. Tässä olisi valtion ikäytävä aut-
23261: saavuttaa pako saaristosta yhä suuremmat         tamaan ja myönnettävä ammattikalastajain
23262: mittasuhteet. Tämä kalastuselinkeinolle ja       yhteenliittymille riittävän suuria pitkäai-
23263: samalla myös kansantaloudelle epäedullinen       kaisia, korottornia lainoja sanottuun tarkoi-
23264: kehitys on ajoissa pysäytettävä.                 tukseen.
23265:     Yhtenä niistä monista vaikeuksista, joi-        Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet
23266:  den kanssa ammattikalastajain on kamp-          ehdottavat,
23267: pailtava, ovat varsinkin keväällä pyydetyn
23268: silakan myyntivaikeudet, minkä takia ka-                  että Eduskunta ottaisi vuoden
23269: lastajat viime vuosina ovat yhä enemmän                 1952 tulo- ja menoarvioon 50 miljoo-
23270:  siirtyneet kuivaamaan tätä ylijäämäkalaa,              nan markan arviomääräralu.tn jaet-
23271:  jolloin se kalajauhokai jauhettuna on erin-            tavaksi ammattikalastajajärjestöille
23272:  omaista ravintoainetta mm. kanoille. Kui-              pitkäaikaisina, korottomina laiMina
23273:  tenkin menee silakasta suuri osa hukkaan               uudenaikaisilla koneilla varustettu-
23274:  niiden alkukantaisten ·k:uivatusmenetelmien            jen kalankuivaamojen rakentamista
23275:  vuoksi, joita kalastajien on pakko käyttää.            varten.
23276:  Järlkiperäisempien     menetelmien    pitäisi
23277:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
23278: 
23279: 
23280:                  Gösta Rosenberg.                         Esa Hietanen.
23281:                  Nestori Nurminen.                        Aimo Aaltonen.
23282:                  Atos Wirtanen.                           Judit Nederström-Lunden.
23283: 496
23284: 
23285: IV,a18.- Rah. al. N:o 246.
23286: 
23287: 
23288: 
23289: 
23290:                                Miikki ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoiseksi
23291:                                   lainaksi Etelä-Saimaan maamieskoulun kannattajayhdis-
23292:                                   tykselle koulurakennustyön loppuunsaattamista varten.
23293: 
23294: 
23295:                                     E d u s k u n n a ll e.
23296: 
23297:    Vuoden 1951 valtion meiWarviossa on           125 milj. markan luoton. Tällaisen .luotto-
23298: myönnetty Etelä~SailllOOn maamieskoulun          järjestelyn avulla olisi mahdollisuus pysyt-
23299: kannattajayhdistys r. y: lle ihalpakorlkoista    tää !koulu yksityisenä, valtion ja kuntien
23300: lainaa Lappeen maamieskoulun rakenta-            avustusten turvin toimivana.
23301: mista varten 25 miljoonaa markkaa. Lai-             Kun rakenteilla olevan koulurakennuksen
23302: naa an()ttaessa ()li koulurakennuksen ikU&-      valmistuttua •voida·an monella eri tavoin
23303: taiD!lLusarvio 35 miljoonaa mM"kkaa,. tilavuus   tehostaa Etelä-Karj.alan maa-, metsä- ja
23304:  7,560 ms, joten maakunnasta saatavaa luot-      kotitalousopetusta, .on kouluhankkeella siikä-
23305: toa oli suunniteltu käytettäwiiksi 10 milj.      läisissä .piooviljelijäoloissa tärkeä merkitys
23306: marlkkaa. Valtion luoton osuus oli siis 71 %     ja on sillä ikatsottava olevan myöskin olen-
23307: kustannusarviosta. Rakennuskustannukset          nainen merkitys raj.aseudun taloudel.lisen
23308: ovat tämän jälkeen nousseet yli 50 %, ja         kehitylksen elvyttämisessä.
23309: on kyseisen rakermuksen nykyhetkinen kus-           Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
23310: tannusarvio 55 milj. markkaa. Näin muo-          ehdotamme,
23311: doin jouduttaisiin mahdollisuuksien mukaan
23312: lhank!kimaan normaalikorkoista luottoa 30                  että Edmkunta ottaisi vuoden
23313: milj. markkaa, jonka jälkeen koulun kan-                1952 tulo- ja menoan-vioon 20 miljoo-
23314: nattajayhdistyksen taloudellinen asema                  nan, markkaa myöm,nettäväksi halpa-
23315: olisi erittäin vaikea.                                  korkoisena lainana Etelä-Saimaan
23316:    Tämän taikia olisi mitä tärkeintä, että              maamieskoulun kannattajayhdistyk-
23317: valtion lisälainan avulla valtion luoton                selle koulurakennustyön loppuun
23318: osuus saataisiin vastaamaan prosenttuaali-              saattamiseksi Lappeen pitäjän Mono-
23319: sesti sitä määrää, jonka eduskunta peri-                lan kylässä.
23320: .aatteessa hyväksyi myöntäessään mainitun
23321:       Helsingissä 11 päivänä syy~uuta 1951.
23322: 
23323: 
23324:               Matti Miikki.                            Lauri Kaarna.
23325:               Valto Käkelä.                            Juho Kuittinen.
23326:               Juho Heitto.                             Heikki Hykkäälä.
23327:               Urho Saariaho.                           Eri. Haapaniemi.
23328:               Ture Hollsten.                           Helena Virkki.
23329:                                                                                              497
23330: 
23331: IV,s19. -   Rah. al. N:o 247.
23332: 
23333: 
23334: 
23335: 
23336:                                  V. Simonen ym..: Määrärahan osoitttamisesta lainaksi Poh-
23337:                                      jois-Karjalan kotiteollisuusyhdistykseUe koekutomon ja
23338:                                      värjäämön rakentamista varten Joensuuhun.
23339: 
23340: 
23341:                                       E d u s k u n n a ll e.
23342: 
23343:    Kotiteollisuusyhdistyksen toiminta Poh-          kutomon ja värjäämön, joka työnantajana
23344: jois-Karjalassa on jo vuosikymmeniä ollut           huolehtisi raaka-ainehankinnasta, lankojen
23345: laajaa ja tu1oksellista. Niinpä esimerkiksi         värjäyksestä, asiallisesti suunniteltujen mal-
23346: kudonnan taitoa on sekä kiinteissä että kier-       lien valinnasta, työn ohjauksesta sekä edel-
23347: tävissä kouluissa ja lyhyemmillä kursseilla         leen tuotteiden kaupasta. Tämän maaseu-
23348: opetettu tuhansille oppilaille ympäri maa-          dun lisäansiomahdollisuuksiin ratkaisevasti
23349: kuntaa ja näin on heillä ollut tilaisuus hank-      vaikuttavan suunnitelmansa toteuttamiseksi
23350: IJda itselleen ammattipätevyyttä sanotulla          Pohjois-Karjalan kotiteollisuusyhdistys tar-
23351: alalla. Tätä ammattipätevyyttä meillä nyt           vitsisi valtion auttavaa kättä halpakorkoisen
23352: on mahdollisuus käyttää hyväksi siinä mie-          lainan muodossa. Niinpä edellä olevaan vii-
23353: lessä, että kotiteollisuudesta, sen lisäksi, että   taten ehdotamme kunnioittaen,
23354: sillä kohennetaan yksityistalouksia, pitäisi
23355: saada kehitetyksi sellainen tuotannon haara,                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
23356: jolla voidaan hankkia kipeästi kaivattuja li-              tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
23357: sätuloja maaseudulle. Pohjois-Karjalassa jo                markan määrämhan myönnettäväksi
23358: valmiilla kotiteollisuuslinjalla voidaan tämä              halpakorkoisena lainana Pohjois-Kar-
23359: lisäansiomahdollisuus hoitaa määrätyin edel-               jalan kotiteollisuusyhdistykselle koe-
23360: lytyksin. Pohjois-Karja:lan kotiteollisuusyh-              kutonwn ja värjäämön rakentami-
23361:  distys on tässä mielessä suunnitellut omalle              seksi Joensuuhun.
23362:  tontilleen Joensuuhun rakennettavaksi koe-
23363:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
23364: 
23365: 
23366:                Vieno Simonen.                             Aino Luostarinen.
23367:                Beikld Soininen.                           0. Muikku.
23368:                Kerttu Saalasti.                           J. Väisänen.
23369:                Arvi Ikonen.                               Hilja Väänänen.
23370:                R. Ballberg.                               Eino Rauste.
23371:                                         Irma Bama.ra.
23372: 
23373: 
23374: 
23375: 
23376:                                                                                                 63
23377: 4:98
23378: 
23379: IV,s2o.- Fin. mot. N:o 248.
23380: 
23381: 
23382: 
23383: 
23384:                                   Wickman m. fl.: Asgående anvisatt.de av anslag till bygg-
23385:                                      tt.adS'Utt.deratödslån för Terjärv manliga hemslöjdsskola.
23386: 
23387: 
23388:                                      T i 11 R i k s d a g e n.
23389: 
23390:     För 13 år sedan grundades genom ett             hus, där Skolan arbetar, aJtt in'köpa såvä1
23391: r~ksd.a.gsbeslut  en fast :m.a.nlig hemslöjds-      toonten som. byggnaden för Skolans behov.
23392: skola för de nordligaste svenska sockn.arna         .Anbudet måste anses synne!iligen :fiirmån:..
23393: i österbotten. Skohm blev p:lacerad i Ter-          ligt. Genom vissa om- och tilllbyggnader
23394:  jäa-v kommun, en ut:präglad smäbrukarsoc-          lrunde hemslöjdsskolan i dess nuvB!ran.de
23395: ken, däT träslöjden har ganlia anor.                byggnad erhälla nödiga och ändarrnålsell!liga
23396:     Lotkalfrägan blev genast frän skolans           lokaliteter för sin Vleliksamh~t till rclatirvt
23397: start svårlöst. Skolan fic[{ sist och slutl)r.      ri'llga llrostnader. Då bygden, dM- slrolan
23398:  gen hyra ett b:itlgarage, SO!lll genom vissa       ve:Mar, äJ: en mindrebemedlad smäbrukar-
23399: ti:llhyggnader blev en mycket anspTåikslöa          bygd, iilr det doclk ogörligt att erlhålla det
23400: lokal för den nya läJ:oinrättningen. Under          nödiga kapi'trulet för bygget på frirviilighe--
23401: är,ens low har det alltmer framstått som            tens väg, ej heller ikan man väntta bidrag
23402:                                                                                          1
23403: 
23404: 
23405: ett livsviHlmr för Skolan att errhålla iärrnipli-   av kommun'en eller lkommunerna för ända:..
23406: gare ~okaliteter. Sålunda saknar lärareJ-1          målet, ty det finns så många andiJ:'a intres-
23407: bostrudsrrnöjligheter i sarrnband med Slkolan,      sen, som konkurrerar oon offervilligheten.
23408: detsa.unma äJ: fallet med elever från anili'a       Då emeJ.lertid skolan fyller ett stort och
23409: orter. Dessutoon borde skolan få stöiTe             erkänt behov som yrkes- och utbildnings-
23410: utry.mme för själva undeiWisni:ngen ocll            anstalt fö·r bygdens ynglingar, har Skolans
23411: det praktiSka slöjda.rbetet.                        dir~ion vänt sig tiU vederibörrunde stats-
23412:     Dir~tionen för henmlöj~1run har un-             instans med a:ruhåilan om nödigt understöd
23413: der ~n längre tid rplanerat ett l~albygge           ooh lån för sagda skolbygge. Då något
23414: för skolan, men dessa planer har stTandat           anslag av okänd anledning ic'k:e :finns i
23415: av brist på kapita1. Vid olika hän!V'änd~lser       statsförslaget för 1952, nödgas w med
23416: tili de statliga instanser, vilka ansvarar för      ovanstående motiver:ilng anihålla om,
23417: he:o;J.Slöjdsundervisningen, !Ivar Skoians leJd-
23418: ni:ng fått direkt uppmuntrrun i si!na strä-                  att Riksdagen i statsförslaget för
23419: vanden att skaffa skolan åndamålsenHga                     år 1952 måtte upptaga ett tillägg
23420: lokaler. A!lla är ense om avt den maniliga                 om 2 miljoner mk som byggnads-
23421: herrnslöjdsskolan :i Terjärv bör få nya                    underst<ödslån för Terjärv manliga
23422: lokaliteter.                                               hemslö jdsskola.
23423:    N u h:ar skolans lOO.ning :fått ett :förunån-
23424: ligt anbud av ägaren tili den toont ocll det
23425:        Helsingfors den 14 september 1951.
23426: 
23427: 
23428:                    Albin Wickman.                           Arthur Larson.
23429:                    Ture Hollsten.                           Grels Teir.
23430:                                        Kurt Nordfors.
23431:                                                                                                  499
23432: 
23433: IV,a2o. -    Rah. al. N:o 248.                                                          Suomennos.
23434: 
23435: 
23436: 
23437: 
23438:                                    Wiokma.u y. m.: Määrärahan osoittamisesta 1'akennuslai-
23439:                                      noksi Teerijärven mieskotiteollisuuskoululle.
23440: 
23441: 
23442:                                         Ed u s kun n a U e.
23443: 
23444:    Eduskunnan 13 vuotta sitten tekemäihlä                Nyt koulun johto on saanut edullisen
23445: päätOksellä. .perustettiin ·lciinteii mieskotiteol-   tlU"jou:ksen tontin ja rllikennuksen, jossa
23446: lisuuskoulu Pohjanmaan pohjoisimpia ruot-             koulu työskentelee, omistajaita selkä tontin
23447: salaisia kuntia varten. KQUlu sijoitettiin            että rakennuksen ostarmiseksi koulun tar-
23448: Teerijärven !kuntaan, jotka on ilmeinen               pe18un. Tarjousta on pidettäwä erittäin
23449: pienviljelijäJkunta ja jossa vaistotyöllä on          edullisena. Eräitä muutos- ja 1isäxakennuk-
23450: vanhat perintoot.                                     sia tekemäUä voisi kotiteollisuuSkoulu saada
23451:    Huoneisrtokysymys ikiilvi vailkeasti ratkais-      nylkyisestä rakennUJksestaan tm-vittruvat ja
23452: tavaJksi heti !k:ouiun perustamisen jä:1keen.         taT'koituksenmukaiset huoneistot toimin-
23453: Kolrlu sai lopulta vuokrata erään autotail:-          taansa varten verraten vähin kustannuksin.
23454: lin, josta ·eräin lisära;kennuksin saatiin            Kun seutu, jossa ikou[u toimii, on väihä-
23455: uudelle oppiilaitokselle perin vaatimaton             va.Taista poonviljelijiilseutua, on ra!kennusta
23456: huoneisto. Vuosien kuluessa on yhä sel-               varten tarvittavan pääoman saaminen va-
23457: vemmin käynyt koululle elinehdoksi sopi-              paaehtoisuuden tietä kuitenkin mahdotonta,
23458: varmpien huoneistojen saruminen. Niinpä               eikä myö~kään voida ·odottaa tarikoitu!kseen
23459: puutrtuu opettajalta asumismaihdoUisuus               avustusta 'kunnalta tai kunniirta, shllä on
23460: koulun yhteydessä ja samoin on muilta                 niin monta muuta tarvetta, jotka kilpaJile-
23461: paiik!kakunnilta olevien opphlaitten laita.           vat uhrautuvaisuudesta. Kun koulu kui~
23462: Sitä paitsi koulun pirtäisi saada suuremmat           ten!kin täyttää suuren ja tunnustetun tar-
23463: tilat itse opetusta ja käytännöUistä vaisto-          peen seudun nuorukaisten ammatti- ja orpe-
23464: työtä varten.                                         tuslaitO'ksena, on koulun johrokunta !koon-
23465:     Kotitoollisuuslmulun johtokunta on pit-           tynyt asianomaisen valtionelimen puoleen
23466: !käJhkön ajan kuluessa suunnitellut ta~on             pyytäen tarvittavaa avustusta ja lainaa
23467:  rakentamista koululle, mutta nämä suunni~            koulura!kennusta varten. Kun määrärraihaa
23468:  telmat ovat rauenneet pääoman puutteessa.            ei tuntemattomasta syystä ole vuoden 1952
23469:  Kääntyessään eri kertoja kotiteol-lisuusope-         tu:lo- ja menoarviossa, on meidän pa!kiko
23470:  tuksesta vastuussa olevien valtion viran~            edellä oleviin perustelui!hin viitaten ehdot-
23471:  omaisten puoleen on koulun johto saanut              taa,
23472:  suoranaista •rohkaisua pyrkimyksissään                          että Eduskunta ottaisi vuoden
23473: ajanmu:kaisempi·en huoneistojen hankkimi-                     1952 tulo- ja menoarvioon 2 miljoo-
23474:  seksi koululle. Ka:iikki ovat yksimielisiä                   nan markan määrärahan rakennus-
23475:  siitä, että Teerijä:vven mieSkotiteoHisuus-                  avustuslainaksi Teerijärven mieskoti-
23476:  koulun on saatava uudet huoneistot.                          teollisu1tskoululle.
23477:       Helsingissä 14 päi<Vitnä syyS'kuuta 1951.
23478: 
23479: 
23480:                    Albin Wickm.an.                             Arthur Larson.
23481:                    Ture Hollsten.                              Grels Teir.
23482:                                          Kurt Nordfors.
23483: 500
23484: 
23485: IV,a21. -   Fin. mot. N:o 249.
23486: 
23487: 
23488: 
23489: 
23490:                               Korsbäck m. fl.: .Angående anvisande av anslag till bygg-
23491:                                 nadslån för ombyggnad av internatsbyggnaden vid
23492:                                 Västankvarns jordbruks- ock lantmannaskolor.
23493: 
23494: 
23495:                                   T i 11 R i ik s d a g e n.
23496: 
23497:   Lantbruksskolorna på Västankvarn i Ingå,         Då skolornas ledning funnit, att det f. n.
23498: jordbruksskolan och iJ.antmannaskolan, har      med hänsyn till statens ansträngda finan-
23499: under en följd av år framgångsriikt verkat      siella läge icke finnes möjligheter att upp-
23500: tili lantbrukets fromma. Under de senaste       föra tvenne nya elevbostäder, har man en-
23501: åren har emellertid verksamheten i mycket       ligt anvisningar av arkitekt Peltonen velat
23502: hög grad hämmats av elevbostädernas             lösa problemet sålunda, att jordbrukssko-
23503: mindre tillfredsställande skick. Redan år       lans elevbostad genom en synnerligen lyc-
23504: 1939 uppgjorde arkitekten vid lantbrukssty-     ikad ombyggnad ikomme att förvandlas till
23505: relsen J. Peltonen ett förslag till ny elev-    en tidsenlig gemensam bostad för eleverna
23506: bostad för jordbruksskolan, och år 1949         vid bägge skolorna. Detta projekt kommer
23507: projekterade professor Ole Gripenberg en        att draga en kostnad om c:a 20,000,000
23508: elevbostad för lantmannaskolan. På grund-       marik. Huset har ett rymdinnehåH om c:a
23509: valen av sistnämnda ritningar inlämnades        4,000 ms. Den sålunda uppkomna nya elev-
23510: hösten 1949 av riksdagsman Henr:iik Kull-       bostaden kommer att innehålla 60 platser
23511: berg en finansmotion om statsbidrag och         för elever och lärarkandidater och en lärar-
23512: -lån för uppförande av sistnämnda bygg-         bostad.
23513: nad. Denna motion ledde dock icke till             På grund av bristen på egna medel och
23514: åsyftat resultat. Bägge byggnaderna har         omöjligheten att f. n. erhålla bank- eller
23515: redan för ett antal år sedan utdömts av de      annan motsvarande kredit för hela bygg-
23516: lokala hälsovårdsmyndigheterna.       Också     nadssumman föreslår undertecknade,
23517: från lantbruksstyrelsens sida har nödvän-
23518: digheten av en nybyggnad för elevinterna-                 att Riksdagen i statsbudgeten för
23519: ten upprepade gånger påpekats. Även den                 år 1952 under Ht. 19 II måtte upp-
23520: omständigheten, att skolorna på Västan-                 taga ett anslag för ett byggnadslån
23521: kvarn numera utgör normalskola för den                  med låg ränta om 15,000,000 mark
23522: svenskspråkiga lan tbruksskollärarutbildnin-            för ombyggnad av internatsbyggna-
23523: gen, motiverar ändamålsenligare elevbostä-              den vid Västankvarns jordbruks- och
23524: der och ökat utrymme bl. a. lärarkandida-               lantmannaskolor.
23525: ternas inkvartering.
23526:       Helsingfors den 17 september 1951.
23527: 
23528: 
23529:                 Verner Korsbäck.                          Henrik Kullberg.
23530:                 Arthur Larson.                            Ture Hollsten.
23531:                                    Albin Wickman.
23532:                                                                                           501
23533: 
23534: IV,s21.- Rah. al. N:o 249.                                                        Suomennos.
23535: 
23536: 
23537: 
23538: 
23539:                                Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi
23540:                                  Västankvarnin maanviljelys- ja maamieskoulujen oppi-
23541:                                  lasasuntolan rakentamista vart-en.
23542: 
23543: 
23544:                                     E d u s ik: u n n a ll e.
23545: 
23546:    l!n'koon Västookvarnissa olevat maanvilje-        Kun koulujen johto on havainnut, että
23547: lyskoulut, maanviljelyskoulu ja maamies-          tätä ny:kyä valtion tukala rahataloudellinen
23548: koulu, ovat vuosikausia menesty:ksellisesti       tila huomioon ottaen ei ole mahdollisuuksia
23549: toimineet maanviljelyksen hyvä:ksi. Viime         kahden uuden oppilasasuntolan rakentami-
23550: vuosien aikana on toimintaa kuitenkin suu-        seen, on arkkitehti Peltosen ohjeitten mu-
23551: ressa määrässä ehkäissyt oppilasasuntojen         kaisesti haluttu selviytyä pulmasta siten,
23552: vähemmän tyydyt;tävä tila. Jo vuonna 1939         että maanviljelyskoulun oppilasasuntola
23553: valmisti maataloushallituksen arkkitehti J.       erittäin onnistuneesti uudestirakentamalla
23554: Peltonen ehdotuksen uudeksi oppilasten            muutettaisiin molempien koulujen ajanmu-
23555: asunndksi, ja vuonna 1949 laati prof. Ole         kaiseksi yhteiseksi asuntolaksi. Tämän
23556: Gripenberg suunnitelman maamieskoulun             suunnitelman toteuttaminen vaatisi noin
23557: oppilasten asunnoksi. Viim~ksimainittujen         20,000,000 markan kustannukset. Raken-
23558: piirustusten nojalla teki kansanedustaja          nuksen tilavuus on noin 4,000 m3. Näin
23559: Henrik Kullberg syksyllä 1949 eduskun-            saatavassa uudessa oppilasasuntolassa tulee
23560: nassa rahaasia-aloitteen valtionavun ja -lai-     olemaan 60 paikkaa oppilaille ja opettaja-
23561: nan myöntämisestä viimeksimainitun ra:ken-        !kandidaateiHe selkä opettaja-asuntola.
23562: nu!ksen rakentamista varten. Tämä rahaasia-          Omien varojen puutteessa ja kun on mah-
23563: aloite ei kuitenkaan vienyt tarikoitettuun tu-    dotonta tätä nykyä saada koko rakentamis-
23564: lOkseen. P·a:i!k:a1liset terveydenhoitoviran-     summaa vastaavaa pankki- tai muuta luot-
23565: omaiset ovat jo vuosia sitten tuominneet mo-      toa, ehdottavat allekirjoittaneet,
23566: lemmat rakennukset !k:elpaamwttom:i!ksi. Myös
23567: maataloushallituksen tahdlta on useita ker-                 että Eduskunta ottaisi vuoden
23568: toja huomautettu oppilasasunto:lan uudesti-               1952 tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II
23569: rakentamisen välttämättömyydestä. Myös se                 luvun kohdalle 15,000,000 markan
23570: seikka, että Västankvarnin koulut nyttem-                 halpakorkoisen rakennuslainan Väs-
23571:  min toimivat ruotsinkielisen maanviljelys-               tankvarnin maanviljelys- ja maata-
23572: koulunopettajakasvatuksen         normaalikou-            louskoulujen    asuntolarakennuksen
23573: luna, perustelee tarkoitu'ksenmu'kaisempia                uudestirakentamista varten.
23574:  oppilasasuntoja ja lisättyjä tiloja mm. opet-
23575: tajakandidaattien majoittamista varten.
23576:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
23577: 
23578: 
23579:                  Verner Korsbäck.                           Henrik Kullberg.
23580:                  Arthur Larson.                             Ture Hollsten.
23581:                                      Albin Wickman.
23582: 502
23583: 
23584: IV,a22.- Rah. al. N:o 250.
23585: 
23586: 
23587: 
23588: 
23589:                                Ikonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
23590:                                   tusZainoikri meijerien rakentamiseksi Pohjois- ja Itä-
23591:                                   Suomessa.
23592: 
23593: 
23594:                                     Ed uskunn alle.
23595: 
23596:    Maamme pohjois- ja itäosassa ovat mei-        viljelijät, joilla jo on olemassa monet muut
23597: jerit takapajuiset ja parantamisen tar-          syrjäisessä asemassa olevain viljelijäin vai-
23598: peessa. Tämä takapajuisuus johtuu siitä,         keudet, niin olisi valtion ryhdyttävä tuke-
23599: että asutus näillä alueilla on harvaa ja kar-    maan meijeritoiminnan laajentamispyrki-
23600: jatalous vähäistä sekä tilat pieniä ja on        myksiä ja että tehostatusta meijeritoimin-
23601: tämä seikka esteenä yhtenäisen meijeritoi-       nasta pääsisivät osallisiksi yhä useimmat
23602: minnan kehittymiselle. Samalla k. o. alueet      syrjäseudun maanviljelijät. Pohjois-Karja-
23603: o\fat hallan arkoja ja viljakasvin viljelys      lassa tehostettuun meijeritoimintaan pääs-
23604: halloista johtuen epävarmaa. Luonnonsuh-         tään sillä, että perustetaan uusia keräily-
23605: teitten pakottamana maatalous on jatku-          asemia, sekä laajennetaan entisiä meijereitä.
23606: vasti karjavaltaistunut ja karjanpito sekä       On arvioitu tarvittavan varoja tällaisen laa-
23607: siitä saatu rahallinen tulo on tullut yhä tär-   jennetun meijeritoiminnan rahoittamiseen
23608: keämmäksi tekijäksi maatalousväestön toi-        70 miljoonaa mar~kaa.
23609: meentulossa. Tälle luonuosuhteista johtu-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
23610: valle karjavaltaistumiskehitykselle on muo-      kunnioittaen,
23611: dostunut esteitä, joita ei yksityiset viljeli-
23612: jät yksinään eivätkä viljelijä.in omat jo kun-            että   Eduskunta    ottaisi   vuoden
23613: nossa olevat meijerit pysty hoitamaan. Ne               1952 tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II
23614: harvat meijerit, joita näillä harvaan asu-              luvun 21 momenUlle lisäyksenä 50
23615: tuilla alueilla on, eivät pysty myöskään te-            miljoonaa markkaa ja muuttaisi mo-
23616: hostamaan maitotaloustuotteitten keräilyä               mentin     nimikkeen     seuraavaksi:
23617: siinä määrin kuin se olisi tarpeellista. Mei-           ,Avustuslainat meijerien rakentami-
23618: jereillä ei ole tähän tarkoitukseen varoja ja           seksi ja laajentamiseksi sekä kerä'l1y-
23619: lainojen saanti on ollut mahdotonta.                    asemien perustamiseksi Pohjois- ja
23620:    Kun ·kuitenkin on !kysymyksessä sellaiset            Itä-Suomessa".
23621:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
23622: 
23623: 
23624:               Arvi Ikonen.                            Heikki Soininen.
23625:               J. Väisänen.                            Eino Rytinki.
23626:                                   Aino Luostarinen.
23627: IV,au. -    ltah. aL N:o 151.
23628: 
23629: 
23630: 
23631: 
23632:                                 Sarjala ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kiven-
23633:                                    raivausosuuskunnille ja -yhtymille kivenraivauskonei-
23634:                                    den ja -kahts"tton hankkimista varten.
23635: 
23636: 
23637: 
23638:                                      E d u s k u n n a 11 e.
23639: 
23640: 
23641:     Maatalouden rationalisoinnin suurimpana        Tällaisen kaluston hinnaksi lasketaan nykyi-
23642: esteenä on viljelysmaiden kivisyys. Suorite-       sin n. 3 milj. mk. Myös Pellonraivaus
23643: tun tutkimuksen mukaan on maamme kun-              0. Y :n omistamilla, telaketjutraktoreil1a va•
23644: nista yli 100 sellaista, joissa viljelyksien ki-   rustetut piikkipuskurit ovat useissa tapauk·
23645: visyys mitä haitallisimmin vaikeuttaa maa-         sissa osoittautuneet varsin käyttökelpoisiksi
23646: talouden koneellistamista. Maataloustuotan-        kivenraivauskoneiksi, mutta lienee näiden
23647: non kustannuksista on työkustannus kaik-           hinta edellistä yhdistelmääkin korkeampi.
23648: kein isoin ja niin muodoin on selvää, että         Huomioonottaen koneilta vaadittavan suori-
23649: vain tätä kustannusta vähentämällä voidaan         tuskyvyn ja ne erikoiset olosuhteet, JOISsa
23650: maataloustuotannon kannattavuutta huo-             niitä käytetään, voitaneen koneiden kestä-
23651: mattavassa määrässä parantaa. Koneellista-         misajan laskea vain n. 10 vuodeksi.
23652: malla maataloutta on mahdollisuus työkus-              Vaikka valtion mahdollisesti myöntämien
23653: nusten pienentämiseen. Tähän onkin viime           avustuksien ja palkkioiden turvin saataneen
23654: aikoina varsin suurta huomiota kiinnitetty         kivenraivaustoimintaa entistä suuremmassa
23655: ja kaikkialla kivisillä viljelysseuduilla pide-    määrässä käyntiin, on pääpaino sittenkin
23656:  tään kivien poistamista maatalouden ajan-         pantava omatoimisuuden aikaansaamiseksi.
23657: kohtaisimpiin perusparannustoimenpiteisiin          Tällaista on havaittavissa kaikkia:lla kivisillä
23658:  kuuluvana.                                        viljelysseuduilla. Omatoimisuutta 'kuitenkin
23659:      Kokeiltaessa erilaisia kivenraivausmenetel-    estää edellä esitetty raivauskoneiden ja -ka-
23660:  miä, on viime vuosina havaittu koneel-             luston kalleus. Tätä helpoittaisi tietenkin
23661:  lisen kivenraivauksen olevan kannatta-             kivenraivausosuuskunnat tai muut vastaavat
23662:  vinta. Samoihin tuloksiin on tultu myös            yhtymät. Näitä onkin syntymässä eri puo-
23663:  Ruotsissa, jossa korkeatasoinen teollisuus         lille mainittuja kivisiä seutuja. Kuten jo
23664:  on pystynyt maan oloihin sopivaa ka-               tuli mainituksi, ovat kiviset seudut myös
23665:   lustoa tuottamaan. Maamme erikoiset olo-          pienviljelysalueita, ja on sellaisilla seuduilla
23666:  suhteet huomioonottaen, ennenkaikkea sen,          näiden viljelijöiden muodostamilla yhtymil-
23667:   että kivisimmät alueet ovat yleensä myös          läkin taloudellisia vaikeuksia yrityksien ra-
23668:   pienviljelysvaltaisia, IJJSettaa kivenraivaus-    hoittamiseen. Tätä lisää myös maassamme
23669:   koneiden kalleus yksityisille raivaajille         vallitseva pitempiaikaisten lainojen saanti-
23670:   aivan voittamattoman esteen. Voidaan              vaikeus ja korkea korkokanta.
23671:   näet helposti osoittaa, että se kalusto,              Kun kivien raivausta viljelysmailta on
23672:   jota koneellisessa kivenraivauksessa tarvi-       niin yksityis- kuin kansantaloudellisesti pi-
23673:   taan, on yleensä kallista. Suoritettujen tut-     dettävä yhtä arvokkaana ja hyödyllisenä pe-
23674:   kimuksien ja kokeilujen perusteella on tultu       rusparannustyönä kuin salaojitus tai vesi-
23675:   siihen tulokseen, että tehokas ja kaikinpuo-       peräisten maiden kuivaus, olisi käsityksem-
23676:   lin käyttökelpoinen yhdistelmä olisi erikoi-       me mukaan myös valtion tukitoimenpiteet
23677:    nen kivenraivausvaunu ja -nosturi sekä            kohdistettava tätä näkökohtaa silmällä pi-
23678:    traktori ja siihen liittyen ilmakompressori.      täen.
23679: 604                           IV,323.- Kivellll"aivaus'koneet.
23680: 
23681:   Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-              markkaa käytettäväksi kuokeakorkoi-
23682: nioittaen,                                            sina lainoina kivenraivausosuuskun-
23683:                                                       nille ja -yhtymille kivenraivauskonei-
23684:           että Eduskunta ottaisi vuoden 1952          den ja -kaluston hankkimista varten.
23685:        tulo- Ja menoarvioon 50 miljoonaa
23686:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
23687: 
23688:               Wiljam Sarjala.                              Toivo H. Kinnunen.
23689:               Arvi Ikonen.                                 Väinö Kaasalainen.
23690:               Tahvo Rönkkö.                                Heikki Soininen.
23691:               Lauri Kaarna.                                Eeli Erkkilä.
23692:               Mauno Jussila.                               Vieno Simonen.
23693:               Eero Saari.                                  Toivo Antila.
23694:               Aino Luostarinen.                            Vilho Leivonen.
23695:                                                                                             50&
23696: 
23697: IV,324.- Rah. al. N:o 252.
23698: 
23699: 
23700:                                 Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi
23701:                                   Koita Oy: lle uudisraivaustoimintaa varten.
23702: 
23703:                                      E d u s k u n n a 11 e.
23704:     Kaukana rautateistä ja muista valtaväy-           Eduskunta myönsi uudelleen v:n 195(}
23705: listä sijaitseviin Pohjois- ja Itä-Suomen          tulo- ja menoarviossaan niinikään 5 milj.
23706:  kuntiin tuotettavien erinäisten välttämättö-     markan avustuslainan yhtiölle ja on sanottu.
23707:  mien kulutustarvikkeiden hankinta vaikut-        summa yhtiön käytössä. Sanottua lainaa
23708:  taa haitallisesti paikallisen väestön toimeen-   käyttäen onkin ikuluvana kesänä voitu to-
23709:  tuloon suhteettoman pitkien auto- ja hevos-      teuttaa maataloushallituksen hyväksymää
23710: kuljetusten kalleuden vuoksi, millä seikalla      taloussuunnitelmaa niin, että nyt on alueelle
23711:  ilmeisesti on estävä vaikutuksensa kansan-       johtava noin 2 km pituinen tie sorastusta
23712:  talouden kehitykseen yleensä.                    vaille valmis ja noin 6 km mittaisesta vie-·
23713:    Näistä kaikkein haitallisimmat ja vaiku-       märöinnistä yli 2 km tehtynä. Myöskin
23714: tuksiltaan epätaloudellisimmat lienevät ne        rakennustoimenpiteet ovat parhaillaan käyn-
23715: valtavat karjanrehujen kuljetukset, jotka         nissä.
23716: sanotuille alueille vuosittain on pakko toi-         Myöskin raivaus- ja viljelyskalustoa on
23717: mittaa. Onhan jokseenkin jatkuva ilmiö,           hankittu niin, että viime heinäkuussa yhtiö-
23718: että eräissä tapauksissa kuljetuskustannuk-       sai omistukseensa 3 tonnin telaketjutrakto-
23719: set mainituille alueille kohoavat jopa 50         rin, uutisraivausauran ja lautasäkeet sekä
23720: prosenttiin rehujen perushinnasta.                on tilannut yhden 5 tonnin telaketjutrak-
23721:     Pohjois-Karjala ja siellä erikoisesti Ilo-    torin perävaunuineen ja oja-auran, joihin
23722: mantsin kunta on edellä sanotussa suhteessa       edellä sanottuihin tietyö-, viemäröinti-, ra-
23723: täysin verrattavissa Oulun ja Lapin läänin        kennus- ja kalustohankintoihin yhtiön nyt
23724: laajoihin, syrjäseuduilla oleviin alituotanto-    käytettävissä olevat varat suunnilleen riit-
23725: alueisiin, joiden oma maatalouden tuotanto        tänevät.
23726: -useammista eri syistä johtuen- on jää-              Kun kuitenkin v: n 1952 taloussuunnitel-
23727: nyt minimaalisen vähäiseksi kulutustarpei-        man mukaan, jonka maataloushallitus on
23728: siin nähden.                                      myöskin hyväksynyt, toteuttamiseen tarvi-
23729:                                                   taan varoja 6.5 milj. markkaa, niin yhtiön
23730:    Siinä tarkoituksessa, että edes osittain       tuloksellisen toiminnan kannalta näyttää
23731: voitaisiin poistaa tai ainakin vähentää väes-     välttämättömältä sen rahatarpeiden tyydyt-
23732: tön toimeentuloa vaarantavia edellä lyhyesti      täminen. Kuitenkaan pankkiluottojen saanti
23733: viitattuja haittoja, perustettiin Ilomant-        ei liene nykyoloissa mahdollista eikä yhtiön
23734: sissa v:na 1947 Koi ta 0 y-niminen osa-           luonteen ja laadun vuoksi suositeltavaakaan,
23735: keyhtiö, jonka tarkoituksena on viljelyskel-      niin näin ollen rohkenemme toivoa, että
23736: poisten soiden raivaaminen sekä viljelyk-         eduskunta myöntäisi 8 milj. markan mää-
23737: seen saattaminen ja koneellistettujen rehun-      räisen avustuslainan niiden yleisesti hyväk-
23738: viljelystilojen perustaminen. Tarkoituksen        syttävien ja ensiarvoisen tärkeiden tehtä-
23739: toteuttamiseksi eduskunta myönsi v: n 1948        vien toteuttamiseksi, jotka yhtiö on itselleen
23740: tulo- ja menoarviossaan 5 miljoonan mar-          asettanut.
23741: kan määräisen avustuslainan, mutta tätä              Edellä mainitun perusteella esitämme,
23742: lainaa ei erinäisten silloin sattuneiden estei-
23743: den vuoksi saatu yhtiön käyttöön. Osake-                   että Eduskunta ottaisi vuoden
23744: pääomansa turvin yhtiö kuitenkin osti met-               1952 tulo- ja menoarvioon 8 miljoo-
23745: sähallitukselta 587 ha suoalueen, joka am-               nan markan määrärahan avustuslai-
23746: mattimiesten lausunnon mukaan on erittäin                naksi Koita Oy: lle uudisraivaustoi-·
23747: -viljelyskelpoinen.                                      mintaa varten.
23748:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
23749:         Juho Karvonen.               Jalmari Väisänen.            Toivo Niiranen.
23750:         0. Muikku.                   Eino Rauste.                 Vieno Simonen.
23751:                                      Arvi Ikonen.
23752:                                                                                              64
23753: lV,s2~J,- Rah. al. N:o 253.
23754: 
23755: 
23756: 
23757: 
23758:                                 Hauta.la ym.: Mliliriirahan osoittamisesta avustuslainaksi
23759:                                   Hirvineva Oy: lle perusparannusten suorittamista varten.
23760: 
23761: 
23762:                                       E d u s k u n n a ll e.
23763: 
23764:     Hirvineva Oy, jonka liminkalaiset maan-        peltoala nopeasti lisääntymään, suunnitel-
23765: --viljelijät ovat perustaneet raivatakseen Li-     mien mukaan n. 100 hehtaaria vuodessa.
23766: mingassa olevan Hirvinevan viljelykseen ja         Tämä vaatii huomattavia pääomansijoituk-
23767: kokeillakseen tällaisen kaukana asutuksesta        sia asuin- ja varastorakennuksiin, maanvil-
23768:  sijaitsevan, Pohjois-Suomelle tyypillisen laa-    jelyskoneiden hankintaan sekä viljelysteihin.
23769: jan nevasuon viljelystä suurviljelmänä, on         Tässä vaiheessa, jolloin raivattujen peltojen
23770: jo muutaman vuoden aikana suorittanut              tuotto sitoutuu jatkuvaan raivaukseen, ei
23771:  mainitun nevan raivausta. Tätä varten on          yhtiöllä ole mahdollisuutta toteuttaa maan-
23772: .eduskunta aikaisemmin myöntänyt yhtiölle          viljelyspuolen vaatimia perusparannuksia ja
23773: yhteensä 10 miljoonaa markkaa halpakor-            -hankintoja vähentämättä ratkaisevalla ta-
23774: koista k.uoletuslainaa, joka kuitenkin inflaa-     valla raivaustoimintaa.
23775: tion vaikutuksesta on rahoja käytettäessä             Kun Hirvinevan yritys on jo tähän men-
23776: ollut ostovoimaitaan vähäisempi kuin siinä         nessä kehittänyt uusia halpoja menetelmiä,
23777:  vaiheessa, jolloin esitykset rahojen tarpeesta    joiden käyttöä on tarkoitus yhdessä metsä-
23778:  tehtiin. Näillä rahoilla sekä yhtiön omalla       tieteellisen tutkimuslaitoksen kanssa kokeilla
23779: -osakepääomalla on rakennettu välttämättö-         myös soiden metsityksessä, sekä antanut esi-
23780: mimpiä asunto- ja varastora:kennuksia, tehty       mer'killisiä viitteitä siitä, miten taloudelli-
23781: teitä, hankittu raivauskoneita ja suoritettu       sesti terveellä pohjalla sekä suhteellisen vä-
23782:  raivaustoimenpiteitä n. 430 hehtaarin suo-        hillä pääomilla voidaan saada tuottavaan
23783:  alueella, josta valmista peltoa on nyt n. 200     käyttöön Pohjois-Suomessa olevia laajoja
23784: hehtaaria. Lisäksi on maanparannusmäärä-           nevasoita, on tärkeää, että raivaustoiminnan
23785:  rahojen avulla suoritettu nevan valtaojitusta     kehitystä ei tarvitse käyttövarojen puut-
23786: niin, että v. 1952 saadaan päätökseen rai-         teessa pysähdyttää. Siksi allekirjoittaneet
23787:  vattavakai suunnitellun n. 1,000 hehtaarin        esittävät kunnioittavasti,
23788: :Suuruisen suoalueen peruskuivatus.
23789:     Edellä mainitut raivaussaavutukset ovat                  ettii Eduskunta ottaisi vuoden 1952
23790: olleet mahdollisia sen kautta, että raivauk-              tulo- ja menoMvion 19 Pl:n II: 22
23791:  sen yhteydessä on kehitetty halpoja ojitus-              momenWle 5 miljoonan markan avus-
23792:  ja raivausmenetelmiä. Vuonna 1951 on Hir-                tuslainan Hirvineva Oy:lle Hirvine-
23793:  vinevalla korjattu satoa n. 90 hehtaarin                 valla suoritettavia perusparannuksia
23794: alueelta ja lähivuosina tulee satoa tuottava              varten.
23795:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
23796: 
23797:               Yrjö Hautala..                                    Heikki Soininen.
23798:               Niilo Ryhtä.                                      M. 0. Lahtela.
23799:               Eri. Haapaniemi.                                  Arvi Turkka.
23800:               EeH Erkkilä.                                      Arvi Ahmavaara.
23801:               Nestori Ka.asalainen.                             Mauno Jussila..
23802:               Aaro Ka.uppi.                                     Kerttu Saalasti.
23803:               Markus Niskala.                                   Viljami Kalliokoski.
23804:                                       Urho Kähönen.
23805:                                                                                                507
23806: 
23807: IV,326. -   Rah. al. N:o 254.
23808: 
23809: 
23810: 
23811: 
23812:                                   Saura ym..: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi salaojaput~
23813:                                      kia valmistaville tehtaille.
23814: 
23815: 
23816:                                       E d u s k u n n a 11 e.
23817: 
23818:    Salaojitus luo perusedellytykset maanvil-         Kun on osoittautunut, ettei yksityinen
23819: jelyksen kannattavalle voimaperäistämiselle,       yritteliäisyys yhä jatkuvan vilkkaan raken-
23820: satojen kohottamiselle ja viljelyksen koneel-      nustoiminnan vuoksi putkien suhteellisen
23821: listamiselle. Tästä syystä salaojitushal'1'8i8-    korkeasta hinnasta huolimatta kykene tyy-
23822: tus onkin maanviljelijäin keskuudessa erit-        dyttämään salaojaputkien kysyntää, on
23823: täin vilkas ja sa1aojituksien suorituksessa        välttämätöntä, että valtiovallan taholta, ot-
23824: ollaan juuri sivuuttamassa vuoden 1939             taen huomioon salaojituksen erinomaisen
23825: taso.                                              suuren kansantaloudellisen merkityksen,
23826:    Sen jälkeen kun salaojituslaki on säädetty      ryhdytään edistämään tätä tuotantoa. Tar-
23827: ja sen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta         koituksenmukaisimmin se tapahtuu myöntä-
23828: annettu asetus ja itse rahoitus niiden mukai-      mällä halpakorkoisia lainoja uusien putki-
23829: sesti saatu järjestetyksi, on laajoille maan-      tehtaiden perustamiseen ja liikeluottoa jo
23830: viljelijäpiireille varallisuussuhteista riippu-    toimiville tiilitehtaille ehdolla, että ne val-
23831: matta avautunut mahdollisuus vi1jelystensä         mistavat putkia.
23832: salaojittamiseen. Pahimpana esteenä kun-              Sen nojalla, mitä edellä olemme esittäneet,
23833: nollisen salaojituksen nopealle edistymiselle      kunnioittaen ehdotamme,
23834: tällä hetkellä on putkien puute.
23835:    Kyseinen ilmiö on ollut salaojitusten mää-               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
23836:  rää rajoittavana tekijänä koko itsenäisyyden             tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
23837: ajan vuosia 1930 ja 1931 lukuunottamatta,                 markan määrärahan käytettäväksi
23838:  jolloin rakennustoiminnan tyrehdyttyä put-               lainoina uusien putkitehtaiden perus-
23839: kia kyllä saatiin riittävästi, mutta maanvil-             tamiseen ja liikeluottoina jo toimi-
23840:  jelijäin kireä taloudellinen asema oli silloin           m'1le ti~?itehtaille ehdolla, että ne val-
23841: esteenä, ja ottamatta myöskään sota-aikaa                 mistavat salaojaputkia.
23842: huomioon, jolloin myös työvoimasta oli puu-
23843: tetta.
23844:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
23845: 
23846:                Kalervo Sa.ura..                                 Matti Heikkilä..
23847:                N. Kosola..                                      Ture Bollsten.
23848:                Martti 0. Kölli.                                 Niilo Honkala.
23849: 508
23850: 
23851: IV,327.- Rah. al. N:o 255.
23852: 
23853: 
23854: 
23855:                                 Jussila ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi kalasta-
23856:                                    jien yhtymille koneellisten kalakuivaamoiden rakentami-
23857:                                    seen.
23858: 
23859:                                      E d u s k u n n a 11 e.
23860: 
23861:    Kalastajaväestön toimeentuloa ja elinkei-      harvoilla kalastajilla on ollut tilaisuus kui-
23862: non harjoittamista haittaavat monet seikat,       vata ylijäämäkalaansa, koska lähettyvillä ei
23863: joista eräs on ylijäämäsilakan markkinoin-        ole sopivia kallioita.
23864: nin vaikeus. Silakasta on jatkuvasti kevät-          Tukipalkkiot ja takuuhintajärjestelmä on
23865: kesällä ylituotantoa siinä määrin, että hin-      ollut suureksi avuksi mutta se on vain tila-
23866: nat ovat kohtuuttoman alhaiset ja suuret          päisratkaisu. Edellämainittu tukipalkkio,
23867: kalamäärät jäävät pahenemaan. Kevätsila-          joka on maksettu kahtena edellisenä vuonna,
23868: kan pyynnin ollessa pääasiassa rysäkalas-         sekä nykyiset takuuhinnat ovat pääasiassa
23869: tusta, joka on monen kalastajan pääasialli-       koituneet ylijäämäkaloja kuivanneiden liik-
23870: simpana toimeentulona, ei pyynnin rajoit-         keiden ja kalakauppiaiden hyväksi.
23871: taminen voi tulla kysymykseen. Kalastajat           Edullisempaa olisi uhrata varoja koneellis-
23872: ovat ryhtyneet kuivattamaan kalliolla ka-         ten kuivaamaiden pystyttämiseen, jolloin
23873: laa, joka muuten olisi pilaantunut.               näiden tuottacrna hyöty olisi jatkuvaa.
23874:    Ylijäämäkalasta valmistetaan kalajauhoa           Kotimainen kalajauhotuotanto olisi val-
23875: pääasiassa kanojen ja turkiseläinten ruokin-      tion avustuksella saatava kehittymään tar-
23876: taan.                                             peita vastaavalle tasolle. Näin ollen kalan
23877:    Kalojen nykyisin usein voittamattomat          ylituotannolle, varsinkin kevätkesällä tar-
23878: kuivatusvaikeudet olisi saatava poistetuksi.      joutuisi menekkiä. Siten saatettaisiin antaa
23879: Kalajauhoteollisuutemme ei ole kehittynyt         elatusta monelle puutteenalaiselle kalasta-
23880: ajanmukaisia koneita käyttäväksi ja nykyi-        jalle.
23881: siä tarpeita vastaavaksi, mutta on kallio- ja        Koneelliset kuivaamot toisivat varmuuden
23882: riihikuivatuksella jo merkityksellinen tuo-       tunteen kalastajille kalojen menekistä. Sil-
23883: tanto, esim. Lounais-Suomen rannikolla ar-        loin ei oltaisi täysin ilmoista riippuvaisia
23884: violta 500,000 kg vuodessa. Tämän teolli-         niinkuin nyt kalliokuivatuksen aikakaudella,
23885: suuden kehitystä haittaa ulkomailta, etu-         jolloin ei voida estää lintujen sekä sateiden
23886: päässä Norjasta tuotettu, toisarvoisista ka-      takia mätänemisen aiheuttamaa suurta tu-
23887: lajätteistä valmistettu, ravintoainepitoisuu-     hoa.
23888: deltaan kotimaista kalajauhoa huonompi,              Kalastajaliitto tai kalastajaseurat eivät
23889: halpa kalajauho sekä pääomien puute teol-         voi rakentaa koneellisia kuivaamoja, koska
23890: lisuuden käyntiin saattamiseksi. Kotimai-         pääomat puuttuvat. Samoin ei myöskään
23891: sella kalajauhalla olisi menekkiä, sillä tuote-   kukaan yksityinen kalastaja siihen kykene.
23892: taanhan ulkomailta kalajauhoja maahan             Sen vuoksi olisi välttämätöntä, että valtio
23893: miljoonia kiloja, jos vain kannattavaisuus-       myöntäisi tarkoitukseen halpakorkoisia lai-
23894: suhteet olisivat edulliset.                       noja.
23895:    Sotien aikana on kevätsilakallakin ollut          Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
23896: menekkiä ihmisravinnoksi, mutta nyt on me-
23897: nekkivaikeus astunut yhä polttavampana                      että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
23898: esiin.                                                   tulo- ja menoarvioon 100 miljoonaa
23899:    Valtio on koettanut auttaa kalastajia                 markkaa siirtomäärärahana käytettä-
23900: myöntämällä tukipalkkioita kuivatulle ka-                väksi halpakorkoisten lainojen myön-
23901: lalle. Kuluvana vuonna on ollut valtion                  tämiseen kalastajien yhtymille ko-
23902: asettamat ns. takuuhinnat kuivattavasta yli-             neellisten kalakuivaamoiden rakenta-
23903: jäämäkalasta, samoin kuivatusta kalasta ja               miseksi.
23904: kalajauhosta. Kuitenkin vain suhteellisen
23905:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
23906: 
23907:          Mauno Jussila.               Eeli Erkkilä.                Wiljam Sarjala.
23908:                                                                                            509
23909: 
23910: IV,s2s. -   Rah. al. N:o 256.
23911: 
23912: 
23913: 
23914: 
23915:                                 A. Simonen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi .Asu~
23916:                                    tosäätiölle · Espoon pitäjässä sijaitsevan H agalundin
23917:                                    asuntoalueen perustöitä varten.
23918: 
23919: 
23920:                                      E d u s k u n n -a ll e.
23921: 
23922:    Asuntopula on tämän hetken vaikein yh-         vollisuusinvruliidien liitto ry., Virkamies-
23923: teiskunnallinen puJ.makysymyks.emme. Kun          liitto ry. sekä Vuokralaisten Keskusllitto
23924: valtiovallan omat asuntopoliittiset toimen-       ry. - perustanut ,Asuntosäätiö" nimisen
23925: piteet ovat toistaiseksi osoittallltuneet täy-    säätiön, joka ensimmäisenä toimenpitee-
23926: sin riittämättömiksi, on ryhdyttävä vaka-         nään on ostanut yli 200 hehtaarin suurui-
23927: vasti etsimään Jisä;keinoja asuntopulan voit-     sen maa-alueen Helsingin läheisyydestä, ns.
23928: tamiseksi ja yleisen asumistason kohotta-         Otaniemen teekkarikylän vierestä. Tälle
23929: miseksi. Erityisen tärkeätä on tällöin kiin-      alueelle, jolla on voimaBSa Teknillisen kor-
23930: nittää huomiota niihin mahdollisuuksiin,          keakouJun asemakaavaopin          professorin
23931: joita valtion tukema vapaaehtoinen kansa-         Otto-I. Meurmanin laatima rakennussuun-
23932: iais- ja järjestötoiminta .tarjoavat.             ni.telma, voida~an rakentaa asunnot ihan-
23933:    Asuinrakennustoiminnan pahimpana es-           teelliseen puisto- ja puutarhaympäristöön
23934: reenä on rahoitusvaikeuksien ohella tontti-       n. 12,000-15,000 asukkaalla. Omakotitont-
23935: pula. Näin on ·asian laita useimmiJla sel-        tejakin on alueella yli 700. Säätiön tar-
23936: laisilla pailcl\:akunnilla, joissa asunnontar-    koituksena on panna alueen rakentaminen
23937: vitsijoiden luku on suuri. Tonttireservit         'alkuun heti, kun perustyöt on saatu suori-
23938: ovat yleensä mitättömän pienet ja mikäli          tetuksi. Viimeksi mainittujen töiden suo-
23939: tontteja vielä olisi saatavissakin, ne ovat si-   ritus vaatii kuitenkin huomattavia pää-
23940: roteltuina sinne tänne. Yhtenäisiä alueita,       omasijoituksia, jotka vaBta vähitellen, tont-
23941: joille ;voisi suunnitella ja rakentaa sosiaa-     tien valmistuessa luovutuskuntoon, saadaan
23942: liset vaatimukset täyttäviä asuntoalueita,        takaisin. Voidakseen panna alulle näiden
23943: on vain aniharvoja. Tämä on erittäin va-          Jaajakantoisten suunnitelmien toteuttami-
23944: litettava asiantila juuri nyt, kun alueit-        sen Asunltosäätiö tarvitsee valtiovallan tu-
23945: tain rakentamiseen olisi järjestelmällisesti      kea, joka .lienee käytännöllisimmin annet-
23946: pyrittävä ja sitä sekä asuntotuotannon ra-        tavissa korottoman lainan muodossa.
23947: tionalisoimista hyväksi käyttäen koetettava          Tähän viitaten ehdotamme,
23948: alentaa :aBumiskustannuksia.
23949:    Näiden vaikeuksien voittamiseksi ja Juo-                  että Eduskunta ottaisi vuoden
23950: dakseen edellytykset määrätietoiselle so-                 1952 tulo- ja menoarvioon 100 mil-
23951: siaaliselle asuntorakennustoiminnalle on                  joonan markan määrärahan annet-
23952: kuusi laajoja asunnontarvi.tsijapiirejä edus-             tavaksi Asuntosäätiö nimiselle sää-
23953: tavaa kansalaisjärjestöä -         Väestöliitto           tiölle korottomana lainana 10 vuoden
23954: ry., Kenraali Mannerheimin Lastensuojelu-                 ajaksi ja käytettäväksi Espoon pitä-
23955: liitto ry., Suomen Ammattiyhdistysten kes-                jässä sijaitsevan H agalund nimisen
23956: kusliitto ry., .Suomen Siviili- ja Asevel-                asuntoalueen perustöihin.
23957:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
23958: 
23959: 
23960:                  A. Simonen.                                Eino Rauste.
23961:                  Arvo Salminen.                             Martta Salmela-Järvinen.
23962:                                        Kurt Nordfors.
23963: MO
23964: IV,a29. -   Rah. al. N:o 257.
23965: 
23966: 
23967: 
23968: 
23969:                                 Raunio ym.: Korotetutt m.iiärärahan osoittamisesta lainoiksi
23970:                                    yleishyödyllistä asuntotuotantoa varten.
23971: 
23972: 
23973:                                      E d u s k u n n a ll e.
23974: 
23975:    Pääomien puutteen ja suurten rakennus-         sesti yhdessä kustannustason nousun kanssa
23976: ja korkokustannusten vuoksi oli rakennus-         on supistanut kuluvan vuoden ohjelmaa.
23977: toiminta asutuskeskuksissamme vuonna 1948         Niinpä kuluvan vuoden Arava--ohjelmaan
23978: tyrehtymässä. V almistuneitten asuntojen          sisältyykin vain 6,317 asuntoa eli Arava-
23979: lukumäärä ei läheskään vastannut edes asu-        tuotanto yhdessä ilman valtion tukea tapah-
23980: tuskeskusten vuotuista lisätarvetta n. 7,500      tuvan asuntotuotannon kanssa ei pysty edes
23981: asuntoa. Tämän vuoksi silloinen hallitus,         tyydyttämään vuotuista asuntojen lisätar-
23982: Fagerholmin hallitus, puuttui asiaan ja           vetta, asuntopulan lieventämisestä puhumat-
23983: näin saatiin syntymään Arava-lainsäädäntö,        takaan. Asuntotuotannon supistuminen ny-
23984: jonka turvin on rakennettu vuosien 1949-          kyisestäänkin näyttää vuoden 1952 aikana
23985: 1950 aikana lähes 15,000 asuntoa siten, että      samoin väistämättömältä, ellei Arava-mää-
23986: vuonna 1949, jolloin käytettävissä oli 3 mil-     rärahaa koroteta. Kun on kuitenkin mitä
23987: jardin markan määräraha, lainoitettiin yh-        tähde1lisintä, että asuntopulaa todella ryh-
23988: teensä 5,942 asuntoa ja vuonna 1950 määrä-        dyttäisiin vähentämään, niin mielestämme
23989: rahan ollessa 4 miljardia markkaa, yhteensä       Arava-määräraha on saatava sen suuruiseksi,
23990: 8,554 asuntoa. Kun rakennuskustannukset           että sen turvin pystytään aikaansaamaan
23991: ovat Arava-ohjelman toteutumisaikana huo-         edes se määrä asuntoja, joka Arava-lakeja
23992: mattavasti nousseet, ei esimerkiksi vuoden        laadittaessa oli tarkoituksena.
23993: 1950 ohjelmaa olisi saatu toteutetuksi sano-         Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
23994: tun vuoden menoarviossa olevilla varoilla.        nioittaen,
23995: Jotta rakennukset olisi saatu tai saataisiin
23996: valmiiksi, on rakennusyrityksiä ollut lisä-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
23997: lainoitettava arviolta n. O.s-1 miljardilla              tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
23998: markalla. Nämä lisälainat on ollut otettava              22 momentille lisäyksenä 2,000,000,000
23999: kuluvan vuoden 5 miljardin markan suurui-                markkaa lainoihin yleishyödyllistä
24000: sesta Arava-määrärahasta, mikä luonnolli-                asunnonttwtantoa varten.
24001:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
24002: 
24003:                 Eino Raunio.                               ~aito ltältelä.
24004:                 A. Simonen.                                ~eikko Kokkola.
24005:                 Aino Malkamäki.                            ~eikko Helle.
24006:                 Kalle Jokinen.                             Bruno J. Sundman.
24007:                 Meeri Kalavainen.                          Laura Brander~Wallin.
24008:                 Impi Lukkarinen.                           Kaisa Hiilelä.
24009:                                                                                           511
24010: 
24011: IV,sso. -   Rah. al. N:o 258.
24012: 
24013: 
24014: 
24015: 
24016:                                 N. NurmiDen ym.: Kor9tet1Un määrärahan osoittamisesta.
24017:                                    asutuskeskmten asuntorakennustuotannon tukemiseen.
24018: 
24019: 
24020:                                      E d u s k u n n a 11 e.
24021: 
24022:    Siinä yhteydessä kuin laki asutuskeskus-       Sen vuoksi ja että edes se asuntomäärä,.
24023: ten asuntorakennustuotannon tukemisesta           joka Aravalainojen turvin tänä vuonna on
24024: valtion varoilla hyväksyttiin, asiantuntijain     rakennettu, voitaisiin ensi vuonnakin ra-
24025: taholta osoitettiin, että esitetyt vuosittaiset   kentaa, olisi määrärahaa huomattavasti ko-
24026: määrärahat silloisenkin kustannustason val-       rotettava.
24027: litessa ovat niin pienet, että ne tuskin riit-      Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
24028: tävät estämään asuntopulan pahenemista.
24029: Myöhempi kokemus on osoittanut asian niin                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
24030: olevan. Lain hyväksymisen jälkeen ovat ra-               tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
24031: kennustarvikkeiden hintojen huomattavan                  asutuskeskusten asuntorakennustuo-
24032: nousun vuoksi rakennuskustannuksetkin                    tannon tukemiseen 2,000,000,000
24033: suuresti kohonneet, eikä hintojen nousun                 markkaa.
24034: pysähtymisestä ole suuriakaan toiveita.
24035:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
24036: 
24037: 
24038:                  Nestori Nuxminen.                         Paavo Aitio.
24039:                  Elli Juntunen.                            E. Hietanen.
24040:                                       K. Haapanen.
24041: l>12
24042: 
24043: IV,s31.- Rah. al. N:o 259.
24044: 
24045: 
24046: 
24047: 
24048:                                Kähönen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi
24049:                                  työllisyyden turvaamiseksi.
24050: 
24051: 
24052: 
24053: 
24054:                                     Eduskunnalle.
24055: 
24056:    Suoritetut virallisluontoiset tutkimukset     kysymykseen mm. pienteollisuuden tuottei-
24057: osoittavat, että maamme tuotantoyrityksistä      den markkinoimismahdollisuuksien tutkimi-
24058: \kokonaista 91.4 % on sellaisia, joissa on       nen sekä pienteollisuutta edistävän järjestö-
24059: alle 100 työntekijää ja yli 200 työntekijän      toiminnan kehittäminen. Tällaisiin toimen-
24060: yrityksiä on ainoastaan noin 1%. Teolli-         piteisiin olisi nyt mahdollisuuksia ensi
24061: suutemme on siten pienyrittäjävaltaista ja       vuotta varten annetun valtion talousarvion
24062: käsittääkin varsinainen pienteollisuus meillä    puitteissa, johon 19 Pl. II luvun 23 momen-
24063: lähes puolet teollisuustuotantomme koko ar-      tin kohdalle on merkitty 100 miljoonaa
24064: vosta. Nämä tosiasiat asettavat pien- ja         markkaa maaseudun käsi- ja pienteolli-
24065: käsiteolliauuden kehittämiselle suuria vaa-      suutta varten. Tästä määrärahasta olisi
24066: timuksia koko kansantaloudenkin näkOkul-         saatava erikseen kiinteät summat pienteolli-
24067: malta katsoen.                                   suuden järjestötoimintaa ja tuotteiden vien-
24068:    Pienteollisuuden merkitystä nykyoloissa,      nin tutkimista varten.
24069: edellyttäen, ettei sitä keskitetä, kuten suur-      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
24070: teollisuuden piirissä on tapahtunut, kau-        kunnioittaen,
24071: punkeihin ja asutuskeskuksiin, on arvostel-
24072: tava ennen kaikkea siinä valossa, että se                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
24073: auo erään kaikkein tärkeimmistä keinoista              tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
24074: pyrittäessä ratkaisemaan maaseudun vai-                23 momentille 350 miljoonaa mark-
24075: keinta ongelmaa, yhä pienviljelysvaltaisem-             kaa, josta 90 miljoonaa markkaa
24076: maksi muodostuneen maataloutemme sivu-                  maaseudun käsi- ja pienteollisuutta
24077: ja lisäansiokysymystä. Tässä mielessä olisi            varten ja 5 m~'ljoonaa markkaa pien-
24078: tarpeeksi ajoissa valtiovallankin toimesta             teollisuuden vientimahdollisuuksien
24079: tartuttava kaikkiin mahdollisiin, tämän-ky-             tutkimiseen sekä 5 miljoonaa mark-
24080: symyksen kokonaisratkaisua edistäviin val-              kaa pienteollisuuden järjestötoimin-
24081: misteleviin toimenpiteisiin. Tällöin tulevat            nan kehittämiseen.
24082:        Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
24083: 
24084: 
24085:                  Urho Kähönen.                           Niilo Ryhtä.
24086:                  Lauri Murtomaa.                         Yrjö Hautala.
24087:                  Lauri Kaarna.                           Mauno Jussilla.
24088:                                                                                           513
24089: 
24090: IV,ss2. -   Rah. al. N:o 260.
24091: 
24092: 
24093: 
24094: 
24095:                                 Järvinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lai-
24096:                                    noiksi rautatieläisille omakotitoimintaa ja rakennustont-
24097:                                    tien ostamista varten.
24098: 
24099: 
24100:                                     E d u s k u n n a 11 e.
24101: 
24102:    Rauta.tieläisten keskuudessa vallitsevaa      tiöitä ja rivitaloja ralrentaville rauta.tie-
24103: varsin vaikeata asuntopulaa on pyritty lie-      läisten muodostamille yhtymille. Kun on
24104: vittämään mm. siten, että talousarvioon ote-     ilmeistä, että oma-aloitteista asuntomken-
24105: tusta määrärahasta on myönnetty lainoja          nustoimintaa rautatieläisten keskuudessa
24106: omakotirakennusten tonttien ostamista var-       voitaisiin tällaisellakin toimenpiteellä huo-
24107: ten. Vuodelle 1952 ehdottaa hallitus .tähän      mattavasti tehostaa, olisi hallituksen ehdo-
24108: tarkoitukseen myönnettäväkai 20 milj.            tusta muutettava ede1lämainitulla tavalla ja
24109: markkaa. Koska ,tällaisellakin toimenpi-         määräraha olisi korotettava kolmeksikym-
24110: teellä voidaan -       vaikkakin vaatimatto-     meneksi miljoonaksi markaksi.
24111: massa määrässä - helpoittaa rautatieläis-           Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
24112: ten asunnon puutetta, toimenpide on oi-
24113: keaan osunut. Huomioon ottaen sen tosi-                   että Eduskunta ottaisi vuoden
24114: asian, että asunnot omakotirakennuksissa                1952 tulo- ja menoarvion 19 Pl. II
24115: tulevat huomattavastikin kalliimmiksi kuin              luvun 24 momentille 10,000,000 mar-
24116: kerrostaloissa, on huomattava määrä oma-                kan -lisäyksen tontinostamislainojen
24117: alotteiseen asuntorakennustoimintaan haluk-             myöntämiseksi myöskin rautatien
24118: kaista rautatieläisistä sitä mieltä, että val-          henkilökunnan yhtymille asunto-
24119: tion myöntämiä tontinhankkimislainoja                   osake- ja rivitalojen tonttien osta-
24120: olisi myönnettävä myöskin asunto-osakeyh-               miseen.
24121:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
24122: 
24123:                  Mikko Järvinen.                          G. Rosenberg.
24124:                  Atos Wirta.nen.                          Irma Torvi.
24125:                  Elli Stenberg.                           Antto Prunnila.
24126:                                         Aimo Aaltonen.
24127: 
24128: 
24129: 
24130: 
24131:                                                                                             65
24132: 514
24133: IV,sss.- Rah. al. N:o 261.
24134: 
24135: 
24136: 
24137: 
24138:                                Järvinen yDJ..: Määrärahan osoittamisesta rautatielaitoksen
24139:                                   henb'lökunnaUe myönnettäviä omakotirakennuslainoja
24140:                                   varten.
24141: 
24142: 
24143:                                     Eduskunnalle.
24144: 
24145:    Kun rautatielaitoksen tähänastiset toimen-   Korkeat rakentamiskustannukset ja nykyi-
24146: piteet rautatieläisten asunnon puutteen pois-   set lainojen saantivaikeudet huomioon ot-
24147: tamiseksi eivät ole johtaneet tyydyttäviin      taen olisi omakotirakentamisen onnistumi-
24148: tuloksiin, on ajatus omatoimiseen rakennus-     seksi ja sen toiminnan tehostamiseksi myön-
24149: toimintaan ryhtymisestä saavuttanut rauta-      nettävä myöskin rakentamislainaa. Tätä.
24150: tieläisten keskuudessa jatkuvasti lisäänty-     tarkoitusta varten olisi talousarvioon otet-
24151: vää kannatusta. Esteenä on kuitenkin va-        tava ainakin 125,000,000 markan suuruinen
24152: rojen puute. Tilanne ei riittävässä määrässä    määräraha.
24153: korjaannu niiden pienien määrärahojen              Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
24154: kautta, joita talousarvioon on otettu laino-
24155: jen myöntämiseksi omakotitontin ostamista                että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
24156: ja rakentamiskuntoon saattamista varten.              tulo- ja menoarvioon 125,000,000 mar-
24157: Lainojen myöntäminen omakotitonttien os-              kan määrärahan rautatielaitoksen
24158: tamiseksi on tietenkin rakentamista helpoit-          henkilökunnalle myönnettäviä oma-
24159: tava toimenpide, mutta se yksistään ei riitä.         kotirakennuslainoja varten.
24160:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
24161: 
24162:                  Mikko Järvinen.                        G. Rosenberg.
24163:                  Atos Wirtanen.                         Irma Torvi.
24164:                  Elli Stenberg.                         Antto Prunnila.
24165:                                        Aimo Aaltonen.
24166:                                                                                           515
24167: 
24168: IV,as4. -   Rah. aJ. N:o 262.
24169: 
24170: 
24171: 
24172: 
24173:                                 Järnefelt ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi rauta-
24174:                                    tieläisten omakotitoimintaa varten.
24175: 
24176: 
24177:                                      E d u s k u n n a 11 e.
24178: 
24179:    :Ma.rvaskuus.sa v. 1950 toimitetussa tutki-    50 milj. markkaan, joten esitetty maara-
24180: muksessa ilmeni, että sanottuna ajankoh-          raha vastaa kahden sanotunlais.en talon
24181: tana oli 1.587 vaJtionrautateide.n palveluk-      rakentamiskustannuksia t. s. asunnon hank-
24182: sessa olevaa henkilöä, joiden perheenjäsen-       kimista 48 perheelle. Jos ,esitetty määrä-
24183: ten Jukumäärä oli 5,505, ilman llJSuntoa tai      raha jaettaisiin 500,000 markan suuruisina
24184: asui ala-arvoisessa asunnossa. Näin suurta        lainoina omatoimisen asunnonhankkimistoi-
24185: asuntovajausta ~ei kyetä rautateiden asun-        minnan tukemiseen saataisiin täten asun-
24186: torakennustuotannolla tyydyttämään, jonka         not 200:11e perheelle ja pääoma korkoineen
24187: vuoksi rautatieläisten on ollut pakko tur-        palautuisi aikanaan kuoletusten muodossa
24188: vautua omatoimisuuteen. Tätä toimintaa            takaisin valtiolle.
24189: olisi tuettava myöntämällä lainoja omakoti-          Kun omakotitoiminta on omiaan kehittä-
24190: ja kerrostalojen rakentamista varten. Va-         mään asianomaisia oma-aloittooseen toimin-
24191: roja ~tarvittaisiin 100,000,000 markkaa,          taan asuntopulan helpottamiseksi ja edel-
24192: jotta omakotitoimintaa voitaisiin tarpeelli-      läselostetunlainen rahoitustoiminta tulee
24193: sessa laajuudessa saada toimeen.                  valtiolle eduJ.lisem:maksi ehdotamme,
24194:    Se, että tämä olisi edullista myöskin val-
24195: tion raha-asioiden hoidon kannalta, käy                     että Eduskunta ottaisi vuoden
24196: selville vertaamalla valtion vuokra-asunto-              1952 tulo- ja menoarvion asianomai-
24197: jen rakentamiskustannuksia yllämainittuun                selle menomomentille 100,000,000
24198: määrään. 24 kahden ·huoneen ja keittiön                  markan suuruisen määrärahan lai-
24199: huoneistoa käsittävän asuintalon rakenta-                nojen myöntämiseksi rautatieläisille
24200: miskustannukset nousevat nykyään noin                    omakotitoimintaa varten.
24201:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
24202: 
24203: 
24204:                  Konsti Järnefelt.                         Juho Tenhiälä.
24205:                  B. A. Kannisto.                           Irma Karvikko.
24206:                                         Eino Rauste.
24207: 516
24208: 
24209: IV,ss5.- Rah. al. N:o 263.
24210: 
24211: 
24212: 
24213: 
24214:                                 Palovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi vähäva-
24215:                                    raiselle pienviljelijäväelle maaseudun sähköistämiseksi.
24216: 
24217: 
24218:                                      E d u s k u n n a ll e.
24219: 
24220:   Maaseudun sähköistäminen on maassamme           loja, niin on luonnollinen asia, että tämän
24221: varsin lupaavalla alulla. Suurista maakun-        ryhmän tuhansilla vähävaraisilla tiloilla ei
24222: nallisista sähköyhtymistä useammat ovat jo        ole käytännöllisiä edellytyksiä päästä osal-
24223: päässeet rakennustoiminnassaan lähelle al-        listumaan sähkön tuottamasta hyödystä, sii-
24224: kutavoitteena ollutta päämäärää. Myöhem-          täkään huolimatta, että sähkö on jo paikka-
24225: min alkuun päässeiden maakunnallisten             kunnalle saatu.
24226: sähköyhtymien, kuten esim. Keski Suomen              Sen vuoksi olisi ollut välttämätöntä, että
24227: Valo 0. Y. ja Koillis-Satakunnan Sähkö            hallitus olisi valmistaessaan valtion tulo- ja
24228: 0. Y., toiminta on vielä rakennussuunnitel-       menoarviota tulevalle vuodelle ottanut edel-
24229: mien toteuttamisessa alkupuolella.                lisen eduskunnan hyväksymän lain mukai-
24230:    Viime aikoina tarvikepula erikoisesti          sesti siirtomäärärahan käytettäväksi pitkä-
24231: kuparijohtimien osalta on tuottanut säh-          aikaisina ja huokeakorkoisina lainoina vähä-
24232: köistämiselle suuria vaikeuksia. Toivotta-        varaiselle pienviljelijäväestölle sähköistyk-
24233: vasti tilanne tässä suhteessa piakkoin para-      sen toteuttamiseksi.
24234: nee ja päästään rakennussuunnitelmia to-             Kun näin ei ole tapahtunut, mikä on erit-
24235: teuttamaan alkuperäisen ohjelman mukai-           täin valitettava asia, niin katsomme, että
24236: sesti. Rakennustarvikkeiden hintojen nou-         eduskunnan on tämä hallituksen tekemä lai-
24237: sun ja muidenkin rkustannuksien jatkuvasti        minlyönti korjattava ja hyväksyttävä riit-
24238: viime aikoina kohotessa on liittymismaksu-        tävän suuri määräraha tähän tarkoitukseen.
24239: jen koroittaminen ollut välttämättömyys,             Edellä esitetyn perusteella rohkenemme
24240: tapahtunutta rahan arvon alennusta vas-           kunnioittaen ehdottaa,
24241: taavasti.
24242:    Nykyiset liittymismaksut tilalla suoritetta-              että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
24243: vien sisäasennustöiden kanssa kohottavatkin               tulo- ja menoarvioon 400 miljoonaa
24244: sähköistyksen perusmenot suhteellisen pie-                markkaa käytettäväksi halpakorkoi-
24245: nilläkin tiloilla sataan tuhanteen markkaan.              sina ja pitkäaikaisina lainoina vähä-
24246: Kun pientiloistamme on huomattava osa                     varaiselle pienv~1jelijäväelle maaseu-
24247: sellaisia, joilla ei ole metsää myytäväksi                dun sähköistämiseksi.
24248: eikä muitakaan maininnan arvoisia sivutu-
24249:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
24250: 
24251:                  Eino Palovelri.                               Vilho Leivonen.
24252:                                                                                           517
24253: 
24254: IV,ss6.- Rah. al. N:o 264.
24255: 
24256: 
24257: 
24258: 
24259:                               Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi sähkön-
24260:                                  jakelulaitoksille maaseudun sähköistämisen edistämiseksi.
24261: 
24262: 
24263:                                    E d u s k u n n a ll e.
24264: 
24265:    Viime vuosina on maaseudun järkiperäi-       vat vaikeimman osan, ylivoimainen tehtävä,
24266: seen sähköistämiseen kiinnitetty yhä suu-       sillä pankit, vakuutusyhtiöt ja muut luotto-
24267: rempaa huomiota. Uusia maakunnallisia           laitokset eivät ole halukkaita myöntämään
24268: sähköyhtymiä on perustettu eri puolille         näille yhtiöille lainaa, vaikka sille saatai-
24269: maata. Myöskin valtion taholta on säh-          siinkin valtion takuu. Näiden epä:kohtien
24270: köistämistä tuettu jakamalla avustuksia val-    poistamiseksi ja maaseudun sähköistämiseksi
24271: tioneuvoston vahvistamien perusteiden mu-       esitämme kunnioittaen,
24272: kaisesti. Kuluttajat ovat valmiit maaseudun
24273: syrjäkylissäkin taloudellisista vaikeuksista              että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
24274: huolimatta sijoittamaan sähköistämiseen                tulo- ja menoarvioon 200,000,000
24275: jopa 100,000 markkaa taloutta kohti.                   markan suuruisen siirtomäärärahan
24276:    Tämän jälkeen ei luulisi olevan ylivoi-             maaseudun sähköistyksen edistämi-
24277: maista saada luottolaitoksilta rahoitus-               seksi jaettavaksi normaalikokoisina
24278: lainaosuutta, joka olisi vain 25-30% ra-               lainoina sähkönjakelulaitoksille, joi-
24279: kennuskustannusten kokonaismäärästä. Käy-              den toiminta on siinä määrin sosiaa-
24280: tännössä tämä on ainakin niille yhtiöille,             lista, että lainan saanti luottolaitok-
24281: jotka maaseudun sähköistämisestä suoritta-             silta on nykyään mahdoton.
24282:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
24283: 
24284:                 Markus Niskala.                          Eino Rytinki.
24285:                 Heikki Soininen.                         M. 0. Lahtela.
24286: 518
24287: 
24288: IV,aa1. -   Rah. al. N:o 265.
24289: 
24290: 
24291: 
24292: 
24293:                                 Myllym.ä.ki ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköistämis-
24294:                                    lain.oiksi maaseudun omakotien ja piena-suntojen omista,...
24295:                                    jille.
24296: 
24297: 
24298:                                      Eduskunnalle.
24299: 
24300:    Maaseudun sähköistäminen on käynnissä.        ajatellen olisi edullista, että liityntä ja
24301: Valtio ja kunnat ovat huomattavilla sum-         työnsuoritus tapahtuisi koko laajuudessaan
24302: milla avustaneet maakunnallisia sähköyh-         aina siellä, minne runkojohdot tulevat ve-
24303: tymiä hankkeen toteuttamisessa. Maaseu-          detyiksi. Kun sähköistäminen läheskään
24304: dun edun ja viihtyisyyden kannalta olisi         kaikkien maatalouksien ja maaseudun oma-
24305: ensiarvoisen tärkeä saada tämä yritys laa-       kotien ja muiden pienasuntojen omistajien
24306:  jassa mitassa päätökseen viedyksi. Sähkö-       kohdalta ilman valtion tukea ei ole mahdol-
24307:  yhtymille myönnetyistä valtion avustuk-         lista, niin tulisi valtion maakunnallisilla
24308:  sista huolimatta tulee sähköistäminen kui-      sähköyhtymille myöntämiensä avustusten li-
24309: tenkin siksi kalliiksi, että suuri joukko        säksi erikseen tukea heikossa taloudellisessa
24310: pienviljelijöitä ja maaseudun omakotien ja       asemassa olevia maanviljelijöitä ja maaseu-
24311: muitten pienasuntojen omistajia on ollut         dun omakotien ja muiden pienasuntojen
24312: pakoitettuja pidättäytymään sähköistämis-        omistajia heille riittävän edullisilla ehdoilla
24313: sopimu:ksen tekemisestä. Rahaolojen yhä          myönnettävien lainojen avulla. Lainoitus
24314: kiristyessä monet sopimuksen tehneistä ovat      voisi tapahtua asutuslautakuntien ja QSUUS-
24315:  joutuneet maksuvaikeuksiin sopimusten mu-       kassojen välityksellä hallituksen antamien
24316: kaista tariffiyksikkö- ja muiden sähköistä-      ohjeiden mukaisesti.
24317:  misestä johtuvien maksujen suorittamisessa.        Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
24318: Tämä on ja tulee edelleen vaikuttamaan           ehdotamme,
24319: haitallisesti   maaseudun     sähköistämisen
24320: suunnitelmalliseen toteuttamiseen. Maakun-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
24321:  nalliset sähköyhtiöt yleensä vaativat vähin-           tulo- ja menoarvioon 500,000,000
24322: tään 70-80% tariffiyksi,kköjen mukaan                   markan määrärahan jaettavaksi pit-
24323: liittymisen, ennenkuin työt muuntajapiirin              kä.aika·isina lainoina 2 %: n korolla
24324:  alueella pannaan käyntiin. Kun siihen ra-              vähävaraisille pienviljelijöille sekä
24325: havaikeuksien takia monissa tapauksissa ei              maaseudun omakotien ja pienasunto-
24326: ole päästy, on sähköistäminen siltä alueelta            jen omistajille heidän talouksiensa
24327: jäänyt toteuttamatta. Rakennuskustannuk-                sähköistämisestä aiheutuvien ku-stan-
24328:  sia ja sähköistämisen yleistä toteuttamista            nusten suorittamista varten.
24329:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
24330: 
24331:       Lauri Myllymäki.            Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.     Hemming Lindqvist.
24332:       Esa Hietanen.               Antto Prunnila.                 Ester Hä.ikiö.
24333:       N. Nurminen.                Usko Seppi.                     Gösta Rosenberg.
24334:       Antti Kinnunen.             Toivo Niiranen.                 Juho Nykänen.
24335:       V. Puumala.inen.            Hugo Manninen.                  Juho Rytkönen.
24336:       Eino Tainio.                Toivo Kujala.                   Irma Torvi.
24337:       J. Mustonen.                Anna Nevalainen.                Elli Juntunen.
24338:                                                                                            519
24339: 
24340: IV,sss. -   Rah. al. N:o 266.
24341: 
24342: 
24343: 
24344: 
24345:                                 Koakinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi pien-
24346:                                    flilallist1Ze maaseudun sähköistämisen sisäasennus- ja liit-
24347:                                    tymismaksuja varten.
24348: 
24349: 
24350:                                     Ed uskunnal1e.
24351: 
24352:    M:aaaeudun sähköistämine.n Otn viime vuo-    sähkö:iBtii.m.iBeen pienviljelijäväestölle jo
24353: sina lmhittynyt sangen laajasuuntaisillrsi      vuoden 1951 aikana, koska rahoitusvaikeu-
24354: toiminnaksi kautta ma;an. Tällä alalla toi-     det ovat voimakkaasti sähköistämisen es-
24355: mii eri puolilla 11 suuryhtymää rakentaen       teenä pientruouksissa.
24356: jakeluverkostoaan yhä laajempien .alueiden         Jotta maaseudun kipeästi kaipaama säh-
24357: ulottuville. Maaseudun elinkeinotoiminnan       köistäroinan saataisiin lopulliseen myöntei-
24358: j.a toimeentulotason kuin myös koko kan-        seen mtkaisuun eduskunnan hyväksymän
24359: santaloutemme nousun ja voimistumisen           lain mukaan, on välttämätöntä, että valtion
24360: kanDJalta tätä kehitystä on pidettävä ar-       tulrea mainittuun tarkoitukseen myönne-
24361: vokkaana ja tukemista ,ansaitsevana. Maa-       tään 5 %:n pitkäaikaisilla ikuoletuslainoina.
24362: seudun kohtuullisen nopeata sähköist.ämistä     Edellä sanotun perusteella ehdotamme kun-
24363: ei kuitenkaan voida toteuttaa pelkästään        nioittaen,
24364: säh:kövoilruaa kipeästi kaipaavien omrutoimi.
24365: suuden pohjalla. Tämä on oivallettu ja                    että   Eduskunta    ottaisi vuoden
24366: tunnustettu valtiovallan taholta, kun on                1952 tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II
24367: myönnetty valtion varoJa sähkön saannin                 luvun uudelle momentille 500,000,000
24368: edistämiseksi maaseudulla.                              markkaa käytettäväksi 5 %:n pitkä-
24369:    Edellisillä valtiopäivillä eduskunta hy-             aikaisiin kuoletuslainot'hin maaseu-
24370: väksyi ,lain haJlpakorkoisen lainan järjestä-           dun säkköistämisen sisäasennus- ja
24371: misestä pientilallisille ja pienviljelijöille           liittymismaksuihin pien- ja asunto-
24372: 15 ha 1&'31ti maaseudun sähköistämistä var-             tilojen viljelijöille, maansaantiin oi-
24373: ten. Lain toimeenpano olisi ollut kiireelli-            keutetuille rintamamieMlle, omakoti-
24374: nen lainoituksen järjestämiseksi maa,seudun             rakentajille ja pientilallisille.
24375:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
24376: 
24377:         Artturi Koskinen.            Impi Lukkarinen.       Ee'li Erkkilä.
24378:         Arvo Ahonen.                 Juho Kuittinen.        Niilo Ryhtä.
24379:         E. Raunio.                   Laura Brander-Wallin.  Matti Koivunen.
24380:         Pentti Niemi.                Tahvo Rönkkö.          Matti Meriläinen.
24381:         Otto Toivonen.               Arvi Ikonen.           Toivo ll. Kinnunen.
24382:         Eero Antikainen.             Vilho Leivonen.         N. Nurminen.
24383:         J. Väisänen.                 A. Simonen.             0. Muikku.
24384:         K. F. Haapasalo.             Viljo Virtanen.         Unto Suominen.
24385:         Veikito Helle.               Lauri Murtomaa.         Juho Karvonen.
24386:         Veikito Kokkola.             Eino Rytinki.           K. Alanko.
24387:         Väinö Tikkaoja.              Yrjö Hautala.           Heikki Soininen.
24388:                 Arvi Turkka.                          Arvo Sävelä.
24389: 520
24390: 
24391:  IV,339.- Rah. al. N:o 267.
24392: 
24393: 
24394: 
24395: 
24396:                               Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköistämislai-
24397:                                  noiksi vähävaraisille v~"ljelijöille.
24398: 
24399: 
24400:                                     E d u s kunnalle.
24401: 
24402:   Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 1951lain               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
24403: lähinnä vähävaraisi1le viljelijöille myönr.         tulo- ja menoarvioon uudeUe momen-
24404: nettävistä halpakorkoisista sähköistämislai-        tille 200 milj.oonan markan siirto-
24405: noista. Kun hallitus ei ole ensi vuoden tulo-       määrärahan lähinnä vähävaraisille
24406: ja menoarvioon varannut varoja tämän lain           viljelijöille myönnettäviä ja pää-
24407: toteuttamista varten ja kun edelleenkin sa-         asiassa ns. sähköistämislainain edel-
24408: mat välttämättömät lainatarpeet sähköistä-          lyttämiä halpakorkoisia sähköistämis-
24409: IDisen edistämiseksi maaseudulla ovat vähä-         lainoja varten.
24410: varaisten perheiden osalta olemassa, ehdo-
24411: tamme kunnioittaen,
24412:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
24413: 
24414:         Veikko Vennamo.             Eino Rytinki.             T. N. Vilhuia.
24415:                                                                                              521
24416: 
24417: IV,340.- Rah. al. N:o 268.
24418:                                Kyttä ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi            pien~1le
24419:                                    teollisuuslaitoksille ja käsiteollisuutta harjoittaville yri-
24420:                                    tyksille.
24421: 
24422:                                     E d u s k u n n a ll e.
24423: 
24424:    Sotien jälkeisinä vuosina on kotimaisen          Kansantaloudellisesti on kuitenkin tär-
24425: teollisuustuotannon pohja määrätyltä osalta      keätä, että myös pienten teollisuuslaitosten
24426: jatkuvasti lujittunut ja laajentunut. Sota-      sekä käsiteollisuutta harjoittavien yritysten
24427: korvaustuotannon parissa työskentelevä me-       luotonsaantimahdollisuuksista huolehditaan.
24428: talliteollisuutemme on sille suotuisien hinta-   Tämä on tarpeen entisten, jo toimivien lai-
24429: poliittisten ratkaisujen ja myös valtiovallan    tosten koneistojen uusimisen turvaamiseksi
24430: välittömien tukitoimenpiteiden ansiosta voi-     sekä myöskin entisten ja uusien yritys-
24431: nut suuresti laajentaa tuotantokapasiteet-       ten tuotannon viemiseksi sellaisille uusille
24432: tiaan. Puunjalostusteollisuutemme taas on        aloille, joiden kehittämiseen maassamme on
24433: osittain ulkomaisen luoton turvin ja viime       edellytyksiä. Myöskin työmahdollisuuksien
24434: aikoina vallinneiden edullisten hinta- ja me-    lisäämisen kannalta on asialla merkityk-
24435: nekkisuhteiden vallitessa siinä määrin uusi-     sensä. On muistettava, että maaseudulla
24436: nut koneistoaan ja laajentanut tuotanto-         elää noin 750,000 henkeä sellaisilla tiloilla,
24437: ohjelmaansa, että voidaan sanoa sen läpi-        jotka pienuutensa vuoksi eivät pysty tur-
24438: käyneen eräänlaisen jä1leen- ja uudisraken-      vaamaan täystyöllisyyttä asukkailleen ei-
24439: nuskauden. Tämä suotuisa kehitys ei kui-         vätkä varsinkaan voi vastaanottaa kaikkea
24440: tenkaan ole tullut maamme pienteollisuuden       sanotun väestöryhmän luonnollista lisäystä.
24441: osaksi. Päinvastoin se on, välttämättömien       Maalta paon estämiseksi on tä:lle väestön-
24442: koneistojen uusintojen jäädessä valuutta- ja     ryhmälle löydettävä ansiomahdollisuuksia
24443:  rahoitusvaikeuksien vuoksi suorittamatta ja     maaseudulta ja sen vuoksi on erityisesti
24444:  raskaan verotuksen heikennettyä yritysten       maaseudun pienteollisuuden kehittämiseen
24445: taloudellista pohjaa, menettänyt osan enti-      kiinnitettävä huomiota.
24446:  sestäkin kilpailukyvystään.                        Se yrittäjäkunta, joka hankkii toimeen-
24447:    Edellä kuvattu vastakohtai:mus, se että       tulonsa pien- ja käsiteollisuudesta, ei enem-
24448: suurteollisuus voi suhteellisen hyvin mutta      pää kuin muukaan yrittäjäkunta ole tottu-
24449: että pienteollisuus on vaikeassa asemassa,       nut pyytämään itselleen mitään lahjana tai
24450: on jo niin kauan ollut ilmeinen, että aikai-     ilmaiseksi muilta väestönryhmiltä. Sen
24451: semmin jo olisi tarvittu valtiovallan toimen-    vuoksi eivät suoranaiset avustukset edellä
24452: piteitä tämän vastakohtaisuuden lieventämi-      selostettuun tarpeeseen ole paikallaan. Tär-
24453: seksi. Näin ei kuitenkaan ole mainittavasaa      keintä nähdäksemme on, että terveellä poh-
24454:  määrässä tapahtunut. Päinvastoin on todet-      jalla oleville yrityksille voidaan kohtuulli-
24455:  tava, että kansaneläkelaitoksen ja posti-       sella 'korolla järjestää riittävän pitkäaikai-
24456: säästöpankin luotonannossa on miltei yksin-      sia lainoja.
24457: omaan pyritty turvaamaan suurteollisuu-             Edellä esitetyn perusteella ehdotamm~
24458:  temme investointeja sekä että Suomen Pan-       kunnioittaen,
24459:  kin oma luotonanto ja pääosaltaan myös re-
24460:  diskonttaukset ovat palvelleet samoja pää-                että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
24461:  määriä. Pienteollisuuden luoton tarpeesta              tulo- ja menoarvioon 500,000,000'
24462: ei ole huolehdittu. Päin vastoin on tilanteen           markkaa käytettäväksi kohtuullisella
24463: tä:ltä osalta sallittu huonontuakin, kun si-            korolla annettaviksi lainoiksi pienille
24464:  nänsä terveen rediskonttausten supistamisen            teollisuuslaitoksille ja käsiteollisuutta·
24465:  aiheuttama kireys rahamarkkinoilla on eri-             harjoittaville yrityks~1le.
24466:  tyisesti rajoittanut pienyritysten luonton-
24467:  saantimahdollisuuksia.
24468:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
24469:         Harras Kyttä.                Konsti Järnefelt.             Esa Kaitila.
24470:         H. A. Kannisto.              Eino Rauste.                  Juho Tenhiälä.
24471:         Helge Miettunen.             Irma Karvikko.                Aukusti Pasanen.
24472: 522
24473: 
24474: 1V,341.- Fin. mot. N:o 269.
24475: 
24476: 
24477: 
24478: 
24479:                               Meinander m. fl.: Angående anvisande av anslag såsom
24480:                                   lån för Svenska Handelshögskolan.
24481: 
24482: 
24483:                                   T i ll R i k s d a g e n.
24484: 
24485:    Svenska Handelshögskolan har börjat          med det lån, som år 1950 beviljades Kaup-
24486: uppföra e1Jt nytt högskolehus vid Rune-         pakorkeakoulu, borde nu ett lån med låg
24487: bergsgatan 12 i Helsingfors. För finansie-      ränta också beviljas Svenska Handelshög-
24488: ring av detta byggnadsföretag har staten        skolan. Då en del andra i aamband med
24489: tidigare beviljat i anslag 200,000 mk år        finansieringen vidtagna åJtgärder ännu inte
24490: 1948 (för ritningm-) och 22 milj. mk år         kan överblickas, kunde detta lån tills vidare
24491: 1950 (som byggnadsunderstöd). Enligt            lämpligen fixeras till 33 milj. mk.
24492: kostnadskalkylerna kommer bygget att i             Med hänvisning till det föregående före-
24493: .allt kräva ca 650 milj. mk.                    slår undertecknade härmed,
24494:    Riksdagen rekommenderade i sitt svar på
24495: regeringens budgetförslag för innevarande                att Riksdagen måtte i statsförsla-
24496: år, rut;t staten måtte ekonomiskt understöda           get för år 1952 under ett till 19 Ht.
24497: detta byggnadsför.etag enligt samma grun-              II kap. fogat nytt moment, lån för
24498: der som staten tidigare understött Kauppa-             Svenska Handelshögskolan, anvisa ett
24499: k'Orkekoulus bygge. I överensstämmelse                 anslag om 33 milj. mk.
24500:       Helsingfors den 18 september 1951.
24501: 
24502: 
24503:                 Nils Meinander.                          Ebba östenson.
24504:                                      C. A. Öhman.
24505:                                                                                            523
24506: IV,s41. -   Rah. al. N:o 269.                                                     Suomennos.
24507: 
24508: 
24509: 
24510: 
24511:                                 Meinander ym.: Määrärahan osoittamisesta Svenska H an-
24512:                                   delshögskolan nimiselle korkeakoululle.
24513: 
24514: 
24515:                                     E d u s k u n n a 11 e.
24516: 
24517:    Svenska Handelshög-Skolan on ryhtynyt         paikorkeakoululle vuonna 1950 myönnetyn
24518: rakentamaan uutta kol1keakoulutaloa Rune-        lainan mukaisesti pitäisi nyt myöntää myös
24519: berginkadun 12: een Helsingissä. Tämän           Svenska Handelshögskolan'ille halpakorkoi-
24520: rakennusyrityksen rahoittamiseksi on valtio      nen laina. Kun eräiden muiden, rahoituk-
24521: aikaisemmin       myöntänyt     määrärahoilla    sen yhteydessä alulle pantujen toimenpitei-
24522: 200,000 markkaa vuonna 1948 (piirustuk-          den tuloksia ei vielä voida nähdä, voitai-
24523: sia varten) ja 22 miljoonaa vuonna 1950          siin tämä laina toistaiseksi sopivasti mää-
24524: ( rakennusavustuksen:a).     Kustannuslaskel-    rätä 33 miljooooksi markaksi.
24525: mien mukaan rake:imus rtulee vaatimaan              Edellä olevaan viitaten allekirjoiilitaneet
24526: noin 650 miljoonaa markkaa.                      ehdottavat,
24527:    V astau!ksessaan hallituksen kuluvan vuo-
24528: den tulo- ja menoarvioehdotukseen edus-                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
24529: kunta lausui suosituksen, että v1altio rahal-           tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
24530: lisesti tukisi tätä rakennusyritystä samojen            kohdalle uudelle momenUlle, laina
24531: perusteiden mukaan kuin valtio oli tukenut              Svenska H andelshögskolan'ille, 33
24532: Kauppakorkeakoulun rakentamista. Kaup-                  miljoonan markan määrärahan.
24533: 
24534:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
24535: 
24536: 
24537:                  Nils Meinander.                          Ebba östenson.
24538:                                       C. A. Öhman.
24539: 524
24540: 
24541: IV,a42. -   Rah. al. N:o 270.
24542: 
24543: 
24544: 
24545: 
24546:                                 Hykkäälä ym..: Korotetun määrärahan osoitt-amisesta avus-
24547:                                   tuslainoiksi Raajarikkojen koulusäätiölle kouluraken-
24548:                                   nuksen keskeneräisten töiden jatkamista varten.
24549: 
24550: 
24551:                                       E d u s k u n n a ll e.
24552: 
24553:    Vuoden 1950 menoarviossa eduskunta              hintojen mukaan nousevan 83 miljoonaan
24554: myönsi Raajarikkojen koulusäätiölle -Skol-         mavkkaan. Tämän lisäksi tulee talon kalus-
24555: stiftelsen för vanföra 40 milj. markan suu-        taminen sekä ympäristön kunnostaminen ja
24556: ruisen avustuslainan uuden koulutalon ra-          aitaus vaatimaan 25 milj markkaa.
24557: kentamiseksi raajarikkoisten lasten lakisää-          Koska ra:kennustöihin on jo saatettu yh-
24558: teistä koulutusta varten.                          teensä 80 milj. markkaa ja töiden pitkittä-
24559:     Rakennushanketta ryhdyttiin heti toteut-       minen on taloudellisesti epäedullista sekä
24560: tamaan, perustus laskettiin ja ulkoseinät          koska raajarikkoisten lasten koululle olisi
24561: pystytettiin. Koska kuluvalle vuodelle ei          välttämätöntä saada ajanmukainen raken-
24562: myönnetty valtionavustusta eikä koulusää-          nus nykyisen rappeutuneen tilalle, ehdo-
24563: tiö pystynyt hankkimaan riittävästi luot-          tamme,
24564: toa eikä muU'llaJka:an tavalla saamruan trurv1t-
24565: tavia varoja, niin työt keskeytyivät vuoden                  että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
24566: alussa. Vwlrtion vuoden 1951 ensimmäisessä                vuoden 1952 t·ulo- ja menoarvion 19
24567: lisämoo.oa'I"Viossa myönnettiin. 20 mHj. aVUSI-           Pl. II luvun 31 momentille 80,000,000
24568: tuslaina, joillm turvin rakennus on katelttu              markkaa korottomana avustuslainana
24569: ja rap31ttu ullkoa. JruljeHä olevat työt: vä:li-          Raajarikkojen koulusäätiölle-Skol-
24570: seinien pystyttäminen, sisärappaus, sähkö-,               stiftelsen för vanföra koulurakennuk-
24571: putki- ym. työt rakennuksen saattamiseksi                 sen keskeneräisten töiden jatkami-
24572: asuttavaan kuntoon arvioidaan nykyisten                   seen.
24573:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
24574: 
24575: 
24576:                   Heikki Hykkäälä.                          Arvi Turkka.
24577:                   Eino Raunio.                              Kalle Jokinen.
24578:                   Otto Toivonen.                            Jaakko Hakala.
24579:                   Pentti Niemi.                             Meeri Kalavainen.
24580:                   0. Muikku.                                Urho Saariaho.
24581:                                                                                              525
24582: 
24583: IV,s4s. -   Rah. al. N:o 271.
24584: 
24585: 
24586: 
24587: 
24588:                                 Raunio ym..: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Lomaliitto
24589:                                   r. y:lle lomakohteitten laajentamiseksi ja kunnostami-
24590:                                   seksi.
24591: 
24592: 
24593:                                      E d u s k u n n a 11 e.
24594: 
24595:    .Yleisvaltakunnallisena, kaikkien kansa-       alueeNa). Näissä toimipaikoissa on 78 ma-
24596: laispiirien kannattamana ja valtiovallan          joitusrakennusta, joissa 416 majoitushuo-
24597: taloudellis-oikeudellisesti tukemana on Lo-       netta ja niissä lähes 1,500 vuodetta vierait-
24598: mailiiltto suarittanut maassamme 10 vuoden        ten käytettävissä. Liiton omaisuus on palo-
24599: ajan merkittävää sosiaalista tehtävää. Lii-       vakuutettu 180 milj. markasta. Toimipai-
24600: ton toimesta on maassamme saanut 15,000           koista viisi on liiton omistamalla maalla,
24601: suuriperheistä, vähävaraista äitiä keskimää-      jota on yhteensä 43 ha. Vuolwattua maaroa
24602: rin 2 viikkoa kestävän vapaan virkistys-          on valtiolta, Enso-Gutzeit Oy: ltä, Heinolan
24603: loman, vuosilomaviettäjien kokonaismäärän         kaupungilta ja eräältä yksityiseltä yhtiöltä
24604: ollessa yli 150,000. Raskaana kansantautina       lähes 52 ha. Kaiik:illa liiton mrua-alueilla on
24605: levinnyt reumatismi sai Lomaliitosta ensim-       tilaa laajennuksia varten, sillä toimipaiik:ko-
24606: mäisen herätyshuudon kohottajan ja ensim-         jen maapinta-alat vaihtelevrut 2-16 hehtaa-
24607: mäisen reumasairaalan ylläpitäjän Heino-          riin.
24608: lassa, missä lähes 8,000 reumatismin runte-          Lakisääteiseen vuosilomaan oikeutettuja
24609: lemaa kansalaista on saanut nykyaikaista          kansalaisia on maassamme miljoona. Vain
24610: reumahoitoa lääkintöhallituksen valvonnan         murto-osalla on mahdollisuus viettää vuosi-
24611:  alaisena.                                        lomaansa omassa tai läheistensä lomakoh-
24612:     Lomaliitto on kansalaisjärjestönä maan        teissa. Yksityisten ja matkailu- ym. järjes-
24613:  suurimpia, sillä sen jäseninä ovat molem-        töjen lomanviettopaikoissa ovat täysihoito-
24614:  pien työmarkkinaosapuolten järjestöt ja li-      hinnat lomaan oikeutetuille aivan liian kor-
24615:  säksi lukuisat liike- ja teollisuuslaitokset,    keat. Lomaliiton toimipaikkoihin pyrkivien
24616:  työntekijäin taloudelliset ja sivistykselliset   lukumäärä on jatkuvasti ylittänyt kaksin,
24617:  järjestöt, invaliidi- ja matkailujärjestöt,      jopa kolmin kerroinkin ne mahdollisuudet,
24618:  osuustoimintaliike ym. Valtiovalta on mo-        mitkä liitolla on nykyisissä toimipaikoissa.
24619:  nessa yhteydessä tunnustanut liiton työn ja      Lomaliiton periaatteena on aina ollut: loma-
24620:  tukenut sitä. Jo vuodesta 1943 on edus-          vieras maJk:saa vain sen, minkä lomansa ai-
24621:  ikunta ottanut hallituksen esityksestä meno-     kana henkilökohtaisesti kuluttaa. Tämän
24622:  arvioon apurahan suurien perheitten äitien       todistavat liiton täysihoitohinnat (3 ateriaa
24623:  lomahuoltoa varten ja vuodesta 1946 lähtien       ja majoitus), mitkä kesällä 1951 vaihtelivat
24624:  on liitto saanut avustusta Heinolan paranto-      450-750 markkaan eroituksen johtuessa
24625:  lan ylläpitämiseksi. Vuoden 1951 menoar-          majoitustiheydestä.
24626:  vioon otti eduskunta Lomaliitolle 10 miljoo-         Lomaliiton lähimmän kolmen vuoden ra-
24627:  nan markan halpako:r·koisen lainan uuden         kennusohjelmassa on lisämajoitustilojen ra-
24628:  toimipaikan rakentamiseksi. Valtiovallan         kentaminen liiton omistamiin toimipaik!koi-
24629:  tunnustus käy myös ilmi mm. siitä, että           hin, joissa useimmissa ruokailutilat ovat
24630:  kolme ministeriötä - sosiaaliministeriö, kul-     suuremmat kuin majoitustilat edellyttävät.
24631:  kulaitosten ja yleisten töiden ministeriö ja      Kun kaikki liiton toimipaikat ovat luonnon-
24632:  sisäasiainministeriö - on liiton sääntöjen        kauneilla paikoilla järven tai meren ran-
24633:  mukaisesti edustettuna liiton hallituksessa.      noilla varustettuina saunoilla, leikkikentillä,
24634:      Lomaliitolla on 9 eri toimipaikkaa tasai-     uimarannoilla, hyvillä tieyhteyiksillä ja vuo-
24635:   sesti maan eri puolilla (kuuden läänin           sien aikana koulutetuna henkilökunnalla, so-
24636: 526                                 IV,343. -Lomalii.tto.
24637: 
24638: piSI lisärakennusten ja erilaisten uudistus-     tuill.-e terveyden ja elämän rohlreuden uudi&-
24639: ten kautta lisätä liiton toimipaikkojen ma-      tamisaika, olisi saatava rahoitettua lähim-
24640: joitustiloja, koska aikaisemman toiminnan        män kolmen vuoden laajennussuunnitel-
24641: ansiosta säästyttäisiin paljosta sellaisesta,    mansa.
24642: mikä kdkonaan uutta lomapaikkaa perustet-            Kansalaisten työvoima on yhteiskuntamme
24643: taessa on kustannettava.                         kallisarvoisin pääoma, joten sen ennakolta
24644:    Jos Lomaliiton 2-3 vuoden toimipaikko-        suojaavaa toimintaa tulisi valtiovallan
24645: jen laajennussuunnitelma voitaisiin toteut-      tukea vuosittain pitempiaikaisella halpakor-
24646: taa, saataisiin n. 300 uutta vuodetta loma-      kaisella lainalla.
24647: vieraitten käyttöön ja vuosittain olisi 50,000      Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
24648: -60,000 kansalaisella mahdollisuus viettää
24649: vuosilomansa tarkoituksenmukaisesti ja                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
24650: palkkatulojaan vastaavasti Lomaliiton toimi-           tulo- ja menoarvioon 45,000,000 mar-
24651: paikoissa.                                             kan määrärahan pitkäaikaisen halpa-
24652:    Lomaliiton, joka valtakunnallisena jär-             korkoisen lainan myöntämiseksi Lo-
24653: jestönä pyrkii toiminnallaan tehostamaan               maliitto r. y:lle liiton lomakohteitten
24654: lakisääteisen vuosiloman käyttöä niin, että            laajentamiseksi ja kunnostamiseksi.
24655: loma-ajasta muodostuisi lomaan oikeute-
24656:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
24657: 
24658: 
24659:                  Eino Raunio.                            Veikko Kokkola.
24660:                  Vaito Käkelä.                           Väinö Lesld.nen.
24661:                  Eero Antikainen.                        Eemil Luukka.
24662:                  Lauri Myllymäld..                       lleLkki Soinblen.
24663:                  Nestori Nurminen.                       Martti Huttunen.
24664:                  Johannes Wirtanen.                      Jaakko llakala.
24665:                                                                                            527
24666: 
24667: IV,344.- Rah. al. N:o 272.
24668: 
24669: 
24670: 
24671: 
24672:                                 Niemi ym. : Määrärahan osoittamisesta lainaksi Suomen
24673:                                    Kirkon Sisälähetysseuralle diakonissalaitoksen ja kasvat-
24674:                                    tajaopiston rakennuksen rakentamiseen otettujen laino-
24675:                                    jen takaisinmaksamista varten.
24676: 
24677: 
24678:                                      E d u s k u n n a ll e.
24679: 
24680:     Suomen Kirkon Sisälähetysseura, jonka         tuottanut seuralle suuria vaikeuksia, minkä,
24681: kotipaikka oli ennen sotia Sortavala ja           lisäksi itse koulutustyö on ollut ahtaissa
24682: jonka kaikki työkeskukset, mm. raamattu-          väliaikaisissa suojissa hyvin tukalaa. Kun
24683: talo kirjapainoineen, diakonissalaitos, sai-      kuitenkin sekä koulutetuista sairaanhoita-
24684: raala, kaatumatautishoitola, vajaamielishoi-      jista että lastenkotien työntekijöistä on ken-
24685: tola ja lastenkodit jäivät nykyisen rajan         tällä huumva puUJte, seura on pitänyt mo-
24686: taa, pystyttää nyt laitoksiaan uudelleen          lempien oppilaitosten toimintaa niin tär-
24687: keskuspa:ikkanaan Pieksämäen kauppala.            keänä, että on katsonut välttämättömäksi
24688: Viimeksi kuluneina vuosina seura on pon-          uuden rakennuksen aikaansaamisen niitä
24689: nistanut kaikki voimansa saadakseen työ-          varten. Tämä rakennus valmistui kuluneena
24690: keskuksensa jälleen pystyyn. Sen huolto-          kesänä. Se on kooltaan n. 23,000 m3, ja
24691: laitoksista ovat toiminnassa tällä hetkellä       on siihen sijoitettu edellämainittujen oppi-
24692: vajaamielisten lasten huoltolaitos, jossa on      laitosten lisäksi myös vanhainkoti, jossa on,
24693: 180 hoitopaikkaa, lastenkoti normaalilap-         kuten sanottu, hoitopaikkoja 48 vanhukselle.
24694: sille, jossa on hoitopaikkoja 37, vanhainkoti,    Talon rakennuskustannukset nousivat kaik-
24695: hoitopaikkoja 48, alkoholistikoti, joka avasi     kiaan 140 miljoonaan markkaan.
24696: ovensa 1. 9. 1951 ja jossa on paikkoja               Tämän rakennuksen pystyttäminen on ol-
24697: 12-15 naishuollettavalle, sekä sairaala,          lut Sisälähestysseuralle taloudellisesti erit-
24698:  jonka paikkaluku on 52. Suurin osa näistä        täin vaikea tehtävä. Rakennustöiden rahoit-
24699: laitoksista toimii vielä väliaikaisissa suo-      tamiseen seuralla näet oli omaa pääomaa
24700:  jissa. Vain lastenkoti ja alkoholistikoti ovat   vain n. 20 milj. mar~kaa korvausvaroja.
24701: saaneet juuri uudet, ajanmukaiset raken-          Niiden lisäksi se on saanut avustusta Ame-
24702:  nuksensa, ja vajaamielisten lasten hoito-        rikan luterilaisten kirkkojen lahjavaroista
24703: laitoksen kaksi ensimmäistä rakennusta on         30 milj. markkaa ja viime vuonna suorite-
24704:  valmistumassa.                                   tun Yhteisvastuu~keräyksen tuloja n. 15-
24705:     Sen lisäksi, mitä Sisälähetysseura on teh-    milj. markkaa. Loput, kaikkiaan yli 60
24706:  nyt ja tekee edellämainittujen huoltolaitos-     milj. markkaa, seuran on täytynyt hankkia
24707:  tensa välityksellä, se on suorittanut ja suo-    lainoina eri rahalaitoksista sekä yksityisiltä
24708:  rittaa merkittävässä laajuudessa myös sai-       henkilöiltä. Niinpä Vakuutusyhtiö Pohjo-
24709:  raanhoito- ja huoltotyöntekijäin koulutus-       lasta on saatu korkeakorkoista kuoletuslai-
24710:  työtä. Seuran ylläpitämä diakonissalaitos        naa 25 milj. markkaa ja Pohjoismaiden
24711:  on toiminut jo 57 ja kasvattajaopisto 33         Yhdyspankista lyhytaikaista korkeakor-
24712:  vuotta. DiakonissalaitOs on kasvattanut          koista luottoa 30 milj. markkaa, mikä olisi
24713:  tänä aikana vapaaehtoisen tuen varassa           maksettava nyt pian takaisin. Lainan ta-
24714:  n. 1,000 sairaanhoitajan pätevyydellä va-        kaisin maksaminen on seuralle kuitenkin
24715:  rustettua diakonissaa, ja kasvattajaopisto,      tällä hetkellä mahdotonta muuten kuin
24716:  joka on saanut työlleen vain vähäistä val-       hankkimalla lainaa jostakin muualta. Sitä-
24717:  tion apua, n. 500 lastenkotien johtajatarta      paitsi tällainen velkataakka raskauttaa ta-
24718:  ja hoitajaa. Erityisesti sodan jälkeen on        vattomasti ei ainoastaan mainittujen oppi-
24719:  molempien       oppilaitosten   ylläpitäminen    laitosten työtä, vaan koko seuran toimintaa.
24720: 528                     IV,3 4 4. ___. S u.,men Kirkon Sisälähetysseura.
24721: 
24722: Diakonissalaitos toimii näet edelleenkin lä-      taholta tullut apu kannustaisi laajat va-
24723: hes kokonaisuudessaan ja kasvattajaopisto         paaehtoiset piirit uusiin, jatkuviin ponnis-
24724: suureksi osaksi vapaaehtoisen tuen varassa.       tuksiin.
24725: Nykyisissä puitteissaan niiden toiminta tu-         Kun Sisälähetysseuran diakonissalaitok-
24726: lee maksamaan n. 12 milj. ma.rikka:a vuo-         sen ja kasvattajaopiston sekä vanhainkodin
24727: dessa, mistä summasta laitokset saavat vi-        toiminta, joka on yhteiskunalle erittäin
24728: rallisina avustuksina ja kurssimaksuina           suuriarvoista, on suurten rakennusvelkojen
24729: vain n. 2 milj. markkaa. Näin ollen on            johdosta vaarassa joutua voittamattomiin
24730: työn ylläpitämiseksi hankittava joka vuosi        vaikeuksiin ja kun sekä Oulun että Lahden
24731: vapaaehtoista tietä n. 10 milj. markkaa.          diakonissalaitokset ovat aikaisemmin saa-
24732: Kun tähän lisätään edellämainittujen vel-         neet eduskunnan myöntämänä korottoman
24733: kojen korot, n. 6 milj. markkaa, nousee siis      valtion lainan rakennustöidensä rahoitta-
24734: laitosten säännölliseen työskentelyyn tarvit-     mista varten, ehdotamme,
24735: tavien, vapaaehtoista tietä hankittavien va-
24736: rojen määrä vuosittain 16 milj. markkaan.                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
24737: Sellaisen summan kokoonsaaminen on, se                   tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
24738: ymmärrettäneen, tavattoman vaikeaa. Kui-                 markan määrärahan korottoman kuo-
24739:  tenkin, jos rakennusvelat saataisiin makse-             letuslainan myöntämiseksi Suomen
24740:  tuksi, voisivat laitokset käsityksemme mu-              Kirkon Sisälähetysseuralle diakonis-
24741: kaan jatkaa pitkäaikaista, siunausrikasta                salaitoksen ja kasvattajaopiston ra,-
24742: työtään :työntt·elkijäin kouluttamiseksi ;p.al-          kennuksen rakentamiseen otettujen
24743:  veluksen työhön, minkä lisäksi myös van-                lyhytaikaisten lainojen takaisinmak-
24744:  hainkoti voisi toimia uuden rakennuksen                 samista varten.
24745:  suojissa. Täten verraten pieni viralliselta
24746:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
24747: 
24748: 
24749:                  Pentti Niemi.                             Elli Nunninen.
24750:                  Toivo H. Kinnunen.                        Yrjö Kilpeläinen.
24751:                  Viljo Virtanen.                           Meeri Kalavainen.
24752:                  Aino Luostarinen.                         Edvard PeS'onen.
24753:                  Jaakko Hakala.                            Helge Miettunen.
24754:                  Martti Huttunen.                          Väinö Kaasalainen.
24755:                  Artturi Koskinen.                         Aukusti Pasanen.
24756:                  Arvo Sävelä.                              Väinö Rankila.
24757:                  Laura Brander-Wallin.                     Vilho Leivonen.
24758:                  Heikki Hykkäälä.                          Eero Saari.
24759:                  Otto Toivonen.                            Tahvo Rönkkö.
24760:                  Impi Lukkarinen.                          Arvi Ikonen.
24761:                  Vappu Heinonen.                           Erkki Koivisto.
24762:                  Irma Hamara.                              Arvo Salminen.
24763:                  K. F. Haapasalo.                          Lauri Murtomaa.
24764:                  Arvo Ahonen.                              Eri. Haapaniemi.
24765:                                                                                            529
24766: 
24767: IV,345. -   Rah. al. N:o 273.
24768: 
24769: 
24770: 
24771: 
24772:                                 Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi
24773:                                    kunnalliskotien rakentamista ja korjaamista varten.
24774: 
24775: 
24776:                                     E d u s k u n n a ll e.
24777: 
24778:    Maassamme arvioidaan olevan 65 vuotta         pitänyt olla kunnalliskoti tahi osuus sellai-
24779: täyttäneitä vanhuksia noin 300,000.              seen, on vielä 546 kunnasta 109 sellaista,
24780:    Moni heistä elää suurissa vaikeuksissa.       jotka eivät ole tätä velvollisuutta täyttä-
24781: Voimat ovat vuosien mittaan vähenneet ja         neet. Useimmat näistä kunnista ovat Poh-
24782: iän tuomat kroonilliset sairaudet ovat var-      jois- ja Keski-Suomessa.
24783: sin yleisiä. Inflaation johdosta ovat useim-        Sen johdosta, että useimpien tällaisten
24784: pien suurella vaivalla hankkimat säästö-         kuntien talous on heikko ja väestö vähä-
24785: varat huvenneet miltei olemattomiin. Vain        varaista, asiaan ei saatane korjausta ilman
24786: nuorimmat ikäluokat heistä saavat eläkettä       val:tiovaHan antamaa tulkea, kuten jo aikai~
24787: kansaneläkelaitokselta, mutta tämäkin on         semmin muutamien vuosien aikana on ta-
24788: pieni. Tästä syystä onkin yhä useamman           pahtunut huokeakorkoisia lainoja myöntä-
24789: vanhuksen, varsinkin niiden, jotka eivät         mällä sitä tarkoitusta varten perustetusta
24790: voi saada apua elatusvelvollisilta omaisilta,    rahastosta. Taloudellista tukea ei olisi an-
24791: turvauduttava kunnan järjestämään köy-           nettava vain niille kunnille, joilla ei ole
24792: häinapuun.                                       kunnalliskotia laisinkaan, vaan harkinnan
24793:    Hallitus on tosin asettanut komitean tut-     mukaan myös niille, joiden laitokset van-
24794: kimaan olosuhteita, joissa vanhukset elävät,     hoina ja epätarkoituksenmukaisina kaipaa-
24795: sekä tekemään ehdotuksia heidän toimeen-         vat perusteellisen uusimisen tahi korjaami-
24796: tulonsa turvaamiseksi. Siihen mennessä,          sen.
24797: kunnes lopulliset ehdotukset vanhusten ase-         Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin
24798: man parantamiseksi ennättävät valmistua,         kunnioittaen,
24799: yhteiskunnan olisi kuitenkin ensitilassa
24800: huolehdittava siitä, että täyden huollon va-                että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
24801: raan joutuvat vanhukset edes kunnallisko-                tulo- ja menoarvioon /100,000,000 mar-
24802:  dissa saavat asianmukaista hoitoa. Tätä                 kan määrärahan huokeakorkoisten
24803:  mahdollisuutta ei nimittäin kaikissa kun-                lainain myöntämiseksi heikossa ta-
24804:  nissa ole olemassa. Siitä huolimatta, että               loudellisessa asemassa oleville kun-
24805:  v. 1923 alusta voimaan tulleen köyhäin-                 nille kunnalliskotien rakentamiseksi
24806:  hoitolain mukaan jokaisella kunnalla olisi               ja korjaamiseksi.
24807:      Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1951.
24808: 
24809: 
24810:         Laura Brander-Wallin.        V. Virtanen.              Vappu Heinonen.
24811:         T. Leivo-Larsson.            Kaisa Hiilelä.            Bruno J. Sundman.
24812:         Artturi Koskinen.            Meeri Kalavainen.         E. Antikainen.
24813:         Juho Karvonen.               Impi Lukkarinen.          Unto Suominen.
24814:         J. Väisänen.                 Martta Salme'la-Järvinen. Kustaa Alanko.
24815:         K. F. Haapasalo.             Elli Nurminen.            G. Henriksson.
24816:                                      Eino Raunio.
24817: 
24818: 
24819: 
24820:                                                                                              67
24821: 530
24822: 
24823: IV,346. -   Rah. al. N:o 274.
24824: 
24825: 
24826: 
24827: 
24828:                                 Puumalain.en ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi H el-
24829:                                    singin Sokeain Huolto r. y:lle myyntipaikan avaamiseksi
24830:                                    sokeain valmisteille.
24831: 
24832: 
24833:                                      Eduskunnalle.
24834: 
24835:    Eri puolilla maata on suurimmissa asu-         yhdistys voisi saada valtiolta esimerkiksi
24836: tuskeskuksissa pyritty järjestämään sokeain       korotonta lainaa - yksityisiltä liikepan-
24837: valmisteille, lähinnä kori- ja harjatuotteille,   keilta ei ole mahdollisuutta saada - niin
24838: omat jakelu- eli myyntipaikkansa, joita va-       mainitunlainen, kipeästi tarvittava jakelu-
24839: rojen puutteen vuoksi on toistaiseksi kui-        paH\!ka voitaisiin perustaa.
24840: tenkin varsin vähän, mm. Helsingissä kolme.          Kun otetaan huomioon, että eri puolilla
24841: Kun nykyisin, jolloin useat yksityiset, nä-       maata liikkuvat kauppaedustajat vaativat
24842: \kleväin toimesta johdetut tai heidän omis-       luonnollisesti välitystehtävästään sellaisen
24843: tamansa liikelaitokset, usein tehdasmaisine       välityspalkkion, ettei sokeilla sen maksuun
24844: valmistuksineen, voivat koneellisten työme-       ole mahdollisuuksia, koska heidän ja heidän
24845: netelmiensä vuoksi myydä samoja tuotteita         perheittensä elantoon pitäisi tuotteen myyn-
24846: halvempiin hintoihin kuin sokeat, olisi           tihinnasta jäädä mahdollisimman suuri
24847: myyntipaikkojen perustamista sokeitten val-       osuus, on jakelupaikan perustaminen sitä-
24848: misteiden myyntiä varten pyrittävä helpot-        kin välttämättömämpää.
24849: tamaan.                                              Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
24850:    Helsingin paikallisosastoista suurin so-       ehdotamme,
24851: keain oma yhdistys, Helsingin Sokeain
24852: Huolto ry., on jo usean vuoden pyrkinyt                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952'
24853: saamaan uuden myyntipaikan avatuksi,                    tulo- ja menoarvioon 1 miljoona
24854: mutta kun huoneistopulan seurauksena vaa-               markkaa korottomana lainana H elsin-
24855: dittavat huoneiston luovutusmaksut olisivat             gin Sokeain Huolto ry:lle myynti-
24856: vaatineet yhdellä kertaa melkoisen summan               paikan avaamiseksi sokeain valmis-
24857: rahaa, ei asian saattamiseksi päätökseen                teille.
24858: ole löytynyt mahdollisuutta. Jos sensijaan
24859:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
24860: 
24861: 
24862: 
24863:                  V. Puumalainen.                          Eino Tainio.
24864:                                                                                           531
24865: 
24866: IV,347. -   Fin. mot. N:o 275.
24867: 
24868: 
24869: 
24870: 
24871:                                Rollsten: .Angående anvisande av anslag till bidrag och
24872:                                   lån åt General Mannerheims barnskyddsförbunds Abo-
24873:                                   lands svenska avdelning för uppförande av Abolands
24874:                                   hälso- och sjukvårdscentral.
24875: 
24876: 
24877:                                    'T ill 'Ri k s d a g e n.
24878: 
24879:    Efter det kommunerna med stöd av la-          sina tidigare platser i Jänssjukhuset såsom
24880: gen om centralsjukhus blivit ålagda att          s. ik. A-platser i det ombildade central-
24881: för sina innevånares sjukvårdsbehov an-          sjukhuset, medan det återstående lagstad-
24882: skaffa ett av medicinalstyrelsen faststälLt      gade behov·et av sjuikhusplatser sku1le till-
24883: antal platser i sjukhus, som för detta ända-     godoses i ett för de tio svenskspråkiga åbo-
24884: mål av medicinalstyrelsen godkänts, upp-         ländska kommunerna inrättat interkommu-
24885: tog de svenskspråkiga kommunerna i Åbo-          nalt sjukhus omfattande en inremedicinisk,
24886: land till behandling frågan, huruvida det        en kirurgisk, en barn- och en förlossnings-
24887: utökade platsbehovet skulle fyllas medelst       avdelning och med ett sammanlagt plats-
24888: tilläggsplatser i länssjukhuset i Åbo, som i     antal om cirka 75. För ändamålet har
24889: och med ändringen från läns- .till central-      ikommunerna bildat ett kommunalförbund
24890: sjukhus kommer aut genomgå •en betydande         benämnt Åbolands kommunalförbund för
24891: utvidgning, eller om ett litet för dessa         hälso- och sjukvård.
24892: ikommunrer avsett interkommunailit sjukhus           Då det syntes möjligt att för planernas
24893: borde åstadkommas. Erfarenheten hade vi-         förverkligande erhå1la betydande donatio-
24894: sat, att skärgårdens rent svenskspråkiga         ner, främst från sv.erige, ansågs det mest
24895: befolkning ibland hade haft Etet svårt att       ändamålsenligt ,att Åbo svensika avdelning
24896: komma till rätt:a på det nä.stan helt finsk-     av General Mannerheims barnskyddsför-
24897: språkiga länssjukhuset och att trivseln, en      bund i samve11ksamhet med Åbolands
24898: mycket viktig faktor under sjukhusvistelse,      distrikt av Finlands röda kors skulle för-
24899: därför icike alltid varit den bästa. Då frå-     söka bringa byggnadsplanerna i hamn.
24900: gan diskuterades ute i bygderna, framgick        Tanken visade sig även vara riktig, ty från
24901: det, att intr.esset för ett eget litet sjukhus   Sverige inflöt donationer från Svenska
24902: var jämförelsevis stort; då även represen-       röda korsets överstyrelse, från dess Göte-
24903: tan.ter för medicinalstyrelsen gav iden sitt     borgs och Bohus distrikt, från landsändans
24904: förord, började planerna småningom taga          svensika fadderorter och från 'enskilda do-
24905: fast form.                                       natorer sammanlagt 61 miljoner mk. Detta
24906:     Redan tidigare hade Åbo svensika avdel-      belopp ansågs då vara i det närmaste be-
24907: ning av General Mannerheims barnskydds-          tryggande för uppförandet av det plane-
24908: förbund i samverksamhet med Åbolands             rade sjukhuset, men den starka inf·lationen,
24909:  distrikt av Fin1ands röda kors efter ett        strejker under byggnadstiden, •enrtreprenö-
24910: omfattande besök i Åbolands skärgård av          rens konkuDS och andra boovärliga mellan-
24911:  doktor Gert von Sydow från Sverige bör-         fal:l har såsom på så många andra hå1l
24912:  jat välva planer på inrättandet av en barn-     pressat upp kostnaderna i mycket hög grad,
24913:  vårdscentran i kombination med ett barn-        och detta trots att man var nödsakad att
24914:  sjukhus i Åbo. Kontakt knöts mellan kOiin-      avsevärt inskränka det ursprungliga bygg-
24915:  munerna och dessa organisationer, och man       nadsprogrammet. I byggnadskostnader har
24916:  enades om att försöka lösa kommunernas          sålunda nu utbetalats 108.5 miljoner mk,
24917:  sjukhusproblem inom ramen för dessa pla-        vartill kommer ett ofrånkomligt åtagande
24918:  ner. Kommunerna beslöt sålunda bibehålla        att såsom köpeskilling för byggnadstomten
24919: 532                   IV,3 4 7. --d\lannerheimin   lastensuojeluliitto.
24920: 
24921: nppföra ett barnhem för Fruntimmersför-        ekonomi omsider har kunnat konsolideras,
24922: eningen i Åbo, vilket barnhem beräknas         så att de tre återstående sjukhusavdelnin-
24923: kosta cirka 10 miljoner mk.                    garna genom en jämförelsevis enkel på-
24924:   Av byggnadskostnaderna har 42.5 miljo-       hyggnad och sannolikt i de åholändska
24925: ner mk upplånats, medan 5 miljoner, trots      kommunernas regi kan fås till stånd, kom-
24926: stora ansträngningar, icke har kunnat fi-      mer denna central säkert att få en mycket
24927: nansieras, och samma är förhållandet med       stor betydelse och hli välsignelsebringande
24928: de 10 miljoner, som ovillkorligen behövs       för den i så många stycken vanlottade åbo-
24929: för att avveckla tomtköpet.                    ländska skärgårdshygden.
24930:    I detta nu inrymmer ifrågavarande              Då staten i allmänhet lämnar mycket
24931: byggnad, benänmd Åbolands sjukhus, en          hetydande hidrag vid förverkligandet av
24932: sjukhusavdelning för barn med 25-30            sjukhusföretag, som tillförsäkrar kommu-
24933: platser, viiken avdelning redan har över-      nerna lagstadgade sjukvårdsplatser, synes
24934: tagits av Åbolands kommuner, Åbolands          det både skäligt och riktigt, att även detta
24935: barnvårdarinneinstitut, Föreningen Folk-       sjukhus, som såsom färdigt kommer att
24936: hälsans i Åboland rådgivningsbyrå, Rase-       fungera som ett s. k. B-centralsjukhus, hlir
24937: borgs tuberkulosdistrikts Åbo dispensär-       tillförsäkrat ett blygsamt bidrag, så att
24938: byrå, ett röntgeninstitut samt kontorsloka-    det kunde befrias från sitt nuvarande,
24939: ler för General :Mannerheims barnskydds-       främst av inflationen förorsakade nödläge;
24940: förbund Åbo svenska avdelning och Fin-         och får jag förty vördsamt föreslå,
24941: lands Röda kors Åbolands distrikt. Därtill
24942: kommer bostäder för läkare och personer,                 att Riksdagen i statsförslaget för
24943: beräknade för hela det p1anerade sjukhu-               år 1952 måtte införa ett belopp om
24944: set, vilket medför, att en del lokaler har             15 mil.ioner mk som bidrag och un-
24945: kunnat uthyras, så länge sjukhuset arbetar             derstödslån åt General Mannerheims
24946: i sin reducerade form.                                 barnskyddsförbunds Abo svenska av-
24947:    Det är sålunda en mångfald betydelse-               delning för konsolidering av kostna-
24948: fulla uppgifter, som på detta sätt har kun-            derna vid uppförandet av Åbolands
24949: nat koncentreras i denna Åbolands hälso-               hälso- och sjukvårdscentral.
24950: och sjukvårdscentral, och när företagets
24951:       Helsingfors den 18 september 1951.
24952: 
24953: 
24954:                                                                    Ture Hollsten.
24955:                                                                                           533
24956: 
24957: IV,347.- Rah. al. N:o 275.                                                        Suomen no$.
24958: 
24959: 
24960: 
24961: 
24962:                                Hollsten: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
24963:                                  naksi Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliit'On Turun-
24964:                                   maan ruotsinkieliselle osastolle terveyden- ja sairaan-
24965:                                   hoitokeskuksen rakentamista varten.
24966: 
24967: 
24968:                                     E d u s k u n n a 1i e.
24969: 
24970:    Sitten kun kuntien velvoLlisuudeksi tuli      paikkoina uudessa keskussairaalassa, kun
24971: keskussairaalalain nojalla hankkia asukkait-     taas jäle1le jäävien lain määräämien sai-
24972: t.ensa sairaanhoidon tarpeisiin lääkintöhal-     raalapaikkojen tarve tyydytettäisiin Turun-
24973: lituksen vahvistama määrä paikkoja sai-          maan kymmentä ruotsinkielistä kuntaa var-
24974: raaloissa, jotka lääkinrtöhallitus oli tähän     ten perustetussa kuntainvälisessä sairaa-
24975: tarkoitukseen hyväksynyt, ottivat Turun-         lassa, joka käsittäisi sisätautien ja kirurgi-
24976: maan ruotsalaiset Jrunnat käsiteltäväkseen       sen osaston sekä lasten- ja synnytysosastot
24977: kysymyksen, Jlllii'Sa maann lisään.tynyt         paikkaluvrm ollessa yhteensä 75. TaDkoi-
24978: paikkatarve olisi tyydytettävä lisäpaikoilla     tusta varten kunnat ovat muodostaneet
24979: Turun lääninsairaalassa, joka muuvtuessaan       kuntainliiton nimeltään Åbolands kommu-
24980: lääninsairaalasta keskussairaalaksi, tulee       nalförbund för hälso- och sjukvård.
24981: huomattavasti laajentumaan, vai olisiko ra-         Kun näytti mahdolliselta saada suunni-
24982: kennettava pieni, näitä kuntia varten tar-       telmien toteuttamiseksi huomattavia lahjoi-
24983: koitettu kuntainvälinen sairaala. Kokemus        tuksia, lähinnä Ruotsista, katsottiin tarkoi-
24984: olisi osoittanut, että saariston puhtaasti       tuksenmukaisimm&ksi, että Kenraali Man-
24985: ruotsinkielisen väestön oli joskus ollut hie-    nerheimin 1astensuojeluliiton Turun ruot-
24986: man vaikeata tu1la toimeen miltei kokonaan       salainen osasto yhdessä Suomen Punaisen
24987: suomenkit(}lisessä ·lää:ninsairaalassa ja että   Ristin Turunmaan piirin kanssa koettaisi
24988: viihtyminen, joka on hyvin tärkeätä sai-         saada rakennussuunnitelmat toteutetuiksi.
24989: raala&Sa, ·ei sen vuoksi aina ollut kaikkein     Ajatus osoittautuikin oikeaksi, sillä Ruot-
24990:  parhainta.. Kun kysymystä pohdittiin maa-       sista sa,apui lahjoituksia Ruotsin Punaisen
24991: kunnassa, kävi ilmi, ;että oman pienen sai-      Ristin ylihaUitukse1ta, sen Göteborgin ja
24992:  raalan perustamiseen tunnettiin verrattain      Bohusin piireiltä, syrjäseutujen ruotsalai-
24993: suurta kiinnostusta. Kun myös lääkintöhal-       si<lta kummipaikkakunnilta ja yksityisiltä
24994: lituksen edustajat kannattivat ajatusta, al-     JahjoittajiJ.ta yhteensä 61 miljoonaa mark-
24995:  koivat suunnitelmat vähitellen saada kiin-      kaa. Tämän summan katsottiin silloin .riki-
24996:  teitä muotoja.                                  pitäen turvaavan suunnitellun sairaalan ra-
24997:     Jo aikaisemmin oli Kenraali Mannerhei-       ilrentamisen, mutta voimakas inflatio, lakot
24998: min lastensuoj~luliiton Turun ruotsalainen       rakennusaikana, urakoitsijan konkurssi ja
24999:  osasto yht.eistoiminnassa Suomen Punaisen       muut kiusalliset keskeytykset ovat, kuten
25000:  Ristin Turunma;an piirin kanssa, sen jäl-       niin moniU.a muillakin tahoilla, nostaneet
25001:  lmen kun tohtori Gert von Sydow Ruotsista       kustannuksia hyvin suuresti. Näin siitäkin
25002:  oli tehnyt ·laajan matkan Turunmaan saa-        huolimatta, että alkuperäistä rakennusoh-
25003:  ristossa, alkanut suunnitella lastenhoitokes-   jelmaa oli pakko huomattavasti supistaa.
25004:  kuksen perustamista Turun lastensairaalan       Siten on rakennuskustannuksina nyt mak-
25005:  yhteydessä. Kuntien ja näiden järjestöjen       settu 108.5 miljoonaa markkaa, minkä li-
25006:  välillä järjestettiin kosketus ja sovittiin     säksi tulee sitoumus lastenkodin rak<entami-
25007:  siitä, että kunti.en sairaalakysymys koote-     sesta rakennustontin hintana Fruntimmers-
25008:  taan ratkaista näiden suunnitelmien puit-       föreningen i Åbo nimiselle yhdistykselle,
25009:  teissa. Kunnat päättivät siten pitää aikai-      joka lastenkoti maksaa arvion mukaan noin
25010:  semmat paikkansa [åäninsairaalassa, ns. A-      10 miljoonaa markkaa.
25011: 534                    IV,347. ~Mannel'heimin     lastensuojeluliitto.
25012: 
25013:   Rakennuskustannuksista on 42.5 miljoo-        sairaalaosastoa voidaan saada aika;an suh-
25014: naa lainattu, kun taas 5 miljoonaa ei suu-      teel1isen yksinkertaisin rakennuskorotuksin
25015: rista ponnistuksista huolimatta ole saatu       ja todennäköisesti Turunmaan kuntien toi-
25016: rahoitetuksi, ja samoin on asianlaita niiden    mesta, tulee tämän keskuksen merkitys
25017: 10 miljoonan suhteen, jotka ehdottomas.ti       v•armasti olemaan hyvin suuri ja siunauk-
25018: tarvitaan tonttikaupan selvittämiseen.          sellinen niin monessa suhteessa osattomaksi
25019:    Tällä hetkellä on rakennuksessa, nimel-      jääneille Turunmaan saaristoseuduille.
25020: tään Åbolands sjukhus, sairaalaos:asto lap-        Kun valtio yleensä antaa hyvin huomat-
25021: sia varten, joosa on 25-30 paikkaa ja           tavia avustuksia sairaalayritysten toteutta-
25022: jonka Turunmaan kunnat jo ovat ottaneet         miseen, jotka varmistavat kunnille laissa
25023: haltuunsa, Turunmaan lastenhoitajaropisto.,     säädetyt sairaanhoitopaikat, näyttää sekä
25024: Föreningen FolkhäLsans i Aboland nimisen        kohtuulliselta että oikealta, että myös tälle
25025: yhdistyksen neuvontatoimisto, Raaseporin        sairaalalle, joka valmistuttuaan tulee toi-
25026: tuberkuloosipiirin Turun huoltotoimisto,        mimaan ns. B-keskussairaalana, annetaan
25027: röntgenlaitos sekä Kenraali Mann·erheimin       vaatimaton avustus, jotta se voisi vapautua
25028: Jasterusuojeluliiton Turun ruotsalaisen osas-   nykyisestä, lähinnä inflaation aiheuttamasta
25029: ton ja Suomen Punaisen Ristin Turun-            tukalasta asemastaan. Sen vuoksi ehdotan
25030: maan piirin toimistohuoneistot. Lisäksi         kunnioittaen,
25031: asunnot lääkäreiLle ja henkilökunnalle koko
25032: suunniteltua sairaalaa varten, minkä joh-                että Eduskunta ottaisi vuoden
25033: dosta osa huonei'SWista on voitu vuokrata              1952 tulo- ja menoarvioon 15 mil-
25034: niin pitkäksi ajaksi kuin sairaala toimii su-          joonan markan määrärahan avustuk-
25035: pistetussa muodossaan.                                 seksi ja avustuslainaksi Kenraali
25036:    Monia merkityksellisiä tehtäviä on siis             Mannerheimin lastensuojeluliiton TU-
25037: voitu keskittää tälle Turunmaan terveyden-             run ruotsalaiselle osastoUe Turun-
25038: ja sairaanhoitokesk:ukselle, ja sitten kun             maan terveyden- ja sairaanhoitokes-
25039: yrityksen talous on vihdoinkin voitu va-               kuksen rakentamisesta aiheutuvia
25040: kiinnuttaa, niin että kolme jälehlä olevaa             kustannuksia varten.
25041:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
25042: 
25043:                                                                  Ture Hollsten.
25044:                                                                                        535
25045: IV,34S. -   Rah. al. N:o 276.
25046: 
25047: 
25048: 
25049: 
25050:                                 Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta siirtona asutusrahas-
25051:                                    toon ns. toissijaisten maansaajien maanhankintalain mu-
25052:                                    kaista lainoitusta varten.
25053: 
25054: 
25055:                                     Eduskunnalle.
25056: 
25057:    Maanhankintalain mukainen asutustoi- seen. Tonteille ja tiloille olisi vihdoinkin
25058: minta on edistynyt siirtoväen osalta loppu- saatava asuntorakennukset, mikä omalta
25059: vaiheeseensa. Sitä vastoin lain säännösten osaltaan olisi myös omiaan helpottamaan
25060: perusteella ns. toissijaiset maansaajat, so. jatkuvasti kiristyvää asuntopulaa.
25061: lähinnä rintamamiehet, sotainvaliidit, sota-    Vuoden 1952 tulo- ja menoarviossa ehdot-
25062: lesket ja lisämaansaajat, joille on annettu taa hallitus siirtona asutusrahastoon 19 pää-
25063: erisuuruisia tiloja ja tontteja, ovat joutu- luokan 4 luvun 2 momentille 1,000,000,000
25064: neet vaikeaan asemaan.                         markkaa. Saatujen tietojen mukaan tarvit-
25065:    Suuri määrä rintamamiehiä, sotainvalii- tavan määrärahan pitäisi olla huomattavasti
25066: deja, sotaleskiä ja muita toissijaisia maan- suurempi, jotta se voisi edes osittain pois-
25067: saajia, jotka ovat tehneet hankintasopimuk- taa vallitsevaa epäkohtaa.
25068: sen joko tilaan tai tonttiin nähden, ja joille  Kaiken edellä lausutun perusteella on ylei-
25069: Qn aikoinaan valtiovallan taholta lain edel- sen edun mukaista, että lisävaroja nimen-
25070: lyttämänä annettu eräänlainen periaate- omaan rintamamiesten, sotainvaliidien, sota-
25071: lupaus lainansaantiin nähden, odottavat jat- leskien, lisämaansaaji.Jen ja muuhun MHL:n
25072: kuvasti lupausten täyttymistä.                 mukaiseen lainoitukseen myönnetään.
25073:    Useat tontin ja tilojen saajista ovat siten   Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
25074: joutuneet kärsimään sekä aineellisia että ehdotamme,
25075:  muita vaurioita. He ovat raivanneet ja kun-
25076: nostaneet tonttejaan lähinnä siitä syystä,              että Eduskwnta ottaisi vuoden 1952
25077: että he ovat uskoneet lain edellyttämään             tulo- ja menoarvioon lisäystä 2 mil-
25078:  lainan saantiin, mutta lainavarojen niuk-           jardia markkaa siirtona asutusrahas-
25079:  kuuden johdosta eivät ole sitä saaneet.             toon ns. toissijaisten maansaajien, so.
25080:     Tällainen epäoikeudenmukaisuus lainan            lähinnä rintamamiesten, sotainvalii-
25081: saajiin nähden, mikä tähän asti on vallin-           dien, sotaleskien ja lisämaamsaajien,
25082: nut, ei saisi enää pitemmälti jatkua. Heille         maanhankintalain mukaista lainoi-
25083: oi1isi suotava moodoUisuudet rallrentami-            tusta varten.
25084:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
25085: 
25086: 
25087:                  Paavo Aitio.                           Judit Nederström-Lunden.
25088:                  Aimo Aaltonen.                         Kaino Haapanen.
25089: 536
25090: 
25091: IV,s49.- Rah. al. N:o 277.
25092: 
25093: 
25094: 
25095: 
25096:                                Vennamo ym.: Korot'letun määrärahan osoittamisesta siir~
25097:                                   tona asutusrahastoon käytettäväksi lähinnä kuntien asu-
25098:                                   tuskassalainoitusta ja sisaros1tuslainoitusta varten.
25099: 
25100: 
25101:                                     E d u s k u n n a ll e.
25102: 
25103:    Maanhankintalain toimeenpano on ns.           teuttaa. Varojen supistukset tietävät kor-
25104: toissijaisten maansaajien osalta vielä pa-       vausten selvittelytulojen supistuessa asutu::;-
25105: hasti kesken, minkä lisäksi kuntien asutus-      rahaston käyttövarojen vähenemistä ensi
25106: kassalainoitus ja sisarosuuslainoitus, ol-       vuonna yli puolella kuluvasta vuodesta.
25107: tuaan koko sodan ja sen jälkeisen ajan tä-       Samalla kertaa ei esim. Arava-lainoituk-
25108: hän vuoteen saakka melkein kokonaan py-          sessa ole tapahtunut mitään supistuksia.
25109: sähdyksissä, on suurelle osalle maaseudun           Kaiken edellä lausumamme perusteella
25110: väestöä suorastaan elinehto.                     ja huomioon ottaen valtion vaikean raha-
25111:    Hallituksen esitys ensi vuoden tulo- ja       taloudellisen aseman ehdotamme kunnioit-
25112: menoarvioksi edellyttää kuitenkin tästä huo-     taen maatalousministeriön ja valtioneuvos-
25113: limatta, ja vaikka varsin lukuisissa kun-        ton vähemmistön kannan mukaisesti,
25114: nissa on kymmeniin miljooniin markkoihin
25115: nousevat lainahakemusrästit uusia lainava-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
25116: roja odottamassa, kuntien asutuskassalai-               tulo- ja menoarvioon siirtona asutus-
25117: noituksen ja taloudellisesti erittäin tärkeän           rahastoon asianomaiselle momentille
25118: sisarosuuslainoituksen itse asiassa kokonaan            lisäyksenä 2,000 miljoonaa markkaa
25119: lopettamista, samalla kuin maanhankinta-                käytettäväksi lähinnä kuntien asutus-
25120: lain mukaista lainoitustakaan ei voitaisi               kassalainoitusta ja sisarosuuslainoi-
25121: kuluvan vuoden mukaisessa laajuudessa to-               tusta varten.
25122:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
25123: 
25124: 
25125:                 Veikko Vennamo.                           Tahvo Rönkkö.
25126:                 Eino Rytinki.                             Eeli Erkkilä.
25127:                                     Hilja Väänänen.
25128:                                                                                             537
25129: 
25130: IV,35o. -   Rah. al. N:o 278.
25131: 
25132: 
25133: 
25134: 
25135:                                 Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta moottoriveneew-
25136:                                    hankkimiseksi Kemin kaupungin poliisilaitokselle.
25137: 
25138: 
25139:                                      E d u s k u n n a ll e.
25140: 
25141:   Kemin kaupungissa on aikoinaan ollut,           tetaan edelleen maan eri puolille. Nykyään
25142: kuten muissakin kaupungeissa, poliisilaitok-      viranomaiset eivät tämänlaatuiseen salakul-
25143: sen käytössä moottorivene, joka käyttökel-        jetuksen valvontaan voi sanottavasti kiinnit-
25144: vottomana on poistettu. Kaupunki käsittää         tää huomiota, koska tulli- ja luotsilaitoksen
25145: varsin laajan merialueen. Kaupunkialueen          virkailijat joutuvat vain harvoin valvomaan
25146: maarajasta on matkaa Ruotsin merirajalle          moottoriveneiden liikkumista ja toimintaa.
25147: 18 km. Kaupungissa on useita ulkosatamia,            Maatalousministeriö kielsi päätöksellään
25148: joista Ajoksen syväsatama on suurin, ja           19. 6. 1951 merilohen, -taimenen ja siian-
25149: jonne ns. vanhankaupungin rannasta, missä         pyynnin mm. Kemijoessa 3 vuoden ajaksi
25150: poliisilaitoskin sijaitse, on matkaa. n. 10 km.   muilla kuin onki- ja uistinpyyntivälineillä.
25151: Retipaikkoja ulkosaaristossa on useita, ja        Sama ministeriö on kuitenkin 19. 5. 1951
25152: kaupungin merialueella on kymmeniä saaria         antanut Pohjolan Voima Oy:lle määräyksen
25153: ja kareja.                                        Lapin läänin kalastuskuntien toimesta pyy-
25154:   Joka kesä on tehty ilmoituksia hukku-           tää vesialueellaan, joka kaupungin puolella.
25155: neista, joiden pelastamiseen ei ole voitu ryh-    ulottuu padosta Vallitunsaaren eteläpäähän
25156: tyä tarpeeksi nopeasti, koska moottorivene        ja kunnan puolella merirajaan, merilohta,
25157: on ollut lainattava luotsilaitokselta tai puu-    taimenta, nahkiaista sekä myöhemmin an-
25158: tavarayhtiöiltä. Merivartiolaitos on aikai-       nettavien ohjeiden mukaan merisiikaa pa-
25159: semmin parhaiten auttanut poliisilaitosta,        don ylitse Kemijokeen nostettavaksi. Kun
25160: mutta sen muutettua Alatornion kunnan             salakalastuksen ja Pohjolan Voima OY: n
25161: puolella olevaan Kuusiluotoon ovat avustus-       kalastusvelvollisuuden valvonta on jäänyt
25162: mahdollisuudet heikentyneet.                      polisilaitoksen tehtäväksi, on selvää, ettei
25163:    Saaristossa on lukuisia kalastaja-asuntoja,    saaria ja luotoja täynnä olevalla alueella voi
25164: joiden valvonta salakuljetuksen ehkäisemi-        valvonta tulla kysymykseenkään ilman moot-
25165: seksi on välttämätön. Ajoksen satamaan saa-       torivenettä.
25166: puu laivausajaksi eri puolilta maata lastaus-        Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
25167: työväkeä useita satoja, joiden harjoittaman
25168: salakuljetuksen estäminen vain maakulku-                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952'
25169: neuvoilla on suorastaan mahdoton. Kesä-                  tulo- ja menoarvioon 800,000 markan
25170: aikaan käydään laivoista, jotka ovat ulkore-             määrärahan moottoriveneen hankki-
25171: dillä, nopeilla moottoriveneillä ostamassa               miseksi Kemin kaupungin poliisilai-
25172: ulkomailta tuotua tavaraa, joka sitten toimi-            tokselle.
25173:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
25174: 
25175: 
25176:         Markus Niskala.               Eino Rytink:i.               M. 0. Lahtela.
25177: 
25178: 
25179: 
25180: 
25181:                                                                                               68
25182: .538
25183: 
25184: IV,a5t.- Rah. al. N:o 279.
25185: 
25186:                                   Kilpeläinen ym.:     Korotetun määrärahan osoittamisesta
25187:                                       puolustuslaitoksen kaluston ja tarvikkeiden perushan-
25188:                                       kint:oihin ja korjauksiin.
25189: 
25190:                                         E d u s k u n n a ll e.
25191: 
25192:     Puolustuslaitoksen vaatetuksen ja varus- mispäivää on vuosittain lykättävä noin 10
25193: tuksen kunto on vuosi vuodelta huonontu- päivää myöhäisemmäksi. On selvää, että
25194:  nut. Vaatetuksesta on vielä suuri osa so- määrättömästi ei näin voida menetellä, koska
25195: •dan aikana korvikekankaasta valmistettua. silloin tultaisiin vähitellen tilanteeseen, jol-
25196:  Tästä johtuen vaatetuksen ja varustuk- loin 20 vuotta täyttävät miehet eivät voisi-
25197:  sen kunnossapitokustannukset ja vuotuinen kaan astua vakinaiseen palvelukseen sinä
25198:  poisto on ollut suurempi kuin jos vaatteet vuonna, jolloin ne mainitun iän saavutta-
25199: <Olisi kunnollisesta aineesta valmistettu. Kun vat, vaan vasta ehkä seuraavana tai sitäkin
25200:  näin ollen poistoon joutuu käytössä ja pesu- seuraavana vuonna. Tämä tilanne olisi tie-
25201: Joissa kutistuneita vaate-esineitä huomatta- tenkin vastoin asevelvollisuuslain määräystä
25202:   vasti suurempi määrä kuin normaalipoisto ja näinollen mahdoton.
25203:  ·edellyttäisi, on ymmärrettävää, että vuo-       Suoritettujen laskelmien mukaan vaatisi
25204: -desta toiseen puolustuslaitoksen vaatetuk- puolustuslaitoksen nykyinen huono vaatetus
25205: :sen ja varustuksen kunnossapitoon ja uusin- ja varustilanteen korjaaminen seuraavat
25206:  taan osoitettujen riittämättömien määrära- määrärahat:
25207:   hojen vuoksi on vuosina 1946-1950 vaate- - täydennysvajauksen
25208:  tuksen ja varustuksen täydennysvajausta           poistamisen osalta . . . . mk 600,000,000
25209:   saattanut syntyä ja yli 600 milj. markan - palvelukseenastumispäi-
25210:  .arvosta.                                         vien ja saapumiserien
25211:      Edellä olevasta täydennysvajauksesta joh-     koulutuksen normaali-
25212:   tuu, että vuosittain palvelukseen astuvien       kannalle saattamisen
25213:  •asevelvollisten palvelukseenastumispäivien       osalta . . . . . . . . . . . . . . . . , 290,000,000
25214:   järjestely tuottaa jo huomattavia vaikeuk- - vuotuisten korjauskus-
25215:  ·sia. Niinpä eri saapumiserien palvelukseen-      tannusten osalta . . . . . . , 100,000,000
25216:   astumispäiviä on ollut pakko lykätä yhä
25217:   myöhäisemmäksi, koska kotiutuvan saapu-         Edellä olevasta johtuen ja huomioon ot-
25218:   miserän varusteet on välillä pesetettävä seu- taen vielä puutteellisesta vaatetuksesta ja
25219:   raavaa saapumiserää varten, mikä vaatii rvarustuksesta johtuvat terveydelliset vaa-
25220:   noin 10 päivän ajan. Normaalitilanne edel- rat kunnioittaen ehdotamme,
25221:   lyttäisi, että uudelle saapumiserälle pitäisi
25222:   voida jakaa puhtaat ja siis käyttökelpoiset             että Eduskunta korottaisi hallituk-
25223:   varusteet siitä huolimatta, että kotiutuneen         sen esityksessä vuoden 1952 tulo- ja
25224:   saapumiserän varusteet samanaikaisesti ovat          menoarvioksi 20 Pl. I: 13 mom: lle
25225:   pesuloissa puhdistettavina ja kunnostetta-           puolustuslaitoksen kaluston ja tarvik-
25226:   vina. Tätä ei puolustuslaitoksen nykyinen            keiden perushankintaan ja korjauk-
25227:   vaatetustilanne salli, vaan, kuten edellä on         siin merkittyä 350,000,000 markan
25228:   sanottu, uuden saapumiserän palvelusastu-            määrärahaa 250,000,000 markalla.
25229:        Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
25230:           Yrjö Kilpeläinen.              Viljo Virtanen.                J. Väisänen.
25231:           Eino Raunio.                   Väinö Tikkaoja.                Väinö Leskinen.
25232:           Artturi Koskinen.              K. Alanko.                     Otto Toivonen.
25233:           Elli Nurminen.                 Bruno J. Sundman.              Aino Malkamäki.
25234:           Heikki Hykkäälä.               G. Henriksson.                 Kaisa Hiilelä.
25235:           Veikko Kokkola.                Vappu Heinonen.                Uuno Takki.
25236:           Veikko Helle.                  Meeri KaJavainen.              Edvard Pesonen.
25237:           K. F. Haapasalo.               Impi Lukkarinen.               A. Simonen.
25238:                                          Laura Brander-Wallin.
25239:                                                                                             539
25240: 
25241: ::IV,s52. -   Rah. al. N:o 280.
25242: 
25243: 
25244: 
25245: 
25246:                                   Honkala ym..: Määrärahan osoittamisesta kuljetuslentoko-
25247:                                     neen hankkimiseksi maanmittaushallitukselle t1mavalo-
25248:                                     kuvausten suorittamista varten.
25249: 
25250: 
25251:                                       Eduskunnalle.
25252: 
25253:      Kaikkinainen laajojen alueiden yhteinäi-       sänhoitolautakuntien taholla, jotka huoleh·
25254: 'llen kartoitus suoritetaan nykyään taloudel-       tivat veroluokitusten toimittamisesta, on
25255: 1isista syistä ilmavalokuvausta hyväksi             edellä mainitun kuvatilauksen täyttämistä
25256:  käyttäen. Niin on laita myös maataloudel-          pidetty vähimpänä tavoitteena, jotta kun-
25257:  lisiin kartoitustehtäviin nähden. Tällaisia        tien verokartoitus tyydyttävästi ja kohtuul-
25258:  tehtäviä ovat mm. verokartoitus, viljelya-         lisessa ajassa voitaisiin suorittaa. Tämän
25259: ja raivauskarttojen valmistaminen sekä              ohella on huomattava, että valtion kartta-
25260:  karttojen laadinta vesistöjen perkaus- ja          laitosten omaa tarvetta varten olisi kuluva-
25261:  kuivaussuunnitelmia ja metsävarojen inven-         nakin vuonna saatava ilmavalokuvia 12,000
25262:  tointia silmällä pitäen. Erityisen tärkeäksi       km2: n alalta, mutta tästäkään tavoitteesta
25263:  ja ajankohtaiseksi on tullut verokartoitus,        ei ole saavutettu enempää kuin puolet.
25264:  joka liittyy verotusta varten toimitettavaan          Syynä siihen, että kartoitustyöt eivät
25265:  maatalouskiinteistöjen uudelleen mittauk-          edisty riittävällä nopeudella, on ilmavalo-
25266:  seen ja luokitukseen, jota sotien jä:Nreen jo      kuvaukseen soveltuvien lentokoneiden puute.
25267:  noin 180 kuntaa on ryhtynyt suoritutta-            Kun kuvaus on suoritettava 4 kilometrin
25268:  maan. Kun suurisuun,tainen asutus- ja rai-         korkeudelta, voidaan tarkoitukseen käyttää
25269:  vaustoiminta on huomattavasti muuttanut            ainoastaan kaksimoottorisia koneita, eivätkä
25270:  maatalouskiinteistöihirn kuuluvien maiden           vesikoneet, kuten esimerkiksi merivartio-
25271:   pinta-ailoja ja laatua, on luokitustöiden toi-    laitoksen lentokoneet voi tulla kysymykseen
25272:   meenpano verotuksen tarkkuuden ja oiikeu-          pohjaan kiinnitettävän kameran takia. Il-
25273:   denmUJkaisuuden kannwlta käynyt välttä-            makuvaukseen käytettävissä on siten tätä
25274:   mättömäJksi. Kyseiset työt tapahtuvat val-         nykyä enää vain kaksi puolustuslaitoksen
25275:   tion rahallisella tuella. Jotta luokitukset ja     kuljetuskonetta, jotka nekin ovat loppuun
25276:   mittaukset saataisiin enrtistä twkeanmin toi-      käytettyjä ja yli-ikäisiä. Suunnilleen puo-
25277:   mitetuiksi, on valthwarai'lllministeriö jo vuo-    let kuvauskaudesta ne joutuvat olemaan
25278:   desta 1948 a:lka:en asettanut eihdoksi vaJ.tion    korjauksen alaisina toistuvien häiriöiden
25279:   'Osa:llistumise1le luokituskustannuksiin sen,     vuoksi, ja kyseenalaista on, kannattaako nii-
25280:   -että luokitus suoritetaan ilmav,aldmvaUiksen      hin jatkuvasti uhrata kalliita korjauskus-
25281:   perusteella.                                       tannuksia. Todennäköisenä onkin pidettävä,
25282:       Maamme pinta-alasta on valtion karttalai-      että ensi kesänä ilmavalokuvaus miltei ko-
25283:    tosten toimesta vasta noin kolmannes ilma-        konaan tyrehtyy, jos lentokaluston puute
25284:    valokuvattu tarkoitusta vastaavasti. Ilma-        jatkuu nykyisellään. Siitä on veroluokitus-
25285:    kuvalehtiä kuntien veroluokistusta varten         työtä ajatellen seurauksena, että tähän työ-
25286:    on valmistettu vuosina 1947-49 35,000             hön kiinnitetty lukuisa ·henkilökunta jou-
25287:    km2:n alalta ja vuenna 1950 17,500 km2:n          tuu suurelta osalta olemaan toimettomana.
25288:    alalta. Tämänvuotinen ilmakuvaustarve eri            Verokartoitustoiminnan esteettömän jat-
25289:    kuntien kohdalla nousee tehtyjen tilausten        kumisen kannalta on näin ollen välttämä-
25290:    mukaan 27,000 km2: iin, mutta kuvaus on           töntä, että ilmavalokuvausta varten saa-
25291:    saatu suoritetuksi ainoastaan 13,000 km2: n        daan lisää lentokalustoa. Väliaikaisesti on
25292:    .alalta. Maan:vilj:e~ysseur.ajärjestön ja met-    kysymys ratkaistavissa siten, että maanmit-
25293: 540                     IV,352 -,1\laanmittaus:haHituksen lentokone.
25294: 
25295:  taushallitukselle viipymättä hankitaan ai-      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
25296:  nakin yksi tarkoitukseen soveltuva kaksi-
25297:  moottorinen kuljetuskone. Tällaisesta rat-               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
25298:  kaisusta valtion rahataloudelle aiheutuva             tulo- ja menoarvioon 20 Pl. I luvun
25299: ·rasitus kävisi vähäiseksi, kun otetaan huo-           kohdalle 30 miljoonan markan mää-
25300:  mioon, että ilmavalokuvauksesta koituu val-           rärahan kuljetuslentokoneen hankki-
25301:  tiolle välitöntä hyötyä siinä muodossa, että          miseksi maanmittaushallitukselle il-
25302:  karttalaitokset saavat kaikki filmit käytet-          mavalokuvausten suorittamista var-
25303:  täväkseen ja koko ilmakuvaustoiminta ja               ten.
25304:  kuva-aineiston valmistaminen tapahtuu
25305:  yleisten liikeperiaatteiden mukaisesti.
25306:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
25307: 
25308: 
25309:         Niilo Honkala.              Matti Heikkilä.             N. Kosola.
25310:         Martti 0. Kölli.            Oskari Lehtonen.            Helena Virkki.
25311:         Päiviö Hetemäki.            Kalervo Saura.              Erkki Koivisto.
25312:                                                                                           541
25313: 
25314: lV,353. -   Rah. al. N:o 281.
25315: 
25316: 
25317: 
25318: 
25319:                                 Hykkäälä ym..: Määrärahan osoittamisesta Kymen läänin-
25320:                                   hallituksen virastotalon rakentamisva varten.
25321: 
25322: 
25323:                                     E d u s k u n n a ll e.
25324: 
25325:    Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on       sesti jatkuessa vuoden 1952 aikana tarvit-
25326: ~0   miljoonan markan määräraha Kymen            taisiin tarkoitukseen 70 miljoonaa markkaa.
25327: lääninhallituksen virastotalon rakennustöi-      Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä
25328: den aloittamiseksi Kouvolassa. Rakennus-         vuodelle 1952 ei rakennustyötä varten kui-
25329: työt saataneenkin alkuun vielä kuluvan           tenkaan ole määrärahaa esitetty.
25330: syksyn aikana, jolloin rakennustöitä voi-           Edellä olevan perusteella ehdotamme,
25331: edaan jatkaa yli talven ja siten helpotetaan
25332: Pohjois-Kymenlaaksossa      rakennustyöväen                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
25333: keskuudessa talvisin ilmenevää työttö-                   tulo- ja menoarvioon 70 miljoonan
25334: myyttä. Töiden tultua näin aloitetuksi on                markan määrärahan Kymen läänin,
25335:  tietenkin taloudellisesti edullisinta, että             hallituksen virastotalon rakennustöi-
25336:  niitä voidaan keskeytymättä jatkaa ja on-               den jatkamiseksi vuoden 1952 aikana.
25337: kin laskettu, että rakennustöiden normaali-
25338:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
25339: 
25340: 
25341:                  Heikki Hykkäälä.                             Meeri Kalavainen.
25342:                  Veikko Kokkola.                              Valto Käkelä.
25343:                                      Urho Saariaho.
25344: 542
25345: 
25346: IV,s54. -   Rah. al. N:o 282.
25347: 
25348: 
25349: 
25350: 
25351:                                 Koivisto ym..: Määrärahan osoittamisesta Lapin rajavar-
25352:                                    tioston Rovaniemen kasarmialueen rakentamista varten~
25353: 
25354: 
25355:                                     E d u s k u n n a ll e.
25356: 
25357:     Sodan aikana tuhoutuivat Lapin rajavar-      olojen pakosta jouduttu majaittamaan osa
25358: tioston Rovaniemen kasarmialueen raken-          varusmiehiäkin.
25359: nukset eräitä perhehuoneistoja ja muutamia          Valtion ja Rovaniemen kauppalan väli-
25360: pieniä ulkorakennuksia lukuunottamatta ko-       sen aluevaihdon johdosta joudutaan sanottu
25361: konaan. Sodan jälkeen jouduttiin majoitus        kasarmialue, joka on kauppalan keskustassa.
25362: ja varastot järjestämään omatoimisesti pys-      luovuttamaan kauppalan hallintaan elokuun
25363: tytettyihin ja saksalaisilta jääneisiin parak-   31 päivään 1952 mennessä. Tämän vuoksi
25364: keihin, jotka nykyisin ovat jo siinä määrin      uudelle kasarmialueelle on kiireellisesti ra-
25365: rappeutuneita, kylmiä ja vetoisia, että mie-     kennettava tarpeelliset rakennukset, vesi-~
25366: histön majoittaminen ja työSikentely niissä      viemäri-, sähkö- ja puhelinjohdot, tiever-
25367: on terveydelle vaarallista, jota paitsi niissä   kosto sekä kunnostettava harjoitus- ja ur-
25368: sijoitettuna oleva arvokas materiaali on vaa-    heilukentät. Näistä aiheutuvat kustannuk-
25369: rassa pilaantua, kuten paikan päällä käy-        set ovat kustannusarvioiden mukaan noin
25370: neille valtioneuvoston ja eduskunnan jäse-       360 miljoonaa markkaa.
25371: nille on tunnettua. Parakeitten kunnosta-           Kun rajavartiolaitokselle vuosittain myön-
25372: minen ei voi tulla enää kysymykseen, koska       netyt uudisrakennusmäärärahat ovat olleet
25373: ne pitäisi kokonaan uusia.                        erittäin niukat ja koska sotien aikana tu-
25374:     Lapin Rajavartioston lääkärin ·kuluvan       houtuneiden sekä muuttuneiden rajojen
25375: vuoden tammikuussa antaman raportin mu-          vuoksi laitoksen uudisrakennustarve eri
25376: kaan parakeissa suoritetut lämpömittaukset        puolilla rajoja on huutavan suuri, ei laitok-
25377:  osoittavat, että lämpöerot eri tasoilla para-   sen varsinaisten uudisrakennusmääräraho-
25378: keissa ovat hyvin suuret. Ulkoilman lämpö-        jen turvin Rovaniemen kasarmien jälleen-
25379:  tilan ollessa -20-28 astetta C lämpö pa-         rakennustöitä ole voitu aloittaa. Tämän
25380:  rakissa katonrajassa oli + 13- + 34 astetta      vuoksi ja kun aikaisempina vuosina ei lai-
25381:  C, mutta lattian rajassa samanaikaisesti        tokseliJte ole jälleenrakennustöihin varatuista
25382: 0--16 astetta C. Eräässä miehistöpara-            määrärahoista varoja lainkaan osoitettu~
25383:  kissa lämpö katonrajassa oli +42 astetta,        vaan kaikki rakennustyöt on suoritettu var-
25384: mutta lattianrajassa -14 astetta C ulko-          sinaisilla uudisrakennusmäärärahoilla, olisi
25385:  lämpötilan ollessa -24 astetta C. Esikun-        edellä esitettyyn Rovaniemen kasarmi-
25386:  nan virkahuoneessakin, joka niinikään on         alueen jälleenrakentamiseen tarvittavat va-
25387:  sijoitettu parakkiin, mainittuun aikaan läm-     rat osoitettava eri momentilta.
25388:  pötila lattian rajassa oli -2-9 astetta C.          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
25389:  Parakit ovat lisäksi erittäin vetoiset. Sai-     kunnioittaen,
25390:  rastilasto osoittaa, että parakeissa asuvien
25391:  ja työskentelevien henkilöiden keskuudessa                että Eduskunta ottaisi vuoden
25392:  on vuos,ina 1946-1951 esiintynyt s~iraus­               1952 tulo- ja menoarvioon 120,000,000
25393:  tapauksia tavallista runsaammin, ollen nii-             markan siirtomäärärahan Lapin ra-
25394:  den joukossa myös vaikeampia sairauksia.                javartioston Rovaniemen kasarmi-
25395:  Huomattava vielä on, että parakkeihin on                alueen rakentamista varten.
25396:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
25397: 
25398:               Erkki Koivisto.                                 M. 0. Lahtela.
25399:                                                                                              543"
25400: 
25401: IV,s55. -   Rah. al. N:o 283.
25402: 
25403: 
25404: 
25405: 
25406:                                 Pasanen ym..: Määrärahan osoittamisesta vankeinhoitolai-
25407:                                    toksen tuberkuloosisairaalan rakentamista varfll>n ..
25408: 
25409: 
25410:                                     E d u s k u n n a ll e.
25411: 
25412:    Rauhanteon yhteydessä vuonna 1940 jou-        teriön käyttöön ja sensijaan laadittiin suun:...
25413: tui vankeinhoitolaitos menettämään siihen-       nitelma puheena olevan sairaalan rakenta-
25414: astisen, Tammisaaressa sijainneen tuberku-       miseksi rvankeinhoitolaitoksen hallussa jo
25415: loosisairaalansa puolustuslaitokselle kasar-     olevan Naarajärven varavankilan alueelle:
25416: mitarkoituksiin. Nykyään säilytetään suu-        Pieksämäen kuntaan. Tämä 15 hehtaarin.
25417: rinta osaa tuberkuloosia sairastavista van-      suuruinen alue onkin, hieman lisämaata lu-
25418: geista, joita tämän syyskuun 1 päivänä oli       nastamalla, erittäin sopiva tähän tarkoituk-
25419: kaikkiaan vankiloissamme 191, Hämeenlin-         seen hyvien liikenneyhteyksiensä ja luon-
25420: nan uutta naisvankilaa varten rakennetussa       tonsa puolesta. Noin 200 sairaspaikkaa kä-
25421: talousrakennuksessa, jonne mahtuu noin           sittävän sairaalan piirustukset ovat val-
25422: 100 potilasta. Loput, joista 53 on sairaala-     miina ja niiden mukaan tulisi itse sairaala-
25423: hoidon tarpeessa, on sijoitettu eri vankiloi-    käsittämään 24,400 m3 ja välttämättömät
25424: hin, pääasiassa Helsinkiin ja Turkuun, ol-       hallintorakennukset 5,000 ms. Normaali-
25425: len he näin ollen vailla asianmukaista hoi-      kustannusten 9,000 mk:n mukaan m3ltä.
25426: toa. Kuten tunnettua, on uuden naisvan-          laskien kustannukset nousisivat kokonaisuu-
25427: kilankin rakentamisajatuksesta ollut pakko       dessaan 264,600,000: -       mk: aan, mutta
25428: luopua, koska sen alue on jouduttu luovut-       vankityövoimalla teettäen ne jäisivät puo-
25429: tamaan toisiin tarkoituksiin. Nykyinen vä-       leen eli siis n. 132,000,000:- mk: aan. Sai-
25430: liaikainen sairaa]arakennuskin on siten vain     raalan kalustamiseen tarvittaisiin lisäksi 20
25431: toistaiseksi vankeinhoitolaitoksen hallussa,     milj. markkaa ja sairaalateknillisiä laitteita
25432: ja kun uusi asutusalue on kasvanut ai,van        varten 10 milj. mk.
25433: sen viereen, on se tällaiseksi sairaalaksi ai-      Niin voimakkaasti kuin maamme tuber-
25434: van sopimaton.                                   kuloosihuolto onkin viime vuosikymmeninä
25435:    Asiantilan korjaamiseksi siirrettiin ke-      edistynyt, tuntuu sen vaikutus vankiloihin
25436: väällä 1949 Nwklldlam. kunnan Rarvannin ky-      joutuvan ihmisaineksen piirissä kuitenkin
25437:  lässä sijaitseva entisen reservikasarmin        sangen vähäisessä määrin. Nämä ihmiset
25438:  alue rakennuksineen, joita viimeksi oli käy-    ovat joko siksi vaikeahoitoisia, että heitä ei
25439:  tetty työtävieroksuvien ainesten työleirinä,    karkaamis- ja muiden ominaisuuksiensa
25440: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-       vuoksi voida siviilisairaaloissa hoitaa, ja
25441: riöitä oikeusministeriölle. Vanhojen kasar-      vapaina ollessaan he laiminlyövät holtonsa.
25442:  mirakennusten kunnostamiseksi vankien tu-       kokonaan muodostuen siten pysyväksi vaa-
25443:  berkuloosisairaalaksi anottiin 15 miljoonan     raksi ympäristölleen. Jotta nykyisinkin
25444:  markan määräraha.                               vankiloissamme olevat tuberkuloottiset po-
25445:     Vuoden 1950 tulo- ja menoarviossa            tilaat saataisiin kunnolliseen hoitoon, tarvi-
25446:  eduskunta myönsikin oikeusministeriön           taan tarkoitukseen siis oikea sairaala. Sitä-
25447:  käytettäväksi anotut 15 miljoonaa mark-         varten eduskunta on, kuten sanottu, jo
25448:  kaa vankituberkuloosisairaalan rakenta-         vuoden 1950 tulo- ja menoarvion 20 Pl: n
25449:  mista varten, mutta määräsi samalla, että       II luvun 10 mom: in kohdalla myöntänyt
25450:  sairaala oli rakennettava muualle kuin Ra-      15 miljoonan markan siirtomäärärahan,
25451:  vannin leirialueelle. Sanottu leirialue luo-    mutta sen pienuuden vuoksi ei töitä ole
25452:  vutettiinkin tämän jälkeen maatalousminis-      vielä voitu edes aloittaa. Nyt oli vankein-
25453: 544                       IV,3 55. -   N awrajäJt•ven vall!kei:nhoitolaitos.
25454: 
25455:  hoitolaitos pyytänyt lisää 10 milj. mk,                       että Eduskunta ottaisi vuoden
25456:  mutta se on jäänyt esityksestä pois. Tilanne                1952 tulo- ja menoarvioon vankein-
25457: on kuitenkin puheena olevassa suhteessa niin                 hoitolaitoksen kohdalle lisäalueen lu-
25458:  vaikea, että töiden aloittamiseen olisi viipy-              nastamista ja vankeinhoitolaitoksen
25459:  mättä päästävä. Naarajärven varavankilan                    tuberkuloosisairaalan rakennustöiden
25460:  alunperin sotavankeja varten rakennetut                     aloittamista varten Na(Lrajärvellä
25461:  parakit ovat jo nyt korjauskelvottomia ja                   aikaisemmin myönnetyn 15 miljoo-
25462:  ihmisasunnoiksi sopimattomia.                               nan markan lisäksi 10 miljoonaa
25463:    Edellä esitetyn perusteella ehdotamme                     markkaa.
25464: .kunnioittavasti,
25465:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
25466: 
25467:                Aukusti Pasanen.                                   Aino Luostarinen.
25468:                Toivo H. Kinnunen.                                 Edvard Pesonen.
25469:                Väinö Kaasalainen.                                 Konsti Järnefelt.
25470:                                                                                          545
25471: 
25472: IV,a56.- Rah. al. N:o 284.
25473: 
25474: 
25475: 
25476: 
25477:                               Kulovaara ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta
25478:                                  Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan labora-
25479:                                  toriorakennuksen rakennustöiden loppuunsaattamiseksi.
25480: 
25481: 
25482:                                   E d u s k u n n a ll e.
25483: 
25484:    Hallituksen vuoden 1952 tulo- ja meno-      keskeyttämistä niiden loppuvaiheessa ja ra-
25485: arvioesityksen 20 Pl:n II luvun 28 momen-      kennuksen valmistumisen käyttökelpoiseen
25486: tissa ehdotetaan Turun yliopiston lääke-       kuntoon lykkääntymistä kokonaisella vuo-
25487: tieteellisen tiedekunnan laboratorioraken-     della eteenpäin. Tämä olisi erittäin valitet-
25488: nuksen rakennustöiden jatkamista var-          tavaa, koska k. o. rakennus tulee sisältä-
25489: ten      myönnettäväksi   siirtomäärärahana    mään laitokset kolmea eri lääketieteellistä
25490: 50,000,000 mk. Vuosina 1950 ja 1951 on         oppiainetta varten (farmakologia, hygienia
25491: samaan tarkoitukseen jo myönnetty yh-          ja sosiaalilääketiede sekä oikeuslääketiede),
25492: teensä 56,000,000 mk rakennushallituksessa     joissa yliopistossa on opettajat ja joissa jo
25493: keväällä 1951laaditun rakennuksen kustan-      kolmen vuoden aikana on oltu pakoitettuja
25494: nusarvion ollessa 119,700,000 mk. Kun kui-     järjestämään opetusta. Vastaavien laitos-
25495: tenkin kuluneena kesänä k. o. rakennuk-        ten täysin puuttuessa opetus on kuitenkin
25496: sesta tehtiin urakkasopimukset, päädyttiin     jäänyt kokonaan teoreettiseksi ja siten var-
25497: seuraaviin kustannuksiin:                      sin vajavaiseksi ja kaikki muu yliopistol-
25498:                                      mk        linen toiminta k. o. aloilla ei lainkaan ole
25499: Varsinaiset rakennustyöt ja                    ollut mahdollista. Rakennustöiden keskeyt-
25500:    kiinteä kalusto ........... . 105,000,000   täminen merkitsisi näiden kestämättömien
25501: Vesijohto- ja viemärityöt ... . 19,560,000     olosuhteiden jatkumista Turun yliopiston
25502: Sähkötyöt ................. .      7,220,000   lääketieteellisessä tiedekunnassa samalla
25503: Suunnittelu, valvonta ja urak-                 kun keskeytys myöskin lisää lopullisia ra-
25504:    kaan kuulumattomat työt . .     5,220,000   kennuskustannuksia.
25505:                                                   Edellä olevan perusteella rohkenemme
25506:                    Yhteensä mk 137,000,000     kunnioittaen ehdottaa,
25507:    Täten edellyttäen, että menoarvio momen-               että Eduskunta tulo- ja menoar-
25508: tin kohdalla hyväksytään hallituksen esi-              vion 20 Pl:n II luvun 28 momen-
25509: tyksen mukaisena, jää rakennukseen kaik-               tille Tururn yliopiston lääketieteelli-
25510: kiaan tarvittavasta määrärahasta vielä                 sen tiedekunnan laboratorioraken-
25511: 31,000,000 mk:n erä seuraavaan vuoteen.                nuksen      rakentamiseen esitettyyn
25512: Kun urakoitsija on arvioinut saavansa ra-              50,000,000 markan määrärahaan ot-
25513: kennuksen valmiiksi kesällä 1952, merkitsisi           taisi lisäystä 31,000,000 markkaa ra-
25514: edellä mainittu määrärahojen loppuerän                 kennustöiden loppuun saattamista
25515: siirtäminen vuodelle 1953 rakennustöiden               varten.
25516:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
25517: 
25518: 
25519:               Urho Kulovaara.                         Vappu Heinonen.
25520:               Impi Lukkarinen.                        Meeri Kalavainen.
25521:               Kalle Jokinen.                          Irma Karvikko.
25522:               Mauno Jussfla.                          Niilo Honkala.
25523: 
25524:                                                                                             69
25525: IV,a57. -   Rah. al. N:o 285.
25526: 
25527: 
25528: 
25529: 
25530:                                 Neder.stl;öm-L'Uilden ~~: Määrärahan osoittamisesta piirus-
25531:                                    flu,ssfen laatimista vcur.t6n Turkuun rakennettavalle nais-
25532:                                    t·enklirvikal"le.
25533: 
25534: 
25535:                                     E d u s k u n n a 11 e.
25536: 
25537:    Lääkintähallituksen hyväksymä naisten-        tännöllinen. Hissiä ei ole käytettävissä ja
25538: klinikan rakentaminen Turkuun on ajan~           on potilaat siirrettävä kantaen leikkaussa~
25539: kohtainen asia jo senkin vuoksi, että siinä      lista toiseen kerrokseen• Potilaat ovat sijoi-
25540: annettava lääkärikoulutus on edellytyksenä       tetut 1{) hengen huoneisiin· ja vaikeasti sai-
25541: muiden      keskussairaaloiden toiminnalle.      raita ei, voida eristää.
25542: Edellisen lisäksi <m otettava huomioon, että        Naistenklinikan aikaansaamista Turkuun
25543: alueella, jota sairaala tulisi palvelemaan, on   on puuhattu yli 10 vuotta. Eri kansalais-
25544: kolmisensataatuhatta asukasta. Nykyisessä        järjestöt ovat hanketta tukeneet. Kunnat
25545: Turussa sijaitsevassa naistensairaalassa on      ovat edustajiensa kautta valinneet toimi-
25546: vain 24 synnytyspaikkaa. Sairaala voi ot-        kunnan asiaa hoitamaan. Toimikunnalla ei
25547: taa vastaan vain kaikkein vaikeimmat ta-         ole varoja käytettävänään. Näin ollen esi~
25548: paukset. Tilan puutteen vuoksi on synnyt-        tämme,
25549: täjät lähetettävä kotiin suorastaan vaaralli-              että E(juskunta ottaisi vuod:en
25550: sen aikaisen synnytyksen jälkeen. Naistau-               1952 tulo- ja menoarvioon 5,000;000
25551: tipaikkojen suhteen on tilanne vieläkin epä-             markan määrärahan suunnitelmien
25552: edullisempi.                                             ja piirustusten laatimista vaPten
25553:    Rakennus, missä naistensairaala nylcyi-               Turkuun rakennettavalle naiStenkli-
25554: sin sijaitsee, on vanhanaikainen ja epäkäy-              nikalle.
25555:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
25556: 
25557: 
25558:               Judit Nederström-l.unden.                Aimo Aaltonen.
25559:               Paavo Aitio.                             Anna Nevalainen.
25560:                                                                                           54'7
25561: IV,35s. -   Rah. al. N:o 286.
25562: 
25563: 
25564: 
25565: 
25566:                                 Ikonen ytn.: Mää1'ii'l'ahan osoittamisesta synnytyslaitoksen
25567:                                    rakentamiseksi 1Vurmekseen.
25568: 
25569: 
25570:                                     E d u s k u n n all e.
25571: 
25572:    Syrjäisten seutujen kunnat ovat jo pi-        tämän epäkohdan p<>istamiseksi jä hålu
25573: temmän ajan pohtineet keinoja rakentaak-         tehdä jotakin niiden hyväksi, jotka tuovat
25574: seen synnytyslaitoksia alueilleen ja näin        uutta eHtmää kansämme yhteiseksi voi-
25575: saada siedettävämpi olotila siihen vaikeaan      maksi.
25576: asemaan, mikä tällä hetkellä eräin osin             Nurmeksen määläiskunta yhdessä Nur-
25577: maatamme vallitsee. Ei voitane pitää enää        meksen kauppalan ja Valtimon kunnan
25578: sitä olotilaa, joka hyvin monessa tapauk-        kanssa on laatinut suunnitelman synnytys-
25579: sessa lähentelee entisajan ns. ,saunakult-       laitoksen rakentamiseksi sille varatulle ton-
25580: tuuria", synnyttäjille toivottavana, vaan        tille. Tämä yhteishanke ei ole päässyt, ra-
25581: niin kunnat kuin yleinen mielipidekin ha-        hoitusvaikeuksigta johtuen, alkua pitem--
25582: luavat tehdä tällä kohtaa parannuksen.           mälle. Tilanne on erittäin huolesttittava
25583:    Se, että kunnat eivät ole saaneet tätä        varsinkin kirurgisissa tapauksissa, jolloin
25584: koskevia suunnitelmia valmiiksi, johtuu          avun 8aanti jää sen varaan, mitä paikka-
25585: niiden taloudellisista vaikeuksista, eikä        kunnalla oleva yleinen sairaala voi potilai-
25586: suinkaan haluttomuudesta. Jo tuollainen 15       den hyväksi tehdä ahtaissa suojissa.
25587: po.tilaan synnytyslaitos maksaa nykyisin n.         Edellä olevat seikat tuntien ehdotamme
25588: 30 miljoonaa markkaa ja sen rahoittami-          kunnioittaen,
25589: nen varsinkin vähävaraisilie kunnille on yli-
25590: voimainen, ellei valtio katso voivansa asiassa              että Eduskunta ottaisi vuoden
25591: edesauttaa. Lisäksi sairashoito kuin myös               1952 tulo- ja menoarvioon 30 miljoo-
25592: synnytyslaitoksetkin (i)Vat kunniiie epäta-             'ltaa markkaa N urmekseen rakennet-
25593: loudellisia, joten, vaikka olisikin saatavissa          tavan, syn,n,ytyslaitoksen rakennus-
25594: halpa:korkoista lainarahaa, osoittaa rakenta-           töitä varten.
25595: mishalu sen, että kunnissa on uhrimieltä
25596:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
25597: 
25598:         Arvi Iko:ae:a.               ,Vieno Simonen.              Heikki: Soininen.
25599: 548
25600: 
25601: IV,359. -   Rah. al. N:o 287.
25602: 
25603: 
25604: 
25605: 
25606:                                 Rauste ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Pohjois·
25607:                                   Karjalan keskussairaalan rakentamiseen.
25608: 
25609: 
25610:                                     E d u s k u n n a 1.1 e.
25611: 
25612:   Pohjois-Karjalan keskussairaaJan raken-          4) apuhenkilökunnan asuinrakennus,
25613: nussuunnitelma, jonka sisäasiainministeriö       joiden yhteinen tilavuus on n. 25,000 m3.
25614: on hyväksynyt, käsittää varsinaisten sai-          Pohjois-Karjalan    keskussairaalan    on
25615: raalarakennusten lisäksi kymmenen erilaista      määrä valmistua v. 1952 aikana ja aloittaa
25616: rakennusta. Näiden kaikkien yhteinen ti-         toimintansa v. 1953 alusta lukien. On kui-
25617: lavuus on n. 115,000 m3. Tästä suunnitel-        tenkin vaikeata uskoa, että sairaalaan saa-
25618: masta on kuitenkin rakennuslupa myön-            taisiin sen toiminnan kannailta välttämä-
25619: netty ainoastaan varsinaisia sairaalaraken-      töntä henkilökuntaa: ylilääkäreitä, ali- ja
25620: nuksia ja kuutta muuta rakennusta varten,        apulaislääkäreitä, sairaanhoitajattaria ja
25621: joiden yhteinen tilavuus on n. 90,000 m3.        apuhenkilöstöä, ellei heille ole varattu
25622:   Keskussairaalan rakentamista varten vv.        asuntoja. Kun Joensuun kaupungissa on
25623: 1948-51 myönnetyt määrärahat ovat tar-           huomattava asuntopula, ei näitä asuntoja
25624: koittaneet ainoastaan tämän ensimmäisen          voida järjestää muutoin ikuin rakentamalla.
25625: rakennusvaiheen rahoittamista. Samoin               Näin ollen ehdotamme kunnioittavasti,
25626: myös v. 1952 tulo- ja menoarvioesitykseen
25627: on otettu määräraha vain tähän rakennus-                   että Eduskunta ottaisi vuoden
25628: vaiheeseen kuuluvia rakennuksia varten.                  1952 tulo- ja menoarvion 20 Pl.
25629:    Toiseen rakennusvaiheeseen, jota varten               II: 11 mom:n, ,Pohjois-Karjalan
25630: määrärahaa ei ole aikaisemmin myönnetty                  keskussairaalan rakentaminen", koh·
25631: eikä v. 1952 tulo- j.a menoarvioon otettu,               dalle lisäyksenä 150 miljoonaa mark-
25632: kuuluvat seuraavat rakennukset:                          kaa Pohjois-Karjalan keskussairaa·
25633:   1) osastojen ylilääkärien asuinrakennus,               lan toiseen rakennusvaiheeseen kuu.
25634:   2) alilääkärien, apulaislääkärien ja ta-               luvien rakennusten rakentamista var·
25635: loudenhoitajien asuinrakennus,                           ten.
25636:   3) sairaanhoitajien asuinrakennus,
25637:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
25638: 
25639:               Eino Rauste.                                     Juho Karvonen.
25640:               Arvi Ikonen.                                     0. Muikku.
25641:               J. Väisänen.                                     Varma K. Turunen.
25642:                                   Vieno Simonen.
25643:                                                                                            549
25644: 
25645: IV,360. -   Rah. al. N:o 288.
25646: 
25647: 
25648: 
25649: 
25650:                                 Borg-Sundman ym.: Määrärahan osoittamisesta Naisten-
25651:                                    klinikan asuntolan rakentamista varten.
25652: 
25653: 
25654:                                     Eduskunnalle.
25655: 
25656:    Sairaaloiden tilanahtaus on jo yleisesti     sulkea vielä yksi 35-paikkainen osasto, jotta
25657: tunnettua. Vähemmän tunnettua on, että          saataisiin muille aukioleville osastoille riit-
25658: eräissä jo muutenkin tilanpuutetta potevissa    tävä työvoima. Täten on jo menetetty 65
25659: sairaaloissa on täytynyt sulkea potilasosas-    hoitopaikkaa asunnoiksi, joten 385 hoitopai-
25660: toja myös hoitohenkilökunnan asuntolapuut-      kasta on jäänyt potilaskäyttöön enää vain
25661: teen vuoksi. Helsingissä sijaitsevan, tunne-    320. Ja kun tiedetään, että jo 385: llä pai-
25662: tusti ja todistettavasti koko maata palvele-    kalla ei saatu hoidetuksi sairaalaan suuntau-
25663: van Naistenklinikan henkilökunnan asunto-       tuvaa potilasruuhkaa, on helposti ymmär-
25664: tilanne, joka jo vuodesta 1940 alkaen on ol-    rettävissä, että potilaiden hoito tällä supis-
25665: lut huono, on nyt kärjistynyt ylivoimaisen      tetulla tilalla on suorastaan mahdotonta.
25666: vaikeaksi uhaten mitä vakavimmin tämän          Onkin mitä valitettavinta, että jo toimin-
25667: tärkeän sairaanhoitolaitoksen säännöllistä      nassa olevien sairaalain osastoja on pakko
25668: toimintaa.                                      sulkea henkilökunnan asunnonpuutteen
25669:    Naistenklinikassa työskentelee nykyisin      vuoksi. Tämä isku tuntuu kautta koko
25670: mm. sairaanhoitajia ja kätilöitä 146, lasten-   Uudenmaan ja yli koko Suomen. Naisten-
25671: hoitajia 43, apuhoitajia 10, sairaala-apulai-   klinikalle, jonne v. 1935 tu.li potilaita Hel-
25672: sia 92, apumiehiä 10, yhteensä 301. Näistä      singistä 1,719 ja muualta 696, tuli v. 1950
25673: henkilöistä on ainoastaan 21: lle hoitajalle    vastaavasti Helsingistä 3,568, maaseudulta
25674: varattu asunto klinikassa sekä 20: lle hoita-   3,935. Kulumassa olevana vuonna on hel-
25675: jalle viime vuonna valmistuneessa hoitaja-      sinkiläisten potilaiden lukumäärä täytynyt
25676: asunnossa, joka on yhteinen lastensairaalan     supistaa 2,062: een, maaseudulta, aina
25677: sekä silmä- ja korvaklinikan hoitajille. Näin   Oulusta ja Kuopiosta asti, tulleiden luku-
25678: ollen on asuntoa vailla 158 hoitajaa ja apu-    määrän jo noustessa 2,641: een. Helsingin
25679: hoitajaa. Sairaala-apulaisia voidaan sijoit-    kaupungin ja valtion välillä v. 1939 tehtyä
25680: taa sairaalaan asumaan 42 ja apumiehiä 4,       yhteissopimusta potilaspaikoista Naistenkli-
25681: joten siis 50 sairaala-apulaista ja 6 apu-      nikalla ei olekoon pystytty viime aikoina
25682: miestä on lisäksi asunnottomia. Aikaisem-       täyttämään. Kun osastoja on ollut suljet-
25683: min kaupungilla alivuokralaisina asuneet        tava asunnoiksi on koko Suomen alueelta
25684: hoitajat ovat menettäneet asuntonsa eikä        sairaalaan maaseudulta tulevien vaikeiden
25685: yleensä ole mahdollisuutta saada nykyisin       ja pitempää aikaa vaativien tapausten hoito
25686: uutta henkilökuntaa, ellei sairaala voi tar-    osittain tapahtunut helsinkiläis-potilaiden
25687:  jota asuntoa. Kun kaiken lisäksi k.o. sai-     kustannuksella, jotka- kuten esim. synny-
25688: raala on opetussairaala, on tämä asiantila      tyspotmaat - on täytynyt lähettää liian ai-
25689: sekä potilaiden että opetuksen kannalta var-    kaisin kotiin tai - kuten esim. keskenmeno-
25690: sin arveluttava.                                tapaukset-hoitaa vain polikliinillisesti ko-
25691:    Tilannetta on yritetty auttaa kaikin mah-    deistaan käsin, mitkä seikat ovat yleispäte-
25692:  dollisin keinoin. Jo v. 1948 oli pakko sul-    viä hoitoperiaatteita vastaan ja lisäävät tu-
25693: kea yksi hoito-osasto ja osa toisesta, joihin   lehdustauteja. Tilanteen näin jatkuessa ei
25694: sijoitettiin 30 henkilöä asumaan. Pukuhuo-      maaseutupotilaitakaan void'a enää vastaan-
25695: neet, kansliat ym. on samoin otettu hoitajien   ottaa, jollei saada hoitajattarien asuntola-
25696: tilapäisasunnoiksi. Nyt on tilanne kiristy-     asiaa järjestykseen ja sen avulla toisaalta po-
25697: nyt yhä niin, että on pakko tänä syksynä        tilasosastoja vapaiksi potilaita varten sekä
25698: &50                               IV ,3 60. -   N aistenk!linikka.
25699: 
25700: asuntojen avulla myös toisaalta lisää hoita-        rain käyttöä ra:kentaa uusia sairaaloita sil-
25701: javoimaa. Hoitajille, apulaisille ja apumie-        loin, kun entisistä on tällä tavoin pakko sul-
25702: hille tarkoitettua asuntolaa varten on jo           kea potilasosastoja henkilökunnan asunnon-
25703: tontti varattu, piirustukset ja kustannusar-        puutteen vuoksi.
25704: viot täysin valmiit. Sen toteuttamista on jo           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
25705: kolmen vuoden ajan yritetty. Kun on kysy-           nioittaen,
25706: mys ma,amme koko alueelta saapuvien nais-
25707: tentauti- ja synnytystapausten h(lito ja tä-                   ~ttä Eduskunta ottaisi vuoden
25708: män alan opetuslaitos, ei tällaista näin vai-               19!52 valtion tukJ- ja menoarvioon
25709: keaksi kärjistynyttä tilannetta voida valtion               47,000,000 markkaa Naistenklinikan
25710: vaikeana taloudellisena aikanakaan sallia.                  asuntolan rakentamista varten.
25711: Ei voi olla tarkoituksenmukaista Vl!.lti<m va.-
25712:       Helsingissä 18 päiviin& syy~ku,uta 1951.
25713: 
25714:               Margit Jorg-Sund:rna.n.                            Helena Virkki.
25715:                                                                                              551
25716: IV,361. -   Rah. al. N:o 289.
25717: 
25718: 
25719: 
25720: 
25721:                                  Lappi-Seppälä :ym.: Määrärahan osoittamisesta hygienisen
25722:                                     lai~oksen Meilahteen tulevaa uudisrakennusta varten.
25723: 
25724: 
25725: 
25726:                                       E d u s k u n n a ll e.
25727: 
25728:     Kaikkialla maailmassa on terveydenhoi-         Leikola tehnyt eduskunnassa rahaasia-
25729: dolliseen, ennakkoehkäisevään lääkinnälli-         aloitteen .
25730: .seen toimintaan kiinnitetty jatkuvasti li-           Yliopiston hygienisen laitoksen aikaan-
25731: -sääntyvää huomiota. Tätä on pidetty ta-           saaminen on tärkeätä, k(}sk:a tämän kautta
25732:  loudellisessakin :mielessä edullisena, koska      luomme edellytykset tehostetulle ennakko-
25733:  terveyden suojeleminen on edullisempaa            ehkäisevälle terveydelli~lle opetustoimin-
25734: kuin sairauksien parantaminen. Myöskin             nalle, josta hyötyisivät kaikki kansanker-
25735:  meillä laki yleisestä lääkärinhoidosta edel-      r(lkset puolueista ja yhteiskunnallisesta ase-
25736: lyttää kunnanlääkäreiltä sekä terveydenhoi-        masta riippumatta. Laitoksen rakentami-
25737:  dollista että sairaanhoidollista toimintaa.       nen vapauttaisi nykyisen hygienisen laitok-
25738:  Tästä huolimatta ei lääkärin toimintaan           sen huonetiloja samassa rakennuksessa toi-
25739: oleellisesti liittyvä terveydenhoidollinen osa     miville kahdelle muulle lääketieteelliselle
25740:  ole saanut valtiovallan taholta riittävää ym-     laitokselle, jotka kärsivät jatkuvasta huo-
25741:  märtämystä osakseen. Tämä olisi kuitenkin         neistopulasta.
25742:  välttämätöntä mm. huolehtimalla terveyden-           Koska     nimenomaan      maalaiskunnissa,
25743:  hoidolliseen, ennakkoehkäisevään lääkäri-         jotka ~äestiin lukumäärää ja lisäkasvua aja-
25744:  työhön oleellisesti liittyvän opetustoiminnan     tellen edustavat suurinta osaa koko Suomen
25745:  järjestämisestä.                                  kansasta ja jotka kuitenkin ovat tervey-
25746:        Eduskunnan myöntämän määrärahan             dellisessä suhteessa vaikeimmassa asemassa,
25747:  .turvin on yliopiston lääketieteellisiä teo-      voitaisiin kehit-etyllä ennakkoehkäisevänä
25748:  reettisia laitoksia varten varatun tontin         tel'veydenhoidolla pystyä huomattavalla ta-
25749:  suunnittelutöihin jo ryhdytty. Suunnittelu-       valla vähentämään yhä paisuvia sairaanhoi-
25750:  työ käsittäii patologis-anatmnisen-, farma-       tokustannuksia, olisi edellä esitetty kysymys
25751:  kologisen-, oikeuslääkeopillisen-, hygieni-       uuden hygienisen laitoksen aikaansaami-
25752:  sen- ja farmaseuttisen laitoksen sekä lisäksi     seSta kansantaloudellisestikin ensiarvoisena
25753:  näihin liittyvän lääketieteellisen keskuskir-     huomioitava.
25754:  jaston ja talousrakennuksen suunnittelu-             Edellä esitetyn perusteella esitämme,
25755:  työt.
25756:     Edellä luetelluista laitoksista on yliopisto            että Eduskunta ottaisi vuoden
25757:   jo kahtena vuonna ehdottanut valtioneuvos-              1952 tulo- ja menoarvioon 30 miljoo-
25758:  tolle määrärahan myöntämistä hygienisen                  naa markkaa Meilahteen suunnitel-
25759:  laitoksen piirustusten hankkimista sekä lai-             lun hygienisen laitoksen uudisraken-
25760:  toksen rakentamista varten. Asiasta on                   nuksen rakennussuunnitelmien han-
25761:  myöskin noin vuosi sitten edustaja Erkki                 kintaan ja alustavia Uiitä varten.
25762:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
25763: 
25764: 
25765:                                        Felix Seppälä.
25766: 552
25767: 
25768: IV,362. -   Rah. al. N:o 290.
25769: 
25770: 
25771: 
25772:                                 V. Virtanen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta
25773:                                    Savonlinnan keskussairaalan rakentamiseen.
25774: 
25775: 
25776:                                      E d u s k u n n a ll e.
25777: 
25778:    Tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle        kaksi, uhkaa sairaalan valmistuminen lähi-
25779:  1952 on 20 Pl:n II:13 merkitty Sa-              vuosina vakav·asti häiriintyä. Kun lisäksi
25780: vonlinnan keskussairaalan rB~kentamiseen         otamme huomioon, että yritykseen sidotut
25781:  75,000,000 markan suuruinen määräraha.          varat joutuvat täten korkoa tuottamatto-
25782:    Mainitun keskussairaalan kiireellisestä       mana seisomaan ehkä useita vuosia, pitäi-
25783:  tarpeellisuudesta ei tarvinne esittää nume-     simane välttämäittömänå jo valtion itsensä~
25784:  rotietoja. Sen jouduttamisen puolesta pu-       kin kannalta katsoen lisätä määrärahaa ja
25785:  huu jo se seikka, että keskussairaaloiden       edesauttaa sairaalan nopeampaa valmistu-
25786:  tärkeysjärjestystä tutkimaan asetettu toi-      mista. Viellä haiuamme korostaa sitä seik-
25787:  mikunta on asettanut Savonlinnan keskus-        kaa, että Savonlinna ja sen lähiympäristö
25788: sairaalan kiireellisyysjärjestyksessä kolman-    on ollut ja tulee todennäköisesti olemaan
25789: nelle tilalle. Erikoisesti kannattaa mainita,    kesäisen sesonkiluontoisen laivaliikenteen
25790: että Savonlinnan keskussairaalaan liittyvät      ja siihen liittyvien työmahdollisuuksien an-
25791: kunnat ovat huolehtineet oman osuutensa          siosta talvi- ja syyskausina työttömyys-
25792: - noin 70 milj. mk - aikanaan mak-               aluetta. Valtio joutuisi joka tapauksessa
25793: samisesta. Tämäkin todistaa, että kun-           avaamaan näillä seuduilla työttömyystyö-
25794:  nat köyhyydestään huolimatta kipeästi tun-      maan. Jos sairaalarakennusta voitaisiin
25795:  tevat mainitun keskussairaalan kiireellisen     edes suunnitellulla puolella teholla viedä
25796: tarpeellisuuden.                                 eteenpäin, ratkaisisi se samalla seudun työt-
25797:     Tähän mennessä on Savonlinnan keskus-        tömyyskysymyksen.
25798: sairaalalle myönnetty varoja 135,000,000: -.        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
25799: Nyt rakennustoimikunta ehdottaa vuo-             kunnioittavasti,
25800:  den     1952    talousarvioon     otettavaksi
25801: 384,000,000: -, jotta työt voitaisiin viedä                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
25802:  eteenpäin suunnitelman mukaan, joka tie-                tulo- ja menoarvioon hallituksen esi-
25803: täisi sairaalan valmistuvan keväällä 1954.               tyksessä 20 Pl II: 13 momentin koh-
25804: Valtion vaikean rahataloudellisen aseman                 dalla ehdotetun 75,000,000 markan
25805: vuoksi on lääkintöhallitus supistanut ehdo-              määrärahan lisäksi 75,000,000 mark-
25806: tusta 150,000,000 markkaan.                              kaa Savonlinnan keskussairaalan ra-
25807:    Kun nyt mainittu summa on talousarvio-                kentamiseen.
25808: esityksessä pienentynyt 75,000,000 mar-
25809:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
25810: 
25811:               Viljo Virtanen.                                  Antti J. Rantamaa.
25812:               K. F. Haapasalo.                                 Irma Hamara.
25813:               Aino Luostarinen.                                Edvard Pesonen.
25814:               Väinö Kaasalainen.                               Artturi Koskinen.
25815:               Kaisa Hiilelä.                                   Juho Kuittinen.
25816:               Aukusti Pasanen.                                 Meeri Kalavainen.
25817:               Otto Toivonen.                                   Impi Lukkarinen.
25818:               Arvo Ahonen.                                     Juho Heitto.
25819:               Elli Nurminen.                                   Kalervo Saura.
25820:               R. Hallberg.                                     Martti Huttunen.
25821:                                                                                          553
25822: 
25823: IV,363. -   Rah. al. N:o 291.
25824: 
25825: 
25826: 
25827: 
25828:                                 Karvikko ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun keskus-
25829:                                   sairaalan yhteyteen rakennettavan naistensairaalan pii-
25830:                                   rustuksia ja työsuunnitelmia varten.
25831: 
25832: 
25833:                                     E d u s k u n n a lJ e.
25834: 
25835:    Eduskunnan äskettäin hyväksymä kes-           eikä talon vanhasta rakenteesta johtuen
25836: kussairaalalaki irroitti Helsingin ja Turun      niitä voida korjata ja jakaa pienemmiksi.
25837: sairaalat mainitusta kymmenvuotissuunni-         Nuorten lääkärien koulutus kärsii pahasti
25838: telmasta, koska ko. sairaaloiden kehittämi-      näiden vaikeuksien ja puutteellisuuksien
25839: nen yliopistosairaaloina asetettiin erikois-     tähden.
25840: asemaan. Turun yliopistosairaalan kehittä-          Turun keskussairaala on yliopistosairaa-
25841: minen on rinnastettu Helsingin yliopisto-        lana rinnastettu Helsingin vastaavaan sai-
25842: sairaalaan.                                      raalakompleksiin. Naistensairaalaan nähden
25843:    Turun sairaalakysymysten kohdalla nais-       tilanne on kuitenkin Turun kohdalla huo-
25844: tensairaala muodostaa kipeimmän ongel-           mattavasti vaikeampi. Vuoden 1950 Duode-
25845: man, jonka ratkaiseminen ei siedä enää vii-      cimin tilaston mukaan synnyttäjiä oli
25846: vytyksiä. Nykyinen naisten sairaala sijait-      Uudenmaan läänissä 15,397 ja Turun ja
25847: see vanhassa, puutteellisessa rakennuksessa,     Porin läänissä 14,033. Edellisistä 81%
25848: joka on aivan Hian pieni ja jota ei voida        voidaan hoitaa naistensairaalassa, jälkim-
25849: korjata. Synny;tyssijoja on vain 24 sekä         mäisistä vain 48 %. Uudellamaalla on siis
25850: naistauteja varten saman verran sijoja.          suhteellisesti lähes kaksi kertaa enemmän
25851: Kun Turun kaupungin asukasluku on ylit-          synnytyspaikkoja kuin Turun ja Porin lää-
25852: tänyt sadan tuhannen, on selvää, ettei näin      nissä.
25853: pieni sairaala kykene palv·elemaan edes             Edellä olevaan viitat~m katsomme, että
25854: kaupunkikuntaa. Mutta vaikeudet muuttu-          on kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin
25855: vat moninkertaisiksi, kun otetaan huomioon       uuden, ajanmukaisen naistensairaalan ra-
25856: Turkua ympäröivä, erittäin tiheään asuttu        kentamiseksi ·Turun keskussairaalan yhtey-
25857: maakunta. Puolet sairaalaan pyrkijöistä          t.een. Ehdotamme sen VUQksi,
25858: Männytetään takaisin, ja sairaalaan pääs-
25859: seet synnyttäjät lähetetään vaarallisen ai-               että Eduskunta ottaisi vuoden
25860: kaisin synnytyksen jälkeen kotiin. Tila.n-              1952 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
25861: a!htaus pakottaa pitämään synnyttäjät käy-              markan määrärahan piirustuksia ja
25862: tävissä aivan synnytyshetkeen saakka. Po-               työsuunnitelmia varten naistensai-
25863: tilashuoneina on kaksi suurta, yhteistä sa-             raalan rakentamiseksi Turun kes-
25864: lia, kumpikin kymmentä potilasta varten                 kussairaalan yhteyteen.
25865:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
25866: 
25867: 
25868:                 Irma Karvikko.                            Aino Malkamäki
25869:                 Harras Kyttä.                             Kalervo Saura.
25870:                 Mauno Jussila.                            Vappu Heinonen.
25871: 
25872: 
25873: 
25874: 
25875:                                                                                            70
25876: IV,sG4.- Rah. al. N:o 292.
25877: 
25878: 
25879: 
25880: 
25881:                                 Kauppi ym.: Määrärahan osoititamisesta Oulun piirimieli-
25882:                                   sairaalan laajentamiseen.
25883: 
25884: 
25885:                                       E d u s k u n n a ll e.
25886: 
25887:     Oulun piirimielisairaalan laajentamisesta      professori K. v. Baghin kirjoittama lau-
25888:  on päätetty sanotun sairaalan kuntainliiton       sunto.
25889: liittovaltuuston kokouksessa 28. 4. 51. Tä-           Tarvittavien uusien rakennuksien raken-
25890:  hän ratkaisuun oli päädytty välttämättö-          tamista varten on Oulun piirimielisairaa-
25891:  myyden pakosta, sillä mielisairaansijojen         lalla jo piirustukset. Ne on laatinut Arkki-
25892:  puute sairaalan toimintapiirissä, joka kä-        tehtitoimisto Erkki ja Inkeri .Linnasalmi,
25893: sittää koko Lapin läänin ja KalajOikilaatkson      joka oli saanut näitä koskevassa suunnit-
25894:  kuntia lukuunottamatta myöskin koko Ou-           telukilpailussa 1. palkinnon. Onkin hyviä
25895: lun läänin, on muodostunut niin suureksi           toiveita siitä, että sairaalasta saadaan esil-
25896: ~ttä tilannetta voidaan sanoa suorastaan           läolevan laajennuksen tapahduttua mahdol-
25897:  katastrofaaliseiksi.                              lisimman tarkoituksenmukainen ja vastaa-
25898:     Vaikea mielisairashoidollinen tilanne on       maan suuriakin hoidollisia vaatimuksia.
25899:  muodostunut Oulun           piirimielisairaalan      Oulun piirimielisairaalan la;a.jennusoh-
25900:  alueella vähitellen ja juontavat syyt siihen      jelma käsittää nyt:
25901:  jo pitkälle ajassa taaksepäin. Jo ennen so-          1) uuden tutkimus- ja hallinto-osaston
25902: tia ns. hyvinä aikoina kamppailivat asian-         rakentamisen ja samaan rakenukseen liit-
25903:  omaiset kunna"t taloudellisten vaikeuksien        tyvänä psykiatrisen avo-osaston ·rakentami-
25904:  keskellä ja eivät ne silloinkaan katsoneet        sen,
25905:  voivansa varata itselleen edes kohtuullista          2) uuden psykiatrisen osastorakennuksen
25906:  määrää mielisairaanhoitopaikkoja. Sitten          rakentamisen,
25907:  ovat seuranneet sotavuodet, hävitykset ja            3) uuden hoitajarakennuksen rak,entami-
25908:  jälkeiset vaikeudet. Mielisairaanhoitopaik-       sen,
25909:  kojen lisäämisen suhteen on jouduttu yhä             4) kahden uuden osaSWlääkärin asunnon
25910:  vain odottamaan ja vain äärimmäisen               rakentamisen,
25911:  suutta :potila:svaihtoa käyttäen on Oulun            5) uuden perheen. henkilökunnan pien-
25912:  piirimielisairaalassa, laajan alueen ainoassa      asuntolan rakentamisen,
25913:  mielisairaalassa, yritetty .parhaan mukaan           6) uuden sauna-r~ennuksen sekä auto-
25914:  tulla toimeen. Sairaalan hoitovälineistöä on      tallin rakentamisen.
25915:  parannettu ja lisätty, tutkimus- ja hoito-           Kokonaan uusia sairaansijoja esilläole-
25916:  toiminta on järjestetty niin tehokkaaksi          vassa laajennuksessa on laskettu saatavan
25917:  kuin se sairaalan nykyisissä oloissa ja ti-       180 ja kun entistä vahvistettuja paikkasi-
25918:  loissa on suinkin mahdollista. Lisäksi on         joja on 401, joka luku voidaan saada ko-
25919:  sairaalan palvelukseen onnistuttu saamaan          roitetuksi ainakin 450: een, niin tulisi sai-
25920:  ylilääkäriksi maan pa-rhaimpiin kuuluva           saalan sairaansijamääl'ä nousemaan n.
25921:  psykiatri, professori Konrad ·-von Bagh, jo-      630:.een.
25922:  ten Oulun piirimielisairaalalla on hyvät             Laaditun kustannusarvion mukaan tulisi-
25923:  mahdollisuudet kehittyä ja toimia näiden          vat esilläolevan laajennuksen menot teke-
25924: pohjoisten seutujen keskusmielisairaalana,         mään:
25925:  kun sillä vain olisi riittävästi hoitopaikkoja.   rakennuskustannukset . . mk 224,800,000: -
25926:  Tarkemmaksi selitykseksi sairaalan hoito-         kalusto- ja vaatetusmenot , 18,000,000:-
25927:  paikkojen riittämättömyydestä on olemassa         eli kaikki menot yhteensä mk 242,800,000: -
25928:                                       IV,364. -!Kauppi ym.
25929: 
25930:     Uusien rakennusten kuutiomäärä on sanottuna vuonna va:ltioavustuksen 1. .m:äriä.
25931: :30,000 ms.                                      40,000,000 markkaa. Valtion vuoden 1952
25932:     Kunnallisten mielisairaalain valtionavusta tulo- ja menoarviossa ei kuitenkaan ole mi-
25933: annetun lain mukaan maksaa valtio näiden tään määrärahaa Oulun piirimielisairaalan
25934: sairaalain perustamis- ja laajennuskustan- laajennuksen menoihin. Tilanne on siis pe-
25935: nuksista puolet niiden määrästä, joten val- rin tukala, sillä suunniteltuihin rakennus-
25936: tion ·osuus -euelläe8itety.n kustannusal'vion 1iöihin, jtJita kiistattomasti kaikissa valtion
25937: summasta ttekee !1:21,40Q,OOO >markkaa. Ka:n porta!issakin on pidetty välttämättöminä ja
25938: on kysymys näin suurista menoista, joita knree1lisinä, yksin kuntien maksuosuuksien
25939:  kuntainliitto ei rahoita, niin on selvää varassa ei ensi vuonna voitaisikaan ryhtyä.
25940:  ettei suunniteltuihin rakennustöihin voida         Edellä olevan perusteella ehdotamme
25941:  ryhtyä ennenkuin vasta sitten kun on täysi kunnioittaen,
25942:  varmuus siitä, että myöskin valtionavun
25943:  osuudet saadaan nostaa rinnan 'edistyvän                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
25944:  laajennustoiminnan kanssa.                              tuZo- ja menoarvioon 40.;000,000 mar-
25945:      Oulun piirimielisairaalan laajennustöihin           kan määrärahcvn .Oulun piirimieli--
25946:  <ili suunniteltu ryhdyttäväkffi vuonna 1952             sairaalan laajennustöiden alullepane-
25947:  ja oli sairaaJan kuntainliiton liittohallitu-li         miseksi.
25948:  tehnyt asianomaisen anomuksen saada nostaa
25949:       R~l.singissä    18 päivänä syyskuuta 1951.
25950: 
25951: 
25952:                      Aaro Kauppi.                        Arvi Turkka.
25953:                      Yrjö llautala.                      Eeli Erkkilä.
25954:                      Eino Bytjllki.                      Niilo Ryhtä.
25955:                      M. 0. Lahtela.                      H. A. Kannisto.
25956:                      Erkki Koivisto.                     Yrjö Murto.
25957:                      Arvi Ahmavaara.                     Markus Niska'la.
25958: 556
25959: 
25960: IV,a65. -   Rah. al. N:o 293.
25961: 
25962: 
25963: 
25964: 
25965:                                 Raunio ym. : Korotetun määrärahan osoittamisesta sotilas-
25966:                                   rakennusten perinpohjaisiin korjauksiin ja uudisraken-
25967:                                   nustöihin.
25968: 
25969: 
25970:                                     E d u s k u n n a ll e.
25971: 
25972:   Sotien seurauksena menetti puolustuslai-          Hallituksen esityksessä tulevan vuoden
25973: tos kasarmirakennuksistaan noin 35 %.            tulo- ja menoarvioksi on ehdotettu puolus-
25974: Näitä menetyksiä korvaamaan on ollut             tuslaitoksen kasarmirakennusten perinpoh-
25975: pakko käyttää varusmiesten majoitukseen          jaisiin korjauksiin ja uudisrakennustöihin
25976: parakkeja ja lisätä majoitustiheyttä jälelle-    350 milj. markkaa. T.älmä esitys merkitsee
25977: jääneissä kasarmirakennuksissa äärimmil-         kuluvan vuoden vakinaiseen ja lisämenoar-
25978: leen. Käyttöön otetut parakit ovwt raken-        vioon lisäystä vain ·60,000,000 markkaa.
25979: netut vuonna 1940 ja mainitunlaisten ra-         Kun otetaan huomioon työpalkkojen ja ra-
25980: kenteiden kestoajaksi on laskettu korkein-       kennuskustannusten jo tapahtunut nousu,
25981: taan 10 vuotta. Puolustuslaitoksen parakit       merkitsee tämä sitä, että tilanne ei tuleva-
25982: ovat näinollen jo ylittäneet mainitun enim-      nakaan vuonna puolustuslaitoksen majoitus-
25983: mäisrajan ja tästä johtuen niitten kunto         olojen kohdalta sanottavastikaan parane,
25984: on äärimmäisen huono. Vuosittaisesta va-         vaan kasarmirakennusten kunto ilmeisesti-
25985: rusmiesmäärästä on pakko yhä edelleen
25986:                        1                         kin edelleen nykyisestäänkin laskee.
25987: noin 12 % pitää parakkimajoituksessa ja            Edellä olevan johdosta kunnioittaen eh-
25988: tähän mennessä on vain n. 800 miehelle           dotamme,
25989: voitu tulo- ja menoarviossa vuosittain
25990: myönnettyjen määrärahojen puitteissa val-                  että Eduskwnta korottaisi hallituk-
25991: mistaa kunnollinen kasarmimajoitus uusia                sen esityksessä vuoden 1952 tulo- ja
25992: kasarmeja rakentamalla. Kiinteiden kasar-               menoarvioksi 20 Pl. II: 20 mom:lle
25993: mien kunnon pysyttämistä edes nykyisellään              sotilasrakennusten    perinpohjaisiin
25994: eivät myönnetyt määrärahat ole ma:hdollis-              korjauksiin ja uudisrakennustöihin
25995: taneet. Puutteellisista majoitusmahdolli-               merkittyä 350,000,000 markan määrä-
25996: suuksista aiheutuvan .varusmiesten mieliala-            rahaa 150,000,000 markalla.
25997: kysymyksen ohella on vakavasti huomioi-
25998: tava myöskin .terveydelliset näkökohdat.
25999: 
26000:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
26001: 
26002: 
26003:                 Eino Raunio.                              Vilho Väyrynen.
26004:                 Yrjö Kilpeläinen.                         Heikki Hykkäälä.
26005:                 Arvo Ahonen.                              Veikko Kokkola.
26006:                 Artturi Koskinen.                         Veikko Helle.
26007:                 Vappu Heinonen.                           K. F. Haapasalo.
26008:                 Impi Lukkarinen.                          Väinö Leskinen.
26009:                 Urho Kulovaara.                           A. Simonen.
26010:                                                                                               557
26011: 
26012: J:V,366. -   Rah. al. N:o 294.
26013: 
26014: 
26015: 
26016: 
26017:                                  Niukkanen ym..: Määrärahan osoittamisesta kasarmi- ym.
26018:                                     rakennustöiden      jatkamiseen     Hyrylän      varuskunta-
26019:                                     alueella.
26020: 
26021: 
26022:                                       Eduskunnalle.
26023: 
26024:    Vastauksessaan hallituksen esitykseen           majoitusoloja, joiden puutteellisuudesta
26025: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1950        mainitsemme seuraavia numeroita:
26026: J.ausui eduskunta 20 Pl: n kohdalla mm.               Varusmiehiä, joiden luku palvelusajan
26027: ~,Kun alueluovutuksissa menetettiin melkein        lyhentämisen ja pitennettyjen lomien avulla
26028: kaikki uudet kasarmit, kaipaavat armeijan          on vähennetty minimiin, on siitä huoli-
26029: majoitusolot kiireellisesti perusteellista kor-    matta vielä n. 3,500 miestä majoitettu ai-
26030: jausta. Tätä ei voida aikaansaada yksis-           koinaan rtilapäistarvetta varten kyhättyihin
26031: tään vanhoja ja epäkäytännöllisiä kasarmi-         parakkeihin. Sellaisia varuskuntia ovat:
26032: ja parakkirakennuksia korjaamalla, vaan            Tuira, Laanila, Parola, Ravijoki, Kontio-
26033: -olisi tämä käytännöllisemmin ja myöskin           lahti, Ylämylly ja Rissala. Mm. valtion
26034: taloudellisemmin suoritettavissa rakenta-          tilintarkastajat ovat jo aikaisemmin huo-
26035: malla muutamia uusia nykyaikaisia kasar-           mauttaneet iällaisen parakkimajoituksen
26036: meja."                                             epätarkoituksenmukaisuudesta ja äskettäin
26037:    Kun puolustusministeriöllä ja pääesikun-        ilmestyneessä kertomuksessa valtion 1949
26038: nalla oli suunnhelma mm. uuden kasarmi-            tileistä he tekevät sen johdosta pöyristyt-
26039: ryhmän rakentamisesta Tuusulaan yhden              täviä paljastuksia. Paitsi että jo lahonnei-
26040: pataljoonan vahyuista miesmäärää varten,           den parakkien jatkuva korjaileminen on
26041: entisten Hyrylän tykistökasarmien alueelle,        lyhytnäköistä valtion varojen käyttöä he
26042:  merkitsikin eduskunta v:n 1950 tulo- ja           toteavat, että parakld- ja muista kelvotto-
26043: menoarvioon 50 miljoonaa markkaa sanot-            mista majoitusoloista aiheutuu asevelvolli-
26044: tujen uusien kasarmirakennusten sekä suun-         sille suuressa määrin terveydellisiä ja mui-
26045: nitelmaan sisältyvien miehistöruokalan ja          takin vaaroja. Puolustusvoimien lääkintä-
26046: keittiön ja upseeri- ja aliupseeriasuntojen        osaston käsityksen mukaan aiheuttaa majoi-
26047: rakennustöiden alkuun panemiseksi.                 tusahtaus ja majoitusrakennusten huono
26048:     Sanotulla 50 miljoonan markan määrä-           kunto sen, että lähinnä tästä johtuvien tau-
26049:  rahalla, joka oli n. 10 % silloisesta koko-       tien levinneisyys on asevelvollisten keskuu-
26050: naiskustannusarviosta, saadaan tänä vuonna         dessa vv. 1945-50 lisääntynyt seuraavasti:
26051:  valmiiksi 2 kasarmirakennusta yhteensä               Tulirokko on lisääntynyt 41: stä tapauk-
26052:  280 miehelle. Kun kuluvan vuoden meno-            sesta 880: een, katarrikuume 3,398: sta
26053:  arviossa ei ole rakennustöiden jatkamiseen        6, 796: een, äkilliset nielurisain tulehdukset
26054:  osoitettu lisärahoja, aiheutuu tästä, jos lisä-   3,052:sta 6,401:een, keskikorvan tulehduk-
26055:  rahoja ei osoiteta, että sanottuakaan kasar-      set 307: stä 504: ään, sikotauti 108: sta
26056:  mitilaa ei voida täysin tehokkaasti käyttää,      721: een ja keuhkotauti 186: sta 450: een.
26057:  koska alueella oleva vanhojen kasarmien              Puolustuslaitoksen majoitusolojen paran-
26058:  miehistöruokala ei pysty muonittama·an li-        taminen lähinnä uusia rakennuksia raken-
26059:  sättyä miesmäärää ja kun varuskunta-              tamalla olisikin niin kiireellinen, että siihen
26060:  alueella ei ole asuntomahdollisuutta miehis-      olisi osoitettava varoja muutama miljardi
26061:  töä kouluttavalle kantahenkilölrnnnaHe. Sa-       vuosittain. Myöskin ovat olosuhteet muo-
26062:  nottu 280 miehen kasarmitila ei myöskään          dostuneet kestämättömäksi siinä suhteessa,
26063:  pysty merkittävästi helpottamaan armeijan         että puolustuslaitoksen kantahenkilökun-
26064: 55&                                IV,366. ----.Hycylän ·kasaJ:'Illit.
26065: 
26066: nasta täytyy yli 1,000 asua majoitusolojen              Em. rakennusvaiheen jälk-een· olisi raken"'
26067: kelvottomuuden vuoksi jatkuvasti erillään            nustöitä alueella jatkettava rakentamalla
26068: omasta perheestään, joten myös kantahen-             lisää kasarmitiloja varusmiehille, asuntoja
26069: kilökunnan asuntoja olisi kiireellisesti ra-         kantahenkilökunnalle sekä uusi sairaala- ja
26070: kennettava.                                          esikuntarakennus ym.
26071:   Koska Hyrylän varuskunnan alueella jo                 Koska on suorastaan rikollista pitää ase-
26072: alulla ol6vaa· rakennustoimintaa. iatkamaila·        velv:ollistw nuorisoa, kansan kalleinta omai-
26073: voidaan· mahdollisimman edullisesti; v;almis~        suuflta1. jatkuvasti sellaisissa majoitusoloissa,
26074: taa lisämajoitustilaa, siellä kun voidaan            joissa vuosittain tuhansia varusmiehiä on
26075: hyväksi käyttää jo olevia varastotiloja ja           pakotettu edelleen asumaan, ja kun edellä
26076: eräitä laitteita, on puolustusministeriön            selostetun rakennusohjelman toteuttaminen
26077: rakennusosasto valmistanut v. 1951 suunni-           osaltaan korjaisi puolustuslaitoksen majoi-
26078: telman alueelle v. 1952 rakennettavista              tusoloja suhteellisen vähin kustannuksin,
26079: rakennuksista ja on suunnitelma seuraava:            ehdotamme,
26080: Miehistöruokala ja                                               että Eduskunta· korottaisi vuvd'en
26081:  keittiö. •••••   06,800 m3 48 mild~ Ihk
26082:                       ••
26083:                                                               1-952' #ttlo- ja men-oarvioesityksessä
26084: Upseeriasuntoja 12                                            20 Pl. rr luv·un 20' momentille otet-
26085:   perheelle ...... 5,200     41       ,:                      tua määrärahaa 243 miljoonalla· mar-
26086: Aliupseeriasuntoja        "      "
26087:                                                               kaWa Rasarmi" ym. rakennustöid'en
26088:   24 perheelle ... 8,000 , 64                                 jatkamiseen Hyrylän varuskunta:..
26089: Kasarmi 280 mie-                 " "                          alueella.
26090:  helle .......... 14,000     84
26091:                          "       " "
26092:                    Yhteensä 243 milj. mk
26093:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
26094: 
26095: 
26096:               Jnh'O' Niukkan-en·.                            N. Ko"Sola.
26097:               Matti~ Miikki~                                 Arno Tuuma.
26098:               Markus Niskala.                                J'. E. Lampinen.
26099:               E'. M. Tarkkanen.                              Kustaa Tiitu.
26100:               Vllj a;mi Ka;lliioi:oski.                      Väinö Kaasalainen.
26101:               Martti o~ Röili.                               Nils Meinander:
26102:               Iisakki Nikkola.                               T; N. Vilhula.
26103:                                                                                              559'
26104: 
26105: IV,z.M.. -   Fin. mot. N:o 295.
26106: 
26107: 
26108: 
26109: 
26110:                                  Mei:wmder m. 11.: Ang&en,de anvisande av anslag för .upp-
26111:                                     f~ande    av ett bostaaskus för stamanställda vid Drags-
26112:                                     vik kasern9!/flfll'åde.
26113: 
26114: 
26115:                                      T i ll R i lk s d a g e n.
26116: 
26117:    Bostads.. ooh in!kvaxteringsförhåUandena        giv.et att detta tiUstånd i högsta grad in-
26118: vid Dragsvik gaxnison hrur sedan Jänge             verkar me:rrligt på arbetseffektiviteten~ var-
26119: gett a.nledni.n.g till befogade a.nanärkning3!r.   vid möjligheten att effekt~vt utnyttja den
26120: Av: brist på ansla;g har- inte byggnadernas        korta sko<lningstiden äventyras. Vid"<tre·
26121: årsunderhål1 kunnat skötas tillfredsstäil.-        förtjänar nämnas, att redan om 20 familjel'
26122: lande, än mindre har nödiga grundrepara-           kunde flyttas ut UT lmsernbyggnaderna,
26123: tioner och fwnyelser ik:unnat utföras. Som         inkvarteringsmöjligheter kunde ska:pas för
26124: ett särskilt stort missförhållande måste           300 bevärningar eller, vilik:et vme ännu
26125: betralktas, att aceeptabla bostäder inlte          mer önskvärt, beväringarnas nu alltför
26126: kunm~;t anrvisas för offioorarna och stamun-       höga oc:h hä:lsovådliga inkvaTteringstäthet
26127: derbefälet. Detta har o0kså varit den              reduceras.
26128: främsta orsaik:en tili svårigheten att få nö-        lVLed: hänrvisning tili det anförda föreslår
26129: digt befä:l.                                       undertecknade hä:mned,
26130:    De i Dragsvik in!kvarterade .trupperna
26131: har 259 vaik:an:ser för strumpersona[, exklu-                att Riksdagew måtte i statsförsla:-
26132: sive iköksTJersooal etc. Av dem är nu endast               get för år 1952 anvisa: ett tiUäggs-
26133: 185 besatta, av vilkas inneha;vare 20 är                   anslag, om 40' miljoner mark under
26134: ogifta och 165 gifta. I faJiniljebostäder på               20 Ht. II. 11 för uppförande av
26135: kaserrwmrådet har endast 84 ikunnat place-                 ett bostadshus vid Dragsvik kasern--
26136: ras, medan 61 irrkvarterats i kasernerna                   område för 20 stamanställda jämte;
26137: och 40 utanför kasernområd€t. Det äir                      familjer.
26138:      Helsingfors den 18 september 1951.
26139: 
26140: 
26141:                   Nils Meinander.                            C. A. Öhman.
26142:                   Ebba östenson.                             T. E. Nordst'r'öm.
26143:                                        John Österholm.
26144: 560
26145: 
26146: IV,367, -   Rah. al. N:o 295.                                                         Suomennos.
26147: 
26148: 
26149: 
26150: 
26151:                                 Meinander ym.: Määrärahan osoittamisesta asuntoraken-
26152:                                      nuksen rakentamiseksi Dragsvikin kasarmialueen kanta-
26153:                                      henkilökunnalle.
26154: 
26155: 
26156:                                       E d u s k u n n a ,11 e.
26157: 
26158:    Dragsvtikin varuskunnan asunto- ja ma-          asiaintilla vaikuttaa mitä suurilrrmassa mää,.
26159: joitusolot ovat kauan antaneet aihetta oi~         rässä haitallisesti .työtehoon, jolloin vaa'l'an-
26160: keutettui!hin muistutuksiin. Määlrärahojen         netaan lyhyen koulutusajan tehokkaan
26161: puutteessa ei rakennusten vuosittain suoriL        käyttämisen mahdollisuus. Vielä ansaitsee
26162: t-ettavaa <kunnossa:pitoa ole voitu hoitaa tyy-    maininnan, että jos 20 perhettä voitaisiin
26163: dyttäv,ästi, ja vielä vähemmin on voitu            siirtää pois kasarmirakennuksista, siUoin
26164: suorittaa tarpeellisia peruskorjauksia ja          voitaisiin jo saada majoittamismalhdollisuus
26165: 11udistuksia. Erityisen suurena epäJkohtana        300 asevelvolliselle tai!kka, mikä olisi vielä
26166: täytyy pitää sitä, ,ettei hyväksyttäviä asun~      toivottruvampaa, vähentää asevelvollisten
26167: toja ole voitu osoittaa upseereille ja kanta-      nyt liian suurta ja terveydelle haitallista
26168:  alipäällystölle. Tämä on myös ollut pää-          majoitustiheyttä.
26169: syynä siihen, että tarvittavaa päätlystöä on          Edellä olevaan viitaten a:lleki'l'joittaneet
26170: ollut vaikea saada.                                ehdottavat,
26171:     Dragsvi!kiin majoitetuissa joukoissa on
26172: 259 kantahenkilökunnan vakanssia, ikeittiö-                   että Eduskunta ottaisi vuoden
26173: henikilöstöä ym. mukaam lukematta. Näistä                   1952 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
26174: ·on nyt vain 185 tä)'1tetty, joiden ha;ltijoista            II luvun 11 momentin kohdalle li-
26175:  20 on naimatonta ja 165 naimisissa olevaa.                 säystä 40 miljoonaa markkaa asuin-
26176:  Kasarmialueella oleviin perheasuntoihin on                 rakennuksen rakentamista varten
26177:  voitu sijoittaa vain 84, kun taas 61 on                    Dragsvikin kasarmialueelle 20:lle
26178:  mrujoitettu kasarmei!hin ja kasarmialueen                  kantahenkilökuntaan kuuluvalle ja
26179:  ulkopuolelle. On selvää, että tällainen                    heidän perheilleen.
26180:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
26181: 
26182: 
26183:                    Nils Meinander.                               C. A. Öhman.
26184:                   .Ebba östenson.                                T. E. Nordström.
26185:                                        John Österholm.
26186:                                                                                             561
26187: 
26188: IV,s6s. -   Rah. al. N:o 296.
26189: 
26190: 
26191: 
26192: 
26193:                                 Hakala: Määrärahan osoittamisesta Tampereen klassillisen
26194:                                   lyseon korjaustöitä ja uudisrakennusta varten.
26195: 
26196: 
26197:                                     E d u s k u n n a 11 e.
26198: 
26199:    Maassamme on koulujen kohdalla synty-         mitä vaikein. Kun lisäksi nykyisistä koulu-
26200: nyt ja yhä pahenemassa suoranainen kriisi-       rakennuksista Tampereen klass. lyseon kou-
26201: tilanne, kun sodanjälkeisten vuosien suuret      lutalo on väistämättömän peruskorjauksen
26202: syntyneiden ikäluokat tulevat kouluikään         tal'\I}eessa ellei koulua haluta kokonaan sul-
26203: ja täyttävät äärimmilleen jo nyt ylen mää-       kea ja tämän ·peruskorjauksen yhteydessä
26204: rin rasitetut koulurakennukset. On epäile-       voidaan taloudellisesti edullisesti laajentaa
26205: mättä väärin nyt ikouluikääm. tulevaa kan:-      koulutaloa siten, että siihen mahtuu keski-
26206: sa1aispolvea kohtaan asettaa se huonompaan       lroulua vastaava määrä luokkahuoneita, on
26207: asemaan kuin muut ovat olleet, sen lukui-        tämä kiireellisyysjärjestyksessä ehdotto-
26208: suus kun ei ole sen oma syy.                     masti ensimmäinen toimenpide.
26209:    Huolimatta taloudellisesti vaikeasta tilan-       Yllä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
26210: teesta on meidän suoranainen .pakko ottaa        taen,
26211: nämä seikat huomioon. Kun Tampereen                           että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
26212: nopeasti kasvavassa kaupungissa ei pariin~                tulo- ja menoarvion 20 pääluokan II
26213: kymmeneen vuoteen ole rakennettu ainoata-                  luvun uudelle momentille 60,000,000
26214: kaan uutta oppikoulua ja kun eräissä ta-                   markan määrärahan Tampereen klas-
26215:  pauksissa kouluihin pyrkineistä ja hyväk-                 sillisen lyseon korjaustöitä ja uudis-
26216: syttävän pääsykokeen suorittaneista vain                   rakennusta varten.
26217:  10 % Oili voitu ottaa kouluun, on tilanne
26218:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
26219: 
26220: 
26221:                                                  Jaaikko Hakala.
26222: 
26223: 
26224: 
26225: 
26226:                                                                                                7l
26227: .562
26228: 
26229: IV,a69. -    Rah. al. N:o 297.
26230: 
26231: 
26232: 
26233: 
26234:                                  Niemi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman tyttölyseon
26235:                                     uudisrakennuksen perustamistäitä varten.
26236: 
26237: 
26238:                                       E d u s k u n n a ll e.
26239: 
26240:    Valtion ylläpitämä Viipurin .tyttölyseo         1949-50        12. + 12.    397 + 386 = 783
26241: siirrettiin 1~44 Raumalle, jossa se Rauman         1950-51        12 + 12      377 + 403 = 780
26242: tyttölyseo-nimisenä sijoitettiin Raumalla          1951-          11 + 12      567 + 414 = 981
26243: aikaisemmin olleen Rauman yhteislyseon
26244: koulurakennukseen, Rauman yhteislyseon                Kun huomataan, että molempien koulu-
26245: jatkaessa toimintaansa samassa rakennuk-           jen käytettävänä on vain 9 varsinaista luok-
26246: sessa Rauman lyseon nimellä. Rauman yh-            kahuonetta, on tilanahtaus h.uutava j'a kou-
26247: teislyseo oli aikoinaan rakennettu Rauman          lutyössä onkin selvitty jotenkin vain otta-
26248: kaupungin toimesta yksityisenä oppikou-            malla kaik!ki eri:koistilat luok:kahuoneiksi ja
26249: luna siten, että se valmistui syyslukukauden       käyttämällä samaan tarkoitukseen myös
26250: alkuun 1914. Koulu rakennettiin kahdeksaa          virkitys·aulasta erotettua osaa sekä äärim-
26251: luo'k!kaa varten :pitämättä silmällä sitä, että    mäisen pitkälle kehitettyä vuorolukujärjes-
26252: oppilasmäärän kas·vaessa olisi mahdollista         telmää noudattaen. Kehitys näyttää jatku-
26253: järjestää rinnakkaisluokat kesk~kouluas­           vasti kulkevan ahtautta lisäävää:n suuntaan,
26254: teelle, luokkahuoneita kun oli vain 9 kpl.         jota paitts] tyttölyseon puolella tUllee .asian
26255: Tuntuukin Ilmeiseltä, että koulu alkujaan          luon:nosta johtuen vielä yksi luokka lisäru,
26256: on rakennettu etupäässä Rauman kaupun-             nimittäin koulun päättävä IX luokka. Nor-
26257: gin silloista tarvetta silmälläpitäen ja otta-     m·aalitilanne muodostuneekin sellaiseksi,
26258: matta tarpeellisessa määrässä huomioon             että lyseossa pitää olla 1'3 luokkaa ja tyttö~
26259: ympäröivän maaseudun tarpeita j.a kaupun-          lyseossa 15 luokkaa. Näiden hoitaminen ny-
26260: gin vä;kiluvun kasv.ua, puhumattakaan soo          kyisessä koulurakennuksessa on mahdotta-
26261: kasvusta yli 3-kertaiseksi.                        muus ja tämä asiantila onkin jo :kauan ol-
26262:    Jo ·ennen vuotta 1:939 oli kouluhallituk-       lut opetusviraiwmaisille tunnettua. Niinpä
26263: sessa ol'lut esillä kysymys Rauman yhteis-         on jo 'VUodesta 1944 alkaen ollut koulura-
26264: lyseon jakamisesta lyseoksi ja tyttölyseoksi,      kennuksen rakentaminen tyttölySieota var-
26265: koska koulun oppilasmäärä huonetilaan              ten päiväjärjestyksessä, srllä tyttölyseon
26266: nähden oli liian suuri. Lukuvuonna 1943-           sijoittaminen lyseorakennukseen oli alun-
26267: 44 yhteislyseossa esim. oli 1·5 luokkaa ja 540     alkaenkin tilapäisratkaisu. Mutta vasta nyt
26268: oppilasta ja vuoroluku keskikouluasteella.         on hallituksen esityksen puitteissa astuttu
26269: Kun Viipurin tyttölyseo syksyllä 1944 Rau-         tielle, joka tietää, että vallitsevaa ilmeistä
26270: man tyttölyseon-nimisenä alkoi, sai se pää-        epäkohtaa ryhdytään korjaamaan.
26271: osin op.pilaansa Rauman lyseosta ja kou-              Hallituksen esityksessä 195·2 vuoden tulo-
26272: luissa oli tällöin 10 + 8 luokkaa ja 333 +         ja menoarvioksi on näet 20 pääluokan II
26273: 306 eli yhteensä 639 Qp,pilast·a. Tämän jäl-       luvun 34 kohdassa eräiden valtion oppikou-
26274: keen on kehitys molemmat kouLut huomioi-           lujen suunnittelua ja piirustuksia varten
26275: tuna jatkunJUt seuraavasti:                        25 milj. markan siirtomääräraha siten, että
26276:                                                    kutakin siinä mainittua viittä oppikoulua,
26277:        Lkv       luokkia          oppilaita        mm. Rauman tyttölyseota varten on 5 milj.
26278: 1945-46         11 + 9      370 + 323 = 693        mk. Rwkennushallituksesta saamamme tie-
26279: 1946-47         1•2 + 10    389 + 323 = 712        don mukaan ovat kuitenkin Rauman tyttö-
26280: 1947-48         12 + 10     393 + 326 = 719        lyseon piirustukset siinä vaiheessa, että ne
26281: 194.8-49        13 + 10     383 + 331 = 714        valmistuvat ensi maaliskuun kuluessa il-
26282:                                     IV,369.- Niemi ym.                                  563
26283: 
26284: man, että niitä varten tarvitaan menoar-        työn laajuuteen ja täirkeyteen nähden alk.u-
26285: vioon otettava uutta määrärahaa. Piirus-        määrärahanakin liian pienenä.
26286: tusten valmistuminen ei siis ole esteenä •pe-     Tähän nähden pidämme välttämättömii.nä,
26287: rustustöiden alkamiselle vaikkapa heti, kun     että Rauman tyttölyseon rakennustöiden
26288: ilmastolliset olosuhteet sen sallivat. Tontti   aLkuunpanoa varten myö'nnettävää määrä-
26289: tyttölyseota varten on myös jo hankittu ·ja     rahaa huomattavasti korotetaan, ja ehdo·
26290: siis olemassa. Ainoa töiden alkamista estävä    tamme esittämillämme perusteilla,
26291: seikka on se, ettei varattua ·5 milj. mk:n
26292: määrärahaa voitaisi käyttää perustustöiden              että Ed!uskunta ottaisi vuoden 1952
26293: alkuunpanoon, jota paitsi se on tarkoituk-            tulo- j.a menoarvioon 20 pääluokan
26294: seen sinänsä riittämätön. Rauman tyttöly-             II luvurn uudelle momootille 50 mil-
26295: seon kustannusarvio näet on 185 milj. mk              joonaa markkaa Rauman tyttölyseon
26296: alkuvuodesta 1951 tehtynä,. joten 5 milj.             uudisrake1WUUksen perustamis- ja ra-
26297: mk:n määrärahaa on pidettävä rakennus-                koontustöiden alkuunpanoa varten.
26298:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
26299: 
26300: 
26301:               Pentti Niemi.                          Arno Tuurna.
26302: 564
26303: 
26304:  IV,s7o.- Rah. al. N:o 298.
26305: 
26306: 
26307: 
26308: 
26309:                                 Rauste ym.: Määrärahan osoittamisesta Nurmeksen yhteis-
26310:                                   lyseon koulutalon rakentamisAa varten.
26311: 
26312: 
26313:                                      E d u s k u n n a ll e.
26314: 
26315:     Nurmeksen yhteislyseon yksityistä yhteis-      Vuokrahuoneiden käytöllä on luonnollisesti
26316:  koulua varten vuonna 1905 valmistunut,            tietyt rajoituksensa ja hankaluutensa ja
26317:  koulurakennus on jo 30 vuotta sitten osoit-      nousevat maksettavat vuokrat verrattain
26318:  tautunut ahtaaksi ja sangen epäkäytännölli-      korkeiksi tehden esim. alkaneena lukuvuo-
26319:  seksi sekä tarkoitustaan vastamattomaksi.         tena yhteensä lähes puoli miljoonaa mark-
26320:  Sen luokkahuoneiden yhteinen lattiapinta-        kaa.
26321:  ala on noin 405m2, minkä lisäksi poikien ja          Koulun tonteilla, n: ot 5-6 Nurmeksen
26322:  tyttöjen yhteinen voimistelusali, jota käyte-    kauppalan läntisen osan XII korttelissa, on
26323:  tään myös juhlasalina, käsittää 142 m2.          tilaa nykyaikaisellekin koulurakennukselle,
26324:  Näiden huoneiden kokonaistilavuus on noin         sillä koulun tonttialue on noin 5,500 m2.
26325:  2,300 m3. Rakennuksessa on vielä pieni               Nurmeksen yhteiskoulu aloitti toimin-
26326:  opettajainhuone, rehtorin virkahuone ja          tansa v. 1898. Viisi alinta luokkaa otettiin
26327:  noin 10 m2 lattiapinta-alan käsittävä puku-      valtion huostaan syyskuun 1 päivästä 1919
26328:  huone sekä eteisaula. Tässä on mainittuna        ja muodostettiin 5-luo'kkaiseksi keskikou-
26329:  koulurakennuksen kaikki huoneet. Raken-          luksi, lukioluokkien jäädessä edelleenkin
26330:  nus valmistui, kuten jo mainittiin, lähes 50     Nurmeksen yhteiskoulun kannatusyhdistyk-
26331:  vuotta sitten, jolloin oppilasmäärä oli 120:n    selle. Vuosien 1938-40 aikana koulu koko-
26332:  paikkeilla. Tähän aikaan verrattuna on op-       naisuudessaan otettiin valtion haltuun ja
26333:  pilaita ollut jo kolmena viimeisenä lukuvuo-     muodostettiin yhteislyseoksi.
26334:  tena kolminkertainen määrä.                          Syynä siihen, että Nurmeksen yhteislyseo
26335:    Rakennuksen puutteellisuuksista mainit-        on jo pitkät ajat joutunut toimimaan epä-
26336: takoon mm., ettei koululla ole min!käänlaista     tyydyttävässä koulurakennuksessa, ei suin-
26337:  opetuskaluston säilytyshuonetta, ei edes fy-     kaan ole se, ettei koulun puolesta olisi koe-
26338: siikan eikä kemian kalustoa varten, ei ko-        tettu saada aikaan parannusta vallitseviin
26339: meroa siivoojan työvälineitä varten, ei ruo-      epäkohtiin, vaan päinvastoin on koulun
26340: kailuhuonetta pidempimatkaisia oppilaita          johto vuosittain kääntynyt kouluhallituksen
26341: varten, ei koulukeittiötä, ei opetuskeittiötä     puoleen pyytäen sen toimenpidettä tilanteen
26342: kotitalousopetusta varten, ei huonetta käsi-      korjaamiseksi. Koulussa onkin sen 53-vuoti-
26343: työn opetusta varten, ei huonetta yhteis-         sen toiminta:kauden aikana pidetty kaik-
26344:  laulua val'lten, ei kirjastohuonetta, ei luok-   kiaan 18 kouluhallituksen määräämää yleis-
26345: kahuonetta fysiikan ja kemian oppilastöitä        tai osittaista tarkastusta, jolloin kymme-
26346: varten, ei varsinaista juhlasalia eikä kun-       nessä tarkastuskertomuksessa on mainittu,
26347: non pukuhuonetta, puhumattakaan suih-             jopa tiukastikin, koulurakennuksen ahtau-
26348: kusta tai muista peseytymislaitteista. Niin-      desta, puutteellisuuksista ja huonosta kun-
26349: ikään puuttuvat luokkahuoneet rinnakkais-         nosta. Kouluhallitus onkin oman ilmoituk-
26350: luokkia varten sekä linjajakoisia luokkia         sensa mukaan tehnyt aikanaan opetusminis-
26351: varten. Tilapäistä opetustilaa on saatu jon-      teriölle esityksen Nurmeksen yhteislyseon
26352: kinverran lisää koulun ulkopuolelta vuok-         koulurakennuksen laajentamisesta, mutta ·ai-
26353: raamalla kaksi luokkahuonetta, kotitalouden       nakaan toistaiseksi siitä ei ole ollut min-
26354: opetuskeittiö, veistoluokka sekä osittaiseen      käänlaista tulosta.
26355: käyttöön voimistelusali muutaman sadan               Koko pohjoisimman Karjalan rajaseutu-
26356: metrin päässä olevasta toisesta koulusta.         väki tuntisi saavansa huomattavan sivistys-
26357:                                     IV,370.- Rauste ym.                                 565
26358: 
26359: lahjan, jos valtiovallan toimesta kysymys                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
26360: uuden koulutalon saamisesta Nurmeksen yh-              tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
26361: teislyseolle ratkaistaisiin myönteisesti aivan         markan määrärahan Nurmeksen yh-
26362: ensi tilassa.                                          teislyseon koulutalon piirustusten
26363:    Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-              hankkimista ja rakennustöiden aloit-
26364: nioittavasti,                                          tamista varten.
26365:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
26366: 
26367: 
26368:               Eino Rauste.                                 Juho Karvonen.
26369:               Heikki Soininen.                             Vieno Simonen.
26370:               Jalmari Väisänen.                            Varma K. Turunen.
26371:               0. Muikku.                                   Arvi Ikonen.
26372:                                         R. Ballberg.
26373: 566
26374: 
26375: IV,371. -   Rab.. al. N:o 299.
26376: 
26377: 
26378: 
26379: 
26380:                                  Honkala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Turun
26381:                                    linnan korjaustöitä varten.
26382: 
26383: 
26384:                                      E d u s k u n n a 11 e.
26385: 
26386:    Turun linnan vanhin osa vaurioitui pa-         den valtuuskunta on ensi vuotta varten
26387: hasti viime sodan alussa tapahtuneessa            pyytänyt 77,200,000 markkaa. Hallituksen
26388: ilmapommituksessa. Väliaikaisten suojaa-          menoarvioesitykseen on kuitenkin merkitty
26389: mistoimenpiteiden      jälkeen    ryhdyttiin      vain 25,000,000 markkaa.
26390: vuonna 1946 linnan korjaustöihin professori          Linnan korjaustyöt ovat tällä kertaa
26391: Bryggmanin laatiman suunnitelman perus-           siinä vaiheessa, että yhtenä eränä tarvit-
26392: teella. Korjaustöihin on eduskunta myön-          taisiin määrätyn suuruinen määräraha.
26393: tänyt huomattavia varoja. Sen lisäksi on          Varsinaisiin sisustustöihin · ei nimittäin
26394: korjauksia avustettu yksityisillä varoilla,       voida ryhtyä eikä korjaustöitä niin ollen
26395: mm. Ruotsista saaduin lahjavaroin. Parail-        tehokkaasti jatkaa, ennenkuin keskuslämmi-
26396: laan on käynnissä kansalaiskeräys kupari-         tyksen, vesi- ja viemärijohtojen ja sähkö-
26397: katon aikaansaamiseksi. Turun kaupunki            johtojen asennukset on saatu suoritetuksi.
26398: on puolestaan kustantanut huomattavan             Näihin töihin tarvitaan 38,500,000 mark-
26399: osan korjaustöiden vaatimasta mittaus- ja         kaa. Lämpökeskus katti,loineen on jo val-
26400: tutkimustyöstä.                                   tioneuvoston suostumuksella hankittu ja
26401:    Varojen puute on kuitenkin aiheuttanut         Turun kaupungin kustannuksella on lin-
26402: korjaustyössä jatkuvaa viivästymistä. Kulu-       naan tehty sähkömuuntaja. Suunnitelmalli-
26403: van vuoden menoarvioon ei otettu mitään           nen ja taloudellinen korjaus ·edellyttäisi,
26404: määrärahaa Turun linnan korjaustöitä var-         että ensi vuoUa varten olisi käytettävissä
26405: ten. Edellisen vuoden määrärahan puit-            ainakin edellä mainittu 38,500,000 markan
26406: teissa on korjaustöitä kuitenkin tämänkin         määräraha.
26407: vuoden aikana voitu jatkaa, mutta suurim-            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
26408: mat tämän vuoden ohjelmaan ku11luneet
26409: työt, nimittäin vesi- ja lämpöjohtojen asen-               että Eduskunta ottaisi vuoden
26410: nustyöt, on ollut pakko siirtää ensi vuoteen.            1952 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
26411: Linnan korjaustöiden loppuunsaattamiseksi                II luvun 43 momentille lisäystä
26412: tarvitaan laaditun laskelman mukaan vielä                13,500,000 markkaa Turun linnan
26413: noin 125 miljoonaa markkaa. Korjaustöi-                  korjaustöitä varten.
26414:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
26415: 
26416:               Niilo Honkala.                                   Mauno Jussila.
26417:               Kalle Jokinen.                                   Vappu Heinonen.
26418:                                      Urho Kähönen.
26419:                                                                                            567
26420: 
26421: IV,372.- Rah. al. N:o 300.
26422: 
26423: 
26424: 
26425: 
26426:                                Rönkkö ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Malmin-
26427:                                    kartanon opetus- ja koetilan rakennustöitä varten.
26428: 
26429: 
26430:                                     E d u s k u n n a 11 e.
26431: 
26432:    Maatalouskoneopetus puuttuu sekä t~knil­      hallin osalta 5,250,000 mk. Vuoden 1951 en-
26433: lisistä että maataloudellisista niin ylemmistä   simmäisessä lisämenoarviossa saatiin näihin
26434: kuin alemmistakin oppilaitoksistamme maas-       rakennustöihin 5,000,000 mk, joten raken-
26435: samme yleensä kokonaan tai on aivan riittä-      nustyön loppuun saattamiseksi tarvitaan
26436: mätöntä. Erityisesti kaipaa maatalousyli-        vielä 6,700,000 mk.
26437: oppilaiden koneopetus pikaista ja perusteel-        Sen johdosta, että kysymyksessä oleva ra-
26438: Hsta tehostamista ja uudelleen järjestä-         kennuskompleksi on parhaillaan rakenteilla,
26439: mistä.                                           olisi rakennust~knillisistä syistä aivan vält-
26440:    Helsingin yliopiston Malminkartanon ope-      tämätöntä (koska luentosali sekä opettajain
26441: tus- ja koetilan alueelle parhaillaan raken-     ja opetusvälinehuoneet ovat yhteisen raken-
26442: nettavaan maatalouskoneiden tutkimuslai-         nuksen ensimmäisessä kerroksessa) ja kus-
26443: toksen laboratorio- ja toimistorakennukseen      tannusten säästämiseksi tarkoituksenmu-
26444: on suunniteltu -        maatalousministeriön     kaista, että tässä mainitut tilat saataisiin
26445: 17. 12. 47 valmistaman sopimuksen mukaan         rakennetuksi yhtäaikaisesti muun rakennuk-
26446: - sijoitettavaksi Malminkartanolle kuulu-        sen kanssa.
26447: vat, lähinnä ylioppilaiden kone- ja työtie-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
26448:  teen opetukseen käytettävät opetus- ja ha-      kunnioittavasti,
26449: vaintovälinetilat: luentosali, opettajain ja
26450: opetusvälinehuoneet (yht. 1,055 m3 a 6,100                 että Eduskunta korottaisi vuoden
26451: mk) s~kä jo rakenteilla oleva opetuskone-                1952 tulo- ja menowrvioesitykseen
26452: halli (3,500 m3, jossa on vielä kustannuksia             Malminkartanon opetus- ja koetilan
26453: n. 1,500 mk/m3). Tämän suunnitelman mu-                  rakennustöitä varten (20 Pl. II 27)
26454: kaiset rakennuskustannukset ovat luentosa-               merkittyä 920,000 markan määrä-
26455: lin ym. osalta 6,450,000 mk ja opetuskone-               rahaa 6,700,000 markalla.
26456: 
26457:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
26458: 
26459: 
26460:               Tahvo Rönkkö.                                   T. N. Vilhula.
26461:               Niilo Ryhtä.                                    Yrjö Hautala.
26462:               Eino Rytinki.                                   Arvi Ikonen.
26463:               Lauri SO!lla.                                   Hilja Väänänen.
26464: 568
26465: 
26466: IV,s73. -   Rah. al. N:o 301.
26467: 
26468: 
26469: 
26470: 
26471:                                 Muikku ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maata-
26472:                                   louskoneiden tutkimuslaitoksen uudisrakennusta varten.
26473: 
26474: 
26475:                                      E d u s k u n n a ll e.
26476: 
26477:    Vuonna 1949 perustetun maatalouskonei-         mikä on suunniteltu käytettäväksi labora-
26478: den tutkimuslaitoksen rakentaminen on             torio- ja toimistorakennuksen rakennustyön
26479: vielä kesken. Laitoksella on perustamisesta       loppuun saattamiseen (3,550,000: -), pie-
26480: lukien suoritettu tähän mennessä yli 100          nemmän puisen koetushallin vesikattoon,
26481: koneen koetus ja parhaillaan on kokeilta-         ikkunoihin ja oviin sekä hallin kellari-
26482: vana yli 150 erilaista konetta, mm. 25 trak-      osaan rakennettavaan traktoritalliin (yht.
26483: toria, 12 lypsykonetta jne. Vuoden 1949 lo-       6,200,000: - ) sekä laitoksen johtajan asun-
26484: pulla voimaan tullut asetus koneiden tarkas-      toon ( 5,250,000: -).
26485: tuspakosta on suuresti lisännyt laitoksen            Edellä mainitun rakennusohjelman lisä!ksi
26486: työtä. Laitos ei pysty nykyisin henkilökun-       olisi tutkimuslaitokselle vuoden 1952 aikana
26487: nan ja rakennustilojen puutteessa suoritta-       rakennettava:
26488: maan siltä pyydetyistä koetuksista kuin noin         1. Kevytbetoinen koetushalli mm. voima-
26489: neljännen osan. Osa koetuksista suoritetaan       koneiden jarrutuksia, puimakoneiden, kui-
26490: tavallisessa käytännössä pelloilla, navetoissa    vurien, Jajittelijoiden, myllyjen, lypsyko-
26491: jne., mutta huomattava osa koetuksista -          neiden ym. rakennuksissa käytettävien ko-
26492: mm. monet mittaus- ja laboratoriokokeet -         neiden 'kokeita varten. Näitä kokeita ei tuli-
26493: suoritetaan laitdksen suojissa.                   palon vaaran eikä tilan ahtaudenkaan
26494:    Tutkimuslaitoksen koetus- ja säilytystilat     vuoksi voida suorittaa nykyisessä puisessa
26495: ovat vielä aivan riittämättömät. Nykyisin         hallissa.   Rakennusta varten tarvitaan
26496: joudutaan säilyttämään suurta määrää koe-          (3,500 m3 a 4,000 mk) 14,000,000 mk.
26497: teltavia koneita, tällä hetkellä mm. 25 trak-        2. Yksi kahden perheen (väliaikaisesti)
26498: toria ym. suuria ja kalliita koneita, tulipa-     3--4 perheen asuttavaksi asuinrakennus
26499: lolle alttiissa puuhallissa, jossa on suoritet-   (1,200 m3 a 7,000 mk) 8,400,000 mk.
26500: tava myös polttomoottoreiden ym. kokeita,            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
26501: mistä on jatkuva palovaara. Huomattavaa           kunnioittavasti,
26502: osaa koeteltavista koneista on myös pidet-
26503: tävä taivasalla varastosuojien puutteessa.                 että Eduskunta korottaisi vuoden
26504: Myös laitdksen henkilökunnan asunnot ovat                1952 tulo- ja menoarvioesityksessä
26505: riittämättömät.                                          maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen
26506:    Hallituksen menoarvioesitykseen on tut-               uudisrakennusmomentille ( 20 Pl.
26507: kimuslaitoksen rakentamisen jatkamista var-              II: 47) merkittyä 15,000,000 markan
26508: ten vuodeksi 1952 merkitty 15,000,000 mk,                määrärahaa 22,400,000 markalla.
26509:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
26510: 
26511:               Otto Muikku.                                     J alm.ari Väisänen.
26512:               Juho Karvonen.                                   Arvi Ikonen.
26513:                                         Arvo Ahonen.
26514:                                                                                               569
26515: 
26516: IV,s74.- Rah. al. N:o 302.
26517: 
26518: 
26519: 
26520: 
26521:                                 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta metsähallituksen
26522:                                    toimitalon rakentamiseksi Nurmeksen kauppalaan.
26523: 
26524: 
26525:                                      E d u s k u n n a ll e.
26526: 
26527:    Metsähallituksen valvonnan alaisena ole-       tuneitten hakkuitten kautta on tullut mai-
26528: vat valtion maat sijaitsevat etupäässä            nituille hoitoalueille, ei voi tapahtua häiriin-
26529: maamme pohjois- ja itäosissa. Esimerkkinä         tymättä, ellei asiassa ryhdytä pikaisiin toi-
26530: voidaan mainita, että mm. Nurmeksen kaup-         menpiteisiin. Olihan mm. vuonna 1951 ko-
26531: palasta käsin kolmessa hoitoalueessa on           konaisliikevaihto sanotuilla hoitoalueilla
26532: valtion maita 152,000 hehtaaria, joissa           410 miljoonaa markkaa ja työvoima 1,550
26533: metsien paaoma-arvo on varovaisestikin            henkeä.
26534: laskien 5.6 miljardia markkaa. Vaikka näin          Aluemetsänhoitajain ja .toimistohenkilö-
26535: on, niin sittenkään ei ole tähän mennessä         kunnan asunto-oloista saanee parhaimman
26536: metsähallituksen taholta saatu yhtenäistä         kuvan, kun mainitsemme, että Valtimon
26537: toimistotaloa, josta käsin näitten alueitten      hoitoalueen metsänhoitaja asuu huoneis-
26538: metsähallinnollinen huolto ja toiminta tu-        tossa, jossa on keittiö ja yksi kamari, lattia-
26539: lisi tapahtumaan. Nykyinen tilanne sekä           pinta-ala 39 m2 ja perheessä 5 henkeä.
26540: metsähallituksen toimistojen että henkilö-          Metsähallituksen toimesta on ostettu joku
26541: kunnan asuntojen kohdalla on aivan ·alkeel-       vuosi sitten rak:ennettavaa taloa varten
26542: linen ja kestämätön. Kuten jo edellä on           tontti, jossa on entinen heikko rakennus.
26543: mainittu, Nurmeksesta käsin hoidetaan kol-        Olisi erittäin buotavaa, että talohankkeessa
26544: men hoitoalueen tehtävät toimistoissa, joissa     päästäisiin töitten alkamiseen ja näin ollen
26545: työntekijää kohden on keskimäärin 5 m2: ä         se epäkohta tulisi vähitellen poistetuksi.
26546:  lattiapinta-alaa, ja tilanne on vaikein Valti-      Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
26547: mon hoitoalueessa, jossa työntekijää kohden       nioittaen,
26548: on toimiston lattiapinta-alaa 4 m2 ja joka
26549: toimisto on vuokrahuoneessa, josta häätö on                 että Eduskunta ottaisi vuoden
26550: annettu omistajan taholta.                               1952 tulo- ja menoarvioon 20 miljoo-
26551:    On aivan selvää, että tällaisissa toimis-             nan markan määrärahan Nurmeksen
26552: toissa ei voida hoitaa menestyksellisesti                kauppalaan rakennettavan metsähal-
26553: konttoritehtäviä ja on se työntekijöillekin              lituksen    toimitalon  piirustusten
26554: - terveydelliset seikat huomioon ottaen -                hankkimista ja rakentamistöiden
26555: vaarrullinen. Se valtava työmäärä, joka                  alkuunpanoa varten.
26556: lisääntyneitten valtion metsämailla tapah-
26557:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
26558: 
26559: 
26560:          Arvi Ikonen.                 R. Hallberg.                  0. Muikku.
26561: 
26562: 
26563: 
26564: 
26565:                                                                                                72
26566: 570
26567: 
26568: 1V,375.- Rah. al. N:o 303.
26569: 
26570: 
26571: 
26572: 
26573:                                 Tarkkanen ym..: Määrärahan osoittamisesta valtion mies-
26574:                                    kotitJ.eollisuusopiston oman talon rakentamista varten.
26575: 
26576: 
26577:                                      E d u s k u n n a ll e.
26578: 
26579:    Maaseudun elinkeinoelämän elvyttäminen         keinhoitolaitokSessa 88. Lisäksi näitä opetta-
26580: on kansantaloutemme tämän hetken poltta-          jia on tarvittu oppi- ja ammattikouluihin,
26581: vimpia pulmakysymyksiä. Maataloustyö ei           'kansakoulun jatkoluokille ja seminaareihin
26582: useinkaan turvaa tekijälleen täyttä toimeen-      ym. Alussa mainittu ammatillisen opetuk-
26583: tuloa ja avaa 'kausiluontoisuutensa vuoksi        sen laajentamisen välttämättömyys varsinai-
26584: mahdollisuuden tehdä sen ohella ainakin           sella maaseudulla lisää edelleen mieskoti-
26585: tiettyinä vuodenaikoina muuta ansiotyötä.         teollisuusopistolle asetettavia vaatimuksia
26586: Luonnonisin lisäansiotyön ala on tällöin          sekä valmistuvien opettajien lukumäärään
26587: kotiteollisuus, joka vanhastaan liittyy maa-      että heidän valmistuksensa laatuun nähden.
26588: seudun elinkeinotoimintaan. Myös on suosi-            Opistolle saatiin v. 1945 väliaikaisesti ti-
26589: teltu teollisen pienyritteliäisyyden kehittä-     laa Lahden mieskotiteollisuuskoulun huo-
26590: mistä pientiloille ja maaseudulle. Nekin voi-      neistossa keskeyttämällä tämän yksityisen
26591: vat turvata niiden lähiympäristössä asuvien       koulun kahden yksiluo'kkaisen osaston toi-
26592: toimeentulon, jopa laajemminkin, jos ovat          minta toistaiseksi. Lisäksi sai silloinen 2-
26593: niin järjestettyjä, että työt voidaan jakaa       luokkainen opisto käyttöoikeuden eräisiin
26594: kodeissa tehtäviksi.                              Möysän kansakoulun luokkahuoneisiin. Nii-
26595:    Kun on kysymys ansiotyöSkentelystä laa-         den käyttöoikeus peruutettiin !kuitenkin jo
26596: jemmassa ja vaativammassa mitassa, sen             vuoden kuluttua. Tilalle onnistuttiin saa-
26597: tulisi koskea lähinnä miesten työaloja. Mutta     maan vain naapuruudessa oleva nuorisoseu-
26598: nämä ovat nykyisellään kaikista heikoim-           ran sali, joka on sietämättömän kylmä ja se
26599: min hoidettuja. Pätevien ammatintaitajain          on lisä;ksi tyhjennettävä jokaiseksi aatto- ja
26600: puute maaseudulla on monilla mieskäsitöi-         lauantai-illaksi alkuperäiseen käyttöönsä.
26601: den aloilla suorastaan huutava, ja työtaito-       Huonetilojen puute on tuskastuttava, sillä
26602: jen puute aiheuttaa maatalouskodeille nii-         opistossa on nyt 6 luokkaa ja niiden käytet-
26603: den omienkin tarviketarpeiden tyydyttämi-         tävänä vain !kahdelta koululuokalta vapau-
26604: sessä raskaita rahamenoja. Puutteen poista-       tunut tila ynnä käyttöoikeus nuorisoseuran
26605: miseksi tarvitaan entistä enemmän näiden          kylmään saliin. Opistoon on vaikea saada
26606: työalojen opetusta varten hyvän koulutuk-         opettajia, oppilaiksi pyrkijöitä palaa takai-
26607: sen saanutta opettajavoimaa. Niiden valmis-       sin nähtyään miten alkeellisissa oloissa
26608: tamista va;rten toimii Lahdessa v. 1944 pe-       opisto toimii, opetusta ei voida tarkoituksen-
26609: rustettu valtion mieskotiteollisuusopisto.         mukaisesti jäTjestää ja opettajien sekä oppi-
26610:    Kun mieskotiteollisuusopisto on ainoa puu-     laiden terveys on vaarassa. Tämä alentaa
26611: ja meta1lityön ammattiopettajain valmistus-       opistoon tulevan oppilasaineksen yleistä
26612: laitos maassamme, tarvitaan siitä valmistu-        tasoakin.
26613: via opettajia jatkuvasti paitsi kotiteollisuus-      Kun edellä selostetulle miesten työalojen
26614: oppilaitosten 73 ammattiopettajan toimeen          ammattiopettajain valmistuslaitokselle ei ole
26615: myös neuvontatyössä sekä muissa opetuslai-         voitu saada tyydyttäviä huonetiloja vuok-
26616: toksissa, maatalousoppilaitoksissa 56, kan-        raamalla, on sen rakennushanke, joka am-
26617: sanopistoissa ja aistivialliskouluissa yh-        mattiopettajain valmistuksen vakinaiselle
26618: teensä 85, koulukodeissa 50 jne. sekä van-         kannalle saattamisen yhteydessä on ollut vi-
26619:                                 IV,375. -Tarikkanen ym.                                  571
26620: 
26621: reillä jo pari vuosikymmentä, vihdoinkin           Maataloushallituksessa laadittujen piirus-
26622: saatava toteutetuksi. Tilanne on nykyisel-      tusten mukaan on suunnitellun valtion
26623: lään kertakaikkiaan kestämätön.                 mieskotiteollisuusopiston rakennuksen kuu-
26624:    Lahden !kaupunki on lahjoittanut mies-       tiotilavuus 16,480 m3 ja kustannusarvio
26625: kotiteollisuusopistoa ja Lahden teknillisiä     120,000,000 mk.
26626: oppilaitoksia varten yhteisen alueen, ja val-      Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
26627: tiovarainministeriön taholta on korostettu,     nioittaen,
26628: että kumpikin rakennusryhmä olisi raken-
26629: nettava samanaikaisesti. Tämä olisikin muu-              että Eduskunta valtion mieskoti-
26630: ten asiallista, mutta kun ammattikoulun ra-           teollisuusopiston oma;n talon rakenta-
26631: kennushanke Lahdessa on nyttemmin ase-                mista varten ottaisi vuoden 1952
26632: tettu teknillisten koulujen rakennushank-             tulo- ja menoarvioon siirtomäärära-
26633: keen edelle lykäten teknillisten koulujen ra-         hana puolet kokonaiskustannuksista
26634: kennushankkeen toteuttamista, ei kotiteolli-          eli 60,000,000 mk.
26635: suusopiston oman koulutalon rakentamista
26636: voida jättää teknillisten koulujen rakennus-
26637: hankkeeseen kytketyksi.
26638:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
26639: 
26640:               E. M. Tarkkan.en.                            Toivo Antila.
26641:               Fe'lix Seppälä.                              Hilja Väänänen.
26642:               Aino Malkamäki.                              Eero Saari.
26643:               Kerttu Saalasti.                             Vieno Simonen.
26644:               J. E. Lampinen.                              OS'kari Lehtonen.
26645:               Vilho Leivonen.                              Eemil Luukka.
26646:                                     Matti Heikkilä.
26647: 572
26648: 
26649: IV,s76.- Rah. al. N:o 304.
26650: 
26651: /
26652: 
26653: 
26654: 
26655: 
26656:                                Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen ko-
26657:                                  titalousopiston rakentamiseen.
26658: 
26659: 
26660:                                     Ed usikunnaHe.
26661: 
26662:    Lapin lä:änin kotitalousoppilaitoksiin on     nuksia, mikä tulee valtiolJ.e halvemmaksi.
26663: runsaasti enemmän pyrkijöitä kuin mitä           Maataloudellista rakennustoimint8!a suun-
26664: niihin voidaan sijoittaa ja kotitalousneu-       nitteleva toimikunta esitti myöskin jo vuo-
26665: vojien kysyntä on huomattavasti suurempi         den 1951 menoarvioon varattav·8iksi 75 mil-
26666: kuin .tarjonta. Tämä osoittaa, et;tä alueen      joonaa markkaa Ro.vaniemen emäntäkoulua
26667: naiset ovat heränneet määrätietoisesti kehit-    varten, koska suunnitelmaa tehtäessä ei
26668: tämään läänin koteja taloudellisesti vaka-       vielä ollut kypsynyt kysymys kotitalous-
26669: varaisemmiksi ja mora;ailisesti kestäväm-        opiston perustamisesta, mutta määrärahaa
26670: miksi, mitä on pidettävä tärkeänä ja kan-        ei ole otettu vielä menoarvioon. Neuvoja-
26671: nate.ttavana suuntauksena Lapin ,läänin          kurssi toimii nyt varsin vaikeissa oloissa
26672: kehityksessä. Ne nuoret naiset, jotka eivät      toisistaan etäällä olevissa vuokrahuoneissa
26673: saa tilaa '3ilueen ikotitalousoppilaitoksissa,   eikä siihen liittyvää emäntäkoulua ole tilan
26674: eivät myöskään muuta kuin harvoin pääse          ahtauden vuoksi voitu ollenkaan sooda
26675: muualle vastaaviin kouluihin, koska niissä-      käyntiin. Kotit311ousneuvojaopiston raken-
26676: kin on tilan 'ahtautta eikä usein varatto-       taminen sille varrutulle tonrtille vaatisi ny-
26677: muuskaan salli opiskelua eteläisissä oppilai-    kyoloissa n. 120 milj. markkaa, josta kol-
26678: toksissa. Kotitalousneuvojien puutteen ol-       mannes olisi varattava jo ensi vuoden me-
26679: lessa suuren kautta maan ei Lapin läänin         noarvioon. Rlakentamista helpottaisi se että
26680: aluoolJ.e saada kotitrulousneuvojia kuin poik-   Rovaniemen pienviljelijäkoulun rakennuk-
26681: keustapauksissa eivätkä he ole perehtyneitä      set, joiden suojissa Rovaniemen kotitalous-
26682: pohjoisiin oloihin. Tämän hyvin oivaltaen        komukin ennen koulurakennusten hävittä-
26683: eduskunta vuosi sitten kehoitti hallitusta       mistä toimi, ovrut nyt vaJlmistusvaihee.ssa ja
26684: ryhtymään toimenpiteisiin kotitalousopiston      että rakennustoimintoo voitaisiin osittain
26685: perustamiseksi Rovaniemelle, niin että neu-      käyttää myöskin uhkaavan ;työttömyyden
26686: vojaopisto ja siihen liittyvä emäntäkoulu        lieventäm:iseen jälleenrakennuksen läänin
26687: pääsisivät toimint8!an mahdollisimman no-        alueella ollessa jo päättymässä. Yllä esite-
26688: peasti. MaaroaJ.oushallitus siirsi Rovaniemen    tyn perusteehla ehdotamme sen tähden,
26689: valtion omistaman kotitrulouskoulun yhtey-
26690: teen ylimääräisen neuvojrukurssin ja Rova-                että Eduskunta ottaisi vuoden
26691: niemen maalaiskunta .lahjoitti v·altiolle tar-          1952 tulo- ja menoarvioon 40 mil-
26692: koitusta varten rtarvittavan ·alueen Rovanie-           joonaa markkaa Rovaniemen kotita-
26693: men pienviljelijäkoulun välittömästä naa-               lousopiston rakennustöiden aloitta-
26694: puruudesta, niin että oppilaitokset voivat              mista varten.
26695: käyttää yhteisiä maatalous- ja karjaraken-
26696:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
26697: 
26698: 
26699:                  Vilho Vä:yrp1en.                        Arvi Turkka.
26700:                  Erkld KoiVISto.                         M. 0. Lahtela.
26701:                                         Toivo Friman.
26702:                                                                                           573
26703: IV,s77. -   Rah. al. N:o 305.
26704: 
26705: 
26706: 
26707: 
26708:                                 Lappi-Seppälä ym.: Määrärahan osoittamisesta metsähal-
26709:                                    linnon aluehallinnon virka-asuntojen jälleenrakentamista
26710:                                    varten.
26711: 
26712: 
26713:                                     E d u s k u n n a 11 e.
26714: 
26715:   Valtion metsät sijaitsevat pääosaltaan         daltaan ja samalla helpottaisi paikkakun-
26716: maamme pohjois- ja itäosissa, joissa metsä-      tien asuntopulan.
26717: hallinnon virkailijain toimi- ja asuinpaikat        Edellä esitetyn epäkohdan korjaamiseksi
26718: eräitä poikkeuksia lukuunottamatta ovat          metsähallitus teki aikanaan maatalousmi-
26719: maaseudun asutuskeskuksissa. Näillä seu-         nisteriölle sen pyytämän ja hyväksymän
26720: duilla, samaten kuin koko maassamme ny-          rakennussuunnitelman vuosille 1950-1956.
26721: kyisin vallitseva vaikea asuntopula on mo-       Lukuunottamatta Muonion ja Utsjoen hoito-
26722: nin tavoin haitannut metsähallinnon toi-         alueiden alue- ja apulaismetsänhoitajain
26723: mintaa.                                          virka-asuntoja, jotka jälleemakennusva-
26724:    Metsähallinnon virkailijoista on nim. vain    roista myönnetyllä 20 milj. markan määrä-
26725: vähäisellä osalla valtion puolesta asunto,       rahalla on saatu rakennetuksi, on vuoden
26726: mutta huomattavalla osalla ei tällaista etua     1950 rakennusohjelma vielä kokonaan to-
26727: ole, koska asuntojen hankintaan myönnetyt        teuttamatta. Jotta kaikkein välttämättömin
26728: määrärahat ovat aina olleet niukat. Tilanne      t·arve saataisiin tyydytetyksi ja osa ko. ra-
26729: vaikeutui vielä tuntuvasti sen johdosta, että    kennussuunnitelmasta toteutetuksi, mm. so-
26730: sodissa tuhoutui melkoinen osa metähallin-       dissa tuhoutuneet virka-asumu'kset ja kaik-
26731: non virka-asumuksista, joista vieläkin on        kiaan 4 aluemetsänhoitajan, 7 apulaismet-
26732: jälleenrakentamatta kaksi aluemetsänhoita-       sänhoitajan, 3 kanslistin ja 16 metsätyön-
26733: jan ja kymmenen metsätyönjohtajan asuntoa        johtajan asunnot rakennetuiksi etupäässä
26734: sekä Sallan hoitoalueen aluemetsänhoitajan       maamme pohjois- ja itäosissa, tarvittaisiin
26735: asunto, joka jäi luovutetulle alueelle. Nämä     150 milj. markkaa, josta 59 milj. mk tulisi
26736: kaikki ovat sellaisia asumuksia, jotka ensi      jälleenrakennettavien asuntojen osalle.
26737: sijassa ja mahdollisimman pian olisi saatava        Koska ei ole valtion eikä nimenomaan sen
26738: jälleenrakennetuiksi, sillä ao. metsähallin-     metsätalouden edun mukaista, että valtion
26739: non virkailijat - siitä huolimatta, että he      metsien syrjäisestä sijainnista johtuen muu-
26740: erittäin tehokkaasti ovat rakennuspuuta          tenkin vaikeissa oloissa toimivat virkailijat
26741: hankkimalla edistäneet paikkakuntansa jäl-       joutuvat asumaan heikoissa ja puutteelli-
26742: leenrakennustoimintaa-asuvat itse nykyi-         sissa asunnoissa, esitämme kunnioittaen,
26743: sin vielä kämppä-, parakki- ym. tilapäis-
26744: asunnoissa, joissa asumisesta koituu suoras-               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
26745: taan terveydellisiä haittoja. Mutta myöskin             tulo- ja menoarvioon 59 miljoonan
26746: muilla sellaisilla paikkakunnilla, joissa met-          markan määrärahan metsähallinnon
26747: sähallinnolla on tarkoitusta varten varat-              aluehallinnon virka-asuntojen jälleen-
26748: tuna omat tontit, olisi syytä saada metsä-              rake.nnettavia uudisrakennuksia var-
26749: hallinnon virkailijoille asunnot, koska valtio          ten.
26750: täten poistaisi asuntovaikeudet heidän 'koh-
26751:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
26752: 
26753:                  Jussi Lappi-Seppälä.                     Erkki Koivisto.
26754:  574
26755: 
26756:  IV,s78. -   Rah. al. N:o 306.
26757: 
26758: 
26759:                                  Luostarinen ym. : Määrärahan osoittamisesta Heinäveden
26760:                                    metsäkoulun perus~amissuunnitteluja varten.
26761: 
26762:                                      E d u s k u n n a 11 e.
26763:      Vuonna 1950 eduskunta hyväksyi 1ain           hiltaaseen kehitykseen siellä, kuin ehkä us-
26764:    metsänhoitoyhdistyksistä. Eräänä aiheelli-      kotaankaan. Kansa on kyllä joustav.aa ot-
26765:   sena perusteena ·lain vastustajilla oli man      tamaan hyviäkin vaikutteita vastaan, eikä
26766:   vähäinen metsäteknikkokunta, joka e.tu-          metsäasiain hoidossa jäisi länsisuomalaisista
26767:   päässä on tällä hetkellä enimmäkseen mui-       veljistään jäTheen, kun vaan häncllä olisi
26768:   den kuin Itä- ja Koilli&-Suomen metsänhoi-       tietoa ja taitoa. Sitä OSIOittaa muun muassa
26769:   toyhdistysten palveluksessa.                    viime vuonna toimeenpantu valtakunnan
26770:      Syitä tähän saattaa olla monia, mutta        metsämarssi.
26771:   eräs huomattava selviää seuraavasta: Rova-          ltä-Suomen metsänhoitoyhdistykset kai-
26772:   niemeltä HruapamäJen ja Lahden kautta            paavat nyt uusia neuvojia puuttuvien ti-
26773:   Kotkaan vedetyn viivan itäpuolelle jää          'lrul1e, sillä uuden. ·lain ·annettua taloudellista
26774:   Suomen metsistä runsaasti kolme neljän-         pohjaa syntyy aina uusia yhdistyksiä ja
26775:   nestä. Myös metsien :tuo.ton markkamä:ä:räi-    neuvojien paikkoja entisiin. On monta
26776:  sestä arvosta jäänee samalle alueelle run-       kelltaa tuotu esi>ll!e, että Itä-Suomen metsä-
26777:   sas puolisko. Vrultion metsäkouluista tämän     kouluLla on kiire, sillä Juontaiset edellytyk-
26778:  viivan itäpUd1elle jää kuitenkin vain yksi      set näillä karuilLa maisemilla on monin
26779:   ja sen ilänsipuolelle kaikki muut, neljä        paikoin metsänhoitoon suuremmat kuin
26780:  suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen, sa-      malllllviljelykseen. Näillä v:aihtelevil.la soi-
26781:  hateollisuuskoulu sekä yliopiston metsähar-     silla, mäkis~1lä ja vesistöjen särkemillä
26782:   joitteluasema Hyyrtiäl!fulsä. Näin nurinku-    alueilla pitäisi nuorison päästä oppimaan
26783:  riseen tilanteeseen on osa;ltaan vaikuttanut    omH1e kotiseuduilleen luonnon puolesta so-
26784:  se, että juuri perustettu Loimolan metsä-       pivinta ammruttiaan.
26785:  koulu jäi raj·an .taakse.                            Jo ennen sotia, yleisessä tietoudessa ja
26786:     On selvää, että oppilaita Itä-Suomesta       eduskunnassakin päätettiin, ·että seura:ava
26787:  metsäammattikouluihin pääsee hakeutu-           uusi metsäkoulu perustetaan Heinävedelle
26788:  maan paljon vähemmän kuin länsisuoma-           Vlaltion metsänhoitoaluee1le, joka on Poh-
26789:  laisia. .Samoin .taas va1mistuneiden tekni-     jois-Karja~an, Pohjois- ja Irtä-Savon yhty-
26790:  koiden työhön sijoittamisessa on :luonnol-      mäkohdassa. Vuonna 1936 tehdyn toivo-
26791:  lista, että he py11kivät kotiseudulleen ja      musa:kliuteen N :o 66 perustelut ja seura:a-
26792: koulujen lähettyville ja näin parhaat työn-      vana vuonna valmistuneen metsänopetusko-
26793:  tekijät jäävät Länsi-Suomeen. Työnteki-         mitean mietintö, joihin viit.taamme, •antavat
26794:  jän onnistuminen työssään ja suhteessaan        lähemmät selvitykset tämän uuden metsä-
26795: niin metsänomistajiin kuin metsätyöväkeen-       koulun paikasta.
26796: km voisi omasta maakunnasta valmistu-                 Edellä ·esitettyyn vi:Ubaten kunnioittaen
26797: neelia metsäteknikolla olla parempi. Sa-         ehdotamme,
26798: moin •asianomaisen viihtyminen myös pai-                       että Eduskunta ottaisi vuoden
26799: kassaan ja työssään voisi olla suurempi.                    1952 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
26800:     Se, •että osa ltä-Suomen metsänomistajia               II luvun 54 momentin kohdalle
26801: ei ole tuntenut 'etupäässä muista maakun-                  10,000,000 markan määrärahan Hei-
26802: nista tulleita metsänhoidonneuvojia omik-                  näveden metsäkoulun perustamisen
26803: seen, on huomattavampi jarru metsäasiain                   suunnittelutoimenpiteitä varten.
26804:        Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
26805:          Aino Luostarinen.          Heikki Soininen.               Irma Hamara.
26806:          Vieno Simonen.             Antti J. Rantamaa.             Väinö Kaasalainen.
26807:          Kerttu Saalasti.           Viljami Kalliokoslå.           E. M. Tarkkanen.
26808:          Hilja Väänänen.            Arvi Ikonen.                   Aukusti Pasanen.
26809:          Wiljam Sarjala.            Lauri Kaarna.                  Toivo H. Kinnunen.
26810:                                     Erl. Haapaniemi.
26811:                                                                                              575
26812: 
26813: IV,s79.- Rah. al. N:o .307.
26814: 
26815:                                 Vilhula ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeinta maa- ja
26816:                                    kotitalousopetusta varten tarpeellisten rakennusten ra-
26817:                                    kentamiseksi Viikin tilalle.
26818: 
26819: 
26820:    Korkeimman maatalousopetuksen raken-            suunnitelmaa rviipymättä ryhdyttäisiin to-
26821: nus- ja huoneistokysymys on saanut odottaa         teuttamaan. Tätä v&rten toimeenpantiin
26822: ratkaisuaan jo läfhes puolen vuosisadoo            v. 1949-19,50 piirustuskilpailu ja edus-
26823: ajan. Useista asiaa valmistelleiden komi-          kun,ta myönsi v. 1950 ensimmäisessä lisä-
26824: teoiden mietinnöistä sekä eduskunnrun ja           menoarviossa 3,000,000 markan siirtomäärä-
26825: hallituksen :päätöksistä ja toimenpiteistä         r.ahan Viikin tilan asemakaavoitusta sekä
26826: huolimatta korkeinta maJatalousopetusta on         ensiksi rakennettav~en rakennusten rpääpii-
26827: edelleen annettava tarkoitustaa täysin v:as-       rrustusten laatrnista :varten. Asemakaavan
26828: taamattomiSSili suojissa ja olosuhteissa. Ko-      ja ,piirustusten l:aatiminen on opetusminis-
26829: titalouso,petuksen tultua liitetyksi yliopiston    teriön suostumuksella annettu kilpailussa
26830: opetusohjelmaan on myös tämän alan tie-            ens1mmäisen palki,nnoJ;~- saaneen arkkitehti
26831: teelliselle opetukselle varattava sij111nsa kor-   Veli Paatelan tehtäväksi. Hallitus ei ole
26832: keimman maatalouS<l)petuksen rinnalla. E,ri-       kuitenlkaan .esittänyt vuoden 1952 menoar-
26833: tyisen kestämättömäksi! on tilanne muodos-         vioon otettavaksi määrärahaa rakennustöi-
26834: tunut sen jälkeen kun osa opetusta palvele-        den aloittamiseksi, mikä johtaisi siihen, että
26835: vista laitoksista on vanhojen rakennusten          alussa mainittujen syiden aiheuttama ti-
26836: purkamisen tähden täytynyt siirtää väliai-         lanne jatkuisi erittäin hlhll.kalana ja enti-
26837: kaisiin suojiin Viikin koetHalle, jonne kor-       sestäänkin huonontuJlleena muodostuen en-
26838: kein maatalousopetus tulee kokonaisuudes-          nen pitkää täysin kestämruttömäksi,. Kun
26839: saan sijoitettavaksi. Kun muut tätä ope-           rakennustöitä ja niiden edellyttämiä vesi-
26840: tusta palvelevat laitokset ovat edelleen van-      ja viemärijohtotöitä ei päästä aloittamaan,
26841: hoissa sijoituspaikoissaan, aiheuttaa tämä         seuraa tästä lisäksi, etteivät maatalous- ja
26842: erittäin suurta hankaluutta opiskelijoille ja      kotitalousylioppilaat pääse toteuttamaan
26843: opettajille, joiden on pakko jakaa työsken-        suunnittelemansa ylioppilasasuntolan rakeru-
26844: telynsä kahden toisistaan 8 km etäisyydellä        tamista·, jota varten on jo huomattava
26845: sijaitsevan työpaikan kesken. Mm. kotita-          määrä varoja kerättynä ja johon lisää lah~
26846: lousopetusta joudutaan antamaan väliaikai-         joitusvaroj,a on odotettavissa rakennustöi-
26847: sissa suojissa puoleksi Helsingissä, ,puoleksi     den päästyä alkuun. Tämän vuoksi olisi
26848: Viikin tilalla. Tästä väliaikaiseksi tarkoite-     välttämätöntä, että vuoden 1952 menoar-
26849: tusta järjestelystä on jo havaittu opiskelun       vioon otettaisiin määräraha korkeimman
26850: ja opetuksen tehokkuuden suuresti kärsi-           maatalous- ja kotitalousop·etuksen tarvitse-
26851: ;vän. Kun pääjohtaja P. Vidingin puheenr           mien rakennustöiden aloittamista varten.
26852: johdolla toiminut komitea v. 1949 päätyi              Edellä oleva;an: viitaten kunnioittaen eh-
26853: yksimielisesti tulokseen, että korkein maa-        dotamme,
26854: talousopetus olisi kokonaisuudessaan sijoi-
26855: tettava Viikin tilalle, mikä ratkaisu on saa-                että Effiuskunta ottaisi vuoden 1952
26856: nut hyväksymisen yliopiston j.a valtiovallan              tulo- ja me;noarvioon 170,000,000 mar-
26857: t111holta, pidettiin suunnitelm111n toteuttami-           kan siirtomäärärahan korkeimman
26858: sen ehdottama:na edellytyksenä, ettei ope-                maatalous- ja kotitalousopetuksen
26859: tustoimintaa suuresti ha~ttaaViaa siirtymis-              tarvitsemieAn rakemnustern rakennus-
26860: kautta muodostuisi, vaan että rakennus-                   töitä vartern Viikin tilalla.
26861:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
26862: 
26863:         T. N. Vilhula.                Urho Kähönen.              Pentti Niemi.
26864:         Irma Hamara.                  Hilja Väänänen.            Jaakko HakPJa.
26865:         N. Kosola.                    Eino E. Heikura.           Johannes Wirtanen.
26866:         Verner Korsbäck.              M. 0. Lahtela.             Aaro Kauppi.
26867:         Irnta Karvikko.               Aino Luostarinen.          Eeli Erkkilä.
26868:         Kerttu Saalasti.              Vieno Simonen.             Yrjö Hautala.
26869:                  TJuno Takki.                              Yrjö Murto.
26870: 576
26871: 
26872: IV,aso. -   Rah. al. N:o 308.
26873: 
26874: 
26875: 
26876: 
26877:                                 Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijäneu-
26878:                                   vojaopiston perustamiseksi Muhoksella sijai&evalle Koi-
26879:                                   vikon koulutilalle.
26880: 
26881: 
26882:                                      E d u s k u n n a ll e.
26883: 
26884:    Tunnettua en, että kun Kuvkijoen maa-           nossa 7 päivältä maaliskuuta 1951 komitea
26885: miesopisto menetettiin alueluovutuksen joh-        yksimielisenä mielipiteenään esittää, että
26886: dosta, niin jälelle jääneet Mustialan maa-         Pohjois-Suomea ja itäistä rajaseutua varten
26887: miesopisto ja Hyvinkään pienviljelijäneu-          olisi perustettava maatalousteknikkoja val-
26888: vojaopisto eivät ole kyenneet tyydyttämään         mistava pienviljelijäneuvojaopisto ja että
26889: maatalousteknik'kojen tarvetta. Erittäin sel-      tämä opisto olisi sijoitettava Muhoksen kun-
26890: västi tämä puutteellisuus tunnetaan Poh-           nassa olevalle Koivikon koulutilalle siellä
26891: jois-Suomessa, jonka maalaisnuorisolla asioi-      nyt olevien maataloudellisten koulujen yh-
26892: den näin ollessa on hyvin rajoitetut mah-          teyteen. Tähän mielipiteeseen on myöskin
26893: dollisuudet päästä osalliseksi korkeammasta        Oulun läänin Talousseura yhtynyt kirjel-
26894: maatalousopetuksesta.                              mässään -maatalousministeriölle 8 päivältä
26895:    Epäkohdan korjaamiseksi on tehty esityk-        toukokuuta 1951.
26896: siä maamiesopiston perustamiseksi Pohjois-            Kun Muhos sijaitsee Pohjois-Suomen ja
26897: Suomeen. Niinpä Oulun läänin Talousseu-            itäisen rajaseudun laajan alueen keskus-
26898: ran, Perä-Pohjolan Maanviljelysseuran, La-         tassa, on luonnollista, että sinne sijoitettu
26899: pin Maatalousseuran ja Kajaanin Maan-              opisto voi sijaintinsa puolesta parhaiten
26900: viljelysseuran toiminnanjohtajat esittivät         palvella kysymyksessä olevaa tarvetta. Sitä
26901: maatalousministeriölle osoittamassaan kirjel-      paitsi on otettava huomioon, että Koivikon
26902: mässä 28 päivältä maaliskuuta 1950, että           koulutila käsittää riittävän peltopinta-alan
26903: maamiesopisto kiireellisesti perustettaisiin        (130 ha) sekä tyydyttävät rakennukset, jo-
26904: Muho'ksella sijaitsevalle Koivikon koulu-          ten taloudellisestikin on valtiolle edullisinta
26905: tilalle. Samaa tarkoitti myöskin ed. Ry-           sijoittaa opisto Koivikon tilalle.
26906: tingin ym. 1950 valtiopäivillä tekemä toi-            Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
26907: vomusaloite (N :o 220), jonka maatalous-           nioittaen,
26908: valiokunta sittemmin kuitenkin esitti hylät-
26909: täväksi pääasiallisesti sillä perusteella, ettei             että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
26910: eri vaihtoehtoja paikan suhteen oltu vielä                tulo- ja menoarvioon 25,000,000 mar-
26911: riittävästi tutkittu.                                     kan määrärahan maamiesopiston tai
26912:    Sen jälkeen on kysymys koko laajuudes-                 pienviljelijäneuvojaopiston perusta-
26913: saan ollut Pohjois-Suomen ja itäisen raja-                miseksi Muhoksella sijaitsevalle Koi-
26914: seutualueen maatalouskomitean tut'kittavana.              vikon koulutilalle.
26915: Maatalousministeriölle antamassaan lausun-
26916:        Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
26917: 
26918: 
26919:                   Aaro Kauppi.                              Arvi Turkka.
26920:                  Eino Rytinki.                              Matti Meriläinen.
26921:                  Markus Niskala.                            Toivo B. Kinnunen.
26922:                  M. 0. Lahtela.                             Vilho Väyrynen,
26923:                   T. N. Vilhula.                            Niilo Ryhtä..
26924:                                       Arvi Ahm.avaara.
26925:                                                                                                577
26926: 
26927: IV,as1.- Rah. al. N:o 309.
26928: 
26929: 
26930: 
26931: 
26932:                                 Tarkkaneil ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion maito-
26933:                                    talouskoelaitoksen henkilökunnan asuntorakennusten ra-
26934:                                    kentamista varten Jokioisiin.
26935: 
26936: 
26937:                                      E d u s k u n n a ll e.
26938: 
26939:   VaLtion maitotalouskoelaitoksen henkilö-        asunnoista on parhaimmassa kunnosa, koe-
26940: kunnan .asuntokysymys on ollut järjestä-          laiJtoksen voinvalmistuksen .assistentti on
26941: mättä sen perustamisesta lähtien. Johto-          syyskuun 4 p:nä päivätyllä kirj·elmällä sa-
26942: kunrta on joka vuosi jo kahdenkymmenen            nottu irti asunnostaan sillä perusteella,
26943: vuoden ajan tulo- ja menoarvioesityksensä         että kartanot tarvitsevat sen omiin tarkoi-
26944: yhteydessä anonut määrärahrua koelaitok-          tuksiinsa. 4 perheehlistä ja 4 yksinäistä
26945: sen assistenttien asuntojen rakentamiseksi,       ·asuu päärusiassa omaistensa ·luona .toistai-
26946: mu:tta toistaiseksi tuloksetta. Vuonna 1939       seksi. Vaikein on asuntotilanne koelaitok-
26947: eduskunta otti vuoden 1940 tulo- ja meno-         sen assistenttien kohdalla ja viime vuodet
26948: arvioon määrärahan tähän tarkoitukseen,           ovat osoittaneet, ettei koelaitos tule saa-
26949: mikä kuitenkin. .talvisodan takia jouduttiin      maan pystyviä, pitempiaikaisia viranhalti-
26950: peruuttamaan. Pääjohtaja Ellilän johdolla         joita, ennenkuin asunto-olot v~tion maito-
26951: toimiva va1tion komitea, jonka tehtävänä          talouskoelaitoksessa järjestetään rtyydyttä-
26952: oli laaltia 5-vuotissuunnitelma valtion maa-      välle kannrulle. Myös meijerityöntekijöiden
26953: seudulla olevien rakennusten rakentami-           osalta on tilanne twllä hetkellä sellainen,
26954: seksi, sijoitti valtion maitotaloUSikoelaitok-    että työntekijät on otettava laitoksen pal-
26955: sen ·assisten.ttien ralmnnukset ·ensimmäisen      velukseen siJ:lä edellytyksellä, •että heillä it-
26956: eli vuoden 1950 rakennusohjeLmaan. Ko-            sellään on asnnto, työkykyyn ja ammatti-
26957: mitean laatimaa ohjelmaa ·ei kuitenkaan ole       taitoon katsomatta.
26958: noudatettu.                                          Edellä ,esitettyyn viitaten ,ehdotamme,
26959:    Tällä hetkellä on vrultion maitotaLouskoe-
26960: laitoksissa 15 perheellistä ja 9 yksinäistä                että Eduskunta ottaisi vuoden
26961: työntekijää, joista 5 perheellisellä ja 5 yksi-          1952 tulo- ja menoarvioon 15 mil-
26962: näisenä on asunto maito.ta1oUSikoelaitoksen.             joonaa markkaa valtion maitotalous-
26963: rakennuksessa. 6 perheeilistä •asuu Jo-                  koelaitoksen henkilökunnan asunto-
26964: kioisten kartanoiden. ha:llinnassa olevissa              rakennusten rakentamista varten Jo-
26965: huoneistoissa, joista yhdestä, joka näistä               kioisiin.
26966:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
26967: 
26968: 
26969:               E. M. Tarkkanen.                                 Kalle Joukanen.
26970:               Eino Raunio.                                     Eemil Luukka.
26971:                                       Matti Heikkilä.
26972: 
26973: 
26974: 
26975: 
26976:                                                                                                  73
26977: 578
26978: 
26979: IV,3s2. -   Rah. al. N:o 310.
26980: 
26981: 
26982: 
26983: 
26984:                                 Virkld ym.: Määrärahan osoittamisesta ·valtion seerumlai-
26985:                                    toksen rakentamista varten.
26986: 
26987: 
26988:                                     E d u s k u n n a 11 e.
26989: 
26990:    Viimeisen vuosikymmenen aikana on lää-       käyttöön ole ,päästy. Niinikään on pyritty
26991: ketieteessä tapahtUIIlut käänteentekeviä muu-   verensiirtoihin tarvittavan veren ja plas-
26992: toksia. Tämä ik~hitys on tapahtunut ennen       mm säästämiseen sekä samalla ennakolta
26993: muuta kulku- ja tarttuvien tautien hoidossa     ehkäisevässä mielessä tärkeiden aineosien
26994:  ja ennakolta ehkäisevässä toiminnassa.         tlristämiseen verestä nk. .plasmafraktioinnin
26995: Jotta lääketieteen kehitys voitaisiin käyttää   avulla, jota kuitenkin on puutteellisten tilo-
26996: hyödyksi sairaanhoidossa ja kansanterveys-      jen tähden voitu suorittaa erittäin sup-
26997: työssä, on ensiarvoisen tärkeätä .päästä mah-   peassa määrässä.
26998: dollisimman varhaisessa vaiheessa selville         Edellä mainitut tärkeät tehtävät kuulu-
26999: taudin laadusta, käyttäen hyväksi ba;k-         vat valtion seerumlaitokselle, joka toimii
27000: teeri~ ja seerumopin tarjoamia apukeinoja.      maassamme keskuslaitoksena samalla huol-
27001: Näin voimme nopeasti saada tartuntataudit       taen muut valtion pienemmät laboratoriot.
27002: paranemaan ja ennen muuta estetyksi vaka-       Seerumlaitoksella 'ei kuitenkaan nykyisissä
27003: vat jälkitaudit, jotka erittäin useassa ta-     puitteissa ole malldollista suorittaa sille
27004: pauksessa johtavat ennenaikaiseen työky-        kuuluvia tehtäviä siinä laajuudessa mikä
27005: vyttömyyteen. Nämä toimenpiteet lyhentä-        olisi kansan terveyden kannalta ikoko maalle
27006: vät lisäksi huomattavasti hoitoaikaa sekä       välttämätöntä.
27007: vifuentävät siten sairaalapaikkojen tarvetta.      Valtion seerumlaitoksen välttämättömiä
27008:    Tuberkuloosilainsäädäntömme edellyttää       tarp·eita silmällä pitäen on kolmen vuoden
27009: paitsi hoidettavien potilaitten tarkkailua      aikana suuiiDiteltu sille välttämättömät ti-
27010: myös voimakasta ehkäisytyötä, mikä on           lat ja rakennukset, joiden piirustukset ovat
27011: mahdollista ainoastaan laajajen bakteriolo-     jo rrakennushallituksessa hyväksytyt.
27012: gisten tutkimusten avulla.                         Valtion seerumlaitoksen suorittama en-
27013:    Uudeksi tärkeäksi t~htäväksi tarttuvien      nakolta ehkäisevä toiminta on rinnastetta-
27014: rtautien rintamalla on kehittynyt nk. virus-    vissa paloturvallisuuteen tehtäävään toimin-
27015: tutkimus, joka meidänkin maassamme on           taan ja me tiedämme, että tämä toiminta
27016: nykyisissä vaikeissa olosuhteissa alkanut       on monin kerroin haJ.vempaa ja samalla tu-
27017: kehittyä. Tämä työ tulee muodostumaan           loksellisempaa kuin jo sairastuneitten hoita-
27018: vuosi vuodelta yhä ilirkeämmäksi, emmekä        minen, joka useissa tapauksissa jättää py-
27019: ilman sitä voi enää ajatella kansa!llterveys-   syviä ruumiinvammoja, jotka saattavat jo
27020: työtä.                                          varhaisessa nuoruudessa vaikuttaa alenta-
27021:    Uudet hormonaaliset hoitomenetelmät          vasti työkykyyn. Esimerkki·nä ermakolta
27022:  (ACTH, Cortison) edellyttävät laajoja la-      ehkäisevän hoidon merkityksestä voimme
27023: boratorioissa suoritettavia hormonaalisia       mam•ita, että ne sa:avutukset, jotka on saatu
27024: tutkimuksia samoin kuin myös uusi abortti-      taistelussa sukupuolitauteja vastaan, ylittä-
27025: lakimme, joka on tuonut päivän polttavaksi      vät ikaikki odotukset. Niinpä vuonna 1943
27026: kysymykseksi raskaudoo mahdollisimman           oli ma;assamme 5,236 uutta kuppatautita-
27027: aikaisen toteamisen.                            pausta j·a vuonna 1950 391 ta.pausta.
27028:    Maassamme on viime vuosien aikana kiin-         Selvänä merkkinä maamme ennakolta
27029: nitetty erittäin suurta huomiota nk. pyro-      e!hkäis·evän sairaanhoidon kehityksestä ovat
27030: genivapaitten (ei kuumetta aiheuttavien)        luvut, jotka osoittavat laitoks'en työmäärän
27031: ruiskeliuosten välttämättömyyteen, mutta        kasvua viimeisen kahden ja puolen vuoden
27032: puutteellisten olosuhteitten tähden ei niiden   aikan•a. Vuonna 1949 toimitettiin 214,972
27033:                                      IV,382. -VirJllki ym.                                   579
27034: 
27035: tutkimusta, vuonna 1950 '348,827 tutkimusta       nykyistä työmääränsä ei enaa ole mahdol-
27036: ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla jo noin         lista niissä olosuhteissa, joissa laitos joutuu
27037: 200,000 tutkimusta. Tämän ahtaissa olosuh-        toimimaan.
27038: teissa jo äärimmilleen jännitetyn työn tu-           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
27039: loksena on ollut kulkutautien lukumäärässä
27040: tapahtunut lasku, mikä ei kuitenkaan vielä-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
27041: kään ole läheskäi1n mahdollisessa llllinimissä.          tulo- ja menoarvioon 200 miljoonan
27042: Samalla, kun luvut osoittavat sangen huo-                markam määrärahan valtion se.erum-
27043: mattavaa nousua ei valtion see·rumlaitoksen              laitoksen rakennustöiden aloittamista
27044: tiloiss·a ole tapahtunut juuri mitään mainit-            varten.
27045: tavrua lisäystä. Seerumlaitoksen kyky lisätä
27046:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
27047: 
27048: 
27049:                  Helena Virkki.                           Konsti Järnefelt.
27050:                  Irma Hamara.                             Martta Salmela-Järvinen.
27051:                  Martti Huttunen.                         Aino Luostarinen.
27052:                  C. A. Öhman.                             Mauri Ryömä.
27053:                  Eemil Luukka.                            Sylvi-Kyllikki Kilpi.
27054:                  Urho Kulovaara.                          Lauri Murtomaa.
27055:                  Varma K. Turunen.                        Aune Innala.
27056: 580
27057: 
27058: IV,3s3. -   Rah. al. N:o 311.
27059: 
27060: 
27061: 
27062: 
27063:                                 Toivonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Lepaan puutar-·
27064:                                    haopiston oppilasasuntolan rakennussuunnitelman ja pii-
27065:                                    rustus'ben laatimista varten.
27066: 
27067: 
27068:                                      E d u s k u n n a ll e.
27069: 
27070:    Lepaan puutarhaopiston nykyinen oppi-             Kotilassa on 26 oppilashuonetta, joihin
27071: lasrakennus lienee alunperin rakennettu           sopii suunnilleen kaksinkertainen määrä eli
27072: joskus 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Sen         noin 50 oppilasta. Lepaan koko oppilasluku
27073: ulkoseinät on tehty tiilistä. Rakennuksessa       on nykyisin 68 ynnä 4 opistolla asuvaa har-
27074: on alkujaan keskellä suuri yhteishuone,           joittelijaa. Ruokalarakennuksessa on va-
27075: jossa oli keittoliesi ja leivinuuni ja sen mo-    rattu oppilaille 4 huonetta, joissa heitä asuu
27076: lemmin puolin kaksi huonetta kummassakin          8, mutta lisäksi sinne on sijoitettu 2: een
27077: kerroksessa eli yhteensä 8 huonetta, joissa       muuhun huoneeseen 5 oppilasta. Sitäpaitsi
27078: kussakin asui yksi muonamiesperhe.                on muissa rakennuksissa satunnaisesti va-
27079:    Kun v. 1910 ryhdyttiin rakentamaan Le-         paissa huoneissa 6 oppilasta. Uudessa oppi-
27080: paalle puutarhaopistoa tehtiin tästä ,muo-        lasasuntolassa tulisi olla tilaa 100: lle oppi-
27081: namiskasarmista" oppilasasuntoja ja -ruo-         laalle, nim. 40: lle opiston ja 60: lle koulun
27082: kala. Sen yhteyteen rakennettiin erityinen        oppilaalle. Ruokalarakennuksessa silloin
27083: ,kylkiäinen", johan tulivat keittiö ja leivin-    oppilailta vapautuvat tilat tarvitaan henki-
27084: tupa. Suunnitelma oli, että oppilasluku tu-       lökunnalle. Kotilan alakerran huoneet jäi-
27085: lisi olemaan 12. Tällaista oppilasmäärää          sivät kurssilaisille.
27086: varten saatiinkin tyydyttävät tilat.                 Ensimmäinen syy uuden oppilasrakennuk··
27087:    Oppilasluvun kasvaessa tilat kävivät kui-      sen rakentamiseksi on siis se, että nykyinen
27088: tenkin pian ahtaiksi ja kun Kotilan (oppi-        on liian pieni opiston tarpeisiin.
27089: lasasuntolasta Lepaassa käytetty nimi) vesi-         Toiseksi on mainittava nykyisen oppilas-
27090: katto v. 1919 oli uusittava, se tehtiin sellai-   asuntolan huono kunto. Vaikka Kotilan
27091: seksi, että ullakolle voitaisiin rakentaa         pääosan:kin ulkoseinät ovat tiilestä, ovat
27092: uusia huoneita. V. 1926 siirtyi ruokala hen-      välikatto ja väliseinät kaikki puisia. Väli-
27093: kilökuntineen Kotilasta pois, ja v. 1930 si-      seinät on tehty panelilaudoista ja sellaisilla
27094: sustettiin ruokalan käytöstä vapautunut           on myös ulkoseinät sisältä vuorattu. Sei-
27095: ,kylkiäinen" uudelleen tekemällä sinne op-        nissä ollut täyte on aikojen kuluessa painu-
27096: pilashuoneita. Samalla se korotettiin 2-ker-      nut, joten ne ovat suureksi osaksi ihan ont-
27097: roksiseksi. Tässä yhteydessä myös muutet-         toja. Ja ymmärrettävää myös on, että tuol-
27098: tiin höyrylämmitys vesilämmitykseksi.             laisiin seiniin pyrkivät sekä rotat, hiiret
27099:    V. 1934 sattunut tulipalo johti useiden        että syöpäläiset pesiytymään ja niitä on
27100: uusien rakennusten rakentamiseen Lepaassa,        sieltä vaikeata karkoittaa. Myös siitä joh-
27101: mutta Kotila jäi kuitenkin ennalleen eikä         tuen, että maataloushallituksen arkkitehti
27102: monista anomuksista huolimatta määrä-             jo ennen sotia tuomitsi Kotilan niin huo-
27103: rahaa uuden oppilasasuntolan saamiseksi           noksi, ettei sitä enää korjaamalla voi kun-
27104: saatu ennen sotia. Sodan aikana ja sen jäl-       nostaa, ei muutenkin niukkoja rakennusten
27105: keen ei taas ole ollut mahdollisuuksia määrä-     korjausmäärärahoja ole paljoakaan käytetty
27106: rahan saamiseksi, mutta kun tänä aikana           Kotilan hyväksi ja rakennus on siten rap-
27107: huoneet ovat käyneet huonommiksi ja toi-          peutunut. Opiston taholla on odotettu mah-
27108: selta puolen vaatimukset kasvaneet, ei            dollisuutta rakentaa kokonaan uusi oppilas-
27109: uuden oppilasasuntolan rakentaminen Le-           asuntola. Kotila on kyllä nyt jo sellaisessa
27110: paaseen enää sietäisi viivytystä.                 kunnossa, että sinne on perin vastenmislistä
27111:                                   IV,3s3.- Toivonen ym.                                   Q81
27112: 
27113: Lepaaseen saapuvia opiskelijoita ohjata, kun     voi huonetta järjestelemälläkään saada. Kir-
27114: he tänne kulloinkin saapuvat asuakseen           jastoa ja sen yhteydessä olevaa hiljaista
27115: noissa huoneissa kaksi pitkää vuotta.            huonetta kovin kaivattaisiin tärkeämpien
27116:    Kolmanneksi on mainittava, että Kotila        koulutehtävien suorittamista varten. Pesey-
27117: ei enää lainkaan vastaa sellaisia vaatimuksia,   tymishuoneet ja vaatteiden kuivaushuoneet
27118: joita nykyisin on asetettava asiallisesti        ovat myös perin puutteelliset.
27119: suunnitellulle oppilaskodille. Kaksi vuotta         Edellä esitettyyn nojaten kunnioittaen eh-
27120: yhtä mittaa, kesät talvet jatkuva opiskelu       dotamme,
27121: vaatisi sentään sitä, että oppilasasuntolassa
27122: olisi jollain tavoin otettu huomioon oppi-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
27123: laiden vapaa-aikojen vietto. Kotilan ainoa              tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
27124: yhteishuone, ns. lukusali, on noin 4 X 8 m              markan määrärahan Lepaan puu-
27125: suuri, hyvin huonosti valaistu, kun ikkunat             tarhaopiston oppilasasuntolan raken-
27126: ovat toisessa päässä. Se on melkein vain                nussuunnitelman ja piirustusten laa-
27127: läpikäytävä, josta johtaa neljä ovea ulos ja            timista varten.
27128: rakennuksen muihin osiin. Viihtyisäksi ei
27129:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
27130: 
27131: 
27132:                  Otto Toivonen.                          Eino Kilpi.
27133:                  Eino Raunio.                            Leo Bäppölä.
27134:                  Oskari Lehtonen.                        Martti 0. Kölli.
27135:                  Uuno Takki.                             Kaino Haapanen.
27136:                  Amo Malkam.äki.                         Eemil Luukka.
27137:                  Eero Antikainen.                        Felix Seppälä.
27138:                                       Juho Tenhiälä..
27139: 582
27140: 
27141: IV,ss4. -   Fin. mot. N: o 312.
27142: 
27143: 
27144: 
27145: 
27146:                                 Larson: Angående anvisande av anslag för byggande av
27147:                                    en andra sb.artbana på Mariehamns flygfält.
27148: 
27149: 
27150:                                     T i 11 R i k s d a .g en.
27151: 
27152:    Marieham.ns flygfält har redan från är         för lbetydande olägenheter, spec1e1lt för den
27153: 1937 använts i rege~bunden flygtrafik. Se-        trafik, som avsetts 'att vara regelbunden.
27154: dan Aero Ab år 1947 inför,t daglig flyg-          Då dessa störingar i allmänhet inträffa un-
27155: trafik från Åbo v'ia Marieha.mn till Stock-       der samma tider, då även håttraflken till
27156: holm, har Mariehamns f,lygfält även hört          Åland är försvårad eller helt avbruten,
27157: till det internationeUa :llly.gvägsnätet. Dess-   har följden härav varit, att Åland under
27158: utom ha vissa svenska flygbolag under den         dessa tider heLt varit i 1avsaknad av trafik-
27159: livligaste turistsäsongen 1på sommaren upp-       för:bindelser och blivit isolerat. För att
27160: rätthållit flygföl'lbindelse mellan Stockholm     förhindra detta o~h då Mariehamns flyg-
27161: och Mariehamn. F>lygtrafiken, som blivit          fälrt har en viktig ibetydelse även såsom en
27162: aJ1t viktigare för Ålands affärs- och eko-        reservlandningsplats mellan Sveriges oc.ili
27163: nomiska liv, har lidit mycket av de långa         Filliands fastland för den synnerligen Uv-
27164: avbrotten under menförestiderna, då flyg-         liga trafiken mellan Helsingfors och Stock-
27165: fältet, som utgöres ·av ett gräsbevuxet fält,     holm, rpå v:Llken sträcka andra landnings-
27166: icke kunnat bära trafiken. För förbätt-           möjligheter ej finnll!S, vore det erforderligt
27167: rande av flygfältets trafikduglighet har ur       att till Mariehamns fly.gfält få en annan
27168: de i 1946-1948 års statsförslag för flyg-         startbana, varigenom flygtrafiken på Åland
27169: fält och flyglinjer bevi,ljade medlen an-         kunde göras oberoende av vindförhållan-
27170: vänts i.nalJes 14,000,000 mark, med vilken        dena.
27171: c;;umma .på flygfältet byggts en startbana i         Med hänvisning till det ovan sagd'a före-
27172: nordost-sydostlig riktning. Härigenom har         sLår jag,
27173: det blivit möjligt .att upprätthålla flygför-
27174: bindelse med Åland även under menföres-                     att Riksdagen måtte i statsför-
27175: tider, dock endast i de faH, då vindriktnin-             slaget för år 1952 under 20 Ht.
27176: gen v&ri.t gynnsam för ifrågavarande start-              II: 55 mom. upptaga ett tiUägg av
27177: bana. Mycket ofta äro väderleiksförhållan-               30,000,000 mark för byggmnde av en
27178: dena dock sådana, att denna enda startbana               andm startbarna på Mariehamns flyg-
27179: pä fältet ej kunnat användas, vilket med-                fält.
27180:       Helsingfors den 17 september 1951.
27181: 
27182: 
27183:                                                         Arthur Larson.
27184: IV,ss4. - Rah. al. N:o 312.                                                         Suomennos.
27185: 
27186: 
27187: 
27188: 
27189:                                 Larson ym.: Määrärahan osoittamisesta toisen kiitoradan
27190:                                    rakentamiseksi Maarianhaminan lentokentälle.
27191: 
27192: 
27193:                                      Ed usk unna 11 e.
27194: 
27195:    Maarianhaminan ;lentokenttää on jo vuo-        tätä kentän ainoata kiitorrutaa ole voitu
27196: desta 1937 lähtien käytetty säännöllisessä        käyttää, mikä aiheuttaa huomattavia hait-
27197: lentoliikenteessä. Sen jälkeen kun Aero           toja, erityisesti säännölliseksi .tarkoitetulle
27198: vuonna 1947 ruloitti jokapäiväisen lentolii-      mkentee1le. Kun nämä häiriöt yleensä sat-
27199: kenteen Turusta Maarianhaminan kautta             tuvat sannoihin .aikoihin, jolloin laivali1ken-
27200: Tukholmaan, on Maarianhaminan lento-              nek'in Ahvenanmaalle on vaikeuksissa tai
27201: kenttä myös kuulunut kansainväliseen [en-         kokonaan keskeytyneenä, on seurauksena
27202: toverkikoon. Lisäksi ovat eräät ruotsalaiset      ollut, että Ahvenanmaa on .tällaisina ai-
27203: lentoyhtiöt kesän vilkkaimpana matkailu-          koina ollut koikonaan ilman liikenneyhteyk-
27204: kautena ylläpitäneet lentoyhteyttä Tukhol-        siä j'a jäänyt eristetybi. Täillaisten trupaus-
27205: man ja :Ma:ar1anhaminrun välillä. Lentolii-       ten estämiseksi ja kun Maarianhaminan
27206: kenne, joka on käynyt yhä .tärkeämmäksi           lentokentällä on tärkeä merki•tys myös va-
27207: Ahvenanmaan lliike- ja talouselämäille, on        ralaskeutumispaikkana Ruotsin ja Suomen
27208: kärsinyt paljon kelirikkoaikojen .pitkistä        mantereen välillä Helsingin ja Tukholman
27209: keskeytyksistä, jolloin ~enwkenttänä .toi-        välisessä erittäin viJkkaassa liikenteessä,
27210: miva ruohoa kasvava kenttä ei ole voinut          jolla matJkalla ei oile muita laskeutumismah-
27211: kestää liikennettä. Lentokentän liikenne-         dolilisuuksia, olisi ltal'[leellista saada Maa-
27212: kunnon 'parantamiseksi on vuosien 1946-           rianihaminan lentoikentälle toinen kiitorata,
27213: 1948 .tulo- ja menoarvioissa lentokenttiä ja      jonka avulla [erutoliikenne Ahvenanmaalle
27214: lentolinjoja varten myönnetyistä varoista         voitaiSiin tehdä riippurrnattomaksi tuulisulh-
27215: käytetty kaikkiaan 14,000,000 markkaa,            teislta.
27216:  jolla su:mmaJlla lentokentälle on rakennettu        EdeLlä olevaan viitaten ehdotan,
27217: [uoteis-ikoillissuunnassa !lnrlikeva kiitorata.
27218: Näin on tullut mahdolliseksi lentoliikenteen               että   Eduskunta     ottaisi   woden
27219: ylläpitäminen Ahvenanmarulle myös keliri-                1952 tulo- ja menoMvioon 20 Pl.
27220: kon aikoina, ~uitenikin vain niissä tapauk-              II luvun 55 mom,entin kohdalle li-
27221:  sissa, jolloin tuulen suunta on ollut ikysei-           säyks(')nä 30,000,000 markkaa toisen
27222: selle kiitoradalle suot'Uisa. Hyvin usein                kiitoradan rakentamiseksi Maarian-
27223:  ovat sääsuhteet kuitenkin se1l.aiset, ettei             hamman lentokerntälle.
27224:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
27225: 
27226: 
27227:                                                         Arthur Larson.
27228: 584
27229: 
27230: IV,aso. -   Rah. al. N:o 313.
27231: 
27232: 
27233: 
27234: 
27235:                                 Myllymäki ·ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virasto-
27236:                                   talon rakentamiseksi Nokian kauppalaan.
27237: 
27238: 
27239:                                     E d u s k u :n n a 11 e.
27240: 
27241:    Nokian kauppala on perustettu v. 1937,        neistoja, mm. alkoholiliike avaa lokakuun
27242: mutta nuoruudestaan huolimatta on siellä         1 päivänä viini- j·a olutmyymälän.
27243: jo n. 16,000 'asukasta. Asutuksen nopea              Nokian kauppalanhallitus on seitsemän
27244: laajeneminen on aiheuttanut sen, ettei kaik-     vuoden ajan ikäynyt posti- ja lennäJtinhal-
27245: kia yleishyödyllisiä laitoksia ole sinne voitu   ilituksen kanssa neuvotteluja vw1tion viras-
27246: järjestää suuren asukasmäärän tarpeita           totalon rakentamisesta Nokian ikauppalaan.
27247: vastaavaksi. Niinpä posti- ja lennätinkont-      Aikaisemman suunnitelman mukaan olisi
27248: tori on sijoit•ettu 120 m2 suuruiseen vuok-      myös poliisilaitos sijoitettu tähän taloon.
27249: rahuoneistoon. Virkailijoita on yli 30, pa-      Rakennushankkeen viivästyessä on ilmaan-
27250: rikymmentä kirj.eenkantaj-aa toimii noin         tunut uusiakin tarpeita, jo.ten virastora-
27251: 30 m2 suuruisessa huoneessa jne. Kaluston        kennuksen saanti on tullut yhä välttämät-
27252: säilytyspaikat ovat aivan puutteelliset ja       tömämmäksi. Kun asia täten on erittäin
27253: kaikki huoneet ovat sopimattomat tällaiseen      kiireellinen, olisi jo ensi vuoden tulo- ja
27254: käyttöön.                                        menoarvioon varattava määräraha raken-
27255:    Nokian poliisivartiokonttorin käytössä on     nustöiden aloittamista varten.
27256: noin 90 m2 huonetilaa, johon on sijoitettu           Ede1lä olev.an perusteella ehdotamme
27257: pidätettyjen kopit, apulaisnimismiehen, yli-     kunnioittaen,
27258: kops:taapelien ja poliisien toimistot. Auto-
27259: tallit, ~arastosuojat ja kaivo puuttuvat.                   että Eduskunta ottaisi vuodert
27260: Huoneet ov~~ot ikaildn puolin erittäin huo-              1952 tulo- ja menoarvioon 80,000,000
27261: nossa kunnossa. Nokia;lle suunnitellaan ja               markkaa suunnitteilla olevan valtion
27262: järjestetään parhaillaan uusia va;ltio:p. lai-           virastotalon rakentamista varten No-
27263: toksia, joilla ei myöskään ole vielä huo-                kian kauppalart alueelle.
27264:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
27265: 
27266: 
27267:                  Lauri Myllymäki.                          Pertti Ra.pio.
27268:                  Kaarle Renfors.                           Usko Seppi.
27269:                  Elli Stenberg.                            Antto Prunnila..
27270:                                      Arvo RUbbnä.ki.
27271:                                                                                                  585
27272: 
27273: IV,as6. -   Rah. al. N:o 314.
27274: 
27275: 
27276: 
27277: 
27278:                                 Luostarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta virasto- ja
27279:                                   asuintalon rakentamiseksi Mikkelin tie- ja vesirakennus-
27280:                                   piiriä varten.
27281: 
27282: 
27283:                                       E d u s k u n n a ll e.
27284: 
27285:    Mikkeliin tie- ja vesirakennuspiiri toimii      kan määrllirahaa, mutta se .on tuntematto-
27286: edelleen perin ahtaissa oloissa. Kun lisäksi       malla tavalla jäänyt pois talousarviosta.
27287: nämä kaupungilta vuokratuksi saadut huo-           Ymmärtäen valtion vaikean rahatilanteen
27288: neet ovat kahdessa eri paikassa, niin aiheut-      ja rakennusaineiden niukkuuden mieles-
27289: taa se piirin toiminnalle mitä suurint&. han-      tämme riittäisi 20 miljoonan markan määrä-
27290: kaluutta ja ajan hukkaa.                           raha virasto- ja asui1ll'la!kennuksen saatta-
27291:    On muistettava, että asuntotilanne 1\-Iikke-    miseksi vesikattoon. Näin ollen toinen ra-
27292: lissä on hyviin vaikea, koska lmupunki me-         kennusvaihe siirtyisi seuraavalle vuodelle,
27293: netti sodan aikana suhteellisesti eniten           jolloin tilanne monessa suhteessa, vaikeisiin
27294: asuntoja maamme kaupungeista. Näin ollen           kysyanyksiin nähden, voi olla aivan toinen
27295: piirikonttorin henftdlökunnallakaan ei näytä       kuin nykyisin.
27296: lähitulevaisuudessa olevan mitään mahdolli-          Jotta Mikkelin tie- ja vesirakennuspiiri
27297: suuksia asuntojen saantiin huoneenvuokra-          voisi tehokkaasti toimia, tarvitsee se vält-
27298: lautakunnan kautta. Tämä, toimiston ah-            tämättömästil vi:vastO- ja asuintalon aivan
27299: tauden Jisäksi, vaikeuttaa tie- ja vesiraken-      ensi tilassa.
27300: nuspiirin toimintaa, sillä pätevän h-enkilö-         Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
27301: kunnan [>ysyttäminen piirin .palveluksessa         dotamme,
27302: on miltei mahdotonta.
27303:    Koska nyt on jo mainittuun tarkoituk-                      että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
27304: seen saatu sopiva tontti kesk:ikaupnngilta,                tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
27305: hyvällä paikalta, niin rakennusvaiheen al-                 kp,n määrärahan Mikkelin tie- ja vesi-
27306: lmminen olisi aivan välttämätön, jotta piiri               rakemlll/ti..Spiirirn piirikonttorin ja sen
27307: voisi tehokimasti toimia.                                  hernkilökwntaa varten tarpeellisen vi-
27308:    Tie- ja vesirakennushallitus on ·anonut                 rasto- ja asuintalon rakentamiseen
27309: mainittuun tarkoitukseen 45 miljoonan mar-                 tarkoitukseen hankitulle tontille.
27310:      Helsingissä 15 päi:vänä syyskuuta 1951.
27311: 
27312: 
27313:                  Aino Luostarinen.                          Wiljam Sarja.la.
27314:                  Vieno Simonen.                             Antti J. Rantamaa..
27315:                  Kerttu Sa.a.lasti.                         Irma Hama.ra..
27316:                  Hilja Vää.nänen.                           Aukusti Pasanen.
27317: 
27318: 
27319: 
27320: 
27321:                                                                                                     74
27322: 686
27323: 
27324: IV,ss7. -   Rah. al. N:o 315.
27325: 
27326: 
27327: 
27328: 
27329:                                 Koivisto: Määrärahan osoittamisesta virkamiesasuntojen ra-
27330:                                    kenromiseen Lapin läänissä.
27331: 
27332: 
27333:                                     Ed uskunn,alle.
27334: 
27335:   UseB~t valtion virastot eivät voi vielä toi-   heen asunnot käsittävä asui!llrakennus, ni-
27336: mia ta:vkoitustaan vastaavalla tavalla La-       mittäin Rovaniemelle 3, Kemijärvelle 1,
27337: pin läänissä. Syynä siihen on asuntojen          Kemin kaupunkiin 2 ja Tornioon 1. Jo-
27338: puute. Niinpä Oulun ja Lapin läänien             kain,en rakennus käsittäisi noin 7,500 kuu-
27339: yhteinen maanmittauskonttori ei ole vielä        tiometriä ja on niiden rakennuskustannuk-
27340: voinut jakaantua, vaikka Lapin ~ääni ki-         set laskettava noin 60 miljoonaksi mar-
27341: peästi tarvitsisi oman maanmittauskontto-        kaksi rakennusta kohti. Vähimmässäkin ta-
27342: rin lääninsä alueelle. Maanvilj.elysinsinöö-     pauksessa pitäisi ensi vuoden aikana saada
27343: rin piirikonttori sijaitsee vielä Torniossa,     rakenteil1e ainakin 3 asuinrakennusta, ni-
27344: vaikka sen pitäisi siirtyä läänin keskuk-        mittäin 1 Rovaniemelle, Kemijärvelle ja
27345: seen RovaniemelLe. Metsähallinnon piiri-         Kemiin. Näistä syistä esitän kunnioittaen,
27346: kuntakonttori on yhä edelleen vuokrahuo-
27347: neissa. Suuri määrä muita valtion virka-                 että Eduskunta ottaisi vuoden
27348: miehiä joutuu yhä edelleen asumaan pa-                 1952 tulo- ja menoarvioon 75 mil-
27349: rakeissa tai muuten vaikeissa olosuhteissa.            joonan markan määrärahan virka-
27350: Näistä syistä tarvittaisiin valtion virka-             miesasuntojen rakentamiseen Lapin
27351: miesten tarpeisiin omakotirakennusten li-              lääniin.
27352: säksi vielä vähintäin 7 suurempaa 24 per-
27353:       Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
27354: 
27355: 
27356:                                                    Erkki Koivisto.
27357:                                                                                            587
27358: 
27359: lV,sss. -   Rah. al. N:o 316.
27360: 
27361: 
27362: 
27363: 
27364:                                 Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen teknil-
27365:                                    lisen oppilaitoksen uudisrakennusta varten.
27366: 
27367: 
27368:                                     E d u s k u n n a 11 e.
27369: 
27370:    Yhä enenevassa maarassa on viime ai-          tunnustettiin lisätilojen välttämätön tarve
27371: koina tunnustettu maassamme ammatillisen         ja jolloin määräraha rakennustöiden alka-
27372: opetuksen tarve. Sitä mukaa ,pyritään            miseen myönnettiim..
27373: myöskin yhteiskunnan taholta lisäämään ja          Kun Tampereen kau,punki on aikanaan
27374: parantamaan tämän opetuksen mahdolli-            varannut oppilaitoksen uudisrakennusta
27375: suuksia. Tähän liittyen on eduskunta v.          varten erittäin arvokkaan tontin keskeiseltä
27376: 1947 lausunut hallitukselle toivomuksen,         paikalta ehdolla, ~että .rakennustöihim.. ryh-
27377: että Tampereen teknillisen oppilaitoksen jo      dytään viimeistään. ennen viiden vuoden
27378: kauan suunniteltuun laajennusvaiheeseen          umpeenkulumista sodan loppumisesta ja lo-
27379: olisi kiirelli'lesti ryhdyttävä, kun eduskunta   pullisen rauhan solmiamisesta ja tämä mää-
27380: jo ennen sotia oli myöntänyt määrärahan          räaika menee umpeen v. 1952, on n:yt sen-
27381: tähän silloin kiireelliseksi todettuun tarkoi-   kin takia jo vihdoin päästävä toteuttamaan
27382: tukseen, vaikka tämä määräraha sodan ai-         kauan kehitettyjä suunnitelmia, jotka pal-
27383: heuttamista syistä jäi aikanaan käyttä-          velevat mitä kour.aantuntuvimmin koko
27384: mättä. Sen jälkeen on teknillisen opetuksen      maan teollista ja taloudellista kehitystä.
27385: tarve alan oopean kehityksen ja maan teol-         Kaiken yllä olevan perusteella ehdotamme
27386: listumisen lisääntymisen johdosta valtavasti     kunnioittaen,
27387: kasvanut ja siitä on vedetty johtopäätökset
27388: tehostamalla opetusta. Kun oppilaitokseen                  että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
27389: pyrkijäin määrä on tavattomasti kasvanut                vuoden 1952 tulo- ja mei/Warvion 20
27390: samaan aikaan ja oppilaitos on menettänyt               pääl!uoka1t II luvun 59 momentille
27391: aikaisemmin käyttämänsä vuokratilat Tam-                70,000,000 markkaa Tampereen tek-
27392: pereen ammattiikoulutalossa ja T,ampereen               nillisen oppilaitoksern uudisrakennuk-
27393: II lyseossa, ovat olosuhteet jatkuvasti vai-            sen töiden alkamiseen.
27394: keutuneet v:sta 1939, jolloin kaikki,alla jo
27395:      Helsingissä 18 ,päivänä syyskuuta 1951.
27396: 
27397: 
27398:                  Jaakko Hakala.                           Kaisa Biilelä.
27399:                                    Kaarle E. Renfors.
27400: 588
27401: 
27402: IV,3s9.- Rah. al. N:o 317.
27403: 
27404: 
27405: 
27406: 
27407:                               Wiherheimo ym.: Määrärahan osoittamisesta geologisen
27408:                                 tutkimuslaitoksen uuden toimitalon rakentamista varten.
27409: 
27410: 
27411:                                    E d u s k u n n a ll e.
27412: 
27413:    Väestön jatkuvasti ilisääntyessä on vält-    työhön nykyrahaksi arvioituna lciikkiaan
27414: tämätöntä, että tuotan.toa ja sen avulla an-    350,000,000-450,000,000 markkaa. Geolo-
27415: sioma:hdollisuuksia Jisätään, mihin pyrit-      gisen 'tutkimuslaitoksen malminetsinnässään
27416: täessä on monella talouden alalla va;ltioval-   saavuttamista positiivisista tuloksista mai-
27417: lankin toimesta tehty huomattavia ponnis-       nittakoon seuraavat tällä vuosisadalla ,löy-
27418: tuksia ja uhraUJksia. TyötHaisuuksien jär-      dety~t malmimme:       Outokummun kupari-
27419: jestämisessä kasvavalLe väestölle on teolli-    malmi (1910), Petsamon llikkelimalmi
27420: suutemme laajentamisella ratkaiseva merki-      (1921), Makdlan nikke1ima:Lmi Nivalassa
27421: tys. Tärkeänä edellyty,ffis,enä tMllisuuden     (1937), Paroisten kupariwolframimBJlmi
27422: monipuolistamisclle kuitenkin on, Jwska se      Ylöjärvellä (1938), Otanmäen rautamalmi
27423: jatkuvasti perustuu liian yksipuoJisesti        Vuolijoella (1938) ja Lampinsaaren sink-
27424: metsiemme tuottoon, uusien sopivien raa-        kima1mi Vihanni.ssa (1947). Yksistään Ou-
27425: ka-aineiden keksiminen. Tällöin tUllee ensi     tokumpu Oy:n laskUJtukset vuonna 1949
27426: sijassa kysymykseen ~luonnosta saatavien        tekivät 2,690,000,000 markkaa ja vuosivoi-
27427: raaka-aineiden, lähinnä malmien, ~etsinnän      ton ja verojen summa 326,000,000 mark-
27428: ,tehostaminen.                                  kaa. Kun lisä;ksi muistetaan, että Petsa-
27429:    Aikaisemmin vallinnut käsitys maamme         mon nikkelikaivoksen tuotto vuonna 1943
27430: malmiköyhyydestä on osoittautunut ennak-        oli samaa suuruusluokkaa kuin Outokum-
27431: koluuloksi. Vai.Jclm ma1mien etsintään on       mun, voidaan saada käsitys siitä, minkä-
27432: uhrattu suht-ecilisen vähän varoja, on          laisia sijoituksia geologiseen perustutkimus-
27433: meillä viimeisten kolmenkymmenen vuoden         työhön ja malminetsirutään myönnetyt va-
27434: kuluessa löydetty useita uusia, merkityk-       rat ovat ohleet.
27435: sellisiä malmiesiintymiä. Niiden perus-            Nykyaikainen malminetsintä sekä uusim-
27436: teeLla on syntynyt kaivos- ja metallurgista     pien laitteiden ja menetelmien käyttö on
27437: ;tooliisuutta siinä määrin, että kuparin tuo-   kehittänyt malminetsinnän aikaisemmasta
27438: tanto ~runsaasti ylittää maan tarpeen, että     käsityöammatista teollisuusmaista mitta-
27439: olemme omavaraisia kaiken kemiallisen teol-     kaavaa noudattavaimi toiminnaksi, joka
27440: lisuuden perusaineeseen rikkiin nähden ja       vaatii vastaavan suuruista rahoitusta ja
27441: että käytettävissä olevat rautamalmit riit-     vasta sen pohjalla antaa myös vastaavan
27442: tävät yHäpitämään sen rautatuotannon, mi-       suuruisia tuloksia. Esimerkkinä tällaisesta
27443: hin maassamme voidaan omavaraisuuden            suurisuuntaisesta toiminnasta mainittakoon
27444: kannalta pyrkiä. Myöskin lyijyn, sinkin,        Pohjois-Ruotsissa, nk. Skelle:liteån alueella
27445: niikkelin, lrnllan ja hopean tuotanto peit-     viimeisten parinkymmenen vuoden aikana
27446: tää likipitäen omat vähäiset tarpeemme.         suori,tettu malminetsintä, jonka ovat kus-
27447:    Malminetsintää ovat meillä harjoittaneet     tantaneet toisaalta Ruotsin valtio geologi-
27448: sekä valtio että yksityiset. Siihen. uhratut    sen tutkimuslaitoksensa kautta, toisaalta
27449: varrut ovat olleet kuitenkin suhteellisen vä-   yksi Ruotsin suurimmista liikepan:meista ja
27450: häiset. Lienee syytä todeta, että geologinen    sen hallussa oleva B:oliden-yhtiö. Tulok-
27451: tutkimuslaitos, joka kauimmin on valtion        sena on ollut kokonaisen uuden malmimaa-
27452: ilukuun harjoittanut malminetsintää, on         kunnan löytö, kailliaan yli 30 kupari-,
27453: koko toimintansa aikana, vuodesta 1885          sinkki-, lyijy-, kulta- ja rikkikiisuesiinty-
27454: vuoden 1949 loppuun mennessä käyttänyt          mää, tunnetuimpana poikkeuksellisen rikas
27455: malminetsintään ja tieteelliseen tutkimus-      Bolidenin kultakaivos.
27456:                                    IV,38'9.- Wi,herbeimo ym.                                     589
27457:      Mal.m.inetsintä ,edellyttää perusteilmeen      tutkimuslaitoksen viime vuosisadalla yksi-
27458:  geologista tutkimusta, johon se läheisesti         tyisasunnoiksi ra~ennettu toimitrulo, Bule-
27459:  liittyy. Tätä tutkimusta, johon meillä kuu-        vardi 29, on jo pitemmän aikaa ollut liian
27460:  luu lähinnä Suomen geologian selvittämi-           ahdas ja tutkimuslaitoksen käyttöön sopi-
27461:  nen tieteen vaatimusten mukaisesti ja geo~         maton. Esime:nkkinä tilan puutteen aiheut-
27462:  loginen kaTitoitus, suorittaa goologin,en tut-     tamista haitoista voidaan viitata nyt käy-
27463:  kimuslaitos. Ju1kruisutoimintansa välityk-         tössä olevien huonetilojen hajanaisuuteen.
27464:  sellä geologinen tutkimuslaitos saattaa saa-       Bulevardi 29: ssä olevan toimitalon lisäki:Si
27465:  vuttamansa ~tulokset yleisön ja samalla            tilaa. on o1lut hankittava kaikkiaLta, mistä
27466:  malminetsinnän .alalla toimivi,en yksityisten      sitä suinkin on voitu s:aada. Niinpä osa
27467:  yrittäjien :tietoon. Ma:lminetsintätyö on          kemiallista osastoa ja s,en ilaboraoorioita
27468:  meillä kuitenkin jäänyt, muutamia poik-            ookä hyödylilisten epämetallisten kaivan-
27469:  keuksia lLukuun o,ttamatta, jotakuinkin yk-        :naisten tutkimusta suorittavien goologien
27470:  sinomaan valtion varoilla tapahtuvaksi geo-        työhuoneet on sijoitettu Etelä-Esplanadi
27471:  logisen tutkimuslaitoksen toimesta eikä ole        10: ,een. Malminetsinnässä kertynyt pora-
27472:  odotettavissa, ~että tilanne tässä suhteessa       sydänvarasto ja konevarasto on Ilmalan
27473:  sanottavammin lähiaikoina muuttuisi. Tämä          alueella Pasi:la:SISa. Osa kivikokoelma-arkis-
27474:   johtuu jo siitä, että malminetsintää on, en-      itoa on vuokratuissa parakeissa BeliSingin
27475:   nen kuin se yleensä voi kannattavasti ta-         mlk:ssa. Jrulometallilaborato.:vio on ollut
27476:   pahtua, suoritettava edellä viirt:attuun ta-      T1eikniHisen korkeakoulun pohjakerroks·essa.
27477:   pa:an laajassa mittakaavassa, ja että siihen      Spektrografiset määräyks·et on suoritettu
27478:   sijoitetut varat voidaan saada takaisin           yliopiston geologian laitoksessa sekä murs-
27479:   vasta pit,k;ähkön :ajan kuluttua.                 kaukset ja jauhamiset valtion teknillisen
27480:       Uusimpia men,et.elmiä nykyaikaisessa mal-     tutkimuslaitoksen vuorilaborat.oriossa. A·ero-
27481:   min,etsinnässä on :aerop11ospektaus, havain-      prospektaustoimintaa varten rakennetaan
27482:   ;tojen 8Uorittam1nen ientokoneesta käsin.         valtion omistamahle g.eologisen tutkimuslai-
27483:   Tätä viime maailmanoodassa tehtyä keksin-         toksen käyttöön oooitetulle !lllueel1e Otanie-
27484:   töä on jo sovellettu malminetsintään Yh-          meen para~kira:kennus, joka toistaiseksi
27485:   dysvalloissa, Kanada88a, Neuvostoliitossa ja      tyydyttää tämän toiminnan välttämättö-
27486:   Ruotsissa. Yhdy8va1loissa louhitaan jo            mimmät tarpeet. On selvää, •että tällainen
27487:   eräitä rautamalmeja, jotka on löydetty tä-        asiaintila on estänyt ja estää tehokasta
27488:   män menetelmän avulla. On arvioitu, että          työskent.e:lyä.
27489:   jos malminetsintä nykyaikaisia menetelmiä             Tilanteen korjaa:miseksi on suunniteltu
27490:   käyttäen on ~Suoritettava maasta käsin, jal-       uuden toimitalon rakentamista geologista
27491:   kamiehen mukanaan kantamihla laitteiUa,            tutkimuslaitosta varten Otaniemen alueelle,
27492:   kestäisi 1,000 vuotta ennenkuin koko              minkä vailtio on ostanut korlmimman tek-
27493:   maamme olisi 'ehditty järj~estelmällisesti         nillisen opetuksen ja tutkimuksen tarpeeksi.
27494:   tutkia. Aeroprospektausta käyttäen voitai-         Tältä alueelta valtioneuvosto on kuluvan
27495:   siin sama työ suorittaa noin 10 vuodessa.         syyslkuun 13 päivänä osoittanut g.eologi-
27496:   Juuri meidän harvaanasutussa maassamme,           selle tutkimuslaitokseLle tontin, joka sijait-
27497:   missä lisäksi vesii:Stö,t ja suot ehkäisevät ja   see keskikaupungin suuntaan lähimpänä
27498:   hidastuttavat maasta käsin suoritettavaa           naapurina vailtion palokoulun suunnitel-
27499: · malminetsintää, aeroprospektauksella on           'luille ra:ikennuki:Selle, jota varten hallitus on
27500:   suuri merkitys. Vuoden 1949 valtiopäivillä         vuoden 1952 menoarvioon esittä:ny,t (20 Pl.
27501:   tehdyn mhaasi.a-aloitteen pohja:lla tarkoi-        II: 17) miilärärahaa. Teekkarikylän raken-
27502:    tukseen osoitettiinkin geologisen tutkimus-       rtami,sen ·ennätettyä toteuttamisvaiheeseensa,
27503:    laitoki:Sen !käytettäväksi 10 mhlj. markkaa,     on Otaniemen alue kokonaisuut:ena jo nyt
27504:    joka edelileen on pysytetty kuluvan vuoden        saatettu såhkö-, tie-, vesijohto- ja viemäri-
27505:    menoarviossa, jossa samaan tarlmitukseen          verkoston yhteyteen. Palokoulun rakenta-
27506:    on osoitettu 6 milj. markkaa pääomamenoja         misen yhteyde~S~Sä nämä verkostot joudutaan
27507:    varten. Niiden turvin on mahdollista saada        ulottamaan geologii:Sen tutkimuslaitoksen
27508:    tämä toiminta suppeassa muodossa kulu-            tonti11e saakka. Rakennushallitus puoles-
27509:    vana vuonna al~uun.                               taan on tlaatinut geologisen tutkimuslaitok-
27510:        Tällä hetkellä malminetsinnän tehosta-        sen toimitaloa va~~ten rakennuspii·rustukset
27511:    mista ehkäisee kuitenkin eniten tarpeellis-       ja kustannusarvion, joka päättyy 250 milj.
27512:    ten 'laboratoriotHojen puute. Geologisen          markkaan. Rakennushankkeen toteu:ttami-
27513: 590                       IV,389. - i Geologinen tutkimuslaitos.
27514: 
27515: nen. kahden. vuoden kUJluessa esimerlciksi si- knnta ikatsoi ehdotuksen geoilogisen tutki-
27516: ten, että ensimmäisenä vuonna varattaisiin muslaitoksen toimitalon aikaan saamisesta
27517: tal'lkoituksoon 100 milj. markkaa ja toisena aiheelliseksi. Sen. vuoksi valiokunta lausui
27518: 150 milj. markkaa, olisi tosin taloudclli- ede1lyttävänsä, että hallitus tulee kiinnittä-
27519: sempaa, mutta ottaen huomioon valtion me- mään aloitteessa tehtyyn ehdotukseen
27520: noarviota rasittavat muut tärkeät menot asianmukaista huomiota ja mahdollisuuk-
27521: voitaisiin, jotta asia saataisiin viipymättä sien mukaan saattaa tämän rakennushank-
27522: aluhle, rakennushanke jakaa kolmelle vuo- · keen suotuisaan ratkaisuun. Tämän tehtä-
27523: delle siten, 'että ensimmäistä rakennus- vän soorittam.inen, jota ensi vuoden meno-
27524: vuotta val'ten tarkoitukseen. varattaisiin 40 arvioesityksessä ei ole otettu huomioon, on
27525: milj. markkaa sekä !toista vuotta varten. jo Itähän mennessä jäänyt liian pitkälle,
27526: 90 mHj. markkaa ja kolmatta rakennus- joten sitä ei enää saisi viivyttää.
27527: vuotta varten 120 milj. marklkaa.                Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
27528:    Ensisijainen. tehtävä pyrittäessä tehoota-
27529: maan mrulminetsmtää ja siten. välillisesti              että Eduskunta ottaisi vuoden
27530: edistämään vuoriteollisuutta on sanotnn              1952 tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II
27531: mukaisesti toimitalon aikaan saaminen geo-           luvun kohdaUe uudelle momentille
27532: logiselle tutkirrnuslaitokselle. Vuoden 1949         siirtomäärärahana 40,000,000 mark-
27533: valtiopäivillä tehdyn rahaasia-aloitteen joh-        kaa geologisen tutkimuslaitoksen
27534: dosta, jossa pääasiassa samoilla perusteilla         uuden toimitalon rakentamisen alku-
27535: ehdotettiin varojen. myöntämistä ko. tar-            vaihetta varten.
27536: koitukseen, eduskunnan vailtiovarainvaJ.io-
27537:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
27538: 
27539: 
27540:                 T. A. Wiherheimo.                       R. HaUberg.
27541:                                      Oskari Lehtonen.
27542:                                                                                              591
27543: 
27544: IV,s9o. -     Rah. al. N:o 318.
27545: 
27546: 
27547: 
27548: 
27549:                                   Kokkola ym..: Määrärahan osoittamisesta Orrengrundiin
27550:                                     rakennettavaa radiomajakkaa varten.
27551: 
27552: 
27553:                                       E d u s k u n n a ll e.
27554: 
27555:    Ennen sodan ,puhkeamista v. 1939 oli            kuin tavalliset johtoloistot ilman sumumer-
27556: itäisen Suomenlahden satamilla käytettä-           kinantolaitteita ja ilman radiomaja!&:aa.
27557: vänä merimajakoiden lisäksi sumumerkin-              Kotkan ja Haminan satamissa liikennöi
27558: autolaitteita Ruuskerissa, Suursaaren poh-         Suomen liikenteessä kaikkein suurimman
27559: jois- ja eteläkärjessä sekä Somerissa ja ra-       suuruusluokan aluksia, joista useimmat ovat
27560: diomajakoita 8uursaarella ja Somerissa.            myöskin varustetut uudenaikaisilla meren-
27561: Suunnitteilla oli Jisäksi ,radiomajakan ra-        kulun turvallisuuslaitteilla. Ei näin ollen
27562: kentaminen Narviin.                                ole ihme, että alusten päällystön taholta esi-
27563:    Kail&:i nämä Itä~Suomen merenkululle            tetään ihmettelyjä, miksi Orrengrundin si-
27564: tarpeelliset ja arvokkaat merenkulunturval-        sääntuloväylää ei varusteta edes radiomaja-
27565: lisuuslaitteet ovat rauhanteossa jääneet ra-       kana ja sen kanssa synkronisoitua toimi-
27566: jan taa, ja on Kotkan ja Haminan selvit-           valla ilmasumumerkinantolaitteella. Tällai-
27567: tävä siitä kasvaneesta liikenteestä, mitä Itä-     neDJ järjestely säästäisi kalliilta ,aluksilta
27568:  Suomen talouselämä asettaa Suomen itäi-           monia myöhästymisiä, josta olisi ,etua ei
27569: sille satamHle, ilman turvallisuuslaitteita.       ainoastaan laivoille ja niiden varustajille,
27570:  Tätä suurta meriliikettä varten, jonka täy-       vaan myöskin maamme talouselämälle.
27571: tyy tarr>aJhtua, muuttuneet olosuhteet b.uo-          Edellä olevan johdosta olisi välttämä-
27572: mioooottaen, Orrengruooin luotsi,aseman            töntä ryhtyä mahdollisimman kiireellisesti
27573: kautta, ei nimittäin ole yhtään radiomajak-        merenkulun turvallisuustoimenpiteiden pa-
27574: kaa eikä sumumerkinantolaitetta tuloväylän         rantamiseen Orreng.rundin seudulla, joten
27575: suulla. Mainittakoon lisäksi, että myöskin         kunnioittaen ehdotamme,
27576:  Loviisaan tapahtuva liikenne käyttää Or-
27577:  rengrundin luotsiasemaa tuloväylänään.                       että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
27578:    Näitten !kolmen sataman meriliikennettä                 ttUlo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
27579:  varten, jotka, kuten jo edellä on mainittu,               kan määräraham Orrengrundiin ra-
27580:  ovat saaneet hoidettavakseen suurelta osalta              kenn.ettavaa ja sumumerkinam,tolait-
27581:  myöskin Viipurin, Uuraan ja Koiviston                     tein varustettuna radiomajakkaa var-
27582:  kautta tapahtuneen liikenteen, ei ole käy-                ten.
27583:  tettävänään Orrengrundin seudulla muuta
27584:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
27585: 
27586: 
27587:             Veikko Kokkola.            Urho Saariaho.               Erl. Haapaniemi.
27588:             Heikld. Hykkäälä.          Juho Kuittinen.              Juho Heitto.
27589:             Meeri Kalavainen.          Valto Käkelä.                Arno Tuurna.
27590:                                        Toivo Kujala.
27591: 592
27592: 
27593: IV,391.- Rah. al. N:o 319.
27594: 
27595: 
27596: 
27597: 
27598:                                 Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin keskus-
27599:                                   ammattikoulun rakentamiseen.
27600: 
27601: 
27602:                                      E d u s k u n n a ll e.
27603: 
27604:    Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on        vuoksi maaseudulta asutuskeskusten teolli-
27605: eduskunta myöntänyt 2 miljoonan markan            suus-, käsityö- ja rakennusammatteihin
27606: määrärahan piirustusten hankkimista var-          varsm runsaasti. Tällekin nuorisolle olisi
27607: ten Lapin keskusammattikoululle. Tämä             ammattikoulutustilaisuuksien kautta järjes-
27608: määräraha on nyt v.a:hvistettu.                   tettävä samat mahdollisuudet pysyviin työ-
27609:    Vuoden 1952 tulo- j:a menoarvioon ei ole       p·a:ikkoihin kuin on kaupunkien nuorilla,
27610: otettu määrärahaa Lapin keskusammatti-            joille aanmattiopin hankkiminen on hel-
27611: koulun rakentamisen aloitt.amiseksi, vaikka       pompaa.
27612: koulun perustamisen kiireellisyys eduskun-           Kun niin sumrten rakennusten kuin am-
27613: nassa on aikaisemmin hyvinkin selvästi i!l-       mattikoulmi tulevat rakennustyöt olisi sopi-
27614: maistu. Sivistysvaliokunta on nimittäin ike-      vinta eritoten La,pissa aloittaa touko-kesä-
27615: vätistuntokauden 1950 alettua jätetyn sano-       kuun vaiheessa, jää piirustusten harukintaa
27616: tun koulun :perustöiden aloittamista tarkoi-t-    varten aikaa yli kahdeksan kuukautta ja
27617: tavan rahaasia-aloitteen johdosta kann:anot-      siinä ajassa ne varmaankin elhditään hank-
27618: tonaan esittänyt, että ko. koulu olisi kiireel-   kia.
27619: lis1esti perustettava ja on aloitteeseen sisäl-      Kaikkeen edellä olevaan viitruten kunc
27620: tyneen määrärahan myöntätmistä myöskin            nioittaen ehdotamme,
27621: valtiovarainvaliokunta silloin .puolt.anut.
27622:    Lapin keskusammattikoulun perustamisen                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
27623: kiireellisyyden ymmärtää hyvin, kun tietää,               tulo- ja menoarvioon 50 miljoon.tl.(lt
27624: että lko'lro Lwpin läänin ·alueella on tätä               markan määräraham Lapin keskus-
27625: ennen vain yksi !kunnallinen ammattioppi-                 ammattikoulun rakentamisen aloit-
27626: laitos. Toisaalta ovat p'erheet yleensä lapsi-            tamiseksi.
27627: rikkaita ja siirtymistä tapahtuu tämän
27628: 
27629:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
27630: 
27631: 
27632:         Vilho Väyrynen.               Toivo Friman.                 Arvi Turkka.
27633:                                                                                            593
27634: 
27635: IV,392. -   Fin. mot. N:o 320.
27636: 
27637:                                Henriksson m. fl.: Angående anvisande av anslag för
27638:                                  påbörjande av byggnadsarbetena på en svensk central-
27639:                                  yrkesskola i V asa.
27640: 
27641:                                    T i ll R i k s d a g e n.
27642:    I vårt land finnes för närvarande fyra       huvud uppenbart, att en effektiv och ända-
27643: centralyrkesskolor, nämligen i Tavastehus,      må:lsenlig yrkesutbildning skulle ge tusen-
27644: Jyväskylä, Joensuu och Uleåborg. Dessa          tals unga svenska män och kvinnor möjlig-
27645: fyra skolor utgör de första länkarna i ett      het att i hemlandet finna arbets- och ut-
27646: planerat stort centralskolenät. Det har från    komstmöjligheter, i stället för att många av
27647: officiellt håll meddelats att följande länk     dem nu drives till att emigrera. Närings-
27648: i kedjan skall vara en svensk centralyrkes-     livets hela utveckling kräver dessutom stän-
27649: skola, placerad i Vasa. Denna skolas upp-       digt ökad yrkesskicklighet. En effektivi-
27650: gift skall vara att tillgodose yrkesundervis-   serad yrkesutbildning anses vara en av de
27651: ningsbehovet på svenskt håll i landet.          viktigaste förutsättningarna för produk-
27652:    Några .delade meningar om behovet av         tionslivets utveckling mot allt större kon-
27653: en svensk centralyrkesskola har icke fun-       lrurrensd uglighet.
27654: nits. Man har tvärtom varit enig om att            Under sådana omständigheter har det
27655: behovet av effektiv yrkesutbildning är brän-    varit ägnat att väcka förvåning att stats-
27656: nande bland den svenska befolkningen. Det       rådet i sitt förslag till inkomst- och utgifts-
27657: är känt, att stora skaror av finJandssvenskar   stat för instundande år inte upptagit något
27658: under de senaste åren lämnat landet för         anslag för påbörjande av arbetena på den
27659: att söka utkomstmöjligheter i andra länder,     svenska centralyrkesskolan, för vars upp-
27660: framför allt i Sverige. Denna flyttnings-       förande alla planer är färdigt utarbetade.
27661: rörelse, viiken fått en skrämmande omfatt-      Förvåningen är sä myeket större, då det
27662: ning, har givetvis många orsaker. En av         ännu pä sommaren meddelades, att anslag
27663: de allra viktigaste orsakern~ är dock tvi-      för ändamålet skulle upptagas i 1952 års
27664: velsutan de otillräckliga yrkesutbiJnings-      budget. Med tanke på den bristfäHiga
27665: möjligheterna i hemlandet. Trängboddhe-         yrkesutbildningen och den svåra situation,
27666: ten i vidsträckta delar av Svensk-Finland       i viiken den svenska ungdom, som skall pla-
27667: tvingar ungdomen att söka sin utkomst på        nera för framtiden, befinner sig, vore det
27668: andra områden än inom de gamla närin-           i aUra högsta grad beklagligt, ifall man
27669: garna i hembygden. Utan yrke.sutbildning        av sk. sparsamhetsskäl beslöte framskjuta
27670: är detta dock inte möjligt. Bristen av yr-      grundandet av den svenska centralyrkes-
27671: kesutbildad arbetskraft lägger också hin.der    skolan. En slik ,sparsamhets"-politik skulle
27672: i vägen för uppkomsten av småindustrier         he bedrövliga konsekvenser för hela. den
27673: på landsbygden, vilka åtminstone delvis         finlandssvenska befolkningen.
27674: skulle kunna lösa arbets- och utkomst-             Med hänvisning tili ovanstående föreslå
27675: problemen i de sven.gka l·andsdelarna sam-      vi vördsamt,
27676: tid.igt som de skulle fylla. en uppgift inom              att RiksdOtgen i stats{örslaget för
27677: rikets näringsliv. I bygderna gör sig också             år 1952 under 20 Ht. måtte in{öra
27678: gällande ett starkt behov av yrkeskunniga               ett anslag om 134,000,000 mark för
27679: hantverkare, såsom snickare, montörer,                  påbörjande av byggnadsarbetena på
27680: wäddare, sömm.erskor mm. Det är över                   en svensk centralyrkesskola i V asa.
27681:      Helsingfors den 17 september 1952.
27682: G. Henriksson.              Arvi Turkka.       Kaisa. Hiilelii.. Pentti Niemi.
27683: Martta. Salmel&-Jil."riDen. luJao KuittiD.en.  Otto Toivonen. Laura Brauder~W&lfut.
27684: Meeri ltalavaine:a.         Heikki Hykkä.ä.lä. Eero .&.ntikaånenJuho Karvou.en.
27685: Impi Lukkariaen.            Arvo .&.houa.      V~o Koö:ola.Unto Suommen.
27686: Vappu Jleillonea.           Bruno J. Sudman.Veikko Helle. A. Simonen.
27687:                             Ka!le Jokblen.     K. F. Haapasalo.
27688:                                                                                              75
27689: 594
27690: 
27691: IV,392.- Rah. al. N:o 320.                                                        Suomennos.
27692: 
27693:                                Henriksson ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan ruotsa-
27694:                                  laisen keskusammattikoulun rakennustöiden aloittami-
27695:                                  seksi.
27696: 
27697:                                     Eduskunnalle.
27698:    Maassamme on tätä nykyä neljä keskus-        ja tarkoituksenmukainen ammattikasvatus
27699: ammattikoulua, nimittäin Hämeenlinnassa,        antaisi tuhansille nuorille ruotsalaisille mie-
27700: Jyväskylässä, Joensuussa ja Oulussa. Nämä       hille ja naisille mahdollisuuden löytää koti-
27701: neljä koulua ovat ensimmäiset suunni-           maasta työ- ja toimeentulomahdollisuudet,
27702: tellussa. suuressa ikeskusammatti!koulurver-    sen sijaan että monet heistä nyt joutuvat
27703: kossa. Viralliselta taholta on ilmoitettu,      muuttamaan maasta. Elinkeinoelämän koko
27704:  että ketjun seuraava rengas on ruotsalai-      kehitys vaatii lisäksi alituisesti lisääntyvää
27705: nen Vaasaan sijoitettu keskusammattikoulu.      ammattitaitoa. Tehostetun amnui.ttikasva-
27706:  Tämän koulun tehtävänä tulee olemaan am-       tuksen katsotaan olevan yhtenä tärkeimpiä
27707: mattikasvatustarpeen tyydyttäminen ruot-        edellytyksiä tuotantoelämän kehittymiselle
27708: salaisella taholla maassa.                      yhä suurempaa kilpailukykyä kohti.
27709:    Eri mieliä ruotsalaisen keskusammatti-          Tällaisissa oloissa on ollut omiaan herät-
27710: koulun tarpeesta ei ole ollut. Päin vastoin     tämään kummastusta se, ettei valtioneuvosto
27711: on oltu yksimielisiä siitä, että tehokkaan      ole ottanut ensi vuoden tulo- ja menoarvio-
27712: ammattiopetuksen tarve on ruotsalaisen          ehdotukseensa mitään määrärahaa ruotsa-
27713: väestön keskuudessa polttava. On tunnet-        laisen keskusammattikoulun rakennustöiden
27714: tua että suuret joukot suomenruotsalaisia       aloittamista varten, jonka rakentamiseksi
27715: on viime vuosien aikana lähtenyt maasta ha-     kaikki suunnitelmat ovat valmiiksi iaadit-
27716: kemaan toimetntulomahdol.lisuuksia muista       tuina. Kummastus on sitäkin suurempi
27717:  maista, ennen muuta Ruotsista. Tällä           kun vielä kesällä ilmoitettiin, että määrä-
27718: muuttoliikkeellä, joka on saavuttanut pe-       raha tarkoitusta varten otettaisiin vuoden
27719: loittavan laajuuden, on tietenkin monia         1952 tulo- ja menoarvioon. Puutteellista
27720: syitä. Yhtenä kaikkein tärkeimmistä syistä      ammattikasvatusta ja sitä vaikeata tilan-
27721: ovat kuitenkin epäilemättä riittämättömät       netta ajatellen, missä on se ruotsalainen
27722: ammattikasvatusmahdollisuudet kotimaassa.       nuoriso, jonka on suunniteltava tulevai-
27723: Ahdasasuntoisuus laajoissa ruotsalaisen         suutta varten, olisi mitä suurimmassa mää-
27724: Suomen osissa pakottaa nuorison hakemaan        rässä valitettavaa, jos ns. säästäväisyys-
27725: toimeentuloaan muilta aloilta kuin koti-        syistä päätettäisiin siirtää ruotsalaisen kes-
27726: seudun vanhoista elinkeinoista. Ilman am-       kusammattikoulun perustaminen tuonnem-
27727: mattikasvatusta tämä ei kuitenkaan ole          maksi. Sellaisesta ,säästäväisyys "-politii-
27728: mahdollista. Ammattitaitoisen työvoiman         kasta olisi murheelliset seuraukset koko
27729: puute panee myös esteitä pienteollisuuksien     suomenruotsalaiselle väestölle.
27730: syntymiselle maaseudulle, mitkä teollisuu-         Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
27731: det voisivat ainakin osaksi ratkaista työ- ja   nioittaen,
27732: toimeentulo-ongelmat maan ruotsalaisissa
27733: osissa, samalla kun ne täyttäisivät tehtävän             että Editskunta ottaisi vuoden
27734: valtakunnan elinkeinoelämässä. Maaseudulla             1952 tulo- ja menoarvioon 20 Pl.
27735: on havaittavissa myös voimakasta ammatti-              kohdalle 134,000,000 markan määrä-
27736: taitoisten käsityöläisten, kuten puuseppien,           rahan ruotsalaisen keskusammatti-
27737: asentajien, räätälien, ompelijain ym. tar-             koulun rakennustöiden aloittamista
27738: vetta. Ylipäätään on ilmeistä, että tehokas            varten Vaasassa.
27739:     Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
27740: G. Henriksson.           Arvi Turkka.      Kaisa Hillelä.  Pentti Niemi.
27741: Martta Salmela-Järvinen; Juho Kuittinen.   Otto Toivonen. Laura Brander-Wallin.
27742: Meeri Kalavainen.        Heikki Hy~äälä. Eero Antikainen.Juho Karvonen.
27743: Impi Lukkarinen.         Arvo Ahonen.      Veikko Kokkola.Unto Suominen.
27744: Vappu Heinonen.          Bruno J. Sundman.Veikko Helle. A. Simonen.
27745:                          Kalle Jokinen.    K. F. Haapasalo
27746:                                                                                         395
27747: 
27748: IV,s9s.- Rah. al. N:o 321.
27749: 
27750: 
27751: 
27752: 
27753:                               Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Rovaniemen kes-
27754:                                 kusammattikoulun rakentamista varten.
27755: 
27756: 
27757:                                    E d u s k u n n a 11 e.
27758: 
27759:   AmmattikaBVatusneuvoston laatiman kym-       Pohjois-Suomessa laajaa pienteollisuutta
27760: menvuotissuunnitelman muka:an maahamme         samalla kun lisääntyvälle suurteollisuudelle-
27761: tulisi perustaa kaikkiaan 18 keskusammatti-    km on yhä suurempia mahdollisuuksia.
27762: koulua. Kiireellisyysjärjestyksessä on en-       Ammattikasvatusneuvoston suunnitelman
27763: simmäiselle sijalle asetettu Lapin Keskus-     mukaan Rovaniemen keskusammattikoulnn
27764: ammattikoulu, jonka sijoituspaikaksi tulisi    työpaja- ja opetustiloihin tarvitaan noin
27765: Rovaniemen kauppala. Kuluvan vuoden            16,000 ms, oppilasasuntaloihin noin 7,000
27766: menoarviossa on mainitun keskusammatti-        ms ja opettaja-·asuntoihin noin 3,000 m3 eli
27767: koulun rakennuspiirustuksia varten myön-       kaikkiaan noin 26,000 ms. Kokonaisraken-
27768: netty määräraha.                               :nuskustannukset on arvioitava n. 140 mil-
27769:   Oman keskusammattikoulun saaminen La-        joonaksi markaksi. Rakennustyö on kuiten-
27770: pin lääniin onkin kipeän tarpeen vaatima.      kin suunniteltu suoritettavaksi vaiheittain
27771: Pitkät etäisyydet jo olevista ammattikou-      ja myöhemmin osittain oppilasvoimin. En-
27772: luista estävät opinhaJuisia Lapin läänin       simmäisen rakennusvaiheen kustannukset
27773: nuoria ammattiopetusta saamasta. Kun           on arvioitava n.. 50 miljoonaksi markaksi,
27774: yleensä muualta siirtyneet ammattimiehet       joka työ jakaantuisi kahden vuoden osalle.
27775: eivät viihdy pitempiä aikoja varsinkaan          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
27776: Lapin syrjäisimmillä seuduilla, olisi senkin   kunnioittaen,
27777: vuoksi syytä kouluttaa enemmän maakun-
27778: nan omia kasvatteja ammattitaitoisiksi.                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
27779: Läänin laajaan metsätalouteen perustuva ja             tulo- ja menoat·vioon 30 miljoonan
27780: voimakkaasti kehittyvä puunjalostusteolli-             markan määrärahan Rovaniemen
27781: suus monine sivutuotantoalaineen sekä muut             keskusamtnattikoulun rakennustöiden
27782: luonnonrikkaudet käytettävissä olevan säh-             aloittamista varten.
27783: kövoiman kanssa ovat omiaan kehittämään
27784:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
27785: 
27786: 
27787:                 Erkki Koivisto.                          M. 0. Lahtela.
27788: 396
27789: 
27790: IV,s94.- Rah. al. N:o 322.
27791: 
27792: 
27793: 
27794: 
27795:                                Takki ym.: Määrärahan osoittamisesta Lahden teknilliset~
27796:                                   koulun koulurakennuksen rakennustöiden aloittamista
27797:                                  varten.
27798: 
27799: 
27800:                                      E d u s k u n n a ll e.
27801: 
27802:    Lahden teknillinen koulu alo1tti toimin-       ensiarvoisen ·tär!keitä ja vuosi :vuodelta jäl-
27803: tansa keväällä v. 1945 Lahden kau;pungin          kimrnäinoo on tullut yhä tärkeämmäksi.
27804: työväenopiston vanhassa ja ahtaassa puu-          Nykyisen koulurakennuks·en sopimattomuu-
27805: r.akenilluksessa, jossa koulu edelleenkin työ-    den ja ahtauden ta!kia Laihden teknillisessä
27806: väenopiston kanssa samanaikaisesti toimii.        koulussa ei ole voitu järjestää opetusta
27807: Koulua varten Lahden kaupunki on lisäksi          tältä osin tyydyttävälle !kannalle eikä ope-
27808: ra:kennuttanut kaksi puuparakkia, j~tka on        tusta nykyisissä väliaikaisissa suojissa
27809: tarkoitettu väliaikaisiksi ja ovat opetustar-     voida muutenkaan pitää tehokkuudeltaan
27810: koituksiin nähden täysin puutteellisia ja         samanarvoisena muihin teknillisiin koului-
27811: epätyydyttäviä. Uuden !koulurakennuksen           hin nähden. Lahden teknillisessä koulussa
27812: suunnittelutöitä varten eduskunta myönsi          toimiva puuteollisuuden opintosuunta on
27813: vuoden 1948 tulo- ja menoarviossa 2,000,000       sitä paitsi ainoa maassamme, joten sen jat-
27814: markan suuruisen määrära:han. Hankittu-           kuva ylläpitäminen ja kehittäminen on vält-
27815: jen ja suunnittelutöitä varten asetetun ra-       tämätöntä ko!ko elintär!keälle puuteollisuu-
27816: keilll1ustoimikunnan hyväksymien piirustus-       dellemme.
27817: ten mukaan tulisi twrvittava uusi ikoulura-          Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
27818: kenruu.s olemaan tilavuudeltB!an n. 35,000        nioittaen,
27819: ms. Lahden kaupunki on jo v. 1948 päät-
27820: tänyt luovuttaa valtiolle tarkoitusta varten                 että Eduskwnta ottaisi vuoden 1952
27821: tarpeellisen tonttialueen, mikäli valtio vii-             tulo- ja moooarvioon 120,000,000
27822: den vuoden !kuluessa rakentaa sille te!kn.illi-           marlw,n määrärahan La1ule/n tebtilli-
27823: sen koulun.                                               Set)l, kO'Ulwn, rakennuksen raltennustöi-
27824:    Kaikess-a teknillisessä o.petuksessa piirus-           den aloittamista varttn.
27825: tusharjoitukset ja laboratorio-opetus ovat
27826:       Helsingissä 1:3 ;päivänä syyskuuta 1951.
27827: 
27828: 
27829:                  Uuno Takki.                                   Eino Raunio.
27830:                  Felix Seppälä.                                Eero Antika.i.nen.
27831:                  Aino Malkamäki.                               Hemming Lindqvist.
27832:                  Otto Toivonen.                                Juho Tenhiälä.
27833:                                           Eino Kilpi.
27834:                                                                                              597
27835: 
27836: IV,395.- Rah. al. N:o 323.
27837: 
27838: 
27839: 
27840: 
27841:                               Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta, Imatran keskus-
27842:                                   ammattikoulun perustrl.miskustannuksia varten.
27843: 
27844: 
27845:                                      E d u s k u n n a ll e.
27846: 
27847:    Vuoksenlaakso on maamme suurimpia              siä siitä, että keskusammattikoulu on perus-
27848: teollisuusalueita ja tapahtuu sen laajentu-       tettava Imatralle, koska vain siten turvataan
27849: minen jatkuvasti. Väkiluku Imatran kaup-          nuorison tulevaisuus rajaseudulla.
27850: palassa on tätä nykyä 29,000 henkeä. Paik-           Tähän kouluun tulisi ainakin metalli-,
27851: kakunnalla on suuri joukko nuoria, jotka          puutyö-, rakennus-, ompelu- ja talousosas-
27852: toimettomana kulj~ksivat ulkona, koska alle       tot käsittävät osastot.
27853: 16-18-vuotiaita poikia ja tyttöjä ei voida           Yllä mainittu paikkakunta koulupaikaksi
27854: ilman erikoissopimusta sijoittaa edes vara-       on erinomaisen sopiva syystä, että tämä
27855: töihin, koska tapaturmatoimisto ei vastaa         paikka on kaikkien näiden mainittujen
27856: heille tapahtuvista vaurioista. Tästä syystä      teollisuusalueiden keskellä, josta ei tule pit-
27857: olisi ammattikoulu välttämätön. Tämä kou-         kiä koulumatkoja mistään suunnasta tässä
27858: lupiiriksi ajateltu alue käsittää kaikki          mainittujen kuntien alueelta. Toinen huo-
27859: Vuoksenlaakson teollisuusalueet ja sen ym-        mionarvoinen tekijä on se, että tällä alueella
27860: pärillä olevat Ruokolahden ja Joutsenon           on riittävän paljon ammattiinsa perehty-
27861: kunnat, Lauritsalan kauppalan, Lappeen-           neitä insinöörejä ja teknikoita, joitten apua
27862: rannan kaupungin, Simpeleen, Parikkalan,          voidaan vaivatta käyttää tarvittaessa.
27863: Rautjärven ja Saaren sekä Uukuniemen                 Kun tunnemme sen suuren puutteen, mikä
27864: kunnat, joiden yhteinen väkiluku on noin          vallitsee maassamme pätevistä ammattimie-
27865: 90,000 henkeä.                                    histä, olemme katsoneet tarpeelliseksi esit-
27866:    On ilman muuta selvää, että tällainen          tää,
27867: väkirikas paikkakunta ja vieläpä rajan lä-                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
27868: heisyydessä oleva seutu tarvitsee pätevän                 tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan
27869: ammattikoulun. Imatran kauppalan hallitus                 markan määrärahan Imatran keskus-
27870: ja Imatralla asuva työväki, virkamiehet ja                ammattikoulun perustamiskustannuk-
27871: liike-elämän edustajat ovat kaikki yksimieli-             sia varten.
27872:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
27873: 
27874: 
27875:                  Juho Kuittinen.                           Pentti Niemi.
27876:                  K. Alanko.                                Otto Toivonen.
27877:                  Artturi Kosldnen.                         Väinö Tikkaoja.
27878:                  Matti Miikki.                             Yrjö Kflpeläinen.
27879:                                          Valto Käkelä.
27880: 698
27881: 
27882: IV,396. -   Rah. al. N:o 824.
27883: 
27884: 
27885: 
27886: 
27887:                                 Puumalainen ym. : Korotetun määrärahan osoittamisesta
27888:                                    Keski-Suomen keskusammattikoulun rakennustöiden jat-
27889:                                    kamiseen.
27890: 
27891: 
27892:                                     Eduskunnalle.
27893: 
27894:     Valtion omistama Keski-Suomen keskus-       nen siirtyy epämääräiseen tulev·aisuuteen.
27895: ammattikoulu on jo vuodesta 1946 alkaen         Paitsi sitä haittaa, joka koulutyölle aiheu-
27896:  toiminut väliaikaisiksi tarkoitetuissa, ah-    tuu, kun työpajoja ja luokkia ei voida no-
27897: taissa ja ränsistyneissä parakkitaloissa.       peasti siirtää pois parakeista, koituu raken-
27898:  Kunnollisen koulurakennuksen rakentamis-       nuksen puolivalmiina pitämisestä suora-
27899: töiden aloittamiseksi myönsi eduskunta          naista taloudellista vahinkoa.
27900:  rahaasia-aloitteiden perusteella v: n 1950        Nykyinen rakennusvaihe ei sisällä lain-
27901:  tulo- ja menoarviossa 15 milj. mk ja v:n       kaan asuinhuoneistoja. Kun tällaiset raken-
27902:  1951 tulo- ja menoarviossa 55 milj. mk.        nuksen huollon kannalta ovat välttämättö-
27903: Kun nämä määrärahat olivat ehdollisia,          miä -lämmittäjän, talonmiehen, ym. asun-
27904: saatiin edellinen käyttöön vasta 18. 10. 50     not - olisi kiireellisesti ja viimeistään ensi
27905:  ja jälkimmäinen 16. 5. 51.                     keväänä aloitettava oppilaskotirakennus,
27906:     Asianomaisen luvan saatuaan ryhtyi kou-     joka sisältää edelläsanotut asunnot.
27907: lun rakennusosasto rakennustöihin keväällä         Koulun nyt toimivista 9: stä opintosuun-
27908: 1951. Tämä n. 24,000 m3:n rakennusosa,          nasta pääsevät vain kaksi, nimittäin metalli-
27909: .joka muodostaa n. 1;3 :n koko kouluraken-      ja putkityöpajat rakenteilla olevaan osaan
27910: nuksesta ( 65,500 m3), saadaan vesikattoon      oikeille sijoituspaikoilleen. Toisten alojen
27911: lokakuun alussa 1951, jolloin myös raken-       tilat sisältyvät vielä ra:kentamattomaan
27912: nustyöt varojen puutteessa on tältä vuo-        osaan. Tämän johdosta ja ottaen huomioon
27913: -delta lopetettava.                             rakentamisen taloudellisuudenkin olisi ra-
27914:    Kirjelmällään 11. 4. 51 on koulun johto-     kentamista saatava jatkaa yhtämittaisesti.
27915: 1runta esittänyt kauppa- ja teollisuusminis-       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
27916: teriölle, että v:n 1952 tulo- ja menoarvioon
27917: varattaisiin 214 milj. mk:n määräraha ra-                että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
27918: kennustöiden jatkamiseksi. Hallitus on esit-          tulo- ja menoarvioon Keski-Suomen
27919: tänyt tarkoitukseen vain 50 milj. mik ensi            keskusam.mattikoulun rakennustöiden
27920: vuodeksi. Mikäli määrärahaa ei eduskun-               jatkamiseen lisäystä 200,000,000
27921: nassa koroteta, seuraa siitä, että nyt puoli-         markkaa.
27922: valmiina olevan rakennuksen valmistumi-
27923:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
27924: 
27925:                 V. Puumalainen.                         Juho Nykänen.
27926:                 Matti Koivunen.                         Arvo Ahonen.
27927:                 Mikko Järvinen.                         Kaarle E. Renfors.
27928:                                                                                             599
27929: 
27930: IV,s97. -   Fin. mot. N:o 325.
27931: 
27932: 
27933: 
27934:                                Nordström m. fl.: Angående anvisande av anslag för byg-
27935:                                  gande av en svenskspråkig centralyrkesskola i V asa.
27936: 
27937:                                     T i 11 R i k s d a g e n.
27938:    Den svenskspråkiga tekniska yrkesunder-        st.aden, och skissritningar har epå hekostnad
27939: visnirugen i vårt land är i hög grad försum-      av staden uta:r!betats för .en enligt ovan an-
27940: mad. Detta gäller alldeles särskilt för det       förda grunder !Planerad yrkesskola.
27941: svenska öste:rlbottens del, där det e.ndast          Då den lokala yrkesskolan i Vasa 'i an-
27942: finnes en i trånga och otidsenliga förhål-        seende till skollokalens otillräckliga ut-
27943: l'anden arbetande fö1.1beredande yrkesskol'a      :rymme och andra svå:ra 'b:ristfälligheter nu
27944: i V asa. Landsdelens svenska bygdebefolk-         a:rbetar under alldeles olidliga förhållanden,
27945: ning saknar all möjlighet till utJbildning        anse:r sig sta.den vara tvungen att redan
27946: för yrken :inom hantverk oeh industri, vil-       instundande å:r påbö:rja den lokala yrkes-
27947: ket är ett av:görande hinder för uppkomsten       skolans byggnadsarbete. På g:rund hä:rav
27948: av ett mångsidigare näringsliv i denna            och för att möjliggö:ra, att den tilltänkta
27949: landsdel. Frågan om en effektivare yrkes-         centralhärden för yrkesutbildningen :i · det
27950: utbildning i det svenska Österbotten har          svenska österbotten skall kunna förverkli-
27951: stått ;på dagordningen ända sedan år 1947,        gas på ett sakligt och ekonomis'kt fördelak-
27952: då framställning gjordes till vedertbörande       tigt sätt, är det oundgängligen nödvändigt,
27953: fackministerium om inrättande av en               att i statsfö:rslaget för år 1952 upptages ett
27954: svenskspråkig centralyrkesskola med place-        ,anslag om 20 miljoner ma:rk d'ö:r uppgö-
27955: ring i V asa. Förslaget gick ut på, :att den      :rande av slutgiltiga ritningar och utförande
27956: statliga centralyrkesskolan s'kulle al'!beta i    av föl'lberedande arbeten till en statlig
27957: intimt samband med den kommunala yrkes-           sveUJSksp:råkig cent:ralyrkesskola i Vasa.
27958: skolan i V asa Ii gemensam fbyggnad, v.arvid         Med hänvisning till att läget på den
27959: V asa stads förheredande yrkesläroverk            österbottniska 1andsbygden med minskade
27960: skulle svara för den fÖ·l'lheredande yrkesun-     utkomstmöjligheter och tilltagande emigra-
27961: dervisningen för elever från V asa st'ad och      tion ytterliga:re aktualise:rat behovet av en
27962: centralyrkesskolan för förberedande yrkes-         centralyrkesskola i iandsdelen och att sko-
27963: undervisning för landsbygdens ungdom och          lan i f:råga i yrkesutbildnings:rådets tio-
27964:  fortsättningsundervisning för båda dessa          årsplan för y:r'kesutbildningen står på
27965:  kategorier. En ,på detta sätt organiserad        f:rämsta ,plats, våga undertecknade hoppas,
27966:  centralyrkesskola skulle komma att draga         att planerna på en svensk undervisnings-
27967:  avsevärt mindre kostn·ader än en rent stat-      anstalt av föreslagen typ nu skola reialiseras
27968:  lig yrkesskola.                                  och tillåta sig därför vördsamt fö:reslå,
27969:     Förslaget om upprättande av en central-
27970:  yrkesskola på denna grund har vunnit han-                  att Riksdagen måtte besluta i bud-
27971:  dels- och industriministeriets godkännande,              geten för år 1952 under 20 Ht.ll: 60
27972:  och fö.r!beredande åtgärder ha i samarbete               rupptaga ett amslag om 20 miljoner
27973:  mellan Vasa stads myndigheter och berörd'a               mark för p~eramde och påbörjande
27974:  ministerium vidt.agits för realiserandet av              av byggnadsarbetena till en svensk-
27975:  projektet. Tomt för skolan har donerats av               språkig oentralyrkesskola i V asa.
27976:      Helsingfors den 18 septemlber 1951.
27977: 
27978:          T. E. Nordström.       Kurt Nordfors.          Ebba östenson.
27979:          Arthur Larson.         0. A. öhman.            Nils Meinander.
27980:          Grels Teir.            Verner Korsbäck.        Ture Hollsten.
27981:          Levi Jern.             Henrik Kullberg.        Albin Wickman.
27982:                      Ernst von Born.        John österhalm.
27983: 600
27984: 
27985: IV,s97.- Rah. al. N:o 325.                                                            Suomennos.
27986: 
27987: 
27988:                                 Nordström ym.: Määrärahan osoit!tamisesta Vaasan ruot-
27989:                                    sinkielisen keskusammattikoulun rakentamiseksi.
27990: 
27991:                                      E d u s k u n n a ll e.
27992: 
27993:      Ruotsinkielinen teknillinen ammattiope-       valmistettu luonnospiirustukset edellä esi-
27994:   tus on meidän maassamme suuressa mitassa        tettyjen perusteiden nojalla suunniteltua
27995:   löyty laimin. Näin on aivan erityisesti laita   ammattikoulua varten.
27996:   ruotsal:aisen Pohjanmaan, missä on vain            Kun Vaasan 1paikallinen ammattikoulu,
27997:   yksi ahtaissa ja epäajanmukaisissa oloissa      kouluhuoneiston riittämättömien tilojen ja
27998:   toimiva vaLmistava ammattikoulu Vaasassa.       muitten paJhojen .puutteellisuuksien vuoksi,
27999:   Maakunnan ruotsalaiselta maalaisväestöitä       nyt työskentelee vallan sietämättömissä
28000:   puuttuvat roaiokki mahdollisuudet v,a1mis-      oloissa, katsoo kaupunki olevansa pakotettu
28001:   tu8!kseen käsityön ja teollisuuden ammattei-    tulevana vuonna aloittamaan paikallisen
28002:  hin, mikä Oili ratkaisevana esteenä monipuoli-   ammattikoulun rakennustyöt. Näin ollen ja
28003:  semman elinkeinoelämän syntymiseen maa-           jotta kävisi mahdolliseksi, että aiottu am-
28004:   kunnassa. Kysymys tehokkruammasta am-           mattikasvutuksen keskusahjo ruotsalaisella
28005:  mattikasvatuksesta ruotsalaisella Pohjan-        Pohjanmaalla voi.Jtaisiin saada todellisuu-
28006:  maalla on ollut pä·jväjärjestyksessä aina        deksi asiallisella ja taloudellisesti edullisella
28007:  vuodesta 1947 lähtien, jolloin asianomaiselle    tavalla, on ehdottoman välttämätöntä, että
28008:   ammattiministeriölle tehtiin esitys ruotsin-    vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon otetaan
28009:  kielisen keskusammattikoulun perustami-          20 milj. markan määräraha lopullisten pii-
28010:  sesta ja sijoittamisesta Vaasaan. Ehdotus        rustusten laatimista ja valmistavien töiden
28011:  !tarkoitti, että valtion keskusammattikoulu      suorittamista varten valtion omistaman
28012:  työskentelisi läheisessä yhteistyössä Vaasan     ruotsinkielisen keskusammattikoulun raken-
28013:  kunnallisen ammattikoulun kanssa samassa         tamiseksi Vaasaan.
28014:  'rakennukessa, jolloin Vaasan kaupungin             Viitaten siihen, että Pohjanmaan maaseu-
28015:  valmistava ammattikoulu vastaisi Vaasan          dulla vallitseva tila, toimeentulomahdolli-
28016:  kaupungista olevien o~pilaitten valmista-        suuksien pienentyminen ja kasvava siirto-
28017: ·vasta .ammattiopetuksesta ja keskusammatti-      laisuus ovat lisäksi ajankohtaistaneet kes-
28018: koulu v,almistavan ammattiopetuksen anta-         kusammattikoulun tarvetta maakunnassa,
28019:  misesta maaseuduil! nuorisolle sekä jatko-       ja että kyseinen koulu on ammattikasvatus-
28020: opetuksesta näille molemmille ryhmille.           n:euvosoon kymmenvuotioohj·elmassa ensim-
28021:  rr'ällä tavoin järjestetty keskusammatti-        mäisellä sijalla, allekirjoittaneet rohkenevat
28022: koulu tulisi vaatimaan huomattavasti vä-          toivoa, että suunnitelmat ehdotetun tapai-
28023: hemmän kustannuksia kuin puhtaasti •val-          sen ruotsalaisen opetuslaitoksen perustami-
28024: tion ammattikoulu.                                seksi nyt toteutetaan, ja ehdotamme näin
28025:     Ehdotus keskusammattikoulun perustami-        ollen kunnioittaen,
28026: sesta tälle rpohjalle on saavu,ttanut kauppa-
28027: ja teollisuusministeriön hyväksymisen, ja                   että Eduskrunta ottaisi vuoden 1952
28028: valmistaviin toimenpiteisiin on Vaasan kau-              tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II :60
28029: rpurugin viranomaisten ja mainitun ministe-              kohdalle 20 miljoonaa markkaa Vaa-
28030: ·riön kesken ryhdytty suunnitelman toteut-               san ruotsinkielisen keskusammatti-
28031: tamiseksi. Kaupunki on lahjottanut tontin                koulun suunnittelua ja rakennustöi-
28032: koululle ja kaupungin kustannuksella on                  den aloittamista varten.
28033:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
28034:         T. E. Nordström.        Kurt Nordfors.          Ebba östenson.
28035:         Arthur Larson.          C. A. Öhman.            Nils Meinander.
28036:         Grels Teir.             Verner Korsbäck.        Ture Hollsten.
28037:         Levi Jern.              Henrik Kullberg.        Albin Wickman.
28038:                      Ernst von Born.        John Österholm.
28039:                                                                                             601
28040: 
28041: IV,a9s. -   Rah. al. N:o 326.
28042:                                 Virkki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion ammatti-
28043:                                    koulukodin rakennustoiminnan jatkamista varten.
28044:                                     E d u s k u n n a ll e.
28045:    Vuonna 1945 jatkoi Karjalasta siirtynyt       liset ja ovaJt ne huomattavasti pienemmät
28046: valtion ensimmäinen aanmatt~koulu, Kan-          kuin useimmissa muissa vastaavissa laitok-
28047: naksen ammattikoulukoti toimintaansa Lep-        sissa. Niinpä n•e olivat vuonna 1950 351
28048: pävaarassa väliaikaisissa rakennuksissa, suu-    mk. oppilaspäivää kohden, johon määrään
28049: relta osalta pa:rak·eissa. Vuonna 1947 myön-     sisältyvät paitsi opetuksesta myös asunnon
28050: nettiin määräraha sauna- ja pesularaken-         ja täyden ylläpidon sekä vaatetukserrkin
28051: nusta ja vuonna 1948 ma.atalousrakennuk-         antamisesta aiheutuneet menot. Kun am-
28052: sia varten. Seuraavana vuonna myönnettiin        mattiikoulukodille saadaan ajanmukaiset ja
28053: määräraha ensimmäistä asuntolarakennusta         tarkoitustaan vastaavat työpajat, niin työ-
28054: varten. Tämä rakennus valmistui jouluksi         toimintatulot silloin huomattavasti lisään-
28055: vuonna 1950., jolloin osa oppilaista ja hen-     tyvät. Kun O!ppilasmäärää voidaan välttä-
28056: kilökunnasta ,pääsi siihen muuttamaan suu-       mättömän tarpeen mukaisesti silloin lisätä
28057: rimman' osan jäädessä edelleen yhä hata-         melkein kaksinkertaiseksi, niin vastaavasti
28058: rammi'ksi ikäyviin rpara;kkeihin. Työpaj·at      oppilasta kohden tuleva menoerä ·tällöin
28059: ovat koko ajan olleet lkarjarakennuksessa,       vielä pienenee.
28060: puutyöosasto tallin parvella ja metallityö-         Kun tämä ammattikoulukoti, joka on ha-
28061: osasto sikalassa, jota ei voida edes lämmit-     vaittu tarpeelliseksi ja tartkoitustaan vastaa-
28062: tää. Molemmat ovat ahtaita ja puutteellisia      vaksi, on ainoa ikolko maassa ja kun se o.n
28063: sekä koulutustarkoitukseen sopimattomia.         valtion ensimmäinen ammattikoulu ja sodan
28064: Lisäksi, työpajojen ollessa sijoitettuna lkar-   johdosta menettänyt entisen toimipai'k-
28065: jarakennukseen, on ikarja:truoutta täytynyt      kansa, niin olisi jo aika saada. sille välttä-
28066: supistaa, joterrka siitä on ollut huomattavaa    mättömät rakennukset, jotta sen oppilaat ja
28067: haittaa ja vahinkoa.                             henkilökunta saataisiin kunnollisiin asunta-
28068:    Kouluun otetaan maaseudun varattomia,         loihin pois huonoista parakeista ja työpajat
28069: hyväkäytöiksisiä nuoria, ·joilla ei ole muuta    tarikoitus.taan vastaavaan rakennukseen.
28070: mahdollisuutta päästä ammattioppiin. Op-         Koululle pitäisi välttämättä tässä vaiheessa
28071: pilaaksi pyrkijäin lukumäärä on suuri,           rakentaa yksi asuntolarakennus ja työpaja-
28072: vaik!kei oppilaspaikoista liioin ilmoiteta-      rakennus sekä suorittaa välttämättä tarvit-
28073: kaan, vaan entisten oppilaitten levittämä        tavat rakennusten ulkopuoliset vesi-, vie-
28074: tieto on ollut mainoksena koululle. Viime        viemäri~- ja lä:mpöverkostotyöt. Tällöin ope-
28075: vuonna voitiin pyrkijöistä ottaa vain 15 %       tustyö paranisi, oppilasmäärää ,voitaisiin li-
28076: ja kuluvana vuonna 23 %, vaikka otettiin-        sätä ja :työtoiminta lisääntyisi sekä karja-
28077: kin enemmän kuin edellisenä vuonna.              rakennus vapautuisi lopulta varsinaiseen
28078: Tämä todistanee osaltaan koulun. tarpeelli-      tarkoitukseensa. Tähän tarkoitukseen tar-
28079: suutta. Laki aanmatti'koulukodista edellyt-      vitaan      kustannusarvioiden       mukaisesti
28080: tää myös tyttöosaston toimintaa koulussa,        54,000,000 maMikaa.
28081: mutta sitä ei vielä ole voitu uudella sijoi-        Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
28082: tuspaikalla toteuttaa ollenkaan rakennusten      nioittaen,
28083: puuttuessa. Tällä hetkellä on oppilaista
28084: koko-orpoja 21.5 %, puoliorpoja 70 %, sota-                että Eduskunta ottaisi vuode!n 1952
28085: orpoja 46 %. Oppilaitten vanhempain am-                 tulo- ja menoarvioon valtion ammat-
28086: matti on ollut: työläisiä 67.5 %, pienvilje-            tikoulukodin      rakennustoiminnan
28087: lijöitä 30%, muita 2.5 %. Ammattikoulu-                 välttämätöntä jatkamista vartern
28088: kodin menot oppilasta kohden ovat ikohtuul-             54,000,000 markan määrärahan.
28089:       Helsingissä 14 päirvänä syyskuuta 1951.
28090:         Helena Virkki.          Margit Borg-Sundman.    Urho Kähönen.
28091:         Eemil Luukka.           Irma Hamara.            Niilo Ryhtä.
28092:         Aino Luostarinen.       Arno Tuuma.             Elli Nurminen.
28093:         Johannes Wirtanen.      Aune Innala.            J. Kuittinen.
28094:                         Veikko Kokkola.        Juho Heitto.
28095:                                                                                               76
28096: 602
28097: 
28098: IV,399. - Rah. al. N:o 327.
28099: 
28100: 
28101: 
28102: 
28103:                               A. Kinnunen ym. : Määrärahan osoittamisesta Piipsannevan
28104:                                  kuivatustyötä varten.
28105: 
28106: 
28107:                                    Eduskunnalle.
28108: 
28109:    Haapaveden kunnassa sijaitseva Piipsan-     muidenkin lähiseutujen viljelmille; toiseksi
28110: neva on noin 10,000 haja omistaa siitä val-    sen kuivattamistyöt antaisivat ansiomahdol-
28111: tio noin puolet. Metsätieteellisen tutkimus-   lisuuksia vaikeuksissa eläville ihmisille; ja
28112: laitoksen suo-osaston toimesta on valtion      kolmanneksi se kuivatettuna ja vifjelyskun-
28113: omistamaa osaa ojitettu noin 500 haja sillä    toon saatettuna ratkaisevasti parantaisi
28114: alueella on nyt hyvässä kasvukunnossa oleva    alueella asuvien viljelijöiden ja muiden kaP--
28115: metsämaa. Tutkimuksissa on vielä todettu,      salaisten asemaa. Tämän vuoksi, ja koska
28116: että Piipsanneva on suurimmaksi osaksi         Pyhäjokilaakson kuntien asukkaat kiireelli-
28117: viljelykseen kelpaavaa. Sen reuna-alueilla     sesti tarvitsevat valtiovallan apua elinmah-
28118: onkin jo kolmisenkymmentä maanviljelys-        dollisuuksiensa säilyttämiseksi, niin kun-
28119: taloutta, mutta niiden viljelyksiä vaivaa      nioittaen ehdotamme,
28120: ko. nevan vetisyys ja satoja tuhoaa vuodesta
28121: toiseen siitä uhkuva halla.                              että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
28122:    Piipsannevan kuivattamisen ajankohtai-             tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
28123: suutta erikoisesti korostaa ensiksi se, että          kan siirtomäärärahan Piipsannevan
28124: se nykyisessä olotilassaan on jatkuvana hal-          kuivatustöiden kiireellisesti aloitta-
28125: lan aiheuttajana paitsi Haapaveden, myös              mista varten.
28126:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
28127: 
28128: 
28129:         Antti Kinnunen.            Yrjö Murto.                  Matti Meriläinen.
28130:                                                                                          603
28131: 
28132: IV,4oo. -   Rah. al. N:o 328.
28133: 
28134: 
28135: 
28136: 
28137:                                 Rytinki ym,.: Määrärahan osoittamisesta V uorma- ja H ete-
28138:                                    järvien kuivattamista varten.
28139: 
28140: 
28141:                                     E d u s k u n n a ll e.
28142: 
28143:    Pudasjärven kunnassa sijaitsevain Vuor-       jo 12 vuotta sitten ja kun paikkakunnan
28144: ma- ja Hetejärvien kuivattamistyöt aloitet-      maanviljelijöille olisi työn suorituksesta
28145: tiin vuonna 1939 työttömyysmäärärahoilla.        suuri merkitys, niin töiden loppuun saatta-
28146: Sodan puhjettua työt oli seisautettava. Sen      mista varten olisi varattava ensi vuoden
28147: jälkeen on maataloushallituksen toimesta         tulo- ja menoarvioon määräraha.
28148: töitä varten myönnetty kaksi kertaa pieni           Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
28149: määräraha töiden suorittamista varten,           ed. Rytingin rahaasia-aloitteen n: o 267 pe-
28150: mutta myönnettyjen määrärahojen pienuu-          rusteluihin vuoden 1949 valtiopäiviltä, eh-
28151: den vuoksi ei töitä ole vielä voitu loppuun      dotamme kunnioittaen,
28152: suorittaa, vaan on ne täytynyt keskeyttää
28153: ja jättää sellaiseen vaiheeseen, että paikal-              että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
28154: liset maanviljelijät ovat joutuneet kärsi-              tulo- ja menom·vioon 10 miljoonan
28155: mään huomattavan suuria vahinkoja heinän                markan määrärahan Pudasjärven
28156: kasvussa ja sadon korjuussa. Kun mainit-                kunnassa sijaitsevien V uorma- ja
28157: tujen järvien kuivattamistyöt on aloitettu              H etejärvien kuivattamista varten.
28158:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
28159: 
28160: 
28161:                  Eino Rytinki.                            Niilo Ryhtä.
28162: 604
28163: 
28164: IV,4ot.- Rah. al. N:o 329.
28165: 
28166: 
28167:                                  Erkkilä. ym..: Määrärahan osoittamisest.a Piipsjärven kui-
28168:                                     vatustöiden aloittamista varten.
28169: 
28170:                                       Eduskunnalle.
28171: 
28172:    Oulaisten pitäjän Piipsjärven kylän kes-        kineet huonosti auki olevan kanavan niin,
28173: kustassa on aiikoinaan ollut Piipsjärvi-nimi-      että vesi monin .pa;i'koin nousee jo varsinai-
28174: nen järvi, pinta-alaltaan 365,44 ha., joka         sille vilj'elyiksillekin.
28175: n. 70--80 vuotta sitten on kuivattu sellai-           Varsin kuvaa.va sille, miten nopeasti ti-
28176: seksi, että siitä :kesän kuivimpana aikana on      lanne viime vuosina on huonontunut, osoit-
28177: voitu korjata huomattavat määrät karjan-           tavat sanotun järviikuivio-yhtymän heinä-
28178: rehuksi kelpaavaa saraheinää ja kortetta ja        huutoikaurppa;tulot: vuonna 1947 olivat tulot
28179: onkin se alikoinaan ollut kylälle huomattava       1,027,350 mk, V. 1948 496,200 mk, V. 1949
28180: rehun antaja. Nyikya;iikaisessa karjatalou-        48,t550 mik, v. 1950 15,300 mk ja vuonna
28181: dessa ei kUJitenkaan ko. rehuilla ole sanotta-     1951,jolloin heinän hinnat olivat erittäin
28182: va81 merkitystä, jonka vuoksi aikaisempi           korkeat, 19,450 mk. Suurin osa heinikoi-
28183: kuivatus on menettänyt arvonsa edellämai-          den lhuutajista ei ole viime vuosina voinut
28184: nitussa mielessä. Onpa siitä suoranaista va-       olll~aan korjata huutami.aan heini'koita.
28185: hinkoakin, kun järven pohjasta on tullut              Kaiken tämän lisäiksi ovat Piipsjärven
28186: n~vamainen hetteiikkö, joka t.elkee seudun         läpi laskeva;n Piipsanjoen :perkaussuu.nnitel-
28187: entistä hallanaremmaiksiksin ja rumentaa           mat valmiina ja ne aiotaan ellili talven ai-
28188: muutenkin kyläkuvaa. Kyläläisten harras            kana panna käyntiin suurena siirtotyö-
28189: toivomus olisi, että jär.vi saataisiin kuivate-·   maana, jolloin joen alrujuoksu'lla asuvien ti-
28190: tuksi niin hyvin, että se voitaisiin reivata       lanne käy entistä vaikeammaksi. Sm1 vuoksi
28191: viljelykselle. Asiantuntijain lausunnon mu~        olisi toivottavaa, että tämä nurinlkurin·en
28192: kaan ,järven' rpohja on erittäin hyvää vilj.e-     perkausjärjestys oikaistaisiin ja alettaisiin
28193: lyskeLpoista maata ja suhteellis'en helppo         alhaaJta päin. Kun Piipsanjoiki Piipsjär-
28194: kuivattaa niin,. että sen viiljelminen on malh-    vestä Pyhäjokeen, jonka aukaisemisesta
28195: dollista.    Piipsjärven kylän asukkaat            tässä olisi kysymys, on vain noin 2 kiil.o-
28196: ovat valtaosaltaan 1pienviljelijöitä, viime        metrin pituinen, s~n lisäksi järven läpi me-
28197: vuonna tehdyn tilaston mukaan oli vilj.el-         nevä kanava, niin kustannukset eivät nou-
28198: mien suuruus seu.raavanlainen: 2-5 ha.             sisi kovin suuriksi, mutta sen avuna saa-
28199: 117 t]laa, 5-10 ha. 112 tilaa ja yli 10 ha.        taisiin seutukunnan pienviljelijäväeU·e uusia
28200: thloja 44. Nämä numerot osoittavat, että:          vHjelys- ja työ-mahdollisuuksia. Tietääk-
28201: lisämaata tarvitaan kipeästi, eikä sitä:           semme suunnit~1mat Piipsjärven kuivatuik-
28202: muualta ole niin sopivasti saatavissa ikuin        sesta ovat niin .pitkällä, että työt voitaisiin
28203: kylän keskellä olevasta järvenpohjasta.            aloittaa ·pienien valmistelutöiden jälkeen.
28204: Viime vuosina on tilanne mainitun kylän·              Edellä olevan perusteella ehdotamme
28205: asukkaille käynyt vuosi vuodelta yhä pa-·          kuUtnioittaen,
28206: hemmaksi sen vuoksi, että Vihanuin joki,
28207: jo!ka laskee vetensä Piipsjärven kautta                      että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
28208: Piipsanjokea myöten Pyhäjo:keen, on viime                 tulo- ja mernoarvioon 10 miljoonan
28209: vuosina valtion toimesta perattu. Tämä te-                markatn määrärakatn Oulaisten kun-
28210: kee s'en, että Piipsjärvi on viime vuodet                 nassa olevan Piipsjärven kuivatustöi-
28211: suurimman osan kesästä ollut tulvan vall-                 de,n aloittamista varten.
28212: lassa, kun perikausjätteet ja lieju ovat tuk-
28213:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
28214: 
28215:                  Eeli Erkkilä.                             Aaro Kauppi.
28216:                  Nill.o Ryhtä.                             Eino Rytinki.
28217:                                        Yrjö Hautala.
28218:                                                                                            605
28219: 
28220: IV,402. -   Rah. al. N:o 330.
28221: 
28222: 
28223: 
28224: 
28225:                                 Sarjala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kangasniemen pi-
28226:                                    täjässä olevan Pylvänälän-Reinikkalan tien oikaisemi-
28227:                                    seksi.
28228: 
28229: 
28230:                                     E d u s k u n n a ll e.
28231: 
28232:    Kaikkein vilkkaimmin liikennöitäviä teitä     rakennuspiirin suunnitelman hyväksynyt ja
28233: Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa on Lap-          myös Mikkelin tiepiiri on tämän tieoikaisu-
28234: peenrannan-Kokkolan maantie N: o 13.             hankkeen katsonut erääksi piirinsä tärkeim-
28235: Tällä tiellä on Kangasniemen kirkonkylän         mistä työkohteista. Mainittakoon, että oi-
28236: kohdalla iso mutka, pidentäen mm. Mikke-         kaisussa rakennettavaksi tuleva Lapassal-
28237: lin-Jyväskylän välistä maantieyhteyttä n.        men siltahanke on ollut vireillä jo 85 vuotta.
28238: 7 km:llä. Tämän mutkan, joka sijaitsee           Tällä aikaa on eräitten yksityisten toimesta
28239: Pylvänälän ja Reinikkalan kylien välillä         ainakil). pariin otteeseen ajettu varsin huo-
28240: Kangasniemen pitäjässä, poistamiseen ovat        mattavia määriä kiviä rakennettavaksi aja-
28241: tieviranomaiset jo pitkän aikaa kiinnittä-       telluu sillan kahden puolen. Uuden suun-
28242: neet huomiota. Savon tie- ja vesirakennus-       nitelman mukaan voidaan aikaisemmin suo-
28243: piirin taholta on laadittu suunnitelma, joka     ritettu työ varsin hyvin käyttää hyväksi
28244: tarkoittaa tien oikaisua edellä mainittujen      siltapengerrystyössä.
28245: kylien välillä. Suunnitelma edellyttää mm.          Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
28246: parin sillan rakentamista, mutta jo toisen-      nioittaen,
28247: kin sillan teolla voidaan helposti saada tie-
28248: yhtey;ksissä n. 3.5 km:n lyhennys. Tämä                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
28249: lyhennys tuntuisi myös Kangasniemen-                     tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
28250: Pieksämäen ja Kangasniemen-Hankasal-                     markan määrärahan tieoikaisun suo-
28251: men tieyht·eyksissä, siis kaikissa tärkeim-              rittamiseksi Pylvänälän ja Reinik-
28252: missä yhteyksissä, joihin Kangasniemestä                 kalan kylien välillä Kangasniemen
28253: käsin liikennöidään. Kulkulaitosten ja                   pitäjässä.
28254: yleisten töiden ministeriö on tie- ja vesi-
28255:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
28256: 
28257: 
28258:                  Wiljam. Sarjala.                         K. F. Haapasalo.
28259:                  Aukusti Pasanen.                         Edvard PeS'Onen.
28260:                  Toivo H. Kinnunen.                       Aino Luostarinen.
28261: 606
28262: IV,4o3. -   Rah. al. N:o 331.
28263: 
28264: 
28265: 
28266: 
28267:                                 Meriläinen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
28268:                                    tamiseksi Kuhmon-Hyrynsalmen maantieltä Kuhmon-
28269:                                    Suomussalmen maantielle.
28270: 
28271: 
28272:                                      E d u s k u n n a ll e.
28273: 
28274:    Kuhmon-Hyrynsalmen maantiestä Viek-           Arolan talon seuduilta Kuusamojärven talo-
28275: sin kylän kohdalta Kuusamojärven ja Iivan-       ryhmän kautta I vantiiran kylän Kivilehdon
28276: tiiran kylien kautta Lentiiran kylään Kuh-       Kankaanahon kansakoulun kautta Kuhmon
28277: mon-Suomussalmen maantiehen on matkaa            -Suomussalmen maantiehen Lentiiran ky-
28278: noin 40 kilometriä. Tällä laajalla alueella      län kohdalla olisi välttämätön.
28279: ei ole yhtään maantietä. Syksyisin ja keväi-       Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
28280: sin, jolloin järvien jäät eivät kestä ja suot
28281: ovat tulvillaan, joutuvat monien kylien                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
28282: asukkaat elämään käytännöllisesti katsoen                tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
28283: muusta maailmasta eristettynä. Kun nämä                  kan määrärahan maantien rakennus-
28284: alueet kaiken lisäksi ovat suurelta osalta               töiden aloittamiseksi K uhmon-Hy-
28285: vedenjakajaseutuja, niin enempää yksityis-               rynsalmen maantiestä V ieksin kylän
28286: ten kuin vaitionkaan metsien tuottava hy-                Arolan talon seuduilta Kuusamojär-
28287: väksikäyttö ei ole mahdollista. Kantohinnat              ven taloryhmän, Iivantiiran ja Len-
28288: ovat hyvin vähäiset. Kaildden näiden syi-                tiiran kautta K uhmon-Suomussal-
28289: den vuoksi maantien rakentaminen Kuhmon                  men maantiehen.
28290: -Hyrynsalmen maantiestä Vieksin kylän
28291:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
28292: 
28293: 
28294:                  Matti Meriläinen.                         Hannes Tauriainen.
28295:                                         J. Mustonen.
28296:                                                                                          607
28297: 
28298: IV,4o4. -   Rah. al. N:o 332.
28299: 
28300: 
28301: 
28302: 
28303:                                 Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kurenpolven-
28304:                                    Kiuruveden maantien rakennustöiden loppuunsaatta-
28305:                                    mista varten.
28306: 
28307: 
28308:                                     E d u s k u n n a 11 e.
28309: 
28310:    Kurenpolven-Kiuruveden maantien ra-           väJ.isiä liikenneyhteyksiä noin 9 kilomet-
28311: kennustyöt aloitettiin toukokuussa 1948.         rillä, helpottamaan paikkakunnan metsäva-
28312: Töitä jatkettiin työttömyystöillä vuosina        rojen hyväksikäyttöä ja saattamaan Luu-
28313: 1949-50 tarkoitusta v:ar:ten varatuihla mää-     pujoon-MäJdkylän-Topilanrannan          asu-
28314: rärahoilla. Varattujen määrärahojen tul-         tusalueen iliikermeyhteyksien piiriin, ehdo-
28315: tua käytetyksi työt ovat olleet keskeyty-        tamme,
28316: noonä. ,Savon ,tie- ja vesirakennusinsinööri-
28317: piirin suorittaman arvion mukaan tarvittai-               että Eduskunta ottaisi vuoden
28318: siin 22.5 miljoonaa markkaa suunnitellun                1952 tulo- ja menoarvioon 20 pää-
28319: maantien ja jo aloitettujen maantien ra-                luokan Ill lukuun 22.5 miljoonaa
28320: !k;ennustöiden loppuunsuorittamista varten              markkaa K urenpolven-Kiuruveden
28321: nykyisen kustannustason vallitessa.                     maantietöiden loppuunsuorittamista
28322:    Kun suunniteltu maantie valmistuttuaan               varten.
28323: tulisi lyhentämään Iisa.Jmen ja Kiuruveden
28324:      Helsingissä 18 päivänä syyslruuta 1951.
28325: 
28326: 
28327:                  Juho Rytkönen.                           Elli Juntunen.
28328:                                     Hugo Manninen.
28329: 608
28330: 
28331: IV,4o 5. -   Rah. al. N: o 333.
28332: 
28333: 
28334:                                   N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien
28335:                                      rakentamiseksi Kauhavalta Mattilan, Jaakkolan ym. ky-
28336:                                      lien kautta Evijärven kirkolle.
28337: 
28338:                                       E d u s k u n n. a 11 e.
28339: 
28340:    Syrjäisten kylien asukkaat joutuvat tie-           Kauhava on lähin rautatieasema näille
28341: rasitusten muodossa paljon raskaamman              sisämaan pitäjille, joiden kautta tie tulisi
28342: taakan alaisiksi kuin valtateiden varsilla         kulkemaan. Se lyhentäisi paljon matkoja
28343: asuvat. Siksi täytyykin valtion taholta kiin-      ja edistäisi siten liikennenopeutta tavara-,
28344: nittää huomiota siihen, että valtio ottaa          posti- ja henkilöliikenteessä. Erikoisesti
28345: rakentaakseen kustannuksellaan kunnolliset         kuitenkin tien varrella asuvat tulisivat oi-
28346: tiet syrjäisimpiin kyliin, kun samalla teiden      keudellisempaan asemaan, kun pääsisivät
28347: rakentaminen antaa ansiotyötä työläisille ja       kunnolliseen tieyhteyteen ja vapautuisivat
28348: pienviljelijöille, jotka ovat sen tarpeessa.       ylimääräisistä tierasituksista, joita ei ole
28349:    Yksi näistä tärkeimmistä teistä, joka pi-       maantien ja liikereittien varsilla asuvilla.
28350: täisi rakentaa maantieksi, on Kauhavan             Tehdyt kustannusarviot ovat Kauhavan.
28351: :pitäjässä. Kauhavan asemalta 15 km Lap-           kohdalla 6,700,000: -     ja Kortesjärven-
28352: pajärvelle päin erkanee ns. Viinikan kylä-         Lappajärven kohdalla 7,300,000: - , yh-
28353: tie kääntyen suunnilleen pohjoista kohti,          teensä 14,000,000 markkaa. Ottaen huo-
28354: kulkien Mattilan, ,Jaakkolan ja Viinikan           mioon, mikä rasitus tällaisista kustannuk-
28355: kylien ikautta, edelleen Kortesjärven pitä-        sista koituisi yksityisten pienviljelijöiden
28356: jän Purmojärven kylän ja sieltä Evijärven          kohdalle, joita pääasiassa ·asuu tien varrella,
28357: pitäjän Haapajärven kylän kautta Evi-              on kohtuullista, että valtio rakentaa tien.
28358: järven kirkolle. Tätä tietä on valtion avus-       Etenkin nyt, jolloin kaikissa näissä pitä-
28359: tamana jo tehty maantieksi Evijärveltä             jissä, joiden kautta tie tulisi rakennetta-
28360: Purmojärven kylään asti.                           vaksi, esiintyy runsaasti työttömyyttä talvi-
28361:    Nyt tehtäväksi tarkoitetusta tieosasta on       kautena, maantien rakentaminen avaisi työ-
28362: n. 8.5 km Kauhavan pitäjässä, jos se kul-          mahdollisuuksia, ja niitä voitaisiin suorit-
28363: kisi Kortesjärven pitäjän Tyynismaan ·ky-          taa, myös talven aikana.
28364: län kautta, ja 12 km on tien rakennusosuus            Edellä oleviin perusteluihin viitaten
28365: Kortesjärven ja Haapajärven pitäjissä,             ehdotamme,
28366:  yhteensä tien pituus n. 20.5 km. Jos tie
28367: kulkisi Viinikasta Palojärven kylän kautta,                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
28368: olisi se jonkun kilometrin lyhyempi ja tie-                 tulo- ja menoarvioon 14,000,000 mar-
28369: pohja olisi parempaa, mutta olipa tien                      kan määrärahan maantien rakenta-
28370: suunta kumpi hyvänsä, kulkisi se Kortes-                    miseksi Kauhavan pitäjästä, Matti-
28371: järven Jutilan kylän kautta. Tien rakenta-                  lan, Jaakkolan ja V iinikan kylien
28372: misesta koituisi koko maakunnalle suurta                    .~ekä Kortesjärven pitäjän Purma-
28373: taloudellista hyötyä. Siitä tulisi suuri puu-               järven kylän ja Evijärven pitäjän
28374: tavaran kuljetustie, koska se kulkee met-                   Haapajärven kylän kautta Evijärven
28375: säisiä seutuja.                                             kirkolle.
28376:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
28377: 
28378:                   Nestori Nunninen.                              Mikko Järvinen.
28379:                                         Antti Kinnunen.
28380:                                                                                           609
28381: 
28382: IV,4o6. -   Rah. al. N:o 334.
28383: 
28384: 
28385: 
28386: 
28387:                                 Ryömä ym..: Määrärahan osoittamisesta Pusulan Kärkölän
28388:                                    kirkon luona maantiessä olevan mäen alentamiseksi tai
28389:                                    kiertämiseksi.
28390: 
28391: 
28392:                                     E d u s k u n n a 11 e.
28393: 
28394:    Pusulan Kärkölän ikirkon luona Forssaan       ma:ksi. Tie- ja vesirakennusha'llituksen toi-
28395: vi:evässä maantiessä olevan mäe11 alentami-      mesta on eri mahdollisuudet moneen \ker-
28396: nen tai kiertäminen avaisi Pusulan puuta-        taan tutkittu, mutta asianmukaisia toimen-
28397: varalle kuljetusmahdollisuudet KO'kemäen-        piteitä ei ole tk:uulunut.
28398: joen vesistöön selkä helpottaisi kalkin ja se-     Sen tä.ihden ehdotamme kunnioittaen,
28399: mentin kuljetusta Lohjalta Hämeeseen.
28400: Kuljetusliikenteen kannalta olisi edullisinta               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
28401: mäen kiertäminen lännen 'puolelta, paika~­               tulo- ja menoarvioon 3,000,000 mar-
28402: lisen väestön kanna;lta taas idän puolelta.              kan määräraha;n Pusulan Kärkölän
28403: Myös tien pysyttäminen nykyisellä paikal-                kirkon luona mamntiessä olevan mäen
28404: laan mäkeä alentaen on täysin mahdollista                alentamiseksi tai kiertämiseksi.
28405: ja tulisi ·ehkä kustannuksiltaan halvim-
28406:      Helsingissä 18 päiv·änä syyskuuta 1951.
28407: 
28408: 
28409:                  .Mauri Ryömä.                            Ville Pessi .
28410: 
28411: 
28412: 
28413: 
28414:                                                                                             77
28415: 610
28416: 
28417: IV,4o7. -   Rah. al. N:o 335.
28418: 
28419: 
28420: 
28421: 
28422:                                 Pessi ym.: Määrärahan osoittamisesta Pusulan kirkonkylän
28423:                                    ja Hyönölän risteyksen välisellä maantienosalla olevan
28424:                                    ns. Kyöppelin mutkan oikaisemista varten.
28425: 
28426: 
28427:                                     E d u s k u n n a ll e.
28428: 
28429:    Pusulan kirkonkylän ja Hyönölän ris-            Edellä sanotun perusteella ehdotamme
28430: teyksen välisellä maantieosalla oleva ns.        kunnioittaen,
28431: Kyöppelin mutka sijaitsee ns..Soukoon tul-
28432: va-alueella, missä vesi keväisin ja syksyisin
28433: nousee jopa 0,9 metriä tienpinnan yläpuo-                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
28434: lelle. Sanottu mutka on sitäpaitsi vaaralli-             tulo- ja menoarvioon 2,500,000 mar-
28435: nen autoliikenteelle. Jos mutka oikaistai-               kan määrärahan Pusulan kirkonky-
28436: siin, joUoin uutta tietä olisi tehtävä noin              län ja Hyönölän risteyksen välisellä
28437: 1,7 km, niin tulvavaara ipOistuisi, mutkan               maantieosalla olevam ns. Kyöppelin
28438: aiheuttama vaara häviäisi ja maantie lyhe-               mutkan oikaisemista varten.
28439: nisi noin kilometrillä.
28440:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
28441: 
28442: 
28443:                 Ville Pessi.                              Mauri Ryömä.
28444:                                                                                         611
28445: 
28446: IV,4os.- Rah. al. N:o 336.
28447: 
28448: 
28449: 
28450: 
28451:                               Hautala: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjärven eteläpuo-
28452:                                 litse kulkevan Pulaveden ja Pihtiputaan välisen maan-
28453:                                 vien rakentamistöiden aloittamista varten.
28454: 
28455: 
28456:                                    E d u s k u n n a ll e.
28457: 
28458:   Viittaamalla vuoden 1948 valtiopäiville       vaa työtilaisuuksien tarvetta, ehdotan kun-
28459: jätetyn toivomusaloitteen n: o 145 peruste-     nioittaen,
28460: luihin ja kulkulaitosvaliokunnan mietintöön               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
28461: n:o 142 vuoden 1949 valtiopäivillä, sekä               tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
28462: eduskunnan 10. 2. 50 edellämainitun aloit-             markkaa Oulun läänin Pyhäjärven
28463: teen johdosta lausumaan toivomukseen ja                eteläpuolitse kulkevan Pielavede1t ja
28464: edelleen tehostaen kyseessä olevan syrjäisen           Pihtiputaan välisen maantien raken-
28465: seudun todellista tien kuin myöskin jatku-             tamistöiden aloittamista varten.
28466: 
28467:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
28468: 
28469: 
28470:                                                              Yrjö Hautala.
28471: 612
28472: 
28473: IV,4o9.- Rah. al. N:o 337.
28474: 
28475: 
28476: 
28477: 
28478:                               Kalliokoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Teerijärven-
28479:                                  V etelin-Räyringin maantien rakennustöiden aloitta-
28480:                                  mista varten.
28481: 
28482: 
28483:                                    E d u s k u n n a ll e.
28484: 
28485:    Eduskunta on kak..<>i kertaa (v. 1945 ja     asian puoleen laajemmalti puuttumatta to-
28486: 1947) hyväksynyt toivomuksen tien raken-        teamme ainoastaan, että harvoin näin ly-
28487: tamisesta Teerijärveltä Räyrinkiin. Kun         hyen tien rakentamisella saadaan ratkais-
28488: tien rakentamiseen tästä huolimatta ei ole      tuksi niin monia tärkeitä kysymyksiä kun
28489: ehdotettu määrärahaa hallituksen esityk-        tässä yhteydessä tulisi tapahtumaan.
28490: sessä ensi vuoden tulo- ja menoarvioksi, eh-       Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
28491: dotamme kunnioittaen, että eduskunta ot-        nioittaen,
28492: taisi mainitun määrärahan sanottuun ta-
28493: lousarvioon.                                               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
28494:    Eri aloitteiden ja tien rakentamissuunni-            tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan
28495: telman laatimista koskevan tutkimuksen yh-              markan määrärahan Teerijärven-
28496: teydessä on tien yleinen ja paikallinen mer-            Vetelin-Räyringin välisen maantien
28497: kitys tullut tehokkaasti selvitetyksi. Tähän            rakennustöiden aloittamista varten.
28498:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
28499: 
28500: 
28501:                  Viljami Kalliokoski.                        Aibin Wick.man.
28502:                                                                                          613
28503: 
28504: IV,410.- Rah. al. N:o 338.
28505: 
28506: 
28507: 
28508: 
28509:                                Hallberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Korkeakankaan-
28510:                                  Peijonniemen maantien rakentamiseen.
28511: 
28512: 
28513:                                     E d u s k u n n a 11 e.
28514: 
28515:    Rauhansopimuksen määräykset katkaisi-         ma:järven ja Kiteen, on mahdotonta kustan-
28516: vat mm. Kiteen pitäjän Ko:rtkeakankaan,          taa kyseellisen Korkeakankaan - Uuden~
28517: Kantosyrjän ym. kylien maantieyhteyden           VärtsHän tietä sellaiseen kuntoon, että ras-
28518: Matkaselän rautatieasemalle. Tämä laaja          kaan tavaran •kuljetus sillä olisi mahdol-
28519: rajaseutukylien asutus on nykyisin ainoas-       lista.
28520: taan huonon kylä- ja kunnantien kautta              Tie- ja ~esirakennushallituksen Karjalan
28521: (osittain kokonaan ilman tietä) yhteydessä       piiri on mainitusta uudesta tiestä laatinut
28522: Uuden-Värtsilän rautatieasemalle. Alueen         kartan, toimittanut mittaukset ja kustan-
28523: huomattavat puutavaramäärät on teiden            nusarvion. Tien pituus on 16,430 metriä.
28524: kehnouden takia kuljetettava rautatielle         Tarkoituksena on rakentaa tie 5 metrin le-
28525: Kiteen kirkonkylän ikautta. Tästä koituu         vyiseksi, ja kustannusarvio on noin
28526: lisämatkaa noin 18 km. On selvää, miten          45,000,000 markkaa.
28527: alentavasti tällainen puutavarankuljetuksen         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
28528: lisämatka vaikuttaa jo muutenkin erittäin
28529: vaikeassa olosuht-eessa elävän rajaseudun                   eUä Eduskunta ottaisi vuoden 1952
28530: väestön puutavaran kantohintaan. Uusi tie                tulo- ja menoarvioon Kiteen ja Toh-
28531: alentaisi rautatieasemalta kulutuspaikalle              majärven kwntien alueelle rakennet-
28532: vietävän tavaran hintaa ja siis rajaseudun              tavam, Korkeakankaan-Peijonniemen
28533: rahvaan elinllmstannuiksia.                             maantien rakentamiseksi 45,000,000
28534:    Rajaseutu:kuntien, tässä .tapauksess·a Tah-          markarn määrärahan.
28535:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
28536: 
28537: 
28538:                  R. Hallberg.                             Jalmari Väisänen.
28539:                  Juho Karvonen.                           Arvi Ikonen.
28540:                  Vieno Simonen.                           Eino Rauste.
28541:                                         0. Muikku.
28542: 614
28543: IV,411.- Rah. al. N:o 339.
28544: 
28545: 
28546: 
28547: 
28548:                               Hallberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaustajärven-
28549:                                  Saarivaaran maantien rakentamiseen.
28550: 
28551: 
28552:                                     E d u s k u n n a ll e.
28553: 
28554:    Rauhansopimuksen määräyksillä katkesi puutavaran kuljetukselle jo mainitulle Nii-
28555: mm. Korpiselän pitäjästä Värtsilän teh- ralan asemalle. Mainittakoon, että esim.
28556: taalle Saarivaaran kylän kautta johtava tämän kesän aikana joutui Vapo kuljetta-
28557: valtion rakennuttama ja täysin valtion hoi- maan yli 10,000 ms käsittävän halkovaras-
28558: dossa ja hallussa ollut maantie. Näin jou- tonsa Saarivaaran seuduilta Hoilolan-
28559: tui rauhanteon jälkeen mm. sanotun Saari- öllölän kylien kautta Niiralan asemalle,
28560: vaaran kylän yli 200 asukasta käsittävä josta tulee liikamatkaa 15 km yhtäänne
28561: asujaroisto eriHtetyksi tiettömän taipaleen päin.. On sanomatta selvää, mitä tällaiset
28562: taakse.                                          li1kakustannukset ovat kutakin kuutiota
28563:    Parhaillaan r81kennetaan valtion ja Värt- kohti. Kyseellisen uuden tien hyöty koskisi
28564: silän kunnan toimesta käyttökuntoon uutta paitsi seudun asukkaita, useita kymmeniä
28565: maantietä Niiralan raja-asemalta Värtsilän neliökilometrejä käsittävää arvokasta metsä-
28566: pitäjän Kaustajärven kylään. Tämä tie on aluetta, aina Iloilolan kylän ohi itään ny-
28567: jo nyt mm. puutavara-ajokäytössä. Enti- -kyisen valtakunnan rajaan saakka, jonne
28568: nen maantie jatkuu edelleen Tuupovaaran maantie Saarivaarasta edelleen on jo ole-
28569: kirkolle ja on valtion välittömässä hoidossa. massa.
28570: Mutta sanotulta maantieltä puuttuu yhteys           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
28571: alussa mainitulle Saarivaaran-Korpiselän
28572: maantielle. Tämä tietön väli Oc..ll 4,060 metriä           että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
28573: ja sen rakennuskustannukset on tie-- ja vesi-           t1tlo- ja menoarvioon V ärtsilän ja
28574: rakennushallituksen Pohjois-Karjalan piiri              Tuupovaamn kuntien alueelle raken-
28575: laskenut 5 metrin levyiseksi maantieksi teh-            nettavan Kaustajärven ja Saarivaa-
28576: tynä 30 miljoonaksi markaksi. Paitsi Saari-             ran maantien rakentamiseksi 30 mil-
28577: vaaran ja Kaustajärven kylien asukkaille,               joonan markan määrärahan.
28578: on uusi tie erittäin tärkeä laajojen alueiden
28579: 
28580:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
28581: 
28582: 
28583:                 R. Hallberg.                              Jalmari Väisänen.
28584:                 Juho Karvonen.                            Arvi Ikonen.
28585:                 Vieno Simonen.                            0. Muikku.
28586:                                        Eino Rauste.
28587:                                                                                       615
28588: 
28589: IV,412.- Rah. al. N:o 340.
28590: 
28591: 
28592: 
28593: 
28594:                               Murtomaa ym.: Määrärahan osoittamisesta Kynsikankaan
28595:                                 -Kiikoisten maantien rakentamiseen.
28596: 
28597: 
28598: 
28599: 
28600:                                    E d u s k u n n a ll e.
28601: 
28602:    Satakunnan maantieverkosto on useilta tehty valtion sekä Harjavallan ja Koke-
28603: kohdiltaan niin vanhaa rakennetta, että tiet mäen kuntien yhteisillä varoilla, työttömyys-
28604: mutkaisuutensa ja kapeutensa vuoksi rajoit- töinä. Nyt valmiina olevat kustannusarviot
28605: tavat autoilla suoritettavia kuljetuksia. ja suunnitelmat käsittävät Kokemäen, Huit-
28606: Tämä seikka tuottaa jatkuvaa ja yhä li- tisten, Kauvatsan ja Kiikoisten kuntien
28607: sääntyvää haittaa niille toimenpiteille, jotka metsä-alueita halkovan, noin 20 km pituisen
28608: ovat erikoisesti viime sotien jälkeen alka- tieosan, joka tunnetaan Kynsikankaan-Kii-
28609: neet näytellä huomattavaa kehitysjaksoa - koisten tiesuunnitelmana. Tämän suunnitel-
28610: Länsi-Suomen taloudellisen toiminnan ke- man on tehnyt dipl. insinööri Lauri Ala-
28611: hittämisessä. Outokumpu 0. Y :n teollisuus- Hakula Turun tie- ja vesirakennuspiiristä.
28612: laitoksien rakentaminen Kokemäenjokilaak- Tien rakentamisen kautta toteutettaisiin
28613: soon ja Rauman kaupungin kehittyminen Tampereen-Rauman tierakennuksen toinen
28614: entistä tärkeämmäksi satama- ja teollisuus- vaihe, joka avaisi yhteydet Kokemäenjoen
28615: kaupungiksi sekä valtion omistamien Rikki- pohjoispuolella sijaitseville suurille metsä-
28616: happo- ja superfosfaattitehtaiden sijoitta- alueille, joilla on laaja ja huonojen yhteyk-
28617: minen Harjaval~aan ovat lisänneet maantie- sien takana elävä pienviljelijäseutu ja suu-
28618: kuljetuksien tarvetta siinä määrin, että en- ret metsävarat, joiden kuljetuksien vuoksi
28619: tisten teiden kunnostamiseen ja uusien tei- tien rakentaminen olisi myös aivan välttä-
28620: den rakentamiseen olisi jo aika ryhtyä, mätön. Lisäksi tie tulee kulkemaan suuren
28621: koska tilanne monin paikoin kosteampien ja kauniin Sääksjärven pohjoisrannikkoa
28622:  säiden aikana on jo tähän mennessä kehit- tapaillen, joten se saattaisi tämän luonnon-
28623:  tynyt sellaiseksi, että vakavanlaatuisia lii- ihanuuden matkailijain ja Harjavallan
28624: kennehäiriöitä on sattunut.                     teollisuuskeskuksen sekä Porin kaupungin
28625:     Suunniteltaessa parannuksia Länsi- ja asukkaiden kesävirkistyspaikaksi.
28626: Keski-Satakunnan kehnoksi käyneeseen tie-         Tiehanketta ovat puoltaneet erittäin voi-
28627:  verkostoon, on tultu siihen tulokseen, että makkaasti Tampereen ja Rauman kaupun-
28628: sisämaasta rannikolle suuntautuvaa liiken- git, Nokian kauppala sekä Harjavallan, Ko-
28629:  nettä helpottamaan olisi saatava ka:ksi tietä, kemäen, Kiukaisten ja Kiikoisten kunnat,
28630:  päätepisteinä Tampere-Rauma. Niin sa- jotka ovat myöntäneet mm. tieosan tutki-
28631:  nottu pikatie tulisi kulkemaan Tampereelta muksia varten yhteensä 632,000 markkaa.
28632:  Huittisten, Köyliön, Euran ja Lapin pitä- Niinikään on tien vaikutuspiiriin kuuluva
28633:  jien kautta Rauman maalaiskuntaan ja Rau- pienviljelijäväestö osallistunut suunnittelu-
28634:  malle. Toinen tie olisi rakennettava Tam- ja kustannusarvion teosta aiheutuviin me-
28635:  pereen-Mouhijärven-Kiikoisten tieltä Kii- noihin keräten keskuudestaan yli 40,000: -
28636:  koisten, Kauvatsan, Kokemäen, Harjavallan nousevan rahasumman sekä suorittanut lu-
28637:  kuntiin kuuluvien metsä-alueiden halki Har- kuisia ilmaisia työpäiviä tutkimuksia suo-
28638:  javallan teollisuuskeskuksen kautta Rau- rittaneiden insinöörien apumiehinä.
28639:  malle. Tästä tiestä on rakennettu vuosina         Tieosan pituus on kuten edellä on mai-
28640:   1949, -50 ja -51 noin 15 km pituinen Harja- nittu, noin 20 km. Se on suunniteltu 5.5 m
28641:  vallan-Kynsikankaan tieosa. Tämä työ on leyYiseksi II a luokan tieksi, kustannusar-
28642: 616                     IV,412. -Kynsikankaan-Kiik()isten maantie.
28643: 
28644: vion loppusumman ollessa 68.5 miljoonaa              että Eduskunta {)ttaisi vuoden 1952
28645: markkaa.                                          tulo- ja menoarvioon 20 Pl. Ill lu-
28646:   Kun kyseessä olevan tien rakentaminen jo        vun 3 momentille 10 miljoonan mar-
28647: on saatu hyvään alkuun, niin olisi sen ra-        kan määrärahan Tampereen-Rau-
28648: kentamista edelleen jatkettava osalla Kynsi-      man maantien rakentamiseksi tie-
28649: kangas-Kiikoinen.                                 osalla K ynsikangas--Kiikoinen.
28650:   Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
28651:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
28652: 
28653: 
28654:                  Lauri Murtom.aa.                   Laura Brander-Wallin.
28655:                  Antto Prunnila.                    Arvo Sävelä.
28656:                  Eino E. Heiku.ra.                  Arvo Riihimäki.
28657:                  Kalle Joukanen.                    Pertti Rapio.
28658:                  Pentti Niemi.                      Antti J. Rantamaa.
28659:                                                                                             617
28660: 
28661: IV,413.- Rah. al. N:o 341.
28662: 
28663: 
28664: 
28665: 
28666:                                Lahtela ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
28667:                                    tamiseksi Kemijärven kunnassa Jussilan-Kaisanlahden,
28668:                                    kylätiestä Lehtolaan.
28669: 
28670: 
28671:                                     E d u s k u n n a ll e.
28672: 
28673:    Kysymys maantien rakentamisesta Kemi-          dessa kamsakoulussa käyvät lapset voisivat
28674: järven-Sallan maantiestä ensiksi mainitun        suorittaa koulunkäyntinsä tietä kulkien,
28675: kunnan Isokylää pitkin Soppelan, Salmelan,       olisi välttämätöntä rakentaa n. 13 km: n.
28676: Rytilahden ja Lehtolan kyläryhmien kautta        pituinen maantie mainitun kylätien päästä:
28677: Posion kunnan keskukseen on ollut vuosi-         Lehtolaan .asti aivan ensi tilassa. Ellei po.
28678: kymmeniä vireillä ja on sen rakentaminen         tietä rakenneta, seuraa siitä, että molempiin
28679: mainittuun Lehtolan kyläryhmään asti pi-          edellämainittuihin ikansa1kouluihin on ra-
28680: detty niin tarpeelllisena ja seiJ.vänä asiana,   kennettava oppilasasuntolat. Näiden raken-
28681: että tarvittava tiemaa ja tientekoaineiden       taminen twlee maksamaan vähintä:än 8-1(}
28682: ottopaikat on isojakotoimituksen yhteydessä      milj. mk, josta valtio joutuu rahoittamaan
28683: tien rrukentamiseksi eroitettu jo lähes 30        90% ja kunta 10 %. Jos nämä asuntolat
28684: vuotta sitten. Tätä tiesuuntoo varten laa-       joudutaan rakentamaan, joutuvat valtio ja
28685: dittiin rakennussuunnitelma ja kustannus-        kunta jatkuvasti kustan,tamaan niiden vuo-
28686: arvio mainitusta Kemijärven-Sai'lan maan•        tuiset menot, jotka !IHmsevat vähintään
28687: tiestä Soppelan kyläryhmään ja edelleen          600,000 marillkaan j'a joista valtion osuus
28688: Räisälän kylään asti jo yli 20 vuotta sitten     on 2/3 osaa ja kunnan osuus 1/3 osa. Kun·
28689: ja tien rakentamisen ilmoituksen mukaan          kyseessä ole,vissa koulupiireissä ei ole tietä,
28690: piti alkaa määräpäivänä heti sen jälkeen,        jota lapset voisivat ikulkea kowluun, on mo-
28691: mutta jäi se rwkentamatta. Kun tie jätet-        lemmissa koulupiireissä majoitettava suud
28692: tiin rakentamatta, perustivat mainitun           osa lapsia koulujen lähellä oleviin taloihin
28693: Isokylän asukkaat kylätiekunnan muutamia         ja maksettava niistä vuosittain suuret ma-
28694: vuosia sen jäJlkeen ja rakensivat mainittua      joituskustannu'kset, joista valtion on la]n
28695: tiesuuntaa Kemijärven-Sallan maantiestä          mukaan maksettava vähintäin 2/3 osaa.
28696: a}kaen vuosina 1931-1932 noin 6 km: n            Majoitus!k:u:stamnusten suorittaminen voi-
28697: pituisen osan kylätienä. Tämä kylätie oli        daan poistaa miltei olemattomiin ja oppilas-
28698: tieviranomaisten määräyksestä rakennetta.va      asuntolain rakentaminen ja niiden yllä-
28699: kovilla maillrukin niin, että sivuojien väli     pitäminen kokonaisuudessaan rakentamalla
28700: tuli 5,5 m. Näin oli tehtävä sen vuoksi,         po. maantie.
28701: että tie oli tarkoitus jatkaa valtion toimesta      Kun näin on, on tarkoituksenmukaisem-
28702: maantienä ja että kylätienä rakennettu tie-      paa, että rakennetaan po. maantie, koska
28703: osa vastaisi tarvittavaa maantie'leveyttä.       sillä voidaan poistaa po. menot ja koska tie
28704:    Mainitun !kylätien rakentamisella eivät       muutoinkin on erikoisen tarpeellinen.
28705: kuitenkaan päässeet tietyhteyteen Kemijär-          Kun kyseessä olevan maantien rakenta-
28706: ven kunnan Isokylään kuuluvat 8oppelan,          minen on lykkääntynyt vuodesta toiseen,
28707: Salmelan, Ämmälän, Rytinlahden ja Lehto-         jätettiin asian käsittely ja ratkaiseminen
28708: lan kyläryhmät, joissa oli vuonna 1949 suo-      eduskuntaan ja eduskuntakin jo marras-,
28709: ritetun laskenna[]: mu!ka:an 1,127 asukasta ja   kuun 11 päirvänä 1941 hyväiksyi toivomuk-
28710: kaksi kansakouluwkin ns. kinttupol!kujen va-     sen, että hallitus ry!htyisi toimenpiteisiin
28711: rassa ilman mitään ajoneuvoilla ikuljettavaa     tien rakentamiseksi: Posion !kunnan tiever-
28712: tietä. Että ma1nittu suuri väestöryhmä           kostoon wsti ja tasavallan presidentti hä-
28713: pääsisi tieyhteyteen ja siellä olevassa kah-     nelle sitä esiteltäessä mainitun vuoden jou-
28714:                                                                                              78:
28715: 618                         IV,413,,- Kemijärven Lehtolan maantie.
28716: 
28717:  lukuun 5 päivänä jätti hallituksen tehtä-          tykseensä määrärahaa, otti siihen edus-
28718: väksi eduskunnan toivomuksen toteuttami-            kunta 5 milj. markk.aa. Kun hallitus ei ole
28719: .sen. Kun tästä huolimatta ei tietä r-aken-         vuoden 1952 tulo- ja menoarvioesitykseensä
28720:  nettu, on eduskunta marraskuun 5 päivänä           ottanut määrärahaa, olisi sellainen nyt otet-
28721:  1946 hyväksynyt toivomuksen, että hallitus         tava, että tien rakennustöitä voitaisiin kes-
28722:  ryhtyisi toimenpiteisiin ·puheena olevan           keytymättä jatkaa ja po. erikoisen tarpeel-
28723:  maantien tarpeellisimman tieosan rakenta-          linen tie saada Iiikennöitäväiiln kuntoon.
28724:  miseksi mainitun kylätien päästä Lehtolaan            Kyseessä olevan tien rakentaminen on
28725:  asti ja tämänkin toivomuksen presidentti           nyt sitäkin tarpeellisempi, kun Posion kun-
28726:  on jättä.nyt hwllitukselle toteutettavlliksi hä-   nassa olevasta Suolijärvestä Kemij.ärveen
28727:  nelle asiaa esiteltäessä joulukuun 7 päiv&nä       laskevan Jumiskojoen vesivoiman hyväksi-
28728:  1946. Kesällä 1947 toimitettiin tie- ja vesi-      käyttöä, rakentamalla voimalaitos Lehtolan
28729: TakennushalHtuksen toimesta tiesuunnitel-           eteläpuolelle, parhaillaan suunnitellaan ja
28730:  man ja kustannusarvion teko mainitun ky-           mkennustyöt suunnitelman mukaan pitäisi
28731:  lätien ja Lehtolan välillä. Kun hallitus ei        alkaa jo kuluvan rvuoden aikana. Po. maan-
28732:  nttanut määrärahaa vielä vuoden 1949 tulo-         tie on tämänkin työn kannalta erikoisen
28733:  ja menoarvioesitykseensä, jätettiin eduskun-       tar.ueellinen.
28734:  nalle rahaasia-aloite, jossa ehdotettiin otet-        Ellei tulo- ja menoarviossa olevaa meno-
28735:  tavaksi mainitun rvuoden menoarvioon mää-           jen summaa voida lisätä, voidaan tarvit-
28736:  räraha po. maantien rakentamiseksi. Tätä           tava rahamäärä ottaa työttömyysmäärära-
28737:  aloitetta valtiovarainvaliokunnassa käsitel-       hoiksi merkityltä momentilta. Erillisen
28738:  täessä, molemmissa käsittelyissä menivät           määrärahan ottaminen on vältämätön siinä-
28739:  äänet tasan ja arv.alllli tuli aloitteessa esi-    kin tapauksessa, että työttömyyttä olisi tal-
28740:  tetyn määrärahan tulo- ja menoarvioon ot-          rven aikana ja tietä työttömyysvaroilla ra-
28741: taminen hylätyksi. Valiokunta kuitenkin,            kennettaisiin, koska talvella roudan ja lu-
28742:  kuten valiokunnan mietinnön sivulta 63 nä-         men aikana rakennettua tietä ei voida ke-
28743:  kyy, asettui puoLtamaan tien rakentamista          sällä liikennöidä eikä työttömyysvaroja
28744:  ja lausui odottavansa, että hallitus tulee         käyttää vähäistenkään liikennettä estävien
28745:  kiinnittämään tarpeellista huomiota sekä            töiden suorittamiseen kesällä, jos työttömiä
28746:  mahdollisuuksien muQman saattaa rakennus-           ei ole.
28747:  hankkeen suotuisaan ratkaisuun, minkä                  Edellä esi.tettyyn viitaten kunnioittaen
28748:  myöskin eduskunta on hyväksynyt. Kun                ehdotamme,
28749:  hallitus ei noudattanut tätäkään eduskun-
28750:  nan päätöstä, otti eduskunta vuoden 1950                     että Edusk.u,nta ottaisi vuoden 1952
28751:  tulo- ja menoarvioon 5 milj. markkaa. Tä-                 tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
28752:  män määrärahan hallitus on jättänyt tie-                  rnarlwm määrärahan maantien raken-
28753:  ja vesirakennushallituksen käytettäväksi ja               tamiseksi Kemijärven kunrnan Isoky-
28754:  rakennustyötä suoritettiin. Kun hallitus ei               lässä olevasta Jussilam--Kaisanlah-
28755:  -ottanut vuoden 1951 tulo- ja menoarvioesi-               clen kylätiestä Lehtolaan.
28756:       Helsingissä 11 päiv.änä syyskuuta 1951.
28757: 
28758: 
28759:                   !d:. 0. Lahtela.                          Markus Niskala.
28760:                   Eino Rytinki.                             Erkki Koivisto.
28761:                   Arvi Ikonen.                              Niilo Ryhtä.
28762:                                                                                              619
28763: 
28764: IV,414. -   Rah. al. N:o 342.
28765: 
28766: 
28767: 
28768: 
28769:                                 Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Posion kunnan
28770:                                   Aholan-ll:laurujärven-111aaninkavaaran keskeneräisen
28771:                                    maantien rakentamiseen.
28772: 
28773: 
28774:                                      E d u s k u n n a ll e.
28775: 
28776:    Kysymys maan t~en rakentamisesta Rova-         ,tie saataisiin kesällä liikennöitävään kun-
28777: n~emen-Posion        maantiestä Posion kunnan     toon, olisi siihen otettava varsinainen ra-
28778: Aholasta Maurujärven kylän kautta saman           kennusmääräraha, koska työttömyysvaroja
28779: kunnan Maaninkavaaran kylään, jossa se            ei voida käyttää muulloin kuin työttömyys-
28780: yhtyy Sallan-Kuusamon maantiehen, on              aikana ja koska työttömyyttä on talvella.
28781: ollut vuosikymmeniä vireillä. Sen rakenta-            E,ttä ne tuhannet asukkaa,t pääsisivät tie-
28782: misen on vailtion komiteakin jo ennen sotia       yhteyteen, jotka po. tiesuunnalla ovat, olisi
28783: katsonut tarpeeLliseksi. Ja eduskuntakin on       välttämätöntä, että tie saadaan rakennet-
28784: useita eri kertoja lausunut hallitukseLle toi-    tua. Niin sitäkin suuremmalla syyllä kun
28785: vomuksia sen rakentammeksi. Työttömyys-           sen keskeneräiseksi jättäminen on varojen
28786: varoilla on po. tietä rakennettu jo talvella      hukkaan heittämistä. Jos tulo- ja meno-
28787: 1949-1950 miltei valmiiksi noin 10 km             arvion menojen lisäämiseen ei ole varaa,
28788: ja lisäksi tehty pohjaustöitä noin 15 lrm:n       niin voidaan siihen tarvittavat varat ottaa
28789: matkalla. Siitä huolimatta, että t~en raken-      työttömyysvaroiksi vara tulta momentil ta.
28790: nustyöt ovat keskessä ja että tie pitäisi             Ottaen vielä huomioon sen, että edus-
28791: saada kokonaisuudessaan liikennöitävään           kunta on useaan kertaan lausunut, että
28792: kuntoon, ei hruHitus ole ottanut vuoden           keskeneräiset tiet olisi rakennettava val-
28793: 1952 tulo- ja menoarvioesitykseensä määrä-        miiksi, on määrärahan ottaminen tähänkin
28794: rahaa mainitun tien rakentamiseksi. Ellei         nähden eduskunnan aikaisemman kannan
28795: siihen oteta määrära:haa jää tien rakennus-       mukainen toimenpide, jotta tie saataisiin
28796: työ kesken ja ne varat, m~tä siihen on käy-       valmiiksi lähivuosien kuluessa.
28797: tetty, jäävät hyödyttöm1ksi ja tien tarve             Ede1lä esitettyyn viitaten kunni'oit.tavim-
28798: tyydyttämättä. Tällainen varojen käyttö           min ehdotamme,
28799: on epätarkoituksenmukaista ja myöskin
28800: 'Elpätaloude1l:ista. Määrärahan ottaminen sii-             että Eduskunta ottaisi vuoden
28801: näkin tapauksessa, että tietä rakennetaan                1952 tulo- ja menoarvioon 20 mil-
28802: seuraavanakin talvena työttömyden torju-                 joonan markan määrärahan Posion
28803:  miseksi varatuilla varoilla, on välttämä-               kunnassa olevan .clholan-ll:lauru-
28804: töntä, koska talve1la lumen ja roudan ol-                järven- JJf aaninkavaaran keskeneräi-
28805:  lessa 'ei voida tietä rakentaa sellaiseksi,             sen maantien rakentamiseksi.
28806: että sitä voitaisiin kesällä liikennöidä. Jotta
28807:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
28808: 
28809: 
28810:                  M. 0. Lahteia.                            Markus Niskala.
28811:                  Eino Rytinki.                             Erkki Koivisto.
28812:                  Arvi Ikonen.                              Niilo Ryhtä.
28813: 620
28814: 
28815: IV,415.- Rah. al. N:o 343.
28816: 
28817: 
28818: 
28819: 
28820:                                Lahtela ym. : Määrärahan osoi-ttamisesta maantien rakenta-
28821:                                   miseksi Sodankylän-Ivalon maantieltä Sattasen kylästii
28822:                                   Rajalaan.
28823: 
28824: 
28825:                                     E d u s k u n n a ll e.
28826: 
28827:    Maantien rakentaminen Sodankylän-             koskemattoman valtion metsäalueen lähei-
28828: l valon maantiestä Sodankylän kuntaan            syyteen, jossa aluemetsänhoitajan antamien
28829: kuuluvasta Sattasen kylästä saman kunnan         tietojen mukaan on hakattavia tukkipuita:
28830: Rajalan kylään, joka on Sodankylän kun-          2% miljoonaa runkoa ja 1 miljoona kuu-
28831: nan vanhimpia kyliä ja jossa asuu noin 300       tiometriä ainespuita sekä vielä lisäksi suuri:
28832: ihmistä, on ollut vireillä kauan aikaa. Sen      määrä halkopuita, joiden hakkuu ja ulos-
28833: on myöskin valtioneuvoston huhtikuun 17          otto pitäisi alkaa metsänhoidollisista syistä
28834: päivänä 1935 Lapin taloudellisten olojen         aivan ensi tilassa, jos valtion metsäomai-
28835: tutkimista ja parantamista varten asettama       suutta aiotaan hyväksi käyttää ja metsiä
28836: komitea katsonut tarpeelliseksi ja ehdotta-      järkiperäisesti hoitaa ilman kohtuuttoman
28837: nut huhtikuun 8 päivänä 1938 antamassaan         suuria ulosotto- ja hoitokustannuksia. Kun
28838: mietinnössä rakennettavaksi (komitean mie-       kyseessä on niin valtava valtion metsäalue•.
28839: tintö n: o 8/1938). Tien pituus tulisi ole-      josta mainitunlainen suuri saha- ja pino-
28840: maan noin 27 km. P. o. tien rakentamiseksi       puutavaran määrä on ulosotettava ja muut
28841: on metsähallitus valtion metsätalouden tar-      metsänhoitotyöt suoritettava ja kun maini-
28842: vetta varten laatinut rakennussuunnitelman       tulta Sodankylän-lvalon maantieltä p. o.
28843: jo n. 20 vuotta sitten ja tehnyt sen raken-      Rajalan kylään tavarain kuljetus kesäkelin
28844: nussuunnitelman uudestaan v. 1949 sekä           aikana maksaa 9-15 markkaa kilo ja kul-
28845: esittänyt tien rakennettavaksi työttömyys-       jetus keväällä ja syksyllä keskeytyy useiksi
28846: töillä. Mainitulta tielinjalta ovat tietä tar-   viikoiksi kokonaan, on selvää, että tie yksin
28847: vitsevat kyläläiset talkootöinä raivanneet       valtion metsien hakkuun vuoksi pitäisi ra-
28848: puut pois v. 1948 siinä hyvässä toivossa,        kentaa mahdollisimman pian, koska se alen-
28849: että tien rakentaminen toteutetaan sitä seu-     taa huomattavasti puiden ulostottokustan-
28850: raavana työttömyyskautena eli talvella 1948      nuksia ja nostaa vastaavasti puiden kanto-
28851: -1949. Tästä kyläläisten omatoimisesta ja        hintaa. Tien valtion metsille tuottama hyöty
28852: omalla kustannuksellaan tien rakentamista        ei rajoitu vain siihen, mitä se vaikuttaa
28853: suuresti helpoittavasta ja kustannuksia          puiden ulosottokustannuksiin, joka jo yksi-
28854: alentavasta toimenpiteestä huolimatta on         nään tekevät enemmän kuin tien rakenta-
28855: tie vieläkin rakentamatta ja tiettömällä         minen maksaa.
28856: alueella vuosisatoja eläneet ja kaikki yhteis-      Sellaisella tuhansia hehtaareja käsittä-
28857: kunnalliset velvollisuutensa täyttäneet ihmi-    vällä valtion metsämaalla, jossa on niin pal-
28858: set kärsivät edelleen tien puutetta, vaikka      jon ulosotettavia puita kuin edellä on mai-
28859: sen rakentaminen olisi heille erikoisen tär-     nittu, on paljon muitakin metsänhoidolli-
28860: keä, koska se alentaisi huomattavasti elin-      sia tehtäviä kuin puiden ulosotto ja nekin
28861: kustannuksia ja samalla avaisi mahdolli-         ·kustannukset nousevat ilman maantietä pal-
28862: suudet kaiki!ljpuoliselle maa- ja metsäta-       jon korkeammiksi kuin mitä ne olisivat, jos
28863: loudelliselle sekä muulle talouselämän ke-       olisi maantie. Lisäksi on otettava vielä huo-
28864: hittymiselle.                                    mioon sekin, mikä vahinko on valtion metsä-
28865:    Valtion metsätaloudelle p. o. maantien        taloudelle siinä tapauksessa, jos sattuu tu-
28866: rakentaminen on arvaamattoman suurimer-          hansia hehtaareja ikäsittävillä tiettömillä
28867: kityksellinen, koska tie päättyy sellaisen       metsäalueilla metsäpalo ja sinne ei tien
28868:                                     IV,415.- Lahtela ym.                                    621
28869: 
28870: puutteen vuoksi saada nopeasti sammutus-          edellä kosketelluu lisäksi se, mihin tilantee-
28871: \'äkeä ja työkalustoa. Tällaisissa tapauk-        seen erämaassa tiettömällä alueella elävät
28872: sissa saattaa palo hyvin lyhyessä ajassa          ihmiset ovat tähän saakka joutuneet ja
28873: tehdä enemmän vahinkoa kuin mitä tien             edelleen joutuvat vaikeissa sairaus- ja tapa-
28874: rakentaminen maksaisi. Jos p. o. maantien         turmatapauksissa, ja myös se, että niin suu-
28875: rakentamista ajatellaan vähänkin valtion          ren väestön keskuudessa kuin mainitun tie-
28876: metsätalouden kannalta, olisi se jo yksin         suunnan piirissä asuu ja siinä työmaassa,
28877: tästä syystä kiireesti rakennettava, vaikkei      jossa hakataan 2 lh milj. runkoa tukkipuuta
28878: siellä olisi mainittua Rajalan kylää asuk-        ja miljoona kuutiometriä pinotavaraa ja ne
28879: kailleen olemassakaan.                            uitetaan sekä tuhansia hehtaareita valtion
28880:     Kun p. o. Rajalan kylän ja Sattasen sekä      metsiä hoidetaan, tarvitaan paljon työ-
28881: kirkonkylän tilallisilla on metsää ja muita       väestöä, ja eWi sen keskuudessa sattuu sai-
28882: maita p. o. tien vaikutuspiirissä ja kun          rauksia ja tapaturmia. Vaikka tien raken-
28883: muua~la maassamme oiotaan ennen raken-            tamisesta ei olisi mitään taloudellista hyö-
28884: nettuja teitä ja uusia rakennetaan sellai-        tyä, olisi sen rakentaminen välttämätön
28885: silla alueillakin, joissa ei ole valtion metsiä   mainittujen tapausten varaltakin, että yh-
28886:  ja tätä tietä tarvitsevat kansalaiset ovat       teiskunta voi heillekin turvata jonkinlaisen
28887:  vuosiatoja asuneet tiettömällä alueella, on      avunsaantimahdollisuuden, koska se ilman
28888:  p. o. tien tarvetta ajateltava valtion metsä-    tietä on mahdoton, kuten sen jokainen tien
28889: talouden rinnalla myöskin tiettömällä             varsilla asuva ajatteleva ihminen voi ar-
28890: alueella olevan asujamiston tien tarvetta ja      vioida ja tiettömällä alueella oleva joutuu
28891: heidän toimeentulomahdollisuuksiensa pa-          näkemään ja kokemaan.
28892:  rantamista.                                         Edellä olevat seikat huomioon ottaen So-
28893:     Edellä esitetyn lisäksi on vielä huomioi-     dankylän kunta katsoo p. o. tien rakentami-
28894:  tava sekin, että myöskin porotalous Sodan-       sen kaikkein tärkeimpiin kuuluvaksi kun-
28895:  kylän kunnassa on tärkeä elinkeino ja että       tansa alueella ja on anonut, että se mah-
28896:  sen keskeisimpiä paikkoja on po. Rajalan         dollisimman pian rakennettaisiin.
28897:  seutu laajoine erämaineen. Sanotun kylän            Kun maasto p. o. tiesuunnalla on enim-
28898:  läheisyydessä on mm. porojen eroittelu- ja       mäkseen tasaista, kivetöntä kangasmaata ja
28899:  teurastusaita, jossa käytetään vuosittain        tielle tulee vain yksi vähäisempi silta ja ky-
28900:  tuhansia poroja ja teurastetaan satoja.          läläiset ovat omin kustannuksinsa jo kolme
28901:  Ilman p. o. maantietä porotaloustuotteiden       vuotta sitten raivanneet tiealueelta puut
28902:  kauppapaikoille aikaisin syksyllä, jolloin       pois ja tien rakentamisessa tästä johtuen
28903:  porot olisi teurastettava, saaminen on mah-      voidaan hyvin käyttää koneellista työtä, tu-
28904:  dotonta, ellei niitä kuljeteta kantamalla.       lee tien rakentaminen halvaksi ja kun tietä
28905:  Tämä kuljetustapa tuottaa niin suuria kus-       tarvitaan valtion metsätalouden kannalta
28906:  tannuksia, että se pakottaa siirtämään teu-      aivan välttämättömästi ja sen rakentami-
28907:  rastuksen talveksi, josta seuraa teurastus-      seen käytetyt varat saadaan takaisin hyvin
28908:  porojen huomattava laihtuminen sekä hoito-       lyhyessä ajassa korkeampina kantohintoina,
28909:  ja muiden kustannusten suuri lisääntymi-         ei sen rakentamista pitäisi enää lykätä
28910:  nen vahingoksi porotalouden harjoittajille,      vuodesta toiseen, vaan olisi rakennustyöt
28911:  joita on paljon. Kun kaiken lisäksi maini-       alettava viimeistään jo ensi kesänä.
28912:  tun maantien vaikutuspiirissä asiantunti-           Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
28913:  jain selityksen mukaan ovat sekä yksityisten     ehdotamme,
28914:  että valtion maalla Sodankylän kunnan par-
28915:  haat maatalousmaatkin ja väestö nopeasti                   että Eduskunta ottaisi vuoden
28916:  lisääntyy ja tarvitsee uusia asuinpaikkoja,             1952 tulo- ja menoarvioon 20 mil-
28917:  on tien pikainen rakentaminen tähänkin                  joonaa markkaa maantien rakenta-
28918:  nähden aivan välttämätön.                               miseksi Sodankylän-Ivalon maan-
28919:     Tässä yhteydessä on huomioitava kaiken               tieltä Sattasen kylästä Rajalaan.
28920:       Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
28921:         M. 0. Lahtela.               Arvi Ikonen.                 Erkki Koivisto.
28922:         Eino Rytinki.                Markus NiS'kala.             Niilo Ryhtä.
28923: 622
28924: 
28925: 1V,416. -   Rah. al. li':o 344.
28926: 
28927: 
28928: 
28929: 
28930:                                   Vilhula ym.: lVläärärahan. osoittamisesta maantien rakenta-
28931:                                      miseksi Äänekosken Koiviston kylästä Suolahden kaup-
28932:                                      palaan.
28933: 
28934: 
28935:                                       E d u s k u n n a ll e.
28936: 
28937:     Talouselämän kehittyessä maaseudulla          myöskin kyseellisten kauppalain asukkaiden
28938:  näyttelevät tiekysymykset kuljetuksissa rat-     hyväksi. Sama koskisi myöskin polttopuun
28939:  kaisevan .tärkeätä osaa. Näin ollen onkin        hintoja. Mutta tämän tien vailmtus ei ulot-
28940:  välttämätöntä, että siellä, missä tässä suh-     tuisi ainoastaan mainittuun Koiviston ky-
28941:  teessa on epäkohtia olemassa, ne pyritään        lään, vaan se tulisi koskemaan myöskin
28942:  mahdollisuuksien mukaan kiireellisesti kor-      Saarijärven Lanneveden kylää samoinkuin
28943:  jaamaan. Eräs tällainen valitettava epä-         osia Uuraisten ja Multian pitäjistä, joista
28944:  kohta esiintyy Keski-Suomessa Äänekosken         kuljetusmatkat mainittuihin kauppaloihin
28945:  maalaiskunnan alueella, josta Koiviston ky-      täten lyhenisivät huomattavasti. Tätä tietä
28946:  lästä lähimpään kulntuskeslmkseen Suola.h-       varten on jo laadittu suunnitelma ja kus-
28947:  den kauppalaan ei ole olemassa käyttö-           tannusarvio, johon kuitenkin näyttää sisäl-
28948:  kelpoista tietä. Nyt joudutaan mainitusta        Jytetyn Suolahden kauppalan alueella ra-
28949:  kylästä, jossa on peltoa yht. n. 800 ha,         kennettavalle uudelle asemal·le vievän tien
28950:  kuljettamaan mm. maataloustuotteet Suo-          kustannuksia, jotka eivät sinänsä kosketei-
28951: iahdenkin kauppalaan kiertoteitse, mikä te-       luu tien kustannuksiin kuuluisi. Kun ne
28952:  kee n. 32 km, kun sitä vastoin rakentamalla      varat, joita tähän mennessä <>n tar'koituk-
28953: suora tieyhteys päästäisiin n. 5 km:Ilä.          seen myönnetty, eivät ilmeisestikään tule
28954: Kun tiea:luekin tällaista suoraa tietä var-       riittämään, olisi välttämätöntä •tien kiireel-
28955: ten olisi pääasiassa hiekkakankaita, tulisi       listä rakentamista varten saada budjettiin
28956: tie suhteellisen halva,ksi ja vain Kapeen-        jo ensi vuodeksi riittävä määräraha.
28957: kosken yläniskalle olisi rakennettava silta.         Edellä €Sitetyn perusteella ehdotamme
28958:  Tämän tien vaikutuspiiriin tulisi mm. 21         kunnioittaen,
28959: maanhankintalain perusteella muodostettna
28960: tilaa Koiviston kylän alueella, minkä lisäksi               että Eduskunta ottaisi vuoden
28961: mainittu kylä käsittää lähes kolmannen                    1952 tulo- ja menoarvioon 20 Pl:n
28962: osan koko Äänekosken maalaiskunnan asu-                   III luvun 3 momentille 10 miljoo-
28963: kasluvusta. Kun parhaillaan ryhdytään                     nan markan määrämhan maantien
28964: rakentamaan ajanmukaista meijeriä Suo-                    rakentamista varten Vaasan läänissä
28965: lahden ja Äänekosken kauppalain välille,                  Äänekosken maalaiskunnassa sijait-
28966: lyhenisi maidon lmljetusmatkakin mainit-                  sevasta Koiviston kylästä Suolahden
28967: tuun meijeriin hyvin huomattavasti ja si-                 kauppalaan.
28968: ten alentaisi kuljetuskustannuksia paljon
28969:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
28970: 
28971: 
28972:                 T. N. Vilhula.                              Vilho Leivonen.
28973:                                                                                             623
28974: 
28975: IV,417.- Rah.     al. N:o 345.
28976: 
28977: 
28978: 
28979: 
28980:                                  Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Kota-
28981:                                     kennäänsalmen ja Konginkankaan välisen maantieosan
28982:                                     parantamiseen Helsingin-Oulun valtatiellä.
28983: 
28984: 
28985:                                      E d u s k u nn a 11 e.
28986: 
28987:    Jo ennen talvisotaa v. 1939 oli suunni-        salmen kiertotyömaa pantu alulle varatyöna
28988: teltu Helsingin-Oulun valtamaantiehen             v. 1949. Tarkoitusta varten rakennettiin
28989: N: o 4 tehtäväksi oikaisuja, siltoja ja kor-      samalla n. 300 miestä varten parakkikylä
28990: jauksia siten, että se saataisiin vastaamaan      salmen kummallekin puolelle tarpeel1isine
28991: kehittyvän liikenteen vaatimuksia. Helsin-        toimisto-, keittiö- ja saunaparakkeineen.
28992: gin-Oulun valtatien parantaminen välillä          Hankittujen työvälineiden ja muun mate-
28993: Kotalkennäänsa~mi-Konginkangas on aloi-           riaalin arvo on n. 10 mi'lj. mk. Tiesuunta
28994: tettu varatyönä v. 1949. Tämän tieosuuden         on myöskin avattu. Koska kaikki rakennuk-
28995:  (Mämmensalmen kiertotie) valmistuttua            set on tehty väliaikaista käyttöä silmällä
28996: vapautuisi käytöstä MämmensaJlmen 1ossi,          pitäen, on niistä vuosittain suuret hoitokus-
28997: joka on liikenteeseen näihden aivan liian         tannukset. Mikäli tietyö saataisiin valmiiksi,
28998: pieni. Lossi voitaisiin edullisesti käyttää       vapautuisivat parakit jollekin muulle työ-
28999: esim. Keiteleellä oleva:Ha Matilanvirralla pie-   maalle. Mutta huolestuttavin on tilanne
29000: nempään Ei'kenteeseen. Siellä on tällä het-       siltapengerrystä varten salmeen ajetun täy-
29001: Ikellä vain he~k!ko puulossi.                     temaan kohdalla. Tämän vesi kuljettaa ja
29002:    Mämmensalmen lossi, huomioon ottaen            huuhtoo pois ja tehty työ menee hukkaan.
29003: vilkastuneen raakapuutavaran ja Kongin-           Muutenkin pitäisi varatyömaan luontoisista
29004: kankaalta tulevien sahatuotteiden autokul-        töistä vapautua ja järjestää riittävästi var-
29005: jetuksen, linja-autojen ja muun liikenteen        sinaisia työmaita. Kun Äänekosken kauppa-
29006: välittämisen Äänekoskelle ja asemalle, on         lan halki kulkeva Suoladen-Haapajärven
29007: synnyttänyt ruuhkaa lossin kummallekin            radan rakennustyö saadaan tämän vuoden
29008: puolelle ja aiheuttaa täten suurta ajan-          aikana suoritetuksi, olisi ko. kiertotyömaa.
29009: hukkaa. Tämä tappio käyttökautena 1949            sopiva aloittaa varsinaisena työmaana T.
29010: laskettuna yksinomaan autoille 200 mk tun-        1952.
29011: tiveiotuksen mukaan teki n. 3.6 milj. mk,            Mämmensalmen kiertotyömaalla on erit-
29012: jonka autonkuljettajat huomioivat laskutuk-       täin suuri merkitys paikalliseen liikentee-
29013: sessaan. Lisäksi Äänekoskella työssä 'käy-        seen, sillä uudelta tieltä tulee aikamaan
29014: välle työväestö'lle, jonka luku on huomatta-      kaksi kylätietä. Toinen tie noudattaa suun-
29015: van suuri, aiheuttaa yli!kulku !lossissa epä-     taa Mämmenkoski-Järvenpää-Häkkilä ja
29016: varmuutta, viivästymistä tai ainakin tarpee-      yhtyy Konginkankaan ja Saarijärven väli-
29017: tonta odottamista. Lossin jouduttua epä-          seen maantiehen. Tämän tien kunnostami-
29018: kuntoon, joka on aina mahdollinen moottori-       seksi Keskusmetsäseura Tapio on myöntä-
29019: tai jonkin muun vian vuoksi, on tilanne           nyt 4 milj. markkaa, koska tie tulee palvele-
29020: sairaustapauksissa vakava, mutta erittäin-        maan suurissa puutavarakuljetuksissa. Toi-
29021: kin sen tekee vakavaksi tuli- ja metsäpalot.      nen kylätie, Mämmenlossi-Kevätlahti, tulisi
29022: Koska Äänekosken palokunnilla, jotka ovat         lähtemään ko. valtatieltä kahteen suuntaan,
29023: lähinnä, ei ole esteetöntä pääsyä palo-           Mämmelle ja Kevätlahteen päin.
29024: alueelle, muodostuu tilanne usein kriitilli-        Lisäksi mainittakoon, että Mämmensa'lmen
29025: seksi.                                            lossin kuljettajan antaman tiedon mukaan
29026:    Kuten edellä jo mainittiin, on Mämmen-         on kuluvana vuonna joka perjantaina, jonka
29027: ((324               IV ,417. - . Kotakennäänsa1men- Konginkankaan maantie.
29028: 
29029:  on katsottu olevan viikon vähimmin liiken-         Edellä olevan   perusteella   ehdotamme
29030:  nöidyn päivän, kulkenut lossilla yli n. 170      kunnioittaen,
29031: autoa ja saman verran polkupyöräilijöitä,
29032:  minkä lisäksi tulevat vielä hevos- ja jalka-             että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
29033:  miehet. Kun ko. lossi ei voi tyydyttää pie-           tulo- ja menoarvioon 20 Pl. lll: 3
29034:  nuutensa takia nykyistä Hikennettä, on,               momentille, ,Tie- ja siltarakennus-
29035: <ellei tietä välillä KotaJkennäänsa:lmi----Kon-        työt", lisäystä 110 miljoonaa mark-
29036:  girrkangas saada rakennetuksi, joka tapauk-           kaa Helsingin-Oulun valtatien pa-
29037: sessa liikenteeseen saatava uusi suurempi              rantamiseen välillä Kotakennään-
29038: lossi, jonka kustannukset nousisivat huomat-           salmi--Konginkangas.
29039: tavan korkeiksi.
29040:         Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
29041: 
29042: 
29043:           Veikko Vennamo.             Eino E. Heikura.          Eino Rytinki.
29044:                                                                                           625
29045: 
29046: IV,41s.- Rah. al. N:o 346.
29047: 
29048: 
29049: 
29050: 
29051:                               Kuittinen: Määrärahan osoittamisesta Kaukopäästä Viras-
29052:                                 ojan aseman ja Linnankosken kautta Imatralle johtavan
29053:                                  pikatien ajokuntoon saattamista varten.
29054: 
29055: 
29056:                                    E d u s k u n n a 11 e.
29057: 
29058:    Yli ikakskoista vuotta on Imatran aseman     mättä vaatii tämän tien korjaamista. On
29059: ja Vuoksenniskan välinen pikatie ollut työn     myös otettava hu<>mioon suuri työttömyys,
29060: a,lla ja tätä tietä on vähin erin tehty työt-   mikä täällä mjaseudulla on joka talvi ole-
29061: tömyystöinä useana vuotena vaLtion osoitta-     massa ja jota tähän asti on valtion ja kun-
29062: miHa varoilla. Kuitenkaan tämä ei ole pa-       tien välisellä yhteistoiminnalla mahdolli-
29063: rantanut tällä tienosalla liikennettä sanOit-   suuksien mukaan poistettu. Tämä työ on
29064: tavastilman, sillä ·tien molemmat päät ovat     yksi niistä työkohteista, joka parhaiten pal-
29065: keskeneräisiä ja täten estävät läpikulkulii-    velee niitä tarkoi.tusperiä, joita valtion
29066: kenteen Virasojan asemalta Vuoksenniskan        töiltä vaaditaan ja niin Qllen olisi välttä-
29067: kautta Kaukopääh&n ja edelleen. Samoin          mätöntä, että tämä työ suoritettaisiin pian
29068: on myös estettynä kulku Virasojan asema1tJa     loppuun.
29069: Mansikankosken sillan yli Imatralle johta-         Asian näin ollen ja ottaen huomioon tä-
29070: valle valtatielle. Tämän tieosan tarkoitus      män mallintien valmistumisen tärkeyden ja
29071: on s·en perustamisesta asti ollut palvella      kiireellisyyden sekä raja-alueellrunme vallit-
29072: pika,tienä reitillä Lappeenranta-Lmatra-        sevan jatkuvam työttömyyden, rohkenen
29073: Ruokolahti-Rautjärvi-Simpele ja Parik-          kunnioittaen ehdottaa,
29074: kalan kautta Joensuuhun ja Savonlinnllln,
29075: mi•tä tämän välin liikennöitsijät ovat kauan               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
29076: toivoneet ja yleinen etukin on tämän ·asian             tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
29077: takana.                                                 markmt määrärahan Kaukopäästä Vi-
29078:     Tätä hyvää tal'koittavaa työtä ei kuiten-           rasojan asemalle ja edelleen Linnan-
29079: k:aan ole saatettu .päätökseen siitä huoli-             kosken kautta Imatralle johtavan
29080: matta, että työhön on uhrattu huomatta-                 pikatietn ajokuntoon saattamista var-
29081: vasti valtion varoja ja yleinen tarve välttä-           te;n.
29082:      Helsirugissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
29083: 
29084: 
29085:                                                          Juho Kuittinen.
29086: 
29087: 
29088: 
29089: 
29090:                                                                                            79
29091: 626
29092: 
29093: IV,419.- Rah. al. N:o 347.
29094: 
29095: 
29096: 
29097: 
29098:                                 Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesfia maantien rakenta-
29099:                                    miseksi Kemijärven kunnan Lehtolasta Posion kunnassa
29100:                                    olevaan Aittaniemen kylätiehen.
29101: 
29102: 
29103:                                      E d u s k u n n a ll e.
29104: 
29105:    Jo noin 30 vuotta sitten katsottiin maan-         Kun nyt parhaillaan Pohjolan Voima Oy
29106: tien rakentaminen Kemijärven kunnan ja            suunnittelee Posion kunnan alueella olevan
29107: Posion kunnan keskusten välille niin tar-         Suolijärven vesistön säännöstelyä ja maini-
29108: peelliseksi, että tarvittava tiealue ja tien-     tusta järvestä laskevan Jumiskojoen vesi-
29109: tekoaineiden ottopaikat, mikäE tiesuunta          voiman hyvä!ksikäyttämistä johtamalla sa-
29110: kulki yksityisille isojaossa jaettavia alueita,   notun Suolijärven vesistön vesi uutta reit-
29111: eroitettiin valtiolle.                            tiä Kemijärveen ja rakentamalla lähelle
29112:    Tämän tien ra:kentamisen on myöskin            Kemijärven rantaa mainitun Lehtolan ete-
29113: valtioneuvoston 21 päivänä marraskU!uta           läpuolella olevaan Askajokeen 96 metrin
29114: 1935 Kainuun ja Perä-Pohjolan taloudel-           putouksella varustettu voimalaitos, ja mai-
29115: listen olojen tutkimusta ja parantamista          nittu uusi vesireitti, eli kanava, tulee ra-
29116: varten asettama komitea katsonut tarpeel-         kennettavaksi Suolijärvestä alkaen maini-
29117: liseksi ja 14 päivänä huhtitkuuta 1938 an-        tun Aittaperän kylätien ja samasta kylä-
29118: tamassaan mietinnössä ehdottanut raken-           tiestä Lehtolaan tubkitun mantiesuunnan
29119: nettavaksi (Komitean mietintö n:o 10/             itäpuolta noin 0.2-2 km:n etäisyydellä ja
29120: 1938).                                            po. voimalaitoskin sanotun tiesuunnan lä-
29121:    Eduskunta on myöskin jo marraskuun             heisyyteen, on mainittu maantie välttämä-
29122: 11 päivänä 1941 hyväksynyt toivomuksen,           tön po. uuden vesireitin eli kanavan ja
29123: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin po.        siihen rakennettavan voimalaitoksen raken-
29124: tien rakentamiseksi ja tasavallan presi-          tamisessa ja Pohjolan Voima Osakeyhtiö,
29125: dentti hänelle mainittua eduskunnan pää-          - jos lupa mainitun työn suorittamiseen
29126: töstä esiteltäessä mainitun vuoden joulu-         annetaan - on ilmoittanut ailikavansa po.
29127: kuun 5 päivänä jätti hallituksen tehtäväksi       työn tämän vuoden aikana heti luvan saa-
29128: eduskunnan toivomuksen toteuttamisen.             tua ja osanistuvansa mainitun maantien
29129:    Eduskunta otti myöskin vuoden 1950 ja          rakentamiseen, olisi po. noin 22 km:n pi-
29130: 1951 tulo- ja menoarvioihin mainitun tien         tuisen maantien rakentamiseksi otettava
29131: rakentamiseksi      Kemijärven     puoleisesta    valtion osanottoa varten ensi vuoden tulo-
29132: päästä Jussilan-Kaisanlahden tiestä Leh-          ja menoarvioon määräraha, jotta valtio
29133: tolaan ·kumpaiseksikin vuodeksi 5 miljoo-         voisi sen rakentamiseen osallistua sillä
29134: nan markan määrärahan ja vuodelle 1950            määrällä, minkä valtion ja Pohjolan Voima
29135: otetulla määrärahalla on tietä rakennettu         Osakeyhtiön välillä tehtävä sopimus edel-
29136: ja tullaan raikennustöitä ja,tkamaan tälle        lyttää.
29137: vuodelle otetulla määrärahallaikin.                  Kun asiantuntijain käsityksen mU!kaan
29138:    Mainittua tiesuuntaa on Posion kunnan          mawssamme on uhkaamassa voimapula ja
29139: puoleisesta päästäkin rakennettu noin 8 km        sitä voidaan lieventää po. voimalaitoksella
29140: pituinen Sihnakkaperän-Aittoniemen ky-            ja tämän voimalaitoksen avulla voidaan
29141: lätie ja tämän kylätien ja mainitun Lehto-        myöskin edistää Koillis-Suomen sähköistä-
29142: lan tien välisellä osalla, jonka pituus on        mistä ja teollistamista, mitä siellä tarvi-
29143: noin 22 km, on tie- ja vesirakennushallituk-      taan ja kun mainittu maantie tulee raken-
29144: sen toimesta suoritettu tienmkennussuunni-        netuksi sellaisen valtion .laajan metsäalueen
29145: telman ja kustannusarvion teko maantien           läheisyyteen, josta ei ole milloinkaan voitu
29146: rwken tamiseksi.                                  tien puutteen vuoksi hakata metsiä ja tien
29147:                                     IV,419 -Lahtela ym.                                  627
29148: 
29149: rakentamiseen osallistuu mainittu yhtiö,         ten ja myöskin valtion Posion kunnan
29150: olisi mainitun maantien rakentaminen nyt         alueella olevien metsien hakkuun myyntiä
29151: toteutettava, että kanavoimis- ja voimalai-      var.ten. Kun näin on, on selvää, että Po-
29152: tostyöt ja myöskin valtion metsien puuta-        sion kunnassa tulee olemaan ainakin en-
29153: varain ulosottotyöt voitaisiin suorittaa koh-    simmäisen viiden vuoden aikana työttö-
29154: tuullisin kustannuksin sekä estää puiden         myyttä, jos ei sinne saada huomattavia työ-
29155: metsiin lahoaminen.                              tilaisuuksia. Mainittu kanavoimis- ja voi-
29156:    On selvää, että yksin valtion metsien         malaitos- sekä maantien rakennustyö mui-
29157: vuoksikin olisi puheena oleva maantie pian        den tarvittavien maantierakennustöiden
29158: rakennettava, vaikkei po. voimalaitostyötä       kanssa poistaisi po. työttömyyden ja vä-
29159: olisikaan.                                       hentäisi valtion työttömyysvarojen käyttöä,
29160:    Kun 'lisäksi huomioidaan sekin, ettei Po-      jopa poistaisi niiden käytön kokonaisuudes-
29161: sion kunnan ja Kemijärven kivkonlkylän           saankin siihen asti kunnes isojako valmistuu
29162: välillä ole suoraa tieyhteyttä ja että .Kemi-     ja normaaliset metsäin hakkuu- ja hoito-
29163: järven rautatieasema on noin 60 lun: ä lä-       työt .kävisivät mahdolliseksi. On selvää
29164: hempänä Posion kunnan keskustaa kuin             myöskin se, että po. voimalaitos va·lmistut-
29165: Rovaniemi, jossa posiolaisten on po. tien         tuaan avaisi posiolaisille ja kemijärveläi-
29166: puutteen vuoksi liikennöitävä, ja se, että        sille sekä koko koilliselle maakunnalle mD-
29167: Posion kuntalaisia asuu valtavan suuri osa        nenlaisia talouselämän kehittymisen mah-
29168: po. rakennettavan tien vaikutuspiirissä Po-       dollisuuk-sia, mikä on koko valtakunnan etu
29169:  sion kunnan keskuksen ja Kemijärven kun-         ja mitä po. maakunnan väestö hartaasti
29170: nan keskuksen välisellä alueella, joilla on       toivoo ja odottaa.
29171:  vielä huomattavan pitempi matka kuin Po-            Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
29172: sion kirkonkyläläisillä Rovaniemen ase-           ehdotamme,
29173:  malle, olisi po. tie tähänkin nähden raken-
29174:  nettava mahdollisimman pian, että posio-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
29175:  laisetkin voisivat käyttää lähintä rautatie-           tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
29176:  asemaa hyväkseen siihen asti kunnes Kon-               markan määrärahan maantien ra-
29177:  tiomäen- Taivalkosken-Posion-Kemijär-                  kentamiseksi Kemijärven kunnan
29178:  ven rautatie rakennetaan.                              Lehtolasta Posion kunnassa olevaan
29179:     Edellisen lisäksi olisi huomioitava sekin,          Aitioniemen kylätiehen.
29180:  että keskeneräinen isojako estää posiolais-
29181:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
29182: 
29183: 
29184:                  M. 0. Lahtela.                          Markus Niskala.
29185:                  Eino Rytinki.                           Erkki Koivisto.
29186:                  Arvi Ikonen.                            Niilo Ryhtä.
29187: 628
29188: 
29189: IV,42o. -   Rah. al. N:o 348.
29190: 
29191: 
29192: 
29193: 
29194:                                 Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Pellon-Raanu-
29195:                                    järven maantien parantamiseen.
29196: 
29197: 
29198:                                     E d u s k u n n a ll e.
29199: 
29200:   Pellon-Raanujärven maantie Pellon ja           kia käyttävät ulkomaalaisett matkalla Ruot-
29201: Ylitornion pitäjissä otettiin vuonna 1940        sista Pellon kautta Rovaniemelle, olisi se
29202: heikkokuntoisena kylätienä valtion toimesta      ensi tilassa saatava kunnostetuksi, ennen-
29203: kunnossa pidettäväksi maantieksi. Tiellä ei      kuin se rappeutuu täysin piloille. Tämän
29204: sen jälkeen ole tehty minkäänlaisia perus-       vuoksi ehdotamme kunnioittaen,
29205: parannuksia, joten sen kunto on erittäin
29206: heikko, josta osoituksena ovat pitkät keli-               että Eduskunta ottaisi vuoden
29207: rikot ja liikennekiellot. Kun tämä 51 km                1952 tulo- ja menoarvioon 13 miljoo-
29208: pitkä Tornionjokilaakson ja Rovaniemen                  nan markan määrärahan Pellon-
29209: seudun välinen yhdystie on nykyisin muo-                Raanujärven maantie% parantami--
29210: dostunut erittäin vilkkaaksi läpikulkutieksi,           seen Pellon ja Ylitornion kunnissa.
29211: jota mm. nykyisin Pellossa olevan lossin ta-
29212:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
29213: 
29214: 
29215:                  Erkki Koivisto.                          M. 0. Lahtela.
29216:                                                                                            629
29217: 
29218: IV,421.- Rah. al. N:o 349.
29219: 
29220: 
29221: 
29222: 
29223:                                Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
29224:                                  tamiseksi Inarin kirkonkylästä Menesjärvelle.
29225: 
29226: 
29227:                                     E d u s k u n R a ll e.
29228: 
29229:    Maantien rakentaminen Inarin kirkon-          kannalta asiaa ajatelle11. olisi rakennettava,
29230: kylästä Menesjärvelle ja edeHeen Enonte-         vaikkei siellä olisi asukkaita olemassakaan.
29231: kiön Peltovuoman maantiehen sekä Menes-          Lemmenjoen kullankaivajat pitävät myöskin
29232: järveltä Lemmenjoelle on kauan sitten kat-       po. Inarin kirkonkylän ja Menesjärven vä-
29233: sottu tarpeelliseksi asujamiston tieyhteyteen    lisen maantien autoilla liikennöitävään kun-
29234: pääsemisen ja valtion metsien tientarpeen        toon rakentamista niin tarpeellisena, että
29235: vuoksi.                                          ovat lupautuneet omalla kustannuksellaan
29236:    Mainittujen maanteiden rakentamista kos-      rakentamaan autoilla liikennöitävän maan-
29237: kevaa kysymystä on tutkinut mm. valtioneu-       tien Menesjärveltä Lemmenjoelle, joka
29238: voston huhtikuun 17 päivänä 1935 Lapin           matka on noin 8 km, jos valtio rakentaa
29239: taloudellisten olojen parantamista varten        Inarin kirkonkylän-Menesjärven maantien
29240: asettama komitea ja huhtikuun 8 päivänä          autoilla liikennöitäväksi. Mainitun lupauk-
29241: 1938 antamassaan mietinnössä se on ehdot-        sen edellyttämän sitoumuksen ovat mainitut
29242: tanut maantien rakennettavaksi Inarin kir-       k1.dlankaivajat jättäneet kirjanisesti val-
29243: konkylästä Menesjärven kautta Enontekiön         tiolle ja tulevat he sen myöskin täyttämään.
29244: kunnan keskuksesta Peltovuoman kylään            Siksi tärkeää on heille autoilla liilkennöitä-
29245: rakennettuun maantiehen ja polkutien Me-         vän tien saaminen ammattinsa harjoitta-
29246: nesjärveltä Lemmenjoelle (komitean mie-          mist~ varten.
29247: tintö n:o 8/1938).                                  Kun Menesjärven kylässä on niin paljon
29248:    Tämän jälkeen on mainittua tiesuuntaa,        asukkaita, että se on erillinen kansakoulu-
29249: osaksi maamme ja osaksi saksalaisten toi-        piiri ja kun tavarain kuljetus Inarin kirkon-
29250: mesta rakennettu Inarin kirkonkylän ja           kylästä Menesjärvelie maksaa kesän aikana
29251: mainitun Menesjärven välillä, joka matka         9-15 markkaa kilolta, tietää tien autoilla
29252: on n. 35 km, sellaiseen kuntoon, että noin       liikennöitävään kuntoon rakentaminen mai-
29253: 20 km:n pituudella mainitusta kirkonky-          nittuun kylään kuljetettaville tavaroille 8
29254: lästä voidaan sitä autoilla liikennöidä ja       -14 markan kuljetuskustannusten alenemi-
29255: siitäkin Menesjärvelle silloin, kun maa on       sen ja vastaavan toimeentulomahdollisuuden
29256: auton kantavaksi jäätynyt ja lumeton. Vain       parantamisen. Samansuuruisen kuljetuskus-
29257: eräät notkelmat estävät autoilla liikennöimi-    tannuksen alentumisen se aiheuttaa myös-
29258: sen maan sulana ollessa.                         kin kaikille niillekin asukkaille sekä Lem-
29259:    Mainitun tien autoilla liikennöitävään        menjoen kullankaivajille, jotka tulevat käyt-
29260: kuntoon rakentaminen Inarin kirkonkylästä        tämään mainittua tietä kuljetusreittinään.
29261: Menesjärve'lle on erikoisen tarpeellinen, ei     On selvää, että valtion metsätalous tulee po.
29262: vain Menesjärven kylässä ja sen ympäris-         tiestä hyötymään paljon enemmän kuin
29263: tössä asuvain kansalaisten tieyhteyteen          yksityiset, koska tien vaikutuspiirissä ovat
29264: pääsemiseksi, vaan myöskin valtion metsien       tuhansia hehtaareja käsittävät metsäaiueet,
29265: ja Lemmenjoen kullankaivajain sekä Lem-          joiden puutavarain hyväksikäyttö ja metsien
29266: menjoella olevien asukkaiden tientarpeen         hoito tulee sitä halvemmaksi mitä paremmat
29267: tyydyttämiseksi. Kun Menesjärven kylä on         kuljetusmahdollisuudet ovat.
29268: laajan valtion metsämaan keskellä, on itses-        Porotalous, joka on Inarin kunnassa eri-
29269: tään selvää, että tie jo yksin valtion metsien   koisen suurimerkityksellinen elinkeino ja
29270: 630                       IV,421-. ~ Inarin---<Menesjärven maantie.
29271: 
29272: ~~nka keskeisimpiä paikkoja on Menes-            vuoden aikana suoritettu tutkiminen ja kus-
29273: Jarven seutu, tulisi myöskin saamaan huo-        tanusarvion teko.
29274: mattavia tuloksia mainitusta maantiestä.            Kun mainittu tie saadaan verraten vähillä
29275: Porot voitaisiin teurastaa aikaisin syystal-     kustannuksilla rakennetuksi autoilla liiken-
29276: vesta, jolloin ne ovat lihavia, ja kuljettaa     nöitävään kuntoon ja kun tien tarve on val-
29277: tuotteet maanteitse autoilla lmlutuskeskuk-      tion metsätaloudellekin erikoisen tarpeelli-
29278: siin ja alJ.entaa kuljetuskustannuksia ainakin   nen, olisi sen rakentamiseksi otettava ensi
29279: 80 % : lla nykyisestään.                         vuoden tulo- ja menoarvioon määräraha.
29280:    Sairaus- ja tapaturmatapauksissa, joita          Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
29281: aina sattuu, olisi tie aivan välttämätön, että   ehdotamme,
29282: tällöin voitaisiin antaa se apu, minkä tei-
29283: den varsilla asuvat kansalaiset ovat saaneet              että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
29284: jo vuosikymmeniä.                                      tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
29285:    Kyseessä olevan Inarin kirkonkylän ja               markan määrärahan maantien raken-
29286: Menesjärven välisen tien autoilla liikennöi-           tamiseksi Inarin kirkonkylästä Me-
29287: tävään kuntoon rakentamiseksi on tie- ja               nesjärvelle.
29288: vesirakennushallituksen toimesta kuluvan
29289:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
29290: 
29291: 
29292:                  M. 0. Lahtela.                          Markus Niskala.
29293:                  Eino Rytinki.                           Arvi Ikonen.
29294:                  Niilo Ryhtä.                            Erkki Koivisto.
29295:                                                                                              631
29296: IV,422.- Rah. al. N:o 350.
29297: 
29298: 
29299: 
29300: 
29301:                                Lahtela ym.: Määrärahan osoittamiseslla maantien raken-
29302:                                   tamiseksi Sierilän lossilta Pekkalan lossille.
29303: 
29304: 
29305:                                     E d u s k u n n a ll e.
29306: 
29307:     Rovaniemen-Posion-Kuusamon pitkällä          suurmaHa olevat yksityisten ja valtion maat
29308: ja erikoisen vilkasliikenteisellä maantiellä     ovat asutuskelpoisia ja tulisivat asutetuiksi,
29309: Rovaniemen kunnan alueella on kaksi Kemi-        jos tie olisi, mutta kun sitä ei ole, eivät sinne
29310: joen ylittävää lossia, ensimmäinen eli Sieri-    halua asutettavat lähteä, vaikka niitä on
29311: län lossi noin 20 km: n päässä Rovaniemen        paljon.
29312: kauppalasta ja toinen e'li Pekkalan lossi           Valtion metsätaloudellekin olisi po. maan-
29313: noin 60 km: n päässä mainitusta kauppa-          tiestä arvaamattoman suuri hyöty, koska
29314: lasta laskien. Mainittujen lossien väli on       sinä puolen Kemijokea, johon maantie olisi
29315: siis noin 40 km. Mainitut lossit sulan veden     rakennettava, on valtiolla laajat metsä-
29316: aikana, varsinkin ikevä1Jkesästä, jolloin puu-   alueet. Onhan selvää, että niistä puutava-
29317: tavaraa uitetaan mainitussa joessa, hi-          ran ulosotto ja metsien hoitokustannukset
29318: dastuttavat ja vaikeuttavat liikennettä suu-     tulevat sitä halvemmiksi, mitä lähempänä
29319: ressa määrässä sekä keväällä ja syksyllä         niitä olisi maantie ja siitä aiheutuva säästö
29320: keskeyttävät liikenteen kokonaisuudessaan        toisi valtiolle jatkuvasti maantien rakennus-
29321: pitkäksi aikaa. Tämän lisäksi mainittujen        kustannuksia takaisin.
29322: lossien yl1äpitäminen maksaa valtiolle mil-          Mainitut seikat huomioon ottaen on jo
29323: joonia markkoja vuosittain. Kun maantie          neljännevuosisata sitten po. tiesuuntaa tut-
29324: on edellä mainitun 40 km: n matkan pohjois-      kittu.
29325: puolella Kemijokea ja Kemijoki mainitulla            Kyseessä olevan maantien rakentamisen
29326: matkalla on erikoisen virtava ja koskinen ja     tarpeellisuutta entisestään huomattavasti
29327:  jokitörmät harvinaisen korkeat ja jyrkät,       ~isää vi~lä seikin, että sanotulla matkalla Ke-
29328: eivät ne 600-700 asu!kasta, jotka asuvat joen    mijoessa olevien koskien voimalaitosten ra-
29329: eteläpuolella tiettömällä alueella, voi käyt-    kentaminen suunnitellaan toteutettavaksi
29330:  tää pohjoispuolella jokea olevaa maantietä      lähivuosien aikana. Tässäkin työssä ovat
29331:  tarvikkeittensa kuljetukseen ja kun lisäksi     molemmin puolin jokea olevat tiet tarpeelli-
29332:  mainittu joki keväällä ja syksyllä keskeyt-     set ja tulevat niiden rakennuskustannuksia
29333:  tää joen yli kulun kokonaisuudessaan pit-       huomattavasti alentamaan.
29334:  kiksi ajoiksi, on jo vuosikymmeniä sitten           Kaiken edellä sanotun lisäksi on vielä
29335:  pidetty tarpeellisena ja välttämättömänä,        huomioitava sekin, että niin suuren väestön
29336: että maantie rakennettaisiin Sierilän lossilta    keskuudessa, mikä asuu puheena olevalla
29337:  Pekkalan lossille eteläpuolta Kemijokea, että    tiettömällä alueella, sattuu vaikeitakin sai-
29338:  mainitun Rovaniemen - Posion - Kuusa-            raustapauksia ja tapaturmia, joissa kiireelli-
29339:  mon pitkän ja erikoisen vilkasliikenteisen       nen lääkärinapu ja sairaalahoito on välttä-
29340:  maantien liikenne voisi vapautua mainittu-       mätön. Tie on tästäkin syystä aivan välttä-
29341:  jen lossien aiheuttamasta liikennehanka'luu-     mätön, ettei ihmisten tarvitse kuolla hoidon
29342:   desta sekä ne 600-700 kansalaista, jotka        puutteessa.             ·
29343:  nyt asuvat tiettömällä matkalla, pääsisivät         Kaikki edellä esitetyt tien tarpeellisuutta
29344:  tieyhteyteen. Maantien rakentaminen mai-         osoittavat näkökohdat edellyttävät, että tien
29345:   nitun Sierilän ja Pekkalan lossien välille      rakentaminen olisi vihdoinkin toteutettava.
29346:   eteläpuolta Kemijokea on erikoisen tarpeel-        Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
29347:   linen siihenkin nähden, että mainitulla tie-    ehdotamme,
29348: 632                       IV,4 2 2. - Sieriilän---tPekkaian maantie.
29349: 
29350:           että Eduskunta ottaisi vuoden 1952           niemen-Posion-Kuusamo-n maan-
29351:        tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan               tiellä olevasta Sierilän lossista Pek-
29352:        markan määrärahan maantien raken-               kalan lossiin.
29353:        tamiseksi Kemijoen eteläpuolta Rova-
29354:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
29355: 
29356: 
29357:                  M. 0. Lahteia.                          Niilo Ryhtä.
29358:                  Eino Rytinki.                           Markus Niskala.
29359:                                        Arvi Ikonen.
29360:                                                                                            633
29361: 
29362: IV,423.- Rah. al. N:o 351.
29363: 
29364: 
29365: 
29366: 
29367:                                  Koivisto ym..: Määrärahan osoittamisesta Kelujärven-Tan-
29368:                                     huan-Värriön maantien liikennekuntoon saattamista
29369:                                     varten.
29370: 
29371: 
29372:                                       E d u s k u n n a ll e.
29373: 
29374:    Eduskunta on lausunut useita toivomuk-          Iän asukkaat kulkemaan oman pitäjänsä Sa-
29375: sia maantien rakentamisesta Sodankylän             vukosken keskukseen n. 300 km pitkää kier"
29376: kunnan Kelujärveltä Savukosken kunnan              totietä Sodankylän kirkonkylän-Rovanie-
29377: Värriön kylään. Tämä sodan aikana sa;k-            men-Kemijärven kautta.
29378: salaisten rakentama heikko kärrytie, jonka            Kun mainitun tien liikennekuntoon saat-
29379: saksalaiset perääntyessään syksyllä 1944 pa-       taminen on tärkeä ei ainoastaan paikallisen
29380: hoin tuhosivat, on suurimmalta osaltaan            asutuksen tarpeita varten, vaan myös kaut-
29381: vielä liikenteelie kelpaamattomassa kun-           ta:kulkuliikenteen, valtion metsävarojen hy-
29382: nossa. Sen korjaamiseen on aluksi käytetty         väksikäytön ja Lapin liikenneverkon täy-
29383: Pohjois-Suomen maanteiden jälleenraken-            dennyksen vuoksi, ehdotamme kunnioittaen,
29384: nusvaroja ja sen jälkeen rakennustöitä on
29385: suoritettu Sodankylän-Tanhuan välillä                        että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
29386: sekä varsinaisilla että työttömyysvaroilla.               tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
29387: Silti ei tie siitäkään osalta o~e täysin valmis.          markan määrärahan Sodankylän ja
29388: Tanhuan-Värriön osalle tienrakennusva-                    Savukosken kunnissa olevan Kelujär"
29389: roja on myönnetty vain 5 miljoonaa mark-                  ven-Tanhuan-Värriön maantien lii-
29390: kaa. Kun tätä tietä ei vielä voi lainkaan                 kennekuntoon saattamista varten.
29391: liikenteeseen käyttää, joutuvat Tanhuan ky-
29392:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
29393: 
29394: 
29395:                   Erkki Koivisto.                           M. 0. Lahtela.
29396: 634
29397: 
29398: IV,424. -   Rah. al. N:o 352.
29399: 
29400: 
29401: 
29402: 
29403:                                 Lahtehl. ym..: Määrärahan osoittamisesta Pelkosenniemen-
29404:                                    Sadankylän maantien rakentamiseen.
29405: 
29406: 
29407:                                     E d u s k u n n a ll e.
29408: 
29409:    Maantien rakentaminen Pelkosenniemen          lyhennetään heidän maantiematkaansa 30-
29410: kunnan ja Sodankylän kunnan keskusten            60 km, olisi tien liikennöitävään kuntoon
29411: välilJ.le alettiin jo v. 1936 ensiksi mainitun   rakentamista joudutettava niin paljon kuin
29412: kunnan keskuksen puoleisesta päästä ja saa-      se on mahdollista, että liikenne pääsisi suun-
29413: tiin siitä ennen talvisotaa rakennetuksi lii-    tautumaan lähimmälle rautatieasemalle.
29414: kennöitävään kuntoon n. 12 km, eli tiesuun-      Kun hallitus ei vuoden 1952 tulo- ja, meno-
29415: nalla olevaan Kairalan kylään. Sodan alet-       arviol<lsitykseensä ole ottanut määrärahaa,
29416: tua keskeytyi rakennustyö ja on se ollut         tietää se, että tierakennustyö loppuu vuo-
29417: seisauksissa aina vuoteen 1949 asti, jolloin     den vaihteessa kokonaan, mikä1i työttö-
29418: sen rakentamista jatkettiin työttömyysva-        myyttä ei ole, joka pakottaisi rakennustyötä
29419: roilla. Kun eduskunta on mainitun maan-          suorittamaan. Kun työttömyys on tähän
29420: tien rakentamista jo ennen sotia ja näiden       asti ollut talvella ja sitä se tulee olemaan
29421: jälkeen pitänyt erikoisen tarpee'llisena ja      vastaisuudessakin, jää tien rakennustyö tal-
29422: lausunut hallitukselle useita toivomuksia,       vityöksi ja kesällä, jolloin tietä voidaan tu-
29423: että tie rakennettaisiin, mutta kun hallitus     loksellisimmin rakentaa, ei voida rakentaa
29424: ei toteuttanut eduskunnan toivomuksia, otti      ensinkään, jos työttömyyttä ei ole.
29425: eduskunta vuoden 1950 tulo- ja menoarvioon          Kun tulos on mainitunlainen, jollei po.
29426: 10 miljoonan markan määrärahan mainitun          rakennusmäärärahaa oteta, on vältt&mä-
29427: tien rakentamiseksi. Työttömyysvaroilla ja       töntä, että siihen otetaan määräraha, jotta
29428: mainitulla 10 miljoonan markan määrära-          on varmuus siitä, että työt jatkuvat, olipa
29429: halla on rakennettu puheena olevaa :maan-        työttömyyttä tai ei. Määräraha on välttä-
29430: tietä ja saatu tietä, jonka koko pituus on       mätön siinäkin tapauksessa, että tietä raken-
29431: noin 55 km, ajokuntoon rakennetuksi noin         netaan talvella työttömyysvaroilla, koska
29432: 18 km ja pohjatuksi n. 22 km.                    talvella rakennettua tietä ei voida kesällä
29433:    Kun haUitus ei ottanut mainitun tien ra-      liikennöidä, ellei siinä suoriteta tasoitus- ja
29434: kentamiseen määrärahaa vuoden 1951 tulo-         täydennystöitä maan sulattua.
29435: ja menoarvioesitykseensä, otti siihen edus-         Ellei tulo- ja menoarvioon voida lisätä
29436: kunta 10 milj. markkaa, että tämän erikoi-       menoja, voidaan tarvittava määräraha ottaa
29437: sen tärkeän yhdystien raJkennustöitä voidaan     työttömyysmäärärahamomentilta.
29438: jatkaa ja tie saataisiin valmiiksi.                 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
29439:    Kun kyseessä oleva maantie on erikoisen       kunnioittaen,
29440: tarpeellinen mainittujen kahden kunnan vä-
29441: lille ja se samalla yhdistää Itä-Lapin maan-               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
29442: tieverkoston Keski-Lapin tieverkostoon ja               tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
29443: kun mainitun tien rakentamisella myöskin                kan määrärahan Pelkosenniemen-
29444: avataan suurelle osalle Lapin väestöä suora             Sadankylän maantien rakentamiseksi.
29445: kulkuyhteys IJ.ähimmälle rautatieasemalle ja
29446:       Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
29447: 
29448:         M. 0. Lahtela.              Arvi Ikonen.                  Erkki Koivisto.
29449:         Eino Rytinki.               Markus Niskala.               Niilo Ryhtä.
29450:                                                                                               636
29451: 
29452: 1V,425.- Rah. al. N:o 353.
29453: 
29454: 
29455:                                 Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisest\a Simojärven-Rais-
29456:                                    takan maantien mkentamiseen.
29457: 
29458: 
29459:                                      E d u s k u n n a 11 e.
29460: 
29461:      Kysymys maantien rakentamisesta Ra-          minen vuodelle 1952 on välttämätön. Se on
29462: nuan kunnan Simojärveltä Posion kunnan            väLttämätön siinäkin tapauksessa, että tietä
29463:  Mäntyjärven kylän kautta saman kunnan            seuraavanakin talvena joudutaan työttö-
29464:  Raistakkaan, jossa se yhtyy Taivalkosken-        myyden torjumise!ksi työttömyysvaroilla ra-
29465: Posion maantiehen, on (jllut vuosikymmeniä        kentamaan, koska talveHa lumen ja roudan
29466:   vireillä. Sen ovat useat valtionkomiteat-       oHessa ei voida tietä rakentaa sellaiseksi,
29467:   kin jo ennen sotia katsoneet tarpeelliseksi.    että sitä voitaisiin !kesällä liikennöidä. Jotta
29468:   Ja eduskuntakin on useita eri kertoja           talveila rakennettU: tie voitaisiin laittaa lii-
29469:  lausunut hallitukselle toivomuksen, että hal-    !kennöitävään kuntoon olisi siihen myönnet-
29470:  litus ryhtyisi toimenpitesiin sen rakenta-       tävä varsinaisia määrärahoja, koSika työttö-
29471:  miseksi, ja kehoitti ottamaan vuoden 1947        myyttä on talvella ja työttömyysvaroja ei
29472:  tulo- ja menoarvioesitykseen määrärahan-         voida käyttää muulloin kuin työttömyys-
29473:  kin. Kun haHitus eduskunnan !kehoituksesta       aikana, vaikka tien lii!kennöitävään kuntoon
29474:  huolimatta ei ottanut vielä 1949 tulo- ja        saattaminen olisi miten vähillä varoilla hy-
29475:  menoarvioesity!kseensä määrärahaa, otti sii-     vänsä mahdolli.&ta.
29476:  hen eduSkunta 10 miij. marklkaa. Työttö-            Mainittwkoon, että tielinja kokonaisuu-
29477:  myysvaroista myönnetyi:~lä rahoilla on tal-      dessaan on avattu ja tienpohjaa on paikik:a
29478:  vella 1948-1949 ja mainitulla määrärahalla       paikoin tehty ja että tiestä on liikennöitä-
29479:   kesällä 1949 sekä työttömyysvaroilla talvella   vässä kunnossa Simojärven puoleisesta
29480:  1949-1950 mainittua maantietä rakennettu.        päästä n. 10 !km.
29481:   Kun hallitus ei ottanut vuoden 1950 tul'O- ja      Kun on välttämätöntä, että tie saadaan
29482:  menoarvioesitykseensä määrärahaa, otti sii-      rakennetuksi ja sen keskeneräiseksi jättä-
29483:   hen eduslkunta 2 m:Vlj. markkaa, että töitä     minen on varojen hukkaan heittämistä,
29484:   voitiin jatkaa myöskin kesällä 1950. Sa-        olisi siihen varattava määräraha, että töitä
29485:   masta syystä otti eduskunta myöskin vuo-        voidaan jatkaa siinäkin tapauksessa, ettei
29486:  den 1951 tulo- ja menoarvioon 5 milj. mar-       työttömyys sitä pakottaisi. Jos tulo- ja
29487:   kan suuruisen määrärahan. Siitä huolimatta,     menoarvion menojen lisäämiseen ei ole va-
29488:   että tien rakennustyöt ovat kesken ja että      raa, niin rakentamiseen tarvittavat varat
29489: . tie pitäisi saada rakennustöitä keskeyttä-      voidaan ottaa työttömyysvaroiksi varatulta
29490:   mättä liikennöitävään kuntoon rakenne-          momentilta.
29491:   tuksi, on ha;llitus jälleen vuoden 1952 tulo-      Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavim-
29492:   ja menoarvioesityksestään jättänyt määrä-       min ehdotamme,
29493:   rahan pois. Ellei siihen oteta määrärahaa,
29494:  jää tien rakennustyö !kesken ja ne varat,                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
29495:   mitä siihen on käytetty, jäävät suurelta               tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
29496:   osalta hyödyttömilksi ja tien tarve tyydyttä-          markan määrärahan Ranuan kunnan
29497:   mättä. Tällainen tien rakentaminen on epä-             Simojärven ja Posion kunnan Rais-
29498:   tarkoituksenmulkaista ja myöskin epätaiJ.ou-           takan välisen maantien rakentami-
29499:   dellista varojen käyttöä. Määrärahan otta-             seksi.
29500:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
29501: 
29502:                   M. 0. Lahtela.                           Arvi Ikonen.
29503:                   Eino Rytinki.                            Niilo Ryhtä.
29504:                                       Markus Niskala.
29505: 636
29506: 
29507: IV1 426,- Rah. al. N:o 354.
29508: 
29509: 
29510: 
29511: 
29512:                                Tauriainen ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
29513:                                  kentamiseksi Suomussalmen kirkonkylästä Juntusran-
29514:                                   taan.
29515: 
29516: 
29517:                                     E d u s k u n n a ll e.
29518: 
29519:    Suomussalmen kunnassa oleva Kiantajär-        reellisenä. Tie- ja vesirakennushallituksen
29520: ven vesistön itäpuolinen alue käsittää lähes     toimesta on tielinja tutkittu jo vuosikym-
29521: neljännen osan koko kunnan pinta-alasta.         meniä sitten ja v. 1949 tutkimuksia suoritet-
29522: Alueella asuu noin 1,000 asukasta. Minkään-      tiin uudestaan.
29523: laista maantietä tai kylätietä ei ole, ja           Kun tämä tietön ja suuren väestömäärän
29524: niinpä eräistä taloryhmistä on lähimmälle        asuttama alue on Pohjois-Suomen suurimpia
29525: maantielle matkaa lähes 30 kilometriä. Jo        tiettömiä alueita ja tien tarpeeUisuus on kiis-
29526: noin 30 vuotta sitten on suunniteltu maan-       taton, esitämme kunnioittaen,
29527: tien rakentamista tälle alueelle ja jo silloin
29528: todettu tien tarpeenisuus. Sen jälkeen on                  että Eduskunta ottaisi vuoden 195Z
29529: asutus huomattavasti lisääntynyt ja tien                valtion    tulo-   ja     menoarvioon
29530: tarve suurentunut. Niinpä Kainuun ja                    10,000,000 markan määrärahan maan-
29531: Perä-Pohjolan talouselämän kohottamista                 tien rakennustöiden alkuun panemi:..
29532: tutkiva komitea piti tien rakentamista tälle            seksi Suomussalmen kirkonkylästä
29533: alueelle ensiarvoisen tärkeänä ja mietinnös-            Kiannan vesistön itäpuolitse Juntus-
29534: sään v. 1938 suositteli tien rakentamista kii-          rantaan.
29535:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
29536: 
29537: 
29538:                  Hannes Tauriainen.                       Matti Meriläinen.
29539:                                                                                           637
29540: 
29541: IV,427. -   Rah. al. N:o 355.
29542: 
29543: 
29544: 
29545: 
29546:                                 Tauriainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
29547:                                   kentamiseksi Suomussalmen-Kuusamon maantiestä Sel-
29548:                                   koskylään.
29549: 
29550: 
29551:                                     Eduskunnalle.
29552: 
29553:    Jo ennen sotia suunniteltiin maantien         män vuoksi valtiovallan velvollisuus on ra-
29554: rakentamista Suomussalmen - Kuusamon             kentaa tiet näille alueille, sillä muutoin ei
29555: maantieltä Sell!kOSikylään. Niinpä v. 1939       väestön toimeentu'lo voi nousta. Kun val-
29556: tie- ja vesirakennushallitus ehdotti sanotulle   tioll:a iOn suuret metsäomaisuudet näillä
29557: tielle työmäärärahaa ja v. 1949 oli talous-      alueilla, tie kolhottaisi niiden arvoa enem-
29558: arviossa määräralh.a työn aloittamista var-      män kuin mitä tiehen tarvitsisi sijoittaa
29559: ten, mutta allkaneen sodan vuoksi jäi tie ra-    pääomia. Tämän vuoksi valtion oman edun
29560: kentamatta. .Aluee:Ela asuu yli 400 ihmistä      mukaista olisi tien rakentaminen, puhumat-
29561: ja etäisimmistä taloista on läihimmä11e maan-    takaan, että väestön etu sitä välttämättä
29562: tielle maVkaa läihes 20 hllometriä. Kauppoja     vaatii.
29563: ei myöskään ole lähempänä, vaan asukkaat            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
29564:  joutuvat varsinkin kesän aikana selässään       kunnioitt;aen,
29565: kantamaan elin- ym. tarvikkeet metsien
29566: kautta kierteleviä ,kinttupolkuja" myöten.                että Eduskunta ottaisi vuoden
29567:    Aikaisempina vuosikymmeninä on vaitio               1952 valtion tulo- ja menoarvioon
29568: harjoittanut sellaista asutuspolitiikkaa, että         10,000,000 markan määrärahan maan-
29569:  ihmisiä on joutunut asumaan noin vaikeisiin           tien rakentamiseksi Suomussalmen--
29570: olosuhteisiin tiettömien taipa1eiden taa. Tä-          Kuusamon maantiestä Selkoskylään.
29571:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
29572: 
29573: 
29574:                  Hannes Tauriainen.                      Matti Meriläinen.
29575: 638
29576: 
29577: IV,42s.- Rah. al. N:o 356.
29578: 
29579: 
29580: 
29581: 
29582:                                  Niukkanen ym.: Määrärahan osoitrtamisesta Hyrylän-Jär-
29583:                                     venpään välisen tieQsan parannustöiden aloittamiseksi.
29584: 
29585: 
29586:                                        E d u s k u n n a ll e.
29587: 
29588:    Valtatien n: o 5 Hyryllän ja Järvenpään          seksi ei o1e vielä myönnetty, eikä suunnitel-
29589: välinen osa, pi:tuus n. 8 !km, sekä sanotulta       maa va;hvistettu.
29590: tieltä Keravan asemalle haarautuva, Kera-              Tämä Helsingistä sisämaa;han johtava
29591: van kauppalan haliki kulkeva tie, pituus n.         valtatie olisi kiireellisesti saatava liikenteen
29592: 3 'km, on maamme vilkkaimmin liikennöi-             edellyttämään 'kuntoon. Samalla olisi siltä.
29593: tyjä tieosia. Liilkenne tällä tiellä on yli 1,000   valtatielle n:o 4 johtava ns. Koskens:tlta le-
29594:  ajoneuvoa eli yli 3,000 tonnia vuorokau-            vitettävä ja sen molemmin puolin olevat
29595: dessa. Päivän aikana !kuikee tiellä useita          jyrkät nousut loivennettava, koska tämä.
29596: moottoriajoneuvoja minuutissa, mikä jo              pai'kka on nykyisellään liikenteen kannalta
29597: edellyttäisi !kestopää:llystietä, mutta lisäksi     maanteittemme vaarallisimpia kohtia.
29598: tie on aivan erikoisen mutkikas ja paikoin             Tällaisen tien rakennuskustannukset ovat
29599: ikapeakin, sekä kantavuudeltaan he1'kko var-        nykyään ammattimiesten 'lausuntojen mu-
29600: sinkin kelirikon aikana.                            !lman . n. 5 mmk kilometriä kohden, mu,tta
29601:    Järvenpään kauppalan keskustassa tämä            koska tämä tie olisi ainakin asutuskeskusten
29602: tie on ikäytännol'lisesti katsoen Hsä:ksi ainoa     kohdalla varustettava jalkakäytävillä ja
29603: kunnossa oleva katu, joten kaikki li1ketoi-         pdl'kupyörätiellä, tulisivat kustannukset tästä
29604: mintalkin on ahdettu tien laidoille. Tästä on       jonkin verran nousemaan.
29605: seurauksena, että myös jaJlanku:lkija- ja pol-         Edellä esitettyyn viitaten lkunnioittaen
29606: lkupyöräliikenne on tiellä suuri, mikä osal-        esitämme,
29607: taan vielä haittaa läpikulkuliikennettä, 'koska
29608: jalkakäytäviä ja p<Ylkupyöräteitä ei ole.                     että Edusk1tnta ottaisi vuoden 1952
29609:    Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta                t·ulo- ja menoarvioon 20 pääluokan
29610: on vuonna 1938 laadittu suunnitelma tie-                   III luvun 3 momentille 20,000,000
29611: osan Hyrylä-Järvenpää parantamiseksi,                      markkaa valtatien n:o 5 Hyrylän-
29612: joka suunnitelma vuonna 1946 on tarkis-                    Järvenpään välisen osan parannus-
29613: tettu, mutta määrärahoja töiden aloittami-                 töiden aloittamiseksi.
29614:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
29615: 
29616: 
29617:                   Juho Niukkanen.                            Esa Kaitila.
29618:                   Aune Innala.                               J. E. Lampinen.
29619:                   Martti 0. Kölli.                           JuS'Si Lappi-Seppäiä.
29620:                                        Arvo Salminen.
29621:                                                                                              639
29622: 
29623: IV,429.- Rah. al. N:o 357.
29624: 
29625: 
29626: 
29627: 
29628:                                 Niskala ym.: Määt·ärahan osoittamisesta Kolarin-Kurtakan
29629:                                    välisen maantien rakentamista varten.
29630: 
29631: 
29632:                                      E d u s k u n n a ll e.
29633: 
29634:    Vuosina 1948 ja 1949 vallinneina työttö-       lausuntojen perusteella, joita on esitetty sil-
29635: myysaikoina järjestettiin lukuisia työtilai-      loin, kun tie on otettu varatyöohjelmaan,
29636: suuksia maantierakennuksilla. Nämä talven         ~uulisi rakennustyön asiallisuuden tulleen
29637: aikana tehdyt työt ovat kohdistuneet monin        selvitetyksi.
29638: paikoin pitkin suunnitellun maantielinjan            Lisäksi on vielä mainittava, että tie on
29639: se1laisia erillisiä kohtia, mitkä ovat talvi-     suunniteltu osaksi sitä yhdystietä, joka Kal-
29640: työksi parhaiten soveltuneet. Näin on ra-         lon kylän kautta johtaa Kittilään siten yh-
29641: kennettu tienpätkiä, joita ei voida käyttää,      distäen Tornion- ja Ounasjokilaaksot Yli-
29642: koska ne eivät muodosta yhtenäistä kokonai-       tornion ja Muonion välisen yhdystien keski-
29643: suutta. Näin ollen niihin uhratut varat ovat      väliltä.
29644: tavallaan hU:kkruan heitettyjä.                     Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
29645:    Työttömyystöinä aloitettujen teiden jou-
29646: kossa on Kolarin-Kurtakan tie, johon on                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
29647: uhrattu varoja useita miljoonia markkoja                 tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
29648: mutta jätetty sitten aivan unohduksiin. Kun              markan määrärahan Kolarin--Kurta~
29649: tien tarpeel1isuus ja välttämättömyys on to-             kon maantien rakentamista varten.
29650: dettu jo eri aloitteiden sekä niiden virastojen
29651:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
29652: 
29653: 
29654:                  Markus Niskala.                           M. 0. Lahtela.
29655:                  Niilo Ryhtä.                              Vilho Väyrynen.
29656:                  ~r~i l(oivisto.                           Yrjö Hautala.
29657: ~0
29658: 
29659: IV,43o.- Rah. al. N:o 358.
29660: 
29661: 
29662: 
29663:                                Niskala ym..: Määrärahan osoittamisesta Santalammin-
29664:                                    Mellakosken välisen tien rakennustöiden jatkamiseksi.
29665: 
29666: 
29667:                                     E d u s kun n alle.
29668: 
29669:    ,Eduskunta hyväksyessään 26/10 -45 toi-       valmistettaisiin, koska muuten jo tehtyä
29670: vomusaioitteen N: o 312 lausui hallitukselle     työtä voi mennä hukkaan. Mikäli tekemätön
29671: toivomuksen ns. Lapin kolmion tieverkon          osa rakennettaisiin, niin silloin aikaisemmin
29672: .aikaansaamisesta. Tätä toivomusta noudat-       uhratut V'arat palvelisivat tarkoitustaan .
29673: taen on hallituksen toimesta suunniteltu ja        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
29674: myöskin jo rakennettu sanottua tieverkos-
29675: toa. Määrärahojen puutteessa työt ovat                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
29676: kumminkin pysähtyneet jo vuosi sitten,                  tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
29677: mutta kuitenkin varsinainen runkotie Santa-             markan määrärahan ns. Lapin kol-
29678: lammilta Mallakoskelie on osittain kesken-              mion tieverkostoon kuuluvan Santa-
29679: -eräinen ja osittain kokon8!an aloittamatta.            lammin-Mellakosken välisen tien ra-
29680: ()lisi välttämätöntä, että ·keskeneräiset työt          kennustöiden jatkamiseksi.
29681:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
29682: 
29683: 
29684:                  Markus Niskala.                         Erkki Koivisto .
29685:                  .Niilo Ryhtä.                           M. 0. Lahtela.
29686:                                         Yrjö Hautala.
29687:                                                                                         641
29688: 
29689: IV,431. -   Rah. al. N:o 359.
29690: 
29691: 
29692: 
29693: 
29694:                                 Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
29695:                                   tamiseksi Maaveden pysäkiltä Jäppilän kunnan Syvänsin
29696:                                    kylään johtavalle tielle.
29697: 
29698: 
29699:                                     E d u s k u n n a ll e.
29700: 
29701:   Viitaten rahaasia-aloitteeseen n: o 49 vuo-           tamiseksi Pieksämäen-Huutokosken
29702: den 1948 valltiopäivillä (Liitteet I-XII,               rataosalla sijaitsevalta Maaveden
29703: B, sivu 984) ehdotamme kunnioittaen,                    pysäkiltä    V arkauder~r-Pieksämäen
29704:                                                         maantielle johtavalle, Jäppilän kun-
29705:           että Eduskunta ottaisi vuoden 1952            nan Syvänsin kylään saakka ennes-
29706:        tulo- ja menoarvioon 3 miljoonan                 tään ulottuvalle maantielle.
29707:        markan määrärahan maantien raken-
29708:      Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1951.
29709: 
29710: 
29711:                  Antti J. Rantamaa.                       Eeli Erkkilä.
29712:                  Aino Luostarinen.                        Edvard Pesonen.
29713:                                       Wiljam Sarjala.
29714: 
29715: 
29716: 
29717: 
29718:                                                                                           81
29719: 642
29720: 
29721: IV,432. -   Rah. al. N:o 360.
29722: 
29723: 
29724: 
29725: 
29726:                                 Friman ym..: Määrärahan osoittamisesta Könkään-Tepas-
29727:                                    ton maantierakennustyön loppuunsaattamiseksi.
29728: 
29729: 
29730:                                     E d u s k u n n a ll e.
29731: 
29732:   Viitaten vuoden 1948 va:ltiopäiville jäte-               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
29733: tyn toivomusaloitteen N: o 457, vuoden 1949             tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mark-
29734: valtiopäiville jätetyn rahaasia-aloitteen N: o          kaa Kittilän kunnassa sijaitsevmt
29735: 341 ja vuoden 1950 valtiopäiville jätetyn               Könkään-Tepaston        maantieraken-
29736: rahaasia-aloitteen N: o 363 perusteluihin eh-           nustyön loppuunsaattamiseksi.
29737: dotamme kunnioittaen,
29738:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
29739: 
29740: 
29741:                  Toivo Friman.                            Eino Tainio.
29742:                                                                                           643
29743: 
29744: IV,4ss. -   Rah. al. N:o 361.
29745: 
29746: 
29747: 
29748: 
29749:                                 Koivisto: Määrärahan osoittamisesta Pellon-Meltauksen
29750:                                    maantien rakennustyön loppuunsaat~amiseksi.
29751: 
29752: 
29753:                                     E d u s k u n n a ll e.
29754: 
29755:   Pellon-Meltau'ksen maantien rakentami-         miiksi, joten kustannukset eivät enää nouse
29756: nen on aloitettu jo vuonna 1936. Kuluvan         suuriksi. Jotta maantie kokonaisuudes-
29757: kesän aikana on tien rakentamiseen 'käytetty     saan, joka ei ainoastaan paikalliselle asu-
29758: 10 miljoonaa marklkaa ja on siten saatu mai-     tukselle, vaan myös kaukolinjaliikenteelle on
29759: nitun tielinjan Rattosjärven ja Ruuhijärven      tarpeen vaatima, saataisiin vaJmiiksi, tarvi-
29760: välinen osa noin. 12 km täysin valmiiksi,        taan siihen vielä varoja 10 miljoonaa mark-
29761: jolla mm. liikennöi jo linja-auto. Kesken-       kaa.
29762: eräistä tietä on vielä noin 12 km, jolla ole-       Edellä esitetyn perusteella ehdotan kun-
29763: vat kaksi pientä siltarakennelmaa ovat vielä     nioittaen,
29764: keskeneräisinä. Mainituissa sil~oissa on pohja
29765: sekä betonin valamista varten kehykset tehty               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
29766: jo vuonna 1940. Mainitut puuosat alkavat                tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
29767: pian 'lahoa käyttökelvottom~ksi ellei niitä             markan määrärahan Pellon-111eltauk-
29768: pikaisesti käytetä. Edelleen on silloille jo            sen maantien rakennustöiden lop-
29769: vuonna 1940 hakattu ja ajettu kivet val-                puunsaattamiseksi.
29770:      Helsingissä 15 päivänä syy~kuuta 1951.
29771: 
29772: 
29773:                                      Erkki Koivisto.
29774: 644
29775: 
29776: IV,434. -   Rah. al. N:o 362.
29777: 
29778: 
29779: 
29780: 
29781:                                 Koivis·to:~Määrärahan osoittarnisesta Sirnojärven-Mänty.
29782:                                    järven-Posion rnaantietöiden jatkarnista varten.
29783: 
29784: 
29785:                                      E d u s k u n n a 11 e.
29786: 
29787:    Eduskunta on vuonna 1946 ~ausunut toi·         poista, vai!kka!kin lkeskeneräistä. Jotta tien
29788: vomu:ksen maantien rakentamisesta Ranuan          varrella olevat Mäntyjärven ja Kolkonjär-
29789: kunnan Simojärven kylästä Mäntyjärven             ven kylien asukkaat pääsisivät maantien yh-
29790: kylän kautta Posiolk Sen mukaisesti on            teyteen ja jotta tämä tärkeä yhdystie saa-
29791: mainittu tielinja vuonna 1947 tutkittu ja on      taisiin valmiiksi vuonna 1954 ja kun tietyön
29792: tien pituus 43 Yz kilometriä. Nykyinen l.ru.3-    loppuun saattamiseen vielä tarvitaan varoja
29793: tannusarvio on 150 miljoonaa markkaa.             noin 80 miljoonaa markkaa, ehdotan kun-
29794: Eduskunta on jo kaihtena vuonna myöntä-           nioittaen,
29795: nyt tien ra;kentamiseen määrärahoja. Li-
29796: sä!ksi on tietyöhön !käytetty melkoisesti työt-             että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
29797: tömyysvaroja. Yhteensä on tähän mennessä                 tulo- ja rnenoarvioon 30 rniljoonan
29798: tarkoitukseen myönnetty         ja ·!käytetty            markan määrärahan Simojärven-
29799: 69,564,572 mar!kkaa. Näiillä määrärahoilla               Mäntyjärven-Posion rnaantietöiden
29800: on tielinja !kauttaaltaan avattu ja on tien              jatkarnista varten Ranuan ja Posion
29801: alkupäästä Ranuan !kunnan puolelta jo noi.t'1.           kunnissa.
29802: 18 kilometrin matka ~ähes autoliHrenneke'l-
29803:       Helsingissä 15 päivänä syySkuuta 1951.
29804: 
29805: 
29806:                                       Erkki Koivisto.
29807:                                                                                                645
29808: 
29809: IV,435. -    Rah. al. N:o 363.
29810: 
29811: 
29812: 
29813: 
29814:                                  Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
29815:                                    miseksi Pudasjärven Puhoskylän Myllykankaalta Suo-
29816:                                     mussalmen Yli-Näljängälle.
29817: 
29818: 
29819:                                       E d u s k u n n a ll e.
29820: 
29821:    Pohjois-Suomen ja Karjalan maantieko-            osoittanut, että ilman hyvää liikennemahdol-
29822: mitea (Uuno Branderin komitea) vuonna               lisuutta ja maatalouden koneeliistuttamista
29823: 1928, samoin Kainuun ja Perä-Pohjolan ta-           ei maataloutta saada voimaperäiseksi eikä
29824: louse1ämän kohottamiskomitea (Toivo Jau-            kannattavaksi. Tien rakentaminen olisi tär-
29825: hosen komitea) vuonna 1938, ehdottivat ra-          keää, että väestön taloudellinen elpyminen
29826: kennettavaksi Pudasjärven Puhoskylän Myl-           ja vaurastuminen pääsisi näilläkin seuduilla
29827: lykankaan-Suomussalmen            Yli-Näljängän     lopultakin alkamaan. Sillä ovathan täällä
29828: välisen maantien. Oulun tie- j'a vesiraken-         asukkaat saaneet miespolvesta miespolveen
29829: nuspiiri on jo vuonna 1950 ottanut tien työ-        kuljettaa kaikki tarvikkeensa kantamalla ke-
29830: rakennusohjelmaansa, mutta määrärahaa ei            säaikana ja sellaiset talvellakin, joilla ei ole
29831: tien rakentamista varten ole otettu vielä ensi      hevosia.
29832: vuoden valtion tulo- ja menoarvioon.                   Kun Uuno Branderin komitean ehdotta-
29833:     Tie tulisi kulkemaan Pudasjärven ja Suo-        mista maanteistä on rakentamatta enää
29834: mussalmen pitäjien aluetta ja olisi tärkeä          kaksi maantietä, joista toinen on mainittu
29835: Pudasjärven pitäjän ja Suomussalmen pi-             Puhoksen-Näljängän maantie, niin olisi
29836: täjän välisen liikenteen yhdystie ja samalla        vihdoin tämänkin alueen väestö saatava
29837: sen kautta avautuisi suora kauttakulkulii-          maootiellä IJ.iikenneyhteyteen muun ma;ail-
29838: kenne Suomussa1melta Ouluun ja Rovanie-             man kanssa, sillä onhan väestö tällä alueella
29839: melle. Tien varrelle ja vaikutuspiiriin tulisi      saanut odottaa maantietä 23 vuotta senkin
29840: kuulumaan Pudasjärven, Puolangan, Tai-              jälkeen, kun ensi kerran komiteassa ja myös-
29841: valkosken ja Suomussalmen pitäjien asuk-            kin virastoissa tunnustettiin tien tärkeys
29842:  kaita. Kun tie tulisi kulkemaan laajojen           ja esitettiin se rakennettavaiksi. Asiantun-
29843:  valtion ja yksityisten metsien ja hyvien vil-      tijat ovat aina myöhemmissäkin vaiheissa
29844:  jelyskelpoisten maitten läpi, niin kohottaisi      yksimielisesti puoltaneet tien rakentamista.
29845:  se niin valtion kun yksityistenkin metsien            Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
29846:  arvoa nykyisestään erittäin huomattavasti.         ed. Rytingin rahaasia-aloitteen n: o 372
29847:  Samal1a se avaisi suuret mahdollisuudet            vuoden 1950 valtiopäiviltä perusteluihin, eh-
29848:  uuden asutuksen muodostamiselle niille en-         dotamme kunnioittaen,
29849:  siluokkaisille viljelyskelpoisille maille, joita
29850:  tällä alueella on paljon. Ilman hyvää liiken-                että Edusknnta ottaisi vuoden 1952
29851:  nemahdollisuutta ei näiden seutujen vanha                 tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
29852:  asutuskaan, puhumattakaan uudesta asutuk-                 kan määrärahan maantierakennus-
29853:  sesta, kykene viljelyksiään viljellessään ja              töiden aloittamiseksi Pudasjärven
29854:  uusia raivatessaan käyttämään ja kuljetta-                Puhoskylän Myllykankaalta Suomus-
29855:  maan niitä nykyajan koneita mitä maata-                   salmen Yli-Näljängälle.
29856:  loudessa tarvitaan. SiHä kokemushan on
29857:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
29858: 
29859: 
29860:                   Eino Rytinki.                                 EEdi Erkkilä.
29861:                   Niilo Ryhtä.                                  .Aaro Kauppi.
29862: 646
29863: 
29864: IV,436. -   Rah. al. N:o 364.
29865: 
29866: 
29867: 
29868: 
29869:                                 Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
29870:                                    tamiseksi Pudasjärven Särkivaaralta Taivalkosken Virk-
29871:                                    kuseen.
29872: 
29873: 
29874:                                     E d u s k u n n a ll e.
29875: 
29876:   Viitaten ed. Rytingin rahaasia-aloitteeseen           kan määrärahan maantien rakennus-
29877: n: o 373 vuoden 1950 valtiopäiviltä, ehdo-              töiden aloittami.seksi Pudasjärven
29878: tamme kunnioittaen,                                     SärkivaaraZia Taivalkosken Virkku-
29879:                                                         seen.
29880:           että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
29881:        tulo- ja menoarvioon 8,000,000 mar-
29882:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
29883: 
29884: 
29885:         Eino Rytinki.                Niilo Ryhtä.                Eeli Erkkilä.
29886:                                                                                                647
29887: 
29888: IV,437. -    Rah. al. N:o 365.
29889: 
29890: 
29891: 
29892: 
29893:                                   Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta Kiimingin ja Yli-
29894:                                     Iin välisen maantien rakentamiseen.
29895: 
29896: 
29897:                                        E d u s k u n n a ll e.
29898: 
29899:   Kainuun ja Perä-Pohjolan talouselämän              rak'ennettaNalksi, on Kiimingin ja Y!li-Iin
29900: kohottamiseksi asetettu komitea mietinnös-           välinen yhdystie, joka saattaisi vanhaa asu-
29901: sään n:o 10 vuodelta 1938 mainitsee mm.              tusta tien vaikutuspiiriin ja jon'k:a kautta
29902: että ,riittävän taaja, li:ilkennekelpoinen           tulisi suora liikenneyhteys Yli-Ii:stä ja sen
29903: maantieverkosto on meidän maassamme                  ympäristöstä Oulun 'kulutus- ja teollisuus-
29904: kaiklkia;l'la talous- ja sivistyselämän ensisijai-   keskukseen. Samalla siitä muodostuisi suora
29905: sia edellytyksiä. Vasta silloin, kun maa-            kauttakulkutie Oulun ja Rovaniemen välille
29906: seudun etäisempien'k:in asutus- ja raa;ka-           Kiimingin, Yli-Iin ja Ranuan kuntien
29907: aineiden saantipaikat ovat maanteitten väli-         \kautta. Tien vaikutuspiiriin tulisi lisäksi
29908: tyksellä yhteydessä rautatieverkostoon ja            suuret mahdollisuudet uudelle asutukselle,
29909: vesiväyliin tai suoraan lähimpien kulutus- ja        sillä se tulisi 'kulkemaan ensiluokkaisia asu-
29910: teotlisuuskeSkuksien kanssa, tavaran vaihto          tuskelpoisia maita. Lisäksi tie kohottaisi
29911: ja hyvinvointi pääsee Pohj·ois-Suomessakin           tällä alueella olevien seutukunnan parhaim-
29912: kehittymään tarjolla olevien mruhdollisuuk-          pien valtion ja yksityisten metsien arvoa,
29913: sien mukaisesti". Tämä komitean lausuma              \koska puut voitaisiin kuljettaa suoraan met-
29914: ajatus pätee vielä täydellisesti tällä:kin ker-      sästä autoil1a teollisuus~aitoksiin.
29915: taa, sillä onhan !kokemus osoittanut, että              Edellä olevan perusteella ja viittaamaila
29916: alueilla, minne on rakennettu maanteitä,             ed. Rytingin rahaasia-aloitteeseen n: o 369
29917: jotka ovat ohjanneet suoran liikenteen maa-          vuoden 1951 valtiopäiviUä, ehdotamme kun-
29918: kunnasta lku'lutus- tai teoHisuuskeskuksiin,         nioittaen,
29919: on väestön ta'loudellinen elämä elpynyt huo-
29920: mattB!vasti. Eräs sellainen vielä rakenta-                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
29921: matta oleva maantie, josta on suunnitelma                   tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
29922: ja lkustannusarvio olemassa ja jonka Kai-                   kan määrärahan Kiimingin ja Yli-
29923: nuun ja Perä-Pohjolan talouselämän !k:ohot-                 Iin välisen maantien rakentamista
29924: tamiskomitea on ehdottanut jo vuonna 1938                   varte.n.
29925:      Helsingissä 12 päivänä syys!k:uuta 1951.
29926: 
29927: 
29928:                   Eino Rytinki.                              Aaro Kauppi.
29929:                   Niilo Ryhtä.                               Arvi Turkka.
29930:                   Eeli Erkkilä.                              Arvi Ahmavaara.
29931: 648
29932: 
29933: IV,43s. -   Rah. al. N:o 366.
29934: 
29935: 
29936: 
29937: 
29938:                                 Alanko ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
29939:                                    miseksi Kurun pitäjän Riuttaskylästä Virtain pitäjän
29940:                                    Kortteen pysäkille.
29941: 
29942: 
29943:                                      E d u s k u n n a i 1 e.
29944: 
29945:    Jo usean vuoden ailk:ana on asiapaperein         Tämän maantien, jon'ka !koko pituus on
29946: !käsitelty !kysymystä maantien rakentami-         21,220 m, josta Kurun pitäjän (Hämeen
29947: sesta Kurun pitäjän Riuttaskylästä Virtain        lääniä) puolella on 14,680 m ja Virtain
29948: pitäjän Kortteen pysä:ki:lle. Asia on ollut       pitäjän (Vaasan iääniä) puolella 6,540 m,
29949: esillä Kurun kunnanvaltuustossa ja myöskin        rakentamisesta on nyt insinööri Mikko
29950: tie- ja vesirakennusha:llituksessa. MetsähaUi-    Köppä Tampereelta laatinut yksityiskohtai-
29951: tuksessa pidetään tärkeänä tämän ma.antien        sen suunnitelman ja fkustannusarvion. Tä-
29952: rakentamista. Tämän raJkentamisen kautta          män mukaan tulisi maantien ra!kentaminen
29953: avautuvat mahdollisuudet laajojen valtion         maksamaan 39,500,000 mk.
29954: metsien hyötykäyttöön lkuin myös niiden             Edellä olevaan viitaten lkunnioittaen eh-
29955: yhtiöitten ja yksityisten metsänomistajain        dotamme,
29956: metsäin myyntiin, joita tämän suunnitellun
29957: tiesuunnan ympäristössä on. Laajojen metsä-                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
29958: a1ueitten lisä!ksi on maantien rakentaminen               tulo- ja menoarvioon 15,000,000 mk
29959:  tärkeätä erikoisesti sen vuoksi, että tämä tie           Kurun pitäjän Riuttaskylästä Virtain
29960: muodostuisi kautta1kulkutieksi Seinäjoen-                 pitäjän Kortteen pysäkille rakennet-
29961: Tampereen välillä, mikä matka lyhenisi                    tavan maantien pikaista suunnittelua
29962: nykyisestä ainakin n. 40-50 km.                           ja rakennustöiden aloittamista varten.
29963:       Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
29964: 
29965: 
29966:                  Kustaa Alanko.                             Valfrid Eskola.
29967:                                       Arvo Ahonen.
29968:                                                                                            649
29969: 
29970: IV,439. -   Rah. al. N:o 367.
29971: 
29972: 
29973: 
29974: 
29975:                                 Friman ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Sodan-
29976:                                    kylän-Vaalajärven-Kittilän maantien rakentamiseen.
29977: 
29978: 
29979:                                     E d u s k u n n a 'll e.
29980: 
29981:   Viitaten vuoden 1948 'VWltiopäivill:e jättä-   rakennustyön 'loppuun saattamiseksi, ehdo-
29982: mämme toivomusaloitteen n:o 461 ja vuoden        tamme kunnioittaen,
29983: 1949 valtiopäiville jättämämme toivomus-
29984: aloitteen n: o 253 perusteluihin sekä siihen,               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
29985: että hallituksen tulo- ja menoarvioesityk-               tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III: 3 mo-
29986: sessä vuodelle 1952 20 pääluokan III luvun               mentille Sodankylän-V aalajärven-
29987: 3 momentille merkitty 10,000,000 markkaa                 Kittilän maantien rakentamiseen li~
29988: Sodankylän-V aalajärven-Kittilän maan-                   säystä 10,000,000 markkaa.
29989: tien rakentamiseksi ei riitä mainitun tie-
29990:      He:lsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
29991: 
29992: 
29993:                 Toivo Friman.                              Eino Tainio.
29994: 650
29995: 
29996: IV,44o. -    Rah. al. N:o 368.
29997: 
29998: 
29999: 
30000: 
30001:                                  Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
30002:                                    ~amiseksi Varkauden-Joroisten maantieltä Teemassaa-
30003:                                    ren ja Käärmevirran kautta Rantasalmen kirkolle.
30004: 
30005: 
30006:                                       Ed uslk:unnaHe.
30007: 
30008:      Viitaten rahaasia-aloitteeseen n: o 48 vuo-     määrämhan maantien rakentamiseksi
30009: .den 1948 valtiopäivillä (Liitteet !-XII, B,         Varkauden-Joroisten        maantieltä
30010: ·.sivu 983) ehdotamme kunnioittaen,                  Teemassaaren    ja    Käärmevirran
30011:                                                      kautta Rantasalmen kiirkolle.
30012:           että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
30013:        talousarvioon 70,000,000 markan
30014:       Helsingissä 31 päivänä heinälk:uuta 1951.
30015: 
30016: 
30017:                   Antti J. Rantam.aa.                  Edvard Pesonen.
30018:                   Eeli Erkkilä.                        Aino Luostarinen.
30019:                                                                                          651
30020: 
30021: IV,44L -    Rah. al. N:o 369.
30022: 
30023: 
30024: 
30025: 
30026:                                 Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kalwn--Kurtakon
30027:                                    maantien rakennustyön loppuunsaattamiseksi.
30028: 
30029: 
30030:                                     E d u s k u n n a II e.
30031: 
30032:    Viitaten vuoden 1948 vaitiopäiville jäte-               että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
30033: tyn toivomusal'Oitteen n:o 455 ja vuoden                tulo- ja menoarvioon 15,000,000 mar-
30034: 1949 valtiopäiville jätetyn toivomusaloitteen           kan määrärahan Kolarin ja Kittilän
30035: n: o 252 sekä vuoden 1950 valtiopäiville jä-            kunnissa sijaitsevan Kallon-Kurta-
30036: tetyn rahaasia-aloitteen n: '0 364 perustelui-          kon maantierakennustyön loppuun-
30037: hin ehdotamme kunnioittaen,                             saattamiseksi.
30038:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
30039: 
30040: 
30041:                  Toivo Friman.                            Eino Tainio.
30042: 652
30043: 
30044: IV,442. -   Rah. al. N:o 370.
30045: 
30046: 
30047: 
30048: 
30049:                                 Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
30050:                                    miseksi Oulaisista Kärsämäen V en et paloon.
30051: 
30052: 
30053:                                     E d u s k u n n a ll e.
30054: 
30055:    Oulaisten, Haapaveden ja Kärsämäen            tusalueeseen kuuluville talouksille niitä
30056: kuntien alueella Pyhäjoen eteläpuolella si-      tukeva merkitys ja samalla sen rakennus-
30057: jaitsevien kylien kautta kulkevaksi on aiko-     töistä olisi tarvittavia ansioita tarjolla.
30058: jen kuluessa muodostunut jonkinlainen               Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
30059: kylätie. Asutuksen laajetessa ja muutoin-        dotamme,
30060: kin olosuhteiden muuttuessa on tien mer-
30061: kitys ja tarve yhä lisääntynyt. Siitä joh-                 että Eduskunta ottaisi vuoden
30062: tuen ovatkin alussa mainitut kunnat aikoi-              1952 tulo- ja menoarvioon 100,000,000
30063: naan ehdottaneet tie- ja vesirakennushalli-             markan arviomäärärahan Oulaisista
30064: tukselle tämän tiesuunnan tutkimista ja                 Kärsämäen Venetpaloon Pyhäjoen
30065: yleisen maantien rakentamista Pyhäjoen                  eteläpuolitse rakennettavan maan-
30066: eteläpuolitse Oulaisista Haapaveden ja Kär-             tien pikaista suunnittelua ja raken-
30067: sämäen kautta Venetpalon kylään. Pu-                    nustöiden aloittamista varten.
30068: heena olevasta maantiestä olisi sen vaiku-
30069:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
30070: 
30071: 
30072:                    Yrjö Murto.                                Irma Torvi.
30073:                                       Antti Kinnunen.
30074:                                                                                              653
30075: 
30076: lV,443. -   Rah. al. N:o 371.
30077: 
30078: 
30079: 
30080: 
30081:                                 Tainio ym.: Määrärahan osoittamises~a maantien rakenta-
30082:                                    miseksi Simojoen rautatiesillalta Alaniemen lossille.
30083: 
30084: 
30085:                                     E d u s k u n n a ll e.
30086: 
30087:    Maantien rakentamisesta Simojoen rauta-       tettäisiin myöskin Simojokivarren runsai-
30088: tiesillalta Simojoen eteläpuolitse Alanie-       ten metsävarojen hyödyksi käyttöä samoin
30089: men lossille tehtiin päätös jo vuonna 1937.      kuin asutustoimintaakin Simojokivarressa
30090: Silloin tehdyn suunnitelman ja kustannus-        olevilla laajoilla viljelyskelpoisilla alueilla,
30091: arvion mukaan tien rakentaminen olisi tul-       ehdotamme,
30092: lut maksamaan 4,700,000 markkaa. Sota-
30093: toimet ja sen aiheuttamat taloudelliset rasi-               että Eduskunta ottaisi vuoden
30094: tukset estivät kuitenkin maantien rakennus-              1952 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
30095: töiden aloittamisen. Myöhemminkään ei                    markan määrärahan maantien raken-
30096: tämän paikalliselle ja koko Simojokivarren               nustöiden aloittamiseksi Simojoen
30097: sekä Rannan kunnan väestölle erittäin tär-               rautatiesillalta Simojoen eteläpuo-
30098: keän tien rakennustyötä ole ·aloitettu.                  litse Alaniemen lossille.
30099:    Koska mainitun tien rakentamisella edis-
30100:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
30101: 
30102: 
30103:                  Eino Tainio.                                 Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
30104:                                      Toivo Friman.
30105: 654
30106: 
30107: IV,444.- Rah. al. N:o 372.
30108: 
30109: 
30110: 
30111: 
30112:                                Soininen ym..: Määrärahan osoittamisesta Kaavin kunnan.
30113:                                   Ukonvaaran ja Polvijärven kunnan H ukkalan välisen-
30114:                                   tien kunnostamista varten.
30115: 
30116: 
30117:                                     E d u s k u n n a 11 e.
30118: 
30119:   Viittaamalla v. 1948 valtiopäiville jätet-            kan määrärahan Kaavin kunna?~
30120: tyyn ed. Soinisen rahaasia-aloitteeseen N: o            Ukonvaaran ja Polvijärven kunnan.
30121: 51 (Liitteet IV, 152, siv. 987), ehdotamme              Hukkalan välisen tien kuntoon pane-
30122: kunnioittaen,                                           miseksi ja valtion hoitoon ottamista
30123:                                                         varten.
30124:           että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
30125:        tulo- ja menoarvioon 2,000,000 mar-
30126:       Helsingissä 17 päivänä .syyskuuta 1951.
30127: 
30128: 
30129:          Heikki Soininen.           Vieno Simonen.               Juho Karvonen.
30130:                                                                                            65~
30131: 
30132: IV,445. -   Rah. al. N:o 373.
30133: 
30134: 
30135: 
30136: 
30137:                                 J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustasaaren-
30138:                                    -Laihian-Koskenkorvan tietyön loppuun saattami-
30139:                                    seksi.
30140: 
30141: 
30142:                                     E d u s k u n n a 11 e.
30143: 
30144:    Vuonna 1938 aloitettiin Helsingin-Tam-        jen puutteessa ei tätä tietyötä voida kuiten--
30145: pereen-Vaasan valtatien Mustasooren-             kaan tarpeellisen nopeasti saada loppuun
30146: Laihian-Koskenkorvan välillä, joka on tä-        saatetuksi.
30147: män tien mutkaisin ja vaikeimmin liikennöi-        Kaiken yllä olevan perusteella ehdotamme
30148: tävä osa, oikaisu- ja levitystyöt. Työ kes-      kunnioittaen,
30149: keytyi kuitenkin sodan takia v. 1939 ja on
30150: tietyötä myöhemmin jatkettu työttömyys-                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952"
30151: töinä ja päästy jo hyviin tuloksiin. Tältä              tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
30152: Oflaltaan tie on 'lähellä valmistumistaan pal-          markan määrärahan Mustasaaren---
30153: velemaan sitä vilkasta ja raskasta liiken-              Laihian--Koskenkorvan tietyön lop-·
30154: nettä, jolm sitä käyttää. Varatyömääräraho-             puun saattamiseksi..
30155:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
30156: 
30157: 
30158:                  Johannes Wirtanen.                       Jaakko Hakala.
30159: 656
30160: 
30161: IV,446. -   Rah. al. N:o 374.
30162: 
30163: 
30164: 
30165: 
30166:                                 Puumalainen ym.: Määrärahan osoiMamisesta Kevätlahden
30167:                                   kautta kulkevan maantien rakentamiseksi.
30168: 
30169: 
30170:                                     E d u s k u n n a ll e.
30171: 
30172:    Etelä-pohjoissuuntaan kulkevalla runko-       edelleen jyrkästi kasvamassa, joten haitat
30173: maantiellä n:o 4 Äänekosken kauppalan            aina pahenevat.
30174:  pohjoispuolella Mämmen lossi on muodos-            Tilapäisratkaisuna lienee suunniteltu toi-
30175:  tunut erittäin hankalaksi liikenteelle. Vilk-   sen rinnakkaislautan rakentamista, mutta
30176:  kaimpina liikenneaikoina joutuvat pitkät        perushaitathan eivät ole sillä autettavissa.
30177:  autojonot odottamaan ylipääsyä. Tilan-             Parhaana ja taloudellisimpana ratJkai..
30178:  netta pahentavat vielä lossiväylän etelä-       suna on pidettävä jo suunnitellun ja osit-
30179: puolella olevat jyrkät ja mutkikkaat mäet.       tain rakenteilla olevan uuden silloilla va-
30180:    Ruuhkautumisesta on seurauksena myö-          rustetun maantien rakentamista kiireesti.
30181: hästymisiä yhdysliikenteessä ja arvaamat-        Samalla työt olisivat omiaan lievittämään
30182: toman paljon ajan hukkaa yleensä. Syksyi-        ympäristössä olevaa työttömyyttä, jota
30183: sin ja keväisin haitta salmen virtavuuden        ilmeisesti tulee ensi talvenakin esiintymään
30184: johdosta on suorastaan sietämätön, kun           runsaasti.
30185: lauttaväylää on pidettävä jäistä auki siksi,        Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30186: kunnes riittävä kantovoima on saatu jää-
30187: tiehen tai keväällä jäätien kantavuus hä-                 että Eduskunta ottaisi vuoden
30188: viää. Lisäksi on aina olemassa onnett.o-                1952 tulo- ja menoarvioon 50,000,000
30189: muusvaara.                                              markan määrärahan Kevätlahden
30190:    Tiesuunnalla on liikenne lyhyessä ajassa             kautta kulkevan maantien rakenta-
30191: kasvanut valtavasti ja kaikesta päättäen                miseksi.
30192:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
30193: 
30194: 
30195:                  V. Puumalainen.                          Matti Meriläinen.
30196:                  "Matti Koivunen.                         Kaarle E. Renfors.
30197:                                                                                             007
30198: 
30199: lV,447. -   Rah. al. N:o 375.
30200: 
30201: 
30202: 
30203: 
30204:                                 hlUilalablen ym.: MiUirM.ahan osoittamisesta yhdystien
30205:                                    rttk~tamuelni     Ltnlk4an-Koiviston-Honkolan maan-
30206:                                    tieltä SuolahtJMt, kauppalaan.
30207: 
30208: 
30209:                                     E d u s k u n n a ll e.
30210: 
30211:     Eduskunta on vuosien 1900 ja 1951 tulo.      vailista suurempi työttömyys, jota tietyö
30212: ja menoarvioon ottanut kumpaankin 5 mil-         olisi omiaan l~ventämään.
30213: joonan markan siirtomäärärahan Laukaan              Edeliä. sanotun pensteella ehdotamiOO,
30214: ........Koiviston-Ho.nkdlan maantieltä Suolah.
30215: den kauppalaa.n johtavan .tien ra.kenta.mi.                 etlii Ed'NSkunta ottaisi vuoden 1952
30216: seksi. Tätä lyhyttä. yhdy-stietä. on pidettävä           lulo- ja menoarvioon 10 miljOöMft.
30217: erittäin tärkeänä, koska välillä oleva virta             marka'Jil. &iirtomäaräroha11, vhdystie-n
30218: muodostaa esteen talviliikenteellåin. Ym-                rakentamiseksi Laukaan-Koiviston
30219: päristöä, erittäinkin Suolahden ja Ääne-                 -Honkolan maantieltä S'tWlahden
30220: kosken :kauppaloita, uhkaa ensi talvena ta.              k®p~n.
30221: 
30222:      Helsingissä 18 päivänä syyskuJUm 1951.
30223: 
30224: 
30225:        V. Puumala.inen.             Ma.tti :KoiVUJJ.U.             Xaa.rle E. Benfors.
30226: 
30227: 
30228: 
30229: 
30230:                                                                                                83
30231: 658
30232: 
30233: IV,44s. -   Rah. al. N:o 376.
30234: 
30235: 
30236: 
30237: 
30238:                                 Ikonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
30239:                                    miseksi Juuan-Säyneisten tieltä Nurmeksen-Rautavaa-
30240:                                    ran maantielle.
30241: 
30242: 
30243:                                      E d u s k u n n a 11 e.
30244: 
30245:    Juuan ja Rautavaaran kuntien välillä on        ritään ennakoivasti torjumaan työttömyy-
30246: laaja tietön alue, jolla :kuitenkin on huomat-    den vaarat. Jo se, että maantien rakenta-
30247: taV'an suuri asutus. Samalla alueena sijait-      minen antaa paikalliselle väestölle työtä, on
30248: see laajat valtion metsäalueet, joista puuta-     omiaan lisäämään täystyöllisyyttä, kun var-
30249: varan kuljetus on äärettömän vaikeata, kun        sinkin tien rakentamisen /kautta ,avautuu
30250: suurimmaUa osalla aluetta ei ole uittokai-        uusien osittain koskemattomien metsien hak-
30251: poista vesiväylää. Sama haitta on myöskin         kuiden kautta jatkuva työnsaantimahdol-
30252: yksityisillä maanomistajilla.                     lisuus. Rakentamalla tie, joka alkaisi Juuan
30253:    On itsestään selvää, että maatalouden har-     -Säyneisten maantieitä Vaikon kylän koh-
30254: joittaminen tiettömien taipaleiden takana         dalta kulikien Vaikon, Lahovaaran ja Ala-
30255: on suurien vaikeuksien voittamista, josta         luostan kylien kautta Nurmeksen-Rauta-
30256: muodostuu suurin este maatalouden kehit-          vaaran-Kuopion maantielle, saatetaan 75
30257: tymiselle. Rakentamalla maantie Juuan-            taloa tien vaikutuspiirin. Näillä asukkailla
30258: Säyneisten maantieltä Rautavaaran-Nur-            ei ole ollut käytettävissä muuta kuin metsä-
30259: meksen maantielle saatetaan alueen maata-         polkuja ja kapulasiltoja, joita pitkin he jou-
30260: loudelle ~uonnolliset kannattavaisuusedelly-      tuvat tarvikkeensa kuljettamaan.
30261: tykset ja metsävarat saadaan palvelemaan             Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme /kun-
30262: yhteiskuntaa. Samoin Vaiikon :kyläläiset sai-     nioittaen,
30263: sivat tieyhteyden, jota heillä nykyisin ei ole.
30264:    Juuan ja Rautavaaran kuntain alueella                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
30265: esiintyy hyvin usein työttömyyttä, joka                  tulo- ja menoarvioon 15,000,000 mar-
30266: usein muodostuu hyvin vaikeaksi niille pien-             kan määrärahan maantien rakentami-
30267: viljelijöHle jotka asuvat tiettömien taipa-              seksi Juuan-Säyneisten tieltä Nur-
30268: leiden takana. On erittäin tärkeätä, että py-            meksen-Rautavaaran maantielle.
30269:       Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1951.
30270: 
30271: 
30272:                  Arvi Ikonen.                              Vieno Simonen.
30273:                  J. Väisänen.                              Heikki Soininen.
30274:                  Juho Karvonen.                            0. Muikku.
30275:                                                                                           659
30276: 
30277: IV,449. -   Rah. al. N:o 377.
30278: 
30279: 
30280: 
30281: 
30282:                                 Pesonen ym..: Määrärahan osoittamisesta tietöiden jatkami-
30283:                                    seksi tiesuunnalla Heinolan kirkonkylä-Marjoniemi-
30284:                                    Nuoramoinen.
30285: 
30286: 
30287:                                     E d u s k u n n a ll e.
30288: 
30289:   Viitaten vuoden 1947 valtiopäivillä teh-              kan määrärahan tietöiden jatkami-
30290: dyn rahaasia-aloitteen N: o 242 perustelui-             seksi tutkitulla maantiesuunnalla Hei-
30291: hin kunnioittaen ehdotamme,                             nolan kirkonkylä-Marjoniemi-Ra-
30292:                                                         vioskorpi~Nuoramoinen.
30293:          että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
30294:       tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
30295:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
30296: 
30297: 
30298:         Edvard Pesonen.              Aino Luostarinen.            Wiljam. Sarjala.
30299: 660
30300: 
30301: IV,45o. -    Rah. al. N:o 378.
30302: 
30303: 
30304: 
30305: 
30306:                                   Ta.uria.inen ym.: Mäiiriirtllw.tt osoittamisesta H allasenahon-
30307:                                      luR.tWf'an.ttan tf.es.fi.i. lähtevän Kaunislammen-Hoikan-
30308:                                      vaaran tien rtJk&nnwtöiden loppuun saatil.amiseksi.
30309: 
30310: 
30311:                                        Ed usik:unn aiJ.le.
30312: 
30313:    Suomussalmen ik:unnMSa olevan Suomus-                Tien varrella on huomattavan paljon
30314: salmen-Piispajärrven ja Juntusrannan-                asukkaita, jotka ovat erittäin vaike~
30315: Hossan maantien villiseUä. alluoolla on val-         ·asemassa. Tien rakentaminen parantai!ri hei-
30316: tion omistuksessa suuret metsäa}at. Puuta-           dän asemaansa, ja !kun alluee1la. on hyviä
30317: varan !kuiJ:jetus tä:ltä ailueelta on ollut mllih-   vhljel~1poisia maita, tulisi asutus lisään-
30318: dotonta pitkien ja muutenlk:in huonojen              tymään.
30319: uittoväylien vuoksi. Metsäha:llitulksen suo-            Tämän vuoksi dldotamme ik:unnioitt&en,
30320: rittaman arvion mukaan riittäisi puutavaraa
30321: otettwvalksi !kymmenen vuoden aikana. Tä-                      että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
30322: män vuoksi metsäha1llitus suunnitt~l~kin                    tulo- ja menoarvioon 8,000,QOO mark-
30323: puutavaran Jruljetustien mkentamista tilille                kaa metsähtJllituksen Suomussalmen
30324: alueeHe ja työttömyystöinä tien m'kentami-                  kuntaan suunnitteleman H allasen-
30325: nen pantiin alul~e v. 1950. TMinja on avattu                ahon--Juntusrannan tiestä lähtevän
30326:  ja siltapuutlkin hanlkittu. Nämä siitapuut                 Kaunislammen - H oikanvaaran tien
30327: ovat nyt työttömyystöiden ~QJ>uttua olleet                  rakennustöiden loppuun saattami-
30328: !kuorimatta ja mätänevät pai1roHlaan. Tämän                 seksi.
30329: vuoksi tien ralkennustyöt pitäisi hlireehlisteslti
30330: aloittaa.
30331: 
30332:       Helsingissä 17 päivänä sYY*uuta 1951.
30333: 
30334: 
30335:                    Hannes Tauriainen.                         Matti Meriläinen.
30336:                                                                                                  661
30337: IV,451. -   Rah. al. N:o 379.
30338: 
30339: 
30340: 
30341: 
30342:                                  Jussila ym.: Määrärahan osoitbamisesta J(ärsämäen-Paat-
30343:                                     tisten maantien rakentamiseen.
30344: 
30345: 
30346:                                         E d u s k u n n a l1 e.
30347: 
30348:   Sen   johdosta,   ettti.   liikenne   Ttll'USta    Ti<e<~~Suus Vaiste-Paattinen ei ol~ raken-
30349: Paatti~ten kautta YHi.neeUe ja. MeHoon Sa-           nettu näin raskasta liike.n11että varten ja
30350: täkunta.a.n johtav·alla tiellä on paisunut           sen kunnosgapitäminen tuottaa ylivoimaisia
30351: niin SUU11eksi, että '\TlUUUI. tiMSUUS Turun-        vaiikeuksia.
30352: Maarian rajalta V aiste~n kylästä Paatti-               Nämä seikat olivat arvioitavissa jo en-
30353: sille ei !kestä ny;kyistä råakasta liikennettä       nen Yläneen-Paattisten maantien valmis-
30354: ja !kun tämä tieo.suus ·erittäin mutkiikkaana        tumista. Jo v. 1938 suoritettiinkin tie- ja
30355: ja ltaperuna on käynyt vMraJliseksi erikoi-          vesirakennushallituksen toimesta tut:lrlmus
30356: sesti henkilöliikentee&'lä, olisi kiireesti to-      nk. Kärsämäen-Paattisten. tiestä, j<>kä
30357: teutettava tierakennussuunnitelma Kärsä-             muodostaa      jatkon Ylän•een-Paattisten
30358: mihki-P.aattinen, joka :muodostaa uuden              uudelle tielle. Suunnitelma tästä tiestä val-
30359: Yilänoon-Paattis:ten rtien j•atkoon Paatti-          mistui samana vuonna. V. 1945 tiesuunni-
30360: silta Turkuun ja jonka ra-kentamisesta               telma pieneltä osaJ!ta lähellä Kärsämäkeä
30361: suunnitelmat jo 1kauan ovat olleet valmiina.         muutettiin uuden Turun ;lentokentän takia.
30362:    Asian sel-ventämiseksi haluamme esittää              Tien pituus on 13,955 m, jQ.Sta n. 10 km
30363: stluraa-v>aa:                                        on uutta suuntaa ja n. 4 km vrunhan tien
30364:     Kun Y1länoon-Paattisten uusi maantie             suuntaa. Tiestä tulee Turun ~kaupungin
30365: v. 1947 valmistui, avasi se uuden maantie-           osalle 1,243 km, Maarian kunnan osalle
30366: liikennereitin Sakrukunnan-Turun välille.            6,'732 km ja Paattisten kunnan osalle 5,980
30367: Tämä reitti on ·lyhin tie Sa.takunnan kes-           km. Tiesuu'nnitelman mukaan on tien
30368: lkuksen Porin-Kokemäen-Säkylän !kautta               lu~ka ja tyyppi: II B ja leveys 7 m.
30369: Turkuun. On selvää, että tiellä rukoi heti              Tie kulkee mmnnitelman mukaan Maa-
30370: vilkas H:ik!enne, joka jatkuvasti lisääntyi.         rian pitäjässä huomattavan rusutusalue~n
30371: Erikoisen vilkrus on saha- ym. puutavaran            kautta ja lähettyviltä. Useån siirtoviljeli-
30372: kuljetus sekä yleensä kuorma-autoliikenne.           jän tie on suunniteltu johtamaan täJlle
30373: Linja-autoli~enne vilkastuu myös jatku-              uudelle tielle, mutta hankkeet ovat nyt to-
30374: v,asti ja mm. kulkee nyt pikalinja Turku-            ;t.euttamatta, koska uuden maantien ra-ken-
30375: Pori .tätä tietä. Viimeis~m liikennelaskel-          taminen on viivästynyt.              .
30376: moo mukaan 25 päivältä elokuuta 1950 oli                 Edcllä esitettyyn viitaten esitämme,
30377: liikenne, tarkkailupisteenä Paattisten mei-
30378: jeri, Turkuun päin kokonaistonnimääräl-                           että   Eduskunta   ottaisi   vuoden
30379: tälin 861.5 ja vastaavasti Vaisteen tie.nhaa-               1952 tulo- ja tnenoarvioott 20       ma.
30380: tassa ·liikenne Paattisille päin ikokonais-                  joonaa markkaa Kär&ämlien-PMt-
30381: tonnimääräLtään 745 päivMsä. Liikenne on                    tisten maantien rakentamista varten.
30382: sen jälkeen v~elä dmom&ttavasti kasvanut.
30383:      Helsingissä 14 päivänä syy~uuta 1951.
30384: 
30385:         Mauno Jussila.                  Irma Karvikko.                    Urho KuloYa&ra.
30386:         Kalervo Saura.                  Urho Kähönen.                     Paavo Aitio.
30387:         Harras Kyttä.                   Lauri Murtomaa.                   Vappu Heinoren.
30388: 662
30389: 
30390: IV,4o2. -    Rah. al. N:o 380.
30391: 
30392:                                  Tenhiälä ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
30393:                                     tamiseen Lahdesta H einlammin ja Pyhäntaan kylien
30394:                                     kautta Heinolan maalaiskunnan Härkälän kylään.
30395: 
30396: 
30397:                                       Ed uslkunnaile.
30398: 
30399:     Maamme valtatieverlkostossa on Lahdesta        kylää voitiin saattaa rvaltatieverikoston yh-
30400: Mikkeliin johtavalla Savon valtatieNä eli          teyteen, entisen La:hden-Härlkä~än väiisen
30401: vaitatie:hlä n: o 5 suuri me:vkitys, !koska se     tieyhteyden jäädessä palvelemaan paikallis-
30402: muodostaa maantieliikenteen pääväylän Sa-          iiilkennettä. Maaston edu11isuuden vuolksi
30403: von ja Helsingin välille, palvellen liiken-        voitiin myös ·todeta, että uuden tiesuunnan
30404: nettä Kuopion, Iisalmen ja Kajaanin !kau-          rakentaminen tuli vanhan oilk:aisuihin ver-
30405: punkien !kautta aina Suomussalmelle, Kuu-          rattuna malksamaan ennen sotaa vallinneen
30406: samoon ja Kemijärvel~e sarukika. Sanotusta         rahan arvon mukaan noin 150,000 markkaa
30407: tiestä voidaan tieosuutta Mikkelistä aina          vähemmän. Lahden lkaupunginvailtuusto
30408: Heinolan kunnan Härkiillän !kylään saakka.         kohdaltaan hyväiksyi kerrotun suunnitelman
30409: pitää ®Ikä joten kuten tyydyttävänä. Vii-          ja sen jählreen tie- ja vesirakennushallitus
30410: mekSi sanotun iky>län ja Lahden kaupungin          asettui sitä !kannattamaan. Eräiden paiikal-
30411: välinen tieosuus, jolla liikenne on vilkkain,      iisten tieviranomaisten iJ.yhytnälköisten lau-
30412:  sensijaan on erittäin mutkainen. Kun tällä        suntojen selkä eräiden maalaiskuntien ta-
30413:  tieosuudella lisäksi on sangen runsaasti          holta ilmaantuneen vastustuksen vuoksi val-
30414:  vaikeita mäkiä, voidaan todeta, että pää-         tioneuvosto päätti !kuitenkin tien rakennet-
30415:  kaupungin ja Savon sekä laajan takamaan           tavaksi vanhan Heinolan tien suuntaan.
30416: väliset yhteydet viimeksi puheena olevalta             Sotien jä;lkeen ei tien rakentamiseen ole
30417: osalta ovat vaillinaiset.                          täihän mennessä r)"hdytty ja puheena olevan
30418:     Yllä esitetty toteamus on vanha. Jo valtion    valtioneuvoston päätöksen jäilikeen ovat olo-
30419:  tiekomitea aikanaan tutkiessaan valtakun-         suhteet monin tavoin !kehittyneet uuden tie-
30420: nan maantieoloja ja suunnitellessaan niihin        suunnan hyväksi. Sen vuoksi on Lahden kau-
30421:  parannuksia totesi, että puheena oleva tie        punki anonut, että va:ltioneuvosto ottai..•li
30422:  tekee niin pahoja mutkia, että sen lopullisen     uudelleen harlk:ittavaJksi tiesuunnan määrää-
30423: paikan määrääminen oli jiitettävä vastaisen        misen ja päättäisi tien ralkennetta vaksi seios-
30424: tutkimuksen varaan. Asian selvittämiselksi         tetulla tavaJHa Heinlammin, Pyhäntaan ja
30425: Lahden !kaupunginvaltuusto asetti erityisen        Härkäiän !kylien !kautta.
30426: maantievaJ.iokunnan, joika toimittamiasaan            Kun juuri mainittua Lahden kaupungin
30427: tutkimuksissa tulli siiil:mn yksimieEseen ikäsi-   anomusta on pidettävä joka suhteessa oi-
30428: ltykseen, että puheena oleva tieosuus oli oi-      keaan osuneena ja asialla, niinkuin edellä
30429: !lmista.rva lkulikemaan RoNolan !kunnan Hein-      lausutusta käy ilmi, on erityisen suuri mer-
30430: [ammin ja Nastolan !kunnan Pyhäntaan ky-           kitys, saamme kunnioittaen esittää,
30431: Hen kautta. Tähän tulokseen tultiin sillä
30432: perusteeNa, että tie ehdotuksen mulk:aan voi-                että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
30433: tiin sijoittaa !huomattav·asti entistä edulii-            tulo- ja menoarvioon 20,000,000
30434: sempaan maastoon, j·ossa korkeuseroja ei                  markkaa käytettäväksi tierakennus-
30435: esiintynyt iainlkaan samassa määrässä kuin                työn aloittamiseksi Lahden kaupun-
30436: entiseHä tie'llä ja että tieyhteys samalla ly-            gista H einlammin ja Pyhäntaan ky-
30437: !heni n)"kyisestään kaihdeksa:N:a !kilometrillä,          lien kautta Heinolan maalaiskunnan
30438: jota paitsi samaNa mainitut kaksi erittäin                H ärkälän kylään johtavalla valta-
30439: huonojen tieyhteyksien varassa sijaitsevaa                maantiellä.
30440:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
30441: 
30442:                   Juho Tenhiälä.                            Aukusti Pasanen.
30443:                   Harras Kyttä.                             Konsti Järnefelt.
30444:                                                                                       663
30445: 
30446: IV,453. -   Rah. al. N:o 381.
30447: 
30448: 
30449: 
30450: 
30451:                                 Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta V aasan-Tampe-
30452:                                   reen valtamaantien oikaisutyötä varten.
30453: 
30454: 
30455:                                     Eduskunnalle.
30456: 
30457:   Vaasan-Tampereen valtatiellä on var-         tien kanto- ja kulutuskerrosta ei voida ra-
30458: sinkin Vaasan-Koskenkorvan välisellä           kentaa talvella, vaan on se suoritettava
30459: osalla hyvin jyrkkiä mutkia ja liikenteelle    sulan maan aikana. Kun siis on ilmeistä,
30460: erittäin vaarallisia kohtia. Tie on vilk-      että tien liikennöitävään kuntoon vakenta-
30461: kaasti Hikennöity ja se muodostaa Vaasan       minen työttömyystyönä .vie aikaa useita
30462: -Laihian väliseltä eräältä osalta kahden       vuosia ja kun kanto- ja kulutuskerroksen
30463: valtatien yhdysteineen tulotien Vaasaan.       rakentamista ei voitane suorittaa työttö-
30464: Tämän tien oikaisemiseksi ja leventämiseksi    myysmäärärahoilla, on välttämätöntä, että
30465: laadittiin jo ennen sotia suunnitelma ja       tien valmiiksi saattamista varten talous-
30466: työt aloitettiin sotien aikana, jolloin noin   arvioon otetaan erillinen määräraha.
30467: 13 km:n pituinen osa rakennettiin liiken-         Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
30468: nöitävään kuntoon. Tien rakennustöitä on       ehdotamme,
30469: jatkettu työttömyystöinä vuodesta 1948 läh-
30470: tien talvella. Näin lienee suun!lliteltu me-           että Eduskunta ottaisi vuoden
30471: neteltäväksi tulevanakin talvena, mikäli             1952 tulo- ja menoarvioon 25,000,000
30472: työttömyystilanne Vaasan seudulla muodos-            markan määrärahan Vaasan-Tam-
30473: tuu sellaiseksi, että valtio on velvollinen          pereen valtamaantien oikaisutyön
30474: järjestämään työttömyystöitä. Vain talven            valmiiksi saattamista varten, josta
30475: aikana suoritettavana työttömyystyönä tien           10,000,000 markkaa tulisi Vaasan-
30476: valmistuminen viipyy kohtuuttoman kauan              Laihian ja 15,000,000 markkaa Lai-
30477: ja tulee paljon kalliimmaksi kuin sulan              hian Kylänpään-Koskenkorvan tien,
30478: maan aikana tehtävänä vakinaisena työnä.             osalle.
30479: Lisäksi on huomioitava, että uuden maan-
30480:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
30481: 
30482: 
30483:                 Mikko Järvinen.                        V. Puumalainen.
30484:                 Elli Stenberg.                         N. Nurminen.
30485: 66(
30486: 
30487: IV,454. -    Rah. al. N:o 382.
30488: 
30489: 
30490: 
30491: 
30492:                                   Soi.aineu. 7JD.. : Mäiiriiralum osoittamisesta maantien raken-
30493:                                       tamisekn Höytiiiisen rannalla olevaan Huhmarisvaa-
30494:                                       raan.
30495: 
30496: 
30497:                                         Eduskunnalle.
30498: 
30499:      Ensimmäis&n maailnlansodan aikana. ra-          kygymys saadaan ratkaistuksi ja liik~ne-
30500:  Mnnettiin Pohjoi.s-Karjal&ssakin st:rateegi-        8uhteet paranevat, varmaan matkailu- ja
30501:  sia teitä, jotka ovat nyt jääneet isännättö-        retkeilyliikenne HuhmarisvaariJ&tl laajenee.
30502:  miksi ja hoidon puutteessa huonoon kun-                Tiekysymyksen jlirje8tämiseksi on kaksi
30503:  toon. Nllitten joukossll. on Pol\t'ijärV"en pitä-   vaihtoehtoa. Ensimmäinen on, että. Joen•
30504:  jässä Kuorevaaran kylästä lähtevä noin 4            suun-Polvij,ärven tieltä kunnostetaan Kuo-
30505:  km pituinen tie Huhmarisvaaran Höy-                 i'evaarasta. johtava tie maantieksi, toi-
30506:  tiä.iBen rannalla. Varsinaisia tiemäärä:rah.oja     nen: Joensuun-Puntarinkosken-Kunnas-
30507:  ei näihin ole ollut mahdollista osoittaa, koska     niemen tietä jatketaan Huhmarisvaaralle.
30508:  sanottu ti~ ei ole tnaahtie.                        Mainitun tien kautta avautuil3i uusi mie1en-
30509:      Tämän tien kuntoon saattaminen olisi            kiintoin~ kulkureitti Joensuusta Höytiäi-
30510:  tien vaikutuspiirissä olevil1e pienviljelijöille    sen rantoja pitkin Huhmarisvaaraan.
30511:  erittäin tarpeellinen. Tämän lisäksi on tien           Molemmat tiet palvelisivat seutukunnan
30512:  päässä oleva Huhma.risvaara muödostunut             paikallisliikennettä suuresti.
30513:  nllköa1ansa ja sijaintinsa puolesta matkailu-          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
30514:  ja. retkeilykohteeksi, joka on saanut nimen         nioittaen,
30515:  Höytiäisen Koli.
30516:      Tälle näköalavaaralle, joka on jo otettu                 että Eduskunta ottaisi mwden 1952
30517:  maakuntamme erääksi ihailtavitnmaksi ret-                 tulo- ja menoarvioon 100,000 markan
30518:  keilypa.ikaksi, on suuntautunut jo kautta                 määrärahan tutkimuksen toimittami-
30519:  Suomen matkai'lijoita, jopa ulkomaalaisia-                seksi maantien rakentamista varten
30520:  kim:. Vaaran juurelle on jo järjestetty pai-              Polvijärven pitäjässä Höytiäisen ran-
30521: .kalla olevaan taJoon retkeilymaja. Jos tie-               nalla olevaan H uhmarisvaaraan.
30522:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
30523: 
30524: 
30525:                   Heikki Soininen.                           0. Muikku.
30526:                                           Juho Karvonen.
30527: IV,455. -   Rah. al. N:o 383.
30528: 
30529: 
30530: 
30531: 
30532:                                 Luoa~ ym..:       Mäfirij.rshll,n osoittamisesta maantien ra-
30533:                                    ke"tamisekri 8atJtmli1tnasta Säämingin saariston kautte&
30534:                                    Särkilahteen.
30535: 
30536: 
30537:                                     E d u s k u n n a 11 e.
30538: 
30539:    ViiJttaanune viirrn~ vuoden helmikuussa       lisemtnaksi, sillä ainakin kylnlllenen rauta-
30540: jättämää.tnme toivomusaloiltteeseen n: o 328,    tieylikäytävää jäisi pois j:a lnkema.ttomat
30541: joka jäi edelliseltä .edUSkunnalta !käsittele-   kuolemankurvat,. joita lkiemurtelevalla van-
30542: mättä. Perusteluita uusima'bta.,. mitkä ovM      halla tiellä on,. jäisiwtt syrjään valtaliiken-·
30543: täällä saatavissa, lisäksi esitämme seuraa-      teestä.
30544: vaa:                                                ltun pidrutnme tämän uuden saaristo-
30545:    Itä-1Suomen katkenneet kulkureit1t kai-       maantien ,aihansllJ3Jmista sangen tärkeänä.
30546: paavat pikaisesti monijpuolista korjaamista.     ja samalla kiireellisenäkin, niin hartaasti
30547: Simpeleen-Parikkalam. .rada!ll railrentami-      toivo:rnme, että eduskunta myötämielisesti
30548: sel1a rwtatieyhteys on saavutettu. Mutta         suhtautuisi tämän seutukunnan liikennevai-
30549: se valtava !Hkenne, mikä ennen liukui vesi-      keuksiin, sekä niihin taloudellisiin .tnenetyk-
30550: teitse 'Saimaan kanl!ivan lå;pi mereen ja        sim,. joim ne aiheuttavat. .Asian joudutta-
30551: sieltä edelleen suureen maailmaan, on nyt        miseksi olisi ensi vuoden talousarvioon otet-
30552: Itä-SuomeLle saavuttamaton unelma. Ja itloe      tava määräraha tämän tiesuunnan koneelli-
30553: taloudelliset arvcot, mitkä tämän liikenteen     seen :tutkimiseen .
30554: mukana ovat tyrehtyneet, ovat myös Itä-             .Asiantuntevalta .taholta oLemme saaneet
30555: Suomen asujamistolle olemattomat.                tietää, että koneellinen tutkimus maiksaisi
30556:    RakentamaJla mll!iantie S.äämingin saaris-    vähä:n yli 20,000 martkkoo ikilOIIlletrHtä, jo-
30557: ton kautta !Savonlinnasta SävkHahteen,           ten tämä tutkimus tulisi suoritetuksi aina-
30558: missä se 1tapaa vanhan valtion tien ns. Poh-     kin 500,000 tnal'lkalla.
30559: jiin tien saruvutetmisim suora yhteys meri-         Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
30560: satamiin Itä-1Suornesta. Tie 8a~nlinn31Sta       dotamme,
30561: Lappeenrantaan lyhenisi ainaJkin 40 km. ja
30562: Joensuusta Lappeenrantaan, varsinkin Sa-                   että EduskUJnta ottaisi vuoden 1952
30563: pnntien vaJrnistuttua, ainllikin 55-60 km.              tulo- ja mooourvioon 500,000 markan
30564: Näin Suomenlahden satamlllt lähenisivät                 määrärahan koneellisen tutkimuksern.
30565: Pohjois-Karjalan ja koko Savon metsäisiä                suorittamiseksi uuden valtamaantien
30566: alueita, mikä taloudellisesti olisi toivotta-           raloenf'amista varten Säämingin saa-
30567: vaa, jopa sangen tärkeää. SamaJla liikenne              riston ka{u,tta sWtun!nalla Sooonlinma--
30568: Savonlinnasta etelään tulisi entistä turval-            Särkilahti.
30569: 
30570:      Helsingiss'ä 15 päivänä syyskuulla 1951.
30571: 
30572: 
30573:                  Aino Luostarinen.                   Lauri Kaarna.
30574:                  Vieno Simonen.                      Eri. Haapaniemi.
30575:                  Hilja Väänänen.                     Matti Miikki.
30576:                  Wiljam Sarjala.                     Irma Hamara.
30577:                  Antti J. Rantamaa.                  Toivo H. Kinnunen.
30578:                                       E. M. Tarkkanen.
30579: 
30580: 
30581:                                                                                               84
30582: ~66
30583: 
30584: lV,4rs6. -   Rah. al. N:o 384.
30585: 
30586: 
30587: 
30588: 
30589:                                Koivisto ym. ~ Määrärahan osoittamisesta kelirikkoteiden
30590:                                    rakentamiseksi Utsjoen kuntaan.
30591: 
30592: 
30593:                                     E d u s k u n n a 11 e.
30594: 
30595:    Tieolot Utsjoen kunnassa eivät nykyisel-        Kelirikkotietöitä on valtion toimesta
30596: lään tyydytä läheskään kunnan välttämä-          tehty vuodesta 1947 alkaen ja on tarkoi-
30597: töntä tarvetta. Varsinaiset maantiethän          tukseen tähän mennessä käytetty valtion
30598: Utsjoen kunnan pohjoisosasta puuttuvat           varoja 5,250,000 markkaa. Jotta työt saa-
30599: täydelleen. Tenojoki muodostaa ainoan lii-       tettaisiin päätökseen ja tämän maamme poh-
30600: kenneväylän kunnan eteläosasta pohjois-          joisimman kunnan liikenneolot talviseen ai-
30601: -osaan. Niinä aikoina, jolloin suvannot ovat     kaan edes joten kuten parannetuiksi, ehdo-
30602: jäässä eikä venekulku ole mahdollista, on        tamme kunnioittaen,
30603: kuljettava maitse sulana olevien koskipaik-
30604: kojen ohi. Liikenteelle kelvollisen tiepohjan
30605: raivaaminen, kelirikkateiden rakentaminen                 että Eduskunta ottaisi vuoden
30606: näille kohdin onkin sentähden aivan ensi-               1952 tulo- ja menoarvioon 5 m~'ljoo­
30607: arvoisen tärkeä toimenpide Utsjoen kunnan               nan markan määrärahan kelirikkotei-
30608: välttämättömimmän liikennetarpeen tyydyt-               den rakentamiseksi Utsjoen kuntaan.
30609: tämiseksi.
30610:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
30611: 
30612: 
30613:                  Erkki Koivisto.                          M. 0. Lahtela.
30614:                                                                                             667
30615: 
30616: IV,4o7. -   Ra.h. a.l. N:o 385.
30617: 
30618: 
30619: 
30620: 
30621:                                   Lappi-Seppälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maanteiden
30622:                                      päällystämiseen.
30623: 
30624: 
30625:                                       E d u s k u n n a ll e.
30626: 
30627:    Maanteistämme on ainoastaan n. 90 km            nuksia. Myöskin alentaa tien päällystämi-
30628: kestäväHä aineella päällystetty. Kuitenkin         nen sen kunnossapitokustannuksia.
30629: tuottaa varsinkin vilkasliikenteisen soratien         Asiantuntijain laskelmien mukaisesti on-
30630: päällystäminen huoma,ttavan säästön liiken-        lkin maassamme lähes 2,000 km siksi vilkas-
30631: nekustannuksissa poltto- ja voiteluaineikulu-      Hikenteisiä teitä, että niiden päällystäminen
30632: tuksen, renkaiden kulumisen sekä korjaus-          tuottaa huomattavan kansantaloudellisen
30633: ja kuoletuskustannusten vähenemisen muo-           säästön.
30634: dossa. Lisäksi on liikennöiminen päällyste-           Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
30635: tyllä tiellä raskaammina ajoneuvoilla sallit-      nioittaen,
30636: tua, joka huomattavasti ,alentaa liikenne-
30637: kustannulksia. Vielä tekee päällystetty tie                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
30638: liikennöimisen nopeammaksi, turvallisem-                  tulo- ja menoarvioon 700 miljoonaa
30639: maksi, siten säästäen huomattavia kustan-                 markkaa maanteiden päällystämistä
30640:                                                           varten.
30641:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
30642: 
30643: 
30644:                  Jussi La.ppi-SeppäJ.ä.                     Martti 0. Kölli.
30645: 668
30646: 
30647: IV,45S. -   Rah. al. N:o 386.
30648: 
30649: 
30650: 
30651: 
30652:                                 Saariaho ym.: Määrärahan osoittamisesta maanties~1lan ra-
30653:                                    kentamiseksi Kymijoen Iitin virran yli.
30654: 
30655: 
30656:                                       E d u s k u n n a ll e.
30657: 
30658:    litin pitäjässä on Iitin virran lossi, jolla    pyöräilijöitä ym. 390. Täten oli siis Kymen
30659: Kymijoen y'likulku vaikuttaa erittäin hai-         yH kulkenut henki~ömäärä viikon aikana
30660: tallisesti liikenteen sujumiseen tätä kautta       arvioitava yhteensä noin 3,400:ksi.
30661: kunnan keskuspaikasta, Kausalasta, pohjoi-            Nykyisellään muodostaa Iitin virran lossi
30662: siin osiin johtavalla tärkeimmällä tiellä. On      liikennettä suuresti vaikeuttavan ja hidaB-
30663: arvioitu, että lauttapaikan yli johtavien tie-     tavan tekijän lähinnä seuraavista syistä.
30664: yhteyksien, Iitti-Heinola, Iitti-Vuolen-              Puutavaran uitto Kymessä on jo monien
30665: koski-Asikkala ja Iitti-Jaala sekä näihin          vuosien aikana jatkunut käytännöllisesti
30666: liittyvien sivuteiden välittömässä piirissä,       katsoen lähes koko sen ajan minkä virta on
30667: on lähes 200 km2 :n alueella noin 2,500 asu-       sulana. Se . suoritetaan kyseessä olevalla
30668: kaata, joiden liikennereitti se:kä hallinnolli-    kohdalla hajalautoissa, joita yleensä. kytke-
30669: stin että myös talousk~uksiin, Kuusrunkos-         täan ko1me saman •aluksen vedettä.viksi.
30670: kelle, Kouvolaan, Kausalaan ja Lahteen, joh-       Nämä lautat pakoittavat lossin odottamaan
30671: taa jo mainitun Jossipaikan kautta.                kulkuvuoroaan ja aiheutuu tästä viivytys,
30672:    Samaa kautta johtavat myös, valtakunnan         jonka pituus on erittäin huomattava. Vielä.
30673: rajan siirryttyä nykyiseen paikkaan, en-           haitallisemmalksi muodostuu puomien vasta-
30674: tistä tärkeämmiksi ja runsaammin liiken-           virtaan vetämisen aiheuttama odotus, jonka
30675: nöidyiksi muodostuneet liikennereitit Sisä-        pituus on usein ollut jopa 55 minuuttia.
30676: Suomeen, suuntiin Iitti-VuolenkoSki-               Vaikkakin säännöllisesti, varsinkin pohjoi-
30677: Asikkala-Tampere,         Iitti-Vuolenkoski-       sesta etelään suuntautuvassa liikenteessä,
30678: Asikka:la-Jämsä-Jyväskylä ja Iitti-Vuo-            kohtuullinen 1aika varataan odotukseen, on
30679: [enkooki-Heinola-Jyväsikylä sekä si~ltä            matkustajille lukuisia kertoja aiheutunut
30680: edelleen saman vesistön varsrHe, joista ikalk:si   mitä kiusaUisimpia myöhästymisiä sekä
30681: viimemain1ttua reittiä ovat erittäin tär-          linja-auto- ja junayhteyksien menetyksistä
30682: lkeitä Kymenlaakson puunjalostusteollisuu-         erikoisia vaikeuksia ja taloudellisia tap-
30683: den raaka-aineen hankinta-alueita käsittä-         pioita.
30684: vinä.                                                 Varsin vaikeaksi muodostuu liikenteen
30685:    Kyseessä olevia reittejä käyttää myös           hoitaminen talvisin, kun v:irran voimakkuu-
30686: linja-autoliikenne väleil~ä Heinola-Kouvola,       den takia jää, vaik!kakin virta jäätyy, ei
30687: 21 viikkovuoroa, Kouvola-Iitti-Mänty-              kanna edes hevosliikennettä ilman suuri-
30688: harju, 14 viikkovuoroa, Helsinki-Porvoo-           töistä j1a leutoina vuosina erittäin vaikeata,
30689: Kausala-Mikkeli, 7 viikkovuoroa, sekä              jopa täysin mahdotontakin, jäädyttämistä.
30690: Lahti-Kausala-Vuolenkoski, 7 viikkovuo-            Moottoriajoneuvoliikenne on usein jouduttu
30691: roa. Aikana 20-26. 7. 1951 suoritetussa            hoitamaan siten, että matkustajat ovat jal-
30692: laskennassa todettiin kuitenkin, .että lossilla    kaisin siirtyneet jään yli, minkä jälkeen
30693: yli kulkeneiden linja-autojen lukumäärä            matkaa on jatkettu toista liikennevälinettä
30694: viikossa oH 137. Jos matkustajaluku ·laske-        käyttäen. Vieläpä on usein sattunut, että
30695: taan keskimäärän mukaan, on se ollut yli           ~eudot säät ovat palkoitt3!neet jään huonon-
30696: 2,000 viikon ai!kana. Henkilöautojen luku-         nuttua kesken talven avaamaan uudelleen
30697: määrä oli 297 ja sen perusteella arvioitu          lauttareitin, mikä vaatii runsaasti työvoi-
30698: matkustajamäärä lähes 1,000. Edelleen oli          maa sekä llliheuttaa melkoisia menoja. Ver-
30699: samaan aikaan yli kulkeneita hevosia ja            tailun vuoksi mainittakoon, että lähiseu-
30700:                                       IV,458.- Saariaho ym.                                     669
30701: 
30702: dulla olevalla Lammin lossilla Jaalan ja             silta voitaåsiin ottaa tehtävibi Kymen yli
30703: Valkealan rajaiJ.la, jäitse ylikulku kestää          Kuusankoskella jo valmistuneen si'llanralken-
30704: säännöllisesti kuukautta kauemmin kuin               nustyön päätyttyä.
30705: Iitin virralla.                                         Sekä paikallis- että kaukolii.ikenteen tar-
30706:    Voidaanftcin lyhyesti todeta vaikeuksien          peiden takia olisi välttämättä rakennett'ava
30707: ylikulussa Iitin virran lauttapaikalla olevan        silta Iitin virran lossin tilalle. Sitä merki-
30708: niin suuria, että nrkyisen liikenteen koh-           tystä, mikä kysymykselle ~annetaan, osoittaa
30709: tuullisia vaatimuksia ei voida tyydyttää,            se, että Iitin kuntakin suhtautuu myöntei-
30710: vaihll:a lossin kustam.nukset jo yksin nouse-        sesti asiaan ja tuililee osaJllistumaan huomat-
30711: vat yli 2 mi~j. markkaan vuodessa.                   tavalla määrällä raJkennuskustam.nuksiin.
30712:    Tie- ja vesirakennuspiiri onkin vaikeudet            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
30713: todennut ja jo vuonna 1938 suorittanut sil-
30714: lan rakentamista koskevia tutkimuksia, joi-                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
30715: den peru,steella tie- ja vesivaikennushallituk-             tulo- ja menoarvioon 25POO,OOO mar-
30716: se~ Qll laadittu suunnitelmia. Aikoinaan                    kan määrärahan maantiesillan raken-
30717: on myös 'kulkulaitosten ja yleisten töiden                  tamiseksi Kymijoen litin virran yli.
30718: ministeri V. S!l·lov·aara antanu.t toiveita, että.
30719:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
30720: 
30721: 
30722:                    Urho Sa.aria.b.o.                          J. Kuittinen.
30723:                    Heikki Hykkäälä..                          Oskari Lehtonen.
30724:                    Helena. Virkld.                            VeikkQ Kokkola.
30725:                    Toivo Kujala.                              Eri. Baa.paniemi.
30726:                    Uuno Takki.                                Meeri Ka].g,vainen.
30727:                    Antti J. Rantamaa.                         Martti 0. Kölli.
30728:                    Arno Tuurna.                               Irma Hamara..
30729: 670
30730: 
30731: 1V,459. -   Rah. al. N:o 387.
30732: 
30733: 
30734: 
30735: 
30736:                                 Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
30737:                                     f!amiseksi Rasimäestä Kaavin-V iitaniemen maantielle
30738:                                    Unimäkeen.
30739: 
30740: 
30741:                                      E d u s ik: u n n a 11 e.
30742: 
30743:   Työttömyyden lieventämiseksi myönne-             erittäin tärkeä sekä paikatliselle asujamis-
30744: tyillä varoilla on rakennettu osittain yhdys-      tolle että huomatt3!van :Laajalle ympäristölle,
30745: maantietä Kaavin kunnan alueella Kaavin-           ja lk:un siitä tulisi kauttaku:J.Ik:u- ja puutava-
30746: Siva:kan maantieltä Rasimäestä Kaavin-             ran ik:u1jetustie mm. Juankosken tehtaalle,
30747: Viitaniemen maantielle Unimäikeen. Tästä           ehdotamme kunnioittaen,
30748: 11.2 !km. pituisesta tiestä on mikennöitävä.ssä
30749: kunnossa Rasimäen puoleisessa päässä n. 2.5                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
30750: km., sekä Unimäen puoleisessa päässä n. 1                  tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
30751: !km., 'loppuosan oHessa pdhjaustyövaiheessa.               kan määrärahan yhdysmaantien ra-
30752: Tämän tien ralk:entamiseen on uhrattu huo-                 kentamiseksi Kaavin--Sivakan maan-
30753: mattavasti valtion rvaroja, jotka nyt ovat                 tieltä Rasimäestä Kaavin-Viitanie-
30754: yhteis!lruntaa hyödyttämättöminä. Kun tien                 men maantielle Unimäkeen.
30755: lopuHiseen liikennekuntoon saattaminen olisi
30756: 
30757:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
30758: 
30759: 
30760:                  Toivo Niiranen.                                 Juho Nykänen.
30761:                                                                                            671
30762: 
30763: IV,460. -   Rah. al. N:o 388.
30764: 
30765: 
30766: 
30767: 
30768:                                 Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakenta-
30769:                                   miseksi Kitisen joen yli Sodankylän kirkonkylässä.
30770: 
30771: 
30772:                                     E d u s 'k u n n a 1l e.
30773: 
30774:    Sodan jä:lk:eisinä vuosina on Sodankylän      palvelemaan välittömästi Sodankylän pitä-
30775: kirkonkylä kasvanut nopeasti ja niin siitä       jän itäisten kylien liikennettä ja tulevai-
30776: on tullut itäisen Lapin suurin asutuskeskus      suudessa myös yhdysliikennettä Pelkosen-
30777: ja huomattavin lii'kepaikb. Kun Kitisen          niemen ja Sodankylän välillä.
30778: jolki kulkee Sodanky!län !kirkonkylän ~äpi,         Kitisen sillan ikustannuarvio on 40 miljoo-
30779: halkaisee se kylän kahtia ja tuottaa liiiken-    naa markkaa.
30780: teelie kesäisin vaikeuksia katikaisten sen          Kun Kitisen siHan rakentaminen ei enää
30781: usein ikeliriikk:oaikana.                        siedä viivytyksiä, niin ikunnioittaen ehdo-
30782:    Näistä liiikennevaiikeuksista pääsemiseiksi   tamme,
30783: ei ole muuta !keinoa kuin rakentaa silta
30784: Kitisen joen yli Sodanlkylän lkirllronkylän                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
30785: kohdal·la. Vaikka lieneekin niin, että tämän             tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa
30786: sillan merkitys sill.tana on suurempi !kuin              markkaa sillan rakentamiseksi Kitisen
30787:  läpikullrutienä, on sillä kauttakulkutienäkin           joen yli Sodankylän kirkonkylä·n,
30788: huomattava merkityksensä, sillä se tulisi                kohdalla.
30789:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
30790: 
30791: 
30792:                  Vilho Väyrynen.                           Arvi Turkka.
30793: :IV,461. -   Rah. al. N:o 389.
30794: 
30795: 
30796: 
30797: 
30798:                                  Viyrynn. ym.: Määriif'akan osoittamisesta Markkasuvannon
30799:                                     silla• rak••tamiseksi.
30800: 
30801: 
30802:                                      E d u s k: u n n a ll e.
30803: 
30804:   Kauk~en     sillan valmistuttua jää Rova-       tie Muonioon, Enontekiölle ja Kilpisjänelle
30805: ·:nierne.n ja Kittilän väliselle tielle vielä     sekä edelleen Norjaan. Tämän sillan kantta
30806: :MM~UVallno.:n lossi, josta va:rsinkil.t keli-    ikulk~ myöskin Ounasjokivarren ja Sodan-
30807: rikkojen aikana k~väisin ja sylmyisin aiheu-      kylän keskeinen liikenne.
30808:  tuu suuria hankaluuksia liikenteelle, SJ1lä         Markkasuvannon sillan kustannusarviQ
30809: 'ikelirikko kestää keväisin noin 2 viikkoa ja     on 50 miljoonaa markkaa.
30810: ·syksyisin 2-.-4 viikkoa. Kesäisinkin, jolloin       Kun Markkasuvannon sillan rakentami-
30811:  lossi toimii moitteettomasti, siitä aiheutuu     nen on ensiarvoisen täl"kei, niin kunnioit-
30812: liikenteelle huomattavaa viivästystä.             taen ehdotamme,
30813:    Markkasuvannon sillan merkitys liiken-
30814:  teen helpottajana on hyvin suuri, sillä sen                että Rdusk1mta tlttwisi vuoden
30815: 'kautta kulkee kaikki Rovaniemeltä Kitti-                 1952 tulo- ja menoarvioon 20 miljoo-
30816:  lään suuntautuva liikenne ja tämän kautta                ntm markan määrärahan Markkt~su­
30817: kulkee myöskin useimpien matkailijoitten                  va.nnon sillan rakentamista vartl'lt.
30818:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
30819: 
30820: 
30821:                  Vilho Väyrynen.                            Toivo Friman.
30822:                                        Arvi Turkka.
30823:                                                                                      673
30824: 
30825: IV,462. -   Rah. al. N:o 390.
30826: 
30827: 
30828: 
30829: 
30830:                                 Hykkäälä ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentar-
30831:                                   miseksi Kymijoen yli Lammin lossin kohdalle.
30832: 
30833: 
30834:                                     Eduskunnalle.
30835: 
30836:   Viitaten vuoden 1950 valtiopäiville jäte-            että Eduskunta ottaisi vuoden
30837: tyn toivomusaloitteen N: o 372 perustelui-           1952 tulo- ja menoarvioon 15,000,000
30838: hin ehdotamme,                                       markan määrärahan sillan rakentar-
30839:                                                      miseksi Kymijoen yli Lammin lossin
30840:                                                      kohdalle.
30841:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
30842: 
30843: 
30844:                 Heikki Hykkäälä.                       Vaito Käkelä.
30845:                 Meeri Kalavainen.                      Urho Saariaho.
30846: 
30847: 
30848: 
30849: 
30850:                                                                                        85
30851: 674
30852: 
30853: IV,4as. -   Rah. al. N:o 391.
30854: 
30855: 
30856: 
30857: 
30858:                                 Myllymäki ym.: Måärärahån osoittamisesta avustukseksi
30859:                                   Nokian kauppalalle Nokiankosken maantiesillan raken-
30860:                                   tamista varten.
30861: 
30862: 
30863:                                     Eduskunnalle.
30864: 
30865:    Turun-Tampereen valtamaantieliikenne        itsenäisenä kauppalan!l. kykene suoriutu-
30866: !kulkee Nokian kosken yli johtavaa kapeaa      maan sillan ralkentamisesta aiheutuvista me-
30867: vanhaa ns. pitäjän siltaa. Kun tämän sillan    noista. Koska silta tulisi palvelemaan pää-
30868: kautta suuntautuu myöskin Tottijärven ja       asiassa yleistä Tampereelta Turkuun suun-
30869: Vesilahden sekä nopeasti laajenevan No-        tautuvaa liikennettä, olisikin kohtuutonta
30870: kian kauppalan liikenne, on silta osoittau-    vaatia, että Nokian kauppalan yksin olisi
30871: tunut kokonaan alati laajenevalle liiken-      rahoitettava yleisen liikenteen kannalta
30872: ,teelle sopimattomaksi, jopa suorastaan vaa-   välttämättä uusittavan sillan rakennus-
30873: ralliseksi. Tilanteen korjaamiseksi onkin      työt. V aitiovallan velvollisuuksiin näin ol-
30874: Nokian kauppalan hallinto ryhtynyt suun-       len :kuuluu osallistua sanotun sillan raken-
30875: nittelemaan uuden sillan rakentamista val-     nuskustannuksiin.
30876: mistuttaen sitä varten piirustuksetkin.           Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
30877: Suunnitellun uuden sillan kokonaispituus       dotammekin,
30878: on 79 metriä, pisimmän jännevälin ollessa
30879: 43 metriä, ja kokonaisleveys 23.6o metriä.             että Eduskunta ottaisi vuoden
30880:    Sillan suunnittelijan insinööri Kivisalon         1952 tulo- ja menoarvioon 50,000,000
30881: syyskuussa 1951 laatiman kustannusarvion             markan määrärahan avustuksena No-
30882: mukaan sillan rakentaminen tulisi maksa-             kian kauppalalle Nokian kosken yli
30883: maan 80 milj. markkaa. Lukuisista muista             johtavan maantiesillan uudelleen ra-
30884: välttämättömistä rakennustoimista aiheutu-           kentamista varten.
30885: vien menojen johdosta ei Nokia nuorena
30886:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
30887: 
30888: 
30889:                 Lauri Myllymäki                      Matti Koivunen.
30890:                 Elli Stenberg.                       Antti Kinnunen.
30891:                 Anna Nevalainen.                     Antto Prunnila.
30892:                                     Kaarle E. Renfors.
30893:                                                                                              875
30894: IV,464. -    Rah. al. N:o 392.
30895: 
30896: 
30897: 
30898: 
30899:                                  Ltiostarineii ylri.: Määr'ärahan osoittamisesta Tappuvirran
30900:                                     lossivälin lyhentämiseksi.
30901: 
30902: 
30903:                                       E d u s k u n n a ll e.
30904: 
30905:   !Sävönlinnasta va~kauteen Haapaveden             seksi ja päätYn-yt siihen, että salmea kaven-
30906: po:hjoi~puolitse menevän maantien katkaisee        tamalla molemmin puoliSen .pengerryksen
30907: Tappu-iirta     suunnilleen      ikeskimatkalla.   avulla asia korjaantuisi. Vesiväylää ikaven-
30908: Tämä on :l8JaJja matalarantainen salmi,            tamalla virtavuus kasvaisi ja jäätymirien
30909: jonh aukipitäminen pakkastalvina ylitse-           kävisi v·aikeainmaik:si. Lossivälin lyhentämi-
30910: päästävässä kunnossa on sangen vaikeaa.            nen tulisi maksamwan 8 milj. ma~kkaa. Tätä
30911: Siinä on vähän virtaavat laakeat rantamat,         summaa tie- ja vesirakennushallitus on esit-
30912: jotka helposti jäätyvät ja joissa ikäsivetoi-      tänyt ensi vuoden !talousarvioon ja asian-
30913: nen lossi, mikä täällä on käytössä, ei .pysty      Oiiilainen ministeri on sitä puoltanut, mutta
30914: silloin toimimaoo.                                 silti se on jäänyt pois. Tuntien tämän seu-
30915:    Mainittu tie on ainoa Savonlinnasta Hei-        tukunnan liikennevailkeudet toivomme har-
30916: näveden ja Kangaslammin kautta Varkau-             taasti että tämä määräraha saisi sijansa
30917: teen. Vuosikymmeniä on posti- ym. liikenne         tulevan viioden talousarviossa.
30918: kulkenut täitä tietä näihin suuriin pitäjiin.         Edellä mainittuun viitaten kunnioittaen
30919: Pakkasen jäädyttäessä salmen täytyy auton          ehdotamme,
30920: pysähtyä Tapptivirran rari.taan ja liikenne
30921: jatkuu jalkaisin eli miten kukin pääs·ee.                   .että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
30922: On sattunut onnettomuuksiaJkin täällä,. jopa              tulo- ja menoarvioon 8 miljoonan
30923: ihmishenkien menetyksiä.                                  markan määrärahan lossivälin lyhen-
30924:    Tie- ja vesi~a;kennu~piiri on ipannut täällä           tämiseksi Tappuvirrassa Savonlinnan
30925: tutJkimuksen toimeen asiantilan ikorjaami-                - V:arkauden ma.amtiellä.
30926:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
30927: 
30928: 
30929:                  Aino Luostarinen.                     Toivo H. Kinnunen.
30930:                  Vieno Simonen.                        Lauri Kaarna.
30931:                  Irma Hamara.                         ,Wiljam Sarjala.
30932:                                       Antti J. Rantamaa.
30933: 676
30934: 
30935: IV,465. -   Rah. al. N:o 393.
30936: 
30937: 
30938: 
30939: 
30940:                                 N. Kaasalainen ym..: Määrärahan osoittamisesta Vammas-
30941:                                    kosken sillan levittämiseksi.
30942: 
30943: 
30944:                                     Eduskunnalle.
30945: 
30946:   Tie- ja vesirakennushaHitus ehdotti           tavaa lisääntymistä, joka suurimmaksi
30947: vuoden 1952 talousarvioon otettavaksi           osaksi aiheutuu uusien teollisuuslaitoksien
30948: 11,000,000 markkaa Tyrvään kunnan               toiminnan aloittamisesta paikkakunnalla,
30949: alueella sijaitsevan V ammaskosken sillan le-   mainitaksemme esimerkiksi Fennia vanerin
30950: vittämiseksi tyydyttämään nykyajan liiken-      ja V ammaskosken tehtaat. Näin ollen sil-
30951: netarpeita. Tämä määräraha on kuitenkin         1asta todellakin on muodostunut liikenteen.
30952: jäänyt pois talousarviosta.                     pullonkaula, joka pyöräilijöiden sekä jalan-
30953:   Sillan levittäminen olisi kuitenkin erit-     kulkijoiden kohdalta on jopa hengenvaaral-
30954: täin kiireellinen ja ajarrkohtainen, sillä      linen, sillä suoranaisia onnettomuuksia on
30955: nykyisessä leveydessään se ei kykene tyy-       jo tapahtunut.
30956: dyttämään Vammalan kauppalan ja Tyr-               Edellä esitettyihin näkökohtiin viitaten
30957: vään asemaseudun yhä vilkkaammaksi pai-         ehdotamme,
30958: suneen paikallisen liikenteen tarpeita. Li-
30959: säksi on huomioitava tätä kautta suuntau-                että Hduskunta ottaisi vuoden 1952
30960: tuvan kaukoliikenteen jatkuva laajentumi-             tulo- ja menoarvioon 11,000,000
30961: nen. Kummallakin puolella siltaa, sen                 markkaa Vammaskosken s~'Uan levit-
30962: vaikutuspiirin välittömässä läheisyydessä on          tämiseksi.
30963: viime vuosina tapahtunut väestön huomat-
30964:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
30965: 
30966: 
30967:                  Nestori Kaasalainen.                   Eino E. Heikura.
30968:                                         Urho Kähönen.
30969:                                                                                                  677
30970: 
30971: IV,466. -     Rah. al. N:o 394.
30972: 
30973: 
30974: 
30975: 
30976:                                    Lahtela ym..: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
30977:                                      seksi Kitisen jokeen Sodankylän-Kelujärven maantiellä.
30978: 
30979: 
30980:                                         E d u s !k u n n a 11 e.
30981: 
30982:    Kysymys silian rakentamisesta Rovanie-             lan pitäisi olla vrulmis viimeistään silloin
30983: men-Sodankylän-Ivalon maantiestä So-                  lkun P~lkosenniemen-Sodankylän maantie-
30984: dankylän !kunnan 'kirllronkylän kesllrellä e~ka­      !kin, koska tämä tie avaa Sodankylän ja
30985: nevan Sodankylän-Kelujärven maantien                  Pohjois-Lapin liikenteelle erikoisen tärkeän
30986: !katlkaisevan Kitisen joen y:Ii, on oliut pit-        kulkureitin 'lähimmäille rautatieasemalle ja
30987: !kän ai!kaa vireillä. Sillan rakentamistyöt           kolro koinisosa'lle Lapin ja Oulun lääniä.
30988: pantiin va1tion toimesta a'lkuun työttömyys-          Kun näin on, ei voida ajatellakaan, että
30989: varoilla talvella 1949-1950 ajamalla rak:en-          vielä senkin jäl!keen kun tie saadaan lii!ken-
30990: nuspai!krulle !kivet ja santa. Rakennustyöt           nöitävään !kuntoon, jätettäisiin Kitisen joen
30991: ovat kuiten!kin jääneet mainittuun vaihee-            ylittämispaiikka ilman siltaa ja sillä estet-
30992: seen kun rakentamista varten ei dle osoitettu         täisiin mainitun erikoisen tärlkeän tien lii-
30993: sen jä:lkeen varoja.                                  ikennöiminen pitki!ksi ajoiksi !kokonaisuudes-
30994:    Puheena olevan sillan rakentaminen on              saan ja muodostettaisiin siitä nykyistä suu-
30995: erikoisen tarpeellinen ja välttämätön sen             remma:lle väestömääräHe vaarallinen paikka.
30996: tähden, että Sodankylän !kunnan varsin no-            Kun nyt jo lauttaku~un ylläpitäminen joessa
30997: peasti !kasvava !kirlronkylä, jonka kes!kuk-          maksaa valtiol:le paljon eikä sillä voida hoi-
30998: sesta po. Kelujärven maantie läJhtee, on mo-          taa nykyistäikään liikennetarvetta ja !kun lii-
30999: lemmin puolin Kitisen jokea, jonka länsi-             lkenne moninkertaistuu mainittujen teiden
31000: puo'l:ella on kir!kko, !koulut, sairaa'la, ilrunnan   valmistuttua, olisi nyt alettava jatkaa sillan-
31001: toimitalo sekä !kauppaJliikkeet. Kitisen joki         rakennustöitä, että silta vallmistuisi mahdol-
31002: on !kylän !kohdalla erikoisen virtava. Ke-             lisimman pian ja ennenkuin siinä tapahtuu
31003: väällä ja syksyrlä jopa joskus !keskellä tal-         vielä järlkyttävämpiä onnettomuuksia !kuin
31004: veakin joki on !kuukausikaupalla siinä ti-            tähän asti on jo tapahtunut.
31005: !lassa, ettei sen yU pääse :Lautalla e:i!kä jäitse.       Sillan rakentamisesta olisi myöskin val-
31006: Kun tällainen paikka on valtion maantiellä            tion metsätaloudelle suuri !hyöty, !koska So-
31007: !keskellä !kirlkonkylää, muodostuu se haitalli-       dan!kylän-Kelujärven-Savukosken ja So-
31008: seksi ja vaaralliseksi niille, joiden on pääs-        dan!ky'län-Pelkosenniemen ma:antiet avaa-
31009: tävä joen y!li !kiireellisissä sairaus- ym. ta-       vat erikoisen tarpeellisen !kulkureitin laa-
31010: pau!ksissakin. Mainittu siil:ta on aivan vält-        joille valtion metsämaiiJle.
31011: tämätön sen!kin tähden, että parhaillaan ra-              Edellä esitettyyn viitaten 'kunnioittaen
31012: kennetaan Sodankylän-Kelujärven maan-                 ehdotamme,
31013: tien jatko!ksi maantietä, jo!ka johtaa Savu-
31014:  kosken kunnan keskukseen, ja myöskin Pel-                      että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
31015: ilrosenniemen---'Sodanky'län maantietä, joka                 tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
31016: yhtyy edellä mainittuun maantiehen Kitisen                   markan määrarahan sillan rakentami-
31017:  joen itäpuolella ja valmistunee lii!kenteelle               seksi Kitisen jokeen Sodankylän-
31018: muutaman vuoden lkuluttua. Mainitun sil-                     Kelujärven maantiellä.
31019:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
31020: 
31021: 
31022:                    M. 0. Lahtela.                              Yrjö Hautala.
31023:                    Eino Rytinki.                               Niilo Ryhtä.
31024:                                          T. N. Vilhula.
31025: IV,467, -   Rah. al. N:o 395.
31026: 
31027: 
31028: 
31029: 
31030:                                      f?~ll~ :yw.:Määrärahan o~ofttamisesta sillan rakentamiseksi
31031:                                      ·   N okisenkosk~n 'Jili Rautalammin kunnassa.
31032: 
31033: 
31034:                                           E d u s kun n a 11 e.
31035: 
31036:   ~autalammin pitäjässä olevan Nokise.n-              ja lj.elpqttuwisen :vu~si, on ,sillan rakenta-
31037: ~osken yli käyvä 'lossilii:kenne on muodostu-         1llinen taloudellisestikin edullista. R;mt~
31038: nut ää:vettömän hankalaksi Rautalammhlta              lammin ja Vesannon asukkaill~ :~p.erkits~i
31039: ja V esannolta Iisveden teollisuuslaitoksille
31040:      1                                                siHan rakentaminen huo.rn:attava·a maikRk:Jl&-
31041: ja :rl:mtatieasemalle tapahtp.van puutavaran          tannus:ten i!.lentumista ja aj~ saästö~. Sa-
31042: ·autokulje.tuksen vuoksi. Tällainen kuljetus          von tie- ja v·e.sirakennuspii:ri on toimittanut
31043: ja muukin Ji]k,enne ·~e.skittyy NokisenkoS:           tutkimukset ko. sHtarakennustyösti:l, ja laa-
31044: keu yli siksi, että liikenne lossitonta tietä         tinut siita kustannusarviot ja rakenl).us-
31045: käyttäen muodostuu 17 km pidenimäksi.                 suunnitelmat sekä clldottanut si!lau raken-
31046: Suonenjoon asemalle ja Iisveden tehtaille             taqJ.~ta :p.ä.iden [Jra11kan·i rautatiestä sijaitse-
31047: kuljetettavan puutavaran ajomatka lisään-             vien pitäjien liikenneyhteyksien pärant.l!--
31048: tyy 23 km. Tämän vuoksi on Nokisenkos-                miseksi. Tämän vuoksi rohkenemme kun-
31049: ken y1i tapahtuva liike:ime käynyt niin suu-          nioittaen ehdottaa,             '        ··
31050: reksi, että sillan rakentamiseen sanotun
31051: [Jrosken yli olisi m~elestämme viipymättii                      että Eduskunta ottaisi vuod~n
31052: ryhdyttävä. Kun sillan ra;kentaminen ky-                      1952 tulo- ja menoarvioon 25 mii:.
31053: 8-J~y suhteellisen vähän 'kust@nuksia sen an-                 jqonaa markkfWt sill~~ rakentamisq'k~i
31054: tamaan taloudelliseen hyötyyn nlihden, kp.l-                  Rautalammin '(cunn(issa o.Tevan No.~
31055: jetusmatkojeu huomattavan lyhentymisen                        kisenkosken yli. ·              ·
31056:        Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
31057: 
31058: 
31059:                  ~alJ,fi f$O.ll;t.
31060:                  Arvi Ikonen.
31061:                  T9,hvo IJ.ö~ö.
31062:                                                                                                679
31063: 
31064: IV,4as. -   Rah. al. N:o 396.
31065: 
31066: 
31067: 
31068: 
31069:                                  Uieta~en    ym.: M{i~rä.ra"4an osoittamisesta Nokisenkosken
31070:                                      sillan rakentqmti$een.
31071: 
31072: 
31073:                                       E d u s ik u n n a 11 e.
31074: 
31075:     li&veden-V aajasalmen välisellä mat!.n-             Nokisenkosken ylittämisessä etenkin ras-
31076: tiellä on Rt!.Utalammin kunnan alueella No- kaan tavaraliikenteen huomioiden olisi silta
31077: kisenkosken ylikullrupaikka, jossa liikennöi- välttämätön. Ampl.attiviraston käsityksen.
31078: däij,n vanhalla erittäin heikkokuntoisella mukaan sen rakentaminen olisi suhteellisen
31079: puulossilla. Varsinkin syksyisin ja tkeväisin helppo ja taloudellinen ja onkin sen ta-
31080: on tij.llä 11-· s. k11likkalossilla ylittäminen vai- holta tehty esitys II).äärärahan myöntämi-
31081: keaa, jopa mahdotontakin, joten liikenne sestä sillan ralkentamista varten. Kun esi-
31082: joudutaa~           keskeyttämään         pitkäkaikin tystä ei ,kuitenkaan ole hallitukse:p. tulo- ja
31083: aj~ksi. Tämän takia ei Kerkonkosken-No-               menoarvioesityksessä     huomioitu,       ehdo-
31084: kisenkoske:p. maantiellä ole riittävää liiken- tamme,
31085: netehoa. Mainitun tien kautta kuitenkin
31086: olisi mm. Vesannon lninnasta lyhin matka                        että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
31087:  :ra-qtatielle lisvederi asemalle. Lossin puut-              tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
31088:  ,teellisuuden takia tavaraliikenne jo11dutaan               markkaa s't?lan rakentamiseksi Rau-
31089:  suorittamaan Rautalammin ka11tta, jOika on                  talammin pitäjässä olevan N oki$en-
31090:  paljon p!tempi matka.                        ·              kosl;f,en yli.
31091:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
31092: 
31093: 
31094:                   'sa.  ~tanen.
31095:                   Hugo Manninen.
31096:                                                                  Mikko Jäl'vinen.
31097:                                                                  J. :r«ustonen.
31098:                    L. Myllymä.ki.                                Antto P:nw.nila.
31099:                    N. Nurminen.                                  ~t~i l{innunen.
31100: 680
31101: 
31102: IV,469. -   Rah. al. N:o 397.
31103: 
31104: 
31105: 
31106: 
31107:                                 Koskinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Riuttasalmen s..1-
31108:                                    lan rakentamiseen.
31109: 
31110: 
31111:                                     Eduskunnalle.
31112: 
31113:    Sodan jälkeisten jälleenrakennusvuosien     lossin kuljetus- ym. kustannukset vuoden
31114: aikana olemme suorittaneet äärettömän pal-     1950 aikana olisivat 1,150,000 markkaa. Ku-
31115:  jon maamme taloudellista kehitystä edistä-    luvan vuoden liikenne nousee ainakin 10-
31116: vää työtä. Rakennustoimintamme on ollut        15% :lla, joten fossi on ympäri vuorokau-
31117: niitä suuria ongelmia, jotka kansamme on       den ainaisessa liikenteessä.
31118: omaksunut tärkeäksi, suorastaan välttämät-        Lossipenkereen pidentämiseen on vuosina
31119: tömimmäksi      maamme     jälleenrakennus-    1950 ja 1951 käytetty varoja noin 6,500,000
31120: työssä. Kaikki se toiminta, joka kulunei-      markkaa ja on tällä summalla saatu !ossi-
31121: den vuosien aikana on eri muodoissa tapah-     väylää lyhenemään noin 150 metriä sekä
31122: tunut, on aiheuttanut maamme tieoloihin        entistä tietä mantereella oikaistu noin 200
31123: eri paikoilla maatamme suorastaan ruuh-        metrin matkalla. Kun pinotavaran sekä
31124: kautumista. Sodan johdosta heikentyneet        tukkien kuljetus tapahtuu lossia apuna
31125: tiet ovat joutuneet äärettömän kovalle koe-    käyttäen Karstulasta Kangasahon kautta
31126: tukselle.                                      Myllymäen asemalle ja kun asutus on erit-
31127:    Keski-Suomen runsaat metsäalueet ovat       täin laaja salmen molemmin puolin, sekä
31128: teittemme kuntoa kovasti koetelleet, pitkät    liikenne edellä osoitetun kaltainen, joka
31129: matkat rautatieasemille, puutavarankulje-      voimakkaasti vuosi vuodelta kasvaa, olisi
31130: tuksen jyrkästi muuttuessa jokikuljetuk-       sillan rakentaminen erittäin tärkeä Riutta-
31131: sesta maanteillä tapahtuvaan moottorikulje-    salmen ylitse. Kun lisäksi kustannukset
31132: tukseen, on aiheuttanut vilkkaan liikenteen    lossin kunnossapidosta kasvavat vuosi vuo-
31133: mm. Karstulan kirkonkylän välittömässä         delta, olisi sillan rakentaminen kiireellisesti
31134: läheisyydessä olevan Riuttasalmen lossin       suoritettava.
31135: toiminnalle. Vuosi vuodelta kasvanut lii-         Edellä lausumaamme viitaten ehdotamme
31136: kenne käy ajan mittaan voittamattomaksi.       kunnioittaen,
31137: Asiantuntijalausuntojen ja tilaston mukaan
31138: lossin kulkuaikana vuonna 1950 15/4--                    että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
31139: 28/12 välisenä aikana kulki lossi ko. salmen          tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
31140: yli - joka leveydeltään on 310 metriä -               kan määrärahan s~'llan rakentami-
31141: 32,734 kertaa. Vuorokauden keskimääräi-               seksi Karstulan pitäjän Pääjärven
31142: nen salmenylitys noin 90-98 kertaa. Ko.               Riuttasalmeen.
31143:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
31144: 
31145: 
31146:                 Artturi Koskinen.                      Arvo Ahonen.
31147:                                                                                             681
31148: 
31149: IV,470. -   Rah. al. N:o 398.
31150: 
31151: 
31152: 
31153: 
31154:                                 Kuittinen ym..: Määrärahan osoittamisesta H allikkaanjoen
31155:                                   sillan rakentamiseen Imatran kauppalassa.
31156: 
31157: 
31158:                                      E d u s ik: u n n a 11 e.
31159: 
31160:   Sodan aikana tuhoutui rajaseutukuntien           ei vastaa alkeellisiakaan vaatimuksia.
31161: alueella. suhteellisesti enemmän omaisuutta        Niinpä tämän kuluvan kesän aikana neljä-
31162: kuin sisämaassa, mikä on aivan luonnollista.       henkinen opettajaperhe joutui hevosinoon
31163: Sodan johdosta särkyneitä ,arvoja on kor-          veteen ja oli vähällä hukkua. Aivan viime
31164: vattu ja rakennettu eri puolilla maata. Mm.        hetkessä saatiin heidät pelastetuksi. Tämä
31165: Pohjois-1Suomi on rakennettu uudelleen.            vaikea tilanne aiheutuu siitä, että veden
31166: Itäradalla ovat vielä suoritukset kesken.          nousu ja lasku tässä joessa on huomatta-
31167: Maantiejabkoja on tosin .eräillä paikoilla         vasti suurempi kuin muissa vastaavanlai-
31168: tehty, mutta suurin osa on vielä teikemättä.       sissa vesistöissä johtuen siitä, että alapuo•
31169: Yksi tällainen suuri epäkohta on siinä, että       lella olevan Rouhialan voimalaitoksen ve-
31170: Hamrokaanjoen maantiesilta on vielä kor-           den järjestely muuttuu useasti.
31171: jaamatta. Tämä tie kulkee Räikkölästä Nät-            Kun sodasta johtuneet epäkohdat on
31172: rämälän, Hallilkkaan ja Mellonkylän kautta         yleensä jo muilla paikkakunnilla korjattu
31173: Imatl'alle.                                        tai on suoritettu korvaus niistä johtuvista
31174:                                                    haitoista j,a tämän paikkakunnan osalta
31175:    Ennen sotaa tämä tie oli vilka.sliiik:entei-    ovat epäkohdat vielä jääneet ikorjaamatta,
31176: sin tie ja jatkuva läpikulkutie. Sodassa tu-       esitämme kunnioittaen,
31177: houtui silta niin, että sen jälkeen on näiden
31178: kyläkuntien asukkaiden pakosta pitänyt                        että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
31179: kiertää useita kilometriä joka päivä pääs-                 tulo- ja menoarvioon 4 miljoonarn
31180: täkseen keskukseen toimittamaan asioitaan.                 markan määrärahan Imatran kaup-
31181: Ylikulku tältä paikalta on tullut kovin vaa-               palmn alueella olevan H allikkaanjoon
31182: ralliseksi, syystä että kyseessä oleva lautta              sillan rakentamis~en.
31183:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
31184: 
31185: 
31186:                  Juho Kuittinen.                             Matti Miikki.
31187: 
31188: 
31189: 
31190: 
31191:                                                                                              86
31192: ,682
31193: 
31194: :IV,471.- Rah. al. N:o 399.
31195: 
31196: 
31197: 
31198: 
31199:                                  lkon~n   ym.: Mäij,rärahan osoittamisesta Ilomantsin Lyly-
31200:                                      kosken sillan rakennustöiden alkuunpanoa varten.
31201: 
31202: 
31203:                                        E d u s kun n a U e.
31204: 
31205:     Maantielossit ovat muodostaneet pul-            voimakkaammin maantie- jf!, rautatiekulje-
31206: lonkaulan lisääntyneelle liikenteelle. Lossi-       tukseksi, niin olisi erittäin toivottavaa, että
31207: ylityiksiä on maamme itäosissa useitl;t, joista     valtion taholta kiinnitettäisiin enemmän
31208: y~i sella.inen on Ilomantsin Lylykosken             huomiota syrjäseutujen tieolojen paranta-
31209: [ossi. Maantie Ilomantsi-Kivilahti on vilk-         miseen.                                ·
31210: 'b,asti liikennöity sekä ihrnis- että puuta-           Edellä olevaan viitaten esitänl.1nekin kun-
31211:  varalkuljet~essa. Kapea joki on ollut jo           nioittaen,
31212: siltaa vailla kauan aikaa ja tiepiirin ta-
31213:  ho1t/J, on sillan rakentamiseksi · laadittu                  että   Eduskunta    ottaisi   vuoden
31214: ·suunnitelma.                                              1952 tulo- ja rp,enoarvioon 10 miljoo-
31215:     Kun näillä sy;r:jäisillä seuduilla on jo ole-          naa markkaa Iloma1~tsin Lylykosken
31216:  massa monet muut syrjäisen seudun •asuk-                  sillan rq,kentamistöiden alkuun pa-
31217:  ilman •elämisen vaikeudet ja kun nykyisin                 noa varten.
31218:  puutavaran ikuljetus suuntautuu entistä
31219:        Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
31220: 
31221: 
31222:                   Arvi Ikonen.                                Vieno Simonen.
31223:                                         Heikki Soininen.
31224: IV,472. -     Rah. al. N:o 400.
31225: 
31226: 
31227: 
31228: 
31229:                                     ~Q ym.: Miiär(ira~n osoittamisesta Nokian kauppalan
31230:                                      Pitäjän~~llan rak~nnustöiden aloittamista varten.
31231: 
31232: 
31233: 
31234:                                           Ed u s ik u n nalle.
31235:    NQkil.pn kf!.uppalan ikes:kustassa oh~van. Pi-       gellä ja kun mainittu sU~Ili p,Uvelee jatku-
31236: tiijäpsillan rak~ntamista koskevat suunnitel-           vasti lisääntyvää kauttlj.:kq.lkuliikennettä, on
31237: mat on nyt saa,tu vaPnJ.iiksi. :r{yikyiuep. yan-        sillan rakenta:rn.inen käynyt välttämättö-
31238: lJ.en.tunut silta, joklj. on valmistettu palvele-       mäksi ja kiire~llise~i. Uuden, nyh:y;tilan.-
31239: maap. vuosikymmeniä sitten ollut~ liiken-               nettl:!- v~taavan siJla;n suurunittelut ja alus-
31240: nettä on, paitsi vaarallinen, myöskin ny-               tavan kustannuslaskelman on l~tinut dipl.
31241: kyistä rvilk~a [iike:p_nettä palvelemaan !ky-           iqs. Kivisalo ja tulee se sen mukaan maksa-
31242: kenemätön. Vuonna 1950 suoritettiin sil-                maan 80,000,000 maz<klkaa. Sill!Ul jännemi-
31243: lalla. elokuun 25 .päivänä liikennelaskelma             tat yhteenså 79 m. ja hy(}dyllip.!3n leveys
31244: kello 6----32 välisenä airkana. Tällöin todet-          23.6o m. on laskettu vastaavan siUan ·Pal-
31245: ti~, että sillan yli kulki sanottuna aikana             velukykyä nykyistä ja yhä lisäliJntyvää Hi-
31246: ~euraavat ku!kup.~uv()t ja jalanku1kijat:               kettä varten.
31247:     Henkilö- ja pakettiautoj,a . . . . 3·61 lk:pl.         Edell.ä olevaan nojf!iten ja sillan pikaisen
31248:    Kuorma-autoja . . . . . . . . . . . . 361 ,          rakenta,misen välttänlättömyyteen viitaten
31249:     Autobusseja . . . . . . . . . . . . . . .   67 ,    kunnioirttaen esitämme,
31250:    Moottoripyöriä . . . . . . . . . . . . .     34 ,
31251:                                                                    rettä Eduskunta ottaisi VW>den 1952
31252:    Hevosaj~?-~.~voja . . . . . . . . . . .     116 ,
31253:     Polkupyona . . . . . . . . . . . . . . . 3,52,1 ,          tulo- ja · menoarvioon 4o~OOQ,OOQ
31254:     J aJankulkijoita . . . . . . . . . . . . 1,733 ,           marl;,kaa Nokian kauppqlam Pitijjän-
31255:                                                                sll,l-an mkennus.töidetn pikaista aloit-
31256:   Ku:o. tämän laskelman jälkeen on kaup-                       tamista viltrten.
31257: palan väikiluiku li&ääu.tynyt yli 1,000 !hen-
31258:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 19M.
31259: 
31260: 
31261:                     Kustaa Alanko.                               A. Simonen.
31262:                     Kaisa Jnil~~.                                Valfri4 :tl~ko~.
31263: 684
31264: 
31265: IV,47a. -   Rah. al. N:o 401.
31266: 
31267: 
31268: 
31269: 
31270:                                 Niemi ym.. : Määrärahan osoittamisesta F'riitalan sillan ra-
31271:                                    kennustöiden jatkamista varten.
31272: 
31273: 
31274:                                     E d u s k u n n a ll e.
31275:   Vuoden 1950 lopussa aloitettiin Ulvilan        tarkoitukseen on käytetty jo valtion varoja
31276: kunnan alueella Friitalan sillan rakennus-       18.5 miljoonaa markkaa. Lisäksi kunta on
31277: työt, jotka kuitenkin varojen puutteessa         käyttänyt siltarakennustyöhön ja tien ra-
31278: ovat olleet keskeytyksissä koko kesän vuonna     kentamiseen n. 15 miljoonaa markkaa.
31279: 1951. Mainittu silta yhdistää Kokemäen           Koska rakennustyön keskeyttäminen varo-
31280: joen pohjois- ja eteläpuolen tiheät asutus-      jen puutteessa on suuri kansantaloudelli-
31281: alueet. Näiden alueitten asujamiston ai-         nen tappio, on mainittu määräraha erit-
31282: noana liikennöimisvälineenä on nykyään hi-       täin tarpeellinen.
31283: daskulk.uinen ja erittäin vaarallinen lossi,        Friitalan sillan rakennustyön viivästyttä-
31284: joka koko talvikauden aina syksystä saakka       minen estää myös Porin-Tampereen kau-
31285: on liikennöimättä.                               koliikenteen ohjaamisen suorinta tietä. Sa-
31286:   Mainitun liikennepaikan ylittää päivit-        moin se haittaa yleistä matkailuliikennettä,
31287: täin yli 1,000 henkilöä, jotka ovat ansio-       koska kuluneenakin kesänä monet ulkomaa-
31288: työssä eri tehdaslaitoksissa. Samoin ovat        laiset retkikunnat ovat olleet pakoitettuja
31289: kymmenet kuorma- ja henkilöautot pakoi-          siirtämään suunnitellun matkansa liikenne-
31290: tettuja käyttämään lossia, jolle pääsy jyrk-     vaikeuksien vuoksi.
31291: kine laskuineen joen kummallakin puolen             Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
31292: on vaarallista.
31293:   Tie- ja vesirakennushallitus olikin vuo-                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
31294: den 1952 talousarvioon ehdottanut otetta-               talousarvioon 20,000,000 markan
31295: vaksi 20 miljoonan markan määrärahan                    määrärahan F'riitalan sillan raken-
31296: Friitalan sillan rakennustöiden jatkamiseksi            nustöiden jatkamiseksi.
31297: ja loppuunsaattamiseksi, koska mainittuun
31298:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
31299: 
31300: 
31301:                 Pentti Niemi.                             Irma Torvi.
31302:                 Arvo Sävelä.                              Otto Toivonen.
31303:                 Kalle Joukanen.                           Eino E. Heikura.
31304:                 Lauri Murtomaa.                           Hugo Nuorsaari.
31305:                 Nestori Kaasalainen.                      Antto Prunnila.
31306:                 Laura Brander-Wallin.                     Arvo Riihimäki.
31307:                                                                                               685
31308: 
31309: IV,474. -    Rah. al. N:o 402.
31310: 
31311: 
31312: 
31313: 
31314:                                  Koivisto: Määrärahan osoittamisesta Kitisenjoen sillan ra-
31315:                                     kentamista varten.
31316: 
31317: 
31318:                                       Ed usikunnaUe.
31319:    Lapin iäänin pahimpia liikermepuhnia on          tehtävä. Sitlan rakennustyöt aloitettiin jo
31320: sillan puuttuminen Kitisenjoesta Sodanky-           vuonna 1949 tarkoitukseen myönnetyn 5
31321: län !kirkonkylän !kohdalla. Mainittu joki           miljoonan mal'lkan määrärahan turvin, koko
31322: jakaa nimittäin Sodankylän lk.ir!konkylän           !kustannusarvion ollessa 40 milj. markkaa.
31323: !lmhtia siten, että joen itäpuol~lla asuu [ähes     Tähän mennessä on työmaalle joen molem-
31324: saiD.Ml verran väestöä !kuin länsipuolella,         mille rannoille ajettu ka:i!l.dci. tarvittavat
31325: jossa sijaitsevat !kailkki kaupat, !koulut ja vi-   muurikivet. Ottaen huomioon sillan suuri
31326: rastot. EdeNeen mainittu jolki !katkaisee           merkitys ei ainoastaan molemmin puolin jo-
31327: maantieyhteyden Sodankylän kirkonkylästä            ilma oleval[e ·asutukselle, vaan myös kautta-
31328: ja Petsamon tieltä Kelujärvelie ym. joen            kulkuliikenteelle, sillan pitäisi voida valmis-
31329: itäpuolella oleviin kyliin. Näin olien joen         tua lähim.mäm. !kalhden vuoden !ku[uessa. Näin
31330: yli nykyisin lossin avulla tapahtuva liikenne       ollen ehdotan kunnioittaen,
31331: on erittäin vilkas. Kun joki tällä !kohda;lla
31332: on hyvin wimakasvirtainen ja iossiliikenne                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
31333: ei tuivan ailkana voi lainkaan toimia, on                  tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
31334: tä:llä ylikulkupaikalla tapahtunut lukuisia                markan määrärahan Kitisenjoen sil-
31335: hu:ldrumisonnettomuuksia. Näistä syistä sil-               lan rakentamiseen Sodankylän kir-
31336: lan rakentaminen on tärkeä ja !kiireellinen                konkylän kohdalla.
31337:       Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
31338: 
31339: 
31340:                                         Erkki Koivisto.
31341: IV,475. -   Rah. al. N:o 403.
31342: 
31343: 
31344: 
31345: 
31346:                               Mannmen yrii.: irorotetun määrärahan osoittamisesta Iti-
31347:                                   kansalmMt sillan rakentamista varten.
31348: 
31349: 
31350:                                    Eduskunnalle.
31351: 
31352:    Eduskunta hyväksyi vuoden 1951 valtion      lyjen taida, on ehdotettu suril:irra riittätriä-
31353: tulo- ja menoarvioon rahaasia-aloitteen        tön.
31354: N:o 388 perusteella 15 miljoonaa markkaa         Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
31355: sillan rakentamiseksi Iisalmen-Pielaveden
31356: maantiellä Itikansalmen yli. Hallitus eh-                että Eduskuntå ottaisi lisäyksetiä
31357: dottaa ensi V:uoden talousarvioon mainit-             vuoden 1952 vaUion tulo~ ja meno-
31358: tuun ta.rkoitukseen lisää 20 miljoonaa mk.            at·vioon Iisalmen maalåiskunnassa
31359: Kun sillan rakentamiskustannukset arvioi-             olevan Itikansalmen siltatöiden jat-
31360: daan n. 130 miljoonaksi markaksi, johon               kamiseen 30 m~'ljoonaa markkaa;
31361: lisäksi tulee lisämenoa eräiden tiejärjeste-
31362:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
31363: 
31364: 
31365:                 Hugo Malininen.                         Tahvo RÖ'nkkö.
31366:                 Elli Juntunen.                          Veikko Vennamo.
31367:                 JUho Rytkönen.                          :tsa Hietanen.
31368:                                       Lauri Solla.
31369:                                                                                           687
31370: 
31371: IV,476. -   Rah. al. N:o 404.
31372: 
31373: 
31374: 
31375: 
31376:                                 Ma.tminen ym.: Määrärahan osoittamisesta Turpeensalme'n<
31377:                                    sillan rakentamista varten.
31378: 
31379: 
31380:                                     E d u s k u n n a 11 e.
31381: 
31382:   Leppävirran pitäjän kirkonkylästä Joen-        yhä. kasvavan liikenteen johdosta entises--
31383: suuhun johtavalla maantiellä on lossilla         tään lisääntyneet. Keväisin ja sykSyisin
31384: ylitettävä Turpeensalmen lossipaikka. Tiellä,    jääesteet asettavat myös hankaluuksia ja.
31385: joka on vilkkaasti liikennöity, kulkee lukui-    viivytyksiä liikenteelle.
31386: sia autolinjoja ja tapahtuu sen ikautta             Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
31387: runsaasti raskaan tavaran, etupäässä puil-
31388: tavarain kuljetusta. Tiellä on myös suuri                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952'
31389: merkitys Varkauden-Kuopion ja Varkau-                   tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa
31390: den-Joensuun maanteiden yhdystienä.                     markkaa sillan rakentamiseksi Tur-
31391: Lossin avulla ei voida tyydyttävästi liiken-            peensalmen yli Leppävirran-Joen--
31392: nettä hoitaa ja ovatkin liikennevaikeudet               suun maantiellä.
31393:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
31394: 
31395:               Httgo Manninen.                                 Juho Rytkönen.
31396:               Elli Juntunen.                                  Esa Hietanen.
31397:                                        Lauri Solla.
31398: ~88
31399: 
31400: 
31401: ~lV,477. -   Rah. al. N:o 405.
31402: 
31403: 
31404: 
31405: 
31406:                                 Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisestta Oulankajoen pukki-
31407:                                   sillan jälleenrakentamista varten.
31408: 
31409: 
31410:                                      E d u s k u n n a ll e.
31411: 
31412:     Kuusamon kunnassa olevan Käylän-              tiellä voitaisiin välttää, olisi Oulankajoen
31413:  Lii:kasen yleisellä maantiellä Oulankajoon       lossipaikal1e rakennettava puurakenteinen
31414:  kohdaUa on nykyisin lossiyhteys välittä-         pukkisilta. Sanotune paikalle ralkennettiin-
31415:  mässä kesäaikana liikennettä. Lossia voi-        kin jo syksyllä 1939 pukkisilta, mutta syk-
31416:  daan kuitenkin !käyttää vain muutamana           syllä 1944 saiksalaiset sotavoimat tuhosiVIat
31417:  kesäkuukautena, ikun sitä vastoin on joka        sen ja siUaJn jälleemakentaminen on edel-
31418: .syksy j1a kevät varsin pitkä kelirikon aika,     1een suorittamatta. Oulankajoen leveys ilos-
31419: jolloin liikenne katkeaa sanotulla maan-          sipaikalla on 48 m ja vesikerroksen V!ah-
31420:  tiellä !kokonaan. Tämä johtuu siitä, että ta-    vuus 2-4 m. Joki on kovapohjainen ja
31421:  vallisesti jo lokakuulla säätilan jäähtyessä     pukkisillan rakentaminen tälle paikalle voi-
31422:  joessa alkaa muodostua jäätä niin, että          daan suorittaa kohtuullisin kustannuksin.
31423:  lossi pitää nostaa y'lös vedestä ja ikun joki    Tehdyn arvion muk!aan tulisi ko. sillan ra-
31424:  on lossipaikalta virtava, pysyy jää tavalli-     kentaminen malksamaan 1,460,000 markkaa
31425:  sesti jouluun saakka niin heikkona, ettei lii-   ja silta voitaisiin tehdä samoilla piirustuk-
31426:  kennettä jään ylikään voida hoitaa. Ke-          silla, ilruin tuhottukin silta oli rakennettu.
31427:  väällä taasen virtaavassa joessa jää menee        (V. 1950 tarvel1a rakenettiin Kuusamossa
31428:  jo huhtikuulla niin heikoksi, että jään yli      Kemijärven-Kuusamon tiellä olevalle Kil-
31429:  kulku on lopetettava. Näin ollen pitkät keli-    kilösalmen lossipaikalle samanmittainen
31430:  rikot sanotulla lossipaikalla pitävätkin koko    pukkisilta, jonka raikentaminen silloin tu1i
31431:  tiellä liikennesulkua n. 4 kuukauden aj1an       maksamaan 1,120,000 mk). Oulankajoen
31432:  vuosittaiJJ.. Käylän-Liikasen tiellä on pos-     puikkisillan rakentaminen olisi paras suo-
31433:  tiautolinja, mutta tämäikin autoliikenne kat-    rittaa talviaikana ja knn Kuusamossa on
31434:  keaa aina pitkän kelirikon aja·ksi. Kulku-       aina ollut taiviikaudella työttömyyttä, niin
31435:  ja liikenneyhteY'ksien katkeaminen aiheut-       silloin siltatyöt ·antaisivat työtä juuri pa-
31436: taa Liikasenvaaran kylän asukkaille monasti       himpana työttömyyskautena.
31437:  ylivoimaisia vaikeuiksia, nostaen mm. elin-         Edellä o1ewan viitaten ehdotamme kun-
31438:  tarvikkeiden hintaJa ylimääräisinä rahtikus-     nioittaen,
31439:  tannuksina. Kun mainituHa Liikasenvaaran
31440:  kylällä on yhteensä 26 perhettä vakinaisia                 että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
31441:  asuklkaita sekä kansakoulu j:a rajavartioston           tulo- ja menoarvioon 1,460,000 mar-
31442:  kenttävartio eli asuk!kaita yhteensä n. 300             kan määrärahan käytettäväksi Kuu-
31443: .henkhlöä, joutuu tämä väestömäärä joka                  samon kunnassa olevan Käylän--
31444:  vuosi pitkän kelirikon aikana eristetyksi               Liikasen maantien Oulankajoen puk-
31445: kulku- ja liikenneyhteyksien :katiketessa.               kisillan jälleenrakentamista varten.
31446:     Jotta pitkät kelirikot Käylän-Liikasen
31447:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
31448: 
31449:               Niilo Ryhtä.                                     Eeli Erkkilä.
31450:                Markus Niska.la.                                Eino Rytinki.
31451:                                                                                              689
31452: 
31453: IV,47s. -   Rah. al. N:o 406.
31454: 
31455: 
31456: 
31457: 
31458:                                 Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Säynätsalon
31459:                                   kunnassa sijaitsevan Louhusalmen yli johtavan sillan
31460:                                   rakentamista varten.
31461: 
31462: 
31463:                                       E d u s k u n n a 11 e.
31464:    Säynätsalon ikunta on kehittynyt pää-           ja rakentajille, koska miltei kaikki kunta-
31465: asiassa kolmelle saarelle. Tehtaat ja hallin-      laisten rakennustoiminta tapahtuu lossiväy-
31466: torakennukset sijaitsevat Säynätsalon saa-         län takana olevilla saarilla. Täten joutuvat
31467: ressa, mutta varsinainen asutus on Lehti-          tavaroita kuljettavllit ikuorma-autot odotta-
31468: saaressa ja Muuratsalossa, joista edellisessä      maan pitkissä jonoissa ja kaikki lisäkustan-
31469: asuu 1,000 ja jälkimmäisessä 700 henkilöä.         nukset on rakentajien ja saarilla asuvien
31470: Muuratsalossa asuu myös 10 Muuramen                mruksettava. Uuden lossin hankkiminen mak-
31471: ikuntaan kuuluvaa pienviljelijää.                  saisi sekin huomattavasti, eikä se koskaan
31472:    Säynätsalon saari on nykyisin yhdistetty        pystyisi täyttämään riittävästi näin valta-
31473: sillalla mantereeseen. Samoin on Lehtisaa-         van liikenteen tarpeita. Nykyisellä lossilla
31474: ren ja Muura;tsalon välillä silta, mutta näi-      on tapahtunut ihmishengen menetyksen ai-
31475: den saarien 1,700 asukasta ovat Säynätsa-          heuttanut tapaturmakin.
31476: losta vaikean lossimatkan takana.                     Kun Muuratsalon ja Lehtisaaren asuk-
31477:    Säynätsalon ja Lehtisaaren-Muuratsalon          kaiden on ansiotöissään pääasiassa kuljet-
31478: välissä on 298 metriä leveä Louhusalmi.            tava Louhusalmen lossin kautta, on näiden
31479: Salmen syvyys on keskiväylän kohdalla              keSJkuudessa herännyt varsin voimakas vaa-
31480: 10-12 metriä ja rannoilla matalampaa.              timus sillan rakentamisesta salmen yli.
31481: Toisella rannalla on kiintokallio ja toisella      Alustavia laskelmia onkin jo suoritettu,
31482:  pitkä matala ranta.                               jonka muk8ian kustannukset nousisivat 100
31483:    Liikenne Louhusalmen lossilla on erittäin       milj. mai'kkaan. Vaikka asianomaiset teol-
31484:  vilkasta. V. 1949 touko-lokakuun käsi~;tä­        lisuuslaitokset ja ikunnat ottaisivllitkin sil-
31485: vänä puolivuotiskautena ikuljetettiin siinä        lan rakentamiskustannuksiin osaa, eivät ne
31486: 8,660 ikuorma-autoa, 1,089 henkilöautoa,           pystyisi sitä rakentamaan, vaan valtion
31487: 3,590 linja-autoa, 116 moottoripyörää, 616         olisi asiassa otettava ratkaiseva ote ja neu-
31488:  hevosta, 42,660 polkupyöräilijää ja 181,357       voteltava asianomaisen kunnan ja teolli-
31489: jalankulkijaa. Kun Lehti- ja Muuratsaloon          suuslaitosten ·kanssa. Sen tähden olisikin jo
31490:  jatkuvasti asutus laajenee, on liikenne jo         ensi vuoden talousarvioon otettava määrä-
31491:  nykyisinkin vilkkaampaa ja vastaisuudessa         raha siltatöiden aloittamista varten.
31492:  yhä lisääntyy.                                       Edellä olevan perusteella ehdotamme
31493:     Liikennettä Louhusalmessa välittää vain         kunnioittaen,
31494:  yksi lossi, joka on vaikituisesti liikenteessä,
31495:  voimatta silti estää ruuhkautumista. Lossi                   että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
31496:  aiheuttaa Säynätsalon kunnalle 2-2.5 milj.                talousarvioon 50 miljoonan markan
31497:  mk vuotuiset kustannukset. Lossin hitaus                  määrärahan Säynätsalon kunnassa
31498:  ja pienuus aiheuttaa välillisesti laskematto-             sijaitsevan Louhusalmen yli johtavan
31499:  mia taloudellisia menetyksiä liike-elämälle               sillan rakentamista varten.
31500:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
31501: 
31502: 
31503:          Lauri Myllymäld.              V. Puumalai.nen.              Kaarle E. Renfors.
31504:          Usko Seppi.                   Matti Koivunen.               Antto Prunnila.
31505:          Elli Stenberg.                Bemming Lindqvist.            Irma. Torvi.
31506:                                                                                                 87
31507: 690
31508: 
31509: IV,479. -   Rah. al. N:o 407.
31510: 
31511: 
31512: 
31513: 
31514:                                 Frima.n ym..: Määriirtdtan .osoittamisesta Kitisenjoen silta-
31515:                                    töiden Zoppuumaat.tamista varten Sodankylän kirkonky-
31516:                                    lässä.
31517: 
31518: 
31519:                                      E d u s k u n: n a.ll e.
31520: 
31521:    Talvella 1949 aloitettiin Sodankylän kir-      nettä. Silta on myös välttämätön Sodan-
31522: konkylän kohdalla Kitisenjoen siltatyöt           kylän-Pelkosenniemen yhdystien valmistut-.
31523: työttömyystöinä. Tällöin irroitettiin ja ajet-    tua, jota parhaillaan rakennetaan ja joka
31524: tiin rakennuskivet sanottua siltaa varten.        ylittää Kitisenjoen samasta kohdasta. Kun
31525: Työt keskeytettiin kuitenkin ennen kuin           työ on aloitettu ja siihen kiinnitetty j()
31526: varsinaiseen siltarakennustyöhön päästiin.        huomattavia summia valtion varoja, olisi
31527: Kivet lojuvat nyt joen rannalla, eikä ole         se saatettava myös päätökseen.
31528: tietoa milloin rakentaminen aloitetaan.             Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
31529: Monestakin syystä olisi kuitenikin tarpeel-       ehdotamme,
31530: lista saada mainittu si:lta rakennetuksi. Jo
31531: Sodankylän kirkonkylän asukkaista 300-                       että Eduskunta ottaisi vuoden 1952"
31532: 400 ·asuu joen itäpuolella ja heidän on var-              tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
31533: sin vaikea syksyisin ja keväisin kulkea joen              kan arviomäärärahan Sodankylän
31534: toiselle puolen, jossa sijaitsevat kaikki liik-           kirkonkylän kohdalla olevan Kitisen-
31535: keet, lääkäri, apteekki ja koulut. Lisäksi                joen maantiesiltatöiden loppuunsaat-
31536: joen itäpuolella sijaitsevat eräät kunnan                 tamiseksi.
31537: suurimmista kylistä, joihin on paljon liiken-
31538:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta. 1951.
31539: 
31540:             Toivo Friman.                                   Eino Tainio.
31541:                             Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
31542:                                                                                                691
31543: 
31544: IV,4so. -    Rah. al. N:o 408.
31545: 
31546: 
31547: 
31548: 
31549:                                  Prunni.J.a. ym;: Korotetun määrärahan osoittamisesta Mei-
31550:                                     laanniemenkosken sillan rakentamiseen.
31551: 
31552: 
31553:                                       Eduskunnalle.
31554: 
31555:     Kdkeinäenjoen yli j'dhtavan Kii'kan kir-       kenne !k:o'k:o ta!Lvilkauden on lossin ilrohdalla
31556: konkylän kohdalla olevan Meilaanniemen-            keskeyty'ksissä. Kun Tyrvään Voima Oy.
31557: koaken sillan rakennustyöt ovat oHeet käyn-        avasi Meilaanniemenkosken, niin virta lossin
31558: ni'SBä usean vuoden aj'an. SiiJ.lan rakentamis-    ikohdaHa lkiilhtyi huomattavasti ja estää siis
31559: kustannukset on arvioitu nousevan 47 milj.         joen jäätymisen !kytllin vahvaksi. Tyrvään
31560: markkaan ja on tähän tarkoitukseen aikai-          voimalaitoksen patojen sulkeminen ja avaa-
31561: semmin myönnetty 20,680,000 markkaa.               minen johtaa siihen, että rvesi nousee ja las-
31562: Aikaisemmin myönnetyllä. summalia on                kee noin 50 senttiä synnyttäen muutenkin
31563: voitu suorittaa pengerrys- ja betonista val-       heikkoon jäähän suuria railoja. On siis
31564: mistettujen rantapalldrien rakennustyöt.           mahdottomuus liikennöidä ta:lven aikaan
31565: Puuttuu siis sillan rautaosat ja kansitus.         joen ylitse, ja niin joutu'V'at joen eteläpuo-
31566:     Tärmän sNlan ra!lrennustöiden 'loppuunsuo-     lella asuvat ikunta:laiset asioidessaan !kunnan
31567: rittamiseksi anoi tie- ja vesirakennushaHitus      keslkuksessa kiertämään jdko Tyrvään tai
31568: v. 1962 tulo- ja menoarvioon otettavaksi 27        Äetsän kautta, jdka lisää matkaa noin 20-
31569:                                                                           1
31570: 
31571: 
31572: milj. mark!kaa. Tuio- ja menoarvioesityk-          25 kilometriä.
31573: sessään ehdottaa hallitus kuitenkin vain               Tällainen liikenteen pysähtyminen ja
31574: 10 milj. markkaa tähän tarkoitukseen.              liikennöitävän ma1Jkan huomattava pidenty-
31575: ,Olisi kuitenkin välttämätöntä, että edellä        minen tuottaa ikiik!kaiaisille ja koko yihteis-
31576: mainittu silta saataisiin valmiiksi jo ensi        IJ.runnalle taloudellista tappiota, jota vielä
31577: vuoden aikana. Näin sen vuoksi, että Koke-         lisää jo sijoitettujen pääomien tuottamatto-
31578: mäenjoki jakaa Kiibn !kunnan /kahteen              muus. Tämä olisi !korjattavissa si'ltaralk:en~
31579: osaan. Pohjoispuolella jokea on rautatie-          nnstöiden 'Pikais(jlla loppuun saattamisella.
31580: asema, koko kunnan haH.intokoneisto, 'kaup-            Edellä ~ausutun perusteella ehdotam~
31581: palii'k!keet ja siis käytännöhlisesti katsoen      mek:in,
31582: koko kunnan keskus, joten liikeyhteyk-
31583: sien olemassaolo on välttämätöntä. Tämän                     että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
31584: ky'län ilrohdatla on käytännössä lossi, minkä             tulo- ja menoarvioon 20 Pl. 111 luvun
31585: avulla liikenne kesäaikana voi jotenkin toi-              3 momentille lisäyksenä 17,000,000
31586: mia, talvella on kuljettava.. jäitse, joskin              markkaa K-iikan pitäjässä olevan
31587: kevät- ja syyskausina Hikenne on aina ollut               Meilaanniemenkosken sillan rakenta-
31588: !keskeytyksissä. Nyt on tilanne muodostunut               mistöiden loppuunsaattamiseksi.
31589: .sellaiseksi, että !käytännöllisesti katsoen Ui-
31590:      Helsingissä 18 päivänä syySkuuta 1951.
31591: 
31592: 
31593:                   Antto Prunnila.                           Eino E. Heikura.
31594:                   Irma Torvi.                               Esa Hietanen.
31595:                   Arvo Sävelä..                             Nestori Kaasalainen.
31596:                   Arvo Riihimäki.                           Pentti Niemi.
31597:                   Lauri Murtomaa.                           Laura Brander~Wallin.
31598:                                           Pertti Rapio.
31599: 692
31600: 
31601: 1V,4sl. -    Rah. al. N:o 409.
31602: 
31603: 
31604: 
31605: 
31606:                                 Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuorunkaojan si"t-
31607:                                    lan rakentamista varten.
31608: 
31609: 
31610:                                       Ed u s ik: u n nalle.
31611: 
31612:    Pudasjärven kunnassa Pudll!Sjärven-             saatava vakinaisilla työttömyysmäärära-
31613: Sarajärven-Kouvan välisellä maantiellä             hoilla rakennetuksi. Liikenteestä mainit-
31614: oleva Nuorunkaojan vanha puusilta on la-           takoon, että se on huomattavan suuri.
31615: honnut niin huonoksi, että sitä on useam-          Postihallituksen ja yksityisen Uikennöit-
31616: man vuoden ajan täytynyt pökittää alta ja          sijän linja-autot kulkevat neljä kertaa
31617: sivulta, että siltaa olisi voitu käyttää liiken-   päivässä. Sillan pohjoispuolella olevalta
31618: teelle. Liikenneturvallisuussyiden vuoksi on       saha- ja myllylaitokselta ajetaan valmista
31619: uuden sillan rakentaminen vanhan sil·lan ti-       ja raakaa puutavaraa suuria määriä ja
31620: lalle ei yksistään tarpeellinen vaan välttä-       kun ensi vuoden aikana valmistuu raken-
31621: mätön. Oulun tie- ja vesirakennuspiirin            teilla oleva Jäkälävaaran ja Mäntyjär-
31622: toimesta: on laadittu suunnitelma ja kus-          ven välinen metsähallituksen rakennut-
31623: tannusarvio sillan ·raikentamista varten.          tama maantie puutavaran •kuljettamista
31624: Kun uusi silta tulisi eri paiikkaan, niin van-     varten, niin vaarallisuuden vuoksi !PUUtava-
31625: haa siltaa voitaisiin käyttää liikenteelle         ran kuljetus ja henkilöliikenne käyvät sil-
31626: uuden sillan rakennusaikana. TäJ.löin väl-         lan huonouden vuoksi mahdottomaksi.
31627: tyttäisiin niistä kustannuksista, mitä aiheu-         Edellä olevan perusteella ehdotamme
31628: tuu väliaikaisen sillan rakentamisesta ra-         kunnioittaen,
31629: kennusajaksi. Sillan rakentamista on Oulun
31630: tie- ja vesirakennuspiirin taholta pidetty                  että EdJuskwn,ta ottaisi vuoden 1952
31631: tärkeänä ja es1tetty mm. työttömyystöissä                tulo- ja menoarvioon 3,000,000 mar-
31632: ensimmäiseen kiirellisyysryhmään, mutta                  kan määrärahan Pudasjärven-Sara.-
31633: kun sillan rakentaminen työttömyystyönä                  järvetnr-Kouv~ välisellä maantiellä
31634: viipyy ja viipyminen aiheuttaa vahinkoja                 olevan Nuorunkaojam sillatn rakenta--
31635: ja ehkä liikenneseisauksiakin, niin olisi silta          mista varten.
31636:       Helsirugissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
31637: 
31638: 
31639:                   Eino Rytinki.                            Niilo Ryhtä.
31640:                                                                                            693
31641: 
31642: IV,4s2. -   Rah. al. N:o 410.
31643: 
31644: 
31645: 
31646: 
31647:                                1Yiiikki ym.: Määrärahan osoittamisesta moottorilautan
31648:                                   hankkimiseksi Kymen läänin Ruokolahden kunnassa ole-
31649:                                    vaan Ukonsalmeen.
31650: 
31651: 
31652:                                      E d u s k u n n a ll e.
31653: 
31654:    Kymen läänin Ruokolahden kunnan aluee-        tuksista peritty. maksu, joka suunnilleen on
31655: seen kuuluu mm. kaksi Saimaan suurinta           vastannut lautan hoitajan palkkausmenoja.
31656: saarta, Salosaari ja Äitsaari. Mainitut saa-        Saarelaisten puolesta ei aikaisemmin ole
31657: ret ovat yhdistetyt toisiinsa Suilrlralan sal-   asiaan kajottu, ·kun on odotettu uuden tie-
31658: men kohdalla sillalla, mutta saarien ja          lain valmistumista, jolloin lautta samoin-
31659: mantereen välissä on noin 200 metriä ·leveä      kuin saaren tietkin joutuisivat valtion välit-
31660: ja erittäin syvä Uk:onsalmi, missä ylikulje-     tömään hoitoon. Mutta nyt kun tilanne on
31661: tus tapahtuu lautan avulla. Nykyisen lau-        käynyt kestämättömäksi ja tielain voimaan-
31662: tan hankki Ruokolahden kunta 15 vuotta           tulo näyttää viipyvän, ovat asianomaiset
31663: takaperin ja on se 6 tonnia kantava kapu-        kääntyneet Ruokolahden kunnan puoleen
31664: loilla vedettävä rautalautta. Lautan han-        uuden lautan hankinta-anomuksella. Kun-
31665: kinta-aikana täytti se hyvin tarkoituksensa,     nan viranomaisten taholta on kuitenkin il-
31666: mutta nykyisin kun saarien väkiluku on           moitettu, että olisi odotettava uuden tielain
31667: kasvanut 2,000 henkeen ja sinne on sään-         valmistumista, jolloin uuden lautan kustan-
31668: nöllinen linja-autoliikenne sekä myöskin         taisi valtio kokonaan. Kuitenkin on annettu
31669: puutavaran kuljetus siirtynyt au:tokulje-        ymmärtaä, että jos valtio nyt rahoittaisi
31670: tukseksi, on lautta käynyt liian pieneksi,       noin puolet lautan hankintahinnaBta, kunta
31671: hitaaksi ja vaaralliseksi. Mm. kuluvan ke-       tulisi maksamaan loput. 10-12 tonnin
31672: sän aikana on sattunut kolme lautan aiheut-      moottorilautta maJksaa noin 4-5 miljoonaa
31673: tamaa tapaturmaa.                                markkaa. Nykyinen lautta aBetettaisiin vä-
31674:    Edellä mainitut seikat huomioon ottaen        littämään liikennettä Äitsaaren pohjoiskär-
31675: on välttämätöntä, että nykyisen lautan ti-       keen Karoniemen tai Kurevirran kohdalle,
31676: lalle saadaan kookkaampi, 10-12 tonnin           missä se pienemmän liikenteen ollessa kysy-
31677: irantoinen ja moottorilla varustettu lautta.     myksessä voisi pitkän ajan tyydyttää tar-
31678:    Ukonsalmen mantereen puoleiseen lautta-       peen.
31679: rantaan johtaa Imatran-Puumalan tieltä              Edellä olevan perusteella ehdotamme
31680: erityinen valtion tie. Saaren puoleisesta        kunnioittaen,
31681: rannaBta alkaa saarelaisten kunnossapitämä
31682: noin 25 km pitkä kylätie sivuteineen, jota                  että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
31683: vastoin lautan hankinta ja kunnossapito-                 tulo- ja menoarvioon 2,000,000 mark-
31684: velvollisuus ei ole täysin selvä: kuuluuko               kaa käytettäväksi moottort'lautan
31685: se valtiolle, kunnalle vai saarelaisille.                hankkimiseksi Kymen läänin Ruoko-
31686:    Niinkuin edellä on mainittu on Ruoko-                 lahden kunnassa olevaan Ukonsal-
31687: lahden kunta hankkinut edellä mainitun                   meen.
31688: nykyisen lautan ja saarelaisilta on ylikulje-
31689:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
31690: 
31691:         Matti Miikki.                Juho Kuittinen.              Juho Niukkanen.
31692: 694
31693: IV,4sa. -     Rah. al. N:o 411.
31694: 
31695: 
31696: 
31697:                                    Ahmavaara ym..: Määrärahan osoitt<amisesta I ijokisuun-
31698:                                      Siuruanjokisuun perkaamista varten.
31699: 
31700: 
31701:                                          E d u s k u n n a 11 e.
31702: 
31703:    Iijoki on Pohjois-Suomen suurimpia ja      niskan välinen osa. Laaditun suunnitelman
31704: tärkeimpiä uittoväyliä. Sen oma sadealue,     mukaan nousee perattava määrä edellä mai-
31705: joka ulottuu leveänä vyöhykkeenä poi.kki      nituilla koskijaksoilla kaikkiaan 202,000
31706: ma.an Pohjanlahdesta lähe~le itärajaa, on     ms: iin kustannusarvion tehdessä 80.s milj.
31707: 1,438,500 ha: n laajuinen. Se osa Kitka-      marklk·aa.
31708: järven ja Kuusamon vesistöjen sadealueesta,      Edellä esitetyn suunnitelman toteuttami-
31709: josta puutavarllla voidaan kuljettaa Iijoen   nen vaatii kolme vuotta. Työ olisi tehtävä
31710: vesistöön päin, on IllOin 375,000 ha, joten   koneellisesti sulaveden aikana, joUoin työ-
31711: lijoki toimii kaikkiaan 1,813,500 ha: n suu-  kustannukset saadaan pysymään kohtuulli-
31712: ruisen alueen metsien kuljetusväylänä.        siDJa. Toteuttamisen kannalta kiireellisin on
31713:    Iijoessa vuonna 1951 uitettu puumäärä,     Iijokisuun ja Siuruanjdkisuun välinen osa,
31714: joka !kuvastaa nykyhetken keskimääräistä      jossa perattava määrä on 78,000 ms ja kus-
31715: uittomäärää, on ollut seuraaVIa:              tannusarvio 31.2 milj. markkaa. Jotta ko!ko
31716:                                               suunnitelma saataisiin toteutettua riittävän
31717:    Tukkeja . . . . . . . . . . . . . . 1,315,067 kpl
31718:    Pinotavaraa . . . . . . . . . . 426,997 pm3ajoissa, olisi työ saatava alkuun tulevana
31719:                                               kesänä ja sitä varten nyt saataVIa varat ai-
31720:    Edellämainittu puumäärä tekee hiemrun nakin kiireellisimmän osan toteuttamiseksi.
31721: y'li 13.o milj. tekn. j3. Kun Kuusamon met-      Hyöty yrityksen toteuttamisesta lankeaa
31722: sien hakkuut pääsevät käyntiin, lisääntyy metsänomistuksen hyväksi kohoavilla kanto-
31723: puumäärä tuntuvasti, kohtuullisen arvion hintoina, yleiseUe liikenteelle paranevilla
31724: mukaan 5.o milj. tekn. j3 vuosittain. Koko- lkulkuväylinä ja kalastukselle arvokalan
31725: naisuittomäärä voi näinollen nousta vuosit- nousun edistämisenä. Vähäiseksi ei ole
31726: tain 18.o-20.'o milj. tekn. j3 saakka.        myöskään arvioitava sitä etua, joka koituu
31727:    Iijoki on tyypillinen jokivesistö. Vesi on kansantaloudelle ja syrjäseutujen väestölle,
31728: vähissä lopukesällä valtaväylälläkin. Lu- kun tätä tietä saadaan luotua luonnollista
31729: kuisat kivikkoiset ja monihaaraiset kosket, työllisyyttä metsätöillä laajoille alueille,
31730: joissa uiton läpivieminen matalaveden ai- joilla nämä edellytykset ovat viime vuosi-
31731: kana käy epävarmaksi, ovat muodostuneet kymmeninä suurelta osalta puuttuneet. Val-
31732: varsin suuria kustannuksia vaativiksi. Ti- tion metsiä on Iijoen nykyisellä vaikutus-
31733: lanne muodostuu entistä va~keammaksi 3- alueella n. 50 % ko'konaismetsäpinta-alasta,
31734: 4 vuoden kuluttua, jolloin Kuusamon met- mutta niiden osuus teollisuuden hakkuissa
31735: sien hakkuut todennäköisesti pääsevät .alka- tekee 70-80 %, sillä va'ltion metsät ovat
31736: maan, sillä nämä puut joutuvat kulkemaan ylksityismetsiä huomattavasti puisevampia.
31737: edellä mainittujen koskijaksojen kautta vä-      Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
31738: häv.etisimpänä ai:kana, joka yleensä lankeaa nioittaen,
31739: heinäkuun puolivälin j<a elo!kuun viimeisen
31740: päivän väliselle ajanjaksolle. Ensisijaisiksi            että Eduskunta ottaisi vuoden 1952
31741: perkauskohteiksi tässä mielessä on katsot-            tulo- ja menoarvioon 31,200,000 mar-
31742: tava Iijoella Iijokisuun ja Pudasjärven vä-           karn määräralu:rin Iijoella kiireellisim-
31743: lillä olevat lukuisat koskijaksot sekä Siu-           män koskijakson perkausta varte;n
31744: ru:a.njoella Siuruanjokisuun ja Sa-arikosken          välil"tä I ijokisu.u-Siuruanjokisuu.
31745:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
31746: 
31747:           Arvi Abmavaara.                 Eino Rytinki.            Arvi Turkka..
31748:           Erkki Koivisto.                 Aaro Kauppi.             H. A. Kannisto.
31749: IV,4s4. -   Rah. al. N:o 412.
31750: 
31751: 
31752: 
31753: 
31754:                               Häppölä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Teu-
31755:                                 ron- ja Puujoen perkaukseen.
31756: 
31757: 
31758:                                    E d u s k u n n a ll e.
31759: 
31760:    Vuoden 1952 valtion tulo- ja menoarvio-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
31761: esitykseen on (20 Pl. III 1.) merkitty          kunnioittaen,
31762: 60 miljoona3i mw~kaa Teuron- ja Puujoen
31763: perkaukseen sekä jo aloitettujen .perkaus-               että Eduskunta päättäisi korottaa
31764: töiden j81tkamiseen.                                   20 Pl:n 111 lruvussa mai!nitun määrä-
31765:                                                        rahan 60 miljoonaa markkaa 90 mil-
31766:   Valtiovalta myöntää, että Teuron- ja                 joonaksi markaksi, josta summasta
31767: Puujoen pe:rlkaus .tulee malksamaan 170 mil-           35 miljoonaa markkaa VOJrattaisiin
31768: joonaa markkaa, mutta main1tusta 60 mil-               Teuron- ja Puujoon perkaukseen, eU
31769: joonasta markasta voidaan asianomaimen                 summa, jonka asiamtwntijat katsovat
31770: jakoelinten mukaan myöntää vain 2-3 mil-               ko. perkaustyön ensimmäisen työvai-
31771: jonaa markkaa ko. per>kaukseen.                        hee~n vaativarn.
31772: 
31773:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
31774: 
31775: 
31776:                 Leo Bäppölä.                             EemU Luukka..
31777: 696
31778: 
31779: IV,4s5. -   Rah. a.l. N:o 413.
31780: 
31781: 
31782: 
31783: 
31784:                                Mustonen: Määrärahan osoittamisesta Mainuajoen koskerr.
31785:                                    perkaamista varten.
31786: 
31787: 
31788:                                     E d u s k u n n a 11 e.
31789: 
31790:   Kajaanin maala.iskunnaBSa sijaitsevan          kustannusaTIVion mukaan tulisi laajennus-
31791: Mainuajärven       ympäristössä suorittiv&t      ja: pel"kaustyö nyt maksamaan noin
31792: eräät yhtiöt sotien edellä laajoja vesiperäis-   2,600,000 markkaa. Kun järven tulviminen
31793: ten metsämaiden kuivatuksia. Näiden kui-         j,a siitä viljelijöHle aiheutuvat vahingot joh-
31794: va:tusten seurauksena kevättulvavesi lumen       tuvat toimenpiteistä, joita viljelijät itse ei-
31795: sulamisen jälkeen vir,taa nopeasti Mainua-       vät ole suorittaneet ja joista heille ei ole
31796: järveen ja kohottaa sen vedenpinnoo keski-       vähäisintäkään hyötyä, olisi kohtuullista,
31797: määrin metriä korkeammalle a1kaisempaa           että valtio perkauttamaila joen estäisi jär-
31798: tulvaveden keskikorkeutta. Monien ta:lojen       ven tulvimisen ja siitä johtuvat vahingot.
31799: peltoja ja niittyjä joutuu tämän johdosta           Edellä lausuttuun ,viitaten ehdotan,
31800: useiksi viikoiksi veden alle. Näiden .tulvien
31801: ja niistä johtuvien vahinkojen estäminen                    että Edluskunta ottaisi vuoden 1952
31802: on mahdollista järvestä johtavassa M~ainua­              tulo- ja me,noarvioon 2,600,000 mar-
31803: joessa olevan vähäisen kosken laajentamisen              kotn määrärahan Mainuajoen kosken
31804: ja perkaamisen avulla. Aikoinaan tehdyn                  laajentamiseen ja perkaamiseen.
31805:       Helsingissä 18 päiJVänä syyskuuta 1951.
31806: 
31807: 
31808:                                         J. Mustonen.
31809:    VALTIOPÄIVÄT
31810:                     19 51
31811: 
31812:             LIITTEET
31813:                        V
31814: 
31815: PANKKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY RAHALAITOSTEN
31816:      VALVONTAA KOSKEVA TOIVOMUSALOITE
31817: 
31818: 
31819: 
31820: 
31821:                  HELSINKI 1951
31822:            VALTIONEUVOSTON Km.TAPAINO
31823: 
31824: 
31825: 
31826:                                              88
31827:                                                                                            699
31828: 
31829: V,t.- Toiv. al. N:o 56.
31830: 
31831: 
31832:                                 Heitto ym.: Toimenpiteistä rahalaitost.en valvonnan yhden-
31833:                                     mukaistamiseksi.
31834: 
31835:                                      Eduskunnalle.
31836:    Koska yksityisten tallettajien on mahdo-        rahalaitosten valvontaan nähden asetetaan
31837: tonta valvoa, että heidän varansa sijoite-         suunnilleen samat vaatimukset kuin van-
31838: taan tavalla, joka turvaa tallettajien saami-      hempienkin rahalaitosmuotojen.
31839: 'Set, on takeet tästä pyritty luomaan lain-           Koska Postisäästöpankki toimii kokonaan
31840: säädäntöteitse. Lisäksi on valtion toimesta        valtion hoidossa ja valtio myös vastaa tal-
31841: järjestetty talletusvaroja vastaan ottavien        letetuista varoista, ei sen kohdalta muita
31842:  rahalaitosten tarkastus siten, että pankki-       toimenpiteitä tarvita. Osuuskassojen val-
31843:  tarkastusvirasto valvoo pankkien toimintaa        vonta on järjestetty Osuuskassojen Kes-
31844:  ja säästöpankkitarkastusvirasto säästöpank-       kus Oy: n toimesta. Kun kysymyksessä on
31845:  kien toimintaa.                                   varsinainen luottolaitos, joka puolestaan on
31846:     Kun tarkastus aikanaan järjestettiin vain      asianomaisen valvonnan ja tarkastuksen
31847:  mainittuja rahalaitoksia koskevaksi, oli se       alainen, voitaneen sen suorittamaa valvon-
31848:  yleisön kannalta täysin riittävä, sillä muissa    taa ehkä pitää riittävänä. Kuitenkin tun-
31849:  rahalaitoksissa kuin liike- ja säästöpankeissa    tuisi tarpeelliselta, että myös valtion toi-
31850:  Qli siihen aikaan varsin vähän talletuksia.       mesta senrattaisiin tätä valvontaa ja että
31851:  Kuluneiden 30 vuoden aikana on tilanne            osuuskassojen kehityksestä laadittaisiin sa-
31852:  tässä suhteessa kuitenkin suuresti muuttu-        mat tilastot kuin säästöpankkien kehityk-
31853:  nut, mikä käy ilmi jo allaolevasta tilastosta.    sestä.
31854:                                                        Aivan muodotonta on, että osuusliikkei-
31855:              Talletusten määrä:                    den säästökassojen toimintaa valvovat ai-
31856:              Osuuskas-     Osuuskaup- Kaikissa     noastaan asianomaisten liikkeiden keskus-
31857: Vuosi                     pojen säästö- rahalai-
31858:               soissa       kassoissa    toksissa   liikkeet, joiden edut monessa suhteessa yh-
31859:             mmk      %     mmk %           mmk     distyvät niiden valvonnassa olevien liikkei-
31860: 1920 ...      9 0.2     19 0.5           3,820     den etuihin. Kun pankkitarkastuslaissa Qn
31861: 1930 ...    379 3.3    441 3.9          11,294     säädetty, että pankkitarkastusviraston virka-
31862: 1940 ... 1,616 8.9     631 3.5          18,046      mies tai toimihenkilö ei saa 'kuulua pank-
31863: 1950 ... 20,055 17.4 5,356 4.6         115,562     kien hallitukseen eikä olla pankin palveluk-
31864:                                                    sessa eikä edes nauttia luottoa pan'kki.tar-
31865:    Osuuskassat ja osuuskauppojen säästö-            kastusviraston valvonnan alaisesta pankista,
31866: kassat, joilla 1920 oli vain 0. 7 % yleisön         ei ole tallettajain turvaan nähden tasapuo-
31867: talletuksista, ovat nyt saaneet yhteensä            lista eikä asianmukaista, että jonkin toisen
31868: 22.o %- Nämä rahalaitokset ovat näin ollen          rahalaitosryhmän kohdalta vastaavia vaati-
31869: muodostuneet erittäin huomattaviksi teki-           muksia ei lainkaan esitetä.
31870: jöiksi liikepaniclden, säästöpankkien ja Pos-          Edellä olevan perusteella esitämme edus-
31871: tisäästöpankin rinnalle. Että kehitys edel-         kunnan hyvå!ksyttävä:ksi toivomuksen,
31872: leen kulkee tähän suuntaan, käy ilmi siitä,
31873: että osuuskassojen ja osuuskauppojen sääs-                  että hallitm antaisi Edmkunnalle
31874: tökassojen talletukset tämän vuoden ensi                  esityksen lainsäädännön täydentämi-
31875: puoliskolla ovat lisääntyneet 4,279 milj. mk,             seksi siten, että tehokas ja yhdenmu-
31876: josta säästökassojen osuus on 1,475 milj. mk              kainen viranomaisten suorittama tar-
31877: ja osuuskassojen 2,804 milj. mk, eli suhteel-             kastus kohdistuisi kaikkiin rahalai-
31878: lisesti enemmän kuin muissa rahalaitoksissa.              toksiin, jotka ottavat vastaan yleisön
31879:    Tätä kehitystä silmällä pitäen tuntuu                  talletuksia.
31880: luonnolliselta, että myös ensinmainittujen
31881:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
31882: 
31883:  Juho Heitto.            Martti 0. Kölli.           Arno Tuurna.           0. A. öhm.a.n.
31884:  R. Hallberg.            Hugo Nuorsaari.            Erkki Koivisto.        Johannes Wirtanen.
31885:  Esa Kaitila..           N. Kosola..                Felix Seppälä.         T. A. Wiherheimo.
31886:  Aukusti Pasanen.        Martti J. Huttunen.        Kalle J ouka.nen.      Eemil Luukka..
31887:                              ••        ••
31888:  VALTIOPAIVAT
31889:                   1951
31890: 
31891:           LIITTEET
31892:                      VI
31893: 
31894: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
31895:           TOIVOMUSALOITTEET
31896: 
31897: 
31898: 
31899: 
31900:                HELSINKI 1951
31901:          VALTIONEUVOSTON KIB.TAPAINO
31902: Väkijuomayhtiötä, terveyden- ja sairaanhoitoa, viran ja
31903: toimen haltijain työpaikkaoloja ym. koskevia laki- ja
31904:                   toivomusaloitteita.
31905:                                                                                                705
31906: 
31907: VI,1. -     Lak. al. N:o 48.
31908: 
31909: 
31910:                                  A. Simonen ym.: Ehdot.us laiksi väkijuomayhtiön verotta-
31911:                                     misesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä annetun lain
31912:                                     muuttamisesta.
31913: 
31914:                                       E d u s k u n n a ll e.
31915:    Väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen           Esillä olevassa 'tapauiksessa on vertauspe-
31916: vuosivoiton käyttämisestä 20 päivänä touko-        rusteeksi otJetmva. liihmnii. juuri ,tukkuhinta-
31917: kuuta 1935 annettua Laki~ (207/35) muu-            indeksi, johon pisteostot ja muut valtioval-
31918: tettiin: 23 päivänä joulukuut!11948 (893/48)       lan toimenpiteet eivät ole vaikuttaneet sa-
31919: niin, että valtion: saamasta vuosivoiton yli-      malla tavalla 11lentav~ti kuin elinkustan-
31920: jäämistä suoritetaan kullekin !kunnalle ra-        nusindeksiin, joka näistä syistä ~ei tässä
31921: hamäärä, joka vastaa sataa markka!). jo-           kelpaa vertailuperusteeksL Kun erityisesti
31922: kaista kunnassa edellisenä vuonna henkikir-        sotien jälkeen kaikkinainen huoltotyö on
31923:  joitettua asukasta kohti, ei kuitenkaan yh-       saanut aivan ,toiset ja laajemmat mittasuh-
31924: teensä enempää kuin 30 % kdko sanotusta            teet !kuin vuoden 1935 lakia ,laa;dittaessa oli
31925: ylijäämästä. Lainmuutos perustui edus-             asian laita ja kun silloin jaettavaksi vah-
31926: kunnassa vuoden 1948 valtiopäivillä teh-           vistettuun määrään ei siten mm. lainkaan
31927:  tyyn lakialoitteeseen (N: o 41). Aloitteessa      sisältynyt niitä menoja, jotka kunnilla ny-
31928: perusteltiin kunnille asukasta kohti jaetta-       kyisin alkoholistihuollosta on kannettaNa-
31929: van määrän korottamista, joka ennen lain-          naan, on kohtuullista, että väkijuomaliik-
31930: muutosta oli ollut 12 markkaa henkikirjoi-         keen voittovaroista myönnettävää avustusta
31931: tettua asukasta kohti, lähinnä raJhan arvon        korotetaan niin, että tämä avustus vastaa
31932: .alenemisella sekä sillä, että tehostunut niin     ennen sotia vallinnutta .tasoa, johon kuiten-
31933: ennako1ta estävä kuin jo syntyneiden alko-         kin on lisättävä myös korvaus nJ~kyisin an-
31934: holivaurioiden korjaamista tarkoittava; huol-      nettavasta monipuolisesta alkoholihuolto-
31935: totyö vaativat yhä suuremmassa määrässä            työstä. Oikean suhteen saavuttam1seksi vä-
31936: kuntien varoja. Näistä samoista syistä on          ki;juomayhtiön voiton jaossa olisi kunnille
31937: jälleen todettava, e.ttä asukasta kohti väki-      henkikirjoitettua asukasta kohti jaettava
31938:  juomayhtiön voittovaroista suoritettu 100         määrä siten korotettava 250 markaksi, jol-
31939: markkaa enää läheskään vastaa s1tä, jonka          loi.n: voittovarojen jako saata1siin nouse-
31940: lainsäffitäjä käsillä olevaa lakia laadittaessl}   maan: siksi, m~ksi se alunperin oru .tarkoi-
31941: katsoi siksi kohtuulliseksi määräksi, mikä         tettu.
31942: kunnille on sanotuista voittovaroista suori-          Edellä esitettyihin perusteluihin viitruten
31943: tettava. Kun vuonna 1935 vallinnutta ta-           kunnioittaen ehdotamme,
31944: soa, jollom kunnille jaettiin 12 markkaa
31945: henkilöä kohti, merkitään sadalla, havai-
31946: taan, ,että kotimarkkinatavarain tukkuhinta-                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
31947: indeksi kuluvan rvuoden elokuussa oli 1,850.              van lakiehdotuksen:
31948: 
31949:                                             Laki
31950:       väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä annetun lain
31951:                                      muuttamisesta.
31952:       Eduskunnrut päätöks,en mukaisesti muutetaan väkijuomll!yfu.tiön verottamisesta ja sen
31953:     vuosivoiton käyttämisestä 20 päivänä touko kuuta 1935 annetun lain (207 /35) 2 §: n
31954:     2 momentti, sellaisena kuin se on joulukuun 23 päivänä 1948 annetussa laissa (893/48),
31955:     näin lkuuluvalksi:
31956:                      2 §.                          suoritetaan kullekin kunnalle rahamäärä,
31957: -    - - - - - - - - - - - - -                     joka    vastaa   kahtasataaviittäkymmentä
31958:     Valtion saamasta vuosivoiton ylijäämästä       markkaa jokaista kunnassa tJdellisenä
31959:                                                                                                 89
31960: 706                              VI,1. -   VäJkijuomaybtiö.
31961: 
31962: vuonna henkikirjoitettua asukasta kohti, ei       Tätä laikia sovelletaan ensimmmsen ker-
31963: kuitenkaan yhteensä enempää kuin 30%            ran väkijuomayhtiön vuoden 1950 vuosi-
31964: sanotusta ylijää.mästä.                         voiton käyttämiseen.
31965: 
31966: 
31967: 
31968:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
31969: 
31970: 
31971:                 A. Simonen.                             Arno Tuurna.
31972:                 Valto Käkelä.                           Juho .Heitto.
31973:                 Vilho Väyrynen.                         Laura Brander-Wallin.
31974:                 Heikki Hykkäälä.                        Kalle Jokinen.
31975:                 Veikko Kokkola.                         Grels Teir.
31976:                 Veikko Helle.                           Eino Rauste.
31977:                                        Arvi Ikonen.
31978:                                                                                              707
31979: 
31980: VI,2. -   Lak. al. N:o 49.
31981: 
31982: 
31983: 
31984: 
31985:                                Suominen ym.: Ehdotus laiksi tuberkuloosilain muutta-
31986:                                   misesta.
31987: 
31988: 
31989:                                     E d u s k u n n a II e.
31990: 
31991:    Syyskuun 3 päivänä 1948 annetun tuber-        keuttaa _...e, että sanotussa parantolassa omis-
31992: kuloosilain 4 § :n 3 momentin 1 lauseen         tavat varsin huomattavan määrän sairaan-
31993: mukaan kunnan ja kuntain liiton tulee           sijoja sellaiset kunnat, jotka eivät kuulu
31994: ylläpitää tuberkuloositoimistoa ja keskus-      asianomaiseen tuberkuloosipiiriin.
31995: parantolaa, jonka kunta tai kuntain liitto          Vaikka tuberkuloosin vastustaruistyö on-
31996: omistaa tai sitä pysyvän oikeuden nojalla       kin määrätty alussa mainitulla tuberkuloosi-
31997: hallitsee. Sanat ,tai sitä pysyvän oikeu-        lailla lakisääteiseksi kuntien asiaksi, tälle
31998: den nojalla hallitsee" hyväksyttiin edellä-      työlle ei ole kuitenkaan eduksi, että sellai-
31999: mainittuun lakiin nimenomaan siinä mie-         silta yksityisiltä piireiltä, jotka haluavat
32000: lessä, että maassamme kaksi osakeyhtiöpoh-      olla tässä työssä edelleen mukana, estetään
32001: jalla toimivaa parantolaa, jotka on mää-        mahdollisuudet heidän haluamaansa toimin-
32002: rätty keskusparantoloiksi, voisivat säilyttää   taan tärkeässä ja myöskin paljon varoja vaa-
32003: edelleen entisen omistusmuotonsa. Yllä mai-     tivassa tuberkuloosin vastustamistyössä.
32004: nitun lainkohdan epätäsmällisyyden vuoksi       Päinvastoin tuberkuloosin vastustamistyölle,
32005: sisäasiainministeriö on kuitenkin tulkinnut     kuten monen muunkin sosiaalisen toiminnan
32006: selostettua lakia siten, että keskusparanto-    menestymiselle on eduksi, että yksityisillä
32007: loilla, jotka toimivat osakeyhtiömuotoisina,    kansalaisilla, kansalaisjärjestöillä ja liike-
32008: ei ole mahdollisuus saada parantolan laajen-    laitoksilla on olemassa mahdollisuus osal-
32009: tamiseen tuberkuloosilain 27 §: ssä tarkoi-     listua tämän työn tukemiseen ja helpotta-
32010: tettua valtion apua, vaikka kuntain liitto      miseen ja että tuberkuloolilailla ei vaikeu-
32011: on vuokrasopimuksella vuokrannut paranto-       teta tähänastista tuberkuloosin vastustamis-
32012: lan tuberkuloosipiirin keskusparantolaksi.      työtä, vaan pyritään sitä edelleen edistä-
32013:    Tällainen lain tulkinta ei voi olla edus-    mään, mikä lienee lainkin tarkoitus. Tämän
32014: kunnan tarkoituksen eikä tuberkuloosin vas-     vuoksi on tärkeätä, että tuberkuloosin vas-
32015: tustaruistyön etujen mukaista, sillä maas-      tustamistyötä voidaan tehdä tuberkuloosilain
32016: samme on ainakin yksi varsin huomattava         tarkoittamassa mielessä myöskin osakeyh-
32017: keskusparantolaksi määrätty parantola, joka     tiön pohjalla kuitenkin siten, että kunnilla
32018: toimii osakeyhtiörunotoisena ja jonka omis-     on riittävä määräämisvalta tällaisissa osake-
32019: tusmuodon muuttaminen kuntain liitoksi          yhtiöissä. Tämä on myöskin täysin kun-
32020: vaikuttaisi suorastaan epäedullisesti sanotun   nallislain hengen mukaista, sillä sen mu-
32021: parantolan toimintaan. Tämä johtuu siitä,       kaan kuntien yhteistyö voi tapahtua muulla-
32022: että po. parantolan osakkaina on kuntien        kin tavoin kuin kuntain liiton muodossa.
32023: lisäksi myöskin eräitä osuustoiminnallisia         Edellä esitetyillä perusteilla esitämme
32024: järjestöjä, jotka haluavat omistaa edelleen     kunnioittaen,
32025: paikkoja sanotusta parantolasta henkilökun-
32026: taansa varten. Lisäksi mainitun parantolan                että Edu,skunta hyväksyisi seuraa-
32027: :a!UUttamista kuntain liiton omistamaksi vai-           van lakiehdotuksen:
32028: 708                              VI, 2. -   Tulberkuloosila,ki.
32029: 
32030: 
32031:                                             Laki
32032:                              tuberkuloosilain muuttamisesta.
32033:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä syyskuuta 1948 annetun tu-
32034:     berkuloosilain (649/48) 4 § :n 3 ja 4 momentti näin kuuluviksi:
32035:                     4 §.                          kin voimassa, mitä tässä laissa on sanottu
32036: -   - - - - - - - - - - - -                       kuntain liitosta.
32037:    Kunnan ja kuntain liiton tulee ylläpitää          Keskusparantolan osastoja voi olla toi-
32038: tuberkuloositoimistoa ja keskusparantolaa,        toisella paikkakunnalla, ja siihen voi liittyä
32039: jonka kunta tai kuntain liitto omistaa tai        erillisinä parantolaosastoina työhoito-osasto
32040: sitä pysyvän oikeuden nojalla hallitsee. Tu-      ja tuberkuloosi-invaliidien ammattioppilai-
32041: berkuloositoimistoa ja keskusparantolaa voi       tos. Yliopistollisen tuberkuloosiopetuksen
32042: ylläpitää myöskin osakeyhtiö, jos kunnat          järjestämisestä tuberkuloosipiirissä voidaan
32043: omistavat sen osakkeista vähintään kaksi          määrätä asetuksella.
32044: kolmannesta. Osakeyhtiö on tällöin oikeu-
32045: tettu tämän lain 27 ja 28 §§ :ssä mainittui-         Tämä laki tulee voimaan           päivänä
32046: hin valtion avustuksiin, ja siitä on muuten-           kuuta 195 .
32047: 
32048:        Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
32049: 
32050: 
32051:               Unto Suominen.                            Juho Niukkanen.
32052:               Väinö Tanner.                             Esa Kaitila.
32053:               J. B. Lampinen.                           Ko!Uiti Järnefelt.
32054:               C. A. Öhman.                              J'!lho Heitto.
32055:               Jussi Lappi-Seppälä.                      A. Sbnonen.
32056:               Aune lnnala.                              Veikko Helle.
32057:                                                                                                 709
32058: 
32059: Vl,a. -   Lak. al. N:o 50.
32060: 
32061: 
32062: 
32063: 
32064:                                  Luukka ym. : Ehdotus laiksi reumatautien hoitolaitosten
32065:                                    valtionavusta.
32066: 
32067: 
32068:                                       Ed u s kun n a 11 e.
32069: 
32070:    Maahamme on ttänä vuonna saatu kauoo               Reumasäätiön sairaala on aloittanut toi-
32071: kipeästi kaivwttu reumatautien erikoissai-         mintansa viime heinwkuussa, mutta kysy-
32072: raala, joka on suunnittelulta&J. ajam.mukai-       mys sairaalan käyttö- ja kunnossapitokus-
32073: nen ja riittävän suuri helpottamaan huo-           tannusten rahoittamisesta on edelleenkin
32074: mattavwssa määrässä reumatautien hoita-            ratkaisematta. Väliaikaisesti on tilannetta
32075: mista. Kun näiltä sairauksi.a voidaan tilan-       helpotettu myöntämällä valtion lisämeno--
32076: ahtauden vuoksi vain rajoitetusti hoitaa           arviossa 20 milij. markan määräraha valtion
32077: sisätautisairaaloissa, uusi reumasairH~ala on      sairaansijoilla hoidettujen hoitopäivämak-
32078: käy.tännöllisesti lkwtsoen ainoa alalla&n. Sai-    suihin. ,Sairaala ei kuitenkaan kykene rtoi-
32079: raalan omistaa Reumwsäätiö ja se on saatu          mimaoo täydellä tehollaan ennen kuin sen
32080: ai:kaan valtion, Kansaneläkelaitoksen, kun-        käyttötalous on saatettu turvatulle pohjalle.
32081: tien ja eräiden liikelaitosten uhrauksin.          Sairaalassa on 320 sairaansijaa ja vuotuis-
32082: Valtiolla on käyttöoikeus kolmanrnekseen           ten hoitopäivien lukumäärä on n. 100,000.
32083: sairaanBijoista ja se on myös vastannut yh-        Kusrta;nnukset hoitQpäivältä on arvioitu n.
32084: dellä kolmasosalla perustamiskustannuk-            1,000 markaksi, joten kokonaismenot tulevat
32085: sista. Muut osaklkarut eivät ole saaneet val-      olemaan n. 100 milj. markkaa vuodessa.
32086: tionavustusta osuuksiensa rahoittamiseen.             Reumasairauksista saatavissru olevien •tie-
32087:                                                    tojen mukaan maassamme on noin 50,000
32088:    Kun Reumasäätiö vuonna 1946 ryhtyi              nivelreuma'tismia sairastavaa j.a näistä lie-
32089: suunnittelemaan kysymyksessä olevaa sai-           nee työkyvy.ttömiä noin 15,000. Kysymyk-
32090: raalaa, edellytettiin, että valtio jatkuvasti      sessä on täten kansantauti, jota tuhoisuudel-
32091: osallistuu sen ikus'tannuksi.in, ja ,tähän luot-   taan voidaan .verrata tuberkuloosiin ja
32092: taen kunnat, liikelaitokset ja Kansaneläke-        jonka torjuminen on lähinnä valtion asia.
32093: laitos ovat merkinneet sairaalaihookkeesta         Tämän johdosta olisi, ·ainoan reumasairaa-
32094: osuuksia. Tähän olettamulkseen niillä on           la.mme saruttamiseiksi toimimaan täydellä te-
32095: ollut syytä senkin vuoksi, eutä muilla sai-        holla, viipymättä saatava .aikaan .laki: reu-
32096: raalahoidon aloilla yleensä on lailla taattu       ma:taUJtien hoitolaitooten valtionavusta. Yh-
32097: valtionavustukset sekä sairaalan perusta-          denmukaisuuden vuoksi tämän 1ain tulisi
32098: mis- että kunnossapito- j.a käyttökus.tannuk-      sisältää pääp.eriaa.tteiltaa.n samanlaiset sää.n-
32099: siin. Tästä on säännöksiä mm. keskussai-           nökset vaLtion osallistumisesta reumahoidon
32100: raalalaissa    (312/48),     .tuberkuloosilaissa   kus!tannuksiin lkuin ne, joita on edellä mai-
32101: ( 649/48) , kunnallisten mielisaihaalain val-      n1tuissa muuta sairaanhoitoa koskevissa
32102: tionapua koslkevassa laissa (269/29) ja hal-       laeissa.
32103: lituksen esityksessä uudeksi mielisairaslaiksi        Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan
32104: (4/50 vp.), invaliidihuoltolaissa (907/47),        kunnioittaen,
32105: ja viimeksi on vastaavia säännöksiä annettu
32106: laissa ikaaltumatautisten hoitolaitosten val-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32107: tionavusta (367/51).                                      van lakiehdotuksen:
32108: 710                           VI,a. - Reumatautien hoito1Jaitos.
32109: 
32110: 
32111:                                             Laki
32112:                         raumatautien hoitolaitosten valtionavusta.
32113:       Edusikunnan ,päätöksen mukaisesti säädetään:
32114:                      1 §.                                              5 §.
32115:   Kunnallinen ja yksityinen reumatautien             Jos laitos, joka on saanut valtionapua
32116: hoitolaitos, jonka sisäasiainministeriö kat-      perustamiskustannuksiin, siirtyy toiselle
32117: soo tarpeelliselksi ja lääkintöhallitus tarkoi-   omistajalle, lopetltaa toimintansa tai muute-
32118: tustaan vastaavaksi, saa valtionapua sen          tun toimintansa johdosta tai muuten ei
32119: mukaan, kuin tässä laissa säädetään.              enää .täytä niitä ehtoja, jotka valtionavun
32120:                                                   saamiseksi .vaad1taan, on valtiolla vuoden
32121:                      2 §.                         kuluessa siitä, kun tapahtuneesta muutok-
32122:    Reumrutautisten hoitolaitoksen kunnossa-       sesta on laitoksen puolesta ilmoitettu lää-
32123: pito- ja käyttökustannuksiin annetaan val-        kintöhallitukselle ,taikka lääkintöhallitus on
32124: tionapua puolet hyväksyttävien kustannus-         todennut laiminlyönnin ehtojen täyttämi-
32125: ten määrästä.                                     sessä tapahtuneen, oikeus lunastaa laitos
32126:                      3 §.                         omakseen valtioneuvoston määräämästä
32127:    Reumatautisten hoitolaitoksen perusta-         kohtuullisesta arviohinnasta. S·anottua val-
32128: ruiskustannuksiin voidaan tulo- ja menoar-        tionapua on vastaavalta osalta pidettävä
32129: vion rajoissa myöntää valtionapua puolet          lunastushinnan suorituksena.
32130: sisäasiainministeriön vahvistaman suunni-
32131: telman mukaisista hyväksyttävistä perusta-                            6 •§.
32132: miskustannuksista.                                   Tarkemmalt määräykset tämän lain sovel-
32133:    Perustamiskustannuksina pidetään myös          ·tam1sesta samoin kuin valtionavun saami-
32134: laajentamisesta ltai peruskorjauksista ai:heu-    seen liittyvistä ehdoista annetaan asetuk-
32135: tuneita kustannuksia.                             sella.
32136:                                                                        7 §.
32137:                     4 §.                             Edellä 2 § : ssä .main.ittuihin kustannuk-
32138:    Kunnossapito- ja käy;Utökustannuksiin          siin sovelletaan •tätä lakia lokakuun 1 päi-
32139: valtionapua saavien r.eumatautisten hoito-        västä 1951 lukien.
32140: la1'tosten päivämaksut vahvistaa sisäasiain-
32141: ministeriö lää.kintöha1lituksen esityksestä.
32142: 
32143:        Helsingissä 14 pä.ivänä syyskuuta 1951.
32144: 
32145: 
32146:                Eemil Luukka.                              Viljami Kalliokoski.
32147:                A. Simonen.                                Arvi Ahmavaara.
32148:                Unto Suominen.                             Arno Tuurna.
32149:                H. A. Kannisto.                            Irma Karvikko.
32150:                Albin Wickm.an.                            Ebba östenson.
32151:                Mauri Ryömä.                               Elli Stenberg.
32152:                                                                                              711
32153: 
32154: Vl,4. -   Toiv. al. N:o 57.
32155: 
32156: 
32157: 
32158: 
32159:                                 Käkelä ym. : Lääketeollisuuslaitosten saattamisesta valtion
32160:                                   omistukseen.
32161: 
32162: 
32163:                                       E d u s k u n n a ll e.
32164: 
32165:    Suomessa toimivien lääketehtaiden tuo-            Lää~keiden myynnissä aiheuttaa sekaan-
32166: tanto on suurimmalta osaltaan ulkomailta          nusta ja lisäkustannuksia se, että erikois-
32167: tuotujen kemiallisesti valmiiden raaka-ai-        lääkerekisterin puuttuessa eri tehtaat val-
32168: neiden muokkaustyötä, so. sekoittamista,          mistavat samoja valmisteita eri nimillä.
32169: liuottamista, ampulloimista ja tabletoimista.        Mitä lääketehtaiden omistussuhteisiin tu-
32170: Sitä vastoin tuotanto, joka perustuu koti-        lee, 'Omistavat meillä lääkäri- ja apteekkari-
32171: maiseen raaka-ainepohjaan ja sen hyväksi-         kunta käytännöllisesti katsoen ka~ki lääke-
32172: käyttöön, on jäänyt melkein kokonaan tut-         teollisuuslaitokset. Kun lääkkeiden määrää-
32173: kimatta ja toteuttamatta. Syynä tähän on          minen samoin'kuin niiden tukku- ja vähit-
32174: mainittu toisaalta se, että lääkeaineiden         täismyyntikin ovat samojen ammattipiirien
32175: muokkaustyö on jo sellaisenaan osoittautu-        hallussa, voi siitä aiheutua epäkohtia, jotka
32176: nut meillä niin hyvin kannattavaksi, ettei        eivät ole yhteiskunnan kannalta hyväksyt-
32177: lääketehtaiden ole tarvinnut ryhtyä mel-          täviä. Tästä syystä useissa maissa on lain-
32178: koisia kustannuksia ja laajaa tutkimustyötä       säädäntöteitse kielletty lääkäreitä omista-
32179: vaativaan kemialliseen tuotantoon sekä toi-       masta lääketehtaita tai niiden osakkeita.
32180: saalta lääketeollisuutemme nuoruus, joka on          Edellä olevilla perusteilla ja kun yksi-
32181: estänyt sitä toistaiseksi riittävästi laajenta-   tyistä voittoperiaatetta voidaan kaikkein vä-
32182: masta toimintaansa kotimaisten raaka-ai-          himmin hyväksyä alalla, jonka yksinomai-
32183: neiden tutkimiseen ja käyttöön.                   sena tarkoituksena on sairauksien ehkäise-
32184:    Paitsi edellä mainittua on lääketehtait-       minen ja parantaminen, ehdotamme edus-
32185: temme toiminnassa muitakin puutteellisuuk-        kunnan päätettäväksi toivomuksen,
32186: sia ja epäkohtia. Niinpä hinta- ja laatu-
32187: tarkkailua ei ole voitu riittävästi toimittaa,               että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32188: kun sekin tarkastus, mikä lääkintöhallituk-               siin lääketeollisuuslaitosten saattami-
32189: sen toimesta kerran vuodessa on lääketeh-                 seksi valtion omistukseen ja hallin-
32190: taissa toimitettu, on työvoiman puutteen                  taan sekä antaisi asiasta tarpeelli-
32191: vuoksi jäänyt suurimmalta osaltaan muo-                   siksi katsomansa esitykset Eduskun-
32192: dolliseksi.                                               nalle.
32193:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
32194: 
32195:           Valto Käkelä.               Väinö Tikkaoja.               Veikko Helle.
32196:           Juho Karvonen.              Impi Lukkarinen.              Bruno J. Sundman.
32197:           Vappu Heinonen.             Artturi Koskinen.             Yrjö Kilpeläinen.
32198:           Edvard Pesonen.             A. Simonen.                   Meeri Kalavainen.
32199:           Kustaa Alanko.              Veikko Kokkola.               0. Muikku.
32200: 712
32201: 
32202: VI,5. -   Toiv. al. N:o 58.
32203: 
32204: 
32205: 
32206: 
32207:                                Raunio ym.: Valtion kustantaman kansan terveyspalvelun
32208:                                  aikaansaamisesta.
32209: 
32210: 
32211:                                     E d u s k u n n a ll e.
32212: 
32213:    Yhteiskunnan ja valtion eräs !kaikkein tär-   avulla, mistä kaikesta saattaa olla seurauk-
32214: keimpiä velvollisuuksia ja tehtäviä on huo-      sena sairauden paheneminen niin, että lää-
32215: lehtiminen kansakunnan jäsenten terveyden        kärin apukin, mikäli siihen myöhemmin voi-
32216: säilymisestä ja taistelu sairautta vastaan,      daan turvautua, on jo sHloin myöhäistä.
32217: toiminta menetetyn terveyden palauttami-         Taloudellisista syistä usein myös johtuu,
32218: seksi. Terveyden säilymisen edistämiseksi        että vähävaraiselle !kansalaiselle tuottaa suu-
32219: tehdään yhteiskunnassamme valtion, kun-          ria vaikeuksia tarvittavan sairaalahoidon
32220: tien ja yksityisten tukemana melko teho-         saaminen sekä erikoislääkärin apuun tur-
32221: kasta työtä. On myös annettu useita laki-        vautuminen ja tehokkaiden, mutta yleensä
32222: sääteisiä määräyksiä terveydenhoidon edis-       varsin kalliiden erikoislääkkeiden hankkimi-
32223: tämisestä ja terveyttä uh'kaavien vaarojen       nen. Maaseudulla asuvien vähävaraisten
32224: torjumisesta. Lääketieteen voimakas ja ver-      vaikeuksia lisää vielä se, että heillä yleensä
32225: raten pitkälle päässyt edistyminen, uusien       on pitkä matka lääkäriin, apteekkiin ja sai-
32226: tehokkaiden lääkkeiden ja hoitomenetelmien       raalaan.
32227: jatkuva keksiminen, yhä paremmiksi muo-             Sairaus sinänsä on jo varsin vakava ja
32228: dostuneet sairaalat ja sairaanhoitovälineet,     vaikea asia. Hyvin useissa tapauksissa se
32229: verraten korkeatasoinen lääkärikunta ja          vaikeuttaa, jopa kokonaan estää työn teon
32230: monet maineikkaat erikoislääkärit sekä hy-       ja ansaitsemismahdollisuuden. Vähävarai-
32231: vät ja huolelliset sairaanhoitajat ovat luo-     sen kohdalla tämä merkitsee sitä, että hänen
32232: neet hyviä edellytyksiä sairauden voittami-      käy yhä vaikeammaksi hankkia edellä kos-
32233: seksi käytävän taistelun muodostumiseksi         keteltua lääkärinapua, lääkkeitä ja sairaala-
32234: tehokkaaksi ja tulokselliseksi.                  hoitoa, puhumattakaan siitä, että hän voisi
32235:    Terveydenhoidon edistymisestä ja sairau-      varata itselleen riittävän pitkän toipumis-
32236: den voittamiseksi käytävän taistelun edelly-     loman sairaudestaan täysin selviytyäkseen.
32237: tyksien parantamisesta huolimatta on maas-       Näin muodostuu sairaus hänelle ja hänen
32238: samme yhä edelleen paljon sellaisia teki-        perheelleen syvän huolen ja ankaran mur-
32239: jöitä, estoja ja rajoituksia, jotka vakavasti    heen aiheuttajaksi.
32240: haittaavat tai kokonaan ehkäisevät monen            Kansanvaltaisesti hallitussa ja yhteiskun-
32241: monia kansakunnan jäseniä hankkimasta it-        nallista oikeudenmukaisuutta toteuttamaan
32242: selleen tai omaiselleen kaikkea sitä lääkärin-   pyrkivässä valtiossa on ehdottomasti ryhdyt-
32243: apua sekä sairaalahoitoa ja niitä lääkkeitä,     tävä luomaan edellytyksiä kaikkien kansa-
32244: joita sairauden voittamiseksi välttämättä        laisten elämän turvaamiseksi. Tällöin on
32245: tarvittaisiin. Erikoisen vaikeassa asemassa      er~koisesti pidettävä huoli siitä, että yhteis-
32246: tässä suhteessa ovat vähävaraisen kansan-        kunnan jokainen jäsen saa tarvitsemaansa
32247: osan suuret joukot niin maaseudulla kuin         apua, huoltoa ja hoitoa silloin, kun hän on
32248: asutuskeskuksissakin. Niinpä vähävarainen        avuttomassa tilassa kamppaillessaan talou-
32249: kansalainen saattaa olla taloudellisesti niin    dellisten vaikeuksien keskellä sairauden voit-
32250: heikossa asemassa, että hän ei heti sairau-      tamiseksi.
32251: den ensi oireiden ilmetessä katso voivansa          Yhteiskunnallisia uudistuksia toteuttava
32252: turvautua lääkärin apuun, vaan yrittää pa-       sosiaalipolitiikka tarjoaa tehokkaita keinoja,
32253: rantaa sairauttaan erinäisten yleislääkkei-      joiden avulla kansalaisten elämää voidaan
32254: den ja muilta kuulemiensa hoito-ohjeiden         turvata. Erään malliesimerkin mukaan,
32255:                                      VI,5.- Raunio ym.                                     713
32256: 
32257: millä tavoin oikeaan suuntaan pyrkivän so-       jerin puheenjohdolla tutkinut komitea mie-
32258: siaalipolitiikan avulla voidaan terveyden-       tinnössään päätynyt Englannissa voimassa
32259: hoitoa ja sairaiden parantamista edistää,        olevan terveyspalvelun kannalle suositellen
32260: tarjoaa Englannin nykyinen terveyspal-           sen käytäntöön ottamista Ruotsissa lähim-
32261: velu, joka mm. voimaan tultuaan siirsi val-      män 10 vuoden aikana. Suomessa on sai-
32262: tion omistukseen kaikki sairaalat ja joka        raalahuoltoa ja eräitä muita sosiaalisia ky-
32263: antaa jokaiselle englantilaiselle mahdolli-      symyksiä tutkinut hallitusneuvos N. Man-
32264: suuden ilmaiseen lääkärin apuun ja sairaala-     nion puheenjohdolla toimiva sosiaalivakuu-
32265: huoltoon ym. Noin kolmisen kuukautta sit-        tuskomitea, joka lähitulevaisuudessa tehnee
32266: ten voimaan tulleen määräyksen mukaan on         eräitä sosiaalisen lainsäädännön edistämistä
32267: lääkkeistä, joita lääkärin antaman lääke-        koskevia ehdotuksia.
32268: määräyksen perusteella apteekista haetaan,          Niinkuin edellä esitetystä käynee ilmi,
32269: suoritettava 1 shillingin maksu. Valtaosa        voidaan sosiaalipoliittisin toimenpitein te-
32270: Englannin kansasta pitää tätä uudistusta         hokkaalla tavalla edistää terveydenhoitoa
32271:  erittäin onnistuneena ja suurena edistys-       sekä järjestää jokaiselle kansalaiselle mah-
32272: askeleena maansa sosiaalisen lainsäädännön       dollisuus saada sitä tarvitessaan lääkärin
32273: alalla. Osoituksena Englannin lääkärikun-        apua, lääkkeitä ja sairaalahuoltoa. On näin
32274: nan suhtautumisflsta terveyspalveluun mai-       ollen meidänkin maassamme saatava aikaan
32275: nittakoon, että heistä kuuden kuukauden          Englannin terveyspalvelua vastaava sosiaa-
32276: aikana ko. lain voimaan tulosta lu:kien 90 %     linen huoltolaki.
32277: vapaaehtoisesti liittyi terveyspalveluun, joka      Edellä olevan perusteella kunnioittavasti
32278: antaa heille suunnilleen yhtä suuret tulot       ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
32279: kuin mitä he yiksityispraktiikkaa harjoit-       muksen,
32280: taessaan olivat saaneet.
32281:    Kansan terveyspalvelua koskevan sosiaa-                että hallitus ottaisi harkittavakseen
32282: lisen lainsäädännön alalta mainittakoon toi-           esityksen antamisen Eduskunnalle
32283: nenkin ulkomainen esimerkki. Tanskan sai-              laiksi kansan terveyspalvelun edistä-
32284:  raskassalaki, joka rakentuu vakuutuspoh-              misestä niin, että jokaiselle kansalai-
32285: jalle ja joka myös ,antaa määrätyn turvan              selle varautuisi mahdollisuus ilmai-
32286: mm. sairaustapausten sattuessa. Mainitta-              sen lääkärinavun, lääkkeiden ja saie
32287: koon myös, että Ruotsissa on kansan ter-               malahtwllon saantiin.
32288: veyspalvelun edistämistä pääjohtaja Hö-
32289:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
32290: 
32291:               Eino Raunio.                                 Veikko Kokkola.
32292:               Arvi Turkka.                                 K. F. Haapasalo.
32293:               Impi Lukkarinen,                             E. Antikainen.
32294:               Jalmari Väisänen.                            A. Simonen.
32295:               Artturi Koskinen.                            Valto Käkelä.
32296:               Arvo Sä velä.                                Yrjö Kilpeläinen.
32297:               Heikki Hykkäälä.                             Meeri Kalavainen.
32298:               Otto Toivonen.                               Bruno J. Sundman.
32299:               Väinö Tikkaoja.                              Aino Malkamäki.
32300:               G. Henriksson.                               Kaisa Hiilelä.
32301:               Vappu Heinonen.                              Laura Brander-Wallin.
32302:               Arvo Ahonen.                                 Juho Karvonen.
32303:               K. Alanko.                                   Vilho Väyrynen.
32304:               Veikko Helle.                                Pentti Niemi.
32305: 
32306: 
32307: 
32308: 
32309:                                                                                              90
32310: 714
32311: 
32312: Vl,6. -   Toiv. al. N: o 59.
32313: 
32314: 
32315: 
32316: 
32317:                                 Ryömä ym.: lliaksuttoman lääkärin- ja sairaalahoidon jär-
32318:                                    jestämisestä.
32319: 
32320: 
32321:                                      E d u s k u n n a l1 e.
32322: 
32323:    Kaikkein huutavimpia epäkohtia maas-              Ajatus maksuttoman lääkärinhoidon ai-
32324: samme on se, että vähävaraisilla kansalai-        kaansaamisesta ei Suomessakaan ole uusi.
32325: silla usein ei ole mahdollisuutta saada asian-    Tämä nähdään esim. siitä, että Työväenpuo-
32326: mukaista lääkä.rinhoitoa. Tämä epäkohta on        lueen puoluekokous Forssassa vuonna 1903
32327: omiaan tavattomasti lisäämään sitä kur-           asetti puolueen lähimpien vaatimusten jouk-
32328: juutta ja kärsimystä, joka yleensä aiheutuu       koon seuraavan : ,Terveydenhoito valtion ja
32329: nurjista olosuhteista. Kuitenkin mahdolli-        ku:ntain asiaksi. Maksuton lääkärinapu ja
32330: simman hyvän terveydentilan nauttiminen           lääkkeet sekä synnytysapu ..... "
32331: eittämättömästi kuuluu inhimillisiin perus-          Maassamme olisi ehdottomasti mahdolli-
32332: oikeuksiin. Tämä oikeus tunnustetaan edis-        simman pian päästävä siihen, että kansalai-
32333: tyneimpien maiden perustuslaeissa.                set eivät vähävaraisuuden takia jäisi vaille
32334:    Niinpä Neuvostoliiton stalinilaisen perus-     asianmukaista lääkärinhoitoa. Tämä mer-
32335: tuslain 120 § turvaa maan kansalaiset sai-        kitsee sitä, että lääkärinhoito on tehtävä
32336: rauden, vanhuuden ja työkyvyttömyyden             maksuttomaksi, ts. lähinnä valtion on huo-
32337: varalta. Tämä aikaansaadaan erittäinkin           lehdittava lääkärien oikeudenmukaisesta
32338: valtion kustantaman sosiaalivakuutuksen ja        palkkauksesta, niin että nämä eivät joudu
32339: maksuttoman lääkärinavun välityksellä.            perimään maJksua vähävaraisilta potilail-
32340:    Kansandemokraattisen Tshekkoslovakian          taan. Vastaavasti on asia järjestettävä myös
32341: hallitusmuodon yksityiskohtaisten määräys-        sairaalahoitoon, lääkkeisiin ym. nähden.
32342: ten 29 § säätää:                                    Edellä sanottu on ilmeisesti ma;hdollista ai-
32343:                                                   kaansaada valtion ja työnantajain kustan-
32344:    ,Jokaisella on oikeus terveyden turvaan.       taman yleisen sosiaalivakuutuksen avulla, jo-
32345: Kaikilla kansalaisilla on oikeus nauttia lää-     hon luonnollisesti tulee sisältyä myös sai-
32346: kintähuoltoa sekä S'aada toimeentulo vanhuu-      rausvakuutus. Maksuttoman lääkärinhoidon
32347: den päivinä tai työkyvyttömyyden sattuessa.       järjestäminen on mahdollista myös korjaa-
32348:    Naisilla on oikeus saada erityistä huolen-     malla yleistä lääkärinhoitoa koskevaa lain-
32349: pitoa raskauden aikana ja synnytyksen jäl-        säädäntöä.
32350: keen. Lapsilla ja nuorisolla on oikeus saada        Näillä perusteilla ehdotamme kunnioittaen
32351: takeet täydellise.'Jtä ruumiillisesta ja henki-   eduskunnan hyväktyttäväksi toivomuksen,
32352: sestä kehityksestä.
32353:    Nämä oikeudet turvataan sosiaalivakuu-                  että hallitus laatisi viipymättä
32354: tusta sekä yleistä terveyden- ja sosiaalihuol-           suunnitelman maksuttoman lääkärin-
32355: toa koskevalla lainsäädännöllä ... "                     ja sairaalahoidon järjestämiseksi
32356:    Vastaavat säädökset sisältyvät muidenkin              maassamme sekä jättäisi Eduskun-
32357: kansandemokraattisten maiden perustusla-                 nalle suunnitelman toimeenpanon
32358: keihin.                                                  vaatimat laki- ja muut esitykset.
32359:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
32360: 
32361:                  Mauri Ryömä.                       Eino Tainio.
32362:                  Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.        Hemm.ing Lindqvist.
32363:                  Paavo Aitio.                       Usko Seppi.
32364:                                        Antti Kinnunen.
32365:                                                                                             715
32366: 
32367: VI,7. -   Toiv. al. N:o 60.
32368: 
32369: 
32370: 
32371: 
32372:                                 Stenberg ym.: Maksuttoman lääkärinhoidon järjestämisestä
32373:                                    kouluikäisiä nuoremmille lapsille.
32374: 
32375: 
32376:                                      E d u s k u n n a ll e.
32377: 
32378:   Nykyinen sosiaalihuoltomme jättää alle             Kansakoulua käyvien lasten kohdalta on
32379: kouluikäiset lapset terveydenhoitoon nähden       asia järjestetty koululää!kärijärjestelmän
32380: luonnottomaan asemaan. Terveenä heille            kautta, mikä puutteistaan huolimatta on
32381: kustannetaan maksuton lääkärintarkastus           sentään huomattava turva varattomille ja
32382: neuvoloissa, mikä tietenkin on hyvä ehkäi-        vähävaraisille sairauksien sattuessa koulu-
32383: sevänä terveydenhuoltona, mutta lapsen sai-       ikäisille lapsille. Pienempien lasten tervey-
32384: rastuessa riippuu lääkärinhoidon saanti lap-      den kannalta olisi myös mitä välttämättö-
32385: selle vanhempien varallisuudesta, sillä sai-      mintä, ~ttä heillekin olisi mahdollisuus saada
32386: rasta lasta ei saa viedä neuvoloihin. Vain        lääkärinhoitoa riippumatta siitä, kykene-
32387: tuberkuloosia sairastava lapsi saa maksutto-      vätkö vanhemmat varallisuutensa puolesta
32388: man lääkärinhoidon sairaanakin. Hampait-          sitä hankkimaan vai ei.
32389: ten hoitoon nähden on yleisesti todett11, että       Sen vuoksi ehdotamme eduskunnan hy-
32390: rikkinäiset maitohampaat aiheuttavat ham-         väksyttäväksi toivomuksen,
32391: masmätää uusien hampaitten alkuihin ja
32392: tuhoavat niitä. Varattomuus asettaa kui-                    että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
32393: tenkin monille vanhemmille rajoituksia las-              siin maksuttoman lääkärinhoidon jär-
32394: tensa hampaitten hoidolle, joten alle koulu-             jestämiseksi sairaustapattksissa sekä
32395: ikäisten lasten hampaiden hoitamattomuus                 hampaiden huollossa kouluikäisiä
32396: on hyvin yleistä, mistä johtuen lapset jo                nuoremmille lapsille.
32397: varsin nuorena omaavat huonot hampaat.
32398:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
32399: 
32400:                  Elli Stenberg·.                           Irma Torvi.
32401:                  Judit Nederström-Lunden.                  Elli Juntunen.
32402: 716
32403: 
32404: VI,s.- Hemst. mot. N:o 61.
32405: 
32406: 
32407: 
32408: 
32409:                                  Larson: Angående bestridande av kostnaderna för vården
32410:                                     av sinnessjuka helt och hållet av staten.
32411: 
32412: 
32413:                                      T i ll R i k s d a g ,e n.
32414: 
32415:    Enlig.t gällande sinnessjuklag åligger det       nan samhällsvård, i regel inte genom före-
32416: den, som intagits i Stinnessjukhus, att er-         bygg,ande åtgärder nedbringa sina utgif-
32417: lägga betalning för sin vård i sjukhuset.           ter för vården a v dem.
32418: V anligen bliva dennes tillgångar därigenom             Gällande lagstiftning på området synes
32419: snart utnyttjade och i praktiken är det             förutsätta, att vården av sinnessjuka i hela
32420: förty hans närmaste anhöriga, som sedan             landet är så likformig som möjligt. Vid
32421: få bära kostnaderna för hans vård. Då               tillgodosoondet av de sinnessjukas vårdbe-
32422: sinnessjukdom ofta är ~en kronisk eller åt-         hov äro kommunerna beroende av de spe-
32423: min.stone långvarig sjukdom, medför denna           cialbestämmelser, som utfärdats härom. En
32424: för den sjukes anhöriga en betydande ut-            enskild kommun har sålunda rätt små möj-
32425: gift, som i alltför hög grad betungar de            ligheter att ordna denna fråga på ~ett sätt,
32426: betalandes ekonomi och bringar denna i              som enligt dess ,egen uppfattning är för-
32427: oordning samt försvårar deras normala               månligast. Vården av sinn·essjuka bör där-
32428: livsföring. I många fal,l har kowmunen              för anses utgöra 'en statlig, icke en ikom-
32429: därför fåltt lov att övertaga betalningen           munal uppgift, och staten borde förden-
32430: även av nämnda kostnader.                           skull svara för samtliga kosrtnader ~av sin-
32431:     Antalet medellösa, som äro i behov av           nessjukhusvården.
32432: vård i sinnessjukhus, har under de senaste              I utlandet synes utvecklingen numera
32433: åren ökats betydligt. Kommunerna ha där-            gå i den riktningen, ,att den a1lmänna sjuk-
32434: till nödgats för ändamålet upprätthålla             husvården ;alltmera ÖVJertages av staten, en
32435: särskilda sinnessjukhus. Driftskostnadern.a         tendens som väl i simom tid även sk:all göra
32436: för sinnessjukhus ha emellertid stigit i            sig gällande hos oos. Därest så blir fallet,
32437: hög grad och utgöra, trots de bidrag sta-           är det natudigt, att redan nu och ohe-
32438: ten beviljat, en rätt betydande post i kom-         roende av den framtida utvecklingen bör-
32439: munernas räkenskaper. I avsaknad av till-           j,an göres med vården av de sinnessjuka,
32440: föditliga stati~stiska uppgifter lmnna ·e:x;akta    viliken på grund av sin art och sina kostna-
32441: siffror inte här framläggas. Enligt vad för         der oskäligt betungar såväl de enskilda som
32442: ändamålet verlmtällda srtickprov giva vid           kommrmerna.
32443: handen, ha likväl kommunernas kostnader                Med hänvisning till vad här ovan fram-
32444: för sinnessjukhusvården under år 1948               hållits föreslår undertecknad vördsamt, att
32445: uppgått till ea 20--40 % av kommunernas             riksdagen måtte hemstä.lla,
32446: totala utgi:Lter för samhällsvården. Ifråga-
32447: varande !kostnader utgöra sålunda en ['le}'a-                  att regeringen så snart som möj-
32448: .tivt stor del av kommunern.as totala utgif-                ligt måtte till Riksdagen överlämna
32449: ter och äro särski:lt kännbara för Slllå o0h                proposition om sådan ändring av sin-
32450: medelstora kommuner. Dessutom kunna Jrom.-                  nessjuklagen, att staten helt och hål-
32451: munerna, i fråg·a om sinnessjuka, i mot-                    let skulle bestrida kostnaderna för
32452: sats ti1l vad fallet ofta är beträffande an-                vården av sinnessjuka,.
32453:       He1singfors den 15 september 1951.
32454: 
32455: 
32456:                                                                       Arthur Larson.
32457:                                                                                             717
32458: 
32459: VI,s.- Toiv. al. N:o 61.                                                            Suomennos.
32460: 
32461: 
32462: 
32463: 
32464:                                Larson: Mielisairaiden         hoitokustannusten   siirt'ämisestä
32465:                                   kokonaan valtiolle.
32466: 
32467: 
32468:                                     E d u s k u n n a ll e.
32469: 
32470:    Voimassa olevan mielisairaslain mqkaan        muun yhteiskunnallisen huollon kohdalla,
32471: on sen, joka on otettu mielisail'aalaan, suo-    yleensä enna:kkoehkäisevin toimenpitein
32472: ritettava maksua hoidostaan sairaalassa.         alentaa heidän hoitonsa aiheuttamia me-
32473: TavaJlisesti tulevat hänen varansa näin          noja.
32474: pi.am loppuun käytetyiksi ja käytännössä            Alalla voimassa olev·a lainsäädäntö näyt-
32475: joutuvat siten hänen lähimmät omaisensa          tää edellyttäv,än, että mielisairaiden hoito
32476: suorittamaan hänen hoitokustannuksensa.          koko maassa on niin yhdenmukainen kuin
32477: Kun mielitauti usein on kroonillinen eli         mahdo1lista. Mielisairaiden hoidontarpeen
32478: ainakin pi'bkäajkainen tauti, aiheuttaa se       tyydyttämisessä ovat kunnat riippuvia
32479: sairaan omaisille huomattavan menon, joka        asiasta annetuista terikoismääräyksistä. Yk-
32480: Uian suuressa määrässä rasittaa maksajain        sityisellä kunnalla on siten varsin pienet
32481: taloutta j·a 8aattaa sen ~epäjärjestyk,geen      mahdollisuudet tämän asian järjestämiseen
32482: sekä vaikeuttaa heidän elämänsä säännöl-         sellaisella tavalla, joka sen oman käsityksen
32483: listä menoa. Useissa ,tapauksissa on kunta       mukaan on eduLlisin. Mielisairaiden hoi-
32484: näin ollen joutunut suorittamaan maksun          don on näin ollen kaWottava olevan val-
32485: myös näistä kuluista.                            tion eikä kuntain tehtävä, ja valtion olisi
32486:    Mielisajrashoidon tarpeessa olevien va-       sen vuoksi vastattava kaikista mielisajraan-
32487: rattom:iJen luku on viime vuosien :aikana        hoidon aiheuttamista kustannuksista.
32488: huomattavasti lisääntynyt. Kuntien on li-           Ulkomailla kehitys näyttää nyttemmin
32489: säksi ollut pakko yHäpitää tarkoitusta var-      menevän siihen suuntaan, -että valtio yhä
32490: ten ·erityisiä mielisairaaloita. Näiden mie-     enemmän ottaa haltuunsa yleisen sairaan-
32491: lisaiJ:Iaa;1oiden käyttökustannukset ovat kui-   hoidon, mikä pyrkimys aikanaan kai meil-
32492: tenkin suuresti kohonneet ja tekevät val-        läkin käynee yleiseksi. Jos näin tapahtuu,
32493: tion myöntämistä avustuksista huolimatta         on luonnollista, että jo n.y.t j·a vastaisesta
32494: aika huomattavan erän kuntien menoista.          kehityksestä riippumatta tehdään alku mie-
32495: Luotettavien tilastotietojen puutteessa ei       Hsa:i.raiden hoidossa, joka laatunsa ja kus-
32496: tarkkoja numeroita tässä kuitenkaan voida        tannustell8a vuoksi kohtuuttomasti rasittaa
32497: esittää. Sen mukaan kuin tarkoitusta var-        sekä yksityisiä kansalaisia että kuntia.
32498: ten suoritetut pistokokeet osoittavat, ovat         Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittanut
32499: kuntien menot mielisairaanhoidosta kuiten-       ehdottaa kunnioittaen, että eduskunta hy-
32500: kin vuonna 1948 nousseet noin 20-40 pro-         väksyisi toivomuksen,
32501: senttiin kuntien koko hooltomenoista. Ky-
32502: seiset kustannukset muodostavat näin suh-                  että hallitus mahdollisimman pian
32503: teellisen suuren osan kuntien kokonai.sme-              antaisi Eduskunalle esityksen mieli-
32504: noista ja ov.at erittäin tuntuvia pienille              sairaalain muuttamisesta siten, että
32505: ja keskisuurilLe kunnille. Sitä paitsi eivät            valtio suorittaisi kaikki mielisairaan~
32506: kunnat voi, mielisaimiden olioosa kysymyk-              hoidon aiheuttamat k1tstannukset.
32507: ses8ä, päin vastoin kuin asianlaita usein on
32508:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
32509: 
32510: 
32511:                                                                    Arthur Larson.
32512: 718
32513: 
32514: VI,9. -   Toiv. al. N:o 62.
32515: 
32516: 
32517: 
32518: 
32519:                                Puum.alainen ym..: Hoitoloiden järjestämisestä kunnallis-
32520:                                   koteihin sijoitetuille kaatumatautisille ja mielisairaille.
32521: 
32522: 
32523:                                     E d u s k u n n a 11 e.
32524: 
32525:   Laissa ja ohjeissa kunnalliskodeista mää-      aiheuttavatkaan, sen voi jokainen käsittää.
32526: rätään, että niiden tulee olla viihtyisiä van-   Tällainen epäkohta olisikin pikaisesti kor-
32527: hojen koteja. Ne on tarkoitettu kodeiksi,        jattava. Lähinnä toimenpide hoitokotien ja
32528: joissa voisivat elämänsä iltaa viettää ihmi-     sairaaloiden hankkimiseksi kunnalliskotei-
32529: set, jotka ovat koko elämänsä raataneet ras-     hin kuulumattomille nähdäksemme kuuluisi
32530: kasta työtä, mutta eivät ole voineet saada       valtiolle. Ainakin valtion olisi riittävästi
32531: omaa kotia ja varallisuutta vanhuuden päi-       tuettava hoitopaikkojen rakennustoimintaa
32532: viensä varalle. Läheskään kaikki kunnallis-      kunnalliskoteihin kuulumattomille.
32533: kodit eivät täytä tätä niille asetettua vaati-      Edellä esittämämme perusteella ehdotam-
32534: musta. Monien niissä esiintyvien puuttei-        mekin eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
32535: den joukossa kiintyy erikoisesti huomio sii-     sen,
32536: hen, että kunnalliskoteihin on sijoitettu huo-
32537: mattava määrä kaatumatautisia ja lähes                     että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
32538: kolmetuhatta mielisairasta, joista 1,214 on             toimenpiteisiin kaatumatautisten, mie-
32539: levotonta ja ympäristölleen vaarallista.                lisairaiden ym. kunnalliskodeissa hoi-
32540:   Minkälaisen rauhattomuuden jo nämä                    dettavana olevien, mutta niihin kuu-
32541: mielisairaat, puhumattakaan muista kun-                 lumattomien henkilöiden hoitoloiden
32542: nalliskoteihin ~kuulumattomista henkilöistä,            järjestämiseksi.
32543:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
32544: 
32545: 
32546:                  V. Puumalainen.                          J. Mustonen.
32547:                  Eino Tainio.                             Elli Stenberg.
32548:                  Yrjö Murto.                              Elli Juntunen.
32549:                                                                                               719
32550: 
32551: Vl,1o.- Toiv. al. N:o 63.
32552: 
32553: 
32554: 
32555: 
32556:                                 E. Nurminen ym.: Toimenpiteistä irtohampaiden valmista-
32557:                                    mista koskevien säännösten muuttamiseksi.
32558: 
32559: 
32560: 
32561:                                      E d u s k u n n a ll e.
32562: 
32563:    Hammaslääkärintoimen harjoittamisesta           muissa maissa mm. Ruotsissa on vahvasti
32564: 18 päivänä toukokuuta 1934 annetun lain            kulkemassa samaan suuntaan.
32565:  (219/35) nojalla 27 päivänä syyskuuta               Meillä hammasteknikkojen koulutus keino-
32566: hammaslääkärintoimen harjoittamisesta an-          tekoisten hampaiden valmistuksessa on huo-
32567: netun asetuksen (285/35) 1 § :n 2 momentin         mattavasti perusteellisempi kuin hammas-
32568: mukaan irtohampaiden korjausta sellaisissa         lääkäreiden. Hammaslääkäreiden opinto-
32569: tapauksissa, jolloin jäljennöksen ottaminen        ajasta vain noin 14 kuukautta voidaan sa-
32570: tai korjattujen irtohampaiden suuhun aset-         noa käytettävän keinotekoisten irtohampai-
32571: taminen ja sovitteleminen tahi muun hoi-          den valmistamisen opetukseen kun vastaava
32572: dettavan henkilökohtainen käsitteleminen ei        aika hammasteknikoma on 2 vuoden käytän-
32573: tule kysymykseen, ei katsota hammaslääkä-          nöllinen työskentely mukaan luettuna 6
32574: rintoimen harjoittamiseksi. Saman asetuk-          vuotta. Syynä siihen, ettei hammastekni-
32575: sen 2 § :n mukaan hammaslääkäri on oikeu-          koille ole Suomessa myönnetty oikeutta val-
32576: tettu keinotekoisia hampaita valmistaessaan       mistaa irtohampaita suoraan asiakkaille, on
32577: käyttämään apunaan hammasteknikkoa.               esitetty, etteivät hammasteknikot saa sel-
32578: Vaikka hammasteknikko keinotekoisten ham-         laista koulutusta, joka takaisi välttämättö-
32579: paiden valmistuksessa tekee käytännöllisesti      män puhtauden ohella sen, että mahdolliset
32580: katsoen kaiken teknillisen työn, ei hänellä       suusairaudet tulisivat tarpeeksi huomioon
32581: ole oikeutta ryhtyä mihinkään sellaiseen toi-     otetuiksi. Nämä näkökohdat, niin tärkeät
32582: menpiteeseen, mikä voi merkitä hoidettavan        kuin ne ovatkin, eivät kuitenkaan ole riit-
32583: henkilökohtaista käsittelemistä.                  tävät puolustamaan nykyistä tilannetta.
32584:    Jo edellä mainittua hammaslääkärintoi-         Edellyttäen, että hammasteknikot rajoitta-
32585: men harjoittamisesta annettua lakia edus-         vat keinotekoisten hampaiden valmistuksen
32586: kunnassa käsiteltäessä talousvaliokunnan vä-      vain terveisiin tapauksiin on hyöty, mikä
32587: hemmistö ehdotti, ettei irtonaisten tekoham-      saadaan muun muassa sillä, että hammas-
32588: paiden valmistamista ja korjaamista ole kat-      lääkärit vapautuvat huomattavassa määrässä
32589: sottava hammaslääkärintoimen harjoittami-         hoitamaan varsinaisia hammassairaustapauk-
32590: seksi. Lain voimassaoloaikana meillä ja           sia, ja että irtohampaiden hinta alenee
32591: muualla saadut kokemukset ovat osoittaneet,       hammaslääkärivälikäsien jäädessä niiden val-
32592: että tämä kanta oli oikea.                        mistuksesta pois, siksi suuri, että se ratkaise-
32593:    Hammasteknikkojen perusteellisempi kou-        v;asti puoltaa hammasteknikkojen oikeuksien
32594: lutus keinotekoisten hampaiden valmistuk-         laajentamista irtohampaiden valmistami-
32595: sessa ja ennen kaikkea se, että hammaspro-        sessa. Mainittakoon, että hammaslääkärit
32596: teesin teknillisestikin täysin onnistunut tulos   ottavat keinotekoisista hampaista 100-300
32597: vaatii hammasteknikon henkilökohtaista kos-       prosenttia enemmän kuin mitä he maksa-
32598: ketusta asiakkaaseen, on johtanut muun            vat niiden valmistuksesta hammasteknikoille.
32599: muassa Tanskassa, Sveitsissä, Norjassa ja         Vuonna 1950 keinotekoisten hampaiden tar-
32600: Tshekkoslovakiassa siihen, että hammastek-        vitsijat joutuivat maksamaan hammaslääkä-
32601: nikoilla on oikeus valmistaa hammasprotee-        reille pelkkänä välityspalkkiona yli 135 mil-
32602: seja suoraan asiakkaille. Kehitys monissa         joonaa markkaa.
32603: 720                          Vl,10. ___. Irt()hampaiden vailmistus.
32604: 
32605:   Edellä esitetyn perusteella ehdotamme                   mista, hoidetusta suusta jäljennöksen
32606: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                   ottamista eikä irtohampaiden sovit-
32607:                                                           tamista ja suuhun asettamista kat-
32608:           että hallitus ryhtyisi kiireellisesti           sota hammaslääkärintoimen harjoit-
32609:        sellaisiin toimenpiteisiin, ettei irto-            tamiseksi.
32610:        hampaiden valmistamista ja korjaa-
32611:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
32612: 
32613:               Elli Nurminen.                                  Juho Karvonen.
32614:               Laura Brander-Wallin.                           K. F. Haapasalo.
32615:               Vappu Heinonen.                                 Arvo Ahonen.
32616:               V. Virtanen.                                    Veikko Kokkola.
32617:               Yrjö Kilpeläinen.                               Veikko Helle.
32618:               Impi Lukkarinen.                                Jalmari Väisänen.
32619:                                          Kaisa Hiilelä.
32620:                                                                                             721
32621: 
32622: VI,u. -   Toiv. al. N:o 64.
32623: 
32624: 
32625: 
32626: 
32627:                                Innala ym.: Esityksen antamisesta valtion viran ja toimen
32628:                                   haltijain työpaikkaolojen järjestämiseksi.
32629: 
32630: 
32631:                                     E d u s k u n n a 11 e.
32632: 
32633:    Voimassa oleva lainsäädäntömme edellyt-       lisiakaan vaatimuksia. Onpa sattunut niin-
32634: tää, että niin hyvin työsopimussuhteen pe-       kin, että valtion viran ja toimen haltijain
32635: rusteella työskentelevien kuin liikealan työn-   on sallittu työskennellä sellaisessa kunnossa
32636: tekijäin ja toimihenkilöiden työpaikkaolot       olevassa huoneistoissa, joita ammattientar-
32637: ovat sosiaalisesti tyydyttävät. Tämän si-        kastusviranomaiset eivät ole hyväksyneet
32638: nänsä hyväksyttävän pyrkimyksen toteut-          ruumiillista työtä tekevien työpaikoiksi.
32639: tamisen takeena on varsin pitkälle kehitty-         Edellä mainitut valtion viran ja toimen
32640: nyt ammattientarkastus.                          haltijain työpaikkaoloissa esiintyvät puut-
32641:     On kuitenkin eräs työntekijäin ryhmä,        teellisuudet olisi kiireellisesti järjestettävä
32642: jonka työvoimaa valtiovalta ei ole suojan-       ja saatettava nykyajan sosiaalisia vaatimuk-
32643: nut vastaavin tavoin. Tämä on valtion vi-        sia vastaavalle tasolle. Parhaana takeena
32644: ran ja toimen haltijain lukumäärältään n.        siitä, että valtio työnantajana turvaa myös
32645:  80,000 henkeen nouseva ryhmä.            •      viran ja toimen haltijoilleen vähintäänkin
32646:     Tunnettu tosiasia on, että suuri osa val-    tyydyttävät työpaikkaolot - samaten kuin
32647:  tion viran ja toimen haltijoita työskentelee    se on jo lainsäädäntöteitse turvannut ne
32648: sosiaalisesti epätyydyttävissä suojissa. Useat   yksityisoikeudellisessa työsuhteessa oleville
32649:  virastot on sijoitettu rappeutuneisiin tai      työntekijöille ja toimihenkilöille sekä myös
32650:  rappeutumassa oleviin valtion rakennuksiin,     omille työsopimussuhteen perusteella työs-
32651:  joiden korjauksesta usein on pidetty vain       kenteleville työntekijöilleen - olisi työpaik-
32652:  vajavaisesti huolta tai ei ole huolehdittu      kaolojen tarkastuksen ulottaminen koske-
32653:  lainkaan. Tarpeellisten virastotilojen puut-    maan myös valtion viran ja toimen haltijain
32654:  teen vuoksi viran ja toimen haltijain työ-      työpaikkaoloja.
32655:  paikoiksi on ollut varattava sellaisiakin ti-      Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
32656:  loja, joita ei alunpitäen ole työhuoneiksi      nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toivo-
32657:  tarkoitettu eikä kunnostettu ja joissa työs-    muksen,
32658:  kentelevät ovat alttiina kaikenlaisille ter-
32659:  veydellisile vaaroille. Kaiken tämän lisäksi               että hallitus antaisi Eduskunnalle
32660:  viran ja toimen haltijain työpaikkojen hy-              esityksen valtion viran ja toimen hal-
32661:  gieeniseen puoleen on useissa tapauksissa               tijain työpaikkaolojen järjestämiseksi
32662:  kiinnitetty niin vähän huomiota, että olot              nykyajan sosiaalisia vaatimuksia vas-
32663:  siinä suhteessa tuskin täyttävät edes alkeel-           taavalle tasolle.
32664:      Helsingissä 10 päivänä syys,kuuta 1951.
32665: 
32666:               Aune Innala.                                    Johannes Wirtanen.
32667:               Helena Virkld.                                  Erkld Koivisto.
32668:               Margit Borg-Sundman.                            Aino Malkamäld.
32669:                                         Kaisa Hiilelä.
32670: 
32671: 
32672: 
32673: 
32674:                                                                                               91
32675: 722
32676: 
32677: VI,12. -   Toiv. al. N:o 65.
32678: 
32679: 
32680: 
32681: 
32682:                                 Sävelä ym.: Syrjäseutujen vähävaraisten karjanomistajien
32683:                                    eläinlääkärin matkakulujen korvaamisesta.
32684: 
32685: 
32686:                                      E d u s k u n n a ll e.
32687: 
32688:    Valtiovallan tarmokkaiden toimenpiteiden       vaarallista tautia ja sen käyttäminen näissä
32689: ansiosta on eläinlääkäreiden koulutuksessa        tapauksissa on jopa hengenvaarallista.
32690: tarkoitus päästä kotimaassa eteenpäin mm.            Kun nyttemmin näyttää todennäköiseltä,
32691: siten, että eläinlääkäreiden koulutus tulee       että lähitulevaisuudessa saadaan maahamme
32692: tapahtumaan sen omissa suojissa. Kun näin         riittävästi eläinlääkäreitä, olisi asia järjes-
32693: päästään valmistamaan enemmän eläinlää-           tettävä siten, että syrjäseutujenkin vähä-
32694: käreitä maahamme, olisi samalla huomioitava       varaisat karjanomistajat voisivat tarpeen
32695: se seikka, että tehostetusta eläinlääkintähuol-   niin vaatiessa taloudellisten seikkojen estä-
32696: losta pääsisivät kaikki karjanomistajat hyö-      mättä eläinlääkärin apua käyttää. Jotta
32697: tymään ja jotta tämän huollon aiheuttamat         tähän päästäisiin, olisi eläinlääkärin matka-
32698: kustannukset tuottaisivat mahdollisimman          kustannukset suoritettava valtion varoista
32699: hyvän tuloksen, on vähävaraisille pienkar-        samaan tapaan kuin on Ruotsissa ja Nor-
32700: janomistajille varattava mahdollisuus saada       jassa. Näissä maissa avustaa valtio vähä-
32701: esteettä eläinlääkintäapua, milloin sitä tar-     varaisten karjanomistajien eläinlääkintä-
32702: vitaan. Varsinkin etäämmällä asutuskeskuk-        huoltoa, silloin kun kysymyksessä ovat hyö-
32703: sista asuvien pienviljelijäin on nykyään pe-      tyeläimet, kuten lehmät, hevoset ja siat
32704: rin vaikeata, useissa tapauksissa miltei mah-     maksamalla eläinlääkärin matkakustannuk-
32705: dotonta, turvautua eläinlääkärin apuun sil-       set eräin edellytyksin. Tähän olisi meillä-
32706: loinkaan, kun se olisi aivan välttämätöntä.       kin päästävä.
32707: Näin sen vuoksi, että eläinlääkärien matka-          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
32708: kustannukset muodostuvat näissä tapauk-           nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
32709: sissa kohtuutoman suuriksi. Lukuunotta-           muksen,
32710: matta sitä sosiaalista näkökohtaa että esim.
32711: perheen ainoan lehmän menettäminen puut-                     että hallitus valmistaisi ja antaisi
32712: tuvan avun vuoksi saattaa merkitä monelle                kiireellisesti Eduskunnalle lakiesityk-
32713: vähävaraiselle perheelle toimeentulon jyrk-              sen, jonka mukaan valtion varoista
32714: kää alenemista, asialla on myöskin huomat-               korvataan syrjäseutujen vähävarai-
32715: tava hygieeninen merkityksensä. Useasti ta-              sille karjanomistajille eläinlääkärin
32716: pahtuu nykyään vielä siten, että sairas eläin            matkakulut ja heidän eläinlääkintä-
32717: teurastetaan ja käytetään ihmisten ravin-                huoltoaan muutenkin tarkoituksen-
32718: noksi silloinkin, kun eläin on sairastanut               mukaisella tavalla avustetaan.
32719:       Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
32720: 
32721: 
32722:                  Arvo Sävelä.                              Otto Toivonen.
32723:                  Artturi Koskinen.                         Kustaa Alanko.
32724:                  Pentti Niemi.                             Väinö Tikkaoja.
32725:                                       Arvo Ahonen.
32726:     VALTIOPÄIVÄT
32727:                        19 51
32728: 
32729:               LIITTEET
32730:                          VII
32731: 
32732: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
32733:               TOIVOMUSALOITTEET
32734: 
32735: 
32736: 
32737: 
32738:                    HELSINKI 1951
32739:              V ALT:I!ONEUVOSTON KIRJAPAINO
32740: Kunnallisvaaleja, -hallintoa ja -veroja, väestönsuojelua, vuokra-
32741:  alueita, manttaalikuntia, kunnan- ja kyläteitä ym. koskevia
32742:                    laki- ja toivomusaloitteita.
32743:                                                                                             727
32744: 
32745: VII,1.- Lak. al. N:o 51.
32746: 
32747: 
32748: 
32749: 
32750:                                  Ahonen ym.: Ehdotus laiksi kunnallisen vaalilain muutta.
32751:                                    misesta.
32752: 
32753: 
32754:                                      E d u s 'k u n n a 11 e.
32755: 
32756:    Kunnallista vaalilakia muutettiin vii-         kunnallisen vaalilain 13 § synnyttää asia-
32757: meksi v. 1950, jossa muutoksessa huomioi-         kirjojen sisäänjättöaikana ikävän jonotuk-
32758: tiin niitä käytännöllisiä;kin näkökohtia,         sen kookusvaalilautakuntien puheenjohta-
32759: joita kunnalisvaalien toimituksissa oli tul-      jien luo, koska jokainen valitsijayhdistys
32760: lut esille eri vaaleissa. Viimeksi tehty lain     ja vaaliliitto pyrkii saamaan mahdollisim-
32761: muutos suo mahdollisuuden myöskin nume-           man pienet numerot listoilleen. Tästä on
32762: roilla äänestämiseen kunnallisvaaleissa, ja       pyritty käytännöllisistä syistä vapautu-
32763: tältä kohdalta lakia muutettaessa on osit-        maan !kaikissa valtiollisissa vaalitoimituk-
32764: tain huomioitu se, mitä on säädetty edus-         sissa. Tämän vu6ksi olisi kunnalliseen vaa-
32765: tajainvaaleja ja Tasavallan Presidentin           lilakiin tehtävä sellainen muutos, ettei täl-
32766: vaaleja koskevissa laeissa. Mielestämme on        laista ikävää janotusta syntyisi pienien nu-
32767: !kuitenkin viimeksi muutettuun kunnalli-          mflroiden hankkimiseksi.
32768: seen vaalilakiin jäänyt eräs kiusallinen lain        Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdo-
32769: kohta, jota ei sen sij~an esiinny kahdessa        tamme,
32770: edellä mainitussa valtiollisia vaaleja koske-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32771: vissa laeissa. Nykyisin voimassa olevan                   van lakiehdotuksen:
32772: 
32773: 
32774: 
32775:                                             Laki
32776:                              kunnallisen vaalilain muuttamisesta.
32777:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä marraskuuta 1917 an-
32778:  netun kunnallisen vaalilain (108/17) 13 §, sellaisena kuin se on 27 päivänä kesäkuuta
32779:  1950 annetussa laissa (317/50), näin kuuluvaksi:
32780: 
32781:                    4 luku.                        että samaan vaaliliittoon kuuluvat ehdokas-
32782:  Keskusvaalilautakunnan valmistavat toi-          listat numerojärjestyksessä yhdistetään yh-
32783:   menpiteet vaalia varten sekä vaaliliput.        teisen otsakJkeen alle ja erotetaan muista
32784:                                                   listoista siten, että selvästi ilmenee, mitkä
32785:                      13 §.                        ehdokaslistat kuhunkin vaaliliittoon kuulu-
32786:    Jos vaalia varten on hyväksytty ainoas-        vat. Vaaliliittojen keskinäinen järj,estys
32787: taan yksi ehdokaslista, ei erityistä vaali-       yhdistelmässä määrätään arvalla ja vaali-
32788: toimitusta toimeenpanna, vaan keskuslauta-        liittojen ulkopuolelle jäävät ehdokaslistat
32789: kunta menetelköön, kuten 28 § :n 1 mo-            otetaan yhdistelmään viimeisinä järjestys-
32790: mentissa säädetään.                               numeronsa mukaan.
32791:    Joko kaksi tai useampia ehdokaslistoja             Yhdistelmää varten tulee keskuslauta-
32792: on vaalia varten hyväksytty, on keskuslau-        kunnan varustaa ehdokaslista uusilla juok-
32793: ta:kunnan !kiireellisesti laadittava vaalia       sevilla järjestysnumeroilla siten, että jär-
32794: varten ehdokaslistojen yhdistelmä. Tähän          jestyksessä ensimmäiseksi tulleeseen vaali-
32795: otetaan laillisesti perustettujen valitsijayh-    'liittoon kuuluvat ehdokaslistat varustetaan
32796: distysten ehdokaslistat niin järjestettyinä,      entisessä numerojärjestyksessään ensimmäi-
32797: 728                             VII,l. -Kunnallinen vaaJila.ki.
32798: 
32799: sillä numeroill~ järjestyksessään toisen             Yhdistelmä on heti, kun se on vahvis-
32800: vaaliliiton listat samalla .tavalla seuraavilla   tettu ja valmistunut, saatettava vaalioikeu-
32801: järjestysnumeroilla ja niin edelleen sekä         tettujen tietoon samalla tavoin ikuin muut
32802: erillisiksi jääneet ehdokaslistat viimeisillä     kunnalliset ilmoitukset sekä sitäpaitsi tie-
32803: järjestysnumeroilla. Ehdokaslistojen nu-          doksipanolla keskuslautakunnan kokoushuo-
32804: merointi on aloitettava kahdesta.                 neessa. Yhdistelmiä on lähetettävä kunnan
32805:    Yhdistelmässä ei saa olla mitään muuta         vaalilautakuntien puheenjohtajille riittävä
32806: kuin yhteinen otsa:kirjoitus, josta käy sel-      määrä syyskuun 12 päivään mennessä. Yh-
32807: ville, mitä vaalia varten yhdistelmä on           distelmiä annettakoon myös jokaisen valit-
32808: laadittu, vaaliliittojen otsakkeet, jotka on      sijayhdistyksen asiamiehelle yhtä monta
32809: merkittävä vaaliliittoryhmän yläpuolelle,         !kappaletta, 'kuin on allekirjoittajia siinä
32810: sekä 'ka]kki ehdokaslistat järjestysnumeroi-      asiakirjassa, jolla valitsijayhdistys on pe-
32811: neen.                                             rustettu.
32812: 
32813:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
32814: 
32815: 
32816:                  Arvo Ahonen.                             Otto Toivonen.
32817:                  Vilho Leivonen.                          Unto Suominen.
32818:                  M. Koivunen.                             V. Virtanen.
32819:                  Kaisa Hiilelä.                           Juho Karvonen.
32820:                  Aino Malkamäki.                          Vappu Heinonen.
32821:                  Veikko Helle.                            Artturi Koskinen.
32822:                  J. Väisänen.                             Impi Lukkarinen.
32823:                                        Vilho Väyrynen.
32824:                                                                                               729
32825: 
32826: VII,2.- Lak. al. N:o 52.
32827: 
32828: 
32829:                                  Saura ym.: Ehdotus laiksi kunnaUislain 15 § :n muutta-
32830:                                     misesta.
32831: 
32832:                                       E d u s k u n n a ll e.
32833: 
32834:    Ennen kunnallista itsehallintoa koskevan        keän kunnallisen velvollisuuden täyttämi-
32835: lainsäädännön uudistamista oli s€ikä maa-          sestä. Tämän vuoiksi olisi paikallaan, että
32836: laiskuntain että kaupunkien kunnatlislaissa        myös hänen oikeuksiaan kunnan jäsenenä
32837: säädettynä, elttä kunnallista vaalioikeutta        rajoi.tettaisiin ja että siis säännös kunnalli-
32838: vailla on mm. henkilö, ,joka muun syyn             sen äänioikeuden poistamisesta kyseisessä
32839: kuin kunnallishallitu:ksen todistuksena näy-       tapauksessa uud~lleen saaltettaisiin voimaan.
32840: tetyn ·varattomuuden tähden on kahden lä-          Tämä on sitä tähdellisempää, kun otetaan
32841: hinnä edellisen vuoden aikana jättänyt suo-        huomioon, että lain mukaan vaalikelpoisuus
32842: ritJtamatta hänen mwksettaviikseen .pannut         kunnan luotJtamus.toimiin on riippuvainen
32843: kunnalliset maksut". Säännöksen poisjättä-         äänioikeudesta, eikä mainitunlaisia henki-
32844: mistä uudesta, elokuun 27 päivänä 1948 an-         löitä voida katsoa sopivilksi kunnallisia luot-
32845: netusta ku.nnaliislaista voidaan tuskin pitää      tamustoimia hoitamaan.
32846: oikeaan osuneena toimenpiteenä. Kunnan               Edellä esitetyn perusteella ehdotMIJ.me,
32847: verojen maksamisen laiminlyön!ti tavalla,
32848: jota mainitussa säännöksessä edellytettiin,
32849: merk1t.<;ee kunnan jäsenen taholla sangen                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32850: pitkälle menevää piittaamattomuutta tär-                  van lakiehdotuksen:
32851: 
32852:                                             Laki
32853:                                  kunnallislain muuttamisesta.
32854:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti :muutetaan 27 päivänä elokuuta 1948 annetun
32855:  kunnallislain (642/48) 15 § näin kuuluvaksi:
32856:                        15 §.                       maksettavikseen määräityt kunnan verot;
32857:   Kunnallinen äänioikeus on jokaisella mie-           4. se, joka oikeuden lamvoimaisen pää-
32858: hellä j-a naisella, .joka vaalivuoden alussa oli   töksen mukaan on kansalaisluotltamusta
32859: kunnan jäsen ja vähintään kaksikymmentä-           vailla taikka kelvoton maan palvelukseen
32860: yksi vuotta täyttäny,t sekä on viimeksi toi-       tai toisen asiaa ajamaan; sekä
32861: mitetussa henkikirjoituksessa kunnassa hen-           5. se, joika on todistettu syy,päksi siihen,
32862: kikirjoitettu tai ollut ihenkikirjoitertJtava.     että hän kunnallisissa vaaleissa on ostanut
32863:   Äänioikeutta vailla on kuitenkin:                tai myynyt ääniä tai sitä yrittänyt tahi
32864:   1. se, joka .ei ole Suomen kansalainen;          äänerstän~.t useammassa kuin yhdessä pai-
32865:   2. se, joka on holhouksen ·alaisena;             kassa taikka ,väkivallalla tai uhkauksella
32866:   3. se, joka muun syyn kuin kunnallis-            häirinnyt vaalivapautJta, aina kuudennen
32867: ha:llituiksen todistuksena näytetyn varatto-       kalenterivuoden loppuun siitä lukien, ikun
32868: muuden takia on kahden lähinnä edellisen           lopullinen tuomio asiasta annettiin.
32869: vuoden aikana jättänyt suorittamatta hänen
32870: 
32871:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
32872:         Kalervo Saura.                Johannes Wirtanen.            Erkki Koivisto.
32873:         Iisakki Nikkola.              Aune Innala.                  N. Kosola.
32874:         Felix Seppälä.                Irma Hamara.                  Matti Heikkilä.
32875:         Jaakko Hakala.                Helena Virkki.                Arno Tuurna.
32876:                                                                                                 92
32877: 730
32878: 
32879: VII,3.- Lak. al. N:o 53.
32880: 
32881: 
32882: 
32883: 
32884:                               Sävelä ym.: Ehdotukset laeiksi maalaiskuntain kunnallis-
32885:                                  hallinnosta ja kunnallishallituksesta ka16pungissa annet-
32886:                                  tujen asetusten muuttamisestla.
32887: 
32888: 
32889:                                    E d u s k u n n a ll e.
32890: 
32891:    Kunnallisverotuksesta voimassa olevien          Näin ollen on perusvähennyksen korot-
32892: säännösten mukaan saa verovelvollinen hen-      tamista pidettävä aivan välttämättömänä,
32893: kilö vähentää verotettavasta tulostaan maa-     jotta kunnallislainsäädäntö saataisiin sel-
32894: laiskunnassa 10,000-20,000 markkaa, jos         biseksi että sitä voidaan käytännössä nou-
32895: tulo ei Dle yli 40,000 markan, ja kaupunc       dattaa. Näin ollen ehdotamme, että perus-
32896: gissa 20,000-36,000 markkaa, jos tulo ei        vähennyksen määrä korotettaisiin maalais-
32897: ole yli 50,000 markan, sen mukaan kuin          kunnissa 30,000-60,000 markaksi ja kau-
32898: kunnallisV'altuustD kutakin vuotta varten       pungeissa 40,000 markaksi ja että niitä tu-
32899: päättää. Tällä ns. perusvähennyksellä on        lorajoja, joista perusvähennys saadaan
32900: tarkoituksena vapauttaa verotuksesta se         tehdä kokonaisuudessaan tai osittain, vas-
32901: tulomäärä, mikä tarvitaan kaikkein alkeel-      taavasti korotettaisiin.
32902: lisimman elintason ylläpitämiseen. Tätä            'Tässä yhteydessä olisi myöskin otettava
32903: tarkoitustaan ei perusvähennys nykyisel-        huomioon se veronmaksukyvyn vähentymi-
32904: lään pysty swavuttamaan, koska kaikkein         nen, mikä aiheutuu siitä, että maaseudun
32905: välttämättömimpäinkin elämisen .tarpeiden       syrjäseuduilla elävät pienviljelijät joutu-
32906: hankkimiseen tarvitaan huomattavasti suu-       vat osallistumaan suhteettoman kalliisiin
32907: remmat tulot kuin ne, jotka nykyisin kun-       ja asutuskeskusten vastaaviin kustannuk-
32908: nallisverotuarsessa jätetään verovapaiksi.      siin verrattuna moninkertaisiin tie- ja las-
32909: Osoituksena nykyisten määrien riittämät-        kuojituskustannuksiin. Vyöhykejako, jonka
32910: tömyydestä Dn, että sosiaaliministeriön         pitäisi jossain määrin tämäkin seikka huo-
32911: määräämät kotiapulaisen luontaisedut on         mioon ottaa, ei tee täyttä oikeutta syrjä-
32912: arvioitava 42,000 maDkaksi vuodelta. Tä-        seutujen asukkaille. Näin ollen ehdotamme,
32913: ten siis yhteiskunta toteaa, että vaatimat-     että niiden seikkain jou].{lkoon, j~tka oikeut-
32914: toman ruoan ja asunnon määräksi on ar-          tavat saamaan verohelpotusta veronmaksu-
32915: vioitava 3,500 mk kuukaudelta. Samaan           kyvyn vähentyrrnisen johdosta, Dtetaan
32916: aikaan se kuitenkin määrää, että eräissä        myöskin poikkeuksellisen raskaat .tienpito-
32917: tapauksissa veroa on maksettava jD 1,000        kustannukset.
32918: markan kuukausitulosta. Tämä ristiriita            Sen perusteella, mitä edellä o1emme lau-
32919: johtaa mm. siihen ihmeelliseen tulokseen,       suneet, ehdotamme kunnioittaen,
32920: että ma>atalousharjoittelijan, jolla on vain
32921: vapaa asunto ja ruoka pal'kkanaan, mutta                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
32922: ei lainkaan rahapalkkaa, olisi ~eräissä ta-             vat lakiehdotukset:
32923: puksissa pystyttävä maksamaan kunnallis-
32924: veroa 320 veroäyriltä.
32925:                                   VII,s. -.ISävelä y;m.                               731
32926: 
32927: 
32928:                                         Laki
32929:       maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
32930:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnostJa
32931:  15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n 9, 10 ja 10 a kohta, sellai-
32932:  sina kuin ne ovat saman asetuksen muut t,amisesta 3 päivänä joulukuuta 1948 an-
32933:  netussa laissa (329/48), näin kuuluviksi:
32934:                  82 §.                         yksinään tai pääasiallisesti on elättänyt.
32935:   Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on        Lapsen osalta, jolla itsellään on tuloa,
32936: noudatettava seuraavia säännöksiä:             saadaan vähennys tehdä ainoastaan sikäli,
32937:                                                kun sanottu tulo on valtuuston päättä-
32938:   9) Verovelvollisen henkilön tulosta on       mää määrää pienempi.
32939: vielä, sen mukaan kuin kunnanv,altuusto          10) Jos verovelvollisen henkilön tulo
32940: kunakin vuonna toimitettavaa taksoitusta       edellä 100inittujen vähennysten jälkeen ei
32941: varten päättää, lapsivähennystä vähennet-      ole yli sadankahdeksankymmenentuhan-
32942: tävä vähintään kaksitoistatuhatta ja enin-     nan markan, tehtäköön siitä vielä seu-
32943: tään kaksikymmentäkaksituhaUa mark-            raava perusvähennys:
32944: kaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta,         kun tulo ei ole yli kuudenkymmenentu-
32945: jota hän e'latusvelvollisuutensa nojalla       hannen markan, vähintään kolmekymmen-
32946: verovuonna on elättänyt ja joka ennen          tätuhatta ja enintään kuusikymmentätu-
32947: verovuoden alkua ei ole täyttänyt kuutta-      hatta markkaa, sen mukaan kuin kunnan-
32948: toista vuotta. Milloin vaimoa on erikseen      valtuusto kutakin vuotta varten päättää,
32949: verotettava, tehtäköön se vähennys vain        sekä, kun tulo on
32950: sen puolison tu:losta, joka lapsen joko
32951: 
32952:     yli 60,000 vaan ei yli 66,000 markan, 95% pää tetystä vähennysmäärästä
32953:     " 66,000     " " " 72,000             90%
32954:     " 72,000     " " " 78,000       "     85%      "            "
32955:     " 78,000     " " " 84,000       "     80%      "            "
32956:      " 84,000    " " " 92,000       "     75%      "            "
32957:      " 92,000    " " " 98,000
32958:                                      "    70%      "            "
32959:      " 98,000    " " " 104,000      "     65%      "            "
32960:      " 104,000   " " " 110,000      "     60%      "            "
32961:      " 110,000   " " " 116,000
32962:                                     "     55%      "            "
32963:      " 116,000   " " " 122,000
32964:                                     "     50%      "            "
32965:      " 122,000 " " " 128,000        "     45%      "            "
32966:      " 128,000 " " " 134,000        "     40%      "            "
32967:      " 134,000 " " " 140,000        "     35%      "            "
32968:      " 140,000                      "     30%      "            "
32969:                  " " " 146,000                                  "
32970:      " 146,000   " " " 152,000      "     25%      "
32971:      " 152,000 " " " 159,000        "     20%      "            "
32972:      " 159,000   " " " 166,000
32973:                                      "    15%      "            "
32974:      " 166,000   " " " 173,000       "    10%      "            "
32975:      " 173,000   " " " 180,000       "     5%      "            "
32976:                                         "          "            "
32977:    10) Jos verovelvollisen hen!kilön veron-    laisesta syystä on olennaisesti vähentynyt,
32978: maksukyky lä'heisen omaisen elättämisen        voidaan tulosta vähentää enintään kuusi-
32979: tahi oman tai läheisen henkilön vanhuu-        kymmentätuhatta markkaa. Kuolleen hen-
32980: den, sairauden, tapaturman tai invaliiditee-   kilön tuloa voidaan harkinnan mukaan vä-
32981: tin tähden, viran tai työpaikan menettä-       hentää tai hänen Ilmoiinpesänsä kokonaan
32982: misen tai poiikkewksellisen raskaiden tien-    vapauttaa verosta, jos häneltä on jäänyt
32983: pitokustannusten takia taikka muusta sel-      leski, turvattomia lapsia tai muita perii-
32984: 732                  VII,a.- Perusvähennylkset ikunnaJUsverotwksessa.
32985: 
32986: lisiä, joiden elatus on ollut hänen ansionsa      Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuo-
32987: varassa.                                       den 1951 tuloista toimitettavassa kunnal-
32988:                                                lisverotuksessa.
32989: 
32990: 
32991: 
32992: 
32993:                                          Laki
32994:          kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
32995:    Eduskunnan päätötksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8
32996:  päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: n 4 kohta, sellaisena kuin se on
32997:  saman asetuksen muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1948 annetussa laissa (828/48),
32998:  näin kuuluvaksi:
32999:                    55 §.                       nen crnarfu:an, tehtäJköön siitä vielä seuraava
33000:   Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou-   perusvähennys:
33001: datettava seuraavia säännoksiä:                   kun tulo ei ole yli sadantuhannen mar-
33002:                                                kan, vähintään neljäkymmentätuhatta ja
33003:                                                enintään      seitsemänkymmentäkaksituhatta
33004:    4) Jos verovelvollisen henkilön tulo        markkaa, sen mukaan !kuin kaupunginval-
33005: edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei      tuusto kutakin vuotta varten päättää, sekä,
33006: ole yli kahdensadanneljänkymmenentuhan-        ikun tulo on
33007: 
33008:       yli 100,000 vaan ei yli 108,000 markan, 95 % päätetystä vähennysmäärästä
33009:       " 108,000 " " " 116,000           "     90 %     "             "
33010:       " 116,000 " " " 124,000           "     85 %     "             "
33011:       " 124,000 " " " 132,000           ,     80 %     "             "
33012:       " 132,000 " " " 140,000           "     75 %     "             "
33013:       " 140,000 " " " 144,000           ,     70%      "             "
33014:       " 144,000 " , " 156,000           "     65%      "             "
33015:       " 156,000 , " " 164,000           ,     60 %     "             "
33016:       " 164,000 " " " 172,000           ,     55 %     ,             "
33017:       " 172,000 " " " 180,000           ,     50 %     ,             ,
33018:       , 180,000 , , , 188,000           ,     45 %     ,             ,
33019:       " 188,000 , , , 196,000           "     40 %     "             "
33020:       " 196,000 , " , 204,000           ,     35 %     ,             "
33021:       " 204,000 " " " 210,000           ,     30 %     "             ,
33022:       " 210,000 " " " 216,000           ,     25 %     ,             "
33023:       " 216,000     , " " 222,000       "     20 %     "             "
33024:       " 222,000 " , , 228,000           "     15 %     "             "
33025:       " 228,000     " " " 234,000       "     10 %     "             "
33026:       " 234,000     " " " 240,000       "      5%      "             "
33027:                                                den 1951 tuloista toimitettavassa kunnal-
33028:   Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuo-      lisverotuksessa.
33029: 
33030:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
33031: 
33032:               Arvo Sävelä.                           E. Antikainen.
33033:               Impi Lukkarinen.                       Heikki Hykkäälä.
33034:               K. Alanko.                             Väinö Tikkaoja.
33035:               Artturi Koskinen.                      Edvard Pesonen.
33036:               Viljo Rantala.                         Vilho Väyrynen.
33037:                                                                                           733
33038: 
33039: VII,4.- Lak. al. N:o 54.
33040: 
33041: 
33042: 
33043: 
33044:                                Tauriainen ym.: Ehdotukset laeiksi maalaiskun.tain kun-
33045:                                  nallishallinnosta ja kunnallishallituksesta kaupungissa
33046:                                  annettujen asetusten muuttamisesta.
33047: 
33048: 
33049: 
33050:                                     E d u s k u n n a ll e.
33051: 
33052:    Voimassa olevien kunnallisasetusten mu-      tuksessa on omaksuttu sellainen kanta, että
33053: kaan verovelvollinen saa tehdä ns. perusvä-     tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut on
33054: hennyksen tuloistaan kaupungissa korkein-       vapautettu verosta, niin mielestämme sa-
33055: taan 36,000 ja maalaiskunnassa 20,000           maa periaatetta pitäisi soveltaa myös ih-
33056: markkaa. Tällä perusvähennyksellä on tar-       mistä verotettaessa ja vapauttaa verosta se
33057: koituksena vapauttaa verotuksesta se tulo,      tulo, minkä ihminen tarvitsee välttämättä
33058: mikä tarvitaan kaikkein alkeellisimman          toimeentuloonsa.
33059: elintason ylläpitämiseen. Silloin, 'kun pe-        Tulon hankkimisesta voi aiheutua mui-
33060: rusvähennysoikeus       kunnallisverotuksessa   takin menoja kuin mitä yllä on mainittu.
33061: otettiin käytäntöön, omaksuttiin se kanta,      Niinpä henkilön, jaka joutuu matkusta-
33062: että veroa on kunkin maksettava maksu-          maan toiselle paikkakunnalle työhön, elä-
33063: kykynsä mukaan. Se edellyttäisi, että ve-       minen tulee paljon kalliimmaksi kuin sen,
33064: rosta on vapautettava henkilö, jonka tulot      joka työskentelee vakituisessa työpaikassa
33065: ovat niin vähäiset, että ne riittävät juuri     ja asuu perheensä luona. Tämän vuoksi pi-
33066: välttämättömään toimeentuloon, ruokaan,         täisi sellaisista ansiotuloista, jotka on han-
33067: vaatetukseen ja asuntoon. Kuitenkin ny-         kittu toisella paikkakunnalla kuin missä hän
33068: kyisin kunnallisverotuksessa annettava pe-      vakituisesti asuu ja metsätöistä antaa vero-
33069: rusvähennys on niin pieni, ettei se vastaa      huojennusta. Meidän käsityksemme mu-
33070: läheskään minimitoimeentulokustannuksia.        kaan sellainen verohelpotus pitäisi olla
33071:    Niinpä, kun perusvähennyksen määrä           näin saadusta tulosta ainakin 25 %. Lisäksi
33072: esim. maalaiskunnassa on 10,000-20,000          matkasta työpaikalle aiheutuneet kulut olisi
33073: markkaa, riippuen siitä, miten kunnanval-       vapautettava verosta.
33074: tuusto kunakin vuotena päättää, joutuisi           Meidän maassamme maanteiden rakenta-
33075: lain mukaan jo eräässä tapauksessa mak-         misesta ja kunnossapidosta aiheutuvat rasi-
33076: samaan veroa 1,000 markan kuukausitu-           tukset jakautuvat epätasaisesti. Niinpä
33077: losta. Jokainen kuitenkin tietää, ettei tu-     toiset asuvat valtion ylläpitämien maantei-
33078: hannen markan kuukausituloilla ihminen          den läheisyydessä ja toiset joutuvat ra:ken-
33079: elä. Niinpä sosiaaliministeriön antaman         tamaan ja kunnossapitämään kylä- ja tilus-
33080: päätöksen mukaan ruoan ja asunnon luon-         teitä. Kylätierasitus on monilla paikoilla,
33081: taisarvoksi on laskettava miehillä 52,800-      varsinkin syrjäseuduilla huomattavan suuri.
33082: 63,600 ja naisilla 44,400-57,600 markkaa        Mielestämme nämä rasitukset olisi verotuk-
33083: vuodessa. Lisäksi jokainen ihminen tarvit-      sessa vähennyksenä huomioitava.
33084: see välttämättä myös vaatetusta. On ilman          Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
33085: muuta selvää, ettei kukaan ihminen voi elää
33086:  ja hankkia tuloja, ellei hänellä ole ruokaa,             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
33087: vaatetta ja asuntoa. Kun liikkeiden vero-               vat lakiehdotukset:
33088: 734                   VII,4. - Perusvähennykset kunnaJllisv·erQtuksessa.
33089: 
33090: 
33091:                                           Laki
33092:            maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
33093:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta
33094:  15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 §: n 10 ja 10 a kohta, sellaisina kuin
33095:  ne ovat saman asetuksen muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1948 annetussa laissa
33096:  (829/48) ja lisätään sanottuun pykälään 10 b kohta seuraavasti:
33097:                    82 §.                            hannen markan, tehtäköön siitä vielä seu-
33098:   Verotettavaa tuloa ta:ksoitettaessa on nou-       raava perusvähennys:
33099: datettava seuraavia säännöksiä:                        kun tulo ei ole yli yhdeksänkymmenen-
33100:                                                     tuhannen markan, vähintään seitsemänkym-
33101:                                                     mentätuhatta markkaa ja enintään yhdek-
33102:    10) Jos verovelvollisen henkilön tulo             sänkymmentätuha;tta markkaa sen mukaan
33103: edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei           kuin kunnanvaltuusto kutakin vuotta var-
33104: ole yli kahdensadanseitsemänkymmenen tu-            ten päättää, sekä kun tulo on
33105:       yli    90,000 vaan ei   yli 110,000 markkaa 90% päätetystä vähennysmäärästä.
33106:             110,000               130,000         80%
33107:        "    130,000 "    "    " 150,000      "    70%     "             "
33108:        "    150,000   "  "    " 170,000      "    60%     "             "
33109:        "    170,000   " "     " 190,000      "    50%     "             "
33110:        "    190,000 "    "    " 210,000      "    40%     "             "
33111:        "    210,000   " "      " 230,000     "    30%     "             "
33112:        "    230,000   " "     " 250,000      "    20%     "             "
33113:        "    250,000   " "      " 270,000     "    10%     "             "
33114:        "              "   " "                   "                 "              "
33115:   10 a) Milloin verovelvollinen on hankki-          kylä- tai tilusteiden teko- ja kunnossapito·
33116: nut ansiotulon toisella paikkakunnalla kuin         kustannusten takia taikka muista sellaisista
33117: missä hän ja hänen perheensä vakituisesti           syistä on olennaisesti vähentynyt, voidaan
33118: asuu tai metsä- ja uittotöissä, vähennettä-         tuloista vähentää enintään kuusikymmentä-
33119: köön hänen siitä ansiotulosta kaksikymmen-          tuhatta markkaa. Kuolleen henkilön tuloa
33120: täviisi sadalta, ei kuitenkaan enempää kuin         voidaan harkinnan mukaan vähentää tai
33121: viisikymmentätuhatta markkaa. Niinikään             hänen kuolinpesänsä kokonaan vapauttaa
33122: vähennettäköön ansiotulosta matkasta työ-           verosta, jos häneltä on jäänyt turvattomia
33123: paikalle aiheutuneet kustannukset.                  lapsia, leski tai muita perillisiä, joiden ela-
33124:    10 b) Jos verovelvollisen henkilön veron-        tus on ollut hänen ansionsa varassa.
33125: maksukyky läheisen omaisen elättämisen
33126: tahi oman tai läheisen henkilön vanhuuden,            Tätä lakia sovellettakoon ensi kerran v.
33127: sairauden tai invaliiditeetin tähden, viran         1951 tuloista toimitettavassa kunnallisvero-
33128: tai työpaikan menettämisen tahi raskaiden           tuksessa.
33129: 
33130: 
33131: 
33132:                                            Laki
33133:             kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta.
33134:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan lmnnallishallituksesta kaupungissa 8
33135:   päivänä joulukuuta 1873 annetun asetuksen 55 §: n 4 ja 4 a kohta sellaisina kuin
33136:   ne ovat saman asetuksen muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1948 annetussa laissa
33137:   (828/48) ja lisätään sanottuun pykälään 4 b kohta seuraavasti:
33138:                     55 §.
33139:    Verotettavaa tuloa ta:ksoitettaessa on nou-
33140:  datettava seuraavia säännöksiä:
33141:                                   VII,4.- ,Tauriainen ym.                                73&
33142: 
33143:   4) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä   nentuhannen markan, vähintään satatuhatta
33144: mainittujen vähennysten jälkeen ei ole yli      ja   enintään   satakaksikymmentätuhatta
33145: kolmensadantuhannen markan, tehtäköön           markkaa, sen mukaan kuin kunnanvai-
33146: siitä vielä seuraava perusvähennys:             tuusto kutakin vuotta varten päättää, sekä
33147:    Kun tulo ei ole yli sadankahdenkymme-        kun tulo on
33148:      yli 120,000, vaan ei yli 140,000 markkaa 90% päätetystä vähennysmäärästä.
33149:       " 140,000,    " " " 160,000        "    80%
33150:       " 160,000,    " " " 180,000        "    70%     "             "
33151:       " 180,000,    " " " 200,000        "    60%     "             "
33152:       " 200,000,    " " " 220,000        "    50%     "             "
33153:       " 220,000,    " " " 240,000        "    40%     "             "
33154:       " 240,000,    " " " 260,000        "    30%     "             "
33155:       " 260,000,    " " " 280,000        "    20%     "             "
33156:       " 280,000,    " " " 300,000        "    10%     "             "
33157:                                                              "              "
33158:   4 a) Milloin verovelvollinen on hankkinut     muusta sellaisesta syystä on olennaisesti vä-
33159: ansiotulon toisella paikkakunnalla kuin         hentynyt, voidaan tulosta vähentää enin-
33160: missä hän ja hänen perheensä asuu tai           tään kuusikymmentätuhatta markkaa. Kuol-
33161: metsä- ja uittotöissä, vähennettäköön hä-       leen henkilön tuloa voidaan harkinnan mu-
33162: nen siitä ansiotulosta.an kaksikymmentäviisi    kaan vähentää tai hänen kuolinpesänsä ko-
33163: sadalta, ei kuitenkaan enempää kuin viisi-      konaan vapauttaa verosta, jos häneltä on
33164: kymmentätuhatta markkaa. Niinikään vä-          jäänyt leski, turvattomia lapsia tai muita
33165: hennettäköön ansiotulosta matkasta työpai-      perillisiä, joiden elatus on ollut hänen an-
33166: kalle aiheutuneet kustannukset.                 sionsa varassa.
33167:   4 b) Jos verovelvollisen henkilön veron-
33168: maksukyky läheisen omaisen elättämisen
33169: tahi oman tai läheisen henkilön vanhuuden,        Tätä lakia sovelletta.koon ensi kerran vuo-
33170: sairauden tai invaliiditeetin tähden, viran     den 1951 tuloista toimitettavassa kunnallis-
33171: tai työpaikan menettämisen takia tahi           verotuksessa.
33172: 
33173:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
33174: 
33175: 
33176:               Hannes Tauriainen.                 Antti Kinnunen.
33177:               Mikko Järvinen.                    Paavo Aitio.
33178:               Usko Seppi.                        Juho Rytkönen.
33179:               Kaino Haapanen.                    Toivo Niiranen.
33180:               Matti Meriläinen.                  E. Hietanen.
33181:               Antto Prunnila.                    J. Nykänen.
33182:               Toivo Friman.                      J. Mustonen.
33183:                                 Lauri Myllymäki.
33184: 736
33185: 
33186: VII,5. -   Lak. al. N:o 55.
33187: 
33188: 
33189: 
33190: 
33191:                                Suominen ym.: Ehdotus laiksi maalaiskun,tain, kunnallis-
33192:                                    hallinnosta annetun asetruksen muuttamisesta.
33193: 
33194: 
33195:                                     E d u s k u n n a 11 e.
33196: 
33197:    Elokuun 14 päivänä 1940 valtioneuvoston        dannevoitot osasta tavallisiakin veroja. Met-
33198:  asettama, professori Y. Ilvessalon puheen-       säverotuksen epäoikeudenmukaisuutta on
33199:  johdolla toiminut metsäverotuksen uudista-       erikoisesti korostettu huomauttamalla, että
33200: miskomitea on 17 päivänä huhtikuuta 1942          metsätulot ovat luonteeltaan suureksi osaksi
33201: valtioneuvostolle antamassaan mietinnössä         omistuksesta johtuvaa vakautettua tuloa,
33202:  (komitean mietintö n: o 6/1942) selvitellyt      jonka veronmaksukyky on suuri. Samoin
33203: perusteellisesti maassamme käytännössä ole-       po. mietinnössä mainitaan, että nykyisestä
33204: vaa metsäverotusjärjestelmää. Tässä an-          metsäverotusjärjestelmästä hyötyvät eniten
33205: siokkaassa ja mielenkiintoisessa mietinnös-      metsäkeinottelijat, jotka ostettuaan metsän
33206:  sään mainittu komitea päätyy siihen, että       hakkaavat puuston ensimmäisten hyvien
33207: nykyisessä metsäverotusjärjestelmässämme         puutavarasuhdanteiden aikana ja myyvät
33208: on varsin suuria puutteellisuuksia ja epä-        jäljelle jääneen metsän sen jälkeen pois.
33209: kohtia, joiden vuoksi verotus kohdistuu eri       Tällä tavoin saamastaan tulosta he joutu-
33210: tavalla erilaisten metsien omistajiin, ja po.    vat maksamaan veroa suhteellisesti vain hy-
33211: mietinnössä esitetyn Keskusmetsäseura Ta-        vin vähän. Pienmetsänomistajat joutuvat
33212: pion antaman lausunnon mukaan ,metsä-            sen sijaan nykyisen metsäverotusjärjestel-
33213: veroa on vv. 1935-39 maksettu tuloista, joi-     män mukaan muihin verrattuna verotetuksi
33214: den määrä on keskimäärin vain noin 48 %          kohtuuttomasti, koska heidän omistamansa
33215: saaduista kantohintatuloista". Mietinnössä       metsät ovat pääosaltaan huonokuntoisia ja
33216: mainitun prof. Saaren arvion mukaan on           pienikuutioisia kotitarvemetsiä, joiden vero-
33217: tällä tavoin jäänyt metsätuloja verovapaiksi     tus tuottoon nähden on suhteellisen raskas.
33218: mm. hakkuukaudelta 1937/38 pelkästään               Samalla, kun alussa mainittu metsävero-
33219: yksityisluontoisista metsistä toista miljar-     tuksen uudistamiskomitea on tehnyt mietin-
33220: dia mal'kkaa. Edullisten puutavaramarkki-        nössään metsäverotuksessa esiintyvien räi-
33221: nain vallitessa, mm. erikoisesti juuri ny-       keiden epäkohtien korjaamiseksi erittäin
33222: kyisten suhdanteiden aikana, kantohintojen       tärkeitä ehdotuksia pinta-alaverotuksen
33223: noustessa suorastaan talouselämäämme jär-        osalta mm. metsämaiden luokitusmääräysten
33224: kyttäviin summiin, tällainen kehitys on ha-      ja -ohjeiden uusimiseksi metsätalouden
33225: vaittavissa entistä selvemmin. Selostetussa      alalla käytettyihin metsätyyppeihin perus-
33226: komitean mietinnössä onkin viitattu huo-         tuvan luokitustavan mukaiseksi, luokituksen
33227: mautukseen, että noususuhdanteen aikana          suorituksen pätevyyden parantamiseksi,
33228: saatuihin, tuntuvalta osalta verovapaisiin       vyöhykejaon määräämistä koskevien sään-
33229: metsätuloihin sisältyy huomattavan paljon        nösten uusimiseksi, verokuutiolukualueiden
33230: myyjästä ja hänen toiminnastaan täysin           ja verokuutiolukujen tarkistamiseksi sekä
33231: riippumattomia suhdannevoittoja, jotka           verokuutiometrin hinnoitteluperusteiden täs-
33232: yleisten verotusperiaatteiden mukaisesti olisi   mällistyttämiseksi, puheena oleva komitea
33233: saatettava erityisen tehokkaan verotuksen        toteaa, ettei metsäverotuksessa esiintyviä
33234: alaisiksi. Nykyinen metsäverotusjärjestel-       epäkohtia voida kuitenkaan kokonaan pois-
33235: mä johtaa mietinnön mukaan sen sijaan            taa komitean pinta-alaverotuksen korjaami-
33236: aivan toiseen tulokseen: se vapauttaa suh-       seksi esittämien ehdotusten puitteissa, vaan
33237:                                   VII,5. -!Suominen ym.                                    737
33238: 
33239: nykyistä metsäverotusjärjestelmää on täy-       tavaran kantohintatuloista. Viiden vuoden
33240: dennettävä sopivalla tavalla. Komitean mie-     kuluttua tämä sadannesluku nostettaisiin
33241: lestä sen tarkoittama ajatus on parhaiten       5: llä, jolloin se siis olisi 40. Komitea mai-
33242: toteutettavissa siten, että pääosa metsä-       nitsee, että tämä luku voitaisiin suoritettu-
33243: veroista määrätään pinta-alaverotuksen pe-      jen laskelmien perusteella nostaa ehkä
33244: riaatteiden mukaan ja loppuosa metsän tai       50 %:iin saakka, mutta varovaisuussyistä se
33245: tarkemmin sanottuna puutavaran myynnistä        ei ole kuitenkaan tehnyt ehdotusta tästä.
33246: saatujen sekä oman talouden ulkopuolella           Edellä selostetut metsäverotuksen uudis-
33247: tapahtuvaa käyttöä vastaavien tulojen pe-       tamiskomitean esittämät selvitykset ja nii-
33248: rusteella. Tällaiseen verotukseen siirtymi-     den perusteella tekemät ehdotukset ovat
33249: sellä voidaan po. mietinnön mukaan tehdä        edelleen hyvin ajankohtaiset, koska niitä ei
33250: oikeutta yksityisille metsänomistajille, ts.    ole vielä toteutettu. Samalla, kun em. ko-
33251: ottaa huomioon yksityisten metsien puusto,      mitean esittämät pinta-alaverotuksen korjaa-
33252: puutavaran käyttö sekä niiden veronkanto-       mista tarkoittavat ehdotukset on viipymättä
33253: kyky, sekä korottaa verotus mahdollisim-        toteutettava, mainitun pinta-alaverotuksen
33254: man helposti oikeaksi katsottavalle tasolle.    täydennyksel{si on saatava komitean esit-
33255: Näillä perusteilla komitea onkin päätynyt       tämä osittainen metsänmyyntivero.
33256: mietinnössään ehdotukseen, että pinta-ala-         Kaiken edelläesitetyn perusteella metsä-
33257: verotuksen perusteella verotettava tulo-osa     verotuksessa esiintyvien epäkohtien korjaa-
33258: määrättäisiin kiinteäksi 65 % : ksi samalla     miseksi ehdotamme,
33259: kuin metsänmyyntiverotuksen alaiseksi pan-
33260: taisiin sinä vuonna, jolloin tätä verotus-               että Edusk1tnta hyväksyisi seuraa-
33261: muotoa ensi kerran sovelletaan, 35 % myyn-             van lakiehdotuksen:
33262: tiin ja markkinakäyttöön luovutetun puu-
33263: 
33264: 
33265: 
33266: 
33267:                                           Laki
33268:         maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
33269:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
33270:  päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen 82 § :n 3 kohta, sellaisena kuin se on 19
33271:  päivänä marraskuuta 1943 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
33272:                     82 §.                       käytetty viljelystapa olennaisesti poikkeaa
33273:                                                 paikkakunnalla yleensä käytetystä viljelys-
33274:    3) Sitten kuin ne perusteet, joiden mu-      tavasta, on täten saatu lisätulo kohtuulli-
33275: kaan maatalouskiinteistöstä ja poronhoidosta    sessa määrässä myös otettava huomioon tak-
33276: saadut tulot on arvioitava, on valtioneuvos-    soituksessa. Kiinteistön tuloksi on lisäksi
33277: ton päätöksellä määrätty, tulee taksoitus-      laskettava puutarhasta, kalavedestä, laidun-
33278: lautakunnan 80 §: ssä säädettynä aikana,        ja metsästysmaasta ynnä muista näihin
33279: näiden perusteiden mukaan, verovelvolliselta    verrattavista etuuksista saatu puhdas tulo
33280: saatujen tai taksoituslautakunnan muulla        sekä verovelvollisen maatalouden hyväksi
33281: tavoin hankkimien tietojen pohjalla mää-        tekemä työ, johtotyö siihen luettuna, arvioi-
33282: rätä kunkin maatalouskiinteistön sekä kun-      tuna siihen määrään, mikä siitä työstä olisi
33283: kin poronomistajan porokarjan puhdas            ollut palkatulle henkilölle suoritettava. Sa-
33284: tuotto. Jos kiinteistön tuotto hallan, tulva-   moin on verotettavaksi tuloksi luettava vuo-
33285: veden tai raesateen vuoksi tahi muusta sel-     den 195 . ja neljän sitä seuraavan vuoden
33286: laisesta syystä taikka poronhoidosta saatu      tuloja taksoitettaessa kolmekymmentäviisi
33287: tulo porokarjaa kohdanneen vahingon joh-        sadalta sekä sen jälkeen vuosittain neljä-
33288: dosta on vähentynyt huomattavasti enem-         kymmentä sadalta myyntiin tai markkina-
33289: män kuin paikkakunnalla yleensä, on tämä        käyttöön luovutetusta, runkopuusta saata-
33290: kohtuullisesti otettava huomioon tuloa ar-      vasta puutavarasta verovuonna saaduista
33291: vioitaessa.   Milloin maatalouskiinteistöllä    kantohintatuloista, kuitenkin siten, että täl-
33292:                                                                                            93
33293: 738                       VII,5.- Metsätulojen <kunnaillisverotus.
33294: 
33295: laiset tulot, jos ne eivät nouse yhteensä         Tätä lakia sovelletaan ensi kerran maa-
33296: kymmeneentuhanteen markkaan, jätetään          talouskiinteistöistä vuo-nna 195. saatuja tu-
33297: verotuksessa lukuunottamatta.                  loja taksoitettaessa.
33298: 
33299:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
33300: 
33301: 
33302:                  Unto Suominen.                        Valfrid Eskola.
33303:                  Arvo Sävelä.                          Eino Raunio.
33304:                  Arvo Ahonen.                          Otto Toivonen.
33305:                  Viljo Rantala.                        Eetu Karjalainen.
33306:                  Artturi Koskinen.                     Väinö Tikkaoja.
33307:                  0. Muikku.                            Arvi Turkka.
33308:                  Heikki Hykkäälä.                      Kalle J'okinen.
33309:                  Aino Malkam.äki.                      Veikko Kokkola.
33310:                                      Edvard Pesonen.
33311:                                                                                          739
33312: 
33313: VII,6. -     Lak. al. N:o 56.
33314: 
33315: 
33316: 
33317:                                 Haapanen ym.: Ehdotus laiksi maalaiskuntain kunnallis-
33318:                                   hallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
33319: 
33320: 
33321:                                     E d u s k u n n a 11 e.
33322: 
33323:    Nykyisin tapahtuu kunnallisverotus maa-          Näin räikeä suhde isännänpaikassa ai-
33324: taloudessa ns. hehtaarin puhtaan tuoton          heuttaa, että myös verojen määrä hehtaaria
33325: perusteella sekä lisäksi maatalouskiinteistön    kohti tulee moninkertaiseksi pientiloilla
33326: omistajan tilallaan suorittaman työn arvon       suurtiloihin verra~tuna. Näkyvimpinä esiin-
33327: eli ns. isännänpalkan tai johtotyön verot-       tyy epäkohta silloin kun verrataan heikko-
33328: tamisella. Viimeksi mainittu isännänpalkan       tuottoisten II ja III luokan peltoalueita
33329: ja johtotyön nykyinen verotusLapa aiheut-        omaavien tilojen maksamia veromääriä hy-
33330: taa sen, että pientilojen omistajat joutuvat     vätuottoisten tilojen veromääriin. Kuiten-
33331: suurtiloihin verrattuna suhteellisesti paljon    kin suorit,etut laskelmat osoittavat, että
33332: raskaamman verotuksen alaiseksi, koska           pientilojen tuotantokustannukset nousevat
33333: isännänpalkka määräytyy työn määrän eikä         hehtaaria kohti suuremmiksi ja näin ollen
33334: sen tuottaman tuloksen perusteella.              saatu puhdas tulo pienemmäksi kuin vas-
33335:    Tästä johtuen maatalouden verotus poik-       taavasti suurtiloilla.
33336: keaakin olennaisesti muiden ammattialojen           Mainittujen epäkohtien oikaiseminen ja
33337: verotuksesta sekä siitä yleisesti hyväksy-       maa~alouden verotuksen saattaminen ny-
33338: tystä periaatteesta, että veron määrä perus-     kyistä oikeudenmukaisemmaksi edellyttää,
33339: tuisi veronmaksukykyyn. Esimerkkinä voi-         että ns. isännänpalkka poistetaan ja omista-
33340: daan tarkastella valtiovarainministeriön         jalle määrätään tilaltaan saamasta taloudel-
33341: vuodelta 1950 toimitettavaa verotusta var-       lisesta edusta samansuuruinen tulomäärä
33342: ten antamia ohjeita, joissa määritellään         kuin koko tilan peLoala puhtaaksi tuotoksi
33343: isännänpalkka mm. II palkkausalueen kun-         on arvioitu. Tämä muutos aikaansaa sen,
33344: nissa 10 peltohehtaarin tiloille 145,000 mar-    että niin pien- kuin suurtiloillakin tulee
33345: kaksi ja 100 peltohehtaarin tiloille 310,000     luokituksen ja vyöhykejaon perusteella sa-
33346: markaksi. Mainitulla 10 hehtaarin tilalla        manarvoista hehtaaria kohti samansuurui-
33347: tulee siten isännänpalkaksi 14,500 markkaa       nen vero.
33348: peltohehtaaria kohti, mutta 100 hehtaarin           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
33349: tilalla vain 3,100 markkaa. Esimerkin mu-
33350: kaisissa tapauksissa tulee pientilan isännän-             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
33351: palkka lähes 5 kertaa suuremmaksi pelto-                van lakiehdotuksen:
33352: hehtaaria kohti kuin suurtilan.
33353: 
33354: 
33355: 
33356:                                           Lald
33357:            maalaiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta.
33358:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 15 päivänä kesäkuuta 1898 maalais-
33359:  kuntain kunnallishallinnosta annetun asetuksen 82 §: n B kohta, sellaisena kuin se on
33360:  saman asetuksen muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 1948 anneLussa laissa (829/48),
33361:  näin kuuluvaksi.
33362:                    82 §.
33363:   Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on nou-
33364: datettava seuraavia säännöksiä:                    3) Sitten kuin ne perusteet, joiden mu-
33365: 740                   VII,6. -   Isännänpall~ka ;kunnallisverotuksessa.
33366: 
33367: 
33368: kaan maatalouskiinteistöstä ja poronhoi-        sista saatu puhdas tulo sekä verovelvolli-
33369: dosta saadut tulot on arvioitava,               selle kiinteistönsä hoitamisesta ja sen hy-
33370:                                                 väksi suorittamastaan työstä tullut talou-
33371: Kiinteistön tuloksi on lisäksi laskettava       dellinen etu samaan määrään arvioituna
33372: puutarhasta, kalavedestä, laidun- ja metsäs-    mitä koko tilan peltoalan puhtaaksi tuo-
33373: tysmaasta ynnä näihin verrattavista etuuk-      toksi on määrätty.
33374: 
33375:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
33376: 
33377: 
33378:              Kaino Haapanen.                          Antti Kinnunen.
33379:              Antto Prunnila.                          Arvo Riihimäki.
33380:                                                                                         741
33381: 
33382: VU,7.- Lak. al. N:o 57.
33383: 
33384: 
33385: 
33386: 
33387:                               Suominen ym.: Ehdotus laiksi maatalouskiinteistöstä saa-
33388:                                  tujen tulojen verottamisesta kaupungeissa ja kauppa-
33389:                                  laissa annettun lain 2 § :n kumoamisesta.
33390: 
33391: 
33392:                                    E d u s k u n n a 11 e.
33393: 
33394:   Viitaten tänään eduskunnalle jättä-           yhdenmukaisuuden aikaansaamiseksi metsä-
33395: mämme, maalaiskuntain kunnallishallin-          tulon verottamista varten maalais-, kau-
33396: nosta 15 päivänä kesäkuuta 1898 annetun         punki- ja. kauppalakunnissa kunnioittaen
33397: asetuksen 82 § : n 3 kohdan, sellaisena kuin    ehdottaa,
33398: se on 19 päivänä marraskuuta 1943 anne-
33399: tussa laissa, muuttamista tarkoittavan laki-              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
33400: aloitteen perusteluihin, pyydämme täten,                van lakiehdotuksen:
33401: 
33402: 
33403:                                          Laki
33404: maatalouskiinteistöstä saatujen tulojen verottamisesta kaupungeissa ja kauppaloissa
33405:                           annetun lain 2 §: n kumoamisesta.
33406:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan maatalouskiinteistöistä saatujen tulojen
33407:  verottamisesta kaupungeissa ja kauppaloissa 11 päivänä joulukuuta 1933 annetun lain
33408:  2 §.
33409: 
33410:    Tätä lakia sovelletaan ensi kerran maa talouskiinteistöistä vuonna 195. . saatuja
33411:  tuloja taksoitettaessa.
33412: 
33413:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
33414: 
33415: 
33416:                    Unto Suominen.                            Valfrid Eskola.
33417:                    Arvo Sävelä.                              Eino Raunio.
33418:                    Arvo Ahonen.                              Otto Toivonen.
33419:                    Viljo Rantala.                            Eetu Karjalainen.
33420:                    Artturi Koskinen.                         Väinö Tikkaoja.
33421:                    0. Muikku.                                Arvi Turkka.
33422:                    Heikki Hykkäälä.                          Kalle Jokinen.
33423:                    Aino Malkamäki.                           Veikko Kokkola.
33424:                                        Edvard Pesonen.
33425: 742
33426: 
33427: VII,s.- Lak. al. N:o 58.
33428: 
33429: 
33430: 
33431: 
33432:                               Tainio ym.: Ehdotus laiksi väestönsuojelulain kumoami-
33433:                                  sesta.
33434: 
33435: 
33436:                                    E d u s k u n n a ll e.
33437: 
33438:    On yleinen tosiasia, että kansainvälinen        Tässä väestösuojelun uudelleen järjestä-
33439: tilanne on viime aikoina jatkuvasti kärjis-     misessä on lähdetty aikaisemmin voimassa-
33440: tynyt ja että sodanvaara on lisääntynyt.        olleesta väestösuojeluorganisatiosta, joka
33441: Tästä yleisestä toteamuksesta ei kuitenkaan     perustuu 30 päivänä lokakuuta 1939 an-
33442: seuraa yleisen maailmansodan väittämättö-       nettuun väestönsuojelulakiin. Sen mukaan
33443: myyden tunnustaminen. Meidän . kannal-          väestösuojeluorganisation rungon muodosti-
33444: tamme on mitä tärkeintä oikein tajuta ylei-     vat suojeluskuntajärjestö ja Lotta-Svärd-
33445: sen sodan mahdollisuuden luonne, koska          järjestö. Näitten fasistisina lakkautettujen
33446: sodanvaara meidän kohdaltamme on riip-          järjestöjen toiminta väestösuojelun nimessä
33447: puvainen yleisestä kansainvälisestä kehityk-    oli suurelta osalta näitten järjestöjen muu-
33448: sestä. Tällä hetkellä kansainvälistä tilan-     hun toimintaan liittyvää fastistisen ideolo-
33449: netta luonnehtii USA: n johtaman valtio-        gian ja militarismin istuttamista kansalai-
33450: ryhmän avoin sodanvalmistelu ja sotakii-        siin. Organisaatio saavutti jo rauhanoloissa
33451: hoitus sekä avoimiin hyökkäystekoihin ryh-      keväällä 1941, jolloin hyökkäyssodan val-
33452: tyminen, kuten Koreassa. Epäilemättä täl-       mistelut Neuvostoliittoa vastaan olivat täy-
33453: laiset teot ilmaisevat halua yleisen sodan      dessä käynnissä, erinomaisen suuren laajuu-
33454: aloittamiseen tarkoituksella torjua muutoin     den käsittäen yhteensä noin 100,000 miestä
33455: väistämättömältä näyttävä sisäinen luhistu-     ja naista. Siihen kuului silloin 858 paikal-
33456: minen. Kieltämättä ne lisäävät sodan mah-       lista johtoelintä, 501 komppaniaa ja 159
33457: dollisuutta. Mutta sodan halu ja sodan          itsenäistä joukkuetta, eli yhteensä 91,315
33458: mahdollisuus eivät poista rauhan mahdol-        miestä j'a 7,092 naista. Nämä joukot
33459: lisuuksia, jotka myös ovat olemassa ja joita    olivat myöskin aseistettuja. Kokemuksesta
33460: lisää rauhanvoimien jatkuva kasvu ja lu-        tiedämme, etä tämä laaja aseellisen väestö-
33461: jittaminen sekä järjestetty toiminta sodan      suojelun organisaatio muodosti tärkeän osan
33462: voimia vastaan.                                 hyökkäyssodan valmisteluista.
33463:    Meidän maamme kannalta on tärkeätä              Aikaisempi kokemus väestösuojelun alalla
33464: todeta, että Neuvostoliitto, johon kansamme     osoittaa, että väestösuojeluun liittyvät teh-
33465: on jatkuvasti lujittanut ja monipuolistanut     tävät ovat luonteensa puolesta puolustus-
33466: ystävyyssuhteitaan ja johon meitä yhdistää      voimille kuuluvia, ja se liittyy omana ase-
33467: rauhansopimuksen ja ystävyys-, yhteistyö-       lajina maan sotilaalliseen organisatioon.
33468: ja avunautosopimuksen sitoumukset, on kai-      Näin ollen väestösuojeluorganisation uudel-
33469: kin tavoin politiikassaan toiminut rauhan       leen luominen entisille perusteille merkitsee
33470: turvaamiseksi muodostaen rauhanrintaman         laajan sotilaallisluontoisen järjestön perus-
33471: johtavan voiman. Toimimalla Neuvostoliiton      tamista ja toimintaan saattamista. Mutta
33472: kanssa soimimiemme valtiosopimusten hen-        tällainen järjestely johtaa lakkautettujen
33473: gessä me turvaamme kansallemme rauhan.          suojeluskunta-. ja Lotta-Svärd-järjestöjen
33474: Tässä valossa on tarkastettava niitä väestö-    kaikkein tärkeimmän toimintamuodon jatka-
33475: suojelun uudelleen järjestämistä tarkoitta-     miseen samoissa muodoissa suurelta osaltaan
33476: via toimenpiteitä, joihin viranomaisten ta-     entisten suojeluskuntalaisten ja lottien toi-
33477: holta on ryhdytty vetoamalla kasvavaan so-      mesta. Näin synnytetään rauhansopimuk-
33478: danvaaraan.                                     sen selvien määräysten ja tarkoituksen vas-
33479:                                      VII,s. -:Tainio y;m.                                  743
33480: 
33481: tainen tilanne, jolloin väestösuojelun ni-        saattaminen sotilaallisen toiminnan valtavaa
33482: mellä sallitaan kansamme rauhan perus-            laajentamista ja rauhansopimuksen asian-
33483: edellytysten, Neuvostoliiton kanssa soimia-       omaisten määräysten selvää rikkomista. Ve-
33484: miemme valtiosopimusten jatkuva rikkomi-          toaminen tässä yhteydessä Neuvostoliiton
33485: nen.                                              kanssa solmiamaamme ystävyyden, yhteis-
33486:    Voimassaolevan väestönsuojelulain täytän-      työn- ja keskinäisen avunannon sopimuk-
33487: töönpano nykyoloissa merkitsee niiden lail-       seen on törkeätä hämäystä ja saattaa väes-
33488: listen toimintaedellytysten luomista fasisti-     tösuojelutoimenpiteiden tarkoituksen mitä
33489: sina lakkauteuille suojeluskunta- ja Lotta-       epämiellyttävimpään valoon.
33490: Svärd-järjestöille, myös kansan suuressa            Katsommekin, että väestönsuojelulain ny-
33491: laajuudessa     tapahtuvaa     militarisointia.   kyinen toteuttaminen valtiosopimustemme
33492: Tästä osoituksena mainittakoon, että vält-        määräysten vastaisena ei ole rauhantahtoi-
33493: tämätön peruskoulutus olisi väestönsuojelu-       sen kansamme etujen mukaista, minkä vuoksi
33494: komitean mielestä välittömästi annettava          on vä:Ittämätöntä kumota voimassa oleva
33495: 4,200 henkilölle, jotka sitten muodostaisivat     väestönsuojelulaki ja sen nojalla annetut
33496: päällystön peruskaaderit. Tämän lisäksi           asetukset ja muut määräykset.
33497: joutuisivat sadat tuhannet henkilöt, myös           Edellä esittämämme perusteella ehdo-
33498: naiset, saamaan vähintään 36 tuntia väestö-       tammekin,
33499: suojelukoulutusta. Kun otetaan huomioon
33500:  väestönsuojelun sotilaallinen luonne merkit-             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
33501: see tällaisen koulutustoiminnan käytäntöön-             van lakiehdotuksen:
33502: 
33503: 
33504:                                             Laki
33505:                               väestönsuojelulain kumoamisesta.
33506:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumo-             Tämä laki tulee voimaan      päivänä
33507: taan lokakuun 30 päivä 1939 annettu väes-         kuuta 1952.
33508: tönsuojelulaki (374/39).
33509: 
33510: 
33511:      Helsinigssä 18 päivänä syyskuuta 1951.
33512: 
33513: 
33514:                  Eino Tainio.                             Mauri Ryömä.
33515:                  Nestori Nurminen.                        Yrjö Murto.
33516:                                          J. Mustonen.
33517: 744
33518: 
33519: Vll,9. -   Lak. al. :)i:o 59.
33520: 
33521: 
33522: 
33523: 
33524:                                 Vennamo ym.: Ehdotus          laiksi syrjäseutujen    tieolojew
33525:                                    kehittämisestä.
33526: 
33527: 
33528:                                     E d u s k u n n a ll e.
33529: 
33530:    Tieolot ,eivät maassamme suinkaan ole         ole minkäänlaisia tai aivan kurjat tieyhtey-
33531: korkealla tasolla verrattuna monessa muussa      det ja joilla tiloilla asuvat riemulla ter-
33532: maassa viime vuosikymmeninä tapahtunee-          vehtisivät jo sellaista parannusta, että heille
33533: seen kehitykseen.      Julkisuudessa onkin       saataisiin edes nykyistä paljon moitittua
33534: viime aikoina kiinnitetty tähän asiaan eri-      tasoamme vastaavat tieolosuhteet. Ei voine
33535: koista huomiota, jolloin laskelmat ovat          olla oikein, että nämä maan hiljaiset ja
33536: osoittaneet, että tieolojemme saattaminen        vaikeuksissa kamppailevat edelleenkin unoh-
33537: länsimaiselle tasolle vaatisi kymmenien tu-      detaan ja jätetään oman onnensa nojaan
33538: hansien miljoonien markkojen pääomasijoi-        samalla kun suunnitellaan valtavia pää-
33539: tuksia.                                          omasijoituksia ns. rintamaakuntien tieolo-
33540:    Erittäin valitettavaa kuitenkin on, että      jen kehittämiseksi.
33541: tämä tieolojemme korjaamiseen kohdistuva            Kun syrjäseutujen asukkaiden tieoloihin
33542: julkisuuden valokeila ja yleinen mielipide,      ei näytä voitavan saada todellista kohen-
33543: joka näyttäisi olevan valmis lähivuosina         nusta muuta kuin sitä tietä, että heille
33544: ainakin tuhansien miljoonien markkojen           lailla turvataan edes jonkinmoinen oikeus
33545: uhrauksiin tieolojemme kehittämiseksi, on        ja varmuus asiantilan parantamiseksi, eh-
33546: kuitenkin kohdistunut yksinomaan ns. rin-        dotamme kunnioittaen,
33547: tamaihin ja pääosalta Etelä-Suomeen. On
33548: täysin unohdettu se tosiasia, ,että suuressa
33549: osassa maamme syrjäisiä seutuja on kym-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
33550: meniä ja taas kymmeniä tiloja, joilla ei                 van lakiehdotuksen:
33551: 
33552: 
33553: 
33554:                                            Laki
33555:                           syrjäseutujen tieolojen kehittämisestä.
33556:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
33557: 
33558:                       1 §.                       taan näitä tietöitä varten valtion tulo- ja
33559:   Tämän lain piiriin luetaan syrjäisillä         menoarvioon viitenä vuotena, vuodesta 1952
33560: seuduilla, etupäässä maan keski- ja pohjois-     alkaen, vähintään sadanviidenkymmenen
33561: osissa sijaitsevat tilat.                        miljoonan markan suuruinen siirtomäärä-
33562:                                                  raha.
33563:                      2 §.                                            3 §.
33564:    Edellä tarkoitetuille tiloille voidaan val-      Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
33565: tion toimesta ja kustannuksella tehdä tie        täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
33566: Jähimmältä kulkukelpoiselta tieltä ja ote-       asetuksella.
33567: 
33568:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
33569:         Veikko Vennamo.             Eino Rytinki.                 T. N. Vilhula.
33570:                                                                                           745
33571: 
33572: VU,1o.- Hem.st. mot. N:o 66.
33573: 
33574: 
33575: 
33576: 
33577:                                 Öhman m. fl.: Angående ändring av kommunala vallagen.
33578: 
33579: 
33580:                                     T i ll R i k s d a g e n.
33581: 
33582:    Val av kommuns fullmäktige skedde in-          så nyligen genomförts, den kommunala vall-
33583: till senaste år i ,början av december. Enär       lagen icke redan nu borde vidröras, utan
33584: detta befunnits vara rätt sent på året före-      större erfarenhet om lagens inverkningar-
33585: slog regeringen, att valen skulle förrättas       inväntas. Då det emellertid redan nu är
33586: i början av november. Riksdagen för-              klart, att val i början av oktober bereder-
33587: ändrade tidpunkten til den första söndagen        mycket betydande svårigheter för såväl val-
33588: i oktober och följande dag. Valen senaste         männen som valmyndigheterna, är det skäl
33589: år förrättades i enlighet härmed.                 att så fort som möjligt avskaffa olägen-
33590:    Praktiken, åtminstone på större orter,         heterna. Den olyckliga tidsbestämmelsen
33591: visade omedelbart, att denna lagförändring        bör icke få inverka skadligt på det val,.
33592: var olycklig. Alla valförberedelser måste         som äger rum hösten 1953.
33593: verkställas under sommarmånaderna, som              Med hänvisning till ovanstående föreslå
33594: på grund av de lagföreskrivna sommarle-           undertecknade vördsamt att riksdagen ville
33595: digheterna äro härtill fullkomligt olämp-         besluta hemställa,
33596: liga. Partikanslierna kunna på sin höjd
33597: vara i halv verksamhet. Kandidatnomine-                    att regeringen måtte till Riksda.-
33598: ringen ställer i särskilt svår, enär ett stort           gen överlämna proposition med så-
33599: antal eventuella kandidater icke befinner                dant förslag till ändring av den
33600: sig på hemorten. Tillfälligheten avgör där-              kommunala vallagen, att ordinarie
33601: för lätt hela nomineringen.                              val av kommuns fullmäktige bör be-
33602:    Uppenbart synes därför vara, att riks-                gynna den första söndagen i novem-
33603: dagen icke bort ändra regeringens förslag,               ber månad och sltdföras följande
33604: att kommunalvalen skulle förrättas i no-                 dag.
33605: vember. Invändas kan, att då ändringen
33606: 
33607:      Helsingfors den 18 september 1951.
33608: 
33609: 
33610:                  C. A. Öhman.                              Ebba östenson.
33611: 
33612: 
33613: 
33614: 
33615:                                                                                            94
33616: 746.
33617: 
33618: VII,to. -   Toiv. al. N:o 66.                                                     Suomennos.
33619: 
33620: 
33621: 
33622: 
33623:                                 Öhman ym.: Kunnallisen vaalilain muuttamisesta.
33624: 
33625: 
33626:                                     E d u s k u n n a 11 e.
33627: 
33628:    Kunnallisvaltuutettujen vaali toimitettiin    että kun muutos on toteutettu nam äsket-
33629: viime vuoteen asti joulukuun alussa. Koska       täin, kunnalliseen vaalilakiin ei jo nyt pi-
33630: tämän on havaittu olevan varsin myöhäinen        täisi kajota, vaan olisi odotettava enemmän
33631: vuodenaika, ehdotti hallitus, että vaalit toi-   kokemusta lain vaikutuksista. Kun kuiten-
33632: mitettaisiin marraskuun alussa. Eduskunta        kin jo nyt on selvää, että vaalien toimitta-
33633: muutti ajankohdan lokakuun ensimmäiseksi         minen lokakuun alussa tuottaisi sangen huo-
33634: -sunnuntaiksi ja seuraavaksi päiväksi.           mattavia vaikeuksia sekä valitsijoille että
33635: Viime vuonna vaalit toimitettiin näin.           vaaliviranomaisille, on syytä poistaa hanka-
33636:    Käytäntö osoitti kuitenkin, ainakin isom-     luudet niin pian kuin mahdollista. Epä-
33637: milla paikkakunnilla, että tämä lainmuutos       onnistuneen ajanmääräyksen ei pidä saada
33638: oli epäonnistunut. Kaikki vaalivalmistelut       vaikuttaa vahingollisesti syksyllä 1953 toi-
33639: täytyi suorittaa kesäkuukausina, jotka           mitettaviin vaaleihin.
33640: laissa säädettyjen kesälomien vuoksi ovat           Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet
33641: tähän kokonaan sopimattomat. Puoluetoi-          ehdottavat kunnioittaen, että eduskunta
33642:  mistot saattoivat olla enintään puolittai-      päättäisi hyväksyä toivomuksen,
33643: sessa toiminnassa. Ehdokkaitten nimeämi-
33644:  nen on erittäin vaikeata, koska suuri joukko              että hallitus antaisi Eduskunnalle
33645: mahdollisia ehdokkaita ei ole kotipaikkakun-             esityksen kunnallisen vaalilain muut-
33646: nallaan. Sattuma ratkaisee näin ollen hel-               tamisesta niin, että kunnallisvaltuu-
33647:  posti koko nimeämisen.                                  tettujen vaali on aloitettava marras-
33648:    Ilmeistä näyttää sen vuoksi olevan, että              kuun ensimmäisenä sunnuntaina ja
33649: .eduskunnan ei olisi pitänyt muuttaa halli-              suoritettava loppuun seuraavana päi-
33650:  tuksen ehdotusta kunnallisvaalien toimitta-             vänä.
33651: misesta. marraskuussa. Voidaan väittää,
33652: 
33653:        Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
33654: 
33655: 
33656:                  C. A. öhman.                             Ebba östenson.
33657:                                                                                             747
33658: 
33659: VII,u. -   Toiv. al. N:o 67.
33660: 
33661: 
33662: 
33663: 
33664:                                Haapanen ym.: Maalaiskuntien kunnallisverotuksesta anne-
33665:                                  tun asetuksen metsätulojen verotusta koskevien sään-
33666:                                  nöstlen muuttamisesta.
33667: 
33668: 
33669:                                     E c1 u s k u n n a ll e.
33670: 
33671:    Metsään kohdistuva maatalouskiinteistö-       osalta 30 kuutiometrin lisäkasvun määrästä
33672: jen kunnallinen verotus ei nykyisten vero-       verovapaus.
33673: lakien mukaan tee oikeutta pienmetsän              Edellä sanotun perusteella ehdotammekin
33674: omistajille. Pienistäkin metsäaloista, joiden    eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33675: lisäkasvu kokonaisuudessaan kuuluu raha-
33676: tuloa tuottamattomaan kotitarvekäyttöön,                    että hallit11,s kiireellisesti muut-
33677: joudutaan hehtaaria kohti maksamaan sa-                  taisi kunnallisverotuksesta maalais-
33678: man suuruinen vero kuin suuristakin metsä-               ku.nnissa 20 päivänä tammikuuta
33679: aloista, joista liikenee metsää myytäväksi.              1922 annetun asetuksen metsävero-
33680: Puutavaran myynnistä saatujen tulojen                    tusta koskevia säännöksiä siten, että
33681: viime aikoina tapahtunut voimakas nousu                  pienmetsänomistajille       myönnetään
33682: edellyttää, että näitä tuloja myös nykyistä              30 kuntimnekin lisäkasvun osalta
33683: voimakkaammin verotetaan.                                verovapaus ja suurituottoisten metsä-
33684:    Samaten on paikallaan, että pienmetsän-               alojen verotus korotetaan kantohin-
33685: omistajille myönnetään kotitarvekäytön                   tojen nousua vastaavaksi.
33686:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
33687: 
33688: 
33689:                  Kaino Haapanen.                           Elli Juntunen.
33690:                  Esa Hietanen.                             Arvo ·Riihimäki.
33691: 748
33692: 
33693: VII,12. -   Toiv. al. N:o 68.
33694: 
33695: 
33696: 
33697: 
33698:                                 Haapasalo ym.: Vuokratonttien lunastamisesta itsenäisiksi.
33699: 
33700: 
33701:                                     E d u s k u n n a ll e.
33702: 
33703:    Vuonna 1936 annettu laki vuokratonttien       ,alussa Mikkelin kaupungin esikaupungissa,
33704: lunastamisesta itsenäisiksi jätti huomatta-      jossa asuu satoihin nouseva määrä pienta-
33705: van suuren osan tonttimaan haltijoita tä-        lojen omistajia erään yksityisen kartanon
33706: män lain ulkopuolelle. Näitä on suoritettu-      maalla, uusittujen vuokrasopimusten perus-
33707: jen laskelmien mukaan tiheissä asutusryh-        teella joutuvat 30-70 vuotta sitten raken-
33708: missä 11,000--13,000. V. 1949 annettiin          nettujen tonttien haltijat suorittamaan ilman
33709: eduskunnan lausuman toivomuksen perus-           katu- ja viemärirasituksia maapohjavuokraa
33710: teella maankäyttölainsäädäntökomitean teh-       10-17 mk. Vertailun vuoksi mainittakoon,
33711: täväksi valmistella laki vielä lunastamatta      että aikaisempi vuokra näiltä tonteilta on
33712: olevien vuokra-alueiden itsenäistämisestä.       ollut 40-60 penniä neliöltä ja että Mikke-
33713: Tätä esitystä odotellessa on eduskunta hy-       lin kaupunki ottaa yhtä kaukana keskus-
33714: väksynyt kahdesti poikkeuslain vuokrasuh-        tasta sijaitsevista uusista tonteista maa-
33715: teiden väliaikaisesta pidentämisestä, päät-      pohjavuokraa 3-4 mk: aa neliömetriltä.
33716: tyen viimeinen poikkeuslaki v. 1955.             Edellä oleva riittäneekin osoittamaan, mi-
33717:    Ko. itsenäistämistä koskevan lain puut-       ten räikeästi eräät tontinvuokraajat saatta-
33718: tuminen on aiheuttanut monenlaista hait-         vat käyttää hyväkseen vuokratonttien lunas-
33719: taa, jopa melko laajaa vuokrankiskontaakin       tamista koskevassa lainsäädännössä ilmene-
33720: tontinvuokraajien taholla. Kun tällaisten        vää puutteellisuutta, ja miten tärkeä ko.
33721: tonttien haltijat ovat useimmiten laitakau-      laki olisi.
33722: punginosiin sijoittuneita työläisiä tai pieni-      Edellä esitetyn perusteella esitämme
33723: tuloisia viran ja toimen haltijoita, eivät he    eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
33724: ole uskaltaneet ryhtyä vuokra-ajan lähe-
33725: tessä loppuun tarpeellisiin rakennustoimiin,               että hallitus kiireellisesti valmis-
33726: ikun eivät tiedä, millaisin hinnoin joutuvat            tuttaisi esityksen laiksi, jonka pe-
33727: tonttinsa lunastamaan tai vuokrasopimuk-                rusteella esikaupunkien vuokratont-
33728: sen uusimaan. Varsin vähän tunnettu ja                  tien haltijat sekä muidenkin asutus-
33729: heikosti vuokraajan oikeuksia tukeva poik-              keskusten samanlaisessa asemassa
33730: keuslaki taas on johtanut siihen, että monet            olevat talonomistajat saisivat koh-
33731: erittäin vanhojenkin vuokratonttien haltijat            tuulliseksi katsotulla hinnalla lunas-
33732: ovat joutuneet maksamaan kohtuuttomia                   taa tonttimaansa itsenäisiksi.
33733: vuokria. Mainittakoon vain, että v:n 1951
33734:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
33735: 
33736: 
33737:                  K. F. Haapasalo.                         Martta Salmela-Järvinen.
33738:                  0. Muikku.                               Veikko Helle.
33739:                  Juho Kuittinen.                          Meeri Krulavainen.
33740:                  Valto Käkelä.                            Impi Lukkarinen.
33741:                  Unto Suominen.                           Yrjö Kilpeläinen.
33742:                  G. Henriksson.                           Urho Kulovaara.
33743:                                                                                           749
33744: 
33745: VII,1s. -   Toiv. al. N:o 69.
33746: 
33747: 
33748: 
33749: 
33750:                                 Riihimäki ym.: Esityksen antamisesta tiheissä asumusryh-
33751:                                    missä olevien vuokra-alueiden itsenäistämisestä.
33752: 
33753: 
33754:                                     E d u s k u n n a ll e.
33755: 
33756:    Maassamme on noin 12,000 tiheissä asu-        Sen vuoksi sanottujen vuokra-alueiden itse-
33757: musryhmissä olevaa, rakennuksilla varustet-      näisiksi lunastaminen tulisi tehdä uudelleen
33758: tua vuokra-aluetta. Näiden alueiden itse-        mahdolliseksi.
33759: näiseksi lunastamiseen on tosin aikoinaan,         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
33760: vuonna 1936 annetun ja vuonna 1946 muu-          eduskunnan hyväJksyttäväksi toivomuksen,
33761: tetun lain mukaan ollut mahdollista, mutta
33762: läheskään kaikki silloiset vuokraajat eivät               että hallitus kiireellisesti antaisi
33763: t>le syystä tai toisesta käyttäneet sanotun             Eduskunnalle esityksen tiheissä asu-
33764: lain suomaa oikeutta hyväkseen. Myöhem-                 musryhmissä olevien tonttivuokra·
33765: min on muodostunut uusia vuokra-alueita.                alueiden itsenäistämiseksi.
33766:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
33767: 
33768: 
33769:                 Arvo Riihimäki.                           Antto Prunnila.
33770:                 Pertti Rapio.                             Irma Torvi.
33771: 750
33772: 
33773: VII,u. -    Toiv. al. N:o 70.
33774: 
33775: 
33776: 
33777: 
33778:                                 Muikku ym.: Esityksen antamisesta laiksi maan pafckolu-
33779:                                   nastamisesta kaupunkien, kauppalain ja ktmtien sekä;
33780:                                   rekisteröityjen aatteellisten yhdistysten ja ut·heilujärjes-
33781:                                   töjen tarpeisiin.
33782: 
33783: 
33784:                                      E d u s k u n n a ll e.
33785: 
33786:    Kaupungit, kauppalat ja kunnat sekä re-        voida ryhtyä ja suunnitelma raukeaa.
33787: kisteröidyt aatteelliset yhdistykset ja ur-          Kun kansan kasvatustyötä olisi kaikin
33788: heilujärjestöt ovat joutuneet jatkuvasti suo-     mahdollisin keinoin edesautettava, olisi
33789: rittamaan kansalaisten kasvatus- ja valis-        edellämainitunlaiset esteet pyrittävä poista-
33790: tustyötä pitämällä yllä urheilukenttiä, oppi-     maan ja se kävisi mielestämme parhaiten
33791: laitoksia ja opintokerhoja j. n. e. Tämä kan-     siten, että kaupungeille, kauppaloille ja
33792: san henkisen ja ruumiillisen kuntoisuuden         kunnille sekä rekisteröidyille aatteellisille
33793: kannalta katsoen erittäin tärkeä työ vaatii       yhdistyksille ja urheilujärjestöille ja näihin
33794: jo alussa mainituilta paljon työtä ja vaivaa,     verrattaville varattaisiin mahdollisuus pal{-
33795: mutta myöskin hyvin huomattavia varoja.           kolunastaa tarvitsemansa maa-alueet urhei-
33796: Käytännöllisen työn järjestelyssä astuu           lukenttiä, toimi- ja valistustalojaan varten.
33797: vielä esiin monia vaikeuksia, jotka haittaa-         Edellä esitetyn perusteella ehdotamme-
33798: vat, jopa suorastaan asettavat esteen työn        ikin eduåunnan hyväksyttävä'ksi toivomuk-
33799: asianmukaisesti hoitamiselle. Yksi tällainen      sen,
33800: työn onnistumista estävä tekijä on maan-
33801: saanti mainittuihin tarkoituksiin. Kun                       että hallitus valmistuttaisi ja an-
33802: maat siellä, missä näitä laitoksia ja urheilu-            taisi Eduskunnalle esityksen laiksi
33803: kenttiä tarvitaan, ovat yksityisten omistuk-              maan pakkolunastamisesta kaupun-
33804: sessa, jää näistä maanomistajista riippu-                 kien, kauppalain ja kuntien sekä re-
33805: vaksi, haluavatko he myydä maastaan tont-                 kisteröityjen aatteellisten yhdistys-
33806: teja tai kenttää, ja jos myyvätkin, saattaa               ten ja urheilujärjestöjen tarpeisiin.
33807: hinta olla niin korkea, ettei kauppoihin
33808:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
33809: 
33810: 
33811:                  Otto Muikku.                              Heikki Hykkäälä.
33812:                  Juho Karvonen.                            Arvi Turkka.
33813:                  Jalmari Väisänen.                         Arvo Ahonen.
33814:                  Arvi Ikonen.                              Meeri Kalavainen.
33815:                                        K. F. Haapasalo.
33816:                                                                                                 751:
33817: 
33818: VII,15. -   Toiv. al. N:o 71.
33819: 
33820: 
33821: 
33822: 
33823:                                 Hamara ym.: Esityksen antamisesta maatilojen osittamis~
33824:                                   rajoituksista.
33825: 
33826: 
33827:                                      E d u s !k u n n a ll e.
33828: 
33829:    Ns. liian pienten tilojen [ukumäärä on         vioida 20-40 % :ksi, merkitsee tämä mo-
33830: maassamme viime vuosina jatkuvasti lisään-        nissa tapauksissa enemmän kuin lisämaan
33831: tynyt. Todettakoon vain, että ennen maan-         saaminen. Myös kivenraivaustoiminta on
33832: hankintalain toteuttamista oli Nyky-Suomen        omiaan he'lpottamaan viljelyksen voimape-
33833: alueella 148,000 sellaista viljelmää, joilla      räistämistä ja rationalisointia.
33834: oli peltoa 0.25-5 ha, mutta nykyisin on sa-          Erityisen tärkeätä on, että uusien elin-
33835: notussa suuruusluokassa noin 190,000 vil-         kelvottomien tilojen syntyminen ehkäistään
33836: jelmää. Niistä 125,000 on sellaisia, joiden       osittamista rajoittavalla ~ainsäädännöllä.
33837: peltoala ylittää 1 ha: n. Asuntoviljelysti-       Tähän liittyen olisi sisarosuuksien lunasta-
33838: loista, joita maanhankintalain nojalla on pe-     mista perinnönjaoissa edistettävä varaa-
33839: rustettu noin 14,000, sangen monet ovat           maHa tarkoitusta varten myönnettäviin lai-
33840: elinkelvottomia. Tämän ()lhella on huomat-        noihin riittävästi valtion varoja.
33841: tava, että lainsäädännöllisiä esteitä ei ole         Maapolitiikkamme tahänastisten virheiden
33842: oHut sille, että osittamisen tietä on vanhoista   korjaamiseksi olisi IJiian pienten ja sen
33843: tiloista muodostettu lukuisissa tapauksi&'la      vuoksi elinkelvottomien tilojen yhdistämi-
33844: viljelmiä, joilla maatilatalous ei pysty tar-     nen saatava käyntiin. Jotta tämä toiminta
33845: joamaan omistajaperheelle riittävää toimeen-      edistyisi, olisi yritteliäille ja suuriperheisille
33846: tuloa.                                            pientilojen omistajille hankittava tilaisuus
33847:    Liian pienten tilojen ongelma ei tietysti-     siirtyä edullisesti uudisasukkaiksi valtion
33848: kään ole luonteeltaan pel!kästään maata:lou-      omistamilla viljelys'k:elpoisilla alueilla muo-
33849: dellinen. Sen ratkaisemiseksi talous- ja yh-      dostettaville riittävän suurille tiloille, joita
33850: teiskuntao'lojamme tyydyttävällä tavaUa on        perustetaan ryhmäasutuksen muodossa rin-
33851: tarpeen, että kiinnitetään huomiota paitsi        nan Pohjois-Suomen teollistamisen kanssa.
33852: asutustoiminnan sekä maatalouden rationali-          Välttämätöntä myös on, että liian pienten
33853: soimisen alalla tarjoutuviin keinoihin myös       tilojen omistajaperheille luodaan lisää sivu-
33854: niihin myönteisiin kehitysmahdollisuuksiin,       arrsiomahdoHisuu'ksia koti- ja pienteolli-
33855: joita talouselämässä muutoin ilmenee. Liian       suutta kehittämä:llä. Tämän lisäksi olisi py-
33856: pienten tilojen elinkelpoisuuden vahvistami-      rittävä edistämään varsinaisen teollisuuden
33857: seen lisämaata antamatla on maanhankinta-         muodostamista maaseuduHe siinä tarkoituk-
33858: lain toimeenpanon jälkeen et·enkin Länsi- ja      sessa, että pientilalliset saavat sen parissa
33859: Ete'lä-Suomessa varsin rajoitetut mahdolli-       uusia pysyviä työtilaisuuksia ja elinkelvot-
33860: suudet. Sen sijaan voidaan kaikkialla maan-       tomien tilojen yhdistäminen tätäkin tietä.
33861: jakouudistusten avuHa parantaa vi'ljelmiin        käy mahdolliseksi.
33862: kuuluvien tilusten sijaintia ja muotoa ja si-        Kun kysymys liian pienten tilojen aseman
33863: ten kehittää niiden tuotantoedellytyksiä.         parantamisesta on varsin ·laaja ja monisäi-
33864: Salaojitustoiminta kaipaa niinikään kehittä-      keinen, näyttää tarpeen vaatimalta, että ky-
33865: mistä lähinnä toteuttamiskustannusten alen-       symyksen hoitamiseksi pitkää tähtäintä
33866: tamista silmällä pitäen. Kun saiojituksen         käyttäen hankitaan asiantunteva selvitys,
33867: kautta saatava pinta-alan 'lisäys vaihtelee       jota laadittaessa otetaan huomioon eri osissa.
33868: 10-15 %: iin ja sadon lisäys voitaneen ar-        maata vallitsevat olosuhteet.
33869: 752                        VII,15. - Ma81ti:Iojen osittamisrajoitn'kset.
33870: 
33871:   Edeilä esitettyyn viitaten ehdotamme                    massa tarkoituksessa toimituttaisi kii-
33872: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,                     reellisesti tutkimuksen ja sen jälkeen
33873:                                                           ryhtyisi sopiviksi havaittuihin toi-
33874:           että hallitus liian pienten tilojen             menpiteisiin sanotunlaisten tilojen yh-
33875:        elinkelpoisuuskysymyksen ratkaisemi-               distämistä, niiden viljelyksen ratio-
33876:        seksi viipymättä valmistuttaisi ja an-             nalisoimista ja voimaperäistämistä ja
33877:        taisi Eduskunnalle esityksen maat~7o­              m7jelijäin sivuansiomahdollisuuksien
33878:        jen osittamisrajoituksista sekä sa-                lisäämistä silmällä pitäen.
33879:       H~lsingissä   13 päivänä heinäkuuta 195].
33880: 
33881: 
33882:                     Irma Hamara.                            Iisakki Nikkola.
33883:                     Helena Virkki.                          Felix Seppälä.
33884:                     Erkki Koivisto.                         Jaakko Hakala.
33885:                     N. Kosola.                              Matti Heikktl.ä.
33886:                     Kalervo Saura.                          Aune Innala.
33887:                                                                                               753
33888: VII,16. -   Toiv. al. N:o 72.
33889: 
33890: 
33891: 
33892: 
33893:                                 K. Eskola. ym.: Kyläjaoitukseen tehtävien muutosten hel-
33894:                                    pottamisesta.
33895: 
33896: 
33897:                                     E d u s k u n n a II e.
33898: 
33899:    Monissa kunnissa on nyttemmin erotettu        mista ohjeista huolimatta henkikirjoittaja
33900: eri tiloiksi ja rakennettu ne tilojen ulko-      ei osaa vaaliluetteloiden pohjaan oikein ja
33901: palstat, jotka sijaitsevat kaukana toisten ky-   johdonmukaisesti sijoittaa noita kaukopals-
33902: lien sisällä. Maarekisterissä ja sen mukaan      tojen asukkaita, mikä ilmenee vasta äänes-
33903: henkikirjassa ne yhä säilyvät alkuperäisen       tystilaisuudessa. Toiset heistä löytyvät
33904: kylänsä kohdalla, vaikka sellaiset voitaisiin    joskus lähimmän äänestyspaikan vaaliluet-
33905: jo lohkomisessa liittää toiseenkin kylään,       telosta, toiset eivät sillä kertaa. Kolmen
33906: koska pikkutiloilla ei ole osuutta jakokun-      vuoden kuluttua voi heidän löytymisensä
33907: nan yhteismaihin ja koska monet kylät            vaihtua. Turhan yrityksen jälkeen äänes-
33908: kuuluvat keskenään samaan jakokuntaan.           täjä tuskin läheskään aina lähtee kauas toi-
33909: Henkikirjoitusilmoitusten keräystä tuollai-      seen vaalipaikkaan, vaan jättää äänival-
33910: nen häiritsee, koska piirimiehet ovat suo-       tansa käyttämättä. Eri vuosina on. heidän
33911: rassa yhteydessä henkikirjoittajaan, ilman       nimensä vaihdellut äänestyspaikasta toi-
33912: keskinäistä yhteyttä. Toinen piirimies voi       seen, vaikka asumus on pysynyt samana, jo-
33913: saada toiselle kuuluvan ilmoituksen ja tuo       ten mitään yhtäjaksoista tottumusta ei
33914:  toinen voi vaatia uutta, taikka piirimies       pääse muodostumaan.
33915: luottaa, että häneltä puuttuva kaukopals-           Viitaten vuoden 1943 valtiopäivien toi-
33916: tan asukas on antanut ilmoituksensa toiselle     vomusaloitteeseen n:o 20 (Liitteet siv. 76)
33917:  piirimiehelle. Kun ilmoitus menee väärän        ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
33918:  piirimiehen nipussa henkikirjoittajalle,        vomuksen,
33919:  jolla ei ole riittävää yksityiskohtaista pai-
33920:  kallistuntemusta, v~i sellainen tuottaa pal-               että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
33921:  jon häiriötä ja aiheuttaa vääriä ja edes-               menpiteisiin, että voimassa olevaa
33922:  takaisin korjailtuja merkintöjä henkikir-               kyläjaoitusta voitaisiin muuttaa siir-
33923:  jaan. Kunnantoimistojen käyttäessä henki-               tämällä muiden kylien alueella oleva
33924:  kirjaa tuo kylien sekaisuus aiheuttaa lisä-             tila kylästä toiseen kunnan tai omis-
33925:  työtä verotuksessa, oppivelvollisuusluette-             tajan aloitteesta.
33926:  loissa jne. Pahinta on, että kunnan anta-
33927:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
33928: 
33929: 
33930:                  Kusti Eskola.                                Eino Rytinki.
33931: 
33932: 
33933: 
33934: 
33935:                                                                                                 95
33936: 754
33937: 
33938: VII,17. -   Toiv. al. N:o 73.
33939: 
33940: 
33941: 
33942: 
33943:                                 Rapio ym.: Manttaalikuntien lakkauttamisesta.
33944: 
33945: 
33946:                                     E d u s k u n n a ll e.
33947: 
33948:    Maamme verotusolojen kehittyessä niin         omaisia toimeenpanoeliminään manttaali-
33949: valtion kuin kuntienkin kohdalla nykyiseen       maksujen asettamisessa ja perimisessä joko
33950: muotoonsa ovat keskiajalta peräisin oleva        aivan korvauksetta tai mitättömän korvauk-
33951: manttaalimaksujärjestelmä sekä varsinais-        sen siitä suorittaen. Vaikka kunnallislaki ei
33952: ten kuntien rinnalla toimivat manttaalikun-      veivoitakaan kuntia manttaalikuntien teh-
33953: nat menettäneet käytännöllisesti katsoen         tävien suorittamiseen, ovat käytäntö ja eri-
33954: kokonaan merkityksensä. Jo se, että mant-        koislait johtaneet siihen, että kunnat kat-
33955: taalikuntien kokouksiin osallistuu vain          sotaan edelleenkin velvollisiksi panemaan
33956: muutamia manttaaliin pannun maan omis-           täytäntöön manttaalikuntien antamia tehtä-
33957: tajia, koska näissä kokouksissa päätäntä-        viä. Koska kunnilla on kuitenkin laajat ja
33958: valta perustuu manttaaliin pannun maan           monipuoliset lakisääteiset tehtävät, olisi
33959: perustalle, osoittaa, ettei manttaalikuntien     kuntien viranomaiset vapautettava mant-
33960: toiminnalla ole suurtakaan käytännöllistä        taalikuntien tehtävien suorittamisesta.
33961: merkitystä. Mutta kuitenkin kaikki mant-           Tästä johtuen ja koska manttaalikunnille
33962: taaliin pannun maan omistajat joutuvat           aikaisemmin kuuluneet tehtävät ovat suu-
33963: muutamien manttaalikuntien kokouksiin            relta osalta siirtyneet eri elimien suoritet-
33964: osallistuvien päätösten perusteella manttaa-     tavaksi, ovat manttaalikunnat, samoin kuin
33965: limaksuja suorittamaan. Useasti täten ase-       manttaaliin pannun maan manttaalimaksut,
33966: tettuja maksuja käytetään tarkoituksiin,         maaveron nykyiseen muotoon saattamisesta
33967: joita manttaaliin pannun maan omistajain         johtuen, menettäneet merkityksensä, minkä
33968: suuri enemmistö ei mahdollisesti hyväksyi-       vuoksi kunnioittaen esitämmekin eduskun-
33969: sikään.                                          nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
33970:    Lisäksi on otettava huomioon kuntien ja
33971: manttaalikuntien keskeiset suhteet, joissa                 että hallitus antaisi Eduskunnalle
33972: syntyy erimielisyyksiä sen vuoksi, että                 esityksen manttaalikuntien lakkaut-
33973: manttaalikunnat käyttävät kuntien Viran-                tamisesta..
33974:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
33975: 
33976: 
33977:                  Pertti Rapio.                            Matti Meriläinen.
33978:                  Antto Prunnila.                          Kaino Haapanen.
33979:                  Lauri Myllymäki.                         Arvo Riihimäki.
33980:                  Toivo Niiranen.                          Usko Seppi.
33981:                  Antti Kinnunen.                          Elli Juntunen.
33982:                                                                                               755
33983: 
33984: Vll,18. -   Toiv. al. N:o 74.
33985: 
33986: 
33987: 
33988: 
33989:                                 Sävelä ym.: Manttaalikuntalaitoksen tehtävien siirtämi-
33990:                                    sestä kunnille.
33991: 
33992: 
33993:                                      E d u .s k u n n a 11 e.
33994: 
33995:    Manrtaalikunta1a·itoksella on aikaisemmin      nissa tapauksissa verotettu sellaisten tar-
33996: ollut moninaisia tehtäviä: teitten ja siltojen    'koitusperian hyväksi, joita ei voida pitää
33997: huo1taminen, majatalojen pito, kyytilaitok-       manttaalikunnan yhteisinä, e1pä edes aina
33998: sesta ja vankien kuljettamisesta huolehti-        tarkoituksenmukaisinalkaan. TäHaisesta vä-
33999: minen, käräjähuoneitten varaaminen kih1a-         hemmän tarkoituksenmukaisesta verotuksesta
34000: kunnano1keU'k.sille jne. Lainsäädännön siir-      mainitt81koon, että manttaalikunnan vero-
34001: rettyä yhä useammat näistä tehtävistä muit-       varoja on sijoitettu täysin epäonnistuneit-
34002: ten elimien suoritettavik.si on man.taalikun-     ten liikeyritysten rahoittamiseen.
34003: talaitokselle jäänyt tehtäviä yhä vähemmän.          Kun verotus nyttemmin on muutenkin
34004: Lainajyvästöjen ja siemenviljavarastojen          ylen raskas ja uuden metsänhoitolain tultua
34005: hoito, joka ennen oli manttaalikuntien tär-       hyväksytyksi verotaakka on entisestään kas-
34006: keimpiä tehtäviä, on ny;kyisten lakien mu-        vaunut, ei ylimääräisiä veroja näin ollen
34007: kaan siirtynyt Valtion Viljavaraston hoi-         olisi syytä tarpeettomas·ti periä, ja kun
34008: dettavaksi. Samoin siirtää uusi jakolaki          manttaalikuntalaitok.sen ylläpitämisestä li-
34009: vielä viimeisenkin tehtävän, uskottujen           säksi aiheutuu kunnan virkailijoille tarpee-
34010: miesten nimeämisen maanmittaustilaisuuk-           tonta työtä, olisi nyt jo lopultakin mant-
34011: siin, man.ttaalikunnilta kunnaruvaltuustojen      taalikuntalaitos lopetettava.
34012: tehtäväksi.                                          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
34013:    Tehtäviensä vähetessä monet manttaali·         kunnioittaen eduskunnan pääitettäväksi toi-
34014: kunnat ovat ottaneet uusia, vapaaehtoisia         vomuksen,
34015: tehtäviä ja velvollisuuksia. 'rällöin on kui-
34016: tenkin jouduttu liukuvalle pinnalle. Kun                    että hallitus ensi tilassa valmistaisi
34017: päätösvalta manttaa1i!kunnissa määräytyy                  ja Eduskunnalle antaisi esityksen
34018: epäkansanvaltaisella tavalla, on tästä va-                manttaalikuntalaitoksen       kumoami-
34019: paaehtoisesta tehtävien otosta ollut seurauk-             sesta ja sen tehtävien siirtämisestä
34020: sena, että manttaalikunnan jäseniä on mo-                 kunnille.
34021:      Helsingissä 11 .päivänä syyskuuta 1951.
34022: 
34023: 
34024:                  Arvo Sävelä.                               Jalmari Väisänen.
34025:                  Juho Karvonen.                             Kustaa Alanko.
34026:                  Edvard Pesonen.                            Viljo Rantala.
34027:                  Heikki Hykkäälä.                           K. F. Haapasalo.
34028:                  Artturi Koskinen.                          Väinö Tikkaoja.
34029:                  Impi Lukkarinen.                           Arvo Ahonen.
34030:                  Unto Suominen.                             Veikko Kokkola.
34031:                  Eino Raunio.                               Pentti Niemi.
34032:                                        Otto Toivonen.
34033: 756
34034: 
34035: VII,19. -   Toiv. al. N:o 75.
34036: 
34037: 
34038: 
34039: 
34040:                                 Puumalaim1n ym.: Tukitoimenpiteistä kunnalliskotien ra-
34041:                                    kentamiseksi.
34042: 
34043: 
34044:                                     E d u s k u n n a ll e.
34045: 
34046:    Sosiaaliministeriön julkaisemien tietojen     sitä:kin välttämättömämpää, koska useissa
34047: mukaan oli maassamme vuoden 1950 loka-           tapauksissa kunnissa, joissa ei ole kunnal-
34048: kuussa kaikkiaan 345 kunnalliskotia, joista      liskotia, suoritetaan vanhusten sijoittami-
34049: 34 toimii kaupungeissa. Maassamme on näin        nen vanhaa epäinhimillistä menettelytapaa
34050: ollen vielä suuri määrä kuntia, joissa ei        käyttäen: myydä heidän hoitonsa vähim-
34051: ole kunnalliskotia ollenkaan. Tosin osalla       män vaativalla. On selvää, ettei vanhusten
34052: näistä kunnista voi olla yhteinen kunnallis-     huolto tällaisin menetelmin vastaa alkeelli-
34053: koti toisen kunnan kanssa tai varattuna          simpiakaan vanhusten huollolle asetettavia
34054: paikkoja toisen kunnan kunnalliskodista,         vaatimuksia.
34055: mutta tosiasiaksi kuitenkin jää, että lähes-        Monissa tapauksissa kunnalliskotien puut-
34056: kään kaikilla kunnilla ei vielä ole mahdolli-    tuminen johtuu kuntien vaikeasta taloudel-
34057: suuksia vähävaraisten huoltoa vailla ole-        lisesta asemasta. Näin ollen valtiovallan
34058: vien vanhusten sijoittamiseen kunnallisko-       velvollisuus olisi ryhtyä sellaisiin tukitoi-
34059: tiin.                                            menpiteisiin, että kunnalliskotien rakenta-
34060:    Nykyisessä taloudellisessa sekasortoisessa    minen vähävaraisillekin kunnille kävisi
34061: tilanteessa yhä useammalta vanhukselta           mahdolliseksi.
34062: puuttuu mahdollisuus oman kodin omista-             Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
34063: miseen ja säästöjen tekemiseen elämänsä          eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
34064: iltaa varten, joten yhteiskunnallista huoltoa
34065: vailla olevien vanhusten luku jatkuvasti                    että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
34066: lisäytyy. Näin ollen kunnalliskotien puut-               tehokkaisiin tukitoimenpiteisiin kun-
34067: tuminen niin runsaassa määrin, kuin edellä               nalliskotien rakentamiseksi kuntiin,
34068: olevasta selviää, on epäkohta, jota pikai-               joissa niitä ei vielä ole.
34069: sesti pitäisi pyrkiä poistamaan. Tämä olisi
34070:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
34071: 
34072: 
34073:                  V. Puumalainen.                              Antto Prunnila.
34074:                  Mikko Järvinen.                              Toivo Niiranen.
34075:                  Kaino Haapanen.                              Eino Tainio.
34076:                  Judit Nederström-Lunden.                     Usko Seppi.
34077:                                     Elli Stenberg.
34078:                                                                                              757
34079: 
34080: VII,2o. -   Toiv. a.l. N:o 76.
34081: 
34082: 
34083: 
34084: 
34085:                                  Myllymäki ym.. : Kunnallisten hautausmaiden perustami-
34086:                                    sesta.
34087: 
34088: 
34089:                                       E d u s k u n n a ll e.
34090: 
34091:    Voimassa olevassa uskonnonvapauslaissa          naan yleinen yhteiskunnallinen kysymys.
34092: on säädetty, että kun evankelisluterilaiseen       Ei ole myöskään uskonnonvapauslain perus-
34093: kirkkoon kuulumaton henkilö kuolee, eikä           periaatteiden mukaista, että evankehsluteri-
34094: häntä varten muuta hautasijaa ole saata-           laiseen kirkkoon kuulumattoman henkilön
34095: vissa, saadaan hänet haudata evankelis-            omaiset pakotetaan hakemaan turvaa lai-
34096: luterilaisen seurakunnan hautausmaahan.            toksesta, johon vainaja ei ole kuulunut ja
34097: Maksu sellaisesta hautasijasta on suoritet-        suorittamaan hänen puolestaan maksuja,
34098: tava seurakunnan, kirkonkokouksen tai              jotka hänen kohdaltaan ovat tuntuvasti
34099: kirkkovaltuusmiesten määräämän taksan              suuremmat kuin muiden samaan hautaus-
34100: mukaan.                                            maahan kätkettyjen hautasijoista. Voipa
34101:    Edelleen on samassa laissa säädetty, että       käydä niinkin, että kunnan köyhäinhoito
34102: hautausmaan, joka ei ole aiottu evankelis-         joutuu maksamaan varattoman henkilön
34103: luterilaiselle tai kreikkalaiskatoliselle seura-   puolesta seurakunnalle maksuja kirkkoon
34104: kunnalle kuuluvaksi, saa perustaa opetus-          kuulumattoman henkilön hautasijasta, mi-
34105: ministeriön luvalla.                               hin niin ollen on pakko käyttää kunnan
34106:    Voimassa olevaa kunnallislakia on tul-          yhteisiä varoja.
34107: kittu niin, ettei kunnallisen hautausmaan             Siihen nähden, että hautausmaan hankki-
34108: perustaminen ole sellainen kunnan yhteinen         minen ja kunnoSsapito vaatii huomattavia
34109: talous- ja järjestysasia, joka iJrunnallislain     varoja, yksityisiä hautausmaita ei ole ylei-
34110: mukaan kuuluu kunnan jäsenten hoidetta-            sesti voitu perustaa, joten kirkkoon kuulu-
34111: vaksi ja johon kunnan yleisiä varoja niin          matoomia henkilöitä on käytännössä ollut
34112: ollen voitaisiin käyttää (korkeimman hal-          pakko haudata evankelisluterilaisten seura-
34113: linto-oikeuden päätös 24/9 1924), minkä            kuntien hautausmaihin.
34114: vuoksi kunnallisia hautausmaita ei ole voitu
34115: perustaa.                                             Kun .kuolleiden hautaaminen on yhteis-
34116:    Milloin evankelisluterilaiseen kirkkoon         kunnallinen asia, ja valtiovallan on huoleh-
34117: kuulumaton henkilö on haudattu evankelis-          dittava siitä, että kansalaiset voivat käyttää
34118: luterilaisen seurakunnan hautausmaahan,            uskonnonvapautta hyväkseen, asettaa hau-
34119: on hänen hautasijastaan tavallisesti peritty       tausmaiden järjestäminen myöskin valtiolle
34120: suurempi maksu kuin seurakunnan jäsen-             velvollisuuksia. Näin ollen hautausmaiden
34121: ten hautasijoista. (Seurakunnat käyttävät          rakentamiseen pitäisi luovuttaa myöskin
34122:  yleensä mainittua tilaisuutta hyväkseen.          valtion varoja. Kunnat voisivat luovuttaa
34123:  Niinpä esim. Helsingin hautausmailla on           hautausmaiksi soveltuvia maa-alueita, jos
34124:  seurakuntiin kuulumattomien hautasijan            niiden rakentamiseen olisi valtion varoja
34125:  hinta 100% ja Kuusankosken seurakunnan            saatavissa.
34126:  hautausmaalla 500% korkeampi.)                       Edellä mainituista syistä tuntuisi luon-
34127:     Kuolleen hautaaminen on ennen kaikkea           nollisemmalta, kuten ulkomailla asianlaita
34128:  terveydenhoidollinen kysymys ja sellaise-         onkin, että myös kunnat olisivat velvolliset
34129: 768                        VII,20.- iKunnarlliset hautausmaat.
34130: 
34131: huolehtimaan niiden henkilöiden hautapai-              että hallitus valmistuttaisi ja an-
34132: koista, jotka eivät kuulu sellaiseen uskon-         taisi Eduskunnalle esityksen kunnal-
34133: nolliseen yhdyskuntaan, jolla on hautaus-           lislainsäädännön muuttamiseksi niin,
34134: maa. Monella kunnalla on sitä paitsi hau-           että kunnallisten hautausmaiden pe-
34135: tausmaaksi sopivaa kiinteää omaisuutta.             rustaminen kävisi mahdolliseksi ja
34136:   Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme              että niiden rakentamiseen voitaisiin
34137: eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,               käyttää valtion varoja.
34138:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
34139: 
34140: 
34141:                 Lauri Myllymäki.                   Usko Seppi.
34142:                 Ester Häikiö.                      H. Tauriainen.
34143:                 Antto Prunnila.                    Atos Wirtanen.
34144:                 Pertti Rapio.                      Toivo Niiranen.
34145:                 Mauri Ryömä.                       Yrjö Murto.
34146:                 Paavo Aitio.                       Antti Kinnunen.
34147:                 Mikko Järvinen.                    Arvo Riihimäki.
34148:                 Elli Stenberg.                     Kaino Haapanen.
34149:                                Judit Nederström-Lunden.
34150:                                                                                           759
34151: 
34152: VII,21. -   Toiv. al. N:o 77.
34153: 
34154: 
34155: 
34156: 
34157:                                 Niemi ym.: Kirkonpalvelilain ja diakonissain palkkauksen
34158:                                    ja eläkkeiden lainsäädännöllises~ä järjestämisestä.
34159: 
34160: 
34161:                                     Eduskunnalle.
34162: 
34163:    Eri yhteyksissä on kiinnitetty huomiota         Asiaan on myöskin piispainkokous kiin-
34164: siihen, että kirkonpalvelijain ja dia..konis-   nittänyt huomiota, sillä jo useita vuosia sit-
34165: sain taloudellinen asema on vailla oikeudel-    ten se on kehoittanut ikirkkohallitusta ryh-
34166: lista pohjaa, jota yleensä ka&ki muut yh-       tymään toimenpiteisiin kirkonpalvelijain ja
34167: teiskunnalliset toimihenkilöt nauttivat. Mm.    diakonissain aseman järjestämiseksi tyydyt-
34168: papiston ja kanttoriurkurien oikeudellinen      täväliJ.ä tavalla. Tähän mennessä ei kuiten-
34169: asema palkkaukseen ja eläkkeeseen nähden        kaan ole ilmennyt minkäänlaisia toimen-
34170: on järjestetty lailla.                          piteitä näiden pienipalkkaisten kirkon työn-
34171:    Kirk<mpalvelijat ja diakonissat suoritta-    tekijäin aseman vakiinnuttamiseksi ja tur-
34172: vat tehtävänsä päätoimena, sillä vain pie-      vaamiseiksi.
34173: nimmissä seurakunnissa saattavat kirkon-           Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
34174: pa1velijat hoitaa tehtäväänsä sivutoimena.      kunnan päätettäväksi toivomuksen,
34175: Lisäksi on otettava huomioon, että kirkon-
34176: palvelijat ja diakonissat hoitavat tehtäviään            että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
34177: uskollisesti k01ko elinikänsä. Tämän vuoksi           toimenpiteisiin kirkonpalvelilain ja
34178: on'kin huolehdittava siitä, että heidän palk-         diakonissain palkkauksen ja eläkkei-
34179: kauksensa ja eläke-etunsa vahvistettaisi1n            den järjestämiseksi lakisääteiselle
34180: lailla samaan tapaan kuin pappien ja kant-            pohjalle.
34181: toriurlrurien.
34182:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
34183: 
34184: 
34185:                  Pentti Niemi.                          Vilho Väyrynen.
34186:                  Artturi Koskinen.                      Veikko Kokkola.
34187:                  Arvo Sävelä.                           Impi Lukkarinen.
34188:                  Juho Kuittinen.                        Vappu Heinonen.
34189:                  Kustaa Alanko.                         G. Henriksson.
34190:                  Laura Brander-Wallin.                  Veikko Helle.
34191:                                    Väinö Tikkaoja.
34192: 760
34193: 
34194: Vll,22. -   Toiv. al. N:o 78.
34195: 
34196: 
34197: 
34198: 
34199:                                 PuumaJajnen: Toimenpiteistä Laukaan ja Viitasaaren kih-
34200:                                    l.akuntien nimismiespiirien uudelleen järjestämiseksi.
34201: 
34202: 
34203:                                     Eduskunnalle.
34204: 
34205:   Nykyistä ja:koa nimismiespiireihin ei Suo-     täisiin Sumiaisten kunta. Järjestelystä ei
34206: lahden ja Äänekosken kauppalain sekä Kon-        aiheutuisi taloudellisia kustannuksia.
34207: ginkankaan ja Sumiaisten kuntain osalta            EdeHä olevan perustee~la ehdotan edus-
34208: voida pitää tarkoituksenmukaisena sen            kunnan hyväksyttäväJksi toivomuiksen,
34209: vuoksi, että Konginkankaan nimismiespiiri
34210: muodostuu luonnottoman pitkäksi ja vai-                   että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
34211: keuttaa siten asiain joustavaa hoitamista.             siin Laukaan ja V iitasaaren kihla-
34212:   Kun Suolahden kauppala ja Sumiaisten                 kuntien nimismiespiirien uudelleen
34213: kunta on nyt saanut suoran tieyhteyden ja              järjestämiseksi siten, että Kongin-
34214: Äänekosken kauppalalla ja Konginkan-                   kankaan nimismiespiiri lakkautettai-
34215: kaalla sellainen jo ennestään on, olisi ni-            siin ja sen tilalle perustettaisiin Suo-
34216: mismiespiirit järjestettävä tätä silmällä pi-          lahden nimismiespiiri, johon liitet-
34217: täen uudelleen. Parhain järjestely olisi, että         täisiin Sumiaisten kunta, ja Kongin-
34218: Konginkankaan !kunta siirrettäisiin Ääne-              kankaan kunta liitettäisiin Äänekos-
34219: kosken nimismiespiiriin ja perustettaisiin             ken nimismiespiiriin.
34220: uusi Suolahden nimismiespiiri, johon liitet-
34221:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
34222: 
34223: 
34224:                                       V. Puumalainen.
34225:                                                                                           761
34226: 
34227: VII,2s. -   Toiv. al. N:o 79.
34228: 
34229: 
34230: 
34231: 
34232:                                 Riihimäki ym.: Esityksen antamisesta kunnan- ja kylä-
34233:                                    teiden valtion hoitoon ottamisesta.
34234: 
34235: 
34236:                                     E d u s k u n n a ll e.
34237: 
34238:    Eduskunnan useita eri kertoja lausumista      vielä vähemmän yksityiset kylätieosakkaat
34239: toivomuksista huolimatta kunnan- ja kylä-        eivät ole voineet niiden ,kunnostamisesta
34240: teiden valtion haltuun ottaminen ja valtion      huolehtia riittävässä määrässä, ja sittenkin
34241: toimenpitein kunnostaminen on vuosi vuo-         vähäisemmätkin       kunnostamistoimenpiteet.
34242: delta lykkäytynyt. Tosin valtioneuvosto ai-      ovat tuottaneet kunnille ja yksityisille tie-
34243: koinaan asetti komitean laatimaan esitystä       osakkaille kohtuuttomia rasituksia, joita ei
34244: sanotun epäkohdan poistamiseksi. Komitean        heiltä mitenkään voida vaatia.
34245: työ ei kuitenkaan ole johtanut siihen, että         Kun ei ole oikein, että kunnille ja yksi-
34246: asiasta olisi annettu esitystä eduskunnalle.     tyisille tieosakkaille sälytetään jatkuvasti
34247: Asian näin viipyessä on yleiselle liikenteelle   niille kuulumattomia rasituksia ja kun ylei-
34248: hyvinkin tärkeiden ikunnan- ja kyläteiden        sen liikenteen kehittymisen kannaltakin
34249: valtion hoitoon ottaminen hylätty sillä pe-      viivyttely jatkuvasti johtaa entistä suurem-
34250: rusteella, että tielain säädännön uudista-       piin vaikeuksiin, ehdotamme eduskunnan
34251: minen on vireillä. Koska useat kunnan- ja        päätettäväksi toivomuksen,
34252: kyläteistä yhdistävät päävaltateitä toisiinsa,
34253: ei mitenkään ole voitu estää yleistä liiken-              että hallitus kiireellisesti antaisi
34254: nettä näiltä alunperin kokonaan toisenlaista            Eduskunnalle esityksen kunnan- ja
34255: liikennettä silmällä pitäen rakennetuilla               kyläteiden valtion hoitoon ottami-
34256: teillä. Seuraukset ovat olleet sen mukaiset.            sesta.
34257: Teiden kunnossapidosta vastaavat kunnat,
34258:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
34259: 
34260: 
34261:                  Arvo Riihimäki.                          Antto Prunnila.
34262:                  Hannes Tauriainen.                       Usko Seppi.
34263:                  Toivo Friman.                            Matti Meriläinen.
34264:                  Pertti Rapio.                            Juho Nykänen.
34265: 
34266: 
34267: 
34268: 
34269:                                                                                             96
34270: 762
34271: 
34272: ·vii,24. -   Toiv. al. N:o 80.
34273: 
34274: 
34275: 
34276: 
34277:                                   Lappi-Seppälä ym.: Helsingin ulosmenoteiden liikenne-
34278:                                      trurvallisuuden parantamisesta.
34279: 
34280: 
34281:                                         E d u s 'k: u n n a ll e.
34282: 
34283:     Liikenne tei'llämme on viime vuosina suu-         vilkas autoliikenne myös !hitaampi liikenne,
34284:  resti kasvanut ollen nylkyisin jo huomatta-          kuten polkupyörä- ja jalankulkijaliikenteet,
34285:  vasti suurempi lkuin ennen sotaa. Näin on            jotka nekin ovat vastaavasti lisääntyneet yli
34286: ·varsinkin laita suurempien asutuskeskusten,          20% sekä tielle pysähtyvät ja pysäköivät
34287:  kuten Helsingin ympäristössä. Niinpä oli             linja-autot ja muut ajoneuvot. Niinpä on-
34288: Jiikenne jo viime vuonna, tällöin suoritetun          kin !lm. teillä niiden kapeuden takia tapah-
34289:  liikennelaskelman mukaan lisääntynyt Hel-            tunut useita tuhoisia iiiikenneonnettomuuk-
34290:  singin ulosmenoteillä kaupungin ul'korajalla         sia, joita ei voida välttää, koska liikenteen
34291:  kaSkimäärin yli 20 % sotaa edeltäneestä lii-         määrä y1ittää niillä vilkasliikenteisimpinä
34292:  kenteestä, lisäY'ksen ollessa tällä hetkellä vie-    aikoina tien turvallisen ~iikenteenvälity.s-
34293:  läkin suuremman. Kun ko. teitä tänä aikana           kyvyn.
34294: -ei ole vi:lkastunutta liikennettä vastaavasti           Edellä esitetyn perusteella rohkenemme
34295:  levitetty tai muuten parannettu, vaan nii-           kunnioittaen oodottaa eduskunnan päätettä-
34296:  den 1eveys varsinaisen ajoradan osalta on            väksi toivomuksen,
34297:  edelleenkin ainoastaan 6.o m, on teiden lii-
34298: :kennennöiminen siinä määrin vaikeutunut,                        että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
34299: ·että tiel:lä syntyy Eilkenteelle vaarallisia                 toimenpiteisiin Helsingistä johtavien
34300:  ruwbJkaantumia ja keskimääräinen ajono-                      ulosmenoteiden liikenneturvallisuu-
34301:  peus alenee huomattavasti alle tavallisen                    den parantamiseksi.
34302:  kes!kinopeuden. Liikennettä vaikeuttaa paitsi
34303:       H~lsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
34304: 
34305: 
34306: 
34307:           Jussi Lappi-Seppäli.          T. Junnila.                     Margit Borg-Sundman.
34308: VALTIOPÄIVÄT
34309:                 1951
34310: 
34311:         LIITTEET
34312:                  VIII
34313: 
34314:  :SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
34315:      LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
34316: 
34317: 
34318: 
34319: 
34320:              HELSINKI 1951
34321:        VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
34322: Oppivelvollisuutta, yliopistoa, oppi- ja kansakouluja, ammatti-
34323: kouluja, kotitaloutta ym. koskevia laki- j 1 toivomusaloitteita.
34324:                                                                                           767
34325: 
34326: Vlll,1. -   Lagmot. N:o 60.
34327: 
34328: 
34329: 
34330:                                östenson: Förslag till lag om ändring av 7 § lagen om.
34331:                                    läroplikt.
34332: 
34333: 
34334:                                    T i 11 R i k s d a g en.
34335: 
34336:    Redan länge har man, särskilt i städer        detta åldersstadium. Sålunda bör arbetet
34337: och tätorter, efterlyst möjligheter för bar-     vara starkt manuellt betonat men ha en.
34338: nen att börja skolgången tidigare än vad         klar pedagogisk inriktning och ta vara på.
34339: som nu är tillåtet eller vid sju års ålder.      barnens möjligheter att redan i denna ål-
34340: I flera andra länder, t. ex. i England, in-      der lära sig grunderna av de vanliga skol-
34341: träder barnens skolålder ett eller två år        ämnena på lågstadiet. Vid barnens inträde
34342: tidigare än hos oss och frågan om ett för-       i den egentliga folkskolan bör nödig hän-
34343: skoleår är för närvarande aktuell även i         syn tagas till dessa barns förutbildning och
34344: de andra nordiska länderna. Man har kom-         skolorganisationen smidigt anpassas efter
34345: mit till den erfarenheten, att barnen i all-     deras kunskapsnivå och utvecklingsstånd-
34346: mänhet redan vid sex års ålder är skol-          punkt.
34347: mogna och därför kan börja sin skolgång             På grund av rådande brist på skollokali-
34348: så pass tidigt, där inte en lång väg till sko-   teter och lärare skulle kommunerna för
34349: lan eller andra förhållanden förorsakar          närvarande i rätt liten utsträckning kunna
34350: svårigheter. Det har visat sig att det           inrätta förskoleklasser och statens utgifter
34351: sjunde levnadsåret ur såväl pedagogisk           för dessa klasser skulle bli synnerligen obe-
34352: som uppfostringssynpunkt är minst lika           tydliga, då sådana säkert åtminstone till
34353: viktigt som de följande.                         en början främst skulle komma att inrät-
34354:    För att man även hos oss kunde få möj-        tas i städerna, vilkas statsbidrag ju är rätt
34355: lighet att på frivillighetens väg söka sig       obetydligt. Det vore dock endast till fördel
34356: fram i denna riktning fordras emellertid         för en reform av detta slag, att den skulle
34357: att till lagen om läroplikt fogas en bestäm-     genomföras endast småningom och efter
34358: melse om att kommun har rätt att inrätta         grundlig prövning. Några skäl att fram-
34359: klasser för barn i förskoleåldern. Sådana        skjuta reformen på ovan nämnda skäl före-
34360: förskoleklasser skulle förmedla övergången       ligger sålunda inte.
34361: från barnträdgården till folkskolan och             Med hänvisning .till ovanstående får vi
34362: vara av kanske ännu större betydelse för         vördsamt föreslå,
34363: sådana barn, som icke alls besökt barn-
34364: trädgård. Undervisningen i dessa förskole-               att Riksdagen måtte       godkänna
34365: klasser måste givetvis vara anpassad efter             följande lagförslag:
34366: 
34367: 
34368:                                             Lag
34369:                             om ändring av lagen om läroplikt.
34370:    I enlighet med Riksdagens beslut fogas till 7 § lagen den 15 april 1921 om läro-
34371:  plikt (101/21), sådan den lyder i lagen den 29 juli 1948 (568/48), ett nytt sålydande
34372:  7 moment:
34373:                     7 §.                     skolan med ett år utöver vad som ovan ä1~
34374:                                              stadgat genom att till den lägre folkskolan
34375:   Kommun är berättigad att förlänga folk- foga en frivillig förskoleklass.
34376: 
34377:      Helsingfors den 16 september 1951.
34378:                                                          Ebba östenson.
34379: 768
34380: 
34381: VIU,t.- Lak. al. N:o 60.                                                          Suomennos.
34382: 
34383: 
34384: 
34385:                                östenson: Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta annetun lain
34386:                                   7 § :n muuttamisesta.
34387: 
34388: 
34389:                                     E d u s k u n n a 11 e.
34390: 
34391:     Jo kauan on varsingin kaupungeissa ja        kukoululuokissa tulisi luonnollisesti olla so-
34392: :asutuskeskuksissa toivottu mahdollisuuksia      peutettu tälle ikäasteelle. Siten on työn
34393:  lasten koulunkäynnin aloittamiselle aikai-      oltava lähinnä askartelun luontoista, mutta
34394:  semmin kuin nyt, seitsemän vuoden iässä,        sillä on oltava selvä pedagoginen suunta ja
34395:  on sallittu. Useissa muissa maissa, esim.       sen on otettava vaarin lasten mahdollisuuk-
34396:  Englannissa, alkaa lasten kouluikä vuotta       sista jo tässä iässä oppia tavallisten koulu-
34397:  tai kahta aikaisemmin kuin meillä, ja ky-       aineiden perusteet alkuasteella. Lasten tul-
34398:  symys alkukouluvuodesta on nykyisin ajan-       lessa varsinaiseen kansakouluun on tarpeel-
34399:  kohtainen myös muissa pohjoismaissa. On         lisessa määrin otettava huomioon näiden
34400:  tultu siihen kokemukseen, että lapsi yleensä    lasten alkuvalmistus ja kouluorganisatio so-
34401: jo kuuden vuoden ikäisenä on kypsä kou-          peutettava joustavasti heidän tieto- ja ke-
34402:  luun ja sen vuoksi voi aloittaa koulmrkäyn-     hitystasoonsa.
34403:  tinsä sen verran aikaisemmin, mikäli pitkä         Koulutiloista ja opettajista vallitsevan
34404:  koulumatka tai muut olosuhteet eivät tuota      puutteen johdosta kunnat voisivat nykyisin
34405:  vaikeuksia. Seitsemäs ikävuosi on osoittau-     hyvin vähäisessä määrin perustaa alkukou-
34406:  tunut sekä pedagogiselta että kasvatuksel-      luluokkia ja valtion menot näistä luokista
34407:  liselta näkökannalta vähintään yhtä tär-        jäisivät hyvin mitättömiksi, koska sellaisia
34408:  keäksi kuin seuraavat.                          varmasti perustettaisiin ainakin aluksi lä-
34409:      Jotta myös meillä voitaisiin päästä va-     hinnä kaupungeissa, joiden valtionapu on
34410:  paaehtoista tietä eteenpäin tähän suuntaan,     varsin merkityksetön. Tällaiselle uudistuk-
34411:  vaaditaan siihen kuitenkin, että oppivel-       selle olisi kuitenkin vain eduksi, että se to-
34412: . vollisuuslakiin lisätään säännös siitä, että    teutettaisiin ainoastaan vähitellen ja perus-
34413:   kunnalla on oikeus perustaa luokkia alku-      teellisen harkinnan jälkeen. Mitään aihetta
34414:   kouluiässä olevia lapsia varten. Sellaiset      uudistuksen lykkäämiseen edellä mainituista
34415:  alkukoululuokat välittäisivät siirtymisen       syistä ei siis ole.
34416:   lastentarhasta kansakouluun ja olisivat ken-      Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
34417:   ties vielä suuremmasta merkityksestä sel-       nioittaen,
34418:   laisille lapsille, jotka eivät lainkaan ole               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
34419:  {)lleet lastentarhassa. Opetuksen näissä al-            van lakiehdotuksen:
34420: 
34421: 
34422:                                            Laki
34423:                  oppivelvollisuudesta annetun lain muuttamisesta.
34424:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 15 päivänä huhtikuuta 1921 oppivelvol-
34425:  lisuudesta annetun lain (101/21) 7 pykälään, sellaisena kuin se on 29 päivänä
34426:  heinäkuuta 1948 annetussa laissa ( 568/48), näin kuuluva uusi 7 momentti:
34427:                      7 §.                         lun oppiaikaa yhdellä vuodella siitä, mitä
34428:                                                   edellä on säädetty, liittämällä alakansakou-
34429:    Kunnalla on oikeus pidentää kansakou-          luun vapaaehtoinen alkukoululuokka.
34430: 
34431:       Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1951.
34432:                                                               Ebba östenson.
34433:                                                                                             769
34434: 
34435: VUI,2. -   Lak. al. N:o 61.
34436: 
34437: 
34438: 
34439:                                Malkamäki ym. : Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta anne-
34440:                                  tun lain 8 § :n muuttamisesta.
34441: 
34442: 
34443:                                      E d u s k u n n a ll e.
34444: 
34445:    Vuonna 1946 tuli voimaan laki kansa-           ns. kunnallisen keskikoulun osalta kokemuk-
34446: kouluun kuuluvan keskikoulun ja ammatil-          set ovat siksi myönteisiä ja rohkaisevia,
34447: lisen jatkokoulun perustamisesta kokeilu-         ettei enää ole syytä perustaa ja ylläpitää
34448: tarkoituksessa. Lain mukaisesti kunnat ovat       näitä kouluja vain kokeilutarkoituksessa,
34449: voineet perustaa kahdeksantoista keskikou-        vaan on aiheellista saattaa ko. koulut pysy-
34450: lua ja joitakin ammatillisia jatkokouluja.        välle, vakinaiselle kannalle. Vain siten voi-
34451: Varsinaisen     kansakoulun    muuttuminen        daan taata oppikoulusta kaukana asuville,
34452: seitsenvuotiseksi vuonna 1948 sekä ennen          vähävaraisille, lahjakkaille ja ahkerille lap-
34453: kaikkea maalaiskansakoulun jatko-opetuksen        sille tyydyttävä tilaisuus hiukan laajem-
34454: ylimmän tuntirajan poistaminen saman              paan kehittymiseen ainakin keskikoulun
34455: lainmuutoksen yhteydessä ovat muuttaneet          käymisen puitteissa. Keskikoulun oppimää-
34456: tilanteen, niin että vuoden 1946 laki ei enää     rän suorittaminen avaa sitä paitsi portit
34457: ole tarpeen ammatillisten jatkokoulujen           vaativamman ammatillisen koulutuksen
34458: osalta. Kuitenkin olisi syytä muuttaa jatko-      opinahjoihin.
34459: opetusta koskevia säännöksiä siten, että am-         Edellä olevan perusteella ehdotamme,
34460: matillisluontoisen päiväjatko-opetuksen jär-
34461: jestäminen helpottuisi.                                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
34462:    Kansakouluun kuuluvan keskikoulun eli                 van lakiehdotuksen:
34463: 
34464: 
34465:                                            Laki
34466:                     oppivelvollisuudesta annetun lain muuttamisesta.
34467:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppivelvollisuudesta 15 päivänä huhti-
34468:  kuuta 1921 annetun 'lain (101/21) 8 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä heinäkuuta
34469:  1948 annetussa laissa (568/48), näin kuuluvaksi:
34470:                      8 §.                         hintään sata oppituntia. Jatko-opetus saa-
34471:    Kansakoulun jatko-opetus on yksi- tai          daan järjestää myös yhteisenä kahdelle tai
34472: kaksivuotinen.                                    useammalle kansakoululle tai koko kunnan
34473:    Kaupungissa, kauppalassa ja taajaväki-         tai sen osan erilliseksi jatkokouluksi, kui-
34474: sessä yhdyskunnassa on riittävä määrä kan-        tenkin edellyttäen, etteivät koulumatkat,
34475: sakouluihin liittyviä, pääasiallisesti käytän-    ottaen huomioon kunnan järjestämän kyydi-
34476: nölliseen elämään valmistavia, päiväkou-          tyksen tai majoituksen, muodostu kohtuul-
34477: luiksi järjestettyjä jatkoluokkia.                lista raskaammiksi.
34478:                                                      Kunnalla on oikeus valtioneuvoston lu-
34479:    Kouluhallituksen luvalla voidaan erityi-       valla perustaa ja ylläpitää kansakoulun
34480: sissä tapauksissa poiketa päiväkoulujärjes-       osana sen neljän tai kuuden vuosiluokan
34481: tyksestä.                                         pohjalle rakentuva keskikoulu, jonka vuosi-
34482:    Muualla jatko-opetusta annetaan, sen           luokkien määrä on sama kuin valtion vas-
34483: mukaan kuin kunta päättää, joko päivä-            taavanlaisessa keskikoulussa ja johon oppi-
34484: luokilla, lukuvuotta lyhyemmillä päivä-           laat otetaan osoittamansa lahjakkuuden pe-
34485: kursseilla tai iltaopetuksena, kuitenkin vä-      rusteella.
34486:                                                                                              97
34487: 770                         VIII,2. -KunnaJlliset ikeskilrou[ut.
34488: 
34489:    Neljännessä momentissa mainitusta jatko-       Tämä laki tulee voitn:aan 1 päivänä el6'-
34490: opetuksesta maksettavaan palkkioon nähden      kuuta 1952. Samalla kumotaan 10 päivänä.
34491: kaksikymmentäviisi jatko-opetustuntia vas-     tammikuuta 1946 annettu laki kansakou-
34492: taa kansakoululaitoksen kustannuslain 21       luun kuuluvan keskikoulun ja ammatillisen
34493: §: ssä säädettyä yhtä viikkotuntia.            jatkokoulun peruSitamisesta kokeilutarkoi-
34494:                                                tuksessa.
34495: 
34496:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
34497: 
34498: 
34499:               Aino Malkamäki.                        Otto Toivonen.
34500:               Impi Lukkarinen.                       Eino Raunio.
34501:               Arvo Ahonen.                           Eino Rytinki.
34502:               Vappu Heinonen.                        Heikki Hykkäälä.
34503:               Toivo Friman.                          Martta Salmela-Järvinen.
34504:               Edvard Pesonen.                        Heikki Soininen.
34505:                                                                                            771
34506: 
34507: VID,s.- Lak. al. N:o 62.
34508: 
34509:                                 Saalasti ym.: Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta annetun
34510:                                    lain 8 § :n muuttamisest\a.
34511: 
34512:                                      E d u s k u n n a 11 e.
34513:    Oppiveivollisuuskoulumme,       kansakoulu,    vuosiluokaksi. Kaikista näistä jatkokou-
34514: on toteuttamisaikanaan kohdannut ei vain          luista on saatu myönteisiä kokemuksia.
34515: taloudellisia vaikeuksia, vaan myöskin sen        Kun kuitenkin oppivelvollisuuslain mukaan
34516: sisäinen rakenne on luokkajaoitteluineen ol-      kunta on keskusjatkoikoulun lisäksi velvolli-
34517: lut muutosten alainen. Kun kansakoulu on          nen järjestämään iltajatko-opetusta koulu-
34518: maaseutuväestön kannalta epäilemättä tär-         piiriin, josta tietty määrä, kahdeksan tai
34519: kein koulu, on tämän peruskonlumme ke-            eräissä tapauksissa viisi oppilasta ilmoit-
34520: hittämiseen ilriinnitettäväikin jatkuvasti eri-   tautuu siihen, olisi lainsäädäntöä kehitet-
34521: koista huomiota.                                  tävä niin, ettei tällainen velvollisuus rik-
34522:    Koulun ylin aste, johon voitaneen lukea        koisi kunnan suunnitelmaa ammatillisen
34523:  jo useissa kunnissa toteutettu seitsemäs         jatko-opetuksen antamisesta keskusj atkokou-
34524: luokka, ja jatko-opetus eivät mielestämme         lussa kaikille oppivelvollisille. Sentähden
34525: nykyisellään ole tarkoitustaan vastaavia,         olisi oppivelvollisuuslain 8 pykälää niin
34526: vaan olisi ko. opiskeluaika käytettävä mie-       muutettava, että kunta itse saisi päättää
34527: lestämme tiiviimmin ammatillisluontoisen          jatko-opetuksen järjestämisestä yksi- tai
34528: ja käytännöllisen opetuksen jakamiseen.           ka;ksivuotisena päiväkouluna tai iltaopetuk-
34529: Tällä järjestelyllä olisi osaltaan vaikutusta     sena.
34530: myöskin opettajapuutteen poistamiseen. Ny-           Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
34531: kyisen lainsäädännön puitteissa kunnat            nioittaen,
34532: ovatkin jo perustaneet lukuisia ammatillis-
34533: luontoisia jatkokouluja joko kahdeksanneksi                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
34534: tai sekä seitsemänneksi että kahdeksanneksi               van lakiehdotuksen:
34535: 
34536: 
34537:                                             Laki
34538:                     oppivelvollisuudesta annetun lain muuttamisesta.
34539:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppivelvollisuudesta 15 päivänä huhti-
34540:  kuuta 1921 annetun lain (101/21) 8 § sellaisena kuin se on 29 päivänä heinäkuuta
34541:  1948 annetussa laissa (568/48) näin kuuluvaksi:
34542:                      8 §.                         sena päiväkouluna taikka vähintään 100
34543:    Kaupunkikunnassa, kauppalassa ja taaja-        tuntia kestävänä kurssina tai voi tämä ope-
34544: viiikisessä yhdyskunnassa tulee olla riittävä     tus koulumatkan pituudesta riippumatta
34545: määrä kansakouluihin liittyviä, pääasialli-       olla yhteinen tai erikseen eri koulupiireille
34546: sesti käytännölliseen elämään valmistavia         sen mukaan, kuin kunta siitä määrää.
34547: päiväkouluiksi järjestettyjä jatkoluokkia.           Edellisessä momentissa mainitusta jatko-
34548:    Kouluhallituksen luvalla voidaan erityi-       opetuksesta maksettavaan pa1k!kioon nähden
34549: sissä tapauksissa päiväkoulujärjestyksestä        k,atsotaan kahdenkymmenenviiden jatko-
34550: poiketa.                                          opetustunnin vastaavan kansakoululaitoksen
34551:    Jokaisessa muussa kunnassa jatko-opetus        kustannuslain 21 § : ssä säädettyä yhtä viik·
34552: on järjestettävä joko yksi- tai ikaksivuoti-      kotuntia.
34553: 
34554:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
34555:                     Kerttu Saalasti.                           Vieno Simonen.
34556:                     Aino Luostarinett.                         Hilja Väänänen.
34557:                                             Eeli Erkkilä.
34558: 772
34559: 
34560: VIII,4.- Lak. al. N:o 63.
34561: 
34562: 
34563: 
34564: 
34565:                               Niemi ym. : Ehdotus laiksi oppivelvollisuuslain 9 § :n muut-
34566:                                  tamisesta.
34567: 
34568: 
34569:                                    E d u s k u n n a 11 e.
34570: 
34571:    Supistettu kansakoulu on heikko, kansan-     sakouluja ja rakentamaan niille huoneistot,
34572: opetuksemme tasoa madaltava koulumuoto.         vaikka nämä koulut myöhemmin syntyväi-
34573: Siitä huolimatta, että sen laajenemista kou-    syyden alennuttua ja tieyhteyksien paran-
34574: luviranomaiset ja opettajat ovat koettaneet     nuttua varmaan jäävät tarpeettomiksi. Sen
34575: ehkäistä, on se tullut maaseudulla, varsin-     tähden olisi mielestämme, samalla kun jon-
34576: !kin syrjäkylissä, yleiseksi koulutyypiksi,     kin verran alennetaan sitä lapsimäärää,
34577: niin että muutamissa kunnissa enin osa kan-     jonka perusteella koulun tulee muuttua täy-
34578: sakouluja on supistettuja. On jo käynyt         delliseksi, korotettava sitä lapsimäärää, joka
34579: riittävän selvästi esille, ettei parannusta     velvoittaa kuntaa perustamaan uuden kan-
34580: saada aikaan ryhtymättä lainsäädännölli-        sakoulun.
34581: siin toimenpiteisiin. Se on sitäkin välttä-       Edellä sanotun perusteella esitämme,
34582: mättömämpää, koska kohonneen syntyväi-
34583: syyden vaikutuksesta kunnat nykyisen lain
34584: velvoituksesta joutuvat muuten perusta-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
34585: maan suuren joukon uusia supistettuja kan-             van lakiehdotuksen:
34586: 
34587: 
34588:                                          Laki
34589:                            oppivelvollisuuslain muuttamisesta.
34590:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan täten oppivelvollisuudesta 15 päivänä
34591:  huhtikuuta 1921 annetun lain (101/21) 9 §, sellaisena kuin se on 27 päivänä huh-
34592:  tikuuta 1945 annetussa laissa (382/45), näin kuuluvaksi:
34593: 
34594:                       9 §.                      takoon lasten koulunkäyntiä jonkin muun
34595:    Piirissä, jossa varsinaiseen kansakouluun    piirin kansakoulussa.
34596: pantavien lasten lukumäärä nousee vähin-
34597: tään kahteenkymmeneenviiteen, tulee olla
34598: yläkansakoulu ja siihen liittyvä kolmekym-
34599: mentäkuusi viikkoa lukuvuodessa toimiva          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elo-
34600: alakansakoulu.                                 kuuta 1952. Kuitenkin kunta on oikeutettu
34601:   Jos varsinaiseen kansakouluun pantavien      lykkäämään sen toteuttamista enintään vii-
34602: lasten lukumäärä on kahtakymmentäviittä        dellä vuodella, mikäli siitä aiheutuisi uuden
34603: pienempi, ei kunta ole velvollinen ylläpitä-   opettajanviran perustaminen tai lisähuo-
34604: mään piirissä omaa kansakoulua, vaan avus-     neiston hankkiminen.
34605: 
34606:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
34607:         Pentti Niemi.              Urho Kulovaara.              Vappu Heinonen.
34608:         Veikko Kokkola.            Meeri Kalavainen.            K. Alanko.
34609:         Juho Kuittinen.            Impi Lukkarinen.             Artturi Koskinen.
34610:                                    Arvo Ahonen.
34611:                                                                                          773
34612: 
34613: vm,5.- Lak. al. N:o 64.
34614: 
34615: 
34616: 
34617: 
34618:                                Rantamaa ym..: Ehdotus laiksi oppivelvollisuuslain 10 § :n
34619:                                  muuttamisesta.
34620: 
34621: 
34622: 
34623:                                     E d u s k u n n a ll e.
34624: 
34625:   Harvaanasutussa maassamme ovat kansa-          markkamäärät, mitkä lapsen kotikunta olisi
34626: koululaisten koulumatkat varsin usein hy-        velvollinen suorittamaan vieraalle kunnalle
34627: vin pitkät ja vaikeat, vieläpä monesti vesis-    sen lapselle antaman avustuksen kustannuk-
34628: töjen katkomat ja vaikeuttamat. Lukuisissa       siin. Koska omassa kunnassa tällöin syntyy
34629: tapauksissa muodostuisivat matkat kuiten-        vastaava säästö, ei kunnan korvausvelvolli-
34630: kin vähemmän rasittaviksi, jos lrusten huol-     suutta ole pidettävä rasittavana eikä se
34631: tajilla olisi nykyistä suurempi vapaub käyt-     missään tapauksessa ole ainakaan kohtuu-
34632: tää lastansa muussa kuin oman piirin kansa-      ton.
34633: koulussa. Sellaisen vapauden kieltämiseen           Edellä lausutun nojalla esitämme kun-
34634: ei pitäisi olla syytä, jos koulussa on tilaa     nioittaen,
34635: eikä oman piirin koulu tällaisen järjeste-
34636: lyn vuoksi joudu kärsimään oppilaiden puu-                 että Ednsknnta hyväksyisi senraa-
34637: tetta. Korvausriitojen välttämiseksi olisi               van lakiehdotnksen:
34638: opetusministeriön määrättävä ne tasaiset
34639: 
34640: 
34641: 
34642:                                            Laki
34643:                             oppivelvollisuuslain muuttamisesta.
34644:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppivelvollisuudesta 15 päivänä huhti-
34645:  kuuta 1921 annetun lain (101/21) 10 §, sellaisena kuin se on 17 päivänä joulukuuta
34646:  1932 annetussa laissa (335/32), seuraavaksi:
34647:                      10 §.                      kustantamaan opetusta heidän omassa pii-
34648:    Lapsen huoltaja, olkoonpa hän Suomen         rissään.
34649: kansalainen tai ei, saa maksutta käyttää           Huoltajalla on lisäksi oikeus panna lapsi
34650: kansakouluiässä olevaa lasta, joka ei ole       saman kunnan toiseen tai toisen kunnan
34651: vielä kansakoulun oppimäärää suorittanut,       samankieliseen kansakouluun, ellei siitä ai-
34652: sen piirin koulussa, jossa huoltaja asuu tai    heudu valtionavun lakkauttamista oman
34653: työansiolla oleskelee. Tämän oikeuden si-       piirin opettajan palkkaukseen tahi toisessa
34654: jasta voidaan huoltajalle kuitenkin tarjota     piirissä muuten tarpeettoman viran perus-
34655: tilaisuus väliaikaisesti kokonaisin lukuvuo-    tamista tai ylläpitämistä taikka lisäraken-
34656: sin käyttää lasta saman kunnan toisessa         nuksen hankkimista. Vieraan kunnan kan-
34657: kansakoulussa taikka vieraan kunnan kou-        sakoulua käyvän lapsen puolesta on tämän
34658: lussa, jollei lapsen koulumatka tule viittä     kotikunta velvollinen suorittamaan vieraalle
34659: kilometriä pitemmäksi taikka kunta 9 § : n      kunnalle korvausta, minkä perusteet opetus-
34660: 3 momentin mukaan ole velvollinen lapsille      ministeriö määrää ottaen huomioon, että
34661: 774                          VIII,5.- Oppivelvollisuusla'ki.
34662: 
34663: korvaus likipitäen vastaa sitä rahallista      veydenhoidon osalta, valtionavustus pois-
34664: kustannusta, joka vieraalla kunnalla on        luettuna. Muuta oppilasavustusta vieras
34665: oppikirjojen, koulutarvikkeiden ja koulu-      kunta ei ole velvollinen lapselle antamaan.
34666: aterian sekä oppilaiden hampaan- ja ter-
34667: 
34668:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
34669: 
34670:               Antti J. Rantamaa.                         Johannes Wirtanen.
34671:               Hilja Väänänen.                            Arvo Sävelä.
34672:               Aino Luostarinen.                          Meeri Kalavainen.
34673:               Leo Häppölä.                               Juho Heitto.
34674:               J. E. Lampinen.                            Kalle Joukanen.
34675:               Vieno Simonen.                             Eero Saari.
34676:               Lauri Solla.                               Wiljam Sarjala.
34677:               Aino Malka.mäki.                           T. N. Vilhula.
34678:               Jaakko Hakala.                             Eeli Erkkilä.
34679:               Toivo Antila.                              Aaro X.a,uppi.
34680:               Tahvo Rönkkö.                              Atte Pakkanen.
34681:               Mauno Jussila,                             H. Soininen.
34682:               Nestori Kaasalainen.                       Niilo R htä.
34683:               Eino Rytinki.                              Helena ~irkki.
34684:               Toivo H. Kinnunen.                         Kusti Eskola.
34685:               Yrjö Hautala.                              Yrjö Kilpeläinen.
34686:               Urho Kähönen.                              Uuno Takki.
34687:                                                                                             775
34688: 
34689: VIII,6. -   Lak. al. N:o 65.
34690: 
34691: 
34692: 
34693: 
34694:                                 Kalava.Ute:a. ym.: Ehdotus laiksi oppivelvollisuudesta anne-
34695:                                    tun lain 7 ja 24 §:n muuttamise~ta.
34696: 
34697: 
34698: 
34699:                                      E d u s k u n n a ll ~.
34700: 
34701: 
34702:    Valtion oppikoulujen luku- j~;~. loma-         ei myöskään voida kansakoulun työti;i. jat-
34703: ~joista  8. 12. 1933 ~;~.nnetun asetuksen mu-     kaa, supistettuja koulqja lukuunottamatt~;~.,
34704: kaan alkaa oppikoulujen syyslukulmusi             kesäkuun puolelle, koska oppikoulujen
34705: syyskuun 1 päivänä ja päättyy joulukuun           pääsytutkinnot ovat yl~isesti 1 päivänä
34706: 20 päivänä, kevätlukukausi alkaa tammi-           kesäkuuta. Myös useissa kodeissa tarvitaan
34707: iimun 9 päivänä ja päättyy toukokuun 31           lasten työtä syksyllä silloin kuin l~ten pi-
34708: päivänä. Jos lukukauden alkamisaika sat-          täisi jo olll!. koulussa. Tämä kan$akoulun
34709: tuu pyhäpäivän edelliseksi arkipäiväksi,          poikkeava työaika voi synnyttää eri .kou-
34710: alkaa lukukausi lähinnä seura~;~.vana arki-       lujen vertailuja lasten- keskuudessa ja ai-
34711: päivänä.                                          heuttaa kansakoulun väh~ksymistä.
34712:    Oppivelvollisuuslain 7 § :n mukaan on              Sentähden olisi oppivelvollisuuslain 7
34713: kansakoulun työaika 36 viikkoa, min~ä kou-        § : ssä oleva kansakoulun työaikaa ko~eva
34714: luhallituksen antaman selvityksen mukaan          säännös m-qutettava s1ten, että kansakoulu
34715: tulee sisältää vähintään 200 työpäivää.           voitaisiin aloittaa ja lopettaa samanaik~;~.i­
34716: Jotta nämä 200 työpäivää voidaan suorit-          sesti ammatti- ja oppikoulujen kanssa ja
34717: taa ja lukuvuosi lopettaa 31 päivänä touko-       että mainittujen koulujen loma-ajat voitai-
34718: kuuta on loma-ajat supistettava oppivelvol-       siin j~:rj~tää yhtä pitkiksi ja s~tmanaikai­
34719: lisuuslain täytäntöönpanoasetuksen 7 '§:n         sesti. Tämä järjestely ei vähentäisi kansa-
34720: säätämiin vähimmäismääriin, ja yläkansa-          koulun työtehoa, vaikka se tiivistääkin sen
34721: koulu aloitettava viimeistään elokuun 28          työaikaa.
34722: päivänä sekä supistettu koulu elokuun alku-           OppivelvoHisuuslain 24 § : n 1 momentin
34723: puolella, vaikka tästä ei kansakoulun työs-       soveltamisen kohdalla on mainittava, mikä
34724: kentelylle ole vastaavaa hyötyä, koska koulu      koskee erityistä tyttöjen käsitöiden opetta-
34725: ei ole saanut vielä kaikkia oppilaitaan.          jan virkaa, ettii se tuottaa varsinkin kau-
34726:    Tästä oppivelvollisuuskoulun, jollaisia        pungeissa suuria vaikeuksia. Sen vuoksi
34727: ovat kansa- ja valmistavat ammattikoulut          olisi tarpeellista, että voimassa olevaa lain-
34728: sekä osittain myöskin oppikoulut, eri pit-        säädäntöä muutettaisiin joustavammaksi,
34729: kästä työajasta on monenlaista haittaa niin       jolloin kunnille annettaisiin tilaisuus jär-
34730: hyvin kodeille kuin myöskin kansakoulu-           jestää oppivelvollisuuslain 24 §:n 1 momen-
34731: työlle. Nämä haitat tuntuvat selvimmin            tissa määrätty tyttöjen käsityönopetus
34732: sellaisissa kodeissa, joissa käy lapsia kansa-,   käytännön vaatimusten mukaisesti.
34733: ammatti- ja oppikouluissa. Vaikka kansa-              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
34734: koulu alotetaankin jo elokuussa, päästään         kunnioittaen,
34735: säännölliseen työhön vasta syyskuun alku-
34736: päivinä senjälkeen kuin ammatti- ja oppi-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
34737: koulut ovat valinneet oppilaansa. Keväällä                van lakiehdot1~ksen:
34738: 776                            VIII,6.- Oppivelvo'llisuuslaki.
34739: 
34740:                                           Laki
34741:                     oppivelvollisuudesta annetun lain muuttamisesta.
34742:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppivelvollisuudesta 15 päivänä huhti-
34743:  ikuuta 1921 annetun lain (101/21) 7 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä heinäkuuta
34744:  1948 annetussa laissa (568/48), sekä 24 §, sellaisena kuin se on 27 päivänä huhtikuuta
34745:  1945 annetussa laissa (382/45), näin kuuluviksi:
34746:                      7 §.                       töksestä on viipymättä ilmoitettava tarkas-
34747:    Kansakoulu toimii joko täydellisenä kansa-   tajalle.
34748: kouluna, joka jakautuu ala- ja yläkansa-          Alakansakoulu on joko kiinteä, jossa ta-
34749: kouluun, tai supistettuna kansakouluna.         pauksessa opettaja toimii joko yhdessä tai
34750:    Täydellisessä kansakoulussa on seitsemän     myös vuoroin kahdessa piirissä, taikka kier-
34751: vuosiluokkaa, joista kaksi tai kolme muo-       tävä, jolloin opettaja toimii vuoroin kah-
34752: dostaa ala- ja neljä tai viisi ylintä vuosi-    dessa paikassa koulupiirin sisällä. Oppi-
34753: luokkaa yläkansakoulun. Supistetussa kou-       aika on sama kuin yläkansakoulussa, jos
34754: lussa on samoin seitsemän vuosiluokkaa,         opettaja toimii yhdessä opetuspaikassa,
34755: mutta se toimii yhden opettajan varassa         mutta puolet opetusajasta, jos sama opet-
34756: siten, että osa opetusajasta käytetään kol-     taja toimii kahdessa opetuspaikassa.
34757: men alimman ·luokan opettamiseen ja osa            Supistettu kansakoulu on aina kiinteä.
34758: neljän ylemmän vuosiluokan opettamiseen.        Se alkaa elokuun puolivälissä ja päättyy
34759: Kummassakin koulumuodossa annetaan              kesäkuun puolivälissä.
34760: jatko-opetusta yhden vuoden ajan.                  Täydellinen kansakoulu on kuusivuotinen,
34761:    Yläkansakoulu on aina kiinteä. Sen oppi-     jos ·kunta järjestää kaksivuotisen päivä-
34762: aika alkaa ensimmäisenä arkipäivänä syys-       jatkokoulun.
34763: kuussa ja päättyy viimeisenä arkipäivänä                           24 §.
34764: toukokuussa. Kuitenkin voidaan kahden              Milloin yläkansakoulun poikaoppilaitten
34765: ylimmän vuosiluokan oppilaat syksyisin,         lukumäärä on vähintään 100, tulee kansa-
34766: maatalous- tai muiden väestön vakinaiseen       koulussa olla erityinen poikien käsityön
34767: elinkeinoon kuuluvien kiireellisten töiden      opettajan virka ja vastaavasti, milloin tyttö-
34768: sitä vaatiessa, johtokunnan päätöksellä va-     oppilaitten lukumäärä on vähintään 100,
34769: i)auttaa koulunkäynnistä enintään viideksi-     voidaan perustaa erityinen tyttöjen käsi-
34770: toista koulutyö päiväksi. Johtokunnan pää-      työn opettajan virka.
34771: 
34772:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
34773: 
34774:               Meeri Kalavainen.                            Urho Kulovaara.
34775:               0. Muikku.                                   Kaisa Hiilelä.
34776:               Impi Lukkarinen.                             Arvi Turkka.
34777:               G. Henriksson.                               Veikko Kokkola.
34778:               Vappu Heinonen.                              Heikki Hykkäälä.
34779:                                     K. F. Haapasalo.
34780:                                                                                               777
34781: 
34782: VIII, 7. -   Toiv. al. N: o 81.
34783: 
34784: 
34785: 
34786: 
34787:                                   Salmela-Järvinen ym. : Virusopin professorinviran perusta-
34788:                                      misest'a Helsingin yliopistoon.
34789: 
34790: 
34791:                                       E d u s k u n n a ll e.
34792: 
34793:   Nykyinen lääketiede on virustautien hoi-         yksi vakinainen edustaja virusopissa yli-
34794: dossa aika avuton, ja mahdollisuutemme             opistossamme.
34795: tuntea ja määritellä tarkasti nämä taudit             Lääketieteellisellä virusopilla on sisartie-
34796: ovat puutteellisia. Joika vuosi keksitään           teensä eläinlääketieteessä yhtä keskeisenä.
34797: uusia virustauteja, jotka aiheuttavat osit-         Maanviljelijät tuntevat tarttuvan porsasys-
34798: tain laajojakin ja hengenvaarallisia kulku-         kän eli sikainfluenssan. Hevosilla on tart-
34799: tauteja ja leviävät nopeasti maasta toiseen.       tuvat keuhkoputkitulehduksensa ja veren-
34800: Kaikkien tuoreessa muistissa on viime tal-         vähyystautinsa. Siipikarjanhoitajat tietä-
34801: ven vakava influenssaepidemia Englannissa          vät Marekin .kanahalvauksen ja linturuton,
34802: ja muistamme myös kaamean espanjantau-              ja kaikki me olemme kuulleet puhuttavan
34803: din täällä meilläkin, joka 30 vuotta sitten        suu- ja sorkkataudista sekä vesikauhusta.
34804: aiheutti maapallollamme n. 25 miljoonan            Virukset aiheuttavat kasveillakin tauteja ..
34805: ihmisen kuoleman. Nykyaikainen yhteis-              Perunan, kurkun ja tomaatin viljelijöiden
34806: kunta seisoo mykkänä erilaisten aivokalvo-         kiusana ovat lukemattomat mosaikkitaudit.
34807: ja aiwtui~hdusten edessä ja on järkyttynyt            Virusoppi on sen lisäksi yksi mielenkiin-
34808: voimattomuudessaan lapsihalvaustaudin le-          toisimpia tutkimusaloja ja tieteitä tietopuo-
34809: vitessä. Sotien aikana olemme Suomessakin          lisen biologian piirissä. Sitä kautta lähes-
34810: nähneet pilkkukuumeen nostavan päätään             tytään elämän ja kuoleman perusongelmia.
34811: ja tiedämme, että silloin on otettava lukuun          Tieteenä virusoppi muodostaa kokonai-
34812: joukko tuntemattomiakin, vaarallisia virus-        suuden johtuen siitä, että tutkimuskohde
34813: tauteja. Virustautien kanssa joutuu jokai-         on aivan omalaatuinen, ja siitä, että tut-
34814: nen kansalainen tekemisiin ennemmin tai            kimustyössä käytetyt menetelmät ovat täy-
34815: myöhemmin. Täydellisesti katsoen jokainen          sin erikoistuneet ja vieraita tavalliselle esi-
34816: meistä sairastuu lapsuudessaan tuhkarok-           merkiksi balkteriologiassa käytetylle teknii-
34817: koon ja vesirokkoon, joista lisäksi on usein       kalle. Tarkoitamme virusten viljelyä kanan
34818: haitallisia jälkiseurauksia. Aikuisina mei-        alkioissa, kudosviljelmissä, suodatustekniik-
34819: dän kaikkien joka vuosi sairastamat ,vilus-        kaa, korkeatehoisten sentrifuugien käyttöä
34820: tumistaudit" aiheuttavat työteho- ja työ-          ja omalaatuista optiikkaa.
34821: aikamenetyksillä arvaamattoman suuria ta-             Asialliset edellytykset professorinviran
34822: loudellisia tappioita, vaikkakaan nämä tau-        perustamiseen ovat olemassa. Meillä on
34823: dit eivät yleensä ole hengenvaarallisia. Kai-      kaksi dosenttia, jotka kumpikin ovat vuo-
34824: kesta tästä johtuu, että virustaudeilla on         den ajan, ja yksi dosentti, joka on usean
34825: keskeinen asema lääketieteessä ja jokapäi-         vuoden ajan saanut erikoiskoulutusta Ame-
34826: väisessä elämässä, ja niiden tutkimiseen uh-       rikan virustutkimuskeskuksissa. Rikastut-
34827: rataan tavattomasti työtä. Virustaudit ovat        taen kotimaista lääketiedettämme he ovat
34828: onneksi kuitenkin suhteellisen helposti            pystyneet eristämään ainakin viisi virusta
34829: suojatoimenpitein ennakolta torjuttavissa,         ja määrittäneet taudinkuvan ehdottomalla
34830: mutta ennenkuin missään maassa päästään            varmuudella lukemattomissa tapauksissa.
34831: tehokkaaseen taisteluun niitä vastaan, on          Maamme kannalta olisi mitä tärkeintä, että
34832: asianomaisessa maassa oltava koulutettua           yksikin näistä erikoismiehistä saataisiin
34833: lääkärityövoimaa ja terveystyöntekijöitä.          kiinnitetyksi vakinaisesti yliopiston palve-
34834: Tähän emme pääse ilman, että olisi edes            lukseen. On tuhlausta hankkia kallis kou-
34835:                                                                                                98
34836: '778                         VIII, 7. -Virusopin professOirinvirka.
34837: 
34838: 1utus kansalaisille ja sitten olla käyttä-          Ruotsissa valtiopäivät ovat hyväksyneet
34839:  mättä sitä kokonaisuuden hyväksi. On selvä,      v. 1947 periaatteellisesti virusopin profes-
34840:  että nämä tutkijat joutuvat valitsemaan it-      sorinviran perustamisen ja osoittaneet tä-
34841: .selleen käytännöllisiä työaloja muilta aloilta   hän tarvittavat määrärahat 1. 7. 1948 al-
34842:  ja osittain siirtymään maastakin, jollei hei-    kaen.
34843: -dän taitojaan voida täällä käyttää hyväksi.         Edellä esitettyyn viitaten allekirjoitta-
34844:    Yliopiston sero-ha.kteriologisen laitoksen     neet 1\unnioittaen ehdottavat eduskunnan
34845: yhteydessä toimii nykyään pieni ja vaati-         päätettäväksi toivomuksen,
34846:  maton virusosasto, joka sopisi uuden alan
34847:  alkusiemeneksi. Uudessa laitoksessamme,                     että hallitus kiireellisesti valmis-
34848:  jota paraikaa piirustetaan rakennettavaksi               tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
34849: ·Tilkan sotilassairaalan taakse, on mahdol-               tyksen Helsingin yliopiston lääketie-
34850:  lista varata tarvittavat tilat sekä opetuk-              teelliseen tiedekuntaan kuuluvan
34851: :Seen että tutkimustyöhön yliopiston sero-                professorinviran perustamisesta vi-
34852:  bakteriologisen laitoksen yhteydessä.                    rusopin alalle.
34853:        Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
34854: 
34855: 
34856:                   Martta. Sa.llllela.-Järvinen.            Eino Kilpi.
34857:                   Aino Malkamä.ki.                         Varma 1{, Turunen.
34858:                   G. Henriksson.                           Helena. Virkki.
34859:                   Veikko Kokkola.                          Irma Ha.mara.
34860:                   Unto Suominen.                           Impi Lukkarinen.
34861:                   Vappu Heinonen.                          Meeri Kala.vainen.
34862:                   Kaisa Biilelä.                           A.. Simonen.
34863:                                           .Arno Tuurna.
34864:                                                                                           779
34865: VIII,s. -   Toiv. al. N:o 82.
34866: 
34867: 
34868: 
34869: 
34870:                                 Ti«tkio-Isale!sQft ym.: Halp<wuokraisten asuntojen turvaa-
34871:                                    misesta, vähävaraisille korkeakouluopiskelijoille.
34872: 
34873: 
34874:                                     E d u s k u n n a 11 e.
34875: 
34876:    Huomattava osa maa.mrne korkeakouluissa       kolme lasta päivittäin klo 7-16. Erikoisen
34877: opiskelevista ylioppilaista on joutunut vai-     vaikeaa on asunnon saanti opiskelijaparien
34878: keisiin olosuhteisiin, koska heidän vähä-        kohdalla,.
34879: varaisilla opiskelijoina on melkein mahdo-          Ka~i opiske'lijat eivät ole saaneet asun-
34880: tonta hankkia itselleen asuntoa kalliiden        toa huonoilla:kaam_ ehdoilla, vaan heidän on
34881: vuokrien ja opiskelua vaikeuttavien ja hi-       täytynyt keskeyttää opiskelu j:a nJ.atkustaa
34882: dastavien asunnon saantiin 'liittyvien vaati-    olrotiseuduilleen.
34883: musten ja ehtojen vuoksi. Niinpä Helsin-            Koska myös opintonJ.a,~ut ja kalliit oppi-
34884: gissä jo lukuvuonna 1950-1951 opiskeli-          kirjat sekä elinkustannukset vieraalla p~~;ik­
34885: joilta perityt vuokrat nousivat huomattavan      kakunnalla aiheuttavat huomattavia menoja,
34886: korkeiksi. Ylioppilaiden asunnonvälitystoi-      niin asuntokysymys olisi saatava järjaste-
34887: mistosta saatujen tietojen perusteella ovat      tyksi siten, ettei ainakaan se olisi vähä-
34888: vu~krat tämänkin jälkeen kohonneet. Vuo-         vareisten ylioppilaiden opiskeiJ.un esteenä.
34889: den 1951 syyslukukauden alussa on vaadittu          Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
34890: opiskelijoilta vuoilmaa pelkästä huoneesta       eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen,
34891: 4,000-10,000 markkaa. Naisopislkelijat jou-
34892: tuvat usein osallistumaan ta'louden- ja las-               että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
34893: te.nhoitoon. Esim, Pakilassa on eräälle nais-           toimenpiteisiin      halpavuokraisten
34894: ylioppil31alle tarjottu huonetta sellaisin eh-          asuntojen turvaamiseksi vähävarai-
34895:  doin, että vuokraa on maksettava 6,000                 sille korkeakouluopiskelijoille.
34896:  markkaa ja sen lisäksi hoidettava perheen
34897:      Helsingissä 18 päivänä syySikuuta 1951.
34898: 
34899: 
34900:                  Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.                  Hemming Lindqvist.
34901:                  Atos Wirtanen.                               Tolvo Friman.
34902:                  Mauri Ryömä.                                 Paavo Aitio.
34903:                  Usko Seppi.                                  Antti Kinnunen.
34904:                  Hannes Tauriainen.                           J. Mustonen.
34905: 780
34906: 
34907: VIII,9.- Toiv. al. N:o 83.
34908: 
34909: 
34910: 
34911: 
34912:                                 Nevalainen ym.: Koulunuudistuksen toimeenpanemisesta.
34913: 
34914: 
34915:                                       E d u s k u n n a ll e.
34916: 
34917:    Huolimatta rviime vuosien aikana käy-           dellisesti suinkin pystyvät, antamaan lapsil-
34918: dyssä koulunuudistuskeskustelussa lausu-           leen ainakin keskikoulun oppimäärän.
34919: tuista monista vaaMmuksista koululaitok-           Oppiikouluja ei ole riittävästi, keväisin ja
34920: semme uudistamisesta nykyajan varutimuik-          syksyisin käydään suoranaista taistelua lap-
34921: sia vastaavaksi, ja vaikka valtioneuvoston         sien saamiseksi op,pikouluun. Monet tutkin-
34922: 20. 4. 1946 asettama komitea jo 31. 12. 1947       noissa hyväksytytkään eivät maili.du koului-
34923: antoi mietintönsä uudistettavan koul.ujär-         hin.. Toisaalta •tuntuu hyvin uskalletulta
34924: jestelmän yleisistä perusteista, ei hallituk-      jättää ·larr>sen koko tulev:aisuuden suunta
34925: sen talholta vielä ole ryhdytty edes aiusta-       11 v. suoritetun •tutkinnon varaan, tutkin-
34926: viin .toimenpiteisiin sanotun koulunuudis-         non, jossa onnistuminen on usein sattuman-
34927: tuksen toteuttamiseksi.                            varaista, riippuen monista muista seikoista
34928:    Paitsi kansakoulun osalta, joka nJikyisel-      kuin lapsen todellisesta Iahjrukikuudesta.
34929: lään on epäoikeudenmukainen suurelle                  Yhtenäiskoulujärjestelmä tuo myös rat-
34930: osalle kansamme ·lapsia asettaessaan heidät        kaisun nykyiseen oppikoulupulaan.
34931: huonompaan asemaan elämänuran valintaan               Yllä olevan, se~>:ä yleensä kulttuurimai-
34932: nähden kuin keskikoulun käyn~et, ·eikä se          den, joissa yhtenäiskoulu joko jo on toteu-
34933: myöskään pysty antamaan heille niitä tie-          tettu .tai ollaan siihen suuntaan voimak-
34934: toja ja taitoja, joita tämän .ajan kansalai-       kaasti menossa, esimerkkiin viitaten ehdo-
34935: nen tarvitsee työssään ja yhteiskunnan jä-         tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
34936: senenä, on tilanne muodostunut ikestämättö-        muiksen,
34937: mä!ksi myös Qp,pikoulun osalta.
34938:    Huolimatta julkisessa sanassa arvovaltai-                  että hallitus viipymättä ryhtyisi
34939: se1taikin taholta esitetystä mielipiteestä, että           toimenpiteisiin ns. koulujärjestelmä-
34940: vanh~mpien ei pitäisi nykyisessä määrin                    komitean mietinnössä esitettyihin pe-
34941: panna lapsiaan oppikouluun, koettavat mil-                 riaatteisiin rakem,tuvan koulunuudis-
34942: tei kaikki vanihe:rrrmat, jotka siihen talou-              tuksen toimeenpanemiseksi.
34943:       Helsingissä 18 ,päivänä syyskuuta 1951.
34944: 
34945: 
34946:                Anna Nevalainen.                          Ville Pessi.
34947:                Hugo Manninen.                            Judit Nederström-Lunden.
34948:                Lauri Myllymäki.                          Aimo Aaltonen.
34949:                Ester Häikiö.                             Elli Stenberg.
34950:                Paavo Aitio.                              Toivo Kujala.
34951:                                                                                                              781
34952: 
34953: VIfi,1o. -   Toiv. al. N:o 84.
34954: 
34955: 
34956:                                Tenhiälä ym..: Oppikoulujen opettajapulan selvittämisestä.
34957: 
34958:                                      E d u s k u n n a 11 e.
34959:    Opetustoiminnan alalla esiintyvä pätevän       jien hoidossa syyslukukaudella 1949 yli-
34960: työvoiman tarve on varsinkin sodan jälkeen        opistoon johtavissa kouluissa 45.6 %, val-
34961: seuranneina vuosina ilmennyt miltei poik-         tionapua nauttivissa keskikouluissa 65.7 %
34962: keuksetta kaikissa eri koulumuodoissa.            ja muissa keskikouluissa 85.4 %.
34963: Niinpä ei kansakoulunopettajia ole moneen            Komitea ei tyytynyt 'Vain totea:maan ny-
34964: vuoteen ollut riittävästi. Teknillisissä oppi-    kyistä tilannetta, vaan pyrki myös selvittä-
34965: laitoksissa on myös ollut ajoittaisia vai-        mään, minkälaiseksi opettajapula on lähi-
34966: keuksia eräiden aineiden opettajavirkojen         vuosina kehittymässä. Arviolaskelmien lop-
34967: täyttämisessä. Suhteellisesti laajin on opet-     putulos osoittaa, että ellei niissä olosuh-
34968: tajapula oppikouluissa, joissa pätevien opet-     teissa, joiden voidaan katsoa olevan syynä
34969: tajien vajaus on lisäksi uhkaavasti kasva-        nykyisin vallitsevaan opettajapulaan, ta-
34970: massa.                                            pahdu oleellisia muutoksia, oppikoulujen
34971:     Oppikoulujen työskentelyn tehokkuus on        opettajavajaus kehittyy seuraavasti:
34972: opettajapulan johdosta jo nyt ilmeisesti                                                 Pätevien     Kaikista
34973: heikentynyt. Opettajapulan laajetessa ale-         Lukuvuosina                          opettajien
34974:                                                                                           vajaus
34975:                                                                                                      opettajista
34976:                                                                                                      epäpäteviä
34977:  nee opetustyön taso edelleenkin, mistä on
34978: seurauksena oppikoulun kasvateilleen anta-          1950-53      •••   0   •••      0     1,940        38%
34979:  man tiedollisen pohjan kapeneminen. Oppi-          1953-56      ••••      0   0   0.     2,115        40
34980:                                                     1956-59      ........                 3,795           "
34981:                                                                                                        57 "
34982:  koulun tehon aleneminen vaikeuttaa näin
34983: ollen oppilaiden jatko-opintoja ja aiheuttaa        1959-60      ••   0.   0   •••        4,585        62 "
34984:  siten opiskeluajan pitenemisen takia myös
34985:  ta;loudellisia menetyksiä.                          Oppikoulujen opettajapulaa selvittäneen
34986:     Valtioneuvosto asetti lokakuun 27 päi-        komitean suorittamat tutkimukset osoitta-
34987:  vänä 1949 komitean tutkimaan oppikoulu-          vat siis, että pätevien opettajien puute on
34988:  jen opettajapulan syitä ja harkitsemaan          jo nykyisin oppikouluissa - varsinkin maa-
34989:  keinoja sen poistamiseksi sekä tekemään          seudun yksityisoppikouluissa - huolestut-
34990:  tutkimuksen aiheutta;mat ehdotukset. Ko-         tavan suuri ja että epäpätevien opettajien
34991:  mitea, jonka puheenjohtajana toimi koulu-        lukumäärä on sekä absoluuttisesti että suh-
34992:  neuvos Niilo Kallio, jätti työnsä suoritet-      teellisesti nousemassa. Jotta oppikoulujen
34993:  tuaan tammikuun 25 päivänä 1951 valtio-          tehokkaalle toiminnalla voitaisiin luoda
34994:  neuvostolle laajan mietintönsä siihen liitty-    tarvittavat edellytykset, olisi kiireellisesti
34995:  vine ehdotuksineen ja kustannusarvioineen.       ryhdyttävä niihin opettajapulan poistamista
34996:     Mietinnössään komitea totesi, että syys-      tarkoittaviin toimenpiteisiin, joita sanottu
34997:  lukukaudella 1945 oli kaikista oppikoulujen      komitea on mietinnössään ehdottanut.
34998:  opettajista epäpäteviä 30.o % ja syyslulrn-         Edellä sanotun perusteella ehdotamme
34999:  kaudella 1949 38.6 %. Yksityisoppikoulu-         eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35000:  jen opettajista oli syyslukukaudella 1949                   että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
35001:  epäpäteviä 45.7 %. Vaikein oli tilanne maa-              toimenpiteisiin oppikoulujen opet-
35002:  seudun suomenkielisissä yksityisissä oppi-
35003:  kouluissa, joissa koulujen luokkaopetuksen               tajapulan selvittämiseksi valmistu-
35004:  viikkotuntimääristä oli epäpätevien opetta-
35005:                                                           neen komiteanmietinnön pohjalla.
35006: 
35007:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
35008: 
35009:                  Juho Tenhiälä.                            Irma Karvikko.
35010:                  Esa Kaitila.                              Konsti Järnefelt.
35011:                                      Helge Miettunen.
35012: 782
35013: 
35014: VIU,11.- Toiv. al. N:o 85.
35015: 
35016: 
35017:                                Hiilelä yttl.: Toimenpite-istä oppilasasuntolain ja kouluruo-
35018:                                   kalatoiminnan "O.arkastajan viran perustamiseksi koulu-
35019:                                   hallitukseen.
35020: 
35021:                                     E d u s k u n n a ll e.
35022:    Kansakoululaitoksessa on oppilasasunto-          Kansakoululaitoksen piirissä on toinenkin
35023: lain käyttö tullut viime vuosina entistä laa-    työmuoto, joka vaatisi nykyistä enemmän
35024: jemmaksi, koska syrjäseuduilla oppilasasun-      huomiota ja huolenpitoa kouluviranomais-
35025: tola on useissa tapauksissa joko pakolli-        ten taholta. Maassamme on kouluruokailun
35026: nen tai erittäin edullinen ratkaisu koulun-      järjestäminen tehty prukolliseksi kansakou-
35027: käyntimahdollisuuksien turvaamisessa ja          luissa, mutta tämän toiminnan kehittämi-
35028: oppivelvollisuuden toteuttamisessa. Niin-        seen ja valvontaan ei ole kuitenkaan kiinni-
35029: ikään on oppilasasuntoloita alettu yhä           tetty riittävästi huomiota. Olisi erittäin tar-
35030: enemmän perustaa myöskin Etelä- ja Keski-        peellista, että koulussa tarjottavien ruokien
35031: Suomeen nimenomaan keskitetyn jatko-ope-         laatua ja ravintopitoisuutta valvottaisiin,
35032: tuksen      välttämättömänä     edellytyksenä.   koska muuten koko laajasuuntainen huolto-
35033: Maassamme on kansakoulun oppilasasunto-          muoto saattaa menettää merkitystään. Tämä
35034: loita nykyisin yli 160 ja niissä oppilaita n.    tehtävä vaatii erikoiskoulutusta ja asian-
35035: 4,800.                                           tuntemusta, jota ei voi odottaa olevan kan-
35036:     Oppilasasuntolain hoito ja kunto on kui-     sa:koulun piiritarkastajalla. Ei myöskään
35037: tenkin aiheuttanut jossain määrin arvoste-       kouluhallituksen kotitalouden tarkastajalta
35038: lua, mutta tämä arvostelu lienee osaltaan        voida vaatia koulukeittolain valvontaa,
35039: johtunut siitä, että oppilasasuntoloita ei       koska hänellä on suuri työmaa jo kotita-
35040: yleensä ole osruttu järjestää ja hoitaa täy-     loudellisen opetuksen valvonnassa. Koulu-
35041: sin tarkoituksenmukaisella tavalla. Niiden       hallituksessa tarvittaisiin siis nimenomaan
35042: yleiseen suunnitteluun ja yksityiskohtaiseen     kouluruokailukysymykseen erikoistuva hen-
35043: toiminnan järjestelyyn ei ole kiinnitetty        kilö.
35044:  riittävästi huomiota, vaan siinä on ilmennyt       Oppilasasuntolain ja kouluruokailun val-
35045: paljon sattumanvaraisuutta ja laiminlyön-        vonta ja kehittäminen voitaisiin kuitenkin
35046: tejä. Myöskään ei oppilasasuntaloihin aina       keskittää samalle henkilölle, koska kumman-
35047: ole voitu saada tehtäviinsä perehtyneitä ja      kin :tehtävän hoitamisessa vaaditaan saman-
35048: sopivia asuntolain hoitajia. Tämän takia         tapaista asiantuntemusta. Lisäksi näihin
35049: olisi välttämätöntä, että kouluhallituksen ta-   tehtäviin voitaisiin kenties liittää eräiden
35050: holta voitaisiin oppilasasuntolatoiminnan        kansakoulun puitteissa esiintyvien oppilai-
35051: kehitystä ohjata ja oppilasasuntolain si-         den huoltoon liittyvien tehtävien yleinen
35052: säistä elämää seurata tehokkaammin ja suu-       valvonta.
35053: remmalla asiantuntemuksella kuin minkä
35054: kansakoulun piiritarkastajat voivat tehdä.          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
35055: Kun kouluhallituksessa ei ole sellaista vir-      kunnioittaen, että eduskunta hyväksyisi toi-
35056: kamiestä, joka voisi :tähän kysymykseen           vomuksen,
35057: kiinnittää riittävästi huomiota, olisi sinne
35058: sellainen saatava, jotta tämä toiminta saa-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
35059: taisiin nykyisessä kehitysvaiheessaan suun-              toimenpiteisiin oppilasasuntolain ja
35060:  tautumaan oikealle taholle. Tällaiselta vi-             kouluruokailutoiminnan tarkastajan
35061: ranhoitajalta olisi vaadittava kasvatustyön              viran perustamiseksi kouluhallituk-
35062:  tuntemuksen ohella perehtyneisyyttä kodin-              seen.
35063:  ja terveydenhoidollisiin kysymyksiin.
35064:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
35065: 
35066:          Kaisa Hiilelä.              Laura Brander-Wrullin.        Veikko Helle.
35067:         Aino Malkamäki.              Impi Lukkarinen.              Otto Toivonen.
35068:         Elli Nurminen.               V. Virtanen.                  Valfrid Eskola.
35069:                                      K. Alanko.
35070:                                                                                             783:
35071: 
35072: Vlfi,12. -   Toiv. al. N:o 86.
35073: 
35074: 
35075: 
35076: 
35077:                                  Torvi ym.: Toimenpiteistä kansakoululapsille koulussa tai
35078:                                     kouluttiellä sattuneiden vahinkojen korvaamiseksi. ·
35079: 
35080: 
35081:                                      Eduskunnalle.
35082: 
35083:    Oppivelvdllisuuslruki määrää Suomen !kan-      riakin ja pitkäaikaisia aineellisia!k:in rasi-
35084: salaisten lapset määrä'VUosina käymään kan-       tuksia lasten vanhemmille. J ot'kut !kunnat-
35085: sakoulua tai hankikimaan muulla tavoin vas-       ovat tosin päiittäneet tällaisissa tapauksissa
35086: taavat tietomäärät. Lapset joutuvat täten         ottaa kannettavikseen syntyneet vahingot~
35087: melko nuorina ja usein kokemattomina ik:ou-       Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut kaikki-
35088: [utielle ja tapaturmavaaralle alttiiksi mat-      alla.
35089: kan arkana. Kouluissa sattuu usein varsin-           Koska koululaisen tapaturmavruaraUe alt-
35090: kin voimistelu- ja urheilutunneilla tai väli-     tiiksi joutuminen lk:oulutyön yhteydessä
35091: tunneilla lasten le~k!kiessä suurempia tai pie-   johtuu Yhteiskunnan säätämästä velvoit-
35092: nempiä tapaturmia. J'Os vammat ovat niin          teesta, on mitä 'luonnollisinta, että yhteis-
35093: pieniä, että ne voidaan hoitaa kaupungeissa       lkunta myöskin tapaturman sattuessa korvaa
35094: koululääkärin tai hoitajattaren tai maalla        vahingosta aiheutuneet ikulungit.
35095: terveyssisaren avulla, ei niistä aiheudu van-        Edellä Jausuttuun viitaten ehdotamme
35096: hemmille suurempia kuluja. Mutta silloin          'kunnioittaen, että eduskunta hyväksyisi
35097: tällöin sattuu, että !koulussa tai koulutiellä    toivomuksen,
35098: oppilas joutuu pahemman tapaturman uh-
35099: riksi, jonka johdosta hän joutuu sairaalaan                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
35100: hoidet.tavruksi tai ehkä saa pysyvän vamman              siin kansakoululapsille koulussa tai
35101: tai mahdollisesti j'Outuu tarvitsemaan pro-              koulutiellä sattuneiden vahinkojen.
35102: teeseja ja täten aiheutuu tapaturmlliSta Suu-            korvaamiseksi.
35103:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
35104: 
35105: 
35106:                  Irma Torvi.                       E. Hietanen.
35107:                  Elli Stenberg.                    K. Haapanen.
35108:                  Elli Juntunen.                     N. Nurminen.
35109:                  Judit Nederström-Lunden.          Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
35110:                  Hugo Manninen.                     Toivo Friman.
35111:                  Yrjö Murto.                        Atos Wirtanen.
35112:                                     Antto Prunnila.
35113: 784
35114: 
35115: VIU,1s. -    Toiv. al. N:o 87.
35116: 
35117: 
35118:                                  H. Miettunen ym..: Esityksen antamisesta opetuselokuvatoi-
35119:                                     minnan edistämiseksi.
35120: 
35121:                                      E d u s k u n n a ll e.
35122: 
35123:     Eldkuva-alaHa vallitsevia olosuhteita sel-    neessä maailmassa vahvistunut ja saanut
35124: vittämään sekä niissä ehkä ilmenevien epä-        kiinteän paikian nykyaikaisessa opetuksessa.
35125: kohtien poistamiseksi tarvittavia toimen-         Kun kokemus on kiistattomasti osoittanut,
35126:  piteitä esittämään 23 päivänä syyskuuta          että elokuvan avulla opitaan entistä enem-
35127:  1943 asetettu komitea ehdotti kaitaelokuvan      män entistä lyhyemmässä ajassa, on sen
35128: käyttöä opetus-, valistus- ja viihdytystarrkoi-   määrätietoinen käytäntöönottaminen ehdo-
35129:  tuksiin koskevassa mietintönsä osassa, että      ton vaatimus jokaiselle kansalle, joka ei
35130: .opetuselokuvien hanikinnan suunnittelua          halua jäädä takapajulle.
35131:  sekä niidoo käytön ohjausta ja valvontaa            Opetuselokuvatoiminta ei voi menestyä,
35132:  varten perustettaisiin erityinen valtion kes-    ellei sitä hoitamassa o'le keskuselintä, joka
35133: kuselin ja että tätä elintä suunnittelemaan       edistää ja kehittää elokuvrukoneiden käyttöä
35134:  asetettaisiin uusi, mietinnössä esitetyllä ta-   opetus- j'a valistustoiminnassa, suunnittelee
35135:  valla kokoonpantu komitea.                       ja seuraa tarvittavien opetuselokuvien val-
35136:     Sitten kun eduskunta siinä tehtyjen toi-      mistamista, maahan tuontia ja maasta vien-
35137:  vomusaiotteiden johdosta oli 2 päivänä hei-      tiä, jakelua j'a kiertoa, pitää yleisluetteloa
35138:  niilkuuta 1946 päättänyt lausua toivomuk-        opetuselolrnvista, toimii tämän alan tutki-
35139:  sen, että hallitus kiinnittäisi erityistä huo-   mus-, neuvonta- ja tiedoituskeskuksena sekä
35140:  miota opetuselokuvan käytäntöön ottami-          koti- ja ulkomaisena yhdyssiteenä ja yhteis-
35141:  seen entistä laajemmassa määrässä maamme         toimintaelimenä, järjestää pedagogis-teknil-
35142: !kouluissa ja muissa oppilaitoksissa sekä kan-    lisiä !kursseja opetuselokuvan käyttäji'lle ja
35143:  sansivistystyössä ja tässä suhteessa mahdol-     pitää huolen siitä, että elokuva niveltyy
35144: lisuuksien mukaan tukisi kotimaista elokuva-      aukottomasti oppikursseihin ja antaa par-
35145:  tuotantoa, asetti valtioneuvosto 2 päivänä       haan mahdollisen tuloksen.
35146:  lokakuuta 1947 komitean ha:r'kitsemaan              Nykyinen tilanne, jolloin opetuselokuvan
35147:  mahdollisuuksia ja tekemään ehdotusta ope-       ja sen käytön nimellä saadaan esittää lähes
35148: tus~lokuvan nykyistä laajemmasta käytän-          mitä elokuvan muodossa olevaa tuotetta ta-
35149:  töön ottamisesta oppilaitoksissa ja lkansan-     hansa, ilman että nii'llä on mitään yhteyttä
35150:  sivistystyössä. Komitea, jon:ka puheenjohta-     opetussuunnitelmiin, voi korjautua ainoas-
35151:  jaksi kutsuttiin hallitusneuvos Antti Inki-      taan opetuseloirnvakesk:u:ksen perustamisella.
35152:  nen, alotti työskentelynsä 25. 10. 1947 ja       Sen vuoksi ehdotamme edellä sanottuun vii-
35153: .sai valmiiksi mietintönsä perusteltuine ehdo-    taten ·eduskunnan hyväJksyttävä:ksi toivo-
35154:  tuksineen 1) laiksi opetuselokuvatoiminnan       muksen,
35155: edistämisestä; 2) asetukseksi opetuselokuva-
35156:  toiminnan edistämisestä sekä kustannuslas-                 että hallitus kiireellisesti antaisi
35157: kelman ja 3) asetukseksi kouluhallituksesta              Eduskunnalle esityksen opetuseloku-
35158:  annetun asetuksen muuttamisesta, tammi-                 vakomitean 19 päivänä tammikuuta
35159: kuun 19 päivänä 1950. Mietintö ilmestyi                  1950 antamassa mietinnössä tarkoite-
35160:  painosta keväällä 1951 (Komiteanmietintö                tuksi laiksi siihen liittyvine asetuk-
35161:  N:o 2 - 1951).                                          sineen sekä ryhtyisi muihin sanotun
35162:     EdeHämainittujen toimenpiteiden ailrona              mietinnön edellyttämiin toimenpitei-
35163: opetuselokuvan asema on kaikkialla sivisty-              siin.
35164:       He~singissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
35165: 
35166: 
35167:       Helge Miettunen. Esa Kaitila.      Irma Karvikko.               Johannes Wirtanen.
35168:       Aukusti Pasanen. Konsti Järnefelt. Eino Rauste.                 Irma Hamara.
35169:       Juho Tenhiälä.   Harras Kyttä.     Martti Huttunen.             Toivo H. Kinnunen.
35170:                        H. A. Kannisto. Jaakko Hakala.
35171:                                                                                        786
35172: 
35173: Vm,14. -    Toiv. al. N:o 88.
35174: 
35175: 
35176: 
35177: 
35178:                                 Rosenberg ym.: Toimenpiteistä oppikoulun perustamiseksi
35179:                                    Espoon pitäjän Leppävaaraan.
35180: 
35181: 
35182:                                     Eduskunnalle.
35183: 
35184:   Espoon pitäjän Leppävaaran asutuskes-        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
35185: kuksessa on väkiluvun lisääntyminen viime      toivomuksen,
35186: vuosina tehnyt yhä välttämättömämmäksi
35187: oppikoulun perustamisen paikkakunnalle,                että hallitus ensi tilassa suoritut-
35188: jotta koulua käyvän nuorison ei olisi pakko         taisi asiaan kuuluvat tutkimukset, an-
35189: hakeutua oppikouluun Kauniaisiin tai Hel-           taisi laatia rakennuspiirustukset ja
35190: sinkiin asti.                                        ryhtyisi muihin tarvittaviin toimen-
35191:    Koska paikallisen oppikoulun perustami-           piteisiin oppikoulun perustamiseksi
35192: sessa kaivattaisiin valtion apua,. ehdotamme        Espoon pitäjän Leppävaaraan.
35193:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
35194: 
35195: 
35196:                 :Gösta Rosenberg.                     Mauri Ryömä.
35197: 
35198: 
35199: 
35200: 
35201:                                                                                          99
35202: 786
35203: 
35204: vm,15,- Toiv. al. N:o 89.
35205: 
35206: 
35207: 
35208: 
35209:                                Lampinen ym.: Toimenpiteistä Loviisan s·uomenkielisen yh-
35210:                                  teiskoulun ottamiseksi valtion haltuun.
35211: 
35212: 
35213:                                    Eduskunnalle.
35214: 
35215:    Loviisan yhteiskoulu on perustettu           set, joitten varassa koulun työskentely on
35216: vuonna 1937, siis juuri ennen viimeksi käy-     ollut mahdollista, mutta luonnollistahan on,
35217: tyjä sotia. Sen vuoksi ei koululle ole ai-      ettei koulu jatkuvasti ja varsinkaan nykyi-
35218: kaisemmin ennätetty r8kentaa varsinaista        sinä vaikeina aikoina ole voinut yksinomaan
35219: koulutaloa, vaan se toimi kevääseen 1951        niitten varassa selviytyä vaikeuksistaan.
35220: saaklka pienessä, n. 1950 m3 sisältävässä ra-      Selvän kuvan siitä, millaisista piireistä
35221: kennuksessa, joka on entinen majatalo, ja       koulun kannattajajoukko on, antaa oppi-
35222: jonka kunto on ollut perin heikko. Myös-        laitten vanhempien ammatti. Työläispii-
35223: kään sota-aikana ei ollut mahdollisuutta ra-    reistä on oppilaita 32 %, maanviljelijäpii-
35224: kentaa varsinaista koulutaloa eikä sodan        reistä 30% (pääasiassa pienviljelijäko-
35225:  jälkeenkään, koska useista anomuksista huo-    deista) itsenäisten käsityöläisten lapsia 9 %
35226: limatta ei rakennuslupaa saatu. Vasta noin      ja loput muista, eri kansalaispiireistä.
35227: vuosi sitten päästiin a:loittamaan .rakennus-      Loviisan yhteiskoulu on ollut todellisen
35228: työt ja nyt on n. 11,000 m3 !käsittävä kou-     tarpeen vaatima. Sitä todistaa paitsi se,
35229:  lutalo valmiina. Kustannusarvio oli raken-     että se on ainoa suomenkielinen oppikoulu
35230:  nustöitä aloitettaessa n. 40,000,000: -.       Loviisassa ja sen lähiympäristössä, myös se,
35231:  Kun koululla ei ollut omia varoja kuin n.      että koulun oppilasluku on kaiken aikaa jat-
35232: 2 milj. mk näin suurta rakennussuunnitel-       kuvasti kasvanut. Lukuvuonna 1944-45
35233: maa varten, myönsi eduskunta kesäkuussa         sivuutti oppilaiden luukumäärä 200: n ra-
35234:  1949 30,00,000: - korottoman avustuslai-       jan ja lukuvuoden 1950-51 alussa se oli
35235:  nan. Rakennuskustannukset nousivat kui-        235.
35236:  tenkin 58 milj. markkaan, jolloin muualta         Rinnakkaisluokkia on ollut lukuvuodesta
35237: saatujen lainojen korot nousevat vuosittain     1944-45 alkaen, kolmena vuotena kaksikin.
35238: lähes kolmeen miljoonaan markkaan. Näin         Nykyisistä oppilaista on Loviisasta kotoi-
35239:  aiheutuvat korkomenot voitaisiin peittää       sin 29 %, Ruotsinpyhtääitä 12 %, Perua-
35240:  ainoastaan korottamalla huomattavasti lu-      jasta 14 %, Pyhtääitä 8 %, Elimäeltä 7 %,
35241:  kukausimaksuja, mikä kuitenkin on mahdo-       Artjärveltä 6% ja muualta 6 %. Siirto-
35242: tonta, sillä koko toimintansa ajan on Lovii-    väkeen kuuluu oppilaista noin viides osa.
35243:  san yhteiskoulussa johdonmukaisesti py-        Edellä olevat numerotiedot osoittavat, että
35244: ritty siihen, että lukukausimaksut pidettäi-    oppilaita on sangen kaukaakin. Lähimmät
35245: siin samansuuruisina kuin vastaavissa val-      oppikoulutkin ovat nimittäin Kotkassa,
35246: tion oppikouluissa, tai vain hieman kor-        Kouvolassa, Orimattilassa ja Porvoossa
35247: keampina, jotta vähävaraisillakin vanhem-       saakka.
35248: milla olisi tilaisuus lähettää lapsensa kou-       Se koulutalo, jossa Loviisan yhteiskoulu
35249: luun. Nykyään on lukukausimaksu 3,000           toimi kevääseen 1951 saakka, oli erittäin
35250: markkaa (valtion kouluissa 2,500: -), ja        heikko. Koulun työskentelyyn haitallisesti
35251:  valtion koulujen lukukausimaksut pidettiin     vailruttavat puutteellisuudet totesi myöskin
35252: aina vuoteen 1946, jolloin ne oli menojen       eduskunnan sivistysvaliokunta, joka syk-
35253:  ja tulojen tasapainossa pitämiseksi hieman     syllä 1948 kävi paikan päällä olosuhteisiin
35254:  korotettava Loviisan yhteiskoulussa. Todis-    tutustumassa. Tällöin saatettiin todeta, että
35255:  tuksena koulun tarpeellisuudesta ja sen saa-   varsinaisia suuria luokkahuoneita ei ollut
35256: masta tuesta ovat ne tervetulleet lahjoituk-    ainuttakaan, puhumattakaan erikoisluokka-
35257:                                  VIII,15. ___.Lampinen ym.                                787
35258: 
35259: huoneista. Käytävätkin puuttuivat, ja sen       muuttaa syyskuun alussa, on 9 luokkahuo·
35260: vuoksi joutuivat kaikkien luokkien oppilaat     netta, 4 erikoisluokkahuonetta ja pieni kieli-
35261: kaikilla välitunneilla oleskelemaan ulkona,     luokka. Voimistelusaleja on kaksi, mutta
35262: ahtaalla pihamaalla säästä riippumatta.         ne ovat pieniä, väliaikaisia, koska yhdenkin
35263: Opiskelu tällaisissa oloissa oli, paitsi han-   kunnollisen voimistelusalin rakentaminen
35264: kalaa, myöskin oppilaiden terveydelle vaa-      olisi tullut maksamaan noin 15 milj. mk.
35265: rallista. Tämä on todettu jokaisessa koulu-        Edellä viitattuun nojautuen kunnioittaen
35266: hallituksen suorittamassa tarkastuksessa.       esitämme eduskunnan päätettäväksi toivo-
35267: Todettakoon vielä, että lukuunottamatta         muksen,
35268: Maarianhaminaa ja Tammisaarta lienee                      ettu hallitus ryhtyisi kiireellisiin
35269: Loviisa ainoa maamme kaupunki, jossa ei                 toimenpiteisiin Loviisan suomenkieli-
35270: ole suomenkielistä valtion oppikoulua.                  sen yhteiskoulun ottamiseksi valtion
35271:   Uudessa koulurakennuksessa, johon koulu               haltuun.
35272:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
35273: 
35274: 
35275:                 J. E. Lampinen.                         Antti J. Rantamaa.
35276:                 Erl. Haapaniemi.                        Eino Rytinki.
35277: 788
35278: 
35279: VIn,1a.- Toiv. al. N:o 90.
35280: 
35281: 
35282: 
35283: 
35284:                                  Kaarna ym. : Pa1'ikkalan yhteiskoulun ot•tamisesta .valtion
35285:                                      haltuun.
35286: 
35287: 
35288:                                       E d u s k u n n a 11 e.
35289: 
35290:     Parikkaloo yksityinen yliopistoon johtava       miselksi ovat lähinnä Parikkwlan, Saaren
35291: yhteiskoulu on toiminut 44 lukuvuotta. Yli-         ja Uukuniemen kunnat sekä monet yksityi-
35292: opistoon johtavana se on •toiminut 9 luku-          set henkilöt joutuneet vuosittain tekemään
35293: vuotta. Koulu ei ole voinut toimia yksin            suuriakin taloudellisia uhrauksia.
35294: Parikkalan kunnan nuorison opinahjona,                 Koulun kirjan·pidollinen omaisuus on
35295: siil.lä sen oppilasjoukko on edustanut ja           tällä hertlkellä 6.221,070 markikaa. Palova-
35296: edustaa parhaillaan kailkkia ympäristökun-          kuutusarvo on sen sijaan 25,000,000 mark-
35297: tia. Koulun oppilasmäärä on viimeisinä              kaa ja koulurakennusten nykyinen käypä
35298: vuosina ihuomatta;vasti kasvanut. Sitä osoit-       arvo on tästäkin huomattavasti suurempi.
35299:  tavat seuraavat numerotiedot: Kun luku-            Ve1koja on 2,049,440 markkaa. Osoituksena
35300: vuotena 1945-46 oli koulussa 347 oppilasta          koulun taloudellisista vaikeuksista mainitta-
35301:  ja lukuvuotena 1946--47 381 oppilasta, oli         lkoon, että koulun joihto oli ,pakotettu 31/8
35302:  oppilasmäärä jo lukuvuotena 1949-50 iko-           1951 tekemään 400,000 markan vekselilai-
35303:  honnut 477 oppilaaseen, jossa rvaiheessa se        nan pal!kkoj.en maksua. vavten. Kun kou-
35304:  on sen jäLkeen pysyny·tkin :ollen lukuvuo-         lussa ei vielä ole rvoimistelusalia, olisi sen-
35305:  tena 195()..--...51 480 oppilasta ja ·lukuvuoden   kin rakentamiseen ryhdyttävä, mutta edellä
35306:  1951-52 alussa 477 op,pilasta.                     olevastakin selviää, että rakentaminen yksi-
35307:      Owilaitten lukumäärän ihuoma.ttavasta          tyisin uhrauksin on miltei toivotonta, var-
35308:  kohoamisesta ja ja.tkuvasta ko:rtkealla pysy-      sinkin kun r.a!kennuskusta.nnukset ovat ihuo-
35309:  misestä havaitaan, että koulu vaikeuksis-          mattavasti kohonneet.
35310:  taan huolima.tta on kehittynyt •tarkoitustaan          Edellä olevaan viitaten ja kun koulu si-
35311:  vastaavasti ja oppilaita sekä heidän van-           jaitsee rajaseudulla iPariklkalan taajaväki-
35312:  hempiaan tyydyttäväksi opinahjokai                 sessä asutuskeskuksessa ja on paikkakun-
35313:      Luokkien lukumäärä on nykyisin 13 ja           nan ainoa suuri maaseudun oppikoulu, joka
35314:  opettajien lulkumäärä on 15. Lähimmät               opetusohjelmaansa nähden täyttää .täydelli-
35315:  oppikoulut ovat Savonlinn·an ja Imatran            sesti valtion oppikouluille asetettavat vaa-
35316:  oppikoulut. Koululla on ollut monia talou-          timukset,, esitämme kunnioittaen eduskun-
35317:  dellisia vaikeuksia vo:btettava.naan. Suurena       nan päätettäväksi ~toivomuksen,
35318:  tällaisena vaikeutena mainittakoon koulun
35319:  uudelleen rakentaminen sodan aikana 1941                     että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
35320:  kokonaan rtuhoutuneen entisen koulutalon                  toimenpiteisiin Parikkalam yhteiskou-
35321:  jälkeen. Taloudellisten vaikeuksien voi.tta-              lun valtion halt'WU!n ottamiseksi.
35322:       Helsingissä 18 .päivänä syyskuuta 1951.
35323: 
35324: 
35325:          Lauri Kaarna.                 Urho Kähönen.                 Toivo Antil&.
35326:          Matti Miikki.                 Nestori Kaasalainen.          Toivo H. Kinnunen.
35327:          Valto Käkelä.                 Mauno Jussila.                Aino Luostarinen.
35328:                                        Eri. Haapaniemi.
35329:                                                                                               789
35330: 
35331: VD1,11.- Toiv. al. N:o 91.
35332: 
35333: 
35334: 
35335: 
35336:                                  Muikku ym.: Määrärahasta Lieksan yhteiskoulun ottami-
35337:                                     seksi valtion haltuun.
35338: 
35339: 
35340:                                       E d u s lk u n n a 11 e.
35341: 
35342:    SylksyUä 1924 alikoi Lielksan taajavrukisessä   muodostuu näin ollen lkannatusyhdistylkselle
35343: yhdyskunnassa toimintansa kannatusyhdis-           sangen raSkwalksi ja rasittaa myöskin kor-
35344: tyksen toimesta perustettu viisrluokkainen         Ikeiden lulkukausimaiksujen muodossa !koh-
35345: yhteiSkoulu. Koulu toimi aluksi t1131päisissä      tuuttoman paljon koulussa olevien lasten
35346: suojissa, kunnes kesällä 1926 Pielisjärven         vanhempia, jotlka ovat pääasiaBSa rajaseu-
35347: manttaa:li!kunta omail.la !kustannuksellaan ra-    dun vähävaraista väestöä selkä Veitsiluoto
35348: kennutti vanhaan lkäräjätaloon toisen ker-          Oy: n omistaman Kevätniemen sahan ja
35349: roksen fkouiua varten ja kunnosti siihen ti-       Enso-Gutzeit Oy:n omistaman Pankakosken
35350: lavat luolk!kaihuoneet. Tulipalo tu:hosi kui-      tEfutaan työväestöä. Jotta lu!kukausimaksut
35351: tenkin kou'luta!lon tammikuussa 1927. K!an-        voitaisiin alentaa whtuull:iseen määrään ja
35352: natusyihdistylksen oli tällöin hankittava kou-     myöntää V3ipautus ~ulk:ukausimaJksujen suo-
35353: lulle oma tontti ja ryhdyttävä toimenpitei-        rittamisesta suuremmalle oppilasmäärälle,
35354: siin oman \kloulutalon rakentamiseksi kou-         on ilroulun kannatusyhdistys, jonka toimin-
35355: lu:lle. 'Se rakennettiin a:rllclritehti Salervon   nan var31SSa 'lmu'lu on toiminut 25 vuotta,
35356: piirustusten mukaan ja va'lmistui tamroi-          päättänyt tarjota koulun valtion 'haltuun
35357: Ikuussa 1928.                                      otettavwksi.
35358:    Kou1u toimi viisiluolkikaisena syiksyyn             Koululla on Lieksan lkauppa!lassa 6,300
35359: 1945 saalkka, jolloin se muodostettiin yliopis-     neliömetrin suuruinen tontti, jota ei voida
35360: toon johtavaksi oppiikou'luksi. Koulussa on        arvioida 500,000 may;k1kaa halvemmaksi.
35361: nykyisin kahdeksan v31rsinaista luo'klkaa ja       Koulutalo ulkoralkennutksineen on pa:lova-
35362: seitsemän rinnalkkaisluo'k!kaa. Vii:m,e vuosien    kuutettu 12,750,000 marikasta ja koulun ir-
35363: vuositutlkinnoissa on !koulussa ollut oppilaita    taimisto 1,150,000 markasta. Koulu on yH:-
35364: V. 1939 148, V. 1940 187, V. 1941 193, V. 1942     sityisten ulhrautuvaisuuden ja Pielisjärven
35365: 204, V. 1943 198, V. 1944 236, 'V. 1945 280,       !kunnan ja Lielksan kauppalan avustuksien
35366: V. 1946 359, 'V. 1947 411, V. 1948 452 ja V.       turvin vuosikymmenien kuluessa saatu ve-
35367: 1949 472. Äskettäin alkaneena lulkuvuo'tena        ilattomaksi. Näyttää kuitenkin siltä, että
35368: oli ensimmäiselle luokal1e pyrtkijöitä 139,        lk:ou:'lun yUäpitämin~n käy kannatusyhdis-
35369: mutta tmanpuutteen vuOksi heistä ainoas-           tykselle ylivoimaiseksi. Kuntien mahdolli-
35370: taan 89 voitiin ottaa !lrouluun. Oppilaat ovat     suudet avustustensa lisäämiseen, mikä olisi
35371: päwiassa Pielisjärven kunnasta ja Lielksan         välttämätöntä, ovat rajoitetut monien ras-
35372: buppa'lasta sekä jossain määrin Enon ja            kaiden rakennusvelvoitteiden vuoksi.
35373: Kuhmon !kunnista, jota paitsi !koulussa on            V a;ltio on ottanut ja ottaa edelleenkin op-
35374: Suojärven, Suistamon ja Impilaihden kun-           pi'kou:luja haltuunsa Etelä- ja Länsi-Suomen
35375: tain siirtoväJkeeen IJrnu:'luvan väestön lapsia.   varaikikaHta seuduilta, ilmeisestikin koulujen
35376: Kou:lu on varsin laajan ja väestöri!kkaan          iän ja oppilasmäärien peruste~Ua. On tie-
35377: alueen ainoa oppiikoulu ja edellä mainitut         tenlkin selvää, etteivät rajaseutujen oppikou-
35378: oppilasmäärät osoittavat, että koulua on pi-       lut voi ikänsä puolesta kilpailla varalk!kaam-
35379: dettävä todellisen sivistystaTpeen vaatimana.      pien seutujen kanssa. Rajaseuduthan OV'at
35380:    KoUlun ylläpitämiseen saadut valtion-           tunnetusti jääneet jälkeen yleisestä kehityk-
35381: avustukset ovat nylk:yään niin pieniä, että ne     sestä. Mitä ta31S oppilasmääriin tulee näyt-
35382: riittävät vain runsaaseen puoleen !koulun          tää siltä että viime aikoina muutamaa har-
35383: lkaikista menoista. Koulun ylläpitäminen           vaa poikkeusta 'lukuunottamatta on vaiJ.tion
35384: 790                             VIII, 17. -Lieksan yhteiskoulu.
35385: 
35386: haltuun otettu oppikouluja, joissa oppilas-            Ed~llä esitettyyn viitaten kunnioittaen
35387: määrät eivät ole olleet suurempia kuin Liek-        ehdotamme eduskunnan !hyvä!ksyttäväksi
35388: san Y'hteislroulussakaan. Mutta jos varalli-        toivomuksen,
35389: suustasoon perustuva uhrautuvaisuus otet-
35390: taisiin perustaksi !kouluja valtiolle otettaessa,
35391: mikä nY'kyistä paremmin tyydyttäisi oikeu-                   että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
35392: denmukaisuuden vaatimuksia, vaakalauta                    siin Lieksan yhteiskoulun ottamiseksi
35393: epäilemättä ika'llistuisi . rajaseutukoulujen             valtion haltuun ja varaisi tarkoituk-
35394: eduksi. Olisi yleisen edunkin mukaista pyr-               seen tarvittavat varat vuoden 1953
35395: kiä rajaseudut kohottamaan tässäkin suh-                  valtion tulo- ja menoarvioesitykseen.
35396: teessa edes lähimain muun Suomen tasolle.
35397:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
35398: 
35399: 
35400:                   Otto Muikku.                              Arvo Ahonen.
35401:                   Vilho Väyrynen.                           Varma K. Turunen.
35402:                   Eetu Karjalainen.                         Juho Karvonen.
35403:                                          Heikki Soininen.
35404:                                                                                          791
35405: 
35406: VIU,1s.- Toiv. al. N:o 92.
35407: 
35408: 
35409: 
35410: 
35411:                               Lahtela ym.: Kemijärven keskikoulun muuttamisesta yli-
35412:                                  opistoon johtavaksi kahdeksanluokkaiseksi kouluksi.
35413: 
35414: 
35415:                                    Eduskunnalle.
35416: 
35417:    Kemijärven kirkonkylään perustettiin        luun lisättävä kolme ylempää lu01kkaa j·a
35418: kannatusyhdistyksen toimesta viisiluokkai-     muutettava siten yliopistoon johtavaksi kah-
35419: nen yhteiskoulu v. 1925 ja rakennettiin        deksanluokkaiseksi kouluksi mahdollisim-
35420: sille oma koulutalo v. 1928. Koulun omai-      man pian. Tällainen toimenpide olisi eri-
35421: suuksineen otti valtio haltuunsa v. 1949 j·a   koisen tarpeellinen ja välttämätön sen
35422: toimii se edelleen valtion keskikouluna.       vuoksi, että vähävaraiset ja vähävaraisten
35423: Kun tämä koulu on ainoa oppikoulu siinä        lapsetkin voisivat siinä käydä koulun yli-
35424: laajassa ja väestörikkaassa maakunnassa,       oppilaiksi asti ei<kä koulunkäynnin jatka-
35425: minkä muodostavat Kemijärven, Pelkosen-        mismahdollisuus jäisi yksin varakkaimpien
35426: niemen, Savukosken, Sallan ja Posion kun-      oikeudeksi, joita on vähän sodan hävityksen
35427: nat ja koulussa on ollut yli 300 oppilasta     kärsimässä Pohjois-Suomessa.
35428: ja pyrkijöitä on jatkuvasti ollut enemmän         Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
35429: kuin on voitu ottaa ja kun ei mainitussa       ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
35430: maakunnassa ole yhtään kahdeksa.nluok-         toivomuksen,
35431: kaista koulua ja mainitun koulun oppilai-
35432: den on jatkaakseen koulunkäyntiään men-                että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
35433: tävä mihin kouluun milloinkin sattuvat               menpiteisiin, että Kemijärven keski-
35434: pääsemään ja kun kahdeksanluokkaisista               koulu muutettaisiin mahdollisimman
35435: kouluista, erikoisestikin Pohjois-Suomessa,          pian yliopistoon johtavaksi kahdek-
35436: -on suuri puute, olisi mainittuun keskikou-          sanluokkaiseksi kouluksi.
35437:      Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1951.
35438: 
35439: 
35440:                 M. 0. Lahtela.                         Erkki Koivisto.
35441: 792
35442: 
35443: VID,19.- Toiv. al. N:o 93.
35444: 
35445: 
35446: 
35447: 
35448:                                Kaitila ym..: Ammattilinjoilla opiskelleiden mahdollisuuk-
35449:                                  sista opintojensa jatkamiseen korkeakouluissa.
35450: 
35451: 
35452:                                      E d u s kun n a U e.
35453: 
35454:    Yleisesti tunnustettuna periaatteena täy-     luonnollisesti järjestettävä siten, että ne ei-
35455: tyy pitää, että vanhempien varattomuus ja        vät merkitse tason alentumista nykyises-
35456: yleensä ulkonaiset olosuhteet eivät saa olla     tään.
35457: esteinä kyvykkäiden nuorten eteenpäin pää-          Tältä pohjalta ~ähdettäessä voitaisiin li-
35458: sylle elämässä. Tämän kannan on eduskun-         säksi huomattavasti helpottaa painetta op-
35459: takin omaJksunut myöntäessään eri muo-           pikouluissa ja sarutaisiin näiden koulujen
35460: doissa taloudellista tukea varattomalle          yleiseksi muodostunut yliarvioiminen palaa-
35461: opiskelevalle nuorisolle. Tämä ei kuitenkaan     maan oikeille raiteille. Liswksi se varmasti
35462: manitun periaatteen toteuttamiseksi riitä,       koituisi eduksi maamme talouselämälle ja
35463: vaan lisä!ksi on välttämätöntä, että opiske-     poistaisi eraan suuren yhteiskunnallisen
35464: lumuodot eri aloilla mukautetaan tässä suh-      epäkohdan.
35465: teessa tarkoitustaan vastaaviksi. Erityisesti       Edellisen perusteella. ehdotamme kun-
35466: tuntuu välttämättömältä, että sellaisille nuo-   nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
35467: rille, joilla varattomuudesta, huoltovelvolli-   toivomuksen,
35468: suuksista ym. ulkonaisista esteistä johtuen
35469: ei ole ollut mahdollista suorittaa ylioppilas-             että hallitus kiireellisesti selvityt-
35470: tutkintoa, mutta joilla kuitenkin on sekä               täisi, millä tavoin nuorisolle voitai-
35471: halua että huomattavaa kykyä alansa opis-               siin entistä enemmän avata mahdolli-
35472: keluun maamme korkeakouluissa, voi tähän                suuksia     ammattilinjoja       myöten
35473: olla tietyin edellytyksin nykyistä enemmän              päästä jatkamaan opiskelua maamme,
35474: mahdollisuuksia. Nämä mahdollisuudet on                 korkeakouluissa.
35475:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
35476: 
35477: 
35478:                 iEsa Kaitila.                            Helge Miettunen.
35479:                 ·Juho Tenhiälä.                          Eino Rauste.
35480:                  Harras Kyttä.                           Konsti Järnefelt.
35481:                  Irma Karvikko.                          H. A. Kannisto.
35482:                                      Aukusti Pasanen.
35483:                                                                                            793:
35484: 
35485: VIII,2o. -   Toiv. al. N:o 94.
35486: 
35487: 
35488: 
35489: 
35490:                                  Kuittinen ym.: Valtion keskusammattikoulun perustami-
35491:                                    sesta Imatran kauppalaan.
35492: 
35493: 
35494:                                      E d u s k u n n a ll e.
35495: 
35496:    Vuoksenlaakso on maamme suurimpia              perustettava Imatralle, koska vain siten
35497: teollisuusalueita ja se laajenee jatkuvasti.      turvataan nuorison tulevaisuus rajaseudulla,
35498: Väkiluku Imatran kauppalassa on 29,000               Tähän kouluun tulisivat ainakin metalli-t.
35499: henkeä. Pai.klrnkunnalla on suuri joukko          puutyö-, rakennus-, ompelu- ja talousosas-
35500: nuorisoa, joka toimettomana kuljeksii ul-         tot käsittävät osastot.
35501: kona, koska alle 16-18-vuoti·aita poikia ja          Yllä mainittu paikkakunta on koulupai-
35502: tyttöjä ei voida ilman erikoissopimusta si-       kaksi erinomaisen sopiva, koska se on kaik-
35503: joittaa edes varatöihin, koska tapaturma-         kien näiden mainittujen teollisuusalueitten
35504: toimisto ei vastaa heille tapahtuvista vau-       keskellä. Näin ollen ei tule pitkiä koulu-
35505: rioista. Tästä syystä olisi ammattikoulu          matkoja mistään suunnasta. Toinen huo-
35506: välttämätön. Tämä kou:lupiiriksi ajateltu         mion arvoinen tekijä on myös se, että tällä.
35507: alue käsittää kaikki Vuoksenlaakson teolli-       alueella on riittävän paljon ammattiinsa
35508: suusalueet ja sen ympärillä olevat Ruoko-         perehtyneitä insinöörejä ja teknikoita, joit-
35509: laihden ja Joutsenon kunnat, Lauritsalan          ten apua voidaan tarvittaessa vaivatta
35510: kauppalan, Lappeenrannan kaupungin sekä           käyttää.
35511: Simpeleen, Parikkalan, Rautjärven, Saaren            Kun tunnemme sen suuren puutteen,..
35512: ja Uukuniemen kunnat, joiden yhteinen             mikä vallitsee maassamme pätevistä am-
35513: väkiluku on noin 90,000 henkeä.                   mattimiehistä, olemme katsoneet tarpeelli-
35514:    On. ilman muuta selvää, että tällainen         seksi esittää kunnioittaen eduskunnan pää-
35515: väkirikas pai~kaikunta ja vieläpä rajan           tettäväksi toivomuksen,
35516: läheisyydessä oleva seutu, tarvitsee pätevän
35517: ammattikoulun. Imatran kauppalanhallitus                   että hallitus antaisi kiireellisesti
35518: ja Imatralla asuva työväki, virkamiehet ja               Eduskunnalle esityksen valtion kes-
35519: liike-elämän edustajat ovat kaikki yksimie-              kusammattikoulun      perustamisesta;
35520: lisiä siitä, että keskusammattikoulu olisi               Imatran kauppalan alueelle.
35521:      Helsingissä 26 päivänä heinrukuuta 1951.
35522: 
35523: 
35524:                 Juho Kuittinen.                            Vappu Heinonen.
35525:                 Matti Miikki.                              K. Alanko.
35526:                 Juho Karvonen.                             Arvo Säveiä.
35527:                 Väinö Tikkaoja.                            Arvo Ahonen.
35528:                 V. Virtanen.                               Veikko Kokkola.
35529:                 K. F. Haapasalo.                           Veikko Helle.
35530:                 E. Antikainen.                             Edvard Pesonen.
35531:                                      Jalmari Väisänen.
35532: 
35533: 
35534: 
35535: 
35536:                                                                                             100
35537: 194
35538: 
35539: VID,21.- Toiv. al. N:o 95.
35540: 
35541: 
35542: 
35543: 
35544:                                Soininen ym.: Ammattikoulun perustamisesta Polvijärveflr
35545:                                   kuntaan.
35546: 
35547: 
35548:                                     Ed u s kun n: alle.
35549: 
35550:    Amm81ttiilroulujen tarpeellisuus on entistä      Jo pitemmän aikaa on Polvijärven ja
35551: .suuremmassa määrässä .tullut esille. On         ympäristökuntien väestön keskuudessa ollut
35552: tyydytyksellä pantava merkille, että vaLtio-     puhetta uuden pysyvän ammattikoulun
35553: vallan truholta on annettu tukea ammatti-        perustamisesta Polvijärven kuntaan. Täl-
35554: koulujen .perustamiseen.                         laisen koulun perustaminen maaseutukliD-
35555:    Kun nyt Pohjois-Karjalan keskusammat-         taan on puolustettavissa mm. siksi, että
35556: tikoulu Joensuussa on 1tullut toimineeksi        ammattl!koulun oppilaat ovat yleensä lähtöi-
35557: -viisi lukuvuotta, on käynyt entistä parem-      sin vähävaraisista kodeista, joiden on hel-
35558: min selville ·tämän ammattioppilaitoksen         pompaa kustantaa lapsensa läheisen halvan
35559: riittämättömyys laaöan rt:oiminta-alueensa       maaseutupa~an kouluun kuin kallii-
35560: ainoana kiinteänä ammattikouluna. Siitä          seen kaupurukiin.
35561: ()n hyvänä todistuksena mm. se, että syk-           .Polvijärven kuntaan perustettavaa am-
35562: flyllä 1949 oli kouluun pyrkijöitä 432, joista   rm81ttikoulua tulisivat siihen· osallistuvat
35563: ,oppilaiksi voitiin ottaa 182. Vuonna 1950       kunnat mahdollisuuksiensa mukaan tuke-
35564: syksyllä oli pyrkijöitä 476 ja oppilaiksi        maan. Koska kuitenkin kysymykseen tule-
35565: .otettiin vain 134. Kun otetaan huomioon,        vat kunnat Polvijärvi, Kaavi, Juuka ja
35566: -etteivät läheskään kaikki ammattikouluun        Kuusjärvi ovat tyypillistä köyhää pienvil-
35567: haluavat voi vähävaraisuuden takia edes          jelysseutua, ei ammattikoulun perustaminen
35568: pyrkiä kouluun, jää vuosittain Joensuun          ilman valtion voimakasta ·tukea voi tulla
35569: ympäristössä keskimäärin 400-500 kehitys-        kysymykseen.
35570: lkykyistä nuorta ihmistä ammattikouluope-           Edellä olevan perusteella saamme kun-
35571: tuksen ulkopuolelle. Että edes osa tästä         nioittaen ehdottaa eduskunnan .päätettä-
35572: suuresta, nykyään koulutuksesta syrjään          väksi toivomuksen,
35573: jääevästä nuorisojoukosta voitaisiin ammat-
35574: tikoulun a-vulla saada yhteiskuntaa hyödyt-               ,että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
35575: tämään, olisi uuden ammattikoulun perus-               siin ammattikoulun perustamiseksi
35576: taminen Pohjois-Karjalaan välttämätöntä.               Polvijärven ktuntaan.
35577:       Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1951.
35578: 
35579: 
35580:                  Heikki Soininen.                        Toivo B. Kinnunen.
35581:                                       Tahvo Rönkkö.
35582:                                                                                             796
35583: 
35584: VIII,22. -   Toiv. al. N:o 96.
35585: 
35586: 
35587: 
35588: 
35589:                                  Brander-Wallin ym.: Kotitalousopetusasiain keskittämisestä
35590:                                     yhdelle ministeriölle.
35591: 
35592: 
35593:                                      E d u s k u n n a 11 e.
35594: 
35595:    Viime vuosien aikana on selvästi käynyt       siin järjestää saman suunnitelman mukaan
35596: ilmi se suuri merkitys, joka kotitalouden        kuin ammattikouluissa, se pienentäisi huo-
35597: järkiperäisellä hoidolla on kansantalouden       mattavasti ammattikouluihin pyrkivien mää-
35598: kannalta katsottuna.                              rää ja samalla lisäisi kotitalousopetuksen
35599:    Alaa on tutkittu vuosikymmeniä. Sitä          tehokkuutta.
35600: osoittaa jo sekin, että eduskunta jo v. 1907        Opettajaopistot, jotka vuosikymmeniä
35601: oli päättänyt asettaa komitean valmista-         ovat opettajia valmistaneet, kaipaavat uusi-
35602: maan suunnitelmaa tarkoitusperäistä ja jär-      mista, sillä rakennukset rappeutuvat. Mää-
35603: jestelmällistä opetusta varten taloudenhoi-      rärahat eri ministeriöissä eivät riitä tarpeel-
35604: dossa. Sen jälkeen on vuosina 1924, 1925         lisessa määrässä kotitalouden alan tarpei-
35605: ja 1928 annettu mietintöjä ammattiopetuk-        siin ja sitä kautta koko kansan ravinnon ja
35606: sesta ja opettajien valmistuksesta, mutta        hyvinvoinnin edistämiseen.
35607: kiinteämpää suunnitelmaa erikoisesti koti-          Tosin on jo yliopistoon perustettu koti-
35608: talousopetuksen keskittämisestä ei ole esi-      talouden opetusta varten professorin virka,
35609: tetty. Kuten tunnettua hoidetaan kotita-         mutta tämä ei yksin tuo parannusta tilan-
35610: lousopetusasioita maassamme maatalousmi-         teeseen. Siksi olisikin tutkittava, mitä mah-
35611: nisteriön, kauppa- ja teollisuusministeriön      dollisuuksia kotitalouden kehittämiseksi
35612: ja opetusministeriön alaisissa oppilaitok-       maassamme olisi ja olisiko mahdollisuutta
35613: sissa. Tämä jc osoittaa miten hajanaisesti       keskittää kotitaloutta ja sen opetusta kos-
35614: on tämä ala maassamme hoidettu. Opetta-          kevat asiat yhden ministeriön alaisuuteen.
35615:  jien valmistus tapahtuu myös näiden eri            Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin
35616: alojen opistoissa. Helsingin kasvatusopil-       kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
35617: lisen talouskoulun valmistamia opettajia ei      toivomuksen,
35618: pidetä aivan täyttä pätevyyttä omaavina
35619: maaseudun kouluihin kun taas Järvenpään                    että hallitus kiireellisesti tutkisi,
35620: ja Keski~Suomen kotitalousopiston opetta-                mitä mahdollisuuksia kotitalouden
35621:  jia valitaan kaupunkien ammattikouluihin                opetuksen kehittämiseen olisi keskit-
35622: opettajiksi. Tämä myös osottaa, että yhte-               tämällä sitä koskevat asiat yhden
35623: näisyyteen pitäisi päästä. Jos myös kansa-               ministeriön alaisuuteen.
35624: koulun jatkoluokille kotitalousopetus voitai-
35625:      Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1951.
35626: 
35627: 
35628:                 Laura Brander-Wallin.                      Meeri Kalavainen.
35629:                 Tyyne Leivo-Larsson.                       Impi Lukkarinen.
35630:                 Kaisa Hiilelä.                             Martta Salmela-Järvinen.
35631:                 Aino Malkamäki                             Elli Nurminen.
35632:                 Irma Hamara.                               Vappu Heinonen.
35633: 796
35634: 
35635: vn1,2s.- Toiv. al. N:o 97.
35636: 
35637: 
35638:                                  Karvikko ym.: Kotitalouden rationalisoimislautakunnan
35639:                                    asefttamisesta.
35640: 
35641: 
35642:                                       E d u s k u n n a 11 e.
35643: 
35644:    Kotitalous muodostaa olennaisen osam.            hen, että .tuotannon lisäys j>a työväestön
35645: kansantaloudesta ja on kiinteässä vuorovai-         palkkatason nousu johtaisi kotien tason ko-
35646: IJrutu!ksessa muun ta'loudellisen toiminnan         hoamiseen ja todelliseen hyvinvointiin.
35647: !kanssa. Ainakin 60 % eri elinkeinoista ilroo-        Kotitalouden tutkimuslaitos voidaan ja
35648: tuista tuloista lkäyt~tään !kotitalouden kautta.    meidän nykyisissä oloissamme on pa,kkokin
35649: !kulutukseen. Kotitaloustyön ·osuus ikansan-        panna käyntiin asteittain ja aloittaa toi-
35650: tulosta on meiHä ainaJkin 16 %. Naisten             minta rajoitetussa mittakaavassa. Etusijalle-
35651: työvoiman käyttäjänä lkotital'ous on kai'klkein     on ·asetettava kotitalouden koneiden ja ko-
35652: tärkeimpiä aloja, ja sen asema vaikuttaa rat-       jeiden sekä muiden työvälineiden, kotitaiJ.ou-
35653: lkaisevasti niin hyvin kullutuksen suuntaan         dessa käytettävien aineiden ja erinäisten
35654: !kuin naisten enemmistön elämänoloihin.             vaatetusainesten tutkiminen. Ensiarvoisen
35655:     On sen vuoksi tärkeätä, että kotitalous         tärkeiden !kotitalouden rationalisoimistehtä-
35656: mulmutetaan nykyajan vaatimulksiin ja että          vien suorittamiseksi, tähän asti suoritettujen
35657: sitä ryhdytään määrätietoisesti ja suunni-          tutkimusten ja neuvontatoimen kokoami-
35658: telmallisesti rationalisoimaan. Tällöin on          seksi sekä !kotitalouden tutkimuslaitoksen
35659:  rationalisoiminen käsitettävä kyllin laajaksi.     perustamiseen liittyvien näkökohtien ja
35660:  Sen tehtävänä on suorittaa kotitalouden            mahdollisuuksien selvittämiseksi olisi aluksi
35661:  omaan piiriin, työpaikkoihin, työmenetel-          rasetettava kotitalouden rationalisoimislauta-
35662: miin ja -välineisiin kohdistuvraa tutkimusta        kunta. Sen kiireellisimpinä tehtävinä tulisi
35663:  ja neuvontaa, ohjata teollisuuden eri aloja        olemaan käytännön kotitaloudessa ilmene-
35664:  ja rakennustoimintaa kotita1ouden kannalta         vien tarpeiden ja kokemusten esille tuomi-
35665:  tarkoituksenmukaiseen tuotantoon, valvoa,          nen sekä yhteylksien ylläpitäminen te-olli-
35666:  että tuonnissa pidetään silmällä kotitalou-        suuteen, rakennustoimintaan ja tuontiin.
35667:  den todellisia tarpeita, sekä neuvoa koteja        Sen olisi myös järjestettävä julkaisutoimin-
35668:  terveeseen ja taloudelliseen kulutukseen.          taa ja huolehdittava kotitalouden tiedoitus-
35669:     Kotitalouden rationalisoimisen perustana        toiminnasta. Rationalisoimislautaikuntaa ko-
35670:  on oltava jatkuva tutkimustyö. Tämä edel-          koon pantaessa olisi pidettävä silmällä sitä,
35671: lyttää kotitalouden tutkimuslaitoksen perus-        että siinä tulevat edustetuiksi kotitaiJ.oudelli-
35672:  tamista. TäHaisia tutkimuslaitoksia on mm.         set neuvonta- ja opetusjärjestöt, korkein
35673:  pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa, ja saadut         kotitalousopetus, opettajajärjestöt sekä käy-
35674: kokemukset ovrat osoittautuneet erittäin ar-        tännön kotitalous.
35675:  vokkaiksi. Meidän oloissamme tällaisella              Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
35676:  tutkimuslaitoksella, joka :kotitalouden puo-       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
35677: lesta tutkisi ja arv<>Stelisi tuotteiden tar!koi-
35678:  tuksenmukaisuutta ja antaisi opastusta sekä                  että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
35679:  tuottajille että ;IDuluttajille, olisi runsaasti          toimenpiteisiin kotitalouden rationali-
35680: tehtävää. Se voisi osaltaan vaikuttaa sii-                 soimisla'Utakunnan asettamiseksi.
35681:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
35682: 
35683:          Irma Karvikko.                Esa Kaitila.                   Eino Rauste.
35684:          Juho Tenhiltlä.               H. A. Kannisto.                Aukusti Pasanen.
35685:          Helge Miettunen.              Harras Kyttä.                  Konsti Järnefelt.
35686:                                                                                            797
35687: 
35688: VIII,24.- Toiv. al. N:o 98.
35689: 
35690: 
35691: 
35692: 
35693:                                 Lappi-Seppälä ym.. : Rakennusalan tietopalvelutoimiston pe-
35694:                                    rustamisesta.
35695: 
35696: 
35697:                                      E d u s k u n n a ll e.
35698: 
35699:      Arvaamattomat määrät työtunteja menee        nen, että jokaisessa maassa huolehditaan
35700: hukkaan rakennusalan ammattimiesten tut-          ainoastaan oman maan rakennusalan kirjal-
35701: kiessa ammattikirjallisuutta Jöytääkseen          lisuuden luokittelemisesta ja luetteloimi-
35702: sopivia tietoja edessä olevan tehtävän rat-       sesta sekä lyhenneimien toimittamisesta yh-
35703: kaisemiseksi. Vaikka tällaisia tietoja tiet-      teistoimintaan osallistuville muille maille,
35704: tävästi ori.ikin olemassa, käy enimmäkseen        saaden tästä suorituksesta ilmaiseksi heiltä
35705: niin, ettei niitä tarvittaessa löydy, ja asian-   vastaavan aineiston.
35706: <lmainen joutuu itse kokeilemaan tai keksi-          Voidaksemme Suomessakin hyötyä tästä
35707: mään ratkaisuja, jotka joku toinen on jo          kansainvälisestä tietopalvelusta olisi maa-
35708: .aikaisemmin tutkinut ja !keksinyt ja ken-        hamme perustettava pieni toimisto huoleh-
35709: ties paremmalla tai taloudellisemmalla ta-        timaan Suomen osuudesta tässä työssä. Tä-
35710: valla ratkaissut.                                 män toimiston ansiosta tulisi tietysti myös
35711:      Kysymys on siis siitä, miten rakennus-       kaikki Suomessa julkaistu rwkenhusalan kir-
35712: .alan tiedot olisi siten varastoitava, että ne    jallisuus käytännöllisellä tavalla luetteloi-
35713:  välittömästi ovat kenenkä tahansa raken-         duksi ja jokaisen helposti käytettäväksi.
35714: nusalan ammattimiesten käytettävissä. Ja             Tällaisen toimiston ylläpitäminen on mitä
35715:  tij.mä probleema on pelkkä asiatietojen jär-     suurimmassa määrin koko yhteiskuntamme
35716: jestely- ja luokitteluasia. Työkenttä on          asia ja näin ollen rahoitettava yhteisillä
35717: .äärettömän laaja, !koska se käsittää koko        varoilla. Toimiston lasketaan voivan toistai-
35718:  maailman. Ratkaisu on sentähden löydet-          seksi toimia niin vaatimattoman määrära-
35719:  tävissä järkevän yhteistoiminnan avulla eri      han avulla 'kuin 2.5 milj. markkaa vuo-
35720:  maissa toimivien rakennusalan tietopalvelu-      dessa.
35721:  toimistojen kesken.                                 Kaikkeen edellä esitettyyn viitaten esi-
35722:      Asiasta kiinnostuneet piirit ovatkin jo      tämme eduskunnan hyviilksyttäväksi toivo-
35723:  YK:n alaisena toimivan Euroopan talou-           muksen,
35724:  dellisen komission avulla aikaansaaneet kan-
35725:  sainvälisen järjestön: ,Conseil internatio-                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
35726:  nal de Documentation du Batiment", jonka                 siin rakennusalan tietopalvelutoimis-
35727:  yksinkertainen työskentelyohjelma on sellai-             ton perustamiseksi maahamme.
35728:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951 .
35729: 
35730: 
35731:                   .Jussi Lappi-Seppälä.                        R. Hallberg.
35732:                   Hugo Nuorsaari.                              .Jaakko Hakala.
35733: 798
35734: 
35735: vm,25. - Toiv. al. N:o 99.
35736: 
35737: 
35738:                                   J. Wirtanen ym.: Puoluf3poliittisen ohjelman poistamisesta
35739:                                      yleisradiolähetyksistä.
35740: 
35741: 
35742:                                        E d u s kun n a 11 e.
35743: 
35744:   Kun maahamme aikana:an perustettiin               lkein ei ole selkään, että lk:ulloisetlkin vallassa
35745: Suomen Yleisradio Oy, oli sen tarkoituksena         olijat voivat käyttää yleisradiota omien puo-
35746: välittää maan asukkatlle rakentavaa ja puo-         luekantojensa, jopa oman hen!kilökohtaisen
35747: luepyyteistä selkä puoluepoliittisista katsan-      asemansa turvaainisåsi.
35748: tokannoista riippumatonta ohjelmaa.                    Kaiken yllä olevan perusteella esitämme
35749:   Asiat ovat kuitenlkin !kehittyneet vuosi          kunnioittaen eduslkunnan hyväksyttäväksi
35750: vuodelta siten, että yleisradiosta on tullut        toivomulksen, .
35751: puoluepoliittiSten tiimellysten ja joskus ala-
35752: arvoisten väittclyiden kenttä. Tällainen                       ettii hallitus kiireellisesti ryhtyisi
35753: asiaintila ei saisi ja1Jkua, koska. se on omi.aan          .toimenpiteisiin kaiken puoluepoliitti-
35754: repimään ennestäänkin rikkinäisen !kan-                     sen ohjelman poistamiseksi Suomen
35755: samme elämää viemällä poliittiset riitaisuu-                Yleisradio Oy :n lähetyksistä.
35756: det joka-aiikaisesti lk:otienikin piiriin. - Oi-
35757:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
35758: 
35759: 
35760:                   Johannes Wirtanen.                         S. S. Aittoniemi.
35761:                   Juho Niukkanen.                            Niilo Honkala.
35762: VALTIOPÄIVÄT
35763:                19 51
35764: 
35765:        LIITTEET
35766:                   IX
35767: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
35768:    LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
35769: 
35770: 
35771: 
35772: 
35773:             HELSINKI 1951
35774:       VALTIONEUVOSTON KIBJAPAINO.
35775: Maataloutta, asutustoimintaa, kuivatus- ja perkaustöitä, kalastusta
35776:              ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
35777: 
35778: 
35779: 
35780: 
35781:                                                                  101
35782:                                                                                             803
35783: 
35784: IX,1.- Lak. al. N:o 66.
35785: 
35786: 
35787: 
35788: 
35789:                               Sävelä ym.: Ehdotus laiksi maataloustuotannon kannatrta-
35790:                                  vuuden turvaamisesta.
35791: 
35792: 
35793:                                     E d u s k u n n a 11 e.
35794: 
35795:    Maatalouden harjoittamiseen vaikuttaa         markkinateollisuuden tuotteisiin nähden ja
35796: ilmastomme epävakaisuus, maaperän ka-            siten sen piirissä luodaan edellytykset työl-
35797: ruus, syvän roudan muodostuminen sekä            lisyyskysymysten hoitoon. Näiden päämää-
35798: muokkaus-, 'kasvu- ja laidunkauden lyhyys.       rien hoitaaniseksi on tärikeää sekä maata-
35799: Ne aikaansaavat maataloustyön kausiluon-         lousväestön itsensä että koko kansan kan-
35800: toisuutta ja pakon rakentaa kalliimmin           nalta turvata maataloudelle riittävät toi-
35801: kuin ilmastoltaan edullisemmilla seuduilla.      mintamahdollisuudet.
35802: Toisaalta taas kasvukantemme päivien pi-            Vuodet 1935-39 ovat siirtyneet histo-
35803: tuus, kasvituhoj·en ja karjatautien suhteel-     riaan kansantaloutemme kokonaisuuden
35804: linen vähyys, oloihimme sopivan rakennus-        kannalta ja myös maatalouden osalta vau-
35805: aineen ja polttoaineen halpuus sekä metsä-       rastumisen ja hyvinvoinnin aikoina. Kui-
35806: työt ja metsät luovat kaikesta muusta huo-       tenkin oli maataloutemme piirissä silloin
35807: limatta kokonaisuuden, joka tekee maata-         melkoisia tulonjakaantumiseroja ja ni-
35808: loustuotannon menesty'ksellisenkin harjoit-      menomaan maataloudelle annettu tuotanto-
35809: tamisen mahdolliseksi. Nimenomaan voi-           suoja jakaantui hyvin epätasaisesti. Sil-
35810: maperäistämällä ja rationaliso:ianalla maa-      loinkin laskettiin maatalouden kokonaistuo-
35811: taloutta on maassamme huomattavia mah-           tosta suunnilleen vain toisen puolen liien-
35812: dollisuuksia tuotantokustannusten alenta-        neen markkinoitavaksi. Maassa oli siis jo
35813: miseen ja työn tuottavuuden lisäämiseen.         silloin melkoisesti viljelijöitä, joille maata-
35814: Luonto-oloihimme sopivan tuotannon jat-          louden harjoittamisesta tulleet tuotot ku-
35815: kuva kehittäminen ja työn .tuottavuuden          luivat kokonaisuudessaan perheen omiin
35816: parantamispyrkimykset        ovat   kuitenkin    tarpeisiin tai tilojen vähäinen myyntituo-
35817: paitsi ammattitaito- myös yhtä paljon ra-        tanto jouduttiin vaihtamaan perheen tar-
35818: b.oituskysymyksiä. Saattamalla yhteiskun-        vitsemiin elintarpeisiin, erikoisesti viljaan
35819: nan puolelta annettavan tuen suunnitel-          tai tilan kotieläinten rehuihin. Yhteiskun-
35820: mallisesti ennen kaikkea maataloutemme           nan puolelta maatalouden hyväksi tuottei-
35821: kaikenpuolista edistymistä palvelevaksi, on      den hintalisinä ja hintatason ylläpitämiseen
35822: mahdollista saada se myös kokonaisuudes-         tarvittuina vientipal'kkiovaroina maksetut
35823: saan 'kehittymään parhaiten kansantalouden       avustukset eivät koituneet lainkaan .tai tu-
35824: kokonaistarpeita palvelevaksi.                   Hvat vain vähäiseltä osalta suurilukuisten
35825:    Kansantaloudellisesti terve kehitys edel-     pienempien tilojen hyväksi. Maataloustuo-
35826: lyttää, että pienviljelysvaltainen maatalou-     tannon tu:kemistoimenpiteitä ei liioin voitu
35827: temme voi sen piirissä työskenteleville tar-     pitää sosiaalisesti oikeudenmukaisilla, koska
35828: jota toisten väestöpiirien kanssa tasaveroi-     ne olivat välillisiä, elintarvikkeiden hinnan
35829: sesti kehittyvät elämisen mahdollisuudet.        lisänä vaikuttaneita veroja. Silloin oli ja
35830: On tärkeää, ettei maatalousväestön ole           edelleen on maamme väestöstä valtaisa osa
35831: pakko kilpailla tilapäisesti tai pysyvästi       sellaisia, joiden tuloista yli 50% käytetään
35832: muiden elinlkeinoelämän palveluksessa ole-       elintarvikkeiden ostoon. Hintalisinä perit-
35833: vien väestöpiirien kanssa sellaisista työti-     tävä maatalouden tuotantosuoja on siis sa-
35834: laisuu'ksista, jotka tarvitaan palkkatyöväes-    malla välillistä verotusta, joka on vähävä-
35835: tön toimeentuloa varten. Tärkeää on myös,        kisten suoranaista verotusta monin verroin
35836: että maataloudesta saatavat tulot ylläpitä-      raskaampi.
35837: vät maatalousväestön ostokykyisyyttä koti-          Paitsi edellä mainittuja seikkoja on asiaan
35838: 804                         IX,1. - Maatailonden 'kannattavuus.
35839: 
35840: vaikuttavana tekijänä pakko ottaa ~huomioon      nousun hyvä;ksi, mutta se ei sellaisenaan
35841: se, että kaikkialla maassamme on erikoisen       kokonaisuudessaan rasita muuta osaa väes-
35842: ikaruja seutuja. Sielläkin olosuhteiden pa-      töstä enempää kuin silloinkaan.
35843: kosta joudutaan kuitenkin maataloutta har-          Tuotannon suojan jakamista on edellä
35844: joittamaan. Hintalisin tuettu maataloustuo-      esitetyistä syistä johtuen muutettava niin,
35845: tanto palkitsee rintamaiden viljelijät näi-      että maataloutta tuetaan kaikkialla samoin
35846: den karujen seutujen viljelijöihin verrat-       perustein ja reaalisella, maataloustuotan-
35847: tuina moninkertaisesti.                          non voimaperäistyttämistä ja rationalisoin-
35848:    Jotta maataloustuotannon harjoittami-         tia edistäväliä tavalla. Näin saaVIat kaiken-
35849: nen olisi edelleen mahdollista kansanta-         kokoiset tilat tuotantosuojaa koko maassa
35850: louden kokonaistarpeet huomioon ottaen,          samoin perustein ja niin, että tuotantosuo-
35851: olisi maataloudelle annettava kokonaisuu-         jan ma.ksuunpano tapahtuu sosiaalisesti oi-
35852: tena tuotantosuojaa saman verran, kuin se        keudenmukaisella tavalla. Nimenomaan run-
35853: sai keskimäärin 1935-39. Sen reaalista           saslukuiselle pienviljelijäväestölle on tällä
35854: laskemista varten on selvitettävissä, kuinka      tavoin mahdollista varata erikoisesti sille
35855: paljon edellä mainittuna ajankohtana myy-        sopiva kananmunien ja silanlihan tuo-
35856: tiin keskimäärin maatalousmaan hehtaaria          tanto, kun taas suuremmat tilat voivat eri-
35857: kohti maitoa, sianlihaa, kananmunia ja lei-      lkoistua lähinnä niille parhaiten sopivaan
35858: päviljaa ja kuinka paljon noista määristä        viljan tuotantoon.
35859: saaduilla rahoilla olisi saatu hankituksi           Maatalousväestömme ja koko kansamme
35860: ostotarvikkeita kuten lannoitteita, rehuja,      kannalta on yli maan oman väestön tar-
35861: koneita ja rakennustarvikkeita, sekä mitä         peenkin lisääntyvään maataloustuotantoon
35862: vieras työ maksoi. Tuolla laskelmalla on          pyrittävä niin kauan, kuin mm. täystyölli-
35863: perustavaa laatua oleva merkitys. Aineisto        syysperiaatteen toteuttaminen sitä vaatii.
35864: tähän on olemassa: Pellervo-Seuran mark-          Tämän on tapahduttava suunnitelmallisesti,
35865: kinatutkimuslaitos.     Maatalouttamme on         kansantaloutemme kantokyvyn ja sosiaali-
35866: syytä tukea niin, että edellä mainittujen         sesti oikeudenmukaiset periaatteet huo-
35867: tuotemäärien vuosien 1935-39 aikana an-           mioon ottaen.
35868: tamat tulot ja mainitut maatalouden menot           Edellä esitetyillä perusteilla ja viitaten
35869: säilyttävät silloisen suhteensa. Tältä perus-     valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ehdo-
35870: talta lähdettäessä tuotannon lisääntyessä         tamme,
35871: hehtaaria kohti vuosien 1935-39 keskimää-
35872:  räisestä tasosta koituu siitä aiheutuva lisä-            että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
35873: tulo kokonaan maatalousväestön elintason                van lakiehdotuksen:
35874: 
35875:                                           Laki
35876:                    maataloustuotannon kannattavuuden turvaamisesta.
35877:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
35878:                     1 §.                         louden ikustannuksi'ksi vastaavasti saman
35879:   Maataloustuotannon kannattavuuden tur-         perusajankohdan rahamenot palkkatyöhön,
35880: vaamiseksi sidotaan maataloudesta saatavat       ostolannoitteisiin ja -väkirehuihin sekä
35881: tulot maatalouden kustannuksiin niin, että       maatalousra:kennusten, -koneiden ja muun
35882: niiden suhde on sama, kuin keskimäärin           kaluston kunnossapito- ja kuoletuskustan-
35883: hehtaaria kohti vuosina 1935-39 on ollut,        nukset. Näin laskettujen maatalouden tu-
35884: ja tämän saavuttamiseksi tuotantoa tuetaan       lojen ja kustannusten välinen suhde on
35885: niinkuin tässä laissa säädetään.                 säilytettävä samana alkaen vuodesta 1952.
35886: 
35887:                    2 §.                                              3 §.
35888:   Maatalouden tuloiksi lasketaan keskimää-         Perusvuosien 1935-39 tulojen ja meno-
35889: rin koko maassa vuosina 1935-39 muun-            jen välisen suhteen säilyttämiseksi otetaan
35890: netun maatalousmaan hehtaaria kohti myy-         valtion tulo- ja menoarvioon riittävät mää-
35891: dystä maidosta, sianlihasta, kananmunista,       rärahat jaettaviksi seuraavasti:
35892: rukiista ja vehnästä saadut tulot ja maata-        1) tuotan.topalkkioina peltoalan ja leh-
35893:                                      IX,1.- !Sävelä ym.                                   805
35894: mäluvun perusteella kaikenkokoisilla ti-            1) ryhdyttävä tarpeellisiin 2 § :ssä mai-
35895: loille. Tuotantopalkkiot jaetaan väkilannoit-    nitun maataloustulojen ja -menojen suh-
35896: teiden, siementen, väkirehujen ja maata-         teen säilyttämiseen tähtääviin toimenpitei-
35897: louskoneiden ostoon sekä hyväksyttyjen           siin, ja
35898: suunnitelmien mukaan tehtyihin maatalous-           2) ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpitei-
35899:  rakennuksiin ja perusparannuksiin tarvit-       siin 1) kohdassa edellytetyn suhteen säilyt-
35900: tavien lainojen kuoletus- ja korkomenojen        tämiseksi, milloin ennakolta arvaamattomat
35901: maksuun kelpaavina maksutodisteina;              tekijät vaativat tarkistuksen toimittamista.
35902:     2) tuotantopalkkioina eläinmäärän pe-
35903:  rusteella jaettavaksi pientiloilla harjoitet-
35904:  tavan kananmuna- ja sianlihatuotannon tu-                           6 §.
35905: kemiseen. Tuotantopalkkiot jaetaan väkire-         Hallituksen on vuosittain annettava edus-
35906:  hujen ja -lannoitteiden ostoon oikeuttavilla    kunnalle selostus niistä toimenpiteistä, joi-
35907:  osto todisteina.                                hin tämän lain nojalla on ryhdytty.
35908:                      4 §.
35909:     Edellä 2 § :ssä mainitut samoin kuin                            7 §.
35910:  3 § :ssä mainittujen määrärahojen suuruu-         Kunnat ovat velvollisia asetuksessa tar-
35911:  den ja käytön määräämiseksi tarvittavat         kemmin määrättävällä tavalla korvauksetta
35912:  laskelmat teettää ja tarkistaa valtioneuvos-    avustamaan 3 § :ssä tal'koitettujen määrä-
35913:  ton asettama asiantuntijalautakunta, jonka      rahojen jaossa viljelijöille.
35914:  puheenjohtajan valtioneuvosto määrää.
35915:     Tämän asiantuntijalautakunnan on teh-
35916:  tävä helmikuun 15 päivään mennessä maa-                             8 §.
35917:  talousministeriölle ehdotus 3 § :ssä maini-       Tämän lain nojalla valtion varoista suo-
35918:  tuiksi maatalouden tukemistoimenpiteiksi        raan viljelijöille maksettavia palkkioita äl-
35919:   ja valtioneuvoston on tämän pohjalla an-       köön ulosmitattako.
35920:  nettava asiasta esitys eduskunnan hyväk-
35921:  syttäväksi.
35922:                      5 §.                                            9 §.
35923:     Valtioneuvoston on eduskunnan päätök-          Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
35924:  sen mukaisesti                                  täntöönpanosta annetaan asetuksella.
35925: 
35926:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
35927: 
35928: 
35929:                  Arvo Sävelä.                             Eino Raunio.
35930:                  Otto Toivonen.                           Artturi Koskinen.
35931:                                      Valfrid Eskola.
35932: 806
35933: 
35934:  IX,2. -   Lak. al. N:o 67.
35935: 
35936: 
35937: 
35938: 
35939:                                 Meriläinen ym.: Ehdotus laiksi rnaataloustuotannon kan-
35940:                                   nattavuuden turvaarnisesta.
35941: 
35942: 
35943: 
35944:                                      E d u s k u n n a ll e.
35945: 
35946:     Maamme maatalouden tuotannon kannat-          laisilla hinnoilla ja samalla tarjoamaan
35947:   tavaisuus on ollut ja on ainakin toistai-       siinä työskentelevälle väestölle sitä elinta-
35948:   seksi riippuvainen valtion toimesta annet-      soa, minkä työntekijät muilla siihen verrat-
35949:   tavasta tuotantotuesta. Tähänastisilla toi-     tavilla työaloilla saavat ja minkä saantiin
35950:   menpiteillä sen tuotteiden kotimaiset hinnat    oikeutettuna maataloudessa työskentelevää
35951:   on pidetty maatalouden kehittyneimmän           väestöä ehdottomasti on pidettävä. Maa-
35952:   osan kannattavaisuutta vastaavalla tasolla.     talousväestön elintason kohottaminen ja sa-
35953:   Vientipalkkioiden turvin on edistetty sen       maan aikaan tapahtuva hintojen edellä tar-
35954:   tuotteiden vientiä. Näistä toimenpiteistä       koitetulla tasolle alentaminen on kuitenkin
35955:   ovat kuitenkin hyötyneet pääasiassa vain        mahdollista vain siten, että maataloudelle
35956:   suurten ja suurehkojen viljelmien omis-         annetaan yleisistä varoista maksettava, riit-
35957:   tajat. Pienviljelijäväestölle, joka muodos-     tävän suuri tuotantotuki.
35958:   taa lähes 80 prosenttia maatalousväestöstä         Tuotantotukea annettaessa olisi kuitenkin
35959:   ja joka käyttää suurimman osan maatalou-        otettava huomioon, että tuotantokustannuk-
35960:   tensa tuotannosta omaan kulutukseensa,          set eri suuruusluokkaa ja maamme eri osissa
35961:   siitä on ollut hyvin vähän hyötyä. Osalle       olevissa maatalouksissa ovat hyvin erilaiset.
35962: · pienviljelijöitä ja varsinaiselle palkkatyö-    Niinpä työmenekki suurilla ja suurehkoilla
35963:   väestölle se on ollut vahingollista. Osaltaan   viljelmillä on vain noin kolmannes pienten
35964:   sen seurauksena maamme maatalous on jää-        viljelmien työmenekistä. Samansuuruisilla-
35965:   nyt jälkeen muiden maahamme rinnastet-          km viljelmillä se eri osissa maata on eri-
35966:   tavien maiden maatalouksien kehityksestä        lainen, minkä lisäksi hehtaarisadot erilai-
35967:   ja maataloustuotteiden kotimainen hinta-        silla mailla huomattavastikin vaihtelevat.
35968:   taso muodostunut niiden maailmanmark-           Viljelmien erilaisista tuotantokustannuk-
35969:   kinahintoja paljon korkeammaksi. Välilli-       sista johtuu, että tuotantotuenkin tulisi eri
35970:   sesti tällainen asiaintila on hidastuttanut     suuruusluokkaa ja eri osissa maata olevilla
35971:   muidenkin elinkeinojen kehitystä. Tällai-       viljelmillä olla erilainen. Pienille viljel-
35972:   sesta maatalouden tukitoiminnasta olisi sen     mille se olisi annettava maailmanmarkkina-
35973:   vuoksi luovuttava ja ryhdyttävä määrätie-       hintojen mukaisesti määräytyvien kulut-
35974:   toisesti koneellistamisen ja viljelyksen voi-   tajahintojen ja tuotantokustannusten eron
35975:   maperäistämisen avulla kohottamaan maa-         suuruisena ja sitä suuremmille vähenevänä
35976:   talouden tuotantoa ja maataloudesta toi-        osana siitä. Koska tuotantokustannukset eri
35977:   meentulonsa saavan väestön elintasoa.           osissa maata samansuuruisillakin viljelmillä
35978:      Maatalousväestön suuren enemmistön ja        ovat erilaiset, olisi maa tuotantoedellytys-
35979:   yleisen etujen mukaista on pyrkiä alenta-       ten mukaisesti jaettava alueisiin, joissa jo-
35980:   maan maataloustuotteiden kotimaiset kulut-      kaisessa erikseen määritellään maatalouden
35981:   tajahinnat maailmanmarkkinahintojen mu-         keskimääräiset tuotantokustannukset. Nii-
35982:   kaisiksi. Selvää kuitenkin on, että maata-      den tulisi määräytyä 10 peltohehtaarin suu-
35983:   loutemme, edistyneimpiä maatalouksiamme         ruisten kirjanpitotilojen keskimääräisten
35984:   lukuunottamatta, ei kykene tuottamaan sel-      tuotantokustannusten mukaan. Maatalou-
35985:                                     IX,2.- Meriläinen ym.                                  807
35986: 
35987: den edistämiseksi olisi osa tuotantotukena         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
35988: saaduista varoista käytettävä tuotantoa edis-
35989: tävien ja tuotantokustannuksia alentavien                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
35990: uudistusten ja parannusten suorittamiseen.              van lakiehdotuksen:
35991: 
35992: 
35993:                                            Laki
35994:                    maataloustuotannon kannattavuuden turvaamisesta.
35995:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
35996:                      1 §.                        eivät ole perustettuja maatilatalouden har-
35997:    Maataloustuotannon kannattavuuden ja          joittamista varten.
35998: pienviljelijäväestön toimeentulon turvaami-
35999: seksi on, tuotantokustannusten alentamiseen                           4 §.
36000: tähtäävien toimenpiteiden ohella, annettava         Edellä 2 § :ssä mainitut tuotantokustan-
36001: maa- ja karjataloudelle tuotantotukea maa-        nuslaskelmat samoin kuin 3 §: ssä mainitun
36002: taloustuotteiden maailmanmarkkinahintojen        tuotantotuen suuruuden määrääiDiseksi tar-
36003: ja kotimaisten tuotantokustannusten välistä       vittavat laskelmat teettää ja tarkistaa val-
36004: eroa vastaavasti, niin kuin tässä laissa         tioneuvoston asettama asiantuntijalauta-
36005: säädetään.                                       kunta, jonka puheenjohtajana on maata-
36006:                                                  lousministeri tai valtioneuvoston hänen
36007:                      2 §.                        esityksestään määräämä henkilö. Lauta-
36008:    Tuotantotuen määräämiseksi tuoteyksik-        kunnan jäsenistä tulee :vähintään kahden
36009: köä kohden on maatalouden tuotantokustan-        kolmasosan olla maatalouden harjoittajien
36010: nukset laskettava käyttäen perusteena alle       edustajia, jotka valitaan suhteellisesti eri
36011: 10 peltohehtaarin suuruisten kirjanpito-         suuruusluokkaan kuuluvien viljelijöiden
36012: tilojen kolmen lähinnä edellisen vuoden          lukumäärän perusteella.
36013: tarkistettuja keskimääräisiä tuotantokustan-        Tämän asiantuntijalautakunnan on teh-
36014: nuksia.                                          tävä helmikuun 1 päivään mennessä maa-
36015:    Tuotantokustannusten suuruuden mu-            talousministeriölle ehdotus seuraavan sato-
36016: kaan on maa jaettava alueisiin.                  vuoden aikana maksettavasta tuotanto-
36017:                                                  tuesta.
36018:                       3 §.                                            5 §.
36019:    Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan             Valtioneuvoston on maatalousministeriön
36020: vuosittain riittävät arviomäärärahat jaetta-     esityksestä
36021: vaksi tuotantotukena seuraavasti:                   1) vuosittain maaliskuun 1 päivään men-
36022:    1. Tuotantotukea annetaan leipäviljasta       nessä vahvistettava 4 § :ssä tarkoitettujen.
36023: ja karjataloustuotteista jokaista tuotettua      laskelmien pohjalla tuotantotuen suuruus
36024: tuoteyksikköä kohden täysimääräisenä sel-        tuoteyksikköä kohden eri suuruusluokkaan
36025: laiselle oman tai vuokratilan viljelijälle,      kuuluvilla tiloilla kullakin alueella;
36026: jolla tilan viljelty pinta-ala on 10 hehtaaria      2) jaettava maa 2 § :n 2 momentin tar-
36027: tai pienempi, sekä karjanhaltijalle, jolla ei    koittamiin tuot.antokustannusalueisiin.
36028: ole lainkaan viljeltyä maata. Viljellyn
36029: pinta-alan suuretessa suoritetaan tuotanto-                          6 §.
36030: tukea asteettain alenevasti.                       Hallituksen on vuosittain annettava edus-
36031:    2. Tuotantotukena annetuista varoista         kunnalle selostus niistä toimenpiteistä, joi-
36032: on viljelijän ainakin puolet käytettävä maa-     hin tämän lain nojalla on ryhdytty.
36033: tilatalouden tuotantokustannusten vähentä-
36034: miseen ja tuotannon kohottamiseen tähtää-                            7 §.
36035: vien toimenpiteiden ja uudistusten suoritta-       Kunnat ovat velvollisia asetuksessa tar-
36036: miseen.                                          kemmin määrättävällä tavalla korvauksetta
36037:    Tuotantotukea ei kuitenkaan anneta osa-       avustamaan 3 § :ssä tarkoitettujen määrä-
36038: keyhtiöille ja muille yhtymille, mikäli ne       rahojen jaossa viljelijöille.
36039: 808                         IX,2. -MaataJlouden 1kanuattavuus.
36040: 
36041:                      8 §.                                        9 §.
36042:   Tämän lain nojalla valtion varoista suo-        Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
36043: raan viljelijöille jaettavat korvaukset ovat   täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
36044: vapaat valtion ja kunnan verosta.              asetuksella.
36045:   Oikeutta näihin korvauksiin älköön ulos-
36046: mitattako.
36047: 
36048:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
36049: 
36050: 
36051:                 Matti Meriläinen.                     Antti Kinnunen.
36052:                 Ester Bäikiö.                         Esa. Hietanen.
36053:                 Paavo Aitio.                          Eino Tainio.
36054:                 Hannes Tauriainen.                    Juho lrykänen.
36055:                 Toivo Kujala..                        Lauri Myllymäki.
36056:                 J. Mustonen.                          Toivo lriira.nen.
36057:                 Aimo Aaltonen.                        Gösta. Rosenberg.
36058:                 lrestori lr~en.                       Antto Prunnila.
36059:                                                                                             809
36060: 
36061: IX,s.- Lak. al. N:o 68.
36062: 
36063: 
36064: 
36065: 
36066:                                 Vilhula ym.. : Ehdotus laiksi maatalouden kannattavuuden
36067:                                    turvaamisesta.
36068: 
36069: 
36070: 
36071:                                      E d u s k u n n a 11 e.
36072: 
36073:    Maatail.outemme tuotantoedellytysten tur-      nittu pienvi!ljelmien korkeampien tuotanto-
36074: vaaminen on erittäin tärkeä tehtävä koko          kustannusten korvaamisesta koskee myöskin
36075: kansalle. Paitsi muista tekijöistä riippuu        Pohjois-Suomen ja ulkosaariston viljelijöitä,
36076: tämän tehtävän onnistuminen ratkaisevasti         joilla luonnonsuhteitten ja liikennevaikeuk-
36077: tämän elinkeinon taloudellisesta kannatta-        sien vuoksi tuotantokustannukset ovat kor-
36078: vuudesta. Tämän saavuttamiseksi on välttä-        keammat kuin maan eteläosassa, jossa si-
36079: mätöntä, että maataloudesta saaduilla tu-         jaitsevien viljelmien tuotantokustannuksia
36080: loilla qetään peittämän tuotantokustan-           olisi käytettävä hintojen määräämisperus-
36081: nukset. Hintapoliittiset tekijät näyttelevät      teina.
36082: tällöin ratkaisevaa osaa. Maataloutta har-           Hintojen vakaana pitämiseksi olisi myös-
36083: joitetaan kuitenkin maamme eri osissa niin        kin varauduttava mahdollisen ylituotannon
36084: erilaisissa olosuhteissa, tilakoon vaikuttaessa   sattuessa tuotteiden vientiin tukemalla sitä
36085: myöskin huomattavasti tuotantokustannuk-          tarpeen vaatiessa valtion taholta.
36086: sen suuruuteen, että yksin hintapoliittisin          Maatalouden kannattavuuden turvaami-
36087: keinoin ei ole mahdollisuuksia saattaa kai-       nen on välttämätöntä senkin vuoksi, että se
36088: ken kokoisia viljelmiä maatalouden kannat-        antaa maamme suurimmalle yhtenäiselle
36089: tavuuteen nähden toisiinsa verrattuna oi-         väestöryhmälle turvallisuuden tunteen. Tä-
36090: keudenmukaiseen asemaan. Tämä koskee              män saavuttamiseksi olisi mielestämme pu-
36091: ennen kaikkea pienviljelystä, jolla tuotanto-     heena oleva tarkoitusperä saavutettavissa
36092: kustannukset ovat yleensä suuremmat kuin          parhaiten erikoislainsäädännöllä, jossa mm.
36093: isommilla tiloilla. Kun toiselta puolelta ku-     edellä kosketellut nä:kökohdat olisi otettu
36094: luttajien kannalta on välttämätöntä, että         huomioon. Tällainen lainsäädäntö tekisi
36095: tuotteiden hintoja ei määrätä kohtuutto-          mahdolliseksi viljelijöille suunnitella etukä-
36096: man koDkeiksi, olisi niiden määräämispe-          teen viljelystoimenpiteensä ja sitiiJkin tietä
36097: rusteena käytettävä lähinnä keskikokoisten        varmistaa koko kansalle välttämätön elin-
36098: tilojen tuotantdkustannUiksia vastaavia kes-      tarviketuotanto. Vaikkakin tämän tapainen
36099: kimääräisiä hintoja, jotka määriteltäisiin        lainsäädäntö olisi jatkuvasti välttämätöntä,
36100: vuosittain ennen satokautta kokonaistuotto-       voitaisiin kuitenkin aluksi kokemuksen saa-
36101: laskelman perusteella. Nämät hinnat eivät         miseksi puheena oleva laki säätää esim. kol-
36102: kuitenkaan tekisi korkeampien tuotantokus-         meksi vuodeksi.
36103: tannusten vuoksi oikeutta pienviljelmille,           Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
36104: minkä vuoksi niiden omistajille olisi mak-        nioittaen,
36105:  settava valtion varoista palkkiota siinä
36106:  määrin, että heidän maataloutensa olisi                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
36107: taloudellisesti yhtä kannattavaa kuin isom-               van lakiehdotuksen:
36108:  pienkin tilojen. Sama mitä edellä on mai-
36109:                                                                                              102
36110: '810                           IX,3. -Maatalouden kannattavuus.
36111: 
36112:                                               Laki
36113:                      maataloustuotannon kannattavuuden turvaamisesta.
36114:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
36115:                       1 §.                          §: ssä tarkoitettujen määrärahojen suuruu-
36116:    Maataloustuotannon kannattavuuden tur-           den määräämiseksi tarvittavat laske'lmat
36117:  vaamiseksi vahvistetaan kolmeksi satovuo-          teettää ja t~arkistaa valtioneuvoston asettama
36118:  deksi, alkaen satovuodesta 1952-1953, tär-         asiantuntijalautaJkunta, jonka puheenjohta-
36119:  keimmille leipäviljalajeille ja karjatalous-       jana on maatalousministeri tai valtioneuvos-
36120:  tuotteille satovuosittain hinnat j·a tuet·aan      ton hänen ,esityksestään määräämä henkilö.
36121:  muutoin tuotantoa sen mukaan kuin tässä               Tämän asiantuntijantaikunnan on teh-
36122: laissa säädetään.                                   tävä helmikuun 1 päivään mennessä maa-
36123:                       2 §.                          talousministeriölle ehdotus maataloustuot-
36124:    Vahvistettavien hintojen määräämistä             teiden hinnoiksi seuraavaa satovuotta var-
36125:  varten on maatalouden kolmen edellisen             ten sekä hintojen määräämiseen liittyviksi
36126:  vuoden keskimääräisiä tuotantomääriä pe-           ja 3 § :ssä tarlkoitetuiksi muiksi maatalou-
36127:  rusteena pitäen vuosittain laskettava maa-         den tukitoimenpiteiksi.
36128: talouden viralllisen kannattavuustutkimuk-
36129:  sen aineistoa käyttäen maatalouden keski-                               5 §.
36130: määräinen kdkonaistuotto ja tuotantokus-               V·altioneuvoston on maatalousministeriön
36131:  tannus maan eteläpuoliskolla sijaitse-             esityksestä:
36132: villa, kymmenestä kahteenkymmeneenvii-                 1) vuosittain maaliskuun 1 päivään men-
36133: teen muunnettua maatalousmaan hehtaaria             nessä vahvistettava 1 § :ssä mainittujen
36134: käsittävillä viljelmi1lä, jotka maatalouden         tuotteiden hinnat seuraavaksi satovuodeksi
36135: rationalisoinnin ja jä:rtkiperäisen hoidon          siten, että niiden mukaan laskettu, 2 § : ssä
36136:  huomioon ottaen edusta"'V'at mainitun alueen       tarlwitetu kokonaistuotto peittää tuotanto-
36137: keskitasoa, sekä tehtävä laskelmat sellaisiksi      kustannuksen, sekä niin ikään vahvistettava
36138:  maataloustuotteiden hinnoiksi, joita käyt-         ne perusteet, joiden mukaan sanotut hin-
36139: täen kokonaistuotto peittää tuotantdkustan-         nat tarkistetaan siinä tapauksessa, että sa-
36140: nuksen.                                             tomäärät huomattavasti poikkeavat laskel-
36141:                       3 §.                          mien perusteena käytetyistä määristä; ja
36142:    Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo-           2) ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpitei-
36143: sittain riittävät arviomäärärahat käytettä-         siin 1) kohdassa edellytetyn hintatason säi-
36144: viksi:                                              lyttämisdrsi sekä hintojen tarkistamiseksi,
36145:    1) määrätyn hintatason säilyttämiseksi;          mihloin muut kuin sanotussa kohdassa mai-
36146:    2) koko maassa korvauksina suuremmista           nitut hintojen vahvistamisen jälkeen il-
36147: tuotantokustannuksista         pienviljelijöille;   menneet painavat syyt vaativat tarkistuk-
36148:    3) varsinkin maan pohjoisosissa ja ulko-         sen toimittamista.
36149: saaristossa korvauiksena ·epäedullisista luon-
36150: nonsuhteista johtuvista suuremmista tuo-
36151: tan.tokustannuksista. Tämä määrämha on                                  6 §.
36152: käytettävä ensi sijassa maitotaloustuotan-            Hallituksen on vuosittain annettava
36153: non tukemiseen niin, että siitä pääsevät            eduskunnalle selostus niistä toimenpiteistä,
36154: osallisiksi myös sellaiset villjelijät, jotka ei-   joihin tämän lain nojalla on ryhdytty.
36155: vät myy maitoa viljelmän ulkopuolelle.
36156: Maidon meijereihin saannin edistämiseksi                                 7 §.
36157: mainituilla aluehll·a voidaan tätä määrära-           Kunnat ovat velvollisia asetuksessa tar-
36158: haa käyttää lisäksi maidon kuljetuskustan-          kemmin määrättävällä tavrulla korvauksetta
36159: nusten alentamiseen, ei kuitenkll!an silloin        avustamaan 3 §: ssä tarkoitettujen määrä-
36160: kun kOiko maassa suoritetaan maidon kulje-          rahojen jaossa viljelijöille.
36161: tusavustuiksia.
36162:                      4 §.                                             8 §.
36163:    Edellä 2 § : ssä mainitut samoin kuin 3            Tämän lain nojalla "'V'altion varoista suo-
36164:                                     IX,3.- Vilhula ym.
36165: 
36166: raan viljelijöille jaettavat korvaukset ovat                     9 §.
36167: vapaat valtion ja kunnan verosta.                Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
36168:   Oikeutta näihin korvauksiin älköön ulos-     täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
36169: mitatta;ko.                                    asetuksella.
36170: 
36171:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
36172: 
36173: 
36174:                 T. N. Vilhula.                        Yrjö Hautala.
36175:                 M. 0. Lahtela.                        Lauri Kaarna.
36176:                 Aaro Kauppi.                          Lauri Solla.
36177:                 Heikld. Soininen.                     Eino Heikura.
36178:                 Lauri Murtom.aa.                      Aino Luostarinen.
36179: 812
36180: 
36181: IX,4. -   Lagmot. N:o 69.
36182: 
36183: 
36184: 
36185: 
36186:                                  Korsbäck m. fl.: Förslag till iag om tt·yggwnde av lant-
36187:                                    bruksproduktionens räntabilitet.
36188: 
36189: 
36190:                                      T i ll R i k s d a g e n.
36191: 
36192:   Hänsivande till motiveringen i hemst.            till lag om tryggande av lantbruksproduk-
36193: mot n:o 175 (1948 rd.) angående ett pro-           tionens räntabilitet samt agrarutskottets be-
36194: duktions- och prissättningsprogram för lant-       tänkande n:o 67 av den 25. 4. 1951 före-
36195: bruket, lagmot. n: o 42 ( 1949 rd.) med            slå vi vördsamt,
36196: förslag till lag om tryggandet av en skälig
36197: prisnivå för lantbruksprodukter, regerin-                    att Riksdagen måtte antaga föl-
36198: gens prop. n: o 55 ( 1950 rd.) med förslag                 jande lagförslag:
36199: 
36200: 
36201: 
36202:                                              Lag
36203:                    om tryggande av lantbruksproduktionens räntabilitet.
36204:       I enlighet med Riksdagens beslut stadgas:
36205:                      1 §.                                               3 §.
36206:   För tryggande av lantbruksproduktionens             I utgiftsstaten upptages årligen ett till-
36207: räntabilitet fastställes för tre sikördeår, bör-   räckligt :förslagsanslag för att användas:
36208: jande med skördeåret 1952-1953, prisen                1) tili upprätthållandet av en viss fast-
36209: på de viktigaste brödsädssorterna och krea-        ställd prisnivå;
36210: turshushållningsprodukterna för varje skör-           2) tili ersättningar för större produk-
36211: deår, varjämte produktionen i övrigt tryg-         tionskostnader åt småbrukare i hela landet;
36212: gas i enlighet med vad i denna lag stadgas.           3) särskilt i norra delarna av landet och
36213:                                                    i den yttre skärgården till ersättningar för
36214:                       2 §.                         av ogynsamma naturförhållanden :förorsa-
36215:    För bestämmande av de pris, som skola           kade större produktionskostnader. Detta
36216: fastställas, böra på basen av lantbrukets          anslag bör i främsta rummet användas för
36217: genomsnittliga produktionsmängder under            stödjande av mjölkhushållningsproduktio-
36218: de tre föregående åren och med stöd av ma-         nen, så att även sådana odlare, som icke
36219: terialet för den officiella undersökningen av      sälja mjölk utanför odlingen, bliva delak-
36220: lantbrukets räntabilitet årligen uträ;knas         tiga därav. För att främja befordran av
36221: genomsnittliga bruttoavkastningen och pro-         mjölk till mejerierna på nämnda områden
36222: duktionskostnaden på i södra delen av lan-         kan detta anslag även användas för sänk-
36223: det belägna odlingar, omfattande från tio          ning av transportkostnaderna för mjölk,
36224: till tjugofem hektar förvandlad lantbruks-         dock icke såvida i hela landet erläggas er-
36225: jord, vilka med beaktande av jordbrukets           sättningar för mjölktransportkostnader.
36226: rationalisering och förnuftsenliga skötsel i
36227: övrigt representera medelnivån på nämnda                              4 §.
36228: område samt beräkningar uppgöras an-                 Ovan i 2 § nämnda beräkningar liksom
36229: gående sådana pris på lantbruksprodukter,          även nödiga beräkningar för fastställandet
36230: att bruttoavkastningen med anlitande av            av de i 3 § åsyftade anslagens storlek ut-
36231: den täcker produktionskostnaden.                   föras och justeras av en av statsrådet till-
36232:                                    IX,4. -!Korsbäck ym.                                 813
36233: 
36234: satt sakkunnignämnd under ordförande-           vån samt för justering av prisen, då en
36235: skap av lantbruksministern eller en på fram-    justering av andra än i sagda punkt nämnda
36236: ställning av honom av statsrådet utsedd         vägande skäl påkallas efter det prisen fast-
36237: person.                                         ställts.
36238:    Denna sakkunnignämnd bör före den 1                             6 §.
36239: februari tili lantbruksministeriet inlämna        Regeringen bör årligen tili riksdagen av-
36240: förslag tili priser på lantbruksprodukter för   giva en redogörelse för de åtgärder, som
36241: följande skördeår samt tili andra tili fast-    vidtagits med stöd av denna lag.
36242: ställandet av prisen anslutna och i 3 § åsyf-
36243: tade åtgärder för stödjande av lantbruket.                          7 §.
36244:                                                   Kommunerna äro skyldiga att på sätt i
36245:                     5 §.                        förordning närmare föreskrives utan ersätt..
36246:    Statsrådet bör på framställning av lant-     ning biträda vid utdelningen av i 3 § av-
36247: bruksministeriet:                               sedda anslag tili odlarna.
36248:    1) årligen för den 1 mars fastställa pri-
36249: sen på i 1 § omförmälda produkter för föl-                           8 §.
36250: jande skördeår, med beaktande av att den           Ersättningar, vilka i stöd av denna lag
36251: i enlighet därmed beräknade, i 2 § åsyftade     ur statsmedel erläggas direkt åt odlarna,
36252: bruttoavkastningen täcker produktionskost-      äro fria från stats- och kommunalskatt.
36253: naden, även som de grunder, enligt vilka           Rätt tili sådan ersättning må icke utmä-
36254: sagda pris justeras, ifall skördemängderna      tas.
36255: betydligt avvika från de som grund för be-                           9 §.
36256: räkningarna använda mängderna; samt                Närmare föreskrifter angående verkstäl-
36257:    2) vidtaga nödiga åtgärder för upprätt-      ligheten och tillämpningen av denna lag ut-
36258: hällande av den i punkt 1 förutsatta prisni-    färdas medelst förordning.
36259: 
36260:      Helsingfors den 14 september 1951.
36261: 
36262: 
36263:               Verner Korsbäck.                     Arthur Larson.
36264:               'Levi Jern.                          Ture Hollsten.
36265:               Henrik Kullberg.                     lAlbin Wickman.
36266:                                        Matti Heikkilä.
36267: 814
36268: 
36269:  IX,4. -   Lak. al. N: o 69.
36270:                                                                                   Suomennos.
36271: 
36272: 
36273: 
36274: 
36275:                                Korsbäck ym.: Ehdotus laiksi maataloust'uotannon kannat-
36276:                                  tavuuden turvaamisesta.
36277: 
36278: 
36279:                                     E d u s k u n n a ll e.
36280: 
36281:    Viitaten perusteluihin toivomusaloitteessa    taloustuotannon kannattavuuden turvaami-
36282: n:o 175 (1948 vp.), joka koski maatalouden       sesta sekä maatalousvaliokunnan mietintöön
36283: tuotanto- ja hinnoitteluohjelmaa, lakialoit-     n: o 67 huhtikuun 25 päivältä 1951 ehdo-
36284: teeseen n:o 42 (1949 vp.), joka sisälsi ehdo-    tamme kunnioittaen,
36285: tuksen laiksi maataloustuotteiden kohtuulli-
36286: sen hintatason turvaamisesta, hallituksen                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
36287: esitytkseen n: o 55 (1950 vp.) laiksi maa-              van lakiehdotuksen:
36288: 
36289: 
36290: 
36291:                                           Laki
36292:                    maataloustuotannon kannattavuuden turvaamisesta.
36293:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
36294:                      1 §.                                             3 §.
36295:    Maataloustuotannon kannattavuuden tur-           Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo-
36296: vaamiseksi vahvistetaan kolmeksi satovuo-        sittain riittävät arviomäärärahat käytettä-
36297: deksi, alkaen satovuodesta 1952-1953, tär-       viksi:
36298: keimmille leipäviljalajeille ja karjatalous-        1) määrätyn hintatason säilyttämiseksi;
36299: tuotteille satovuosittain hinnat ja tuetaan         2-) koko maassa korvauksina suuremmista
36300: muutoin tuotantoa sen mukaan kuin tässä          toutantokustannuksista pienviljelijöille;
36301: laissa säädetään.                                   3) varsinkin maan pohjoisosissa ja ulko-
36302:                                                 saaristossa korvauksena epäedullisista luon-
36303:                      2 §.                       nonsuhteista johtuvista suuremmista tuo-
36304:    Vahvistettavien hintojen määräämistä         tantokustannuksista. Tämä määräraha on
36305:  varten on maatalouden kolmen edellisen         käytettävä ensi sijassa maitotaloustuotan-
36306: vuoden keskimääräisiä tuotantomääriä pe-        non tukemiseen niin, että siitä pääsevät osal-
36307:  rusteena pitäen vuosittain laskettava maa-     lisiksi myös sellaiset viljelijät, jotka eivät
36308: talouden virallisen kannattavuustutkimuk-       myy maitoa viljelmän ulkopuolelle. Maidon
36309: sen aineistoa käyttäen maatalouden keski-       meijereihin saannin edistämiseksi maini-
36310: määräinen bruttotuotto ja tuotantokustan-       tuilla alueilla voidaan tätä määrärahaa
36311: nus maan eteläpuoliskolla sijaitsevilla, kym-   käyttää lisäksi maidon kuljetuskustannusten
36312: menestä kahteenkymmeneenviiteen muun-           alentamiseen, ei kuitenkaan silloin kun koko
36313: nettua maatalousmaan hehtaaria käsittävillä     maassa suoritetaan maidon kuljetusavustuk-
36314: viljelmillä, jotka maatalouden ratinalisoin-    sia.
36315: nin ja järkiperäisen hoidon huomioon ot-                              4 §.
36316: taen edustavat mainitun alueen keskitasoa,         Edellä 2 § :ssä mainitut samoin kuin
36317: sekä tehtävä laskelmat sellaisiksi maatalous-   3 §: ssä tarkoitettujen määrärahojen suuruu-
36318: tuotteiden hinnoiksi, joita käyttäen brutto-    den määräämiseksi tarvittavat laskelmat
36319: tuotto peittää tuotantokustannuksen.            teettää ja tarkistaa valtioneuvoston aset-
36320:                                     IX,4 .. -Korsbäck ym.                                 81&
36321: 
36322: tama asiantuntijalautakunta, jonka puheen-       lyttämiseksi sekä hintojen tarkistamiseksi,
36323: johtajana on maatalousministeri tai valtio-      milloin muut kuin sanotussa kohdassa mai-
36324: neuvoston hänen esityksestään määräämä           nitut, hintojen vahvistamisen jälkeen ilmen-
36325: henkilö.                                         neet painavat syyt vaativat tarkistuksen
36326:    Tämän asiantuntijalautakunnan on teh-         toimittamista.
36327: tävä helmikuun 1 päivään mennessä maa-                               6 §.
36328: talousministeriölle ehdotus maataloustuottei-      Hallituksen on vuosittain annettava edus-
36329: den hinnoiksi seuraavaa satovuotta varten        kunnalle selostus niistä toimenpiteistä, joi-
36330: sekä hintojen määräämiseen liittyviksi ja        hin tämän lain nojalla on ryhdytty.
36331: 3 §: ssä tarkoitetuiksi muiksi maatalouden
36332: tukitoimenpiteiksi.                                                   7 §.
36333:                                                    Kunnat ovat velvollisia asetuksessa tar-
36334:                      5 §.                        kemmin määrättävällä tavalla korvauksetta
36335:    Valtioneuvoston on maatalousministeriön       avustamaan 3 §: ssä tarkoitettujen määrä-
36336: esityksestä :                                    rahojen jaossa viljelijöille.
36337:    1) vuosittain maaliskuun 1 päivään men-
36338: nessä vahvistettava 1 § :ssä mainittujen tuot-                        8 §.
36339: teiden hinnat seuraavaksi satovuodeksi si-         Tämän lain nojalla valtion varoista suo-
36340: ten, että niiden mukaan laskettu, 2 § : ssä      raan viljelijöille jaettavat korvaukset ovat
36341: tarkoitettu bruttotuotto peittää tuotanto-       vapaat valtion ja kunnan verosta.
36342: kustannuksen, sekä niin ikään vahvistettava        Oikeutta näihin korvauksiin älköön ulos-
36343: ne perusteet, joiden mukaan sanotut hinnat       mitattako.
36344: tarkistetaan siinä tapauksessa, että satomää-
36345: rät huomattavasti poikkeavat laskelmien pe-                        9 §.
36346: rusteena käytetyistä määristä; ja                  Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
36347:    2) ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpitei-      täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
36348: siin 1) kohdassa edellytetyn hintatason säi-     asetuksella.
36349: 
36350:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
36351: 
36352: 
36353:               Verner Korsbäck.                      Arthur Larson.
36354:               Levi Jern.                            Ture Hollsten.
36355:               Henrik Kullberg.                      Albin Wickman.
36356:                                         Matti Heikkilä.
36357: 816
36358: 
36359: IX,5. -   Lagmot. N:o 70.
36360: 
36361: 
36362: 
36363: 
36364:                                Korsbäck m. fl.: F'örslag till lag om ändring av 4 § lagen
36365:                                  om främjande av den inhemska fröproduktionen åren
36366:                                  1950-1954.
36367: 
36368: 
36369:                                   T i ll R i k s d a g e n.
36370: 
36371:    För främjandet av den inhemska fröpro-       kande införa garanterade pris för timotej-
36372: duktionen stiftades är 1944 en lag angående     frö. Vid behandlingen i stora utskottet om-
36373: minimiprisen på vissa under åren 1945-          fattades likaså enhälligt agrarutskottets
36374: 1950 producerade frövaror, viiken är 1946       förslag i fråga om timotejfrö.
36375: kompletetrades med en lag om minimiprisen
36376: för särskilda under åren 1946-1955 produ-          Vid lagförslagets andra behandling i
36377: cerat vallväxtfrö. Enligt denna lag garan-      riksdagen godkändes ett i sak obetydligt
36378: terades priset på under åren 1946-1950          ändringsförslag rörande gränsen för det
36379: producerat timotejfrö tili 6lf2 ggr rägens      s. k. frostområdet i norra Finland. När för-
36380: pris.                                           slaget därefter upptogs tili förnyad behand-
36381:    I början av år 1950 avgav regeringen en      ling i stora utskottet, frångick utskottet sitt
36382: proposition med förslag tili lag om främ-       tidigare fattade beslut och lade av skäl,
36383: jande av den inhemska fröproduktionen un-       som icke kan anses vara sakliga, regerin-
36384: der åren 1950-1954. Detta lagförslag inne-      gens proposition tili grund för behandlin-
36385: bar bl. a. minimigarantipriser på samtliga i    gen, med den påföljd, att agrarutskottets
36386: tvä förenämnda lagar berörda fröslag för-       av stora utskottet tidigare omfattade för-
36387: utom timotejfrö. Åtgärden att utelämna detta    slag om minimigarantipris även på timotej-
36388: fröslag från garantilagen motiverades med       frö icke intogs i den sedermera antagna
36389: att produktionen av timotejfrö även utan        lagen.
36390: prisgaranti var tillräcklig. Tili denna upp-       Att timotejfrö på ovan berörda sätt läm-
36391: fattning torde man pä regeringshåll ha          nades utanför produktionsfrämjande ätgär-
36392: kommit närmast på grund av att timotej-         der, som ifrågavanrande lag innebär för den
36393: fröproduktionen är 1949 var· synnerligen        övriga fröproduktionen, har redan nu med-
36394: stor. Att så var fallet var dock en tillfäl-    fört en sådan minskning av timotejfrö-
36395: lighet, som dels berodde på de oförnuftiga      produktionen, att stor brist på detta frö
36396: reglementeringsförhållandena och på ett för     kan befaras under kommande såningsperiod.
36397: timotejfröproduktion      exeptionellt   gott   Dessutom har förhållandet skapat oreda
36398: skördeär. Tack vare denna tillfälliga över-     inom handeln och på prismarknaden. Trots
36399: produktion och möjligheter tili export av       ringa utbud var producentpriset på timo-
36400: timotejfrö kunde för övrigt de förluster,       tejfrö hösten 1950 80: - - 100: - per
36401: som förorsakades genom minimigarantipris        kg, för att våren 1951 stiga tili 140: - -
36402: på en del andra frövaror avsevärt nedbrin-      160: - per kg. Sådana prisfluktuationer
36403: gas.                                            skadar såväl producent som konsument och
36404:    Vid behandlingen av regeringens propo-       äventyrar en jämn tillgång på frö. Ur
36405: sition i agrarutskottet hördes ett flertal      principiell synpunkt är det icke heller rätt
36406: sakkunniga, vilka samtliga av en eller an-      och billigt, att ett fröslag lämnas på sidan
36407: nan anledning förordade, att minimipris         om en så pass betydelsefull produktions-
36408: för timotejfrö även skulle garanteras i lag     främjande åtgärd so;rn det här är fräga om,
36409: enligt samma grunder som beträffande öv-        under det att alla andra fröslag av samma
36410: riga i propositionen nämnda frön. Utskot-       vikt och betydelse ägnas i lag fastställda
36411: tet beslöt ocksä enhälligt att i sitt betän-    stödåtgärder.
36412:                                             IX,5. -Korsbäck ym.                                   S11
36413:   Med stöd av det ovananförda och under                     av den inhemska fröpiödukti<511~h föresili
36414: hänvisning tili agrarutskottets betänkande                  vi vördsamt,
36415: n:o 7 av den 4 april 1950 rörande regerin-
36416: gens proposition n: o 7 av den 17 februari                          att Riksdagen måtte godkänna föl-
36417: 1950 med förslag tili lag om främjande                            jande lagförslag:
36418: 
36419: 
36420: 
36421:                                                       Läg
36422:    om ändring av 4 § i lagen om främjande av den inhemska fröproduktionen åren
36423:                                                   1950-1954.
36424:    I enlighet med Riksdagens beslut skall 4 §, 2 möm. i lagen av den 9 juni 1950
36425:  om främjande av den inhemska fröproduktionen under åren 1950-1954 erhålla föl-
36426:  jande ändrad:e lydelse:
36427:                                                                                              markfkg.
36428:                                               markfkg       ~imote~ utan arvtalsodlingar... . 100~120
36429: Rödklöver fdn avtalsodlingar .. 300-350                     Angssvmgel ................. .. 140~180
36430:                                                             övrig~ oljeväxter ............. .  5~ 65
36431: Rödklöver utatn avtalsodlingar . . 250-300
36432: Alsike klöver . . . . . . . . . . . . . . . . . . 300-350
36433: Vitklöver . . .. .. . .. . . . . . .. . . . . . 400-45'0
36434: Timotej, från avtalsodlingar .... 120~140
36435: 
36436:       Helsingfors den 16 september 1951.
36437: 
36438: 
36439:                      Verner Kon~bäck.                              Arthur Larson.
36440:                      Levi Jer:n.                                    Ture lldllsten.
36441:                      Henrik Kullberg.                              Albin Wickman.
36442: 
36443: 
36444: 
36445: 
36446:                                                                                                    103
36447: 818
36448: 
36449: IX,5. -   Lak. al. N:o 70.                                                          Suomennos.
36450: 
36451: 
36452: 
36453: 
36454:                                 Korsbäck ym.: Ehdotus laiksi kotimaisen siementuotannon
36455:                                    edistämisestä vuosina 1950-1954 annetun lain 4 §:n
36456:                                     muuttamisesta.
36457: 
36458: 
36459:                                      E d u s k u n n a ll e.
36460: 
36461:    Kotimaisen siementuotannon edistämiseksi       nassa hyväksyttiin myös yksimielisesti maa-
36462: säädettiin vuonna 1944 laki eräiden vuosina       talousvaliokunnan ehdotus timotein sieme-
36463: 1945-1950 tuotettujen kotimaisten sie-            nen suhteen.
36464: menten vähimmistä myyntihinnoista, jota              Lakiehdotuksen toisessa käsittelyssä edus-
36465: vuonna 1946 täydennettiin lailla eräiden          kunnassa hyväksyttiin asiallisesti merldtyk-
36466: vuosina 1946-1955 kotimaassa tuotettujen          setön muutosehdotus, joka koski ns. halla-
36467: nurmikasvien siementen vähimmistä hin-            alueen rajoja Pohjois-Suomessa. Kun laki-
36468: noista. Tämän lain mukaan taattiin vuo-           ehdotus sen jälkeen otettiin uudelleen käsi-
36469: sina 1946-1950 tuotetun timoteinsiemenen          teltäväksi suuressa valiokunnassa, luopui
36470: hinnaksi 6% kertaa rukiin hinta.                  valiokunta aikaisemmasta päätöksestään ja
36471:    Vuoden 1950 alussa hallitus antoi esityk-      hyväksyi syistä, joita ei voida pitää asialli-
36472: sen laiksi kotimaisen siementuotannon edis-       sina, käsittelyn pohjaksi hallituksen esityk-
36473: tämisestä vuosina 1950-1954. Tähän laki-          sen sillä seurauksella, että maatalousvalio-
36474: ehdotukseen sisältyivät mm. minimitakuu-          kunnan ehdotusta, jonka suuri valiokunta
36475: hinnat kaikille kahdessa edellä mainitussa        aikaisemmin oli hyväksynyt, vähimmäishin-
36476: laissa mainituille siemenlajeille timotein sie-   nan takaammesta myös timotein siemenelle
36477: mentä lukuunottamatta. Tämän siemenlajin          ei otettu sittemmin hyväksyttyyn lakiin.
36478: jättämistä takuulain ulkopuolelleperusteltiin        Se seikka, että timotein siemen edellä kos-
36479: sillä, että timotein siemenen tuotanto ilman      ketellulla tavalla jätettiin niiden tuotannon-
36480: hintatakuutakin oli riittävä. Tähän käsityk-      edistämistoimenpiteiden ulkopuolelle, joita
36481: seen lienee hallituksen taholla tultu lähinnä     kysymyksessä oleva laki tarkoittaa muun sie-
36482: sen johdosta, että timotein siemenen tuo-         mentuotannon suhteen, on jo nyt aiheutta-
36483: tanto vuonna 1949 oli erittäin suuri. Että        nut sellaisen vähenemisen timotein siemenen
36484: näin oli asianlaita, oli kuitenkin tilapäisil-    tuotannossa, että tästä siemenestä saattaa
36485: miö, joka osaksi johtui järjesttömistä sään-      pelätä olevan suurta puutetta tulevana kyl-
36486: nöstelyoloista ja timotein siemenen tuotan-       vökautena. Sitäpaitsi nykyinen asiantila on
36487: nolle poikkeuksellisen hyvästä satovuodesta.      aiheuttanut sekaannusta kaupassa ja hinta-
36488: Tämän tilapäisen ylituotannon ja timotein         markkinoilla. Vähäisestä tarjonnasta huoli-
36489: siemenen vientimahdollisuuksien ansiosta          matta oli timotein siemenen tuottajahinta
36490: voitiin muuten huomattavasti pienentää            syksyllä 1950 80:--100:- kilolta nous-
36491: niitä tappioita, joita aiheutui eräiden mui-      ten keväällä 1951140:-- 160:- kilolta.
36492: den siementen minimitalmuhinnoista.               Sellaiset hintavaihtelut ovat haital{'si sekä
36493:    Hallituksen esitystä käsiteltäessä maata-      tuottajalle että kuluttajalle ja vaarantavat
36494: lousvaliokunnassa kuultiin useita asiantun-       siemenen tasaisen saannin. Periaatteelliselta
36495: tijoita, jotka kaikki syystä tai toisesta puol-   kannalta ei myöskään ole oikein eikä koh-
36496: tivat myös timotein siemenen vähimmäis-           tuullista, että yksi siemenlaji jätetään syr-
36497: hinnan takaamista laissa samojen perustei-        jään niin merkityksellisistä tuotantoa edis-
36498: den mukaan kuin muiden esityksessä mai-           tävistä toimenpiteistä kuin tässä on kysy-
36499: nittujen siementen. Valiokunta päättildn          mys, kun taas kaikki muut yhtä tärkeät ja
36500: yksimielisesti ottaa mietintöönsä takuuhin-       merkitykselliset siemenlajit tulevat osalli-
36501: nat timotein siemenelle. Suuressa valiokun-       siksi laissa vahvistetuista tukitoimenpiteistä.
36502:                                               IX,5. -Korsbäck ym.                                                   819
36503: 
36504:   Edellä esitettyyn sekä maatalousvaliokun-                   maisen siementuotannon edistämisestä vii"'
36505: nan mietintöön n: o 7 4 päivältä huhti-                       taten ehdotamme kunnioittaen.
36506: kuuta 1950 hallituksen esityksestä n: o 7
36507: 17 päivältä helmikuuta 1950 laiksi koti-                                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
36508:                                                                        van lakiehdotuksen:
36509: 
36510: 
36511:                                                       Laki
36512:   kotimaisen siementuotannon edistämisestä vuosina 1950-1954 annetun lain 4 §:n
36513:                                    muuttamisesta.
36514:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kotimaisen siementuotannon edistämi-
36515:   sestä vuosina 1950-1954 9 päivänä kesäkuuta 1950 annetun lain 4 § :n 2 momentti
36516:   näin kuuluvaksi:
36517:                                                                                                               markkaaJkg
36518:                                               markkaa/kg      Timotei, ulkopuolelta Sopimusvil-
36519: Puna-apila, sopimusviljelyksiltä . 300-350                      jelysten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100-120
36520: Puna-apila, ulkopuolelta sopimus-                             ~urminata .................... 140-180
36521:   viljelysten .................. 250-300
36522: Alsikeapila . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 300-350
36523: Valkoapila .................... 400-450
36524: Timotei, sopimusveljelyksiltä ... 120-140                     Muut öljykasvit . . . . . . . . . . . . . . .    50- 65
36525: 
36526:        Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1951.
36527: 
36528: 
36529:                       Verner Korsbäck.                                  Arthur Larson.
36530:                       Levi Jern.                                        Ture Hollsten.
36531:                       Henrik Kullberg.                                  Albin Wickman.
36532: 820
36533: 
36534: IX,6.- Lak. al. N:o 71.
36535: 
36536: 
36537: 
36538: 
36539:                                Vennamo ym.: Ehdotrus laiksi maanhankintalain 15 ja
36540:                                  73 §:n muuttamisesta.
36541: 
36542: 
36543:                                    E d u s k u n n a II e.
36544: 
36545:    Jo nyt voidaan todeta, ettei maanhan-        tää varsinkin kun maan pakkolnnastus yksi-
36546: kintalain nojalla tapahtunut lisämaan anta-     tyismaan osalta monin paikoin vielä jatkuu
36547: minen liian pienille tiloille, - olipa kysy-    ja yhtiöt suorastaan ihmeellisillä ja paikka-
36548: mys lisämetsämaan antamisesta tai viljelys-     kunnalla kerrottavilla perusteilla ovat jär-
36549: kelpoisesta maasta -, vaikka tämä ylei-         jestäneet itsensä maanluovutuksesta va-
36550: seltä kannalta ja pientilallisten elintärkeän   paiksi.
36551: edun vuoksi olisi ollut välttämätöntä, ole         On myös kiinnitettävä vakavaa huomiota
36552: tapahtunut ei."kä näytä tapahtuvan sillä ta-    siihen seikkaan, että lisämaita annettaessa
36553: voin kuin mitä olisi ollut asianmukaista.       ovat maanluovutusta käsittelevät tuomio-
36554: Monissa osissa maa ta lisäksi näennäisen        istuimet tulkinneet voimassaolevaa maan-
36555: maanpuutteen vuoksi hyväksytyt maansaa-         hankintalakia varsin ahtaasti ja yksipuoli-
36556: jat odottavat tilojaan vielä kuuden vuoden      sesti. · Hylätty lisämaahakemus olisi siis
36557: jälkeen hyvinkin katkeroituneina. Jotain        voitava vielä menestyksellisesti uudistaa.
36558: on siis tehtävä asiantilan korjaamiseksi.          Jotta edelläselostetuissa suhteissa saatai-
36559:    Kun tarkastelee nykyistä tilannetta voi-     siin edes kaikkein räikeimmät ja maaseutu-
36560: daan havaita, että ennen kaikkea valtio ja      väestön oikeudentuntoa ja kipeätä talou-
36561: yhtiöt ovat päässeet maanhankintalain mu-       dellista tarvetta loukkaavat vääryydet kor-
36562: kaisesta maanluovutuksesta monin paikoin        jatuiksi on siis maanhankintalakia täyden-
36563: ja nimenomaan metsämaittensa osalta mel-        nettävä sillä tavalla, että lähinnä valtion ja
36564: keinpä pelkällä säikähdyksellä. Esim. yh-       J~htiöiden maat. eli maanhankintalain 2 § :ssä
36565: tiöt voivat nyttemmin vedota siihen, että       tarkoitetut ns. ensisijaiset luovutusvelvol-
36566: heidän määrätyllä paikkakunnalla tai kun-       liset voidaan vielä käsitellä uudelleen sa-
36567: nassa olevat laajat alueensa ovat jo maan-      malla kuin lisämaan antamista koskevia
36568: hankintalain mukaisessa maanluovutuksessa       säännöksiä on tarpeen niin selventää, että
36569: tulleet käsitellyiksi loppuun eikä tämän        maansaajille kohtuuttomat tulkinnat eivät
36570: lain mukaista varausta ole jätetty voimaan,     voi tulla kysymykseen.
36571: jotenka heidän maansa ovat täysin suojatut         Kaiken edellä lausumamme perusteella
36572: olipa pienviljelijöiden maantarve kuinka        ehdotamme kunnioittaen,
36573: kipeä ja kohtuullinen tahansa. Maaseutu-
36574: väestön oikeudentunto ei tällaista asian-                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
36575: tilaa kuitenkaan aivan oikein voi ymmär-               van lakiehdotuksen:
36576: 
36577: 
36578:                                           Laki
36579:                             maanhankintalain muuttamisesta.
36580:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
36581:  säädetyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun maanhankinta-
36582:  lain 15 § näin kuuluvaksi ja sen 73 §: ään lisätään näin kuuluva 4 momentti:
36583:                  15 §.                          asuntoviljelys- tai asuntotilaksi katsotta-
36584:   Lisäaluetta ja etuuksia sekä osuutta          vaan tilaan tai alueeseen enintään niin
36585: yhteismetsään voidaan hankkia viljelys-,        paljon, että tilasta tai alueesta lisäalueen
36586:                                    IX,6.- Vennamo ym.                                   821
36587: 
36588: kanssa myös huomioon ottaen 9 §:n 2 mo-         hankkia ainoastaan sellaiseen kiinteistöön,
36589: mentin viimeisen lauseen antamat mahdol-        joka on maarekisteriin merkitty ennen
36590: lisuudet muodostuu niin suuri viljelmä,         1 päivää tammikuuta 1950 tai jonka muo-
36591: kuin minkä tämän lain 1 §·:ssä mainittu         dostamista tarkoittava maanmittaustoimi-
36592: henkilö enintään voi saada.                     tus on sitä ennen pantu vireille.
36593:    Kalastustilaksi muodostettavaan tilaan
36594: voidaan hankkia vesialuetta ja kylän tai                           73 §.
36595: tilojen yhteiseen veteen osuutta enintään
36596: niin paljon, että tilasta muodostuu sellai-
36597: nen tila, kuin 11 § : ssä säädetään.
36598:    Samoin voidaan lisäaluetta ja kylän yh-         }faanhankintalain 2 § :ssä mainitun luo-
36599: teiseen veteen osuutta edellä mainituin         vutusvelvollisen omistamalle tilalle tai
36600: ehdoin hankkia sellaiseen vuokramiehen          alueelle saadaan sen estämättä, että tilan
36601: omaksi luuastettavaan vuokra-alueeseen,         tai alueen luovutusvelvollisuus on jo tämän
36602: jonka alueen maanjako-oikeus tahi toimi-        pykälän mukaisessa lainvoiman saavutta-
36603: tusmiehet vuokra-alueiden järjestely- tai       neessa katselmustoimituksessa määrätty,
36604: erottamistoimituksessa ovat määränneet,         laatia uusi asutussuunnitelma ja pakko-
36605: sekä siirtoväen pika-asutuslain mukaan          lunastaa tai ottaa siitä, myös jo ratkaistua
36606: muodostettuun tilaan, josta on voimassa         mutta uudistettua lisämaahakemusta varten
36607: 134 § : ssä mainittu viljelyssopimus tai joka   lisää alueita ja etuuksia.
36608: on myyty asukkaalle.
36609:    Pakkolunastuksella voidaan, lukuun otta-
36610: matta mitä 3 momentissa on säädetty, lisä-        Tämä laki tulee voimaan           päivänä
36611: aluetta ja kylän yhteiseen veteen osuutta             kuuta 195 .
36612: 
36613:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
36614: 
36615: 
36616:                 Veikko Vennamo.                         Tahvo Rönkkö.
36617:                 l!äno Rytinld.                          Eeli Erkkilä.
36618: 822
36619: 
36620: IX,1.- Lak. al. N:o 72.
36621: 
36622: 
36623: 
36624: 
36625:                               Kosola ym.: Ehdotus laiksi maanhankintalain 110 § :n
36626:                                 muuttamisesta.
36627: 
36628: 
36629:                                    E d u s k u n n a ll e.
36630: 
36631:    Kun maanhankintalakia toteutettaessa on      takin syystä, että kysymys on paljon laaja-
36632: suhteellisen lyhyen ajan kuluessa jouduttu      kantoisemmasta alueiden pakkolunastuk-
36633: muodostamaan suuri määrä :tiloja, on iuon-      sesta, kuin mitä yleinen pa:kkolunastuslaki
36634: nollista, että osa niistä on osoittautunut      tavallisesti koskee, eikä täyttä korvausta
36635: aiottuun tarkoitukseensa soveltumattomiksi      maan luovuttajaHe ole suoritettu.
36636: ja että valtion hallintaan näin muodoin jää        Maanha:nikintalaissa sitä vastoin ei ole
36637: alueita, joille ei ole säännönmukaisessa jär-   säännöstä, joka vastaisi edeHä mainituista
36638: jestyksessä saatu asuikkaita tai joista asuk-   lainkohdista ilmenevää oikeusperiaatetta ja
36639: kaat ovat ~uopuneet. Valtion omistuksessa       turvaisi luovuttajalle oikeuden ylijäämä-
36640: ei kyseisiä alueita voida säilyttää, koska      alueiden takaisin saantiin. Lain 110 § :ssä
36641: maanhankintalain tarkoitus ei ole, että val-    päinvastoin säädetään, että jos muodoste-
36642: tio, joka itse on kaikkein ensisijaisin maan-   tusta tilasta ei ole yhden vuoden kuluessa
36643: luovutusvelvollinen, pääsisi sanotun lain no-   siitä, kun katselmustoimitus on tullut lain-
36644: jalla ,toisaalta lisäämään maaomaisuuttaan.     voimaiseksi, tehty hallintasopimusta tai asu-
36645: Tämän ohella on otettava huomioon se käy-       kas on luopunut hallintasopimuksesta
36646: tännöllinen näkökohta, että ylijäämätiloja,     taikka jos sanottu sopimus lakkaa muusta
36647: jotka sijaitsevat hajallaan eri puolilla Suo-   syystä, maatalousministeriö on oikeutettu
36648: mea, olisi hankalaa ja muutoinkin epä-          päättämään, miten ja mistä hinnasta val-
36649: asianmukaista hoitaa valtion toimesta.          tiolle kuuluva alue on käytettävä asutus-
36650:    Kun arvostellaan kysymystä niiden tilo-      taiikka erityisistä syistä muihin tarkoituk-
36651: jen kohtalosta, jotka täten jäävät maan-        siin. Puheena olevaa säännöstä arvostel-
36652: hankintalain tarkoituksiin käyttämättä, on      taessa on 'kuitenkin muistettava, että maan-
36653: kiinnitettävä huomiota lainsäädännössämme       hankintalaki säädettiin asutusmaan hankki-
36654: aikaisemmin omaksuttuihin järjestelyihin.       miseksi määrättyjä, lain 1 § :ssä mainittuja
36655: Kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta          maan saajia varten, eikä lakia näin ollen
36656: yleiseen tarpeeseen 14 päivänä heinäkuuta       pitäisi käyttää muiden ja asutustoiminnalle
36657: 1898 annetun lain 56 § antaa maa-alueeP         kenties täysin vieraidenkin tarkoitusperien
36658: entiselle omistajalle oikeuden lunastaa alue    hyväksi. Mikäli käytännössä näin tapahtuu
36659: kauppahinnasta takaisin, jos se myöhemmin       - ja siihen viittaavaa kehitystä on jo il-
36660: myydään sen vuoksi, ettei sitä enää tarvita     mennyt - joudutaan erityisiin vaikeuksiin
36661: siihen tarkoitukseen, johon se pa:kkolunas-     mm. hintakysymyksissä, koska maanhankin-
36662: tettiin. Näin on asianlaita siitä huolimatta,   talain mukaan pakkolunastetun maan hinta
36663: että luovuttaja on saanut alueesta korvauk-     on määrättävä sen tarkoituksen perusteella,
36664: sen ka:ileimman käyvän hinnan mukaan.           johon alue todella luovutetaan, eikä ole so-
36665: Myös siirtoväen pika-asutuslaissa - sen 30      veJlasta, että valtio pääsee hyötymään maan
36666: § :ssä - on saman periaatteen mukaisesti        luovuttajien kustannuksella.
36667: ollut säädettynä, että jollei pakkolunaste-        Edellä viitatuista syistä on välttämätöntä,
36668: tulle alueelle ole yhden vuoden kuluessa        että maanhankintalaki selvästi saatetaan
36669: siitä, kun lunastustoimitus on saanut lain-     sen nojalla paikkolunastettuihin, mutta ey-
36670: voiman, otettu asukasta, on pakkolunastus-      seiseen asutustoimintaan tarpeettomiksi
36671: hanke rauennut. Juuri 1asutustoiminnan          osoittautuneisiin alueisiin nähden sen peri-
36672: alalla on mainittu periaate luonnollinen sii-   aatteen kannalle, jdka mm. siirtoväen pika-
36673:                                     IX, 7. -   Kosola ym.                                 823
36674: 
36675: asutuslaissa on saanut ilmaisunsa eli että       tettava viimeistään tämän ajanjakson paa-
36676: entiselle omistajalle varataan oikeus lunas-     tyttyä. Jos taasen jo tehty hallintasopimus
36677: taa ne takaisin. Samoin olisi meneteltävä        myöhemmin syystä tai toisesta lakkaa, olisi
36678: sanotunlaisessa tapauksessa myös niiden          lunastusoikeus niin ikään myönnettävä. Lu-
36679: alueiden suhteen, jotka maanhankintalain         nastusmevettely voitaisiin järjestää siten,
36680: 74 § :n mukaisessa järjestyksessä ovat muo-      että maatalousministeriön olisi edeHä maini-
36681: dollisesti kauppakirjan nojalla siirtyneet       tun ajanjakson päätyttyä tai hallintasopi-
36682: valtiolle, sillä tällainen kauppa on asialli-    muksen lakattua viipymättä ilmoitettava ti-
36683: sesti pakkolunastukseen rinnastettavissa.        lan tai asuntotontin vapaana olosta luovut-
36684: Kun uusien tilojen ja asuntotonttien muo-        tajalle tai hänen oikeudenomistajalleen, jol-
36685: dostaminen maanhankintalain tarkoituksiin        loin asianomaisen olisi esim. 60 päivässä
36686: -on jo valtaosaltaan saatettu loppuun ja         esitettävä lunastusvaatimuksensa. Lunas-
36687: valtion toimesta suoritettavat kuntoonpano-      tushinta olisi tietenkin sama, minkä luovut-
36688: työt myös ns. kylmillä tiloilla ovat edis-       taja on valtiolle suorittanut, lisättynä teh-
36689: tyneet pitkälle, näyttää mahdollise1.ta, että    tyjen parannusten arvolla ja vähennettynä
36690: viimeistään vuoden 1952 kuluessa tehdään         aiheutettujen arvonalennusten määrällä.
36691: kaikki ne hallintasopimukset, jotka maan-          Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
36692: hankintalaissa tarkoitettujen maansaajain
36693: kanssa vielä tulevat tehtäviksi, ja ylijäämä-             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
36694: tilojen palauttaminen olisi niin ollen suori-           van lakiehdotuksen:
36695: 
36696: 
36697:                                           Laki
36698:                        maanhankintalain 110 §: n muuttamisesta.
36699:   Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun
36700:  maanhankintalain (396/45) 110 § näin kuuluvaksi:
36701:                    110 §.                        kas tai hänen oikeudenomistajansa on oikeu-
36702:    Jos pakkolunastetusta tai 74 § :n 1 mo-       tettu saamaan korvauksen alueella tekemis-
36703: mentin mukaan valtiolle luovutetusta ti-         tään •parwnnustöistä niistä kuitenkin vähen-
36704: lasta tai asuntotontista ei ole joulukuun 31     nettynä korvaus heidän sille rakennuksi-
36705:  päivään 1952 mennessä tehty haHintasopi-        neen ehkä aiheutamasta rappiosta.
36706: musta, on maan luovuttajalla tai hänen             Kun 1 momentissa mainittu määräaika
36707: oikeudenomistajanaan oikeus lunastaa tila        on päättynyt tai hallintasopimus lakannut,
36708: tai asuntotontti takaisin hinnasta, jonka        on maata:lousministeriön tiedoitettava aluei-
36709: vaitio siitä on suorittanut lisättynä teh-       den vapaana olosta viipymättä maan luo-
36710: tyjen parannusten arvona ja vähennettynä         vuttajalle tai hänen oikeudenomistajalleen?
36711: .aiheutettujen arvonalennusten määrällä.         joiden on kuudenkymmenen päivän ku-
36712:  Sama olkoon laki, j.os asukas myöhemmin         luessa tiedon satuaan ilmoittauduttava lu-
36713: luopuu hallintasopimuksesta taikka jos sa-       nastajiksi, mikäli he haluavat lunastusoi-
36714: nottu sopimus lakkaa muusta syystä. Asu-         keuttaan käyttää.
36715: 
36716:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
36717: 
36718: 
36719:                 N. Kosola.                               Matti Heikkilä.
36720:                 Kalervo Saura.                           Arno Tuurna.
36721:                 R. Hallberg.                             Irma Hamara.
36722:                 Iis1akki Nikola.                         Helena Virkki.
36723:                                    ~~M~n;      fPkdotus laik$i mtLa:Pkankdnt(tlain 149 §:n muut-
36724:                                        tami3e$tq,.
36725: 
36726:                                         E d u s k u n n a 11 e.
36727: 
36728:    Ma~nh&nkwt!l-lain 651 lOp ja 149 § : jen           vina tekijöinä huomioon. Täten tällaisten
36729: :multaan on tämän lam PlU.kail.n ml.lodoste-          tilojen s~~jat joutllVIJ,t maksamaan näl.stä
36730: tQ.lie tilalle määrättävä 3i, · 12. 44 vallin-        töitltä aihe11tuvan kustannusosuutensa kak-
36731: neen hintatason m~ki}inen hinta ja on lo-             sinke:rtail;ltllla.         "·             ·
36732: pullillta myyntihintaa vahvistettaessa otet-              Toisaalta on h,uoiUatt~tva, että korvauksia
36733: tava ~W>m~oon n~ per11Steet, ~9iden mukaan,           li korvapslain pe:rqsteella mä!irätessä@ ei-
36734: jos maata saanut henkilö on siirtoväkeen              vät a:rvioimislauta.knnnat ottaneet lat:p.\raan
36735: ~l;lluva jf!, korva~seen oikeutettu henkilö,          h'llo,miQon kiinteistöjen tie-, enempää kuin
36736: hänelle suoritetaan menettämästään vastaa-            viemäri- tai metsä.nparannustöitä, joita ~or­
36737: vanlaisesta omaisuudesta l~orvausta II kor-           vauksen saajien tai muiden toimesta oli
36738: vauslain mukaan. Edelleen on mainituissa              tilojen hyväksi luovutetulla alueella tehty.
36739: lainkohdissa sekä maataloushallituksen toi-           Nämä jäivät näin .ollen kokonaan ikorvaa-
36740: meenpanoasetuksessa säädetty, että lopul-             m~tta eikä sekään riittänyt. Valtio on pitä-
36741: lista myyntihintaa mää:rii,ttij,essä, ()n maa-        ;pyt ~JB,l}tavistaan jopa niin hyvää huolta,
36742: talousministeriön otettava 'huomioon ne kui-          että valtion toimesta suoritettujen viemäri-
36743: vatwh ~tltliP:P~:fllMUS• jQ. tientel\<>työt,          ym,, töiden l~kuja, luovutetun iiluoon vilje-
36744: jotka tilan hyväksi on valtion toime.st~              lijii.t OV'at ~neet maksa\). jälkikätee;tl vaikka
36745: tehty ja liitettävä osa näi~.tä aihelltuneist{'l      eivät ole saaneet näistä töistä ennen koti-
36746: kUstannuksista tilan hintaall asukkaan mak-           tilailtaan poistumista mitään hyötyä. Tun-
36747: settavaksi. E:äytiin!lössii tti,män asukkaan          tuu :näi.n ollen kohtuuttomalta, että valtio
36748: ma,ksettavaksi tuleva kt.Iivatus-, metsänpa-          maksattaa tiloja muodostettaessa tarpeellis-
36749: rannus- ja tientekölrnstannus~tm mitärli pi-          ten tie- ynw. töiden kUBtannukset tilojen
36750: tiijsi a(llviWiä siten, että perust~mistq!Jni­        saajiUe edes osittain.
36751: tuksessa muodostett11a tUaa hinm~!telles­                 Edellä esitetyt seikat puhuvat sen puo-
36752: f!aap maanlun~;~.Stuslantakqnta ottaa alenta-         lesta, että maanhankintatilojen hyväksi val-
36753: v~a tekijänä huo:mjoon sen, että tilalle t~i          tjon toimest11 suo:Pitettujen ·kuivatus-, met-
36754: sen hyvi!lmi jQudu,taan t~k;e:rnään viemäri           sänparannu.s- sek~ tientekotöiden ku.stan-
36755: taj  tie · tahi Joudutaa:p. tilan metsiim~.tille      :p.q~set pitäisi jättää kokonaisuudessaan v~l­
36756: te}remään erinäis~ä. metsänpara:qnustöitä.            tion lopullisiksi menoiksi, kuten oli asian-
36757: tov\lnista hinta~\ ~ääriittii~~ä pit~i(!i hin-        laita jo pi}>a-asutuslain toimeenpanossa.
36758: nortteluelinten arvioida, m.ihin Q,rvoon tila             'flih~n ·on vielä lisättävi;i se, että joutues-
36759: v. 1944 lopun hintatason mukaan hinnoi-               saan osittelemaan kyseeliisiä kustannuksia
36760:  teltuna nousisi, jos tilalla tiet ja viemärit        valtion ja asukkaiden kesken, joutuvat
36761: olisi tehty, sekä verrata sitä seLlaiseen, ra-         viranmnttiset käyroä;lin ,paperisotaa u, joka
36762:  joiltaan samanlaiseen tilaan, jolta nämä             eräiden asiantuntijoiden arvion mukaan
36763: edut puuttuvat. Erotus hinnassa tulisi lisät-         tulee vieläpä kalliimmaksi kuin mitä tilan
36764: täväksi viimeksima~Q\tlUJ; t\].a:p, hJJittaan.        hinnan yhteyd~sii tai muuten karttuu
36765:    Näin pitäisi ohjeid,en m;q.k~lltU ·menetellä,      näistä töistä, lo:p.puj()n ll)puksi valtion kas-
36766: mutta käytännössä o,v.a,t Il;l.QIH~t t9imielimet      saan tuloja.
36767: hinnoitelleet samanl~;~.ista lll!l.!l.~lllQus- sekä       Huomioon otta~n S()n, mitä edellä on
36768: metsä- ja viljelyskelpoista maata riippu-             tullut esitetyksi, ehdotan kunnioittaen,
36769: matta siitä, joudutaanko vai eikö tiloille
36770: tekemään teitä, viemäreitä tai metsänparan-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
36771: nustöitä, ottamatta näitä rasituksia alenta-                 van lakiekdot1tksen:
36772:                                     IX,s. - Käbönen.
36773: 
36774: 
36775: 
36776:                                          Laki
36777:                             maanhankintalain muuttamisesta.
36778:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan toukokuun 5 päivänä 1945 annetun
36779:  ~ilanhapk~talain   149 §, sellaisena kuin Re on joululmun 15 päivänä 1950 annetussa
36780:  laissa, näin kuuluvaln!li:                      ·
36781:                   149 §.                       tettavtln vapaaehtoisella kaupalla hankki·
36782:    Valtion tämän lain mukaan suorittamat       man tilan hyväksi, on sanotuista töistä ai-
36783: kuivatus-, metsänparannus- ja tientekokus-     heutuneiden kustannusten valtion varoista
36784: tannukset jätetään kokonaan valtion lopul-     suorittamisen suhteen noudatettava vastaa-
36785: Iisikai menoiksi.                              vasti, mitä 1 momentissa on säädetty.
36786:    Milloin kuivatqs-, metsänparannus- ja          Erityisistä syistä voidaan osa valtion
36787: tientekotöitä on suoritettu taj SlJOritetaan   tämän lain mukaflil suorittamista raivaus-
36788: asutusviranomaisten toimesta tlti heidän       ja rakentamiskustannuksista niin ikään jät-
36789: hyväksymänsä suunnitelman mukaisesti asu-      tää valtion lopullisiksi menoiksi.
36790: 
36791:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
36792: 
36793: 
36794:                                    Urbo !{ähönen.
36795: 
36796: 
36797: 
36798: 
36799:                                                                                        1()4.
36800: '826
36801: 
36802: IX,9. -    Lak. al. N:o 74.
36803: 
36804: 
36805: 
36806: 
36807:                                Niukkanen ym..: Ehdotus laiksi maanhankintalain nojalla
36808:                                   perustettavista yhteismensistä annetun lain muuttami-
36809:                                   sesta.
36810: 
36811: 
36812:                                     E d u s k u n n a ll e.
36813: 
36814:    Korkein oikeus on äänestyksen jälkeen          ruotsi•nkielisiin kuntiin ei muuta sanottujen
36815: K.a.tsonut, ettei suomenkielisissä kunnissa       kuntien kielisuhteita, joten ei löydy kielel-
36816: sijaitsevia tiloja var·ten voida perustaa yh-     lisiä syitä pitää näissä kunnissa olevia,
36817: teismetsiä kaksikielisiin kuntiin. Kun marun-     usein suuria metsäalueita asutustoimenpi-
36818: hankintalain 92 § :n tulkinnasta johtuen          tei1tä rauhoitettuna, olisi lakia siten selven-
36819: varsinkin cruotsinkielisten Ja kaksikielisten     nettävä, että suomenkielisissä ja kaksikieli-
36820: kuntien lähettyville, Etelä- ja Lounais-Suo-      sissä kunnissa sijaitsevia asutustiloja var-
36821: messa perustetuista kalastus- ym. asutusti-       ten ;voidaan yhteismetsä perustaa myös
36822: loista on joukko muodostettu elinkelvotto-        ruotsinkielisiin ja kaksikielisiin kuntiin.
36823: miksi sen vuoksi, että niille ei ole voi.tu       Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
36824: maan puutteen vuoksi antaa välttämätöntä          nioittaen,
36825: metsää, kun tällaisten tilojen elinkelpoi-
36826: suutta voitaisiin parantaa antamalla niille                 että Eduskunta hyväksyisi näitn
36827: osuutta tai Esäämä:llä osuutta yhteismet-                kttuluvan lakiehdotuksen:
36828: sään ja kun yhteismetsien muodostaminen
36829: 
36830:                                           Laki
36831:           maanhankintalain nojalla perustettavista yhteismetsistä annetun lain
36832:                                     muuttamisesta.
36833:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 'Valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
36834:   säädetyllä tavalla, lisiiltään 5 päivänä toukokuuta 1945 maanhankintalain nojalla pe-
36835:   rustettavista yhteismetsistä annetun lain 1 §: ään, sellaisena kuin se on 19 päivänä
36836:   joulukuuta 1947 annetussa laissa (904/47), uusi !lläin kuuluva 3 momentti:
36837:                      1 §.                         perustettuja tiloja vamen voidaan yhteis-
36838:                                                   metsä maanhankintalain 92 § :n säännösten
36839:                                                   estämättä perustaa myös ruotsinkielisiin ja
36840:   Suomenkielisissä tai ka:ksikielisissä kun-      kaksikielisiin kuntiin.
36841: nissa sijaitsevia, maanhånki!lltalain nojalla
36842: 
36843:        H.ei1singissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
36844: 
36845: 
36846:           Juho Niukkanen.            Kerttu Saalasti.              Lauri Kaarna.
36847:           M. 0. Lahtela.             Yrjö Hautala.                 Arvi Ikonen.
36848:           Leo Häppölä.               Urho Kähönen.                 Helena Virkki.
36849:           Eino Rytinki.              Nestori Kaasalainen.          Johannes Wirtanen.
36850:           Erl. Haapaniemi.           Vilho Leivonen.               Väinö Kaasalainen.
36851:           Matti Miikki.              Mauno Jussila.
36852:                                                                                            827
36853: 
36854: IX,to.- Lak. al. N:o 75.
36855: 
36856: 
36857: 
36858: 
36859:                                 Tainio ym..: Ehdotus laiksi eräiden vuokra-alueiden lunas-
36860:                                    tamisesta.
36861: 
36862: 
36863:                                      E d u s k u n n a ll e.
36864: 
36865:     Parin vuosikymmenen ajan on jo ollut          doinkin saatava korjatuksi. Siksi torppien
36866: vireillä vuonna 1918 lokakuun 15 päivänä          ja vuokra-alueiden lunastamisesta olisi sää-
36867: ja sitä myöhemmin vuokra-alueiden lunas-          dettävä laki.
36868: tamisesta annettujen lakimääräysten ulko-           Koska vuokra-alueiden esiintyminen muo-
36869: puolelle jääneiden vuokra-alueiden lunasta-       dostaa maaseudulla suurimman epäkohdan
36870: misoikeuksien järjestäminen. Tällaisia val-       voitaisiin asian kiireellisyys huomioiden ra-
36871: tion, kuntien, jakokuntien ja muiden yhtei-       joittua ensivaiheessa vain maaseudulla ole-
36872: söjen, yhtiöiden ja yksityisten mailla olevia     vien ko. vuokra-alueiden lunastamiseen.
36873: vuokra-alueita, joissa on vuokrasuhde, oli        Lähtien siitä, että vuokratilojen lunastami-
36874: vuonna 1946 suoritetun tutkimuksen mu-            sesta johtuvasta maanluovuttamisesta suori-
36875: kaan vuoden 1943 lopussa 21,160 kpl. Ilman        tetaan luovuttajalle kohtuullinen täysi kor-
36876: vuokrasuhdetta olevia oli 1,164. Pääasialli-      vaus ja huomioonottaen vuokra-alueiden
36877: sesti Pohjois-Suomessa olevia sotilastorppia      haltijain vaikean taloudellisen aseman, olisi
36878: ja yhteismaan vuokraajia oli ensinmainit-         vuokra-alueen lunastushinta suoritettava
36879: tuja 150 ja jälkimmäisiä 1,416. Mahdolli-         maanluovuttajalle rahassa valtion varoista,
36880: sesti vuokra-alueiden luku tällä hetkellä on      kuitenkin niin, että vuokra-alueen ja sen
36881: edellä mainittua tutkimuksen loppulukua           mukana luuastettavien etuisuuksien saaja
36882: suurempi.                                         suorittaisi myöhemmin valtiolle lunastus-
36883:     Yhteistä näille vuokra-alueiden haitijoille   hinnasta viisikymmentä sadalta viiden pro-
36884: on, että heitä vuokrasopimusten lisäksi           sentin vuotuismaksulla, josta korkona kolme
36885: rasittavat monet muut vuokrasopimuk-              prosenttia kulloinkin maksamatta olevalle
36886: sista johtuvat kustannukset, epämääräisyys        pääomalle ja muu osa pääoman lyhennyk-
36887: vuokra-ajan jatkumisesta, luoton puute            seksi. Vuokra-alueen saajalle olisi kuiten-
36888:  rahalaitoksissa, koska he eivät omista kiin-     kin varattava mahdollisuus suorittaa hänen
36889: teää omaisuutta, sekä muut heidän elä-            maksettavakseen tuleva lunastushinta ly-
36890:  määnsä vaikeuttavat haitat. Näiden syiden        hyemmässäkin ajassa.
36891: vuoksi vuokratilalliset ovat jääneet teknil-         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
36892:  lisesti jälkeen yleisestä kehityksestä. He ei-
36893: vät ole voineet ryhtyä perusteellisempiin                  että Eduskunta hyväksyisi SMtraa-
36894: uudistuksiin ja taloutensa kohottamiseen.                van lakiehdotuksen:
36895: Epäkohta on niin suuri, että se olisi vih-
36896: 
36897: 
36898:                                            Laki
36899:                          eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta.
36900:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
36901: määrätyllä tavalla, säädetään:
36902:                    1 §.                           lunastettakoon viimeistään vuoden 1955
36903:  Vuokra-alue, jota Suomen kansalainen             joulukuun 31 päivään mennessä tämän lain
36904: maaseudulla vuokrasuhteen noja,lla hallitsee,     mukaan vuokramiehen omaksi, jos vuokra-
36905: 828                              IX,1o.- Vuokra-alueet.
36906: 
36907: alue on annettu maanviljelyksen tai kalas-       Vuokra-alueen ja sen mukana lunastetta.:..
36908: tuksen harjoittamista varten tai palkka-      vien etuisuuksien saaja suorittaa valtiolle
36909: työntekijöihin tai palkannauttijoihin kuu-    lunastushinnasta viisikymmentä sadalta vii-
36910: luvan tai muuten taloudellisesti samanver-    den prosentin vuotuismaksulla, josta lue-
36911: taisen henkilön tai perheen a.suntotarkoi-    taan koroksi kolme prosenttia kulloinkin
36912: tukseen.                                      maksamatta olevalle pääomalle ja muu osa
36913:    VuQkra-alue lunastetta.koon vuokramiehen    pääoman lyhennykseksi.
36914: omaksi sellaisenaan siihen kuuluvine tiluk-      Milloin vuokra-alueen saaja niin tahtoo,.
36915: sineen, puustoineen ja muine etuisuuksi-      olkoon hänellä oikeus suorittaa lunastus-
36916: neen.                                         hinta valtiolle lyhyemmässäkin ajassa.
36917:                    2 §.
36918:   Alueelle etuisuuksineen on määrättävä                           4 §.
36919: kohtuullinen käypä hinta, josta vähenne-          Tämän lain toteuttamiseksi otetaan val-
36920: tään vuokraajan vuokra-alueella suoritta-      tion tulo- ja menoarvioon vuosittain tarvit-
36921: mien parannusten arvo.                         tava arviomääräraha.
36922:                      3 §.
36923:   Lunastushinta vuokra-alueesta ja sen mu-                       5 §.
36924: kana lunastettavista etuisuuksista, puusto       Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
36925: mukaan luettuna, suoritetaan maanluovut-       täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
36926: tajalle rahassa valtion varoista.              asetuksella.
36927: 
36928:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
36929: 
36930: 
36931:               Bino 'l'a.imo.                           Nestori Nurminen.
36932:               Anna.-Liiaa. Tiebo-Isaksson.             Mikko Järvinen.
36933:               Toivo Frima.n.                           Arvo Riihimäki.
36934:                                                                                                829
36935: 
36936: D,11.- Lak. a.l. N:o 76.
36937: 
36938: 
36939: 
36940: 
36941:                                 A. Kinnunen ym.: Ehdotus lwiksi maan hankinnasta maltn
36942:                                     puutteessa oleville.
36943: 
36944: 
36945:                                       E d u s k u n n a ll e.
36946: 
36947:     Huolimwtta monien maamme maanomis-             anomuksen, mutta vain pieni osa 'll'eistä on
36948: tusolojen järjestämistä tarkoittavien lakien       saanut lisämaata. Kaiiken lisäksi ovat
36949: täytäntöön panosta maanomistusoloissamme           maanhankintaelimet useissa !tapauksissa toi-
36950: <>n yhä huomattavia ·epäkohtia. Samaan             mineet hitaasti ja muodostetuista tiloista
36951: .aikaan ikuin suuri määrä ,viljelyskelpoista       on jo nyt huomattava ooa .todettu elinkel-
36952: maata on käyttämättä tai on maatalouden            vottomiksi.
36953: kannalta epätarkoituksenmukaises.ti käytet-           Ennen olleiden ja maanhankintalain to-
36954: tynä puutavara- ym. ylrtiöiden, tilakeinot-        teuttamisen aiheuttamien ,epäkohtien pois-
36955: telijoiden, kartanoiden, harrastelijaviljeli-      tamiseksi on rvä1ttämätöntä säätää kiireelli-
36956: jöiden ja heihin verxattavien omistuksessa,        sesti uusi laki, joka tekee maanomistusolo-
36957: suuri osa varsinaista maata vilj:elevää väes-      jen oikealla tavalla järjestämisen mahdolli-
36958:  töä 'kärsii maan puutetta. Yli puolet maata       seksi, turvaa pienviljelijöille lisämaan saan-
36959: viljelevästä väestöstä omistaa viljeltyä ja        nLn ja siHe maJaseudun maata omistamatto-
36960: viljelyskelpoista maata vähemmän :kuin             malle, syntyväisyyden kautta jatkuvasti
36961:  viisi hehtaaria. Tehokas maanviljelys ja toi-     lisääntyvä1le väestölle, joka haluaa ja ky-
36962:  meentulon saanH näin pienillä tiloilla ei         kenee maatalouden harjoittamiseen, mah-
36963: <>le mahdollista.                                  dollisuudet tähän amma.ttiin itsenäisinä
36964:     Niistä monista toimenpiteistä, joilla on       viljelijöinä.
36965:  pyritty poistamaan maamme maanomistus-               :Maanluovuttajiksi olisi tässä laissa käsi-
36966: '()loissa vaLlitsevat epäkohdat ja han!kkimaan     tettävä ennen muita yhtiöt ja muut suur-
36967:  maan puutteessa oleville maata, mainitta-         maanomistajat, rtilakeinottelijat ja harra.ste-
36968:  koon HKDL:n edustajain vuoden 1945 val-           lijaviljelijäJt. Myös valtion, seurakuntien
36969:  t~päiville jäJttämä toivomusaloite asutus-        ja säätiöiden maita olisi lain tarkoituksiin
36970:  Jainsäädännön uudistamiseksi ja vuoden            käytettävä. Seurakuntien ja säätiöiden
36971:  1947 ja vuoden 1948 valtiopäiville jätetyt        maista kysymyksen ollessa olisi kuitenkin
36972:  aloitteet ,laLksi maan hankinnasta maan           huolehdittava, että niiden oma välttämätön
36973:  puutteessa oleville." Ensiksi mainittua           tarve tulee huomioon otettua. Sen sijaan
36974:  esitystä ei eduskunnassa otettu käsiteltä-        päiilasiallisesti omalla ja perheensä työllä
36975:  väksi ennen eduskuntakauden päättymistä,          tilaansa hoitavalta maanrviljelijältä ei maalta
36976:   joten se rruukesi ja viimeksi mainitun edus-     tulisi ottaa. ,sitä ei olisi otettava sellaisista
36977:  kunt·a hylkäsi.                                   maatiloistJa, joissa marutalous- j,a maatalous-
36978:     Sodanaikais·en eduskunnan vuoden 1945          kelpoista maata ei Etelä-Suomessa ole 25-
36979:  kevärttalveLla hyväksymän maanhankinta-           30 hehtaaria ja Pohjois-Suomessa 30-50
36980:  lain totleuttammen on osoittanut, että sen        hehtaaria enempää. .Saman suhteen mu-
36981:  avulla ei kyetä saattamaan maanomistus-           kaan olisi arvioitava myöskin luovutusvel-
36982:  olojamme ltyydylttävään ratkaisuun. Maan-         vollisen tilan myynti7 ja kotitarvemetsän
36983:  saajain piiri on ensiksikin sen mukaan ko-        määrä siten, että luovutusvelvollisuuden
36984:  vin rajoitettu. Kun noin 154,000 maantar-         alainen ei olis~ metsä, jonka vuotuinen lisä-
36985:   vitsijaa on anonut tilaa, niin vain noin         kasV'u Etelä-Suomessa ei ylitä 125--150
36986:  93,000 moonsaantianomusta on tullut peri-         kiintokuutiometriä ja Pohjois-:Suome$a
36987:  aatteessa hyväksytyksi. Lisäksi noin 50,000       150-300 kiintokuutiometriä.. Maan kta-
36988:   pienviljelijää on .esFttäny.t lisäma·ansaanti-   dusta, i.lmastollisista j'a muista syistä joh-
36989: 830.                               IX,u.- Maan hankinta.
36990: 
36991: tuvat maanviljelyksen edellytykset maamme           Maanlunastuksen tulisi tapahtua valtion
36992: eri osissa OV1a.t erilaiset. Milloin nämä teki-   väliltyksellä ja tulisi luovutushinnan otla
36993: jät sekä maataloustyöhön osallistuva per-         niin 1alhaisen, että se ei vaaranna tilan
36994: heenjäsenten lukumäärä siltä edellyttää,          omistusta ja tuottavaan kuntoon saatta-
36995: pakkoluovutuksesta vapaa maatila voi olla         mista.
36996: suurempikin. Pakkolunastuksen alainen ei             Jotta keillOittelu:a asutustarkoituksiin [uo-
36997: olis' myöskään sellainen asunto- tai huvila-      vutetulla maalla ei harjoitettaisi, olisi täl-
36998: palsta, jolla varsinainen maanviljelys tai        laisen maan myynti kiellettävä muu1loin,
36999: karjanhoito ei ·tule kysymykseen.                 paitsi miJlloin ,poismuutto, kuolema:nrtapauk-
37000:    Maata maantarvitsijoille olisi annettava       set .tai muut sellaiset, maanluovutuksesta
37001: uusina itsenäisinä vilj.elystiloina ja ~isä­      päättävien elint·en hyväksymät syyt siihen
37002: maina liian pienten tilojen omistajille. Sel-     pakottavat tai milloin maansaaja halu:aa
37003: laisille ruumiillista työtä tekeville tai hei-    luovuttaa .tilansa maksamaansa ja teke-
37004: hin verrattaviJle, joille maan antaminen          määnsä töitä vastaav·aan summaan valtiolle
37005: asutustoiminnan kannalta ei ole tarpeellista      asutustarkoituksiin käytettäväiksi.
37006: ja tarkoituksenmukaista, voidaan sen lisiilksi       Epäkohdart ja mielivaltaisuudet nykytstä.
37007: antaa asuntotiloja ja tontJtejla. Tarvittaessa    maanhankintalakia toteutettaessa ovat var-
37008: olisi muodostettava myös yhteisiä laitumia,       sin yleisiä. Sellainen menettely, että tar-
37009: maanparannusaineiden ottopaikkoja, poltto-        kastusoikeudet ja korkein oik·eus voivat
37010: turvealueita j1a yhteismetsiä.                    purkaa vuosia 1aikaisemmin toimeenpannut
37011:    Maan ja lisämaan saajain !toimeentulo          maanluovutukset ilman pakottavia syitä,
37012: tiloillaan itsenäisinä viljelijöinä tulisi tur-   alisi estettävä ja toimeenpaneville elimille
37013: vata. Siitä syystä heille tulisi myöntää          annettava mahdollisimman suuri toimivalta,
37014: valtion varoista mahdollisesti tarvitsemans•a     ja oltsi näihin elimiin saatava maantarvitsi-
37015: halpakorkoista lainaa rakentamista, vilje-        joiden edustajille ratkaiseva vaikutusvalta.
37016: lysten raivaamista, laidunalueiden kunnos-           EdelJä €Bitetyn perusteella ehdotamme,
37017: tamista ja irtaimiston hankkimista varten.
37018:    Maansaantioikeuden tulisi olla rajoitta-                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
37019: maton sellaistlle henkilöiUe, jotka !todella             van lakiehdotuksen:
37020: ovat viljelys-, metsä- ja laidunmaan tai
37021:  asuntotontin tar,peessa.
37022: 
37023: 
37024: 
37025:                                            Laki
37026:                        maan hankinnasta maan puutteessa oleville.
37027:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
37028:                       1 §.                        nut ja osallistunult varsinaiseen maatalous-
37029:   Maan puutteessa ol•eville viljeHjöille jaet-    työhön, sekä rappiotilat.
37030: taviksi valtio pakko'luovuttaa puutavara-           Korvauksen arvioimis- ja suoritustavasta
37031: yhtiöiden ja muiden teolltsuutta ja kaup-         säädetään erikseen.
37032: paa harjoittavien osakeyhtiöiden maatalous-
37033: ja maatalouskelpoiset maat sekä tarvittavat                             3 §.
37034: metsäalueet. Edellä mainitUJt maat ,pakko-           Pakkolunastuksen alainen ei ole sellainen
37035: luovutetaan asuin- ja ta:lousrakennuksineen       yksityisen omistama tila, jonka omtstaja on
37036: sekä maatalousirtaimistoineen.                    tilalla vakinaisesti asuva varsinaiseen ta-
37037:                                                   lonp.oikaisväestöön kuuluva maanviljelijä,
37038:                      2 §.                         joka itse osallistuu tai on osalltstunut maa-
37039:   Kohtuullista korvausta vastaan valtio           taloustyöhön, jollei tilan maatalous- tai
37040: pakkolunasltaa asuin- ja talousnakennuksi-        maat•alouskelpoisen maan yhteinen määrä
37041: neen myöskin sellatset yksityisten omista-        nouse Etelä~Suomessa yli 25-30 ha eikä
37042: mat maatilat, joina tilanomistaja tai hänen        pohjoisemmiHa alueilla yli 30-50 ha sekä
37043: oikeudenihaltijansa ei ole vakinaisesti asu-       mert:sän vuotuinen ilisäkasvu ei ylitä Etelä-
37044:                                   IX,ll.- A. Kinnunen ym.                                     831
37045: 
37046: Suomessa 125-150 kiintokuutiometriä eikä          hainen, ettei se vaaranna tilanomistusta ja.
37047: pohjoisemmilla alueilla 150-300 kiinto-           tuottavaan kuntoon saattamista.
37048: kuutiometriä. Näitä määriä voidaan ylit-             Tämän lain mukaan maata saaneiden toi-
37049: tää, milloin maan laatu ja sijainti sekä          meentulo tiloillaan itsenäisinä j·a vapaina
37050: maataloustyöhön nyt ja Jähiitulevaisuudessa       viJj·elijöinä täytyy olLa turvattu. Tämän
37051: osallistuvien perheen jäsenten lukumäärä          vuoksi myönnetään heille valtion varoista
37052: sitä edellyttää.                                  mahdollise.<rti tarvitsemaansa halpakorkoista
37053:     Pakkolunastuksen alainen ei ole myös-         lainaa rakentamista, viljelysten raivaa-
37054: ik:ääJn sellainen asunto- tai huvHapalsta,        mista, 1aiduinalueen kunnostamista ja irtai-
37055:  jolla varsinainen maanviljelys tai karjan-       miston ostamista varten.
37056: hoito ei tule kysymykseen, mikäli tällaisia
37057:  palstoja ei yhdellä omistajana ole useam-                             8 §.
37058:  pia.                                                Tämän lain mukaan saatua maata ei saa
37059:                      4 §.                         myydä, luovuttaa eikä vuokra;ta ilman
37060:    Mikäli 1 ja 2 § :ssä prukkoluovutettavaksi     maanjakolautakunnan lupaa muille kuin
37061: ja lunastettavaksi mä.ärätyt maat eivät riitä     valtiolle asutustarkoituksiin käytettäväksi,
37062: paikkakunnal'la maan ,puutteessa olevien          jossa tapauksessa viljelijä on saapa val-
37063: viljelijöiden tar.peisiin, voidaan tarkoituk-     tiolta takaisin <tilasta suoritettua summaa
37064: seen käyttää valtion, seurakuntien ja sää-        vastaavan erän rahan arvon mahdollista
37065: tiöiden    omistamia      maita.   Tällaisista    vaihtumista vastaavasti sekä korvauksen-
37066: alueista maata oWttaessa on pyrittävä jaka-       tilalle tekemistään ·parannuksista.
37067: maan ennen kaikkea viljelyskelpoisia maita,
37068: kuitenkin niin, että näiden omistajien oma                             9 §.
37069: välttämäJtön tarve huomioidaan.                      Tämän lain mukaa:n maanjaon ltoimi·ttaa
37070:                                                   kuhunkin kuntaan aseltettu maanj.akolauta-
37071:                       5 §.                        kunta, jonka kokooopanon tulee olla sellai--
37072:    Tämän lain 'perusteella ·annetaan maan-        nen, että siinä on maantarvitsijoilla rat-
37073: tarvitsijoille maata uusina itsenäisinä vhlje-    kaiseva vaikutusvalta. Lautakuntien jäsen-
37074: lystiloina ja lisämaina liian pienien ja          ten valinta tulee toimittaa .niin, että maan-
37075: elinkelvottomien tilojen omistajille sekä         tarvits1jat itse pääsevät sen suorittll!illlaan.
37076: asuntotiloina ja tontteina sellaisille ruu-
37077: miillista ,työtä tekeville tai heihin veTratta-                    10 §.
37078: ville, joille maan antaminen on •asUJtustoi-       Tarkemmat määräykset tämän lain toi-
37079: minnan kannalta ·tarpeellista j·a tarkoituk-      meenpanosta annetaan asetuksella.
37080: senmukaista. Tarvittaessa muodostetruan
37081: myöskin yhteisiä laidunalueita, maanpar·an-                           11 §.
37082: nusaineiden ottopaikkoja, ;polttoturvealueita        Tällä lailla kumotaan marraskuun 6 pm--
37083: sekä yh teism~tsiä.                               vänä 1936 annettu asutuslaki kaikkine
37084:                                                   muutoksineen ja 5 päivänä toukokuuta
37085:                      6 §.                         1945 annettu maanhankintalaki siihen teh-
37086:   Viljelystilojta muodostettaessa on otettava     tyine muutoksineen ku~tenkin niin, että
37087: huomioon, e1Jtä thloista tulee elinkelpoisia      edellä main1ttuja lakeja sovelletaan niihin
37088: ja tarkoituksel1IUukaisia. Asuntotilat ja         toimituksiin, jotka jo on a:loitettu ja joiden
37089: tontit on muodostettava alueille, joiden          keskeyttäminen ei ole vaikeuksitta mahdol-
37090: läheisyydessä on mahdollisuus saada jatku-        lista.
37091: vasti ansiotyötä.
37092:                      7 §.
37093:   :Maamlunastus tapahtuu valtion v~lityk­           Tämä laki .tulee voimaan       päivänä ... ·-
37094: sellä ja on lunrustushinnan oltava mm al-         .... kuuta 195 ..
37095: 
37096:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
37097:         Antti Kinnunen.              Ester Häikiö.                 Esa Hietanen.
37098:         Matti Meriläinen.            Eino Tainio.                  Hannes Tauriainen.
37099:         Kaino Haapanen.              Toivo Niiranen.               Nestori Nurminen.
37100:         Matti Koivunen.              Gösta Rosenberg.              Yrjö Murto.
37101:         Paavo Aitio.                 Lauri Myllymäki.              Usko Seppi.
37102:                                      Juho Nykänen.
37103: tt,12. - Lak. a.l. M':o 71.
37104: 
37105: 
37106: 
37107: 
37108:                                 Väisänen ytn.: Ehdotus laiksi siirtoväen ja rintamastJtila,f,..
37109:                                    den aswltamisen rahoittllllmiseS'Itt cmnefun lö;in 11b'UUtla--
37110:                                    misesta.
37111: 
37112: 
37113:                                       E d u s k u n n a 11 e.
37114: 
37115:     .Aiueluovutuksen takia ja muutell'kin so-      sissa eivät olleet anoneet maanhankintalain
37116: -dan hävityksestä on johtunut maassamme             tai rintamasotilaiden asuttamislain nojalla
37117: asuntojen vajaus ja kun väestö on nor-              maansaantioikeutta taikka että heiltä oli
37118:  maaliaesti lisääntynyt, on asuntojen puute         puuttunut edellytykset näiden lakien mu.
37119: tätä nykyä yhteiskunnassamme olevista epä-         'kaiseen maansaantii.n; .niin ikään osa maan-
37120:  kohdista suurimpia. Maanhalllkintalailla,         saantiin oikeutetuista puheena olevista hen-
37121:  Arava- ja kerrostalolailla on tätä puutetta        Idlöistä on luopunut maansaantioikeudes-
37122: yritetty lieventää. Huomattava osa siirto-          taan ja menettäny;t siten oilkeuden rahoitus-
37123:  väestä jäi kuitenkin maanhankintalain ulko-        lakien nojalla lainltnsaantiin. Sekä valtion
37124: puolelle ja muut edellä mainitut lait ovat          että asunnonpuutteesta kärsivien, erittäin-
37125:  varsin pienessä määrin voineet siirtoväen         kin siirtoväkeen kuuluvien perheiden edun
37126:  asunnontarvetta tyydyttää, vaikka siirto-          mukaista olisi, että asl1ntotuontantoa edis-
37127:  väki muodostaa asunnontarvitsijoiden suu-          tettäisiin kaikin mahdollisin keinoin. Lai-
37128:  ri:mrnan ryhmän. Lokakuun 8 päivänä 1948           nan saantioikeuden myöntäminen mlle sii:rto-
37129:  hyviiksyi eduskunta lain siirtoväen ja rinta-      väkeen kuuluvalle ralkentajaryhmälle, joka
37130: masotilaiden asuttamisen rahoittamisesta            on Joutunut tästä valtion tuesta syrjäyte-
37131:  annetun lain muuttamisesta. Tässä lain-            syk~i, on eräs tehokkaimmista keinoista
37132:  muutoksessa samoinkuin aLkuperäisessä lais-        asuntopulan poistamise'ksi.
37133:  sakaan ei myöskään oltu huomioitu, että              Edellä esite.ttyY!l1 viitat€ll kunnioittaen
37134:  luovutetun &lueen kaupungeissa ja asutus-          ehdotamme,
37135:  keskuksissa asuneet oman talon tai asunto-
37136: ,osakehuoneiston omistaneet siirtoväkeen                    että Eduskunta hyväksyisi seuroo--
37137: kuuluvat I tai II korvauslain mukaan kor-                 van lakiehdotuksen :
37138: vau:kseen oikeutetut hen!k:ilöt useissa tapauk-
37139: 
37140: 
37141: 
37142:                                             Laki
37143:        siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamiS"en rahoittamisesta. annetun lain
37144:                                      Ill1luttamisesta.
37145:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 siirtoväen
37146:  ja rintamasotilaiden asuttamisen rahoittamisesta annetun lain 1 §, sellaisena kuin se
37147:  on 8 päivänä Iolmkuuta 1948 annetussa lai,ssa, näin kuuluvaksi:
37148: 
37149:                       1 §.                         daan valtion varoista myöntää lainaa sen·
37150:    Maanhankintalain mukaan maansaantiin            mukaan ikuin tässä säädetään.
37151: -oikeutetulle henkilölle, joka on hankkinut           Samanlainen oikeus tämän lain mukai-
37152:  tai jolle valtion t&imesta on· hankittu maata,    seen lainan saantiin voidaan myöntää sel-
37153: ,sekä mainitun lain 15-7 a § : ssä tarkoitetu1le   laiselle I ja II k~ausiam no-jalla kor-
37154: .asunto-osakeyhtiölle ja; sen osakkaalle voi-      vaukseen oikeutetulle, jokå on luo-vutetulla
37155:                                   IX,12,.- Väisänen ym.                                833
37156: 
37157: alueella omistanut ja hallinnut omistamal-       tajana hallinnut huoneistoa ja joka ei ole
37158: Iaan tai vuokrasopimuksen noja:lla hallitse-     saanut maanharrkintalain nojalla maansaan-
37159: mailaan tontilla asuintalon tai asunto-<>Sake-   tioikeutta. Lainansaantioikeutta on anot-
37160: yhtiön, asunto-osuuskunnan, puolikunnalli-       tava maatalousministeriön asuntusasiain-
37161: sen asuntoyhtymän sekä sellaisen kiinteistö-     osastolta yhden vuoden kuluessa tämän
37162: yhtymän, jota tarkoitetaan asunto-osakeyh-       lain voimaantulosta.
37163: tiöistä 5 päivänä helmikuuta 1926 annetun
37164: lain 25 § :ssä, osakkeen tai osuuden omis-
37165: 
37166:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
37167: 
37168: 
37169:               Jalmari Väisänen.                         Juho Kuittinen.
37170:               Otto Muikku.                              Juho Niukkanen.
37171:               Väinö Kaasalainen.                        Arno Tuurna.
37172:               Urho Kähönen.                             Nestori Kaasalainen.
37173:                                       Helena Virkki.
37174: 
37175: 
37176: 
37177: 
37178:                                                                                         105
37179:                                 Vennamo ym.: iEJiiäiofus 'EW!ileSii ·~lu~ ktd!tiMt~­
37180:                                    kanavien kunJnils'f!amfs#sfu.
37181: 
37182: 
37183:                                      E d u 1'1 ik u n n a 11 e.
37184: 
37185:     Itsenäisyyden aikam, tOri· ~ut118tf0iminnan    ehto vaatisi siis 'nä'Mel'l asut-asalueiden rap-
37186: yhteydessä valtion tOO:mesta ·wivatettu            peutuneiden kaiv8it1:18kanaV'ien kunnosta-
37187: maata, maanhankinta:lai'n töimee'nlf>ano mu-       mista, mut·ta '<>~t tästä 1ailimltuvat 'kustan-
37188: llraan luettuna, .yh'teensä lähes ..eoo,ooo ha.    nukset asutettavi<J:le mona~ ylivoimaisia
37189: Tällöin on jouduttu kuivatuskanavien 'kiai-        siitä !puhumattakaan, että tällaisten töiden
37190: vaustöihin sijoittamaan yhteiskunnan va-           suorittaminen vaatii useasti niin suurta
37191: roja useita tuhansia miljoonia markkoja.           asiantuntemusta, että meikäläisissä oloissa
37192: Monet rakennetuista kuivatuskanavista,             vain valtion ammattiviranomaiset voivat
37193: jotka ovat asutusalueelle jopa suorastaan          ottaa niistä vastuun.
37194: elintärkeät, ovat kuitenkin sotien tähden             Kaiken lausumamme perusteella ja kun
37195: tai kuivatu'ksen osittaisen epäonnistumisen        edellä selostetut toimenpiteet asutettujen
37196: vuoksi tai muista asukkaista kohtuuden             oman yritteliäisyyden lisäksi ovat välttä-
37197: mukaan riippumattomista syistä pääs<:eet           mättömät, ehdotamme,
37198: niin pahasti rappeutumaan, että kuivatus
37199: ei enää vastaa tarkoitustaan ja yhteiskun-                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
37200: nan uhraamat varat siis uhkaavat mennä                      van lakiehdotuksen:
37201: hukkaan. Yleinen etu ja asutettavien elin-
37202: 
37203: 
37204:                                             Laki
37205:                    asutusalueiden kuivatuskanavien kunnostamisesta.
37206:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
37207:                     1 §.                           suoritetaan valtion toimesta ja kustannuk-
37208:    Asutusalueen kuivatuskanavalla talikoite-       sella, jota varten valtion tulo- ja menoar-
37209: taan tässä laissa sellaista asutustoiminnan        vioon otetaan viitenä vuotena, alkaen vuo-
37210: yhteydessä valtion toimesta kaivettua kui-         desta 1952, vähintään sadan miljoonan
37211: vatuskanavaa, jolla asutustarkoituksiin käy-       markan suuruinen siirtomääräraha.
37212: tetyn alueen kuivattamisessa on tärkeä
37213: merkitys.                                                            3 §.
37214:                     2 §.                             Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
37215:   Edellä 1 § :ssä tarkoitettujen rappiolla         täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
37216: olevien kuivatuskanavien kunnostamistyöt           asetuksella.
37217: 
37218:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
37219: 
37220: 
37221:                  Veikko Vennamo.                              Tahvo Rönkkö.
37222:                  Eino Rytinki.                                Eeli Erkkilä.
37223:                                      Hilja Väänänen.
37224: IX,14. -    Lak. al. N:o 79.
37225: 
37226: 
37227: 
37228: 
37229:                                Vennamo ym.: Ehdotus lai~i varojen varaamisesta uudis-
37230:                                   raivauksit;ta jaettavia palkkioita varten annetun lain
37231:                                   muuttamisestä.
37232: 
37233: 
37234:                                      E d u s k u n n a 11 e.
37235: 
37236:    Huhtikuun 21 päivänä 1950 varojen va-          on sitä vapaaehtoisesti hanklrinut. On koh-
37237: raamisesta uudisraivauksi$ta jaettavia palk-      tuutonta ja epäoikeudenmukaista, että
37238: kioita varten annetun lain mukaan ei              uudisraivauspalkkio evätään alussa maini-
37239: uudisraivauspalkkiota voida yleensä myön-         tulla perusteella sellaiselta vähävaraiselta
37240: täii henkilölle, joka ei saa huomattavaa osaa     henkilöltä, joka ei saa huomattavaa osaa
37241: toimeentulostaan omistamaitaan tai hallit-        toimeentuloaan omistamaitaan tai halljtus~­
37242: semaltaan viljelmältä. Toisaalta uudisrai-        maltaan vjljelmältä. Edellä olevan perus-
37243: vauspalkkio voidaan myöntää edellä maini-         teella ehdotamme kunnioittaen,
37244: tun rajoituksen estämättä henkilölle, joka
37245: asutuslakien mukaan on saanut maata, tahi                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
37246: siirtoväen pika-asutuslain tai maanhankin-               van lakiehdotuksen:
37247: talain nojalla maansaantiin oikeutettuna
37248: 
37249: 
37250: 
37251:                                            Laki
37252:     varojen v~aamise~ta uudisraiva.uksista jQ.ettavia p~kldoita varten annetun
37253:                                lain muutta.miaesta.
37254:    Eduskunni.tn päätöksen mukaisesti muutetaan 21 päivänä huhtikuuta 1900 varojen
37255:  varaamisestit uudisraivauksista ja:ettavia palkkioita varten annetun lain (198/50) 1 §
37256:  näin lrnull'tVaksi:
37257:                        1 §.                      tahi, mikäli viljelmä sijaitsee Pohjois-Suo-
37258:    Viitenä vuotena, alkaen vuodesta 1950,        messa tai itäisen rajaseudun kunnissa,
37259: otetaan valtion tulo- ja menoo.r:vioon vuo-      enintään 30 hehtaaria, sekä vähävaraiselle
37260: sittain tarpeellinen siirtomääräraha pellon      henkilölle, vaikka hän ei saisikaan huomat-
37261: ja. laitumen uudisraivauksista jaettavia         tavaa osaa toimeentulostaan omistamaltaa,n
37262: palkkioita varten.                               ja hallitsemaitaan viljelmältä;
37263:    Tästä määrärahasta voidaan myöntää
37264: palkkiota:
37265:    a) viljelijöille, joiden peltoala uudisrai-
37266: vauksen kanssa on enintään 20 hehtaaria
37267: 
37268:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
37269: 
37270: 
37271:            Veikko Vennamo.           i'aåvo Rönkkö.              .BinoRytinki.
37272: 836
37273: 
37274: IX,15. -   Lak. al. N:o 80.
37275: 
37276: 
37277: 
37278: 
37279:                               Vennamo ym.: Ehdottus laiksi varojen varaamisesta peUon
37280:                                 kunnostamisesta jaettavia palkkioita varten.
37281: 
37282: 
37283:                                    E d u s k u n n a ll e.
37284: 
37285:   Maamme viljelmien peltoalasta on varsin       taan siis valtion myötävaikutusta. Erityi-
37286: huomattava määrä heikossa tuottokunnossa        sen vaikeassa asemassa ovat mainitussa suh-
37287: olevaa peltoa. Tämä. johtuu myös siitä, että    tessa alkavat tilalliset. Tämän johdosta ja
37288: sotavuosina ja välittömästi niitä seuran-       kun heikossa kunnossa olevien viljelysten
37289: neilla jälleenrakennusvuosina on meillä ollut   voimaperäistämisestä aiheutuva kansanta-
37290: viljelysten perusparannusten suorittamiseen     loudellinen ja yksityistaloudellinen hyöty
37291: vähäiset mahdollisuudet. Olosuhteiden muu-      on moninkertainen verrattuna siitä aiheutu-
37292: tuttua vähitellen edellä mainitussa suh-        vaan taloudelliseen rasitukseen, olisi valtion
37293: teessa paremmiksi, olisi viljelijöiden elin-    palkkioiden muodossa tuettava tilojen vilje-
37294: tason kohentamiseksi ja heidän toimeen-         lysten kunnostamista samaan tapaan ja
37295: tulonsa turvaamiseksi kiireellisesti ryh-       yleensä samaa suuruusluokkaa oleville ti-
37296: dyttävä kunnostamaan heikkokuntoisia pel-       loille, kuin uudisraivausta ja tätä varten
37297: toja perusparannustoimenpiteillä ja täten       olisi vuodesta 1952 alkaen viitenä vuotena
37298: viljelystä voimaperäistämään. Näin voitai-      otettava valtion tulo- ja menoarvioihin vuo-
37299: siin myös työttömyyttä torjua maaseudulla       sittain tarpeellinen siirtomääräraha.
37300: halvimmalla ja käytännöllisimmin, kun vil-         Edellä tarkoitettua kunnostamispalkkiota
37301: jelijä voisi työskennellä ja järjestää työtä    olisi annettava enintään 30 hehtaaria peltoa
37302: omalla tilallaan sekä kohotettaisiin maamme     käsittävien viljelmien haitijoille kuitenkin
37303: elintarviketuotantoakin. Ensikädessä tulisi     siten, että pika-asutuslain tai maanhankin-
37304: kysymykseen peltojen ojituksen sekä vie-        talain nojalla maata saaneiden tai mainit-
37305: märeiden kunnostaminen ja uusiminen,            tujen laki® noja;lla vapaaehtoisella kau-
37306: maanparannusaineiden käyttö, peruspalki-        palla hankkineiden kohdalta ei, heidän eri-
37307: tus, kivien poistaminen sekä laidannurmen       koisolosuhteensa huomioon ottaen, olisi ase-
37308: perustaminen tapauksissa, jolloin pelto         tettava viljelmän peltoalaan nähden ylä-
37309: kunnostetaan jatkuvaa laidunviljelyä var-       rajaa.
37310: ten.                                               Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
37311:    Viljelijöille tuottavat tällaisten perus-
37312: parannusten työ- ja tarvikekustannukset                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
37313: kuitenkin ylivoimaisia vaikeuksia. Tarvi-              van lakiehdotuksen:
37314: 
37315: 
37316:                                          Laki
37317:       varojen varaam.isesta pellon kunnostamisesta jaettavia palkkioita varten.
37318:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
37319:                     1 §.                          Tästä määrärahasta voidaan myöntää
37320:    Viitenä vuotena, alkaen vuodesta 1952        palkkiota
37321: otetaan valtion tulo- ja menoarvioon vuo-         a) viljelijöille, joiden peltoala on enin-
37322: sittain tarpeellinen siirtomääräraha pellon     tään 30 ha,
37323: kunnostamispalkkioiden antamista varten.          b) peltoalan ylärajaan nähden rajoituk-
37324:                                    IX,15.- VennamQ ym.                                  837
37325: 
37326: sitta henkilöille, jotka ovat siirtoväen pika-     Myönnettäessä kunnostamispalkkioita oji-
37327: asutuslain tai maanhankintalain nojalla          tuksen uusimisesta on otettava huomioon
37328: saaneet maata tai jotka mainittujen lakien       myös valtion varoista mahdollisesti myön-
37329: nojalla maansaantiin oikeutettuina ovat          netty salaojituspalkkio.
37330: sitä vapaaehtoisesti hankkineet.
37331:                      2 §.                                           3 §.
37332:   Edellä 1 § :ssä tarkoitettua kunnostamia-        Tämän lain nojalla valtion varoista jaet-
37333: palkkiota suoritetaan pellon ojituksen sekä      tavat palkkiot ovat vapaat valtiolle, kun-
37334: viemärien kunnostamisesta ja uusimisesta,        nalle ja seurakunnalle tulon ja omaisuuden
37335: maanparannusaineiden käytöstä sekä pellon        perusteella menevistä veroista.
37336: peruskalkituksesta ja kivien poistamisesta         Oikeutta näihin palkkioihin älköön ulos-
37337: sekä laidunnurmen perustamisesta siten,          mitattako.
37338: että palkkiota myönnetään ottamalla huo-
37339: mioon viljelmän peltoala, sijainti ja kun-                         4 §.
37340: nostamiskustannukset vähintään 20 ja enin-         Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
37341: tään 60 sadalta hyväksytyn kustannusarvion       täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
37342: määrästä.                          ,             asetuksella.
37343: 
37344:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
37345: 
37346: 
37347:                  Veikko Vennamo.                        Tahvo Rönkkö.
37348:                  Eino Rytinki.                          Eeli Erkkilä.
37349:                                      Hilja Väänänen.
37350: IX,tu. - Lak. al. N:o 81.
37351: 
37352: 
37353: 
37354: 
37355:                                  Ikonen ym..: Ehdotus laiksi varojen vamamisesta kivien
37356:                                     raivaamisen edistämiseksi kiviperäisiUä pelloilta.
37357: 
37358: 
37359:                                       ~ d us kunnalle.
37360: 
37361:     Mawtalouden: tkonee1listuessa ovat viljelys-   liita, ette~vät vHj-elijält eiväJtkä edes heidän
37362: maiden kivisyyden aiheuttamat haitwt en-           muodostamårtsa yhtymät pysty .n.ll'ltä omin
37363: tisestäänkin lisääntyneet ja muodostuneet          varoin hafilklkimaan. Tästä syystä o'lisi val-
37364: valtavå.ksi vil~~lyksan r;a.tionalisoinnin -es-    tion myös avustukBin tut;ttava m~viljeli­
37365: tMlmi: Kun maam;me ku.nnista huomaltmva            jöitä1 heidän yhtymiään ja järjestöjään
37366: osa, M'vion .mukaan vähintään 100 kuntaa,          tällaisten koneiden hankkimiseksi yhlf;ei&tä
37367: kuuluu ns. kivisiin seutuihin, on ymmär-           käyttöä silmällä pitäen.
37368:  rettä.vä, että kivien IPOistaaninen viljelys-        Kamsallledusta;jien viime vuosina tekemien
37369:  mail.ta on luettava, samoinkuin Ruotsissa-        ktvenraivausta koskevien aloitteiden run-
37370:  kin, maruta:loudem. kaikkein tärkeimpiin ja       saudesta sekä siitä, että eduskuruta vuoden
37371: ajankohtaisimpiin perusparaJIDustoimenpi-          1951 tulo- ja menoarvioon varasi avustus-
37372:  teisiin kuuluvaksi. Kivisten seutujen vilje-      määrärahan ki!Viperäist® peltojen raivaa-
37373:  lijäin taholla ollaan·kiil erittäin huolestu-     mista varten, :Yöidaan p!iätellä, että edus-
37374:  neilta :oo.skaan verotuksen ja työpalkkojen       kunnassa on oivallettu tämän toimiruuan
37375: kalleuden aiheuttamista toimeentulovai-            tärkeys ja määrärahan tarpeellisuus. Mutta
37376: keuksista, joidan vastapainoksi heillä ei ole      vaikka näin onkin ja toisaalta voitaneen pi-
37377: mahdollisuuksia mawtaloustuotantonsa ra-           tää .mahdollisena, että menoarvioon vuosit-
37378: tiorualisoimiseen, mihin kivettömien aluei-        tailn joko hallituks·en esiltyksestä tai kan-
37379:  den vi'ljelidöillä on ja mihin valtiovwllankin    sanedustajie~n rahaasia-aloitteiden ,pohjalta
37380:  taholta usein on viiltattu maatalouden kan-       saataisiin riittävät avustusmäärärahat, illiin
37381: nattavuuden parantamisesta ·puhuttaessa.           ei kuitenkaan tällaisen avustustoiminnan
37382:  Ottaen huomiooo, että maaanme :kivisimmät         jrutkuvaisuus ole ,täysin varmaa ja taattua,
37383: alueet ovwt .tyypillisiä pienvilj·elijäseutuja,    mikä koneiden harukkilmisen ja työn jatku-
37384:  joiden viljelijöillä ei yleensä ole raivaus-      vaisuuden ikannrulta olisi viljelijöille :tär-
37385: kustannusten kalleuden vuoksi mahdolli-            keätä, ~nnerukuin mihinkään suurisuuntai-
37386: suuksia ilman ulkopuolista tukea suorittaa         siin yrityksiin ja itoimenpiteisiin suhteelli-
37387: kivien poistamista, on va:ltiovallan veLvolli-     sen krulliiksi muodostuvassa työssä voidaan
37388: suus tukea tätä toiminta'a sitäkin suurem-         ryhtyä. Tästä syystä avustusmäärärahan
37389: maLla syyllä, kun val,tio esim. tukee :kiovet-     jatkuvaisuus olisi :tur.vruttava laiHa siten,
37390: tömien maiden salaojitusta salaojituspalk-         että sillä velvoiltettaisiin eduskuruta ·varaa-
37391: kioiden ja lainojem. muodossa. Tällainen           ma>an tarkoitukseen vuosittain tarpeellisen
37392: tuki olisi tarkoituksenmukaista järjestää          riittäväksi katsottavan määrärahan. Määrä-
37393: myöntämällä vilj·elijöille palkkioita kivien       rahan suuruutta on nimittäin etukäteen
37394: raivaamisesta pel'loilta samaan tapaan kuin        pidemmaksi aikaa 'V'ailkea.ta määritellä,
37395: niiltä myönnetään uudisraivauksista.               kosk·a rtyön laajuuteen esilm. vaikuttaa huo-
37396:     P:alkkioiden myöntäminen :kivenraivauk-        mattruvasti !koneidffi!J ja työvoiman saanti
37397: siin ei kuitenkaan yksin ole riittävä toi-         ym. satunnaiset ,tekijät. Määrärahan ,tarve
37398: menpide, sillä kivien poistaminen viljelyk-        eri vuosina Jtulisi näiln ollem. vaihtelema:an.
37399: siltä nykyisin käytettävissä olevin raivaus-       Sen suuruuteen tietelllkin vaikuttaa huomat-
37400: välinein ja -mem.etelmin on hidasta ja kal-        tavasti palkkioiden ja avustusten suuruus.
37401: lista. Raivauksen suorilttamiseen olisi saa-       Niiden laskuperusteet seikä suuruus olisi
37402: tava käyttökelpoisia ki.venraivauskoneita ja       määriteltävä ~ähemmin asetuksessa. Käsi-
37403: -väliineitä, jotka use1mmat ovat niin ikal-        tyksemme muk:aisesti ne olisi määrättävä
37404:                                              IX,1.6.- !Ikonen ym.
37405: 
37406: prosentteina kustannuksista. Viljelijöille                 mintaa ja tä.te:r;\ '\l;~~n)iä . \!):ldis:t'~i.v.a,JA.,sr
37407: myönnetyt palkkiot o'lisi suuremmat vähem-                 palkkiov:arojen ,tarvetta menoarviossa, sillä
37408: män pe1toa käsittävillä tiloilla kuten uudis-              samalla tilalla ei varmaan suoriteta sekä
37409: rnivauspalkkiotkim..   Koneiden hankinta-                  uudisraivausta että kivenraivaustJa, koSka
37410: avustusten prosenttimäärä olisi kaikissa ta-               kivenraivaus jo sinänsä vähentää pellon
37411: pau~~a .sama.       Enimmäismä_äriiJt hehtaa-              lisätarvetta ja rtoisaalt:a kumpikin ovat niin
37412: ria kohden pa1kkioissa samaten kuin kone-                  paljon ri;}"&ti ja varoja kysyviä .toimenpi-
37413: avustuksissa olisi määrättävä myös ikooe.tta               teitä:, ettei niitä :tehdä 'VIarttnaan.kaan yht'-
37414: kohden Metuksessa.                                         aikaisesti samwlla dlalla.
37415:    On -todennäköistä, että :ki.v-enrahrausavus-               Edellä olevan perusteella ehdotamme,
37416: tusten myöntäminen viljelijöille tulee s~p.~"
37417: tamaan kivisillä alueil'la uudisraivaustoi-                            että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
37418:                                                                      vam lakiehdotuksen:
37419: 
37420:                                                    Lak-i
37421:    varojen varaamise.~t~. ~l1fl~. :r~i:ya~sen ~~st~~~~~~ ki,v,iperäjsiltä :Wl\oil,ta:.
37422:        Eduskunnan !Päätöksen mukaisesti säädetään:
37423:                          1 ·§,           '                 taarin, rmllt~ ~iJort&~ ~Q h~~~ru;i~ .p~t<}~
37424:   Vi}t~n~ v~Q~~. lal!k.aeq :v~~ta 19,5,a,                  wnist31vi~ ~ai       4~Hitsevi1Ji ~~v\~~lijö~tä
37425: qt~t~ ~ltiQn iuliQ- ja tW®WU'YiOO,n VU:Q-                  tahi, :q1ik,ihl~ '\filjelmi\ sija~t§oo :f9~j~is:--~-qq­
37426: ~i!lt~in •\I!W~llin~ siir~är&r~hlil< 1\i'vien              :W:~a tai itäts.eri raj~:~Se\1.~1-l-n kl.l-1\D,~~. enU:l,-
37427: "«\1\"~i\m~n ~istäa_n~ksi lk;~v~pl}:r;ii$lltl\ pel-        tään, ~0 h.el\~~ peltQ1L om~tlp"ia ·ta.~ H~-
37428: lqil:t~.                                                   1\~via ma,anvilj~jöitä. ,-4\-v:u.eytust~ :yoj~~:P.
37429:                          ~   §.                            my~~~ [l,lJ,yÖ.S .~iill~ j~tma 4·~v~oittl!Y~~ ~l­
37430:    ::Ed;ellä 1 § ~~ä. m.ainitl!s-ta. 11näärä:rah~tJa       venrawlJ.U&\ron~ld,~         ·     -yu~rau,~toinl.wtaa
37431: wida~ll wyönt~~ P~~i~~. '~lYlEm ~~iva!l-­                  W:ft~Yll~~\iW:~~ h;yviilk~i,
37432: misest~:~- pelloHtlli !lla:;t:P.v:njelij.öil,ls, jqide,n
37433: t®~tam§. t~~ ll!allitse-t\V~· peLtoala 9ll rv:~h~p­                                  3 §.
37434: -ti\ful U,~ h.eM41r~ri~ ja win.t~ ~(,) 4~ht.!J.iari.a         Täm,~n ·~ fil,1j~lla valti<m ya,ro~t~ j~st­
37435: tahi, mikäli vilj~~~~ ~Jijl;\it$ee f9hjoi&-S.\l.P-         ta'V~t ~~!~~lqt jiJ; av-.;w.t~~~t oy~t v:a;p~t
37436: lllessa tti\<i 1tä~s~ n~;i~eudu:q lq;wl1issa,              veroista.                        ·
37437: ®cii\tä~ aQ :P,ehtlliiU'~a.                                  OilwwtJta u~thiq iPaJ%kioihin, ~lk{i{:ip, ulos-
37438:      'l'~t& ~äärärah~ v-Oi9-;p;all. ;myoo~j\ä              mi~tt~.                          ·
37439: ~yös. ~·v1Wtqks~ ~~v~;t,v~tu.slmne~~~n ja                      .    '             ~ §.
37440: 
37441: --1\\Mm~ta:n h~ukkilllisekst sellfl~Hle        !Hihumä       Täm~ l~J,,~Il :qoj;tHa :valt~o~ tili~ ja m~:p.o­
37442: ~arut~Niljelij~lden      iP~~IlJP.ille       ~~uneyMy­     ~nio~ v~~t,uj~ ·v~rQj{1 aai\4afl::n: .~äytt~ä
37443: w.ill~. OEfllllskunni~e j~ ~~!Le, ~~~vil­                  tämän ~~l~io- Ja: ~Y~·tusltoi.Jq~nn~ ho~w­
37444:  jelys- ja ·talousseurojen sekä Pll'l~viljelijij.in        wh!esta aih~Wtuy~~ hlJ..iFilltmn~nojen suo:i-i~-
37445:  k~k.~järje$töjen alaisille :fll~i~n.:rqiJ.le,              tarn.~eeJ\.                           ·     ·          ,
37446:  pienviljelijäyhdisty-ksiUe ja -osastoille, joi-                                      5 ;§.
37447:  diffl. O§l!lw.~mt{l. ~ta,i jäs~:p.istji vähintään            Ta,r~~Wil<t mij.iW~Y~~~ t~ä~ i~~<i;q. ~qy~­
37448:  kolme neljäsosa~:!- gn vithilltfiän yhden heh-             tam~e&ta ~ll6t~~n ~t-qkseJl~.
37449: 
37450:        Helsingissä 15 :päivänä syyskuwta 1951.
37451: 
37452:            Arvi Ikonen.                       Aino Luostarinen,                  J. E. Lampinen.
37453:            Eino Rytinki.                      Kerttu ~:Ja.alasti,                Heikki Soininen.
37454:            Veikko Vennamo.                    M~-p,nQ J'-q~~~il,~.               ~avx! Ka~~·
37455:            Hilja Väänänen.                    Wiljam Sarjala.                    Toivo Antila.
37456:            Kustaa. Tiitu.                     Jlrl. ~aapaniemi.                  Elao E. Heikura.
37457:            Eemil Luukka..                     M. 0. Lahtela,.                    te~ UiiPP9li,
37458:            Vieno Simonen.                     Lauri Solla..                      'fa.Äv~ BöDW.
37459:                                               Antti J. Rantamaa.
37460: 84.0
37461: IX, 11. -   Lak. al. N: o 82.
37462: 
37463: 
37464: 
37465: 
37466:                                 Aaltonen ym.: Ehdotus laiksi maatalouskoneyhtymistä ja
37467:                                    niiden valtion avusta.
37468: 
37469: 
37470:                                      Eduskunnalle.
37471: 
37472:    Maataloutemme, erikoisesti pienviljelijä-      maan huomattavaa koneapua koneasemien
37473: talouksiemme koneellistaminen on, viime           jäsenille ja asemien lähettyvillä oleville
37474: vuosina asiaa kohtaan heränneestä entistä         pienviljelijöille, ja ovat he olleet erittäin
37475: suuremmasta mielenkiinnosta huolimatta,           tyytyväisiä koneasemien toimintaan ja nii-
37476: edistynyt hyvin hitaasti. Tähän on suu-           den antamaan apuun.
37477: rimpana syynä ollut se, etteivät pienviljel-         Koneasematoimintaa ohjanneet ja siten
37478: mien omistajat vähävaraisilla ole omatoimi-       niiden toimintaan lähemmin tutustuneet vi-
37479: sesti kyenneet hankkimaan koneita, eikä           ranomaiset ovat tulleet täysin vakuuttu-
37480: valtiovallan taholtakaan ole läheskään riit-      neiksi koneasemien toimintamahdollisuuk-
37481: tävässä määrässä näitä heidän pyrkimyk-           sista, mitä osoittaa heidän julkisuudessakin
37482: siään tuettu. Toiselta puolen on myöskin          antamat lausunnot. Niinpä eräässä tällai-
37483: ilmeisen selvää, ettei huomattavia pääomia        sessa viranomaisen antamassa lausunnossa
37484: vaativien koneiden hankkiminen, niiden            todetaan, että ,kokonaisuutta silmällä pi-
37485: vähäisen käytön vuoksi, yksityisille pien-        täen on saavutettu arvokkaita kokemuksia
37486: viljelmille ole taloudellisesti kannattavaa       monissa järjestelykysymyksissä ja ensim-
37487: eikä kansantaloudenkaan kannalta suositel-        mäistä kokeiluvaihetta voidaankin jo pitää
37488: tavaa. Kokemus on osoittanut, että pien-          sivuutettuna. Tulokset ovat olleet täysin
37489: viljelmätalouksiemme koneellistaminen voi-        myönteisiä ja nykyisen kokemuksen perus-
37490: daankin toteuttaa taloudellisesti ja pien-        teella voidaan ryhtyä jo perustamaan kone-
37491: viljelijöille edullisesti vain koneiden yhteis-   asemia laajemmassakin mitassa."
37492: käytön avulla.                                       Tällaisen pienviljelmätalouksiemme ja
37493:    Eduskunnan aikoinaan myöntämän vä-             kansantaloudenkin kannalta tärkeän ja hy-
37494: häisen, kolmen miljoonan markan määrä-            viä tuloksia tuottavan maatalouskoneasema-
37495: rahan turvin suoritetusta maatalouskone-          toiminnan laajentaminen ja suunnitelmalli-
37496: asematoiminnasta saadut kokemukset ovat           nen toteuttaminen on käsityksemme mukaan
37497: osoittautuneet täysin myönteisiksi. Siitä huo-    kuitenkin mahdollista ·vain siten, että val-
37498: limatta, että maatalouskoneasemien pien-          tionavun saanti ja perustamisen edelly-
37499: viljelijöille antamaan koneapuun on sovel-        tykset säädetään lailla.
37500: lettu liikevaihtoveroa, vaikka vastaaviin            Edellä' esitettyyn viitaten ehdotamme,
37501: yksityisiin konevuokraajiin sitä ei ole so-
37502: vellettu, ja että muussakin verotuksessa ne               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
37503: ovat joutuneet epäoikeutettuun asemaan,                 van lakiehdotuksen:
37504: maatalouskoneasemat ovat kyenneet anta-
37505: 
37506: 
37507:                                            Laki
37508:                     ma.a.talouskoneyhtymistä ja niiden valtion avUsta.
37509:        Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
37510:                    1 §.                           tyydyttämiseksi samoinkuin maataloud,essa
37511:   Maatalouden, erikoisesti pienviljelmäta-        tarvittavien muidenkin välineiden ja tar-
37512: louksien maatalouskone- ja työvälinetarpeen       vikkeiden hankkimiseksi voidaan perustaa
37513:                                      IX,1 7. - AaiJ.tonen ym.                                841
37514: valtion tukema maatalouskoneyhtymä maa-                                 3 §.
37515: talouskoneiden, -työviilillleiden ja -tarvikkei-      Valtio suorittaa 1 § : ssä tarkoitetun maa-
37516: den yhteiskäyttöä, vuokrausta ja välitystä         talouskoneyhtymän osuusmaksusta vähin-
37517: varten, siten kuin siitä tässä 'laissa sääde-      tään viisikymmentä sadalta.
37518: tään.                                                 Maatalouskoneyhtymällä on myös oikeus
37519:                                                    saada uusia koneita ja työvälineitä hank-
37520:                       2 §.                         kiessaan valtiolta avustusta vähintään viisi-
37521:    Milloin viisi tai useampi Suomen kansa-         kymmentä sadalta hankittavan koneen hin-
37522: lainen tahtoo perustaa 1 § :ssä tarkoitetun        nasta.
37523: valtion .tukeman maatalouskoneryhmän, teh-                              4 §.
37524: kööt siitä kirjallisen anomuksen selityksi-          Maatalousministeriöön tämän lain toteut-
37525: neen maatalousministeriöön tämän lain to-          tamista varten perustettavaan koneellista-
37526: teuttamista varten perustetulle koneellista-       mistoimikuntaan kuuluu viisi vakinaista ja
37527: mistoimikunnalle, .. jonka tulee anomusta          yhtä monta varajäsentä, jotka maatalous-
37528: käsitellessään huomioida, ettei yhdelle paik-      ministeriö nimittää tasapuolisesti pienvil-
37529: kakunnalle perusteta useampaa maatalous-           jelijäjärjestöjen ehdottamista henkilöistä~
37530: koneyhtymää kuin mitä käytännön ja kan-            Toimikunta valitsee keskuudestaan puheen-
37531: nattavuuden näkökohdat huomioiden on               johtajan ja varapuheenjohtajan.
37532: tarpeellista.          ·                                               5 §.
37533:    Perustettuun valtion tukemaan maata-              Tämän lain toteuttamista varten otetaan
37534: louskoneyhtymään ovat kaikki Suomen kan-           valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain riit-
37535: salaiset oikeutettuja pääsemään jäseniksi          tävä siirtomääräraha.
37536: suorittamalla maatalouskoneyhtymän ko-
37537: kouksen määräämän osuusmaksun, joka                                  6 §.
37538: ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin                 Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
37539: mitä alkuperäinen osuusmaksu on ollut ja           täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
37540: josta on vähennettävä valtion osuus.               asetuksella.
37541: 
37542:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
37543: 
37544: 
37545:               Aimo Aaltonen.                               J. Mustonen.
37546:               Eino Tainio.                                 Toivo Niiranen.
37547:               Esa ffietanen.                               Juho Nykänen.
37548:               Matti Meriläinen.                            Antto Prunnila.
37549:               Hannes Tauriainen.                           Usko Seppi.
37550:               Antti Kinnunen.                              Pertti Rapio.
37551:               Paavo Aitio.                                 Juho Rytkönen.
37552: 
37553: 
37554: 
37555: 
37556:                                                                                              106
37557: 1X,1s.- Lak. al. :t{:(). 83.
37558: 
37559: 
37560: 
37561: 
37562:                                Klihö:aea ym.: Ehdotus laiksi kalast-ustilojen eUnkelpoi-
37563:                                    S'IAiiW611i paran.M.isesta.
37564: 
37565: 
37566: 
37567:                                      E. d u. s lt u n n a ll e.
37568: 
37569:   Ma.anhankin~lain     m$aan oli siirtovä-          loa, ettlt se yhdessä kalastuksen kanssa o>lisi
37570: ke® kuuluvan kalastajaväestön asutta-               voin.ut turvata asuikkaille edes kohtuulli&en
37571: mi$ta varten :merenrannikol1e ja Slliaristoon       toimeentulon. Edellä esitetyn perusteella
37572: JttU"Us.tettava kalastustiloja. Nämä tuat oli       on todettava, ett& ]llaanhanikitalain noja.Ua
37573: lain 11 § :n :mukaan muodostettava maa-             perust~t1;1ista kalas±l:tstiloista vain va,~sin
37574: tiluksiltaan asunto- .tai asuntoviljelystilaa       vähäinen osa täyttää sanotu:lle tilatyypille
37575: vastaaviksi ja tuli niihin liittää seliainen        mainitussa laissa säädetyt edellyt~et.
37576: ~ialue tai osuus veteen, jota avomerika-            Suurin os~,t. kai'~ist~ IhaanhankintalaJn mu-
37577: lastuksen mahdollisuudet ja muut paikalli-          kaan muodostetuista kala.stustiloista onkin
37578: set olosuhteet huomioon ottaen oli ammat-           tämän V11oksi no.peaf\lti saatava elillkelpoi-
37579: timaisen kalastuksen harjoittamiseksi pidet-        s:uu.delt~,t~;tp. pa:rannetuilksi niiden asukkaiden
37580: tä:wä väilttämättömänä. Muodostettavat tilat        kohtuullisen toimeentulon turvaamiseksi.
37581: {)l.i lain mukaan tehtävä seliais:ilksi, että        .. Kalåstu.Stiloihin olisi ensi sij.assa saa.ta'Va
37582: keskikokoinen perhe voi kalastuksen sekä            hankituksi lisää vesUrlueita tai osuuksia yh-
37583: paikallisten liikenne- ja maatalousolojen           teiseen veteen tai, mikäli siihen ei ole riit-
37584: tarjoamien edellytysten perusteella saada           tävästi mahdollisuuiksia, välttämättömiä
37585: kalastu'ksesta ja tilansa taloudesta ainakin        maatiluksia. Mitä nimenomaan metsämaa-
37586: pääasiallisen toimeentulonsa.                       han ,tulee on huomattava, että kalastustilan
37587:     Maanhankintalain säätämisaikana          ja     kotitarvepuun määrä on suurempi ikuin
37588: vielä sen toimeenpano•kia ~lkuailtoina val-         muilla vastaav® S\l.UJ'UisiU& tiloilia. Tämä
37589: linneesta elintarvikepulasta johtuneen ka-           johtuu lähinnä a~itä, että kalastustiloilla
37590: lan hyvän menekin ja kQrirean hintatason            tarvitaan puuta !llY~ laitu,reiden ja venei-
37591: :vuoksi arvosteltiin k&lastustilo;len saajien        den rakentli\mi$ee~, lfalan tkuivatukseen ja
37592: toimeentulomahdolHsuuet olennaisesti pa-             savustamis!i~P. j:ue,
37593:  remmiksi, kuin miksi ne sitt~mroin kalas-              Lisäalu,eiden hankkimPien voi sopivim-
37594:  tustilaan oikeutettujen saatua tilat hallin-       min tapahtua kahlStajien o:w.atoimisesti te-
37595: taansa ovat osoittautuneet. Nyttemmin on            kemien vapaaehtoisin kaupoin. Lisäalueiden
37596:  ikuitenkin osoittautunut, että kalastustilojen     ostamista olisi kuitenkin tuettava myöntä-
37597:  saajat eivät ole voineet kalastuksesta saada       mällä halpakorkoisia lainoja valtion va-
37598: csellaista toimeentuloa kuin maanhankinta-          roista. Kun riittävästi alueita ja. etuuksia
37599:  lakia säädettäessä ja sitä toimeenpantaessa        ei voitane kuitenkaan saada vapaaehtoisin
37600:  edellytettiin. Useissa tapauksissa on kalas-       kaupoin hankituksi, olisi niiden pakkolunas-
37601: tustiloihin liitetty aivan liian vähän tai          taminen kalastustilojen parantamiseksi teh-
37602: laadultaan sellaisia vesialueita, etteivät ne       tävä mahdolliseksi. Kun se voimassa ole-
37603: tarjoa riittäviä mahdollisuuksia ammatti-           vien asutuslakien mukaan ei ole mahdol-
37604:  maisen kalastuksen harjoittamiseen. Kun            lista eikä ole tarkoituksenmukaista muuttaa
37605:  kalastustiloihin on maatiluiksiakin liitetty       niitä tällaisen vähäistä tilamäärää koske-
37606: yleensä vain asuntotilaa vastaavassa määrin         van luonteeltaan täysin ohimenevän asutus-
37607: ja liitetyt til~et ovat useissa tapauksissa         toiminnan vuoksi, olisi kalastustilojen elin-
37608:  olleet laadultaan toisarvoisia, eivät kalas-       kelpoisuuden parantaminen järjestettävä
37609:  tustilojen asukkaat ole tilojensa muusta-          perustuslain säätämisjärjestyksessä säädet-
37610:  kaan taloudesta voineet saada sellaista tu-        tävällä erikoislailla.
37611:    :PiUdiolunast!tls Cliliis.i; yleoosä. kob.disiettava.   iilltnsaajalle- oo vas&aava81ia omaisulld.esta.
37612: va.m. ns:.    ensisijaiste-n maan~j.ien.                   suoritettu. korvausta. maa-nhaiiOOiln.talain va&-.
37613: ~ l!'alt:ioo; kw:tti@.,. seuralmntien, yhr.                taavia perusteita noudattamalla.
37614: niliden, tilakemottelijoiden tms. k:i.intei&-                 Kun kysymyksessä on vain muutamien
37615: iiibm, mutta jätet1lävii ialonpoikaisväes:töin             satojem. tilojen parantaminen1 0i; sitä \!&nen
37616: kuu111.tvat lcimte-istönomi.s:tajat yleensä luo.-          ~ tarkoit~nmukaista pel'lil.8taa lillltden~
37617: "VUUls.velvo.Uisuuden ulko.pu.olelle. Milloin              t:rn>pisiii t9imielimiä, vaa-n olisi    lam
37618:                                                                                                     t-oi"
37619: bl.astnstilaa ei s&ada munlJ:a. tavoin el:ir.t-            :r:aenpano- jätilttävä. :maatalousminis~ri<m
37620: ~eksi, OJ:isi kuitenki.mi sallittava pakko•                määräimä.n :maanlu.nastuslautakwman tai
37621: lunastaa myös ns.. toissijaisen maanloolV'lli-             ~lautakuntien tehtäväksi. Varsinainen kat-
37622: tajan vesiahaetta tai -osuutta,. mikäli hin                selmustoimitus, jossa lavtakunta pä,~tiaä
37623: itse: ei -viimeksi lmluneiden viiden vuoden                pakkolmaastuksesta, olisi suo~itettava nou-
37624: aikana ole harjoittanut ammattimaista ka-                  tla-ttaeD. oonlm• osin maanhankm.talain
37625: lastusta. Vesialueen tai -osuuden omista-                  pa;kkohmastusmenettelyä koskevia säännök-
37626: ja:n mah4oHisuutta. harjoittaa kotitarve-                  siä. MaMiha.nkmtalai.n. mukaan suorite.ttu,
37627: kalastus1la; ei kuitenkaan saisi pakkolunas-               lainvoiman ~J.lt katselmustoimitus: ei
37628: tl.'lksella tuntuvasti vaikeuttaa.                         lu&ni!I.oHise.sti olisi. est~nä tämän uuden
37629:     Kalastustilojen parantamiseen pak.k.o-                 lain mukaisen toimituksen sUOl'itta:mise.lle.
37630: hln88tetuista alueista ja etuuksjs.ta olisi                Ehdotetulla menettelyllä saataisiin lain toi-
37631: ki!inteigtönomistajalle valti<m varoista mak-               meenpano :nopeasti ja j6usta-vasti suQ.l'ite-
37632: setta;va kohtuullinen käypä hinta rahana.                  tuksi.
37633: .Alueen tai etuuden saajan suoritettavaksi                     Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan,
37634:  tulevaa hintaa määrättäessä on maatalous-
37635:  ministeriön alennettava sanottua hintaa                             että Eduskunta h]fVaksyisi näi•
37636:  tilakokonaisuutta silmälläpitäen sekä otta-                       kuuluvan lakiehdotuksen:
37637:  malla huomioon ne korvamperusteet, joilla
37638: 
37639: 
37640:                                                     Laki
37641:                           kalastustilojen elinkelpoisuuden parantamisesta..
37642:      Eduskmman päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
37643:  määrätyllä tavalla, säädetään:
37644:                          1 §.                                 Lisäalue tai -etuus on pyrittävä anta-
37645:    :kalastustilalla. tarkoitetaan tässä laissa             maan .ensi sijassa vesiatlueena tai osuutena
37646: 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun maan-                    yhteiseen veteen.
37647: hankintalain (396/45) 11'§ :ssä edellytettyä                                    3 §.
37648: tilaa tai aluetta, joka on muodostettu sano-                  Vesialuetta tai osuutta yhteiseen veteen
37649: tun lain nojalla tai hankittu vapaaehtoi-                  annetaan kalastustilaan lisää niin paljon
37650: sella luovutuksella siinä järjestyksessä kuin              kuin on välttämätöntä, jotta asukas avo-
37651: 5 päivänä toukokuuta 1945 maan vapaa-                      merikalastuksen mahdollisuudet ja muut
37652: ehtoisen hankkimisen jä.rjestelystä anne-                  paikalliset olosuhteet huomioon ottaen voi
37653: tussa laissa (397/45) on säädetty.                         taloudellisesti kannattavalla tavalla harjoit-
37654:                                                            taa ammattimaista kalastusta.
37655:                           2 §.                                Maatalous- ja maatalouskelpoista maata
37656:    Sellaiseen kalastustilaan, jolla keskiko-               annetaan kalastustilaan lisäalueeksi niin
37657:  koisen perheen ei kalastuksen ja paikallis-                paljon, että tilan ja lisäalueen maatalous-
37658:  ten liikenne- ja maatalousolojen tarjoamien                ja maatalouskelpoinen maa yhteensä, tarkoi-
37659:  edellytysten perusteella kohtuudella voida                tuksenmukaisemmiksi maatalousmaan käyt-
37660:  katsoa saavan kalastuksesta ja tilansa ta-                tölajeiksi saatettuna, vastaa kuutta muun-
37661:  loudesta riittävänä pidettävää toimeentuloa,              nettua peltohehtaaria.
37662:  annetaan tämän lain mukaan lisäalueita ja                    Metsämaata annetaan kalastustilaan lisä-
37663:  ·etuuksia.                                                 alueeksi niin paljon, että se yhdessä tilan
37664: 844                                 IX,1s. -Kalastustiiat.
37665: 
37666: aikaisemman metsämaan kanssa vastaa ka-           maanhankintalaissa edellytetyn viljelys-,
37667: lastustilan kotitarvepuun tarvetta.               asuntoviljelys- tai kalastustilan suuruisena
37668:                                                   muusta kuin evankelisluterilaisten tai kreik-
37669:                     4 §.                          kalaiskatolisten seurakuntien virkataloista
37670:    Alueita ja etuuksia tämän lain tarkoi-         papistolle palkkaetuina luovutetuista tiluk-
37671: tuksiin hankitaan kullakin paikkakunnalla         sista on tämän lain voimaantulosta lukien
37672: ensi sijassa vapaaehtoisin •luovutuksin, nou-     vähintään kolmeksi vielä jäljellä olevaksi
37673: dattaen soveltuvin osin, mitä; maan vapaa-        vuodeksi vuokrattu joko asuntotarkoituk-
37674: ehtoisen hankkimisen järjestelystä 5 päi-         seen tai viljeltäväksi tahi kalastusta varten
37675: vänä toukokuuta 1945 annetussa laissa             sellaiselle henkilölle, joka elättää itsensä
37676:  (397/45) on säädetty.                            kokonaan tai pääasiallisesti ruumiillisella
37677:    Bdellä 1 momentissa mainitussa tarkoi-         työllä tai on sellaiseen henkilöön taloudelli-
37678: tuksessa kalastustilan omistajalle tai hal-       sesti verrattava.
37679: tijalle myönnetään Jainaa lisäalueen tai             Edellä 2 momentissa tarkoitettu vuokra-
37680: -etuuden hankkimista varten lisäalueen tai        alue tai vuokrattu osuus yhteiseen veteen
37681: -etuuden kohtuullista käypää hintaa vas-          voidaan kuitenkin sanotun momentin sään-
37682: taava määrä noudattaen muutoin soveltu-           nösten estämättä ottaa tai pakkolunastaa
37683: vin osin, mitä siirtoväen ja rintamasotilai-      tämän lain tarkoituksiin, jos vuokramies
37684: den asuttamisen rahoittamisesta 5 päivänä         siihen suostuu, tai jos hänelle melkoista
37685: toukokuuta 1945 annetussa laissa (398/45)         haittaa tuottamatta voidaan muun asutus-
37686: ja sen toimeenpanosäännöksissä maanhan-           lainsäädännön nojalla antaa vuokra-aluetta
37687: kintalain 15 §:ssä tarkoitetun lisäalueen         tai vuokrattua osuutta yhteiseen veteen
37688: hankkimiseen myönnettävistä maanostolai-          vastaava alue tai osuus yhteiseen veteen.
37689: noista on säädetty.
37690:                                                                       7 §.
37691:                      5 §.                           Kalastustilan omistajan tai haltijan, joka
37692:    Mikäli alueita tai etuuksia ei ole riittä-     haluaa saada lisäaluetta tai etuutta tämän
37693: västi saatavissa 4 § :ssä tarkoitetulla ta-       lain nojalla, on haettava sitä kirjallisesti
37694: valla, otetaan niitä valtion maasta ja vesi-      sen ajan kuluessa ja muutoin siinä järjes-
37695: alueesta sekä pakkolunastetaan maanhan-           tyksessä kuin asetuksella tarkemmin määrä-
37696: kintalain 2 § : ssä tarkoitetuilta kiinteistön-   tään.
37697: omistajilta.                                                          8 §.
37698:    Vesialue tai osuus yhteiseen veteen voi-          Tämän lain toimeenpano on maanhan-
37699: daan erityisistä syistä, milloin kalastus-        kintalain toimeenpanosta huolehtivien toi-
37700: tilaa muulla tavoin ei ole mahdollista saat-      mielinten tehtävänä kuitenkin siten, että
37701: taa elinkelpoiseksi, pakkolunastaa myös           maatalousministeriö voi määrätä maanlu-
37702: muulta kuin 1 momentissa tarkoitetulta            nastuslautakunnan toimialueen tämän lain
37703: kiinteistönomistajalta, joka ei viitenä vii-      mukaisia tehtäviä varten maanlunastus-
37704: meksi kuluneena vuotena ole harjoittanut          lautakunnan maanhankintalain mukaan
37705: ammattimaista kalastusta.                         määrätystä toimialueesta poikkeavaksi.
37706:                                                      Mikäli maatalousministeriö katsoo tarkoi-
37707:                     6 §.                          tuksenmukaiseksi, voi se määrätä maan-
37708:    Tämän lain tarkoituksiin voidaan yhdestä       lunastuslautakunnan huolehtimaan tämän
37709: tai useammasta 5 § : ssä tarkoitetusta kiin-      lain mukaisista tehtävistä koko maassa.
37710: teistöstä pakkolunastaa sellainen vesialue
37711: tai osuus yhteiseen veteen kuin 3 '§ : n 1 mo-                         9 §.
37712: mentissa on säädetty, ei kuitenkaan, jos             Hakemusten johdosta tulee maanlunas-
37713: alueen tai osuuden omistajan mahdolli-            tuslautakunnan noudattaen soveltuvin osin,
37714: suutta harjoittaa riittäväksi katsottavaa         mitä maanhankintalain 73 § : n 1 momen-
37715: kotitarvekalastusta siten tuntuvasti vaikeu-      tissa tarkoitetun katselmuksen toimittami-
37716: tetaan.                                           sesta on säädetty, paikalla pidettävässä kat-
37717:   Lisäalueeksi tai -etuudeksi kalastustilaan      selmuksessa selvittää, onko kalastustilan
37718: älköön otettako tai pakkolunastettako             elinkelpoisuuden parantamiseksi lisäalueen
37719: aluetta tai yhteiseen veteen osuutta, joka        tai -etuuden liittäminen siihen välttämä-
37720: ennen 1 päivää tammikuuta 1950 enintään           töntä ja tarkoituksenmukaista sekä onko
37721:                                     IX,l-8. - Käihönen ym.                                845
37722: 
37723: lisäalueen tai -osuuden antaminen tilaan          tuista alueista ja etuuksista maksaa maa-
37724: tämän lain nojalla mahdollista.                   talousministeriö hakemuksesta kiinteistön
37725:     Mikäli maanlunastusla:utakunta katsoo         omistajalle kohtuullisen käyvän hinnan
37726: 1 momentissa tarkoitettujen edellytysten          rahana .
37727: .olevan olemassa, tulee lautakunnan laatia                             11 §.
37728:  tilan elinkelpoisuuden parantamisesta suun-         Tämän lain tarkoituksiin otetut ja pakko-
37729:  nitelma, jossa on mainittava, mitkä alueet       lunastetut alueet ja etuudet luovuttaa maa-
37730: tai etuudet olisi kalastustilaan liitettävä       talousministeriö alueen tai etuuden saajalle
37731: .sekä mikä on niiden kohtuullinen käypä           kauppakirjalla sen jälkeen kuin toimitus
37732:  hinta. 'Suunnitelma on katselmuksessa an-        on saanut lainvoiman. Mikäli asukas hal-
37733: nettava asianomaiselle kiinteistönomistajalle     litsee kalastustilaa maanhankintalaissa tar-
37734:  tai -ib.altija1le tiedoksi sekä samalla kehoi-   koitetun hallintasopimuksen nojalla, voi-
37735:  tettava heitä kolmenkymmenen päivän ku-          daan myös lisäalueesta tai -etuudesta tehdä
37736:  luessa sopimaan lisäalueiden tai -osuuksien      hallintasopimus siksi ajaksi kuin kalastus-
37737: luovuttamisesta kalastustilan elinkelpoisuu-      tilasta tehty hallintasopimus on voimassa.
37738: -den parantamiseen.
37739:     Jollei maanlunastuslautakunnalle kolmen-                           12 §.
37740:  kymmenen päivän kuluessa suunnitelman                Lisäalueen tai -etuuden saaja maksaa
37741:  tiedoksi antamisesta esitetä suunnitelman        siitä valtiolle maanhankintalain 113 § : n
37742:  edellyttämien lisäalueiden tai -etuuksien        mukaisin vuotuismaksuin lunastushinnan,
37743:  luovuttamisesta tehtyä luovutuskirjaa, tu-        jota määrättäessä on otettava huomioon,
37744:  lee maanlunastuslautakunnan, mikäli kalas-       että lisäalueelle tai -etuudelle määrätty
37745:  tustilan omistaja tai haltija edelleen haluaa    hinta on alennettava tilakokonaisuutta vas-
37746:  saada suunnitelmassa ehdotetut lisäalueet        taavaksi sekä lopullista hintaa määrättäessä
37747:  tai -etuudet kalastustilaan liitetyiksi, ottaa   huomioitava myös maanhankintalain 105
37748:  tai pakkolunastaa ja arvioida sanotut alueet     '§ : ssä mainitut alennusperusteet.
37749:   ja etuudet maanhankintalain 86 § : ssä tar-
37750:  koitetussa katselmustoimituksessa noudat-                           13 §.
37751:   taen mitä tässä laissa ja soveltuvin osin,        Muissa suhteissa .on soveltuvin osin nou-
37752:  mitä maanhankintalaissa on säädetty. Lisä-       datettava maanhankintalain säännöksiä.
37753:  alueen tai -etuuden hakijasta olkoon voi-
37754:   massa, mitä hallintasopimuksen nojalla ti-                        14 §.
37755:  laa hallitsevasta asukkaasta maanhankinta-         Tarkempia määräyksiä tämän lain toi-
37756:   lain 88 § : ssä on säädetty.                    meenpanosta ja -soveltamisesta annetaan
37757:                                                   asetuksella.
37758:                    10 §.                                            15 §.
37759:   Tämän lain tarkoituksiin pakkolunaste-            Tämä laki tulee voimaan       päivänä
37760: tuista tai vapaaehtoisesti valtiolle luovute-             kuuta 1951.
37761: 
37762:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
37763: 
37764:                Urho Kähönen.                                 Eemil Luukka.
37765:                Nestori Kaasalainen.                          Helena Virkki.
37766:                Väinö Kaasalainen.                            lYiatti Miikki.
37767:                Juho Heitto.                                  Arno Tuurna.
37768:                R. Hallberg.                                  Juho Kuittinen.
37769:                K. F. Haapasalo.                              J. Väisänen.
37770:                Veikko Vennamo.                               Juho Niukkanen.
37771: 846
37772: 
37773: :UC,t:~~. · - Lak. a.l. !f:-o .84.
37774: 
37775: 
37776: 
37777: 
37778:                                       ~ ym.: Ehdatus laiksi 'Keski- ja Po'4jois-'Po'hjanmaar~;.
37779:                                            peruskuivatuso'kj.elman toimeenpanosta ja rahoittami-
37780:                                           .sesta.
37781: 
37782: 
37783: 
37784:                                             E d u s k u n n a 11 e.
37785: 
37786:    1\l,a;arrL k:ann;atltava vil3elemmettJ. 'eriikoisesti    tuksen -c mO>menkissll! luet-eltuihin ilm1Jlltiin,
37787: Keski- ja P():hjois-!PohjanmaaH:a <tlde'Vly<t!tää           joissa kuiv.atustöiltä veidall!n tehdä ·llre1ro-
37788: pe~ellistla ikuivattamista.             V o:ilm&peräi~      naanlki!Jl valtion varoilla.
37789: semmälle nma'lialoaden h:arjoittrum<iselle ~i                  Kemitean 'turtikimusalueella on !karkean
37790: muutoin, ol!e -ede11ytyksiä. Jäd-kiptl'l'äisel[ä            arvion mukaan kuiva1lettaVien alueiden la:a-
37791: kuivat\tamiseHa ltaiste1la;an myös parhaiten                ~uus Va:8l'ffiifi läänissä 1,000 lJmn:2, Oulun l;äiä-
37792: hallaa, happamuutta ja maan liikarou-                      .n:issä 2,'ffi00 km2 ja Lapin läänissii 80 llmJ:2.
37793: t:aarutumistta ym. maatll!loutta häiriltseviä te-           On siis maa- ja metsätail-ouden !kannalta
37794: kijöitä ;yasitaam..                                        kysymys va.l!tavista. alueista ja ~m.rari:sta acr-
37795:    Näihin Pohj·anmaan rannikkotasangon                      voista koko kansanrt!aloudelle. Lisäksi 0011.
37796: kuivaJtuskysymyksim oo kiinnitetty aik,ai-                  täirkeätä se, että ·:peruskuivaltusrtei:milflWI!fl
37797: semminildn paljml huomima. Viimeksi se                     avu-lla parantuvat mahdollisuudet myös.
37798: on itapalhtunu.t ;v-arsin ·ll!'Miok!kaalla tavalla          täys~työHisyydem: .Ylläpitäm4seen, j;a ·-eri1Itäin
37799: maJaherra K. MääJtän puheenjohdolla toimi-                 hyödyHisetlä .ta;valla. :Siill:ä hahmoitelllt-a.
37800: neen Keski- ja Poh~ois~Pohjanmaan perus-                    olhje'lma •edeUy.ttäiä vuositJtai:n noilll 500f00()
37801: lrnivatu&komiltean :tyOOä, joka esitelniän                  mi:estyöpäiv-ää. Kulkulaitost-en ja y1eisWn
37802: komiteamietinnössä m. :o -8-1950.                           töiden ministeriö .pi1tää kuiJtenhln V:äJittä-
37803:    Kuivll!tuiksettJ. !tarvetta näissä maaJmn-               mättömä.nä vieläkin suurempaa m~esmäärää.
37804: nissa todistaa sekin, etltä pelltoalan lisää11r            Kuivatustutkimuksia, töiden suunnittelua
37805: tymmen komitean tutkimusalooel·la tar-                      ja ~htoa var,too 1tarviltoom myöskilll. ·l~ät­
37806: peesta j.a muista edellytyksisltä huolima_,tlta,           tyji varoja ja työvoimaa, samoin val".(l)ja
37807: vv. 1937-49 asukasta kohti ei ole lisäänty-                .lmn-ehwnik:imoihin.
37808: nyt, eipä edes maalais:kunnissakaan. V a.a-                    Mainitun komitean mietinnoo.sä todetaan
37809: san ·läänin 1puolella se on huomattavasti                  kustannukset eri työlt3.lpoja käy,1Jtäen 7-12
37810: pienentynyt, !PYSynyt Oulun· läänissä mil·tei               miljardiksi markaksi. Kustannusten suu-
37811: enltise1lään ja lisääm.ty;ny.t vain Lapin läänin            ruutena on mauuailla käy•tetty keskimää-
37812: puo'le1la · jonkin ;yer:rnn..                               räistä ·arvoo. 10 m~ljardi.a ,ma,rl~kaa.
37813:    Kun Keski- ja P-Qihjois-Pohjmrmaan suo-                     Kuluneina. vuGSina on KOO:kola:n, Oulun
37814: rikkaus velvoittaa enemmän kuin missään                     ja Lapinkin mooiWiiljely.sins~nööripiirien
37815: muualla melkein j,o.kaisen rtilMl! osaHistu-                alueilla tehty niiln; ~jon kuivatussuunni-
37816: mista viljelys- tai .me.1;såa:Ipal'annustarkoi-            telmia, etJtä hl.aijwlkin ·tyooh;}elman ·toimeen-
37817: tuksessa ikuivrutus.työhön, niin ..tätä voidaan            p3.lnoon on ed.elly.tyksiä, ja :Iasää on valmis-
37818: pitää ylimääräisenä rasiltuksena muihin                    tumassa.
37819: maakuntiin verrattuna., jo muutenkin epä-                      Kun näin pitkällä jo ollaan, niin erikoi-
37820: eduLlisissa olosuhteissa toimivalle metsä- ja              sesti keski- ja pohjoispohjalaisen maruta-
37821: maataloudelle. Tästäkin syystä maaherra                    lousväestön toiveet luo.ttavais~ena kohdistu-
37822: Mää.tän kom:irtleaJn tUJtkimusalueen kunnat                vat nyrt; valtiovalitaan ja odotetaan ikauan
37823: olisi kaikki i]ji,terttä.vä v. 1946 annetun ase-           vireillä olleen kuivaltuskysymyksen rahoilt-
37824:                                                IV,19. -         Hautala ym.
37825: 
37826: tamist.a    ja tJoimeenpaooa. E,tftä rahoitus                     meenpan:osta ja Nlh'oitt'ftlrni8esta. Sen v®W:
37827: voisi ,v31kuuttavaBti 'tapahtua ja alulle srua-                   näinä perusteilLa ehdotamme,
37828: tetut työt aikanaan keslreytyk.sittä jatkua,
37829: Illiin ,tarvitaan mielestämme ~laki Keslki- j1a                             että Eduskunta hyväk$yisi seuraa-
37830: Pohjois-Pohjanmaan peruskuivrutuksen to~                                  VUin lakiehdotuksen:
37831: 
37832: 
37833: 
37834: 
37835: Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan peruskuivatusohjelman toimeenpanosta ja rahoitta.--
37836:                                                          misesta.
37837:            EduskUJnnan .pärutöksen mukaisesti säädetään:
37838:                            l §.                                     c) ~perusku1vabifsti:iiG:m konOO.wldJnmoih.in
37839:     Kesiki- ja Pohjois-PO'}Ljadlmaa.n ~i­                         vv. 1952-4.9M voosittain .120,00Q,O'.Ofr,
37840:  vaJtusilxiimiJIDMl! suu~telu j:a 4ioteu1ita.rhi·                 ma.r~kaa ~kä 1V1V.         1955~1958       vuosittam
37841:  nen aTmetaan m:rurut-a:lol!lShaLlituksen ja ·sen                 70.,0001{)00 ~kaa.. -
37842: .al'8JiBtren mRallJV:i!ljelySi:ns:in:äölri;piiriell>l ·tehtä-       Me.rt6arv~n ,0t0ta.a.n m.aanmittaushalli-
37843:  väksi. .Si:tä 'V'arten pallkata;an ~ti:sten li-                  ttik~ .ikä,y,tJtÖÖ11 OS&itettav,a 20;000,(100 &a.I'-
37844: -sii:kSi     !rn:ruata1oum:raUitttkseen    kolme       sekä       k&J. ,sili<rtömääräralha i.Jmalruv:aka.nto1~
37845: Koklrolam,, Oulun ja LJaa>in fh!Lamviljelysin-                    :}OOhjalla •laadittavien ik:f!Jiffiittean a~lueen lm.rrt-
37846: .sinöör:i.'!liireihil.IJ yhlbeensä yhdeksän anoon-                tojen: varnstMniseksi Jrorkeuskäyrillä.
37847: vi[j.elysirnsilnööriä · (·4 + 4 + 1) tarpeellisioo
37848: •aipuhenlki1ö8täineen.                                                                      3. §.
37849:                                                                       Milloin 2 § :ssä 'sä.ädet;yfl!·lisäksi oo ipe;r,us-
37850:                           2 §.                                   ik::l!iiV'®t-trksooll. käytetty ty{)ttömyysv.a.vc;~ja,,
37851:    Peruskuivrut'USto1mimaa va.rten otetaan                       voidaan tämä osittain hU()IIIli&Uil.a Näh~k-·
37852: vaLtion t·ulo- ja !inenmtrvioon ma'altaJ:oushal-                 senä ·seuraav-an vtwden ·taJousar.v.iossa.
37853: 1i1hlks·en >käy,ttö&n osoiltehtruvrut seuraaJV8Jt in-
37854: deksii:n ( 1. 1. J952) sidötUit mä.ärär.aha>t:                                            4 §.
37855:     a). [p6I'uslkuivrutustöiden :tlittk:ilmista, suun-              Tarkemmat määräykset >tämän. J.aiiD &W.el-
37856: ~niiitJtelua sekä ,työ.njo>hioa j'a valv0ntala var-               tSJnisesta >3Jl!netaam. ~t-"letukselJa.
37857: ten vv. 1952-1961 vuosittain 60,000;000
37858: markkru~i;                                                                                 5 §. .
37859:   ib). :peruskuivllitlilSitöiden suorittamiseen. !V'V.              Tämä laki .tulee 'Voimaan
37860: 1952-=1961 :vuosittarin 600,000,000 markkaa;                          kuuta 195 .
37861: 
37862:            'Helsirtgissä 19 päivänä syyskuUtta ·19M.
37863: 
37864: 
37865:                        Yrjö Hautala.                                        Eino :R,ytinki:
37866:                        Kerttu Saalasti.                                     Eeli Erkkilä.
37867:                        l{usti Eskola.                                       Aaro Kauppi.
37868:                        M. 0. Lahtela.                                       Mauno Jussila.
37869:                        Urho ·Kähönen.                                       .ArVi Turkka.
37870:                        Lauri lYJ:urtomaa.                                   VUjami 'Xålliokosld.
37871: IX,2.o.- Lak. al. N:o 85.
37872: 
37873: 
37874: 
37875: 
37876:                                  Lahtela ym.: Ehdotus laiksi poronhoitoalueella olevien
37877:                                     luonnonn~ittyjen vastikemaan raivauksesta.
37878: 
37879: 
37880: 
37881:                                       Eduskunnalle.
37882: 
37883:     Poronhoito on maamme pohjoisimpien             että kullekin sellaiselle tilalle, jolla on mai-
37884:  kuntien väestön pääelinkeino ja sillä on          nitunlaisia luonnonniittyjä, raivattaisiin ja
37885:  huomattava taloudellinen merkitys poron-          viljelyskuntoon laitettaisiin talo~keskuksen
37886:  hoito-alueen keskisellä ja eteläisellä alueel-    läheisyyteen niin paljon maata, että sen
37887:  lakin, varsinkin niiden itäisellä puolen.         tuotto vastaa niiden luonnonniittyjen tuot-
37888:  Maa- ja karjatalous poronhoitoalueen poh-         toa, joiden vastikkeeksi raivaus toimeenpan-
37889:  joisimmissa kunnissa on aivan alkeellista         naan ja että sen jälkeen kun se on tehty,
37890:  ja luonnonvaraista. Siellä mm. miltei kaikki      lopetetaan niiden niittyjen ja niiltä kor-
37891:  kotieläimille tarvittavat rehut korjataan         jattujen rehujen suojelemis- ja vahingon-
37892:  useissa tapauksissa jopa kahdenkymmenen           korvausvelvollisuus, joiden vastikkeeksi rai-
37893:  kilometrin etäisyydellä talosta ja kaukana        vaus- ja viljelyskuntoon laittaminen on to-
37894:  toisistaan olevilta söilta, ojan ja jokivar-      teutettu, vaikka niillä ja niiltä korjatulle
37895: 'f!issa olevilta suureksi osaksi erittäin huono-   rehulle porot ja hirvet sekä kotieläimet te-
37896:  tuottoisilta luonrionniityiltä, joista heinien    kisivätkin vahinkoa.
37897:  korjuu ja kuljetuskustannukset saattavat             Raivaamalla ja viljelyskuntoon saatta-
37898:  nousta niin suuriksi, ettei niiden arvo vas-      malla kaukana talouskeskuksista olevien huo-
37899:  taa korjuu- ja kuljetuskustannuksia. Sa-          notuottoisten luonnonniittyjen vastikkeeksi
37900:  manlaista on karjanrehun hankinta huo-            talouskeskuksien läheisyyteen niiden tuottoa
37901:  mattavalta osalta pohjoisimpien kuntien           vastaavat viljelykset, lisättäisiin huomatta-
37902:  eteläpuolisella poronhoitoalueena erittäinkin     vasti porotalouden tuottoa. Siten saataisiin
37903:  sen itäisellä osalla. Mainitunlaisilla luon-      niidenkin, jotka joko vanhasta totutusta
37904:  nonniityllä tekevät kesällä polkemalla ja         tavasta tai taloudellisista vaikeuksista joh-
37905: "Syksyllä sekä talvella syömällä ja sotke-         tuen puheenaolevanlaisilta huonotuottoisilta
37906:  malla porot ja hirvet sekä metsälaitumella        luonnonniityiltä keräävät kotielämilleen
37907:  kulkevat kotieläimet vahinkoa, joista poron-      useissa tapauksissa tuotantorehuiksi ala-
37908:  hoitolain      edellyttämät    poronomistajain    arvoista heinää, saamaan kunnollista tuotan-
37909:  muodostamat paliskunnat miltei poikkeuk-          torehua ja karjantaloutensa tuottamaan pa-
37910:  setta joutuvat yksin maksamaan vahingon-          rempia tuloksia omaksi ja koko kansakun-
37911:  korvauksen, koska on vaikea todeta, mikä          nan hyväksi.
37912:  niistä on muiden kuin porojen tekemä                 Tosinhan nyt jo maksetaan uudisraivaus-
37913:  vahinko ellei niitä vahingonteosta tavata.        palkkiota ja yritetään niiden avulla lisätä
37914: Mainitunlaisten kaukana talouskeskuksista          viljeltyä maata, mutta siten ei kuitenkaan
37915:  ja hajallaan olevien luonnonniittyjen ja          päästä siihen, ettei porotaloudenharjoitta-
37916:  niiltä korjattujen rehujen vahingonteolta         jain tarvitsisi . kantaa sitä liikarasitusta,
37917: suojeleminen ja lain edellyttämien vahinko-        mikä niille aiheutuu puheena olevien luon-
37918: jen arvioimis- ja korvauskustannukset tuot-        nonniittyjen ja niiltä korjattujen. rehujen
37919:  tavat porotaloudelle jatkuvasti suuria me-        suojelemisesta ja vahingonkorvauksista.
37920: noja ja alentavat porotalouden tuottoa ja          Että porotalouden harjoittajat pääsisivät
37921: lisäksi aiheuttavat ristiriitoja vahingonkär-      suojelu- ja vahingonkorvausvelvollisuudesta
37922: .sineiden ja vahingon maksajan kesken.             olisi säädettävä laki, jonka nojalla kyseessä
37923: Kaikki tämä voitaisiin oikeudenmukaisesti          oleva vastikemaan raivaus toteutettaisiin
37924: ja taloudellisesti parhaiten poistaa siten,        valtion toimesta ja varoilla. Näin olisi teh-
37925:                                       IX,2·0. -Lahtela ym.                                   849
37926: 
37927: tävä sitäkin suuremmalla syyllä kun se             den tuotantokykyiseksi saamisen perusedel-
37928: edistäisi porotaloutta ja tukisi kaikkein hei-     lytyksiin kuuluu, että viljellyt maat saa-
37929: kohumassa taloudellisessa asemassa olevia          daan lisääntymään ja voidaan käyttää kone-
37930: maataloudenharjoittajia joilla talon kokoon        voimaa sekä luovutaan huonotuottoisten
37931: nähden on enimmän ja huonotuottoisimpia,           luonnonniittyjen käytöstä. Mainittu rai-
37932: kaukana ja hajallaan olevia luonnonniittyjä        vaustoiminta on omiaan edistämään koneit-
37933: ja jotka siis taloudellisen toimintansa elvyt-     ten käyttömahdollisuuksia sitä suuremmassa
37934: tämiseksi ja kohottamiseksi sosiaaliselta          määrässä mitä voimakkaammin raivaustoi-
37935: kannalta ajatellen kaikkein kipeimmin ta-          mintaa tuetaan ja saadaan lisätyksi viljel-
37936: loudellista apua tarvitsevat. Siihenkin näh-       tyä maata. Viljellyn maan lisäämisellä saa-
37937: den, että poronhoitoalue oli viimeisten so-        daan poistetuksi Pohjois-Suomesta jatkuva
37938: tien ajan sotatoimialueena ja sodan aikana         rehnpula ja lisätyksi lehmistä saatavaa mai-
37939: tuhottiin perusteellisesti, olisi mainitunlai-     totuotantoa.
37940: nen apu erikoisen tarpeellinen, että sikä-           Kyseessä olevalla raivaustoiminnalla voi-
37941: läisissä alkeellisissa oloissa elävä ja sodasta    daan myöskin tehostaa täystyöllisyyttä ja
37942: enimmän kärsinyt vähävarainen väestönosa           torjua työttömyyttä tuloja tuottavalla hyö-
37943: pääsisi elämisen alkuun.                           dyllisellä työllä ja kehittää samalla maa-
37944:    Mainitunlainen raivaustoiminta tosin tu-        taloutta niin, etteivät sen harjoittajat ole
37945: lee hehtaaria kohden maksamaan enemmän             ansiotöistä eläviä kansalaisia.
37946: kuin mitä nykyisen järjestelmän mukaan               Mainittakoon vielä, että tässä esitetynlai-
37947: maksetaan uudisraivauspalkkioita. Vaikka           nen lwkialoite jätettiin vuoden 1950 valtio-
37948: näinkin on, niin huomioonottaen pohjoisim-         päiville ja että sen johdosta on maatalous-
37949: man Suomen alkeelliset olot ja väestön vähä-       valiokunta pyytänyt Lrupin lääninhallituk-
37950: varaisuuden ja sen sodan johdosta kärsimät         sen ja Lapin Maatalousseuran lausunnot
37951: menetykset ja että siitä on porotaloudelle         ja molemmat ovat katsoneet wloitteessa mai-
37952: ja erikoisestikin alkeellisissa oloissa elävälle   nitunlaisen lain tarpeelliseksi ja ehdotta-
37953: maatalousväestölle taloudellinen tuki, jota        neet sen hyväksyttävä:ksi. Aloitteen käsit-
37954: molemmat mainitut elinkeinon harjoittajat          tely valtiopäivien lopettamisen vuoksi kui-
37955: kipeästi kaipaavat, ja lisäksi senkin, että        tenkin jäi loppuun käsittelemättä valio-
37956: mitä suuremmaksi näiden tulot saadaan, sitä        kuntakäsittelyasteelle.
37957: suuremmaksi nousee heidän verotettava tu-             Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
37958: lonsa ja että siten valtiokin saa uhraamis-        ehdotamme,
37959: taan varoista vuosittain osan veroina takai-
37960: sin, olisi puheena oleva raivaus toimeenpan-                että Eduskunta hyväksyisi näin
37961: tava.                                                     kuuluvan lakiehdotuksen:
37962:    Nykyaikana ja vastaisuudessa maatalon-
37963: 
37964:                                              Laki
37965:          poronhoitoalueena olevien luonnonniittyjen vastikemaan raivauksesta.
37966:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
37967:                       1 §.                            Edellä 1 momentissa mainittu vasti:ke-
37968:    Niille Enontekiön, Utsjoen ja Inarin ·kun-      maan raivaus voidaan toimeenpanna palis-
37969: nissa oleville maanomistajille ja kruunun-         kunnan haJkemuksesta, jos siitä katsotaan
37970: tilan haltijoille, joilla on sellaisia suo- ja     olevan porotaloudelle ja maataloudelle hyö-
37971: muita luonnonniittyjä, joilla porot ja hir-        tyä, vaikka sitä maanomistaja taikka -hal-
37972: vet sekä kotieläimet tuottavat kasvavalle          tija ei pyytäisikään.
37973: tai niistä kootuille rehuille vahinkoa, rai-
37974: vataan ja kasvukuntoon laitetaan valtion
37975: toimesta ja varoilla talouskeskuksen lähei-                              2 §.
37976: syyteen niin paljon viljeltyä maata, että             Sitä, mitä 1 § :ssä on säädetty, soveHetta-
37977: sen tuotto vastaa niiden luonnonniittyjen          lkoon myöskin muissa poronhoitoalueeseen
37978: tuottoa, joiden vastikkeeksi raivaus- ja vil-      kuuluvissa kunnissa olevien suo- ja mui.-
37979: jelyskuntoon laittaminen toteutetaan.              den luonnonniittyjen vastikemaan raivauk-
37980:                                                                                               107
37981: 850                      IX,2o. -    Luonnonniittyjen vastilkemaa.
37982: 
37983: seen, jos maan omistaja tai haltija sitä        hon vastikemaan raivaus voidaan suorit-
37984: anoo.                                           taa, voidaan sitä hankkia asutuslain edel-
37985:                      3 §.                       'lyttämässä järjestyksessä valtion tai mui-
37986:    Kun 1 ja 2 § : ssä mainittu vastikemaan      den omistamasta maasta, jos sen katsotaan
37987: raivaus ja viljelyskuntoon laittaminen on       edistävän porotaloutta ja sitä tilaa, johon
37988: toimeenpantu, ei tilan omistajalla tai hal-     vastikemaa on raivattava.
37989: tijalla eikä sillä, jolle hänen oikeutensa
37990: siirtyy, ole oikeutta vaatia ja saada niiden                       5 §.
37991: niittyjen ja niiltä korjattujen rehujen suo-      Tässä laissa mainittuja toimenpiteitä
37992: jelemista eikä niillä kasvavasta ja niiltä      varten otetaan vuosittain valtion tulo- ja
37993: korjatusta rehusta vahingonkorvausta, joi-      menoarvioon tarvittava arviomääräraha.
37994: den vastikkeeksi raivaus on toimeenpantu,
37995: vaikka niille porot tai hirvet taikka koti-                       6 §.
37996: eläimet tekisivätkin vahinkoa.                    Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
37997:                                                 tamisesta annetaan asetuksella.
37998:                      4 §.
37999:   Milloin tilalla ei ole talouskeskuksen lä-      Tämä laki tulee voimaan      . . päivänä
38000: hettyvillä viljelykseen soveltuvaa maata, jo-   ...... kuuta 195 ...
38001: 
38002:       Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1951.
38003: 
38004:               M. 0. Lahtela.                              Niilo Ryhtä.
38005:               Erkld Koivisto.                             Markus Niskala.
38006:                                                                                            851
38007: 
38008: IX,21. -   Toiv. al. N:o 100.
38009: 
38010: 
38011: 
38012: 
38013:                                 Myllymäki ym.: Maanviljelijäin vapauttamisesta rälssive-
38014:                                   ron suorittamisesta.
38015: 
38016: 
38017:                                     Ed uskunn alle.
38018: 
38019:    Ruotsin vallan aikana, v. 1789, on maa-     sittain rälssiveroa 8,10 ihl ruista, 8,10 hl
38020: tamme koskevaksi säädetty 1aki rälssi-         ohraa, 2.48 lb.l kauraa ja rahaa 33:50 mk.
38021: verosta. Tämän lain perusteella saivat suur-      Kun tä:llainen, joslkus viera'an vallan ai-
38022: ten 'kartanoiden omistajat oikeuden verottaa   lk:ana ,ikuisiksi ajoilk:si" säädetty verotus on
38023: talonpoikia. Vero oli maksettava ~uonnon­      'ke1konaan ylimääräinen rasitus talonpojille,
38024: tuotteena tai rahana.                           jotka joutuvat sitä maksamaan Y'ksityisille
38025:                                                verottajille, olisi oikeudenmukaista, että
38026:   Nylkyisiin oloihimme sowltumattomana on      tämä laki tältäkin kohdalta kumottaisiin ja
38027: tämä ,i'kuisiski ajoiksi" voimassa olevaksi    verovelvolliset vapautettaisiin tästä ylimää-
38028: säädetty laki kumottu 24 päivänä marra3-        räisestä rasituksesta.
38029: lkuuta 1924 valtiolle tulevan veron osalta.       Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
38030: Yksityisiä verottajia koskevalta kohdalta on    eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
38031: laki edelleenkin voimassa. Niinpä mm.
38032: Tottijärven pitäjän Pajulahden kylässä                  että hallitus antaisi Eduskunnalle
38033: oleva Pajukanta-niminen rälssiverotila RN :o          esityksen maanviljelijäin vapauttami-
38034: 6 joutuu maksamaan Laulron !kartanolle vuo-           sesta rälssiveron maksamisesta.
38035:      Helsingissä 26 päivänä heinälkuuta 1951.
38036: 
38037: 
38038:                  Lauri Myllymäki.                       Kaino Haapanen.
38039:                  Arvo Riihimäki.                        Toivo Niiranen.
38040:                                      Juho Nykänen.
38041: 852
38042: 
38043: IX,22.- Toiv. al. N:o 101.
38044: 
38045: 
38046: 
38047: 
38048:                                 Kyttä    ym.: Esityksen antamisesta           maanhankintalain
38049:                                     110 § :n muuttamisesta.
38050: 
38051: 
38052:                                       E d u s k u n n a ll e.
38053: 
38054:    Maanhankintalain 110 § : n mukaan on,          vaa säännöstä olisi sovellettava, ilmaantuisi
38055:  jos muodostetusta tilasta ei ole yhden vuo-      kovinkaan paljon ja että sen harkintavallan
38056:  den kuluessa siitä, kun sanotun lain mu-         käyttö, joka sanotussa lainkohdassa uskot-
38057: kainen katselmustoimitus on saanut lain           tiin hallinnolliselle viranomaiselle, johtaisi
38058: voiman, tehty hallintasopimusta tai jos asu-      oikeudenmukaisuuden kannalta hyväksyttä-
38059: kas on luopunut hallintasopimuksesta taikka       viin tuloksiin.
38060:  jos sanottu sopimus Ia;kkaa muusta syystä,          Maanhankintalain säätämisen jälkeen ku-
38061: maatalousministeriö oikeutettu päättämään,        ·luneet vuodet ovat osoittaneet, etteivät toi-
38062: miten ja mistä hinnasta valtiolle kuuluva         veet ole kummassakaan viimeksi mainitussa
38063: alue on käytettävä asutus- taikka erityisistä     suhteessa toteutuneet. Erilaisista syistä,
38064: syistä muihin tarkoituksiin.                      lähinnä sen vuoksi, että on muodostettu
38065:    Puheena olevaa maanhankintalain sään-          elinkelvottomia tai heikosti elinkelpoisia ti-
38066: nöstä ei voida perustaa mihinkään oikeuden-       loja, joille ei ole löytynyt asukasta, tai että
38067: mukaisuus- ja kohtuussyihin. Myöskin se           niin sanotuilla kylmillä tiloilla tarpeellisia
38068: on pakkolunastusoikeudessamme aikaisem-           perustöitä ei ole voitu suorittaa, on kuiten-
38069: min noudatetun periaatteen vastainen.             kin tällaisia alueita maassamme tällä het-
38070: Kiinteän omaisuuden pakkolunastuksesta            kellä useita tuhansia hehtaareita. Toiselta
38071: heinäkuun 14 päivänä 1898 annetun lain            puolen on näistä ·alueista vain vähäinen osa
38072:  56 §:n mukaan on sen tilan omistajalla,          palautettu takaisin entisille omistajilleen,
38073: josta aluetta on pakkolunastettu, oikeus lu-      vaikkei laki asetakaan estettä sellaiselle
38074: nastaa takaisin alue, jos se myöhemmin            menettelylle. Erittäin nurinkurinen on niin
38075: myydään sen vuoksi, ettei sitä enää tarvita       ollen se tulos, että valtio, joka maanhan-
38076: aiottuun tarkoitukseen. Siirtoväen pika-          kintalain muka·an on ensisijaisin maanluo-
38077: asutuslain mukaan taas •alue palautui enti-       vuttaja, on saman lain nojalla hankkinut
38078: selle omistajalleen, jos sitä ei tarvittu sano-   itselleen huomattavia alueita ja täysin epä-
38079: tun lain tarkoituksiin. Voimassa oleva oi-        oikeudenmukaista on, että valtio voi luovut-
38080: keus on siis ennen maanihankintalakia ra-         tamalla näitä alueita muihin 'kuin asutus-
38081: kentunut sen oikeusperiaatteen varaan, että       tarkoituksiin hankkia itselleen maanomista-
38082: kun yleisen edun vuoksi on ollut pakko            jien kustannuksella huomattaviakin voit-
38083: rajoittaa yksityistä oikeutta, olosuhde on        toja. On luonnollista, että tällainen olotila
38084: palautettava ennalleen, jos havaitaan, ettei      on omiaan herättämään entistä suurempaa
38085: loukkauksen aihetta enää ole olemassa.            tyytymättömyyttä maanluovuttajissa, joilta
38086: Tämä periaate on omaksuttu siitä huoli-           rahan arvon jatkuva aleneminen on vienyt
38087: matta, että vuoden 1898 lain mukaan pakko-        pääosan pakkolunastettujen alueiden lunas-
38088: lunastetusta omaisuudesta oli suoritettava        tushinnoista.
38089: korkein käypä hinta ja pika-asutuslainkin            Puheena olevaan epäkohtaan on edus-
38090: mukaan kohtuullinen hinta. Olisi ollut            kunta jo aikaisemminkin kiinnittänyt huo-
38091: luonnollista, että sama periaate olisi toteu-     miota. Erään asiassa tehdyn lakialoitteen
38092: tettu myös maanhankintalaissa, jossa kor-         johdosta eduskunta hyvä;ksyi maaliskuun
38093: vausperusteet määrättiin alemmiksi. Ilmei-        15 päivänä 1949 toivomuksen, että hallitus
38094: sesti kuitenkin lakia laadittaessa toivottiin,    tutkisi mahdollisuuksia sellaisten maan-
38095: ettei sellaisia tapauksia, joissa puheena ole-    hankintalain nojalla pakkolunastettujen tai
38096:                                     IX,22. -Kyttä ym.                                    853
38097: 
38098: maanlunastusmenettelyn yhteydessä vapaa-           Edellä lausutun .perusteella ja lisäksi
38099: ehtoisella kaupalla valtiolle luovutettujen     kiinnittäen huomiota siihen, ettei selostetun
38100: alueiden palauttamiseksi, joita ei voida        asiaintilan korjaaminen tuota minkään-
38101: käyttää asutustarkoituksiin. Tämä toivo-        laista estettä maanhankintalain toteuttami-
38102: mus ei kuitenkaan ole johtanut luovutus-        selle, esitämme kunnioittaen eduskunnan
38103: velvollisten kannalta riittäviin toimenpitei-   päätettäväksi toivomuksen,
38104: siin, kun nimenomaista määräystä ei ole
38105: annettu puheena olevien alueiden palautta-               että hallitus valmistaisi esityksen
38106: misesta entisille omistajilleen. Sitä paitsi          maanhankintalain 110 § :n muutta-
38107: voidaan oikeusnäkökohtiin vedoten perus-              miseksi siten, että maanomistaj~"lle
38108: tellusti vaatia, ettei maanhankintalain no-           varataan oikeus itselleen lunastaa
38109: jalla paljon alle käyvän hinnan ja viran-             sellaiset alueet, joita ei määräajassa
38110: omaisten virheellisen harkinnan perusteella           ole voitu käyttää sanotun lain tarkoi-
38111: aiheettomastikin pakkolunastettuja alueita            tuksiin, hinnasta, jonka valtio on
38112: minkään puheena olevassa lainkohdassa tar-            niistä suorittanut lisättynä parannus-
38113: koitetun erityisen syynkään vuoksi saisi              ten arvolla ja vähennettynä arvon-
38114: luovuttaa muihin kuin asutustarkoituksiin.            alennusten mää1·ällä.
38115:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
38116: 
38117: 
38118:                  Harras Kyttä.                          Kalervo Saura.
38119:                  Väinö Rankila.                         Ture Hollsten.
38120:                  Eino E. Beikura.                       Aukusti Pasanen.
38121:                  Matti Heikkilä.                        Eino Rauste.
38122: 854
38123: 
38124: IX,2s. - !lbiv. a.l. N:o 102.
38125: 
38126: 
38127: 
38128: 
38129:                                 V. Eskola. ym..: Maanhankintalain lisämaan saantia tarkoit-
38130:                                    tavien hakemusten käsittelyä koskevien säännösten muut-
38131:                                    tamisesta.
38132: 
38133: 
38134:                                     E d u s k u n n a 11 e.
38135: 
38136:    Voimassa olevan maanhankintalain mu-          k:akunnan asutuslautakunnan määräämät
38137: kaan käsittelee myös lisämaahakemukset           jä.sooet maanmittausinsinöörin, agronomin,
38138: maanlunastuslaut3!kunta        kokonaisuudes-    metsänhoitajan tai vastaavaJl pätevyyden
38139: saan. Tästä on ollut seurauksena se, että        omaavan henkilön puheenjohdolla. Tällöin
38140: lisämaansaantihakemuksia on tähän men,.          tulisivat toimitukset nopeammiksi ja hal-
38141: nessä ehditty käsitellä vasta noin kolmasosa     vemmiksi. Tä:Iainen kolmijä.seninen lauta-
38142: lisämaan tarpeessa olevien hakemusten lu-        kunta olisi asetettava jokaiseen kuntaan
38143: kumäärästä. Sitä mukaa kuin maanlunas-           kuitenkin niin, että sama henkilö voisi ol1a
38144: tuslaut3ikuntia on lakkautettu, näyttää lisä-    puheenjohtajana useamman kunnan alueella
38145: maakysymysten käsittely siirtyvän .taka-         samanaikaisesti.
38146: alalle eikä lain laatijan edellyttämää ns.          Edellä olevan perusteella ehdotamme
38147: toista kierrosta lisämaan hankkimiseksi          eduskunnan hyväksyttäväiksi toivomuksen,
38148: ·näytä olevan tarkoituskaan toteuttllla. Kun
38149: lisämaan saanti ennestään liian pienille ti-               että hallitus kiireellisesti valmis-
38150: loille on vansinkin laitumen perustamista               taisi ja antaisi Edlusku'nnalle esityk-
38151: varten monissa tapauksiss·a välttämättömän              sen maanhankintalain muuttamiseksi
38152: tarpeellinen ja sen vuoksi kiireellinen, ei             niin, että lisämaan hakua koskevat
38153: lisämaan antamista ole viivyteltävä vaan                asiat käsittelisi erikoinen kolmijäse-
38154: päinvastoin kiirehdittävä.                              ninen larutakumta, jonka puheenjoh-
38155:    Lisämaan antaminen, edellyttäen että sitä            tajana olisi joko maanmittausinsi-
38156: voidaan ottaa, vaikka erikoista varausta ei             nööri, agrO'nomi tai metsänhoitaja tai
38157: sitä varten olisikaan jätetty, on siksi yksin-          vastaavan pätevyyden omaava hen-
38158: kertainen toimitus, ettei sitä varten tarvitse          kilö, ja kaksi kunnan asutuslatuta-
38159: ylläpitää niin monijäsenistä elintä kuin                kunnan keskuudestaan valitsemaa jä-
38160: maanlunastuslautakunta on nykyisessä ko-                semtä, joista toinen edustaisi maan-
38161: koonpanossaan, vaan voivat sen suorittaa                saajia ja toinen rMiiJ,nluovuttajia.
38162:  jopa suuremmalla asiantuntemuksella paik-
38163:       Helsingiss:ä 12 päivänä syyskuuta 1951.
38164: 
38165: 
38166:                  Va.lfrid Eskola.                         Artturi Koskinen.
38167:                                      Otto Muikku.
38168:                                                                                                 856
38169: 
38170: IX,24.- Toiv. al. N:o 108.
38171: 
38172: 
38173: 
38174: 
38175:                                   Kölli ym.: Lisäalueiden lunastamisen lopettamisesta maan-
38176:                                     hankintalain nojalla.
38177: 
38178: 
38179:                                         E d u s k u n n a ll e.
38180: 
38181:      Maanhankintalain säätämisen aiheena ja             Se seikka, että maanhankintalain nojalla
38182:  tarkoituksena oli tilojen antaminen ensi si-        ei voida pitää erityisiä katselmustoimituk-
38183:  jassa siirtoväelle, mutta myös rintamasoti-         sia vain lisämaiden antamista varten, käy
38184:  laille, sotainvaliideille ja sotaleskille perhei-   ilmi siitäkin, että lain 42 § : ssä rinnastetaan
38185:  neen. Näiden varsinaisten maan saajain              lisäalueen antaminen tilusten sijoituksen
38186:  lisäksi laki tuntee myös ns. epävarsinaiset         tarkoituksenmukaiseen järjestelyyn, joilla
38187:  eli liitännäiset maan saajat, joihin kuulu-         molemmilla toimenpiteillä pyritään paranta-
38188:   vat mm. lisämaan tarpeessa olevat pienten          maan vanhojen tilojen edellytyksiä kannat-
38189:   tilojen omistajat. Lisämaan antamisen si-          tavan maatalouden harjoittamiseen. On
38190:  sällyttäminen maanhankintalain piiriin joh-         itsestään selvää, ettei maanhankintalain no-
38191:   tui siitä, että sen jälkeen kun isommat ti-        jalla voida ryhtyä pitämään eri toimituksia
38192:   lat olisi suurelta osaltaan jaettu siirtoväelle    tällaisten järjestelyjen suorittamista var-
38193:   ja muille tilansaajille, ei mahdollisuuksia li-    ten, jotka asiallisesti olisivat uusjakoon tai
38194:   sämaan hankkimiseen enää käytännössä mo-           uusjaon järjestelyyn verrattavissa, eikä sel-
38195:   nissa tapauksissa olisi paikkakunnan van-          laista ole esitettykään. Jos kuitenkin kat-
38196:   hoille pientiloille, minkä vuoksi viimeksi         sottaisiin lisäalueen antaminen eri toimi-
38197:   mainittujen lisämaan tarve olisi tällaisissa       tuksessa mahdolliseksi, täytyisi sama kanta
38198:   tapauksissa tyydytettävä uusien tilojen            omaksua myös kyseisiin tilusjärjestelyihin
38199:   muodostamisen yhteydessä.                          nähden, koska kummankin suorittamista
38200:       Sen sijaan ei lisämaan antamisen muun-         ,lain toimeenpanon yhteydessä" koskee
38201:   laisissa tapauksissa eikä varsinkaan uusien        sama lain säännös.
38202:   tilojen muodostamisesta erillään voida kat-           Maanhankintalain toimeenpano tilojen
38203:   soa kuuluvan maanhankintalain piiriin.             perustamisen osalta on nyt päättymässä.
38204: . Lainsäätäjän tarkoitus tässä kohden käy            Normaaliajan asutustoiminnassa on voi-
38205:   selvästi ilmi mm. maanhankintalain 42              massa vuoden 1936 asutuslaki, johon sisäl-
38206:   § : stä, jonka mukaan lisäalueita annetaan         tyy säännöksiä myös lisämaan antamisesta.
38207:   ,lain toimeenpanon yhteydessä". Tällä sa-          Kun asutustoiminnankin alalla olisi mitä
38208:   nonnalla ei voida tarkoittaa muuta, kuin           pikimmin päästävä säännöllisiin oloihin, ei
38209:   että lisäalueita annetaan sellaisissa perusta-     asutusmaan hankintaa maanhankintalain
38210:   mistoimituksissa, joissa muodostetaan niitä        nojalla ole syytä pitkittää myöskään lisä-
38211:   asutustiloja ja alueita, joiden aikaansaami-       maakysymyksen hoitamiseksi - niinkuin vi-
38212:   nen on maanhankintalain varsinainen tar-           ranomaisten taholla on pyritty tekemään -,
38213:   koitus. Edelleen on huomattava maanhan-            varsinkaan kun tällainen menettely ei ole
38214:   kintalain 32 § :n säännös, jonka mukaan            sopusoinnussa lainsäätäjän tarkoitusperien
38215:   lisäaluetta voidaan antaa vain, jos se tilo-       kanssa. Erityisen kohtuuttomaksi muodos-
38216:    jen muodostamiselle suurempaa haittaa             tuisi lisäalueiden jatkuva pakkolunastami-
38217:   tuottamatta voi tapahtua. Tällainen rajoi-         nen maanhankintalain puitteissa sen takia,
38218:    tus olisi ollut tarpeeton, jos tarkoituksena       että kyseisen lain mukaan myös lisämaan
38219:   olisi ollut, että sittenkun tilat on muodos-       hinta määräytyy vuoden 1944 lopulla val-
38220:    tettu, ryhdytään jrukamaan lisäa:lueita.          linneen hintatason mukaan, vaikka omai-
38221: 856                        IX,24.- Lisäalueiden paik•kolunastus.
38222: 
38223: suuden luovutukse1le alihintaan ei tässä ta-           että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
38224: pauksessa ole olemassa minkäänlaisia so-             sellaisiin toimenpiteisiin, että lisä-
38225: siaalisia tai taloudellisia perusteita.              alueiden enempi pakkolunastaminen
38226:    Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-         maanhankintalain nojalla lopetetaan.
38227: kunnan päätettäväksi toivomuksen,
38228:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
38229: 
38230: 
38231:         Martti 0. Kölli.            Kalervo Saura.                 N. Kosola.
38232:                                                                                            857
38233: 
38234: IX,25.- Toiv. al. N:o 104.
38235: 
38236: 
38237: 
38238: 
38239:                                Koivunen ym..: Luovutetun maan palauttamisesta maanluo-
38240:                                    vuttajille ja korvauksen maksamisesta eräissä tapauk-
38241:                                    sissa maansaajalle koskevien maanhankintalain määräys-
38242:                                    ten muuttamisesta.
38243: 
38244: 
38245:                                     E d u s k u n n a ll e.
38246: 
38247:    Maanhankintalakia käytäntöön sovellet-        !Qja saaneiden lukuisia häätöjä sen vuoksi
38248: taessa on osoittautunut, että l]_,akiin monien   on uhkaam~sa, olisi maanhankintalakia kii-
38249: muiden puutteellisuuksien ·lisäksi sisältyy      reellisesti muutettava siten, että hallinta-
38250: eräs sellainenkin puutteellisuus, että maata     sopimuksella ti'lansa saaneet eivät joutuisi
38251: jo saanut voi sen menettää.. Näin voi ta-        purkamispäätöksistä kärsimään.
38252: pahtua, kun maansaantiin oikeutetulle hal-         Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
38253: lintasopimulkseUa annetaan sellaista maata,      eduskunnw hyväksyttäväksi toivomuksen,
38254: jonka ottamisesta mawhankintalain tarkoi-
38255: tu'kseen Qll pantu oiikeudessa vireille maan·              että hallitus antaisi kiireellisesti
38256: hankintalautakunnan päätöksen purkuhiBke-               Eduskunnalle esityksen maanhankin-
38257: mus. Hallintasopimuksen tekijä, usein täy-              talain muuttamiseksi siten, että maan
38258: sin tietämättömänä mawluovuttajan vireille              luovuttajalle ei voida enää palauttaa
38259: panemasta Qi;keudellisesta toimenpiteestä, on           sellaista maata, joka hallintasopimuk-
38260: hyvässä uskossa rakentanut ja raivannut                 sella jo on maansaantiin oikeutetulle
38261: tilaansa ja purlkamispäätöksen vuoksi me-               l-uovutettu, ja että niissä tapauksissa,
38262: nettänyt ainakin osittain varansa ja työnsä             joissa maanhankintalain tarkoituk-
38263: tulokset. Siten on tapahtunut mm. Kor-                  siin otettu maa korkeimman hallinto-
38264: pilahdelLa lääketieteenlisensiaatin lesken              oikeuden päätöksellä on palautettu
38265:  Öhmanin tiioista maata saaneiden 19 maau-              maan luovuttajalle, maan saajalle
38266:  saajan suhteen. Kun korkeimmassa hallinto-             korvattaisiin täysimääräisenä raken-
38267: oikeudessa tiettävästi on lukuisa joukko                tamisesta, viljelyksen raivaamisesta
38268:  maanhankintalautakuntien päätösten purku-              ja muusta sellaisesta johtuneet kulut.
38269:  hakemulksia ja kun hallintasopimuksella ti-
38270:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
38271: 
38272: 
38273:                  Matti Koivunen.                          V. Puumalainen.
38274:                  Toivo Kujala.                            N. Nurminen.
38275:                  Lauri Myllymäki.                         Toivo Niiranen.
38276:                  Juho Rytkönen.                           Elli Juntunen.
38277: 
38278: 
38279: 
38280: 
38281:                                                                                              108
38282: 858
38283: 
38284: IX,26. -     Toiv. al. N:o 105.
38285:                                   Heikkilä ym.: Valtion hallintaan jääneitä alueita maan-
38286:                                      hankintalain 110 § :n mukaan myytäessä saadun ylihin-
38287:                                      nan suorittamisesta maanluovuttajille tai heidän oikeu-
38288:                                     denomistajilleen.
38289: 
38290:                                       Ed usikunnaHe.
38291:     Maanhankintalain 110 § : n mukaan on korkeampi 'kuin maan [uovuttajiHe samoista
38292: maatalousministeriö, ellei maanhankintalain alueista ma:iksettu maanhankintalain mukai-
38293: muikaan muodostetusta tilasta ole yhden nen 'korvaus. Luovuttajalle suoritettava
38294: vuoden 'kuluessa siitä, kun maanhankinta- hinta näet määräytyy vuoden 1944 iopulla
38295: lain 73 § :n 1 momentissa tar'koitettu katsel- vallinneen hintatason mukaisesti ja on siis
38296: mustoimitus (ns. perustamistoimitus) on vain murto-osa asut"llSlain edellyttämästä
38297: saanut 'lain voiman, tehty hallintasopimusta ikäyvästä hinnasta ja valtioneuvoston vahvis-
38298: tai asuikas on 'luopunut hallintasopimuksesta tamissa perusteissa myös mainitusta ,koh-
38299: ta:i!kJka jos sanottu sopimus 'lakkaa muusta tuullisesta käyvästä hinnasta". Tarkoituk-
38300: syystä, oikeutettu päättämään, miten ja· senmukaiselta !kyllä näyttää, että maanhan-
38301: mistä hinnasta valtiolle !kuuluva alue on ikinta!lain toimeenpanon yhteydessä valtion
38302: käytettävä asutus- taikka erityisistä syistä haltuun jääneistä alueista, siikäli !kuin niitä
38303: mui!hin tarkoituksiin.                          luovutetaan mui!hin !kuin maanhankintalain
38304:     Lo'kakuun 19 päivänä 1950 valtioneuvosto muikaisiin taTkoitu'ksiin, peritään hinta, joka
38305: vahvisti ne perusteet, joita valtion haltuun ainakin suunnilleen vastaa käypää hintaa.
38306: jääneitä ·alueita maanhankintalain 110 §: n Mutta o~keudenmulkaista maan luovuttajia
38307: mukaan lu<YVUtettaessa noudatetaan. Maini- !kohtaan ei 'V'Oi oHa se, että va:ltio !k:errotuin
38308: tunlainan alue voidaan ensi sij•assa ~u<YVUt­ tavoin hankkii heidän ikustannu!k:sellaan it-
38309: taa !henki'lölle, joka on maanhanikintalain selleen hyötyä hinnan eron muodossa. Lain-
38310: mukaan maansaantiin oikeutettu, tai muu- säätäjän tarikoitu!k:sena ei nimittäin ole ollut,
38311: ten maanhanikinta!lain edellyttämään tar'koi- että maanomistajat velvoitettaisiin maan-
38312: tukseen; sitä voidaan myös !käyttää maan- hankintalain toimeenpanon yhteydessä luo-
38313: hankintatilojen elinikelpoisuuden parantami- vuttamaan maata vuoden 1944 hinnoilla
38314: seen ja laidunalueista 5 päivänä toukoikuuta muiden'kin lhenikilöiden hyväksi kuin niiden,
38315: 1945 annetun lain säännösten edellyttämiin joiden asuttamise!ksi maanhan!k:intala'ki sää-
38316: tarkoituksiin. Näissä tapauksissa alue ~uo­ dettiin. Tämän vuoksi on.ikin välttämätöntä
38317: vutetaan maanhankintalain mukaisella hin- sellaisen muutdlksen ai!kaansaaminen nykyi-
38318: nalla ja maanhankintalain muikaisin ehdoin. seen käytäntöön, että se hinnan ero, joka
38319: Toiseksi alue voidaan luovuttaa myös vuo- maanhankintailain 110 § : ää sov~llettaessa
38320: den 1936 asutuslain 1 § :ssä tarkoitetuille muodostuu, suoritetaan maan luovuttajille
38321: henkilöille tai 'käyttää vanhojen tilojen lisä- tai ·heidän oi'keudenomistajilleen, miikäili
38322: alueeksi, mi'käli lisäma;an ostamiselle maan- tässä säännöksessä tarkoitettuja aiJ.ueita ei
38323: hankintalain 15 sekä 27-29 § :ssä säädetyt palauteta heille.
38324: edellytykset näyttäisivät suurin piirtein ole-    Edellä lausutun perusteel'la ~hdotamme
38325: van olemassa. Viimelksi mainituissa tapauk- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38326: sissa luovutus tapahtuu asutuslain mukai-
38327: sella hinnalla ja muutoin asutuslain mukai-              että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
38328: sin ·ehdoin. Kolmanneksi on mahdollista,               sellaisiin toimenpiteisiin, että maan-
38329: mikä:li erityisiä syitä on olemassa, ~uovut-           luovuttajille tai heidän oikeudenomis-
38330: taa alue kohtuullisesta ikäyvästä hinnasta             tajilleen suoritetaan se hinnan ero,
38331:  myös muuhun 'kuin asutustarkoitukseen.                joka muodostuu valtion hallintaan
38332:      Kuten edellä esitetystä selviää, voidaan          jääneiden alueiden myyntihinnan ja
38333:  maanhankintalain 110 § :ssä tarkoitettuja             vuoden 1944 lopulla vallinneen hinta-
38334:  alueita 'käytettäessä useissa tapauksissa pe-         tason mukaisen korvauksen välille.
38335:  riä valtiolle hinta, joka on huomattavasti
38336:         Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
38337:            Matti Heikkilä.             Iisakki Nikkola.           Irma Hamara.
38338:            Kalervo Saura.              N. Kosoia.                 Johannes Wirtanen.
38339:                                                                                              859
38340: IX,21.- Toiv. al. N:o 106.
38341: 
38342: 
38343: 
38344: 
38345:                                 Lahtela ym.: Toimenpiteistä maan hankkimiseksi asutrus-
38346:                                   tarkoituksiin rintamamiehille sekä sotaleskille ja -or-
38347:                                    voille.
38348: 
38349: 
38350: 
38351:                                       E d u s kunnalle.
38352: 
38353:     Sodan aikana ja senkin jälkeen on lu-            Kun käsityksemme on, että sellaisten
38354: vattu järjestää valtion toimesta rintama- pientilallisten rintamwpojilla, joiden van-
38355: miehille ja sotaleskille sekä sotaarvoille hemmilla on niin vähän maata, ettei siitä
38356: maata, ja sitä onkin anoottu ja annetaan saa muuta kuin !korkeintaan yksi lapsi tar-
38357: edelleenkin, mutta vain sellaisille, joilla vittavan maan ja he samoin !kuin toisetlkin
38358: itsellään ja heidän vanhemmillaan ei ole rintamami~het ovat oikeutettuja sitä saa-
38359: maata. Sen sijaan jätetään maata antamatta maan perustaakseen oman kodin samoin
38360: niille ,pientilallisten pojille ja heidän le.skil- kuin nekin, joiden vanhemmilla ei ole ollut
38361: leen selkä sotaorvoilleen, jotka ovat asuneet ma,ata ollenikaan, niin ei heitä eikä heidän
38362: sellaisten vanhempiensa luona, joilla on sotaleskiään ja sotaorpojaan voitane koh-
38363: niin vähän maata, ettei se vastaa edes vil- tuudella .asettaa maan saantiin ja muihin
38364: jelystilan kokoa,. ja va~ka on selvää, ettei etuihin ja oikeuksiin nähden huonompa,an
38365: tila kestä jakaa, vaan se on jätettävä yh- asemaan kuin niitäikään, joille nykyisen
38366: delle, jos se aiotaan pitää elinkelpoisena ti- järjestelmän mukaan maata annetaan, vaan
38367: lana. Samoin jäävät nykyisen järjestelmän heidät on katsottava ,aivan samanlaisiksi ja
38368: mukaan maansaannin ulkopuolelle nekin järjestettävä heillekin kaikin puolin saman-
38369: rintamilla olleet pienten tilojen omistajat laiset mahdollisuudet siitä huolimatta,
38370: ja heidän sotruleskensä sekä sotaorponsa, vaiklka ovatkin asuneet ja asuisivat edelleen-
38371:  joiden Wat ovat niin pieniä, etteivät ne- kin vanhempiensa luona.
38372: kään vastaa viljelystilan kokoa, vaikka he-          Kun Pohjois-Suomessa on riittävästi asu-
38373: kin ovat lisämaan tarpeessa ja vaikka niille, tuskelpoista valtion maata, €i vain uusien
38374: joilla ja joiden vanhemmilil:a ei ole ollenkaan tilojen perustamiseksi vaan myöskin liian
38375: maata, annetaan vilje1ystilan kokoa olevat pienten tilojen lisämaiksi, ja iklll siellä on
38376: maa-alueet.                                        sellaisiakin, joista on isä ja poika ollut rin-
38377:     Käsity;ksemme mukaoo sellaiset pienten- tamalla ja sellaisiakin, joista on saattanut
38378:  tilojen pojat, joiden vanhempien tilat ovat olla jopa kuusikin poik<aa rintamalla, voitai-
38379:  niin pieniä, ettei niistä voida iheille jakaa siin siellä antaa maata valtion maasta niin
38380:  edes osaa tilaa ,pilaamatta sitä, ja myöskin monelle rintamamiehelle, sotaleskell€ ja so-
38381:  sell3Jisten pienten tilojen omista.jat, joilla on taorvolle sekä tilojen perustamiseen että
38382:  niin vähän maata, että ~tarvitsisivat tilansa pienten tilojen lisämaiksi kuin maantarvit-
38383:  elinkelpoiseksi saamiseksi lisämaata, ovat sijoita on. Kun näin on ja kun muutoinkin
38384:  aivan samanlaisi'a rintamamiehiä !kuin ne- pitäisi asuttamista entisestään huomatta-
38385:  kin, joille nykyisen järjestelmän mukaan vasti lisätä, olisi maata annettava rintama-
38386:  annetaan viljelystilaa vastaavrut maat. miehille, sotaleskille ja sotaarvoille tilojen
38387:  Heillä on samanlainen oikeus saada joko perustamiseksi ja liian ,pienten tilojen li-
38388:  kokonaista viljelystilaa vastaava maa taikka sämaitksikin mahdollisimman pian. Ja maan
38389:  entiselle tilalleen niin paljon lisämaata, että eteläisimmissä osissakin, missä on käytettä-
38390:  siitä muodostuisi entisen maan ikanssa asu- vissä autukseen soveltuvaa valtion mruata.
38391:  tuslain edellyttämää viljelystilan kokoa vas- olisi sitä annettava. Ja missä siihen ei ole
38392:   taava tila.                                      mahdollisuuksia, olisi tutkittava, mitä mah-
38393: 860                      IX,2 7. -   Rintamamiesten ym. asuttaminen.
38394: 
38395: dollisuuksia on jakaa muiden ikuin V'altion            mukaan rn'uutakin maata maanhan-
38396: maruta sen jälkeen, kun siirtoväen maan-               kintalain edellyttämässä järjestyk-
38397: tarve on tyydytetty. Ja mikäli sitä ei ole             sessä sellaisille kotonaam asuville ja
38398: jollakin seudulla, olisi sitä annettava Poh-           asuneille pientilallisten rintamamies-
38399: jois-Suomesta niille, jotka sinne ibahtovat            pojille sekä heidän sotaleskilleen ja
38400: siirtyä.                                               sotaorvoilleen, joiden voohempien
38401:    Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen             omistamat maatilat ovat liian pieniä,
38402: ehdotamme ,eduskunnan hyväJk:syttäväksi                ja myös lisämaata sellaisille pienti-
38403: toivomuksen,                                           loja omistaville rintamamiehille ja
38404:                                                        heidän sotaleskilleen ja sotaorvoilleen,
38405:           että hallitus ryhtyisi pikaisesti Poh-       joiden tilat ovat pienemmät kuin
38406:        jois-Suomesta ja muualtakin hank-               asutuslaiJn edeZlyttämät viljelystilat.
38407:        kirYUliain valtion ja mahdollisuuksien
38408:       Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1951.
38409: 
38410: 
38411:                  M. 0. Lahtela.                          Markus Niskala.
38412:                  Niilo Ryhtä.                            Erkki Koivisto.
38413:                                                                                               861
38414: 
38415: IX,2s. -    Toiv. al. N:o 107.
38416: 
38417: 
38418: 
38419: 
38420:                                  Koskinen ym.: Eräiden perheellisten 1·intamasotilaiden
38421:                                    maansaantioikeuden järjestämisestä.
38422: 
38423: 
38424:                                       E d u s k u n n a ll e.
38425: 
38426:     Maanhankintalain 1 ja 24 §: n mukaan           timaan perheelliselle rintamasotilaalle laissa
38427:  on perheellisellä rintamasotilaana oikeus ja      taattuja oikeuksia, vaikka heillä saattaa
38428:  etuoikeus saada maata laissa lähemmin mää-        olla useita lapsia, kun sen sijaan monilla
38429: rättyihin tarkoituksiin käytettäväksi. Saman       sellaisilla, joilla maansaantioikeus lain toi-
38430:  lain toimeenpanoasetuksen säännösten ja           meenpanoasetuksen selvästi lainvastaisen
38431: maatalousministeriön antamien ohjeiden             tulkinnan mukaan on, ei olisi lapsia lain-
38432:  mukaan on kuitenkin perheellinen rintama-         kawn. Tällainen ikansamme ja varsinkin
38433:  sotilas ainoastaan se, joka 1. 10. 1945 oli       monien tuhansien rintamasotilaiden oikeus-
38434:  avioliitossa, kun sitä vastoin sen jälkeen        tajuntaa syvästi loUJkkaava epäkohta olisi
38435:  avioliiton solmineet eivät sitä ole eikä heillä   hallituksen kiireellisesti poistettava muutta-
38436: näin ollen ole myöskään maansaantioikeutta         malla maanhankintalain toimeenpanoasetus
38437:  eikä oikeutta niihin muihin etuuksiin, joita      yhdenmukaiseksi lain kirjaimen ja tarkoi-
38438: maanhankintalaki takaa kaikille perheelli-         tuksen kanssa.
38439: silla rintamasotilaille. Tässä on olemassa           Hallituksen olisi näin ollen kumottava
38440: ristiriita perustuslain mukaisessa lainsää-        MHA 25 § ja muutettava 163 § lain tarkoi-
38441: däntöjärjestyksessä säädetyn lain ja sen           tusta vastaavaksi.
38442: toimeenpanoasetusten välillä, joka olisi pi-         Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
38443: kimmiten korjattava. Perustuslain mukaan           kunnan päätettäväksi toivomuksen,
38444: ovat kaikki Suomen kansala;iset samanver-
38445: taisia lain edessä, mutta maanhankintalain                   että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
38446: toimeenpanoasetus tekee tässä suhteessa                   toimenpiteisiin maanhankintalain toi-
38447: valitettavan poikkeuksen. Maanhankinta-                   meenpanoasetuksen        muuttamiseksi
38448: laki taJk:aa kaikille perheellisille rintama-             niin, että perheelliset rintamamiehet,
38449: sotilaille maansaantioikeuden, mutta lain                 jotka ovat menneet avioliittoon 1. 10.
38450: toimeenpanoasetus vain pienelle murto-                    1945 jälkeen, tulisivat maansaantiin
38451: osalle, eli niille, jotka sattuivat olemaan               nähden samaan asemaan muiden per-
38452: perheeliisiä 1. 10. 1945. Sen jälkeen avio-               heellisten rintamamiesten kanssa.
38453: liiton solmineet eivät näin ollen pääse naut-
38454:      Relsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
38455: 
38456: 
38457:         Artturi Koskinen.             Juho Karvonen.                 Veikko Kokkola.
38458:         Valfrid Eskola.               0. Muikku.                     Veikko Helle.
38459:         Eetu Karjalainen.             Arvo Ahonen.                   G. Henriksson.
38460:         Eino Raunio.                  Heikki Hykkäälä.               Bruno J. Sundman.
38461:         Pentti Niemi.                 Vappu Heinonen.                Laura Brander-Wallin.
38462:         J\.rvo Sävelä.                Meeri Kalavainen.            . Viljo Rantala.
38463:         Otto Toivonen.                Impi Lukkarinen.               Edvard Pesonen.
38464:         Juho Kuittinen.               Viljo Virtanen.                Eero Antikainen.
38465:         Väinö Tikkaoja.               K. F. Haapasalo.               Unto Suominen.
38466:         Kustaa Alanko.                Yrjö Kilpeläinen.              Aino Mallmmäki.
38467:         Jalmari Väisänen.             E'lli Nurminen.                Kaisa Hiilelä.
38468: 862
38469: 
38470: IX,29. -    Toiv. al. N:o 108.
38471: 
38472: 
38473: 
38474: 
38475:                                  N. :Kaasalainen ym.: Toimenpiteistä maanhankinta- ja pika-
38476:                                      asutustiloille raivattujen viljelysten tuottokunnon ko-
38477:                                      hottamiseksi.
38478: 
38479: 
38480:                                       E d u s k u n n a 11 e.
38481: 
38482:     Maanhankintalain ja siirtoväen pika-asu-       kustannukset on suoritettava nykyisen hin-
38483: tuslain mukaan on muodostettu yli 13,000           tatason mukaan. Onkin yleensä tehty sel-
38484: rakentamatonta ja raivaamatonta maata-             ~ainen huomio, että rappiomaista muodostu-
38485: loustilaa, minkä lisä:ksi rappiotiloista tai       neille tiloille asutetut siirtolaiset ovat jou-
38486: muutoin heikossa kasvukunnossa olevista            tuneet muita huonompaan taloudelliseen
38487: tiloista on muodostettu suuri määrä tiloja,        asemaan. Tästä on todistuksena mm. hal-
38488: joiden viljelyskuntoon saattaminen vaatii          lintasopimuksista luopumiset ja vapaaehtoi-
38489: huomattavasti perusparannustöitä. Varsi-           silla kaupoilla ostaneiden asukkaiden tilojen
38490: naisten kylmien tilojen kuntoon saattamista        myynnit.
38491: on edistetty jossain määrin maksamalla                Koska kaikille maataloussiirtoväkeen kuu-
38492: perustamispalkkioita. Tätä toimenpidettä           luville ei ole voitu järjestää samanlaisia toi-
38493: olisikin syytä laajentaa siihen suuntaan           meentulon mahdollisuuksia, olisi huonom-
38494: kuin eduskunnan vuoden 1950 valtiopäivillä          paan asemaan joutuneita tuettava sopivilla
38495: hyväksymä, mutta vahvistamatta jäänyt               avustustoimenpiteillä. Vuoden 1950 valtio-
38496: laki tarkoitti. Perustamispalkkioita ei kui-        päivillä esittikin maatalousvaliokunta eräi-
38497:  tenkaan suoriteta sellaisille tiloille, jotka      den eduskunta-aloitteiden johdosta edus-
38498:  ovat muodostetut rappiotiloista tai muuten         lkunnan päätettäväksi toivomuksen halli-
38499:  heikossa kasvukunnossa olevista maista.            tukselle tällaisista tukitoimenpiteistä. Tätä
38500:  Näiden tilojen tuottokuntoon saattaminen           toivomuspontta ei kuitenkaan ennätetty kä-
38501:  on useissa tapauksissa kumminkin yhtä pal-         sitellä ennen valtiopäiväkauden päätty-
38502:  jon työtä ja varoja vaativaa kuin viljele-         mistä. Tällaiset toimenpiteet ovat edelleen
38503:  misen aloittaminen kylmillä tiloilla.              ajankohtaisia ja välttämättömiä.
38504:     Rappiotiloista lunastetuilla viljelysmailla        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
38505:  ovat ojitustyöt saattaneet olla laiminlyötyjä      kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
38506:  jopa 10-15 vuoden aikana. Tällaisten ojien         toivomuksen,
38507:  aukominen voi tulla kalliimmaksikin kuin
38508:  kokonaan uusien ojien kaivaminen. Ryöstö-                    että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
38509:  viljelyksellä on tällaisia maita saatettu                 toimenpiteisiin maanhankinta- ja pi-
38510:  myös laihduttaa niin, että niiden kasvukun-               ka-asutustilm1le raivattujen sekä
38511:  toon saattaminen edellyttää runsasta perus-               niille rappiotiloista tai muutoin hei-
38512:  lannoitusta ja maanparannusaineiden käyt-                 kossa kasvukunnossa olevista tiluk-
38513:   töä.                                                     sista muodostettujen viljelysten tuot-
38514:     Tällaisille maille määrätyn vuoden 1944                tokunnon kohottamiseksi valtion tu-
38515:   hintatason mukainen hinnan alennus ei kor-               kitoimenpiteiden avulla ja antaisi
38516:   vaa perustamiskustannuksia, koska nämä                   asiasta esityksen Eduskunnalle.
38517:       Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
38518: 
38519: 
38520:            Nestori Kaasa.lainen.       Arno Tuurna.                  Yrjö Hautala.
38521:            Urho Kähönen,               J. Väisänen.                  Helena Virkki.
38522:            Juho Niukkanen.             Aaro Kauppi.                  Tahvo Rönkkö.
38523:                                                                                               863
38524: 
38525: IX,so. -   Toiv. al. N:o 109.
38526: 
38527: 
38528: 
38529: 
38530:                                  Tainio ym.: Toimenpiteistä vuoden 19.16 asutuslain toi-
38531:                                     meenpanon jatkamiseksi.
38532: 
38533: 
38534:                                      E d u s ik u n n a U e.
38535: 
38536:     Pohjois-Suomessa kuten muuallrukin maas-      lain toteuttamisenkaan pitäisi olla esteenä
38537: samme on maaseutuväestön keskuudessa              tällaisten asutustilojen luovuttamiselle niitä
38538: suuri määrä sellaisia, jotlka vuoden 1936         tarvitseville. Edellä mainittujen asutusti-
38539: asutuslain mukaan ovat maansaantiin oikeu-        lojen lisäksi ·on useille asutusalueille suunni-
38540: tettuja, vaikkei heillä tätä oiikeutta olekaan    teltu asutustiloja, joiden asuttaminen voi-
38541: maanhankintalain mukaan. Heidän jou-              taisiin verrattain väJhin kustannuksin suo-
38542: kossaan on myös paljon sellaisia rintama-         rittaa. Useilla Pohjois-Suomessa sijaitse-
38543: miehiä, jotJka eivät maanhanlkintalain mu-        villa asutusalueilla on myös runsaasti vilje-
38544: kaan ole olleet maansaantiin oikeutettuja.        lyskelpoista maata, josta voitaisiin muodos-
38545: Monet näistä henkilöistä ovat nyt suurem-         taa lisää asutustiloja maan tarpeessa ole-
38546: massa määrin maan tarpeessa kuin sellaiset,       ville. Lisäksi on samoilla alueil:la aikanaan
38547: joilla maanhankintalain mukaan oli maan-          valmiiksi suunniteltuja suuri!a asutusalueita.
38548: saantioiJkeus. Heillä on myös taitoa ja ky-       Näin ollen voitaisiin vaiikeuksetta ainakin
38549: kyä maanviljelijän ammattiin. Heidän pyr-         Pdhjois-Suomessa jatkaa vuoden 1936 asu-
38550: !Jdmystään päästä maata viljelemään osoittaa      tuslain mukaista asuttamista mruanhanlkinta-
38551: sekin, että useat ovat pyr'kineet saamaan         lain toimeenpanon siitä kärsimättä.
38552: maata viljeltävä:lmeen vuolkraamalla sitä.           Kuten edellä selviää, vuoden 1936 asutus-
38553: Vuo'kraoiilreus on annettu vain 2 hehtruarille,   lain mukaan maansaantiin oikeutettujen
38554: joten tätenikään ei ole avautunut mahdolli·       joukossa on !huomattava määrä sellaisia,
38555: suutta maatalouden harjoittamiseen elinkei-       jotka ovat rinnastettavissa maanhankinta-
38556: nona. Tällaisten maantarvitsijain joukossa        ilain mulkaan maansaantiin oikeutettuihin.
38557: on sellaisiakin, jotka 01livat tehneet vuoden     Sen vudksi olisikin asutustoimintaa jat'ket-
38558: 1936 asutuslain mulkaan maansaantihake-           taessa vuoden 1936 asutusl·ain mukaan näi-
38559: muksen ennen sotia. Useissa tapauksissa           den oikeudet saatava samanlaisiksi ilmin
38560: olikin tällaisille hakijoille jo suunniteltu      mitä on maanhanJkinta1ain mukaan asutetta-
38561:  tilat, mutta sotatoimet ja myöhemmin maan-       villa. 'Samassa yhteydessä voitaisiin myös-
38562: hankintalain toimeenpano keslkeyttivät nämä       kin samat edut a:ntaa vanhemmillekin asu-
38563: vireillä olleetlkin maansaantihakemukset.         tustilallisille ym. heihin verrattaville.
38564:      Vuoden 1936 asutuslain mukaan muodos-           Edellä esittämämme perusteella kunnioit-
38565: tettuja asutustiloja on näin jäänyt käyttä-       taen ehdotamme eduSkunnan päätettäväksi
38566: mättä. Tällaisia asutustiloja on esim. Simo-      toivomuksen,
38567:  jokivarressa ja muuallakin Pohjois-Suo-
38568: messa sijaitsevilla asutusalueilla. Maanhan-                että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
38569: kintalain mukaan ei kai.lkkia näitä asutus-              toimenpiteisiin aikaisemmin muodos-
38570:  .tiloja ole otettu asuttaviksi, joten asutus-           tettujen asutustilojen luovuttamiseksi
38571:  tilat ovat nykyisin käyttämättöminä odot-               maantarvitsijoille sekä vuoden 1936
38572:  taen aslMk:aita. Näin oHen ei maanhankinta-             asutuslain toimeenpanon jatkamiseksi.
38573:      Helsingissä 19 päivänä syySkuuta 1951.
38574: 
38575: 
38576:                   Eino Tainio.                          Toivo Friman.
38577:                                  Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
38578: 864
38579: 
38580: IX,3L -    Toiv. al. N:o 110.
38581: 
38582: 
38583: 
38584: 
38585:                                  Soininen ym.: Esityksen antamisesta valtion ja puutavara-
38586:                                     yhtiöiden maiden lunastamisesta viljelys- ja asutustar-
38587:                                     koituksiin sekä lisämaaksi tonteille.
38588: 
38589: 
38590:                                       E d u s k u n n a ll e.
38591: 
38592:   Sotien aiheuttamista alueluovutuksista,          elintarpeiden tuotanto kasvaisi, mikä olisi
38593: luonnoHisen kansankasvun, viljelyksen ja           omiaam. rajoittamaan näiden tavarain ulko-
38594: asutustarpeen v'aatimusten ym. seikkojen           maista tuontia ja kohottamaan elintasoa.
38595: vuoksi on maan hankkiminen sitä haluaviiJ.le       Suuriperheiset tonttimaan omistaj.at sel1ai-
38596: suuresti kasvanut ja muodostunut kysymyk-          silla pailkk8ikunnilla, joilla ei ole teollisuutta,
38597: seksi, jonka tyydyttävä ratkaisu on tämän          saisivat työntekomahdollisuuksia omalla ti-
38598: ajan yhteiskuntarrnme kaikkein tärkeimpiä.         lallaan .aåkoina, jol'loin metsä- ym. ansiotyöt
38599:   Mwam.hankintalain laajuutta ja merki-            puuttuvat.
38600: tystä osoittaa tilojen ja tonttien hakijoitten        On otettava huomioon se ratkaiseva mer-
38601: suuri määrä, joista suurin osa on voitu si-        kitys, mikä maanhankintalakia muuttamalla
38602: joittaa.                                           siten, että v~arsinaisella maaseudulla pikku-
38603:   Kuitenkin on osoittautunut, että valtava         tonttien omistajat saisivat valtion ja puu-
38604: määrä on vielä i1man maata, varsinkin lkun         tavarayhtiöiden maista lisämaata viljelys-
38605: voimassa oleva laki ei anna pienille tontti-       ja asutustarkoituksiin, olisi tälle väestön-
38606: maan omistajille oikeutta hakea iisämaata.         osane nykyisten V1aikeuksien voittamiselksi
38607: Heille olisi aivan välttämätöntä 'lisämaan         ja pysyvän hyvinvoinnin turvaamiseksi.
38608: saanti niillä alueiHa, joissa ei ole vaJkituista      Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
38609: läpi vuoden kestävää työnsaantia teollisuu-        kunnioittaen,
38610: den puuttuessa.
38611:   Kun maamme pinta-alasta Suomen valtio                      että hallitus antaisi Eduskunnalle
38612: omistaa noin 40 % j'a puutavarayhtiöt n.                  esityksen valtion ja puutavarayhtiöi-
38613: 8 %, olisi maanhankinta1ain muutoksella                   den maiden lunastamisesta viljelys-
38614: varattava tonttimaidenkin omistajille mah-                ja asutustarkoituksiin sekä lisämaiksi
38615: dollisuus hakea lisämaata edellä mainituista              pienten tonttien omistajille varsinai-
38616: maista.                                                   sella maaseudulla.         -
38617:   Viljellyn pinta-alan ~isääntyessä myös
38618: 
38619:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
38620: 
38621: 
38622:         Heikki Soininen.          Kusti Esk01la.           Eeli Erkkilä.
38623:         Arvi Ikonen.              Eino Rytinki.            Hilja Väänänen.
38624:         M. 0. Lahtela.            Atte Pakkanen.           Eino E. Heikura.
38625:         Vieno Simonen.            Kerttu Saalasti.         Urho Kähönen.
38626:         Lauri Murtomaa.           Väinö Kaasalainen.       Vilho Leivonen.
38627:         Yrjö Hautala.             Eri. Haapaniemi.         Eero Saari.
38628:                        .Aiaro Kauppi.            Juho Karvonen .
38629:                                                                                           865
38630: 
38631: IX,s2.- Hemst. mot. N:o 111.
38632: 
38633: 
38634: 
38635: 
38636:                                Rosenberg m. fl.: Angående avlåtande av proposition till
38637:                                   en jo!t'dreform för skaparnde av livsd'ugliga odlingsläge~t­
38638:                                   heter inom svensk- och tvåspråkiga kommuner.
38639: 
38640: 
38641:                                    T i ll R i k s d a g e n.
38642: 
38643:    Under självständighetstiden har våra          kunna nyttjas bättre ur social eller ekono-
38644: jordägoförhållanden reglerats genom flere        misk synpunkt sett.
38645: lagar, vilka åsyftat en rättvisare, delvis          På grund av stadgandena i grundlagen
38646: också en rationellare jordfördelning. Man        och den därpå baserade språklagstiftningen,
38647: har eftersträvat att höja torpar- och små-       liksom odkså på grund av hisltoTislka för-
38648: brukarbefolkningen socialt och ekonomiskt.       hållanden, har jordbesittningsproblemet i de
38649: Dessa strävanden har hittillls endast ti11 en    svenska och tvåspråkiga kommunerna en
38650: del krönts med framgång. Torparfrigörel-         viss särkaraktär. J ordanskaffningslagens
38651: sen innebar ett steg i rätt riktning. Den        språkparagraf, som med rätta tryggar mi-
38652: krigstida och efterkrigstida kolonisations-      noritetens rätt, har i viss mån konserverat
38653: lagstiftningen har framtvingats av krigets       förhållandena. En speciallagstiftning för
38654: följder. Jordfördelningsproblemet har dock       dessa områden är därför påkallad.
38655: inte genom dessa eller andra likartade lag-         Inom de svenslk- och tvåspTåkiga beiolk-
38656: stiftningsåtgärder fått en tillfredsställande    ningsområdena i södra och sydvästra Fin-
38657: lösning. Delvis har nya problem tillskapats.     land råder än i dag mångenstädes utpräg-
38658: Den internationella utvecklingen ställer         1at feodala förhållanden. I Nyland innehas
38659: vårt j01rdhru!k inför nya svårigheter och nya    c. 25 % av den odlade jorden av ägare,
38660: uppgifter.                                       vilka besitta 50 hektar eller mera. Knappt
38661:    Det sammanlagda antalet jordbrukslägen-       2 % av lägenhetsinnehavarna besitter 25 %
38662: heter i vårt 1and är enligt senaste uppgif-      av jorden. Den odlingsbara jorden äges till
38663: ter 353,620, av vilket antal 190,000 eller       största delen av storjordägarna.
38664: 53.s% utgöres av lägenheter med mindre              Samtidigt lever i dessa trakter tusentals
38665: än 5 hektar. Över hälften av odlingslägen-       svenskspråkiga lantarbetarf.amiljer, vilka
38666: heterna äro sålunda icke alls livsdugliga.       alls inte har någon jord, och småbrukare
38667: Deras ägare är i de flesta fall i behov av       med mindre än 5 hektar, vilket klart fram-
38668: tillskottsjord. Tiotusenta1s lantarbetare sak-   går av nedannämnda exempel.
38669: nar egen jord helt och hållet. Både ur so-          I Dragsfjärd är åkerarealen på 61 lägen-
38670: cial och nationalekonomisk synpunkt är det       heter mindre än 5 hektar. 25 lantarbetar-
38671: härvidlag fräga om ett svårt missförhål-         familjer besitter alls ingen jord. I Kimito
38672: lande.                                           kommun är antalet lägenheter med mindre
38673:    Samtidigt har landet en väldig reserv av      än 5 hektar 700. I Vestanfjärd räknar
38674: odlingsbar jord, enligt vissa kalkyler bortåt    denna lägenhetskategori 186 enheter, i Ka-
38675: 5 miljoner hektar. Dessutom finns stora          ris landskommun 258. I sistnämnda kom-
38676: odlade marker i vanhävd eller liggande uil-      mun är antalet lantarbetarfamiljer 43. Bro-
38677: der svag bebrukning. Bolag, godsägare, spe-      marf rä:knar med 118 lägenheter under 5
38678: kulanter har mer jord än de nödvändigt           hektar och 36 lantarbetarfamiljer. I Kyrk-
38679: behöver eller jord, som de alls inte behöver,    slätts kommun finnes 170 lägenheter med
38680: medan den jordbrukande befolkningen del-         mellan 1-5 hektar odlad jord, 150 lägen-
38681: vis har alldeles för litet jord eller ingen      heter under 1 hektar och dessutom 79 lant-
38682: alls. Också församlingar och andra sam-          arbetarfamiljer. I Borgå l•andskommun
38683: manslutningar besitter jord, som skulle          finnes det 974 lägenheter under 5 hektar
38684:                                                                                            109
38685: 866                 IX,32.- Ruotsin- ja ka:ksikielisten rkuntien maareformi.
38686:                                          1
38687: 
38688: 
38689: 
38690: 
38691:  och 240 lantarbetarfamiljer, i ·Sibbo 703      svenskar, som kan och vill bruka jord, bli
38692:  lägenheter under 5 hektar samt 112 lant-       jordberättigade. I tvåspråkiga kommuner
38693:  arbetarfrumiJ.jer, Sjundeå har 313 lägenihe-   skulle de finskspråkiga inom respektive
38694:  ter under 5 hektar och 152 lantarbetarfa-      komunm ha samma rätt till jord inom sin
38695:  miljer, Tenala 143 smålägenheter och 140       kommun. I den mån svenskspråkiga kolo-
38696: lantarbetare. Den aUra mest utpräglat feo-      nister flyttade in i tvåspråkiga kommuner,
38697: dala karaktären har kanske Pernå kommun,        horde också en kolonisation av finnar vara
38698:  där det finnes 198 lägenheter med mellan       berättigad, dock så, att proportionen mellan
38699: 0.5 och 5 hektar, ett stort •antal med mindre   språkgrupperna icke skulle ändras inom
38700: än 0.5 hektar och 388 lantarbetarfamiljer,      kommunen.
38701: som helt saknar jord.                              Enligt lagen bildade odlingslägenheter
38702:    Redan av dessa exempel framgår tydligt       borde från början erhålla 1/2-'2/a odlad
38703: och klart, att jordbehovet är betydande         jord, resten odlingsbar. Även på annat sätt
38704: hland finlandssvenskarna i södro och syd-       horde man sörja för att de nya lägenheterna
38705: västra delarna av landet. Vad det svensk-       bleve livsdugliga. Så ifråga om jordpriset,
38706: språkiga österbotten beträffar, är det all-     som kunde regleras i enlighet med stadgan-
38707: mänt bekant, att jordbehovet där är ett         dena i jord•anskaffningslagen. Vidare borde
38708: stående problem. Det finlandssvenska jord-      räntefria statliga jordinköpslån, röjnings-
38709: fördelningsproblemet kan lösas rationellt       lån, byggnadslån, redskaps- och lösörelån
38710: och rättvist på ett för minoriteten betryg-     beviljas. Amorteringstiden borde bli åt-
38711:  gande sätt bara genom en speciallag, som       minstone 20 år med de första 5-7 åren
38712: på ett genomgripande sätt reglerar jord-        amorteringsfria.
38713: besittningen i de svenska och tvåspråkiga          För att undvika spekulation borde i lagen
38714: kommunerna, varigenom skulle tillskapas ett     stadgas förbud mot försäljning av den er-
38715: behövligt antal livsdugliga familjejordbruk     hållna jorden till dyrare pris än vad som
38716: på mellan 10-30 hektar odlad och odlings-       erlagts av jordemottagaren. Endast på
38717: bar jord.                                       grund av dödsfall, invaliditet, bortflyttning
38718:    Som överlåtare enligt denna lag borde i      från orten eller annan därmed jämförlig
38719: främsta rummet ifråga:komma bolag samt          orsak kunde undantag beviljas.
38720: jordbrukaryrket icke utövande jordägare,          Redan ovan anförda fakta belyser till-
38721: spekulanter. Vidare staten, kommunerna          räckligt tydligt missförhållandena i de
38722: och församlingarna samt särskilda samman-       svenska och tvåspråkiga kommunerna, vilka
38723: slutningar och fonder, dock så att ägarnas      missförhållanden, såsom redan påpekats,
38724: oundgängliga jordbehov skulle beaktas.          konserveras av jordanskaffningslagens 92 §.
38725: Dessutom enskilda jordägare med mer än          En jordreform enligt ovan i stora drrag
38726: 40 hektar odlad jord och vii1ka icke huvud-     uppskisserade riktlinjer borde därför sna-
38727: sakligen med den egna familjens arbets-         rast möjligt förverkligas.
38728: kraft förmår tillfredsställande bruka sin         Hänvisande till vad som ovan framförts
38729: jord. Jordbrukare med mindre än 40 hek-         föreslår undertecknade, att riksdagen ville
38730: tar odlad jord skulle helt befrias från över-   besluta hemställa,
38731: låtelseplikt, och den ekonomiska helheten
38732: och ändamålsenligheten borde i görligaste               att regeringen i brådskande ord-
38733: mån beaktas vid a vstyckningen från större            ning måtte uppgöra och till Riksda-
38734: lägenheter.                                           gen överlämna förslag till lag om
38735:    Skog och betesmarker horde i motsva-               en sådan jordreform, som, utan att
38736: rande grad underställas lagen. Jordemot-              ändamålsenliga jordlägenheter ska-
38737: tagare borde erhålla skogsmark med minst              das eller proportionen mellan språk-
38738: 75 kubikmeters årlig tillväxt.                        grupperna rubbas, skapar nya eller
38739:    Lagen skulle beröra alla svenska och två-          omskapar gamla till fullt livsdugliga
38740: språkiga kommuner utom landskapet Åland.              odlingslägenheter inom svensk- och
38741:    Enligt denna lag Skulle alla de fin1ands-          tvåspråkiga kommuner i landet.
38742:       I-Ielsingfors den 28 juli 1951.
38743: 
38744:                Gösta Rosenberg.                            Atos Wirtanen.
38745:                                                                                              867
38746: 
38747: IX,az. -   Toiv. al. N:o 111.                                                       Suomennos.
38748: 
38749: 
38750: 
38751: 
38752:                                 Rosenberg ym.: Esityksen antamisesta maareformista elin-
38753:                                   kelpoisten viljelystilojen muodosta'miseksi ruotsin- ja
38754:                                    kaksikielisissä kunnissa.
38755: 
38756: 
38757:                                      E d u s k u n n a 11 e.
38758: 
38759:    Itsenäisyytemme aikana ovat maanomis-          paremmin yhteiskunnaililiselta ja truloudelli-
38760: tusolomme järjestetyt monilla laeilla, joi-       selta kannalta.
38761: den tarkoituksena on oikeudenmulmisempi,             Perustuslain säännösten ja sille perustu-
38762: osittain myös järkiperäisempi maan jakau-         van kielilainsäädännön samoin kuin myös
38763: tuminen. On pyritty kohottamaan torppari-         historiallisten olosuhteiden johdosta maan-
38764: ja pienviljelijäväestöä sosiaalisesti ja talou-   omistusprobleemilla ruotsalaisissa ja kaksi-
38765: dellisesti. Näillä pyrkimyksillä on tähän         kielisissä kunnissa on määrätty erikoislei-
38766: mennessä ollut vain osaksi menestystä.            mansa. Maanhankintalain kielipykälä, joka
38767: Torppariv.apautus merkitsi askelta oikeaan        täysin syystä turvaa vähemmistön oikeuden,
38768: suuntaan. Sodanaikainen ja sodanjälkeinen         on määrätyssä suhteessa pysyttänyt olosuh-
38769: asutuslainsäädäntö oli sodan seurausten pa-       teita vanhoillisina. Sen vuoksi on erikois-
38770: kottama. Maanjakauaumisprobleemi ei kui-          lainsäädäntö näitä alueita varten tarpeen.
38771: tenlkaan näillä eikä muilla samantapaisilla          Ruotsinkielisillä ja kaksikielisillä väestö-
38772: lainsäädäntötoimenpiteillä saanut tyydyttä-       alueilla Etelä- ja Lounais-Suomessa ovat
38773: vää ratkaisua. Osaksi on luotu uusia prob-        tällä hetkellä vallalla monin paikoin ilmei-
38774: leemeja. Kansainvälinen kehitys aiheuttaa         sen feodaaliset olot. Uudellamaalla omista-
38775: maanviljelyksellemme uusia vaikeuksia ja          vat n. 25 % viljelysmaasta maanomistajat,
38776: uusia tehtäviä.                                   jotka omistavat 50 hehtaaria tai enemmän.
38777:    Maanviljelystilojen kokonaismäärä maas-        Tuskin 2 % maanomistajilta omistaa 25 %
38778: samme on viimeisten tietojen mukaan               maasta. Viljelyskelpoisen maan omistavat
38779: 353,620, josta määrästä 190,000 eli 53.s %        suurimmaksi osaksi suurmaanomistajat.
38780: tiloja, joilla on vähemmän kuin 5 hehtaaria.         Samaan aikaan elää näillä seuduilla tu-
38781: Enemmän kuin puolet viljelystiloistamme           hansittain ruotsinkielisiä maatyöläisper-
38782: eivät siten ole lainkaan elinkelpoisia. Nii-      heitä, joilla ei ole 1ainkaan maata, ja pien-
38783: den omistajat ovat kaikkein useimmissa ta-        viljelijöitä, joilla on vähemmän kuin 5 heh-
38784: pauksissa lisämaan tarpeessa. Kymmeniltä-         taaria, mikä käy selvästi ilmi seuraavassa
38785: tuhansilta maatyöläisiltä puuttuu oma maa         mainituista esimerkeistä.
38786: kokonaan. Sekä yhteiskunnalliselta että              Dragsfjärdissä on peltopinta-ala 61 tilalla
38787: kansantaloudelliselta näkökannalta on tässä       pienempi kuin 5 hehtaaria. 25 maatyöläis-
38788: kysymys vaikeasta epäkohdasta.                    perheeperhettä ei omista lainkaan maata.
38789:    Samanaikaisesti on maassamme valtava           Kemiön kunnassa on 5 hehtaaria pienem-
38790: reservi viljelyskelpoista maa:ta, eräiden las-    pien tilojen luku 700. Vestanfjärdissä kuu-
38791:  kelmien rmulkaan aina 5 miljoonaa heh-           luu tähän tilaluokkaan 186 tilaa, Karjaan
38792:  taaria. Sitä paitsi on suuria viijeiltyjä        maalaiskunnassa 258. Viimeksi mainitussa
38793: maita rappioHa tai heikosti viljeltyinä.          kunnassa on 43 maatyöläisperhettä. Kirkko-
38794: Yhtiöillä, tilanomistajilla, keinottelijoHla      nummen kunnassa on 170 tilaa, joissa on
38795: on maata yli vä1ttålmättömän tarpeen              1-5 hehtaaria viljelysmaata, 150 tilaa alle
38796: tai maata, jota eivät tarvitse lainkaan,          1 hehtaarin ja sitä paitsi 71 maatyöläisper-
38797: kun taas maataviljelevällä väestöllä on           hettä. Porvoon maalaiskunnassa on 974 alle
38798:  osittain l~ian vähän maata tai ei oHen-          5 hehtaarin tilaa ja 240 maatyöläisperhettä,
38799: kaan. Myös seurakunnat ja muut yhteisöt           Sipoossa 703 alle 5 hehtaarin tUaa sekä
38800: omistavat maata, joka voitaisiin käyttää          112 maatyöläisperhettä, Siuntiossa 313 alle
38801: 868                IX,3 2. -Ruotsin- ja kaksikielisten tkun tien maa.reformi.
38802: 
38803:  5 hehtaarin tilaa ja 152 maatyöläisperhettä, menruotsalaiset, jotka osaavat ja haluavat
38804:  Tenholassa 143 pientilaa ja 140 maatyö- viljellä maata, maansaantiin oikeutetuiksi.
38805:  läistä. Kaikkein selvin feodaalinen luonne Kaksikielisissä kunnissa saisivat suomenkie-
38806:  on ehkä Pernajan kunnalla, jossa on 198 liset vastaavasti saman oikeuden maahan
38807:  tilaa, joiden suuruus on 0.5 ja 5 hehtaarin tkunnassaan. Siinä määrin kuin ruotsinkie-
38808:  välillä, suuri määrä alle 0.5 hehtaarin ti- lisiä asutettavia muuttaisi kaksikielisiin kun-
38809:  loja ja 388 maatyöläisperhettä on kokonaan tiin, pitäisi myös suomenkielisten ,asuttami-
38810:  ilman maata.                                   nen olla oikeutettua, kuitenkin siten, ettei
38811:     Jo näistä esimerkeistä käy selvästi ilmi, kieliryhmien suhdetta kunnassa muutettaisi.
38812:  että maan tarve suomenruotsalaisten kes-          Lain mukaan muodostettavien viljelys-
38813:  kuudessa maan etelä- ja lounaisosissa on tilojen pitäisi alusta ·alkaen saada 112 -21 3
38814:  huomattava. Mitä tulee ruotsinkieliseen viljelysmaata, loput viljelyskelpoista. Myös
38815:  Pohjanmaahan, on yleisesti tunnettua, että muulla tavoin olisi huolehdittava siitä, että
38816:  maantarve on siellä pysyvä probleemi. Suo- uusista t:iloim·a tulisi elinikelpoisia. Niinpä
38817: menruotsalaisten maanja:kautumisprobleemi maanhintaa koskeva kysymys voitaisiin jär-
38818:  voidaan ratkaista järkiperäisesti ja oikeu- jestää maanhankintalain säännösten mukai-
38819:  denmukaisesti vähemmistöä turvaamalla ta- sesti. Edelleen olisi myönnettävä valtion
38820:  valla vain erikoislain avulla, joka perinpoh- korottornia maanostolainoja, raivauslainoja,
38821:  jin järjestää maanomistuksen ruotsalaisissa rakennuslainoja, työväline- ja irtaimisto1ai-
38822:  ja kaksikielisissä kunnissa ja jolloin olisi noja. Kuoletusajan pitäisi olla ainakin 20
38823:  muodostettava tarpeellinen määrä elinkel- vuotta joista ensimmäiset 5-7 vuotta va-
38824:  poisia perhetiloja, joissa olisi 10-30 heh- paita kuoletusmaksuista.
38825:  taaria viljelys- ja viljelyskelpoista maata.      Keinottelun välttämiseksi olisi laissa kiel-
38826:     Tämän lain mukaan pitäisi maanluovut- lettävä saadun maan myynti kalliimmasta
38827:  tajina tulla kysymykseen yhtiöt sekä maan- hinnasta kuin mitä maansaaja on suoritta-
38828: omistajat, jotka eivä harjoita ammattinaan nut. Vain kuolemantapauksen, invaliditee-
38829: maanviljelystä, keinottelijat, edelleen valtio, tin, paikkakunnalta poismuuton tai muun
38830: kunnat ja seurakunnat sekä erityiset yhteen- näihin verrattavan syyn perusteella voitai-
38831: liittymät ja 11ahastot, kuitenkin siten, että siin sallilia poikkeuksia.
38832: omistajien välttämätön maantarve otettai-          Jo edellä esitetyt tosiasiat valaisevat riit-
38833: siin huomioon, sitä paitsi yksityiset maan- tävän selvästi ruotsinkielisissä ja kaksikieli-
38834: omistajat, joilla on enemmän kuin 40 heh- sissä kunnissa vallitsevia epäkohtia, jotka,
38835: taaria viljelysmaata ja jotka eivät pää- ilruten jo sanottu, maanihanikintalain 92 § on
38836: asiallisesti oman perheen työvoimin kykene pysyttänyt. Edellä suurin piirtein hahmo-
38837: tyydyttävästi viljelemään maataan. Maan- teitujen suuTIJtaviivojen mukainen maac.
38838: viljelijä, jolla on vähemmän kuin 40 heh- reformi olisi sen vuoksi mahdollisimman
38839: taaria viljelysmaata, voitaisiin kokonaan va- pian toteutettava.
38840: pauttaa luovutusvelvollisuudesta, ja talou-       Edellä esitettyyn viitaten allekirjoittaneet
38841: dellinen kokonaisuus ja tarkoituksenmukai- ehdotta'V'at edwkurman ·päätettäivälksi toiVo-
38842: suus olisi mahdollisimman suuressa mää- muksen,
38843: rässä otettava huomioon suurempia tiloja
38844: paloiteltaessa.                                           ett'ä hallitus kiireellisesti valmis-
38845:    Metsän ja laidunmaan tulisi vastaavassa             taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
38846: määrässä olla lain alainen. Maansaajan pi-             sen laiksi sellaisesta maareformista,
38847: täisi saada metsämaata vähintään 75 kuu-               jolla tarkoituksenmukaisia maatiloja
38848: tiometrin vuotuisen kasvun edestä.                     vahingoittamatta tai kieliryhmien
38849:    Lain tulisi koskea kaikkia ruotsinkielisiä          suhdetta horjuttamatta muodostetaan
38850: ja kaksikielisiä kuntia Ahvenanmaan maa-               uusia tai entisistä täysin elinkelpoi-
38851: kuntaa lukuunottamatta.                                sia viljelystiloja maan ruotsin- ja
38852:    Tämän 1ain mukaan tulisivat kaikki Suo-             kaksikielisissä kunnissa.
38853:       Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1951.
38854: 
38855:               Gösta Rosenberg.                              Atos Wirtanen.
38856:                                                                                              869
38857: 
38858: IX,ss. -   Toiv. al. N:o 112.
38859: 
38860: 
38861: 
38862: 
38863:                                 Ikonen ym.: Rautavaaran pitäjän tilattornan väestön asut-
38864:                                    tamisesta.
38865: 
38866: 
38867:                                     E d u s k u n n a ll e.
38868: 
38869:    Rautavaara on maamme köyhimpiin kun-          lukuina. Rautavaaran olojen tervehdyttä-
38870: tiin luettavissa. Tämä köyhyys ei johdu          miseksi olisi peruskysymys, maakysymys,
38871: siitä, että ne kansalaiset, jotka siellä asu-    kiireellisesti ratkaistava. Ilman sitä ovat
38872: vat, olisivat saarnattornia ja itse köyhyyden    muut toimenpiteet vähemmän tehokkaita ja
38873: aiheuttajia, vaan se pohjautuu niihin eri-       vain hätäratkaisuja. Tämän vuoksi olisi
38874: koisiin olosuhteisiin, missä pitäjä on saanut    mitä kiireellisimmin suoritettava Rautavaa-
38875: elää.                                            rana maaperätutkimus, joka käsittäisi suot
38876:    Eräs tärkeimpiä syitä on ollut pitäjän        sekä kovat maat, ja olisi tällöin selvitettävä
38877: syrjäinen asema. Pitäjän alue käsittää kah-      asutuskelpoisten maiden runsaus, laatu,
38878: den maakunnan, Karjalan ja Savon välisiä         sijaitseminen ja kuivatusmahdollisuus. Jo
38879: erämaa-alueita. Asutuskin on tullut verrat-      Rautavaaran Suojärven laskemisen kautta
38880: tain myöhään. Täyssinän rauhan aikoina           on arvioitu saatavan viljelyskelpoista maata
38881: oli vain 1 perhe ja v. 1631 oli 11 perhettä      käyttöön noin 1,200--1,300 hehtaaria eli
38882: sekä vuonna 1723 oli 55 perhettä. Ensim-         saman verran kun pitäjässä nyt kaikkiaan
38883: mäinen maantie pitäjän eteläknlmalle on          on olemassa.
38884: tehty vuonna 1820 ja kirkonkylään ensim-            Asutuslainsäädäntöön olisi saatava sellai-
38885: mäinen tie nälkävuosina 1867-68.                 nen muutos, että puutavarayhtiöiden ja
38886:    Kaikkein merkittävimpänä esteenä pitä-        valtion maita voidaan käyttää asutukseen
38887: jän kehitykselle ovat kuitenkin olleet nur-      seJkä uusien tilojen perustamiseen ja pie-
38888: jat maanomistusolot. Köyhyys ja suurim-          nille tiloille lisämaa:ksi. Viljelystilat Rauta-
38889: mat puutteet sekä epäkohdat ovat havaitta-       vaarana olisi muodostettava pinta-alaltaan
38890: vissa niiden keskuudessa, joilla maata ei        suuremmiksi kuin yleinen käytäntö on, jol-
38891: ole tai on liian vähän. Rautavaarana pitä-       loin metsät tukisivat karupohjaisellakin
38892: jän pinta-alasta omistavat puutavarayhtiöt       viljelmällä tilojen talouksia. Joitakin seka-
38893: noin 44.9 %, valtio 30.s %, yksityiset           muotois- ja asuntotiloja voitaisiin perustaa,
38894: 19.6 %, kunta 2.4 %, seurakunta 1.5 % ja         joskin harkiten.
38895: pika-asutukseen on käytetty O.s %. Puu-             On selvää, että vaikka asutuslain kautta
38896: tavarayhtiöt ovat suurimmat maa-aineiden         voitaisiinkin Rautavaaran maanomistusoloi-
38897: omistajat ja lisäksi niiden omistamalla          hin saada muutos aikaan, niin ei olisi VIielä
38898: alueella ovat Rautavaaran viljelyskelpoiset      päästy lopulliseen tulokseen, ellei samalla
38899: maa-·alueet.                                     otettaisi huomioon asutettavien taloudellisia
38900:    Tällä hetkellä on pitäjässä 541 tilaa,        mahdollisuuksia tilojen perustamisen alku-
38901: josta 315 tilalla oli maata aile 30 hehtaaria    vaiheissa. Vähävaraisia uudistilojen raken-
38902: eli noin 60 % koko määrästä. Pitäjässä on        tajia ja raivaajia olisi valtion tuettava
38903: peltoa noin 1,200 hehtaaria jakautuen 840        avustuksin ja halpakorkoisin lainoin, niin
38904: viljelmälle. Yli 5 hehtaaria peltoa on 31        että he saavat välttämättömät rakennukset,
38905: viljelmällä; kaikki muu osa on sitä pienem-      maatalousirtaimiston ja jonkun määrän
38906: millä viljelmillä.                               peltoa.
38907:    Nämä luvut parhaiten kertovat syyn               Vielä Rautavaarana muodostavat oman
38908: Rautavaaran köyhyyteen, mikä näkyy rän-          lukunsa lisämaan tarvitsijat. Kun Rauta-
38909: sistyneissä asumuksissa ja kädestä suuhun        vaaran tiloista on lähes 60 % sellaisia, joilla
38910: elämisessä ja lisäksi suurina työttömyys-        on pinta-ala alle 30 hehtaaria, on lisämaa.
38911: 870                        IX,33.- Rautavaaran tilaton väestö.
38912: 
38913: kysymys entisten kääpioötiloiksi muodo.stu-    menpiteitä, niin ehdotamme kunnioittaen
38914: neiden kohdalla ensiarvoisen tärkeä. Lisä-     eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
38915: maan saantiin on hyvät mahdollisuudet sekä
38916: yksityisille tiloille annettavana lisämaana           että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
38917: että yhteismetsien järjestelyn kautta.              erikoistoimenpiteisiin Rautavaaran
38918:   Koska 'edellä mainitut toimenpiteet koko-         pitäjän tilattoman väestön asutta-
38919: naisuudessaan vaativat sekä kiireellisyy-           miseksi ja lisämaan saamiseksi liian
38920: tensä että laajuutensa puolesta erikoistoi-         pienille tilm'lle.
38921:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
38922: 
38923: 
38924:                 Arvi Ikonen.                          Tahvo Rönkkö.
38925:                                                                                             871
38926: IX,s4. -   Toiv. al. N:o 113.
38927: 
38928: 
38929: 
38930: 
38931:                                 A. Kinnunen ym.: Esityksen antamisesta laiksi Kuusamon
38932:                                    ja Sallan kuntien maanhankintalain muutrtamisesta.
38933: 
38934: 
38935:                                     E d u s k u n n a 11 e.
38936: 
38937:    Sen johdosta, että Kuusamon ja Sallan         ammattiaan, vaan joutuvat lähtemään
38938: kuntien maanhankintalaissa on sellaisia          asuinsijoiltaan kokonaan toisille paikkakun-
38939: puutteellisuuksia, jotka estävät maantarvit-     nille. On selvää, ettei pohjoisimmilla
38940: sijoita saamasta tarvitsemaansa lisämaata        alueilla, kuten Kuusamossa, voi tulla toi-
38941: sen mukaan kuin alunperin on ollut tarkoi-       meen 10-20 ha käsittävillä tiloilla, vaan
38942: tuksena, on välttämätöntä, että valtioneu-       on tilojen suuruutta lisättävä aina 120 ha.
38943: vosto ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin     saakka.
38944: valmistaakseen eduskunnalle uuden lakiesi-          Edellä olevan perusteella esitämme edus-
38945: tyksen, jossa muutettaisiin 25 päivänä hei-      kunnan hyväksyttäväiksi toivomuksen,
38946: näkuuta 1949 annettua lakia siten, että
38947: maantarvitsijat tulisivat saamaan lisämaata.                että hallitus antaisi Eduskunnalle
38948: Lainmuutoksen kautta pitäisi tehdä mah-                  esityksen     sellaiseksi muutokseksi
38949: dolliseksi lisämaan saanti kaikille niille,              Kuusamon ja Sallan kuntien maan-
38950: jotka olivat hakeneet lisää maata 30. 7. 1945            hankintalakiin, että lisämaan saan-
38951: olleen omistusoikeuden perusteella, samoin               tiin oikeutetuiksi tulisivat kaikki ne,
38952: kuin niille rintamamiehille, jotka omistavat             jotka olivat hakeneet lisämaata 30. 7.
38953: maata vanhan manttaalioikeuden perus-                    1945 olleen omistusoikeuden perus-
38954: teella, sekä kaikille niille, jotka ovat saa-            teella, rintamamiehet, jotka omista-
38955: neet omistus- ja hallinto-oikeuden joko                  vat maata vanhan manttaalioikeuden
38956: manttaaliosaan tai pientilaan 1. 7. 1951                 peruste.ella, sekä ne, jotka 1. 7. 1951
38957: mennessä. Ellei tällaisiin toimenpiteisiin               mennessä ovat saaneet omistus- ja
38958: ryhdytä, on seurauksena, että suuri joukko               hallinto-oikeuden joko manttaalin-
38959: maantarvitsijoita jää vaille lisämaata, ei-              osaan tai pientilaan.
38960: vätkä he kykene harjoittamaan maatalous-
38961:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
38962: 
38963: 
38964:                  Antti Kinnunen.                          Yrjö Murto.
38965:                  Eino Tainio.                             J. Mustonen.
38966:                                      Toivo Friman.
38967: 872
38968: 
38969: IX,35.- Toiv. al. N:o 114.
38970: 
38971: 
38972: 
38973: 
38974:                                Tainio ym.: Toimenpiteistä Sallan kunnan alueella maan-
38975:                                   saantiin oikeutettujen rintamamiesten asuttamiseksi.
38976: 
38977: 
38978:                                     E d u s kun n a U e.
38979: 
38980: 
38981:    Sallan kunnan alueena myönnettiin             joita moni heistä on hankkinut, uhkaavat
38982: maanhankintalain perusteella maansaanti-         pilaantua. Karjan, jota vastaista tilan saan-
38983: oilkeus 157 rintamamiehelle. Vaikka ko.          tia silmällä pitäen on hankittu, ostorehuilla
38984: I"atkaisuista on useissa tapauksissa kulunut     elättäminen tulee myös erittäin !kalliiksi.
38985: jo yli seitsemän vuotta, ei rintamamiesten       Nä~den vaikeuksien johdosta onkin27 maan-
38986: asuttamisessa Sailassa ole päästy vielä al-      saantiin oikeutettua rintamamiestä ollut
38987: kuunkaan, ja asianomaisten maanlunastus-         pakoitettuja luopumaan maansaantioikeu-
38988: iautakuntien taholta on ilmoitettu, että kes-    destaan ja etsimään toisilta paikkakunnilta
38989: tää vielä ainakin neljä vuotta ennenkuin         työnsaantimahdollisuuksia.
38990: asuttamistoiminta voidaan aloittaa. Näin            Sa:llam. kunnan edellä mainitut rintama-
38991: sen vuoksi, että sitä ennen on toteutettava      miehet ovat useita kertoja kääntyneet asian-
38992: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankinta-         omaisten viranomaisten puoleen saadakseen
38993: lain mukaiset muut asutustoimenpiteet.           korj,auJksen heille epäoikeutettuun ja talou-
38994: Näin ollen joutuisivat rintamamiehet odot-       dellisia vaikeuksia tuottaneeseen asiantHaan.
38995: tamaan Sallan kunnan alueella maanhankin-        Tällaista korjausta ei kuitenkaan ole tapah-
38996: talain mUJkaisen maansaantioikeuden toteut-      tunut. Siksi esitämmekin eduskunnan pää-
38997: tamista jopa yli kymmenen vuotta.                tettäväksi toivomuksen,
38998:    Rakentaessaan vastaisen elämänsä maan-
38999: hankintalain mukaisen maansaantioikeuden                  että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
39000: toteuttamisel'le on edellä kerrotunlainen vii-         toimenpiteisiin Sallan kunnan alueella
39001: vyttely jo tähän mennessä tuottanut rin-               maansaantiin oikeutettujen rintama-
39002: tamamiehille huomattavia taloudellisia vai-            miesten asuttamiseksi.
39003: keuksia ja tappioita. Rakennustarvikkeet,
39004:       Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
39005: 
39006: 
39007:                  Eino Tainio.                            Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
39008:                  Toivo Friman.                           Erkki Koivisto.
39009:                                                                                          873
39010: 
39011: IX,36. -   Toiv. al. N:o 115.
39012:                                 Koivisto ym..: Uudistilan perustamispalkkion suorittami-
39013:                                    sesta eräille maanhankintalain mukaan maansaantiin oi-
39014:                                    keutetruille.
39015:                                     E d u s k u n n a ll e.
39016:    lV[aanhankintalakia toteutettaessa joutu- tavat olla käytännöllisesti katsoen yhtä
39017: vat ne asutettavat, jotka ottavat vastaan suuret. Perustamispalkkiota koskevat sään-
39018: raivaamattoman ja rakentamattoman vilje- nökset nykyisellään voivat näin ollen joh-
39019: lys-, asuntovilj·elys- tai kalastustilan, ns. taa siihen, että miltei samanlaisen tilan
39020: kylmän tlian, huomattavasti epäedullisem- vastaanottaneet asutettavat joutuvat keske-
39021: paan asemaan kuin muut maansaajat. nään täysin erilaiseen asemaan valtion ta-
39022: Tämän epäsuht·een tasoittamiseksi suorite- loudellisen tuen suhteen.
39023: taan puheena oleville asutettaville maan-        Jotta voitaisiin tähänastista paremmin
39024: hankintalain 104 §: n nojalla uudistilan saavuttaa uudistilan perustamispalkkiojär-
39025: perustamispalkkiota, jonka määrä vaihtelee jestelmän tarkoitus, asutettavien alkuvai-
39026: sen mukaan, missä osassa maata uudistila keuksien tasoittaminen, olisi Hevennettävä
39027: on ja kuinka vwikeissa olosuhteissa tilan sitä jyrkkää ja kaavamaista eroa, joka ny-
39028: perustaminen joudutaan suorittamaan. Lain kJ~isin on olemassa ns. kylmän ja muun-
39029: toimeenpanoasetuksen 201 §: n 1 momentin laisen tilan vä:lillä. Sen vuoksi olisi voi-
39030: mukaan pidetään perustamispalkikion saan- massa olevia säännöksiä muutettava siten,
39031: tiin oikeutettuna tilana sellaista uudistilaa, että uudistilan perustamispalkkiota voitai-
39032: jonka maatalousmaaksi tarkoitetusta alasta siin suorittaa, vaikka viljelys- ta:i ·asunto-
39033: on aikaisemmin viljelykseen raivattuna viljelystilaan kuuluisi enemmänkin jo rai-
39034: enintään niin paljon, että sen tuoton voi- vattua peltoa kuin ala, jonka tuotto vastaa
39035: daan katsoa vastaavan kymmentä tai, mil- 10 prosenttia tilan maatalousmaan arvioi-
39036: loin on kyseessä maataloudellisilta edelly- dusta tulevasta tuotosta, ja kalastustilaan
39037: tyksiltään asuntotilaa vastaava kalastus- vastaavasti enemmän peltoa kuin nykyinen
39038: tila, kahtakymmentäviittä prosenttia siitä 25 prosentin tuottoraja edellyttää. Niissä
39039: tuotosta, mikä tilan koko maatalousmaalla tapauksissa, joissa valmiin pellon tuotto
39040: tulee olemaan sen jä:lkeen, kun tila on saa- ylittäisi nykyisen tuottorajan, saisi perus-
39041: tettu täyteen tuottokuntoon, ja jolla ei en- tamispalkkio olla pienempi ja sen suuruus
39042: tuudestaan ole viljelmän tarkoituksenmu- olisi määrättävä liukuvan asteikon mukaan
39043: kaisen käytön ja kalastustilan osalta kalas- tuottoprosentista riippuen.
39044: tuksen harjoittamisen kannalta hyväksyttä-       Edellä lausutun perusteella esitämme
39045: viä tai sellaisiksi kunnostettavia raken- eduskunnan hyväksyttävä:ksi toivomuksen,
39046: nuksia.
39047:    Nykyisten säännösten nojalla on siis rat-            että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
39048: kaisevaa uudistilan perustaruispalkkion saa-         sellaisiin toimenpiteisiin, että maan-
39049:  misessa se, ettei tilaan liitettävän valmiin        hankintalaissa tarkoitettua uudistilo-
39050:  pellon tuottomäärä, asuntotilaa vastaavaa            jen perustamispalkkiota voitaisiin
39051: kalastustilaa lukuun ottamatta, ylitä 10 pro-        suorittaa sellaisillekin asutettaville,
39052: senttia tilan peltoalan arvioidusta tulevasta        joiden saamaan rakentamattomaan
39053: kokonaistuotosta. Jos valmista peltoa on             viljelys-, asuntoviljelys- tai kalastus-
39054: hiukankin enemmän., jää asutettava pe-               tilaan kuuluu valmista peltoa enem-
39055: rustamispalkkiosta kokonaan osattomaksi,             män kuin nykyisin voimassa olevat
39056: vaikka taloudelliset vaikeudet ja uhraukset          tuottorajat edellyttävät.
39057: tilan perustamisessa tässä tapauksessa Saat-
39058:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
39059:                   Erkki Koivisto.                       R. Hallberg.
39060:                   Helena Virkki.                        Arno Tuuma.
39061:                   Irma Ha.mara.                         Jaakko Hakala.
39062:                   Matti Heilddlä.                       Johannes Wirtanen.
39063:                   N. Kosola.                            Aune Innala.
39064:                   Juho Heitto.                          Martti J. Huttunen.
39065:                                                                                           110
39066: 874
39067: 
39068: IX,s7. - Toiv. al. N:o 116.
39069: 
39070: 
39071: 
39072: 
39073:                                Pessi ym.: Toimenpiteistä liikennekelpoisten teiden raken-
39074:                                   nuttamiseksi Helsingin kaupungin alueelle maanhankin-
39075:                                   talain mukaan muodostetuille asuma-alueille.
39076: 
39077: 
39078:                                     E d u s k u n n a '11 e.
39079: 
39080:    Helsingin kaupungin alueelle on maan-         tymisen jällk:een suuntautuvasta välttämättö-
39081: hankinta'lain mukaan muodostettu kaiikiaan       mästä linja-aut6liiikenteestä. Niinpä esim.
39082: 1.471 asuntotilaa ja -tonttia. Ne ovat sijoi-    lk:elirikon ajlkana nämä rakennetut tiet ovat
39083: tetut muodostetuille asuma-alueille niin, että   täysin liikenneke'lvottomia.
39084: esim. Paloheinän alueella on 541, Lassaksen         Paitsi rakennustoiminnan viivästymistä
39085: alueella 165, Oulunkylän alueelle 52, Pukin-     on teiden rakentamattomuudesta ja huono-
39086: mäen alueella 46 jne. Kaililii sanotut asun-     lkuntoisuudesta seurauksena monia muitakin
39087: totilat ja -tontit on luovutettu maanhankin-     haittoja. Esim. tulipa}on swttuessa voi kulku-
39088: tal,ain mukaan maansaantiin oikeutetuille.       yhteyden puttuminen johtaa kohtaloilclraisiin-
39089: Rakennustoiminta niillä ei !kuitenkaan ole       ikin seurauksiin. Kun maanhankintalain mu-
39090: päässyt !käyntiin sellaisessa laajuudessa kuin   kaan muodostetuille asuma-alueille valtio on
39091: olisi ollut toivottavaa ja mwhdollistakin.       velvollinen rakentamaan tiet ja suoritta-
39092: Valmiita ralkennuksia on vain 178 ja raken-      maan niissä peruskuivatukset, 6lisi jo tämän-
39093: teilla 375, joten rakennustoiminta on ikdko-     kin perusteella ryhdyttävä lk:iireellisesti ra-
39094: naan aloittamatta 918 asuntotilalla ja -ton-     kentamaan sanotuilla asuma-alueille kunnol-
39095: tilla. Paitsi raihoitusvai'keu'ksia on raken-    lisia teitä.
39096: nustoiminnan aloittamisen viivästymiseen            Edellä ·esitetyn perusteella ik:unnioittaen
39097: ollut erikoisesti syynä se, ettei muodoste-      esitämme eduskunnan päätettäväiksi toivo-
39098: tuille asuma-alueille ole ralkenrrettu kunnol-   muksen,
39099: lisia liikenne'kelpoisia teitä. Mainituille
39100: asuma-aluei1le rakennettaviksi suunnitel-                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
39101: luista teistä on suurin osa vielä kokonaan               toimenpiteisiin liikennekelpoisten tei-
39102: rakentamatta, ja nekin tiet, joita jo on ra-             den rakennuttamiseksi Helsingin
39103: lkennettu, ovat niin ikehnoja, etteivät ne               kaupungin alueelle maanhankinta-
39104: kestä lko. a:lueiden normaaliliikennettä puhu-           lain mukaan muodostetuille asuma-
39105: mattaJkaan niilhin rakennustoiminnan päät-               alueille.
39106:       Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1951.
39107: 
39108: 
39109:                  ViRe Pessi.                               Mauri Ryömä.
39110:                  Sylvi-Kyllikki Kilpi.                     Hertta Kuusinen.
39111:                                                                                          875
39112: 
39113: IX,3s. -   Toiv. al. N:o 117.
39114: 
39115: 
39116: 
39117: 
39118:                                 Koivisto ym.: Uudistilan perustamispalkkioiden myöntämi-
39119:                                   sestä asutuslain mukaan asutettaville maanhankintalaissa
39120:                                   säädettyjen periaatteiden mukaan.
39121: 
39122: 
39123:                                     E d u s k u n n a ll e.
39124: 
39125:    Ennen viimeisiä sotia perustettiin vuo-       nesti alapuolella arvostelun. Näistä syistä
39126: den 1936 asutuslain nojalla pääasiassa Ou-       tilojen perustaminen on jäänyt tavallaan
39127: lujoen pohjoispuolelle enimmäkseen valtion       puolinaiseksi.
39128: metsämaille yli 1,400 asutustilaa. Tilojen          Sensijaan maanhankintalain mukaan pe-
39129: perustamistoimet, tie-, kuivatus-, raivaus-      rustetut tilat tulevat huomattavasti pa-
39130: ja rakennustyöt suoritettiin vrultion toimesta   rempia ja elinkelpoisempia, koska niitä
39131: ja on niiden kustannukset suurimmaksi            juuri perustamisvaiheessa tuetaan valtion
39132: osaksi liitetty tilojen lunastushintaan. Ti-     taholta voimakkaasti ja monipuolisesti ja
39133: loja asukkaille luovutettaessa niillä oli vain   koska työt yleensä suoritetaan asukkaan
39134: välttämättömät ja vaatimattomat asunnot          omalla vastuulla.
39135: sekä suoritettu raivausta vain noin 0.5 heh-        Ennen maanhankintalain toimeenpanoa
39136: taarin alueella.                                 perustettujen asutustilojen kohottaminen
39137:    Valitettavasti tämä Pohjois-Suomen run-       Pohjois-Suomessa muodostaakin nykyisin
39138: raan tilattoman väestön asutustoiminta ei        oman tärkeän kysymyksensä, jonka ratkai-
39139: ole onnistunut ja tuottanut niitä tuloksia,      suun olisi kiinnitettävä mitä vakavinta huo-
39140: joita siltä odotettiin. Perustamistoimenpi-      miota. Asuuhan näillä tiloilla tuhansia ih-
39141: teet jäivät nimittäin monessa suhteessa puo-     misiä, joiden toimeentulo on epävarmaa ja
39142: linaisiksi ja tästä johtuen asutustilallisten    joiden elintaso ei täytä kohtuullisia vaati-
39143: taloudellinen asema on yleensä hyvin heikko,     muksia.
39144: ja olosuhteet, joissa he elävät, huonot. Vain       Lisäksi Pohjois-Suomessa on vielä nytkin
39145: harvat ovat pystyneet tilojensa kuntoa siinä     huomattava määrä maanhankintalain ulko-
39146: määrin kohentamaan, että ne antaisivat edes      puolelle jääneitä, mutta maata haluavia suu-
39147: tyydyttävän toimeentulon. Useimmilla asu-        riperheisiä, rintamamiehiä ym., jotka ny-
39148: tustiloilla suoritetut perusparannustyöt ovat    kyään voidaan asuttaa vain vuoden 1936
39149: sangen vähäisiä ja eräät tilat uhkaavat suo-     asutuslain perusteella. Kun asutuskelpoisia
39150: rastaan rappeutua.                               valtion maita siellä on vielä runsaasti ja
39151:    Päätekijänä tähän on se, ettei koeasuk-       näiden viljelykseen saattaminen on kansan-
39152: kaita perustamisvaiheessa eikä sen jälkeen       taloudellisesti ja sosiaalisesti tärkeää ja
39153: ole valtiovallan toimesta riittävästi tuettu.    kannattavaa, olisi valtiovallan tätäkin par-
39154: Suuriperheisinä ja varattomina heidän on         haillaan ja vast'edes tapahtuvaa asutustoi-
39155: ollut pakko käydä läpi vuoden ansiotöissä        mintaa nykyistä paremmin tuettava.
39156: saamatta tilaisuutta ja mahdollisuutta tehdä        Aikaisemmin vuoden 1936 asutuslain pe-
39157: työtä omilla tiloillaan. HuOIIII.attavana osa-   rusteella asutettujen tiloilla olisi tehtävä
39158: tekijänä on pidettävä myös sitä, että työ-       monia perusparannuksia, joihin asukkailla
39159: kuntoiset miehet joutuivat jo koeaikana so-      nykyään ei ole mahdollisuuksia. Kun soille
39160: tatoimiin tai työpalvelukseen. Sotatoimissa      suunniteltujen viljelysten kuivatus jo alun-
39161:  osa näistä kaatui tai menetti työkykynsä. -     perin jäi riittämättömäksi ja viemärit myö-
39162:  Kun raivaus- ja rakennustyöt valtiovallan       hemmin soiden painuessa ovat käyneet liian
39163:  puolelta pyrittiin suorittamaan mahdolli-       mataliksi tai kokonaan tukkeutuneet, olisi
39164:  simman halvalla ja vieraalla työvoimalla ja     peruskuivatuksen uusiminen ja täydentä-
39165:  kun valvonta oli heikko, oli työn laatu mo-     minen useilla asutusalueilla välttämätön
39166: 876                      IX,38.- UU!distilan perustamispa:tk:kio.t.
39167: 
39168: maataloustuotannon harjoittamisen edelly-      niille myönnettävä valtion varoista uudis-
39169: tys.                                           ti.lan perustamispalkkiota samojen periaat-
39170:   Hyvin monissa tapauksissa perhe, jossa       teiden mukaan kuin maanhankintalain mu-
39171: yleensä on 5-10 henkeä, yhä edelleen asuu      kaan maata saaneille myönnetään. Täten
39172: alkuperäisessä, vain n. 2.5X4 metriä käsit-    tulisi samalla korjatuksi eräs pahimmista
39173: tävässä ainoassa asuinhuoneessa. Kun sekin     sosiaalisista epäkohdista maassamme. Uudis-
39174: on usein varsin huonosti tehty, ovat asunto-   tilan perustamispalkkiota olisi myös voi-
39175: olot useasti hyvin kurjat. Myöskin perusta-    tava suorittaa vast'edes vuoden 1936 asu-
39176: misvaiheessa rakennettu navetta kaipaa jo      tuslain mukaan asutettaville henkilöille,
39177: korjauksia sekä sisustuksen uusintaa.          koska he yleensä ovat samassa asemassa
39178: Useilta tiloilta puuttuvat vielä kokonaan      kuin maanhankintalain mukaan asutettavat.
39179: muut tiloille tarpeelliset maatalousraken-         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
39180: nukset.                                        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
39181:   Viljelysten 'laajentaminen, niiden perus-    toivomuksen,
39182: lannoitus ja siementen hankkiminen tuot-
39183: taa nykyisin asukkaille voittamattomia vai-             että hallitus kiireellisesti antaisi
39184: keuksia.                                              Eduskunnalle esityksen, että vuoden
39185:    Jotta asukkaat voisivat ryhtyä mm. edel-           1936 asutuslain mukaan asutetuille
39186: lämainittujen perusparannusten suorittami-            ja vast' edes asutettaville henkilöille
39187: seen ja sitä tietä saamaan tiloiltaan edes            voitaisiin suorittaa uudistilan perus-
39188: siedettävän toimeentulon ja siten myös saat-          tamispalkkiota samojen periaatteiden
39189: tamaan ne melkoiset sijoitukset, jotka ny-            mukaan kuin maanhankintalain mu-
39190: kyisin ovat melkein tuottamattomina, pal-             kaan astäettaville myönnetään.
39191: velemaan tuotannollista toimintaa, olisi
39192:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
39193: 
39194: 
39195:                 Erkki Koivisto.                         Niilo Ryhtä.
39196:                                      M. 0. Lahtela.
39197:                                                                                             877
39198: 
39199: IX,a9. -   Toiv. al. N:o 118.
39200: 
39201: 
39202: 
39203: 
39204:                                 Riihimäki ym.: Toimenpiteistä laidunolojen järjestämiseksi.
39205: 
39206: 
39207:                                     E d u s k u n n a ll e.
39208: 
39209:   Vuoden 1948 va.lti.opäiville jättivät edus-              että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
39210: taja Riihimäki ym. toivomusaloitteen, jossa             sellaisiin toimenpiteisiin, että maan-
39211: ehdottivat ryhdy,ttäväksi ~sellaisiin toimen-           hankintalain ja laidunalueista anne-
39212: piteisiin, että laidunolojen järjestäminen              tun lain mukainen vähämaisten kar-
39213: kävisi nykyistä paremmin mahdolliseksi.                 janomistajain laidunolojen järjestä-
39214: Aloite jäi kesken käsittelyn. Kun asia                  miseksi välttämättömien laitumien
39215: edelleen on ajankohtainen, niin viitaten                perustaminen jatkuvasti kävisi mah-
39216: mainitun aloitteen (N: o 218 v. 1948 vp.)               dolliseksi ja että maanhankintalain
39217: perusteluihin kunnioittaen ehdo,tamme edus-             mukaan jo perustetut laidunalueet
39218: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                     kiireellisesti saatettaisiin kuntoon.
39219:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
39220: 
39221: 
39222:                  Arvo Riihimäki.                          Ester Häikiö.
39223:                  Hannes Tauriainen.                       Nestori Nurminen.
39224:                  Pertti Rapio.                            Usko Seppi.
39225:                  Antto Prunnila.                          Matti Meriläinen.
39226:                  Elli Juntunen.                           Juho Nykänen.
39227: 878
39228: 
39229: IX,4o. -    Toiv. al. N:o 119.
39230: 
39231: 
39232:                                  Koskinen ym.: Laidunalueista annetun lain 1 § :n muutta-
39233:                                    misesta,.
39234: 
39235: 
39236:                                      E d u s k u n n a ll e.
39237:    Toukokuun 5 päivänä 1945 laidunalueista joilta kertyy noin 30% rehusta. Läpi kesän
39238:  annetun lain 1 § :ssä säädetään, että ,maan- laitumena olevat niittonurmet antavat 20 %,
39239: hankintalain mukaan muodostettaviksi lai- ja varsinaisilta viljelyslaitumilta saadaan
39240: dunalueiksi voidaan erottaa, milloin sellais- vain 2.o-3% ikoko laindunreihumäärästä. Jo
39241: ten muodostaminen katsotaan tarkoituksen- yksistään Keski-Suomeen olisi ikiireel'lisesti
39242:  mukaiseksi, niin paljon IJ.aidunkelpoista saatava 6,000-7,000 ha lisää peltolaidunta.
39243:  maata, kuin samaan asutusryhmään perus-         Maassamme on huomattavia maa-alueita,
39244: tettavien muiden tilojen sekä vähävaraisten jotka ovat laidunalueiksi erittäin sopivia,
39245: tilattomien karjanhaltijoiden laiduntarve yhtiöitten, seurakuntien, valtion ja yksityis-
39246: edellyttää. Erityisistä syistä voidaan lai- ten suurmaanomistajien hallussa. Laidun-
39247: dunalue muodostaa suuremmaksikin. Lai- lain toimeenpanoa olisi sikäli tehostettava,
39248: dunaluetta muodostettaessa on otettava huo- että pienviljelijäin ja muiden laitumen tar-
39249: mioon, että sen sijainti on sopiva ja että peessa olevien pienti'lallisten laiduntarve tu-
39250: sitä voidaan viljellä laitumena. Ma:ata han- lee tyydytetyksi. Sitä varten olisi hankit-
39251: kitaan laidunalueeksi arvioimalla kysymyk- tava riittävästi maata.
39252: seen tuleva kotieläinmäärä, 1/4-1/3 ha           Laitumet olisi myös nopeasti valtion toi-
39253: nautayksikköä kohti. Muissa suhteissa so- mesta kunnostettava. Perustettujen laitu-
39254: velletaan mitä maanhankintalaissa on sää- mien hoidosta olisi myös entistä tehokkaam-
39255: detty".                                        min huolehdittava. Karjataloutemme edis-
39256:    Siitä huolimatta, että edellä mainitun lain tymisen kannalta ja vähävaraisen pientilal-
39257: perusteella voidaan pientilallisten ja vähä- lis- ja pienviljelijäväestön toimeentulon tur-
39258: varaisten tilattomien karjanhaltijain eläin- vaamisen vuoksi se on välttämätön toimen-
39259: ten laitumen tarve tyydyttää, ei lain edel- pide.
39260: lyttämiä laitumia ole läheskään riittävässä      Edel'lä sanotun perusteella ehdotamme
39261: määrässä perustettu.                           kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
39262:    Nykyisen tilaston mukaan maanhankinta- toivomuksen,
39263: lain täytäntöönpanon yhteydessä on tähän
39264: mennessä perustettu noin 1,600 'laidun-                 että hallitus antaisi kiireellisesti
39265: aluetta. Näin ollen lain toimeenpano ei ole           Eduskunnalle esityksen laidunlain
39266: v~astannut laitumentarvitsijain siihen asetta-       1 § :n muuttamisesta niin, että pien-
39267: mia toivomuksia. Vuotuinen laidunrehutar-            viljelijäin ja muiden pientilallisten
39268: peemme on 1.4 miljardia rehuyksikköä.                eläinten laiduntamismahdollisuuksien
39269: Koko laidunrehutarpeesta eläimet hankki-              parantamiseksi muodostettaisiin riit-
39270: vat metsälaitumelta yli 40 %. Syyspuolella           tävästi yhteislaitumia.
39271: laidunnetaan niittonurmien odelmikoita,
39272:       Helsirrlgissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
39273: 
39274:          Artturi Koskinen.           Eino Raunio.              J. Väisänen.
39275:          0. Muikku.                  Pentti Niemi.             Juho Karvonen.
39276:          K. Alanko.                  Yrjö Kilpeläinen.         Arvo Ahonen.
39277:          Arvi Turkka.                Laura Brander-Wallin.     Vappu Heinonen.
39278:          Valto Käkelä.               Arvo Sävelä.              Meeri Kalavainen.
39279:          Vilho Väyrynen.             Otto Toivonen.            Viljo Virtanen.
39280:          Vrulfrid Eskola.            Juho Kuittinen.           Impi Lukkarinen.
39281:          Eetu Karjalainen.           Väinö Tikkaoja.           Elli Nurminen.
39282:                                                                                             879
39283: 
39284: IX,41. -   Toiv. al. N:o 120.
39285: 
39286: 
39287: 
39288: 
39289:                                 Ikonen ym..: Toimenpiteistä ansiotyönsr.wntimahdollisuuk-
39290:                                    sien järjestämiseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa oleville,
39291:                                    hevosen omistaville pienviljelijöille.
39292: 
39293: 
39294:                                     E d u s k u n n a ll e.
39295: 
39296:    Maamme pienviljelmillä joudutaan käyt-        dostunut ammattikunta, jdka pitää hevosta
39297: tämään suhteettoman paljon sekä ihmis-           vain talvimetsäajoja varten ja näin on li-
39298: että hevostyövoimaa tuotettua tuoteyksikköä      säämässä painetta vaikeaksi muodostuneessa
39299: ja myöskin peltopinta-alaa kohden. Pienet        työllisyysjärjestelyssä. Tilanne näyttää en-
39300: viljelmät eivät joko vähävaraisuutensa tai       tisestäänkin kiristyvän, sikäli kun siirry-
39301: viljelmien hajanaisuuden ja kivisyyden ta-       tään metsätöiden kuljetuksessa moottoroi-
39302: kia ole voineet maatalouttaan koneeliistut-      tuun kuljetusmuotoon.
39303: taa ja sitä tietä alentaa em. kustannuksia.         Monissa tapauksissa pienillä viljelmillä-
39304: Kuitenkin pientenkin viljelmien työt pa-         kin olisi omalla tilalla perusparannustöitä,
39305: kottavat tilojen omistajat entisestäänkin        joissa hevosta voitaisiin käyttää ja jotka
39306: suuremmassa määrin hevosen pitoon.               tilain tuoton kannalta olisi kiireellisesti
39307:    Pienten tilojen hevosen pidon kannatta-       suoritettava, mutta joiden suorittamiseen
39308: vaisuutta on lisännyt se, että on voitu osa      ei ole varallisuutta. Järjestämällä näille
39309: vuodesta käyttää hevosta, muun tilalta lii-      avustuksia ja halpa!korkoisia pitkäaikaisia
39310: kenevän ihmistyövoiman ohella, sivuansio-        lainoja voitaisiin tilanteeseen saada huo-
39311: mahdollisuuksiin, joita ennen sotia oli hevo-    mattava helpotus ja tältä kohdin päästäi-
39312: senkin omistajalle riittämiin. Kun nyt on        siin enemmän täystyöllisyyteen.
39313: perustettu uusia tiloja, on ollut havaitta-         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
39314: vissa, että hevosten lukumäärä on huomat-        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
39315: tavasti kasvannut. Kuitenkin metsäajoissa        toivomuksen,
39316: on siirrytty uittoväylien varsille ajoista
39317: maantieajoihin, jolloin ajomatkat ovat met-                että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
39318: säajoissa lyhentyneet ja hevosten tarve on              toimenpiteisiin ansiotyömahdollisuu-
39319: entisestäänkin vähentynyt. Vielä on vai-                den järjestämiseksi hevosen omista-
39320: keuttanut jossakin määrin pienviljelijöiden             ville Pohjois- ja Itä-Suomen pien-
39321: sijoittautumista metsätöihin se että on muo-            viljelijöille.
39322:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1951.
39323: 
39324: 
39325:                 Arvi Ikonen.                              Eino Rytinki.
39326: 880
39327: 
39328: IX,42. -   Toiv. al. N:o 121.
39329: 
39330: 
39331: 
39332: 
39333:                                 J. Wirtanen ym.: Toimenpiteistä kotimaisen kalajauhoteol-
39334:                                    lisuuden aikaansaamiseksi.
39335: 
39336: 
39337:                                     E d u s k u n n a ll e.
39338: 
39339:    Vaikean pulman kalastuselinkeinomme           ruokinnassa. Tehokkain keino silakan yli-
39340: alalla muodostaa nykyisin silakan ylituo-        tuotantopulman selvittämiseksi olisikin se,
39341: tanto, jonka määrä voitaneen arvioida noin       että maahamme saataisiin perustetuksi ajan-
39342: 7-10 miljoonaksi kiloksi vuodessa. Tämä          mukaisia koneita käyttävä ja nykyisiä tar-
39343: ylijäämä, joka on kokonaan kevätsilakkaa,        peita va..<~taava kalajauhoteollisuus. Silakan
39344: johtuu paitsi suolasilakan kulutuksen vähe-      ulkokuivaus on tosin saavuttanut huomatta-
39345: nemisestä myös siitä, että kalan vientimme       vat mittasuhteet varsinkin Lounais~Suomen
39346: on supistunut murto-osaan entisestään. Toi-      soo:cistossa, mutta ulkokuivauksen onnistu-
39347: saalta ei pyynnin tuntuva rajoittaminen-         minen riippuu kokonaan sääsuhteista, joten
39348: ka·an voi tulla kysymykseen, sillä kevät-        siihen perustuva kalajauhon valmistus on
39349: silakan pyynti on pääasiassa rysäpyyntiä,        täysin epävarmana kannalla. Kun kala-
39350: jöka on monen kalastajan pääasiallisim-          jauhon kysyntä on niin huomattava, että
39351: pana toimeentulona. Ylituotannosta on ollut      sitä vuosittain tuodaan maahamme miljoo-
39352: seurauksena kevätsilakan hintojen painu-         nia kiloja, on ilmeistä, että silakan koko
39353: minen alhaisiksi ja huomattavien kalamää-        ylituotanto voitaisiin käyttää kotimaisen
39354: rien jääminen kansantaloudellisesti teho-        kalajauhoteollisuuden raaka-aineeksi. Ko-
39355: kasta käyttöä vaille. Tällainen asiaintila       neellisten kalanikuivaamoiden rakentaminen
39356: aiheutt·aa vuosittain kymmeniin miljooniin       ja kannattavan kalajauhoteollisuuden ai-
39357: markkoihin nousevia taloudellisia tappioita      ka;ansaaminen yleensä ei kuitenkaan meidän
39358: ja on omansa suuresti heikentämään kalas-        oloissamme voi tapahtua pelkästään yksi-
39359: tajaväestömme elinehtoja.                        tyisen yritteliäisyyden varassa, vaan se
39360:    Kun silakan viennistä ei nykyään ole          edellyttää avustus- ja tukitoimenpiteitä val-
39361: toiveita ainakaan suuremmassa määrin, on         tiovallan taholta. Näin on laita jo yksis-
39362: silakan ylituotannon sijoittamiseksi pyrit-      tään hint•apoliittisista syistä.
39363: tävä kehittämään kotimaisia menekkimark-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
39364: kinoita. Tällöin on otettava huomioon, että      eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39365: silakan menekkimahdollisuudet eivät ra-
39366: joitu ainoastaan sen käyttöön ihmisravin-                  että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
39367: tona, vaan sitä käytetään myös karjan-                  toimenpiteisiin kotimaisen kalajauho-
39368: rehuna etenkin kanojen ja turkiseläinten                teollisuuden aikaansaa,miseksi.
39369:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
39370: 
39371: 
39372:                 Johannes Wirtanen.                        Martti J. Huttunen.
39373:                                                                                              881
39374: 
39375: IX,43.- Hemst. mot. N:o 122.
39376: 
39377: 
39378: 
39379:                                 Österholm m. fl.: Angående fiskarbefolkningens handels-
39380:                                     organisationers berättigande till uppköp av färsk ström-
39381:                                     ming i första hand.
39382: 
39383: 
39384:                                      T i ll R i k s d a g e n.
39385: 
39386:     1 en hemställningsmotion n: o 232 vid          till det första utbudet av färsk strömming.
39387: 1950 års riksdag lämkades uppmärksamhe-            Den enskilda fiskhandeln utestängs således
39388: ten på det beträngda lägil, i vilket vår fis-      icke utan har sin rörelsefrihet i behåll i alla
39389: ikarbefolJrning råkat till följd av att ström-     andra hänseenden utom beträffande det
39390: min.gsfångsten, den viktigaste faktorn i vårt      första utbudet. Den av statsrådet tillsatta
39391: havsfiske, inte kan vinna avsättning till          skärgårdskommitten har föreslagit att den
39392: skäligt pris. Det är främst på våren, då de        auktoriserade fiskhandeln skulle införas på
39393: stora mängderna färsk strömming förs i             ett avSI!litt av den österbottniska kusten,
39394: ha.ndeln, solll priset till följd av fångstöver-   där ett välorganiserat nät av fiskhandels-
39395: skottet trycks så starkt att fisket inte lönar     företag är redo att handha de uppgifter
39396: sig. 1 motionen erinrades om att alla för-         som kommer i fråga.
39397: sök att skaipa en ekonomiskt lönande an-               1 sitt betänkande angående den ovan-
39398:  vändning av strömmingsöverskottet miss-           nämnda motionen, som avsåg att åtgärder
39399:  lyckats trots alla bemödanden under en            skulle vidtagas för införande av den aukto-
39400:  lång följd av år. De Uillderstöd ur statsme-       riserade handeln med färsk strömming i
39401:  del, som anslagits för torkning av ström-         vårt land, yttrade agrarutskottet att rege-
39402:  ming i och för beredning av foder och fisk-       ringen borde överväga förslaget och taga
39403:  mjöl, har visserligen haft sin betydelse, men     ställning till detsamma på grund av de ut-
39404: torkningen har doek haft en lokalt begränsad        redningar, som komme att verkställas. Riks-
39405:  effekt och inte förmått lösa strömmings-          dagen godkände betänkandet. 1 sitt svar
39406:  problemet. På samma sätt har det varit             på ett spörsmål i mars detta år framhöll
39407:  med de många andra uppslag, som prövats           lantbruksministern att denna fråga på:kal-
39408:  .för att tillvarataga överskottet av ström-        lade ytterligare utredningar utöver det ma-
39409:  mingsfångsten. I denn.a situation har upp-         teria!, som stod till buds för bedömningen
39410:  märksamheten riktats på den så kallade             av förslaget. Då saken således blivit ställd
39411:  auktoriserade fiskhandeln, som inemot två          på framtiden och kriserna i strömmings-
39412:  årtionden tillämpats på Sveriges östkust           handeln varje år inställer sig med skadliga
39413:  och där lett till avgörande resultat. Kri-         verkningar för fiskarbefolkningen, är det
39414:  serna i strömmingshandeln har u pphört,            skäl att ånyo bringa denna sak under riks-
39415:  fiskarna har erhållit ett jämförelsevis sta-       dagens prövning.
39416:  ·bilt och tillfredsställande pris och arrange-        Med stöd av det som ovan framhållits
39417:  manget har varit fördelaktigt också för            föreslås att riksdagen måtte hemställa,
39418:  konsumenterna.
39419:     Uppfattningen inom fiskarbefolkningens                    att regeringen med det snaraste
39420:  organisationer i vårt la:nd har stadgats i                måtte vidtaga erforderliga åtgärder
39421:  den riktningen att den enda utvägen att                   i syfte att rätten till uppköp av färsk
39422:  lösa strölJllllingsöverskottets problem är att            strömming i första havnd skall till-
39423:   även hos oss införa den auktoriserade fisk-              komma fiskarbefolktningens handels-
39424:   handeln. Dess grundtanke är att fiskarnas                orgatnisationer i huvudsaklig överens-
39425:  ha.ndelsorganisationer skall ha ensamrätt                  stämmelse med det system, som till-
39426:                                                            lämpas på Sveriges östkust.
39427:       Helsingfors den 17 september 1951 .
39428: 
39429:          .J ehn Österholm.            Nils Meinander.                Albin Wickman.
39430:          .Kurt Nordfors.              Ebba. östenson.                Henrik Kullberg.
39431:                                                                                                111
39432: 882
39433: 
39434:  IX,43. -    Toiv. al. N:o 122.                                                              SuomenM~.
39435: 
39436: 
39437: 
39438: 
39439:                                    ÖSterholm ym.: Tuoreen silakan enststJatsen osto-oikeuden
39440:                                        myöntämisestä kalastajaväest,ön kaupallisille järjestöille.
39441: 
39442: 
39443:                                          E d u s k u n n a ll e.
39444: 
39445:     Toiv-omusaloitteessa n: o 232 vuoden 1950         seen tarjontaan. Yksityistä kalakauppaa ei
39446:  valtiopäivillä kiinnitettiin huomiota. siihen        siis suljeta pois silaikankaupasta, vaan se säi-
39447:  tukalaan asemaan, johon kalastajaväes-               lyttää liikkumavapautensa kaikissa muissa
39448:  tö-tmne on joutunut sen vuoksi, ettei sila-          suhteissa paitsi mitä tulee ensimmäiseen tar~
39449:  kansaaliille, ruerkalastuksemme tärkeim-             jontaan. Valtioneuvoston asettama saaristo-
39450:  mäile tekijälle, saada menekkiä kohtuulli-           komitea on ehdottanut, että auktorisoitu
39451:  seen hintaan. Ennen kaikkea keväisin, jol-           kalakauppa otettaisiin käytäntöön eräällä
39452:  loin. suuret määrät tuoretta silakkaa tuo-           Pohjanmaan .rannikon osalla, jossa hyvin
39453:  daan kaupaksi, painuu hinta saaliin ylijää-          organisoitu kalakauppaverkko on valmiina
39454:  män takia niin alas, että kalastus käy kan-          hoitamaan kysymykseen tulevat tehtävät.
39455:  nattamattomaksi. Aloitteessa muistutettiin               Edellä mainittua aloitetta, joka tarkoitti
39456:  siitä, että kaikki yritykset silakan ylijäii.Jllån   tuoreen silakan auktorisoidun kalakaupan
39457:  taloudellisesti kannattavan käytön järjes-           ottamista käytäntöön maassamme, koske-
39458:  tämiseksi ovat epäonnistuneet monien vuo-            vassa mietinn1issään maa talousvaliokunta
39459:  sien ponnisteluista huolimatta. Valtion va-          lausui, että hallituksen olisi harkittava eh-
39460:  roista myönnetyillä avustuksilla silakan             dotusta ja määriteltävä kantansa hankitta-
39461:  kuivattamiseksi rehun ja kalajauhon val-             vien selvitysten perusteella. Eduskunta hy-
39462:  mistukseen on tosin ollut merkityksensä,             väksyi mietinnön. Vastauksessaan erääseen
39463:  mutta kuivattamisella on kuitenkin ollut             kysymykseen tämän vuoden maaliskuussa
39464:  paikallisesti rajoitettu vaikutus eikä se ole        mutal'Ousministeri ilmoitti, että tämä kysy-
39465: kyennyt ratkaisemaan silakkaprobleemia.               mys edellyttää lisäselvityksiä sen aineiston.
39466:  Samoin on käynyt monien muiden aloittei-             lisäksi, j'Oka oli käytettäviksi ehdotuksen ar-
39467: d~m, joita on kokeiltu silakansaaliin ylijää-         vostelemiseksi. Kun asia siten on jätetty
39468: män ottamiseksi talteen. Tässä tilanteessa            vastaisuuden varaan ja silakankaupan krii-
39469: on huomio kohdistunut ns. auktorisoitmm               sit ilmaantuvat joka vuosi vahingollisine
39470: kalakauppaan, jQta kaksi vuosikylillnentä             seurauksineen kalastajaviestölle, <Jn syytä
39471: on sovellettu Ruotsin itärannikolla ja jöka           1.tudeHee:n sa.attM tämä asia eduskunna.n
39472: siellä on j<>Manut ratkaisevallin tulokseen.          h·arkittavaksi.
39473: Kriisit silakankaupassa ovat lahnneet, ka-               Bdelli esitettyyn viita.te» ehdotetaia:n:
39474: lastajat ovat saaneet suhteellisen 'VIl.kava.n        eduslm.nMn hyväksyttävak.si toivomus,
39475: ja tyydyttävän hinnan, ja jiirjestely o-n ol-
39476: lut edullin'Cn myös kuluttajille.                                -että hallitus ensi tilas~UJ, ryhtyisi
39477:    Maamme kalastajaväestön järjestöissä on                   tarpeem vootimiin ttiit'M'fl;f}'it~~
39478: vakiintunut se käsitys, että ainoa tie sila-                 siJim,ii twrkoituik:sessa, cettii luita:staja-
39479: kan. ylij'ää.mäprobleemin ratkaisuun on auk-                 väestön kwpt~,l~t järj~8töt saisi'Mtit
39480: torisoiduil kalakaupan käytäntöön ottami-                    ttWreen :silakan ensisijaisen ostfJ-
39481: nen meilläkin. Sen ·perusajatuksena on se,                   oikeiU~n pM.usiatlisesti ~ jlir~­
39482: että kalastajien kaupalliSilla järjestöillä on               te~mtm mukwi'Sesti., jota soooUe'tM'Ib.
39483: {)leva yksinoikeus tuoree:n silakan ensimmäi-                Ruo'tsin itii4'annilwl.UI,.
39484:       HelsiDJgissä 17 pcäi~tnä 'Syysk'llnta 1951.
39485: 
39486:                                          Nils Jlei.aaader.               AlDib. Wid'mwi..
39487:                                          Ebbe. 'Ö~Mtl11oa.               Henrik KGibq.
39488:                                                                                            883
39489: 
39490: IX,44. -   Toiv. al. N:o 123.
39491: 
39492: 
39493: 
39494: 
39495:                                 E. Nurminen ym.: Suunnitelman laatimisesta pysyväisluon-
39496:                                    toisten ansiotyömahdollisuuksien varaamiseksi Pohjois-
39497:                                    Savon pienviljelijäalueiden väestölle.
39498: 
39499:                                     E d u s k u n n a ll e.
39500: 
39501:    Useissa eri yhteyksissä on valtiovallankin   näille alueille, jotka myöskään tilojensa
39502: taholla todettu se haitallises"i vaikuttava     pienuuden ja kivikkoisuuden vuoksi eivät
39503: epäkohta, joka ilmenee talouselämämme ra-       voi niiden tuotolla elää ja elättää perhet-
39504: kenteessa eräissä maamme osissa, nimittäin      tään, vaan joiden on hakeuduttava ansio-
39505: kausiluontoinen työttömyys. Pohjois-Savo        työhön muualle.
39506: on suurelta osaltaan tällaista aluet"a, joka       Näiden epäkohtien poistamiseksi olisi
39507: pienviljelysvaltaisena ei voi antaa työ- ja     välttämätöntä saada pysyväisluontoisia työ-
39508: ansiomahdollisuuksia väestölleen maanvilje-     mahdollisuuksia näiden alueiden vähävarai-
39509: lyksestä enempää kuin karjanhoidostakaan        selle väestölle ja olisi mitä toivottavinta,
39510: tilojen pienuuden ja karuuden vuoksi, vaan      että esim. teollisuudelle voitaisiin taata kan-
39511: suuri osa vuodesta on sellaista kautta, jol-    nattavaisuus valtiovallan tukitoimenpitein,
39512: loin on pyrittävä hankkimaan elatusmah-         sillä ilman sitä ei liikeyrityksillä ole roh-
39513: dollisuuksia muualta. Tällöin turvaudutaan      keutta kannattomuuden pelosta sijoittautua
39514: pääasiassa metsätöihin, mikäli niitä löytyy     näille karuille maille. Kun vuosittaisiin
39515: ja niihin voidaan sijoittautua. Metsätyöt       valtion talousarvioihin joudutaan varaa-
39516: kuitenkin ovat kausiluontoisia sekä enem-       maan myöskin työllisyyden turvaamiseen
39517:  män taikka vähemmän tilapäisiä, riippuen       Rekä työ, tömyyden lieventämiseen huomat-
39518: puutavaramarkkinoista ja hinnoista. Saat-       taviakin määrärahoja, olisi suotavampaa
39519:  taa tulla tilanteita, jolloin työttömyyttä     Raada aikaan pitkäjännitteinen suunnitelma
39520:  näillä seuduilla esiintyy peloittavassa mää-   edellä mainittujen alueiden työllisyyden py-
39521: rin ja jolloin sitä on valtiovallan toimen-     syväiRluontoiseksi turvaamiseksi lähinnä
39522: pitein pyrittävä lieventämään enemmän           teollistamista silmälläpitäen.
39523:  taikka vähemmän harkitun ja onnistuneen           Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
39524:  suunnitelman puitteissa. Valtion varoja        eduskunnan pää~ettäväksi toivomuksen,
39525: joudutaan näin ollen sijoittamaan useinkin
39526:  epätaloudellisesti ja työttömyyden alaisiksi              että hallitus kiireellisesti valmis-
39527:  joutuneet saavat odottaa viikko- jopa kuu-             tuttaisi suunnitelman pysyväisluon-
39528: kausimääriäkin näitä toimenpiteitä.                     toisten ansiotyömahdollisuuksien va-
39529:    Huomiota ansaitsee myöskin se, että siir-            raamiseksi Pohjois-Savon pienviljel~
39530: toväkeä on sijoittunut sangen runsaasti                 mäalueiden väestölle.
39531:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
39532: 
39533: 
39534:                 Elli Nurminen.                            Arvi Turkka.
39535:                 Kaisa HiUelä.                             Vilho Väyrynen.
39536:                 Impi Lukkarinen.                          Kalle Jokinen.
39537:                 Arvo Ahonen.                              Veikko Kokkola.
39538:                 Yrjö Kilpeläinen.                         Heikki Hykkäälä.
39539:                 K. F. Haapasaio.                          Otto Toivonen.
39540:                                      E. Antikainen.
39541: 884
39542: 
39543: IX14ri. -   Toiv. al. N: o 124.
39544: 
39545: 
39546:                                   Jussila. ym.: Toimenpiteistä kanatalouden alalla olevien
39547:                                      epäkohtien poistamiseksi.
39548: 
39549:                                       E d u s k u n n a ll e.
39550:    Sen johdosta, että kanatalous on meillä myöskään ole otettu huomioon tarvittavaa
39551: joutunut erittäin suuriin vaikeuksiin, jonka kausihinnoittelua. Hinnat ovat olleet jopa
39552: vaikutus ilmenee mm. sekavanra tilanteena 27 % halvemmat ikuin vastaavana aikana
39553: kananmunamarkkinoilla, haluamme esittää ennen sotia.
39554: seuraavaa:                                           Seuraukset tästä näkyvät selvästi kanan-
39555:    Kananmunatuotanto       perustuu      meinä munaanarkkinoilla. Kananmunista on puu-
39556: pienkanaloihin. Erittäin suuri onkin se tetta ja tuotantoalueilla liiokkuu epämääräi-
39557: pientilallisten joukko, joka normaalioloissa nen joukko ostajia, joidenka liikeperiaat-
39558: on saanut huomattavan osan rahatuloistaan teet eivät suinkwan ole hyväksyttäviä. Osa
39559: kanojen k·autta. Usealle pienviljelijälle tä- tuotannosta joutuu siis epäterveitä teitä
39560:  män tuotannon harjoittaminen on ollut suo- kulutukseen.
39561: Pastaan elämisen ehto.                               Nämä epäkohdat ovat varsin valitettavia.
39562:    Kanantalous onkin erikoisen hyvin sopi- On erikoisen valitettavaa, että eniten tästä
39563: nut juuri pientiloille. Se kuuluu niihin joutuvat kärsimään ne heikoimmassa ase-
39564:  tuotannon aloihin, jonka avulla pienten ti- mass·a olevat pienviljelijät, jotka ovat kana-
39565:  lojen asujille saadaan itse tilalla tuottruvaa taloudesta saaneet ehkä pääosan rahatulois-
39566:  työtä, j.a on se mitä suurimmassa määrin taan .
39567: .poistanut niitä puutteita, joita meillä liian       Kun käsityksemme mukaan kanatalouden
39568:  pienten tilojen kohdalla on.                      kohdalla olevat epäkohdat ovat poistetta-
39569:     Kanatalouden kehitys on meillä ollut vissa, niin olisi kiireesti sen mukaisiin toi-
39570:  varsin korkealla tasolla. Sota-ajan kana- menpiteisiin ryhdyttävä.
39571:  taloudelle tuomat vauriot voitiin varsin no-        Kananmunien hintojen määrittelyssä olisi
39572:  peasti korjata ja jo v. 1950 oltiin pääse- joustavasti otettava huomioon kananmuna-
39573:  mässä kehityksessä samalle .tasolle, misså tuotannon kausiluontoisuus. Hinnoissa olisi
39574:  oltiin v. 1937-1939. Kuten tiedetään, on pyrittävä tukkuhintaindeksin edellyttä-
39575:  kanatalous meillä pystynyt kohtuushinnalla mälle tasolle .
39576: .tuottamaan kananmunia markkinoille.                  Kun nykyinen tilanne ei voi olla myös-
39577:     Nyt on kanatalouden .tilanne kuitenkin kään kuluttajien edun mukaista, niin puhu-
39578: suuresti vaikeutunut. Hintasäännöstelyn vat kaikki seikat sen puolesta, että korjaus
39579:  takia, joka on ollut aivan liian joustama- kanatalouden alalla olisi mitä pikimmin
39580:  ton, on kanatalous erikoisesti tämän vuoden saatava.
39581:  aikana joutunut niin suuriin vaikeuksiin,           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
39582:  että voidaan puhua suoranaisesta romah- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39583:  duksesta.
39584:     Viime keväiset haudonnat jäivät jo nor-                   että hallittts kiireellisesti ryhtyisi
39585:  maalia pienemmiksi ja nyt on jouduttu ka-                 toimoopiteisiin kanatalonsalalla ole-
39586:  noja teurastamaan siinä määrin, että las-                 vien epäkohtien poistamiseksi niin,
39587:  ketaan meillä nyt olevan kanoja n. 1/3 vä-                että tyydyttävä kannattavtttts ka-
39588:  hemmän 1kuin vuosi sitten.                                natalottden harjoittamisessa kävisi
39589:     Kananmunien hintoja määrättäessä ei ole                mahdolliseksi.
39590:   otettu tuotantokustannuksia huomioon. Ei
39591:        Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1951.
39592: 
39593:                    Mauno Jussila.                           Wiljam Sa.rjala.
39594:                    Arvi Ikonen.                             Ture Hollsten.
39595:                    Toivo Antila.                            Urho Kähönen.
39596:                                           Yrjö Hautala.
39597:                                                                                              885
39598: 
39599: IX,46. -   Toiv. al. N:o 125.
39600: 
39601:                                 Xosola ym.: V edonlyönnistä hevoskilpailuissa annettujen
39602:                                   määräysten muuttamisesta.
39603: 
39604: 
39605:                                     E d u s k u n n. a II e.
39606: 
39607:    Vedonlyönnistä hevoskilpailuissa 19 päi-      jakoperusteita muutettaisiin siten, että val-
39608: vänä marraskuuta 1927 annettu asetus sii-        tion osuudeksi - kokonaisvaihdon määrästä
39609: hen 24 päivänä helmikuuta 1930 annetulla         riippumatro - tulisi 10 prosenttia ja yhty-
39610: asetuksella tehtyine muutoksineen on nyky-       mien osuudeksi vähintään 20 prosenttia.
39611: oloihin sovellettu!lla kokonaan tarkoitustaan    Tällainen muutos kiihoittaisi seuroja raken-
39612: vastaamaton, sikäli kuin se koskee vedon-        tama.run uusia ajanmukaisempia totalisaat-
39613: lyönnistä kertyvien tulojen jakoperusteita.      torira.kennuksia nykyisten, monin paikoin
39614: Kyseisten perusteiden mukaan on ravi-            alkeeliisten ja epätaloudellisten pelikojujen
39615: kilpailuja toimeenpanevien seurojen osuus        tilalle, se tekisi mahdolliseksi parempien ja
39616: tota'lisaattorin tuotosta ainoastaan 10 pro-     työtäedistä vim pien    totalisaattorikoneiden
39617: senttia, jos kokonaisvaihto nousee yli           hanklkimisen, henkilökunnan kouluttamisen
39618: 140,000 ma:rikan. Valtion osuus on tällöin       jne. Näistä kaikista toimenpiteistä olisi seu-
39619: 20 prosenttia. Rahan arvon aleneminen on         rauksena, että pelivaihto tulisi moninkertai-
39620: johtanut siihen, että pelivaihdon määrä          sesti nousemaan ja pelaavan yleisön luku~
39621: useimmissa tapauksissa ylittää mainitun,         määrä kasvaisi suuresti nykyisestään.
39622: nykyoloissa varsin vaatimattoman maksimi-           Raviurheilu on maassamme kenties ainoa
39623: rajan. Sanotusta 10 prosentin suuruisesta        urheilu1aji, joka ei missään muodossa saa
39624: osuudestaan on kilpailuja järjestävien yh-       osakseen valtion rahallista tukea. Totali-
39625: tymien maksettava kaikki kustan!llukset, ku-     saattorin välityksellä se päinvastoin on
39626: ten totalisaattorinjohtajan matkakulut ja        tuottanut valtiolle huomattavia tuloja, ku-
39627: palkka, totalisaattorissa käytetyt panosliput    ten esimerkiksi vuonna 1950 noin 2. 7 miljoo-
39628:  ja koovakkeet, panoslippujen myyjäin pal-       naa markkaa. Totalisaattoritoiminnrun tehos-
39629: kat, totalisaattorikoneen ja tarvikkeiden rah-   taminen edellä viitatulla tava'lla on niin-
39630: dit ja ku1jetukset jne. Ottamalla huomioon,      ollen mitä suurimmassa määrässä myös val-
39631: että mainitut kulut 24 vuoden aikana ovat        tion etujen mukaista. Tämän ohella toimen-
39632: nousseet vähintään 20-kertaisiksi, ymmär-        pide vaikuttaisi edullisesti raviurheilun ja
39633:  tää hyvin, ettei yhtymille nY'kyisin voi olla   sitä tietä koko hevosjalostuksen :kehitykseen.
39634: suurtakaan hyötyä vedonlyönnin toimeen-             Edellä lausutun nojalla ehdotamme edus-
39635: panemisesta, vaan että se päinvastoin mo-        kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
39636: nissa tapauksissa muodostuu niille suoras-
39637: taan tappiolliseksi.                                        että hallitus totalisaattoritoiminnan
39638:    Tällaisesta asiaintilasta on ollut luonnol-            edistämiseksi ryhtyisi kiireellisesti
39639: lisena seurauksena, ettei raviurhei1ua har-               sellaisiin toimenpiteisiin, että vedon-
39640:  rastavia seuroja kiinnosta totalisaattoritoi-            lyönnistä hevoskilpailuissa annettuja
39641:  minnan edelleen kehittäminen. Kokonais-                  määräyksiä muutetaan siten, että kil-
39642:  pelivaihtoa voitaisiin kuitenkin monin pai-            . pailuja järjestäville yhtymille anne-
39643:  koin lisätä siinä määrin, että myös valtion              taan vähintään 20 prosenttia peli-
39644:  totalisaattoritulot huomattavasti suurenisi-             vaihdosta kertyvistä tuloista.
39645:  vat, vaikka vedonlyönnistä kertyvioo tulojen
39646:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
39647: 
39648:                  N. Kosola.                                Matti Heikkilä.
39649:                  Hugo Nuorsaa.ri.                          R. Ha11berg.
39650:                  Martti 0. Kölli.                          Irma Hamara.
39651:                                      Jaakko Hakala.
39652: 886
39653: 
39654: IX,47.- Toiv. al. N:o 126.
39655: 
39656: 
39657: 
39658: 
39659:                                Tainio ym..: Porojen iho- ja nenäsaivartajain tuhoamis-
39660:                                   ainaiden kehittämisestä.
39661: 
39662: 
39663:                                     E d u s k u n n a 11 e.
39664: 
39665:    Vaikean vitsauksen porojen kehitykselle lkurmu, myöskin poron nenäsaivartaja su-
39666: ja sen kautta koko porotaloudelle muodo':l- lakka~kärpänen laskee munansa poron hen-
39667: tavat poroihin pesiytyvät loiset. Suurimpia gityselimiin, missä ne myö~kin kehittyvät
39668: tuhoja tuottavia näistä ovat poronihosaivar- toukka-asteeHe. Sulakan toukat aiheuttavat
39669: taja (Rypoderma trandi), poronhoitajan ni· poron hengityselimissä vaikeita häiriöitä ja
39670: mittämä ,kurmu" ja poron nenäsaivartaja johtavat jopa kuolemaan.
39671: ,sulakka ". Ensiksimainittu, ,'kurrnukärpä-       P<:>ronhoitajat ovat taistelleet sitkeästi
39672: nen" tekee reiän poron nahkaan ja munii näitä tuholaisia vastaan, mutta vaikeudet
39673: munansa nahan alle, missä ne seuraavaan ovat olleet voittamattomia. Esim. lkurmujen
39674: kevääseen mennessä kehittyvät toukka-as- puristeleminen ja tuhoaminen ei ole lähes-
39675: teelle. Toukat voivat ikasvoo jopa yli kah- Ikään niin helppoa kuin vastaavien loisien
39676: den senttimetrin mittaisiksi. Yhdessä po- puristelu ja tuhoaminen lehmistä. Tupakka-
39677: rossa voi olla tällaisia toukkia jopa sata- vesi, jota myös on käytetty sulakoita vas-
39678: määriä. Kurmukärpästen poron nahkaan taan, ei ole tuottanut toivottua tulosta. Sik-
39679: kaivamat reiät tekevät porot kesällä alttiiksi sipä poronhoitajat toivovatkin, että valtio-
39680: sääsikille, paarmoille ja muille syöpäläisille. vallan taholla kiinnitettäisiin huomiota tä-
39681: Osaksi juuri tästä syystä porot ha,keutuvat hän poronhoidolla _suurta haittaa ja talou-
39682: :kesän aikana tuntureille, va~kka laitumet dellisia menetyksiä tuottavaan vitsaukseen
39683:  laaksoissa ja metsissä olisivat huomatta- ja edistettäisiin tieteellistä tutkimusta näi-
39684: vasti paremmat. Toukkien vaivaamat porot den loisien tuhoamisaineen kehittämiseksi.
39685: laihtuvat eivätkä ehdi syysteurastukseen          Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin
39686: mennessä lihoa, mistä porotaloudelle koituu eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
39687:  huomattavia taloudellisia menetyksiä. Kur-
39688:  nmkärpästen kaivamat reiät poron taijoihin              että hallitus suorituttaisi tutkimulc-
39689: alentavat huomattavasti myös niiden arvoa.             sen porojen iho- ja nenäsaivartajai1~
39690:    Samanaikaisesti kuin poron ihosaivartaja            tuhoamisaineiden kehittämiseksi.
39691:       Helsingissä 18 p: nä syySkuuta 1951.
39692: 
39693:                     Eino Tainio.                                   Toivo Frima.n.
39694:                                     Anna-Liisa T.iekso-Isaksson.
39695:                                                                                              887
39696: 
39697: IX,4s. -   Toiv. al. N:o 127.
39698:                                 Kähönen ym..: Toimenpiteistä Lounais- ja Länsi-Suomen
39699:                                   katovahinkojen selvittämiseksi ja katoalueiden viljelijäin
39700:                                    taloudellisen aseman turvaamiseksi.
39701: 
39702:                                      E d u s lk u n n a ll e.
39703:    Kuten eri puolilta maatamme tulleet, ku- on ollut, että valtiovalta tulisi apuun niillä
39704: luvan vuoden satomääriä osoittavat sato- keinoilla, millä tämäntapaisissa luonnon ai-
39705: arvioluvut tai lopulliset tiedot jo saaduista heuttamissa onnettomuuksissa on apuun
39706: sadoista osoittavat, on aikaisempien vuo- aina ennenkin tultu. Kun kuitenkin vilje-
39707: sien Pohjois-Suomea kohdanneiden, hal- lijöidenkin piirissä hyvin tajutaan, että ny-
39708: lasta aiheutuneiden tuhojen jälkeen tällä kyisen vaikean valtiotaloudellisen tilanteen
39709: kerralla tullut maamme rintamaiden vilje- vallitessa valtiovallan olisi mahdoton lähteä
39710: lijäin vuoro ottaa vastaan raskaita, luon- tapahtuneita vahinkoja rahallisesti . edes
39711: non aiheuttamia vahinkoja, jotka ovat täy- osittainkaan korvaamaan, toivovat viljeli-
39712: sin verrattavissa hallan aikaansaamiin sa- jät, että käytettäisiin kuitenkin niitä kei-
39713: don vähennyksiin. Poikkeuksellinen kui- noja, joihin ei tarvittaisi suoranaisesti va-
39714: vuus varsinkin maamme tärkeimmillä maa- roja menoarvioon osoittaa, vaan joilla voi-
39715: talousalueilla, koko Varsinais-Suomessa sekä taisiin vähentää katoalueiden viljelijäin
39716: läntisimmissä osissa Uuttamaata ja Hä- omia menoja. Tällaisina tulisivat kysymyk-
39717: mettä, on aiheuttanut näiden seutujen vil- seen ennen kaikkea vuoteen 1951 kohdistu-
39718: jelijöille iskuja, joita vain harvoin näin van maatalouden verotuksen helpottaminen
39719: suurilla yhtenäisillä alueilla maassamme on kyseellisillä alueilla. Erikoisesti olisi täl-
39720: jouduttu kokemaan. Niinpä esimerkiksi löin pyrittävä näissä kunnissa alentamaan
39721: Varsinais-Suomesta tulleet tiedot osoittavat, viljelysmaan veroperusteita kyllin radikaa-
39722: että syysviljankin, joka parhaiten on kyen- lisesti. Kun tuhot tuntuvat pienemmillä
39723: nyt selviytymään kuivuuden kourista, sato tiloilla suhteellisesti ankarampina, olisi tä-
39724: jää keskimäärin 2/3 normaalisadosta. Ke- män lisäksi kuivuuden vahinkoja korvat-
39725: vätviljat ovat kärsineet pahimmin ja näistä taessa pyrittävä alentamaan perheenjäsen-
39726: on arvioitu saatavan vain 1/4-1/5 siitä ten työn verotusta, joka muutenkin on koh-
39727: sadosta, mikä Varsinais-Suomessa on kat- tuuttoman ankarana painanut maamm.e
39728: sottava normaaliseksi. Samoin heinästä pienviljelmien haltijoita. Kun edellä esite-
39729: saatiin vain 1/3-1/2 normaalisadosta ja tyillä toimenpiteilläkään ei voida kuivuu-
39730: laitumien kohdalla on tilanne ollut katastro- den tuhoja korvata kuin aivan vähäiseltä
39731: faalinen. Perunasta on arvioitu saatavan osalta, olisi valtiovallan toimesta harkit-
39732: vain puolet normaalisadosta ja sokerijuu- tava, millä muulla tavalla näiden katoaluei-
39733: rikkaasta, joka normaalikesinä on varmis- den viljelijät voitaisiin asettaa erikoisase-
39734: tanut tai monessa tapauksessa antanut vil- maan esimerkiksi erinäisten maataloustar-
39735: jelijälle pääasiallisesti rahatulot, on sato lu- viklkeiden saantiin ja niiden hinnoitteluun
39736: ikuisissa tapauksissa jäänyt olemattomaksi nähden.
39737: ja keskimäärinkin ottaen vain 50 %: iin             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
39738: normaalisadosta.                                 kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
39739:    On selvää, että tällainen tilanne maakun- toivomuksen,
39740: nassa ja alueilla, joissa metsätulot eivät
39741: näyttele huomattavampaa osaa, on saatta-                   että hallitus kiireellisesti asettaisi
39742: nut viljelijät vaikeaan asemaan ja varsin-               asiantuntijatoimikunnan selvittämään
39743: kin siirtoväen sekä heihin verrattavat,                  Lounais- ja Länsi-Suomen katova-
39744: uusilla ja monasti heikkokuntoisilla tiloil-             hinkoja sekä ryhtyisi tämän jälkeen
39745: laan asuvat viljelijät.                                  sopiviksi katsomiinsa toimenpiteisiin
39746:    Lukuisissa maakunnassa pidetyissä vilje-             näiden katoalueiden viljelijöiden ta-
39747: lijöiden kokouksissa on ehditty kiinnittää               loudellisen aseman turvaamiseksi.
39748: ASiaan huomiota ja yleisenä toivomuksena
39749:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
39750:                  Urho Kähönen.                                  Mauno Jussila.
39751: 888
39752: 
39753: IX,49. -   Toiv. al. N:o 128.
39754: 
39755: 
39756: 
39757: 
39758:                                 Meriläinen ym.: Viljelyskasvien koe- ja kasvinjalostusase-
39759:                                    man perustamiseksi Kainuuseen.
39760: 
39761: 
39762:                                      Ed u sk u n nalle.
39763: 
39764:    On selvää, että Kainuun, ,nälkämaan",         remmat mittasuhteet, on ilmasto- ja maa-
39765: väestön toimeentulon parantamisessa on           suhteisiin soveltuvien kasvien ja viljelys-
39766: maatalouden edistämisellä jatkuvasti ensi-       menetelmien kehittäminen sitäkin tärkeäm~
39767: luokkainen merkitys. Kainuussa ei ole            pää. Ilman sopivien k~vilaatujen kehittä-
39768: ainoastaan runsaita viljelysmahdollisuuk-        mistä ne suuret uhraukset, joita yksityiset
39769: sia, vaan myös väestöllä on halua uudistuk-      ja valtio tekevät Kainuun erämaiden asut-
39770: siin maatalouden alalla ja myös uudisrai-        tamiseksi, antav.at heikkoja tuloksia. Ko&ka
39771: vaukseen on suuri innostus.                      kasvien jalostamisessa on tärkeätä, että se
39772:    Ilmasto maamme eri osissa on huomatta-        tapahtuu lähinnä sellaisissa olosuhteissa;,
39773: vasti erilainen. Niin1pä esim. Kainuussa         joihin niitä kasveja pyritään kehittämään,
39774: viljan tuleentumisen aika on huomattavasti       on tarkoituksenmukaista, että myös Kai-
39775: lyhyempi kuin Etelä-Suomessa. Myös maan          nuuseen perustetaan koeviljelys- ja kasvin-
39776: laatu eri osissa maatamme on erilainen.          j alostusasema.
39777: Kainuussa hiekkamaat ovat yleisiä, mutta            Kun, kuten on osoitettu, ilman tällaisen
39778: nykyisin on myös soita otettu viljelykselle.     koeviljelysaseman .perustamista Kainuun
39779:    Elilllvoimaisen mallitalouden edellytyksenä   maataloutta ei voida kohottaa täysin tehok-
39780: on, että raivatuille pelloille ja niityille on   kaaksi, esitämme eduskunnan hyväksyttä-
39781: saatavissa kasveja, jotka soveltuvat sikäläi-    väksi toivomuksen,
39782: seen maanlaatuun ja ilmastoon, koska muu-
39783: ten ei saada kunnollista satoa. Kun myös                  että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
39784: Kainuussa on valtion tukemana ryhdytty                 toimenpiteisiin viljelyskasvien koe-
39785: harjoittamaan uudisraivausta ja uudisasu-              ja kasvinjalostusaseman perustami-
39786: tusta, mikä lähiaikoina saavuttaa yhä suu-             seksi Kainuuseen.
39787:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
39788: 
39789:         Matti Meriläinen.            Hannes Tauriainen.          Juho Nykänen.
39790:                                                                                          889
39791: 
39792: IX,5o.- Toiv. al. N:o 129.
39793: 
39794: 
39795: 
39796: 
39797:                                Niskala ym.: Emäntäkoulun perustamisesta Alatornion kun-
39798:                                   taan.
39799: 
39800: 
39801:                                     Eduskunnalle.
39802: 
39803:    Lapin läänin vahvin maatalousalue, sen       man paljon, miten varat, joita perheen pää
39804: eteläinen ja läntinen osa, ovat ilman maa-      hankkii, tulevat edullisimmin käytetyiksi.
39805: talousammattioppilaitosta. Läänin ainoa         Ammattitaidon puutteena on monessa ta-
39806: emäntäkoulu on sijoitettu Kemijärven kun-       pauksessa suurempi osuus heikkoon toi'"
39807: taan, siis pääasiassa koilliskulman tarvetta    meentuloon kuin tulojen pienuudella. Tä-
39808: tyydyttämään. Kun meillä on niin suuri          män vuoksi olisi toivottavaa, että tällaisia:
39809: puute emäntäkouluista, että satoja tyttöjä      oppilaitoksia lisäämällä ja niiden merki-
39810: saa vuosittain palata emäntäkoulun ovilta       tystä tehostamalla saataisiin poistetuksi ne
39811: takaisin, olisi tarkoituksenmukaista, että      epäkohdat, jotka tällaisen tärkeän ~ammatti­
39812: tällaisia kouluja lisättäisiin. Puuttuvan am-   taidon puutteesta johtuvat. Kun Tornion•
39813: mattioppilaitoksen takia useat vanhemmat        laakso monine omine erikoispiirteineen olisi
39814: ohjaavat lapsiaan oppikouluihin, vaikka he      mitä ihanteellisin paikka emäntäkoululle,
39815: eivät tule sen edellyttämäitä alalta toimeen-   niin olisi kohtuullista ja oikeudenmukaista,
39816: tuloaan hankkimaan. Sitä vastoin se varsi-      että Lapin läänin alueelle perustettaisiin
39817: nainen ammatti, johon suurin osa heistä         toinen emäntäkoulu, ja se sijoitettaisiin
39818: elämässään tulee sijoittumaan, nimittäin        Alatornion kuntaan.
39819: perheen emännäksi, jää kaikkea ohjausta            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
39820: vaille. Emäntäkoulujen sijoitus olisi jär-      eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
39821: jestettävä niin, että sen käyminen ei tuot-
39822: taisi ylivoimaisia vaikeuksia kenellekään,               että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
39823: joka tahtoo sieltä tietoja hankkia.                   siin emäntäkoulun perustamiseksi
39824:    Perheenemännän taidosta ja kyvystä hoi-            Alatornion kuntaan.
39825: taa perheen taloutta riippuu arvaamatto-
39826:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
39827: 
39828: 
39829:               Markus Niskala.                              M. 0. Lahtela.
39830:               Niilo Ryhtä.                                 Yrjö Hautala.
39831:                                     Erkki Koivisto.
39832: 
39833: 
39834: 
39835: 
39836:                                                                                           ua
39837: 890
39838: 
39839: IX,51. -   Toiv. al. N:o 130.
39840: 
39841: 
39842: 
39843: 
39844:                                 Heikkilä ym..: Puutavarankuljetusrunkoverkoston aikaan-
39845:                                    saamisesta kuljetusmahdollisuuksia vailla oleville metsä-
39846:                                    alueille.
39847: 
39848: 
39849:                                      E d u s k u n n a ll e.
39850: 
39851:    Maamme suurimman luonnonrikkauden, tyisesti niitten latvoja kunnostamalla, metsä-
39852: metsien, mahdotlisimman tehokkaasta hy- autoteitä ja metsäratoja rakentamalla sekä
39853: väksikäytöstä riippuu suurelta osalta kan- olemassa olevia paikallisteitä parantamalla
39854: santaloutemme menestys ja edelleen kehit- raskaampaa liikennettä kestäviksi. Kun ky-
39855: tyminen. Tämä edellyttää, paitsi että vuo- symys on kansantaloudellisestikin erittäin
39856: sittain hakattu puumäärä pyritään jalosta- täl'lkeästä asiasta ja koska valtio omistaa
39857: maan tai muuten käyttämääm edullisim- varsin suuren osan puheenalaisista metsä-
39858: malla tavalla, myös sitä, että kaikki met- maista, minkä lisäksi kuljetusreittien perus-
39859: sien tuottama puu saadaan sieltä metsän- tamiskustannukset nousevat melko huomat-
39860:  hoidollisia näkökohtia silmällä pitäen mah- taviin summiin, on välttämätöntä, että sa-
39861: -dollisimman tarkoin talouselämän palveluk- nottu toiminta tapahtuu valtiovallan ohjaa-
39862: seen. Viimeksi mainitussakin suhteessa ol- mana ja tukemana yhteistoiminnassa asian-
39863: laan vielä kuitenkin kaukruna tavoitteesta. omaisten metsåJn.omistajain ja järjestöjen
39864: Maassamme, erityisesti sen itä- ja pohjois- kanssa. Koko valtakunnan alue huomioon
39865:  osissa ja vedenjakajaseuduilla, on vielä mel- ottaen olisi laadittava tätä varten suunni-
39866:  koisen laajojakin metsäalueita, joiden puu- telma puutavaran kuljetusrunkoverkostoksi,
39867:  varastot ovat suurinpiirtein säilyneet kos- jota sitten määrätyssä kiireellisyysjärjestyk-
39868:  kemattomina, ja siten o'lleet järkiperäistä sessä jatkuvasti toteutettaisiin. Valtion
39869:  käyttöä vailla. Arvokkaintakaan puuta, vä- omia maita silmällä pitäen lienee eräitä
39870:  hempiarvoisesta puhumattakalll!l, ei kannat- suunnitelmia jo tehtykin, mutta niitä. ei ole
39871:  tavien kuljetusmahdollisuuksien puutteessa ryhdytty panemaan täytäntöön. Suunnitel-
39872: ,ole voitu sanottavasti toimittaa markkinoille, mat olisi kuitenkin laadittava yhtenäisesti
39873:  vaan puut ovat suuressa mitassa saaneet la- omistussuhteista riippumatta ja kaikki kul-
39874:  hota paikoilleen. Toisaalta on taas tämän jetustavat huomioon ottaen. Yleisen edun
39875:  johdosta jouduttu !kohdistamaan hakkuut niin vaatiessa olisi kuljetusreittisuunitelma
39876:  epätaloudellisen raskaina kuljetusreittien voitava toteuttaa jonkun metsänomistajan
39877:  läheisyydessä sijaitseviin metsiin. On sel- mahd:oHisesta vastustuksesta riippumatta;kin.
39878:  vää, että tä'llainen tilanne on mitä suurinta Täytäntöönpainossa voisi valtion osuus olo-
39879:  kansantaloudellista tuhlausta. Siitä on myös suhteitten mukaan vaihdella varsinaisesta
39880:  ollut seurauksena, että metsänmyynti- j,a rakentajasta avustuiksen tai halpakorkoisen
39881:  metsätulojen puuttuessa ovat mainittujen lainan myöntäjän asemaan.
39882:  syrjäisten seutujen väestön elintaso ja so-       Jo tähänastiset kokemukset Ruotsissa sa-
39883: -siaaliset olosuhteet jatkuvasti pysyneet al- moinkuin omassa maassakiin ovat osoitta-
39884:  haisina.                                        neet, että uittoväyliin j'a -laitteisiin, metsä-
39885:    Viitattujen uinuvien metsävarojen saatta- autoteihin ja metsäratoihin sijoitetut varat
39886:  miseksi tehokkaan taloudellisen hyväksikäy- on voitu kuolettaa varsin lyhyessä ajassa,
39887:  tön piiriin olisi kyseisille alueiUe järjestet- joskus muutaman vuoden metsätuloilla.
39888:  tävä sellaiset kuljetusreitit, että puutava- Kaikki tällaiset kustannukset ovat samalla
39889:  ran kuljettaminen jalostus- ja kuljetuspai- pysyviä perusparannuksia, jotka ikertakaik-
39890:  koille sekä metsätyövoiman huoltaminen kisesti korottavat metsätalouspääoman ar-
39891:  käyvät kannattaviksi. Tämä voi olosuh- voa. Sikäli kuiln tä,mä kohdistuu yksityisten
39892: teista riippuen tapahtua uittoväyliä ja eri- tai yhtiöiden omistamiin metsiin tietää se
39893:                                     IX, 51. ~ HeHcldlä ym.                                 891
39894: 
39895: siis myös vastaavaa va:ltion verotulojen nou-             että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
39896: sua, koska kuljetusmahdollisuuksien avau-              toimenpiteisiin puutavarankuljetus-
39897: tumisen tai paranemisen aiheuttama metsä-              runkoverkost<Jn aikaansaamiseksi sel-
39898: kantohinnan nousu tulee epäilemättä myös               laisille metsäalueille, joiden puutava-
39899: verotuksessa. huomioon otetuksi.                       rat kuljetusmahdollisuuksien puut-
39900:    Edellä esitettYYIIl viitaten ehdotamme              teen johdosta ovat nykyisin tehokasta
39901: edWAk:unna.n hyväksyttäväksi toivomuksen,              taloudellista käyttöä vailla.
39902:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
39903: 
39904:                  Matti Heikkilä.                          N. Kosola.
39905:                  Kalervo Saura.                           Irma Hamara.
39906:                  Iisakki Nikkola.                         Helena Virkki.
39907:                                         Erkki Koivisto.
39908: 892
39909: 
39910: IX,52.- Hemst. mot. N:o 131.
39911: 
39912: 
39913: 
39914:                              !Wrsbäck m. fl.: Angående ändring av förordningen an--
39915:                                gående verkställighet och tillämpning av lagen om lån.
39916:                                och understöd för byggande av vatten- och avloppsled-
39917:                                ningar i landskommuner.
39918: 
39919: 
39920:                                  T i ll R i k s d a g e n.
39921: 
39922:    Enligt förordningen angående verkstäl-     senare igångsatta företag och även aktuali~
39923: lighet och tillämpning av lagen om lån och    serat behovet av statliga stödåtgärder på.
39924: understöd för byggande av vatten- och         detta område. Detta pioniärarbete borde
39925: avloppsledningar i landskommuner av den       tvärtemot vad som nu skett kvalificera de
39926: 29 juni 1951 beviljas icke lån och under-     under nämnda år påbörjade eller slutförda
39927: stöd för finansiering av sådana vatten- och   företagen till en förmånsställning i fråga
39928: avloppsledningar, som byggts innan ansö-      om statens stöd i förhållande till senare
39929: kan därom anhängiggjorts. På grund av         planerade och utförda anläggningar. För-
39930: detta stadgande har en stor mängd anlägg-     lättande av företagens skuldbörda är det
39931: ningsföretag, som påbörjades före det         även nödvändigt att så sker.
39932: nämnda förordning trädde i kraft och på          I sådant syfte borde förenämnda verk-
39933: den grund inte kunde ansöka om lån och        ställighetsförordningen kompletteras så-
39934: bidrag före anläggningarnas påbörjande,       lunda, att till 2 § fogas ett nytt femte mo-
39935: icke erhällit i lagen förutsatt ekonomiskt    ment av följande lydelse:
39936: stöd trots att företagen i övrigt fyller i       Med undantag för stadgandet i 4 mom~
39937: lagen och dess verkställighetsförordning      kan företag, som slutfört anläggningsarbe-
39938: förutsatta villkor och trots att ansöknin-    tena inom åren 1950 och 1951, beviljas Iän
39939: garna anhängiggjorts redan år 1950. En        och understöd, om anläggningen fyller i
39940: annan orsak till att ansökta lån och bidrag   3 § nämnda villkor.
39941: icke kunnat beviljas ens för en avsevärd         Hänvisande till det, som ovan anförts,.
39942: del av de anläggningar, som färdigbyggdes     anhälles vördsamt, att riksdagen ville be-
39943: 1950, är de i förhållande ti1l den stora      sluta hemställa,
39944: mängden ansökningar synnerligen knappa
39945: anslag, som nämnda år och år 1951 stod                   att regeringen skyndsamt mått&
39946: till buds för ändamålet.                              vidtaga åtgärdet· för kompletterande
39947:    Att dessa företag, som varit banbrytande           av förordningen angående verkstäl-
39948: i fråga om rationalisering av landsbygdens            lighet och tillämpning av lagen om
39949: vattenförsörjning och som i de flesta fall            lån och understöd för byggandet av
39950: nu kämpar med synnerligen betungande                  vatten- och avloppsledningar i lands-
39951: skulder, icke ens framdeles kan komma i               kommuner sålunda, att lån och un-
39952: åtnjutande av samma statliga stöd som                 derstöd även kan beviljas sådana
39953: företag, viJka päbörjats 1-2 år senare, kan           företag, som slutfört anläggnings-
39954: inte vara rättvist. De företag, som på-               arbetena inom åren 1950 och 1951,
39955: börjats och slutförts åren 1949 och 1950,             ur medel, som efter nämnda år an-
39956: har utfört ett pioniärarbete till nytta för           visas för i lagen nämnt ändamål.
39957:       Helsingfors den 16 september 1951.
39958:               Verner Korsbäck.                               Henrik Kullberg.
39959:               Ebba. östenson.                                Ture Hollsten.
39960:               Grels Teir.                                    Arthur La.rson.
39961:               Levi Jern.                                     Albin Wickma.n.
39962:                                                                                           893
39963: 
39964: :IX,52. -   Toiv. al. N:o 131.                                                   Suomennos.
39965: 
39966: 
39967:                                  Korsbäck ym.: Lainoista ja avustuksista vedenhankinta-
39968:                                    ja viemärilaitteiden rakentamista varten maalaiskun-
39969:                                    nissa an.netun lain täytäntöönparrwsta ja soveltamisesta
39970:                                    oonet>un asetuksern muuttamisesta.
39971: 
39972:                                      Eduskunnalle.
39973: 
39974:     Lainoista ja avustuksista vedenhankinta-    tysten hyödyksi ja myöskin saattaneet
39975: ja viemärilaitteiden rakentamista varten        ajankohtaiseksi valtion tukitoimenpiteiden
39976: maalaiskunnissa 29 päivänä kesäkuuta 1951       tarpeellisuuden täUä alalla. Tämän uran-
39977: ,annetun lain täytäntöönpanosta ja sovelta-     uurta,jatyön pitäisi päinvastoin kuin nyt on
39978: misesta annetun asetuksen mukaan ei lai-        tapahtunut erottaa mainittuina vuosina
39979: ,noja eikä avustuksia myönnetä sellaisten       alulle pannut tai loppuun saatetut yritykset
39980: vedenhankinta- ja viemärilaitteiden rahoit-     valtion tuen suhteen etuoikeutettuun ase-
39981: tamiseen, jotka on rakennettu ennenkuin         maan myöhemmin suunniteltuihin ja raken-
39982:  hakemus siitä on pantu vireille. Tämän         nettuihin laitoksiin verrattuna. Yritysten
39983: ,säännöksen johdosta suuri määrä vesi- ja       velkataakan keventämiseksi onkin välttämä-
39984:  viemärijohtoyrityksiä, jotka aloitettiin en-   töntä, että näin tapahtuu.
39985: nen mainitun anomuksen voimaantuloa ja             Siinä tarkoituksessa olisi mainittua toi-
39986: jotka sen johdosta eivät voineet hakea lai-     meenpanoasetusta täydennettävä siten, että
39987:  naa eikä avustusta ennen rakennustöiden        2 §: ään lisätään näin kuuluva uusi viides
39988: ,aloittamista, ei ole saanut laissa edelly-     momentti:
39989: tettyä taloudellista tukea siitä huolimatta,       Sen estämättä, mitä edellä 4 momentissa
39990:  että yritykset muuten täyttävät laissa ja      on säädetty, voidaan yhtymälle, joka on
39991: sen toimeenpanoasetuksessa edellytetyt eh-      suorittanut laitoksen rakentamisen loppuun
39992: dot ja hakemukset on pantu vireille jo          vuosina 1950 ja 1951, myöntää lainaa ja
39993:  vuonna 1950. Toisena syynä siihen, ettei       avustusta, jos laitos täyttää 3 § :ssä sääde-
39994:  haettuja lainoja ja avustuksia ole voitu       tyt ehdot.
39995: myöntää edes huomattavalla osalle niistä           Edellä esitettyyn viitaten ehdotetaan kun-
39996:  laitoksista, jotka rakennettiin valmiiksi      nioittaen, että eduskunta päättäisi hyvä:ksyä
39997:  vuonna 1950, ovat ne hakemusten suureen        toivomuksen,
39998: määrään katsoen varsin niukat määrärahat,
39999:  jotka mainittuna vuonna ja vuonna 1951                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
40000:  olivat tarkoitukseen käytettävissä.                   toimenpiteisiin lainoista ja avustuk-
40001:     Ei saata olla oikeudenmukaista, etteivät           sista vedenhankinta- ja viemärilait-
40002:  nämä yritykset, joilla on ollut perustava             teiden rakentamista varten maalais-
40003: merkitys maaseudun vedenhankinnan ratio-               kunnissa annetun lain täytäntöön-
40004:  nalisoimisessa ja jotka useimmissa tapauk-            panosta ja soveltamisesta annetun
40005: :sissa nyt kamppailevat erittäin rasittavien           asetuksen täydentämiseksi siten, että
40006:  velkojen kanssa, edes vastaisuudessa voi              lainoja ja avust1tksia voidaan myön-
40007:  päästä nauttimaan samaa valtion tukea                 tää myös sellaisille yrityksille, jotka
40008:  kuin yritykset, jotka pantiin alulle vuotta           ovat suorittaneet loppuun laitteiden
40009:  tai kahta myöhemmin. Ne yritykset, jotka              rakentamisen vuosina 1950 ja 1951,
40010:  pantiin alulle ja vietiin loppuun vuosina             varoista, jotka mainittujen vuosien
40011:  1949 ja 1950, ovat suorittaneet uranuurta-            jälkeen osoitetaan käytettäväksi laissa
40012:  jan työtä myöhemmin alkuunpantujen yri-               mainittmm tm·koitukseen.
40013:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1951.
40014: 
40015:               Verner Korsbäck.                             Henrik Kullberg.
40016:               Ebba. östenson.                              Ture Hollsten.
40017:               Grels Teir.                                  Arthur La.rson.
40018:               Levi Jern.                                   Albin Wickma.n.
40019: 894
40020: 
40021: IX,53. -   Toiv. al. N:o 132.
40022: 
40023: 
40024: 
40025: 
40026:                                 Rauste ym. : Vesistöasiain hoidon keskittämisest'ii.
40027: 
40028: 
40029:                                     E d u s kun n a B e.
40030: 
40031:    Vesistöjärjestelytöiden suunnittelu ja       edellyttämä lupa, koska suunnitelmia jou-
40032: suoritus maassamme on jakautunut monen          dutaan usein ennen lupapäätösten saamista
40033: eri viraston ja laitoksen kesken. Niinpä        eri virastojen ja etupiirien vaatimuksesta
40034: esim. suoranaisia maankuivatustöitä suorit-     rtäydentämään ja muuttamaan.
40035: tavat: maataloushallitus, tie- ja v.esiraken-      Tämä asia on ollut esillä jo aikaisemmin-
40036: nushallitus ja metsähallitus.                   kin, kun valtioneuvosto vuonna 1942 asetti
40037:    Vesistöjen säännöstelysuunnitelmia laati-    kysymystä selvittämään komitean, joka kui-
40038: vat: vesivoimatoimikunnan alainen vesistö-      tenkin poikkeuksellisten olojen vuoksi lie-
40039: jen säännöstelytoimisto, maataloushallitus      nee hajaantunut saattrunatta työtään pää-
40040: ja tie- ja vesirakennUS!hallitus.               tökseen.
40041:    Uittoväyliä suunnittelevat ja perkaavat:        Sotien jälkeisenä ai!kana veden ja vesis-
40042: tie- ja vesirakennushallitus, metsähallitus     töjen käyttö on entisestäänkin tehostunut
40043: se:kä uitto- ja lauttausyhdistykset.            ja niiden sekä niihin liittyvien kysymysten
40044:    On luonnollista, että tällainen hajanai-     merkitys jatkuvasti kasvanut, joten valtio-
40045: suus on omiaan vaikuttamaan haitallisesti       vallan toimenpitein olisi luotava keskitetty
40046: näiden tärkeiden asioiden hoitoon. Kun          suunnitelma näiden asioiden hoitamista
40047: samanlaisia töitä hoidetaan useammassa eri      varten.
40048: virastossa ja laitoksessa, jotka vielä kuu-        Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
40049: luvat eri ministeriöiden alaisuuteen, on sel-   nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
40050: vää, ettei suunnitteluis.sa läheskään aina      toivomuksen,
40051: voida tasapuolisesti ottaa huomioon eri etu-
40052: piirien oikeutettuja vaatimuksia eikä saada              että hallitus asettaisi kiireellisesti
40053: kansantaloudellisesti edullisia ratkaisuja             komitean tutkimaan ja suunnittele-
40054: aikaan. Varsinkin on tällainen hajanaisuus             maan maamme vesistöasioiden hoi-
40055: omiaan hidastuttamaan sellaisten asioiden              don keskittämistä.
40056: käs1ttelyä, joissa vaaditaan vesioikeuslain
40057:       HelsingiGSä 18 päivänä syyskuuta 1951.
40058: 
40059:               Eino Ra.uste.                                 Inna. Karvikko.
40060:               Heikki Soininen.                              Helge Miettunen.
40061:               Jallmari Väisänen.                            R. Ha.llberg.
40062:               Arvi Ikonen.                                  Esa. Kaitila.
40063:               0. Muikku.                                    Konsti Jiirnefelt.
40064:               Juho Ka.rvonen.                               Aukusti Pasanen.
40065:               H. A. Kannisto.                               N. Kosola.
40066:                                                                                                 89&
40067: 
40068: IX,54.- Toiv. al. N:o 133.
40069: 
40070: 
40071: 
40072: 
40073:                                 Aitio ym.: Muurlan ja Uskelan pitäjissä olevan Alasjärven
40074:                                    vesijättöalueen kuivaamisesta.
40075: 
40076: 
40077:                                      E d u s kun n a U e.
40078: 
40079:   Yksistään     maanhankintalain mukainen            Insinööri Paulldronen maataloushallituk-
40080: a.sutussuunnit~lma     on eräillä paikkakun-       sesta toteaa lausunnossaan, että tästä
40081: nilla tuottanut vai:keu'ksia s~ksi, että on ol-    alueesta tehdyt suunnitelmat ja piirustuk-
40082: lut puutetta viljelykseen raivatusta maasta.      set pitävät vielä täydellisesti paikkaansa ja.
40083:  Senpä takia olisikin kaikki viljelyskelpoinen     niiden mukaan työ voidaan suorittaa, ainoas-
40084: maa, joka olisi vähimmillä kustannuksilla          taan sillä erotuksella, että vuoden 1946 kus-
40085: saatavissa viljelyskuntoon, otettava vilje-       tannusarvio on 4,500,000 mar'kkaa. Mitään
40086: [ykseen.                                          sellaista ei ole tapahtunut, mikä huomatta-
40087:    Eräs tällainen alue on Muurlan ja Uske-        vammin olisi muuttanut kustannuksia vuo-
40088: 1an pitäjien alueilla oleva Alasjärvi. Tämä       den 1946 tasosta nykyiseen tasoon, jotenka.
40089:  järvialue on vesiperäistä matalikkoa, jaka       vuoden 1946 arvio suurin piirtein vielä pi-
40090:  veden laskun kautta saataisiin viljelyskel-      tää paikkansa.
40091: poise~ksi ja jaka olisi hyvälaatuista maata.         Asetus, joka jalkaa maan kustannusvyö-
40092:    Tästä järvialueesta on Turun maanvilje-        hykkeisiin, määrää valtion osuudeksi noin
40093: lysinsinööripiirin toimesta laadittu täydelli-    30 % kustannusarviosta. Hehtaaria kohden.
40094: nen kuivatussuunnitelma ja kustannusarvio         kustannukset eivät tulisi puoltakaan siitä,
40095: vuonna 1936, joka silloisen hintatason mu-        mitä varsinainen uudisraivaus nykyisen:
40096: ikaan oli 639,000 mk. Tämän suunnitelman          hintatason mukaan maksaa. Tämä kuivaus-
40097: mukaan koko hyötyalue on 290.so ha, josta         hanke tulisi siis olemaan kansantaloudelli-
40098: peltoa 97 ha, niittyä 4.54 ha ja vesijättöä       sesti hyvin edullinen.
40099: 188.76 ha. Professori Aarnio maatutkimus-            Mainituile alueelle on viime vuosien ku-
40100: osastosta on vuonna 1945 tutkinut maan            luessa asutettu useita siirtolaisperheitä,
40101: laadun ja lausunnossaan toteaa sen hyväksi,       jotka joutuvat samoinkuin alueen entisetkin
40102: jonka perusteella puoltaa ikuivaushanketta.       pienviljelijät kärsimään veden vaivaamista
40103:    Uskelan ja Muurlan pitäjien maanlunas-         alueista huomattavasti.
40104: tuslautakunnan puheenjohtaja insinööri 0.            Kevään tulvavesi haittaa jopa maantielii-
40105: A. Louhimo mainitsee maataloushallitukselle       kennettä mainituilla seuduilla, kuten tapah-
40106: 'lähettämässään kirjelmässä 9. 2. 1946 seu-       tui esimerkiksi !kuluneen kevään aikana,
40107: raavaa: Uskelan ja Muurlan !kuntain alueilla.     mikä tuotti seudun asujamistoUe !IIHlnen-
40108: on pienviljeljöitä, jotka ovat anoneet lisää      laisia vai'keulk:sia.
40109: maata. Kuivatuksen kautta saataisiin huo-            Edellä ~levan perusteella ehdotamme
40110: mattavasti lisämaata monelle, jotka jo omis-      eduskunnan hyvälksyttäväksi toiv-omuksen,
40111: tavat veden vaivaamia alueita. Hanke pa-
40112: rantaisi. myös huomattavasti vwhemmän ve-                  että kaUitus kiireellisesti ryhtyisi
40113: den vaivaamia maita, jotllm. joudutaan otta-             toime~~tpiteisiinMuurl6n ja Uskelan
40114: maan :asutuksoon ja joiden alueiden viljelys-           pitäjissii Qlevan Altu;jiirven vesijiittQ..-
40115: m.ahdoliisuus siten paranisi.                           alueen kuivoomiseksi.
40116:      Helsingissä 18 päiv-inä syyskuuta 1:951.
40117: 
40118:               Pa.a.vo Aitio.                                  Anna. Nevalainen.
40119:               Aimo A1Lltonen.                                Judit M'ederström-l.un4en.
40120: 896
40121: 
40122: IX1 55.- Toiv. al. N:o 134.
40123: 
40124: 
40125: 
40126: 
40127:                                 Heikura ym..: Pohjois-Satakunnan vesipe1·äisten maiden pe-
40128:                                     ruskuivatussuunnitelman aikaansaamisesta.
40129: 
40130: 
40131:                                      E d u s k u n n a ll e.
40132: 
40133:     Maamme on viime vuosina kokenut monta          tavaan maatalouden harjoittamiseen, sala-
40134: raskata hallakautta, joista v. 1949 oli erit-      ojitusten toimeenpanoon jne. Niin ikään
40135:  täin raskas. Maatalouden menetykset oli-          näillä toimenpiteillä voidaan vesiperäisten
40136:  vat silloin n. 4,000-5,000 milj. mk sato-         metsämaiden kuivatustoimenpiteinä saattaa
40137: vahinkoina, joitten korvauksiin ja mene-           laajoja alueita tuottavt3impaan metsäkas-
40138:  tyksiin joutui osallistumaan mm. valtio           vuun, samalla kun ilmastolliset olot muu-
40139:  melkoisella osuudella. On ilman muuta sel-        tenkin muuttuvat kai~kea kasvullisuutta
40140:  vää, etteivät maatalouden menetykset ole          edistäväksi. Kun tähän lisätään vielä yh-
40141:  yksin maanviljelijäväestön menetyksiä,            teiskunnan velvollisuus huolehtia myöskin
40142:  vaan niitten seuraamukset ja taloudelliset        laaJjojen maaseutualueiden terveen työvoi-
40143:  vauriot koskevat koko maamme talouselä-           man hyväksikäytöstä sekä perheiden toi-
40144:  ma·a. On siis perusteltuja syitä käydä ar-        meentulon ja ansiomahdollisuuksien turvaa-
40145:  ~ioimaan halla-aikojen ja -tapausten syitä,       misesta, niin tämän aJan hoitamiseen avau-
40146: ;ja mikäli nämä ovat poistettavia tai lieven-      tuu erittäin ensiarvoisia näköaloja ja vel-
40147: ;nettäviä, niin olisi myös valtion käytävä         voitteita mm. valtiovallan käytön piirissä.
40148:  vakavasti näitä korjaamaan.                       Meidän on aina muistettava myös maaseu-
40149:     Kun lähdemme lähemmin tarkastamaan             dun hiljaisuudessa työskenteleviä aihkeria
40150: :hallakausien aiheuttamien tuhojen alueita         käsivarsia, jotka pieniViljelmä- ja maaseu-
40151: ja laajuutta, niin nämä alueet ovat löydet-        dun työläiSikodeissa odottavat mahdolli-
40152:  tävissä, paitsi maamme pohjois- ja koillis-       suuksia työvoimansa taloudelliseen käyt-
40153: ,osista, myös etelämpää sieltä, missä sijaitse-     töön, ei yksin perheittensä toimeentulon
40154:  vat laajimmat vesiperäiset maatalousmaa-           turvaamiseksi, vaan myöskin koko maamme
40155: ja metsäalueet. Niinpä viime hallakauden            hyvinvoinnin kohottamiseksi ja parantami-
40156:  tuhot olivat suhteellisesti raskaimmat             seksi. Näin siis huoli mm. tämän väestön-
40157: ..alueilla, missä maatalous- ja metsämaa-           osan toimeentulon turvaamisesta sekä ansio-
40158: .alueiden peruskuivatus kuten esim. Pohjois-        ja elinmahdollisuuksien parantamisesta oi-
40159: Batakunnassa on puutteellinen.~ Viime vuo-          keuttaa muiden edellä mainittujen syiden
40160:  sikymmenien tehokkaampi vesiperäisten              lisä;ksi kiinnittämään lisääntyvää huomiota
40161:  maiden kuivatushankkeiden toimeenpano              maamme vesiperäisten alueiden kuivatuk-
40162:  onkin antanut erittäin myönteisiä koke-            seen.
40163:  muksia siitä, miten juuri kuivatus muun               Tässä .tarkoituksessa onkin eri puolilla
40164:  hallantorjunnan ohella suuresti vähentää           maata viime vuosina suoritettu laajoja tut-
40165:   ja lieventää hallan vaikutuksia. Nämä ko-         kimuksia ja laadittu kuivatussuunnitelmia,
40166:  kemukset on saatu niin pohjois- kuin muis-         mutta vasta Keski- ja Pdhjois-Pohjanmaalla
40167:   takin osista maata. Lisätksi näillä kuiva-        lienee laadittu lawjakantoisemmat peruskui-
40168:   tuksilla on erittäin suuri kansantaloudelli-      vatussuunnitelmat ja -tutkimukset, joiden
40169:   nen merkitys myös sikäli, että näin kuiva-        mukaan ohjelmallista määrätietoista työtä
40170:   tetuilla maataloustuotant();alueilla maatalou-    käytännössä voidaan ohjata ja suorittaa.
40171:   den käyttöön voidaan saada laajoja uusia             Mutta samalla, kun näitä alulle saatet-
40172:   asutus- ja viljelysalueita sekä avata mah-        tuja toimenpiteitä on tervehdittävä tyydy-
40173:  -dollisuudet voimaperäisempään ja kannat-          tyksellä mainittujen alueiden osalta, niin
40174:                                     IX,55. -      Heiknra ym.                                 897
40175: samalla on muistettava, että mm. Pohjois-          mm. halla v. 1949 aiheutti n. 140 milj. mar~
40176: Satakunnassa on erittäin laajoja suo- ja           kan vahingot, olisi saatava enemmän kui ...
40177: rämealueita, jopa monien pitäjien alueilla         vatushankkeita. Viljely- ja metsämaa-aluei_,
40178: laajoja, maapohjaltaan maataloudelle ja            den kuivatushankkeiden toimeenpano edis~
40179: metsänkasvulle erittäin hyviä alueita, joit-       täisi tämän seutukunnan koko taloudellista
40180: ten vitsauksena ovat haitalliset tulva- tai         ja henkistä nousua, mutta olisi saatava pe_,
40181: pohjavedet. Kun nämä alueet usein ns. ta-          ruskuivatussuunnitelma       Pohjois-Satakun...
40182: sankoalueina vaativat laajan ojitusverkon          nan vesiperäisten maa-alueiden kuivatus ...
40183: ja niitten kuivattamiseen tarvittaisiin laa~       töitä varten, jolla alueella on myös merkit~
40184: jempaa yhtenäistä suunnitelmaa ja ohjel-,          tävän laajat valtion metsämaat.
40185: maa kuin Karvian joen vedenpinnan jär~                Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
40186: jestelyissä on voitu toteuttaa, niin olisi val~    •kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40187: tiovallan kiinnitettävä tämän suunnitelman
40188: aikaansaamiseen ansaittua huomiota. Mai~                     että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
40189: nittakoon, että siitä huolimatta, että ko.                toimenpiteisiin peruskuivatussuunni-
40190: alueella on suoritettu merkittäviä kuivatus-,             telman aikaansaamiseksi Pohjois-Sa-
40191: hankkeita Jämijärven, Hongonjoen, Meri~                   takunna;n vesiperäisten maitten kui-
40192: karvian, Sii'kaisten, Karvian, Kankaanpään,               vatushankkeiden toimeenpanoa var-
40193: Parkanon, Kihniön, Poroarkun ym. kuntien                  ten.
40194: alueilla, niin sittenkin näille alueille, missä
40195:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
40196: 
40197:                  Eino E. Heikura.                               T. N. Vilhula.
40198:                                         Lauri Murtomaa.
40199: 
40200: 
40201: 
40202: 
40203:                                                                                               113
40204: 898
40205: 
40206: IX1 56. -   'l'oiv. al. N:o 185.
40207: 
40208: 
40209: 
40210: 
40211:                                    '1'. Kinnunen ym..: Toimenpiteistä Pieksämäen ja Mikkelin
40212:                                         välillä olevan suuren suoalueen kuivattamiseksi.
40213: 
40214: 
40215:                                         E d u s k u n n a ll e .
40216:                                                        .
40217:    Viitaten niihin perusteluihin, jotka ovat         kokonaisuutensa, jonka kuivatussuunnitel-
40218:  esitetyt v. 1945 valtiopäiville jätetyssä toi-      mat ja -työt voitaisiin suorittaa muista
40219: vomusaloitteessa .n:o 295 (Liitteet !-XII,           kuivatusalueista riippumatta, johon silloi-
40220: sivu 632), ja huomauttamalla lisäksi, että           sessa päätöksessä viitattiin, ehdotamme kun-
40221: tämä aloite, tultuaan silloin valiokunta- ja         nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
40222: eduskuntakäsittelyssä yhdistetyksi eräisiin          muksen,
40223: toisiin kuivatusaloitteisiin, sai osakseen peri-
40224:  aatteessa myönteiset perustelut, ei asia käy-                  että hallitus ryhtyisi mahdollisim-
40225: tännössä' ole johtanut mihinkään tulokseen,                  man pian toimenpiteisiin Pieksämäen
40226:  vaan nämä ko. suuret suoalueet lepäävät                     ja Mikkelin välillä sijaitsevan suuren
40227:  edelleenkin täysin tuottamattomina. Kun                     suoalueen kuivatussuunnitelman laa-
40228:  tämä suoalue muodostaa oman alueellisen                     timiseksi ja alueen kuivattamiseksi.
40229:       Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
40230: 
40231:                Toivo H. Kinnunen.                                  Aukusti Pasanen.
40232:                Wiljam Sarjala.                                     Aino Luostarinen.
40233:                Väinö Kaasalainen.                                  K. F. Haapasalo.
40234:                Irma Hamara.                                        Edvard Pesonen.
40235:                                                                                               899
40236: 
40237: IX,57.- Toiv. al. N:o 136.
40238: 
40239: 
40240: 
40241: 
40242:                                T. Kinn:q.n~n ym.;       T~mwnwteistä         Kyyueden vesistön ve-
40243:                                    4en,pirt1W!Y~ a~e'Rtfa~ek,si.
40244: 
40245: 
40246: 
40247:                                     E d u s k u n n a ll e.
40248: 
40249:    Kyyveden vesistöalue Mikkelin läänissä        Itse perkausmatkat tulisivat olemaan varsin
40250: ulottuu Haukivuoren, Kangasniemen, 1\'[ik-       lyhy~t,  joten kustannukset jäisivät suhteel-
40251: kelin mlk. ja Pieksämäen mlk. kuntien            lisen pieniksi. Putousta on riittämiin ja
40252: alueille. Sen rantamilla ja ympäristöllä o~      mitkään vc:>imataloudelliset seikat eivät ole
40253: paljon veden vaivaamia soita, lietteisiä lah-    asia,ssa esteenä.
40254: tia ja kuivatuksen tarpeessa olevia metsä-          ~un heikQmpien taloudellisten mahdolli-
40255: maita. Ennen kuin näitä voitaisiin kun-          suuksien varassa Qlevien syrjäseutujen väes-
40256: nolla kuivattaa, olisi Kyyveden vedenpin-        tön ta1Quäell~sia~loja olisi maassamme py-
40257: taa laskettava. Käytettävissämme olevien         rittävii. ensi kädessä kohottamaan, niin
40258: tietojen mukaan saataisiin Kyyvede~ ve-          näemme tässä]5:in hankkeessa, joka paikka-
40259: denpinnan laskemisen avulla 'kuivatetuksi        kq.nnalla on herännyt, varsin merkittävän
40260: hyviä, viljelykselle sopivia maita noin          ajatuksen nimenomaan näiden seutujen ta-
40261: 5,000 ha. Kun alueen entiset viljeJ.ykset        loudellisten :mahdollisuuksien lisäämiseksi.
40262: ovat kovin kivisiä, merkitsisi hedel;mällisten   Asialla on· tietysti myöskin kansantaloudel-
40263: lietemaiden viljelykselle otto noin -suuressa    lista kantavuutta.
40264: mitassa näille alueille aivan ratkaiseva:a          Edel~ä. .esitetyn. perusteella kunnioittaen
40265: maataloudellisten olojen ja mahdollis:uuk-       ehd,otamme ~:u;skurman päätettäväksi toi-
40266: sien elpymistä. Lisäksi saataisiin metsän-       VOIJ).~en,
40267: kasvulle sopivia maita kuivatetuks,i n.
40268: 5,000-10,000 ha., riippuen määrä siitä,                      ~ttä hallitus suorituttaisi tutki-
40269: kuinka suuressa määril;t lask\l suoritettai-               muksen /lyyveden vesistön vedenpin-
40270: siin.                                                      nan .laskemiseksi ja ryhtyisi sen jäl-
40271:    Kyyveden vesistön lasku tapa:htuisi ;Rau-               kMn t{limenpiteisiin hankkeen to-
40272: hajärven ja Läsäkosken kautta Puulav~teen.                 tWiJ,tamis~ksi.
40273:      Helsingissä 11 päivänä syyslq}uta 1951.
40274: 
40275:               Toivo H. Kinnunen.                               Aukusti Pasanen.
40276:               Wiljam Sarjala.                                  A,ino Luostarinen.
40277:               Väinö Kaasalainen.                               K. F. Haapasalo.
40278:               :Irma Hamara.                                    Edvard ·Pesonen.
40279: 900
40280: 
40281: IX,5s.- Toiv. al. N:o 137.
40282: 
40283: 
40284: 
40285: 
40286:                                 Rönkkö ym.: Toimenpit,eistä Vieremän kunnassa olevan
40287:                                    Vuorisjoen sekä Iijärven ja Saarisjärven välisen järvi-
40288:                                   alueen perkaamiseksi.
40289: 
40290: 
40291:                                       E d u s kun n a ll e.
40292: 
40293:    Vieremän pitäjä Ylä-Savossa on tyypil-          viljelysmaata tulvaveden haitallisesta vai-
40294: listä pienviljelijä.seutua. Teollisuuslaitoksia    kutuksesta noin 150 hehtaaria. Lisäksi
40295: ei pitäjässä ole, vaan väestö saa toimeen-         edellä moinitun järviryhmän 'kuivatusalue,
40296: tulonsa maataloudesta ja metsätöistä. Koska        joka alkaa Iijärvestä ja ulottuu Saarisjär-
40297: suuri osa pitäjän pientalonpoikien toimeen-        veen saakka, käsittää hyötyaluetta n. 300
40298: tulosta on metsätöiden varassa, tulee niiden       hehtaaria, kuivatusmatkan pituuden ollessa
40299: puuttuessa helposti työttömyyttä ja toimeen-       n. 18 km. Tämän alueen per'kauksen kautta
40300: tulo vaikeutuu. Perheiden toimeentulon tur-        saisi lähes 100 pienviljelijää veden alta val-
40301: vaamiseksi on tilojen elinkelpoisuuden pa-         iattua tuiki tarpeellista viljelysarvoltaan
40302: rantaminen ensiarvoisen tärkeää. Samoin            hyvälaatuista lisämaata. Kuivatushankkee-
40303: tuottavien työtilaisuuksien iuominen sekä          seen kuuluu 98 viljelmää, joista 15: lla on
40304: yksityiseltä että yleiseltä 'kannalta katsoen      peltoa alle 5 ha, 78:lla 5-15 ha ja 5:llä
40305: on asetettava edelle !hätäaputöitä, joiden         15-20 ha. Viljelmistä 14 on uusia maan-
40306: tarvetta ne myöskin vähentävät.                    ib.ankintatiloja.
40307:    Tällainen vastaisuudessa tuottava ja               Maaston vaihtelevaisuudesta johtuen on
40308: alueen toimeentulon edellytyksiä parantava         kuivatettava;lla alueella viettävyys hyvä, ja
40309:  hanke Vieremällä on Vuorisjoen perkaus            kun alueen järviketju toimii luonnollisena
40310: sekä järviryhmän: Salmisen, Pajusen, Kohi-         viemärinä, jäävät kustannukset alueen kui-
40311: sevan, Pyöreän, Niemisen, Pienen-Pyöreän           vattamisesta suhteellisen vähäisiksi. Seutu-
40312:  ja Saarisen järvien 'kuivatus. Tämän kuiva-       kunnan pientalonpojille tämän yrityksen to-
40313:  tushan\klkeen merkitystä os'Oittaa mm. se, että    teuttaminen kuitenkin on ylivoimainen teh-
40314:  jo yli 50 vuotta sitten pidettiin sitä ajan-       tävä, minkä vuoksi tällaiseen maan perus-
40315:  kohtaisena ja tehtiin silloin osalle tätä          perusparannuksen toteuttamiseen tarvitaan
40316:  aluetta suunnitelma ja kustannusarvio,             yhteiskunnan tukea.
40317:  mutta jäi hankeyritys virastoihin, eivätkä           Edellä olevan perusteella esitämme edus-
40318:  seutukunnan vähävaraiset talonpojat jaksa-         kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40319:  neet sitä omin :voiminsa toteuttaa. Maata-
40320:  louden kehittymisen ja alueelle muodostet-                  että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
40321:  tujen uusien asutustilojen vuoksi on tämän               toimenpiteisiin Vieremän kunnassa
40322:  kuivatushankkeen merkitys entisestään suu-               olevan V uor·isjoen sekä I ijärven ja
40323:  resti lisääntynyt.                                       Saarisjärven välisen järvialueen per-
40324:     Vuorisjoen per'kauksen kautta vapautuisi              kaamiseksi.
40325:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
40326: 
40327:                Tahvo Rönkkö.                                   Wiljam Sarjala.
40328:                Eino Rytinki.                                   Hilja Väänänen.
40329:                Lauri Solla.                                    Hugo Manninen.
40330:                Arvi Ikonen.                                    Juho Rytkönen.
40331:                                                                                            901
40332: 
40333: IX,59.- Toiv. al. N:o 138.
40334: 
40335: 
40336: 
40337: 
40338:                                 Tainio ym.: Toimenpiteistä Simon kunnassa olevan Vian-
40339:                                    tienjoen perkaamiseksi.
40340: 
40341: 
40342:                                     E d u s k u n n a ll e.
40343: 
40344:   Jo lähes kolmekymmentä vuotta sitten           koska hyvät viljelys!kelpoiset maat ovat ve-
40345: metsähallituksen toimesta suunniteltiin Si-      den vaivaamia. Tällaisia erittäin hyvin vil-
40346: mon 'kunnassa sijaitsevan Viantienjoen per-      jelykseen soveltuvia maita on joen ja sen
40347: kansta sen varrella olevien valtion omista-      sivuhaarojen varsilla huomattava määrä
40348: mien metsämaiden kuivattamiseksi. Tällöin        sekä yksityisten että valtion mailla.
40349: suoritetusta joen punnituksesta ja alusta-          Viantienjoen varrella asuvien maanviljeli-
40350: vista perkausvalmisteluista huolimatta jäi       jöiden elinehtojen kehittämisen kannalta
40351: hanke kuitenkin toteuttamatta. Myöhem-           joen perkaaminen olisi aivan välttämätön.
40352: minkään ei joen perkansta ole sa;atu toteute-    On selvää, etteivät he itse omatoimisesti ky-
40353: tuksi, vaikka se myös jatkuvasti laajentu-       kene näin suurta yritystä toteuttamaan.
40354: neen asutus- ja viljelystoiminnan kannalta-      Koska joen perkauksesta huomattavasti
40355: km olisi ollut välttämätön.                      hyötyisi myös valtio ja koska valtion toi-
40356:    Nykyisin on sanotun joen läheisyydessä        mesta on asutustoimintaa joen varrelle edis-
40357: yli 60 viljelmää, joiden yli 400 hehtaaria kä-   tetty muodostamaila sinne asutustiloja, olisi
40358: sittävät viljelykset kärsivät joko joen tulva-   valtio myös velvoll:im.en suorittamaan sano-
40359: vesistä tai ovat muuten veden vaivaamia.         tun joen perkauksen.
40360: Lähes 200 hehtaaria edellä mainitusta pelto-        Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
40361: alasta on joka kevät ja syksy tulvaveden         ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toivo-
40362: peitossa.                                        muksen,
40363:    Joen perlmamattomuudesta viljelyksille ja
40364: valtion metsämaille johtuvien haittojen li-                että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
40365: säksi on huomioitava se, että viljelystoimin-            toimenpiteisiin Simon kunnassa ole-
40366: nan laajentaminen on melkein mahdotonta,                 van Viantienjoen perkauttamiseksi.
40367:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
40368: 
40369: 
40370:                  Eino Tainio.                             Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
40371:                                         Toivo Friman.
40372: 902
40373: 
40374: IX,ao. -    Toiv. al. N:o 189.
40375: 
40376: 
40377: 
40378: 
40379:                                  Rytköilen ym.: Pöl1Wnj6en perkaamisesta.
40380: 
40381: 
40382:                                      E d u s k u n n a 11 e.
40383: 
40384:   Kiuruveden kunnan po-hjoisesta osasta           useiden viiklkojen ajan liikenteeseen kelpaa-
40385: alkava vesistö saa vetensä laajoilta, osaksi      mattomana.
40386: kanavoiduilta ja osaksi vielä kana~oimatto­          Edellä mainitunlaiset tulvat aiheutuvat
40387: milta Pyhännän, Pyhäjärven1 Kärsämäen             siitä, ~ttä Osmankijärte.Stä laskevan Pöl-
40388: ja Kiuruveden kuntien suaalueilta, yhtytm         'hönjöen jokisuu on liian kapea ja matala,
40389: yhdeksi vesist~ksi Harvartpu.mh, Laiinajär-       mataloituen, .ruohöttuen ja metsittyen jat-
40390: ven, Lahnajoen, Korpijeen, Rikkajoen ja           kuv.asti. Tämän joen perkaamisen, laajen-
40391: Remesjoen kautta OsmankiJärvessä, jhsta           tamisen ja patolaitteilla varustamisen
40392: vedet virtaavat edelleen Pölhönjoen kautta.       avulla. voitaisiin suorittaa tulvaveden sään-
40393: Edellä mainituilta suoaluEiilta virhlavat         nöstely ja estää vuosittain uusiiutuvien va-
40394: vedet aiheuttavat sen, että Osma:hkijärven        hinkojen aiheutuminen. Sen avulla saatai-
40395: vedenpinta keväisin ja syksyisitl. köhoaa         siin lähiseutujen alavat niitty- ja suoalueet
40396: jopa kaksi metriä järven harmaalista keski-       viljelykselle kelpaaviksi ja häiriötön maan-
40397: veden korkeutta korkeammalle. Tällöin             tieliikenne linjalla Kiuru vesi-'-Remesky lä-
40398: peittää tulvavesi laajoja viljeltyjä ja vilje-    Pyhäntä-Oulu kävisi mahdolliseksi.
40399: lemättömiä mnta-alueita ja aiheuttaa huo-            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
40400: mattavia vahinkoja viljelyksille; estää syys-     eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
40401: ja kevätkyntöjen suorittamisen ~:U.kanaan
40402: ja Osmankijärven lähiympäristön niitty- ja                   että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
40403: suoalueiden viljelykseen saattamisen. Tulva-              toimempiteisiin Pölhönjoen perkaar
40404: veden korkeuden vuoksi on Kiuruveden-                     mista, laajentamista ja patolaittei-
40405: Remeskylän-Pyhännän mitantie joka kevät                   den rakentamista vartern.
40406:       Helsingissä 11 päivänä. s)ryskuuta 1951.
40407: 
40408:            Juho Rytkönen.             Hugo Manninen.                Elli Juntunen.
40409: VALTIOPÄIVÄT
40410:                 19 51
40411: 
40412:          LIITTEET
40413:                     X
40414: 
40415: TYOVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
40416:      LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
40417: 
40418: 
40419: 
40420: 
40421:               HELSINKI 1951
40422:         VALTIONEUVOSTON KIR.TAPAINO
40423: 1
40424: 
40425: 1
40426: 
40427: 1
40428: 
40429:     1
40430: 
40431:     1
40432: 
40433:     1
40434: 
40435:         1
40436: 
40437:         1
40438: 
40439:         1
40440: 
40441:             1
40442: 
40443:             1
40444: 
40445:             1
40446: 
40447:                 1
40448: 
40449:                 1
40450: 
40451:                 1
40452: 
40453:                     1
40454: 
40455:                     1
40456: 
40457:                     1
40458: Kansaneläkelakia, työaikaa, vuosilomia, vanhusten, invaliidien,
40459: lasten ja orpojen huoltoa ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
40460: 
40461: 
40462: 
40463: 
40464:                                                                       114
40465:                                                                                              907
40466: 
40467: X,1. -   Lak. al. N:o 86.
40468: 
40469: 
40470: 
40471: 
40472:                                 Soininen ym..: Ehdotus           laiksi kansaneläkelain 33 § :n
40473:                                    muuttamisesta.
40474: 
40475: 
40476:                                      E d u s ik: u n n a ll e.
40477: 
40478:    Kansaneläikellllkia säädettäessä v. 1937        suuren ja kauaskantoisen lainsäädännön
40479: kävi selville, että sitä koskeva ensimmäinen       edessä. Eri piireissä oli asiaa pohdittu jo
40480: !komitean mietintö oli vrulmistunut jo v. 1892,    miespolven ajan, laajat kansalaispiirit ku-
40481: jonik:a jä1keen kysymys on ollut jatkuvasti        vittelivat saavansa yhteiskunnalta jonkin-
40482: vire1llä, viimeinen komitean mietintö oli val-     laisen turvan ponnistustensa ja vaivannä-
40483: mistunut joulukuun 18 päivänä 1935. Tä-            köjensä palk'kioksi vanhuuden vuosina.
40484: män mietinnön pohjalle hallituksen esitys          Pettymystä on ollut monessa suhteessa, jos-
40485: oli rakentunut.                                    kin myöhemmät ajat antanevat tuloksen
40486:    Asiaa eduskunnassa käsiteltäessä asetet-        odotuksille.
40487: tiin erikoisvaliokunta, kansanvaik:uutusvalio-        Jo nyt on mielestämme korkea aika ikä-
40488: ikunta, jonka tehtävänä yksinomaan oli tä-         rajan muuttamiseksi 60 vuodeksi. Kun
40489: män !kysymyksen vwmistelu.                         yleensä jo ennen 65 vuotta mruksetaan vir-
40490:    Asia oli sen laajakantoisuuden takia pe-        kamieseläkkeitä, olisi kohtuullista, että kan-
40491:  rusteellisen valmistelun alaisena sekä kan-       saneläkettä, joka koskee kaikkia piirejä,
40492: sanvakuutusvaliokunnassa kuin myöskin              myöskin niitä kansalaisia, jotka kirves ja
40493:  suuressa valiokunnassa.                           kuokka kädessä tekevät koko ikänsä ras-
40494:    Vastalauseitta ei kysymys mennyt läpi,          kasta ruumiillista työtä, sekä kaikille kan-
40495:  muutosesityksiä jo silloin esitettiin valio-      salaisille, joita kansaneläkelaki koskee, olisi
40496:  kunnassa ja eduskunnassa.                         eläkeraja määrättävä 60 vuodeksi.
40497:     Kansanelä:kelain voimaan tulon jälkeen            Edellä olevaan nähden kunnioittavasti
40498:  on monia muutoksia jouduttu tekemään,             ehdotamme,
40499:  jotka ovat olleet parannuksia. Kansanelä-
40500:  kelain käsittelyn aikana oli eduskunta sel-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
40501:  villä, että kysymystä ratkaistaessa olimme                 van lakiehdotuksen:
40502: 
40503: 
40504:                                              Laki
40505:                                kansaneläkelain muuttamisesta.
40506:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä toukokuuta 1937 anne-
40507: tun kansaneläkelain (248/37) 33 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
40508:                    33 §.                               Tämä la;ki tulee voimaan . . pä.ivänä
40509:    Vakuutettu .tulee oikeutetuksi vanhuus-          . ..... kuuta 19 ...
40510: eläkkeeseen täytettyään kuusikymmentä
40511: vuötta.
40512: 
40513: 
40514: 
40515:       Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1951.
40516: 
40517:          Heikki Soininen.             Toivo H. Kinnunen.              Tahvo Rönkkö.
40518: 908
40519: 
40520: X,2.- Lak. al. N:o 87.
40521: 
40522: 
40523:                                Tuurna ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 37 § :n muut-
40524:                                  tamisesta.
40525: 
40526:                                     E d u s k u n n a ll e.
40527:    Siirtoväkeen kuuluvilta henkilöiitä on       suurtakaan osaa vakuutusmaksujen yhteis-
40528: jäänyt sodan ja sen jälkeen seuranneen          summasta. Kansaneläikelaissamme omaksu-
40529: ajan poikkeuksellisissa oloissa suhteellisen    tun periaatteen mukaan aiheuttaa kuiten-
40530: runsaasti kansaneläkemaksuja suoritta-          kin vakuutusmaksun laiminlyönti eläkkeen
40531: :matta. Lähinnä on tällaisia laiminlyöntejä     vähentämisen. Lain 41 § :n 5 momentin
40532: vuoden 1942 maksuissa, joista ei aika-          mukaan on tällöin vastaava vähennys teh-
40533: naan myönnetty maksuvapautusta. Lisäksi         tävä myöskin .Jisäelä:kkeeseen. Huomioon ot-
40534: vuonna 1945 säädetty maanhankintalaki           taen kuitenkin ne poikkeukselliset olot ja
40535: myönsi vissin verovapauden maansaantiin         säännökset, joiden takia erityisesti siirto-
40536: o1keutetuille henkilöille, mistä johtuen        väki on laiminlyönyt vakuutusmaksujen
40537: nämä ovat varsin yleisesti otaksuneet ole-      säännöllisen suorittamisen, ei tällaisille pie-
40538: vansa kokonaan vapautettuja myöskin kan-        nille laiminlyönneille ole syytä antaa va-
40539: saneläkemaksuista. Osaltaan on laimin-          kuutetuille haitallista merkitystä eikä lu-
40540: lyöntien lukua lisännyt myös se, että siirto-   kea niitä vakuutettujen viaksi.
40541: väki tuli vasta v:n 1948 alusta hengillekir-       Asiantuntijapiireissäkin on katsottu, että
40542: joitetuksi nykyisiin sijoituslmntiinsa ja       alle 10 % laiminlyönti voidaan kohtuudella
40543: asianomaiset viranomaiset eivät monessa ta-     jättää eläkettä laskiessa huomioon ottamatta ..
40544: pauksessa suorittaneet kansaneläkemwksu-        Täten samalla säästytään siltä melkoiselta
40545: jen perintää näiltä uusilta asukkailta, jotka   työmäärältä, mikä näiden vähäisten laimin-
40546: olivat vapautetut muista maksuista. Edel-       lyöntien ja virheiden tutkimisesta aiheutuu.
40547: läkerratuin tavoin laiminlyödyt vakuutus-          Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
40548: maksut ovat yleensä pieniä ja kun rahan-        ehdotamme,
40549: arvon alenemisen johdosta nykyiset vakuu-
40550: tusmaksut ovat huomattavasti korkeimpia,                   että Eduskunta hyväksyisi seu-
40551: ei laiminlyötyjen vakuutusmaksujen osuus                 raavan lakiehdotuksen:
40552: vakuutuskauden päättyessä tule tekemään
40553: 
40554:                                            Laki
40555:                              kansaneläkelain muuttamisesta.
40556:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä toukokuuta 1937 annetun
40557:  kansaneläkelain 37 §, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1943 annetussa
40558:  laissa, näin kuuluvaksi:
40559:                   37 §.                         :kuitenkaan milloin vähennys olisi pienempi
40560:    Jos vakuutusmaksun suorittamisessa on        kuin kymmenen sadalta täydennysosan
40561: tapahtunut laiminlyöntiä ennenkuin eläke-       määrästä. Laiminlyötyä keskimaksua las-
40562: laitos on tehnyt päätöksensä eläkehake-         kettaessa älköön otettako huomioon sitä
40563: muksesta, vähennetään eliilkkeen täydennys-     suorittamatta jätettyä va'kuutusmaksua.
40564: osasta määrä, joka on samassa suhteessa         joka on erääntynyt työkyvyttömyyseläk-
40565: eläkkeen täydennysosaan kuin laiminlyöty        keen hakemisen jälkeen.
40566: keskimaksu määrättyyn keskimaksuun, ei
40567:       Helsingissä syyslmun 13 päivänä 1951.
40568:         Arno Tuuma.                 Jalmari Väisänen.            Nestori Kaasalainen.
40569:         Juho Kuittinen.             Eemil Luukka.                Väinö Kaasalainen.
40570:         Helena Virkki.              Urho Kähönen.                Matti Miikki.
40571:         K. F. Haapasalo.            Juho Niukkanen.              Erkki Koivisto.
40572:         R. Hallberg.                Juho Heitto.                 Niilo Ryhtä.
40573:                                                                                            909
40574: 
40575: ::X,3. -   Lak. al. N: o 88.
40576: 
40577: 
40578: 
40579: 
40580:                                   Innala ym.: Ehdotus laiksi kansaneläkelain 39 § :n muut-
40581:                                      tamisesta.
40582: 
40583: 
40584:                                       E d u s ik u n n a ll e.
40585: 
40586:    Kansaneläkelain 39 § :n 1 momentin mu-            Kuten edellä sanotusta sehriää, perheet-
40587: ilman, sellaisena kuin se on muutettuna tou-       tömät vakuutetut on tämän lainkohdan mu-
40588: kokuun 14 päivänä 1948 annetu!la lailla,           kaan asetettu erilaiseen asemaan kuin per-
40589: :suoritetaan, jos vakuutettu tai eläkkeeseen       heelliset, koska heidän kuoltuaan ei heidän
40590: oikeutettu kuolee, hakemuksesta palautuk-          lähimmille perillisilleen suoriteta lainkaan
40591: sena seitsemänkymmentä sadalta vakuute-            maksujen palautusta. Tämä on sitä koh-
40592: tun saman lain 37 a § :n mukaan laskettu-          tuuttomampaa, kun perheettömät jo voi-
40593: jen suoritettujen keskimaksujen summasta,          massa olevan verolainsäädännönkin mu-
40594:  kuitenkin vähintään viisisataa ja enintään        kaan ovat velvollisia suorittamaan huomat-
40595: kolmekymmentätuhatta markkaa, hänen                tavasti suuremman tulo- ja omaisuusveron
40596:  leskelleen ja kahdeksantoista vuotta nuo-         kuin perheelliset. Sen vuoksi ei ole mitään
40597:  remmille tai sitä vanhemmille työkyvyttö-         syytä jättää perheettömien palkasta aika-
40598: mille rintaperillisilleen heidän kesken jaet-      naan yhtä suurena rasituksena pidätettyjä
40599:  tavaksi, kuten laillisesta pesänosituksesta       kansaneläkemaksuja palauttamatta perheet-
40600: Dn säädetty.                                       töminä kuolleiden vakuutettujen kuolinpe-
40601:     Saman pykälän 2 momentin mukaan                sän osakkaille samoin edellytyksin kuin ne
40602:  maksujen palautus suoritetaan samojen pe-         nyt palautetaan perheellisten vakuutettu-
40603:  rusteiden mukaan myös, jos eläkkeensaaja          jen perillisille.
40604:  kuolee ennenkuin vuosi on ikulunut siitä,            Ehdotamme tämän vuoksi,
40605:  kun eläke hänelle myönnettiin. Tällöin ei
40606:  kuitenkaan palauteta enempää kuin puolet                     että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
40607: ~ momentin mukaan suoritettavista mää-                      van lakiehdotuksen:
40608:  ristä.
40609: 
40610:                                              Laki
40611:                                kansaneläkelain muuttamisesta.
40612:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä toukokuuta 1937 annetun
40613:   kansaneläkelain 39 § :n 1 momentti, sellaisena 'kuin se on muutettuna 14 päivänä
40614:   toukokuuta 1948 annetussa laissa, näin kuuluvaksi:
40615:                      39 §.                          vähintään viisisataa ja enintään kolmekym-
40616:    Jos valkuutettu tai elälclmeseen oikeutettu      mentätuhatta markkaa, hänen kuolinpe-
40617:  kuolee, suoritetaan hakemuksesta palautuk-         sänsä oswkkaille heidän keskensä jaetta-
40618:  sena seitsemänkymmentä sadalta vakuute-            vaksi kuten laillisesta pesänosituksesta on
40619:  tun 37 a § :n mukaan laskettujen suoritet-         säädetty.
40620:  tujen keskimaksujen summasta, kuitenkin
40621: 
40622:        Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1951.
40623: 
40624:                  Aune Innala.                                    Johannes Wirtanen.
40625:                  Helena Virkki.                                  Aino Malkamäki.
40626:                  Irma Hamara.                                    Kaisa Hiilelä.
40627: 910
40628: 
40629: X,4. -   Lak. al. N:o 89.
40630: 
40631: 
40632: 
40633: 
40634:                                 Erkkilä ym. : Ehdotus maatalouden työaikalaiksi.
40635: 
40636: 
40637: 
40638:                                      E d u s k u n n a 11 e.
40639: 
40640:    Kysymys maatalouden työajan säännöste-         iain sovelluttamisalaa sen valvonta, mikä
40641: lystä on maassamme jo kauan ollut vireillä.       juuri pientilojen kohdalla aiheuttaisi yli-
40642: Vaikka maatalouden työajan lailla tapahtu-        voimaisia vaikeuksia, helpottuu huomatta-
40643: vaan säännöstelyyn liittyy maataloustöiden        vasti.
40644: erikoislaadun vuoksi monia vaikeuksia, on            Kaiken edellä olevan huomioon ottaen on
40645: maatalouden työaikalain säätämistä nyky-          maatalouden työolojen säännöstely aloitet-
40646: oloissa pidettävä tarpeellisena ja ajankoh-       tava varovasti, kuten on tapahtunut Ruot-
40647: taisena, koska maatalouden työajan tarkoi-        sissakin, jossa maatalouden työaikalain so-
40648: tuksenmukainen säännöstely on omiaan li-          veltaminen aloitettiin maatalousyrityksistä,
40649: saamaan maataloustyöväestön sosiaalisen           joissa oli kolme tai useampia vakinaisia
40650: turvallisuuden tunnetta ja ilmeisesti se          työntekijöitä. Meillä olisi syytä jättää lain
40651: asianmukaisesti toteutettuna voi myös osal-       ulkopuolelle yritykset ja työt, joissa on
40652: taan estää maaltapakoa maataloudesta.             enintään kaksi va;kinaista työntekijää ja
40653:    Maatalouden työaikalaki on kuitenkin           näiden lisäksi samanaikaisesti tilapäistyön-
40654: laadittava sellaiseksi, ettei se tarpeettomasti   tekijöiksi otettuja työntekijöitä, jos vii-
40655: rajoita yksityisten kansalaisten sopimusva-       meksi mainittujen työntekijöiden kalenteri-
40656: pautta ja mahdollisuutta tehdä työtä. Eri-        vuoden aikana tekemät työpäivät eivät ylitä
40657: koisesti on varottava säätämästä sellaista        120 työpäivää.
40658: työaikalakia, joka jättää huomioonotta-              Lakiehdotuksen ensimmäisessä ja toisessa
40659: matta maataloudessa vallitsevat, muista am-       pykälässä on määritelty lain soveltamisala
40660: mateista, esim. teollisuudesta, suuresti poik-    edellä esiteltyjen periaatteiden mukaisesti.
40661: keavat olosuhteet. Mainitta;koon vain maa-        Kun lain noudattamisen valvonta eräissä
40662: taloustöiden riippuvaisuus sääsuhteista ja        töissä, joita tehdään urakkapalkalla, tuot-
40663: vuodenajoista. Myös maataloutemme suh-            taisi ~uuria vaikeU'ksia, on huomioon ottaen
40664: teellisen vähäinen rationalisointi, ennen         lähinnä käytännölliset näkökohdat lakieh-
40665: muuta koneellistuminen, ovat tekijöitä,           dotuksen 2 § :n 1 kohdassa lueteltu joukko
40666: jot'k.a vaikeuttavat työajan kovin pitkälle       sellaisia töitä, joita laki ei koske sikäli kun
40667: vietyä säännöstelyä. Niin ikään on luon-          niitä tehdään urakkapalkalla.
40668: nollista, että maatalouden työaikalain on            Jäljempänä olevaa lakiehdotusta laadit-
40669: sopeuduttava pienviljelysvaltaiseen maata-        taessa on otettu huomioon maataloutemme
40670: lousj.ärjestykseemme. Pienillä tiloilla, missä    ennen muuta sen pienviljelijåvaltaisuudesta
40671: työnantaja, pienviljelijä, yhdessä yhden tai      johtuvat olosuhteet. Ehdotus perustuu lä-
40672: korkeintaan kahden työntekijän kanssa             hinnä eduskunnan työväenasiainvaliokun-
40673: rinnan työskentelee ottaen osaa kaikkiin          nan vuoden 1950 valtiopäivillä hallituksen
40674: maataloustöihin, ovat olosuhteet sellaiset,       esityksestä N :o 86 (1948 vp.) maatalouden
40675: ettei niillä voida lähteä lain perusteella        työaikalaiksi antamaan mietintöön.
40676: säännöstelemään työaikaa. Näillä tiloilla            Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
40677: on työntekijöille järjestettävä muilla ta-        ehdotamme,
40678: voin, esim. suhteellisen runsaasti vapaa ai-
40679: koja antamalla, työaik!Jijlin takaamia etuja                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
40680: vastaavat etuudet. R~joittamalla työaika-                 van lakiehdotuksen:
40681:                                       X,4.- Erkkilä ym.                                    911
40682: 
40683:                              Maatalouden työaikalaki.
40684:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
40685:                    1 luku.                                            3 §.
40686:                                                     Milloin 1 § :n 1 momentissa tarkoitettu-
40687:              Lain soveUamisala.                  jen kahden työntekijän lisäksi tilapäis-
40688:                       1 §.                       työntekijöiksi otettujen työntekijäin teke-
40689:    Tämän lain alaisia ovat jäljempänä mai-       mäin työpäivien luku edellisenä vuonna on
40690: nitut yritykset tai työt, joissa vähintään       noussut yli 1 § :n 1 momentissa mainitun
40691: kaksi työntekijää säännöllisesti kautta vuo-     määrän ja olosuhteet alkavana kalenteri-
40692:  den palkasta tekee työtä työnantajan lu-        vuonna ovat samanlaiset tai muutoin on il-
40693: :kuun tämän johdon ja valvonnan alaisena         meistä, että työpäiväin luku sinä;kin vuonna
40694: sekä joissa näiden työntekijäin lisäksi sa-      ylittää sanotun määrän, on lakia yrityk-
40695: manaikaisesti käytetään muita työntekijöitä      sessä tai työssä sovellettava kalenterivuoden
40696: kiireellisinä työaikoina tai muutoin tilapäi-    alusta alkaen. Muussa tapauksessa on la-
40697: sesti työhön, jota tämä laki koskee, yh-         kia alettava soveltaa siitä a1kaen, kun on
40698: teensä enemmän kuin satakaksikymmentä            :käynyt ilmeiseksi, että näiden työntekijäin
40699: työpäivää kalenterivuodessa tai useampia         tekemäin työpäivien luku kalenterivuonna
40700: ensiksi mainittuja säännöllisesti kautta         ylittää edellä mainitun määrän.
40701: vuoden työtä ,tekeviä työntekijöitä:
40702:    1) maatalous ja sen välittömässä yhtey-                            4 §.
40703: dessä suoritettavat työt sekä sen sivuelin-         Työntekijänä tätä lakia sovellettaessa ei
40704: keinot, mikäli viimeksi mainituissa sään-         pidetä:
40705: nöllisesti käytetään työhön saman työnan-           1) henkilöä, joka elää vakinaisesti työn-
40706: tajan varsinaista maataloutta varten palk-       antajan taloudessa ja on hänelle tai hänen
40707: kaamia työntekijöitä eikä näiden elinkeino-      aviopuolisolleen sukua suoraan takenevassa
40708: jen harjoittamista ole pidettävä itsenäi-        tai etenevässä polvessa tai on hänen otto-
40709: senä yrityksenä;                                 lapsensa tahi ottovanhempansa taikka jon-
40710:    2) välittömästi maatalouden tai sen si-       kun tässä mainitun puoliso tahi hänen kas-
40711: vuelinkeinojen yhteydessä suoritettava ra-       vattilapsensa;
40712: kennusten sekä muukin maataloustyönteki-            2) sellaista työnjohdossa tai valvojana
40713: jäin ja heihin verrattavassa asemassa ole-       olevaa henkiloa, joka ei osallistu tahi joka
40714: vien henkilöiden asuntojen rakentaminen,         vain tilapäisesti osallistuu johdettaviensa
40715: :kunnossapito ja korjaaminen;                    tai valvottaviensa työntekijäin työhön,
40716:    3) itsenäisesti tai erillään maataloudessa    eikä myöskään tilanhoitajaa; eikä
40717: harjoitettu puutarhan ja eläinten hoito;            3) kotiapulaista, joka ainoastaan tilapäi-
40718: sekä                                             sesti osallistuu 1 § :ssä tarkoitettuun työ-
40719:    4) maatalousyritystä varten suoritettu        hön.
40720: maan- ja metsänparannus-, raivaus- sekä             Asetuksella säädetään, keihin valtion.,
40721: muu niihin verrattava työ silloinkin, kun        kunnan ja muun julkisen yhteisön, paitsi
40722: sitä harjoitetaan itsenäisenä yrityksenä.        seurakunnan, viran tai toimen haitijoihin
40723:                                                  on sovellettava, mitä tässä laissa on työn-
40724:                                                  tekijästä säädetty.
40725:                       2 §.
40726:    Tiimä laki ei koske:                                               5 §.
40727:    1) hiiltoa, turpeen nostoa, turvepeh:kun         Virallisen syyttäjän tai valtion ammat-
40728: tai polttoturpeen valmistusta, juurikasvien      tientarkastajan taikka työnantajain ja,
40729: hoito- ja nostotöitä, ojitusta, uudisraivausta   työntekijäin keskusjärjestöjen pyynnöstä.
40730: ja metsätöitä eikä myöskään muita näihin         on työneuvoston ratkaistava, onko työtä.
40731: verrattavia töitä, joita suoritetaan sellai-     tai työntekijää pidettävä sellaisena, johon
40732: sissa olosuhteissa, ettei niiden johtoa ja       tätä lakia on .sov.ellettava.
40733: valvontaa voida järjestää, mikäli näitä             Ammattientarkastajan on, ·milloin .asian-
40734: töitä· tehdään ura;kkapalkalla; eikä             omainen sitä vaa.tii, saatettava 1 momen-
40735:   :2) .poronhoitoa.                              tissa mainittu kysymys työneuvoston rat-
40736: 912                            X,4.- Maatalouden työaika.
40737: 
40738: lmistavaksi, jollei asiaa muuten ole pidet-       Milloin matka määrätystä lähtöpaikasta
40739: tävä ilmeisen selvänä.                          työpaikalle on kolme kilometriä pitempi,
40740:    Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian   suoritettakoon 1 momentin säännöksestä
40741: Tatkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta        poiketen työntekijälle, jollei toisin ole
40742: kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tä-       sovittu, matkaan työpaikalle ja sieltä pa-
40743: män kysymyksen ratkaisemisen työneuvos-         laamiseen kuluvalta kohtuulliselta ajalta
40744: tolle, milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai    hänen palkkaansa tai, jos työnantaja on
40745: asianosainen sitä vaatii; ja päättäköön tuo-    varannut työntekijälle vapaan kuljetuksen,
40746: mioistuin asian vasta sen jälkeen, kun työ-     puo.lta palkkaansa sanotulta ajalta vas-
40747: neuvoston ratkaisu on sille toimitettu.         taava korvaus. Matkaan käytettyä aikaa
40748:                                                 ei tällöin lueta työaikaan.
40749:                   2 luku.                                          9 §.
40750:                                                   Säännöllisen työajan on päätyttävä vii-
40751:            Säännöllinen työaika.                meistään kello yhdeksäntoista, ja työnteki-
40752:                      6 §.                       jälle on sen jälkeen annettava vähintään
40753:    Työntekijän säännöllinen työaika on jäl-     10 tuntia kestävä yhdenjaksoinen vapaa-
40754: jempänä säädetyin poikkeuksin vuorokau-         aika.
40755: dessa kauintaan 9 tuntia ja viikossa:              Milloin työtä tehdään vuorotyönä, voi
40756:    marras-, joulu- ja tammikuun aikana 42       työneuvosto määräämillään ehdoilla sallia
40757: tuntia;                                         sen jatkuvan myös kello yhdeksäntoista
40758:    helmikuun 1 päivän alusta huhtikuun 15       jälkeen.
40759: päivän loppuun ja lokakuun 16 päivän                              3 luku.
40760: alusta saman kuukauden loppuun 47 tun-
40761: tia; sekä                                                  Ruokailu- ja lepoajat.
40762:    huhtikuun 16 päivän alusta lokakuun 15                           10 §.
40763: päivän loppuun 52 tuntia.                         Jos työaika vuorokaudessa on vähintään
40764: · Pääasiallisesti eläinten hoitoon käytettä-    7 tuntia, on työntekijälle annettava työn
40765: vän työntekijän säännöllinen työaika on         aikana ainakin yksi vähintään tunnin kes-
40766: tkauintaan 9 tuntia vuorokaudessa ja 117        tävä ruokailuaika. Tätä aikaa, jolloin työn-
40767: tuntia kahden peräkkäisen viikon aikana         tekijä olkoon vapaa työn suorittamisesta,
40768: kuitenkin p_iin, että pääasiassa vetoeläimen    ei lueta työaikaan.
40769: hoitoon käytettävän työntekijän työaika
40770: kahden peräkkäisen viikon aikana saa olla                           11 §.
40771: kauintaan 108 tuntia.                              'Työntekijälle on sunnuntain ajaksi an-
40772:    Säännöllinen työaika 1 § : n 3 kohdassa      nettava vähintään 34 tuntia kestävä yh-
40773: tarkoitetussa puutarhanhoidossa on kauin-       denjaksoinen vapaa-aika.
40774: taan 9 .tuntia vuorokaudessa ja 47 tuntia          Edellä 1 momentissa mainittu viikoittai-
40775: viikossa.                                       nen vapaa-aika saadaan kuitenkin 6 § :n
40776:    Työneuvosto voi, vuotuista työaikaa pi-      2 momentissa tarkoitetulle työntekijälle an-
40777: tentämättä, sallia työajan jaon viikottai-      taa siten, että se neljän peräkkäisen vii-
40778: sun enimmäismääriin muullakin tavalla           kon aikana annetaan kahdesti sunnuntaina
40779: kuin 1 momentissa on si.i,ädetty.               ja kahdesti muina viikon päivinä, elleivät
40780:                                                 työntekijä ja työnantaja keskenään toisin
40781:                      7 ·§,                      sovi.
40782:   Viikolla tarkoitetaap_ tässä laissa aikaa        Mitä tässä pykälässä on säädetty viikot-
40783: maanantaiaamusta sunnuntai-iltaan, sano-        taisesta vapaa-ajasta, ei koske työntekijää,
40784: tut näivät mukaan luettuina. Määrättyyn         jota tilapäisesti käytetään eläinten hoitajan
40785: kuukauteen kuuluvaksi luetaan viikko,           sijaisena.
40786: jonka ensimmäinen päivä on siinä 1kuussa.                         4 luku.
40787:                    8 §.                         Säännöllisen työajan ylittäminen ja työs-
40788:   Jollei toisin ole sovittu, suoritetaan                   kentely vapaa-aikana.
40789: matka työnantajan määräämästä lähtöpai-                            12 §.
40790: ~asta työparkalle työaikflna ja työaika           Erikseen tehdyn sopimuksen mukaan
40791: päättyy työpaikalla, ·                          saadaan jäljempänä mainittavia työnteki-
40792:                                      X,4.- Erkkilä ym.                                     913
40793: 
40794: jöitä pitää työssä viikottaisen säännöllisen    jona työntekijää käytetään 12         13    ja
40795: työajan lisäksi yhteensä kauintaan 20 tun-      14 §: ssä tarkoitettuun työhön. '
40796: tia neljän peräkkäisen viikon aikana:
40797:    1) pääasiassa eläinten hoitoon käytettä-
40798: vää työntekijää;                                                     16 §.
40799:    2) kullakin viljelmällä enintään yhtä          Vap~.a-a~~anaan.    saa.?-~an. työntekijää
40800: työntekijää, jota muun taloustyön ohella        6 § :ssa saadettyJen tyoarkoJen enimmäis-
40801: säännöllisesti käytetään myös vetoeläinten      määriä kuitenkaan ylittämättä käyttää sel-
40802: tai koneiden hoitoon; sekä                      -laiseen työhön, jonka suoritusta sen laadun
40803:    3) pääasiassa puutarhatyöhön käytettä-       vuoksi ei voida siirtää toiseen aikaan.
40804: vää työntekijää.                                   Sen lisäksi, :mitä 1 momentissa on sää-
40805:    Edellä 1 momentissa tarkoitetusta lisä-      detty, saadaan työntekijää käyttää hänen
40806:                                                 v~paa-aikanaan myös 12 ja 13 § :ssä mai-
40807: työstä suoritettavasta korvauksesta saavat
40808: työnantaja ja työntekijä keskenään sopia.       mttuun työhön sekä hätä- ja ylityöhön.
40809: Sopimus, jonka mukaan korvaus tästä
40810: työstä sisällytetään työntekijän varsinai-
40811: seen palkkaan, on mitätön.
40812:                                                                   5 luku.
40813:                    13 §.                                     Korotettu palkka.
40814:    Säännöllisen työajan lisäksi saadaan
40815: ityöntekijää käyttää hänen suostumuksel-                             17 §.
40816: laan tai pakottavista tahi edeltä arvaamat-        Ylityöstä ja 14 §: ssä tarkoitetusta hätä-
40817:                                                 ~yöstä, jota tehdään 6 §: ssä tarkoitetun
40818: tomista syistä tilapäisiin matkoihin niin
40819: myös hänen omasta tahdostaan työ~anta­          J?~o -yuorokautisen tai vii.~ottaisen työajan
40820: jan kanssa kulloinkin tehdyn sopimuksen         hsa:ks1, on maksettava vudelläkymmenellä
40821:                                                 pr?sent~lla korotettu palkka. Jos ylityötä
40822: mukaan askartelutyöhön.
40823:    Edellä 1 momentissa mainitusta lisä-         kmtenkm tehdään enemmän kuin 2 tuntia
40824: työstä suoritettakoon työntekijälle edeltä-     vuorokaudessa, on sanotun tuntimäärän
40825: päin sovittujen perusteiden mukainen tai        ylittävältä ajalta, niin myös sunnuntaina ja
40826: muu kohtuullinen korvaus. Sopimus, jonka        ki~~o.~lisina. juhlapäiviJ?-ä tehdystä yli-
40827: mukaan sanottu korvaus sisällytetään työn-      tyosta suoritettava kaksmkertainen palkka.
40828: tekijän varsinaiseen palkkaan, on mitätön.         Jos työntekijällä on kuukausi- tai urak-
40829:                                                 kapaJtkka, saadaan perustuntipalkka jaka-
40830:                                                 malla työntekijän säännöllisenä työaikana
40831:                     14 §.                       saama kuukausiansio kahdellasadalla sekä
40832:    :Milloin luonnontapahtuma, tapaturma tai     jos työsuhde ei ole kestänyt kuukautta ja~
40833: muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta         kamalia siltä ajalta saatu ansio luv~lla
40834: tietää, on aiheuttanut keskeytyksen yrityk-     joka saadaan, kun työpäivien luku kerro~
40835: sen säännöllisessä toiminnassa tahi vaka-       t~an kahdeksalla. Yli- ja hätätyöstä suo-
40836: vasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen     ritettavaa korotettua palkkaa laskettaessa
40837: taikka hengen, terveyden tai omaisuuden         on otettava huomioon rahapalkan ohella
40838: joutumiseen vaaranalaiseksi, tai kun koti-      myös palkkaukseen sisältyvät luontaisedut.
40839: eläimelle tapahtunut synnytys tai onnetto-         Sopimus, jonka mukaan 1 momentissa
40840: muus tahi eläimen sairaus tilapäisesti an-      tarkoitetusta yli- tai hätätyöstä maksettava
40841: taa siihen aihetta, saadaan 6 § : ssä säädet-   koro~et~u palkka sisällytetään työntekijän
40842: tyjä työaikoja pitentää siinä määrin kuin       varsmaiSeen palkkaan, on mitätön.
40843: mainitut syyt välttämättömästi vaativat.
40844: 
40845:                     15 §.                                            18 §.
40846:    Työntekijää on lupa hänen suostumuk-            Oikeus yli- ja hätätyöstä säädettyyn ko-
40847: sellaan pitää ylityössä 6 §: ssä mainittujen    rotettuun palkkaan sekä 8 § :n 2 momen-
40848: työaikojen lisäksi 'kauintaan 48 tuntia nel-    tissa ja 12 ja 13 §: ssä mainittuun korvauk-
40849: jän peräkkäisen viikon aikana kuitenkin         seen on rauennut, jollei kannetta siitä ole
40850: niin, ettei ylityötuntien määrä kalenteri-      nostettu vuoden kuluessa sen kalenterivuo-
40851: vuoden aikana ylitä 200 tuntia.                 den päättymisestä, jolloin sellainen oikeus
40852:   Ylityöajaksi älköön luettako sitä aikaa,      syntyi.
40853:                                                                                            115
40854: 914                            X,4.- MaatailOnden työai,ka.
40855: 
40856:                   6 luku.                      vähintään kaksikymmentä päiväsakkoa.
40857:                                                   Työnantajaa, joka hankkiakseen itselleen
40858:             Erinäisiä säännöksiä.              tai toiselle hyötyä tai aikaansaadakseen va-
40859:                     19 §.                      hinkoa on pitänyt väärin 20 § : ssä mainit-
40860:    Milloin erityiset syyt sitä vaativat, on    tua luetteloa tai muuttanut sitä .tahi sen
40861: työneuvostolla valta määrätyissä tapauk-       hävittänyt, kätkenyt taikka tehnyt mahdot-
40862: sissa myöntää muitakin kuin 6 § :n 4 mo-       tomaksi lukea tai joka kieltäytyy antamasta
40863: mentissa mainittuja poikkeuksia tämän lain     20 § :n 2 momentissa mainittua ilmoitusta,
40864: työaikoja koskevista säännöksistä.             rangaistakoon s.akolla.
40865:    Valtioneuvosto voi työneuvoston esityk-        Joka muutoin rikkoo tätä lakia tai sen
40866: sestä myöntää 1 momentissa ja 6 § :n 4 mo-     nojalla annettuja määräyksiä, rangaista-
40867: mentissa tarkoitettuja poikkeuksia määrät-     koon enintään kahdellakymmenellä päivä-
40868: tyjä alueita tai työaloja varten.              sakolla.
40869:                                                   Jos työnantajan edustaja havaitaan. syy-
40870:                     20 §.                      pääksi tässä pykälässä mainittuun rikko-
40871:    Työnantajan on pidettävä sosiaaliminis-     mU'kseen eikä sitä samalla voida lukea
40872: teriön vahvistaman tai hyväksymän kaavan       työnantajan syyksi, rangaistakoon ainoas-
40873: mukaista luetteloa tehdystä hätä- ja yli-      taan edustajaa.
40874: työstä sekä niistä maksetusta 'korotetusta                         23 §.
40875: palkasta. Luettelo on vaadittaessa näytet-        Tässä laissa mainitut rikkomukset on vi-
40876: tävä tarkastusviranomaiselle ja työnteki-      rallisen syyttäjän pantava syytteeseen,
40877: jäin luottamusmiehelle sekä pyynnöstä kir-     17 §: ssä mainituissa tapauksissa ainoas-
40878: jallisesti annettava työntekijälle tai hänen   taan, milloin asianomistaja on ilmoittanut
40879: valtuutetulleen tieto työntekijää koskevista   rikkomuksen syytteeseen pantavaksi.
40880: luettelossa olevista merkinnöistä.
40881:                                                                   24 §.
40882:                    21 §.                         Tämän lain noudattamista valvovat am-
40883:    Työnantajan toimesta on hänen luonaan       mattientarkastusviranomaiset.
40884: sopivassa paikassa työntekijäin nähtävänä
40885: pidettävä tämä laki ja sen nojalla annetut                          25 §.
40886: täytäntöönpallomääräykset sekä asianomai-        .Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty,
40887: sen viranomaisen päätös niistä ehkä myön-      on lapsiin ja nuoriin henkilöihin nähden
40888: netyistä poikkeuksista, niin myös käytän-      noudatettava niitä erityisiä rajoituksia,
40889: nössä oleva työtuntijärjestelmä.               joita heidän käyttämisestään tässä laissa
40890:                                                tarkoitettuun työhön erikseen annetaan.
40891:                    22 §.
40892:    Työnantajaa, joka rikkoo 6 § :n tai 9-12                       26 §.
40893: tahi 15 §: n säännöksiä taikka muusta            Tarkemmat määräykset tämän lain so-
40894: syystä kuin maksukyvyttömyyden johdosta        veltamisesta annetaan asetuksella.
40895: laiminlyö ylityöstä tai hätätyöstä säädetyn
40896: korvauksen suorittamisen, rangaistakoon                          27 §.
40897: sakolla. Milloin rikkomus on tapahtunut          Tämä laki tulee voimaan         pa1vana
40898: ammattientarkastusviranomaisen huomau-               kuuta 195 , ja sillä kumotaan 2 päi-
40899: tuksesta huolimatta tai asianhaarain ollessa   vänä elokuuta 1946 annetun työaikalain
40900: muutoin raskauttavat, olkoon rangaistus        (604/46) 1 § :n 2 momentin 4 kohta.
40901: 
40902:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
40903: 
40904: 
40905: 
40906:                 Eeli Erkkilä.                          Eino Rytinki.
40907:                 Toivo Antila.                          Urho Saariaho.
40908:                 Eero Saari.                            Atte Pakkanen.
40909:                 Eino E. Heikura.                       Tahvo Rönkkö.
40910:                 Arvi Ikonen.                           Irma Hamara.
40911:                                                                                           915
40912: 
40913: X,5. -   Lak. al. N:o 90.
40914: 
40915: 
40916: 
40917: 
40918:                                Antikainen ym. : Ehdotus maatalouden työaikalaiksi.
40919: 
40920: 
40921:                                    E d u s k u n n a ll e.
40922: 
40923:    Kysymys maatalouden työajan säännös-         tuli lakiesitys maataloustyöläisille niin epä-
40924: telemisestä lailla on maassamme ollut kauan     edulliseksi, että se ei olisi enää turvannut
40925: vireillä. Mitkään tähänastiset toimenpiteet     työläisille sitä sosiaalista suojaa, mihin sa-
40926: eivät kuitenkaan ole johtaneet asiassa tehty-   notun lain säätämisellä oli pyritty ja olisi
40927: jen lukuisten aloitteiden ja esitysten mu-      huonontanut työntekijäin asemaa siitä, mikä
40928: kaiseen tulokseen. Vuoden 1946 valtiopäi-       on saavutettu järjestöjen välisellä työehto-
40929: villä hallitus antoi eduskunnalle esityksen     sopimuksilla. Lakiesityksen sisällön muu-
40930: maatalouden työaikalaiksi, josta työväen-       tuttua eduskuntakäsittelyssä alkuperäistä
40931: asiainvaliokunta ja suuri valiokunta ehtivät    tarkoitustaan vastaamattomaksi veti hallitus
40932: valmistaa mietintönsä. Asian käsittely kui-     vuoden 1950 valtiopäivillä esityksensä ta-
40933: tenkin keskeytyi, kun hallitus sitten pe-       kaisin.
40934: ruutti mainitun esityksensä.                       Työntekijöitä koskevan sosiaalisen tur-
40935:    Vuonna 1948 jätti hallitus viimeksi edus-    vallisuuden vuoksi on välttämätöntä, että
40936: kunnalle esityksensä maatalouden työaika-       laki maatalouden työajasta maassamme vih-
40937: laiksi. Lakiesitys perustui asiaa valmista-     doinkin vahvistetaan. Maatalouden työ-
40938: neen komitean mietintöön ja asiantuntijoit-     ajan tarkoituksenmukainen säännöstely on
40939: ten käsityksen mukaan vastasi yksityiskoh-      omiaan estämään myös pakoa maataloudesta.
40940: diltaan maataloutemme nykyisiä mahdolli-           Edellä esitetyn perusteella me allekirjoit-
40941: suuksia. Lakiesityksen kohtalo eduskun-         taneet kunnioittaen ehdotamme,
40942: nassa oli kuitenkin samanlainen kuin aikai-
40943: sempienkin asiaa koskeneitten aloitteiden ja              että Edttskunta hyväksyisi seuraa-
40944: esitysten. Eduskunnan eri valiokunnissa                 van lakiehdotuksen:
40945: 
40946: 
40947: 
40948: 
40949:                              Maatalouden työaikalaki.
40950:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti >Säädetään:
40951:                    1 luku.                      kaamia työntekijöitä eikä näiden elinkei-
40952:                                                 nojen harjoittamista ole pidettävä itsenäi-
40953:              Lain soveltamisala.                senä yrityksenä;
40954:                     1 §.                           2) välittömästi maatalouden tai sen sivu-
40955:   Tämän lain alaisia ovat jäljempänä mai-       elinkeinojen yhteydessä suoritettava raken-
40956: nitut yritykset tai työt, joissa yksi tai       nusten sekä muunkin maataloustyöntekijäin
40957: useampi työntekijä palkasta tekee työtä         ja heihin verrattavassa asemassa olevien
40958: työnantajan lukuun tämän johdon ja val-         henkilöiden asuntojen rakentaminen, kun-
40959: vonnan alaisena:                                nossapito ja korjaaminen maaseudulla, mi-
40960:   1) maatalous ja sen välittömässä yhtey-       käli näissä töissä käytetään pääasiassa työn-
40961: dessä suoritettavat työt, sekä sen sivuelin-    antajan varsinaista maataloutta varten palk-
40962: keinot, mikäli viimeksi mainituissa sään-       kaamia työntekijöitä; sekä
40963: nöllisesti käytetään työhön saman työnan-          3) itsenäisesti tai erillään maataloudesta
40964: tajan varsinaista maataloutta varten palk-      harjoitettu puutarhan- ja eläinten hoito.
40965: 916                              X,5,. - Maat!Mouden työaika.
40966: 
40967:                     2 §.                           neuvoston ratkaistava, onko työtä tai työn-
40968:   Tämä laki ei koske:                              tekijää pidettävä sellaisena, johon tätä lakia
40969:   1) yritystä tai työtä, jossa työntekijöitä       on sovellettava.
40970: käytetään ainoastaan kiireellisinä työaikoina         Ammattientarkastajan on, milloin asian-
40971: tai muutoin tilapäisesti työhön, jota tämä         omainen sitä vaatii, saatettava 1 momen-
40972: laki koskee, yhteensä enintään satakaksi-          tissa mainittu kysymys työneuvoston rat-
40973: kymmentä työpäivää kalenterivuodessa;              kaistavaksi, jollei asiaa muuten ole pidet-
40974:   2) poronhoitoa; eikä                             tävä ilmeisen selvänä.
40975:   3) hiiltoa, turpeen nostoa, turvepehkun             Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian
40976: tai polttoturpeen valmistusta, sokerijuuri-        ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta
40977: kasmaan perkausta, ojitusta, uudisraivausta        kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tä-
40978: ja metsätöitä, mikäli näitä töitä tekevät          män kysymyksen ratkaisemisen työnneuvos-
40979: urakkapalkalla muut kuin yrityksen vaki-           tolle, milloin katsoo sen tarpeelliseksi ta1
40980: naiset työntekijät.                                asianosainen sitä vaatii; ja päättäköön tuo-
40981:                                                    mioistuin asian vasta sen jälkeen, kun työ-
40982:                       3 §.                         neuvoston ratkaisu on sille toimitettu.
40983:    Milloin työntekijäin tekemäin työpäivien
40984: luku edellisenä vuonna on noussut yli 2
40985: § :n 1 kohdassa mainitun määrän ja olosuh-
40986: teet alkavana kalenterivuonna ovat saman-                             2 luku.
40987: laiset tai muutoin on ilmeistä, että työpäi-
40988: väin luku sinäkin vuonna ylittää mainitun                     Säännöllinen työaika.
40989: määrän, on lakia yrityksessä tai työssä so-                              6 §.
40990: vellettava kalenterivuoden alusta alkaen.             Työntekijän säännöllinen työaika on jäl-
40991: Muussa tapauksessa on lakia alettava so-           jempänä säädetyin poikkeuksin vuorokau-
40992: veltaa siitä alkaen, kun on käynyt ilmeiseksi,     dessa kauintaan 9 tuntia ja viikossa:
40993: että työpäiväin luku kalenterivuonna ylittää          marras-, joulu- ja tammikuun aikana 42
40994: edellä mainitun määrän.                            tuntia;
40995:                                                       helmikuun alusta huhtikuun loppuun ja
40996:                         4 §.                       lokakuun 16 päivän alusta saman kuukau-
40997:   Työntekijänä tätä lakia sovellettaessa ei        den loppuun 47 tuntia; sekä
40998: pidetä:                                               toukokuun alusta lokakuun 15 päivän
40999:   1) henkilöä, joka elää vakinaisesti työn-        loppuun 52 tuntia.
41000: antajan taloudessa ja on hänelle tai hänen            Pääasiallisesti eläinten hoitoon käytettä-
41001: aviopuolisolleen sukua suoraan takenevassa         vän työntekijän säännöllinen työaika on
41002: tai etenevässä polvessa tahi on hänen otto-        kauintaan 9 tuntia vuorokaudessa ja 108
41003: lapsensa tai ottovanhempansa tahi jonkun           tuntia kahden peräkkäisen viikon aikana.
41004: tässä mainitun puoliso;                            Eläinten hoidolla tarkoitetaan tässä laissa
41005:   2) sellaista työnjohdossa tai valvojana          myös vetoeläinten hoitoa.
41006: olevaa henkilöä, joka ei osallistu tahi joka          Säännöllinen työaika 1 § : n 3 kohdassa
41007: vain tilapäisesti osallistuu johdettaviensa tai    tarkoitetussa puutarhan hoidossa on kauin-
41008: valvottaviensa työntekijäin työhön, eikä           taan 9 tuntia vuorokaudessa ja 47 tuntia
41009: myöskään tilanhoitajaa; eikä                       viikossa.
41010:    3) kotiapulaista, joka ainoastaan tilapäi-         Työneuvosto voi, vuotuista työaikaa piten-
41011: sesti osallistuu 1 § : ssä tarkoitettuun työhön.   tämättä, sallia työajan jaon viikottaisiin
41012:    Asetuksella säädetään, keihin valtion,          enimmäismääriin muulla tavalla kuin 1 mo-
41013: kunnan ja muun julkisen yhteisön, paitsi           mentissa on säädetty.
41014: seurakunnan, viran tai toimen haitijoihin
41015: on sovellettava, mitä tässä laissa on työnte-
41016: kijästä säädetty.                                                      7 §.
41017:                                                      Viikolla tarkoitetaan tässä laissa aikaa
41018:                      5 §.                          maanruntaiaamusta SUlli.'1untai-iltaan, sll!no-
41019:    Virallisen syyttäjän tai valtion ammat.         tut päivät mukaan luettuina. Määrättyyn
41020: tientarkastajan taikka työnantajain ja työn-       kuukauteen kuuluvaksi luetaan viikko,
41021: tekijäin keskusjärjestöjen pyynnöstä on työ-       jonka ensimmäinen päivä on siinä kuussa.
41022:                                      X,5. ~Antikainen ym.                                  917
41023: 
41024:                        8 §.                                         4 luku.
41025:    Jollei toisin ole sovittu, suoritetaan matka
41026: työnantajan määräämästä lähtöpaikasta             Säännöllisen työajan ylittäminen ja työs-
41027: työpaikalle työaikana ja työaika päättyy                      kentely vapaa-aikana.
41028: työpaikalla. Vetoeläintä tai konetta hoita-                           12 §.
41029: van työntekijän työaika päättyy kuitenkin            Erikseen tehdyn sopimuksen mukaan saa-
41030: silloin, kun hän vapautuu sen hoidosta.           daan jäljempänä mainittavia työntekijöitä
41031:    Milloin matka määrätystä lähtöpaikasta         pitää työssä viikottaisen säännöllisen työ-
41032: työpaikalle on kolmea kilometriä pitempi,         ajan lisäksi yhteensä kauintaan 16 tuntia
41033: suoritettakoon 1 momentin säännöksestä            neljän peräkkäisen viikon aikana:
41034: poiketen työntekijälle, jollei toisin ole so-        1) pääasiassa eläinten hoitoon käytettä-
41035: vittu, matkaan työpaikalle ja sieltä palaa-       vää työntekijaa;
41036: miseen kuluVlalta kohtuulliselta ajalta hä-          2) kullakin viljelmällä enintään yhtä
41037:  nen palkkaansa tai, jos työnantaja on va-        työntekijää, jota muun maataloustyön
41038: rannut työntekijälle vapaan kuljetuksen,          ohella säännö1lisesti käytetään myös veto-
41039: puolta palkkaansa sanotulta ajalta vastaava       eläinten hoitoon; sekä
41040: korvaus. Matkaan käytettyä aikaa ei tällöin          3) pääasiassa puutarhatyöhön käytettä-
41041: lueta työaikaan.                                  vää työntekijää.
41042:                                                      Edellä 1 momentissa tarkoitetusta lisä-
41043:                      9 §.                         työstä suoritettavasta korvauksesta saavat
41044:   Säännöllisen työajan on päätyttävä vii-         työnantaja ja työntekijä keskenään sopia.
41045: meistään kello yhdeksäntoista, ja työnteki-       Sopimus, jonka mukaan korvaus tästä työstä
41046: jälle on sen jälkeen annettava vähintään          sisällytetään työntekijän varsinaiseen palk-
41047: 10 tuntia kestävä yhdenjaksoinen vapaa-           kaan, on mitätön.
41048: aika.
41049:   Milloin työtä tehdään vuorotyönä, voi                               13 §.
41050: työneuvosto määräämillään ehdoilla sallia           Säännöllisen työajan lisäksi saadaan työn-
41051: sen jatkuvan myös kello yhdeksäntoista jäl-       tekijää käyttåa hänen suostumuksellaan tai
41052: keen.                                             pakottavista tahi edeltä arvaamattomista
41053:                                                   syistä tilapäisiin matkoihin, niin myös hä-
41054:                                                   nen omasta tahdostaan työnantajan kanssa
41055:                    3 luku.                        kulloinkin tehdyn sopimuksen mukaan as-
41056:             Ruokailu- ja lepoajat.                kertelutyöhön.
41057:                                                     Edellä 1 momentissa mainitusta lisätyöstä
41058:                     10 §.                         suoritettakoon työntekijälle edeltäpäin so-
41059:   Jos työaika vuorokaudessa on vähintään          vittujen perusteiden mukainen tai muu koh-
41060: 7 tuntia, on työntekijälle annettava työn ai-     tuullinen korvaus. Sopimus, jonka mukaan
41061: kana ainakin yksi vähintään tunnin kestävä        sanottu korvaus sisällytetään työntekijän
41062: ruokailuaika. Tätä aikaa, jolloin työntekijä      varsinaiseen palkkaan, on mitätön.
41063: olkoon vapaa työn suorittamisesta, ei lueta
41064: työaikaan.
41065:                                                                       14 §.
41066:                     11 §.                            Milloin luonnontapahtuma, tapaturma tai
41067:    Työntekijälle on sunnuntain ajaksi an-         muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta
41068: nettava vähintään 34 tuntia kestävä yhden-        tietää, on aiheuttanut keskeytyksen yrityk-
41069: jaksoinen vapaa-aika.                             sen säännöllisessä toiminnassa tahi vaka-
41070:    Edellä 1 momentissa mainittu viikottainen      V'asti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen
41071: vapaa-aika saadaan kuitenkin 6 § :n 2 mo-         taikka hengen, terveyden tai omaisuuden
41072: mentissa tarkoitetulle työntekijälle antaa        joutumiseen vaaranalaiseksi, tai kun koti-
41073: siten, että se neljän peräkkäisen viikon ai-      eläimelle tapahtunut synnytys tai onnetto-
41074: kana annetaan kahdesti sunnuntaina ja kah-        muus tahi eläimen sairaus tilapäisesti an-
41075: desti muina viikon päivinä.                       taa siihen aihetta, saadaan 6 § : ssä säädet-
41076:    Mitä tässä pykälässä on säädetty viikot-       tyjä työaikoja pitentää siinä määrin kuin
41077: taisesta vapaa-ajasta, ei koske työntekijää,      mainitut syyt välttämättömästi vaativat:
41078: jota tilapäisesti käytetään eläinten hoita-       Tällaisesta työajan pitennyksestä, mikäli se
41079: jan sijaisena.                                    jatkuu yli kahden vuorokauden, sen syystä,
41080: 918                            X,5• -Maatalouden työaika.
41081: 
41082: laajuudesta ja todennäköisestä kestävyy-          Sopimus, jorrka mukaan 1 momentissa tar-
41083: destä on työnantajan viivytyksettä kirjalli-    koitetusta yli- tai hätätyöstä maksettava
41084: sesti ilmoitettava asianomaiselle valtion am-   korotettu palkka sisällytetään työntekijän
41085: mattientarkastajalle. Ammattientarkastaja       varsinaiseen palkkaan, on mitätön.
41086: voi tutkittuaan asian joko jättää sen teh-
41087: dyn ilmoituksen varaan tai ryhtyä toimen-                          18 §.
41088: piteisiin pitennyksen rajoittamiseksi tai          Oikeus yli- ja hätätyöstä säädettyyn ko-
41089: lopettamiseksi.                                 rotettuun palkkaan sekä 8 § :n 2 momen-
41090:                      15 §.                      tissa ja 12 ja 13 § :ssä mainittuun kor-
41091:     Työntekijää on lupa hänen suostumuksel-     vaukseen on rauennut, jollei kannetta siitä
41092: laan pitää ylityössä 6 § :ssä mainittujen       ole nostettu vuoden kuluessa sen kalenteri-
41093: työaikojen lisäksi kauintaan 48 tuntia nel-     vuoden päättymisestä, jolloin sellainen oi-
41094: jän peräkkäisen viikon aikana kuitenkin         keus syntyi.
41095: niin, ettei ylityötuntien määrä kalenteri-                          6 luku.
41096: vuoden aikana ylitä 200 tuntia.
41097:     Ylityöajaksi älköön luettako sitä aikaa,                 Erinäisiä säännöksiä.
41098: jona työntekijää käytetään 12, 13 ja 14                              19 §.
41099:  § :ssä tarkoitettuun työhön.                      Milloin erityiset syyt sitä vaativat, on
41100:                                                 työneuvostolla valta määrätyissä tapauksissa
41101:                     16 §.                       myöntää muitakin kuin 6 §: n 4 momen-
41102:    Vapaa-aikanaan saadaan ty~nte~~~ää ... ~     tissa mainittuja poikkeuksia tämän lain työ-
41103: §: ssä säädettyjä työaikojen emmmaiSmaa-        aikoja koskevista säännöksistä.
41104: riä kuitenkaan ylittämättä käyttää sellai-         V aitioneuvosto voi työneuvoston esityk-
41105: seen työhön, jonka suoritusta sen laadun        sestä myöntää 1 momentissa ja 6 §: n 4 mo-
41106: vuoksi ei voida siirtää toiseen aikaan.         mentissa tarkoitettuja poikkeuksia määrät-
41107:    Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on sää-       tyjä talueita tai työaloja varten.
41108: detty, saadaan työntekijää käyttää hänen
41109: vapaa-aikanaan myös 12 ja 13 § :ssä mai-                            20 §.
41110: nittuun työhön sekä hätä- ja ylityöhön.           Työnantajan on pidettävä sosiaaliminis-
41111:                                                 teriön vahvistaman tai hyväksymän kaavan
41112:                                                 mukaista luetteloa tehdystä hätä- ja yli-
41113:                    5 luku.                      työstä sekä niistä maksetusta korotetusta
41114:                Korotettu palkka.                palkasta. Luettelo on vaadittaessa näytet-
41115:                                                 tävä tarkastusviranomaiselle ja työntekijäin
41116:                      17 §.                      luottamusmiehelle sekä pyynnöstä kirjalli-
41117:    Ylityöstä ja 14 § :ssä tarkoitetusta hätä-   sesti annettava työntekijälle tai hänen val-
41118: työstä, jota tehdään 6 § :ssä tarkoitetun       tuutetulleen tieto työntekijää koskevista
41119: joko vuorokautisen tai viikottaisen työajan     luettelossa olevista merkinnöistä.
41120: lisäksi, on maksettava viidelläkymmenellä          Milloin kuitenkin yrityksessä on työssä
41121: prosentilla korotettu palkka. Jos ylityötä      säännöllisesti enintään yksi työntekijä ja
41122: kuitenkin tehdään enemmän kuin 2 tuntia         tämän lisäksi tai yksinomaan tilapäisiä
41123: vuorokaudessa, on sanotun tuntimäärän ylit-     työntekijöitä, ei 1 momentissa mainittua
41124: .tävältä aja:lta, niin myös sunnuntaina ja      luetteloa tarvitse pitää, mutta on työnteki-
41125: kirkollisina juhlapäivinä tehdystä ylityöstä    jöille pyynnöstä annettava palkanmaksun
41126: suoritettava kaksinkertainen palkka.            yhteydessä kirjallinen ilmoitus niistä yli-
41127:    Jos työntekijällä on kuukausi- tai urakka-   tai hätätyötunneista, jotka sinä aikana, jolta
41128: palkka, saadaan perustuntipalkka jakamalla      palkka maksetaan, on tehty.
41129: työntekijän säännöllisenä työaikana saama
41130: kuukausiansio kahdellasadalla sekä jos työ-                        21 §.
41131: suhde ei ole kestänyt kuukautta, jakamalla        Työnantajan toimesta on hänen luonaan
41132: siltä ajalta saatu ansio luvulla, joka saa-     sopivassa paikassa työntekijäin nähtävänä
41133: daan, kun työpäivien luku kerrotaan kah-        pidettävä tämä laki ja sen nojalla annetut
41134: deksalla. Yli- ja hätäyöstä suoritettavaa       täytäntöönpanomääräykset sekä asianomai-
41135: korotettua palkkaa laskettaessa on otettava     sen viranomaisen päätös niistä ehkä myön-
41136: huomioon rahapalkan ohella myös palkkauk-       netyistä poikkeuksista, niin myös käytän-
41137: seen sisältyvät luontaisedut.                   nössä oleva työtuntijärjestelmä.
41138:                                    X,5. ~Antikainen ym.                                   919
41139: 
41140:                      22 §.                                          23 §.
41141:    Työnantajaa, joka rikkoo 6 § :n tai 9-12        Tässä laissa mainitut rikkomukset on
41142: tahi 15 § : n säännöksiä taikka muusta syystä   virallisen syyttäjän pantava syytteeseen, 17
41143: kuin maksukyvyttömyyden johdosta laimin-        § :ssä mainituissa tapauksissa ainoastaan,
41144: lyö ylityöstä tai hätätyöstä säädetyn kor-      milloin asianomistaja on ilmoittanut rikko-
41145: vauksen suorittamisen, rangaistakoon sa-        muksen syytteeseen pantavaksi.
41146: kolla. Milloin rikkomus on tapahtunut am-
41147: mattientarkastusviranomaisen huomautuk-                             24 §.
41148: sesta huolimatta tai asianhaarain ollessa        Tämän lain noudattamista valvovat am-
41149: muutoin raskauttavat olkoon rangaistus vä-      mattientarkastusviranomaiset.
41150: hintään kaksikymmentä päiväsakkoa.
41151:    Työnantajaa, joka hankkiakseen itselleen                          25 §.
41152: tai toiselle hyötyä tai aikaansaadakseen va-       Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty,
41153: hi:n:koa on pitänyt väärin 20 § : ssä mai-      on lapsiin ja nuoriin henkilöihin nähden
41154: nittua luetteloa tai muuttanut sitä tahi sen    noudatettava niitä erityisiä rajoituksia,
41155: hävittänyt, kätkenyt taikka tehnyt mah..        joita heidän käyttämisestään tässä laissa
41156: dottomaksi lukea tai joka kieltäytyy anta-      tarkoitettuun työhön erikseen annetaan.
41157: masta 20 § :n 2 momentissa mainittua il-
41158: moitusta rangaistakoon sakolla.                                    26 §.
41159:    Joka muutoin rikkoo tätä lakia tai sen         Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
41160: nojalla annettuja määräyksiä, rangaistakoon     tamisesta annetaan asetuksella.
41161: enintään kahdellakymmenellä päiväsakolla.
41162:    Jos työnantajan edustaja havaitaan syy-                        27 §.
41163: pääksi tässä pykälässä mainittuun rikko-          Tämä laki tulee voimaan    pa1vana
41164: mukseen eikä sitä samalla voida lukea työn-          kuuta 195 , ja sillä kumotaan 2 päi-
41165: antajan syyksi, rangaistaköon ainoastaan        vänä elokuuta 1946 annetun työaikalain
41166: edustajaa.                                      (604/46) 1 § :n 2 momentin 4 kohta.
41167: 
41168:      Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1951.
41169: 
41170: 
41171:                  E. Antikainen.                        Kalle Jokinen.
41172:                  Juho ·Karvonen.                       Heikki Hykkäälä.
41173:                  Jalmari Väisänen.                     Veikko Helle .
41174:                  Artturi Koskinen.                     .Arvo Sävelä.
41175:                  Juho Kuittinen.                       Arvo Ahonen.
41176:                  Veikko Kokkola.                       Väinö Tikkaoja.
41177:                  K. F. Haapa.Salo.                     Otto Muikku.
41178:                  Valfrid Eskola.                       Eetu Karjalainen.
41179:                  Kustaa Alatiko.                       Eino Raunio.
41180:                  Laura Br~:tnder-Wa1lin.               Pentti Niemi.
41181:                  Meeri Kal~:tv~:tinen.                 Unto Suominen.
41182:                  Viljo Virt;;~.nen.                    G. He:i:uiksson.
41183:                  Viljo Rantala.                        Bruno J. Sundman.
41184:                  A. Turkka.                            Vappu Heinonen.
41185:                  Kaisa Hiilelä.                        Impi LUkkarinen.
41186:                  Aino Malkamäki.                       Elli Nurminen.
41187:                  Väinö Leskinen.                       Otto Toivonen.
41188:                                        Urho Kulovaara.
41189: 920
41190: 
41191: X,6. -   Lak. al. N:o 91.
41192: 
41193: 
41194: 
41195: 
41196:                                  Aitio ym.: Ehdotus maatalouden työaikalaiksi.
41197: 
41198: 
41199:                                       E d u s k u n n a ll e.
41200: 
41201:    Kysymys ~aatalouden työajan 1lailla sään-       Näi.n o1len ei pitäisi olla olemassa esteitä
41202: nöstelemisestä on ollut vireillä jo vuodesta       ja vielä vähemmän perusteltuja syitä, joiden
41203: 1917. Useat komiteat ovat vuosien kuluessa         vuoksi lailla ei voitaisi turvata sitä käytän-
41204: asiaa tutkineet ja esittäneet myönt·eistä ra,.t-   töä, joka työnantaja- ja työntekijäjärjestö-
41205: ikaisua. Eduskunnan käsiteltäväksi on jä-          jen !keskeisellä sopimuksella on saavutettu.
41206: tetty kaksi täitä tarkoittavaa hallituksen esi-      Edellä esitetyn perusteella esitäimme kun-
41207: tystä ja useita .edustajain aloitteita. Samoin     nioittaen,
41208: ovl!!t mallitalouden työnantaja- ja työntekijä-
41209: järjestöt keskenäisellä sopimuksella 1päässeet              että Eduskunta hyväksyi seuraa-
41210: yhteiseen sopimukseen työajan järjestelyssä.              van lakiehdotuksen:
41211: 
41212: 
41213:                               Maatalouden työaikalaki.
41214:   Eduskunnan .päätöksen mukaisesti säädetärun:
41215: 
41216:                     I luku.                           4) maatalousyritystä varten suoritettu
41217:                                                    maa,.n- ja metsänparannus, raivaus- sekä
41218:              Lain soveltamisala.                   muu niihin verrattava rtyö silloinkin, kun
41219:                                                    sitä harjoitetaan itsenäisenä yrityksenä.
41220:                       1 §.
41221:    Tämän Jain alaisia ovat jäljempänä mai-
41222: nitut yritykset ja •työt, milloin niissä käy-                            2 §.
41223: tetään yhtä tai useampaa työntekijää:                 Täimä laki ei koske:
41224:    1) Maatalous ja sen välittömässä yhtey-            1) yritystä •tai työtä, jossa työntekijöitä
41225: dessä suoritettavat työt sekä sen sivuelinkei-     !käytetään ainoastaan kiireellisinä työai-
41226: not, mikäli viimeksimainituissa säännölli-         koina rtai muutoin tilapäisesti työhön yh-
41227: sesti käytetään työhön saman työnantajan           teensä enintään kuusikymmentä työpäivää
41228: varsinaista maa,.taloutta •varten palkkaamia       vuodessa;
41229: työntekijöitä eikä näiden elinkeinojen har-           2) poronhoitoa; eikä
41230: joittamista ole pidettävä itsenäisenä yri-            3) hiiltoa, turpeen nostoa, turvepehknn
41231: tyksenä;                                           ja ·polttoturpeen valmistusta, ojitusta,
41232:    2) välittömästi maa;talouden tai sen sivu-      uudisraivausta ja metsätöitä eikä sokeri-
41233: elinkeinojen yhteydessä suoritettava raken-        juurikkaan harvennusta, ·perkausta ja nos-
41234: nusten sekä muukin maataloustyöntekijäin           toa, milloin näitä töitä tehdäärrt ura;kkapal-
41235: ja heihin verrattavassa asemassa olevien hen-      kalla.
41236: ldlöiden asuntojen 11akentamimen, !kunnossa-                             3 §.
41237: pito ja korjaaminen maaseudulla siHoin                Työntekijänä tätä lakia sovellerttaessa ei
41238: kun näissä töissä käytetään marutalouden           pidetä:
41239: varsinaisessa rpa,.lveluksessa olevia •työnteki-      1) henkilöä, joka elää v·wkinaisesti työn-
41240: jöitä;                                             a,.ntajan taloudessa ja on hänel1e tai hänen
41241:    3) itsenäisesti tai erillään maataloudessa      •aviopuo'lisolleen sukua suoraan takenevassa
41242: harjoitettu .puutal'lhan ja eläinten hoito;        tai etenevässä polvessa tahi on hänen otto-
41243:                                        X,6.- Aitio ym.                                    921
41244: 
41245: lapsensa tai ottovanhempansa tahi jonkun           42 tunnin ,työviiikolla 7 tuntia päivässä
41246: tässä mainitun puoliso;
41247:    2) sellaista työnjohdossa tai valvojana         47    "         "       7 "         "
41248:                                                    51 % "          "       6 :Y2 "     "
41249: olevaa henkilöä, joka ei osallistu tahi joka
41250: vain tilapäisesti osallistuu johdettaviensa        Joulun, uudenvuoden, pääsiäisen, heHun-
41251: tai valvottaviensa työntekijäin työhön; eikä     tain, juhannuksen, vapun ja itsenäisyyspäi-
41252:    3) kotiapulaista, joka ainoastaan tilapäi-    vän allittoina ,päättyy työaika kello 12.
41253: sesti osallistuu 1 1pykälässä tarkoitettuun        Pääasiassa eläintenhoitoon käytetyn työn-
41254: työhön.                                          tekijän säännöllinen ,työaika oh enintään
41255:    Asetuksella säädetään, keihin valtion,        yhdeksän tuntia vuorakaudessa ja 54 tuntia
41256: kunnan ja muun julkisen yhteisön, paitsi         viikon aikana. Eläinten hoidolla tarkoite-
41257: .seurakunnan, viran rtai toimen haitijoihin      taan myöskin hevosten hoitoa.
41258: on sovellettava, mitä tässä laissa on .työnte-     Puinnin ja sadonkorjuun aikana ·voidallln
41259: kijästä säädetty.                                työnantajan ja .työntekijäin välillä sopia
41260:                      4 §.
41261:                                                  muutetusta työn a~kamis- ja päättymis-
41262:    Virallisen syyttäjän tai valtion ammat-       ajasta, mutta kuitenkin siten, ettei työpäi-
41263: tientarkastajan taikka työnantajain ja työn-     vän pi<tuudeksi ·tule enempää kuin 9 tuntia
41264: tekijäin keskusjärjestöjen pyynnöstä on          ja että työaika lauantaisin •päättyy viimeis-
41265: työneuvoston ratkaistava, onko työtä tai         tään kello 15.
41266: työntekijää pidettävä sellaisena, johon tätä                           6 §.
41267: lakia on sovellettava.                              Viikolla tarkoitetaan tässä laissa aikaa
41268:    Ammattientarkastaja on, milloin asialll-      maanantaiaamusta sunnuntai-iltaan sano-
41269: osainen sitä vaatii, saatettava 1 momentissa     tut päJivät mukaan luettuina. Määrättyyn
41270: mainittu kysymys työneuvoston ratkaista-         kuukauteen kuuluvaksi luetaan vii~o,
41271: vaksi, jollei asiaa muuten ole pidettävä il-     jonka ensimmäinen päivä on siinä kuussa.
41272: meisen selvänä.
41273:                                                                       7 §.
41274:    Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian
41275: ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta            Työajllln katsotaan alkavan talouskeskuk-
41276: kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tä-        sessa ja päättyvän työpaikaLla. Matkan ol-
41277: män kysymyksen ratkaisemisen työneuvos-          lessa yli 1 km tapa:htuu työstä paluu kui-
41278: tolle, milloin katsoo sen tarpeellisksi tai      tenkin tämän ylittävältä osalta työnootajan
41279: asianosainen sitä vaatii; ja päättä,köön tuo-    ajalla. Sikäli kuin matka talouskeskuksesta
41280: mioistuin asian vasta sen jälkeen, kun työ-      työpaikalle oru 3 km pitempi, voidaan meno
41281: neuvoston ratkaisu on siHe toimitettu.           työpaikaHe ja sieltä 'paluu järjestää tapah-
41282:                                                  tuvaksi säännöllisen työajan ulkopuolella.
41283:                                                  Tällöin suoritetaan työn,tekijälle matkaan
41284:                   II luku.                       työpaikalle ja sieltä palaamiseen kuluvalta
41285:                                                  ajalta hänen pa1kkaansa, tai jos työnteki-
41286:            Säännöllinen työaika.                 jälle on varattu kuljetus, puolta palkkaansa
41287:                                                  sanotulta ajalta vastaava korvaus. Matkaan
41288:                     5 §.                         käytettyä aikaa ei tällöin lueta kuuluvaksi
41289:    Työntekijän säännöllinen työaika on jäl-      työaikaan.
41290: j.empänä säädetyin .poikkeuksin vuorokau-           Matkaan käytetyn ajan korvausta lasfk,et-
41291: dessa kauintaan 9 'tuntia ja viikossa:           taessa katsotaan 1 km:n matkaan (käyden)
41292:                                                  kuluvan 12 minuuttia.
41293:   marras-, joulu- ja tammikuussa 42 tuntia;         Työssä, joka suoritetaan määräystä työ-
41294:   helmi-, maalis-, huhti- ja lokakuussa 47       paikassa (navetassa, .työhuoneessa tai sen
41295: tuntia;                                          mallitilan rakennuspaikalla, jossa työnteki-
41296:   touko-, kesä-, heinä-, ·elo- ja syygkuussa     jän varsinainen työpa~kka on), alkaa ja 1lop-
41297: 51 % tuntia.                                     puu työ sen suorittamisparkalla. Hevoota
41298:   Säännöllinen päivittäinen työaika on:          ja konetta hoitavan työnte!kijän työajan
41299:   42 tunnin työviikolla 7 tuntia päivässä        katsotaan loppuvan silloin, kun .asianomai-
41300:   47     "           "   8 "         "           nen vapautuu sen hoidosta.
41301:   51 :Y2 "           "   9 "         "              Työssä käytettävien muiden työvälineiden
41302:   sekä la uan ta isin                            kuin käsityöaseitten kokoaminen ja säily-
41303:                                                                                            116
41304: 922                             X,6. -.J.\'laatalouden työaika.
41305: 
41306:  tyspaikki&an kuljettaminen ~tapahtuu :työ-      joka tilapäisesti käytetään eläinten hoitajau
41307:  aikana. Ellei siitä .aiheudu työntekijäUe       sijaisena.
41308: mainibtavampaa yEmääräilstä ajanhukkaa,
41309:  tapahtuu käsityöaseitten kokoaminen ja säi-                        IV luku.
41310: ]ytyspaikkaan kuljettaminen työntekijän          Säännöllisen työajan ylittäminen ja työs-
41311: .ajalla.                                                    kentely vapaa~aikana.
41312:                       8 §.
41313:     Työajan tulee ,päättyä viimeistään kello                         11 §.
41314: yhdeksäntoista ja työntclrijälle on sen jäl-        Erikseen tehdyn sopimuksen mukaan saa-
41315:  keen annetltava vähintään kymmenen tuntia       daan jälempänä mainittavia työntekijöitä
41316:  kestävä yhdenjaksoiruen vapaa-aika.             pitää työssä viikottaisen säännöllisen työ-
41317:     Pääasiassa eläintenhoi,toon tarkoitetussa    ajan lisäksi yhteensä kauintaan 15 tuntia
41318:  rtyössä 'ei ty&aika saa alkaa ennen kello 5     neljän peräkkäisen viikon aikana.
41319: ja tulee sen päättyä viimeistään kello 19.          1) pruäasiassa eläinten hoitoon käytettä-
41320:                                                  vää työntekijää;
41321:                                                     2) kullakin vilje1mällä enintään yhtä
41322:                   III luku.                      työntekijää, jota muun maata[oustyön
41323:                                                  ohella säännöLlisesti kä;yteltään myös veto-
41324:            Ruokailu- ja lepoajat.                eläinten hoitoon; sekä
41325:                                                     3) pääasiassa puutarhatyöhön käy·tettä-
41326:                       9 §.                       vää työntelkij.ää.
41327:    Muulloin kuin 5 § :n 3 momentissa mainit-        Edellä 1, 2 ja 3 momentissa .tarkoitetusta
41328:  tuina juhlapäiväin wattoina ·annetaan työn-     lisätyöstä suoriteta&n korvaus maksamalla
41329: tekijöi!lle 1 :tunnin !kestävä ruokailutauko,    50 %:lla korotettu pa}kka.
41330: jota ei lueta tyoaikaan. Edellä mainitusta          Työntekijää saadaan hänen suostumuk-
41331:  poikieten noudatettaessa 51 Vz tunnin viik-     seHaan •pitää ylityössä säännöllisen työajan
41332: ·kotyöaikaa on ruokailutauon pituus lauan-       lisäksi enintään neljäkymmentäviisi ( 45)
41333:  taina Vz tuntia.                                tuntia neljän peräkkä.isen viikon aikana,
41334:    Ruokailutaukoa voidwan, silloin kun siitä     kuitenikin nii:n, ettei ylityötuntien määrä
41335: .sovitaan työnantajan ja työntekijäin kes-       krulenterivuoden aikana ylitä Jmhtasataa
41336:  ken, pidentää 1 % tunniksi 1paitsi ei hi.uan-    (200) tuntia.
41337:  taina.
41338:     MuiHe kuin pääasiassa eläinten hoito-                              12 ·§.
41339: työssä työskenteleville työntekijöiUe on            .Säännöllisen työajan lisäksi saatakoon
41340: ·työpäivän kuluessa 'annettava kaksi 10 mi-      työntekijää käy·ttää hänen suostumuksellaan
41341:  nuuttia kestävää virkitystaukoa.                tai pakottavista tahi arvB!amattomista syistä
41342:    Ruokailutauon aikana on työntekijä VIa-·      tilapäisiin matkoi:hin, niin myös hänen
41343:  paa kaikesta työstä ja oikeutettu poistu-       omasta ·tahdostaan työnantajan kanssa lml-
41344:  maan työpaikalta, mutta jos koneitten tai       loinkin tehdyn sopimuksen mulk:aan askar-
41345:  vetoeläinten ·vartiointi sen estää, annetta-    telutyöhön työnantajan lukuun.
41346: lmon asianomais·elle työntekijälle vastaava         Edellä 1 momentissa mainitusta lisätyöstä
41347:  vapaus muuna työpäivän aikana,                  suoritettakoon työntekijälle ,edeltäpäin sovit-
41348:                                                  tujen perusteiden mukaan tai muu kohtuul-
41349:                       10 §.                      linen korvaus. .Sopimus, jonka mukaan s-a-
41350:    Työntekijälle on sunnuntaiajaksi runnet-      nottu korvaus sisäH)'ltetään työntekijän var-
41351:  tava vähintään 34 tuntia kestävä yhden-         sinailseen :palkkiaan, on mitätön.
41352: jarksoinen vapaa-aika.
41353:    MilloiJll 5 § : n 4 momentissa tal'koitettu                        13 §.
41354: työntekijä uiin ihaluaa, olkoon hän oilkeu-        Milloin luonnontapahtuma, tapatu~ma tai
41355: tettu käyttämään kuukauden edellä 1 mo-          muu seiiklka, jota ei ole iV!Oitu ennakolta tie-
41356: mentissa m&ilnitut viikottaiset vapaa-ajat       tää, on aiheuttanut keskeytyksen yrityksen
41357: yhtämittaisesti työnantaj•an kanssa sopima-      säännöllisessä toiminnassa tahi vak:av.asti
41358: naan aikana.                                     uhlma johtaa sellaiseen keskeytykseen taikka
41359:    Mitä tässä pykälässä on säädetty viikot-      hengen, terveyden tai omaisuuden joutumi-
41360: taisesta vapaa-ajasta. ei koske työntekijää,     seen vaarB!nalaiseksi, tai kun kotieläimelle
41361:                                        X,6 . -Aitio ym.                                     923
41362: 
41363:  tapahtunut synnytys tai onnettomuus tahi         työntekijän säännöllisenä työaikana saama
41364: -eläimen sairaus tilapäisesti antaa siihen ai-    kuukausiansio koodeJksalla sekä, jos työ-
41365:  hetta, saatakoon 5 § :ssä säädettyjä työai-      suhde ei ole kestäinyt kuukautta, jakamal1a
41366:  koja pidentää siitä määrin kuin mainitut         siltä ajalta saatu ansio luvulla, joika saa-
41367: .-syyt välttämättömästi vwativat. Tällaisesta     daan, kun työpäivien luku kerrotaan kah-
41368: työajan pidennyksestä, mikäli se jatkuu yli       dellasadalla. Yli- ja hätätyöstä suoritetta-
41369: kahden vuorokauden, sen syystä, .laajuu-          vaa korotettua palkkaa laskettaessa oli! otet-
41370: '<lesta ja todennäköisestä kestävyydestä on       tava huomioon rohapalkan ohella myös
41371: työnantajan viivytyksettä kirjallisesti ilmoi-    palkkaukseen sisältyvät luontaisedut.
41372:  tettava asianomaiselle V'altion ammattientar-
41373: ikastajalle. Ammattientarkastaja voi, tut-                            17 §.
41374:  kittuaan asian, joko jättää sen tehdyn il-         Oikeus yli- ja hätätyöstä säädettyyn koro-
41375:  moituksen varruan tai ryhtyä toimenpiteisiin     tettuun palkkaan sekä 7 § : n 2 momentissa
41376:  pidennyksen rajoittamiseksi tai lopettami-       ja 11 ja 12 § :ssä maini,ttuun korvaukseen
41377: seksi.                                            on rauennut, jollei kannetta siitä ole nos-
41378:                        14 §.                      tettu vuoden kuluessa sen kalenterivuoden
41379:     Työntekijää olkoon lupa häJnen suostu-        päättymisestä, jolloin sellainen oikeus syn-
41380:  muksellaan p1tää ylityössä 5 § :ssä mainit-      tyi.
41381:  tuj•en työaikojen lisäksi kauinta•an 48 tuntia
41382:  neljän peräkkäisen viikon aikana kuitenikin
41383:  niin, ·ettei ylityötuntien määrä kalenterivuo-                     VI luku.
41384: den aikana ylitä kahtasataa tuntia.                          Erinäisiä säännöksiä.
41385:     Ylityöajaksi älköön ·luettako sitä aikaa,
41386:  jona työntekijää käyrtetään 11, 12 ja 13                             18 §.
41387:  § :ssä rtarko1tettuun työhön.                       Milloin erityiset syyt sitä vaativat, on
41388:                                                   työneuvostol1a valta määrätyissä ta,pauk-
41389:                      15 §.                        sissa myöntää muitakin kuin 5 §: n 4 mo-
41390:    Vapaa-aikanaan saatakoon työntekijää           mentissa mainittuja po:i!kkeuksia tämän lain
41391: 5 § :ssäi säädettyjä työaikojen enimmäis-         työaikoja koskevista säännöksistä.
41392: määriä kui•tenkaan ylittämättä käyttää sel-          Valtioneuvosto voi työneuvoston esityk-
41393: laiseen työhön, jonka suoritusta sen laadun       sestä myöntää edellä 1 momentissa ja 5 § :n
41394: vUJoksi e1 voida siirtää toiseen aikaan.          4 momentissa tarkoi•tett:uja poikkeuksia
41395:    .Sen Jisäksi, mitä 1 momentissa on sää-        mää.rättyjä alueita tai työaloja varten.
41396: detty, saatakoon työnteki.jää käy·trt;ää hä,nen
41397: vapaa-aikanaan myös 11 ja 12 § :ssä mai-
41398: nittuun työhön sekä hätä- ja ylityöhön.                               19 §. .
41399:                                                      Työnantajan on pidettävä sosiaaliministe-
41400:                                                   riön vahvistaman rtai hyväksymän kaavan
41401:                   V luku.                         mukaista luetteloa tehdystä hätä- ja yli-
41402:               Korotettu palkka.                   työstä sekä niistä maksetusta korot·etusta
41403:                                                   palkasta. Luettelo on vaadittaessa näytet-
41404:                      16 §.                        tävä tarkastusviranomaisille ja työntekijän
41405:    Yliltyöstä ja 13 § :ssä tarkoitetusta hätä-    luottamusmiehelle sekä pyynnöstä kirjalli-
41406: työstä, jota tehdään 5 § :ssä tarkoitetun         sesti annettava työntekijälle tai hänen val-
41407: joko vuorokautisen tai viikottaisen työajan       tuutetulleen tieto !työntekijää koskevista,
41408: lisäiksi, on malksettava viidelläkymmenellä       luettelossa olevista merkinnöistä.
41409: prosenltilla korotettu palkka. Jos ylityötä
41410: kuitenkin tehdäätn enemmän kuin kaksi tun-                            20 §.
41411: tia vUJor<Ykaudessa, on sanotun tuntimäärän          Työnantajan toim.es•ta on hänen luonaan
41412: ylittäväLtä ajalta swmoin kuin kaikesta sun-      sopivassa paikassa 'työntekijäin nährtävänä
41413: nutntaina, kirkollisina juhlapäivinä, itsenäi-    pidettävä tämä laJki ja sen nojalla annetut
41414: syyspäivänä ja vapunpäivänä tehdystä yli-         toimeenpanomääräykset sekä asianomaisen
41415: työstä suoritettava ikwksinkertainen ~palkka.     viranoma·isen päätös niistä ehkä myönne-
41416:    Jos työntekijällä on kuukausi- rtai urakka-    tyistä poikkeuksista, niin myös käytännössä.
41417: palkka, saadaan perustuntipalkka jiakamalla       oleva työtuntijärjest·elmä.
41418: 924                            X,6.- Maatalouden työaika.
41419: 
41420:                     21 §.                      antajan syyksi, rangaistakoon ainoastaan
41421:    Työnanta;jaa, joka rikkoo 5 § :n s.ekä 8-   edustajaa.
41422: 11 ja 14 § :n säännöksiä taiklm muusta                             22 §.
41423: syystä kuin maJksukyvyttömyyden johdosta          Tässä laissa mainitut rikkomu;kset on vi-
41424: laiminlyö ylityöstä, hätätyöstä tai 7 § :n 2   raJJ.isen syyttäjän pantava syytteeseen7 § :n
41425: momentissa ta;rkoitetusta matkasta säädetyn    2 momentissa sekä 16 § :ssä mainituissa ta-
41426: korvauksen suorittamisen, rangaistakoon sa-    pauksissa aiil'oastaan, milloin asianomistaja
41427: koUa. Milloin rikkomus on tapahtunut am-       on i1moittanut ri!kkomuksen syytteeseen
41428: mattientarkastusviranomaisten huomautuk-       p.anta;vaksi.
41429: sesta huolimatta tai asianhaarai'n ollessa                         23 §.
41430: muutoin raskauttavat, olkoon rangaistus         Tämän lain ,noudatta;mislta valvovat am-
41431: vähintään kymmenen .päiväsakkoa tai enin-      mattierutarkastusviranomaiset.
41432: tään kuusi kuulmutta vankeutta.
41433:    Työnantajaa, joka ha;nkkiwkseen itselleen                        24 §.
41434: tai toiselle hyötyä tai aikaansaadakseen va-     :Sen lisäksi, mitä tässä laissa on säädetty,.
41435: hinkoa on pitänyt väärin 19 § :ssä mainit-     on lapsiin ja nuoriin henkilöihin nähden
41436: tua luetteloa tai muuttoout sitä tahi sen      noudatettava niiltä erityisiä r~ajoituksia~
41437: hävittänyt, kätkenyt tailkka tehnyt mahdot-    joita heidän käyttämisestään rtässä laissa.
41438: tomaksi ~ukea, rangaistakoon sakolla tai       tarkoitettuun työhön erikseen annetaan.
41439: enirutään kuuden kuukauden vrunkeudella.                           25 §.
41440:    Joka muutoin riklkoo tätä lakia tai sen       Tarik·emmaJt .määräykset tämän lain so•
41441: nojalla annettuja määräyksiä, rangaistakoon    veltamisesta runnetaan asetuksella.
41442: enintään kahdellakymmenellä päiväsakolla.
41443:    Jos työnantajan edustaja havaitaan syy-                         26 §.
41444: pääksi tässä pykälässä mainittuun rikko-         Tämä laki tulee voimaan .. päivänä ....
41445: mukseen eikä sitä samalla voida lukea työn-    kuuta 195 .
41446: 
41447: 
41448:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
41449: 
41450: 
41451:                 Paavo Aitio.                           Hugo Manninen.
41452:                 J. Mustonen.                           Heruming Lindqvist.
41453:                 Ester Häikiö.                          Antto Prunnila.
41454:                 Toivo Niiranen.                        Usko Seppi.
41455:                 Judit Nederström-Lunden.               Matti Koivunen.
41456:                 Elli Juntunen.                         Toivo Friman.
41457:                 Antti Kinnunen.                        Aimo Aaltonen.
41458:                 Irma Torvi.                            Elli Stenberg.
41459:                 Pertti Rapio.                          Anna Nevalainen.
41460:                 Kaino Haapanen.                        Juho Rytkönen.
41461:                 Esa Hietanen.                          Eino Tainio.
41462:                                  Mikko Järvinen.
41463:                                                                                               925
41464: 
41465: .X,1.- Lak. al. N:o 92.
41466: 
41467: 
41468: 
41469: 
41470:                                Jokinen ym.:      Ehdotus merityöaikalaiksi.
41471: 
41472: 
41473:                                     E d u s ik u n n a ll e.
41474: 
41475:     Maaliskuun 4 päivänä 1949 teki hallitus       taloushenkilökunnalta saa viikkoa kohden
41476: -tlduskunnalle esityksen uudeksi merityöai-       vaatia pitempää työaikaa kuin muiltakaan
41477: kalaiksi. Tämä esitys perustui Seattlen           laivaväkeen kuuluvilta. Mutta nämä työ-
41478: merityökonferenssissa 1946 hyväksyttyyn           ehtosopimuksin voimaan saatetut työaika-
41479: yleissopimukseen sekä meillä joko työehto-        määräykset koskevat vain bruttovetoisuu-
41480: sopimuksin tai valtioneuvoston päätöksin          deltaan vähintään 500 rekisteritonnin aluk-
41481: jo käytäntöön tulleeseen olotilaan. Halli-        sia, joita käytetään ulkomaanliikenteeseen.
41482: tuksen esityksen ytimenä oli 8 tunnin .työ-       Myös sitä pienempiin aluksiin saatetaan so-
41483: aikaperiaatteen soveltaminen myös kauppa-         veltaa ko. työehtosopimuksen työaikamää-
41484: merenkulkuun. Tosin jo v. 1947 valtioneu-         räyksiä, jos aluksen matka säännöllisissä
41485:  voston päätöksellä määrättiin varsinainen        oloissa kestää yli 12 tuntia. Kun tiedämme,
41486:  työaika 8 tunniksi päivässä rannikko- ja         että matka esim. Turusta Tukholmaan vaa-
41487: sisävesiliikenteessä käytettävissä aluksissa.     tii matkustaja-alukseltakin yli 12 tuntia,
41488:  Kun myös määrättiin sellaiselle laivaväelle      on selvää, etteivät rahtialukset, joita brut-
41489:  varattavaksi vähintään 4 vapaapäivää kuu-        ,tovetoisuudeltaan vähemmän kuin 500 re-
41490:  kaudessa, tarkoitti siis valtioneuvoston pää-    kisteritonnin alukset yleensä ovat, voi ul-
41491:  tös itse asiassa 48 tunnin työviikkoa. Ulko-     komaanliikenteessä tehdä mitään matkaa
41492:  maanliikenteessä käytettävien alusten työ-       alle 12 tunnin. Jos sellaisia pieniä aluksia
41493: aika on alunperin määrätty merimiehen             käytetään liikenteessä Suomen rajojen si-
41494:  työajasta 26/4 1924 annetussa laissa. Mutta      säpuolella, on niissä valtioneuvoston pää-
41495: sen säännökset työajan pituudesta eivät ole       töksen perusteella noudatettava 8 tunnin
41496:  olleet voimassa enää moniin vuosiin. Meri-       varsinaista työaikaa. Nykyisten työaika-
41497:  miesjärjestöjen ja laivanvarustajain välisin     määräysten mukaisesti saattaakin vain lä-
41498:  työehtosopimu:ksin on työaika vuoden 1949        hinnä teoriassa tuHa kysymykseen pitempi
41499:  alusta lähtien ollut kone- ja kansiosastossa     kuin 8 tunnin varsinainen työaika ainoas-
41500:  yleensä 8 tuntia päivässä sekä merellä että      taan muutamassa !kymmenessä pikkualuk-
41501: ,satamassa, paitsi lauantaisin satamassa 6        sessa. Mutta työehtosopimuksen perusteella
41502:  tuntia. Talousosastossa varsinainen työ-         sellaisissa alu:ksissa, joissa ei ole asuintiloja
41503:  aika on ollut samoin työehtosopimuksen pe-       niin suurelle miehistölle, että työt voitai-
41504:  rusteella merellä oltaessa matkustaja-aluk-      siin jakaa 3 vahtivuoroon eli absoluutti-
41505:  sessa 10 ja muussa aluksessa 9 tuntia vuo-       sesti noudattaa 8 tunnin työaikaa, on mie-
41506:  rokaudessa sekä satamassa oltaessa kaikilla      histölle maksettava 10 % korotus palkkoihin.
41507:  8 tuntia, paitsi lauantaisin 6 ja sunnun-        Se vastannee jotenkin summaa, joka sellais-
41508:  taisin 5 tuntia vuorokaudessa. T•aloushen-       ten alusten merellä ollessa olisi suoritet-
41509:  kilökunnan työajan tällainen järjestely on       tava ylityökorvauksina. Näin ollen ei siis
41510:  perustunut siihen Seattlen kansainvälisen        ole syytä enää asettaa mitään kauppa-alus-
41511:  merityökonferenssin hyväksymän yleissopi-        ryhmää 8 tunnin työaikamääräysten ulko-
41512:  muksen periaatteeseen, että .talousosastoon       puolelle.
41513:  kuuluville annetaan hyvitys merellä voi-            Hallituksen .esitys merityöailmlaiksi vuo-
41514:  massa olevasta pitemmästä työajasta myön-        delta 1949 tyydytti yleensä merenkulkijoita
41515:  tämällä heille lauantaisin ja pyhäisin ly-        ja odotettiin sillä taholla hartaasti sen hy-
41516:  hyempi työaika kuin yleissopimuksen pe-          väksymistä. Yhtä suuren suuttumuksen
41517:   rusteella on muilla. Täten on yleissopimuk-     aikaansai merenkulkijain taholla edustaja
41518:   iessa· vahvistettu se oikea periaate, ettei     Heljaksen samoin vuonna 1949 tekemä vas-
41519: 926                                   X,7. - Merityöaika.
41520: 
41521: taehdotus, jolla pyrittiin mm. riistämään         tomme päällystöä ja miehistöä todista-
41522: rannikko- ja sisäv·esiliiken'teen väeltä 8 tun-   massa, että heidän ammattiliittojensa joh-
41523: nin varsinainen työaika sallimalla 16 tun-        tajat •esittivät eduskuntaryhmille juuri me-
41524: nin työaika kahden perättäisen vuorokau-          renkulkijain tinkimättömän kannan.
41525: den kuluessa. Tällainen määräys olisi teh-           Kaikesta huolimatta eduskunta hyväksyi
41526: nyt mahdolliseksi 16 tunnin yhtäjaksoisen         suuren valiokunnan mietinnön. Tällöin
41527: työ·ajan ilman ylityökorvausta, sillä varsin-     kääntyivät kaikkien merenkulkujärjestöjen
41528: kin sisävesillä saattaa tulla kysymykseen,        edustajat työväen eduskuntaryhmien puo-
41529: ettei jonakin vuorokautena olla kulussa ol-       leen ja vaativat, että la:kiesitys oHsi äänes-
41530: lenkaan. Laivaväki [mitenkin joutuu ole-          tettävä lepäämään yli vaalien. 13/6 1950,
41531: maan työpailmllaan, mutta kun välttämättä         eduskunta tekikin sellaisen päätöksen. Ellei
41532: ei tarvitse tehdä aktiivista työtä, voidaan       näin olisi menetelty, olisi koko merenkul-
41533: sellainen työpaikalla oleminen katsoa va-         kuamme todennäköiseSti kohdannut niin
41534: paa-·ajaksi. Heljaksen ehdotus tuli sittem-       la:aja ja kauaskantoinen työseisaus, että se-
41535: min asiallisesti katsoen hyväksytyksi sekä        olisi vaarantanut koko taloudellista elä-
41536: työväenasiainvaliokunnassa (12/4 1950)            määmme.
41537: että suuressa valiokunnassa (1/6 1950).              Tämä sama vaara saattaa uhat•a nyt toi-
41538:    Kun merenkulkijat saiva:t todeta, että         mitettujen v&a'lien jälkeen, jos merityöaika-
41539: heidän nykyisiä työailmehtojaan aiottiin          la:kiesitys hyväksytään suuren valiokunnan
41540: tuntuvasti huonontaa, jopa asettaa koko-          hyväksymässä muodossa. Merenkulkijamme
41541: naan työaikalain ulkopuolelle väki purje-         ovat 100-prosenttisesti järjestyneitä, erit-
41542:                                                                                       1
41543: 
41544: 
41545: aluksissa, joiden bruttovetoisuus on vähem-       täin päättävää ja hyvän itsekurin alaista
41546: män kuin 100 rekisteritonnia, kääntyivät          väkeä. Myös työteholtaan ja kunnoltaan se
41547: Merimies-Unionin, Konemestariliiton, Lai-         on korkeimmalla tasolla ja erittäin halut-
41548: vanpäällystöliiton j·a Radiosähköttäjäliiton      tua kaikkien merenkulkumaitten kauppalai-
41549: edustajat eduskuntaryhmäin puoleen, joille        voihin. Tämä meriväki korvaa tehokkaalla
41550: he selvin sanoin ilmoittivat, että jos suu-       ja kunnollisella työ'llä kaikki ne rasitukset,
41551: ren valiokunnan mietintö hallituksen esi-         joita saattaisi johtua heidän tahtonsa mu-
41552: tyksen johdosta tulisi hyväksytyksi, katsoi-      kaisesta merityöai:kalaista.
41553: vat merenkurkijat sen taisteluhaasteeksi.            Edellä olevan perusteella ehdotamme,
41554: Samalla he ilmoittivat, ettei sellaisen meri-
41555: työaikalain alaisena tultaisi työsikentele-                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
41556: maan. Eduskuntatalon ulkopuolella oli sa-                vat lakiehdotukset:
41557: maan aikaan suuri joukko kauppalaivas-
41558: 
41559: 
41560: 
41561:                                 Meri työaikalaki.
41562:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
41563:                   1 luku.                            2) lääJkäri;
41564:             Yleiset säännökset.                      3) henkilö, joka on otettu toimeen yksin-
41565:                                                   omaan sairaanhoitoa varten;
41566:                      1 §.                            4) henkilö, joka kalastus- tai pyynti-
41567:    Tä:tä lakia sovelletaan, jälj<empänä mai-      aluksessa osallistuu yksinomaan kalastuk-
41568: nituin poikkeuksin, työhön, jota suomalai-        seen tai pyyntiin tai siihen suoranaisesti
41569: sessa aluksessa toimessa oleva henkilö suo-       liittyvään toimintaan;
41570: rittaa aluksen lukuun esimiehen maa-                 5) henkilö, jonka tehtävät kohdistuvat
41571: räyksestä aluksessa tai sen välittömässä          yksinomaan aluksen lastiin;
41572: yhteydessä.                                          6) henkilö, joka ei kuulu laivaväkeen;
41573:    Tä:tä lakia ei sovelleta työhön, jota suo-        7) henkilö, jo!ka on toimessa seuraavan-
41574: ritta:a                                           laisessa aluksessa:
41575:    1) sellaisen aluksen päällikkö, jossa             a. valtion aluksessa, jota käytetään puo-
41576: päällikön lisäksi on toimessa vähintään           lustustaiJkoitukseen,                ·
41577: kahdeksan h'enkilöä;                                 b. hengenpelastusaluksessa,
41578:                                     X, 7. -   .Jokinen ym.                                 927
41579: 
41580:    c. aluksessa, jonka bruttovetoisuus on                             5 §.
41581: alle 500 rekisteritonnia ja jossa ainoastaan        Päivämiehen varsinainen työaika merellä
41582: laivanisännän perheeseen kuuluvat henkilöt       on enintään 8 tuntia vuorokaudessa, ilmi-
41583: työskentelevät.                                  tenkin niin, Elittä pyhäpäivänä päivämiestä
41584:                                                               1
41585: 
41586: 
41587:                                                  ei saa velvoittaa varsinaisena työnä suorit-
41588:                       2 §.                       tamaan yhteensä enempää kuin 1 tunti
41589:    Tässä laissa tarkoitetaan                     muuta kuin sellaista laivatyötä, joka sään-
41590:    laivatyöllä 1 § : n 1 momentissa mainit-      nönmukaisesti kuuluu hänen tehtäviinsä
41591: tua työtä;                                       eikä siedä viivytystä.
41592:    merimiehellä henkilöä, joka suorittaa Iai-       Päivämiehen varsinainen työaika merellä
41593: vatyötä, johon tä1tä lakia sovelletaan;          on, jollei toisin ole sovittu, sijoitettava
41594:    taloushenkilökunnalla henkilökuntaa, jo-      kello 6 ja kello 18 väliselle ajaUe.
41595: ka on otettu toimeen laivaväen tai matkus-
41596: tajien muonitusta tai palv·elua varten tai                           6 §.
41597: muihin toimiin, jotka ovat yhteydessä täl-         Taloushenkilökuntaan kuuluvan merimie--
41598: laisten töiden kanssa, taikka toimistotyöhön     hen varsinainen työaika äLköön merellä ja
41599: tai muuhun senkaltaiseen tehtävään;              muualla kulussa oltaessa ylittäkö vuoro-
41600:    päivämiehellä merimiestä, jonka laiva-        kaudessa minkään 13 tunnin jakson aikana
41601: työtä ei ole ja'ettu vahtivuoroihin ja joka      8 tuntia.
41602: ei kuulu taloushenkilökuntaan;                     Taloushenki'lökunnan varsinainen työ-
41603:    vuorokaudella aikaa keskiyöstä keslkiyö-      aika on sijoitetta;va talousosaston esimie-
41604: hön; sekä                                        hen 'laatiman ja aluksen päällikön hyväk-
41605:    pyhäpäivällä sunnuntaita tai muuta päi-       symän työsuunnitelman mukaisesti.
41606: vää, joka Suomessa on säädetty juhlapäi-
41607: vänä vietettäväksi.
41608:                                                                        7 §.
41609:                     3 §.                            Aluksen saapuessa satamaan tai lähtiessä
41610:    Työaikaa tämän lain mukaan laskettaessa       sieltä on merimi:ehen varsinainen työaika·
41611: ei siihen lueta ruokailuaikaa eikä muuta         vuorokaudessa enintään 8 tuntia, kuiten-
41612: yli tunnin kestävää keskeytystä laivatyössä,     kin niin, että pyhäpäivinä taloushenkilö-
41613: mrkäli merimies sinä aikana saa poistua          kunta<an kuulumatonta merimiestä ei saa
41614: työpaikaltaan.                                   velvoittaa suorittamaan muuta laivatyötä
41615:                                                  kuin
41616:                                                     1) sellaista, joka on tarpeen a'hl'ksen ku-
41617:                   2 luku.                        lussa pitämiS'een, ohjailemiseen tai navi-
41618:            Varsinainen työaika.                  goimiseen, ynnä niihin liittyvää työtä, joka
41619:                                                  ei siedä viivytystä;
41620:                      4 §.                           2) radiolennätin- ja radiopuhelinpalve-
41621:    Varsinaill'en työaika merellä ja muualla      lusta;
41622: kulussa oltaessa saa, jos laivatyö on jHettu        3) a'luksen saapumisesta tai lähdöstä joh-
41623: vahtivuoroihin, olla vuorokaudessa enin-         tuvan selvityksen aiheuttamaa työtä;
41624: tään 8 tuntia.
41625:    Pyhäpäivänä älköön merimiestä, jonka            4) matkustajain, näiden :tavarain sekä
41626: työ on jaettu vahtivuoroihin, velvoitettako      postin mai:hin viemisen ja 'alukseen ottami-
41627: varsinaisena työnä merellä ja :muualla ku-       sen sekä vähäisten muona- ja laivatarvike-
41628: lussa oltaessa suorittamaan muuta laiva-         määräin alukseen ottamisen aiheuttamaa
41629: työtä kuin 1) S'ellaista, joka on tarpeen        työtä;
41630: aluksen kulussa pitämiseen, ohjailemiseen          5) sellaisten vähäisten kappaletavara--
41631: tai navigoimiseen, ynnä näihin liittyvää         määräin lastaamisen ja purkamisen aiheut-
41632: työtä, joka ei siedä viivytystä, 2) radio-,      tamaa työtä, jonka Iastaamista ja purka-
41633: lennätin- ja radiopuhe'linpalvelusta, 3) ta-     mista ei voida tuonnemmaksi siirtää; sekä
41634: vanmukaista puhdistustyötä ja kannen               6) laivavä~en     muonituksen     vaatimaa
41635: huuhtelua yhteensä 1 tunti s~kä 4) laiva-        työtä.
41636: väen ja matkustajien muonituksen vaati-            'Taloushenki'lakuntaan kuuluvan merimie-
41637: maa työtä.                                       hen varsinaiseen työai•kaan nähden aluksen:
41638: 928                                    X, 7. -Meri työaika.
41639: 
41640: saapuessa satamaan 'tai lähtiessä sieltä on           Laivatyöstä, jota menm1es suorittaa tä-
41641: noudatettava 6 § :n säännöksiä.                     män pykälän säännösten perusteella, ei hä-
41642:                                                     nellä, ellei toisin ole sovittu, ole oikeutta
41643:                        8 §.                         saada eri korvausta.
41644:    Aluksen ollessa satama.ssa on merimiehen
41645: varsinainen työaika enintään 8 tuntia vuo-                               11 §.
41646: Tokaudessa, paitsi lauantaina ja pyhäaat-              Sen lisäksi, mitä 2 luvussa säädetään,
41647: toina 5 tuntia sekä 45 tuntia viikossa.             voidaan merimies velvoittaa korvauksesta
41648:    Muun kuin taloushenkilökuntaan kuulu-            suorittamaan muutakin kuin 10 §: ssä mai-
41649: van merimiehen varsinainen työaika aluk-            nittua laivatyötä ( ylityö).
41650: ~en satamassa ollessa on sijoitettava kello
41651:                                                        Ylityötä on vältettävä mikä1li mahdol-
41652: 6 ja kello 18 väliselle ajalle ja taloushen-        lista.
41653: kilökuntaan !kuuluvan merimiehen varsi-                Aluksessa, jonka bruttovetoisuus on vä-
41654: nainen työaika, arkipäivänä kello 5 ja kello        hintään 500 rekisteritonnia, saadaan meri-
41655: 19 sekä pyhäpäivänä kello 6 ja kello 19             miestä käyttää ylityöhön enintään 18 tun-
41656:  väliselle ajalle, jollei toisin ole sovittu. Sen   tia viikossa, kuitenkin niin, että ylityötä
41657:  estämättä, mitä edellä on säädetty, voidaan        ei saa teettää siinä määrin, että merimie-
41658:  yövahdin työaika sijoittaa kello 18 ja kello       hen laivatyöaika samana vuorokautena sen
41659:  6 väliselle ajalle.                                johdosta tulisi pitemmäksi kuin 16 tuntia.
41660:                                                        Edellä tässä pykälässä säädettyä rajoi-
41661:                      9 §.                           tusta ei sovelleta ylityöhön, jota vaaditaan:
41662:     Aluksen oHessa satamassa annetaan py-              1) tarpeellisen vahtipalveluksen suorit-
41663:  häpäivänä tehtyyn työhön käytettyä aikaa           tamiseksi satamassa;
41664:  vasta'ava vapaa-aika.                                 2) satamaviranomaisten määräämän toi-
41665:     Vapaa-aika voidaan kuitenkin joko ko-           menpiteen suorittamiseksi;
41666:  konaan tai osittain sopimuksen mukaan                 3) sel'laisen laivatyön suorittamiseksi,
41667:  korvata:                                           jdka aiheutuu matkan kestäessä tapahtu-
41668:     1) yhdistämällä sellainen vapaa-aika vuo-       neesta laivaväen vähenemisestä;
41669: .silOilllaan, tai                                      4) jäänsärkijäaluksessa sen talvitoimin-
41670:     2) suorittamalla 2 päivänä !kesäkuuta           nan aikana; tai
41671: .annetun merimiesten vuosilomalain 6 § : n             5) muun sellaisen laivatyön suorittami-
41672:  mukainen palkka ja rahavastike ,a.stmnosta         seksi, joka ei siedä viivytystä ja joka on
41673:  ja ravinnosta, sekä miHoin pyhätyötä on            tehtävä aikana, jolloin merimies ei muu-
41674:  tehty vähemmän kuin kokonainen työpäivä,           toin tämän lain mukaan ole velvollinen te-
41675: ·suhteellinen osuus siitä.                          kemään työtä.
41676:                                                                         12 §.
41677:                     3 luku.                            Ylityökorvaus on, jollei toisin ole sovittu,
41678:         Turvallisuuspalvelu ja ylityö.              suoritettava rahassa. Kuitenkin voidaan
41679:                                                     korvaus, kun on kysymys arkipäivänä toi-
41680:                      10 §.                          mitettavasta vahtipalveluksesta satamassa
41681:     Edellä 2 luvussa säädetyn varsinaisen työ-      taikka sellaisen merimiehen työstä, jolla ei
41682:  ajan lisä:ksi voidaan merimies velvoittaa          ole rahapalkkaa, antaa myös vastaavan va-
41683:  suorittamaan laivatyötä, kun on kysymyk-           paa-ajan muodossa.
41684: .sessä                                                 Y'lityokorvaus, joka suoritetaan rahassa,
41685:     1) työ, joka on ehdottomasti tarpeen            on oleva tunnilta, kun ylityö on tehty ar-
41686:  alusta, ihmishenkeä tai tavaraa uhkaavan           kipäivänä, kahdelta ensimmäiseltä tunnilta
41687:  vaaran torjumiseksi;                               1/120 , ja seuraavilta tunneilta sekä kun
41688:     2) työ, jota päällikkö vaatii hädässä ole-      ylityö on tehty pyhäpäivänä, vähintään
41689:  vien muiden a'lusten :tai henkilöiden avus-        1/60 merimiehen kuukautisesta raha pal-
41690:  tamiseksi; tai                                     kasta.
41691:     3) osanotto pelastusvene- ja palosammu-            Ylityökorvaus on 'laskettava erikseen jo-
41692:  tus- tai muihin vastaavanlaisiin harjoituk-        kaiselta kerralta, jona ylityötä on tehty.
41693:  siin sen mukaan, kuin siitä on erikseen            Aloitettu tunti on korvattava täytenä tun-
41694:  säädetty.                                          tina.
41695:                                       X, 7. -Jokinen ym.                                     929
41696: 
41697:                    4 luku.                                            18 §.
41698:             Erinäiset säännökset.                    Tämän lain noudattamista valvoo asian-
41699:                                                   omainen tarkastusviranomainen niin kuin
41700:                      13 §.                        siitä asetuksella säädetään.
41701:    Kuuttatoista vuotta nuorempaa ala-
41702: ikäistä älköön kello 20 ja kello 7 välisenä                            19 §.
41703: aikana käytettäkö laivatyöhön enempää                 Jos pääHik!kö käyttää merimiestä laiva-
41704: kuin sen verran, että hän mainittuna ai-          työhön vastoin tämän lain säännoksiä, ran-
41705: kana saa vähintään yhdeksän tunnin y'h-           gaistakoon sa:kolla.
41706: täjaksoisen vapaa-ajan. Mitä tä:ssä on sa-            Samoin kuin päällikköä rangaistakoon
41707: nottu älköön kuitenkaan estä:kö alaikäisen        iJ.aivanisäntää, jos 1 momentissa mainittu
41708:        '
41709: käyttämistä   sellaiseen laivatyöh ön, JOsta
41710:                                        .          rikkomus on tapahtunut hänen tietensä tai
41711: mainitaan tämän lain 10 §:n 1 momen-              suostumuksellaa;n.
41712: tissa sekä 11 §: n 4 momentin 2 ja 3 koh-             Tässä pykälässä säädettnn rangaistuk-
41713: dissa.                                            seen älköön tuomittako, jos voidaan näyt-
41714:                                                   tää, ettei satamassa, jossa alus viimeksi
41715:                      14 §.                        kävi, voitu saada sitä kaikin puolin riit-
41716:    Valtioneuvostolla on valta pakottavain         tävästi miehitetyksi laivatyön järjestämi-
41717: seikkain vuoksi, kuultuaan merenkulkuhal-          selksi tämän lain mukaisesti.
41718: litusta sekä työnantaja- ja meren!kulkija-
41719: järjestöjä, myöntää poikkeuksia tämän .lain                              20 §.
41720: säännöksistä, mikäli on kysymys aluksista,            Jos päällikkö, perämies, konemestari, ta-
41721: joiden bruttovetoisuus on vähemmän kuin            lousosaston esimies tai laivanisäntä rikkoo
41722: 500 rekisteritonnia.                              16 §: n säännoksiä, rangaista'koon häntä sa-
41723:                                                   ikolla.
41724:                    15 §.                                                 21 §.
41725:   Merimiehen työsopimuksessa oleva ehto,              .Tos päällikikö, hankkiakseen itselleen tai
41726: joka on epäedullisempi kuin tässä laissa           toiselle hyötyä taikk'a aikaansaadakseen va-
41727: säädetään, olkoon mitätön, jollei se perustu       hinkoa, on pitänyt väärin ylityöpäiväkir-
41728: 14 § :ssä mainittuun valtioneuvoston myön-         jaa tai muuttanut sitä tahi sen hävittänyt,
41729: tämään poikkeukseen.                               kätkenyt ta1kka tehnyt mahdottomaksi lu-
41730:                                                    kea, rangaistakoon sakolla tai enintään
41731:                      16 §.                         kahden vuoden vankeudella.
41732:    Kultakin päivältä, jona ylityötä on suo-           Samoin rangaista:koon laivanisäntää, jos
41733: ritettu, on päällikön tai, hänen valvontansa       hän on tehnyt itsensä syypääksi 1 momen-
41734: alaisena ja hänen vastuullaan, perämiehen,         tissa mainittuun rikokseen tai jos siinä mai-
41735: konemestarin tai talousosaston esimiehen           nittu rikos on tapahtunut hänen tietensä
41736: viimeistään seuraavana päivänä tehtävä yli-        tai suostumuksellaan.
41737: työstä merkintä erityiseen merenkulkuhal-             Mitä tässä on sanottu päälliköstä, koskee
41738: lituksen vahvistaman kaavan mukaiseen yli-         myös perämiestä, konemestaria ja talous-
41739: työpäiväkirjaan.                                   osaston esimiestä.
41740:    Älköön ketään, jolle se oikeutensa val-
41741: vomiseksi on tarpeellista, ikieliettäkö saa-                         22 §.
41742: masta tarpeellista tietoa ylityöpäiväkirjan         Jos päällikkö laiminlyö 17 § :ssä sääde-
41743: sisällyksestä ja kirjallista otetta siitä. Lai-   tyn velvollisuutensa, rangaistakoon enin-
41744: vanisännän on säilytettävä ylityöpäiväkirja       tään kymmenellä päiväsakolla.
41745: vähintään kolme vuotta sen päättymisestä
41746: ja, jos siihen merkityn matkan johdosta                              23 §.
41747: sanotussa ajassa pannaan vireille riita, kun-       Virallisen syyttäjän on pantava syyttee-
41748: nes riita on lainvoimaisella tuomiolla rat-       seen tässä laissa mainitut rikokset.
41749: kaistu.
41750:                                                                       24 §.
41751:                    17 §.                            Mitä merilaissa säädetään laillisesta tuo-
41752:   Päällikön on huO'lehdittava siitä, että         mioistuimesta ja oikeudenkäynnistä meri-
41753: kappale tätä lakia on nähtävänä aluksessa.        oikeusjutuissa, koskee myös tämän lain mu-
41754:                                                                                               117
41755: 930                                   X, 7. -'Merityöaika.
41756: 
41757: kaan käsiteltäviä asioita. Merilain 252 § : ssä                     25 §.
41758: mainittujen asiantuntijain läsnäolo oikeu-          Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä
41759: dessa älköön kuitenkaan olko tarpeen, ellei       kuuta 1952 ja sillä kumotaan 26 päivänä
41760: oikeus jonkin asian kohdalta sitä käsitel-        huhtikuuta 1924 merimiehen työajasta an-
41761: lessään toisin päätä; ja suoritettakoon           nettu laki (116/24).
41762: asiantuntijapalkkio tällöin valtion varoista
41763: niin kuin siitä asetu!k:sehla säädetään.
41764: 
41765:       Helsingissä ·18 päivänä syyskuuta 1951.
41766: 
41767: 
41768:               Kalle Jokinen.                          Juho Karvonen.
41769:               Otto Toivonen.                          Otto Muikku.
41770:               Aino Ma.lkamäki.                        Bruno J. Sundman.
41771:               Eino Raunio.                            Kustaa. Ala.nko.
41772:               Vilho Väyrynen.                         Eetu Karjalainen.
41773:               Heikki Hykkä.älä..                      Impi Lukkarinen.
41774:               Veikko Kokkola.                         Pentti Niemi
41775:                                       Arvo Ahonen.
41776:                                                                                                 931
41777: 
41778: X,s. -   Lak. al. N:o 93.
41779: 
41780: 
41781:                                    Pakkanen ym.: Ehdotus laiksi työajasta metsä- ja uitto-
41782:                                       töissä.
41783: 
41784:                                         E d u s k u n n a 11 e.
41785:     Kysymys metsä- ja uittotöiden työajan             sinkin maamme pohjoisosissa. Tulkintaepä-
41786: säännöstelystä on maassamme jo pitkän ai-             selvyyksien välttämiseksi on laissa määri-
41787: kaa ollut vireillä. Vaikka työajan säännös-           telty purouittokäsite.
41788: telyyn lailla metsä- ja uittotöissä liittyykin           Työntekijä, joka työskentelee urakkapal-
41789: näiden töiden erikoislaadun vuoksi monia              kalla ja saa itse määrätä työ- ja lepoai-
41790: vaikeuksia, on tällaista lainsäädöntöä pi-            kansa, kuten on laita lähinnä metsätöissä,
41791: dettävä tarpeellisena, mikäli sen laadinnassa         on laissa jätetty säännöllisen työajan ulko-
41792: otetaan riittävästi huomioon metsä- ja uitto-         puolelle.
41793: töissä vallitsevat erikoiset olosuhteet, eikä            Ylityöstä ja hätätyöstä maksettava koro-
41794: lain vaikutuspiiriä uloteta liian pitkälle.           tettu palkka on lakiehdotuksessa ehdotettu
41795:     Jäljempänä seuraavan lakiehdotuksen 2             määrättäväksi viideksikymmeneksi prosen-
41796: § : ssä on lueteltu ne työt, j'Oita 'laki ei koske.   tiksi. Nykyinen työehtosopimuksen mukai-
41797: Tällöin on pidetty välttämättömänä, että              nen korotettu palkka on neljäkymmentä
41798: näihin töihin sisällytetään myös purouitot.           prosenttia, joten lakiehdotus menee siten pi-
41799: Purouittojen erikoisluonne, niiden riippu-            temmälle. Kun meitä taloudellisesti voimak-
41800: vaisuus vaihtelevista sääoloista ja suoritta-         makkaammat naapurimaamme, jotka lisäksi
41801: mismahdollisuuksista eri osissa maata, on             ovat meidän kilpailijoitamme puunjalostus-
41802: nimittäin otettava riittävässä määrin huo-            teollisuustuotteiden viennissä, eivät ole kat-
41803: mioon työaikarajoituksia määrättäessä. Li-            soneet voivansa mennä edes samaan kuin
41804: säksi uittotöiden vähäinen koneellistuminen,          lakiehdotuksessa esitetään, on selvää, ettei
41805: mistä johtuu lyhyiden työhuippujen aikana             meillä ole mahdollisuutta mennä pitemmälle.
41806: runsas ihmistyövoiman käyttäminen etenkin                Jäljempänä olevassa lakiehdotuksessa on
41807: juuri purouitoissa, vaatii joustavuutta uitto-        otettu edellä esitetyt näkökohdat huomioon.
41808: töiden järjestelyssä. Uudistusten suoritta-           Lakiehdotus perustuu lähinnä eduskunnan
41809: minen, tällä kertaa työajan rajoittaminen,            työväenasiainvaliokunnan vuoden 1950 val-
41810: on sen vuoksi suoritettava tarpeellisena va-          tiopäivillä hallituksen esitykseen n: o 69
41811: rovaisuudella, ettei järkytettäisi maan elin-         (1949 vp.) metsä- ja uittotyöaikalaiksi anta-
41812: keinoelämälle tärkeiden uittotöiden onnistu-          maan mietintöön.
41813: mista lain kaavamaisella säännöstelyllä. Eri-            Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
41814: koisesti syrjäisillä metsäseuduilla rajoittaisi       nioittaen,
41815: tämäntapainen säännöstely puutavaran han-
41816: kinta-aluetta. Siten se ehkäisisi metsävaro-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
41817: jemme tehokasta käyttöä ja supistaisi työ-                   van lakiehdotuksen:
41818: tilaisuuksia sekä ansiomahdollisuuksia var-
41819: 
41820:                                               Laki
41821:                                  työajasta metsä- ja uittotöissä.
41822:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
41823:                      1 luku.                          tekijä, palkasta tekee toisen, työnantajan,
41824:                                                       lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena.
41825:              Lain soveltamisala.                         Metsä- ja uittotöihin luetaan:
41826:                     1 §.                                 1. puiden kaato, kannonnosto, metsässä
41827:   Tämän lain alaisia ovat metsä- ja uitto-            tapahtuvan puutavaran valmistus ja käsit-
41828: työt, joita yksi tai useampi henkilö, työn-           tely, hiilto ja tervan valmistus, jotka eivät
41829: 932                         X,s.- Työaika metsä- ja uittotöissä.
41830: 
41831: tapahdu tehdasmaisesti, sekä metsäteiden                              5 §.
41832: ra;kentaminen ja kunnossapito;                      Virallisen syyttäjän tai V!altion ammat-
41833:    2. puutavaran kuljetus metsästä uitto-,       tientarkastajan taikka työnantajain ja työn-
41834: jalostus- tai jakelupaikkaan tahi pysyväi-       tekijäin keskusjärjestöjen pyynnöstä on työ-
41835: seen varastoimispaikkaan taikka paikkaan,        neuvoston ratkaistava, onko työtä tai työn-
41836: josta se kuormataan moottoriajoneuvoon,          tekijää pidettävä sellaisena, johon tätä la-
41837: alukseen tai rautatievaunuun;                    kia on sovellettava.
41838:    3. metsänhoito- ja kuivatustyö, metsän-          Valtion ammattientarkastajan on, milloin
41839: arviointi, -leimaus ja -vartiointi sekä palo-    asianosainen sitä vaatii, saatettava 1 momen-
41840: torjunta;                                        tissa mainittu kysymys työneuvoston rat-
41841:    4. muu näihin verrattava tai läheisesti       kaistavaksi, jollei asiaa muuten ole pidet-
41842: liittyvä, metsässä suoritettava työ; sekä        tävä ilmeisen selvänä.
41843:    5. puutavaran uitto, siihen luettuna myös        Jos tuomioistuimessa vireillä olevan asian
41844: lauttaus, ja uittoväylien kunnostaminen.         ratkaisu riippuu 1 momentissa mainitusta
41845:                                                  kysymyksestä, siirtäköön tuomioistuin tä-
41846:                      2 §.                        män kysymyksen ratkaisemisen työneuvos-
41847:    Tämä laki ei koske:                           tolle, milloin katsoo sen tarpeelliseksi tai
41848:    1. maatalouden välittömässä yhteydessä        asianosainen sitä vaatii; ja päättäköön tuo-
41849: suoritettavaa metsä- ja uittotyötä;              mioistuin asian vasta sen jälkeen, kun työ-
41850:    2. laivatyötä, johon sovelletaan lakia        neuvoston ratkaisu on sille toimitettu.
41851: merimiehen työajasta tai muita tällaisesta
41852: työstä annettuja säännöksiä;                                       2 luku.
41853:    3. vartiointia, palotorjuntaa ja uudistus-               Säännöllinen työaika.
41854: alojen kulotusta;
41855:    4. tilapäistä työtä, joka kestää yhden-                           6 §.
41856: jaksoisesti kauintaan kuusi työpäivää; eikä         Työntekijäin säännöllinen työaika on
41857:    5. puroJiittoja.                              kauintaan 8 tuntia vuorokaudessa ja 47 tun-
41858:   Purouitoilla tarkoitetaan sellaisessa väy-     tia työviikossa. Työviikko ~asketaan aJ!ka-
41859: lässä suoritettavaa uittoa, jossa sitä nor-      vaksi kello kadestakymmenestäneljästä maa-
41860: maalioloissa vesisuhteiden vuoksi voidaan        nantain vastaisena yönä.
41861: harjoittaa vain osan avoveden ajasta.               Jos säännöllinen työaika jonakin työvii-
41862:                                                  kon päivänä on kahdeksaa tuntia lyhyempi,
41863:                      3 §.                        voidaan sitä muina saman viikon päivinä
41864:                                                  pitentää vastaavasti, ei kuitenkaan enem-
41865:   Tätä lakia on sovellettava myös työnteki-      pää kuin lmhdella tunnilla ja sallittua viik-
41866: jöihin, jotka yhteisesti, työkuntana, ovat si-   kotuntien lukumäärä lisäämättä.
41867: toutuneet työnantajan johdön ja valvonnan           Se, mitä edellä tässä pykälässä on sää-
41868: alaisina tekemään jonkin työn, sekä heidän       detty, ei koske sellaista 1 § :n 2 momen-
41869: työnantajan suostumuksella avuksensa työ-        tin 1-4 kohdassa mainittua urakkapalkalla
41870: hön ottamiaan työntekijöitä.                     tehtävää työtä, jossa työntekijä saa itse
41871:                                                  määrätä työ- ja leipoaikansa.
41872:                      4 §.
41873:    Työntekijänä ei tätä lakia sovellettaessa                           7 §.
41874: pidetä:                                             Sen estämättä, mitä 6 § :ssä on säädetty
41875:   1. henkilöä, joka vakinaisesti elää työn~      VUorokautisesta ja viikottaisesta työajasta,
41876: antajan taloudessa ja on hänelle tai hänen       saadaan säännöllinen työaika puutavaran
41877: aviopuolisolleen sukua suoraan takenevassa       uittotöissä, lukuunottamatta töitä uittoväy-
41878: tai etenevässä polvessa tahi on hänen otto-      lien pysyväisillä erottelu- ja lajittelupai-
41879: lapsensa tai ottovanhempansa tahi jonkun         koilla, järjestää niin, että se kolmen viikon
41880: tässä mainitun puoliso; eikä                     pituisena ajanjaksona on enintään 141 tun-
41881:   2. sellaista työnjohdossa tai -valvojana       tia.
41882: tai sitä vastaavassa asemassa olevaa henki-                            8 §.
41883: löä, joka ei osallistu tai joka vain tilapäi-       Työneuvosto voi harkintansa mukaan yk-
41884: sesti osallistuu johdettaviensa tai valvotta-    sityistapauksissa antaa luvan poiketa 6 ja
41885: viensa työntekijäin työhön.                      7 pykälän säännöksistä:           ·
41886:                                    X,s,. - Paikkanen ym.                                   933
41887: 
41888:   1. jos jokin tämän lain alainen työ on                           4 luku.
41889: laadultaan sellaista, että sitä suoritetaan
41890: vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan                         Lepoajat.
41891: kuluessa, jona työntekijäin on oltava val-                          12 §.
41892: miina työhön; tai                                 Työntekijälle on työviikon aikana annet-
41893:   2. jos työllä edistetään suurta julkista      tava vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjak-
41894: etua.                                           spinen viikkolepo.
41895:                                                   Tämän pykälän säännöksistä voidaan
41896:                     9 §.                        tehdä poikkeuksia 11 § : ssä tarkoitetuissa ta-
41897:   Työaikaan luetaan kulkeminen tai kulje-       pauksissa tai muulloinkin, milloin työn
41898: tus työantajan määräämästä lähtöpaikasta        laatu ei salli joidenkin työntekijäin työstä
41899: varsinaiseen työn suorituspaikkaan. Muussa      vapauttamista. Jos erimielisyyttä ilmaan-
41900: tapauksessa ei matkaan käytettyä aikaa          tuu siitä, onko työn laatu sellainen, kuin
41901: lueta työaikaan, vaikka siitä olisikin sää-     edellä on sanottu, voidaan kysymys alistaa
41902: detty tai sovittu suoritettavaksi korvausta.    työneuvoston ratkaistavaksi.
41903: 
41904:                                                                      13 §.
41905:                                                    Jos työaika vuorokaudessa on 7 tuntia
41906:                   3 luku.                       pitempi, on työntekijälle annettava työn
41907:      Säännöllisen työajan ylittäminen.          aikana yksi metsätöissä vähintään tunnin
41908:                                                 kestävä ja uittotöissä vähintään puoli tun-
41909:                    10 §.                        tia kestävä lepoaika. Tämä ei kuitenkaan
41910:    Työntekijää olkoon lupa hänen suostu-        koske sellaisia työntekijöitä, joiden työ-
41911: muksellaan pitää ylityössä 6 § :ssä sanotun     paikalla olo on työn jatkumiselle välttämä-
41912: työajan lisäksi kauintaan 24 tuntia kahden      töntä, mutta näille on varattava tilaisuus
41913: viikon aikana ja uittotöissä 7 § : ssä sano-    aterioida työn aikana.
41914: tun työajan lisäksi 72 tuntia kolmen vii-          Lepoaikaa ätköön luettako työaikaan, jos
41915: kon aikaJ!a, kuitenkin niin, ettei ylityötun-   työntekijä saa sinä aikana esteettömästi
41916: tien määrä kalenterivuoden aikana nouse         poistua työpaikalta.
41917: 350: tä suuremma!ksi.
41918: 
41919:                                                                    5 luku.
41920:                     11 §.
41921:                                                                     Yötyö.
41922:    Kun luonnontapahtuma, tapaturma tai
41923: muu seikka, jota ei ole voitu ennwkolta tie-                         14 §.
41924: tää, on aiheuttanut keskeytyksen tämän lain        Työ, jota tehdään kello kahdenkymmenen-
41925: alaisten töitten säännöllisessä kulussa tahi    yhden ja kuuden välisenä aikana, on yö-
41926: vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskey-       työtä, ja on sitä lupa teettää seuraavissa
41927: tykseen taikka hengen, terveyden tai omai-      tapauksissa:
41928: suuden joutumiseen vaaranalaiseksi, · saa-         1. työssä, joka ·on järjestetty kahteen
41929: daan siinä määrin, kuin mainitut syyt vaa-      taikka useampaan vuoroon;
41930: tivat, pitentää 6 ja 7 §: ssä säädettyjä työ-      2. työssä, jossa luonnon- ja muut olo-
41931: aikoja, ei kuitenkaan kauemmin kuin neljän      suhteet haittaavat työn suoritusta päivän
41932: viikon aikana. Tällaisesta työajan pitennyk-    aikana;
41933: sestä sekä sen syystä, laajuudesta ja toden-       3. työssä, jota sen laadun vuoksi on suo-
41934: näköisesti kestävyydestä on työnantajan vii-    ritettava myöskin yöaikaan;
41935: vytyksettä tehtävä kirjallinen ilmoitus            4. 11 § :ssä mainitussa hätätyöttä; sekä
41936: asianomaiselle valtion ammattientarkasta-          5. työneuvoston luvalla ja sen määrää-
41937: jalle, joka voi tutkittuaan asian joko jät-     min ehdoin muissakin töissä, joissa työn
41938: tää sen tehdyn ilmoituksen varaan tai ryh-      laatu tai muut pakottavat syyt sitä vaativat.
41939: tyä toimenpiteisiin pitennyksen rajoittami-        Edellä 1 momentissa mainituissa töissä,
41940: seksi tai lopettamiseksi.                       jotka on järjestty kahteen tai useampaan
41941:    Tässä pykälässä mainittua hätätyötä äl-      vuoroon, tulee vuorojen, jollei työneuvosto
41942: köön luettako 10 § :ssä tarkoitettuun yli-      ole myöntänyt siitä poikkeusta, säännölli-
41943: työaikaan.                                      sesti vaihtua ja joka viikko muuttua.
41944: 934                         X,s.- Työaika metsä- ja uittotöissä.
41945: 
41946:                   6 luku.                          Sunnuntaiksi tai kirkolliseksi juhlapäi-
41947:                                                  väksi luetaan tässä laissa vuorokausi, joka
41948:              Korotettu palkka.                   alkaa kello kahdestakymmenestäneljästä sa-
41949:                      15 §.                       notun päivän vastaisena yönä.
41950:     Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään 6        Työntekijää, joka kieltäytyy tekemästä
41951: § : ssä mainitun vuorokautisen työajan li-       työtä sunnuntaina tai kirkollisena juhla-
41952: säksi, on maksettava viidelläkymmenellä          päivänä, älköön koetettako pakottaa siihen.
41953: prosentilla korotettu palkka.                    Tämä ei kuitenkaan koske työtä, jota sen
41954:                                                  laadun vuoksi tehdään kaikkina viikonpäi-
41955:     Sama olkoon laki, jos työntekijä tehdes-     vinä.
41956: sään metsätyötä 6 § :n 3 momentissa tar-           Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle
41957: koitetussa tapauksessa urakkapalkalla, on        tämän pykälän mukaan tulevia etuja tahi
41958: työnantajan kehoituksesta tehnyt työtä           jolla edellä mainittu korotettu palkka si-
41959: kauemmin kuin saman pykälän 1 momen-             sällytetään peruspalkkaan, on mitätön.
41960: tissa on edellytetty.
41961:     Milloin säännöllinen työaika on rajoitettu                      17 §.
41962: ainoastaan vuorokautta pitempää ajanjak-            Oikeus 15 ja 16 § : ssä säädettyyn koro-
41963: jaksoa kohti sekä työ on jatkunut koko           tettuun palkkaan on rauennut, jollei kan-
41964: sellaisen ajanjakson, on ylityöajalta makset-    netta ole nostettu vuoden kuluessa sen ka-
41965: tava viidelläkymmenellä prosentilla koro-        lenterivuoden päättymisestä, jolloin sellai-
41966: tettu palkka. Jollei työsuhde ole jatkunut       nen oikeus syntyi.
41967: koko ajanjaksoa ja keskimääräinen työaika
41968: työhön käytettyinä vuorokausina on kah-
41969: deksaa tuntia pitempi, on vuorokauden kes-                          7 luku.
41970: kimääräisiltä ylityötunneilta maksettava
41971: viidelläkymmenellä prosentilla korotettu                      Erinäisiä säännöksiä.
41972: palkka.                                                               18 §.
41973:     Laskettaessa 1 ja 2 momentissa mainittua        J olmista tämän lain alaista työl}laata var-
41974: palkankorotusta työstä, josta palkka on          ten on työnantajan, milloin se työn laatuun
41975: määrätty tuntia pitemmältä ajanjaksolta,         nähden on mahdollista, laadittava työtunti-
41976: on tunnilta suoritettava peruspalkka las-        järjestelmä, jossa mainitaan aika, milloin
41977: kettava siten, että sopimuksen mukainen          työ alha ja päättyy, sekä ruokailu- ja lepo-
41978: palkka jaetaan säännölliseen työhön käyte-       ajat.
41979: tyllä tuntimäärällä. Työssä, jota suoritetaan       Työnantajan on pidettävä luetteloa teh-
41980:  urakkapalkalla, lasketaan tuntipalkka siten,    dystä hätä- ja ylityöstä sekä niistä makse-
41981: että urakkaP'alkka .jaetaan urakan suoritta-     tusta korotetusta palkasta. Luetteloon on
41982: miseen käytetyllä tuntimäärällä, jollei työ-     merkittävä myös sunnuntaina ja kirkolli-
41983: neuvosto ole hakemuksesta muuta perustetta       sena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja
41984: vahvistanut. Jos palkkaukseen sisältyy           vapunpäivänä tehty työ ja siitä maksettu
41985: luontoisetuja, on ne otettava huomioon· pal-     korotettu palkka.
41986: kan korotusta laskettaessa.                         Edellä 2 momentissa mainittu luettelo on
41987:     Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle     vaadittaessa näytettävä tarkastusviranomai-
41988: tämän pykälän mukaan tulevia etuja tahi          sille ja työntekijäin luottamusmiehille sekä
41989:  jolla edellä mainittu korotettu palkka sisäl-   pyynnöstä kirjallisesti annettava työnteki-
41990: lytetään peruspalkkaan, on mitätön.              jälle tai hanen valtuutetulleen tieto työn-
41991:                                                  tekijää koskevista, luettelossa olevista mer-
41992:                                                  kinnöistä.
41993:                     16 §.                           Työtuntijärjestelmästä on tarkastusviran-
41994:    Työstä, jota tehdään työnantajan kehoi-       omaisille pyydettäessä toimitettava jäljen-
41995: tuksesta suunnuntaina tai muuna kirkollis-       nös.
41996: sena juhlapäivänä, on maksettava kaksin-                             19 §.
41997: kertainen palkka. Jos työ on ylityötä tai           Jokaisella tämän lain alaisella työmaalla
41998: hätätyötä, on siitä lisäksi suoritettava 15      on työnantajan toimesta pidettävä sopi-
41999: § :ssä säädetty korotus, joka lasketaan työn-    vassa paikassa työntekijäin nähtävillä tämä
42000: tekijän korottamattomasta palkasta.              laki ja sen nojalla annetut täytäntöönpano-
42001:                                    X,s. ___, Palkkanen ym.                               935
42002: 
42003: määräykset sekä asianomaisen viranomaisen       nyt mahdottomaksi lukea, rangaistakoon
42004: päätös niistä ehkä myönnetyistä poikkeuk-       sakolla tai enintään kuuden kuukauden van-
42005: sista, niin myös käytännössä oleva työtunti-    keudella.
42006: järjestelmä.                                       Joka muutoin rikkoo tätä lakia tai sen no-
42007:                                                 jalla annettuja määräyksiä, rangaistakoon
42008:                     20 §.                       enintään kahdellakymmenellä päiväsakolla.
42009:  Tämän lain noudattamista valvovat am-             Jos työnantajan edustaja havaitaan syy-
42010: mattientarkastusviranomaiset.                   pääksi täSsä pykälässä mainittuun rikko-
42011:                                                 mukseen eikä sitä samalla voida lukea työn-
42012:                       21 §.                     antajan syyksi, rangaistakoon ainoastaan
42013:    Työnantajaa, joka rikkoo 6-13 § :ssä         edustajaa.
42014: olevia työaikaa koskevia säännöksiä taikka                          22 §.
42015: muusta syystä kuin maksukyvyttömyyden              Tässä laissa mainitut rikkomukset on vi-
42016: johdosta laiminlyö 15 tai 16 § :ssä säädetyn    rallisen syyttäjän pantava syytteeseen, 15
42017: ylityö-, hätätyö- tai sunnuntaityökorvauksen    ja 16 §: ssä mainituissa tapauksissa kuiten-
42018: suorittamisen, rangaistakoon sakolla. Mil-      kin ainoastaan, milloin asianomistaja on il-
42019: loin rikkomus on tapahtunut ammattien-          moittanut rikkomuksen syytteeseen panta-
42020: tarkastusviranomaisen huomautuksesta huo-       vaksi.
42021: limatta tai asianhaarain ollessa muutoin ras-                       23 §.
42022: kauttavat, olkoon rangaistus vähintään             Tarkempia määräyksiä tämän lain sovel-
42023: kymmenen päiväsakkoa tai enintään kuusi         tamisesta voidaan antaa asetuksella.
42024: kuukautta vankeutta.
42025:    Työnantajaa, joka hankkiakseen itselleen                        24 §.
42026: tai toiselle hyötyä taikka aikaansaadakseen       Tämä laki tulee voimaan      pa1vana
42027: vahinkoa, on pitänyt väärin 18 § : n 2 mo-            kuuta 195 , ja sillä kumotaan 2 päi-
42028: mentissa mainittua luetteloa tai muuttanut      vänä elokuuta 1946 annetun työaikalain
42029: sitä tai sen hävittänyt, kätkenyt taikka teh-   (604/46) 1 § :n 2 momentin 6, 7 ja 8 kohta.
42030: 
42031:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
42032: 
42033: 
42034:                  Atte Pakkanen.                          Erl. Haapaniemi.
42035:                  Urho Saariaho.                          Irma Hamara.
42036:                                       Eeli Erkkilä.
42037: 936
42038: 
42039: X,9.- Lak. al. N:o 94.
42040: 
42041: 
42042: 
42043: 
42044:                                 Mustonen ym.: Ehdotus laiksi metsä- ja uittotyöläisten
42045:                                   työajasta.
42046: 
42047: 
42048:                                      E d u s k u n n a ll e.
42049: 
42050:    Kysymys metsä- ja uittotyöläisten työ-         mennessä johtaneet myönteiseen ratkaisuun
42051: ajan ·lailla turvaamiseSJta on ollut ikauan       ja metsä- ja uittotyöläisten työaika edelleen
42052: vireillä, ja mm. vuoden 1947 valtiopäivillä       on riippurvainen työmarklkinajärjestöjen
42053: eduskunta lausui hallitukselle toivomuksen,       keskeisestä sopimuksesta, ehdotamme,
42054: että se ryhtyisi asioo vaatimiin toimenpitei-
42055: siin. Kun nämä toimenpiteet enempää kuin                    että Eduskwnta hyväksyisi seuraa-
42056: edust.ajaiill. ehdotuksetkarun eivät ole tähän            voo lakiehdoffuksen:
42057: 
42058: 
42059:                                            Laki
42060:                               metsä- ja uittotyöläisten työajasta.
42061:         ·Eduskunnrun .päätöksen mukaisesti säädetään:
42062: 
42063:                      1luku.                         5. puutavaran uitto ja uittoväylien kun,..
42064:                                                   nostamiill.en.
42065:                Lain soveltamisala.                                     2 §.
42066:                                                       Tämä lwki ei koske:
42067:                        1 ·§.                          1. maaJtalouden välittömässä yhteydessä
42068:    Tämän Lain alaisia ovat metsä- ja uitto-       tai sen välitöntä käyttöä var.ten suoritetta-
42069: työt, joissa yksi tai useampi henkilö, työn-      vaa metsä- ja uittotyötä;
42070: tekijä, •paJJkasta itekee työtä toisen, työnan-       2. rtyötä, johon sove11etaan lakia merimie-
42071: tajan, lukuun tämän johdon ja valvonnan           hen työajasta tai työajasta !l"annikko- ja si-
42072: alaisena.                                         sävesiliikenteeseen lkäytetyissä aluksissa an-
42073:    Metsä- ja uittotöihin luetaan:                 nettuja määräyksiä;
42074:    1. puiden ka.alto, kannonnosto, metsässä           3. metsänvartiointia, palotorjunrtaa .ja
42075: tapahtuva puutava~an valmistus ja käsit-          uudisalo!jen kulotusta; sekäJ
42076: tely, hiilto ja .tervMl vaLmistus, jotka eivät        4. tHapäistä työtä, missä samanaikaisesti
42077: ta:pahdu tehdasmaisesti sekä metsäteiden          on enintään neljä työntekijää ja joka kes-
42078: rrukentaminen ja kunnossapi'to;                   tää yhtäjaksoisesti kauintaan kuusi työpäi-
42079:    2. puutavaran kuljetus metsästä uitto-,        vää.
42080: jalostus- tai jakelupaikkaan tahi pysyväi-                               3 §.
42081: seen varastoimispaikkaan taiikka paikkaam.,           Tämän lain: säännöksiä on sovellettava
42082: josta se kuormataan moottoriajoneuvoon,           kahdeksatntoista vuotta täyttäneisiin työnte-
42083: alukseen tai rautatievaunun;                      kijöihin, niin myös nuorempiin työntelkijöi-
42084:    3. metsähoito- ja kuivatustyö,. metsänar-      hi!lli sillä .tavoin kuin siirtä on 7 luvussa
42085: viointi ja metsänleimaus;                         erikseen säädetty.
42086:    4. muu näihin verrruttava rtai näihin lä-          Tämä laki koskee myös .työntekijöitä,
42087: heisesti liittyvä, metsässä suoritettava työ;     jotka yhteisesti, työkunrtana, ovat sitoutu-
42088: sekä,                                             neet työnanrtaj.an johdon j'a vaivonillan alai-
42089:                                        X,9 . -Mustonen ym.                                     937
42090: 
42091: sina tekemään joiilk:in työn, sekä heidälll             Jos säännöHi.nen työaika jonakin viikon-
42092: työnB.!Thtajan suostumuksella arvuks~nsa työ-        päivänä on 8 tuntia lyhempi, voidaan si·tä.
42093: hön ottami•aan työntekijöitä.                        muuna saman viikon päivänä pidentää vas-
42094:                                                      taavasti, ei lkuitenfkaan enempää :kuin ka:h-·
42095:                         4 §.                         <:Lena tunnilla ja sallittua viikkotuntien lu-
42096:    Työil1telkijäJnä tätä lakia sorve1lettaessa ei    kmnäärää lisäämättä.
42097: pidetä:
42098:    1. henkilöä, joka elää rvakinaisesti työn-                                 7 §.
42099: llintajan taloudessa ja on hänelle tai hänen            Sen estämättä, mitä 6 § :ssä on säädetty
42100: arviopuolisolleen sukua suoraan takenervassa         vuoroikautisesta j.a viikottaisesta työa;jasta,
42101: tai etenervässä ,polrvessa; tahi on hänen ot,to-     saatakoon säännöllinen työaika puutavaran
42102: lapsensa tai ottorvanhempa'nsa tahi jonkun           uitrotöissä, lukuu:notta;mwtta töitä ui.ttoväy- ~
42103: tässä mainiltun :puoliso; ja                         lien .pysy•väisillä erottelu- ja lajittelupai-
42104:    2. sell'aista työnjohdossa .tai valrvojan.a tai   ikoilla, j·ärjes.tää niin, että se ko~men viikon.
42105: rvastaavassa asemassa olevaa; henkilöä, joka         pituisena aj.wnja'ksona an enintään 14~
42106: ei osallistu tai joka vain tilapäisesti osa;llis-    tuntia.
42107: tuu ·johdettaviensa tai· valvottmiensa työn-
42108: Wkijäirn työhön.                                                           8, §.
42109:                                                         Työneuvosto voi harkintansa mukaan yk-
42110:                       5 §.                           sityistapauksissa antaa luvan poiketa 6 ja 7
42111:    Virallisen syy.ttäJjän tai valtion ammat-         pykälän sä.ä.nnöksilstä:
42112: ti·entarkastaj•an taikka .t.yön,aJntajain ja            1. uittotyössä;
42113: työntekijäin liittojen pyynnöstä on työ•neu-            2. jos jokin, tämän •lain alainen työ on
42114: voston ra;tkwistma, oiilko työtä tai työnteki-       laadultaau sellaista, että sitä suoritetaan
42115: jää pidettvä sellaisena, johon tätä •lakia on        vaiu ·aiika ajoin sen vuorokautisen työajan
42116: sovellettava.                                        kuluessa, jona; työntekijän on oltava val-
42117:    Valtion ammattientarkastajan oin, milloin         miina työhön; tai
42118: asianosainen. sitä va:atii, Stall!tettava 1 mo-         3. jos työl'lä edistetään suurta julkista
42119: mentissa mainittu kysymys työneuvoston               etua.
42120: ratkaistavaksi, jollei asiaa muuten ole pi-
42121: dettävä ilmeisen selvänä.                                                  9 §.
42122:    Jos tuomioistuimessa vireillä olervan asian          Työaikaan luetaa;n !kulkeminen tai kul-
42123: mtkaisu riippuu 1 momentiss•a mainitusta             jetus työnantaj·an määräällllästä lähtöpai-
42124: kysymyksestä, siirtäiköön tuomioistui•n tä-          kasta .varsinaiseen työn suorittamispaik-
42125: mä:n kysymyksen ratkaisemisen työneuvos-             kaa;n, mikäli työntekijälle ei jo muun lain
42126: tolle, milloiu katsoo sen tar:peelliseksi tai        perusteella suoriteta .tästä korvausta.
42127: asianosainen sitä vaatii; ja päättäJköön tuo-        Muussa tapauksessa ei matkaan ikäytettya
42128: mioistuin a;sian vasta sen jä:lkeen, kun työ-        aikaa lueta työaikaan, vaikka siitä olisikin
42129: neuvoston rrrutkaisu ml siJle toimitettu.            sovittu suorite.ttavruksi korvausta.
42130: 
42131: 
42132:                     2 :luku.                                            3 luku.
42133:             Säännöllinen työaika.                         Säännöllisen työajan ylittäminen.
42134:                        6 §.                                               10 §.
42135:    ·Työntekijäin säännöllinen .työaika on               Työntekijää olkoon lupa hä:nen suostu-
42136: :kauintaan 8 tuntia ;vuorokaudessa ja 47             muksellaa.n ,pitää ylityössä 6 §: ssä sanotun
42137: tuntia työviikossa. Työviikko lasketaan al-          työajan lisäksi kaui'lltaan 24 tuntia 1lmhden
42138: kavaksi mruan•a;ntaiaa;muna klo 0,00 ja päät-        v.iikon aikana ja uittotyössä 7 § :ssä sano-
42139: ty;yä!ksi 'lauantai~Htana !lclo 24.00.               tun työrujan lisä:ksi 72 tuntia, paitsi puro-
42140:     Edellisoo momentin määräyksistä .poike-          uitossa 108 tuntia kolmen viikon arkana,
42141: ten on työntekijällä telhdessään urakkapal-          kuitenkin niin ettei ylityötuntien määra
42142: kalla metsätyötä oikeus :määrätä työailka            kalenterivuoden aikana nouse 350: tä suu-
42143: :harkintansa :mukaan.                                remmaksi.
42144:                                                                                                 11S
42145: ~8                          X,n.- Työaika metsä- ja uittotöissii.
42146: 
42147:                        11 ·§.                   1töntä, mutta o.n. näillekin varattava tilai-
42148:    Kun luonnO'Iltapahtuma, tap·aturma tai suus aterioida työn aikana.
42149: muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta tie-       Lepoaikaa älköön luettlllko työaikaan, jos
42150: tää, on aiheuttanut keskey,tyksen tämän työntekijä saa sinä aikana esteettömästi
42151: lain ·al81isten töi.tten säännöllisessä kulussa :poistua työpaikaLta.
42152: tahi vakav81Sti uhkaa johtaa sellaiseen kes-
42153: keytykseen taikka hengen, terveyden tai
42154: {}maisuuden joutumiseen vaaranalaiseksi,                             5 luku.
42155: saatakoon siinä määrin kuin mainitut syyt
42156: vaativat, pidentää 6 ja 7 § :ssä säädettyjä                    Korotettu palkka.
42157: työaikoja, ei kuitenkaan kauemmin kuin
42158: neljän viikon aika.na. Tällaisesta työajan                            14 §.
42159:  pidennyksestä sekä sen syystä, laajuudesta        Ylityöstä ja hätätyöstä, jota :tehdään
42160:  ja todennäköisestä kestävyydestä on työn- 6 § :ssä mainitun vuorokautisen työajan
42161: :ant8ijan viivytyksettä tehtävä kirjallinen lisäksi, on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta
42162:  ilmoitus asianomaiselle valtion ammattie~ mlllksettava viidelläkymmenellä ja seuraa-
42163: tarkastajalle, joka voi tutkittuaan asian vilta tunneilta sadalla prosentilla korotettu
42164: joko jättää sen tehdyn ilmoituksen varaan palkka.
42165: tai ryhtyä toimenpiteisiin pidennyksen ra-         Sama olkoon laki, milloin työntekijät
42166:  joittamiseksi tai lopettamiseksi.               tehdessään metsätyötä urakkapalkalla on
42167:     Tässä pykälässä mainittua hätätyötä äl- määrätty olema!lln työssä buemmin kuin
42168:  köön luettako 10 § :ssä tarkoitettuun ylityö- 6 § : n 1 momentissa on edellytetty.
42169: _aikaan.                                           Milloin vuorokautta pidemmän ajanjak-
42170:                                                 son säänn&llinen työaika on rajoitettu seikä
42171:                       4 luku.                    työ on jatkunut koko sellaisen ajanjakson,
42172:                                                  on yli.työtunneilta, jotka nousevat enintään
42173:                     Lepoajat.                   puoleen ajanjakson aikaina sallitusta enim-
42174:                                                 mäismäärästä, maksettava viidelläkymme-
42175:                        12 ·§.                    nellä ja seuraavilta ylityötunneilta sadalla
42176:     Työntekijälle on viikon aikam.a annettava prosentilla korotettu ,palkka. Jollei työ-
42177: --vähintään 30 .tuntia ikestävä yhtäjruksoinen suhde o~e jatkunut koiko ajanjaksoa ja kes-
42178: viikkolepo.                                      kimääräinen työaika työhön käytettyinä
42179:     Uittotöissä, paitsi uittoväylien pysyväi- vuorokausina on kahdeksan tuntia pitempi,
42180: sillä erottelu- ja •lajittelwpaikoilla, saadaan on vuorokauden kahdelta ensimmäiseltä
42181: 1kuitenkin viikkolepo järjestää niin, että keskimääräiseltä ylityötunnilta maksettava
42182: sitä kolmen viikon aikana tulee keskimäärin viidelläkymmenellä ja seuraavilta sadalla
42183: '30 tuntia viikkoa kohden ja iVähintään prosentilla korotettu ,paJikka.
42184:  24 tuntia ikuHakin kerralla.       ·              Laskettaessa 1 ja 2 momentissa mainit-
42185:     Tämän ,pykälän säännöksistä voidaam. tua palkan korotusta työstä, josta p!lllkka
42186:  tehdä poikkeuksia 11 § : ssä ,tarkoitetuissa on määrätty tuntia pidemmältä ajandak-
42187:  tapauksissa, niin myös milloin työn laatu solta, on tunnilta suoritettava peruspalkka
42188: ei salli joidenkin työntekijäin täydellistä laskettava siten, että sopimuksenmukainen
42189:  työstä vapauttamista. Jos erimielisyy.ttä paikka jaetaan säännölliseen työhön käyte-
42190:  ilmaantuu siitä, onko työn laatu sellainen tyllä tuntimäärällä, jollei työneuvosto ole
42191: kuin edellä on sam.ottu, voidaan kysymys hrukemuksesta muuta perustetta valhvista-
42192: 41listaa työneuvoston ratkaistavaksi.            nut. Työssä, jota suoritetaan kappale- tai
42193:                                                  urakk8Jpalk8illa, lasketaan tuntipalkka siten,
42194:                        13 §.                     että kappale- tai urakkapalkka jaetaan
42195:     Jos työaika vuorokaudessa on 7 tuntia kappaleen valmistamiseen tai urakan suorit-
42196:  pitempi, on työntekijälle annettava työn tamiseen käytetyllä tuntimäärällä. Jos
42197: aikana ainakin yksi vähintään .tunnin kes- palkkaukseen sisältyy luontoisetuja, on ne
42198:  tävä ja ui.ttotöissä väMntään •puoli tuntia otett81Va huomioon palkan korotusta lasket-
42199:  kestävä lepoaika. Tämä ei kuitenkaan taessa.
42200:  lkoske sellaisia työntekijöitä, joiden työpai-    Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle
42201:  kalla olo on työn jatkumiselle välttämä- tämän pykälän mukaan tulevia etuja tahi
42202:                                      X,9.- Mustonen ym.
42203: 
42204: jolla edellä mainittu · korotettu palkka si-        Edellä 1 momentissa mainituissa töissä,
42205: sällytetään peruspalkkaan, on mitätön.            jotka on järjestetty kahteen tai useampaan
42206:                                                   vuoroon, tulee vuorojen, ellei työneuvosto
42207:                      15 §.                        ole myöntänyt siitä poikkeusta, säännölli-
42208:    Työstä, jota tehdää.n työnantajan vaati-       sesti v~aihtua ja jo:ka viikko muuttua.
42209: mulksesta sunnuntaina tai muuna kirko1li-
42210: sena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä tai
42211: vwpunpäiväinä, on maksettava kaksinkertai-                            7 iluiku.
42212: nen palkka. Jos työ on ylityötä tai hätä-                  Lapset ja nuoret henkilöt.
42213: työtä, on siitä Usäksi suoritettava 14 § :ssä
42214: säädetty korotus, joka lasketaan työntekijän                             18 §.
42215: korottamattomasta palkasta.                         Lapsella tarkoitetaan rtässä laissa henki-
42216:    !Sunnuntaiksi tai! kir!kolliseksi juhlapäi-    löä, joka ei ole täyttänyt viittätoista vuotta,
42217: väksi luetaan tässä laissa vuorokausi, joka       ja nuorella henkilöillä henikilöä, joka on
42218: .alkaa kello 0.00 sanotun päivän vastaisena       täyttållly.t viisitoista, muitta ei kahdeks~
42219: yönä.                                             toista vuotta.
42220:     Työntekijää, joka kieltäytyy tekemästä                               19 §.
42221: työtä sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäi-         Neljäätoista vuotta nuorempaa lasta äJ-
42222: vänä, älköön koetettaJko pakottaa siihen.         köön käytettäkö tämän lain alaiseen työhön.
42223: Tåmä ei kuitenkaan koske työtä, jota sen             Tämä ei kuitenka:an koske sellaisila tila-
42224:  laadun vuoksi tehdään säännöllisesti kaik-       päisiä metsälllhoitotöitä, joissa yleensä voi-
42225: kina viikonpäivinä.                               daan käyttää myös Japsia.
42226:     :Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle
42227: tämän rpykäläm: mukruan tulevia etuja tahi                              20 §.
42228:  jolla edellä mainittu korotettu palikka sisäl-      Lasta ä;lköön pidettäkö työssä enempaa
42229:  lytertään peruspalkkarun, on mitätön.            kuin kuusi tuntia vuoroikaudessa ja kolme-
42230:                                                   kymmentäkuusi tuntia viikossa, älköönikä
42231:                     16 §.                         nuorta henkilöä enempää kuin kahdeksan
42232:   Oikeus koroterttuun palkkaan on rauen-          tuntia vuorokaudessa ja neljäkymmentä-
42233: nut, jollei kannetta ole illostettu vuoden        seitsemän tuntia viikossa.
42234: kuluessa sen kalenterivuoden päättymi-               Ilman ainakin yhtä säännöllistä, vähill1-
42235: sestä, joHoin sellainen oikeus syntyi.            tään tunnin !kestävää Jepohetkeä, älköön
42236:                                                   lapsen työ jatkuko enempää kuin kolme
42237:                                                   tu111tia.
42238:                     6 luku.                                             21 §.
42239:                                                      Lasta liJ!köön ·proettäkö työssä ennen keHo
42240:                     Yötyö.                        seitsemää aamulla eikä jälkeen kello yhdek-
42241:                                                   säätoista illalla, älköönkä nuorta henkilöä
42242:                      17 1§.                       ennen kello !kuutta aamulla eikä jälkeen
42243:    Työ, jota tehdään kello kruhdenkymme-          kello yhdeksäätoista Hlalla.
42244: nenyhden j:a kuuden välisenä aikana, on
42245: yötyötä ja Oill sitä lupa teettää seuraavissa
42246: tapauksissa:                                                          8 luku.
42247:    1. työssä, jOika on järjestetty kahteen                    Erinäisiä säännöksiä.
42248: taikka useampaan vuoroon,
42249:    2. työssä, jossa luonnon ja työolosuhteet                              22 ·§.
42250: hai.ttaJavat työn suoriltusta päivän aikana,        Joikaista tämän. la~n alaista työmaa ta var-
42251:    3. työssä, jota sen laadun vuoksi yleensä      ten on tyÖI11llintaj-an, milloin se työn lallltuun
42252: joudutaan suorittamaan yöaikaan,                  nähden on mahdollista, laaditta-va työtunti-
42253:    4. 11 § :ssä mainitussa hätätyössä, sekä       järjestelmä, jossa mainitaan aika, milloin
42254:    5. työneuvoston luva,Ha ja sen määrää-         työ alkaa ja 1päättyy, selkä ruokailu- ja Jepo-
42255: min ehdoin muissaJkin töissä, joissa työn         ajat.
42256: laatu tai muut pakottavat syyt sitä vaati-          TyöantajailJ on rpidettävä luetteloa teh-
42257: vat.                                              dystä hätä- jra ylityöstä sekä niistä makse-
42258: 940                          X,9. ~Työaika metsä- ja uittotöissä.
42259: 
42260: tusta korotetusta palkasta. Luetteloon on         haaram ollessa muutoin raskauttaJVat, ol-·
42261: merkittävä myös suunnunta~na ja ikirkolH-         koon rangaistus Viäih:ilntään kymmenen päi-
42262: sena juhlapäivänä, 1tsenäisyyspäivänä ja          väsakkoa tai enintään kuusi kuukautta varu-
42263: vapUlllpäivänä tehty työ ja siitä maksettu        keutta.
42264: korotettu palkka.                                    Työnantajaa, j(Jika hanldriakseen itselleen
42265:    Edellä 2 momentissa mainittu luettelo on       tai toiselle hyötyä taiikka aikaansaadakseen
42266: va;a;dittaessa näytettävä tarkastusviranomai-     vahill:lli:oa on .pitänyt vää6n 23 § :n 2 mo-.
42267: sille ja työntekijäin luottamusmiehelle sekä      mentissa ma:im.irotua 1uetteiloa tai muuttanut
42268: pyynnöstä ikirjaJllisesti annettll!va työnteki-   sitä tai sen hävittänyt, kätkenyt taikka teh-
42269: jälle .tai hänen valtuutetulleen: t~eto työn-     nyt maihdottomaksi lukea, r.angaistakoon.
42270: tekijää koskevista, luettelossa o~evista mer-     sakolla tai enintään kuuden kuukauden
42271: kinnöistä.                                        vankeudel1a.
42272:    Työtuntijärjestelmästä on tarkastusviran-         Joka muutoin rikikoo tätä lakia tai sen
42273: omaisille pyydettäessä toimitettava jäljen-       nojalla anruettuja määräyksiä tahi jos työn-
42274: nös.                                              tekijä ilman pätevää syytä kieltäytyy teke-
42275:                       23 §.                       mästä 11 § :ssä mainittua hätätyötä, ran-
42276:    Jokaisella tämän 1ain alaisella työmaalla      gaistakoo.n enintään kahdellakymmenellä
42277: on työnantajan toimesta 'Pidettävä sopi-          päiväsa!kolla.
42278: vassa paikassa työntekijäin nähtålvinä tämä          Jos työnantajan edustaja havaitaan syy-
42279: laki j:a sen IIloja!lla annetut toimeenpano-      pääksi tässä py:kälii.ssä mainittuun rikko-
42280: määräykset seikä asianocrnaise!n viranomaisen     muikseen e~kä sitä samana .voida lukea työn-
42281: päätös niistä ehkä myönnetyistä ~oikkeuk­         antajaJn syyksi, rangaistakoon ainoastaan
42282: sista, niin myös käytännössä oleva työtunti-      edustajaa.
42283: järjestelmä.
42284:                                                                       26 §.
42285:                       24 §.                          Tässä ~aissa mainitut rikkomu·kset on vi-
42286:    ·Tämän lain noudwttamista valvovat am-         rallisen syyttä;jän vantava syytteeseen, 14
42287: mattientarka,stus.viranomaiset.                   ja 15 sekä 20-22 § :ssä mainituissa tapauk-
42288:                                                   sissa ainoastaa;n, milloin asianomistaja on
42289:                      25 §.                        ilmoittanut rikikomuksen s-yyttees~en :panta-
42290:   Työna~ntajaa,   joka rikkoo 6-13 taikika        vaksi.
42291: 20-22 § :ssä dlevia työaikaa koskevia sään-
42292: nöksiä taikka muusta syystä kuin maiksu-
42293: kyvyttömyyden johdosta ,laiminlyö 14 tai                              27 §.
42294: 15 § :ssä sä,ädetyn ylityö-, hätätyö- tai sun-      Tämä l·aiki tulee voimaan     pawana
42295: nuntaityötkorvauksen suorittamisen, roo-              kuuta 19,5 , ja sil.ilä kumotawn 2 päi-
42296: gaistaikoon sakolla. Milloin r:iikkomus on        vänä elokuuta 1946 annetun työaikalain
42297: tapahrtunut ammatt:i'entarkastusviranomai-        (604/46) 1 § :,n 2 momentin 6, 7 ja 8 kohta.
42298: sen huomautuksesta huolimatta tai asian-
42299: 
42300: 
42301:       Helsingissä 28 päiv•änä heinäkuuta 1951.
42302: 
42303: 
42304:         Johannes Mustonen.            Juho Nykänen.                Hugo Manninen.
42305:         Esa Hietanen.                 Hannes Tauriainen.           Eimo Tainio.
42306:         Juho Rytkönen.                Irma Torvi.                  Toivo Kujala.
42307:         Matti Koivunen.               Matti Meriläinen.            V. Puumalainen.
42308:         Toivo Niiranen.               Antto Prunnila.              Antti Kinnunen.
42309:                                                                                               941
42310: 
42311: X,1o.- Lak. al. N:o 95.
42312: 
42313: 
42314: 
42315:                                 Karvonen ym..: Ehdotus laiksi työajasta metsä- ja uitto-
42316:                                   töissä.
42317: 
42318: 
42319:                                      E d u s ik: u n n a 11 e.
42320: 
42321:    Vuoden 1946 annetussa työaika:laissa jäi-        epäedulliseksi, että se olisi vieläkin huonon-
42322: vät metsä- ja uittotyöt lain ulkopu<Jlelle,        tanut työläisten asemaa siitä, mikä on saa-
42323: lukuunottamatta töitä 1auttausväylien pysy-        vutettu työehtosopimuksilla. Sellaista työ-
42324: väisillä erottelu- ja lajittelupaikoilla. Hy-       ehtojen huononnusta ei hallitus voinut hy-
42325: väksyessään työaikalain eduskunta !kuiten-         väksyä, vaan veti esityksensä takaisin.
42326: kin <lausui toivomuksen, että hallitus kii-            Metsä- ja uittotyöt ovat kansantalou-
42327: reellisesti toimituttaisi tutJkimuksoo metsä-      dellisesti ~erittäin tärkeitä maamme vien-
42328: ja uittotyöläisten työajasta ja jättäi'si edus-    tite<JHisuuden     raaka-aineen      hankkijana
42329: kunnail.le esitYJksen metsä- ja uittotöiden        sekä kotimaisen polttopuun valmistajana
42330: sekä niihin liittyvien sivuammattien saat-          ja työt muutenkin suoritetaan suurelta
42331: tamisesta 8 tunnin työaikalain alaisiksi,           osaltaan erittäin vaikeissa ja rasittavissa
42332: lukuunottamatta niitä töitä, jotka jo si-          olosuhteissa, kaukana sydänmaiHa, jossa
42333: sältyvät hyväksyttyyn työaikalakiin. Sa-            työläiset joutuvat olemaan pois !kotoaan ja
42334: man toivomuksen eduskunta vielä uudisti             erossa perheestään. Työajan ollessa lailla
42335: toukdkuussa vuonna 1947, jolloin oli käsi-          rajoitt-amaton on se erikoisesti uittotöissä
42336: teltävänä työaikalain muutosesitykset met-          tavattoman pitkä, ollen purouitoissa keski-
42337: sä- ja uittotöiden saattamiseksi yleisen työ-       määrin 14 tuntia vuorokaudessa ja muussa
42338: aikalain alaisuuteen.                              uitossa 11-12 tuntia vuorokaudessa. Kun
42339:   .Toivomusten      johdosta valtioneuwsto         teollisuudessa työskentelevien työläisten
42340: asetti komitean asiaa tutkimaan ja teke-           työaikaa on katsottu rtarpeelliseksi lailla
42341: mään ehdotuksen sitä koskeva,ksi lainsää-           rajoittaa, niin ne samat syyt, työläisten
42342: dännölksi. Komitean mietintö valmistui             liikarasittumisen estäminen, on jdhdonmu-
42343: he1milkuussa vuonna 1948. Se viipyi valtio-         kaisesti toteutettava myäskin metsä- ja uit-
42344: neuvostossa toista vuotta ja annettiin edus-        totyöläisten kohdalta.
42345: kunna1le toukokuussa vuonna 1949.                      Edellä esitetyillä perustei:lla me allekir-
42346:    Eduskunnan työväenasiain valiokunnassa           joitt-aneet !kunnioittaen ehdotamme, ·
42347: se joutui 'käsiteltävä:ksi vuoden 1950 val-
42348: tiopäivillä, jolloin hallituksen esitys valio-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa.-
42349: kunnassa tuli metsä- ja uittotyöläisille niin              van lakiehdotuksen:
42350: 
42351: 
42352:                                             Laki
42353:                                työajasta metsä- ja uittotöissä.
42354:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
42355:                    1 'luku.                        tekijä, palkasta 'tekee toisen, työnantajan
42356:              Lain soveltamisala.                   hikuun tämän johdon ja valvonnan alai-
42357:                                                    sena.
42358:                     1 §.                              Metsä- ja uittotöihin luetaan:
42359:   Tämän lain alaisia ovat metsä- ja uitto-            1. puiden kaato, kannonnosto, metsij,ssä
42360: työt, joita yksi tai useampi henkilö, työn-        .tapahtuva puutavaran valmistus ja käsit-
42361: 942                         X,lo.- Työaika metsä- ja uittotöissä.
42362: 
42363: te:ly, hiilfu ja tervan valmistus, jotka eivät    työntekijäin keskusjärjestöjen pyynnöstä
42364: tapahdu tehdasmaisesti, sekä metsäteiden          on työneuvoston ratkaistava, onko työtä.
42365: rakentaminen ja kunnossapito;                     tai työntekijää pidettävä sellaisena, johon
42366:     2. puutavaran kuljetus metsästä uitto-,       tätä lakia on sovellettava.
42367: jalostus- tai ja!kelupaikkaan tahi pysyväi-          Valtion ammattientarkastajan on, mil-
42368: soon varastoimispaikkaan taikka paikkaan,         loin asianomainen sitä vaatii, saatettava
42369: josta se kuormataan moottoriajoneuvoon,           1 momentissa mainittu kysymy~ työneuvos-
42370: alukseen tai rautatievaunuun;                     ton ratkaistavaksi, jollei asiaa muuten ole-
42371:     3. metsänhoito- ja kui.vaustyö, metsän-       pidettävä ilmeisen selvänä.
42372: arviointi, -leimaus ja -vartiointi sekä palo-        Jos tuomioistuimessa vireillä olevan
42373: torjunta;                                         asian ratkaisu riippuu 1 momentissa mai-
42374:     4. muu näihin verrattava tai läheisesti       nitusta kysymyksestä, siirtäköön tuomiois-
42375: liittyvä, metsässä sUioritettava työ; sekä        tuin tämän kysymyksen ratkaisemisen työ-
42376:     5. puutavaran uitto, siihen luettuna myös     neuvostolle, milloin katsoo sen tarpeelli-
42377: lauttaus ja uittoväylien kunnostaminen.           seksi tai asiaruosainen sitä vaatii; ja päät-
42378:                                                   täköön .tuomioistuin asian vasta sen jäl-
42379:                      2 §.                         keen, kun työneuvoston ratkaisu on sille-
42380:   Tämä laki ei koske:                             toim.itettu.
42381:   1. maatalouden välittömässä yhteydessä
42382: suoritettavaa metsä- ja uittotyötä;
42383:    2. laivattyötä, johon sovelletaan lrukia                          2 luku.
42384: merimiehen työajasta tai muita tätlaisesta                   Säännöllinen työaika.
42385: työstä annettuja säännöksiä;
42386:    3. metsänvartiointia, palotorjuntaa ja                              6 §.
42387: uudistusa;lojen kulotusta; eikä                     Työntekijäin säännöllinen työaika on
42388:    4. tilapäistä työtä, missä samanaikai-         kauintaan 8 tuntia vuorokaudessa ja 47
42389: sesti· on enintään neljä työntekijää ja joka      tuntia työviikossa. Työviikko lasketaan
42390: kestää yhdenjaksoisesti kauintaan kuusi           alkavaksi kello kahdestakymmenestäneljästä
42391: työpäivää.                                        maanantain ·vastaisena yönä.
42392:                     3 §.                            Jos säännöllinen työaika jonakin työvii-
42393:   Tätä lakia on sovellettava myös työn-           kon päivänä on kahdeksaa tuntia lyhyempi,
42394: tekijöihin, jotka yhteisesti, työkuntana,         voidaan sitä muina saman viikon päivinä
42395: ovat sitoutuneet työnantajan johdon ja val-       pitentää vastaavasti, ei kuitenkaan enem-
42396: vonnan alaisina tekemään jonkin työn, sekä        pää 'kuin 'kahdella tunnilla ja sallittua vHk-
42397: heidän työnantajan suostumuksella avuk-           mtuntien lukumäärää lisäämättä.
42398: sensa työhön ottamiaan työntekijöitä.               'Se, mitä edellä tässä pykälässä on sää-
42399:                                                   detty, ei koske sellaista 1 § :n 2 momentin
42400:                      4 §.                         1-4 kohdassa mainittua urakkapalkalla
42401:     Työntekijänä ei tätä lakia sovellettaessa     tehtävää työtä, jossa työntekijä saa itse
42402: pidetä:         ·                                 määrätä työ- ja lepoaikansa.
42403:    1. henkilöä, jo'ka vakinaisesti elää työn-
42404: antajan taloudessa ja on hänelle tai hänen                             7 §.
42405: aviopuolisolleen sukua suoraan ta:kenevassa          Sen estämättä, mitä 6 § : ssä on säädetty
42406: .tai etenevässä polvessa tahi on hänen otto-      vuorokautisesta ja viikottaisesta työajasta,
42407: lapsensa tai ottovanhempansa tahi jonkun          saadaan säännöllinen työaika puutavaran
42408: tässä mainitun puoliso; eikä                      uittotöissä, 1ulkuunottamatta töitä uittoväy-
42409:    2. sellaista työnjohdossa tai- valvojana       lien pysyväisinä erottelu- ja lajittelupai-
42410: tai sitä vastaavassa ·asemassa olevaa hen-        koilla, järjestää niin, että se kolmen viikon
42411: Kilöä, jaka ei osallistu tai joka vain tilapäi-   pituisena ajanjaksona on enintään 141 tun-
42412: sesti osallistuu johdettaviensa tai valvotta-     tia.
42413: viensa työntekijäin työhön.
42414:                                                                       8 §.
42415:                      5 §.                           Työneuvosto voi harkintansa mukaan
42416:    Virallisen syyttäjän tai valtion ammat-        yksityista;pauksessa antaa luvan poiketa
42417: tientarkastajan taikka työnantajain ja            6 ja 7 pykälän säännöksistä:
42418:                                   X,1o.- Karv.onen ym.                                   943
42419: 
42420:   1. jos j01kin tämän lain alainen työ on                         4 luku.
42421: laadultaan sellaista, että sitä suoritetaan
42422: vain arka ajoin sen VUOrokautisen työajan                        Lepoajat.
42423: kuluessa, jona työntekijäin on oltava val-
42424: miina työhön; tai                                                  12 §.
42425:   2. jos työllä edistetään suurta julkista       Työntekijälle on työviikon aikana annet-
42426: etua.                                          tava vähintään 30 tuntia kestävä yhdenjak-
42427:                                                soinen viikkolepo.
42428:                    9 §.                          Tämän pykälän säännöksistä voidaan
42429:    Työaikaan luetaan ku'}keminen tai kul-      tehdä poi!kkeuksia 11 § : ssä tarkoitetuissa
42430: jetus .työnantajan määräämästä lähtöpai-       tapauksissa, niin myös purouitoissa tai
42431: kasta varsinaiseen työn suorituspaHffiaan.     muulloinkin, milloin työn laatu ei salli joi--
42432: Muussa tapauksessa ei matkaan käytettyä        denkin työntekijäin työstä vapauttamista.
42433: aikaa lueta työaikaan, vaikka siitä olisikin   Jos erimielisyyttä ilmaantuu siitä, onko
42434: säädetty tai sovittu suoritettavaksi kor-      työn laatu sellainen, kuin edellä on sa-
42435: vausta.                                        nottu, voidaan kysymys alistaa työneuvos-
42436:                                                ton ratkaistavaksi.
42437:                   3 luku.                                           13 §.
42438:                                                   Jos työaika vuorokaudessa on 7 tunti~
42439:     Säännöllisen työajan ylittäminen.          pitempi, on työntekijälle annettava työn
42440:                                                aikana yksi metsätöissä vähintään tunnin
42441:                     10 §.                      kestävä ja uittotöissä vähintään puoli tun-
42442:   Työntekijää olkoon lupa hänen suostu-        tia kestävä lepoa:i'ka. Tämä ei !kuitenkaan
42443: muksellaan pitää ylityössä 6 § : ssä sanotun   kooke sellaisia työntekijöitä, joiden työpai:.
42444: työajan [isäksi lk:auintaan 24 tuntia kahden   kalla olo on työn jatkumiselle väittämä~
42445: viikon aikana ja uittotöissä 7 §: ssä sano-    töntä, mutta näil'le on varattava tilaisuus
42446: tun työajan Esäiksi 72 tuntia, paitsi puro-    aterioida työn aikana.
42447: uitossa 108 tuntia kolmen viikon aikana,          Lepoaikaa älköön luettako työaikaan, jos
42448: kuitenkin niin, ettei ylityötuntien määrä      työntekijä saa sinä aikana esteettömästi
42449: kalenterivuoden arkana nouse 350: tä suu-      poistua työpaikalta.
42450: remmwksi.
42451:                     11 §.                                        5 luku.
42452:    Kun luonnontapahtuma, tapaturma tai
42453: muu seikka, jota ei ole voitu ennakolta                           Yö työ.
42454: tietää, on aiheuttanut keskey.tyksen tämän
42455: lain alaisten töitten säännöllisessä kulussa                        14 §.
42456: tahi vakavasti uhlkaa johtaa sellaiseen kes-      Työ, jota tehdään kello kahdenkymme-
42457: bytykseen taikka hengen, terveyden tai         nenyhden ja kuuden välisenä aikana, on
42458: omaisuuden joutumiseen vaar&nalaiseksi,        yötyötä, ja on sitä lupa teettää seuraavissa
42459: saadaan siinä määrin, kuin mainitut syyt       tapauksissa:
42460: vaativat, pitentää 6 ja 7 §: ssä säädettyjä       1. työssä, joka on järjestetty kahteen
42461: työaikoja, ei kuitenkaan kauemmin kuin         taikka useampaan vuoroon;
42462: neljän viikon aikana. Tällaisesta työajan         2. työssä, jossa luonnon- ja muut olo-
42463: pitennyksestä sekä sen syystä, laajuudesta     suhteet haittaavat työn suoritusta päivän
42464: ja todennäköisestä kestävYydestä on työn-      aikana;
42465: antajan viivytyksettä tehtävä kirjwllinen         3. työssä, jota sen laaidun vuoksi on suo-
42466: ilmoitus asianomaiselle valtion ammattien-     ritettava myöskin yöaikaan;
42467: ·tarkastajalle, joka voi tutkittuaan asian        4. 11 § :ssä mainitussa hätätyössä; seka
42468: j;ako jättää sen tehdyn ilmoituksen varaan        5. työneuvoston luvalla ja sen määrää:.
42469: tai ryhtyä toimenpiteisiin pitennyksen ra-     min ehdoin muissakin töissä, joissa työn
42470: joittamiseksi tai lopettamiseksi.              laatu tai muut pa:kottavat syyt sitä vaati-
42471:    Tässä .pykälässä mainittua hätätyötä        vat.
42472: älköön luettako 10 § :ssä tarkoitettuun yli-      Edellä 1 moanentissa mainituissa töissä,
42473: työaikaan.                                     jotka on järjestetty kahteen tai usewmpaan,
42474: '944                         X,10.- Työaika metsä- ja uittotöissä.
42475: 
42476: vuoroon, tulee vuorojen, jo:llei työneuvosto                         16 §.
42477: ole myöntänyt siitä poi~keusta, säännölli-          Työstä, jota tehdään työnantajan kehoi-
42478: sesti vaihtua ja joka viikko muuttua.            tuksesta, sunnuntaina tai muuna kirkolli-
42479:                                                  sena juhl&päivänä on maksettava kaksin-
42480:                                                  kertainen palkka. Jos työ on ylityötä tai
42481:                    6 luku.                       hätätyötä, on siitä lisäksi suoritettava
42482:                                                  15 § : ssä säädetty korotus, joka lasketaan
42483:              Korotettu palkka.                   työntekijän korottamattomasta palkasta.
42484:                      15 §.                          Sunnuntaiksi tai kirkolliseksi juhlapäi-
42485:     Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään        väksi luetaan tässä laissa vuorokausi, joka
42486: 1> § :ssä mainitun VUorokautisen työajan li-     alkaa kello kahdestakymmenestäneljästä sa-
42487:  säksi, on kahdelta ensimmäiseltä tunnilta       notun päivän yönä.
42488:  maksettava viidelläkymmenellä ja seuraa-           Työntekijää, joka kieltäytyy tekemästä
42489:  vilta tunneilta sadalla prosentilla korotettu   työtä sunnuntaina tai lrirkollisena juhla-
42490: _palkka.                                         päivänä, ällköön koetettako pa!kottaa siihen.
42491:     Sama olkoon laki, jos työntekijä tehdes-        'Tämä ei kuitenkaan koske työtä, jota sen
42492: -sään metsätyötä 6 § : n 3 momentissa tar-       laadun vuoksi tehdään kaikkina viikon-
42493:  koitetussa tarpauksessa urakkapalkalla, on      päirvinä.
42494:  työnantajan lkehoituksesta tehnyt työtä            Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle
42495:  kauemmin kuin saman pykälän 1 momen-            tä:män pykälän mukaan tulevia etuja tahi
42496: tissa on edellytetty.                            jolla edellä mainittu korotettu palkka si-
42497:     Milloin säännöLlinen työaika on rajoi-       sällytetään peruspalkkaan, on mitätön.
42498: tettu ainoastaan vuorokautta pitempää
42499:  ajanjaksoa kohti sekä työ on jatkunut koko                         17 §.
42500:  sellaisen ajanjakson, on ylityötunneilta,          Oikeus 15 ja 16 § :ssä säädettyyn koro-
42501:  jotka nousevat enintään puoleen ajanjak-        tettuun palkkaan on rauennut, jollei kan-
42502:  son aikana sallitusta enimmäismäärästä,         netta ole nostettu vuoden kuluessa sen
42503:  maksettava viidelläkymmenellä ja seuraa-        kalenterivuoden päättymisestä, jolloin sel-
42504: -vilta ylityötunneilta sadalla prosentilla ko-   lainen oikeus syntyi.
42505:  rotettu palkka. Jollei ,työsuhde o1e jatku-
42506:  nut koko ajanjaksoa ja keskimääräinen työ-
42507: _aika työhön !k:äytettyinä vuorokausina on                           7 luku.
42508:  kahdeksaa tuntia pitempi, on vuorokauden                   Erinäisiä säännöksiä.
42509:  kahdelta ja purouitossa kolmelta ensimmäi-
42510:  seltä keskimääräiseltä ylityötunnilta mak-                          18 §.
42511:  settava viidelläkyn1menellä ja seuraavilta        Jokaista tämän lain alaista työmaata
42512:  sadalla prosentilla korotettu pa'lkika.         varten on työnantajan, milloin sen työn
42513:     Laskettaessa 1 ja 2 momentissa mainit-       laatuun nähden on mahdollista, laadittava
42514:  tua palkan korotusta työstä, josta palkka       työtuntijärjestelmä, jossa mainitaan aika,
42515:  on määrätty tuntia pitemmältä ajanjak-          milloin työ alkaa ja päättyy, sekä ruo-
42516: _solta, on tunnilta suoritettava peruspalkka     kailu- ja lepoajat.
42517: 1a:skettava siten, että sopimuksenmukainen         Työnantajan on pidettävä luetteloa teh-
42518:  palkka jaetaan säännölliseen työhön käyte-      dystä hätä- ja ylityöstä sekä niistä makse-
42519:  tyhlä tuntimäärällä. Työssä, jota suorite-      tusta korotetusta palkasta. Luetteloon on
42520:  taan urakkapalka1la, lasketaan tuntipalkka      merkittävä myös sunnuntaina ja kirkolli-
42521:  siten, että urakkapalkka jaetaan urakan         sena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja
42522:  suorittamiseen ikäytetyllä tuntimäärällä,       vapunpäivänä tehty työ ja siitä maksettu
42523:  jollei työneuvosto ole h&kemuksesta muuta       korotettu pallkka.
42524:  perustetta vahvistanut. Jos palkkaukseen          Edellä 2 momentissa mainittu luettelo
42525:  sisältyy luontaisetuja, on ne otettava huo-     on vaadittaessa näytettävä tarkastusviran-
42526:  mioon palkan lkorotusta laskettaessa.           omaisille ja työntekijäin luottamusmiehelle
42527:     Sopimus, jqlla vähennetään työntekijälle     sekä pyynnöstä kirjallisesti annettava työn-
42528:  tämän pylkälän mukaan tulevia etuja tahi        tekijälle tai hänen valtuutetulleen tieto
42529: jolla edellä mainittu korotettu palkka sisäl-    työntekijää koskevista, luettelossa olevista
42530: ilytetään peruspalkkaan, on mitätön.             merkinnöist-ä.
42531:                                  X,1o.- Ka,rvonen ym.                                 945
42532: 
42533:   Työtuntijärjestelmästä on tarkastusvi-      dakseen vahinkoa on pitänyt rväärin 18 § : n
42534: ranomaisille pyydettäessä toimitettava jäl-   2 momentissa mainittua luetteloa tai muut-
42535: jennös.                                       tanut sitä tai sen hävittänyt, kätkenyt
42536:                     19 §.                     taikka tehnyt :mahdottomaksi lukea, ran-
42537:   Jokaisella tämän lain alaisella työ-
42538:                       1
42539:                                               gaistakoon sakolla tai enintään kuuden
42540: maalla on työnantajan toimesta pidettävä      kuukauden vankeudella.
42541: sopivassa paikassa työntekijäin nähtävinä        Joka muutoin rikkoo tätä lakia tai sen
42542: tämä laki ja sen nojalla annetut täytän-      nojalla annettuja määräyksiä, rangaista-
42543: töönpanomääräykset sekä asianomaisen rvi-     koon enintään kahdellakymmenellä päivä-
42544: ranomaisen päätös niistä ehkä myönnetyistä    sakolla.
42545: poikkeusista, niin myös käytännössä oleva        Jos työnantajan edustaja havaitaan syy-
42546: työtuntijärj estelmä.                         pääksi tässä pykälässä mainittuun rikko-
42547:                                               mukseen eikä sitä samalla voida lukea työn-
42548:                    20 §.                      antajan syyksi, ra;ngaistakoon ainoastaan
42549:  Tämän lain noudattamista valvovat am-        edustajaa.
42550: mattientarkastusviranomaiset.
42551:                                                                  22 §.
42552:                    21 §.                        Tässä laissa mainitut rikkomukset on vi-
42553:   Työnantajaa, j6ka rikkoo 6-13 §·:ssä        rallisen syyttäjän pantava syytteeseen, 15
42554: olevia työaikaa koskevia säännöksiä taikka    ja 16 §: ssä mainituissa tapauksissa kui-
42555: muusta syystä kuin maksukyvyttömyyden         tenkin ainoastaan, milloin asianomistaja
42556: johdosta laiminlyö 15 tai 16 § :ssä sääde-    on ilmoittanut rikkomuksen syytteeseen
42557: tyn ylityö-, hätätyö- tai sunnuntaityökor-    pantavaksi.
42558: vauksen suorittamisen, rangaistakoon sa-                         23 §.
42559: kolla. Milloin rikkomus on tapahtunut am-       Tarkempia määräyksiä tämän lain sovel-
42560: mattientarkastusviranomaisen huomautuk-       tamisesta voidaan antaa asetuksella.
42561: sesta huolimatta tai asianhaarain ollessa
42562: muutoin ras!kauttavat, olkoon rangaistus                          24 §.
42563: vähintään kymmenen päiväsakkoa tai enin-         Tämä laki tulee rvoimaan         pa1vana
42564: tään kuusi kuukautta vankeutta.                      kuuta 195 , ja sillä kumotaan 2 päi-
42565:    Työnantajaa, joka hankkiakseen itsel-       vänä elokuuta 1946 annetun työaikalain
42566: leen tai toiselle hyötyä taikka aikaansaa-     (604/46) 1 § :n 2 momentin 6, 7 ja 8 kohta.
42567: 
42568:      Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1951.
42569: 
42570: 
42571:         Juho Karvonen.             Vilho Väyrynen.             Viljo Rantala.
42572:         Eero Antikainen.           Viljo Virtanen.             Vappu Heinonen.
42573:         Eino Raunio.               Impi Lukkarinen.            Heikki Hykkäälä.
42574:         Veikko Helle.              Aino Malkamäki.             Veikko Kokkola.
42575:         Otto Toivonen.             J. Kmtinen.                 K. F. Haapasalo.
42576:         Valto Käkelä.              Yrjö Kilpeläinen.           Unto Suominen.
42577:         Pentti Niemi.              Laura Brander-Wallin.       Arvo Ahonen.
42578:         Arvo Sävelä.               Kalle Jokinen.              Edvard Pesonen.
42579:         Artturi Koskinen.          Urho Kulovaara.             Martta Salmela-Järvinen.
42580:         0. Muikku.                 Arvi Turkka.                Eetu Karjalainen.
42581:         Jalmari Väisänen.          Väinö Tikkaoja.             Meeri Kalavainen.
42582:                                    Kustaa Alanko.
42583: 
42584: 
42585: 
42586: 
42587:                                                                                         119
42588: 946
42589: 
42590: X, u, -    La.k. a.l. N: o 96.
42591: 
42592:                                  Kalavainen pn.: Ekdofuu laiksi työntekijäin vuosilomalain
42593:                                     muuttamu;esta.
42594: 
42595:                                      E d u s k u n n a ll e.
42596:   Voimassa olevan vuosilomalain 3 § : n 2        kistyksen antajana täysin suotavaa. Ihmi.
42597: momentin mukaan on nuorilla työntekijöillä       nen on silloin vielä parhaassa kehitysiässä..
42598: oikeus saada puolitoista työpäivää lomaa jo-     Työn säännöllisyys sekä sen luonne mer~
42599: kaista lomaan oikeuttavaa kuukautta kohti.       kitsevät paljon nuoren ihmisen kehitykselle.
42600: Mainittu oikeus on sisällytetty lakiin nuo-         Nykyisessä lainsäädännössä on nuorten
42601: ria työntekijöitä suosivassa mielessä. Ylin      ikäraja hyvin vaihteleva, ollen se 14, 15,
42602: ikäraja on vuosilomalmssa 17 vuotta. Mutta       16 tai 18 vuotta. Ainoastaan lomalaissa se
42603: käytännössä käy kuitenkin niin, että harvat      on 17 vuotta sekä eräissä erityistapauksissa
42604: nuoret voivat käyttää hyödykseen lain suo-       on nuorten ikäraja joko 20 tai 21 vuotta.
42605: maa oikeutta pitemmän loman saantiin.               Kun nuorten työntekijäin ikärajan ko-
42606: Tämä johtuu siitä, että koulunkäynti saat-       rottamiseen pyritään lomalain puitteissa,
42607: taa päättyä osan nuorison kohdalla vasta         merkitsee se myöskin sitä, että heidän tal'-
42608: sen jälkeen, kun mainittu lain suoma oi-         koituksenmukaiseen lomankäyttöönsä on sil-
42609: keus on päättynyt. Niiden nuorten osalta,        loin kiinnitettävä vakavaa huomiota. Vapaa-
42610: jotka käyvät kansakoulun ja sen päätteeksi       ehtoisella järjestötyöllä sekä muulla loman-
42611: joko kaksivuotisen jatkokoulun tai ammatti-      käyttöä tehostavalla lomatoiminnalla voi-
42612: koulun, on tilanne se, että he ovat koulunsa     daan luoda uusia mahdollisuuksia oikealle
42613: päättäneinä 15 tai 16 vuoden iässä. Joudut-      ja tarkoituksenmukaiselle lomanvietolle.
42614: tuaan sen jäilkeen säännöJ.tliseen työhön nuo       Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
42615: nuoret saavat mahdollisesti vain vuoden          nioittaen,
42616: verran käyWiä hyödyksensä pitemmän lo-
42617: man saannin oikeutta. Ja kuitenkin alle 20                 että Eduskunta hyväksyisi seu·raa-
42618: vuotiaille olisi pitempi loma levon ja vir-              van lakiehdotuksen:
42619: 
42620: 
42621:                                            Laki
42622:                           työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta.
42623:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä huhtikuuta 1946 annetun
42624:  työntekijäin vuosilomalain (317/46) 3 § 1 momentin 2 kohta näin kuuluvaksi:
42625:                        3 §.                       päättyessä on kaksikymmentä vuotta nuo-
42626:                                                   rempi, puolitoista työpäivää jokaiselta
42627:                                                   2 § :ssä tarkoitetulta kuukaudelta1 vajaata
42628:   2) työntekijälle, jonka työsuhde huhti-         päivää loma-aikaan kuitenkin lukematta; ja
42629: kuun 30 päivään mennessä on keskeyty-             -~------------
42630: mättä. jatkunut vähintään viisi vuotta tai
42631: joka kysymyksessä olevan kalenterivuoden
42632: 
42633:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
42634:           Meeri Kalavainen.          K. F. Haapasalo.             Otto Toivonen.
42635:           Heikki Hykkäälä.           Valto Käkelä.                Bruno J. Sundman.
42636:           Veikko Helle.              Eino Raunio.                 Kustaa Alanko.
42637:           Impi Lukkarinen.           Arvo Ahonen.                 Laura Brander-Wallin.
42638:           Veikko Kokkola.            Väinö Tikkaoja.              Varma K. Turunen.
42639:                                      Vappu Heinonen.
42640:                                                                                             947
42641: 
42642: X,12. -   Lak. al. N:o 97.
42643: 
42644: 
42645: 
42646: 
42647:                                  Tiekso-Isaksson ym.. : Ehdotus laiksi työntekijäin vuosi-
42648:                                     lomalain muuttamisesta.
42649: 
42650: 
42651:                                       E d u s k u n n a 11 e.
42652: 
42653:    Voimassa oleva työntekijäin vuosiloma-          suhde lomakauden alkuun mennessä on jat-
42654: laJki on sangen puutteellinen. Varsinkin           kunut :kymmenen vuotta, saa vuosilomaa
42655: sen 3, 5, 6, 8 ja 9 pykälä ovat työnt~kijöille     kaksi työpäivää jokaiselta ikuukaudelta;
42656: epäedullisia. Voimassa olevan lain mukaan          Käytännössä kuitenkin valtio, useat kunnat,
42657: vuosiloma määräytyy kesk:eytymättömänä             jopa yksityiset liikelaitoksetkin ovat myön-
42658: jatlkuneen työsuhteen pituuden perusteella.        täneet työntekijöilleen edellä mainitut loma-
42659: Lain tulkinta on johtanut tässä kohdassa           edut. Tämä käytäntö olisi saatava myös
42660: lain hengen vastaiseen käytäntöön siitä huo-       laissa vakiinnutetuksi. Sen vuoksi 3 § : n
42661: limatta, että la:kia laadittaessa oli tarkoituk-   1 momentin ensimmäinen kohta olisi muu-
42662: sena, että eräät ~aissa määrätyt sekä työn-        tettava kaikkia työntekijöitä ikoskeva:ksi.
42663: tekijästä riippumattomat kauintaan kuu-               Vuosilomalain tarikoitus on asettaa 17
42664: kauden ikestäneet työsuhteen ikatkeamiset          vuotta nuoremmat työntekijät loman saan-
42665: eivät vaiikuttaisi loman määräytym.iseen.          tiin nähden samaan asemaan kuin 5 vuotta
42666: Lakia tulkittaessa on ikuitenkin jouduttu          työskennelleet työntekijät. Nuorella työn-
42667: juuri siihen, että pitkänkin aikaa työsuh-         tekijällä on puolentoista päivän lomaoikeus
42668: teessa olleet työntekijät ovat sangen usein        jokaista lomaan oikeuttavaa kuukautta
42669: joutuneet itsestään riippumattomista syistä        ikohti. Näin ollen nuorella työntekijällä,
42670: työsuhteen ikatkete&$8. menettämään aikai-         jonka työsuhde lomakauden alkuun men-
42671: semman työsuhteen perusteella saavutetut           nessä on kestänyt yhden vuoden, tulisi tä-
42672: Iomaetunsa. Tämän vuoksi on syytä selven-          män mukaan olla oiikeus 18 työpäivää kes-
42673:  tää lakia siten, että sen alkuperäinen tar-       tävään vuosilomaan. Tätä oiikeutta ei kui~
42674: ik:oitus tulisi toteutetuksi. Tämä edellyttäisi    tenkaan lain mukaan ole sellaisella nuo~
42675:  sellaisen muutoksen lain 3 seikä 6: een pykä-     rella työntekijällä, joka ennen sen kalen~
42676:  lään, että työntekijät tulisivat rinnastetta-     terivuoden loppua, jolloin vuosiloma anne~
42677: viksi jU'lkisoikeudellisessa viilkasuhteessa       taan, täyttää 17 vuotta. Epäkohta onkin
42678: oleviin viran ja toimen haitijoihin nähden,        juuri siinä, että ikärajan tarkistusajaksi on
42679:  jotka saavat vuosilomaedut palvelusvuo-           otettu vuoden loppu. Näin on jouduttu sii-
42680:  sien perusteella ikeskeytyksiä huomioon ot-       hen, että nuori työntekijä, joika täyttää
42681:  tamatta.                                          vuotensa lomakauden alussa, ei saa nuoren
42682:     Samalla olisi 6 § :ssä olevia muita mäa-       työntekijän etuja, v.aiikka olisi työskenn~­
42683:  räyksiä selvennettävä niin, että lomakauden       lyt iähes 12 kuukautta 16-vuotiaana. Tästä
42684:  alkua edeltäneenä vuonna lain sallimien           syystä olisi lain 3 §: n 1 momentin toinen
42685:  ja. työntekijästä riippumattomien ikeskey-        kohta muutettava sellaiseksi, että sen rilll-
42686:  tysten jatkuessa yli ikuukaudenikin työnte-       kaan nuoreksi työntekijäksi katsottaisiin
42687:  kijä saisi kuitenkin kyseessä olevan vuoden       sellainen työntekijä, joka ei ennen loma-
42688:  lomaa määrättäessä laskea keskeytyksestä          kauden alkua ole täyttänyt 17 vuotta.
42689:  yhden kuukauden hyväkseen.                           Vuosiloma. on tarkoitettu terveen työn-
42690:     Voimassa olevan vuosilomalain 3 § : n en-      tekijän virkistykseksi sekä hänen työkun-
42691:  simmäisen ikohdan muikaan kauppaliiikkeessä       toisuutensa ylläpitämiseksi ja kohottami-
42692:  tai toimistossa tahi niihin V"errattavassa yri-   seksi. Jos kuitenkin työntekijää kohtaa
42693:  tY'ksessä taikka teollisuslaitoksissa toimisto-   sairaus tai tapaturma joko sen jälkeen, kun
42694:  työssä. työskentelevä työntekijä, jonka työ-      hänelle on ilmoitettu vuosilomasta t~i sen
42695: 948                          X,12. -Tyootekijäin vuosiloma.
42696: 
42697: aikana, joutuu hän nykyisen lain mukaan         ikaan työnantaja on velvollinen lastaus- ja
42698: asiallisesti  menettämään      vuosilomansa,    purkaustöissä suorittamaan työntekijälle
42699: koska se muuttuu sairaslomaksi. Tästä           työsuhteen päättyessä loman korvauksena
42700: syystä olisi 5 § : ään saatava lisäys, joka     4% hänen ansaitsemastaan rahapalikasta.
42701: korjaa tämän epäkohdan.                         Työntekijät joutuvat lastaus- ja purkaus-,
42702:    Voimassa olevan vuosilomalain 8 § : n        ym. niihin verrattavissa töissä työskentele-
42703: mukaan työntekijä menettää eräissä niistä       mään vuodesta vuoteen, jopa kymmeniä
42704: tapauksista, jolloin työnantajalla on oikeus    vuosia saman työnantajan työssä, saamatta
42705: pul'lkaa työsopimus, myös vuosilomaetunsa.      kuitenkaan niitä lomaetuja, jotka kuuluvat
42706: Nämä syyt ovat vuosilomalaissa ilmaistut        muille työntekijöille vuosilomalain mukaan
42707: vain viittauksena työsopimuslain asianomai-     5 ja 10 vuotta kestäneen työsuhteen perus-
42708: siin kohtiin. Koska kuitenkin käytännössä       teella. Tämän vuoksi olisi lomankorvaus-
42709: on sattunut, että työnantaja on evännyt         prosentti korotettava nykyisestä 4% :sta
42710: työntekijöiltä vuosilomaedut kaikissa niissä    4.s %iin.
42711: tapauksissa, jolloin hänellä on ollut oikeus       Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
42712: työsopimuksen purkamiseen, on syytä ky-
42713: seessä olevat vuosilomaoikeuteen vaikutta-              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
42714: vat erottamissyyt ottaa vuosilomalakiin.              van lakiehdotuksen:
42715:    Voimassa olevan vuosilomalain 9 § : n mu-
42716: 
42717: 
42718: 
42719:                                          Laki
42720:                        työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta.
42721:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä huhtikuuta 1946 annetun
42722:  työntekijäin vuosilomalain (317/46) 3, 5 ja 6 pykälä, 8 §:n 3 momentti ja 9 §:n
42723:  1 momentti näin kuuluviksi:
42724:                       3 §.                                          5 §.
42725:    Vuosilomaa on jäljempänä mainituin             Vuosiloman tulee olla yhdenjruksoinen.
42726: poiJcll:euksin annettava kalenterivuosittain:   Työnantajalla on kuitenkin oikeus, milloin
42727:    1. työntekijälle, jonka työsuhde huhti-      se työn käynnissä pitämiseksi on välttämä-
42728: kuun 30 päivään mennessä on kestänyt yh-        töntä tai:kka jos työntekijä siihen suostuu,
42729: teensä vähintäin kymmenen vuotta, kaksi         antaa se osa lomasta, joka ylittää yhdeksän
42730: työpäivää jokaiselta 2 §: ssä tarkoitetlrlta    työpäivää, erikseen yhdessä tai useammassa
42731: kuukaudelta, kuitenkin vähintään kuukausi,      erässä.
42732: jos hän on ollut työssä kahdentoista tällai-      Vuosiloman ajasta työnantajan on ilmoi-
42733: sen kuukauden aikana;                           tettava työntekijälle vähintään kahta viik-
42734:    2. työntekijälle, jonka työsuhde huhti-      koa ennen loman tai sen osan alkamista.
42735: kuun 30 päivään mennessä on kestänyt yh-          Jos työntekijää on kohdannut tapaturma
42736: teensä vähintään viisi vuotta tai joka sa-      tai muu sairaus ei häntä saa määrätä lo-
42737: nottuna päivänä on seitsemäätoista vuotta       malle, ennenkuin työntekijä on sairaudes-
42738: nuorempi, puolitoista työpäivää jokaiselta      taan toipunut. Jos loma-ajasta annetun il-
42739: 2 §: ssä tarkoitetulta kuukaudelta, vajaata     moituksen jälkeen työntekijää kohtaa tapa-
42740: päivää loma-aikaan kuitenkaan lukematta;        turma tai sairaus, siirtyy loman a:lkaminen
42741: ja                                              kunnes työnt~kijä on jälleen saavu.ttanut
42742:    3. muulle kuin 1 ja 2 kohdassa maini-        työkuntonsa. Jos taas sairaus todistetta-
42743: tu'lle työntekijälle yksi työpäivä jokaiselta   vasti tapahtuu työntekijän lomalla olon ai-
42744: 2 § : ssä tarkoitetulta ikuukaudelta.           kana, keskeytyy loman jatkaminen siksi
42745:    Vuosilomaa annettaessa älköön työpäi-        ajaksi, jonka sairaus on kestänyt.
42746: väksi luettako sunnuntaita eikä kirkollista
42747: tai muuta juhlapäivää eikä myöskään va-                           6 §.
42748: punpäivää, . vaiklmkin työntekijän tulisi         Jos työntekijä on reservin harjoitusten
42749: sinä päivänä olla työssä.                       tai ylimääräisen palvelukseen kutsumisen
42750:                                X,12. -Tiekso-Isaksson ym.                                 949
42751: 
42752: taikka sellaisen sairauden rtai muun hänestä       2. kun työntekijä tekee väkivaltaa työn-
42753: riippumattoman esteen vuoksi, joka on kes-     antajalle, tämän perheen jäsenelle tai työn-
42754: tänyt kerrallaan ikauintaan kuukauden, tahi    antajan sijaiselle tai työtoverilleen, uhkaa
42755: synnytyksen takia laissa säädetyn ajan ol-     heidän henkeään, herjaa tai törkeästi sol-
42756: lut estynyt työtä suorittamasta, mutta es-     vaa heitä, tai saattaa heidän siveellisyy-
42757: teen lakattua ryhtynyt jälleen työhönsä,       tensä vaaran alaiseksi taikka tekee itsensä
42758: luettakoon poissaolon aika vuosilomaa mää-     syypääksi kavaltamiseen, petdkseen, näpis-
42759: rättäessä työssäolon ajaksi. Sama koskee       :U1miseen rtai rikokseen, jota ei voida sakolla
42760: aikaa, jonka työntekijä on ollut vuosilo-      sovittaa;
42761: malla.                                             3. kun työntekijä tahallansa tai tör-
42762:    Työsuhteen älköön katsottako keskeyty-      keästä huolimattomuudesta turmelee ko-
42763: neen yrityksen omistajan tai haltijan vaih-    neita, tyokll)luja, työaineita, työn tuotteita
42764: tumisen johdosta.                              tai muuta työnantajan omaisuutta, tai lu-
42765:    Työntekijällä, jonka työsuhde on keskey-    vattomasti ilmaisee työnantajan liike- tai
42766: tynyt asevelvollisuuden suorittamisen joh-     ammarttisalaisuuksia, esiintyy työpaikalla
42767: dosta tai joka sairauden taikka muun hä-        juopuneena taik:ka tuo sinne tai siellä naut-
42768: nestä riippumattoman esteen takia on es-        tii juovutusjuomia.
42769: tynyt olemasta työssä pitemmän kuin 1
42770:  momentissa mainitun ajan, on oikeus lukea                          9 §.
42771: vuosilomaa määrättäessä työssäolon ajaksi        Lastaus- ja purrkaustyössä, jossa työsuhde
42772: yiksi kuukausi.                                yleensä jatkuu niin lyhyen ajan, että työn-
42773:                       8 §.                     tekijä 8 § :n mukaan ei saisi loman kor·
42774:                                                vausta, työnantaja on velvollinen työsuh-
42775:                                                teen päättyessä suorittamaan työntekijälle
42776:    Loman korvausta ei kuitenkaan ole mak-      loman korvauksena 4.s prosenttia hänen an-
42777: settava, jos työnantaja on purkanut työ-       saitsemastaan rahapalkasta, ylityöstä saa-
42778: sopimuksen seuraavissa tapauksissa:            tua ansiota siihen lukematta. Ylityöajaksi
42779:    1. kun työntekijä työsopimusta tehtäessä    katsotaan se osa VUorokautisesta työajasta,
42780: on oleellisessa kohdassa väärillä ilmoituk-    joka ylittää kahdeksan tuntia.
42781: silla saattanut työnantajan harhaan;
42782: 
42783:      Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1951.
42784: 
42785: 
42786:            ·Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.                J. M. Koivunen.
42787:            J. Mustonen.                                K. Haapanen.
42788:            E. Hietanen.                                U. Seppi.
42789:            P. Aitio.                                   Eino Tainio.
42790:                                    Toivo Niiranen.
42791: 950
42792: 
42793: X,13. -    Lak. al. N:o 98.
42794: 
42795:                                 Prunnila ym.: Ehdotus laiksi yksityisoikeudellisessa työ-
42796:                                    suhteessa olevien työntekijäin elintason turvaamisesta.
42797: 
42798:                                     E d u s k u n n a 11 e.
42799: 
42800:    Vuoden 1947 syyskuusta vuoden 1951            jatkuvan jäLkeenjäämisen elinkustannuksiin
42801: huhtikuuhun mennessä nousivat elinkustan-        ja tuotannon nousuun verrattuna, olisi
42802: nukset virallisen elinkustannusindeksin mu-      palkkoja yleisesti korotettava 30 markalla
42803: kaan 68.s prosenttiin. Kun otetaan huo-          tunnilta mainitusta ajankohdasta lukien,
42804: mioon ne toimenpiteet, joihin hallitusten        minkä lisäksi työehtosopimusten edellyttä-
42805: toimesta sanottuna aikana elinkustannus-         mät, mutta maksamatta jääneet indeksi-
42806: indeksin nousun estämiseksi on ryhdytty,         korotukset olisi otettava huomioon. Mikäli
42807: on elinkustannusten todellinen nousu ollut       elinkustannuksissa tämän jäLkeen tapahtuu
42808: tätäkin suurempi. Samaan aikaan on teolli-       nousua tai jos työn tuottavaisuus kohoaa
42809: suuden tuotannon nousu ollut hyvin huo-          olisi palkkoja vastavasti korotettava. Kun
42810: mattava. Vuodesta 1948 tämän vuoden              elinkustannusten nousun toteaminen ei kui-
42811: toukokuuhun mennessä tuotannon lisäys            tenkaan ole mahdollista samanaikaisesti,
42812: on virallisten indeksilukujen mukaan ollut       jolloin nousu on tapahtunut, on oikeutet-
42813: noin 33 prosenttia ja arvellaan tämän vuo-       tua, että vastaava palkankorotus tällaisissa
42814: den tuotannon kohoavan noin 15 prosenttia        tapauksissa suoritetaan taannehtivasti. Jotta
42815: viime vuoden tuotantoa suuremmaksi. Tuo-         voitaisiin kokonaan välttyä sellaisilta työn-
42816: tannon näin valtavasti noustessa on työn-        tekijäin kannalta epäedullisilta indeksi-
42817: tekijäin luku lisääntynyt vain 9 prosentilla,    laskentaperusteiden muutoksilta, joita viime
42818: joten mahdollisuudet työntekijäin elintason      aikoina on 'Suoritettu, olisi paikallaan, että
42819: kohottamiseen ovat olleet varsin hyvät.          työntekijäin ammatilliset järjestöt saavat
42820: Mutta samaan aikaan kun elinkustannusten         hyväksyä indeksilaskentaperusteet. Elinkus-
42821: nousu virallisenkin elinkustannusindeksin        tannusindeksin edellyttämä palkkojen koro-
42822: mukaan on ollut edellä mainittu 68.s pro-        tus tulisi tapahtua siten, että ammattiyh-
42823: senttia, ovat työntekijäin palkat kohonneet      distykset tekevät sitä koskevan esityksen
42824: vain noin 50 prosenttia. Niillä toimenpi-        vastaaville työnantajayhdistyksille. Ellei-
42825: teillä, joihin viimeksi kuluneiden vuosien       vät asianomaiset kuitenkaan pääsisi sovin-
42826: aikana on ryhdytty, ja joista viimeisin on       toon, olisi sosiaaliministeriön tällaisissa ta-
42827: tällä hetkellä voimassa oleva linnarauha-        pauksissa ratkaistava erimielisyydet. Sa-
42828: sopimus, on huomattavasti alennettu työn-        malla kun lailla olisi turvattava vähimmäis-
42829: tekijäin elintasoa. Tämän työläisille tur-       elintasoa vastaavat palkat, tulisi työnteki-
42830: miollisen kehityksen estämiseksi olisi ai-        jöillä ja työnantajilla olla oikeus sopia tätä
42831: kaansaatava laki, jolla työntekijäin vähim-      tasoa korkeimmistakin palkoista, joita palk-
42832: mäiselintaso ja sen kohoaminen turvattai-        koja elinkustannusten noustessa olisi myös-
42833:  siin.                                            kin korotettava.
42834:     Lailla olisi määrättävä linnarauhan voi-        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
42835: maan tullessa 30. 4. 1951 vallinnutta elin-
42836: kustannusten tasoa vastaava vähimmäis-                     että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
42837:  palkkataso. Huomioon ottaen palkkojen                   van lakiehdotuksen:
42838: 
42839:                                            Laki
42840:       yksityisoikeudellisessa työsuhteessa olevien työntekijäin elintason turvaamisesta.
42841:         Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
42842:                      1 §.                        -elinkustannusten noustessa sekä kohottami-
42843:   Yksityisoikeudellisessa työsuhteessa ole-      seksi tuotannon noustessa tahi toiminta-
42844: vien työntekijäin elintason turvaamiseksi        edellytysten muuten parantuessa jonkin
42845:                                    X,13.. -:Prunnilla ym.                               961
42846: ~linkeinohaaran alalla on palkkoja koro-        siä, jonka laskemisperusteet työntekijöitteh
42847: tettava, niin kuin tässä laissa säädetään.      ammatilliset järjestöt vuosittain hyväksy-
42848:                                                 vät.
42849:                     2 §.                           Elinkustannusindeksi on tarkistettava
42850:    Työntekijän vähimmäiselintason turvaa-       kuukausittain.
42851: miseksi sidotaan palkat elinkustannusindek-
42852: siin siten, että huhtikuussa 1951 vallin-                           6 §.
42853: nutta elinkustannusten tasoa, jota ilmaisee       Ammattiyhdistysten ja vastaavien työn-
42854: virallinen elinkustannusindeksin pisteluku      antajaydistysten on toimeenpantava palk-
42855: 1047, vastaavina palkkoina pidetään silloin     kojen tarkistus kahden kuukauden väli-
42856: todella mwksettuja ja vähintäin laeissa ja      ajoin.
42857: työehtosopimuksissa määrättyjä palkkoja           Mikäli tarkistuksessa todetaan elinkus-
42858: lisättynä 30 markalla tunnilta, kuitenkin       tannusindeksin nousseen, on vastaava pal-
42859: niin, että naisille taataan samasta työsuori-   kankorotus toimeenpantava. Korotus koskee
42860: tuksesta sama palkka kuin miehillekin.          myös 4 pykälän tarkoittamia palkkoja.
42861:                                                   Työnantajan kieltäytyessä palkkojen tar-
42862:                     3 §.                        kistuksesta tahi erimielisyyksien syntyessä
42863:   Milloin elinkustannukset nousevat yli         lain tarkoittamien palJmnkorotusten suuruu-
42864: 2 pykälässä mainitun tason, on palkkoja         desta on sosiaaliministeriön, mikäli asian-
42865: vastaavasti nostettava ja tulevat ne voi-       omaiset eivät kuukauden kuluessa pääse
42866: maan taannehtivasti siitä päivästä lukien,      sopimukseen, määrättävä palkikojen koro-
42867: jolloin elinkustannusten nousu on tapahtu-      tuksesta.
42868: nut.                                                                7 §.
42869:                     4 §.                          Tämän lain noudattamista valvoo sosiaali-
42870:    Sen estämättä, mitä 2 ja 3 pykälissä on      ministeriö.
42871: säädetty vähimmäiselintasoa vastaavista
42872: palkoista on työntekijä- ja työnantajajär-                             8 §.
42873: jestöillä oikeus sopia korkeimmista pal-           Tämä laki tulee voimaan        pa1vana
42874: koista.                                         kuuta 195       ja kumotaan sillä sen kanssa
42875:                     5 §.                        ristiriida:ssa olevat säännökset.
42876:    Elinkustannusten nousua määriteltäessä          Tarkemmat määräykset lain täytäntöön-
42877: on pidettävä perustana elinkustannusindek-      panosta annetaan asetuksella.
42878: 
42879: 
42880:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
42881: 
42882: 
42883:                  Antto Prunnila.                   Antti Kinnunen.
42884:                  Ma.uri Ryömä.                     Esa Hietanen.
42885:                  Toivo Niiranen.                   Judit Nederström-Lunden.
42886:                  Paavo Aitio.                      Toivo Kujala..
42887:                  Toivo Friman.                     V. Puuma.lainen.
42888:                  Eino Tainio.                      Kaino Haapanen.
42889:                  Yrjö Murto.                       Nestori Nurminen.
42890:                  J. Mustonen.                      Pertti Rapio.
42891:                  M. Järvinen.                      Lauri Myllymäki.
42892:                  Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.       Elli Stenberg.
42893:                  Atos Wirtanen.                    Elli Juntunen.
42894:                  Matti Meriläinen.                 Aimo Aaltonen.
42895:                  Bernming Lindqvist.               Irma Torvi.
42896:                                      Arvo Riihimäki.
42897: 952
42898: 
42899: X,14. - Lak. al. N:o 99.
42900: 
42901: 
42902: 
42903: 
42904:                               Rantamaa ym.: Ehdotus laiksi vanhusten toimeentulon
42905:                                 turvaamisesta.
42906: 
42907: 
42908:                                    E d u s kun n a U e.
42909: 
42910:    Vanhusten aseman turvaaminen, kansa-        tämättömiksi tunnustettavissa poikkeusta-
42911: kunnan kunniavelan suorittaminen, on           pauksissa. Lapsilisän poistamisella ainoan
42912: viime aikoirna ollut laajan keskustelun ai-    lapsen kohdalta säästetään varoja, jotka
42913: heena. Vihdoinkin on herätty huomaamaan,       voidaan käyttää vanhusten aseman turvaa-
42914: miten väärin onkaan unohtaa usein yksi-        miseen.
42915: näiset vanhukset taloudelliseen ahdinkoonsa,      Kun hallitus, esityksen mukaan tulo- ja
42916: vaikka he nuoruutensa ja työkykynsä ai-        menoarvioksi vuodelle 1952, tulee antamaan
42917: kana ovat täyttäneet velvollisuutensa, kas-    eduskunnalle esityksen lapsilisälain muutta-
42918: vattaneet usein suuren määrän lapsia, mak-     misesta siten, kuin edellä on osoitettu, ettei
42919: saneet veronsa ja joka suhteessa olleet esi-   siis lapsilisää maksettaisi vuoden 1952
42920: kuvallisia kansalaisia. Tähän kipeäksi käy-    alusta lukien enää niille perheille, joilla on
42921: neeseen asiaan on nyt kiirnnitetty eri yh-     vain yksi lapsi, paitsi eräissä poikkeusta-
42922: teyksissä vakavaa huomiota, ja ensi vuoden     pauksissa sekä työnantajan lapsilisä- ja kan-
42923: tulo- ja menoarviossa on hallitus ehdottanut   saneläkemaksusta annetun lain voimassa-
42924: konkreettisen ratkaisunkin tämän asian hoi-    oloajan jatkamisesta lakia siten muuttaen,
42925: tamiseksi käytännössä, todella tehokkaisiin.   että työnarntajien suorittamia maksuja voi-
42926: tuloksiin. Kun valtion taloudellinen asema     taisiin käyttää paitsi lapsilisiin, myös van-
42927: on ylenmäärin kuormitettu, ja kun tätä         husten huoltoavustuksiin, emme ole pitä-
42928: edellinen eduskunta ei katsonut voivansa       neet tarpeellisena tehdä aloitetta mainittu-
42929: hyväksyä sen aikana hallituksen taholta teh-   jen lakien muuttamisesta, mutta kun tulo-
42930: tyä onnistunutta ehdotusta, että lapsilisät    ja menoarvioon vanhusten turvaamiseksi
42931: poistettaisiin varakkaimmilta henkilöiltä,     tarkoitettu määräraha on vain kerrallinen,
42932: joitten tulot ylittävät toimeentulon välttä-   pidämme orkeana, että tämä järjestely mää-
42933: mättömäksi arvioitavan rajan, niin tämän       rätään lailla jatkuvaksi, jottei tämä arka-
42934: parhaaksi arvioitavan ratkaisuehdotuksen       luontoinen asia joudu hetken kiistojen ai-
42935: tultua hylätyksi ei ole enää jäljellä kuin     heeksi.
42936: se tie, johon hallituskin ehdotuksensa ra-        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
42937: kentaa, nimittäin että ainoasta lapsesta ei
42938: makseta lapsilisää muissa kuin eräissä, so-             että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
42939: siaalisten näkökohtien sanelemissa ja vält-           van lakiehdotuksen:
42940: 
42941: 
42942: 
42943:                                         Laki
42944:                          vanhusten toimeentulon turvaamisesta.
42945:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
42946:                     1 §.                       ritetaan valtion varoista huoltoavustusta sen
42947:   Sellaiselle ennen vuotta 1884 syntyneelle,   mukaan kuin tässä laissa säädetään.
42948: Suomessa asuvalle ja Suomen kansalaisuu-          Vastaavasti voidaan huoltoavustusta suo-
42949: den omaavalle, joka on avun tarpeessa, suo-    rittaa myös niille vuonna 1884 ja sen jäl-
42950:                                   X,14.- Rantamaa ym.                                     953
42951: 
42952: keen syntyneille, jotka työkyvyttöminä ovat     kunnan päätöksestä tiedon, tiedoksisaanti-
42953: jääneet kansaneläkevakuutu~ten ulkopuo-         päivää lukuunottamatta,        asianomaiselle
42954: lelle j·a jotka ovat täyttäneet 55 vuotta.      huoltolautakunnalle, jonka tulee viipymättä
42955:                                                 lähettää valituskirjelmä omine lausuntoi-
42956:                     2 §.                        neen sosiaaliministeriölle.
42957:    Huoltoavustuksena suoritetaan 1 §: ssä         Sosiaaliministeriön päätökseen ei saa ha-
42958: tarkoitetulle henkilölle rahamäärä, joka vas-   kea muutosta.
42959: taa kansaneläkelaissa tarkoitettuun van-                             5 §.
42960: huuseläkkeeseen liittyvää lisäeläkettä sano-      Tämän lain nojalla myönnetty huoltoavus-
42961: tussa laissa mainittujen perusteiden mukaan     tus on vapaa valtiolle ja kunnalle tulon pe-
42962: laskettuna. Tarkemmat perusteet avustuk-        rusteella suoritettavista veroista, eikä sitä.
42963: sen suuruuden määräämisestä vahvistaa val-      saa ulosmitata.
42964: tioneuvosto.                                      Sopimus, joka tarkoittaa huoltoavustuk-
42965:    Huoltoavustus suoritetaan vuosineljännek-    sen siirtämistä toiselle henkilölle, on mitä-
42966: sittäin etukäteen. Sen suorittamisen tavasta    tön.
42967: ja ajasta määrätään tarkemmin asetuksella.
42968:    Jos huoltoavustukseen oikeutettu kuolee,                         6 §.
42969: tai jos olosuhteissa tapahtuu sellainen muu-      Tämän lain ja sen nojalla annettujen
42970: tos, että oikeus huoltoavustukseen sen joh-    määräysten noudattamista valvoo sosiaali-
42971: dosta lakkaa, lopetetaan huoltoavustuksen      ministeriö, jolla on oikeus siinä tarkoituk-
42972: suorittaminen sen vuosineljänneksen alusta     sessa antaa huoltolautakunnille neuvoja ja
42973: lukien, joka seuraa vuosineljännestä, minkä    ohjeita.
42974: kuluessa kuolemantapaus tai olosuhteiden          Huoltolautakunta on velvollinen vuosit-
42975: olennainen muutos sattui.                      tain antamaan sosiaaliministeriölle kerto-
42976:                                                muksen tässä laissa tarkoitettujen asiain kä-
42977:                      3 §.                      sittelystä sekä muutenkin antamaan minis-
42978:    Huoltoavustusta on haettava sosiaaliminis- teriölle tarpeellisia tietoja ja vaadittaessa
42979: teriön vahvistamaa lomaketta käyttäen ha- esittämään ministeriön edustajalle valvontaa:
42980: kijan asuinkunnan huoltolautakunnalta. Ha- varten tarpeelliset asiakirjat ja muut sel-
42981: kemus voidaan antaa myös asianomaisen vitykset.
42982: huoltopiirin piirivalvojalle, jonka tulee toi-                      7 §.
42983: mittaa hakemus edelleen oman lausuntonsa          Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
42984: kera huoltolauta:kunnalle.                     täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
42985:                                                asetuksella.
42986:                      4 §.                                           8 §.
42987:    Jos huoltoavustuksen hakija on tyytymä-        Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
42988: tön huoltolautakunnan päätökseen, voi hän mikuuta 1952 ja on voimassa vuoden 1956.
42989: hakea siihen muutosta sosiaaliministeriöltä. loppuun. Lain täytäntöönpanoa ja sovelta-
42990:    Muutoksenhakukirjelmä on annettava vii- mista varten tarpeelliset valmistavat toimen-
42991: meistään kolmantenakymmenentenä päivänä --piteet voidaan kuitenkin suorittaa ennen.
42992: siitä lukien, jolloin hakija sai huoltolauta- lain voimaantuloa.
42993: 
42994:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
42995: 
42996:               Antti J. Rantamaa.                     Wiljam Sarjala.
42997:               Kalle Joukanen.                        Leo Häppölä.
42998:               Toivo Antila.                          Eino E. Heikura.
42999:               Vilho Leivonen.                        Aaro Kauppi.
43000:               Eero Saari.                            Hilja Väänänen.
43001:               Eino Rytinki.                          Yrjö Hautala.
43002:               Mauno Jussila.                         Eemil Luukka.
43003:               Aino Luostarinen.                      Erl. Haapaniemi.
43004:               Nestori Kaasalainen.                   Markus Niskala.
43005:               Väinö Kaasalainen.                     Väinö Rankila.
43006:                                                                                            120
43007: 954
43008: 
43009: :.X,15, -   La.k. al. N:o 100.
43010: 
43011: 
43012: 
43013: 
43014:                                  Stenberg ym.: Ehdotus laiksi vanhuushuoltoeläkkeistä.
43015: 
43016: 
43017: 
43018:                                      E d u s k u n n a ll e.
43019: 
43020:     Viime lokakuussa eduskunta hyväksyi           heikommassa asemassa olevat. On vanhuk-
43021: työväenasianvaliokunnan ehdottamana toi-          sia, joilla on suuria omaisuuksia taikka
43022: vomuksen, ,että hallitus kiireellisesti val-      riittäviä pääoma- tai muita tuloja taikka
43023: mistutaisi ja antaisi eduskunnalle esityksen      keskimääräistä palkkatuloakin korkeampi
43024: kansaneläkelain ulkopuolelle jääneiden van-       eläke. On myös vanhuksia, joiden elatus-
43025:  husten eläkelaiksi ja ikiirehtisi vanhusten      velvolliset ovat niin hyvässä varallisuus-
43026: huollon yleistä järjestämistä". On kulunut        asemassa, että he vaikeudetta voivat tur-
43027:  lähes vuosi siitä, mutta hallituksen taholta     vata riittävän toimeentulon vanhalle omai-
43028:  ei ole ryhdytty minkäänlaisiin ratkaiseviin      selleen. Tällaisia kohtaan ei yhteisunnalla
43029: toimenpiteisiin asian suhteen. Ensi vuodelle      ole huoltovelvollisuuksia eikä yhteiskunnan
43030: ehdotettuun tulo- ja menoarvioon on halli-        V'aroja tule tuhlata niille, jotka eivät sitä
43031:  tus tosin ottanut määrärahan vanhusten           tarvitse. Elatusvelvollisten suhteen on kui-
43032:  huoltoavustuksia varten, mutta hallituksen       tenkin huomioitava se, että tavallisia palk-
43033: esitys edellyttää, että tarkoitukseen varat-      katyöllään eläviä ja maaseudun pienviljeli-
43034: tava määräraha vähennettäisiin lapsilisä-         jäväkeä ei aseteta elatusvelvollisiksi huolto-
43035:  menoista.                                        eläkettä tarvitseville omaisilleen.
43036:     Koska asian järjestäminen tältä pohjalta,        Eläkkeen suuruutta määriteltäessä olisi
43037:  lapsilisien kustannuksella ei ole mieles-        huomioitava se, että ikänsä puolesta kan-
43038: tämme oikein eikä vanhusten huoltoa saa           saneläkelain ulkopuolelle jääneet ovat
43039:  enää jättää epävarmasti riippuvaksi vain         yleensä kansamme kaikein vanhinta ikä-
43040: talousarvion varaan, olisi asia järjestettävä     luokkaa, joista useat jo niin vanhuuden
43041: lakisääteisesti, kuten eduskunnan lausu-          uuvuttamia, että he talous- tai muissa koti-
43042: massa toivomuksessa ehdotettiin. Tämä jo          askereissaankin tarvitsevat apua, useinpa
43043:  senkin vuoksi, että myös ne, jotka ovat          suoranaista hoitajaakin. Samoin olisi heille
43044: "kansaneläkelain alaiset, saavat lakisäätei-      edes pienenä takamaksuna korvattava edes
43045:  sesti myös valtion varoista lisäeläkettä, jos    osa siitä, että he näin kauan ovat saaneet
43046:  heidän vakuutuseläkkeensä jää kohtuutto-         olla vailla yhteiskunnan turvaa, vaikka
43047:  man pieneksi eikä heillä ole muita tuloja.       kansaneläkevakuutetut ovat sitä jo saaneet.
43048:  Suomen hallitusmuodon 5 pykälässä sano-             Koska eläkkeen saantimahdollisuus on
43049:  taan: ,Suomen kansalaiset ovat yhdenarvoi-       määrättävä hakemuksesta riippuvaksi, tulisi
43050: :aet 'lain edessä". Tähänastisessa huoltolain-    kuntien sosiaalihuoltajien valvoa asian hoi-
43051:  säädännössä on kuitenkin jätetty kan-            tamista niiden osalta, jotka eivät voi sitä
43052: samme kaikkein vanhimmat huonompaan               itse tehdä ja joilla ei ole omaisia tai muita
43053:  asemaan kuin heitä vähän nuoremmat van-          huoltajia asian hoitamiseen. Tästä sekä
43054:  hukset. Siksi olisi heidän yhdenvertainen        muista asian järjestelytoimenpiteistä olisi
43055: {)ikeutensa lain edessä nopeasti turvattava.      valtioneuvoston annettava tarkempia ohjeita
43056:     Vanhusten huollon järjestämisessä ei kui-     asetuksella.              ·
43057:  tenkaan saa mennä siihen, mikä on lapsi-           'Edellä olevan perusteella ehdotamme,
43058:  lisä- ja äitiyshuoltolakien nurinkurisuus,
43059:  että huoltoa saavat rikkaatkin ja vielä yhtä               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43060: suuren määrän kuin taloudellisesti kaikkein               van lakiehdotuksen:
43061:                                    X,15,-Stenberg ym.
43062: 
43063:                                          Laki
43064:                                  vanhuushuoltoeläkkeistä.
43065:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
43066:                      1 §.                          Jos eläkettä hakevan tai sitä saavan talou-
43067:    Tämän lain mukaan suoritetaan hake-          dellinen asema tai terveydellinen tila on
43068: muksesta valtion varoista vanhuushuolto-        erittäin vaikea, voidaan hänelle myönnettyä
43069: eläkettä jokaiselle sellaiselle Suomessa asu-   elii;kettä korottaa enintään viidelläkymme-
43070: valle, kansaneläkevakuutuksen ulkopuolelle      nellä sadalta.
43071: jääneelle henkilölle
43072:    1) joka on syntynyt v. 1883 tai sitä en-                         3 §.
43073: nen,                                              Jos valtion viran tai toimenhaltijan palk-
43074:    2) joka pysyvän työkyvyttömyyden vuoksi      kausta tarkistetaan voimassa olevien sään-
43075: on jäänyt eläkevakuutuksen ulkopuolelle,        nösten nojalla virallisen elinkustannusin-
43076:    3) joka viisikymmentäviisi vuotta täytet-    deksin muutosten johdosta, on tämän lain
43077: tuään on muutanut Suomeen ja asunut             mukaan myönnettävä tai myönnetty eläke
43078: maassa vuoden ja on työkyvytön taikka on        valtioneuvoston antamien tarkempien ohjei-
43079: täyttänyt kuusikymmentäviisi vuotta.            den mukaisesti tarkistettava vastaavasti
43080:    Vanhuushuoltoeläkettä eivät kuitenkaan       noudattamalla sanottuja säännöksiä.
43081: saa ne, joilla on sellainen omaisuus taikka
43082: pääoma- eläke- tai muita tuloja, jotka ilmei-                       4 §.
43083: sesti takaavat eläkkeen hakijalle tämän lain      2 pykälässä mainittua huoltoeläkettä mak-
43084: mukaan maksettavaa eläkettä vastaavan           setaan sen sa·ajalle taannelhtivasti vuoden
43085: jatkuvan tulon, taikka jonka elatusvelvolli-    1951 alusta lukien.
43086: set ovat niin huomattavassa varallisuusase-
43087: massa, että he vaikeudetta voivat turvata
43088: riittävän toimeentulon eläkkeen hakijalle.                          5 §.
43089:                                                    Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan
43090:                     2 §.                        vuosittain riittävä arviomääräraha tässä
43091:    Vanhuushuoltoeläkkeen suuruus on, riip-      laissa säädettyjen vanhuushuoltoeläkkeiden
43092: puen eläkkeen saajan olosuhteista ja paik-      maksamista varten.
43093: kakunnan kalleusryhmästä, vähintään viisi-
43094: kymmentätuhatta ja enintään seitsemän-                              6 §.
43095: kymmentäviisituhatta markkaa vuodessa ja          Tarkempia ohjeita tämän lain soveltami-
43096: .on se vapaa valtion ja kunnan veroista.        sesta annetaan asetuksella.
43097: 
43098:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
43099: 
43100: 
43101:               Elli Stenberg.                         Judit Nederström-Lunden.
43102:               Irma Torvi.                            G. Rosenberg.
43103:               Elli Juntunen.                         Aimo Aaltonen.
43104:               E. Hietanen.                           Arvo Rilhbnäki.
43105:               Antto Prunnila.                        Kaino Haapanen.
43106:               Nestori Nurminen.                      V. Puumalainen.
43107:                                     Atos Wirtanen.
43108: 956
43109: 
43110: X,16.- Lak. al. N:o 101.
43111: 
43112: 
43113: 
43114: 
43115:                                A. Simonen ym. : Ehdotus laiksi invaliidihuoltolain muut-
43116:                                   tamisesta.
43117: 
43118: 
43119: 
43120:                                     E d u s kun n a ll e.
43121: 
43122:    Tammikuun 1 päivänä 1947 voimaantul-             Sairausinvaliidien huollon tarpeeseen ja
43123: leen invaliidihuoltolain ( 907146) nojalla       sen tarkoituksenmukaiseen järjestelyyn vai-
43124: annetusta lääkintä- ja työhuollosta sekä am-     kuttavat olennaisesti sekä sairauden laatu
43125: mattiopetuksesta saadut kokemukset ovat ol-      että sen aste. Kun mm. tuberkuloosilaissa
43126: leet varsin myönteisiä. Eräät huomattavan        ja terveydenhoitolaissa on jo järjestetty
43127: suuret henkilöryhmät, jotka invaliidihuol-       eräiden jatkuvaa sairautta potevien henki-
43128: lon tarpeeseen nähden ovat laissa tarkoi-        löiden sairaanhoito, joka jo sellaisenaan
43129: tettuihin invaliideihin täysin verrattavissa,    eräissä t::..pauksissa on riittävä toimenpide,
43130: ovat käytännöllisesti krutsoen kuitenkin jää-    on sairausinvaliidien tarve saada invaliidi-
43131: neet tällaisesta huollosta osattomiksi. Näin     huoltolain mukaista lääkintähuoltoa so. työ-
43132: on ~~~Sianlaita eräissä tapauksissa mm. tu-      kyvyn palauttamiseen tähtäävää huoltoa,
43133: berkuloosia ja reumasairauksia poteviin          eri sairausryhmissä ·erilainen. Samoin on
43134: sekä kuolion johdosta amputoituihin näh-         eräissä tapauksissa osittain laita ammatti-
43135: den. Tästä syystä ja kun invaliidihuollon        koulutuksen ja työhuolionkin suhteen. Näin
43136: antamista tällaisille sairausinvaliideille on    ollen tulisi sekä sairausinvaliidien piiriä
43137: pidettävä kansantaloudellisestikin tarkoituk-    että heille annettavan invaliidihuollon laa-
43138: senmukaisena ja useassa tapauksessa ai-          tua samoinkuin sen saamisen erikoisedelly-
43139: noana käytettävissä olevana mahdollisuu-         tyksiä koskevien säännösten olla varsin yk-
43140: tena saattaa sairautta potenut henkilö yh-       sityiskohtaiset. Tästä syystä ja jotta sai-
43141: teiskunnan tuottavaksi jäseneksi, olisi huo-     rausinvaliidien ryhmiä sekä eri ryhmille
43142: mioonottaen huollon tarpeen suuruuden            annettavaa invaliidihuoltoa koskevia sään-
43143: invaliidihuoltola:kia muutettava siten, että     nöksiä voitaisiin tarpeen ja käytettävissä
43144: invaliidihuollon antaminen heille olisi mah-     olevien mahdollisuuksien mukaan jousta-
43145: dollista. Invaliidikäsitteen sanotussa laissa    vasti kehittää, olisi tarkoituksenmukaista
43146: tulisikin vastata yleisessä kielenkäytössä ja    antaa valtioneuvostolle valta määrätä,
43147: muussa lainsäädännössä esiintyvää vastaa-        minkä jatkuvan sairauden perusteella ja
43148: vaa käsitettä.                                   missä laajuudessa invaliidihuoltoa voitai-
43149:   Valtioneuvoston 31 päivänä maaliskuuta         siin antaa sairausinvaliideille. Tällöin voi-
43150: 1949 mm. esillä olevaa kysymystä tutkimaan       taisiin poistaa invaliidihuoltolain nykyinen
43151: asettaman komitean käsityksen mukaan             3 §, minkä suhteen on sen soveltamisessa
43152: tämä voisi tapahtua siten, että lain 2 § :n      esiintynyt epävarmuutta, josta on aiheutu-
43153: 2 momentti poistettaisiin. Tällöin tulisi-       nut sairausinvaliideille hankaluutta ja il-
43154: vatkin käsitteen piiriin kuulumaan myös          meistä epävarmuutta.
43155: sellaiset henkilöt, joiden työ- tai toiminta-       Edellä esittämillämme perusteilla ehdo-
43156: kyky jatkuvasta sairaudesta johtuvan jon-        ta·mme,
43157: kin elimen puuttumisen tai toimintavaja-
43158: vuuden vuoksi on pysyvästi siinä määrin
43159: puutteellinen, että heillä on siitä olennaista            että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43160: haittaa jokapäiväisessä elämässään tai toi-             van lakiehdotuksen:
43161: meentulonsa hanldrimisessa.
43162:                                    X,16.- Å. Simonen ym.                                    957
43163: 
43164:                                             Laki
43165:                              invaliidihuoltolain muuttamisesta.
43166:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1946 annetun
43167:  invaliidihuoltolain (907/46) 2 ja 3 § näin kuuluviksi:
43168: 
43169:                      2 §.                                               3 §.
43170:                                                      Milloin 2 § : ssä tarkoitettu haitta aiheu-
43171:     Invaliidilla tarkoitetaan tässä laissa hen-   tuu jatkuvasta sairaudesta, annetaan tässä
43172: kilöä, jonka työ- ja toimintakyky jonkin          laissa säädettyä invaliidihuoltoa ainoastaan
43173: ·elimen puuttumisen tai toimintavajavuuden        niiden sairauksien perusteella ja siinä laa-
43174: vuoksi on pysyvästi siinä määrin puuteelli-       juudessa kuin valtioneuvosto määrää.
43175:  nen, että hänellä on siitä olennaista hait-         Invaliidihuoltoa ei myönnetä invaliidille,
43176: taa jokapäiväisessä elämässään tai toimeen-       jolle sitä henkisten tai ruumiillisten edelly-
43177: tulonsa hankkimisessa. Myöskin alaikäistä         tysten puuttuessa todennäköisesti ei voida
43178:  on pidettävä invaliidina, jos vajavuus inva-     tuloksellisesti antaa.
43179: liidihuollon puuttuessa todennwköisesti tuot-
43180:  taisi hänelle edellä tarkoitettua haittaa hä-      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
43181:  nen tultuaan varttuneeseen ikään.                mikuuta 1952.
43182: 
43183: 
43184: 
43185:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
43186: 
43187: 
43188:                  A. Simonen.                              Edvard Pesonen.
43189:                  Kaisa Hiilelä.                           Veikko Kokkola.
43190:                  Vappu Heinonen.                          Heikki Hykkäälä.
43191:                  Valto Käkelä.                            Vilho Väyrynen.
43192: 958
43193: 
43194: X,t7,- Lak. al. N:o 102.
43195: 
43196: 
43197: 
43198: 
43199:                                Heinonen ym.: Ehdotus laiksi invaliidihuoltolain muutta-
43200:                                   misesta.
43201: 
43202: 
43203:                                     E d u s k u n n a 11 e.
43204: 
43205:    Tammikuun 1 päivänä 1947 voimaantul-         Eräissä tapauksissa on tästä ollut seurauk-
43206: leen invaliidihuoltolain (907/46) lääkintär     sena, että lääkintähuollon avulla autetta-
43207: huoltoa koskevia säännöksiä lain 36 § : n       vissa olevasta invaliidista on tullut täysin
43208: 2 momentissa olevan rajoituksen johdosta        työkyvytön henkilö. Tällaiset invaliidit
43209: ei nykyisellään voida soveltaa henkilöön,       ovatkin jääneet huonompaan asemaan kuin
43210: joka on oikeutettu sotilasvammalain nojalla     invaliiidt yleensä, mikä suinkaan ei ole ol-
43211: saamaan sairaanhoitoa. Tästä syystä eräät       lut invaliiidhuollon tal'koitus. Invaliidi-
43212: sotainvaliidit, jotka myöhemmin ovat saa-       huoltolakia olisikin muutettava siten, että.
43213: neet uuden vamman, eivät ole sotilasvamma-      tarpeellinen lääkintähuolto voitaisiin antaa
43214: eivätkä myöskään invaliidihuoltolain no-        heille invaliidihuoltolain nojalla.
43215: jalla tämän uuden vammansa perusteella             Edellä esittämillämme perusteilla ehdo-
43216: voineet saada tarpeellista hoitoa vaikka hei-   tamme kunnioittaen,
43217: dän työ- ja toimintakykynsä sen kautta
43218: olisikin tullut pysyvästi siinä määrin puut-              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43219: teelliseksi, että heillä on siitä olennaista            van lakiehdotuksen:
43220: haittaa      toimeentulonsa.   hankkimisessa.
43221: 
43222: 
43223: 
43224:                                          Laki
43225:                             invaliidihuoltolain muuttamisesta.
43226:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1946 annetun
43227:  invaliidihuoltolain ( 907146) 36 § : n 2 momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä
43228:  joulukuuta 1948 annetussa laissa (938/48) 1 näin lkmrluvaiksi:
43229:                    36 §.                        maan sen sotilasvammalain mukaisena sai-
43230:   Tässä laissa säädettyä lääkintähuoltoa ei     raanhoitona.
43231: anneta mikäli invaliidi on oikeutettu saa-
43232:                                                   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
43233:                                                 mikuuta 1952.
43234: 
43235:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
43236: 
43237: 
43238:         Vappu Heinonen.             Irma Karvikko.               Mauno Jussila.
43239:         A. Simonen.                 Yrjö Kilpeläinen.            Bruno J. Sundman.
43240:         Kaisa Hiilelä.              Impi Lukkarinen.             G. Henriksson.
43241:         Aino Malkamäki.             Eero Antikainen.             Otto Toivonen.
43242:         Laura Brander-Wallin.       Meeri Kalavainen.            Paavo Aitio.
43243: X,ls.- Lagmot. N:o 103.
43244: 
43245: 
43246: 
43247: 
43248:                                Öhman: Förslag till lag tlln,.gående ändring av lagen om
43249:                                    invalidvård.
43250: 
43251: 
43252:                                    T i ll R i k s d a g e n.
43253: 
43254:    § 36 i lagen om invalidvård (907/46) ly-       drabbats av någon annan skada d. v. s. ,,ci-
43255: der fö:r närvarande såsom följer:                 vil skada", inte kan få skadan ersatt en-
43256:    .,Denna. Jag träder i kraft den 1 januari      ligt samma grunder som personer, vilka har
43257: 1947.                                             undgått att bli krigsinvalid. Detta innebär
43258:    Denna lag äger icke tillämpning på in-         med andra ord, att varken lagen om inva-
43259: valid, som på grund av sin invaliditet er-        lidvård eller krigsolycksfallslagen kan till-
43260: håller eller är beritttigad att erhålht. i        lämpas för krigsinvalids senare skador.
43261: krigsolycksfallslagen eller lagen angående           I praktiken har ett flertal fall inträffat,
43262: utvidgat tillämpningsområde för densaroma         då krigsinvalider på denna grund icke kun-
43263: stadgad ersättning.                               nat erhålla någon som helst ersättning, vil-
43264:    I enlighet med lagen den 7 augusti 1942        ket är upprörande, och bör lagstiftningen
43265: oro arbetsvårdsverket för krigsinva1ider          därför så fort som möjligt ändras i sådan
43266: (650/42) på försvarsministeriet ankom-            riktning, att dessa orättvisor avlägsnas och
43267: roande åligganden överföras till socialmi-        krigsinvalider erhåller den ersättning, som
43268: nisteriet."                                       lagen de facto avsett att giva dero. Detta
43269:    Paragrafen är icke lyckligt avfattad. Av-      kan åstadkommas med en liten omstilisering
43270: sikten har med säkerhet varit att undvika         av paragrafen.
43271: att invalid kunde lyfta dubbla understöd             Med anledning härav föreslår jag vörd-
43272: eller ersättningar. Då lagen om krigsinva-        samt,
43273: lider emellertid allenast gäller understöd för             att Riksdagen måtte antaga fiJl-
43274: vård av roilitära skador, är resultatet av               jande lagförslag:
43275: lagstiftningen, att krigsinvalider, som senare
43276: 
43277:                                            Lag
43278:                        angående ändring a.v lagen om invalidvård.
43279:       I enligllret med Rilksdagens beslut ska:H 36 § lagen om invalidvård av den 30 decem~
43280: ber 1946 (907/46) erhå:lla följande ändrade ~yde1se:
43281:                  36 §.                            gående utvidga.t tillämpningsområde föl"
43282:   Denna lag träder i kraft den 1 januari          densamma.
43283: 1947.                                                I enlighet med lagen den 7 augusti 194a·
43284:                                                   om arbetsvårdsverket för krigsinvalider
43285:   Denna lag äger ieke tillämpning beträf-          (650/42) på :försvarsministeriet ankom-
43286: fande olyeksfall, för vilka ersä.ttning utgår     mande åligganden överföras tili soeialminis-
43287: enligt krigsolycksfallolagen eller lagen an-      teriet.
43288: 
43289:      Helsingfors den 12 september 1951.
43290: 
43291:                                                                   C. A. Öhman.
43292: ~0
43293: 
43294: .X,1s.- Lak. al. N:o 103.                                                          Suomennos.
43295: 
43296: 
43297: 
43298: 
43299:                                 Öhman: Ehdotus laiksi invaliidihuoltolain muuttamisesta.
43300: 
43301: 
43302:                                       E d u s k u n n a ll e.
43303: 
43304:    Invaliidihuoltolain (907/46) 36 § on ny-        saada siitä korvausta samojen perusteiden
43305: kyisin näin kuuluva:                               mukaan kuin henkilöt, jotka ovat välttyneet
43306:    ,Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-         joutumasta sotainvaliideiksi. Tämä merkit-
43307: mikuuta 1947.                                      see toisin sanoen, ettei invaliidihuoltolakia
43308:    Tätä lakia ei sovelleta invaliidiin, joka in-   eikä sotatapaturmalakia voida soveltaa sota-
43309: -validiteettinsa perusteella saa tai on oikeu-     invaliidien myöhemmin saamiin vammoihin.
43310: tettu saamaan sotatapaturmalaissa tai sen             Käytännössä on sattunut useita tapauksia,
43311: soveltamisalan laajentamisesta annetussa           joissa sotainvaliidi tämän johdosta ei ole
43312: laissa säädettyä korvausta.                        voinut saada minkäänlaista korvausta, mikä
43313:    Sotainvaliidien työhuoltovirastosta 7 päi-      on kuohuttavaa, ja lainsäädäntöä on sen
43314: -vänä elokuuta 1942 annetun lain ( 650/42)         vuoksi mitä pikimmin muutettava sellaiseen
43315: nojalla puolustusministeriölle kuuluvat teh-       suuntaan, että nämä epäoikeudenmukaisuu-
43316: tävät siirtyvät sosiaaliministeriölle."            det saadaan ·poistetuiksi ja että sotainva-
43317:    Pykälä ei ole onnellisesti muotoiltu. Tar-      liidit saavat sen korvauksen, jonka laki de
43318: koituksena on varmasti ollut välttyä siltä,        facto on tarkoittanut heille annettavaksi.
43319: .että invaliidi voisi nostaa kaksinkertaisia       Tämä voidaan saada aikaan pienellä muu-
43320: avustuksia tai korvauksia. Kun sotainvalii-        toksella pykälään.
43321: dilaki kuitenkin yksinomaan koskee avus-              Tämän johdosta ehdotan kunnioittaen,
43322: tusta sodassa saatujen vammojen hoitoon,
43323: on lainsäädännön seurauksena, että sotain-                   että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43324: valiidit, joita myöhemmin kohtaa jokin muu                 van lakiehdotuksen:
43325:  tapaturma ts. ,siviilitapaturma", eivät voi
43326: 
43327: 
43328:                                              Laki
43329:                               invaliidihuoltolain muuttamisesta.
43330:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1946 annetun
43331: invaliidihuoltolain ( 907/46) 36 § näin kuuluvaksi:
43332:                   36 §.                            sen soveltamisalan laajentamisesta annetun
43333:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-           lain mukaan.
43334: mikuuta 1947.                                         Sotainvaliidien työhuoltovirastosta 7 päi-
43335:                                                    vänä elokuuta 1942 annetun lain (650/42)
43336:   Tätä lakia ei sovelleta tapaturmiin, joista      nojalla puolustusministeriölle kuuluvat teh-
43337: suoritetaan korvausta sotatapaturmalain tai        tävät siirtyvät sosiaaliministeriölle.
43338: 
43339:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
43340: 
43341:                                                                     C. A. Öhman.
43342:                                                                                               961
43343: 
43344: X,19.- Lak. al. N:o 104.
43345: 
43346: 
43347: 
43348: 
43349:                                  Järvinen ym.: Ehdotus laiksi sotilasvammalain muuttami-
43350:                                     sesta.
43351: 
43352: 
43353:                                       E d u s k u n n a ll e.
43354: 
43355:    Toukokuun 28 päivänä vuonna 1948 an-            on sattunut välittömissä taistelutilanteissa.
43356: nettu sotilasvammalaki ja siihen myöhem-           Tämä on johtanut mm. siihen, että suuri
43357: min tehdyt eräät muutokset ovat monessa            määrä sellaisiin tapauksiin perustuvia kor-
43358: suhteessa parantaneet vähävaraistenkin kaa-        vausanomuksia, joissa vahinko ei ole sattu-
43359: tuneitten omaisten ja invaliidien toimeen-         nut välittömissä taisteluissa, mutta jotka
43360: tulon edellytyksiä. Laissa on kuitenkin            ovat niihin täysin verrattavissa, on hylätty.
43361: vielä useita vakavia puutteellisuuksia, jotka      Inhimilliset ja sosiaaliset nätkökohdat huo-
43362: olisi välttämättömästi ja kiireellisesti kor-      mioon ottaen olisi kohtuullista, että 3 § : ään
43363: jattava.                                           sisältyvät rajoittavat säännökset laista pois-
43364:    Sotilasvammalain 2 § : n mukaan kor-            tettaisiin.
43365: vausta ei suoriteta, jos ruumiin vamma on             Sotilasvammalain mukaan on leskillä, or-
43366: saatu loman aikana, palvelus- tai työpaikan        voilla ja invaliideilla oikeus huoltoeläkkee-
43367: ulkopuolella. Sodan aikana vallinneista kul-       seen tai elinkorkoon tulojen ja omaisuuden
43368: jetus- ja muista erikoisista olosuhteista joh-     määrästä riippumatta. Kaatuneitten van-
43369: tuen sattui huomattava määrä kuolemaan-            hemmille on sen sijaan huoltoeläkkeen saan-
43370: kin johtaneita tapaturmia, joita tapatur-          tio~keus rvain siinä tapaulk:sessa, että heidän
43371: man uhreiksi joutuneet eivät parhaalla tah-        työ- tai ansiokykynsä ja varallisuutensa
43372: dollakaan voineet välttää.                         ovat niin vähäiset, että he ovat vailla tar-
43373:    Sen vuoksi ei ole oikeudenmukaista, että        peellista elatusta, eikä ole olemassa muita
43374: tällaiset tapaukset on jätetty lain ulkopuo-       huolehtimiseen kykeneviä omaisia. Koke-
43375: lelle. Lain 3 § : ssä säädetään, että korvausta    mus on osoittanut, että näin ahtaat rajoi-
43376: ei suoriteta ruumiinvammasta tai sairau-           tukset eivät ole kohtuullisia eikä oikeaan
43377: desta, jonka vahingoittunut tai sairastunut        osuneita.
43378: itse on tahallaan aiheuttanut. Tästä sään-            Kun käsite ,tarpeellista elatusta vailla
43379: nöksestä johtuen ei mm. itsemurhan tehnei-         oleva" on hyvin suhteellinen, sen käytän-
43380: den ja vetyal'lmholin nauttimisesta kuollei-       töön soveltaminen on ollut kovin kirjava;
43381: den omaisilla ole oikeutta huoltoeläkkeeseen.      ja johtanut lukuisissa tapauksissa vanhem-
43382: J,os 'kysymy'ksessä olisivat norma:a1isissa olo-   pien huoltoeläkeanomuten epäoikeudenmu-
43383: suhteissa sattuneet rva:hingoittumiset ja sai-     kaisiin hylkäyspäätöksiin. Kun eläkeano-
43384: rastumiset, niin lwkiin otettuna säännöstä
43385:                    1
43386:                                                    mus hylätään silloinkin, kun anojan ansio-
43387: voitaisiin pitää 'kohtuullisena. Mutta kun lk:y-   tulot ovat jääneet alle köyhäinhoidollista
43388: symy'ksessä on sodan järkyttävi:ssä olosuh·        avohuollon määrää eikä heillä ole omai-
43389: teissa tapahtuneet itse aiheutetutkin teot,        suutta, on tällainen lain tulkinta aiheutta-
43390: ei niihin voida soveltaa samoja arvostelu-         nut varattomien vanhempien keskuudessa
43391: perusteita kuin normaalisissa olosuhteissa         oikeutettua katkeruutta. Vähin mitä tämän
43392: tehtyihin vastaaviin tekoihin.                     epäkohdan korjaamiseksi olisi tehtävä, on
43393:    Nämä näkökohdat huomioon ottaen eivät           sotilasvammalain niin muuttaminen, että
43394: lain 3 §: ään otetut korvauksen saantia ra-        huoltoeläke myönnetään silloin kun tulot tai
43395: joittavat määrärykset tunnu oikeaan osu-           omaisuus ei riitä kohtuulliseen toimeentu-
43396: neilta. Rajoittavia säännöksiä on yleensä          loon, eikä ole olemassa muita huolehtimiseen
43397: sovellettu niin, että korvausta suoritetaan        kykeneviä omaisia. Kohtuulliseen toimeentu-
43398: vain sellaisissa tapauksissa, jolloin vamma        loon tarvittavan tulon tai omaisuuden
43399:                                                                                                121
43400: 962                              X,19. -1Soti:lasvammalaki.
43401: 
43402: määrä olisi lähemmin määrättävä asetuk-           29,100 markkaa vuodessa, jotka määrät mis-
43403: sella että se arvostelu ei jäisi huoltoviran-     sään oloissa eivät ole riittäviä toimeentulon
43404: omaisten usein hyvinkin ahtaasta tulkin-          turvaamiseen. Huomattava osa eläkkeen saa-
43405: nasta riipuvaksi.                                 jista vailla varallisuutta ja huoltokykyisiä
43406:    Varsin suuri epäkohta on myöskin se, kun       omaisia onkin joutunut sellaiseen asemaan,
43407: huoltoeläkkeen myöntäminen riippuu siitä,         että heidän huoltoeläkkeen pienuuden vuoksi
43408: oliko hakija vuoden 1948 alussa edellä sano-      on ainoana keinona ollut turvauduttava
43409: tuin perustein vailla tarpeellista elatusta.      huoltolautakunnan apuun. Kaatuneitten
43410: Tästä on johtunut, että valtion tapaturma-        vanhempien keskuudessa vallitseva katke-
43411: toimisto on joutunut hylkäämään suuren            ruus on sitäkin suurempi, kun otetaan huo-
43412: määrän hakemuksia, joissa huoltoeläkettä          mioon, että kummallekin vanhemmalle
43413: ovat anoneet täydelleen huollon tarpeeseen        maksettu hutoltoeläke vuoden 1941 anne-
43414: tulleet vanhemmat, jotka vielä vuoden 1948        tun sotatapaturmalain mukaan saattoi olla
43415: alussa saattoivat jotenkin siedettävästi          yhtä suuri kuin leskelle maksettava, mutta
43416: tulla toimeen. Kun vielä otetaan huomioon,        sotilasvammalain säännösten mukaan van-
43417: että kaatuneitten vanhempia vanhetessaan           hempien ~läke yhteensäkin on pienempi
43418:  joutuu jatkuvasti huollon tarpeeseen, olisi       kuin lapsellisen tai yli 60 vuotiaan lesken
43419: kohtuullista muuttaa lakia niin, että huolto-      (vanhemmat saavat yhteensä 40,200 mark-
43420: eläkettä myönnetään huollon tarpeen esiin-         kaa; leskiäiti tai -isä yksinään 29,100 mark-
43421: tyessä. Tämän vuoksi olisi lakiin otettava        kaa vuodessa). Sitä paitsi ei varrhemmilla ole
43422: säännös siitä, että kaatuneitten vanhem-           oikeutta lisäeläkkeeseen kuten leskellä.
43423:  mille on jatkuva huoltoeläkkeen hakuaika ja          Edes jonkinlaisen parannuksen aikaan-
43424:  että huoltoeläkettä suoritetaan sen vuosinel-     saamiseksi huoltoeläkettä saavien vanhem-
43425:  jänneksen alusta, jolloin hakemus valtion         pien kohdalla olisi välttämätöntä, että van-
43426:  tapaturmatoimistolle on tehty.                    hemmille voitaisiin kuten leskille ja täysi-
43427:                                                    ikäisille lapsille myöntää lisähuoltoeläkettä.
43428:     Vanhempien       huoltoeläkettä  koskevan      Tämä voisi olla joko elinkautinen tai määrä-
43429:  hakuajan muutoksen lisäksi olisi uusi haku-       aikainen ja myönnettäisiin sitä sellaisille
43430:  aika varattava myöskin muille sotilasvam-         vanhemmille, joiden kohtuullinen toimeen-
43431:  malain mukaan huoltoeläkkeeseen, elinkor-         tulo ei ole muuten turvattu. Tämän toteut-
43432:  koon ja avustuksiin oikeutetuille. Tämä olisi     tamiseksi ehdotamme sotilasvammalain 16
43433:  välttämätöntä sen vuoksi, koska on todettu        § : ään uuden 3: nnen momentin.
43434:  olevan huomattava määrä sellaisia henki-              Saman lain kohdan mukaan on lapsetto-
43435:  löitä, jotka ovat jääneet korvausta vaille sen    man lesken huoltoeläke ainoastaan 16,200
43436:  tähden, että heidän hakemuksensa ovat saa,.       markkaa vuodessa muunlaisen lesken huolto-
43437:  puneet valtion tapaturmatoimistolle sotilas-      eläkkeen ollessa 48,600 markkaa vuodessa.
43438:  vammalaissa säädetyn toukokuun 29 päi-            Tämä on herättänyt ymmärrettävää katke-
43439:  vänä 1949 päättyneen hakuajan jälkeen. Sa-        ruutta varsinkin iäkkäämpien lapsettomien
43440:  moin on todettu, että moni henkilö on tietä-      leskien keskuudessa. Sillä tultuaan van-
43441:  mättömyydessä kokonaan jättänyt hakemuk-          hemmiksi ja ansiokyvyn heikentyesssä heillä
43442:  sen tekemättä. Kun edellä mainittujen ta-         ei ole turvanaan elatusvelvollisia lapsia
43443:  pausten joukossa on paljon varsin säälittä-       kuten muilla leskillä, joilla lisäksi on suu-
43444:  vässä asemassa olevia, olisi suotavaa, että        rempi peruseläkekin. Tämän vuoksi kat-
43445:  heille varattaisiin tilaisuus hakea korvausta     somme oikeudenmukaiseksi, että lapsetto-
43446:  sotilasvammalain mukaan. Uusi hakuaika             mien leskien huoltoeläke heidän täytettyään
43447:   pitäisi olla muille paitsi vanhemmille -          50 vuotta, ilman hakemusta korotettaisiin
43448:   joille se olisi jatkuva - yk"li vuosi tämän       48,600 markkaan vuodessa.
43449:  lain voimaantulosta lukien.                           Sotilasvammalakia laadittaessa on myös-
43450:     Jos tarkastamme omaisille suoritettavien        kin sen 26 § jäänyt puutteelliseksi kun siinä
43451:   korvausten määrää, niin jokaisen huomio           ei lainkaan mainita lisähuoltoeläkettä vaikka
43452:  varmaankin kiintyy vanhemmille suoritetta-         juuri lisähuoltoeläkettä saavien olot saatta-
43453:  vien huoltoeläkkeiden pienuuteen. Molem-           vat sillä tavoin olennaisesti muuttua, että
43454:   pien vanhe,mpien eläessä on huoltoeläke           lisähuoltoeläkepäätöksen oikaiseminen olisi
43455:   20,100 markkaa kummallekin ja muutoin             välttämätöntä.
43456:                                     X,19.- Järvinen ym.                                     963
43457: 
43458:    :Sotilasvammalaissa on vielä useita muita-      Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
43459: kin korjausta kaipaavia epäkohtia, mutta
43460: edellä mainittujen epäkohtien korjaamista                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43461: pitä;isimme !kiireellisimpinä.                         van lakiehdotuksen:
43462: 
43463:                                           Laki
43464:                             sotilasvammalain muuttamisesta.
43465:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1948 annetun
43466:  sotilasvammalain (404/48) 1, 2, 5, 14, 16 ja 26 §, joista 14 ja 16 § sellaisina kuin
43467:  ne ovat 27 päivänä huhtikuuta 1951 anne tussa laissa (262/51), kumotaan lain 3 § ja
43468:  lisätään siihen uusi 43 a § seuraavasti:
43469:                    1 §.                          eivät riitä !lroihtuulliseen toimeentuloon ja
43470:    (1 ja 2 momentti sellaisina kuin ne ovat      ovat tämän vuoksi eratu'kseensa nähden riip-
43471: voimassa olevassa laissa.)                       puvaisia ·va:hingoittuneesta tai sairastu-
43472:    Tämän lain mukaan suoritetaan 'korvausta      neesta.
43473: myöskin Suomen lk:answlaiselle, jöka sota-,         (2 ja 3 momentti sellaisina kuin ne ovat
43474: ase- tai työpalvelu'ks€8Sa ollessaan 1 päivän    voimassa olevassa faissa.)
43475: ~okaJkuuta 1939 ja 15 päivän syyskuuta 1947
43476: välisenä aikana on itsemurhayritY'ksen, vety-                        14 §.
43477: a;lkoholin nauttimisen tai muusta erikoisesta       (1 momentti sellaisena kuin se on voi-
43478: syystä saanut ruumiin vamman.                    massa olevassa laissa.)
43479:    ( 4 momentti sellaisena kuin voimassa ole-      Huoltoeläkkeen vuotuismäärä on:
43480: van lain 3 momentti.)                              1) leskelle, jolla on tai on ollut lapsi,
43481:                                                  48,600 markkaa sekä muulle leskelle 16,200
43482:                      2 §.                        markkaa kunnes hän on täyttänyt 50 vuotta,
43483:   Palveluksen aiheuttamaksi katsotaan ruu-       minkä jälkeen eläkkeen vuotuismäärä nou-
43484: miinvamma, jonka vahingoittunut on saa-          see 48,600 markkaan.
43485: nut ollessaan tehtäviensä suorittamista var-        (2 ja 3 momentti sellaisina kuin ne ovat
43486: ten hänelle määrätyllä palvelus- tai työ-        voimassa olevassa laissa.)
43487: paikalla tai siihen kuuluvalla alueella taikka
43488: tehtäviinsä kuuluvalla matkalla, niin myös                           16 §.
43489: ollessaan matkalla palvelukseen astumista           (1 ja 2 momentti sellaisina kuin ne ovat
43490: tai työhön ryhtymistä varten tai siitä pois-     voimassa olevassa laissa.)
43491: tumista varten tahi lomalle tai lomalta tul-       Samoin voidaan huoltoeläkettä saaville
43492: lessa.                                           vanhemmille myöntää elinkautinen tai mää-
43493:    (2 momentti sellaisena kuin se on voi-        räaikainen lisähuoltoeläke, jos heidän koh-
43494: massa olevassa laissa.)                          tuullinen toimeentulonsa ei ole muuten tur-
43495:                                                  vattu.
43496:                      4 §.                           (4 momentti nykyinen 3 momentti.)
43497:     (Sellaisena kuin se on voimassa dlevassa
43498:  laissa.)                                                            26 §.
43499:                      5 §.                           Jos ne seikat, joista lisähuoltoeläkkeen,
43500:    Omaisella tarkoitetaan tässä laissa:          elinkoron tai täydennyskoron suuruus riip-
43501:    1) (Sellaisena kuin s·e on voimassa ole-      puu, olennaisesti muuttuvat, voi valtion ta-
43502:  vassa laissa) .                                 paturmatoimisto oikaista korvausmäärän.
43503:     2) vanhempia, jos heidän ansionsa ja va-     Elinkorkoa älköön kuitenkaan muutettako
43504:  rallisuutensa ei riitä kohtuulliseen toimeen-   sillä perusteella, että ansiokyky on lisään-
43505:  tuloon, eikä ole olemassa muita huoltamiseen    tynyt.
43506:  kykeneviä elatusvelvollisia omaisia, sekä                       43a § (uusi).
43507:     3) seitsemäätoista vuotta vanhempia lap-        Sen estämättä, mitä hakuajasta tässä
43508:  sia sekä mainittua ikää nuorempia, jos mai-     laissa on säädetty, voidaan kaikkia tämän
43509:  nittujen henkilöiden ansiot ja varallisuus      lain edellyttämiä huoltoeläkkeitä, elinkor-
43510: 964                              X,1'9. __. ,soti~asvammalaiki.
43511: 
43512: koja ja korvauksia hakea yhden vuoden ai-        teon hetkellä vallinneiden olosuhteiden pe-
43513: kana tämän iain voimaan tulosta iulkien. Van-    rusteella. Huoltoeläke suoritetaan sen vuosi-
43514: hempien huoltoeläkkeiden hakuaika on jat-        neljänneksen alusta, jolloin hakemus valtion
43515: kuva ja on 5 § :n tarkoittamat toimeentulo-      tapaturmatoimistolle on tehty.
43516: mahdollisuudet arvosteltava hakemuksen
43517: 
43518:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
43519: 
43520:               Mikko Järvinen.                                 V. Puuma.lainen.
43521:               Irma Torvi.                                     Matti Meriläinen.
43522:               Anna Nevalainen.                                Antto Prunnila.
43523:               Esa Hietanen.                                   Toivo Kujala.
43524:                                      Nestori Nurminen.
43525:                                                                                            965
43526: 
43527: X,2'0.- Lak. al. N:o 105.
43528: 
43529: 
43530: 
43531:                                Järvinen ym.: Ehdotus laiksi eräiden sodan olosuhteissa
43532:                                   kuolleiden henkilöiden omaisten oikeudesta huolto- ja
43533:                                   lisähuoltoeläkkeeseen sekä työhuoltoon.
43534: 
43535: 
43536:                                     E d u s k u n n a 11 e.
43537: 
43538:    Ne toimenpiteet, joita valtiovallan ta-        tujen ja keskitysleireissä kuolleiden omai-
43539: holta on suoritettu sodasta eniten kärsi-         set.
43540: maan joutuneiden elämän keventämiseksi,             Kun täUä tavalla sodan uhreiksi joutu-
43541: ovat monessa suhteessa olleet merkityksel-        neet on kestävin perustein rinnastettavissa
43542: lisiä. Sotilasvammalailla - vaikka se on-         niihin sodassa henkensä menettäneisiin, joi-
43543: kin puutteellinen - on edes jonkinlainen          den omaisille suoritetaan sotilasvammalain
43544: tuki turvattu sotaleskille, orvoille, invalii-    edellyttämiä korvauksia ja avustuksia,
43545: deille ja välttämättömän elatusavun tar-          olisi oikeus ja kohtuus, että samat oikeudet
43546: pee~a oleville kaatuneitten vanhemmille.          annettaisiin myöskin ko. omaisille. Näin
43547:    Sotilasvammalain yksi huomattavimmista         olisi välttämätöntä tehdä senkin vuoksi, kun
43548: puutteellisuuksista on siinä, että sen ulko-      heistä suurin osa on joutunut ja joutuu
43549: puolelle on monien muiden lisäksi jätetty         edelleenkin elämään mitä säälittävimmissä
43550: sodanvastaisen vakaumuksensa vuoksi tais-         taloudellisissa olosuhteissa.
43551: teluista kieltäytymisen, rintamalta karkaa-          Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
43552:  misen tai muulla tavalla sodan vastaiseen
43553: toimintaan osallistumisen johdosta ammut-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43554:                                                          van lakiehdotuksen:
43555: 
43556:                                            Laki
43557:     eräiden sodan olosuhteissa kuolleiden henkilöiden omaisten oikeudesta huolto- ja
43558:                         lisähuoltoeläkkeeseen sekä työhuoltoon.
43559:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
43560:                       1 §.                                             2 §.
43561:   Jos Suomen kansalainen on 1 päivän                 Hakemuikset 1 §: ssä tarkoitetuista huolto-
43562: lokakuuta 1939 ja 30 päivän syyskuuta             eläkkeistä on tehtävä Valtion tapaturma-
43563: 1944 välisenä aikana sotatoimista kieltäy-        toimistolle yhden vuoden kuluessa tämän
43564: tymisen tai soti.'laskarlrnruuden vuoksi taikka   lain voimaantulosta lukien.
43565: poliittisista syistä ammuttu tai keskityslei-
43566: riNä !ku()Rut, on hänen, sotilasvammalain                            3 §.
43567: 5 § :n 1 llllomentin 1-3 !kohdissa tar'koite-       Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
43568: tuiHa omaisiHa:an oikeus saada !huolto- ja        täntöönpanosta annetaan asetuksella.
43569: Usähu~ltoeläkettä sen mulkaan kuin sotilas-                          4 §.
43570: vammalaissa säädetään.                              Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
43571:                                                   mikuuta 1952.
43572: 
43573:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
43574: 
43575:          Mikko J'årvinen.         Matti Meriläinen.       Elli Stenberg.
43576:          V. Puumalainen.          Irma Torvi.             Antto Prunnila.
43577:                       Toivo Kujala.              Nestori Nurminen.
43578: 966
43579: 
43580: X,21.- Lak. al. N:o 106.
43581: 
43582: 
43583:                               Torvi ym.: Ehdotus synnytyslomalaiksi.
43584: 
43585: 
43586:                                    E d u s k u n n a ll e.
43587: 
43588:    Lainsäädäntömme naistyöntekijäin suoje-      nen hallituksen esitys pohjautui synnytys-
43589: luun nähden on erittäin takapajuinen. Var-      loman pituuteen nähden kansainvälisen työ-
43590: sin puutteellisia säännöksiä naistyönteki-      järjestön esittämään suositukseen, mutta
43591: jäin suojelemiseksi teollisuus- ym. am-         eräiltä kohdiltaan se on kansainvälisesti
43592: mateissa, on v. 1917 annetussa asetaksessa      suositeltua tasoa heikompi esim. imettäville
43593: sekä kauppaliikkeiden ja toimistojen työ-       äideille. Työaikana lapsen imettämistä var-
43594: oloista v. 1946 annetussa laissa. Näissä        ten sallittaviin vapaa-aikoihin nähden se
43595: säännöksissä on tosin kiinnitetty huomiota      on epäedullisempi työntekijälle. Verrat-
43596: työn vahingollisuuteen raskaana oleville        tuna komitean ehdotukseen hallituksen esi-
43597: naisille ja kielletty pitämästä kehittyneessä   tykseen oli tullut eräitä huononnnuksia
43598: raskauden tilassa olevaa naista työssä, joka    synnyttäjän kannalta kuten esim. mahdolli-
43599: on hänelle siinä tilassa vahingollinen, mutta   suus tulla häädety'ksi asunnostaan. Ky-
43600: 4-6 viikon pituisen synnytysloman ajalta        seessä o}evassa esityksessä oli säännöksiä,
43601:  ei laissa ole säädetty mitään korvausta        jotka turvaavat naisen työoikeutta aviolii-
43602: työntekijälle. Sitä paitsi ko. säännösten       ton solmiamisesta raskauden tai synnyk-
43603: puutteellistakin suojelua vaille jäävät eräät   sestä huolimatta, ei kuitenkaan poikkeuk-
43604: kokonaiset ryhmät työntekijöitä. Vuosikym-       setta. Koska eräissä valtioissa kokonaan
43605: menien ajan on kuitenkin työntekijäjärjes-      kiehletään raskaana o1evan naisen erotta-
43606:  töjen samoin kuin eräiden naisjärjestöjen-     minen työstä, pitäisi meilläkin erottamatto-
43607: kin tahoilta kiinnitetty huomiota tähän         muus ulottaa vähintään kaikkiin niihin
43608: epäkohtaan ja myöskin eduskunnan työ-            työntekijöihin, jotka ovat olleet työsuh-
43609:  väenedustajat ovat pyrkineet saamaan lain-      teessa ennen raskautensa todennäköistä al-
43610: ,;äädäntöön parannusta.                          kua. Koska on tärkeätä, että sekä äitien
43611:    Kansainvälisissä työkonferensseissa on        että vastasyntyneiden terveyden kannalta
43612: v. 1919 alkaen useassakin istunnossa käsi-       välttämätön työväen suojelulaki saadaan ai-
43613: telty äitiyssuojelua ja annettu suosituksia      kaan, esitetään jäljempänä pääkohdiltaan
43614: taloudellisesti turvatun synnytysloman sää-      aikaisempaan hallituksen esitykseen perus-
43615: tämisestä. Monissa valtioissa on äitiyssuo-     tuva }rukiehdotus kuiten'kin edellä esitetyi'ltä
43616: jelua lailla toteutettu. Meilläkin on valtion   kohdiltaan joko valmistelevain komiteain
43617: eräät komiteat asiaa tutkineet ja antaneet       tai asiantuntijajärjestöjen lausuntojen mu-
43618: ehdotuksensa kyseessä O'levaksi lainsäädän-      kaisesti korjattuna. Kuitenkin on luonnol-
43619: nöksi. V. 1948 valmistuneen komitean eh-         lista, että pakollista synnytyslomaa ei voida
43620: dotuksen pohjalla antoi myös hallitus           säätää, ellei samanaikaisesti hyväksytä lakia
43621: v. 1949 eduskunnalle esityksen laiksi syn-       menetetyn työajan korvauksesta.
43622: nytyslomaksi ja samanaikaisesti esityksen           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
43623: laiksi synnytysloman korvaukseksi, jotka
43624: kuitenkaan eivät valmistuneet eduskunta-                  että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43625: kauden aikana ja siten raukesivat. Silloi-              vat lakiehdotukset:
43626: 
43627:                                  Synnytyslomalaki.
43628:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
43629:                     1 §.                        liiton solmimisen johdosta sekä raskauden-
43630:    Nainen, joka on työ- tai oppisopimussuh-     tilan aikana ja synnytyksen jälkeen suoje-
43631: teessa työnantajaan, on kihlauksen ja avio-     lun alainen, niinkuin tässä laissa säädetään.
43632:                                      X,21. -·Torvi y·m.                                    967
43633: 
43634:   Työ- tai oppisopimussuhteessa olevaa          velvollinen 3 § :ssä mainituissa tapauksissa
43635: naista sanotaan tässä laissa työntekijäksi.     siirtämään väliaikaisesti toiseen hänelle so-
43636:                                                 pivaan työhön. Jos sopimus koskee sel-
43637:                     2 §.                        laista työtä, jota työntekijä ei kykene ras-
43638:   Työnantaja ä1köön irtisanoko työntekijän      kauden vuoksi suorittamaan tai johon häntä
43639: kanssa tehtyä työ- tai oppisopimusta sen        ei nä;kyvän raskaudentilan takia voida pi-
43640: johdosta, että työntekijä on mennyt kihloi-     tää sopivana, on työnantajana oikeus siir-
43641: hin tai solminut avioliiton.                    tää työntekijä väliaikaisesti toiseen hänelle
43642:                                                 sopivaan työhön. Uuteen työhön siirretylle
43643:                      3 §.                       työntekijälle on suoritettava, jolleivät asian-
43644:    Työnantaja älköön pitä;kö raskaana ole-      omaiset toisin sovi, vähintään se työpalkka,
43645: vaa työntekijää sellaisessa työssä, jota so-    joka hänellä oli ennen siirtoa oikeus saada.
43646: siaaliministeriön antamien yleisten ohjeiden       Jollei työntekijälle voida säännöllisesti
43647: tai työntekijän esittämän lääkärin tai käti-    suoritettavan työn puitteissa ilman kohtuu-
43648: lön todistuksen mukaan on pidettävä hä-         tonta haittaa järjestää muuta työtä, niin-
43649: nelle hänen tilansa vuoksi vahingollisena.      kuin 2 momentissa on sanottu, on työnan-
43650:                                                 tajana oikeus irtisanomisaikaa noudattaen
43651:                      4 §.                       keskeyttää työ- tai oppisopimussuhde, kun-
43652:   Työntekijää älköön pidettäkö työssä yh-       nes synnytysoma on päättynyt. Sama ol-
43653: teensä kahdentoista viikon aikana siitä lu-     koon la:kina, jos työntekijä kieltäytyy vas-
43654: kien, kun synnykseen lää;kärin tai kätilön      taanottamasta hänelle tarjottua sopivaa
43655: antaman todistuksen mukaan on jäljellä          työtä. Oppisopimussuhteen keskeytyksen
43656: enintään neljä viikkoa. Tätä aikaa, jona        tai 1 momentissa mainitun poissaolon joh-
43657: työntekijän työssä pitäminen on kielletty,      dosta pitenee oppiaika yhtä pitkällä ajalla,
43658: sanotaan jäljempänä synnytyslomaksi.            kuin mitä poissaolo on kestänyt, jollei
43659:   Ennenaikaista synnytystä ei tämän lain        ammattioppilaslautakunta toisin määrää.
43660: mukaan pidetä synnytyksenä, jollei työn-
43661: tekijän raskaudentilan ole selvitetty toden-                         6 §.
43662: näköisesti kestäneen vähintään sataayhdek-        Työnantaja ei ole velvollinen noudatta-
43663: sääkymmentäkuutta päivää.                       maan 5 §: n 1 momentin säännöksiä, jos
43664:   Työntekijällä, joka 1 momentin nojalla        hän lopettaa työntekijälle soveltuvan työn
43665: on poissa työstään, on oikeus saada kor-        teettämisen sillä paikkakunnalla, jossa työn-
43666: vausta menettämästään työarrsiosta, niin-       tekijä on työssä tai jos määrätty työ, jota
43667: kuin siitä erikseen säädetään.                  työsopimus koskee, on valmistunut tahi se
43668:                                                 aika, joksi työsopimus on tehty, on um-
43669:                      5 §.                       peenkulunut t·aikka kun asianomainen on
43670:   Jos raskaana oleva työntekijä tulisi syn-     ammattioppinsa täysin suorittanut.
43671: nytyksen arvioituna ajankohtana olleeksi          Kun työtoiminnan rajoittaminen tai muu
43672: työ- tai oppisopimussuhteessa työnantajaan      pakottava syy vaatii, on työsopimuksiin
43673: vähintään 10 kuukautta, älköön työnantaja,      nähden työneuvostolla ja oppisopimuksiin
43674: jollei jäljempänä 6 § :ssä mainittuja edelly-   nähden ammattioppilaslautakunnalla oikeus
43675: tyksiä ole olemassa, raskauden kestäessä tai    anomuksesta myöntää poikkeuksia 5 §: n 1
43676: synnytysloman aikana irtisanoko hänen           momentin säännöksistä.
43677: kanssaan tehtyä sopimusta. Älköön työn-
43678: antaja sinä aikana myöskään purkako työn-                            7 §.
43679: tekijän kanssa tehtyä sopimusta sen joh-           Työntekijällä, joka imettää lastaan, on
43680: dosta, ettei hän raskauden vuoksi kykene        oikeus imettämisaikana enintään siihen asti,
43681: suorittamaan sopimuksessa tarkoitettua          kunnes hänen lapsensa täyttää kuusi kuu-
43682: työtä tai että hän raskauteen liittyvän sai-    kautta, saada palkkausta vähentämättä päi-
43683: rauden takia tai muusta pakottavasta            vittäin yhteensä puoli tuntia ylimääräistä
43684: syystä on poissa työstään kohtuullisen ajan,    lomaa, joko kahdessa erässä tai yhtäjaksoi-
43685: enintään kuusi kuukautta synnytysloman          sesti. Mikäli loman antaminen oleellisesti
43686: aika siihen luettuna.                           häiritsisi yleistä työn iku:fkua työpaikaHa,
43687:   Edellä 1 momentissa tarkoitetun ras-          on työnantaja velvollinen siirtämään työn-
43688: kaana olevan työntekijän on työnantaja          tekijän toiseen hänelle sopivaan työhön.
43689: 968                                X,21. - rSynnytysloma.
43690: 
43691:    Uuteen työhön siirretylle työntekijälle                           12 §.
43692: siinä työssä suoritettavasta vähimmäispal-         Työntekijällä, joka katsoo työnantajan
43693: kasta on voimassa, mitä 5 §: n 2 momentissa      vastoin tämän lain 5 §: n säännöksiä irti-
43694: on säädetty.                                    sanoneen työ- tai oppisopimussuhteen, ol-
43695:    Työnantaja älköön irtisanoko työntekijän     koon oikeus työneuvostolta hakea mainitun
43696: kanssa tehtyä työsopimusta sen johdosta,        toimenpiteen julistamista mitättömäiksi.
43697: että työntekijä pitää 1 momentissa mainitun        Edellä 1 momentissa tarkoitettu hakemus,
43698: loman.                                           josta tulee käydä ilmi hakijan ja työnanta-
43699:                       8 §.                       jan nimi ja osoite sekä hakijan vaatimus
43700:    Raskaudentilasta, synnytyksen arvlm-         perusteineen, on kolmenkymmenen päivän
43701: dusta ajankohdasta ja ajasta, jolloin synny-    kuluessa siitä päivästä, jona sopimus irti-
43702: tys on tapahtunut, on työntekijän ilmoi-        sanottiin, tahi työ- tai oppisopimussuhteen
43703: tettava työnantajalle ja vaadittaessa esitet-   keskeyttämisestä työntekijälle ilmoitettiin,
43704: tävä lääkärin tai kätilön antama todistus.      sitä päivää kuitenkaan lukuun ottamatta,
43705: Synnytyksen aika voidaan näyttää myös           toimitettaVIa asianomaiselle ammattientarkas-
43706: rekisteriviranomaisen antamalla todistuk-       tajalle. Hakemukseen liitettäköön myös ne
43707: sena.                                            asiakirjat, joilla hakemusta tahdotaan tu-
43708:                       9 §.                       kea ja valaista.
43709:    Jokaisessa työpaikassa, jossa on säännöl-       Saatuaan edellä mainitut hakemuskirjat
43710: lisesti työssä vähintään kymmenen nais-         toimittakoon ammattientarkastaja jäljennök-
43711: työntekijää, on työnantajan pidettävä luet-     set niistä viivytyksettä todisteellisesti työn-
43712: teloa tai tehtävä muuhun asiakirjaan mer-        antajalle, kehoittaen tätä samalla määrää-
43713: kintä työntekijän antamista raskaudentilaa,      mänsä ajan kuluessa antamaan kirjallisen
43714: synnytyksen arvioitua ajankohtaa ja synny-       vastineensa asiassa ja liittämään siihen tar-
43715: tyksen aikaa koskevista ilmoituksista, niin      peellisiksi katsomansa asiakirjat Työnanta-
43716: myös työntekijän poissaolosta työstä ras-        jan tulee samalla ammattientarkastajalle
43717: kaudentilan aikana ja synnytyksen joh-           toimittaa vastineestaan ja siihen liitetyistä
43718: dosta sekä säilytettävä työntekijän hänelle      asiakirjoista oikeiksi todistetut jäljennök-
43719: jättämät todistukset vähintään kahden vuo-      set. Mainitut jäljennökset on hakijalle lähe-
43720: den ajan. Edellä 5 §: n ja 7 §: n 3 momen-       tettävä.
43721: tissa edellytetyissä tapauksissa tulee työn-       Ammattientarkastaja lähettäköön edellä 3
43722: antajan kirjoista ilmetä sopimuksen irti-        momentissa tarkoitetun määräajan kuluttua
43723: sanomisen tai purkamisen taikka työ- tahi        viivytyksettä saamansa asiakirjat omine lau-
43724: oppisopimussuhteen keskeyttämisen aika ja       suntoineen työneuvostolle.
43725: peruste.
43726:    Pyydettäessä on työnantajan näytettävä                             13 §.
43727: tarkastusviranomaisille 1 momentissa tar-           Työneuvoston on käsiteltävä edellä 12
43728: koitettu luettelo ja muu asiakirja. Työnte-      § :ssä tarkoitetut asiat viivytyksettä, annet-
43729: kijällä tai hänen edustajallaan on saman-       tuaan harkintansa mukaan asianomaisille
43730: lainen oikeus saada mainituista asiakirjoista   tilaisuuden tarpeellisten selvitysten antami-
43731: selko häntä koskevista merkinnöistä. Vaa-       seen, ja noudattaen muutoin työneuvostosta
43732: dittaessa on työntekijälle tai hänen edus-      2 päivänä elokuuta 1946 annetun lain (608/
43733: tajalleen annettava niistä myös kirjallinen     46) säännöksiä. Sanotun lain 7 ja 10 § :n
43734: ote.                                            sekä 13 § : n 2 momentin säännöksiä älköön
43735:                      10 §.                      kuitenkaan sovellettako edellä mainittuja
43736:    Jokaisessa 9 § :ssä mainitussa työpaikassa   asioita käsiteltäessä.
43737: on tämä la:ki työnantajan toimesta pidet-           Asian päättyessä antakoon työneuvosto
43738: tävä sopivassa paikassa työntekijäin näh-       myös lausunnon siitä, onko työneuvostosta
43739: tävänä.                                         annetun lain (608/46) 11 § :n 2 momentissa
43740:                      11 §.                      tarkoitetut kustannukset, jotka on suoritet-
43741:    Tämän lain noudattamista niissä 9 §: ssä     tava etukäteen valtion varoista, asianosais-
43742: mainituissa työpaikoissa, joissa työaikaa       ten tai jommankumman heistä valtiolle kor-
43743: koskevien säännösten noudattamisen val-         vattava. Työneuvoston päätös on viipy-
43744: vonta kuuluu ammattientarkastukselle, val-      mättä toimitettava työntekijälle ja jäljen-
43745: vovat ammattientarkastusviranomaiset.           nös siitä työnantajalle.
43746:                                         X,21. -·'JJorvi   ym.                               969
43747: 
43748:    Työneuvoston päätös on lopullinen, ja se        kolla. Milloin rikkomus on tapahtunut tar-
43749: voidaan edellä 2 momentissa tarkoitetun            kastusviranomaisen huomautuksesta huoli-
43750: ·korvauksen osalta panna täytäntöön samassa        matta tai asianhaarain ollessa muutoin ras-
43751: järjestyksessä kuin oikeuden lainvoimainen         ikauttavat, olkoon rangaistus vähintään
43752: tuomio.                                            kymmenen päiväsakkoa.
43753:                       14 §.                           Jos työnantajan edustaja havaitaan syy-
43754:    Milloin työneuvosto on julistanut 12 §: ssä     pääksi tässä pykälässä mainittuun rikko-
43755: tarkoitetun työnantajan toimenpiteen mität-        mukseen, eikä sitä samalla voida lukea työn-
43756: tÖimä1rni, on työntekijälUe ·annettava häne'l'le   antajan syyksi, rangaistakoon ainoastaan
43757: kuuluvat palkka- ja muut edut niin kuin pu-        edustajaa.
43758: heena olevaa toimenpidettä ei olisi tapahtu-                            17 §.
43759:  nut.                                                 Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle
43760:    Jollei työntekijä ole hakenut edellä mai-       tämän lain mukaan kuuluvia etuja, on mi-
43761: nitun toimenpiteen julistamista mitättö-           tätön.
43762: mäksi, älköön se kuitenkaan estäkö häntä                                18 §.
43763: oikeudessa tekemästä vaatimusta hänelle ai-           Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös
43764: heutuneen vahingon korvaamisesta sen joh-          julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa ole-
43765: dosta, että työnantaja on vastoin tämän lain       vaan naiseen soveltuvin osin, sikäli kuin
43766:  säännöksiä irtisanonut työ- tai oppisopi-         hänellä ei palvelussuhdettaan koskevien
43767:  mUJksen tahi keskeyttänyt työ- tai oppisopi-      säännösten tai määräysten nojalla ole oi-
43768:  mussuhteen.                                       keutta vähintään vastaavanlaiseen suoje-
43769:    Jos 12 § :ssä mainittu hakemus on tehty,        luun. Jos työnantaja on seurakunta, nouda-
43770:  älköön oikeus, jonka käsiteltävänä edellä         tettakoon kuitenkin, mitä erikseen on sää-
43771:  tarkoitettu korvausta koskeva asia on, ottako     detty.
43772: sitä päätettäväksi, ennenkuin työneuvoston                              19 §.
43773:  päätös on saatu.                                     Tarkempia määräyksiä tämän lain sovel-
43774:                       15 §.                        tamisesta voidaan antaa asetuksella.
43775:    Työneuvostossa tulee tässä laissa tarkoi-
43776:  tettuja asioita käsiteltäessä olla yhtenä työn-                       20 §.
43777:  tekijöitä edustavana jäsenenä nainen, jonka          Tämä laki tulee voimaan      pa1vana
43778:  valtioneuvosto erikseen määrää, jollei sellai-    kuuta 195 , ja sillä kumotaan työstä teol-
43779:  sena jäsenenä tai varajäsenenä muutoin ole        lisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa 18
43780:  naista.                                           päivänä elokuuta 1917 annetu asetus (64/
43781:                       16 §.                        17) vielä voimassa olevilta osilta ja kauppa-
43782:     Työnantaja, joka rikkoo tämän lain 3 § :n,     liikkeiden ja toimistojen työoloista 2 päi-
43783:  4 § :n 1 momentin, 7 § :n 2 momentin, 9 § :n      vänä elokuuta 1946 annetun lain (605/46)
43784:  tai 10 §: n säännöksiä, rangaistakoon sa-         9 §.
43785: 
43786: 
43787: 
43788: 
43789:                                             Laki
43790:                                 työsopimuslain muuttamisesta.
43791:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun työ-
43792: sopimuslain (141/22) 31 '§ :n 2 momentti näin kuuluva!ksi:
43793:                    31 §.                             Tämä laki tulee voimaan      päivänä
43794:   Älköön työnantajana kuitenkaan olko tätä         kuuta 195 .
43795: oikeutta, mikäli se perustuu 1, 3, 6 ja 7
43796: kohtaan, kauemmin kuin yhden viikon sen
43797: jälkeen, kun aihe siihen hänelle ilmaantui.
43798: 
43799: 
43800:                                                                                              122
43801: 970
43802: 
43803: 
43804:                                         Laki
43805:                         työneuvostosta annetun lain muuttamisesta.
43806:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työneuvostosta 2 päivänä elokuuta 1946
43807:   annetun lain (608/46) 9 §näin kuuluvaksi:
43808:                      9 §.                     koitettujen lakien soveltamista koskevista
43809:    Työneuvoston tehtävänä on:                 kysymyksistä.
43810:    1) ratkaista, onko määrättyä yritystä,       Työneuvoston on lisäksi, niinkuin siitä
43811: laitosta tai työtä taikka työntekijää pidet- erikseen säädetään, käsiteltävä työntekijäin
43812: tävä sellaisena, johon 1 § :ssä tarkoitettua hakemukset raskauden kestäessä tai synny-
43813: lakia on sovellettava;                        tysloman aikana tapahtuneen työ- tai oppi-
43814:    2) myöntää poikkeuksia 1 § :ssä tarkoi- sopimuksen irtisanomisen sekä työ- tai oppi-
43815: tettujen lakien säännösten soveltamisesta, sopimussuhteen        keskeyttämistoimenpiteen
43816: milloin sellainen on laissa sallittu; sekä    julistamisesta mitättömäksi.
43817:   3) sosiaaliministeriön, tuomioistuimen sekä   Työneuvosto voi myös tehdä tarpeellisiksi
43818: työnantajain tai työntekijäin keskusjärjes- katsomiaan esityksiä työntekijäin suojelua
43819: töjen pyynnöstä antaalausuntoja 1 § :ssä tar- koskevan lainsäädännön kehittämiseksi.
43820: 
43821:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
43822: 
43823: 
43824:               Irma Torvi.                        Elli Juntunen.
43825:               Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.        Judit Nederström-Lunden.
43826:               Elli Stenberg.                     Mauri Ryömä.
43827:                                  Antto Prunnila.
43828:                                                                                             971
43829: 
43830: X,22.- Lak. al. N:o 107.
43831: 
43832: 
43833: 
43834:                                 Torvi ym.: Ehdotus laiksi synnytyslomakorvauksesta.
43835: 
43836: 
43837:                                      E d u s k u n n a ll e.
43838: 
43839:    Nykyisessä ns. työrväensuoje'lui!:ainsäädän-   tyiset työnantajat noudattaneet. Myöskin
43840: nössämme on sellainen kohtuuton määräys,          eräiden maiden lainsäädännön mukaisesti se
43841: että työsuhteessa oleva synnyttänyt nainen        on käytännössä kaikkien synnyttäjien hy-
43842: määrätään pakolliselle 4-6 viikon pituiselle      väksi.
43843: lomalle, ilman että laissa säädetään mitään          Koska kuitenkin on olemassa muitakin
43844: korvausta menetetystä ansiosta. Nykyiset          kuin työsuhteessa olevia synnyttäjiä, jotka
43845: naistyöntekijäin suojelemiseksi tarkoitetut       joutuvat raskauden viimeisenä aikana ja
43846: säännökset eivät kuitenkaan muutenkaan            synnytyksen jälkeen tekemään työtä, joka
43847: vastaa äitien eikä vastasyntyneiden tervey-       siinä tilassa olevalle saattaa koitua tervey-
43848: den suojelemisen kannalta välttämättömiä          delliseksi haitaksi, on myöskin heidän ase-
43849: vaatimuksia, vaan olisi säädettävä uusi yh-       mansa lainsäädännössä huomioitava. Jos
43850: tenäinen synnytyslomalaki samanaikaisesti         kodinhoitajajärjestelmämme olisi jo riittä-
43851: tämän kanssa eduskunnalle jätetyn allekir-        vän pitkälle kehitetty voisimme olettaa, että
43852:  joittaneiden lakialoitteen mukaisena.            kunnalliset kodinhoitajat huolehtivat esim.
43853:     Tämän lakialoitteen tarkoitus on edellä       'kaikista niistä töistä, joita pienviljelijä-
43854: mainitun aloitteen synnytyslomalaiksi 4 py-       emännät joutuvat tosiasiassa. vaikka ei muo-
43855: kälän kolmannen momentin mukaisesti jär-          dollisesti ansiotyönään tekemään ja jotka
43856: jestää työsuhteessa olevalle synnyttäjälle        heille synnyttäjinä ovat liian raskaita.
43857:  korvaus menetetystä työansiosta. Lakialoite      Koska kuitenkaan ei ole vielä riittävästi ko-
43858: perustuu aivan samoinkuin v. 1949 eduskun-        dinhoitajia ja koska toisaalta on olemassa
43859: nalle annettu vastaava, sittemmin rauennut        tapauksia, esim. kotonaan ompelu- ym. an-
43860: hallituksen esitys siihen, että tapaturma-        siotyötä suorittavat naiset, jolloin kodinhoi-
43861: vakuutusmaksujen yhteydessä työnantajilta         taja ei asianomaisen lainsäädännönkään
43862: peritään korvauksiin tarvittavat varat. Sen       mu'kaan voisi synnyttäjän työtä suorittaa,
43863: sijaan korvauksen määrä ei rajoitu kuten          ehdotetaan lakiesityksessä näiden synnyttä-
43864:  mainitussa hallituksen esityksessä n. puoleen    jien lomamahdollisuus siten järjestettäväksi,
43865:  työntekijän ansiosta, vaan työntekijä saisi      että he saisivat vastaavan korvauksen val-
43866: kuten vuosilomalaissakin täyden ansionsa          tion ja kuntain varoista.
43867:  mukaisen korvauksen. Tämä on vuosikym-              Edellä lausutun perusteella ehdotamme
43868:  meniä ollut työtätekevien naisten vaatimus,      kunnioittaen,
43869:  ja se on osittain meilläkin jo toteutettu val-
43870:  tion ja kuntain naispuolisiin virkasuhteessa              että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
43871:  oleviin työntekijöihin nähden, sekä sitä ovat           van lakiehdotuksen:
43872:  vapaaehtoisuuden pohjalla myös eräät yksi-
43873: 
43874: 
43875:                                            Laki
43876:                                  synnytyslomakorvauksesta.
43877:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
43878:                   1 §.                            kauden pituisena aikana on ollut vähintään
43879:   Synnyttäjä, joka synnytyksen laskettua          kaksisataakymmenenpäivää sellaisessa työ-
43880: ajankohtaa edeltäneenä kolmentoista kuu-          tai virkasuhteessa, jossa hänellä on oikeus
43881: 972                              X,22. ____. Synny.tysloma:korvaus.
43882: 
43883: korvaukseen tapaturmavakuutuslain mu-              neuvolassa sekä tarpeen vaatiessa lääkärin
43884: kaan, saa synnytyslomakorvausta menete-            tai kätilön luona tahi jättämällä noudatta-
43885: tystä työansiosta synnytysloman ajalta, sen        matta näiden antamia ohjeita taikka päte-
43886: mukaan kuin tässä laissa säädetään.                vättä syyttä laiminlyömällä lapsensa imettä-
43887:    Valtion työssä ja virkasuhteessa valtioon       misen.
43888: olevan synnyttäjän oikeudesta synnytys-               Synnyttäjälie jo maksettua synnytysloma-
43889: lomakorvaukseen on voimassa, mitä siitä on         korvausta älköön kuitenkaan 1 momentin 2
43890: erikseen määrätty tai säädetty.                    kohdassa mainitusta syystä perittäkö takai·
43891:    Vähävaraiselle synnyttäjälle, joka ei ole       sin.
43892: sellaisessa työ- tai virkasuhteessa kuin 1 mo-                          5 §.
43893: mentissa on säädetty, mutta jonka olisi per-          Synnytyslomakorvausvakuutus sisältyy li-
43894: heen elatuksen ja muiden pakottavien olo-          sävakuutuksena jokaiseen tapaturmavakuu-
43895: suhteiden vuoksi tehtävä synnytyslomaa vas-        tukseen, jonka työnantaja on velvollinen
43896: taavana aikana sellaista työtä, joka synny-        ottamaan työtapaturman 'korvaamiseksi.
43897: tyslomalain 3 § : n säännösten mukaan on
43898: pidettävä hänelle hänen tilansa vuoksi va-                                 6 §.
43899: hingollisena, j ärj estettäköön maksuton ta            Synnytyslomakorvauksen suorittaa se va-
43900: apua siten kuin !lraiss:a kodinhoitajista sääde-    kuutuslaitos, jossa synnyttäjän työnanta-
43901: tään tai maksettakoon vastaavan työajan             jana oli tapaturmavakuutuslain mukainen
43902: kohdalta korvaus valtion varoista, sen mu-          vakuutus synnytysloman alkaessa tahi, jos
43903: kaan kuin asetuksella tarkemmin määrä-              työ- tai viJ:'Ikasuhde on päättynyt sitä ennen,
43904: tään.                                               se vakuutu.slaitos, jossa synnyttäjän viimei-
43905:                        2 §.                         sellä työnantajana on mainittu vakuutus.
43906:    Laskettaessa 1 §: ssä sanottua kahden-              Jos 1 momentissa tmkoitettu työnantaja
43907: sadankymmenen päivän aikaa älköön luet-             ei tapaturmavakuutuslain mukaan ollut va-
43908: tako mukaan sitä aikaa, jona synnyttäjä             kuuttamisvelvollinen tai jos hän oli laimin-
43909:  ilmeisesti on tehnyt 1 § : ssä tarkoitettua        lyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa, suorite-
43910: työtä vähemmän kuin kaksikymmentäneljä              taan synnytyslomakorvaus valtion varoista.
43911:  tuntia viikossa. Työssäoloajaksi luetaan kui-      Korvauksen maksaa tällöin valtion tapa-
43912:  tenkin se aika, jonka synnyttäjä on ollut          turmatoimisto, josta soveltuvin kohdin on
43913: lain tai työsopimuksen mukaisella vuosilo-          voimassa, mitä tässä laissa säädetään vakuu-
43914: malla tahi poissa työstään todetun sairau-          tuslaitoksesta.
43915:  den tai tapaturman takia.                                                 7 §.
43916:                                                        Jos synnytyslomakorvaus on 6 § : n 2 mo-
43917:                     3 §.                            mentin mukaisesti maksettu valtion varoista
43918:   Synnyttäjä saa synnytyslomakorvausta              sen vuoksi, että työnantaja on laiminlyönyt
43919: vuorokautta lkahti määrän, joka on yhtä             vakuuttamisvelvollisuutensa, valtiolla on oi-
43920: suuri kuin 27 päivänä huhtikuuta 1946 an-           keus tapaturmavakuutuslain 36 §: ssä sää-
43921: netun työntekijäin vuosilomalain 7 §: n mu-         detyllä tavalla määrätyn maksun lisäksi pe-
43922: kainen loma-ajan palkka vuorokaudelta.              riä työnantajalta takaisin maksettu synny-
43923:                                                     tyskorvaus, 'kuitenkin enintään kaksikym-
43924:                      4 §.                           mentätuhatta markkaa synnytystä kohti.
43925:    Synnytyslomakorvaus voidaan evätä tai
43926: sitä vähentää:                                                            8 §.
43927:    1. jos synnyttäjä tekee säännöllistä ansio-         Vakuutusmaksu 5 § :ssä säädetystä lisä-
43928: työtä sinä aikana, jona häntä synnytysloma-         vakuutuksesta on määrättävä vakuutettujen
43929: lain mukaan ei synnytyksen takia saa pitää          palkkojen perusteella ja siten, että kerty-
43930: työssä tai;                                         vät vakuutusmaksut riittävät vakuutuksen
43931:    2. jos synnyttäjän on katsottava ilmeisesti      perusteella maksettavien synnytyslomakor-
43932: vaarantaneen oman silkiönsä tai lapsensa ter-       vausten suorittamiseen ja kohtuullisten hoi-
43933: veyden tärkeällä huolimattomuudella tai elä-        tokulujen peittämiseen.
43934: mäntapojensa vuoksi taikka, vaikka häneltä             Sosiaaliministeriö vahvistaa vakuutusmak-
43935: olisi kohtuudella voitu sitä vaatia, laimin-        sun suuruuden. Tätä varten on vakuutus-
43936: lyömällä ennen synnytystä käynnit äitiys-           laitosten annettava ministeriölle tarpeelliset
43937: neuvolassa ja synnytyksen jälkeen lasten-           tiedot.
43938:                                      X,22. ~Torvi ym.                                     973
43939: 
43940:   Vakuutusmaksu peritään lisämaksuna jo-                             11 §.
43941: kaisen tapaturmavakuutuslain mukaisen va-          Synnytyslomakorvaus suoritetaan mikäli
43942: kuutusmaksun yhteydessä lukuun ottamatta         ma!hdolhsta synnytys1oman aikana, niin kuin
43943: sanotun lain 57 § :ssä tarkoitetusta vapaa-      asetuksessa siitä tarkemmin säädetään.
43944: ehtoisesta vakuutuksesta perittävää vakuu-
43945: tusmaksua.                                                            12 §.
43946:                                                    Jos työnantaja on antanut synnyttäjälle
43947:                      9 ·§.                       synnytysloman ajalta palkkaa tai ennakkoa,
43948:    Vastuu vakuutuslaitosten kesken suorite-      on työnantajana oikeus saada suoraan va-
43949: tuista synnytyslomakorvauksista ja vakuu-        kuutuslaitokselta sille annettavaa tilitystä
43950: tuksen hoitokustannuksista jakaantuu perit-      vastaan suorittamastaan määrästä takaisin,
43951: tyjen vakuutusmaksujen osoittamassa suh-         mitä vakuutuslaitoksen on suoritettava syn-
43952: teessa.                                          nytyslomakorvauksena synnyttäjälle vastaa-
43953:    Vakuutuslaitosten on, ellei 1 momentissa      valta ajalta. Synnyttäjälie vuosiloman
43954: mainittua sopimusta ole tehty, kalenterivuo-     ajalta annettuja etuja älköön kuitenkaan
43955: sittain toimitettava keskenään tilitys edelli-   luettako näihin maksuihin.
43956: sen kalenterivuoden aikana perimistään va-         Vakuutuslaitoksen tulee antaa myös syn-
43957: kuutusma!ksuista ja suorittamistaan synny-       nyttäjälle tilitys 1 momentin mukaan pidä-
43958: tyslomakorvauksista ja samana aikana va-         tetystä synnytyslomakorvauksesta.
43959: kuutuksesta koituneista hoitokustannuksista.
43960: Tilityksestä syntyneet erimielisyydet rat-                           13 ·§.
43961: kaisee sosiaaliministeriö.                          Kun jollekin vakuutuslaitokselle on tehty
43962:    Sosiaaliministeriö antaa tarkemmat ohjeet     10 §: ssä tarkoitettu ilmoitus ja synnytys-
43963: tämän pykälän soveltamisesta.                    lomakorvauksen saajan oikeus synnytys-
43964:    Mitä tässä pykälässä on säädetty, ei koske    lomakorvaukseen on riidaton, mutta vakuu-
43965: valtion tapaturmatoimistoa.                      tuslaitos katsoo, ettei maksuvelvollisuus
43966:                                                  kuulu sille, on laitos kuitenkin velvollinen
43967:                                                  viipymättä suorittamaan synnytyslomakor-
43968:                     10 §.                        vauksen ennakkona määrän, joka suuruu-
43969:    Synnytyslomakorvauksen saamiseksi syn-        deltaan likimääräisesti vastaa synnytysloma-
43970: nyttäjän on annettava ilmoitus kunnalli-         korvauksen määrää, sekä alistamaan, ellei
43971: seen tai muuhun sosiaaliministeriön hyväk-       siitä vakuutuslaitosten kesken sovita, maksu-
43972: symään äitiysneuvolaan tai kunnan kätilölle      velvollisuuden vakuutusoikeuden harkitta-
43973: taikka, milloin tämä ei ole mahdollista,         vaksi.
43974: muulle henkilölle, niin kuin sosiaaliministe-       Jos korvausvelvollisuus on useilla vakuu-
43975: riö siitä erikseen määrää. Jos ilmoitusta ei     tuslaitoksilla, suorittakoon synnytysloma-
43976: ole annettu kuuden kuukauden kuluessa            korvauksen koko määrän se laitos, jolle il-
43977: synnytyspäivästä lukien, tätä päivää lu-         moitus on tehty.
43978: kuunottamatta, on oikeus synnytyslomakor-           Sittenkun vakuutusoikeus on vahvistanut
43979: vaukseen menetetty.                              maksuvelvollisuuden, on vakuutuslaitos,
43980:    Edellä 1 momentissa mainitun laitoksen        jonka tulee suorittaa synnytyslomakorvaus
43981: tai henkilön on merkittävä ilmoitukseen sen      tai osa siitä, velvollinen heti suorittamaan
43982: saapumispäivä ja viipymättä lähetettävä          ennakkoa maksaneelle vakuutuslaitokselle,
43983: ilmoitus omine lausuntoineen asianomaiselle      mitä se on 1 ja 2 momentin nojalla suoritta-
43984: vakuutuslaitokselle tai, jos synnytysloma-       nut, ja on ennakon määrä vähennettävä
43985: korvausta 6 §: n 2 momentissa tarkoitetussa      lopullisesta synnytyslomakorvauksesta.
43986: tapauksessa haetaan valtion varoista, valtion
43987: tapaturmatoimistolle. Jos synnyttäjä on                              14 §.
43988: useamman työnantajan työssä, joilla on va-          Jollei vakuutuslaitos myönnä synnytys-
43989: kuutus eri vakuutuslaitoksissa, on ilmoitus      lomakorvausta sen vuoksi, että se katsoo,
43990: lähetettävä jollekin näistä vakuutuslaitok-      ettei synnyttäjällä ole oikeutta siihen tai
43991: sista.                                           että 10 §: ssä mainittu ilmoitus on saapunut
43992:    Tämän lain 1 § :n 3 momentissa tarkoi-        määräajan päätyttyä, on päätös alistettava
43993: tettujen avustusten hakemisesta säädetään        vakuutusoikeuden harkittavaksi. Päätök-
43994: asetuksella.                                     sestä vakuutuslaitoksen on annettava tieto
43995: 974                             X,22. ~ .Synnytysloma:korvaus.
43996: 
43997: synnyttäjälle ja toimittakoon tämä, jos niin        Vakuutuslaitoksella ja vakuutusoikeudella
43998: haluaa, muistutuskirjelmänsä vakuutusoi-         on oikeus saada verotusviranomaisilta syn-
43999: keuteen niin hyvissä ajoin, että se voidaan      nyttäjän palkkatuloista tietoja, jotka ovat
44000: ottaa huomioon alistettua asiaa vakuutus-        tarpeen synnytyslomakorvauksen määrää-
44001: oikeudessa käsiteltäessä.                        mistä varten.
44002:   V a;kuutusoikeuden 1 momentissa tarkoite-                            18 §.
44003: tusta asiasta antamaan päätökseen ei voida           Jos työnantaja tai hänen edustajansa lai-
44004: hakea muutosta.                                  minlyö hänelle tämän lain tai sen nojalla
44005:                                                  annetun asetuksen tahi synnytyslomakor-
44006:                     15 §.                        vauksen selvittämistä tarkoittavan muun
44007:    Joka on tyytymätön vakuutuslaitoksen          laillisen määräyksen tai ohjeen mukaan
44008: tämän lain nojalla antamaan muuhun kuin          kuuluvan velvollisuuden, rangaistakoon sa-
44009: 14 § :ssä tarkoitettuun päätökseen, hake-        kolla.
44010: koon valittamalla siihen muutosta vakuutus-          Joka tahallisesti antaa tämän lain mu-
44011: oikeudelta viimeistään kolmantenakymme-          kaan tarvittavan tiedon väärin tai kieltäy-
44012: nentenä päivänä ennen kello kahtatoista sen      tyy sellaista tietoa antamasta, rangaistakoon
44013: päivän jälkeen, jona valittaja on saanut         sakolla, jollei teosta muualla laissa ole sää-
44014: tiedon vakuutuslaitoksen päätöksestä.            detty ankarampaa rangaistusta.
44015:    Vakuutusoikeuden tässä pykälässä tarkoi-          Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän on
44016: tetusta valituksesta antamaan päätökseen ei      tässä laissa määrättyjä tehtäviä täyttäes-
44017: voida hakea muutosta.                            sään saanut tietää jonkun henkilön talou-
44018:                                                  dellisista oloista tai terveyden tilasta, ran-
44019:                      16 1§.                      gaistakoon niinkuin edellä 2 momentissa on
44020:    Jos synnytyslomakorvaukseen oikeutettu        sanottu.
44021: on vilpillisesti ilmoittanut väärin tai salan-
44022: nut jonkin seikan, jolla on merkitystä syn-                             19 '§.
44023: nytyslomakorvaukseen nähden, menettäköön             Vakuutusoikeus vahvistaa lomakkeet, JOI-
44024: hän harkinnan mukaan kokonaan tai osaksi          den mukaan 10 §: ssä tarkoitettu ilmoitus
44025: oikeutensa siihen.                                sekä tarvittaessa muut tämän lain mukaan
44026:    Henkilö, joka vääriä tai puutteellisia tie-    annettavat todistukset ja ilmoitukset on
44027: toja antamalla on tuottanut vakuutuslai-          laadittava.
44028: tokselle vahinkoa siten, että synnytysloma-                             20 §.
44029: korvaus on maksettu, vaikka saajalla ei olisi         Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty,
44030: siihen oikeutta tai sitä on maksettu enem-        noudatetaan soveltuvin kohdin vastaavasti
44031: män kuin mihin tämä laki olisi oikeuttanut,       tapaturmavakuutuslain säännöksiä lukuun-
44032: korvatkoon siten aiheuttamansa vahingon.          ottamatta, mitä tapaturmavakuutuslain 12
44033:                                                   § : ssä, 26 § : n 3 momentissa, 58 § : ssä ja
44034:                     17 §.                         63 §: n 2 momentissa on säädetty.
44035:   Työnantaja on velvollinen antamaan va-
44036: kuutuslaitokselle ja vakuutusoikeudelle syn-                        21 §.
44037: nyttäjän työsuhteesta ja palkkatuloista tie-       Tässä laissa säädetty synnytyslomakor-
44038: toja, jotka ovat tarpeen synnytysloma'kor-       vaus ja avustus on vapaa valtiolle ja kun-
44039: vauksen määräämistä varten. Vakuutuslai-         nalle maksettavasta verosta.
44040: toksella ja vakuutusoikeudella on oikeus
44041: pyytäessään saada oikeaksi todistettu ote                          22 §.
44042: synnyttäjän tai hänen työnantajansa hal-           Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
44043: lussa olevasta synnyttäjän verokirjasta ja       täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
44044: palkan pidätystodistuksesta.                     asetuksella.
44045: 
44046:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
44047: 
44048:               Irma Torvi.                              Elli Stenberg.
44049:               Mauri Ryömä.                             Elli Juntunen.
44050:               Antto Prunnila.                       Judit Nederström-Lunden.
44051:                                 Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
44052:                                                                                            975
44053: 
44054: X,23. -   Lak. al. N:o 108.
44055: 
44056: 
44057: 
44058: 
44059:                                Torvi ym.: Ehdotus laiksi lastenseimien ja lastentarhojen
44060:                                   valtionavusta.
44061: 
44062: 
44063: 
44064:                                     E d u s k u n n a 11 e.
44065: 
44066: 
44067:    Naimisissa olevien naisten ansiotyö on        jatkuvaa jonotusta. Lastentarhapaikkojen
44068: viimeisinä vuosikymmeninä jatkuvasti li-         puutteesta sensijaan v. 1951 työnsä val-
44069: sääntynyt. Niinpä eräs komitea, jonka teh-       miiksi saanut lastenpäiväkotijärjestelmän
44070: tävänä oli tutkia naimisissa olevien naisten     kehittämistä varten asetettu komitea mm.
44071: ansiotyötä on todennut, että esim. kutoma-       esittää seuraavia lukuja:
44072: teollisuuden alalla työskentelvistä työnteki-
44073: jättäristä oli vuonna 1929 naimisissa ole-          V. 1948 oli 'lastentarhoihin pyrkijöitä H~l­
44074: via 14.o %, kun taas vuonna 1949 tällä           singissä 5,482. Heistä sijoitettiin 3,394 ja
44075: alalla olevista työntekijättäristä oli naimi-    hylättiin 38 %. Vastaavat luvut olivat Kot-
44076: sissa olevia 32.3 %. Kaupan alalla oli           ikassa 877--469-46 sekä TampereeHa 803-
44077: myymälähenkilökuntaan kuuluvista naisista        485-39.
44078: vuonna 1935 naimisissa olevia 17.6 %, mutta          Syksyllä v. 1949 oli koko maassa valtion-
44079: vuonna 1946 38.5 %. Kaupan alalla työs-           apua nauttivissa lastentarhoissa yhteensä
44080: kentelevien konttori- yms. henkilökuntaan        1,915 lasta, pyrkijöitä hyljättiin 6,067.
44081: kuuluneiden keskuudessa olivat vastaavat          Kokopäiväosastoilla oli paikkoja vain 2,893
44082:  prosenttiluvut vuosina 1935 ja 1946 16.o        iapselle, vai'k'ka kysyntä juuri näistä pai-
44083:  ja 32.3.                                    .    koista on suurin. Lastentarhojen valtion-
44084:     Komitean suorittaman arvion mukaan on         avusta on olemassa laki, mutta sen mukaan
44085:  esim. kutomateollisuuden alalla työskentele-     ei valtionapua anneta seimille. Niinpä ti-
44086:  vistä naisista n. 7. 7 prosenttia alaikäisiä     lanne onkin muodostunut sellaiseksi, että
44087:  lapsia. Koska nykyään ei enää voi tulla          seimet saavat valtioapua vain eräiden ylei-
44088:  kysymykseen kielteinen suhtautuminen nai-        semmin määriteltyjen määrärahojen koh-
44089:  misissa olevien naisten ansiotyöhön yleensä,     dalta ja vain kolmanneksen siitä, mitä ne
44090:  eikä vaikeissa taloudellisissa oloissa olevat    saisivat, jos valtionapu laskettaisiin sa-
44091:  äidit voi jäädä koteihinsa hoitamaan lap-        moilla perusteilla kuin lastentarhojen val-
44092:  siaan, on valtiovallan velvollisuus rientää      tionapu. Nykyisessä laissa lastentarhain
44093:  heitä auttamaan järjestämällä heidän alle        valtionavusta edellytetään, että hoito niissä
44094:  kouluikäisille lapsilleen mahdollisuus päästä    on maksuton. Tämä ehdoton määräys on
44095:  lastenseimiin tai päiväkoteihin.                  syytä laista poistaa, koska velotus, ·kunhan
44096:     Tässä suhteessa on kuitenkin laiminlyön-      se on kohtuullinen, minkä sosiaaliministeriö
44097:  nit vuodesta toiseen jatkuneet. Maassamme         voi valvoa, voisi käytännössä edistää uusien
44098:  on surkea pula lastenseimistä ja ns. lasten-     lastentarhain perustamista.
44099:  tarhojen kokopäiväosastoista. Lastenseimi-          Edellä olevan perusteella ehdotamme,
44100:   paikkoja koko maassa oli vuonna 1949 2,013
44101:  lapselle. Lastenseimipaikkojen puutteesta                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
44102:   ei voida saada numeroita, koska niissä ei              van lakiehdotuksen:
44103:   suoriteta sisäänkirjoitusta, mutta niihin on
44104: 976                        X,23.- Lastenseimet ja lastentarhat.
44105: 
44106: 
44107:                                          Laki
44108:                      lastensaimien ja lastentarhojen valtionavusta.
44109:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
44110: 
44111:                     1 §.                         2. lasten hoitoon välttämättömien huone-
44112:   Kunnallinen, tai Y'ksityinen lastenseimi,    kalujen, taloustarpeiden sekä työaineiden
44113: johon on otettu hoidettavaksi kaupungissa,     ja -välineiden ja muiden tarvikkeiden han-
44114: kauppalassa ja taajaväkisessä yhdyskun-        kinta ja korjauskustannukset,
44115: nassa vähintään viisitoista ja muualla            3. lasten ruokkimisen ja vaatetuksen ai-
44116: maassa vähintään kymmenen alle kolmen          heuttamat menot, sekä
44117: ikävuoden olevaa lasta, samoin kuin kun-         4. huoneiston vuokra-, lämmitys-, valais-
44118: nallinen tai yksityinen lastentarha, johon     tus-, puhtaanapito ja välttämättömät kor-
44119: on otettu hoidettavaksi kaupungissa, kaup-     jausmenot,
44120: palassa ja taajaväkisessä yhdyskunnassa           5. laitoksen perustamisesta johtuvien vel-
44121: vähintään kaksikymmentäviisi ja muualla        kojen vuotuiset korkomenot.
44122: maassa vähintään viisitoista alle seitsemän
44123: ikävuoden olevaa lasta, voi saada valtion-                        3 §.
44124: apua sen mukaan kuin tässä laissa sääde-         Valtionapua saa lastenseimi tai lasten-
44125: tään, jos sosiaaliministeriö on havainnut      tarha, jolle se on myönnetty, jatkuvasti
44126: puheena o•levan laitoksen tarpeeHiseksi ja     ehdolla, että laitos täyttää valtionavun
44127: tarkoitustaan vastaavaksi, ja jos se muuten    saamisesta voimassa olevat määräykset.
44128: täyttää sitä varten asetetut vaatimukset.
44129:                                                                   4 §.
44130:                     2 §.                         Tarkemmat määräykset tämän lain so-
44131:                                                veltamisesta annetaan asetuksella.
44132:    Lastenseimi tai lastentarha saa valtion-
44133: apua kolmanneksen sen kohtuullisiksi harki-                            5 §.
44134: tuista menoista, joiksi saadaan lukea:            Tämä ll:aki :tulee IVoi.maan pa1vana
44135:    1. hoitajattaren, opettajattaren ja muun    /kuuta 195 , ja tä:llä 'kumotaan 1 päivänä
44136: laitoksen toimintaa varten tarpeellisen toi-   marraskuuta 1927 annettu laki lastentar-
44137: mihenkilön palkkaus,                           hain valtionavusta (296/27).
44138: 
44139: 
44140:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
44141: 
44142: 
44143:                 Irma Torvi.                            Matti Meriläinen.
44144:                 Yrjö Murto.                            Aimo Aaltonen.
44145:                 Toivo Kujala.                          Toivo Friman.
44146:                 Mikko Järvinen.                        Elli Stenberg.
44147:                 L. Myllymäki.                          Judit Nederström-Lunden.
44148:                 E. metanen.                            Antto Prunnila.
44149:                 K. Haapanen.                           Hugo Manninen.
44150:                 N. Nurminen.                           Paavo Aitio.
44151:                 Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.            Atos Wirtanen.
44152:                                                                                          977
44153: 
44154: X,24.- Toiv. al. N:o 140.
44155: 
44156: 
44157: 
44158: 
44159:                                Aaltonen ym.: Yhtenäisen sosiaalivakuutuksen aikaansaami·
44160:                                   sesta.
44161: 
44162: 
44163:                                      Eduskunnalle.
44164: 
44165:    Sosiaalinen lainsäädäntö:mme on vähitel- toteuttamiselle ovak olemassa. Tässä yhtey-
44166: ~en   !kehittyessään tullut hajanaiseksi ja dessä tarvitsee vain todeta, että v. 1951 val-
44167: säännöksiltään ristiriitaiseksi. Samalla kun ,tio käyttää sosiaalisiin menoihin ja mu.ihin
44168: sosiaalisen huollon hailinto'kustannukset ovat samanluontoisiin tal'lkoitu!k:siin useita :mil-
44169: !kohtuuttoman kalliit, tämän lainsäädännön jardeja markkoja. Tämän iJ.isä!ksi on otet-
44170: luoma sosiaalisen huollon järjestelmä ei ta- tava huomioon !k:ansanelä'kelaito'ksen tulot
44171: Ilma 'kansalaisille riittävää taloudellista tu- sekä vapaitten sosiaalialan järjestöjen ja
44172: lkea; se ei nY'kyisel!lään ky'kene tyydyttä- teollisuuslaitosten käyttämät varat. Keskit-
44173: mään niiden !kansalaisten kohtuullisia tar- tämällä varat yhtenäiselksi rahastoksi ja li-
44174: peita, jotka sairauden, työkyvyttömyyden, säämällä työnantajien osuutta sosiaalime-
44175: vanhuuden, invaliditeetin, äitiyden, tyättö- noihin tuotannon ja muun liiketoiminnan
44176: myyden tai minikä muun syyn takia ta- laajuutta vastaavasti on mahdollista toteut-
44177: hansa tarvitsevat yhteislkunnan taloudellista taa y'htenäinen sosiawliva!k:uutus.
44178: tu'kea. Mainittujen epä'kdhtien poistamiselksi    Edellä esitetyn nojalla ~hdota:mmekin
44179:  olisi meillä iuotava yhtenäinen sosiaaliva- eduskunnan päätettävä!k:si toivomulksen,
44180:  'kuutusjärjestelmä, jo'ka ikäsittäisi toimen-
44181:  piteet ka~kien tapausten varalta, joissa                että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
44182:  !k:answlainen on estynyt ansaitseinasta ela-         toimenpiteisiin yhtenäisen sosiaaliva-
44183:  tustaan ja on vai:l'la riittäviii toimeentulo-       kuutuksen aikaansaamiseksi, mihin
44184:  mahdollisuuksia. TaloudeJliset edellytykset          varat otettaisiin pääasiassa työnanta-
44185:  tällaisen yhtenäisen sosiaalivakuutuksen             jilta.
44186:       Helsingissä 18 päivänä syySkuuta 1951.
44187: 
44188: 
44189:             Aimo Aaltonen.        Elli Stenberg.        Antto Prunnila.
44190:             J. Mustonen.          Eino Tainio.          Ville Pessi.
44191:             Toivo Kujala.         Nestori Nurminen.     Yrjö Murto.
44192:             Hannes Tauriainen.    Gösta Rosenberg.      Judit Nederström-Lunden.
44193:             Esa Hietanen.         Toivo Niiranen.       Hemming Lindqvist.
44194:                            Anna Nevalainen.       Juho Nykänen.
44195: 
44196: 
44197: 
44198: 
44199:                                                                                            123
44200: 978
44201: 
44202: X,2a. -   Toiv. al. N:o 141.
44203: 
44204: 
44205: 
44206: 
44207:                                 Hakala ym.: Selvityksen hankkimisesta sosiaalipoliittisten
44208:                                     etuisuuksien ja rasitusten jakaantumisesta eri yhteis-
44209:                                     kuntaryhmien ja erilaisten txulonsaajien kesken.
44210: 
44211: 
44212:                                      E d u s k u n n a ll e.
44213: 
44214:    Maassamme on viime vuosina suoritettu          mus, joka voi antaa suuntaa eduskunnan
44215: useita laajakantoisia ja syvälle käypiä so-       aikanaan lausuman sosiaalipoliittisen ohjel-
44216: siaalipoliittisia uudistuksia, jot~a merkitse-    man laadinnassa. Tällaisen .tutkimuksen
44217: vät pyrkimystä sekä heikoimmassa asemassa         tulisi lähinnä selvittää, miten toisaalta so-
44218: olevan väestönosan elinmahdollisuuksien           siaalipoliittiset etuisuudet tällä hetkellä
44219: parantamiseen että yleensä yhteiskunnalli-        vaikuttavat eri yhteiskuntaryhmiin kuulu-
44220: sen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseen.           viin ja erilaiseUa varrullisuustasoHa oleviin
44221: Tämä pyrkimys ja hyvä tahto eivät kuiten-         yksityistalouksiin ja miten taas toisaalta
44222: kaan käytännössä riitä oikeiden tulosten          näiden etuisuuksien a~heuttamien rasitusten
44223: saavuttamiseen. Siihen tarvitaan myös ja          voidaan laskea jalkaantuvan yksityisten
44224: ennen muuta tietoa sekä jo suoritettujen          kaillSalaisten kesken. Huomiota olisi tällöin
44225: lainsäädäntötoimen,piteiden todellisesta vai-     kiinnitettävä mm. maaseudun ja kaupun-
44226: kutuksesta että niiden aiheuttamien rasi-         gin, erilaisissa ammateissa olevien, yksityis-
44227: tusten jakaantumisesta kansalaispiirien kes-      ten ja yhteiskunnan palveluksessa olevien,
44228: ken. On yhtäältä seLvää, että jolLakin koh-       omaa tai toisen työtä tekevien, erilaisten
44229: dalla on esim. veronmwksajain eri ryhmien         perheiden ja perheettömien huoltovelvollis-
44230: välillä se raja, jossa rasitukset nousevat        ten jru myöskin eri ikäryhmien kesken val-
44231: laskelmien mukaan tasaan saavutettujen            litseviin suhteisiin.
44232: etuisuuksien kanssa, mutta millä kohdalla            Kaiken yllä olevan perusteella ehdo-
44233: tämä raja nykyisin on, on mahdotonta ar-          tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
44234: vioida. Toisaalta esiintyy monilta tahoilta       täväksi toivomuksen,
44235: oikeutnlta ,tuntuvaa valitusta kärsitystä
44236: epäoikeudenmukaisuudesta, mUJtta näiden-                    että hallitus kiireellisesti selvityt-
44237: kään valitusten todenperäisyys ei käy sel-               täisi, miten nykyiset sosiaalipoliitti-
44238: ville saatavilla olevasta tilastomateriaalista,          set etuiswudet ja niistä aiheutuvat
44239: koska siitä puuttuu tarvittava vertailu-                 rasitukset jakaantuvat eri yhteis-
44240: aineisto.                                                kuntaryhmiirn ja erilaisten tulojen
44241:    Ennen lkuin uusia suuria uudistuksia toi-             saajiin kuuluvien kansalaisten kes-
44242: meenpannaan, olisi syytä toimituttaa tutki-              kPJn.
44243:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
44244: 
44245:               Jaakko Hakala.                                     Konsti Järnefelt.
44246:               Atte Pakkanen.                                     Albin Wickm.an.
44247:                                                                                               979
44248: 
44249: X,2a.- Toiv. al. N:o 142.
44250: 
44251: 
44252: 
44253:                                  Järnefelt Ym·: Työmarkkinalaitoksen perustamisesta.
44254: 
44255: 
44256:                                       E d u s k u n n a ll e.
44257: 
44258:     Kansalaisten työvoima on perustuslain          tapauksen vaatimaa kertatyötä. Keskinäisen
44259: mukiaan valtakunman erikoisessa suojeluk-          yhteyden puuttuessa ne ovat jääneet haja-
44260: sessa. Tämä sisältää myös sen, että jokai-         naisiksi ja toisistaan irrallisiksi.
44261: selle työhaluiselle ja työkylkyiselle kansalai-       Erityisesti on tilaston puuttuminen oHut
44262: selle on turvattava tilaisuus riittävän ansion     vaikeutena henJkisen työn tekijäin työ- ja
44263: tarjoavaan työhön. Työvoiman niin hyvin            palkkaoloja järjestettäessä. Lähinnä koskee
44264: henkisen kuiln ruumiillisen tarkoituksenmu-        tämä tietenkin yksityisalan palkannautti-
44265: kiainen ja mahdollisimman täydellinen hy-          joita, mutta on tällaisella tilastolla eräissä
44266: väksikäyttö on lisäksi tärkeimpiä edellytyk-       suhteissa kosketuskohtia myös julkisoikeu-
44267: siä suotuisalle kehitykselle ja vaurastumi-        dellisella a:lalla palveleviin nähden.
44268: selle yhteiskunnassa.                                 Luotettavan pohjan saamiseksi työllisyys-
44269:     Aktiivisen työllisyyspolitiikan välttämät-     ja palkkapolitiikalle on tarpeen perustaa eri-
44270: tömyys ei rajoitu vain pulakausiin. Yhteis-        tyinen joko itsenäisenä toimiva tai johonkin
44271: kunnaJn ja nimenomaan talouselämän raken-          milnisteriöön liittyvä valtion elin, jonka teh-
44272: teessa tapahtuva kehitys muuttaa jatkuvasti        tävänä on työllisyys- ja palkkaolojen kaikin-
44273: työllisyysaloja ja samalla nämä ovat toistu-       puolinen selvittäminen ja niissä tapahtuvien
44274: vien kausi- ja suhdannevaihtelujen alaisia.        vaihtelujen seuraJaminen. Esimerkkeinä tä-
44275: Erikoisesti meidän oloissamme on jatkuva           män elimen työkohteista mairnittakoon käy-
44276: ja johdonmulminen työllisyyspolitiikka vält-       tettävissä olevan työvoiman määrä ja laatu
44277: tämätöntä.                                         eri paikkalkunnilla ja alueilla, eri työalojen
44278:     Työllisyyspolitiikan ja siihen liittyvän       tarvitsema työvoima ja palkkasuhteet, työ-
44279: palkkapolitiikaJn tarkoituksenmukainen hoito       voiman toisille aloille siirtymisen tarve ja
44280: edellyttää laajoja ja perusteeilisia tietoja       mahdoHisuus ja sen vaatima uudelleenkou-
44281: sekä työvoiman tarjonnasta että kysynnästä.        lutus, mahdollisuudet työvoiman siirtymi-
44282: Kun työllisyyspolitiikan tulee pyrkiä jo en-       seen toisille paikkakunnille ja siihen liitty-
44283:  nakolta ehkäisemään epäsuotuisia ilmiöitä         vät majoitus- ja asUintokysymykset, ammatti-
44284: tai ainakin ajoissa varautumaan niiden vaa-        taitoisen työvoiman tarjonta, kysyntä ja
44285: timiin toimenpiteisiin, on mahdollisimman          koulutustarve, ammatinvalinnan ohjausta
44286: luotettavana pohjalla olevien prognoosien          varten tarvittavat tiedot eri työaloilla val-
44287: laatiminen niinikään vä:lttämätöntä.               litsevasta tilanteesta ja niillä odotettavissa
44288:                                                    olevasta kehityksestä sekä täydellisen palJk-
44289:     Työllisyys- ja palkkapolitiikan tarvitse-      ikatilaston hoitaminen.
44290:  mien tutkimusten, tilastojen ja prognoosien          Edellä olevan perusteella ehdotamme
44291:  hamkinnassa ei ole näihin saalkika ollut riit-    eduskulnnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44292:  tävää keskitystä. Eri virastojen, l'aitosten ja
44293:  muiden elimien suorittamat työt ovat olleet                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
44294:  liiaksi määrättyihin kohteisiin erikoistuneita           siin työmarkkinalaitoksen perustami-
44295:  tai jonkun erityisen ajankohdan tai erikois-             seksi.
44296:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
44297: 
44298: 
44299:                   Konsti Järnefelt,                        · H. A. Kannisto.
44300:                   Irma Karvikko.                             Felix Seppälä.
44301:                   Esa Kaitila.                               Eino Rauste.
44302: 980
44303: 
44304: X,27,- Toiv. al. N:o 143.
44305: 
44306: 
44307: 
44308: 
44309:                                Antikainen ym.: Esityksen antamisesta työnsuojeluvalvon-
44310:                                  nasta.
44311: 
44312: 
44313:                                      E d u s lk u n n a ll e.
44314: 
44315:    Valtioneurosto asetti eduskunnan 6 ja 9          että ·vuosilomalain säätämisellä työlain-
44316: päivänä toukokuuta 1947 lausumien toivo-         säädäntö on ulotettu koskemaan kaikkia työ-
44317: musten johdosta 2 päivänä loikaikuuta 1947       ja oppisopimussuhteita, josta on ollut seu-
44318: !komitean ammattienta:rlkastusta koskevan        rauksena neuvojen ja ohjeiden tarpeessa
44319: lainsäädännön ta:rlkistamista sekä ammattien-    olevain lukumäärän suuri lisääntyminen.
44320: tarkastuksen ja työmaaluottamusmiestoimen           Perusteellisesti muuttuneet olosuhteet ei-
44321: \kehittämistä va;rten. Saatettuaan tehtävänsä    vät ole aiheuttaneet vastaavia muutoksia
44322: [oppuun !komitea jätti vaJltioneuvostolle 12     ammattientarkastuslaissa, lausuu komitea
44323: päivänä heinäkuuta 1950 mietintönsä ja sii-      mietinnössään.
44324: hen liittyvän llllkiehdotulksen.                    Aivan samanlaisiin !kokemuksiin kuin
44325:    Komitea toteaa mietinnössään, että nykyi-     edellä mainitussa komiteassa on päädytty
44326: nen ammattientarkastusjärjestelmä rlllken-       myöskin työpaikoilla ja työntekijäin amma-
44327: tuu vieläkin pääpiirteissään v. 1917 annet-      tillisissa järjestöissä. Tämän vuoksi pi-
44328: tuun asetukseen ammattienta:rlkastuksesta ja     dämmekin välttämättömänä, että nykyiseen
44329: v. 1918 annettuihin sitä täydentäviin pää-       ammattientarkastusjärjestelmään tehtäisiin
44330: töksiin, ollen voimassa oleva ammattientar-      muuttuneita olosuhteita vastaavat korjauk-
44331: kastuslaki annettu v. 1927. Työolosuhteissa      set ja ehdotamme eduslkunnan päätettävä;ksj
44332: ja yhteiskuntaelämässämme yleensä tapah-         toivomuksen,
44333: tuneesta kehityksestä komitea toteaa johtu-
44334: van mm.,                                                    että hallitus kiireellisesti antaisi
44335:    että ammattienta:rlkastajain valvontatehtä-           ammattientarkastusta koskevan lain-
44336: vät ovat vuodesta toiseen lisääntyneet,                  säädännön tarkistamista ja työmaa-
44337:   että lainsäädännön sovellutusala on jatku-             luottamusmiestoimen kehittämistä var-
44338: vasti 'laajentunut siten, että valvonnan alai-           ten asetetun komitean valmistamaan
44339: siksi on tullut !huomattava määrä uusia työ-             mietintöön liittyvän lakiesityksen
44340: paiikikoja,                                              työnsuojeluvalvonnasta.
44341:       Helsingissä 18 päivänä syySkuuta 1951.
44342: 
44343:               Eero Antikainen.                                  Pentti Niemi.
44344:               Väinö Leskinen.                                   Bruno J. Sundman.
44345:               Eino Raunio.                                      Impi Lukkarinen.
44346:               Otto Toivonen.                                    Yrjö Kilpeläinen.
44347:               G. Henriksson.                                    Arvo Sävelä.
44348:               Kalle Jokinen.                                    Kustaa Alanko.
44349:               Arvi Turkka.                                      Artturi Koskinen.
44350:               A. Simonen.                                       Arvo Ahonen.
44351:               Eetu Karjalainen.                                 Väinö Tikkaoj.a.
44352:               Juho Kuittinen.                                   Meeri Kalavainen.
44353:               Juho Karvonen.                                    K. F. Haapasalo.
44354:               J. Väisänen.                                      Veikko Helle.
44355:                                                                                              981
44356: 
44357: X,2s. -    Toiv. al. N:o 144.
44358: 
44359: 
44360: 
44361: 
44362:                                 Antikainen ym.: Toimenpiteistä teollisuuden maaseudulle
44363:                                   sijoittamisen helpottamiseksi.
44364: 
44365: 
44366:                                      E d u s k u n n a ll e.
44367: 
44368:    Viime vuogilta tehdyt tilastot osoittavat         Vaikka metsätöitä olisi jatkuvastikin, ei-
44369: muuttoliikkeen maaseudulta kaupunkeihin           vät ne kuitenkaan kykene täydellisesti tyy-
44370: - ns. maaltapaon - olevan edelleen varsin         dyttämään maaseudun .pienviljelijäväestön
44371: vilkasta. V. 1947 oli k·aupunkeihin muut-         lisäansiotarvetta, joka ;vielä lisääntyy sikäli
44372: taneita 5,954 eneilhlllän kuin kaupungeista       kuin maataloustöitä enemmän koneelliste-
44373: maalle muuttaneita, v. 1948 oli erotusta          taan. Metsätöitä ei ole läheskään kaik-
44374: 8,263 ja v. 1949 21,234. Myös siirtolaisuus       kialla pienviljelysseuduilla saatavissa ei-
44375: on saanut yhä laajentuneet mittasuhteet,          vätkä läheskään kaikki lisäansion tar'Peessa
44376: mistä esimerkkinä on v. 1950 maasta muut-         olevat pientilojen haltijat taikka perheen
44377: taneiden luku, joka oli n. 14,00() henkilöä.      jäsenet kykene käyttämään työvoimaansa
44378:    Edellä mainitut luvut kuvastavat omalla        ja työtaitoansa parhaalla mahdollisella
44379: tavalla.an niitä olosuhteita, joissa maaseu-      tavalla juuri metsätöissä. Monilla sa.attaa
44380: dulla etenkin sen vähävaraisemman kansan-         olla ta,ipumuksia kokonaan muille aloille,
44381: osan keskuudessa eletään. Maaseutulaisten         joilla he voisivat käyttää työvoimansa pal-
44382: keskuudessa ei olla tyytyväisiä niihin ta-        jon tehofuka.ammin.
44383: loudellisiin olosuhteisiin, joita maaseutu           Keskusteltaessa maaseudun ja siellä elä-
44384: asuklmilleen tarjoaa, vaan lähdetään etsi-        vän väestön toimeentulomahdollisuuksien
44385: mään parempia olosuhteita joko kaupun-            parantamisesta joutuu tekemään sellaisen
44386: geista taikka maan rajojen utkopuolelta.          toteamuksen, että suurimpana esteenä elin-
44387: Erää,t toiset numerot puolestaan todistavat,      tason kohottamiseen on maaseudun talou-
44388: ettei maaseutulaisten tyytymättömyys ole          dellisen tuotannollisen toiminnan yksipuo--
44389: ai:heetontakaan. Samoin ne paljastavat syyt       lisuus. Huomattava osa maatalousväestöstä
44390: ma.aseudun luvattoman alhaiseen elintasoon.       voi käyttää ainoastaan osan työvoimastaan
44391:    Maaseudun yli 350,000:sta tilasta on n.        oman tilan vaatimissa töissä, kuten edellä
44392: 200,000 alle 5 peltohehtaaria käsittäviä          esitettiin, ja vain osa ylijäämätyövoimasta
44393: pientiloja sekä lähes 90,000 tilaa sellaisia,     joudutaan jättämään käyttämättä sopivien
44394: joiden peltopinta-alan suuruus käsittää           työkohteiden puutteen jGhdosta..
44395: 5-10 ha. Tilojen pienuudesta johtuen on              Sopivien työkohteiden löytämiseksi tar-
44396: n. 250,000 pientilan omistajan perheineen         vittaisiin maaseudulla monipuolisempaa
44397: turvauduttava toimeentulonsa turvaami-            tuotannollista toimintaa, ja tällöin joudu-
44398: seksi tilan ulkopuolelta saatuihin ansiotuloi-    taan kiinnitJtämään huomio maaseudun teGl-
44399: hin, ja näitä ei lähes:kä,än aina ja kaikkialla   lisuuden kehittämiseen. Maaseudulle olisi
44400: maaseudulla ole saatavissa. Ulkopuoliset          saatava järjestet~ksi teollisuutta, joka riit-
44401: ansiotyöt ovat pääas,iallisesti talvisin suori-   tävässä laajuudessa voisi käyttää hyväkseen
44402: tettavia :metsätöitä, joiden suuruus on var-      siellä olevan, muuten käy.ttämättä jäävän
44403: sin suuressa määrässä vientisuhdanteista          taikka vain osittain käytetyksi tulevan työ-
44404: riippuvainen. Täten saattaa joinakin vuo-         voiman. Täten saataisiin ns. piilevä osa-
44405: sina, jolloin metsätyöt ovat vähäisiä, kuten      työttömyys maaseudun osalta poistetuksi,
44406: oli haJkkuukausina 1948-49 ja 1949-50,            pienviljelijäperheiden jäsenille voitaisiin
44407: työttömyys rasit.taa va.rsin suurta määrää        tarjota omalla paikkakunnalla ansiotyötä
44408: maaseudun väestöstä.                              kodin ulkopuolella.
44409: 982                            X,2 s. -Maaseudun teollisuus,
44410: 
44411:    Ottaen huomioon sen suuriarvoisen kan-        työvoimaa), esitämme !kunnioittaen edUr3-
44412: santa:loudelil.isen merlkitylksen, mikä edellä   kunmvn hyväksyttäväksi toivomuksen,
44413: mainitulla osatyöttömyyden poistamisella
44414: aiheutettaisiin, samoin kuin ne monella ta-               että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
44415: valla vahingolliset seuraukset, joita liialli-         siin teollisuuden maaseudulle sijoit-
44416: nen maaltamuutto kaupunkeihin taikka                   tamisen "'helpottamiseksi, suorittaisi
44417: maastamu11tto vieraisiin ma~hin aiheuttaa              kiireellisesti tutkimuksen tätä varten
44418:  (siirtol.aisuushan tietää sitä, että maasta           tarpeellisten suunnitelmien laatimi-
44419: muuttaa pois täällä suurilla kustannuksilla            seksi ja antaisi Eduskunnalle tässä
44420: ja taloudellisilla uhrauksilla kasv.atettua            suhteessa tarpeelliset esitykset.
44421:       Helsingissä 1<4 päivänä syyskuuta 1951.
44422: 
44423: 
44424:                  Eero Antikainen.                       Uuno Takki.
44425:                  Eino Raunio.                           Arvi Turkka.
44426:                  Väinö Tikkaoja.                        Viljo Rantala.
44427:                  Arvo Sävelä.                           Pentti Niemi.
44428:                  Otto Toivonen.                         Unto Suominen.
44429:                  Kustaa Alanko.                         Veikko Helle.
44430:                  Bruno J. Sundman.                      K. F. Haapasalo.
44431:                  Juho Kuittinen.                        A. Simonen.
44432:                                                                                             983
44433: 
44434: X,z9.- Toiv. al. N:o 145.
44435: 
44436: 
44437: 
44438: 
44439:                                 Turkka ym..: Esityksen antamisesta ~yöaikalain 9 § :n muut-
44440:                                    tamisesta.
44441: 
44442: 
44443:                                      Eduskunnalle.
44444: 
44445:    Kahdeksan tunnin työajasta annetun lain         tukseen käytetty aika työntekijäin säännös-
44446: 2 § :n 4 momentissa on säännös, jolla aika-        telynalaiseksi työajaksi. TäJ.laiseen tulok-
44447:  naan oli tarkoitus turvata työntekijäin oi-      seen käsity>ksemme mukaan on lainsäii!täjä
44448: keus lukea työajakseen myös kulkemiseen           mainitulla säännöksellä pyrkinytkin, koska
44449: käytetty aika työnantajan määräämästä             lain 9 § on sijoitettu työaikalain 2 lukuun,
44450: lähtöpaikasta varsinaiseen työnsuoritus-           jossa puhutaan säännöllisestä työajasta.
44451: paikkaan ja takaisin. Tätä lain säännöstä         Varsinkin lain 6 § : ssä tarkoitetussa ns.
44452: on tosin koetettu selventää lisäyksellä voi-       perioodityössä, jossa työntekijää voidaan
44453:  massa olevaan työaikalakiin, jonka 9 § : ään     kolmen viikon ajanjakson aikana pitää
44454: on otettu vastaava säännös lisäämällä kul-        työssä 141 tuntia, päivittäistä ja viikot-
44455: keminen-käsiltteen lisäksi lakitekstiin kulje-    taista työaikaa ollenkaan rajoittamatta,
44456: tus. Kuitenkaan mainitulla lisäY'ksellä ei        saattaa sellainen työntekijä ja työaikalain
44457: lain tarkoitusta ole saatu selväksi siinä         alainen toimen haltija, jonka tehtäviin
44458: määrin, että työntekijäin työajan pituuden        kuuluu työn suorittaminen osittain eri
44459: säännöstely voitaisiin katsoa olevan turva-       paikkakunnilla~, joutua rasittavan matkusta-
44460: tun.                                              misen jälkeen tekemään perioodin lopulla
44461:    Nykyisin työnantajat suorittavat osittai-      ,pyöreitä päiviä" kotipaikallaan. Näin ta-
44462: sen korvauksen matka- yms. päivärahoina           pahtuu varsinkin silloin, kun matkustami-
44463: työntekijälle matkaan kuuluvalta ajalta,          seen on kulunut pitempi a:itka kuin perillä
44464: jolloin rtäJ.lainen kulkeminen tai kuljetus       työntekoon, koska työnantajalla on oikeus
44465: tapahtuu useinkin varsinaisen työajan ul-         teettää 141 tuntia kolmiviikkoiskautena.
44466: kopuolella eli sinä aikana, joka on tarkoi-       Kun tällaisen useinkin öiseen aikaan ta-
44467: tettu työntekijäin lepo- ja virkistysajaksi.      pahtuneen ,kulkemisen tai kuljetuksen"
44468: Omaksutun käytäJnnön ja lain tulkinnan            jälkeen ei ole annettua lepopäivääkään
44469: mukaan työntekijä saa lukea työajakseen           luettu työaj,aksi, ei työntekijällä ole mi-
44470: ,matkustamiseen" käytetyn ajan vain siinä         tään hyötyä työajan säännöstely>stä edellä
44471: tapauksessa, että liikkeelle lähtö tapahtuu       mainitunlaisissa tapauksissa ja lisäksi hän
44472: ,työnantajan määräämästä lähtöpaikasta",          joutuu menettämään kaiken vapaa-aikansa
44473: joka lain sanonta on tulkittu siten, että         ja mahdollisuutensa olla yhdessä perheensä
44474: työntekijäin on täytynyt ennen lähtöään          kanssa ja saa ainoastaan matka- ja päivä-
44475: esim. muulle paikkakunnalle kokoontua            rahakorvauksen, jdka häneltä yksin kuluu
44476: työnantajan määräämälle lähtöpaikalle tai        matkoilla ollessa.
44477: varsinaiselle paikalliselle työnsuorituspai-         Työaikalaissa on esim. varallaölotapauk-
44478: kalleen, ennenkuin on voitu puhua laissa         sista, jotka ovat työntekijää vähemmän ra-
44479: tarkoitetusta kulkemisesta tai kuljetuksesta.    sittavat, paremmat j~a tarkemmat säännök-
44480: Nykyoloissa, jolloin matkustaminen tapah-        set kuin edellä mainituilla työntekijöillä,
44481: tuu junilla ja linja-autoilla, voidaan hel-      joiden työajan pituus ja siitä maksettava
44482: posti ja ta:rtkoin sopia työntekijäin lähtö-     palkka jää liian paljon riippumaan työn-
44483: hetkestä toiselle paikkakunnalle ja laskea       'antajan järjestclyistä. Lopuksi mainitta-
44484: matkustamiseen eli kulkemiseen tai kulje-        koon, että korotettua palkkaa koskevat työ-
44485: 984                                 X,29.- Työaika,laki.
44486: 
44487: aikalain säännöksetkään eivät koske työn-          Edellä esitetyn nojalla esitämme edus-
44488: tekijää hänen suorittaessaan tällaisia mat-      kunnan päätettäväksi toivomuksen,
44489: koja sunnuntaisin ja ns. arkipyhinä. Näin
44490: ollen olisi lain 9 § : n säännöksiä tarkistet-           että hallitus antaisi kiireellisesti
44491: tava, jottei lain säännösten nojalla voitaisi         Eduskunnalle esityksen työaikalain
44492: työntekijäin työaikaa pitentää sekä lepo-             9 § :n selventämiseksi ja muuttami-
44493: hetkiä ja vapaa-aikoja supistaa olematto-             seksi siten, että työntekijän työnan-
44494: miksi. Työehtosopimuksin on tosin tHan-               tajansa määräyksestä suorittamaan
44495: netta voitu osittain korjata, mutta mieles-           matkustus- tai kulkemisaikaan sovel-
44496: tämme olisi lainkohtaa kuitenkin kiireelli-           lettaisiin työaikalain niin työaikaa
44497: sesti muutettava, jotta se täyttäisi tältäkin         kuin korotettua palkkaakin koskevia
44498: osin työväensuojelulain edellyttämät vaati-           säännöksiä.
44499: mukset.
44500:       Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
44501: 
44502:                  Arvi Turkka.                        Otto Toivonen.
44503:                  Eino Raunio.                        E. Antikainen.
44504:                  Juho Kuittinen.                     Uuno Takki.
44505:                  Meeri Kalavainen.                   G. HenrikS'Son.
44506:                  Kalle Jokinen.                      Bruno J. Sundman.
44507:                  Impi Lukkarinen.                    Kustaa Alanko.
44508:                  Juho Karvonen.                      Elli Nurminen.
44509:                  Heikki Hykkäälä.                    Väinö Tikkaoja.
44510:                  Artturi Koskinen.                   Vilho Väyrynen.
44511:                  V. PuUDUI!lainen.                   Valto Käkelä.
44512:                  Arvo Sävelä.                        Veikko Kokkola.
44513:                  Jalmari Väisänen.                   Veikko Helle.
44514:                  Arvo Ahonen.                        K. F. Haapasalo.
44515:                  Urho Kulovaara.                     Kaisa Hiilelä.
44516:                                  Laura Brander-WaJllin.
44517:                                                                                                 985
44518: 
44519: X,3o. -   Toiv. al. N:o 146.
44520: 
44521: 
44522: 
44523: 
44524:                                  Karvonen ym.: Esityksen antamisesta vuosilomalaiksi.
44525: 
44526: 
44527:                                        E d u s lk u n n a 11 e.
44528: 
44529:    Käytännössä on huomattu, että 27 päi-           Laissa esiintyy useita muitakin epätarlk-
44530: vänä huhtikuuta 1946 annetussa 'Vllosiloma-        kuuksia, jotlka antavat malli.dollisuuden tul-
44531: laissa on useita epätarldruuksia ja tulk:inta-     lkinnalle, mutta kuin niiden yksityisten py-
44532: vaikeu.!ksia, jotJka ovat epäedullisia työnteki-   kälien !korjaaminen on erittäin harkiten suo-
44533: jöille. Sellainen on esimerlkiksi lain 2 §: n      ritettava, niin siitä syystä esitämme kun-
44534: 1 momentin määräys, että ,ikalenterik:uu-          nioittaen eduskunnan hyvälk:syttäväksi toi-
44535: ikautta, jonlka aikana työntekijä on ollut         vomtliksen,
44536: työssä väihemmän !kuin kuusitoista työpäi-
44537: vää, ei oteta huomioon loman pituutta las-                     että hallitus valmistuttaisi ja an-
44538: kettaessa, mikäli ei jälempänä toisin sää-                  taisi Eduskttnna1le esityksen uudeksi
44539: detä." Tämän perusteella työnantajat ovat                   vuosilomalaiksi, jolla poistetaan voi-
44540: tulkinneet lakia siten, että sellaisissa töissä,            massa olevassa laissa olevat työläis{lle
44541: jossa työsuhde yleensä ei ole kestänyt enem-                epäedt(,lliset ja tulkinnanvaraiset mää-
44542: män kuin kuusitoista työpäivää, eivät työn-                 räykset.
44543: tekijät dle saaneet ollenkaan iomalkorvausta.
44544:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
44545: 
44546: 
44547:                Juho Karvonen.                   Arvi Turkka.
44548:                Vilho Väyrynen.                  Kaisa Hiilelä..
44549:                Eino Raunio.                     Juho Kuittinen.
44550:                Jalmari Väisänen.                Eetu Karjalainen.
44551:                0. Muikku.                       Elli Nurminen.
44552:                Kalle J oldnen.                  Arvo Ahonen.
44553:                Artturi Kosldnen.                Veikko Helle.
44554:                Laura Brander-Wallin.            Bruno J. Sundman.
44555:                                   Edvard Pesonen.
44556: 
44557: 
44558: 
44559: 
44560:                                                                                                  124
44561: 986
44562: 
44563: X,31,- Toiv. al. N:o 147.
44564: 
44565: 
44566: 
44567: 
44568:                               Niiranen ym..: Metsä- ja uittotöissä olevan työntekijän vuo-
44569:                                   silomakorvauksensaantioikeuden laajentamisesta.
44570: 
44571: 
44572:                                     Eduskunnalle.
44573: 
44574:   Voimassa olevaan vuosilomalakiin ei si-       otettava määräys siitä, että myös näissä
44575: sälly määräystä siitä, että myöskin metsä-      töissä vuosiloman 'korvaus on maksettava.
44576: ja uittotöissä olisi työntekijälle maksettava     Edelilä sanottuun viitaten ehdotamme
44577: vuosiloman korvaus siinä tapauksessa, että      eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
44578: työsuhde on kestänyt vähemmän kuin 16
44579: työpäivää. Eräät työnantajat ovat vapaa-                 että hallitus antaisi Eduskunnalle
44580: ehtoisesti tämän korvauksen maksaneet.                esityksen vuos~7omalain muuttami-
44581: Kun niin kuitenkaan ei ole tapahtunut                 sesta siten, että myöskin metsä- ja
44582: kaikkien työnantajain kohdalta, on se syn-            uittotöissä työntekijälle on makset-
44583: nyttänyt ristiriitoja ja tyytymättömyyttä,            tava vuosiloman korvaus, vaikka työ-
44584: jonka poistamiseksi vuosilomalakiin olisi             suhde on kestänyt vähemmän kuin
44585:                                                       16 työpäivää.
44586:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
44587: 
44588: 
44589:                 Toivo Niiranen.                         J. Mustonen.
44590:                 Juho Rytkönen.                          Eino Tainio.
44591:                 Hemming Lindqvist.                      Antti Kinnunen.
44592:                 V. Puum.alainen.                        Usko Seppi.
44593:                 Arvo Riihimäki.                         Lauri Myllym.äki.
44594:                 Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.             Paavo Aitio.
44595:                 Elli Juntunen.                         'Matti Meriläinen;
44596:                                     Toivo Friman.
44597:                                                                                             987
44598: 
44599: X,s2.- Toiv. al. N:o 148.
44600: 
44601: 
44602: 
44603: 
44604:                                Junnila ym..: Lapsilisäjärjestelmän muuttamisesta.
44605: 
44606: 
44607: 
44608:                                     E d u s k u n n a ll e.
44609: 
44610:    Eräänä olennaisena syynä viime vuosina        elatuskustannukset taas - lapsen syntymi-
44611: tapahtuneeseen valtion menojen suhteetto-        seen li1ttyvien menojen kerran tultua suo-
44612: maan paisumiseen on ollut se, että erilai-       ritetuibi - eivät ole niin raskaita, että
44613: siin, sinänsä varsin hyvin .perusteltavissa      niitä olisi, eräitä säälittäviä poikkeusta-
44614: oleviin sosiaalisiin tarkoituksiin on myön-      pauksia lukuunottamartta, välttämätöntä
44615: netty varoja suuremmassa määrässä, kuin          säännöllisillä kuukausiavustuksilla helpot-
44616: kansantaloutemme kestokyky olisi sallinut.       taa. La:sten aiheuttamaa pysyvää elatus-
44617: Tästä on esimerkkinä ennen kai,kkea nykyi-       r.asitusta on syytä ryhtyä yihteiskunnan ta-
44618: nen lapsilisäjärjestelmämme, joka nielee         holta .taloudellisesti .tasaamaan vasta moni-
44619: nykyisellään valtion varoja n. 15 miljardia      la,p.sisissa perheissä, toisin sanoen perheissä,
44620: markkaa vuodessa. Hallituksen budjettiesi-       joissa on ·vähintään kolme alaikäistä lasta.
44621: tyksessä ensi vuotta varten järjestelmää on         Jos nykyinen ~apsilisäjärjestelmä muutet-
44622: ehdotettu siten muutettavaksi, että yksilap-     taisiin siten, että a) kaikista lapsista mak ·
44623: siselle ,perheelle ei lapsilisää maJksettaisi,   settaisiin näiden syntyessä tuntuva kerta.
44624: mikä muutos pienentäisi lapsilisäjärjestel-      kaikkinen avustus ja h) pysyvää elatus-
44625: män kuluja n. 2.5 miljardilla markalla.          lisää makserttaisiin v.ain niille perheille,
44626:    Tarkoituksenmukaisella: uudelleen järjes-     joissa on vähintään kolme lasta, tulisi avus-
44627: telyllä lapsilisämenoissa voidaan kuitenkin      tus keskitetyksi juuri niihin kohtiin, joissa
44628: sa.avuttaa vielä melkoisesti suurempia sääs-     se sosiaalisesti, taloudellisesti ja väestöpo-
44629: töjä, iiman että silti ratkaisevasti heikenne-   liittisesti olisi tarpeellisinta, ja toisaalta
44630: tään niitä sosiaalisia ja väestöpoliittisia      saataisiin samalla aikaan tuntuva valtion
44631: tavoitteita, joihin järjestelmä.llä pyritään.    menojen säästö.
44632: Eräässä suhteessa nämä tavoitteet jopa voi-         Maassamme syntyy nykyisin vuosittain
44633: daan saavuttaa tehokkaammin kuin nykyi-          n. 100,000 lasta (vuonna 1950 98,066). Jos
44634: sessä järjestelmässä, hallituksen esityksestä    jokaisesta syntyvästä lapsesta maksettaisiin
44635: puhumattakaan, joka tästä lähin jättäisi         kertakaikikista avustusta 10,000 markkaa,
44636: perheet, joihin syntyy ensimmäinen ~lapsi,       jolloin lapsen syntymään liittyviä taloudel-
44637: kokonaan lapsilisästä osattomiksi.               lisia vaikeuksia voitaisiillJ helpottaa huo-
44638:    Lapsista aiheutuva taloudellinen rasitus      mattavasti tehokkaammin kuin nykyisen
44639:  on nimenomaan niissä .perheissä, joissa lap-    systeemin aikana, tämä aiheuttaisi valtiolle
44640: sia on vain yksi ,tai kaksi, tuntuvinta lap-     vuosittaiill n. 1 mil'jardin markan meno-
44641: sien syntymisen ajankohtana, jolloin sai-        erän. Jos sen lisäksi niille perheille, joissa
44642:  raalamenojen, ansioäitien työstä poissaolon     16 vuotiaita tai sitä nuorempia lapsia on
44643:  ja erilaisten kodissa välttämättömiksi käy-     vähintään kolme, maJksettaisiin lapsilisää
44644: vien uudishankintojen takia aiheutuu huo-        nykyiseen tapaan 1,000 markkaa kuukau-
44645:  mattavia kUBtannwksia. Näiden peittämi-         dessa lasta kohden, tästä aiheutuisi valtiolle
44646: seksi on nykyinen järjestelmä 1,000 markan       vuosittain 8 miljardin markan menoerä
44647: kuuk~~Jusittaisine pikkuavustuksineen jok-        (vuonna 1950 oli lapsilisää saaneiden lasten
44648: seenkin tehoton. Yhden tai kahden lapsen         luku perheissä, joissa oli vähintään kolme
44649: 988                                  X,32. ----1La,psilisät.
44650: 
44651: l·asta, 674,907). Koko järjestelmä tulisi siis    sen syntyessä 10,000 markan kertakaikkisen
44652: maksamaan vuosittain n. 9 miljardia mark-         lisäavustuksen.
44653: kaa eli siis n. 6 :miljardia markkaa vähem-          Edellä sa,nottuun viitaten ehdotamme
44654: män kuin nykyinen järjestelmä ja n. 3.5           eduskunnan .päätettäväksi toivomuksen,
44655: miljardia markkaa vähemmän kuin budjet-
44656: tiesityksessä ehdotettu uusi järjestely. Siitä                että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
44657: huolimll!Ma perheiden taloudellinen tuki li-               toimenpiteisiin lapsilisäjärjestelmän
44658: sääntyisi olennaisesti siellä, missä sitä täh-             muuttamiseksi siten, että kaikista
44659: dellisimmin tarvitaan, nimittäin lapsen syn-               lapsista suoritettaisiin näiden syn-
44660: tymisen ajankohtana ja varsinkin suuri-                    tyessä twntuva kertakaikkinen avus-
44661: perheisten kohdalta, joiden nykyinen kuu-                  tus ja pysyvää elatuslisää maksettai-
44662: kausiavustus säilyisi muurttumattomana ja                  siin vain niille perheille, joissa on
44663: jotka lisäksi tulisivat saamaan uuden Ia,p-                vähintään kolme lasta.
44664:       Helsingissä 1'5 päivänä syyskuuta 1951.
44665: 
44666:                  T. Junnila.                                   T. A. Wiherheimo.
44667:                                      Päiviö Hetemäki.
44668:                                                                                               989
44669: 
44670: X,33.- Toiv. al. N:o 149.
44671: 
44672: 
44673:                                 Kyttä ym.: Komitean asettamisesta laatimaan ehdotusta
44674:                                   uuden eläkelaitosjärjest1elmän luomisesta.
44675: 
44676:                                       E d u s k u n n a 11 e.
44677:    Kansaneläkelain tarkoituksena on turvata       sen kassapääoman kerääminen ei nykyisissä
44678: jokainen Suomessa asuva työkykyinen hen-          olosuhteissa ()le näyttänyt tarlkoituksenmu-
44679: kilö vanhuuden ja työkyvyttömyyden va-            ikaiselta. Sensijaan on jo eräiden metsäalan
44680: ralta. Tässä tar!koitwksessa suoritetaan sa-       järjestöjen ja laitosten piirissä ryhdytty to-
44681: notun 1lain mukaan vanhuuseläkettä, työky-        teuttamaan sellaista eläkejärjestelmää, jonka
44682: vyttömyyseläkettä ja mainittuihin eläkkei-        puitteissa eläkejärjestösopimukseen yhty-
44683: siin liittyvää lisäeläkettä. Syistä, joihin       neet työnantajat vuosittain suorittavat
44684: tässä ei ole syytä puuttua, on täten järjes-      eläJkejärjestölle lkulkin niin suuren vuosi-
44685: tetty eläketurva !kuitenkin eläklkeiden pie-      maksun, että niiden yhteissumma riittää
44686: nuuden vuoksi jäänyt puuttee:lliseksi. Li-        eläkejärjestön suorittamien eläklkeiden hal-
44687: säksi on huomattava, että sanotun lain ulko-      lintomenojen peittämiseen, määräytyen kul-
44688: puolelle on lkolkonaan jäänyt elii:keturvan       takin työnantajalta perittävä vuosimaJksu
44689: järjestäminen kuolleen henkilön jälkeen           määrätyn prosentin mukaan työnantajan
44690: jääneille. Sen vuoksi on tärkeätä, että lain-     palveluksessa •olevien toimihenkilöiden pal-
44691: säädäntöteitse ja1Jkuvasti edistetään pyrki-      kasta.
44692: myksiä sosiaalisen turva!llisuuden lisäämi-          Kun kokemusperäisesti voidaan laskea,
44693: seksi valkuutustoiminnan avulil.a.                 että edellä lyhyesti kuvatun eläkejärjestel-
44694:    Kysymylksessä olevaa vakuutustoimintaa         män mukaan 'VUosittain eläikikeiden maksa-
44695: llroskevat säännOkset sisältyvät pääosaltaan      miseen tarvittava menoerä pysyy jokseenkin
44696: vakuutussopimuslaJkiin (132/33), lakiin koti-      muuttumattomana, jos eläkejärjestöön on
44697: maisista vaJkuutusylhtiöistä (174/33), aNus-       yhtynyt riittävän monta työnantajaa, ja
44698: tuskassalaJkiin ( 471/42) ja tapaturmavaJkuu-      tällaista työnantajain yhteenliittymistä so-
44699: tuslaJkiin (608/48) ja ilmenee niistä muun         siaalisten etujen järjestämiseksi työnteki-
44700: muassa se periaate, että vaJkuutustoimintaa        jöilleen on pidettävä joka suhteessa kanna-
44701: saa harjoittaa vain sellainen yhteisö, jolla on    tettavana, mutta tällaiseen järjestelmään ei
44702: sellainen oma pääoma tai jonlka säännöt            voida soveltaa alussa selostettua rahastqjen
44703: edellyttävät kerättäväksi sellaisen pääoman,      kerääruisperiaatteen varaan rakentuvaa va-
44704: että eläJktkeiden suorittaminen sen varassa        kuutuslainsäädäntöä, ehdotamme eduskun-
44705: on turvattu.                                       nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44706:     Rahan arvon jatkuva aleneminen on kui-
44707:  tenJkin jolhtanut siihen, että useiden vakuu-               että hallitus asettaisi komitean laa-
44708: tustoimintaa !harjoittavien laitosten oma                 timaan ehdotuksen sellaiseksi eläke-
44709:  pääoma on menettänyt !huomattavan osan                   laitosjärjestelmäksi, joka ei edellytä
44710:  arvostaan. Tämä !koskee varsinkin avustu.<;-             huomattavien rahastojen muodos-
44711:  kassalain tarkoittamia avustus- ja eUikekas-             tamista, vaan jossa eläkelaitoksen
44712:  soja. Lisäksi rahan arvon aleneminen on vä-              ylläpitämiseen tarvittavat varat kerä-
44713:  hentänyt halua uusien avustus- ja elä;ke-                tään laitoksen jäseniksi liittyviltä
44714: lkassojen perustamiseen, 'kun tuollaiselle kas-           työnantajilta eläkelaitoksen vuotuisia
44715:  salle avustuSkassalain muikaisesti tarpeelli-            todellisia menoja vastaavasti.
44716:      Helsingissä 12 päivänä syyslkuuta 1951.
44717: 
44718:          Harras Kyttä.                Auku:sti Pasanen.             Jaakko Hakala.
44719:          Irma Karvikko.               Artturi Koskinen.             Konsti Järnefelt.
44720:          Kalervo Sa ura.              Juho Karvonen.                Atte Pakkanen.
44721:          R. HaJllberg.                Viljami Kalliokoski           H. A. Kannisto.
44722:          Helge Miettunen.             J. E. Lampinen.               Eino Rauste.
44723:          S. S. Aittoniemi.            Väinö Rankila.                Esa Kaitila.
44724:                                       Eino E. Heikura.
44725: 990
44726: 
44727: X,34. -   Toiv. al. N:o 150.
44728: 
44729: 
44730: 
44731: 
44732:                                 Tenhiälä ym.: Eläkkeen maksamisesta kansaneläkelain ul-
44733:                                     kopuolelle jääneille vanhuksille.
44734: 
44735: 
44736:                                      Eduskunnalle.
44737: 
44738:    Kansamme keskuudessa on jo pitemmän            niihin voidaan ottaa vastaaJn. Koska tänä
44739: aikaa oltu huolestuneita siitä epäoikeuden-       valtavana rakennuslroutena ei liene mahdol-
44740: mukaisesta asemasta, johon vanhukset ovat         lisuuksia tarpeellisessa mitassa poistaa van-
44741: joutuneet yhteiskunnassamme. Tästä epä-           hainkotien puutetta, niin olisi harkittava
44742: kohdasta joutuvat kärsimään ennen kaikkea         muita keinoja vanhusten asemwn paranta-
44743: ne vanhukset, jotka jäävät kansaneläkelain        miseksi.
44744: ulkopuolelle .. Juuri ne ikäluokat, jotka ovat       Tilapäisen avun varaaminen vuosittain
44745: ehkä eniten uurastaneet sekä eläneet vailli-      valtion varoista maksettavaiksi ei tuota py-
44746: naisemman sosiaalisen turvan vallitessa           syväistä turvaa. Jakoperusteita on myös
44747: kuin heitä nuoremmat, ovat nyt jätetyt            tällöin vaikea niin valvoa, että kaikki hä-
44748: ikäänkuin oman onnensa nojaan.                    dässä olevat tulisivat autetuiksi. Kansan-
44749:    Olemme joutuneet ajankohtaaJn., jolloin        elä:kela!ki jättää •elä:kkeittensä ulkopuolelle
44750: vanhusten aseman ratkaisev'a parantaminen         yli 200,000 vanhusta. Tuhannet heistä ovat
44751: on välttämätön ja ikoko kansamme kannalta         suurissa vaikeuksissa. Koska tilapäisavus-
44752: mitä kiir·eellisin kysymys. Tätä odottavat        tukset eivät ratkaise asiaa on ainoana mah-
44753: tuhannet elämälntyönsä kunnollisesti täyttä-      dollisuutena vanhusten eläke valtion va-
44754: neet naiset ja miehet. Monella vanhuksella,       roista. Eläke olisi myönnettävä kansanelä-
44755: vieläpä säästäen eläneellä ja pieniä varoja-      kettä vastaavana llliille vanhuksille, jotka
44756: kin tallettaneella, on aikamme rahan arvon        jäävät kansaneläkkeen ulkopuolelle.
44757: alenemisen johdosta edessänsä vain turvau-           Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
44758: tuminen kunnalliseen köyhäinhoitoon. Koska        eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
44759: köyhäinhoitolainkaan vaatimuksia ei voida
44760: kyllin tehokkaasti j.a jä:lkeläisiin nähden ta-             että hallitus kiireellisesti tutkitut-
44761: sapuolisesti soveltaa käytälnnössä vanhem-               taisi, missä laajuudessa ja millaisessa
44762: pien ja isovanhempien elatusvelvollisuuteen              taloudellisessa asemassa Qleville kan-
44763: nähden, niin tapaa valitettavan paljon sel-              saneläkelain ulkopuolelle jääneille
44764: laisiakin vanhuksia, jotka jälkeläistensäkin             olisi maksettava valtion vanhuseläke
44765: taholta ovat jätetyt ylksin ja suuressa puut-            ja voitaisiinko kansaneläkelaitoksen
44766: teessa. Huohma eivät ole vain elatus-, vaan              varoja tähän tarkoitukseen sijoittaa
44767: myöskin asumisvaikeudet. KunnaUiskotei-                  niin, etteivät nykyiset vakuutetut
44768: hin ja muihin vanhainkoteihin on kaikkialla              joudu tämän tähden eläkkeissänsä
44769: pyrkimässä asukkaita enemmän kuin mitä                   kärsimään.
44770:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
44771: 
44772: 
44773:                  Juho Tenhiälä.                           Helge Miettunen.
44774:                  Aino MaJlka.mäki.                        Esa Kaitila.
44775:                  Uuno Takki.                              H. A. Kannilrto.
44776:                                      Irma Karvikko.
44777:                                                                                           991
44778: 
44779: X,a5. -   Toiv. al. N:o 151.
44780: 
44781: 
44782: 
44783: 
44784:                                Soininen ym.: Kansaneläkelain ulkopuolelle jääneiden van-
44785:                                   husten saattamisesta kansaneläkelain piiriin.
44786: 
44787: 
44788:                                     Eduskunnalle.
44789:    Eduslmrun'an vuonna 1937 hyväksymän          turvin. Tällaista vanhusten huoltoa ei enää
44790: kansaneläkelain mukaan kansaneläkettä           Suomen sivistyneessä valtiossa saisi olla.
44791: maksetaan niille, jotka sanotun lain voi-       Yhteiskunta j'a valtiovalta eivät saa näitä
44792: maantullessa ovat täyttäneet viisikymmentä-     onnettomia, jotka ilman omaa syytään ovat
44793: viisi vuotta. Kansaneläkelain suomien etu-      jääneet kansaneläkelain ulkopuolelle, unoh-
44794: jen ulkopuolelle jääneiden vanhusten, joiden    taa, vaan heidät on saatettava nauttimaan
44795: lU!kumäärä nykysin on noin 230,000, toi-        samoja etuja, joita heitä hiukan nuoremmat
44796: meentulo on käynyt suorastarun kestämättö-      v·Mllhukset saavat.
44797: mäksi.                                            Edellä esitetyn perusteelLa ehdotamme
44798:    Kun nämä kansaneläkelain ulkopuolelle        kunnioittaen eduslkunnan päätettäväksi toi-
44799: jääneet vanhukset ovat aikoinaan parhaassa      vomuksen,
44800: iässään uurastaneet kukin omalla paikal-
44801: laan yhteiskunnassamme, ovat he useimmat                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
44802: varmaankin säästäneet varoja vanhuutensa              toimenpiteisiin kansaneläkelain muut-
44803: turvaamiseksi. Nyt kuiten!kin sotien jälkei-          tamiseksi siten, että myös ennen sa-
44804: nen infl,aatio on vienyt heidän säästönsä ko-         notun lain voimaantuloa viisikym-
44805: kon:aisuudessaan, joten monet näistä van-             mentäviisi vuotta täyttäneet vanhuk-
44806: huksista elävät suorastaan lähimmäistensä             set pääsisivät osallisiksi kansaneläke-
44807: antamien almujen tai kuntien köyhäinavun              lain m1tkaisista eläkkeistä.
44808:      Helsingissä 26 päivänä heinäkuuta 1951.
44809: 
44810: 
44811:                  Heikki Soininen.                       Toivo H. Kinnunen.
44812:                                     Tahvo Rönkkö.
44813: 992
44814: 
44815: X,36.- Toiv. al. N:o 152.
44816: 
44817: 
44818: 
44819:                                Kuittinen ym.: Korvauksen suorittamisesta eläkelain ulko-
44820:                                  puolelle jääneille vähävaraisille vanhuksille.
44821: 
44822: 
44823:                                     Eduskunnalle.
44824: 
44825:    Maassamme on huomattava määrä eläke-          leina työn tuloksista itselleen ansainneet.
44826: oikeuden saavuttaneita ihmisiä, jotka pit-       Tämän johdosta olisi saatava sellainen mää-
44827: kän palvelusajan kaUJtta ovat saaneet van-       räys eli varma inflaatiotakuu kaikkiin elä-
44828: huuden päivän turvan. Toiset ovat myy-           keoikeutta nauttiviin kansalaisiin nähden,
44829: neet omaisuutensa eläkettä vastaan lapsil-       että eläkemäärä pysyisi sellaisena, minkä
44830: leen, johloin sopimuksessa on määrätty osa       avulla kansalaiset tulisivat riittävästi toi-
44831: maksettavaksi rahassa ja osa luontaissuori-      meen.
44832: tuksena. 'Tä:l1ä tava1liJ:a ovat nämä viimeksi       Saatujen tietojen mukaan valtion, kun-
44833: mainitut turvanneet vanhuutensa päivät           tien ja osakeyhtiöid@ puolesta on kyllä
44834:  paremmin kuin ne henkilöt, joille tänä          pieniä lisäkorvauksia myönnetty, mutta
44835: inflaatioaikana on myönnetty yksinomaan          nämä korvaukset eivät kuitenkaan vastaa
44836:  rahapalkkio. Kolmannella tilalla ovat ne        sitä rahanarvon alentumista, mikä meillä
44837: vanhukset, jotka ovat joutuneet lähtemään        on tapahtunut. Onpa eräissä tapauksissa
44838: siirtoväen mukana Karjalasta ja ovat ai-         yhtiön antamasta eläkkeestä vähennetty
44839: kaisemmin olleet eläkeoikeutettuja, mutta        kansaneläkelaitokselta saatu tulo, mikä kä-
44840:  siirtyessään toiselle paikkakunnalle on tämä    sityksemme mukaan ei pitäisi olla oi!kea. Yk-
44841:  heidän eläkeoikeutensa tullut kyseenalai-        sityisten tapauksien puolesta on tämä epä-
44842:  seksi. Kun kuitenkin tällä kertaa rahan         kohta jäänyt vieläkin räikeämmäksi siitä
44843:  arvo on huomattavasti ,alentunut, on tämä        syystä, ettei tätä oikeudenmukaista toimin-
44844:  heikentävästi vaikuttanut heidän elinta-         taa ole haluttu tässäkään muodossa järjes-
44845:  soonsa siten, että reaaliarvona tässä eläk-      tää. Pienten eläkkeitten saajilla on vielä
44846:  keessä on jälellä vain murto-osa todellisesta    harmina eläkkeestä suoritettava vero, joka
44847:  arvosta. On tunnettu tosiasia, ettei ilrukaan    vähentää heidän muutenkin alhaista elin-
44848:  ihminen tule toimeen ennen sotaa määrä-          tasoansa.
44849:  tyllä eläkesummalla, vaikka sitä olisi vä-          Edellä esitetyn johdosta ja viitaten 14
44850:  hän nostettukin, vaan on näiden vanhuk-          päivänä helmikuuta 1947 jätettyyn edus-
44851:  sien supistettava toimeentulonsa alle mini-      kunta-aloitteeseen saamme kunnioittaen eh-
44852:  mielintason ja pyydettävä lisätuloja kun-        dottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
44853:  tien köyhäinhoittolautakunnista. Tämä käy        muksen,
44854:  kyllä päinsä niissä kunnissa, missä myötä-                 että hallitus kiireellisesti antaisi
44855:  mielisesti suhtaudutaan tähän kysymykseen.               Eduskunnalle esityksen riittävän kor-
44856:  Ainoana haittana on edelleen olemassa se                 vauksen suorittamisesta eläkelain ul-
44857:  katkera mieliala, mikä heidän mieltänsä                  kopuolelle jääne~'lle vähävaraisille
44858:  painaa, etteivät he saa riittävää toimeen-               vanhuksille.
44859:  tuloa siitä, minkä he ovat kauan palvel-
44860:       Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
44861: 
44862:          Juho Kuittinen.             Eetu Karjalainen.             Bruno J. Sundman.
44863:          Kustaa Alanko.              J. Väisänen.                  K. F. Haapasalo.
44864:          Artturi Koskinen.           Impi Lukkarinen.              Kalle Jokinen.
44865:          Veikko Kokkola.             Pentti Niemi.                 Juho Karvonen.
44866:          Meeri Kalavainen.           Otto Toivonen.                Viljo Virtanen.
44867:          Vappu Heinonen.             Väinö Tikkaoja.               Arvo Sävelä.
44868:          Yrjö Kilpeläinen.           G. Henriksson.                Veikko Helle.
44869:                                                                                         993
44870: 
44871: X,37.- Toiv. al. N:o 153.
44872: 
44873: 
44874: 
44875: 
44876:                               Virkki ym.: Kansaneläkelain mukaisen vanhuus- ja työky-
44877:                                  vyttömyyseläkkeen myöntämisestä siirtoväkeen kuulu-
44878:                                  ville vanhuksille.
44879: 
44880: 
44881:                                     Eduskunnalle.
44882: 
44883:    Saatujen tietojen mukaan maassa;mme on         Mikäli he ovat voineet hakeutua uuden
44884: n. 20,000 siirtoväkeen kuuluvaa vanhusta,       työnantajan palvelukseen nykyisellä a;suma-
44885: joilla ei ole omasta takaa minkäänlaista        alueellaan, eivät he enää ehdi saavuttaa
44886: vanhuuden turvaa;, ei omaa kotia eikä van..-    vähäisten palvelusvuosiensa perusteella pit-
44887: huus- ja .työkyvyttömyyseläkettä. Ikänsä        käaikaiselle työntekijälle kuuluvia etuja.
44888: perusteella he ovat jääneet kokonaan kan-          Tästä johtuukin, että vanhuuden pro-
44889: saneläkelaitoksen ulkopuolelle, vieläpä epä-    bleemi on siirtoväkeen kuuluvien keskuu-
44890: oikeutetusti n. 1,500 vanhusta on jäänyt        dessa vaikein. Heidän asemansa on hädän,..
44891: vaille eläkettä poikkeuksellisen vaikeissa      alainen ja säälit.tävä.
44892: olosuhteissa keskeytyneiden kansaneläke~           Kaiken edellä olevan perusteella rohke-
44893: ma;ksujen johdosta.                             nemme kunnioittaen ehdottaa eduskunnan
44894:    Siirtoväen joutuessa sotien vuoksi siirty-   hyväksyttäväksi toivomuksen,
44895: mään entisiltä asuma-alueilta ja jättämään
44896: työ- ja toimiparkkansa he samalla menetti-               että hallitus kiireellisesti valmis-
44897: vät oikeutensa vanhoina työntekijöinä työn-           taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
44898: antajan huoltoeläkkeeseenkin. Sa;moin he              sen siirtoväkeen kuuluville vanhuk-
44899: menettiväJt omat asuntonsa ja heitä hoivan..-         sille maksettavasta kansaneläkelain
44900:  neet naapurinsa. Monet maata omistaneet              mukaisesta vamhuus- ja työkyvyttö-
44901:  eivät myöskään ol:e saaneet maata jatkaak-           myyseläkkeestä.
44902: seen entisiä amma.ttiaan.
44903:      Helsingissä 30 päivänä heinälkuuta 1951.
44904: 
44905: 
44906:                  Helena Virkki.                         Urho Kähönen.
44907:                  Eemil Luukka.                          R. Hallberg.
44908:                  Arno Tuurna.                           Erkki Koivisto.
44909: 
44910: 
44911: 
44912: 
44913:                                                                                           l2f>
44914: 994
44915: 
44916: X,3s. -   Hemst. mot. N:o 154.
44917: 
44918: 
44919: 
44920: 
44921:                                Nordfors m. fl.: Angående åtgärder för utvecklande och
44922:                                  effektivisering av det statliga sociala upplysningsarbetet.
44923: 
44924: 
44925:                                   T i ll R i k s d a g e n.
44926: 
44927:    Medborgare, som drabhas av sjukdom,          dern socialupplysning. I betänkandet på-
44928: olyckshändelse eller fattigdom, kan numera      pekas bl. a.: ,För lekmannen har social-
44929: i avsevärd grad få hjälp från s.amhällets       1agstiftningen mer och mer kommit att
44930: sida genom den omfattning den sociala           framstå som en paragrafdjungel, där
44931: lags.tiftningen fått hos oss. Erfarenheten      medborgaren ej . alls eller med största
44932: har emellertid visa-t, att enskilda medhor-     möda finner sig tillrätta i fall av trång-
44933: gare ofta inte har kännedom om vilka            mål och hjälp. Situationen har blottat
44934: hjälpmöjligheter denna lagstiftning erbju-      socialupplysningens otillräcklighet och
44935: der. Även om de är i tillfälle att taga         gett starkt stöd åt kravet på snabba och
44936: kännedom om den sociala lag, som skulle         effektiva åtgärder för att bota V•ad som
44937: ha sin tillämpning i deras f.aJ:l, kan gooom-   brister. Det gäller ett samhälleligt intresse
44938: snittsmedborgaren vanligen inte utan ju-        av första ordningen".
44939: ridiskt bistånd förs;tå lagspråkets innebörd       Kommitten rekommenderar bl. a., att
44940: och tolkningsmöjligheterna vid lagens till-     press, radio, film, publikations- och utställ-
44941: lämpning. Största delen av de personer,         ningsverksamhet skulle tagas i bruk för att
44942: som har behov av s.amhällets sociala bistånd,   effektivisera och popularisera det sociala
44943: befinner sig i sådant ekonomiskt läge, at.t     upplysningsarbetet. Ett så vidlyftigt upp-
44944: de icke kan anlita juridisk hjälp. Erfaren-     lagt program kräver betyd.ande ekonomiskt
44945: heten visar även, att sociala vårdnämnder       stöd från statens sida, vilket det beträn-
44946: kan sakna juridisk kapacitet att fungera        gande statsfinansie1la läget hos oss tiHsvi-
44947: som rådgivande organ i dylika angelägen-        dare ej tillåter. En detalj av programmet
44948: heter. Detta missförhållande kunde lind-        kunde dock lätt realiseras icke blott utan
44949: ras om upplysningstjänsten från statens         att staten åsamkas extra kostnader, utan
44950: sida effektiviserades, särskilt ifråga om       även så, att det sannolikt blir vinstgivande.
44951: lagar som gäUer social hjälpverksamhet          Det arhete för att sprida kännedom om
44952: samt arbetsförhållanden. En sådan reform        viktiga •lagar, som statsrådets publikations-
44953: kunde delvis genomföfas utan att åsamka         förråd bedriver genom att utge den pris-
44954: staten utgifter.                                billiga serien Lilla Lagsamlinge:n., har fått
44955:    Även i andra Iänder har liknande iakt-       stor omfattning. Så:lunda så:lde publi'ka-
44956: t•agelser gjorts, nämligen att den sociala      tionsförrådet, vilket som känt arbetar med
44957: upplysningsverksamheten inte hållit jämna       vinst, tiU år 1950 ca 45 miljoner exemplar
44958: steg med den sociala lagstiftningens ut-        av Lilla Lagsamlingen.
44959: veckling. Sålunda hemställde t. ex. Sveri-         Det första steget för ölmd medborgerlig
44960: ges riksdag den 29 maj 1946 till regerin-       social upplysningsverksamhet ho:s oss kunde
44961: gen om åtgärder för ökad social upplys-         lämpligast ske genom att komplettera Lilla
44962: ningsverksamhet. Det resulterade i att          Lagsamlingen, vi,lken innehåUer enbart lag-
44963: regeringen den 28 juni samma år tillsatte       text, med en annan populär serie av de
44964: en statskommitte med uppdrag att ut-            viktigaste lagarna om socia1 hjälp och ar-
44965: arbeta ett betänkande i frågan. Kom-            betsförhållanden, vilken utom lagtext
44966: mitten slutförde uppdraget den 2 juni           skulle innehålla förklaringar, s.om gjorde
44967: 1949 med en omfångsrik utredning, som           det lättare för medborgare att oli !ör.tro-
44968: utgick från konstaterandet att det mo-          gen med lagarnas innebörd.
44969: derna demokratiska samhället kräver mo-            De lagar, som i första rummoet horde
44970:                                   X,3 8. ~ N ordfor:s ym.                              995
44971: 
44972: publiceras med populärt avfattade förkla-                att regeringen måtte vidtaga åt-
44973: ringar, vore: vårdlagarna, invalidlagarna,            gärder för att utveckla ock effek-
44974: folkpensionslagen, lagen om olycksfallsför-           tivisera det statliga sociala upplys-
44975: säkring, semesterlagen, lagen om arbets-              ningsarbetet, i första kand genom
44976: avtal, arbetskraftslagstiftningen, väg1agen,          att uppdraga åt s:tatsrådets publi-
44977: jaktlagen, fiskerilagen, motorfordonSila-             kationsförråd att utgiva en pris-
44978: garna, omsättningsskattelagen samt skatte-            billig serie av de viktigaste lagarna
44979: lagarna jämte deklarationshandbok.                    om socialvård ock arbetsförkållan-
44980:    Undertecknade anhålla vördsamt, att                den, försedda med för medborgarna
44981: riksdagen måste besluta, att hos regerin-             lätt[attliga förklaringar.
44982: gen hemställa,
44983:      Helsingfors den 13 september 1951.
44984: 
44985: 
44986:               Kurt Nordfors.                         John Österholm.
44987:               Albin Wickman.                         Margit Borg-Sundman.
44988:               Verner Korsbäck.                       Väinö KaaS'alainen.
44989:               Eino Kilpi.                            Konsti J"årnefe>lt.
44990:                                     Varma K. Turunen.
44991: 996
44992: 
44993: X,3s.- Toiv. al. N:o 154.                                                          Suomennos.
44994: 
44995: 
44996: 
44997: 
44998:                                 Nordfors ym.: Toimenpiteistä valtion sosiaalisen valistus-
44999:                                   työn kehittämiseksi ja tehostamiseksi.
45000: 
45001: 
45002:                                      E d u s kun n alle.
45003: 
45004:     Kansalaiset, joita on kohdannut sairaus,      Mietinnössä sanotaan mm.: ,Maallikolle on
45005: onnettomuudentapaus tai köyhyys, voivat           sosiaalinen lainsäädäntö yhä enemmän ja
45006: nyttemmin saada huomattavassa määrässä            enemmän alkanut muodostua pykäläviida-
45007: apua yhteiskunnan taholta sosiaalisen lain-       koksi, josta kansalainen ei selviydy ollen-
45008: säädännön meillä saaman laajuuden kautta.         kaan tai vain mitä suurimmalla vaivalla
45009: Kokemus on kuitenkin osoittanut, että yk-         jouduttuaan pulaan ja avun tarpeeseen.
45010: sityisillä kansalaisilla ei usein ole tietoa      Tilanne on paljastanut sosiaalisen valistuk-
45011: tämän lainsäädännön tarjoamista avunsaan-         sen riittämättömyyden ja antanut voima-
45012: timahdollisuuksista. Vaikka heillä oJisikin       kasta tukea nopeiden ja tehokkaiden toi-
45013: .tilaisuus saada tietoonsa se sosiaalinen laki,   menpiteiden vaatimukseHe puutteiden kor-
45014: jota voitaisiin soveltaa heidän tapaukseensa,     jaamisek8i. Kysymyksessä on ensiluokan
45015: ei keskitason kansalainen tavallisesti voi        yhteiskunnallinen etu."
45016: ilman lakimi•ehen apua ymmärtää lakikie-
45017: len si8ällystä ja tulkintamahdollisuuk8ia            Komitea suosittelee mm., että sanoma-
45018: lain soveltamisessa. Suurin osa yhteiskun-        lehdistö, radio, elokuva, julkaisu- ja näyt-
45019: nan sosiaalisen avun tarpeessa olevista hen-      telytoiminta otettaisiin avuksi sosiaalisen
45020: kilöistä on sellaisessa taloudellisessa ase-      valistustyön tehostamiseksi ja kansantajui-
45021: massa, että he eivät voi käyttää lakimiehen       sek8i tekemiseksi. Näin laajak8i suunni-
45022: apua. Kokemus osoittaa myös, että sosiaali-       teltu ohjelma vaatii melkoista taJoudeilista
45023: silta huoltolautakunnilta voi puuttua lain-       tukrea valtion taholta, jota valtiontalouden
45024: opillinen pätevyys toimia neuvovana eli-          vaikea tila meillä ei toistaisek8i salli. Yksi
45025:  menä tällaisissa asioissa. Tätä epäkohtaa        ohjelman osa voitaisiin kuitenkin helposti
45026:  voitaisiin lieventää, jos valistustoimintaa      toteuttaa eikä vain aiheuttamatta valtiolle
45027: valtion taholta tehostettaisiin, varsinkin yh-    ylimääräisiä kustannuksia, vaan myös niin,
45028:  teiskunnwllista avustustoimintaa ja työoloja     että se todennäköisesti tulee voittoa anta-
45029:  koskevien ·lakien ollessa kysymyk8·essä. Täl-    vaksi. Valtioneuvoston julkaisu varasto te-
45030: lainen uudistus voitaisiin osittain toteuttaa     kee työtä tietojen levittiimiseksi tärkeistä
45031:  tuottamatta valtiolle menoja.                    laeista· julkaisemalrla halpahintaista Pieni
45032:     Muissakin maissa on tehty samanlaisia         Lakisarja-nimistä sarjaa, joka on saa-
45033:  havaintoja, nimittäin että sosiaalinen valis-    nut suuren levikin. Niinpä on julkaisu-
45034:  tustoiminta ei ole pysynyt sosiaalisen lain-     varasto, joka tunnetusti työskentelee voit-
45035: säädännön tasalla. Niinpä lausuivat Ruot-         toa tuottaen, myynyt vuoteen 1950 men-
45036: sin valtiopäivät 29 päivänä toukokuuta            nessä Pientä Lakisarjaa 45 milj. kappaletta.
45037:  1946 haHitukselle toivomuksen toimenpi-             Ensimmäinen askel lisättyä kansalaisten
45038:  teistä yhteiskunnallisen varlistustoiminnan      sosiaalista valistustoimintaa varten voitai-
45039:  lisäämiseksi. Tulok8ena oli että hallitus sa-    siin sopivimmin otta.a täydentämällä Pientä
45040:  man vuoden kes·äkuun 28 päivänä aBetti           Lakisarjaa, joka sisältää yksinomaan laki-
45041:  valtionkomitean, jonka tehtävänä oli val-        tekstiä, toisel·la kansantajuisella, tärkeim-
45042:  mistaa asiasta mietintö. Komitea sai tehtä-      mät yhteiskunnallista apua ja työoloja kos-
45043:  vänsä valmiiksi 2 päivänä kesäkuuta 1949         kevat lait sisältäväliä sarjalla, joka laki-
45044:  antaen laajan selvityksen, jossa aluksi to-      tek8tin lisäk8i sisältäisi selityksiä, mitkä
45045:  dettiin, että nykyaikainen demokraattinen        tekisivät kansalaisiLle helpommaksi tutustu-
45046:  yhteiskunta tarvitsee sosiaalista valistusta.    misen lakien sislhltöön.
45047:                                   X,as.- Nordfors ym.                               997
45048: 
45049:   Ensimmäisinä kansantajuisesti ·laadit-             että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
45050: tuine selityksineen julkaistavat lait olisi-      siin valtion toimesta harjoitetun so-
45051: vat: huoltolait, invaliidilait, kansaneläke-      siaalisen valistustoiminnan kehittä-
45052: laki, tapaturmavakuutuslaki, lomalaki, työ-       miseksi ja tehostamiseksi, ensi si-
45053: sopimuslaki, työvoimaJainsäädäntö, tielaki,       jassa antamalla valtioneuvoston jul-
45054: metsästyslaki, kaJastuslaki, moottoriajoneu-      kaisuvaraston tehtäväksi julkaista
45055: volaki, liikevaihtoverolaki sekä verolait ja      halpahintainen sarja tärkeimpiä so-
45056: tulonilmoituskäsikirja.                           siaalihuoltoa ja työoloja koskevia la-
45057:   Allekirjoittaneet ehdottavat kunni<littaen      keja niihin liittyvine helppotajuisine
45058: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,           selityksineen.
45059:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
45060: 
45061: 
45062:               Kurt Nordfors.                     John Österholm.
45063:               Albin Wickm.an.                    Margit Borg-Sundman.
45064:               Verner Korsbäck.                   Väinö Kaasalainen.
45065:               Eino Kilpi.                        Konsti Järnefe:J.t.
45066:                                     Varma K. Turunen.
45067: 998
45068: 
45069: X,39. -   Hemst. mot. Ii: o 155.
45070: 
45071: 
45072: 
45073: 
45074:                                öste:n~sonm. fl.: Angående utredning av änkornas ekono-
45075:                                    miska förhåUanden.
45076: 
45077: 
45078:                                    T i ll R i k s d a g e n.
45079: 
45080:   I de flesta äktenskap bygger hushållnin-       het, som godkändes vid Philadelphia-kon-
45081: gen på, att hustrun utför ett oavlönat ar-       ferensen år 1944, åtgärder, föranledda av
45082: bete i hemmet, medan de kontanta penning-        familjeförsörjarens frånfälle: dels en änke-
45083: medlen förvärvas av ~annen. En följd             pension för ålderstigna och till arbete oför-
45084: härav är, att vid mannens frånfälle änkan        mögna änkor, dels -- som hjälp till själv-
45085: ställes inför svåra ekonomiska problem           hjälp - åt yngre änkor ett understöd för
45086: och har det bekymmersamt att anskaffa            några månader för att bereda dem möj-
45087: nödiga medel för sin och sina barns ut-          lighet att utbilda sig eller finna ett lämp-
45088: komst. Den nYia familjepensionsförsäkrin-        ligt förvärvsarbete. :Motsvarande principer
45089: gen kommer visserligen att trygga försörj-       ingår i den sk. Beveridgeplanen, viiken
45090: ningsmöjligheterna för de statsanställdas        som bäst genomföres i England, och i Sve-
45091: efterlevande, men har mannen varit an-           rige har helt nyligen införts i samband
45092: ställd i kommuns eller enskilt affärsföre-       med folkpensioneringen en pension för
45093: tags tjänst, har änkan endast möjlighet          änkor, som fyllt 55 år. En statlig utred-
45094: att uppbära en anspråkslös pension ur nå-        ning har också där just framlagt förslag
45095: gon understödskassa; i de flesta fall kan        om huru änkornas ekonomiska ställning
45096: hon vid mannens bortgång blott räkna med          skall förbättras. Hos oss har, som känt,
45097: en gratifikation från arbetsgivarens sida.       krigsänkornas understöd ordnats enligt ett
45098: Penningsvärdets fall och en tung beskatt-        visst system, men beträffande civilänkorna
45099: ning har under efterkrigsåren tungt drab-         kan endast antecknas den nyligen införda
45100: bat de besparingar, som möjligen gjorts           bestämmelsen i lagen om understöd för
45101: under mannens livstid, och följden av allt        yrkesstudier, enligt vilken stipendier kan
45102:  detta är, att ett stort 1antal änkor nu be-      tilldelas änkor och frånskilda kvinnor, obe-
45103: finner sig i ett synnerligen beträngt läge.       roende av deras ålder.
45104: Det syns därför uppenbart, att från sam-             Med stöd av vad som ovan anförts får
45105: hällets sida åtgärder måste vidtagas för be-      vi vördsamt föreslå, att riksdagen ville
45106: redande av större försörjningsmöjligheter         besluta hemställa,
45107: för änkor.
45108:    I flera Iänder har man också begynt ägna                att regeringen ofördröjligen måtte
45109: frågan om änkornas ekonomiska trygghet                   låta verkställa en utredning av
45110: uppmärksamhet. Sålunda upptar Interna-                   änkorna.~ ekonomiska förhållanden
45111: tionella arbetsorganisationen bland de re-               och vidtaga av utredningen föran-
45112: kommendationer angående ekonomisk trygg-                 ledda åtgärder.
45113:       Helsingfors den 15 september 1951.
45114: 
45115: 
45116:               Ebba östenson.                                   Albin Wiclanan.
45117:                                                                                            999
45118: 
45119: X,s9.- Toiv. al. N:o 155.                                                         Suomennos.
45120: 
45121: 
45122: 
45123: 
45124:                                östenson ym.: Leskien taloudellisten olojen selvittämisestä.
45125: 
45126: 
45127:                                     E d u s k u n n a ll e.
45128: 
45129:    Useimmissa avioliitoissa rakentuu talou-      heenhuoltajan kuolemasta aiheutuvilla toi-
45130: denpito niin, että vaimo tekee palkatonta        menpiteillä: toisaalta leskeneläke iäkkäille
45131: työtä kotona, kun taas käteiset rahavarat        ja työhön kykenemättömille leskille, toi-
45132: hankkii mies. Seurauksena tästä on, että         saalta- oman avun lisäksi- nuoremmille
45133: miehen kuollessa leski jää vaikeitten talou-     leskille avustusta muutamaksi kuukaudeksi,
45134: dellisten pulmien eteen ja hänen on työ-         jotta he saisivat tilaisuuden valmistautua
45135: lästä hankkia itsensä ja lastensa elatukseen     sopjyaan ansiotyöhön taikka löytää sellaista.
45136: tarvittavia varoja. Uusi perhe-eläkevakuu-       Vastaavia periaatteita sisältyy ns. Beve-
45137: tus tulee kyllä turvaamaan valtion palve-        ridgen suunnitelmaan, jota parhaillaan to-
45138: luksessa olleiden jälkeläisten toimeentulo-      teutetaan Englannissa, ja Ruotsissa on ai-
45139: mahdollisuudet, mutta jos mies on ollut          van äskettäin otettu kansaneläkkeen yhtey-
45140: yksityisen tai kunnan palveluksessa, on          dessä käytäntöön eläke 55 vuotta täyttä-
45141: leskellä vain mahdollisuus vaatimattoman         neille leskille. Valtion toimesta hankitussa
45142: eläkkeen saantiin jostain avustuskassasta;       selvityksessä on siellä myös juuri esitetty
45143: useimmissa tapauksissa hän voi miehen            ehdotus siitä, kuinka leskien taloudellista
45144: kuollessa odottaa vain lahjapalkkiota työn-      asemaa on parannettava. Meillä on, kuten
45145: antajan taholta. Rahanarvon aleneminen ja        tunnettua, sotaleskien avustus järjestetty
45146: raskas verotus on sodanjälkeisinä vuosina        määrätyn järjestelmän mukaan, mutta si-
45147: kovasti koetellut miehen eläessä mahdolli-       viilileskien kohdalta voidaan mainita vain
45148: sesti tehtyjä säästöjä, ja seurauksena tästä     äskettäin ammattiopetuksen avustamislakiin
45149: kaikesta on, että suuri joukko leskiä on nyt     otettu määräys, jonka mukaan stipendejä
45150: erittäin tukalassa tilassa. Näin ollen näyt-     voidaan antaa leskille ja eronneille naisille
45151: tää ilmeiseltä, että yhteiskunnan taholta on     heidän iästään riippumatta.
45152: ryhdyttävä toimiin suurempien toimeen-              Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
45153: tulomahdollisuuksien valmistamiseksi les-        nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
45154: kille.                                           muksen,
45155:    Useissa maissa on myös alettu kiinnittää
45156: huomiota leskien taloudelliseen turvallisuu-                että hallitus viipymättä toimitut-
45157: teen. Niinpä sisältyy Kansainvälisen työ-                taisi tutkimuksen leskien taloudelli-
45158: järjestön taloudellista turvallisuutta koske-            sista oloista ja ryhtyisi tutkimuksen.
45159:  viin suosituksiin, jotka hyväksyttiin Phila-            aiheuttamiin toimenpiteisiin.
45160: delphian konferenssissa vuonna 1944, per-
45161:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
45162: 
45163:               Ebba östenson.                                  Albin Wickman.
45164: 1000
45165: 
45166: X,4o.- Hemst. mot. N:o 156.
45167: 
45168: 
45169: 
45170: 
45171:                                Wickman m. fl.: Angående inrättande av pensionärshem
45172:                                  för åldringar.
45173: 
45174: 
45175:                                    T i 11 R i k s d a g e n.
45176: 
45177:    Frågan om åldringarnas ställning i sam-      som på grund av ålder fått sin hälsa och
45178: hället och om åtgärder för förbättrande av      sina krafter nedsatta. - I sådana hem be-
45179: denna har av regeringen aktualiserats ge-       talar pensionärerna för sig antingen med
45180: nom dess i budgetpropositionen intagna          egna besparingar eller med sin folkpension.
45181: förslag om beviljande av anslag till under-     Även organisationer, f'örsamlingar och en-
45182: stöd för åldringarna. :M:ed detta har ett       skilda personer kan bekosta vården, antin-
45183: steg i rätt riktning i syfte att bistå de       gen helt eller delvis, för pensionär i dy-
45184: gamla tagits, men enligt undertecknades         lika hem.
45185: åsikt förslår icke beviljandet av det före-        Statsbidrag borde erhållas för pensio-
45186: slagna understödsanslaget. Ä ven andra          närshemmen, och nämnas må, att bidragets
45187: åtgärder äro av nöden härvidlag.                storlek i Sverige uppgår till 25-80 %, be-
45188:    Läget för åldringarna, vilket även an-       roende på skattörets storlek i vederbörande
45189: nars är mycket svårt, förvärras i hög grad      kommun. Pensionärshem, som åtnjuter
45190: i många fall genom den rådande bostads-         statsunderstöd, skulle underkastas offentlig
45191: bristen. Denna medför t. ex., att en per-       kontroll. Hemmen, som borde vara ända-
45192: son, som varit anställd i en viss inrättnings   målsenliga och bestå av lägenheter om ett
45193: tjänst och åtnjutit bostadsförmåner, vid        eller två rum och kök, bör få karaktären
45194: sin avgång från tjänsten vid uppnådd pen-       av hem för normalt åldrande personer och
45195: sionsålder i flere fall nödgats avstå från      sakna varje spår av fattigvårdsnatur. Pen-
45196: lägenheten. Ofta har sådan person icke          sionärshem med vårdmöjligheter borde i
45197: genom hyresnämnden kunnat få annan bo-          regel omfatta minst 20--25 platser, emedan
45198: stad i- stället, varför hans ställning blivit   ett färre platsantal medför många olägen-
45199: ytterst prekär. Tryggandet av åldringar-        heter bl. a. i fråga om personalkostna-
45200: nas möjlighet att erhålla bostad och nödig      derna och vid anordnandet av gemensamma
45201: vård hör till de åtgärder, som samhället        utrymmen. Maximigränsen borde gå vid
45202: med allvar bör gå in för.                       70-75 patser, emedan trevnaden annars
45203:    I Sverige har man infört ett system med      blir lidande och hemmet får en alltför ut-
45204: s. k. pensionärshem för åldringar, vilket       präglad anstaltskaraktär.
45205: enligt vår åsikt, med beaktande av förhål-         I de här föreslagna pensionärshemmen
45206: landena hos oss, borde prövas även i vårt       borde bostad beredas för personer, som
45207: land. Man kunde tänka sig tre olika typer       uppnått en viss ålder, dock icke sådana,
45208: av pensionärshem s. s. 1) Pensionärshem,        som skäligen kan anses komma att åtnjuta
45209: omfattande enbart bostäder, som skulle in-      en viss fastställd inkomst och som därför
45210: rättas av kommuner, sammanslutningar av         med egna inkomster kan ordna för sin
45211: kommuner eller vissa allmännyttiga bo-          ålderdomsvård.
45212: stadsföretag, 2) Pensionärshem i samband           Frågan om inrättandet av pensionärshem
45213: med ålderdomshem, i vilka sådan ålder-          borde enligt vår åsikt lösas ungefär enligt
45214: domsvård ges, som pensionärerna behöver,        de riktlinjer vi här skisserat. Då frågan
45215: utan att dessa dock skulle betraktas som        är vittbärande och av brådskande natur,
45216: egentliga sjuklingar, 3) Pensionärshem          får vi på ovanstående grunder föreslå, att
45217: med vårdmöjligheter för sådana personer,        riksdagen ville besluta hemställa,
45218:                             X,-lo.- Wickman ym.                                1001
45219: 
45220:    att regeringen skyndsamt måtte             heter beredas för pensionärerna att
45221:  unde·rsöka möjligheterna att inrätta         själva, helt eller delvis, bekosta sin
45222:  olika slag av pensionärshem för åld-         vistelse i sådant hem.
45223:  ringar, med beaktande av att möjlig-
45224: Helsingfors den 14 september 1951.
45225: 
45226:         Albin Wickman.                        Nils Meinander.
45227:         Ebba östenson.                        C. A. Öhman.
45228:         Verner Korsbäck.                      Arthur Larson.
45229:         Kurt Nordfors.                        Ture Hollsten.
45230:                                 Grels Teir.
45231: 1002
45232: 
45233: X,4o. -   Toiv. al. N:o 156.                                                       Suomennos.
45234: 
45235: 
45236: 
45237: 
45238:                                Wickman ym.: Kotien perustamisesta eläkkeellä oleville
45239:                                    vanhuksille.
45240: 
45241: 
45242:                                     E d u s k u n n a ll e.
45243: 
45244:    Kysymyksen vanhusten asemasta yhteis-          sineen sellaisille henkilöille, joiden terveys
45245: kunnassa ja toimenpiteistä sen parantami-         ja voimat ovat vanhuuden johdosta heiken-
45246: seksi on hallitus saattanut ajankohtaiseksi       tyneet. - Tällaisissa kodeissa eläkkeennaut-
45247: ottamalla tulo- ja menoarvioesitykseensä          tijat maksavat puolestaan joko omilla sääs-
45248: ehdotuksen määrärahan myöntämisestä van-          töillään tai kansaneläkkeellään. Myös jär-
45249: husten avustamiseksi. Näin on otettu askel        jestöt, seurakunnat ja yksityishenkilöt voi-
45250: oikeaan suuntaan vanhusten auttamistar-           vat kustantaa eläkkeensaajan hoidon tällai-
45251: koituksessa, mutta allekirjoittaneiden käsi-      sissa kodeissa joko kokonaan tai osaksi.
45252: tyksen mukaan ei ehdotetun avustusmäärä-             Eläkeläiskoteja varten olisi saatava val-
45253: rahan myöntäminen ole riittävä. Muitakin          tionapua, ja mainita voidaan, että avustuk-
45254:  toimenpiteitä tarvitaan asiassa.                 sen suuruus Ruotsissa nousee 25-80 pro-
45255:     Vanhusten tilaa, joka muutenkin on san-       senttiin, riippuen veroäyrin suuruudesta
45256:  gen vaikea, pahentaa suuressa määrässä           asianomaisessa kunnassa. Valtionapua naut-
45257:  useissa tapauksissa vallitseva asuntopula.       tivat eläkeläiskodit olisivat julkisen valvon-
45258:  Tästä aiheutuu esim., että henkilön, joka on     nan alaisia. Kotien, joiden pitäisi olla tar-
45259: ·ollut jonkin määrätyn laitoksen palveluk-        koituksenmukaisia ja sisältää yhden tai
45260:  sessa ja nauttinut asuntoetua, erotessaan        kahden huoneen ja keittiön huoneistoja, on
45261:  virastaan eläkeikään jouduttuaan on mo-          saatava normaalisti vanhenevien henkilöi-
45262:  nessa tapauksessa ollut pakko luopua huo-        den kodin luonne eikä niissä saa olla min-
45263:  neistosta. Usein ei tällainen henkilö ole        käänlaista jälkeä köyhäinhoidon luonteesta.
45264:  huoneenvuokralautakunnan kautta voinut           Eläkeläiskodin, jossa on hoitomahdollisuu-
45265:  saada uutta asuntoa, joten hänen asemansa        det, pitäisi säännöllisesti sisältää ainakin
45266:  on käynyt peräti tukalaksi. Vanhusten            20-25 paikkaa, koska pienempi sijaluku
45267:  asunnon ja tarpeellisen hoidon saantimah-        aiheuttaa monia hankaluuksia, mm. henkilö-
45268: -dollisuuksien turvaaminen kuuluu niihin          kustannusten ja yhteisten huonetilojen ol-
45269:  toimenpiteisiin, joihin yhteiskunnan on          lessa kysymyksessä. Enimmäisrajana pi-
45270:  vakavasti käytävä käsiksi.                       täisi olla 70-75 paikkaa, koska viihtyisyys
45271:     Ruotsissa on otettu käytäntöön vanhuksia      muuten joutuu kärsimään, ja koti saa aivan
45272:  varten ns. eläkeläiskotijärjestelmä, jota        liian selvästi la1tosluonteen.
45273:  olisi käsityksemme mukaan, meikäläiset olot         Tässä ehdotetuissa eläkeläiskodeissa olisi
45274:  huomioon ottaen, kokeiltava meidänkin            varattava asuntoja henkilöille, jotka ovat
45275:  maassamme. Voitaisiin ajatella kolmea eri        saavuttaneet määrätyn iän, ei kuitenkaan
45276:  lajia eläkeläiskoteja, kuten 1) eläkeläis-       sellaisille, joiden kohtuudella voidaan kat-
45277:  koteja, joissa olisi pelkästään kuntain, kun-    soa pääsevän nauttimaan määrättyä vahvis-
45278: tayhtymäin tai eräiden yleishyödyllisten          tettua tuloa ja jotka siten voivat omilla
45279:  asuntoyritysten perustamia asuntoja, 2)          tuloillaan järjestää itselleen vanhuudenhoi-
45280:  vanhainkotien yhteydessä olevia eläkeläis-       don.
45281:  koteja, joissa annetaan eläkeläisten tarvit-        Kysymys eläkeläiskotien perustamisesta
45282:  semaa vanhuudenhoitoa, ilman että heitä          olisi käsityksemme mukaan ratkaistava jok-
45283:  kuitenkaan katsottaisiin varsinaisesti sai-      seenkin tässä hahmoteltujen suuntaviivojen
45284:  raiksi, 3) eläkeläiskoteja hoitomahdollisuuk-    mukaan. Kun kysymys on laajakantoinen
45285:                                      X,4,0.- Wicikman ym.                                 1003
45286: 
45287: ja luonteeltaan kiireellinen, ehdotamme                 läiskotien perustamiseksi vanhuksia
45288: -edellä esitetyillä perusteilla, että eduskunta         varten, huomioon ottaen, että eläke-
45289: päättäisi hyväksyä toivomuksen,                         läisille varataan mahdollisuus kus-
45290:                                                         tantaa itse, kokonaan tai osaksi, oles-
45291:           että hallitus kiireellisesti tutkitut-        kelunsa tällaisessa kodissa.
45292:        taisi mahdollisuudet erilaisten eläke-
45293:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
45294: 
45295:                Albin Wickman.                               Nils Meinander.
45296:                Ebba östenson.                               C. A. Öhman.
45297:                Verner Korsbäck.                             Arthur Larson.
45298:                Kurt Nordfors.                               Ture Hollsten.
45299:                                           Grels Teir.
45300: 1004
45301: 
45302: X,41.- Toiv. al. N:o 157.
45303: 
45304: 
45305: 
45306: 
45307:                                Kähönen ym..: Sotainvaliidien täydennyskoron korottami-
45308:                                  sesta.
45309: 
45310: 
45311:                                     Eduskunnalle.
45312: 
45313:     Nykyisen sotilasvammalain perusteella        tilassa eivätkä tämän vuoksi saa ns. avut-
45314: maksettava,t korvaukset ovat tunnetusti          tomuuslisää, mutta jotka kuitenkin ansio-
45315: !liian alhaiset. Erikoisesti ne sotavammai-      tulojen puuttuessa joutuvat elämään yksin-
45316: set, jotka nykyisin joutuvat elämään pää-        omaan korvauksilla, eivät tule toimeen elin-
45317: :asiassa sotava,mmaiskorvaustensa varassa,       ja täydennyskoroillaan. Kun sotavamma-
45318: .ovat levottomin mielin joutuneet toteamaan,     lain tehtävänä on nähdäksemme ennen kaik-
45319: miten rahanarvon jatkuva aleneminen ja           kea vaikeavammaisten·, ansiokyvyttömien
45320: elinkustannusten nousu on koitunut ennen         toimeentulon turvaaminen, olisi täydennys-
45321: ikai~kea heidän raskaan kuormansa yhä            korkoa korotettava nykyisten elinkustan·
45322: suurempana vaikeutumisena. Sortainvalii-         nusten vallitessa vähintäin 12,000 mk vuo-
45323: dien keskusjärjestö, Veljesliittokaan, ei tie-   dessa. Huomioon ottaen sen, että täyden-
45324: täen valtion taloudellisen tilan kireyden        nyakorkoa myönnetään vain erityisen hake-
45325: .ole halunnut lähteä esittämään elinkorkojen     muksen perusteella, välttämättömän avus-
45326: korotrtamista kautta linjan, vaikka sotainva-    tuksen tarpeessa oleville, tultaisiin tällä
45327: 1iidien keskuudessa sitä on hartaasti tiettä-    toimenpiteellä rasittamaan valtion varoja
45328: :västi toivottu. Kuitenkin on täysin työ-        suhteellisen vähän.
45329: kyvyttömien ja kokonaan ikorvaustensa va-           Edellä esitettyyn viittaten kunnioittaen
45330: rassa elävien .asema käynyt niin kestämät-       ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
45331: tömäksi, että heidän kohdaltaan olisi täy-       toivomuksen,
45332: dennyakoron määriä mitä kiireimmiten ko-
45333: rotettava.                                                että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
45334:     Nykyisen lain mukaan täydennyakoron                siin sotavammalain ( 404/48) 18 §: ssä
45335: korkein määrä on kalleimmassa paikkakun-               tarkoitetun sotainvaliidien täyden-
45336: ialuokassa 93,150 mk vuodessa, toisessa ryh-           nyskoron korottamiseksi nykyisiä ko-
45337: mässä 81,765 mk ja halvimmassa paikka-                 honneita elinkustannuksia vastaa-
45338: kuntaluokassa 64,860 mk vuodessa. Ne                   vaksi.
45339: sotavammaiset, jotka eivät ole avuttomuus-
45340:        Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
45341: 
45342: 
45343:               Urho Kähönen.                           Leo Häppölä.
45344:               Verner Korsbäck.                        Veikko Vennamo.
45345:               Juho Tenhiälä.                          Urho Saariaho.
45346:               Harras Kyttä.                           Nestori Kaasalainen.
45347:                                      Aaro Kauppi.
45348:                                                                                              1005
45349: 
45350: :X,42,- Toiv. al. N:o 158.
45351: 
45352: 
45353: 
45354:                                  Kähönen ym.: Lisäkorvauksen suorivtamisesta elinkorkonsa
45355:                                    kertakaikkisena nostaneille sotavammaisille.
45356: 
45357: 
45358:                                       E d u s k u n n a ll e.
45359: 
45360:     Molempien viime sotien noin viiteenkym-           Edellä esitetyn ohella on pidettävä epä-
45361: meneen tuhanteen nousevasta sotainvaliidi-         oikeudenmukaisena periaatteessa myöskin
45362: määrästä on lievemmän työkyvyttömyys-              sitä, että työkyvyttömyydeltään samanlai-
45363: .asteen, alle 30 % invaliideja, huomattava         set sotavammaiset joutuvat eri asemaan
45364: määrä. Kuten tunnettua, kehoitti Valtion           riippuen siitä, onko asianomainen kapitali-
45365: tapaturmatoimisto sosiaaliministeriön mää-         soinut elinkorkonsa ennen 1. 1. 1948 vaiko
45366:  räyksestä vuosien 1945-46 aikana tällaisia        sen jälkeen. Tämän johdosta ja kun elin-
45367:  sotainvaliideja nostamaan elinkorkonsa yh-        korkojen kapitalisoiminen tapahtui viran-
45368:  dessä erässä, kertakaikkisena. Näin tekivät-      omaisten lkehoituksesta, olisi !kohtuuHista,
45369: kin monet tämän työkyvyttömyysasteen               että eräissä tapauksissa myönnettäisiin lisä-
45370: sotainvaliidit. Näihin aikoihin valmisteli         korvaus niille, jotka ovat joutuneet ilman
45371: kuitenkin v. 1944 asetettu komitea uutta           omaa syytään kärsimään viranomaisten har-
45372: sotavammalakia. Kun tämän komitean                 kitsemattoman toimenpiteen johdosta. Kun
45373: eräänä tehtävänä oli invaliidikorvausten           tällaisia tapauksia lienee suhteellisen vähän,
45374: riittävyyden tutkiminen, näytti tällöin jo         ei tästä aiheutuisi valtiolle suuria menoja,
45375: todennäköiseltä, että korvauksia tultaisiin        mutta sitä suurempi merkitys olisi siitä
45376: huomattavasti korottamaan, mikä sitten ta-         asianomaisille sotainvaliideille ja olisi se
45377:  pahtui v. 1948 alusta lähtien. Paitsi sitä,       omiaan lujittamaan koko laajojen sotainva-
45378: että korvauksia uuden lain puitteissa huo-         liidijoukkojen luottamusta valtiovallan oi-
45379:  mattavasti korotettiin, muutettiin lakia si-      keudenmukaisuuteen.
45380: ten, että toisten ohella myöskin a;lle 30 % : n       Edellä olevan perusteella kunnioittaen
45381: sotainvailiidit pääsivät osallisiksi kalliinajan   ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
45382: lisistä, joita aikaisemmin oli suoritettu ai-      vomuksen,
45383:  noastaan suurempivammaisille invaliideille.
45384: Ne sotainvaliidit, jotka tietämättä komitean                 että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
45385: Qlemassaolosta ja suunnitellusta elinkorko-               toimenpiteisiin, jotta niille sotavam-
45386:  jen korottamisesta kapitalisoivat elinkor-               maisille, jotka ovat nostaneet elin-
45387: konsa ennen uuden sotavammalain voimaan                   korkonsa kertakaikkisena heinäkuun
45388:  tuloa, ovat täten lähinnä viranomaisten                  1 päivänä 1945 tai sen jälkeen,
45389: toiminnan johdosta joutuneet kärsimään                    myönnettäisiin sellainen lisäkorvaus,
45390:  taloudellisia menetyksiä heidän menettäes-               joka vastaa 1. 1. 1948 voimaan tul-
45391: sään sekä korvausten korotukset, että kal-                leen sotilasvammalain korotettuja
45392:  liinajan lisät. Erikoisesti näin on käynyt               korvauksia.
45393:  niille sotavammaisille, jotka nostivat elin-
45394:  korkonsa ennen varsinaisen inflaatiovyöryn
45395:  alkamista, v. 1945.
45396:       Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
45397: 
45398:                Urho Kähönen.                             Nestori Kaasalainen.
45399:                Helena Virkki.                            Leo Häppölä.
45400:                Verner Korsbäck.                          Veikko Vennamo.
45401:                Juho Tenhiälä.                            Urho Saariaho.
45402:                Harras Kyttä.                             Lauri Kaarna.
45403: 1006
45404: 
45405: X,4s. -   Toiv. al. N:o 159.
45406: 
45407: 
45408: 
45409: 
45410:                                 Tenhiälä ym.: Toimenpiteistä ammattikoulutuksen saanei-
45411:                                    den sotainvaliidien asunnonsaannin helpottamiseksi.
45412: 
45413: 
45414:                                      Eduskunnalle.
45415: 
45416:    Sotainva'liidien Veljesliitto on todennut      deille järjestettäisiin asunto, olisi huoneen~
45417: huolehtiessaan sotainvaliidien työhönsijoi-       vuokrasäännöstelystä a~~t~ava jonkinlai-
45418: tuksesta, että eräänä tätä toimintaa huo-         nen mahdollisuus ensiSIJaiseen asunnon
45419: mattaNasti vaikeuttavana tekijänä useissa         osoi-ttamiseen sotainvaliideille näissä ta-
45420: tapauksissa on asunnon saanti sillä paikka-       pauksissa. Olisi suotavaa, että asiaa koske-
45421: kunnalla, jossa työpaikka voitaisiin osoit-       vassa valtioneuv.oston päätöksessä nimen~
45422: taa. On todel!tu, että monet kurssin käy-         omaan olisi määräys siitä, että ne sotainva-
45423: neet sotainvaliidit eivät kotipaikkakunnal-       liidit, joille työnvälitys on järjestänyt työ-
45424: laan voi harjoittaa uutta ammattia, johon         paikan ja joilla ei ole asuntoa, laskettaisiin
45425: heidät vamman johdosta on koulutettu.             ensisijaisten asunnonsaajien joukkoon, mikä
45426: Useimmassa tapauksessa on työ-paikka osoi-        määräys antaisi huoneenvuokralautakun.-
45427: tettavissa asutuskeskuksissa, joissa asunto-      nille mahdollisuuden asunnon järjestämi-
45428: tiLanne on edelleenkin vaikea. Kysymyk-           seen työpaikan saaneille sortainvaliideille.
45429: sessä ei ole mikään suuri ryhmä, mutta kui-          Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
45430: tenkin näiden sotainv·aliidien ty&ttömyys         eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
45431:  aiheuttaa heille itselleen suuria vaikeuksia
45432:  ja valtiolle kustannuksia he1lle lain mukaan               että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
45433: maksettavan       täydennyskoron muodossa.               toimenpiteisiin, jotta ne ammattikou-
45434:  Valtion varoilla annebtu kallis koulutus voi            lutuksen saarneet asuntoa vailla ole-
45435:  monessa tapauksessa mennä hukkaan, kun                  vat sotainvaliidit, joille työnvälitys
45436:  koulutusta vastaavaa työpaikkaa ei voida                on järjestänyt työpaikan, määrättäi-
45437:  järjestää.                                              siin ensisijaisten asunnonsaajien
45438:    Kun näin ollen on vaitionkin edun mu-                 joukkoon.
45439:  kaista, että työpaikan saaneille sot.ainvalii-
45440:        Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
45441: 
45442: 
45443:                   Juho Tenhiälä.                           Helge Miettunen.
45444:                   Eino Rauste.                             Irma Karvikko.
45445:                   Aukusti Pasanen.                         Harras Kyttä.
45446:                                                                                              1007
45447: 
45448: X,44. -   Toiv. al. N:o 160.
45449: 
45450: 
45451:                                  Tenhiälä ym..: Toimenpiteistä sotainvaliidien työhuoltolain
45452:                                     soveltamisajan pitentämiseksi.
45453: 
45454:                                       Eduskunnalle.
45455: 
45456:     Sotainvaliidien työhuollosta elOikuun 7        taminen tässä vaiheessa ennenaikainen toi-
45457: p : nä 1942 annettua lakia sovelletaan ennen       menpide, 'koSka se riistäisi eräiltä sotainva-
45458: kuluvan vuoden loppua myönnettyyn työ-             liidiryhmiltä heidän oikeutensa työnhuol-
45459: huoltoon. Tämä merkitsee sitä, että vain           toon. Tämän vuoksi lain soveltamisaikaa
45460: niille sotainvaliideille, joille tämän vuoden      olisi pidennettävä vähintäin kahdella vuo-
45461: kuluessa on myönnetty työhuoltoa, voidaan          della, eli vuoden 1953 loppuun asti. Kun
45462: tämän lain mukaan tätä huoltoa antaa. Ne           nykyisessä järjest€lyssä, jonka mukaan so-
45463:  sotainvaliidit, jotka anovat ammattikoulu-        siaaliministeriö hoitaa sotainvaliidien työn-
45464: tusta, yleiskoulutusta tai työväline- ja raaka-    huoltolain soveltamisen työhuoltotoimistonsa
45465:  aineapua vasta vuoden 1952 puolella, eivät        kautta, joka myös vastaa invaliidinhuolto-
45466:  enää saa sotainvaliidien työhuoltolain suomaa     lain toimeenpanosta, ei ole havaittu mitään
45467: etua, vaan anomukset !käsitellään 30. 12. 1946     heilkkouksia eikä käytännöllisiä vaikeuksia,
45468: annetun invaliidihuoltolain nojalla. Inva-         ei hallinnollisiHa eikä säästäväisyyssyillä-
45469: !J.iidihuoltolalki on vaikutuspiiriitään huomat-   lkään voida perustella sotainvaliidien työ-
45470: tavasti suppeampi kuin sotainvaliidien työ-        huoltolain soveltamisen lopettamista. Peri-
45471: 'huoltolaJki sen vudksi, että se sulkee piiris-    aatteessa on selvää, ettei jo saavutettua oi-
45472: tään käytännöllisesti katsoen kaikki tuber-        keutta voida poistaa, j,oten edeHä olevaa esi-
45473: ikuloottiset, useimmat aivovammaiset ja            tystä on pidettävä juriidisestikin täysin sel-
45474: kai!kki sellaiset sotainvaliidit, joi!ka potevat   vänä. Kun sotainvaliidien työhuQiltolainso-
45475:  jatJkuvaa sairautta ja joiden tauti ei ole lo-    veltamisaikaa 23. 12. 1948 sotainvaliidihuol-
45476: pullisesti pysli!htynyt. Sotainvaliidien Vel-      tolain muuttamisesta annetulla lailla rajoi-
45477:  jesliiton suorittaman tutkimuksen mukaan          tettiin, asiaa käsitellyt !komitea nimenomaan
45478:  on vielä joukko sellaisia sotainvaliideja,        edellytti, että sotainvaliidien työhuoltolain
45479:  jotka eivät tähän mennessä ole voineet työ-       sovelluttamisaikaa olisi pidennettävä, jos
45480: huoltoa anoa ja jotka voivat vasta vuoden          tarve sitä vaatii. Ainoastaan siinä tapauk-
45481: 1952 puolella ryhtyä hankkimaan itselleen           sessa, että nykyistä invaliidihuoltolakia
45482: ammattikoulutusta tai muita sotainvaliidien        muutettaisiin käsittämään kaikki ne ryh-
45483: työhuoltolaissa heille taattuja etuja. Lisäksi     mät, joita sotainvaliidien työhuoltolaki kos-
45484:  on otettava huomioon, että on tarkoituksena       kee, mihin ei liene tällä hetkellä käytännöl-
45485:  myöntää uusi haikuaika sotilasvammalain           lisiä mahdollisuuksia eikä aikaakaan, voitai-
45486: mukaan niille sotainvaliideille, jotka eivät       siin sotainvaliidien työhuoltolain soveltami-
45487: syystä tai toisesta ole korvausta lainkaan         nen lopettaa tämän vuoden päättyessä.
45488:  anoneet tai joiden korvausanomus on jätetty          Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
45489:  tutkimatta liian myöhään saapuneena. Tämä         eduSkunnan päätettävälksi toivomuksen,
45490:  tuo sotilasvammalain piiriin uusia sotainva-
45491:  liideja, jotka eivät ole voineet työhuoltoa                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
45492:  anoa, koska heillä ei ole ollut myönteistä               toimenpiteisiin sotainvaliidien työ-
45493:  lrorvauspäätöstä valtion tapaturmatoimis-                huoltolain soveltamisajan pidentämi-
45494:  tosta.                                                   seksi kahdella vuodella eli vuoden
45495:     Kuten edellä olevasta ilmenee, on sota-               1953 loppuun asti.
45496:  invaliidien työhuoltolain soveltamisen lopet-
45497:      Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
45498: 
45499:                   Juho Tenhiälä.                           Eino Rauste.
45500:                   H. A. Kannisto.                          Aukusti Pasanen.
45501:                   E~ Kaitila.                              Helge Miettunen.
45502:                   Irma Karvikko.                           H&rras Kyttä.
45503: 1008
45504: 
45505: X,45.- Toiv. al. N:o 161.
45506: 
45507: 
45508: 
45509: 
45510:                                 Rantala ym.: Eräiden invaliidilainsäädännön ulkopuolelle
45511:                                   jääneiden henkilöiden toimeentulon tu1·vaamisesta.
45512: 
45513: 
45514:                                      E d u s k u n n a 11 e.
45515: 
45516:     Niiden henkilöiden toimeentulon turvaa-       den ulkopuolelle, josta toimenpiteestä ei
45517: miseksi, jotka sodassa saamiensa vammojen         näytä olevankaan ainakaan sanottavasti eri
45518: vuoksi ovat joutuneet joko kokonaan tai           mieliä, olisi myöskin vastaavanlaista turvaa
45519: •huomattavalta osalta työkyvyttömiksi, on         annettava m.iille henkilöille, jotka sotien ai-
45520: valtiovallan puolelta viime vuosina kiinni-       heuttamista olosuhteista johtuen ovat me-
45521: tetty suurta huomiota. Niinpä invaliidilain-      nettäneet terveytensä ja työkykynsä, v~aikka
45522: säädäntöämme on jatkuvasti kehitetty.             he eivät olisikaan voineet osoittaa vammansa
45523: Paitsi suoranaisia eläkkeitä ja im.valiidira-     suoranaisesti sodasta johtuvaksi. Niinikään
45524:  haa, on myöskin työhuollon muodossa an-          on eräitä muitaJkin lmnsalaisia, jotk,a joko
45525: nettu apua ja ammattikasvatusta, jotka toi-       tapaturmasta johtuen ilman omaa syytään
45526: menpiteet ovat kohdistuneet paitsi invalii-       ovat menettäneet huomattavalta osalta työ-
45527:  deihin myös sotaorpoihin ja -leskiin. Myös       kykynsä ja itsensä sekä omaistensa elättä-
45528: muut kuin sotainvaliidit ovat joutuneet en-       mismahdollisuudet taikka jo syntymästään
45529: tistä enemmän valtion tukemistoimista osal-       asti ovat olleet sairaita j,a useinkin joutu-
45530: lisiksi. Niinpä sokeiden avustamiseksi ol-        vat olemaan vähävaraisten omaistensa suu-
45531:  lutta järjestelmää on kehitetty.                 rena taloudellisena taakkana. Olisi syytä
45532:     Samaan aikaan kun inv,aliidien ja sodan       selvittää, pa:ljonko tällaisia yhteiskunnan
45533: _johdosta huoltajansa menettäneiden henio-        välttämättömän avun tarpeessa olevia hen-
45534: löiden aseman parantamiseksi on suoritettu        kilöitä maassamme on, ja sen jälkeen ryh-
45535:  erilaisia toimenpiteitä, on kuitenkin joukko     tyä tarvittaviin toimenpiteisiin heidän ta-
45536: sellaisia henkilöitä, jotka ovat ilmeisesti so-   loudellisen asemansa tukemiseksi. Mieles-
45537: dasta aiheutuneista olosuhteista johtuen me-      tämme hallituksen tulisi suorittaa tällainen
45538: nettäneet terveytensä ja työkykynsä, jäänyt       selvitys mahdollisimmam. nopeasti ja senjäl-
45539:  valtiovallan taholta unohdettuun asemaan.        keen ryhtyä asiassa toimenpiteisiin.
45540: Asiam.omaiset eivät ole voineet osoittaa vam-        Ede'llä mainituilla perusteilla ehdotamme
45541:  mansa, joka heidät on saattanut työkyvyttö-      ·eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
45542: miksi tai ainakin heidän työkykynsä saatta-
45543: nut hyvin heikoksi, suoranaisesti johtuneen                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
45544: sodasta. Näiden joukossa on sellaisiakin                 siin niiden invaliidilainsäädännön ul-
45545:  hen!kilöitä, jotka olivat jo ehtim.eet kansan-          kopuolelle jääneiden henkilöiden toi-
45546:  eläkkeen saamiseksi ryhtyä suorittamaan                 meentulon turvaamiseksi, jotka ovat
45547: ma!ksuja 'kansaneläikelaitokselle, mutta eivät           sodan aiheuttamista olosuhteista joh-
45548:  sittemmin työkykynsä menetettyään voi                   tuen tai muutoin menettäneet tervey-
45549: saada tältä laitokselta eläketurvaa.                     tensä ja työkykynsä, toimittamalla
45550:     Kun nyt pyritään turvaamaan niidenkin                asiasta tutkimuksen sekä antamalla
45551:  vam.husten asemaa, jotka ovat jääneet kan-              sen jälkeen asiasta esityksen Edus-
45552: :saneläkelain edellyttämien vanhuuseläklkei-             kunnalle.
45553:        Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
45554: 
45555:                VHjo Rantala.                            Laura Brander-Wallin.
45556:                Eino Raunio.                             Edvard Pesonen.
45557:                                          0. Muikku.
45558:                                                                                                1009
45559: 
45560: X,46. -   Toiv. al. N:o 162.
45561: 
45562: 
45563: 
45564: 
45565:                                  Lindqvist ym.: Tapatu.rMtJ'Dakuutettujen ja muiden siviili-
45566:                                     invaliidien k1WU~ järjestämisestä sotilasvammalakia
45567:                                     vastaavasti.
45568: 
45569: 
45570:                                       E d u s k u n n a 11 e.
45571: 
45572:   Suomen kansalaiset, j~tka ovat menettä-          silleen kuin eduskunnan 2S päivälnä touko-
45573: IB.eet joko k-Okonaan tai os.aksi työkykynsä,      kuuta 1948 hyvä:ksymä. sötil&ll$vammailaki:
45574: on katsottava oikeutetuksi saamaan yhteis·         takaa asepalvelukoossa tai vastaavissa olo-
45575: irunnalta itselleen tasaveroisen ja kunnolli-      s~teissa. · v&mll_la~t_u~eill~ j~ hei~än o~~i­
45576: ~en eläm-ään tarvittavan riittävän tu~n.           silloon. Osa s1vnh-m:vahide1sta J& heidan
45577: Erilaatuisten onnettomuustapausten, sai-           omalisiatoon eivät .soo mi'Rkäänla.ista lakiin
45578: raullmien tahi synnynnäis;yyd.en seUt'auksena      pel"US~tuvaa eiiikettä tai muuta ,.vustusta.
45579: on maa$a:mme arvion mukaan lähes 30',000           Rauhanolosuhtei~ vammautu:ne-idoo. oikeus
45580: siviili-invali:idia. Invaliiilihuoltolaki, joka.   huoltoon on katsottava sota-v-ammaisten:
45581: on hyväksytty 30 päivänä joulukuuta 194&,          kanssa. täysm samanarvai~ksi.
45582: amtoo; alkeellisen eikeude:n heidän auttami-          Edellä. sanotun pE!rusteella Mitäm:m;e
45583: selleen valtion toim·enpitein. Voimassa eleva      ed:uslrunnan hyväksyttä-väksi toivomuksen,
45584: tapaturmalaki mäiiirää myös vakuutuksen
45585: ottajan antam8J8lll apnaan niille ty&kykyää.n:                dti hallitus ryhtyisi kii1l'eellisesti
45586: menettäneille, joiden katsotaan kuuluvan sa-              totm~~piteisiin   tapatur'ltUJvakuuib8ttu-
45587: notnn lain BJraisu.ute.en. Mutta eivät D.im.ä              j:Me. ja mwiåen sit!m'li-invaliidiett k~
45588: lait 11ahi tässä mainitsema-ttomat muut lB~it              lon järjestämiseksi samanlaiseksi ku'in'ti
45589:  ja asetukset kuitenkaan suo samaa toimeeB-                sotilas'Oammalaki mitäf'M sotainooUi-
45590: tulonturvaa rauhanomaisissa olosuhteissa                   tU-ikin ja heidän (}rnaisiinstJ nähden.
45591:  ty(jkykyään menettäneille ja heidän omai-
45592:      }fQlsingissä 13 päivänä syyskuuta 1951.
45593: 
45594: 
45595:                Bemming Lmd~vist.                  Juho B.Jtlcöun.
45596:                Matti Koivunen,                    Biao Kilpi.
45597:                Kaino Haapanen.                    Elli Juntun.ell.
45598:                Paavo Aitio.                       Ester Häikiö.
45599:                              Anna-Liisa Tiekso-Jsaksson.
45600: 
45601: 
45602: 
45603: 
45604:                                                                                                   127
45605: 1010
45606: 
45607: X,47. -    Toiv. al. N:o 163.
45608: 
45609: 
45610: 
45611: 
45612:                                 Juntunen ym.: Esityksen antamisesta siviiliarpojen ja ala-
45613:                                    ikäisten lasten huoltoon sidottujen siviilileskien aseman
45614:                                    järjestämisestä.
45615: 
45616: 
45617:                                      E d u s k u n n a ll e.
45618: 
45619:     Maassamme on huomattava määrä vähä-              Pääasiallisen toimeentulon muodostavat
45620: varaisia lapsirikkaita perheitä, joiden pää-      perhe- ja lapsilisät. Kun ajattelee orpojen
45621: asiallinen huoltaja on ikuollut.                  huoltoa yksinomaan näillä tuloilla, ymmär-
45622:     Vain harvoissa tapauksissa saavat leski ja    tää heidän vaikean asemansa.
45623: orvot huoltajan kuoltua eläkettä, joka osal-        SotaorvoiHe on sotavammalain avulla
45624: taan turvaisi perheen toimeentuloa ja aut-        turvattu huoltoeläke aina 16 ikävuoteen
45625: taisi leskeä vaikeassa pulmassa orpojen las-      saakka, erikoistapauksissa 17 vuoteen. Sota-
45626: tensa huoltamisessa (lukuunottamatta sota-        leskillä, niilläkin, joiden lapset jo ovat ai-
45627: leskiä ja -orpoja).                               kuisia ja jotka vie·lä OVlat täysin työkykyisiä,
45628:     Etenkin maaseutuoloissa, joissa on nai-       on myös huoltoeläke.
45629: silla vähän työtilaisuuksia, ei leskiäiti per-       Olisi oikeudenmukaista, että myöskin si-
45630: heensä ainoana huoltajana lastensa a:laikäi-      viiliorvot pääsisivät tästä osallisiksi, sekä
45631: syyden ja lasten päivähuollon puuttuvai-          siviilileskistä ne, jotka lastenhoidon vuoksi
45632: suuden vuoksi voi myöskään osallistua an-         ovat sidotut kotiin, eivä1Jkä voi osallistua an-
45633: siotyöhön, jos sellaista olisi saatavissa, on     siotyöhön.
45634: perheen huoltaminen erittäin vaikea kysy-            EdeHä esitettyyn viitaten ~hdotamme kun-
45635: mys.                                              nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
45636:     Perhesuhteiden vuoksi ei leskiäiti voi aja-   vomuksen,
45637: tella määrätyn ammattitaidon hankkimista,
45638: koskapa häneltä puuttuu varoja apulaisen                    että hallitus antaisi ensi tilassa
45639: palkkaamiseen opiskeluajaksi.                            Eduskunnalle esityksen laiksi, jolla
45640:     Valtaosa perheistä asuu vuokrahuoneissa.             siviiliarpojen huolto saatettaisiin yh-
45641: Maaseudulla voi perheellä olla oma maa-                  denmukaiseksi sotaorpojen huollon
45642: tillclm, mutta se ei tuota Imikissa tapauk-              kanssa ja alaikäisten lasten huoltoon
45643: sissa edes perheelle riittävästi leipää, eikä            sidottujen siviilileskien elatus turvat-
45644: rehun puutteen vuoksi voi tilalla kasvattaa              taisiin.
45645: karjaa siinä määrin, että maitotaloustuot-
45646: teita riittäisi myytäväksi.
45647:        Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
45648: 
45649: 
45650:                Elli Juntunen.                            Paavo Aitio.
45651:                Esa Hietanen.                             Hugo Manninen.
45652:                Elli Stenberg.                            Antti Kinnunen.
45653:                Irma Torvi.                               Eino Tainio.
45654:                Antto Prunnila.                         · Judit Nederström-Lunden.
45655:                Nestori Nurminen.                         Mauri Ryömä.
45656:                                                                                            1011
45657: 
45658: X,4s. -   Toiv. al. N:o 164.
45659: 
45660: 
45661: 
45662: 
45663:                                Väyrynen ym..: Tfimenpitleistä metsätyöläisammattikunnan
45664:                                  luomiseksi.
45665: 
45666: 
45667:                                      E d u s kun n a l h.
45668: 
45669:    Varsinlkin tällä hetkellä on metsä- ja        tiettynä määränä pa1v1a, esimerkiksi 250
45670: uittotöissä suuri työvoiman vajaus, ja puu-      päivänä vuodessa, ja tästä työstä muita am-
45671: tetta työvoimasta näillä aloilla on ollut nor-   mattialoja vastaava palkka. Tämä järjes-
45672: maaleinakin vuosina. Kun puu, metsiemme          tely olisi varmaan edullinen molemmille
45673: ,vihreä kulta", on teollisuutemme tärkein        työmarkkinapuolille: työntekijä saisi jatku-
45674: raaka-aine, saattaa työvoimrun jatkuva ki-       vasti työtä ja työnantaja pysyvämpää työ-
45675: ristyminen metsätöissä tuott~~;a sille osalle    voimaa kuin tähän asti. Työt voitaisiin täl-
45676: tuotantoa, joka käyttää r~~;aka-aineena puuta,   laisen ammattikunnan varassa suunnitella
45677: suuria vaikeuksia ja siten koko kansan-          ympärivuotisiksi. Niinikään päästäisiin työ-
45678: taloudellemme arvaamattomia vahinkoja.           voiman liiallisesta vaihtumisesta ja pitkistä
45679:    Eräänä syynä työvoiman puutteeseen            työnetsintämatkoista. Ja täll~kin ammatti-
45680: metsä- ja uittotöissä on jatJk:uvasti kasvava    kunnalle voitaisiin, kuten muillekin, runtaa
45681: maaltapako. Se lienee voimakkailnta juuri        tarpeellinen ammattikoulutus.
45682: metsäseuduilla. Ne, jotka muuttavat asutus-         Kun metsien käyttö näihin saakka on ol-
45683: keskuksiin, edustavat useimmin parhaassa         lut miltei yksinomaan niitten li~8Jll runsasta
45684: iässä olevaa, parhainta työvoimaa. Toisena       hakkaamista, kehoittaisi erikoistuneen met-
45685: syynä on se, että metsätyö, jonka rationali-     sätyöläisammattikunnan luominen suunnit-
45686: sointiin ja järjestelyyn työläisen aseman        telemaan työt niin, että myöskin metsän-
45687: helpottamiseksi ei ole paljonkarun kiinnitetty   hoidollisiin tehtäviin kiinnitettäisiin enem-
45688: huomiota, ei miellytä, sillä se on sesonki-      män huomiota ja metsien tuotosta huolehti-
45689: luontoista, erittäin indeksiherkkää, raskasta    minen saisi enemmän jalansijM kuin tähän
45690: ja huonosti palkattua muuhun ammattityö-         asti.
45691: hön verrattuna. Lisäksi perheenhuoltajan            Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
45692: asemassa olevan metsätyöläisen heikkoa an-       tamme eduskunnan hyvaksyttäväksi toivo-
45693: siota huonontBJa se, että hän tekee työnsä       muksen,
45694: säännönmukaisesti etäälllä kotipaikastaan ja
45695: joutuu kärsimään sen haitrun, minkä erossa                 että hallitus asettaisi komitean tut-
45696: asuminen perheestä tuottaa.                             kimaan, mitä mahdollisuuksia olisi
45697:    Jos metsätyöläisen asemaa halutaan pa-               alaansa erikoistuneen metsätyöläis-
45698: rantaa, olisi pyrittävä luomaan alaansa eri-            ammattikunnan luomiseksi, ja teke-
45699: ikoistunut metsätyöläisammattikunta, jolle              mään sitä tarkoittavat ehdotuksensa.
45700: tBJattaisiin työtä ympäri vuoden tai ainakin
45701:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
45702: 
45703: 
45704:                  Vilho Väyrynen.                         Arvi Turkka.
45705:                  0. Muikku.                              Eetu Karjalainen,
45706:                  J. Väisänen.                            Edvard Pesonen.
45707:                  Juho Karvonen.                          Arvo Sävelä.
45708:                  Unto Suominen.                          K. Alanko.
45709:                  Artturi Koskinen.                       K. F. Haapasalo.
45710: 1012
45711: 
45712: X,49.- Toiv. al. N:o 165.
45713: 
45714: 
45715: 
45716: 
45717:                                    Muikku ym.: Bsf(ykun a.ntt~misesta laiksi metsä- ja uitto-
45718:                                      työläisille tylm"Mmta aiheutuvien työajanmenetys- ja
45719:                                      matkakustannusten korvaamisesta.
45720: 
45721: 
45722:                                          El d u s !k u n n a 11 e.
45723: 
45724:    Metsä- ja -qittotyöt ~uoritetaan maas-             h~i         palkattu työntekijäryhmä !lruin
45725: samme valtavalta osalta aaumattomilla met-            metsä- ja uittotyöläiset joutuu vuosittain
45726: säseuduilla. Tästä. johtuen työntekijät ovat          uhraamaan työnhaJrn1.ru8tannuksiin huomat-
45727: pal]roitettuja matkus.ta.maan kymmeniä ja sa.-        tavan osan p.a)kastaan ja ma;ksamaan kal-
45728: tojalkin 'kilometrejä päästäkseen työmaalle           liimmat ru,dkailmsta:nn.nkset 'lmin mitä ne
45729: ja sieltä takaisin, aiheutuen tästä työnhaki-         olisivat pe:rheen kanssa yhdessä asuen. Mak-
45730: jalle menetystä hukkaantuneide.n. työpäivien          setaall!han esim, viran. ja toimoo. haltijoilla
45731: ja matkasta aiheutuvien matkakulujen muo-             ja eri arrrma.ttikuntiin lkuuluviHe :paremmin
45732: dossa. Ku,n työntekijälle ei korvata. työajan         palkatuille huomattavia pliivärahoja ja kor-
45733: menetystä, eikä myÖSkään rahallisia matka,-           v~Uiksia matkoista, jos työ taikka t"eh,tävä
45734: kustannuksia miltään taholta, niin joutuvat           on B"QO:ritettava varsinaisen oleskelupai!dt:a-
45735: kauempaa tulleet saamaan työsiääri jatku-             kunnan ul~puolella.             .
45736: vasti heikomman tulaksen kuin työmaata lä-               Kun työDtekijä.in työnantajalle esittämät
45737: hempänä asuvat. On vielä huomattavaa, että            toivomukset asiAn järjestämiseksi ~i:vä.t ole
45738: tilanne pitkämatkalaisille muOI:klstuu ~­             jolttan.eet toivottuun tul:dkseen. ~m valtio-
45739: edulliseksi senkin vuoksi, kun työn.tekijän on        vaHaa velv0!1H$uus. ryhtyä toimenp.iteisiin
45740: ennen työkauden päättymistä kerran tarkka             asi.aslta. Ehdotamme eduskunnan hyväksyt-
45741: YBeamminikin matkustettava kotiin po-hem              tävilksi ~vomuksen,
45742: huolto- ynnä muiden asiain hoitamisen
45743: vuoksi. lMellä mainittu epäkohta OB aiheut-                      6Uä ludlitus ttyktyisi kiWeelmW,
45744: tanut oikeutettua tyytymättömyyttä työläis-                    toimenpit'6isii~ nw~       ja uittot'Yöläi-
45745: t-en keskuudessa ja toivotaan siih-en saata-                   sitle' työ.nhausta mhe'lduvien työajan
45746:  van kiireellisesti• km.·jausta. Epäkohdan                     m~tys- ja matkakusmn>'n'USkQII"1JQUs-
45747: !korjaamiseksi olisikin ryhdyttävä toimen,.                    ten, t>wrvaamiseksi lailW,. ja tmtmsi tiilä
45748:  piteisiin. Onhan aivan luonnotonta, että niin                 ltwko.ittavon emykse. EduskunnaUe.
45749:        Helsingissä :1,7 J?.liivänä. s~sku:u.~ 1951.
45750: 
45751: 
45752:                    Otto Muikku.                                  He&ki Bykkää.lä.
45753:                    Juho Karvonen.                                Arvo Ahonen.
45754:                    Jail.mari Väisänen.                           ~. :r.. Haa.pa.salo.
45755:                                          Vilho Väyrynen.
45756:                                                                                            1013
45757: 
45758: X,5o.- Toiv. al. N:o 166.
45759: 
45760: 
45761: 
45762: 
45763:                                 Ta.inio ym.: Mstsä- jtJ ;,.iftotyöpalkkojen korottamisesta
45764:                                     eU1lkusta1lnuksi(l tlo!taaviksi.
45765: 
45766: 
45767:                                      Eduskunnalle.
45768: 
45769:    Kun eduskunnassa viime huhtikuui:t 17            Bam®aikaisesti kuin metsätyöläisten elin-
45770: päivänä 1951 käsiteltiin valtioneuvoston          taSo on jatkuvasti alentunut, ovat puuta
45771: päätöstä metsä- ja uittotyöpalkoista osoitet-     raakä~aineena  käyttävien teollisuuslaitosten
45772: tiin, että ko. päätöksen mukaiset metsätyö-       tuotteiden maailmanmarkkinahinnat jatku-
45773: palkat eivät lähimainkaan vastaa tap.ahtu-        vasti nousseet samalla kun suhdanteet ovat
45774: nutta elinkustannusten nousua ja että he          olleet erittäin edulliset. Kun näin olhm
45775: ovat jääneet jälkeen muidenkin vastaavien         minkäänlaista perustetta palkkojen nykyi-
45776: työalojen palkoista. Samoin osoitettiiln, ettei   selUUin pitämiseen ei ole olemassa, ~hdo­
45777: palkkapäätöksen mukaisia alhaisia urakka-         tamme eduskunnan päätettäväksi toivomuk-
45778: palkkojakaan voida saavuttaa, koska yksik-        sen,
45779: köpalkat on määrätty liian alhaisiksi. Koska
45780: sanotun palkkapäätöksen jälkeen metsä-                      että kallitm kiireellisesti ryhtyisi
45781: palkkoja ei ole korotettu, vaikka hinnat                 toimenpiteisiin metsä- ja uittotyö-
45782: ovat jatkuvasti nousseet, ovat metsätyöpal-              palkkojen korottamiseksi elinkustrtn-
45783: kat jääneet yhäti enemmän jälkeen kohon-                 •uksitJ vaståBViksi ja yksikköpalkko-
45784: naista elinkustannuksista. Niinpä nykyiset               jett määräiimiseksi sellaisiksi, ettii
45785: metsätyöpalkat eivät tarjoa metsätyöläisille             urakkapulkkmwrtn.it todella, voidaan
45786: läheskään sitä elintasoa, jonka he jo vUo-               Bnawttaa.
45787: teen 1948 mennessä olivat saavuttaneet.
45788:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 191'>1.
45789: 
45790: 
45791:                  Eino Tainio.                             '.1\Jiyg Frlnian.
45792:                  J. Mustonen.                             Yrjö Murto.
45793:                                 Anna-Liisä Tiekso~Isa.k!son.
45794: 1014
45795: 
45796: X,51.- Toiv. al. N:o 167.
45797: 
45798: 
45799: 
45800: 
45801:                                 Järnefelt· ym.: Kuntien ja sosiaalista asunnontuotantoa
45802:                                    edistävien säätiöiden ja järjestöjen tukemisesta.
45803: 
45804: 
45805:                                       E d u s kun n a U e.
45806: 
45807:    Nykyinen tilanne maa- ja tonttikysymyk-            Niiden tavoitteiden saavuttamiseksi, joi-
45808: sen alaUa merkitsee vakavaa estettä asunto-        hin edellä on viitattu, olisi valtion varoista
45809: pulasta pääsemiselle. Useimmilla väestö-           myönnettävä halpakorkoisia lainoja sellai-
45810: keskuksilla on mitättömän pieni tonttire-          sille kunnille ja sosiaalista asunnontuotantoa
45811: servi ja, mi!kä pahinta, jos tontteja vielä oli-   edistäville säätiöille ja yhdistyksille, jotka
45812: sikin, ne ovat hajallaan ja siroteltuina sinne     eivät muutoin pysty hankkimaan riittävän
45813: tänne. Yhtenäisiä alueita, joille voisi suun-      suuria asuntoalueita alueittain ra:kentamista
45814: nitella ja rakentaa sosiaaliset vaatimukset        silmällä pitäen. Lainoja voitaisiin myöntää
45815: täyttäviä asuntokaupunginosia., on vain ani-       sekä alueen hankkimista että sillä suoritet-
45816: harvoja. Erityisen huonosti ovat tässä suh-        tavia katu-, viemäri-, vesijohto- ja mahdolli-
45817: teessa asiat monissa kauppaloissamme.              sesti muitalkin nimettyjä perustöitä varten.
45818:    Tärkeimpiä tavoitteita asuntopolitiikan         Tällaisella toimenpiteellä tulisi kaiken to-
45819: alalla onkin se, että asutuskeskukset saatai-      dennäköisyyden mukaan olemaan erityisen
45820: siin hankkimaan itselleen riittävän suuria.,       tervehdyttävä ja liikkeellepaneva vaikutus
45821: asumasoluiksi ja asumalähiöiksi soveltuvia         maamme asuntopolitiikassa. Kuntien ja yh-
45822: maa-alueita, laadituttaruaan pätevillä asian-      teisöjen huomio saataisiin vihdoinkin kiin-
45823: tuntijoilla näille alueille nykyaikaiset ase-      tymään alueittain ra:kentamisen etuihin ja
45824: makaavat ja perustamaan asuntotuotanto-            välttämättömyyteen hall'kkia ajoissa riittä-
45825: ohjelmansa alueittain rakentamisen peri-           vän suuria maa-alueita asunnontuotannon
45826: aatteelle.                                         tarpeisiin. Kuntien !keskinäinen kilpailu
45827:    Läheskään kaikilla västökeSkuksilla ei kui-     edullisista lainoista panisi samalla ponnista-
45828: tenkaan nykyoloissa ole mahdollisuuksia            maan voimat mahdollisimman hyvien asun-
45829: täysin omatoimisesti selviytyä niistä talou-       toalueiden hanik!kimiseen ja pätevien ja so-
45830: dellisista pulmista, joita huomattavarumat         siaalisesti edullisten asemakaavojen luomi-
45831: maanostot ja erityisesti alueiden saatta-          seen.
45832: minen järjestelmällisen asunnontuotannon              Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
45833: edellyttämään kuntoon vaativat. Tästä              eduskunnan hyvälksyttäväksi toivomuksen,
45834: syystä olisi valtion tuen avulla luotava väed-
45835: tökes'kuksille taloudelliset edellytykset mai-               että hallitus antaisi Eduskunnalle
45836: nitunlaisiin asuntopoliittisessa mielessä tär-            esityksen toimenpiteistä niiden kun-
45837: keisiin maanostoihin. Samalla voisi yhteis-               tien ja sosiaalista asunnontuotantoa
45838: kunta suorastaan ratkaisevalla tavalla vai-               edistävien säätiöiden ja järjestöjMt
45839: kuttaa siihen suuntaan, että todella hyviä                tukemiseksi, jotka eivät muutoin
45840: ja nylkyailkaisessa mielessä sosiaaliset vaati-           pysty hankkimaan riittävän suuria
45841: mukset täyttäviä uusia asuntoa!lueita saatai-             alueittain rakentamisen edellyttämiä
45842: siin syntymään ailkana., jolloin muutenkin                asuntoalueita.
45843: joudutaan ponnistamaan voimat asuntopu-
45844: lan poistamiseen.
45845:        Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
45846: 
45847:                   Konsti Järnefelt.                          Jussi Lappi-Seppälä.
45848:                   Esa Kaitila.                               Urho Kulovaara..
45849:                                  T. E. Nordström.
45850:                                                                                               1016
45851: 
45852: X,52. -   Toiv. al. N:o 168.
45853: 
45854: 
45855: 
45856: 
45857:                                 Salmela-Järvinen ym.: Naisten osapäivätyön järjestämistä
45858:                                    koskevan tutkimuksen toimittamisesta.
45859: 
45860: 
45861:                                       E d u s k u n n a ll e.
45862: 
45863:     Viime vuosien ja vuosikymmenien aikana            Laajemmaltikin !katsottuna ei ole kansan-
45864: työmarkkinamme ovat jatkuvasti kehittyneet         taloudellisesti järkevää, että sitä suurta työ-
45865: ·siihen suuntaan, että yhä enemmän naisia          voimamäärää, minkä naimisissa olevat, am-
45866: -osallistuu niihin sekä yksityisillä että julki-   mattitaitoiset naiset muodostavat, ei käytetä
45867: silla aloilla. Vastaava naisten lukumäärän         heidän omalla alallaan, jossa se työpanok-
45868: lisääntyminen on havaittavissa oppilaitok-         sellaan pystyisi laajentamaan tuotantoelä-
45869: sissamme. Ammattikoulutuksen saaneitten            mää ja yleensä lisäämään kansantuloa.
45870:  naisten lukumäärä on maassamme siten ta-          Eräillä aloilla vallitsevista työolosuhteista
45871: vattoman suuri verrattuna moneen muuhun            johtuva työvoiman puute saattaa aiheuttaa
45872: maahan. Vallitsevat työolosuhteet ovat kui-        suorastaan vakavia yhteiskunnallisia vaa-
45873: tenkin sellaiset, että ne estävät suuren osan      roja. Niinpä huutavasta potilaspaikkojen
45874:  ammattitaitoisista ja usein kalliinkin am-        puutteesta huolimatta on monissa sairaa-
45875:  mattikoulutuksen hankkinaista naimisissa          loissa jouduttu su1kemaa.n sairasosastoja
45876:  olevista naisista pysymästä ammatissaan.          vallitsevan hoitajapulan vuoksi, vaikka
45877:  Heidän on näet vaikeata, usein mahdotonta-        samanaikaisesti sairaanhoitajalkoulutus oo
45878:  kin päivittäin irroittautua kodin ja lasten       maassamme huomattavan suuri.
45879:  hoidosta yleisen 'työaikalain mukaiseksi             Lisäksi on otettava huomioon avioliiton
45880:  ajaksi joko siitä syystä, että he eivät halua     epävarmuus. Aviamiehen kuoleman tai avio-
45881:  jättää kotiaan koko päiväksi vieraan henki-       eron takia lapsiaan elättävien naisten luku
45882:  lön haltuun, taikka kotiapulaispulan ja las-      on suuri. Siksi oo tärkeätä, että ammatti-
45883:  ten päiväkotien puutteen vuoksi.                  koulutuksen saanut nainen pysyisi avioliiton
45884:     Mainittu asiantila on monessa mielessä         solmittuaan kosketuksessa .ammattiinsa, jotta
45885:  valitettava. Elinkustannusten kalleus, !kor-      hän ei menettäisi ammattitaitoaan ja toi-
45886:  keat verot, opinto- ja kodinperustamisvelat       saalta pystyisi !kehittämään sitä alansa
45887:  yms. aiheuttavat sen, että perheitten on          uusien vaatimusten mukaisesti.
45888:  vaikeata tulla toimeen aviomiehen tuloilla,          Edellä esitetyn. perusteella ehdotamme
45889:  jotenka aviovaimon olisi osallistuttava per-      kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttä-
45890:  heen elättämiseen. Toisaalta ovat ammatti-        väksi toivomuksen,
45891:  opintoihin uhratut varat menneet hukkaan
45892:  niiden tuottamatta taloudellista hyötyä                      että hallitus kiireellisesti tutkitut-
45893:   asianomaiselle henkilölle. Milloin taas am-              taisi, miten naisten osapäivätyö olisi
45894:  mattikoulutus tapahtuu työpaikassa, aiheut-               maassamme järjestettävä ja ryhtyisi
45895:   taa ammattipätevyyden saavuttooeen hen-                  toimenpiteisiin sen käytäntöön otta-
45896:  kilön poisjääminen työstä ja uuden koulut-                miseksi sekä julkis- että yksityis-
45897:  taminen hänen tilalleen taloudellista vahin-              oikeudellisilla työalo~'lla.
45898:  koa työnantajalle.
45899:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
45900: 
45901: 
45902:                   Martta Salmela-Järvinen.                      Irma Hamara.
45903:                   Aino MalkamäJrl.                              Laura Brander-Wallin.
45904:                   Vappu Heinonen.                               Impi Lukkarinen.
45905:                   Xaisa Hiilelä.                                Meeri Kalavainen.
45906: 1016
45907: 
45908: X,53.- Toiv. al. N:o 169.
45909: 
45910: 
45911: 
45912: 
45913:                                 Pr'llnnila .ym..! f'-rou,nt•jan maksuvelvollisuuteen perustu-
45914:                                     tt4n pa.~lue-a, vak114ttuksen järjestämisestä työntekijän
45915:                                     työssään tai työmatkalla käyttämille työvaatteille ym.
45916:                                     käyttöesineille koituvan vahingon varalta.
45917: 
45918: 
45919:                                       Ed ns kunnalLe.
45920: 
45921:      T,apaturma'\'akuutuslain muban t.alp.atur-   sopimuben laiminlyönti tai r:ikkoo1u.s, voi
45922:   man joiltdosta työntekijälle annetaan ruu-      tyfutai:J.taja joutua k.orv~n työntclcijälle
45923:  miinvammasta wa~hingonkorvausta ~~airu,n­        aiheutun.oon V3!hingon. Yleensä kuitenkin
45924:  hoi.dosta ja ansion me~tyk~stä tilapäisen        tällaiset perusteet puuttu.vat tai ovat vai-
45925: ')ta pysyvän työkyvyttömyyden sattuessa.          ke.a8ti löydettävissä. Johdonmukaisin men.e-
45926:   Sitä vastoin pn.uttuvat työiainsiädfinwtä       telm:ä. täil:aist~n työstä jootuneidea o.mai-
45927:  kokonaan sliä.nnökset siitä, että tapaturman     snusva:hinko~n brvaarn.i8eksi >&lisi lainsää-
45928:  yhteydessä sattuneet työntekijän b:enkilö-       dänn()llä ~lvoittaa. työnantaja järjestämään
45929:  !kohtaisen omaisuuden menetykset, siihen         työnrekijän ty/Sssään tai työmatkallaan
45930:  luettuna erikoisesti työntekijän vaatetus,       säännöllisesti käyttimille !käyttöesmeil,h} ai-
45931:  omat tyi1]mlut, kulkuviHineet, silmälasit ja     :lwutnvan vahingoittumisva.aran vakQutlas.
45932:  pt>oteesit ja niille aiheutuneet vahingm olisi      Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
45933:  korvattava. Niinpä työnt~kijä, jonka joku        nioittaen eduslkunnan päätettäväksi toivo-
45934:  vaatekappale tai muu käyttöesine ta~tur­         muksen,
45935:  man yhteydessä menee käyttökelVIOttoma:ksi,
45936:  saa itse kärsiä sen taloudellisen vahingon,               että hallitus tfJitnit'ltttaisi kiireelli-
45937:  jonka uuden kappaleen hankkiminen aiheut-              Besii tutkimuksen t11önantajan maksu-
45938:  taa. Useasti sattuu myös niin, että sellainen          velvollisuuteen pe:rustuvan pakollisen
45939:  turmeltuu työstä jobtuvissa elosuhteissa il-           vakwutuksen järjestätntisestii seUaisen
45940:  ll'lan, että työntekijän keholle aiheutuu mi-          va~gon vtJralta, j,ka työstä joktu-
45941:  tään vammaa. Tulipa.lo, räjähdys, Bytrvyt-             tlien olosuhteiden tai 1nuun syyn
45942:  tävä tai vaatteita ja muita käyttö~ineitä              mroksi saattaa kohdata t11öntekijän
45943:  muuten pilaavaa ainetta sisältävän mitteen             ty(fsflään tai työmatkalla säännölli-
45944:  rikkoontnminen voi niinikään aiheuttaa                 sesti käyttämiä käyttöesineitä j4 työ-
45945:  työntekijälle ·aineellista vahinkoa. J08 tal-          V(J,atteita, sekä a'Hitaisi Eduskunnalle
45946:  laisen vahingon syyksi voidaan katsoa jon-             esitykset, joihin t~mitett1t tutkimus
45947: Ikun lakisääteisen määräyksen tai tehdyn                antfUt aihetta.
45948:        Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1951.
45949: 
45950: 
45951:                  AJs.tto :Pnnmila.                        A.tma-Liia& 'l'iekao.lstllmsen.
45952:                  ·Esa Hi'et~Wen.                          Hugo~••·
45953:                  Pertti Rapio.                            V. Puumalainen,
45954:                  Matti Meriläinen.                        Matti Koivunen.
45955:                  Arvo Riihimäki.                          Elli Stenberg.
45956:                  Juho Nykänen.                            Irma Torvi.
45957:                  Paavo Aitio.                             Mauri Ryömä.
45958:                  Ju:Jut Bl'tkönell.                       E~9',l'~.
45959:                  $. ·Mtimeu.                              ~~s lfau~jJ,en.
45960:                                                                                        1.017
45961: 
45962: X,rs4.- Toiv. al. N:o 170.
45963: 
45964: 
45965: 
45966: 
45967:                                Niiranen yDl.: Metsä- ym. töissä käytettävien hevosten tapa-
45968:                                   turmavakuutuksesta.
45969: 
45970: 
45971:                                     E duskunnaile.
45972: 
45973:   EduSkunnalle on jo aikaisemmin jätetty        että käytännöHiseltä kannalta oikein ja vält-
45974: aloitteita työnantajan maksuvelvollisuuteen     tämätöntä näissä. tapauksissa noudattaa
45975: perustuvasta. ansiotyössä olevien hevosten      työnantajan pakolliseen tapaturmavakuu-
45976: pakoUisesta tapaturmavalkuutuksesta, sa-        tukseen nojaavaa vakuutusperiaatetta. Vält-
45977: moinkuin pienviljelijäin kotieläimille sattu-   tämätöntä Qn myöSkin pienviljelijäin koti-
45978: neiden vahinkojen korvaamisesta.                eläimille sattuneiden vahinkojen korvaami-
45979:   Aloitteiden johdosta on eduskunta hy-         nen.
45980: väksynyt eräänlaisen toivomuksen ehdotuk-          Edellä esitetyn perusteella ehd"Otamme
45981: sen toteuttamiseksi. - Hallitus ei ole kui-     kunnioittaen eduslkunnan hyväkyttäväksi
45982: tenkaan antanut lakiesityksiä asiasta tai       toivomuksen,
45983: ryhtynyt muihin'kaan toimenpiteisiin. To-
45984: teutettunakin olisivat toivomuksessa edelly-            että hallitus kiireellisesti valmis-
45985: tetyt toimenpiteet riittämättömiä.                    tuttaisi työnantajan pakolliseen ta-
45986:   Kun ansiotöissä sattuneet tapaturmat voi-           paturmavakuutukseen        perustuvan,.
45987: daan tarkoin määritellä ja kun niiden ai-             metsä- ym; töissä käytettäviä hevosia
45988: heuttamat menetybet 'kohdistuvat toisen               koskevan tapaturmavakuutuslakieh-
45989: työssä työskenteleville vähävaraisilie hevos-         dotuksen ja antaisi siitä esityksen
45990: tenomistajille, on sekä periaatteelliselta            Eduskunnalle.
45991:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
45992: 
45993: 
45994:                 Toivo Niiranen.                  Antto Prunnila.
45995:                 Elli Juntunen.                   E. Hietanen.
45996:                 Ester Häikiö.                    Kaino Haapanen.
45997:                 V. Puumalainen.                  Antti Kinnunen.
45998:                 Hugo Manninen.                   Juho Rytkönen.
45999:                 Bernming Lindqvist.              Matti Meriläinen.
46000:                 Juho Nykänen.                    Lauri Myllymäki.
46001:                 Eino Tainio.                     Nestori Nurminen.
46002:                                  Matti Koivunen.
46003: 
46004: 
46005: 
46006: 
46007:                                                                                           128
46008: 1018
46009: X,rus.- Toiv. al. N:o 171.
46010: 
46011: 
46012: 
46013: 
46014:                                  Niiranen ym.: Kotieläimille sattuneiden vahinkojen korvaa-
46015:                                     misesta.
46016: 
46017: 
46018:                                       E d u s kun n a 11 e.
46019: 
46020:   Viitaten toivomusaloitteen N: o 170 pe-                eläintenomistajain karjalle sattu-
46021: rusteluihin esitämme eduskunnan hyväksyt-                neista vahingoista voitaisiin suorit-
46022: täväksi toivomuksen,                                     taa vahingonkorvaus, sekä antaisi
46023:                                                          asiasta esityksen Eduskunnalle.
46024:           että hallitus selvityttäisi, millä ta-
46025:         valla pienviljelijäin ja muiden koti-
46026:        Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
46027: 
46028: 
46029:                   Toivo Niiranen.                         E. Hietanen.
46030:                   Elli Juntunen.                          Kaino Haapanen.
46031:                   V. Puumalainen.                         Antti Kinnunen.
46032:                   11ugo Manninen.                         Juho Rytkönen.
46033:                   11emming Lindqvist.                     Matti Meriläinen.
46034:                   Juho Nykänen.                           Lauri Myllymäki.
46035:                   Eino Tainio.                            Nestori Nurminen.
46036:                   Antto Prunnila.                         Matti Koivunen.
46037:      VALTIOPÄIVÄT
46038:                         1951
46039: 
46040:                LIITTEET
46041:                           XI
46042: 
46043: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT PUOLUSTUS-
46044:    LAITOKSEN PERUSHANKINTOJA JA PALOTORJUNTAA
46045:            KOSKEVAT TOIVOMUSALOITTEET
46046: 
46047: 
46048: 
46049: 
46050:                      HELSINKI 1951
46051:                VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
46052:                                                                                                   1021
46053: Xl,t. -    Toiv. al. N:o 265.
46054: 
46055: 
46056: 
46057:                                     Honkala ym.: Esityk~en wnlamisesta laiksi varojen osoit-
46058:                                       tamisesta puolustuslmtoksen perushankintoihin.
46059: 
46060: 
46061:                                           E d u s k u n n a ll e.
46062: 
46063:   Sotien. jälkeinen budjettipo-litiik!kamme             hankintamel'lOt on heti niiden t'ttltua ajan-
46064: <m. suhtautunut puolustuslaitokseen kylmä-              k~htaisiJksi otettava koko laajuudessaan pe-
46065: kiskoisesti. Valtion tulo- ja menoarvioon               rusteellisesti käsiteltäviksi ja selvitettävä
46066: ()R   tyydytty ottamaan vain ne menoerät,               niin hyvin olemassaolevan materiaalin käyt-
46067: jotka eivät ole olleet poisjätettävissä, ja täl-        töarvon parantaminen kuin sen määrän
46068: löinkin tyydytty alapuolella välttämättö-               lisääminen. Tämä ed-ellyttää erityisen pe-
46069: män tarpeen oleviin määrärahoihin. Puo-                 rushankintaohjelman laatimista.
46070: lustusvoimain pääesikunnan taholta on sen-                 Puolustusvoimain pääesikunnassa laadit-
46071: YltOksi jatkuvasti tuotu esiin huolestumi-              tiinkin jo vu.onna 1949 selvitys siitä, mitä
46072: nen asiantilan johdosta ja tehty aloitteita             varoja puoll:lStuslaitoksen materiaalihankin-
46073: ja esityksiä korjauksen aikaansaa-miseksi.              toihin ja olemassa olevan materiaalin ktm-
46074: Nimel'lOmaan sotamateriaalin hankintoja ei              nostamiseen olisi käytettävä, jotta puolus-
46075: ole lainkaan voitu suorittaa, mistä on ollut            tuslait-os saataisiin sekä koulutuksellisesti
46076: seurauksena sen tason jatkuva aleneminen                että sotavar.ustuksen suhteen sellaiselle ta-
46077: puhumattakaan siitä, että yleistä teknillistä           solle, että se pystyy täyttämään tehtävänsä
46078: kehitystä ei ole kyetty seuraamaan. Tämä                niin hyvin valtalmnnan itsenäisyyden suo-
46079: kaikki on ollut seurausta, paitsi taloudelli-           jana kuin solmimienune sopimusten asetta-
46080: sista va.ikeuksistamme, myös siitä nurja-               mien velvoitusten täyttäjänä. Tämä selvi~
46081: mielisestä suhtautumisesta, joka puolustus-             tys, joka rakentui vuosina 1950'--56 väl'ttä-
46082: laitostamme kohtaan on sodan jälkeen oHut               mättömistä, yleisiin menoihin sisältymättö-
46083: valitettavan yleistä. Ei ole edes tahdottu              mistä menoeristä, päättyi 106 miljardiin
46084: tod-eta ja käytännöllisissä toimenpiteissä              markkaan, mikä merkitsee noin 11-16 mil~
46085: myöntää, että puolustuslaitos on itsenäisen             jardia vuosittain. Kun tämäkin laskelma jo
46086: valtakunnan olemassaoloon välttämättömästi              osoittaa, mitä suuruusltrokkaa nyt kysymyk-
46087: liittyvä laitos. Tosiasia myös on, että sekä            sessä olevat menot ovat, on todettava, että
46088: Pariisin rauhansopimus että ystävyys- ja                niiden sisällyttäminen vuosittaiseen valtion
46089: avun®tosopimus asettavat pu.olustusvoimil-              tulo- ja menoarvioon ei ole mahdollista.
46090: lenune sellaisia velvollisuuksia, jotka edel-           Sen vuoksi asiasta olisi eduskunnalle annet-
46091:  lyttä:vät huomattavia aotilaallisia valmiste-          tava erityinen esitys laiksi puolUstuslaitok-
46092:  lu;ia. Ne ovat kuitenkin j.ää,neet riittämät-          sen perushankinnoista.
46093:  tömiksi, koska hallit-u.svaltan taholta ei ole            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
46094:  luotu niiden s.uOl'ittamiselle välttämättömiä          edUskunnan hyv.ä'kayttä.väksl. toivomuksen,
46095:  taloudellisia edellytyksiä.
46096:     Puomstusrevisio~ joka perusteellisesti sy-                      ettii hallitus ensi tilassa antaisi
46097:  ve:atyi p-u.olust-u.slaitosuu:n.t:ne koskeviin kysy-          Eduskunnalle esityksen. laiksi varo-
46098:  myksiin, asettui sille kallnall~ ~tä maan-                    jelt osoittamisesta. puolustuslaituksen
46099:  puo.tustlilts~n valmistehljsta johtuv111.t perus-             perushankintofh.in.
46100:       RelsingW 1'9 päivinä :syyskuuta 1951.
46101: 
46102: 
46103:           Niilo Honkala.                   Johannes Wirtanen.              Arno Tuurna.
46104:           Uxho Sa.a,riaho.                 Oska.ri Lehtonen.               llrho Kähönen.
46105:           laak::to Hakala.                 Q; A. &hma.n.                   l&.unoJ~.
46106:                               Aarct Kauppi.                   Yrjö KBpeliinen.
46107: 1022
46108: 
46109: XI,2.- Toiv. al. N:o 266.
46110: 
46111: 
46112: 
46113:                                Pasanen ym.: Palontorjunnan järjestämisestä puolustusvoi-
46114:                                   missa.
46115: 
46116: 
46117:                                     E d u s k u n n a li e.
46118: 
46119:     Maassamme tuhoutuu ja vaurioituu vuo-        jiksi j·a suorittajiksi. Mikäli varuskuntien
46120:  sittain suuret määrät omaisuutta tulipa-        palontorjuntakalusto olisi ajanmukaista ja.
46121:  loissa, joiden aiheuttamat vahingot vuodelta    moottoroitua, muodostuisi paikallinen pa-
46122:  1948 on arvioitu 1,240,841,000 markaksi ja      lontorjunta voimakkaa&si, samalla kun ylei-
46123:  vuodelta 1949 1,619,081,000 markaiksi. Näi-     nen paloturvallisuus tehostuisi alueellisen
46124:  den suurien kansantaloudellisten vahinkojen     palontorjunnan kaukoavustuksena.
46125:  ehkäisemiseen ei meillä ole kiinnitetty riit-      Mainituista syistä olisi selvitettävä, missä
46126:  tävästi huomiota.                               laajuudessa varusmiesten palontorjuntakou-
46127:     Valtion omaisuuden suojelemiseksi on         lutus olisi järjestettävä, ja minkä laatuista.
46128:  palotorjuntaa aikaansaatu pääasiassa vain       kalustoa ja mitkä määrät tätä koulutusta.
46129:  rautateillä ja valtion laivoilla sekä           varten olisi hankittava ynnä valmistettava
46130:  puolustuslaitoksessa, m1ssa se puutteel-        palontorjuntakaluston hankintasuunnitelma
46131:  lisen kaluston vuoksi on vajaatehoista.         pitäen silmällä, että joukko-osastot pystyi-
46132:  Valtion omaisuudenkin osalta palon tor-         sivät suojaamaan valtion omaisuutta varus-
46133:  junta nykyisin on yleensä kuntien               lkuntapaikka;kunnilla, avustaisivat kuntia
46134:  palotoimen varassa valtion osallistumatta       palontorjunnassa kalusto- ja henkilöstö-
46135: tästä aiheutuviin menoihin. Puolustuslai-        tuella, tehostaisivat yleistä paloturvalli-
46136:  toksen palokaluston kuluneisuuden ja van-       suutta alueellisella kaukoavustuksella sekä
46137:  huuden vuoksi eivät joukko-osastot ole pys-     antaisivat varusmiehille perusteellisen pa-
46138:  tyneet tehokkaasti avustamaan kuntia palon-     lontorjuntakoulutuksen, jotta kunnilla olisi
46139:  torjuntatehtävissä. Yhteistoimin aikaan-        käytettävissään palontorjunnassaan kyke-
46140: saatuna onnistuneena palontorjuntakysy-          nevää johto-, kouluttaja- ja suoritushenlki-
46141:  myksen ratkaisuna voidaan pitää erään           löstöä.
46142: maalaiskunnan ja joukko-osaston sopimaa             Edellä esitetyn perusteella ehdotamme.
46143:  järjestelyä, jonka mukaan kunta on hankki-      kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
46144: nut tarvittavan palokaluston joukko-osaston      toivomuksen,
46145: asettaessa ja pitäessä hälytysvalmiina sitä
46146: varten tarvittavan koulutetun henkilöstön.                 että hallitus tutkituttaisi, millä ta-
46147: Mainittu järjestely edellyttää, että varus-             voin palontorjuntakoulutus puolus-
46148: miesten palontorjuntakoulutus toimeenpan-               tusvoimissa olisi järjestettävissä ja
46149: naan tarpeen vaatimassa laajuudessa. Kun                minkälaatuista kalustoa ja minkä.
46150: varusmiehille pyritään löytämään sellaisia              verran sitä varten ja yleisen palon-
46151: koulutusmuotoja, jotka hyödyttäisivät heitä             torjunnan tehostamiseksi olisi han-
46152: ja heidän kotikuntaansa myös siviilielämän              kittava, sekä ryhtyisi tutkimusten tu-
46153: palveluksessa, samalla kuin ne sopeutuisivat            loksen mukaisiin t()imenpiteisiin pa-
46154: sotilaskoulutukseen, olisi palontorjuntakou-            lontorjuntakoulutuksen antamiseksi
46155: lutus juuri eräs sellainen. · Varsinkin maa-            puolustusvoimissa ja puolustusvoi-
46156: laiskunnissa tehostuisi palontorjunta niiden            mien käyttämiseksi palontorjuntaan
46157: saadessa asianmukaisesti koulutettua henki-             sekä paloturvaZZ.isuuden tehostami-
46158: löstöä palotoimensa johtajiksi, koulutta-               seen.
46159:        Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
46160: 
46161: Aukusti Pasanen.          Eino Rauste.            Helge Miettunen.           H. A. Kannisto.
46162: Harras Kyttä.             Esa Kaitila.            Irma Karvikko.             Konsti Järnefelt.
46163: VALTIOPÄIVÄT
46164:                 1951
46165: 
46166:         LIITTEET
46167:                   XII
46168: 
46169: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
46170:         TOIVOMUSALOITTEET
46171: 
46172: 
46173: 
46174: 
46175:              HELSINKI 1951
46176:        VALTIONEUVOSTON KIRJAPAIN(}
46177: Rautateiden, maanteiden, siltojen, puhelinlinjojen, satamien ym.
46178:           rakentamista tarkoittavia toivomusaloitteita •
46179: 
46180: 
46181: 
46182: 
46183:                      ....
46184: 
46185: 
46186: 
46187: 
46188:                                                                129
46189:                                                                                            1027
46190: 
46191: XII, 1. -   Toiv. al. N: o 172.
46192: 
46193: 
46194: 
46195: 
46196:                                   Niskala. ym.: Kunnille maantiealueiden lunastamista varten
46197:                                      myönnettävän määrärahan korottamisesta.
46198: 
46199: 
46200:                                       E d u s kun n a 11 e.
46201: 
46202:    Tielain mulkaan kunnat ovat velvollisia       on vuosittain otettu pieni määräraha
46203: maksamaan maantiealueiden pakkolunWJtus-         kalliimpien lunastuskustannusten m.akilalJl.i-
46204: kustannukset. Tämä velvoitus johtaa kum-         seksi, mutta. se on jatkuvasti QSOittal,ltmr»t
46205: minkin eräissä tapauksissa aivan ilmeisiin       liian pi(meksi, eikä eräitä jt) hyväk,syttyjii,
46206: kohtuuttomuuksiin. Etenkin sellaisissa ta-       oikaisuja ole voitu toteutta&, lro$ka ~j oJ~
46207: pauksissa, joissa liikenne on suuresti lisään-   katsottu kohtuulliseksi asettaa. Jm.nnllle yli~
46208: tynyt ja tie tullut ns. valtatieksi; on jou-     voimaisia maanhankintakustannuksia.
46209: duttu tietä oikomaan, levittämään ja siirtä-        Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
46210: mään uuteen pailkkaan. Tällöin on täytynyt       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
46211: ottaa tiemaaksi alueita, jotka asutuskeskuk-
46212: sissa on lunastettava tonttimaan hinnalla.                että h..allitus ryhtyisi kiireellisiin
46213:    Kunnat joutuvat kuitenkin lunastam.aan               toimenpiteisiin kunnille nwq,n.tie-
46214: nämä kalliit aluoot, vaikka tien oikaisu ja             aluei<kn lunastamista varten kiiy.tet-
46215: levitys ei koidu kunnan veronmaksajien hy-              täväksi myönnettävän määrär«<UJ!IJ,
46216: väksi, vaan yleisen, paremman liikennetar-              kMottamiseksi.
46217: poon tyydyttämiseksi. Tähän ta.rlroituk:seett
46218:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 19'51.
46219: 
46220: 
46221:                   Markus Niskal&.                         M; 0. Lahtela.
46222:                   Niilo R~                                Yr3ii H-a-uta:la.
46223: 1028
46224: 
46225: XII,2. -     Toiv. al. N:o 173.
46226: 
46227: 
46228: 
46229: 
46230:                                          Sarjala ym..: Toimenpiteistä Saimaan ja Pielisen vesistö-
46231:                                             alueitten piirissä tuotetun puutavaran kuljetusmahdol-
46232:                                             lisuuksien parantamiseksi.
46233: 
46234: 
46235:                                              E d u s kun n a H e.
46236: 
46237:   Saimaan ja Pielisen vesistöalueet muo-                    tettavaksi lähinnä Laatokan rannalla sijait-
46238: dostava.t metsätaloudellisesti sangen tärkeän               sevissa ja:lostuslaitoksissa. Nykyisin on
46239: osan maastamme. Niiden metsäpinta-ala on                    näitten alueitten metsävarojen hyväksi-
46240: n. 3.s milj. ha jakautuen kasvullisen ja                    käyttö mahdoHista vain Saimaan ja Pieli-
46241: huonokasvuisen metsäma.an kesken seuraa-                    sen vesistöjen kuljetusmahdollisuuksiin tur-
46242: vasti:                                                      vautuen. Ennen sotia helpotti Saimaan ja
46243:                     Kasvunlsta Huonokasv,     Yhteensä
46244:                                                             Pielisen vesistöalueitten puutavaran hyväk-
46245:                         ha          ha            ha        sikäyttöä myös sangen suuressa määrin
46246: Saimaan etel.                                               Saimaan ikanava, jota myöten tuotiin
46247:   vesistöalue . 1,323,000 132,000 1,455,000                 proomu- ja laivakuljetuksina mm. suuret
46248: Saimaan pohj.                                               määrät Helsingissä käytettävää poLtto-
46249:   vesistöalue . 1,024,000 147,000 1,171,000                 puuta sekä runsaasti raskasta ja tilaa vaa-
46250: Pielisen vesis-                                             tivaa puutavaraa, kuten esim. sahatavaraa,
46251:   töalue          971,000 185,000 1,156,000                 parruj•a sekä ainespinotavaraa raaka-ai-
46252:                                                             neeksi meren rannalla sijaitseville ja:los-
46253: Yhteensä        3,318,000 464,000 3,782,000                 tUISlaitoksille ja vientiin. Tämän puUltava-
46254:                                                             ran kuljettaminen rautateitse on osoittau-
46255:   Näistä metsistä yhteiskunnan käyttöön                     tunut suhteellisen kalliiksi ja rasittaa suu-
46256: tulevat puumäärt ovat myös varsin huo-                      resti jo muutenkin ylikuormitetun rauta.tie-
46257: mattavat. Metsäneuvos V. Lihtosen laskel-                   laitolksen ku:lj etU!Skykyä.
46258: mien mukaan ovat ko. vesistöalueitten käyt-                     Suoritetut selvitykset ovat osoittaneet,
46259: töön tulev·at tuottohalkkausmäärät seuraa-                  että Saimaan ja Pielisen vesistöalueilla on
46260: vat:                                                        huomattav,an runsaasti sellaisia metsiä,
46261:                                                             joista sa.atavalla puutavaralla ja erikoi-
46262: Saimaan eteläinen vesistö-                                  sesti pienpuutavaralla ei ole säännöllistä ja-
46263:   alue . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,618,000 k-m3   lostusmahdollisuutta. Valtaosa näistä met-
46264: Saimaan pohjoinen vesistö-                                  sistä sijaitsee Pielisen a:lueella. Metsäneu-
46265:   alue . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,397,000 ,      vos Lihtosen suorittaman tutkimuksen en-
46266: P1elisen vesistöalue . . . . . . 2,559,000 ,                nakkotulokset osoittavat, että viimemaini-
46267:                           Yhteensä 8,574,000 k-m3            tulla vesistöalueella on tuollaisia metsiä yh-
46268:                                                              teensä 729,000 ha, joista valtion metsä-
46269:    Huomattava osa ma.arnme nykyistä met-                    ma.ata 248,000 ha. Kaikkien Pielisen
46270: säteollisuutta toimii myös 'tällä alueella.                  alueella sijaitsevien ja vailla säännöllistä
46271: Viime sodan johdosta on sen kapasiteetti                     ainespinotavaran menekkiä olevien metsien
46272: kuitenkin huomattavasti pienentynyt, eikä                    puuvarasto on 58 mHj. k-m3 ja vuotuinen
46273: sotien jälkeen ole Saimaan ja Pielisen ve-                   kasvu 1,820,000 k-m3, josta teollisuUISraa-
46274: sistöa:lueille rakennettu vastaavasti Ullitta                kapuun osuus ainakin 1,200,000 k-m3. Val-
46275: tuotantokapasiteettia. Tämän -lisäksi on                     tion metsien osalta on puuvarasto 25 milj.
46276: huomattava, että uUISi itärajamme katkai-                    k-m3 ja ka:svu 516,000 k-m3, jaka mel-
46277: see alueen pohjoisos~ssa eräitä vesireittejä,                keinpä kokonaisuudessaan liikenisi teolli-
46278: joita myöten ennen viime sotia kuljetet-                    suuden raaka-aineeksi, koska kotitarvepuun
46279: tiin huomattavat määrät puutavaraa jalos-                    osuus valtion metsien vuotuisesta kasvusta
46280:                                    XI1,2. - Sarjala ym.                                   1029
46281: on varsin vähäinen. Kun pienpuutava-            vuosien aikruta on maassamme ryhdytty
46282: rasta ja ,tällöin erikoisesti paperipuusta      tarmokkaasti kehittämään puutavaran nip-
46283: valmistettavilla tuotteilla on jatkuvasti ky-   pukuljetusta. Ilmeistä onkin, että tätä kul-
46284: syntää maailman markkinoilla ja kun sen         j,etustapaa käyttäen voidaan raakapuun
46285: poistaminen metsistä on metsänhoidon pe-        kuljetuskustannuksissa saavuttaa melkoisia
46286: rusedellytys, on nykyistä tilannetta Sai-       säästöjä toisaalta uitto- ja erotteinkustan-
46287: maan ja Pielisen vesistöalueitten metsien       nusten säästön ja toisaalta uppohäviöitten
46288: hyväksi käytössä pidettävä kansantaloudel-      pienenemisen kautta. Samanaikaisesti kun
46289: lisesti erittäin epätyydyttävänä.               tätä kUljetustapaa kehitetään, olisi suori-
46290:    Tässä yhteydessä voidaan mainita, että       tettava sen edellyttämiä parannuksia Sai-
46291: kaksi huomattavaa puutavarayhtiötä on jo        maan ja Pielisen vesistöalueitten uittoväy-
46292: vuosikausi~a    omistam1ensa siirtolaitteiden   lillä sekä ennen kaikkea pyrittävä yhdistä-
46293: avulla kuljettanut suuria raakapuueriä          mään Saimaan vesistö joko Kymijokeen
46294: Saimaan vesistöstä Kymijoen vesistöön           tai Suomenlahteen, jolloin myös kauKalliet
46295: j,alostettavaksi sen piirissä toimivassa ja-    ja nyt osittain vailla jalostusmahdollisuuk-
46296: lostuslaitoksissruan ja siten ollut vaikutta-   sia olevat metsävarat voitaisiin nykyistä
46297: massa siihen, ettei vailla säännölHstä jalos-   täydellisemmin kuljettaa yhteiskuntaa hyö-
46298: tusmahdollisuutta olevien metsien pinta-ala     dyttämään.
46299: ole nykyistäkin suurempi. To1saalta tämä           Edellä olevan perusteella ja viitaten
46300: on osoituksena siitä, että Saimaan-Pieli-       myös tästä kysymyksestä vuosien 1935,
46301: sen vesistöalueella todella on huomattavia      1941 ja 1945 valtiopäivillä tehtyihin edus-
46302: puuvarastoja, joilla nykyisin ei ole jalos-     kunta-aloitteisiin, esitämme eduskunnan
46303: tuskäyttöä omalla alueellaan.                   hyväksyttäväksi toivomuksen,
46304:    Eräs tämän hetken tärkeimmistä ,talou-
46305: dellisista kysymyksistä on viime sotiemme                että hallitus kiireellisesti suoritut-
46306: johdosta menetetyn puupääoman ja vuotui-              taisi tutkimuksen Saimaan ja Pieli-
46307: sen kasvun korvaaminen sekä metsiemme                 sen vesistöalueitten piirissä tuotetun
46308: tuoton !kohottaminen. Tähän päämäärään                puutavaran kuljetusmahdollisuuksien
46309: pyrittäessä voi vailla säännöllistä menek-            parantamisesta joko Saimaan-Ky-
46310: kimahdollisuutta olevien metsien nykyistä             minjoen välisen uittoväylän tai Sai-
46311: tarkoituksenmukaisempi hyväksikäyttö ja               maan-Suomenlahden välisen kana-
46312: niiden säännölHsen metsänhoidon piiriin               van avulla sekä näiden vaihtoehtois-
46313: saattaminen avata varteen otettavia mah-              ten toimenpiteiden vaatimista kus-
46314: dollisuuksia. Kysymyksen ratkaisu keskit-             tannuksista.
46315: tyy lähinnä kuljetusten järjestelyyn. Viime
46316:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1951.
46317: 
46318:                  Wiljam Sarjala.                        Tahvo Rönkkö.
46319:                  Heikki Soininen.                       Väinö Kaasalainen.
46320:                  J. E. Lampinen.                        Toivo H. Kinnunen.
46321:                  Antti J. Rantamaa.                     Edvard Pesonen.
46322:                  Lauri Solla.                           Aukusti Pasanen.
46323:                  Lauri Kaarna.                          Eino Palovesi.
46324:                  Väinö Rankila.                         Matti Miikki.
46325:                  0. Muikku.                             K. F. Haapasalo.
46326:                  Arvi Ikonen.                           Vieno Simonen.
46327: 1030
46328: 
46329: Xtt,a. - Toiv. al. N :o 174.
46330: 
46331: 
46332: 
46333: 
46334:                                 P&Bånen ynt.: Toimenpiteistä vtlltionrautateiden liikku:vttn
46335:                                    kaluston hankinnan lisäämiseksi.
46336: 
46337: 
46338:                                      E d u s kun n ä 11 e.
46339: 
46340:    Tunnettu tosiasia on, että kuljetustilanne     tioneuvosto ryhtynyt toimenpiteisiin ja
46341: maassamme on erittäin vaikea, aiheuttaen          viime heinäkuun 28 päivänä päättänyt an-
46342: jatkuvasti suurta vahin!koa viennille ja tuon·    taa väestön toimeentulolle ja maan talous-
46343: nille sekä estäen tuotannon ja viennin kas-       eliimålle tärkeiden !kuljetusten varmistami-
46344: vua, puhumattakaan siitä, etti se jo ensi         BEln, valvonnan ja ohjauksen sekä eri kulje-
46345: talvena yhtenä polttoainepulan aiheuttaji.sto.    tustapojen välisen yhteistoiminnan aikaan-
46346: ilmeisesti u:hikaa asutuskeskusten väestön        saamisen kulkulaitosten ja yleisten töiden
46347: terveyttä ja hyvinvointia. Varsinkin tavara-      ministeriölle ja asettanut ministeriön yhtey·
46348: vaunuista ja vetureista rautateiNi on suuri       teen neuvoa antava'ksi elimeksi erikoisen !Jrul-
46349: pula, niin että tärkeitä puutavarakuljetuk-       jetusneuvoston, jdka on ryhtynyt eräisiin
46350: sia ulosvientiä ja polttoainekulutusta varten     järjestelytoimenpiteisiin asiantilan auttami-
46351: ei saada hoidetuksi likimainkaan sillä tavoin     seksi. Tämän kysymyksen hoitamiseen, josta
46352: kuin olisi välttämätöntä, ja rautateiden kul-     riippuu koko talouselämämme menestymin~n
46353: jetuskyky muutenkin on liikenteen tarpeita        ja lil6tt Ylllkauttamispyrkimysten onnistumi·
46354: vastaamaton. Tilanne on käynyt niin ki-           n~n, jopa kdko väestön toimeentulo, eivät
46355: reäksi, että on palkko turvautua huomatta-        nämä toimenpiteet !kuitenkaan il.meisesti ole
46356: vaan henkilöliikenteen supistamiseen, josta       n~kään riittävät. Vai'kka tilannetta Yaltio•
46357: puhumattakaan sen matJkustavalle yleisölle        neuYoston päätöksessä edellytlltyillä toimen-
46358: tuottamasta haitasta, voi koitua vaara rauta-     piteiUä ehkä voidaan jossain määrin helpot-
46359: teiden kilpailukyvylle muiden kuljetuslaitos-     taa ja auttaa tilannetta pahimman ajan yli,
46360: ten kanssa, joille osa matkustajaliikenteestä     tarvitaan kuljetusvai!keuksi~n voittamiseksi
46361: voi siirtyä pysyväisesti'kin. Valtionrauta-       lopullisesti nopeasti ja riittävästi lisää liik-
46362: teille on saatujen tietojen muikaan tilattu       kuv!IA kalustoa, ennen kai!klkea vetureita ja
46363: uutta Hikikuvaa ka:lustoa jonikun verran,         tietenildn myös vaunuja. Kun tällä kertaa
46364: raskaita tavarajunavetureita sekä koti-           on ryhdytty ratojen vahvistamiseen, on täs-
46365: maasta että Sa!ksasta ja vaunuja Pasilan          täkin syystä välttämätöntä, että tämän edel-
46366: konepajasta, mutta nämä eiYät vielä riitä         lyttämää vah:\tempaA vet()Voimaa on tar-
46367: kuljetustilannetta parantamaan, eivät aina-       peeksi käyWttlivlssä. Am.tnattiviraston ta-
46368: kaan riittävän nopeasti, kun uuden kaluston       holta lienee viitne vuosina tehty useita esi-
46369: hankinta on viime -vuosina miltei tyystin         tyksiä uuden mkkuvan lkäluston hankkimi-
46370: laiminlyöty. Käytännössä oleYan kaluston          sesta ja silloin pidllttt täl'keänä, että se suo-
46371: kunto on näin ollen huono jo'htuen mm. ve-        ritettaisiin pitlk:äaikaisella tähtäimellä, jol-
46372: turi'kannan vanhanaikaisuudesta ja loppuun        loin liikenteen säännöllisyys olisi turvattu.
46373: kulumisesta. Onhan vetureistamme yli 30-          Valitettavasti ei näitä esityksiä ole toteu-
46374: 40 vuotta käytössä olleita 43.2 %, 40-50          tettu, nähtävästi valtion varojen puutteen
46375: vuotta vanhoja 22.4 %, !kun normaalikäyt-         takia. Tätä kantaa ei voida kuitenkaan pi-
46376: töaikana pidetään n. 25 vuotta. V aunusto         tää aivan oikeana, koska nämä toimenpiteet
46377: on myös kulunutta sekä uusimisen että kor-        eivät sinänsä lisäisi valtion menoja, sillä
46378: jauksen tarpeessa. Nykyisen liikkuvan ka-         käytetyt varat tulisivat pian välittöminä tai
46379: luston epäedullinen korjausprosentti on näin      välillisinä taJkaisin. Tahdomme myös !kiin-
46380: ollen myös tekijöitä, jot'ka haittaavat liiken-   nittää eduskunnan huomiota siihen, että ko-
46381: nettä. Tilanteen pelastamiseksi onkin val-        timaiset teollisuulaitokset tulevat sotakor-
46382:                                       XII,s.- Pasanen ym.                                  1031
46383: 
46384: vausteollisuuden lakattua ensi vuonna lähi-                että hallitus ryhtyisi kiir§~llise~H
46385: vuosina pystymään parempiin suorituksiin                 toimenpiteisi~n valtiönrautateiden m'k:
46386: veturialalla, varsinkin jos voidaan hanlkinta            kuvan kaluston hankinnan lisäämi-
46387: taata yhtäjaksoisana ja pitemmälle ajalle.               seksi, niin että se saatetaan oikeaan
46388: Niiden työllisyyskysymys saadaan sotakor-                suhteeseen liikenteen tarpeisiin, sekä
46389: vausteollisuuden päätyttyä myös täten tur-               samalla selvittäisi ensi tilassa kysy-
46390: vatuksi.                                                 myksen näiden hankintojen suoritta-
46391:   Edellä. ,lausumamme perusteella ehdo-                  mM~JI- mahdollisuudesta pitemmälle
46392: tamme edus'kun,i:tan hyväksyttil,yäksi, to_ivo-          aj(!Ile vahvistettavaa hankintaohjel-
46393: muksen,         ··         -      ·         · ·          maa noudattaen.
46394:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
46395: 
46396:                  Aukusti Pasanen.                         Harras Kyttä.
46397:                  Helge MiettUn.eh.:                       Konsti Järnefelt.
46398:                  JUho· Heitto. ·                          Juho· Tenhiälä.
46399:                  V. Virtanen.                             Inila Ha.mara:.
46400:                                       K. F. Haapasalo.
46401:  1032
46402: 
46403:  XII,4.- Toiv. al. N:o 175.
46404: 
46405: 
46406: 
46407: 
46408:                                 Honkala ym.: Kokonaissuunnitelman laatimisesta Lounais-
46409:                                   Suomen rautatieverkoston kehittämistä varten.
46410: 
46411: 
46412:                                      E d u s k u n n a 11 e.
46413: 
46414:     Laajalla Lounais-Suomen alueella, jota         1934 rautatielaista tämä rata jäi pois edus-
46415:   idässä ja pohjoisessa rajoittaa rautatie         kunnassa, vain vähäisen äänimäärän puut-
46416:  Helsinki-Tampere-Pori, on rautatieverkko          tumisen takia.
46417:   vielä nykyisin harva ja kehittymätön. Lä-           2) Vuonna 1937 tutkittiin ratasuuntaa
46418:  hes puolen vuosisadan aikana on tehty lu-         Riihimäeltä Liedon asemalle ja sieltä rin-
46419:  kuisia aloitteita ja tutkittu eri vaihtoehtoja    nakkaisratana Turkuun. Lounais-Suomen
46420:  Lounais-Suomen rautatieverkon täydentämi-         kuntain asettama erityinen rautatietoimi-
46421:  seksi. Erityisesti on kysymys Turun-              kunta ryhtyi tätä hanketta ajamaan. V.
46422:  Riihimäen rautatiestä itäisen rautatiever-        1938 rautatielakia eduskunnassa käsitel-
46423:  kostomme yhdysratana varmimpiin sata-             täessä kulkulaitosvaliokunta ja suuri valio-
46424:  miimme ollut vireillä jo puolen vuosisada;n       kunta puolsivat radan rakentamista, mutta
46425:  ajan ja eduskuntakäsittelyssäkin hyvin lä-        hallituksen vastustuksen vuoksi eduskunta
46426:  hellä myönteistä ratkaisua. Ilmeistä on,          sen hylkäsi.
46427:  että Lounais-Suomen rautatieverkostoa on            Yli 100 vuotta vanha ajatus itä-länsi
46428:  ennen pitkää välttämätöntä ryhtyä täyden-         yhdys- ja kauttakulkuliikenneradasta on yhä
46429:  tämään, mutta toisaalta näyttää siltä, että       toteuttamatta ja on sitä pidettävä nykyhet-
46430:  oikean ratkaisun löytäminen vaatii monien         ken tärkeimpänä rautatiepoliittisena kysy-
46431:  eri vaihtoehtojen tarkkaa punnitsemista ja        mylksenämme.
46432:  sen vuoksi perusteellista tutkimista ja suun-
46433:  nittelua. Tälle alueelle eri aikoina ehdote-        3) Myös suunnitelma Helsinki-Pori on
46434:  tuista eri radoista mainittakoon seuraavat:       vuosikymmenien ajan ollut vireillä eräänä
46435:     1) Vanha suunnitelma Turun-Riihimäen           tärkeänä Lounais- ja Etelä-Suomen liikenne-
46436:  radasta, joka yhdistäisi Itä-Suomen rauta-        kysymysten ratkaisuehdotuksena. V. 192()
46437:  tieverkoston Lounais- ja Länsi-Suomen sa-         kulkulaitoskomiteakin ehdotti Helsingin-
46438:  tamiin ja toimisi kaukoliikenne- ja kautta-      Loimaan-Peipohjan rataa, minkä lisäJksi
46439:  kulkuratana. Tämä on eräs vanhimpia rau-          kysymyksestä on tehty lukuisia eduskunta-
46440:  tatiesuunnitelmiamme: jo J. V. Snellman          aloitteita. V. 1936 kulkulaitoskomitea pää-
46441: esitti v. 1850 laatimassaan rautatiesurmni-       tyi kuitenkin tämän radan suhteen kieltei-
46442: telmassa, että tulevien rautateittemme emä-       seen tulokseen. Rinnakkaissuunnitelmana'
46443:  rata tulisi kulkemaan Pietarista Anj,an-         on ollut esillä normaaliraiteinen Forssan-
46444: pellon kautta suoraan Turkuun. Vuoden             Jokioisten-Humppilan rata.
46445: 1904 valtiopäivillä tehtiin eduskunta-aloite         4) Vuosina 1917 ja 1918 valtion taholt~t
46446: Turun-Riihimäen ra:dasta. V. 1913 tutkit-         tehtiin aloite Helsingistä Pitäjämäen kautta
46447: tiin Turun kaupung:i!Ilvaltuuston toimesta        Hangon-Hyvinkään radalle.
46448: suunnat Aura-Riihimäki, Paimio-Riihi-                5) Porkkala;n vuokra-alueen syntyminen
46449: mäki ja Salo-Riihimäki. Vuonna 1920               aiheutti vv. 1944-45 suunnitelman Helsin-
46450: kulkulaitoskomitea puolsi rataa ensimmäi-         gin-OjaJk!kalan radan rakentamisesta, josta
46451: seksi rakennettavana kau.ttakulku- ja kauko-      jatkona voitaisiin rakenta,a oikorata Saloon
46452: liikenneratana. Vuonna 1934 eduskuntakin          ja siten oikaista Helsingin-Turun radassa
46453: lausui toivomuksen tutkimuksen toimittami-        oleva huomattava mutka, sekä toisaalta
46454: sesta mainitulla ratasuunnalla. Vuoden            jatko Porin radalle Risteelle.
46455:                                   XII, 4. --1 HoD'kaila ym.                           1033
46456: 
46457:    6) Raumam. kaupungin toimesta on tut- Se ratkaisisi ikivanhan itä-länsi yhdys- ja
46458: kittu Harvialan-Matkun-Peipohjan suun- kauttakulkuliikennekysymyksen kyeten sa-
46459: ta jatJkona eräissä suunnitelmissa esitetylle malla tasoittamaan liikenteen useampaan
46460: Lahden-Harvialan radalle, jonka peruste- satamaan sekä helpottamaan nykyisin suurta
46461: luna on ollut läntisiin satamiimme suun- liikennepaineUa Riihimäen, Toijalan ja
46462: tautuvan liikenteen aiheuttamien vaikeuk- Tampereen asemilla. Tämän ratasuunnan
46463: sien helpottaminen Riihimäellä.                suuria etuja olisi sen rakentamisen halpuus.
46464:    Kaikkien näiden monil.ukuisten ehdotus- Suoritetun silmämääräisen tutkimuksen mu-
46465: ten tarkoituksena on ollut maamme lounais- kaan olisi n. 116 km mahdollisimman edul-
46466: osan liikenneolojen kehittäminen. Hallit- lista raut,atierakennusmaastoa ja vain 14 km
46467: sevana on ollut kysymys radasta, joka yh- vaikeahkoa sekä n. 50 km keskinlkertaista
46468: distäisi maamme itäisen alueen läntisiin maastoa. Kun ratasuunta noudattaa pää-
46469: vientisatamiin samalla kuin se pienentäisi asiassa vedenjakajia, ei tiellä ole sanottavia
46470: näiden välistä eroa matkoissa ja varmentaisi vesiesteitä, joten siltojH tarvitsisi rakentaa
46471: itäisen teollisuuden maastaviennin talvisin. vain ehkä yksi ainoa. Kallioleikkauksia ei
46472: Toisten aloitteiden johtavana pyrlkimyksenä jouduttaisi tekemään. Maastonsa puolesta se
46473: taas on ollut Helsingin yhteyksien pararo..ta- tulisi siis kustannUJksiltaan ratakilometriä
46474: minen länteen. Minkään näiden suunnitel- kohti ilmeisesti aivan erityisen halvaksi.
46475: mien toteuttamiseen ei kuitenkaan ole            Yhdistämällä tämä rata yhdysradalla Hel-
46476: päästy eikä se näytä olevan mahdollistakaan sinkiin, esim. radalla Somerniemi-Ojakkala
46477: ennenkuin löydetään yhteinen pohja ja sel- -Huopalahti, ratkeaisi myös kysymys Hel-
46478: lainen monipuolisesti tutkittu ratkaisehdo- singin-Porin radasta. Rakentamalla haara-
46479: tus, joka yhtenä ratkaisuna ja siihen luon- rata Saloon voitaisiin myöhemmin edelleen
46480: tevasti liittyvin lisäratkaisuin tyydyttää tärkeällä tavalla täydentää Lounais-Suomen
46481: oleellisen osan niistä tarpeista ja vaatimuk- rautatieverkostoa.
46482: sista, joiden ilmausta eri aikoina syntyneet     Vaikka aivan lähivuosina nähtävästi ei
46483: edellä esitellyt ehdotukset !kukin kohdaltaan voidakaan ryhtyä edes näistä tärkeintä,
46484: ovat.                                          kauttakulkuliikennerataa, rakentamaan, ei
46485:    Koko Lounais-Suomen rautatiekysymys- toisaalta voine kulua pitkää aikaa, ennen-
46486: kompleksin myönteisen ratkaisemisen kan- kuin tätä kysymystä on toden teolla ryhdyt-
46487: nalta näyttääkin sen vuoksi tärkeältä löytää tävä ratkaisemaan. Sen vuoksi olisi jo nyt
46488: jokin sellainen uusi suunta, joka saattaisi syytä ryhtyä tutkimustoimenpiteisiin kysy-
46489: tulla kysymykseen sovitteluratkaisuna eri- myksen kaiken puoliseksi selvittämiseksi,
46490: laisten esitettyjen ehdotusten ja eri intres- jotta hanke toteutettuna palvelisi mahdolli-
46491: sien välillä. RatJkaisua etsittäessä on ensi simman laajoja intressipiirejä ja taloudelli-
46492: kädessä pidettävä silmällä kauttakulku- ja sesti halvimmalla ratJkaisutavaHa toteutet-
46493: kaukoliikennerataa, koska sillä on suuri kan- tuna tyydyttävästi ratkaisisi ne monet eri
46494: santaloudellinen merkitys ja koska joka kysymykset, jotka edellä esiteltyihin erilai-
46495: vuosi vientitavaroittemme kuljetukset suu- siin rataehdotuksiin sisältyvät. Tämä taas
46496: ressa määrässä ruuhkautuvat. Toisaalta teh- edellyttää välttämättömästi sellaista koko-
46497: tävänä on Varsinais-Suomen ja Satakunnan naissuunnitelmaa, joka pohjautuu riittävän
46498: tärkeiden asutusalueiden välisen liikenteen monipuolisiin ja perusteellisiin tutkimuksiin
46499: kehittäminen ja yhteyksien parantaminen ja rakentuu riittäviiill laajalle pohjalle. Ky-
46500: maan muihin osiin.                             symys ei ole vain Riihimäen-Turun radasta
46501:    Kysymykselle edullisen ratkaisun löytä- ja sille esitettävistä eri vaihtoehdoista taikka
46502: miseksi Turun kaupungin ja Lounais-Suo- päinvastoin Helsingin-Porin suunnasta eri-
46503: men kuntien aloitteesta ja toimesta on sil- laisine ratkaisuehdotuksineen, vaan koko,
46504: mämääräisesti tutkittu uusi suunta Riihi- rautatielaitostamme koskevasta valtakunnal-
46505: mäeltä SaJlpauss,elän sivuselän suunnassa Lo- lisesta kysymyksestä, joka on käsiteltävä
46506: pen-Somerniemen-'Someron-Kosken Tl. laajempiin tavoitteisiin pyrkivänä yhtenäi-
46507: kautta Huovintien pysäikille Toijalan-Tu- senä ratkaisuna koko kansantaloutemme etua
46508: run radalle ja siitä edelleen Oripään kautta silmällä pitäen.
46509: Rauman ja Porin radoille. Tämä ehdotus
46510: tuntuu omaavan edellytykset muodostua            Edellä olevan perusteella esitämme edus-
46511: Lounais-Suomen ratasuunnitelman pohjaksi. kunnan päätettäväJksi toivomuksen,
46512:                                                                                         13()
46513: 1034.                            XII,4. - Lounais,Sruunen, ranta tiet.
46514: 
46515:             että hallitus ensi. tilassa tutkitut-          Rauma'n ja Porin radoille ja toimi-
46516:          taisi. ratasuunnan Riihimäeltä Lo.pen,            tuttaisi. muut tarpeelliset tutkimuk66t.
46517:          Somerniemen, Someron, ja Kosken                   sekå laatisi kokonaissuunnitelrQ,aa.
46518:          kautta H uovintielle Turun radalle ja             Lounais-Suomen rauttdieverlwston.Jce~
46519:          Huovintieltä edelleen Oripään kautta.             hittämistä varten.
46520:         H~lsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
46521: 
46522: 
46523:                    Niilo Honkala.                            Kalle. J oldnen.
46524:                    Judit Nederström-Lunden.                  LåWi. ~~cmut~..
46525:                                                              T. Junnila. ··
46526:                    Paavo Aitio.
46527:                    Vappu Heinonen.                           Oskåi:i. Lehtonen.
46528:                    Ture· Hollsten.                           Pentti Niemi. ·
46529:                    Kalervo Saura.                            Ii-ma Torvi. ··
46530:                    knlla N~V.a.Iainen.                       Mauno ·Jussila.
46531:                    Inna.. Ka.rvikko. ·                       Martti 0. Kölit
46532:                    H~rras :Kytta" ··                         Urho Kähönen.
46533:                    Urh!l. Kulova.a;r._a.~                    :Hugo, iJU.or,saar,.
46534:                    Otto Toivonen.                            KaJlie. Joukanen.
46535:                                                                 '   ~ ,..- ','.
46536:                                                                          .-~.
46537:                                                                                 ·
46538:                                                                                 '"\
46539:                                                                                    1035
46540: 
46541: .:Xll,5.- Toiv. al. N:o 176.
46542: 
46543: 
46544: 
46545: 
46546:                                Riihimäki ym.: Rautatien rakentamisesta Helsingistä Pei-
46547:                                   pohjan ja. J(ankaanpään kautta Kauhajoelle.
46548: 
46549: 
46550:                                    Eduskunnalle.
46551: 
46552:    Viitaten vuoden 1950 valtiopäiville jäte-           että hallitus ryhtyisi viipymättä
46553: tyn toivomusaloitteen N: o 309 perustelui-          toimenpiteisiin rautatien rakentami-
46554: hin ehdotamme eduskunnan päätettäväksi              seksi linjalle Helsinki-Vihti-Loi-
46555: toivomuksen,                                        maa--Peipohja sekä jatkona Kau-
46556:                                                     vatsa -Lavia--Kankaanpää-Hauha-
46557:                                                     joki,
46558:      Helsingissä. 13 päivänä syyskuuta 1951.
46559: 
46560: 
46561:                 A:rva Riihimäki;                     Pertti Rapio.
46562:                 Pentti Niemi.                        Antto Pr.unnila.
46563: 1036
46564: 
46565: XII,o.- Toiv. al. N:o 177.
46566: 
46567: 
46568: 
46569: 
46570:                                Tuurna: Rautatien rakentamisesta Voikosken asemalta Hei-
46571:                                    nolan kirkonkylän ja Sysmän Liikolanlahden kautta-
46572:                                    V aajakosken asemalle.
46573: 
46574: 
46575:                                     E d u s k u n n a 11 e.
46576: 
46577:    Rakennettaessa vv. 1928-1932 rautatietä       tuksen helpottajana ja kuljetusmatkojen
46578: Lahdesta Heinolaan suunniteltiin rataa jat-      Iyhentäjänä, on vaivattomasti havaittavissa
46579: kettavaksi toisessa rakennusvaiheessa Kou-       jo yleispiirteisesti •asiaan tutustuttaess.a, ja
46580: vo:Lan ja Mikkelin välillä olevalle Hietasen     siitä on tutkimuksissa esitetty huomattava
46581: asemalle. Tällä yhdysradall.a lienee tarkoi-     määrä tarkempaa selvitystä.
46582: tettu saada ·aikaan suo:vempi yhteys Savon          Tämän pääsuunnan yhteydessä tulee lä-
46583: radalle sekä siten keventää liikennettä ennen    heisesti kysymykseen sen liittäminen poik-
46584: kaikkea suuresti rasitetussa Kouvolan sol-       kiradoin Savon rataan, jollaisena liittäjänä
46585: mukohdassa. Välirauhan aikana 1940-              voisi tulla kysymykseen mm. suunniteltu
46586: 1941 tutkittiin viimeksi mainittu väli uudel-    Heinolan-Le1kolan rata. Siitä on Heino-
46587: leen. Tällöin asetettiin mtojen suunniteltu      lan asemalta Heinolan kirkonkylään ulot-
46588: yhtymäkohta Le1kolan pysäkille, joka on          tuvan 5.5 ikm:n pituisen osan rakentaminen
46589: 8 kilometrin päässä Hietasen asemalta ete-       morristakin syistä tähdellin<en ja kiireelli-
46590: lään. Leikolasta on Heinolan asemalle            nen. Edellä lyhyesti kuvatun Heinolan-
46591: 69.5 km ja Mäntyharjun asemalle 12 km.           Jyväskylän-Haapajärven kautta kulkevan
46592:    Rautatien j•atkaminen Heinolasta, joka        keskusradan kannalta on arvosteltava ja
46593: nyt on radan päätepiste, eteenpäin liittyy       suunniteltava, miten se 1Jarkoituksenmukai-
46594: kysymykseen rautatieyhteyden saamisesta          simmin liittyy Savon radan ja Lahden-
46595: Heinolasta VaajakoskeUe. Tämä n. 133 km          Kouvolan kautta itäänpäin kulkevan radan
46596: pitkä väJi on ainoa avoinna oleva kohta          Hikennejärjestelmään. Tällöin näyttää il-
46597: suuressa halki Suomen kulkeVIassa ratajak-       meiseltä, että Heinolan kirkonkylän ja Lel-
46598: sossa, joka suuntautuu Helsingistä Lahden        lkolan pysäkin välisen, 64 'km: n pituisen
46599: -Heinolan- Jyväskylän- Äänekosken-               rataosan tarkoituksenmukaisuus on otettava
46600: Haapajärven- Ylivieskan-Oulun-Kemin              uudelleen harkittavaksi. Kun Heinolan kir-
46601: kautta Rovaniemelle, KemijärveUe ja edel-        konkylästä käsin on yhdistettävä pohjoisesta
46602: !leen sekä toisena haaran·a Tornioon sekä        etelään kulkeva keskusrata poikkiradalla
46603: siitä eteenpäin KauliJ)antaan ja myöhem-         Savon rataan, niin luonnollisimmaksi vaih-
46604: min kauemmaksi. Etelässä siihen liittyy          toehdoksi tarjoutuu lyhin tie Heinolan kir-
46605: Lahdesta Loviisaan ja Valkomin merisata-         konkylästä itään Voikosken asemalle. Tämä
46606: maan vievä kapearaiteinen rata. Jo pääte-        väli on 48.5 ikm eli siis 15.5 km lyhyempi
46607: tystä ja l"akenteilla olevasta Äänekosken ja     kuin Heinolan kirkonkylästä Leikolaan.
46608: Haapajärven välisestä radan osasta lienee        Sen rakentaminen tulisi siis nykyisten hin-
46609: tosin rakentamatta n. 120 km, mutta muu-         toj.en mukaan n. 150-160 milj. mk halvem-
46610: toin asia on tältäftrin osalta jo lukkoon jär-   maksi kuin Leikolan :vadan, todennäköisesti
46611: jestetty. Mikä merkitys tuollaisella kes-        kustannllilten ero olisi suurempikin sen
46612: keLtä halki maan kulkevalla radalla on rau-      vuoksi, ~että Voikosken suunnassa maasto on
46613: tatieverkostossamme, niin sinänsä, suurena       yksityisesti suoritetussa tutkimuksessa ha-
46614: keskeisenä va1taJmlkutienä, kuin toisten         vaittu edullisemmaksi kuin Leikolaan mene-
46615: pä.äratojen, nim. Tampereen kautta pohjoi-       väHä linjallta. Kun Leikola on Heinolan
46616: seen menevän ja Savon radan liikennerasi-        kirkootkylästä koilliseen ja Voikoski itään,
46617:                                         XII,6.- Tuurna.                                     1037
46618: 
46619: :niin nämä ajatellut ratasuunnat muodosta-         seurauksena myöskin, että Lahden aseman
46620:  vat Savon radan kanssa suorakuhnaisen kol-        Liiallinen liikenteen ruuhkautuma vältet-
46621: _mion, jonka kärki on Voikoskella. Sen itäi-       täisiin, kun sanottu ristikohta v•apautuisi
46622:  nen sivu Savon radalla on 33 ikm, nim.            nielemästä Kouvolan kautta tulevaa ja Lah-
46623:  Voikoskelta Mäntyharjuun 21 km ja siitä           desta Heinolan kautta pohjoiseen suuntau-
46624: .Leikolaan 12 km. Risteyskohtana, jossa            tuvaa sekä päinvastaista liikennettä. Voi-
46625:  Heinolasta Vaajakoskelle ja toisaaLta Lei-        kosken aseman seutujen maasto ja asutus
46626:  kolaan suunnitellut radat tulisivat yhteen,       tekevät myöskin laajojenkin ratapihajärjes-
46627: -olisi jO'ka tapauksessa Heinolan kirkonkylä.      telyjen aikaahsaamisen verrattomasti hel-
46628: ·verrattaessa Heinolan kirkonkylän-Voikos-         pommaksi kuin Lahdessa olisi laita. Jos
46629:  ken ja Heinolan ki11konkylän-Lelkolan ra-         vielä Utin j 1a Harjun asemien suoraan ra-
46630:  tasuuntia toisiinsa liikenteen tarkoituksen-      dalla yhdistämisellä tehtäisiin Kouvolan
46631:  mukaisuuden ja välimatkoille koituvan ly-         vaivaton sivuuttaminen mahdolliseksi, niin
46632:   hentymisen kannalta on ilman muuta luon-         ratasuunta Vaajakoske:Lta päin Heinolan
46633:  :nollista, että kohtisuorasti Savon rataan rtU-   kirkonkylän, Voikosken ja Harjun kautta
46634:  leva Voikosken suunta aikaa.nsaa tehO'kkaim-      itään muodostuisi luontevaksi haaraksi sitä
46635:  man kuljetusvälimatkojen lyhentymisen,            keskusrataa, joka toisena haarana Helsin-
46636:   krm otetaan huomioon sekä pohjoisesta että       gistä Heinolan kautta tällä tavoin suuntau-
46637:  -etelästä tuleva ja samoihin suuntiin me.-        tuisi Jyväskylän läpi pohjoiseen.
46638:   nevä liikenne. Esimerkkinä mainittakoon,            Nyt esitetyn yleispiirteisen selvittelyn
46639:  .että pohjoisesta päin tultaessa Leikolan         jälkeen mainittakoon niistä käytännöllisistä
46640:  :kautta Heinolan .kirkonkylään, matka on          toimenpiteistä ja seikoista, jortka liittyvät
46641:  tosin 17.5 km lyhyempi kuin Voikosken             tähän suunnitelmaan.
46642:  kautta. Mutta Voikoskelta ja sen eteläpuo-
46643:   lelta samaten kuin Voikosken pohjoispuo-            Heinolasta Vaajako.skellre suunnitellun
46644:   lelta pitkän matkaa on väli Voi:kosken           radan vaikeUitena on pidetty Heinolan poh-
46645:   kautta suuresti lyhyempi kuin Le1kolan           joispuolella vastaan tulevaa hankalasti lä-
46646:   kautta. Tätä valaisee maininta, että kun         päistävää maastoa. Nyt meille on selvi-
46647:   Voikoske:Lta Heinolan 'kirkonkylään on, ku-      tetty, että Itä-Hämeen Tie- ja Rautatie
46648:   ten sanottu 48.5 km, niin Voikosken aes-         Oy: n toimesta on, 4 km: n päästä Heinolan
46649:   malta Lelkolllln kll!utta Heinolan 'kirkonky-    nykyisen radan päätepisteestä laskien, ohi
46650:   lään tulisi matkaa 97 km, eli tarkalleen         aikaisemmin mainitun Heinolan kirkon-
46651:   kaksi kertaa enemmän.                            kylän risteyspaikan tutkittu ratasuunta
46652:                                                    Ruotsalaisjärven oihi, edellä viitatun vuori-
46653:      Kouvolan risteyskohdan liikennerasituk-       maooton pakottamana, luodetta kohti Nuo-
46654:  sen helpottamisessa Voikosken kautta Hei-         ramoisjärven kaakkoispuolelle sekä siitä
46655:   nolan kirkonkylään kulkeva rata suorittaisi      suoraan pohjoiseen Päijänteessä olevan Sys-
46656:   samoo tehtävän kuin Leikolan kautta kul-         män pitäjässä sijaitsevan Liikolanlahden
46657:   keva rata, mutta vielä tuntuvasti tehok-         pohjaan eli yhteensä 41 km ynnä kilometrin
46658:   kaammin sen vuoksi, että Leikolan etelä-         pituinen haararata Heinolan kirkonkylässä
46659:   puoleLta edellinen rata vetäisi liikennettä      Ruotsalaisen rantaan. Tältä osalta on laa-
46660:   pois Kouvolaa rasittamasta selliaisten aluei-    dittu valmiit piirustukset radan rll!kenta-
46661:  den osalta, joiden liikenteen ei kannattaisi      mista varten. Tämän suunnan j·artkoksi on
46662:  kiertää Lelkolan :kautta.                         Liikolanlahden pohjasta Vaajakoskelle, yh-
46663:      Kouvolan asemalta Lahden kautta Heino-        teensä 84 km: n matkasta, ets~tty suunrta ja
46664:   lan killkonkylän risteyskohtaan on 105.5 km      piirretty siitä kartta kokoon, jossa 5 cm vas-
46665:   ja Voikosken kautta 7 km lyhyempi martka.        taa kilometriä. Matka Heinolan !kirkonky-
46666:   Tämä osoittaa, että Voikosken kautta raken-      lästä Voikosken asemalle on jo v. 1923
46667:  nettaVIa rata olisi omansa jakamaan idästä-       maantietä varten tutkittu ja maantiesuunta
46668:   päin Kouvolaan tulevan liikenteen siten,         profiileineen piirretty. Äskettäin on yksi-
46669:   että Heinolan :kirkonkylän-Jyväskylän            tyisesti ammattimiehen avulla laadittu alus-
46670:   kautta kulkevalle keskusradalle menevä           tava selvitys oilmistusta suunnasta rauta~
46671:   suuntautuisi Kouvolasta Voikosken ja Hei-        tietä varten. Heinolan radan päästä Lel·
46672:   nolan kirkonkylän kautta luontevasti Jyväs-      kolaan on taas rautatiehallitus v. 1941 suo--
46673:   kylän radalle, mitä Leikolan kaurtta kul-        rittanut suunnan tutkimisen ja muut asia:a!ll
46674:   keva raita ei voisi saada aikaan. Tästä olisi    kuuluVIat valmistukset radan rakemamista;,
46675:                                    ..
46676: 1038                        XII,6.- Voikosken~Vaa.jakosken rata.
46677: 
46678: varten, mutta ne k€Skeytyivät rauhan tul-            ilmenneiden näkökohtien lisäksi siihen, että
46679: tua ja sunnta on jäänyt lopullisesti vahvis-         Päijänteen laaja alue runsasmetsäisine ym-
46680: tamatta ja. päättämättä. Mutta 5.5 km:n              päristöineen tulee tämän suunnitelman. ·to-
46681: ma.tka · Heinolasta Heinolan kirkonkylään            teutuessa liit.etyksi luontevasti. rautatieverk-
46682: on sanotnn suunnitelman perusteella rake.n-          koon Liikolanlahden kohdalta, mihin on
46683: ne:ttavissa. Sen Hsäksi :tarvittaisiin edellä       .pelastettavissa- ne suuret. määrät puutava-
46684: mainittu 1 km satamaraidetta. Heinolan kir-          raa, jotka uittomatkan pituuden vuoksi nyt
46685: konkyläsSä Ruotsalaisjärven- rantaan.                uppoavat, sekä Siitä pohjoiseen. Samoin
46686:  :Edellä .sanotusta selviää,. että ensimmäi-         Puukemian alueet pohjoisempana joutuisi-
46687: senä ·ja .valmiiksi suunnite1tuna tehtävänä          vat välittömästi · rautatien varteen. R&ta
46688: on radan. xakentarilinen •- Heinolasta Heino-        tulisi muutoinkin kulkemaan varsin vau-
46689: lan kirkonkylään äsken mainittuine.satama-           raiden ·ja..t·aloudellisi·a. kehHysmahdollisuuk-
46690: rwtoineen. ·Toiseksi olisi. tehtävänä, suuren        sia omaavien .seutujen lävitse.
46691: keskusradan •aikaansaamiseksi j·a tarkoitilk-          . Edellä sanotun perusteella ehdotan: kun-
46692: senmukai.sella tavalla .liittämiseksi maan           nioittavasti eduskunnan . hyvälksyttäväksi
46693: rauta.tieverkootoon,         Voilmsken_:_Heinolan    toivomuksen,
46694: kirkonky:lä......,..Liikolanlahden pohj·an kautta
46695: V aajakoskelle -kulkevan radan lopullinen                    että· hallitus ryhtyisi .kiireisesti toi-
46696: suunnittelu jo ykSityisesti suoritetun tut-                menpiteisiin normaaliraiteisen . rau-
46697: kimuksen pohjalla ja sitten tämän radan                    tatien rakentamiseksi· Vöiko.sken- ase-
46698: rakentaminen.                                              malta Heinolan .kirkonkylän . kautta;
46699:   ·Nyt .ku....,aillun ratasuunnitelman merki-              Sy.smän pitäjässä olevaan Liikolan-
46700: tyksen enemmäksi selvittärb.iseksi tyydyttä-               lahden. pohjukkaan ja siitä- edeUeem
46701: köön tässä aloittaessa vain viittaamaan jo                 V aajak06ken asemaUe.
46702:        Helsingi.'lsä .19 päivänä syyskuut1a 1951.
46703: 
46704:                                                                      .Arno Tuurna.
46705: 'XII,7.- Toiv. aJ. N:o 178.
46706: 
46707: 
46708: 
46709: 
46710:                               Pesonen ym. : Rawtattien ·rakentamisesta Heinolasta J yväs-
46711:                                   kylän-Pieksämäen · radalle.
46712: 
46713: 
46714:                                    Ed uskunn,all'().
46715: 
46716:    Rautatien rakentaminen Hcinolasta Päi- · toimittamiseen, koska niiden ·menekillä on
46717: jänteen itäpuolitse Jyväskylän-Pieksä- vastassaoo varsin suuret Jmljetusvaikeudet.
46718: mäen radalle on ollut valtiopäivillä käsi- Myöskin teollisuuden syntymistä j·a kehit-
46719: teltävänä yli 60 vuotta. Sen tarpeellisuus tämistä tulisiv.at erikoisesti edistämään ra-
46720: suoranaisellia liilkeyhteytenä viljavien, hy- dan vaikutusalueella· olevat lukuisat kosket.
46721: vin •asuttujen · ja metsärikkaiden · alueiden Vaurai'sta kunnista saataisiin asutuskeskuk-
46722: kannaLta on todettu suuriarvoiseksi.          siin maa- j,a ·;®lirjataloustuotteita samalla,
46723:    Tämän radan rakentaminen tarkoittaisi kun ne olisivat huomattavia taval'ain ku-
46724: luonnollista ja kauan kaivattua parannusta luttajia. Maakunnan taloudelliselle kehi-
46725: Keski- ja Etelä-Suomen välisiin Jrulkuyh- tyksel1e antaisi raut,atie ~arsin suuria ke-
46726: teyksiin. Tällä rautatiellä on puolell:aan hitysmruhdollisuuksia.
46727: paitsi sitä, että se hallmisisi mruhdollisim-    Rauhanteossa alueluovutusten johdosta
46728: man keskeltä kysymyksessä olevan rauta- on rautatieve:r!kostomme supistunut huomat-
46729: tiettömän 'alueen, myös se, että se lyhen- tavasti ja muuttuneet olosuhteet. ovat an-
46730: täisi matkaa Keski- ja Pohjois-Suomesta taneet sille uusi<a tehtäviä. Se seikka, että
46731: sekä Pohjois-Savosta Etelä-Suomeen 50-70 Saimaan kanava ei ole enää käytettävis-
46732: kilometriä. Näin ollen on ilmeistä, että sämme, aiheuttaa sen, että Savosta tuleva
46733: näiltä alueilta Etelä-Suomen satamiin suun- puutavara on nyt entistä enemmän alet-
46734: tautuva tavarankuljetus- samoinkuin hen- tava kuljetma vierutisatamaan käyttämällä
46735: kilöliikennekin suurimmalta osaltaan käyt- laajennetussa mitassa Savon mtaa. Il-
46736: täisi suum1iteltua Itä-Hämeen ·rataa, joten meistä on, että tämä lisääntynyt liikenne
46737: jo yksistään huomattava lkauttakulkulii- tulee kovasti rasittamaan kyseeilistä rauta-
46738: kenne antaa takeet 11ataosan kanoottavai- tietä. Näin ollen olisi ajankohtaista ryh-
46739: suudesta.                                     tyä suunnittelemaan uutta rataa, jolle voi-
46740:    Kyseessäolevalla radalla ei ole merki- taisiin siirtää se osa roskasta liikennettä,.
46741: tystä vain kauttakulkuliikenteen kannalta, mikä ny,t Savon radalle tulee Keski-Suo-
46742: vaa.n puoltavat sen rakentamista monet pai- mesta ja Pohjois-Savosta. Itä-Hämeen ra-
46743: kalliset edut ja tarpeet. Radan vaikutus- tasuunta on näistä syistäkin tullut entistä
46744: piiriin tulisivat laaj.art Itä-Hämeen seudut ajankohtaisemmaksi. Myöskin monet muut
46745: sankko:ine metsi.neen ja vauraine ma:anvil- syyt, joita tässä emme tarkemmin esittelee
46746: jelyksineen. Suunniteltu ratahan ku1kisi puhuvat l'adan rakentamisen puolesta.
46747: pääasiassa selLaisten metsärikkaiden seutu-     Mitä r.adan ra:kennuskustamnuksiin tu-
46748: jen halki, mitkä nyt ovat huonojen ja epä- lee, muodostuu suunniteltu Itä-Hämeen
46749: edullisten uittoväylien varsilla sekä Imu- rata ·edullisesta maastosta ja vähäisistä sil-
46750: kana liikekeskuksista. Kun va:ltiollakin on tarakenteista johtuen suhteellisesti edulli-
46751: radan v<aikut~piiris:sä tuhansien hehtaa- semmaksi kuin monet muut radat. Kyseei-
46752: rien suuruiset metsäalueet, olisi vaitionkin Unen ratasuunta on yli 50 vuotta sitten
46753: etu radasta meLkoinen. Siten av·autuisi tutkittu, mutta nyt saattavat muuttuneet
46754: mahdollisuus myöskin pienen puutavaran, taloudelliset ja valtiolliset olosuhteet puhua
46755: kuten paperipuun ja halkojen markkinoille sen seikan puolesta, että suunnitelmaa olisi
46756: 1040            XII,7.- Rata Heinolasta    Jyväsky~än-Pieksämäen     radalle.
46757: 
46758: ta:vkisterttava. Vuosima 1947-48 on Itä-        tellun radan vaikutuSalueelle joutuisivat
46759: Hämeen Rautatie 0 /Y: n toimesta rata-          myöskin suuret valtion teollisuus- ja tuo-
46760: suuntaa tutkittu täyskoneellrisesti 50 km       tantolaitokset, olisi ,tutkimustyö suoritet-
46761: mrutka Reinolasta pohjoiseen ja puoliko-        tava loppuun v·altion toimesta.
46762: neellisesti maastokorkeuksineen 79 kilomet-       Edellä o1evoon viitaten kunnioittaen eh-
46763: riä sekä laadittu valmiit piirustukset radan    dotamme eduskunnan hyväksyttäväJksi toi-
46764: ralrentamista varten. Tässä yksityisessä        vomuksen,
46765: tutkimuksessa on löydetty ratasuunnalle so-
46766: piva laaksomaasto, mikä huo.mat.tavasti hel-            että hallitus toimituttaisi tutki-
46767: pottaisi rakennuskustannuksia. Radan poh-             muksen rautatien rakentamiseksi
46768:  joisosan suunnasta on esitetty useampia              Heinolasta Jyväskylän-Pieksämäen
46769:  vaihtoehtoja ja näiden Jopullinen ratkaisu           radalle ja sisällyttäisi sanotun radan
46770: jää lopullisten turtkimusten varaan. Kun ei           seuraavaan      rautatierakennusohjel-
46771:  voitane vaatia, että koko ratasuunta pitäisi         maan.
46772: yksityisillä varoilla tutkia ja kun suunni-
46773:        Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
46774: 
46775:                  Edvard Pesonen.                         Hemming Lindqvist.
46776:                  Irma Hamara.                            Wiljam Sarjala.
46777:                  Viljo Virtanen.                         Toivo H. Kinnunen.
46778:                  Arvo Ahonen.                            Tahvo Rönkkö.
46779:                  ,Artturi Koskinen.                      Yrjö Kilpeläinen.
46780:                                       Oskari Lehtonen.
46781:                                                                                                 1041
46782: 
46783: :XII,s. -   Toiv. al. N:o 179.
46784: 
46785: 
46786: 
46787: 
46788:                                  Haapasalo ym..: Rautatien rakentamisesta Heinolan kau-
46789:                                      pungista Paasoon.
46790: 
46791: 
46792:                                        E d u s k u n n a ll e.
46793: 
46794:     V rultioneuvoston helmikuussa 1946 aset-        miota. Kun ratapihat useassa tapauksessa
46795: tama ns. rarutatierakennuskomitea, jonka            ovat sijain1I1i1ltaan sellaisia, että niiden l·aa-
46796: tehtävänä oli vw1m:istella laikia rautatiera-       j·enta:minen riittävässä määrässä maksaa
46797: kennuksista vv. 1947-51, asettui sille kan~         kohtuuttoman paljon tai on maaston ja
46798: nal1e, että Heinolan-Leikolan yhdysrruta            a.sutuksen vuoksi suorastaan mahdoton toi-
46799: kuuluu niiden Imuden kiireeHisesti ralken-          menpide, Ollisi sen vuoksi pyrittävä ohjaa-
46800: nettavan rautatien jouikkoon, joihin ko-            maJan osa tällaisten liikennesolmukohtien
46801: mitea oli sijoittanut sellaiset radat, jotlka       1kautta kulikeva:sta liikenteestä niiden ohitse
46802: sen mielestä oli joka tapauksessa raken-            ja siten ilreventäm&än niiden kuOTmitusta.
46803:  nettava ja jotika myös voidaan suhteelli-          Tämän vuoksi valiokunnan käsityksen mu-
46804: sen helposti saada aikaan. Komitean SIUUn-          kaan olisi edullista rakentaa eräitä päära-
46805:  nite1man miullman mitiin rakennustyöt, mi-         tojam~IDe yhd1stäviä oikoratoja. Täll&is1l[a
46806: käli hallitus ja eduskunta hyvälksyisivät eh-       radoilla vooennettäisiip. myös yliikuorrrnitet-
46807: '<iotetun yhdysradrun rautatieraJ:k;ennusohjcl-     tujen rataosien litlrenettä, ja l~un kuljetus-
46808: maan, aloittaa v. 1950. V. 1954 tämä rau-           matkat sama:1la lyhenisivät, merkitsisi se
46809: tatie olisi sitten va:lmis.                         lkuljetusnopeuden lisäystä ja kuljetuskus-
46810:     Perusteltaessa po. raut·rutien rakentami-       tannusten rulennusta".
46811: sen vähtämättömyyttä ei voida olla viit-               Tässä esitetty ku1kulaitosvailio1mnnan
46812:  taamatta siihen käsitykseen, jota eduskun-         [mnta on juuri ISaJllla, mitä Heinolan ja
46813:  nan kulikulaitosvalioilrunta on 1ähiaHrojen        Sa:vonra<dan yhdysradan rakentarrnisen pe--
46814:  raJU~tatierakennusohjelmrua v. 1950 haTikites-     rusteiluiksi on aina esitetty. Tämä yhdys-
46815:  saan erityisesti korostanut ja jonka mu-           rata on juuri tuollainen oikorata, jOtka
46816:  kaan uusia rautateitä suunniteltaessa t·a-         huomattavassa määrässä tietäisi ·kuljetus-
46817:  louspoliittiset seikat olisi ensi sijassa ase-     nopeuden lisäystä ja kuljetuskustannusten
46818:  tettava määrääv~ksi. Valiokunta nimittäin          alennusta. Se myös irroittaisi rautatieka-
46819:  katsoo, että olisi pyrittävä rwkentam&an           lustoa, josta meillä on huutava puute.
46820:  vain sellaisia rautateitä, jotka heti V'ailmis--      T·aloudelliselta merkitykseltään tärikein
46821:  tuttuaan pa;lveli!Siivat maan teollisuutta,        tämän radan tuottama hyöty on se, että
46822:  vientiä ja ra:a:kaaineläJhte~lle pääsyä. Savon     matka lyhenisi huomattavasti Heilsinikiin,
46823:  lounaisrata olisi juuri täHainen rautrutie,        Hanikoon ja niiden ympäristöön seikä Lou-
46824:  jonka tuottama hyöty olisi erittäin laaja          nais-Suomeen. Tässä muodossa radan vai~
46825:  j•a merkittävä. Eduskunnan ilrulikulaitos-         ikutus ulottuisi alueelle, jota rajoittavat
46826:  valiOikunta lausui edelleen 'käsiJtyksenään        Savonlinna, Mäntyharju, JyväSkylän-Piek-
46827:  <>ikoradoista: ,Katsoen siihen, että eräiden       sämäen ra<dalla oleva Metsolaihti, Ylivies-
46828:  tär~iden rauta<tiesolmukohtien ratapiihojen        kan-I:isalm<en rada!Na o<leva Mehtälä ja
46829:  pienuus heikentälä niiden S'U'or1tuskyikyä j•a      Oulun-Kontiomäen radalila ole'V'a Pitk'ka-
46830:  va~kuttaa      rautateiden kannattavuuteen         rala. Kun tähän ailueeseen liswtäälll radan
46831:  alentavasti, v81li01kunnan mielestä olisi vas~     paikaUinen vailkutuspiilri, joka nykyisten
46832:  taisia rautatiera:kennuksia suunniteltaessa         ratojen vuoiksi on varsin suppea, saadaan
46833:  tähän puoleen kiinnitett&vä vakavaa huo-           radan varsinainen vai:kutusa1ue. Tämä kä-
46834:                                                                                                    131
46835: 1042                           XII,s.- Heinolan-Paason rata.
46836: 
46837:  sittää 24.9 prosenrttia k<Jko Suomen pinta-       10 päivänä 1951 pidetyssä ko. rautatien
46838:  alasta ja sillä asuu 19.8 prosenttia koko         rakentamista koskevassa neuvottelukokouk-
46839:  maan asukkaista. V: n 1948 liikenteestä           sessa, joss'a oli mukana mm. kulkulaitos-
46840:  olisi Savon lounaiscrataa käyttänyt 752,000       ministeri Onni Peltonen, kansanedustajia,
46841:  tonnia tavaraa eli lähes 5 prosenttia kai-        rautatieviTa:nomaisia, kuntien- ja liike-elä-
46842:  kesta kuljetetusta tavarasta ja 341,000 mat-      mäm. edustajia ym., asetuttiin ytksimielisesti
46843:  kustajaa olisi käyttänyt tätä rataa. Kulje-       tälle 'kannaJlle.
46844:  tusmaksuissa olisi säästetty 46 mHj. silloista       Kokouksessa esitelmän pitänyt tekniikan
46845:  mal'lrlma vuosittain. Jos Yöveden sat,ama-        tohtori Reino Castren huomautti, että kun
46846:  rata olisi ollut valmiina, olisi Savon lou-       rautatiehaMitus v. 1940 tutkitutti Savon
46847:  naisradan tavaraliikenne ollut paljon suu-        lounaisratasuunnan Heinola-Vihantasaimi
46848:  rempi, sillä tämän satamaradan koko lii~          -Le1kola, olivat olosuhteet silloin toiset,
46849:  kenne on arvioitu 207,800 tonniksi vuosit-        eikä tällöin kiinnitetty tarpeeksi huomiota
46850:  tain, mistä pääosa olisi mennyt Sarvon rar        radan paikalliseen merkitykseen. Ao. kun-
46851:  doitse etelää:n. Savon lounaisrataa olisi var-    tien toimeksiannosta on te'kn. toht. Castren
46852:  sinkin käytetty vientiteollisuuden kuljetuk-      suorittanut tämän jälkeen niitä paremmin
46853:  sissa talvisatamiin, minlkä lisäksi Helsingin     paJlvelevalla suunnaLla puolikoneellisen tut-
46854:  polttopuut olisi ~kuljetettu tätä tietä ja        kimUJksen. Tämä uusi suunta liittyisi Sa-
46855:  tavaroiden tuonti sisämaahan olisi myös           vonrataan Hietasessa. Aluksi ratasuunta
46856:  ta,pahtunut tätä ra.taa käyttäen. Paikalli-       Heinolasta lähtiessään seuraisi vanhaa
46857:  nen tavaraliikenne arvioidaan 35,000 ton-        suuntaa 21 km, kääntyisi sitten Koskion-
46858:  niksi ja pa~kallinen henkilöliikenne 34,000       järven länsipuolitse N]pulin kylän kautta
46859:  matkustajaksi vuosittain.       Luonnollisesti   Pertunmaam kirkonkylään ja sieltä Hämeen
46860:  rata hyödyttää Helsingin ja muiden lou-          -Hartosenjärven pohjoispuolitse Puuskan-
46861: naisten satama-, teollisuus- ja asutugikes~       kosken suuhun ja täältä edelleen RyOkäs,_
46862: kusten talO'UseläJmää niiden päästyä ny-          veden eteläkärtkeen, mistä se Kaihlasenjär-
46863: kyistä lähemmäksi edellämainituilla alueilla      ven ete1ä:päitse tulisi Hietasen aseman etelä-
46864: olevia raaka-ainelähteitä ja tuotteittensa        päähän. Uusi suunta olisi 1.os !km pitempi
46865: ostajia. Vielä laajemma;He ailueelle ulottuu      kuin vanha suunta, mutta kuitenkin 37
46866: Savon lounaisradan vaikutus tarkasteltaessa       krrn lyhyempi kuin nykyisin Kouvolan
46867: sitä Lahden ja sen ympäriiSitön kanmulta.         kautta. Tämä uusi suunta olisi Mikkelin
46868: Savon lounaisradan valmistuessa lyhenisi-         läänin kunnille huomattavasti edullisempi
46869: vät yhteydet Lahdesta (selkä Vesijärveltä         kuin vanha. Kaikki asutuskeskU!kset, joita:
46870: että Loviisan-Vesijärven radalta) alueelle,       rata voisi hyödyttää, ova.t sen pohjoispuo-
46871: jota rajoittavat Savonlinna, Mäntyharju,          lella. Rautatiematkat uuden suunnan lii-
46872: Haapa.mäen-Jyväskylän radalla o[eva Pe-           kennepaikoille olisivat lyhyemmät kuin
46873: täjävesi sekä Seinäjoen-Ylivieskan ra:dru1la      vanhan suunnan liilkennepaikoille; erotus
46874: oleva Kannus, siis koko Itä- ja Pohjois-          olisi Hartolan V ehka1ahdesta 10 krrn, Per-
46875: Suomeen. Heinolan koihdalla vailkutusalue         tunmaan kirkonkylästä ja Joutsasta 8 km,
46876: on vielä laajempi, ulottuen Putilklroon, Vuo-     HiTVensalmen iki11kornkylästä ja Kissalkos-
46877: hijärvelle, Tiusalaan ja Kokkolaan sekä           kelta 5 km. Uusi suunta kulkee asutumpia
46878: niiden koillispuolelle.                           seutuja, missä sen vaikutus asutuik:se€n ja
46879:    Edellä ol~eva selonteko osoittaa selvästi,     yritteliäisyyteen olisi nopeampi. Vanhalta
46880: että Heinolan ja Savonra.dan yhdistävä            Heinolan-Lelkolan suunmailta tulisi Ryö-
46881: oi'korata on ensisijaisen tärkeä ja lkiireelli-   käsvedeHe tehtävä satama:rata 7 km pit-
46882: sessä järjestyksessä rakennettava. Eri,tyi-       käksi ja va~keaksi. Uudelta Heinolan-
46883: sesti on otettava huomioon, että edellä           Hietasen suunna:lta riittäisi Ryokäsvedelle
46884: mainitun rautat~erakennuskomitean asetta-         1 ikrrn: n raid€, joka antaisi 8 km lyhyem-
46885: man kiireellisyysjärjestyksen perusteella         män matJkan länteen päin. Vielä edulli-
46886: Heinolan ja Savonradan välinen rautatie           sempi olisi tältä suunnalta Kissakoskelie ja
46887: on tällä hetkeLlä osaksi vaLmistuneiden j a  1
46888:                                                   Liekasen rantaan mahdollinen 9 lkrrn : n haa-
46889: osaksi rakenteilla olevien :raUJtateiden jä1l-    rarata, jolloin Kissakosken teollisuus voisi
46890: keen joutunut ensirrnrrnäisenä raJkennetta-       elpyä ja Puulan vesistön koivu- ym. tava-
46891: vaJksi rautatielksi. Perturrmaalla maaliskuun     ran meneJktki vo:irrna;kJkaasti kasvaa.
46892:                                    XII,s.- Haapasalo ym.                                1043
46893: 
46894:    Edellä selostettu uusi suunta on kesällä        Kaiken edellä olevan perusteella kun-
46895: 1950 tutkittu puolikoneellisesti Paasosta        nioittaen ehdotamme eduskunnan hyväksyt-
46896: Hietaseen. Sen johdosta, että ollaan yksi-       täväksi toivomuksen,
46897: mielisiä po. radan suunnasta Heinolan-
46898: Paason välillä (Paasohan on huomattava                   että hallitus kiireellisesti valmis-
46899: teiden risteyspaiikka, josta tieverkosto suun-        tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
46900: tautuu Itä-Hämeeseen) olisi luonnollista,             tyksen rautatien rakentamisesta Hei-
46901: että rautatien rakentaminen aloitettaisiin            nolan kaupungista Paasoon ja ryh-
46902: kiireellisesti tällä välillä ja että matka            tyisi toimenpiteisiin ratasu1mnan
46903: Paasosta Hietaseen tutkittaisiin täyskoneel-          Paaso - Puuskankoski - Hietanen
46904: lisesti mahdollisimman pian. Tämän tutki-             täyskoneellisen tutkimuksen suoritta-
46905: muksen jälkeen olisi sitten mahdollisuus              miseksi.
46906: ratkaista, mikä suunta radalle on edelleen
46907: annettava.
46908:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
46909: 
46910:         K. F. HaapaS'alo.            Bruno J. Sundman.          Aino Luostarinen.
46911:         Edvard Pesonen.              J. Kuittinen.              J. Väisänen.
46912:         Viljo Virtanen.              Artturi Koskinen.          Otto Toivonen.
46913:         Aukusti Pasanen.             Yrjö Kilpeläinen.          E. Antikainen.
46914:         Väinö Kaasalainen.           Elli Nurminen.             Uuno Takki.
46915:         Wiljam Sarjala.              Aino Malka.mäki.           Irma Hamara.
46916:         Tahvo Rönkkö.                0. Muikku.                 Martti J. Huttunen.
46917:         G. Henriksson.               Unto Suominen.             Urho Ku1ovaara.
46918:                                      Toivo H. Kinnunen.
46919: 1044
46920: XII,9. -   'l'oiv. al. N:o 180.
46921: 
46922: 
46923: 
46924: 
46925:                                   Ahonen ym.: Toimenpiteistä rautatien ylikäytäväsillan ra-
46926:                                     kentamiseksi V aajakosken taajaväkisen yhdyskunnan
46927:                                     alueelle.
46928: 
46929: 
46930:                                       E d u s k u n n a 11 e.
46931: 
46932:   Vaajakooken teollisuusalueen laajentuessa           Kun tällainen liikennettä häiritsevä epä-
46933: sekä väestömäärän kasvaessa ovat liikenne-         kohta sijaitsee kaiken lisäksi .teollisuuskes-
46934: kysymykset myöskin monessa suhteessa               ktllksen eniten liikennöidyllä kohdalla, teol-
46935: muuttuneet. Vaaja;kosken paikallislirikenne        lisuusalueen keskustassa, niin mielestämme
46936: on moninkertaistunut sekä myöskin kautta-          olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan
46937: kulkuliikenne lisääntynyt. Tällöin on lii-         poistamiseksi. Ylikäytäväsillan rakentami-
46938: kenteelle hai•talliseksi ja myöskin erittäin       OO!Il ei tuota kovinka;an suuria kustannuk-
46939: vaaralliseksi kohdaksi muodostunut Vaaja-          sia, kun toisella puolella rautatietä on ver-
46940: kosken taajaväkisen yhdyskunnan alu~lla            ra.ten jyrkkä mäki, joka jo simänsä auttaa
46941: sUaitseva rautatienylikäytävä.         Jyväsky-    pengerrystöissä ja kun maantien suuntaa
46942: lästä suuntautuu liikenne kokonaisuudes-           ei tällä kohdalla tarvitse muuttaa. Ylikäy-
46943: saan mainitun ylikäytävän kautta Päijän-           täväsillasta on olemassa jo valmiit piirus-
46944: teen itäpuolelle, samoin p·aikallislHkenne         tuksetkin, joten asiaan on jo aikaisemmin
46945: V aajakoski-J yväsky lä. Pailm:llisliikenteen      kiinnitetty vakavaa huomiota.
46946: henkilökuljetusautoja lähtee Vaajakoskelta            Edellä selostettuun viitaten kunnioittaen
46947: ja saapuu sinne j()lka 15:s minuutti ja            ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
46948: nämä kaikki joutuvat myöskin kulkemaan             toivomuksen,
46949: tämän liikenteelle erit.täin v•aaralliseksi käy-
46950: neen ylikäytävän kautta. Siellä on sattu-                     että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
46951: nut lukuis1a onnettomuuksia aivan viime                    siin Jyväskylän-Pieksämäen radan
46952: aikoinakin. Näkyväisyys ylikäytävälle saa-                 yli V aajakoskcn taajaväkisen yhdys-
46953: vuttaessa kummaltakin suunnalta on erit-                   kunnan alueella johtavan sillan ra-
46954: täin huono ja Jyväskylästä tuLtaessa on                    kentamiseksi.
46955: Hsä:ksi jyrkkä mäki, joka ta•lviseen aikaan
46956: tuottaa liikenteelle haittaa sekä tekee lii-
46957: kenteen en.tistäänkin vaaralllilemmaksi.
46958:        Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
46959: 
46960: 
46961:                Arvo Ahonen.                              V. Puumalainen.
46962:                Vilho Leivonen.                           T. N. Vilhula.
46963:                                                                                            1045
46964: 
46965: XII,to.- Toiv. al. N:o 181.
46966: 
46967: 
46968: 
46969: 
46970:                                 Karjalainen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta rautatien
46971:                                   rakentamiseksi Otanmäestä Lapin asemalle.
46972: 
46973: 
46974:                                      E d u s k u n n alle.
46975: 
46976:    Rautatien rakentaminen Kajaanin-La-            vaa kiertää Murtomäen kautta satamiin.
46977: pin asemie~ välille on ollut pohdittavana         Tarkoitus lienee saada Otanmäen kaivos-
46978: monessa er1 vaiheessa. Tämä poikkira'At           toiminta nopeasti käyntiin ja tuottamaan.
46979: yhdistäisi Kainuun ja Oulujärven etelä-           Sitä osoittaa eduskunnan viime kesäkuussa
46980: puolisen alueen Pohjanmaasta Pohjanmaan           asiasta tekemä päätös ylimääräisen meno-
46981: rataan ja Raahen hyvään satamaan. Ai-             arvion yhteydessä. Kun kyseellisen malmin
46982: kaisemmin on tämän radan tarve perus-             hyväksikäyttö on lopultakin katsottu kii-
46983: teltu pääasiassa puutavaran kuljetuksen ja        reelliseksi, olisi tarkoituksenmukaista jo hy-
46984: maanviljelysmahdollisuuksien paranemisella,       vissä ajoin tutkia rautatien rakentaminen
46985: jossa tärkeää osaa tulisi näyttelemään Raa-       Otanmäestä edelleen Pohjanmaan radalle.
46986: hen hyvä satama. Nämä edut puoltavat ra-          Paitsi Otanmäen yrityksen tarvetta olisi
46987: dan rakentamista edelleen. Nyt on tullut          suoritettavassa tutkimuksessa otettava huo-
46988: lisliiksi uusi ja tärkein tämän radan tarvit-     mioon kaikki ne muut näkökohdat, joiila ai-
46989: sija. Pitkän tutkimuksen alaisena ollut           kaisemmin on perusteltu Kajaanin-Lapin
46990: Otanmäen malmialue on päätetty ottaa              rautatien rakentamista. Raahen satama on
46991: käyttöön. Tällainen teollinen toiminta on         asiantuntijain käsityksen mukaan Pohjois-
46992: luonnollisesti saatava rautatien yhteyteen.       Suomen parhaita. Suhteellisen vähillä kus-
46993: Vähimmillä kustannuksilla ja nopeimmin            tannuksilla se lienee rakennettavissa palve-
46994: saadaan aluksi lyhin rautatieyhteys Otan-         luskelpoiseksi suureliekin liikenteelle. Kun
46995: mäestä Murtomäkeen. Kuten tunnettua,              lisäksi jäätön purjehduskausi kestää Raa-
46996: ovatkin rautatien rakennustyöt jo Murto-          heen useita viikkoja kauemmin kuin esim.
46997: mäen ja Otanmäen välillä käynnissä. Pi-           Ouluun, puoltavat nämä tekijät hyvin pai-
46998: temmällä tähtäimellä asiaa katsellen on il-       navasti Otanmäen-Lapin välisen ratasuun-
46999: man muuta selvää, että Otanmäestä täytyy          nan kaikinpuolista tutkimis:ta.
47000: rakentaa rautatie edelleen Pohjanmaan ra-            Edellä esitetyn perusteella ja asiasta en-
47001: dalle riippumatta siitä, mihin Otanmäen           nen hankittuun aineistoon viitaten ehdo-
47002: malmiSJta saatavan rikasteen varaan perus-        tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
47003:  tettavat valssi- ym. laitteet tulevat lopulli-   täväksi toivomuksen,
47004: sesti sijoitettavaksi. Vaikka ei olekaan vielä
47005: tarkkoja tietoja Otanmäen yrityksen tule-                  että hallitus mahdollisimman pian
47006:  vasta ulkomaisesta vienti- enempää kuin                 ryhtyisi toimenpiteisiin tutkimuksen
47007:  tuontimäärästäkään, tiedetään sen kuiten-               suorittamiseksi rautatien rakentami-
47008:  kin varovaisestikin laskien kehittyvän niin             sesta Otanmäestä Lapin asemalle.
47009: suureksi, ettei ajan mittaan ole kannatta-
47010:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
47011: 
47012: 
47013:               Eetu Karjalainen.                         Vilho Väyrynen.
47014:               Arvi Turkka.                              Kusti Eskola.
47015: 1046
47016: 
47017: XII,u. -    Toiv. al. N:o 182.
47018: 
47019: 
47020: 
47021: 
47022:                                  Kalliokoski ym.: Rautatien rakentamisesta Kokkolasta Saa-
47023:                                     rijärvelle.
47024: 
47025: 
47026:                                      Eduskunnalle.
47027: 
47028:    Yli pu:olen vuosisadan kuluessa on tehty      suhteellisen hyvä kannattavaisuus. Tällai-
47029: kovin lukuisia aloitteita rautatien rakenta-     sia tuloksia osoittivat laskelmat silloin kun
47030: miseksi Kokkolasta Suolahteen. Tällä ra-         oli kysymys Kokkolan-Suolahden rata-
47031: dalla olisi tullut suunnilleen keskeltä hal-     suunnasta. Kokkolan-Saarijärven radan
47032: kaistuksi Lapin jälkeen suurin rautatietön       taloudellinen tulos tulisi olemaan vieläkin
47033: alue maassamme. Sen jälkeen kun edus-            parempi, sillä Suolahden-Saarijärv,en vä-
47034: kunta on hyväksymäänsä rautateiden ra-           linen osa on edellämainitun Kokkolan-
47035: kennusohjelmaan sisällyttänyt rautatien ra-      Suolahden radan maastollisesti vaikein tai-
47036: kentamis.en Suolahdesta Haapajärvelle, on        val, jossa sekä rakennuskustannukset että
47037: mainittu rautati-etön alue melkoisesti pie-      liikennöimiskulut tulevat olemaan huomat-
47038: nentynyt, mutta vieläkin on mainitun,            tavasti suuremmat kuin ratalinjan muilla
47039: eduskunnan hyväksymän rautatielinjan             osil.la.
47040: länsipuolelle jäävä alue toise'kSi suurin           Rautatien tarve - rautateiden yleisen
47041: rautatietön alue rautatiekartallamme.            merkityksen ehkä vähentyessä - on viime
47042:    Kun uusi, jo rakenteilla oleva rautatie       aikoina suuresti lisääntynyt nyt puheena-
47043: tulee kulkemaan Saarijärven kautta ja kun        olevan radan vaikutuspiirissä. Tämän on
47044: se Suolahden-Saarijärven välisen matkan          aikaansaanut uittokustannusten kohoaminen
47045: tulee kulkemaan alkuaan suunnitellun Kok-        ja tästä aiheutuu ,uittojen siirtyminen kui-
47046: kolan-Suolahden radan suuntaa, vaikuttaa         valle maalle". Seutukunnan heikohkoiss.a
47047: tämä sen, että viimeksi mainitun rautatie-       uitto-'Oloissa ei nykyään paljoakaan ta-
47048: linjan toteuttamiseksi ja äsken mainitun         pahdu puutavarain vesitse kuljettamista,
47049: rautatiettämän alueen tarkoituksenmukai-         vaan miltei koko radan pituudelta kulj,ete-
47050: seksi halkais.emiseksi tarvitaan vain Kokko-     taan kaikenlaatuinen puutavara maanteitse
47051: lan-Saarijärven välioon radan rakentami-         Ykspihlajan satamaan. Parin viime vuo-
47052: nen.                                             den kuluessa onkin Kokkolan-Jyväskylän
47053:    Niissä lukuisissa tutkimuksissa, joita mai-   välistä maantietä suuntautunut Ykspihla-
47054: nitulla ratasuunnalla on toimitettu, on osoi-    jaan suunnaton puutavaroilla lastattujen
47055: tettu radan yleinen j.a paikallinen merkitys,    autojen jono, joka ei ole katkennut minään
47056: mm. se, että radan suunta on maastollisesti      vuoden tai vuorokauden aikana.
47057: edullisin kaikista maassamme rakennetuista          Juuri tällaisen pitkiltä matkoilta suun-
47058: tai suunnitellui8ta varsinaisista ratasuun-      tautuvan raskaan liikenteen hoitaminen
47059: nista ja että 8e tästä johtuen on halvimmin      kuuluisi rautateille. Tällaisessa raskaan
47060: ku8tannuksin rakennettavissa kuin mikään         tavaran massakuljetuksessa rautateiden pi-
47061: toinen ratasuunta maassamme. Halvoista           täisi pystyä alentamaan suhteettoman kal-
47062: rakennuskustannuksista ja radan liikennöi-       liita kuljetuskustannuksia ja siten kohotta-
47063: misen helppoudesta, samoin kuin runsaasta        maan metsistä saa.tavaa kansantuloa.
47064: liikenteestäkin taas olisi seurauksena radan        Uudistamatta sitä, mitä po. ratasuunnan
47065:                                   XI1,11.- Kalliokoski ym.                            1047
47066: 
47067: toteuttamista tarkoitt'avissa lukuisissa aloit-        että hallitus kiireellisesti antaisi
47068: teissa on sanottu, ja .edellä lausutun perus-        Eduskunnalle esityksen rautatien ra-
47069: teella ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-              kentamisesta Kokkolasta Saarijär-
47070: väksi toivomuksen,                                   velle.
47071:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
47072: 
47073: 
47074:                  Viljami Kalliokoski.                  Albin Wickman.
47075:                  Eino Palovesi                         Grels Teir.
47076:                  Artturi Koskinen.                     Kusti Esko~a.
47077:                  Vilho Leivonen.                       T. N. Vilhula.
47078:                  Yrjö Hautala.                         M. 0. Lahtela.
47079: 1048
47080: 
47081: XU,12. -   Toiv. al. N:o 183.
47082: 
47083: 
47084: 
47085: 
47086:                                 N. Nurminen ym.: Rautatiesuunnan Eskola-Himanga'ti
47087:                                   satarna koneellisesta tutkimisesta.
47088: 
47089: 
47090:                                    E d u s k u n n a ll e.
47091: 
47092:    Keski-Pohjanmaalla on useita jokia ja        lella olevista. Että nam on, sen puolesta.
47093: syviä satamia, jotka ovat omiaan antamaan       puhuvat seuraavat näkökohdat:
47094: suuremmankin teollisuuden syntymiselle             1) Satama on syvä ,tralli", ajettu v.
47095: mahdollisuuksia, jos valtion taholta aute-      1926 28 jalassa, samassa yhteydessä todettu
47096: taan näiden paikkojen sitomista rautatie-       luotausmittauksissa, ettei satamaan johta-
47097: liikenteen yhteyteen.                           valta väylältä löytynyt 6 syltä, siis 36 jal-
47098:    Keski-Pohjanmaa on valtaosaltaan pien-       kaa matalampaa kohtaa. Edelleen pohja on
47099: viljelysseutua. Maatalous ei anna riittäviä     kivetön ja pitävä, maanlaatu savimutaa.
47100: elinmahdollisuuksia, vaan pienviljelijöiden        2) Satamaan merestä johtava väylä on
47101: aikuiset lapset joutuvat muualle työnha-        suora tehden vain yhden noin 20 asteen
47102: kuun, samoin kuin pientilalliset joutuvat       mutkan, eli siis paras mahdollinen, niin
47103: kaikki hakemaan sivusta ansiotyötä selviy-      ettei merenkäynti pääse vaikuttamaan sa-
47104: tyäkseen menoistaan. Myöskin varsinaisen        tamaan. Sisääntuloväylä on pienin kustan-
47105: ansiotyöstä elävän työväestön määrä on          nuksin valaistavissa, tarvitaan vain kahdet
47106: suuri eikä sille ole nykyisin riittävästi       linjavalot.
47107: työtä, vaan monissa pitäjissä esiintyy ns.         3) Satama on a:llasmainen eikä suppilo-
47108: rakenteellista työttömyyttä, on aina ole-       mainen, minkä -etu on siinä, että mereltä
47109: massa työttömiä. Keski-Pohjanmaalla täy-        käyvä aallokko häviää satama-altaassa, kun
47110: tyisikin saada syntymään suurempaa teolli-      se suppilomaisessa on vaikeasti torjutta-
47111: suutta, jotta voitaisiin poist-aa tämä raken-   vissa. Satama-allas on kylliksi tilava, lisäksi
47112: teellinen työttömyys.                           on suojaisia kohtia aivan välittömässä lähei-
47113:    Teollisuuden syntymiselle ovat kaikki        syydessä, joten esim. puutavaran varastoi-
47114: edellytykset olemassa, kun sitä vain avuste-    minen käy hyvin päinsä.
47115: taan valtiovallan toimenpiteiden avulla.           4) Luonto on muodostanut sataman
47116: Monen vuosikymmenen ajan on puhuttu             suulle luonnollisen aallonmurtajan, joka
47117: radan tarpeellisuudesta Himangan sata-          voidaan aivan pienin kustannuksin kivi-
47118: maan ja alustavia tutkimuksia'kin on suori-     riuttojen välit täyttämällä saada meren-
47119: tettu radan suunnasta. On esitetty, että        käynnin täysin kestäväksi.
47120: rata haarautuisi Ylivieskasta Himang.alle ja       5) Lestijoen suun suvantoalue muodos-
47121: siten yhdistäisi suora·an Savon poikkiradan     taa erinomaisen laituripaikan pienemmille
47122: Himangan satamaan. Myös on esitetty läh-        aluksille ja hinaajille, ja sen väylä voidaan
47123: tökohdaksi Eskolaa, joka on myös huomat-        pienin kustannuksin ruopata 12 jalkaa,
47124: tava puutavaran lastausasema. Eskolasta         kun pohjassa ei ole kiviä.
47125: on matkaa Himangan satamaan vain noin              Kun Himangan satama saataisiin rauta-
47126: 20 km. Maasto on pääasiassa tasaista            tieyhteyden kautta sisämaan yhteyteen, olisi
47127: hiekkakangasta ja vähin kustannuksin olisi      se omiaan synnyttämään teollisuutta Lesti-
47128: rautatie rakennettavissa.                       joen varteen ja etenkin Himanga:lle. Tällä
47129:    Asiantuntijain käsityksen mukaan on          toimenpiteellä edistettäisiin koko maakun-
47130: Himangan satama luonnon muodostamista           nan taloudellista elpymistä.
47131: satamista paras Merenkurkun pohjoispuo-            Satamat ovat niitä taloudellisen elämän
47132:                                XII,12.-N. Nurminen ym.                                  104~
47133: 
47134: 
47135: valtasuonia, joista kotimaan teollisuuden        Edellä oleviin perusteluihin viitaten eh-
47136: tuotteet lähtevät suureen maailmaan ja         dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
47137: vuorostaan niiden kautta tuodaan ulkomaan      vomuksen,
47138: tuotteita markkinoillemme.
47139:    Radan rakentaminen avaisi uusia työ-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
47140: mahdollisuuksia monella eri tavalla ja pois-          toimenpiteisiin koneellisen tutkimuk-
47141: taisi puutetta näiltä hallan paneroilta               sen suorittamiseksi ratasuunnall~
47142: alueilta, samalla kun radan rakennustyö               Eskola-Himangan satama.
47143: antaisi työtä työnpuutteessa oleville.
47144:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
47145: 
47146: 
47147:         Nestori Nurminen.           Antti Kinnunen.             Mikko Järvinen.
47148: 
47149: 
47150: 
47151: 
47152:                                                                                           132
47153: 1050
47154: 
47155: XII,1s.- Toiv. al. N:o 184.
47156: 
47157: 
47158: 
47159: 
47160:                               Niiranen ym.: Rautatien rakentamisesta Outokummusta
47161:                                  J uankoskelle.
47162: 
47163: 
47164:                                    Eduskunnalle.
47165: 
47166:    Jo ennen sotia suoritettiin alustavia tut-   s·estä. Myös puutavaran kuljetus ja paikal-
47167: kimuksia ja tehtiin esityksiä rautatien ra-     lisen väestön liikennetarve vaatisivat tämän
47168: kentamisesta Outokummusta Kaavin kautta         radan rakentamista.
47169: Juankoskelle. Nyttemmin on sanotun rata-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
47170: suunnan varrelta löydetty käyttökelpoisia       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47171: mineraaliesiintymiä, kuten jo tutkittu Lui-
47172: konlahden ja tutkimusten alaisena oleva                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
47173: Viitaniemen malmialue. Näiden käyttöön                siin rautatien rakentamiseksi Outo-
47174: -otto riippuu ratkaisevasti kuljetuskysymyk-          kummusta Juankoskelle.
47175:        Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
47176: 
47177: 
47178:                  Toivo Niiranen.                        Juho Rytkönen.
47179:                  Juho Nykänen.                          E. Hietanen.
47180:                                                                                          1051
47181: 
47182: ::X:II,14. -   Toiv. al. N:o 185.
47183: 
47184: 
47185:                                     Kauppi ym.: Lisätutkimusten suorittamisesta Haapajärven
47186:                                       ja Oulun-Vaalan radan välisellä rautatiesuunnalla.
47187: 
47188:                                         E d u s k u n n a ll e.
47189:    Tiettävästi jo viime vuosisadan loppu- tiehallituksen toimesta suoritettiin ajatel-
47190: puolella pohdittiin vakavasti Keski-Suomea lulla ratasuunnalla puolikoneellinen tutki-
47191: halkovan runkorautatien aikaansaamista. mus. Mutta sen jälkeen ei hanke ole edis-
47192: Riittävän ymmärtämyksen puutteessa hanke tynyt askeltakaan.
47193: ei kuitenkaan silloin johtanut tulokseen.         Sanottujen pitäjien talouselämä ei pääse
47194: Vasta vuoden 1934 valtiopäivillä tapahtui nousemaan lamaannuksestaan niin kauan
47195: käänne. Tällöin nimittäin päätettiin ottaa kuin puheena oleva rata puuttuu. Elin-
47196: Suolahden-Haapajärven rata v:n 1934- keino- ja asutusmahdollisuuksia niissä on
47197: 1938 rakennusohjelmaan ja sen jälkeen huomattavassa määrässä. Ajateltakoon vain
47198: ovat rakennustyöt, sotien aiheuttamia kes- pitäjien runsaita metsävaroja, joista huo-
47199: keytyksiä lukuunottamatta, olleet käyn- mattava osa kuuluu valtiolle. Valtio omis-
47200: nissä.                                          taa Kestilän, Pyhännän, Piippolan, Pulk-
47201:    Eduskunnan v. 1934 tekemä päätös oli kilan ja Rantsilan kunnissa noin 64,000 ha
47202: hyvin merkittävä. Sen kautta tunnustet- metsämaata, jonka puuvarasto on arvioitu
47203: tiin keskistä Suomea halkovan suuren runko- lähes 3.5 miljoonaksi kiintokuutiometriksi.
47204: radan tarpeellisuus. Ja jo tällöin kaikesta Asutusmahdollisuuksiin rata vaikuttaisi
47205: päättäen oli tähtäimessä, että rata ennen mullistavasti, sillä viljelyskelpoisista maista
47206: pitkää jatkuisi Haapajärveltä halki sen val- ei ole puutetta. Nyt sen sijaan uutta asu-
47207: tavan asutusalueen, joka Ylivieskan-Iisal- tusta syntyy vain hyvin rajoitetussa mää-
47208: men ja Oulun--Kontiomäen ratoihin rajoit- rässä ,ja onpa havaittavissa, semminkin nuo-
47209:  tuen ja niiden keskivälillä sijaiten yhä remman väestön osalta, laajahkoa pois-
47210:  rautatiettömänä uinuu alkeellista, ajasta muuttoa sinne, missä elämä rautatien ja
47211:  runsaasti jälessä olevaa elämäänsä.            muiden edistysaskeleiden ansiosta sykkii
47212:     Jos silmäilee mainittujen seutujen kart- anteliaammassa tahdissa.
47213:  taa, havaitsee, että näillä välimailla on ko-    Hyvinkin pian saattaa koittaa aika, jol-
47214:  konainen sikermä pitäjiä, Kärsämäki, Haa- loin valtion omistaman Pelson jättiläismäis-
47215:  pavesi, Piippola, Pyhäntä, Kestilä ja laajat ten soiden turvevarastoilla on toinen arvo
47216: Säräisniemen ja Utajärven kuntien taka- kuin nykyisin. Huomion arvoinen näkö-
47217:  Estot, joiden miltei ainoa tulevaisuuden kohta lienee sekin tosiseikka, ettei Otan-
47218:  toivo on rautatie. Kartta niinikään vakuut- mäen malmikaivoksesta ole suunnitellulla
47219:  tavasti osoittaa, että Suolahden-Haapa- ratalinjalle matkaa enempää kuin puolisen-
47220:  järven rautatien toteutuminen on vain väli- sataa kilometriä. Aiheeton ei niin ikään
47221:  tavoite ja vasta kun Haapajärvi on yhdis- ole ajatus, että Otanmäen malmin kuljetus
47222:  tetty Oulun-Kontiomäen rataan jossain Ouluun voisi taloudellisimmin tapahtua
47223:  Utajärven-Vaalan välimailla, tuo alkupe- juuri tätä rataa hyväksi käyttäen.
47224:  räinen, periaatteessa jo kauan sitten hyväk-     Edellä olevan perusteella ehdotamme
47225:  sytty ajatus suuresta Keski-Suomen valta- kunnioittaen eduskunnan hyväik:syttäväksi
47226:  suonesta on saatettu käytännölliseen pää- toivomuksen,
47227:  tökseen.
47228:     Jo v. 1925 yllä lueteltujen pitäjien väestö          että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
47229:  heräsi tajuamaan Haapajärven-Oulujoki-               toimenpiteisiin tarpeellisten lisätutki-
47230:  laakson yhdy~radan tarpeellisuuden. Mo-              musten suorittamiseksi Haapajärven
47231:  nien vaiheiden jälkeen päästiin nelisen              ja Oulun-Vaalan radan välisellä
47232:   vuotta myöhemmin niin pitkälle, että rauta-         rautatiesuunnalla.
47233:        Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
47234: 
47235:            Aaro Kauppi.                  M. 0. Lahtela.           Niilo Ryhtä.
47236:            Eeli Erkkilä.                 Kerttu Saalasti.         Kusti Eskola.
47237: 1052
47238: 
47239: XII,15,- Toiv. al. N:o 186.
47240: 
47241: 
47242: 
47243: 
47244:                               Kannisto: Oulun-Taivalkosken-Kuusamon rautatlien ra-
47245:                                 kentamisesta.
47246: 
47247: 
47248:                                    E d u s k u n n a 11 e.
47249: 
47250:    Puoli vuosisataa on ollut vireillä Oulun-    tämä suunta on asetettu ensimmäiseksi, ja
47251: 'l'alvalkosken-Kuusamon ratahanke. Asia         päätelmä pitää paikkansa muuttuneissa
47252: on tällä kertaa tullut ajankohtaiseksi sen      olosuhteissa:kin. Kuluvan kesän aikana rata-
47253: johdosta, että sen vaikutuspiiriin kuuluvat     suunnan koneellinen tutkiminen on suori-
47254: alueet lähiaikoina sähköistetään, mikä an-      tettu Oulusta Pudasjärvelle, joten edelly-
47255: taa mahdollisuuden teollisuuden ja nimen-       tykset radan pikaiseen rakentamiseen siinä-
47256: omaan pien- ja puunjalostusteollisuuden         lkin suhteessa ovat jo olemassa.
47257: syntymiselle. Sitä paitsi isojako Kuusa-           Radan rakentaminen helpottaisi tuntu-
47258: mossa lähiaikoina valmistuu ja tekee mah-       vasti jatkuvan työttömyyden hoitamista
47259: dolliseksi Koillis-Pohjanmaan puuraaka-         kysessä olevalla alueella ja kohottaisi näi-
47260: aineen saannin teollisuuden käyttöön en-        den köyhien ja huomattavien valtionavus-
47261: tistä laajemmissa mittasuhteissa.               tusten turvin toimeentulevien seutujen väes-
47262:    Ratasuunta kulkee vaikutuspiiriitään         tön elintasoa.
47263: noin 20,000 neliökilometrin suuruisen maa-         Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
47264: alueen harki, missä asukasmäärä voimak-         nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
47265: kaasti lisääntyy. Ratasuunta on luonnolli-      toivomuksen,
47266: nen ja lyhin yhteys sanotulta alueelta me-
47267: renrantaan ja satamaan.                                  että hallitus päättäisi Oulun-Tai-
47268:    Toimitetuissa tutkimuksissa rata on to-             valkosken-Kuusamon radan raken-
47269: dettu taloudellisesti kannattavaksi. Rauta-            tamisen ja kiireellisesti ryhtyisi toi-
47270: tiehallituksen vv. 1938-40 toimittamassa               menpiteisiin rakennustöiden alkami-
47271: Koillis-Suomen ratasuuntien tutkimuksessa              seksi.
47272:        Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
47273: 
47274: 
47275:                                  H. A. Kannisto.
47276:                                                                                             1053
47277: 
47278: :Xfi,1a.- Toiv. al. N:o 187.
47279: 
47280: 
47281: 
47282: 
47283:                                Lahtela. ym,: Toimenpiteistä tiettömien alueiden maantei-
47284:                                     den rakentamiseksi.
47285: 
47286: 
47287:                                      E d u s !k: u n n a 11 e.
47288: 
47289:    Maamme syrjäisten seutujen, erikoisesti         niitäkin, jotka ovat valtion rakentamien
47290: Lapin läänin, maantieverkosto on perin             ja 'kunnQISSa pitämien maanteiden varsihla
47291: puutteellinen. Siellä on paljon sellaisiaJkin      ja heille ei anneta edes verohelpotuksia
47292: maanteitä raJkentamatta, joiden rakentami-         sen perusteella, että he asuvat tiettömillä.
47293: sen ovat vuositkymmeniä sitten monet val-          alueilla, l)lisi kohtuuden ja oikeuden mu-
47294: tion asettamat komiteat katsoneet tarpeel-         kaista, että tiettömien alueiden maantiever-
47295: lisi,ksi ja ehdottaneet rakennettaviksi ja         koston rakentamista joudutettaisiin mahdol-
47296: joiden rakentamista kunnat tielain mukai-          lisimman paljon, että se räikeä epäoikeu-
47297: sesti ovat anoneet.                                denmukaisuus, mitkä on valtion rakentamien
47298:     Kun maantiet ovat aivan välttämättömiä         teiden varsilla asuvain ja tiettömillä
47299: kaikinpuolisen taloudellisen toiminnan ke-         alueilla asuvain välillä, poistuisi.
47300: hittämiseksi ja toimeentulomahdollisuuiksien          Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
47301: parantamiseksi ja :kun ne samalla vaikut-          ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
47302: tavat valtion metsien ja Y'ksityisten met-         vom.U!k:sen,
47303: sien:kin tuoton huomattavaan lisääntymi-
47304: seen, oli!si niiden rrukentaminen valtion etu-                että hallitus ryhtyisi tehokkaisiin
47305: jen mukai!sta.                                              toimenpiteisiin Lapin läänissä ja
47306:     Kun nykyisenä aikana painaa raskas ve-                  muualla olevien tiettömien alueiden
47307: rotaakka sellaisten:kin seutujen asujamia,                  maanteiden rakentamiseksi.
47308:  jotka asuvat tiettömillä alueilla samoin kuin
47309:      Helsingissä 30 päivänä heinälkuuta 1951.
47310: 
47311: 
47312:                  lYI. 0. Lahtela.                                Erkki Koivisto.
47313: 1054
47314: 
47315: XII,11.- Toiv. al. N:o 188.
47316: 
47317: 
47318: 
47319: 
47320:                               Naderström-Lunden ym.: Maantien rakentamisesta Salon-
47321:                                 kauppalasta Perniön Mathildedahlin tehtaalle ja Ke-
47322:                                 miön Strömmaan.
47323: 
47324: 
47325:                                    E d u s k u n n a ll e.
47326: 
47327:   Uskelan ja Perniön pitäjissä sijaitseva       tien pituus tulisi olemaan n. 19 km. Salon
47328: Halikonlahti on vanhaa asuma-aluetta.           kauppalan rakennustoimisto on suorittanut
47329: Asukasluku tällä alueella, jolla sijaitsee      tiestä jonkinlaisen alkututkimuksen ja to-
47330: kaksi teollisuuslaitosta, on noin 3,000 hen-    dennut, että maasto on tierakennukseen so-
47331: keä. Paikkakunnan asukkaat suorittavat          pivaa kangasmaastoa.
47332: kaupantekonsa ja muut asioimisensa Salon           Ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
47333: kauppalassa. Matka Teijolta Saloon on           toivomuksen,
47334: noin 30 km.
47335:   Pitkän matkan ja vaikeat liikennesuhteet                että hallittts ryhtyisi toimenpitei-
47336: huomioon ottaen ovat paikkakuntalaiset                 siin maantien rakentamiseksi Salon
47337: ryhtyneet toimenpiteisiin uuden oikotien               kauppalasta Uskelan pitäjän ns. Me-
47338: saamiseksi. Tie tulisi kulkemaan Salosta               rikulman kautta Perniön JJiathilde-
47339: Uskelan pitäjän ns. Merikulman kautta                  dahlin tehtaalle ja Kemiön Ström-
47340: Perniön Mathildedahlin tehtaalle ja sieltä             maan.
47341: Kemiön Strömmaan. Tämän suunnitellun
47342:        Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
47343: 
47344: 
47345:                  Judit Nederström-Lunden.                Aimo Aaltonen.
47346:                                     Paavo Aitio.
47347:                                                                                          105&
47348: 
47349: Xfi,1s. -   Hemst. mot. N:o 189.
47350: 
47351: 
47352: 
47353: 
47354:                                Hollsten m. fl.: Angående byggandet av en landsväg från
47355:                                  Vreta by till Pungböle by i Kimito l;;ommun.
47356: 
47357: 
47358:                                    T i ll R i k s d a g e n.
47359: 
47360:    Redan under flera år har frågan om            att bygga en landsväg från V reta by i
47361: byggandet av en landsvägsbro över sundet         Kimito kommuns centrum genom Hulta by
47362: mellan Kimito och Karuna varit synnerli-         tili Pungböle, en sträcka om cirka 7 km,.
47363: gen aktuell, och med av regeringen beviljat      kunde färjstället flyttas från Lappdal tili
47364: anslag har nödig undersökning och plan-          Pungböle, varvid färjsträckan skulle minska
47365: läggning verkställts såväl i fråga om denna      tili en femtedel, från 1,250 till 240 meter ..
47366: brobyggnad som ock de nya vägbyggen, som         Dessutom är strömmen vid Pungböle så
47367: denna omgestaltning av trafiken mellan           stark, att någvn isläggning där knappast
47368: Kimito och Åbo skulle föranleda. Huru            förekommer. Färjan skulle därför prak-
47369: utomordentligt betydelsefull den planerade       tiskt taget kunna hållas igång året om.
47370: bron skulle bli för den alltjämt kraftigt        Då staten numera även torde övertagit den
47371: växande trafiken på denna samfärdselled          sk. Torikka-vägen i Karuna såsom lands-
47372: behöver icke någon längre utredning. Av-         väg, skulle på denna sida om sundet endast
47373: ståndet mellan Lappdal på Kimito-sidan           behövas ett par hundra meters förbindelse-.
47374: och Rölax på Sagu-sidan, där trafiken nu         väg från stranden jämte nödigt färjfäste.
47375: upprätthålles med färja, är 1,250 meter,            Trafiken på Kimito ö har på senaste tid
47376: viiken sträcka under vintern måste tillryg-      ökat i mycket hög grad, främst tack vare
47377: galäggas till fots, medan tvenne linjebilar,     en omfattande och alltjämt utbyggd in-
47378: en på vardera sidan, behövs för att upp-         dustri. Vid en senaste år verkställd trafik-
47379: rätthålla en tur. Då dessa turer i detta         räkning uppgick belastningen i centrum till
47380: nu uppgår tili cirka 15 per dag, inses lätt,     cirka 1,200 ton per dygn, men denna belast-
47381: att denna trafik blir oerhört betungande.        ning beräknas detta år stiga till minst
47382: Dessutom måste all godstrafik på Kimito          1,600 a 1,800 ton. Landsvägarna på ön äro
47383: under samma tid ledas längs betydande            alltjämt backiga och krokiga, och det är
47384: omvägar.                                         ytterst få uträtningar och förbättringar,
47385:     Det sund, över vilket den planerade bron     som har blivit verkställda. Även den be-
47386:  komme att byggas, är 240 meter brett och        svärliga och tidsödande färjförbindelsen
47387: har goda landfästen. Platsen är belägen          verkar synnerligen hämmande och störande
47388:  invid Pungböle by på Kimito-sidan cirka         på trafiken. Det är därför på tiden, att
47389:  6 km väster om det nuvarande färjstället.       någonting göres tili förbättrande av väg-
47390:  Det torde även kunna anses klart, att goda      nätet i Kimito. Den planerade nya vägen
47391:  telmiska förutsättningar finnes för byggan-     från Vreta tili Pungböle skulle betyda
47392:  det av ifrågavarande bro.                       mycket. Den skulle bli nootan rak samt
47393:     Å andra sidan inses emellertid, att kost-    löpa genom en för vägbyggnad ovanligt
47394:  naderna för byggandet av en bro av denna        lätt terräng. Ji'lyttningen av färjan skulle
47395:  storleksordning blir betydande och att tid-     betyda ändå mera genom det korta avstån-
47396:  punkten icke just nu kanske är lämplig för      det och färjans hållande i trafik året om.
47397:  förverkligandet av detta i övrigt så bety-      Vägen tili Pungl;>öle behövs även för att
47398:  delsefulla projekt. Men det är knappast         den planerade bron överhuvudtaget skall
47399:  heller klokt att i väntan på bättre tider       kunna byggas, ty brofrågan måste trots;
47400:  låta hela frågan ligga i dödvatten. Genom       allt betraktas blott som en tidsfråga.
47401: 1056                     XII,1s. _. Vretan-Pungbölen maantie.
47402: 
47403:    Hänvisande till ovanstående anhålles           V reta by till Pungböle by i Kimito
47404: vördsamt, att riksdagen måtte besluta hem-        kommun samt flyttandet av färj-
47405: ställa,                                           trafiken från Lappdal-Rölax till
47406:           att 1·egeringen vidtager åtgärder       sundet vid Pu.ngböle.
47407:         för byggandet av en landsväg från
47408:        Helsingfors den 15 september 1951.
47409: 
47410: 
47411:               Ture Hollsten.                          Verner Korsbäck.
47412:               Albin Wickman.                          Arthur Larson.
47413:               Mauno Jussila.                          Henrik Kullberg.
47414:               Levi Jern.                              Ernst von Born.
47415:                                                                                           1057
47416: XII,1s.- Toiv. al. N:o 189.                                                        Suomennos.
47417: 
47418: 
47419: 
47420: 
47421:                                Hollsten ym.: Maantien rakentamisesta V retan kylästä
47422:                                  Pungbölen kylään Kemiön kunnassa.
47423: 
47424: 
47425:                                     E d u s k u n n a 11 e.
47426: 
47427:     Jo useiden vuosien aikana on kysymys         taessa jäädä lepäämään. Rakentamalla
47428: maantiesillan rakentamisesta Kemiön ja           maantie Kemiön kunnan keskustassa ole-
47429: Karunan välisen salmen ylitse ollut erittäin     vasta Vretan kylästä Hultan kylän kautta
47430: ajankohtainen, ja hallituksen myöntämällä        Pungböleen, joka matka on noin 7 km, voi-
47431: määrärahalla on toimitettu tarpeellinen tut-     taisiin lauttauspaikka siirtää Lappdalista
47432: kimus ja suunnittelu sekä tästä siltaraken-      Pungböleen, jolloin lauttausmatka lyhenisi
47433: nuksesta että niistä uusista tierakennuk-        viidenteen osaan, 1,250 metristä 240 met-
47434: :sista, jotka tämä Kemiön ja Turun väli-         riin. Sitä paitsi on virta Pungbölen luona
47435: :sen liikenteen uusi järjestely aiheuttaisi.     niin voimakas, että jäätymistä siellä tuskin
47436: Kuinka erinomaisen tärkeäksi suunniteltu         tapahtuu. Lautta voitaisiin näin ollen käy-
47437: silta tulisi tällä yhdysliikennereitillä yhä     tännöllisesti katsoen pitää kulussa ympäri
47438: voimakkaasti kasvavalle liikenteelle, se ei      vuoden. Kun valtio nyttemmin lienee otta-
47439: kaipaa pitempiä selvityksiä. Kemiön puo-         nut Karunassa olevan ns. Torikan-tien
47440:  lella olevan Lappdalin ja Sauvon puolella       maantienä hoitoonsa, olisi tarpeen salmen
47441: olevan Rölaxin, joiden välillä liikennettä       tällä puolella vain parinsadan metrin pitui-
47442:  nyt ylläpidetään lautalla, väliä on 1,250       nen rannalta lähtevä yhdystie sekä tarvit-
47443:  metriä, mikä matka talvella on kuljettava       tava lautan kiinnityspaikka.
47444:  jalkaisin, ja yhtä vuoroa hoitamaan tarvi-         Liikenne Kemiön saarella on viime ai-
47445:  taan kaksi linja-autoa, yksi kummallakin        koi-!la lisääntynyt sangen suuressa mitassa,
47446: puolella. Kun nämä vuorot nykyään nou-           ensi sijassa laajan ja yhä laajenevan teol-
47447:  sevat noin 15 päivässä, havaitaan helposti,     lisuuden ansiosta. Viime vuonna suorite-
47448:  että tämä liikenne muodostuu tavattoman         tussa liikennelaskennassa nousi kuormitus
47449:  rasittavaksi. Sitä paitsi cm kaikki Kemiöön     keskustassa noin 1,200 tonniin vuorokau-
47450:  menevä tavaraliikenne ohjattava pitkin          dessa, mutta kuormituksen lasketaan tänä
47451:  melkoisia kiertoteitä.                          vuonna nousevan ainakin 1,600 a 1,700 ton-
47452:      Salmi, jonka ylitse suunniteltu silta tu-   niin. Saaren maantiet ovat yhä vielä mä-
47453:  lisi rakennettavaksi, -on 240 metriä leveä ja   kisiä ja mutkaisia ja tienoikaisuja ja kun-
47454:  sitä varten on hyvät maatuet olemassa.          nostamisia on suoritettu perin vähän. Myös
47455:  Paikka sijaitsee Pungbölen kylän luona          vaivalloinen ja aikaa viepä lauttaliikenne
47456:  Kemiön puolella noin 6 km nykyisestä laut-      vaikuttaa erittäin ehkäisevästi ja häiritse-
47457:  tauspaikasta länteen. Voitaneen myös pi-        västi liikenteeseen. Näin ollen on jo aika,
47458:  tää selvänä, että hyvät teknilliset edelly-      että jotakin tehdään Kemiön tieverkon pa-
47459:   tykset ovat olemassa kyseisen sillan raken-     rantamiseksi. Vretasta Pungböleen suunni-
47460:   tamiselle.                                      teltu uusi tie merkitsisi paljon. Siitä tulisi
47461:      Toisaalta ymmärretään kuitenkin, että        melkein suora ja se kulkisi maantien raken-
47462:   tämän suuruusluokan sillan rakentamisen        tamiselle harvinaisen helpossa maastossa.
47463:  kustannukset tulevat melkoisiksi ja ettei        Lautan siirtäminen merkitsisi sittenkin
47464:   ajankohta ehkä juuri nyt ole sopiva tämän       enemmän välimatkan lyhetessä ja kun
47465:   muuten niin tärkeän suunnitelman toteutta-      lautta pidettäisiin liikenteessä ympäri vuo-
47466:   miselle. Mutta lienee tuskin myöskään vii-      den. Tietä Pungböleen tarvitaan myös,
47467:  sasta antaa asian parempia aikoja odotet-        jotta suunniteltu silta yleensä voitaisiin
47468:                                                                                              133
47469: 1058                      XII,ls. -Vretan-<PungbMen maantie.
47470: 
47471: rakentaa, sillä siltakysymystä on kaikesta          että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
47472: huolimatta pidettävä vain ajankysymyk-           siin maantien rakentamiseksi V retan
47473: senä.                                            kylästä Pungbölen kylään Kemiön
47474:   Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-         kunnassa sekä lauttaliikenteen siirtä-
47475: nioittavasti, että eduskunta päättäisi hy-       miseksi Lappdal-Rölaxista Pung-
47476: väksyä toivomuksen,                              bölen luona olevaan salmeen.
47477:        Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
47478: 
47479:                Ture Hollsten.                        Verner Korsbäck.
47480:                Albin Wickman.                        Arthur Larson.
47481:                Mauno Jussila.                        Henrik Kullberg.
47482:                Levi Jern.                            Ernst von Born.
47483:                                                                                          1059
47484: 
47485: XII,19. -   Toiv. al. N:o 190.
47486: 
47487: 
47488: 
47489: 
47490:                                Lindqvist ym.: Lahden-Kouvolan maantien siirtämisestä
47491:                                    Uudenkylän aseman ja Sitikkalan seisakkeen väliselle
47492:                                    osalle.
47493: 
47494: 
47495:                                     Eduskunnalle.
47496: 
47497:   Lahden kaupungista Kouvolaan ja                tämään kokemaan toiseen paikkaan mami-
47498: maamme muihin itäosiin johtava valta-            tun kallionleikkauksen läheisyydessä. Jos
47499: maantie mutkittelee vajaan 12 km:n mat-          näin on ja kun monia miljoonia ma·ksava
47500: kalla, Uudenkylän aseman ja Sitikikalan          sillan rakentaminen Sitikkalan seisakkeella
47501: seisakkeen välillä neljä kertaa rautatien yli.   olevan kallionleik!kauksen yli poistaisi vain
47502: Näillä mutkaisille ja huonosti näkyville         yhden neljästä v·aarrullises,ta tasoylikäytä-
47503: paikoille sijoitetuilla tasoylikäytävillä on     västä, olisi ennen sen rakentamista tutkit-
47504: tapahtunut lukuisia yliajo-onnettomuuksia        tava) miten voitaisiin poistaa kaikki sano-
47505: ja on niillä edelleenkin ainainen onnetto-       tut vaaraHiset tasoylikäytävät.
47506: muuksien uhka olemassa. Siksipä onkin               Tällainen tulos saavutettaisiinkin siirtä-
47507: Siti:kkalan tasoylikäytävän poistamiseksi        mällä ma·antie kulkemaan Salpausselän har-
47508: ryhdytty rakentamaan maantiesiltaa sano-         jua pitkin Sitikkalan seisakkeen ja Uuden-
47509: tun seisakkeen vieressä olevan kallioleik-       kylän aseman välillä. Täten saataisiin mil-
47510: kauksen yli. Pääasiassa työttömyystöinä on       tei suora, vankkaperus,tainen ja hoitokus-
47511: jo suoritettu, sillan rakentamisesta johtuen,    tannuksiltaan 'halpa maantien osa, ja sa-
47512: monia metrejä korkea maantienpengerrys           m!lllla säästyttäisiin rakentamasta suuria
47513: miltei täyteen korkeuteen kummallakin            kustannuksia vaativia rautatien ylityssil-
47514: puolen rautatieleikkausta.                       toja.
47515:    Sillan rakentaminen on kuitenkin keskey-         Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
47516: tetty ja ovat pengerrystyötkin olleet pysäh-     eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
47517: dyksissä jo toista vuotta. Sateiden huuh-
47518: toessa pengerryksille ajettua hiekkaa alas                että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
47519: uhkaa tehty työ näin mennä kokonaan huk-               siin Lahden-Kouvolan valtamaan-
47520: kaan. Saatujen tietojen mukaan suunni-                 tien siirtämiseksi kulkemaan Salpaus-
47521: telma sillan mkentamiseksi vinosuunta!lln              selän harjua pitkin Uudenkylän ase-
47522: radan yli ei olisi tullutkaan hyväksytyksi             man ja Sitikkalan seisakkeen väli-
47523: ja jo rakennettu penger jouduttaisiin siir-            sellä tieosalla.
47524:      Helsingissä 19 päwänä syyskuuta 1951.
47525: 
47526: 
47527:                  Heruming Lindqvist.                     Toivo Kujala.
47528: 1060
47529: 
47530: XII,2o. -   Toiv. al. N:o 191.
47531: 
47532: 
47533: 
47534: 
47535:                                  Pesonen ym..: Maantien rakentamisesta Sysmän kirkonky-
47536:                                     lästä Luhangan kirkonkylään.
47537: 
47538: 
47539:                                      Eduskunnalle.
47540: 
47541:   Viitaten vuoden 1950 valtiopäiville jäte-               että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
47542: tyn toivomusaloitteen N: o 325 perustelui-             siin maantien rakentamiseksi Sysmän
47543: hin, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan                 kirkonkylästä Luhangan kirkonky·
47544: hyväksyttäväksi toivomuksen,                           lään tai Tammijärven kylään sano-
47545:                                                        tussa pitäjässä.
47546:        Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
47547: 
47548: 
47549:                  Edvard Pesonen.                        Aino Luostarinen.
47550:                                      Wiljam Sarjala.
47551:                                                                                          1061
47552: 
47553: XU,21. -   Toiv. al. N:o 192.
47554: 
47555: 
47556: 
47557: 
47558:                                 Pesonen ym.: Yhdystien rakentamisesta Sysmän Liikolan
47559:                                    maantieltä Lukangan Lempääseen.
47560: 
47561: 
47562:                                     E d u s k u n n a 11 e.
47563: 
47564:    Viitaten vuoden 1950 valtiopäivillä jäte-               että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
47565: ttyn toivomusaloitteen N :o 326 perustelui-             siin tiesuunnan tutkimiseksi ja yh-
47566: 'hin, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan                 dystien rakentamiseksi Sysmän Lii-
47567: hyväksyttäväksi toivomuksen,                            kolan maantieltä Luhangan Lempää-
47568:                                                         seen Sydännutan maarntiellä sano-
47569:                                                         tussa pitäjässä.
47570:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
47571: 
47572: 
47573:                 Edvard Pesonen.                           Aino Luostarinen.
47574:                                     Wiljam Sarjala.
47575: 1062
47576: 
47577: XII,22. -    Toiv. al. N:o 193.
47578: 
47579: 
47580: 
47581: 
47582:                                Vennamo ym.: Maantien rakentamisesta Suovanlahdelta
47583:                                  1isuedenpäähän.
47584: 
47585: 
47586:                                     E d u s ik u n n a l il e.
47587: 
47588:    Yhtenäisen kaut.takulkuliikenteen aikaan-      matka rautatielle lyhenisi 29-21 km e1i
47589: saamista linjalla Suovanlahti - Ahveninen         40-25 %- Lisäksi nämä kulkuyhteyksiä
47590: - Majasalmi - Kiesimä - Kerkonkoski               'Vailla olevat henkilöt saisivat edut, jotka
47591: - Vaajasalmi -- Iisvedenpää on pidetty            kulkutien läheisyys tuo tullessaan. Tämän
47592: ajankohtaisena ja tärkeänä jo pitkät ajat,        tien saaminen liiken.nekelpoiseksi lisäisi ja
47593: sillä tämä tie tulisi helpott-amaan näiden        •edistäisi alueen maataloudellista kehitystä,
47594: syrjäisten seutujen liikenneyhteyksiä rauta-      sillä seutukunnat, joiden läpi suunniteltu
47595: tiehen, sekä tämän kautta että muutenkin          tie tulisi kulkemaan, on pikkuviljelmä-.
47596: edistämään näiden seutujen asujamiston ta-        aluetta, joilla monilla luontaisen edellytyk-
47597: loudellista kehitystä. Mutta seutukunnan          sen maanlaadun puolesta olisi hyviäkin
47598: syrjäisyys ja asuja,miston vähävaraisuus          m~thdollisuuksia    maatalouden kehittämi-
47599: ovat olleet esteenä tämän hankkeen toteut-        seen. Myös puutavaran kuljetuksen kan-
47600: tamiselle. Tämä tielinja Suov·anlahti-Iis-        nalta oliosi tien rakentaminen välttämätön.
47601: vedenpää on pituudeltaan 70 km ja kulkee          ·Lisäksi vielä voitaisiin mainita kalarikkai-
47602: se osittain neljän pitäjän alueella, nim.         den järvien Kiesimän, Sonkarin, Kon.neve-
47603: Suonenjoen, Rautalammin, Vesannon ja              ·den, Vesijärven ja Keiteleen kalastusmah-
47604: Viitasaaren. Siitä on vielä rakentamatta          dollisuudet, joiden antimia kulkuyhteyksien
47605: osa Majasa.lmi-Kiesimä, joka matka on             ~korjaannuttua voitaisiin tuoda Iisveden ja
47606: 12.5 km. Kun tämän alueen asujamisto,             Suonenjoen asutuskeskuksiin, jonne nyt
47607: joka nyt joutuu asumaan tiettöm~en ta~pa­         tuodaan kalaa aina Savonlinnan ympäris-
47608: leiden takana, on vähävaraisia pi'l\!kuvi'lje-    töstä asti.
47609: lijötä, ei tietä lähivuosina saada rakenne-          Edellä olevan perusteella kunnioittaen
47610: tuksi, jDten tämä tie sen pituuteen nähden        -ehdo0tarrnme eduskunnan hyväksyttäväksi
47611: jäisi tämän vähäisen rakentarrnattDman pät-       toivomuksen,
47612: kän takia kauttakulkutienä merkityksettö-
47613: mäksi. Rautalammin kunnan alueella on                        että hallitus toimituttaisi tutkimuk-
47614: tämän takia tiettömän taipaleen taokana 21                 sen tie~n rakentamisesta linjalla Suo-
47615: viljelmää, joissa yhteensä asuu yli 100 hen-               vanlahti- Ahveninen- Majasalmi
47616: kilöä. Koko suunnitellun tielinjan varrelle                - Kiesimä - Kerkonkoski - Vaa-
47617: tulisi kaikkiaan n. 350 asumusta ja viljel-                jasalmi -lisvedenpää sekä ryhtyisi
47618: mää, joiden yhteinen peltoala on n. 2,200                  asian vaatimiin toimenpiteisiin tien
47619: ha ja asukasluku n. 2,200 henkilöä, joille                 rakentamiseksi.
47620:        Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
47621: 
47622: 
47623:                  Veikko Vennamo.                             Eino Rytinki.
47624:                                      Eino E. Heikura.
47625:                                                                                            1063
47626: 
47627: XII,2s. -   Toiv. al. N:o 194.
47628: 
47629: 
47630: 
47631: 
47632:                                  Pesonen ym.: Maantien rakentamisesta Puukemian teh-
47633:                                     ~.ailta Leivonmäeltä Joutsan-Tammijärven maantielle.
47634: 
47635: 
47636: 
47637:                                      E d u s k u n n a ll e.
47638: 
47639:   Viitaten vuoden 1949 valtiopäivillä jä-                    että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
47640: tettyyn aloitteen N :o 216 perusteluihin                  siin maantien rakentamiseksi Puuke-
47641: ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-                    mian tehtailta Leivonmäeltä V artia-
47642: tettäväksi toivomuksen,                                   mäen kautta J outsan-Tammijärven
47643:                                                           maantielle.
47644:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
47645: 
47646: 
47647:                 Edvard Pesonen.                            Aino Luostarinen.
47648:                                       Wiljam Sarjala.
47649: 1064
47650: 
47651: XII,24.- Toiv. al. N:o 195.
47652: 
47653: 
47654: 
47655: 
47656:                               Vilhula ym.: Suunnitelman ja kustannusarvion laatimisesta
47657:                                  maantien rakentamiseksi Pihlajaveden pitäjässä Ähtärin
47658:                                  pitäjän rajalta Pihlajavede'flt-Virtain maantielle.
47659: 
47660: 
47661:                                    E d u s k u n n a 11 e.
47662: 
47663:    Vaasan läänissä Pihlajaveden pitäjässä      seen. Tällä tiellä tulisi olemaan ratkaisevan
47664: on Pihlajaveden asemalta Virroille ja Ähtä-    tärkeä merkitys paikkakunnan väestön toi-
47665: rin asemalta samoin Virroille kulkevien        meentulolle, minkä lisäksi se tulisi palvele-
47666: maanteiden välissä varsin laaja alue, jolla    maan myös melkoisen tärkeänä kauttakul-
47667: tieyhteydet ovat erittäin heikot. Suurten      kutienä.
47668: kyläkuntien vähävarainen väestö kärsii            Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
47669: täällä mitä vakavimmin kulku- ja kuljetus-     nioittaen eduskunnan päätettäväbi toivo-
47670: mahdollisuuksien heikkoudesta.        Tämän    muksen,
47671: vuoksi olisi mitä kiireellisimmin ryhdyttävä
47672: toimenpiteisiin maantien aikaansaamiseksi                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
47673: alueen kautta Ähtärin rajasta Pihlajaveden             toimenpiteisiin suunnitelman ja kus-
47674: -Virtain maantielle. Kyseeilinen tiesuunta             tannusarvion laatimiseksi maantien
47675: olisi tutkittava ja laadittava sille suunni-           rakentamista varten Pihlajaveden pi-
47676: telma ja kustannusarvio maantien rakenta-              täjään Ähtärin pitäjän rajalta Pih-
47677: miseksi, sekä ryhdyttävä tien rakentami-               lajavede'flt-V irtain maantielle.
47678:        Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
47679: 
47680: 
47681:                  T. N. Vilhula.                          M. 0. Lahtela.
47682:                                                                                             106[).
47683: 
47684: XII,25. -   Toiv. al. N:o 196.
47685: 
47686: 
47687: 
47688: 
47689:                                  Koivunen ym.: Maantien rakentamisesta Pihlajaveden-
47690:                                     V irtain maantiestä Pihlajaveden-Valkeajärven kylä-
47691:                                     tiehen.
47692: 
47693: 
47694:                                      E d u s k u n n a 11 e.
47695: 
47696:    Pihlajaveden kunta, pinta-alaltaan 416         mäisen 9 km tästä tiestä on kesälkuirvalla
47697: neliökilometriä ja asukasluku vähän yli           autolla liiJkennöitävässä kunnossa, seuraa-
47698: 2,300 henkeä, on seutua, jossa tieolot kai-       vat 6.5 km on seudun asukkaiden jatkuvalla
47699: paavat ratkaisevaa korjausta. Kunnan              työllä saatu osittain autolla liikennöitäviiJksi
47700: alueella on valtion hoitoon kuuluvaa tietä        ja loput 3 km on metsätaivalta. Tien ra-
47701: vain 31 km ja autoliikenteelle kelpaavia          kentamisella voitaisiin saada huomattavat
47702: teitä yhteensä vain 52 km nekin eteläosassa       metsäalueet liikenneyhteyksien piiriin ja
47703: kuntaa. Maanteiden puutteen vuoksi kun-           varsin suuri kunnan väestö pääsisi nautti-
47704: talaiset joutuvat ylläpitämään noin 100           maan tien tarjoamista eduista.
47705: km ns. kärryteitä. Kuvaavaa kunnassa val-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
47706: litseville tieoloille on, että esim. Yltiön       eduskunnan hyväJksyttäväksi toirvomuksen,
47707: rautatiepysäkille ei ole edes kärrytietä.
47708: Huomattavasti tieoloja kunnassa parantaisi,                 että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
47709: jos rakennettaisiin 18.5 km pituinen maan-               toimenpiteisiin maantien rakentami:.
47710: tie Pihlajaveden-Virtain maantieltä Ah-                  seksi Pihlajaveden-V irtain maan-
47711: teensalmen seuduilta Pihlajaveden pohjois-               tiestä Ahteensalmen seuduilta Pihla-
47712: puolitse Kokinmäen, Sällin, Lahden, Har-                 javeden pohjoispuolitse Kokinmäen,.
47713: julan ja Rannan talojen !kautta Pihlaja-                 Sällin, Lahden, Harjulan ja Rannan
47714: veden-Valkeajärven kylätiehen Valkeajär-                 talojen kautta Pihlajaveden-V al-
47715: veltä 2 ilmn etelään. Nykyisellään ensim-                keajärven kylätiehen.
47716:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
47717: 
47718: 
47719:                 Matti Koivunen.                            N. Nurminen.
47720:                 V. Puumalainen.                            Toivo Niiranen.
47721:                                        Lauri Myllymäki.
47722: 
47723: 
47724: 
47725: 
47726:                                                                                                134,
47727: 1066
47728: 
47729: .XII,2a. -   Toiv. al. N:o 197.
47730: 
47731: 
47732: 
47733: 
47734:                                   Ahonen ym..: Maantien rakentamisesta Kanavuorelta Lep-
47735:                                     pälahden kautta Kelkkamäkeen.
47736: 
47737: 
47738:                                       E d u s k u n n a 11 e.
47739: 
47740:     Asutuksen voimakkaasti lisääntyessä on         mattavasti matkaa Lievestuoreen teollisuus-
47741: ·kysymys maantien aikaansaamisesta Vaaja-          alueelta Jyväskylään, on tämä talouselämän
47742:  kosken aseman seudulta Kanavuoren ja              sekä Lievestuoreen teollisuusalueelia asu-
47743:  Ruokosaaren pysäkin kautta Leppäveden             vien kannalta ensiarvoisen tärkeä asia. Esi-
47744:  ylitse Leppälahden pysäkille ja siitä edel-       tyksen perusteluiksi voidaan vielä mainita,
47745:  leen Metsolahden kautta Keikkamäkeen Jy-          että tien rakentaminen ratapengertä myö-
47746: väskylän-Laukaan-Pieksämäen maantielle             ten Leppäveden ylitse on jo rautatietä ra-
47747: ·On tullut ajankohtaiseksi. Tien aikaansaa-        kennettaessa otettu huomioon leventämällä
47748:  mista varten ovat paikkakuntalaiset pitä-         ratapengertä huomattavasti yli yksin rauta-
47749:  neet kokouksia, joissa on yksimielisesti to-      tien tarpeen. Samoin on huomioitava se,
47750:  dettu kyseellisen Kanavuoren-Leppälah-            että nyt jo on rakennettu valtion maan-
47751:  den tien välttämättömyys, kuten tiesuuntaa        teiksi tie Leppälahden pysäkiltä Toivak-
47752: ·on alettu kutsua. Paikkakuntalaiset ovat          kaan, joka jäisi hyvin vähän merkitseväksi,
47753:  edellämainitun tien aikaansaamisesta kään-        ellei edellä esitettyä maantietä rakennet-
47754:  tyneet . jo kulkulaitosten ja yleisten töiden     taisi.
47755:  ministeriön ym. virastojen puoleen. Tällä            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
47756: tiellä olisi suuri yleinen merkitys kautta-        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
47757:  kulkutienä Jyväskylästä itäänpäin, ja tästä       toivomuksen,
47758:  johtuen tätä tiesuuntaa ovat ryhtyneet kan-
47759:  nattamaan mm. Laukaan kunnan tielauta-                       että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
47760:  kunta, Jyväskylän maalaiskunnan valtuusto,                siin maantien mkentamiseksi Jyväs-
47761: .Jyväskylän kauppakamari, Keski-Suomen                     kylän maalaiskunnan sekä Laukaan
47762:  J\faanviljelysseuran asutustoimikunta sekä                kunnan alueelta su.unnalla Kana-
47763:  monet muut Jyväskylän maakunnalliset                      vuori - Leppätahti - Metsolahti-
47764:  liikelaitokset. Kun tie lyhentäisi huo-                   K elkkamäki.
47765:        Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
47766: 
47767: 
47768:                   Arvo Ahonen.                              Artturi Koskinen.
47769:                                        Impi Lukkarinen.
47770:                                                                                            1067
47771: 
47772: Xll,z7. -   Toiv. al. N:o 198.
47773: 
47774: 
47775: 
47776: 
47777:                                  Palovesi ym.: Maantien rakentamisesta Haapamäen-Ruo-
47778:                                     veden maantieltä Yltiän rautatieseisakkeelle.
47779: 
47780: 
47781:                                      E d u s k u n n a ll e.
47782: 
47783:    Haaparmäen-Porin rautatien valmistut-          sia     Haaprumäen     rautatiesolmukohdassa.
47784: tua liikenteelle v. 1938 laadittiin tie- ja       Paitsi Yltiän seisalkkeen ja edellämainitun
47785: vesirakennushallituksen puolesta suunni-          maantien välittömässä läheisyydessä asu-
47786: telma maanteiden rakentamisesta mainitun          ville, olisi tiellä paikallisesti ensiarvoinen
47787: radan varteen tulleille sellaisille liikenne-     merkitys myös Vilppulan ja Pohjaslahden
47788: paikoille, jotika olivat ai:kaiseunmin tiever-    kuntien pohjoisosissa asuvien liikenneyh-
47789: koston ulkopuolella. Tässä tarkoituksessa         teyksien helpottajana.
47790: varattiin määräraha mm. maantien ra:ken-             Suunnitellun tien k<Ykonaispituudeksi tu-
47791: tamiseksi Haapamäen-Ruoveden väliseltä            lisi n. 4.5 km, josta Haapamäen-Ruoveden
47792: maantieltä Pihlajaveden pirtäjässä sijaitse-      maantieltä lähtevä kilometrin mittainen al-
47793: valle Yltiän seisakkeelle. Suunnitellun tien      kuosa suuntautuisi nykyisinkin autoliiken-
47794: osalta suoritettiin myös linjoitus- ja punni-     teelle kelvollista Ylä-Kolkin paikallistietä,
47795: tustyöt, joita jatikettiin edelleen Yltiän sei-   minikä järkeen tien pohjana on edelleen
47796: swkkeelta Karimon talon kohdalle Pihlaja-         noin kilometrin mittainen osa yksityisten
47797: veden Virtain välisellä maantiellä. Sota          toimesta ra;kennettua paikallistietä. Koko-
47798: keskeytti kuitenkin töiden käyntiin pane-         naan uutta tietä jäisi rakennettavaksi vain
47799: misen, eikä ko. tietä varten ole uudelleen        2.5 kilometriä, joka sekin voidaan johtaa
47800: myönnetty määrärahoja.                            maastoon, missä ei tule suuritäisiä eikä kus-
47801:    Kun Yltiän seisakkeelle ei nykyisin jolhda     tannuksiltaan kalliita leikkaus- eikä si1ta-
47802: mitään sellaista tietä, jota maan <Jllessa        töitä. Kun Pihlajaveden !kunta kokonai-
47803: lumettomana voitaisiin liikennöidä kuorma-        suudessaan on jäänyt tieo1oihin nähden
47804: tuilla hevosajoneuvoilla vielä vähemmän           lapsipuolen asemaan, ja kunnalla tästä
47805: autoilla, ovat Yltiän seisaikkeen Hihellä asu-    johtuen ovat edessään kantokykyynsä näh-
47806: vat liikenneyhteyksiin nähden erikois'laa-        den ylivoimaiset tiemenot, ei edellämainitun
47807: tuisen vaikeassa asemassa. Erittäin tärkeä        tien ra1kentruminen kunnantienä ole mwh-
47808: olisi tien saaminen puutavarankuljetuksien,       dollinen.
47809: mutta samaJla myös maatalouden harjoitta-            Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
47810: misen sekä elintarvi'ke- ja postinkuljetuk-       eduskunnan hyväksyttäväksi toi;vormuksen,
47811: sien kannalta. Kun puntavaraJkuljetuksia
47812: voitaisiin tien valmistumisen jäLkeen ohjata                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
47813: nykyistä paljon suuremmassa määrin Yl-                    siin maantien rakentamiseksi Haapa-
47814: tiän seisalkkeelle, herpottaisi se osaltaan ti-           mäen-Ruoveden väliseltä maantieltä
47815: lan a;htaudesta johtuvia kuorrmausvaikeuk-                Yltiän rautatieseisakkeelle.
47816:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1951.
47817: 
47818: 
47819:                  Eino Palovesi.                            T. N. Vilhula.
47820:                  Vilho Leivonen.                           M. 0. Lahtela.
47821:                                       Markus Niskala.
47822: 1068
47823: 
47824: XU,2s.- Toiv. al. N:o 199.
47825: 
47826: 
47827: 
47828: 
47829:                                Palovesi ym.: Maantien rakentamisesta Karstulan-Kivi-
47830:                                   järven maantieltä Kannonsahalle.
47831: 
47832: 
47833:                                     E d u s k u n n a ll e.
47834: 
47835:    Rakennustyön alaisena olevan Suolahden       desta. 'l'ä:mä paikallistie on otettu Karstu-
47836: -Haapajärven radan välittömään yhtey-           lan kunnan huollettavaksi tieksi.
47837: teen sisältyy eräitä maantien rakennussuun-       Tämän kysymyksessä olevan rautatien
47838: nitelmia, joiden toteuttamiseen olisi ryhdyt-   valmistuttua tästä välttämättömästi raken-
47839: tävä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.       nettavasta tiestä tulee muodostumaan huo-
47840: Karstulan pitäjän Vastingin kylän ja Kan-       mattava läpikulkutie niin matkustaja- kuin
47841: nonkosken välisiä maantieyhteyksiä on           myöskin tavaran kuljetuksen kannalta lii-
47842: myös:kin näitä vastaisia liikenneoloja sil-     kennettä tarkastellen.
47843: mällä pitäen ryhdyttävä edistämään.               Edellä esittämämme perusteella ehdo-
47844:    Maantien rakentaminen Karstulan Kivi-        tammekin kunnioittaen eduskunnan hyväk-
47845: järven väliseltä maantieltä Lahden kylätien     syttäväksi toivomuksen,
47846: risteyksestä Kannonkosken Kannonsahalie
47847: on näin ollen tullut hyvin ajankohtaiseksi                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
47848: ja tarpeelliseksi. Tämän tien pituudeksi                siin maantien rakentamiseksi Karstu-
47849: tulee n. 12 km ja se on suhteellisen hel-               lan ja Kivijärven väliseltä maan-
47850: posti rakennettavissa tasaiseen maastoon.               tieltä Lo.hden kylätien risteyksestä
47851: Tästä tiestä on Karstulan Lahden kylätie-               Kannonkosken pitäjän Kannonsahan
47852: hoitokunta rakentanut valmiiksi varsin tyy-             tulevalle rautatieasemalle.
47853: dyttävään kuntoon lähes puolet tien pituu-
47854:        Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
47855: 
47856: 
47857:                  Eino Palovesi.                           T. N. Vilhula.
47858:                  Vilho Leivonen.                          M. 0. Lahtela.
47859:                                     Markus Niskala.
47860:                                                                                        106-9
47861: 
47862: Xll,29.- Toiv. al. N:o 200.
47863: 
47864: 
47865: 
47866: 
47867:                               Rytkönen ym..: Maantien rakentamisesta Teekkarista Pih-
47868:                                  lajamäen kautta Löytöharjuun.
47869: 
47870: 
47871:                                   E d u s k u n n a ll e.
47872: 
47873:    Maantien rakentaminen Kiuruveden-           syydessä ovat. Näiden pientalouksien yh-
47874: Koivujärven maantiestä Pihlajamäen-Kor-        teinen peltopinta-ala on 365.48 ha ja kegki-
47875: tekylän-Salmenkylän      ja   Löytöharjun      määräinen 4.6 ha. Se poistaisi metsähalli-
47876: kautta Kiuruveden-Pielaveden-Pyhäjär-          tukselta sen omistaman noin 1,800 ha suu-
47877: ven ja Pielaveden-Pihtiputaan maantielle       ruisen metsäalueen metsävarojen otosta ai-
47878: olisi välttämätön toimenpide. Se lyhentäisi    heutuneet autotien rakentamisen kustan-
47879: liikenneyhteyttä Pyhäjärveltä, Pihtipu-        nukset, jotka viime vuosina ovat nousseet
47880: taalta ja Pielavedeltä Laukkalan kautta        aina 700,000 markkaan hakkuukautta koh-
47881: suunnattuna Kiuruveden asemalle noin kol-      den.
47882: metoista (13) kilometriä, rakennettavan           Käsittäen tien rakentamisesta koituvan
47883: tien pituuden ollessa 24 kilometriä. Toi-      suuren ja monipuolisen kansantaloudellisen
47884: menpide loisi kokonaan uuden tilanteen         edun, ehdotamme eduskunnan hyväksyttä-
47885: 12,077 hehtaariin nousevien metsäalueiden      väiksi toivomuksen,
47886: metsävarojen kansantalouden hyväksi käy-
47887: tölle, joiden vuotuinen lisäkasvu voidaan               että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
47888: arvioida noin 30,000 kuutiometriksi. Sa-              toimenpiteisiin maantien rakentami-
47889: malla se toisi kokonaan uudet ja paremmat             seksi Teekkarista Pihlajamäen, Kor-
47890: edellytykset niiden 90 pientalouden maa-              tekylän ja Salmenkylän kautta Löy-
47891: ja karjatalouden kehittämiselle, jotka jo             töharjuun.
47892: nyt sanotun tiesuunnan välittömässä lähei-
47893:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
47894: 
47895: 
47896:                 Juho Rytkönen.                          Elli Juntunen.
47897:                                   Hugo Manninen.
47898: 1070
47899: 
47900: XII,3o. -   Toiv. al. N:o 201.
47901: 
47902: 
47903: 
47904: 
47905:                                  Rönkkö ym.: Maantien rakentamisesta Katalahdesta Siika-
47906:                                     järven seudulle Ylä-Savossa.
47907: 
47908: 
47909:                                      E d u s k u n n a ll e.
47910: 
47911:    Iisalmesta länteen pam suuntautuvaa           relta osalta ensisijaisten luovutusvelvollis-
47912: Siikajärven-Kotajärven tietä, jonka pi-          ten puutavarayhtiöiden omistamia maita~
47913: tuus on noin 18 km, on jo rakennettu 4 km        joten tien valmistuttua avautuisi melkoinen
47914: Viinamäestä Kotajärven kansakoululle. Ra-        mahdollisuus asutustoiminnalle uusien tilo-
47915: kentamalla tielinjan vielä rakentamaton          jen perustamisen ja lisäalueiden muodosta-
47916: 9 km:n pituinen osa Kotalahdesta Siika-          misen kautta. Myöskin tämän tiesuunnan
47917: lahden seudulle saadaan avatuksi hyvin           varrella olevan valtion erinomaisen soran-
47918: suuresti liikennöitävä valtatie Iisalmen kau-    ottopaikan sorankuljetusta varten tämä ti~
47919: pungista Iisalmen maalaiskunnan Pohjois-         olisi välttämätön. Itikkasalmen nyt raken-
47920: Pielaveden j& Pohjois-Keiteleen kautta aina      nettavan sillan valmistuttua tämän tien
47921: Pihtiputaalle saakka. Tämä tie tulisi lyhen-     merkitys liikenteelle hyvin suuresti lisään-
47922: tämään nykyiseen verraten yhteyksiä Piela-       tyy. Ne tilojen omistajat, joiden maiden
47923: vedeltä ja Kiuruvedeltä Iisalmeen lähes          kautta tie tulee kulkemaan, ovat sitoutu-
47924: 30 km: llä. Suunniteltu tie on tasaista          neet korvauksetta luovuttamaan tiealueen
47925: maastoa ja sivuuttaisi sopivasti nykyisellä      ja tarvittavat maanottopaikat.
47926: Iisalmen-Pielaveden tiellä liikenteen suu-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
47927: rena haittana olevat Haukimäen ja Ruo-           kunnioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
47928: taanmäen jyrkät nousut. Suunniteltu tie          toivomuksen,
47929: tulisi kulkemaan suurien, tuhansiin hehtaa-
47930: reihin nousevien metsäalueitten kautta,                     että hallitus toimituttaisi tutki-
47931: joilta alueilta nykyisin on puutavara kulje-             muksen maantien rakentamiseksi val-
47932: tettava hevosilla hankalia matkoja pitkin                tion varoilla Ylä-Savoon Katalah-
47933: Iisalmen vesistöön. Metsäalueet ovat suuc                desta Siikajärven seudulle.
47934:        Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
47935: 
47936: 
47937:                  Tahvo Rönkkö.                             Lauri Kaarna.
47938:                  Mauno Jussila.                            E. Hietanen.
47939:                                                                                             1071
47940: 
47941: XII,31. -   Toiv. al. N:o 202.
47942: 
47943: 
47944: 
47945: 
47946:                                  Pasanen ym.: Maantien rakentamisesta Juvan pitäjän Kas-
47947:                                     kiin kylästä Auvilan kylän kautta Vuorilahden tienhaa-
47948:                                     raan.
47949: 
47950: 
47951:                                      E d u s !k u n n a 11 e.
47952: 
47953:    Juvan kunta on 16 päivänä maaliskuuta          keään tiehankkeeseen ja sen toteuttamiseksi
47954: 1950 Mikkelin lääninhallituksen kautta teh-       esiintuoda seuraavaa:
47955: nyt anomuksen (juttu 2573/E. 71. 50), että           Yllä selostetun maantien rakentamisen
47956: rakennettaisiin maantie, joka johtaisi Sul-       kautta laajat Saimaan rantaseudut pääsisi-
47957: kavan-Puumalan väliseltä maantieltä Ju-           vät suoraan yhteyteen läänin pääkaupun-
47958: van pitäjän Kaskiin kylästä samassa pitä-         kiin Mikkeliin, ja lisäksi Savonlinnan, Sul-
47959: jässä sijaitsevien Soiniemen ja Rantuun           kavan, Puumalan ja Imatran suunnilta tu-
47960: kyläteiden ja Kolkanrantaan vievän maan-          lisi suora yhteys Mikkeliin, jolloin matka
47961: tien kautta saman pitäjän Auvilan kylään          Puumalasta Mikkeliin, jos Puumalan kun-
47962: ja siitä edelleen Auvilan-Kuosmalan kylä-         nassa oleva Kaipaalan kylätie myös tulisi
47963: tietä pitkin noin 25 kilometrin päässä Mik-       tätä liikennettä palvelemaan, lyhenisi 33
47964: kelistä Mikkelin-Savonlinnan maantiellä           :kilometrillä ja Savonlinnasta Mikkeliin
47965: olevaan Vuorilahden tienhaaraan. 17 päi-          noin 7 kilometrillä. Tuon maantien aikaan-
47966: vänä huhtikuuta 1950 sanotulle lääninhalli-       saaminen voitaisiin toteuttaa verrattain
47967: tukselle lähettämässään kirjeessä on Sulka-       pienin kustannuksin, sillä sanottu tie tu-
47968: van kunnanhallitus yhtynyt tähän hake-            lisi pääosiltaan kulkemaan kyläteitä pitkin
47969: mukseen. Lähetepäätöksellään 29 päivältä          niin, että varsinaista uutta maantietä tulisi
47970: maaliskuuta 1951 N:o E. 916 on lääninhal-         tehtäväksi vain noin 17 kilometriä. Olisi
47971: litus lähettänyt asiakirjat tie- ja vesiraken-    näin ollen välttämätöntä, että toimenpitei-
47972: nushallitukselle tielain 70 § : ssä mainitussa    siin tämän maantien aikaansaamiseksi kii-
47973: tarkoituksessa sekä yhtynyt tie- ja vesira-       reellisesti ryhdyttäisiin.
47974: kennushallinnon Mikkelin piiri-insinöörin            Edellä esitetyn nojalla ehdotamme kun-
47975: asiassa antamiin puoltaviin lausuntoihin pi-      nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
47976: täen hyvin suotavana, että anomukseen             vomuksen,
47977: suostuttaisiin, ja että ensi tilassa myönnet-
47978: täisiin tarpeellinen määräraha kyseessä ole-                 että hallitus ryhtyisi kii1·eellisiin
47979: van maantien tutkimustöitä ja suunnitel-                   toimenpiteisiin maantien aikaansaa-
47980: man laatimista varten.                                     miseksi Kaskiin tienhaarasta Juvan
47981:                                                            kunnassa saman kunnan A uvilan ky-
47982:   Kun tie- ja vesirakennushallitus tiettä-                 län kautta Vuorilahden tienhaaraan
47983: västi ei ole vielä määrännyt suunnan tutki-                Mikkelin-Savonlinnan        maantiellä
47984: musta ja suunnitelmaa tuon maantien ra-                    ja, sikäli kuin tämä maantie tulisi
47985: kentamista varten eikä asiaa liene valtio-                 kulkemaan kyläteitä pitkin, kylätei-
47986: neuvostossakaali käsitelty, tahtoisimme kiin-              den ottamiseksi niiltä osin maanteinä.
47987: nittää eduskunnan huomiota tähän tär-                      valtion hoitoon.
47988:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
47989: 
47990: 
47991:          Aukusti Pasanen.             Wiljam Sarjala.                Toivo H. Kinnunen.
47992:          Helge Miettunen.             Antti J. Rantamaa.             Irma Hamara.
47993:          Harras Kyttä.                K. F. Haapasalo.               Edvard Pesonen.
47994: 1072
47995: 
47996: XII,s2. -   Toiv. al. N:o 203.
47997: 
47998: 
47999: 
48000: 
48001:                                  Miikki ym..: Maantien rakentamisesta Puumalan salmelta
48002:                                     Luukkolan, Kekäleenmäen ym. kylien kautta Ruokolah-
48003:                                     della olevalle valtion tielle.
48004: 
48005: 
48006:                                      E d u s k u n n a 11 e.
48007: 
48008:    Mikkelin lääniin kuuluvan Puumalan             lan, Kekäleenmäen ynnä muitten kylien
48009: kunnan eteläosassa sekä Kymen lääniin             kautta Ruokolahdelle valtion tielle. Tien
48010: kuuluvan Ruokolahden kunnan pohjois-              pituus on noin 30 km ja tulisi sen vaiku-
48011: osassa, jotka kunnat ovat rajakuntia, on          tuspiiriin edellä mainittujen kylien lisäksi
48012: useita kyliä, joihin ei ole minkäänlaista         useita muita kyliä ja mm. tervatehdas.
48013: tietä olemassa. Teiden rakentamista on ol-        Tien varrella on myös verrattain suuret
48014: lut vaikeuttamassa se, että näiden kylien         metsävarat, joiden markkinoille saaminen
48015:  välissä on salmi, joihin täytyisi rakentaa       tien valmistuttua tulisi huomattavasti hel-
48016: sillat tai ylläpitää losseja, mitkä tulisivat     pottumaan.
48017: siksi kalliiksi, että näiden kylien asukkaat         Edellä olevan perusteella ehdotamme
48018: eivät jaksa niitä kustantaa. Kun kummin-          kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
48019: kin olisi välttämätöntä, että näillekin kylä-     toivomuksen,
48020: kunnille olisi maantie, jota myöten ne voi-
48021: sivat päästä Puumalan ja Ruokolahden                       että hallitus toimituttaisi tutki-
48022: kirkonkyliin sekä Ylä-Vuoksen alueelle tuot-             muksen maantien rakentamiseksi
48023:  teitaan myymään tai muille asioilleen, niin             Puumalan salmelta Luukkolan, Ke-
48024: ·olisi välttämätöntä, että valtiovallan ta-              käleenmäen ym. kylien kautta Ruo-
48025: holta ruvettaisiin toimenpiteisiin maantien              kolahdella olevalle valtion tielle.
48026: rakentamiseksi Puumalan salmelta Luukko-
48027:        Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
48028: 
48029: 
48030:                  Matti Miikki.                             Arno Tuurna.
48031:                  Juho Niukkanen.                           Aino Luostarinen.
48032:                  Markus Niskala.                           Helena Virkki.
48033:                  Juho Kuittinen.                           Antti J. Rantamaa.
48034:                  Lauri Kaarna.                             V. Virtanen.
48035:                                                                                           1073
48036: 
48037: XII,ss.- Toiv. al. N:o 204.
48038: 
48039: 
48040: 
48041: 
48042:                                 T. Kinnunen ym.: Maantien rakentamisesta Pieksämäen-
48043:                                    Kangasniemen maantieltä Kyyveden asutusalueen halki
48044:                                    Vuojalahden-Luusniemen tielle.
48045: 
48046: 
48047:                                      E d u s k u n n a ll e.
48048: 
48049:    Viitaten ed. Kinnusen ym. toivomusaloit-                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
48050: teen N:o 330 perusteluihin v. 1950 valtio-               siin läpikulkumaantien rakentami-
48051: päivillä (Liirtteet I-XII A, sivu 674), jota             seksi Pieksämäen ja Kangasniemen
48052: alotetta ei ehditty niillä valtiopäivillä käsi-          väliseltä maantieltä Kyyveden länsi-
48053: tellä, ehdotamme kunnioittaen eduskunnan                 puolitse ns. Kyyveden asutusalueen
48054: hyväksyttäväksi toivomuksen,                             halki      Vuojalahden-Luusniemen
48055:                                                          tielle.
48056:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
48057: 
48058: 
48059:                  Toivo H. Kinnunen.                        K. F. Haapasalo.
48060:                  Wiljam. Sarjala.                          Aino Luostarinen.
48061:                  Aukusti Pasanen.                          Edvard Pesonen.
48062: 
48063: 
48064: 
48065: 
48066:                                                                                             135
48067: 1074
48068: 
48069: Xn,a4. - Toiv. al. N:o 205.
48070: 
48071: 
48072: 
48073: 
48074:                               T. Kinnunen ym..: Tutkimuksen toimittamisesta maantien
48075:                                  rakentamiseksi Pieksämäen-Hankasalmen maantieltä
48076:                                  Vanajan kylätien kautta Rautalammin-Hankasalmen
48077:                                  maantielle.
48078: 
48079: 
48080:                                   E d u s k u n n a ll e.
48081: 
48082:   Vuoden 1948 valtiopäiville jätettiin toi-     saamista, ehdotamme kunnioittaen, viittaa-
48083: vomusaloite N: o 429 (Liitteet I-XII A,         malla yllä mainitun aloitteen perusteluihin,
48084: sivu 865), joka koski maantien rakenta-         eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48085: mista Pieksämäen-Hankasalmen maantieltä
48086: Rautalammin-Hankasalmen väliselle tielle.                että hallitus suorituttaisi tutki-
48087: Tämä aloite tuli shlloin hylätyksi mainin-            muksen maantien rakentamiseksi
48088: nalla, että tiellä ei ole suoritettu tutki-           Pieksämäen-Hankasalmen         maan-
48089: musta.                                                tieltä Vanajan kylätietä hyväksi-
48090:   Kun paikkakunnalla kuitenkin pidetään               käyttäen Ra1dalammin-H ankasal-
48091: erittäin tärkeänä suunnitellun tien aikaan-           men maantielle.
48092:        Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
48093: 
48094: 
48095:                  Toivo H. Kinnunen.                     K. F. Haapasalo.
48096:                  Wiljam Sarjala.                        Aino Luostarinen.
48097:                  Aukusti Pasanen.                       Edvard Pesonen.
48098:                                                                                          1075
48099: 
48100: XU,a5.- Toiv. al. N:o 206.
48101: 
48102: 
48103: 
48104: 
48105:                               Järvinen ym.: Maantien rakentamisesta Jurvan kunnan
48106:                                  Tainuskylästä Laihian kunnan H avinnevan asutus-
48107:                                  alueelle.
48108: 
48109: 
48110:                                    E d u s k u n n a ll e.
48111: 
48112:   Sotien jälkeen muodostettiin Laihian Jo-      tien osakkaille ylivoimainen tehtävä, olisi
48113: kiperään, Havinnevalle asutusalue, jonne        valtion apuuntulo välttämätöntä. Kun tie
48114: valtio rakensi myöskin autoilla liikennöitä-    on osittain sellaista, että sitä voidaan käyt-
48115: vän asutustien, jonka pituus on noin 6.s        tää uuden tien pohjana ja ikun maasto on
48116: km. Tie jatkuu Jurvan Tainuskylään n.           tien rakentamiselle edullista, ei rakennus-
48117: 7 km:n pituisena kylllitienä. Vaikka ko.        ja kunnossapito muodostu valtiolle suuria
48118: kylätie on kovin mutkaista ja kapeaa sekä       kustannuksia aiheuttavaksi.
48119: heikosti perustettua, käytetään sitä tien          Edellä sanotuin perustein ehdotamme
48120: varrella asuva.n väestön lisäksi huomatta-      kunnioittaen eduskunnan pärutettäväksi toi-
48121: vassa ·määrässä puutavaran ja hiekan            vomuksen,
48122: ajoon. On selvää, että tie tästä kärsii ja
48123: aiheuttaa tien kunnossapito vähävaraisille                että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
48124: pienviljelijöille kohtuuttomia kustannuksia            siin n. 7 km:n pituisen maantien
48125: ja liikennöimisvaikeuksia. Kun ko. tie on              rakentamiseksi Jurvan pitäjän Tai-
48126: paikalliselle väestölle ja yleiseltäkin kan-           nuskylästä Laihian Jokiperän H avin-
48127: nalta välttämättömän tarpeen vaatima ja                nevan asutusalueelle.
48128: kun sen oikaisu, levitys ja kunnossapito on
48129:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
48130: 
48131: 
48132:                 Mikko Järvinen.                          V. Puumalainen.
48133:                                    N. Nurminen.
48134: 1076
48135: 
48136: XU,sa. -    Toiv. al. N:o 207.
48137: 
48138: 
48139: 
48140: 
48141:                                  Rytkönen ym..: Maantien rakentamisesta J outenjoelta Ka-
48142:                                     navansillalle.
48143: 
48144: 
48145:                                      E d u s k u n n a ll e.
48146: 
48147:    Maantien rakentaminen Iisalmen-Run-            maanomistajan omistamien Joutenjoen ym-
48148: nin-Kiuruveden maantiestä Joutenjoen sei-         päristön laajojen luonnonvaraisten niitty-
48149: sakkeen kautta Kiuruveden-Konolanmäen             maiden viljelykseen saattamiselle ja helpot-
48150: maantielle toisi mukanaan monia taloudel-         taisi metsävarojen käyttöä.
48151: lisia etuisuuksia. Toimenpiteen kautta               Todeten tien rakentamisen tuottaman
48152: maantieyhteys Kiuruvesi-Konolanmäki-              kansantaloudellisen hyödyn ehdotamme
48153: Iisalmi lyhenisi noin 10 kilometrillä. Sa-        eduskunnan hyväksyttävaksi toivomuksen,
48154: malla 48 taloutta Joutenjoen vanhalla asu-
48155: tusalueella, joiden henkilöluku on 206, tu-                että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
48156: lisi välittömän liikenneyhteyden piiriin,                toimenpiteisiin maantien rakentami-
48157: jota nyt ei ole. Maantien rakentaminen loisi             seksi Joutenjoelta Kolmikannan ja
48158: edellytykset Vieremän Haajaistenkylän ja                 MultakuisN'lan kautta Kanavansil-
48159: Iisalmen maalaiskunnan Porovedenkylän 14                 taan.
48160:        Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
48161: 
48162: 
48163:                  Juho Rytkönen.                            Elli Juntunen.
48164:                                       Hugo Manninen.
48165:                                                                                         1077
48166: 
48167: XU,s7. -   Toiv. al. N:o 208.
48168: 
48169: 
48170: 
48171: 
48172:                                 Rantamaa ym.: Maantien rakentamisesta Savonlinnan-
48173:                                   Moinsalmen tiellä olevasta Hirvaslahdesta Käärmelahden
48174:                                   kohdalle Moinsalmen-Pellossalon maantiellä.
48175: 
48176: 
48177:                                     E d u s k u n n a ll e.
48178: 
48179:   Viitaten toivomusaloitteeseen n: o 433                mingin kunnan Kaartilanrannan,
48180: vuoden 1948 valtiopäivillä (Liitteet I-XII,             Ikoinniemen, Kiilanmäen, Ritosaa-
48181: 1948, sivu 869) ehdotamme kunnioittaen                  ren ja Kosolan kylien kautta siten,
48182: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                 että se alkaisi Savonlinnan-Moin-
48183:                                                         salmen tiestä Hirvaslahdesta ja päät-
48184:          että hallitus ryhtyisi toimenpitei-            tyisi Moinsalmen-Pellossalon maan-
48185:       siin maantien rakentamiseksi Sää-                 tiehen Käärmelahden kohdalla.
48186:     Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1951.
48187: 
48188: 
48189:                 Antti J. Rantamaa.                        Edvard Pesonen.
48190:                 Eeli Erkkilä.                             V. Virtanen.
48191: 1078
48192: 
48193: XII,ss. -    Toiv. a.l. N:o 209.
48194: 
48195: 
48196: 
48197: 
48198:                                Ra.nta.m.a.a. ym..: Maantien rakentamisesta Puumalan kun-
48199:                                    nan Kietävälän kylästä Himahuuhan ym. kylien kautta
48200:                                    Puumalan-lmatran maantielle.
48201: 
48202: 
48203:                                    Ed u s kun n a 11 e.
48204: 
48205:   Viitaten toivomusaloitteeseen n: o 425                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
48206: vuoden 1948 valtiopäivillä (Liitteet 1-XII,           siin maantien rakentamiseksi Puu-
48207: 1948, sivu 861) ehdotamme kunnioittaen                malan kunnan Kietävälän kylästä
48208: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,               Himahuuhan, Sepänkylän, Valtolan,
48209:                                                       Vesiniemen ja Kitulan kylien kautta
48210:                                                       Puumalan-lmatran maantielle.
48211:        Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1951.
48212: 
48213: 
48214:                  Antti J. Ra.ntamaa.                   Edvard Pesonen.
48215:                  Aino Luostarinen.                     Wiljam .Sarjala.
48216:                  Eeli Erkkilä.                         Matti Miikki.
48217:                                        V. Virtanen.
48218:                                                                                             1079
48219: 
48220: Xfi,a9. -   Toiv. al. N:o 210.
48221: 
48222: 
48223: 
48224: 
48225:                                  Niiranen ym.: Yhdysmaantien rakentamisesta Juvan-Säy-
48226:                                     neisen maantieltä Nurmeksen-Rautavaaran maantielle.
48227: 
48228: 
48229:                                      E d u s k u n n a 11 e.
48230: 
48231:    Eduskunnalle on jo aikaisemmin jätetty         joudutaan tieyhteyksien puuttuessa myy.
48232: aloitteita yhdysmaantien rakentamiseksi           mään kohtuuttoman alhaisiin hintoihin.
48233: Juuan-Säyneisen maantieltä Nurmeksen-               Korjatakseen elinmahdollisuuksiaan on
48234: Rautavaaran maantielle Vaikon, Lahovaa-           paikallinen väestö suorittanut talkoovoimin
48235: ran ja Alaluostan kylien kautta. Nämä             ehdotetun maantien pohjausta jo noin 7 ki-
48236: aloitteet eivät kuitenkaan ole johtaneet toi-     lometrin pituisella matkalla. Niinikään on
48237: vottuun tulokseen.                                Juuan kunta myöntänyt varojensa mukaisia
48238:    Ehdotetun yhdysmaantien pituus on n.           avustuksia tiehankkeen toteuttamiseksi. Tien
48239: 20 kilometriä ja asuu sen välittömässä vai-       aikaansaaminen vaatisi kuitenkin valtion
48240: kutuspiirissä yli 500 ihmistä mitä vaikea-        toimenpiteitä.
48241: kulkuisimpien rämeiden takana. He koh-               Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
48242: taavat siten ylivoimaisia vaikeuksia. Joka-       nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
48243: päiväiseen toimeentuloon välttämättömien          vomuksen,
48244: tarvikkeiden hankinta on ylivoimaisen vai-
48245: keaa. Liikennekelpoisen tien puuttuminen                    että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
48246: asettaa myös esteitä elinkeinotoiminnan mo-              toimenpiteisiin yhdysmaantien .ra-
48247: nipuolistumiselle    ja    kannattavuudelle.             kentamiseksi       Juuan-Säyneisen
48248: Alueella sijaitsevien, tuhansien hehtaarien              maantieltä Nurmeksen-Rautavaaran
48249: laajuisten valtion metsäalueiden puutavara               maantielle.
48250:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
48251: 
48252: 
48253:                  Toivo Niiranen.                           Juho Nykänen.
48254: 1080
48255: 
48256: XII,4o.- Toiv. al. N:o 211.
48257: 
48258: 
48259: 
48260: 
48261:                                Niiranen: Maantien rakentamisest\a Joensuun-Savonlinnan
48262:                                   maantieltä Joensuun-Varkauden maantielle.
48263: 
48264: 
48265:                                     E d u s k u n n a 11 e.
48266: 
48267:    Valtion harjoittaman asutustoiminnan          tieyhteyden parantumista ja siten parem-
48268: yhteydessä on rakennettu noin 9 kilometriä       pien ikannattavaisuusedellytysten muodostu-
48269: asutusmaantietä Joensuun - Savonlinnan           mista elinkeinotoiminnalleen ja kun se ny-
48270: maantieltä Paloniemestä Huistinvaaraan.          kyisessä kunnossaan ei vastaa liikenteen
48271: Tästä edelleen Joensuun-Varkauden maan-          vaatimuksia, ehdotan kunnioittaen edus-
48272: tielle ovat paikalliset asukkaat rakentaneet     kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48273: jokseenkin samanlaiseen kuntoon noin 6 ki-
48274: lometriä pitkän osuuden, joten yhdystien                   että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
48275: yhteinen pituus on noin 15 kilometriä.                  siin ykdysmaantien rakennuttami-
48276:    Kun mainittu tie sijaitsee erittäin vilkas-          seksi Joensuun-Savonlinnan maan-
48277: liikenteisten maanteiden välissä, jolla                 tieltä Joensuun-Varkauden maan-
48278: alueella asuu noin 2,000 ihmistä ikaivaten              tielle.
48279:        Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
48280: 
48281: 
48282:                                      Toivo Niiranen.
48283:                                                                                           1081
48284: 
48285: XII,41.- Toiv. al. N:o 212.
48286: 
48287: 
48288: 
48289: 
48290:                               Ikonen ym..: Maantien rakentamisesta Saramon kylätiestä
48291:                                  H iekkalahden-Sivakkavaaran maan tiehen.
48292: 
48293: 
48294:                                    E d u s k u n n a B e.
48295: 
48296:    Nurmeksen--Kuhmon maantiestä erikanee       nalta katsottuna. Rakennettava yhdystie
48297: Saramon kylän kohdalla ns. Saramon tie,        tulisi kulkemaan valtion metsämaiden halki
48298: joka kulkee luodetta kohti ja on pituudel-     ja sen molemmille puolille jäisivät erittäin
48299: taan 12 kilometriä. Valtimon kunnassa on       laajat ja hakkuukypsät valtion metsäalueet.
48300: Hiekkalahden-Sivakkavaaran kunnan tie,         Yhdystie avaisi mahdollisuuden puutavaran
48301: josta eduskunta on muutamia vuosia sitten      kuljettamiseksi autoilla Hiekkalahden tai
48302: lausunut toivomuksen, että se olisi otettava   Nurmeksen asemalle ja pisin automatka
48303: valtion välittömään hoitoon. Näiden teiden     tulisi olemaan 25 kilometriä.
48304: välimatka Saramon kylätien päätekohdalta          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
48305: on vajaa 10 kilometriä.                        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
48306:    Asutus teiden välisellä alueella on harva   toivomuksen,
48307: ja asukkaat köyhiä, minkä vuoksi asukkaat
48308: eivät pysty rakentamaan yhdystietä edes                  että hallitus kiireellisesti toimitut-
48309: kylän tienä, mikä sekin edellyttää varojen            taisi tutkimuksen ja ryhtyisi toimen-
48310: sijoitusta myöskin asukkaiden itsensä puo-            piteisiin maantien rakentamiseksi
48311: lelta. Yhdystie olisikin sen vuoksi raken-            Nurmeksen-Kuhmon maantiestä er-
48312: nettava kokonaan valtion toimesta ja sillä            kanevasta Saramon kylätiestä V alti-
48313: tulisikin olemaan erittäin suuri ja ehken             mon kunnassa olevaan H iekkalah-
48314: ensisijainen merkitys valtion omalta kan-             den-Sivakkavaaran maantiehen.
48315:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1951.
48316: 
48317: 
48318:                 Arvi Ikonen.                            Eino Rauste.
48319:                 Juho Karvonen.                          R. Hallberg.
48320:                 J. Väisänen.                            Vieno Simonen.
48321:                                       0. Muikku.
48322: 
48323: 
48324: 
48325: 
48326:                                                                                            136
48327: 1082
48328: 
48329: XII,42.- Toiv. al. N:o 213.
48330: 
48331: 
48332: 
48333: 
48334:                                Rönkkö ym.:     Maantien rakentamisesta V ehmasjärveltä
48335:                                    Haajasen salmelle Sonkajärven kunnassa.
48336: 
48337: 
48338:                                     E d u s k u n n a 11 e.
48339: 
48340:    Pohjois-Savon pohjoisimmat :kunnat ova.t      ma;anti:estä Vehmasjärven kohdalta, kulkisi
48341: pinta-alaltaan suuria ja metsärikka.ita.         Kilpomä:en, Rehvon, Uuraan ja Rankaalan
48342: Näissä pitäjissä on hyvin runsaasti valtion      kaUJtta j•a päättyisi Iisalmen-Petäjäkosken
48343:  ja yhtiöiden metsiä. Vaikeiden kuljetus-        maantielle Haajasen salmella. Tien pituus
48344: reittien, lähinnä huonojen tieolojen vuoksi      tulisi olem3!an 22 km ja tulisi tien vaiku-
48345: suur~en puutavaramäärien kuljettaminen           tuspiiriin metsäalueita arviolta noin 8,000
48346: täältä tulee kalliiksi, heikomman puutava-       ha, ensi sijaisesti Vlaltion ja yhtiöiden, pie-
48347: ran osalta jopa täysilll kannattamB~ttomaksi.    nemmältä osalta myöskin yksityisten maita.
48348: Näin tuhoutuu suurilla aloilla puuta ja            Tämän tien kosketukseen tulisi 31 salo-
48349: taloudellisia arvoja niin runsaasti, että ver-   seudun pien:taloutta, joiden yhteys liiken-
48350: raten lyhy·essä ajassa niillä maksettaisiin      nöitävään tiehen on nykyisin pitkospuiden
48351: teitten rakentamiskustanrmkoot,        joitten   ja metsäpolkujen varassa. Kun tämän tien
48352: teitten kautta puutavara voitaisiin ottaa        rakentamisen kautta voitaisiin yleisen lii-
48353: kulutukseen. Tieolot näillä alueilla ovat        kenteen matkoj·a lyhentää ja soottaa ar-
48354: jääneet heikoiksi ensi sijassa sen vuoksi,       voonsa ensisijaisesti valtion omien metsä-
48355: että asutus on peräti harvaa ja :tilat pieniä.   alueitten puutavara, mutta myöskin muut
48356:    Yleisesti on ·ha:vaittu, että autokuljetuk-   alueen runsaat puutavaramäärä.t, ja kun
48357: sen kehityttyä nykyiselle tasolleen ja edel-     samalla voitaisiin ihmisten toimeentulon
48358: ·leen !kehittyessä on edullisempaa rakentaa      edellytyksiä .tällä syrjäisellä seudulla rat-
48359: kalliiksi tulevien rautateitten asemasta         kaisevasti parantaa, ~ehdotamme kunnioit-
48360: metsäseuduille maanteitä puutavaran kul-         tavasti eduskunnan päätettäväJksi toivo-
48361: jetusta varten. Näin valtiovallan taholta        muksen,
48362: monissa tapauksissa on jo as1a ratkaistu.                  että hallitus toimUuttaisi tutki-
48363: Eräs tällaisen metsllitien tarve on suurella            muksen maantien rakentamiseksi val-
48364: metsäalueeNa pohjoisosassa Sonkajärven pi-              tion varm'lla V ehmasjärveltä H aaja-
48365: täjää. Tie 1alkaisi Iisalmen-Rautavaaran                sen salmelle Sonkajärven kunnassa.
48366:        Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
48367: 
48368: 
48369:                  Tahvo Rönkkö.                            Arvi Ikonen.
48370:                  Eino Rytinld.                            Hilja Väänänen.
48371:                  Lauri Solla.                             Hugo Manninen.
48372:                                      Juho Rytkönen.
48373:                                                                                            1083
48374: 
48375: Xfi,4s.- Toiv. al. N:o 214.
48376: 
48377: 
48378: 
48379: 
48380:                                Ikonen ym.: Maantien rakentamisesta Nurmeksen-Rauta-
48381:                                   vaaran maantieltä Pajukoskelle.
48382: 
48383: 
48384:                                     Ed uskunnaUe.
48385: 
48386:    Syrjäisten seutujen tieolot ovat jääneet      keena. V altimon ·kunnasta Hiekkalahden
48387: vaille yhteiskunnan huolenpitoa ja maas-         asemalta lähtee kunnan maantie Pajukos-
48388: samme on vielä sellaisia kyliä, joissa on        ikelle ja on pituudeltaan n. 10 kilometriä.
48389: vuosikymmenet saatu kulkea metsäpolkuja          Tämä tie päättyy sanottuun Pajukosken ky-
48390: ja kapulasiltoja pitkin pitkiä matkoja har-      lään ja tiettömien taipaleiden taakse jää
48391: vassa oleville valtateille. Näin on laita esi-   huomattava asujamisto Pajukosken koulun
48392: merkiksi Pohjois-Karjalassa. On sanomatta-        ja Nurmeksen-Rautavaaran tien väliseen
48393: kin selvää se, että tieolot ovat yhtenä syynä    maastoon. Tämä matka, joka on pituudel-
48394: siihen alhaiseen elintasoon, joka näillä         taan 9 kilometriä, on kokonaan vailla tie-
48395: syrjäseuduilla on, eikä voida odottaa, että      yhteyksiä. Rakentamalla sanotun välin tie
48396: kyläkuntien omatoimisuus riittäisi tieolojen     lyhennetään puutavaran kuljetuksessa huo-
48397: kohentamiseksi. Samaa on sanottava näi-          mattavasti matkaa rautatielle ja samalla vä-
48398: den seutujen kuntienkin mahdollisuudesta         hennetään sitä painetta, joka nyt harvoilla
48399: alueensa tieolojen parantamiseksi, sillä kun-    asemilla puutavaran lastauksessa ja varas-
48400: tien taloudet ovat äärimmilleen rasitettuja,     toinnissa on. Samalla saadaan valtion
48401: ja näyttää siltä, että eivät läheskään kaikki    omilta mailta entistä paremmin puutavara
48402: kunnat selviydy edes lakisääteisistä velvoit-    kuljetetuksi niiltä alueilta, joita tämä tie-
48403: teista, puhumattakaan, että ne pystyisivät       suunta koskee.
48404: edesauttamaan kuntalaisiensa toivomuksen            Edellä oleviin perusteluihin viitaten esi-
48405: mukaisesti heikkoja tieoloja.                    tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
48406:    Kun lähemmin tutustuu näihin tietoivo-        muksen,
48407: muksiin, niin voi heti panna merlk:ille sen,               että hallitus kiireellisesti toimitut-
48408: että samoilla teillä tulisi olemaan myöskin              taisi tutkimuksen ja ryhtyisi toi-
48409: huomattava yhteiskunnallinen merkityk-                   menpiteisiin maantien rakentamiseksi
48410: sensä, kun nyt on siirrytty puutavaran kul-              Nurmeksen-Rautavaaran maantieltä
48411: jetuksessa maantiekuljetuksiin.                          V altimon kunnassa olevaan Pajukos-
48412:    Yksi tällainen tiehanke on Valtimon kun-              ken maantiehen.
48413: nassa ja se tunnetaan ns. Lotmon tiehank-
48414:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
48415: 
48416: 
48417:                  Arvi Ikonen.                             Vieno Simonen.
48418:                  J. Väisänen.                             Heikki Soininen.
48419:                  Juho Karvonen.                           0. Muikku.
48420: 1084
48421: 
48422: XU,44.- Toiv. al. N:o 216.
48423: 
48424: 
48425: 
48426: 
48427:                                Väisänen ym.: Rääkkylän-Oravisalon-Liperin maantien
48428:                                   kuntoon saattamisesta.
48429: 
48430: 
48431:                                     E d u s kun n a U e.
48432: 
48433:    Räakkylän-Oravisalon-Liperin tie, joka        jolloin ne varat, jotka tähän on uhrattu,
48434: on ollut rakenteilla vuodesta 1939 alkaen,       ovat hukkaan heitetyt.
48435: on vähin erin työttömyystöinä saatettu osit-        Olisi jo vihdoinkin aika tehdä tie val-
48436: tain liikennöitävään kuntoon. Tiellä on suo-     miiksi, että se tuhansiin nouseva asujamisto,
48437: ritettu mäkien leikkauksia, mutikien oikai-      joka tien vaikutuspiirissä on, saisi !käyt-
48438: suja ja tieojien kaivuja. Vanhaa kylätietä       töönsä liikennekelpoisen tien.
48439: hyväksi käyttäen voidaan sillä kuivan ai-          Suuren paikallisen liikenteen ohella tie
48440: kana liikennöidä autoilla, joskin se on hy-      tulisi palvelemaan myös ikauttakulkua, joka
48441: vin hankalaa, ikun välillä on osia, jotka ovat   ei ole vähaksi arvioitava.
48442: vielä kunnostamatta ja mutkien oikaisut yh-         Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
48443: distämättä päätiehen. Erittäin kiireellinen      kunnan päätettäväksi toivomuksen,
48444: olisi Riihilammista tien poikki kulkevan pu-
48445: ron yli johtavan sillan rakentaminen, koska                että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
48446: ne alustavat pato- ym. työt, jotka siltaa var-          toimenpiteisiin Rääkkylän-Oravisa-
48447: ten on tehty, uhkaavat menettää merkityk-               lon--Liperin tien lopulliseen kuntoon
48448: sensä, sillä sama työ olisi tehtävä uudestaan,          saattamiseksi.
48449:        Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
48450: 
48451: 
48452:                   Jalmari Väisänen.                      R. Hallberg.
48453:                   Juho Karvonen.                         Heikki Soininen.
48454:                   Arvi Ikonen.                           Vieno Simonen.
48455:                   0. Muikku.                             Toivo Niiranen.
48456:                                         Eino Rauste.
48457:                                                                                       1085
48458: XII,45.- Toiv. al. N:o 216.
48459: 
48460: 
48461: 
48462: 
48463:                               Ikonen ym. : Runkotien rakentamisesta puutavaran kulje-
48464:                                  tusta varten Pohjois-Karjalan maanselälle.
48465: 
48466: 
48467:                                    E d u s k u n n a 11 e.
48468: 
48469:    Pohjois-Karjalan väestön toimeenrtulossa ole uittomahdollisuuksia eikä teitä. Eräs
48470: näyttelee metsä, siitä maksettava kantohinta tällainen ja ·ehkä kaikkein laajin yhtenäinen
48471: ja sen haJklkuusta s~kä kuljetuksesta saatwva •alue on maakunnan pohjoisimmassa osassa
48472: työpalkka rartkaisevaa osaa. Näin on asian ns. maaselän eli vedenjakajan seuduna
48473: laita varsinkin maakunnan pohjoisosissa, Nurmeksen, Valtimon, Sotkamon ja Kuh-
48474: jossa maatalous ei kykene riittäväati tuotta- mon kuntain rajamailla. Tämä alue käsittää
48475: maan elintarvikkeita .edes oman lkunnan aivan vähäisiä poikkeulksia lukuunottamatta
48476: väestön tarpeisiin. Puuttuvien elintarvik- valtion metsämaita ja sisältyy niihin sellai-
48477: keiden ostamiseen, verojen maksamiseen ja siakin alueita, joissa kirves ei ole koskaan
48478: lukuisiin muihin tarpeisiin raha on saatava käynyt. Näitä :metsiä on nykyisissä olosuh-
48479: pääasiassa metsäatä. Näin ollen metsien teissa mahdotonta saada yleiseen käyttöön.
48480: hyväiks1käytön mahdollisuudesta riippuu Noin 40 km pituinen maantie olisi nähdäk-
48481: suuressa määrin väestön koko toimeentulo. semme riittävä, jotta se osa alueen met-
48482:    Ennen sotia hankittiin puutwvaraa kaik. sistä, jota ei saada uittamalla kuljetetuksi,
48483: kialta Pohjois~Karja~asta. Sotien jälkeen voitaisiin autoilla kuljett<aa Valtimon-
48484: ovat kustannu!kset ja erittäinkin uittokus- Kontiomäen rautatien varteen. Maantie-
48485: tannukset nousseet varsin voimakkaasti. Li- kuljetus autoilla ei olisi vielä liian pitlkä
48486: säksi ammattimiehet ovat sitä mieltä, ettei voidakseen muodostua kannattav·aksi. Täl-
48487: uittokustannU'ksissa ole odotettavissa tule~ laista runkotietä voitaisiin tietenkin täyden-
48488: vaisuudessa:kaan sanottavaa alentumista, tää sivuun tehtävillä lyhyillä talvi- ja kesä-
48489: vaan voivat ne päinvastoin nykyisestää:nikin autoteillä, ja aivan luonnostaan tarjoutuu
48490: kohota. Alue, jolta puutavaraa ei kannata siihen :mahdollisuus jatkamalla V altimon
48491: ottaa, tulee todennäköisesti laajenemaan ny- !kunnassa oleva Hiek!kalahden-Sivakka·
48492: kyisestäänkin. Meill'lä ei ole varaa yhteen- vaaran kunnantie, Sotkamon kunnassa
48493: kään sellaiseen. alueeseen, jossa teollisuus- oleva Tipasojan tie ja Kuhmon llrunnassa
48494: puun kantohinta on olematon, koska valta- oleva Vepsän tie rnnkotiehen.
48495: kunnan metsät kolronaisuudessakaan eirvät        Kysymyksessä olevan puutavaran kulje-
48496: kykene tuottamaan puuta teollisuuden jat- tustien rakentamisessa on pääasiassa valtion
48497: kuvaa täystehoista !käyttöä varten.           oma etu kysymyksessä. Rautatiet saisivat
48498:    Kun puutavaran uittokustannukset edellä pitkiksi ajoiksi työtä ja ansiomahdollisuuk-
48499: esitettyyn viitaten saattavat tulevaisuudessa sia puutavaran ikuljetuksessa. Nousevien
48500: tulla huomattavastikin nousemaan, on py- kantohintojen muodossa valtio saisi hyvin
48501: rittävä etsimään muita kaukokuljetusmuo- pian j•a moninkertaisesti takaisin ne kus-
48502: toja, jotka voisivat tuoda ratkaisun pulmal- tannukset, jotka se tien rakentamiseen si-
48503: liseen tilanteeseen. Tällöin kiintyy huomio joittaisi. R·akennettava tie antaisi metsä-
48504: ensisijassa moottoroituun kuljetukseen ja töiden muodossa työtilaisuuksia edellämai-
48505: siinä suhteessa lähinnä autokuljetukseen, nittujen saloseutujen asukkaille vuosikym-
48506:  joka viime vuosina on muodostunut huo- meniksi eteenpäin.
48507: mattavan laajaksi ja josta !kokemukset ovat      Edellä oleV'an perusteella ehdotamme
48508: myönteisiä.                                   kunnioittaen eduskunnan päätettäväiksi toi-
48509:    Pohjois-Karjalassa on seutuja, joissa ei vomuksern,
48510: 1086                          XII,45. -Pohjois-Karjalan runkotie.
48511: 
48512:            että hallitus kiireellisesti toimitut-      Oulun läänin rajan suuntaan, sekä
48513:         taisi tutkimuksen ja ryhtyisi toimen-          V altimon kunnassa olevan Sivakka-
48514:         piteisiin noin 40 kilometrin pituisen          vaaran tien, Sotkamon kunnassa ole-
48515:         maantien rakentamiseksi puutavaran             van Tipasojan tien ja Kuhmon kun-
48516:         kuljetusta silmällä pitäen Rumon               nassa olevan Vepsän tien jatkamiseksi
48517:         seisakkeelta itäkoilliseen Hietajärven         ensin mainittuun runkotiehen.
48518:         kautta ja siitä edelleen Kuopion ja
48519:        Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1951.
48520: 
48521: 
48522:                   Arvi Ikonen.                          Heikki Soininen.
48523:                   Vieno Simonen.                        0. Muikku.
48524:                                                                                          1087
48525: 
48526: XII,46.- Toiv. al. N:o 217.
48527: 
48528: 
48529: 
48530: 
48531:                                Niiranen ym..: Yhdystien rakentamisesta Kaavin-Sivakan
48532:                                   maantieltä Mäntyjärven kautta Losomäkeen.
48533: 
48534: 
48535:                                     E d u s k u n n a ll e.
48536: 
48537:    Kaavin !kunta on rakennuttanut ja kun-        liikenteelle ja puutavaran kuljetukselle
48538: nossapitää n. 8 kilometrin pituista tietä        Juuan ja Kaavin kuntien alueilla, olisi tie
48539: Kaavin-Sivakan maantieltä Mäntyjärven            rakennettava valtion tienä.
48540: kvlään. Tästä Viitaniemen-Juuan maan-               Edellä olevan perusteella esitämme edus-
48541: tfelle Looomäkeen on matkaa n. 8 km, ja          kunnan hyvä:ksyttäväksi toivomuksen,
48542: paikalliset asukkaat ovat suorittaneet tutki-
48543: muksen kauttakulkutien aikaansaamista var-                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
48544: ten Kaavin-Siva:kan tieltä Viitaniemen--                siin yhdystien rakentamiseksi Kaavin
48545: Juuan tielle.                                           -Sivakan tieltä Mäntyjärven kautta
48546:    Kun suunnitellun tien vai!kutuspiirissä              Viitaniemen-Juuan tielle Losomä-
48547: asuu useita satoja ihmisiä ja kun tien ole-             keen.
48548: massaololla olisi suuri merkitys kauttakulku-
48549:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
48550: 
48551: 
48552:                 Toivo Niiranen.                           Juho Nykänen.
48553: 1088
48554: 
48555: XU,47. -     Toiv. al. N:o 218.
48556: 
48557: 
48558: 
48559: 
48560:                                   Soininen ym.: Polvijärven-Kuorevaaran maantien ottami-
48561:                                      sesta valtion hoitoon.
48562: 
48563: 
48564:                                       E d u s k u n n a l1 e.
48565: 
48566:   Viittaamalla toivomusaloitteeseen n:o 233                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
48567: (1949 vp.) Liitteet XII: 46, s. 486, ehdo-                siin Polvijärven pitäjässä olevan
48568: tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-                   Polvijärven--Kuorevaaran kunnan
48569: täväksi toivomuksen,                                      hoidossa olevan maantien ottamisesta
48570:                                                           valtion toimesta kunnossa pidettä-
48571:                                                           väksi maantieksi.
48572:        Helsingissä 17 päivänä syysikuuta 1951.
48573: 
48574: 
48575:                   Heikki Soininen.                          Vieno Simonen.
48576:                                        Juho Karvonen.
48577:                                                                                           1089
48578: 
48579: XII,4s. -   Toiv. al. N:o 219.
48580: 
48581: 
48582: 
48583: 
48584:                                  Rönkkö ym.: Maantien rakentamisesta Varpaisjärven Ma-
48585:                                    tomäestä Sonkajärven V ehmasmäkeen,.
48586: 
48587: 
48588:                                      E d u s k u n n a ll e.
48589: 
48590:    Yli 30 vuotta tehtiiln paikallisen väes-       tuttuaan joutuisi palvelemaan myöskin
48591: tön aloitteesta kustannusarvio ja työsuun-        yleistä etua siten, että sitä myöten joudut-
48592: nitelma maantien ra:kentamiseksi Varpais-         taisiin kuljettamaan arviolta yli 5,000 heh-
48593: järven kunnan Matomäen kohdalta Myn-              taarin metsäalueen puutavara rautatielle,
48594: ninmäen kautta Sookajärven V ehmasmä-             ja kun lisä:ksi tien suurien taka-alueitten
48595: keen, tien pituuden ollessa 18 kilometriä.        nyt Soinlahden asemalle suuntautuva puu-
48596: Asumuksia tämän suunnitellun tien var-            tavaran kuljetus ja muu liikenne voitaisiin
48597: rella on toistasataa ja aloittivat asukkaat       ohjata Lapinlahden asemalle, jolloin matka
48598: suunnittelutyön jälkeen tien rakentamisen         rautatielle lyhenisi noin 12 km, 0111 yleisen
48599: talkoilla. Lisäksi he keräsivät keskuudes-        edun kannalta tämän tien rakentaminen
48600: taan varoja yli puoli miljoonaa markkaa           sekä tarpeellista että kannattavaa.
48601: tietyötä varten. Näin on tuon seutukunnan            Edellä olevan perusteella esitämme kun-
48602: hyvin heikkovarainen, pääasiassa metsä-           nioittaen eduskunnan hyväiksyttäväksi toi-
48603: töistä toimeentulonsa saava väestö nyt omin       vomuksen,
48604: voiminsa rakentanut ajokuntoiseksi tietä
48605: noin 10 km: n matkan.                                       että hallitus toimituttaisi tutki-
48606:    Tien rakentaminen omin avuinsa on vähä-               muksen maantien rakentamiseksi val-
48607: varaisille saloseudun asukkaille kuitenkin               tion varoilla V arpaisjärven Mato-
48608: ylivoimainen tehtävä. Ja !kun tie Valmis-                mäestä Sonkajärven Vehmasmäkeen.
48609:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
48610: 
48611: 
48612:                 Tahvo Rönkkö.                              Arvi Ikonen.
48613:                 Eino Rytinki.                              Hilja Väänänen.
48614:                 Lauri Solla.                               Hugo Manninen.
48615:                                      Juho Rytkönen.
48616: 
48617: 
48618: 
48619: 
48620:                                                                                             137
48621: 1090
48622: 
48623: XI1,49.- Toiv. al. N:o 220.
48624: 
48625: 
48626: 
48627: 
48628:                                  Palovesi ym.: Maantien rakentamisesta Kinnulan kirkonky-
48629:                                     lästä Pihtiput'aan Alvajärven kylään.
48630: 
48631: 
48632:                                       E d u s k u n n a ll e.
48633: 
48634:     Naapuripitäjinä olevien Kill!Thulan ja Pih-       Tämän maantien rakentamisen kiirehti-
48635:  tiputaan maantieyhteydet ovat erittäin            miseru puolesta puhuu myöskin se tietoisuus,
48636:  puutteelliset, miltei olemattomat. Valtion        että Haapajärven-Soanlahden radan val-
48637:  ylläpitämiä teitä on näillä alueilla suhteelli-   mistuttua keskittyy Alvajärven tulevalle
48638:  sen vähän. Paikallistierasitus on sitä vas-       rautatieasemalle voimakas liikenne Kinnu-
48639:  toin ankarana maataloudesta elävän vähä-          lan ja Lestijärven suunnalta, ja näin ollen
48640: varaisen pieniViljelijäväestön harteilla. Pi-      ei voi olla ennenaikaista ryhtyä rautatie-
48641: temmän aikaa on ollut suunnitteilla maan-          liikennettä tukemaan siltäkin osalta, että
48642:  tien rakentaminen Kinnulan kirkonkylästä          tulevalle rautatielle välttämättömästi raken-
48643: Urpiskylän kautta Pihtiputaan Alvajärven           nettavien maanteiden rakentamiseen ryhdy-
48644: kylärun, jonka tien pituudeksi tulisi 24 km.       tään mahdollisimman kiireeilisessä ja no-
48645: Maatien rakentamiseksi maasto on tasaista,         peassa aikataulussa.
48646: helposti rakennettavaa.                               Vielä on syytä mainita toteamus, joka
48647:     Tämän maantiesuunnan välittömään yh-           sekin näkö'lrohta puhuu väkevää kieltä tä-
48648: teyteen jäävän Urpiskylän tienoilla on 40          män maantien rakentamisen puolesta, ni-
48649: viljelystilaa, joilla asuu lähes 250 ihmistä,      mittäin se, että tutkimuksien mukaan tä-
48650:  ja kylään, johoru matkaa tulee Kinnulan           män rakennettavan maantien yhteyteen si-
48651: /kirkonkylästä 10 kilometriä, ei ole nykyisin      sältyy varsin suuri ala hyvälaatuista vilje-
48652: käyttökelpoista maantietä ensinkään. Asuk-         lyskelpoista maata, jonka pinta-ala lähen-
48653: llmiden vä:hävaraisuudesta ja puutteellisesta      telee 1,000 hehtaaria. Suunnitelmien mu-
48654: taloudellisesta asemasta on johtunut, ettei        kaan tuUaankin lähiaikoina asutusviran-
48655: paikallistien rakentamista ole kyetty tälle        omaisten toimesta aloittamaan .asuttamistyöt
48656: kyläkunnalle toteuttamarun.                        uusien asutustilojen perustamiseksi tälle
48657:    Maantien rakentamista Kinnulan kirkon-          alueelle.
48658: kylästä Pihtiputaan Alvajärven kylään                 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
48659: puoltaa voimaJkkaasti kautta;kulkuliikenteen       kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
48660: tarve, joka näiden pitäjien välillä nykyis-        toivomuksen,
48661: ten tieolojen vallitessa on melkein olema-
48662: ton. On nimittäin todettava, että se ainoa                   että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
48663: tien tapainen ns. ,Mustalaistie", joka Kin-               menpiteisiin, että Kinnulan kirkon-
48664: nrulan Saarenkylän kautta suuria neva-                    kylästä Pihtip-utaan Alvajärven ky-
48665: alueita myöten heikossa kunnossa olevana                  lään rakennettaisiin maantie mahdol-
48666: johtaa Pihtiputaalle, on jäänyt melkein ko-               lisimman pian.
48667: konaan alun perin heikkoutensa takia ylei-
48668: semmästä käytöstä pois.
48669:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
48670: 
48671: 
48672:                  Eino Palovesi.                             Vilho Leivonen.
48673:                                          T. N. Vilhula.
48674:                                                                                              1091
48675: 
48676: XII,5o. -   Toiv. al. N:o 221.
48677: 
48678: 
48679: 
48680: 
48681:                                  N. Nurminen ym.: Maantien oikaisusta Kauhavan kirkon-
48682:                                     kylässä.
48683: 
48684: 
48685:                                      E d u s k u n n a ll e.
48686: 
48687:    Kauhavan kunnassa kirkonkylän kohdalla            KauhavaUa on paljon työväestöä ja pien-
48688: on jo kauan aikaa ollut suunnitteilla maan-       viljelijöitä, joilla ei talvisin ole minkään-
48689: tien oikaisu. ASO : n toimesta on myös jo         laisia ansiomahdollisuuksia. Erikoisen V'ai-
48690: asiaa tutkittu ja laadittu alustavia suunni-      keaksi on heidän asemansa muodostunut
48691: telmia maam.tien oili:aisuksi. K;yseisen tien     nyt, jolloin useat puukikotehtaat, kutomot
48692: varteen on suunniteltu uutta asutusaluetta.       ym. ovat vähentäneet työvoimaa, eikä ole
48693:    Maantien oikaisu tulisi lähtemään Lapuan       myöskään metsähakkuit,a eikä ajoj,a. Työt-
48694: -Kauhavan-Lappajärven maantieltä pis-             tömyys muodostuu suureksi ja työttömien
48695: teestä nom 1.5 km Kauhavan ,asemalta La-          asema erittäin vaikeaksi. Edellä esitetyn
48696: pualle päin aseman pohjoispuolitse ja edel-       maantien oikaisutyön käyntiin saattaminen
48697: leen Kauhavan kirkonkylän asutusalueen            antaisi työtä Kauhavalil työttömille ja ansio-
48698: pohjoispuolitse noin 300 metriä nykyisestä        työn tarpeessa oleville pienviljelijöille.
48699: maantiestä ja yhdistyy Sompinkankaan                 Tästäkin syystä valtiovallan pitäisi kiin-
48700: tienhaaraan lähellä Kauhavan kunnallisko-         mittää huomiota työtilaisuuksien järjestä-
48701: tia. Ra'kennettaV'an maantien pituus on noin      miseen, jotka samalla lkoituisivat koko yh-
48702: 4.3 km.                                           teiskunnan hyödyksi.
48703:    Tien oikaisu lyhentäisi matkaa noin yh-          Yllä esitettyihin perusteluihin viitaten
48704: dellä kilometrillä. Se olisi omiaan lisää-        esitämme kunnioittaen eduskunnan hyväk-
48705: mään liikenneturvallisuutta, kun nykyinen         syttäväJksi toivomuksen,
48706: tie kulkee aseman ja kirkonkylän kohdalla
48707: tiheän asutuskeskuksen halki. Nykyisessä                    että hallitus tutkituttaisi ja laatisi
48708: tiessä oleV'a maantiesilta, joka sijaitsee noin          suunnitelman Kauhavan kirkonky-
48709: 1 lkm asemalta kirkolle päin, on vanha ja                lässä sijaitsevan maantien oikaisusta
48710: vaarallinen raskaalle iiikenteelle. Sen                  ja ryhtyisi kiireellisesti toimenpitei-
48711: uudistamiselta säästyttäisiin, kun esitetty              siin sanotun työn aloittamiseksi.
48712: tienoikaisu tulisi suoritetuksi.
48713:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
48714: 
48715: 
48716:                  Nestori Nurminen.                         Matti Koivunen.
48717:                                      Mikko Järvinen.
48718: 1092
48719: 
48720: XU,5t. - Toiv. al. N:o 222.
48721: 
48722: 
48723: 
48724:                                 Ryhtä ym.: Maantien rakentamisesta lnkeeltä Soudunni-
48725:                                   vaan.
48726: 
48727: 
48728:                                      E d u s k u n n a 11 e.
48729: 
48730:    Taivalkosken ja Kuusamon pitäjien ra-          lkennettavan tien välittömään läheisyyteen
48731: jalla on Konttisen, Korpuanjärven, Särki-         tulisi myös runsaasti hyviä viljelyskelpoi-
48732: luoman ja Kylmäluoman kyläryhmien muo-            sia suoalueita, jotenlka tien rll!kentaminen
48733: dostama laaja alue vailla tieyhteyksiä,           tulisi vetämään tälle alueeHe runsaasti
48734: vaikka sanotulla alueella on jo vuosisatoja       uutta asutusta ja helpottaisi suuresti pai-
48735: vanha asutus olemassa. Tieyhteyksien puut-        kallista asutustoimintaa.
48736: tuminen on saattanut tämän aluen vähä-               Tien alkupäässä Inikeeltä lähdettäessä on
48737: varaisen väestön monta kertaa suurien vai-        jo 6 km pitkälti sota-aikana rakennettua
48738: keuksien eteen. Tien rakentamisesta on            huoltotietä, mikä osa jo vä:hillä kustannuk-
48739: tehty useita esityksiä, mutta nämä eivät          silla saadaan maantieksi. Muuallakin tulisi
48740: ole vielä johtaneet tulokseen. Paikallinen        tie kulkemaan varsin helposti rakennetta-
48741: väestö on tiekysymyksen hoitamiseksi teh-         via maita, missä täytemaan- ja soranotto-
48742: nyt kaiken voitavansa. Niinpä neljä vuotta        paikat ovat lähellä. Tielle sattuvat 5 pientä
48743: sitten valittiin tietoimikuntakin asiaa hoi-       jokea ovat sellaisia, joihin voidaan tehdä
48744: tamaan ja teetettiin kylätien rakentrumis-        puusillat. Joet ovat matalia, kovapohjaisia
48745: suunnitelma Inkeen-Konttisen-Korpuan               ja siltapaikat helposti rakennettll!via. Silto-
48746: Pellin-Särkelän välilie. Lääninhallitus ei         jen raikennuspuut saadaan läheltä tien var-
48747: kuitenlkaan hyväksynyt tiesuunnitelmaa ky-        relta, sekä osittain tien kohdalta tiepohjaa
48748: lätienä, !koska tiestä tulee !kahden pitäjän      raivattaessa. Sanotun tien rakentamisesta
48749: alueella kulkeva yhdystie, mikä tulisi yh-        on useaan otteeseen keSkusteltu Kuusamon
48750: distämään Oulun-Kuusamon valtatien ja              ja TaivalkoSken kuntain valtuustoissa ja
48751: Kajaanin-Kuusamon valtatien toisiinsa.            ovat sanotut kunnanvaltuustot katsoneet
48752: Tie dlisikin rwkennettava maantienä ja tu-        tien rakentamisen erittäin tarpeelliseksi ja
48753: lisi tie arkrumaan Taivalkosken In!keen ky.       myöskin kiireelliseksi tehtäväksi, koska tie
48754: Iästä, Oulun-Kuusamon maantiestä (n.              tulisi suuresti helpottamaan mainitun
48755: 195 km pylvään kohdalta Oulusta lukien).           alueen väestön elämää ja toimeentuloa ja
48756: Alkuosa In'keeltä seuraisi sodan aikana ra-       kun tiellä sen lisäksi olisi erittäin suuressa
48757: kennettua huoltotietä ja jatJkuisi Konttisen      määrässä yleisempikin merkitys kauttrukul-
48758: -Ko'I'puan-Pellin-Särkelän kautta Sou-            kuliikenteen matkan lyhentyessä ja puuta-
48759: dunnivaan Kuusamon-Kajaanin maantie-              vara,.kuljetusten helpottuessa.
48760: hen. Tiestä tulisi varsin tärkeä kautta-             Edellä olevan perusteella ehdotamme
48761: ikulkutie, jolla pailkanisen liikenteen lisäksi   kunnioittaen eduskunnan hyväiksyttäväksi
48762: olisi huomattavassa määrässä yleisempäälkin       toivomuksen,
48763: merkitystä. Tien pituus tulisi olemaan n.
48764: 34 km ja rakennettavan maantien välittö-                     että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
48765: mään läheisyyteen tulisi lähes 40 taloa,                  toimenpiteisiin maantiesuunnan tut-
48766: joissa on yli 300 asukasta. Lisäksi tie tulisi            kimiseksi tien pikaista rakentamista
48767: kulkemaan laajojen valtion metsäalueiden                  varten Kuusamon ja Taivalkosken
48768: läpi, jotenka tie tulisi suuressa määrin                  kuntien raja-alueelta lnkeeltä Kont-
48769: helpottrumaan puutavaran ha1~kuita ja kul-                tisen, Korpuan, Pellin ja Särkelän
48770: jetuksia näiltä valtion metsäalueilta. Ra-                kautta Soudunnivaan.
48771:        Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
48772: 
48773:    Niilo Ryhtä.           ~eli ~rl(kilä.          ~ino   Rytinki.         Markus Niskala.
48774:                                                                                             1093
48775: 
48776: Xll,o2. -   Toiv. al. N:o 223.
48777: 
48778: 
48779: 
48780:                                  Lahtela ym.: Maantien rakentamisesta Posion-Kuusamon
48781:                                    maantieltä Ylikitkajärven tukinsiirtolaitteelle.
48782: 
48783: 
48784:                                       E d u s k u n n a 11 e.
48785: 
48786:    Kysymys ma•antien rakentamisesta Posion         voidaan rakentaa mahdollisimman suora, on
48787: -Kuusamon maantiestä Haatajan talojen              valtion etujen mukaistakin, että sen raken-
48788: tienoilta Ylikitkajärven eteläpuolelta aina        taminen suoritetaan heti.
48789: sille tukinsiirtolaitokselle asti, jossa Neuvos-       Kun maaseudun rakentaminenlkin on lailla
48790: toliittoon laskeV'an Kitkan vesistöalueen          määritelty tapahtuV'aksi siten, että kuntien
48791: puut siirretään maanselän yli Pohjanlah-           toimesta määrätään talojen paikat ja raken-
48792: teen laskevaan uittoväylään, on ollut vuosi-       nusten asemat ja kun po. tiesuunnallakin
48793: kymmeniä vireillä sen suuren väestömäärän,         suoritetaan jatkuvasti rakennustoimintaa,
48794: minkä mainitulla tiesuunnalla ·asuu, ja            olisi erikoisen tarpeellista, että tie raken-
48795: myöskin mainitun siirtolaitoksen tieyhtey-         nettaisiin mahdollisimman pian, jotta ra-
48796: teen saamiseksi. Tämä tiesuunta on jo en-          kennukset voitaisiin asettaa niin, että ne tie-
48797: nen sotia tie- ja vesirakennushallituksen toi-     henkin nähden tulisivat oikein sijoitetuilksi.
48798: mesta tutkittu ja kustannusarvio tien raken-           Kun nyt parhaillaan ra:kennetaan kylä-
48799: tamiseksi laadittu. Mainitun tien pituus tu-       tietä Taivalkosken-Posion maantietä alussa
48800: lisi olemaan n. 17 km. Tien rakentaminen           mainitulle tukinsiirtolaitokselle ja se valmis-
48801: on kuitenkin: siirtynyt vuodesta toiseen,          tuu tämän vuoden aikana, avautuisi tästä
48802: vaiklka se olisi pitänyt rakentaa jo vuosi-        puheena olevan maantien valmistuttua eri-
48803: kymmeniä sitten ja viimeistäänkin heti sen         koisen tarpeellinen yhdystie Taivalkosken-
48804: jälkeen, kun tiesuunta tutkittiin ja raken-        Posion ja Posion-Kuusamon maanteiden
48805: nuskustannusarvio laadittiin, koska se on          välille, jota voitaisiin esteettömästi liiken-
48806: yksi niistä teistä, jotka valtioneuvoston mar-     nöidä Posion ja Kuusamon kirkonlkylien vä-
48807: raskuun 21 päivänä 1935 rovasti Toivo Jau-         lillä, silloin kuin Posion-Kuusamon maan-
48808: hosen puheenjohdolla Kainuun ja Peräpoh-           teillä oleva Mourunsalmen lossi kevät- ja
48809: jolan taloudellisten olojen tutkimista ja ke-      syyskelirikkojen aikana estää moniksi vii-
48810: hittämistä varten asettama !komitea on anta-       koiksi viimeksi mainitun tien liikenteen ko-
48811: massaan mietinnössä ehdottanut rakennet-           konaisuudessaan. Tämälkin edellyttää, että
48812: tavaksi (Komitean mietintö N :o 10 -1938).         kyseessä oleva maantie olisi kiireesti raken-
48813:     Tien rakentaminen olisi nyt vihdoinkin         nettava, että päästäisiin vapautumaan siitä
48814: toteutettava yksin siitäkin syystä, että iso-      'liikenteen keskeytymisestä, minkä Mourun-
48815:  jaossa, joka on Posion kunnassa ja lähenee        salmi kahdesti vuodessa aiheuttaa.
48816: loppuvaihettaan, voitaisiin toaloille jaossa tu-       Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
48817: levat tiluspalstat ja siirrettävien talojen pai-   kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
48818: kat tarkoituksenmukaisesti määrätä käyttä-         toivomuksen,
48819: mällä ra:kennettua tietä hyväksi. Onhan hy-
48820: vin ymmärrettävää, että jos tiluspalstat ase-                että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
48821:  tetaan ja siirrettävien talojen pailkat määrä-           toimenpiteisiin maantien rakentami-
48822:  tään ennen tien rakentamista, on niitä pakko             seksi Posion-Kuusamon maantieltä
48823:  tietä rakentaessa silpoa tai rakentaa tie                H aatajan talojen tienoilta Ylikitka-
48824:  mutkaiseksi, jos silpomista koetetaan vält-              järven eteläpuolta tukinsiirtolaitok-
48825:  tää. Kun näin on ja kun tie, jos se raken-               selle.
48826:  netaan ennen tiluspalstojen järjestämistä,
48827:      Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1951.
48828: 
48829: M. 0. Lahtela.             Erkki Koivisto.             Niilo Ryhtä.           Markus Niskala.
48830: 1094
48831: 
48832: Xll,5s.- Toiv. al. N:o 224.
48833: 
48834: 
48835: 
48836: 
48837:                                Tauriainen ym.: Maantien rakentamisesta Puolangan kun-
48838:                                   nan Lylykylästä Suomussalmen kunnan Pesiönkylään
48839:                                   rakennettavalle rautatielle.
48840: 
48841: 
48842:                                     E d u s k u n n a l il e.
48843: 
48844:    Maantien rakentamista Suomussalmen             not. V rultion omankin edun :mukaista olisi
48845: kunnan Pesiön:kyläin ja Puolatngan kunnan         rakentaa tänne maantie, sillä näiden met-
48846: Lylykylän väliselle alueelle on toivottu jo       sien arvo varmasti kohoaisi tien rakentami-
48847: pitkän aikaa. Tästä tiestä tulisi noin 20 ki-     sen vuoksi .enemmän kuin tien raketntamis-
48848: lometriä pitkä. Nyt on rakenteilla rautatie       kustannukset tekisivät. Kun lisäksi väestön
48849: Hyrynsalmelta Pesiölle. Tämän vuoksi olisi        toimeentulon kohottamiseksi ja liikenneyh-
48850: aivan välttämätöntä ryhtyä rakentamaan            teyden parantamiseksi rakenteilla olevalle
48851: maantietä, joka avaisi liiketnneylhteyden         rautatielle tie olisi välttämätön, ehdotamme
48852: Puolangan kunnan [pOhjoisosasta rauta-            ikunnio:i,ttaen eduskunnan hyväksyttäväksi
48853: tielle.                                           :toivomuksen,
48854:    Tämä alue on han·aanasuttua ·erämaa-
48855: seutua. Asutusta kuitenkin on jo nytldn                      että ha~litus ryhtyisi kiireellisesti
48856: huomattavasti ja rautatien ·valmistuttua                  toimenpiteisiin maantien rakentami-
48857: asutus tulee lisääntymään. Alueen metsistä                seksi PuoUJm,g(J!YI, kunman Lylykylästä
48858: suurimman oswn omistaa :valtio. Nämä kos-                 Suomussalmen kunn(J/YI, Pesiönkylään
48859: kemattomat metsät ov,at miltei arvottomat                 rakennettavalle rautatielle.
48860: miin kauan kuin liikenneyhteydet ovat huo-
48861:        Helsinki 14 päivänä syyskuuta 1951.
48862: 
48863: 
48864:                  Hannes Tauriainen.                         Matti Meriläinen.
48865:                                                                                             1095
48866: 
48867: XII,54. -   Toiv. al. N:o 225.
48868: 
48869: 
48870: 
48871: 
48872:                                  Tauriainen ym.: Maantien rakentamisesta Hyrynsalmen
48873:                                    Moisiovaaran tienoilta Suomussalmen .Jumaliskylään.
48874: 
48875: 
48876:                                      E d u s k u n n a ll e.
48877: 
48878:    Jokainen, jolka on liikkunut Kainuun           duille on suunnitteilla uusia asutusalueita.
48879: :itäisten kuntien alueella, tietää näiden seu-    Tielinja on jo tutJkittukin Jumaliakylän ja
48880: tujen tiettömät taipaleet. Niinpä Hyryll!-        Moisiovaaran välisellä alueella.
48881: salmen ja Suomussalmen rajamai1laJkin on             Yllä olevaan viitaten ehdotamme kun-
48882: kokonaisia kyliä, joista lähimmälle maan~         nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
48883: tielle on matkaa 20-30 kilometriä. Tällai-        v:omulksen,
48884: nen tietön alue on Hyrynsalmen Moisiavaa-
48885: ran ja Suoonussalmen Jumaliskylän väli-                     että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
48886: nen aJ.ue. Jumaliakylän tienoi'lle on perus-             toimenpiteisiin maantien rakentami-
48887: tettu suuri asutusalue ja tieyhteyden avaa-              seksi Hyrynsalmen Jloisiovaaran tie-
48888: minen sieltä Hyrynsalmelle päin olisi nyt                noilta Suomussalmen J umaliskylään.
48889: erittäin tärlkeä, varsinkin kun näille seu-
48890:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
48891: 
48892: 
48893:                  Hannes Tauriainen.                        Matti Meriläinen.
48894: 1096
48895: 
48896: XII,55. -   Toiv. al. N:o 226.
48897: 
48898: 
48899: 
48900: 
48901:                                  Kauppi ym..: Tyrnävän kunnan Ylipäähän johtavan tien
48902:                                    jatkamisesta Muhoksen-Veneheiton maantielle.
48903: 
48904: 
48905:                                      E d u s ik u n n a U e.
48906: 
48907:    Tyrnävän ja Muhoksen kuntien tieolot          lähin rautatieasema. Myöskin viljelyskel-
48908:  paranisivat huomattavasti, jos Tyrnävän         :POisia soita, joita tien läheisyydessä on tu-
48909:  kirkonkylästä Tyrnävän ylipäähän johtava        hansia ihehtaarej·a, olisi entistä !parempi
48910: kunnantie saa.taisiin jatketuksi Muhoksen-       mahdollisuus viljellä seudun asukkaiden
48911: Veneheiton maantiehen yhdistyväksL Ra-           lisämaiksi. Puutavaran kuljetus tulisi var-
48912: kennettavan tieosuuden pituus on 9.283 km.       maan suuntautumaan laajoilta alueilta ky-
48913: Sen rakentaminen on jo kauan ollut Tyr-          seenalaisen tien kautta edellä mainitulle
48914: nävän ja Muhoksen kuntien huolena ja on          rpysäkille, sillä uit1Jomahdo1lisuudet on jo
48915: sille   ·laadittu   rakennussuunnitelmakin,      kauan todettu olemattomiksi, koska Tyrnä-
48916: mutta koslm kunnilla on taloudellisia vai-       vän jokisuu ei ole uitolle sopiva. Myöskin
48917: keuksia, ·ei toimeen ole voitu ryhtyä. Li-       postihallitus ·lienee kiinnostU!nut sanottuun
48918: säksi on katsottu, että kun tämä tieosuus        tiehen tulevcana liikenneväylänä ja liikenne-
48919: saadaan rakennetuksi, tiellä kokonaisuudes-      kustannusten alentajana. .Samaten olisi
48920: saan on laajempi merkitys, joten sen raken-      Pelson varavankilalla mahdollisuus käyttää
48921: taminen olisi valtion velvollisuus. Sehän        tietä liikenteessärun.
48922: yhdistyisi samalla Muhoksen-Veneheiton              Edellä olevan perusteella ehdotamme
48923: maantieltä HiJhtevän ja Utajärven Ahmas-         kunni'Oittaen eduskunnan !hyväksyttäväksi
48924: kylään sekä Ahmalksen rautatiepysäJkille         toivomuksen,
48925: johtavaan tiehen.
48926:    Tien vaikutUSipiiriin kuuluu huomattavan                  että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
48927: paljon vähävaraisia pienv·iljelijöitä, joiden            toimenpiteisiin Tyrnävän kuwnan
48928: taloudellista elpymismahdollisuutta paran-               ylipäähän johtavan tien jatkami-
48929: nettu liikenneyhteys monin tavoin edistäisi.             seksi Muhoksen-Veneheiton maan-
48930: Esim. yhteys rautatiehen (Ahmaksen py-                   tiehef/1, saakka.
48931: säkki) tulisi 35 km lähemmäksi ku~n ennen
48932:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
48933: 
48934: 
48935:                 Aaro Kauppi.                              Nestori Kaasalainen.
48936:                 Eino Rytinki.                             Yrjö Hautala.
48937:                 Eeli Erkkilä.                             Urho Kähönen.
48938:                 Arvi Ahmavaara.                           Kusti Eskola.
48939:                                      Kerttu Saalasti.
48940:                                                                                          1097
48941: 
48942: XII,56. -   Toiv. al. N:o 227.
48943: 
48944: 
48945: 
48946: 
48947:                                  Karjalainen: Maantien  rakentamises~a Kuhmon kunnan
48948:                                    Lentiiran kylän Änätinniskasta Vartiuskylän Kiimavaa-
48949:                                    raan.
48950: 
48951: 
48952:                                      E d u s k u n n a l1 e.
48953: 
48954:    Kainuun maanteiden harvalukuisuus al-         ja Kainuun rajavartioston komentaja,
48955: kaa olla jo yleisesti tunnettua. Viimeisen       everstiluutnantti V. Karhunen seuraavasti:
48956: todistuksen koko Suomen kansalle on siitä        ,Pyydettynä lausuntona !koskien Änätin-
48957: antanut pääministeri Urho Kekkonen Suo-          niskaa-Vartiuskylän Kiimavaaraan ja Säy-
48958: men: Kuvalehdessä !kertoessaan heinä-elo-        näjäniemeen suunniteltuja maantiepätkiä,
48959: kuun vaihteessa Kainuun itärajalla jalka-        esitän seuraavaa: - Rakennettavaksi suun-
48960: patikassa suorittamansa lähes 200 km käsit-      nite1lut maantiepät'kät ovat mielestäni tar-
48961: tävän matkansa vaikutelmia. Yksi tällaisia       peelliset mainittujen kylien asukkaiden
48962: tiettömiä alueita on Kuhmon kunnassa Len-        elinehtojen parantamiseksi. - Lisäksi tulee
48963: tiiran kylän Änätinniskasta Vartiuskylän         maantiestä olemaan hyötyä myös rajavar-
48964: Kiimavaaraan. Ainoa mahdollinen kulkutie         tiostolle, erikoisesti V artiuksen vartion
48965: - kinttupo1'kujen lisäksi - Vartiuskylän         huolta:misessa. Edelliseen viitaten puollan
48966: alkupäähän on vesistö. On hyvin ymmärret-        tehtyä esitystä." Kun tiestä tulisivat hyöty-
48967: tävää se katkeruus, jota tämänkin tiettömän      mään useat kymmenet näiden kylien ny!kyi-
48968: alueen väestö tuntee saadessaan tällä teknii-    set asukkaat ja tien suunnalla on asutus-
48969: kan aikakaudella aina turvautua ,apostolin       kelpoista maata, lisäisi tämä uudisasutusta,
48970: kyytiin" samaan aikaan, kun maantien lä-         joten tämän tien tuottama hyöty näillä syr-
48971: heisyydessä asuvat ajaa huristavat linja-        jäisillä seuduilla olisi tavallista suurempi.
48972: autoilla ym. nykyajan moottorikulkuneu-             Edellä esitettyyn viitaten ehdotan edus-
48973: voilla. Tie olisi rakennettava Kuhmon kun-       kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
48974: nan Lentiiran kylän Änätinniskasta Y.ar-
48975: tiuskylän Kiimavaaraan Änättijärven etelä                  että hallitus ryhtyisi tarvittaviin
48976: -itäpuolitse. Tämä maantiehanke on ollut                 toimenpiteisiin maantien rakentami-
48977: alustavasti vireillä jo pari vuotta. Sen ra-             seksi Kuhmon kunnan Lentiiran ky-
48978: kentamista tien vaikutuspiiriin kuuluvien                län Änätinniskasta Varti1lskylän Kii-
48979: asukkaiden lisäksi puoltavat Kuhmon kunta                mavaaraan.
48980:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
48981: 
48982: 
48983:                                   Eetu Karjalainen.
48984: 
48985: 
48986: 
48987: 
48988:                                                                                            138
48989: 1098
48990: 
48991: Xll,57.- Toiv. al. N:o 228.
48992: 
48993: 
48994:                                Lahtela ym..: Simojärven pohjois- ja eteläpään välisen
48995:                                  maantien rakentamisesta Ranuan kunnassa.
48996: 
48997:                                     E d u s k u n n a 11 e.
48998:     Maantieverkosto Ranuan kunnan pOihjois- niemen~Sodankylän sekä Sodankylän--
48999:  osassa 'kaipaa piikaista täydennystä. Niin Kittilän rakenteilla olevat maantiet, jotka
49000:  kuin kartta osoittaa, kuuluu .Simojärvi valmistunevat ensi vuoden aikana, tulevat
49001:  ympäristöineen Ranuan kuntaan. Mainitun liikennöitävään kuntoon, avautuu siitä
49002:   järven pohjoispäähän on rakennettu maan- myöskin kulkureitti koko Lapin tiever!kos-
49003:  tie Rovaniemen~Posion maantiestä Rova- toon.
49004:  niemen kuntaan kuuluvasta Pekkalan ky- · Kyseessä olevan Simojärven pohjoispään
49005:  Iästä ja eteläpäähän Ranuan 'kunnan kes- ja eteläpään välisen maantien rwkentami-
49006:  !lmksesta. Näiden teiden väli on noin sen on myöskin valtioneuvoston 21 päi-
49007:  20 ik:m: n pituinen, jossa ei ole tietä. Mai- vänä marraskuuta 1935 Kainuun ja Perä-
49008:  nitun tien puutteen trukia on niiden Ranuan pohjolan talouselämän kohottamista tutki-
49009:  'kuntaan kuuluvien asukkaiden, jotka ovat maan asettama kOiffiitea katsonut tarpeelli-
49010:  mainitusta Pekkalan kylästä Simojärven seksi ja ehdottanut sen huhtikuun 14 päi-
49011:  pohjoispäähän rakennetun maantien vaiku- vänä 1938 antamassaan mietinnössä raken-
49012:  tuspiirissä, päästäkseen maantietä orrnan nettavaksi Simojä:rrven länsipuolta (KOI!lli-
49013:  kuntansa kirkonkylään, matkustettava mai- tean mietintö n:o 8 1938 vp.).
49014:  nittuun Rovaniemen maalaiSkunnan Pekka-           On aivan selvää, että mainitun maantien
49015: lan kylään ja edelleen Rovaniemen kaup- rakentaminen tulee hyödyttämään valtion
49016:  palaan ja vasta sieltä oman kuntansa kes- metsätaloutta huomattavassa määrässä, jo-
49017:  kukseen. Tärmä matJka on 170-180 lkm, ten sen rakentaminen on valtion etujen
49018:  vaikka heiUä olisi ma1Jkaa oman 'kuntansa muikainenkin.
49019: keSkukseen ainoastaan n. 40---'50 'km, jos        Niinkuin edellä esitetystä näkyy, on po.
49020: mainittujen teiden välillä olisi rakennettu maantie erikoisen tarpeellinen. Kun näin
49021:  maantie. Jo se, että osa ranualaisia jou- on, olisi tiesuunta ensi tilassa tutJkittava ja
49022: tuu matJkustamaan mainitunlaisen matkan laadittava rakennuskustannusarvio sekä
49023:  päästäkseen oman kuntansa 'lmskukseen ja alettava rakennustyöt mahdollisimman pian,
49024: sieltä kotiaan, osoittaa, että po. tien ra!ken~ että po. erikoisen tarpeellinen yhdystie saa-
49025:  taminen on tarpeen vaatima. Mainitun taisiin ja tällä suunnalla olevat asukkaat
49026: maantien rw'kentaminen on välttämätön sii- pääsisivät tieyhteyteen, joka on nykyaikai-
49027: henkin nähden, että mainittujen teiden vä- sen taloudellisen elämän kehittämisen ja
49028: lisellä tiettömällä alueella on lähes 70 ta- toimeentulomaJhdollisuu:ksien 1parantwmisen
49029: loa, joissa on .useita satoja asukkaita ja että perusedellytys.
49030: sillä alueella on asuttamismahdollisuuksia        Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
49031: nopeasti lisääntyvää väestöä vartenkin. Ky- kunnioittaen eduskunnan hyvä:ksyttäväJksi
49032: seessä olevan maantien rakentaminen on toivomuksen,
49033: erilkoisen tarpeellinen senkin vudksi, että
49034: mainitusta Pek!ka;lan !kylästä on rakennettu              että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
49035: maantie Kemijä:rrven kunnan keskukseen.                toimenpiteisiin maantien rakentami-
49036: Kun mainittu :Simojärven etelä- ja pohjois-            seksi Ranuan kunnan keskuksest..a
49037: pään välinen maantie rakennetaan, avautuu              Simojärven eteläpäähän ja Rovanie-
49038: siitä suora ja erikoisen tärkeä kulkureitti            men kunnan Pekkalasta mainitun
49039: Oulun läänin maantieverkostosta Ranuan                 Simojärven pohjoispäähän rakennet-
49040: ja Kemijärven lkuntain keskusten kautta                tujen maanteiden välille po. järven
49041: Itä-Lappiin. Ja sen jälkeen kun Pelkosen-             länsi puolta.
49042:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
49043: 
49044:         M. 0. Lahtela.              Erkki Koivisto.              Niilo Ryhtä.
49045:                                                                                              1099
49046: 
49047: Xl1,5s.- Toiv. al. N:o 229.
49048: 
49049: 
49050: 
49051: 
49052:                                Koivisto: Tutkimuksen toimittamisesta maantien rakentami-
49053:                                   seksi Kemijoen eteläpuolitse Sierilän ja Pekkalan lossien
49054:                                   välille.
49055: 
49056: 
49057:                                     E d u s k u n n a lil e.
49058: 
49059:    Rovaniemen-Kuusamon maantiellä on             Kemijoen rantaäyräätihän ovat, kuten tun-.
49060: kaksi erittäin vaikeasti hoidettavaa lossia,     netaan erittäin korkeat ja jyrkät, jonka
49061: nimittäin Sierilän lossi vajaan 20 kilomet-      vuoksi kulkuyhteys joen toiselle puolelle on
49062: rin päässä Rovaniemen kau[>palasta ja Pek-       vaikeaa.
49063: kalan lossi n. 40 kilometriä sen yläpuolella.       Ko. tiesuuilllta Oll1 valtiovallan toimesta
49064: Mai•nittujen ·lossien eteläpuolella ei ole       lähes 20 ·vuotta sitten tutkittu. Kun tutki-
49065: .maantietä. Kun liikenne Rovaniemen-Po-          mukset nyttemmin, varsinkin kustannusar-
49066: sion-Kuusamon maanti.e1lä nykyisin on li-        vioiden puolesta lienevät vanhentuneet, eh-
49067: sääntynyt erittäin vilkkaaksi, on mainittu-      dotan kunnioittaen eduskunnllln ihyväksyt-
49068: jen Iossien tuottama hankaluus tullut entis-     täväfusi toivomuksen,
49069: tään tuntuvammaksi. Kelirikkojen aikana
49070: syksyisin ja keväisin ·liikenne joudutaan                   että hallitus kiireellisesti toimitut-
49071: seisauttamaan usein viikkokausiksi. Kun                  taisi uude1n ' tutkimuksen maamtien
49072: lisäksi Kemijoen eteläpuolelle jatkuvasti on             rakentamisesta Kemijoen eteläpuo-
49073: tullut uutta asutusta ja koska sinne vielä               litse Sierilän ja Pekkalan lossien
49074: ihyvien .asutusmahdollisuukiSien vuoksi ;väes-           välille sekä ryhtyisi mahdollisimman
49075: töä tulee yhä runsaammin siirtymään, kai-                pian toimempiteisiin mainitum maan-
49076: vattaisiin tällä puolen k~peästi maantietä.              tiem rakentamiseksi.
49077:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
49078: 
49079: 
49080:                                      Erkki Koivisto .
49081: 
49082: 
49083: 
49084: 
49085:     .
49086: 1100
49087: 
49088: XII,59. -    Toiv. al. N:o 230.
49089: 
49090: 
49091: 
49092: 
49093:                                   Rönkkö ym.: Maantien rakentiamisesta Sainlahdesta Iijä1·-
49094:                                     ven vesistön itäpuolitse Oulun maantiehen.
49095: 
49096: 
49097:                                       Eduskunnalle.
49098: 
49099:    Yksi tärkeimpiä suunnitteilla olevista          päistä jo tietä tehty osittain asutustoimin-
49100: maanteistä on Iisalmen ja Vieremän välistä         nan avulla, saataisiin nyt verraten vähän
49101: valtaliikennettä välittäväksi tieksi sopiva tie-   kustannuksia vaativalla tien keskiosan avaa-
49102: suunta Iijärven vesistön itäpuolella. Tämä         misella tie pal ve'lemaan liikennettä. Tien
49103: tie alkaisi ns. Kajaanin maantiestä Soinlah-       vaikutuspiiriin !kuuluvien metsäalueiden
49104: den kohdalla ja kulkisi Kaarteenmäen ja            puutavaralle saataisiin llläin kuljetusyhteys
49105: Pärekosken seutujen kautta yhtyäkseen Ii-          rautatielle ja alueen entisen asutuksen ja
49106: järven vesistön pohjoispäässä Oulun maan-          varsinkin lukuisten uusien asutustilallisten
49107: tiehen. Tämän tien rakentamisen kautta             taloudellisten olojen kehittymiselle tien saa-
49108: vältyttäisiin tarpeettomasta mutlkien oiko-        minen olisi välttämätöntä.
49109: misesta Iisalmen-Oulun maantiellä ja voi-             Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
49110: taisiin lähes samoilla kustannuksilla raken-       nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
49111: taa tämä uusi ja välttämättömän tarpeelli-         muksen,
49112: nen tie Iijärven itäpuolell6. Matka tätä tietä
49113: Iisalmesta Vieremmälle on lähes sama kuin                   että haUitus ryhtyisi kiireellisesti
49114: ns. Oulun tietä. Maasto tien rakentamiseksi              toimenpiteisiin maantien rakentami-
49115: on hyvin edullinen ja kun sekä Soinlahden                seksi Sainlahdessa lijärven vesistön
49116: että Vieremän suunnasta on molemmista                    itäpuolitse Oulun maantiehen.
49117:        Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1951.
49118: 
49119: 
49120:                   Tahvo Rönkkö.                            Lauri Kaarna.
49121:                   Mauno Jussila.                           E. Hietanen.
49122: 
49123: 
49124: 
49125: 
49126:                                                                                            .
49127:                                                                                        1101
49128: 
49129: XU,6o.- Toiv. al. N:o 231.
49130: 
49131: 
49132: 
49133: 
49134:                                Lahtela ym.: Maantien rakentamisesta Vian asemalta Vant-
49135:                                  tausjärvelle.
49136: 
49137: 
49138:                                     E d u s k u n n a 11 e.
49139: 
49140:    Heti Rovaniemen-Kemijärven rautatien         Vialtion metsätaloudeiJ1e on myöskin tien
49141: v. 1934 valmistuttua olisi pitänyt rakentaa rakentamisesta edkoisen suuri hyöty, koska
49142: n. 27 km: n pituinen yhdystie Rovaniemen sen vaikutuspiirissä ovat laajat valtion
49143: -Posion maantieltä mainitulla rautatiellä metsämaat, joista voitaisiin kaikenlainen
49144: ollevalle Vian asemalle. Sen on ehdottanut puutavara kuljettaa autoilla Vian rauta-
49145: rakennettavaksi valtion komiteakin. Tämän tieasemalle t·arvitsematta niitä ajaa autoilla
49146: yhdystien pituus olisi ollut n. 27 km. Kun noin 40-60 km edempänä olevalle Rova-
49147: tätä tietä ei rakennettu ja mainitulla tie- niemen asemalle, ikuten nyt on tehtävä.
49148: suunnalla olevalle Vanttausjärven asutus- Siitä olisi myöskin suuri etu rautatielle,
49149: alueelle perustettiin huomattavan suuri koska se saisi polttopuunsa paljon halvem-
49150: määrä asutuslain edellyttämiä viljelystiloja, milla kustannuksilla ja koska tien rakenta-
49151: rakensi sitä maatalousministeriön asutus~ minen tulisi huomattavasti lisäämään Vian
49152: asiainosasto ennen talvisotaa Rovaniemen- rautatieaseman liikennetulojakin.
49153: Posion maantiestä mainittua suuntaa Vian        Yleiselle maantieli~kenteelle olisi myöskin
49154: asemaa 'k:Oihti n. 18.5 km:n pituudelta. huomattava etu tien rakentamisesta siihen
49155: Rakentamatta on siis n. 9 km:n tieosa mai- näJhden,        että Rovaniemen-Kemijärven
49156: nitun Vian aseman puoleisesta ;päästä. maantiestä, joka on pohjoispuolella Vian
49157: Tämä rakennamaton tieosa estää mainitun asemaa ja johon yhtyy Vikajärven-Sadan-
49158: tien varressa asuvaa väestöä käyttämästä kylän maantie, on rakennettu mainitulle
49159: mainittua Vian rautatieasemaa liikennöimi- Vian asemalle tulotie. Kun Vian aseman
49160: seen ja pakottaa heidät lii:kennöimään n. ja Vanttausjärven tien välille rakennetaan
49161: 40-60 ~m edempänä olevalla rautatiease- maantie, avautuu siitä samalla suora kulku-
49162: malla. Kun edellä mainitun jo rakennetun reitti pohjoisesta Vian asemalle johtavilta
49163: tien varressa on yli 40 taloa ja kun Vian maanteiltä Rovaniemen-Posion maantielle
49164: rautatieasemaa voisivat näiden lisäksi !käyt- ja päinvastoin tal"Vitsematta kiertää Rova-
49165: tää lähimpänä liikennepaikkanaan kaikki, niemen kautta n. 70 km pitempää tietä.
49166: jotka asuvat Rovaniemen-Posion maantien         Kun kaikki edellä 'kerrottu voidaan saa-
49167: varressa Vanttausjärvelle rakennetun tien vuttaa rakentamalla n. 9 km pituinen Vian
49168: e:rlkanemispaikan läheisyydessä, ja myöskin asemalle johtava erikoisen tarpeellinen tu-
49169: ne, jotka asuvat mainitun maantien var- lotie, niin olisi se mahdollisimman pian
49170: ressa erkanemispaikan Posion puolella, on rakennettava.
49171: selvää, että varsin suuri asukasmäärä estyy     Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
49172: käyttämästä lähintä rautatien liikennepaik- ehdotamme eduskunnan hyväksyrt;tävälksi
49173: kaa niin kauan kuin maantie on rakennettu toivomuksen,
49174: Vian rautatieasemalle asti.
49175:    Se n. 9 km matka, johon ei ole vielä                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
49176: rakennettu maantietä, on hyvää viljelyske~­         toimenpiteisiin maantien rakentami-
49177: poista valtion metsämaata, ja tulee asute-           seksi Rovaniemen-Kemijärven rau-
49178: tuksi !heti ikun tie on rakennettu, koska            fJatiellä olevan Vian aseman ja V ant-
49179: asutettavia on paljon.                               tausjärven maantien välille.
49180:      Hdsingissä 30 päivänä heinä:kuuta 1951.
49181: 
49182: M. 0. Lahtela.            Erkki Koivisto.             Niilo Ryhtä.        Markus Niskala.
49183: 1102
49184: 
49185: XII,6L -     Toiv. al. N:o 232.
49186: 
49187: 
49188: 
49189: 
49190:                                   Lahtela ym.: Maantien rakentamisesta Sierilän lossilta Ro-
49191:                                     vaniemen-Kemijärven maantiellä olevaan Saarenkylään
49192:                                     sekä tältä tieltä Nivavaaran ja Vaaran pysäkeille.
49193: 
49194: 
49195:                                       E d u s ik u n n a l;l e.
49196: 
49197:    Rovaniemen-Kemijärven rautatien val-             se mallintieliikenteen pysähtyminen, minkä
49198: mistuttua v. 1934, olisi ,pitänyt r8ikentaa         Kemijoessa oleva po. Sierilän lossi aiheut-
49199: maantie Rovaniemen-Posion-Kuusamon                  taa keväällä jäiden lähdön ja syksyllä joen
49200: maantiellä olevalta .Sierilän lossilta, jossa       jäätymisaikana ja vapauduttaisiin niistä
49201: mainittu maantie ylittää Kemijoen, Kemi-            suurista menoista, mitkä mainitun lossin
49202: joen itäpuolitse mita<tulla rautatiellä ole-        ylläpitäminen valtiolle aiheuttaa.
49203: valle Saarenkylrun seisakkeelle ja tältä ra-           Kun Sierilän lossi keskeyttää keväällä ja
49204: kennettavalta maantieltä tulotiet po. rauta-        syksyllä niin vilkasliikenteisen mallintien
49205: tiellä olevalle Nivav·aaran ja Vaaran pysä-         liikenteen kokonaisuudessaan kuin po. pit-
49206: keille, että se :väestö, joka asuu Sierilän         kän maantien liikenne on, tuottaa se arvaa-
49207: lossin ja Saarenkylässä olevan rautatien            mattoman suuren häiriön monella tavoin ja
49208: seisaklmen väliUä olisi voinut käyttää rauta-       saattaa johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin,
49209: tietä hyväkseen. Sierilän lossin-.Saaren-           kuten losseissa on tapaJhtunut, olisi po.
49210: kylä,n maantien pituus olisi noin 15 kilo-          maantie     rakennettava     mahdollisimman
49211: metriä ja .tältä tieltä Nivavaaran .pysäkille       pian, että vältyttäisiin mainitun lossin ai-
49212: noin % kilometrin sekä Vaaran pysäkille             heuttamista liikenteen keskeytyksistä ja
49213: noin 3 kilometrin pituinen. Kun näitä               niistä monista vaarois·ta, joita se saattaa
49214: rautatielle johtavia teitä ei ole rakennettu,       aiheuttaa ei vain sen ylittämisessä, vaan
49215: ei Sierilän 1-ossin ja Saaren kylän välillä         myöskin siinä, ettei sen yli pääse vaikeissar
49216: asuva verrattaim suuri väes.tö voi käyttää          ka·an synnytys- ja sairaustapauksissa Rova-
49217: po. rautatietä hyväkseen, v·aikka rautatie,         niemen kau.ppalaan, jossa ovat lääkärit ja
49218: kuten kartta osoittaa, kulkee po. seudulla          sairaa;lat.
49219: verraten lähellä jokivarressa olevaa asu-              Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
49220: tusta. Mainitun tien on ehdottanut raken-           kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
49221: nettavaksi v·altioneuvoston asettama komi-          toivomuksen,
49222: teakin (Komitean mietintö n: o 10, 1938).
49223:    Kyseessä olevan maantien rakentaminen                      että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
49224: on erikoisen tar.peellinen siihenkitn nähden,               menpiteisiin maantien rakentamiseksi
49225: että sen kautta voitaisiin johtaa Posion-                   RovaJniemen-Posion maantiellä ole-
49226: Rovaniemen maantien liikenne, tarvitse-                     valta Sierilän lossilta Kemijoen itä-
49227: matta käyttää Sierilän lossia, Rovaniemen                   puolitse Saarenkylään Rovaniemen-
49228: -Kemijärven maantielle mainitussa Saa-                      Kemijärven nwantiellä ja tältä
49229: renkylässä ja sitä tietä rautatiesiltojen                   unuleUa tieltä tuloteiden rakeJ.ntami-
49230: kautta Rovaniemen kaUJp,palaan, samoin                      seksi Rovaniemen-Kemijärven rau-
49231: kuin Rovaniemen-Kemijärven maantielii-                      tatiellä oleville Nivavoora;n ja V aa-
49232: ~ennekin nyt tapaihtuu. Näin vältettäisiiill                ran pysäkeille.
49233:        Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 19>51.
49234: 
49235: 
49236:          M. 0. Lahtela.               Niilo Ryhtä.                    Markus Niskala.
49237:                                                                                            1103
49238: 
49239: XII,62. -    Toiv. al. N:o 233.
49240: 
49241: 
49242: 
49243: 
49244:                                 Ryhtä ym.: Maanttien rakentamisesta Pudasjärven Kou-
49245:                                   valta Posion Anetjärvelle.
49246: 
49247: 
49248:                                      E d u s kun n a B e.
49249: 
49250:     Jo pitkän aikaa on ollut vireillä tiehanke     lisäksi on jo valmiiksi tutkittuna yli 100
49251: tien rakentamiseksi Pudasjärven Kouvalta           asutusviljelystilan paikkaa. Näin ollen tämä
49252: Posion Anetjärvelle. Tie tulisi muodostu-          uusi tie tulisikin suuressa määrin helpotta-
49253: maan varsin tärkeäksi kauttakulkutieksi,          maan paikallisen asutustoiminnan toteutta-
49254: joka yhdistäisi Pudasjärven Kouvalle nyt          mista. Uudella tiellä tulisi olemaan lisäksi
49255: päättyvän tien Anetjärven asutusalueen tien        erittäin suuri merkitys sen vuoksi, että tien
49256: kautta Pasion-Karinniemen maantiehen,             valmistumisen jälkeen voitaisiin Posion
49257: jotenka tiellä tulisikin paikallisen liikenteen   kunnan lounaisalueelta haik:attava puutavara
49258: ohella olemaan varsin huomattavassa mää-          kuljettaa Pudasjärven puolelle Livojoen ve-
49259: rässä yleisempääkin merkitystä. Rakennet-         sistön uittoalueelle ja näin muodostuisi puu-
49260: tava tie tulisi alkamaan Pudasjärven Kou-         tavaran uittomatka entisestään paljon ly-
49261: van kyläryhmästä, kulkisi koilEssuunnassa         hyemmäksi ja kantohinnat paramisivat. Kun
49262: ja päättyisi Posion Anetjärven asutusalueen       valtio omistaa tällä alueella varsin suuret
49263: tiehen Leiliaho-nimisen talon kohdalla.           metsäpinta-alat, niin sen vuoksi metsähalli-
49264:    Tien pituus tulisi olemaan 14 km ja se         tuksen taholta onkin erittäin lämpimästi
49265: tulisi kulkemaan helposti rakennettavia           puollettu tämän tien rakentamishanketta.
49266: maita, missä täytemaan- ja soranottopaikat            Edellä olevan perusteella knnnioittaen
49267: ovat lähellä. Siltoja ei tarvitse rakentaa,       ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
49268: vain muutama pieni puurumpu, jotenka tie          toivomuksen,
49269: voidaan rakentaa kohtuullisilla kustannuk-
49270: silla.                                                     että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
49271:    Mainitun tiesuunnan välittömään lähei-               toimenpiteisiin suunnitelman laatimi-
49272: syyteen tulisivat erittäin hyvät viljelyskel-           seksi tien rakentamista varten Pudas-
49273: poiset asutusalueet, missä entisen asutuksen            järven Kouvalta Posion Anetjärvelle.
49274:      Helsingissä 13 päiviinä syyskuuta 1951.
49275: 
49276: 
49277:                  Niilo Ryhtä.                             Yrjö Hautala.
49278:                  M. 0. Lahtela.                           Eeli Erkkilä.
49279:                  Markus Niskala.                          Toivo Antila.
49280: 1104
49281: 
49282: XII,a3.- Toiv. al. N:o 234.
49283: 
49284: 
49285: 
49286: 
49287:                                Lahtela ym.: Maantien rakentamisesta Kemijä!'ven kunnan
49288:                                   Soppelasta saman kunnan Räisälän kylään.
49289: 
49290: 
49291:                                     E d u s k u n n a 11 e.
49292: 
49293:    Maantien rakentamista Kemijärven-Sal-         hoilla tulee siis puheena olevasta Räisälän
49294: lan maantiestä Kemijärven itapuolta Kemi-        kylää:n johtavasta maantiestäkin rakennet-
49295:  järven kuntaan kuuluvan Isokylän Soppe-         tua se osa, mikä on mainHun kylätien ja
49296: la.n kyläryhmän kautta Kemijärven kun-           Soppelan kylärylhmän välillä. Nyt on siis
49297: taan kuuluvaan Räisälän kylään, jossa se         kysymys vain Soppelan kyläryhmän ja Räi-
49298: yhtyisi Kuusamosta sekä Posion ja Sallan         sälä.n kylän välisen tieosan rakentamisesta,
49299: kuntiin kuuluvasta tieverkostosta mainit-        jonka pituus on noin 15 km.
49300: tuun Räisälä.n kylään rakennettuun maan-            Ko. noin 15 km:n. pituisen tieosan raken-
49301: tiehen,. on pidetty jo vuosikymmeniä sitten      taminen on erikoisen tarpeellinen siihenkin
49302: aivan välttämättömänä. Tämän tien raken-         nähden, että mainitulla tiesuunnalla on
49303: tamista varten on Kemijärven kunnan iso-         paljon viljelykseen soveltuvaa maata ja
49304: jaon yhteydessä jo vuosina 1919-1921 ero-        että siitä avautuisi suora tieyhteys Kemi-
49305: tettu tarvittava tiemaa ja tientekoaineiden      järven kunnan keskuksesta Etelä-Sallan ja
49306: ottopaikat valtion maaksi ja tien rakenta-       Pohjois-Kuusamon sekä Pohjois-Posion tie-
49307: mista varten jo ennen vuotta 1928 tie- ja        verkostoon, josta on rakennettu maantie
49308: vesirakennushallituksen toimesta laadi,ttu       puheena olevaan Räisälän kylään. Raken-
49309: rakennuskustannusarvio, ja tien rakentami-       tamalla puheena oleva tieosa lyhenisi Räi-
49310: senkin piti alkaa jo määrättynä päivä.nä         sälän kylän ja Kemijärven kunnan keslruk-
49311: elokuussa 1928, .mutta jäi se silloisen piiri-   sen sekä Kemijärven ja Kuusamon kunnan
49312: insinöörin ja eräiden maanomistajain väli-       keskuksen välinen maantiematka :noin 22
49313: sen erimielisyyden takia toteuttamatta.          km. Se poistaisi myöskin sen 1posti- ja
49314:    Kun tie jätettiin r.akentamatta, perusti-     linja-autoliikennettä pahasti häiritsevän
49315: vat Kemijärven kuntaan kuuluvan Isokylä.n        mutkan,. .minkä ne joutuvat tekemä.än lii-
49316: asulklkaat ns. Jussilan-Kisanla:hden kylä-       kennöidessään ajamalla edestakaisin samaa
49317: tiekunnan ja rakensivat mainittua tiesuun-       tietä Räisälän kylään noin 14 km. Sen
49318: taa ·alussa mainitusta Kemijärven-Sallan         rakentamisella poistuisiva,t myöskin ne huo-
49319: maantiestä vuosina 1931-1932 noin 6 km:n         mattavan suuret henkilö- ja ta;vararnkulje-
49320: pituisen osan kylätienä. Tämän kylätien          tusmaksut, joita Kemijärven kirkonkylän
49321: rakentamiseen valtionavustusta myönnet-          ja Räisälän kylän välillä olevaa nykyistä
49322: täessä määrättiin, että sivuojat kovilla         pitkää tietä kulkien on maksettava ja sa-
49323: maillakin oli tehtävä ·5.5 metrin etäisyy-       malla se vähentäisi suuresti niitä rahtiavus-
49324: delle toisistan. Näin tehtiin sen vuoksi,        tusmaksuja, joita v·altio suorittaa ei vain
49325: että jo silloin pidettiin täysin selvänä, että   Räisälän kylään kuljetettavasta tavarasta,
49326: sitä on läihitulevaisuudessa jatkettava maan-    vaan myöskin siitä tavarasta, jota kuljete-
49327: tienä Soppelan kyläryhmään ja edelleen           taan Sallan kunnan eteläosaan sekä Kuusa-
49328: alussa mainittuun Räisälän kylään ja Sop-        mon ja Posion kuntiin Kemijärveltä.
49329: pelan kyläryhmästä erkaneva maantie Leh-            Niin kuin edellä selostetusta käy selville,
49330: tolan kautta Posion kuntaan.                     on kyseessä olevan maantien rakentaminen
49331:    Maantien rakentamiseksi mainitun kylä-        katsottu tarpeelliseksi jo vuosikymmeniä
49332: tien jatkona Soppelan kyläryhmä,n kautta         sitten ja sen ta;rve on sen jälkeen lisäänty-
49333: Lehtolaan, on eduskunta ottanut vuosien          nyt ja lisääntyy jatkuvasti. Sen rakenta-
49334: 1950 ja 1951 tulo- ja menoarvioon 5 miljoo-      misesta ,aiheutuisi myöskin huomattavan
49335: nan markan määrärahan. Näillä määrära-           suuri raihtiavustusmaksujen vähentyminen
49336:                                     XII,63. -La~htela ym.                               1105
49337: 
49338: valtioliekin ja sillä vapautettaisiin ihuoma;t-          että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
49339: ta·van suuri matkustaja;määrä maksamasta              toimernpiteisiin maantiern rakentami-
49340: niitä .Iiika:maksuja, joita on suoritettava           seksi Kemijärven kunnassa olevasta
49341: pitkien kiertoteiden vuoksi.                          Soppelasta saman kwnnan Räisälän
49342:    Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme               kylään.
49343: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
49344: toivomuksen,
49345:      Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1951.
49346: 
49347: 
49348:                  M. 0. Lahtela.                        Markus Niskala.
49349:                  Niilo Ryhtä.                          Erkki Koivisto.
49350: 
49351: 
49352: 
49353: 
49354:                                                                                          139
49355: 1106
49356: 
49357: XIl,64.- Toiv. al. N:o 235.
49358: 
49359: 
49360: 
49361: 
49362:                                Niskala ym..: Palojoensuun-Leppäjärven maantien raken-
49363:                                   tamisesta.
49364: 
49365: 
49366:                                     E d u s k u n n a ll e.
49367: 
49368:    Taka-Lapin asuklkaat elävät lukuisissa        leelle Koutokeinon tiesuunnalie, joka on
49369: vaikeuksissa, joista tuntuvin nykyisiä lii-      näiden alueiden kaupallinen ikeskus ja mitä
49370: lk:enneoloja ajatellen on tieyhteyksien          se on ollut jo vanhoista ajoista asti.
49371:  puute. Tällainen kokonaan tietön kulma-            Rakentamalla Palojoensuun-Leppäjär-
49372: kunta on Enontekiön kunnan Leppäjärven           ven tie helpotettaisiin huomattavasti näi-
49373: kylä, josta lähimpään maantiehen on 25           den kaukaisten seutujen ja vaikeassa ase-
49374:  km:n matka. Edellä mainitun kylän asu-          massa elävän väestön asemaa ja toimeen..
49375:  musten luku on useita kymmeniä ja asuk-         tulomahdoHisuuiksia.
49376: kaita on toistasataa. Tiesuunta on alusta-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
49377:  vasti tutkittu, ja sen läihtökohbana on Palo~   eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
49378:  joensuu. Tie tulisi kulkemaan Suontajär-
49379:  ven kylän kautta ja hyödyttäisi myöslkin                   että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
49380:  tätä tietöntä Lapin kylää. Tämä oiisi alkua             siin Palojoensuun - Leppäjärven
49381:  Perä-Lapin tärlmälle ja kauan vireillä ol-              maantien rakentamiseksi.
49382:        Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
49383: 
49384: 
49385:                  Markus Niskala.                          M. 0. Lahtela.
49386:                  Niilo Ryhtä.                             Vilho Väyrynen.
49387:                                                                                             1107
49388: 
49389: XII,a5. -   Toiv. al. N:o 236.
49390: 
49391: 
49392: 
49393: 
49394:                                  Niskala ym.: Kallon-Kurtakon maantien rakentamisesta.
49395: 
49396: 
49397:                                      E d u s k u n n a 11 e.
49398: 
49399:    Tieverkoston kehitys Lapissa on suuntau-          Kun Kolarin-Kurtakon tie on ollut ra-
49400: tunut ensi kädessä jokivarsia pitkin, koska       kennuksen alaisena, ja siinä tulevat luulta-
49401: asutus on siellä tihein. Kehittyvät liikenne-     vasti rakennustyöt aivan pian jatkuma:an>
49402: välineet ja talouselämän lisääntyneet vaati-      on toivottavaa, että välittömästi sen jäl-
49403: mukset kuitenkin edellyttävät, että myös-         keen rakennettaisiin Kurtakon-Kallon vä-
49404: kin valtavia jokivarsia yhdistäviä teitä olisi    linen tieosa. Silloin tie voisi palvella ei
49405: riittävästi. Lähes 500 km:n pituisella län-       vain paikallisen väestön tarpeita, vaan
49406: sirajalla ei ole kuin neljä itä-länsisuuntaan     myöskin huomattavan suurta kauttakulku-
49407: johtavaa, Tornion- ja Kemi-Ounasjokilaa:k-        liikennettä.
49408: soa yhdistävää tietä. Pisin tietön alue on           Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
49409: Pellon-Muonion välillä, mikä on noin 150          eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
49410: km, mistä ei pääse toiseen valtajokivarteen.
49411: Tämä vaikeus olisi poistettavissa verrattain                että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
49412: lyhyen tien tekemisellä -        rakentamalla            toimenpiteisiin    Kallon-Kurtakon
49413: Kittilän kunnan Kallon kylästä tie Kolarin               maantien rakentamiseksi.
49414: kunnan Kurtanon kylään. Tämän tien
49415: suunta on jo tutkittu, ja maasto todettu
49416: erittäin helpoksi rakentaa.
49417:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
49418: 
49419: 
49420:                  Markus Niskala.                           Erkki Koivisto.
49421:                  Niilo Ryhtä.                              M. 0. Lahtela.
49422:                                      Yrjö Hautala.
49423:   1108
49424: 
49425:   Xfi,66. -   Toiv. al. N:o 237.
49426: 
49427: 
49428: 
49429: 
49430:                                   Lahtela ym.: Maantien rakentamisesta J avarusvastuun asu-
49431:                                     tusalueen tiestä Pelkosenniemen kirkonkylän kohdalle.
49432: 
49433: 
49434:                                        E d u s k u n n a l'l e.
49435: 
49436:      Jo useita vuosikymmeniä sitten pidettiin ns. Javarusvastuun asutusalue ja sinne ra-
49437:   selvänä, että maantie oli ra:kennettava Ke- kennettu tie Oinaan kyläryhmän pohjois-
49438:   mijärven-Sallan maantiestä Kemijoen päästä, jätettiin eduskunnalle vuoden 1946
49439:   itäpuolta aina Pelkosenniemen kirkonkylä.n valtiopäiville toivomusaloite, että maantie
49440:   kohdalle asti. Että po. tien rakentamista on rakennettaisiin Kalkiaisjoen asutusalueelle
49441:   pidetty tarpeellisena, käy selville siitäkin, rakennettavasta tiestä mainittuun Javarus-
49442:   että isojaon yhteydessä pidetyssä kokouk- vastuun tiehen asti, että viimeksi mainittu
49443:   sessa, jossa olivat edustettuina valtion viras- tie, jonka kumpikaan pää ei liittynyt mihin-
49444:   tot ja Kemijärven kunnan tilalliset, yksi- kään maantiehen, vaan oli irrallisena pala-
49445:   mielisesti päätettiin erottaa po. tietä ja tien- sena, tulisi yhdistetyksi tieverkostoon ja että
49446:   tekoaineidenottopaikkoja varten tarvittava viimeksi mainitun asutusalueen asukkaat ja
49447:   maa-alue Kemijärven-Sallan maantiestä al- myöskin mainittujen asutusalueiden välillä
49448:   kaen aina Kemijärven ja Pelkosenniemen olevan Oinaan kyläryhmän asukkaat voisi-
49449:  lkuntain rajalle asti valtion maaksi ja erotet- vat liikennöidä mainittua tietä Kemijärven
49450:  tiinkin jo vuosina 1920-1921 siinä toivossa, -Sallan rautatiellä olevalle Isokylän rauta.:
49451:  että tie rakennetaan lähiaikoina. Kun tien tieasemalle ja myöskin kuntansa kirkonky-
49452:  rakentamiseen ei ryhdytty, perustivat Kemi- lään. Tämän aloitteen perusteella kulkulai-
49453:  järven !kuntaan kuuluvien Isokylän ja Kos- tosvaliokunta lokakuun 29 päivänä 1946
49454:  tamon kylän asukkaat kylätiekunnan ja ra- antamassaan mietinnössä n: o 17 ehdotti
49455:  kensivat po. tiesuuntaa Kemijärven-Sallan eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
49456:  maantiestä alkaen n. 14 kilometrin pituisen että mikäli Kalkiaisjoen asutusalueen asut-
49457:  tien ns. Kostamon-Varrion kylätienä vuo- taminen toteutetaan, olisi tie rakennettava
49458:  sina 1932-1934. Valtionapua tämän kylä- aina Javarusv,astuun asutusalueelle raken-
49459:  tien rakentamiseen myönnettäessä määrät- nettuun tiehen asti ja eduskunta hyväksyi
49460:  tiin, että tie oli rakennettava siten, että sivu- yksimielisesti mainitun valiokunnan mietin-
49461:  ojien väli kovilla maillakin oli 5.5 m. Näin nön sellaisenaan mainitun vuoden marras-
49462:  tehtiin sen vuoksi, että katsottiin mainitun kuun 5 päivänä. Tämän eduskunnan pää-
49463:  kylätien lähitulevaisuudessa siirtyvän val- töksen mukaisesti l'akennettiinkin asutusvi-
49464: tion maan tieksi.                                  ranomaisten toimesta tie vuonna 1948 aina
49465:     Kun mainitulle tiesuunalle n. 7 kilometrin J avarusvastuun tiehen asti. Näin on tullut
49466: päähän mainitun kylätien pohjoisimmasta rakennettua alussa mainitulle tiesuunnalle
49467: päästä perustettiin v. 1946 ns. Kalkiaisjoen tietä n. 27 km. Jotta tie tulisi rakennetuksi
49468: asutusalue, johon on muodostettu parikym- Pelkosenniemen kirkonkylän !kohdalle asti,
49469: mentä viljelystilaa, rakennettiin sinne asu- olisi sitä vielä rakennettava n. 23 km. Tä-
49470: tusviranomaisten toimesta maantie mainitun män 23 kilometrin pituisen tieosan rakenta-
49471: kylätien jatkoksi kesällä 1947 sekä tähän misesta on siis nyt kysymys.
49472: yhdistyvät mainitun asutusalueen sivutiet.           Maasto tällä rakentamattomalla tieosalla
49473: Kun tämän asutusalueen muodostaminen oli tien rakentamiseksi on hyvä eikä sille tie-
49474: tiedossa jo vuonna 1946 samoin kun sinne osalle tule muuta kuin 3 tai 4 pienen puron
49475: rakennettava mainittu tien jatkaminenkin ja ylittävää siltaa.
49476: kun jo aikaisemmin oli perustettu alussa             Kyseessä olevan tien rakentaminen on eri-
49477: mainitun tiesuunnan varteen tiesuunnalla lkoisen tarpeellinen tällä tiesuunnalla olevien
49478: olevan Oinaan kyläryhmän pohjoispuolelle talojen ja kyläryhmien tieyhteyteen pääse-
49479:                      XII,66. ~ Javarusvastuun-Pelkosenniemen tie.                         1109
49480: 
49481: miseksi. Se on myöskin erikoisen tarpeelli-      taisiin perustaa ja niissäkun olevan väestön
49482: nen ja kiireellinen siihenkin nähden, että       elinmahdollisuudet turvata niin, etteivät ne
49483: sen välittömässä yhteydessä molemmin puo-         joutuisi elämään yksinomaan ansiotöistä ja
49484: lin tiesuuntaa ovat hyvät ja laajat viljelys-    lisämään jatkuvasti työttömien pelottavan
49485: kelpoiset alueet, joiden asuttamiseen ei         suurta joukkoa.
49486: päästä ennen kuin po. tie on rakennettu.            Mainitun maantien rakentamisesta olisi
49487: Onhan hyvin tunnettua, ettei uusien talojen      suuri hyöty myöskin valtion metsille mo-
49488: perustamista eikä viljelysten raivausta eikä     nessa eri muodossa.
49489: entisten viljelysten viljelemistäkään voida         Mainittakoon vielä, että Kemijärven kun-
49490: kannattavasti suorittaa ilman välttämättö-       nanvaltuusto on useat kerrat käsitellyt mai-
49491: miä koneita. Kun tarvittavat koneet onhan-       nitun tien rakentamiskysymystä ja yksimie-
49492: kittava yhteistoiminnassa ja kun niitä on        lisesti katsonut, että po. tie olisi rakennet-
49493: kuljetettava talosta toiseen, on se mahdoton     tava mahdollisimman pian, sekä tehnyt sen
49494: ilma:n tietä. Ilman tien rakentamista ei         rakentamiseksi tielain edellyttämän ano-
49495: voida kannattavasti kuljettaa tarvikkeita jo     muksen. Pelkosenniemen kunta on saa-
49496: oleville eikä vastaisuudessa perustettaville     mamme tiedon mukaan myöskin toiminut
49497: taloille, eikä sieltä lähettää tuotteita kulu-   samoin kuin Kemijärven kuntakin.
49498: tuskeskuksiin, joita ovat mainitulla seudulla       Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
49499: kirkonkylät. Kun lähin meijeri mainitun          nioittaen eduskunnan hyväksyttäväiksi toivo-
49500: tiesuunnan vaikutuspiirissä on Kemijärven        muksen,
49501: kirkonkylässä ja kun tarvittavat rahatulot
49502: olisi saatava maidosta ja kun ei sitä voida               että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
49503: kannattavasti kuljettaa pitkiä matkoja muu-            toimenpiteisiin maantien jatkaami-
49504: toin kuin autolla ja kun autoliikenne kaipaa           seksi Kemijärven-Sallan maantiestä
49505: maantien, olisi sanottu tie rakennettava niin          J avarusvastuun asutusalueelle raken-
49506: pian kuin mahdollista, että tiettömällä                netusta tiestä Pelkosenniemen kirkon-
49507: alueella oleva väestö voisi harjoittaa menes-          kylään asti.
49508: tyksellä maataloutta ja että uusia taloja voi-
49509:      Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1951.
49510: 
49511: 
49512:                  M. 0. Lahtela.                          Niilo Ryhtä.
49513:                  Erkld Koivisto.                         Markus Niskala.
49514: 1110
49515: 
49516: Xfi,a'i.- Toiv. al. N:o 238.
49517: 
49518: 
49519: 
49520: 
49521:                                Lahtela ym.: Maantien rakentamisesta Savukosken kunnan
49522:                                  Värriönkylästä saman kunnan Tanhuankylään.
49523: 
49524: 
49525:                                     Ed uskun·nalle.
49526: 
49527:    TanJhuan kylä on Savukosken kunnan           jo ennen sotia yli 20 km:n ,pituin·en maan-
49528: suurimpiä kyliä. Se on mainitun kunnan          tie Sodankylän kunnan kirkonkylästä sa-
49529: ja Sodankylän kunnan keskusten välisellä        notun kunnan Kelujärven kylään ja tämän
49530: alueella. Mainittuun Tanihuan kylään ei         tien jatkona on tiesuunta tutkittu Savu-
49531: ole mistään päin maantietä. Kun Tanhuan         kosken kunnan TanJhuan kylään ja sitä on
49532: kylä kuuluu Savukosken kuntaan ja Savu-         myöskin kahtena talvena työttömyysvaroilla
49533: kosken kunnan keskuksesta on rakennettu         rakennettu Kelujärven puoleisesta päästä
49534: maantie Martin kylään ja tältä tieltä er-       Tanhuankylää ko:b.ti, olisi tähänkin nähden
49535: kaneva maantie Värriön kylään, olisi vii-       tutkittava Tanihuan ja Värriön kylien vä;li-
49536: meksi mainittua eli Värriön kylään raken-       nen matka, että tietä voitaisiin alk.aa raken-
49537: nettua maantietä jatkettava Tanhuan ky-         taa myöskin Värriön kylän puoleisesta
49538: lään asti. Värriön kylästä Tanhuan kylään       päästä Tanlman kylää kohti. Mainittu Sa-
49539: olisi n. 22 km. Kun Värriön-Tanhuan             vukosken kunnau ja Sodankylän kunnan
49540: kylien välille olisi rakennettava maantie,      välinen tie tulee rakennettavaksi pitkiä
49541: että Tanhuan kylän asukkaatkin saisivat         matkoja valtion metsämaita, ja kun niillä-
49542: tieyhteyden, olisi 1puheenaolevan maantien      kin alueilla, joissa se tulee yksityisten
49543: rakentamista varten tiesuunta tutkittava ja     maille, on verraten lähellä valtion metsä-
49544: rakennuskustannusarvio laadittava mahdol-       maita, on tiestä kokonaisuudessaan arvaa-
49545: lisimma.n pian, että tie voitaisiin rakentaa.   mattoman suuri hyöty valtiolle, koska se
49546: Tämän tien rakentaminen on tarpeellinen         tulisi nostamaan kantohintoja sekä alenta-
49547: siihenkin nähden, että tästä avautuisi tar-     maan metsänhnitokustanrnuksia.
49548: peellinen ja mahdollisimman suora kulku-           Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
49549: tie Savukosken kunnan ja Sodankylän kun-        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
49550: nan keskusten välille. Tätä suuntaa olisi       toivomuksen,
49551: mainittujen kurntien keskusten väli rnoin
49552: 70 km. Nyt kun ,po. tietä ei ole, on pääs-               että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
49553: täkseen maantietä Savukosken kunnan kes-               menpiteisiin maamtiesuunnam tutki-
49554: kuksesta .Sodankylän kunnan keskukseen                 miseksi ja maantien rakentamiseksi
49555: matkustettava 270 km pitkän maantien                   SaV"Ukosken kunnan Värriön kylästä
49556: kautta. Kun po. tiesuuntaa on rakennettu               saman kwnnan Tanhuankylään.
49557:        Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
49558: 
49559: 
49560:                  M. 0. Lahtela.                         Niilo Ryhtä.
49561:                                                                                            1111
49562: 
49563: Xll,6s.- Toiv. al. N:o 239.
49564: 
49565: 
49566: 
49567: 
49568:                                 Niskala ym..: Toimenpiteistä Mellakosken-Louejärven-
49569:                                    Muurolan maantien rakentamiseksi.
49570: 
49571: 
49572:                                      E d u s k u n n a ll e.
49573: 
49574:    Eduskunta on käsitellessään toivomus-          ra'kentamiskysymys on ollut vireillä jo tois-
49575: a:loitetta N :o 312 v. 1945 valtiopäivillä lau~   takymmentä vuotta. Vaikika niiden tarpeel-
49576: sunut hallitukselle toivomuksen, ,että halli-     lisuus ja tärkeys on myönnetty, on rakenta-
49577: tus hankkisi kiireellisen selvityksen niistä      miselle aina ollut joitakin esteitä. Ns. La-
49578: teistä, joita tarvitaan Kemi- ja Tornion-         pin kolmio on mitä parhainta viljelyskel-
49579: jokilaaksoihin, sekä Rovaniemen-Ylitor-           poista maata. Tälle laajalle alueelle on
49580: nion maanteiden rajoittamassa ns. Lapin           mahdollista saada erittäin suuri määrä
49581: kolmiossa jo olevan asutuksen ja sinne            uusia viljelystiloja. Kolmion asuttamisen
49582: suunniteltujen asutusalueiden tarpeita sil-       ensimmäinen edellytys on kuitenkin se,
49583: mällä pitäen selkä ryhtyisi sen jälkeen toi~      että sinne saadaan tieverkosto. Sekä ny-
49584: menpiteisiin tarpeellisen tiev,erkoston ai-       kyisen asutuksen tientarve, että uutisasuk-
49585: kaansaamiseksi mainitulle alueelle."              kaiden sijoittaminen tälle alueelle puhuvat
49586:    Tätä eduskunnan lausumaa toivomusta            tieverkoston aiakansaamisen puolesta."
49587: on sikäli jo toteutettu että pohjois- ja etelä-      Tien pituus on noin 50 ikm ja sen piiriin
49588: suuntaan kulkevat tiet on suunniteltu ja          tulisi asutuksia, jotka vuosikymmeniä ovat
49589: osittain rakennettu!kin, mutta tärkeä länsi-      asuneet tiettömän taipaleen takana, kokien
49590: itäsuuntaan kulkeva tie on vielä kokonaan         kaikki ne vaikeudet, mitä eläminen tällai-
49591: rakentamatta. Tämä tiensuunta, joka on            sissa oloissa mukanaan tuo.
49592: jo mainittu Pohjois-Suomen ja Kainuun                Kun nyt eduskunnan lausumaa toivo-
49593: maantiekomitean mietinnössä, kulkee Mella-        musta on ryhdytty eräiltä osilta toteutta-
49594: koskelta Louejärven kautta Muurolaan. Jo          maan, niin olisi tarpeellista, että yllä mai-
49595: yli 20 vuotta sitten, jolloin yllä mainitun       nitun tien rakentaminen otettaisiin liiJhi-
49596: komitean mietintö julkaistiin, pidettiin sa-      vuosien ohjelmaan.
49597: nottua tiertä yhtenä niistä teistä, jotka olisi      Edellä esitetyn perusteella esitämme
49598: sisällytettävä lähiaikojen tiera!kennusoib.jel-   eduskunnan hyvä!ksyttäväksi toivomuksen,
49599: maan. Silloiset perustelut, joihin !komitea
49600: mietintönsä nojaa, ovat täysin samat, sillä                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
49601: kulkulaitosvaliokunta lausuu alla mainitun                siin ns. Lapin kolmion teihin kuulu-
49602: aloitteen johdosta antamassaan mietinnössä                van Mellakosken-Louejärven-Muu-
49603: mm. seuraavaa: ,Puheena olevien teiden                    rolan tien rakentamiseksi.
49604:      Helsingissä 14 päivänä syy~uta 1951.
49605: 
49606: 
49607:                  Markus Niskala.                           M. 0. Lahtela.
49608:                                          Eino Rytinki.
49609: 1112
49610: 
49611: XII,a9. -   Toiv. al. N:o 240.
49612: 
49613: 
49614: 
49615: 
49616:                                  Koivisto ym.: Maantien rakentamisesta Kittilän pitäjän
49617:                                    Tepaston kylästä Enontekiön kirkolle.
49618: 
49619: 
49620:                                      E d u s k u n n a 11 e.
49621: 
49622:    Taka-Lapin tieverkosto on vielä hyvin          tiestä tulisi hyvin suosittu turistitie, koska
49623: harva. Tästä aiheutuu huomattavan suurta          se tulisi kulkemaan mitä komeimpien Lapin
49624: haittaa paikalliselle väestölle, jonka usein      maL<~emien halki. Sijaitsevathan siellä mm.
49625: täytyy kiertää suunnattoman pitkiä kierto-        Pallas- ja Ounastunturi sekä Ounasjoen
49626: teitä oman kuntansa keskukseenkin. Talou-         mahtavat kosket. Tie Kittilän Tepaston ky-
49627: dellisesti menetetään siten myös huomatta-        lästä saman pitäjän Raattaman kylään ja
49628: via arvoja. Jääväthän teiden puutteen ta-         edelleen Enontekiön pitäjän Ylikyrön, Saa-
49629: kia laajat ja arvokkaat metsävarat käyttä-        jon ja Ketomellan kautta Enontekiön kir-
49630: mättömiksi, samoin muut Lapin luonnon-            kolle tulisi kulkemaan suurimmaksi osaksi
49631: rikkaudet. Uudisasutus ei myöskään pääse          kuivia kangasmaita, joten sen rakentaminen
49632: suuntautumaan asutukselle muuten sopiviin         tulisi tavallista halvemmaksi.
49633: paikkoihin. Myös matkailun kannalta on               Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
49634: Taka-Lapin tieverkoston laajentaminen tär-        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
49635: keä kysymys.                                      toivomuksen,
49636:    Eräs tällaisista puuttuvista tieyhteyk-
49637: sistä on suora tieyhteys Kittiiästä Enon-                  että hallit·us toimituttaisi tutki-
49638: tekiön kirkolle, Hettaan. Kun tällä välillä              muksen maantien rakentamiseksi
49639: on paikallista asutusta useassa kohdassa,                Kittilän pitäjän Tepaston kylästä
49640: merkitsisi maantien saaminen heille suurta               Raattaman, Ylikyrön, Saajon ja Ke-
49641: helpotusta. Tien vaikutuspiirissä on myös                tomellan kautta Enontekiön kirkolle.
49642: melkoisia metsävaroja. Matkailua ajatellen
49643:        Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1951.
49644: 
49645: 
49646:                  Erkki Koivisto.                           M. 0. Lahtela.
49647:                                                                                             1113
49648: 
49649: XI1,7o. -   Toiv. al. N:o 241.
49650: 
49651: 
49652: 
49653: 
49654:                                  Lahtela ym.: ll!aantien rakentamisesta Inarin Syysjärveltä
49655:                                    Utsjokisuulle.
49656: 
49657: 
49658:                                      E d u s ik u n n a 11 e.
49659: 
49660:    Maamme pohjoisin kunta on Utsjoki.             on sinne kuljetettava kaikki tarvikkeet Ina,
49661: Sen keskukseen ei ole maamme maantie-             rista Norjan mjaHa Tenojoen rannalla ole-
49662: verkosta maantietä. Lähin Utsjoen kirkon-         vaan Kariik:asniemeen maantietä ja sieltä
49663: kylää kohti johtava maantie on Utsjoen            virtaavaa ja koskista Tenojokea alas n.
49664: etelrupuolella olevasta Inarin kunnan ke&-        100 km Utsjoen suuhun ja siitä Utsjoikea
49665: kuksesta Karikasniemen kautta Norjaan ra-         ylös noin 6 km Utsjoen kirkolle ja edelleen
49666: kennetusta maantiestä Kaamasen kylän luo-         Utsjoen varressa ylempänaä kirkonkylään
49667: teispuolelta erkanevan, Syysjärvelle ra!ken-      asuville niin pitkälle kuin asukkaita on.
49668: netun n. 20 kilometrin pituisen maantien          Tavarain veneellä ikuljetu:ksen kustannukset
49669: pää, josta on matkaa Utsjoen !kirkolle noin       Karikasniemestä jo Utsjoen suuhun maksa-
49670: 70 km ja siitä Utsjoen suuhun, jossa se           vat kesän aikana 9-12 mk kilolta riippuen
49671: yhtyy Tenojokeen, n. 6 km. Tällä matkalla         tavarain iJ.aadusta. Matkustajain kuljetus-
49672: on vain ns. ratsutie, jota ei voida kesällä       maksu on 1,500-2,000 markkaa henkilöltä,
49673: liikennöidä ajoneuvoilla. Maasto tällä mat-       jos on koko venelasti kuljetettavana, t,ai
49674: kalla maantien rakentamista varten on har-        jos on vain yksi henkilö, on kuljetusmaksu
49675: vinaisen hyvää kovapohjaista kivetöntä so-        6,000-8,000 mk.
49676: ramruata, jossa maantielle tarvittava sorakin        Kun maantiematka Inarista Kar:iJkasnie-
49677: on saatavissa miltei kauttaaltaan tien sivu-      meen on suunnilleen saman pituinen ,kuin
49678: ojista ja niiden välittömästä yihteydestä.        kyseessä olevaa maantiesuuntaa Inarista
49679:  Sen ra!kentaminen saadaan suoritetuksi ko-       Utsjoen kirkolle, niin rakentamalla Syys-
49680:  nevoimin vähillä kustannu:ksilla. Puheena        järven-Utsjoen maantie poistuisivat kaikki
49681:  olevalla tiesuunnalla on useita pieniä järvi-    ne edellä mainitut kalliit tavarain ja mat-
49682:  kyliä ja haja-asutusta, joissa ihmiset elä-      !kustajain ikU'ljetuskustannuikset, mitkä nyt
49683:  vät ilman maantieyhteyttä mainitun ratsu-        on maksettava käyttämäHä ikuljetustienä
49684:  tien varassa.                                    Karikasniemen Utsjoen väliHä olevaa Teno-
49685:     Maantien rakentamista Syysjärvelle ra-        jokea ja lisäksi vielä ne, mitä virtaavaa ja
49686:  kennetun tien jatkona Utsjoen kirkonky-          lkoslkista Utsjokea ylös ilnrljetukset malksavat.
49687:  lään ja siitä Utsjokisuulle on Lapin talou-         Rakentamalla maantie Inarista Syysjär-
49688:  dellisten olojen kehittämistä varten tutki-       velle rakennetun maantien jatkona Utsjoen
49689:  maan asetettu valtion komiteakin pitänyt          kirkonkylään ja siitä Utsjokisuulle, edistet-
49690:  tarpeellisena ja ehdottanut sen rakennetta-       täisiin ja helpotettaisiin sillä suuressa mää-
49691:  vaksi 1 : ssä kiireellisyyslnokassa, kuten nä-    rässä sitä nyt jo harvinaisen vilkasta mat-
49692:  kyy komitean mietinnöstä (Komitean mie-           kailuliikennettä, joka on k~hdistunut Uts-
49693:  tintö n:o 8/1938). Tämän mukaan po.               joelle ja siitä kautta Norjaan ja päinvas-
49694:  maantie olisi pitänyt rakentaa, samoin kuin       toin. Voidaan olla varmoja, että niin pian
49695:  kaikki muutkin komitean mietinnössä ehdo-         kuin maamme rakentaa po. maantien Uts-
49696:  tetut tiet, jo tähän mennessä valmiiksi ja        joelle, on Norja valmis rrukentamaan maan-
49697:  kaiken todennaköisyyden mukaan ne olisi           tien omasta maantieverkostostaan Tenojoki-
49698:   jo rakennettu, ellei maamme olisi joutunut       vartta ylös. Näin voidaan yhdistää tätäkin
49699:   sotaan.                                          reittiä maamme maantieverkosto naapuri-
49700:     Siitä, ettei Utsjoen kunnan keskukseen         valtakunnan maantieverkostoon sekä saada
49701:   ole maantietä, johtuu, että kesän aikana         siitä ensiluokkainen mat:kailureitti, joka
49702:                                                                                                 140
49703: 1114                        XII,70.---- Inarin-Utsjoen maantie.
49704: 
49705: varmaa:nlkin jOihtaa matkailun maahamme-        tomat metsäalueet tuloa tuottaviksi lhyödyk-
49706: kin entistä suuremmassa määrässä. Jo yik-       keiksi.
49707: sin matkailulii!kenteen kannalta asi,aa aja-      Kun Utsjoen kunnan 'keskus on ilman
49708: tellen maaJIUme kannattaa rakentaa mai-         maantietä ja kun siellä olevan väestön toi-
49709: nittu maantie :malhdoHisimman pian val-         meentulomahdollisuuksia voidaan suuresti
49710: miiksi, vaikkei maantietä vailla olevaa Uts-    helpottaa raJkent3!malla maantie, ja kun se
49711: joen kuntaa asukkaineen olisikaan.              matkailuliikenteen kannalta on myösikin
49712:    Sen jälkeen ikun tämä tie tulisi y'hdiste-   ensiluokkaisen täJrkeä, ehdotamme kunnioit-
49713: tyksi Norjan tieverlkostoon, voitaisiin sitä    taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
49714: pitkin kuljettaa Inarinjärven vesistöalueen     sen,
49715: huomattavan suurilta metsäalueilta kaiken-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
49716: laista puUrtavaraa Pohjois-Norjaan jalostet-            toimenpiteisiin maantien rakentami-
49717: tuna ja perustaa sitä varten teollisuuslai-             seksi Inarin Syysjärveltä Utsjoen
49718: tokset sekä saada siten nyt miltei arvot·               kirkonkylän kaufJta Utsjokisuulle.
49719:        Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1951.
49720: 
49721: 
49722:                  M. 0. Lahtela.                          Markus Niskala.
49723:                  Niilo Ryhtä.                            Erkki Koivisto.
49724:                                                                                              1115
49725: 
49726: Xfi,n. -     Toiv. al. N:o 242.
49727: 
49728: 
49729: 
49730: 
49731:                                  Lahtela ym..: Maantien rakentamisesta Utsjoen sillan etelä·
49732:                                     ja pohjoispuolella olevien maanteiden välille ja sieltä
49733:                                    Utsjoen kirkolle.
49734: 
49735: 
49736:                                        E d u s k u n n a 11 e.
49737: 
49738:    Maaanme pohjoisimman eli Utsjoen kun-            vartta ylös kirkon seudulle. Tietä tulisi
49739: nan alueella tulisi maanteiden rakentami-           rakennettavaksi Utsjoen sillan eteläpuolella
49740: seen 'kiinnittää entistä suurempaa huomiota,        olevan noin 4 kilometrin pituisen tiepalasen
49741: koska kunnan alueen tieverkoston kehittä-           ja mainitun sillan välille n. 4 km ja sillan
49742: minen on aivan alkuasteella. Ensimmäisenä           pohjoispuolella olevan noin 8 km pituisen
49743: ja kiireellisesti suoritettavana tehtävänä          tiepalasen ja sillan välille n. 3 km sekä
49744: olisi kunnan keskuksen tiet rakennettava,           tältä tieltä kirkon seudulle n. 5 km eli
49745: jotta edes kunnan keslruksessa voitaisiin           yhteensä n. 12 km pituudelta. Näin kehit-
49746: liikennöidä rakennettuja teitä. Kuten kartta        tyisi sanotun kunnan kirkonkylän seutuun
49747: osoittaa, on Tenojokivarressa molemmilla            erikoisen tärkeä ja tarpeellinen tieverkosto
49748: puolin Utsjokea rakennettu Tenojoen pa-             ja olisi se valmis silloin, kun se yhdistetään
49749: himpien koskien kohdalle tiepalaset, joiden         maamme maantieverkostoon rakentamalla
49750: kumpikaan pää ei yhdy mihinkään maan-               sinne maantie.
49751: tiehen eikä edes ulotu sanotun kunnan kes-             Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
49752: kukseen. Nyt kun Utsjoen kunnan keskuk-             kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
49753: sen yksi kailkkein pahimmista lkul;kuhanka-         toivomuksen,
49754: luuksista on poistettu rakentamalla valtion
49755: toimesta Utsjokeen sellainen silta, jota voi-                 että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
49756: taisiin liikennöidä mainitun joen yli ras-                 toimenpiteisiin maantien rakentami-
49757: kailla kuorma- ym. autoilla, olisi rakennet-               seksi Utsjoen sillan etelä- ja pohjois-
49758: tava maantie edellä mainittujen sillan mo-                 puolella olevien maanteiden välille
49759: lemmin puolin olevien maantiekappaleiden                   ja tästä tiestä Utsjoen kirkon seu-
49760:  ja po. sillan välille sekä tältä tieltä Utsjoki-          dulle.
49761: 
49762:       Helsingissä 30 päivänä heinäkuuta 1951.
49763: 
49764: 
49765:                   M. 0. Lahtela.                             Erkki Koivisto.
49766: 1116
49767: 
49768: XII,12. -    Toiv. al. N:o 243.
49769: 
49770: 
49771: 
49772: 
49773:                                   Myllymäki ym.: Nokialta Hämeenkyröön johtavan Pinsiön
49774:                                     kylätien ottamisesta valtion hoitoon.
49775: 
49776: 
49777:                                       E d u s k u n n a ll e.
49778: 
49779:   Vilkasliikenteisten Tampereen-Porin ja          nostajat edelleen ovat pakotetut sitä hoita-
49780: Tampereen-Hämeenkyrön maanteiden yh-              maan. J atkuv.asti kasvanut liikenne aiheut-
49781: distäjänä on Nokian kauppalan ja Hämeen-          taa lisääntyviä vaatimuksia tien leveyteen
49782: kyrön kunnan alueilla ns. Pinsiön kylätie,        ja laatuun nähden. Tästä syystä tämä tie
49783: jonka pituus on 13-14 km. Tietä ovat              olisi saatava valtion yleiseksi tieksi.
49784: näihin saakka hoitaneet etU;päässä yksityi-          Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
49785: set pienviljelijät ja viime vuosina on No-        ehdotamme eduskunnan hyväksy.ttävä..ksi
49786: kian kaU;ppala myöntänyt määrärahoja mm.          toivomuksen,
49787: v. 1950 1 miljoona markkaa. Tie on luon-
49788: teeltaan yleinen, koska matka Nokialta Hä-                   että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
49789: meenkyröön maanteitse olisi noin 40 km ja                 siin Nokian kauppalan ja Hämeen-
49790: kyseessä olevaa oikotietä pitkin matka l~he­              kyrön kunnan a~ueella olevan Pin-
49791: nee noin kolmannekseen. Asian näin ollen                  siön kylätien ottamiseksi yleiseksi
49792: on kohtuutonta, että tien tähänastiset kun-               valtion hoidossa olevaksi maantieksi.
49793:        Helsingissä 1<2 .päivänä syyskuuta 1951.
49794: 
49795: 
49796:                  Lauri Myllymäki.                           Elli Stenberg.
49797:                  Pertti Rapio.                              Bernming Lindqvist.
49798:                  Usko Seppi.                                Kaarle Renfors.
49799:                  Irma Torvi.                                Arvo Riihimäki.
49800:                                       Antto Prunnila.
49801:                                                                                             1117
49802: 
49803: XII,7s. -   Toiv. al. N:o 244.
49804: 
49805: 
49806: 
49807: 
49808:                                  Seppi ym.: Toimenpiteistä Ruoveden kunnassa olevan Pou-
49809:                                     run kylätien ja sen jatkona olevan Pihtisalmen kunnan-
49810:                                     tien ottamiseksi valtion haltuun.
49811: 
49812: 
49813:                                      E d u s k u n n a ll e.
49814: 
49815:    Liikenneolojen kehitys on joihtanut siihen,   nöi kesäaikana säännöllisesti yksi linja-auto
49816: että teiden käyttö ja niiden kuormitus on        Virroilta Tampereelle ja päinvastoin. Maito
49817: viime aikoina suuressa määrin lisääntynyt.       kuljetetaan autoilla meijereihin Virroille ja
49818: Yleinen liikenne on myöskin entistä enem-        Visuvedelle. Näiden lisäksi ajetaan verrat-
49819: män ohjautunut teille, joiden rakentami-         tain runsaasti puutavaraa, pinotavaraa vuo-
49820: sesta ja kunnossapidosta huolehtivat ja          sittain n. 15,000 ms sekä tukkeja paikal-
49821: vastaavat teiden hyötypiirissä asuvat yksi-      lisille sahoille.
49822: tyiset teiden osakkaat.                             On selvää, että näin suuri yleinen lii-
49823:    Yksi tällainen tie, jonka yksityiset tien     kenne lisää huomattavasti kunnossapitokus-
49824: osakkaat ovat rakentaneet ja tähän saakka        tannuksia ja näistä joutuvat vastaamaan
49825: kunnossa pitäneet, on Pourun kylätie Ruo-        paikalliset tien osakkaat sekä osaltaan Vir-
49826: veden kunnassa, joka jatkuu Pihtisalmen          tain kunta. Kun tien osakkaat ovat yksin-
49827: kunnantienä Virtain kunnan puolelle. Tien        omaan vähävaraisia pienviljelijöitä, ei ole
49828: pituus on 21.5 km, josta Ruoveden kunnan         oikein, että he täten joutuvat aiheettoman
49829: alueella oleva Pourun kylätie on 13 km ja        ja ylimääräisen rasituksen alaiseksi, koska
49830: Virtain kunnan puolella oleva Pihtisalmen        tie hyödyttää laajempia piirejä ja koska
49831: tie 8.5 km. Tie alkaa 11 km Ruoveden kir-        tien rasituksen pääosaltaan muodostaa ylei-
49832: konkylästä pohjoiseen Ruovedeltä Virroille       nen liikenne.
49833: johtavalta maantieltä ja päättyy Kurusta            Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
49834: Virroille johtavaan maantiehen, yhdistäen        kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
49835: siten edellä mainitut maantiet. Ko. tie on
49836: kahden valtion maantien yhdistäjänä jou-                    että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
49837: tunut hyvin voimakkaan yleisen liikenteen                toimenpiteisiin Ruoveden kunnassa
49838: alaiseksi, mikä runsaan puutavaran kulje-                olevan Pour·un kylätien ja V irtain
49839: tuksen johdosta yhä lisääntyy. Jo nykyi-                 kunnassa olevan Pihtisalmen kunnan-
49840: nen liikenne huomioon ottaen on ko. tie                  tien ottamiseksi valtion haltuun.
49841: täydellisesti kauttakulkutie. Tiellä liiken-
49842: 
49843:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
49844: 
49845: 
49846:                  Usko Seppi.                               Elli Stenberg.
49847:                  Lauri Myllymäki.                          Kaarle Renfors.
49848: 1118
49849: 
49850: XII,74. -    Toiv. al. N:o 245.
49851: 
49852: 
49853: 
49854: 
49855:                                 Palovesi ym.: Pylkönmäen pitäjän Paajalan kylätien otta-
49856:                                    misesta valtion hoitoon.
49857: 
49858: 
49859:                                      E d u s k u n. n a 11 e.
49860: 
49861:    Pylkönmäen pitäjässä on Pa.ajalan kylä-        kuljetuksen johdosta aiheuttaen siten tie-
49862: tie, pituudelta&n 12 km. Tämä tie yhdis-          hoitokunnalle varsm suuria vaikeuksia,
49863: tää toisiinsa kaksi valtamaantietä nimittäin      koska tie on pysytettävä sellaisessa kun-
49864: Myllymäen- Pylkönmäen kk.- Karstulan              nossa, että pienet valtion avustukset ovat
49865: tien ja Väätäiskylän-Puolimatkan-Kan-             olleet tiehoitokunnan saavutettavissa.
49866: gasahon-Karstul.an tien. Yleisesti on tul-           Kylätienä Paajalan tie on ollut jo 20
49867: lut tunnetuksi, että kahden valtamaantien         vuotta. Suurin ponnistuksin on .tämä pai-
49868: yhdistäjänä oleva paikallistie joutuu väki-       kallistie pLdetty aina suhteellisen hyvässä
49869: sinkin voimakkaan yleisen liikenteen alai-        kunnossa, joten kaikki asialliset näkökohdat
49870: seksi, vaikka tien kunnostamisesta kantaa         puhuv&t sen puolesta, että tämä tie olisi
49871: vastuun vain tiehoitokunta, jonka jäsenis-        viipymättä otettava yleisesti liikennöitynä
49872: tön ja asiakaspiirLn muodostaa taloudelli-        tienä valtion välittömään hoitoon.
49873: sissa vaikeuksissa ponnisteleva pienviljelijä-       Edellä esittämämme perusteella ehdo-
49874: väki, niin kuin on Paajalankin kylätien           tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
49875: suhteen asianlaita.                               täväksi toivomuksen,
49876:    Ottamalla huomioon, että Paajalan kylä-
49877: tien välittömässä yhteydessä on huomatta-                    että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
49878: vat määrät valtion ja puutavarayhtiöiden                  menpiteisiin, että Py~könmäen pitä-
49879: omistamia metsiä, ja koska puiden uittami-                jässä oleva 12 km:n pituitnen Paaja-
49880: selle tarpeellisia vesiväyliä ei ole, niin tämä           ~atn kylätie yleisesti liikennöitynä
49881: paikallistie on joutunut erittäin raskaan                 kauttakulkutienä otetaam ensi tilassa
49882: kuormituksen aLaiseksi myöskin puutavara-                 valtion välittömään hoitoon.
49883:        Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
49884: 
49885: 
49886:                  Eino Palovesi.                             T. N. Vilhula.
49887:                                                                                            1119
49888: 
49889: XIl,75. -   Toiv. al. N:o 246.
49890: 
49891: 
49892: 
49893: 
49894:                                  Palovesi ym.: Saarijärven Kolkanlahdesta Pylkönmäelle
49895:                                     johtavan paikallistien ottamisesta valtion hoitoon.
49896: 
49897: 
49898:                                       E d u s k u n n a ll e.
49899: 
49900:    Silmäys maantiekarttaan osoittaa, että          Jarven ja Pylkönmäen, välisten maantie-
49901: mm. Keski-Suomen pohjoisosissa on valtion          olojen korjaamiseksi mahdollisimman pi-
49902: välittömässä hallinnassa olevia maanteitä          kaisesti.
49903: suhteellisen harvassa. Sen sijaan on todet-           Paikallistiehoitokuntien ja kuntien avus-
49904: tava, että paikallistierasitus painaa varsin       tuksien varassa on rakennettu ja ylläpi-
49905: raskaana huomattavaa osaa maaseudun                detty jo varsin pitkän ajan yleisessäkin lii-
49906: yleensä vähävaraista pienviljelijäväestöä.         kenteessä ollutta paikallistietä Saarijärven
49907: Lienee aiheellista todetakin, että suurimpia       Kolkanlahdesta Pylkönmäen Kuoppal~x1
49908: yhteiskunnallisia epäkohtia on ollut ja on         kylän kautta Pylkönmäen kirkonkylään.
49909: yhä edelleenkin maantierasituksen epäoi-           Tämä tie, joka kulkee väkirikkaiden Lehto-
49910: keudenmukainen jakautuminen eri yhteis-            lan ja Kuoppalan kylien kautta, on pituu-
49911: kuntaryhmien ja piirien kesken. Valtioval-         deltaan 24 km, ja muodostuu hiukan ly-
49912: lan velvollisuuksiin kuuluukin kiinnittää          hyemmäksi kuin ,edellä mainittu Saarijär-
49913: entistä enemmän huomiota erikoisesti ns.           ven kirkonkylästä Matosalmen lossin ja
49914: kautta- eli läpikulkumaanteiden valtion vä-        Mahlun kylän ikautta Pylkönmäelle johtava
49915: littömään hoitoon ottamiseen.                      tie.
49916:    Mm. Saarijärven ja Pylkönmäen välinen              On otettava huomioon vielä se tosiasia,
49917: maantieyhteys on varsin puutteellinen ja           että Suolahden-Haapajärven rautatietä on
49918: kiireellisen korjauksen tarpeessa. Myönnet-        alettu vihdoinkin voimakkaammin rakentaa
49919:  tävä kyllä on, että Saarijärveltä Mahlun           ja että rata tulee lähivuosina kokonaisuu-
49920: kylän kautta on suora maantieyhteys Pyl-           dessaan rakennetuksi, ellei ylipääsemättö-
49921: könmäelle ja edelleen Myllymäen rautatie-          miä esteitä tielle tule. Tämän ratasuunnan
49922:  asemalle. Valitettavaa tästä tiestä puhut-        rautatieasemista on myöskin suunnitelmat
49923:  taessa on kuitenkin se, että tällä tiesuun-       jo valmiina ja voimme todeta, että Saari-
49924:  nalla varsin lähellä Saarijärven kirkonky-        järven Kolkanlahteen rakennetaan asema,
49925:  lää on ns. Matosalmen vaikeasti sivuutet-         todennäköisesti hyvin lähelle juuri Kolkan-
49926:  tava lossi. Esimerkkinä saanemme todeta,          lahden-Pylkönmäen           maantieristeystä.
49927: että lukuisissa tapauksissa syksyisin järven       Tästä on luonnollisena seurauksena, että
49928:  jäätyessä ja keväisin jäiden lähtiessä kes-       aseman ja rautatien valmistuttua muodos-
49929: keytyy täHä tiellä liikenne autoilla ja            tuu Pylkönmäeltä voimakas liikenne Kuop-
49930:  kuormatuilla hevosajoneuvoilla useampien          palan ja Lehtolan kylien kautta Kolkan-
49931:  viikkojen ajaksi, mikä tuottaa sekä paikalli-     lahden rautatieasemalle. Näin ollen on täy-
49932:  selle että yleiselle liikenteelle erittäin suu-   sin aiheellista ja välttämätöntä, että tämän
49933:  ria vaikeuksia.                                   tien kunnostaminen ensi tilassa saatetaan
49934:     Niin toivottavaa ja tarpeellista kuin sil-     tätä ja nykyistä, mutta varsinkin tulevaa
49935:  lan aikaansaaminen tämän runsaan 300 m            liikennettä vastaavaan kuntoon.
49936:  käsittävän Matosalmen lossin tilalle olisi-          Mainittakoon vielä, että Kolkanlahden-
49937:  kin, näyttää siinä suhteessa olevan siksi         Pylkönmäen tiehen liittyvät seuraavat ky-
49938:  suuria vaikeuksia, ettemme voi tällä het-         läkuntatiet: Saarijärven kunnan alueella
49939:  kellä paljoa:kaan rakentaa toivomuksia sen        14 km:n pituinen Harjun Matinpuron tie,
49940:  mahdollisuuden toteuttamiselle. Tästä joh-        4 km:n pituinen Muittarin tie, 8 km:n
49941:  tuen orukin välttämätöntä etsiä muita rat-         pituinen Koskenkylän tie, 9 km: n pituinen
49942:  kaisuja edellä mainittujen pitäjien, Saari-       Mahlun tie ja Pylkönmäen kunnan alueella
49943: 1120                     XII, 7 5:. - Kolkanla:hden-Pylkönmäen tie.
49944: 
49945: 5 km :n pituinen Karajoen tie. Edellä                   että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
49946: mainitut lukuisat kyläkuntatiet, jotka liit-          menpiteisiin, että Saarijärven, Kol-
49947: tyvät tähän runikotiehen, puhuvat puoles-             kanlahden ja Pylkönmäen välinen
49948: taan Kolkanlahden-Pylkönmäen paikallis-.              paikallistie otettaisiin ensi tilassa ny-
49949: tien yleiseksi tieksi saattamisen puolesta.           kyisessä kunnossaan valtion välittö-
49950:    Edellä esitetyn perusteella ehdotamme              mään hoitoon.
49951: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
49952: toivomuksen,
49953:        Helsingissä 12. päivänä syyskuuta 1951.
49954: 
49955: 
49956:                  Eino Palovesi.                         Vilho Leivonen.
49957:                                     T. N. Vilhula.
49958:                                                                                             1121
49959: 
49960: XII,76. -   Toiv. al. N:o 247.
49961: 
49962: 
49963: 
49964: 
49965:                                  T. Kinnunen ym.: Pieksämäen kunnassa olevan Matara-
49966:                                     mäen kylätien kunnostamisesta ja tien jatkamisesta Rau-
49967:                                     talammin-Hankasalmen maantielle.
49968: 
49969: 
49970: 
49971: 
49972:                                       E d u s k u n n a 11 e.
49973: 
49974:    Viitaten ed. Kinnusen ym. toivomusaioit-                   että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
49975: teen n:o 365 perusteluihin v. 1950 valtio-                 siin Pieksämäen kunnassa olevan Ma-
49976:  päivillä (Liitteet I-XII A, sivu 715), jota               taramäen kylätien kunnostamiseksi
49977: :aloitetta ei ehditty edellisillä valtiopäivillä           ja tien jatkamiseksi läpikulkuiseksi
49978: käsitellä, ehdotamme kunnioittaen eduskun-                 Rautalammin-Hankasalmen väliseen
49979:  nan hyväksyttäväksi toivomuksen,                          maantiehen saakka.
49980: 
49981:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 19'51.
49982: 
49983: 
49984:                   Toivo H. Kinnunen.                        K. F. Haapasalo.
49985:                   Wiljam Sarjala.                           Aino Luostarinen.
49986:                   Aukusti Pasanen.                          Edvard Pesonen.
49987: 
49988: 
49989: 
49990: 
49991:                                                                                               141
49992: 1122
49993: 
49994: XII,77.- Toiv. al. N:o 248.
49995: 
49996: 
49997: 
49998: 
49999:                               Banta.JtJ.aa ym.: Juvan ktm1tassa olevan Rantuun kylätien
50000:                                  ottamisesta völtion hoitoon.
50001: 
50002: 
50003: 
50004: 
50005:                                    E d u s k u n n a ll e.
50006: 
50007:    Vii•taten toivoonusa:loitteeseen n: o 404               että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
50008: vuoden 1948 valtiopäivillä (Liitteet 1-XII,             siin Juvan kunnassa olevan Rantuun
50009: sivu 837) ehdotamme kunnioittaen edus-                  kylätien ot.tamiseksi valtio'lt haltuun.
50010: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
50011:        Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1951.
50012: 
50013: 
50014:                  Antti J. Rantamaa.                      Edvard Pesonen.
50015:                  Aino Luostarinen.                       Wiljam Sarjala.
50016:                  Eeli Erkkilä.                           Aukusti Pasanen.
50017:                                       Viljo Virtanen.
50018:                                                                                               1183
50019: 
50020: XII,7s. ~ Toiv. al. N:o 249.
50021: 
50022: 
50023: 
50024: 
50025:                                  Pasanen ym.:     Vcmkamäen~ Ukcmftiemen ja Hokanftiemen
50026:                                      Ttyläteiden yhdistämisestä ja ottamisesta valtion hO'itotm.
50027: 
50028: 
50029:                                       Eduskunnalle.
50030: 
50031:    Mikkelin---'Heinolan vä;liseltä maantieltä       siä teitä, joiden ikunnoss~pito niillä tapalh-
50032: noin 3 kilometrin päässä Mikkelistä alkaa
50033:                      1                              tuvan liikenteen .tarpeiden mukaisesti on
50034: noin 38 kilometrin pituinen V a.nhamäen-            kyläteinä ~MSin 'Vaibää jA tuottaa tieosak-
50035: Ukonniemen kylätie, joka. johtaa Vuolingon          kaille, jotka jöUtUv&t kUstantamaan tien
50036: rautaMeaseman sivuiU!e useiden Mikkelin             laittamisen ja kllDn(}Mil{Jidon laajalle osalle
50037: pitäjän kylien kautta liilielle sanotun pitä-       maakuntaa, kohtuuttomia rasituksia. Niinpä
50038: jän ja Kangasniemen 1pitäjän. rajalla ole-          oli heidän toistakymmentä vuotta sitten
50039: van Ukonsalmen rantaa Mikkelin ,pitäjän             luovuttava siitä SaJll()tun tien oikaisusta,
50040: Vanhamäen kylään Kakrialan niemellä.                joka tarkoitti Vanhamäen-Ukonniemen
50041: Tämä tie, joka ·aikaisemmin oli kahtena,            kylätien Mikkelin puoleisen pään siirtoa ja
50042: Vanhamäen •kylätie- ja Ukonniemen-Van-              oikaisua, vaikka tuo oikaisu oli jo määrätty
50043: h.amäen kylätie-nimisenä kylätienä, mThtta          kylätienä tehtäväksi ja osittain valtion
50044: vuoden 1948 lopussa yhdistettiin yhdeksi            avustuksen turvin jo toteutettukin. Sa-
50045: kylätieksi, jatkuu Ukonsalmen toiselta ran--        masta syystä on myöskin jäänyt laittamatta
50046: nalta sitten Ukonniemen kylätie-nimisenä            Ukonsalmen silta, vaikka sitä jo muutaman
50047: tienä Hokan kylään Kangasniemen kun-                vuosikymmenen ajan on suunniteltu. Myös-
50048: nasta, ollen sen :Pituus noin 6 kilometriä, j.a     kään ei voida ajatella, että esimerkiksi Van-
50049: siitä noin 12 kilometrin pituisena Hokan-           hamäen-Ukonni.emen kylätien vaikutuspii-
50050: niemen kylä;tienä Kangasniemen kirkolle,            ristä voitaisiin liikennöidä nykyiselle Mik-
50051: missä se yhtyy Mikkelin-Jyväskylän maan-            keliJ1----,Jyväskylän maantielle, sillä näiden
50052: tiehen. Näitä teitä ;pitkin on Mikkelin kau-        teiden välissä oleva maasto on laadultaan
50053: pungista Kangasniemen kirkolle suora yh-            sellaista suo- ja korpimaastoa, että mikään
50054: teys, jonka katkaisee vain mainit,tu Ukon-          liiken.nöiminen <tai tienlaitto siihen suun-
50055:  salmi, ja .lyhenee Mikkelin ja Kangasnie-          taan· ei ole mwhdollista. V annamäen-
50056:  men .sekä samalla myös Mikkelin ja Jyväs-          Ukonniemen kylätien Mikkelin maalais-
50057: kylän välinen maantiematka niitä käyttäen           kunta on :periaatteessa päättooyt ottaa kun-
50058: huomattavasti.      Vanhamäen-Ukonniemen            nan tieksi, mutta sellaisenakaan se ei tule
50059:  kylätiellä on säännöllinen Hnja-autolii-           vastaamaan sillä tapahtuvan liikenteen v·aa-
50060:  kenne, joka :palvelee niin hyvin tuon tien         timuksia, ja kun Ukonsalmensilta jäisi ra-
50061:  vaikutuspiirissä olevia laajoja kyläkuntia         kentamatta sekä Kangasniemen kunnan
50062:  kuin myöskin .laajoja asutusalueita Kangas-        puolella olevat mainitut tiet edelleen kylä-
50063:  niemen kunnan puolelta, kun näiden seu-            teiksi., jäisi tämä tärkeä tiekysymys, vaik-
50064:  tujen asukkaat kaukaa sieltäkin päin lii.-          kapa yksi puheenaolevista teistä otettaisiin
50065:  kennöivät tätä tietä MikkelHn. Muutenkin           kunnantieksikin, yhä vaille asianmukaista
50066:  ovat Vanhamäen-Ukonniemen kylätie ja                ratkaisua. Näin ei kuitenkaan saisi ta-
50067:  sen jatkeena ·olevat mainitut tiet puutavara-       pahtua. Miklk:elin maalaiskunnan ja Kan-
50068:  ja muiden kuljetusten aiheuttaman liiken-           gasniemen kunnan liikenn,eolojen sekä Mik-
50069:  teen suuresti rasittamia ja palvelevat niistä      kelin ja Heinolan suunnista Jyväskylään
50070:  v·arsinkin Vanhamäen-Ukonniemen kylätie             ja päinvastoin tapahtuvan kauttakulkulii-
50071:  yhä enentyvässä määrässä maanteiden ta-             kenteen kannalta olisi välttämätöntä, että
50072:  voin yleistä li-ikennettä.                          valtio ottaisi heti hoitoonsa edellämainitut
50073:     SanotTht tiet ovat näin ollen sellaisia ylei-    kylätiet sekä yhdil'ttäisi ne toisiinsa Kangas-
50074: 1124                   XII, 78. -   Vanhamäen...-,Ukonniemen kylätie.
50075: 
50076: niemen ja Mikikelin maa.laiskunn.an rajalla               että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
50077: olevan Ukonsalmen yli johtavalla maantie-              toimenpiteisiin Mikkelin maalaiskun-
50078: sillalla.                                              nassa olevan V anhamäen--Ukonnie-
50079:    Edellä esitetyn nojalla, ja kun kansan-             men kylätien sekä sen jatkeena Kan-
50080: edustaja Kalle Ka~pin ym. vuoden 1948                  gasniemem, kuninassa olevien Ukon-
50081: vaLtiopäivillä asiasta tekemä toivomusaloite           niemen kylätien ja H okooniemen ky-
50082: n:o 386 ei vielä ole jothtanut mihinkään               lätien ottamiseksi nyk;yisessä kun-
50083: toimenpiteisiin asiassa, ehdotamme lkun-               nossaan moonteinä valtion hoitoon
50084: ihloittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-             sekä niiden toisiinsa yhdistämiseksi
50085: vomuksen,                                              Ukonsalmen yli rakennettavalla sil-
50086:                                                        lalla.
50087:        Helsingissä 11 päivänä snskuuta 1951.
50088: 
50089: 
50090:                  Aukusti Pasanen.                      Edvard Pesonen.
50091:                  Helge Miettunen.                      K. F. Haapasalo.
50092:                  Harras Kyttä.                         Toivo H. Kinnunen.
50093:                  Wiljam Sarjala.                       Irma Hamara.
50094:                                       Antti J. Rantamaa.
50095:                                                                                          1125
50096: 
50097: XU,79. -   Toiv. al. N:o 250.
50098: 
50099: 
50100: 
50101: 
50102:                                 Rantamaa ym.: Pieksuunlahden-Kyrsyän-Paatelan tien
50103:                                   ottamisesta valtion hoitoon.
50104: 
50105: 
50106:                                     E d u s k u n n a ll e.
50107: 
50108:    Viitaten toivomusaloitteeseen n: o 399                  että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
50109: vuoden 1948 valtiopäivillä (Liitteet I-XII,             siin Sulkavan ja Juvan kunnissa
50110: sivu 831) ehdotamme kunnioittaen edus-                  olevan Pieksuunlahden-Kyrsyän--:-.-
50111: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                     Paatelan tien ottamiseksi valtion
50112:                                                         haltuun.
50113:      Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1951.
50114: 
50115: 
50116:                 Antti J. Rantamaa.                        Eeli Erkkilä.
50117:                 Aino Luostarinen.                         Edvard Pesonen.
50118: 1126
50119: XII,so. -   Toiv. al. N:o 251.
50120: 
50121: 
50122: 
50123: 
50124:                                  Rantam.aa. ym. : Juvan kunnassa olevan Nääringin-H yö-
50125:                                     tyyn kylätien ottamisesta valtion hoitoon.
50126: 
50127: 
50128:                                      E d u s k u n n a ll e.
50129: 
50130:     Viitaten toivomusaloittoosoon n: o 401                  että hallitv,s ryhtyisi toimenpitei-
50131: vuoden 1948 valtiopäivillä (Liitteet I-XII,              siin Juvan kunnassa olevan Näärin-
50132: si'VU 834) ehdotamme kunnioittaen edus-                  gin-Hyötyyn kylätien ottamiseksi
50133: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,                      nykyisessä kunnossaan valtion hal-
50134:                                                          tuun.
50135:        Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1951.
50136: 
50137: 
50138:                  Antti 3. Ba.ntamaa.                WUja.m la.rja.la.
50139:                  Eeli ErkkilU..                     Aukusti Pa.sa.nen.
50140:                  Edva.rd Pesonen.                   V. Virta.nen.
50141:                                   Aino Luostarinen.
50142:                                                                                                  1127
50143: 
50144: XII,s1. -   Toiv. al. N:o 252.
50145: 
50146: 
50147: 
50148: 
50149:                                   Rfu'lt&nla& ym,: Savonlinnan kaupungista Säämingin kun-
50150:                                       nan Pf,singin kylään johtavan tien ottamisesta valtion
50151:                                       hoitoon.
50152: 
50153: 
50154: 
50155: 
50156:                                         E d u s k u n ll q.ll e.
50157: 
50158:   Viitawn toivomqsa,loitteeseen n: o 387                     gista Biiämingin kunnan Pesinoi""
50159: WPdan 194:8 v&ltiopäivHlä CLiitteet l~XII,                   kylään johtavan rnqqntien (Jttami.
50160: ~vq. 818) ehdotamme kunnioitt&en edus-                       $eksi valtion hqltu,up, ja soottqmi-
50161: kwlna.n hyväksy·ttäväksi toivomuksen,                        seksi ka'Utta vuoden liiken-nöitävij,ij,n
50162:                                                              kuntaon.
50163:          että kq,llitu,s kiireellisesti ry"/J,tyisi
50164:       toimenpiteisiin Savonlinna'»< lf,aupun-
50165:      Helsingissä 31 päivänä. heinäJkuuta 1951.
50166: 
50167: 
50168:                  Antti J. Rantamaa .                           Edva.rti Pesonen.
50169:                  .Aino Luostarinen.                            I:rma. Hama.ra..
50170:                  Eeli Erkkilä.                                 V. Virtanen.
50171: 1128
50172: 
50173: XU,s2. -    Toiv. al. N:o 253.
50174: 
50175: 
50176: 
50177: 
50178:                                  Palovesi: Kyyjärven pitäjän Oikarinkylän ja Kivijärven
50179:                                     pitäjän Tiironkylän välisen ns. Saunamäen kylätien ot-
50180:                                     tamises"tla valtion hoitoon.
50181: 
50182: 
50183:                                      E d u s k u n n a 11 e.
50184: 
50185:    Pai!kallistienä palvelemaan yleistä, jopa      raskaalta vitää tietä yksityisten ja näiden
50186: hyvin raskasta!kin liikennettä, ovat joutuneet    vähävaraisten kuntien varoilla sellaisessa
50187: luikuisat maaseudun syrjäkyllien tiet. Tämä       kunnossa, että se kestäisi tämän yhä kasva-
50188: huomattava yhteiskunnallinen epäkohta             van liikenteen varsinkin puutavaran ajon.
50189: poistetaan vain siten, että kaikki yleistä           Rdhkenemmekin toivoa, että haJllituiksen
50190: liikennettä palvelevat paika:llistiet otetaan     tahtYlta kiir~hdittäisiin toimenpiteitä, joilla
50191: mahdollisimman pian valtion välittömään           otteilla nykyistä runsaammin otettaisiin
50192: hoitoon ja näin tierasitukset saatetaan yh-       valtion haltuun teitä, jotJka sijaintinsa ja
50193: teisinä kailåien yhteiskuntaryhmien ja pii-       asemansa puolesta paikallisteinä ovat jou-
50194: rien kannettaviksi.                               tuneet yleisesti liikennöitävilksi valtamaan-
50195:    Kyyjärven pitäjän Oi!ka.rinkylästä Kum-        teiksi.
50196: pulan kautta Kivijärven 'Pitäjään Tiiron-            Edellä esittämäni perusteella ehdotan
50197: 'kylään johtava noin 20 km:n pituinen pai-        kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
50198: kallistie on joutunut jo pitemmän ajan pai-       toivomuksen,
50199: kallistienä palvelemaan huomattavan ras-
50200: kasta yleistä liikennettä. Uskollisesti ja                  että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
50201: nurisematta ovat tämän tien tiehoitokun-                 menpiteisiin, että Kyyjärven pitäjän
50202: nat ja kunnat tämän ylimääräisen rasituk-                Oikarinkylän ja Kivijärven pitäjän
50203: sen ikantaneet. Kun kuitenkin liiikenne on               Tiironkylän välinen ns. Saunamäen
50204: tiellä viime aikoina huomattavasti kasvanut              kylätie yleisesti liikennöitynä kautta-
50205: varsinkin raskaan puutavara kuljetuiksen                 kulkutienä otettaisiin ensi tilassa val-
50206: osalta, niin alkaa tuntua ylipääsemättömän               tion välittömään hoitoon.
50207:        Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1951.
50208: 
50209: 
50210:                                                      Eino Palovesi.
50211:                                                                                        1129'
50212: 
50213: Xfi,s3.- Toiv. al. N:o 254.
50214: 
50215: 
50216: 
50217: 
50218:                               Karjalainen: Hietaperän--Huutoniemen kylätien ottami--
50219:                                 sesta valtion hoitoon.
50220: 
50221: 
50222: 
50223: 
50224:                                   E d u s k u n n a 11 e.
50225: 
50226:    Viittaamalla ed. Pääkkösen ym. toivomus-              että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
50227: aloitteeseen n:o 380 vuoden 1947 valtio-              siin Kuhmon ja Sotkamon kuntien
50228: päivillä ja sen perustelujen kaikkiin koh-            alueella olevan Hietaperän--Huuto-
50229: tiin yhtyen ehdotan eduskunnan hyväksyt-              niemen kylätien ottamiseksi valt.ion
50230: täv;iksi toivomuksen,                                 maantienä kunnossa pidettäväksi.
50231:     Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
50232: 
50233: 
50234:                                                 . Eetu Karjalainen.
50235: 
50236: 
50237: 
50238: 
50239:                                                                                          142
50240: ~1130
50241: 
50242: 
50243: XII,s4. - Toiv. al. N:o 255.
50244: 
50245: 
50246: 
50247: 
50248:                                A. Kinnunen ym.: Raahen~Oulun ja Raahen-Vihannin
50249:                                   maanteiden välisen yhdystien valtion haltuun ottami-
50250:                                   sesta.
50251: 
50252: 
50253:                                       E d u s k u n n a 11 e.
50254: 
50255:    Pattijoen kunnan alueella on noin 7 km:n           Tämän väestön kannalta tärkeän posti-
50256: -pituinen il.runnan hallinnassa oleva Raahen       ja kulkuyhteyden parantamisen ehtona il.rui-
50257: -Oulun ja Raahen-Vihanninteiden yh-                tenki:n on, että sanottu kunnan hallinnassa
50258:  dystie. Koska sanottu yhdystie on huono-          oleva yhdystie otetaan valtion hallintaan ja
50259: kuntoinen ja kunnan hallinnassa ollen tal-         talviauraukseen.
50260:  viau:rauksen ulkopuolella, ohjautuu posti            Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
50261: samoinkuin linja-autoliik6nnekin Raahen-           eduskunnan hyväJksyttävä>ksi toivomuksen,
50262:  Vihannintietä, vaikka sen varrella ei ole
50263:  varsinaista asutusta ollenkaan. Sen sijaan
50264: -on sanotun, kunnan hallinnassa olevan yh-                   että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
50265:  dystien varrella huomattava asutus, yli 100              toimenpiteisiin Pattijoen kunnan hal-
50266: taloa. Koska tätä yhdystietä kulkien matka                linnassa olevan Raahen-Oulun ja
50267: .ei jatkuisi, olisi asutuksen kannalta kat-               Raahen-Vihannin maanteiden väli-
50268: :soen ehdottoman välttämätöntä saada lii-                 sen, Jokelan kylän kautta kulkevan
50269: kenne ohjautumaan sen kautta. Täten pa-                   yhdystien valtion haltuun ottami-
50270: ranisi tien varrella olevan asutuksen posti-              seksi.
50271: yhteys, joka nyt on vain kolmipäiväinen,
50272: samoin kuin tavara- ja matkustajayhteys.
50273: 
50274:         Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
50275: 
50276: 
50277:                   Antti Kinnunen.                           Ester Häikiö.
50278:                   Matti Meriläinen.                         Yrjö Murto.
50279:                                                                                                     1131
50280: 
50281: XII,s5.- Toiv. al. N:o 256.
50282: 
50283: 
50284: 
50285: 
50286:                                  Soininen ym.: Toimenpiteistä Karjalan tie- ja vesirakennus-
50287:                                     piirin alueella olevien siltojen rakentamiseksi ja kunnos-
50288:                                     tamiseksi.
50289: 
50290: 
50291:                                       Eduskunnalle.
50292: 
50293:    Kunn~Histen mlWI!nteiden merkitys on .to-       tannusarvio 2,400,000: -. Tämäkin silta
50294: dettu erittä.in suureksi aekii taloudellisessa     on sodan hävittämä ja tie räjäy;tetty mo-
50295: että. 'muissakin suhteissa. Teiden kautta          lemmin puolin siltaa ikokooaan pois. Ny-
50296: pyritään eri paikkakunti,a saattamaan lii-         kyinen silta ja tie sillan kohdalla on suon
50297: hei!>empä.iin vuorovaikutukseen keskenään          päälle asetettujen juokswjen päälle ladotun
50298: j.a siten helpottamaan kansalaisten elämää         LavartJ var.asslll,. joka Q.ll.. :nyt lahoamistila.ssa.
50299: ja toimeentuloa yleensä.                           Tieosalla on raskaita puutav~Wa.kuljetuksia.
50300:    Luorn.nollista on, että toisiinsa rajoittuvat       Ilomantsin pitäjässä on I{,uunapuron silta
50301: kunnat pyvkivät saamaan keskenään mah-             lirilrenteelle erittäin vaarallinen. Tämä. silta
50302: dollisimman hyvät liikenneyhteydet, kuin           on tutkittu v. 1949 ja kustannusarvio on
50303: myöskin kaupunkeihin, rautatieasemille ja          1,800,000: -. SiLta on linjalla Märäjälahti
50304: liikekeskuksiin. Nykyisessäkin tielaissa oo        -Kivilahti-Lylyvaara.
50305: periawtteessa; lausuttu, että valtion on ra-          Ilomantsissa, Joensuun-IlomaDJtsin tiellä
50306: kennettava ja ylläpidettä.vä maanteitä toi-        on Mustanpuron silta. Tutkittu v. 1949,
50307: siinsa rajoittuvien kuntien välillä liikenne-      kustannusa,rvio 2,600,000: -. Tämä ~Silta
50308: tarpeen sitä va.ll!tiessa.                         on täytynyt maanviljelysinsinööripiirin toi-
50309:    Pohjois-Karj&lassa on valtion hallussa          mesta 1950 väliaikaisesti tehdä, mutta kun
50310: olevien ma11nteiden !kunnosta huolehdittu          silta on lankikujen varassa varasiltana, on
50311: hyvi.n, mutta ~maanteiden osuus ei yksin           sillan uusiminen välttämätön.
50312: määrää liikennettä,. jos siltojen kunto on            Enon rpitäjässä, Kivilahden~Uimahar­
50313: siinä määrin huono, että liikenne moottori-        jun tiellä on PaTSiaispuron silta, joka on
50314: ajoneuvoilla on käynyt epävarma;ksi. Poh-          tutkittu 1949, kust8Jl1J1usarvio 800,000: -.
50315: jois-Karja.lassa on maantiesiltoja, jotka          Kivistä ladotut maatuet ovat sortuneet ja
50316: osittain sodan ja; osaksi muista syistä, ovat      aukon ollessa liian pienen nostaa tulva tul-
50317: ni.i:n ihuonossa kunnossa, että aivan ensi         vaveden aikana veden JJr. 0.4 m ajoradalle,
50318: tilassa niiden rrukentaminen uudestaan rtai        minkä vuoksi keväisin on rakennettava n.
50319: korjaaminen on välttämätöntä.                      50 m matkalle kävelysilta, jdka vaikeuttaa
50320:     Suurten puutavara- ja halkokuljetusten         myös mootto~iajoneuvoliikennettä ja on tä-
50321: ikuin w.yös yleisen liikenteen osittainen ~lo­     män takia jatkuva valituksen aihe Uiken-
50322: peottaminern saattaa olla monin ,pai!koin          nöitsijäm taholta.
50323: edessä, ellei jälempänä maini,ttujen siltojen         Juuan pitäjässä Vääräpuron silta Viita-
50324: rakenJtrumiseen saada tarpeellisia määrä-          niemen tiellä on tutkittu 19<50. Kustannus-
50325: rruhoja.                                           ar,vio 1,,500,000: -. Sillan maatuet on
50326:    Pielisjärven pitäjä.'lsä oru Varpupuron         puusta ja vahvistettu ,pukeilla. Silta on
50327: silta Möhkön-Inarin tiellä, se on tutkittu         kokonaisuudessaan lahoamistilassa ja vält-
50328: v. 1950 ja surumittainen kustannusarvio on         tämättä uusittava. Tällä kertaa silta on
50329: 2,000,000 mk. Silta on sodan tuhoama ja            liikenteelle v~rallinen.
50330: nykyinen sirlta on pironeerien tekemä tila-           Samassa Juuan pitäjässä on Tienfhaaran
50331: päis.silta. Arkut on poltettu. Tällä tie-          ---Juuan-Luikonlahden tiellä Kirkkosilta
50332: osalla on raskaita ;puutavararkulj.etuksia.        tutkittu 1941, josta piiri-insinöörin kirje
50333:     'Samassa :pitäjässä on Pruppilanpuron          N:o 977/1m9/29. 11. 41 tie- ja vesiraken-
50334: silta, tutkittu ja rakennettu 19r37-38. Kus-       n:usihallitukselle. Sillan maatukina ja kes-
50335: 1132                              XII,85. -   Karjalan sillat.
50336: 
50337: kipilarina ovat vuuarkut, jotka on useam-         Nurmeksen tiellä Junan .pitäjässä, Vaikon
50338: paan kertaan vahvistettu. Arkut ovat ai-          silta Junan-Viitaniemen tiellä Junassa,
50339: van .lahot ja .perusteellisen uusimisen tar-      Vornan      silta  Kaltimon-Märäjälwhden
50340: peessa. Kustannusarvio 5,000,000: -.              tiellä Pielisjärvellä, Verkkosalmen silta.
50341:    Kiihtelysvaaran kunnassa, J oensunn-           Möihkön-Inarin tiellä Pielisjärvellä, Lais-
50342: Ilomantsin tiellä on Kissapuron silta, joka       kanvirran silta Vallinsärkän-Uimaharjun
50343: on uusimisen tarpeessa. Sillan kannattajat        tiellä Enossa, Iiksenjoen si1ta Joensuun-
50344: ovat lahot ja väliaikaisesti .pöngitetyt; luon-   Ilomantsin tiellä Pielisensuussa, Ilomantsin-
50345: nonkivistä ladotut maatuet ovat verrattain        joen silta Ilomantsin-Kaltimon tiellä Ilo-
50346: heikossa kunnossa. Tutkittu 1941. Kustan-         mantsin pitäjässä, Vongan silta Korpijär-
50347: nusarvio 2,400,000: -.                            ven-Kuopion piirin ra.jalla Rautavaarassa
50348:    Kiihtelysvaarassa, Joensuun-Ilomantsin         (Varpaisjärvi), Laavuspuron silta Sysmän
50349: tiellä on Marjopuronsilta, jossa luonnon-         -Polvijärven tiellä Kuusjärven pitäjässä,
50350: kivi:holvi on alkanut sortua. Tiessä jyrkkä       Ka.rnukkapuron silta SySIIllän-Polvijärven
50351: näkyväh'lyyttä estävä nousu siltapaikalla.        tiellä Polvijärven pitäjässä, Koivuojan
50352: Tutkittu 1941. Kustannusarvio 2,500,000:-.        silta Sysmän---,Polvijärven tiellä Polvijär-
50353: Jollei siltaa uusita, on liikenteen .pysähty-     ven pitäjäissä, Hanhijoen silta Huhuksellr--
50354: minen edessä mainitulla tiellä.                   Käenkosken-Naarvan tiellä Ilomantsin pi-
50355:                                                   täjässä, Pietsa.n1puron silta Mekrijärven-
50356:    Liperin pitäjässä on Siikakosken kanava-       Jäenkosken tiellä Ilomantsin pitäjässä ja
50357: silta Taipaleen-Pöytälahden-Varkauden             Kallioniemen silta Lemmenlähteen-Hattu-
50358: tiellä,    tntkittu   1949,    kustannusarvio     saaran tiellä Ilomantsin ,pitäjässä.
50359: 5,500,000: -. Silta on täytynyt heikon               Karjalan tie- ja vesirakennuspiirissä on.,
50360: kunnon takia sulkea liikenteeltä. Varasilta       sen jälkeen kun uitto- ja vesiteitä vähem-
50361: vaikeuttaa huomattavas•ti liikennettä. 26/8       mässä määrässä käytetään puutavaran kul-
50362: 1951 on tapahtunut onnettomuuskin sillan          jetukseen, siirtynyt .puutavarain kuljetus
50363: heikkouden takia. Sillalla on raskas ja vil-      autokuljetukseen. Ra.Skas puutavaroiden
50364: kas liikenne.                                     kuljetus vuorokausia läpeensä iV·aikeutuu,
50365:    Edellä mainittujen siltojen lisäksi uusit-     jollei siltoja rakenneta ensi tilassa sellai-
50366: •tavia siltoja Pohjois-Karjalassa on Kousan       seen kuntoon, että ne kestävät sortumatta.
50367: silta Kesälahden puolelle, Salmen silta Ki-       Nykyinen tilanne on kestämätön.
50368: teellä Kiteen-Räiil~kylän tiellä, Noittaan-          Pohjois-Karjala, josta valtakunta saa
50369: joen silta Peijonniemen rajalla Tohmajär-         kultaa, kuparia ja erikoisesti puutavaran
50370: vellä, Muskon silta Joensuun-Tohmajär-            muodossa myöskin vihreätä kultaa, on oi-
50371: ven tiellä, Laihdenvaaran silta Tohmajärven       keutettu saamaan myöskin si1takysymykset
50372: -Kiteen tiellä, Viesimonjoen II silta Toh-        myönteiseen ratkaisuun.
50373: majärven-Hnhtilammen tiellä, Viesimon-               Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
50374: joen silta Honkavaaran-Kiihtelysvaaran            n,ioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
50375: tiellä, Kellljp.paanpuron silta Huhti1ammen       muksen,
50376: -Läskijärven tiellä Ki:i:htelysvaarassa, Kin-
50377: nasojan silta Maukkulan-Luutalahden                        että hallitus mitä kiireellisimmin
50378: tiellä Tuu,povaaran pitäjässä:, Tsiikan silta           ryhtyisi toimenpiteisiin Karjalan tie-
50379: Hoilalan-Saaroisen tiellä Tuupovaarassa,                ja vesirakenrnruspiirin a"bueella olevien
50380: Talikon silta Hoilalan-Saaroisen tiellä                 siltojern rakmdamiseksi ja kurnnosta-
50381: Tuupovaarassa, Joensuun silta Joensuun-                 miseksi.
50382:        Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1951.
50383: 
50384: 
50385:                  Heikki Soininen.                         Juho Karvonen.
50386:                  Arvi Ikonen.                             Vieno Simonen.
50387:                  Eino Rauste.                             R. Hallberg.
50388:                                      Jalmari Väisänen.
50389:                                                                                            1133
50390: 
50391: XU,s6. -    Toiv. al. N:o 257.
50392: 
50393: 
50394: 
50395: 
50396:                                  Hykkäälä ym..: Toimenpiteistä sillan rakentamiseksi Kymi-
50397:                                     joen yli Lammin lossin kohdalle.
50398: 
50399: 
50400: 
50401: 
50402:                                      E d u s k u n n a ll e.
50403: 
50404:    Kymen läänin luoteisosassa Valkealan· ja       siihen mahdu pitkää puutavaraa kuljetta-
50405: Jaalan pitäjien rajalla katkaisee Lintu-          vat autot, vaan täytyy niiden päästäkseen
50406: kyrn.i Kouvolasta pohjoiseen menevän maan-        Kotkan ja Haminan satamiin tehdä p1tikä
50407: tien, missä kohdassa liikennettä välittää         kiertomat:k:a.
50408: L8!mrmin lossi. Liikenne mainitulla k<:>hdalla       Lisäksi on huomattava, että joki maini-
50409: on varsin vilkasta, !koska Kouvolasta poh-        tulla kohdaLla on varsin kapea, noin 80
50410: joiseen niin Heinolaan kuin myös Mänty-           metriä, ja pengerrystyön avulla saadaan
50411: harjuun ja sieLtä edelleen Mikkeliin kulje-       siltaosa lyhyeksi ja koko si·lta varsin hal-
50412: taan sen kautta. LHkenne on yhä vain              vaksi.
50413: viLkastunut, kun silta Kyminjoen yli Kuu·            Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
50414: sanko!'&:en kohdalla on valmistunut, ja :muo-     kunnan hyvälksyttäväksi toivomuksen,
50415: dostuu La;mmin lossista pullonkaula liiken-
50416: teessä, niin pian kuin maantie Heinolasta                  että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
50417: Uimilan kautta Jaalaan valmistuu. Liiken-                toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
50418: nettä vaikeuttaa vielä se, että lossi on käsi-           Kymijoen yli Lammin lossin koh-
50419: käyttöinen ja pienikokoinen, niin etteivät               dalle.
50420:      Helsingissä 19 päivänä syySkuuta 1951.
50421: 
50422: 
50423:                  Heikki Hykkäälä.                          Valto Käkelä.
50424:                  Meeri Kalavainen.                         Urho Saariaho.
50425:                                        Aino Malkamäki.
50426: 1134
50427: 
50428: Xll,s7.- Toiv. al. N:o 258_
50429: 
50430: 
50431: 
50432: 
50433:                                Junnila yn.1.: Hämeenkyrön pitäjän Kyröskoskella Pappi-
50434:                                   lanjoen yli johtavan maantiesillan rakentamisesta Kyrös-
50435:                                   kosken yläpuolelle.
50436: 
50437: 
50438:                                     E d u s k u n !11; a l'l e.
50439: 
50440:    Hämeenkyrön pitäjän Kyröskoskella Pap-         padon yläpuolelle, paiklkaan, joka on edul-
50441: pilanjoen yli johtava maantiesilta on kapea       Unen sekä maaston että tien tarvitsijoiden
50442:  ja irevytrakenteinen puusilta, joka on täysin    kannalta. Tällä kohtaa Pappilanjoen itä-
50443: soveltumaton autoliikenteelle ja muutenkin        puolella on jo n. 80 omakoti- ja muuta ta-
50444: pikaisesti uusittava. Sillan yli johtava          loa, joiden asukkaat käyvät työssä ja muu-
50445: maMitie alkaa, Tampereen~Ikaalisten valta-        tenkin asioivat Kyröskos!kella. Å8Utus laa.-
50446: maantiestä ja vie Viljakkalan pitäjään. Sil-      jenee nopeasti ede!J.leen juuri tähän suun-
50447: lan sij.ainnista johtuen maantie nykyisellään     taan, sillä Maanlunastuslautalrunta on tähän
50448: kulkee 0 /Y Kyro A/B: n tehdasalueen              mennessä lohkaissut 50 uutta tonttia tältä
50449: halki, jolloin se joutuu monissa kohdin kul-      alueelta, mistä johtuen Hämeenkyrön kun-
50450: lremäan vilkaasti liikennöidyn, sähkövetu-        nanvaltuusto on v. 1949 päättänyt hakea
50451: reita käyttävän kapearaiteisen rautatien          alueelle asemakaavan, joka liittyisi 1941
50452: ylitse, turpiiniputkien alitse ja lisäksi mut-    vahvistettuun, Pappilanjoen länsipuolen kä-
50453: kitellen tehdasrakennusten välissä, niin että     sittävään Kyröskosken rakennussuunnitel-
50454: se on käyttäjilleen mitä suurimmassa mää-         maan. Paitsi sitä, että Pappilanjoki nykyi-
50455: r~ vaarallinen. Tie laskee lisälksi molem-        sine heiJkkoine ylitsekulkumahdollisuuksi-
50456: milla rannoilla sillalle jyrkästi, ja itäran-     neen jakaa luonnottomasti muuten yhtenäi-
50457: nalla, jossa nousu on lähes 30 astetta, se        sen asutuskeSkuksen, muodostuu se pahaksi
50458: muodostaa miltei suorakulman suuruisen            haitaksi niille läheisten Turkkila.n, Tiroin ja
50459: kaarteen. Näistä syistä johtuen ei tietä          Uskelan kylien sekä Viljakkalan lounaisosan
50460: voida liikennöidä autoilla lainkaan eikä keli-    asukkaille, joille Kyröskoski meijereineen,
50461: rikon aikana millään ajoneuvoilla, vaan on        myllyineen, kauppoineen ym. on lähin
50462: tehtävä kierros Hämeenkyrön kirkonkylässä         asiointipaiklka.
50463: olevan sillan !kautta elin. 10 km. Rankalan          Paikallisliikenteen· lisäksi helpottaisi uusi
50464: sillan muuten kiertääkseen on joen itäpuo-        silta suuresti myöskin pitäjien vä'listä iii-
50465: len asujamisto alkanut käyttää Kyröskosken        kennettä, sillä Pappilanjoki alkaa n. 1 km
50466: voimalaitoksen patoa kulkutienään. Päivit-        päässä ehdotetulta paikalta suuresta Kyrös-
50467: täin kulkee siten n. 80 lasta kansa- ja yh-       järvestä, jonka itäpuolella sijaitsevat Vil-
50468: teiskouluun ja yli 100 työntekijää työmaal-       jaikkalan pitäjä ja puolet Ikaalisten pitäjää.
50469: leen vajaan metrin levyistä, talvisin jääty-      Viimeksimainitun asukkaitten on pitäjänsä
50470: vää käyntisiltaa joen yli. On ilmeistä, että      ja seurakuntansa keskukseen, Ikaalisten
50471: tämäkin tie, jota ei yleiseksi kulkutieksi ole    kauppaiaan, kuljettava Hämeenkyrön kir-
50472: rakennettukaan, on vaarallinen ja siinä on        konkylän kautta, milkä pidentää matkaa
50473: putoamisia sattunutkin.                           10 ikm siitä, mikä se voisi olla, jos ehdote-
50474:    Turun tie- ja vesirakennuspiiri on myös-       tuna paikalla olisi käyttökelpoinen silta.
50475: kin todennut korjauksen tarpeellisuuden ja           Nykyinen Pappilanjoen silta ei vastaa al-
50476: sen toimesta on laadittu uutta siltaa varten      keellisimpiakaan turvallisuusnäkökohtia ja
50477: alustava suunnitelma ja kustannuslaskelma.        muutenkin se on perua ajalta, joHoin paik-
50478: Niiden ~ähtökohtana on ollut, että uusittava      ikakunn~a ei ollut teollisuutta, asutus oli
50479: silta rakennettaisiin noin 20 metriä nykyistä     vähäistä ja kulkuneuvot toiset kuin ny-
50480: paikkaa pohjoisemmaksi, Kyrös!kosken ja           kyään. Tämän perusteella on Hämeenkyrön
50481:                                 XII, 8 7. -   Junni:la ym.                               113{),
50482: 
50483: ja Viljakkalan lisäksi myöskin Ikaalisten                että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
50484: kunnanvaltuusto yksimielisesti asettunut               toimenpiteisiin Hämeenkyrön pitäjän
50485: puoltamaan uuden sillan rakentamishan-                 Kyröskoskella Pappilanjoen yli joh-
50486: ketta.                                                 tavan maantiesillan rakentamiseksJ.
50487:   Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme                 uuteen paikkaan Kyröskosken ylä-
50488: eduskunnan hyvälksyttäväksi toivomuksen,               puolelle.
50489:     Belsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
50490: 
50491: 
50492:                T. Junnila.                              Lauri Murtomaa.
50493:                Jaakko Hakala.                           Arvo Sävelä.
50494:                                  Pertti Rapio.
50495: 1136
50496: 
50497: XII,ss.- Toiv. al. N:o 259.
50498: 
50499: 
50500: 
50501: 
50502:                                 Rytkönen ym..: Purolanmäen ja H erukkamäen välisen
50503:                                    maantiepenkereen korottamisesta.
50504: 
50505: 
50506:                                      E d u s k u n n a 11 e.
50507: 
50508:     Maantie Kiuruvesi-Remeskylä-Pyhäntä           havaita laisinkaan suoritetun. Kaiken li-
50509: l()n kansantaloudellisesti suurimerkitykselli-    säksi sanotuista määrärahoista suurin osa
50510:  nen suorimman liikenneyhteyden ylläpidolle       on käytetty Purolanmiilen-Herukkamäen
50511:  Kiuruveden asemalta Pyhännälle ja vii-           alentamiseen ja puusillan rakentamiseen
50512:  meksi mainitun paikkakunnan kautta               Valkeispuron yli. Seikin on jo lahonnut ja
50513:  muualle etelä-, keski-, länsi- ja pohjois-Poh-   on vaarallinen enää käyttää liikennettä
50514:  janmaalle, aina Ouluun saaJkka. Laajoilta        palvelemaan.
50515: calueilta, Kiuruveden pitäjän pohjoisosasta          Tulvakausina kappaletavaran ja matkus-
50516: .aina Pyhännän, Pyhäjärven ja Kärsämäen           tajien kuljetus on edelleenkin, samoinkuin
50517:  metsärikkaista kunnista puutavaran auto-         ennen vuosia 1930-32, tapahtunut kalas-
50518:  lkuljetus tapahtuu edellä sanottua tietä hy-     tuskäyttöön valmistetuilla, matkustaja- ja
50519:  väksi käytti1en Kiuruveden asemalle rin-         tavarakuljetukseen kokonaan sopim.attomilla
50520:  nan muun matkustaja- ja tavarankuljetus-         pienillä veneillä. Seurauksena on ollut ve-
50521:  liikenteen kanssa. Suureksi vaikeudeksi ja       neiden uppoamisia ja matkustajien joutu-
50522: cesteeksi edellä sanotulla tiellä säännöllisen    minen hengenvaaralliseen tilanteeseen. Puu-
50523:  liikenneyhteyden ylläpidolLe jatkuvasti vil-     tavaran ja muun raskaamman tavaran kul-
50524:  kastuneen ja kasvaneen puu- ja rahtitava-        jetusta ei näitä 2-4 viikon 'aikoina, jolloin
50525:  ran sekä matkustajaJkuljetuksen alalla on        tulvavesi on peittänyt tien, ole voitu aja-
50526: käynyt Pmolanmäen-Heruk!k:amäen väli,             tellakaan. Todeten ne kansantaloudelliset
50527: ns. V aJ.!keispuron kohta, jossa aina keväisin,   tappiot, joita tulvaveden aiheuttama liiken-
50528:  mutta myöskin runsassateisina syksyinä,          teen katkeaminen edellä sanotulla tieosuu-
50529:  vesi peittää maantien noin 450-500 met-          della on tähän saakka aiheuttanut, ehdo-
50530:  rin pituudelta veden korkeuden kohotessa         tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
50531:  pahimpina tulvakausina lähes kahteen met-        muksen,
50532:  riin saakka ajopinnan ylle.
50533:     Työttömyyskausina 1930-1932 käytti                      että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
50534:  valtio yli 100,000 markkaa tiepenkereen ko-             toimenpiteisiin Purolanmäen ja He-
50535:  rottamiseen, mutta määrärahojen vähyyden                rukkamäen välisen maantiepenkereen
50536:  seurauksena tiepenkereen korottaminen jäi               korottamiseksi ja Valkeispuron at"llan
50537: kesken, jota tien jälleen painuttua ei juuri             rakentamiseksi.
50538: 
50539:        Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
50540: 
50541: 
50542:                  Juho Rytkönen.                            Elli Juntunen.
50543:                                       Hugo Manninen.
50544:                                                                                             1137
50545: 
50546: XII,s9.- Toiv. al. N:o 260.
50547:                                 Leivonen ym.: Sillan rakentamisesta V iitasaaren kunnassa
50548:                                    Hänm'länsalmen lossipaikalle.
50549: 
50550:                                      E d u s k u n n a 11 e,
50551: 
50552:     Kuten tunnettua, kulkee Helsingin-Ou-         mm. Viitasaareltalkin ajetaan puutavaraa
50553: lun va:ltatie, tie n: o 4, mm. Viitasaaren        ÄänekoSken asemalle. Kaikki tämä kehit-
50554: kautta. Tultaessa etelästä päin Viitasaaren       tynyt liikenne on aiheuttanut sen, että sa-
50555: kirkolle on n. 4 km ennen kirkonkylää             notun lossisalmen yli lautalJa tapahtuva
50556: Keiteleenjärven Hännilänsalmi, joka ylite-        liikenteen hoitaminen on joutunut kovalle
50557: tään lautahla. TäJmä salmi on kaiken kaik-        koetulk:selle ja niinpä onkin tavallista, että
50558: kiaan läJhes yhden km: n levyinen, mutta          melkeinpä jatkuvasti on- jonotusta ~ossipai~
50559: aikoinaan, silloin !kun maantiet vielä olivrut    kan molemmilla 'PUOlilla.
50560: talonpoikain kunnossa pidettäviä, täyttivät          Tullk:oon vielä mainittua, ja kuten kar-
50561: nä:mä osuutensa mukaisesti salmen ki:villä        taltalkin huomataan, on Viitasaaren pitäjä
50562: penger>täen, niin että siinä tällä kertaa on      hyvin vesistöjen rikkomaa seutua. Tästä
50563: n. 164 metrin levyinen lossiväylä. TäJmä          johtuen on paildra;kunnan väestö yksityisesti
50564: lossiväylä on varmasti kaikkein vaaraJlli-        ja kuntansa välityksellä joutunut aikojen
50565: simpia ylikulkupaikkoja, mitä yleensä             'kuluessa uhraamaan suuret määrät varoja
50566: maamme maanteillä on ja lisälksi vaikeasti        ja työtä maanteitten tekoon ja vesistöjä
50567: liikennöitäJvissä syystä, että salmen pdhjois-    ylittävien siltojen :rakentamiseen. Niinpä
50568: puolella avautuu n. 15 :km pituinen aava          jo silloin, kun maantiet olivat vielä mant-
50569: Pi'hikurin selkä, joka aina aika~ajoittain,       taaliinpantujen maanomistajien tehtävänä,
50570: etenkin syysmyrskyjen sattuessa, nostattaa        on Viitasaarel1la tehty yli puolentoista kilo-
50571: sanotulla lossisalmeHa sellaisen aallolkon,       metriä kivisiltoja salmien, koskien ja jolkien
50572: että Hikenne on pysäytettävä. Tällöin ei          yli, mutta silti on pitäjässä vielä kolme
50573: ole muuta keinoa, kuin ohjata liikenne Kei-       lossipaikkaa, joista yksi edellämainitussa
50574: teleenjärven pohjoispään ympäri, Keitele-         HännilänsaJlmessa, tiellä n: o 4.
50575: pohjan kautta Viitasaaren kirkolle, jota             Sanomattalk:in on selvää, että lossipai-
50576: tietä tulee n. 70 km:n !kierros. Tilaston         koista maamme maanteillä olisi päästävä
50577: mukaan on tämä valtatie eräs maamme               ja mruhdollisimman moneen paikkaan saa-
50578: viillkkaimmin liikennöidyistä teistä. Mm. sa-     tava sillat tilalle. Vuosittain joudutaan
50579: notun [ossisalmen ylittää päivittäin n. 20        uhraamaan huomattavasti varoja lossian
50580: linja-autoa. Tätä kautta kuljetetaan kailclri     ylläpitämiseen ja siitä huolimatta ei liiken-
50581: kauppatavara låJhimmiltä Äänekosken ja            nettä vilkasliikenteisillä teHlä, kuten edellä
50582:  SuolaJhden asemilta ViitasaaTalle ja tähän       esitettykin tie on, voida hoitaa ilman suurta
50583: osaa pohjoista Keski-Suomea, puhumatta-           ajanhulk:lkaa, odotuksia ja vaaroja välttäen.
50584: kaan vuosi vuodelta kehittyneestä turisti-        Mutta tehtäköön sillat ensinnäkin tärkeim-
50585: liikenteestä, milk:ä tätä tietä llrulkee Etelä-   millä pääteilliimme olev:hlle lossipaikoillle,
50586:  Suomesta pohjoiseen ja päinvastoin. Lii-         kuten on Hännilänsalmen lossipaikka.
50587: ikennettä on ilml.uneina vuosina vielä huo ·         Edellä esitetyn ·perusteella ehdotamme
50588:  mattavassa määrässä lisännyt se, että laiva-     kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
50589:  lii!kenne, joka Suolahden ja Viitasaaren vä-     vomuksen,
50590:  lillä hoiti kaiken niin matkustaja- kuin ta-
50591:  varaJiikenteenkin vuosikymmenien ajan, on                   että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
50592:  loppunut ja kaildd tämäkin osa liikennettä               siin s~'llan rakentamiseksi Viitasaaren
50593:  on siirtynyt maantielle. Samoin on saatu                 pitäjässä sijaitsevalle Hännilänsal-
50594:  panna merlrHle, että myöskin puutavaralii-               men lossipaikalle Helsingin-Oulun
50595:  kenne on ohjattu kulkemaan maanteitse ja                 valtatiellä n:o 4.
50596:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1951.
50597:          Vilho Leivonen. T. N. Vilhula..  Eino E. Heikura. Arvo Ahonen.
50598:               Artturi Kosldnen.    Eino Pa.lovesi. Väinö Rankila..
50599:                                                                                               143
50600: 1138
50601: 
50602: XII,Do. - Toiv. al. N:o 261.
50603: 
50604: 
50605: 
50606:                                Ahonen ym.: Maantiesillan rakentamisesta Kivisalmeen
50607:                                   Äänekosken kauppalan ja .Äänekosken maalaiskunnan
50608:                                   rajalle.
50609: 
50610: 
50611:                                     Eduskunnalle.
50612: 
50613:    Valtamaantiellä Helsinki-Oulu on vielä Äänekosken kauppalaan on valmistunut
50614: nykyisin käytössä !kaksi lossia Mämmensal- uusi maantiesilta ja lähiaikoina valmistuu
50615: messa Äänekosken kauppalan ja Äänekosken rautatiesilta sekä rautatie Äänekosken koh-
50616: maalaiskunnan rajalla sekä Hännilänsal- dalla Äänekoski-Haapajärviradalla, ja
50617: messa Viitasaaren kirkonkylän lähellä. tämä jo sinänsä muuttaa kauppalassakin il.ii-
50618: Näillä. kahdella [ossilla liikenne on viime kenteen kokonaan toisensuuntaiseksi. Toi-
50619: vuosina vilkastunut siinä määrin, että yli- saalta tutkimukset ovat osoittaneet oikealksi,
50620: lkulku tuottaa suuria vaikeuksia ja pi1Jkä- että nykyinen Helsinki-Ouiu valtamaantie
50621: aikaisia jonotuksia. Liikenne Mämmensal- pitäisi Mämmensalmen ja Äänekosken kaup-
50622: mella on kuitenkin kehittynyt sellaiseksi, palan kohdalla muuttaa Kivisalmen kautta
50623: että joihinkin toimenpiteisiin on tämän lii- kulkevakai Tien suunnan muuttamisesta
50624: kenneruuhkan poistamiseksi ryhdyttävä. joudutaam. rakentamaan 8 kilometriä uutta
50625: Keski-Suomen tiepiirin toimesta on suori- tietä, mutta Kivisalmeen tulisi ralkennetta-
50626: tettu liikennetarkkailua mainitulla Mäm- vaksi vain kaksi siltaa, toinen n. 30 metriä
50627: mensalmella, joissa tarlkkai<luissa on todettu ja toinen n. 4 metriä. Kivisalmi on huomat-
50628: sellaisiakin vuorokausia, jolloin on jouduttu tavasti matalampaa kuin nykyinen lassi-
50629: kuljettamaan nykyisellä lossilla 223 moot- paikka ja pohja kiviperäisempää, joten
50630: toriajoneuvoa vuorokaudessa. .Keskimääräi- maantien johtaminen ja sillan rakentaminen
50631: seksi vuorokausikuljetukseksi jää laskelmien täältä kautta tulee paljon edullisemmaksi.
50632: mukaan 150-200 moottoriajoneuvoa. Lii-           Koska työttömyyden vallitessa on jou-
50633: kenne mainitulla sa:lmella on muodostunut duttu jo tältä suunnalta käsin salmea pen-
50634: näin suureksi monistru'kin syistä. Laivalii- gertämään työttömyystöinä sekä jouduttu
50635: kenne tavaran- ja matkustajakuljetuksessa samalla valtion toimesta sinne rakentamaan
50636: on Keiteleen vesistöllä lopetettu, koska se tarpeelliset paralkit työväkeä varten, niin
50637: yleensä ei kannata. Näin ollen Viitasaarelle käsityksemme mukaan olisi valtion varojen
50638: ja Kaski-Suomen pohjoisen osan kuntiin tuhlausta, ellei nyt ryhdyttäisi toimenpitei-
50639: tavarankuljetus ja kaikki muu liikenne siin töiden jatkamiseksi.
50640: suuntautuu Mämmensalmen kautta, joka             Edellä esitettyyn perustuen ehdotamme
50641: synnyttää edellä mainitunlaista ruuhkautu- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
50642: maa, ja jonotukset saattavat muodostua toivomuksen:,
50643: monta tuntia kestäviksi. Toisaalta Äänekos-
50644: kelle suuntautuva huomattavan suuri puu-                 että haUitus ryhtyisi ensi tt"lassa
50645: tavaraliikenne on omalta osaltaan lisännyt            toimenpiteisiin     maantiest1lan raken-
50646: liikennettä.                                          tamiseksi    K  ivisalmeen    Äänekosken
50647:                                                       kauppalan ja Äänekosken maalais-
50648:    Nykyisellä maantiesuunnalla sijaitseva             kunnan t·ajalle sekä nykyisen H elsin-
50649: Mämmensalmen lossiväylä on 273 metriä                 gin--Oulun maantiesuunnan muutta-
50650: leveä ja erittäin syvä mutapohjainen sa!lmi,          miseksi Äänekosken kauppalassa ja
50651:  joten tälle suunnalle maantiesillan rakenta-         Ää11,ekosken maalaiskunnassa Kivi-
50652: minen ei voi tulla kysymykseen. Toisaalta             salm61t suu'lllfUJlle.     ·
50653:        Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
50654: 
50655:                   Arvo Ahonen.                           Impi Lukkarinen.
50656:                   Artturi Koskinen.                      Vilho Leivonen.
50657:                                                                                             1189
50658: 
50659: XII,91.- Toiv. al. N:o 262.
50660: 
50661: 
50662: 
50663: 
50664:                                 Tainio ym.: Tengeliöjoen yli jokilavan sillan rakentami-
50665:                                    sesta Karinivaan.
50666: 
50667: 
50668:                                      Eduskunnalle.
50669: 
50670:    Torniojokivarren yleisestä maantiestä          sillan paikalle. Tällaisella järjestelyllä saa-
50671: Aavasaksalrta lähteväitä Ounasjokivarren          vutettaisiin lisäksi se etu, että Tengeliö-
50672: yleiseen maantiehen vievältä yhdystieltä hä-      joen pohjoispuolella sijaitseva, yli 50 taloa
50673: vittivät saksalaiset Portimonkylän kohdalta       käsittävä Tengeliön kylä saataisiin tieyh-
50674: Tengeliöjoen yli johtavan maantiesillan.          teyteen. Ratkaisulla saavutettaisiin sellai-
50675: Tilalle rakennettiin väliaikainen puusilta.       nenkin hyöty; että uuden tien varrella ole-
50676: Jäiden runtelemana on silta nyt tullut lä-        vat 350 hehtaarin suuruinen viljelyskelpoi-
50677: hes käyttökelvottomaksi. Kun näin ollen           nen suo, samoinkuin valtion toimesta kui-
50678: tilalle olisi pikaisesti rakennettava uusi lii-   vatettu Punlojan 150 hehtaarin suuruinen
50679: kennettä vastaava silta, voitaisiin silta ra-     kuivatusalue saatettaisiin viljelysmahdolli-
50680: kentaa edullisemmin Tengeliöjoessa Haapa-         suuden piiriin.
50681: kosken alapuolella olevaan Karinivaan, joka          Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
50682: kovapohjaisena tarjoaisi sillan rakentami-        eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
50683: selle huomattavasti paremmat mahdollisuu-
50684: det kuin nykyisen väliaikaisen puusillan                    että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
50685: paikka.                                                  toimenpiteisiin Portimonkylän koh-
50686:    Sillan raklentaminen sanottuun Karini-                dalla Tengeliöjoen yli johtavan st7-
50687: vaan edellyttäisi kyllä, että olisi rakennet-            lan rakentamis.eksi Haapakosken ala-
50688: tava uutta maantietä noin kolme kilomet-                 puolella olevaan Karinivaan ja maan-
50689: riä nykyisestä joen ylityspaikasta sanotun               tien rakentamiseksi siitä Tengeliö-
50690: Karinivan kohdalle, mutta sittenkin kus-                 joen pohjoispuolella olevan maantien
50691: tannukset jäisivät pienemmiksi, kuin jos                 päähän.
50692: silta rakennetaan n;}'lkyiselle väliaikaisen
50693:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1951.
50694: 
50695: 
50696:                  Eino Tainio.                 Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
50697:                                      Toivo Friman.
50698: 1140
50699: 
50700: XU,92,- Toiv. al. N:o 263.
50701: 
50702: 
50703: 
50704: 
50705:                               Tiekso-Isaksson ym..:          Puhelinyhteyksien rakentamisesta
50706:                                  asutusalueille.
50707: 
50708: 
50709:                                    E d u s k u n n a 11 e.
50710: 
50711:   Puhelinyhteydet ovat syrjäseuduilla Poh-      niemen maalaiskunnissa, Tervolan, Kittilän,
50712: jois-Suomessa ja varsinkin uusilla asutus-      Sodankylän ym. 'kunnissa. Synnytys- ja
50713: alueilla jatkuvasti sangen huonot. Tätä to-     sairaustapauksien sattuessa on tällaisilta
50714: distaa sekin, että asutuskeskustenkin lähei-    asutusalueilta vaikea kuljettaa sairasta saa-
50715: syydessä on asutusalueita, joille ei ole min-   maan lääkärinapua, kun nämä asutusalueet
50716: käänlaista puhelinyhteyttä. Näin on mm.         ovat lisäksi useimmiten huonojen kulku-
50717: Kemin kaupungin läheisyydessä sijaitse-         yhteyksien takana. Metsäpalot tuottavat
50718: valla Akkunusjoen asutusalueella ja siihen      tällaisilla asutusalueilla suurta vahinkoa
50719: välittömästi liittyvillä Pahtaojan, Lehmi-      mm. valtion metsämaille, koska puhelinyh-
50720: kummun ja Runkauksen asutusalueilla.            teyksien puuttumisen vuoksi ei saada palo-
50721: Mainituilla asutusalueilla on Kemin maa-        paikalle nopeasti sammutusväkeä. Puhelin-
50722: laiskunnan puolella 60 asutustilaa ja itse-     y>hteyksien puuttuminen tuottaa asutus-
50723: näistä torppaa ja suunnilleen sama määrä        alueiden väestölle monia muita vaikeuksia
50724: myös Tervolan kunnan alueella ollen asu-        ja haittoja.
50725: tusalueiden yhteinen asukasmäärä noin              Bdellä esitettyyn viitaten ehdotamme
50726: 1,300-1,400 asukasta. Asutusalueiden kes-       eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
50727: kustasta on lähimpiin puhelinpaikkoihin,
50728: jotka ovat Lantiosaaressa ja Koivussa,                    että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
50729: 35 kilometrin matka.                                    t&imenpiteisiin puhelinyhteyksien ra-
50730:    Samanlaisia puhelinyhteyksiä vailla ole-             kentamiseksi niitä vailla oleville asu-
50731: via asutusalueita on useita kymmeniä yksis-             tusalueille.
50732: tään Lapin läänissä, mm. Kemin ja Rova-
50733:        Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
50734: 
50735: 
50736:                  Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.             Ester Bäikiö.
50737:                  Eino Tainio.                            Hugo Manninen.
50738:                  J. Mustonen.                            Juho Nykänen.
50739:                  Toivo Friman.                           Toivo Niiranen.
50740:                  Elli Juntunen.                          Irma Torvi.
50741:                                                                                           1141
50742: 
50743: XII,9s. -   Toiv. al. N:o 264.
50744: 
50745: 
50746: 
50747: 
50748:                                  Junnila ym.: Selvityksen hankkimisesta Merikarvian sata-
50749:                                     man ja sen ulkosataman kehittämismahdollisuuksista.
50750: 
50751: 
50752:                                      E d u s k u n n a 11 e.
50753: 
50754:    Merikarvian edustaJia sijaitsee Ouran          tenkin toistaiseksi pahasti se, että ulkosata-
50755: luonnonsatama, jota Merikarvian kunnan            masta varsinaiseen Merikarvian satamaan
50756: toimesta on vuonna 1950 raivattu, niin että       johtava tuloväylä on aivan liian matala.
50757: siellä on kuluvalla laivauskaudella jo suo-       Se olisi välttämättä syvennettävä, jotta sa-
50758: ritettu huomattavia puutavaranlaivauksia.         taman suorituskykyä voitaisiin lisätä.
50759: Se täydentää erittäin sopivalla tavalla var-        Merikarvian kunnan yksin tai yhdessä
50760: sinaista Merikarvian satamaa, jossa vanhas-       paikallisten puutavaran laivaajien kanssa
50761: taan on harjoitettu puutavaran laivausta ja       suoritettavaksi tämä väylän syvennys on
50762: jonka allasta vuosina 1934--35 valtion            kuitenkin ylivoimainen tehtävä. Sen vuoksi'
50763: myöntämän avustuksen turvin syvennettiin.         ehdotamme eduskunnan hyväbyttäväksi
50764:     Ouran ulkosaJtama ja varsinainen Meri-        toivomu~sen,
50765: karvian satama saattaVJat yhdessä ilrehittyä
50766: satamaksi, joka olennaisesti helpottaa Poh-                 että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
50767: jois-Satakunnan runsaiden metsävarojen                   siin Pohjois-Satakunnan satamakysy-
50768:  laivausmahdollisuuksia ja voi muutenkin                 myksen ratkaisemiseksi puutavaran
50769:  palvella tämän alueen ulkomaankauppaa.                  laivauksen edistämistä silmällä pi-
50770:  Tämän sataman kehittäminen helpottaisi                  täen ja hankkisi tässä tarkoituksessa
50771:  myös tervetulleella tavalla sitä yli.kuormi-            kiireellisen selvityksen Merikarvian
50772: tusta, joka vilkkaimpana laivauskautena ra-              sataman ja sen ulkosataman kehittä-
50773:  sittaa lähimpiä länsirannikon satamia. Sa-              mismahdollisuuksista.
50774:  taman käyttömahdollisuuksia haittaa ikui-
50775:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1951.
50776: 
50777: 
50778:                  T. Junnila.                               Kalle Joukanen.
50779:                  Hugo Nuorsaari.                           Antti J. Rantamaa.
50780:      VALTIOPÄIVÄT
50781:                          1951
50782: 
50783:                 LIITTEET
50784:                             1
50785: 
50786: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETTYJÄ TALOUSELÄMÄN
50787: SÄÄNNÖSTELYÄ KOSKEVIA, PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN
50788:             LÄHETETTYJÄ LAKIALOITTEITA.
50789: 
50790: 
50791: 
50792: 
50793:                      HELSINKI 1951
50794:                V.ALTIONEUVOSTON KIR.TAPAINO
50795:                                                                                         1145
50796: 
50797: 1,23.- Lak. al. N:o 115.
50798: 
50799: 
50800: 
50801: 
50802:                                Lappi-Seppälä ym.. : Ehdotus laiksi talouselämän saannös-
50803:                                   telemisestä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain muut-
50804:                                   tamisesta.
50805: 
50806: 
50807:                                     E d llS k u n n a ll e.
50808:    Antaessaan eduskmmalle esityksen laiksi       ollut sitäkin vähemmän aihetta, kun kysy-
50809: talouselämän säännöstelemisestä poikkeuk-        myksessä olevan lakiehdotuksen 2 § : n 4
50810: sellisista oloista annetun lain eli ns.          momentin säännöksillä on vahvistettu vas-
50811: säännöstelyvaltuuslain muuttamisesta on tä-      taavanlaisia perusteita noudatettavaksi työ-
50812: hän lakiin sisällytetty myös valtuudet huo-      palkkoja säännösteltäessä. Tämän mukai-
50813: neenvuokrien säännöstelyyn. Nämä valtuu-         sesti ehdotetaan esitettyä säännöstelyval-
50814: det ovat nykyisin, samoin kuin viime vuo-        tuuslakia täydennettäväksi siten, että eräät
50815: sina on ollut asianlaita, erillisessä huoneen-   nykyisin voimassa olevan lain perussään-
50816: vuokrien säännöstelystä annetussa laissa.        nökset edelleen pysytetään voimassa.
50817: Kun eduskunta siirtäessään huoneenvuok-             Kun huoneenvuokrien säännöstelystä an-
50818: rien säännöstelyä koskevat valtuudet eri la-     netun lain tilalle välittömästi tulevat sään-
50819: kiin on katsonut tarpeelliseksi ottaa itse la-   nöstelyvaltuuslain säännökset, olisi samalla
50820: kiin ne perussäännökset, joita huoneen-          syytä kumota ensiksi mainittu laki, sikäli
50821: vuokrasäännöstelyssä on noudatettava, eikä        kuin se ei säännöstelyvaltuuslain nojalla
50822:  ole mitään syytä luopua tästä periaatteel-       eräiltä kohdin edelleen jäisi noudatetta-
50823: lisesta kannanotosta, varsinkin kun hallitus      vaksi.
50824:  on ilmoittanut puheena olevan säännöstelyn         Edellä olevan perusteella ja viitaten
50825: toteuttamisessa tulevansa noudattamaan            valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään sekä edus-
50826:  huoneenvuokrien säännöstelystä nykyisin          kunnalle vast'ikään annettuun hallituksen
50827:  voimassa olevan lain säännöksistä ilmene-        esitykseen n: o 53 ehdotamme,
50828:  viä periaatteita, olisi mainitunlaiset perus-
50829:  säännökset nytkin otettava säännöstelyval-                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
50830:  tuudet sisältävään lakiin. Tällaisten sään-             van lakiehdotuksen:
50831:  nöksien jättämiseen pois valtuuslaista on
50832: 
50833: 
50834: 
50835: 
50836:                                            Laki
50837:         talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain
50838:                                     muuttamisesta.
50839:                          (Johtolause kuten hallituksen esityksessä.)
50840:                     1 §.                          ja niihin liittyvät tai rinnastettavat mak-
50841:     (1-4 mom.     kuten hallituksen esityk-       sut ja korvaukset on niitä säännösteltäessä
50842:  sessä.)                                          määrättävä ainakin niin, että nämä tulot
50843:    Käytettäessä 1 momentin 4 kohdassa ole-        säännönmukaisissa tapauksissa vastaavat
50844:  via valtuuksia on noudatettava, mitä huo-        korkoj'a sekä tavanomaisia kiinteistön hoi-
50845:  neenvuokrien säännöstelystä 29 päivänä           dosta ja rakennusten kohtuullisesta kun-
50846:  joulukuuta 1950 annetun lain (633/50) 2,         nossa pysymisestä johtuvia menoja, otta-
50847:  4 ja 5 § :ssä on säädetty. Huoneenvuokrat        malla huomioon valtioneuvoston määräämät
50848: 1146                        1,23.- Talouselämän säännösteleminen.
50849: 
50850: rakennusten arvonvähennykset, ja on vuok-      voimassa. Asetuksella voidaan kuitenkin
50851: rat tämän mukaisesti tarkistettava 1 päi-      määrätä, että lain sekä sen nojalla annet-
50852: västä huhtikuuta ja 1 päivästä lokakuuta.      tujen määräysten soveltaminen on jo sitä
50853:    (6 momentti kuten hallituksen esityk-       ennen lakkaava.
50854: sessä.)
50855:                      2 §.
50856:   (Kuten hallituksen esityksessä.)               Edellä oleva laki talouselämän säännös.te-
50857:                                                lemisestä poikkeuksellisissa oloissa annetun
50858:                                                lain muuttamisesta rtuloo voimaa;n 1 päivänä
50859:                     8 §.                       tammikuuta 1952. Huoneenvuokrien sään-
50860:    Tämä laki, jolla kumotaan huoneenvuok-      nöstelyä koskevien tlailden noj.aJla annetut,
50861: rien säännöstelystä 29 päivänä joulukuuta      vielä voimassa olevat säännökset ja mää-
50862: 1950 annettu laki (633/50), mikäli 1 § :n      räy;kset ovat noudatetrt.avina, ikunnes !ll.iåJtä
50863: 5 momentista ei muuta johdu, on voimassa       asianmukaisessa järjestyksessä muutetaan
50864: vuoden 1952 loppuun, jolloin myös sen no-      tai 1ne kumotaan, enintään kuitenkin vuo-
50865: jalla annetut määräykset lakkaavat olemasta    den 1952 loppuun.
50866: 
50867:        Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1951.
50868: 
50869:                  Jussi Lappi-Seppälä.                         T. E. Nordström.
50870:                                                                                             1147
50871: 
50872: 1,24. -   Lak. al. N:o 118.
50873: 
50874: 
50875: 
50876: 
50877:                                 Hietanen ym.: Ehdotukset laeiksi ~alouselämän säännöste-
50878:                                    lemisestä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain ja huo-
50879:                                    neenvuokrien säännöstelystä annetttn lain muuttamisesta
50880:                                    sekä laiksi vakavan ja oikeudenmttkaisen hintet- ja palk-
50881:                                    katason turvaamisesta.
50882: 
50883: 
50884:                                      E d u s k u n n a ll e.
50885: 
50886:     Talouselämän säännöstelemisestä poik-         tekevän kansanosan elintason alentamiseksi
50887: keUiksellisissa o~oissa 6 pnä toukokuuta          ja sen kohottamisen kaikenpuoliseksi estä-
50888: 1941 annettu lalki, sellaisena kuin se on myö-    miseksi. Tätä hallituksen asennetta heijas-
50889: hemmin muutettu, •1akkaa olemasta VJOimassa       taa entisestäänkin veimakkaammin hallituk-
50890: tämän vuoden ilopussa. Voimassaoloajan jat-       sen eduskunnalle nyt antama säännöstely-
50891: kamiseksi ja sään:nöstelyva1tuuslain huo-         va:ltuuslain muuttamista tarkoittava laki-
50892: ma.ttavaksi muuttamiseksi on hallitus an-         esitys. HaJlituksen pyrkimys lisätä sään-
50893: tanut .esityksen. Tämä hallituksen esitys         nöstelyvaltuuksia sil:lä perusteella, että olo-
50894: tähtää kuitenkin siinä määrin kansamme            suhteet ovat ,pääasiallisesti meistä riippu-
50895: suuren työtätekevän enemmistön etuja vas-         mattomista" syistä epävarmat, ei anna lu-
50896: taan, ettemme voi sitä hyväksyä eduskunta.-       pauksia siihen nähden, että näitä säännös-
50897: käsittelyn pohjaksi, minkä vMksi pidämme          telyvaltuuksia tulevaisuudessakaan käytet-
50898: ~tarpeellisena erityisen lakiesityksen esittä-    täisiin työtätekevän kansanosan eduksi. Päin
50899: mistä tässä asiassa.                              vastoin .pyöreän puun säännöstely ja ra-
50900:     Säännöstelyvaltuuslaki eli valtalaki on       kennustoiminnan säännöstelyn huomattava
50901: sodanjällmiseHä kaudeUa tullut vuodesta           laajentaminen tähtäävät selvästi työttö-
50902: vuoteen hyvä!ksytyksi nimenoma.an sillä eh-       myyden tahalliseen lisäämiseen ja työpalk-
50903:  dolla, että sen hallitukselle suomat valtuu-     koj.en ,a.lentamiseen. Lisättyjen valtuuksien
50904: det eivät saa jatkua pitemmälle ja laa-           antaminen hal:litukselle tai nykyisten val-
50905:  jempina, lkuin olosuhteet ehdottomasti vaa-      tuuksien jatkaminen näissä suhteissa ei ole
50906: tivat. Sotien jä1keen on näitä valtuuksia         tarpeellista, sillä ,tässä vaiheessa ei ole
50907: asteittain supistettu. Parin viime vuoden         syytä ryhtyä rakennusaineiden säännöste-
50908:  aikana tapwhtunut teollisuustuotannon nou-       lyyn", kuten suunnitteluneuvoston työvalio-
50909: sun jatkuminen, ulkomaankaupan laajentu-          kuntaikin toteaa.
50910:  minen ja monipuolistuminen sekä vienti-             Voimassa oleva ha,llituksen valtuus an-
50911: voittojen suuri kohoaminen ovat edelleen          taa määräyksiä kuntien velvoi,ttamisesta
50912:  lisänneet edellytyksiä valtalain jat.kuvalle     osallistumaan työttömyyden torjumisesta ai~
50913:  supistamiselle.                                  heutuviin kustannuksiin on osoittautunut
50914:     On voitu todeta, että valtala;kia on viime    seurauksiltaam. väestön toimeentuloa vai-
50915:  vuosina käytetty ennen kaikkea kapitalisti-      keuttavaiksi. Hallitus on nimittäin käy,ttä-
50916:  piirien etujen ajamiseksi. Kokemukset            nyt valtuuksiaan siten, että kuntien rasi-
50917:  hinta- ja palkkasäännöstelyn 'alal:la osoit-     tus työttömyyskustannuksista on kohtuutto-
50918:  tavat, että hallitus on käyttänyt valtuuk-       masti kasvanut ja aiheuttanut useille kun-
50919:  siaan jatkuvasti alentaakseen työläisten         nille suuria taloudellisia vaikeuksia. Se on
50920:  elintasoa siitä huolima.tta, että teollisuuden   johtanut myös verojen ja :verorästien suu-
50921:  tuotanto ja kannattavaisuus on suuressa          reen lisääntymiseen varsinkin pohjois-Suo-
50922:  määrin kohonnut ylittäen huomattavasti           men kunnissa, missä muutoinkin väestön
50923:  vuoden 1938 tason. Saa;kin sen käsityksen,       toimeentulo on erikoisen vaikeata. Näin
50924:  että hallitus pitää säännöstelyva1tuusla:kia     ollen tämän valtuuden jatkaminen ei ole
50925:  itselleen tarpeellisena ennen kaikkea työtä-     suotavaa, sillä työttömyys ei suinkaan ole
50926: 1148                       1,24.- Talous~lämän      säännösteleminen.
50927: 
50928: kunnallisen toiminnan seurau~ta, vaan joh-         neenvuokrien säännöstelyva1tuuksien liittii-
50929: tuu suurten teollisuusyhtiöiden ja. yksityis-      misestä säännöstelyvaltuusla:kiin anna :mi-
50930: ten työnantajien toimenpiteistä, mitä toi-         tään takeita. Näin ollen on huoneenvuokra-
50931: menpiteitä työttömyyden lisäämiseksi hal-          säännöstely edelleenkin järj.estettävä erityi-
50932: lituksen esittämä valtala:kikin pyrkii tuke-       sen !lain pohjalla, missä tarkoituksessa esi-
50933: maan. Näin ol1en kun·tien veivoittaminen           .tämmekin voimassa olevan huoneenvuokra-
50934: osallistumaan työttömyyskustannuksiin ei           lain muuttamista siten, ettei suurta suut-
50935: ole millään tavoin perusteltavissa. Sen si-        tumusta herättäneitä vuokralaisten, jopa
50936: jaan yksityisten työnantajien veivoittami-         suurien perheidenkin kadulle häätämistä
50937: nen osa;llistumaan .työttömyyskustannuksiin        enää tapahtuisi ja että ka:ilkki huoneistot
50938: on täysin oikeutettua, minkä vuoksi halli-         riippumatta niiden va:lmistumisaj·asta on
50939: tukselle on annettava siihen tarvittavat val-      saatettava säännöstelyn piiriin ja vuokrat
50940: tuudet.                                            tasattava kohtuullisiksi ja asumisetua vas-
50941:    Voimassa olevan valtauslain 1 py:kälän          taaviksi.
50942: 1 momentin 5 kohta antaa valtuuden val-                Säännöstelyvaltuuslain 2 pykälän 1 mo-
50943: tioneuvostolle työntekijäin työajan pidentä-       mentissa annetaan valtioneuV'OStolle valtuus
50944: miseen. Kok!emukset tämän valtuuden käyt-          vakavan ja oikeudenmukaisen hinta- ja
50945: tämisestä ovat myöskin olleet työiätekevä1le       palkkatason saavuttamiseksi ja ylläpitämi-
50946: kansalle mitä kielteisimmät, eikä sen jatka-       seksi säännöstellä hintoj·a ja työpa.1kkoja.
50947: minen hm)mioon ottaen jatkuvan työttömyy-           Oikeudenmukaisuus on kuitenkin osoittau-
50948: den ja sen tarkoituksellisen lisäämisen, ole       tunut näissä asioissa varsin tulJkinnanva-
50949: millään tavalla perusteltavissa.                   raiseksi. Kun va;ltioneuvosto on puuttunut
50950:    Voimassa olevassa •laissa on edelleen mää-       palkkojen järjestelyyn, on se säännöllisesti
50951: räys, jonka mukaan valtioneuvosto1la on            tapahtunut työntekijäin etuja polkien. Mm.
50952: valtuus kieltää aiottu työn seisaus tai mää-        5 pnä tammikuuta 1950 valtioneuvosto
50953: rätä jo •alkanut työn seisaus ·lopetettavaksi.      muutti palkkasäännöstelypäätöstä ja esti
50954: Tämä merkitsee, että valtioneuvostona on           työpallklkojen indeksinmukaisen !korotuksen.
50955: valtuus puuttua työntekijäin palkkataiste-          Samoin valtioneuvoston päätös marraskuun
50956: luun ja riistää työntekijöiltä valtiovallan         7 päivältä 1950 työpalkkojen säännöste-
50957: voimakeinoin viimeinenkin mahdollisuus             l:rstä merkitsi työntekijäin alentuneen elin-
50958: puolustaa •elinehtojaan. Lakko..,Qikeuden,         tason jäädyttämistä ja edelleen alentamista.
50959: minkä Joukkaamisesta tässä on kysymys, on           Vuonna 1951 annetut palkkapäätökset ja
50960: katsottava kuuluvan työläisten perusoikeuk-        JJ.S. linnarauhasopimus ovat merkinneet jat-
50961: siin ja sisältyvän hallitusmuodon määräyk-         kuvaa työnt-ekijäin elintason alentamista
50962: siin •henk1lökohtaisista vapauksista. Täten         m1tätöimä.Hä mm. työntekijäin työehtosopi-
50963: siis annetaan valtioneuvostolle oikeus ra-          muksiin saavutta.man edun palkkojen in-
50964: joittaa :työläisten perustuslaissa taattuja         deksiin sitomisesta. Tästä johtuen työläi-
50965: henkilökohtaisia vapauksia suurten teolli-         siltä on jäänyt saamatta useita työehtosopi-
50966: suusyhtymäin ja työnantajain hyväksi,              muksen edellyttämiä indeksikorotuksia.
50967: mikä loukkaa paitsi lakko-oikeutta sinänsä,         Nämä toimenpiteet ovat johtuneet siitä hal-
50968: myöskin sitä 'hallitusmuotomme perusperi-          lituksen ja työnantajapiirien välisestä sa-
50969: aatetta, •et.tä kansalaiset ovat Jain edessä yh-   laisesta sopimuksesta, jonka sisäHöstä edus-
50970: denvertaiset. Kokemus lmluneilta ·vuosilta          kunnalle ei ole ·annettu tietoa. Hintojen
50971: on osoittanut, että hallitus käyttää valtuut-      säännöstelemisessä valtioneuvosto sen sijaan
50972: ta.an edeHä :lausutussa :tarkoituksessa. Näin      on kapitalistipiirien etujen mukaisesti,
50973: ollen tämän valtuutuksen jatkaminen ei             mutta vastoin väestön toimeentulon ·turvaa-
50974: myöskään ole perusteltavissa.                       misen etuja sallinut hintojen vapaasti iko-
50975:    Huoneenvuokrien säännöstelystä annetut          'hota. Vasta huhtikuun 1 päivän 1951 jäl-
50976: määräykset 1aJkkaavat olemasta voimassa tä-        keen tapahtuville hinnankorotuksille on vaa-
50977: män vuoden loppuun mennessä. Kokemus                dittu valtioneuvoston asettaman hintaviran-
50978: mainitusta laista osoit.taa, että se vaatii pe-     omaisen vahvistus. Yleensä kuitenkin hin-
50979: rusteellista muuttamista, joten sen voimas-        nat ikelvottomasta hintavalvonnasta joh-
50980: saolon jatkaminen sellaisenaan ei :rni€les-         tuen ovat edelleen kohonneet ja hinnanko-
50981: tämme ole suotavaa. Mutta näiden epäkoh-            rotuksia annetaan joka .päivä hallitulmen
50982: tien poistamiselle ei hallituksen €-<>itys huo-    valtuuksista huolimatta. Hinnankorotuksien
50983:                                     1,24.- Hietanen ym.                                   1149
50984: 
50985: jatkumllien ensi vuotenakin on odotetta-         minen tekisi mahdolliseksi ha1litusmuo-
50986: vissa haillituksen uusista valtuuksista huoli-   toomme ja muihin perustuslak:eihimme si-
50987: matta. Näin ollen ei hinta- ja pa:lkkasään-      sältyvien demokraattisten oikeuksien ja va-
50988: nöstelyvaltuuksia ole syytä enää valtalakiin     panksien yhä lisääntyvän syrjäy;ttä.misen ja
50989: sisällyttää, vaan on nämä asiat järjestet-       asettaa haHitwksen toimenpiteiden perustus-
50990: tävä erityiseUä lailla, joka tarkemmin mää-      laiksi hämäräperäiset työnantajien kanssa
50991: rittelee, miten hinnat ja 'Pa]ikat on määrät-    tehdyt sopimukset, jotka tihlttäävät sodan-
50992: tävä ja kenen toimesta hintojen valvonta         valmisteluja palvelevan taloudellisen val-
50993: on suoritettava.                                 miustilan ja pääomapiirien yhä avoimem-
50994:    Kaiken edeHä olevan nojalla toteamme,         man d~ktatuurin aikaansaamiseen.
50995: että hallituksen esitys vahalarksi on tarkoi-       Yllä lausutun nojalla ehdotammekin,
50996: tettu yhä selvemmin hallituksen ja työnan-
50997: tajapiirien keskeisten salaisten sopimusten              että Ed1tskunta hyväksyisi näin
50998: täytäntÖÖDl_)anon välineeksi. Sen hyväksy-             kuuluvat lakiehdotukset:
50999: 
51000: 
51001: 
51002: 
51003:                                           Laki
51004:          talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain
51005:                                    muuttamisesta.
51006:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 pykä-
51007:  lässä säädetyllä tavalla, kumotaan talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissa
51008:  oloissa 6 päivänä toukokuuta 1941 annetun lain 2 § sekä muutetaan saman lain 1 §
51009:  sellaisena kuin se on muutettuna 30 päivänä maaliskuuta 1951 annetussa laissa (177/
51010:  51) ja 8 § sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1950 annetussa laissa (607/50)
51011:  näin kuuluviksi:
51012:                      1 §.                           4) määrätä, että sellaisia tarvikkeita,
51013:   Valtioneuvostolla on valta väestön toi-        joista voidaan olettaa syntyvän puutetta,
51014: meentulon tai maan talouselämän turvaa-          saadaan rajoitu:ksetta tai tarpeelliseksi kat-
51015: miseksi,                                         sotuin rajoituksin tullitta tai aleunetuin
51016:   1) sopivin keinoin säännöstellä ulkomailta     tullimaksuin tuoda maahan.
51017: tuotavien tarvikkeiden sekä, milloin erityi-        Tarvikkeilla tarkoitetaan tässä laissa kai-
51018: sen pakottavat syyt sitä vaativat, muiden-       kenlaista irtainta omaisuutta, paitsi rahaa
51019: kin tärkeiden yleisten tarvikkeiden tuotan-      tai muita maksuvälineitä, arvopapereita ja
51020: toa, kauppaa ja muuta luovutusta, kulu-          saa.misoikeuksia tai -todisteita.
51021: tusta, hallussapitoa, kuljetusta ja laatua          Tämän lain nojalla annetuilla määräyk-
51022: sekä kaikenlaisten tarvikkeiden vientiä ja       sillä älköön rajoitettako Suomen kansalai-
51023: tuontia, pyöreän puutavaran vientiä lu-          selle kuuluvaa oikeutta luvallisen elinkeinon
51024: kuunottamatta;                                   harjoittamiseen, vaan on siitä voimassa,
51025:    2) antaa määräyksiä 1 kohdassa tarkoi-        mitä erikseen on säädetty.
51026: tettujen tarvikkeiden takavarikoiunista             Valtioneuvostolla on valta määrätä, minkä
51027: taikka luovuttamisesta valtiolle tahi tuotan-    elimen on huolehdittava tämän lain nojalla
51028: toa tahi kulutusta varten sekä takavarikoi-      annettujen määräysten täytäntöönpanosta,
51029: dun tai luovutettavaksi määrätyn omaisuu-        velvoittaa kunnat asettamaan toimihenki-
51030: den huollosta;                                   löitä säännöstelymääräysten paikallista toi-
51031:    3) antaa määrä)"ksiä kuntien ja yksityis-     meenpanoa varten, niin myös antaa mää-
51032: ten työnantajien veivoittamisesta huolehti-      räykset sellaisten toimihenkilöiden tehtä-
51033: maan työttömyyden torjumista tarkoitta-          vistä ja toiminnasta tai määrätä kuntaan
51034: vista toimenpiteistä ja siitä miten yksityis-    asetetut lautakunnat ja toimihenkilöt suo-
51035: ten työnantajien on osallistuttava niistä ai-    rittamaan sanottuja tehtäviä.
51036: heutuviin kustannuksiin sekä määräyksiä             Valtioneuvosto voi asettaa toimikuntia
51037: työnvälitystoiminnan järjestämisestä;            päättämään valtioneuvoston tarpeelliseksi
51038: 1150                      1,24.- Talnuse1ämän    säännöstelemineu.
51039: 
51040: katsomassa laajuudessa vienti- ja tuonti-       tuksella voidaan kuitenkin määrätä, että
51041: lupi~ myöntämisestä sclrä !kauppa- ja me-       lain sekä sen nojalla amrettujen määräysten
51042: renkulun ohjaamisesta ja merenkuUmun            soveltaminen on jo sitä ennen lakkaava.
51043: liittyvien muiden asiain keskitetystä hoita-
51044: misesta.
51045:                     8 §.                           Edellä oleva lwki talouselämän saannös-
51046:    Tämä laki on voimassa vuoden 1952 lop-       telemisestä poikkeuksellisissa oloissa anne-
51047: puun, jolloin myös sen nojalla annetut mää-     tun lain muuttamisesta tulee voimaan 1 päi-
51048: räykset lakkaavat olemasta voimassa. Ase-       vänä tammikuuta 1952.
51049: 
51050: 
51051: 
51052: 
51053:                                           Laki
51054:              huoneenvuokrien säännöstelystä annetun lain muuttamisesta.
51055:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
51056:  säädetyllä tavalla, muutetaan huoneenvuokrien säännöstelystä 29 päivänä joulukuuta
51057:  1950 annetun lain 1, 2, 3, 6 ja 11 § näin kuuluviksi:
51058:                       1 §.                      tahi asuinhuoneisto jakaa pi·enempiin osiin
51059:    V altioneuvostolla on valta väestön toi-     ja pätevät syyt puoltavat uudestaan raken-
51060: meentulon turvaamiseksi ja asuntokurjuu-        tamista tai jakamista kuitenkin edellyttäen,
51061: den lievittämiseksi säännöstellä rakennus-      että vuokralaiselle voidaan luovuttaa huo-
51062: ten ja niiden osien vuokria ja näihin rin-      neisto, jonka tämä kohtuudella voi hyväk-
51063: nastettavia tai liittyviä maksuja ja korvauk-   syä;
51064: sia, rajoittaa irtisanomisoikeutta ja antaa        3) jos liike-, tehdas- tai niihin verratta-
51065: määräyksiä muista huoneenvuokrasuhdetta         van huoneiston vuokranantaja välttämättä
51066: koskevista seikoista sekä ra;kennusten ja       tarvitsee tuon huoneiston omaan käyttöönsä
51067: niiden osien käytöstä tai luovuttamisesta       tai yleinen etu vaatii huoneiston käyttä-
51068: toisen käyttöön.                                mistä muuhun tarkoitukseen.
51069:                                                    Milloin momentin 1 kohdassa tarkoite-
51070:                       2 §.                      tus;~a tapauksessa on ilmeistä, että vu()kran-
51071:    Mikäli vuokranantajan oikeus vuokraso-       antaja tai hänen lapsensa ei tarvitse koko
51072: pimU!ksen irtisanomiseen tehdään tämän          huoneistoa, voidaan irtisanomisoikeus tai
51073: lain nojalla annettujen säännösten perus-       oikeus vuokrasuhteen jatkamatta jättämi-
51074: teella viranomaisten suostumuksesta riippu-     seen rajoittaa koskemaan vain osaa huoneis-
51075: vaksi tai vuokranantaja veivoitetaan viran-     tosta.
51076: omaisten määräyksestä jatkamaan päätty-
51077: nyttä vuokrasuhdetta, ei vuokranantajalta                            3 §.
51078: saa kieltää irtisanomisoikeutta eikä häntä         Huoneen vuokrat tai niihin liittyvät tai
51079: velvoittaa jatkamaan vuokrasuhdetta,            rinnastettavat maksut ja korvaukset on
51080:    1) jos vuokranantaja, joka on neljä          niitä säännösteltäessä määrättävä niin, että
51081: vuotta omistanut talon tahi määrätyn asuin-     toisiaan vastaavista asuinhuoneistoista vuok-
51082: huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet,     rat huoneiston valmistusajasta riippu-
51083: haluaa saada talostaan huoneiston tai osa-      matta määräytyvät samalla tavalla, kuiten-
51084: kehuoneistonsa asunnoksi itselleen tai per-     kin niin, ettei voimassa olevia vuokria sen
51085: helliselle lapselleen ja hän tai hänen lap-     kautta koroteta.
51086: sensa .on välittömästi asunnon tarpeessa,
51087: edellyttäen, että voidaan luovuttaa vuokra-                        6 §.
51088: laisen käyttöön huoneisto, jonka tämä kah-        Mikäli katsotaan kohtuulliseksi suorite-
51089: tuuden mukaan voi hyväksyä.                     taan korvausta tämän lain nojalla annet-
51090:    2) jos talo, missä huoneisto on, aiotaan     tuun määräykseen perustuvan toimenpiteen
51091: kokonaan tai osaksi uudestaan rakentaa          johdosta hinnantasausrahastosta.
51092:                                     1,2·4.- Hietanen ym.                                  1151
51093:                    11 §.                           Tämän lain säännösten kanssa ristirii-
51094:   Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-         dassa olevat määräykset on kumottava vii-
51095: mi!lmuta 19S2 ja on se voimassa vuoden           meistään 15 päivänä helmikuuta 1952.
51096: 1952 loppuun, jolloin myös sen nojalla an-
51097: netut määräykset lakkaavat olemasta voi-
51098: massa.
51099: 
51100: 
51101: 
51102: 
51103:                                            Laki
51104:         vakavan ja oikeudenmukaisen hinta- ja palkkatason turvaamisesta.
51105:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on rehty valtiopäiväjärjestyksen f37 § :ssä
51106: säädetyllä tavalla, säädetään:
51107:                    1 §.                          taikka maksusta, jonka suuruus on mää-
51108:   V akavan ja oikeudenmukaisen hinta- ja         rätty laissa tai asetuksessa.
51109: palklmtason aikaian saamise:ksi j.a ylläpitä-
51110: miseksi on hintojen ja palkkojen kehitystä                             3 §.
51111: ohjattava niin kuin tässä laissa säädetään.         Yksityisoikeudellisessa työsuhteessa ole-
51112:                                                  vren työntekijäin palkkojen kaikenlainen
51113:                                                  alentaminen on kielletty. Palkkoja on tam-
51114:                      2 §.                        mikuun 1 päivästä 1952 lähtien korotettava
51115:    Hintatason nousun estämiseksi on tarvik-      siten, että ennen huhtikuun 1 päivää 1951
51116: keiden hintojen ja maksuj,en korottaminen        tapahtuneiden indeksikorotusten menettä-
51117: ehdottomasti kielletty. Tarvikkeesta älköön      misen hyvityln.;enä palkkoja nostetaan 30
51118: missään tapauksessa otettwko korkeampaa          markalla tu:rm,i,lta ja mainitun ajrunkohdam.
51119: hintaa kuin mikä saadaan, kun todellisiin,       jälkeisenä aikana tapahtunut elinkustan-
51120: enentään kuitenkin sellaisiin kustannuksiin,     nusten nousu on palkkojen korotu:ksessa
51121: joilla tarvilm tehokkainta tuotantomenetel-      otettava huomioon nousua vastaavasti. Mak-
51122: mää käyttäen voidaan tuottaa, listään koh-       samatta jääneet indeksikorotukset on suori-
51123: tuullinen yrittäjä:ansio.                        tettava taannehtivasti si:itä päivästä lukien,
51124:    Mikäli maahan tuotavasta tavarasta tai        jolloin ne työehtosopimuksen mukaan olisi-
51125: raaka-aineesta maksettavan tavaran hinnan        vat langenneet maksettaviksi.
51126: nousu aiheuttaa hinnan korottamisen, on             Mikäli elinkustannukset tämän lain voi-
51127: erotus suoritettava asianomaiselle hinnan-       maan tultuakin kohoavat on palkkoja vas-
51128: tasausrahastosta.                                taavasti korotettava sen mukaan kun elin-
51129:    Mitä edellä on hinnoista säädetty sovel-      kustannusindeksi, jonka laskemisperusteet
51130: lettwkoon SOVieltuvin kohdin ma:ksuihin, jol-    työntekijäin ammatilliset järjestöt vuo-
51131: loin maksulla tarkoitetaan henkilö- ja tava-     sittain hyväksyvät, osoittaa.
51132: rankuljetuksesta, toisen kiinteistön, lait~k­       Tuotannon noustessa ta;hi toimintaedelly-
51133: sen, tarvikkeen tai muun omaisuuden käyt-        tysten muuten parantuessa jonkin elinkei-
51134: tämisestä, sä:hkövirran, muun voiman, kaa-       non haaran alalla paH>~koja on korotettava
51135: sun tai veden luovuttamisesta, toisen hy-        sen mukaan kuin työnantajat ja työntekijät
51136: väksi tulleesta palveluksesta sekä muista        siitä keskenään sopivat.
51137: eduista ja työn suorituksesta maksettavaa
51138: korvausta, mikäli kysymys ei ole maasta                              4 §.
51139: vietävän puun ja puujalosteiden kuljetuk-          Hintojen ja maksujen ohjaamista ja mää-
51140: sesta, julkisoikeudellisen työsuhteen perus-     räämistä vart'€11 nimittää valtioneuvosto
51141: teella tai työehtosopimuslain alaisesta työstä   hintaneuvoston. Tämän lain ja sen nojalla
51142: suoritettavasta korvauksesta tai huoneen-        annettavien määräysten täytäntöönpanoa
51143: vuokrien säännöstelystä annetun lain tar-        valvoo valtioneuvoston niinikään nimittämä
51144: koittamasta maksusta tai: korvauksesta           hintojen ja palkkojen valvontatoimikunta.
51145: 1152                       I,2 4. - 'Talousellämän    säännösteleminen.
51146: 
51147:    Hintaneuvostoon kuuluu puheenjohtajana            määräysten noudattamatta jättämisestä ja
51148: valtioneuvoston määräämä ministeri ja 8              muusta rikkomuksesta sekä rikkomisen yri-
51149: jäsentä, jotka edustavat kuluttajaväJestöä,          tyksestä on rangaistus ja muut seuraamuk-
51150: tuottaja- ja teollisuuspiirejä sekä alan asian-      set määrätty säännöstelyrikosten rankaise-
51151: tuntemusta. Hintojen ja palkkojen valvon-            misesta annetussa laissa.
51152: tatoim:iJkunta, joka myös tarkkailee hinta-
51153: neuvoston toimintaa ja on oikeutettu anta-                                6 §.
51154: maan sille sitovia ohjeita ja määräyksiä, on           Lähemmät määräykset tämän lain täy-
51155: 13 jäseninen ja siihen kuuluu 9 työväen-             täntöönpanosta antaa valtioneuvosto.
51156: ja pienvilj,eJ,1jä.järjestöjen hyväiksymää sekä
51157: 4 tuottaja- ja liikemiespiirien edustajaa.                                7 §.
51158:                                                        Tämä la:ki tulee voimaan       kuun
51159:                   5 §.                               päivänä 195 ja sen voimassaoloaika kestää
51160:   Tähän lakiin sisältyvien ja sen nojalla            vuoden 1955 loppuun.
51161: annettujen hintoja ja maksuja koskevien
51162: 
51163:        Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1951.
51164: 
51165:                  Esa Hietanen.                                    Antto Prunnila.
51166:                  Hertta Kuusinen.                                 Toivo Niiranen.
51167:                  Toivo Kujala.                                    Hem.ming Lindqvist.
51168:                  Eino Tainio.                                     Mikko Järvinen.
51169:                  J. Mustonen.                                     Usko Seppi.
51170:                  Matti Koivunen.                                  Matti Meriläinen.
51171:                                                                                         1153
51172: 
51173: 1,25. -   Lak. al. N:o 119.
51174: 
51175: 
51176: 
51177: 
51178:                               Kannisto ym.: Ehdotus laiksi talouselämän säännöstelemi-
51179:                                 sestä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain muuttami-
51180:                                 sesta.
51181: 
51182: 
51183:                                    E d u s k u n n a ll e.
51184: 
51185:    Talouselämän säännöstelemisestä poik-        mioon ottaen ovat tarpeellisia, ehdotamme
51186: keuksellisissa oloissa 6 ·päivänä toukokuuta    kunnioittavasti, että laki säädettäisiin ole-
51187: 1941 annettu laki (303/41) eli ns. säännös-     maan voimassa ensi vuoden loppuun.
51188: telyvaltuuslalki, jota viimeksi on muutettu       Edellä lausutun perusteella ehdotamme
51189: 30 päivänä maaliskuuta 1951 annetulla           kunnioittavasti,
51190: lailla (177/51), on voimassa kuluvan vllO-
51191: den loppuun. Kun sanotun lain säännök-                    että Eduskunta hyväksyisi näin
51192: set senkin jälkeen nykyisen olotilan huo-               kuuluvan lakiehdotttksen:
51193: 
51194: 
51195:                                           Laki
51196:           talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain
51197:                                     muuttamisesta.
51198:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
51199:  säädetyllä tavalla, muutetaan talouselämän säännöstelemisestä poikikeuksellisissa oloissa
51200:  6 päivänä toukokuuta 1941 annetun lain 8 §, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulu-
51201:  kuuta 1950 annetussa laissa ( 607/50), näin kuuluvaksi:
51202:                      8 §.                       tuksella voidaan kuitenkin määrätä, että
51203:   Tämä laki on voimassa vuoden 1952 lop-        lain sekä sen nojalla annettujen määräys-
51204: puun, jolloin myös sen nojalla annetut mää-     ten soveltaminen on jo sitä ennen lakkaava.
51205: räykset laJklkaavat olemasta voimassa. Ase-
51206: 
51207:       Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1951.
51208: 
51209:                  H. A. Kannisto.                              Irma Karvikko.
51210:       VALTIOPÄIVÄT
51211:                         1951
51212: 
51213:                LIITTEET
51214:                           IV
51215: 
51216: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETTYJÄ LIIKEVAIHTO
51217:    YM VEROA KOSKEVIA, VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN
51218:            LÄHETETTYJÄ LAKIALOITTEITA.
51219: 
51220: 
51221: 
51222: 
51223:                      HELSINKI 1951
51224:                VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
51225:                    j
51226:                    j
51227:                   j
51228:                  j
51229:                 j
51230:                j
51231:              j
51232:             j
51233:            j
51234:            j
51235:           j
51236:          j
51237:        j
51238:       j
51239:      j
51240:      j
51241:     j
51242:    j
51243:   j
51244:  j
51245:  j
51246: j
51247:                                                                                            1157
51248: 
51249: IV,4s6. -   Lak. al. N:o 111.
51250: 
51251: 
51252: 
51253: 
51254:                                Nuorsaari: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain muuttami-
51255:                                  sesta.
51256: 
51257: 
51258:                                     E d u s k u n n a ll e.
51259: 
51260:    Hallituksen esityksessä n: o 25 vuoden       tyksen perusteella rasittaisi liikevaihtovero
51261: 1951 valtiopäiville hallitus ehdottaa liike-    edelleen kotimaassa valmistettuja maata-
51262: vaihtoveron poistamista mm. eräitten maa-       lousmoottoreita, joita on riittävästi saata-
51263: talouskoneitten osalta. Tässä esityksessä ei    vissa, kun taasen pääosaltaan ulkomailta
51264: ole otettu huomioon maatalousmoottoreita        tuodut traktodt vapautuisivat liikevaihto-
51265:  (polttomoottoreita maatalouskoneiden voi-      verosta. Näin ollen on täysin perusteltua
51266: man lähteenä). Sitä vastoin on traktorit        poistaa liikevaihtovero myös rpolttomootto-
51267: otettu huomioon esityksessä, vaikka on it-      rien kohdalta.
51268: sestään selvää, :että maatalousmoottorit pal-     Edellä esitetyin perustein ehdotan kun-
51269: velevat miltei yksinomaisesti maataloutta,      nioittaen,
51270: kun sen sijaan traktoreita yJeisesti käyte-               että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
51271: tään muihinkin tehtäviin. Hallituksen esi-             va,n lakiehdotuksen:
51272: 
51273: 
51274: 
51275:                                           Laki
51276:                             liikevaihtoverolain muuttamisesta.
51277:       Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
51278: liikevaihtoverolain (605/50) 4 '§ :n 1 momenttiin näin kuuluva 21 kohta:
51279:                    4 §.                         vakoneet, kylvökoneet, peruna:nnostokoneet,
51280:   Liikevaihtoveron alaisia tavaroita eivät      perunanriviinkokoo j at, perunanlajittelij at,
51281: ole:                                            sokerijuurikkaannostokoneet, puimakoneet,
51282:                                                 leikkuupuimurit, viljankuivaajat, viljan-
51283:                                                 lajittelijat, lietsot, silppukoneet, aurat, sah-
51284:   21) seuraavat maanviljelyskoneet: äkeet,      rat, traktorit ja lypsykoneet sekä maatalou-
51285: jyrät, niittokoneet, elonleikkuukoneet, hara-   dessa käytettävät polttomoottorit.
51286: 
51287:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1951.
51288: 
51289: 
51290:                                                       Hugo Nuorsaari.
51291: 1158
51292: 
51293: IV,4s7. -   Lak. al. N:o 112.
51294: 
51295: 
51296: 
51297: 
51298:                                 Sarjala ym.: Ehdot1ts laiksi liikevaih~overolain muuttami-
51299:                                    sesta.
51300: 
51301: 
51302:                                     E d u s k u n n a ll e.
51303: 
51304:    Hallitus on taloudellisen vakauttamisen       vaihtoverosta vapauttaa, on kuitenkin puut-
51305: aikaansaamiseksi tehnyt esityksiä sekä välit-    teellinen vastatakseen tarkoitustaan. Erikoi-
51306: tömän että välillisen verorasituksen lieven-     sesti tämä pitänee paikkansa, jos, mihin
51307: tämiseksi. Nämä toimenpiteet otetaan var-        hallitus pyrkii, halutaan maatalouttamme
51308: maan kaikissa väestöpiireissä mielihyvin         nykyaikaistaa ja sen suuria kustannuksia
51309: vastaan. Verorasituksemme lienee korkeim-        alentaa. Tämä hallituksen esityksen 21 koh-
51310: pia maailmassa ja on se kieltämättä myös         dan suppeus saattaa sitäpaitsi tehdä epä-
51311: tekijä, joka pitää kustannustasomme aivan        selväksi koneryhmien sijoittamisen verova-
51312: kohtuuttoman korkeana. Tällä perusteella         paiden joukkoon, mikä seikka ilmeisesti on
51313: hallitus esittää eräitä muutoksia 22 päivänä     omansa aiheuttamaan vaikeita tulkintaeri-
51314: joulukuuta 1950 annettuun liikevaihtovero-       mielisyyksiä. Luettelosta on sitä paitsi jää-
51315: lakiin. Muutoksen tarkoituksena on mm.           nyt pois useita varsin yleisiä koneita, jotka
51316: poistaa liikevaihtovero eräistä maatalous-       yhtä hyvin kun luetteloon merkityt, eräissä
51317: tuotannon kannalta tärkeistä koneista. Toi-      tapauksissa paremminkin, niin yleisen käy-
51318: menpide on ehdottomasti oikea, jos todella       tön kuin tarkoituksenmukaisuudenkin :takia
51319: halutaan kustannustasomme alentaa ja siten       olisi pitänyt sisällyttää liikevaihtoverosta
51320: tehdä mahdolliseksi tuottaa kannattavam-         vapautettavien koneiden joukkoon.
51321: min kansa;kunnalle välttämättömiä elintar-          Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
51322:  vikkeita.                                       kunnioittaen,
51323:    Luettelo niistä maatalouskoneista, jotka                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
51324: lakiesityksen mukaan on tarkoitus liike-                 van lakiehdotuksen:
51325: 
51326: 
51327: 
51328: 
51329:                                            Laki
51330:                             liikevaihtoverolain muuttamisesta.
51331:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
51332:   liikevaihtoverolain (605/50) 4 § :n 1 momentin 11 kohta ja lisätään mainittuun mo-
51333:   menttiin 11, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20 ja 21 kohta seuraavasti:
51334:                       4 §.                       vakoneet ja pöyhimet, kylvökoneet, peru-
51335:   Liikevaihtoveron alaisia tavaroita eivät       nannostokoneet, perunan riviinkokoojat,
51336: ole:                                             perunanlajittelijat, sokerijuurikkaannosto-
51337:    11, 13-20 kohdat (kuten hallituksen esi-      koneet, puimakoneet ja apilanhankaajat,
51338: tyksessä n:o 25).                                leikkuupuimurit, viljankuivaajat, viljan-
51339:   21) seuraavat maanviljelyskoneet: äkeet,       lajittelijat, lietsot, silppukoneet, aurat, sah-
51340: jyrä.t, niittokoneet, elonleikkuukoneet, hara-   rat, traktorit, lypsykoneet, uudis- ja kiven-
51341:                                    IV,487. -Sarjala ym.                              1159
51342: 
51343: raivauskoneet, avo-oja-aurat, salaoja-aurat     peittauskoneet, lu'on kuormaajat, paalaus-
51344: ja -kaivuukoneet, multapohtimet, väki- ja       koneet, kotitarvemyllyt, rehukeittimet ja
51345: karjalannan ja virtsan levityskoneet ja         käsiseparaattorit.
51346: lannanpoistolaitteet, harat, sadetuslaitteet,
51347: perunanistutuskoneet, kasvinsuojelu- ja
51348: 
51349:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1951.
51350: 
51351:               Wiljam Sarjala.                        Kusti Eskola.
51352:               Kustaa Tiitu.                          Mauno Jussila.
51353:               Väinö Kaasalainen.                     T. N. Vilhula.
51354:               Urho Kähönen.                          Heikki Soininen.
51355:               Eeli Erkkilä.                          Eino Palovesi.
51356:               Markus Niskala.                        S. S. Aittoniemi.
51357:               Lauri Solla.                           Vieno Simonen.
51358: 1160
51359: 
51360: IV,4ss. -   Lak. a.l. N: o 113.
51361: 
51362: 
51363: 
51364: 
51365:                                   Pakkanen ym.: Ehdottts laiksi liikevaihtoverolain muutta-
51366:                                      rnisesta.
51367: 
51368: 
51369:                                       E d u s k u n n a ll e.
51370: 
51371:    Hallitus on eduslmnnalle antamassaan           jotta ei lain soveltamisessa syntyisi tul-
51372: esitY'ksessä N: o 25 laiksi liikevaihtoverolain   kintaerimielisyyksiä, on luetteloa täyden-
51373: muuttamisesta tehnyt eräitä muutoksia ny-         nettävä ja täsmännettävä. Tärkeätä on täl-
51374: kyisin voimassa olevan liikevaihtoverolain        löin, että pellonraivaus-, salaojitus- ja kiven-
51375: 4 §: n 1 momenttiin eli luetteloon tavaroista,    rai vauskoneet sisällytetään liikevaihtove-
51376: jotka eivät ole liikevaihtoverolain alaisia.      rosta vapautettavien koneiden luetteloon,
51377: Hallitus pyrkii vakauttamisohjelmaa toteut-       koska juuri niiden merkitys, pyrittäessä
51378: taessaan estämään jatkuvan palkkatason            edistämään maatalouden rationalisointia ja
51379: nousun alentamalla välitöntä verotusta sekä       alentamaan maatalouden tuotantokustan-
51380: ennen kaikkea pyrkimällä elinkustannusten         nuksia, on varsin suuri. Aivan erityisen
51381: alentamiseen. Liikevaihtoveron huojentami-        tärkeätä on niin ikään, että liikevaihto-
51382: sella on tällöin huomattava hintoja ja siis       verosta vapautettavien koneiden osat ja nii-
51383: elinkustannuksia alentava merkitys. Siksi         hin kuuluvat lisälaitteet vapautetaan myös
51384: hallitus ehdottaa;kin, että yleisimmät kulu-      liikevaihtoverosta, koska muuten liikevaih-
51385: tustarvikkeet vapautettaisiin liikevaihtove-      tovero jää huomattavalta osaltaan edelleen-
51386: rosta. Kun maataloustuotannon kustannuk-          kin rasittamaan, paitsi koko nykyistä maan-
51387: set ovat omiaan korottamaan maataloustuot-        viljelyskoneistoamme, myös vastaisuudessa
51388: teiden hintoja, esittää hallitus, että liike-     hankittavaa.
51389: vaihtovero poistettaisiin myös eräistä maa-          Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
51390: taloustuotannolle tärkeimmistä koneista.          järjestyksen 32 §: n nojalla ehdotamme
51391:    Hallituksen esityksen 4 §: n 1 momentin        kunnioittaen,
51392: 21 kohdassa on lueteltu ne maatalouskoneet,
51393: jotka nyt ehdotetaan liikevaihtoverosta va-                 että Eduskunta hyväksyisi seu-
51394: pautettavaksi. Jotta luettelo käsittäisi to-              raavan lakiehdotuksen:
51395: dellakin tärkeimmät maatalouskoneet ja
51396: 
51397: 
51398: 
51399:                                              Laki
51400:                               liikevaihtoverolain muuttamisesta.
51401:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
51402:  liikevaihtoverolain ( 605/50) 4 §: n 1 momentin 11 kohta ja lisätään mainittuun mo-
51403:  menttiin 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19, 20 ja 21 kohta seuraavasti:
51404:                    4 §.
51405:   Liikevaihtoveron alaisia tavaroita eivät           21) seuraavat maanviljelyskoneet: äkeei,
51406: ole:                                               joihin luetaan myös kultivaattorit, harat ja
51407:                                                    maajyrsijät, hevos- tai tmktorivetoiset jy-
51408:   (Kohdat 11, 13, 14, 15, 16, 17, 18, 19 ja        rät sekä multapohtimet, niittokoneet, joihin
51409: 20 kuten hallituksen esityksessä n: o 25).         luetaan lisälaitteet AIV-rehun ja elon ko-
51410:                                    IV,488. -Pakkanen ym.                                   1161
51411: 
51412: koamista varten, elonleikkuukoneet, joihin       lietsot, joihin kuuluvat olki-, ruumen- ja
51413: kuuluvat myös sitojaleikkuukoneet, harava-       viljalietsot sekä turpeen repijät, silppu-
51414: koneet, joihin kuuluvat heinänpöyhijät,          koneet ja oljenrepijät, aurat, myös oja-
51415: luokoharavat, heinän ja oljen kerääjät,          aurat, sahrat ja myös muut perunan ja
51416: myös paalauskoneet sekä heinän ja oljen          juurikasvien viljelyskoneet, tra;ktorit ja nii-
51417: kuormauslaitteet, kylvökoneet, myös lannan-      den voimansiirtolaitteet sekä työvälineiden
51418: ja apulannan levityskoneet, perunannosto-        nosto- ja kiinnityslaitteet, pellonraivaus-,
51419: koneet, myös kuormauslaitteilla varustetut       salaojitus- ja kivenraivauskoneet, lypsyko-
51420: sekä perunanistutuskoneet, perunanriviin-        neet tyhjiöpumppuineen sekä puhdistusväli-
51421: kokoojat, perunanlajittelijat syöttölaittei-     neineen, maataloudessa käytettävät poltto-
51422: neen, sokerijuurikkaannostokoneet, myös          moottorit, ja kaikkien edellä mainittujen
51423: muiden juurikkaiden nostokoneet, listimis-       koneiden osat sekä niihin kuuluvat lisä-
51424: koneet ja naatin kerääjät sekä kuormaajat,       laitteet.
51425: puima:koneet syöttölaitteineen ja olkielevaat-       (Lakiehdotuksen loppuosa kuten halli-
51426: toreineen, leikkuupuimurit poimijalaittei-       tuksen esityksessä n : o 25).
51427: neen, viljankuivaajat, viljanlajittelijat sekä
51428: viljanpuhdistajat ja viljan peittauskoneet,
51429: 
51430:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1951.
51431: 
51432: 
51433:               Atte Pakkanen.                           Vilho Leivonen.
51434:               E. M. Tarkkanen.                         Albin Wickm.an.
51435:               Kerttu Saalasti.                         Kalervo Saura.
51436:               Nestori Kaasalainen.                     Ture Hollsten.
51437:               Leo Häppölä.                             Verner Korsbäck.
51438:               Eero Saari.                              Henrik Kullberg.
51439:               Arvi Ikonen.                             Iisakki Nikkola.
51440: 1162
51441: 
51442: IV,4s9. -   Lak. al. N:o 114.
51443: 
51444: 
51445: 
51446: 
51447:                                 V. Kaasalainen ym.: Ehdotus laiksi eräistä väliaikaisista
51448:                                    poikkeussäännöksistä verolakeihin.
51449: 
51450: 
51451:                                     E d u s k u n n a ll e.
51452: 
51453:    Hallitus on eduskunnalle antamassaan          päätöksen nojalla, jolloin on usein mahdo-
51454: esityksessä n:o 45 laiksi eräistä väliaikai-     tonta selvittää obligation saanto. Sama
51455: sista    poikkeussäännöksistä   verolakeihin     koskee muita yhtymiä ja niiden osakkaita,
51456: klinnittänyt eduskunnan huomiota siihen,         mm. siUoin, kun eläke- ym. sellaiset kassat
51457: että nyt voimassa olevan, eräistä poikkeus-      ovat ostaneet ko. arvopapereita. Siirboväen
51458: säännöksistä verolakeihin annetun lain (2/       monenlaisten maksujen suorituksissa on
51459: 51) 1 § :n 1 momentin 7) kohdan mukoon           obligatioita pienennetty ja vaihdettu. Nä-
51460: toisen korvauslain (390/45) nojalla ,annet-      mä:kin esimerkit jo pystyvät todistamaan,
51461: tua, korvausobligatioiden ja korvausosak-        että varsinaisten korvauksen saajienkin
51462: keiden hallintoyhteisön osuustodistusten lu-     kohdalta on korvauksen saanti vaikeata sel-
51463: nastuksen yhteydessä indeksikorotuksena tai      vittää ja tämä aiheuttaa lain käytännölli-
51464: pääomanlisäyksenä saatua hyvitystä ei pi-        sessä toteuttamisessa suurta seka,annusta,
51465: detä veronalaisena tulona.. Hallitus ehdot-      ketkä jäävät verotuksen ulkopuolelle ja
51466: taa eduskunnan hyväksyttävä:ksi 1 § :n 1         kenet lasketaan kuuluvaksi sen piiriin. On
51467: momentin 7) kohdan muuttamisen siten,            otettava lisäksi huomioon, ,että monien va-
51468: että verovapaus säilyisi yksistään suoranai-     rattomien siirtolaisten täytyy rahoitusvai-
51469: sesti korvauspaperien alkuperäisiUä saa-         keuksien vuoksi myydä obligatioita ~ennen
51470: jilla. Tämä voi eräässä mielessä olla perus-     säännönmukaista kuoletusta. Jos laki hy-
51471: teltuakin, koska melkoinen osa korvauksista      väksytään hallituksen esittämässä muo-
51472: on tavalla taikka toisella siirtynyt suora-      dossa, aiheuttaa se obligatioiden kurssin
51473: naisesti korvauksen saaneiden omistuksesta       alenemisen, niinkuin jo tapahtuikin heti,
51474: muiden haltuun, osittain jopa keinottelun        kun hallituksen 1esitys tuli yleisesti tiedoksi.
51475: tietäkin.                                        Tästä kurssin alenemisesta valitettavasti
51476:    Tämän lain käytännöllinen toteuttaminen       joutuvat eniten kärsimään ne, joiden koh-
51477: tuottaisi kumminkin ylivoimaisia vaikeuk-        dalla vaikeudet jo muutenkin ovat kaikkein
51478: sia, sillä lienee aivan mahdotonta selvittää,    suurimmat. Tämän ilmiön vakinaistaminen
51479: mitä korvaukset on todellakin saatu kor-         olisi varsin raskas isku siirtoväelle, jolle
51480: vaukseen oikeutettuina ja mitkä muuten.          korvauksien arvon säilyttäminen kaikissa
51481: Mainitsemme        muutamia     esimerkkejä.     muodoissaan on ensiarvoisen tärkeä talou-
51482: Niinpä perikuntien korvausten jaossa, siir-      dellinen kysymys.
51483: toväen kiinteistökaupoissa ja velkojen mak-         Ede1lä esitetyn johdosta ja viitaten val-
51484: sussa on täytynyt vaihtaa suu:cempia obli-       tiopäiväjärjestyksen 32 §: ään esitämme
51485: gatioita pienempiin, ilman että näistä           kunnioittaen,
51486: vaihdoista on pidetty kirjaa. Asunto-osake-
51487: yhtiöiden osakkaat eivät ole saaneet kor-                 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
51488: vausta heidän nimelleen tehdyillä korvaus-              van lakiehdotuksen:
51489: päätöksillä, vaan yhtiön nimessä tehdyn
51490:                                IV,480.- Kaasalainen ym.                               1163
51491: 
51492: 
51493:                                          Laki
51494:                    eräistä väliaikaisista poikkeuksista verolakeihin.
51495:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
51496:    ~n estämättä, mitä voimassa olevassa verolainsäädännössä on säädetty, on vuoden
51497:  1951 tulon ja omaisuuden perusteella toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuksessa
51498:  sekä vuonna 1952 toimitettavassa kunnallisverotuksessa noudatettava seuraavia sään-
51499:  nöksiä:
51500:                    1 §.                        sena tai pääoman lisäyksenä saatua hyvi-
51501:   Veronalaisena tulona ei ole tpidettävä:      tystä;
51502:   1-6 kohta (kuten hallituksen esityk-            8-9 'kohta sekä 2 momentti (kuten hal-
51503: sessä n:o 45);                                 lituksen esitytksessä n: o 45).
51504:   7) toisen korvauslain (390/45) nojalla
51505: annettujen korv·ausobligatioiden ja korvaus-
51506: osakkeiden hallintoyhteisön osuustodistus-                      2-4 §.
51507: ten lunastuksen yhteydessä indeksikorotuk-       (Kuten hallituksen esityksessä n:o 45.)
51508: 
51509:     Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1951.
51510: 
51511: 
51512:               Väinö Kaasalainen.                  N. Kosola.
51513:               Nestori Kaasalainen.                Juho Niukkanen.
51514:               Arno Tuurna.                        R. Hallberg.
51515:               Urho Kähönen.                       Juho Heitto.
51516:               Aaro Kauppi.                        Veikko Vennamo.
51517:               J. Kuittinen.                       Väinö Rankila.
51518:                                 Johannes Virolainen.
51519: 1164
51520: 
51521: IV1 490. -   Lak. al. N: o 116.
51522: 
51523: 
51524: 
51525: 
51526:                                   Öhman ym.: Ehdotus laiksi eräistä ct.Suntokiinteistöjä kos-
51527:                                      kevista veronhuojennuksista.
51528: 
51529: 
51530:                                       E d u s k u n n a ll e.
51531: 
51532:    Vuodelta 1950 toimitetussa tulo- ja omai-         JoHei veronhuojennusta uloteta koske-
51533: suusverotuksessa on asuntokiinteistöjen ja        maan myös näitä tapauksia, ei sitä tarkoi-
51534: etenkin seHaist·en osakeyhtiöiden ja osuus-       tusta, jota varten lakiehdotus on esitetty
51535: kuntien, jotka omistavat tällaisia kiinteis-      annettavatksi, voida saavuttaa, koska huo-
51536: töjä, osatkkeiden ja osuuksien verotusarvoja      neenvuokrien säännöstelystä annetun lain
51537: varsin huomattavasti korotettu. Jottei tämä       mukaan myös osakkeiden ja osuuksien omis-
51538: veronkorotus      vaikuttaisi säännösteltyjä      tajilla, milloin heidän huoneistonsa on sään-
51539: vuokria korottavasti, haJ!litus on muiden         nöstellyin vuokrin annettu vuokralle, tulee
51540: toimenpiteiden oheHa ehdottanut erityisellä       olla saman'lainen oikeus kuin asuntokiinteis-
51541: 1ai11a myönnettävä;ksi sellaisille pääasiaHi-     tön omistajal1a saada vudkra korotetuksi,
51542: sesti asuintarkoitukseen käytetyille asuin-       jos niissä perusteissa, joiden mukaan vuok-
51543: kiinteistöille, joiden vudkrat ovat säännös-      rat määrätään, mm. veronkorotuksen joh-
51544: teityjä, veronhuojennu'ksen siten, että mai-      dosta tapahtuu olennainen muutos.
51545: nitunlaisten asuinkiinteistöjen omistajien           Os·akJkeiden ja osuuksien kohdalta veron-
51546: vero maksuunpannaan uudelleen pysyttä-            huojennuksen saaminen olisi !kuitenkin !käy-
51547: mällä täillöin näiden kiinteistöjen ja niiden     tännöllisistä syistä jätettävä riippumaan
51548: tonttien verotusarvo samoina kuin ·vuodelta       siitä, että verovelvollinen vaatii verotuksen
51549: 1949 toimitetussa verotuksessa. Verovelvol-       oikaisemista ja esittää tarvittavan selvityk-
51550: lisen hyväksi luettaisiin sitten hänen ehkä       sen.
51551: jo ma!ksamansa määrä ja palautettaisiin,             Vaikka tässä aloitteessa rajoitutaankin
51552: mitä hän mahdollisesti on joutunut jo mak-        ehdottamaan veronhuojennuksen sovelta-
51553: suunpannun veron ikannossa liikaa suorit-         mista vain niissä rajoissa, joissa se esityksen
51554: tamaan.                                           tarkoituksen toteuttamiS'eksi on välttämä-
51555:    Hallituksen puheena dleva esitys ei ole        töntä, on tämän yhteydessä syytä kiinnittää
51556: luonteeltaan verola:ki, vaan ns. talouselämän     huomiota si:ihen, että kun lakiehdotus mer-
51557: vakauttamissuunnitelmaan 'liittyvä po~kkeus­      kitsee porkkeukseJilista puuttumista jo lain-
51558: laki, jolla puututtaisiin jo toimitettuun ve-     voimaisesti suoritettuun verotukseen, voi-
51559: rotukseen siinä tarkoituksessa, että estet-       daan asettaa kysymyiksenalaiseksi, saate-
51560: täisiin Iisättyjen verojen vaikuttamasta          taanko kansa:laisten yhdenvertaisuusperiaa-
51561: säännösteltyjä vuokria ikorottavasti.             tetta ·lain edessä lou'kkaamatta ja siis tavalli-
51562:                                                                     1
51563: 
51564: 
51565:    Koska vudkrasäännöstely pa:i!kkakunnilla,      sessa lainsäädäntöjä;rjestyksessä hyväksyttä-
51566: joilla se on voimassa, välittömästi koskee        vällä 'lailla veron:huojennuiksen ulk:opuolel'le
51567: myös osake- ja. muunlaisten asuinhuoneisto-       jättää omakotitalojen ja seiJ.laisten osaJke-
51568: jen omistajia, vaatii jo haHitusmuodossaJkin      tai muunlaisten huoneistojen omistajat,
51569: julkilausuttu periaate kansalaisten yhden-        joissa omistaja asuu. Huomattava on näet
51570: vertaisuudesta 'lain edessä, että heille hyvi-    myös, että omissa osakehuoneistoissa asuvat
51571: tetään samalla tavoin kuin asuinkiinteistö-       henki'löt joutuvat tästä asuntoedusta suorit-
51572: jen omistajille se vuokrankorotus, mikä           tamaan vastiketta, joka suunnilleen vastaa
51573: heille huoneenvuokrien säännöstelystä anne-       sitä vuokraa, minkä vastaavan'laisten vuok-
51574: tun lain mukaan olisi tuleva.                     rasäännöstelynalaisten huoneistojen vuokra-
51575:                                      IV,49,0.- Öhman ym.                                    1165
51576: 
51577: laiset ovat joutuneet mwksamaan, ja että toi-     mielessä luonut uuden tilanteen huoneen-
51578: saalta vuokralaiset eivät joudu asuntoedusta      vuokrakysymysten hoitamista koSkevissa
51579: maksamaan veroa.                                  asioissa, ehdotamme,
51580:    Edellä olevan perusteella ja viitaten
51581: valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään sekä edus-                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
51582: ikunna:He vastikään annettuun hallituksen                vctn lakiehdotuksen:
51583: esitykseen n: o 50, joka on sanotun pykälän
51584: 
51585:                                            Laki
51586:              eräistä asuntokiinteistöjä koskevista veronhuojennuksista.
51587:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
51588:                       1 §.                        vistettu kollkeammaik:si, kuin mi:ksi se 1 § : n
51589:    Paill&a;kunnalla, jolla vuokrat on huoneen-    mukaan saadaan vahvistaa, on verolautakun-
51590: vuokrien säännöstelystä 29 päivänä joulu-         nan määrättävä ra!kennuksen ja tontin ve-
51591: ikuuta 1950 annetun lain (635/50) nojalla         rotusarvot uudel leen sekä maksuunpantava
51592:                                                                     1
51593: 
51594: 
51595: eäännöstelty, älköön 'PääasiaJilisesti asunto-    verovelvolliselle uusi tulo- ja omaisuusvero.
51596: tarkoitukseen käytetyn rakennuksen, joka             Mitä 1 momentissa on san:ottu, on sovel-
51597: ei ole Y'ksinomaan omistajan ha~linnassa,         lettava myös 3 § :ssä tarkoitettuihin osak-
51598: verotusarvoa vuodelta 1950 toimitettavassa        keisiin tai osuu'ksiin, jos verovelvollinen
51599: tulo- ja omaisuusverotuksessa määräitä:kö         kolmenkymmenen :päivän kuluessa tämän
51600: 'korkeammaiksi, !kuin miksi se olisi ollut vah-   lain voimaantulosta verolauta;kunnalta kir-
51601: vistettava vuodelta 1949 toimitettavaa tulo-      jaHisesti vaatii veron uudelleen määräämistä
51602: ja omaisuusverotusta varten annettujen            ja samalla esittää tarvittavan selvityksen
51603: määräysten mukaan.                                siitä, että osakkeet tai osuudet ovat sellaiset
51604:    .Älköön myöskään sellaisen rwkennetun          kuin 3 § : ssä tarkoitetaan ja ettei asuin-
51605: tontin, joka on rakennuksen omistajan oma         huoneisto, jonka hallintaan ne oikeuttavat,
51606:  ja jolla on pääasiaJllisesti edellä 1 momen-     pääasiallisesti ole hänen omassa käytössään.
51607: tissa tarkoitettuja rakennuksia, verotusar-
51608: voa va!hvistettaiko kor!k:eamma:ksi kuin 1 mo-                         5 §.
51609: mentissa on rwkennust,en osa'lta määrätty.           Jos verovelvollinen on maksanut vuodelta
51610:                                                   1950 määrätyn tulo- ja omaisuusveron, joka
51611:                      2 §.                         on valhvistettu ennen tämän [ain voimaan-
51612:   Pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käytet-     tuloa, ja vero on uudestaan määrätty tämän
51613: tävänä, 1 §: ssä mainittuna ra!kennuksena         'lain nojailla, on lääninhallituksen määrät-
51614: pidetään vain sellaista rakennusta, jonka         tävä liikaa maksettu vero palautettavaksi.
51615: huoneistojen y'hteenlasketusta lattiapinta-       Mikäli vero on osittain maksettu, on aikai-
51616: alasta, ottamatta iukuun kellarikerroksessa       semmin ja tämän 'lain mukaan ma'ksuunpan-
51617: olevia 'huoneistoja, vähintään viittäkym-         tujen määrien erotus otettava huomioon
51618: mentä sadasosaa käytetään asuinhuoneis-           verovelvollisen hyvä:'ksi ja ehkä liiaksi mak-
51619: toina.                                            settu vero palautettava.
51620:                      3 :§.
51621:    Mitä 1 § : ssä on säädetty, on vastaavasti
51622: sovellettava osakeyhtiön osakkeisiin tai                                6 §.
51623: osuuskunnan osuuksiin, jotka oiikeuttavat            Verovelvol'lisista, joille 4 §:ssä tarkoite-
51624: sanotussa pY'kälässä tarkoitetulla paikk:a;kun-   tussa verotuksessa on uudelleen määrätty
51625: nalla olevassa rrukennuksessa halEtsemaan         vero, on laadittava uusi verdluettelo. Luet-
51626: asuinhuoneistoa, ellei se pääasiallisesti ole     telo on laadittava erikseen 4 § :n 1 ja 2 mo-
51627: osakkeiden tai osuuksien omistajan omassa         mentissa tarkoitetuista verovelvollisista.
51628: käytössä.                                            V eroluettelon lyhennysote on pidettävä
51629:                      4 §.                         soveliaassa pai'kassa julkisesti nähtävänä
51630:   Milloin 1 §: ssä taflkoitetun rakennuksen       kahden viikon ajan. Nahtävil~e panosta on
51631: tai tontin verotusarvo on vuodelta 1950 toi-      sitä ennen i'lmoitettava, niin kuin julkisista
51632: mitetussa tulo- ja omaisuusverotuksessa vah-      lkuuluh~ksista on säädetty.
51633: 1166                        IV,490.- Asuntokiinteistöjen verotus.
51634: 
51635:    Edellä 4 § : n 1 momentissa tarkoitetulla      nen päivän kuluessa tiedoksisaamisen jäl-
51636: verovelvollisella, jonka veroa ei ole uudelleen   keen. Valtion puolesta on valitusoikeus ve-
51637: määrätty, Qn Qikeus vaatia veronsa määrät-        rolauta:kuntaan määrätyllä valtionasiamie-
51638: tävä:ksi uudelleen. Oikaisuvaatimus on teh-       hellä saman ajan kuluessa 'luettuna päätök-
51639: tävä vero1auta'kunna1le kirjallisesti kahden-     sen teon päivästä.
51640: kymmenenyhden päivän !kuluessa siitä, kun
51641: vero/luettelon lyhennysote 6 § : n mukaan                              9 §.
51642: on asetettu julkisesti nähtäväksi.                   Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty,
51643:                                                   on sen mukaisesti toimitettavassa verotuk-
51644:                      8 §.                         sessa veron perusteista ja määrästä, vero-
51645:   Oikaisuvaatimukset, joista 7 §: ssä on          tusviranomaisesta,     ilmoittamisvelvallisuu-
51646: säädetty, verolautakunnan Qn viivytyksettä        tdesta, verotuksesta ja muutoksenhausta
51647: käsiteltävä, ja verolautakunnan on annet-         sekä veron 'kannosta soveltuvin osin voi-
51648: tava asianomaisille tiedoksi siten, että heille   massa, mitä niistä tulo- ja omaisuusvero-
51649: virkateitse toimitetaan asianmukaisin vali-       laissa on säädetty.
51650: tusosoituksin ja tieddksiantomerkinnöin va-
51651: rustettu ote verolautakunnan pöytäkirjasta.                           10 §.
51652:   V erolautakunnan 1 momentissa tarkoite-            Tar!kemmat määräykset tämän lain täy-
51653: tusta päätöksestä on asianomaisella lupa va-      täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa tar-
51654: Uttaa tarkastuslautakuntaan kolmenkymme-          vittaessa valtiovarainministeriö.
51655:        Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1951.
51656: 
51657:                   C. A. Öhman.                                  H. A. Kannisto.
51658:                                                                                        1167
51659: 
51660: IVt49L -   Lak. al. N:o 117.
51661: 
51662: 
51663: 
51664: 
51665:                                Hakala ym.: Ehdotus W,iksi eräistä asuntokiinteistöjä kos-
51666:                                  kevista veronhuojennuksista.
51667: 
51668: 
51669:                                    E d u s k u n n a 11 e.
51670: 
51671:    Hallitus on esityksessään n: o 50 laiksi     pitää oikeudenmukaisena, sillä astmto-osak-
51672: eräille asuntokiinteistöjen omistajille myön-   keiden verotusarvoja on korotettu suhteel-
51673: nettävästä veronhuojennuksesta ehdottanut,      lisesti vielä tuntuvammin kuin kiinteistö-
51674: että sellaisille pääasiallisesti asuintarkoi-   jen, jopa seitsenkertaiseen määrään edelli-
51675: tuksiin käytetyille asuinkiinteistöille, joi-   sen vuoden verotusarvoihin verrattuna, ja
51676: den vuokrat ovat säännösteltyjä, myönnet-       asunto-osakkaat ovat vuokranantajia san-
51677: täisiin veronhuojennus siinä muodossa, että     gen lukuisissa tapauksissa. Ne asunto-osak-
51678: näiden kiinteistöjen ja niiden tonttien ve-     kaat taas, jotka asuvat omissa huoneistois-
51679: rotusarvot määrätään pysytettäviksi vuo-        saan, joutuvat asuntoedustaan suorittamaan
51680: delta 1950 toimitettavassa tulo- ja omai-       vastiketta, joka saattaa olla jopa suurempi
51681: suusverotuksessa samoina kuin vuodelta          kuin vastaavanlaisen huoneiston säännös-
51682: 1949 toimitetussa verotuksessa. Koska ve-       telty vuokra, ja myöskin omakotitaloissa
51683: rotus vuodelta 1950 on jo suoritettu lop-       asuvien henkilöiden asumiskustannukset
51684: puun ja veron ensimmäinen erä kannettu,         nousevat yleensä samaan määrään kuin
51685: olisi asianomaisten asuntokiinteistöjen omis-   vuokrahuoneistoissa asuvien. Kohtuullista
51686: tajain vero maksuunpantava uudelleen ja         näin ollen olisi, että kyseinen veronhuo-
51687: suoritettava heille takaisin ma:hdollisesti     jennus ulotettaisiin koskemaan myös vii-
51688: liikaa maksettu vero.                           meksi mainittuja henkilöitä.
51689:    Ehdotettu veronhuojennus, jonka avulla          Edellä lausutun perusteella ja valtiopäi-
51690: on tarkoitus välttää vuokrien enempi ko-        väjärjestyksen 32 §: ään viitaten ehdo-
51691: rotus kuluvana vuonna, koskisi näin ollen       tamme,
51692: vain asuntokiinteistöjen omistajia, ja                    että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
51693: asunto-osakkeiden verotus jäisi ennalleen.              van W,kiehdotuksen:
51694: Tällaista järjestelyä ei kuitenkaan voida
51695: 
51696:                                           Laki
51697:                eräistä asuntokiinteistöjä koskevista veronhuojennuksista.
51698:      Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
51699:    Sen estämättä, mitä voimassa olevassa verolainsäädännössä on säädetty, on vuo·
51700:  den 1950 tulon ja omaisuuden perusteella toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuk-
51701:  sessa noudatettava seuraavia säännöksiä:
51702:                     1 §.                        ja omaisuusverotuksessa määrättäkö kor-
51703:   Pääasiallisesti asuntotarkoituksiin käyte-    keammaksi, kuin miksi se olisi vahvistet-
51704: tyn rakennuksen, jonka vuokrat on huo-          tava vuodelta 1949 toimitettavaa tulo- ja
51705: neenvuokrien säännöstelystä 29 päivänä          omaisuusverotusta varten annettujen mää-
51706: joulukuuta 1950 annetun lain (633/50) no-       räysten mukaan.
51707: jalla säännöstelty, ja tällaisessa rakennuk-       Älköön myöskään sellaisen rakennetun
51708: sessa olevan asunto-osakehuoneiston hallin-     tontin, joka on rakennuksen omistajan oma
51709: taan oikeuttavien osakkeiden verotusarvoa       ja jolla on pääasiallisesti edellä 1 momen-
51710: älköön vuodelta 1950 toimitettavassa tulo-      tissa tarkoitettuja rakennuksia, verotusar-
51711: 1168                      IV,491.- Asuntokiinteistöjen verotus.
51712: 
51713: voa vahvistettako korkeammaksi kuin vuo-        kennuksen, asunto-osakkeiden ja tontin ve-
51714: delta 1949 toimitetussa tulo- ja omaisuus-      rotusarvot uudelleen sekä maksuunpantava
51715: verotuksessa.                                   verovelvolliselle uusi tulo- ja omaisuus-
51716:                                                 vero.
51717:                    2 §.                            Milloin verovelvollinen on jo maksanut
51718:   (Kuten hallituksen esityksessä.)              aikaisemman maksuunpanon perusteella
51719:                                                 tulo- ja omaisuusveroa, on lääninkonttorin
51720:                     3 §.                        lyhennettävä ma:ksetulla veromäärällä tä-
51721:   Milloin 1 §: ssä tarkoitetun rakennuksen,     män lain mukaan maksuunpantua veroa
51722: asunto-osakkeiden ja tontin verotusarvo on      sekä määrättävä mahdollisesti liikaa mak-
51723: vuodelta 1950 toimitetussa tulo- ja omai-       settu vero palautettavaksi.
51724: suusverotuksessa vahvistettu korkeammaksi,
51725: kuin mihin se 1 § :n mukaan saadaan vah-                         4.-8 §.
51726: vistaa, on verolautakunnan määrättävä ra-         (Kuten hallituksen esityksessä.)
51727: 
51728:        Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1951.
51729: 
51730:                  Jaakko Hakala.                              Jussi Lappi-Seppälä.
51731:    VALTIOPÄIVÄT
51732:                      1951
51733: 
51734:             LIITTEET
51735:                        IX
51736: 
51737: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETTY MAANHAN-
51738: KINTALAIN MUUTTAMISTA KOSKEVA_, MAATALOUS-
51739:      VALIOKUNTAAN LÄHETETTY LAKIALOITE.
51740: 
51741: 
51742: 
51743: 
51744:                   HELSINKI 1951
51745:             VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
51746:                                                                                         1171
51747: 
51748: IX,61. -   Lak. al. N:o 110.
51749: 
51750: 
51751:                                V. Eskola ym.: Ehdotus laiksi maanhankintalain muutta-
51752:                                   misesta.
51753: 
51754: 
51755:                                    E d u s k u n n a 11 e.
51756: 
51757:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityk-     seiseen tarkoitukseen voidaan yksityista-
51758: ~en  maanhankintalain muuttamisesta (hal-       pauksesta riippuen päättää vasta alueen
51759: lituksen esitys N: o 13/51), johon, paitsi      myynnin yhteydessä tai palkkion lopullista
51760: muuta, sisältyy myös ehdotus maanhankin-        suuruutta kunnostaruistöiden tultua lop-
51761: talain 104 § :n muuttamisesta. Hallituksen      puunsuoritetuiksi määrättäessä.
51762: esityksessä ei kuitenkaan ole kiinnitetty          Selostettujen säännösten toimeenpanossa
51763: huomiota tilan tai alueen vapaaehtoisin         on havaittu, että etenkin kylmien tilojen
51764: kaupoin ennen maanhankintalain .toimeen-        perustaruiskustannusten huomattavasti nous-
51765: panoa hanlkkineiden henkilöiden uutistilan      tua hintatasossa tapahtuneiden muutosten
51766: perustaruispalkkion saantioikeutta koskevan     johdosta mainitunlaisten pidätysten suorit-
51767: tulkintaerimielisyyden poistamiseen. Myös-      taminen palkkioista, joiden enimmäismää-
51768: kään ei hallituksen esityksessä ole kiinni-     rät mainitusta syystä ovat jääneet liian
51769: tetty huomiota siihen epäkohtaan, :mikä ai-     alhaisiksi, vaarantaa perustamispalkkiosään-
51770: heutuu mainitun pykälän säännöksestä eräi-      nösten päätaTkoituksen, ra1vaus- ja raken-
51771: den lainojen lyhentämisootä perustamis-         tamistöiden tukemisen, toteutumista, var-
51772: pa1kkiolla. Tämän vuoksi esitetään seuraa-      sinkin kun palkkiopidätyksen suorittami-
51773: vaa:                                            sella tapahtuva taloudellisen tuen supista-
51774:    Eduskunta on vastauksessaan vuoden 1950      minen on suoritettava ajankohtana, jolloin
51775: vaJJtiopäivi:llä ·eduskunnalle annettuun hal-   asukkaan toimeentulovaikeudet ovat suu-
51776: lituksen esitykseen N: o 170 lausunut kan-      rimmat. Asutettavat ovatkin lukuisissa ta-
51777: tansa ennen maanhankintalain toimeenpa-         pauksissa osaksi tämän vuoksi joutuneet
51778: noa vapaMhtoisin kaupoin maata hankki-          suuriin vaikeuksiin, vieläpä luopumaan ti-
51779: neen henkilön oikeudesta saada uutistilan       lastaan riittävän taloudellisen tuen puut-
51780: perustamispalkkiota. Vieläkin esiintynei-       •teessa. Sitä paitsi aiheuttaa pidätyssäännös
51781: den tulkintaerimielisyyksien poistamiseksi      tavattomasti lisätyötä asutusorganisation
51782: olisi tämän 'lausuman mukainen säännös si-      kaikissa portaissa, varsinkin tilinpidolli-
51783: sällytettävä maanhankintalain 104 §: ään.       sesti.
51784:     Maanhankintalain 104 §: n nykyisen             Kun mainittu maanhankintalain säännös
51785: 4 momentin mukaan, joka sellaisenaan on         näin ollen aiheuttaa huomattavaa haittaa
51786:  hallituksen esityksessä pykälän 5 moment-      raken.tamattomien ja raivaamattomien tilo-
51787:  tina, uutistilan perustamispalkkiolla on ly-   jen kuntoonsaattamiselle sekä estää tuotta-
51788:  hennettävä raivaamista ja rakentamista         mansa lisätyön vuo'ksi maanhankintalain
51789:  varten myönnettyjä lainoja enintään sano-      toimeenpanokustannusten vähenemistä ja
51790:  tun palkkion määrällä. Tämän lainkohdan        on sen lisäksi käytännössä h;y-vin vaikeasti
51791:  nojalla annettujen maatalousministeriön        täytäntöön pantavissa, on perusteltua ai-
51792:  päätösten mukaan asukkaan on lyhennet-         hetta poistaa maanhankintalaista kyseinen
51793:  tävä hänelle raivaamista ja rakentamista       säännös, jolloin säästöä muussa suhteessa
51794:  varten myönnettyjä lainoja vähintään           saavuttaen voidaan samalla saada aikaan
51795:  15 pTosentilla sekä Sallan kunnassa sijait-    korjausta muutoinkin liian alhaisiin perus-
51796:  sevan tilan asukkaan yleensä 25 prosentilla    taruispalkkioiden enimmäismääriin.
51797:  uutistilan perustamispalkkiosta, missä tar-       Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
51798:  koituksessa kutakin palkkion erää asuk-        ehdotamme,
51799:  kaalle maksettaessa siitä toimitetaan mai-
51800:  nittujen prosenttimäärien suuruinen pidä-                että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
51801:  tys. Pidätettyjen varojen käyttämisestä ky-            van lakiehdotuksen :
51802: 1172                           IX,Gl.- )!aauhalllkintalaki.
51803: 
51804:                                          Laki
51805:                             maanhankintalain muuttamisesta.
51806:    Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun
51807:  maanhankintalain (396/45) 104 §, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1950
51808:  annetussa laissa (631/50), näin kuuluvaksi:
51809:                   104 §.                        ostanut tai muulla tavoin omakseen saanut
51810:    (1, 2 ja 3 momentti kuten hallituksen        sanotuissa momente:issa tarkoitetun tilan
51811: esityksessä n:o 13).                            tai alueen.
51812:   Mitä 1, 2 ja 3 momentissa on säädetty,           Uutistilan perustamispalkkiosta voidaan
51813: olkoon vastaavasti noudatettava, milloin tä-    osa suorittaa asutettavalle raivaus- ja ra-
51814: män lain mukaan maansaantiin oikeutettu         kentamistöiden kestäessä, ja muu osa suo-
51815: henkilö on vapaaehtoisella kaupalla, joka       ritetaan sitten, kun tila on hyväksyttävään
51816: on tehty joulukuun 15 päivän 1943 jälkeen,      kuntoon viljelty ja rakennettu.
51817: 
51818:        Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1951.
51819: 
51820: 
51821:                  Valfrid Eskola.                        Artturi Koskinen.
51822: 1
51823: 
51824: 1
51825: 
51826: 1
51827: 
51828:     1
51829: 
51830:     1
51831: 
51832:     1
51833: 
51834:         1
51835: 
51836:         1
51837: 
51838:         1
51839: 
51840:             1
51841: 
51842:             1
51843: 
51844:             1
51845: 
51846:                 1
51847: 
51848:                 1
51849: LAKI-, TOIVOMUS- JA RAHAASIA-
51850:            ALOITTEET
51851:       NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
51852:                 Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet
51853:                 (Hakusanat viittaavat liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin).
51854: 
51855: 
51856: 
51857:                                             Lakialoitteet.
51858:                                         Valtiopäiväin alussa jätetyt.
51859: 
51860: -   n: o 1, H a a p a n i e m e n y m.: Ehdotus laiksi   -    n:o 12, Hietasen ym.: Ehdotus laiksi hin-
51861:     valtiopäiväjärjestyksen 5 § :n muuttamisesta.             nantasausrahastosta annetun lain muuttamisesta.
51862:     Liitteet 111. s. 7. - Ks. Valtiopäiväjärjestys.           Liitteet 1,12. s. 36. - Ks. Hinnat.
51863: -   n: o 2, T i i t u n y m.: Ehdotus laiksi valtio-     -    n: o 13, R yö m ä n y m.: Ehdotus laiksi rikos-
51864:     päiväjärjestyksen muuttamisesta. Liitteet ! 12.           lain 16 luvun 24 § :n kumoamisesta. Liitteet
51865:     s. 9. - Ks. Valtiopäiväjärjestys.                         II,1. s. 63. - Ks. Rikoslaki.
51866: -   n: o 3, ö h m a n i n: Ehdotus laiksi valtiopäivä-   -    n: o 14, Haka 1 a n: Ehdotus laiksi avioliitto-
51867:     järjestyksen 44 §: n muuttamisesta. Liitteet I,3.         lain 10 § :n muuttamisesta. Liitteet II,2. s.
51868:     s. 10 ja 11. - Ks. Valtiopäiväjärjestys.                  64. - Ks. Avioliitto.
51869:                                                          -    n:o 15, Heiton y m.: Ehdotus laiksi kirjan-
51870: -   n: o 4, T i i t u n y m. : Ehdotus laiksi edusta-
51871:                                                              pitolain muuttamisesta. Liitteet II,a. s. 65. -
51872:     janvaaleista annetun lain muuttamisesta. Liit-
51873:                                                              Ks. Kirjanpitolaki.
51874:     teet I,4. s. 12. - Ks. Edustajanvaalit.
51875:                                                          -   n: o 16, Kuu s i s en y m.: Ehdotus laiksi rau-
51876: -   n:o 5, Hetemäen ym.: Ehdotus laiksi lää-                 han turvaamisesta. Liitteet II,4. s. 66. - Ks.
51877:     nien luvusta. Liitteet I,5. s. 13. - Ks. Lääni-          Rauhan turvaaminen.
51878:     jako.                                                -   n:o 17, Niukkasen ym.: Ehdotus laiksi
51879: -   n: o 6, J e r n i n y m.: Ehdotus laiksi läänien         maanhankintalain tai toisen korvauslain nojalla
51880:     luvusta. Liitteet I,s. s. 15 ja 16. - Ks. Lääni-         annetun lainvoiman saaneen päätöksen purka-
51881:     jako.                                                    mista tarkoittavan hakemuksen tekoajasta. Liit-
51882: -   n:o 7, Alangon ym.: Ehdotus laiksi itse-                 teet II,5. s. 68. - Ks. Maanhankintalaki.
51883:     näisyyspäivästä ja vapunpäivästä. Liitteet I,7.      -   n:o 18, Suomisen ym.: Ehdotus laiksi tulo-
51884:     s. 17. - Ks. Itsenäisyyspäivä.                           ja omaisuusverolain 15 § :n muuttamisesta. Liit-
51885: -   n:o 8, Kähösen: Ehdotus laiksi korkeim·                  teet IV,l. s. 79. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
51886:     masta oikeudesta annetun lain muuttamisesta.         -   n:o 19, Haapasen ym.: Ehdotus laiksi
51887:     Liitteet I,s. s. 21. - Ks. Korkein oikeus.               tulo- ja omaisuusverolain 19 §: n muuttamisesta.
51888: -   n:o 9, Järnefeltin ym.: Ehdotus laiksi                   Liitteet IV,2. s. 80. - Ks. Tulo- ja omaisuus-
51889:     viran tai toimen haltijain oikeuksista ja velvol-        vero.
51890:     lisuuksista, kun virka tai toimi lakkautetaan,       -   n:o 20, Mustosen ym.: Ehdotus laiksi
51891:     annetun lain muuttamisesta. Liitteet I,9. s. 22.         tulo- ja omaisuusverolain 28 §: n muuttamisesta.
51892:     - Ks. Virkamiehet.                                       Liitteet IV,3. s. 82. - Ks. Tulo- ja omaisuus-
51893: -   n:o 10, Väyrysen ym.: Ehdotus laiksi vesi-               vero.
51894:     voimalähteiden ja voimalaitosten sekä voimajoh-      -   n:o 21, Niukkasen ym.: Ehdotus laiksi
51895:     tojen omistusoikeuden siirrosta ja pakkolunas-           tulo- ja omaisuusverolain 43 §: n muuttamisesta.
51896:     tuksesta. Liitteet I,1o. s. 24. - Ks. Voimalai-          Liitteet IV,4. s. 83. - Ks. Tulo- ja omaisuus-
51897:     tokset.                                                  vero.
51898: -   n:o 11, Hietasen ym.: Ehdotus laiksi hin-            -   n: o 22, ö s t e n s o n i n y m. : Ehdotus laiksi
51899:     tojen määräämisen perusteista ja hintojen val-           liikevaihtoverolain 4 § :n muuttamisesta. Liit-
51900:     vonnasta. Liitteet I,u. s. 34. - Ks. Hinnat.             teet IV,5. s. 85 ja 86. - Ks. Liikevaihtovero.
51901: 4                                  Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.
51902: 
51903: 
51904: -       n:o 23, Lappi-Seppälän ym.: Ehdotus                  -   n:o 38, Vennamon ym.: Ehdotus laiksi
51905:         laiksi liikevaihtoverolain 4 ,§: n muuttamisesta.        lisäkorvauksen myöntämisestä 13 päivänä elo-
51906:         Liitteet IV,6. s. 87. - Ks. Liikevaihtovero.             kuuta 1942 annetun korvauslain mukaan kor-
51907: -       n: o 24, A i t i o n y m.: Ehdotus laiksi liike-         vausta saaneille. Liitteet IV,21. s. 119. - Ks.
51908:         vaihtoverolain 4 § : n muuttamisesta. Liitteet           Korvauslaki.
51909:         IV,7. s. 88. - Ks. Liikevaihtovero.                  - n: o 39, Luukan: Ehdotus laiksi korvauspidä-
51910:                                                                  tysten vapauttamisesta eräissä tapauksissa. Liit-
51911: -       n: o 25, K o r s b ä c k i n y m.: Ehdotus laiksi
51912:                                                                  teet IV,22. s. 120. - Ks. Korvauspidätykset.
51913:         liikevaihtoverolain 4 § :n muuttamisesta. Liit-
51914:                                                              - n:o 40, Pakkasen ym.: Ehdotus laiksi val
51915:         teet IV,s. s. 90 ja 91. - Ks. Liikevaihtovero.
51916:                                                                  tioneuvoston oikeudesta luovuttaa yleisradiotoi-
51917: -       n: o 26, H e t e m ä e n y m. : Ehdotus laiksi           mintaa varten valtiolle hankittu omaisuus osake-
51918:         liikevaihtoverolain 4 ja 5 §: n muuttamisesta.           yhtiölle annetun lain muuttamisesta. Liitteet
51919:         Liitteet IV,o. s. 92. - Ks. Liikevaihtovero.              IV,23. s. 123. - Ks. Yleisradio.
51920: -       n:o 27, Vennamon ym.: Ehdotus laiksi                 - n:o 41, A. Simosen ym.: Ehdotus asunto-
51921:         asutus- ja syrjäseuduilla sijaitsevien tilojen            tuotantolaiksi. Liitteet IV,24. s. 125. - Ks.
51922:         veronhuojennuksista. Liitteet IV,1o. a. 94. -             Asuntotuotanto.
51923:         Ks. Verotus.                                         - n: o 42, V e n n a m o n y m.: Ehdotus laiksi pe-
51924: -       n:o 28, A. Simosen ym.: Ehdotus laiksi                    rusluoton järjestämisestä teollista pientuotantoa
51925:         asuinrakennusten tuotantoon käytetyistä raken-            varten. Liitteet IV,25. s. 132. - Ks. Pienteolli-
51926:         nustarvikkeista maksetun liikevaihtoveron pa-             suus.
51927:         lauttamisesta. Liitteet IV,u. s. 95. -        Ks.    - n:o 43, Vennamon ym.: Ehdotus laiksi va-
51928:         Liikevaihtovero.                                          rojen varaamisesta vähävaraisilla myönnettäviä
51929:     -    n:o 29, A. Simosen ym.: Ehdotus laiksi                   sähköistämislainoja varten. Liitteet IV,26. s.
51930:          ennakkoperintälain     muuttamisesta.    Liitteet        135. - Ks. Sähkö.
51931:          IV,12. s. 97. -     Ks. Ennakkoperintä.              - n:o 44, Rytkösen ym.: Ehdotus laiksi maa-
51932:     -    n: o 30, Luukan y m.: Ehdotus laiksi eräistä             seudun vähävaraisten talouksien sähköistyksen
51933:          luovutuksista saadun voiton verovapaudesta an-           turvaamiseksi myönnettävistä avustuksista ja
51934:          netun lain muuttamisesta. Liitteet IV, 13. s. 99.         lainoista. Liitteet IV,27. s. 137. - Ks. Sähkö.
51935:          - Ks. Kiinteistöt.                                   - n:o 45, Koiviston y m.: Ehdotus laiksi
51936:     -    n:o 31, Vennamon ym.: Ehdotus laiksi                      kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain
51937:          kiinteän omaisuuden satunnaisen luovutuksen               muuttamisesta. Liitteet IV,2s. s. 139. - Ks.
51938:          tuottaman voiton verottamatta jättämisestä                Kansakoulut.
51939:          eräissä tapauksissa. Liitteet IV,14. s. 102. -       - n: o 46, K u 1 o v a a r a n y m.: Ehdotus laiksi
51940:          Ks. Kiinteistöt.                                          kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain
51941:     -    n:o 32, A. Simosen ym.: Ehdotus laiksi                    muuttamisesta. Liitteet IV,29. s. 141. - Ks.
51942:          upseerien, aliupseerien ja lentomestarien oikeu-          Kansakoulut.
51943:          desta eläkkeeseen. Liitteet IV,15. s. 104. -         - n:o 47, Frimanin ym.: Ehdotus laiksi väli-
51944:          Ks. Eläkkeet.                                             aikaisesta poikkeuksesta kansakoululaitoksen
51945:     -    n:o 33, Innalan ym.: Ehdotus laiksi val-                  kustannuksista annettuun lakiin annetun lain
51946:          tion viran tai toimen haltijain perhe-eläke-              kumoamisesta. Liitteet IV,3o. s. 144. - Ks.
51947:          vakuutuksesta annetun lain muuttamisesta. Liit-           Kansakoulut.
51948:           teet IV,16. s. 107. - Ks. Perhe-eläkevakuutus.       - n: o 48, A. S i m o s e n y m.: Ehdotus laiksi
51949:     -    n:o 34, Järvisen ym.: Ehdotus laiksi val-                 väkijuomayhtiön verottamisesta ja sen vuosi-
51950:           tion viran tai toimen haltijain perhe-eläkeva-           voiton käyttämisestä annetun lain muuttami-
51951:          kuutuksesta annetun lain muuttamisesta. Liit-              sesta. Liitteet VI,1. s. 705. - Ks. Väkijuoma-
51952:           teet IV,17. s. 110. - Ks. Perhe-eläkevakuutus.           yhtiö.
51953:     -     n:o 35, Vennamon ym.: Ehdotus laiksi toi-            - n:o 49, Suomisen ym.: Ehdotus laiksi tu-
51954:           sen korvauslain 9 '§ :n muuttamisesta. Liitteet           berkuloosilain muuttamisesta. Liitteet VI,2. s.
51955:           IV,ts. s. 113. - Ks. Korvauslaki.                         707. - Ks. Sairaalat.
51956:     -     n:o 36, Junnilan ym.: Ehdotus laiksi toi-            - n:o 50, Luukan ym.: Ehdotus laiksi rauma-
51957:           sen korvauslain 22 §: n muuttamisesta. Liitteet           tautien hoitolaitosten valtionavusta. Liitteet
51958:           IV,19. s. 115. - Ks. Korvauslaki.                         VI,3. s. 709. - Ks. Sairaalat.
51959:     -     n:o 37, Vennamon y m.: Ehdotus laiksi toi-           - n:o 51, Ahosen ym.: Ehdotus laiksi kun-
51960:           sen korvauslain 27 §:n muuttamisesta. Liitteet            nallisen vaalilain muuttamisesta. Liitteet VII,1.
51961:           IV,2o. s. 117. - Ks. Korvauslaki.                         s. 727. - Ks. Kunnallisvaalit.
51962:                                     Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.                               5
51963: 
51964: -       n: o 521 S auran y m.: Ehdotus laiksi kun-            -   n:o 66, Sävelän ym.: Ehdotus laiksi maa-
51965:         nallislain 15 § :n muuttamisesta. Liitteet VII,2.         taloustuotannon kannattavuuden turvaamisesta.
51966:         s. 729. - Ks. Kunnallislaki.                              Liitteet IX,1. s. 803. - Ks. Maatalous.
51967: -       n:o 53, Sävelän ym.: Ehdotus laeiksi maa-             -   n:o 67, Meriläisen ym.: Ehdotus laiksi
51968:         laiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnallis-            maataloustuotannon kannattavuuden turvaami-
51969:         hallituksesta kaupungissa annettujen asetusten            sesta. Liitteet IX,2. s. 806. - Ks. Maatalous.
51970:         muuttamisesta. Liitteet VII,3. s. 730. - Ks.          -   n:o 68, Vilhulan ym.: Ehdotus laiksi maa-
51971:         Kunnallisvero.                                            talouden kannattavuuden turvaamisesta. Liit-
51972: -       n:o 54, Tauriaisen ym.: Ehdotus laeiksi                   teet IX,3. s. 809. - Ks. Maatalous.
51973:         maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnal-        -  n:o 69, Korsbäckin ym.: Ehdotus laiksi
51974:         lishallituksesta kaupungissa annettujen asetus-          maataloustuotannon kannattavuuden turvaami-
51975:         ten muuttamisesta. Liitteet VII,4. s. 733. -             sesta. Liitteet IX,4. s. 812. - Ks. Maatalous.
51976:         Ks. Kunnallisvero.                                    - n:o 70, Korsbäckin ym.: Ehdotus laiksi
51977: -       n: o 55, S u o m i s e n y m. : Ehdotus laiksi maa-      kotimaisen siementuotannon edistämisestä vuo-
51978:         laiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuk-         sina 1950-1954 annetun lain 4 §:n muuttami-
51979:         sen muuttamisesta. Liitteet VII,5. s. 736. -             sesta. Liitteet IX,5. s. 816 ja 818. - Ks. Maa-
51980:         Ks. Kunnallisvero.                                       talous.
51981: -       n:o 56, Haapasen ym.: Ehdotus laiksi maa-             - n:o 71, Vennamon ym.: Ehdotus laiksi
51982:         laiskuntain kunnallishallinnosta annetun asetuk-         maanhankintalain 15 ja 73 §: n muuttamisesta.
51983:          sen muuttamisesta. Liitteet VII,6. s. 739. -            Liitteet IX,6, s. 820. - Ks. Maanhankintalaki.
51984:          Ks. Kunnallisvero.                                   - n:o 72, Kosolan ym.: Ehdotus laiksi maan-
51985: -        n:o 57, Suomisen ym.: Ehdotus laiksi maa-               hankintalain 110 '§: n muuttamisesta. Liitteet
51986:          talouskiinteistöstä saatujen tulojen verottami-         IX,7. s. 822. - Ks. Maanhankintalaki.
51987:          sesta kaupungeissa ja kauppaloisaa annetun lain      - n:o 73, Kähösen: Ehdotus laiksi maanhan-
51988:          2 §:n kumoamisesta. Liitteet VII,7. s. 741. -           kintalain 149 § :n muuttamisesta. Liitteet IX,s.
51989:          Ks. Kunnallisvero.                                      s. 824. - Ks. Maanhankintalaki.
51990: -        n:o 58, Tainion ym.: Ehdotus laiksi väes-            - n:o 74, Niukkasen ym.: Ehdotus laiksi
51991:          tönsuojelulain kumoamisesta. Liitteet VII,s. s.         maanhankintalain nojalla perustettavista yhteis-
51992:          742. - Ks. Väestönsuojelu.                              metsistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet
51993: -        n:o 59, Vennamon ym.: Ehdotus laiksi                    IX,9. s. 826. - Ks. Maanhankintalaki.
51994:          syrjäseutujen tieolojen kehittämisestä. Liitteet     - n:o 75, Tainio n y m.: Ehdotus laiksi eräi-
51995:          VII,9. s. 744. - Ks. Maantiet.                          den vuokra-alueiden lunastamisesta. Liitteet
51996:     -    n:o 60, östensonin: Ehdotus laiksi oppi-                IX,to, s. 827. - Ks. Vuokra-alueet.
51997:          velvollisuudesta annetun lain 7 §: n muuttami-       - n:o 76, A. Kinnusen y m.: Ehdotus laiksi
51998:          sesta. Liitteet VIII,t. s. 767 ja 768. - Ks.            maan hankinnasta maan puutteessa oleville.
51999:          Oppivelvollisuus.                                       Liitteet IX,u. s. 829. - Ks. Asutustoiminta.
52000:     -    n:o 61, Malkamäen ym.: Ehdotus laiksi                - n:o 77, Väisäsen ym.: Ehdotus laiksi siir-
52001:          oppivelvollisuudesta annetun lain 8 §: n muut-          toväen ja rintamasotilaiden asuttamisen rahoit-
52002:          tamisesta. Liitteet VIII,2. s. 769. - Ks. Oppi-         tamisesta annetun lain muuttamisesta. Liitteet
52003:          velvollisuus.                                           IX,12. s. 832. - Ks. Asutustoiminta.
52004:     -    n:o 62, Saalastin ym.: Ehdotus laiksi                - n:o 78, Vennamon y m.: Ehdotus laiksi
52005:           oppivelvollisuudesta annetun lain 8 §: n muut-          asutusalueiden kuivatuskanavien kunnostami-
52006:           tamisesta. Liitteet VIII,3. s. 771. - Ks. Oppi-         sesta. Liitteet IX,t3. s. 834. - Ks. Asutustoi-
52007:           velvollisuus.                                          minta.
52008:     -     n:o 63, Niemen ym.: Ehdotus laiksi oppi-             - n:o 79, Vennamon ym.: Ehdotus laiksi va-
52009:           velvollisuuslain 9 §: n muuttamisesta. Liitteet        rojen varaamisesta uudisraivauksista jaettavia
52010:           Vll,4. s. 772. - Ks. Oppivelvollisuus.                 palkkioita varten annetun lain muuttamisesta.
52011:     -     n:o 64, Rantamaan ym.: Ehdotus laiksi                   Liitteet IX,14. s; 835. - Ks. Uudisraivaus.
52012:           oppivelvollisuuslain 10 § :n muuttamisesta. Liit-    - n:o 80, Vennamon ym.: Ehdotus laiksi
52013:           teet VIII,5. s. 773. - Ks. Oppivelvollisuus.           varojen varaamisesta pellon kunnostamisesta
52014:     -     n:o 65, Kalavaisen ym.: Ehdotus laiksi                  jaettavia palkkioita varten. Liitteet IX,t5. s.
52015:           oppivelvollisuudesta annetun lain 7 ja 24 §: n          836. - Ks. Maatalous.
52016:           muuttamisesta. Liitteet VIII,6. s. 775. - Ks.        - n: o 81, I k o s en y m.: Ehdotus laiksi varojen
52017:           Oppivelvollisuus.                                       varaamisesta kivien raivaamisen edistämiseksi
52018: 6                               Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.
52019: 
52020: 
52021:    kiviperäisiltä pelloilta. Liitteet IX,16. s. 838.      -  n:o 96, Kalavaisen ym.: Ehdotus laiksi
52022:    - Ks. Maatalous.                                          työntekijäin vuosilomalain muuttamisesta. Liit-
52023: - n: o 82, A a 1 t o s e n y m.: Ehdotus laiksi maa-         teet X,u. s. 946. - Ks. Loma.
52024:    talouskoneyhtymistä ja niiden valtionavusta.           - n:o 97, Tiekso-Isakssonin ym.: Ehdo-
52025:    Liitteet IX,17. s. 840. - Ks. Maatalous.                  tus laiksi työntekijäin vuosilomalain muuttami-
52026:                                                              sesta. Liitteet X,12. s. 947. - Ks. Loma.
52027: - n: o 83, K ä h ö s e n y m.: Ehdotus laiksi ka-
52028:                                                           - n:o 98, Prunnilan ym.: Ehdotus laiksi
52029:    lastustilojen elinkelpoisuuden parantamisesta.
52030:                                                              yksityisoikeudellisessa työsuhteessa olevien työn-
52031:    Liitteet IX,1s. s. 842. - Ks. Kalastus.
52032:                                                              tekijäin elintason turvaamisesta. Liitteet X,13.
52033: - n:o 84, Hautalan ym.: Ehdotus laiksi                       s. 950. - Ks. Työntekijät.
52034:    Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan peruakuivatusoh-          - n:o 99, Rantamaan ym.: Ehdotus laiksi
52035:    jelman toimeenpanosta ja rahoittamisesta. Liit-           vanhusten toimeentulon turvaamisesta. Liitteet
52036:    teet IX,l9. s. 846. - Ks. Kuivatustyöt.                   X,u. s. 952. - Ks. Vanhukset.
52037: - n: o 85, L a h t e 1 a n y m. : Ehdotus laiksi po-      - n:o 100, Stenbergin ym.: Ehdotus laiksi
52038:    ronhoitoalueella olevien luonnonniittyjen vastike-        vanhuushuoltoeläkkeistä. Liitteet X,l5, s. 954.
52039:    :jl).aan raivauksesta. Liitteet IX,zo. s. 848. -          - Ks. Vanhukset.
52040:    Ks. Luonnonniityt.                                     - n:o 101, A. Simosen ym.: Ehdotus laiksi
52041: - n:o 86, Soinisen ym.: Ehdotus laiksi kan-                  invaliidihuoltolain muuttamisesta. Liitteet X 116.
52042:    saneläkeläin 33 §: n muuttamisesta. Liitteet X,l.         s. 956. - Ks. Invaliidit.
52043:    s. 907. - Ks. Kansaneläkelaki.                         - n:o 102, Heinosen ym.: Ehdotus laiksi in-
52044: - n:o 87, Tuurnan ym.: Ehdotus laiksi kan-                   valiidihuoltolain muuttamisesta. Liitteet X,l T.
52045:    saneläkelain 37 § :n muuttamisesta. Liitteet X,2.          s. 958. - Ks. Invaliidit.
52046:    s. 908. - Ks. Kansaneläkelaki.                         -- n: o 103, ö h m a n i n: Ehdotus laiksi invaliidi-
52047: - n:o 88, Innalan ym.: Ehdotus laiksi kan-                    huoltolain muuttamisesta. Liitteet X,1s. s. 959
52048:     saneläkelain 39 §:n muuttamisesta. Liitteet X,s.          ja 960. - Ks. Invaliidit.
52049:    s-. 909. - Ks. Kansaneläkelaki.                        - n:o 104, Järvisen ym.: Ehdotus laiksi soti-
52050:  - n:o 89, Erkki 1 än ym.: Ehdotus maatalou-                  lasva=alain muuttamisesta. Liitteet X 1 19. s.
52051:     den työaikalaiksi. Liitteet X,4. s. 910. - Ks.            961. - Ks. Sotilasva=a.
52052:     Työaika.                                              - n:o 105, Järvisen ym.: Ehdotus laiksi eräi-
52053: ·- n:o 90, Antikaisen ym.: Ehdotus maa-                       den sodan olosuhteissa kuolleiden henkilöiden
52054:     talouden työaikalaiksi. Liitteet X,5. s. 915. -           omaisten oikeudesta huolto- ja lisähuoltoeläk-
52055:     Ks. Työaika.                                              keeseen sekä työhuoltoon. Liitteet X,2o. s. 965.
52056:  - n: o 91, Aitio n y m.: Ehdotus maatalouden                 - Ks. Sodassa kuolleet.
52057:     työaikalaiksi. Liitteet X,6. s. 920. - Ks. Työ-        - n: o 106, T o r v en y m.: Ehdotus synnytys-
52058:     aika.                                                     lomalaiksi. Liitteet X,21. s. 966. - Ks. Syn-
52059:  - n: o 92, J o k i s e n y m.: Ehdotus merityöaika-          nytysloma.
52060:     laiksi. Liitteet X,7. s. 925. - Ks. Työaika.           - n:o 107, Torven ym.: Ehdotus laiksi syn-
52061:  - n:o 93, Pakkasen ym.: Ehdotus laiksi työ-                  nytyslomakorvauksesta. Liitteet X,zz. s. 971. -
52062:     ajasta metsä- ja uittotöissä. Liitteet X,s. s. 931.       Ks. Synnytysloma.
52063:     - Ks. Työaika.                                         - n: o 108, T o r v en y m.: Ehdotus laiksi lasten-
52064:  - n:o 94, Mustosen ym.: Ehdotus laiksi                       seimien ja lastentarhojen valtionavusta. Liitteet
52065:     metsä- ja uittotyöläisten työajasta. Liitteet X,9.        X,zs. s. 975. - Ks. Lapset.
52066:     s. 936. - Ks. Työaika.                                 - n:o 109, V. Esko 1 an y m.: Ehdotus maaseu-
52067:  - n:o 95, Karvosen ym.: Ehdotus laiksi työ-                  dun asunto-olojen parantamista koskevaksi lain-
52068:     ajasta metsä- ja uittotöissä. Liitteet X,1o. s.           säädännöksi. Liitteet IV,sl. s. 146. -        Ks.
52069:     941. - Ks. Työaika.                                       Asuntotuotanto.
52070: 
52071: 
52072: 
52073: 
52074:                                         Toivomusaloitteet.
52075: -   n:o 1, österholmin ym.: Esityksen anta-                   puolueiden äänimäärää koko maassa. Liitteet
52076:     misesta sellaisesta muutoksesta vaalilakiin, että         I,1s. s. 37 ja 39. - Ks. Edustajanvaalit.
52077:     puolueiden edustajapaikkojen lukumäärä vastaisi       -   n:o 2, österholmin ym.: Eduskunnan
52078:                                  L~ki-,   toivomus- ja rah11.asia-aloitteet 1951.                               7
52079:     vaalikauden pitentämisesta. Liitteet I,14. s. 41           den verovapaudesta tai -alennuksesta. Liitteet
52080:     ja 42. - Ks. Valtiopäiväjärjestys.                         IV,35. s. 156. - Ks. Eläkkeet.
52081: -   n:o 3, Borg-Sundmanin: Edustajanvaalien                -   n:o 19, Innal~n ym.: Esityksen antamisesta
52082:     toimittamiaajan muuttamisesta. Liitteet I,t5. s.           eläkkeensaajien veronhelpotoksista tulo- ja omai-
52083:     43. - Ks. Edustajanvaalit.                                 suusverotuksessa. Liitteet IV,36. s. 157. - Ks.
52084: -   n:o 4, österholmin ym.: Edustajanvaalien                   Eläkkeet.
52085:     toimittamiaajan muuttamisesta. Liitteet I,16.          -   n:o 20, Kujalan ym.: Vähävaraisten van-
52086:     s. 44 ja 46. - Ks. Edustajanvaalit.                        husten eläke- ym. tulojen verovapaudesta. Liit-
52087: -   n:o 5, Järnefeltin ym.: Työministeriön                     teet IV,37. s. 158. - Ks. Eläkkeet.
52088:     perustamisesta. Liitteet !,17. s. 48. - Ks. Työ-       -   n:o 21, K ui t t i sen: Pientuloisten eläkkeen-
52089:     ministeriö.                                                saajien vapauttamisesta kunnan- ja valtion-
52090: -   n:o 6, Ryömän ym.: Toimenpiteistä rauhan-                  veroista. Liitteet IV,38. s. 159. - Ks. Eläkkeet.
52091:     sopimusta tai hallitusmuotoa loukkaavien sään-         -   n:o 22, Borg-Sundmanin: Vanhempiaan
52092:     nösten poistamiseksi lainsäädännöstämme. Liit-             ja työkyvyttömiä omaisiaan elättävien verotuk·
52093:     teet I,1s. s. 49. - Ks. Rauhansopimuksen louk-             sen lieventämisestä. Liitteet IV,so. s. 160. -
52094:     kaus.                                                      Ks. Verotus.
52095: -   n:o 7, Rosenbergin ym.: Kansalaisten ro-               -   n: o 23, N e v a 1 a i s e n y m.: Ansiotyön ohella
52096:     dun ja kansallisuuden suojasta. Liitteet I,to.             opiskelevien oikeudesta vähentää opiskelukustan-
52097:     s. 50 ja 52. - Ks. Rotu.                                   nukset verotettavasta tulosta. Liitteet IV,4o. s.
52098: -   n:o 8, Lukkarisen ym.: Huoneenvuokra·                      161. - Ks. Verotus.
52099:     säännöstelystä annetun lain muuttamisesta siten,       -   n:o 24, Hallbergin ym.: Opiskelijain an-
52100:     että häätöä ei voida toimeenpanna uutta asun-              siotyöstä saamien tulojen verovapaudesta. Liit-
52101:     toa osoittamatta. Liitteet I,2o. s. 54. - Ks.              teet IV,41. s. 162. - Ks. Verotus.
52102:     Vuokrasäännöstely.                                    -    n: o 25, R y t i n gin y m.: Oikeudesta kohtuul-
52103: -   n:o 9, Stenbergin ym.: Huoneenvuokrien                     lisen vähennyksen tekemiseen vakinaisen asuin-
52104:     säännöstelyä koskevien säädösten muuttamisesta.            paikan ulkopuolella suoritetuista kausiluontoi-
52105:     Liitteet I,21. s. 55. - Ks. Vuokrasäännöstely.             sista töistä saaduista tuloista valtion- ja kun·
52106: -   n:o 10, Karja 1 a i sen: Toimenpiteistä Kai-               nallisverotuksessa. Liitteet IV,42. s. 163. - Ks.
52107:     nuun läänin perustamiseksi. Liitteet I,22. s. 57.          Verotus.
52108:     - Ks. Läänijako.                                       -   n:o 26, Ahmavaaran ym.: Vapauden me-
52109: -   n:o 11, Kalavaisen ym.: Toimenpiteistä                     netyksestä myönnettyjen korvausten verovapau-
52110:     oikeudenkäyntikustannusten vähentämiseksi. Liit-           desta. Liitteet IV,43. s. 164. - Ks. Verotus.
52111:     teet II,6. s. 70. - Ks. Oikeudenkäynti.                -   n:o 27, Kulovaaran ym.: Vakuutusmak-
52112: -   n:o 12, Kytän ym.: Ylioikeuksien ja asian-                 san poistamisesta perhe-eläkevakuutuslaista. Liit-
52113:     osaisten välisen postinkäytön laajentamisesta.             teet IV,44. s. 165. - Ks. Perhe-eläkevakuutus.
52114:     Liitteet II, 7. s. 71. - Ks. Postinkäyttö.             -   n:o 28, Borg-Sundmanin: Perhe-eläke·
52115: -   n:o 13, Lappi-Seppälän: Toimenpiteistä                     vakuutuksen muuttamisesta vapaaehtoiseksi yksi-
52116:     rikollisten rangaistusten koventamiseksi ja ran-           näisten ja leskien osalta. Liitteet IV,45. s. 166.
52117:     kaisomenetelmien tarkistamiseksi. Liitteet II,s.           - Ks. Perhe-eläkevakuutus.
52118:     s. 72. - Ks. Rangaistukset.                           -    n:o 29, Seppälän ym.: Perhe-eläkevakuu-
52119: -   n: o 14, Tainio n y m.: Määräaikana maksa-                 tuslain mukaisen eläkkeen myöntämisestä yli·
52120:      matta jätettyjen työpalkkojen saannin turvaa-             määräisen eläkkeen saajille. Liitteet IV,46. s.
52121:      misesta. Liitteet II,9. s. 73. - Ks. Työpaikat.           167. - Ks. Perhe-eläkevakuutus.
52122: -    n: o 15, K a i t i 1 a n y m.: Toimenpiteistä val-    -   n:o 30, Jussilan ym.: Kalastusvälineiden
52123:      tiontalouden tarkastuksen tehostamiseksi. Liit-           valmistuksessa tarvittavan langan verotuksen
52124:      teet IV,32. s. 152. - Ks. Valtiontalous.                  lieventämisestä. Liitteet IV,47. s. 168. - Ks.
52125: -    n:o 16, Innalan ym.: Tulo- ja omaisuus-                   Liikevaihtovero.
52126:      verolain veroluokittelun muuttamisesta. Liitteet      -   n:o 31, Lampisen ym.: Sokerin vapautta-
52127:      IV,33. s. 153. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.               misesta liikevaihtoverosta. Liitteet IV,4s. s. 168.
52128: -    n:o 17, Borg-Sundmanin ym.: Tulo- ja                      - Ks. Liikevaihtovero.
52129:      omaisuusverolain veroluokittelun muuttamisesta.       -   n:o 32, Suomisen ym.: Asuntorakennustoi-
52130:      Liitteet IV,34. s. 155. - Ks. Tulo- ja omaisuus-          mintaan käytettävien rakennustarvikkeiden va-
52131:      vero.                                                     pauttamisesta liikevaihtoverosta. Liitteet IV,49.
52132: -    n:o 18, Borg-Sundmanin ym.: Eläkkei-                      s. 170. - Ks. Liikevaihtovero.
52133: 8                             Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.
52134: 
52135: 
52136: - n:o 33, Tenhiälän ym.: Asuntorakennuk-                   den metsätuhojen ym. vahinkojen korvaamisesta.
52137:   siin käytettävien tarvikkeiden vapauttamisesta           Liitteet IV,62. s. 184. - Ks. Korvaus.
52138:   liikevaihtoverosta. Liitteet IV,5o. s. 171. - Ks.    -   n:o 46, Huttusen ym.: Korvauksen suorit-
52139:   Liikevaihtovero.                                         tamisesta välirauhan- ja rauhansopimuksen joh-
52140: - n: o 34, H e t e m ä e n y m. : Tehdasvalmisteis-        dosta vakinaisesta palveluksesta vapautetuilla
52141:   ten puutalojen vapauttamisesta osittain liike-           upseereille. Liitteet IV,63. s. 185. - Ks. Kor-
52142:   vaihtoverosta. Liitteet IV,51. s. 172. -       Ks.       vaus.
52143:   Liikevaihtovero.                                     -   n:o 47, Hallbergin ym.: Eräiden Suomen
52144: - n:o 35, Häppölän ym.: Liikevaihtoveron                   ja Neuvostoliiton uuden rajan rajaseutuväes·
52145:   poistamisesta maaseudun tiiliteollisuudelta ja           tölle aiheuttamien tappioiden korvaamisesta.
52146:   niiltä maaseudun yrityksiltä, joilla on enintään         Liitteet IV,64. s. 186. - Ks. Korvaus.
52147:   kolme palkattua työntekijää. Liitteet IV,52. s.
52148:                                                        -   n:o 48, Murron ym.: Kuntien vapauttami-
52149:    173. - Ks. Liikevaihtovero.
52150:                                                            sesta työttömyystöistä aiheutuvista kustannuk-
52151: - n: o 36, T o r v en y m.: Esityksen antamisesta
52152:                                                            sista. Liitteet IV,65. s. 187. - Ks. Työttömyys.
52153:   liikevaihtoveron perimisestä vain ylellisyystar-
52154:   vikkeista ja -palveluksista. Liitteet IV,53. s.      -   n:o 49, Soinisen ym.: Erityisen rahaston
52155:   174. - Ks. Liikevaihtovero.                              perustamisesta luotonantoa varten maalaiskun-
52156: - n:o 37, Koiviston ym.: Uuden korvauksen-                 nille. Liitteet IV,66. s. 188. - Ks. Kunnat.
52157:   hakuajan myöntämisestä eräille vuoden 1942 kor-      -   n:o 50, Nikkolan ym.: Valtion takuun
52158:   vauslain mukaan korvaukseen oikeutetuille. Liit-         myöntämisestä käsi- ja pienteollisuuden tuke·
52159:    teet IV,54. s. 176. - Ks. Korvauslaki.                  miseksi. Liitteet IV,67. s. 190. - Ks. Käsi-
52160: - n:o 38, Tenhi.älän ym.: Säästäjiä kohdan-                teollisuus.
52161:   neiden menetysten johdosta toimeentulomahdol-        -   n:o 51, Vilhulan ym.: Toimenpiteistä
52162:   lisuutensa menettäneiden henkilöiden toimeentu-          polttoturpeen tuotannon laajentamiseksi ja sen
52163:   lon turvaamisesta. Liitteet IV,55. s. 177. - Ks.         käytön tehostamiseksi. Liitteet IV,6s. s. 191. -
52164:    Säästäjät.                                              Ks. Polttoturve.
52165: - n: o 39, I n n a 1 a n y m.: Työlainsäädännön        -   n: o 52, K o s o 1 a n y m.: Toimenpiteistä polt-
52166:   säännöksiä vastaavan korvauksen suorittamisesta          toturvetuotannon edistämiseksi Liitteet IV,69.
52167:   valtion viran ja toimen haitijoille ylityöstä.           s. 193. - Ks. Polttoturve.
52168:    Liitteet IV,56. s. 178. - Ks. Virkamiehet.          -   n:o 53, Saalastin ym.: Valtiolainan hank-
52169: - n:o 40, Borg-Sundmanin ym.: Virantoi-                    kimisesta Pohjois-Suomen talouselämän kehittä-
52170:   mituksessa tapahtuneen väkivallanteon johdosta           mistä varten. Liitteet IV,70. s. 194. - Ks.
52171:   henkensä menettäneiden virkamiesten perheiden            Valtiolaina.
52172:   toimeentulon turvaamisesta. Liitteet IV,57. s.       -   n: o 54, H ä iki ö n y m.: Puunjalostusteollisuu-
52173:   179. - Ks. Virkamiehet.                                  den kehittämisestä Oulunjokilaaksossa. Liitteet
52174: - n:o 41, Rausteen ym.: Muuttokustannusten                 IV,n. s. 195. - Ks. Puunjalostusteollisuus.
52175:   korvaamisesta valtion viran tai toimen haiti-        -   n:o 55, A. Wirtasen ym.: Valtion Helsin-
52176:    joille. Liitteet IV,5s. s. 180. -     Ks. Virka-        gin kaupungin saaristovyöhykkeellä omistamien
52177:   miehet.                                                  alueiden luovuttamisesta kaupungin sosiaalisiin
52178: - n: o 42, J ä r n e f e 1 t i n y m.: Kassaerehdys-       ja yleishyödyllisiin tarpeisiin. Liitteet IV,72.
52179:   rahojen käytäntöön ottamisesta valtion viras-            s. 196 ja 198. - Ks. Helsingin saaristo.
52180:   toissa ja laitoksissa. Liitteet IV,59. s. 181. -     -   n:o 56, Heiton ym.: Toimenpiteistä raha-
52181:   Ks. Virkamiehet.                                         laitosten valvonnan yhdenmukaistamiseksi. Liit-
52182: - n: o 43, P o h j a 1 a n y m.: Toimenpiteistä val-       teet V,l. s. 699. - Ks. Rahalaitokset.
52183:   tion tilapäisten vakinaisluontoisten viran- tai      -   n: o 57, K ä k e 1 ä n y m.: Lääketeollisuuslaitos-
52184:   toimenhaltijain tointen vakinaistamiseksi. Liit-         ten saattamisesta valtion omistukseen. Liitteet
52185:   teet IV,so. s. 182. - Ks. Virkamiehet.                   VI,4. s. 711. - Ks. Lääketehtaat.
52186: - n:o 44, Lindqvistin ym.: Esityksen anta-             -   n:o 58, Raunion ym.: Valtion kustantaman
52187:   misesta lisäkorvausten maksamisesta rahanarvon           kansan terveyspalvelun aikaansaamisesta. Liit-
52188:   alenemista vastaavassa määrässä talvisodan joh-          teet VI,5. s. 712. - Ks. Sairaalat.
52189:   dosta menetyksiä kärsineille. Liitteet IV,61. s.     -   n:o 59, Ryömän ym.: Maksuttoman lääkä-
52190:   183. - Ks. Korvaus.                                      rin- ja sairaalahoidon järjestämisestä. Liitteet
52191: - n: o 45, L a h t e 1 a n y m.: Sotatoimialueilla         VI,s. s. 714. - Ks. Sairaalat.
52192:   yksityisten tilojen ja asutustilojen maille puo-     -   n:o 60, Sten b e r gin ym.: Maksuttoman
52193:   lustuslinjoja ja -laitteita tehtäessä aiheutunei-        lääkärinhoidon järjestämisestä kouluikäisiä nuo-
52194:                                       Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.
52195: 
52196:         remmille lapsille. Liitteet IV,7. s. 715. - Ks.        -  n:o 75, Puumalaisen ym.: Tukitoimenpi--
52197:         Sairaalat.                                                teistä kunnalliskotien rakentamiseksi. Liitteet
52198: -       n:o 611 Lars on i n: Mielisairaiden hoitokus-             VII119. s. 756. - Ks. Kunnalliskodit.
52199:         tannusten siirtämisestä kokonaan valtiolle. Liit-      - n:o 76, Myllymäen ym.: Kunnallisten hau-
52200:         teet VI,s. s. 716 ja 717. - Ks. Sairaalat.                tausmaiden perustamisesta. Liitteet VII120. Sr
52201: -       n: o 621 P u u m a 1 a i s en y m.: Hoitoloiden jär-      757. - Ks. Hautausmaat.
52202:         jestämisestä kunnalliskoteihin sijoitetuille kaa-      - n: o 77, Niemen y m.: Kirkonpalvelijain ja.
52203:         tumatautisille ja mielisairaille. Liitteet VI19. s.       diakonissain palkkauksen ja eläkkeiden lainsää-
52204:         718. - Ks. Sairaalat.                                     dännöllisestä järjestämisesta. Liitteet VIII,21.
52205:                                                                   s. 759. - Ks. Eläkkeet.
52206: -       n:o 63, E. Nurmisen ym.: Toimenpiteistä
52207:                                                                - n:o 78 1 Puu m a 1 a i sen: Toimenpiteistä Lau-
52208:         irtohampaiden valmistamista koskevien säännös-
52209:                                                                   kaan ja Viitasaaren kihlakuntien nimismiespii-
52210:         ten muuttamiseksi. Liitteet VI,1o. s. 719.- Ks.
52211:                                                                   rien uudelleen järjestämiseksi. Liitteet VII1 22.-
52212:         Irtohampaat.
52213:                                                                   s. 760. - Ks. Nimismiespiirit.
52214: -       n: o 64, I n n a 1 a n y m.: Esityksen antamisesta     - n:o 79, Riihimäen ym.: Esityksen antami-
52215:         valtion viran ja toimen haltijain työpaikkaolojen         sesta kunnan- ja kyläteiden valtion hoitoon otta-
52216:         järjestämiseksi. Liitteet VI,n. s. 721. - Ks.             misesta. Liitteet VII1 23. s. 761. - Ks. Maan--
52217:         Virkamiehet.                                              tiet.
52218: -       n:o 65, Sävelän ym.: Syrjäseutujen vähä-               - n:o 80, Lappi-Seppälän ym.: Helsingin-
52219:         varaisten karjanomistajien eläinlääkärin matka-           ulosmenoteiden liikenneturvallisuuden paranta-
52220:         kulujen korvaamisesta. Liitteet VI,12. s. 722.            misesta. Liitteet VII,24. s. 762. - Ks. Maan·
52221:         - Ks. Eläinlääkintä.                                      tiet.
52222: -       n:o 66, Öhmanin ym.: Kunnallisen vaali-                - n:o 81, Salmela-Järvisen ym.: Virus--
52223:         lain muuttamisesta. Liitteet VII,1o. s. 745 ja            opin professorinviran perustamisesta Helsingin.
52224:          746. - Ks. Kunnallisvaalit.                              yliopistoon. Liitteet VIII1 7. s. 777. - Ks. Yli--
52225: -       n:o 67, Haapasen ym.: Maalaiskuntien kun-                 opisto.
52226:         nallisverotuksesta annetun asetuksen metsätulo-        - n:o 821 Tiekso-Isakssonin ym.: Halpa-
52227:          jen verotusta koskevien säännösten muuttami-             vuokraisten asuntojen turvaamisesta vähävarai-
52228:         sesta. Liitteet VII,n. s. 747. - Ks. Kunnallis-           sille korkeakouluopiskelijoille. Liitteet VIII,s.
52229:         vaalit.                                                   s. 779. - Ks. Korkeakoulut.
52230: -        n:o 68 1 Haapa s a 1 on y m.: Vuokratonttien          - n:o 831 Nevalaisen ym.: Koulunuudistuk-
52231:          lunastamisesta itsenäisiksi. Liitteet VII,12. s.         sen toimeenpanemisesta. Liitteet VIII1 9. s. 780.
52232:          748. - Ks. Vuokra-alueet.                                - Ks. Oppikoulut.
52233: -        n:o 69, Riihimäen ym.: Esityksen antami-              - n:o 841 Tenhiälän ym.: Oppikoulujen opet-
52234:          sesta tiheissä asumusryhmissä olevien vuokra-            tajapulan selvittämisesta. Liitteet VIII1 1o. s.,
52235:          alueiden itsenäistämisestä. Liitteet VII1 13. s.          781. - Ks. Oppikoulut.
52236:          749. - Ks. Vuokra-alueet.                             - n:o 85, Hiilelän ym.: Toimenpiteistä oppi-
52237: -        n:o 70, Muikun y m.: Esityksen antamisesta               lasasuntolain ja kouluruokalatoiminnan tarkasta-
52238:          laiksi maan pakkolunastamisesta kaupunkien,              jan viran perustamiseksi kouluhallitukseen. Liit--
52239:          kauppalain ja kuntien sekä rekisteröityjen aat-          teet VIII,n. s. 782. - Ks. Kouluhallitus.
52240:          teellisten yhdistysten ja urheilujärjestöjen tar-     - n: o 861 T o r v en y m.: Toimenpiteistä kansa-
52241:          peisiin. Liitteet VII114. s. 750. - Ks. Pakko-           koululapsille koulussa tai koulutiellä sattuneiden-
52242:          lunastus.                                                 vahinkojen korvaamiseksi. Liitteet VIII,12. Sr
52243:     -    n:o 71 1 Hamaran ym.: Esityksen antami-                   783. - Ks. Kansakoulut.
52244:          sesta maatilojen osittamisrajoituksista. Liitteet     - n: o 871 H. M i et t u sen y m.: Esityksen antami--
52245:          Vll1 15. s. 751. - Ks. Osittamisrajoitukset.             sesta opetuselokuvatoiminnan edistämisestä. Liit-
52246:     -    n: o 721 K. E s k o l a n y m.: Kyläjaoitukseen           teet VIII,13. s. 784. - Ks. Opetuselokuvat.
52247:          tehtävien muutosten helpottamisesta. Liitteet          - n:o 88, Rosenbergin ym.: Toimenpiteist&
52248:          VII 116. s. 753. - Ks. Kyläjaoitus.                       oppikoulun perustamiseksi Espoon pitäjän Lep-
52249:     -    n: o 73, R a p i o n y m.: Manttaalikuntien lak-          pävaaraan. Liitteet VIII,14. s. 785. - Ks. Op-
52250:          kauttamisesta. Liitteet VII,17. s. 754. - Ks.             pikoulut.
52251:           Manttaalikunnat.                                      - n:o 891 Lampisen ym.: Toimenpiteistä Lo-
52252:     -    n:o 74, S ä v e 1 ä n y m.: Manttaalikuntalaitok-         viisan suomenkielisen yhteiskoulun ottamiseksi
52253:           sen tehtävien siirtämisestä kunnille. Liitteet           valtion haltuun. Liitteet VIII,15. s. 786. - Ks.
52254:           VII,1s. s. 755. - Ks. Manttaalikunnat.                   Oppikoulut.
52255: 
52256:                                                                                                                    2:
52257: 10                               Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.
52258: 
52259: -     n:o 90, Kaarnan ym.: Parikkalan yhteis-                  kaan myytäessä saadun ylihinnan suoritta.mi-
52260:       koulun ottamisesta valtion haltuun. Liitteet             sesta maanluovuttajille tai heidän oikeudenomis-
52261:       VIII,l6. s. 788. - Ks. Oppikoulut.                       tajilleen. Liitteet IX,26. s. 858. - Ks. Maan-
52262: -- n: o 91, M ui kun y m.: Määrärahasta Lieksan                hankintalaki.
52263:       yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltuun. Liit-      -   n:o 106, La h te 1 a n y m.: Toimenpiteistä maan
52264:       teet VIII,17. s. 789. - Ks. Oppikoulut.                  hankkimiseksi asutustarkoituksiin rintamamie-
52265: -- n:o 92, La h te 1 a n y m.: Kemijärven keski-               hille sekä sotaleskille ja -orvoille. Liitteet IX,2 7.
52266:       koulun muuttamisesta yliopistoon johtavaksi              s. 857. - Ks. Asutustoiminta.
52267:       kahdeksanluokkaiseksi kouluksi. Liitteet VIII,1s.    -   n:o 107, Koskisen ym.: Eräiden perheellis-
52268:       s. 791. - Ks. Oppikoulut.                                ten rintamasotilaiden maansaantioikeuden järjes-
52269: . - n: o 93, Kai t i 1 a n y m.: Ammattilinjoilla opis-        tämisestä. Liitteet IX,2s. s. 861. - Ks. Asutus-
52270:       kelleiden mahdollisuuksista opintojensa jatkami-         toiminta.
52271:       seen korkeakouluissa. Liitteet VIII,l9. s. 792.      -   n:o 108, N. Kaasalaisen ym.: Toimenpi-
52272:       - Ks. Korkeakoulut.                                      teistä maanhankinta- ja pika-asutustiloille rai-
52273: - n:o 94, Kuittisen ym.: Valtion keskusam-                     vattujen viljelysten tuottokunnon kohottami-
52274:       mattikoulun perustamisesta Imatran kauppa-               seksi. Liitteet IX,29. s. 862. - Ks. Maanhan-
52275:       laan. Liitteet VIII,2o. s. 793. - Ks. Ammatti-           kintalaki.
52276:       koulut.                                              -   n:o 109, Tainio n y m: Toimenpiteistä vuo-
52277: -- n:o 95, Soinisen ym.: Ammattikoulun pe-                     den 1936 asutuslain toimeenpanon jatkamiseksi.
52278:       rustamisesta Polvijärven kuntaan.         Liitteet       Liitteet IX,ao. s. 863. - Ks. Asutustoiminta.
52279:       VIII,21. s. 794. - Ks. Ammattikoulut.                -   n:o 110, Soinisen ym.: Esityksen antami-
52280: -     n:o 96, Brander-Wallinin ym.: Kotita-                    sesta valtion ja puutavarayhtiöiden maiden lu-
52281:       lousopetusasiain keskittämisestä yhdelle ministe-        nastamisesta viljelys- ja asutustarkoituksiin sekä
52282:       riölle. Liitteet VIII,22. s. 795. - Ks. Kotita-          lisämaaksi tonteille. Liitteet IX,a1. s. 864. -
52283:       lous.                                                    Ks. Asutustoiminta.
52284: - n:o 97, Karvikon ym.: Kotitalouden ratio-                -   n: o 111, R o s en b e r gin y m.: Esityksen an-
52285:       nalisoimislautakunnan asettamisesta. Liitteet            tamisesta maareformista elinkelpoisten viljelys-
52286:       VIII,23. s. 796.- Ks. Kotitalous.                        tilojen muodostamiseksi ruotsinkielisissä ja kak-
52287:  - n:o 98, Lappi-Seppälän ym.: Rakennus-                       sikielisissä kunnissa. Liitteet IX,a2. s. 865. -
52288:       alan tietopalvelutoimiston perustamisesta. Liit-         Ks. Asutustoiminta.
52289:       teet VIII,24. s. 797.- Ks. Rakennustoiminta.         -   n: o 112, I k o s en y m.: Rautavaaran pitäjän
52290: -- n: o 99, J. Wirtasen y m.: Puoluepoliittisen                tilattoman väestön asuttamisesta. Liitteet IX,aa.
52291:       ohjelman poistamisesta yleisradiolähetyksistä.           s. 869. - Ks. Asutustoiminta.
52292:       Liitteet VIII,25. s. 798. - Ks. Yleisradio.          -   n:o 113, A. Kinnusen ym.: Esityksen anta-
52293: -- n:o 100, Myllymäen ym.: Maanviljelijäin                     misesta laiksi Kuusamon ja Sallan kuntien
52294:       vapauttamisesta rälssiveron suorittamisesta. Liit-       maanhankintalain muuttamisesta. Liitteet IX,a4.
52295:       teet IX,21. s. 851. - Ks. Rälssivero.                    s. 871. - Ks. Maanhankintalaki.
52296: ··- n: o 101, K y t ä n y m.: Esityksen antamisesta        -   n:o 114, Tainio n y m.: Toimenpiteistä Sal-
52297:       maanhankintalain 110 §: n muuttamisesta. Liit-           lan kunnan alueella maansaantiin oikeutettujen
52298:       tcet IX,22. s. 852. - Ks. Maanhankintalaki.              rintamamiesten asuttamiseksi. Liitteet IX,a5.
52299:  -- n: o 102, V. E s k o 1 a n y. m.: Maanhankinta-            s. 872. - Ks. Asutustoiminta.
52300:       lain lisämaan saantia tarkoittavien hakemusten       -   n:o 115, Koiviston ym.: UudistiJan perus-
52301:       käsittelyä koskevien säännösten muuttamisesta.           tamiapalkkion suorittamisesta eräille maanhan-
52302:       Liitteet IX,23. s. 854. - Ks. Maanhankintalaki.          kintalain mukaan maansaantiin oikeutetuille.
52303: - n:o 103, Köllin ym.: Lisäalueiden lunastami-                 Liitteet IX,36. s. 873. - Ks. Maanhankintalaki.
52304:       scn lopettamisesta maanhankintalain nojalla.         -   n: o 116, P e s s i n y m.: Toimenpiteistä liiken-
52305:       Liitteet IX,24. s. 855. - Ks. Maanhankintalaki.          nekelpoisten teiden rakennuttamiseksi Helsin-
52306:  - n: o 104, K o i v u s e n y m.: Luovutetun maan             gin kaupungin alueelle maanhankintalain mu-
52307:       palauttamista maanluovuttajalle ja korvauksien           kaan muodostetuillle asuma-alueille. Liitteet
52308:       maksamista eräissä tapauksissa maansaajalle              IX,37. s. 874.- Ks. Maanhankintalaki.
52309:       koskevan maanhankintalain määräysten muutta-         -   n:o 117, Koiviston ym.: UudistiJan perus-
52310:       misesta. Liitteet IX,25. s. 857. - Ks. Maan-             tamiapalkkioiden myöntämisestä asutuslain mu-
52311:       hankintalaki.                                            kaan asutettaville maanhankintalaissa säädetty-
52312: _.:__ n:o 105, Heikkilän y m.: Valtion hallintaan              jen periaatteiden mukaan. Liitteet IX,ss. s.
52313:       jääneitä alueita maanhankintalain 110 § :n mu-           875. - Ks. Maanhankintalaki.
52314:                                  Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.                                 11
52315: 
52316: -  n:o 118, Riihimäen ym.: Toimenpiteistä                  -   n:o 132, Rausteen ym.: Vesistöasiain hoi-
52317:    laidunolojen järjestämiseksi. Liitteet IX,39. s.            don keskittämisestä. Liitteet IX,53. s. 894. -
52318:    877. - Ks. Laidun.                                          Ks. Kuivatustyöt.
52319: - n:o 119, Koskisen ym.: Laidunalueista an-                -   n:o 133, Ai tion ym.: Muurlan ja Uskelan pi-
52320:    netun lain 1 § :n muuttamisesta. Liitteet IX,4o.            täjissä olevan Alasjärven vesijättöalueen kui-
52321:    s. 878.- Ks. Laidun.                                        vaamisesta. Liitteet IX,54. s. 895. - Ks. Kui-
52322: - n: o 120, I k o s en y m.: Toimenpiteistä ansio-             vatustyöt.
52323:    työnsaantimahdollisuuksien järjestämiseksi Poh-         -   n:o 134, Heikuran ym.: Pohjois-Satakunnan
52324:    jois- ja Itä-Suomessa oleville, hevosen omista-             vesiperäisten maiden peruakuivatussuunnitelman
52325:    ville pienviljelijöille. Liitteet IX,41. s. 879. -          aikaansaamisesta. Liitteet IX,55. s. 896. - Ks.
52326:    Ks. Ansiotyöt.                                              Kuivatustyöt.
52327: - n: o 121, J. Wirtasen y m.: Toimenpiteistä               -   n:o 135, T. Kinnusen ym.: Toimenpiteistä
52328:    kotimaisen kalajauhoteollisuuden aikaansaami-               Pieksämäen ja Mikkelin välillä olevan suuren
52329:    seksi. Liitteet IX,42. s. 880. - Ks. Kalastus.              suoalueen kuivattamiseksi. Liitteet IX,56. s.
52330: - n:o 122, österholmin ym.: Tuoreen sila-                      898. - Ks. Kuivatustyöt.
52331:    kan ensisijaisen osto-oikeuden myöntämisestä ka-        -   n:o 136, T. Kinnusen ym.: Toimenpiteistä
52332:    lastajaväestön kaupallisille järjestöille. Liitteet         Kyyveden vesistön vedenpinnan alentamiseksi.
52333:    IX,43. s. 881 ja 882. - Ks. Kalastus.                       Liitteet IX,57. s. 899.- Ks. Kuivatustyöt.
52334: - n:o 123, E. Nurmisen ym.: Suunnitelman                   -   n:o 137, Rönkön ym.: Toimenpiteistä Viere-
52335:    laatimisesta pysyväisluontoisten ansiotyömahdol-            män kunnassa olevan Vuoriajoen sekä Iijärven
52336:    lisuuksien varaamiseksi Pohjois-Savon pienvilje-            ja Saariajärven välisen järvialueen perkaami-
52337:    lijäalueiden väestölle. Liitteet IX,44. s. 883. -           seksi. Liitteet IX,58. s. 900. - Ks. Kuivatus-
52338:    Ks. Ansiotyöt.                                              työt.
52339: - n:o 124, Jussi 1 a n y m.: Toimenpiteistä ka-            -   n:o 138, Tainion ym.: Toimenpiteistä Si-
52340:    natalouden alalla olevien epäkohtien poistami-              mon kunnassa olevan Viantienjoen perkaami-
52341:    seksi. Liitteet IX,45. s. 884. - Ks. Maatalous.             seksi. Liitteet IX,59. s. 901. - Ks. Perkaus-
52342:  - n:o 125, K o s o 1 a n y m.: Vedonlyönnistä he-             työt.
52343:    voskilpailuissa annettujen määräysten muutta-           -   n: o 139, Rytkösen y m.: Pölhönjoen perkaa-
52344:    misesta. Liitteet IX,46. s. 885. - Ks. Hevos-               misesta. Liitteet IX,6o. s. 902. - Ks. Perkaus-
52345:    kilpailut.                                                  työt.
52346: - n: o 126, Tainio n y m.: Porojen iho- ja nenä-           -   n:o 140, Aaltosen ym.: Yhtenäisen sosiaali-
52347:    saivartajain tuhoamisaineiden kehittämisestä.               vakuutuksen aikaansaamisesta. Liitteet X 1 24. s.
52348:    Liitteet IX,47. s. 886. - Ks. Poronhoito.                   977. - Ks. Sosiaalivakuutus.
52349:  - n: o 127, K ä h ö s en y m.: Toimenpiteistä Lou-        -   n:o 141, Hakalan ym.: Selvityksen hankki-
52350:    nais- ja Länsi-Suomen katovahinkojen selvittä-              misesta sosiaalipoliittisten etuisuuksien ja rasi-
52351:    miseksi ja katoalueiden viljelijäin taloudellisen           tusten jakaantumisesta eri yhteiskuntaryhmien
52352:     aseman turvaamiseksi. Liitteet IX,48. s. 887. -            ja erilaisten tulonsaajien kesken. Liitteet X,25.
52353:     Ks. Maatalous.                                             s. 978. - Ks. Sosiaalipolitiikka.
52354: - n:o 128, Meriläisen ym.: Viljelyskasvien                 -   n:o 142, Järnefeltin ym.: Työmarkkina-
52355:     koe- ja kasvinjalostusaseman perustamisesta Kai-           laitoksen perustamisesta. Liitteet X 1 26. s. 979.
52356:     nuuseen. Liitteet IX,49. s. 888. - Ks. Maata-              - Ks. Työmarkkinat.
52357:     lous.                                                  -   n:o 143, Antikaisen y m.: Esityksen anta-
52358:  - n:o 129, Niskalan ym.: Emäntäkoulun pe-                     misesta työnsuojeluvalvonnasta. Liitteet X,27. s.
52359:     rustamisesta Alatornion kuntaan. Liitteet IX,50.           980. - Ks. Työnsuojelu.
52360:     s. 889. - Ks. Maatalouskoulut.                         -   n:o 144, Antikaisen ym.: Toimenpiteistä
52361:  - n: o 130, H e i k k i 1 ä n y m.: Puutavarankulje-          teollisuuden maaseudulle sijoittamisen helpotta-
52362:     tusrunkoverkoston aikaansaamisesta kuljetusmah-            miseksi. Liitteet X,2s. s. 981. - Ks. Teollisuus.
52363:     dollisuuksia vailla oleville metsäalueille. Liitteet   -   n:o 145, Turkan ym.: Esityksen antamisesta
52364:     IX,51. s. 890. - Ks. Metsätalous.                          työaikalain 9 § :n muuttamisesta. Liitteet X,29.
52365:  - n:o 131, Korsbäckin ym.: Lainoista ja                       s. 983. - Ks. Työaika.
52366:     avustuksista vedenhankinta- ja viemärilaitteiden       -   n:o 146, Karvosen ym.: Esityksen antami-
52367:     rakentamista varten maalaiskunnissa annetun                sesta vuosilomalaiksi. Liitteet X,so. s. 985. -
52368:     lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta anne-             Ks. Loma.
52369:     tun asetuksen muuttamisesta. Liitteet IX,52. s.        -   n:o 147, Niirasen ym.: Metsä- ja uitto-
52370:     892 ja 893. - Ks. Maatalous.                               töissä olevan työntekijän vuosilomakorvauksen·
52371: 12                                  Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.
52372: 
52373: 
52374:         saantioikeuden laajentamisesta. Liitteet X,st. s.     -   n:o 162, Lindqvistin ym.: Tapaturmava-
52375:         986. - Ks. Loma.                                          kuutettujan ja muiden siviili-invaliidien huollon
52376: -       n: o 148, J u n n i 1 a n y m.: Lapsilisäjärjestel-       järjestämisestä sotilasva=alakia vastaavasti.
52377:         män muuttamisesta. Liitteet X,s2. s. 987.- Ks.            Liitteet X,46. s. 1009. - Ks. Invaliidit.
52378:         Lapsilisät.                                           -   n:o 163, Juntusen ym.: Esityksen antami-
52379:                                                                   sesta siviiliorpojen ja alaikäisten lasten huol-
52380: -       n:o 149, Kytän ym.: Komitean asettamisesta
52381:                                                                   toon sidottujen siviililaskien aseman järjestämi-
52382:         laatimaan ehdotusta uuden eläkelaitosjärjestel-
52383:                                                                   sestä. Liitteet X,47. s. 1010. - Ks. Lesket.
52384:         män luomisesta. Liitteet X,ss. s. 989. - Ks.
52385:                                                               -   n:o 164, Väyrysen ym.: Toimenpiteistä met-
52386:         Eläke.
52387:                                                                   sätyöläisammattikunnan luomiseksi.        Liitteet
52388: -       n:o 150, Tenhiälän ym.: Eläkkeen maksa-                   X,4s. s. 1011. - Ks. Metsätyöläiset.
52389:         misesta kansaneläkelain ulkopuolelle jääneille        -   n:o 165, Muikun ym.: Esityksen antamisesta
52390:         vanhuksille. Liitteet X,s4. s. 990. - Ks. Van-            laiksi metsä- ja uittotyöläisille työnhausta ai-
52391:         hukset.                                                   heutuvien työajan menetys- ja matkakustannus-
52392: -       n:o 151, Soinisen ym.: Kansaneläkelain ul-                ten korvaamisesta. Liitteet X,49. s. 1012.- Ks,
52393:         kopuolelle jääneiden vanhusten saattamisesta              Metsätyöläiset.
52394:         kansaneläkelain piiriin. Liitteet X,s5. s. 991. -     -   n:o 166, Tainion ym.: Metsä- ja uittotyö-
52395:         Ks. Vanhukset.                                            palkkojen korottamisesta elinkustannuksia vas-
52396: -       n: o 152, K u i t t i s e n y m.: Korvauksen suo-         taaviksi. Liitteet X:,5o. s. 1013. - Ks. Metsä-
52397:         rittamisesta eläkelain ulkopuolelle jääneille vähä-       työläiset.
52398:         varaisille vanhuksille. Liitteet X,36. s. 992. -      -   n:o 167, Järnefeltin ym.: Kuntien ja so-
52399:         Ks. Vanhukset.                                            siaalista asuuunontuotantoa edistävien säätiöiden
52400: -       n: o 153, V i r k i n y m.: Kansaneläkelain mu-           ja järjestöjen tukemisesta. Liitteet X,5t. s.
52401:         kaisen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeen                 1014. - Ks. Asuntotuotanto.
52402:         myöntämisestä siirtoväkeen kuuluville vanhuk-         -   n:o 168, Salmela-Järvisen ym.: Naisten
52403:          sille. Liitteet X,37. s. 993. - Ks. Vanhukset.           osapäivätyön järjestämistä koskevan tutkimuk-
52404: -       n:o 154, Nordforsin ym.: Toimenpiteistä                   sen toimittamisesta. Liitteet X:,52. s. 1015. -
52405:         valtion sosiaalisen valistustyön kehittämiseksi ja        Ks. Naisten työ.
52406:          tehostamiseksi. Liitteet X,ss. s. 994 ja 996. -      -   n:o 169, Prunnilan ym.: Työnantajan mak-
52407:          Ks. Sosiaalinen valistustyö.                             suvelvollisuuteen perustuvan pakollisen vakuu-
52408: -       n:o 155, ö s te n s on i n y m.: Leskien talou-           tuksen järjestämisestä työntekijäin työssään tai
52409:          dellisten olojen selvittämisestä. Liitteet X,so.         työmatkalla käyttämille työvaatteille ym. käyt-
52410:          s. 998 ja 999. - Ks. Lesket.                              töesineille koituvan vahingon varalta. Liitteet
52411: -        n:o 156, Wickmanin ym.: Kotien perusta-                   X 153. s. 1016. - Ks. Vakuutus.
52412:          misesta eläkkeellä oleville vanhuksille. Liitteet    -    n:o 170, Niirasen ym.: Metsä- ym. töissä
52413:          X,4o. s. 1000 ja 1002. - Ks. Vanhukset.                  käytettävien hevosten tapaturmavakuutuksesta.
52414: -        n:o 157, Kähösen ym.: Sotainvaliidien täy-                Liitteet X,54. s. 1017. - Ks. Vakuutus.
52415:          dennyakoron korottamisesta. Liitteet X,4t. s.        -    n:o 171, Niirasen ym.: Kotieläimille sat-
52416:          1004. - Ks. Invaliidit.                                   tuneiden vahinkojen korvaamisesta. Liitteet
52417: -        n: o 158, K ä h ö s en y m.: Lisäkorvauksen suo-          X,55. s. 1018. - Ks. Kotieläimet.
52418:          rittamisesta elinkorkonsa kertakaikkisena nosta-     -    n:o 172, Niskalan ym.: Kunnille maantie-
52419:          neille sotavammaisille. Liitteet X,42. s. 1005. -         alueiden lunastamista varten myönnettävän mää-
52420:          Ks. Sotavammaiset.                                        rärahan korottamisesta. Liitteet XII,l. s. 1027.
52421: -        n:o 159, Tenhiälän ym.: Toimenpiteistä                    - Ks. Maantiet.
52422:          ammattikoulutuksen saaneiden sotainvaliidien         -    n:o 173, Sarjalan ym.: Toimenpiteistä Sai-
52423:          asunnonsaannin helpottamiseksi. Liitteet X 143.           maan ja Pielisen vesistöalueitten piirissä tuote-
52424:          s. 1006. - Ks. Invaliidit.                                tun puutavaran kuljetusmahdollisuuksien paran-
52425:     -    n:o 160, Te n h i ä 1 ä n y m.: Toimenpiteistä            tamiseksi. Liitteet XII,2. s. 1028. - Ks. Puu-
52426:          sotainvaliidien työhuoltolain soveltamisajan pi-          tavara.
52427:          tentämiseksi. Liitteet X,44, s. 1007. - Ks. In-      -    n:o 174, Pasasen ym.: Toimenpiteistä val-
52428:          valiidit.                                                 tionrautateiden liikkuvan kaluston hankinnan li-
52429: -        n:o 161, Rantalan ym.: Eräiden invaliidi-                 säämiseksi. Liitteet XII,s. s. 1030. - Ks. Rau-
52430:          lainsäädännön ulkopuolelle jääneiden henkilöiden          tatiet.
52431:          toimeentulon turvaamisesta. Liitteet X 145. s.       -    n:o 175, Honkalan ym.: Kokonaissuunnitel-
52432:          1008. - Ks. Invaliidit.                                   man laatimisesta Lounais-Suomen rautatiever-
52433:                                  Laki·, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.                                13
52434:     koston kehittämistä varten. Liitteet :XII,4. s.            volan maantien siirtämisestä Uudenkylän ase-
52435:     1032. - Ks. Rautatiet.                                     man ja Sitikkalan seisakkeen väliselle osalle.
52436: -   n:o 1761 Riihimäen y m.: Rautatien raken·                  Liitteet :XII,19. s. 1059. - Ks. Maantiet.
52437:     tamisesta Helsingistä Peipohjan ja Kankaan·            -   n: o 191, P e s o s en y m.: Maantien rakentami-
52438:     pään kautta Kauhajoelle. Liitteet :XII,5. s.               sesta Sysmän kirkonkylästä Luhangan kirkon-
52439:     1035. - Ks. Rautatiet.                                     kylään. Liitteet :XII,20. s. 1060. - Ks. Maan-
52440: -   n:o 177, Tuurnan: Rautatien rakentamisesta                 tiet.
52441:     Voikosken asemalta Heinolan kirkonkylän ja             -   n: o 192, P e s o s en y m.: Yhdystien rakentami-
52442:     Sysmän Liikolanlahden kautta Vaajakosken ase-              sesta Sysmän Liikolan maantieltä Luhangan
52443:     malle. Liitteet XII,6. s. 1036. - Ks. Rauta-               Lempääseen. Liitteet XII,21. s. 1061. - Ks.
52444:     tiet.                                                      Maantiet.
52445: -   n:o 178, Pesosen ym.: Rautatien rakenta-               -   n:o 193, Vennamon ym.: Maantien raken-
52446:     misesta Heinolasta Jyväskylän-Pieksämäen ra-               tamisesta Suovanlahdelta Iisvedenpäähän. Liit-
52447:     dalle. Liitteet :XII,7. s. 1037. - Ks. Rautatiet.          teet XII122. s. 1062. - Ks. Maantiet.
52448: -   n:o 179, Haapasalon ym.: Rautatien ra-                 -   n: o 194, P e s o s e n y m.: Maantien rakentami-
52449:     kentamisesta Heinolan kaupungista Paasoon.                 sesta Puukemian tehtailta Leivonmäeltä Jout-
52450:     Liitteet XII,s. s. 1041. - Ks. Rautatiet.                  san-Tammijärven maantielle. Liitteet XII,23.
52451: -   n: o 180, A h o s en y m.: Toimenpiteistä rauta-           s. 1063. - Ks. Maantiet.
52452:     tien ylikäytäväsillan rakentamiseksi Vaajakosken       -   n: o 195, V i 1 h u 1 a n y m.: Suunnitelman ja
52453:     taajaväkisen yhdyskunnan alueelle. Liitteet                kustannusarvion laatimisesta maantien rakenta-
52454:     XII,9. s. 1044. - Ks. Rautatiet.                           miseksi Pihlajaveden pitäjässä Xhtärin pitäjän
52455: -   n: o 1811 K a r j a 1 a i s e n y m. : Tutkimuksen         rajalta Pihlajaveden-Virtain maantielle. Liit-
52456:     toimittamisesta rautatien rakentamiseksi Otan·             teet XII1 24. s. 1064. - Ks. Maantiet.
52457:     mäestä Lapin asemalle. Liitteet :XII,10. s. 1045.      -   n:o 196, Koivusen ym.: Maantien rakenta-
52458:     - Ks. Rautatiet.                                           misesta Pililajaveden-Virtain maantiestä Pih-
52459:                                                                lajaveden-Vaikeajärven kylätiehen.          Liitteet
52460: -   n: o 182, K a 11 i o k o s k e n y m.: Rautatien ra-       XII,25. s. 1065. - Ks. Maantiet.
52461:     kentamisesta Kokkolasta Saarijärvelle. Liitteet        -   n: o 197, Ahosen y m.: Maantien rakentami-
52462:     XII,u. s. 1046. - Ks. Rautatiet.                           sesta Kanavuorelta Leppälahden kautta Keikka·
52463: -   n:o 183, N. Nurmisen ym.: Rautatiesuun·                    mäkeen. Liitteet :XII1 26. s. 1066. - Ks. Maan-
52464:     nan Eskola-Hinlangan satama koneellisesta tut-             tiet.
52465:     kimuksesta. Liitteet XII,12. s. 1048. - Ks.            -   n:o 198, Paloveden ym.: Maantien raken-
52466:     Rautatiet.                                                 tamisesta Haapamäen-Ruoveden maantieltä Yl-
52467: -   n: o 1841 Niirasen y m.: Rautatien rakenta-                tiän rautatieseisakkeelle. Liitteet XII,2 7. s.
52468:     misesta OutokUlllmusta J uankoskelle. Liitteet             1067.- Ks. Maantiet.
52469:      XII113. s. 1050. - Ks. Rautatiet.                     -   n:o 199, Paloveden ym.: Maantien raken·
52470: -   n:o 185, Kaupin ym.: Lisätutkimusten suo-                  tamisesta Karstulan-Kivijärven mantieltä Kan·
52471:      rittamisesta Haapajärven ja Oulun-Vaalan ra-              nonsahalle. Liitteet :XII,2s. s. 1068. - Ks.
52472:     dan välisellä rautatiesuunnalla. Liitteet XII1 14.         Maantiet.
52473:     s. 1051. - Ks. Rautatiet.                              -   n:o 200, Rytkösen ym.: Maantien rakenta-
52474: -    n: o 1861 K a n n i s t on: Oulun-Taivalkosken            misesta Teekkarista Pihlajamäen kautta Löytö-
52475:     -Kuusamon rautatien rakentamisesta. Liitteet               harjuun. Liitteet :XII,29. s. 1069. - Ks. Maan·
52476:      XII115. s. 1052. - Ks. Rautatiet.                         tiet.
52477: -   n:o 187, Lahtelan ym.: Toimenpiteistä tiet-            -   n: o 201, R ö n k ö n y m.: Maantien rakentami-
52478:     tömien alueiden maanteiden rakentamiseksi. Liit-           sesta Kotalahdesta Siikajärven seudulle Ylä-Sa-
52479:      teet XII,16. s. 1053. - Ks. Maantiet.                     vossa. Liitteet XII,so. s. 1070. - Ks. Maan-
52480: -   n:o 188, Nederström-Lundenin ym.:                          tiet.
52481:      Maantien rakentamisesta Salon kauppalasta Per-        -   n:o 202, Pasasen y m.: Maantien rakenta-
52482:      niöön Mathildedahlin tehtaalle ja Kemiön Ström-           misesta Juvan pitäjän Kaskiin kylästä Auvilan
52483:      maan. Liitteet XII,n. s. 1054. - Ks. Maan·                kylän kautta Vuorilahden tienhaaraan. Liitteet
52484:      tiet.                                                     :XII1 31. s. 1071. - Ks. Maantiet.
52485: -    n:o 189, Rollstenin ym.: Maantien raken-              -   n: o 203, M i i k i n y m. : Maantien rakentami-
52486:      tamisesta Vretankylästä Pungbölenkylään Ke-               sesta Puumalan salmelta Luukkolan, Kekäleen-
52487:      miön kunnassa. Liitteet XII,1s. s. 1055 ja 1057.          mäen ym. kylien kautta Ruokolahdella olevalle
52488:     - Ks. Maantiet.                                            valtion tielle. Liitteet :XII1 32. s. 1072. - Ks.
52489: -    n:o 1901 Lindqvistin ym.: Lahden-Kou·                     Maantiet.
52490:     14                               Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.
52491: 
52492:     -     n: o 204, T. K i n n u s en y m.: Maantien ra-          -    n:o 217, Niirasen ym.: Yhdystien raken-
52493:           kentamisesta Pieksämäen-Kangasniemen maan-                   tamisesta Kaavin-Sivakan maantieltä Mänty-
52494:           tieltä Kyyveden asutusalueen halki Vuojalahden               järven kautta Losomäkeen. Liitteet XII,46. s.
52495:           -Luusniemen tielle. Liitteet XII,ss. s. 1073. -              1087. - Ks. Maantiet.
52496:           Ks. Maantiet.                                           -    n:o 218, Soinisen ym.: Polvijärven-Kuo-
52497:     -     n:o 205, T. Kinnusen ym.: Tutkimuksen                        revaaran maantien ottamisesta valtion hoitoon.
52498:           toimittamisesta maantien rakentamiseksi Piek-                Liitteet XII,47. s. 1088. - Ks. Maantiet.
52499:           sämäen-Hankasalmen maantieltä Vanajan ky-
52500:                                                                   -    n: o 219, R ö n k ö n y m.: Maantien rakentami-
52501:           lätien kautta Rautala=in-Hankasalmen maan-
52502:                                                                        sesta Varpaisjärven Matomäestä Sonkajärven
52503:           tielle. Liitteet XII,s4. s. 1074. - Ks. Maan-
52504:                                                                        Vehmasmäkeen. Liitteet XII,4s. s. 1089. - Ks.
52505:           tiet.
52506:                                                                        Maantiet.
52507: -         n:o 206, Järvisen y m.: Maantien raken-
52508:           tamisesta Jurvan kunnan Tainuskylästä Lai-          -        n:o 220, Paloveden ym.: Maantien raken~
52509:           hian kunnan Havinnevan asutusalueella. Liitteet              tamisesta Kinnulan kirkonkylästä Pihtiputaan
52510:           XII,s5. s. 1075. - Ks. Maantiet.                             Alvajärven kylään. Liitteet XII,49. s. 1090. -
52511: -         n:o 207, Rytkösen ym.: Maantien raken-                       Ks. Maantiet.
52512:           tamisesta J outenjoelta Kanavansillalle. Liitteet   -        n:o 221, N. Nurmisen ym.: Maantien oi-
52513:           XII,sa. s. 1076. - Ks. Maantiet.                             kaisusta    Kauhavan kirkonkylässä.        Liitteet
52514: -        n:o 208, Rantamaan ym.: Maantien ra-                          XII,5o. s. 1091. - Ks. Maantiet.
52515:          kentamisesta Savonlinnan-Moinsalmen tiellä           -        n:o 222, Ryhdän ym.: Maantien rakentami-
52516:           olevasta Hirvaslahdesta Käärmelahden kohdalle                sesta Inkeeltä Soudunnivaan. Liitteet XII,51.
52517:          Moinsalmen-Pellossalon maantiellä. Liitteet                   s. 1092. - Ks. Maantiet.
52518:          XII,s7. s. 1077. - Ks. Maantiet.                     -        n:o 223, Lahtelan ym.: Maantien raken"
52519: -        n:o 209, Rantamaan ym.: Maantien ra-                          tamisesta Posion-Kuusamon maantieltä Ylikit-
52520:          kentamisesta Puumalan kunnan Kietävälän ky-                   kajärven tukinsiirtolaitteelle. Liitteet XII,52. s.
52521:          lästä Himahuuhan ym. kylien kautta Puuma-                     1093. - Ks. Maantiet.
52522:          lan-Imatran maantielle. Liitteet XII,ss. s.          -        n:o 224, Tauriaisen ym.: Maantien raken-
52523:          1078. - Ks. Maantiet.                                         tamisesta Puolangan kunnan Lylykylästä Suo-
52524: -        n:o 210, Niirasen ym.: Yhdysmaantien                          mussalmen kunnan Pesiönkylään rakennettavalle
52525:          rakentami~esta     Juuan-Säyneisen maantieltä                 rautatielle. Liitteet XII,53. s. 1094. - Ks.
52526:          Nurmeksen-Rautavaaran maantielle. Liitteet                    Maantiet.
52527:          XII,s9. s. 1079. - Ks. Maantiet.                     -        n:o 225, Tauriaisen ym.: Maantien ra-
52528: -        n:o 211, Niirasen: Maantien rakentami-                       kentamisesta Hyrynsalmen Moiaionvaaran tie-
52529:          sesta Joensuun-Savonlinnan maantieltä Joen-                  noilta Suomussalmen Jumaliskylään. Liitteet
52530:          suun-Varkauden maantielle. Liitteet XII,4o.                   XII,54. s. 1095. - Ks. Maantiet.
52531:          s. 1080. - Ks. Maantiet.                             -       n:o 226, Kaupin ym.: Tyrnävän kunnan Yli-
52532: -        n:o 212, Ikosen ym.: Maantien rakentami-                     päähän johtavan tien jatkamisesta Muhoksen-
52533:          sesta Saramon kylätiestä Hiekkalahden-Sivak-                 Veneheiton maantielle. Liitteet XII,55. s. 1096.
52534:          kavaaran maantiehen. Liitteet XII,41. s. 1081.               - Ks. Maantiet.
52535:          - Ks. Maantiet.                                      -       n:o 227, Karja 1 a i sen: Maantien rakenta-
52536: -        n:o 213, Rönkön ym.: Maantien rakentami-                     misesta Kuhmon kunnan Lentiiran kylän Änä-
52537:          sesta Vehmasjärveltä Haajasen salmelle Sonka-                tinniskasta Vartiuskylän Kiimavaaraan. Liit-
52538:          Järven kunnassa. Liitteet XII,42. s. 1082. -                 teet XII,56. s. 1097. - Ks. Maantiet.
52539:         Ks. Maantiet.                                         -       n:o 228, Lahtelan ym.: Simojärven poh-
52540: -       n: o 214, I k o s en y m.: Maantien rakentami-                jois- ja eteläpään välisen maantien rakentami-
52541:         sesta Nurmeksen-Rautavaaran maantieltä Pa-                    sesta Rannan kunnassa. Liitteet XII,57. s. 1098.
52542:         jukoskelle. Liitteet XII,43. s. 1083. - Ks.                   - Ks. Maantiet.
52543:         Maantiet.                                             -       n: o 229, K o i v i s t on: Tutkimuksen toimitta-
52544: -       n:o 215, Väisäsen ym.: Rääkkylän-Oravi-                       misesta maantien rakentamiseksi Kemijoen ete-
52545:         salon-Liperin maantien kuntoon saattamisesta.                 läpuolitae Sierilän ja Pekkalan lossien välille.
52546:         Liitteet XII,44. s. 1084. - Ks. Maantiet.                     Liitteet XII,5s. s. 1099. - Ks. Maantiet.
52547: -       n:o 216, Ikosen ym.: Runkotien rakentami-             -       n:o 230, R ö n k ö n y m.: Maantien rakentami-
52548:         sesta puutavaran kuljetusta varten Pohjois-                   sesta Soinlahdesta Iijärven vesistön itäpuolitae
52549:         Karjalan maanselälle. Liitteet XII,45. s. 1085.               Oulun maantiehen. Liitteet XII,59. s. 1100. -
52550:         - Ks. Maantiet.                                               Ks. Maantiet.
52551:                                  Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.                               15>
52552: -     n:o 231, Lahtelan ym.: Maantien raken-               - n:o 245, Paloveden ym.: Pylkönmäen pitä--
52553:       tamisesta Vian asemalta Vanttausjärvelle. Liit-           jän Paajalan kylätien ottamisesta valtion hoi-
52554:       teet XII,so. s. 1101. - Ks. Maantiet.                     toon. Liitteet XII,74. s. 1118. - Ks. Maantiet.-
52555: -     n:o 232, Lahtelan ym.: Maantien raken-               - n:o 246, Paloveden ym.: Saarijärven Kol-
52556:       tamisesta Sierilän lossilta Rovaniemen-Kemi-              kanlahdesta Pylkönmäelle johtavan paikallistien.
52557:       järven maantiellä olevaan Saarenkylään sekä               ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII,75. s-
52558:       tältä tieltä Nivavaaran ja Vaaran pysäkeille.             1119. - Ks. Maantiet.
52559:       Liitteet XII,s1. s. 1102. - Ks. Maantiet.
52560:                                                           - n:o 247, T. Kinnusen ym.: Pieksämäen,
52561: -     n:o 233, Ryhdän ym.: Maantien rakentami-
52562:                                                                kunnassa olevan Mataramäen kylätien kunnos--
52563:       sesta Pudasjärven Kouvalta Posion Anetjär-
52564:                                                                 tamisesta ja tien jatkamisesta Rautalammin-
52565:       velle. Liitteet XII,62. s. 1103. - Ks. Maan-
52566:                                                                Hankasalmen maantielle. Liitteet XII,76. s-
52567:       tiet.
52568:                                                                1121. - Ks. Maantiet.
52569: -     n:o 234, Lahtelan ym.: Maantien rakenta-
52570:       misesta Kemijärven kunnan Soppelasta saman          -    n:o   248, Rantamaan ym.: Juvan kunnassa.
52571:       kunnan Räisälän kylään. Liitteet XII,63. s.              olevan  Rantuun kylätien ottamisesta valtion hoi-
52572:       1104. - Ks. Maantiet.                                    toon. Liitteet .XII,77. s. 1122. - Ks. Maan-
52573: -    n: o 235, Niska 1 a n y m.: Palojoensuun-Lep-             tiet.
52574:      paJarven maantien rakentamisesta.         Liitteet   - n:o 249, Pasasen ym.: Vanhanmäen, Ukon-
52575:      XII,64. s. 1106. - Ks. Maantiet.                          niemen ja Hokanniemen kyläteiden yhdistämi--
52576: -    n: o 236, Niska 1 a n y m.: Kallon-Kurtakon               sestä ja ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet.
52577:      maantien rakentamisesta. Liitteet .XII,s5. s.             .XII,78. s. 1123. - Ks. Maantiet.
52578:      1107. - Ks. Maantiet.                               - n:o 250, Rantamaan y m.: Pieksuunlah-
52579: -    n:o 237, Lahtelan ym.: Maantien raken·                    den-Kyrsyän-Paatelan tien ottamisesta val--
52580:      tamisesta Javarusvastunn asutusalueen tiestä             tion hoitoon. Liitteet XII,79. s. 1125. - Ks-
52581:      Pelkosenniemen kirkonkylän kohdalle. Liitteet            Maantiet.
52582:      .XII,ss. s. 1108. - Ks. Maantiet.                   - n:o 251, Rantamaan ym.: Juvan kun-
52583: -    n:o 238, La h te 1 an y m.: Maantien rakenta-            nassa olevan Nääringin-Hyötyyn kylätien ot-
52584:      misesta Savukosken kunnan Värriönkylästä sa-             tamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII,so. s.-
52585:      man kunnan Tanhuankylään. Liitteet XII,67.               1126. - Ks. Maantiet.
52586:      s. 1110. - Ks. Maantiet.                            - n:o 252, Rantamaan ym.: Savonlinnan kau-
52587: -    n:o 239, Niskalan ym.: Toimenpiteistä                    pungista Sääruingin kunnan Pesingin kylään;
52588:      Mellakosken-Louej ärven-Muurolan maantien                johtavan tien ottamisesta valtion hoitoon. Liit-
52589:      rakentamiseksi. Liitteet XII,ss. s. 1111. - Ks.          teet XII,s1. s. 1127. - Ks. Maantiet.
52590:      Maantiet.                                           - n:o 253, P a 1 o veden: Kyyjärven pitäjän Oi--
52591: -    n:o 240, Koiviston ym.: Maantien raken-                  karinkylän ja Kivijärven pitäjän Tiironkylän
52592:      tamisesta Kittilän pitäjän Tepaston kylästä              välisen ns. Saunamäen kylätien ottamisesta val-
52593:      Enontekiön kirkolle. Liitteet XII,so. s. 1112. -         tion hoitoon. Liitteet XII,s2. s. 1128. - Ksr
52594:     Ks. Maantiet.                                             Maantiet.
52595: -   n:o 241, Lahtelan ym.: Maantien raken-              - n:o 254, Karja 1 a i sen: Hietaperän-Huu-
52596:     tamisesta Inarin Syysjärveltä Utsjokisuulle.             toniemen kylätien ottamisesta valtion hoitoon.
52597:     Liitteet .XII,70. s. 1113. - Ks. Maantiet.               Liitteet XII,sa. s. 1129. - Ks. Maantiet.
52598: -   n:o 242, Lahtelan ym.: Maantien rakenta-            - n:o 255, A. Kinnusen ym.: Raahen-Ou-
52599:     misesta Utsjoen sillan etelä- ja pohjoispuolella         lun ja Raahen-Vihannin maanteiden välisen
52600:     olevien maanteiden välille ja sieltä Utsjoen kir·        yhdystien valtion haltuun ottamisesta. Liitteet
52601:     kolle. Liitteet XII,71. s. 1115. - Ks. Maan-             XII,s4. s. 1130. - Ks. Maantiet.
52602:     tiet.                                               - n: o 256, S o i n i s en y m.: Toimenpiteistä Kar-
52603: -   n:o 243, Myllymäen ym.: Nokialta Hä-                     jalan tie- ja vesirakennuspiirin alueella olevien
52604:     meenkyröön johtavan Pinsiön kylätien ottami-             siltojen rakentamiseksi ja kunnostamiseksi. Liit-
52605:     sesta valtion hoitoon. Liitteet XII,72. s. 1116.         teet XII,s5. s. 1131. - Ks. Sillat.
52606:     - Ks. Maantiet.                                     - n:o 257, Hykkäälän ym.: Toimenpiteistä
52607: -   n: o 244, S e p i n y m. : Toimenpiteistä Ruove-         sillan rakentamiseksi Kymijoen yli La=in los-
52608:     den kunnassa olevan Pourun kylätien ja sen jat-          sin kohdalle. Liitteet XII,ss. s. 1133. - Ks.
52609:     kona olevan Pihtisalmen kunnantien ottarui-              Sillat.
52610:     seksi valtion haltuun. Liitteet XII,73. s. 1117.    - n:o 258, Junnilan ym.: Hämeenkyrön pi-
52611:     - Ks. Maantiet.                                          täjän Kyröskoskella Pappilanjoen yli johtavan
52612: 16                                 Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.
52613: 
52614:         maantiesillan rakentamisesta Kyröskosken ylä-               johtavan sillan rakentamisesta Karinivaan. Liit-
52615:         puolelle. Liitteet XII,s7. s. 1134. - Ks. Sillat.           teet XII,91. s. 1139. - Ks. Sillat.
52616:                                                             -       n: o 263, T i e k s o-I s a k s s o n i n y m.: Puhe-
52617: -   n:o 259, Rytkösen ym.: Purolanmäen ja
52618:                                                                     linyhteyksien rakentamisesta asutusalueille. Liit-
52619:     Herukkamäen välisen maantiepenkereen korot-
52620:                                                                     teet :XII,92. s. 1140. - Ks. Postilaitos.
52621:     tamisesta. Liitteet XII,ss. s. 1136. - Ks. Sil-
52622:                                                             -       n:o 264, Junnilan ym.: Selvityksen hank-
52623:     lat.
52624:                                                                     kimisesta Merikarvian sataman ja sen ulkosa-
52625: - - n:o 260, Leivosen ym.: Sillan rakentami-                        taman      kehittämismahdollisuuksista.        Liitteet
52626:     sesta Viitasaaren kunnassa Hännilänsalmen los-                  :XII,os. s. 1141. - Ks. Satamat.
52627:     sipaikalle. Liitteet XII,so. s. 1137. - Ks. Sil-        -       n: o 265, H o n k a 1 a n y m.: Esityksen anta-
52628:     lat.                                                            misesta laiksi varojen osoittamisesta puolustus-
52629: - - n: o 261, Aho s en y m.: Maantiesillan raken-                   laitoksen perushankintoihin. Liitteet XI,t. s.
52630:     tamisesta Kivisalmeen Äänekosken kauppalan ja                    1021. - Ks. Puolustuslaitos.
52631:     Äänekosken maalaiskunnan rajalle. Liitteet              -        n: o 266, P a s a s en y m.: Palontorjunnan jär-
52632:     :XII,oo. s. 1138. - Ks. Sillat.                                  jestämisestä puolustusvoimissa. Liitteet XI,2.
52633: - - n:o 262, Tainion ym.: Tengeliönjoen yli                          s. 1022. - Ks. Puolustuslaitos.
52634: 
52635: 
52636: 
52637: 
52638:                                            Rahaasia-aloitteet.
52639:     -n: o 1, S a 1 m i s e n: Määrärahan osoittamiseksi     -       n:o 8, Salmela-Järvisen ym.: Määrä-
52640:      ylitarkastajan palkkaamiseksi valtiontilintarkas-              rahan osoittamisesta huoltohoitajan palkkaami-
52641:      tajain kansliaan. Liitteet IV, 73. s. 203. - Ks.               seksi Helsingin yleisen sairaalan korvaklini-
52642:      Valtiontilintarkastajat.                                       kalle. Liitteet IV,so. s. 211. - Ks. Sairaalat.
52643: - - n:o 2, Salmisen ym.: Määrärahan osoitta-                -       n: o 9, H a k a 1 a n: Määrärahan osoittamisesta
52644:      misesta avustukseksi Pohjoismaiden hallinnolli-                silmäosaston lääkärin viran perustamiseksi Tam-
52645:      sen liiton Suomen osasto r. y:lle kymmenennen                  pereen yleiseen sairaalaan. Liitteet IV,st. s.
52646:      pohjoismaisen hallinnollisen yleiskokouksen jär-               212. - Ks. Sairaalat.
52647:      jestämiseksi Helsingissä. Liitteet IV, 74. s. 204.         -   n:o 10, Huttusen ym.: Määrärahan osoit-
52648:      - Ks. Pohjoismainen hallinnollinen liitto.                     tamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi Kaatuma-
52649: - - n:o 3, Kanniston ym.: Määrärahan osoit-                         tautisten Hoitoyhdistys r. y:lle Vaajasalon-
52650:      tamisesta kihlakunnantuomarien päätoimisten                    Kortejoen hoitolaitosten laajennus- ja peruskor-
52651:      tuomarinapulaisten paikkaamista varten. Liit-                  jaustöitä varten. Liitteet IV,s2. s. 213. - Ks.
52652:       teet IV,75. s. 205. - Ks. Kihlakunnat.                        Sairaalat.
52653: .. - n: o 4, H a k k i 1 a n y m.: Määrärahan osoit-            -   n:o 11, Alangon ym.: Määrärahan osoitta-
52654:      tamisesta valtion sairaaloissa palvelevain apu-                misesta Mäntän kuntainliiton sairaalan loppuun-
52655:      laislääkärien ja amanuenssien palkkausten ko-                  rakentamista varten. Liitteet IV,ss. s. 215. -
52656:       rottamiseksi. Liitteet IV,76. s. 206. - Ks. Sai-              Ks. Sairaalat.
52657:       raalat.                                                   -    n:o 12, Luukan ym.: Määrärahan osoittami-
52658: ---- n:o 5, Raunion ym.: Määrärahan osoittami-                      sesta Reumasäätiön sairaalan kunnossapito- ja
52659:       sesta erään Helsingin yleisen sairaalan koneen-                käyttökustannuksien korvaamista varten. Liit-
52660:       hoitajan viran siirtämiseksi ylempään palkkaus-                teet IV,s4. s. 216. - Ks. Sairaalat.
52661:       luokkaan. Liitteet IV,77. s. 208. - Ks. Sai-              -    n:o 13, V. Simosen ym.: Määrärahan osoit-
52662:       raalat.                                                        tamisesta tutkimuksen suorittamiseksi reumasai-
52663: - - n:o 6, Luostarisen ym.: Määrärahanosoit-                         rauksien levinneisyydestä ja laadusta. Liitteet
52664:       tamisesta kahden uuden apulaislääkärin toimen                  IV,s5. s. 217. - Ks. Sairaalat.
52665:       perustamista varten Helsingin yleisen sairaalan           -    n:o 14, Pohjalan ym.: Määrärahan osoit-
52666:       VI osastolle. Liitteet IV,7s. s. 209. - Ks. Sai-               tamisesta saarnaajien palkkaamiseksi valtion
52667:       raalat.                                                        sairaaloihin. Liitteet IV,s6. s. 219. - Ks. Sai-
52668: .. - n:o 7, Salmela-Järvisen ym.: Määrä-                             raalat.
52669:       rahan osoittamisesta neljän apulaislääkärin               -    n:o 15, Saariahon ym.: Määrärahan osoit-
52670:       palkkaamiseksi Helsingin yleisen sairaalan kor-                tamisesta eräiden virkojen perustamiseksi sisä-
52671:       vaklinikalle. Liitteet IV,79. s. 210. - Ks. Sai-               asiainministeriön    väestönsuoj eluasiainosastoon.
52672:      .J"aalat.                                                       Liitteet IV,s7. s. 220. - Ks. Väestönsuojelu.
52673:                                    Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.                                  17
52674: 
52675: -       n:o 16, Järnefeltin ym.: Määrärahan                      tamisesta rakennusavustuksiksi yksityisille op-
52676:         osoittamisesta virkamiesten palkkaus- ja eläke-          pikouluille. Liitteet IV,101. s. 237. - Ks. Op-
52677:         asiainosaston perustamiseksi valtiovarainminis-          pikoulut.
52678:         teriöön. Liitteet IV,ss. s. 221. - Ks. Valtio-       -   n:o 30, österholmin ym.: Määrärahan
52679:         varainministeriö.                                        osoittamisesta Lovisa gymnasium muusen oppi-
52680: -       n:o 17, Kaitilan ym.: Määrärahan osoit-                  laitoksen ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet
52681:         tamisesta liikeyrityslaskentaa varten. Liitteet          IV,102. s. 238 ja 239. - Ks. Oppikoulut.
52682:         IV,so. s. 223. - Ks. Liikeyrityslaskenta.            -   n:o 31, A. Simosen ym.: Määrärahan osoit-
52683: -       n:o 18, Malkamäen ym.: Korotetun mää-                    tamisesta Tampereelle perustettavaa väliaikaista
52684:         rärahan osoittamisesta ylimääräisten tointen pe-         opettajakorkeakoulua varten. Liitteet IV,103.
52685:         rustamiseen verojen maksuunpanoa ja kantoa               s. 240. - Ks. Opettajakorkeaköulut.
52686:         varten. Liitteet IV,oo. s. 225. - Ks. Verotus.       -   n: o 32, K o i v i s t o n y m. : Määrärahan osoit-
52687: -       n:o 19, Tiekso-Isakssonin ym.: Koro-                     tamisesta väliaikaisen opettajakorkeakoulun pe-
52688:         tetun määrärahan osoittamisesta asevelvollisten          rustamiseksi Rovaniemen kauppalaan. Liitteet
52689:         päivärahan korottamista varten. Liitteet IV,91.          IV,104. s. 242. - Ks. Opettajakorkeakoulut.
52690:         s. 226. - Ks. Puolustuslaitos.                       -   n: o 33, H a m a r a n y m.: Määrärahan osoit-
52691: -       n:o 20, Hakalan ym.: Määrärahan osoitta-                 tamisesta rakennusavustukseksi ja -lainaksi Hel-
52692:         misesta kuuromykkäin matkapapin palkkausta               singin käsityönopettajaopistolle. Liitteet IV,105.
52693:          varten. Liitteet IV,92. s. 227. - Ks. Kuuro-            s. 244. - Ks. Käsityö.
52694:         mykät.                                               -   n: o 34, Koiviston: Määrärahan osoittami-
52695: -       n:o 21, S a 1m i sen: Määrärahan osoittami-              sesta asuntolanhoitajien valmistamista varten
52696:         sesta avustukseksi Suomen Kirkon Seurakunta-             Kemijärven seminaarissa. Liitteet IV,106. s.
52697:          työn Keskusliitolle suomalaisten naisten kes-           245. - Ks. Seminaarit.
52698:         kuudessa Tukholmassa tehtävää sosiaalista työtä      -   n:o 35, Rausteen ym.: Määrärahan osoit-
52699:          varten. Liitteet IV,93. s. 228. - Ks. Sosiaali-         tamisesta Itä-Suomen seminaarin opetustyön
52700:          nen työ.                                                aloittamista varten Joensuussa. Liitteet IV,107.
52701: -        n: o 22, K i 1 p e 1 ä i s e n y m.: Määrärahan         s. 246. - Ks. Seminaarit.
52702:          osoittamisesta Helsingin yliopiston kirjastolle     -   n:o 36, Malkamäen ym.: Määrärahan osoit-
52703:          sanomalehtihakemistotyön aloittamista varten.           tamisesta kunnallisten keskikoulujen perusta-
52704:          Liitteet IV,94. s. 229. - Ks. Yliopisto.                mista varten. Liitteet IV,1os. s. 247. - Ks.
52705: -        n: o 23, E. K i 1 v en y m.: Määrärahan osoit-          Oppikoulut.
52706:          tamisesta Helsingin yliopiston laitoksissa opis-    -   n:o 37, Ryhdän ym.: Määrärahan osoitta-
52707:          kelevilta kannettavien laitosmaksujen poistami-         misesta kunnallisen keskikoulun perustamiseksi
52708:          seksi. Liitteet IV,95. s. 230. - Ks. Yliopisto.         Taivalkoskelle. Liitteet IV,to9. s. 248. - Ks.
52709: -        n:o 24, Niemen ym.: Määrärahan osoittami-               Oppikoulut.
52710:          sesta työväenopistoasiain kouluneuvoksen viran      -   n:o 38, Ta u r i a i sen: Määrärahan osoitta-
52711:          perustamiseksi kouluhallitukseen. Liitteet IV,96.       misesta kunnallisen kokeilukeskikoulun perus-
52712:          s. 231. - Ks. Kouluhallitus.                            tamiseksi Hyrynsalmen kuntaan. Liitteet IV,no.
52713: -        n: o 25, ö s t e r h o 1 m i n y m.: Määrärahan         s. 249. - Ks. Oppikoulut.
52714:          osoittamisesta valtion oppikoulujen rehtorien       -   n:o 39, Soinisen y m.: Määrärahan osoit-
52715:          palkkauksen parantamiseksi. Liitteet IV,97. s.          tamisesta kokeilukeskikoulun perustamiseksi
52716:          232. - Ks. Oppikoulut.                                  Kaavin kunnan kirkonkylään Liitteet IV,111.
52717: -        n: o 26, T o r v e n y m.: Määrärahan osoitta-          s. 250. - Ks. Oppikoulut.
52718:          misesta avustukseksi Oulussa olevan Tuiran yh-      -   n: o 40, M a 1 k a m ä e n y m.: Määrärahan
52719:          teiskoulun rakennushankkeen toteuttamiseksi.            osoittamisesta kurssien ja opintopäivien jär-
52720:          Liitteet IV,98. s. 233. - Ks. Oppikoulut.               jestämiseksi kansakoulunopettajille. Liitteet
52721:     -    n: o 27, Kähösen y m.: Määrärahan osoitta-              IV,112. s. 251. - Ks. Kansakoulut.
52722:          misesta avustukseksi Karjaan suomalaisen yh-        -   n: o 41, H i i 1 e 1 ä n y m.: Määrärahan osoit-
52723:          teiskoulun rakentamista varten. Liitteet IV,99.         tamisesta näkökuulokursseja ja näkökuulo-opet-
52724:           s. 234. - Ks. Oppikoulut.                              tajan paikkaamista varten. Liitteet IV,113. s.
52725:     -     n:o 28, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit-          252. - Ks. Huonokuuloiset.
52726:           tamisesta Kemijärven keskikoulun kouluraken-       -   n: o 42, R y h d ä n y m.: Määrärahan osoitta-
52727:          nuksen laajennustöitä varten. Liitteet IV,too.          misesta avustukseksi Kuusamon kansanopiston
52728:          s. 236. - Ks. Oppikoulut.                               opistorakennuksen rakentamista varten. Liit-
52729:     -     n:o 29, Salmisen ym.: Määrärahan osoit-                teet IV,114. s. 254. - Ks. Kansanopistot.
52730: 
52731:                                                                                                                   3
52732:     l8                              Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.
52733: 
52734: 
52735:     -    n: o 43, K i 1 p e 1 ä i s en y m.: Määrärahan             museolle. Liitteet IV,127. s. 270. - Ks. Mu-
52736:          osoittamisesta muinaistieteelliselle toimikunnalle        seot.
52737:          piirustuskilpailun järjestämiseksi kansallismu-      -     n:o 56, Saariahon ym.: Määrärahan osoit-
52738:          seon lisärakennusta varten. Liitteet IV,115. s.           tamisesta askartelutoiminnan kehittämiseen ja
52739:          25,5. - Ks. Kansallismuseo.                                tukemiseen. Liitteet IV,12s. s. 271. - Ks. As-
52740: -        n:o 44, Kulovaaran ym .. : Määrärahan                     kartelutoiminta.
52741:          osoittamisesta sisätautiopin toisen apulaisyli-      -    n:o 57, Frimanin ym.: Määrärahan osoit-
52742:          lääkärin palkkaamiseksi Turun yliopistoon. Liit-          tamisesta maanmittauskonttorin perustamista
52743:          teet IV,us. s. 257. - Ks. Yliopisto.                      varten Lapin lääniin. Liitteet IV,129. s. 272.
52744:     -    n:o 45, V. Kaasalaisen ym.: Määrära-                      - Ks. Maanmittaus.
52745:          han osoittamisesta Suomalaisen Kirjallisuuden        -    n:o 58, Väänäsen y m.: Määrärahan osoit-
52746:          Seuran toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,117.            tamisesta kodinhoitajakoulujen palkkojen jär-
52747:          s. 258.- Ks. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.             jestelyä varten. Liitteet IV,130. s. 273. - Ks.
52748:     -    n:o 46, Järnefeltin ym.: Määrärahan                       Kodinhoito.
52749:          osoittamisesta avustukseksi Suomen Ylioppilas-       -    n: o 59, H a m a r a n y m.: Määrärahan osoit-
52750:          kuntien Liitolle ammatinvalintaa helpottavien             tamisesta Inarin kotitalouskoulun ottamiseksi
52751:          ohjaus- ja tiedoituskurssien järjestämiseksi kou-         valtion haltuun. Liitteet IV,131. s. 274. - Ks.
52752:          lunuorisolle, joka aikoo jatkaa opintojaan kor-           Kotitalous.
52753:          keakouluissa. Liitteet IV,us. s. 261. - Ks.          -    n: o 60, R y t i n gin y m.: Määrärahan osoitta-
52754:          Ammatinvalinta.                                           misesta Koillis-Pohjanmaan maamieskoulua var-
52755: -        n:o 47, Karvosen y m.: Määrärahan osoit-                  ten. Liitteet IV,132. s. 275. - Ks. Maatalous·
52756:          tamisesta Suomessa vuonna 1952 järjestettävien            koulut.
52757:          shakin kansainkisojen tukemiseksi. Liitteet          -    n:o 61, Saalastin ym.: Määrärahan osoit-
52758:          IV,u9. s. 262. - Ks. Shakki.                              tamisesta Kälviän kiinteän naiskotiteollisuus-
52759: -        n:o 48, Lehtosen ym.: Määrärahan osoit-                   koulun toiminnan alkamista varten. Liitteet
52760:          tamisesta tuomarinvirkaa varten säädetyt opin-            IV,133. s. 276. - Ks. Kotiteollisuus.
52761:          näytteet suorittaneille, päätoimenaan tuomio-        -    n: o 62, S ä v e 1 ä n y m.: Määrärahan osoit-
52762:          kunnan arkistosaa työskenteleville kihlakunnan-           tamisesta avustukseksi Paimion maatalouskerho-
52763:          tuomarin apulaisille. Liitteet IV,120. s. 263. -          neuvojaopiston velkain korkojen maksamista
52764:          Ks. Kihlakunnat.                                          varten. Liitteet IV,134. s. 277. - Ks. Maata-
52765: -        n:o 49, Henrikssonin ym.: Korotetun                       louskoulut.
52766:          määrärahan osoittamisesta avustukseksi Pohjola-      -    n: o 63, K o s o 1 a n y m.: Määrärahan osoitta- ·
52767:          Norden yhdistykselle. Liitteet IV,121. s. 264. -          misesta Ylistaron pitäjässä sijaitsevalle Ruus-
52768:          Ks. Pohjola-Norden.                                      kalan tilalle perustettavan puutarha- ja pien-
52769: -        n:o 50, Nevalaisen ym.: Määrärahan                       viljelijäkoulun palkkauksiin ja ylläpitokustan-
52770:         osoittamisesta Suomen Rauhanpuolustajat r. y:n            nuksiin. Liitteet IV,135. s. 278. - Ks. Maa-
52771:         toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,122. s. 265.           talouskoulut.
52772:         - Ks. Suomen Rauhanpuolustajat.                       -   n: o 64, R a n t a m a a n y m.: Määrärahan
52773: -       n:o 51, H a k k i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-            osoittamisesta erään tilan ostamiseksi Mikkelin
52774:         tamisesta Helsinkiin pystytettävää runoilija              läänin maanviljelyssenraita Itä-Suursavon maa-
52775:         Eino Leinon muistopatsasta varten. Liitteet               mieskoulua varten. Liitteet IV,136. s. 279. -
52776:         IV,123. s. 266. - Ks. Leino.                              Ks. Maatalouskoulut.
52777: -       n:o 52, E. K i 1 v en y m.: Määrärahan osoit-         -   n:o 65, Heikuran ym.: Määrärahan osoit-
52778:         tamisesta avustukseksi Kalevalaseuralle Sam·              tamisesta Porin talouskoulun toiminnan tuke-
52779:         mattiin pystytettävää Elias Lönnrotin muisto-             miseksi. Liitteet IV,137. s. 280. - Ks. Talous-
52780:         patsasta varten. Liitteet IV,124. s. 267. - Ks.           koulut.
52781:         Lönnrot.                                              -   n:o 66, östensonin ym.: Määrärahan osoit-
52782: -       n:o 53, Honkalan ym.: Määrärahan osoit-                   tamisesta opettajattarien palkkaamiseen Abo
52783:         tamisesta Sibelius-viikon järjestämistä varten.           hemslöjds- och handarbetslärarinneinstitut ni-
52784:         Liitteet IV,125. s. 268. - Ks. Sibelius-viikko.           misen opiston käsityönopettajatarosastoon. Liit-
52785: -       n:o 54, Turkan ym.: Määrärahan osoitta·                   teet IV,1ss. s. 282 ja 284. - Ks. Käsityö.
52786:         misesta Oulun kesäyliopiston avustusta varten.        -   n:o 67, Kulovaaran ym.: Määrärahan
52787:         Liitteet IV,126. s. 269. - Ks. Yliopisto.                 osoittamisesta opettaja-asuntolan rakentamiseksi
52788: -       n:o 55, Ahmavaaran ym.: Määrärahan                        Paimion maatalouskerho-opistoon.          Liitteet
52789:         osoittamisesta avustukseksi Pohjois-Pohjanmaan            IV,139. s. 286. - Ks. Maatalouskoulut.
52790:                                  Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.                                    19
52791: -     n:o 68, Kulovaaran ym.: Määrärahan -                        n: o 80, M u i k u n y m.: Korotetun määrämhan
52792:       osoittamisesta sikalan rakentamiseksi Paimion               osoittamisesta maatalouskoneiden tutkimuslaitok-
52793:       ma:atalouskerho-opistolle. Liitteet IV,uo. s. 287.          selle. Liitteet IV,152, s. 303. - Ks. Maata-
52794:       - Ks. Maatalouskoulut.                                      lous.
52795:  - n:o 69, Malkamäen ym.: Määrärahan osoit-                 -     n:o 81, Muikun ym.: Määrärahan osoitta-
52796:       tamisesta Etelä-Hämeen emäntäkoulun raken-                  misesta maanviljelystalouden tutkimuslaitoksen
52797:       tamista varten. Liitteet IV,141. s. 288. - Ks.              toimistotilojen rakentamista varten. Liitteet
52798:       Maatalouskoulut.                                            IV,153. s. 305. - Ks. Maatalous.
52799:  - n:o 70, Heikuran ym.: Määrärahan osoit- -                      n: o 82, J u s s i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta·
52800:       tamisesta rakennusten aikaansaamiseksi Siikais-             misesta Lounais-Suomen kasvinviljelyskoeaseman
52801:       ten pienviljelijäkoululle. Liitteet IV,142. s. 289.         perustamista varten. Liitteet IV,154. s. 306. -
52802:                                                                   Ks. Maatalous.
52803:      - Ks. Maatalouskoulut.
52804:                                                             -     n:o 83, Sepin ym.: Määrärahan osoittami-
52805:  --' n:o 71, Rollstenin ym.: Määrärahan osoit-
52806:                                                                   sesta maanparannusaineiden ajoja varten. Liit-
52807:      tamisesta avustukseksi Abolands Lantmanna-                   teet IV,155. s. 307. - Ks. Maatalous.
52808:      skola nimisen koulun kannatusyhdistykselle kou-
52809:                                                            -      n:o 84, Hei k uran ym.: Määrärahan osoit-
52810:      lun rakentamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin.
52811:                                                                  tamisesta maanparannusavustuksiin maanhan-
52812:      Liitteet IV,143. s. 291 ja 292. - Ks. Maata-                kintalain perusteella maata saaneille. Liitteet
52813:      louskoulut.                                                 IV,156. s. 308. - Ks. Maatalous.
52814:  - n:o 72, Saalastin ym.: Määrärahan osoit-                -     n: o 85, H a u t a 1 a n y m.: Korotetun määrä-
52815:      tamisesta Ylivieskaan sijoitettavan maamies-                rahan osoittamisesta Keski- ja Pohjois-Pohjan-
52816:      opiston perustamiakustannuksia varten. Liitteet             maan peruakuivatussuunnitelmaan kuuluvien töi-
52817:      IV,144. s. 293. - Ks. Maatalouskoulut.                      den suorittamista varten. Liitteet IV,157. s.
52818: - n:o 73, Lampisen ym.: Määrärahan osoit-                        309. - Ks. Maatalous.
52819:      tamisesta pienviljelijäkurssitoimintaa varten tar-    -     n:o 86, Saalastin ym: Määrärahan osoit-
52820:      peellisiin rakennusten uudistus-, laajennus- ja             tamisesta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan perua-
52821:      korjaustöihin Uudenmaan maamieskoululla.                    kuivatussuunnitelman toteuttamista varten. Liit-
52822:      Liitteet IV,145. s. 294. - Ks. Maatalouskoulut.             teet IV,158. s. 310. - Ks. Maatalous.
52823: - n:o 74, Kullbergin ym.: Määrärahan -                           n:o 87, Häikiön ym.: Korotetun määrära-
52824:      osoittamisesta koulurakennuksen rakentamiseksi              han osoittamisesta Keski- ja Pohjois-Pohjan-
52825:      överby skola för landsbygdens yrken nimiselle               maan peruakuivatussuunnitelman toteuttamista
52826:      koululle. Liitteet IV,146. s. 296 ja 297. - Ks.             varten. Liitteet IV,159. s. 311. - Ks. Maa-
52827:      Maatalouskoulut.                                            talous.
52828: - n:o 75, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit-                  -     n:o 88, Koskisen ym.: Määrärahan osoit-
52829:      tamisesta Kemijärven emäntäkoululle kouluhuo-               tamisesta avustuksiksi ja lainoiksi pienviljeli-
52830:      neiden rakennustöitä ja peltoalan lisäämistä                jöille kiviperäisten peltojen raivaamista varten.
52831:      varten. Liitteet IV,147. s. 298. - Ks. Maata-              Liitteet IV,160. s. 312. - Ks. Maatalous.
52832:      Iouskoulut.                                          -     n: o 89, S o i n i s en y m.: Määrärahan osoitta-
52833: - n:o 76, Ikosen ym.: Määrärahan osoittami-                     misesta avustuksiksi ja !ainoiksi kiviperäisten
52834:      sesta Nurmeksen maanviljelyskoulun karjara-                peltojen raivaamista varten. Liitteet IV,161, s.
52835:      kennuksen rakentamista varten. Liitteet IV,148.            313. - Ks. Maatalous.
52836:      s. 299. - Ks. Maatalouskoulut.                       -     n:o 90, Nykäsen ym.: Määrärahan osoitta-
52837: - n:o 77, Rankilan ym.: Määrärahan osoit-                       misesta lainojen ja avustusten myöntämiseksi
52838:      tamisesta avustukseksi Lappajärven mieskoti-               kivisten peltojen raivaamiseen. Liitteet IV,162.
52839:      teollisuuskoulun rakentamista varten. Liitteet             s. 314. - Ks. Maatalous.
52840:      IV,149. s. 300. - Ks. Käsiteollisuus.                -     n:o 91, Rantamaan ym.: Määrärahan osoit-
52841: - n:o 78, Sarjalan ym.: Määrärahan osoitta-                     tamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi kiviperäisten
52842:      misesta avustukseksi ja lainaksi Mikkelin lää-             viljelysmaiden raivaamista varten. Liitteet
52843:     nin naiskotiteollisuuskoululle oman kiinteistön             IV,163. s. 315. - Ks. Maatalous.
52844:      hankkimista varten. Liitteet IV,150. s. 301. -       -     n: o 92, K. E s k o 1 a n y ni.: Määrärahan osoit-
52845:      Ks. Kotiteollisuus.                                        tamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi salaojituksiin.
52846: - n:o 79, Hautalan ym.: Määrärahan osoit-                       Liitteet IV,164. s. 317. - Ks. Maatalous.
52847:     tamisesta avustukseksi Kalajokilaakson maata-         -     n:o 93, Riihimäen ym.: Määrärahan osoit-
52848:     louskoululle. Liitteet IV,151. s. 302.- Ks. Maa-            tamisesta avustuksiksi pienviljelijöille lasku- ja
52849:     talonskoulut.                                               viemäriojien kaivamisesta johtuvien kustannus-
52850: 20                              Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.
52851: 
52852:      ten peittämiseksi Liitteet IV,t65. s. 318. - Ks.         neiden hankkimiseksi pienviljelijäväestölle. Liit-
52853:      Maatalous.                                               teet IV,178. s. 335. - Ks. Maatalous.
52854: -    n:o 94, Kähösen ym.: Korotetun määrä-                -   n: o 107, S e p i n y m.: Korotetun määrärahan
52855:      rahan osoittamisesta Etelä-Suomen kalastusva-            osoittamisesta AIV-rehusäiliöiden rakentamista
52856:      kuutusyhdistyksen avustamiseksi. Liitteet IV,t66.        varten pientiloilla. Liitteet IV,t79~ s. 336. -
52857:      s. 319. - Ks. Kalastus.                 ·                Ks. Maatalous.
52858: -    n:o 951 Haapaniemen ym.: Määrärahan                  -   n:o 108, Prunnilan ym.: Korotetun määrä-
52859:      osoittamisesta avustuksiksi kalan jäädytys- ja           rahan osoittamisesta avustuksiksi vesijohtolait·
52860:      jäähdytyslaitosten käyntiinsaattamista varten.           teiden rakentamiseen maaseudulla. Liitteet
52861:      Liitteet IV,167. s. 320. - Ks. Kalastus.                 IV,tso. s. 337. - Ks. Vesijohdot.
52862: -    n: o 96, R o sen b e r gin y m.: Määrärahan          -   n:o 109, Väänäsen ym.: Korotetun määrä-
52863:      osoittamisesta avustuksiksi luonnonvoimien tai           rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi
52864:      muun sellaisen syyn takia veneensä tai pyydyk-           vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseksi
52865:      sensä menettäneille ammattikalastajille. Liitteet        maaseudulle. Liitteet IV,tsl. s. 338. - Ks.
52866:      IV,t68. s. 321 ja 322. - Ks. Kalastus.                   Vesijohdot.
52867: -    n:o 97, Rosenbergin ym.: Määrärahan                  -   n:o 110, A. Kinnusen y m.: Korotetun mää-
52868:      osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi a=atti-         rärahan osoittamisesta väkilannoitteiden hinto-
52869:      kalastajille kalastusvälineitten hankkimista var-        jen alentamiseen. Liitteet IV,1s2. s. 339. - Ks.
52870:      ten. Liitteet IV,t69. s. 323 ja 324. - Ks. Ka-           Maatalous.
52871:      lastus.                                              -   n:o 111, Riihimäen ym.: Määrärahan osoit-
52872: -    n:o 98, Lampisen ym.: Määrärahan osoit-                  tamisesta pienviljelijäin Iantaloiden rakenta-
52873:      tamisesta avustukseksi ja lainaksi Kotieläinhoi-         mista varten. Liitteet IV,ts3. s. 340. - Ks.
52874:      tajain Liitolle. Liitteet IV,l70. s. 325. - Ks.          Maatalous.
52875:      Karjatalous.                                         -   n: o 112, J ä r ne f e 1 t i n y m.: Määrärahan
52876: -    n: o 99, S ä v e 1 ä n y m.: Määrärahan osoittami-       osoittamisesta asutustarkastajain kanslia-apura-
52877:      sesta Puutarhaneuvonnan yhteistoimikunnan                han korottamiseksi. Liitteet IV,ts4. s. 341. -
52878:      työtä varten. Liitteet IV,171. s. 326. - Ks.             Ks. Asutustoiminta.
52879:      Puutarhanhoito.                                      -   n: o 113, R y t i n g i n y m.: Korotetun määrä-
52880: -    n:o 100, Ryhdän ym.: Korotetun määrära-                  rahan osoittamisesta vanhojen asutustilojen rap·
52881:      han osoittamisesta avustukseksi Suomen suovil-           piolla olevien viemäriojaverkostojen kunnosta-
52882:      jelysyhdistykselle. Liitteet IV,172. s. 327. - Ks.       miseksi Liitteet IV,185. s. 342. - Ks. Asutus-
52883:      Maatalous.                                               toiminta.
52884: -    n:o 101, E. Nurmisen ym.: Määrärahan                 -   n:o 114, Heikuran ym.: Korotetun määrä-
52885:      osoittamisesta kotitalouden rationalisoimistyötä         rahan osoittamisesta avustuksiksi maaseudun
52886:      varten. Liitteet IV,173. s. 328. - Ks. Kotita-           asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,186. s.
52887:      lous.                                                    343. - Ks. Asunto-olot.
52888: -    n: o 102, Lampisen y m.: Korotetun määrä-            -   n: o 115, Ra p i on y m.: Korotetun määrära-
52889:      rahan osoittamisesta laiduntalouden kehittämi-           han osoittamisesta avustuksiksi maaseudun asun-
52890:      seksi. Liitteet IV,t74. s. 330. - Ks. Karjata-           to-olojen parantamiseen. Liitteet IV,ts7. s. 344.
52891:      lous.                                                    - Ks. Asunto-olot.
52892: -    n:o 103, V. Simosen ym.: Korotetun määrä-            -   n: o 116, Luu k a n: Korotetun määrärahan
52893:      rahan osoittamisesta kotiteollisuuden edistämi-          osoittamisesta maanhankintalain mukaisiin kui-
52894:      seksi. Liitteet IV,t75. s. 331. - Ks. Kotiteolli-        vatus- ja tientekotöihin. Liitteet IV,tss. s. 345.
52895:      suus.                                                    - Ks. Kuivatustyöt.
52896: -    n:o 104, Kalliokosken ym.: Määrärahan                -   n:o 117, Häikiön ym.: Määrärahan osoitta-
52897:      osoittamisesta konekonsulenttien palkkaamiseksi          misesta Taivalkosken Jurmunkylässä sijaitseva11
52898:      maanviljelysseuroille ja Svenska Lantbrukssäll-          Raatopuron ja Aitto-ojan suoalueen kuivattami-
52899:      skapens i Finland förbund nimiselle liitolle.            seksi. Liitteet IV,l89. s. 346. - Ks. Kuivatus-
52900:      Liitteet IV,t76. s. 332. - Ks. Maatalous.                työt.
52901: -    n:o 105, A. Kinnusen ym.: Korotetun mää-             -   n: o 118, F r i m a n i n y m.: Korotetun määrä-
52902:      rärahan osoittamisesta avustuksiksi maatalous-           rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen soiden rai-
52903:      koneiden hankkimiseksi pienviljelijäväestölle.           vaamiseen. Liitteet IV,l90. s. 347. - Ks. Kui-
52904:      Liitteet IV,t77. s. 334. - Ks. Maatalous.                vatustyöt.
52905: -    n: o 106, Rytingin y m.: Korotetun määrä-            -   n:o 119, Tiekso-Isakssonin ym.: Mää-
52906:      rahan osoittamisesta avustuksiksi maatalousko-           rärahan osoittamisesta Akkunusjokivarren-Koi·
52907:                                Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.                               21
52908:    vun tien kunnostamista varten. Liitteet IV,191.          seksi ulkomaisissa puutarhakorkeakouluissa. Liit-
52909:    s. 348. - Ks. Maantiet.                                  teet IV,204. s. 364. - Ks. Puutarhanhoito.
52910: - n:o 120, Tiekso-Isakssonin ym.: Koro-                 -   n: o 133, J o u k a s e n y m.: Määrärahan osoit-
52911:    tetun määrärahan osoittamisesta asutusteiden             tamisesta Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin
52912:    kuntoonpano- ja kunnossapitokustannuksiin. Liit-         perustamista varten. Liitteet IV,2o5. s. 365. -
52913:    teet IV,192. s. 349. - Ks. Maantiet.                     Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit.
52914: - n: o 121, Vennamon y m.: Määrärahan osoit-            -   n: o 134, R y h d ä n y m.: :M"åärärahan osoitta-
52915:    tamisesta heinän hankkimista varten maanhan-             misesta Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin pe-
52916:    kintalainsäädännön mukaan maata saaneille.               rustamista varten. Liitteet IV,206. s. 366. -
52917:    Liitteet IV,193. s. 350. - Ks. Karjatalous.              Ks. Tie- ja vesirakennuspiirit.
52918:                                                         -   n:o 135, Joukasen y m.: Korotetun määrä-
52919: - n: o 122, R y h d ä n y m.: Määrärahan osoitta-
52920:                                                             rahan osoittamisesta maanteiden kunnossapitoa
52921:    misesta Koillis-Suomen metsänhoitolautakunnan
52922:                                                             varten. Liitteet IV,207. s. 367. - Ks. Maan-
52923:    perustamista varten. Liitteet IV,194. s. 351. -
52924:                                                             tiet.
52925:    Ks. Metsätalous.                                     -   n: o 136, R y t i n g i n y m.: Korotetun määrä-
52926: - n:o 123, Rönkön ym.: Määrärahan osoitta-                  rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden avus-
52927:    misesta karjan luomiataudin ehkäisemiseksi.              tamiseen. Liitteet IV,2os. s. 368. - Ks. Maan-
52928:    Liitteet IV,195. s. 353. - Ks. Karjatalous.              tiet.
52929: - n:o 124, Koiviston y m.: Määrärahan osoit-            -   n:o 137, Sepin ym.: Korotetun määrärahan
52930:    tamisesta avustukseksi Patiskuntien Yhdistyk-            osoittamisesta kyläteiden avustukseen. Liitteet
52931:    selle kurmutoukkien hävittämiseksi porokarjoista.        IV,209. s. 369. - Ks. Maantiet.
52932:    Liitteet IV,196. s. 354. - Ks. Poronhoito.           -   n:o 138, N. Nurmisen ym.: Määrärahan
52933: - n: o 125, K ä h ö s e n y m.: Määrärahan osoitta-         osoittamisesta Särkikylän-Pitkäsalan kylätien
52934:    misesta kevätsilakan kuivaukseen sekä suolatun           kuntoon saattamiseksi. Liitteet IV,210. s. 370.
52935:    syyssilakan ja jalostukseen menevän kilohallin           - Ks. Maantiet.
52936:    tuottajahinnan tukemiseen. Liitteet IV,197. s.       -   n:o 139, Joukasen ym.: Korotetun maara-
52937:    355. - Ks. Kalastus.                                     rahan osoittamisesta Suomen Tieyhdistys - Väg-
52938: - n:o 126, Riihimäen ym.: Korotetun määrä-                  föreningen i Finland r.y:n toiminnan tukemi-
52939:    rahan osoittamisesta maitotaloustuotannon tuke-          seen. Liitteet IV,211. s. 371. - Ks. Maantiet.
52940:    miseen. Liitteet IV,t98. s. 357. - Ks. Karja-        -   n:o 140, Tiitun ym.: Määrärahan osoittami-
52941:    talous.                                                  sesta uuden Pohjanmaan-Savon poikkiradan
52942: - n:o 127, Tarkkasen ym.: Määrärahan osoit-                 täyskoneellista tutkimusta varten. Liitteet
52943:    tamisesta Suomen meijerikoulun rakennustoi-              IV,212. s. 372. - Ks. Rautatiet.
52944:    minnan avustamiseksi. Liitteet IV,199. s. 358.       -   n:o 141, Niska 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
52945:    - Ks. Maatalouskoulut.                                   misesta Kaulirannan-Kolarin rautatiesuunnan
52946: - n:o 128, Niukkasen y m.: Määrärahan osoit-                tutkimista varten. Liitteet IV,213. s. 373. -
52947:    tamisesta avustukseksi Itä-Suomen Raakasokeri-           Ks. Rautatiet.
52948:    tehdas Oy:lle tehtaan rakentamista varten. Liit-     -   n:o 142, Aaltosen ym.: Määrärahan osoit-
52949:     teet IV,2oo. s. 359. - Ks. Sokeri.                      tamisesta avustukseksi Paraisten kauppalalle
52950: - n: o 129, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit-           Kirkkosalmen syventämistä varten. Liitteet
52951:    tamisesta tulvavahinkoja kärsineiden avustami-           IV,214. s. 374. - Ks. Vesitiet.
52952:    seksi Pohjois-Suomessa. Liitteet IV,201. s. 360.     -   n:o 143, Korsbäckin ym.: Määrärahan
52953:    - Ks. Tulvavahingot.                                     osoittamisesta Korsnäsissä olevan Harrströmin
52954:  - n:o 130, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit-                 kalastussataman ruoppaamiseen. Liitteet IV,215.
52955:     tamisesta avustukseksi ja lainaksi Poro ja Riista       s. 375 ja 376. - Ks. Vesitiet.
52956:     Oy:lle jäädyttämön rakentamiseksi Rovanie-          -   n:o 144, Kalliokosken ym.: Määrärahan
52957:     melle. Liitteet IV,202. s. 361. - Ks. Poro ja           osoittamisesta Oy. Yleisradio Ab: lle ulkomaille
52958:     Riista Oy.                                              tarkoitettujen lyhytaalto-ohjelmien hankkimista
52959:  - n: o 131, K a u p i n y m.: Määrärahan osoitta-          varten. Liitteet IV,216. s. 377. - Ks. Yleis-
52960:    misesta avustukseksi Pohjois-Suomen tutkimus-            radio.
52961:    säätiölle Pohjois-Suomen maatalouden talous-         -   n:o 145, Nordströmin: Määrärahan osoit-
52962:     suuntien tutkimista varten. Liitteet IV,2oa. s.         tamisesta tie- ja vesirakennushallinnon insinöö-
52963:     363. - Ks. Maatalous.                                   rien ulkomaisiin opintomatkoihin. Liitteet
52964:  - n: o 132, R a u n i o n y m.: Määrärahan osoitta-        IV,217. s. 379. - Ks. Tie- ja vesirakennushal-
52965:    IJ:liaesta apurahoiksi loppututkinnon suorittami-        litus.
52966:                                 Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.
52967: 
52968: -   n:o 146, Nord fo r sin ym.: Määrärahan                 -  n;o 158, Pesosen y m.: Määrärahan osoit-
52969:     osoittamisesta sähkötekniikan ruotsalaisen leh-           tamisesta siviilituberkuloottisten jatkohuoltoa
52970:     torinviran perustamiseksi Helsingin teknilliseen          ja a=attiopetusta varten. Liitteet IV,zso. s.
52971:     oppilaitokseen. Liitteet IV1218. s. 380 ja 381. -         395. - Ks. Tuberkuloottiset.
52972:     Ks. Teknilliset oppilaitokset.                         - n:o 159, Järvisen ym.: Korotetun määrä-
52973: -   n:o 147, J. Wirtasen: Määrärahan osoitta-                 rahan osoittamisesta avustuksiksi lastenkodeille.
52974:     misesta keskusammattikoulun perustamiseksi suo-           Liitteet IV,2s1. s. 396. - Ks. Lapset.
52975:     menkieliselle      Etelä-Pohjanmaalle.      Liitteet   - n:o 160, Torven y m.: Korotetun määrära-
52976:     IV,219. s . .382. - Ks. Ammattikoulut.                    han osoittamisesta lastensaimien avustamiseen
52977: -   n:o 148, Nord f o rsin ym.: Määrärahan                    ja uusien lastensaimien perustamiseen. Liitteet
52978:     osoittamisesta stipendeiksi osanottoa varten              IV,232. s. 397. - Ks. Lapset.
52979:     Ruotsissa pidettäviin ammattikoulunopettaja-
52980:                                                            - n:o 161, Brander-Wallinin ym.: Mää-
52981:     kursseihin. Liitteet IV,220. s. 383 ja 384. -
52982:                                                               rärahan osoittamisesta kesävirkistyksen anta-
52983:     Ks. Ammattikoulut.
52984:                                                               miseksi lapsille, jotka eivät ole kansakoulW.ap-
52985: -   n:o 149, Nuo r saaren y m.: Korotetun mää-
52986:                                                               sia. Liitteet IV,zss. s. 398. - Ks. Lapset.
52987:     rärahan osoittamisesta Käsiteollisuusliitto r.y:lle
52988:     käsi- ja pienteollisuuden ammattiteknillisen ra-       - n:o 162, Järvisen ym.: Määrärahan .osoit-
52989:      tionalisoimis- ja neuvontatyön tukemiseksi. Liit-        tamisesta kesävirkistyksen antamiseen lapsille,
52990:     teet IV,221. s. 385. - Ks. Käsiteollisuus.                 jotka eivät ole kansakoululapsia. Liitteet IV,234.
52991: -    n: o 150, T a k i n y m.: Määrärahan osoittami-          s. 399. - Ks. Lapset.
52992:      sesta kunnallisten ja yksityisten teknillisten        - n:o 163, Pesosen y m.: Määrärahan osoitta-
52993:     kauppa- ja ammattioppilaitosten kouluraken-               misesta tuberkuloottisten lasten kesävirkistystoi-
52994:      nusten rakennusavustuksiksi. Liitteet IV,222. s.          mintaa varten. Liitteet IV,235. s. 400. - Ks.
52995:      386. - Ks. Ammattikoulut.                                 Lapset.
52996: -    n:o 151, V. Kaasalaisen ym.: Määrära-                 - n:o 164, Järvisen ym.: Määrärahan osoit-
52997:      han osoittamisesta kuntayhtymän ammattikou-               tamisesta lasten maalle siirron tukemiseen. Liit-
52998:     lun rakentamiseksi Mikkeliin. Liitteet IV,223.             teet IV,236. s. 401. - Ks. Lapset.
52999:     s. 387. - Ks. Ammattikoulut.                           - n: o 165, H i i 1e 1 ä n y m.: Määrärahan osoit-
53000: -    n: o 152, N i s k a I a n y m.: Määrärahan osoit-         tamisesta lastentarhanopettajaseminaarin pe-
53001:      tamisesta avustukseksi Länsi-Pohjan kuntain               rustamiseksi Tampereelle. Liitteet IV,237. s.
53002:      ammattikoulun perustamista varten. Liitteet               402. - Ks. Lapset.
53003:      IV,224. s. 388. - Ks. Ammattikoulut.                  - n:o 166, K a r v i k on y m.: Määrärahan osoit-
53004: -    n: o 153, L u o s t a r i s e n y m.: Määrärahan          tamisesta lastentarhaopettajaseminaarin perus-
53005:      osoittamisesta avustukseksi Työtehoseuralle ope-          tamiseksi Tampereelle. Liitteet IV,zss. s. 403.
53006:      tus- ja tutkimuspesulan rakentamista varten.              - Ks. Lapset.
53007:      Liitteet IV,225. s. 389. - Ks. Pesulat.                - n:o 167, Brander-Wallinin ym.: Korote-
53008: -    n:o 154, Rausteen ym.: Määrärahan osoit-                  tun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
53009:      tamisesta Teekkarikylän alueella suoritettavia            nallisten, seurakunnallisten ja yksityisten van-
53010:      tie-, vesijohto-, viemäri- ja tasoitustöitä varten.       hainkotien perustamiseksi ja ylläpitämiseksi.
53011:      Liitteet IV,226. s. 390. - Ks. Teekkarikylä.              Liitteet IV,239. s. 404. - Ks. Vanhukset.
53012: -    n:o 155, Saariahon y m.: Määrärahan                    - n:o 168, Brander-Wallinin ym.: Mää-
53013:      osoittamisesta avustukseksi Otaniemen Urheilu-            rärahan osoittamisesta eläkkeiksi kansaneläke-
53014:      säätiölle terveyshuollon ja liikuntakasvatuksen           lain ulkopuolelle jääneille vanhuksille. Liitteet
53015:      edellyttämien laitteiden ja laitosten rakentami-          IV,240. s. 405. - Ks. Vanhukset.
53016:      seksi Otaniemen alueelle. Liitteet IV,221. s.          - n:o 169, Pohjalan ym.: Määrärahan osoit-
53017:      391. - Ks. Teekkarikylä.                                  tamisesta avustuksiksi kansaneläkelain ulkopuo-
53018: -    n: o 156, M a 1 k a m ä en y m.: Määrärahan               lella oleville vanhuksille. Liitteet IV,241. s. 406.
53019:      osoittamisesta ylimääräisen rehtorin toimen pe-           - Ks. Vanhukset.
53020:      rustamiseksi valtion kuuromykkäinammattikou-           -n:o 170, Stenbergin ym.: Määrärahan
53021:      luun. Liitteet IV,228. s. 392. - Ks. Ammatti-             osoittamisesta vanhuushuoltoeläkkeiden maksa-
53022:      koulut.                                                   mista varten. Liitteet IV,242. s. 407. - Ks.
53023: -    n: o 157, P e s o s e n y m.: Määrärahan osoitta-         Vanhukset.
53024:      misesta perusavustuksiksi invaliidiavustuksista        - n:o 171, Malkamäen ym.: Korotetun mää-
53025:      osattomiksi jääneille tuberkuloosi-invaliideille.         rärahan osoittamisesta raittiustyön tukemiseksi.
53026:      Liitteet IV,229. s. 394. - Ks. Invaliidit.                Liitteet IV1 243. s. 408. - Ks. Raittiustyö.
53027:                                 Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.                                 23
53028: 
53029: -   n:o 172, Heinosen ym.: Määrärahan osoit-              -   n:o 185, Koivusen ym.: Määrärahan osoit-
53030:     tamisesta vähävaraisten perheellisten sotalaskien         tamisesta eräistä Korpilahdella olevista tiloista
53031:      sairausavustuksiin. Liitteet IV,244. s. 409. -           maata saaneille, korkeimman hallinto-oikeuden
53032:     Ks. Sotalesket.                                           päätöksellä tilansa menettäneille aiheutuneiden
53033: -   n:o 173, Frimanin ym.: M"åärärahan osoit-                 vahinkojen korvaamiseksi. Liitteet IV,257. s.
53034:     tamisesta petsamolaisen siirtoväen sosiaaliseen           425. - Ks. Maanhankintalaki. ·
53035:     avustamiseen. Liitteet IV,245. s. 410. - Ks.           - n: o 186, T a i n i o n y m: Määrärahan osoitta-
53036:     Siirtoväki.                                               misesta korvauksiksi Kemin kaupungissa kesällä
53037: -   n:o 174, S al m ei a-J ärvi sen ym.: Mää-                 1949 käydyn palkkaliikkeen johdosta työläisille
53038:     rärahan osoittamisesta vähävaraisten monilapsis-          aiheutuneista taloudellisista menetyksistä. Liit-
53039:     ten äitien kesävirkistyksen järjestämistä varten.         teet IV,258. s. 426. - Ks. Kemin lakot.
53040:     Liitteet IV,246. s. 411. - Ks. Xidit.                  - n:o 187, Riihimäen ym.: Määrärahan osoit-
53041: -   n:o 175, V. Simosen ym.: Määrärahan osoit-                tamisesta vuoden 1918 kansalaissotaan p1lllai-
53042:     tamisesta vapaiden lomaleirimatkojen järjestä-            sella puolella osallistuneiden kärsimien vahin-
53043:     miseksi valtionrautateillä ja postiautoissa suuri-        kojen korvauksen järjestämiseksi. Liitteet
53044:     perheisille äideille. Liitteet IV,247. s. 412. -          IV,259. s. 427. - Ks. Punakaartilaiset.
53045:     Ks. Xidit.                                             - n: o 188, J ä r ne f e 1 t i n y m.: Määrärahan
53046: -   n:o 176, Torven ym.: Määrärahan osoitta-                  osoittamisesta valtionrautateiden keskus- ja lin-
53047:     misesta maksuttomien matkojen järjestämiseksi             jahallinnon kirjanpitäjien palkkauksen korotta-
53048:     lomaansa viettäville vähävaraisille äideille. Liit-       miseksi. Liitteet IV,260. s. 428. - Ks. Rauta-
53049:     teet IV,248. s. 413. - Ks. Xidit.
53050:                                                               tiet.
53051: -   n:o 177, Turusen ym.: Korotetun määrä-
53052:     rahan osoittamisesta Tapaturmantorjuntayhdis-          - n:o 189, Järvisen ym.: Määrärahan osoit-
53053:     tys r. y:n avustukseksi. Liitteet IV,249. s. 414.        tamisesta pukuavustuksen maksamiseksi veturi-
53054:                                                               tallien henkilökunnalle ja muille vastaaville toi-
53055:     - Ks. Tapaturma.
53056: -   n: o 178, P e s o s e n y m.: Määrärahan osoitta-         menhaltijaryhmille. Liitteet IV,261. s. 429. -
53057:     misesta Tuberkuloosiliitto r. y:lle Karkun pa-            Ks. Rautatiet.
53058:     rantolan kunnostamiseksi tuberkuloottisten toipi-     - n:o 190, Kokkolan ym.: Määrärahan osoit-
53059:     lasopistoksi. Liitteet IV,250. s. 416. - Ks. Tu-         tamisesta ylitarkastajan viran perustamiseksi
53060:     berkuloottiset.                                          posti- ja lennätinhallitukseen. Liitteet IV1262.
53061: -   n:o 179, Aition ym.: Korotetun määrärahan                s. 430. - Ks. Postilaitos.
53062:     osoittamisesta Tuberkuloosiliiton toiminnan tu-       - n: o 191, Muikun y m.: Määrärahan osoitta-
53063:     kemiseksi. Liitteet IV,251. s. 417. - Ks. Tu-            misesta virkapukujen hankkimiseksi posti- ja
53064:     berkuloottiset.                                          lennätinlaitoksen henkilökunnalle.        Liitteet
53065: -   n:o 180, Turkan ym.: Määrärahan osoitta-                 IV,263. s. 431. - Ks. Postilaitos.
53066:     misesta lapsilisäjärjestelmän ennallaan pysyttä-      - n: o 192, Muikun y m.: Määrärahan osoitta-
53067:     mistä varten. Liitteet IV,252. s. 418. - Ks.             misesta ylimääräisten postiljoonin toimien va-
53068:     Lapsilisä.                                               kinaistamista varten. Liitteet IV,264. s. 432.
53069: -   n:o 181, Myllymäen ym.: Korotetun mää-                   - Ks. Postilaitos.
53070:     rärahan osoittamisesta maaseudun sähköistämi-         - n:o 193, Toivosen ym.: Määrärahan osoit-
53071:     sen tukemiseksi. Liitteet IV,253. s. 419. - Ks.          tamisesta eräiden ylimääräisten tointen perus-
53072:     Sähkö.                                                   tamiseksi posti- ja lennätiulaitokseen. Liitteet
53073: -   n:o 182, Vennamon ym.: Määrärahan osoit-                 IV,265. s. 433. - Ks. Postilaitos.
53074:     tamisesta pienviljelijäperheiden kulutukseen tu-      - n:o 194, Kytän ym: Korotetun määrärahan
53075:     levan syömäviljan hinnan alentamiseksi Liit-             osoittamisesta metsähallinnon viran ja toimen
53076:     teet IV,254. s. 420. - Ks. Vilja.                        haltijain palkkojen korottamista varten. Liit-
53077: -   n:o 183, Nordforsin ym.: Määrärahan                      teet IV,266. s. 434. - Ks. Metsähallinto.
53078:     osoittamisesta korvauksiksi eräille viime sotien      - n:o 195, Kanniston ym.: Määrärahanosoit-
53079:     aikana meripalveluksessa kuolleiden tai kadon-           tamisesta metsätyöväen ammattikoulun perus-
53080:     neiden henkilöiden omaisille. Liitteet IV,255.           tamista varten. Liitteet IV,267, s. 436. - Ks.
53081:     s. 421. - Ks. Merimiehet.                                Ammattikoulut.
53082: -   n:o 184, Ryhd än ym.: Määrärahan osoit-               - n: o 196, V ä i s ä s e n y m. : Korotetun määrä-
53083:     tamisesta Pohjois-Suomen jälleenrakentajien in-          rahan osoittamisesta valtion metsänhoitotöitä
53084:     deksikorotuksen hyvittämistä varten. Liitteet            varten. Liitteet IV,268. s. 438. - Ks. Metsä-
53085:     IV,256, s. 423. - Ks. Indeksikorotus.                    talous.
53086:     24                              Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.
53087: 
53088:     -    n:o 197, Kytän ym.: Määrärahan osoittami-                      taosan rakentamiseen. Liitteet IV,2s2. s. 454. -
53089:          sesta metsätieteelliselle tutkimuslaitokselle puun            Ks. Rautatiet.
53090:          käyttöä ja metsien hakkuumäärää selvittävää              -    n: o 211, M u i k u n y m. : Määrärahan osoitta-
53091:          tutkimusta varten Liitteet IV,269. s. 439. -                  misesta .Toensuun-Koveron rautatien rakenta-
53092:          Ks. Metsätalous.                                              miseen. Liitteet IV,283. s. 455. - Ks. Rauta·
53093:     -    n:o 198, Rytingin ym.: Määrärahan osoit-                      tiet.
53094:          tamisesta puutavaran maakuljetusolojen korjaa-           -    n: o 212, T a k i n y m.: Määrärahan osoittami-
53095:          mista varten. Liitteet IV,210. s. 440. - Ks.                  sesta ylikulkusillan rakentamista varten Lahden
53096:          Metsätalous.                                                  ratapihalla. Liitteet IV,284. s. 457. - Ks. Rau-
53097: -        n:o 199, Tiitun ym.: Määrärahan osoitta.                      tatiet.
53098:          misesta karja- ja talousrakennuksen rakentami-       -        n:o 213, Lindqvistin ym.: Määrärahan
53099:          seksi Ylistaron pitäjässä sijaitsevalle Ruuska-               osoittamisesta Hennalan ylikäytäväsillan raken-
53100:          lan koulutilalle. Liitteet IV,271. s. 442. - Ks.              nustöiden loppuun suorittamista varten Lah·
53101:          Maatalouskoulut.                                              dessa. Liitteet IV,285. s. 458. - Ks. Rauta-
53102:     -    n:o 200, H y k k ä ä 1 ä n y m.: Määrärahan                   tiet.
53103:          osoittamisesta Kouvolan uuden asemarakennuk-         -        n:o 214, Kuittisen ym.: Määrärahan osoit-
53104:          sen rakennustöiden aloittamista varten. Liit-                 tamisesta Suhosen ylikäytäväsillan rakentamista
53105:          teet IV,212. s. 443. - Ks. Rautatiet.                         varten. Liitteet IV,286. s. 459. - Ks. Rauta-
53106: -        n: o 201, Puu m a 1 a i s e n y m.: Korotetun                 tiet.
53107:          määrärahan osoittamisesta Suolahden-Haapa-           -        n:o 215, N. Nurmisen ym.: Määrärahan
53108:          järven rautatien rakentamiseen. Liitteet IV,273.              osoittamisesta vesijohdon rakentamiseksi Kokko-
53109:          s. 444. - Ks. Rautatiet.                                      lan rautatieaseman veturitalliin ja lepohuonei-
53110: -        n: o 202, S o i n i s e n y m.: Määrärahan osoit-             siin. Liitteet IV,2s1. s. 460. - Ks. Rautatiet.
53111:          tamisesta Siilinjärven--Juankosken rautatien         -        n:o 216, Mustosen: Määrärahan osoittami-
53112:          rakentamiseen. Liitteet IV,274. s. 445. - Ks.                 sesta rautatieläisten asuntotalon rakentamiseksi
53113:          Rautatiet.                                                    Kontiomäkeen. Liitteet IV,2ss. s. 461. - Ks.
53114: -        n:o 203, Suomisen ym.: Määrärahan osoit-                      Rautatiet.
53115:          tamisesta rautatieylikulkusillan rakentamiseksi      -       n: o 217, H a k a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
53116:          Korson aseman läheisyyteen. Liitteet IV,275.                 misesta rautatieläisten asuntotalon rakentami-
53117:          s. 446. - Ks. Rautatiet.                                      seksi Tampereelle. Liitteet IV,289. s. 462. -
53118: -        n: o 204, L a h t e 1 a n y m.: Määrärahan osoit-            Ks. Rautatiet.
53119:          tamisesta rautatien rakentamiseksi Kemijärven        -       n: o 218, A. W i r t a s e n: Määrärahan osoit-
53120:          asemalta Taivalkoskella. Liitteet IV,276. s. 447.            tamisesta kahden kerrostalon rakentamiseksi
53121:         - Ks. Rautatiet.                                              Helsinkiin rautatieläisiä varten. Liitteet IV,290.
53122: -       n:o 205, Tauriaisen ym.: Määrärahan                           s. 463. - Ks. Rautatiet.
53123:         osoittamisesta Pesiön aseman ja Taivalkosken          -       n:o 219, Hykkäälän ym.: Määrärahan
53124:         välisen rataosan rakentamiseksi. Liitteet IV,277.             osoittamisesta asuntojen rakentamista varten
53125:         s. 449. - Ks. Rautatiet.                                      posti- ja lennätinlaitoksen sähköpajan henki-
53126: -       n:o 206, Mannisen y m.: Määrärahan osoit-                     lökunnalle. Liitteet IV,291. s. 464. - Ks. Pos-
53127:         tamisesta Siilinjärven-.Tuuantehtaan rautatien                tilaitos.
53128:         rakentamiseen. Liitteet IV,278. s. 450. - Ks.         -       n: o 220, T u r k a n y m.: Korotetun määrära-
53129:         Rautatiet.                                                    han osoittamisesta posti- ja lennätinlaitokselle
53130: -       n: o 207, R y h d ä n y m.: Määrärahan osoitta-               toimitalojen ja henkilökunnan asuntojen raken·
53131:         misesta Oulun-Kuusamon rautatien rakennus-                    tamista varten. Liitteet IV,292. s. 465. - Ks.
53132:         töiden aloittamista varten. Liitteet IV,279. s.               Postilaitos.
53133:         451. - Ks. Rautatiet.                                 -       n:o 221, Soinisen ym.: Määrärahan osoit-
53134: -       n: o 208, E r k k i 1 ä n y m.: Määrärahan osoit-             tamisesta postitalon rakentamiseksi Polvijärven
53135:         tamisesta Pesiön-Korvuan rataosan rakentami-                  kirkonkylään. Liitteet IV,293. s. 466. - Ks.
53136:         seen. Liitteet IV,2so. s. 452.- Ks. Rautatiet.                Postilaitos.
53137: -       n:o 209, Rapion ym.: Määrärahan osoitta-              -       n:o 222, Tikkaojan ym.: Määrärahan osoit-
53138:         misesta teollisuusradan rakentamiseksi Tampe·                 tamisesta Seinäjoen postiautovarikon kuntoon-
53139:         reelta Kyröskoskelle. Liitteet IV,281. s. 453. -              saattamista varten. Liitteet IV,294. s. 467. --:-
53140:         Ks. Rautatiet.                                                Ks. Postilaitos.
53141: -       n:o 210, Karjalaisen ym.: Määrärahan                  -       n:o 223, Rantamaan ym.: Korotetun mää-
53142:         osoittamisesta Suomussalmen-Taivalkosken ra-                  rärahan osoittamisesta puhelinverkon laajenta·
53143:                                 Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.
53144: 
53145:     miseen ja parantamiseen. Liitteet IV,295. s.             nalle ylioppilasasuntolaa varten. Liitteet IV,307.
53146:     468. - Ks. Postilaitos.                                  s. 481 ja 482. - Ks. Yliopisto.
53147: -   n: o 224, S o 11 a n y m.: Määrärahan osoitta-       -   n:o 236, Wickmanin ym.: Määrärahan.
53148:     misesta Mikkelin ja Varkauden sekä Helsingin             osoittamisesta kotiteollisuus- ja asuntolaraken-
53149:     ja Kuopion välisen puhelinyhteyden paranta-              nuksen rakentamiseksi Houtskarin kirkollisen.
53150:     miseen. Liitteet IV,296. s. 469. - Ks. Posti-            kansanopiston naisoppilaita varten. Liitteet-
53151:     laitos.                                                  IV,aos. s. 483 ja 484. - Ks. Kansanopistot_
53152: -   n: o 225, Rauni on y m.: Määrärahan osoit-           -   n:o 237, Salmisen ym.: Määrärahan osoit-
53153:     tamisesta valtion pukutehtaan rakentamiseksi             tamisesta rakennuslainoiksi yksityisille oppikou-
53154:     Hämeenlinnaan. Liitteet IV,297. s. 470. - Ks.            luille. Liitteet IV,ao9. s. 485. - Ks. Oppi-
53155:     Pukutehdas.                                              koulut.
53156: -   n: o 226, A a lt o sen y m.: Määrärahan osoit-       -   n:o 238, N. Kaasalaisen ym.: Määrära-
53157:     tamisesta valtion osuuksien merkitsemiseksi pien-        han osoittamisesta lainaksi Kanneljärven kan-
53158:     viljelijäin perustamiin maatalouskoneyhtymiin.           sanopiston jälleenrakeiltamiseksi. Liitteet IV,310-
53159:     Liitteet IV,298. s. 471. - Ks. Maatalous.                s. 486. - Ks. Kansanopistot.
53160: -   n:o 227, Väyrysen ym.: Korotetun määrä-              -   n:o 239, Koiviston ym.: Määrärahan osoit--
53161:     rahan osoittamisesta lainaksi Rovaniemen kaup-           tamisesta korottomaksi lainaksi saamelaisten.
53162:     palalle asemakaavapakkolunastuksiin. Liitteet            kristillisen kansanopiston rakentamiseksi Ina-
53163:     IV,299. s. 472. - Ks. Asemakaava.                        riin. Liitteet IV,au. s. 487. - Ks. Kansan-
53164: -   n:o 228, Salmela-Järvisen ym.: Mää-                      opistot.
53165:     rärahan osoittamisesta korottomaksi lainaksi al-     -   n:o 240, Rytingin ym.: Korotetun määrä-
53166:     lergiatutkimussäätiön ja kuntien yhteistoimin-           rahan osoittamisesta rakennuslainoiksi maaseu-
53167:     nassa perustettavan allergiaaairaalan rakenta-           dun asunto-olojen parantamiseen.            Liitteet:.
53168:     mista varten. Liitteet IV,aoo. s. 473. - Ks.             IV,a12. s. 488. - Ks. Asunto-olot.
53169:     Sairaalat.                                           -   n: o 241, R a p i o n y m.: Korotetun määrärahan.
53170: -   n: o 229, M ui kun y m.: Määrärahan osoitta-             osoittamisesta      rakennuslainoiksi    maaseudUJl;
53171:     misesta halpakorkoiseksi lainaksi Pielisjärven-          asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,313~
53172:     Lieksan synnytyslaitoksen rakentamista varten.           s. 489. - Ks. Asunto-olot.
53173:     Liitteet IV,aot. s. 474. - Ks. Sairaalat.            -   n: o 242, V i l h u l a n y m.: Määrärahan osoit-·
53174: -   n: o 230, P o h j a 1 a n y m.: M'åärärahan osoit-       tamisesta maaseudun asunto-olojen parantami-
53175:     tamisesta korottomaksi lainaksi Porin diakonis-          seen. Liitteet IV,314. s. 490. - Ks. Asunto--
53176:     salaitokselle. Liitteet IV,ao2. s. 475. - Ks.            olot.
53177:     Sairaalat.                                           -   n:o 243, Hietasen y m.: Määrärahan osoit-
53178: -   n:o 231, V. Leskisen ym.: Määrärahan                     tamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi maaseudtm<.
53179:     osoittamisesta !ainoiksi puolustusvoimien kanta-         asunto-olojen parantamista varten. Liitteet:.
53180:     henkilökunnan asuintalojen rakentamista var-             IV,315. s. 492. - Ks. Asunto-olot.
53181:     ten. Liitteet IV,aoa. s. 476. - Ks. Puolustus-       -   n:o 244, Heiton ym.: Määrärahan osoitta--
53182:     laitos.                                                  misesta rakennuslainoiksi yksityisille kalakau-
53183: -   n: o 232, I n n a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-        pallisille yrityksille. Liitteet IV,316. s. 493. -
53184:     misesta lainaksi Turun Yliopistolle uuden kir-           Ks. Kalastus.
53185:      jastotalon rakentamista varten. Liitteet IV,304.    -   n:o 245, Rosenbergin ym.: Määrärahan:.
53186:      s. 478. - Ks. Yliopisto.                                osoittamisesta !ainoiksi ammattikalastajajärjes-
53187: -   n:o 233, Karvikon ym.: Määrärahan osoit-                 töille kalankuivaamojen rakentamista varten.
53188:     tamisesta rakennuslainaksi Turun yliopiston              Liitteet IV,317. s. 494 ja 495. - Ks. Kalastus •.
53189:     ylioppilaskunnalle ylioppilasasuntolan rakennus-     -   n: o 246, M i i k i n y m.: Määrärahan osoittami--
53190:      ja sisustustyön loppuun saattamiseksi. Liitteet         sesta halpakorkoiseksi lainaksi Etelä-Saimaan'
53191:      IV,ao5. s. 479. - Ks. Yliopisto.                        maamieskoulun kannattajayhdistykselle koulu--
53192: -    n:o 234, Öhmanin ym.: Määrärahan osoit-                 rakennustyön loppuunsaattamista varten. Liit-
53193:      tamisesta lainaksi Helsingin yliopiston ylioppi-        teet IV,a1s. s. 496. - Ks. Maatalouskoulut.
53194:     laskunnalle Domus Academican toisen rakennus-        -   n:o 247, V. Simosen ym.: Määrärahan osoit--
53195:      vaiheen loppuun saattamiseksi. Liitteet IV,aoa.         tamisesta lainaksi Pohjois-Karjalan kotiteolli-
53196:      s. 480. - Ks. Yliopisto.                                suusyhdistykselle koekutomon ja värjäämön ra--
53197: -    n: o 235, ö h m a n i n y m.: Määrärahan osoit-         kentamista varten Joensuuhun. Liitteet IV,319 •.
53198:      tamisesta lainaksi Åbo Akademin ylioppilaskun-          s. 497. - Ks. Käsiteollisuus.
53199: :26                             Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.
53200: 
53201: .-- n:o 248, Wiekmanin ym.: Määrärahan                   -·n:o 261, Järvisen ym.: Määrärahan osoit-
53202:     osoittamisesta    rakennuslainaksi    Teerijärven       tamisesta      rautatielaitoksen   henkilökunnalle
53203:     mieskotiteollisuuskoululle. Liitteet IV,szo. s.         myönnettäviä omakotirakennuslainoja varteB.
53204:     498 ja 499. - Ks. Käsiteollisuus.                       Liitteet IV,333. s. 514. - Ks. Rautatiet.
53205: - n:o 249, Korsbäckin ym.: Määrärahan                    - n:o 262, Järnefeltin ym.: Määrärahan
53206:     osoittamisesta rakennuslainaksi Västankvarnin           osoittamisesta !ainoiksi rautatieläisten omakoti-
53207:     maanviljelys- ja maamieskoulujen oppilasasun-           toimintaa varten. Liitteet IV1 334, s. 515.- Ks.
53208:     tolan rakentamista varten. Liitteet IV,321. s.          Rautatiet.
53209:     500 ja 501. -     Ks. Maatalouskoulut.               - n:o 263, Paloveden ym.: Määrärahan osoit-
53210: - n:o 250, Ikosen ym.: Korotetun määrära-                   tamisesta !ainoiksi vähävaraiselle pienviljelijä-
53211:     han osoittamisesta avustuslainoiksi meijerien ra-       väelle maaseudun sähköistämiseksi. Liitteet
53212:     kentamiseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa. Liitteet         IV1 335. s. 516. - Ks. Sähkö.
53213:     IV1 322. s. 502. - Ks. Karjatalous.                  - n: o 264, N i s k a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
53214: - n:o 251, Sarja 1 a n y m.: Määrärahan osoit-              misesta !ainoiksi sähkönjakelulaitoksille maa-
53215:     tamisesta !ainoiksi kivenraivausosuuskunnille ja        seudun sähköistämisen edistämiseksi. Liitteet
53216:     -yhtymille kivenraivauskoneiden ja -kaluston            IV,336. s. 517. - Ks. Sähkö.
53217:     hankkimista varten. Liitteet IV,323. s. 503. -       - n:o 265, Myllymäen ym.: Määrärahan
53218:     Ks. Maatalous.                                          osoittamisesta sähköistämislainoiksi maaseudun
53219: ··- n: o 2521 K a r v o s e n y m.: Määrärahan osoit-       omakotien ja pienasuntojen omistajille. Liitteet
53220:     tamisesta avustuslainaksi Koita Oy:lle uudis-           IV,337. s. 518. - Ks. Sähkö.
53221:     raivaustoimintaa varten. Liitteet IV1 324. s. 505.   - n: o 266, K o s k i s e n y m.: Määrärahan osoit-
53222:     - Ks. Uudisraivaus.                                     tamisesta !ainoiksi pientilallisille maaseudun
53223:  - n:o 253, Hautalan ym.: Määrärahan osoit-                 sähköistämisen sisäasennus- ja liittymismaksuja
53224:     tamisesta avustuslainaksi Hirvineva Oy:lle pe-          varten. Liitteet IV,sss. s. 519. _:_ Ks. Sähkö.
53225:     rusparannusten suorittamista varten. Liitteet        - n:o 267, Vennamon ym.: Määrärahan osoit-
53226:     IV1325. s. 506. - Ks. Maatalous.                        tamisesta sähköistämislainoiksi vähävaraisille
53227: - n:o 254, Sauran ym.: Määrärahan osoitta-                  viljelijöille. Liitteet IV1 339. s. 520. -      Ks.
53228:     misesta !ainoiksi salaojaputkia valmistaville teh-      Sähkö.
53229:     taille. Liitteet IV,326. s. 507. - Ks. Maata-        - n:o 268, Kytän ym.: Määrärahan osoitta-
53230:     lous.                                                   misesta !ainoiksi pienille teollisuuslaitoksille ja
53231: ~ n:o 255, Jussi 1 a n y m.: Määrärahan osoit-              käsiteollisuutta harjoittaville yrityksille. Liit-
53232:     tamisesta !ainoiksi kalastajien yhtymille koneel-       teet IV,340. s. 521. - Ks. Pienteollisuus.
53233:     listen kalakuivaamoiden rakentamiseen. Liitteet      - n:o 269, M ei n an d erin ym.: Määrärahan
53234:     IV,327. s. 508. - Ks. Kalastus.                         osoittamisesta lainaksi Svenska Handelshögsko-
53235:  - n:o 256, A. Simosen ym.: Määrärahan osoit-               lan nimiselle korkeakoululle. Liitteet IV,341. s.
53236:     tamisesta lainaksi Asuntosäätiölle Espoon pitä-         522 ja 523. - Ks. Korkeakoulut.
53237:     jässä sijaitsevan Hagalundin asuntoalueen pe-        - n:o 270, Hykkäälän ym.: Korotetun mää-
53238:     rustöitä varten. Liitteet IV,328. s. 509. - Ks.         rärahan osoittamisesta avustuslainaksi Raajarik-
53239:     Rakennustoiminta.                                       kojen koulusäätiölle koulurakennuksen kesken-
53240:  - n:o 257, Raunion ym.: Korotetun määrä-                   eräisten töiden jatkamista varten. Liitteet
53241:     rahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyödyllistä         IV,342. s. 524. - Ks. Raajarikkoiset.
53242:     asuntotuotantoa varten. Liitteet IV,329. s. 510.     - n: o 271, R a u n i o n y m.: Määrärahan osoit-
53243:     - Ks. Asuntotuotanto.                                   tamisesta lainaksi Lomaliitto r. y:lle Iomakoh-
53244: · - n:o 258, N. Nurmisen ym.: Korotetun mää-                teitten laajentamiseksi ja kunnostamiseksi. Liit-
53245:     rärahan osoittamisesta asutuskeskusten asunto-          teet IV,343. s. 525. - Ks. Lomaliitto.
53246:     rakennustuotannon tukemiseen. Liitteet IV,sso.       - n: o 272, N i e m e n y m.: Määrärahan osoitta-
53247:     s. 511. - Ks. Asuntotuotanto.                           misesta lainaksi Suomen Kirkon Sisälähetysseu-
53248: - n: o 259, K ä h ö s en y m.: Määrärahan osoitta-          ralle diakonisaalaitoksen ja kasvattajaopiston
53249:     misesta avustuslainoiksi työllisyyden turvaami-         rakennuksen rakentamiseen otettujen lainojen
53250:     seksi. Liitteet IV,331. s. 512. - Ks. Työllisyys.       takaisinmaksamista varten. Liitteet IV,344. s.
53251:  - n: o 260, J ä r v i s e n y m.: Korotetun määrä-         527. - Ks. Suomen Kirkon Sisälähetysseura.
53252:     rahan osoittamisesta !ainoiksi rautatieläisille      - n:o 273, Brander-Wallinin ym.: Mää-
53253:     omakotitoimintaa ja rakennustonttien ostamista          rärahan osoittamisesta !ainoiksi kunnalliskotien
53254:     varten. Liitteet IV,332, s. 513. - Ks. Rauta-           rakentamista ja korjaamista varten. Liitteet
53255:     tiet.                                                   IV,345. s. 529. - Ks. Kunnalliskodit.
53256:                                   Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.                               27
53257: 
53258: · - n:o 274, Puumalaisen ym.: Määrärahan                       klinikalla. Liitteet IV,357. s. 546. - Ks. Sai·
53259:      osoittamisesta lainaksi Helsingin Sokeain Huolto          raalat.
53260:      r. y:lle myyntipaikan avaamiseksi sokeain val·         - n: o 286, 1 k o s e n y m.: Määrärahan osoitta·
53261:      misteille. Liitteet IV,346. s. 530. - Ks. So·             misesta synnytyslaitoksen rakentamiseksi Nur·
53262:      keat.                                                    mekseen. Liitteet IV,358. s. 547. - Ks. Sai·
53263: - n:o 275, H.ollstenin ym.: Määrärahan                         raalat.
53264:      osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi Ken-           - n:o 287, Rausteen ym.: Korotetun määrä·
53265:      raali Mannerheimin lastensuojeluliiton Turun·             rahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan keskus-
53266:      maan ruotsinkieliselle osastolle terveyden- ja sai-      sairaalan rakentamiseen. Liitteet IV,359. s. 548.
53267:      raanhoitokeskuksen rakentamista varten. Liit-            - Ks. Sairaalat.
53268:      teet IV,347. s. 531 ja 533. - Ks. Sairaalat.          - n:o 288, Borg· Sundmanin: Määrärahan
53269: - n:o 276, Aition ym.: Määrärahan osoittami·                   osoittamisesta Naistenklinikan asuntolan raken·
53270:      sesta siirtona asutusrahastoon ns. toissijaisten          tamista varten. Liitteet IV,aso. s. 549. - Ks.
53271:      maansaajien maanhankintalain mukaista lainoi·             Sairaalat.
53272:      tusta varten. Liitteet IV,34s. s. 535. - Ks.          - n: o 289, L a p p i · S e p p ä 1ä n y m.: Määrära·
53273:      Asutustoiminta.                                          han osoittamisesta hygienisen laitoksen Meilah·
53274:  ~ n:o 277, Vennamon ym.: Korotetun mää-                      teen tulevaa uudisrakennusta varten. Liitteet
53275:      rärahan osoittamisesta siirtona asutusrahastoon           IV,361. s. 551. - Ks. Yliopisto.
53276:      käytettäväksi lähinnä kuntien asutuskassalainoi-      - n:o 290, V. Virtasen ym.: Korotetun mää·
53277:      tusta ja sisarosuuslainoitusta varten. Liitteet           rärahan osoittamisesta Savonlinnan keskussai·
53278:      IV,349. s. 536. - Ks. Asutustoiminta.                     raalan rakentamiseen. Liitteet IV,362. s. 552.
53279:  - n:o 278, Niska 1 a n y m.: Määrärahan osoit-               - Ks. Sairaalat.
53280:      tamisesta moottoriveneen hankkimiseksi Kemin          - n:o 291, Karvikon ym.: Määrärahan osoit·
53281:      kaupungin poliisilaitoksella. Liitteet IV,350. s.        tamisesta Turun keskussairaalan yhteyteen ra·
53282:      537. - Ks. Poliisilaitos.                                kannettavan naistensairaalan piirustuksia ja työ·
53283:  - n:o 279, Kilpeläisen ym.: Korotetun mää-                   suunnitelmia varten. Liitteet IV,363. s. 553. -
53284:      rärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen kalus-         Ks. Sairaalat.
53285:      ton ja tarvikkeiden peruahankintoihin ja kor-         - n: o 292, K a u p i n y m.: Määrärahan osoitta·
53286:      jauksiin. Liitteet IV,351. s. 538. - Ks. Puolus-         misesta Oulun piirimielisairaalan laajentami·
53287:      tuslaitos.                                               seen. Liitteet IV,364. s. 554. - Ks. Sairaalat.
53288: · - n:o 280, Honkalan ym.: Määrärahan osoit-               - n:o 293, Raunion ym.: Korotetun määrä·
53289:      tamisesta     kuljetuslentokoneen hankkimiseksi          rahan osoittamisesta sotilasrakennusten perin·
53290:      maanmittaushallitukselle ilmavalokuvausten suo·          pohjaisiin korjauksiin ja uudisrakennustöihin.
53291:      rittamista varten. Liitteet IV,352. s. 539. -            Liitteet IV,365. s. 556. - Ks. Puolustuslaitos.
53292:      Ks. Maanmittaus.                                      - n:o 294, Niukkasen ym.: Määrärahan
53293:  - n:o 281, Hykkäälän ym.: Määrärahan                         osoittamisesta kasarmi- ym. rakennustöiden jat·
53294:      osoittamisesta Kymen lääninhallituksen virasto-          kamiseen Hyrylän varuskunta-alueella. Liitteet
53295:      talon rakentamista varten. Liitteet IV,353. s.           IV,366. s. 557. - Ks. Puolustuslaitos.
53296:      541. - Ks. Lääninhallitukset.                         - n:o 295, Meinanderin ym.: Määrärahan
53297:  - n: o 282, Koiviston y m.: Määrärahan osoit-                osoittamisesta     asuntorakennuksen rakentami·
53298:      tamisesta Lapin rajavartioston Rovaniemen ka-            seksi Dragsvikin kasarmialueen kantahenkilö·
53299:      sarmialueen rakentamista varten. Liitteet IV,354.        kunnalle. Liitteet IV,367. s. 559 ja 560. - Ks.
53300:      s. 542. - Ks. Rajavartiosto.                             Puolustuslaitos.
53301:   - n: o 283, P a s a s e n y m.: Määrärahan osoit-        - n:o 296, Hakalan: Määrärahan osoittami·
53302:      tamisesta vankeinhoitolaitoksen tuberkuloosisai-         sesta Tampereen klassillisen lyseon korjaustöitä
53303:      raalan rakentamista varten. Liitteet IV,355. s.          ja uudisrakennusten varten. Liitteet IV,aas. s.
53304:      543. - Ks. Sairaalat.                                    561. - Ks. Oppikoulut.
53305:  · - n: o 284, K u 1 o v a a r a n y m.: Korotetun mää-    - n:o 297, Niemen y m.: Määrärahan osoitta·
53306:      rärahan osoittamisesta Turun yliopiston lääke·           misesta Rauman tyttölyseon uudisrakennuksen
53307:      tieteellisen tiedekunnan laboratoriorakennuksen          perustamiatöitä varten. Liitteet IV,369. s. 562.
53308:      rakennustöiden loppuunsaattamiseksi. Liitteet            - Ks. Oppikoulut.
53309:      IV,356. s. 545. - Ks. Yliopisto.                      - n:o 298, Ra u s teen y m.: Määrärahan osoit·
53310:   - n: o 285, Ne d e r s t r ö m · L u n d enin y m.:         tamisesta Nurmeksen yhteislyseon koulutalon ra·
53311:      Määrärahan osoittamisesta piirustusten laati-            kentamista varten. Liitteet IV,370. s. 564. -
53312:      mista varten Turkuun rakennettavalle naisten-            Ks. Oppikoulut.
53313: 28                               Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.
53314: 
53315: -    n:o 299, Honkalan ym.: Korotetun määrä-              -   n:o 312, Larsonin: Määrärahan osoittami·
53316:      rahan osoittamisesta Turun linnan korjaustöitä           sesta toisen kiitoradan rakentamiseksi Maarian-
53317:      varten. Liitteet IV,371. s. 566. - Ks. Turun             haminan lentokentälle. Liitteet IV,384. s. 582,
53318:      linna.                                                   - Ks. Lentoliikenne.
53319: -    n:oo 300, Rönkön ym.: Korotetun määrä-               -   n:o 313, Myllymäen ym.: Määrärahan osoit-
53320:      rahan osoittamisesta Malminkartanon opetus- ja           tamisesta valtion virastotalon rakentamiseksi No-
53321:      koetilan rakennustöitä varten. Liitteet IV,372.          kian kauppalaan. Liitteet IV,3s5. s. 584.- Ks.
53322:      s. 567. - Ks. Maatalous.                                 Nokia.
53323: -    n: o 301, M ui kun y m.: Korotetun määrära-
53324:                                                           -   n:o 314, Luostarisen ym: Määrärahan
53325:      han osoittamisesta maatalouskoneiden tutkimus-
53326:                                                               osoittamisesta virasto- ja asuintalon rakentami-
53327:      laitoksen uudisrakennusta varten. Liitteet IV,a73.
53328:                                                               seksi Mikkelin tie- ja vesirakennuspiiriä varten.
53329:      s. 568. - Ks. Maatalous.
53330:                                                               Liitteet IV,ssa. s. 585. - Ks. Tie- ja vesiraken-
53331: -    n:o 302, Ikosen ym.: Määrärahan osoittami-
53332:                                                               nushallinto.
53333:      sesta metsähallituksen toimitalon rakentamiseksi
53334:      Nurmeksen kauppalaan. Liitteet IV,a74. s. 569.       -   n:o 315, Koiviston: Määrärahan osoittami-
53335:                                                               sesta virkamiesasuntojen rakentamiseen Lapin
53336:      - Ks. Metsähallitus.
53337: -    n:o 303, Tarkkasen ym.: Määrärahan osoit-                läänissä. Liitteet IV,387. s. 586. - Ks. Virka·
53338:      tamisesta valtion mieskotiteollisuusopiston oman         miehet.
53339:      talon rakentamista varten. Liitteet IV,375. s.       -   n: o 316, H a k a 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
53340:       570. - Ks. Kotiteollisuus.                              misesta Tampereen teknillisen oppilaitoksen
53341: -    n:o 304, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit-                 uudisrakennusta varten. Liitteet IV,ass. s. 587.
53342:      tamisesta Rovaniemen kotitalousopiston raken-            - Ks. Teknilliset oppilaitokset.
53343:       tamiseen. Liitteet IV,376. s. 572. - Ks. Koti-      -   n:o 317, Wiherheimon ym.: Määrärahan
53344:       talous.                                                 osoittamisesta geologisen tutkimuslaitoksen uuden
53345: -     n:o 305, Lappi-Seppälän ym.: Määrära-                    toimitalon rakentamista varten. Liitteet IV,as9.
53346:       han osoittamisesta metsähallinnon aluehallinnon          s. 588. - Ks. Geologinen tutkimuslaitos.
53347:       virka-asuntojen jälleenrakentamista varten. Liit-   -    n:o 318, Kokkolan ym.: Määrärahan osoit-
53348:       teet IV,s77. s. 573. - Ks. Metsähallitus.                tamisesta Orrengrundiin rakennettavaa radioma-
53349: -     n: o 306, L u o s t a r i s e n y m.: Määrärahan         jakkaa varten. Liitteet IV,390. s. 591. - Ks.
53350:       osoittamisesta Heinäveden metsäkoulun perusta-           Merenkulku.
53351:       missuunnitteluja varten. Liitteet IV,s78. s. 574.   -    n:o 319, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit-
53352:       - Ks. Metsäkoulut.                                       tamisesta Lapin keskusammattikoulun rakenta·
53353: -     n:o 307, Vilhulan ym.: Määrärahan osoit-                 miseen. Liitteet IV,391. s. 592.- Ks. Ammatti·
53354:       tamisesta korkeinta maa- ja kotitalousopetusta           koulut.
53355:       varten tarpeellisten rakennusten rakentamiseksi     -    n:o 320, Henrikssonin ym.: Määrärahan
53356:       Viikin tilalle. Liitteet IV,379. s. 575. - Ks.           osoittamisesta Vaasan ruotsalaisen keskusam-
53357:       Maatalouskoulut.                                         mattikoulun rakennustöiden aloittamiseksi. Liit-
53358: -     n: o 308, K a u p i n y m.: Määrärahan osoittami-        teet IV,392. s. 593 ja 594. - Ks. Ammattikou-
53359:       sesta pienviljelijäneuvojaopiston perustamiseksi         lut.
53360:       Muhoksella sijaitsevalle Koivikon koulutilalle.     -    n:o 321, Koiviston ym.: Määrärahan osoit-
53361:       Liitteet IV,aso. s. 576. - Ks. Maatalouskoulut.          tamisesta Rovaniemen keskusammattikoulun ra-
53362: -     n:o 309, Tarkkasen ym.: Määrärahan osoit-                kentamista varten. Liitteet IV,393. s. 595. -
53363:       tamisesta valtion maitotalouskoelaitoksen henki-         Ks. Ammattikoulut.
53364:       lökunnan asuntorakennusten rakentamista var-        -    n:o 322, Takin y m.: Määrärahan osoittami-
53365:       ten Jokioisiin. Liitteet IV,381. s. 577. - Ks.           sesta Lahden teknillisen koulun koulurakennuk·
53366:       Maitotalouskoelaitos.                                    sen rakennustöiden aloittamista varten. Liitteet
53367: -     n:o 310, Virkin ym.: Määräruhan osoitta-                 IV,394. s. 596. - Ks. Teknilliset oppilaitokset.
53368:       misesta valtion seerumlaitoksen rakentamista        -    n: o 323, K u i t t i s e n y m.: Määrärahan osoit-
53369:       varten. Liitteet IV,382. s. 578. - Ks. Seerum-           tamisesta Imatran keskusammattikoulun perus-
53370:       laitos.                                                  tamiakustannuksia varten. Liitteet IV,395. s.
53371: -     n:o 311, Toivosen y m.: Määrärahan osoitta-              597. - Ks. Ammattikoulut.
53372:       misesta Lepaan puutarhaopiston oppilasasunto-       -    n: o 324, P u u m a 1 a i s e n y m.: Korotetun
53373:       lan rakennussuunnitelman ja piirustusten laati-          määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen keskus-
53374:       mista varten. Liitteet IV,sss. s. 580. - Ks.             ammattikoulun rakennustöiden jatkamiseen. Liit-
53375:       Maatalouskoulut.                                         teet IV,396. s. 598. - Ks. Ammattikoulut.
53376:                                 Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.                               29
53377: ..._ n: o 325, N o r d s t r ö m i n y m. : Määrärahan       maantien rakennustöiden aloittamista varten.
53378:       osoittamisesta Vaasan ruotsinkielisen keskusam-        Liitteet IV,409. s. 612. - Ks. Maantiet.
53379:       mattikoulun rakentamiseksi. Liitteet IV,397. s.    - n:o 338, Hallbergin ym.: Määrärahan
53380:       599 ja 600. - Ks. Ammattikoulut.                       osoittamisesta     Korkeakankaan-Peijonniemen
53381: - n:o 326, Virkin ym.: Määrärahan osoittami-                 maantien rakentamiseen. Liitteet IV,410. s. 613.
53382:       sesta valtion ammattikoulukodin rakennustoimin-        - Ks. Maantiet.
53383:       nan jatkamista varten. Liitteet IV,398. s. 601.    - n:o 339, Hallbergin ym.: Määrärahan
53384:       - Ks. Ammattikoulut.                                   osoittamisesta Kaustajärven-Saarivaaran maan-
53385:  - n:o 327, A. Kinnusen ym.: Määrärahan                      tien rakentamiseen. Liitteet IV,411. s. 614. -
53386:       osoittamisesta Piipsannavan kuivatustyötä var-         Ks. Maantiet.
53387:       ten. Liitteet IV,399. s. 602. - Ks. Kuivatus-      - n:o 340, Murtomaan ym.: Määrärahan
53388:       työt.                                                  osoittamisesta Kynsikankaan-Kiikoisten maan-
53389:  - n:o 328, Rytingin ym.: Määrärahan osoit-                  tien rakentamiseen. Liitteet IV,412. s. 615. -
53390:       tamisesta Vuorma- ja Hetejärvien kuivattamista         Ks. Maantiet.
53391:       varten. Liitteet IV,400. s. 603. - Ks. Kuivatus- - n: o 341, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
53392:       työt.                                                  tamisesta maantien rakentamiseksi Kemijärven
53393:  - n:o 329, Erkkilän ym.: Määrärahan osoit-                  kunnassa Jussilan-Kaisanlahden kylätiestä Leh-
53394:       tamisesta Piipsjärven kuivatustöiden aloitta-          tolaan. Liitteet IV,413. s. 617.- Ks. Maantiet.
53395:        mista varten. Liitteet IV,401. s. 604. - Ks. - n: o 342, L a h t e 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
53396:        Kuivatustyöt.                                         tamisesta Posion kunnan Aholan-Maurujärven
53397:   - n:o 330, Sarjalan ym.: Määrärahan osoit-                 -Maaninkavaaran keskeneräisen maantien ra-
53398:        tamisesta Kangasniemen pitäjässä olevan Pyl-           kentamiseen. Liitteet IV,414. s. 619. - Ks.
53399:        vänälän-Reinikkalan tien oikaisemiseksi. Liit-         Maantiet.
53400:        teet IV,402. s. 605. - Ks. Maantiet.               - n: o 343, L a h t e 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
53401:   - 331, M eri 1 ä i s en y m.: Määrärahan osoitta-           tamisesta maantien rakentamiseksi Sodankylän-
53402:        misesta maantien rakentamiseksi Kulunon-Hy-            Ivalon maantieltä Sattasen kylästä Rajalaan.
53403:        rynsalmen maantieltä Kulunon-Suomussalmen              Liitteet IV,415. s. 620. - Ks. Maantiet.
53404:        maantielle. Liitteet IV,403. s. 606. - Ks. Maan- - n: o 344, V i 1 h u 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
53405:        tiet.                                                  tamisesta maantien rakentamiseksi Äänekosken
53406:   - n:o 332, Rytkösen ym.: Määrärahan osoit-                  Koiviston kylästä Suolahden kauppalaan. Liit-
53407:        tamisesta Kurenpolven-Kiuruveden maantien              teet IV,416. s. 622. - Ks. Maantiet.
53408:        rakennustöiden loppuunsaattamista varten. Liit-    - n:o 345, Vennamon ym.: Korotetun määrä-
53409:         teet IV,404. s. 607. - Ks. Maantiet.                  rahan osoittamisesta Kotakennäänsalmen ja Kon-
53410:    - n:o 333, N. Nurmisen ym.: Määrärahan                     ginkankaan välisen maantieosan parantamiseen
53411:         osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kauha-          Helsingin-Oulun valtatiellä. Liitteet IV,417. s.
53412:         valta Mattilan, Jaakkolan ym. kylien kautta Evi-      623. - Ks. Maantiet.
53413:         järven kirkolle. Liitteet IV,405. s. 608. - Ks.   - n:o 346, Kuittisen: Määrärahan osoitta-
53414:         Maantiet.                                              misesta Kaukopäästä Virasojan aseman ja Lin-
53415:     - n: o 334, R yö mä n y m.: Määrärahan osoitta-            nankosken kautta Imatralle johtavan pikatien
53416:         misesta Pusulan Kärkölän kirkon luona maan-            ajokuntoon saattamista varten. Liitteet IV,418.
53417:         tiessä olevan mäen alentamiseksi tai kiertämi-         s. 625. - Ks. Maantiet.
53418:         seksi. Liitteet IV,406. s. 609. - Ks. Maantiet. - n:o 347, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit-
53419:    - n:o 335, Pessin ym.: Määrärahan osoittami-                tamisesta maantien rakentamiseksi Kemijärven
53420:         sesta Pusulan kirkonkylän ja Hyönölän risteyk-         kunnan Lehtolasta Posion kunnassa olevaan
53421:         sen välisellä maantieosalla olevan ns. Kyöppe-         Aittoniemen kylätiehen. Liitteet IV,419. s. 626.
53422:         lin mutkan oikaisemista varten. Liitteet IV,407.       - Ks. Maantiet.
53423:          s. 610. - Ks. Maantiet.                           - n:o 348, Koiviston ym.: Määrärahan osoit-
53424:     - n:o 336, Hautalan: Määrärahan osoittami-                 tamisesta Pellon-Raanujärven maantien paran-
53425:          sesta Pyhäjärven eteläpuolitae kulkevan Piela-        tamiseen. Liitteet IV,420. s. 628. - Ks. Maan-
53426:          veden ja Pihtiputaan välisen maantien rakenta-        tiet.
53427:          mistöiden aloittamista varten. Liitteet IV,4os.   - n:o 349, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
53428:          s. 611. - Ks. Maantiet.                               tamisesta maantien rakentamiseksi Inarin kir-
53429:     - n:o 337, Kalliokosken ym.: Määrärahan                    konkylästä Menesjärvelle. Liitteet IV,421. s.
53430:          osoittamisesta Teerijärven-Vetelin-Räyringin           629. - Ks. Maantiet.
53431: 30                               Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.
53432: 
53433: -    n: o 350, L a h t e 1 a n y m.: Määrärahan osoit-         Puhoskylän Myllykankaalta Suomussalmen Yli-.
53434:      tamisesta maantien rakentamiseksi Sierilän los-           Nåljängälle. Liitteet IV1435. s. 645. -       Ks~
53435:      silta Pekkalan lossille. Liitteet IV1 422. s. 631.        Maantiet.
53436:      - Ks. Maantiet.                                      -    n:o 364, Rytingin ym.: Määrärahan osoit-
53437: -    n:o 351, Koiviston ym.: Määrärahan osoit-                 tamisesta maantien rakentamiseksi Pudasjärven.
53438:      tamisesta Kelujärven-Tanhuan-Värriön maan-                Särkivaaralta Taivalkosken Virkkuseen. Liitteet
53439:      tien liikennekuntoon saattamista varten. Liit-            IV1436. s. 646. - Ks. Maantiet.
53440:      teet IV1423. s. 633.- Ks. Maantiet.                  -    n:o 365, Rytingin ym.: Määrärahan osoit-
53441: -    n:o 352, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit-                  tamisesta Kiimingin ja Yli-Iin välisen maantien-
53442:      tamisesta Pelkosenniemen-Sodankylän maantien
53443:                                                                rakentamiseen. Liitteet IV,437. s. 647. - Ks.
53444:      rakentamiseen. Liitteet IV1424. s. 634. - Ks.             Maantiet.
53445:      Maantiet.
53446:                                                           -    n: o 366, A 1 a n g on y m.: Määrärahan osoitta-
53447: -    n:o 353, Lahtelan ym.: Määrärahan osoit-
53448:      tamisesta Simojärven-Raistakan maantien ra-               misesta maantien rakentamiseksi Kurun pitäjän.
53449:      kentamiseen. Liitteet IV1 425. s. 635. -      Ks.         Riuttaskylästä Virtain pitäjän Kortteen pysä-
53450:      Maantiet.                                                 kille. Liitteet IV,438. s. 648. - Ks. Maantiet.
53451: -    n:o 354, Tauriaisen ym.: Määrärahan                  -    n:o 367, Frimanin ym.: Korotetun määrä-
53452:      osoittamisesta maantien rakentamiseksi Suomus-            rahan osoittamisesta Sodankylän-Vaalajärven
53453:      salmen kirkonkylästä Juntusrantaan. Liitteet              -Kittilän maantien rakentamiseen. Liitteet
53454:      IV,426. s. 636. - Ks. Maantiet.                           IV,439. s. 649. - Ks. Maantiet.
53455: -    n: o 355, T a u r i a i s e n y m.: Määrärahan       -    n: o 368, R a n t a m a a n y m.: Määrärahan
53456:      osoittamisesta maantien rakentamiseksi Suomus-            osoittamisesta mantien rakentamiseksi Varkau-
53457:      salmen-Kuusamon maantiestä Selkoskylään.                  den-Joroisten maantieltä Teemaasaaren ja
53458:      Liitteet IV1427. s. 637. - Ks. Maantiet.                  Käärmevirran kautta Rantasalmen kirkolle. Liit-
53459: -    n: o 356, Niukkasen y m.: Määrärahan osoit-               teet IV,440. s. 650. - Ks. Maantiet.
53460:      tamisesta Hyrylän-Järvenpään välisen tieosan         -    n:o 369, Frimanin ym.: Määrärahan osoit-
53461:      parannustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV1428. s.       tamisesta Kallon-Kurtakon maantien rakennus-
53462:      638. - Ks. Maantiet.                                      työn loppuunsaattamiseksi. Liitteet IV144I. s.
53463: -    n:o 357, Niskalan ym.: Määrärahan osoit-                  651. - Ks. Maantiet.
53464:      tamisesta Kolarin-Kurtakon välisen maantien          -   n:o 370, Murron ym.: Määrärahan osoittami-
53465:      rakentamista varten. Liitteet IV1429. s. 639. -          sesta maantien rakentamiseksi Oulaisista Kärsä-.
53466:      Ks. Maantiet.                                            mäen Venetpaloon. Liitteet IV1442. s. 652. -
53467: -    n:o 358, Niskalan ym.: Määrärahan osoit-                 Ks. Maantiet.
53468:      tamisesta Santalammin-Mellakosken välisen tien       -   n:o 371, Tainion ym.: Määrärahan osoitta-
53469:      rakennustöiden jatkamiseksi. Liitteet IV,430. s.         misesta maantien rakentamiseksi Simojoen rau-
53470:      640. - Ks. Maantiet.                                     tatiesillalta Alaniemen lossille. Liitteet IV1443.
53471: -    n:o 359, Rantamaan ym.: Määrärahan                       s. 653. - Ks. Maantiet.
53472:      osoittamisesta maantien rakentamiseksi Maave-        -   n:o 372, Soinisen ym.: Määrärahan osoit-
53473:     den pysäkiltä Jäppilän kunnan Syvänsin kylään             tamisesta Kaavin kunnan Ukonvaaran ja Polvi-
53474:      johtavalle tielle. Liitteet IV,431. s. 641. - Ks.        järven kunnan Hukkalan välisen tien kunnosta,
53475:     Maantiet.                                                 mista varten. Liitteet IV,444. s. 654. - Ks.
53476: -   n:o 360, Frimanin ym.: Määrärahan osoit-                  Maantiet.
53477:     tamisesta Könkään-Tepaston maantierakennus-           -   n:o 373, J. Wirtasen y m.: Määrärahan
53478:     työn loppuunsaattamiseksi. Liitteet IV1432. s.            osoittamisesta Mustasaaren-Laihian-Kosken-
53479:     642. - Ks. Maantiet.                                      korvan tietyön loppuun saattamiseksi. Liitteet
53480: -   n:o 361, Koiviston: Määrärahan osoittami-                 IV1445. s. 655. - Ks. Maantiet.
53481:     sesta Pellon-Meltauksen maantien rakennus-            -   n:o 374, Puumalaisen ym.: Määrärahan
53482:     työn loppuunsaattamiseksi. Liitteet IV,433. s.            osoittamisesta Kevätlahden kautta kulkevan
53483:     643. - Ks. Maantiet.                                      maantien rakentamiseksi. Liitteet IV,446. s.
53484: -   n:o 362, Koiviston: Määrärahan osoittami-                 656. - Ks. Maantiet.
53485:     sesta Simojärven-Mäntyjärven-Posion maan-             -   n:o 375, Puumalaisen ym.: Määrärallan
53486:     tietöiden jatkamista varten. Liitteet IV1434. s.          osoittamisesta yhdystien rakentamiseksi Laukaan
53487:     644. - Ks. Maantiet.                                      -Koiviston-Honkolan maantieltä Suolahden
53488: -   n:o 363, Rytingin y m.: Määrärahan osoit-                 kauppalaan. Liitteet IV,447. s. 657. -        Ks.
53489:     tamisesta maantien rakentamiseksi Pudasjärven             Maantiet.
53490:                                      Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.                              31
53491: -       n:o 376, Ikosen ym.: Määrärahan osoittami-                 tamisesta Markkasuvannon sillan rakentamiseksi~
53492:         sesta maantien rakentamiseksi .Juuan-Säyneisten            Liitteet IV,461. s. 672. - Ks. Sillat.
53493:         tieltä Nurmeksen-Rautavaaran maantielle. Liit-         -   n:o 390, H ykk ä ä 1 ä n ym.: M'åärärahan osoit-·
53494:         teet IV,448. s. 658. - Ks. Maantiet.                       tamisesta sillan rakentamiseksi Kymijoen yli
53495: -       n:o 377, Pesosen ym.: Määrärahan osoitta-                  Lammin lossin kohdalle. Liitteet IV,462, s. 673.
53496:         misesta tietöiden jatkamiseksi tiesuunnalla Hei-           - Ks. Sillat.
53497:         nolan      kirkonkylä-Marjoniemi-Nuoramoinen.          -   n:o 391, Myllymäen ym.: Määrärahanosoit-
53498:         Liitteet IV,449. s. 659. - Ks. Maantiet.                   tamisesta avustukseksi Nokian kauppalalle No-
53499: -       n:o 378, Tauriaisen ym.: Määrärahan                        kiankosken maantiesillan rakentamista varten.
53500:         osoittamisesta Hallasenahon-.Juntusrannan ties-            Liitteet IV,463. s. 674. - Ks. Sillat.
53501:         tä lähtevän Kaunisla=en-Hoikanvaaran tien              -   n: o 392, L u o s t a ri s e n y m.: Määrärahan;
53502:         rakennustöiden loppuun saattamiseksi. Liitteet             osoittamisesta Tappuvirran lossivälin lyhentämi-
53503:         IV,450. s. 660. - Ks. Maantiet.                            seksi. Liitteet IV,464. s. 675. - Ks. Lossit.
53504: -       n:o 379, .Jussilan ym.: Määrärahan osoitta-            -   n:o 393, N. Kaasalaisen ym.: Määrärahan
53505:         misesta Kärsämäen-Paattisten maantien raken-               osoittamisesta Vammaakosken sillan levittämi·
53506:         tamiseen. Liitteet IV,451. s. 661. - Ks. Maan-             seksi. Liitteet IV,465, s. 676. - Ks. Sillat.
53507:         tiet.                                                  -   n: o 394, La h te 1 a n y m.: Määrärahan osoit-
53508: -       n:o 380, Tenhiälän ym.: Määrärahan osoit-                  tamisesta sillan rakentamiseksi Kitisen jokeen
53509:         tamisesta maantien rakentamiseen Lahdesta                  Sodankylän-Kelujärven mantiellä.         Liitteet
53510:         Hainlammin ja Pyhäntaan kylien kautta Heino-               IV,466. s. 677. - Ks. Sillat.
53511:         lan maalaiskunnan Härkäiän kylään. Liitteet            -   n: o 395, S o II a n y m.: Määrärahan osoittami-
53512:         IV,452. s. 662. - Ks. Maantiet.                            sesta sillan rakentamiseksi Nokisenkosken yli
53513: -        n:o 381, .Järvisen y m.: Määrärahan osoit-                Rautalammin kunnassa. Liitteet IV,467. s. 678 •.
53514:          tamisesta Vaasan-Tampereen valtamaantien oi-              - Ks. Sillat.
53515:         kaisutyötä varten. Liitteet IV,453. s. 663. -          -   n:o 396, Hietasen ym.: Määrärahan osoit-
53516:          Ks. Maantiet.                                             tamisesta Nokisenkosken sillan rakentamiseen._
53517: -        n: o 382, S o i n i s e n y m.: Määrärahan osoitta-       Liitteet IV,468. s. 679. - Ks. Sillat.
53518:          misesta maantien rakentamiseksi Höytiäisen ran-       -   n:o 397, Koskisen ym.: Määrärahan osoit·
53519:         nalla olevaan Huhmarisvaaraan. Liitteet IV,454.            tamisesta Riuttasalmen sillan rakentamiseen.
53520:          s. 664. - Ks. Maantiet.                                   Liitteet IV,469. s. 680. - Ks. Sillat.
53521: -        n: o 383, L u o s t a r i s e n y m. : Määrärahan     -   n: o 398, K ui t t i sen y m: Määrärahan osoit-
53522:          osoittamisesta maantien rakentamiseksi Savon-             tamisesta Hallikkaanjoen sillan rakentamiseen
53523:          linnasta Säämingin saariston kautta Särkilah-             Imatran kauppalassa. Liitteet IV,470. s. 681.
53524:          teen. Liitteet IV,455. s. 665. - Ks. Maantiet.            - Ks. Sillat.
53525: -        n: o 384, Koiviston y m.: Määrärahan osoit-           -   n: o 399, I k o s en y m.: Määrärahan osoittami-
53526:          tamisesta kelirikkoteiden rakentamiseksi Utsjoen          sesta Ilomantsin Lylykosken sillan rakentamis-
53527:          kuntaan. Liitteet IV,456. s. 666. - Ks. Maan-             töiden alkuunpanoa varten. Liitteet IV,471. s.
53528:          tiet.                                                     682. - Ks. Sillat.
53529: -        n:o 385, Lappi-Seppälän ym: Määrärahan                -   n: o 400, A 1 a n g o n y m.: Määrärahan osoitta-
53530:          osoittamisesta maanteiden päällystämiseen. Liit-          misesta Nokian kauppalan Pitäjänsillan raken-
53531:          teet IV,457. s. 667. - Ks. Maantiet.                      nustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,472.
53532: -        n:o 386, Saariahon y m.: Määrärahan osoit-                s. 683. - Ks. Sillat.
53533:          tamisesta maantiesillan rakentamiseksi Kymi-          -   n:o 401, Niemen ym.: M:'åärärahan osoitta-
53534:           joen Iitin virran yli. Liitteet IV,458. s. 668. -        misesta Friitalan sillan rakennustöiden jatka-
53535:          Ks. Sillat.                                               mista varten. Liitteet IV,473. s. 684. - Ks. _
53536:     -    n:o 387, Niirasen y m.: Määrärahan osoitta-               Sillat.
53537:          misesta maantien rakentamiseksi Rasimäestä.           -   n:o 402, Koiviston: Määrärahan osoitta-
53538:          Kaavin-Viitaniemen maantielle Unimäkeen.                  misesta Kitisenjoen sillan rakentamista varten.
53539:          Liitteet IV,459. s. 670. - Ks. Maantiet.                  Liitteet IV,474. s. 685. - Ks. Sillat.
53540:     -     n:o 388, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit-             -   n:o 403, Mannisen ym.: Korotetun määrä-
53541:           tamisesta sillan rakentamiseksi Kitisen joen yli         rahan osoittamisesta Itikansalmen sillan raken- -
53542:           Sodankylän kirkonkylässä. Liitteet IV,460. s.            tamista varten. Liitteet IV,475. s. 686. - Ks.
53543:           671. - Ks. Sillat.                                       Sillat.
53544:     -     n:o 389, Väyrysen ym.: Määrärahan osoit-             -   n:o 404, Mannisen ym.: Määrärahan osoit··-
53545: :82                             Laki-, toivomus- ja rahaasia-aloitteet 1951.
53546: 
53547:      tamisesta Turpeensalmen sillan rakentamista          -   n:o 409, Rytingin ym.: Määrärahan osoit-
53548:      varten. Liitteet 1V1476. s. 687. - Ks. Sillat.           tamisesta Nuorunkaojan sillan rakentamista
53549: -- - n: o 4051 R y h d ä n y m.: Määrärahan osoit-            varten. Liitteet 1V1 4Sl. s. 692. - Ks. Sillat.
53550:      tamisesta Oulankajoen pukkisillan jälleenraken-      -   n:o 410, Miikin ym.: Määrärahan osoittami-
53551:      tamista varten. Liitteet 1V,477. s. 688. - Ks.           sesta moottorilautan hankkimiseksi Kymen lää-
53552:      Sillat.                                                  nin Ruokolahden kunnassa olevaan Ukonsalmeen.
53553: ·-:- n: o 406, M y 11 y m ä e n y m. : Määrärahan             Liitteet 1V,482. s. 693. - Ks. Lossit.
53554:      osoittamisesta Säynätsalon kunnassa sijaitsevan      -   n:o 411, Ahmavaaran ym.: Määrärahan
53555:      Louhusalmen yli johtavan sillan rakentamista             osoittamisesta Iijokisuun-Siuruanjokisuun per-
53556:      varten. Liitteet 1V1478. s. 689. - Ks. Sillat.           kaamista varten. Liitteet 1V1483. s. 694. - Ks.
53557: - n:o 407, Frimanin ym.: Määrärahan osoit-                    Perkaustyöt.
53558:      tamisesta Kitisenjoen siltatöiden loppuunsaat-       -   n:o 412, Häppölän ym.: Korotetun määrä-
53559:      tamista varten Sodankylän kirkonkylässä. Liit-           rahan osoittamisesta Teuron- ja Puujoen per-
53560:      teet 1V1479. s. 690. - Ks. Sillat.                       kaukseen. Liitteet IV,484. s. 695. - Ks. Per-
53561: - n:o 408, Prunnilan ym.: Korotetun mää-                      kaustyöt.
53562:      rärahan osoittamisesta Mailaanniemenkosken sil-      -   n: o 413, M u s t o s en: Määrärahan osoittami-
53563:      lan rakentamiseen. Liitteet IV14SO. s. 691. -            sesta Mainuajoen kosken perkaamista varten.
53564:      Ks. Sillat.                                              Liitteet 1V14S5. s. 696. - Ks. Perkaustyöt.
53565: 
53566: 
53567: 
53568: 
53569:                                             Lakialoitteet.
53570:                                   Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
53571: -  n:o 110, V. Eskolan ym.: Ehdotus laiksi                -   n:o 116, Öhmanin ym.: Ehdotus laiksi
53572:    maanhankintalain muuttamisesta. Liitteet 1X,so.            eräistä asuntokiinteistöjä koskevista veronhuo-
53573:    s. 1171. - Ks. Maanhankintalaki.                           jennuksista. Liitteet 1V1490. s. 1164. - Ks.
53574: - n:o 111, Nuo r saaren: Ehdotus laiksi liike-                Verotus.
53575:    vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet 1V1486.         -   n:o 117, Haka 1 a n y m.: Ehdotus laiksi
53576:    s. 1157. - Ks. Liikevaihtovero.                            eräistä asuntokiinteistöjä koskevista veronhuo-
53577: - n: o 112, S a r j a 1 a n y m.: Ehdotus laiksi liike-       jennuksista. Liitteet 1V,491. s. 1167. - Ks.
53578:    vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet 1V,487.             Verotus.
53579:    s. 1158. - Ks. Liikevaihtovero.                        -   n:o 118, Hietasen y m.: Ehotukset laeiksi
53580: -- n: o 113, P akka s e n y m.: Ehdotus laiksi liike-         talouselämän säännöstelemisestä poikkeukselli-
53581:    vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV1488.             sissa oloissa annetun lain ja huoneenvuokrien
53582:    s. 1160. - Ks. Liikevaihtovero.                            säännöstelystä annetun lain muuttamisesta sekä
53583: - n:o 114, V. Kaasalaisen ym.: Ehdotus                        laiksi vakavan ja oikeudenmukaisen hinta- ja
53584:    laiksi eräistä väliaikaisista poikkeussäännök-             palkkatason turvaamisesta. Liitteet 1,24. s.
53585:    sistä verolakeihin. Liitteet 1V,489. s. 1162. -            1147. - Ks. Talouselämä.
53586:    Ks. Verotus.                                           -   n:o 119, Kanniston ym.: Ehdotus laiksi
53587: - n:o 115, Lappi-Seppälän ym.: Ehdotus                        talouselämän säännöstelemisestä poikkeukselli-
53588:    laiksi talouselämän säännöstelemisestä poikkeuk-           sissa oloissa annetun lain muuttamisesta. Liit-
53589:    sellisissa oloissa annetun lain muuttamisesta.             teet 1125. s. 1153. - Ks. Talouselämä.
53590:    Liitteet 11 23. s. 1145. - Ks. Talouselämä.
53591: ASIALUETTELO.
53592:                                              Asialuettelo.
53593:                           A.                          -  Ed. Takin ym. rah. al. n: o 150 määrärahan
53594: AIV-rehu: -        Ks. Maatolous.                        osoittamisesta kunnallisten ja yksityisten tek-
53595:                                                          nillisten kauppa- ja ammattioppilaitosten kou-
53596:                                                          lurakennusten rakennusavustuksiksi. Liitteet
53597: Alaikäisten huoltajat: -       Ks. Lesket.               IV,222. s. 386. L. Vv:aan 184.
53598:                                                        - Ed. V. Kaasalaisen ym. mh. al. n: o 151 mää-
53599: Alatornio: -     Ks. Maatalouskoulut.                    rämhan osoittamisesta kuntayhtymän am-
53600:                                                          mattikoulun rakentamiseksi Mikkeliin. Liit-
53601: AJiupseerit: -     Ks. Eläkkeet.                         teet IV,2.23. s. 387. L. Vv:aan 184.
53602:                                                        - Ed. Niskalan ym. rah. al. n: o 152 määrärahan
53603:                                                          osoittamisesta av:ustukseksi Länsi-Pohjan kun-
53604: Alkoholiliike: -     Ks. Väkijuomayhtiö.                 tain ammattikoulun perustamist1a varten. Liit-
53605:                                                          teet IV,2.24. s. 388. L. Vv: aan 185.
53606: Alkukoulu: -       Ks. Oppivelvollisuus.              - Ed. Malkamäen ym. rah. al. n: o 156 määrä-
53607:                                                          rahan osoittamisesta ylimääräisen rehtorin toi-
53608: .Allergiasairaala: -    Ks. Sairaalat.                   men perustamiseksi valtion kuuromykkäin-
53609:                                                          ammattikouluun. Liitteet IV,22s. s. 392. L.
53610:                                                          Vv:aan 185•
53611: .Amanuenssit: -      Ks. Sairaalat.
53612:                                                        - Ed. Kanniston ym. mh. al. n: o 195 määrära·
53613:                                                          han osoittamisesta metsätyöväen ammattikou·
53614: .Ammatinvalinta: Ed. Järnefeltin ym. rah. al. n: o       lun perustamista varten. Liitteet IV,2&7. s.
53615:    46 määrärahan osoittamisesta avustukseksi             436. L. Vv:aan 187.
53616:    Suomen Ylioppilaskuntien Liitolle ammatin·         - Ed. Väyrysen ym. rah. al. n:o 319 määrärahan
53617:    valinta.a helpottavien ohjaus- ja tiedoituskurs-      osoittamisesta Lapin keskusammattikoulun ra·
53618:    sien järjestämiseksi koulunuorisolle, joka ai-        kantamiseen. Liitteet IV,391. s. 592. L.
53619:    koo jatkaa opintojaan korkeakouluissa. Liit-          Vv:aan 196.
53620:    teet IV,us. s. 261. L. Vv:aan 177.                 - Ed. Henrikssonin ym. rah. al. n:o 320 määrä-
53621:                                                          rahan osoittamisesta Vaasan ruotsalaisen
53622: Ammattikoulut: Ed. Kuittisen ym. toiv. al. n:o           keskusammattikoulun rakennustöiden aloitta-
53623:   94 valtion keskusammattikoulun perustami-              miseksi. Liitteet IV,392. s. 593 ja 594. L.
53624:   sesta Imatran kauppalaan. Liitteet VIII>2o.            Vv:aan 196.
53625:   s. 793. L. Siv: aan 162.                            -Ed. Koiviston ym. rah. al. n:o 321 määrä-
53626: - Ed. Soinisen ym. toiv. al. n:o 95 ammattikou-          rahan osoittamisesta Rovaniemen keskusam·
53627:   lun perustamisesta Polvijärven kuntaan. Liit-          mattikoulun rakentamista varten. Liitteet
53628:   teet VIII,21. s. 794. L. Siv: aan 162.                 IV,aoa. s. 595. L. Vv:aan 196.
53629: - Ed. J. Wirtasen rah. al. n:o 147 määrämhan          - Ed. Kuittisen ym. rah. al. n: o 323 määrärahan
53630:   osoittamisesta keskusammattikoulun perusta-            osoittamisesta Imatran keskusammattikoulun
53631:   miseksi suomenkieliselle Etelä-Pohjanmaalle.           perustamiakustannuksia      varten.    Liitteet
53632:   Liitteet IV,210. s. 382. L. Vv:aan 184.                IV,395. s. 597. L. Vv:aan 196.
53633: - Ed. Nordforsin ym. rah. al. n:o 148 määrä-          - Ed. Puumalaisen ym. rah. al. n: o 324 korote·
53634:   rahan osoittamisesta stipendeiksi osanottoa            tun määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen
53635:   varten Ruotsissa pidettäviin ammattikoulun-            keskusammattikoulun rakennustöiden jatka-
53636:   opettajakursseihin. Liitteet IV,22'(). s. 383 ja       miseen. Liitteet IV,396. s. 598. L. Vv:aan
53637:   384. L. Vv:aan 184.                                    196.
53638: 4                                             Asialuettelo 1951.
53639: 
53640: -   Ed. Nordströmin ym. rah. al. n: o 325 määrä-        - Ed. Rapion ym. rah. al. n:o 241 korotetun
53641:     rahan osoittamisesta Vaasan ruotsinkielisen           määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi
53642:     keskusammattikoulun rakentamiseksi. Liitteet          maaseudun asunto-olojen parantamiseen. Liit-
53643:     IV,397. s. 599 ja 600. L. Vv:aan 196.                 teet IV,313. s. 489. L. Vv:aan 190.
53644: -   Ed. Virkin ym. roh. al. n:o 326 määrärahan          -Ed. Vilhulan ym. rah. al. n:o 242 määrärahan
53645:     osoittamisesta valtion ammattikoulukodin ra-          osoittamisesta maaseudun asunto-olojen paran-
53646:     kennustoiminnan jatkamista varten. Liitteet           tamiseen. Liitteet IV,314. s. 490. L. Vv:aan
53647:     IV1398. s. 601. L. Vv:aan 196.                        191.
53648: -   Ks. Maatalouskoulut. Teknilliset oppilaitok-        - Ed. HietMen ym. rah. al. n: o 243 määrärahan
53649:     set.                                                  osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi maa·
53650:                                                           seudun asunto-olojen parantamista varten.
53651: Ansiotyöt: Ed. Ikosen ym. toiv. al. n:o 120 toi-          Liitteet IV,315. s. 492. L. Vv:aan 191.
53652:   menpiteistä     ansiotyönsaantimahdollisuuksien       - Ks. Postilaitos. Puolustuslaitos. Rautatiet.
53653:   järjestämiseksi Pohjois- ja Itä-Suomessa ole-           Yliopisto.
53654:   ville, hevosen omistaville pienviljelijöille.
53655:   Liitteet IX7 41. s. 879. L. Mtv:aan 164.
53656: -Ed. E. Nurmisen ym. toiv. al. n:o 123 suun-             Asuntotuotanto: Ed. A. Simosen ym. lak. al. n:o
53657:   nitelman laatimisesta pysyväisluontoisten an-               41 asuntotuotantolaiksi. Liitteet IV,24. s. 125.
53658:   siotyömahdollisuuksien varaamiseksi Pohjois-                L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Työv:n lau-
53659:                                                               sunto 152.
53660:   Savon pienviljelijäalueiden väestölle. Liitteet
53661:   IX744. s. 883. L. Mtv:aan 164.                         - Ed. V. Eskolan ym. lak. al. n:o 109 maaseu·
53662:                                                               dun asunto-olojen parantamista koskevaksi
53663: Apteekkitavarat: -        Ks. Lääketehtaat.                   lainsäädännöksi. Liitteet IV,s1. s. 146. L,
53664:                                                               Vv:1aan, jonka tulee pyytää Työv:n lausunto
53665: Apulaislääkärit: -       Ks. Sairoalat.                       156.
53666: Asemakaava: Ed. Väyrysen ym. rah. al. n:o 227            - Ed. Järnefeltin ym. toiv. al. n:o 167 kuntien
53667:   korotetun määrärahan osoittamisesta lainaksi                ja sosiaalista asunnontuotantoa edistävien
53668:   Rovaniemen kauppalalle asemakaAvapakkolu-                   säätiöiden ja järjestöjen tukemisesta. Liitteet
53669:   nastuksiin. Liitteet IV7299. s. 472. L. Vv:aan              X,51. s. 1014. L. Työv:aan 167.
53670:                                                               Ed. Raunion ym. rah. al. n:o 257 korotetun
53671:    189.
53672:                                                               määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyö-
53673: Asevelvolliset: -    Ks. Puolustuslaitos.                     dyllistä asuntotuotantoa varten.        Liitteet
53674:                                                               IV,329. s. 510. L. Vv:aan 192.
53675: Askartelutoiminta: Ed. Saariahon ym. rah. al.            _;.. Ed. N. Nurmisen ym. rah. al. n:o 258 korote-
53676:   n:o 56 määrärahan osoittamisesta askartelu-                 tun määrärahan osoittamisesta asutuskeskus-
53677:   toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen. Liit-                ten    asuntorakennustuotannon      tukemiseen.
53678:    teet IV,12s. s. 271. L. Vv:aan 178.                        Liitteet IV,33'0. s. 511. L. Vv:aan 192.
53679:                                                          - Ks. Liikevaihtovero. Verotus.
53680: Asunnot: -    Ks. Verotus. Virkamiehet.
53681: 
53682: Asuntokiinteistöt: -       Ks. Verotus.                  Asutustiet: -    Ks. Maantiet.
53683: 
53684: Asuntola.n.hoitajat: -     Ks. Seminaarit.               Asutustilalliset: -   Ks. Verotus.
53685: 
53686: Asunto-olot: Ed. Heikuran ym. rah. al. n:o 114
53687:    korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-          Asutustoiminta: Ed. A. Kinnusen ym. lak.al. n:o
53688:    siksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.            76 laiksi maan hankinnasta maan puutteessa
53689:    Liitteet IV,186. s. 343. L. Vv:aan 182.                 oleville. Liitteet IX,u. s. 829. L. Mtv:aan
53690: - Ed. Rapion ym. rah. al. n:o 115 korotetun                154.
53691:    määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maa-           - Ed. Väisäsen ym. lak. al. n: o 77 laiksi siirto-
53692:    seudun asunto-olojen parantamiseen. Liitteet            väen ja rintamasotilaiden asuttamisen rahoit-
53693:    IV,187. s. 344. L. Vv:aan 182.                          tamisesta annetun lain muuttamisesta. Liit·
53694: - Ed. Rytingin ym. rah. al. n: o 240 korotetun             teet IX,12. s. 832. L. Mtv:aan 154.
53695:    määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi           - Ed. Vennamon ym. lak. al. n:o 78 laiksi asu-
53696:    maaseudun asunto-olojen parantamiseen. Liit-            tusalueiden kuivatuskanavien kunnostami-
53697:    teet IV,s1.2. s. 488. L. Vv:aan 190.                     sesta. Liitteet IX,13. s. 834. L. Mtv:aan 154.
53698:                                           Asialuettelo 1951.                                        5
53699: 
53700: -  Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 106 toimen·                                 D.
53701:    piteistä maan hankkimiseksi asutustarkoituk·      Diakonissalaitos: - Ks. Sairaalat. Suomen Kir-
53702:    siin rintamamiehille sekä sotaleskille ja ·ar-       kon Sisälähetysseura.
53703:    voille. Liitteet IX,27. s. 857. L. Mtv:aan 163.
53704: - Ed. Koskisen ym. toiv. al. n:o 107 eräiden         Diakonissat: -     Ks. Eläkkeet.
53705:    perheellisten rint,amasotilaiden maansaantioi-
53706:    keuden järjestämisestä. Liitteet IX,2s. s. 861.   Diskriminatoorinen lainsäädäntö: - Ks. Rauhan-
53707:    L. Mtv:aan 163.                                      sopimuksen loukkaus. Rikoslaki.
53708: - Ed. Tainion ym. toiv. al. n:o 109 toimenpi-
53709:    teistä vuoden 1936 asutuslain toimeenpanon        Domus Academica: -        Ks. Yliopisto.
53710:    jatkamiseksi. Liitteet IX,so. s. 863. L.
53711:    Mtv: aan 163.                                     Dragsvik: -      Ks. Puolustuslaitos.
53712: - Ed. Soinisen ym. toiv. al. n:o 110 esityksen
53713:    antamisesta valtion ja puutavarayhtiöiden
53714:    maiden lu~mstamisesta viljelys- ja asutustar-                               E.
53715:    koituksiin sekä lisämaaksi tonteille. Liitteet    Edustajanvaalit: Ed. Tiitun ym. lak. al. n:o 4
53716:    IX,31. s. 864. L. Mtv:aan 163.                      laiksi edustajanva.aleista annetun lain muutta-
53717: - Ed. Rosenbergin ym. toiv. al. n:o 111 esityk-        misesta. Liitteet 1,4. s. 12. L. Prv:aan 150.
53718:    sen antamisesta maareformista elinkelpoisten      - Ed. österholmin ym. toiv. al. n:o 1 esityksen
53719:    viljelystilojen muodostamiseksi ruotsinkieli-       antamisesta sellaisesta muutoksesta vaalila-
53720:    Sissa ja kaksikielisissä kunnissa. Liitteet         kiin, että puolueiden edustajapaikkojen luku-
53721:    IX,sz. s. 865 ja 867. L. Mtv:aan 164.               määrä nostaisi puolueiden äänimäärää koko
53722: - Ed. Ikosen ym. toiv. al n:o 112 Rautavaaran          maassa. Liitteet 1,13. s. 37 ja 39. L. Prv:aan
53723:    pitäjän tilattoman väestön asuttamisesta. Liit-     156.
53724:    teet 1X,33. s. 869. L. Mtv:aan 164.               -Ed. Borg-Sundmanin toiv. al. n:o 3 edustajan-
53725:  ~ Ed. Tainion ym. toiv. al. n:o 114 toimenpi-         vaalien toimittamiaajan muuttamisesta. Liit·
53726:    teistä Sallan kunnan alueella maansaantiin          teet 1,15. s. 43. L. Prv:aan 156.
53727:    oikeutettujen rintamamiesten asuttamiseksi.       - Ed. österholmin ym. toiv. al. n: o 4 edustajan-
53728:    Liitteet 1X,35. s. 872. L. Mtv: aan 164.            vaalien toimittruRisajan muuttamisesta. Liit·
53729:  - Ed. Järnefeltin ym. rah. al. n:o 112 määrä-         teet !,16. s. 44 ja 46. L. Prv: aan 157.
53730:    rahan osoittamisesta asutustarkastajain kans-     - Ks. Valtiopäiväjärjestys.
53731:    lia-apurahan korottamiseksi. Liitteet IV,184.
53732:     s. 341. L. Vv:a.an 182.                    ·~    Eino Leino: -     Ks. Leino.
53733: -   Ed. Rytingin ym. rah. al. n:o 113 korotetun
53734:     määrärahan osoittamisesta vanhojen asutus-       Elias Lönnrot: ~ Ks. Lönnrot.
53735:     tilojen rappiolla olevien viemäriojaverkosto-
53736:     jen kunnostamiseksi. Liitteet 1V,185. s. 342.    Elinkorko: -      Ks. Sotilasvamma.
53737:     L. Vv:aan 182.
53738:                                                      Elintaso: -     Ks. Työntekijät.
53739: -   Ed. Aition ym. rah. al. n:o 276 määrärahan
53740:     osoittamisesta siirtona. asutusrahastoon ns.
53741:                                                      Elokuvat: -      Ks. Opetuselokuvat.
53742:     toissijaisten maansaajien maanhankintalain
53743:     mukaista lainoitusta varten. Liitteet 1V,348.
53744:                                                      Eläinlääkintä: Ed. Sävelän ym. toiv. al. n:o 65
53745:     s. 535. L. Vv:aan 193.
53746:                                                         syrjäseutujen vähävaraisten karjanomistajien
53747: -   Ed. Vennamon ym. rah. al. n: o 277 korotetun        eläinlääkärin matkiakulujen korvaamisesta.
53748:     määrärahan osoittamisesta siirtona asutusra-        Liitteet VI,12. s. 722. L. Tv: aan 161.
53749:     hastoon käytettäväksi lähinnä kuntien asutus-
53750:     kassalainoitusta ja sisarosuuslainoitusta var-   Eläkkeet: Ed. A. Simosen ym. lak. al. n:o 32
53751:     ten. Liitteet 1V,349. s. 536. L. Vv:aan 193.        laiksi upseerien, aliupseerien ja lentomesta-
53752: -   Ks. Maanhankintalaki.                               rien oikeudesta eläkkeeseen. Liitteet 1V,15,
53753:                                                         s. 104. L. Vv:aan 152.
53754: Avioliitto: Ed. Hakalan lak. al. n:o 14 laiksi       - Ed. Borg-Sundmanin ym. toiv. al. n:o 18 eläk·
53755:   avioliittolain 10 §: n muuttamisesta. Liitteet        keiden verovapaudesta tai ·alennuksesta. Liit-
53756:   II,2. s. 64. L. Lv:aan 151.                           teet 1V,35. s. 156. L .. Vv:aan 157.
53757: 6                                           Asialuettelo 1951.
53758: 
53759: -Ed. Innalan ym. toiv. al. n:o 19 esityksen an·       Reinivesi: -      Ks. Metsä koulut.
53760:   tamisesta eläkkeeensaajien veronhålpotuksistd.
53761:   tulo· ja omaisuusverotuksessa. Liitteet IV1 36.     Helsingin käsityöopettajaopisto: -      Ks. Käsityö.
53762:   s. 157. L. Vv:aan 158.
53763: - Ed. Kujalan ym. toiv. al. n:o 20 vähävarais-        Helsingin saaristo: Ed. A. Wirtasen ym. t 0iv. al.
53764:   ten vanhusten eläke· ym. tulojen verovapau·            il: o 55 valtion Helsingin kaupnngin saaristo•
53765:   desta. Liitteet IV1 37. s. 158. L. Vv:aan,             vyöhykeellä omistamien alueiden luovuttami-
53766:   jonka tulee pyytää Ltv: n lausunto 158.                sesta kaupungin sosiaalisiin ja yleishyödylli·
53767: - Ed. Kuittisen toiv. al. n:o 21 pientuloisten           siin tarpeisiin. Liitteet IV1 72. s. 196 ja 19S.
53768:   eläkkeensaajien vapauttamisesta kunnan- ja             L. Vv:aan 160.
53769:   valtionveroista. Liitteet IV,ss. s. 159. L.
53770:   Vv:aan 158.                                         Helsingin teknillinen oppilaitos: -     Ks. Tekililli·
53771: - Ed. Niemen ym. toiv. al. n:o 77 kirkonpalveli·         set oppilaitokset.
53772:   jain ja diakonissain palkkauksen ja eläkkei·
53773:   den lainsäädännöllisestä järjestämisestä. Liit-
53774:                                                       Helsingin yliopisto: -     Ks. Yliopisto.
53775:   teet VII;21. s. 759. L. Ltv:aan 161.
53776: - Ed. Kytän ym. toiv. al. n:o 149 komitean aset-
53777:   tamisesta lwatimaan ehdotusta uuden eläkelai·       Helsinki:       Ks. Rautatiet. Sairaalat
53778:   tosjärjestelmän luomisesta. Liitteet X,33. s.
53779:    989. L. Työv:aan 166.                              Hen.D.ala:      Ks. Rautat~t.
53780: - Ks. Kansaneläkelaki. Sodassa kuolleet. Val-
53781:   tiovarainministeriö. Vanhukset.                     Hevoset: -      Ks. Ansiotyöt. Kotieläimet. Vakuu·
53782:                                                         tus.
53783: Emäntäkoulut: -      Ks. Maataiouskoulut.
53784:                                                       Hevoskilpaiiut: Ed. Kosolan ym. toiv.a.l. n:o 125
53785: Ennakkoperintälaki: Ed. A. Simosen ym. l.ak. al.        vedonlyöilnistä hevoskilpailuissa annettujen
53786:   n:o 29 laiksi ennakkoperintä'tain muuttami·           määräysten muuttamisesta. Liitteet IX,<~G. s.
53787:   sesta. Liitteet IV,12. 11. 97. L. Vv:aan i.51.        885. L. Mtv:a.an, jonka tulee pyytää Vv:n
53788:                                                         lausunto 165.
53789: Erotetut: -     Ks. Korvaus.
53790:                                                       Binnantasausrahasto: -       Ks. Hinnat.
53791: 
53792:                                                       Hinnat: Ed. Hietasen ym. lak. al. n:o 11 laiksi
53793:                          G.                             hinto~en määräämisen perusteista ja hintojen
53794: Geologinen tutkimuslaitos: Ed. Wiherhehnon. ym.          valvonnasta. Liitteet I,u. s. 34. L. Prv:aan
53795:    rah. al. n:o 317 määrärahan osoittamisesta            150.
53796:   geologisen tutkimuslaitoksen uuden toimitalon       -Ed. Hietasen ym. lak. al. n:o 12 laiksi hin·
53797:   rakentamista varten. Liitteet IV,389. s. 588.          nantasausrahastosta annetun lain muuttami·
53798:   L. Vv:aan 196.                                         sesta. Liitteet I,1.2. s. 36. L. Prv: aan, jonka
53799:                                                          tulee pyytää Vv:n lausunto 150.
53800: 
53801:                          H.                           Bii'Vineva: -     Ks. Maatalous.
53802: Bagalund: -      Ks. Rakennustoiminta.
53803:                                                       Houtskari: -      Ks. Kansanopistot.
53804: Hallitusmuoto: -      Ks. RauhanM:pimuksen louk·
53805:    kaus.                                               Huoltoeläke: -     Ks. Sodassa kuolleet.
53806: 
53807: Hampaiden huolto: -       Ks. Irtohampaat. Sairaa·     Kuoneenvuokra: -       Ks. Vuokrasäännöstely.
53808:   lat.
53809:                                                       Huonokuuloiset: Ed. Hiilelän ym. rah. ai. !1.: o 41
53810: Hautausmaat: Ed. Myllymäen ym. toiv. al. n:o 76         määrärahan osoittamisesta näkökuulokursseja
53811:   kunnallisten hautausmaiden perustamisesta.            ja näkökuulo-opettajan paikkaamista vå.rte!a..
53812:   Liitteet VII,ao. s. 751. L. Ltv:aan HH.               Liitteet IV,113. s. 252. L. Vv:aan 177.
53813: 
53814: Heinä: -      Ks. Karjatalous.                         Bygieninen laitos: -      Ks. Yliopisto.
53815:                                               Asialuettelo 1951.
53816: 
53817: 
53818: Ryrylä.: -    Ks. Puolustuslaitos.                             osoittamisesta perusavustuksiksi invaliidia.vus·
53819:                                                                tuksista osattomikai jääneille tuberkuloosi-in·
53820: Hyrynsalmi: -       Ks. Oppikoulut.                            valiideille. Liitteet IV,229. s. 394. L. Vv: aan
53821:                                                                185.
53822: Hämeenlinna: -       Ks. Pukutehdas.                     -     Ks. Sotilasvamma.
53823: 
53824:                                                          Irtohampaat: Ed. E. Nurmisen ym. toiv. al. n:o
53825:                                                              63 toimenpiteistä irtohampaiden valmistamista
53826:                           I.                                 koskevien säännösten muuttamiseksi. Liitteet
53827: lhosaivartajat: -     Ks. Poronhoito.                        VI,Hl. s. 719. L. Tv:aan 161.
53828: 
53829: Imatra: -     Ks. Ammattikoulut.                         Isännänpalkka: -            Ks. Kunnnallisvero. Tulo· ja
53830:                                                             omaisuusvero.
53831: Inari: -     Ks. Kansanopistot. Kotitalous.
53832:                                                          Itsenäisyyspäivä: Ed. Alangon ym. lak. al. n:o 7
53833: Indeksiehdot: -      Ks. Korvauslaki.                        laiksi itsenäisyyspäivästä ja vapunpäivästä.
53834:                                                              Liitteet I,7. s. 17. L. Prv:aan 150.
53835: Indek'fJikorotus: Ed. Ryhdän ym. rah. al. n:o 184
53836:    määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen              Itä-Suomen Raakasokeritehdas: -              Ks. Sokeri.
53837:    jälleenrakentajien indeksikorotuksen hyvittä-
53838:    mistä varten. Liitteet IV,256. s. 423. L.             Itä-Suomen seminaari: -               Ks. Seminaarit.
53839:    Vv:aan 187.
53840: 
53841: Internoituna olleet: -    Ks. Verotus.                                                    J.
53842:                                                          Jatk~-opetus:        -     Ks. Oppivelvollisuus.
53843: Invaliidit: Ed. A. Simosen ym. lak. al. n: o 101
53844:      laiksi invaliidihuoltol:ain muuttamisesta. Liit·    J~nsuu:        -    Ks. Kotiteollisuus. Seminaarit.
53845:      teet X,16. s. 956. L. Työv:aan 156.
53846: - Ed. Heinosen ym. lak. al. n:o 102 laiksi in·           Jokien- perllaus: -          Ks. Perkausty{)t.
53847:      valiidihuoltolain muuttamisesta. Liitteet X,I 7.
53848:      s. 958. L. Työv: aan 156.                           Jokioinen: -             Ks. Maitotalouskoelwitos.
53849: - Ed. Öhmanin lak. al. n: o 103 laiksi invaliidi-
53850:      huoltolain muuttamisesta. Liitteet X,ts. s. 959     Jälleenrakentajat: -           Ks. Indeksikorotus.
53851:       ja 960. L. Työv:aan 156.
53852: --:- Ed. Kähösen ym. toiv. al. n:o 157 sotainvalii·      Jli.rvet: -        Ks. Kuivatusty{)t.
53853:       dien täydennyakoron korottamisesta. Liitteet
53854:       X,4I. s. 1004. L. Työv:aan 167.                        Jäähdytyslaitokset: -        Ks. Kalastus.
53855: - Ed. Tenhiälän ym. toiv. al. n:o 159 toimen·
53856:       piteistä ammattikoulutuksen saaneiden sota·
53857:       invaliidien asunnonsaannin helpottamiseksi.                                        It.
53858:       Liitteet X,43. s. 1006. L. Työv:aan 167.               Kaatumatautiset: -         Ks. Sairaalat.
53859:  - Ed. Tenhiälän ym. toiv. al. n:o 160 toimen·
53860:       piteistä sotainvaliidien työhuoltolain sovelta·        Kaavi: -       Ks. Oppikoulut.
53861:       misajan pitentämiseksi. Liitteet X,44. s. 1007.
53862:       L. Työv:aan 167.                                       Kainuu~  - Ks. Läänijako. Maatalous. Tie- ja
53863:  - Ed. Rantalan ym. toiv. al. n:o 161 eräiden                   vesirakennushallinto.
53864:       invaliidilainsäädännön ulkopuolelle jääneiden
53865:       henkilöiden toimeentulon turvaamisesta. Liit-          Kalajauho: -         Ks. Kalastus.
53866:        teet X,45. s. 1008. L. Työv:aan 167.
53867:   - Ed. Lindqvistin ym. toiv. al. n:o 162 tapatur-           Kalanpyydykset: -          Ks. Kalastus. Liikevaihto-
53868:        mavakuutettujen ja muiden siviili-invaliidien            vero.
53869:        huollon järjestämisestä sotilasvammalakia- vas-
53870:        taavasti. Liitteet X,46. s. 1009. L. Työv:aan         Kalastus: Ed. Kähösen ym. lak. al. n:o 88 laiksi
53871:        167.                                                    kalastustilojen- elinkelpoisuuden parantami·
53872:   - Ed. Pesosen ym. rah. al. n:o 157 määrärahan                 sesta. Liitteet IX,ts. s. 842. L. Mtv:aan 155.
53873: 8                                           Asialuettelo 1951.
53874: 
53875: - Ed. J. Wirtasen ym. toiv. al. n: o 121 toimen-       - Ed. Kulovaaran ym. lak. al. n:o 46 laiksi kan-
53876:   piteistä kotimaisen kalajauhoteollisuuden ai-          sakoululaitoksen kustannuksista annetun lain
53877:   kaansaamiseksi. Liitteet IX,42. s. 880. L.             muuttamisesta. Liitteet IV,29. s. 141. L.
53878:   Mtv:aan 164.                                           Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lausunto
53879: - Ed. österholmin ym. toiv. al. n:o 122 tuoreen          153.
53880:   silakan ensisijaisen osto-oikeuden myöntämi-         - Ed. Frimanin ym. lak. al. n:o 47 laiksi väli-
53881:   sestä kalastajaväestön kaupallisilla järjestöille.     aikaisesta poikkeuksesta kansakoululaitoksen
53882:   Liitteet IX,43. s. 881 ja 882. L. Mtv:aan 164.         kustannuksista annettuun lakiin annetun lain
53883: - Kähösen ym. rah. al. n: o 94 korotetun mää-            kumoamisesta. Liitteet IV,s·o. s. 144. L.
53884:   rärahan osoittamisesta Etelä-Suomen kalastus-          Vv:aan, jonka tule pyytää Siv:n lausunto 153.
53885:   vakuutusyhdistyksen avustamiseksi. Liitteet          -Ed. Torven ym. toiv. al. n:o 86 toimenpiteistä
53886:   IV,t66. s. 319. L. Vv:aan 181.                         kansakoululapsille koulussa tai koulutiellä
53887: -Ed. Haapaniemen ym. rah. al. n:o 95 määrä-              sattuneiden vahinkojen korvwamiseksi. Liit-
53888:   rahan osoittamisesta avustuksiksi kalan jää-           teet VIII,12. s. 783. L. Siv:aan 162.
53889:   dytys- ja jäähdytyslaitosten käyntiinsaatta-         - Ed. Malkamäki ym. rah. al. n: o 40 määrä-
53890:   mista varten. Liitteet IV,167. s. 320. L.              rahan osoittamisesta kurssien ja opintopäivien
53891:   Vv:aan 181.                                            järjestämiseksi kansakoulunopettajille. Liit-
53892: - Ed. Rosenbergin ym. rah. al. n:o 96 määrä-             teet IV,112. s. 251. L. Vv:aan 176.
53893:   rahan osoittamisesta avustuksiksi luonnonvoi-        - Ks. Oppivelvollisuus.
53894:   mien tai muun sellaisen syyn takia veneessä
53895:   tai pyydyksensä menettäneille ammattikalas-          Kansalaissota: -   Ks. Punakaartilaiset.
53896:   tajille. Liitteet IV,168. s. 321 ja 322. L.
53897:   Vv:aan 181.
53898:                                                        Kansallismuseo: Ed. Kilpeläisen ym. rah. al. n: o
53899: - Ed. Rosenbergin ym. rah. al. n:o 97 määrä-
53900:                                                          43 määrärahan osoittamisesta muinaistieteel-
53901:   rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi
53902:                                                          liselle toimikunnalle piirustuskilpailun järjes-
53903:   ammattikalast'ajille kalastusvälineitten hank-
53904:                                                          tämiseksi kansallismuseon lisärakennusta var-
53905:   kimista varten. Liitteet IV7169. s. 323 ja 324.
53906:                                                          ten. Liitteet IV,115. s. 255. L. Vv:aan 177.
53907:   L. Vv: aan 181.
53908: - Ed. Kähösen ym. rah. al. n: o 125 määrärahan
53909:   osoittamisesta kevätsilakan kuivaukseen sekä         Kansallistaminen: -    Ks. Voimalaitokset.
53910:   suolatun syyssilakan ja jalostukseen menevän
53911:   kilohailin tuottajahinnan tukemiseen. Liitteet       Kansallisuus: -    Ks. Rotu.
53912:   IV,t97. s. 355. L. Vv:aan 183.
53913: - Ed. Heiton ym. rah. al. n: o 244 määrärahan          Kansaneläkelaki: Ed. Soinisen ym. lak. al. n: o 86
53914:   osoittamisesta rakennuslainoiksi yksityisille          laiksi kansaneläkelain 33 §: n muuttamisesta.
53915:   kalakaupallisilla yrityksille. Liitteet IV,316.        Liitteet X,1. s. 907. L. Työv:aan 155.
53916:   s. 493. L. Vv:aan 191.                               - Ed. Tuurnan ym. lak. al. n:o 87 laiksi kan·
53917: -Ed. Rosenbergin ym. rah. al. n:o 245 maara-             saneläkelain 37 §: n muuttamisesta. Liitteet
53918:   rahan osoittamisesta !ainoiksi ammattikalas-           X,2. s. 908. L. Työv:aan 155.
53919:   tajajärjestöille kalankuivaamojen rakenta-           - Ed. Innalan ym. lak. al. n:o 88 laiksi kansan-
53920:   mista varten. Liitteet IV,317. s. 494 ja 495.          eläkelain 39 §:n muuttamisesta. Liitteet X,3.
53921:   L. Vv:aan 191.                                         s. 909. L. Työv: aan 155.
53922: - Ed. Jussilan ym. rah. al. n:o 255 määrärahan         - Ks. Eläkkeet.
53923:   osoittamisesta !ainoiksi kalastajien yhtymille
53924:   koneellisten k,alakuivaamoiden rakentamiseen.        Kansanopistot: Ed. Ryhdän ym. rah. al. n:o 42
53925:   Liitteet IV,327. s. 508. L. Vv:aan 191.                määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kuu-
53926: - Ks. Liikevaihtovero.                                   samon kansanopiston opistorakennuksen ra-
53927:                                                          kentamista varten. Liitteet IV,114. s. 254. L.
53928: Kanat: -    Ks. Maatalous.
53929:                                                          Vv:aan 177.
53930: Kanneljärvi: -    Ks. Kansanopistot.                   - Ed. Wickmanin ym. rah. al. n: o 236 määrä-
53931:                                                          rahan osoittamisesta kotiteollisuus- ja ·RSlin-
53932: Kansakoulut: Ed. Koiviston ym. lak ..al. n:o 45          tolarakennuksen rakentamiseksi Houtskarin
53933:   laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista an-          kirkollisen kansanopiston naisoppilaita varten.
53934:   netun lain muuttamisesta. Liitteet IV,zs. s.           Liitteet IV,sos. s. 483 ja 484. L. Vv:aan 190.
53935:   139. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n             -Ed. N. KaMalainen ym. rah. al. n:o 238 mää-
53936:   lausunto 152.                                          rärahan osoittamisesta lainaksi Kanneljärven
53937:                                              Asialuettelo 1951.                                             9
53938: 
53939:     kansanopiston jälleenrakentamiseksi. Liitteet      Kemin lakot: Ed. Tainion ym. rah. al. n:o 186
53940:     IV,3HJ. s. 486. L. Vv:aan 190.                       määrärahan osoittamisesta korvauksiksi Ke-
53941: -   Ed. Koiviston ym. rah. al. n:o 239 määrära-          min kaupungissa kesällä 1949 käydyn palkka-
53942:     han osoittamisesta korottoma-ksi lainaksi saa-       liikkeen johdosta työläisille aiheutuneista ta-
53943:     melaisten kristillisen kansanopiston rakenta-        loudellisistru menetyksistä. Liitteet IV,258. s.
53944:     miseksi Inariin. Liitteet IV,a11. s. 487. L.         426. L. Vv:aan 187.
53945:     Vv:aan 190.
53946:                                                        Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto:
53947:                                                          Ks. Sairaalat.
53948: Karjaa: -     Ks. Oppikoulut.
53949:                                                        Kerhoneuvojat: -      Ks. Maatalouskoulut.
53950: Karjatalous: Ed. Lampisen ym. rah. al. n: o 98
53951:   määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja            Keskikoulut: -       Ks. Oppikoulut.      Oppivelvolli-
53952:   lainaksi Kotieläinhoitajain Liitolle. Liitteeet        suus.
53953:   IV,170. s. 325. L. Vv:aan 181.
53954: - Ed. Lampisen ym. rah. al. n:o 102 korotetun          Keski-Suomen lääni: -       Ks. Läänijako.
53955:   määrärahan osoittamisesta laiduntalouden ke-
53956:   hittämiseksi. Liitteet IV,17 4. s. 330. L.           Keskitysleirillä kuolleet: -    Ks. Sodassa kuolleet.
53957:   Vv:aan 181.
53958: - Ed. Vennamon ym. rah. s.I. n: o 121 määrä-           Keskusammattikoulut: -         Ks. Ammattikoulut.
53959:   rahan osoittamisesta heinän hankkimista var-
53960:   ten     maanhankintalainsäädännön      mukaan        Keskussairaalat: -     Ks. Sairaalat.
53961:   maata sruaneille. Liitteet IV,193. s. 350. L.
53962:   Vv:aan 183.                                          Kesävirkistys: -     Ks. Lapset. Äidit.
53963: - Ed. Rönkön ym. rah. al. n: o 123 määrärahan
53964:   osoittamisesta karjan luomistaudin ehkäisemi-        Kesäyliopisto: -     Ks. Yliopisto.
53965:   seksi. Liitteet IV,195. s. 353. L. Vv:aan 183.
53966: - Ed. Riihimäen ym. rah. al. n:o 126 korotetun         Keuhkotauti: -     Ks. Sairaalat. Tuberkuloottiset.
53967:   määrärahan osoittamisesta maitotaloustuotan·
53968:   non tukemiseen. Liitteet IV,198. s. 357. L.          Kihlakunnat: Ed. Kanniston ym. rah. al. n:o S:
53969:   Vv:s.an 183.                                            määrärahan osoittamisesta kihlakunnantuoma-
53970: - Ed. Ikosen ym. rah. al. n: o 250 korotetun              rien päätoimisten tuomarinapulaisten paik-
53971:   määrärahan osoittamisesta avustuslainoiksi              kaamista varten. Liitteet IV,75. s. 205. L.
53972:   meijerien rakentamiseksi Pohjois- ja Itä-Suo-           Vv:aan 174.
53973:   messa. Liitteet IV,a22. s. 502. L. Vv:aan 191.       -Ed. Lehtosen ym. rah. al. n:o 48 määrärahan
53974: - Ks. Eläinlääkintä. Laidun.                              osoittamisesta tuomarinvirkaa varten sääde-
53975:                                                          tyt opinnäytteet suorittaneille, päätoimenaan
53976: Karkun parantola: -     Ks. Tuberkuloottiset.            tuomarikunnan arkistossa työskenteleville kih-
53977:                                                          lakunnantuomarin apulaisille. Liittet IV,l2'0.
53978:                                                           s. 263. L. Vv:aan 177.
53979: Kasarmit: -     Ks. Puolustuslaitos.
53980:                                                        Kiinteistöt: Ed. Luukan ym. lak. al. n:o 30 laiksi
53981: Kassaerehdysrahat: -      Ks. Virkamiehet.                eräistä luovutuksista saadun voiton verova-
53982:                                                           paudesta annetun lain muuttamisesta. Liitteet
53983: Kasvinjalostus: -     Ks. Maatalous.                      IV,13. s. 99. L. Vv:aan 151.
53984:                                                        - Ed. Vennamon ym. lak. al. n:o 31 laiksi kiin-
53985: Kato: -     Ks. Maatalous.                                teän omaisuuden satunnaisen luovutuksen
53986:                                                           tuottaman voiton verottamatta jättämisestä
53987: Kauppaoppilaitokset:         Ks. Ammattikoulut.           eräissä tapauksissa. Liitteet IV,14. s. 102.
53988:                                                           L. Vv:aan 152.
53989: Kausiluontoiset työt:        Ks. V erotus.             - Ks. Kunnallisvero. Verotus.
53990: 
53991: Kemi: -     Ks. Poliisilaitos.                         Kilohaili: -    Ks. Kalastus.
53992: 
53993: Kemijärvi: -     Ks. Oppikoulut. Seminaarit.           Kilpa-ajot: -    Ks. HeYoskilpailut.
53994: 
53995:                                                                                                             2
53996: 10                                          Asialuettelo 1951.
53997: 
53998: 
53999: IDrjanpitola.ki: Ed. Heiton ym. lak. ul. n:o 15        Korso: -   Ks. Rautatiet.
54000:    laiksi kirjanpitolain muuttamisesta. Liitteet
54001:    II,a. s. 65. L. Lv: aan 151.                        Korvaklinikka: -    Ks. SairaaJat.
54002: 
54003: Kirkonpa.lvelija.t: -     Ks. Eläkkeet.                Korvaus: Ed. Lindqvistin ym. toiv. al. n:o 44
54004:                                                          esityksen antamisesta lisäkorvausten maksa·
54005: Kivenra.iva.us: -     Ks. Maatalous.                     misesta rahanarvon alenemista vastaavassa
54006:                                                          määrässä talvisodan johdosta. menetyksiä kär·
54007:                                                          sineille. Liitteet IV,61. s. 183. L. Vv:aan 159.
54008: Kiviperäiset pellot: -     Ks. Maatalous.
54009:                                                        - Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 45 sotatoimi·
54010:                                                          alueilla yksityisten tilojen ja asutustilojen
54011: Kodinhoito: Ed. Väänäsen ym. rah. al. n: o 58            maille puolustuslinjoja ja -laitteita tehtäessä
54012:   määrärahan osoittamisesta kodinhoitajakoulu-           aiheutuneiden metsätuhojen ym. vahinkojen
54013:   jen palkkojen järjestelyä varten. Liitteet             korvaamisesta. Liitteet IV,62. s. 184. L.
54014:   IV,13'0. s. 273. L. Vv:aan 178.                        Vv:aan 159.
54015:                                                        -Ed. Huttusen ym. toiv. al. n:o 46 korvauksen
54016: Koekutomo: -        Ks. Kotiteollisuus.                  suorittamisesta välirauhan· ja rauliansopimuk·
54017:                                                           sen johdosta vakinaisesta palveluksesta va·
54018: Koetoiminta: -       Ks. Maatalous.                      pautetuille upseereille. Liitteet IV,o3. s. 185.
54019:                                                           L. Vv:aan 160.
54020: Koita Oy.: -     Ks. Uudisraivaus.                     -Ed~ Hallbergin ym. toiv. al. n:o 4-7 eräiden
54021:                                                           Suomen ja Neuvostoliiton uuden rajan raja-
54022: Kokeilukoulut: -        Ks. Oppikoulut.                   seutuväestölle aiheuttamien tappioiden kor·
54023:                                                           vaamisesta. Liitteet IV,64. s. 186. L. Vv: aan
54024:                                                           160.
54025: Konekonsulentit: -        Ks. Maatalous.
54026:                                                        - Ks. Verotus.
54027: 
54028: Kontiomäki: -        Ks. Rautatiet.                    Korvauslaki: Ed. Vennamon ym. lak. al. n: o 35
54029:                                                          laiksi toisen korvauslain 9 §: n muuttamisesta.
54030: Korkeakoulut: Ed. Tiekso-Isakssonin ym. toiv. al.        Liitteet IV,ts. s. 113. L. Vv:aan 152.
54031:   n:o 82 halpavuokraisten asuntojen tur.vaa·           - Ed. Junnilan ym. lak. al. n:o 36 laiksi toisen
54032:   misesta vähävaraisilla korkeakouluopiskeli·            korvauslain 22 §: n muuttamisesta. Liitteet
54033:    joille. Liitteet VIII,s. s. 779. L. Siv:aan 162.      IV,19. s. 115. L. Vv:aan 152.
54034: - Ed. Kaitilan ym. toiv. al. n:o 93 ammattilin-        - Ed. Vennamon ym. lak. al. n:o 37 laiksi toisen
54035:   joilla opiskelleiden mahdollisuuksista opinto·         korvauslain 27 §: n muut-tamisesta. Liitteet
54036:   jensa jatkamiseen korkeakouluissa. Liitteet            IV,2:0. s. 117. L. Vv:aan 152.
54037:    VIII,Hl. s. 792. L. Siv: aan 162.                   - Ed. Vennamon ym. lak. al. n:o 38 laiksi lisä·
54038: - Ed. Meinanderin ym. rah. al. n: o 269 määrä-           korvauksen myöntämisestä 13 päivänä elo·
54039:   rahan osoittamisesta lainaksi Svenska Han ·            kuuta 1942 annetun korvauslain mukaan kor·
54040:   delshögskolan nimiselle korkeakoululle. Liit·          vausta saaneille. Liitteet IV,21. s. 119. L.
54041:    teet IV,341. s. 522 ja 523. L. V v: aan 192.          Vv:aan 152.
54042: - Ks. Ammatinvalinta. Opettajakorkeakoulut.            - Ed. Koiviston ym. toiv. al. n:ö 37 uuden kor,-
54043:    Yliopisto.                                            Yauksenhakuajan myöntämisestä eräille vuo-
54044:                                                          den 1942 korvauslain mukaan korvaukseen
54045: Korkein hallinto-oikeus: -        Ks. Maanhankinta·       oikeutetuille. Liitteet IV,54. s. 176. L. Vv:aan
54046:   laki.                                                   159.
54047:                                                          Ks. J'vfaanhankintalaki.
54048: ltorkein oikeus: Ed. Kähösen lak. al. n: o 8 laiksi
54049:     korkeimmasta oikeudesta annetun lain muut-         Korvausobligatiot: -    Ks. Korvauslaki.
54050:     tamisesta. Liitteet I,s. s. 21. L. Prv: aan 150.
54051: - Ks. Maanhankintalaki.                                Korvauspidätykset: Ed. Luukan lak. al. n.: o 3[~
54052:                                                          laiksi   korvauspidätysten   vapauttamisesta
54053: Korpilahti: -       Ks. Maanhankintalaki.                eräissä tapauksissa. Liitteet IV,22. s. 1'20!
54054:                                                          L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lau-
54055: Korsholma.n lääni: -       Ks. Läänijako.                sunto 152.
54056:                                           Asialuettelo 1951.                                      11
54057: 
54058: Kosket: -   Ks. Perkaustyöt.                         Kouluhallitus: Ed. Hiilelän ym. toiv. al. n:o 85
54059:                                                        toimenpiteistä oppilasasuntolain ja koulu-
54060: Kotieläimet: Ed. Niirasen ym. toiv. al. n:o 171        ruokalatoiminnan tarkastajan viran perusta-
54061:   kotieläimille sattuneiden vahinkojen korvaa-         miseksi kouluhallitukseen. Liitteet VIII,11. s.
54062:   misesta. Liitteet X,55. s. 1018. L. Työv: aan,       782. L. Siv: aan 162.
54063:    jonka tulee pyytää :Mtv:n lausunto 168.           - Ed. Niemen ym. rah. al. n: o 24 määrärahan
54064: - Ks. Karjatalous.                                     osoittamisesta työväenopistoasiain kouluneu-
54065:                                                        voksen viran perustamiseksi kouluhallitukseen.
54066: Xotitalous: Ed. Brander-Wallinin ym. toiv; al.         Liitteet IV,96. s. 231. L. Vv: aan 175.
54067:    n: o 96 kotitalousopetusasiain keskittämisestä
54068:                                                      Koulunuoriso: -     Ks. Ammatinvalinta.
54069:   yhdelle ministeriölle. Liitteet VIII,22. s. 795.
54070:    L. Siv: aan 163.                                  Koulunuudistus: -     Ks. Oppikoulut.
54071: -Ed. Karvikon ym. toiv. al. n:o 97 kotitalou-
54072:    den rationalisoimislautakunnan asettamisesta.     Kouluruokalat: -     Ks. Kouluhallitus.
54073:    Liitteet VIII,23. s. 796. L. Siv: aan 163.
54074: - Ed. Hamaran ym. rah. al. n: o 59 määrärahan        Koulut: -    Ks. Ammattikoulut. Kansakoulut.
54075:    osoittamisesta Inarin kotitalouskoulun ottarui-     Kodinhoito.     Korkeakoulut.  Kotiteollisuus.
54076:    seksi valtion haltuun. Liitteet IV,131. s. 274.     Käsityö. M>aatalouskoulut. Metsäkoulut. Oppi-
54077:    L. Vv:aan 178.                                      koulut. Raajarikkoiset. Talouskoulut. Teknil-
54078: - Ed. Väyrysen ym. rah. al. n: o 304 määrärahan        liset oppilaitokset.
54079:    osoittamisesta Rovaniemen kotitalousopiston
54080:    rakentamiseen. Liitteet IV,376. s. 572. L.        Kouvola: -   Ks. Rautatiet.
54081:    Vv:aan 195.
54082:                                                      Kuivatustyöt: Ed. Hautalan ym. lak. al. n:o 84
54083: Kotiteollisuus: Ed. Saalastin ym. rah. al. n:o 61      laiksi Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan peruskui-
54084:    määrärahan osoittamisesta Kälviän kiinteän          vatusohjelman toimeenpanosta ja rahoittami-
54085:    naiskotiteollisuuskoulun toiminnan alkamista        sesta. Liitteet IX,t9. s. 846. L. Mtv:aan 155.
54086:    varten. Liitteet IV,133. s. 276. L. Vv:aan        - Ed. Rausteen ym. toiv. al. n: o 132 vesistö-
54087:    179.                                                asiain hoidon keskittämisestä. Liitteet IX,53.
54088: - Ed. Rankilan ym. rah. al. n:o 77 määrärahan          s. 894. L. Mtv: aan 165.
54089:    osoittamisesta avustukseksi Lappajärven mies-     - Ed. Aition ym. toiv. al. n:o 133 Muurlan ja
54090:    kotiteollisuuskoulun      rakentamista  varten.     Uskelan pitäjissä olevan Alasjärven vesi-
54091:    Liitteet IV,1491 s. 300~ L. Vv:aan 180.             jättöalueen kuivaamisesta. Liitteet IX,54. s.
54092: - Ed. Sarjalan ym. rah. al. n:o 78 määrärahan          895. L. Mtv: aan 165.
54093:    osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi Mik-      - Ed. Heikuran ym. toiv. al. n:o 134 Pohjois-
54094:    kelin läänin naiskotiteollisuuskoululle oman        Satakunnan vesiperäisten maiden peruskuiva-
54095:    kiinteistön    hankkimista     varten. Liitteet     tussuunitelman      aikaansaamisesta.  Liitteet
54096:    IV,15{). s. 301. L. Vv:aan 180.                     IX,55. s. 896. L. Mtv:aan 165.
54097: - Ed. V. Simosen ym. rah. al. n:o 103 korote-        -Ed. T. Kinnusen ym. toiv. al. n:o 135 toimen-
54098:    tun määrärahan osoittamisesta kotiteollisuu-        piteistä Pieksämäen ja Mikkelin välillä ole-
54099:    den edistämiseksi. Liitteet IV,175. s. 331. L.      van suuren suoalueen kuivattamiseksi. Liit-
54100:    Vv:aan 181.                                          teet IX, 56. s. 898. L. Mtv: aan 165.
54101: - Ed. V. Simosen ym. rah. al. n:o 247 määrä-         - Ed. T. Kinnusen ym. toiv. al. n:o 136 toimen-
54102:    rahan osoittamisesta lainaksi Pohjois-Karja-        piteistä Kyyveden vesil!tön vedenpinnan alen-
54103:    lan kotiteollisuusyhdistykselle koekutomon ja        tamiseksi. Liitteet IX,57. s. 899. L. Mtv:aan
54104:    värjäämön rakentamista varten Joensuuhun.            165.
54105:    Liitteet IV,a19. s. 497. L. Vv: aan 191.          - Ed. Rönkön ym. toiv. al. n:o 137 toimenpi-
54106: - Ed. Wickmanin ym. rah. al. n: o 248 määrä-            teistä Vieremän kunnassa olevan Vuoriajoen
54107:    rahan osoittamisesta rakennuslainaksi Teeri-         sekä Iijärven ja Saariajärven välisen järvi-
54108:    järven     mieskotiteollisuuskoululle. Liitteet     alueen perkaamiseksi. Liitteet IX,58. s. 900.
54109:    IV,320. s. 498 ja 499. L. Vv:aan 191.                L. Mtv:aan 165.
54110:  - Ed. Tarkkasen ym. rah. al. n:o 303 määrära-       - Ed. Luukan rah. al. n:o 116 korotetun määrä-
54111:    han osoittamisesta valtion mieskotiteollisuul!-      rahan osoittamisesta maanhankintalain mukai-
54112:    opiston oman talon rakentamista varten. Liit-       siin kuivatus- ja tientekotöihin. Liitteet
54113:     teet IV,375. s. 570. L. Vv:aan 195.                 IV,18·8. s. 345. L. Vv:aan 182.
54114: 12                                         Asialuettelo 1951.
54115: 
54116: - Ed. Häikiön ym. rah. al. n: o 117 määrärahan           kunnallishallituksesta kaupungissa annettujen
54117:   osoittamisesta 'l'aivalkosken Jurmunkylässä            asetusten muuttamisesta. Liitteet VII,s. s. 730.
54118:   sijaitsevan Raatopuron ja Aitto-ojan suo-              L. Ltv:aan 153.
54119:   alueen kuivattamiseksi. Liitteet IV,t89. s. 346.   -   Ed. Tauriaisen ym. lak. al. n: o 54 laeiksi maa.-
54120:   L. Vv:aan 182.                                         laiskuntain kunnallishallinnosta ja kunnallis-
54121: - Ed. Frimanin ym. rah. al. n:o 118 k01·otetun           hallituksesta kaupungissa annettujen asetus-
54122:   määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen               ten muuttamisesta. Liitteet VII,4. s. 733. L.
54123:   soiden raivaamiseen. Liitteet IV,t9<J. s. 347.         Ltv:aan 153.
54124:   L. Vv:aan 182.                                     -   Ed. Suomisen ym. lak. al. n: o 55 laiksi maa··
54125: -Ed. A. Kinnusen ym. rah. al. n:o 327 määrä-             laiskuntain kunnallishallinnosta annetun ase-
54126:   rahan osoittamisesta Piipsuunevan kuivatus-            tuksen muuttamisesta. Liitteet VII,5. s. 736.
54127:   työtä varten. Liitteet IV,399. s. 602. L.              L. Ltv: aan 153.
54128:   Vv:aan 196.                                        -   Ed. Haapasen ym. lak. al. n: o 56 laiksi maa·
54129: - Ed. Rytingin ym. rah. al. n: o 328 määrärahan          laiskuntain kunnallishallinnosta annetun ase-
54130:   osoittamisesta Vuorma- ja lietejärvien kui-            tuksen muuttamisesta. Liitteet VII,G. s. 739.
54131:   vattamista varten. Liitteet IV,4:0·0. s. 603. L.       L. Ltv: aan 153.
54132:   Vv:aan 196.                                        -   Ed. Suomisen ym. lak. al. n: o 57 laiksi maa-
54133:   Ed. Erkkilän ym. rah. •al. n: o 329 määrärahan         talouskiinteistöstä saatujen tulojen verottami-
54134:   osoittamisesta   Piipsjärven     kuivatustöiden        sesta kaupungeissa ja kauppaloisaa annetun
54135:   aloittamista varten. Liitteet IV,4,01. s. 604.         lain 2 §: n kumoamisesta. Liitteet VII, 7. s •.
54136:   L. Vv:aan 196.                                         741. L. Ltv:aan 153.
54137: - Ks. Asutustoiminta. Maatalous. Perkaustyöt.
54138:                                                      Kunnansairaalat: -     Ks. Sairaalat.
54139: Kunnalliset hautausmaat: -     Ks. Hautausmaat.
54140:                                                      Kunnantiet: -     Ks. Maantiet.
54141: Kunnalliset keskikoulut:         Ks.   Oppikoulut.
54142:   Oppivelvollisuus.                                  Kunnat: Ed. Soinisen ym. toiv. al. n:o 49 erityi--
54143:                                                        sen rahaston perustamisesta luotonantoa var·
54144: Kunnalliskodit: Ed. Puumalaisen ym. toiv. al.          ten maalaiskunnille. Liitteet IV,6&. s. 188.
54145:   n: o 75 tukitoimenpiteistä kunnalliskotien ra-       L. Vv:aan 160.
54146:   kentamiseksi. Liitteet VII,t9. s. 75Ci. L.         - Ks. Työttömyys.
54147:   Ltv: aan 161.
54148: - Ed. Brander-Wallinin ym. rah. al. n:o 273          Kurmutoukat: -      Ks. Poronhoito.
54149:   määrärahan osoittamisesta lainoiksi kunnallis-
54150:   kotien rakentamista ja korjaamista varten.         Kurssit: -    Ks. Kansakoulut.
54151:   Liitteet IV,:J45. s. 529. L. Vv:aan 193.
54152: - Ks. Sairaalat.                                     Kuuromykät: Ed. Hakalan ym. rah. al. n:o 20>
54153:                                                        määrärahan   osoittamisesta   kuuromykkäin
54154: Kunnallislaki: Ed. Sauran ym. lak. al. n:o 52          matkapapin palkkausta varten. Liitteet IV,92.
54155:   laiksi kunnallislain 15 §: n muuttamisesta.          s. 227. L. Vv:aan 175.
54156:   Liitteet VII,2. s. 729. L. Ltv: aan 153.           - Ks. Ammattikoulut.
54157: Kunnallisvaalit: Ed. Ahosen ym. lak. al. n: o 51
54158:   laiksi kunnallisen vaalilain muuttamisesta.        Kuurot: -     Ks. Huonokuuloiset.
54159:   Liitteet VII, 1. s. 727. L. Ltv: aan 153.
54160: - Ed. Öhmanin ym. toiv. al. n: o (i(i kunnallisen    Kuusamo: -      Ks. Kansanopistot. Maanhankinta-
54161:   vaalilain muuttamisesta. Liitteet VII,to. ~. 745     laki.
54162:   ja 746. L. Ltv: aau 161.
54163: - Ed. Haapasen ym. toiv. al. n:o Ci7 maalais-        Kyläjaoitus: Ed. K. Eskolan ym. toiv. al. n:o 72'
54164:   kuntien kunnallisverotuksesta annetun ase-           kyläjaoitukseen tehtävien muutosteTh helpot·
54165:   tuksen metsätulojen verotusta koskevien sään-        tamisesta. Liitteet VII,16. s. 753. L.. Ltv.::aa.n
54166:   nösten muuttamisesta. Liitteet VII,ll. s. 747.       161.
54167:   L. Ltv: aan 161.
54168:                                                      Kylätiet: -     Ks. Maantiet.
54169: Kunnallisvero: Ed. Sävelän ym lak. al. n:o 53
54170:   laiksi maalaiskuntain kunnallishallinnosta ja      Kymi: -      Ks. Lääninhallitukset.
54171:                                             Asialuettelo 1951.                                          13
54172: Xälviä.: -   Ks. Kotiteollisuus.                         Lapset: Ed. Torven ym. lak. al. n: o 108 laiksi
54173:                                                            lastenseimien ja lastentarhojen valtionavusta.
54174: Käsiteollisuus: Ed. Nikkolan ym. toiv. al. n:o 50          Liitteet X,23. s. 975. L. Työv:aan 156.
54175:    valtion takuun myöntämisestä käsi- ja pien-           - Ed. Järvisen ym. rah. al. n: o 159 korotetun
54176:    teollisuuden tukemiseksi. Liitteet IV,67. s.            määrärahan osoittamisesta avustuksiksi las·
54177:    190. L. Vv: aan 160.                                    tenkodeille. Liitteet IV,231. s. 396. L. Vv: aan
54178: - Ed. Nuorsaaren ym. rah. al. n:o 149 korote·               185.
54179:    tun määrärahan osoittamisest-a Käsiteollisuus-        - Ed. Torven ym. rah. al. n: o 160 korotetun
54180:    liitto r. y:lle käsi- ja pienteollisuuden am-           määrärahan osoittamisesta lastenseimien avus-
54181:    mattiteknillisen rationalisoimis· ja neuvonta-          tamiseen ja uusien lastenseimien perustami-
54182:    työn tukemiseksi. Liitteet IV,~21. s. 385. L.            seen. Liitteet IV,232. s. 397. L. Vv:aan 185.
54183:    Vv:aan 184.                                           - Ed. Brander-Wallinin ym. rah. al. n:o 161 mää-
54184: - Ks. Pienteollisuus.                                      rärahan osoittamisesta kesävirkistyksen an·
54185:                                                            tamiseksi lapsille, jotka eivät ole kansakoulu-
54186: Xäsityö: Ed. Hamaran ym. ra h. al. n: o 33 mää-
54187:                                                            lapsia. Liitteet IV,233. s. 398. L. Vv: aan 185.
54188:   rärahan osoittamisesta rakennusavustukseksi
54189:                                                          - Ed. Järvisen ym. rah. al. n: o 162 määrärahan
54190:   ja -lainaksi Helsingin käsityönopettajaopis-
54191:                                                             osoittamisesta kesävirkistyksen antamiseen
54192:   tolle. Liitteet IV,to5. s. 244. L. Vv:aan 176.
54193:                                                            lapsille, jotka eivät ole kansakoululapsia.
54194: - Ed. östensonin ym. rah. al. n: o 66 määrärahan
54195:                                                             Liitteet IV,234, s. 399. L. Vv:aan 185.
54196:   -osoittamisesta opettajattarien palkkaamiseen
54197:                                                          -Ed. Pesosen ym. rah. al. n:o 163 määrärahan
54198:   Åbo hemslöjds- och handarbetslärarinneinsti-
54199:                                                             osoittamisesta tuberkuloottisten lasten kesä-
54200:   tut nimisen opiston käsityönopettajatarosas-
54201:                                                             virkistystoimintaa varten. Liitteet IV,235. s.
54202:   toon. Liitteet IV,u:s. s. 282 ja 284. L. Vv:aan
54203:                                                             400. L. Vv:aan 185.
54204:    179.
54205:                                                          - Ed. Järvisen ym. rah. al. n:o 164 määrärahan
54206: Käyttöesineet: -     Ks. Vakuutus.                          osoittamisesta lasten maalle siirron tukemi·
54207:                                                             seen. Liitteet IV,236. s. 401. L. Vv:aan 185.
54208:                                                          - Ed. Hiilelän ym. rah. al. n: o 165 määrärahan
54209:                          L.                                 osoittamisesta lastentarhanopettajaseminaarin
54210: Lahosuojaus: -     Ks. Liikevaihtovero.                     perustamiseksi Tampereelle. Liitteet IV,237.
54211:                                                             s. 402. L. Vv:aan 185.
54212: Lahti: -     Ks. Rautatiet. Teknilliset oppilaitok-      -Ed. Karvikon ym. rah. al. n:o 166 määrärahan
54213:   set.                                                      osoittamisesta   lastentarhaopettajaseminaarin
54214:                                                             perustamiseksi Tampereelle. Liitteet IV,238.
54215: Laidun: Ed. Riihimäen ym. toiv. al. n:o 118 toi·            s. 403. L. Vv:aan 185.
54216:    menpiteistä laidunolojen järjestämiseksi. Liit-
54217:                                                          Lapsilisät: Ed. Junnilan ym. toiv. al. n:o 148
54218:    teet IX,39. s. 877. L. Mtv:aan 164.
54219:                                                            1apsilisäjärjestelmän muuttamisesta. Liitteet
54220: - Ed. Koskisen ym. toiv. al. n:o 119 laidun·
54221:                                                             Liitteet X,3.2. s. 987. L. Työv:aan 166.
54222:    alueista annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
54223:                                                          - Ed. Turkan ym. rah. al. n:o 180 määrärahan
54224:    Liitteet IX,4,o. s. 878. L. Mtv:aan 164.
54225:                                                             osoittamisesta lapsilisäjärjestelmän ennallaan
54226: - Ks. Karjatalous.
54227:                                                            pysyttämistä varten. Liitteet IV1 252. s. 418.
54228:                                                             L. Vv:aan 186.
54229: Lainat: -    Ks. Kunnat. Käsiteollisuus.
54230:                                                          Laukaa: -      Ks. Nimismiespiirit.
54231: Lainsäädäntö: -      Ks. Rauhansopimuksen louk·
54232:    kaus.                                       '1
54233:                                                          Lauta.t: -   Ks. Lossit.
54234:                                                     1'
54235: 
54236: 
54237: 
54238: Laitosmaksut: -     Ks. Yliopisto.                       Leimamaksut: -      Ks. Oikeudenkäynti.
54239: 
54240: La.kkautuspalkka: -      Ks. Virkamiehet.                Leino: Ed. Hakkilan ym. rah. al. n:o 51 määrä-
54241:                                                             rahan osoittamisesta Helsinkiin pystytettävää
54242: Lannanhoito: -     Ks. Maatalous.                           runoilija Eino Leinon muistopatsasta varten.
54243:                                                             Liitteet IV,t23. s. 266. L. Vv:aan 177.
54244: Lapin rajavartiosto: -    Ks. Rajavartiosto.
54245:                                                          Lennätinlaitos: -    Ks. Postilaitos.
54246: Lappi: - Ks. Maanmittaus. Pohjois-Suomi. Po-
54247:    ronhoito. Virkamiehet.                                Lentokone: -     Ks. Maanmittaus.
54248: 14                                           Asialuettelo 1951.
54249: 
54250: Lentoliikenne: Ed. Larsonin rah. al. n:o 312           - Ed. Lampisen ym. toiv. al. n:o 31 sokerin va-
54251:    määrärahan osoittamisesta toisen kiitoradan           pauttamisesta     liikevaihtoverosta.   Liitteet
54252:    rakentamiseksi Maarianhaminan lentokentälle.          IV,48. s. 169. L. Vv:aan 158.
54253:    Liitteet IV,384. s. 582 ja 583. L. Vv: aan 195.     - Ed. Suomisen ym. toiv. al. n:o 32 asuntoraken-
54254:                                                          nustoimintaan käytettävien rakennustarvikkeiden
54255: Lentomestarit: -    Ks. Eläkkeet.                        vapauttamisesta liikevaihtoverosta. Liitteet
54256:                                                          IV,49. s. 170. L. Vv:aan 159.
54257: Lepaa: -    Ks. Maatalouskoulut.
54258:                                                        - Ed. Tenhiälän ym. toiv. al. n:o 33 asunto-
54259: Leppävaara: -      Ks. Oppikoulut.                       rakennuksiin käytettävien tarvikkeiden va-
54260:                                                          pauttamisesta     liikevaihtoverosta.   Liitteet
54261: Lesket: Ed. östensonin ym. toiv. nl. n:o 155             IV,5.0. s. 171. L. Vv:aan 159.
54262:    leskien taloudellisten olojen selvittämisestä.      - Ed. Hetemäen ym. toiv. al. n:o 34 tehdas-
54263:    Liitteet X,39. s. 998 ja 999. L. Työv: aan 166.       valmisteisten puutalojen vapauttamisesta osit-
54264: - Ed. Juntusen ym. toiv. al. n:o 163 esityksen           tain liikevaihtoverosta. Liitteet IV,51. s. 172.
54265:    antamisesta siviiliorpojen ja alaikäisten las-        L. Vv:aan 159.
54266:    ten huoltoon sidottujen siviilileskien aseman       -Ed. Häppölän ym. toiv.al. n:o 35 liikevaihto-
54267:    järjestämisestä. Liitteet X,47. s. 1010. L.           veron poistamisesta maaseudun tiiliteollisuu-
54268:    Työv:aan 167.                                         delta ja niiltä maaseudun yrityksiltä, joilla on
54269: - Ks. Sotalesket.                                        enintään kolme palkattua työntekijää. Liit-
54270:                                                          teet IV,52. s. 173. L. Vv:aan 159.
54271: Lieksa: -   Ks. Oppikoulut.                            - Ed. Torven ym. toiv. al. n:o 36 esityksen an-
54272:                                                          tamisesta liikevaihtoveron periruisestä vain
54273:  Liikevaihtovero: Ed. östensonin ym. lak. al. n:o        ylellisyystarvikkeista ja -palveluksista. Liit-
54274:      22 laiksi liikevaihtoverolain 4 §: n muuttami-      teet IV,53. s. 174. L. Vv:aan 159.
54275:      sesta. Liitteet IV,5. s. 85 ja 86. L. Vv: aan
54276:      151.                                              Liikeyrityslaskenta: Ed. Kaitilan ym. rah. al.
54277:  - Ed. Lappi-Seppälän ym. lak. al. n:o 23 laiksi          n: o 17 määrärahan osoittamisesta liikeyritys-
54278:      liikevaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta. Liit-      laskentaa varten. Liitteet IV,s9. s. 223. L.
54279:      teet IV,6. s. 87. L. Vv:aan 151.                     Vv:aan 175.
54280:  - Ed. Aition ym. lak. al. n: o 24 laiksi liike-
54281:      vaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta. Liitteet     Liikkuva kalusto: -    Ks. Rautatiet.
54282:      IV,7. s. 88. L. Vv:aan 151.
54283:                                                        Lisäkorvaus: -   Ks. Korvaus. Korvauslaki. Soti-
54284:  -Ed. Korsbäckin ym. lak. al. n:o 25 laiksi liike-
54285:                                                           lasvamma.
54286:      vaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta. Liitteet
54287:      IV,s. s. 90 ja !ll. L. Vv:aan 151.                Lisämaa: -    Ks. Maanhaukintalaki.
54288:  - Ed. Hetemäen ym. lak. al. n: o 26 laiksi liike-
54289:     vaihtoverolain 4 ja 5 §: n muuttamisesta. Liit-     Loma: Ed. Kalavaisen ym. lak.al. n:o 96 laiksi
54290:     teet IV,9. s. 92. L. Vv:aan 151.                      työntekijäin    vuosilomalain   muuttamisesta.
54291: - Ed. A. Simosen ym. lak. al. n: o 28 laiksi              Liitteet X,u. s. 946. L. Työv:aan 156.
54292:     asuinrakennusten tuotantoon käytetyistä ra-        - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. lak. al. n:o 97 laiksi
54293:     kennustarvikkeista maksetun liikevaihtoveron          työntekijäin    vuosilomalain   muuttamisesta.
54294:     palauttamisest.a. Liitteet IV,u. s. 95. L.            Liitteet X,12. s. 947. L. 1'yöv:aan 156.
54295:     Vv:aan 151.                                        - Ed. Karvosen ym. toiv. al. n:o 146 esityksen
54296: - Ed. N uorsaaren lak. al. n: o 111 laiksi liike-         antamisesta vuosilomalaiksi. Liitteet X,a,o. s.
54297:     vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,486.        985. L. Työv: aan 166.
54298:     s. 1157. L. Vv:aan 378.                            - Ed. Niirasen ym. toiv. al. n: o 147 metsä- ja.
54299: - Ed. Sarjalan ym. lak. al. n:o 112 laiksi liike-         uittotöissä olevan työntekijän vuosilomakor-
54300:     vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,487.        vauksensaantioikcuden laajentamisesta. Liit-
54301:     s. 1158. L. Vv:aan 378.                               teet X,a1. s. 986. L. Työv:aan 166.
54302: - Ed. Pakkasen ym. lak. al. n: o 113 laiksi liike-     - Ks. Lapset. Synnytysloma. Äidit.
54303:     vaihtoverolain muuttamisesta. Liitteet IV,488.
54304:     s. 1160. L. Vv:aan 378.                            Lomaliitto: Ed. Raunion ym. rah. al. n:o 271
54305: -Ed. Jussilan ym. toiv. al. n:o 30 kalastusväli-         määrärahan osoittamisesta lainaksi Lomaliitto
54306:     neiden valmistuksessa tarvittavan langan ve-         r. y:lle lomakohteitten laajentamiseksi ja kun-
54307:     rotuksen lieventämisestä. Liitteet IV,47. s.         nostamiseksi. Liitteet IV,343. s. 525. i..
54308:     168. L. V v: aan 158.                                Vv:aan 193.
54309:                                                 Asialuettelo 1951.                                      15
54310: 
54311: Lossit: Ed. Luostarisen ym. rah. al. n: o 392 mää-                              M.
54312:    rärahan osoittamisesta Tappuvirran lossivälin          Maalaiskunnat:      Ks. Kunnat.
54313:    lyhentämiseksi. Liitteet IV,464. s. 675. L.
54314:    Vv:aan 201.                                            Maamieskoulut: -    Ks. :M:aatalouskoulut.
54315: - Ed. Miikin ym. rah. al. n:o 410 määrärahan
54316:    osoittamisesta moottorilautan hankkimiseksi
54317:                                                           Maan hankinta: -· Ks. Asutustoiminta.
54318:    Kymen läänin Ruokolahden kunnassa olevaan
54319:    Ukonsalmeen. Liitteet IV,482. s. 693. L.
54320:    Vv:aaan 202.                                           Maanhankintalaki: Ed. Niukkasen ym. lak. al.
54321:                                                             n: o 17 laiksi maanhankintalain tai toisen
54322: Loukkaus: -      Ks. Rikoslaki.                             korvauslain nojalla annetun lainvoiman saa·
54323:                                                             neen päätöksen purkamista tarkoittavan hake-
54324: Loviisa: -    Ks. Oppikoulut.                               muksen tekoajasta. Liittet II,5. s. 68. L.
54325:                                                             Lv:aan 151.
54326: Luomistauti: -     Ks. Karjatalous.                       - Ed. Vennamon ym. lak. al. n:o 71 laiksi maan-
54327:                                                             hankintalain 15 ja 73 §: n muuttamisesta.
54328: Luonnonniityt: Ed. Lahtelan ym. lak. al. n:o 85              Liitteet 1X,G. s. 820. L. Mtv:aan 154.
54329:   laiksi poronhoitoalueena olevien luonnonniit-           - Ed. Kosolan ym. lak. al. n:o 72 laiksi maan-
54330:   tyjen vastikemaan raivauksesta.       Liitteet            hankintalain 110 §: n muuttamisesta. Liitteet
54331:   IX,z·o. s. 848. L. Mtv:aan 155.                           IX,7. s. 822. L. Mtv:aan 154.
54332:                                                           - Ed. Kähösen lak. al. n: o 73 laiksi maanhan·
54333: Luotto: -     Ks. Kunnat.     Käsiteollisuus.     Pien-     kintalain 149 §: n muuttamisesta. Liitteet
54334:   teollisuus.                                               IX,s. s. 824. L. 1\Itv: aan 154.
54335:                                                           - Ed. Niukkasen ym. lak. al. n:o 74 laiksi maan-
54336: Luovutuksista saatu voitto: -      Ks. Kiinteistöt.         hankintalain nojalla perustettavista yhteis-
54337:                                                             metsistä annetun lain muuttamisesta. Liitteet
54338: Lääketehtaat: Ed. Käkelän ym. toiv. al. n:o 57              1X,9. s. 826. L. Mtv: aan 154.
54339:   lääketeollisuuslaitosten saattamisesta valtion          - Ed. V. Eskolan ym. lak. al. n:o 110 laiksl
54340:    omistukseen. Liitteet IV,4. s. 711. L. Tv:aan            maanhankintalain muuttamisesta.        Liitteet
54341:    160.                                                     1X,Go. s. 1171. L. Mtv:aan 211.
54342:                                                           - Ed. Kytän ym. toiv. al. n:o 101 esityksen an-
54343: Lääkkeet: -      Ks. Sairwalat.                             tamisesta maanhankintalain 110 §: n muutta··
54344:                                                             misesta. Liitteet 1X,22. s. 852. L. Mtv:aan
54345: Lääkärit: -    Ks. Sairaalat.                               163.
54346:                                                           - Ed. V. Eskolan ym. toiv. al. n:o 102 maan-
54347: Läänijako: Ed. Hetemäen ym. lak. al. n: o 5
54348:                                                             hankintalain lisämaan saantia tarkoittavien
54349:   laiksi läänien luvusta. Liitteet 1,5. s. 13. L.
54350:                                                             hakemusten käsittelyä koskevien säännösten
54351:    Prv: aan 150.
54352:                                                             muuttamisesta. Liitteet 1X,23. s. 854. L.
54353: - Ed. J ernin ym. lak. al. n: o 6 laiksi läänien
54354:                                                             Mtv:aan 163.
54355:    luvusta. Liitteet 1,6. s. 15 ja 16. L. Prv: aan
54356:                                                           - Ed. Köllin ym. toiv. al. n: o 103 lisäalueiden
54357:    150.
54358:                                                             lunastamisen lopettamisesta maanhankintalain
54359: -Ed. Karjalaisen toiv. al. n:o 10 toimenpiteistä
54360:                                                             nojalla. Liitteet IX,24. s. 855. L. Mtv:aan
54361:   Kainuun läänin perustamiseksi. Liitteet 1,22.
54362:                                                             163.
54363:    s. 57. 1 •. Prv:aan 157.
54364:                                                           -Ed. Koivusen ym. toiv. al. n:o 104 luovutetun
54365: Lääninhallitukset: Ed. Hykkäälän ym. rah. al.               maan palauttamista maanluovuttta.jalle ja kor-
54366:    n: o 281 määrärahan osoittamisesta Kymen                 vauksien maksamista era1ssa tapauksissa
54367:    lääninhallituksen virastotalon rakentamista              maansaajalle koskevan maanhankintalain mää-
54368:    varten. Liitteet IV,353. s. 541. L. Vv:aan               räysten muuttamisesta. Liitteet 1X,25. s. 857.
54369:    193.                                                     L. :M:tv: aan 163.
54370:                                                           - Ed. Heikkilän ym. toiv. al. n:o 105 valtion
54371: Lönnrot: Ed. E. Kilven ym. rah. al n:o 52 maa-              hallintaan jääneitä alueita maanhankintalain
54372:   rärahan osoittamisesta avustukseksi Kalevala-             110 §:n mukaan myytäessä saadun ylihinnan
54373:   seuralle Sammattiin pystytettävää Elias Lönn-             suorittamisesta maanluovuttajille tai heidän
54374:   rotin muistopatsasta varten. Liitteet IV,t24.             oikeudenomistajilleen. Liitteet 1X,2 6. s. 858.
54375:   s. 267. L. Vv:aan 178.                                    L. Mtv:aan 163.
54376: 16                                          Asialuettelo 1951.
54377: 
54378: - Ed. N. Kaasalaisen ym. toiv. al. n:o 108 toi-       - Ed. Niskalan ym. toiv. al. n:o 172 kunnille
54379:   menpiteistä maanhankinta- ja pika•asutusti-           maantiealueiden lunastamista varten myönnet-
54380:   loille raivattujen viljelysten tuottokunnon ko-       tävän määrärahan korottamisesta. Liitteet
54381:   hottamiseksi. Liitteet IX,29. s. 862. L.              XII.L s. 1027. L. Kulkv:aan 168.
54382:   :Mtv: aan 163.                                      - Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 187 toimenpi-
54383: - Ed. A. Kinnusen ym. toiv. al. n:o 113 esityk-         teistä tiettömien alueiden maanteiden raken-
54384:   sen antamisesta laiksi Kuusamon ja Sallan             tamiseksi. Liitteet Xll.16. s. 1053. L.
54385:   kuntien     maanhankintalain      muuttamisesta.      Kulkv:aan 169.
54386:   Liitteet IX,34. s. 871. L. :Mtv: aan 164.           - Ed. Nederström-Lundenin ym. toiv. al. n:o
54387: -Ed. Koiviston ym. toiv. al. n:o 115 uudistilan         188 maantien rakentamisesta Salon kauppa-
54388:   perustaruispalkkion     suorittamisesta   eräille     lasta Perniöön :Mathildedahlin tehtaalle ja Ke-
54389:   maanhankintalain mukaan maansaantiin oi-              miön Strömmaan. Liitteet XII,17. s. 1054. L.
54390:   keutetuille. Liitteet IX,36. s. 873. L. :Mtv: aan     Kulkv:aan 169.
54391:   164.                                                - Ed. Rollstenin ym. toiv. al. n:o 189 maantien
54392: - Ed. Pessin ;pn. toiv. al. n:o 116 toimenpiteistä      rakentamisesta Vretankylästä Pungbölenky-
54393:   liikennekelpoisten teiden rakennuttamiseksi           lään Kemiön kunnassa. Liitteet XII.ts. s.
54394:   Helsingin kaupungin alueelle maanhankinta-            1055 ja 1057. L. Kulkv:aan 169.
54395:   lain mukaan muodostetuille asuma-alueille.          -Ed. Lindqvistin ym. toiv.al. n:o 190 Lahden
54396:   Liitteet IX,37. s. 874. L. :Mtv:aan 164.              -Kouvolan maantien siirtämisestä Uudenky-
54397: - Ed. Koiviston ym. toiv. al. n:o 117 uudistilan        län aseman ja Sitikkalan seisakkeen väliselle
54398:   perustaruispalkkioiden myöntämisestä asutus-          osalle. Liitteet Xll.19. s. 1059. L. Kulkv: aan
54399:   lain mukaan asutettaville maanhankintalaissa          169.
54400:   säädettyjen periaatteiden mukaan. Liitteet          - Ed. Pesosen ym. toiv. al. n:o 191 maantien
54401:   IX,ss. s. 875. L. :Mtv:aan 164.                       rakentamisesta Sysmän kirkonkylästä Luhan-
54402: - Ed. Koivusen ym. rah. al. n:o 185 määrärahan          gan kirkonkylään. Liitteet XII.29. s. 1060.
54403:   osoittamisesta eräistä Korpilahdella olevista         L. Kulkv:aan 169.
54404:   tiloista maata saaneille, korkeimman hallinto-      - Ed. Pesosen ym. toiv. al. n:o 192 yhdystien
54405:   oikeuden päätöksellä tilansa menettäneille ai-        rakentamisesta Sysmän Liikolan maantieltä
54406:   hetuneiden vahinkojen korvaamiseksi. Liit-            Luhangan Lempääseen. Liitteet XII.21. s.1061.
54407:   teet IV,257. s. 425. L. Vv:aan 187.                   L. Kulkv:aan 169.
54408: - Ks. Asutustoiminta.                                 - Ed. Vennamon ym. toiv. al. n:o 193 maantien
54409:                                                         rakentamisesta Suovanlahdelta Iisvedenpää-
54410: Maanmittaus: Ed. Frimanin ym. rah. al. n:o 57           hän. Liitteet XII.22. s. 1062. L. Kulkv:aan
54411:   määrärahan osoittamisesta maanmittauskont-            169.
54412:   torin perustamista varten Lapin lääniin. Liit-      - Ed. Pesosen ym. toiv. al. n:o 194 maantien
54413:   teet IV,t.29. s. 272. L. Vv:aan 178.                  rakentamisesta Puukemian tehtailta Leivon-
54414: - Ed. Honkalan ym. rah. al. n: o 280 määrärahan         mäeltä J outsan-Tammijärven maantielle. Liit-
54415:   osoittamisesta kuljetuslentokoneen hankkimi-          teet XII.2s. s. 1063. L. Kulkv:aan 169.
54416:   seksi maanmittaushallitukselle ilmavaloku-          -Ed. Vilhulan ym. toiv. al. n:o 195 suunnitel-
54417:   vausten suorittamista varten. Liitteet IV,352.        man ja kustannusarvion laatimisesta maan-
54418:   s. 539. L. Vv:aan 193.                                tien rakentamiseksi Pihlajaveden pitäjässä
54419:                                                         Xhtärin pitäjän rajalta Pihlajaveden-Virtain
54420: Maanparannusaineet: -     Ks. :Maatalous.
54421:                                                         maantielle. Liitteet Xll.24. s. 1064. L.
54422: .Maanparannustyöt: -    Ks. Kuivatustyöt.               Kulkv: aan 169.
54423:                                                       -Ed. Koivusen ym. toiv. al. n:o 196 maantien
54424: .Maantiet: Ed. Vennamon ym. lak. al. n: o 59            rakentamisesta Pihlajaveden-Virtain maan-
54425:    laiksi syrjäseutujen tieolojen kehittämisesta.       tiestä Pihlajaveden-Valkeajärven kylätiehen.
54426:    Liitteet VII,9. s. 744. L. Ltv:aan 153.              Liitteet Xll.25. s. 1065. L. Kulkv:aan 169.
54427: -- Ed. Riihimäen ym. toiv. al. n:o 79 esityksen       - Ed. ·Ahosen ym. toiv. al. n:o 197 maantien
54428:    antamisesta kunnan- ja kyläteiden valtion hoi-       rakentamisesta Kanavuorelta Leppälahden
54429:    toon ottamisesta. Liitteet Vll,23. s. 761. L.        kautta Kelkkamäkeen. Liitteet Xll.26. s.1066.
54430:    Ltv:aan 161.                                         L. Kulkv: aan 169.
54431: -Ed. Lappi-Seppälän ym. toiv. al. n:o 80 Hel-         - Ed. Paloveden ym. toiv. al. n:o 198 maantien
54432:    singin ulosmenoteiden liikenneturvallisuuden         rakentamisesta Haapamäen-Ruoveden maan-
54433:    parantamisesta. Liitteet Vll.24. s. 762. L.          tieltä Yltiän rautatieseisakkeelle. Liitteet
54434:    Ltv:aan 162.                                         Xll.27. s. 1067. L. Kulkv:aan 169.
54435:                                              Asialuettelo 1951.                                         17
54436: -   Ed. Paloveden ym. toiv. al. n:o 199 maantien         -  Ed. Niirasen toiv. al. n:o 211 maantien raken-
54437:     rakentamisesta Karstulan-Kivijärven maan-               tamisesta Joensuun-Savonlinnan maantieltä
54438:     tieltä Kannonsahalle. Liitteet XII.2s. s. 1068.         Joensuun-Varkauden maantielle.          Liitteet
54439:     L. Kulkv:aan 169.                                       XII,4o. s. 1080. L. Kulkv:aan 170.
54440: - Ed. Rytkösen ym. toiv. al. n:o 200 maantien            -Ed. Ikosen ym. toiv. al. n:o 212 maantien ra-
54441:     rakentamisesta Teekkarista Pihlajamäen kautta           kentamisesta Saramon kylätiestä Hiekkalah-
54442:     Löytöharjuun. Liitteet XII.20. s. 1069. L.              den-Sivakkavaaran        maantiehen.    Liitteet
54443:     Kulkv: aan 169.                                         Xll,41, s. 1081. L. Kulkv:aan 170.
54444: - Ed. Rönkön ym. toiv. al. n:o 201 maantien              -Ed. Rönkön ym. toiv. al. n:o 213 maantien ra-
54445:     rakentamisesta Katalahdesta Siikajärven seu-            kentamisesta Vehmasjärveltä Haajasen sal-
54446:     dulle Ylä-Savossa. Liitteet XII.so. s. 1070.            melle Sonkajärven kunnassa. Liitteet XII,42.
54447:     L. Kulkv:aan 170.                                       s. 1082. L. Kulkv:aan 170.
54448: - Ed. Pasasen ym. toiv. al. n:o 202 maantien             - Ed. Ikosen ym. toiv. al. n:o 214 maantien ra-
54449:     rakentamisesta Juvan pitäjän Kaskiin kylästä            kentamisesta Nurmeksen-Rautavaaran maan-
54450:     Auvilan kylän kautta Vuorilahden tienhaa-               tieltä Pajukoskelle. Liitteet Xll,43. s. 1083.
54451:     raan. Liitteet Xll.31. s. 1071. L. Kulkv:aan            L. Kulkv:aan 170.
54452:     170.                                                 - Ed. Väisäsen ym. toiv. al. n:o 215 Rääkkylän
54453:                                                             -Oravisalon-Liperin maantien kuntoon saat-
54454: - Ed. Miikin ym. toiv. al. n:o 203 maantien
54455:                                                             tamisesta.    Liitteet Xll,44. s. 1084. L.
54456:     rakentamisesta Puumalan salmelta Luukko-
54457:                                                             Kulkv:aan 170.
54458:     lan, Kekäleenmäen ym. kylien kautta Ruoko-
54459:                                                          - Ed. Ikosen ym. toiv. al. n:o 216 runkotien ra-
54460:     lahdella olevalle valtion tielle. Liitteet Xll.32.
54461:                                                             kentamisesta puutavaran kuljetusta varten
54462:      s. 1072. L. Kulkv:aan 170.
54463:                                                             Pohjois-Karjalan maanselälle. Liitteet Xll,45.
54464: - Ed. T. Kinnusen ym. toiv. al. n:o 204 maan-               s. 1085. L. Kulkv:aan 171.
54465:      tien rakentamisesta Pieksämäen-Kangasnie-           - Ed. Niirasen ym. toiv. al. n:o 217 yhdystien
54466:      men maantieltä Kyyveden asutusalueen halki             rakentamisesta Kaavin-Sivakan maantieltä
54467:      Vuojalahden - Luusniemen tielle. Liitteet              Mäntyjärven kautta Losomäkeen. Liitteet
54468:      XII.ss. s. 1073. L. Kulkv:aan 170.                     Xll,46. s. 1087. L. Kulkv:aan 171.
54469: -Ed. T. Kinnusen ym. toiv.al. n:o 205 tutki-             - Ed. Soinisen ym. toiv. al. n:o 218 Polvijärven
54470:      muksen toimittamisesta maantien rakentami-             -Kuorevaaran maantien ottamisesta valtion
54471:      seksi Pieksämäen-Hankasalmen maantieltä                 hoitoon. Liitteet XII,47. s.1088. L. Kulkv:aan
54472:      Vanajan kylätien kautta Rautalammin-Han-               171.
54473:      kasalmen maantielle. Liitteet Xll.34. s. 1074.      - Ed. Rönkön ym. toiv. al. n:o 219 maantien ra-
54474:      L. Kulkv:aan 170.                                      kentamisesta Varpaisjärven Matomäestä Son-
54475:  - Ed. Järvisen ym. toiv. al. n:o 206 maantien              kajärven Vehmasmäkeen. Liitteet Xll,48. s.
54476:      rakentamisesta Jurvan kunnan Tainuskylästä             1089. L. Kulkv: aan 171.
54477:      Laihian kunnan Havinnevan asutusalueelle.           - Ed. Paloveden ym. toiv. al. n:o 220 maantien
54478:      Liitteet XII.35. s. 1075. L. Kulkv:aan 170.             rakentamisesta Kinnulan kirkonkylästä Pihti-
54479:  - Ed. Rytkösen ym. toiv. al. n:o 207 maantien               putaan Alvajärven kylään. Liitteet XII,49. s.
54480:      rakentamisesta J outenjoelta Kanavansillalle.           1090. L. Kulkv:aan 171.
54481:      Liitteet XII.se. s. 1076. L. Kulkv:aan 170.         - Ed. N. Nurmisen ym. toiv. al. n:o 221 maan-
54482:  - Ed. Rantamaan ym. toiv. al. n:o 208 maantien              tien oikaisusta Kauhavan kirkonkylässä. Liit-
54483:      rakentamisesta Savonlinnan-Moinsalmen tiellä            teet Xll,5o. s. 1091. L. Kulkv:aan 171.
54484:      olevasta Hirvaslahdesta Käärmelahden koh-           - Ed. Ryhdän ym. toiv. al. n:o 222maantien ra-
54485:      dalle Moinsalmen-Pellossalon maantiellä. Liit-          kentamisesta Inkeeltä Soudunnivaan. Liitteet
54486:      teet Xll.37. s. 1077. L. Kulkv:aan 170.                 Xll,51. s. 1092. L. Kulkv:aan 171.
54487:  -Ed. Rantamaan ym. toiv. al. n:o 209 maan-              - Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 223 maantien
54488:      tien rakentamisesta Puumalan kunnan Kietä-              rakentamisesta Posion-Kuusamon maantieltä
54489:       välän kylästä Himahuuhan ym. kylien kautta             Ylikitkajärven tukinsiirtolaitteelle. Liitteet
54490:      Puumalan-Imatran maantielle. Liitteet Xll.38.           Xll,52. s. 1093. L. Kulkv:aan 171.
54491:       s. 1078. L. Kulkv:aan 170.                          - Ed. Tauriaisen ym. toiv. al. n:o 224 maantien
54492:   - Ed. Niirasen ym. toiv. al. n:o 210 yhdysmaan-            rakentamisesta Puolangan kunnan Lylykylästä
54493:       tien rakentamisesta Juuan-8äyneisen maan-              Suomussalmen kunnan Pesiönkylään rakennet-
54494:       tieltä Nurmeksen-Rautavaaran maantielle.               tavalle rautatielle. Liitteet Xll,53. s. 1094.
54495:       Liitteet Xll.39. s. 1079. L. Kulkv:aan 170.            L. Kulkv:aan 171.
54496: 18                                        Asialuettelo 1951.
54497: 
54498: 
54499: -Ed. Tauriaisen ym. toiv. al. n:o 225 maantien     Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 238 maantien
54500:                                                       -
54501:    rakentamisesta Hyrynsalmen Moiaionvaaran        rakentamisesta Savukosken kunnan Värriön·
54502:    tienoilta Suomussalmen Jumaliskylään. Liit-     kylästä saman kunnan Tanhuankylään. Liit-
54503:    teet XII,54. s. 1095. L. Kulkv:aan 171.         teet XII,67. s. 1110. L. Kulkv:aan 172.
54504: -Ed. Kaupin ym. toiv. al. n:o 226 Tyrnävän      -Ed. Niskalan ym. toiv. al. n:o 239 toimenpi-
54505:    kunnan Ylipäähän johtavan tien jatkamisestn     teistä Mallakosken- Louejärven- Muurolan.
54506:    Muhoksen-Veneheiton maantielle. Liitteet        maantien rakentamiseksi. Liitteet XII,ss. s.
54507:    XII,55. s. 1096. L. Kulkv:aan 171.              1111. L. Kulkv:aan 172.
54508: - Ed. Karjalaisen toiv. al. n:o 227 maantien ra--Ed. Koiviston ym. toiv. al. n:o 240 maantien
54509:    kentamisesta Kuhmon kunnan Lentiiran kylän      rakentamisesta Kittilän pitäjän Tepaston ky·
54510:    Änätinniskasta Vartiuskylän Kiimavaaraan.       Iästä Enontekiön kirkolle. Liitteet XII,69. s.
54511:    Liitteet XII,56. s. 1097. L. Kulkv:aan 171.     1112. L. Kulkv:aan 172.
54512: - Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 228 Simojärven -Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 241 maantien
54513:    pohjois· ja eteläpään välisen maantien raken-   rakentamisesta Inarin Syysjärveltä Utsjoki·
54514:    tamisesta Ranuan kunnassa. Liitteet XII,57.     suulle. Liitteet XII,70. s. 1113. L. Kulkv:aan
54515:     s. 1098. L. Kulkv:aan 171.                     172.
54516:                                                 -Ed. Lahtelan toiv. al. n:o 242 maantien ra-
54517: -Ed. Koiviston toiv. al. n:o 229 tutkimuksen
54518:                                                     kentamisesta Utsjoen sillan etelä- ja pohjois·
54519:    toimittamisesta maantien rakentamiseksi Ke-
54520:                                                     puolella olevien maanteiden välille ja sieltä
54521:     mijoen eteläpuolitse Sierilän ja Pekkalan los-
54522:                                                     Utsjoen kirkolle. Liitteet XII.71. s. 1115. L.
54523:     sien välille. Liitteet XII,5s. s. 1099. L.
54524:                                                     Kulkv:aan 172.
54525:     Kulkv:aan 171.                              - Ed. Myllymäen ym. toiv. al. n:o 243 Nokialta
54526:  - Ed. Rönkön ym. toiv. al. n:o 230 maantien        Hämeenkyröön johtavan Pinsiön kylätien ot-
54527:     rakentamisesta Soinlahdesta Iijärven vesistön   tamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII.72.
54528:     itäpuolitae Oulun maantiehen. Liitteet XII,59.  s. 1116. L. Kulkv:aan 172.
54529:     s. 1100. L. Kulkv:aan 171.                  -- Ed. Sepin ym. toiv. al. n:o 244 toimenpiteistä
54530:  - Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 231 maantien      Ruoveden kunnassa olevan Pourun kylätien
54531:     rakentamisesta Vian asemalta Vanttausjär-       ja sen jatkona olevan Pihtisalmen kunnantien
54532:     velle. Liitteet XII,so. s. 1101. L. Kulkv: aan  ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet XII.73.
54533:     171.                                            s. 1117. L. Kulkv:aan 172.
54534:  -Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 232 maantien    - Ed. Paloveden ym. toiv. al. n:o 245 Pylkön-
54535:     rakentamisesta Sierilän lossilta Rovaniemen-    mäen pitäjän Paajalan kylätien ottamisesta
54536:     Kemijärven maantiellä olevaan Saarenkylään      valtion hoitoon. Liitteet XII.74. s. 1118. L.
54537:      sekä tältä tieltä Nivavaaran ja Vaaran pysä-   Kulkv:aan 172.
54538:                                                  - Ed. Paloveden ym. toiv. al. n:o 246 Saarijär-
54539:      keille. Liitteet XII,s1. s. 1102. L. Kulkv:aan
54540:      172.                                           ven Kolkanlahdesta Pylkönmäelle johtavan
54541:                                                     paikallistien ottamisesta valtion hoitoon. Liit-
54542:  -Ed. Ryhdän ym. toiv. al. n:o 233maantien ra-
54543:                                                     teet XII.75. s. 1119. L. Kulkv:aan 172.
54544:      kentamisesta Pudasjärven Kouvalta Posion
54545:                                                  - Ed. T. Kinnusen ym. toiv. al. n:o 247 Pieksä-
54546:      Anetjärvelle. Liitteet XII,s2. s. 1103. L.     mäen kunnassa olevan Mataramäen kylätien
54547:      Kulkv:aan 172.                                 kunnostamisesta ja tien jatkamisesta Rauta-
54548:  -Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 234 maantien       lammin-Hankasalmen maantielle. Liitteet
54549:    rakentamisesta Kemijärven kunnan Soppelasta       XII.76. s. 1121. L. Kulkv:aan 173.
54550:    saman kunnan Räisälitn kylään. Liitteet       - Ed. Rantamaan ym. toiv. al. n:o 248 Juvan
54551:    XII,63. s. 1104. L. Kulkv:aan 172.                kunnassa olevan Rantuun kylätien ottamisesta
54552:  - Ed. Niskalan ym. toiv. al. n:o 235 Palojoen-     valtion hoitoon. Liitteet XII,77. s. 1122. L.
54553:    suun-Leppäjärven maantien rakentamisesta.         Kulkv:aan 173.
54554:    Liitteet XII,64. s. 1106. L. Kulkv:aan 172.   - Ed. Pasasen ym. toiv. al. n:o 249 Vanhanmäen,
54555:  - Ed. Niskalan ym. toiv. al. n:o 236 Kallon-        Ukonniemen ja Hokanniemen kyläteiden yh-
54556:    Kurtakon maantien rakentamisesta. Liitteet        distämisestä ja ottamisesta valtion hoitoon.
54557:    XII,65. s. 1107. L. Kulkv:aan 172.                Liitteet XII,78. s. 1123. L. Kulkv:aan 173.
54558:  - Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 237 maantien -Ed. Rantamaan ym. toiv. al. n:o 250 Pieksuun-
54559:    rakentamisesta J avarusvastuun asutusalueen       lahden-Kyrsyän-Paatelan tien ottamisesta
54560:    tiestä Pelkosenniemen kirkonkylän kohdalle.       valtion hoitoon. Liitteet XII, 79. s. 1125. L.
54561:    Liitteet XII,ss. s. 1108. L. Kulkv:aan 172.       Kulkv:aan 173.
54562:                                                Asialuettelo 1951.                                        19
54563: 
54564: -   Ed. Rantamaan ym. toiv. al. n:o 251 Juvan             -  Ed. Meriläisen ym. rah. al. n: o 331 maarära·
54565:     kunnassa olevan Nääringin-Hyötyyn kylätien               han osoittamisesta maantien rakentamiseksi
54566:     ottamisesta valtion hoitoon. Liitteet XII,so.            Kuhmon-Hyrynsalmen maantieltä Kuhmon-
54567:     s. 1126. L. Kulkv:aan 173.                               Suomussalmen maantielle. Liitteet IV,403. s.
54568: -Ed. Rantamaan ym. toiv. al. n:o 252 Savon-                  606. L. Vv:aan 197.
54569:     linnan kaupungista SäämingiR kunnan Pesin-            - Ed. Rytkösen ym. rah. al. n: o 332 määrärahan
54570:     gin kylään johtavan tien ottamisesta valtion             osoittamisesta Kurenpolven-Kiuruveden maan-
54571:     hoitoon. Liitteet XII,s1. s. 1127. L. Kulkv:aan          tien rakennustöiden loppuunsaattamista var-
54572:     173.                                                     ten. Liitteet IV,404. s. 607. L. Vv: aan 197.
54573: - Ed. Paloveden toiv. al. n:o 253 Kyyjärven pi-           - Ed. N. Nurmisen ym. rah. al. n:o 333 määrä-
54574:      täjän Oikarinkylän ja Kivijärven pitäjän Tii-           rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
54575:      ronkylän välisen ns. Saunamäen kylätien otta-           Kauhavalta Mattilan, Jaakkolan ym. kylien
54576:      misesta valtion hoitoon. Liitteet XII,sz. s.            kautta Evijärven kirkolle. Liitteet IV,405. s.
54577:      1128. L. Kulkv:aan 173.                                  608. L. Vv:aan 197.
54578: - Ed. Karjalaisen toiv. al. n:o 254 Hietaperän-           - Ed. Ryömän ym. rah. al. n: o 334 määrärahan
54579:      Huutoniemen kylätien ottamisesta valtion hoi·           osoittamisesta Pusulan Kärkölän kirkon luona
54580:      toon. Liitteet XII,sa. s. 1129. L. Kulkv:aan            maantiessä olevan mäen alentamiseksi tai kier-
54581:      173.                                                    tämiseksi. Liitteet IV,406, s. 609. L. Vv: aan
54582: -Ed. A. Kinnusen ym. toiv. al. n:o 255 Raa-                  197.
54583:      hen-Oulun ja Raahen-Vihannin maanteiden              - Ed. Pessin ym. rah. al. n:o 335 määrärahan
54584:      välisen yhdystien valtion haltuun ottamisesta.          osoittamisesta Pusulan kirkonkylän ja Hyönö-
54585:      Liitteet XII,84, s. 1130. L. Kulkv:aan 173.             län risteyksen välisellä maantieosalla olevan
54586: -Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah. al. n:o 119 mää-              ns. Kyöppelin mutkan oikaisemista varten.
54587:      rärahan osoittamisesta Akkunusjokivarren-               Liitteet IV,407. s. 610. L. Vv:aan 197.
54588:      Koivun tien kunnostamista varten. Liitteet            - Ed. Hautalan rah. al. n:o 336 määrärahan
54589:       IV,191. s. 348. L. Vv:aan 182.                          osoittamisesta Pyhäjärven eteläpuolitae kulke-
54590:  - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah. al. n:o 120 ko-             van Pielaveden ja Pihtiputaan välisen maan-
54591:       rotetun määrärahan osoittamisesta asutustei-            tien rakentamistöiden aloittamista varten.
54592:       den kuntoonpano- ja kunnossapitokustannuk-              Liitteet IV,408 s. 611. L. Vv: aan 197.
54593:       siin. Liitteet IV,192. s. 349. L. Vv:aan 182.        - Ed. Kalliokosken ym. rah. al. n: o 337 määrä-
54594:  - Ed. Joukasen ym. rah. al. n:o 135 korotetun                rahan osoittamisesta Teerijärven-Vetelin-
54595:       määrärahan osoittamisesta maanteiden kun-              Räyringin maantien rakennustöiden aloitta-
54596:       nossapitoa varten. Liitteet IV,207. s. 367. L.          mista varten. Liitteet IV,4o9. s. 612. L.
54597:       Vv:aan 183.                                             Vv:aan 197.
54598:  - Ed. Rytingin ym. rah. al. n: o 136 korotetun            - Ed. Hallbergin ym. rah. al. n: o 338 määrära-
54599:       määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kylätei-           han osoittamisesta Korkeakankaan-Peijonnie-
54600:       den avustamiseen. Liitteet IV,zos. s. 368. L.           men maantien rakentamiseen. Liitteet IV,410.
54601:       Vv:aan 183.                                             s. 613. L. Vv:aan 197.
54602:   - Ed. Sepin ym. rah. al. n:o 137 korotetun mää-          - Ed. Hallbergin ym. rah. al. n: o 339 määrä-
54603:        rärahan osoittamisesta kyläteiden avustukseen.         rahan osoittamisesta Kaustajärven--Saarivaa-
54604:        Liitteet IV,209. s. 369. L. Vv:aan 184.                ran maantien rakentamiseen. Liitteet IV,41I.
54605:   - Ed. N. Nurmisen ym. rah. al. n:o 138 määrä·               s. 614. L. Vv:aan 197.
54606:        rahan osoittamisesta Särkikylän-Pitkäsalon          - Ed. Murtomaan ym. rah. al. n:o 340 maara-
54607:        kylätien kuntoon saattamiseksi.         Liitteet       rahan osoittamisesta Kynsikankaan-Kiikois-
54608:        IV,210. s. 370. L. Vv:aan 184.                         ten maantien rakentamiseen. Liitteet IV,412,
54609:   - Ed. Joukasen ym. rah. al. n: o 139 korotetun              s. 615. L. Vv: aan 197.
54610:        määrärahan osoittamisesta Suomen Tieyhdistys        -Ed. Lahtelan ym. rah. al. n:o 341 määrärahan
54611:        - Vägföreningen i Finland r. y:n toiminnan             osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kemi-
54612:        tukemiseen. Liitteet IV,211. s. 371. L. Vv:aan         järven kunnassa Jussilan-Kaisanlahden kylä-
54613:        184.                                                   tiestä Lehtolaan. Liitteet IV,413. s. 617. L.
54614:    - Ed. Sarjalan ym. rah. al. n:o 330 määrärahan             Vv:aan 197.
54615:        osoittamisesta Kangasniemen pitäjässä olevan        - Ed. Lahtelan ym. rah. al. n: o 342 määrärahan
54616:        Pylvänälän-Reinikkalan tien oikaisemiseksi.            osoittamisesta Posion kunnan Aholan-Mauru-
54617:        Liitteet IV,402, s. 605. L. Vv:aan 197.                järven-Maaninkavaaran keskeneräisen maan-
54618: 20                                          Asialuettelo 1951.
54619: 
54620:    tien rakentamiseen. Liitteet IV1414. s. 619.         -  Ed. Tauriaisen ym. rah. al. n: o 355 maarara-
54621:    L. Vv:aan 197.                                          han osoittamisesta maantien rakentamiseksi
54622: -Ed. Lahtelan ym. rah. al. n:o 343 määrärahan              Suomussalmen-Kuusamon maantiestä Selkoa-
54623:    osoittamisesta maantien rakentamiseksi Sodan-           kylään. Liitteet IV,427. s. 637. L. Vv:aan 198.
54624:    kylän-Ivalon maantieltä Sattasen kylästä             -Ed. Niukkasen ym. rah. al. n:o 356 määrä-
54625:    Rajalaan. Liitteet IV,415. s. 620. L. Vv:aan            rahan osoittamisesta Hyrylän-Järvenpään
54626:    197.                                                    välisen tieosan parannustöiden aloittamiseksi.
54627: - Ed. Vilhulan ym. rah. al. n: o 344 määrärahan            Liitteet IV,428. s. 638. L. Vv:aan 198.
54628:    osoittamisesta maantien rakentamiseksi Xäne-         - Niskalan ym. rah. al. n:o 357 määrärahan osoit-
54629:    kosken Koiviston kylästä Suolahden kauppa-              tamisesta Kolarin-Kurtakon välisen maantien
54630:    laan. Liitteet IV1416. s. 622. L. Vv:aan 198.           rakentamista varten. Liitteet IV,429, s. 639.
54631: - Ed. Vennamon ym. rah. al. n: o 345 korotetun             L. Vv:aan 198.
54632:    määrärahan osoittamisesta Kotakennäänsalmen          - Ed. Niskalan ym. rah. al. n:o 358 määrärahan
54633:    ja Konginkankaan välisen maantieosan paran-
54634:                                                            osoittamisesta Santalammin-Mellakosken vä-
54635:    tamiseen Helsingin-Oulun valtatiellä. Liit-             lisen tien rakennustöiden jatkamiseksi. Liit-
54636:    teet IV,417, s. 623. L. Vv:aan 198.                     teet IV,430. s. 640. L. Vv:aan 199.
54637: - Ed. Kuittisen rah. al. n:o 346 määrärahan
54638:                                                         -Ed. Rantamaan ym. rah. al. n:o 359 määrä-
54639:    osoittamisesta Kaukopäästä Virasojan aseman
54640:    ja Linnankosken kautta Imatralle johtavan               rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
54641:    pikatien ajokuntoon saattamista varten. Liitteet        Maaveden pysäkiltä Jäppilän kunnan Syvän-
54642:    IV,418. s. 625, L. Vv:aan 198.                          sin kylään johtavalle tielle. Liitteet IV,431.
54643: - Ed. Lahtelan ym. rah. al. n:o 347 määrärahan             s. 641. L. Vv:aan 199.
54644:     osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kemi-        - Ed. Frimanin ym. rah. al. n: o 360 määrära-
54645:     järven kunnan Lehtolasta Posion kunnassa ole-          han osoittamisesta Könkään-Tepaston maan-
54646:     vaan Aittoniemen kylätiehen. Liitteet IV,419.          tierakennustyön loppuunsaattamiseksi. Liitteet
54647:     s. 626. L. Vv:aan 198.                                 IV,432, s. 642. L. Vv:aan 199.
54648:  - Ed. Koiviston ym. rah. al. n:o 348 määrära-          - Ed. Koiviston rah. al. n: o 361 määrärahan
54649:     han osoittamisesta Pellon-Raanujärven maan-            osoittamisesta Pellon-Meltauksen maantien
54650:     tien parantamiseen. Liitteet IV,420. s. 628.           rakennustyön loppuunsaattamiseksi. Liitteet
54651:     L. Vv:aan 198.                                         IV,433. s. 643. L. Vv:aan 199.
54652:  - Ed. Lahtelan ym. rah. al. n:o 349 määrärahan         - Ed. Koiviston rah. al. n: o 362 määrärahan
54653:     osoittamisesta maantien rakentamiseksi Inarin          osoittamisesta Simojärven-Mäntyjärven-Po-
54654:     kirkonkylästä Menesjärvelle. Liitteet IV,421.           sion maantietöiden jatkamista varten. Liitteet
54655:     s. 629. L. Vv:aan 198.                                 IV,434. s. 644. L. Vv:aan 199.
54656:  - Ed. Lahtelan ym. rah. al. n: o 350 määrärahan         - Ed. Rytingin ym. rah. al. n: o 363 määrärahan
54657:     osoittamisesta maantien rakentamiseksi Sieri-           osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pu-
54658:     län lossilta Pekkalan lossille. Liitteet IV1 422.       dasjärven Puhoskylän Myllykankaalta Suo-
54659:     s. 631. L. Vv:aan 198.                                  mussalmen Yli-Näljängälle. Liitteet IV,435. s.
54660:  - Ed. Koiviston ym. rah. al. n: o 351 määrära-             645. L. V v: aan 199.
54661:     han osoittamisesta Kelujärven-Tanhuan-               - Ed. Rytingin ym. rah. al. n: o 364 määrärahan
54662:     Värriön maantien liikennekuntoon saattamista            osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pu-
54663:     varten. Liitteet IV,423. s. 633. L. Vv:aan              dasjärven Särkivaaralta Taivalkosken Virkku-
54664:     198.                                                    seen. Liitteet IV,436. s. 646. L. Vv:aan 199,
54665:  - Ed. Lahtelan ym. rah. al. n:o 352 määrärahan          - Ed. Rytingin ym. rah. al. n: o 365 määrärahan
54666:     osoittamisesta    Pelkosenniemen-Sodankyliin            osoittamisesta Kiimingin ja Yli-Iin välisen
54667:     maantien rakentamiseen. Liitteet IV,424. s.             maantien rakentamiseen. Liitteet IV1437. s.
54668:     634. L. Vv:aan 198.                                     647. L. Vv:aan 199.
54669:  - Ed. Lahtelan ym. rah. al. n: o 353 määrärahan         - Ed. Alangon ym. rah. al. n: o 366 määrärahan
54670:     osoittamisesta Simojärven-Raistakan maan-               osoittamisesta Kurun pitäjän Riuttaskylästä
54671:     tien rakentamiseen. Liitteet IV,425. s. 635. L.         Virtain pitäjän Kortteen pysäkille. Liitteet
54672:     Vv:aan 198.                                             IV,438, s. 648. L. Vv:aan 199.
54673:  - Bd. Tauriaisen ym. rah. al. n: o 354 määrära-         - Ed. Frimanin ym. rah. al. n:o 367 korotetun
54674:     han osoittamisesta maantien rakentamiseksi              määrärahan osoittamisesta Sodankylän-Vaa-
54675:     Suomussalmen kirkonkylästä Juntusrantaan.               lajärven-Kittiiän maantien rakentamiseen.
54676:     Liitteet IV,426. s. 636. L. Vv:aan 198.                 Liitteet IV,439, s. 649. L. Vv:aan 199.
54677:                                            Asialuettelo 1951.                                        21
54678: -  Ed. Rantamaan ym. rah. al. n: o 368 maarara·       - Ed. Tenhiälän ym. rah. al. n: o 380 määrärahan
54679:    han osoittamisesta maantien rakentamiseksi           osoittamisesta maantien rakentamiseen Lah·
54680:    Varkauden-Joroisten maantieltä Teemaasaa-            desta Hainlammin ja Pyhäntaan kylien kautta
54681:    ren ja Käärmevirran kautta Rantasalmen kir·          Heinolan maalaiskunnan Härkäiän kylään.
54682:    kolle. Liitteet IV,440. s. 650. L. Vv:an 199.        Liitteet IV,452. s. 662. L. Vv: aan 200.
54683: - Ed. Frimanin ym. rah. al. n: o 369 määrärahan       - Ed. Järvisen ym. rah. al. n:o 381 määrärahan
54684:    osoittamisesta Kallon-Kurtakon maantien ra·          osoittamisesta Vaasan-Tampereen valtamaan·
54685:    kannustyön loppuunsaattamiseksi.        Liitteet     tien oikaisutyötä varten. Liitteet IV,453, s.
54686:    IV,441. s. 651. L. Vv:aan 199.                       663. L. Vv:aan 200.
54687: - Ed. Murron ym. rah. al. n:o 370 määrärahan          - Ed. Soinisen ym. rah. al. n: o 382 määrärahan
54688:    osoittamisesta maantien rakentamiseksi Oulai-        osoittamisesta maantien rakentamiseksi Höy-
54689:    sista Kärsämäen Venetpaloon. Liitteet IV,442.        tiäisen rannalla olevaan Huhmarisvaaraan.
54690:    s. 652. L. Vv:aan 199.                               Liitteet IV,454. s. 664. L. Vv:aan 200.
54691:                                                       - Ed. Luostarisen ym. rah. al. n: o 383 määrära·
54692: - Ed. Tainion ym. rah. al. n:o 371 määrärahan
54693:                                                         han osoittamisesta mantien rakentamiseksi Sa·
54694:    osoittamisesta maantien rakentamiseksi Simo-
54695:                                                         vonlinnasta Sääruingin saariston kautta Sär·
54696:    joen rautatiesillalta Alaniemen lossille. Liit-
54697:                                                         kilahteen. Liitteet IV,455. s. 665, L. Vv:aan
54698:    teet IV,443. s. 653. L. Vv:aan 199.                  200.
54699: - Ed. Soinisen ym. rah. al. n: o 372 määrärahan       -Ed. Koiviston ym. rah. al. n:o 384 määrärahan
54700:    osoittamisesta Kaavin kunnan Ukonvaaran ja           osoittamisesta kelirikkoteiden rakentamiseksi
54701:    Polvijärven kunnan Hukkalan välisen tien             Utsjoen kuntaan. Liitteet IV,456. s. 666. L.
54702:    kunnostamista varten. Liitteet IV,444. s. 654.       Vv:aan 200.
54703:    L. Vv:aan 200.                                     - Ed. Lappi-Seppälän ym. rah. al. n:o 385 mää
54704: -Ed. J. Wirtasen ym. rah. al. n:o 373 määrära·          rärahan osoittamisesta maanteiden päällystä·
54705:    han osoittamisesta Mustasaaren-Laihian-              miseen. Liitteet IV,457, s. 667. L. Vv:aan
54706:    Koskenkorvan tietyön loppuun saattamiseksi.          200.
54707:    Liitteet IV,445. s. 655. L. Vv:aan 200.            - Ed. Niirasen ym. rah. al. n: o 387 määrärahan
54708: - Ed. Puumalaisen ym. rah. al. n:o 374 määrä-           osoittamisesta maantien rakentamiseksi Rasi·
54709:    rahan osoittamisesta Kevätlahden kautta kul-         mäestä Kaavin-Viitaniemen maantielle Uni-
54710:    kevan maantien rakentamiseksi.          Liitteet     mäkeen. Liitteet IV,459. s. 670. L. Vv:aan
54711:    IV,446. s. 656. L. Vv:aan 200.                       201.
54712: -Ed. Puumalaisen ym. rah. al. n:o 375 määrä-          - Ks. Lossit. Sillat.
54713:    rahan osoittamisesta yhdystien rakentamiseksi
54714:    Laukaan-Koiviston-Honkolan           maantieltä    Maanviljelystalous: -   Ks. Maatalous.
54715:    Suolahden kauppalaan. Liitteet IV,447. s. 657.
54716:    L. Vv:aan 200.                                     Maareformi: -    Ks. Asutustoiminta.     Maanhan·
54717: - Ed. Ikosen ym. rah. al. n:o 376 määrärahan            kintalaki.
54718:    osoittamisesta maantien rakentamiseksi Junan
54719:    Säyneisten tieltä Nurmeksen-Rautavaaran            Maarianhamina: -    Ks. Lentoliikenne.
54720:    maantielle. Liitteet IV,448. s. 658. L. Vv:aan
54721:    200.                                               Maaseutu: - Ks. Asunto-olot. Asuntotuotanto.
54722:  - Ed. Pesosen ym. rah. al. n:o 377 määrärahan          Maatalous. Sähkö. Teollisuus. Vesijohdot.
54723:    osoittamisesta tietöiden jatkamiseksi tiesuun·
54724:    nalla Heinolan kirkonkylä-Marjoniemi-Nuo·          Maatalouden työaika: -    Ks. Työaika.
54725:    ramoinen. Liitteet IV,449. s. 659. L. Vv:aan
54726:    200.                                               Maatalous: Ed. Sävelän ym. lak. al. n:o 66 laiksi
54727:  - Ed. Tauriaisen ym. rah. al. n:o 378 määrära·         maataloustuotannon kannattavuuden turvaa-
54728:    han osoittamisesta Hallasenahon-Juntusran·           misesta. Liitteet IX.1. s. 803. L. Mtv: aan
54729:    nan tiestä lähtevän Kaunislammen-Hoikan·             154.
54730:    vaaran tien rakennustöiden loppuun saattami·       - Ed. Meriläisen ym. lak. al. n: o 67 laiksi maa-
54731:     seksi. Liitteet IV,450. s. 660. L. Vv:aan 200.      taloustuotannon kannattavuuden turvaami-
54732:  - Ed. Jussilan ym. rah. al. n:o 379 määrärahan         sesta. Liitteet IX.2. s. 806. L. Mtv: aan 154.
54733:    osoittamisesta Kärsämäen-Paattisten maan·          - Ed. Vilhulan ym. lak. al. n:o 68 laiksi maa-
54734:    tien rakentamiseen. Liitteet IV,451. s. 661.         talouden kannattavuuden turvaamisesta. Liit·
54735:    L. Vv:aan 200.                                       teet IX.s. s. 809. L. Mtv:aan 154.
54736: 22                                          Asialuettelo 1951.
54737: 
54738: -  Ed. Korsbäckin ym. lak. al. n: o 69 laiksi maa-       varten. Liitteet IV,155. s. 307. L. Vv:aan
54739:    taloustuotannon kannattavuuden turvaami-              180.
54740:    sesta. Liitteet IX.4. s. 812 ja 814. L. Mtv:aan     - Ed. Heikuran ym. rah. al. n: o 84 määrärahan
54741:    154.                                                  osoittamisesta maanparannusavustuksiin maan-
54742: -Ed. Korsbäckin ym. lak. al. n:o 70 laiksi               hankintalain perusteella maata saaneille. Liit·
54743:    kotimaisen siementuotannon edistämisestä vuo-         teet IV,t56. s. 308. L. Vv:aan 180.
54744:    sina 1950-1954 annetun lain 4 §:n muutta·           - Ed. Hautalan ym. rah. al. n:o 85 korotetun
54745:    misesta. Liitteet IX.5. s. 816 ja 818. L.             määrärahan osoittamisesta Keski- ja Pohjois-
54746:    Mtv:aan 154.                                          Pohjanmaan peruakuivatussuunnitelmaan kuu-
54747: - Ed. Vennamon ym. lak. al. n: o 80 laiksi va-           luvien töiden suorittamista varten. Liitteet
54748:    rojen varaaruisosta pellon kunnostamisesta            IV,t57. s. 309. L. Vv:aan 180.
54749:    jaettavia palkkioita varten. Liitteet IX.15.
54750:                                                        - Ed. Saalastin ym. rah. al. n: o 86 määrärahan
54751:    s. 836. L. Mtv: aan 155.
54752:                                                          osoittamisesta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan
54753: - Ed. Ikosen ym. lak. al. n: o 81 laiksi varojen
54754:                                                          peruakuivatussuunnitelman toteuttamista var·
54755:    varaamisesta kivien raivaamisen edistämiseksi
54756:                                                          ten. Liitteet IV,t58. s. 310. L. Vv:aan 180.
54757:    kiviperäisiltä pelloilta. Liitteet IX.t6. s. 838.
54758:    L. Mtv:aan 155.                                     - Ed. Häikiön ym. rah. al. n:o 87 korotetun
54759: - Ed. Aaltosen ym. lak. al. n: o 82 laiksi maa-          määrärahan osoittamisesta Keski- ja Pohjois-
54760:    talouskoneyhtymistä ja niiden valtionavusta.          Pohjanmaan peruakuivatussuunnitelman to-
54761:    Liitteet IX,17. s. 840. L. Mtv:aan, jonka tu-         teuttamista varten. Liitteet IV,t59. s. 311.
54762:    lee pyytää Vv:n lausunto 155.                         L. Vv:aan 180.
54763: - Ed. Jussilan ym. toiv. al. n:o 124 toimenpi-         - Ed. Koskisen ym. rah. al. n: o 88 määrärahan
54764:    teistä kanatalouden alalla olevien epäkohtien         osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi pien-
54765:    poistamiseksi. Liitteet IX145. s. 884. L.             viljelijöille kiviperäisten peltojen raivaamista
54766:    Mtv:aan 164.                                          varten. Liitteet IV,t60. s. 312. L. Vv:aan
54767: - Ed. Kähösen ym. toiv. al. n:o 127 toimenpi-            180.
54768:    teistä Lounais- ja Länsi-Suomen katovahinko-        - Ed. Soinisen ym. rah. al. n: o 89 määrärahan
54769:    jen selvittämiseksi ja katoalueiden viljelijäin       osoittamisesta avustuksiksi ja lainoiksi kivi-
54770:    taloudellisen aseman turvaamiseksi. Liitteet          peräisten peltojen raivaamista varten. Liit-
54771:    IX,4s. s. 887. L. Mtv:aan 165.                        teet IV,t61. s. 313. L. Vv:aan 180.
54772:    Ed. Meriläisen ym. toiv. al. n: o 128 viljelys-     -Ed. Nykäsen ym. rah. al. n:o 90 määrärahan
54773:    kasvien koe- ja kasvinjalostusaseman perusta-         osoittamisesta lainojen ja avustusten myöntä-
54774:    sesta Kainuuseen. Liitteet IX,49. s. 888.             miseksi kivisten peltojen raivaamiseen. Liit-
54775:    L. Mtv:aan 165.                                       teet IV,t62. s. 314. L. Vv:aan 180.
54776:    Ed. Korsbäckin ym. toiv. al. n:o 131 lai·           - Ed. Rantamaan ym. rah. al. n:o 91 määrä-
54777:    noista ja avustuksista vedenhankinta- ja vie-         rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi
54778:    märilaitteiden rakentamista varten maalais-           kiviperäisten viljelysmaiden raivaamista var-
54779:    kunnissa annetun lain täytäntöönpanosta ja            ten. Liitteet IV,163. s. 315. L. Vv:aan 181.
54780:    soveltamisesta annetun asetuksen muuttami-          - Ed. K. Eskolan ym. rah. al. n:o 92 määrära-
54781:    sesta. Liitteet IX,52. s. 892 ja 893. L.              han osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi
54782:    Mtv:aan 165.                                          salaojituksiin. Liitteet IV,164. s. 317. L.
54783: -Ed. Muikun ym. rah. al. n:o 80 korotetun                Vv:aan 181.
54784:    määrärahan osoittamisesta maatalouskoneiden         - Ed. Riihimäen ym. rah. al. n: o 93 määrärahan
54785:    tutkimuslaitoksella. Liitteet IV,t52. s. 303.         osoittamisesta avustuksiksi pienviljelijöille
54786:    L. Vv:aan 180.                                        lasku- ja viemäriojien kaivamisesta johtuvien
54787: - Ed. Muikun ym. rah. al. n: o 81 määrärahan             kustannusten peittämiseksi. Liitteet IV,165.
54788:    osoittamisesta maanviljelystalouden tutkimus-         s. 318. L. Vv:aan 181.
54789:    laitoksen toimistotilojen rakentamista varten.      - Ed. Ryhdän ym. rah. al. n: o 100 korotetun
54790:    Liitteet IV,153. s. 305. L. Vv: aan 180.              määrärahan osoittamisesta avustukseksi Suo-
54791: -Ed. Jussilan ym. rah. al. n:o 82 määrärahan             men suoviljelysyhdistykselle. Liitteet IV,t72.
54792:    osoittamisesta Lounais-Suomen kasvinviljelys-         s. 327. L. Vv:aan 181.
54793:    koeaseman perustamista varten.           Liitteet   -Ed. E. Nurmisen ym. rah. al. n:o 101 määrä-
54794:    IV,t54. s. 306. L. Vv:aan 180.                        rahan osoittamisesta kotitalouden rationali-
54795:  - Ed. Sepin ym. rah. al. n: o 83 määrärahan             soimistyötä varten. Liitteet IV,t73. s. 328. L.
54796:    osoittamisesta maanparannusaineiden ajoja             Vv:aan 181.
54797:                                             Asialuettelo 1951.                                           23
54798: -    Ed. Kalliokosken ym. rah. al. n: o 104 määrä·     -   Ed. Muikun ym. rah. al. n:o 301 korotetun
54799:      rahan osoittamisesta konekonsulenttien palk·          määrärahan osoittamisesta maatalouskoneiden
54800:      kaamiseksi maanviljelysseuroille ja Svenska           tutkimuslaitoksen    uudisrakennusta  varten.
54801:      Lantbrukssällskapens i Finland förbund nimi·          Liitteet IV,373. s. 568. L. Vv:aan 195.
54802:      selle liitolle. Liitteet lV1176. s. 332. L.       -   Ks. Karjatalous. Laidun. Puutarhanhoito. Työ-
54803:      Vv:aan 181.                                           aika. Vesijohdot.
54804: -    Ed. A. Kinnusen ym. rah. al. n:o 105 koro·
54805:      tetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi      n!aatalouskiinteistöt:         Ks.    Kunnallisvero.
54806:      maatalouskoneiden hankkimiseksi pienviljeli·         Osittamisrajoitukset.
54807:      jäväestölle. Liitteet IV1177. s. 334.        L.
54808:      Vv:aan 181.
54809:                                                        Maatalouskoneet: -     Ks. Maatalous.
54810: -    Ed. Rytingin ym. rah. al. n:o 106 korotetun
54811:      määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maa·
54812:                                                         Maatalouskoulut: Ed. Niskalan ym. toiv. al. n:o
54813:      talouskoneiden hankkimiseksi pienviljelijä·
54814:                                                            129 emäntäkoulun perustamisesta Alatornion
54815:      väestölle. Liitteet IV,ns. s. 335. L. Vv:aan
54816:                                                            kuntaan. Liitteet IX,5o. s. 889. L. Mtv:aan
54817:     182.
54818:                                                            165.
54819: -    Ed. Sepin ym. rah. al. n:o 107 korotetun mää-
54820:                                                         - Ed. Rytingin ym. rah. al. n: o 60 määrärahan
54821:      rärahan osoittamisesta AIV -rehusäiliöiden ra-
54822:                                                            osoittamisesta Koillis-Pohjanmaan maamies-
54823:     kentamista varten pientiloilla. Liitteet IV1179.
54824:                                                            koulua varten. Liitteet IV1132. s. 275. L.
54825:      s. 336. L. Vv:aan 182.
54826:                                                            Vv:aan 178.
54827: -    Ed. A. Kinnusen ym. rah. al. n:o 110 korote·
54828:     tun määrärahan osoittamisesta väkilannoittei·       -Ed. Sävelän ym. rah. al. n:o 62 määrärahan
54829:      den hintojen alentamiseen. Liitteet IV,1s2. s.        osoittamisesta avustukseksi Paimion maata-
54830:      339. L. Vv:aan 182.                                  louskerhoneuvojaopiston        velkain    korkojen
54831:      Ed. Riihimäen ym. rah. al. n: o 111 määrära-          maksamista varten. Liitteet IV1134. s. 277.
54832:     han osoittamisesta pienviljelijäin lantaloiden        L. Vv:aan 179.
54833:     mkentamista varten. Liitteet IV,l83. s. 340.        -Ed. Kosolan ym. rah. al. n:o 63 määrärahan
54834:     L. Vv:aan 182.                                        osoittamisesta Ylistaron pitäjässä sijaitsevalle
54835: -   Ed. Kaupin ym. rah. al. n:o 131 määrärahan            Ruuskalan tilalle perustettavan puutarha- ja
54836:     osoittamisesta avustukseksi Pohjois-Suomen             pienviljelijäkoulun palkkauksiin ja ylläpito-
54837:     tutkimussäätiölle Pohjois-Suomen maatalouden           kustannuksiin. Liitteet IV1135. s. 278. L.
54838:     taloussuuntien tutkimista varten. Liitteet            Vv:aan 179.
54839:     IV,zo~. s. 363. L. Vv:aan 183.                      - Ed. Rantamaan ym. rah. al. n:o 64 määrärahan
54840: -   Ed. Aaltosen ym. rah. al. n: o 226 määrär.ahan        osoittamisesta erään tilan ostamiseksi Mikke·
54841:     osoittamisesta valtion osuuksien merkitsemi-          Iin läänin maanviljelyssenraita Itä-Suursavon
54842:     seksi pienviljelijäin perustarniin maatalous-         maamieskoulua varten. Liitteet IV1 136. s. 279.
54843:     koneyhtymiin. Liitteet IV,.298. s. 471. L.            L. Vv:aan 179.
54844:     Vv:aan 189.                                        - Ed. Kulovaaran ym. rah. al. n:o 67 määrärahan
54845: -   Ed. Sarjalan ym. rah. al. n:o 251 määrärahan          osoittamisesta opettaja-asuntolan rakentami·
54846:     osoittamisesta !ainoiksi kivenraivausosuuskun-        seksi Paimion maatalouskerho-opistoon. Liit-
54847:     nilla ja -yhtymille kivenraivauskoneiden ja           teet IV,139. s. 286. L. Vv:aan 179.
54848:     -kaluston hankkimista varten. Liitteet IV,3.23.    - Ed. Kulovaaran ym. rah. al. n: o 68 määrärahan
54849:     s. 503. L. Vv:aan 191.                                osoittamisesta sikalan rakentamiseksi Paimion
54850: -   Ed. Hautalan ym. rah. al. n:o 253 määrärahan          maatalouskerho-opistolle. Liitteet IV,uo. s.
54851:     osoittamisesta     avustuslainaksi    Hirvineva       287. L. Vv:aan 179.
54852:     Oy: lle perusparannusten suorittamista varten.     - Ed. Malkamäen ym. rah. al. n:o 69 määrära-
54853:     Liitteet IV13.25. s. 506. L. Vv:aan 191.              han osoittamisesta Etelä-Hämeen emäntäkou·
54854: -   Ed. Sauran ym. rah. al. n:o 254 määrärahan            lun rakentamista varten. Liitteet IV1141. s.
54855:     osoittamisesta !ainoiksi salaojaputk1a valmis·        288. L. Vv:aan 179.
54856:     taville tehtaille. Liitteet IV,3:26. s. 507. L.    - Ed. Heikuran ym. rah. al. n:o 70 määrärahan
54857:     Vv:aan 191.                                           osoittamisesta rakennusten aikaansaamiseksi
54858: -   Ed. Rönkön ym. rah. al. n: o 300 korotetun            Siikaisten pienviljelijäkoululle. Liitteet IV1142.
54859:     määrärahan osoittamisesta Malminkartanon              s. 289. L. Vv:aan 179.
54860:     opetus- ja koetilan rakennustöitä varten. Liit-    - Ed. Rollstenin ym. rah. al. n:o 71 määrärahan
54861:     teet IV1 372. s. 567. L. Vv:aan 195.                  osoittamisesta avustukseksi Åbolands Lant-
54862: 24                                          Asialuettelo 1951.
54863: 
54864:    mannaskola nimisen koulun kannatusyhdistyk-         -Ed. Kaupin ym. rah. al. n:o 308 määrärahan
54865:     selle koulun rakentamisesta aiheutunaisiin kus-      osoittamisesta pienviljelijäneuvojaopiston pe·
54866:     tannuksiin. Liitteet IV,143. s. 291 ja 292. L.       rustamiseksi Muhoksella sijaitsevalle Koivikon
54867:     Vv:aan 179.                                          koulutilalle. Liitteet IV,aso. s. 576. L. Vv: aan
54868:  - Ed. Saalastin ym. rah. al. n: o 72 määrärahan         195.
54869:     osoittamisesta Ylivieskaan sijoitettavan maa-      - Ed. Toivosen ym. rah. al. n: o 311 määrärahan
54870:    miesopiston perustamiakustannuksia varten.            osoittamisesta Lepaan puutarhaopiston oppilas·
54871:     Liitteet IV,144. s. 293. L. Vv:aan 179.              asuntolan rakennussuunnitelman ja piirustus-
54872:  - Ed. Lampisen ym. rah. al. n:o 73 määrärahan           ten laatimista varten. Liitteet IV,ssa. s. 580.
54873:    osoittamisesta pienviljelijäkurssitoimintaa var-      L. Vv:aan 195.
54874:    ten tarpeellisiin rakennusten uudistus-, laajen-
54875:    nus- ja korjaustöihin Uudenmaan maamieskou-         Maatilat:      Ks. Kunnallisvero.         Maatalous.
54876:    lulla. Liitteet IV,t45. s. 294. L. Vv:aan 179.        Osittamisrajoitukset.
54877:  - Ed. Kullbergin ym. rah. al. n:o 74 määrärahan
54878:    osoittamisesta koulurakennuksen rakentami-          Maitotalous: -     Ks. Karjatalous.
54879:    seksi öve:rby skola för landsbygdens yrken ni-
54880:    miselle koululle. Liitteet IV,t46. s. 296 ja 297.
54881:                                                        Maitotalouskoelaitos: Ed. Tarkkasen ym. rah. al.
54882:    L. Vv:aan 179.
54883:                                                          n:o 309 määrärahan osoittamisesta valtion
54884:  - Ed. Lahtelan ym. rah. al. n:o 75 määrärahan
54885:                                                          maitotalouskoelaitoksen henkilökunnan asunto-
54886:    osoittamisesta Kemijärven emäntäkoululle kou-
54887:                                                          rakennusten rakentamista varten Jokioisiin.
54888:    luhuoneiden rakennustöitä ja peltoalan lisää-
54889:                                                          Liitteet IV,ast. s. 577. L. Vv:aan 195.
54890:    mistä varten. Liitteet IV,t47. s. 298. L.
54891:    Vv:aan 180.
54892: - Ed. Ikosen ym. rah. al. n:o 76 määrärahan            Majakat: -      Ks. Merenkulku.
54893:    osoittamisesta Nurmeksen maanviljelyskoulun
54894:    karjarakennuksen rakentamista varten. Liit-         Ma.lminka.rta.no: -     Ks. Maatalous.
54895:    teet IV,t48. s. 299. L. Vv:aan 180.
54896: -Ed. Hautalan ym. rah. al. n:o 79 määrärahan           Manttaalikunna.t: Ed. Rapion ym. toiv. al. n:o 73
54897:    osoittamisesta avustukseksi Kalajokilaakson           manttaalikuntien lakkauttamisesta. Liitteet
54898:    maatalouskoululle. Liitteet IV,t51. s. 302. L.        VII,n. 11. 754. L. Ltv:aan 161.
54899:    Vv:aan 180.                                         -Ed. Sävelän ym. toiv. al. n:o 74 manttaalikun·
54900: -Ed. Tarkkasen ym. rah. al. n:o 127 määrära-             talaitoksen tehtävien siirtämisestä kunnille.
54901:    han osoittamisesta Suomen meijerikoulun ra-           Liitteet VII,ts. s. 755. L. Ltv:aan 161.
54902:    kennustoiminnan avustamiseksi. Liitteet IV,t99.
54903:    s. 358. L. Vv:aan 183.                              :Matkapapit: -     Ks. Kuuromykät.
54904: - Ed. Tiitun ym. rah. al. n: o 199 määrärahan
54905:    osoittamisesta karja- ja talousrakennuksen ra-      Meijerikoulut: -       Ks. Maatalouskoulut.
54906:    kentamiseksi Ylistaron pitäjässä sijaitsevalle
54907:    Ruuskalan koulutilalle. Liitteet IV,271. s. 442.    Meijerit: -   Ks. Karjatalous. Maitotalouskoelai-
54908:    L. Vv:aan 188.                                        tos.
54909: -Ed. Miikin ym. rah. al. n:o 246 määrärahan
54910:    osoittamisesta halpakorkoiseksi lainaksi Etelä-     Merenkulku: Ed. Kokkolan ym. rah. al. n:o 318
54911:    Saimaan maamieskoulun kannattajayhdistyk-             määrärahan osoittamisesta Orrengrundiin ra-
54912:    selle koulurakennustyön loppuunsaattamista            kannettavaa radiomajakkaa varten. Liitteet
54913:    varten. Liitteet IV,sts. s. 496. L. Vv:aan 191.       IV,390. s. 591. L. Vv:aan 196.
54914: - Ed. Korsbäckin ym. rah. al. n:o 249 määrära-
54915:    han osoittamisesta rakennuslainaksi Västan-         Merikarvia: -     Ks. Satamat.
54916:    kvarnin maanviljelys- ja maamieskoulujen op-
54917:    pilasasuntolan rakentamista varten. Liitteet        Merimiehet: Ed. Nordforsin ym. rah. al. n:o 183
54918:    IV,321. s. 500 ja 501. L. V v: aan 191.               määrärahan osoittamisesta korvauksiksi eräille
54919: - Ed. Vilhulan ym. rah. al. n: o 307 määrärahan          viime sotien aikana meripalveluksessa kuol·
54920:    osoittamisesta korkeinta maa- ja kotitalous-          leiden tai kadonneiden henkilöiden omaisille.
54921:    opetusta varten tarpeellisten rakennusten ra-         Liitteet IV,255. s. 421. L. Vv: aan 187.
54922:    kentamiseksi Viikin tilalle. Liitteet IV,379. s.
54923:    575. L. Vv:aan 195.                                 Merityöaika: -        Ks. Työaika.
54924:                                             Asialuettelo 1951.
54925: 
54926: Metsähallitus: Ed. Kytän ym. rah. al. n: o 194            matkakustannusten korvaamisesta. Liitteet"
54927:   korotetun määrärahan osoittamisesta metsä-              X,49. s. 1012. L. Työv:aan 167.
54928:   hallinnon viran- ja toimenhaltijain palkkojen       -   Ed. Tainion ym. toiv. al. n:o 166 metsä- ja.
54929:   korottamista varten. Liitteet IV,266. s. 434.           uittotyöpalkkojen korottamisesta elinkustan-
54930:   L. Vv:aan 187.                                          nuksia vastaaviksi. Liitteet X,5o. s. 1013. L ..
54931: - Ed. Ikosen ym. rah. al. n:o 302 määrärahan              Työv:aan 167.
54932:   osoittamisesta metsähallituksen toimitalon ra-      -   Ks. Ammattikoulut. Loma. Tulo- ja omai-
54933:   kentamiseksi Nurmeksen kauppalaan. Liitteet             suusvero. Työaika. Verotus.
54934:   IV,374. s. 569. L. Vv:aan 195.
54935: - Ed. Lappi-Seppälän ym. rah. al. n:o 305 mää-        Mielisairaalat: -    Ks. Sairaalat.
54936:   rärahan osoittamisesta metsähallinnon aluehal-
54937:   linnon virka-asuntojen jälleenrakentamista          Mieskotiteollisuus: -    Ks. Kotiteollisuus.
54938:   varten. Liitteet IV,377. s. 573. L. Vv:aan
54939:   195.                                                Mikkeli: -    Ks. Tie- ja vesirakennushallinto.
54940: 
54941: Metsäkoulut: Ed. Luostarisen ym. rah. al. n: o        Muhos: -     Ks. Maatalouskoulut.
54942:   306 määrärahan osoittamisesta Heinäveden
54943:   metsäkoulun perustamissuunnitteluja varten.         Muinaistieteellinen toimikunta: -         Ks. Kansal-
54944:   Liitteet IV,378. s. 574. L. Vv:aan 195.               lismuseo.
54945: 
54946: Metsätalous: Ed. Heikkilän ym. toiv. al. n:o 130      Museot: Ed. Ahmavaaran ym. rah. al. n:o 55-
54947:   puutavarankuljetusrunkoverkoston aikaansaa-           määrärahan osoittamisesta avustukseksi Poh··
54948:   misesta kuljetusmahdollisuuksia vailla oleville       jois-Pohjanmaan museolle. Liitteet IV,127. s-
54949:   metsäalueille. Liitteet IX,51. s. 890. L.             270. L. Vv:aan 178.
54950:   Mtv:aan 165.                                        - Ks. Kansallismuseo.
54951: - Ed. Ryhdän ym. rah. al. n:o 122 määrärahan
54952:   osoittamisesta Koillis-Suomen metsänhoitolau-       Muutoksenhaku: -        Ks. Postinkäyttö.
54953:   takunnan     perustamista    varten.    Liitteet
54954:   IV,194. s. 351. L. Vv:aan 183.                      Muuttokustannukset: -       Ks. Virkamiehet.
54955: - Ed. Väisäsen ym. rah. al. n:o 196 korotetun
54956:   määrärahan osoittamisesta valtion metsänhoi-        Mänttä: -     Ks. Sairaalat.
54957:   totöitä varten. Liitteet IV,268. s. 438. L.
54958:   Vv:aan 187.
54959: - Ed. Kytän ym. rah. al. n: o 197 määrärahan                                    N.
54960:   osoittamisesta metsätieteelliselle tutkimuslai-     Naiskotiteollisuus: -    Ks. Kotiteollisuus.
54961:   tokselle puun käyttöä ja metsien hakkuumää-
54962:   rää selvittävää tutkimusta varten. Liitteet         Naistenklinikka: -      Ks. Sairaalat.
54963:   IV,269. s. 439. L. Vv:aan 188.
54964: -Ed. Rytingin ym. rah. al. n:o 198 maarara-           Naisten työ: Ed. Salmela-Järvisen ym. toiv. alr
54965:   han osoittamisesta puutavaran maakuljetus-            n: o 168 naisten osapäivätyön järjestämistä.
54966:   olojen korjaamista varten. Liitteet IV,270. s.        koskevan tutkimuksen toimittamisesta. Liit-
54967:   440. L. Vv:aan 188.                                   teet X,52. s. 1015. L. Työv:aan 167.
54968: 
54969: Metsätuhot: -   Ks. Korvaus.                          Nenäsaivartajat: -      Ks. Poronhoito.
54970: 
54971: Metsätulojen verotus:          Ks.   Kunnallisvero.   Nimismiehet: -      Ks. Virkamiehet.
54972:   Tulo- ja omaisuusvero.
54973:                                                       Nimismiespiirit: Ed. Puumalaisen toiv. al. n:o 7S:
54974: Metsätyöläiset: Ed. Väyrysen ym. toiv. al. n:o          toimenpiteistä Laukaan ja Viitasaaren kihla-
54975:   164 toimenpiteistä metsätyöläisammattikun-            kuntien nimismiespiirien uudelleen järjestä-
54976:   nan luomiseksi. Liitteet X,48. s. 1011. L.            miseksi. Liitteet VII,22. s. 760. L. Ltvv: aan.
54977:   Työv:aan 167.                                         161.
54978: -Ed. Muikun ym. toiv. al. n:o 165 esityksen
54979:   antamisesta laiksi metsä- ja uittotyöläisille       Nokia: Ed. Myllymäen ym. rah. al. n:o 313 mää-·
54980:   työnhausta aiheutuvien työajan menetys- ja            rärahan osoittamisesta valtion virastotalon.
54981: :26                                           Asialuettelo 1951.
54982: 
54983: 
54984:       rakentamiseksi Nokian kauppalaan.       Liitteet     tamiseksi valtion haltuun. Liitteet VIII,15. s.
54985:       IV,ss5. s. 584. L. Vv:aan 195.                       786. L. Siv:aan 162.
54986:                                                          - Ed. Kaarnan ym. toiv. al. n:o 90 Parikkalan yh-
54987: :Norden-yhdistys: -     Ks. Pohjola-Norden.                teiskoulun ottamisesta valtion haltuun. Liit-
54988:                                                            teet VIII,16. s. 788. L. Siv: aan 162.
54989: :Nurmes: -      Ks. Metsähallitus. Oppikoulut. Sai-      - Ed. Muikun ym. toiv. al. n:o 91 määrärahasta
54990:    raalat.                                                 Lieksan yhteiskoulun ottamiseksi valtion hal·
54991:                                                            tuun. Liitteet VIII,n. s. 789. L. Siv:aan 162.
54992: :Näkökuulokurssit: -      Ks. Huonokuuloiset.            - Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 92 Kemijärven
54993:                                                            keskikoulun muuttamisesta yliopistoon johta-
54994:                                                            vaksi kahdeksanluokkaiseksi kouluksi. Liitteet
54995:                           0.                               VIII,1s. s. 791. L. Siv:aan 162.
54996: <Oikeudenkäynti: Ed. Kalavaisen ym. toiv. al. n:o        - Ed. österholmin ym. rah. al. n:o 25 määrära-
54997:    11 toimenpiteistä oikeudenkäyntikustannusten            han osoittamisesta valtion oppikoulujen reh-
54998:    vähentämiseksi. Liitteet II,s. s. 70. L.                torien palkkauksen parantamiseksi. Liitteet
54999:    Lv:aan 157.                                             IV,97. s. 232. L. Vv:aan 176.
55000:                                                          - Ed. Torven ym. rah. al. n:o 26 määrärahan
55001: ,Ojitus: -    Ks. Maatalous.                               osoittamisesta avustukseksi Oulussa olevan
55002:                                                            Tuiran yhteiskoulun rakennushankkeen toteut-
55003: oOmaiset: -     Ks. Sodassa kuolleet.                      tamiseksi. Liitteet IV,9s. s. 233. L. Vv: aan
55004:                                                            176.
55005: -Omakotitoiminta: -     Ks. Asunto-olot. Rautatiet.      - Ed. Kähösen ym. rah. al. n: o 27 määrärahan
55006:                                                            osoittamisesta avustukseksi Karjaan suomalai-
55007: ,-Opettajakorkeakoulut: Ed. A. Simosen ym. rah.            sen yhteiskoulun rakentamista varten. Liit-
55008:    al. n:o 31 määrärahan osoittamisesta Tampe-             teet IV,99. s. 234. L. Vv:aan 176.
55009:    reelle perustettavaa väliaikaista opettajakor-        - Ed. Lahtelan ym. rah. al. n: o 28 määrärahan
55010:    keakoulua varten. Liitteet IV,l03. s. 240. L.           osoittamisesta Kemijärven keskikoulun koulu-
55011:    Vv:aan 176.                                             rakennuksen laajennustöitä varten. Liitteet
55012: -- Ed. Koiviston ym. rah. al. n:o 32 määrärahan            IV,100. s. 236. L. Vv:aan 176.
55013:     osoittamisesta väliaikaisen opettajakorkeakou-       - Ed. Salmisen ym. rah. al. n: o 29 määrärahan
55014:    lun perustamiseksi Rovaniemen kauppalaan.               osoittamisesta rakennusavustuksiksi yksityi·
55015:    Liitteet IV,l04. s. 242. L. Vv:aan 176.                 sille oppikouluille. Liitteet IV,101. s. 237. L.
55016:                                                            Vv:aan 176.
55017: <Opettajat: -    Ks. Kansakoulut. Lapset.                - Ed. österholmin ym. rah. al. n:o 30 määrära-
55018:                                                            han osoittamisesta Lovisa gymnasium nimisen
55019: 'Opetuselokuvat: Ed. H. Miettusen ym. toiv. al.            oppilaitoksen ottamiseksi valtion haltuun. Liit-
55020:    n: o 87 esityksen antamisesta opetuselokuva-
55021:                                                            teet IV,102. s. 238 ja 239. L. Vv: aan 176.
55022:    toiminnan edistämiseksi. Liitteet VIII,13. s.         -Ed. Malkamäen ym. rah. al. n:o 36 määrära-
55023:    784. L. Siv:aan 162.                                    han osoittamisesta kunnallisten keskikoulujen
55024: t:Opetuspesula: -    Ks. Pesulat.                          perustamista varten. Liitteet IV,1os. s. 247.
55025:                                                            L. Vv:aan 176.
55026: -Opiskelukustannukset: -       Ks. Verotus.              - Ed. Ryhdän ym. rah. al. n:o 37 määrärahan
55027:                                                            osoittamisesta kunnallisen keskikoulun perus-
55028: <Oppikoulut: Ed. Nevalaisen ym. toiv. al. n:o 83           tamiseksi Taivalkoskella. Liitteet IV,l09. s.
55029:    koulunuudistuksen toimeenpanemisesta. Liit-             248. L. Vv:aan 176.
55030:    teet VIII,9. s. 780. L. Siv: aan 162.                 - Ed. Tauriaisen rah. al. n: o 38 määrärahan
55031: -- Ed. Tenhiälän ym. toiv. al. n:o 84 oppikoulu-           osoittamisesta kunnallisen kokeilukeskikoulun
55032:    jen opettajapulan selvittämisestä. Liitteet             perustamiseksi Hyrynsalmen kuntaan. Liit-
55033:    VIII,1o. s. 781. L. Siv:aan 162.                        teet IV,uo. s. 249. L. Vv:aan 176.
55034: -Ed. Rosenbergin ym. toiv. al. n:o 88 toimen-            - Ed. Soinisen ym. rah. al. n: o 39 määrärahan
55035:    piteistä oppikoulun perustamiseksi Espoon pi-           osoittamisesta kokeilukeskikoulun perustami-
55036:    täjän Leppävaaraan. Liitteet VIII,14. s. 785.           seksi Kaavin kunnan kirkonkylään. Liitteet
55037:    L. Siv:aan 162.                                         IV,111. s. 250. L. Vv:aan 176.
55038: --Ed. Lampisen ym. toiv. al. n:o 89 toimenpi-            - Ed. Salmisen ym. rah. al. n:o 237 määrärahan
55039:    teistä Loviisan suomenkielisen yhteiskoulun ot·         osoittamisesta rakennuslainoiksi yksityisille
55040:                                             Asialuettelo 1951.                                         27
55041: 
55042:     oppikouluille. Liitteet IV,aoo. s. 485. L.                                 P.
55043:     Vv:aan 190.                                       Paimio: -    Ks. Maatalouskoulut.
55044:     Ed. Hakalan rah. al. n:o 296 määrärahan osoit-
55045:     tamisesta Tampereen klassillisen lyseon kor-      Pakkolunastus: Ed. Muikun ym. toiv. al. n:o 70
55046:     jaustöitä ja uudisrakennusta varten. Liitteet        esityksen antamisesta laiksi maan pakkolunas-
55047:     IV,368. s. 561. L. Vv:aan 194.                       tamisesta kaupunkien, kauppalain ja kuntien
55048: -   Ed. Niemen ym. rah. al. n: o 297 määrärahan          sekä rekisteröityjen aatteellisten yhdistysten
55049:     osoittamisesta Rauman tyttölyseon uudisraken-        ja urheilujärjestöjen tarpeisiin. Liitteet VII,u.
55050:     nuksen     perustamiatöitä  varten.   Liitteet       s. 750. L. Ltv:aan 161.
55051:     IV,369. s. 562. L. Vv:aan 194.                    - Ks. Asemakaava.
55052: -   Ed. Rausteen ym. rah. al. n:o 298 määrärahan
55053:     osoittamisesta Nurmeksen yhteislyseon koulu-      Palkat: -    Ks. Metsätyöläiset.
55054:     talon rakentamista varten. Liitteet IV,370. s.
55055:     564. L. Vv:aan 195.                               Palkkasaatavat: -    Ks. Työpaikat.
55056: -   Ks. Oppivelvollisuus.
55057:                                                       Palkkaus: - Ks. Kodinhoito. Metsähallitus. Op-
55058: OppUasasuntolat: -     Ks. Kouluhallitus.                pikoulut. Rautatiet. Sairaalat. Valtiovarain-
55059:                                                          ministeriö.
55060: Oppivelvollisuus: Ed. östensonin lak. al. n: o 60
55061:    laiksi oppivelvollisuudesta annetun lain 7 §: n    Palontorjunta: -    Ks. Puolustuslaitos.
55062:    muuttamisesta. Liitteet VIII,t. s. 767 ja 768.
55063:    L. Siv:aan 153.                                    Palveluksesta vapautetut: -     Ks. Korvaus.
55064: - Ed. Malkamäen ym. lak. al. n:o 61 laiksi op-
55065:    pivelvollisuudesta annetun lain 8 §: n muutta-     Pankit: -    Ks. Rahalaitokset.
55066:    misesta. Liitteet VIII,2. s. 769. L. Siv: aan
55067:    153.                                               Pankkivaltuusmiehet: -    Ks. Valtiopäiväjärjestys.
55068: - Ed. Saalastin ym. lak. al. n:o 62 laiksi oppi-
55069:    velvollisuudesta annetun lain 8 §:n muuttami-      Papit: -    Ks. Kuuromykät. Sairaalat.
55070:    sesta. Liitteet VIII,a. s. 771. L. Siv: aan 154.
55071: - Ed. Niemen ym. lak. al. n:o 63 laiksi oppivel-      Parikkala: -    Ks. Oppikoulut.
55072:    vollisuuslain 9 §: n muuttamisesta. Liitteet
55073:    Vill,4. s. 772. L. Siv:aan 154.                    Pellot: -   Ks. Maatalous.
55074: -Ed. Rantamaan ym. lak. al. n:o 64 laiksi oppi-
55075:    velvollisuuslain 10 § :n muuttamisesta. Liitteet   Perhe-eläkevakuutus: Ed. Innalan ym. lak. al. n:o
55076:    VIII,5. s. 773. L. Siv: aan 154.                      33 laiksi valtion viran tai toimen haltijain
55077: -Ed. Kalavaisen ym. lak. al. n:o 65 laiksi oppi-         perhe-eläkevakuutuksesta annetun lain muut-
55078:    velvollisuudesta annetun lain 7 ja 24 §: n muut-      tamisesta. Liitteet IV,16. s. 107. L. Vv:aan
55079:    tamisesta. Liitteet VIII,6. s. 775. L. Siv: aan       152.
55080:    154.                                               - Ed. Järvisen ym. lak. al. n:o 34 laiksi valtion
55081:  - Ks. Kansakoulut.                                      viran tai toimen haltijain perhe-eläkevakuu-
55082:                                                          tuksesta annetun lain muuttamisesta. Liitteet
55083: Orrengrund: -     Ks. Merenkulku.                        IV,17. s. 110. L. Vv:aan 152.
55084:                                                       - Ed. Kulovaaran ym. toiv. al. n:o 27 vakuutus-
55085: Osapäivätyö: -    Ks. Naisten työ.                       maksun poistamisesta perhe-eläkevakuutus-
55086:                                                          laista. Liitteet IV,44. s. 165. L. Vv: aan 158.
55087: Osittamisrajoitukset: Ed. Hamaran ym. toiv. al.       - Ed. Borg-Sundmanin toiv. al. n:o 28 perhe-elä-
55088:    n: o 71 esityksen antamisesta maatilojen osit-        kevakuutuksen muuttamisesta vapaaehtoiseksi
55089:    tamisrajoituksista. Liitteet VII,15. s. 751. L.       yksinäisten ja leskien osalta. Liitteet IV,45.
55090:    Ltv:aan 161.                                          s. 166. L. Vv:aan 158.
55091:                                                       -Ed. Seppälän ym. toiv. al. n:o 29 perhe-eläke-
55092: Otaniemi: -     Ks. Teekkarikylä.                        vakuutuslain mukaisen eläkkeen myöntämi-
55093:                                                          sestä ylimääräisen eläkkeen saajille. Liitteet
55094: Oulu: -    Ks. Oppikoulut. Sairaalat. Yliopisto.         IV,46. s. 167. L. Vv:aan 158.
55095: 
55096: Oulunjokilaakso: -    Ks. Puunjalostusteollisuus.      Perheenäidit: -   Ks. Äidit.
55097: 28                                              Asialuettelo 1951.
55098: 
55099: 
55100: Perkaustyöt: Ed. Tainion ym. toiv. al. n:o 138            Pienviljelijä.neuvojaopisto: -     Ks. Maatalouskou·
55101:    toimenpiteistä Simon kunnassa olevan Vian-                lut.
55102:    tienjoen perkaamiseksi. Liitteet IX,59. s. 901.
55103:    L. Mtv:aan 165.                                        Pienviljelijät: -     Ks. Ansiotyöt. Maatalous. Vilja.
55104: - Ed. Rytkösen ym. toiv. al. n:o 139 Pölhönjoen
55105:                                                           Pienyrittäjät: -      Ks. Liikevaihtovero.
55106:    perkaamisesta. Liitteet IX 760. s. 902. L.
55107:    Mtv:aan 165.                                           Piirimielisairaalat: -     Ks. Sairaalat.
55108: -Ed. Ahmavaaran ym. rah. al. n:o 411 määrä-
55109:    rahan osoittamisesta Iijokisuun-Siuruanjoki-           Pohjois-Karjalan lääni: -      Ks. Läänijako.
55110:    suun perkaamista varten. Liitteet IV,483. s.
55111:    694. L. Vv:aan 202.                                    Pohjoismainen hallinnollinen liitto: Ed. Salmisen
55112: - Ed. Häppölän ym. rah. al. n: o 412 korotetun               ym. rah. al. n:o 2 määrärahan osoittamisesta
55113:    määrärahan osoittamisesta Teuron- ja Puujoen              avustukseksi Pohjoismaiden hallinnollisen lii-
55114:    perkaukseen. Liitteet IV7484. s. 695. L. Vv:aan           ton Suomen osasto r.y:lle kymmenennen poh·
55115:    202.                                                      joismaisen hallinnollisen yleiskokouksen jär-
55116: -Ed. Mustosen rah. al. n:o 413 määrärahan                    jestämiseksi Helsingissä. Liitteet IV, 74. s. 204.
55117:    osoittamisesta Mainuajoen kosken perkaamista              L. Vv:aan 174.
55118:    varten. Liitteet IV7485. s. 696. L. Vv: aan 202.
55119: - Ks. Kuivatustyöt.                                       Pohjois-Pohjanmaan museo: -         Ks. Museot.
55120: 
55121:                                                           Pohjois-Suomi: - Ks. Indeksikorotus. Karjata-
55122: Perushankinnat: -        Ks. Puolustuslaitos.
55123:                                                              lous. Maatalous. Tulvavanhingot. Valtiolaina.
55124: Peruskuivatus: -      Ks. Kuivatustyöt. Maatalous.        Pohjola-Norden: Ed. Henrikssonin ym. rah. al.
55125:                                                              n: o 49 korotetun määrärahan osoittamisesta
55126: Perusluotto: -     Ks. Pienteollisuus.                       avustukseksi Pohjola-Norden yhdistykselle.
55127:                                                              Liitteet IV,121. s. 264. L. Vv: aan 177.
55128: Perusvähennys: -       Ks. Kunnallisvero.
55129:                                                           Poliisilaitos: Ed. Niskalan ym. rah. al. n: o 278
55130: Perä.ttömä.t tiedot: -     Ks. Rikoslaki.
55131:                                                              määrärahan      osoittamisesta moottoriveneen
55132: Pesulat: Ed. Luostarisen ym. rah. al. n:o 153 mää-           hankkimiseksi Kemin kaupungin poliisilaitok-
55133:    rärahan osoittamisesta avustukseksi Työteho-              selle. Liitteet IV,360. s. 537. L. Vv: aan 193.
55134:    seuralle opetus- ja tutkimuspesulan rakenta-           - Ks. Virkamiehet.
55135:    mista varten. Liitteet IV7 225. s. 389. L. Vv: aan
55136:    185.                                                   Politiikka: -   Ks. Yleisradio.
55137: 
55138: Petsamolaiset: -     Ks. Siirtoväki.                      Polttoturve: Ed. Vilhulan ym. toiv. al. n:o 51
55139:                                                              toimenpiteistä polttoturpeen tuotannon laajen-
55140: Pidätettyinä olleet: -      Ks. Verotus.                     tamiseksi ja sen käytön tehostamiseksi. Liit-
55141:                                                              teet IV,ss. s. 191. L. Vv: aan 160.
55142: Pielinen: -      Ks. Puutavara.                           - Ed. Kosolan ym. toiv. al. n:o 52 toimenpiteistä
55143:                                                              poHtoturvetuotannon edistämiseksi. Liitteet
55144: Pielisjärvi: -     Ks. Sairaalat.                            IV,69. s. 193. L. Vv:aan 160.
55145: 
55146: Pienteollisuus: Ed. Vennamon ym. lak. al. n:o 42          Polvijärvi: -       Ks. Ammattikoulut.
55147:    laiksi perusluoton järjestämisestä teollista
55148:    pientuotantoa varten. Liitteet IV,25. s. 132.          Pori: -    Ks. Sairaalat. Talouskoulut.
55149:    L. Vv:aan 152.
55150: -Ed. Kytän ym. rah. al. n:o 268 määrärahan                Poro ja Riista Oy.: Ed. Lahtelan ym. rah. al. n:o
55151:    osoittamisesta !ainoiksi pienille teollisuuslai-          130 määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja
55152:    toksille ja käsiteollisuutta harjoittaville yri-          lainaksi Poro ja Riista Oy: lle jäädyttämön ra·
55153:    tyksille. Liitteet IV,340. s. 521. L. Vv:aan              rentamiseksi Rovaniemelle. Liitteet IV,202. s.
55154:    192.                                                      361. L. Vv:aan 183.
55155: - Ks. Käsiteollisuus.
55156:                                                           Poronhoito: Ed. Tainion ym. toiv. al. n:o 126 po-
55157: Pienviljelijät:oulut: -     Ks. Maatalouskoulut.             rojen iho- ja nenäsaivartajain tuhoamisainei-
55158:                                            Asialuettelo 1951.                                            29
55159: 
55160:     deu kehittämisestä. Liitteet IX,47. s. 886. L.       parantami13een.     Liitteet IV,296. s. 469.    L.
55161:     Mtv:aan 165.                                         Vv:aan 189.
55162: -   Ed. Koiviston ym. rah. aL n:o 124 määrärahan
55163:     osoittamisesta avustukseksi Paliskuntien Yh-      Postinkäyttö: Ed. Kytän ym. toiv. al. n:o 12 yli-
55164:     distykselle kurmutoukkien hävittämiseksi po-         oikeuksien ja asianosaisten välisen postinkäy-
55165:     rokarjoista. Liitteet IV,196. s. 354. L. Vv:aan      tön laajentamisesta. Liitteet II, 7. s. 71. L.
55166:     183.                                                 Lv:aan 157.
55167: 
55168:                                                       Puhelin: -   Ks. Postilaitos.
55169: Poronhoitoalue: -   Ks. Luonnonniityt.
55170:                                                       Pukuavustus: -       Ks. Postilaitos. Rautatiet.
55171: Postilaitos: Ed. Tiekso-Isakssonin ym. toiv. al.
55172:    n: o 263 puhelinyhteyksien rakentamisesta asu-     Pukutehdas: Ed. Raunion ym. rah. al. n:o 225
55173:    tusalueilla. Liitteet XII,92. s. 1140. L. Kulk-      määrärahan osoittamisesta valtion pukuteh-
55174:    v:aan 174.                                           taan rakentamiseksi Hämeenlinnaan. Liitteet
55175: - Ed. Kokkolan ym. rah. al. n: o 190 maarara-            IV,297. s. 470. L. Vv:aan 189.
55176:    han osoittamisesta ylitarkastajan viran perus-
55177:                                                       Punakaartilaiset: Ed. Riihimäen ym. rah. al. n: o
55178:    tamiseksi posti- ja lennätinhallitukseen. Liit-
55179:                                                         187 määrärahan osoittamisesta vuoden 1918
55180:    teet IV,262. s. 430. L. Vv:aan 187.
55181:                                                         kansalaissotaan punaisella puolella osallistu-
55182: - Ed. Muikun ym. rah. al. n: o 191 määrärahan
55183:                                                         neiden kärsimien vahinkojen korvauksen jär-
55184:    osoittamisesta virkapukujen hankkimiseksi
55185:                                                          jestämiseksi. Liitteet IV,259. s. 427. L. Vv: aan
55186:    posti- ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle.
55187:                                                          187.
55188:    Liitteet IV,263. s. 431. L. Vv:aan 187.
55189: - Ed. Muikun ym. rah. al. n: o 192 määrärahan         Puoluepolitiikka:        Ks. Yleisradio.
55190:    osoittamisesta ylimääräisten postiljoonin toi-
55191:    mien vakinaistamista varten. Liitteet IV,264.      Puolustuslaitos: Ed. Honkalan ym. toiv. al. n:o
55192:    s. 432. L. Vv:aan 187.                                265 esityksen antamisesta laiksi varojen osoit-
55193: - Ed. Toivosen ym. rah. al. n:o 193 määrärahan          tamisesta puolustuslaitoksen perushankintoi·
55194:    osoittamisesta eräiden ylimääräisten tointen          hin. Liitteet XI,l. s. 1021. L. Puolv: aan 174.
55195:    perustamiseksi posti- ja lennätinlaitokseen.       - Ed. Pasasen ym. toiv. al. n:o 266 palontorjun-
55196:    Liitteet IV,265. s. 433. L. Vv:aan 187.               nan järjestämisestä puolustusvoimissa. Liitteet
55197: - Ed. Hykkäälän ym. rah. al. n:o 219 määrära-            XI,2. s. 1022. L. Puolv:aan 174.
55198:    han osoittamisesta asuntojen rakentamista          - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah. al. n:o 19 koro-
55199:    varten posti- ja lennätinlaitoksen sähköpajan         tetun määrärahan osoittamisesta asevelvollis-
55200:    henkilökunnalle. Liitteet IV,291. s. 464. L.          ten päivärahan korottamista varten. Liitteet
55201:    Vv:aan 189.                                           IV,91. s. 226. L. Vv:aan 175.
55202: - Ed. Turkan ym. rah. al. n:o 220 korotetun mää-      -Ed. V. Leskisen ym. rah. al. n:o 231 määrära·
55203:    rärahan osoittamisesta posti- ja lennätinlaitok-      han osoittamisesta !ainoiksi puolustusvoimien
55204:    selle toimitalojen ja henkilökunnan asuntojen         kantahenkilökunnan asuintalojen rakentamista
55205:    rakentamista varten. Liitteet IV,292. s. 465.         varten. Liitteet IV,aoa. s. 476. L. Vv:aan
55206:    L. Vv:aan 189.                                        190.
55207:  - Ed. Soinisen ym. rah. al. n: o 221 määrärahan      - Ed. Kilpeläisen ym. rah. al. n: o 279 korotetun
55208:    osoittamisesta postitalon rakentamiseksi Polvi-       määrärahan osoittamisesta puolustuslaitoksen
55209:     järven kirkonkylään. Liitteet IV,293. s. 466.        kaluston ja tarvikkeiden peruahankintoihin ja
55210:     L. Vv:aan 189.                                       korjauksiin. Liitteet IV,351. s. 538. L. Vv:aan
55211:  -Ed. Tikkaojan ym. rah. al. n:o 222 määrärahan          193.
55212:    osoittamisesta Seinäjoen postiautovarikon kun-     - Ed. Raunion ym. rah. al. n:o 293 korotetun
55213:     toonsaattamista varten. Liitteet IV,294. s.          määrärahan osoittamisesta sotilasrakennusten
55214:     467. L. Vv:aan 189.                                  perinpohjaisiin korjauksiin ja uudisrakennus-
55215:  - Ed. Rantama~n ym. rah. al. n:o 223 korotetun          töihin. Liitteet IV,365. s. 556. L. Vv: aan 194.
55216:     määrärahan osoittamisesta puhelinverkon laa-      - Ed. Niukkasen ym. rah. al. n: o 294 määrärahan
55217:     jentamiseen ja parantamiseen. Liitteet IV,295.       osoittamisesta kasarmi- ym. rakennustöiden
55218:     s. 468. L. Vv:aan 189.                               jatkamiseen Hyrylän varuskunta-alueella. Liit-
55219:  - Ed. Sollan ym. rah. al. n: o 224 määrärahan           teet IV,366. s. 557. L. Vv:aan 194.
55220:     osoittamisesta Mikkelin ja Varkauden sekä         - Ed. Meinanderin ym. rah. al. n:o 295 määrä-
55221:     Helsingin ja Kuopion välisen puhelinyhteyden         rahan osoittamisesta asuntorakennuksen raken-
55222: 30                                           Asialuettelo 1951.
55223: 
55224:      tamiseksi Dragsvikin kasarmialueen kantahan-       Ra.jaseutu:      Ks. Korvau!.
55225:      kilökunnalle. Liitteet IV,367. s. 559 ja 560. L.
55226:      Vv:aan 194.                                        Rajavartiosto: Ed. Koiviston ym. rah. al. n:o
55227:                                                            282 määrärahan osoittamisesta Lapin rajavar-
55228: Purkamishakemus: -       Ks. Maanhankintalaki.             tioston Rovaniemen kasarmialueen rakenta-
55229:                                                            mista varten. Liitteet IV,354. s. 542. L.
55230: Puunjalostusteollisuus: Ed. Häikiön ym. toiv. al.          Vv:aan 193.
55231:    n: o 54 puunjalostusteollisuuden kehittämisestä
55232:    Oulunjokilaaksossa. Liitteet IV,71. s. 195. L.       Rakennustarvikkeet: -     Ks. Liikevaihtovero.
55233:    Vv:aan 160.
55234:                                                         Rakennustoiminta: Ed. Lappi-Seppälän ym. toiv.
55235: Puutalot: -     Ks. Liikevaihtovero.
55236:                                                           al. n: o 98 rakennusalan tietopalvelutoimiston
55237:                                                           perustamisesta. Liitteet VIII,24. s. 797. L.
55238: Puutarhanhoito: Ed. Sävelän ym. rah. al. n:o 99
55239:                                                           Siv:aan 163.
55240:   määrärahan osoittamisesta Puutarhaneuvonnan
55241:                                                         - Ed. A. Simosen ym. rah. al. n: o 256 määrä-
55242:    yhteistoimikunnan työtä varten.        Liitteet
55243:                                                           rahan osoittamisesta lainaksi Asuntosäätiölle
55244:    IV,171. s. 326. L. Vv:aan 181.
55245:                                                           Espoon pitäjässä sijaitsevan Hagalundin
55246: - Ed. Raunion ym. rah. al. n:o 132 määrärahan
55247:                                                           asuntoalueen peruatöitä varten.        Liitteet
55248:    osoittamisesta apurahoiksi loppututkinnon suo·
55249:                                                           IV,a2s. s. 509. L. Vv:aan 192.
55250:    rittamiseksi ulkomaisissa puutarhakorkeakou-
55251:                                                         - Ks. Asuntotuotanto. Kansanopistot. Karja-
55252:    luissa. Liitteet IV,204. s. 364. L. Vv:aan 183.
55253:                                                            talous. Maatalous. Maatalouskoulut. Oppi·
55254: - Ks. Maatalouskoulut.
55255:                                                            koulut. Postilaitos. Puolustuslaitos. Rauta-
55256:                                                            tiet. Yliopisto.
55257: Puutavara: Ed. Sarjalan ym. toiv.al. n:o 173 toi-
55258:   menpiteistä Saimaan ja Pielisen vesistöalueit-
55259:   ten piirissä tuotetun puutavaran kuljetusmah-         Rangaistukset: Ed. Lappi-Seppälän toiv. al. n:o
55260:   dollisuuksien parantamiseksi. Liitteet XII,2. s.        13 toimenpiteistä rikollisten rangaistusten ko-
55261:   1028. L. Kulkv: aan 168.                                ventamiseksi ja rankaisumenetelmien tarkis-
55262: - Ks. Metsätalous.                                        tamiseksi. Liitteet II,s. s. 72. L. Lv: aan
55263:                                                           157.
55264: Päiväraha: -      Ks. Puolustuslaitos.
55265:                                                         Rappiotilat:       Ks. Maanhankintalaki.
55266: Pöytäkirjat: -     Ks. Oikeudenkäynti.
55267:                                                         Rationalisointi: -    Ks. Kotitalous.
55268: 
55269:                           R.                            Rauhansopimuksen loukkaus: Ed. Ryömän ym.
55270: Raajarikkoiset: Ed. Hykkäälän ym. rah. al. n:o             toiv. al. n:o 6 toimenpiteistä rauhansopimusta
55271:    270 korotetun määrärahan osoittamisesta                 tai hallitusmuotoa loukkaavien säännösten
55272:    avustuslainaksi Raajarikkojen koulusäätiölle            poistamiseksi lainsäädännöstämme. Liitteet
55273:   koulurakennuksen keskeneräisten töiden jat-             1,18. s. 49. L. Prv:aan 157.
55274:   kamista varten. Liitteet IV,342. s. 524. L.
55275:    Vv:aan 193.                                          Rauhan turvaaminen: Ed. Kuusisen ym. lak. al.
55276:                                                           n:o 16 laiksi rauhan turvaamisesta. Liitteet
55277: Radio: -      Ks. Yleisradio.                             II,4. s. 66. L. Lv:aan 151.
55278: Rahalaitokset: Ed. Heiton ym. toiv. al. n:o 56
55279:                                                         Rauma: -       Ks. Oppikoulut.
55280:   toimenpiteistä rahalaitosten valvonnan yhden-
55281:   mukaistamiseksi. Liitteet V,l. s. 699. L.             Rautatiet: Ed. Pasasen ym. toiv. al. n:o 174
55282:   Pv:aan 160.                                             toimenpiteistä valtionrautateiden liikkuvan
55283: Rahasto: -      Ks. Kunnat.                               kaluston hankinnan lisäämiseksi. Liitteet
55284:                                                           XII,a. s. 1030. L. Kulkv:aan 168.
55285: Raittiustyö: Ed. Malkamäen ym. rah. al. n:o 171         - Ed. Honkalan ym. toiv. al. n:o 175 kokonais-
55286:    korotetun määrärahan osoittamisesta raittius-          suunnitelman laatimisesta Lounais-Suomen
55287:    työn tukemiseksi. Liitteet IV,243. s. 408.             rautatieverkoston kehittämistä varten. Liit·
55288:    L. Vv:aan 186.                                         teet XII,4. s. 1032. L. Kulkv: aan 168.
55289:                                            Asialuettelo 1951.                                       31
55290: -Ed. Riihimäen ym. toiv. al. n:o 176 rauta-             kauksen korottamiseksi. Liitteet IV,260. Sr
55291:    tien rakentamisesta Helsingistä Peipohjan ja         428. L. Vv:aan 187.
55292:    Kankaanpään kautta Kauhaojelle. Liitteet           - Ed. Järvisen ym. rah. al. n: o 189 määrärahan.
55293:    XII,5. s. 1035. L. Kulkv: aan 168.                   osoittamisesta pukuavustuksen maksamiseksi
55294: - Ed. Tuurnan toiv. al. n:o 177 rautatien raken-        veturitallien henkilökunnalle ja muille vastaa-
55295:    tamisesta Voikosken asemalta Heinolan kir-           ville toimenhaltijaryhmille. Liitteet IV,201 •.
55296:    konkylän ja Sysmän Liikolanlahden kautta             s. 429. L. Vv:aan 187.
55297:    Vaajakosken asemalle. Liitteet XII,6. s. 1036.     -Ed. Hykkäälän ym. rah. al. n:o 200 määrä-
55298:    L. Kulkv: aan 168.                                   rahan osoittamisesta Kouvolan uuden asema--
55299: - Ed. Pesosen ym. toiv. al. n:o 178 rautatien           rakennuksen rakennustöiden aloittamista var-
55300:    rakentamisesta Heinolasta Jyväskylän-Piek-           ten. Liitteet IV,272. s. 443. L. Vv:aan 188 •.
55301:    sämäen radalle. Liitteet XII,7. s. 1039. L.        - Ed. Puumalaisen ym. rah. al. n:o 201 koro-
55302:    Kulkv: aan 168.                                      tetun määrärahan osoittamisesta Suolahden-
55303: - Ed. Haapasalon ym. toiv. al. n:o 179 rauta-           Haapajärven rautatien rakentamiseen. Liit-·
55304:    tien rakentamisesta Heinolan kaupungista             teet IV,273. s. 444. L. Vv:aan 188.
55305:    Paasoon. Liitteet XII,s. s. 1041. L. Kulkv:aan     - Ed. Soinisen ym. rah. al. n: o 202 määrärahan
55306:    168.                                                 osoittamisesta Siilinjärven-Juankosken rau-·
55307: - Ed. Ahosen ym. toiv. al. n:o 180 toimenpi-            tatien rakentamiseen. Liitteet IV,274. s. 445.
55308:    teistä rautatien ylikäytäväsillan rakentami-         L. Vv:aan 188.
55309:    seksi Vaajakosken taajaväkisen yhdyskunnan         - Ed. Suomisen ym. rah. al. n: o 203 määrära-
55310:    alueelle. Liitteet XII,9. s. 1044. L. Kulkv: aan     han osoittamisesta rautatieylikulkusillan ra-
55311:    168.                                                 kentamiseksi Korson aseman läheisyyteen.
55312: -Ed. Karjalaisen ym. toiv. al. n:o 181 tutki-           Liitteet IV,275. s. 446. L. Vv:aan 188.
55313:    muksen toimittamisesta rautatien rakentami-        -Ed. Lahtelan ym. rah. al. n:o 204 määrära-
55314:    seksi Otanmäestä Lapin asemalle. Liitteet            han osoittamisesta rautatien rakentamiseksi
55315:    XII,1o. s. 1045. L. Kulkv:aan 168.                   Kemijärven asemalta Taivalkoskella. Liitteet
55316:  - Ed. Kalliokosken ym. toiv. al. n:o 182 rauta-        IV,276. s. 447. L. Vv:aan 188.
55317:    tien rakentamisesta Kokkolasta Saarijärvelle.      - Ed. Tauriaisen ym. rah. al. n:o 205 määrä-
55318:    Liitteet XII,u. s. 1046. L. Kulkv:aan 168.           rahan osoittamisesta Pesiön aseman ja Tai-
55319:  -Ed. N. Nurmisen ym. toiv. al. n:o 183 rauta-          valkosken välisen rataosan rakentamiseksi.
55320:    tiesuunnan Eskola-Himangan satama koneel-            Liitteet IV,277. s. 449. L. Vv:aan 188.
55321:    lisesta tutkimisesta. Liitteet XII,12. s. 1048.    - Ed. Mannisen ym. rah. al. n: o 206 määrärahan-
55322:     L. Kulkv:aan 168.                                   osoittamisesta Siilinjärven-Juantehtaan rau-
55323:  - Ed. Niirasen ym. toiv. al. n: o 184 rautatien        tatien rakentamiseen. Liitteet IV,278. s. 450.
55324:     rakentamisesta Outokummusta Juankoskelle.           L. Vv:aan 188.
55325:     Liitteet XII,13. s. 1050. L. Kulkv:aan 168.       - Ed. Ryhdän ym. rah. al. n:o 207 määräraharr
55326:  - Ed. Kaupin ym. toiv. al. n:o 185 lisätutki-          osoittamisesta Oulun-Kuusamon rautatien ra-
55327:     musten suorittamisesta Haapajärven ja Oulun         kennustöiden aloittamista varten. Liitteet
55328:    -Vaalan radan välisellä rautatiesuunnalla.           IV,279. s. 451. L. Vv:aan 188.
55329:     Liitteet XII,14. s. 1051. L. Kulkv:aan 169.       - Ed. Erkkilän ym. rah. al. n:o 208 määrärahan
55330:  - Ed. Kanniston toiv. al. n:o 186 Oulun-Tai-           osoittamisesta Pesiön-Korvuan rataosan ra-
55331:     valkosken-Kuusamon rautatien rakentami-             kentamiseen. Liitteet IV,2S·O. s. 452. L.
55332:     sesta. Liitteet Xli,15. s. 1052. L. Kulkv:aan       Vv:aan 188.
55333:     169.                                              - Ed. Rapion ym. rah. al. n:o 209 määrärahan
55334:  -Ed. Tiitun ym. rah. al. n:o 140 määrärahan            osoittamisesta teollisuusradan rakentamiseksi
55335:     osoittamisesta    uuden     Pohjanmaan-Savon        Tampereelta Kyröskoskelle. Liitteet IV,281.
55336:     poikkiradan täyskoneellista tutkimusta var-         s. 453. L. Vv:aan 188.
55337:     ten. Liitteet IV,212. s. 372. L. Vv: aan 184.     - Ed. Karjalaisen ym. rah. al. n:o 210 maara-
55338:  -Ed. Niskalan ym. rah. al. n:o 141 määrärahan          rahan osoittamisesta Suomussalmen-Taival-
55339:     osoittamisesta Kaulirannan-Kolarin rautatie-        kosken rataosan rakentamiseen.         Liitteet.
55340:     suunnan tutkimista varten. Liitteet IV,213.         IV,2s2. s. 454. L. Vv:aan 188.
55341:     s. 373. L. Vv:aan 184.                            - Ed. Muikun ym. rah. al. n: o 211 määrärahan
55342:  - Ed. Järnefeltin ym. rah. al. n:o 188 maara-          osoittamisesta Joensuun-Kovaron rautatien:·
55343:     rahan osoittamisesta valtionrautateiden kes-        rakentamiseen. Liitteet IV,zss. s. 455. L •.
55344:     kus- ja linjahallinnon kirjanpitäjien palk-         Vv:aan 188.
55345: :32                                              Asialuettelo 1951.
55346: 
55347: -   Ed. Takin ym. rah. al. n: o 212 määrärahan             Rikolliset: -    Ks. Rangaistukset.
55348:     osoittamisesta ylikulkusillan     rakentamista
55349:     varten Lahden ratapihalla. Liitteet IV,284.            Rikoslaki: Ed. Ryömän ym. lak. al. n: o 13 laiksi
55350:     s. 457. L. Vv:aan 189.                                    rikoslain 16 luvun 24 §: n kumoamisesta. Liit-
55351: - Ed. Lindqvistin ym. rah. al. n: o 213 mä-ärä-               teet II,1. s. 63. L. Lv:aan 151.
55352:     rahan osoittamisesta Hennalan ylikäytäväsil-
55353:     lan rakennustöiden loppuun suorittamista var-          Rintamamiehet: -       Ks. Asutustoiminta.
55354:     ten Lahdessa. Liitteet IV,285. s. 458. L.
55355:     Vv:aan 189.                                            Rotu: Ed. Rosenbergin ym. toiv. al. n:o 7 kan-
55356: - Ed. Kuittisen ym. rah. al. n:o 214 maarara-                 salaisten rodun ja kansallisuuden suojasta.
55357:     han osoittamisesta Suhosen ylikäytäväsillan               Liitteet 1,19. s. 50 ja 52. L. Prv:aan 157.
55358:     rakentamista varten. Liitteet IV,286. s. 459.
55359:     L. Vv:aan 189.                                          Rovaniemi: -       Ks. Asemakaava.      Opettajakor-
55360: -Ed. N. Nurmisen ym. rah. al. n:o 215 maara-                  keakoulut.
55361:     rahan osoittamisesta vesijohdon rakentami-
55362:     seksi Kokkolan rautatieaseman veturitalliin
55363:                                                             Ruoppaus: -      Ks. Vesitiet.
55364:      ja lepohuoneisiin. Liitteet IV,287. s. 460.
55365:     L. Vv:aan 189.
55366:  - Ed. Mustosen rah. al. n:o 216 määrärahan                 Ruotsinkieliset: -    Ks. Asutustoiminta. Rotu.
55367:      osoittamisesta rautatieläisten asuntotalon ra-
55368:      kentamiseksi Kontiomäkeen. Liitteet IV,2ss.            Ruuskala: -      Ks. Maatalouskoulut.
55369:      s. 461. L. Vv:aan 189.
55370:  - Ed. Hakalan ym. rah. al. n:o 217 määrärahan              Rälssivero: Ed. Myllymäen ym. toiv. al. n:o 100
55371:      osoittamisesta rautatieläisten asuntotalon ra-            maanviljelijäin vapauttamisesta rälssiveron
55372:      kentamiseksi Tampereelle. Liitteet IV,289. s.             suorittamisesta. Liitteet IX,21. s. 851. L.
55373:      462. L. Vv:aan 189.                                       Mtv: aan 163.
55374:  -- Ed. A. Wirtasen rah. al. n:o 218 määrärahan
55375:      osoittamisesta kahden kerrostalon rakentami-
55376:      seksi Helsinkiin rautatieläisiä varten. Liit-                                    s.
55377:      teet IV,2oo. s. 463. L. Vv:aan 189.                    Saamelaiset: -     Ks. Kansanopistot.
55378:  - Ed. Järvisen ym. rah. al. n: o 260 korotetun
55379:      määrärahan osoittamisesta }ainoiksi rautatie-          Saarnaajat: -      Ks. Sairaalat.
55380:      Jäisille omakotitoimintaa ja rakennustonttien
55381:      ostamista varten. Liitteet IV,332. s. 513.             Saimaa: -      Ks. Puutavara.
55382:      L. Vv:aan 192.
55383:   - Ed. Järvisen ym. rah. al. n: o 261 määrärahan           Sairaalat: Ed. Suomisen ym. lak. al. n:o 49
55384:      osoittamisesta rautatielaitoksen henkilökun-              laiksi tuberkuloosilain muuttamisesta. Liit-
55385:       nalle myönnettäviä omakotirakennuslainoja                teet VI,2. s. 707. L. Tv:aan 153.
55386:       varten. Liitteet IV,333. s. 514. L. Vv:aan            - Ed. Luukan ym. lak. al. n:o 50 laiksi rau-
55387:      192.                                                      matautien hoitolaitosten valtionavusta. Liit-
55388:   - Ed. Järnefeltin ym. rah. al. n:o 262 määrära-              teet VI,a. s. 709. L. Tv:aan 153.
55389:       han osoittamisesta !ainoiksi rautatieläisten          - Ed. Raunion ym. toiv. al. n:o 58 valtion kus-
55390:       omakotitoimintaa varten. Liitteet IV,334. s.             tantaman kansan terveyspalvelun aikaansaa-
55391:       515. L. Vv:aan 192.                                      misesta. Liitteet VI,5. s. 712. L. Tv:aan 160.
55392:                                                             -Ed. Ryömän, ym. toiv. al. n:o 59 maksuttoman
55393:     ~autavaara:        -   Ks. Asutustoiminta.                 lääkärin- ja sairaalahoidon järjestämisestä.
55394:                                                                Liitteet VI,a. s. 714. L. Tv:aan 160.
55395:                                                             - Ed. Stenbergin ym. toiv. al. n:o 60 maksut-
55396:     ltehtorit: -       Ks. Oppikoulut.
55397:                                                                toman lääkärinhoidon järjestämisestä koulu-
55398:                                                                ikäisiä nuoremmille lapsille. Liitteet VI,7. s.
55399:     ~eumasairaudet:         -   Ks. Sairaalat.                  715. L. Tv:aan 160.
55400:                                                             - Ed. Larsonin toiv. al. n: o 61 mielisairaiden
55401:     ·Reumasäätiö: -          Ks. Sairaalat.                     hoitokustannusten siirtämisestä kokonaan val-
55402:                                                                 tiolle. Liitteet VI,s. s. 716 ja 717. L. Tv: aan
55403:     ~visiooni:     -       Ks. Valtiontalous.                   160.
55404:                                             Asialuettelo 1951.                                       33
55405: 
55406: -   Ed. Puumalaisen ym. toiv. al. n:o 62 hoito·          tion sairaaloihin. Liitteet IV,so. s. 219. L.
55407:     loiden järjestämisestä kunnalliskoteihin sijoi·      Vv:aan 175.
55408:     tetuille kaatumatautisille ja mielisairaille.      - Ed. Salmela-Järvisen ym. rah. al. n: o 228
55409:     Liitteet VI,9. s. 718. L. Tv:aan 160.                määrärahan osoittamisesta korottomaksi lai-
55410: -   Ed. Hakkilan ym. rah. al. n: o 4 määrärahan          naksi allergiatutkimussäätiön ja kuntien yh·
55411:     osoittamisesta valtion sairaaloissa palvelevain      teistoiminnassa perustettavan allergiaaairaa-
55412:     apulaislääkärien ja amanuenssien palkkausten         lan rakentamista varten. Liitteet IV,aoo. s.
55413:     korottamiseksi. Liitteet IV,76. s. 206. L.           473. L. Vv:aan 190.
55414:     Vv:aan 174.                                        -Ed. Muikun ym. rah. al. n:o 229 määrärahan
55415: -   Ed. Raunion ym. rah. al. n:o 5 määrärahan            osoittamisesta halpakorkoiseksi lainaksi Pie-
55416:     osoittamisesta erään Helsingin yleisen sairaa-       lisjärven-Lieksan synnytyslaitoksen rakenta-
55417:     lan koneenhoitajan viran siirtämiseksi ylem-         mista varten. Liitteet IV1 301. s. 474. L.
55418:     pään palkkausluokkaan. Liitteet IV, 77. s. 208.      Vv:aan 190.
55419:     L. Vv:aan 174.                                     - Ed. Pohjalan ym. rah. al. n:o 230 määrä--
55420: -   Ed. Luostarisen ym. rah. al. n: o 6 määrärahan       rahan osoittamisesta korottomaksi lainaksi
55421:     osoittamisesta kahden uuden apulaislääkärin          Porin diakonissalaitokselle. Liitteet IV,so2.
55422:     toimen perustamista varten Helsingin yleisen         s. 475. L. Vv:aan 190.
55423:     sairaalan VI osastolle. Liitteet IV1 7S. s. 209.
55424:                                                        - Ed. Rollstenin ym. rah. al. n:o 275 maara-
55425:     L. Vv:aan 174.
55426:                                                          rahan osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi
55427: -   Ed. Salmela-Järvisen ym. rah. al. n: o 7 mää-
55428:                                                          Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton
55429:     rärahan osoittamisesta neljän apulaislääkärin
55430:                                                          Turunmaan ruotsinkieliselle osastolle tervey-
55431:     palkkaamiseksi Helsingin yleisen sairaalan
55432:                                                          den ja sairaanhoitokeskuksen rakentamista
55433:     korvaklinikalle. Liitteet IV,79. s. 210. L.
55434:                                                          varten. Liitteet IV,347. s. 531 ja 533. L.
55435:     Vv:aan 174.
55436:                                                          Vv:aan 193.
55437: -   Ed. Salmela-Järvisen ym. rah. al. n:o 8 mää-
55438:     rärahan osoittamisesta huoltohoitajan palk-        - Ed. Pasasen ym. rah. al. n: o 283 määrärahan.
55439:     kaamiseksi Helsingin yleisen sairaalan korva-        osoittamisesta vankeinhoitolaitoksen tuberku-
55440:     klinikalla. Liitteet IV,so. s. 211. L. Vv: aan       loosisairaalan rakentamista varten. Liitteet
55441:     174.                                                 IV1 355. s. 543. L. Vv:aan 193.
55442: -   Ed. Hakalan rah. al. n:o 9 määrärahan osoit·       - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah. al. n:o 285-
55443:     tamisesta silmäosaston lääkärin viran perus-         määrärahan osoittamisesta piirustusten laati-
55444:     tamiseksi Tampereen yleiseen sairaalaan. Liit-       mista varten Turkuun rakennettavalle naisten-
55445:     teet IV,st. s. 212. L. Vv:aan 175.                   klinikalla. Liitteet IV1 357. s. 546. L. Vv:aan
55446: -   Ed. Huttusen ym. rah. al. n:o 10 määrärahan            194.
55447:     osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi Kaa-      - Ed. Ikosen ym. rah. al. n: o 286 määrärahan
55448:     tumatautisten Hoitoyhdistys r. y:lle Vaajasa-        osoittamisesta synnytyslaitoksen rakentami-
55449:     lon-Kortejoen hoitolaitosten laajennus- ja           seksi Nurmekseen. Liitteet IV,358. s. 547. L.
55450:     peruskorjaustöitä varten. Liitteet IV,s2. s.         Vv:aan 194.
55451:     213. L. Vv:aan 175.                                -Ed. Rausteen ym. rah. al. n:o 287 korotetun
55452: -   Ed. Alangon ym. rah. al. n: o 11 määrärahan          määrärahan osoittamisesta Pohjois-Karjalan
55453:     osoittamisesta Mäntän kuntainliiton sairaalan        keskussairaalan rakentamiseen. Liitteet IV,359.
55454:     loppuunrakentamista varten. Liitteet IV,sa.          s. 548. L. Vv:aan 194.
55455:     s. 215. L. Vv:aan 175.                             - Ed. Borg-Sundmanin rah. al. n: o 288 määrära·
55456: -   Ed. Luukan ym. rah. al. n: o 12 määrärahan           han osoittamisesta Naistenklinikan asuntolan
55457:     osoittamisesta Reumasäätiön sairaalan kun-           rakentamista varten. Liitteet IV,aao. s. 549.
55458:     nossapito- ja käyttökustannuksien korvaa-            L. Vv:aan 194.
55459:     mista varten. Liitteet IV,s4. s. 216. L. Vv:aan    - Ed. V. Virtasen ym. rah. al. n:o 290 korote-
55460:     175.                                                 tun määrärahan osoittamisesta Savonlinnan
55461: -Ed. V. Simosen ym. rah. al. n:o 13 määrä-               keskussairaalan     rakentamiseen.     Liitteet
55462:   rahan osoittamisesta tutkimuksen suorittami-           IV,362. s. 552. L. Vv:aan 194.
55463:   seksi raumasairauksien levinneisyydestä ja           - Ed. Karvikon ym. rah. al. n:o 291 maarara-
55464:   laadusta. Liitteet IV,s5. s. 217. L. Vv:aan            han osoittamisesta Turun keskussairaalan yh-
55465:     175.                                                 teyteen rakennettavan naistensairaalan piirus-
55466: -   Ed. Pohjalan ym. rah. al. n:o 14 määrärahan          tuksia ja työsuunnitelmia varten. Liitteet
55467:     osoittamisesta saarnaajien palkkaamiseksi vai-       IV,363. s. 553. L. Vv:aan 194.
55468: 34                                               Asialuettelo 1951.
55469: 
55470: -    Ed. Kaupin ym. rah. al. n:o 292 määrärahan            -   Ks. Asutustoiminta. Maanhankintalaki. Van-
55471:      osoittamisesta Oulun piirimielisairaalan laajen-          hukset. Verotus.
55472:      tamiseen. Liitteet IV,364. s. 554. L. Vv:aan
55473:      194.                                                  Silakka: -   Ks. Kalastus,
55474: 
55475: Salaojitus: -    Ks. Maatalous.                            Sillat: Ed. Soinisen ym. toiv. al. n:o 256 toimen-
55476:                                                               piteistä Karjalan tie- ja vesirakennuspiirin
55477: Salla: -    Ks. Asutustoiminta. Maanhankintalaki.              alueella olevien siltojen rakentamiseksi ja kun-
55478:                                                               nostamiseksi. Liitteet XII,s5. s. 1131. L.
55479: Sammatti: -      Ks. Lönnrot.                                 Kulkv: aan 173.
55480:                                                            - Ed. Hykkäälän ym. toiv. al. n:o 257 toimen-
55481: Sanomalehtihakemisto: -         Ks. Yliopisto.
55482:                                                               piteistä sillan rakentamiseksi Kymijoen yli
55483:                                                                Lammin lossin kohdalle. Liitteet XII,ss. s.
55484: Satakunta: -     Ks. Tie· ja vesirakennushallinto.
55485:                                                                1133. L. Kulkv: aan 173.
55486:                                                            ~ Ed. Junnilan ym. toiv. al. n:o 258 Hämeenky-
55487: Satamat: Ed. Junnilan ym. toiv. al. n:o 264 sel-
55488:    vityksen hankkimisesta Merikarvian sataman                  rön pitäjän Kyröskoskella Pappilanjoen yli
55489:    ja sen ulkosataman kehittämismahdollisuuk·                  johtavan maantiesillan rakentamisesta Kyrös-
55490:    sista. Liitteet XII,93. s. 1141. L. Kulkv:aan               kosken yläpuolelle. Liitteet XII,s7. s. 1134. L.
55491:    174.                                                        Kulkv: aan 173.
55492: - Ks. V esitiet.                                           - Ed. Rytkösen ym. toiv. al. n:o 259 Purolan-
55493:                                                                mäen ja Herukkamäen välisen maantiepenke-
55494: Savonlinna: -     Ks. Sairaalat.                               reen korottamisesta. Liitteet XII,ss. s. 1136.
55495:                                                                L. Kulkv: aan 173.
55496: Seerumlaitos: Ed. Virkin ym. rah. al. n:o 310              - Ed. Leivosen ym. toiv. al. n:o 260 sillan ra-
55497:    määrärahan osoittamisesta valtion seerumlai-                kentamisesta Viitasaaren kunnassa Hännilän-
55498:    toksen rakentamista varten. Liitteet IV,as2.                salmen lossipaikalle. Liitteet XII,s9. s. 1137.
55499:    s. 578. L. Vv:aan 195.                                      L. Kulkv:aan 173.
55500:                                                            - Ed. Ahosen ym. toiv. al. n:o 261 maantiesillan
55501: Seminaarit: Ed. Koiviston rah. al. n:o 34 määrä·               rakentamisesta Kivisalmeen Äänekosken kaup-
55502:   rahan osoittamisesta asuntolanhoitajien valmis-              palan ja Äänekosken maalaiskunnan rajalle.
55503:   tamista varten Kemijärven seminaarissa. Liit-                Liitteet XII,9o, s. 1138. L. Kulkv:aan 173.
55504:   teet IV,l06. s. 245. L. Vv:aan 176.                      -Ed. Tainion ym. toiv. al. n:o 262 Tengeliön-
55505: - Ed. Rausteen ym. rah. al. n:o 35 määrärahan                  joen yli johtavan sillan rakentamisesta Kari-
55506:   osoittamisesta Itä-Suomen seminaarin opetus-                 nivaan. Liitteet XII,91. s. 1139. L. Kulkv:aan
55507:   työn aloittamista varten Joensuussa. Liitteet                174.
55508:   IV,l07. s. 246. L. Vv:aan 176.                           - Ed. Saariahon ym. rah. al. n:o 386 määrära-
55509: - Ks. Lapset.                                                  han osoittamisesta mantiesillan rakentamiseksi
55510:                                                                Kymijoen Iitin virran yli. Liitteet IV,458. s.
55511: Shakki: Ed. Karvosen ym. rah. al. n:o 47 määrä-                668. L. Vv:aan 200.
55512:    rahan osoittamisesta Suomessa vuonna 1952                - Ed. Väyrysen ym. rah. al. n: o 388 määrärahan
55513:    järjestettävien shakin kansainkisojen tukemi-               osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kitisen
55514:    seksi. Liitteet IV,llo. s. 262. L. Vv:aan 177.              joen yli Sodankylän kirkonkylässä. Liitteet
55515:                                                                IV,460. s. 671. L. Vv:aan 201.
55516: Sibelius-viikko: Ed. Honkalan ym. rah. al. n:o 53           - Ed. Väyrysen ym. rah. al. n: o 389 määrärahan
55517:    määrärahan osoittamisesta Sibelius-viikon jär-              osoittamisesta Markkasuvannon sillan raken-
55518:    jestämistä varten. Liitteet IV,125. s. 268. L.              tamiseksi. Liitteet IV,461. s. 672. L. Vv:aan
55519:    Vv:aan 178.                                                 201.
55520:                                                             - Ecl. Hykkäälän ym. rah. al. n:o 390 määrära·
55521: Siemenet: -     Ks. Maatalous.                                 han osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kymi-
55522:                                                                joen yli Lammin lossin kohdalle. Liitteet
55523: Siirtoväki: Ed. Frimanin ym. rah. al. n:o 173                  IV,462. s. 673. L. Vv:aan 201.
55524:    määrärahan osoittamisesta petsamolaisen siir-            - Ed. Myllymäen ym. rah. al. n:o 391 maarara-
55525:    toväen sosiaaliseen avustamiseen. Liitteet                  han osoittamisesta avustukseksi Nokian kaup·
55526:    IV,245. s. 410. L. Vv:aan 186.                              palalle Nokiankosken maantiesillan rakenta-
55527:                                                 Asialuettelo 1951.                                           35
55528: 
55529:         mista varten. Liitteet IV,463. s. 674. L. Vv:aan     kantamista var.ten. Liitteet IV,478. s. 68!J. L.
55530:         201.                                                 Vv:aan 202.
55531: -       Ed. N. Kaasalaisen ym. rah. al. n: o 393 mää-      - Ed. Frimanin ym. rah. al. n: o 407 määrärahan
55532:         rärahan osoittamisesta Vammaakosken sillan           osoittamisesta Kitisenjoen siltatöiden loppuun-
55533:         levittämiseksi. Liitteet IV,465. s. 676. L.          saattamista varten Sodankylän kirkonkylässä.
55534:         Vv:aan 201.                                          Liitteet IV,479. s. 690. L. Vv: aan 202.
55535: -       Ed. Lahtelan ym. rah. al. n:o 394 määrärahan       -Ed. Prunnilan ym. rah. al. n:o 408 korotetun
55536:         osoittamisesta sillan rakentamiseksi Kitisen         määrärahan osoittamisesta Meilaanniemenkos-
55537:         jokeen Sodankylän-Kelujärven maantiellä.             ken sillan rakentamiseen. Liitteet IV,480. 11.
55538:         Liitteet IV,466. s. 677. L. Vv:aan 201.              691. L. Vv:aan 202.
55539:         Ed. Sollan ym. rah. al. n: o 395 määrärahan        - Ed. Rytingin ym. rah. al. n:o 409 määrära-
55540:         osoittamisesta sillan rakentamiseksi Nokisen-        han osoittamisesta Nuorunkaojan sillan raken-
55541:         kosken yli Rautalammin kunnassa. Liitteet            tamista varten. Liitteet IV,4Sl. s. 692. L.
55542:         IV,467. s. 678. L. Vv:aan 201.                       Vv:aan 202.
55543: -       Ed. Hietasen ym. rah. al. n: o 396 määrärahan      - Ks. Lossit. Rautatiet.
55544:         osoittamisesta Nokisenkosken sillan rakentami-
55545:         seen. Liitteet IV,4 68. s. 679. L. V v: aan 201.   Sisarosuuslainat: -     Ks. Asutustoiminta.
55546: -       Ed. Koskisen ym. rah. al. n: o 397 määrärahan
55547:         osoittamisesta Riuttasalmen sillan rakentami-      Sisäasiainministeriö: -     Ks. Väestönsuojelu.
55548:         seen. Liitteet IV,469. s. 680. L. Vv:aan 201.
55549:         Ed. Kuittisen ym. rah. al. n: o 398 määrärahan     Siviili-invaliidit: -   Ks. Invaliidit.
55550:         osoittamisesta Hallikkaanjoen sillan rakenta-
55551:         miseen Imatran kauppalassa. Liitteet IV,470.       Sodassa kuolleet: Ed. Järvisen ym. lak. al. n: o
55552:         s. 681. L. Vv:aan 201.                                105 laiksi eräiden sodan olosuhteissa kuollei-
55553: -        Ed. Ikosen ym. rah. al. n: o 399 määrärahan          den henkilöiden omaisten oikeudesta huolto- ja
55554:          osoittamisesta Ilomantsin Lylykosken sillan         lisähuoltoeläkkeeseen sekä työhuoltoon. Liit-
55555:          rakentamistöiden alkuunpanoa varten. Liitteet        teet X,2o. s. 965. L. Työv:aan 156.
55556:         IV,471. s. 682. L. Vv:aan 201.
55557:                                                            Sokeat: Ed. Puumalaisen ym. rah. al. n:o 274
55558: -        Ed. Alangon ym. rah. al. n: o 400 määrärahan
55559:                                                              määrärahan osoittamisesta lainaksi Helsingin
55560:          osoittamisesta Nokian kauppalan Pitäjänsil-
55561:                                                               Sokeain r. y:lle myyntipaikan avaamiseksi so-
55562:          lan rakennustöiden aloittamista varten. Liit-
55563:                                                               keain valmisteilla. Liitteet IV,346. s. 530. L.
55564:          teet IV,472. s. 683. L. Vv:aan 201.
55565:                                                               Vv:aan 193.
55566: -        Ed. Niemen ym. rah. al. n:o 401 määrärahan
55567:          osoittamisesta Friitalan sillan rakennustöiden    Sokeri: Ed. Niukkasen ym. rah. al. n:o 128 maa-
55568:          jatkamista varten. Liitteet IV,473. s. 684. L.       rärahan osoittamisesta avustukseksi Itä-Suo-
55569:          Vv:aan 201.                                          men Raakasokeritehdas Oy: lle tehtaan raken-
55570: -        Ed. Koiviston rah. al. n:o 402 määrärahan            tamista varten. Liitteet IV,2oo. s. 359. L.
55571:          osoittamisesta Kitisenjoen sillan rakentamista       Vv:aan 183.
55572:          varten. Liitteet IV,474. s. 685. L. Vv:aan        - Ks. Liikevaihtovero.
55573:          201.
55574: -        Ed. :Mannisen ym. rah. al. n:o 403 korotetun      Sosiaalinen työ: Ed. Nordforsin ym. toiv. al. n:o
55575:          määrärahan osoittamisesta Itikansalmen sillan        154 toimenpiteistä valtion sosiaalisen valistus-
55576:          rakentamista varten. Liitteet IV,475. s. 686.        työn kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Liit-
55577:          L. Vv:aan 202.                                       teet X,as. s. 994 ja 996. L. Työv:aan 166.
55578: -        Ed. Mannisen ym. rah. al. n:o 404 määrärahan      - Ed. Salmisen rah. al. n: o 21 määrärahan osoit-
55579:          osoittamisesta Turpeensalmen sillan rakenta-         tamisesta avustukseksi Suomen Kirkon Seura-
55580:          mista varten. Liitteet IV,476. s. 687. L.            kuntatyön Keskusliitolle suomalaisten naisten
55581:          Vv:aan 202.                                          keskuudessa Tukholmassa tehtävää sosiaalista
55582:     -    Ed. Ryhdän ym. rah. al. n:o 405 määrärahan           työtä varten. Liitteet IV,93. s. 228. L. Vv:aan
55583:          osoittamisesta Oulankajoen pukkisillan jälleen-      175.
55584:           rakentamista varten. Liitteet IV,477. s. 688.    - Ks. Siirtoväki.
55585:          L. Vv:aan 202.
55586:     -     Ed. Myllymäen ym. rah. al. n:o 406 määrära-      Sosiaalipolitiikka: Ed. Hakalan ym. toiv. al. .n: o
55587:          han osoittamisesta Säynätsalon kunnassa si-          141 selvityksen hankkimisesta sosiaalipoliittis-
55588:           jaitsevan Louhusalmen yli johtav-an sillan ra-      ten etuisuuksien ja rasitusten jakaantumisesta
55589: 36                                            Asialuettelo 1951.
55590: 
55591:      eri yhteiskuntaryhmien ja erilaisten tulonsaa-     Suomen Rauhanpuolustajat: Ed. Nevalaisen ym.
55592:      jien kesken. Liitteet X 125, s. 978. L. Työv:aan      rah. al. n:o 50 määrärahan osoittamisesta Suo-
55593:      166.                                                  men Rauhanpuolustajat r. y:n toiminnan tu-
55594:                                                            kemiseksi. Liitteet IV,122. s. 265. L. Vv:aan
55595: Sosia.alivakuutus: Ed. Aaltosen ym. toiv. al. n:o          177.
55596:    140 yhtenäisen sosiaalivakuutuksen aikaansaa-
55597:                                                         Suomen Suoviljelysyhdistys: -      Ks. Maatalous.
55598:    misesta. Liitteet X,24. s. 977. L. Työv:aan
55599:    166.                                                 Suomen Tieyhdistys: -     Ks. Maantiet.
55600: 
55601: Sosialisoiminen: -     Ks. Voimalaitokset.              Suomen Ylioppilaskuntien Liitto: -       Ks. Amma-
55602:                                                            tinvalinta.
55603: Sotainvaliidit: -    Ks. Invaliidit.                    Suot: -    Ks. Kuivatustyöt. Maatalous.
55604: 
55605: Sotakiihoitus: -     Ks. Rauhan turvaaminen.            Supistettu koulu: -    Ks. Oppivelvollisuus.
55606:                                                         Svenska. Handelshögskolan: -    Ks. Korkeakoulut.
55607: Sota.lesket: Ed. Heinosen ym. rah. al. n:o 172
55608:    määrärahan osoittamisesta vähävaraisten per-         Synnytyslaitokset: -    Ks. Sairaalat.
55609:    heellisten sotaleskien sairausavustuksiin. Liit-
55610:    teet IV,244. s. 409. L. Vv:aan 186.                  Synnytysloma: Ed. Torven ym. lak. al. n:o 106
55611: - Ks. Asutustoiminta.                                      synnytyslomalaiksi. Liitteet X,21. s. 966. L.
55612:                                                            Työv: aan 156.
55613: Sota.orvot: -    Ks. Asutustoiminta.                    - Ed. Torven ym. lak. al. n:o 107 laiksi synny-
55614:                                                            tyslomakorvauksesta. Liitteet X,22. s. 971.
55615: Sotatoimialue: -     Ks. Korvaus.                          L. Työv: aan 156.
55616:                                                         Syrjäseudut: -   Ks. Maantiet. Verotus.
55617: Sotilaskarkurit: -    Ks. Sodassa kuolleet.
55618:                                                         Syömitvilja: -   Ks. Vilja.
55619: Sotilastorpat: -     Ks. Vuokra-alueet.
55620:                                                         Sähkö: Ed. Vennamon ym. lak. al. n: o 43 laiksi
55621: Sotilasvamma: Ed. Järvisen ym. lak. al. n:o 104            varojen varaamisesta vähävaraisilla myönnet-
55622:    laiksi sotilasvammalain muuttamisesta. Liit-            täviä sähköistäruislainoja varten. Liitteet
55623:    teet X 119. s. 961. L. Työv:aan 156.                    IV,26. s. 135. L. Vv:aan 152.
55624: - Ed. Kähösen ym. toiv. al. n:o 158 lisäkorvauk-        - Ed. Rytkösen ym. lak. al. n: o 44 laiksi maa-
55625:    sen suorittamisesta elinkorkonsa kertakaikki-           seudun vähävaraisten talouksien sähköistyk-
55626:    sena nostaneille sotavammaisille. Liitteet              sen turvaamiseksi myönnettävistä avustuk·
55627:    X,42. s. 1005. L. Työv:aan 167.                         sista ja laim>ista. Liitteet IV,27. s. 137. L.
55628:                                                            Vv:aan 152.
55629: Suhonen: -      Ks. Rautatiet.                          - Ed. Myllymäen ym. rah. al. n:o 181 korote-
55630:                                                            tun määrärahan osoittamisesta maaseudun
55631: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Ed. V. Kaasa-            sähköistämisen tukemiseksi. Liitteet IV,253,
55632:    laisen ym. rah. al. n: o 45 määrärahan osoit-           s. 419. L. Vv:aan 186.
55633:    tamisesta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran          - Ed. Paloveden ym. rah. al. n: o 263 maara-
55634:    toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,117. s.              rahan osoittamisesta !ainoiksi vähävaraiselle
55635:    258. L. Vv:aan 177.                                     pienviljelijäväelle maaseudun sähköistämi-
55636:                                                            seksi. Liitteet IV,335. s. 516. L. Vv: aan 192.
55637: Suomen kirkon seurakuntatyön keskusliitto: -
55638:                                                         - Ed. Niskalan ym. rah. al. n: o 264 ·määrära-
55639:    Ks. Sosiaalinen työ.
55640:                                                            han osoittamisesta !ainoiksi sähkönjakelulai·
55641: Suomen Kirkon Sisiilähetysseura: Ed. Niemen                tokaille maaseudun sähköistämisen edistämi-
55642:    ym. rah. al. n: o 272 määrärahan osoittamisesta         seksi. Liitteet IV,336. s. 517. L. Vv:aan 192.
55643:    lainaksi Suomen Kirkon Sisälähetysseuralle           -Ed. Myllymäen ym. rah. al. n:o 265 määrä-
55644:    diakonisaalaitoksen ja kasvattajaopiston ra·            rahan    osoittamisesta sähköistämislainoiksi
55645:    kennuksen rakentamiseen otettujen lainojen              maaseudun omakotien ja pienasuntojen omis-
55646:    takaisinmaksamista varten. Liitteet IV,344.             tajille. Liitteet IV,337. s. 518. L. Vv:aan
55647:    s. 527. L. Vv:aan 193.                                  192.
55648:                                                         - Ed. Koskisen ym. rah. al. n:o 266 määrära-
55649: Suomen Pankki: -         Ks. Valtiopäiväjärjestys.         han osoittamisesta !ainoiksi pientilallisilla
55650:                                              Asialuettelo 1951.                                            37
55651: 
55652:       maaseudun sähköistämisen sisäasennus- ja liit-    Tarkoituksenmukaisuuden harkitseminen: -        Ks.
55653:       tymismaksuja varten. Liitteet 1V,338. s. 519.        Korkein oikeus.
55654:       L. Vv:aan 192.
55655: -     Ed. Vennamon ym. rah. al. n: o 267 määrära-       Teekkarikylä: Ed. Ra usteen ym. rah. al. n: o 154
55656:       han osoittamisesta sähköistämislainoiksi vä-        määrärahan      osoittamisesta     Teekkarikylän
55657:       hävaraisilla viljelijöille. Liitteet 1V,339. s.      alueella suoritettavia tie-, vesijohto-, viemäri-
55658:       520. L. Vv:aan 192.                                 ja tasoituatöitä varten. Liitteet 1V,226. s.
55659: -     Ks. Teknilliset oppilaitokset.                       390. L. Vv:aan 185.
55660:                                                         - Ed. Saariahon ym. rah. al. n: o 155 määrära-
55661: Säästäjät: Ed. Tenhiälän ym. toiv. al. n:o 38             han osoittamisesta avustukseksi Otaniemen
55662:    säästäjiä kohdanneiden menetysten johdosta             Urheilusäätiölle terveyshuollon ja liikuntakas-
55663:   toimeentulomahdollisuutensa     menettäneiden            vatuksen edellyttämien laitteiden ja laitosten
55664:    henkilöiden toimeentulon turvaamisesta. Liit-          rakentamiseksi Otaniemen alueelle. Liitteet
55665:    teet 1V,55. s. 177. L. Vv:aan 159.                      1V1227. s. 391. L. Vv:aan 185.
55666: 
55667:                                                         Teerijärvi: -   Ks. Kotiteollisuus.
55668:                             T.
55669: Taivalkoski: -       Ks. Oppikoulut.                    Teknilliset oppilaitokset: Ed. N ordforsin ym.
55670:                                                            rah. al. n:o 146 määrärahan osoittamisesta
55671: Talouselämä: Ed. Lappi-Seppälän ym. lak. al. n:o           sähkötekniikan ruotsalaisen lehtorinviran pe-
55672:    115 laiksi talouselämän säännöstelemisestä              rustamiseksi Helsingin teknilliseen oppilaitok-
55673:    poikkeuksellisissa oloissa annetun lain muut-           seen. Liitteet 1V,218. s. 380 ja 381. L. Vv:aan
55674:    tamisesta. Liitteet 1,23. s. 1145. L. Prv: aan          184.
55675:    30/11.                                               - Ed. Hakalan ym. rah. al. n:o 316 määrä-
55676: - Ed. Hietasen ym. lak. al. n: o 118 laeiksi ta-           rahan osoittamisesta Tampereen teknillisen
55677:    louselämän säännöstelemisestä poikkeukselli-            oppilaitoksen uudisrakennusta varten. Liit-
55678:    sissa oloissa annetun lain ja huoneenvuokrien           teet 1V,ass. s. 587. L. Vv:aan 196.
55679:    säännöstelystä annetun lain muuttamisesta            - Ed. Takin ym. rah. al. n: o 322 määrärahan
55680:    sekä laiksi vakavan ja oikeudenmukaisen                 osoittamisesta Lahden teknillisen koulun kou-
55681:    hinta- ja palkkatason turvaamisesta. Liitteet           lurakennuksen rakennustöiden aloittamista
55682:    1,24. s. 1147. L. Prv:aan 5/12.                         varten. Liitteet 1V,394. s. 596. L. Vv:aan
55683: - Ed. Kanniston ym. lak. al. n: o 119 laiksi ta-           196.
55684:    louselämän säännöstelemisestä poikkeukselli-         - Ks. Ammattikoulut.
55685:    sissa oloissa annetun lain muuttamisesta. Liit-
55686:    teet 1.25. s. 1153. L. Prv:aan 5/12.                 Tekohampaat: -      Ks. Irtohampaat.
55687: - Ks. Valtiolaina.
55688:                                                         Teollinen pientuotanto: -    Ks. Pienteollisuus.
55689:     Talouskoulut: Ed. Heikuran ym. rah. al. n:o 65
55690:        määrärahan osoittamisesta Porin talouskoulun
55691:                                                         Teollisuus: Ed. Antikaisen ym. toiv. al. n:o 144
55692:        toiminnan tukemiseksi. Liitteet 1V,137. s.
55693:                                                            toimenpiteistä teollisuuden maaseudulle sijoit-
55694:        280. L. Vv:aan 179.
55695:                                                            tamisen helpottamiseksi. Liitteet X,2s. s.
55696:     Talvisota:      Ks. Korvaus.                           981. L. Työv:aan 166.
55697:                                                         - Ks. Pienteollisuus. Puunjalostusteollisuus.
55698:     Tampere:       Ks. Opettajakorkeakoulut. Oppi-
55699:       koulut. Rautatiet. Sairaalat. Teknilliset op-     Terveydenhoito: -     Ks. Sairaalat.
55700:       pilaitokset.
55701:                                                         Tie- ja vesirakennushallinto: Ed. Joukasen ym.
55702:     Tapaturma: Ed. Turusen ym. rah. al. n:o 177            rah. al. n:o 133 määrärahan osoittamisesta.
55703:       korotetun määrärahan osoittamisesta Tapa-            Satakunnan tie- ja vesirakennuspiirin perus-
55704:       turmantorjuntayhdistys r. y:n avustukseksi.          tamista varten. Liitteet IV,205. s. 365. L.
55705:       Liitteet 1V,249. s. 414. L. Vv:aan 186.              Vv:aan 183.
55706:     - Ks. Kotieläimet. Vakuutus.                        - Ed. Ryhdän ym. rah. al. n: o 134 määrärahan
55707:                                                            osoittamisesta Kainuun tie- ja vesirakennus-
55708:     Tappuvirta: -    Ks. Lossit.
55709:                                                            piirin perustamista varten. Liitteet IV,206•
55710:     Tarkastus: -    Ks. Valtiontalous.                     s. 366. L. Vv: aan 183.
55711: 38                                           Asialuettelo 1951.
55712: 
55713: -    Ed. Nordströmin rah. al. n:o 145 määrärahan        -   Ed. Mustosen ym. lak. al. n: o 20 laiksi tulo-
55714:      osoittamisesta tie· ja vesirakenushalli:imon in-       ja omaisuusverolain 28 § :n muuttamisesta.
55715:      sinöörien ulkomaisiin opintomatkoihin. Liit-           Liitteet IV,3. s. 82. L. Vv:aan 151.
55716:      teet IV,217. s. 379. L. Vv:aan 184.                -   Ed. Niukkasen ym. alk. al. n: o 21 laiksi tulo-
55717: -    Ed. Luostarisen ym. rah. al. n: o 314 määrä-           ja omaisuusverolain 43 §: n muuttamisesta.
55718:      rahan osoittamisesta virasto- ja asuintalon            Liitteet IV,4. s. 83. L. Vv: aan 151.
55719:      rakentamiseksi Mikkelin tie- ja vesirakennus-      -   Ed. Innalan ym. toiv. al. n:o 16 tulo- ja omai-
55720:      piiriä varten. Liitteet IV,38G. s. 585. L.             suusverolain veroluokittelun muuttamisesta.
55721:      Vv:aan 196.                                            Liitteet IV,s3. s. 153. L. Vv:aan 157.
55722:                                                         -   Ed. Borg-Sundmanin ym. toiv. al. n:o 17 tulo-
55723: Tielaki: -      Ks. Maantiet.                               ja omaisuusverolain veroluokittelun muuttami-
55724:                                                             sesta. Liitteet IV,34. s. 155. L. Vv: aan 157.
55725: Ti.eolot: -    Ks. Maantiet.                            -   Ks. Verotus.
55726: Tietopalvelu: -      Ks. Rakennustoiminta.
55727:                                                         Tulvavahingot: Ed. Lahtelan ym. rah. al. n:o 129
55728: Tiiliteollisuus: -    Ks. Liikevaihtovero.                 määrärahan osoittamisesta tulvavahinkoja kär-
55729:                                                            sineiden avustamiseksi Pohjois-Suomessa. Liit-
55730: Toimenhaltijat: -      Ks. Verotus.                        teet IV,201. s. 360. L. Vv:aan 183.
55731: 
55732: Toimituskirjat: -      Ks. Oikeudenkäynti.              Tuomarinapulaiset: -      Ks. Kihlakunnat.
55733: Toinen korvauslaki: -       Ks. Korvauslaki. Maan-
55734:                                                         Tuomioistuimet: -    Ks. Oikeudenkäynti.
55735:    hankintalaki.
55736: 
55737: Tontit: -      Ks. Vuokra-alueet.                       Tuonti: -   Ks. Hinnat.
55738: 
55739: Totalisaattori: -     Ks. Hevoskilpailut.               Turku: -    Ks. Käsityö. Sairaalat.
55740: 
55741: Tuberkuloottiset: Ed. Pesosen ym. rah. al. n:o          Turun linna: Ed. Honkalan ym. rah. al. n:o 299
55742:   158 määrärahan osoittamisesta siviilituberku-            korotetun määrärahan osoittamisesta Turun
55743:   loottisten jatkohuoltoa ja ammattiopetusta               linnan korjaustöitä varten. Liitteet IV,371.
55744:   varten. Liitteet IV,230. s. 395. L. Vv:aan               s. 566. L. Vv:aan 195.
55745:   185.
55746: - Ed. Pesosen ym. rah. al. n:o 178 määrära-             Turunmaa: -     Ks. Sairaalat.
55747:   han osoittamisesta Tuberkuloosiliitto r. y:lle
55748:   Karkun parantolan kunnostamiseksi tuberku-            Turun yliopisto: -     Ks. Yliopisto.
55749:   loottisten toipilasopistoksi. Liitteet IV,2oo.
55750:    s. 416. L. Vv:aan 186.                               Turvasäilössä olleet: -    Ks. V erotus.
55751: - Ed. Aition ym. rah. al. n: o 179 korotetun
55752:   määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosiliiton          Turve: -    Ks. Polttoturve.
55753:   toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,251. s. 417.
55754:   L. Vv:aan 186.                                        Tutkimuspesula: -      Ks. Pesulat.
55755: - Ks. Invaliidit. Lapset. Sairaalat.
55756:                                                         Työaika: Ed. Erkkilän ym. lak. al. n:o 89 maa-
55757: Tuira: -      Ks. Oppikoulut.                             talouden työaikalaiksi. Liitteet X,4. s. 910.
55758:                                                            L. Työv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:n lau-
55759: Tukholma: -       Ks. Sosiaalinen työ.
55760:                                                            sunto 155.
55761: Tulli: -      Ks. Liikevaihtovero.                      - Ed. Antikaisen ym. lak. al. n:o 90 maata-
55762:                                                            louden työaikalaiksi. Liitteet X,5. s. 915. L.
55763: Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Suomisen ym. lak. al.           Työv:aan, jonka tulee pyytää Mtv:nlausunto
55764:    n: o 18 laiksi tulo- ja omaisuusverolain 15 §: n        155.
55765:    muuttamisesta. Liitteet IV,L s. 79. L.               - Ed. Aition ym. lak. al. n:o 91 maatalouden
55766:    Vv:aan 151.                                             työaikalaiksi. Liitteet X,6. s. 920. L. Työv:aan,
55767: -Ed. Haapasen ym. lak. al. n:o 19 laiksi tulo-             jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto 155.
55768:    ja omaisuusverolain 19 § :n muuttamisesta.           - Ed. Jokisen ym. lak. al. n:o 92 merityöå.ika-
55769:    Liitteet IV,2. s. 80. L. Vv: aan 151.                  laiksi. Liitteet X, 7. s. 925. L. Työv: aan 155.
55770:                                                Asialuettelo 1951.                                             39
55771: - Ed. Pakkasen ym. lak. al. n:o 93 laiksi työ·                                       u.
55772:   ajasta metsä· ja uittotöissä. Liitteet X,s.            Uittotyöt: - Ks. Loma. Tulo- ja omaisuusvero.
55773:   s. 931. L. Työv:aan 155.                                  Työaika. Verotus.
55774: - Ed. Mustosen ym. lak. al. n: o 94 laiksi metsä·
55775:   ja uittotyöläisten työajasta. Liitteet X,9. s.         Uudisraivaus: Ed. Vennamon ym. lak. al. n:o 79
55776:   936. L. Työv:aan 155.                                    laiksi varojen varaamisesta uudisraivauksista
55777: - Ed. Karvosen ym. lak. al. n: o 95 laiksi työ-            jaettavia palkkioita varten annetun lain muut-
55778:   ajasta metsä· ja uittotöissä. Liitteet X,to.             tamisesta. Liitteet IX,14. s. 835. L. Mtv: aan
55779:   s. 941. L. Työv: aan 155.                                154.
55780: -Ed. Turkan ym. toiv. al. n:o 145 esityksen              - Ed. Karvosen ym. rah. al. n: o 252 määrärahan
55781:   antamisesta työaikalain 9 § :n muuttamisesta.            osoittamisesta avustuslainaksi Koita Oy:lle
55782:   Liitteet X 1 29. s. 983. L. Työv: aan 166.               uudisraivaustoimintaa varten. Liitteet IV1 324.
55783:                                                            s. 505. L. Vv:aan 191.
55784: Työkyvyttömltt: -         Ks. Invaliidit.                - Ks. Luonnonniityt. Maanhankintalaki.
55785: 
55786: Työllisyys: Ed. Kähösen ym. rah. al. n:o 259 mää-        Upseerit: -        Ks. Eläkkeet. Korvaus.
55787:    rärahan osoittamisesta avustuslainoiksi työlli-
55788:    syyden turvaamiseksi. Liitteet IV,331. s. 512.         Uusi eläkelaitos: -       Ks. Eläkkeet.
55789:    L. Vv:aan 192.
55790: 
55791: Työmarkkinat: Ed. Järnefeltin ym. toiv. al.
55792:   n:o 142 työmarkkinalaitoksen perustamisesta.
55793:                                                                                       V.
55794:                                                           Vaajasalo~:   -    Ks. Sairaalat.
55795:   Liitteet X,26. s. 979. L. Työv:aan 166.
55796:                                                           Vaalilaki: -       Ks. Edustajanvaalit.
55797: Työministeriö: Ed. Järnefeltin ym. toiv. al. n:o 5
55798:    työministeriön perustamisesta. Liitteet !,11. s.       Vaatteet: -       Ks. Vakuutus.
55799:    48. L. Prv: aan, jonka tulee pyytää Työv: n
55800:    lausunto 157.                                          Vahingonkorvaus: -         Ks. Korvaus. Korvauslaki.
55801: 
55802: Työnsuojelu: Ed. Antikaisen ym. toiv. al. n:o 143         Vakuutus: Ed. Prunnilan ym. toiv. al. n:o 169
55803:   esityksen antamisesta työnsuojeluvalvonnasta.             työnantajan maksuvelvollisuuteen perustuvan
55804:    Liitteet X,27. s. 980. L. Työv:aan 166.                  pakollisen vakuutuksen järjestämisestä työn·
55805:                                                             tekijän työssään tai työmatkalla käyttämille
55806: Työntekijät: Ed. Prunnilan ym. lak. al. n:o 98              työvaatteille ym. käyttöesineille koituvan va-
55807:   laiksi yksityisoikeudellisessa työsuhteessa ole·          hingon varalta. Liitteet X,u3. s. 1016. L.
55808:   vien työntekijäin elintason turvaamisesta. Liit·          Työv:aan 167.
55809:   teet X,t3. s. 950. L. Työv: aan 156.                    - Ed. Niirasen ym. toiv. al. n:o 170 metsä· ym.
55810: - Ks. Loma. Vakuutus.                                       töissä käytettävien hevosten tapaturmavakuu-
55811:                                                             tuksesta. Liitteet X,54. s. 1017. L. Työv:aan1
55812:     Työpaikkaolot: -     Ks. Virkamiehet.                    jonka tulee pyytää Mtv:n lausunto 168.
55813:     Työpaikat: Ed. Tainion ym. toiv. al. n:o 14 mää-      Vakuutusmaksu: -         Ks. Perhe-eläkevakuutus.
55814:       räaikana maksamatta jätettyjen työpalkkojen
55815:        saannin turvaamisesta. Liitteet II,9. s. 73. L.    Valtiolaina: Ed. Saalastin ym. toiv. al. n:o 53
55816:       Lv:aan 157.                                            valtiolainan hankkimisesta Pohjois-Suomen ta-
55817:                                                              louselämän kehittämistä varten. Liitteet IV,70.
55818:     Työtehoseura: -     Ks. Pesulat.                         s. 194. L. Vv:aan 160.
55819:     Työttömyys: Ed. Murron ym. toiv. al. n:o 48 kun-      Valtioneuvosto: -       Ks. Työministeriö.
55820:       tien vapauttamisesta työttömyystöistä aiheu·
55821:        tuvista kustannuksista. Liitteet IV,65. s. 187.    Valtion maa: -        Ks. JI.Iaanhankintalaki.
55822:        L. Vv:aan 160.
55823:     - Ks. Ansiotyöt.                                      Valtion metsät: -        Ks. JI.:Ietsätalous.
55824: 
55825:     Työvaatteet: -     Ks. Vakuutus.                      "Valtion pukutehdas: -        Ks. Puku tehdas.
55826: 
55827:     Työväenopistot: -     Ks. Kouluhallitus.              Valtion takuu: -        Ks. Käsi teollisuus.
55828: 40                                          Asialuettelo 1951.
55829: 
55830: Valtiontalous: Ed. Kaitilan ym. toiv. al. n:o 15       - Ed. Virkin ym. toiv. al. n:o 153 kansaneläke
55831:    toimenpiteistä valtiontalouden tarkastuksen           lain mukaisen vanhuus- ja työkyvyttömyys-
55832:    tehostamiseksi. Liitteet 1V,32. s. 152. L.            eläkkeen myöntämisestä siirtoväkeen kuulu-
55833:    Vv:aan 157.                                           ville vanhuksille. Liitteet X,s7. s. 997. L.
55834:                                                          Työv: aan 166.
55835: Valtiontilintarkastajat: Ed. Salmisen rah. al. n: o    - Ed. Wickmanin ym. toiv. al. n:o 156 kotien
55836:   1 määrärahan osoittamisesta ylitarkastajan             perustamisesta eläkkeellä oleville vanhuksille.
55837:   palkkaamiseksi valtiontilintarkastajain kans-          Liitteet X,40. s. 1000 ja 1002. L. Työv:aan
55838:    liaan. Liitteet 1V,73. s. 203. L. Vv:aan 174.         167.
55839:                                                        - Ed. Brander-Wallinin ym. rah. al. n:o 167 ko-
55840: Valtion Voima Osakeyhtiö: -       Ks. Voimalaitok-       rotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
55841:    set.                                                  siksi kunnallisten, seurakunnallisten ja yksi-
55842:                                                          tyisten vanhainkotien perustamiseksi ja yllä·
55843: Valtiopäiväjärjestys: Ed. Haapaniemen ym. lak.           pitämiseksi. Liitteet 1V,239. s. 404. L. Vv:aan
55844:    al. n:o 1 laiksi valtiopäiväjärjestyksen 5 §:n        186.
55845:    muuttamisesta. Liitteet 1,1. s. 7. L. Prv:aan       - Ed. Brander-Walliuin ym. rah. al. n: o 168
55846:    150.                                                  määrärahan osoittamisesta eläkkeiksi kansan-
55847: - Ed. Tiitun ym. lak. al. n: o 2 laiksi valtiopäi-       eläkelain ulkopuolelle jääneille vanhuksille.
55848:    väjärjestyksen muuttamisesta. Liitteet 1,2. s.        Liitteet 1V,240. s. 405. L. Vv:aan 186.
55849:    9. L. Prv:aan 150.                                  - Ed. Pohjalan ym. rah. al. n: o 169 määrärahan
55850: - Ed. Öhmanin lak. al. n: o 3 laiksi valtiopäivä-        osoittamisesta avustuksiksi kansaneläkelain
55851:    järjestyksen 44 §: n muuttamisesta. Liitteet          ulkopuolella oleville vanhuksille.       Liitteet
55852:    1,s. s. 10 ja 11. L. Prv:aan 150.                     1V,241. s. 406. L. Vv:aan 186.
55853: - Ed. österholmin ym. toiv. al. n:o 2 eduskun-         -Ed. Stenbergin ym. rah.al. n:o 170 määrä-
55854:    nan vaalikauden pitentämisestä. Liitteet 1,14.        rahan osoittamisesta vanhuushuoltoeläkkeiden
55855:    s. 41 ja 42. L. Prv: aan 156.                         maksamista varten. Liitteet 1V,242. s. 407.
55856: - Ks. Edustajanvaalit.                                   L. Vv:aan 186.
55857:                                                        - Ks. Eläkkeet. Kunnalliskodit.
55858: Valtiovarainministeriö: Ed. Järnefeltin ym. rah.
55859:    al. n:o 16 määrärahan osoittamisesta virka-         Vankeinhoito: -    Ks. Sairaalat.
55860:    miesten palkkaus- ja eläkeasiainosaston perus-
55861:    tamiseksi valtiovarainministeriöön. Liitteet        Vapunpäivä: -     Ks. Itsenäisyyspäivä.
55862:    IV,ss. s. 221. L. Vv:aan 175.
55863: 
55864:                                                        Vedenhankinta: -     Ks. Maatalous.
55865: Vangittuina olleet: -   Ks. Verotus.
55866: 
55867: Vanhukset: Ed. Rantamaan ym. lak. al. n:o 99           Vedonlyönti: -    Ks. Hevoskilpailut.
55868:   laiksi vanhusten toimeentulon turvaamisesta.
55869:   Liitteet X,14. s. 952. L. 'l'yöv: aan 156.           Verkkolanka: -     Ks. Liikevaihtovero.
55870: - Ed. Stenbergin ym. lak. al. n:o 100 laiksi van-
55871:   huushuoltoeläkkeistä. Liitteet X,15. s. 954. L.
55872:   Työv:aan 156.                                        Veronkanto: -     Ks. Verotus.
55873: - Ed. Tenhiälän ym. toiv. al. n:o 150 eläkkeen
55874:   maksamisesta      kansaneläkelain ulkopuolelle       Veronmaksun laiminlyöneet: -        Ks. Kunnallis-
55875:   jääneille vanhuksille. Liitteet X,s4. s. 990. L.        laki.
55876:   Työv:aan 166.
55877: - Ed. Soinisen ym. toiv. al. n:o 151 kansaneläke-      Verotus: Ed. Vennamon ym. lak. al. n:o 27 laiksi
55878:   lain ulkopuolelle jääneiden vanhusten saatta-           asutus- ja syrjäseuduilla sijaitsevien tilojen
55879:   misesta kansaneläkelain piiriin. Liitteet X,35.         veronhuojennuksista. Liitteet IV,liO. s. 94. L.
55880:   s. 991. L. 'l'yöv: aan 166.                             Vv:aan 151.
55881: - Ed. Kuittisen ym. toiv. al. n:o 152 korvauk-         - Ed. V. Kaasalaisen ym. lak. al. n:o 114 laiksi
55882:   sen suorittamisesta eläkelain ulkopuolelle jää·        eräistä väliaikaisista poikkeussäännöksistä ve-
55883:   neille vähävaraisilla vanhuksille. Liitteet X""36.      rolakeihin. Liitteet 1V,489. s. 1162. L. Vv: aan
55884:   s. 992. L. Työv: aan 166.                              526.
55885:                                            Asialuettelo 1951.                                         41
55886: -  Ed. öhmanin ym. lak. al. n:o 116 laiksi eräistä      kauppalalle Kirkkosalmen syventämistä var-
55887:    asuntokiinteistöjä koskevista veronhuojennuk-        ten. Liitteet IV,214. s. 374. L. Vv:aan 184.
55888:    sista. Liitteet IV,490. s. 1164. L. Vv: aan        -Ed. Korsbäckin ym. rah. al. n:o 143 määrä-
55889:    651.                                                 rahan osoittamisesta Korsnäsissä olevan Harr-
55890: - Ed. Hakalan ym. lak. al. n: o 117 laiksi eräistä      strömin kalastussataman ruoppaamiseen. Liit-
55891:    asuntokiinteistöjä koskevista veronhuojennuk-        teet IV,215. s. 375 ja 376. L. Vv:aan 184.
55892:    sista. Liitteet IV,491. s. 1167. L. Vv:aan
55893:    5/12.                                              Vesivoima: -     Ks. Voimalaitokset.
55894: - Ed. Borg-Sundmanin toiv. al. n:o 22 vanhem-
55895:    piaan ja työkyvyttömiä omaisiaan elättävien        Viemärit:      Ks. Asutustoiminta.      Maatalous.
55896:    verotuksen lieventämisestä. Liitteet IV,39. s.        Vesijohdot.
55897:    160. L. Vv:aan 158.
55898: - Ed. Nevalaisen ym. toiv. al n:o 23 ansiotyön        Vienti: -    Ks. Hinnat.
55899:    ohella opiskelevien oikeudesta vähentää opis-
55900:    kelukustannukset verotettavasta tulosta. Liit-     Viik: -     Ks Maatalouskoulut.
55901:    teet IV,410. s. 161. L. Vv:aan, jonka tulee
55902:    pyytää Ltv:n lausunto 158.                         Viitasaari: -   Ks. Nimismiespiirit.
55903: -Ed. Hallborgin ym. toiv. al. n:o 24 opiskeli-
55904:    jain ansiotyöstä saamien tulojen verovapau-        Vilja: Ed. Vennamon ym. rah. al. n: o 182 määrä-
55905:    desta. Liitteet IV,41. s. 162. L. Vv:aan,             rahan osoittamisesta pienviljelijäperheiden
55906:    jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto 158.                kulutukseen tulevan syömäviljan hinnan alen-
55907: - Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:o 25 oikeudesta           tamiseksi. Liitteet IV,254. s. 420. L. Vv:aan
55908:    kohtuullisen vähennyksen tekemiseen vakinai-          187.
55909:    sen asuinpaikan ulkopuolella suoritetuista
55910:    kausiluontoisista töistä saaduista tuloista val-   Virastot: - Ks. Metsähallitus. Nokia. Tie· ja
55911:    tion- ja kunnallisverotuksessa. Liitteet IV,42.       vesirakenn ushallinto.
55912:    s. 163. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää Ltv:n
55913:    ls.usunto 158.                                     Virkamiehet: Ed. Järnefeltin ym. lak. al. n:o 9
55914:  - Ed. Ahmavaaran ym. toiv. al. n:o 26 vapau-            laiksi viran tai toimen haltijain oikeuksista
55915:    den menetyksestä myönnettyjen korvausten              ja. velvollisuuksista, kun virka tai toimi lak-
55916:    verovapaudesta. Liitteet IV,43. s. 164. L.            kautetaan, annetun lain muuttamisesta. Liit·
55917:    Vv:aan 158.                                           teet 119. s. 22. L. Prv:aan 150.
55918:  - Ed. Malkamäen ym. rah. al. n: o 18 korotetun       - Ed. Innalan ym. toiv. al. n:o 39 työlainsää·
55919:    määrärahan osoittamisesta ylimääräisten toin-         dännön säännöksiä vastaav.an korvauksen suo·
55920:    ten perustamiseen verojen maksuunpanoa ja             rittamisesta valtion viran ja toimen haitijoille
55921:    kantoa varten. Liitteet IV,Do. s. 225. L.             ylityöstä. Liitteet IV,56. s. 178. L. Vv:aan
55922:    Vv:aan 175.                                           159.
55923:  - Ks. Eläkkeet. Kiinteistöt. Kunnallisverotus.       - Ed. Borg-Sundmanin ym. toiv. al. n:o 40 vi·
55924:    Rälssivero. Tulo- ja omaisuusvero.                    rantoimituksessa tapahtuneen väkivallanteon
55925:                                                          johdosta henkensä menettäneiden virkamies-
55926: Vesijohdot: Ed. Prunnilan ym. rah. al. n:o 108           ten perheiden toimeentulon turvaamisesta.
55927:    korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-          Liitteet IV,57. s. 179. L. Vv:aan 159.
55928:    siksi vesijohtolaitteiden rakentamiseen maa-       - Ed. Rausteen ym. toiv. al. n:o 41 muuttokus-
55929:    seudulla. Liitteet IV,tso. s. 337. L. Vv:aan          tannusten korvaamisesta valtion viran tai toi-
55930:    182.                                                  men haltijoilla. Liitteet IV,58. s. 180. L.
55931: - Ed. Väänäsen ym. rah. al. n:o 109 korotetun            Vv:aan 159.
55932:    määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-     - Ed. Järnefeltin ym. toiv. al. n:o 42 kassa-
55933:    noiksi vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakenta-       erehdysrahojen käytäntöön ottamisesta val·
55934:    miseksi maaseudulle. Liitteet IV,tSl. s. 338.         tion virastoissa ja laitoksissa. Liitteet IV,59.
55935:    L. Vv:aan 182.                                        s. 181. L. Vv:aan 159.
55936:                                                       -Ed. Pohjalan ym. toiv. al. n:o 43 toimen-
55937: Vesistöasiat: -   Ks. Kuivatustyöt.                      piteistä valtion tilapäisten vakinaisluontoisten
55938:                                                          viran· tai toimenhaltijain tointen vakinaista-
55939: Vesitiet: Ed. Aaltosen ym. rah. al. n:o 142 mää-         miseksi. Liitteet IV,so. s. 182. L. Vv:aan
55940:   rärahan osoittamisesta avustukaeksi Paraisten          159.
55941: 
55942:                                                                                                        6
55943: 42                                          Asialuettelo 1951.
55944: 
55945: -    Ed. Innalan ym. toiv. al. n:o 64 esityksen an-    Väkijuomayhtiö: Ed. A. Simosen ym. lak. al. n: o
55946:      tamisesta valtion viran ja toimen haltijain         48 laiksi väkijuomayhtiön verottamisesta ja
55947:      työpaikkaolojen    järjestämiseksi.    Liitteet     sen vuosivoiton käyttämisestä annetun lain
55948:      VI,u. s. 721. L. Tv: aan 161.                       muuttamisesta. Liitteet VI,t. s. 705. L.
55949: -    Ed. Koiviston rah. al. n:o 315 määrärahan           Tv:aan 153.
55950:      osoittamisesta virkamiesasuntojen rakentami-
55951:      seen Lapin läänissä. Liitteet IV,387. s. 586.     Väkilannoitteet: -     Ks. Maatalous.
55952:      L. Vv:a:an 196.
55953:                                                        Väkivallanteot: -      Ks. Virkamiehet.
55954: -    Ks. Asutustoiminta. :Metsähallinto. Perhe-
55955:      eläkevakuutus. Postilaitos. Rautatiet. Tie-       Värjäämö: -     Ks. Kotiteollisuus.
55956:      ja vesirakennushallinto. Valtiovarainministe-
55957:      riö. Verotus. Väestönsuojelu.                     Västankvarn: -       Ks. Maatalouskoulut.
55958: 
55959: Virusoppi: -     Ks. Yliopisto.
55960:                                                                                  Y.
55961:                                                        Yhteiskoulut: -     Ks. Oppikoulut.
55962: Voimalaitokset: Ed. Väyrysen ym. lak. al. n:o 10
55963:   laiksi vesivoimalähteiden ja voimalaitosten          Yhteismaat: -       Ks. Vuokra-alueet.
55964:   sekä voimajehtojen omistusoikeuden siirrosta
55965:   ja pakkolunastuksesta. Liitteet 1,1:0. s. 24. L.     Yhteismetsät: -      Ks. Maanhankintalaki.
55966:    Prv: aan 150.
55967:                                                        Yhtiöiden maat: -      Ks. Maanhankintalaki.
55968: Vuokra-alueet: Ed. Tainion ym. lak. al. n:o 75
55969:   laiksi eräiden vuokra-alueiden lunastamisesta.       Yksityiskoulut: -      Ks. Oppikoulut.
55970:   Liitteet IX,to. s. 827. L. Mtv:aan 154.
55971: -Ed. Haapasalon ym. toiv. al. n:o 68 vuokra-           Yksityisoikeudellinen työsuhde: -         Ks. Työnte-
55972:   tonttien lunastamisesta itsenäisiksi. Liitteet         kijät.
55973:   VII,12. s. 748. L. Ltv:aan 161.
55974: - Ed. Riihimäen ym. toiv. al. n:o 69 esityksen         Yleisradio: Ed. Pakkasen ym. lak. al. n: o 40
55975:   antamisesta tiheissä asumusryhmissä olevien             laiksi valtioneuvoston oikeudesta luovuttaa
55976:   vuokra-alueiden itsenäistämisestä.    Liitteet          yleisradiotoimintaa varten valtiolle hankittu
55977:   VII,t3. s. 749. L. Ltv:aan 161.                         omaisuus osakeyhtiölle annetun lain muutta-
55978:                                                           misesta. Liitteet IV,23. s. 123. L. Vv:aan 152.
55979: Vuokrasäännöstely: Ed. Lukkarisen ym. toiv. al.        - Ed. J. Wirtasen ym. toiv. al. n:o 99 puolue-
55980:   n: o 8 huoneenvuokrasäännöstelystä annetun              poliittisen ohjelman poistamisesta yleisradio-
55981:   lain muuttamisesta siten, että häätöä ei voida          lähetyksistä. Liitteet VIII,25. s. 798. L.
55982:   toimeenpannan uutta asuntoa osoittamatta.               Siv:aan 163.
55983:   Liitteet I,2o. s. 54. L. Prv:aan 157.                - Ed. Kalliokosken ym. rah. al. n:o 144 määrä-
55984: - Ed. Stenbergin ym. toiv. al. n:o 9 huoneen-             rahan osoittamisesta Oy. Yleisradio Ab:lle ul-
55985:   vuokrien säännöstelyä koskevien säädösten               komaille tarkoitettujen lyhytaalto-ohjelmien
55986:   muuttamisesta. Liitteet !,2 t. s. 55. L. Prv: aan       hankkimista varten. Liitteet IV,216. s. 377.
55987:   157.                                                    L. Vv:aan 184.
55988: 
55989: Vuosiloma: -     Ks. Loma.                             Ylellisyystarvikkeet: -    Ks. Liikevaihtovero.
55990: 
55991: Väestönsuojelu: Ed. Tainion ym. lak. al. n:o 58        Ylihinta: -    Ks. Maanhankintalaki.
55992:   laiksi väestönsuojelulain kumoamisesta. Liit-        Ylijäämäalueet: -      Ks. Maanhankintalaki.
55993:    teet VII,s. s. 742. L. Ltv:aan 153.
55994: - Ed. Saariahon ym. rah. al. n: o 15 määrära-          Ylioikeudet:    -    Ks. Korkein      oikeus.   Postin-
55995:   han osoittamisesta eräiden virkojen perusta-            käyttö.
55996:   miseksi sisäasiainministeriön väestönsuojelu-
55997:    asiainosastoon. Liitteet IV,s7. s. 220. L.          Yliopisto: Ed. Salmela-Järvisen ym. toiv. al. n: o
55998:   Vv:aan 175.                                             81 virusopin professorinviran perustamisesta
55999:                                                           Helsingin yliopistoon. Liitteet VIII,7. s. 777.
56000: Vähävaraiset: -     Ks. Oikeudenkäynti.                   L. Siv:aan 162.
56001:                                             Asialuettelo 1951.                                         43
56002: -  Bd. Kilpeläisen ym. rah. al. n:o 22 määrä·          -Ed. Lappi-Seppälän ym. rah. al. n:o 289 maa-
56003:    rahan osoittamisesta Helsingin yliopiston kir·        rärahan osoittamisesta hygienisen laitoksen
56004:    jastolle sanomalehtihakemistotyön aloittamista        Meilahteen tulevaa uudisrakennusta varten.
56005:    varten. Liitteet IV,94. s. 229. L. Vv:aan 175.        Liitteet IV,361. s. 551. L. Vv: aan 194.
56006: - Ed. E. Kilven ym. rah. al. n:o 23 määrärahan
56007:    osoittamisesta Reisigin yliopiston laitoksissa      Ylioppilaskuntien Liitto: -    Ks. Ammatinvalinta.
56008:    opiskelevilta kannettavien laitosmaksujen pois·
56009:    tamiseksi. Liitteet IV,95. s. 230. L. Vv: aan       Ylityö: -   Ks. Virkamiehet.
56010:    175.
56011:    FJd. Kulovaaran ym. rah. al. n:o 44 määrä·
56012:    rahan osoittamisesta sisätautiopin toisen apu·                             A.
56013:    laisylilääkärin palkkaamiseksi Turun yliopis-       Abo hemslöjds- och handarbetslärarinneinstitut:
56014:    toon. Liitteet IV,11o. s. 257. L. Vv:aan 177.          - Ks. Käsityö.
56015:    Ed. Turkan ym. rah. al. n:o 54 määrärahan
56016:    osoittamisesta Oulun kesäyliopiston avustusta
56017:    varten. Liitteet IV,126. s. 269. L. Vv: aan         Abolands lantmannaskola: -      Ks. Maatalouskou-
56018:    178.                                                  lut.
56019:    Ed. Innalan ym. rah. al. n: o 232 määrärahan
56020:     osoittamisesta lainaksi Turun Yliopistolle
56021:     uuden kirjastotalon rakentamista varten. Liit-                             Ä.
56022:     teet IV,304. s. 478. L. Vv:aan 190.                Äidit: Ed. Salmela-Järvisen ym. rah. al. n:o 174
56023: - Ed. Karvikon ym. rah. al. n: o 233 määrärahan           määrärahan osoittamisesta vähävaraisten mo-
56024:     osoittamisesta rakennuslainaksi Turun yliopis-        nilapsisten äitien kesävirkistyksen järjestä-
56025:     ton ylioppilaskunnalle ylioppilasasuntolan ra-        mistä varten. Liitteet IV,246. s. 411. L.
56026:     kennus- ja sisustustyön loppuun saattamiseksi.        Vv:aan 186.
56027:     Liitteet IV,3o5. s. 479. L. Vv:aan 190.            - Ed. V. Simosen ym. rah. al. n:o 175 määrä-
56028:  - Ed. Öhmanin ym. rah. al. n: o 234 määrärahan           rahan osoittamisesta vapaiden lomaleirimatko-
56029:     osoittamisesta lainaksi Helsingin yliopiston          jen järjestämiseksi valtionrautateillä ja posti-
56030:     ylioppilaskunnalle Domus Academican toisen            autoissa suuriperheisille äideille.     Liitteet
56031:     rakennusvaiheen loppuun saattamiseksi. Liit-          IV,247. s. 412. L. Vv:aan 186.
56032:     teet IV,306. s. 480. L. Vv:aan 190.
56033:                                                        - Ed. Torven ym. rah. al. n: o 176 määrärahan
56034:  - Ed. Öhmanin ym. rah. al. n:o 235 määrärahan
56035:                                                           osoittamisesta maksuttomien matkojen järjes-
56036:     osoittamisesta lainaksi Åbo Akademin ylioppi-
56037:                                                           tämiseksi lomaansa viettäville vähävaraisilla
56038:     laskunnalle ylioppilasasuntolaa varten. Liit-
56039:                                                           äideille. Liitteet IV,248. s. 413. L. Vv: aan
56040:     teet IV,307. s. 481 ja 482. L. Vv:aan 190.
56041:                                                           186.
56042:  - Ed. Kulovaaran ym. rah. al. n:o 284 korote-
56043:     tun määrärahan osoittamisesta Turun yliopis-
56044:     ton lääketieteellisen tiedekunnan laboratorio-
56045:     rakennuksen rakennustöiden loppuunsaattami-                                ö.
56046:     sek.si. Liitteet IV,356. s. 545. L. Vv: aan 194.   överby: -   Ksr Maatalouskoulut.
56047:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025