<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
158 Käyttäjää paikalla!
0.00677490234375
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952 1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1952_III | ASK_1952_IV | ASK_1952_I_II | ASK_1952_V | HAK_1952 | Liite_1952_I_IIX_A | Liite_1952_I_IIX_B | PTK_1952_I | PTK_1952_II | PTK_1952_III |
1: •• ••
2: VALTIOPAIVAT
3: 1952
4:
5: LIITTEET
6: I-XII
7:
8: A.
9:
10:
11:
12:
13: HELSINKI 1952
14: VALTIONEUVOSTON KIR.JA.P AINO
15: j
16: j
17: j
18: j
19: j
20: j
21: j
22: j
23: j
24: j
25: j
26: j
27: j
28: j
29: j
30: j
31: j
32: j
33: j
34: j
35: j
36: j
37: j
38: j
39: j
40: j
41: j
42: j
43: A. Yleisenä aloiteaikana jätetyt laki-, raha-asia- ja
44: toivomusaloitteet.
45: SISÄLLYSLUETTELO.
46:
47:
48:
49: 1. Perustuslakivaliokunta.
50: Hallitusmuodon, valtiopäiväjärjestyksen Siv.
51: ja edustajanvaaleista annetun lain muut- edustajanvaaleista annetun lain muuttami-
52: tamisesta sekä vuokrasäännöstelyä koske- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
53: via laki- ja toivomusaloitteita. 5. RosenbeTg ym., lak. al. N:o 5: Ehdotus
54: Siv. laiksi huoneevuokrien säännöstelystä . . . . . 14
55: 1. Kujala ym., lak. al. N: o 1: Ehdotus laiksi 6. Myllymäki ym., toiv. al. N:o 1: Äänioikeus-
56: hallitusmuodon 6 §: n muuttamisesta . . . . 7 ikärajan alentamisesta valtiollisissa vaa-
57: 2. Stenberg ym., lak. al. N:o 2: Ehdotus leissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
58: laiksi valtiopäiväjärjestyksen 6 :n muut- 7. Torvi ym., toiv. al. N:o 2: Ulkomailla työ-
59: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 tai virkasuhteen nojalla olevien kansa-
60: 3. A. Wirtanen, lagmot. N:o 3: Förslag tili laisten äänioikeudesta valtiollisissa vaa-
61: lag om ändring av 16 § riksdagsordnin- leissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
62: gen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 8. Borg-Sundman ym., toiv. al. N:o 3: Vuok-
63: 3. A. Wirtanen, lak. al. N:o 3: Ehdotus laiksi ranautajan irtisanomisoikeutta koskevien
64: valtiopäiväjärjestyksen 16 § :n muuttami- huoneenvuokrasäännöstelymääräysten muut-
65: sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
66: 4. Pesonen ym., lak. al. N:o 4: Ehdotus laiksi
67:
68:
69:
70: II. Lakivaliokunta.
71: Rikoslain, avioliittolain ja kauppakaa- Siv.
72: ren muuttamista, velaksiantosopimuksia, 5. Myllymäki ym., lak. al. N:o 11: Ehdotus
73: eräiden rangaistukseen saatettujen henki- laiksi avioliittolain 84 a §:n muuttami-
74: löiden vapauttamista ym. koskevia laki- sesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
75: ja toivomusaloitteita.
76: 6. Vennamo ym., lak. al. N:o 12: Ehdotus
77: Siv.
78: laiksi eräiden velaksiautosopimuksiin liit-
79: ]. Hakala, lak. al. N:o 7: Ehdotus laiksi ri-
80: tyvien ehtojen kieltämisestä . . . . . . . . . . 32
81: koslain 2 luvun 14 §: n muuttamisesta . . 25
82: 2. Innala ym., lak. al. N:o 8: Ehdotus laiksi 7. Ryömii ym., lak. al. N:o 13: Ehdotus laiksi
83: rikoslain 20 luvun 7 §: n muuttamisesta 26 eräiden Oy Arabia Ab:n työlakon yhtey-
84: :l. Hakala ym., lak. al. N:o 9: Ehdotus laiksi dessä syytteeseen ja rangaistukseen saatet-
85: avioliittolain 4 §: n muuttamisesta . . . . . . . 28 tujen henkilöiden vapauttamisesta . . . . . . 34
86: 4. Hakala, lak. al. N:o 10: Ehdotus laiksi 8. Cistenson, hemst. mot. N: o 4: Angående
87: avioliittolain 84 a §: n muuttamisesta . . 30 utredning av bristfälligheterna i lagstift-
88: IV Sisällysluettelo 1952.
89:
90:
91: Siv. Siv.
92: ningen med avseende å barnens skyd· 11. Kyttä ym., toiv. al. N:o 7: Esityksen an-
93: dande vid skilsmässa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 tamisesta laiksi taloudellisista yhdistyk·
94: 8. östenson, toiv. al. N:o 4: Selvityksen sistä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
95: hankkimisesta lasten suojelemista avio- 12. Kyttä ym., toiv. al. N:o 8: Esityksen an·
96: eroissa koskevassa lainsäädännössä ole· tamisesta asianajajan ammatin harjoitta·
97: vista puutteellisuuksista . . . . . . . . . . . . . . . 36 misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
98: 9. Borg-Sundman ym., toiv. al. N:o 5: Vai· 13. Kyttä ym., toiv. al. N:o 9: Esityksen an·
99: mon ja lasten taloudellisen aseman tur· tamisesta kauppakaaaren 9 luvun 8 ja
100: vaamisesta avioeron yhteydessä . . . . . . . . 37 10 §:n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 45
101: 10. Virolainen, toiv. al. N:o 6: Palovahinko·
102: jen korvauskysymyksiä käsittelevän tuo·
103: mioistuimen perustamisesta . . . . . . . . . . . . 39
104:
105:
106: 111. Ulkoasiainvaliokunta.
107: Kansainvälistä valuuttarahastoa ja jäl- Siv.
108: leenrakennuspankkia koskeva lakialoite. sainvälistä jälleenrakennuspankkia kos-
109: kevien sopimusten eräiden määräysten
110: 1. Ryömä ym., lak. al. N: o 6: Ehdotus laiksi väksymisestä annetun lain kumoamisesta 49
111: Kansainvälistä valuuttarahastoa ja Kan·
112:
113:
114: IV. Valtiovarainvaliokunta.
115: A. Edustajanpalkkiota, verotusta, virka- Siv.
116: miesten palkkoja, perhe-eläkevakuutusta, 8. J ern ym., lak. al. N: o 21: Ehdotus laiksi
117: säästäjien inflatiotappioita, sähköistä- liikevaihtoverolain 4 §: 11 muuttamisesta 69
118: mistä ym. koskevia laki- ja toivomus- 9. Virkki ym., lak. al. N:o 22: Ehdotus laiksi
119: aloitteita. liikevaihtoverolain 4 §: 11 muuttamisesta 70
120: Siv.
121: 10. Nuorsaari ym., lak. al. N:o 23: Ehdotus
122: 1. Borg-Sundman ym., lak. al. N:o 14: Eh-
123: laiksi liikevaihtoverolain 4 §: n muutta-
124: dotus laiksi edustajanpalkkiosta annetun
125: misesta 72
126: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
127: 2. Kaitila ym., lak. al. N:o 15: Ehdotus 11. Saura ym.,. lak. al. N:o 24: Ehdotus laiksi
128: laiksi tulo- ja omaisuusverolain 15 §: n liikevaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta 73
129: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56 12. Pakkanen ym., lak. al. N:o 25: Ehdotus
130: 3. Honkala ym., lak. al. N:o 16: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 4 §: n muutta-
131: laiksi tulo- ja omaisuusverolain 29 § : n misesta 74
132: muuttamisesta 58 13. Jussila ym., lak. al. N:o 26: Ehdotus
133: 4. Kulovaam ym., lak. al. N:o 17: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 4 §: n muutta-
134: laiksi tulo- ja omaisuusverolain 50 §: n misesta .............................. . 76
135: muuttamisesta ....................... . 60
136: 5. Ahmavaara ym., lak. al. N:o 18: Ehdotus 14. Kähönen ym., lak. al. N:o 27: Ehdotus
137: laiksi tulo- ja omaisuusverolain väliai- laiksi liikevaihtoverolain 4 §: n muutta-
138: kaisesta muuttamisesta ............... . 62 misesta 77
139: 6. Pasanen ym., lak. al. N:o 19: Ehdotus 15. Kähönen, lak. al. N:o 28: Ehdotus laiksi
140: laiksi tulo- ja omaisuusverolain 48 §: n liikevaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta 79
141: väliaikaisesta muuttamisesta ......... . 64
142: 16. Österholm m. fl., lagmot. N:o 29: Förslag
143: 7. Kannisto ym., lak. al. N:o 20: Ehdotus
144: tili lag om ändring av 4 § lagen angående
145: laiksi liikevaihtoveron perinnän lakkaut-
146: omsättni11gsskatt ..................... . 81
147: tamisesta ............................ . 66
148: 8. Jern m. fl., lagmot. N:o 21: Förslag till 16. öste1·holm ym., lak. al. N:o 29: Ehdotus
149: lag om ändring av 4 § lagen angående laiksi liikevaihtoverolain 4 §: n muutta-
150: omsättni11gsskatt ..................... . 68 misesta .................... ·. ·. · · · · · · · 83
151: Sisällysluettelo 1952. V
152:
153: Siv. Siv.
154: 17. Vennamo ym., lak. al. N:o 30: Ehdotus 30. Karvikko ym., toiv. al. N:o 10: Ensim-
155: laiksi liikevaihtoverolain 4 §: n muutta- mäisen veroluokan poistamisesta tulo- ja
156: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 85 omaisuusverolaista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109
157: 18. l>hman ym., lak. al. N:o 31: Ehdotus laiksi 31. Ikonen ym., toiv. al. N: o 11: Isännän ja
158: liikevaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta 87 perheenjäsenten työn verotusperusteiden
159: 18. l>hman m. fl., lagmot. N:o 31: Förslag tili muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 110
160: lag om ändring av 4 § lagen angående 32. Vennamo ym., toiv. al. N:o 12: Isännän-
161: omsättningsskatt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 87 palkan suuruuden määräämisoikeuden siir-
162: 19. Lappi-Seppälä ym., lak. al. N: o 32: Ehdo- tämisestä valtiovarainministeriöltä valtio-
163: tus laiksi asuinrakennusten tuotantoon neuvostolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 111
164: käytetyistä rakennustarvikkeista sekä säh- 33. Ikonen ynt., toiv. al. N:o 13: Metsätyön-
165: könjakeluverkoston muuttamisesta 380/220 tekijäin ansiotulojen verovapaudesta . . . 112
166: voltin kolmivaihtovirralle käytetyistä säh- 34. Heikkilä ym., toiv. al. N:o 14: Tontinar-
167: kötarvikkeista maksetun liikevaihtoveron von mä.äräämisestä maatalouskiinteistöjen
168: palauttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89 omaisuusverotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 113
169: 20. Kannisto ym., lak. al. N:o 33: Ehdotus 35. Koivisto ym., toiv. al. N:o 15: Satunnai-
170: laiksi leimaverolain 13 § :n kumoamisesta 91 sen myyntivoiton verotusta koskevien
171: 21. Wiherheimo ym., lak. al. N:o 34: Ehdo· säännösten muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . 114
172: tus laiksi leimaverolain 33 §:n väliaikai- 36. Borg-Stmdman ym., toiv. al. N:o 16: Oi-
173: sesta muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92 keudesta vähentää sairauden aiheuttamat
174: 22. Hetemäki ym., lak. al. N:o 35: Ehdotus todelliset menot verotettavasta tulosta . . . . 115
175: laiksi väliaikaisista toimenpiteistä sääs- 37. Hilttunen ym., toiv. al. N:o 17: Kasvatti-
176: tövarojen osakeyhtiöihin sijoittamisen lapsen elättämisen rinnastamisesta vero-
177: edistämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94 lainsäädännössä oman tai ottolapsen elät-
178: 23. l>hman, lak. al. N:o 36: Ehdotus laiksi tämiseen .............................. 116
179: eräiden asuntokiinteistöjen ja asunto-osak· 38. Jämefelt ym., toiv. al. N:o 18: Perheen-
180: keiden verotusarvon määräämisestä vuo- elättäjille myönnettävän veronhelpotuk-
181: delta 1951 toimitettavassa tulo- ja omai- sen antamisesta eräille muille elatusvel-
182: suusverotuksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96 vollisille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 117
183: 24. Lappi-Seppälä ym., lak. al. N: o 37: Ehdo- 39. Latnpinen ym., toiv. al. N:o 19: Sokerin
184: tus laiksi eräiden asuntokiinteistöjen ja liikevaihtoveron poistamisesta . . . . . . . . . 118
185: kiinteistöosakkeiden verotusarvon mää- 40. He·itto ym., toiv. al. N:o 20: Makaronin,
186: räämisestä vuodelta 1951 toimitettavassa konditoriatuotteiden ja keksien vapaut-
187: tulo- ja omaisuusverotuksessa . . . . . . . . . . 98 tamisesta liikevaihtoverosta . . . . . . . . . . . 119
188: 25. Järnefelt ym., lak. al. N:o 38: Ehdotus 41. Saalasti ym., toiv. al. N:o 21: Kotiteolli-
189: laiksi eräiden talletusten, obligatioiden suustekstiilejä valmistavien yritysten va-
190: ja osuustodistusten omistajille sekä eräi- pauttamisesta liikevaihtoverosta . . . . . . . 120
191: den velkasitoumusten saajille myönnettä- 42. Heikura ym., toiv. al. N:o 22: Kotitarve-
192: västä veronhuojennuksesta annetun lain puun vapauttamisesta metsäntuottovero-
193: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 tuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 121
194: 26. Lahtela ym., lak. al. N:o 39: Ehdotus 43. Koivisto ym., toiv. al. N:o 23: Verohelpo-
195: laiksi eräiden puutavaroiden vientimak- tuksen myöntämisestä uusille teollisuus-
196: suista annetun lain muuttamisesta . . . . . . 102 yrityksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 123
197: 27. Haapanen ym., lak. al. N:o 40: Ehdotus 44. Honkala ym., toiv. al. N:o 24: Eläkesää-
198: laiksi kunnille suhdannepidätyksistä tu- tiöitten verotuksen lieventämisestä . . . . 124
199: levan veron ennakkomaksuista (Laus. 45. Lappi-Seppälä ym., toiv. al. N:o 25: Maan-
200: Ltv: lta) .............................. 104 tie- ja katurakennustöiden rahoittamisesta
201: 28. Hietanen ym., lak. al. N:o 41: Ehdotus moottoriajoneuvoliikenteen tuottamilla tul-
202: laiksi eräiden metsänmyyntitulojen vero- leilla, liikevaihtoverona ja moottoriaJOneu-
203: tukseen saattamisesta (Laus. Ltv:lta) .. 105 voverona . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126
204: 29. Vennamo ym., lak. al. N:o 42: Ehdotus 46. l>hma.n, hemst. mot. N:o 26: Angående åt-
205: laiksi kotitarvepuun arvon vähentämi- gärder för beaktande av riksdagens rät-
206: sestä metsäntuoton verottamisessa (Laus. tigheter vidkommande investeringen av
207: Ltv:lta) .............................. 107 de statsstyrda aktiebolagens medel . . . . 129
208: VI Sisällysluettelo 1952.
209:
210:
211: Siv. Siv.
212: 46. Öhman, toiv. al. N:o 26: Toimenpiteistä 61. Korsbäck m. fl., hemst. mot. N: o 41: An-
213: eduskunnan oikeuksien varteenottami· gående utredandet av småindustriföreta-
214: seksi valtiojohtoisten osakeyhtiöiden va- garnas kreditbehov .................... 149
215: rojen sijoituksessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 130 61. Korsbäck ym., toiv. al. N:o 41: Pienteol-
216: 47. Kullberg m. fl., hemst. mot. N:o 27: An- lisuuden harjoittajain luotontarpeen sel-
217: gående åtgärder för en större offentlig- vittämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150
218: het åt de utanför statsförslaget stående 62. Rytinki ym., toiv. al. N:o 42: Toimenpi-
219: fondernas förvaltning . . . . . . . . . . . . . . . . . 131 teista Koillis-Pohjanmaan puunjalostus-
220: 47. KullbeTg ym., toiv. al. N:o 27: Toimen· tehtaan rakentamiseksi Taivalkoskelie . . 151
221: piteistä tulo- ja menoarvion ulkopuolella 63. Leikola ym., toiv. al. N:o 43: Lisäyksestti
222: olevien rahastojen hallinnon saattami- vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon Suo·
223: seksi entistä julkisemmaksi . . . . . . . . . . . . 132 men Standardisoimisliiton töiden edistä·
224: 48. Borg-Sundman ym., toiv. al. N:o 28: Vir· miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 152
225: karuiespalkkojen korottamisesta A-sopi- 64. Le·ikola ym., toiv. al. N:o 44: Määrära-
226: muksen aiheuttaman ansiotason nousua hasta Suomen Standardisoimisliiton töi-
227: vastaavasti .......................... . 133 den edistämiseksi . . .................. . 154
228: 49. Koivisto ym., toiv. al. N:o 29: Syrjäseu- 65. Ryhtä ym., toiv. al. N:o 45: Lisäyksestä
229: tujen palkannauttijain palkkauksen jär- vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon Poh-
230: jestämisestä ......................... . 134 jois-Suomen vähävaraisten jälleenraken-
231: 50. Jämefelt ym., toiv. al. N:o 30: Tilapäi- tajien indeksikorotuksen järjestelyä var-
232: sinä toimihenkilöinä toimivien virkamies- ten ................................. . 155
233: ten ikälisäsäännösten tarkistamisesta .... 136 66. Prunnila ym., toiv. al. N:o 46: Lisäyk-
234: 51. Honkala ym., toiv. al. N:o 31: Asevelvol- sestä vuoden 1952 tulo· ja menoarvioon
235: lisuusajan laskemisesta valtion, kunnan korvauksiksi Porin kaupungin alueella
236: ja seurakunnan viran- ja toimenhaltijain keväällä 1951 sattuneesta tulvasta kär·
237: hyväksi ............................. . 137 simään joutuneille ................... . 157
238: 52. Järnefelt ym., toiv. al. N:o 32: Perhe- 67. N. NuTminen ym., toiv. al. N:o 47: Li-
239: eläkevakuutuksesta annetun asetuksen säyksestä vuoden 1952 tulo- ja menoar-
240: 18 §: n 1 momentin muuttamisesta ..... . 138 vioon Hanhikosken ja Kirsiiänkosken vä·
241: 53. Karvikko ym., toiv. al. N:o 33: Naisten lisen jakialueen syventämiseksi ....... . 158
242: osapäivätyön järjestämisestä kokeilutar- 68. Heikura ym., toiv. al. N:o 48: Maalais-
243: koituksessa valtion virastoihin ja laitok- kuntien vapauttamisesta työttömyystöit-
244: siin 139 ten järjestämisestä johtuvista kustannuk-
245: 54. Leikola ym., toiv. al. N:o 34: Säästäjien sista (Laus. Ltv: lta) ................ . 159
246: inflatiotappioiden selvittämisestä ja kor-
247: vaamisesta ............................ 141
248: 55. Rytinki ym., toiv. al. N: o 35: Avustus-
249: ten ja lainojen myöntämisestä sähköyhty-
250: B. Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat
251: mille harvaan asuttujen seutujen sähköis-
252: määrärahojen osoittamista sairaalain,
253: tämi.seksi ............................. 142
254: koulujen ja maanteiden rakentamiseen
255: 56. Yriman ym., toiv. al. N:o 36: Lisäyksestä
256: sekä kuivatustöihin ym.
257: vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon maaseu-
258: dun sähköistämisen tukemiseen .......... 144
259: 57. Ryhtä ym., toiv. al. N:o 37: Ulkomailta 69. T. Kinnunen ym., rah. al. N:o 1: Määrä-
260: tuodun ja kotimaasta saadun kuparin hin- rahan osoittamisesta korottomaksi kuole-
261: nan eron suorittamisesta valtion varoista 145 tuslainaksi Suomen Kirkon Sisälehtysseu-
262: 58. H eljas ym., toiv. al. N: o 38: Maaseudun ralle (Laus. Tv: lta) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 163
263: sähl<öistämistä varten tarvittavan kuparin 70. Kauppi ym., rah. al. N:o 2: Määrärahan
264: saannin turvaamisesta .................. 146 osoittamisesta Oulun piirimielisairaalan
265: 59. H a!<tala ym., toiv. al. N: o 39: Ulkomailta laajentamista varten (Laus. Tv:lta) .... 165
266: tuotavan kuparin hinnan alentamisesta .. 147 71. Kähönen ym., rah. al. N: o 3: Määrärahan
267: 60. Leikola ym., toiv. al. N:o 40: Määrära- osoittamisesta Karjaan suomalaisen yh-
268: hasta keskisuuren ja pienteollisuuden ra- teiskoulun rakentamista varten (Laus.
269: tinali.sointi- ja neuvontatyön tukemiseksi 148 Siv:lta) .............................. 167
270: Sisällysluettelo 1952. VII
271:
272: Siv. Siv.
273: 72. Kuittinen ym., rah. al. N:o 4: :Määrära- 79. Rantamaa ym., rah. al. N:o 11: Määrära-
274: hän osoittamisesta Imatran keskusammatti- han osoittamisesta tilan ostamiseksi Mik-
275: koulun perustamista varten (Laus. Siv:lta) 169 kelin läänin maanviljelyssenraita Mikkelin
276: 73. Rantamaa ym., rah. al. N:o 5: Määrä- tietopuolisen karjanhoitokoulun sijoitta-
277: rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai- mista varten (Laus. Mtv:lta) .......... 180
278: noiksi kiviperäisten peltojen raivaamista 80. Antila ym., rah. al. N:o 12: Määrärahan
279: varten (Laus. :Mtv:lta) ............... 170 osoittamisesta Jurvanjärven kuivatustöi-
280: 74. Ryhtä ym., rah. al. N:o 6: Määrärahan den aloittamista varten (Laus Mtv:lta) .. 182
281: osoittamisesta Koillis-Suomen metsänhoi- 81. Palclcanen ym., rah. al. N: o 13: Määrä-
282: tolautakunnan perustamista varten (Laus. rahan osoittamisesta maantien rakentami-
283: Mtv:lta) .............................. 173 seksi Tampereelta Aitolahden ja Teiskon
284: 75. Kannisto ym., rah. al. N:o 7: Määrära- kautta Jäminkipohjaan (Laus. Kulkv:lta) 183
285: han osoittamisesta metsätyöväen ammat- 82. Vennamo ym., rah. al. N:o 14: Määrära-
286: tikoulun perustamista varten (Laus. han osoittamisesta Martikkalan-Nerkoon
287: Mtv:lta) ............................. 175 välisen maantien rakentamista varten
288: 76. Kauppi ym., rah. al. N:o 8: Määrärahan (Laus. Kulkv:lta) ..................... 184
289: osoittamisesta pienvilj elij äneuvoj aopiston 83. Nislcala ym., rah. al. N:o 15: Määrärahan
290: perustamiseksi Koivikon koulutilalle (Laus. osoittamisesta Oravavuoman-Taapajärven
291: Mtv:lta) .............................. 177 maantien rakentamista varten (Laus.
292: 77. Häppölä ym., rah. al. N:o 9: Määrära- Kulkv:lta) ............................ 185
293: han osoittamisesta Etelä-Hämeen emäntä- 84. Palclcanen ym., rah. al. N:o 16: Määrära-
294: koulun perustamista varten (Laus. Mtv:lta) 178 han osoittamisesta Kärkisten salmen !ossi-
295: 78. Tiitu ym., rah. al. N:o 10: Määrärahan väylän uudelleen rakentamista varten
296: osoittamisesta karja- ja talousrakennuk- (Laus. Kulkv:lta) ..................... 186
297: sen rakentamiseksi Ruuskalan koulutilalle
298: (Laus. Mtv:lta) ....................... 179
299:
300:
301:
302:
303: VI. Talousvaliokunta.
304: Kodinhoitajia, väkijuomia, terveyden- ja Siv.
305: sairaanhoitoa ym. koskevia laki- ja toivo- 6. Nederström-Lunden ym., toiv. al. N:o 53:
306: musaloitteita. Vajaamielisten lasten hoitomahdollisuuk-
307: Siv. sien parantamisesta .............. _ . . . . . 19!)
308: 1. Luostarinen ym., lak. al. N:o 43: Ehdotus 7. Erlclcilä ym., toiv. al. N:o 54: Valtion osal-
309: laiksi kunnallisista kodinhoitajista anne-
310: listumisesta eläinlääkärien matkoista syr-
311: tun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . 193
312: jäseutujen väestölle aiheutuviin kustannuk-
313: 2. Tenhiälä ym., toiv. al. N:o 49: Kunnille
314: siin 200
315: jaettavien väkijuomayhtiön voittovarojen
316: käyttöä koskevien selontekojen tarkastuk- 8. Brander-Wallin ym., toiv. al. N:o 55:
317: sen jouduttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195 Kroonisten sairaiden hoidon järjestämi-
318: 3 . .Antila ym., toiv. al. N:o 50: Toimenpi- sestä ................................. 201
319: teistä alkoholipitoisten denaturoitujen ai- 9. Vi1·lclci ym., toiv. al. N:o 56: Määrära-
320: neiden ja lääkkeiden väärinkäytön ehkäi- hasta valtion seerumlaitoksen rakentamista
321: semiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196 varten ................................ 202
322: 4. Borg-Sundman ym., toiv. al. N:o 51: Toi-
323: 10. Borg-Sundman ym., toiv. al. N:o 57: Toi-
324: menpiteistä lapsiin kohdistuvien sukupuoli-
325: menpiteistä Helsingin yliopiston sairaa-
326: rikosten estämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 197
327: loissa toimivien lääkärien palkkauksen pa-
328: ,5, Järvinen ym., toiv. al. N: o 52: Käsityö-
329: rantamiseksi 204
330: liikkeiden kuulumista tehdas- ja käsityö-
331: yhdistyksiin ja kauppaliikkeiden kuulu- 11. J. Wirtanen ym., toiv. al. N: o 58: Toi-
332: mista kauppakamareihin koskevien mää- menpiteistä naistenklinikan henkilökunnan
333: räysten kumoamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 198 asunto-olojen järjestämiseksi . . . . . . . . . . . . 205
334: VIII Sisällysluettelo 1952.
335:
336:
337: Siv. Siv.
338: 12. Pohjala ym., toiv. al. N:o 59: Määrära· 13. Ahmavaara, toiv. al. N:o 60: Toimenpi-
339: hasta korottomaksi lainaksi Porin diako· teistä asuntojen järjestämiseksi Oulun lää-
340: nissalaitokselle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 207 ninsairaalan henkilökunnalle . . . . . . . . . . . . 208
341:
342:
343:
344:
345: VII. Laki- ja talousvaliokunta.
346: Kunnallislakien, köyhäinhoitolain, asema- Siv.
347: kaavalain, vesioikeuslain ja kalastuslain 10. Nikkola ym., toiv.al. N:o 61: Toimenpi-
348: muuttamista ym. tarkoittavia laki- ja teistä ns. vaivaisprosenttia koskevien sään-
349: toivomusaloitteita. nösten kumoamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 227
350: Siv. 11. Myllymäki ym., toiv. al. N:o 62: Siviili-
351: 1. Stenberg ym., lak. al. N:o 44: Ehdotus rekisterin pidon uudelleen järjestelystä . . 228
352: laiksi kunnallislain muuttamisesta . . . . . . 213 12. Myllymäki ym., toiv. al. N:o 63: Äänioi-
353: 2. Tuurna ym., lak. al. N: o 45: Ehdotus keusikärajan alentamisesta kunnallisvaa-
354: laiksi kunnallislain 57 §: n muuttamisesta 214 leissa ................................. 229
355: 3. Pesonen ym., lak. al. N:o 46: Ehdotus 13. Rosenberg ym., toiv. al. N:o 64: Esityksen
356: laiksi kunnallisen vaalilain muuttamisesta 216 antamisesta kalastuslainsäädännön uudis-
357: 4. Mustonen ym., lak. al. N:o 47: Ehdotus tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230
358: laiksi köyhäinhoitolain 5 § :n muuttami- 14. Friman ym., toiv. al. N:o 65: Toimenpi-
359: sesta ................................. 217 teistä Tornionjoen kalastuskunnilta perit-
360: 5. Lappi-Seppälä, lak. al. N:o 48: Ehdotus tävien lohikymmenysten perinnän lakkaut-
361: laiksi asemakaavalain 5 ja 12 §:n muutta- tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 232
362: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 219 15. Nordström ym., toiv. al. N:o 66: Vaasan
363: 6. Lappi-Seppälä, lak. al. N:o 49: Ehdotus kaupungin henkikirjoitustoimen siirtämi-
364: laiksi asemakaavalain 25 § :n muuttami- sestä sanotun kaupungin poliisilaitokseen
365: sesta ................................. 220 perustettavaan henkikirjoitustoimistoon .. 233
366: 7. Kullberg m. fl., lagmot. N:o 50: Förslag 16. Myllymäki ym., toiv. al. N:o 67: Teolli-
367: tili lag angående ändring av lagen om suuslaitosten jätevesien puhdistuslaitteiden
368: vattenrätten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 221 rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 234
369: 7. Kullberg ym., lak. al. N:o 50: Ehdotus 17. Friman ym., toiv. al. N:o 68: Karjan lai-
370: laiksi vesioikeuslain muuttamisesta . . . . . . 222 duntamisen tekemisestä maan omistussuh-
371: 8. Haapasalo ym., lak. al. N:o 51: Ehdotus teista riippumattomaksi harvaan asuttujen
372: laiksi kalastuslain 4 §: n muuttamisesta . . 223 seutujen metsä- ja joutomailla . . . . . . . . . . 235
373: 9. (jsterholm m. fl., lagmot. N:o 52: Förslag 18. Pasanen ym., toiv. al. N:o 69: Asemakaa-
374: tili lag angående ändring av 4 § lagen om voitetuna alueella kaupungeissa ja kauppa-
375: fiske ................................. 225 loisaa olevia yhteisiä teitä koskevista lain-
376: 9. (Jsterholm ym., lak. al. N:o 52: Ehdotus säädäntötoimenpiteistä . . . . . . . . . . . . . . . . . 237
377: laiksi kalastuslain 4 § : n muuttamisesta . . 226
378:
379:
380:
381:
382: VIII. Sivistysvaliokunta.
383: Koululaitosta, taidetta, nuorisoseuratyötä Siv.
384: ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita. 3. V. Kaasalainen ym., lak. al. N:o 55: Eh-
385: Siv. dotus laiksi kansanopistojen valtionavusta
386: 1. S.-K. Kilpi, lak. al. N:o 53: Ehdotus annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 245
387: laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista 4. V. Kaasalainen ym., lak. al. N:o 56: Eh-
388: annetun lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . 243 dotus laiksi ammattioppilaitoksista . . . . . . 246
389: 2. Antila ym., lak. al. N:o 54: Ehdotus laiksi 5. Nordfors m. fl., lagmot. N:o 57: Förslag
390: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun tili lag angående ändring av 1 § lagen om
391: lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 244 handelsläroanstalter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249
392: Sisällysluettelo 1952. IX
393:
394: Siv. Siv.
395: 5. Nordfors ym., lak. al. N:o 57: Ehdotus kasarmin julkisivun entistämistä ja raken-
396: laiksi kauppaoppilaitoksia koskevan lain nuksen jälleenrakentamista varten ...... 266
397: 1 §: n muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 250 20. Öhman m. fl., hemst. mot. N:o 82: An-
398: 6. Juntunen ym., lak. al. N:o 58: Ehdotus gående tillägg tili statsförslaget för år
399: laiksi oppikoulun oppilaiden koulunkäyn- 1952 för restaurering av Gardeskasernens
400: nin avustamisesta annetun lain muuttami- fasad och för byggnadens återuppbyggande 266
401: sesta ................................. 251 21. T,iekso-Isaksson ym., toiv. al. N:o 83: Toi-
402: 7. Seppälä ym., lak. al. N:o 59: Ehdotus menpiteistä ammattioppilaitosten perusta-
403: laiksi oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin miseksi maaseudulle teollisuuden, käsityön,
404: avustamisesta annetun lain muuttamisesta 252 kaupan ja liikenteen palvelukseen valmen-
405: 8. Järnefelt ym., toiv.al. N:o 70: Toimen- nettavia varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27(}
406: piteistä valtion oppikoulujen rehtorien 22. östenson m. fl., hemst. mot. N: o 84: An-
407: palkkauksen parantamiseksi . . . . . . . . . . . . 254 gående upprättande av ett forsknings-
408: 9. Järnefelt ym., toiv. al. N: o 71: Tuntiopet- institut för hemhushållningen . . . . . . . . . . 271
409: tajain aseman järjestämisestä .......... 255 22. östenson ym., toiv. al. N:o 84: Kotitalou-
410: 10. Tenhiälä ym., toiv. al. N:o 72: Yksityis- den tutkimuslaitoksen perustamisesta . . . . 272'
411: oppikoulujen palveluskunnan rinnastami- 23. Luostarinen ym., toiv. al. N:o 85: Puutar-
412: sesta palkkaukseen ja eläkkeeseen nähden tatieteen professorin viran perustamisesta
413: valtion oppilaitosten vastaaviin työnteki- Helsingin yliopiston maatalous-metsätie·
414: jöihin ................................ 256 teelliseen tiedekuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . 273
415: 11. Jiirnefelt ym., toiv. al. N:o 73: Toimen- 24. Rosenberg m. fl., hemst. mot. N:o 86: An-
416: piteistä maksuttoman aterian järjestämi- gående tillägg tili statsförslaget för år
417: sestä valtion oppikoulujen ja valtionapua 1952 för upprättandet av en ordinarie
418: nauttivien yksityisten oppilaitosten oppi- svenskpråkig professur i jordbrukslära vid
419: laille ................................. 257 Helsingfors universitet ................ 274
420: 12. Juntunen yrn., toiv. al. N:o 74: Lisäyk- 24. Rosenberg ym., toiv. al. N:o 86: Lisäyk-
421: sestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon sestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon
422: oppikoulujen kaluston, opetusvälineiden ja maatalousopin vakinaisen ruotsinkielisen
423: kirjaston täydentämistä varten . . . . . . . . . 258 professorinviran perustamiseksi Helsingin
424: 13. Nuorsaari ym., toiv. al. N:o 75: Oppivel- yliopistoon ............................ 275
425: vollisuuden suorittamisen toteamisesta 25. Leikola ym., toiv. al. N:o 87: Teollisuus-
426: oppi- ja ammattikouluissa .............. 259 politiikan professorin viran perustamisesta
427: 14. Rytinki ym., toiv. al. N:o 76: Ilmaisen Teknilliseen korkeakouluun . . . . . . . . . . . . 276
428: täysihoidon antamisesta kansakoulun lähei- 26. Turkka ym., toiv. al. N: o 88: Toimenpi-
429: syydessä oleviin taloihin sijoitetuille oppi- teistä väliaikaisen opettajakorkeakoulun
430: laille harvaan asutuissa kunnissa . . . . . . 260 perustamiseksi Ouluun . . . . . . . . . . . . . . . . . 277
431: 15. Nuo;·saari ym., toiv. al. N:o 77: Kansa· 27. Seppälä ym., toiv. al. N:o 89: Lisäyksestä
432: koulunopettajain palkkausjärjestelmän vuoden 1952 tulo· ja menoarvioon avus-
433: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261 tuksiksi ja !ainoiksi yksityisten oppikou-
434: 16. Järnefelt ym., toiv. al. N:o 78: Maalais- lujen uudisrakennuksia varten . . . . . . . . . . 278
435: ja kauppalakuntien kansakoulunopettajain 28. Lampinen ym., toiv. al. N: o 90: Toimen-
436: palkan määräämisestä yksinomaan raha- piteistä Loviisan suomenkielisen yhteis-
437: palkkana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 262 koulun ottamiseksi valtion haltuun . . . . . . 279
438: 17. Virolainen ym., toiv. al. N:o 79: Valtion 29. H eikura ym., toiv. al. N: o 91: Määrära-
439: ylläpitämän kiertueteatterin perustamisesta 263 hasta Parkanon yhteiskoulun koulutalon
440: 18. Ryömii ym., toiv. al. N:o 80: Toimenpi- laajentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 281
441: teistä taiteellisesti arvokkaan kotimaisen 30. Kaarna ym., toiv. al. N:o 92: Parikkalan
442: elokuvatuotannon tukemiseksi . . . . . . . . . . 264 yhteiskoulun ottamisesta valtioa haltuun 283
443: 19. S.-K. Kilpi ym., toiv. al. N:o 81: Toimen- 31. Ahmavaara ym., toiv. al. N:o 93: Oulun
444: piteistä valtion kustannuksella rakennetta- keskikoulun laajentamisesta yliopistoon
445: vien julkisten rakennusten taiteelliseksi johtavaksi linjajakoiseksi lyseoksi . . . . . . 284
446: kaunistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 265 32. Koivisto ym., toiv. al. N: o 94: Määrära-
447: 20. Öhman ym., toiv. al. N:o 82: Lisäyksestä hasta Oulun yhteislyseon laajennustöitä
448: vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon Kaartin varten ............................... 286
449: X Sisällysluettelo 1952.
450:
451:
452: Siv. Siv.
453: :33. Heitto ym., toiv. al. N:o 95: Keskusam· 37. Hallbe1·g ym., toiv. al. N:o 99: Toimenpi·
454: mattikoulun perustamisesta Kymenlaaksoon 288 teistä teknillisen koulun perustamiseksi
455: 34. Pwumalainen ym., toiv. al. N:o 96: Esi· Pohjois-Karjalaan .................... 296
456: tyksen antamisesta lisäyksestä vuoden 1952 38. Koivisto ym., toiv. al. N:o 100: Oppilas·
457: tulo· ja menoarvioon .Jyväskylän keskus· asuntolan rakentamisesta Tornion seminaa·
458: ammattikoulun uudisrakennustyötä varten 289 rin yhteyteen ......................... 297
459: 35. Järvinen ym., toiv. al. N:o 97: Määrära· 39. Heikura ym., toiv. al. N:o 101: Määrära·
460: hasta Etelä-Pohjanmaan keskusammatti· hasta Porin talouskoulun tukemiseksi . . . . 298
461: koulun rakentamissuunnitelman laatimista 40. Hiilelä ym., toiv. al. N:o 102: Määrära·
462: varten .............................. . 290 hasta lastentarhanopettajaseminaarin pe·
463: 36. Nordström m. fl. hemst. mot. N:o 98: an· rustamiseksi Tampereelle . . . . . . . . . . . . . . 299
464: gående åtgärder för påbörjande av bygg· 41. Lahtela ym., toiv. al. N:o 103: Määrära·
465: nadsarbetena för svenska yrkesskolan i hasta nuorisoseuratyön tehostamiseksi Poh·
466: Vasa ................................ . 292 jois-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 300
467: 36. Nordström ym., toiv. al. N:o 98: Vaasan
468: ruotsalaisen ammattikoulun rakennustöi·
469: den aloittamisesta ................... . 294
470:
471:
472:
473:
474: IX. Maatalousvaliokunta.
475: Asutustoimintaa, maa- ja metsätalouden Siv.
476: edistämistä, kalastuselinkeinon, kotitalou- 9. Myllymäki ym., lak. al. N:o 68: Ehdotus
477: den ja käsiteollisuuden tukemista ym. laiksi laidunalueista annetun lain muutta·
478: koskevia laki- ja toivomusaloitteita. misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 320
479: Siv. 10. Nykänen ym., lak. al. N:o 69: Ehdotus
480: 1. Lahtela ym., lak. al. N:o 60: Ehdotus laiksi kiviperäisten peltojen raivauksen
481: laiksi asutuslain muuttamisesta 307 edistämisestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 322
482: 2. Hautala ym., lak. al. N:o 61: Ehdotus 11. Haapanen ym., lak. al. N:o 70: Ehdotus
483: laiksi maanhankintalain 15 §: n muuttami· laiksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun
484: sesta ................................. 308 lain muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 324
485: 3. V. Eskola ym., lak. al. N:o 62: Ehdotus 12. Hautala ym., toiv. al. N:o 104: Toimen·
486: laiksi maanhankintalain 96 a § :n muutta· piteistä maataloushallituksen insinööriosas·
487: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 309 ton ja sen alaisten piirien uudelleen jär·
488: 4. Kähönen ym., lak. al. N:o 63: Ehdotus jestämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 325
489: laiksi maanhankintalain 116 §: n muutta· 13. T. Kinnunen ym., toiv. al. N:o 105: Maa·
490: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 310 taloudellisen neuvontatyön keskittämisestä 326
491: .5. N. Kaasalainen ym., lak. al. N:o 64: Eh· 14. K1tllbe1·g m. fl., hemst. mot. N:o 106: An·
492: dotus laiksi maanhankintalain 156 § :n gående tillsättande av ett rådgivande or·
493: muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 312 gan vid statens licensnämnd för beva·
494: cS. A. Kinnunen ym., lak. al. N:o 65: Ehdo· kande av jordbruksnäringsintressen ...... 328
495: tus laiksi Kuusamon ja Sallan kuntien
496: 14. Kullberg ym., toiv. al. N:o 106: Neuvoa·
497: maanhankintalain muuttamisesta ........ 314
498: antavan elimen perustamisesta valtion Ii·
499: 7. Lahtela ym., lak. al. N:o 66: Ehdotus
500: senssitoimikunnan rinnalle valvomaan maa·
501: laiksi lisämaan antamisesta Kemijärven
502: talouden etuja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 329
503: ja Sallan kunnissa sekä Kuusamon kun·
504: nan Liikasen kylässä oleville liian pienille 15. Lampinen ym., toiv. al. N:o 107: Määrä·
505: tiloille annetun lain muuttamisesta . . . . . . 316 rahasta maatalouskoneiden tutkimuslaitok·
506: ~. Friman ym., lak. al. N:o 67: Ehdotus sen toiminnan tehostamiseksi . . . . . . . . . . 330
507: laiksi eräiden entisen Petsamon kunnan 16. Kosola ym., toiv. al. N:o 108: Maatalous·
508: siirtoväkeen kuuluvien henkilöiden asutta· tuotteiden vientiä ja tuontia suunnittele·
509: misesta annetun lain muuttamisesta . . . . . . 318 van asiantuntijaelimen asettamisesta . . . . 332
510: Sisällysluettelo 1952. XI
511:
512: Siv. Siv.
513: 17. Tainio ym., toiv. al. N:o 109: Pienvilje- sesti pientiloilla suoritettaviiu metsänpa-
514: lijäväestölle maatalouskoneiden hankkimi- rannustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 351
515: seksi myönnettävien avustusten vähimmäis- 31. Rytinki ym., toiv. al. N:o 123: Avustuk-
516: määrän korottamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . 333 sien ja lainojen myöntämisestä pienvilje-
517: 18. Saura ym., toiv. al. N:o 110: Määrära- lijäväestölle vesiperäisten metsämaiden kui-
518: hasta }ainoiksi konevoimaisten viljankui- vattamiseksi ja huonotuottoisten metsä-
519: vauslaitosten rakentamista varten ...... 334 maiden metsänkasvuun saattamiseksi . . . . 353
520: 19. Väänänen ym., toiv. al. N:o 111: Määrä- 32. Rytinki ym., toiv. al. N:o 124: Esityksen
521: rahasta vesi- ja viemärijohtolaitteiden ra- antamisesta uudesta asutuslaista ........ 354
522: kentamiseksi maaseudulle . . . . . . . . . . . . . . 335 33. N. Kaasalainen ym., toiv. al. N:o 125:
523: 20. Jussila ym., toiv. al. N:o 112: Määrära- Määrärahasta maanparannusavustuksiin
524: hasta tutkimuksen toimittamiseksi tarkoi- eräille maanhankintalain mukaan maata
525: tuksenmukaisimmasta ojitustavasta 336 saaneille pienviljelijöille ja maanomistajille 356
526: 21. Saari ym., toiv. al. N:o 113: Määrärahasta 34. Rytinki ym., toiv. al. N:o 126: Nykyistä
527: osuusmeijerien uudistuksista ja rakenta- suurempien määrärahojen varaamisesta
528: miskustannuksista johtuvien korkomenojen asutustoiminnan yhteydessä suoritettavia
529: alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 337 maantie- ja kuivatustöitä varten ........ 357
530: 22. Kaarna ym., toiv. al. N:o 114: Eräiden 35. Aitio ym., toiv. al. N:o 127: Lisäyksestä
531: Kaakkois-Suomen kuntien julistamisesta vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon maan-
532: rajaseutualueeksi ................... _. . 339 hankintalain mukaisten lainojen myöntämi-
533: 23. Kauppi ym., toiv. al. N:o 115: Määrära- seksi ns. toissijaisille maansaajille . . . . . . 358
534: hasta avustukseksi Pohjois-Suomen tutki- 36. Lahtela ym., toiv. al. N:o 128: Toimenpi-
535: mussäätiölle Pohjois-Suomen maatalouden teistä Pohjois-Suomen valtionmaiden pikai-
536: taloussuuntien tutkimista varten . . . . . . . . 341 seksi asuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 359
537: 24. Lahtela ym., toiv. al. N:o 116: Lisäyk- 37. Lahtela ym., toiv. al. N:o 129: Eräiden
538: sestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon Pohjois-Suomessa olevien valtionmaiden
539: Pohjois-Suomen tulvista vahinkoja kärsi- asutuskelpoisuuden tutkimisesta ja asutuk-
540: mään joutuneiden avustamiseksi . . . . . . . . 342 seen varaamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 360
541: 25. Heikura, toiv. al. N:o 117: Lisäyksestä 38. Rytkönen ym., toiv. al. N:o 130: Määrä-
542: vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon vesi- rahasta tien rakentamiseksi Kiuruveden
543: johto- ja viemärilaitteiden rakentamista kunnan Remeskylän asutusalueelle . . . . . . 361
544: varten maaseudulle ................... _ 344
545: 39. Väisänen ym., toiv. al. N: o 131: Siirtovä-
546: 26. Hollsten, hemst. mot. N:o 118: Angående
547: keen kuuluvien lainoista asunto-osakkeen
548: ändring av prisbestämmelserna för socker-
549: hankkimiseksi kerrostalossa . . . . . . . . . . . . 362
550: betor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 345
551: 26. Hollsten, toiv. al. N:o 118: Sokerijuurik- 40. Kähönen ym., toiv. al. N:o 132: Muurlan
552: kaiden hintamääräysten muuttamisesta . . 346 ja Uskelan kunnissa sijaitsevan Ylisjärven
553: -Alasjärven vesijättöalueen kuivattami-
554: 27. Hollsten, hemst. mot. N:o 119: Angående
555: sesta ................................. 363
556: åtgärder för hinclrandet av svartrostcns
557: skadegörelse . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 7 41. Prunnila ym., toiv. al. N: o 133: Toimen-
558: piteistä Rynkäjoen perkaamiseksi ....... 364
559: 27. Hollsten, toiv. al. N:o 119: Toimenpiteistä
560: mustaruosteen aiheuttamien vahinkojen eh- 42. A. Kinnunen ym., toiv. al. N:o 134: Toi-
561: käisemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348 menpiteistä Vääräjoen perkaamiseksi . . . . 365
562: 28. Haapaniemi ym., toiv. al. N:o 120: Määrä- 43. Rytkönen ym., toiv. al. N:o 135: Toimen-
563: rahasta Itä-Suomen Raakasokeritehdas piteistä Atronjoen Siikakosken perkaus-
564: Oy:n tehtaan rakentamisen avustami- hankkeen toteuttamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . 366
565: seksi 349 44. Rytinki ym., toiv. al. N:o 136: Iin kun-
566: 29. Nykänen ym., toiv. al. N:o 121: Toimen- nassa olevan Olhavan joen perkaustöiden
567: piteistä eräiden luhtaniittyjen luovutta- aloittamisesta ................. _. . . . . . . 367
568: miseksi pienviljelijöille ............... . 350 45. Lindqvist ym., toiv. al. N:o 137: Toimen-
569: 30. Vennamo ym., toiv. al. N:o 122: Metsän- piteistä Peilinkosken perkaamiseksi 368
570: parannustoimintaan yksityisten mailla va- 46. A. Kinnunen ym., toiv. al. N:o 138: Toi-
571: rattujen varojen käyttämisestä ensisijai- menpiteistä J olosojan perkaamiseksi 369
572: XII Sisällysluettelo 1952.
573:
574:
575: Siv. Siv.
576: 47. Ikonen ym., toiv. al. N: o 139: Toimenpi- 57. M1trto ym., toiv. al. N: o 149: Maa- ja
577: teistä Valtimon vesistön perkaussuunnitel- Ulkokrunnin saarien omistussuhteiden pa-
578: man aikaansaamiseksi .................. 370 lauttamisesta entiselleen . . . . . . . . . . . . . . . 387
579: 48. Riihimäki ym., toiv. al. N:o 140: Toimen- 58. Sarjala yrn., toiv. al. N:o 150: Toimenpi-
580: piteistä Inhottujärven vesialueen vedenpin- teistä maamieskoulun perustamiseksi Itä-
581: nan alentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 371 Hämeeseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 388
582: 49. Wiclcrnan m. fl., hemst. mot. N:o 141: An- 59. Saari ym., toiv. al. N: o 151: Määrära-
583: gående igångsättande av arbetena för upp· hasta Alavuden maamieskoulun toiminnan
584: rensningen av Kronoby ås mellersta lopp 372 aloittamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 389
585: 49. Wickrnan yrn., toiv. al. N: o 141: Kruunu- 60. Rytinki ym., toiv. al. N:o 152: Toimen-
586: pyynjoen keskijuoksun perkaustyön aloit- piteistä Koillis-Pohjanmaan maamieskou-
587: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 373 lun ottamiseksi valtion haltuun . . . . . . . . 390
588: 50. Niimnen yrn., toiv. al. N:o 142: Toimen- 61. Heikura yrn., toiv. al., N:o 153: Määrä-
589: piteistä Elänteenjärven, Suojärven ja Tii- rahasta Siikaisten pienviljelijäkoulun kou-
590: likanjärven vesistön vedenpinnan alentami- lu- ja verstasrakennustöiden suorittamista
591: seksi ................................ . 374 varten ................................ 391
592: 51. Kähönen ym., toiv. al. N:o 143: Esityksen 62. Tenhiälä ym., toiv. al. N:o 154: Toimen-
593: antamisesta laiksi kalastuselinkeinoa har- piteistä puutarhanormaalikoulun perusta-
594: joittavan väestön taloudellisen toimeentu- miseksi ............................... 392
595: lon turvaamisesta ..................... . 375 63. Kosola ym., toiv. al. N: o 155: Määrära-
596: 52. Haapasalo ym., toiv. al. N:o 144: Esityk- hasta Ylistaron kunnassa Ruuskalan tilalle
597: sen antamisesta kalastusta elinkeinonaan perustettavan puutarha- ja pienviljelijä-
598: harjoittavien toimeentulon turvaamisesta 378 koulun palkkauksia ja ylläpitokustannuksia
599: 53. Tei1· m. fl., hemst. mot. N:o 145: Angå- varten ................................ 393
600: ende anslag till understöd och lån åt yr-
601: 64. Väänänen ym., toiv. al. N:o 156: Määrä-
602: kesfiskare för anskaffande av nya fiske-
603: rahasta Suonenjoen emäntäkoulun lisära-
604: bragder ............................. . 380
605: kennusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 395
606: 53. Teir ym., toiv. al. N:o 145: Määrärahan
607: 65. Rönkkö yrn., toiv. al. N:o 157: Emäntä-
608: myöntämisestä avustuksiksi ja !ainoiksi
609: koulun perustamisesta Runnin tilalle Iisal-
610: ammattikalastajille kalastusvälineiden han-
611: men maalaiskuntaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 396
612: kintaan ............................. . 381
613: 54. Rosenberg m. fl., hemst. mot. N:o 146: 66. E. Nurminen ym., toiv. al. N:o 158: Mää-
614: Angående tillägg till statsförslaget för år rärahasta Runnin emäntäkoulun perusta-
615: 1952 som understöd åt yrkesfiskare, vilkas mista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 397
616: båtar eller storbragder genom natur- eller 67. Pakkanen yrn., toiv. al. N:o 159: Yksityis-
617: annan katastrof gått förlorade ....... . 382 luontoisten maatalous-, kotitalous- ja koti-
618: 54. Rosenberg ym., toiv. al. N:o 146: Lisäyk- teollisuusoppilaitosten opettajien eläkkei-
619: sestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon den järjestelystä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 398
620: avustusten myöntämiseksi ammattikalasta- 68. Heih1ra ym., toiv. al. N:o 160: Määrära-
621: jille, jotka ovat menettäneet veneensä tai hasta Lahden mieskäsiteollisuusopiston ra-
622: pyydyksensä luonnonvoimien tai onnetto- kennussuunnitelmien toteuttamista varten 399
623: muuksien johdosta ................... . 383
624: 69. Heikura, toiv. al. N:o 161: Määrära-
625: 55. Rosenberg rn. fl., hemst. mot. N:o 147: hasta mieskäsiteollisuuskoulun perustami·
626: Angående tillägg tili statsförslaget för år
627: seksi Pohjois-Satakuntaan ............. 401
628: 1952 som understöd och lån åt yrkesfiskare
629: 70. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 162: an-
630: för anskaffning· av fiskredskap ....... . 384
631: gående anslag tili byggnadsunclerstödslån
632: 55. Rosenberg ym., toiv. al. N:o 147: Lisäyk-
633: för Terjärv manliga hemslöjdsskola . . . . 402
634: sestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon
635: avustusten ja lainojen myöntämiseksi am- 70. Wickman ym., toiv. al. N:o 162: Määrä-
636: mattikalastajille kalastusvälineiden hankin- rahasta rakennuslainaksi Teerijärven mies-
637: taan 385 kotiteollisuuskoululle .................. 403
638: 56. A. Kinmmen ym., toiv. al. N:o 148: Ka- 71. V. Simonen ym., toiv. al. N:o 163: Poh-
639: lanjalostuslaitoksen perustamisesta Oulun jois-Karjalan kotiteollisuusyhdistyksen toi-
640: seudulle ............................. . 386 mitalon laajennuksen toteuttamiseksi . . . . 404
641: Sisällysluettelo 1952. XIII
642:
643: Siv. Siv.
644: 72. Heljas ym., toiv. al. N:o 164: Kiin· 75. Saari ym., toiv. al. N:o 167: Alavuden en-
645: teän mieskotiteollisuuskoulun perustami· tisen rcaervikasarmin vuokraamisesta Ala-
646: sesta Pohjois-Savoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 405 vuden maamieskoulun kannatusyhdistyk-
647: 73. Kalliokoski ym., toiv. al. N:o 165: Määrä- selle ................................. 408
648: rahasta naiskotiteollisuuskoulun perustami- 76. Hautala ym., toiv. al. N:o 168: Määrära-
649: seksi Veteliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 406 hasta halpakorkoisiksi !ainoiksi Pohjois-
650: 74. Luostarinen ym., toiv. al. N: o 166: Itä- Suomen meijerien uudistus- ja rakennus-
651: Suomen metsäkoulun perustamisesta Heinä- toimintaa varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 409
652: veden Karvioon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 407
653:
654:
655:
656:
657: X. Työväenasiainvaliokunta.
658: Kansaneläkelakia, tapaturmavakuutusta, Siv.
659: synnytyslomaa, työneuvostoa, työsopimus- poistamisesta ja laiksi asutuskeskusten
660: lakia, työttömyysvakuutusta, asuntotuo- asuntorakennusohjelman rahoittamisesta 442
661: tantoa, invaliideja ym. koskevia laki- ja 15. Vennamo ym., lak. al. N:o 85: Ehdotus
662: toivomusaloitteita. laiksi asuntolainoista, -takuista ja -avus-
663: Siv. tuksista annetun lain muuttamisesta . . . 445
664: 1. Puumalainen ym., Iak. al. N:o 71: Ehdo- 16. Pesonen ym., toiv. al. N:o 169: Esityksen
665: tus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta 415 antamisesta sairausvakuutuslaiksi . . . . . . 447
666: 2. Nederström-Lunden ym., lak. al. N:o 72: 17. Turkka ym., toiv. al. N:o 170: Esityksen
667: Ehdotus laiksi kansaneläkelain muutta- antamisesta kansaneläkelain ulkopuolelle
668: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 416 jääneiden työkyvyttömien eläkelaiksi . . 449
669: 3. Tauriainen ym., lak. al. N:o 73: Ehdotus 18. Stenberg ym., toiv. al. N:o 171: Esityksen
670: laiksi kansaneläkelain muuttamisesta ... 417 antamisesta kansaneläkelain ulkopuolelle
671: 4. Suominen ym., lak. al. N:o 74: Ehdotus jääneiden työkyvyttömien eläkkeestä . . . 450
672: laiksi tapaturmavakuutuslain muuttami- 19. Hakala, toiv. al. N:o 172: Toimenpiteistä
673: sesta ................................. 419 18 vuotta nuorempien täysorpojen eläk-
674: 5. Leivo-Larsson ym., lak. al. N:o 75: Ehdo- keiden järjestämiseksi ................. 451
675: tus laiksi synnytyslomasta . . . . . . . . . . . . 421 20. Järvinen ym., toiv. al. N:o 173: Yksityis-
676: 6. Leivo-Larsson ym., lak. al. N:o 76: Ehdo- oikeudellisessa työsuhteessa olevien eläke-
677: tus laiksi synnytyslomakorvauksesta . . . 425 turvan aikaansaamisesta . . . . . . . . . . . . . . 452
678: 7. Leivo-Larsson ym., lak. al. N:o 77: Ehdo- 21. Meriläinen ym., toiv. al. N:o 174: Pakol-
679: tus laiksi työneuvostosta annetun lain lisen tapaturmavakuutuksen keskittämi-
680: muuttamisesta ........................ 429 sestä valtiolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454
681: 8. Leivo-Larsson ym., lak. al. N:o 78: Ehdo- 22. Prunnila ym., toiv. al. N:o 175: Tapa-
682: tus laiksi työsopimuslain muuttamisesta 430 turmavakuutuksen ulottamisesta työka-
683: 9. Manninen ym., lak. al. N:o 79: Ehdotus luja ja -välineitä asunnossa korjattaessa
684: laiksi työsopimuslain muuttamisesta .... 431 sattuneisiin tapaturmiin sekä työssä saa-
685: 10. Murto ym., lak. al. N:o 80: Ehdotus laiksi tuihin lihas- ja nivelvammoihin ........ 455
686: työaikalain muuttamisesta ............. 433 23. Torvi ym., toiv. al. N:o 176: Nuorten
687: 11. Lindqvist ym., lak. al. N: o 81: Ehdotus työntekijäin suojelulainsäädännön uudis-
688: laiksi talonmiesten ja keskuslämmittäjäin tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 456
689: työajasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 435
690: 24. Lappi-Seppälä ym., toiv. al. N:o 177: Ta-
691: 12. N. Nu1·minen ym., lak. al. N:o 82: Ehdo-
692: paturmantorjuntatyön edistämisestä va-
693: tukset laeiksi työsääntölain ja tuotanto-
694: kuuttamattomien piirissä . . . . . . . . . . . . . . 457
695: komiteoista annetun lain muuttamisesta 437
696: 13. Pessi ym., lak. al. N:o 83: Ehdotus laiksi 25. Sävelä ym., toiv. al. N:o 178: Pientyön-
697: työttömyysvakuutusrahastosta ja työttö- antajain työssä perheenjäsenille sattu-
698: myysavustuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 439 neiden tapaturmien korvaamisesta . . . . . 458
699: 14. Kuusinen ym., lak. al. N:o 84: Ehdotus 26. Manninen ym., toiv. al. N:o 179: Alle 30-
700: laiksi asutuskeskusten asuntovajauksen prosenttisten invaliidien työtapaturrnakor-
701: XIV Sisällysluettelo 1952.
702:
703:
704: Siv. Siv.
705: vauksien korottamisesta elinkustannusin- avustuksiksi maaseudun asunto-olojen pa-
706: deksin nousua vastaavaksi ............. . 459 rantamista varten ..................... 473
707: 27. Aitio ym., toiv. al. N:o 180: Esityksen 36. Rytinki ym., toiv. al. N:o 189: Lisäyk-
708: antamisesta laiksi invaliidien työhön si- sestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon
709: joittamisesta määräosuusjärjestelmän muo- rakennuslainoiksi maaseudun asunto-olo-
710: dossa ................................ . 460 jen parantamiseen .................... 474
711: 28. Vennamo ym., toiv. al. N:o 181: Metsä- 37. Vennamo ym., toiv. al. N:o 190: Toimen-
712: ja uittotyömiesten palkkojen korottami- piteistä indeksiehtoon sidottujen asunto-
713: sesta ................................ . 461 tonttien vuokrien kohoamisen estämiseksi 475
714: 29. Tiekso-Isaksson ym., toiv. al. N:o 182: Op- 38. Nykänen ym., toiv. al. N:o 191: Toimen-
715: pilaiden työpalkkojen järjestelystä .... 462 piteistä havupuun mittausta koskevien
716: 30. Torvi ym., toiv. al. N:o 183: Toimenpi- säännösten muuttamisesta ............. 476
717: teistä naisten ja miesten saattamiseksi 39. Koivunen ym., toiv. al. N:o 192: Työttö-
718: työsuhteessa tasa-arvoisiksi ........... . 463 myysohjeiden muuttamisesta ........... 477
719: 31. Lappi-Seppälä ym., toiv. al. N:o 184: Toi- 40. Tiekso-Isaksson ym., toiv. al. N:o 193: Tut-
720: menpiteistä rakennuskustannusten alen- kimuksen toimittamisesta maaseudun nuo-
721: tamiseksi ............................ . 466 rison taloudellisista ja sosiaalisista oloista
722: 32. Borg-Sundman, toiv. al. N:o 185: Asunto- sekä koulunkäyntimahdollisuuksista (Laus.
723: tuotannon kehittämisestä lapsilisävarojen Siv:lta) .............................. 478
724: osittaisen sijoittamisen avulla ......... . 467 41. Järnefelt ym., toiv. al. N:o 194: Yksityis-
725: 33. A. W'irtanen m. fl., hemst. mot. N:o 186: kohtaisten määräysten antamisesta perhe-
726: Angående verkställande av en omfördel- päiväkodeista yms. yksityislaitoksista .. 480
727: ning av de existerande bostäderna ..... . 468 42. Leivo-Larsson ym., toiv. al. N:o 195: Toi-
728: 33. A. Wirtanen ym., toiv. al. N:o 186: Asun- menpiteistä hyväntekeväisyyskahvin myyn-
729: tojen uudelleen jakamisesta ........... . 470 nin lopettamisen johdosta syntyneen tilan-
730: 34. Bmndcr-Wallin ym., toiv. al. N:o 187: Esi- teen korjaamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 481
731: tyksen antamisesta vanhusten asuntora- 43. Vennamo ym., toiv. al. N:o 196: Lisäyk-
732: kennusten korjauslainoista ........... . 472 sestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon
733: 35. Lahtela ym., toiv. al. N:o 188: Lisäyk- avustukseksi Runni Oy: lle ............ 483
734: sestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon
735:
736:
737: XI. Puolustusasiainvaliokunta.
738: Avesevollisuuslain muuttamista tarkoit- Siv.
739: tava lakialoite ja puolustuslaitoksen rap- 2. Lappi-Seppälä ym., toiv. al. N:o 197: Toi-
740: peutumisen estämistä tarkoittava toivo- menpiteistä puolustuslaitoksemme rappeu-
741: musaloite. tumisen estämiseksi ................... 491
742: Siv.
743: l. N. Nu1'mincn ym., lak. al. N:o 86: Ehdo-
744: tus laiksi asevelvollisuuslain muuttami-
745: sesta ................................. 487
746:
747:
748: XII. Kulkulaitosvaliokunta.
749: Rautateiden, maanteiden, siltojen ja len- Siv.
750: tokenttien rakentamista ym. tarkoittavia menpiteistä Mikkelin tie- ja vesiraken-
751: laki- ja toivomusaloitteita. nuspiirin vakinaistamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 499
752: Siv. 3. Suominen ym., toiv. al. N:o 199: Rauta-
753: 1. Lappi-Seppälä, lak. al. N: o 87: Ehdotus tien rakentamisesta Savion asemalta Hel-
754: laiksi valtakunnan tiesuunnitelman to- singin maalaiskunnassa olevalle Nord-
755: teuttamisesta (Laus. Vv:lta) .......... 497 sjön niemelle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 500
756: 2. V. Kaasalainen ym., toiv. al. N:o 198: Toi- 4. Kannisto ym., toiv. al. N:o 200: Määrä-
757: Sisällysluettelo 1952. XV
758:
759: Siv. Siv..
760: rahasta rautatien rakentamiseksi Oulun 19. Wickman m. fl., hemst. mot. N:o 215: An-
761: seudulta Kuusamoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 501 gående åtgärder för uträtning och för-
762: 5. Mustonen, toiv. al. N:o 201: Lisäyksestä bättring av den från Kronoby via Kållby
763: vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon Murto- tili Jakobstad ledande riksvägen ...... 518
764: mäen-Otanmäen rautatien rakentamista 19. Wickman ym., toiv. al. N:o 215: Toimen-
765: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 502 piteistä Kruunupyystä Kållbyn kautta
766: 6. Tauriainen, toiv. al. N:o 202: Pesiön- Pietarsaareen johtavan valtatien oikaise-
767: Taivalkosken rataosan rakentamisesta . . 503 miseksi ja parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 519
768: 7. Ahmavaara ym., toiv. al. N:o 203: Suun- 20. J. Wirtanen ym., toiv. al. N:o 216: Musta-
769: nitelman valmistamisesta valtakunnan tär- saaren-Laihian-Koskenkorvan tietyön
770: keimpien runkoteiden kestopäällystämiseksi 504 saattamisesta loppuun työttömyysmäärä-
771: 8. Vennamo ym., toiv. al. N:o 204: Toimen- rahoilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 520
772: piteistä syrjäseutujen teiden auraami- 21. Rytkönen ym., toiv. al. N:o 217: Määrä-
773: seksi ................................. 505 rahasta Kiuruveden-Kurenpolven maan-
774: 9. Hollsten, hemst. mot. N:o 205: Angående tien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 521'
775: bringande av den genom Kimito kom- 22. N. Nurminen ym., toiv. al. N:o 218: Li-
776: muns centrum löpande landsvägen i tids- säyksestä vuoden 1952 tulo- ja menoar-
777: och ändamålsenligt skick . . . . . . . . . . . . . . 506 vioon Sarvikylän-Pitkäsalon-Itäkylän
778: 9. Hollsten, toiv. al. N:o 205: Kemiön kun- maantien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . 522:
779: nan keskuksen kautta johtavan maan- 23. Rankila ym., toiv. al. N:o 219: Tutki-
780: tien saattamisesta asianmukaiseen kun- muksen toimittamisesta maantien raken-
781: toon .................................. 507 tamiseksi Evijärven Kerttuan kylästä
782: 10. Niukkanen ym., toiv. al. N:o 206: Valta- Kortesjärven Kielisen kylään .......... :523
783: tien n: o 5 rakennustöiden käyntiin pane· 24. Erkkilä ym., toiv. al. N: o 220: Maantien
784: misesta Hyryiästä eteenpäin . . . . . . . . . . . 508 rakentamisesta Oulaisista Pyhäjoen etelä-
785: 11. Heikkilä ym., toiv. al. N:o 207: Kangas- puolitse Kärsämäen Venetpalon kylään .. 524
786: alan Huutijärveltä Sahalahden kautta 25. N. Nurminen yrn., toiv. al. N:o 221: Li-
787: Kuhmalahdelle johtavan maantien raken- säyksestä vuoden 1952 tulo- ja menoar-
788: tamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 509 vioon maantien rakentamiseksi Taholam-
789: 12. N. Kaasalainen ym., toiv. al. N:o 208: min-Lestijärven maantiestä Ullavan
790: Määrärahasta Lauttakylän-Euran maan- maantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 525;
791: tien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 510 26. Karvonen yrn., toiv. al. N:o 222: Maantien
792: 13. Riihimäki ym., toiv. al. N:o 209: Kivijär- rakentamisesta Joensuun-Kolin tiestä
793: ven-Harjan-Haunian tien ottamisesta Herajoen myllyn kautta Joensuun-Liek-
794: valtion hoitoon ....................... 512 san maantielle ........................ 526
795: 14. Heikura, toiv. al. N:o 210: Kihniön ja 27. Tauriainen, toiv. al. N:o 223: Maantien
796: Karvian välisen maantierakennushank- rakentamisesta Suomussalmelta Kiannan
797: keen toteuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513 vesistön itäpuolitse Juntusrantaan ...... 527
798: 15. Seppi ym., toiv. al. N: o 211: Maantien 28. Tauriainen, toiv. al. N: o 224: Maantien
799: rakentamisesta Kurun kunnan Riuttakor- rakentamisesta Suomussalmen-Kuusamon
800: ven kylästä Kortteen pysäkille . . . . . . . . 514 maantieltä Selkoskylään ................ 528
801: 16. Alanko ym., toiv. al. N:o 212: Määrära- 29. Tauriainen, toiv. al. N:o 225: Maantien
802: hasta maantien rakentamiseksi Kurun pi- rakentamisesta Pudasjärven Puhokselta
803: täjän Riuttaskylästä Kortteen pysäkille 515 Kurkikylän kautta Suomussalmen Leino-
804: 17. Pasanen ym., toiv. al. N:o 213: Määrära- senvaaraan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 529
805: hasta maantien rakentamiseksi Leivon- 30. Ryhtä, toiv. al. N:o 226: Toimenpiteistä
806: mäen kunnassa olevalta Kivisuolta Tam- perusparannusten luontoisten korjausten
807: mijärven-Tammilahden maantielle Lu- suorittamiseksi Oulun-Kuusamon maan-
808: hangan kunnassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 516 tiellä ................................. 530
809: 18. Luostarinen ym., toiv. al. N:o 214: Tutki- 31. Ryhtä yrn., toiv. al. N:o 227: Määrära-
810: muksen toimittamisesta maantien raken- hasta maantien rakentamiseksi Kuusamon
811: tamiseksi Savonlinnasta Särkilahden kautta kunnan Kuolion kylästä Penttilänvaaran
812: Pohjiin valtamaantielle . . . . . . . . . . . . . . . . . 517 ym. paikkakuntien kautta Murtovaaralle 531
813: XVI Sisällysluettelo 1952.
814:
815:
816: Siv. Siv.
817: i!2. Rytkönen ym., toi>·. al. N:o 228: Marttis- 47. Lahtela ym., toiv. al. N:o 243: Määrära-
818: joen-Kaarakkalan-Niemisten maantien hasta maantien rakentamiseksi Sodan-
819: rakentamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 532 kylän-Ivalon maantieltä Sattasen ky-
820: i!3. Rytkönen ym., toiv. al. N:o 229: Lisäyk· lästä Rajalaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 549
821: sestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon 48. Friman ym., toiv. al. N:o 244: Lisäyk·
822: Niemisen poikkitien rakentamista varten 533 sestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon
823: .34. Niiranen yrn., toiv. al. N:o 230: Lisäyk- Sodankylän-V aalaj ärven-Kittilän maan-
824: sestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon tie1·akennustyön loppuunsaattamiseen . . . . 551
825: maantien rakentamiseksi Nurmeksen- 49. Koivisto ym., toiv. al. N:o 245: Maantien
826: Säyneisen maantieltä Katajamäen kylä- rakentamisesta Sodankylän kunnan Kor-
827: tielle ................................. 534 vasen-Lokan tiestä Rieston kylään . . . . 552
828: 135. Häikiö ym., toiv. al. N:o 231: Maantien 50. Koivisto ym., toiv. al. N: o 246: Tutkimuk-
829: rakentamisesta Iin asemalta Iijoen etelä- sen toimittamisesta maantien rakentami-
830: puolitae Pudasjärven kunnan Kipinän ky- seksi Enontekiön kunnan Leppäjärven ja
831: lään ................................. 535 Palojärven kyliin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 553
832: 36. Rytinki ym., toiv. al. N:o 232: Toimen- 51. Lahtela ym., toiv. al. N:o 247: Määrära·
833: piteistä Pudasjärven ja Utujärven kun- hasta maantien rakentamiseksi Posion
834: tien välisen yhdysliikenteen aikaansaa- kunnan keskuksesta saman kunnan Mou-
835: miseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 536 rujärven kylään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 554
836: :37. Häilciö ym., toiv. al. N:o 233: Naamajär- 52. Tiekso-Isaksson ym., toiv. al. N:o 248: Tor-
837: ven-Potkunkylän maantien rakentami- nionjokivarren tiestä Xkäsjoensuun koh-
838: sesta ................................. 537 dalta Xkäslompolon kylään johtavan tien
839: 138. Häikiö ym., toiv. al. N:o 234: Maantien kunnostamisesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 555
840: rakentamisesta Haapajärven-Reisjärven 53. Lahtela ym., toiv. al. N:o 249: Määrära-
841: maantiestä Reisjä1·ven kunnan Kalajan hasta Könkään-Tepaston maantien ra·
842: kylään ............................... 538 kentamiseen .......................... 556
843: 39. Rytinki ym., toiv. al. N:o 235: Maantien 54. Lahtela ym., toiv. al. N: o 250: Määrära·
844: rakentamisesta Iijoessa olevalta Kipinän hasta Inarin kirkonkylän-Menesjärven
845: lossilta Pudasjärven-Rovaniemen maan- mantien saattamisesta autoilla liikennöi-
846: tielle ................................. 539 tävään kuntoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 557
847: 40. Tainio ynt., toiv. al. N:o 236: Maantien 55. Lindqvist ym., toiv. al. N: o 251: Seestaan
848: rakentamisesta Pelkosenniemen-Savu- ja Kumian välisen kylätien ottamisesta
849: kosken maantiestä Hietakankaan ja Kos- valtion haltuun . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 559
850: kenniskan kautta Tanhuan kylään . . . . 540 5\l. Lindqvist ym., toiv. al. N:o 252: Padas-
851: 41. Tainio ym., toiv. al. N:o 237: Maantien joen kunnan Porasan ja Kasiniemen ky·
852: rakentamisesta Rannan kirkolta Simojär- lien välisen kylätien ottamisesta valtion
853: ven Pohjaalahteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541 haltuun .............................. 561
854: 42. Lahtela ym., toiv. al. N:o 238: Määrära- 57. Tainio ym., toiv. al. N:o 253: Toimenpi-
855: hasta maantien rakentamiseksi Kemijär- teistä Alatornion Kaakamon ja Laiva-
856: ven kunnan Lehtolasta Posion kunnan niemen kylien yhteisen kylätien ottami-
857: Aittaniemen kylätiehen ................ 542 sesta valtion hoitoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 561
858: 43. Rytinki ym., toiv. al. N:o 239: Maantien
859: 58. Virolainen ym., toiv. al. N:o 254: Määrä-
860: rakentamisesta Pudasjärven Sarakylän
861: rahasta sillan rakentamiseksi ns. Lammin
862: Lehmisuon asutusalueelta Rannalle Ku-
863: lossin tilalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 562
864: han-Impiön maantielle . . . . . . . . . . . . . . . 544
865: 59. Lindqvist ym., toiv. al. N: o 255: Määrä-
866: 44. Rytinki ym., toiv. al. N:o 240: Maantien
867: rahasta Hennalan ylikäytäväsillan raken-
868: rakentamisesta Pudasjärven Kouvalta
869: tamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 563
870: Taivalkoskelie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 545
871: 45. Lahtelan ym., toiv. al. N:o 241: Määrä- 60. Alanko ym., toiv. al. N:o 256: Määrära·
872: rahasta Javaruksen-Vuojärven maantien hasta Nokian kauppalassa olevan Pitä-
873: rakentamista varten .................. 546 jänsillan uudelleen rakentamista varten 564
874: 46. Tiekso-Isaksson ym., toiv. al. N:o 242: Pel- 61. Koivunen ym., toiv. al. N:o 257: Rauta·
875: lon kunnan Lankojärven ja Turtolan ky- tien ylikäytäväsillan rakentamisesta Vaa·
876: lien välisen yhdystien rakentamisesta . . 548 jakosken taajaväkiseen yhdyskuntaan .. 565
877: Sisällysluettelo 1952. XVII
878:
879: Siv. Siv.
880: 62. Kuittinen ym., toiv. al. N:o 258: Lisäyk- 68. Tainio ym., toiv. al. N:o 264: Kanavan
881: sestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon kaivattamisesta N anguvuonosta I valojo-
882: Vuoksen satamaradalla olevan Suhosen keen ................................. 57ll
883: ylikäytäväsillan rakentamiseen ........ 566 69. Ikonen ym., toiv. al. N:o 265: Määrära-
884: 63. Rytinlci ym., toiv. al. N:o 259: Sillan ra- hasta puhelinasemien perustamiseksi syr·
885: kentamisesta Siuruvanjokeen Tannilan jäseuduille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 4
886: lassipaikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 567 70. Tiitu ym., toiv. al. N:o 266: Kauhavan
887: 64. Rönlclcö ym., toiv. al. N:o 260: Toimenpi- lentosotakoulun lentokentän saattami-
888: teistä Palaisvirran sillan rakentamiseksi 568 sesta siviililentoliikenteen edellyttämään
889: 65. Rytinlci ym., toiv. al. N:o 261: Sillan ra- kuntoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 575
890: kentamisesta Kiiminginjoessa olevan Sää- 71. Larson m. fl., hemst. mot. N:o 267: An-
891: välän lossin paikalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . 569 gående byggande av en andra startbana
892: 66. Lahtela ym., toiv. al. N:o 262: Määrära- på Mariehamns flygfält ............... 576
893: hasta sillan rakentamiseksi Kitisenjoen 71. Larson ym., toiv. al. N:o 267: Toisen kii-
894: lassipaikalle 570 toradan rakentamisesta Maarianhaminan
895: ()7. Rytinlci ym., toiv. al. N:o 263: Iin kun- lentokentälle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 577
896: nassa olevan Praavan sataman kunnosta-
897: misesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 572
898: VALTIOPÄIVÄT
899: 1952
900:
901: LIITTEET
902: A. YLEISENÄ ALOITEAIKANA JÄTETYT LAKI-,
903: RAHAASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
904:
905:
906:
907:
908: HELSINKI 1952
909: VALTIONEUVOSTON KIRJ"AP AINO
910: VALTIOPÄIVÄT
911: 1952
912:
913: LIITTEET
914: I
915:
916: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
917: TOIVOMUSALOITTEET
918:
919:
920:
921:
922: HELSINKI 1952
923: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
924: Hallitusmuodon, valtiopäiväjärjestyksen ja edustajanvaaleista
925: annetun lain muuttamista sekä vuokrasäännöstelyä koskevia
926: laki- ja toivomusaloitteita.
927: 7
928:
929: I,1. - Lak. al. N:o 1.
930:
931:
932:
933:
934: Kujala. ym.: Ehdotus laiksi hallitusmuodon 6 § :n muutta-
935: misesta.
936:
937:
938: E d u s k u n n a 11 e.
939:
940: Oikeus työhön on eräs kaikkein tärkeim- säännös tarkoittaisi ennen kaikkea kansa··
941: piä ihmisen perusoikeuksia. Siitä huolimatta :I.aisen työvoiman suojelemista toisen har-
942: tämä oikeus ei ole käytännössä toteutettu joitta:malta työvoiman riistämiseltä. Tämän
943: missään kapitalistisessa maassa. Päinvastoin tulkinnan mukaisen päämäärän saavuttami-
944: miljoonaiset työttömien armeija.t ovat räi- nen edellyttää kuitenkin, että työntekijälle
945: lkeänä osoituksena kapitalistipiirien hä:itkäi- turvataan kohtuullista toimeentuloa va.s-
946: lemättömyydestä, millä ne polkevat kansa- taa:va pa:l!kika työvoiman käyttämisestä ja
947: laisten :tätä ,perusoikeutta. Myöskään Suo- että oikeus työhön nimenomaisesti hallitus-
948: messa ei oikeus työhön ole turvattu, vaikka muodossa tunnustetaan kansalaisten perus-
949: valtiovallan taholta on!kin tunnustettu jokai- oikeudeksi. Sen vuo!ksi on välttämätöntä
950: sen työhön kykenevän kansalaisen oikeus lb.ailitusmuodon 6 § : n 2 momentin muutta-
951: saada ammattitaitonsa edellyttämää taiikika minen siten, että siinä selvästi a.setetaan
952: ainakin sellaista työtä, joka va.staa hänen valtiovallalle velvollisuus työntekijäin työ-
953: työkykyään ja joka antaa hänelle ja hänen voiman suojelemisesta myös toisen harjoit-
954: huollettavilleen toimeentulon. Viime vuo- tamaa kohtuutonta hyväksikäyttöä va.staan.
955: sien työttömyys, jota jatkuvasti esiintyy, on Perustuslain muuwksella ei luonnollisesti-
956: kumoamaton todistus siitä, ettei kansalaiselle ilman voida muuttaa !kapitalistisen järjestel-
957: ole turvattu oikeutta työhön. Lainsäädännöl- män luonnetta, mihin oleellisena osana kuu-
958: lisesti oikeus työhön on turvattu vain Neu- luu työttömyys ja toisen harjoittama riisto
959: vostoliitossa ja kansandemokratian maissa. toista vastaan. Mutta juuri !kokemukseen
960: Meillä tosin on hallitusmuodossamme, sen perustuva käsitys, että !kansalaisten oikeus
961: 6 § : n 2 momentissa säännös työvoiman suo- työhön ei ole turvattu nykyisissä oloissa, pa-
962: jaamisesta, mutta sen käytäntöön sovelta- ilrottaa asettamaan valtiovallalle erityisiä vel-
963: minen on joihtanut kokonaan päinvastaisiin voituksia tässä suhteessa. Kansalaisen koh-
964: tuloksiin, kuin ihallitusmuotoamme säädet- tuullisen toimeentulon turvaamisen on kat-
965: täessä tarkoitettiin. Kuten muistetaan, hal- sottava olevan valtiovallan !kaikkein tärkeim-
966: litus tähän hallitusmuodon säädökseen no- män tehtävän. Tätä sen tehtävien iuon-
967: jautuen vuonna 1949 elokuussa lähetti soti- netta !korostaisi edellä mainittu muutos hal-
968: laita ja a.seistettuja poliiseja ampumaan la- litusmuotoomme.
969: •kossa olevia työläisiä. Tämä käytäntö ei YHä esitetyn nojalla ehdotamme,
970: tosin vastaa sitä !käsitystä, joka eräillä
971: maamme porvarillisilla oikeusoppineula on että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
972: hallitusmuotomme 6 § :n 2 momentin tulkin- van lakiehdotuksen:
973: nasta. Näiden oi!keusoppi.neiden mielestä
974: 8 I,1. - Hallitusmuodon 6 §.
975:
976:
977:
978:
979: Laki
980: hallitusmuodon 6 §: n muuttamisesta.
981: Eduskunnan päätaksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § säätä-
982: mässä järjestyksessä, muutetaan heinäkuun 17 päivänä 1919 annetun Suomen hallitus-
983: muodon 6 § seuraavasti:
984: 6 §. t~kijälle turvaa. Muutoinkin kansalaisten
985: Jokainen Suomen !kansalainen olkoon lain työvoima on valtiovallan erikoisessa suoje-
986: mukaan turvattu hengen, kunnian, henkilö- luksessa.
987: kohtaisen vapauden ja omaisuuden puolesta. Omaisuuden palk!kolunastuksesta yleiseen
988: Jokaisella Suomen !kansalaisella on myös- tarpeeseen täyttä korvausta vastaan sääde-
989: kin oikeus työhön kohtuullista toimeentuloa tään lailla.
990: vastaavasta palkasta, minkä valtiovalta työn-
991:
992: Helsingissä 12 päivänä helmi!kuuta 1952.
993:
994:
995: Toivo Kujala. · Usko Seppi.
996: Yrjö Murto. Esa Hietanen.
997: Ester Häikiö. Arvo Riihimäki.
998: Juho Rytkönen. Kaino Haapanen.
999: Lauri Myllym.äki. Mauri Ryömä.
1000: 9
1001:
1002: I,2. - Lak. al. N:o 2.
1003:
1004:
1005:
1006:
1007: Stenberg ym.: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 6 § :n
1008: muuttamisesta.
1009:
1010:
1011: E d u s ik u n n a ll e.
1012:
1013: Sosirulististen Neuvostotasavaltojen Liiton la.kia tulkiten toisin kuin aikaisemmin. Val-
1014: sekä IsoDJ..BdtaJ1Ilian ja Pohjois-Irlannin tiopäiväjärjestyksen 6 pykälään jäi vielä
1015: Yihdistyneen Kuningaslkunl1WI1 kal1SSa 19 säännös: ,·Vool.ioikeutta vailla on kuiWnkin
1016: päivänä syyskuuta 1944 tehdyn välira;u- 1) se, jalka on hdlhouksen aJainen". Tätä
1017: ha.rtl"lopimuiksen 20 ar.tiklan mukaan Suomi säänniöstä SIOvelletaan nyt myös niihin,
1018: sitoutui mm. ,kumoamaan ikailkki; disikrimi- joita koskeva säännös välirauhansopimuk-
1019: nrutooriset 1·ain.säädä11J1Öt ja niistä johtuvat sen · perusteella valtiOtPäiväjärjestyksestä
1020: rajoitukset". Sllima säännös on uudistettu poistettiin. Aikaisemmin .tätä pykälää on
1021: ,Liittoutuneiden ja; Liitt.yneiden Valil:ojen" nähtävästi sovellettu vain niihin, jotka
1022: kansslli tehdyssä rauhansotPimulkse&>a, jonka holhouslain 19 pykälän mu!kaian on :asetettu
1023: eduslronta hyvälksyi 21 ,päivänä tlliillmi- holhouksen ,aJlaiseksi. Miksi muuten olisi
1024: kuuta 1947, seill 7 artiilclassa, jossa: Suomi tarvittu .toista säännöstä köyhäinihoidon
1025: li;säksi ,sitoutuu saattamaan nämä 'toimen- varassa olevielli kohdalle, jos ihoilhousrta !kos-
1026: piteet päätökseen ja olemaan vastaisuudessa keva säännös olisi tarkoittanut näitäkin.
1027: ryhtymättä toimenpiteisiin tai sallittamatta Välirauhansopimulksen perusteella olisi
1028: voimaan lakeja, jotka olisivat ristiriidassa nähtävästi tar,vinnut muuttaa myös hol-
1029: tässä artilklassa mlliinittujen tarkoitusperien houksen alaisuutta koskevaa säännöstä va1-
1030: kanssa.'' tiopäiväjärjestylksessä rtaiikka köyhäinhoito-
1031: Jo välirlliuhansopimuiks·en säännösten .pe- lain näin kuuluvaa 59 ·pykälää: ,Hoidolkas,
1032: rusteella 1poistettiin vatltiQpä1väjärjestyksen joka Olli otettu ikmnnan täyteen ihuolenpi-
1033: 6 rpylkäJlästä seuraa;va säänlllös: ,Varuli- toon, jonka voidaan otruksua !kestävän ihä-
1034: o1keutta vaiHa; Olli !kuitenkin - - 4) se, nen !koko Ioppu1känsä, on köyhäinhoito-
1035: joka on ~unnaLliskodissa, muussa kunnalli- lautakunnan holhoukselli ,alainen." Näitä
1036: sessa köyhäin1hoitoLaitoksessa tai vuosihoi- 'hihta säädöstä yihdessä !käytetään nyt mitä-
1037: do!klkina täysin köyhäinhoidon varassa". .töimään rauhansopimusten säädöksiä diskri-
1038: Muutos on va;hvistettu 24 1päivänä maTras- mina toorisen Jainsäädännön lkumo3iillisesta.
1039: kuuta 1944. On kuitenkin sattUlliUt il:.a{Pauk- Koska .tämä näyttää olevan me~ko y·leinen
1040: sia, jotlka osoittavat, että ikä.ytänlllössä ei viraJHinen: tulkinta maassamme ja ikosika
1041: tämä rauhansopimusten vaatima muutos ole valtiqpäiväjärjestystä ja köyhäinhoitolakia
1042: toteutunut. V lliltiollista vaalilakia käsitel- näin tulkiten rikotaan rauhanso.pimusta,
1043: täessä peDustuslakivrulioikunnassa 'VUoden olisi valtiopäiväjärjestystä rvaalioikeuden
1044: 1950 valtitQpäivillä illmeni, että ikunnrullis- suhteen selvennettävä.
1045: kodeissa. .ei monella;kaan ole äänioikeutta, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
1046: !koska ihe lköyhäinili.oitolain mukaan ova.t
1047: hohlwuiksen a;Laisia. Köyhyyden vuoksi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1048: dislkriminointia. tll!pahtuu siis edelleen, nyt ·vam lakiehdotuksen:
1049:
1050:
1051:
1052:
1053: 2
1054: 10 1,2. - Valtiopäiväjärjestyksen 6 §.
1055:
1056:
1057:
1058:
1059: Laki
1060: valtiopäiväjärjestyksen 6 §: n mu~ttamisesta.
1061: Eduskunnan 1päät0ksen mukaisesti, joka on tehty ,valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
1062: säädety;Hä tavalla, muutetaan vaJtiopäiväjärjestyksen 6 §, sel!laisena kuin se on 24
1063: ,päivänä marraskuutru 1944 annetussa laissa ( 839144), näin kuuluvaiksi:
1064: 6 §. 4) se, jolka on tuomittu menettämään
1065: Voolioikeutettu on jokainen Suomen ~varulioikeutensa tai- olemaan ikansa.1aisluot-
1066: kansalainen, sekä mies että nainen, joka ,ta.musta vailla taikka julistettu lkelvotto-
1067: ennen vaaliV!Uotta oru ~täyttänyt yksikol- maiksiJ maan pru1velukseell! tahi toisen ooiaa
1068: mattlll vuotta. aja.maan, olkoon tuomio ilopUJllinen :tai ei;
1069: V aaliioilkeutta ~vailllll on ikuitenikin: sekä
1070: 1) se, joka mielipuolisuuden vuoksi on 5) se, joka Olli todistettu syypäälksi sii-
1071: hohlloUJksen <alaisena; hen, että ihän edust.ajanvaaleissru on osta-
1072: 2) se, joka ko1mena viime llrulurneerua nut ta.i myynyt ääniä ,tai sitä yrittänyt
1073: vuonna ei ole Suomen kansa1aisen3J olilut rt,aJh:iJ äänestänyt useammassa ikuin yhdessä
1074: tässä maassa henkikirjoitettUill3J; 1paikassa. taikka väkiva.l:lalla tai uhkruuksella
1075: 3) se, j~a ir,tolaisuudesta on määrätty häirinnyt vaalivapa.uttru, airua kuudennen
1076: työlaitokseen taii 1pwkkotyöhön, aina !koi- kalenterivuoden ~rop:puun siitä Ju:kien, kuin
1077: mannen vuoden loppuun siitä, lkuin ihäm. lopullinen tuomio ash1ssru annettiin.
1078: työlaitoksesta tai pakikotyöstä 1pääsi;
1079: 1
1080:
1081:
1082:
1083:
1084: Helsingissä 11 päivänä heiimikuuta 1952.
1085:
1086:
1087: Elli Stenberg. Irma Torvi.
1088: A-L. Tiekso-Isaksson. Ester Häikiö.
1089: J. Mustonen. Judit Nederström-Lunden.
1090: Eino Tainio. Antto Prunnila.
1091: Esa Hietanen. L. Myllymäki.
1092: Atos Wirtanen. Usko Seppi.
1093: 11
1094:
1095: 1,3. - Lagm.ot. N:o 3.
1096:
1097:
1098:
1099:
1100: A. Wirtanen: Förslag tilllag om ändring av 16 § riksdags-
1101: ordningen.
1102:
1103:
1104: T i ll R i k s d a g e n.
1105:
1106: Enär det rtid efter annan förekommit, rande rätt upphävas genom ändring av
1107: att riksdJagens grundlags·enliga rätt att riksdagsordningens 16 §. Undertecknad
1108: själv hestämma det arvode och de ersåJtt~ får därför föreslå,
1109: ningar, som utgå till riksdagsmännen för
1110: deras u,ppdrag, i offentligheten iblivit före- att Riksdagen måtte antaga föl-
1111: mål för kritik, horde Riksdagens ifrågava- jande lagförslag:
1112:
1113:
1114: Lag
1115: om ändring av 16 § riksdagsordningen.
1116: I enHghet med Riksdagens ibeslut skall 16 § riksdagsordningen erhälla följande
1117: ändrade lydelse:
1118: 16 §. er"ä,ttning bestämmes av republikens presi-
1119: Riksdagsman åtnjuter av st.atsmedel ar- dent ,på föredragning av statsrådet.
1120: vode och därutöver ersättning för resa till Angående riksdagsmans rätt till pension
1121: och från riksdag. stadgas genom lag.
1122: Riksdagsman tillkommande ·arvode och
1123:
1124: Helsiugfors den 11 februari 1952.
1125:
1126: Atos Wirtanen.
1127: 12
1128:
1129: !,3.- Lak. al. N:o 3. Suomennos.
1130:
1131:
1132:
1133:
1134: A. Wirtanen: Ehdotus laiksi valtiopäiväjärjestyksen 16 § :n
1135: muuttamisesta.
1136:
1137:
1138: E d u s k u n n a 1l e.
1139:
1140: Koska aika aJom julkisuudessa esiintyy kumottava muuttamalla valtiopäiväjärjes-
1141: arvosteloo eduskunnan ,perustuslaillisesta tyksen 16 §.
1142: oikeudesta itse määrätä kansanedustajille Ehdotan tämän vuoksi,
1143: heidän tehtävistään tulevan paltkkion ja
1144: korvaukset, olisi tämä eduskunnan oikeus että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1145: van lakiehdotuksen:
1146:
1147:
1148: Laki
1149: valtiopäiväjärjestyksen 16 §: n muuttamisesta.
1150: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtiopäiväjärjestyksen 16 § seuraa-
1151: vaBti:
1152: 16 §. vauksesta määrää tasavallan presidentti
1153: Edustaja saakoon valtion varoista ~palk valtioneuvoston esi,ttelystä.
1154: kion ja sen lisäksi korvauksen matkastaan Edustajan oikeudesta eläkkeeseen sääde-
1155: val'tiopäiville ja valtiopäiviltä takaisin. tään ~lailla.
1156: Edustajalle tulevasta palkkiosta ja kor-
1157:
1158: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
1159:
1160: Atos Wirtanen.
1161: 13
1162:
1163: 1,4.- Lak. al. N:o 4.
1164:
1165:
1166:
1167:
1168: Pesonen ym..: Ehdotus laiksi edustajanvaaleista annetun
1169: lain muuttamisesta.
1170:
1171:
1172: E d u s k u n n a ll e.
1173:
1174: Edustajanvaaleista annetun 1ain mukaan räämät oppaat uvat luotettavia kansalaisia,
1175: voi valitsijaa, j()lle jostalkin syystä tuottaa joten asian tämä puoli ei ole esteenä heidän
1176: vaikeuksia merkinnän tekeminen vaalilip- toimimiselleen soikeiden apuna äänestet-
1177: puun, auttaa tässä toimituksessa vaalilauta- täessä. Kuiten!kin oman luotetun avustajan
1178: kunnan tähän tehtävään ottama !henkilö. käyttäminen tässä tärkeässä toimituksessa
1179: Niinpä mm. maamme soikeat joutuvat sään- olisi omiaan herättämään SOikeiden piirissä
1180: nöllisesti käyttämään tätä opasta. Kuiten- ikiinnostusta vaaleihin, samalla kun se hel-
1181: kin haluttaisiin sokeiden piirissä mentävän pottaisi heidän mer1kinnän tekemistään. Mai-
1182: siihen, että he saisivat ikäyttää apunaan vaa- nittakoon, että mm. Englannissa sokeilla on
1183: litoimituksessa jotakin omaa luottamushen- oikeus käyttää vaalitoimituksessa omaa opas-
1184: kilöään, useimmassa tapauksessa aviopuoli- taan, m~kä osoittaa tällaisen eriikoistoimen-
1185: soaan. 'Soikeat ovat näet tottuneet luotta- piteen olevan aiheellisen.
1186: maan tällaiseen vakinaiseen auttajaansa Edellä sanotun perusteella esitämme,
1187: niin, että he myöskin vaalitoimituksessa ha-
1188: luaisivat käyttää omaa opastaan. On tie- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1189: tenkin selvää, että vaalilautakunnan mää- van lakiehdotuksen:
1190:
1191:
1192:
1193: Laki
1194: edustajanvaaleista annetun lain muuttamisesta.
1195: EduSkunnan päätoksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä tammikuuta 1935 annetun
1196: lain edustajanvaa:leifrta (66/35) 42 § näin ilruuluvaksi:
1197: 42 §. Avustajan tulee tunnollisesti täyttää va·
1198: Edustajanvaaleissa pitää olla saapuvilla litsijan osoitulkset, ilruin myös pitää salassa
1199: erityinen vaalilautalkunnan ottama henkilö, vaalitoimituksessa saamansa tiedot. Jos hän
1200: jonka tulee vaiitsijan pyynnöstä avustaa tätä vastaan rikkoo, rangaistakoon niin kuin
1201: häntä tarpeellisten mel'kintäin tekemisessä virkamiestä virlmriko'ksesta.
1202: vaalilippuun. Kuitenikin olkoon sokealla oi-
1203: keus käyttää itse valitsemaansa avustajaa
1204: me:rkinnän tekemisessä.
1205:
1206: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
1207:
1208:
1209: Edvard Pesonen. Usko Seppi.
1210: Aino Luostarinen. ~o Järvinen.
1211: Toivo H. Kinnunen. Johannes Wirtanen.
1212: Toivo Friman. K. F. Haapasalo.
1213: 14
1214:
1215: 1,5. - Lak. al. N:o 5.
1216:
1217:
1218:
1219:
1220: Rosenberg ym.: Ehdotus laiksi huoneenvuokrien säännöste-
1221: lystä.
1222:
1223:
1224: E d u s k u n n a 11 e.
1225:
1226: Huoneenvuo'krasääm.n.östelyn huoneistojen on niin va!kava, ettei eduskuntakaan voi sii-
1227: käyttöön ja vuokriin kohdistamia rajoituk- hen suhtautua välinpitämättömästi, vaan
1228: sia on pyritty suul'kiinteistöjen omistajien sen velvollisuus on antaa hallitukselle sel-
1229: vaatimuksesta jat'kuvasti supistamaan. Näi- laiset velvoitukset ja valtuudet, joiden
1230: den eri vuosina tehtyjen supistusten seu- avulla voidaan estää asunnoista suorastaan
1231: raukset ovat!kin muodostuneet varsin va!ka- kadulle tapahtuvat häädöt ja vuokralaisten
1232: viksi, sillä useiden vuokrankorotusten li- asema muutenkin turvata.
1233: säksi häädöt ovat huomattavasti ilisäänty- Käsityksemme mukaan parhain tulos saa-
1234: neet. vutetaan säätämällä erillinen laki huoneen-
1235: Tosin eduskunnan viime vuoden joulu- vuokrien säännöstelystä, jossa otetaan huo-
1236: kuussa !hallituksen esityksestä hyväksymän mioon edellä esitetyt näkökohdat.
1237: taloudellisen valtalain mukaan hallituksella Jälempänä olevaa lakiehdotusta laadit-
1238: on käytännöllisesti katsoen kaikki valtuudet taessa onkin lähdetty siitä, ettei häätöjä saa
1239: estää niin vuokrien korotukset kuin häätö- toimittaa, ellei häädetyille sitä ennen ole
1240: jen toimeenpanotkin. Näin ei kuitenkaan voitu osoittaa uutta asuntoa, jonka hän
1241: ole tapahtunut, vaan häätöjen määrä on kohtuudella voi hyväiksyä. Esityksessä on
1242: edelleen lisääntynyt. Ilmeistä myös on, että iähdetty niinikään siitä periaatteesta, että
1243: jos kehitys saa edelleen jat'kua samaan suun- huoneenvuokria säännösteltäessä on otettava
1244: taan, häätöjen määrä tulee jatkuvasti li · huomioon, ettei nykyisin voimassa olevaa
1245: sääntymään. Tällaista suureksi yhteiskun- vuokratasoa saa !korottaa. KoSka kuitenkin
1246: nalliseksi eprukohda!ksi muodostunutta tilan- huoneenvuokrat ovat, varsinkin uusissa ta-
1247: netta ei voida puolustaa sillä, ettei asiaa iloissa, niin korkeat, etteivät vähävaraiset
1248: voida hoitaa sotien aiheuttaman suuren perheelliset voi niihin asettua asumaan, on
1249: asuntovajauksen johdosta. lakiesitykseen otettu säädös, jorrka mu!kaan
1250: V ai'ldra onkin totta, että sotien aiheuttama heille maksetaan vu:okrantasausta hinnan··
1251: asuntovajaus maassamme on muodostunut tasausrahastosta.
1252: niin huutavaksi, että sekin vaatii valtioval· Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
1253: lan taJholta piikaisia ja riittäviä toimenpi-
1254: teitä, on sitä:kin suurempi syy poikkeukselli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1255: silla toimenpiteillä estää tilanteen tällaisena van lakiehdotuksen:
1256: jatkuminen ja edelleen huonontuminen. Asia
1257:
1258:
1259: Laki
1260: huoneenvuokrien säännöstelystä.
1261: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1262: 1 §. den lievittämiseksi säännöstellä rakennusten
1263: V altioneuvostolla on valta väestön toi- ja niiden osien vuokria ja niihin rinnastet-
1264: meentulon turvaamiseksi ja asuntokurjuu- tavia tai 'liittyviä maksuja ja korvauksia,
1265: I,5. - Rosenberg ym. 15
1266:
1267: rajoittaa irtisanomisoi!keutta ja antaa mää- 3 §.
1268: räyksiä muista huoneenvuokrasuhdetta kos- Huoneenvuo!krat tai niihin rinnastettavat
1269: kevista seikoista selkä rakennusten ja niiden maksut ja korvau!kset on niitä säännöstel-
1270: osien !käytöstä tai luovuttamisesta toisen täessä määrättävä niin, että trummikuun 1
1271: !käyttöön. päivänä 1952 vallinnutta vuOkratasoa ei nos-
1272: 2 §. teta.
1273: Mikäli vuokranantajan oikeus vuokraso- Vähävaraiselle perheelliselle vuokralaiselle
1274: pimuksen irtisanomiseen tehdään tämän lain voidaan hinnantasausrahastosta suorittaa
1275: nojalla ·annettujen säännösten perusteella vuokran tasausta.
1276: viranomaisten suostumuksesta riippuvaksi
1277: tai vut1kranantaja veivoitetaan viranomaisen 4 §.
1278: määräylksestä jatkamaan päättynyttä vuok- V a:ltioneuvoston asiana on antaa maa-
1279: rasuhdetta, ei vuo'kranantajalta saa kieltää räy'kset menettelystä ja muutoksen hausta
1280: irtisanomisoi!keutta eikä häntä velvoittaa sekä siitä, mitkä viranomaiset huolehtivat
1281: jatkamaan vuo!krasuhdetta, täytäntöönpanosta, ja velvoittaa kunnat
1282: 1) jos vuo!kranantaja, joka omistaa ta- asettamaarn sitä varten lautakuntia ja toimi-
1283: !lon tahi määrätyn asuinhuoneiston hallin- henkilöitä sekä määrätä niiden tehtävistä ja
1284: taan o~keutetut osakkeet, haluaa saada ta- toiminnasta.
1285: lostaan tai osa:kehuoneistostansa asunnon it- V aitioneuvosto voi myös antaa määräyksiä
1286: selleen tai perheelliselle lapselleen ja hän tarkastusten toimittamisesta ja ilmoitusvel-
1287: tai hänen lapsensa on välttämättömän asun- vollisuudesta, milloin se on tarpeen tässä
1288: non tarpeessa, edellyttäen, että voidaan luo- laissa edellytettyjä toimenpiteitä tai tämän
1289: vuttaa vuokralaisen !käyttöön huoneisto, lain nojalla annettujen määräysten toimeen-
1290: jonka tämä kohtuuden mukaan voi hyväk- panoa ja valvontaa varten.
1291: syä; Edellä 1 momentissa tarkoitettuja mää-
1292: 2) jos talo, missä !huoneisto on, aiotaan räyksiä annettaessa ja niissä olevia valtuuk-
1293: !kokonaan tai osaksi uudestaan ra:!kentaa tai sia käytettäessä on otettava huomioon, että
1294: huoneisto jalkaa pienempiin osiin ja päte- valtioneuvoston tämän ~ain alaan kuuluvissa
1295: vät syyt puoltavat uudestaan rakentamista asioissa ratkaisuvaltaa !käyttämään asetta-
1296: tai jakamista, kuitenkin edellyttäen, että missa elimissä tulee puheenjohtajan lisä;ksi
1297: vuokralaiselle voidaan luovuttaa huoneisto, olla vähintään neljä jäsentä, joista % on
1298: jonka tämä :Jrohtuudella voi hyväksyä; tai vuokralaisten ja % vudkranantajapiirejä
1299: 3) jos liike-, tehdas- tai niihin verratta- edustavia.
1300: van huoneiston vuo!kranantaja välttämättä 5 §.
1301: tarvitsee huoneiston omaan käyttöönsä tai Tämän lain nojalla asetettavien viran-
1302: y}einen etu vaatii huoneiston käyttämistä omaisten pääWksistä voidaan viimeisenä var
1303: muuhun tarkoitukseen. litusasteena valittaa korkeimpaan oikeuteen.
1304: Milloin momentin 1 kohdassa tarkoitetussa
1305: tapauksessa on ilmeistä, että vuoikranantaja 6 §.
1306: tai !hänen perheellinen lapsensa ei tarvitse Sitoumus, sopimus tai muu välipuhe, jdka
1307: koko huoneistoa, voidruan ir,tisanomiso]keus tehdään vastoin tämän lain nojalla annet-
1308: tai oikeus vuokrasuhteen jatkamatta jättä- tuja määräylk:siä taikka jonka tarkoituksena
1309: miseen rajoittaa kosikemaan vain osaa huo- on näiden määräysten kiertäminen, olilroon
1310: neistoa. mitätön.
1311: Jos vuokranantaja 1 !kohdassa mainitun
1312: syyn perusteella on saanut luvan irtisanoa 7 §.
1313: huoneistossa asuvan vuakralaisen vuokra- Kun tämän lain nojalla on juJ!kaistu sel-
1314: suhteen, luovuttaa tuon huoneistonsa omis- laisia säännöksiä, joiden asettamiseen halli-
1315: tusoikeuden, ennen kuin vuosi on kulunut tusmuodon mukaan eduskunnan myötävai-
1316: siitä, ikun irtisanottu vuokralainen on huo- kutus on tarpeen, on niistä viipymättä il-
1317: neistosta muuttanut, tai keinottelutarkoituk- moitettava eduskunnan puhemiehelle, jonka
1318: sessa vuokraa sen toiselle, wi huoneenvuok- on saatettava ne eduskunnan tietoon heti
1319: ralautakunta julistaa sanotun huoneiston tahi, jollei eduskunta ole !koolla, niin pian
1320: vapaana olevaiksi ja määrätä sen annetta- !kuin se on kokoontunut, ja on ne kumot-
1321: vaksi vuokralle valitsemalleen vuokralaiselle. tava, jos 'eduskunta niin päättää.
1322: 16 l,5. - Vuokraslännöstely.
1323:
1324:
1325: 8 §. jonka aikana irtisanominen on toimitettu,
1326: Tämän lain nojalla annettujen säännösten jolleivät asianomaiset tämän lain voimaan-
1327: riJklkomisesta sekä huoneenvuokrasäännöste- tulon jälkeen ole muusta irtisanomisesta so-
1328: lyviranomaisille tahallaan annetuista vää- pineet.
1329: ristä tiedoista, joilla on ollut vaikutusta Talouselämän säännöstelemisestä poik-
1330: ru>ian ratkaisemiseksi asianomaisen eduksi, keuksellisissa oloissa 6 päivänä toukokuuta
1331: rangaistaan säännöstelyrikosten ranikaisemi- 1941 annetun lain (303/41), sellaisena kuin
1332: sesta annetun lain mukaan. se on muutettuna 22 päivänä joulukuuta
1333: 1951 (652/51), nojalla huoneenvuOkrasään-
1334: 9 '§. nöstelystä annetut säännökset ja määräyk-
1335: Tämä lalki tulee voimaan p~ivänä set, jotka ovat voimassa tämän lain voimaan
1336: ikuuta 195 ja se on vOimassa !tullessa, ovat noudatettavina, kunnes niitä
1337: vuoden 1953 loppuun, jolloin sen nojalla an- asianomaisessa järjestyksessä muutetaan tai
1338: netut määräykset la:kkaavat olemasta voi- ne !kumotaan, ei ikuitenkaan mikäli ne ikos-
1339: massa. Kuitenkin voidaan asuinhuoneistoja ikevat häätöjen toimeenpanoa. Tämän lain
1340: koSkeva vuokrasuhde, jonka osalta säännös- !kanssa ristiriidassa olevat määräykset on
1341: tely laJkikaa, vuoden kuluessa sen jälkeen kuruottava kuukauden !kuluessa tämän lain
1342: irtisanoa vain päättyYaksi !kolmen !kuukau- voimaan tulemisesta.
1343: den kuluttua sen kuukauden päättymisestä,
1344:
1345: Helsingis&i 12 p~iivänä helmikuuta 1952.
1346:
1347:
1348: G. Rosenberg. Nestori Nurminen.
1349: Eino Tainio. V. Puumalainen.
1350: Ville Pessi. Antto Prunnila.
1351: Atos Wirta.nen. Mikko Järvinen.
1352: 17
1353:
1354: l,G. - Toiv. al. N:o 1.
1355:
1356:
1357:
1358:
1359: Myllymäki ym.: liänidikeusikärajan alentamisesta valtiolli-
1360: sissa vaaleissa.
1361:
1362:
1363: E d u s k u n n a 11 e.
1364:
1365: Äänio:Ukeusikäraja on eri maissa erHa.i- Kok·emus on osoittanut, että missä 18
1366: nen. Aikaisemmin oli vallits·evana käsitys, vuotta täyttäneillä on ääm.ioikeus, se on
1367: että kansalaisella tulee ollru verraten vart- ollut omiaan Hsäämään nuorison harras-
1368: tunut ikä,, ennen kuin hän on saavuttanut tusta tärkeisiin yhteiskunnallisiin kysymyk-
1369: sellaisen kypsyyden, että :pystyy arvioi- siin. NeuvostoHitossa, Unikarissa, Puolassa
1370: maan tilanteen niin, ·että ;voi onnistuneesti ym. on todettu, että 18~vuotiaitten ääni-
1371: käyttää oikeuttaan ja velvollisuuttaan edus- oikeus on osoittautunut tarkoitustruan vas-
1372: kunnan jäsenten valinnassa. Syksyllä 1944 taavaksi. Viimeiset t~edot osoi:ttavat, että
1373: meillläJdn alennettiin äänioikeusikäraja .21 mm. Kiinassa ja Itä~Saksassa alennetaan
1374: vuoteen ja vaikka lain vastustajat aikai- äänioikeusikärajaa.
1375: semmin rväittivät äänioikeuden ikärajan Koska meilläkin on ryhdyttä:vä toimen-
1376: alentamisesta seu11aavan, että eduskuntaan piteisiin saadaksemme nuorison mukaan
1377: tulee valittua liian nuoria edustajia, suo- yhteiskunnallisiin asioilhin,. on tärkeätä,
1378: ritetut vaalit osoittivat kuitenkin, ·että että suuremmalle osaa nuorisoa varataan
1379: epäily ei pitänyt .pa:ik!kaansa. Eduskun- oikeus ottaa osaa vwltiollisim vaaleilhin
1380: nassamme on jo aikaisemmin ollut nuorem- kuin tä:hän asti. Sen vuoksi ehdotamme
1381: pia edustajia kuin nyt onkaan. Kuluneet eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
1382: sotavuodet ovat osoittaneet lisäJksi, että
1383: nuoriso jo 15-18 vuoden iässäkin on jou- että hallitus kiireellisesti laatisi ja
1384: tunut suorittamaan erilaisia vaativia tehtä- antaisi Eduskunnalle esityksen laiksi
1385: viä, joissa on saavutettu kokemusta yleis- äänioikeusikärajan alentamisesta val-
1386: ten asioiden hoidossa. tiollisissa vaaleiss(J) 18 vuoteen.
1387: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1952.
1388:
1389:
1390: Lauri Myllymäki. J. Mustonen.
1391: Usko Seppi. Elli Stenberg.
1392:
1393:
1394:
1395:
1396: 3
1397: 18
1398:
1399: 1,7. - Toiv. al. N:o 2.
1400:
1401:
1402:
1403:
1404: Torvi ym.: Ulkomailla työ- tai virkasuhteen nojalla olevien
1405: kansalaisten äänioikeudesta valtiollisissa vaaleissa.
1406:
1407:
1408: E d u s k u n n a ll e.
1409:
1410: Suomen perustuslakien mukaan kuuluu enempaa voimassa oleva kuin hallituksen
1411: vaalioikeus sekä edustajain vaaleissa että taholta muutettavaksi esitettykään järjes-
1412: presidentin valitsijamiesvaaleissa jokaiselle tely ei tehnyt oikeutta niitä äänioikeutet-
1413: määrätyt ikävuodet täyttäneelle Suomen tuja kansalaisia kohtaan, jotka työsuhteit-
1414: kansalaiselle, ellei hän ole vaalioikeuttaan tensa vuoksi joutuvat olemaan ulkomailla
1415: lainsäädännössä tarkemmin ilmoitetuista laivoilla. Kun ulkomailla olevista valtaosan
1416: syistä menettänyt. Kuitenkin on joukko muodostavat juuri matkustaja- ja kauppa-
1417: Suomen kansalaisia, joille ei ole suotu tilai- laivaston miehistöt, 3,000-4,000 henkilöä,
1418: suutta kansalaisoikeuksiensa käyttämiseen. olisi vaalitoimitukset järjestettävä siten,
1419: Sellaisia ovat muun muassa ne henkilöt, että myös merimiehille tehtäisiin mahdolli-
1420: jotka työsuhteittensa johdosta joutuvat ole- seksi äänioikeuden käyttäminen suomalai-
1421: maan ulkomailla. Vuonna 1950 eduskun- silla laivoilla. Huomattava on, että myös
1422: nalle jätetyssä hallituksen esityksessä, joka Norjan ja Tanskan vaalilakien mukaan on
1423: sittemmin muista syistä on tullut hyljä- vaalitoimitus järjestetty myöskin laivoilla.
1424: tyksi, esitettiin, että vaaleihin osallistumis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1425: mahdollisuuus laajennettaisiin myöskin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
1426: ulkomailla oleviin äänioikeutettuihin kansa- vomuksen,
1427: laisiin. Äänestysmahdollisuus rajoitettiin
1428: kuitenkin silloisessa hallituksen esityksessä että hallitus antaisi Eduskunnalle
1429: käsittämään vain ne henkilöt, joilla olisi sellaiset muutosesitykset valtiollisista
1430: ollut mahdollisuus osallistua vaalitoimituk- vaaleista annettuun lainsäädäntöön,
1431: siin, jotka oli määrätty suoritettavaksi Suo- että ulkomailla työ- tai virkasuh-
1432: men lähetystöissä tai niissä konsuliviras- teensa johdosta olevat äänioikeutetut
1433: toissa, joiden päällikkönä ovat lähetetyt kansalaiset, myös suomalaisilla lai-
1434: pääkonsulit, konsulit tai varakonsulit. Asian voilla työskentevät merimiehet, voisi-
1435: silloisessa käsittelyvaiheessa eduskunnan vat käyttää äänioikeuttaan.
1436: jäsenten taholta kuitenkin esitettiin, että
1437: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
1438:
1439:
1440: Irma Torvi. Atos Wirtanen.
1441: Nestori Nurminen. Elli Stenberg.
1442: Mikko Järvinen. Judit Nederström-Lunden.
1443: Antto Prunnila. Mauri Ryömä.
1444: Eino Tainio. J. Mustonen.
1445: E. Hietanen. Lauri Myllymäki.
1446: 19
1447:
1448: I,s.- Toiv. al. N:o 3.
1449:
1450:
1451:
1452:
1453: Borg-Sundman ym..: Vuokranantajan irtisanomisoikeutta
1454: koskevien huoneenvuokrasäännöst'elymääräysten muutta-
1455: misesta.
1456:
1457:
1458: E d u s k u n n a 11 e.
1459:
1460: Voimassa olevien huoneenvuokrasäännös- mutta säännöstelyä koskevia määräyksiä
1461: telyä koskevien säännösten mukaan on olisi kuitenkin korjattava sellaisissa koh-
1462: vuokranantajalla, joka omistaa talon tai dissa, joissa se on muodostunut erityisen
1463: määrätyn asuinhuoneiston hallintaan oi- kohtuuttomaksi. Niissä tapauksissa, joihin
1464: keuttavat osakeyhtiön tai asunto-osakeyh- edellä on viitattu, on kysymys verraten
1465: tiön osakkeet, tietyin edellytyksin oikeus suppean kansa1aisryhmän oikeuksista. Kun
1466: saada talostaan huoneisto tai osakehuoneis- säännöstelyn lieventämisellä tältä osin ei
1467: tonsa asunnoksi itselleen tai perheelliselle juuri olisi vaikutusta yleiseen asuntotilan-
1468: lapselleen. Vastaavaa mahdollisuutta lap- teeseen, on sitä enemmän paikallaan, että
1469: senlapsen asunnontarpeen tyydyttämiseen tällaista oikeutta koskevia säännöksiä tar-
1470: ei sitä vastoin ole säädety. On kuitenkin kistetaan rinnastamaila vuokranantajan
1471: tapauksia, jolloin iäkäs osakehuoneiston lapsenlapsi asunnonsaantimahdollisuuden
1472: omistaja - joka esim. sodassa on menet- suhteen vuokranantajan lapseen.
1473: tänyt poikansa - on joutunut jatkuvasti Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
1474: vuokraamaan huoneistonsa tai osan siitä eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
1475: vieraille, samaan aikaan kun hänen naimi-
1476: sissa oleva lapsenlapsensa yhä on koditon että hallitus viipymättä ryhtyisi
1477: ja perheineen mitä kipeimmin asunnon tar- toimenpiteisiin huoneenvuokrasään-
1478: peessa. Tämänkaltaisissa tilanteissa tun- nöstelyä koskevien säännösten muut-
1479: tuisi luonnolliselta ja oikeudenmukaiselta, tamiseksi siten, että vuokranantajan
1480: että vuokranantajan lapsenlapsi saisi astua irtisanomisoikeus ulotettaisiin koske-
1481: vanhempainsa sijaan asunnon saantiin oi- maan tapauksia, jolloin hänen lapsen-
1482: keutettuna. lapsensa perheineen on välttämättö-
1483: Huoneenvuokrasäännöstelyä ei nyky- mästi asunnon tarpeessa.
1484: oloissa tosin vielä voida yleisesti lieventää,
1485: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1952.
1486:
1487:
1488: Margit Borg-Sundman. Martti J. Huttunen.
1489: Jaakko Hakala. C. A. öhman.
1490: VALTIOPÄIVÄT
1491: 195 2
1492:
1493: LIITTEET
1494: II
1495:
1496: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
1497: TOIVOMUSALOITTEET
1498:
1499:
1500:
1501:
1502: HELSINKI 1952
1503: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1504: Rikoslain, avioliittolain ja kauppakaaren muuttamista, velaksianto-
1505: sopimuksia, eräiden rangaistukseen saatettujen henkilöiden vapaut-
1506: tamista ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
1507: 25
1508:
1509: II,1. - Lak. al. N:o 7.
1510:
1511:
1512: Hakala: Ehdotus laiksi rikoslain 2 luvun 14 § :n muuttami-
1513: sesta.
1514:
1515: E d u s k u n n a ll e.
1516:
1517: Hylätessään hallituksen esityksen eräiden paljon pitemmälle meneviksi uudistuksiksi,
1518: rangaistusseuraamusten poistamista koske- vaikka esitys sitten äänestettiin lepäämään
1519: vaksi lainsäädännöksi eduskunta lausui hal- yli vaalien ja hylättiin v. 1948. Käsittelyn
1520: litukselle toivomuksen, että hallitus kiireelli- ;yhteydessä tuli todetuksi, että käytännölli-
1521: sesti valmistuttaisi ja antaisi eduskunnalle sesti !katsoen oltiin yksimielisiä korjauksen
1522: esityksen sellaisiksi lainmuutoksiksi, että tarpeellisuudesta, kunhan yhteiskunnan oi-
1523: kansalaisluottamuksen menettämisseuraa- keutetut turvallisuusvaatimukset tulisivat
1524: muksen tuomitsemisessa olisi pyrittävä vält-- täytetyiksi.
1525: tämään mainitun seuraamuksen soveltamista Tässä mielessä on nyt välttämätöntä aloi-
1526: ensikertaisiin ja nuoriin rikoksenteikijöihin, teteitse pyrkiä pahimpien epäkohtien poista-
1527: ja, samassa yhteydessä tarkistaisi 'lainsäädän- miseen. Niihin kuuluu 'lähinnä ensikertais-
1528: nön ne kohdat, jotka rajoittavat rangaistus- ten rikoksentekijäin vapauttaminen siitä
1529: laitolksesta vapautuneen henkilön mahdolli- polttomerkistä, minkä kansalaisluottamuksen
1530: suuksia kunniallisesti hankikia toimeentu- menetys tuottaa vielä vuosiksi jo kärsityn
1531: lonsa. Toivomus lausuttiin marraskuun 12 vapausrangaistuksen jälkeen. Käytännölli-
1532: päivänä 1948. sessä ri:koollisten valvontatyössä olevat hen-
1533: Tiettävästi on kuluneina vuosina valmi<J- ikilöt, yhteiskunnallisen huoltotoimen eri työ-
1534: te1tu tätä koskevaa lainsäädäntöä, mutta esi- aloilla toimivat viranomaiset ja vapaaeh-
1535: tystä ei toistaiseksi ole eduskunnalle an- toista auttamistyötä tekevät henkilöt ovat
1536: nettu. Ennakkotietojen mukaan tuleva esi- varsin yksimielisiä siitä, että tämän tapai~
1537: tys rajoittuu lähinnä nuorten rikoksenteki- nen uudistus olisi pikaisesti saatava aikaan.
1538: jäin a:seman parantamiseen. Yllä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
1539: Ei 1ole tarpeellista rpitemmälti perustella taen,
1540: toivomuksessa [ausutun uudistulksen kiireel- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1541: lisyyttä. Eduskuntaharr jo vuoden 1947 van lakiehdotuksen:
1542: valtiopäivillä hyväksyi hallituksen esityksen
1543:
1544: Laki
1545: rikoslain 2 luvun 14 §: n muuttamisesta.
1546: Eduskunnan päätoksen mukaisesti muutetaan ri'koslain 2luvun 14 §näin kuuluva:ksi:
1547: 14 §. hintään yhdeksi ja enintään viideksitoista
1548: Kun ri:koksesta seuraa lain mukaan kan- vuodeksi. Kun paitsi kansalaisluottamuksen
1549: salaisluottamuksen menettäminen, olkoon menettämistä tuomitaan vapausrangaistusta
1550: syyllinen sellaisen senranksen kestäessä ero- määräajaksi, on sellainen menettäminen
1551: tettuna niistä oikeuksista ja eduista, joiden kohta alkava ja kestävä niin kauan kuin
1552: nauttimiseen hyvä maine on tarpeen. Jos tuomiossa on määrätty.
1553: hänellä on virka tai muu yleinen toimi, me- Kansalaisluottamuksen menettämistä äl-
1554: nettäiköön sen. köön tuDmittalko sille, jota ei aikaisemmin
1555: Kansa:laisluottamuksen menettäminen tuo- ole tuomittu rikoksesta, ellei rangaistus ole
1556: mitaan ainiaaiksi, milloin rikdksesta samalla kuritushuonetta elinkaudeksi tai määrä-
1557: pitää tulla ikuritushuonetta elinkaudeiksi, ajaksi.
1558: mutta muussa tapauksessa määräajaksi, vä-
1559:
1560: Helsingissä 'helmikuun 12 päivänä 1952.
1561: JaakkD Hakala.
1562: 4
1563: 26
1564:
1565: II,2. - Lak. al. N:o 8.
1566:
1567:
1568:
1569:
1570: Innala ym.: Ehdottts laiksi rikoslain 20 lnvun 7 § :n muut·
1571: tamisesta.
1572:
1573:
1574: E d u s k u n n a ll e.
1575:
1576: Yhteiskuntamme on monin tavoin huoleh- Asutuskeskuksien väkiluvun nopeasti kas-
1577: tinut kaikkein nuorimpien ja turvattomim- vaessa ja alueen levitessä usein läheiselle
1578: pien jäseniensä, alaikäisten lasten ja kas- maaseudulle, asutuskeskuksen lapset joutu-
1579: vavan nuorison, hyvinvoinnista ja kaikin- vat kulkemaan päivittäin monasti pitkiäkin
1580: puolisesta suojaamisesta. Vastuuntuntoisia osaksi asumattomia ja metsäisiä taipaleita
1581: kansalaisia on kuitenkin jo pitkähkön aikaa esim. keskuksesta syrjässä sijaitsevaan kou-
1582: askarruttanut kysymys, onko yhteiskunta luun. Ei niin ollen ole ihme, että vanhem-
1583: todella tehnyt kaiken voitavansa juuri näi- mat lähettäessään lapsensa joko koulumat-
1584: den ikänsä puolesta tehokasta turvaa ja sen kalle tai läheisiin puistoihin leikkimään, ja
1585: suojelevaa kättä kaipaavien suojattiensa vaikkapa vain kotipihaankin, tekevät sen
1586: varjelemiseksi rikoksilta, ns. siveellisyysri- pelko ja levottomuus mielessä.
1587: koksilta, jotka ovat mitä tärkeimpiä lapsia
1588: kohtaavista, ja jotka saattavat aiheuttaa Tällaisin tuntein he, samoin kuin muut-
1589: uhreilleen elinikäisiä ruumiillisia ja usein kin vastuuntuntoiset yhteiskunnan jäsenet,
1590: sielullisiakin vammoja. joutuvat edelleenkin lasten askeleita seu-
1591: Silmäys päivittäisten sanomalehtien uu- raamaan - varsinkin juuri vilkkaissa asu-
1592: tisaineistoon osoittaa, että arvelut tässä suh- tuskeskuksissa - niin kauan kuin lapsiin
1593: teessa eivät ole olleet suinkaan aiheettomia. kohdistuneiden väkivaltarikoksien alin ran-
1594: Onhan varsinkin viime vuosina saatu tavan gaistus on niin alhainen kuin se meillä ny-
1595: takaa tutustua poliisi- ja tuomioistuinuuti- kyään on. Rikoksentekijä voi näistä rikok-
1596: siin, joissa kerrotaan alaikäisille, varsinkin sista päästä jopa vain muutaman kuukau-
1597: tytöille, tehdyistä väkivallanteoista tai lap- den vankeudella ja vieläpä sakollakin, jos
1598: siin kohdistuneista enemmän tai vähemmän rikos on kohdistunut 15 vuotta vaan ei 17
1599: onnistuneista lähentely-yrityksistä. vuotta täyttäneeseen henkilöön. Käytän-
1600: Nykyinen kiireinen elämäntahti ja useissa nössä rikoksentekijälle seuraa teosta useim-
1601: tapauksissa myös taloudelliset syyt ovat yhä miten vain muutaman vuoden kuritushuo-
1602: enemmän johtaneet siihen, että molemmat nerangaistus siitä huolimatta, että rikoslain
1603: lasten vanhemmat suorittavat työtä kodin 20 luvun 7 §: n 1 momentin mukaisesta
1604: ulkopuolella, perheenäidit joko osa- tai teosta - alle 15 vuotiaaseen kohdistuneesta
1605: kokotyöpäiviä tehden. Viimeksi mainittu- siveellisyysrikoksesta - säädetty korkein
1606: jen on useimmiten siihen pakko, kun per- rangaistus on kymmenen vuotta kuritus-
1607: heen päähuoltaja, isä, on kuollut. Tällai- huonetta.
1608: sissa olosuhteissa lapset usein joutuvat Asiantila on huolestuttava ei ainoastaan
1609: viettämään päiväkausia ulkosalla ilman siitä syystä, että tällaisten yhteiskunnalle
1610: vanhempien hoivaa ja ovat siten otollisia vaarallisten rikollisten päästessä suhteelli-
1611: uhreja edellä mainitunlaisten rikoksien te- sen lievillä rangaistuksilla niiden varoittava
1612: jöille. ja siis ennakkoestävä vaikutus menettää
1613: Suotuisan maaperän näille rikoksille muo- merkityksensä, vaan ennen kaH~keru siitä
1614: dostavat myös nopeasti kehittyneet ja kas- syystä, että tällaisten yhteiskuntaa kuohut-
1615: vaneet asutuskeskuksemme, joihin - kuten tavien rikoksien tekijät pääsevät aivan liian
1616: tiedetään- tavallisesti muun väestön ohella pian uusimaan tekojaan ja siten vahingoit-
1617: kokoontuu vastuutonta ja yhteiskunnalle tamaan yhä uudelleen kansan nousevaa pol-
1618: vaarallista rikollisainesta. vea.
1619: II,2. - Innala ym. 27
1620:
1621: Edellä mainitun huolestuttavan asianti- tomat lapset heitä uhkaaviita törkeiltä ri-
1622: lan korjaamiseksi rikoslain säännöksiä olisi koksilta.
1623: mielestämme muutettava siten, että vähin Ehdotamme sen vuoksi kunnioittavasti,
1624: rangaistus rikoslain 20 luvun 7 §: n 1 ja 2
1625: momenttien säännöksissä mainituista rikok- että Eduskunta hyväksyis.i seuraa-
1626: sista olisi kyllin ankara estääkseen rikoksien van lakiehdotuksen:
1627: uusiintumisen ja siten suojatakseen turvat-
1628:
1629:
1630: Laki
1631: rikoslain 20 luvun 7 §: n muuttamisesta.
1632: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain 20 luvun 7 §, sellaisena
1633: kuin se on muutettuna helmikuun 5 päivänä 1926 annetulla lailla, näin kuuluvaksi:
1634: 7 §. tautunut, olkoon rangaistus kuritushuonetta
1635: Jos joku sekaantuu lapseen, joka ei ole tahi vankeutta vähintään kuusi kuukautta
1636: täyttänyt viittätoista vuotta, taikka harjoit- ja enintään kolme vuotta.
1637: taa hänen kanssaan muuta haureutta, tuo- Joka 1 tai 2 momentissa mainitun hen-
1638: mittwkoon kuritushuoneeseen vähintään kilön nähden siveettömässä tarkoituksessa
1639: kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. ryhtyy tekoon, joka loukkaa sukupuoliku-
1640: Jos sellainen teko tehdään henkilölle, joka ria, rangaistakoon vankeudella enintään yh-
1641: on täyttänyt viisitoista, vaan ei seitsemää- deksi vuodeksi taikka sakolla.
1642: toista vuotta, eikä ole siveettömyyteen an-
1643:
1644: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
1645:
1646:
1647: Aune Innala. Niilo Honkala.
1648: Arvo Salminen. Felix Seppälä.
1649: Aino Luostarinen. Helena Virkki.
1650: Hilja Väänänen. Nestori Kaasalainen.
1651: Irma Hamara. Meeri Kalavainen.
1652: Kalervo Saura. Antti J. Rantamaa.
1653: Atte Pakkanen. Erkki Koivisto.
1654: 28
1655:
1656: 11,3. - Lak. al. N:o 9.
1657:
1658:
1659:
1660:
1661: Hakala ym.: Ehdottus laiksi avioU'ittolain 4 § :n muuttami-
1662: sesta.
1663:
1664:
1665: E d u s k u n n a ll e.
1666:
1667: A vialiittolaista on poistettu säännös, jolla saantia. On ilmeisesti tultu jo niin pitkälle,
1668: aikaisemmin määrättiin edellisen avioliiton että eräin kohdin on tarpeellista ryhtyä
1669: purlk:autumisen jälkeen kuusi ikuulk:autta tarkistamaan lainsäädäntöä ja pyrkiä sitä
1670: kestänyt yleinen odotusaika ennenkuin tietä terveempään suuntaan. Tässä mie-
1671: uusi avioliitto voitiin solmia. Samassa yh- lessä on yleisen odotusajan palauttaminen
1672: teydessä tehtiin eräitä muutolksia naisen eri- pieni, mutta oireellinen toimenpide yhteis-
1673: tyistä odotusaikaa koskeviin säännöksiin. kunnan kannalta.
1674: Asian oHessa eduskunnassa esillä huomat- Mitä tulee naisen erityisen odotusajan
1675: tava vähemmistö vastusti esitettyä muutosta poistamiseen niissä tapauksissa, joissa on
1676: ja perusteli kantaansa useiltalkin näkÖikoh- kulunut yli kymmenen kuukautta oikeuden
1677: dilta. päätöksessä todetusta yhteiselämän lopetta-
1678: Mitä tulee yleisen odotusajan poistami- misesta, on se, niin kuin asian ollessa esillä
1679: seen, !katsottiin väJhemmistön taholta silloin, eduskunnassa osoitettiin, käytännössä joh-
1680: että kun juuri vähää aikaisemmin oli huo- tanut vaikeisiin komplikaatioihin. Kun on
1681: mattavasti helpotettu av~oeron saantia sisäl- osoittautunut mahdottomaksi selvittää tä-
1682: lyttämällä avioliittolakiin asumuserosään- män säännöksen sisältöä kuulutusviranomai-
1683: nöstö, odotusajan poistaminen merkitsee sille, joilla ei aina ole käytettävissä avio-
1684: omalta osaltaan edelleen lisähelpotusta, joka eropäätöstäkään, on asianomaisille itselleen
1685: ei ole toivottava. On epäilemättä myönnet- käsittämätöntä, että lapsi, joka syntyy uu-
1686: tävä, että yleinen odotusaika ei tarvitse lain dessa avioliitossa, lakien mukaan on merkit-
1687: säännöksiä niissä tapauksissa, joissa edelli- tävä edellisestä avioliitosta syntyneeksi, jos
1688: nen ,avioliitto on purkautunut kuoleman se syntyy kymmenen kuukauden kuluessa
1689: kautta, joten se ensi sijassa tulee kysymyk- avioerosta. Tästä on aiheutunut ja aiheutuu
1690: seen avioeron tietä purkautuneiden avio- jatkuvasti tarpeetonta hankausta ja väärin-
1691: liittojen jälkeen ja kohdistuu tällöin lähinnä käsitystä, jota ei voida poistaa ilman että
1692: siihen aviopuolisovn, jolk:a ilmeisesti on kat- lakia selvennetään puoleen taikka toiseen.
1693: sottava syypääksi avioliiton purkautumiseen. On joko muutettava lapsen syntyperää kos-
1694: - Käytäntö on osoittanut, että eduskunnan kevia säännöksiä tai palattava odotusajan
1695: vähemmistön kanta on vahvasti perusteltu. suhteen entiseen käytäntöön, jota kuitenkin
1696: Avioerojen lukumäärä on jat!kuvasti pysy- olisi lievennettävä sikäli, että erivapaus-
1697: nyt suhteellisen !korkeana ja voidaan täy- teitse erityisestä odotusajastakin voidaan
1698: dellä syyllä puhua avioliiton inflatiosta, kun saada vapautus.
1699: yhä enemmän esiintyy tapauksia, joissa Kaiken yllä olevan perusteella ehdo-
1700: sama henkilö solmii jo viidennen avioliit- tamme kunnioittaen,
1701: tonsa edellisten aviopuolisoiden eläessä ja
1702: yhteiskunta, jonka etujen mukaista pitäisi että Eduskuntcb hyväksyisi settraa-
1703: olla kotien kestävyyden ja avioliittojen py- van lakiehdotuksen:
1704: syvyyden, jatkuvasti helpottaa avioerojen
1705: II,s. -Hakala ym. 29
1706:
1707:
1708:
1709: Laki
1710: avioliittolain 4 §: n muuttamisesta.
1711: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan avioliittolain 4 §, sellaisena kuin se 22
1712: päivänä joulukuuta 1949 annetussa laissa (806/49)., näin kuuluvruksi:
1713: 4 §. liiton purkautuessa ei ollut raskaana tai
1714: Mies, joka on ollut naimisissa, älköön on sen jälkeen synnyttänyt lapsen. Muuten
1715: tasavallan presidentin luvatta menkö uu- älköön nainen, joka on ollut naimisissa,
1716: teen avioliittoon, ennen kuin kuusi kuu- uudelleen menkö avioliittoon tasavallan pre-
1717: kautta on kulunut aikaisemman avioliiton sidentin luvatta, ennen kuin aikaisemman
1718: purkamisesta. avioliiton purkautumisesta on kulunut kym-
1719: Sama olkoon laki naisesta, jos hän avio- menen kuukautta.
1720:
1721: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
1722:
1723:
1724: Jaakko Hakala. Aino Luostarinen.
1725: 30
1726:
1727: II,4.- Lak. al. N:o 10.
1728:
1729:
1730: Hakala: Ehdotus laiksi avioliittolain 84 a § :n muuttami-
1731: sesta.
1732:
1733: E d u s k u n n a 11 e.
1734:
1735: Kun avioliittolakiin sisällytettiin asumus- onko kirkollinen viranomainen par prefe-
1736: erosäännöstö, esitti lakivaliokunta hallituk- rence oikea henkilö sovittelun suorittajaksi.
1737: sen esityksestä poikkeavasti, että ennen asu- Hänellä ei ole nykyisen lain vaatimaa ja
1738: museroa olisi aviopuolisoiden välillä toimi- käytännössä pääasiaksi tulevaa tietoa asu-
1739: tettava ns. sovittelu, jonka tarkoitukseksi museron oikeusvaikutuksista nimenomaan
1740: valiokunta määritteli lähinnä, paitsi pyr- taloudellisella puolella. Lisäksi hän joutuu
1741: kimyksen yhteiselämän jatkamiseen, ennen yllä mainituissa erikoistapauksissa tietoi-
1742: muuta varmistautumisen siitä, että molem- sesti edistämään hämäriä omaisuudensiirto-
1743: mat aviopuolisot ovat selvillä asumuseron pyrkimyksiä, kun sovittelijan on joka ta-
1744: oikeusvaikutuksista. pauksessa annettava todistus siitä, että
1745: Sovittelumenettely on käytännössä osoit- aviopuolisot ovat hänen luonaan käyneet
1746: tautunut varsin tarpeelliseksi, sillä keskus- ja sovittelumenettely tavalla tai toisella on
1747: teluissa on monessa tapauksessa käynyt ilmi, suoritettu.
1748: kuinka vähän toinen puolisoista on ollut Tämän takia on katsottava, että nykyisen
1749: perillä asumuseron seuraamuksista. Sellai- muotoisen sovittelun suorittajana pitäisi oi-
1750: sena kuin säännös on nykyisessä laissa, lie- keastaan olla juriidisen koulutuksen saanut
1751: nee verraten harvoja tapauksia, joissa so- henkilö, eikä nimenomaan kirkollinen vi-
1752: vittelu olisi johtanut yhteiselämän jatkami- ranomainen. Tämä vaatii kuitenkin lain
1753: seen, eikä siitä mitään tilastoja ole saata- muutoksen, koska nykyisissäkin säännök-
1754: vissa, koska aviopuolisot sovittelua pyy- sissä edellytetty muu sovittelija, jonka oi-
1755: täessään ovat jo päätöksensä tehneet ja so- keus voi määrätä, on käytännössä jäänyt
1756: vittelusta näin muodostuu asiallisesti en- jokseenkin teoreettiseksi mahdollisuudeksi.
1757: simmäinen askel avioeroon johtavalla tiellä. Yllä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
1758: Kun on todettavissa, että asumuseroa käy- taen,
1759: tetään eräissä tapauksissa myöskin hyväksi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1760: lain varjolla tapahtuviin omaisuudensiir- van lakiehdotuksen:
1761: toihin, on asetettava epäilyksen alaiseksi,
1762:
1763: Laki
1764: avialiittolain 84 a §: n muuttamisesta.
1765: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan avioliittolain 84 a §, sellaisena kuin se
1766: on 24 päivänä syyskuuta 1948 annetussa laissa (681/48), näin kuuluvaksi:
1767: 84a §. Sovittelu on suoritettava molempien
1768: Ennenkuin asumuseroa haetaan 69 a § : n aviopuolisoiden ollessa samanaikaisesti hen-
1769: 1 momentin nojalla, on puolisoiden kesken kilökohtaisesti saapuvilla. Sovittelijan on
1770: toimitettava sovittelu, jonka suorittaa hen- koetettava saada heidät sopimaan yhteiselä-
1771: kilö, jonka sen tuomiokunnan tuomari tai män jatkamisesta. Hänen on myös tehtävä
1772: se raastuvanoikeus, jonka piirissä puoli- puolisoille selkoa asumuseron oikeusvaiku-
1773: soilla tai toisella heistä on asuinpaikka, puo- tuksista ja, jos puolisot eivät sovi yhteis-
1774: lisoiden tai jomman kumman heistä pyyn- elämän jatkamisesta, kehoitettava heitä so-
1775: nöstä on määrännyt sovittelun suoritta- pimaan asumuseron ehdoista.
1776: maan.
1777:
1778: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
1779: Jaakko Hakala.
1780: 31
1781:
1782: II,5. - Lak. al. N:o 11.
1783:
1784:
1785:
1786:
1787: Myllymäki ym.: Ehdotus laiksi avioliittolain 84 a § :n muut-
1788: tamisesta.
1789:
1790:
1791: E d u s k u n n a ll e.
1792:
1793: Vuonna 1948 avioliittolakiimme tehdyllä rattuna, mitä seurakunnan kirkkoherran
1794: muutoksella tuotiin voimassa olevaan oikeu- toimittama sovittelu tulee maksamaan. Silti
1795: teen uusi sovittelumenettelysäännöstö. Asu- on sovittelumääräyksen antaminen raastu-
1796: museroa ha:kevien puolisoiden kesken on vanoikeudessa tai tuomiokunnan tuomarin
1797: ennen hakemuksen käsittelyä toimitettava toimesta jokseenkin pelkäksi muodollisuu-
1798: sovittelu, jonka säännönmukaisesti suorit- deksi katsottava. Lisäksi tulee vielä sovit-
1799: taa asianomaisen seurakunnan kirkkoherra. telijalle maksettava palkkio, jota ei millään
1800: Milloin kumpikaan puoliso ei kuulu mi- tavalla ole rajoitettu.
1801: hinkään seurakuntaan tai laillistettuun us- Tällaisen menettelyn on katsottava aset-
1802: konnolliseen yhdyskuntaan, on sovittelun tavan kansalaiset erilaiseen asemaan riip-
1803: toimittamista varten hankittava määräys puen siitä, tunnustavatko he jotakin uskon-
1804: raastuvanoikeudelta tai tuomiokunnan tuo- toa vai eivät. Kun tämä ei sovellu halli-
1805: marilta. tusmuodossa taattuun kansalaisten yhden-
1806: Sovittelumenettely seurakunnan kirkko- vertaisuusperiaatteeseen eikä uskonnonva-
1807: herran toimittamana on varsin vähäisiä kus- pauteen, olisi lakia muutettava. Sovitteli-
1808: tannuksia vaativa (lunastus todistuksesta jan tehtävä olisi määrättävä annettavaksi
1809: on 30 markkaa). Sen sijaan joutuvat si- kihlakunnan henkikirjoittajalle ja kaupun-
1810: viilirekisteriin kuuluvat puolisot jo pelkän gissa poliisilaitoksen siviilirekisteritoimis-
1811: sovittelun vuoksi suhteettorniin kustannuk- ton johtajalle.
1812: siin. Raastuvanoikeudelta on sovittelua Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
1813: haettava kirjallisesti ja leimaverot ynnä
1814: pöytäkirjain lunastus nousevat ainakin kol- että Eduskunta hyväksyisi settraa-
1815: mikymmenkertaiseen määrään siihen ver- van lakiehdotuksen:
1816:
1817: Laki
1818: avioliittolain 84 a §: n muuttamisesta.
1819: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun
1820: avioliittolain (234/29) 84 a § :n 1momentti, sellaisena kuin se on 23 päivänä syyskuuta
1821: 1948 annetussa laissa ( 681/48), näin kuuluvaksi:
1822: 84 a §. nan seurakunnan johtaja, johon puolisot
1823: Ennen ikuin asumiseroa haetaan 69 a §: n tai toinen heistä kuuluu, taikka sen kihla-
1824: 1 momentin nojalla, on puolisoiden kesken kunnan henkikirjoittaja tai sen kaupungin
1825: toimitettava sovittelu, jonka suorittaa sen poliisilaitoksen siviilirekisteritoimiston joh-
1826: evankelisluterilaisen seurakunnan kirkko- taja, jonka siviilirekisteriin puolisot tai toi-
1827: herra tai kreikkalaiskatolisen seurakunnan nen heistä kuuluu.
1828: esimies tahi muu uskonnollisen yhdyskun- - - - - - - - - - - - - - - -
1829:
1830: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
1831:
1832: Lauri Myllymäki. Paavo Aitio. Mikko Järvinen.
1833: 32
1834:
1835: II,6. - Lak. al. N:o 12.
1836:
1837:
1838:
1839:
1840: Vennamo ym.: Ehdotus laiksi eräiden velaksiantosopimuk-
1841: siin liittyvien ehtojen k'ieltämisestä.
1842:
1843:
1844: E d u s k u n n a 11 e.
1845:
1846: Viime sotaa seuranneina vuosina on Erikoisen selvästi käy edellä mainittu
1847: maassamme yhä enenevässä määrässä alka- ilmi sähkön hintojen kehityksessä.
1848: nut esiintyä velaksiantosopimuksia, joissa Samanlainen on indeksiehdon vaikutus
1849: velan määrä on sidottu elinkustannus- tai myös silloin, kun se liitetään liikeluottoon,
1850: tulkku'hintaindeksin kehitykseen. Näin on sillä tappiota välttääkseen kauppiaan on
1851: laita varsinkin pitkäaikaisiin luottoihin näh- nostettava hintoja vähintään yleisen hinta-
1852: den. tason mukaisesti silloinkin, kun mitkään
1853: Puheena oleva uusi sopimuslaji on jo ai- muut kustannustekijät kuin indeksiehto ei-
1854: kaisemmin herättänyt maassamme mielen- vät häntä siihen pakottaisi. Tällöin hänen
1855: kiintoa. Vuonna 1946 virinneessä keskus- on arvioitava indeksin nousu ja suoritettava
1856: telussa miltei poikkeuksetta asetuttiin kiel- vastaava hintojen korotus etukäteen. Näin
1857: teiselle kannalle indeksiehdon käyttöön näh- ollen ei korotus varmaankaan jää indeksin-
1858: den. Suomen Pankin taloustieteellinen tut- nousua vähäisemmäksi.
1859: kimuslaitos on myös 25/7 1950 antamassaan Indeksiehtoisia lainoja ovat myöntäneet
1860: lausunnossa korostanut vaaroja, joita in- mm. useat vakuutuslaitokset, joista eivät
1861: deksiehdon käytäntöön ottaminen tuo muka- kuitenkaan kaikki ole siirtäneet näin saa-
1862: naan ja huomauttanut siitä, ettei indeksieh- maansa etua vakuutuksenottajilleen, vaan
1863: don laajemmasta käyttämisestä luotonan- jakaneet sen voittona osakkeenomistajille.
1864: nossa ole käytännönisiä kokemuksia mis- Lainojen yleisyyttä kuvaa se, että niitä
1865: sään maassa. ovat joutuneet ottamaan huomattavassa
1866: Teoreettiselta kannalta asiaa tarkastel- määrin mm. voima- ja sähkölaitokset, useat
1867: taessa luottojen indeksisidonnaisuus on vaa- teollisuuslaitokset, maataloudelliset tuotan-
1868: rallinen ennen kaikkea siksi, että se vah- tolaitokset ja useat maalais- ja kaupunki-
1869: vistaa kaikkia hintojen kohoamispyrkimyk- kunnat. Viime kuukausina on sen käytän-
1870: siä. Siten esimerkiksi joidenkin tärkeiden töön ottamista lisäksi suunniteltu kaikessa
1871: kulutustarvikkeiden, jotka otetaan huo- luotonannossa. Samanaikaisesti on valtio-
1872: mioon indeksiä laskettaessa, hintojen nou- vallan taholta voimakkaasti painostettu,
1873: susta aiheutuva indeksin kohoaminen pa- että talouselämämme vakauttamisen vuoksi
1874: kottaa hintojen korotuksiin myös aloilla, antolainauskorkoja ei saada nostaa. Koska
1875: joilla se ilman indeksiehtoisia lainoja ei indeksiehdon vaikutus hintojen vähänkin
1876: kustannussyistä muuten olisi tarpeellista. kohotessa on sama kuin koron korottami-
1877: Indeksiehtoisten luottojen ottajina ovat sen, johtaa sen käyttäminen edellä mainitun
1878: maassamme pääasiassa uudet yritykset. Nii- kiellon kiertämiseen.
1879: den on täytynyt siirtää indeksiehdon aiheut- Nykyisin, jolloinka pienikin elinkustan-
1880: tama rasitus hintoihin, t. s. korottaa hin- nusindeksissä huomioitujen hyödykkeiden
1881: toja indeksiehdon aiheuttamaa lisäkustan- hintojen nousu voi saattaa vaaraan koko
1882: nusta vastaavasti, jotta sen kasvaneiden vakauttamissuunnitelman ja rahamme ar-
1883: korkojen ja poistojen muodossa aiheutta- von, ovat indeksiehtoiset luotot näin ollen
1884: mat ilisä!kulut voitaisiin suorittaa. Näin erittäin vaarallisia. Indeksin nousuhan
1885: ollen indeksiehdon alkuperäinen tarkoitus, saattaa johtua meistä täysin riippumatto-
1886: inflaation vastustaminen, on jäänyt saavut- masta seikasta, esim. joidenkin ulkolaisten
1887: tamatta, vaan se on vaikuttanut suorastaan tavarain hintojen noususta, mikä sinänsä
1888: inflaatiota edistävästi. koko maan talouselämän kannalta voi olla
1889: II,6.- Vennamo ym. 33
1890:
1891: täysin vähäpätöinen. Koska se kuitenkin toiminnalle. Se voi epäedullisissa olosuh-
1892: pakottaa indeksiehtoisia lainoja ottaneet teissa vaikuttaa vielä tuhoisammin kuin
1893: liikkeet korottamaan hintojaan, voi siitä huomattava koron korottaminen.
1894: vakauttamisen kannalta olla tuhoisat seu- Edellä mainitun perusteella ehdotamme
1895: raukset. iJ.runnioittaen,
1896: Näin ollen indeksiehdon laajeneva käyttö
1897: on jatkuvana uhkana talouselämämme vaka- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
1898: vuudelle ja vireillä olevalle vakauttamis- van lakiehdotuksen:
1899:
1900: Laki
1901: eräiden velaksiautosopimuksiin liittyvien ehtojen kieltämisestä.
1902: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1903: 1 §. 3 §.
1904: Velaksiautosopimukseen otettava ehto, Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
1905: jolla velan tai sen koron suuruus sidotaan täntöönpanosta ja soveltamisesta antaa tar-
1906: määrätyn hyödykkeen tai hyödykeryhmän vittaessa valtiovarainministeriö.
1907: tai työsuorituksen hintakehitykseen tai jo-
1908: honkin muuhun sopimuksessa määriteltyyn
1909: arvoon, on mitätön. 4 §.
1910: Tämä laki tulee voimaan päivänä
1911: 2 §. kuuta 195 .
1912: Ehto, joka on tehty 1 §: n kiertämiseksi,
1913: on mitätön.
1914:
1915: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
1916:
1917: Veikko Vennamo. Wiljami Kalliokoski.
1918: T. A. Wiherheimo. V alfrid Eskola.
1919: Kustaa Tiitu. Levi Jern.
1920: Edvard Pesonen. T. N. Vilhula.
1921:
1922:
1923:
1924:
1925: 5
1926: 34
1927:
1928: 11,7. - Lak. al. N:o 13.
1929:
1930: Ryömä ym..: Ehdotus laiksi eräiden Oy Arabia Ab :n työ-
1931: lakon yhteydessä syytteeseen ja rangaistukseen saatettUr
1932: jen henkilöiden vapauttamisesta.
1933:
1934: E d u s kunnalle.
1935:
1936: Rauhansopimuksen 7 artiklan mukaisesti 2) monia tekoja on pidetty ri'koksina vas-
1937: Suomi on sitoutunut olemaan ryhtymättä toin vwkiintunutta ja oikeustieteen hyväksy-
1938: toimenpiteisiin, jotka ovat ristiriidassa ns. mää tulkintaa;
1939: di.Skriminatidkiellon kanssa. Vuoden 1948 3) rangaistusmäärät osoittavat selvää pyr-
1940: lo'kailrnussa, Oy Arabia Ab:n Helsingin teh- kimystä sortaa työväenluokkaan !kuuluvia,
1941: taita koskevan työlakon aikana, maamme sillä eräässä tapauksessa on jopa annettu
1942: ylin poliisijohto iJmiten!k:in ryhtyi toimenpi- korikein mahdollinen rangaistus ja
1943: teisiin, jot'ka selvästi loukkasivat !kansalais- 4) eräitten syytettyjen !k<Jihdalla, jotka ai-
1944: ten sanan- ja ikokoontumisvapautta sekä vä- kaisemmin- sodanvastaisten ja poliittisten
1945: lillisesti myös työläisten 'la!k:!kovapautta. Li- mielipiteittensä vuoksi - ovat joutuneet
1946: säksi on korkein oikeus nyttemmin, joulu- väärän rangaistuksen !kohteiksi, on tuollai-
1947: kuun 20 päivänä 1951 antama:llaan kahdella nen tuomio ilmeisesti vai!k:uttanut siihen,
1948: päätöksellä :tuominnut !k:a!k:siikymmentä hen- ettei asianomaiselle ole suotu edes ehdollista
1949: kH.öä yhdeksästä ika:hteen Imukautta käsit- rangaistusta.
1950: täviin vapausrangaistuksiin. O~keudenkäyn Sanottu rauhansopimuksen vastainen il-
1951: nin pellkkä lopputuloskin osoittaa, että miö on ehdottomasti oikaistava ja ikäsity!k:-
1952: maamme la!k:eja on sovellettu dis!k:riminatoo- semme muikaa:n se tässä vaiheessa käy par-
1953: risesti. Erikoisesti on tämän toteamiseksi haiten siten, että tuomiot ns. amnestialailla.
1954: syytä huomauttaa, että kumotaan.
1955: 1) syytteena:laisten te!kojen näyttöä har- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
1956: kittaessa on nojauduttu väikiva:ltaa itse teh-
1957: neitten poliisimiesten lausuntoihin ja sivuu- että Eduskuntu hyväksyisi seuraa-
1958: tettu tapaihtumia puolueettomina seurannei- van lakiehdotuksen:
1959: den henkilöiden havainnot;
1960: Laki
1961: eräiden Oy Arabia Ab: n työlakon yhteydessä syytteeseen ja rangaistukseen saatettu-
1962: jen henkilöiden vapauttamisesta.
1963: Edu~unnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1964:
1965: 1 §. 2 §.
1966: Jdka vä:kijouk!k:oon !kuuluneena on tuo- Ketään väkijou'klkoon lkuulunutta äL'köi>n
1967: mittu ra:ngaistulkseen teosta, mikä on sattu- tämän lain voimaan tultua pantako syyt-
1968: nut Helsingin kaupungissa Oy Arabia Ab: n teeseen 1 § :ssä tarkoitetusta teosta.
1969: Helsingin tehtaitten iuona 'lokakuun 22 tai
1970: 23 päivänä 1948 tapa:htuneitten poliisin ja
1971: väkijoukon !keskeisten välikOhtausten aikana, 3 §.
1972: vapautuu hänelle tuomitusta rangaistuksesta Tarkempia määräyksiä tämän lain sovelta-
1973: ja muusta seurawmulksesta. Jos syyte edellä misesta voidaan antaa asetuksella.
1974: mainitun teon vuoksi on vireillä, on se jä-
1975: tettävä raulkeamaan.
1976:
1977: Helsingissä 11 'Päivänä helmikuuta 1952.
1978: Mauri Ryömä. Hem.ming Lindqvist. Yrjö Murto.
1979: Elli Stenberg. Toivo Kujala. Lauri Myllym.äki.
1980: Arvo Riihimäki. Antto Prunnila.
1981: 35
1982:
1983: ll,s.- Hemst. mot. N:o 4.
1984:
1985:
1986:
1987:
1988: östenson: Angående utredning av bristfälligheterna i lag-
1989: stiftningen med avseende å barnens skyddande vid
1990: skilsmä$sa.
1991:
1992:
1993: T i ll R i k s d a g e n.
1994:
1995: Bedan tillkomsten av vår harnskyddslag ten av dylika utlåtanden för att de måtte
1996: år 1936 har harnskyddet i vårt land kun- kunna bilda sig en mer objektiv uppfatt-
1997: nat utveclkla sig på i väsentliga punkter ning om vilkendera av föräldrarna som är
1998: tiilfredsställande sätt. Det har emellertid lämpligast att omhändertaga barnen, men
1999: även visat sig, att lagens hestämmelser i detta direktiv följes ej på långt när på alla
2000: endel avseenden horde revideras samt att håll. I samband med skilsmässa förekomma
2001: ändringar och kompletteringar också i vår ofta upprörande tvångsförflyttningar av
2002: övriga lagstiftning ·horde äga rum för att harnen och dessa måste, särskilt under. tiden
2003: ytterligare trygga harnens rätt och fördel. före Slkilsmässans avkunn,ande, ofta leva
2004: De allt talrikare skilsmässorna fästa upp- under förhållanden, som kunna ha menliga
2005: märksamheten vid att ·harnen i samhand följder för hela deras utveckling. Brister i
2006: med dessa måtte beredas allt det skydd och utsölkningslagen och rättegångsbalken med-
2007: den hänsyn som äro av nöden. Erfaren- verka till att frågan om barnens omhänder-
2008: heten har bl. a. visat, att bestämmelserna i tagande vid skilsmässa icke kan anses vara
2009: lagen om harnskydd § 8, mom. 1, punkt d, på ett tilifredsställande sätt ordnad inom
2010: enligt viiken vårdnämnden äger rätt att vår lagstiftning. Behovet av en större smi-
2011: vidtaga skyddsåtgärder, såvida ,harnet dighet vid förfarandet och möjlighet tili
2012: misshandlas i sitt hem eller där hotas av jämkningar, varvid även psykologiska fak-
2013: annan fara tili liv, hälsa eller sedlighet", torer borde beaktas, talar för att barn-
2014: äro alltför inskränkta för att tillåta ett skyddsmyndigheterna finge en större be-
2015: inskridande, där ett sådant uppenbarligen stämmanderätt än vad som nu är fallet.
2016: vore he~ättigat. Enligt äktenskapslagens Hänvisande tili ovanstäende får jag vörd-
2017: 80 § äger vid skilsmässa domstol bestämma samt föreslå, att riksdagen ville besluta
2018: om harnens omhändertagande. Detta sker hmnställa,
2019: i de flesta faH på grundvalen av det ma-
2020: terial vederhörande parter framlägga utan att 1·egeringen skyndsamligen måtte
2021: att domstolen är skyldig att inhämta för- utreda bristfälligheterna i vår lag-
2022: myndarnämndens och vårdnämndens utlå- stiftning med avseende å barnens
2023: tanden i sa!ken. Justitieministeriet har vis- skyddande vid skilsmässa samt till
2024: serligen i en cirkulärskriveilse år 1944 fäst Riksdagen avge proposition med för-
2025: underdomstolarnas uppmärksamhet vid vik- slag till nödigbefunna rättelser.
2026: Helsingfors den 11 februari 1952.
2027:
2028: Ebba östenson.
2029: 36
2030:
2031: II,s. - Toiv. al. N:o 4. Suomennos.
2032:
2033:
2034:
2035:
2036: östenson: Selvityksen hankkimisesta lasten suojelemista
2037: avioero'issa koskevassa lainsäädännössä olevista puutteel-
2038: lisuuksista.
2039:
2040:
2041: E d u s kun n a ll e.
2042:
2043: Lastensuojelulain voimaan tulosta 1936 toja, jotta ne saisivat objektiivisemman
2044: lähtien oo maamme lastensuojelu voinut käsityksen siitä, kumpi vanhemmista on so-
2045: olennaisilta kohdiltaan kehittyä tyydyttä- pivampi huoltamaan lapsia, mutta tätä oh-
2046: vällä tavalla. Kuitenkin on myös osoittau- jetta ei läheskään kaikkialla noudateta.
2047: tunut, että lain säännöksiä olisi joiltakin Avioeron yhteydessä esiintyy usein järkyt-
2048: osin korjattava sekä että muuhunkin lain- täviä lasten pakkosiirtoja, ja näiden täy-
2049: säädäntöön olisi saatava muutoksia ja täy- tyy - varsinkin ennen arvioeron julista-
2050: dennyksiä, jotta lasten oikeuksia ja etuja mista - usein elää olosuhteissa, joista saat-
2051: voitaisiin yhä enemmän turvata. Yhä li- taa olla haitallisia seurauksia heidän koko
2052: sääntyvät avioerot pakottavat kiinnittä- kehitykselleen. Ulosottolaissa ja oikeuden-
2053: mään huomion siihen, että lapset niiden käymiskaaressa olevat puutteellisuudet ai-
2054: yhteydessä saisivat kaiken tarpeellisen suo- heuttavat, että ei voida pitää lainsäädän-
2055: jan ja huolenpidon. Kokemukset ovat osoit- nössämme tyydyttävästi järjestettynä kysy-
2056: taneet mm., että lastensuojelulain 8 •§: n mystä lapsen holhouksesta avioerotapauk-
2057: 1 momentin d) kohdan määräys, jonka mu- sessa. On tarpeellista saada enemmän jous-
2058: kaan huoltolautakunnalla on oikeus ryhtyä tavuutta menettelyyn ja mahdollisuuksia
2059: suojelutoimenpiteisiin, jos ,.,lasta ikodissa sovitteluihin, jolloin olisi otettava huomioon
2060: pahoinpidellään tai hä;n,m siellä ruhlkaa muu myös psykologiset tekijät. Tästä syystä olisi
2061: vaara hengen, oorveyden tai siveyden .puo- lastensuojeluviranomaisille myönnettävä tä-
2062: lesta", on aivan liian rajoitettu salliakseen hänastista suurempi määräysvalta.
2063: asioihin puuttumisen silloin, kun se ilmei- Edellä esitettyyn viitaten ~dotan kun-
2064: sesti olisi oikeutettua. Avioliittolain 80 '§ : n nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2065: mukaan on tuomioistuimen määrättävä lap- vomuksen,
2066: sen holhouksesta. Tämä tapahtuu useim-
2067: missa tapauksissa asianomaisten esittämän että hallitus kiireesti selvityttäisi
2068: aineiston nojalla, ilman että tuomioistuin puutteellisuudet, joita lainsäädännös-
2069: on velvollinen hankkimaan holhous- tai sämme on lasten suojelusta avioeron
2070: huoltolautakunnan lausuntoa. Oikeusminis- yhteydessä, ja antaisi Eduskunnalle
2071: teriö on tosin kiertokirjeessään vuonna 1944 esityksen tarpeellisiksi katsomistaan
2072: kiinnittänyt alioikeuksien huomiota siihen, muutoksista.
2073: miten tärkeätä on hankkia tällaisia Iausun-
2074: Helsingissä 11 päirvänä helmikuuta 1952.
2075:
2076: Ebba östenson.
2077: 37
2078:
2079: II,9.- Toiv. al. N:o 5.
2080:
2081:
2082:
2083:
2084: Borg-Sundman ym.: Vaimon ja lasten taloudellisen asemam
2085: turvaamisesta avioeron yhteydessä.
2086:
2087:
2088: Eduskunnalle..
2089:
2090: Perhe on yhteiskunnan perussolu, terve todellisia tai lavastettuja aviorikoskohtauk-
2091: koti terveen yhteiskunnan edellytys. Ylei- sia t. m. s. hyväkseen jopa muutamassa vii-
2092: nen mielipide, jos se sävyttyy välinpitä- kossa vaihtaa aviopuolisoa, joka ilmeisesti
2093: mättömäksi, jopa kielteiseksi perheen, avio- useissa tapauksissa jäisi tekemättä, jos
2094: liiton, kodin arvoihin nähden, on vaarana asianomaiset joutuisivat odottamaan puoli-
2095: nimenomaan nousevalle nuorisolle. Yleiseen kin vuotta. Tällaisista nopeasti toisiaan
2096: mielipiteeseen taas voimakkaasti vaikuttaa seuraavista aviopuolison vaihdoista on jo
2097: alan lainsäädäntö. Joskaan ei lain voimalla meidänkin maassamme käytännöllistä koke-
2098: voida kodin seinien sisäpuolisia suhteita musta. Saman surullisen kuvan saamme
2099: korjata, ei pakolla eheyttää särkyviä avio- myös avioerotilastostamme, joka kertoo
2100: liittoja eikä palauttaa keskinäistä luotta- joka neljännen avioliiton purkautuneen.
2101: musta, ovat kulloinkin voimassa oleva avio- Myöskin taloudellisesti heikentää odotus-
2102: liittolaki ja sen yhteydessä olevat lait kui- ajan poistaminen yksin jääneen vaimon ja
2103: tenkin omiaan joko lujittamaan tai heiken- lasten asemaa, sillä mitä vähäisempi odotus-
2104: tämään kunnioitusta avio'liittoa ja aviopuo- aika ennen uuden avioliiton solmiamista,
2105: lison oikeuksia kohtaan. A vialiittolainsää- sitä vähäisemmil~si jäävät ne taloudelliset
2106: dännössä on myös avioerojen tapahtuessa turvakeinot, joilla vaimo jälkeenjäänyttä
2107: voitava odottaa tarkoituksenmukaisuutta ja perhettä joutuu ylläpitämään. Kun sekä
2108: perheen elatuksen turvaamiseen tähtäävää moraaliselta että taloudelliselta kannalta
2109: tehoa. Nykyisessä muodossaan on avioliitto- näin ollen on ilmeistä, ettei yhteiskunnalle
2110: laki eräiltä kohdiltaan kuitenkin vaikutuk- ole eduksi avioerojen määrän lisääntyminen
2111: siltaan pikemminkin heikentävä kuin vah- eikä monien perheiden perustaminen tois-
2112: vistava. Viime vuosina on ollutkin havait- ten jäädessä vaille tarpeellista huoltoa, ei
2113: tavissa ilmeistä syy-yhteyttä toisaalta avio- odotusajan poistaminen näytä oikeaan osu-
2114: liittolain muutosten ja toisaalta avioliitto- neelta.
2115: moraalin alenemisen ja avioero-perheiden Vaimon taloudellinen turvattomuus avio-
2116: taloudellisten vaikeuksien lisääntymisen vä- eron sattuessa on yleensäkin puutteena ny-
2117: lillä. kyisessä lainsäädännössä. Elatusvelvolli-
2118: Se että avioliittolaista poistettiin ns. odo- suuslakien, niin vaikeasti laadittavia kuin
2119: tusaikaa koskeva pykälä on yksi tällainen ne ovatkin ollakseen oikeudenmukaisia kai-
2120: muutos. Lainsäädännön olisi pyrittävä kissa tilanteissa, on pyrittävä huolehtimaan
2121: tukemaan avioliiton kestävyyttä ja toisaalta siitä, ettei ketään vapauteta vanhemman ja
2122: ohjamaan ihmisiä siihen, että avioliittoa ei aviopuolison taloudellisista velvollisuuksista
2123: solmittaisi harkitsematta. Eroaminen ja avioeron johdosta. Aviovll:_imo, joka avio-
2124: uuteen avioliittoon meneminen on vähin- liiton solmittuaan ja ansiotyön kodin ulko-
2125: täin yhtä ratkaiseva askel kuin ensimmäi- puolella jätettyään sekä vuosikymmenet
2126: seen avioliittoon meneminen, koska suhteet kotia ja lapsia hoidettuaan, yhtäkkiä jou-
2127: nykyisin ja entisen perheenjäsenten kanssa tuu yrittämään turvata taloutensa, on täl-
2128: tekevät tilanteen erittäin komplisoiduiksi. löin asetettu epäoikeudenmukaiseen ase-
2129: Kun avioeron odotusaika poistettiin, mer- maan avioliittovuosiensa ja kodinhoito-
2130: kitsee se sitä, että henkilö voi käyttämällä työnsä jälkeen, jota kotona suoritettua
2131: 38 II,9. - Avioero.
2132:
2133:
2134: työtä ei vielä nykyisinkään oikein arvosteta, kunta. A violiittoneuvoloissa ja muualla
2135: vaan pidetään tällaista aviovaimoa usein vastaavissa yhteyksissä maassamme toimi-
2136: ,mitään ansaitsemattomana". neilla lääkäreillä, papeilla ja tuomareilla
2137: Asumisero sellaisena kuin se on nykyi- sekä perheenemännillä on jo hallussaan täl-
2138: sessä lainsäädännössämme, on myöskin laisen tutkimuksen toimintaa jouduttavaa
2139: osoittautunut käytännössä erääksi tieksi käytännöllistä tietoa. Tällöiq saataisiin
2140: avioeroon. Samoin on valitettavaa, että tutkituksi myös avioliittolainsäädäntömme
2141: rikoslaista poistettiin pykälä, joka määrit- vaikutus koko kansaan ja kansan oikeus-
2142: teli aviori:koksen rangaistavalksi .teoksi. On- tajuntaan, ja täten luotaisiin kestävämpi
2143: kin havaittu, että tämän pykälän poistami- pohja avioliittolainsäädäntömme ja sen yh-
2144: sen jälkeen on esiintynyt perheenisien teydessä olevien lakien uudistamiselle.
2145: röyhkeätä ,kaksinnaimi,sta". Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
2146: Yrittämällä muuttaa yksityisiä lain py- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
2147: käliä aloiteteitse ei näytä parhaalta tieltä
2148: saada aikaan niitä korjauksia, joita avio- että hallitus kiireellisesti toirnit-
2149: liittolainsäädäntömme nykyisellään kipeästi taisi tutkirnuksen ja antaisi sen pe-
2150: kaipaa. On jo tarpeeksi saatu varoittavia rusteella esityksen nykyisen avio-
2151: esimerkkejä siitä, että hätiköiden on tehty liittolainsäädäntörnrne korjaarniseksi
2152: muutoksia näin elintärkeään lainsäädän- niin, että lainsäädäntö turvaisi avio-
2153: tään, joka vaikutuksiltaan koslme mitä laaja- eron sattuessa vairnon ja lasten ta-
2154: kantoisimmin elämää ohjaavia tekijöitä. louden sekä olisi orniaan lujittarnaan
2155: Siksi tarvittaisiin pätevistä asiantuntijoista avioliiton kestävyyttä.
2156: asetettu suppea ja nopeasti toimiva tutkija-
2157: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
2158:
2159:
2160: Margit Borg-Sundman. Kerttu Saalasti.
2161: Aino Luostarinen. T. Leivo-Larsson.
2162: Helena Virkki. Impi Lukkarinen.
2163: Hilja Väänänen. Laura Brander-Wallin.
2164: Elli Nurminen.
2165: 39
2166:
2167: II,1o. - Toiv. al. N:o 6.
2168:
2169:
2170:
2171:
2172: Virolainen: Palovahinkojen korva;uskysymyksiä käsittelevän
2173: tuomioistuimen perustamisesta.
2174:
2175:
2176: E d u s ik u n n a 1l e.
2177:
2178: Maan talouselämän kehittyessä ovat palo- nopea käsitteleminen ja rat!kaisu olisi ennen
2179: vahinkotapaukset jatkuvasti lisäytyneet. muuta vakuutuksenottajien kannalta elin·
2180: V a:hinlkojen :korvauksissa ei vakuutuksenan- tärikeä !kysymys, olisi perustettava erikois-
2181: tajan ja -ottajan keSken lä:heslkään aina ole tuomioistuin käsittelemään palovahinkojen
2182: päästy vapaaehtoisiin sopimuksiin, vaan korvauskysymyksiä niissä tapauksissa, jol-
2183: 'korvauskysymylksiä l()n jouduttu useissa ta- loin syntyy erimielisyyttä vakuutuksenanta-
2184: pauksissa rat!kaisemaan oikeusteitse ja käy- jan ja -ottajan kesken. Tässä elimessä pi-
2185: mään hyvinlkin pitJkäaikaisia oilkeudenlkäyn- tä.isi olla alan asiantuntemus sekä vakuutus-
2186: tejä. Näiden kysymysten oikeudellisen kä- yhtiöt ja vaikuutu!ksenottajat edustettuina.
2187: sittelyn hitaus ·johtuu suureLta osaltaan Useissa Europan maissa on tällaisia tuomio-
2188: siitä, että asiaa ikäsitt~leviltä elimiltä puut- istuimia olemassa ja niiden toiminnasta on
2189: tuu tarvittavaa asiantuntemusta sekä tek- saatu myönteisiä kokemuksia.
2190: nillisissä 'kysymyksissä että vakuutusjuriidi- Edellä esitetyn perusteella esitän edus-
2191: sesti. Toisaalta va:kuutuksenottajien mahdol- kunnan hyväksyttäväJksi toivomuksen,
2192: lisuudet tuoda esiin omat, ratlkaisuun vai-
2193: !lmttavat näJkökantansa, eivät aina ole riittä- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
2194: vän suuria ja toisaalta kysymysten !käsitte- siin ttwmioistuimen perustamiseks·i
2195: lyn viivästyminen aiheuttaa vwkuutu'ksenot- käsittelemään palovahinkojen kor-
2196: tajiHe erittäin suuria taloudellisia mene- vauskysymyksiä.
2197: tyksiä ja vaikeuksia. KI()Ska korvausasioiden
2198: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
2199:
2200:
2201: Johannes Virolainen.
2202: 40
2203:
2204: 11,11. - Toiv. al. N:o 7.
2205:
2206:
2207:
2208:
2209: Kyttä ym.: Esityksen ant'amisesta laiksi taloudellisista
2210: y hdistyksistä.
2211:
2212:
2213: E d u s kun n a ll e.
2214:
2215: Erilaisten yhteisöjen järjestäytymisen ole vastoin lakia tai hyviä tapoja. Kun mi-
2216: perusteita ja toimintamuotoja koskeva lain- kään säännös ei nimenomaan kiellä talou-
2217: säädäntömme on, vaikkakin eräiltä osiltaan dellisen yhdistyksen perustamista, voita-
2218: vanhentunut, kuitenkin suurin piirtein neenkin todeta, että niiden perustaminen
2219: aukoton. Täten meillä on kauppakaaressa on lain mukaan sallittua mutta ettei niiden
2220: säännökset avoimista yhtiöistä sekä erityi- perustamista ja toimintamuotoja ole lain-
2221: set lait kommandiittiyhtiöistä, osakeyh- säädännöllä lainkaan järjestetty.
2222: tiöistä, asunto-osakeyhtiöistä, osuuskunnista, Yhdistyksiä koskeva laki on yleisen edun
2223: säätiöistä ja yhdistyksistä, eräitä tärkeim- vuoksi ja silmälläpitäen kolmannen miehen
2224: piä yhteisömuotoja mainitaksemme. Eräässä oikeuden suojaamista asettanut aatteellisen
2225: suhteessa on lainsäädäntömme kuitenkin yhdistyksen yhdistysrekisteriin merkitsemi-
2226: puutteellinen. Tammikuun 4 päivänä 1919 sen edellytykseksi oikeustoimikelpoisuuden
2227: yhdistyksistä annetun lain 1 § :n 2 momen- saavuttamiselle. Kun tämä on katsottu tar-
2228: tin mukaan sanottu laki ei koske sellaisia peelliseksi aatteellisiin yhdistyksiin nähden,
2229: yhdistyksiä, jotka tarkoittavat voiton taikka joiden taloudellinen toiminta on merkityk-
2230: muun välittömän taloudellisen edun hank- seltään vähäistä, vaativat erityisen paina-
2231: kimista siihen osallisilla taikka jotka muu- vat syyt, että myös taloudelliset yhdistyk-
2232: ten ovat pääasiallisesti taloudellista laatua. set, jotka paljon suuremmassa määrässä
2233: Missään muussakaan laissa ei ole nimen- tekevät sopimuksia yhdistyksen ulkopuo-
2234: omaisia säännöksiä tuollaisten yhdistysten lella olevien henkilöiden kanssa, saavat syn-
2235: toiminnasta. Tästä johtuen onkin voitu tyä vain laissa säädettyjä muotoja noudat-
2236: katsoa, ettei edellämainitun yhdistyksistä taen. Edelleen on tarpeen, että taloudelli-
2237: annetun lain voimaan tulon jälkeen enää sen yhdistyksen jäsenten keskinäisiä suh-
2238: voitaisi perustaa puhtaasti tai pääasialli- teita ohjataan lailla, paitsi muuten, muun
2239: sesti taloudellista laatua olevia yhdistyksiä. muassa sen estämiseksi, etteivät yhdistyk-
2240: Tällainen kanta ilmenee muun muassa val- sen taloudellisesti vahvemmat jäsenet saa
2241: tioneuvoston huhtikuun 28 päivänä 1920 oikeudetonta etua taloudellisesti heikom-
2242: antamasta päätöksestä, jolla erään puhelin- pien jäsenten kustannuksella.
2243: yhdistyksen anomus saada säännöilleen Huolimatta lainsäädännön puuttumisesta
2244: vahvistus tällä perusteella hylätttiin. Vi- ja viranomaisten kielteisestä suhtautumi-
2245: ranomaisten kanta on asiassa kuitenkin sesta toimii maassamme tällä hetkellä lukui-
2246: ollut horjuva, koskapa viime vuosinakin on sia taloudellisia yhdistyksiä, joita ei ole
2247: taloudellisia yhdistyksiä katsottu voitavan merkitty mihinkään viranomaisten pitämiin
2248: merkitä kaupparekisteriin toukokuun 2 päi- luetteloihin tai jotka on merkitty toimi-
2249: vänä 1895 annetun lain säätämässä järjes- niminä kaupparekisteriin. Lainsäädännön
2250: tyksessä. puuttuminen on edel'leen aiheuttanut sen,
2251: Hallitusmuotomme tunnustaa yhdisty- että yhdistysrekisteriin on olosuhteiden pa-
2252: misvapauden periaatteen. Sen 10 § :n 1 mo- kosta jouduttu suopeata laintulkintaa nou-
2253: mentin mukaan on Suomen kansalaisilla dattaen merkitsemään sellaisiakin yhdistyk-
2254: oikeus perustaa yhdistyksiä sellaisten tar- siä, joiden luonteen aatteellisuus on kyseen-
2255: koitusten toteuttamista varten, jotka eivät alainen. Myös voidaan todeta, että monet
2256: II,u. - Kyttä ym. 41
2257:
2258: sellaiset yhteisöt, joille taloudellisen yhdis- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2259: tyksen muoto olisi tarkoituksenmukaisin, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
2260: lain tunnustarniin muotoihin pyrkiessään vomuksen,
2261: ovat jouhmeet järjestäytymään osuuskun-
2262: niksi tai osakeyhtiöiksi ja siten joutuneet että hallitus antaisi Eduskunnall-e
2263: sellaisten y~hteisöjä kookevien lakien .pii- esityksen laiksi taloudellisista yhdis-
2264: riin, jotka vain huonosti soveltuvat puheena tyksistä.
2265: olevain yhteisöjen tarkoitusperiin.
2266: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
2267:
2268:
2269: Harras Kyttä. Konsti Järnefelt.
2270: Eino Rauste. H. A. Kannisto.
2271: Esa Kaitila. Helge Miettunen.
2272:
2273:
2274:
2275:
2276: 6
2277: 42
2278:
2279: 11,12.- Toiv. al. N:o 8.
2280:
2281:
2282:
2283:
2284: Kyttä ym.: Esityksen antamisesta asianajajan ammatin
2285: harjoittam'isesta.
2286:
2287:
2288: E d u s k u n n a ll e.
2289:
2290: Kun asianajajalaitoksella on suuri mer- nös on edelleen voimassa. Asianajajalta ei
2291: Udtys hyvin järjestetyssä oikeudenhoidossa, siis nykyisin vaadita maassamme minkään-
2292: on va:ltiovallan tehtävänä huolehtia siitä, laista ammatillista pätevyyttä.
2293: että asianajon harjoittaminen on moraali- Niiden 35 vuoden aikana, jona maassamme
2294: sesti nuhteettomien ja ammatillisesti riittä- on saanut asianajajan ammattia harjoittaa
2295: vän pätevien henkilöiden käsissä. Tämä pe- jokainen ilmnsalaisluottamusta nauttiva
2296: riaate on yleisesti tunnustettu kaikissa kult- täysi-ikäinen kansalainen, on saatu silk:si
2297: tuurimaissa ja on useimmiten käytännössä runsaasti lk:dk:emuik:sia nyikyisestä järjestel-
2298: toteutettu siten, että asianajon harjoittami- mästä, erttä voidaan vastata kysymykseen,
2299: nen on uskottu tehtävään erityisesti hyväk- oliko täydellinen asianajajan pätevyysvaati-
2300: sytylle asianajajakunnalle, jonka toimintaa muksista [uopuminen paikaUaan. Nähdäk-
2301: valvoo jdko v·altiovallan asettama elin tai semme vastaus on jdkaiselle olosuhteisiin pe-
2302: ammattikunnan itsensä valitsema johto, rehtyneelle täysin selvä. Se tila, johon
2303: jossa valtiovallalla on riittävä edustus. maamme asianajajalaitos on joutunut, on
2304: Jo nykyisen oikeuderrkäyntijärjestyk- täysin epätyydyttävä. Mitä ensiksikin asian-
2305: 1
2306:
2307:
2308: semme p·erustana olevaa vuoden 1734 lain ajajakunnan ammatilliseen tietoon ja tai-
2309: oi:keudenlkäymiskaarta valmisteltaessa kiin- toon tulee, on todettava, että iainoppineiden
2310: nitettiin ·edellä esitettyyn kysymykseen huo- ja ammattinsa täysin taitavien asianajajien
2311: miota. Niinpä lakikomissio ehdotti säädet- rinnalla työskentelee paljon seHaisia henlk:i-
2312: täväksi, että asianajajana sai esiintyä vain löitä, joilla ei ole alkeellisintakaan käsitystä
2313: lainoppinut. Hun vaitaJkunnan asianajaja- lakiemme sisällöstä ja jotka pellk:ästään tie-
2314: kunta kuitenkin katsottiin tehtävään riittä- tämättömyydellään tuottavat heihin turvau-
2315: mättömäksi, poistettiin lopullisesta lakiteks- tuville kansalaisille suuria valhinkoja. Täl-
2316: tistä tämä pätevyysvaatimus. Kuitenkin jo laisia vahinkoja syntyy usein siitä, ettei
2317: vuonna 17 49 annettiin kuninkaa:llinen ase- asianajajan tehtävissä esiintyvä henkilö ole
2318: tus, jossa säädettiin, että asianajajana oi- perillä itse oikeudenkäyntimenettelyä koske-
2319: keusasioissa sai esiintyä vain :lainopillisen vista säännö'ksistä, mistä johtuen esimer-
2320: tutkinnon suorittanut henkilö. Kun kuiten- kiksi juttu pannaan vireille väärässä tuo-
2321: kin lainoppineita asianajajia oli Suomessa mioistuimessa tai sellaisen henkilön nimissä,
2322: vähän, jouduttiin käytännössä siihen, että joka ·ei ole oikea kantaja tailkka oilk:eus me-
2323: maallikikoasianajajien käyttö tuli saHituksi. netetään sen vuoksi, ettei oikeuden käyttä-
2324: Lainoppineen asianajajakunnan lisäännyt- mistä varten säädettyä määräaikaa ole nou-
2325: tyä katsottiin kuitenkin vuonna 1898 mah- datettu. Vielä enemmän !kuitenkin la1kia tun-
2326: dolliseksi säätää, että ylemmissä oikeusas- temattomat asiamiehet rtuottavat vahinkoa
2327: teissa sai asiamiehenä esiintyä vain se, joka päämiehilleen siinä, etteivät he tietämättö-
2328: oli suorittanut tuomariviran hoitoa varten minä •lain aineellisoikeudellisesta sisällöstä
2329: säädetyn rtutJkinnon. Muutos ei kuitenkaan osaa tuoda esiin niitä se~koja, joilla heidän
2330: tullut pitJkäailk:aiselksi. Vuonna 1917 muu- päämiestensä kannailta olisi merlk:itystä, tai
2331: tettiin oikeuden'käymiskaaren 15 luvun esittää niitä vaatimuksia, joita he päämies-
2332: 2 §: ää siten, että asianajajana sai esiintyä tensä puolesta voisivat menestylksellä esit-
2333: jokainen hyvämaineinen ja reh~llinen hen- tää. Näitä epäJkohtia on omansa erityisesti
2334: kilö, joka ei ollut holhottavana. Tämä sään- ko11ostamaan se seikka, että niin sanottu kä-
2335: II, 12. - Kyttä ym. 43
2336:
2337: sittelymenettely siviiliasiainoikeudenkäyn- joka voisi ryhtyä kurinpidollisiin toimen-
2338: neissä rajoittaa tuomioistuimen oma-aloit- piteisiin rikkomuksia havaitessaan.
2339: teista toimintaa asian selvittämisclrsi ja vas- Asian:ajo-oikeuden kytkemistä lainopilli,
2340: taavasti asettaa sitä suuremmat vaatimukset sen tutkinnon suorittamiseen on vastustettu
2341: asianosaisen puhevallan käyttäjälle. Seloste- sillä, että lainoppineen asianajajan !käyttä-
2342: tuista olosuhteista johtuu, että sHloinkin, minen tulee asianosaisille liian kalliiksi. To-
2343: kun asian taitamaton hoito ei aiheuta sel- deHisuudessa ikuiten!kin vain ammattikunnan
2344: västi osoitettavia oikeuden menetyksiä, se teho!k!kaaJlla valvonnalla voidaan estää liial-
2345: asianosainen, jonka apuna on ammattinsa iisten palkkioiden periminen. Myös on ve-
2346: taitava asianajaja, tuomioistuimen noudatta- dottu siihen, ettei elinkeinotoiminnan sään-
2347: masta ehdottomasta tasapuolisuudesta huoli· nösteleminen soveiHu kansanvaltaiseen jär-
2348: matta voi saada epäpätevään apuun turvau- jestykseen. TosiaHisesti on kuitenkin !kehi-
2349: tuneesta vastapuolestaan sellaisen yliotteen, tys nimenomaan kansanvaltaisesti hallituissa
2350: että oikeuden ratkaisu on asialliselta sisäl- maissa johtanut siihen, että asianajajan am-
2351: löltään virheellinen. Erityisesti on oi!keus- matin harjoittamisen oikeus on kytketty
2352: turvaHisuus vaarassa silloin, kun lainopilli- määrättyjen pätevyysvaatimusten täyttämi-
2353: sesti pätevän ja rikostutkimuksen tehdkasta seen ja saat,ettu valvonnan alaiseksi. Sen
2354: mutta silti inhimiUisille erehdyksille altista jälkeen kun Ruotsissa hyväksyttiin vuonna
2355: koneistoa apunaan käyttävän syyttäjän vas- 1942 uusi oill.reudenkäymiskaari, jossa annet-
2356: tapainona ei ole usein täysin avuttoman tiin asianajajan ammatin harjoittamisesta
2357: syytetyn rinnalla pätevää puolustajaa. yksityiskohtaisia säännöksiä, lienee Suomi
2358: Kysymyksellä asianajajan pätevyysvaati- ainoa maa Euroopassa, jossa puheena ole-
2359: muksista on kuitflnfl.rin toinen yhtä merkit- vailla a1alla on säilytetty täyde!llinen elin-
2360: tävä puoli siinä, että asianajajan tulisi täyt- fkeinova:paus. Meidänkin maassamme on imi-
2361: tää määrätyt moraaEset vaatimukset. Tätä tenkin yleinen kehitys kulikenut siihen suun-
2362: tarkoittaa myös lain asianajaja;lle asettamaa taan, että yleisen edun nimessä on jouduttu
2363: ylevä mutta käYJtännössä erittäin venyväksi säännöstelemään yhä useampia ammatti-
2364: osoittautunut rehellisyyden vaatimus. Vali- aloja. Täten on menetelty esimerkiksi pa-
2365: tettavasti maa:mme asianajajakunnassa, niin tenttiasiamiesten, yksityisetsivren, kiinteis-
2366: lainoppineessa kuin rnaallikkoasianajajien tönvälittäjien ja laivameklarien suhteen,
2367: rnuodostamassa, on tässä suhteessa ronistut- ,eräitä erikoisaloilla asiamiestehtävissä toimi-
2368: tamisen sijaa. Täydellinen pätevyysvaati- via mainitaiksemme.
2369: musten ja valvonnan puute on vienyt sii- Lopuksi on 'Pa~kallaan todeta, että vasta
2370: hen, että asianajoa harjoittavat maassamme sittenkun asianajajalaitos on lailla järjes-
2371: monet täysin hämäräperäiset yksilöt, jotka tetty, voidaan tehdl{lkaasti toteuttaa vaati-
2372: vaiHa kaikkea moraaEa ajavat häikäilemättä mukset varattomien henkilöiden ilmaisesta
2373: vääriälkin asioiJta ja usein r~koslain asetta- oikeusavusta sekä syytettyjen julkisesta
2374: mia rajoja sivuten häikäilemättömällä me- puolustamisesta.
2375: nettelyllään häpäisvät koko asianajajakun- Käsityksenmw mukaan ei meidän maas-
2376: taa ja siten !heikentävät välillisesti kansan samme ole paikallaan saattaa voimaan jär-
2377: luottamusta oikeuslaitokseen. Jos han!kittai- jestelmää, jossa asianajajaan turvautuminen
2378: siin selvitys kaikkien maassamme asianajosta. tehtäisiin ainakaan kaikissa oikeusasteissa
2379: toimeentulonsa saavien menneisyydestä, jou- pakolliseksi. Kun myös on todettava, että mo-
2380: duttaisiin epäilemättä toteamaan melkoinen net mawllilk'koasianajajat ovat tunnollisella
2381: määrä rikosrekisteriin merkittyjä heniJrilöitä. itseopiskelulla han'klkineet itselleen yksinker-
2382: Valvonnan puutteesta aiheutuu edelleen taisempien asioiden hoitamiseen riittävät
2383: se vakava epäkOhta, että tunnottomalla lainopilliset tiedot ja että :lautamiehet ja
2384: asianajajalla on nykyisin mahdollisuus periä poliisikonstaapelit vanhastaan ovat t<Ottuneet
2385: työstään palik!kioita, jotka eivät ole oikeassa hoitamaan niin sanottuja ilmoitusasioita, ei
2386: suhteessa tehdyn työn ja va'lvotun intressin tällaisten asioiden !hoitamisen mahdollisuutta
2387: tai saavutetun tuloksen arvoon. Tarvittai- olisi heiltä riistettävä. Tärkeintä olisi luoda
2388: siin viillttämättä seHainen valvova elin, jonka järjestelmä, jonka puitteissa asianajajan
2389: tarkastettavaksi voitaisiin saattaa jokainen ammatista voitaisiin jatkuvasti kamia ja sa-
2390: liian suureksi epäilty asianajajan laaku ja moin estää tuoihon ammattiin ryhtymästä
2391: 44 ll,12. - Asianajo.
2392:
2393:
2394: taidoltaan ja moraaliselta kunnoltaan ala- että hallitus antaisi Eduskunnalle
2395: arvoinen aines sekä saattaa koko asianajaja- esityksen laiksi, jolla asianajajan am-
2396: laitos sellaisen valvonnan alaiseksi, että oi- matin harjoittaminen tehdään riippu-
2397: keutta hrukevat voisivat siihen täydellä luot- vaksi määrätyistä pätevyysvaatimuk-
2398: tamuksella turvautua. sista ja jolla asianajotoiminnan har-
2399: Edellä esitetyn perusteella ehdotamme joittaminen saatetaan tarpeellisen
2400: kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi valvonnan alaiseksi.
2401: toivomuksen,
2402: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1952.
2403:
2404:
2405: Harras Kyttä. Heikki Hykkäälä.
2406: Aaro Kauppi. Helge Miettunen.
2407: Urho Kähönen. Esa Kaitila.
2408: H. A. Kannisto. Vilho Väyrynen.
2409: Toivo Antila. Niilo Honkala.
2410: Nestori Kaasalainen. Eino Rauste.
2411: Arno Tuuma. Konsti Järnefelt.
2412: 45
2413:
2414: 11,13. - Toiv. al. N:o 9.
2415:
2416:
2417:
2418:
2419: Kyttä ym.: Esityksen antamisesta kauppakam·en 9 luvun
2420: 8 ja 10 § :n muuttamisesta.
2421:
2422:
2423: E d u s k u n n a 11 e.
2424:
2425: Kauppakooren 9 luvun 8 §: n mukaan oikeud~mhoidon kanssa kosketuksiin joutu-
2426: tulee sen, joka on ottanut tavaraa velaksi nut on tämåJn ilmiön joutunut havaitse-
2427: ja luvallJllut maksaa sen määräpäi;vänä, maan siinä muodossa, että velkomisjutuissa
2428: mutta ei sitä tee,, suorittaa korkoa kuusi maksuvelvollisiksi tuomitut hakevat muu-
2429: sadorulta vuodessa erääntymispäivästä lukien. tosta vain voida:kseen mainitusta syystä
2430: Jos maksupäivää ei ole määrätty, on korko ,pitkittää .velan t•rukaism maksua. Täten
2431: viisi sadalta siitä J>äivästä, jona saatavaa siis .puheena olevat vanhentuneet säännök-
2432: oru ryhdytty joko lailllJhakumenettelyä käyt- set lisäävät tarpeettomasti vi~anomaisten
2433: täen ta~ tuomioistuimessa perimään. Sa- työmäärää ja tuottavat oikeudetonta: etua
2434: man luvun 10 § :n mukaan soveHetaan ma:ksuvelvollisille. Sen vuoksi olisikin ky-
2435: vaihtoehtoisesti kuuden tai viiden prosen- symyksessä olevissa ~pykä[issä säädettyä
2436: tin korkoa myös rahan velaksiantoon. korkoa korot.ettava ainakin niin paljon,
2437: Edellä selostetut säännökset ovat ilmei- että se vastaisi: yleisten luottolaitosten so-
2438: sesti olleet tarkoituksenmukaiset silloin, veltamaa antolainM1Skorkoa. Painavat käy-
2439: kun ne yli 200 vuotta siltten tulivat voi- tännölliset syyt edellyttäisivät viivästys-
2440: maan Ruotsin kuningaskuru1~, koska koron määräämistä hieman korkeammaksi-
2441: maassa ylläpidettiin kiinteätä korkokantaa. kin. Kun kuitenkin on syytä otaksua, että
2442: Nykyisin selostetut säännökset ovat koron korkokanta edelleen tulee jossain määrin
2443: suuruuttw koskevalta osalta täysin vanhen- vaiihtelemaam., olisi tarkoituksenmukaisinta,
2444: tuneet. Syistä, joi!hin ei tässä: ole tar.peen että puheena olevasta korosta voitaisiin
2445: puuttui!J, on korkokiaJillta ~uott.omarkkinoiilla määrätä asetuksen~~.
2446: osoittautunut epävakaiseksi. Samoin voi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
2447: daan todeta, että korkokanta on jat1mvasti eduskunnan J>äätettäväksi toivomuksen,
2448: pysynyt huomattavasti ylä,puolella edellä
2449: mailllituissa lainkohdissa säädetyn viivästy- että hallitus lin'i1·eeUisesti antaisi
2450: miskoron. Seuraukset tästä ilmenevät siinä, Eduskunnalle esityksen kauppalroa-
2451: että .lukemattomat velaHiset viivästelevät ren 9 luvun 8 jcv10 § :n muuttami-
2452: tahallaan .velkansa maksamisessa voidakseen sesta siten, että niissä säädetystä ko-
2453: pitää käytössään ,halpaa rwhaa". Jokairnen 1·osta voitaisiin mäii.rätä asetuksella.
2454: Helsingissä 11 päivälnä helmikuuta 1952.
2455:
2456:
2457: Harras Kyttä. H. A. Kannisto.
2458: VALTIOPÄIVÄT
2459: 19 52
2460:
2461: LIITTEET
2462: III
2463:
2464: ULKOASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY KANSAINVÄLISTÄ
2465: VALUUTTARAHASTOA JA JÄLLEENRAKENNUSPANKKIA
2466: KOSKEVAN LAIN KUMOAMISTA KOSKEVA LAKIALOITE
2467:
2468:
2469:
2470:
2471: HELSINKI 1952
2472: VALTIONEUVOSTON KIBJAPAINO
2473: 49
2474:
2475: III, 1. - Lak. al. N: o 6.
2476:
2477:
2478:
2479:
2480: Ryömä ym. : Ehdotus laiksi Kansainvälistä valuuttarah(J;$tloa
2481: ja Kansainvälistä jälleenrakennuspankkia koskevien so-
2482: pimusten eräiden määräysten hyväksymisestä annetun
2483: lain kumoamisesta.
2484:
2485:
2486: E d u s k u :n n a ll e.
2487:
2488: Joulukuun 13 ,päivänä 1947 ed!usikunta että Yhdistyneiden Ka111sakuntien yleis-
2489: antoi suostumuksensa Suomen Hittyuniseen kdkouiksen taloudeLlisessa ja finanssivrulio-
2490: KansainväJliseen vaJ.uuttarwhastoon jru Kan- kunna:ssa vuoden 1951 joulukuussa todet-
2491: sainväliseen jälleenraikennuspankkiin sekä ti,in maailmanpankin py.rkivän harjoitta-
2492: ihyväJksyi samallru Jain mruinittua valuutta- maan taloudcllista ;vakoilua mm. Neuvosto-
2493: 1
2494:
2495:
2496: rruhastoa ja pamkkia kosikevien so1p imusten ·liirton naapurimaisSia Persiassw j.a Turikissa
2497: eräiden mäihl'äysten hyväksymisestä. Suo- selkä viime aikoina ,varsinkin Suomessa.
2498: men j iis@maksuksi ilmmpaamkin lai1tokseen TäJhän viittaa myös maailmanpankin tie-
2499: oli määrätty 38 m:Uijoonaa dolLaria eli yh- doituksessa loka/kuun 19 :päivältä 1951 an-
2500: teensä 76 miljoonaru doillaria. nettu rtieto, jonka userut täkäJläisetkin sano-
2501: Sen jälkeen 1mluneideru väJhän yli n~ljän malehdet ju1kaisivat, että ;pankin edusta-
2502: vuoden kuluessa Suomi on suorittrunut osan j~en tarkoituksena sarupuessaan :Suomeen on
2503: jäserurnruksuistaan: s~kä saanut 1Panlkilta luot- ,trurkastaa Suomen t.a1loutta, saa:da lisätie-
2504: toa kahdessa erässä Y'hteensä 14.s miljoo- toja Suomen investoint:Usuunnitelmista. ja
2505: naa dollaria. Tästä summastru yli 2/3 on tutkia. . . onko olemassa pohjaa lisäluo-
2506: annettu 1puunjalostusteollisuudeHe, jonka tolJe Suomea varten".
2507: harjoittajien etuja Suomen jäsenyys pan- Kosika näin oHen ,tuntuu ilmeis,eltä, että
2508: ik:iJsBa hlmeisesti on vastanrrmt. Sitä vastoin Suomen jäsenyydestä: maaåLmaill!pankissa ja
2509: e1 ole voitu osoitta;a, että .jäsenyys olisi ·Valuuttaraha.stossa on ollut ihyötyä etu-
2510: ol1urt Suomen va1tion- ja kansamta1louden päässä ylksity:Usille ,puunjalostusteollisuuden
2511: etujen mukaista. iharjoitta:jiUe, mutta jäsenyys toisaal:ta 'Vai-
2512: Tällä hetkellä on jo yleisesti tunnettua, keuttaa maamme rpysyttäy,tymistä suurvaJ-
2513: että määrätyt ameri[{;kalaiset suurpääoma- ,tojen ristiri1tojen u;lkopuolel:la, olisi eroa-
2514: piirit, joillru on mtkaiseva määräämisvrulta minen maindtuista ila:itoksista varmaan
2515: pankin ( ,Maailm8Jllprunikin") johdossra, maamme etujen :mukaista. Jotta hallitus
2516: !käyttävät sitä enlllen lkailkkea 'Väld.kap[pa- saattaisi es,tei.ttä huolehtiru jäsenyyden irti-
2517: iJ.eena omien taloudellisten ja poliittisten sanomis,esta mahdollisimman nopeasti ja
2518: etujensa rujamisessa. Tuoreena esimerkkinä tarlkoiJtuksenmukaisimmruHa. tavalla, olisi
2519: tästä on maaiJm8JD!panlkin pyrkimys va~kut :alussa mainittu, 1'3 päivänä! joulukuuta
2520: taa taisteluun Persian oljystä ameriklkala;i- 1947 ihyväksy;tty rlalkiJ ku:mottava.
2521: sen pääoman hyödyksi, mutta Persian riip- Sen vuvksi ehdotamme !kunnioittaen,
2522: pumattomuutta ja ilmeisesti! myös englan-
2523: tilaista pääomaa v,astarun. Meidän ma,amme että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2524: kanllla1ta on t.rurpeellista panna merkillle, van lakiehdotuksen:
2525:
2526:
2527:
2528:
2529: 7
2530: 50 III,1. - Kansainvälinen valuuttarahasto.
2531:
2532:
2533:
2534:
2535: Laki
2536: Kansainvälistä valuuttarahastoa ja Kansainvälistä jälleenrakennuspankkia koske-
2537: vien sopimusten eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain (102/48) kumoami-
2538: sesta.
2539: Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumo- ikevien sopimusten eräiden määräysten ihy-
2540: ta® Kansainvälistä vru1uuttarahastoa ja väiksymisestä 19 ,päivänä joUtlukuuta 1947
2541: Kansainvälistä jä.~leenraJkennusp&nkkia ikos- annettu laki (102/48).
2542:
2543: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
2544:
2545:
2546: Mauri Ryömä. Yrjö Murto.
2547: Toivo Kujala. Antto Prunnila.
2548: Elli Stenberg. Lauri Myllymäki.
2549: VALTIOPÄIVÄT
2550: 1952
2551:
2552: LIITTEET
2553: IV
2554: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI-, RAHA-
2555: ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
2556:
2557:
2558:
2559:
2560: HELSINKI 1952
2561: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
2562: 1
2563: 1
2564: 1
2565: 1
2566: 1
2567: 1
2568: 1
2569: 1
2570: 1
2571: 1
2572: 1
2573: 1
2574: 1
2575: 1
2576: 1
2577: 1
2578: 1
2579: 1
2580: 1
2581: 1
2582: 1
2583: 1
2584: 1
2585: A.
2586: Edustajanpalkkiota, verotusta, virkamiesten palkkoja, perhe-eläke:
2587: vakuutusta, säästäjien inflaatiotappioita, sähköistämistä ym. "
2588: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
2589: 55
2590:
2591: IV,1. - Lak. al. N:o 14.
2592:
2593:
2594:
2595:
2596: Borg-Sundman ym.: Ehdotus laiksi edustajanpalkkiosta an-
2597: netun lain muuttamisesta.
2598:
2599:
2600: EduskunnaUe.
2601:
2602: Maassamme on omaJksuttu kanta, että hal- määrien erilaisuus otettaisiin huomioon myös
2603: lituksen jäsenet voivat olla myöskin parla- edustajille maksettavissa palklk:ioissa. Koh-
2604: mentin jäseninä. Valtiopäiväjärjestylksen tuulliselta näyttää, että ministereinä toimi-
2605: 44 § :n 1 momentissa on kuitenkin säädetty vien edustajien palkkio alennettaisiin puo-
2606: sellainen rajoitus, että valtioneuvoston jäsen ieen säännönmukaisen palklkion määrästä.
2607: ei saa olla jäsenenä eduskunnan valiokun- Vastaavanlainen käytäntö onlk:in jo olemassa
2608: nassa. Ministereinä toimivien kansanedus- useassa muussa maassa, mm. Englannissa.
2609: tajien eduskuntatyöskentely supistuu nii.n Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2610: 'Ollen täysistunnoissa mukana olemiseen.
2611: Kun valiokunnissa suoritetaan suurin osa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2612: eduskuntatyöstä, olisi paikallaan, että työ- van lakiehdotuksen:
2613:
2614:
2615: Laki
2616: edustajanpall~kiosta annetun lain muuttamisesta.
2617:
2618: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka 'On tehty valtiopäiväjärjestyiksen 70 § :ssä
2619: säädetyllä tavalla, muutetaan edustajanpalkkiosta 30 päivänä huhtikuuta 1947 annetun
2620: lain 1 § : n 1 momentti sellaisena kuin se on 5 päivänä kesäkuuta 1951 annetussa
2621: iaissa (334/51) näin kuuluvaksi:
2622: 1 §. ikaa. Edustajalle, jolka on kutsuttu valtio-
2623: Edustajalle suoritetaan vuotuinen palkkio, neuvoston jäseneksi, suoritetaan kuitenkin
2624: jonlk:a määrä on viisisataaneljätuhatta mark- siltä ajalta, jmtka hän on va;ltioneuvoston
2625: kaa. Milloin palkkio suoritetaan päiväipal'k- jäsenenä, vain puoiet palkkion määrästä.
2626: kiona, sen määrä on tuhatneljäsataa mark-
2627:
2628: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1952.
2629:
2630:
2631: Margit Borg-Sundman. Iisakki Nikkola.
2632: 56
2633:
2634: IV,z. - Lak. al. N:o 15.
2635:
2636:
2637:
2638:
2639: Kaitila ym..: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain 15 § :n
2640: rnuuttlarnisesta.
2641:
2642:
2643: E d u s k u n n a ll e.
2644:
2645: Kokemus niiltä vuosilta, jolloin nykyinen kattua tahi muuten huonokuntoista, ilman
2646: metsäverotusjärjestelmä on ollut voimassa, että !hän vuosikymmeniin voi saada tuskin
2647: on osoittanut, että tässä järjestelmässä on minkään1aisia metsätuloja, !kuin myös van-
2648: suuria puutteita. Hyvällä syyllä voidaan· han metsän omistaja, joka metsästään voi
2649: 'kin sanoa, että se muodostaa koko verosys- hakata huomattavasti yli kasvunkin. Tun-
2650: teemimme heikoimman osan. Metsäverotus- netusti joutuvat tästä epätasaisuudesta kär-
2651: järjestelmän puutteet aiheuttavat sen, että simään nimenomaan pienten metsä:löjen
2652: metsäverotuksen rasitus jaJkautuu varsin omistajat, näiden joukossa lukuisat siirto-
2653: epäoikeudenmukaisesti eri metsänomistajain väJkeen kuuluvat, joille luovutetuissa met-
2654: ja metsänomistajaryhmien kesken, niin että sissä oli ennätetty suorittaa ,aavistushak-
2655: tämä vero rasittaa toisia metsänomistajia kuu". Nylkyinen järjestelmä suosii lisäksi
2656: suhteettoman ankarasti, kun taas toiset - erityisesti metsä:keinottelijoita, jotka ostavat
2657: erityisesti myös metsäkeinottelijat - pääse- metsän ja muutamassa vuodessa ottavat siitä
2658: vät metsistä saamaansa taloudelliseen hyö- irti kairken ma:hdollisen pannen pääosan
2659: tyyn nähden kohtuuttoman väiliäisellä ve- saamistaan myyntituloista verotromina tas-
2660: rolla. Viimeksi mainittujen ryhmien vero- kuunsa.
2661: tus on tä:llöin myöskin jäänyt kohtuuttoman Karkille kansa:laisryhmille ylhdenmukai-
2662: alhaiseksi verrattuna muiden kansalaisryh- seen verorasitukseen voidaankin päästä tässä
2663: mien, erityisesti palkannauttijain ja 'lii!k- tapauksessa vain siten, että metsänomista-
2664: keenh.arjoittajain kuluneina vuosina kanta- jien verotuksen pohjaksi asetetaan hänen
2665: maan raslkaaseen verotaakkaan. Täytyykin !kunakin verovuotena saamansa todelliset
2666: olla kysymys verojärjestelmän suuresta epä- metsänmyyntitulot vä:hennettyinä metsän
2667: oikeudenmukaisuudesta, kun joku varsin hoitamisesta johtuneiHa todellisilla kuluilla,
2668: alhaisissa tuloludkissa oleva veronmaksaja, joiden muistiin merlkitseminen niiden harva-
2669: esim. jdku kunnan toimenha1tija, !kansakou- lU:kuisuuden vudksi ei tuota vaikeuksia.
2670: lunopettaja tms. joutuu maksamaan enem- Huomattavia etuja olisi myöskin sellaisella
2671: män veroa kuin miljoonia ma!'kk:oja metsän- järjestelmällä, jossa valtioneuvosto metsätie-
2672: myyntituloja saanut metsänomistaja tai 11eellisessä tutkimuslaitoksessa olevien tark-
2673: metsä'k:einottelija. Niinpä eri yhteyksissä kojen hintatietojen perusteella määräisi
2674: suoritetut arviot viittaavat siihen, että ny- alueelliset ja metsänlaadulliset näkökohdat
2675: kyisen järjestelmän voimassaoloaikana veroa huomioon ottaen ne hintastandardit, joiden
2676: on maksettu keskimäärin vain n. 50 % :sta nojalla verotuksen pohjaksi asetettavat kes-
2677: todellisia metsätuloja. kimääräiset metsänmyyntitulot voidaan las-
2678: Metsäveron epätasainen jakautuminen eri kea, sekä mahdollisesti myös kustannus-
2679: metsänomistajaryhmien kesken jdhtuu lä- standardit. Kumpaa linjaa tultaisiin nou-
2680: hinnä siitä, että metsän tuotto, joihon vero •dattamaan, määräytyisi siinä yhteydessä,
2681: on kaavamaisesti yhdistetty, irroittaa vero- jolloin tulisivat käsiteltäviksi vastaavat
2682: tuksen melkein kokonaa111 todellisista olo- muutokset lakiin ja asetukseen maalaisikun-
2683: suhteista. 'Sillä samaan luokik:aan kuuluvista tien kunnallishallinnosta.
2684: metsänomistajista joutuu yhtä suurta metsä- Kummassakin tapauksessa olisi kuitenkin
2685: veroa maksamaan niin hyvin sellainen met- tietysti välttämätöntä tietty ylimenokausi
2686: sänomistaja vuosikausia, jonka metsä on kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemiseksi.
2687: joko nuorta tai jokseenkin puhtaaksi ha- Ylimenokausi, jossa rinnaikkain sovellettai-
2688: IV,2. - Kaitila ym. 57
2689:
2690: siin kahta erilaista veromääräämispohjaa, rusparannusten kustannukset otetaan pois-
2691: sekä tuotto- että ylijäämäverotusta, olisi toina huomioon usean vuoden ailkana. To-
2692: kuitenkin monimutkainen ja raskas. Huo- dellisten kulujen vähennysoikeus on niin
2693: mattavasti yksinkertaisempi olisilkin sellai- ilkään omiaan johtamaan nykyistä parem-
2694: nen ylimenokausi, jolloin verotus raJken- paan metsänhoitoon.
2695: tuu kokonaisuudessaan Iiikejäämäverotuksen Lähinnä kunnallisen verorasituksen tasai-
2696: pohjalle, mutta verotettavasta tulosta olisi suuden vuoksi samoin kuin valtion tulove-
2697: oikeus tiettynä aikana, esim. kymmenenä ron progressiivisuudesta johtuvien kohtuut-
2698: vuotena suorittaa aleneva tai tasainen oomuuksien välttämiseksi lienee tarkoituk-
2699: (10% :n) vähennys. Käytännössä ei ylijää- senmukaisinta liilkejäämäverotuksessakin las-
2700: mäverotuksessa tosin voida erottaa pääoma- lkea verotettava!ksi tuloksi ilrnlloiiJ!kin kolmen
2701: ja tuottohakkuita, mutta tapahtuulkin pää- perättäisen verovuoden keskimäärä.
2702: oman kasvu metsäta'loudessa toisella tavalla Edellä esitetyn perusteella metsäverotuk-
2703: !kuin esim, teollisuusyrityksessä, ja metsän- sessa esiintyvien epälkohtien korjaamiseksi
2704: omista;jalla on mwhdollisuus hakikuun jäl- ja metsäverotuksen uudistamiseksi ehdo-
2705: lkeen lkasva:ttaa uutta pääomaa, jolloin tulot tamme,
2706: ja vastaavasti verotkin, ovat pienemmät. että Eduskunta hyväksyisi se?traa-
2707: Tärkeää on tässäkin suhteessa kuitenkin van lakiehdotuksen:
2708: omaksua se periaate, että suurehkojen pe-
2709:
2710: Laki
2711: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
2712: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
2713: tulo- ja omaisuusverolain 15 näin kuuluvaksi:
2714: 15 §. sellaisena kuin se on ollut asianomaisena
2715: Maataloudesta saatuna tulona on pidet- talousvuotena. Tilan kotitarpeeksi otettu
2716: tävä sitä puhdasta tuottoa, jonka samanlaa- puutavara voidaan tarikempien tietojen
2717: tuisten !kiinteistöjen kunnassa arvioidaan puuttuessa arvioida valtioneuvoston va:hvis-
2718: viljellyn maan ja luonnonniityn osalta vero- tettujen perusteiden mukaan. Kuluihin saa-
2719: vuonna päättyneenä ja kaihtena sitä edeltä- daan sisällyttää myös metsänparannustöiden
2720: neenä talousvuotena keskimäärin vuotta ja kuljetusmahdollisuuksien parantamisesta
2721: !kohti antaneen huomioon ottaen paikkakun- johtuneet kulut kuitenkin niin, että suureh-·
2722: nalla tavalliset käyttö- ja !kunnossapitokus- kojen parannusten kustannukset otetaan
2723: tannulkset, työpalkat sekä kohtuulliset arvon- poistoina huomioon usean vuoden aikana.
2724: vähennyikset. Tätä tuottoa arvioitaessa nou-
2725: datetta:koon, paitsi .A'hvenanmaan maaikun-
2726: nassa, saman vuoden kunnallista:ksoitusta Tätä lakia noudatetaan ensi kerran
2727: varten vwhvistettuja perusteita. vuonna 195 . toimitettavassa verotuksessa,
2728: Metsätaloudesta saatuna tulona pidetään kuitenlkin niin, että lain 15 § :n 2 momen-
2729: sitä tuoton ja kulujen erotu~sena syntyvää tissa tarkoitettua kolmen vuoden keskimää-
2730: ylijäämää, joka kustakin metsälöstä on rää laskettaessa kahtena ensimmäisenä vuo-
2731: saatu verovuonna päättyneenä ja kahtena tena otetaan huomioon myös vuosina 195
2732: sitä ·edeltäneenä talousvuotena keskimäärin ja 195 puhtaan tuoton pohja:lla ma!ksetut
2733: vuotta kohti. Tuottona otetaan huomioon verot, sekä niin, että samassa momenti~a
2734: puutavaran sekä muiden metsätaloustuottei- tarkoitetusta ylijäämästä saadaan vuosina
2735: den ja oikeuksien luovutulksista saatu tulo 195 -196 välhentää yiksi kymmenesosa.
2736:
2737: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
2738:
2739:
2740: Esa Kaitila. Konsti Järnefelt.
2741: Aare Leikola. Juho Tenhiälä.
2742: 8
2743: 58
2744:
2745: IV,3. - Lak. al. N:o 16.
2746:
2747:
2748: Honkala ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
2749: 29 § :n muuttamisesta.
2750:
2751:
2752: E d u s k u n n a ll e.
2753:
2754: Niiden kustannusten tasoittamiseksi, joita suunnilleen vanhempien ammattia vastaa-
2755: vanhemmille aiheutuu lasten kasvattamisesta valle alalle edellyttää useimmiten jokseenkin
2756: yhteiSkunnan kelvollisiksi jäseniksi, verolait pitkäaikaista opillista valmistautumista.
2757: myöntävät aviopuolisoille verohelpotusta Myös vähävaraisissa maaseutuoloissa, joista
2758: niin hyvin valtion kuin kunna:rikin verotuk- yhä useamman nuoren askeleet suuntautuvat
2759: sessa alle 16-vuotiaitten lasten elättämisen opin tielle, tuntuu koulunkäynnin taloudel-
2760: johdosta. Tässä suhteessa on kuitenkin jääty linen rasitus raskaana, 'koska se usein jou-
2761: puolitiehen. Paitsi sitä, että nykyiset lapsi- dutaan suorittamaan toisella pai:kkakun-
2762: vähennykset korvaavat vain pieneltä osalta nalla.
2763: lapsista vaatimattomimmissalkin oloissa van- Varsinaisissa oppi- ja ammatt~kouluissa
2764: hemmille koituvat menot, nämä vähennykset opiskelevien rinnalla maassamme on lukuisa
2765: päättyvät määräiässä verraten varhain huo- joukko nuoria henkilöitä, jotka ansiotyön
2766: iimatta siitä, että kasvatuksesta aiheutuvat dhella opiskelevat iltaisin ja suorittavat sa-
2767: menot yhä jatkuvat, usein entisestään li- moja tutkintoja ja opinnäytteitä !kuin päi-
2768: sääntyneinä. Jokaiseen vähänkin pätevyyttä väkouluissa opiskelevat oppilaat. Monet sa-
2769: vaativaan ammattiin tai tehtävään valmen- dat nuoret henkilöt ovat tä:llä tavoin ansio-
2770: tautumiseiksi on koulunkäyntiä .tai opiskelua työn ohella opiskellen suorittaneet keski-
2771: yleensä jatkettava vielä 16 ikävuoden jäl- koulu- ja ylioppilastutkinnon. Kun nämä
2772: keenkin, jolloin lapsi edelleen tavallisesti on henkilöt koulumenojen lisäil~i suorittavat
2773: vanhempiensa elätettävänä. ansiotulostaan veron valtiolle ja kunnalle
2774: Yhtä vä:hän kuin 'lasten eläitämistä ja osittain tästäkin syystä ponnistelevat ta-
2775: yleensä, voidaan heidän kouluttamistaan- iloudellisissa vaikeuksissa, olisi kohtuullista,
2776: llraan pitää asiana, jonka kanssa yhteiskun- että heidänkin opiskeluaan kevennettäisiin
2777: nalla ei olisi mitään tekemistä. Riippuuhan ver:ohelpotuksilla edellyttäen, että he nautti-
2778: ko~o yhteiskunnan kehitys ja vaurastuminen vat säännöllistä ja täyttä opetusta. Yhteis-
2779: oleellisesti siitä, kuirrka valistuneita ja am- kunnan edun mukaista on, että mahdollisim-
2780: mattinsa taitavia sen jäsenet ovat. Monessa man monet henkilöt kyikenevät valmistautu-
2781: tapauksessa valtio onkin tämän oivaltanut maan yhteiskunnassa niin vaativiin tehtä-
2782: ja siinä mielessä pitää yllä tai avustaa eri- viin kuin mahdollista.
2783: 1
2784:
2785:
2786: 'laisia opetuslaitoksia, jakaa apurahoja jne. Edellä esitettyjen verohelpotusten myön-
2787: Verotuksessa ei sanottua seikkaa kuiterrkaan ltäminen olisi sitäkin IJwhtuullisempaa, 'kun
2788: toistaiseksi ole otettu huomioon. Kun lasten lapsen täyttäessä 16 vuotta ja koulunkäynti-
2789: koulutus ja opiskelukustannukset etenkin kustannusten ollessa rasittavimmillaan, niin
2790: 'kotipai!k'ka!kunnan ulkopuolella nousevat var- hyvin oikeus vähennyksiin verotuksessa kuin
2791: sin huomattaviin summiin, on tästä osaltaan lapsilisä:kin nykyisen lainsäädännön mukaan
2792: seurauksena, että lapsiaan kouluttavat per- yht'aikaisesti lakkaavat. Toisaalta ei kui-
2793: heet joutuvat usein kohtuuttoman taloudelli- tenkaan voitane pitää tarkoituksenmukai-
2794: sen rasituksen alaisiksi taikka vanhemmat sena vähennyksen sallimista enää asianomai-
2795: ovat pakotetut jättämään lapsensa vaille sen tultua siviilioikeudellisesti täysi-ikäiseksi
2796: sitä oppia, jota näiden lahjat saattaisivat eli 21-vuotiaa;ksi.
2797: edellyttää, mistä tietenkin on vahinkoa 'ko'ko Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
2798: yhteislkunnalle. Erityisen raskaina tuntuvat kunnioittaen,
2799: lasten opintokustannukset taloudellisesti vai-
2800: keissa oloissa elävien henkisen työn tekijäin että. Eduskunta hyväksyisi se1traa-
2801: piirissä, koska tavanomainen antautuminen van lakiehdotuksen:
2802: IV,3. - Honkala ym. 59
2803:
2804:
2805: Laki
2806: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
2807: Eduskunnan päätÖ'ksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
2808: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 29 § lisäämällä sen 1 momenttiin uusi 7 ja 8
2809: kohta seuraavasti:
2810: 29 §. nöllistä ja täyttä opetusta ammatti- tai op-
2811: Verovelvollinen henkilö, joka verovuonna ,pikoulussa, korkea,'lmulussa tai muussa nii-
2812: on asunut Suomessa, niinkuin 7 § :n 2, 3, 4 hin verrattavassa oppilaitoksessa, jokaisesta
2813: ja 5 momentissa sanotaan, saakoon sen li- sellaisesta lapsesta 40,000 marlkkaa; sekä
2814: säksi, mitä 25, 26 ja 28 § :ssä on säädetty, 8) vemvelvollinen, joka on sen ikäinen ja
2815: vähentää: saa sellaista opetusta kuin 7 kohdassa tar-
2816: ilwitetaan, työtulostaan 40,000 markkaa, jollei
2817: 7) milloin verovelvollinen on elättänyt hänen huoltajansa ole saanut tehdä 7 koh-
2818: ib.uollossaan olevaa 16 vaan ei 21 vuotta täyt- dassa mainittua vähennystä.
2819: tänyttä :lastaan, joka tulovuotena vähintään
2820: kahdeksan kuukauden ajan on saanut sään-
2821:
2822: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
2823:
2824:
2825: Niilo Honkala. Jussi Lappi-Seppälä.
2826: Ture Hollsten. Martti HuttWten.
2827: Henrik Kullberg. T. A. Wiherheimo.
2828: Grels Teir. Juho Heitto.
2829: Helena Virkki. Harras Kyttä.
2830: Atte Pakkanen. Erkki Koivisto.
2831: Kalervo Saura. N. Kosola.
2832: Aino Luostarinen. Johannes Wirtanen.
2833: Hugo Nuorsaari. Nestori Kaasalainen.
2834: Kyllikki Pohjala.
2835: 60
2836:
2837: IV,4. - Lak. al. N:o 17.
2838:
2839:
2840:
2841:
2842: Kulovaara ym. : Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
2843: 50 § :n muuttamisesta.
2844:
2845:
2846: E d u s k u n n a 11 e.
2847:
2848: Asunto-osakeyhtiö on nykyään jo hyvin kainen havaitsee, että niiden tarkoituspe-
2849: yleinen asutuskeskusten asumismuoto ja tu- rässä on suuri ero samoinkuin niiden ma'k:su-
2850: lee olemaan sitä järjestysmuotonsa onnistu- kykyisyydessä, mitkä seikat tulisi ilmetä
2851: neisuuden vuoksi vastaisuudessa yhä suu- myös verotuksessa.
2852: remmassa määrin. Verrattuna toiseen tär- Asunto-'osaikeyhtiön heitkompi veronmwksu-
2853: keään asumismuotoon, nimittäin omaan ta- ikyky on sitä paitsi ainakin kahteen kertaan
2854: loon ns. omakotitaloon, asunto-osakeyhtiötä tunnustettu lainsäädännössämme. Omaisuu-
2855: verotetaan kuitenkin paljon ankarammin. de:n1uovutusverotu:ksessa sanottu yhtiömuoto
2856: Ensiksi verotetaan osakkeenomistajaa osaik- oli lievemmän verotuksen alainen kuin muut
2857: keestaan omaisuuden ja sen mahdollisesti yhteisöt, ja kun vuoden 1950 verotuksessa
2858: tuottaman tulon perusteella samoin kuin yhtiöiden tulovero korotettiin, jätettiin
2859: omistajaa om&kotitalosta, mutta sen lisäksi asunto-osakeyhtiömuoto tämän veronkoro-
2860: verotetaan vielä asunto-'Osakeyhtiötä toiseen tuksen ulkopuolelle, !kuten aivan oikein oli-
2861: kertaan, mikä verotus luonnollisesti kohdis- kin. Asunto~osakeyhtiön samoinkuin siihen
2862: tuu osakkeenomistajaan sekin ja hänen asu- verrattavien asunto-osuuskuntien, puolikun-
2863: miskustannuksiinsa. Usein asunto-osakeyh- nallisten asuntoyhtiöiden ja asunto-osake-
2864: tiöltä ei mene va-ltiolle tuloveroa lainkaan, yhtiölain 25 §: ssä tarkoitettujen osakeyhti-
2865: mutta sen sijaan kunta verottaa yhtiötä jo öiden erityislaatuisuus olisi kui:tenkin pysy-
2866: m~lkoisesti ja tavallisimmin harkinnan pe- väisesti otettava huomioon ainakin valtion
2867: rusteella. Raskain asunto-osakeyhtiön ve- verotuksessa. Ihmeellistä kuitenkin on, ettei
2868: roista on kuitenkin valtion omaisuusvero ja esim. verolainsäädännön uusimista suunm-
2869: sen merkitys ja rasittavuus tuleekin yhä !kas- tellut komitea ole !kiinnittänyt asiaan edes
2870: vamaan verotusarvojen vähin erin seuratessa huomiota. Tiettävästi ei myöskään verolaiki-
2871: hintatasossa tapahtuneita muutoksia todelli- esity\ksen viimeistelyssä ole kysymJiksessä
2872: siin arvoihin. Asunto-osakeYhtiön !ka:ksin- oleva asia ollut esillä.
2873: ikertainen verotus tuntuu sitä:!kin kohtuut- Edellä sanottuun viitaten ~hdotamme,
2874: tomanunalta kun yhtiötä verotetaan samojen
2875: perusteiden mukaan !kuin tuotannollista toi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2876: mintaa lharjoittavaa osakeyhtiötä, vaikka jo- van lakiehdotuksen:
2877:
2878:
2879: Laki
2880: tulo- ja omaisuusverolain muuttamisesta.
2881: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
2882: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 50 §: ään, sellaisena kuin se on 6 päivänä ldkaJkuuta
2883: 1950 annetussa laissa (489/50), näin kuuluva uusi 2 momentti:
2884: 50 §. osakeyhtiölain (30/26) 25 § :ssä tarkoitettu
2885: - - - - - - - - - - -- - - - -- osakeyhtiö, jonka omistaman rakennuksen
2886: Kotimainen asunto-osakeyhtiö, asunto- huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-
2887: osuuskunta, puolikunnallinen asuntoyhtiö ja alasta oli verovuoden päättyessä osakkaiden
2888: 5 päivänä !helmikuuta 1926 annetun asunto- tai jäsenten omassa käytössä väihintään
2889: IV,4. - Kulovaara ym. 61
2890:
2891: !kolmasosa, suorittaa kuitenkin veroa sekä Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden
2892: tulon että omaisuuden perusteella vain puo- 1951 tulojen ja omaisuuden peru:steella toi-
2893: let 1 momentissa mainituista osamääristä. mitettavassa verotuksessa.
2894:
2895:
2896: Helsingissä 5 päivänä helmilrnuta 1952.
2897:
2898:
2899: Urho Kulovaara. Kaisa Hiilelä.
2900: Onni Hiltunen. Uuno Takki.
2901: Valto Käkelä. T. Leivo-Larsson.
2902: Aino Malkamäki Kalle Jokinen.
2903: Vappu Heinonen.
2904: 62
2905:
2906: IV,ö. - Lak. al. N:o 18.
2907:
2908:
2909:
2910:
2911: Ahmavaara ym..: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
2912: väliaikaisesta muuttamisesta.
2913:
2914:
2915: E d u s k u n n a ll e.
2916:
2917: Huolimatta viime aikoina vuosittain suo- Kun valtion talous annettujen tietojen
2918: ritetuista tuloveroasteikon lieventämisistä on mukaan osoittaa viime vuodelta huomatta-
2919: tulo- ja omaisuusveron veronmaksajille ai- vaa ylijäämää, onkin tulo- ja omaisuusvero-
2920: heuttama rasitus pysynyt erittäin raskaana asteMojen lieventämiseen, joka samalla olisi
2921: eikä se ilruluvana vuonna:kaan ole alentunut omiaan tukemaan talouselämän vaikautta-
2922: läheskään siinä määrin kuin odotettiin. mista, nyt hyvät mahdollisuudet. Alennuk-
2923: Pahlclratuloista joudutaan niiden kasvaessa sen huomioon ottaminen myös ennakko-
2924: veroastei!kon jyrkän progressiivisuuden jCih- perinnässä jo lkuluvana vuonna ei myöskään
2925: dosta suorittamaan edelleen veroa reaalisesti tuota ylivoimaisia vaikeuksia. Samassa yh-
2926: runsaasti kaksi kertaa niin paljon kuin vas- teydessä olisi kuitenkin korjattava se ilmei-
2927: taavasta tulosta ennen sotaa. Omaisuudesta nen epäkohta, että lukuisat pienyrittäjät
2928: saatuun tuloon nähden on verotus paljon ja ammatinharjoittajat, joiden tulo itse
2929: vielä tätä!kin ankarampi, koska omaisuus- asiassa on suurimmalta osalta 'heidän oman
2930: veroasteMaa ei ole edes siinä määrin saa- työnsä tulosta, nykyisin ovat osattornia siitä
2931: tettu alentuneen rahanarvon mukaiseksi työtulovähenn~ksestä, joka myönnetään pal-
2932: kuin on laita tuloveroasteikon kohdalla, kansaajille ja maatalouden harjoittajille.
2933: viimeisen omaisuusveroasteikon korjauksen Edellä sanottuun viitaten esitämme kun-
2934: ollessa vuodelta 1948. Tulo-- ja omaisuus- nioittaen,
2935: verotusta olisi sen vuoksi pyrittävä ensi ti-
2936: lassa tuntuvasti alentamaan va!ltion välttä- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
2937: mättömien, veroilla peitettävien menojen van lakiehdotuksen:
2938: sallimissa puitteissa.
2939:
2940:
2941:
2942:
2943: Laki
2944: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muuttamisesta.
2945: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun
2946: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 28 § :n 1 momentin 11 ~o'hta ja 49 §, sellaisina
2947: kuin ne ovat 28 päivänä joulukuuta 1951 annetussa laissa (667/51), sekä 48 § :n 1 mo-
2948: mentti, sellaisena kuin se on 9 päivänä marraskuuta 1951 annetussa laissa (554/51),
2949: näin kuuluviksi:
2950: 28 §. tuhatta mal'lkkaa. Työstä saatuna tulona on
2951: V erovelvCillisella on oikeus tuloistaan vä- pidettävä palikkatuloa selkä aikaisemmin
2952: hmtää: virka- tai työsuhteen perusteella saatua elä-
2953: kettä, maa- tai metsätaloudenlharjoittajan
2954: 11) kymmenen sadalta luonnollisen henki- ja hänen lapsensa tai muun perheenjäse-
2955: lön työstä saadun tulon määrästä, ei lmiten- nensä maa- tai metsätalouden hyväksi teke-
2956: kaan enempää kuin seitsemänkymmentä- män työn arvoa ynnä sellaista osaa amma-
2957: IV,5. - Ahmavaara ym. 63
2958:
2959: tin- tai liik'keenharjoiJttajan tulosta, jota on 48 §.
2960: pidettävä kohtuullisena korvauksena hänen Veroa tulon perusteella suoritetaan, mi-
2961: ammatissaan tai liik'keessään suorittamasta käli 50 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan
2962: työstä. asteikon mukaan:
2963: Veroluokka
2964: I II III
2965: .. <l
2966: [~ g~ < ;;·..::
2967: e."' < ;;·<t
2968: ~g ~ O"' ~:1:1 ~ 0 ... fP!~ ~
2969: ~1:1§ ~'<l9
2970: 1>;'"0
2971: ~~ 9
2972: 0 "
2973: "'':=~
2974: 0 "
2975: Verotettava tulo ~6.:2:-öl ~6.:1!01 ~6.:2:-öl
2976: ~::=~
2977:
2978: mk
2979: e.~~ re..~ 7t
2980: g~e. 2:,1!>1>;'
2981: .,.,o [s.,
2982: -i'i~oo~•
2983: ""'0~."
2984: _!1 .....
2985:
2986: .,l'P':...,
2987: "'"0 o.,., ..,
2988: -111-o'•
2989: gg~
2990: ~-"
2991: ::;'~~
2992: ~
2993:
2994:
2995:
2996:
2997: ""'
2998: ::;' ~= ~ ~: •';'
2999: 90,000- 120,000 500
3000: 120,000- 150,000 2,300 400 6
3001: 150,000- 200,000 4,400 2,200 8 500 6
3002: 200,000- 300,000 8,900 6,200 9 3,500 7
3003: 300,000- 400,000 20,900 15,200 12 10,500 9
3004: 400,000- 600,000 33,900 27,200 15 19,500 11
3005: 600,000- 800,000 67,900 57,200 16 41,500 13
3006: 800,000- 1,000,000 107,900 89,200 19 67,500 15
3007: 1,000,000- 1,500,000 153,900 127,200 23 97,500 19
3008: 1,500,000- 2,000,000 283,900 242,200 27 192,500 25
3009: 2,000,000- 4,000,000 433,900 377,200 30 317,500 28
3010: 4,000,000--10,000,000 1,093,900 977,200 38 877,500 36
3011: 10,000,000-20,000,000 3,433,900 3,257,200 41 3,037,500 41
3012: 20,000,000 tai enemmän . 7,533,900 7,357,200 44 7,137,500 43
3013: -·------- --------- -~
3014:
3015:
3016:
3017:
3018: 49 §. .. <l
3019: 2."'
3020: 0 ...
3021: .. ;;·..::
3022: s;o:l=J ~
3023: Veroa omaisuuden perusteella suorite- 1>;'"0 0 ~"<19
3024: 0 " ~ ~=:=~
3025: taan, mikäli 50 § :ssä ei toisin säädetä, seu- Verotettava omaisuus ~g:E.~
3026: raavan asteikon mukaan: mk
3027: e.~
3028: ~~0
3029: ~
3030: ,_.;..f.,.., ;-[~e.
3031: o.,.,
3032: .,...,
3033: ~."'
3034: ""''"'
3035: •';'
3036: ~ ~=
3037:
3038: 10,000,000-15,000,000 53,500 10
3039: 15,000,000-20,000,000 103,500 12.5
3040: Verotettava omaisuus 20,000,000---40,000,000 166,000 15
3041: mk
3042: 40,000,000 tai enemmän 466,000 18
3043: 1,000,000- 2,000,000 500 2
3044: 2,000,000- 4,000,000 2,500 4,
3045: 4,000,000- 6,000,000 10,500 6 Tätä laikia sovelletaan vuoden 1952 tulojen
3046: 6,000,000- 8,000,000 22,500 7 ja omaisuuden perusteella toimitettavassa
3047: 8,000,000-10,000,000 36,500 S.r; verotuksessa.
3048:
3049: Helsingissä 8 päivänä helmikuu ta 1952.
3050:
3051:
3052: Arvi Ahmavaara. Felix Seppälä. Niilo Honkala.
3053: Arvo Salminen. Kalervo Saura. T. Junnila.
3054: T. A. Wiherheimo. Jussi Lappi-Seppälä. Aune Innala.
3055: Päiviö Hetemäki. Margit Borg-Sundman. Irma Hamara.
3056: Oskari Lehtonen. Erkki Koivisto. Helena Virkki.
3057: Hugo Nuorsaari. Arno Tuurna.
3058: 64
3059:
3060: IV,6.- Lak. al. N:o 19.
3061:
3062:
3063:
3064: Pasanen ym..: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
3065: 48 § :n väliaikaisesta muuttamisesta.
3066:
3067:
3068: E d u s k u n n a 11 e.
3069:
3070: Tulo- ja omaisuusverolain 48 § :n väli- arvioitua huomattavasti suuremmat ja
3071: aikaisesta muuttamisesta 9 päivänä marras- ·reaaliset edel.lytykset veronalennukseen siis
3072: kuuta 1951 ·annetuLla lailla ('554/51) muu- olemassa, ja kun rahamme arvon. sekä ta-
3073: tettim sanottu lainkohta vuoden 1952 tulo- louselämämme vakaannuttaminen todella
3074: jen perusteella toimitettavaa verotusta var- tehokasta ju1kisten rasitusten huojennusta
3075: ten hallituksen esityksen mukaisesti. Tämä edellyttävät. Koska hallituksen käsiteltä-
3076: verorasitus on kuitenkin vielä liian ankara .vänä oleva ehdotus verolaiiLSäädännön täy-
3077: ja toivottu huojennus, kuten on voitu to- delliseksi! uudistamiseksi jo Ia.ajuutenBa
3078: deta, sen edellytyksiin näili.den riittämä- vuoksi e:iJ ilmeisesti ehdi eduskuntaan eikä
3079: tön. Veroasteikon progr·essivisuuden 'VUoksi ainakaan vo1 siellä tulla ~oppuun käsitel-
3080: on tuo rasitus :nimittäin inflaation edis- lyksi niin nopeasti,, että se vaikuttaisi vuo-
3081: tyessä varsinkin pienten ja keskisuurten den 1952 tulojen verotukseen, jota koske-
3082: tulojen kohdalla automaattisesti noussut .vaksi se sinänsä ei edes liene tarkoitettu-
3083: tavalla, jota laiiLSäätäjä ei ole tarkoittanut, kaan,, niin olL.si mainittu veroasteiikko kulu-
3084: ja yhä il.isääntymisen merkkejä osoittav'a 'Van vuoden. tulojen verotusta varten sää-
3085: ilmnnallisverotus on tätä verotaakkaa v1elä dettävä uudelleen.
3086: lisäämässä. Normaruleja oloja läJhestyttäessä Edellä esitetyn 1perus~teella esitämme
3087: ja sotakorvaussuorituksen pian la!katessa kunnioittaen,
3088: olisi poiklkeu:kse1Hisen aj·an luomaa verorasi-
3089: tusta pyrittävä määrätietoisesti huojenta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3090: maan, varsinkin kun on jo voitu havaita, van lakiehdotuksen:
3091: että ,valtion tulot viime vuodelta ovat olleet
3092:
3093: Laki
3094: tulo- ja omaisuusverolain 48 §: n väliaikaisesta muuttamisesta.
3095: Eduskunnan 1päätöksen mukaisesti muutetaan }9 .päivänä marraskuuta 1943 anne-
3096: tun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 48 §, sellaisena kuin se on 9 1päivänä mar-
3097: raskuuta 1951 annetussa ·laissa (554/51), näin kuuluvaksi!:
3098: 48 §. käli 50 § :ssä ei toisin säädetä, seuraavan
3099: Veroa tulon perusteella suoritetaan, !ml- asteikon mukaan:
3100: Veroluokka
3101: 1 II IIIJ
3102: -.q ""<1
3103: g~ ~ ~·--:: "~·<: e."' < ~·-<
3104: ~§~
3105: p:~:l:l ~ ~~
3106: ,.,o ~:1:1 ~ o"'
3107: ,.,o ~:1=1 ~
3108: 0 ~t..4 0 ~~ 9 0 ~"'< 9
3109: ~9)::::~
3110: Verotettava tulo
3111: mk
3112: ~g:i!~
3113: 0
3114: f_s;o ~
3115: "
3116:
3117: ...... ~-t .....
3118: .,,.
3119: ore.~e.
3120: o,,.
3121: .... ,.
3122: 0
3123: ~g:i!~
3124: t:::~-t
3125: "
3126:
3127: .....
3128: ~=:::~
3129:
3130: E~e.
3131: o:o.,
3132: 0
3133: ~g:i!~
3134: ""~";"
3135: "
3136:
3137:
3138: ::=:~-t"'".
3139: ~=:::~
3140: -(1)-
3141: li>='!:! ..
3142: o,.,
3143: O>"O
3144: ~."'
3145: " ...
3146: ~ 1):1!
3147: "<>"'
3148: ·<:'
3149: ~~0
3150: .....
3151: ~.(1)
3152:
3153:
3154: :o ..: ""'"'
3155: ·':'
3156: [Dl:.g
3157: .....
3158: :o ... ""'"'
3159: ·':'
3160: 90,000- 120,000 400 5
3161: 120,000- 150,000 1,900 7 300 4
3162: 150,000- 200,000 4,000 8 1,500 7 500 3
3163: 200,000- 300,000 8,000 10 5,000 8 2,000 6
3164: 300,000- 400,000 18,000 13 13,000 10 8,000 7
3165: IV,6. - Pasanen ym. 65
3166:
3167: 400,000- 600,000 31,000 17 23,000 14 15,000 10
3168: 600,000- 800,000 65,000 20 51,000 17 35,000 13
3169: 800,000- 1,000,000 105,000 25 85,000 20 61,000 17
3170: 1,000,000- 1,,500,000 1.55,000 30 125,000 27 95,000 23
3171: 1,500,000- 2,000,000 305,000 35 260,000 32 210,000 30
3172: 2,000,000- 4,000,000 480,000 37 420,000 33 360,000 32
3173: 4,000,000-10,000,000 1,220,000 43 1,080,000 42 1,000,000 40
3174: 10,000,~0,000,000 3,800,000 46 3,600,000 46 3,400,000 46
3175: 20,000,000 tai enemmän 8,400,000 50 8,200,000 49 8,000,000 48
3176:
3177: Jos verov~lvollinen on verovuonna elät- kuitenkaan enelllJ)ää kuin veron koko
3178: tänyt alaikäistä lastaan, on III veroluokan määrä.
3179: mukaisesta verosta vähennetti1vä ensimmäi-
3180: sestä lapsesta kolmetuhatta ja jokaisesta Tätä Jrukia sovelletaan vuoden 1952 ,tu:lo-
3181: muusta lapsesta viisituhatta markkaa, ei jen ~perusteella toimitettavassa 'verotuksessa.
3182:
3183: Helsingissä 8 päivänä he1milkuuta 1952.
3184:
3185:
3186: Aukusti Pasanen. Esa Kaitila.
3187: Aare Leikola. H. A. Kannisto.
3188: Eino Rauste. Helge Miettunen.
3189: Inna Karvikko. Juho Tenhiälä.
3190:
3191:
3192:
3193:
3194: 9
3195: 66
3196:
3197: IV,7. - Lak. al. N:o 20.
3198:
3199:
3200:
3201:
3202: Kannisto ym. : Ehdotus laiksi liiket,fiihtoveron perinnän
3203: lakkautt<amisesta.
3204:
3205:
3206:
3207: E d u s k u n n a ll e.
3208:
3209: Sodan perintönä on meillä vielä jrulellä Osittaisilla korjauksHla ei tässä kuiten-
3210: liikevaiJhtovero. Kun sodan aikana tuhli- kaan päästä eteenpäin. VaJ>auttamalla joi-
3211: tulot ulkomaank~tillfppamme ,pienentyess'ä takin tarvikkeita lii!ikevai:htoverosta, jakau-
3212: vähenivät ja valtio tarvitsi tuloja :tisäänty- tuu muilta tarvikkeita; rasittamaan jäänyt
3213: vien menojensa 1pe~ttämiseen, jouduttiin liikevaihtovero sitä epäoikeutetummin eri
3214: meilläkin säätämään liikevaihtovero. Nyt kansala~piirien kesken. Jo nyt ~voidaan
3215: ulkomaankaU:pan ~vi,Lka:stuttua ja valtion tuo moite esittää me,iUä kannettavaa liike-
3216: .taloudeNisen aseman pa.rannut.tua on aika vaihtoveroa vastaan..
3217: ottaa esiUe kysymys liikevaihtoveron <lalk- LiiJmevaihtovero tekee lk:oko meidän ta-
3218: kauttamisesta. louselämämme epäterveeksi ja vähentää sen
3219: Liikevaihtovero rasittaa hyvin ankarana ki~ailutkykyä u1komruiden kanssa;. Sen
3220: niin hyvin kuluttajaa kuin tuottajaakirn, vuoksi se olisi kokonaan poistetta;va.
3221: joskin tuottaj31 loppujen lopuksi saa kus- Siihen meillä ensi vuoden rulusta lukien
3222: tannuksensa siirretyksi! ~mu1uttajan k8llll1et- on edellytykset. Kuluvana ;yuonna laklk:a.a
3223: taviksi. Esimerkin rvuoksi mainittakoon, sotwkorvausten suorittaminen, mistä vapau-
3224: että jos ()\Stetaan naisten ~ammasnahka tuvrut varat voidaan käyttää verohelpotuk-
3225: turkiki, mika ma.ksaa; 35,000: -, sisältyy siin. Valtion tiEnpäätös jo viime vuodelta
3226: hintaan li:Ukeva:Uhtoverona noin 7,000: -. päätyy ennakkotietojen mukaan noin 10
3227: Jos mies ostaa valmi,in, 1'5,000: - maksa- miljaardin markan tuloyHjäämääJn, mikä
3228: van ,puvun, sisältyy puvun hintaan Iiiik:e- luonnoUisimmin on käytettävä kansalaisten
3229: vaihtoverona; noin 2,400: -. Tehdasmai- verokuorman keventämiseen. Lii!lk:evwihto-
3230: sesti ~valmistettu 92 m2 suuruinen oma;koti- 'veron ,poistamisen jälkeen tultlit voidaan
3231: talo tulee maksamaan noin 1,500,000: -. korottaru sotaa edeltäneeUe tasolle, jolloin
3232: Siihen sisrultyy liikevaihtoveroa noin tu!Htulot kasvavat. Lisäksi Hikevai!htoveron
3233: 300,000 markkaa, mikä omankodinr.rukenta- poistaminen tulee aiheuttamaan hintatason
3234: jalle tuntuu huomattavana; lisä~rasituksena.. yleisen laskun, mikä tulee .tuntumaan
3235: Nykya.ikaista vesivoimalaitosta rakennet- myöskin valtion menojen huomattavana
3236: taessa jouduaan liikevaihtoverona suoritta- pienenemisenä.. .Samaan suuntaan vaikut.
3237: maan koikonaista 500 miljoonaa markkaa. taa myöskin haltlituksen pyrkimys valtion
3238: Nämä esimerkit rihtänevät osoi,ttamaan, menojen yleiseenJ SU:Pistamiseen.
3239: miten liikevaihtovero kansalaisia rasittaa, Liikevaihtoveron ,poistaminen tule.e ratr
3240: olkoo~pa >he sitten .rikkaita ta] köyhiä. ka;isevasti vaiikuUarnaan taJouselämä.n y1lei-
3241: Tyytymättömyys Hikevaihtovemon onkin seen vakauttamiseenkin.
3242: kaikissa ~piireissä suuri. Todistuksena; s~iltä Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
3243: on se epälukuisa määrä aloitteita, jotara
3244: eduskunnassa on tehty milloin minkin alan että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3245: tarvikkeiden vapauttamiseksi Iiikeva.ihto- van lakiehdotuk&en:
3246: verosta.
3247: IV,7 - Kannisto ym. 67
3248:
3249:
3250: Laki
3251: liikevaihtoveron perinnän lakkauttamisesta.
3252: Eduskunnan ,päätökseill mukaisesti sääde-
3253: tään, että ltikevaihtoveroilJ periminen lak-
3254: kaa tammilkuun 1 rpäivä.stä 1953 a;lik:aen.
3255:
3256: Helsingissä 10 ipäivänä ihelmiikuuta 1952.
3257:
3258:
3259: B. A. Kannisto. Eino Rauste.
3260: Irma Karvikko. Esa Kaitila.
3261: Juho Tenhiälä.
3262: 68
3263:
3264: IV,s. - Lagmot. N:o 21.
3265:
3266:
3267:
3268: Jern m. fl.: Förslag till "lag om ändring av 4 § "lagen a,n-
3269: gående omsättningsskatt.
3270:
3271:
3272: T i 11 R i k s d a g e n.
3273:
3274: Vid den ändring av lagen om omsätt- patenterat. Det omfattar balkar, utfor-
3275: ningsskatt som pä regeringens initiativ verk- dringsanordning, drickskoppar, tjudring av
3276: ställdes senaste höst blev ett stort antal djuren osv. Många jordbrukare anser detta
3277: lantbruksmaskiner befriade frän omsätt- system vara synnerligen lämpligt och effek-
3278: ningsskatt. Detta skedde i syfte att under- tivt, men dess anläggning blir så pass dyr,
3279: lätta en rationalisering av lantbruksproduk- att det möter svärigheter att använda det-
3280: tionen. N u finns det dock inom nämnda samma. Ett avlyftande av omsättningsskat-
3281: produktion en hel del inrättningar och an- ten skulle härvidlag ge en god hjälp.
3282: ordningar som icke faller under rubriken Det finns även goda anläggningar för
3283: ma:skiner, men som har lika stor betydelse utgödsling av ladugärden, vilka besparar
3284: och följaktligen även borde vara befriade mycket arbetskraft. Vidare finns det fa-
3285: från omsättningsskatt. Detta är förhällan- brikstillverkade ventilationsinrättningar,
3286: det särskilt pä kreatursskötselns omräde. som är effektiva och välbehövliga bäde för
3287: Där är en rationalisering av arbetet syn- bevarandet av djurens hälsa och ladugår-
3288: nerligen nödvändigt emedan det är allra darnas hällfasthet.
3289: svärast att erhålla mänsklig arbetskraft just Genom att avlyfta omsättningsskatten på
3290: inom ladugårdsskötseln. En del jordbru- alla de anläggningar som hör tili en ratio-
3291: kare har nödgast övergå tili kreaturslöst neH ladugärdsskötsel skulle vår mjölkpro-
3292: jordbruk därför att nödig arbetskraft för duktion få ett verksamt stöd, nägot som
3293: ladugårdens skötsel icke kunnat uppbringas. även är synnerligen nödvändigt.
3294: För rationalisering av ladugårdsarbetet Med hänvisning tili det ovan anförda
3295: finns det effektiva anordningar av olika hemställa vi,
3296: slag. Vi har bl. a. ett frän Sverige impor-
3297: terat ladugårdsinredningssystem benämnt att riksdagen måtte antaga följ-
3298: ,system Modig", väl utexperimenterat och ande lagförslag:
3299:
3300: Lag
3301: om ändring av lagen angående omsättningsskatt.
3302: I enlighet med riksdagens beslut ändras 4 § 1 mom. lagen av den 2 november 1951
3303: angäende omsättningsskatt sålunda, att till sagda moment fogas en ny punkt 22 av
3304: följande lydelse:
3305: 4 §. fordringsanordningar, drickskoppar och
3306: tjudringsanordningar, ävensom fabrikstill-
3307: 22. följande för användning i mjölkpro- verkade ventilationsinrättningar och anord-
3308: duktionens tjänst behövliga till ladugärds- ningar för ladugärdsutgödsling.
3309: inredning hörande delar såsom balk:ar, ut-
3310:
3311: Helsingfors den 7 februari 1952.
3312:
3313: Levi Jern. Ture Hollsten.
3314: E. M. Tarkkanen. Arthur Larson.
3315: 69
3316:
3317: IV,s. - Lak. al. N:o 21. Suomennos.
3318:
3319:
3320:
3321: Jern ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtover·olain 4 § :n muutta-
3322: misesta.
3323:
3324:
3325: E d u s k u n n a ll e.
3326:
3327: Viime syksynä hallituksen aloitteesta toi- laite, juoma-astiat, eläinten kytkentälaitteet
3328: meenpantu liikevaihtoverolain muutos va- jne. Monien maanviljelijöiden mielestä
3329: pautti suuren määrän maatalouskoneita Hi- tämä järjestelmä on eritäin sopiva ja teho-
3330: kevaihtoverosta. Tämän tarkoituksena oli ikas, mutta sen asentaminen tulee niin kal-
3331: helpottaa maataloustuotannon rationalisoin- liiksi, että sen käyttö tuottaa vaikeuksia.
3332: tia. Nykyisin on kuitenkin koko joukko lai- Liikevaihtoveron poistaminen olisi tässä ta-
3333: toksia ja laitteita, jotka eivät kulje konei- pauksessa hyvänä apuna.
3334: den nimellä, mutta joilla on yhtä suuri On myös hyviä navetassa käytettäviä lan-
3335: merkitys ja joiden näin ollen johdonmukai- nanpoistolaitteita, jotka säästävät paljon
3336: sesti myös pitäisi olla vapautettuja liike- työvoimaa. Edelleen on tehdasvalmisteisia
3337: vaihtoverosta. Tämä koskee varsinkin eläin- tuuletuslaitteita, jotka ovat tehokkaita ja
3338: ten hoidon alaa. Siinä olisi työn rationali- hyvin tarpeellisia sekä eläinten terveyden
3339: sointi erittäin välttämätöntä, koska juuri säilymisen että navettojen kestävyyden kan-
3340: navettatöihin on vaikeata saada ihmistyövoi- nalta.
3341: maa. Eräiden maaviljelijöiden on ollut Poistamalla liikevaihtovero kaikilta lait-
3342: pakko siirtyä karjattomaan maatalouteen, teilta, jotka kuuluvat rationalisoituun nave-
3343: koska ei ole ollut saatavissa tarpeellista työ- tanhoitoon, saisi maidontuotantomme teho-
3344: voimaa navettatöihin. kasta apua, joka myös on erittäin tarpeel-
3345: Navettatöiden rationalisointia varten on lista.
3346: olemassa erilaisia tehokkaita laitteita. Meillä Edellä olevan perusteella ehdotamme,
3347: on mm. Ruotsista tuotettu navettatarvik-
3348: keisto, nimeltään ,Modigin järjestelmä", että Eduskunta hyväksyisi settraa-
3349: joka on patentoitu ja jota on tarkoin ko- van lakiehdotuksen:
3350: keiltu. Siihen kuuluu mm. palkkeja, syöttö-
3351:
3352:
3353: Laki
3354: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
3355: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä marraskuuta 1951 annetun
3356: liikevaihtoverolain 4 §:n 1 momentti lisäämäl1ä sanottuun momenttiin uusi 22 kohta
3357: seuraavasti:
3358: 4 §. kytkentälaitteet, kuin myös tehdasvalmistei-
3359: set tuuletuslaitteet ja navetoissa käytettävät
3360: 22. seuraavat maidontuotannossa tarvitta- lannanpoistovälineet.
3361: vat navettatarvikkeisiin kuuluvat osat,
3362: kuten palkit, syöttölaitteet, juoma-astiat ja
3363:
3364: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
3365:
3366: Levi Jern. Ture Hollsten.
3367: E. M. Tarkkanen. Arthur Larson.
3368: 70
3369:
3370: IV,9.- Lak. al. N:o 22.
3371:
3372:
3373:
3374:
3375: Virkki. ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 4 § :n muu-t-
3376: tamisesta.
3377:
3378:
3379: E d.u sk urnn a 11 e.
3380:
3381: Tilaston mukaan on meillä 2-15 !Pelto- kyisin tiLanne naistyövoiman suhteen, jota
3382: hehtaarin suuruisia~ viljelmiä 225,677 ja ei voida~ sanottavasti käyttää sesonkiluon-
3383: ni1Hlä peltoa yMeensä 1,423,260 ha. Näillä toisiin metsätöihinkään.
3384: t.iloilla asuu työkJ~kyisiä ihmisiä n. 540,000. Parannusta asiain tilaan saadaan vain
3385: Jos kysymyksessä olevi!lla tiloHla työn me- :maaseudun iP:iJen- ja käs,iteollisuutta !kohot-
3386: meikki olisi sama kuin ikirjaJI1pitotiloHla tamalla ja !lisäämällä. Viime aikoina on
3387: keskimäärin, tarvittaisiin niiden hoitoon, eräs tällainen työala, nhn1ttäin kankaitten
3388: koti- ja karjata.loustyötkin mukawn lukien, käsinlmdonta, joka varsinkin eräissä osissa
3389: enintään noin 1150,000 .työkykyisen ihmis,en maata on si:tonut huomattavia määriä nais-
3390: työmäärä. Näin ollen on edellä mainitun työvoimaa, joutunut suuriin !Vai!keuiksiin
3391: kokoisilla tiloilla Uihes 400,000 sellaista työ- ulkoa valtiovallan toimesta tuotettujen
3392: kykyistä ihmistä, joiLle ei heidän oma maa- ihuokewhintaisten tekstiilien aiheuttaman
3393: taloutensa voi tarjota kannattruvaa työtä. kilpailun takia., jopa niin, että monet ku-
3394: On !kyllä totta, että metsien myynt:Uhak- tojat tai pienet ikäsityöyritybet ovat koko-
3395: ikuita:kin varten tarvittav;asta työmäärästä, naan lopettoo.eet toimintansa. Täten ovat
3396: erittäinkin ajomiehistä ja ihevostyövoimasta, sellaisenaan ehkä tarpeelliset toimenPiteet
3397: saadaan huomattava~ osa juuri näiltä ti- talouselämän ·vakauttamiseksi aiheuttaneet
3398: loilta. Toisawlta on alle 2 peltohehtaarin sivuvaikutuksia, joita ni:iJllä •ei suinkaan ole
3399: tiloilla ja maaseudun tilattoman väestön alunperin tarkoitettu. Maaseudulla jo en-
3400: tPiirissä suunnilleen niin ·paljon vapaata nestäänkin varsinkin n.aitsten työaloilla val-
3401: työvoimrua kuin metsätöissä keskimäärin litseva työttömyys on niiden johdosta tli-
3402: tarvitaan. sääntY'illyt ja tämä luonnollisesti a1entaa
3403: Tärkeimpänä syynä maaseutu- ja erito- ennestäänkin alhaista maaseutuväestön elin-
3404: ten 'pienviljelijäväestön aThaiseern elin- tasoa.
3405: tasoon, jota on koetettu nostaa erilaisilla Asia olisi pyrittävä kiireellisesti korjaa-
3406: ikustannulksiltaan miljardeihin markkoihin maan. Eräs keino, joHa tilannetta voitai-
3407: nouseviHa valtion avustustoimenpiteillä, on siin huomattavasti ,parantaa, olisi, että ikä-
3408: juuri se, ·että suurella osalla pienviljelijä- sinkudotut ·tekstiilit j.a niistä valmistetut
3409: väestöstä ei! ole omiHa tiloillaan saatavissa asusteet ·vapautettaisiin HikevaiihtoTerosta.
3410: kannaJttava'a työtä. Jos edellä mainittu Sen lisäksi olisi tluonnollisesti ta~peen, että
3411: ylimääräinen työvoima voitaisiin sijoittaa mahdollisimman nopeasti ryihdyttäisi,in voi-
3412: tuotantoa ,pwLvelemaan vaikikapa vain keski- malclmammin vaiilmttaviin toimenPiteisiin
3413: määrin 50 mk:n suuruisella tunt~palkalla, yleensä :maaseudun ,pienteollisuuden ikeiliirt-
3414: merkitsisi se yli 50 miljardin markan suu- tämiseksi.
3415: ruista kansantaloudellista lisätuloa yksin Liikevaihtoveron !poistaminen edellä sa-
3416: työpru1kkojen muodossa ja vastaavasti maa- notuista tavaroisrta ei pitäisi tuottaa vai-
3417: talous- ja koko maaseutuväestiin elintason keuksia mkevaihtoveron kannon valvon-
3418: nousua. Samalla se välittömästi vaikuttaisi nassa, s:iJllä käsinkudotut kankaat on heLp.po
3419: ehkäisevästi maaHapa:koon ja maasta muut- erotta.a tehdrusva1misteisista ja si,tä paitsi
3420: toon, miikä juuri johtuu maaseudullru val- voitaisiin vaatia, että käsinlkudottuihin
3421: litsevasta työn puutteesta ja siitä aiheutu- kankaisiån tai niistä valmistettuihin asus-
3422: vasta alihaisesta elintasosta. Pahin on ny- teisiin ikutoja tai vaLmistaja kiinnittäisi
3423: IV,!J. - Virkki ym. 71
3424:
3425: nimensä ja osoitteensa .vakuudeksi siitä, Edellä mainitun perusteella ehdotamme,
3426: että tuote todella on käsityötä. Va.ltion
3427: tulojen kannalta taas edellä ehdotetuna että Eduskunta hyväks1.jisi seuraa-
3428: toimenpiteellä ·ei ole sanottavaa merkitystä. van lakiehdot1tksen:
3429:
3430:
3431:
3432: Laki
3433: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
3434: Eduskunnan 1päätöksen mukaisesti lisätään joulukuun 22 ·päivänä 1950 annetun
3435: liikevaihtoverolain (605/150) 4 § :n 1 momenttiin seuraa.va 23 kohta:
3436: 4 §. 23) käsin kudotut tekstiilit eivätkä niistä
3437: LiikevaiMoveron alaisia tavaroita eivät valmistetut asusteet.
3438: ole:
3439:
3440:
3441: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
3442:
3443:
3444: Helena Virkki. Lauri Kaarna.
3445: Matti Heikkilä. J. E. Lampinen.
3446: Kustaa Tiitu. Juho Heitto.
3447: Vieno Simonen. Niilo Honkala..
3448: Erl. Haapaniemi. T. Leivo-Larsson.
3449: Väinö Kaasalainen. Urho Kähönen.
3450: N. Kosola. Martti Huttunen.
3451: Viljami Kalliokoski. Margit Borg-Sundman.
3452: Nestori Kaasalainen. E. M. Tarkkanen.
3453: Erkki Koivisto.
3454: 72
3455:
3456: IV,to. - Lak. al. N:o 23.
3457:
3458:
3459:
3460:
3461: Nuorsaari ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 4 § :n
3462: muuttamisesta.
3463:
3464:
3465: E d u s k u n n a 11 e.
3466:
3467: Esityksessään n:o 25 vuoden 1951 valtio- tavissa, kun taasen pääosaltaan ulkomailta
3468: väiviUe hallitus ehdott~ liikevaihtoveron tulevat trlllktorit vapautuivat Hikevaillto-
3469: poistamista mm. eräitten ma<atalouskoneit- verosta. Maatalousministerin lausuntoon
3470: ten osalta. Eräin täydennyksin ja muutok- viitaten ja muutenkin on siten täysin pe-
3471: sin eduskunta viime sy:ksynä hyväksyikin rusteltua poistaa liikeva.Jihtovero myös polt-
3472: tämän lain. Tällöin ei otettu huomioon tomoottorien kohdalta.
3473: maatalousmoottoreita (polttomoottoreita Paitsi ma.ataloudessa, käytetään :poltto-
3474: maatalouskoneiden voiman lähteenä). Sitä moottoreitru suuressa määrin myös kalastus-
3475: vastoin eduskunta hyväksyi liikevaihtoveron alusten voiman [ähteenä. Kalastajaväes-
3476: poistamisen mm. traktorien kohdalta, tömme joutuu varsin vaikeissa olosuhteissa
3477: vaikka on itsestään selvää, että maatalous- ka~ppailemaan jokapäiväisestä leivästään,
3478: moottorit palvelevat miltei yksinomaisesti joten heidän vaikeutensa huomioon ottaen
3479: maataloutta - noin 95 ,prosenttisesti, kuten tuntuisil oikeudenmukaiselta; ja kohtuulli-
3480: maatalousministeri eduskunnllln istunnossa selta poistaa liikevaihtovero myös ns. kalas-
3481: totesi, - kun sen sijaan traktoreita ylei- taj amoottoreista.
3482: sesti käytetään muihinkin tehtäviin. Edus- Edellä esitetyin :perustein ehdotamme
3483: iJ.mnnan niukalla enemmistöllä tekemän kunnioittaen,
3484: päätöksen perusteella rasittaa Uikevaihto-
3485: vero edelleen kotimaassa valmistettuja maa- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3486: talousmoottoreita, joita on riittävästi saa- vain lakiehdotuksen:
3487:
3488:
3489: Laki
3490: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
3491: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
3492: liikevaihtoverolain (605/50) 4 § :n 1 momentin 21 kohta, sel·laisena kuin se on 2 päi-
3493: vänä marraskuuta 1951 annetussa 1aissa (543/51), näin kuuluvaksi:
3494: 4 §. makoneet, leikkuupuimurit, viljankuivaa-
3495: Liikevaihtoverol!llin ala<isia tav!llroita eivät jat, viljanlajittelijat, ilietsot, si_Lppukoneet,
3496: ole: aurat, sahrat, uudis- ja kivenraivauskoneet,
3497: avo- ja sRJlruoja-aurat, salaojankajvuuko-
3498: 21. seuraavat maataloustuotannossa käy- neet, iharat, kasvinsuojelu- ja peittausko-
3499: tettävät koneet: äikeet, jyrät, niitto-, elon- neet, traktorit, kotitarvemy:llyt, lypsykoneet
3500: leikkuu-, harava-, kylvÖ- ja perunannosto-
3501: 1 ja käsilseparaattorit sekä maataloudessa ja
3502: ikoneet, perunanriviinkokoojat, ,perunanla- kalastuks~sa käytettävät polttomoottorit.
3503: jittelijat, sokerijuurikkaannostokoneet, pui-
3504:
3505: Helsingissä 12 päivänä heLmikuuta 1952.
3506:
3507: Hugo Nuorsaari. Niilo Honkala.
3508: 73
3509:
3510: 1V,11. - Lak. al. N:o 24.
3511:
3512:
3513:
3514: Saura ym.: Ehdottts laiksi liikevaihtoverolain 4 § :n muut-
3515: tamisesta.
3516:
3517:
3518: E d u s k u n n a 11 e.
3519:
3520: Karjanhoitajista on rviime aikoina ollut daan tehokkaasti ratianalisoida karj·ata-
3521: jatkuvaa [>UUtetta, ja tämä on suurelta lout.ta, helpottaa alan työvoimatilannetta
3522: osalta ollut syynä karjattomoon maatalou- ja ·lisätä työolojen viihtyisyyttä, olisi tär-
3523: teen siirtymiseen. Riittävän !paJ.k;katy(}voi- keätä, että niiden käyttö saataisiin nopeasti
3524: man pysyttäminen karjataloudessa on koh- yleistymään. Välttämätöntä tässä mielessä
3525: dannut vaikeuksia lähinnä sen talöa, että on, että laitteiden ihinta saadaan niin ikoih-
3526: karjanhoitoon liittyy eräitä raskaita ja tuulliseksi, ·että myös pienet ikarjataloudet
3527: likaisia töitä. Sellai<;;ena on mainittava ,pääsisivät niiden eduista nauttimaan. Tu-
3528: ennen muuta lannan1poistotyö. Kyseistä loksellisin keino tämän pyrkimyksen toteut-
3529: työtä voidaan kuiterukin jo tällä ha·avaa tamisessa olisi ilmeisesti se, että lannan-
3530: suuresti helpottaru käyttämällä hyväksi ,poistol·aitteet cva,pautetaan liikevaihtoverosta
3531: uutta koneellista lannanpoistomenetelmää. ja saatetaan tät.en samaan asemaan' kuin
3532: Kotimaisen lannanpoistolaitteen käyttö eräät muutkin maa- ja karjataloudessa
3533: .poistaa kokonaisuudessaan raskaan ja epä- käytettävät koneet, jotka jo vuoden 1951
3534: miellyttävän ;}annan kulj-etustyön ja tekee l~pu11a säädetyllä Jainmuutoksella ,poistet-
3535: lisäiksi Jannanpoistotyön entistä huomatta- tiin liikevaihtoveron piiristä.
3536: vasti nopeammaksi. Ko. tlaitteet soveltuvat Edellä lausutun ,perusteella ehdotamme,
3537: hyvin myös :pieniin navettoihin ja ne on
3538: helppo asentaa vanhoihinkin karjasuojiin. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3539: Kun lannanpoistolaitteilla niin ollen voi- van lakiehdotuksen:
3540:
3541: Laki
3542: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
3543: Eduskunnan ,päätöksen mukaisesti muutetaan 22 .päivänä joulukuuta 1950 annetun
3544: liikevaihtoverolain (605/50) 4 § :n 1 momentin 21 kohta, sellruisena kuin se on 2 iPäi-
3545: vänä marraskuuta 1951 annetussa laissa (543/51), näin kuuluvaksi:
3546: 4 §. jittelijrut, sokerijuurikkaannostokoneet, pui-
3547: Liikevaihtoveron alaisia tavaroita eivät makoneet, leikkuupuimurit, viljankuiva.a-
3548: ole: jrut, viJ}j>anlajittelijat, lietsot, silp;pukoneet,
3549: aurat, sruhrat, uudis- ja kivenraivauskonoot,
3550: avo- ja salaoja-aurat, salaojanikaivuukonoot,
3551: 21. seuraavat maataloustuota11llossa käy- harat, kasvinsuojelu- ja peittausikonoot,
3552: tettävät koneet: äkoot, jyrät, niitto-, elon- traktorit, kotita:r:vemyllyt sekä lannanpois-
3553: leikkuu-, harava-, kylvö- ja perunannosto- tolaitteet, Iy:psykoneet ja käsisepara.attorit.
3554: lkonoot, perunanriviinkokoojat, per:una.nla-
3555:
3556: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
3557:
3558: Kalervo Saura. Felix Seppälä. Niilo Honkala.
3559: Irma Hamara. Atte Pakkanen. Toivo Antila..
3560: Helena Virkki. Martti 0. Kölli. Aino Luostarinen.
3561: 10
3562: 74
3563:
3564: IV,12. - Lak. al. N:o 25.
3565:
3566:
3567: Pakkanen ym..: Ehdotus laiksi liikeva:ihtoverolain 4 § :n
3568: muuttamisesta.
3569:
3570:
3571: Eduskunnalle.
3572:
3573: IIyväksyessään vuoden 1951 lopulla lii- Koneiden osien v·apauttamista ;liikevaih-
3574: kevaihtoverolain muutoks·en eduskunta toverosta on vastusoottu lähinnä vetoamalla
3575: poisti liikevaihtoveron us~e,ista tärkeistä ~u tulkintavaikeuksiin, joita lain käytäntöön
3576: lutustarvikkeista sekä maatailoustuotann.ossa soveltamisen yhteydessä; rväitetään esiinty-
3577: tarvittavista koneista. Tällöin. oli esihlä vän. Vaikeuksia on kuitenkin tarkoituksel-
3578: myös kysymys, olisiko samalla liikevaihto- lisesti .paisuteltu, jOJPa niitä on esitetty
3579: verosta vapautuvien. koneiden osat jätet- täysin harhaanjohtav·assa muodossakin.
3580: tävä Jain ulkopuolelle. Eduskunta hyväk- Kun on esim. väitetty, että vähittäiskau-
3581: syikin jo toisessa lkäsittclyssä tätä tarkoit- ·passa syntyisi täysi sekaannus, jos liike-
3582: tav·an a1loitteen, mutta kun .se selvitys, vaihtoverolakiin tulisi maatalouskoneiden
3583: jonka ihal>litus kovassa kiireessä hankki ko- osien vapauttamista tarkoittava säännös,
3584: neiden osia koskevalta kohdalta, oli kieltei- koska muka siLloin lähes kaikki koneiden
3585: nen, peruutti hallitus ·esityksensä ja antoi
3586: 1
3587: osat olisi jätettävä lain ulkopuolelle, on
3588: uuden, josta oli jätetty .pois koneiden osien tähän sanottava, ettei nykyisin voimassa
3589: vapauttamistru t·arkoittava kohta. Kun .pe- oleva liikevaihtov·erolruiki koske lainkaan vä-
3590: rusteellisen selvityksen saantiin väitetyistä: hittäiskaup;paa, koska Jiikevaihtovero kan-
3591: vaikeuksista, joihin lan sanottiin johtavan, netaan vain tuotanto- ja maaihantulo,por-
3592: mikäli myös koneiden osat va.pautetaan taassa. Mikäli siis lwki kyetään valvomaan
3593: liikevaihtoverosta, ·ei viime syksynä o1hä tehtaassa ja tullissa, ~ei väärinkäytöksiä
3594: mahdollisuutta, lruiki kun oli saatava ildi- synny. Kun maata.louskoneissa on paljon
3595: reellisesti hyväksytyksi, ei eduskunnan sellaisia osia, ikuten muttereita, pultteja,
3596: enemmistö halunnut ·enää siinä yhteydessä kuulalaakereit,a, sytytystulp.pia, akumulaat-
3597: ottaa asiaa esille. Nyt on iLmapiiri jo si- .tor·eita jne., joita voidaan käyttää myös
3598: käli rauhoittunut, että asialliseen ~ra:!Jkai muissakin kuin maatalousikoneissa, olisi
3599: suun on olemassa ,paremmat ·edellytykset. ~päselvyyden välttämiseksi rajoitettava va-
3600: Tärkeimpien maa1talouskoneide:n vapaut- pautus koskemaan v·ain sellaisia koneen
3601: taminen liikevaihtoverosta oli merkittävä osia, jotka ovat kyseisen koneen nimike-
3602: toimenpide ,pyrittäessä maatalouden ratio- luettelossa ja joissa on lisä:ksi yleensä vas-
3603: nailisointiin, koska siten luodaan entistä taavat merkinnät tai numerosarjat. Jos
3604: paremmat 'edellyty;kset maatalouden ko- kaikesta ihuo:limatta epäselvyyttä vielä täl-
3605: neellistamisel1e ja sitä tietä tuotannon iko- löinlkin tulisi, olisi MaataloushaLlituksen
3606: hottrumiselle sekä tuotantokustannusten lausunto .ratkaiseva. Näin olisi oikeaan
3607: alentamiselle. Kun näiden koneiden osat lopputulokseen pääseminen mahdollisimman
3608: !kuitenkin ovat yhä edeUeen liikevaihto- ;vaivatonta.
3609: verolain alaisia, rasittaa tämä vero siis Tässä yhteydessä; on syytä mainita, ettei
3610: edelleenkin si.ltä osalta koko maatalousko- laki nykyiselläänkään, vaikka koneiden
3611: neistoamme. Tämä rasitus tulee sitä Tas- osat ovatkin. olleet vapautuksen ulkopuo-
3612: kaammaksi, mitä pitemmälle maatalouden
3613: 1 lella, ole suinkaan ollut vailla tulkintavai-
3614: koneellistaminen edistyy. Valtiotalouden ikeuksia. Päin vastoin, tulkintavaikeuksia
3615: kannalta ·ei maatalouskoneiden osien jättä- on juuri tullut tästä. Näin on olLut esim.
3616: minen liikevaihtoverolain ulkopuolelle mer- ulkoa tuotavien lypsykonei.den, samaten
3617: kitse ·pa.ljoaka.an, n~kyisin ehkä 30-40 kuin leikkuupuimureidenkin ikohdalla.
3618: mHjoonaa markkaa vuodessa, mutta yksi- Myös on lajitteHjoiden, samaten kuin ikui-
3619: tyiselle viljelijälle tämä rasitus muodostuu vureidenkin kohdalla ilmennyt tu1kintaeri-
3620: melkoiseksi. mielisyyksiä. låi1kkeil:le, jotka ihaluav.at
3621: IV,12.- Pakkanen ym. 75
3622:
3623: valvoa ma.ataloud~n etuja lain tarkoitta- tamist·a, ovat teollisuuden kohdalla siihen
3624: massa mrelessä, aiheutuu tulkintaer~mieli jo suostuneetkin, jopa menneet pitemmälle-
3625: syyksistä hankaluutta, jopa kustarumksia- kin; toollisuus saa nimittäin anoa lii:ke-
3626: kin, kun toisinarun on jouduttu hankkimaan vahtoverovira.nomaisilta lisenssejä, joiden
3627: ulkopuolisia asiantuntijalausuntoja. Jos turvin se voi tuoda maaJhan liikevaihtove-
3628: sen sijaan :puolueet<>n valtion ·elin, maata- rotta, paitsi koneen osia, myös rll!aika-
3629: loushallitus, antaisi! täLlaiset ;lausunnot maa- ainetta. Vasta kun näitä: on !käytetty tuot-
3630: talouskoneiden ja niiden osien kohdalta, teiden valmistamiseen kotimaassa,, lisätään
3631: helpottuisi tilanne myös viranomaisten, siis niihin tehtaalla Jii:kevaihtovero, mikäli ko.
3632: tulU- ja Hikevamtoveroviranomaisten koh- tarvike on liikevaiJhtoveron alainen. Kun
3633: dalla. Vi·elä on syytä mainita, että tulli- nya maatalouden kohdalla ei haluta mennä
3634: rvi.ranomaiset ovat oma-aloitteisesti ryhty- edes näinkään ,pitkälle, eivät liikevaihto-
3635: neet toimell!piteisiin, jotta esim. traktorien veroviranomaisten väitteet, ettei ila[da trul-
3636: !kohdalla sa.atais·iin osat ;lukea kuuluvaksi löin pystyttäisi valvomaan, tunnu va-
3637: itse koneeseen ja suorilttaa näiden tullaus kuuttavilta.
3638: sen mukaisesti, koska muuten joudutaan ;Edellä esitetyiUä ,perusteilla ·ehdotamme
3639: !käytännössä tulkintava:iJkeuksiin. kunnioittaen,
3640: Tulkoon vielä lopuksi! mainituksi, että
3641: liik~vaihtoveroviranomaiset, jotka jy~kim että Eduskunta hyväksyisi sewaa-
3642: min ovat vastustaneet edellä esitettyä maa- van lakiehdotuksen:
3643: talouskoneiden osien liikevaihtoveron ,pois-
3644:
3645:
3646: Laki
3647: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
3648: Eduskunnan ,päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 ann•etun
3649: liikevaihtoverolain (605/50) 4 §: n 1 momentin 21 kohta, sellaisena kuin se on 2 päi-
3650: vänä marraskuuta 1951 annetussa laissa (543/51), näin !kuuluvaksi:
3651: 4 §. mwkoneet, Jeikkuupuimurit, viljankuivaajat,
3652: Liikevaihtoveron alaisia tavaroita eivät vilja.nlajittelijat, Hetsot, siLppukoneet,
3653: ole: aur.at, sahrat, uudis- ja ildvenraivausko-
3654: neet, a.vo- ja salaoja-aurat, salaojankaivuu-
3655: koneet, harat, kasvinsuojelu- ja peittaus-
3656: 21. seuraavat maataloustuotannossa käy- koneet, trruktorit, kotitarv·emyllyt, Jypsyko-
3657: tettävät koneet: äkeet, jyrät, niitto-, ·elon- neet ja käsis~paraat.torit sekä ·edeillämainit-
3658: leikkuu-, 1harava-, !kylvö- j·a ;perunannosto- tujen koneiden os·at, siten kuin niistä ase-
3659: koneet, il>eruna.nr~viinkokoojat, operunanla- tuksella tarkemmin määrätääin.
3660: jittel:iJjat, sokerijuurikka.annostokoneet, ,pui-
3661:
3662: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta. 1952.
3663: Atte Pakkanen. Arvi Ikonen. Väinö Rankila.
3664: Henrik Kullberg. Kerttu Saalasti. Hilja Väänänen.
3665: T. N. Vilhula. Urho Kähönen. Tahvo Rönkkö.
3666: Yrjö Hautala.. Markus Niskala. Aino Luostarinen.
3667: Eeli Erkkilä. Helena Virkki. Viljami Kalliokoski
3668: Toivo Antila. Albin Wickman. Lauri Kaarna.
3669: Leo Häppölä. Nestori Kaasalainen. Irma Hamara.
3670: Matti Heikkilä. Vilho Leivonen. J. E. Lampinen.
3671: Eino E. Heikura. Kalervo Saura. Antti J. Rantamaa.
3672: N. Kosola.
3673: 76
3674:
3675: IV,t3. - Lak. al. N:o 26.
3676:
3677:
3678:
3679:
3680: Jussila ym.: Ehdottts laiksi liikevaihtoverolain 4 § :n rnuut-
3681: tarnisesta.
3682:
3683:
3684: E d u s k u n n a 11 e.
3685:
3686: Maamme kalastajaväestön taloudellinen vaihtoveron alaista, on siinä epäkohta, joka
3687: asema on varsin vaikea. Tähän on mm. olisi saatava nopeasti korjatuksi. ·
3688: ollut vaikuttamassa kalastusvälineiden ja Kalastajat ovat tottuneet hankkimaan tar-
3689: tarvikkeiden korkea hinta. Jossakin määrin vittavan kalastuslangan kalatalouden edistä-
3690: on kalastusvälineiden hintaa pyritty alenta- misjärjestöjen kautta. Tätä tietä voidaan
3691: maan siten, että valmiiksi kudotut kalan- asia varmaan suuremmitta hankaluuksitta
3692: pyydykset kuuluvat niihin tavaroihin, jotka käytännössä hoitaa.
3693: v. 1950 hyväksytyn liikevaihtoverolain mu- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
3694: kaan ovat vapaat liikevaihtoverosta. kunnioittaen,
3695: Kun kalastajat kuitenkin valmistavat huo-
3696: mattavan osan kalanpyydyksistään itse ja että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3697: kun tällöin tarvittava kalastuslanka on liike- van lakiehdotuksen:
3698:
3699:
3700: Laki
3701: liikevaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta.
3702: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
3703: liikevaihtoverolain (605/50) 4 §:n 1 momentin 12 kohta näin kuuluvaksi:
3704: 4 §. 12. valmiiksi kudotut kalanpyydykset sekä
3705: Liikevaihtoveron alaisia tavaroita eivät kalatalouden edistämisjärjestöjen kautta ja
3706: ole: valvonnan alaisena kalastustarkoituksiin
3707: käyrerttävä lm1l.astuslanika;
3708:
3709:
3710: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
3711:
3712: Mauno Jussila. Wiljam Sarjala.
3713: 77
3714:
3715: IV,14.- Lak. al. N:o 27.
3716:
3717:
3718:
3719:
3720: Kähönen ym.: Ehdotus laiksi l'itikevaihtoverolain 4 § :n
3721: mwuttamisesfct.
3722:
3723:
3724: E d u s k u n n a ll e.
3725:
3726: Kun hallitus vakauttamisohjelman puit- osat isompiin rysiin. 'l'ehdasmaisesti val-
3727: teissa antoi eduskunnalle viime vuoden syys- mistettujen verkkojen tavattoman korkea,
3728: istuntokauden aikana esityksen liikevaihto- 20-25-kertainen hinta ennen sotia vallin-
3729: verolain muuttamiseksi, oli jo silloin halli- neisiin verrattuna vaikuttaa, että myöskin
3730: tuksen keskuudessa tietämämme mukaan harvasilmäisiä, ohutlankaisia verkkoja ku-
3731: keskustelua liikevaihtoveron poistamisesta dotaan paljon itse. Samoin suorittavat ka-
3732: myöskin kalastaja- ja verkkolangalta sekä lastajat itse kokonaan verkkojen, nuottain
3733: eräiltä muilta kalanpyydystarvikkeilta. Ka- ja 11ysien .paikkaukset sekä suurimmaksi
3734: lastuselinkeinon harjoittajien heikon talou- osaksi verkkojen paulituksetkin ja tähän
3735: dellisen aseman takia puolsivat liikevaihto- kaikkeen tarvitaan paljon lankaa. Kun ka-
3736: veron poistamista näiltä tarvikkeilta kaikki lastajalangan hinta oli ennen sotia 30-40
3737: näkökohdat ja ennen kaikkea se, että teh- mk/kg, on se nykyisin 890-950 mk. Hin-
3738: dasvalmisteisilta kalanpyydyksiltä oli liike- nan nousu on niin kohtuuton, että huonon-
3739: vaihtovero jo aikaisemmin poistettu. Halli- tuneiden saaliiden ja kalakaupan alalla
3740: tus ei kuitenkaan esitykseensä kalastaja- vallitsevien epäkohtien takia mitä suurim-
3741: ja verkkolankaa sisältänyt ja tähän kan- missa vaikeuksissa kamppailevan ammatin-
3742: nanottoon oli syynä se, että epäiltiin, kuten harjoittajan on melkein mahdotonta pyy-
3743: kai asia melkoisessa määrässä onkin, että dyksiään uusia. Poistamalla liikevaihtovero
3744: näitä raaka-aineita käytetään paljon kala- verkko- ja kalastajalangoilta voitaisiin ti-
3745: talouden ulkopuolellakin. Hallituksen esi- lannetta huomattavasti helpottaa.
3746: tyksen muodon takia ei myöskään eduskun- Tosin voidaan tähän väittää, että kalas-
3747: nassa voitu viime valtiopäivillä yrittää kor- tajalankaa käytetään paljon muuhun kuin
3748: jausta tähän ilmeiseen epäkohtaan. !kalastustarkoituksiin. Kuitenkin on voitu
3749: Vaikka siis, kuten edellä on selvitetty, todeta, että kotimainen kalastajalanka, kun
3750: valmiiksi kudotut ja pauloitetutkin verkot sitä on luovutettu kulutukseen vain kalas-
3751: ja rysät korkkeineen ovat liikevaihtoverosta tajien järjestöjen kautta, on joutunut mel-
3752: vapaat, ovat niiden raaka-aineet, lanka- ja kein kokonaan kalastuksen tarpeisiin ja
3753: paulatarvikkeet, jääneet vieläkin liikevaih- tällä keinolla voidaan väärinkäytökset vas-
3754: toverolain alaiseksi, vaikka kalastajaväestö taisuudessakin ehkäistä.
3755: itse on ennen kaikkea sellaista helpotusta Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
3756: jo kauan ehdottanut ja odottanut. On näet kunnioittaen,
3757: otettava huomioon, että ammattikalastajat,
3758: joiden vaikeuksista nyt on kysymys, kuto- että Eduskunta hyväksyisi sen-
3759: vat itse haukirysänsä sekä harvasilmäiset mnvan lakiehdotuksen:
3760: 78 IV,t4. - Liikevaihtovero.
3761:
3762:
3763:
3764: Laki
3765: liikevaihtoverolain muuttrumisesta.
3766: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
3767: liikevaihtoverolain ( 605/50) 4 § : n 1 momen tin 12 kohta, sel'laisena kuin se on 2 päivänä
3768: marraskuuta 1951 annetussa laissa (543/51), näin !kuuluvaksi:
3769: 4 §. 12. Valmiiksi kudotut kalanpyydykset,
3770: Liikevaihtoverolain alaisia tavaroita eivät punotut verkonpaulat, lyijy- ja korkkipau-
3771: ole: lat sekä kala;stusviranomaisten ostoluvilla
3772: myytävät kalastaja- ja verkkolangat.
3773:
3774:
3775: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1952.
3776:
3777:
3778: Urho Kähönen. Aaro Ka.uppi.
3779: Arno Tuurna. Eri. Haapaniemi.
3780: Vilho Leivonen. Nestori Kaasalainen.
3781: Eino Rytinki. Helena Virkki.
3782: 79
3783:
3784: IV,15. - Lak. al. N:o 28.
3785:
3786:
3787:
3788:
3789: Kähönen: Ehdotus laiksi liikevaihtoverolain 4 § :n muut-
3790: tamisesta.
3791:
3792:
3793: E d u s k u n n a 11 e.
3794:
3795: Niistä luontoisista kasvutekijöistä,. joista tehokast.a hyväksi käyttöä, minkä takia vil-
3796: peltojemme sato ratkaisevasti riippuu, mai- jelijöidemme katseet ovat alkaneet suun-
3797: nittakoon ennen kaikkea viljelyskasvien tautua keinotekoisiin kastelutoimenpheisiin.
3798: kasvualustan v·es~varat ja maan kosteus- Tähän tarvittavien laitteiden käytön yleis-
3799: suhteet kasvien kasvulle ja kehitykselle tymistä on vaikeuttanut kuitellikin, paitsi
3800: tärkeimpinä kevään ja alkukesän viikkoina. sähkövirran 1puute ja hinta, ennen kaikkea
3801: Vesi on kasvutekijöistä tärkeimpiä, mutta keinosadetuslaitteiden kalleus sekä ennak-
3802: valitettavasti se meikäläisissä oloissa usein koluulot niiden käyttöä kohtaan. Vesirik-
3803: jää tuotantoa alentavaksi minimitekijäJk:si, kaassa maassamme olisi kuitenkin valtio-
3804: jonka vaikutukset vain kaikkein edullisilln- valLan taholtakin voimakkaasti tuettava
3805: mil1a maalajeilla ja kaikkein ·voima:peräi- niitä pyrkimyksiä, joiden tarkoituksena on
3806: simmissä oloissa voidaan joten kuten elimi- taistelu veden puutetta vastaan pelloil-
3807: noida pois. Kaikkein kuivimpina vuosina lamme, ja eräänä keinona voidaan pitää
3808: on veden ;puute ai!heuttanut maataloustuo- liikevaihtoverolain poistamista viljelysten
3809: tannonemme yhtä allikaraa tuhoa kuin esi- keinosadetukseen tarvittavilta :putkilta ja
3810: merkiksi ihaUa .pahimpina hallavuosina, laitteilta. Kun tähän tarkoitUikseen tarvit-
3811: kuten kokemukset maamme tärkeimmiltä tavat laitteet ovat ,putkista varsinais·een
3812: viljelysalueilta viime kesänä kouraantun- sadetus1aitteeseen saakka erikoislaitteita.,
3813: tuvasti osoittivat. Kun kuivuuden aiheut- .joita ei voida muuhun tarlkoitukseen kuin
3814: tamiin tuhoihin tällöin tavallisesti liittyy jossain määrin tuholaistorjuntaan käyttää,
3815: tuhoeläinten ja -sienten aiheuttama sadon- ei ole mitään pelkoa si:i!tä, että liikevaihto-
3816: vähennys, ovat veden 1puutteen aiheutta- verolakia voitaisiin tältä kohtaa käyttää
3817: mat vaihingot sitäkin ihuomionarvoisempia. väärin.
3818: Kun sääsuhteiiltaan normaa;lisinakin ke- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
3819: sinä meillä alkukesä Oili tavallisesti! liian nioittaen,
3820: sateeton, tulee veden .puute meillä jatku- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3821: vasti ehkäisemään muiden kasvutekijöiden vam lakiehdotuksen:
3822:
3823:
3824:
3825:
3826: Laki
3827: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
3828: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 ,päivänä joulukuuta 1950 annetun
3829: lii!kevaihtovero1ain (605/50) 4 § :n 1 momentin 21 kohta, sellruisena kuin se on 2 päi-
3830: vänä marraskuuta 1951 annetussa 'laissa (543/51),, näin kuuluvaksi:
3831: 4 §. 21. seuraavat maataloustuotannoSBa~ käy-
3832: Liilkevaiihtoverolain alaisia tavaroita eivät t-ettävät koneet: äkeet, jyrät, ni•itto-, elon-
3833: ole: leikkuu-, harava-, ikylvö- ja perunannosto.
3834: koneet, perunanriviinkokooja.t, ,perunanla-
3835: 80 IV,1u. - Liikevaihtovero.
3836:
3837: jittelijat, sakerijuudkkaannostokoneet, pui- traktorit, kotitarvemyllyt, lypsykoneet, ikä~
3838: makoneet, le~kku"l.ljpuimurit, viljankuivaa- siseparaattorit sekä rviljelysten ikeinokru;te-
3839: jat, ;viljanlajittelijat, lietsot, silppukonoot, luun käytettävät, vähiDJtään 2n metalliput-
3840: aurat, sahrat, uudis- ja kivenraivau.skoneet, ket ja koneelliset laitteet.
3841: avo- ja salaoja-aurat, salaojankaivuukoneet,
3842: harat, kasvinsuojelu- ja .peittauskoneet,
3843:
3844: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
3845:
3846:
3847: Urho Kähönen.
3848: 81
3849:
3850: IV,16. - Lagmot. N:o 29.
3851:
3852:
3853:
3854: Österholm m. fl.: Förslag till lag om änclring av 4 § lagen
3855: angående omsättningsskatt.
3856:
3857:
3858: T i ll R i k s d a g e n.
3859:
3860: På senare tid har sta.tsmakten under Båtbygget i skärgård@ kämpar med
3861: intryck av emigrationen och flykten rfrån stora svårigheter just rför omsättningsskat-
3862: landsbygden alltmera riktat uppmärksam- tens skull och man kan inte hop,pas att
3863: heten ,på nödvändigheten att utveckla denna ga.mla näring skall utvecklas och
3864: landsbygdens näringsliv oc;h överhuvud ·hidraga till a;t.t föl'bättra utkomstmöjlighe-
3865: skaJ)a bättre utkomstmöjligheter för dess terna så länge beskattningen kvarstår.
3866: ibefolkning. Denna tankegång har ännu Tvärtom har i tidningarna synts uppgifter
3867: större betydelse .för skärgården, där för- om att omsättningsskaUen tvingar båt:byg-
3868: hållandena blivit alltmera tillskä~pta och gare att lägga ned sin verksamhet.
3869: fisket begynt övergivas av sina förra utö- Riksdagen thar tidigare uppmärksam-
3870: vare. Fråg1an om att underlätta skärgårds- gjorts .på önskvärdheten att omsättnings-
3871: lhornas utkomstmöjligiliet•er har därför bli- skat.ten avskaff,as för båtbygge, som bedrivs
3872: vit alltmer ,påträngande. av skärgårdens bofasta befolikning, av per-
3873: En gammal yrkesgren, som fortfarande soner vill~a har sin utkomst av rfiske eUer
3874: sysselsätter skärgårdsbor •på skilda ,trakter anställning i sjöfartsväs·endets t.jänst som
3875: av våra kuster, är båt1bygge, vilket främst lotsar o0h fyrskötare. Med dessa är ·för
3876: är inriktat på tillverkning av rodd- och insjövattne!llS vidkommande i förevarande
3877: fislmbåtar för motordrift. Denna verksam- .avseende likställda småbrukare, som vid si-
3878: het upprätthålls traditionsenligt inom båt- dan av sitt lantbruk bygger håtar. Riks-
3879: hygglarfamiljer och V3!lln före krig.et flera dagen har emellertid hittills inte skänkt
3880: utövare till följd av att det meddelas pra:k- gehör åt. förslag.e.t ~tt .avskaffa omsättnings-
3881: tisk undervisning i !bätbygge vid fiskar- skat.ten •för tillv·erkningen av smärre far-
3882: skolorna. Båtbygget som hemindustri skulle kooter. Under den senaste tiden har dock,
3883: rmed sä:kerhet vinna större utbredning om såsom redan nämndes, allt kraftigare yr-
3884: inte dess utveckling hindrades av beskatt- kats att åtgärder vidtagas för att bispringa
3885: ningen. Så snart en ·båtbyggare anlitar landsbygden genom att utveckla dess nä-
3886: bistånd i arbetet av annan än make och ringsliv. Det är därför påkallat att ånyo
3887: avkomling under 21 år samt högst en i la- hringa under riksdagens prövning frågan
3888: gen om läroavtal avsedd lärling, skall de om omsättningsskattens avlyftande. för
3889: tillverkade farkostema heläggas med om- mindre fa.rkost•er, vilkas tillverkare tillhör
3890: sättningsskatt. Det är dock ·endast i säll- små:brukar- eller fiskarhefolkningen eller
3891: synta undan.tagsfall båtbyggare är i till- är anställd i sjöf.ar.tsväsendets .tjänst. En
3892: fälle att anlita sådana familjemedlemmar sådan åtgärd kan dessutom så mycket lät-
3893: som lagen avser och ännu sällsyntare är att tare genomföras som det inte har någon
3894: lärling kan anställas. Shttemyndighet•erna som helst statsfinansiell betydelse.
3895: iasthåller strängt vid sin fordr.an att lär- Ett stadgande om att avlyfta. omsätt-
3896: ling skall vara i föreskriven ordning in- ningsskatten från farkoster, som tillverkas
3897: registrerad hos kommunens lärlingsnämnd. hantverksmässigt .på landsbygden, inpassas
3898: De fl.esta kommuner har överhuvud ingen lämpligast inom 4 § 6 punkt·en i lagen om
3899: lärlingsnämnd och denna utväg att e11hålla omsättningsskatt den 22 decem:ber 1950.
3900: arbetskraft, som inte åsamkar al'betsgiva- Med stöd av det som ovan anförts
3901: ren omsättningsskatt, är praktiskt ta;get be- föreslås,
3902: tydelselös. Lärlingsinstitutionen th·ar ju att Riksdagen måtte antaga följande
3903: inte heller införts i sådan avsikt. lagförslag:
3904: 11
3905: 82 IV,1s. - Liikevaihtovero.
3906:
3907:
3908:
3909:
3910: Lag
3911: om ändring av lagen angående omsättningsskatt.
3912: I enlighet med Riksdagens heslut skall 4 § 6 punkten lagen den 22 december 1950
3913: angående omsättningsskatt erhålla följande ändrade lyd()l.s'e:
3914: 4 §. fiskarbefolkningen eller är ranställd i sjö-
3915: fartsväsendets tjänst.
3916: 6. farko.ster av minst tio nettoregistertons
3917: dräktighet ävensom mindre farkoster, ifall
3918: deras tillverkare tillhör småbrukar- eller Denna lag träder i kraft den
3919: 195 .
3920:
3921: Helsingfors den 11 februari 1952.
3922:
3923: John Österholm. Grels Teir.
3924: Levi Jern. Henrik Kullberg.
3925: Albin Wickman.
3926: 83
3927:
3928: IV,t6. - Lak. al. N:o 29. Suomennos.
3929:
3930:
3931:
3932:
3933: Österholm ym.: Ehdotus laiksi liikeva?.htoverolain 4 § :n
3934: mu1dtamisesta.
3935:
3936: E d u s k u n n a ll e.
3937:
3938: Siirtolaisuuden ja maaltapaon johdosta on Veneenra!kennukseUa on saaristossa suuria
3939: valtiovalta viime ai!koina alkanut yhä enem- vaikeuksia juuri liikevaihtoveron johdosta,
3940: män kiinnittää huomiota välttämättömyy- eikä voida odottaa tämän vanhan elinkeinon-
3941: teen kehittää maaseudun elinkeinoelämää ja haaran kehittyvän ja parantavan toimeen-
3942: ylipäänsä parempien ansiomahdollisuuksien tulomahdollisuuksia niin kauan !kuin verotus
3943: luomiseen maaseudun väestölle. Tämä on on voimassa. Päin vastoin on ~ehdistössä nä-
3944: tärlkeätä varsiiJikin saaristossa, jossa tilanne kynyt tietoja, että liikevaihtovero pakottaa
3945: on jatJkuvasti kiristynyt ja kalastuksen har- veneenrakentajia lopettamaan toimintansa.
3946: joittajat ovat aJ!kaneet luopua ammatistaan. EduSkunnalle on aikaisemmin ihuomau-
3947: Tämän johdosta on kysymys saaristolaisten tettu, miten toivottavaa olisi liikevaihtove-
3948: toimeentulomahdollisuuksista tullut yhä ron poistaminen veneenrakennuksen osalta,
3949: ajankohtaisemma!ksi. jota saariston vakituinen väestö harjoittaa.
3950: Rannikkojemme eri seutujen Saaristolaiset Toivomukset on tehty henkilöiden taholta,
3951: harjoittavat edelleen vanhaa veneenraken- jotka ansaitsevat toimeentulonsa ik:alastuk-
3952: nusammattia, jdka lähinnä kohdistuu soutu- sella tai jotka ovat merenkulun palveluk-
3953: ja moottorikäyttöisten kalastajaveneiden ra- sessa luotseina ja majakanhoitajina. Saa-
3954: kentamiseen. Tätä ammattialaa ylläpidetään riston asukkaisiin rinnastettavissa tässä suh-
3955: entisiä perinteitä noudattaen veneenrakenta- teessa ovat järviseutujen pienviljelijät, jotka
3956: japerheiden keskuudessa, ja ennen sotaa am- maatalouden ohessa harjoittavat veneenra-
3957: matin harjoittajien [uku kasvoi sen johdosta, kennusta. Eduskunta ei ole kuitenkaan tä-
3958: että käytännöllinen veneenrakennus oli yh- hän mennessä asettunut puoltamtum liike-
3959: tenä oppiaineena kalastajalkouluissa. Koti- vaihtoveron poistamista pikkualusten osalta.
3960: teaHisuutena harrastettu veneenrakennus Viime aikoina on kuitenkin, !kuten jo mai-
3961: saisi varmaankin entistä suuremman laajuu- nittiin, vaadittu yhä voima:k1kaammin ryhty-
3962: den, ellei verotus olisi esteenä. Jos nimittäin mistä toimenpiteisiin maaseudun auttami-
3963: veneenrakentaja käyttää apunaan muita seksi kehittämällä sen elinkeinoelämää.
3964: kuin puolisoaan ja alle 21 vuoden ikäistä Tästä syystä on aiheellista saattaa uudelleen
3965: jälkeläistään ja korkeintaan yhtä oppisopi- eduskunnan harkittava!ksi kysymys mke-
3966: muslain edellyttämää oppilasta, joutuvat vaihtoveron poistamisesta pikkualusten
3967: tuotteet liikevaihtoverolain alaisiksi. Kui- osalta, joiden valmistajat kuuluvat pienvil-
3968: tenkin !Vain harvoissa poi!kik:eustapauksissa jelijä- tai kalastajaväestöön tai jotka ovat
3969: veneenra!kentaja voi !käyttää apunaan tällai- merenkulun palveluksessa. Tällainen toi-
3970: sia lain tarkoittamia perheenjäseniä ja vielä menpide voidaan sitä paitsi toteuttaa sitäkin
3971: harvinaisempaa on oppilaan saanti. V ero- helpommin, koska se ei valtiontaloudelle
3972: viranomaiset pysyvät tiukasti vaatimukses- merkitse mitään.
3973: saan, että oppliaan on määrätyssä järjestyk- Liikevaihtoveron poistaminen alusten
3974: sessä oltava ilmoitettuna kunnan oppilas- osalta, joita valmistetaan maaseudulla käsi-
3975: iautalkuntaan. Useimmissa iJrunnissa ei ole työnä, käy parhaiten päinsä muuttamalla
3976: oppilaslautalkuntaa, ja näin ollen on käytän- 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun liike-
3977: nössä merkityksetön !keino saada sellaista vaihtoverolain 4 §: n 6 kohtaa.
3978: työvoimaa, joka ei aiheuta työnantajalle Edellä olevan johdosta esitämme,
3979: liikevaihtoveroa. Ammattioppilaslainsäädän-
3980: töä ei ol~kaan tehty tässä tarkoituksessa. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
3981: ,van lakiehdotuksen:
3982: 84 IV,lG. - Liikevaihtovero.
3983:
3984:
3985:
3986:
3987: Laki
3988: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
3989: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
3990: 'liikevai'htoverolain 4 § : n 6 kohta seuraavasti:
3991: väestöön tai toimii merenkulun pa:lveluk-
3992: se.~a.
3993:
3994: 6. nettovetomäärältään vähintään kym-
3995: menen nettorekisteritonnin alukset, samoin
3996: myös pienemmät alukset, mikäli niiden val- Tämä laki tulee voimaan päivänä
3997: mistaja kuuluu pienviljelijä- tai kalastaja- kuuta 195 .
3998:
3999: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
4000:
4001: John Österholm. Grels Teir.
4002: Levi Je111. Henrik Kullberg.
4003: Albin Wickman.
4004: 85
4005:
4006: IV,11. - Lak. al. N:o 30.
4007:
4008:
4009:
4010:
4011: Vennamo ym.: Ehdottts laiksi liikevaihtoverolain 4 § :n
4012: muuttramisesta.
4013:
4014:
4015: E d u s k u n n a ll e.
4016:
4017: Hallitus antoi lokakuun 9 päivänä 1951 kustannuksia. Rakennuskustannukset taas
4018: eduskunnalle esityksen N: o 25 liikevaihto- puolestaan vaikuttavat varsin suuresti maa-
4019: verolain muuttamisesta. Hallituksen esityk- talouden tuotantokustannuksiin ja siten
4020: sen perusteluissa mainittiin elinkustannus- välillisesti maataloustuotteiden hintoihin,
4021: ten alentamisen avulla pyrittäväl1 edistä- jopa paljon suuremmassa määrin kuin ne
4022: mään vakauttamissuunnitelman toteutta- koneet ja tarvikkeet, jotka hallitus on esit-
4023: mista. Elinkustannusten alentamiseksi oli tänyt ja eduskunta hyväksynyt vapautetta-
4024: esityksessä ehdotettu hintatason alentamista vaksi liikevaihtoverosta. Tämän vuoksi oli-
4025: mm. poistamalla eräiltä yleisimmiltä kuln- sikin liikevaihtoverosta maataloustuotteiden
4026: tustarvikkeilta liikevaihtovero. Lisäksi esi- hintojen alentamiseksi vapautettava aina-
4027: tettiin myös eräät maataloustuotannon kus- kon tärkeimmät rakennustarvikkeet.
4028: tannuksiin vaikuttavat tärkeimmät koneet Paitsi maataloustuotteiden hintoihin, ovat
4029: vapautettavaksi liikevaihtoverosta. Selos- nykyiset korkeat rakennuskustannukset
4030: tettu hallituksen esitys tuli eduskunnassa omiaan vaikuttamaan hintatasoa kohotta-
4031: eräin vähäisin muutaksin h:rväksytyksi. vasti ja siten va!k:auttamista vaikeuttavasti
4032: Kun selostetut liikevaihtoverorasituksen myös moniin muihin erilaisiin tuotteisiin.
4033: huojennukset eivät kuitenkaan käsityk- Niinpä rakennuSkustannuksilla on merkit-
4034: semme mukaan ole nykytilanteessa riittä- tävä osuutensa useimpien teollisuustuottei-
4035: vät, esitämme seuraavaa: den hinnanmuodostuksessa ja erittäinkin
4036: :Maatalouden kaikista pääomista on suu- nykyään rakennettavien uudisrakennusten
4037: rin osa sidottu erilaisiin talousrakennuksiin asumiskustannusten määräytymisessä. Mi-
4038: ja laitteisiin. Sotavuosien ja niitä seuran- käli vakauttamismielessä pyritään todella
4039: neiden poikkeuksellisten aikojen maatalou- merkittävään elinkustannusten alentami-
4040: den rakennuksille aiheuttamien rappioiden seen, olisi korkeiden rakennuskustannusten
4041: korjaamiseksi ja uusien tuotannon tehosta,. hintatason alenemista ehkäisevän vaikutuk-
4042: mista palvelevien rakennusten ja laitteiden sen torjumiseksi tärkeimmät rakennustar-
4043: rakentamiseksi on maataloudessa viime ai- vikkeet vapautettava liikevaihtoverosta.
4044: koina jouduttu suorittamaan huomattavaa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
4045: rakennusten korjaus- ja uudisrakennus- kunnioittaen,
4046: työtä. Kun tähän rakennustoimintaan käy-
4047: tettävät rakennustarvikkeet ovat liikevaih- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4048: toveron alaisia, on mainittu vero omiaan van lakiehdot1tksen:
4049: tuntuvasti lisämään maatalouden rakennus-
4050: IV,lT. - Liikevaihtovero.
4051:
4052:
4053:
4054:
4055: Laki
4056: liikevaihtoverolain muuttamisesta.
4057: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun
4058: liikevaihtoverolain (605/50) 4 § :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on 2 päivänä mar-
4059: raskuuta 1951 annetussa laissa (543/51), uusi 22 kohta seuraavasti:
4060: 4 §. 22. seuraavat rakennustarvikkeet: se-
4061: Liikevaihtoverolain alaisia tavaroita eivät mentti ja sementtituotteet, poltetut savi-
4062: ole: tiilet, höylätty puutavara, naulat sekä vuo-
4063: raus- ja katehuovat.
4064:
4065:
4066: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
4067:
4068: Veikko Vennamo. Lennart Heljas.
4069: Toivo H. Kinnunen. Vieno Simonen.
4070: Eino Rytinki.
4071: 87
4072:
4073: IV,1s. - Lak. al. N:o 31. IV,1s. - Lagmot. N:o 31.
4074:
4075:
4076: Öhman ym.: Ehdotus laiksi liikevaihtovero- Öhman m.. fl.: Förslag till lag om ändring
4077: lain 4 § :n muuttamisesta. av 4 § lagen angående omsättningsskatt.
4078:
4079: E d u s k u n n a 11 e. T i 11 R i k s d a g e n.
4080:
4081: Kunnat ovat pallolain mukaan velvoitetut Enligt brandlagen äro kommunerna skyl-
4082: hoitamaan yleisen turvallisuuden ylläpitä- diga handla det till upprätthå:llande av den
4083: miseen kuuluvaa palotointa ja niiden on sitä allmänna säikerheten hörande brandskyddet
4084: varten muun muassa hankittava tarvittavaa och tiNikommer det dem att i sådant av-
4085: lka:lustoa. Ei ole asianmukaista, että kunnat seende utom annat anskaffa erforderliga
4086: joutuvat maksamaan veroa siitä, että ne brandredskap. Det är ic'ke tillbörligt att
4087: täyttävät, mitä lalki niiltä vaatii, ja on sen 'kommunerna nödgas betala skatt för upp-
4088: vuoksi väärin, että valtio kantaa iiiikevaihto- fyllande av dem enligt lag åliggande skyl-
4089: veroa palo'kalustosta. Palolakiikin nimen- digheter och är det därför oriiktigt att staten
4090: omaan edcl.lyttää, että valtio avustaisi kun- uppbär omsättningsSkatt för brandredskap.
4091: tia palotoimen hoidossa. Brandlagen förutsätter dessutom uttryckligt
4092: att staten understöder ikommunerna vid s'köt-
4093: seln av brandväsendet.
4094: Edellä mainittu ristiriitaisuus on sitäkin Ovananmärkta inikonsekvens är så myeket
4095: suurempi, ikun valtio ei anna kunnille avus- större, då staten ic!ke ger dessa understöd
4096: tuksia yleisistä varoista, vaan kantaa muun ur allmänna mede'l utan uppbär för, utom
4097: muassa sitä var,ten erityistä ;palosuojelumak- annat, detta ändamål speciella brandskydds-
4098: sua, jonka tuotto on !kuluvan vuoden meno- avgifter, vars belopp enligt innevarande års
4099: arvion mukaan 50,000,000 marklkaa eli noin budget uppgår till icke mindre än 50 miljo-
4100: 'kolme 'kertaa suurempi ikuin se 18,000,000 ner marik, eller sålunda tili ungefär 3 gån-
4101: markkaa, mikä menoarvion mukaan tullaan ger det belopp om 18 miljoner mar'k, som
4102: avustuiksina jwkamaan kunnille. en1igt budgeten !kommer att i understöd ut-
4103: beta}as åt !kommunerna.
4104: Kun nämäkin pienet ja eri:koisveroHa han- Då dessa små och ur särskilda medel ut-
4105: !kituista ra:hoista myönnettävät avustukset betalade understöd dessutom betydligt redu-
4106: peritään runsain mitoin takaisin mkevafuto- ceras genom omsättningsskatten, viliken vid-
4107: verona, joka palQika>luston osalta jo v. 1949 lkonunande brandredskap sedan 1949 ber~k
4108: oli arviolta noin 40,000,000 markkaa, on syn- nades stiga tili cirka 40 miljoner mark, har
4109: tynyt tilanne, jdka ilmeisesti vaatii kor- ett förhåHande uppstått som otvivelaiktigt
4110: jausta. påJmllar rättelse.
4111: LH'kevaihtoverosta ,pa:lokaluston osalta Missförhållandet i fråga om omsättnings-
4112: johtuva epäkohta ikasvaa vielä edellä mai- besk:attningen av brandredskap Mir ännu
4113: nittuakin suuremmaksi siitä syystä, että bjärtare, då man obsel"Verar att större delen
4114: suurin osa palokunnista ei ole kuntien vero- av brandkårerna icke underhållas med !kom-
4115: varoilla ylläpidettäviä, vaan vapaaehtoisia, muna:la medel utan äro frivilliga brand-
4116: joiden jäsenet ilmaisen työn lisäksi vielä itse kårer, vilkas medlemmar utom att de gratis
4117: kokoavat varat palokalustonsa hankkimi- ställ:a sin arbetSk:raft till det allmännas för-
4118: seksi. Heillä ei usein ole edes mwhdollisuut- fogande även själva insamla för anSkaffande
4119: takaan maksaa esim. paloauton h:ankikimi- av brandredskap erforder'liga medel. Dessa
4120: sesta noin 800,000 markan suuruista veroa hava of,ta icke ens någon möjlighet att be-
4121: valtiölle, vaan pa:loauto jää hankkimatta. tala exempelvis den till ungefär 800,000
4122: mark stigande statssikatten för anskaf:fande
4123: av en brandbil, utan bilen blir oanskaffad.
4124: Teollisu~aitosten suojelemiseksi hankit- Oklok är åter beskattningen av de brand-
4125: tavan palokaluston verotus ei taas ole vii- redskap, som erfordras för skyddet av in-
4126: 88 IV,1s. - Liikevaihtovero.
4127:
4128:
4129: sasta, sillä niissä sattuvat tulipalot vähentä- dustriinrättningar, ty eldsvådor i dessa
4130: vät maamme tuotantdkykyä, ja lisäksi suu- minska 1andets produktionslmpacitet, och
4131: ret teollisuustulipalot tuntuvat jo valtion dessutom inve:rka sto:ra indust:rieldsvädo:r di-
4132: tulo- ja umaisuusveron tuotossa. rekt på resultatet av statens inikomst- och
4133: :fö:rmögenhetsskatt.
4134: Yksityisissä ikiinteimistöissä sattuvat tuli- Eldsvädor slutligen uti enskildas :fastig-
4135: plillot puolestaan lisäävät rakennustarvikkei- heter ökar bostadsb:risten och minskar til.l-
4136: den puutetta ja asuntokurjuutta, joiden epä- gången på byggnadsmaterial, :för avhjä;lpan-
4137: kohtien poistamiseksi valtio toisilla tahoilla de av vilka svårigheter staten å andra sidan
4138: suurin uhrauksin toimii, joten ei ole tarkoi- o:f:frar stora belopp. Det är där:för icke
4139: tuksenmukaista, että esim. sitä, jtYka ostaa ändamålsenligt att exempelvis den, som tili
4140: kotinsa suojelemiseksi sankoruiskun, rasite- skydd :för sitt hem anska:f:far en vanlig
4141: taan noin puolentoistatuhannen markan ve- brandspruta, här:för nödgas betala i skatt
4142: rotuiksella. ungefär 1,500 mark.
4143: Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huo- På grund av ovanstående och med bealk-
4144: mioon, ettei pa1okaluston verotus ole rva:ltion tande av att besikattningen av brandredskap
4145: taloudessa mi'kään todella vaikuttava tulo- icke i statens ekonomi utgör någon avsevärd
4146: lähde, ehdotamme kunnioittaen, inkomstlkäUa, :föreslå vi vördsamt
4147:
4148: että, Eduskunta hyviiksyisi senraa- att Riksdagen måtte godkänna föl-
4149: van lakiehdot,uksen: jande lagförslag:
4150:
4151: Laki Lag
4152: liikevaihtoverolain muuttamisesta. om ändring av lagen angående
4153: omsättningsskatt.
4154: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään I enlighet med Riksdagens beslut :fogas tili
4155: 22 päivänä joulukuuta 1950 annetun liike- 4 § 1 mom. lagen den 22 december 1950 an-
4156: vaihtoverolain (605/50), sellaisena kuin se gående omsättningsskatt (605/50), sådan
4157: kuuluu lainmuutoksen mukaan 2 päivältä den lyder enligt lagändringen av den 2
4158: marraskuuta 1951 (543/51), 4 § :n 1 mo- novembe:r 1951 (543/51), en ny punkt 22
4159: menttiin uusi kohta 22 seuraavasti: som :följer:
4160: 4 §. 4 §.
4161: Liikevaihtoverolain alaisia tavaroita eivät F,ria :från omsättningsskatt äro :följande
4162: ole: varor:
4163: 22. Palokuntien !kalustot, kulkuneuvot ja 22. Brandkårernas redskap, tra:filnne-
4164: pa:lokuntavarusteet, paloilmoitus-, palohä- dei Mh brandtillbehör, brandunderrät-
4165: 1ytys- ja sprinklerlaitte8t, palopumput put- telse-, brandalarm o<:h sprinklerinrättningar,
4166: kistoineen ja muine niihin kuuluvine ,tar- brandpumpa:r jämte rör och andra därtill
4167: vikkeineen, vesijohtdlaitosten pa:lopostit hörande tillbehör, vattenledningsverlkens
4168: sekä salliko- ja ikartanoruiskut ynnä sammu- brandposter samt pyts- och gårdssprut01·
4169: tusaineet. ävensom släck:ningsämnen.
4170:
4171:
4172: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1952. Helsingfors den 4 :februari 1952.
4173: 0. A. Öhman. Matti Heikkilä.
4174: Heikki Soininen. L. Myllymäki.
4175: A. Simonen. T. E. Nordsröm.
4176: Aukusti Pasanen. Ernst von Born.
4177: Arno Tuurna. Arthur Larson.
4178: 89
4179:
4180: IV,19. - Lak. al. N:o 32.
4181:
4182:
4183:
4184:
4185: Lappi-Seppälä ym.: Ehdotus laiksi asuinrakennusten tuo-
4186: tantoon käytetyistä rakennustarvikkeista sekä säh!Wn-
4187: jakeluverkoston muuttamisesta 380/220 voltin kolmivaih-
4188: tovirralle käytetyistä sähkötarvikkeista maksetun Uike-
4189: va"t"htoveron palauttamisesta.
4190:
4191: E d u s k u n n a ll e.
4192:
4193: Talouselämän vakauttamissuuunitelman to- temme enää voi nä;hdä siitä aiheutuvia so-
4194: teuttamisen yhtenä tärkeänä edellytyksenä siaalisia epäkohtia.
4195: on, että ra:kennuskustannukset eivät enää Liikevaihtoverovapautus oli rajoitettava
4196: nouse. Hyvin huomattavana eränä vaikut- !koskemaan vain pääasialUisesti asuntotarkoi-
4197: taa rakcennuskustannuksiin liikevaihtovero. tukseen käytettävää rakennusta eli raken-
4198: Rakennus!kustannuksista on [askettu mene- nusta, jonka huoneistojen yhteenlasketusta
4199: vän noin 10 % fl.iikevaihtoveroon. Asumis- 'lattia-alasta, ottamatta huomioon kellariker-
4200: lrustannuikset uusissa taloissa ovat muodos- roksessa olevia huoneistoja, vähintään viittä-
4201: tuneet liian rasittaviksi, josta on ollut seu- kymmentä sadasosaa !käytetään asuiruhuo-
4202: rauksena asuntotuotannon supistuminen neistoina.
4203: muun rakennustoiminnan hyväksi, p,sumis- Ns. vanhoille taloille on sähikönja!keluver-
4204: ahtaus ja muut sosiaaliset epä!kohdat. Raha- ikoston muuttaminen 380/220 voltin kolmi-
4205: markkinoina edelleenkin vallitsevan kirey- vaihevaihtovirralle tulllut kohtuuttoman kal-
4206: den vuoksi olisi erittäin täl'keätä, että raken- liiksi. Tämän johdosta on lakiehdotuksen
4207: tajien pääomantarvetta liikevaihtoveroa 2 §: ään otettu määräys, jonka mukaan pää-
4208: poistamalla pienennettäisiin. On myöskin to- asiallisesti asuntotarkoitukseen !käytetyn ra-
4209: dettu, että liikevaihtoverotus on voimak- kennulksen omistaja saa sähkövirran muutta-
4210: kaasti jarruttanut rakennustoimimmn kehit- miseen käytetyistä sä:hkötarvitkkeista ma:k-
4211: tämistä. Raskaan Uilkevaihtoveron takia ei setun liikevaihtoveron palautetuksi.
4212: ole myöskään voitu r;}"htyä rakennusosien Mitä liikevaihtoveron poistamisen toteut-
4213: teolliseen valmistukseen ja standardisointiin. tamistapaan tulee, on se parhaiten järjestet-
4214: Ralkennustoiminnan teknillistä kehitystä on tävissä veronpalautuiksen muodossa.
4215: näin ollen [iikevaihtoverotuksella ikohtalok- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4216: kaasti estetty. Asuntovajaus on yhä vain
4217: kasvanut. Ra!kennus- ja asumis'lrustannulksia että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4218: on kaikin keinoin alennettava, koska asunto- van lakiehdotuksen:
4219: pulamme nyt on sitä suuruusluokkaa, et-
4220:
4221:
4222: Laki
4223: asuinrakennusten tuotantoon käytetyistä rakennustarvikkeista sekä sähkönjakelu-
4224: verkoston muuttamisesta 380/220 voltin kolmivaihtovirralle käytetyistä sähkötar-
4225: vikkeista maksetun liikevaihtoveron palauttamisesta.
4226: EduSkunnan päärtälmen mukaisesti säädetään:
4227: 1 §. 1952 jällieen valmistuneesta asuinraken-
4228: Pääasiallisesti asuntota.rlkoitukseen käytet- nuksesta, saamaan rakennustarvik!keista suo-
4229: tävän rakennuksen omistaja on oikeutettu, ritetun liikevaihtoveron palautetu'k:si.
4230: mikäli kysymys on tammr'lruun 31 päivän Pääasiallisesti asuntotarkoitukseen 'k:äytet-
4231: 12
4232: 90 IV,19. - Liikevaihtoveron palautus.
4233:
4234: tävänä raJkenml'ksena pidetään vain sellaista tyistä sähkötarvik'keista maksetun liikevaih-
4235: ra:kennusta, jonka huoneistojen yMeenlas- toveron palautetuksi. Pääasiallisesti asunto-
4236: ketusta 1attia-alasta, ottamatta 1nkuun kel- tarkoitukseen /käytettynä ra'kennuksena pi-
4237: larikerroksessa olevia huoneistoja, vähintään detään edellä 1 § :n 2 momentissa tarkoitet-
4238: viittäkymmentä sadasosaa käytetään asuin- tua rakennusta.
4239: huoneistoina.
4240: Mitä edellä 1 momentissa rakennustarvik- 3 §.
4241: keista on säädetty, olkoon voimassa myös Palautettavan lii!kevaihtoveron suuruus
4242: tehdasvalmisteisista rakennus- ja rakenne- voidaan määrätä myös arvioimalla !käyttäen
4243: osista suoritettuun 1ii'kevaihtoveroon nähden. perusteina asuinrakennuksen kuutiotila-
4244: vuutta ja kohtuullisiksi katsottavia raken-
4245: 2 §. nu,skustannu'ksia.
4246: Pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käyte-
4247: tyn rakennuksen omistaja on oikeutettu saa- 4 &.
4248: maan sähkönjakeluverkoston muutta:rrllsesta Tarkempia määräyksiä tämän lain toi-
4249: 380/220 voltin kolmivaihtovirralle käyte- meenpanemisesta annetaan asetuksella.
4250:
4251: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
4252:
4253:
4254: Jussi Lappi-Seppälä. Arno Tuurna.
4255: Toivo H. Kinnunen.
4256: 91
4257:
4258: 1V,2{), - Lak. al. N:o 33.
4259:
4260:
4261:
4262:
4263: Kannisto ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 13 § :n kumoa-
4264: misesta.
4265:
4266:
4267: E d u s k u n n a 11 e.
4268:
4269: ElOkuun 8 päivänä 1943 annetun ieima- ten leimamer<keillä. Menettely ei tuota val-
4270: verolain 13 § :ssä, sellaisena iJroin se on muu- tiolle siinä määrin ;tuloja, että sitä olisi edel-
4271: tettuna joulukuun 14 päivänä 1951 anne- leen jatkettava. Se otettiinlkin !käytäntöön
4272: tussa laissa, säädetään, että oikeuteen annet- sota-ai<ka:na, jolloin pienetkin rvaUion tulot
4273: tavat asialkirjat on varustettava leimoilla olivat tär!keitä.
4274: sanotussa ~ainpaikassa lähemmin määrättä- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
4275: vällä tavalla. Menettely tuottaa vaikeuksia
4276: varsinkin oikeutta ihakeva:He maalli.k!koväes- että Eduskunta hyväksyisi seut·aa-
4277: tölle, jdka ei ole arvannut varautua sitä var- van lakiehdotu.ksen:
4278:
4279:
4280: Laki
4281: leimaverolain 13 §: n kumoamisesta.
4282: Eduskunnan päältöksen mukaisesti llmmo- muutettuna joulukuun 14 päivänä 1951 an-
4283: man elokiurun 8 päi'VIänä 1943 annetrm netussa laissa.
4284: leimaverolain 13 §, sellaisena ikuin se on
4285:
4286: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
4287:
4288:
4289: B. A. Kannisto. Aukusti Pasanen.
4290: 92
4291:
4292: IV,21. - Lak. al. N:o 34.
4293:
4294:
4295:
4296:
4297: Wiherheimo ym.: Ehdotus laiksi leimaverolain 33 § :n väli-
4298: aikaisesta muuttam:i<Sesta.
4299:
4300:
4301: E d u s k u n n a ll e.
4302:
4303: Rahan arvon alenemisen johdosta ovat keampaa leimaveroa kuin mitä on normaa-
4304: osalkeyihtiöiden osakepääomat yleensä jää- listi laita siJ.Iloin, !kun yhtiöön todella tulee
4305: neet kovin pieniksi verrattuina niiden velka- uutta pääomaa. Tämä onkin yleisesti myön-
4306: pääomiin tai fJ.iiikevaihtoon. Tätä epäsuh- netty, sillä ensimmäistä maailmansotaa seu-
4307: detta on tosin jo joissakin tapauksissa !kor- ranneen inflaation jälkeen oli omilla varoilla
4308: jattu antamalla yhtiön omilla varoilla uusia tapahtuneesta osll!kepääoman korotuksesta
4309: osakkeita käyttäen siihen joko aikaisemmin maksettava leimavero tilapäisesti alennet-
4310: kerättyjä vararahastoja tai käyttöomaisuu- tuna samaksi kuin yleensä eli 2 .prosentiksi,
4311: den kirjanpitoarvojen !korotuksessa syntyviä kun se taas vuonna 1950, niin kuin sanottu,
4312: arvostuseriä. V. 1950 tilapäisesti voimassa oli 3 prosenttia. Nykyinen 6 prosentin suu-
4313: ollut leimaveron aiennus 6:sta 3:een pro- ruinen vero aikaan saa monissa tapauksissa
4314: senttiin yhtiön omiHa varoilla tapahtuvasta sen, että osakepääomien korotuksia jatku-
4315: osakeannista oli omiaan edistämään tätä vasti siirretään tuonnemmaksi, minkä seu-
4316: inflaation välttämättömä!ksi tekemää kirjan- rauksena valtidkin puolestaan ainakin tois-
4317: pidollista toimenpidettä. Varsin lukuisat taiseksi jää ilman niitä tuloja, joita tällä
4318: oswkeyhtiöt eivät kuitenkaan syystä tai ,toi- verolla tavoitellaan. Toisin olisi sen sijaan
4319: sesta vielä silloin voineet ryhtyä kyseisee11 laita, jos kyseinen leimavero olisi vaikkapa
4320: järjestelyyn. vain tilapäisesti alennettuna samaksi kuin
4321: Kun osakepääomien korottaminen yhtiöi- yleinen osakeantivero. Kun hallitus vuoden
4322: den omilla varoilla on nykyisin, kuten edellä 1952 valtiopäiville antamassaan esityksessä
4323: viitattiin, inflaation muodollisesti järkyttä- N: o 2 esittää viimeksi mainitun tilapäistä
4324: män kirjanpitoerien suhteen pa:lauttamista poistamista, olisi siten paikallaan samassa
4325: entiselleen, olisi oikeastaan kohtuullista, ettei yhteydessä suorittaa puheena oleva leima-
4326: siitä tarvitsisi lainkaan maiksaa veroa. Näin veron alennus yhtiön omilla varoilla tapah-
4327: on erityisesti laita silloin, kun tähän käyte- tuvaan osakeantiin nähden.
4328: tään sitä samasta syystä johtuvaa käyttö- Edellä sanottuun viitaten esitämme kun-
4329: omaisuuden arvonikorotusta, josta yhtiötä jo nioittaen,
4330: verotetaan omaisuusverotuiksessa. Jolka ta-
4331: pauksessa on kohtuutonta, että näistä osruke- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4332: pääoman korotuksista on suoritettava kor- van z(~kiehdotuksen:
4333:
4334:
4335: Laki
4336: leimaverolain 33 §: n väliaikaisesta muuttamisesta.
4337: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä eJlo!lmuta 1943 annetun lei-
4338: maverolain (662/43) 33 § väliaikaisesti näin kuuluvaksi:
4339: 33 §. arvoa, joka annetaan yhtiön omilla varoilla.
4340: Osakekirjasta on maksettava leimaveroa,
4341: kun se annetaan osakepääomaa ikorotettaessa, Tämä laki, joka tulee voimaan 1 päivänä
4342: 2 prosenttia siitä osasta osakkeen nimellis- maaliskuuta 1952, on voimassa sanotun vuo-
4343: IV,21. - Wiherheimo ym. 93
4344:
4345: den loppuun, minkä jä;llkeen leimaverolain osakepääoman korotus ilmoitetaan kauppa-
4346: 33 § tulee jälleen voima:an sellaisena, kuin rekisteriin vuoden 1952 maaliskuun 1 ja jou-
4347: se oli ennen tämän lain voimaan tuloa, ja on lukuun 31 päivän välisenä a~kana, mainitut
4348: tätä la!kia sovellettava, jos osakeyhtiö tai päivät mltkaan luettuina.
4349:
4350: Helsingissä 11 .päivänä helmikuuta 1952.
4351:
4352:
4353: T. A. Wiherheimo. Hugo Nuorsaari.
4354: Felix Seppälä.
4355: 94
4356:
4357: IV,zz. - Lak. al. N:o 35.
4358:
4359:
4360:
4361:
4362: Hetemäki ym.: Ehdotus laiksi vmiaikatisista toimenpiteistä
4363: säästövarojen osakeyhtio?:hin sijoittamisen edistämiseksi.
4364:
4365:
4366: E d u s k u n n a ll e.
4367:
4368: Useilla elinkeinoaloilla valLitsee nykyisin edellä mainitun mhoituspulman ratkaisemi-
4369: ankara puute rahapääomasta, mikä johtuu sessa ainoastaan silloin, jos uudet osakkeet
4370: useista eri syistä. Rahanpuute on lukuisissa kokonaan vapautettaisiin välittömistä ve-
4371: tapauksissa ilmennyt raaka-ainevarastojen roista esimerkiksi samaksi ajaksi, minkä
4372: pienentymisenä, tuotannon supistumisena talletusten verovapaus vielä on voimassa.
4373: tai jopa lopettamisena, liikevaihtoveron Kaikkiin osakeanteihin ilman valikointia
4374: säännöllisen maksun häiriintymisenä jne. kohdistuva verovapautus, jollainen käytän-
4375: Kun lisäksi luottoa rahalaitoksista on erit- nöllisesti katsoen on voimassa asuntokiin-
4376: täin vaikeata saada, on osakeyhtiöiden huo- teistöyhtiöiden osakkeisiin nähden, olisi il-
4377: mio entistä enemmän kääntynyt mahdolli- meisesti tässä kuitenkin liian laaja ja voisi
4378: suuteen saada osakeantien avulla uutta ra- ehkä johtaa väärinkäytöksiinkin. Tämän
4379: haa toiminnan ylläpitämiseen ja sen tehos- vuoksi olisi verovapaus jätettävä riippuvakai
4380: tamiseen. Osakeannit suuren yleisön kes- valtioneuvoston harkinnasta kussakin yksi-
4381: kuuteen eivät kuitenkaan hyvin tunnettujen tyistapauksessa. Ratkaisevana seikkana olisi
4382: verotusepäkohtien vuoksi voi onnistua niin tällöin pidettävä lähinnä asianomaisen yri-
4383: kauan kuin yleisön on kannattamatonta si- tyksen kansantaloudellista merkitystä. Kun
4384: joittaa säästöjään osakkeisiin. Erityisen osakeantien järjestäminen ja erityisesti
4385: toivoton on tilanne tässä suhteessa uusien uusien yritysten perustaminen ei voi tapah-
4386: yritysten kohdalla. tua käden käänteessä ja kun useat saman-
4387: Osakeantien onnistumiselle voitaisiin aikaisesti toimeenpantavat emissiot voisivat
4388: luoda edellytykset vain osakkeitten vero- häiritä toistensa onnistumista, olisi aika,
4389: tusta helpottamalla. Silmällä pitäen vallit- jonka kuluessa annetut uudet osakkeet voi-
4390: sevan akuuttisen rahapulan lieventämistä sivat päästä verovapaudesta osallisiksi, mää-
4391: tällainen helpotus voitaisiin toimeenpanna rättävä kyseisen toimenpiteen tilapäisluon-
4392: tilapäisenä, erillään vireillä olevasta vero- teesta huolimatta kahden vuoden pituiseksi.
4393: tuksen kokonaisuudistuksesta. Hallitus on- Huomautettakoon vielä siitä, että puheena-
4394: kin päätynyt eduskunnalle annettuun laki- olevanlaineli veronhuojennus ei itse asiassa
4395: esitykseen, jonka mukaan vuonna 1952 toi- aiheuttaisi valtiolle verotulojen vähennystä,
4396: meenpantavat osake-emissiot vapautettaisiin mutta osakeantien onnistumisen kannalta
4397: leimaverosta. On kuitenkin ilmeistä, että sillä olisi ratkaiseva merkitys.
4398: yksistään leimaveron poistaminen ei riitä Edellä sanottuun viitaten esitämme kun-
4399: aikaansaamaan sellaista muutosta osakkeen- nioittaen,
4400: omistajien asemaan, että se sanottavasti aut-
4401: taisi kyseisen päämäärän saavuttamista. Ve- että Eduskunta päättäisi hyväksyä
4402: rohelpotuksella voisi olla ratkaiseva merkitys seuraavan lakiehdotuksen:
4403: IV,22. - Hetemäki ym. 95
4404:
4405:
4406: La.ld
4407: väliaikaisista toimenpiteistä säästövarojen osakeyhtiöihin sijoittamisen edistämiseksi.
4408: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4409: 1 §. jen ja omaisuuden perusteella toimitetta-
4410: Valtioneuvostolla on valta säästövarojen vissa verotuksissa luettava veronalaiseksi
4411: sijoittamisen edistämiseksi kansantaloudelli- omaisuudeksi tai tuloksi.
4412: sesti tärkeänä pidettävää toimintaa harjoit-
4413: taviin osakeyhtiöihin tällaisen osakeyhtiön 2 §.
4414: anomuksesta määrätä, että yhtiön osaketta, Tarkempia määräyksiä tämän lain täytän-
4415: joka on vuosien 1952 ja 1953 aikana annettu töönpanosta antaa tarvittaessa valtioneu-
4416: muilla kuin yhtiön omilla varoilla, ja siitä vosto.
4417: saatua osinkoa ei ole vuosien 1952-55 tulo-
4418:
4419: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
4420:
4421:
4422: Päiviö Hetemäki. Erkki Koivisto.
4423: Aukusti Pasanen. Felix Seppälä.
4424: 96
4425:
4426: IV,23. - Lak. al. N:o 36.
4427:
4428:
4429:
4430:
4431: Öhman: Ehdotus laiksi eräiden asuntokiinf:eistöjen ja asunto-
4432: osakkeiden verotusarvon määräämisestä vuodelta 1951
4433: toimitettavassa tulo- ja omaisuttsverotuksessa.
4434:
4435:
4436: E d u s k u n n a ll e.
4437:
4438: Talouselämän vaka.uttamissuunnitelman voimassa olleen lain mukaan myös osakkei-
4439: toteuttamisen eräänä edellytyksenä on, ettei den ja osuuksien omistajilla, milloin heidän
4440: säännösteltyjä asuinhuoneistojen vuokria huoneistonsa on säännöstellyin vuokrin ollut
4441: koroteta. Kun vuodelta 1950 toimitetussa annettuna vuokralle, tuli olla samanlainen
4442: tulo- ja omaisuusverotuksessa asuntokiinteis- oikeus kuin asuntokiinteistöjen omistajalla
4443: töjen ja etenkin sellaisten osakyhtiöiden ja saada vuokra korotetuksi, jos niissä perus-
4444: osuuskuntien, jotka omistavat tällaisia kiin- teissa, joiden mukaan vuokrat määrättiin,
4445: teistöjä, osakkeiden ja osuuksien verotus- tapahtui mm. veronkorotuksen johdosta
4446: arvoja oli varsin huomattavasti korotettu olennainen muutos, onkin näin ollen todet-
4447: ja tämä veronkorotus olisi osaltaan aiheutta- tava, että heidän osaltaan se tarkoitus, vuok-
4448: nut vuokrankorotuksen, annettiin joulukuun rien korotuksen tarpeettomaksi tekeminen,
4449: 28 päivänä 1951 laki (666/51) eräille mihin edellä mainitulla veronhuojennuslailla
4450: asuntokiinteistöjen omistajille myönnettä- pyrittiin, on jäänyt saavuttamatta.
4451: vistä veronhuojennuksista. Tässä hallituk- Hallitus on siinä vuokrien säännöstelyssä,
4452: sen esityksen pohjalta syntyneessä laissa joka tapahtuu talouselämän säännöstelemi-
4453: myönnettiin sellaisille pääasiallisesti asunto- sestä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain
4454: tarkoitukseen käytetyille asuinkiinteistöille, muuttamisesta 22 päivänä joulukuuta 1951
4455: joiden vuokrat olivat säännösteltyjä, veron- annetun lain ( 652/51) nojalla, sitoutunut
4456: huojennus siten, että mainitunlaisten asuin- edelleen noudattamaan huoneenvuokrien
4457: kiinteistöjen omistajien vero määrättiin säännöstelystä aikaisemmin voimassa olleesta
4458: maksuunpantavaksi uudelleen pysyttämällä laista ilmeneviä periaatteita, ja talouselämän
4459: tällöin näiden kiinteistöjen ja niiden tont- vakauttamissuunnitelman mukaan vuokrien
4460: tien verotusarvo samoina kuin vuodelta 1949 tarkistus toimitetaan l"ain kerran vuodessa
4461: toimitetussa verotuksessa. Verovelvollisen lokakuun 1 päivästä lukien siihen mennessä
4462: hyväksi luetaan siten hänen ehkä jo maksa- valmistuneen vuokrankustannusaineiston pe-
4463: mansa määrä ja palautetaan, mitä hän mah- rusteella. On näin ollen saadun kokemuk-
4464: dollisesti on joutunut jo maksuu11pannun sen nojalla ilmeistä, ettei säännösteltyjen
4465: veron kannossa liikaa suorittamaan. vuokrien korotusta ensi lokakuusta alkaen
4466: Sanottu laki koski siis vain asuinkiinteis- voida niiden suuruuteen menoina vaikutta-
4467: töjen omistajia. Kun vuokrasäännöstely vaan verojen osalta välttää, ellei verojen
4468: paikkakunnilla, joilla se on voimassa, välit- nousua estetä.
4469: tömästi koskee myös osake- ja muunlaisten Sen vuoksi olisi erityisellä lailla, joka olisi
4470: asuinhuoneistojen omistajia, olisi jo halli- saatettava voimaan, ennen kuin veron vah-
4471: tusmuodossakin kansalaisten yhdenvertai- vistaminen on ehditty suorittaa, kiellettävä
4472: suudesta lain edessä julkilausutun periaat- sellaisten asuinkiinteistöjen ja asunto-osak-
4473: teen mukaisesti, myös heille ollut hyvitet- keiden verotusarvoa, joista edellä on ollut
4474: tävä samalla tavoin kuin asuinkiinteistöjen puhe, vuodelta 1951 toimitettavassa tulo- ja
4475: omistajille se vuokrankorotus, mikä heille omaisuusverotuksessa määräämästä korkeam-
4476: huoneenvuokrien säännöstelystä annetun mal~si kuin miksi se olisi ollut vahvistettava
4477: lain mukaan olisi ollut tuleva. Koska huo- vuodelta 1949 toimitettavaa tulo- ja omai-
4478: neenvuokrien säännöstelystä viime vuonna suusverotusta varten annettujen määräysten
4479: IV,23. - öhman. 97
4480:
4481: mukaan. On näet huomattava, että ne las- leet sanottuna vuonna vuodelta 1949 toimi-
4482: kelmat, joiden perusteella vuonna 1951 jou- tetussa verotuksessa.
4483: duttiin siihen, että vuokria olisi sanotun Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
4484: vuoden lopussa ollut korotettava, ellei vero- tiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ehdotan,
4485: huojennuslakia olisi annettu, tehtiin edellyt-
4486: tämällä, että verot olisivat vuodelta 1950 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4487: pysyneet sen määräisinä, mitä ne olivat ol- van lakiehdot1tksen:
4488:
4489:
4490: Laki
4491: eräiden asuntokiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvon määräämisestä vuo-
4492: delta 1951 toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuksessa.
4493: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4494: 1 §. 2 §.
4495: Paikkakunnalla, jolla vuokrat siitä laissa Pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käy-
4496: olevien valtuuksien nojalla on säännöstelty, tettävänä, 1 § :ssä mainittlma rakennuksena
4497: älköön pääasiamsesti asuntotarkoitukseen pidetään vain sellaista rakennusta, jonka
4498: käytetyn rakennuksen, joka ei ole yksin- huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-
4499: omaan omistajan hallinnassa, verotusarvoa alasta ottamatta lukuun kellarikerroksessa
4500: vuodelta 1951 toimitettavassa tulo- ja omai- olevia huoneistoja, vähintään viittäkym-
4501: suusverotuksessa määrättäkö korkeammaksi, mentä sadasosaa käytetään asuinhuoneis-
4502: kuin miksi se olisi ollut vahvistettava vuo- toina.
4503: delta 1949 toimitettavaa tulo- ja omaisuus-
4504: verotusta varten annettujen määräysten mu- 3 §.
4505: kaan. Mitä 1 § :ssä on säädetty, on vastaavasti
4506: Älköön myöskään sellaisen rakennetun sovellettava osakeyhtiön osakkeisiin tai
4507: tontin, joka on rakennuksen omistajan oma osuuskunnan osuuksiin, jotka oikeuttavat
4508: ja jolla on pääasiallisesti edellä 1 momen- sanotussa pykälässä tarkoitetulla paikkakun-
4509: tissa tarkoitettuja rakennuksia, verotusar- nalla olevassa rakennuksessa hallitsemaan
4510: voa vahvistettako korkeammaksi kuin 1 mo- asuinhuoneistoa, ellei se pääasiallisesti ole
4511: mentissa on rakennusten osalta määrätty. omistajan omassa käytössä.
4512:
4513: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
4514:
4515:
4516: C. A. öhman.
4517:
4518:
4519:
4520:
4521: 13
4522: 98
4523:
4524: IV,24. - Lak. al. N:o 37.
4525:
4526:
4527:
4528:
4529: Lappi-Seppälä ym.: Ehdatus laiksi eräiden asuntakiinteis-
4530: töjen ja kiinteistöasakkeiden veratusarvan määräämi-
4531: sestä vuodelta 1951 "((oimitettavassa tulo- ja oma1~suus
4532: verotuksessa.
4533:
4534:
4535: E d u s k u n n a ll e.
4536:
4537: Talouselämän vakauttamissuunnitelman osuudet jätettiin puheena olevan vero:nhuo-
4538: toteuttamisen eräänä edellytyksenä on, ettei jennuksen u!Lkopuolelle. Yhtä perustelema-
4539: säännösteltyjä asuinhuoneistojen vuokria tonta oli muutoinkin, että veronhuojennus
4540: koroteta. Kun vuod~lta 1950 toimitetussa rajoitettiin koskemaan vain osakeyhtiötä tai
4541: tulo- ja omaisuusverotuksessa asuntokiin- osmulkuntaa, joka omisti kiinteistön, muttei
4542: teistöj,en ja etenkin sellaisten osakeyhtiöiden sen osakkeiden tai osuuksien omistajia. Sii-
4543: ja osuuskuntien, jotka omistavat tällaisia hen nä;hden, että vuokrasäännöstely sen alai-
4544: !kiinteistöjä, osaJkkeiden ja osuuksien vero- silla paikkakunnilla rajoittaa myöskin oma-
4545: tusarvoja 'Oli varsin huomattavasti korotettu kotitalojen ja sellaisten osake- tai muunlais-
4546: ja tämä veronkorotus olisi osaltaan aiheut- ten huoneistojen !käyttöä, joissa omistaja
4547: tanut vuokranlkorotuksen, annettiin joulu- asuu ja !koska omissa huoneistoissa asuvat
4548: kuun 28 päivänä 1951 laki (666/51) eräiUe henkilöt ,tästä asuntoedusta joutuvat suorit-
4549: asuntdkiinteistöjen omistajille myönnettä- tamaan vastiketta, joka suunnilleen vastaa
4550: vistä veronhuojennuksista. Tässä !hallituk- sitä vuokraa, minkä vastaavanlaisten vuok-
4551: sen esityksen pdhja1ta syntyneessä 'laissa rasäännöstelynalaisten huoneistojen vuokra-
4552: myönnettiin sellaisille pääasiallisesti asunto- [aiset ovat joutuneet maksamaan, ja itse
4553: tarkoitukseen käytetyille asuinlkiinteistöille, !kustantamaan asuntojensa ~orjaukset, olisi
4554: joiden vudkrat dlivat säännösteltyjä, veron- edelleen ollut kohtuullista, että puheena
4555: huojennus siten, että mainitunlaisten asuin- oleva veronhuojennus olisi ulotettu koske-
4556: kiinteistöjen omistajien vero määrättiin maan, paitsi omakotitalojen omistajia, joi-
4557: maksuunpantavaksi uudelleen pysyttämällä hin se eduS'kunta!käsittelyssä tapahtuneen
4558: tällöin näiden kiinteistöjen ja niiden tont- muuto'ksen johdosta ulotettiin, myös maini-
4559: tien verotusarvo samoina kuin vuodeLta tunlaisia omissa huoneistoissaan asuvia hen-
4560: 1949 toimitet'USSa veronlkorotu'ksessa. V ero- !Jdlöitä, varsinkin kun vuokralaiset eivät
4561: velvollisen IJJ.yvä;ksi luetaan sitten hänen ehkä joudu asuntoedusta maksamaan veroa.
4562: jo maksamansa määrä ja palautetaan, mitä HalEtus on siinä vuokrien säännöstelyssä,
4563: hän mahdollisesti on joutunut jo maksuun- joka tapahtuu talouselämän säännöstelemi-
4564: pannun veron kannossa liikaa suorittamaan. sestä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain
4565: Sanottu laki koski siis vain asuinkiinteis- muuttamisesta 22 päivänä joulukuuta 1951
4566: töjä. Kun vuokrasäännöstely kuitenkin annetun lain (652/51) nojalla, sitoutunut
4567: paikkalkunnina, missä se on ollut voimassa, edelleen noudattamaan huoneenvuokrien
4568: välittömästi koski myös osake- ja muunlais- säännöstelystä aikaisemmin voimassa olleesta
4569: ten asuinhuoneistojen omistajia ja tällaisten laista ilmeneviä periaatteita, ja talous-
4570: huoneistojen hallintaan oikeuttavien osake- elämän vaJkauttamissuunnitelman mukaan
4571: yhtiöiden osruldreiden ja osuuskuntien osuttk- vuokrien tarlkistus toimitetaan vain kerran
4572: sien verotusarvoa oli vuodelta 1950 toimi- vuodessa lokakuun 1 päivästä lukien siihen
4573: tetussa verotuksessa useasti korotettu suh- mennessä valmistuneen vuokrankustannus-
4574: tMllisesti vielä enemmän kuin asuinkiinteis- aineiston perusteel[a. On näin ollen saadun
4575: töjen verotusarvoa, ei ollut asiallisin perus- !kokemuksen nojalla ilmeistä, ettei säännös-
4576: tein puolustettavissa, että nämä osakkeet ja teltyjen vuokrien !korotusta ensi lokakuusta
4577: IV,24. - Lappi-Seppälä ym. 99
4578:
4579: alkaen voida niiden suuruuteen menoina lkelmat, joiden perusteella vuonna 1951 jou-
4580: vaikuttavien verojen osalta välttää, ellei ve- duttiin siihen, että vuokria olisi sanotun
4581: rojen nousua estetä. vuoden lopussa ollut !korotettava, ellei veron-
4582: Sen vuoksi olisi erityisellä [ailla, joka olisi huojennuslakia olisi annettu, tehtiin edel-
4583: saatettava voimaan, ennell'kuin veron vah- lyttämällä, että verot ffiisivat vuodelta 1950
4584: vistaminen on ehditty suorittaa, kiellettävä pysyneet sen määräisinä, mitä ne olivat ol-
4585: sellaisten asuinkiinteistöjen ja osrukkeiden leet sanottuna vuonna vuodelta 1949 toimi-
4586: verotusarvoa, joista edellä on ollut puhe, tetussa verotuksessa.
4587: vuodelta 1951 toimitattavassa tulo- ja omai- Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
4588: suusverotuksessa määräämästä korkeam- tiopäiväjärjestyksen 32 § : ään ehdotamme,
4589: maksi 'kuin miksi se olisi ollut vahvistettava
4590: vuodelta 1949 toimitettavaa tmo- ja omai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4591: suusverotusta varten annettujen määräysten van lakiehdotuksen:
4592: mukaan. On näet huomattava, että ne las-
4593:
4594:
4595: Laki
4596: eräiden asuntokiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden verotusarvon määräämisestä vuo-
4597: delta 1951 toimitattavassa tulo- ja omaisuusverotuksessa.
4598: Eduskunnan päätöksen mukaisesti sää:detään:
4599: 1 §. detään vain selliista rakennusta, jonka huo-
4600: Paiklkalkunnalla, joNa vuokrat siitä laissa neistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta,
4601: olevien valtuuksien nojalla on säännöstelty, ottamatta hikuun kellarikerroksessa olevia
4602: älköön pääasiallisesti asuntotarkoitu!kseen huoneistoja, vähintään viittäkymmentä sa-
4603: käytetyn rakennuksen verotusarvoa vuodelta dasosaa käytetään asuinhuoneistoina.
4604: 1951 toimitattavassa tulo- ja omaisuusvero-
4605: tuksessa määrättä'kö korkeammaksi, kuin 3 §.
4606: miksi se olisi ollut vahvistettava vuodelta Jos 1 § : ssä tarkoitetun rakennuksen tai
4607: 1949 toimitettavaa tulo- ja omaisuusverotusta tontin omistaa asunto-osakeyhtiö taikka sel-
4608: varten annettujen määräysten mukaan. lainen osaJkeyhtiö tai osuuskunta, joka ei
4609: .ÄJUröön myöskään sellaisen rakennetun harjoita muuta toimintaa, on yhtiön osak-
4610: tontin, joka on rakennuksen omistajan oma lkeiden ja osuuskunnan osuuksien verotusar-
4611: ja jolla on pääasiallisesti edellä 1 momen- von määräämisestä vastaavasti voimassa,
4612: tissa ta:r1koitettuja ralkennu'ksia, verotusarvoa mitä sanotussa pylkälässä on säädetty. Sama
4613: vahvistettako korkeammaksi !kuin 1 momen- on laki sellaistenkin osakkeiden ja osuuksien
4614: tissa on rakennusten osalta määrätty. osalta, jotka oikeuttavat hallitsemaan mää-
4615: rättyä asuinhuoneistoa 1 § :ssä tarkoite-
4616: 2 §. tulla paikkakunnalla olevassa rakennuksessa,
4617: Pääasiallisesti asuntotarkoitukseen käytet- vai'kika tämä ei ole seUainen, lkuin mainitussa
4618: tävänä, 1 § : ssä mainittuna rwkennuksena pi- pykälässä sanotaan.
4619:
4620: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
4621:
4622: Jussi Lappi-Seppälä. Toivo H. Kinnunen.
4623: Harras Kyttä. Arno Tuurna.
4624: 100
4625:
4626: IV,25. - Lak. al. N:o 38.
4627:
4628:
4629:
4630:
4631: Järnefelt ym.: Ehdotus laiksi eräiden talletusten, obliga-
4632: fioiden ja osuustodistusten omistajille sekä eräiden vel-
4633: kasitoumusten saajille myönnettävästä veronhuojennuk-
4634: sesta annetun lain muuttamisesta.
4635:
4636:
4637: E d u s kun n a ll e.
4638:
4639: Kohtuullisena ja säästäväisyyttä edistä- keissä talletettuna asianomaisten laitosten
4640: vänä toimenpiteenä on pidettävä lokakuun teollisuus- kauppa- ym. liikkeiden toimi-
4641: 27 päivänä 1950 annetulla lailla myönnet- henkilöiden ja työntekijäin varoja. Nämä
4642: tyä veronhuojennusta eräiden talletusten, huoltokassat huoltavat sen lisäksi henkilö-
4643: obligatioiden ja osuustodistusten omistajille kunnan maksuja ym. taloudellisia toimeksi-
4644: sekä eräiden velkasitoumusten saajille. Sa- antoja ja on näillä huoltokassoilla huomat-
4645: notun lain 1 § :n mukaan ei veronalaiseksi tava sosiaalinen sekä järkiperäistä talouden-
4646: tuloksi katsota valtiolle, kunnalle tai seura- hoitoa, mm. säästäväisyyttä edistävä merki-
4647: kunnalle vuosien 1950-1955 suoritettavassa tyksensä. Kun esim. osuuskassojen ja
4648: verotuksessa näihin sijoitettujen talletusten osuuskuntien säästökassojen talletuksille,
4649: korkoa. Tällainen huojennus koskee lain joiden kassojen taDkoituksena ainakin peri-
4650: mukaan kuitenkin vain kotimaiseen pank- aatteessa pitäisi olla vain oman jäsenkun-
4651: kiin, säästöpankkiin, osuuskassaan, posti- tansa taloudellinen etu, on veronhuojennus
4652: säästöpanlkkiin tai osuuskunnan säästökas- myönnetty, on ihmeellistä, ettei lakia ole
4653: saan muille kuin shekki- tai niihin verrat- ulotettu koskemaan myös huoltokassoja.
4654: taville tileille sijoitettujen talletusten kor- Lain muutos tässä suhteessa on sen vuoksi
4655: koa. Kuten edellä olevasta käy selville, on aikaansaatava.
4656: ns. huoltokassat kokonaan jätetty ko. lain Edelläesitettyyn viitaten ehdotamme,
4657: ulkopuolelle. Tätä ei voida pitää oikeuden-
4658: mukaisena, koska tällaisiin lait<Y'ksiin on että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4659: korkoa vastaan eräissä laitoksissa ja liik- van lakiehdotuksen:
4660:
4661:
4662:
4663: Laki
4664: eräiden talletusten, obligatioiden ja osuustodistusten omistajille sekä eräiden velka-
4665: sitoumusten saajille myönnettävästä veron huojennuksesta annetun lain
4666: muuttamisesta.
4667: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden talletusten, obligatioiden ja
4668: osuustodistusten omistajille sekä eräiden velkasitoumusten saajille myönnettävästä
4669: veronhuojennuksesta ldk:a:kuun 27 päivänä 1950 annetun lain 1 § :n 1 momentti näin
4670: kuuluvaksi:
4671: 1 §. lolksi katsota kotimaiseen pankkiin, säästö-
4672: Valtiolle, kunnalle tai seurakunnalle vuo- pankkiin, osuuskassaan, postisäästöpankkiin
4673: sien 1950-1955 tulojen perusteella toimi- tai osuuskunnan säästökassaan sekä toimi-
4674: tettavissa verotuksissa ei veronalaiseksi tu- henkilöitä ja työntekijöitä varten perustet-
4675: IV,2 ~. - Järnefelt ym. 101
4676:
4677: tuun huoltokassaan muille kuin shekki- ja toimitettavissa verotuksissa myöskään luet-
4678: niihin verrattaville tileille sijoitetun talle- tako veronalaiseksi omaisuudeksi.
4679: tuksen !korkoa. Älköön sellaista talletusta
4680: sanotuilta vuosilta omaisuuden perusteella
4681:
4682: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
4683:
4684: Konsti Järnefelt. Irma Karvikko.
4685: Helge Miettunen. H. A. Kannisto.
4686: Eino Rauste. Aukusti Pasanen.
4687: Aare Leikola. Esa Kaitila.
4688: 102
4689:
4690: IV,26. - Lak. al. N:o 39.
4691:
4692:
4693: Lahtela ym.: EhdotHs laiksi eräiden puutavaroiden vienti-
4694: maksuista annetun lain muuttarri~esta.
4695:
4696: E d u s k u n n a 11 e.
4697: Eräiden puutavaroiden vientimaksuista puheena olevat kustannukset ovat, niin kuin
4698: joulukuun 22 päivänä 1951 annetun lain edellä esitetyt numerot osoittavat. Se on
4699: (655/51) mukaan on maksettava maasta vie- kohtuuton ja epäoikeudenmukainen siihen-
4700: tävästä puutavarasta valtiolle sanotun lain kin nähden, että mm. valtion rautatiet ja
4701: 2 § :ssä säädetty samansuuruinen vienti- valtion puuteollisuuslaitokset, joiden raken-
4702: maksu riippumatta siitä, missä ma:ama vie- tamiseen on käytetty kaikkien kansalaisten
4703: tävä puutavara on kaadettu ja mikä on sen verovaroja, nostavat suuressa määrässä met-
4704: todellinen arvo metsässä kaatamattomana. sissä olevien puiden kantohintaa sitä enem-
4705: Kun maamme metsien sijainti on niin eri- män, mitä lähemmäs yksityismetsiä rauta-
4706: lainen, että puiden arvo eli kantohinta yksi- tien liikennepaikat ja puuteollisuuslaitokset
4707: tyisten metsänomistajien metsissäkin on 0- on rakennettu, ja että niissä syrjäisten seu-
4708: 4,000 mk kuutiometriltä, ja kun vienti- tujen metsissä, joiden läheisyyteen ei ole ra-
4709: maksu samoin kuin kaikki muutkin puiden kennettu rautateitä eikä puuteollisuuslaitok-
4710: hakkuu- ja kuljetuskustannukset vähenne- sia, ovat kantohinnat alimmat. Ei voitane
4711: tään puiden kantohinnasta eli siitä puun pitää oikeana sitä, että niiltä syrjäisten seu-
4712: arvosta, mikä sillä on metsässä ennen kaata- tujen yksityismetsien omistajilta, joiden
4713: mista, niin menettävät ne yksityiset metsän- metsissä olevien puutavarain hinnan kohot-
4714: omistajat, joiden metsät ovat sellaisilla tamiseksi valtio ei ole mitään uhrannut,
4715: alueilla, joista puiden kaato- ja lkuljetuskus- otetaan puun omistajalta suurempi osa puun
4716: tannukset ovat suuret, puittensa arvosta arvoa valtion kukkaroon, jopa puun arvo
4717: vientimaksuna valtiolle sitä suuremman kokonaisuudes.<>akin. Voidaan tosin selittää,
4718: osan, mitä suuremmat kaato- ja kuljetus- kuten on jo tehty, että olkoot myymättä ne,
4719: lkustannukset ovat ja mitä pienempi kanto- jotka katsovat liian suuren osan kantohin-
4720: hinta omistajalle jää. Että näin käy, se voi- nasta menevän valtion kukkaroon. Tällai-
4721: daan numerojen avulla osoittaa. Kun vienti- nen selitys on yhtä kohtuuton ja epäoikeu-
4722: maksu on esim. 200 mk/m3, menee kantohin- denmukainen kuin samansuuruisen vienti-
4723: nasta eli puun arvosta valtion lkukkaroon: maksun periminenkin, koska se tietää käy-
4724: Jos kantohinta on 4,000 mk/m3 5 %siitä täntöön sovellettuna sitä, että toisilla kansa-
4725: laisilla on oikeus myydä samanlaista omai-
4726: " " " 3,000 " 6.6 " " suuttaan maksamalla siitä valtion kukkaroon
4727: " " " 2,000 " 10 " " 5-10 %, mutta toisilla vain sillä edellytyk-
4728: " " " 1,000 " 20 " " sellä, että maksavat 50-100 %. Tällaisen
4729: " " " 500 " 40 " " järjestelmän vallitessa eivät kaikkien kansa-
4730: " " " 400 " 50 " " laisten omaisuuksien turvana ole maamme
4731: " " " 300 " 66.6 " " perustuslait.
4732: " " " 200 " 100 " " Yhtä suuren vientimaksun perimistä on
4733: J\fainitunlainen metsäomaisuuden siirto puolustettu mm. sillä seikalla, että kanto-
4734: vientimaksujen muodossa valtiolle on täysin hintaan eli puun arvoon perustuvan vienti-
4735: kohtuuton ja epäoikeudenmukainen niitä maksun perimistä ei voida käytännössä to-
4736: yksityismetsänomistajia kohtaan, joiden met- teuttaa ja että se avaa portit väärinkäytök-
4737: sät ovat sellaisi'lla alueilla, joista halkkuu- ja sille. Myönnämme, että kantohintaan perus-
4738: puiden kuljetuskustannukset valtakunnan tuvan erisuuruisen vientimaksun periminen,
4739: rajalle tai jalostuslaitoksille ovat suuret. Se jos se toteutetaan siinä yhteydessä kuin
4740: on sitäkin ilwhtuuttomampi ja epäoikeuden- vientimaksu peritään, tuottaa vaikeuksia ja
4741: mukaisempi, koska se vie valtiolle sitä suu- lisää työtä. Mutta eihän ole ainoa keino
4742: remman osan ikantohintaa, mitä suuremmat asian järjestämiseksi, että se siinä yhtey-
4743: IV,2G. -Lahtela ym. 103
4744:
4745: dessä toteutetaan, jos on halua asia järjestää kohtia myöten, että voivat verotukset toi-
4746: oikeuden ja kohtuuden mukaisesti. mittaa jopa kolmessakin vyöhykkeessä.
4747: Kantohintaan perustuvan erisuuruisen Jo sekin, että valtioneuvosto jakaa saman-
4748: vientimaksun periminen voidaan järjestää kin kunnan metsät sijaintinsa perusteella
4749: mm. siten, että kaikilta peritään vientimaksu verotetta.vaksi mm. kolmessakin eri vyöhyk-
4750: samansuuruisena ja annetaan niille yksityis- keessä ja määrää kussakin vyöhykkeessä ole-
4751: ten metsien omistajille, joiden metsistä otet- valle puutavaralle erisuuruisen lmutiometri-
4752: tujen puiden vientimaksu ylittää esim. 10 hinnan ja että se on eri alueilla maata eri-
4753: sadalta myynnistä saaduksi katsottavan suuruinen, osoittaa selvästi, ettei saman-
4754: kantohinnan, oikeus jäiestä päin anomuk- suuruinen vientimaksu voi olla oikea. Mai-
4755: sesta saada valtiolta takaisin se osa vienti- nittakoon vielä, että valtioneuvoston anta-
4756: maksusta, millä se ylittää mainitun sadan- massa metsämaiden verottamista koskevassa
4757: nesmäärän. Jos laki säädetään mainitulle päätöksessä on puukuutiometrin hinnoissa
4758: perustalle, ei se aiheuta mitään vaikeuksia riippuen metsien sijainnista katsottu olevan
4759: eikä lisää vientimaksun perijöiden töitä eikä niin suuri ero, että mm. Lapin läänissä on
4760: myöskään avaa portteja väärinlk:äytökselle. alin 45 markkaa ja korkein 401 markkaa,
4761: Tälle perustalle laadittu laki velvoittaa sen, Oulun läänissä alin 35 markkaa ja korkein
4762: joka anoo vientimaksun palautusta, laitta- 468 markkaa sekä koko maassa alin 35
4763: maan anomuksensa mukaan niin pätevät markkaa ja korkein 717 markkaa. Alin se
4764: todistukset, kuin vcaltio voi kohtuudella vaa- on Kuusamon kunnassa ja korkein Turun
4765: tia. Ja se on aina todistettavissa, mistä pals- kaupungissa, jos Utsjoen kunta jätetään
4766: tastaan kukin yksityismetsänomistaja on pois, jossa puukutiometrin hinnaksi ei ole
4767: myymänsä puut ottanut tai myynyt pys- määrätty mitään.
4768: tyyn ja mikä niiden kantohinta on. Sellai- Kun emme voi pitää samansuuruisen,
4769: sen todistuksen voi antaa kunnan metsä- kantohinnasta riippumattoman vientimak-
4770: lautakunta, joka tavallisesti leimaa myytä- sun perimistä oikeuden ja kohtuuden mu-
4771: vät puut ja jonka on valvottava, että met- kaisena, ehdotamme puutavaroiden vienti-
4772: sänhakkuissa noudatetaan lakia, ja sellaisen maksuista annettua lakia niin muutettavaksi,
4773: voivat myöskin antaa alueella toimivat met- että sen 2 § : ään lisätään toinen momentti,
4774: sänostajat sekä kunnan ja valtion veroviran- jolla sellainen yksityismetsänomistaja, jonka
4775: omaiset. Viimeksi mainittujen veroviran- saama kantohinta on alhainen, oikeutetaan
4776: omaisten on tiedettävä yksityisten metsien anomuksesta saamaan myymiensä puiden
4777: omistajien metsäpalstat toimittaakseen nii- vientimaksusta osan valtiolta takaisin.
4778: den verotuksen valtioneuvoston määräysten Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
4779: mukaan eri vyöhykkeissä sen erisuuruisen kunnioittaen,
4780: puukuutiometrihinnan mukaisesti, mikä
4781: kullakin alueella ja kussakin vyöhykkeessä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4782: on vahvistettu, niin tarkoin ja niin yksityis- van lakiehdotuksen:
4783:
4784: Laki
4785: eräiden puutavaroiden vientimaksuista annetun lain muuttamisesta.
4786: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 22 päivänä joulukuuta 1951 eräiden puu-
4787: tavaroiden vientimaksuista annetun lain (655/51) 2 § :ään näin kuuluva 2 momentti:
4788: 2 §. osan vientimaksusta, millä tämä ylittää mai-
4789: nitun sadannesmäärän.
4790: Milloin 1 momentissa tarkoitettu vienti-
4791: maksu ylittää 10 sadalta myynnistä saa-
4792: duksi katsottavan kantohinnan, on metsää Tätä lakia sovelletaan kaikkiin niihin pui-
4793: omistanut yksityinen henkilö oikeutettu saa- hin nähden, mitä tämän lain voimassaolo-
4794: maan hakemuksesta valtiolta takaisin sen aikana on myyty tai myydään.
4795:
4796: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
4797:
4798: M. 0. Lahtela. Veikko Vennamo.
4799: Erkki Koivisto. Eino Rytinld..
4800: 104
4801:
4802: IV,21.- Lak. al. N:o 40.
4803:
4804:
4805:
4806:
4807: Haapanen ym.: Ehdohts laiksi kunnille suhdannepiclätyk-
4808: sistä tulevan veron ennakkomaksuista.
4809:
4810:
4811: E d u s k u n n a 11 e.
4812:
4813: Hallituksen ja Puunjalostusteollisuuden Ikiaan on menetyksiä kärsiviä kuntia 54 ja
4814: Keskusliiton tekemän sopimuksen nojalla niiden yhteinen verotuoton väheneminen
4815: maksetaan eräistä maasta viedyistä puun- on n. 1,500 milj. markkaa.
4816: jaiosteista ns. suhdannepidätystä, jonka Koska suuri osa näistä !kunnista on vähä-
4817: määrä vuoden 1951 aikana seuraavan vuo- varaisia, on mielestämme vähtämätöntä, että
4818: den ennalkot mukaan lukien nousi 13,600 niille korvataan nämä menetykset, jotta nii-
4819: miljoonaan mark!kaan. Suhdannepidätyik- den ei tarvitsisi nostaa köyhien väestöker-
4820: sistä ei mene veroa !kunnille siitä osasta, rosten jo muutenkin raskasta verokuormaa.
4821: jdka siir,retään hinnantasausrahastoon, ja Tämä korvaaminen käy päinsä siten, että ky-
4822: siitäJkin osasta, jdka jää puunjalostusyhtiöi- symyksessä olevat veroerät maksetaan en-
4823: den käyttöön viennin suhdanneraihastoon, nakikona viennin suhdannerahastosta, jossa
4824: mwksetaan vero kunnille vasta vv. 1958- näitä suhdannepidätysvaroja säilytetään:
4825: 1961 maksettavien 'palautusten yhteydessä. Näin menetellen saisivat kunnat vuosittain
4826: Niille kunnille, joiden alueella on suhdanne- niille !kuuluvan osuuden voimassa olevien
4827: pidätystä maksavia teollisuuslaitoksia, ai- Umnnallisten verolakien mukaisesti. Puun-
4828: heutuu siten melkoinen verotettavan tulon jalostusteollisuus iuonnollisesti saisi laskell.
4829: väJheneminen, mikä puolestaan Esää muiden hyväJkseen tämän lain mukaan malksamansa
4830: veronmaksajien verotaa:klk:aa. Esimerkiksi ennwkon, kun sitä verotetaan vuosien 1958
4831: Imatran kauppalwssa vähenee verotuotto -1961 aikana viennin suhdannerahastosta
4832: suhdannepidätysten osalta v. 1951 ainalk:in saamistaan palautuksista.
4833: 100 milj. mlk. Kemin kaupungin kohdalta Edel~ä sanotun perusteella ehdotamme,
4834: on vä:hennys samansuuruinen, Varkauden
4835: !kauppalan osalta n. 60 milj. ja Kajaanin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4836: kaupungin kohdalta n. 70 milj. mk. Kaik- van lakiehdotuksen:
4837:
4838: Laki
4839: kunnille suhdannepidätyksistä tulevan veron ennakkomaksuista.
4840: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4841: 1 §. toimitetuista suhdannepidätyksistä makse-
4842: Suhdannepidätysten verottamisesta loka- taan osuus vuonna 1952 ja vuoden 1952 ai-
4843: iimun 30 päivänä 1951 annetun lain tarkoit- kana pidätetyistä vuonna 1953.
4844: tamista suhdanrrepidätylk:sistä kunnille tule-
4845: van veron määrää vastaava osuus maiksetaan 2 §.
4846: IJ.runnille viennin suhdannerahastosta puoli- Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
4847: vuosittain siten, että vuoden 1951 aikana täntöönpanosta annetaan asetuksella.
4848:
4849: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
4850:
4851: Kaino Haapanen. Toivo Friman.
4852: Eino Tainio. Mikko Järvinen.
4853: Esa Hietanen.
4854: 105
4855:
4856: IV,28. - Lak. al. N: o 41.
4857:
4858:
4859:
4860:
4861: Hietanen ym.: Ehdotus laiksi eräiden metsänmyyntitulo-
4862: jen verotrukseen saattamisesta.
4863:
4864:
4865: E d u s k u n n a ll e.
4866:
4867: Metsän puhtaan tuoton määrittely vero- tulonsaajain osalta. Sen aikaansaamis~ksi
4868: tuksessa tapalli.tuu kolmen edelllisen vuoden olisi hyväksyttävä laki, jonka murkaan vero-
4869: arvioidun tulon keskiarvon mukaisesti. Vuo- tettavana tulona pidettäisiin myös sitä tuloa,
4870: den 1951 tuloa määrättäessä ovat arviointi- jolla verovuoden kantohinnat ylittävät laissa.
4871: vuosina 1949-51. Sen johdosta, että puu- määrätyn aikaisemman vuoden lkantohinnat.
4872: tavaran kantohinnat ka:htena edellisenä Vertailuvuonna olisi pidettävä vuotta 1950.
4873: vuonna ovat oHeet vain vä:häirren osa vii- Kohtuullisuussyistä näin määräytyvän tulon
4874: mclrsi mainitun vuoden aikana maksetuista vero olisi ikuitenkin asetettava vain yhtiöille,
4875: kantohinnoista, metsätulojen verottaminen yhteisöille ja niihin verrattaville yksityisille
4876: ei tapahdu 'läheskään todellisia tuloja vas- suurmetsänomistajille. Verotettavaksi ei sitä
4877: taavasti. Puutavarayhtiöt ja muut yhteisöt, vastoin olisi asetettava niitä suhteellisen vä-
4878: joilla on omistuksessaan suuria metsäaloja, häisiä tuloja, joita näistä syistä ovat saaneet
4879: samoin ikuin muutkin niihin verrattavat pääasiassa omalla ja perheenjäsenten työllä
4880: suurmetsänomistajat ovat edullisten vienti- toimeentu[onsa saavat maatalouden harjoit-
4881: suhdanteiden johdosta tapahtuneena kanto- tajat. Lalki olisi säädettävä poiklkeuslaJkina
4882: hintojen huomattavana nousuna saaneet tu- olemaan voimas~Sa vain vuosien 1951-1953
4883: [oja, jotka voimassa 'Olevan verolain mukaan tulojen verotuksessa.
4884: eivät joudu verotettav:iksi. Kuntien ja val- Edellä sanottmm viitaten ehdotamme,
4885: tion rahantarpeen tyydyttämiseksi ja oikeu-
4886: derrmulk:aisuuden aikaansaamiseksi näin ilrui- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
4887: tenlkin pitäisi tapahtua ainakin suurimpien van lakiehdotuksen:
4888:
4889:
4890:
4891:
4892: Laki
4893: eräiden metsänmyyntitulojen verotukseen saatt!limisesta.
4894: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4895: 1 §. 2 §.
4896: Osakeyhtiö ja muu siihen verrattava yh- Suhdannevoitto, minkä muodostaa vero-
4897: tymä selkä seUain~n yksityinen maatalous- velvollisen verov'llonna saamien kantohinta-
4898: lkiinteistön omistaja, joka harjoittaa metsä- tulojen se osa, joka ylittää vuoden 1950
4899: taloutta tailiika pääasiassa paH>'katyövoimaa \keskimääräisten kantohintojen mukaisen tu-
4900: ikäy;ttäen harjoittaa maa- ja metsätaloutta, lon, ~uetaan valtion ja kunnan verotuksessa
4901: on velvollinen suorittamaan metsänmyyn- kokonaan verotettavalksi tulOlksi.
4902: nistä saamistaan kantohintojen suhdanne- Verovelvollisen, joka 1uovuttaa puutava-
4903: voitoista valtiolle ja !k.unnaHe veroa niln raa omistamansa teollisuuslaitoksen käyt-
4904: !kuin tässä ~aissa säädetään. töön, !katsotaan saaneen niistä kantohinta-
4905: 14
4906: 106 IV,~s. - Metsänmyyntitulojen verotus.
4907:
4908: tuloja verovuonna käyvän kantohinnan mu- metsätuloista valtion ja kunnan verotusta
4909: ~aan arvioituna. toimitettaessa.
4910: Verotettavaksi tuloksi ei kuitenkaan iueta 4 §.
4911: niitä ikantohintatuloja, joita siirtolaiset ja Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
4912: muut maanhankintalain nojalla muodostet- täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
4913: tujen y'hteismetsien omistajat ovat näistä asetuksella.
4914: yhteismetsistä saaneet.
4915: 5 §.
4916: 3 §. Tämä Jaki tulee voimaan päivänä
4917: Tätä lakia sovelletaan vuosien 1951-1953 kuuta 1952.
4918:
4919: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
4920:
4921:
4922: Esa Hietanen. Toivo Niiranen.
4923: Eino Tainio. Irma Torvi.
4924: Kaino Haapanen. Antto Prunnila.
4925: Matti Koivunen. Juho Nykänen.
4926: Nestori Nurminen. Matti Meriläinen
4927: Juho Rytkönen.
4928: 107
4929:
4930: IV,2o. - Lak. al. N:o 42.
4931:
4932:
4933:
4934:
4935: Vennamo ym.: Ehdotus laiks·i kotitarvepuun arvon vähen-
4936: tämisestä metsäntuoton verottamisessa.
4937:
4938:
4939: E d u s k u n n a ll e.
4940:
4941: Metsäverotuksessa !käytännössä olevan taava luku yhtiöiden metsissä oli 89.7 ja
4942: pinta-alaverotusmenetelmän mukaan joutu- seurakuntien metsissä 106.o. Yksityismet-
4943: vat metsänomistajat malk.samaan veroa siitä, sien alasta oli Etelä-Suomessa yli !kolmannes
4944: mitä metsämaa keskimäärin eri veroluokissa ja Pdhjois-Suomessa 43 % metsänhoidolli-
4945: tuottaa. Tällöin joutuvat ne metsänomista- selta tilaltaan epätyydyttäviä, pilattuja tai
4946: jat, joiden metsien todellinen tuotto metsän- hävitettyjä. Siihen, että yksityismetsien taso
4947: hoidollisen tilan huonouden ja alhaisen verrattuna muihin omistajaryhmiin on huo-
4948: puuston määrän johdosta on keskimääräistä mattavasti he]kompi vaikuttaa ennen kaik-
4949: pienempi, malksamaan metsämaan tuotosta kea pientilallisten metsien alhainen puuston
4950: suhteellisesti enemmän veroa kuin ne met- määrä ja heilkko metsänhoidoUinen tila,
4951: sänomistajat, joilla on runsaspuustoiset ja mikä voidaan !katsoa johtuvan suurelta
4952: !keskimääräistä paremmassa tuottokunnossa osalta tämän väestöryhmän vaikeasta talou-
4953: olevat metsät. On tunnettua, että yksityis- dellisesta asemasta. Ei näin ollen voida kat-
4954: metsät, jotka muodostavat valtakunnan met- soa oikeaksi, että verorasitus kohdistuu suh-
4955: sämaan alasta n. 57 %, ovat metsänhoidolli- teellisesti raskaammin twhän väestöryhmään.
4956: sen tilan ja puuvarastojen suhteen huomat- Pientiloihin !kohdistuvan metsäverotuksen
4957: .tavasti hei'kommat kuin muiden omistaja- epäoikeudenmu!kaisuutta lisää vielä olennai-
4958: ryhmien, yhtiöiden, valtion, seurakuntien ja sesti se, että näiden tilojen verotettavasta
4959: kuntien metsät. Valtalk.unnan metsien v. metsän tuotosta useinkin pääosa joudutaan
4960: 1938 toimitetun arvioinnin tulokset osoit- !käyttämään !kotitarpeeksi. Vuoden 1938
4961: tavat, että yksityismetsien puuston määrä puunkäyttötutkimuksen mukaan !käytettiin
4962: lkasvullisen metsämaan hehtaaria kohti ias- kotitarvepuuna runkopuuta eri puunkäyttö-
4963: !k:ettuna oli 74.3· !kiintokuutiometriä, kun vas- vyöhykkeissä seuraavasti:
4964: 5 peltohehtaarin tiloilla 13-45 ikiintokuutiometriä
4965: 10 20-61
4966: 15 " " 26-73 "
4967: 20 " " 29-83 "
4968: " " "
4969: Huomioon ottaen pientilallisten yleensä kapa tilapäisiin erikoistoimenpiteisiin, jottei
4970: vailkean taloudellisen aseman on katsottava verorasituksen tällä perusteella suoritettu
4971: vääräksi ja kdhtuuttomll!ksi, että kotitarve- lisääminen !kohdistuisi sellaiseen väestöryh-
4972: puuna !käytetyn metsän tuottoa verotetaan mään, jolla ei yleensä voi varsin suuria
4973: yhtä raskaasti kuin kokonaan myyntita~koi myyntituloja olla ja jolka jo ennestään on
4974: tuksiin !käytettävän metsän tuottoa. Kun joutunut maksamaan suhteellisesti !korkeam-
4975: pinta-alaverotus sen yksinkertaisuuden ja paa veroa metsälstään kuin yMiöt ja suurten
4976: !halpuuden vuoksi on katsottava edelleen tar- metsien omistajat. Jotta maataloutta eri
4977: !koitUiksenmulkaiseksi, olisi siihen liittyviä suuruisilla tiloilla elinkeinonaan harjoitta-
4978: edellä selostettuja epäkdhtia pyrittävä lie- vat saataisiin !keskimäärin ja erittäin suh-
4979: ventämään. Tämä on sitäkin välttämättö- teessa yhtiöihin ym. oikeaan ja nykyistä
4980: mämpää, jos suurien myyntitulojen vuoksi tasapuolisempaan asemaan metsäverotuksen
4981: ryhdytään metsäverotuksessa joihinkin vaik- suhteen, olisi siis kotitarpeeksi !käytettävän
4982: 108 IV,2a. - Metsäntuoton verotus.
4983:
4984:
4985: puun arvo yleensä saatava vähentää arvioi- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
4986: dusta metsän puhtaan tuoton arvosta val- kunnioittaen,
4987: tiolle tai kunnalle suoritettavia veroja mää-
4988: ·rättäessä. että Eduskunta hyväksyisi seura&-
4989: van lakiehdotuksen:
4990:
4991:
4992: Laki
4993: kotitarvepuun arvon vähentämisestä metsäntuoton verottamisessa.
4994: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
4995: 1 §. 2 §.
4996: Marraskuun 19 päivänä 1943 annetun Tätä 1aikia on sovellettava ensi kerran
4997: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 15 § :ssä vuoden 1952 tulon perusteella toimitetta-
4998: ja maalaiskuntain ikunnaHishallinnosta 15 vissa verotuksissa.
4999: päivänä kesäkuuta 1898 annetun 'asetuksen
5000: 82 § : n 3 !kohdassa, sellaisena kuin se on 19
5001: päivänä marrasJkuuta 1943 annetussa laissa 3 §.
5002: ( 889/43), tarkoitettua maatalouskiinteistön Taiikemmat määräyikset tämän lain sovel-
5003: puhdasta tuottoa on alennettava enintään tamisesta ja toimeenpanosta annetaan ase-
5004: tilalla !käytetyn kotitarvepuun arvoa vas- tuksella.
5005: taavana määrällä.
5006:
5007: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1952.
5008:
5009:
5010: Veikko Vennamo. Yrjö Hautala.
5011: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
5012: 109
5013:
5014: 1V,3o. - Toiv. al. N:o 10.
5015:
5016:
5017:
5018: Karvikko ym.: Ensi1nmäisen verolnokan poistamisesta tttlo-
5019: ja omaisnusverolaista.
5020:
5021:
5022: E d u s k u n n a ll e.
5023:
5024: Voimassa oleva tulo- ja omaisuusverolaki heettömille eli yksinäisille ja toisaalta Iap-
5025: vuodelta 1943 ei aseta kansalaisia yhden- settomille aviopuolisoille. Ruoanlaitosta
5026: vertaiseen asemaan lain edessä vaan luo- johtuvat kustannukset ovat yksinäiselle
5027: kittelee heidät mielivaltaisesti eri ryhmiin. suhteellisesti suuremmat. Jos otetaan huo-
5028: Sosiaalinen mielenlaatu on saanut yhteis- mioon se tosiseikka, että useimmat lapset-
5029: kunnassa vankan jalansijan, niin kuin va- tomista aviopuolisoista ovat molemmat an-
5030: listuneelle yhteiskunnalle so,piikin, ja sitä siotyössä, muodostavat edellä eritellyt kus-
5031: <1n lainsäätäjä vuoden 1943 tulo- ja omai- tannukset yksinäisten kohdalla huomatta-
5032: suusverolaissakin ilmeisesti tavoitellut, vaik- vasti suuremmiksi kuin mainittujen avio-
5033: kakin tavalla, joka on johtanut mielival- puolisoiden kohdalla.
5034: taan ja epäoikeudenmukaisuuteen. Että nykyinen veroluokitus on osoittau-
5035: Veroluokituksessa on pyritty takamaan tunut epäonnistuneeksi, sitä osoittaa yleisen
5036: huomattavia verohelpotuksia lasten elatuk- mielipiteen reagointi. Ei vain katkeruus
5037: sesta johtuvien kustannusten tasoittami- ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvien vero-
5038: seksi. Pyrkimys on sinänsä oikea. Tämä velvollisten piirissä ole jyrkästi kasvanut,
5039: voidaan kuitenkin toteuttaa, ja lainsäädän- vaan yhä useampien kansalaisten keskuu-
5040: tömme on siihen viitoittanut mahdollisuu- dessa myönnetään avoimesti tällaisen luoki-
5041: detkin, jakamatta kansalaisia eri luokkiin tuksen sotivan kansalaisten tasa-arvoisuus-
5042: riippuen siitä, ovatko he naimisissa vai nai- käsittettä vastaan ja olevan epäoikeuden-
5043: mattomia ja onko tai onko heillä ollut ala- mukaisen erityisesti ensimmäisen veroluo-
5044: ikäisiä lapsia elätettävänään vai ei. Vero- kan verovelvollisia kohtaan.
5045: lainsäädäntömme on jo kauan tunnustanut Ellei katsota voitavan poistaa kokonaan
5046: verovelvolliselle oikeuden tehdä tulovähen- veroluokitusta ja turvata perheellisille
5047: nyksiä jokaisesta elätettävästä lapsesta. näille kuuluva sosiaalinen etu voimassa ole-
5048: Tätä linjaa voidaan edelleen kehittää oikeu- vien säädösten puitteissa, on joka tapauk-
5049: denmukaisesti. Edelleen verosta vapaa sessa muutettava tulo- ja omaisuusverolakia
5050: lapsilisä on sosiaalinen etu, joka tasoittaa siten, että ensimmäinen veroluokka poiste-
5051: perheellisten ja perheettömien välistä ta- taan, jolloin yksinäiset verovelvolliset ja
5052: loudellista asemaa. 1apsettomat aviopuolisot avioliiton solmi-
5053: Pahin epäkohta nykyisessä tulo- ja omai- misajasta riippumatta joutuvat samaan
5054: suusverotuksessa ilmenee siinä luokituk- veroluokkaan.
5055: sessa, joka ryhmittää lapsettomat avioparit Kaiken edellä sanotun perusteella ehdo-
5056: näiden avioliiton alkuvuosina taloudellisesti tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5057: edullisempaan veroluokkaan kuin naimat- muksen,
5058: tomat ja yli kolme vuotta avioliitossa olleet että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
5059: lapsettomat avioparit. Tähän luokitukseen siin tulo- ja omaisuusverolain muut-
5060: ei ole olemassa asiallisia perusteita. Kodin tamiseksi siten, että nykyisessä laissa
5061: perustaminen, vuokramenot, lämmitys ja oleva ensimmäinen veroluokka pois-
5062: valaistus ovat suurin piirtein samat per- tettaisiin.
5063: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1952.
5064:
5065: Irma Karvikko. Eino Rauste. Helge Miettunen.
5066: H. A. Kannisto. Juho Tenhiälä. Aukusti Pasanen.
5067: 110
5068:
5069: IV,31.- Toiv. al. N:o 11.
5070:
5071:
5072:
5073:
5074: Ikonen ym.: Isännän ja perheenjäsenten työn verot!USpe-
5075: rusteiden muuttamisesta.
5076:
5077:
5078: E d u s k u n n a ll e.
5079:
5080: Maassamme joudutaan maataloutta har- hwjanaiset, kiv:ikkoiset ja ihaJlanarat tilat
5081: joittamaan hyvin ~paljon toisistaan ,po:ikkea- eivät ta-rjoa ni,iden parissa uurastaville
5082: vis.sa olosuhteissa. Pohjois- ja Itä-Suomessa muuta kum vaatimattoman elintason.
5083: on rajoitettava viljelys useasti tois:arvoi- Niinpä Pohjois-KarjaJan Maanviljelyssen-
5084: sempi~n kasvien viljelykselle ja saatu sato- ralli alueella kirjan:pitoti,lat osoittavat seu-
5085: tulos jää vähem,piarvoisemmaksi kuin var- raavanlaisia lukuja:
5086: sinaisilla viljelysalueilla. Syrjäseutujen
5087: Xokonaistuotto Liikekustannus Työkustannus Puhdas tuotto Kannattavuus
5088: Tilivuosi ha kohti ba kohti ha kohti ha kohti %
5089: 1950-51 42,217:- 46,040:- 31,395:- -3,823:- -2.6
5090: 1949-50 33,950:- 37,133:- 24,332:- -3,183:- -2.1
5091: Kirjanpitoti>lojen keskimäärä,iseksi työ- set ovat moninkertaiset ja hallanaroilla
5092: tunnirn hinnaksi jäi vajaa 40 ma.rkka:a ja tiloilla on viljeltä-vä ala-arvoisempia kas-
5093: on 1paDhaassakin tapauksessa vain va:jaa veja. Luokitusperusteet olisi muutettava
5094: 60 markkaa. ja ~luokkalukua lisättävä väihi!ntään viiteen
5095: Toisaalta sitä tulosta, mikä kirjanpito- luokkaan,. jolloin voitaisiin tasoittaa sitä
5096: tiloilla saadaan, ei voitane pitää ikeskimää- epäsuhdetta,. mikä nykyisin vallitsee. Vyö-
5097: räisenäkään tuloksena, vaan se jää huomat- hykejakoa olisi Hsättävä, jolloin keskuk-
5098: tavasti alle näideru keskiarvojen. sistru kaukana olevat viljelyks,et tulisivat
5099: Mutta vaikka kirjanpitotilat osoittavat- saamaan paremmi'DJ oikeutta.
5100: kin syrjäseutujen maataloudesta ta[l.piolli- Nykyinen verolaki ei tee oikeutta syrjä-
5101: sia lukuja, on maataloudessa suoritettavan seutujen maataJouden:harjoittajille. Pyr-
5102: työn verotusarvoja jatkuvasti nostettu. Se kiessämme kohentamaan syrjäseutujen maa-
5103: lähtökohta, että maatalouden työarvot mää- taloustuotantoa on verolainsäädäntöä uusit-
5104: ritellään sen mukaisena, mitä vastaavasta tava heidän ~erikoiswsemans'a huomi!oon
5105: työstä jouduttaisiin ~vi'eraalle maksamaan, ottaen.
5106: on väärä perusta :ja se on tehnyt verotuk- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
5107: sen raskaaksi syrjäseutujen maataloudelle. ed:uskunna:ru hyväiksyttäiväksi toivomuksen,
5108: Maamme on ja,ettu vain kolmeen vero-
5109: luok!kaan, jolloin syrjäseutujell.i erikoisase- että hallitus antaisi kiireellisesti
5110: maa eil voida ri!ittävästi' ottaa huomioon. uuden verolakiesityksen, jossa isän-
5111: Seurauksena on oHut kohtuuttamiksi oous- nän ja perheenjäsenten työn arvot
5112: seet isännäru ja perheenjäsenten työn vero- määrättäisiin u.seamplWtn veroluok-
5113: tusarvot. Peltojen verotusluokitus ja vyö- kaan ja työn ar·vot syrjäseutuja var-
5114: hykejako nykyisellään ei tee oikeutta kivik- ten määrättäisiin nykyisiä arvoja
5115: koisten ja ha1lanarkojeru viljelystoo omista- alhaisemmiksi.
5116: jille. Kivisillä vi,ljelyksillä työkustannuk-
5117: Helsingis.sä 6 päivänä helmikuuta 1952.
5118:
5119: Arvi Ikonen. Vieno Simonen. Aino Luostarinen.
5120: Eino Rytinki. Yrjö Hautala.. Kerttu Saalasti
5121: Heikki Soininen.
5122: 111
5123:
5124: IV,sz. - Toiv. al. N:o 12.
5125:
5126:
5127:
5128:
5129: Vennamo ym.: Isännänpalkan suuruuden määräämisoikeu-
5130: den siirtämisedä valtiovarainministeriöltä valtioneuvos-
5131: tolle.
5132:
5133:
5134: E d u s k u n n a ll e.
5135:
5136: Voimassa olevien verolakien mukaan päät- eli veroa olisi pientiloillakin tarkoitus korot-
5137: tää ns. isännänpalkasta valtiovarainminis- taa nykyisestään vielän. 30% ja kun kaik-
5138: teriö. Isännänpalkan suuruudesta ei siis kina sodan jälkeisinä vuosina melkeinpä
5139: pysty määräämään hallitus eli valtioneu- poikkeuksetta tämän isännänpalkan eli veron
5140: vosto, vaan yksin ja diktaattorin vallalla suuruuden on määrännyt vasemmistolainen
5141: valtiovarainministeri. eli sosialidemokraattinen valtiovarainminis-
5142: Toisaalta on tunnettu tosiasia, että isän- teri sekä kun kovan kokemuksen perusteella
5143: nänpalkan suuruus ja epäoikeudenmukai- on täysi syy epäillä, että tähän asiaan ei
5144: suus, nimenomaan pientiloja ajateltaessa, on saada parannusta aikaan, jos yleensä vasem-
5145: ennen kaikkea sodan jälkeisinä vuosina he- mistolainen valtiovarainministeri määrää
5146: rättänyt maaseutuväestömme enemmistön diktaattorin valtuuksin tämän isännänpal-
5147: keskuudessa suurta katkeruutta. Pienem- kan eli veron suuruuden maamme pientilo-
5148: pien tilojen omistajat ovat aivan oikein kat- jen isännille,
5149: soneet, että usein mainittu isännänpalkka ehdotamme kunnioittaen eduskunnan hy-
5150: on kohdistunut heihin paljon raskaammin väksyttäväksi toivomuksen
5151: kuin suurtiloihin ja muihin elinkeinoryh-
5152: miin. Tällaista isännänveroa on jouduttu että hallitus antaisi kiireellisesti
5153: maksamaan silloinkin, kun kustannukset ja esityksen Eduskunnalle voimassa ole-
5154: luonnonvahingot, esim. halla huomioon vien verolainsäännöksien muuttami-
5155: ottaen ei todellisuudessa ole ollut mitään seksi siten, että ns. isännänpalkan eli'
5156: tuloa, ikään kuin itsenäinen pienyrittäjä ja veron suttruuden määrääminen ennen
5157: oman kodin omistaja olisi yhteiskunnas- kaikkea maamme pientiloilla siirret-
5158: samme pahasta, joka pitäisi veroilla tuhota. täisiin valtiovarainministerin yksin-
5159: Kun lisäksi viime aikoina on julkisuu- omaisesta määräysvallasta koko halli-
5160: dessa puhuttu, että isännänpalkan suuruutta tukselle.
5161: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1952.
5162:
5163:
5164: Veikko Vennamo. Yrjö Hautala.
5165: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
5166: 112
5167:
5168: IV,33. - Toiv. al. N:o 13.
5169:
5170:
5171:
5172:
5173: Ikonen ym.: Metsätyöntekijäin ansiotulojen verovapaudesta.
5174:
5175:
5176: E d u s k u n n a 11 e.
5177:
5178: Suotuisista puutavaratuotteiden vientisuh- tui'ksi, jolloin myöskin työntekijöiden olisi
5179: {].anteista johtuen ovat metsänhalkkuut ku!J.u- saatava hanJkituksi huomattava osa toimeen-
5180: vana halk!kauskautena laajat. Varsinkaan tulostaan. Samoin työn laatu on sellainen,
5181: 1
5182:
5183:
5184: maamme polhjois- ja itäosissa ei ole saatu jossa seikä aineellinen !kulutus että työnteki-
5185: riittävästi työntekijöitä, josta johtuen suun- jäin oma terveys ovat kovalla koetuksella.
5186: niteltua rpuutavaramäärää ei saada metsistä Ei myöskään voida puhua suurista ansioista,
5187: lhakatuksi. Ha:kikuutyöntekijäin vähyys näillä jDita metsätöistä keskimäärin saadaan. Var-
5188: runsasmetsäisillä alueilla on aiheuttanut sinkin suuriperheisten metsätyöntekijäin
5189: eräitä haittoja, jotka eivät ole eduksi kan- toimeentulo on viime aikoina pa:hasti järk-
5190: santaloudellemmekaan, puhumattakaan siitä ikynyt. Tilanteen pelastamiseksi olisi ve-
5191: häiriötilasta, minkä tilanteen !kehitys voi rotusjärjestelmää muutettava. Pienet vero-
5192: tuoda näilile alueille maaJkunnissa. Jo nyt on helpotukset, joita viime aikoina on hyväik-
5193: !havaittavissa metsäkauppojen lamaantu- sytty, eivät muuta tilannetta. Käsityksemme
5194: mista, johon Y'htenä syynä on epävarmuus mukaan olisi päästävä verotusjärjestelmään,
5195: työntekijöiden saannista. Samoin on nor- jossa verotettava tulo määrättäisiin työpäi-
5196: maaliolDissa voitu sijoittaa metsäajorhin ne vää kohden ja loppuansio vapautettava kai-
5197: pienviljelijät, joiden on ollut paJklko tilan- Ikista veroista. Verotettavaa päiväansiota ei
5198: hoidon takia hankkia hevonen ja joiden olisi saisi panna niin korkeaksi, ettei työntekijä
5199: päästävä hevosen kanssa sivuansioihin, voisi normaalioloissa sitä ylittää. Samoin se
5200: mutta jota mahdDllisuutta nyt ei ole tuhan- olisi määrättävä aJlhaisemmaksi vajaa:kykyis-
5201: siin nousevalla pienviljelijämäärrullä. ten työntekijäin osalta. Hankintasopimuk-
5202: Syynä siihen, mistä tällainen työntekijöi- sissa olisi verovapaus määrättävä prosen-
5203: den vajaus johtuu, on nylkyisin vallitseva tuaalisesti työosuudesta.
5204: rprogressiivinen verotusjärjestelmä. Kausi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
5205: iluontoisessa työssä, j·dllaise'ksi metsätyö on eduSkunnan päätettäväksi toivomuksen,
5206: katsottava, on voimassa oleva verotusjärjes-
5207: telmä omiaan vieroittamaan työkuntoiset että hallitus antaisi kiireellisesti
5208: miehet muille aloille ja alentamaan työn tu- Eduskunnalle esityksen verolain uusi-
5209: lostasoa. misesta siten, että metsätyöntekijäin
5210: Kausiluontoisesta työstä johtuen olisivat ansio vapautettaisiin ositt'ain kaikista
5211: metsätyöt lhahlrnulkausina saatava suorite- vM·oista.
5212: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
5213:
5214:
5215: Arvi Ikonen. Vieno Simonen.
5216: Eino Rytinki. Heikki Soininen.
5217: Yrjö Hautala.
5218: 113
5219:
5220: IV,34. - Toiv. al. N:o 14.
5221:
5222: Heikkilä ym.: Tontinarvon määräämisestä maatlalouskiin-
5223: teistöjen omaisuusverotuksessa.
5224:
5225: E d u s k u n n a ll e.
5226:
5227: Tulo- ja omaisuusver,olain 34 i§ : n mukaan ei tonttiarvosta ole omistajalle todellista
5228: määrätään omaisuuden arvo sen käyvän hin- hyötyä.
5229: nan mukaan, m]ikä sjlllä oli verovuoden päät- Tonttiarvon verottaminen, joka usein käy-
5230: tyessä omistajan kädessä sijaitsemispaikal- tännössä on viety aivan kohtuuttomiin, pe-
5231: [aan. Sama 'lainkohta myöntää valtiovarain- rustuu siis itse asiassa olettamukseen, että
5232: ministeriölle oikeuden antaa tarkempia mää- omistaja ei tule käyttämään tonttiarvoisia
5233: räylksiä niistä perusteista, joiden mukaan osia ti~astaan maatalouteen vaan myy ne
5234: !kiinteistö on verotulk:sessa arvioitava. Vii- pois. 'Tällaisen ajatuksen ottaminen perus-
5235: meksi mainitun säännöksen nojalla valtio- ta!ksi maatalouskiinteistön verotuksessa on
5236: varainministeriö on sitten vuosittain anta- harhaan johtavaa, sillä omistajalla ei käy-
5237: nut päätöksen maatalouskiinteistöjen arvioi- tännössä useinkaan ole edes mahdollisuutta
5238: misperusteista. Tämän päätöksen mukaan [uopua niistä alueista, joilla on tonttiarvoa,
5239: on pelto ja 'luonnonniitty selkä metsämaa ja koska ne ovat hänelle välttämättömiä maa-
5240: tilalla olevat ra!kenmrkset arvioitava ikukin talouden harjoittamiseen. Omaisuusverotuk-
5241: 1
5242:
5243:
5244: erikseen, ja määrätään eri maankäyttölajien sessa tulisi siis ,tässä llwhden tosiasiallisen
5245: arvo siten, että niiden verotettava puhdas- käyttötarkoituksen olla määräävänä. Käyttö-
5246: tuotto !kerrotaan määrätyjlllä !k:ertoimiHa. tarkoitus onkin V"altiovarainministeriön vah-
5247: Mainituissa valtiovarainministeriön pää- vistamien arvioiruisperusteiden mu!kaan otet-
5248: töksissä on lisälksi määrätty mm., että jos tava huomioon siinä tapauksessa, että kiin-
5249: maata;Iouskiinteistöllä on, huomioon ottaen teistöön kuuluu sellaisia etuuksia kuin osuus
5250: sen sijaitsemiSipa1kan asutuskeskuksiin näh- !koskeen, kaivos tai soranottopail:kka. Näiden
5251: den, tonttiarvoa, on sanottu arvo erikseen etuuksien arvo näet määrätään verotuksessa
5252: määrättävä ja otettava kiinteistön verotus- erikseen vain silloin, ikun omiatajalla on
5253: arvoa lisäävänä huomioon. niistä etua muutoinkin kuin maatalouteen
5254: Todettava on, 'että asutuskes!k:usten 'lähei- käytettynä.
5255: syydessä määrätään maatalouskiinteistöjen Asianmulkaiseen ja kohtuumiseen tulokseen
5256: verotettava puhdastuotto hehtaaria !kohden, tonttiarvon verotuksessa voidaan näin ollen
5257: johtuen niiden edullisesta sijainnista ikulu- päästä vain siten, että sanottu arvo otetaan
5258: tuspaiklk:aan ja iiikenneväyliin nähden, jo huomioon vasta silloin, kun se on tullut to-
5259: huomattavasti korlk:eammaksi ikuin muualla. delliseksi eli vasta luovutuksen yhteydessä,
5260: Tämä korottaa samalla vastaavasti niiden jolloin Iuovutetusta alueesta saatu vastike
5261: arvoa omaisuusverotuksessa. Korkeammat osoittaa sen koko arvon tonttiarvo mukaan
5262: omaisuusveroarvot täJllaisissa tapauksissa iJ.uettuna ja tarjoutuu itsestään 'luovuttajan
5263: ovatkin paikallaan, koska kyseiset tilat to- omaisuutena verotettavaJksi.
5264: della ovat maatalouteen käytettyinä omiata- Edellä lausutun nojalla ehdotamme edus-
5265: jalleen arvoklkaampia !kuin syrjäisemmässä kunnan päätettävä!ksi toivomuksen,
5266: asemassa sijaitsevat. Tilan mailla ehkä oleva
5267: tonttiarvo ei sen sijaan enää mitenikään lisää että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
5268: sen tuottoa maatalouden harjoittamisen sellaisen muutoksen aikaansaamiseksi
5269: !kannalta eikä siis myöskään tässä mielessä maatalouskiinteistöjen omaisuusvero-
5270: korota sen arvoa ,omistajan kädessä". Tont- tukseen, ett'ä niillä ehkä oleva tontti-
5271: tiarvon vajlkutus tulee esiarle vasta silloin, arvo otettaisiin huomioon vain sikäli,
5272: jos tila tai osa siitä vastikkeellisella saan- kuin se tulee todelliseksi tilan tai
5273: nolla luovutetaan. Mikäli näin ei tapahdu, alueen luovutuksessa.
5274: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
5275: Matti Heikkilä. Arno Tuurna.
5276: Martti 0. Kölli. Jaakko Hakala.
5277: Kalervo Saura. N. Kosola.
5278: Niilo Honkala. Iisakki Nikkola.
5279: 15
5280: 114
5281:
5282: IV,35. - Toiv. al. N:o 15.
5283:
5284:
5285:
5286:
5287: Koivisto ym.: Satunnaisen myyntivoiton verotusta koske-
5288: vien säännösten muuttamisesta.
5289:
5290:
5291: E d u s k u n n a 11 e.
5292:
5293: Ns. satunnaista myyntivoittoa koskevien loin, kun omistajan on pakko luopua kiin-
5294: säännösten mukaan pidetään verotettavana teistöstään esim. sairauden vuoksi. Esillä
5295: tu[ona sitä '\Coittoa, jonka verovelvollinen on olevalla kysymyksellä on tärkeä merkitys
5296: saanut myydessään kiinteää tai irtainta myöskin maata saaneen siirtoväen kannalta,
5297: omaisuutta niiden han!kintahintaa korkeam- kun otetaan huomioon, että tämän väestön-
5298: masta hinnasta, jos omaisuus on ollut luo- osan omistamat kiinteistöt on kaikki han-
5299: vuttajan omana, kiinteä kymmentä ja irtain kittu vajaan vuosikymmenen aikana.
5300: viittä vuotta ·lyhyemmän ajan. Oikeudenmukaiseen tuloikseen satunnaisen
5301: Rahan arvon vaihdellessa veronmaksajat myyntivoiton vel'otuksessa voidaankin päästä
5302: joutuvat tämän mukaan suorittamaan veroa vain siten, että luovutetun omaisuuden han-
5303: myös inflaation aiheuttamasta kauppasum- lkintahintaa ei oteta huomioon sellaisenaan,
5304: mien erotuksesta, mikä itse asiassa ei ole vaan korotettuna esim. tukkuhintaindeksin
5305: voittoa. Tämä menettely on monessa ta- nousua vastaavasti. Lä:hWkohda;ksi mahdol-
5306: pauksessa johtanut kohtuuttomuuteen, teh- lisen voiton määrittelyssä tulisi täJ!löin han-
5307: den omaisuuden myynnin usein aivan mah- kintahinnan reaaliarvo ja pelkästään inflaa-
5308: dottomruksi, vaikka se omistajalle olisi vält- tion aiheuttama kauppasummien erotus jäisi
5309: tämätöntä. Niinpä henkilön esim. paikka- verottamatta.
5310: kunnalta muuton takia voi olla palklko myydä Edellä [ausutun perusteeHa ehdotamme
5311: osakehuoneistonsa saadakseen varoja uuden eduskunnan hyvä!ksyttävä!ksi toivomuksen,
5312: asunnon hankkimiseen. Myyntivoiton verot-
5313: taminen voi kuitenkin johtaa siihen, että että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
5314: osakehuoneiston hinta 'hupenee veroihin. siin ns. satunnaisen myyntivoiton ve-
5315: Myös saattaa oHa mahdollista, että pesän- rotusta koskevien säännösten muutta-
5316: selvityksen yhteydessä on välttämätöntä miseksi siten, että luovutushinnan ja
5317: myydä vainajalle kuulunut kiinteistö, jol- alkuperäisen hankintahinnan eroa
5318: !Loin ikuolinpesä:lle myyntivoiton verotuksesta laskettaessa jälkimmäinen määrättäi-
5319: voi aiheutua !k:dhtuutonta rasitusta. Vastaa- siin myyntihetken mukaisessa reaali-
5320: vanlainen tilanne saattaa syntyä myös sil- arvossaan.
5321: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
5322:
5323: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
5324: Päiviö Hetemäki. Juho Heitto.
5325: Felix Seppälä. Arvi Ahmavaara.
5326: N. Kosola. T. A. Wiherheimo.
5327: Hugo Nuorsaari. Johannes Wirtanen.
5328: 115
5329:
5330: IV,s6. - Toiv. al. N:o 16.
5331:
5332:
5333:
5334:
5335: Borg-Sundman ym.: Oikeudesta vähentää sairauden aiheut-
5336: tamat todelliset1 menot verotettavasta tulosta.
5337:
5338:
5339: E d u s 'k u n n a 11 e.
5340:
5341: Kansalaista !kohdannut pitkäaiJkainen sai- veronmaJksukykyä. Tulkalaan asemaan jou-
5342: raus vaikeuttaa luonnollisesti suuresti hänen tuu samoin vastaavassa tapauksessa myös
5343: taloudellista asemaansa. Sairauden aiheut- yksinäinen henkilö, joka on riippuvainen tu-
5344: tamat suoranaiset kustannukset sekä työan- loistaan ja usein perheettömänä!kin huoltaa
5345: sion poisjääminen alentavat oleellisesti hä- [isäksi sukulaisiaan. Näin dllen olisi koh-
5346: nen veronmaksukykyään. Nykyisen lainsää- tuullista, että asianomainen saisi verotusta
5347: dännön mulkaan on täJ.!laisen onnettomuuden varten vähentää sairautensa aiheuttamat to-
5348: alaiseksi joutunut kuiten!kin oilkeutettu vero~ distettavat menot 'kokonaisuudessaan.
5349: tettavista tuloistaan vähentämään ainoastaan Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
5350: 60,000 markkaan asti sairauskulujaan. ilmnna.n hyvälksyttäväJksi toivomuksen,
5351: Tämä vä:hennys on monen kuukauden sai-
5352: raala- ja [ääJkemenoista usein vain pieni että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
5353: murto-osa. Kun esim. perheenpää on joutu- siin verolainsäädännön muuttamiseksi
5354: nut kuukausi!ksi sairaalahoitoon ja ansio- niin, että verotettavasta tulosta saisi
5355: työstään pois, on selvää, että se horjuttaa vähentää kokonaisuudessaan sairau-
5356: ankarasti ,perheen elinmahdollisuuksia ja den aiheutvamat todelliset menot.
5357: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
5358:
5359:
5360: Margit Borg-Sundman. Yrjö Hautala. Toivo Antila.
5361: 116
5362:
5363: IV,s7. - Toiv. al. N:o 17.
5364:
5365:
5366:
5367:
5368: Huttunen ym. : KasvatWapsen elättämisen rinnastamisesta
5369: verolaifn,säädännössä oman tai ottolapsen elättämiseen.
5370:
5371:
5372: E d u s k u n n a ll e.
5373:
5374: Verolainsäädännössämme on henhllölle, suhde !kuitenkin säilyy pysyvänä ja ko. lapsi
5375: joka oikeuden suostumuksella on ottanut on asemansa puolesta itse asiassa omaan lap-
5376: itselleen otto·lapsen, myönnetty samat edut seen verrattavissa. Huomattava myös on,
5377: kuin sellaiselle verovelvolliselle, joka vero- että kasvattilasten hoito kuuluu sosiaalilau-
5378: vuonna tai muutoin laissa määrättynä ajan- takuntien valvontaan, ja sellaista mahdolli-
5379: jruksona on elättänyt allaikäistä omaa lastaan. suutta, että kasvattilapsia hankittaisiin pel-
5380: Ns. kasvattilapsen elättäminen sen sijaan ei kästään verotussyistä, tuskin tarvitsisi !k:äy-
5381: oikeuta verohelpotuksiin lapsivähennyksen tännöJilisessä elämässä ottaa lukuun. Tällai-
5382: sen paremmin kuin huokeimman veroluokan- sen mahdollisuuden torjumiseksi olisi joka
5383: kaan muodossa. Tämä verolaissa omaksuttu tapauksessa ajateltavissa, että esim. vasta
5384: !kanta ei tunnu oikeaan osuneelta eikä koh- vuoden ajan kestänyt alaikäisen kasvatti-
5385: tuuden mukaiselta. On näet selvää, että kas- lapsen elättäminen perustaisi oikeuden vero-
5386: vattilapsen pitäminen yhtä hyvin ikuin oman helpotusten saantiin seuraavilta verovuosilta.
5387: tai ottolapsenkin elättäminen aiheuttaa vero- Edellä ilausutun perusteella ehdotamme
5388: velvolliseHe sellaisia erityisiä menoja, jotka eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
5389: olisi otettava huomioon hänen veronma:ksu-
5390: kyikyään arvosteltaessa. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
5391: Käytännössä on sitä paitsi varsin taval- toimenpiteisiin sellaisen muutoksen
5392: lista, että henkilö, joka ottaa vieraan lapsen aikaansaamiseksi verolainsäädäntöön,
5393: hoitoonsa, pitää tätä ensin ehkä useita vuo- että alaikäisen kasvattilapsen elättä-
5394: sia ikasvattilapsena, ennenkuin !hän haluaa minen rinnastettaisiin oman lapsen ja
5395: ottaa lapsen ottolapse'ksoon. Toisaalta on ottolapsen elättämiseen veron määrää
5396: myös yleistä, ettei !kasvattaja syystä tai toi- alentavana tekijänä.
5397: sesta adopteeraa lk:asvattilasta, mutta hudlto-
5398: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
5399:
5400: Martti Huttunen. Yrjö Kilpeläinen.
5401: R. Hallberg. Kalervo Saura.
5402: N. Kosola. Elli Nurminen.
5403: Hilja Väänänen. Meeri Kalavainen.
5404: Lauri Solla. Helge Miettunen.
5405: Margit Borg-Sundman. Nestori Kaasalainen.
5406: 117
5407:
5408: IV,ss. - Toiv. al. N:o 18.
5409:
5410:
5411:
5412:
5413: Järnefelt ym..: Perheenelättäjille myönnettävän verohelpo-
5414: tuksen antamisesta eräille muille elatusvelvollisille.
5415:
5416:
5417: E d u s ik u n n a 11 e.
5418:
5419: Maassamme on useita sellaisia henkilöitä, teista ja niiden antajista ei kuitenkaan ole
5420: jotka itseään elättävinä mutta perheettö- mitään verolainsäädännössä yksityiskohtai-
5421: minä joutuvat huoltamaan vanhempiaan, sesti määrätty. Tämä on epäkohta, joka olisi
5422: sisaru!ksiaan, vieläpä työkyvyttömiä muita !korjattava. Olisi saatava voimaan yhtenäi-
5423: [ähimpiä omaisiaan. Tä:llainen elatusvelvol- set määräykset, jotta vaadittavat todisteet
5424: Hsuus perustuu useimmiten vapaaehtoisuu- olisivat taJ.'Ikoin määrätyt ja saman elimen
5425: teen, ennen ka1kkea !k:unniantuntoon. La!ki- antamat ja että niillä eikä yksistään vero-
5426: sääteisissä tapauksissa, ja milkäli yhteiskunta viranomaisten harlkinnalla olisi ratkaiseva
5427: joutuu antamaan apua tällaisiHe huolletta- merkitys.
5428: ville, voidaan tämä avustus kuitenkin periä Edellä olevan perusteella esitämme edus-
5429: asianomaiselta ihuoltajalta, siis itseään elät- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
5430: tävä:ltä Y'ksinäiseltä henJkilöltä, jollei muita
5431: ihuoltovelvoNisia ole. Toiselta puolelta ei että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
5432: heillä ole samanlaisia verohelpotuksia kuin menpiteisiin, että yksinäisille henki-
5433: alaikäisten perheenelättäjällä. Kun tällaiset löille, jotka joutuvat elättämään van-
5434: huoltajat tavallisimmin ikuulluvat vä!hätuloi- hempiaan, sisaruksiaan tai työkyvyt-
5435: sempiin ja pienipalikkaisiin yhteiSkunta- tömiksi joutuneita lähimpiä omai-
5436: ryhmiin ja kun verotus !kohtaa heitä ras- siaan, myönnettäisiin vastaava vero-
5437: kaammin kuin muita perheen:huoltajia, on helpotus kuin perheenelättäjille, ja
5438: heidän asemaansa pidettävä oikeudettomana. mikäli tällaisen elatusvelvollisuuden
5439: Tosinhan nylkyisen verolainsäädännön puit- puitteissa on esitettävä todisteita, näi-
5440: teissa asianomainen voi saada verohelpotusta den todisteiden laatu määrättäisiin
5441: esittämällä todistuksia asiantilasta, jolloin tarkoin ja olisi ne saman elimen an-
5442: verolautakunta näiden perusteella harkin- nettava.
5443: nan mukaan ratkaisee asian. Näistä todis-
5444: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
5445:
5446: Konsti Järnefelt. Irma Karvikko.
5447: Aare Leikola. Helge Miettunen.
5448: Eino Rauste.
5449: 118
5450:
5451: IV,39. - Toiv. al. N:o 19.
5452:
5453:
5454:
5455:
5456: Lampinen ym.: Sokerin U'ikevaihtoveron poistamisesta.
5457:
5458:
5459: E d u s k u n n a 11 e.
5460:
5461: Sokerijuurikkaista valmistetun sokerin Koska sokeri on J'o vuosikymmenet ollut
5462: hinta on nykyisin ilman riittävää tullisuojaa. tuontiartikkeli, jolla on ollut suhteellisen
5463: Sokerin tulli on nykyisin kidesokerin osalta korkea tulli, mikä samalla on suojannut
5464: 13 markkaa/kg sen oltua ennen sotaa 4: 50/ kotimaista juurikassokeriteollisuutta, pitäisi
5465: kg, joten se on noussut vain 2.9-kertaiseksi sama suuntaus edelleen säilyttää. Liike-
5466: useimpien muiden teollisuustuotteiden tul- vaihtovero, joka nykyään on suunnilleen
5467: lin noustua 10-kertaiseksi ennen sotaa ol- yhtä suuri kuin tulli, on kuitenkin omiansa
5468: leista määristä. tarpeettomasti pitämään sokerin hintaa kor-
5469: Toistaiseksi on kDtimainen sokeriteDlli- keahkona ilman, että nykyinen tullimaksu
5470: suus saanut tyydyttävän sokerin hinnan kykenee antamaan kotimaiselle sokeriteolli-
5471: määrättyjen hinnantasaustoimenpiteiden suudelle riittävää suojaa. Näin ollen liike-
5472: sekä kaksihintaisen sokerinmyyntijärjestel- vaihtoveron poistaminen ja tullin samanai-
5473: män avulla. Koska kuitenkin on pyrittävä kainen korottaminen olisivat toimenpiteitä,
5474: vapauttamaan ennen pitkää myös sokeri jotka jossakin määrin edistäisivät pyrki-
5475: jakelusäännöstelystä, on valmistelevana toi- mystä kotimaisen sokerin hinnan saattami-
5476: menpiteenä koetettava saada ulkolaisen ja seksi lähemmäksi tuontisokerin hintaa.
5477: kotimaisen sokerin vähittäismyyntihinnat Liikevaihtoveron poistamisen ja tullin
5478: lähenemään toisiaan ja saamaan ne lopulta korottamisen jälkeen tulisi tuontisokeri, joka
5479: saman suuruisiksi. yleisostokortilla jaetaan kuluttajille, ole-
5480: Kehiltys Ei!kevaihtoverolainsäädrunmön iala1- maan edelleen saman hintaista, koska liike-
5481: la on yhä enemmän vienyt siihen, että ruoka- vaihtovero ja sokerin tulli ovat suunnilleen
5482: taloudessa tavallisimmin käytetyt elintar- samansuuruiset. Sen sijaan vapaan koti-
5483: vikkeet ovat osaksi alun perin olleet ja maisen sokerin vähittäiskauppahinta alenisi
5484: osaksi vähitellen tulleet liikevaihtoverosta liikevaihtoveron osalta, mikä kuluttajienkin
5485: vapaiksi. Sokeri on niitä harvoja elintarvik- kannalta olisi toivottavaa.
5486: keita, joilla vielä on liikevaihtovero. Sen Edellä esitetyin perustein ehdotamme
5487: vuoksi kotimainen juurikassokeri olisikin kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
5488: vapautettava liikevaihtoverosta. Tämä ta- vomuksen,
5489: pahtunee paraiten siten, että kaikki sokeri-
5490: laadut, myös ulkolainen, vapautetaan liike- että hallitus kiireellisesti ottaisi
5491: vaihtoverosta j.a samanaikaisesti korotetaan harkittavakseen sokerin liikevaihto-
5492: tuontisokerin kohdalla tullimaksuja. veron poistamisen.
5493: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
5494:
5495: J. E. Lampinen. Erkki Koivisto.
5496: Yrjö Hautala. Henrik Kullberg.
5497: Nestori Kaasalainen. M. 0. Lahtela.
5498: Toivo Antila. Niilo Ryhtä.
5499: Eino E. Heikura. Viljami Kalliokoski.
5500: Eero Saari. Urho Kähönen.
5501: Eeli Erkkilä. Lauri Kaarna.
5502: Ture Hollsten. Helena Virkki.
5503: 119
5504:
5505: IV,4o. - Toiv. al. N:o 20.
5506:
5507:
5508:
5509:
5510: Heitto ym..: Makaroonin, konditoriatuotteiden ja keksien
5511: vapauttamisestla liikevaihtoverosta.
5512:
5513:
5514: E d u s k u n n a 11 e.
5515:
5516: Nykyisen liikevaihtoverolain mukaan ovat tamista valmistelemaan asetettu !komitea lkat-
5517: viljatuotteet yleensä vapaat mkevaihtove- soikin asianmukaiseksi ehdottaa konditoria-
5518: rosta. Poikkeuksen muodostavat ilruitenkin tuotteet vapautettavi!ksi verosta, ja samalle
5519: eräät leipomotuotteet, ilrnten konditoriatuot- !k:amra:lle hallituskin asettui v. 1950 antamas-
5520: teet ja keksit, ja Eikevaihtoveron alaiselksi saan esityJksessä uudeksi iJ.iikevaihtovero-
5521: tuotteeksi on jäänyt myöskin ma!karooni. la:iksi. Kun maassamme tällä hetkellä on n.
5522: Tällaista järjestelyä ei kuitenkaan voida pi- 1,500 leipomoa, olisi konditoriatuotteiden
5523: tää oikeaan osuneena. Mitä ensiksikin ma- vapauttamisesta liikevaihtoverosta myös se
5524: IJmrooniin tulee, on se luettavissa tärkeim-
5525: 1
5526: etu, että täten säästyttäisiin niistä huomat-
5527: piin viljatuotteisiin, !kuten mannasuurimot- tavista menoista, jotJka a:iJheutuvat kyseis-
5528: !kin, jotka ovat liikevaihtoverosta vapaat. ten liilkevaihtoverotarldmilupisteiden va:lvon-
5529: Tästä syystä ja lkun makarooni myös sisäl- nasta.
5530: tyy elinkustannusindeksiin, olisi johdonmu- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
5531: kaista, että sekin vapautettaisiin liikevaihto- eduskunnan hyväiksyttäväksi toivomuksen,
5532: verosta.
5533: Konditoriatuotteiden ja 'kelksien suhteen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
5534: on taas huomattava mm., että näihin tuottei- toimenpiteisiin makaroonin sekä kon-
5535: siin 'käytetyt raaka-aineet ovat miltei kai.klki ditoriatuotteiden ja keksien vapaut-
5536: verosta vapaita. Liikevaihtoverolain uudis- tamiseksi liikevaihtoverosta.
5537: Helsingissä 12 ·päivänä helmikuuta 1952.
5538:
5539:
5540: Juho Heitto. Margit Borg-Sundman.
5541: Erkki Koivisto. Niilo Honkala.
5542: N. Kosola. Martti Huttunen.
5543: 120
5544:
5545: IV,41. - Toiv. al. N:o 21.
5546:
5547:
5548:
5549: Saalasti ym.: Kotiteollisu,ustekstiilejä valmistavien yritys-
5550: ten vapauttam'isesta liikevaihtoverosta.
5551:
5552:
5553: E d u s k u n n a ll e.
5554:
5555: Liikevaihtoverola;ki, jota on pidettävä Maaseudulla hajallaan asuvat kotiteolli-
5556: poikkeuksellisten olosuhteiden vaatimana suustuotteita valmistavat henkilöt ovat ny-
5557: verolaikina ja joka vaikuttaa tuotannolliseen kyoloissa ammatinohjauksen tarpeessa. Koti-
5558: toimintaan ja !hinnan muotoutumiseen var- teoHisuustuotteiden menekkiä ajatellen ovat-
5559: sin ratkaisevasti, vaikeuttaa suuresti ohja- kin useat ikotiteol'liset yritykset pyrkineet
5560: tun kotiteollisuustuotannon kehittämismah- ohjaamaan maaseudulla tapahtuvaa tuotan-
5561: dollisuulksia maassamme. Liikevaihtoverolaki toa hanaclrimaHa työntekijöille raaka-aineita
5562: jättää erään käsityöläisryhmän ko. veron- ja työmalleja sekä ohjaamaan tuotteiden
5563: maiksuvellvollisuuden ulkopuolelle. Sen sijaan valmistusta. Tällaiseen toimintaan ryhty-
5564: ovat verovelvollisia teollisen ja muun siihen neet yritykset ovat kuitenkin joutuneet voi-
5565: verrattavan tuotannollisen liiketoiminnan massa olevan lain mukaan maksamaan val-
5566: selkä työliilk!keen ja siihen verrattavan liike- misteistaan 20 % Hi:kevaihtoveron, mikä
5567: toiminnan harjoittajat. yleensä riittää tekemään tämän 'laatuisen
5568: Näin ollen teollisen lii:kikeen harjoittaja toiminnan kannattamattomaksi. Käsityönä
5569: ostaa tarvitsemansa raaka-aineet verotta ja valmistettujen tuotteiden lkustannuksis.<;a
5570: myy tuotteet 20 %: in liikevaihtoveron alai- raaka-aineen osuus yleensä on pieni, mutta
5571: sena. Työliikkeen harjoittaja ostaa raaka- sen sijaan työpalkat merkitsevät 50'---
5572: aineensa 20 %: in liikevaihtoveron alaisena 90 %: ia kustannulksista. Mallien hankkimi-
5573: ja myy valmisteensa 10 %: in liikevaihto- nen vaatii yrityksessä myös merkoisia kus-
5574: veron alaisena. Sellainen käsityöläinen, jota tannuksia. Kun maaseudun työllisyyskysy-
5575: liikevaihtoverolain 3 § :n 1 momentin 2 koh- myksen hoidon lkannal,ta olisi erittäin tär-
5576: dassa tarkoitetaan ja mihinikä ryhmään ikuu- keätä, että työtilaisuuksia voitaisiin järjes-
5577: [uvat myös maaseuduHa asuvat kotiteolli- tää entistä runsaammin ja lkun tämä osal-
5578: suustuotteita jolko pää- tai sivutyönä t(!ke- taan olisi hoidettavissa kunnollisesti ohjatun
5579: vät, myyväit valmisteensa verotta joko suo- kotityönä tehtävän ikudontatyön avulla, esi-
5580: raan lkuluttajiUe tai kauppaliikkeille. Tällä tetään eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
5581: tavoin kauppaan tulleet kotiteollisuusvalmis- mus,
5582: teet ovat !kuitenkin vain !harvoin työtaval- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
5583: taan ja ma1liltaan sellaisia, että ne menevät toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena
5584: !kaupaJksi valmistuskustannuksia vastaavaan on helpottaa kannattavan kotiteolli-
5585: hintaan. Ja yleensäkin ovat yksityisten koti- suustuotannon sijoittamista maaseu-
5586: teollisuustyöntekijäin valmisteet niin erhlaa- dulle Vapauttamalla sellaiset yri-
5587: tuisia työainekseltaan, työtavoiltaan ja mal- tykset, jotka valmistuttavat kot·i-
5588: leiltaan, ettei niihin nojautuva, maaseutua teollisuustekstiilejä liikevaihtoverolain
5589: laajemmassa mielessä palveleva kotiteolli- 3 § :n 1 momentin 2 kohdassa mai-
5590: suustuotteiden kauppa voi tulla kysymyk- nittujen käsityöläisten avulla, näiden
5591: seen. KauppaJhan edel.'lyttää ennen kaikkea tuotteiden osalta liikevaihtoverosta.
5592: suurempia määriä samaa laatua olevia va1-
5593: misteita.
5594: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
5595:
5596: Kerttu Saalasti. Toivo H. Kinnunen.
5597: Aino Luostarinen. Yrjö Hautala.
5598: Vieno Simonen. Aaro Kauppi.
5599: 121
5600:
5601: IV,42. - Toiv. al. N:o 22.
5602:
5603:
5604:
5605:
5606: Beikura ym. : Kotitarvepuun vapauttamisesta metsäntuotrto-
5607: verotuksesta.
5608:
5609:
5610: E d u s ik u n n a ll e.
5611:
5612: Viime aikoina on ajankohtaisena kysy- mat epäkohdat jo poistetaan, ja sen jälkeen
5613: myksenä julkisessa keikustelussa esiintynyt voidaan 'ha:r'kita muita sopivia toimenpiteitä,
5614: ns. metsäverotutksemme uudistamissuunni- jos !katsotaan syytä olevan. Meidän nykyi-
5615: telma, missä pääasiallisen mielipiteiden- sen metsätuoton verotUiksemme, jo'ka on käy-
5616: vaihdon aiheuttivat ta:loudEillisen suunnit- tännössä pinta-alaan ja metsän tuottoarvoon
5617: teluneuvoston työvaliokunnan alustavat perustuva, ei ikai!kiHe metsänomistajille ole
5618: suunnitelmat, joiden mutkaan mm. metsän- riittävän oikeudenmukainen, koska se suo-
5619: myyntitulojen verotus esitetyin rajoituksin sii enemmän ~puustori!k!kaita, l]msvukunnol-
5620: tehtäisiin mahdolliseksi, jopa sikäli tanneh- taan runsastuottoisia metsäalueita ja täl-
5621: tivana, että mm. v. 1951 metsänmyyntitu- laisia metsäJlöitä omistavia ryhmiä. V. 1938
5622: loista n. 40 % joutuisi verotettaviksi. On valtakunnan metsänarviointi osoitti mm.
5623: tällä hetkellä !kyseenalaista, onko metsävero- huomattavia eroavaisuuksia eri omistajaryh-
5624: tuksen uudistamisen toimeenpano esitetyssä mien metsäpuustomäärissä ja hoitotasossa,
5625: muodossa ja laajuudessa mab.doHista, ilman minkä mukaisesti yksityisten metsänomista-
5626: että lko. verotuksen uudistamisen koko laa- jain metsien puuvarat olivat keskim. 74:
5627: juutta ja vaikutuksia tutkitaan, vailkka!kin m3jha, yhtiöiden metsissä n. 89.7 m3jha ja
5628: tässä asiassa erinäisissä osissa maata voidaan seura!kuntain metsissä n. 106 m3jha, puhu-
5629: osoittaa suuriakin epätasaisuuksia ja epäoi- mattakaan valtion omistuiksissa olevista met-
5630: keudenmukaisuutta metsätulojen verotusar- sistä, joissa metsänhoitotoimenpiteet yms.
5631: voihin nä:hden. Ilmeisesti kuitenkin nämä voidaan pitää korkeammalla. Nyt käytän-
5632: epätasaisuudet ja epäorkeudenmukaisuudet nössä yksityismetsänomistajien metsistä ni-
5633: ovat suurimmat niillä alueilla ja niissä kun- menomaan pienviljelmätilojen metsien met-
5634: nissa, joissa kuntien ja valtion verotusta sävarat eli metsäpuusto metsäJhehtaaria
5635: varten ei ole lainJkaan metsäalan ammatti- kohden ovat olojen paikasta huomattavasti
5636: miesten toimesta metsämaitten luokitusta ja pienempiä kuin !keskikokoisten ja suurem-
5637: mittauksia suoritettu, tai että ,tämä on suo- pien tilojen metsien, koska yksistään vält-
5638: ritettu epäpätevin voimin ja epätarkoin pe· tämättöminä kotitarvehaikkuilla on suhteelli-
5639: rustein ja mittauksin. Näin ollen ei siis sesti kovemmin rasitettava pienempiä metsä-
5640: metsäverotuksen uudistamisajatus ole ollut löjä. Näin siis pientilojen metsistä on ha-
5641: aiheeton, mutta sen käytännöllinen toteutta- kattu suuri osa ns. alituottoasteelle, eikä
5642: minen on sittenkin suoritettava perinpoh- niiden tuottokyky käytännössä vastaa niit-
5643: jaisen ha:r'kinnan sekä tark!kojen tutkimus- ten metsälöiden omistajien maapohjaltaan
5644: ten ,pohjalla. Tässä olisi läJhtökohtana pidet- samanarvoisia metsiä, joissa suuremmat met-
5645: tävä sitä, että ensin olisi tärkeintä !koko sänkäyttöalueet ovat tehneet mahdolliseksi
5646: metsäverotuksemme uudistamispohjaa etsit- säilyttää keskimäärin suurempia ja metsän-
5647: täessä saattaa 'loppuun !käynnissä oleva kasvulle ja tuotoiile sopivia puustomääriä
5648: metsämaitten luo!kitusten uusimistoimenpi- ja joissa muutenkin metsän käsittelyssä ja
5649: teet koko maassa, mikä ilmavalokuvaus- ym. käytössä voidaan ottaa huomioon metsänhoi-
5650: välineistön avulla jo on selvitetty n. 150 dolliset näkökannat. Kun valtakunnan met-
5651: kunnan osaUa, mutta n. 350 kuntaa odot- sävarojen arvioinnissa 1938 lisäksi todettiin,
5652: taa edelleen näitä toimenpiteitä. Käsittääk· että Etelä-Suomessa yksityisten metsistä n.
5653: semme nimenomaan tämän avulla suurim- 35 % ja Pohjois-Suomessa aina 43 % oli
5654: 1&
5655: 122 IV,42. - Metsätuoton verotus.
5656:
5657: metsänhoidollisel ta tasoltaan epätyydyttäviä rat puuston määriin näihden ovat sikäli hei-
5658: tai ihaild;:auksilla metsänhoiddl:lisesti pilat- kompia, että ne myös metsäntuottoverotuk-
5659: tuja, niin ilmeisesti pienempien tilojen met- sessa ovat jääneet epäoikeudenmukaiseen
5660: säalueilla on suhteellisesti suurempia, ja asemaan suurempien metsänomistajien met-
5661: suhteelEsesti raskaimmista ha!k:kauksista jtjh- säverotuksiin verrattuina, niin olisi !käytävä
5662: tuen heik!kotuottoisia metsäalueita. Nähdak- vakavasti harkitsemaan, eikö metsäntuot-
5663: semme lähemmin, millaisia määriä eri suu- toverotuksessa voitaisi kokonaan vapauttaa
5664: ruusludkkaa olevilla tiloilla ollaan pakotettu metsäntuottoa kotitarvepuun ku·lutusta vas-
5665: !käyttämään metsien puuvaroja vuosittain taavalta osalta. Huomautamme nimenomaan,
5666: !kotitarvekulutukseen, niin tätä havainnol- että jo •laki metsänhoitoyhdistyksistä rwken-
5667: ~istavat v. 1938 metsänkäyttölkomitean tut- tuu sille pohjalle, että jos puun tuotto ei
5668: kimusten tulokset, joiden mukaan esim. 5 nouse 20 tuottokuutiometriin, niin tällaisten
5669: peltohehtaarin tilojen !käyttämä puumäärä pienmetsälöitten omistajat vapautuvat niistä
5670: oli 13-45 pm3 runkopuuta, 10.o p.ha ti- velvoituksista, joita 'la!ki säätää suurempien
5671: ioilla 20-61 p!Jnn3, 15.o p.ha tiloilla 26- metsälöitten omistajiin nähden.
5672: 73 pkm3 ja 20.o p.ha tiloiHa 29-73 p'km3 Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
5673: vuodessa. Tästä on helppo la•skea kotitarve- ikunnan !J:J.yvä!ksyttävälksi toivomuksen,
5674: puun keSkimääräiset kulutusmäärät ja tar-
5675: peet tilaa ja vuotta kohden. että hallitus tutkisi mahdollisuuk-
5676: Kun metsäverotuksen uusimistoimenpi- sia nykyisen metsätuottoverotuksen
5677: teitä lähivuosina joudutaan selvittelemään muuttamiseksi ja uusimiseksi siten,
5678: selkä suorittamaan mahdollisia tarkistuksia että metsänomistajat voitaisiin aina-
5679: metsätuottoverotuksemme epäikohtien kor- kin pienempien tilojen osalta koko-
5680: jaamiseksi ja kun !kiistatonta myös lienee, naan vapauttaa valtion ja kunna,n
5681: että eri suuruisilla tiloilla on puuston koti- verosta metsäntuoton siltä osalta,
5682: tarvekäyttö erilainen, ja kun lisäiksi pienem- mikä menee tilan kot'itarvekulutuk-
5683: piä metsäaloja kä.sittävien tilojen metsäva- seen.
5684: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
5685:
5686:
5687: Eino E. Heikura. Toivo H. Kinnunen.
5688: Eino Rytinki. Nestori Kaasalainen.
5689: 123
5690:
5691: IV,43. - Toiv. al. N:o 23.
5692:
5693:
5694:
5695:
5696: Koivisto ym..: Verohelpotuksen myöntämisestä uusille teol-
5697: lisuusyrityksille.
5698:
5699:
5700: E d u s k u n n a ll e.
5701:
5702: Pysyvien työtilaisuuksien ja teollisen tuo- taas harkintataiksoituksella panna alkavan-
5703: tannon lisäämiseksi sekä ,erityisesti maan kin yrityksen maksettavaksi, vaik:lka tämä,
5704: syrjäseuduilla olevien luonnonvarojen käyt- kuten tavallista, on todellisuudessa tuotta-
5705: töön saamiseksi olisi valtiovallan tuettava nut tappiota. Täten !kunnallinen harkinta-
5706: teollisuuspyrkimyksiä n)'lkyistä teho'kikaam- vero samoinkuin vähän tai ei ollenkaan voit-
5707: min verotuspoliittisin !keinoin. Onhan vero- toa tuottavan yrityksen omaisuusvero ku-
5708: tuksella suuri, monesti ratkaiseva merkitys luttavat suoranaisesti sen pääomaa aikana,
5709: yritykseHe erityisesti alkuvuosina sen kamp- joJiloin yrityksen tuotanto ehkä vielä ei ole
5710: paillessa tällöin esiintyviä vaikeuksia vas- päässyt edes alikuun ja jolloin olisi luotava
5711: taan. kestävä pohja sen menestyikselliselle toimin-
5712: Verolainsäädännössämme on useissa koh- nalle ja kilpailukykyisyydelle.
5713: din oma!ksuttu pyrkimys uuden tai uutta Mainituista syistä olisi uuden teollisuu-
5714: tuotantoa luovan yritteliäisyyden !kiihoitta- den verohelpotuksia nykyisestään laajennet-
5715: miseen varsin [aajoja!kin verovapauksia tava siten, että teollisuusyritykset saisivat
5716: myöntämällä. Niinpä ovat asuntorakennus- täydellisen verovapauden kaikista välittö-
5717: yritykset nykyisin tietyin edellytyksin täy- mistä veroista vähintäänkin kolmannen vuo-
5718: sin vapaat välittömistä veroista 5-10 vuo- den loppuun liiketoiminnan a]kamisesta lu-
5719: den arkana. Asutustoiminnan yhteydessä kien. Siltä varalta, että uusi yritys tänä
5720: perustetut uudet maatalousyrity!kset ovat alkuaikana poikkeuksellisesti tuottaisi voit-
5721: myös alkuvuosina verovapaita, ja uudisrai- toa, olisi verovapauden saamiseHe asetettava
5722: vaustoiminta niinikään nauttii verohelpo- voiton käyttöä koskevia asian vaatimia eh-
5723: tuksia. toja. Tällaisen laajennuksen välttämättö-
5724: Ainoa alkavan tedllisuusyritylksen vero- myyttä on tähdentänyt myös ns. teollista-
5725: helpotusta koskeva säännös on meillä nykyi- miskomitea aikavien yritysten verotuskysy-
5726: sin tulo- ja omaisuusverolain 10 §: ssä, jonka myksiä !käsitellessään.
5727: mukaan teollisuuden harjoittamista varten Edellä lausutun perusteella ehdotamme
5728: perustettu osakeyhtiö tai osuuskunta on va- eduskunnan päätettävälksi toivomuksen,
5729: paa omaisuusverosta kolmelta ensimmäiseltä
5730: verovuodelta sen perustamisesta lukien. Sa- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
5731: nottu aika on jo sinänsä kovin lyihyt, ja mo- sellaisiin toimenpiteisiin, että uudet
5732: nen yrityksen kohdalla ensimmäiset vuodet teollisuusyritykset vapautettaisiin vä-
5733: sitä paitsi kuluvat pääasiassa perustamis- littömist'ä veroista vähintään kolman-
5734: tehtäviin ilman varsinaista iirketoimintaa. nen vtwden loppuun saakka siitä,
5735: Näin on laita esim. voimalaito!ksiin ja !kaivos- kun tuotanto on päässyt käyntiin.
5736: yrityksiin nähden. KunnaUisveroa voidaan
5737: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
5738:
5739: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
5740: Päiviö Hetemäki. Arno Tuurna.
5741: Felix Seppälä. Eino Rytinki.
5742: N. Kosola. Juho Niukkanen.
5743: Hugo Nuorsaari. Arvi Ahmavaara.
5744: T. A. Wiherheimo. Johannes Wirtanen.
5745: 124
5746:
5747: VI,44. - Toiv. al. N:o 24.
5748:
5749:
5750:
5751:
5752: Honkala ym.: Eläkesäätiöitten verotuksen llieventämisestä.
5753:
5754:
5755:
5756: E d u s kun n a B e.
5757:
5758: TurvataJkseen vuosikymmeniä uskollisesti nouse 100,000 markkaan, verotus on sitten-
5759: palvelleelle frlenkilö'kunnaHeen edes osittaisen kin kaksinkertainen: lahjaveroa tosin ei
5760: toimeentulon vanhuudenpäivinä ylk:sityiset mene, mutta tulovero menee siirretystä sum-
5761: työnantajat ja yhtiöt ovat perustaneet eri- masta sekä työnantajalta että säätiöltä.
5762: tyisiä eläJkerahastoja. Jotta nämä rahastot Työnantajalle on täten tehty itse asiassa
5763: eivät joutuisi !kärsimään niitä menetyksiä, mahdottomaksi !kartuttaa rahastoa, jonka
5764: jotka ,talouselämän odottamattomien suh- hän työntekijäinsä parhaaksi on perustanut.
5765: dannevaihtelujen vudksi saattavat !kohdata Esimerlkikinä vallitsevasta tilanteesta mai-
5766: Hi'klkeen varsinaisia rahastoja, eläJkerahastot nittakoon erään eläkesäätiön tilinpäätök-
5767: on usein järjestetty säätiöiksi. sestä vuodelta 1951, että kun sen pääoma
5768: Nykyisen ankaran verotuksen johdosta oli 2,747,889 mk ja ainoat tulot, !korkotulot,
5769: nämä säätiöt !kuitenkin joutuvat sellaisiin 264,413 mk, se joutui ma'klsamaan veroja
5770: vaikeuksiin, että niiden mahdollisuudet täyt- 144,808 mlk.
5771: tää alkuperäinen tarkoituksensa joutuvat Selvää on, että tällaista eläkerahastoa ei
5772: uhanalaisiksi. Rwhasto tosin säilyy, jos sen ole voitu eikä voida perustaa alunperin niin
5773: varat on varmasti sijoitettu, mutta kasva- suurena, että se heti voisi malksaa tarvitta-
5774: maan se ei pääse, milkä kuitenkin olisi vält- vat eläklkeet ja samalla säästöillään lisätä
5775: tämätöntä jatkuvan eläketurvan varmistami- varojaan siinä määrin, että uusienkin elälk-
5776: seksi. !keen tarvitsijain toimeentulo niillä olisi tur-
5777: Tämä johtuu siitä, että eläkesäätiöt jou- vattu. Päinvastoin rahastot aloittavat toi-
5778: tuvat vuosittain maksamaan tuloistaan vaki- mintansa suhteellisen väJhin varoin, joita sit-
5779: naisina veroina valtiolle ja kunnalle jopa ten vuosien varrella on tal'koitus lisätä siir-
5780: yli 40 %, minkä 'l:isälksi ne ma!ksavat kir- roilla rahaston perustarreen työnantajan
5781: lkollisveroa sekä viime aikoina tavanomai- vuosivoitosta ja rahaston omien tulojen
5782: siksi käyneitä tilapäisveroja. Kun lisäJksi jo säästöillä. Edellä on osoitettu, että ra)has-
5783: maiksetustakin verosta on vuodesta vuoteen ton !kasvattaminen tällä tavoin on verotuk-
5784: suoritettava uudestaan veroa, nielee verotus sen vuoksi käynyt mahdottomaksi.
5785: säännöllisesti enemmän kuin puolet säätiön Kun yhteiskunnan edun mukaista luon-
5786: vuosituloksesta. Säätiön perustaja - työn- nollisesti on, että vanhusten toimeentulo yk-
5787: antaja- ei voi !kartuttaa säätiön varoja te- sityisten eläJk€rahastojen kautta voitaisiin
5788: kemällä siihen siirtoja omasta voitostansa, varmistaa mahdollisimman suuressa mää-
5789: sillä tätiöin säätiö joutuu maksamaan siir- rässä, olisi välttämätöntä, että edellä koske-
5790: rosta laJhjaveroa, joka Qn huomattavasti suu- tellut epä!kohdat pyrittäisiin viipymättä
5791: rempi !kuin tulovero. Työnantaja ja säätiö poistamaan vapauttamaila eläkesäätiöt joko
5792: joutuvat tästä siirrosta maksamaan veroa kokonaan verosta taikka ainakin verotusta
5793: mellkein siirtoa vastaavan määrän. Verotus niiden osalta huomattavasti lieventämäUä.
5794: on täten ika!ksinlkertainen. Vaikka työnanta- Ed€1lä esitetyn perusteella ehdotamme
5795: jan tekemät siirrot o'Lisivat niin vruhäiset, et- !kunnioittaen eduskunnan hyväJksyttäväksi
5796: teivät ne kahden ,perättäisen vuoden aikana toivomuksen,
5797: IV,44. - Honkala ym. 125
5798:
5799: että hallitus ryhtyisi kiireellisesti taikka, ellei sitä katsota mahdolliseksi,
5800: toimenpiteisiin eläkesäätiöitten va- niihin kohdistuvan verotuksen tuntu-
5801: pauttamiseksi välittömistä veroista vaksi lieventämiseksi.
5802: HeLsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
5803:
5804:
5805: Niilo Honkala. Erkki Koivisto.
5806: Hugo Nuorsaari. N. Kosola.
5807: Jussi Lappi-Seppälä. Johannes Wirtanen.
5808: Martti Huttunen. Kyllikki Pohjala.
5809: T. A. Wiherheimo. Helena Virkki.
5810: Juho Heitto. Kalervo Saura.
5811: 126
5812:
5813: IV,45. - Toiv. al. N:o 25.
5814:
5815:
5816:
5817:
5818: Lappi-Seppälä ym.: Maantie- ja katurakennustöiden rahoit·
5819: tamisesta moottoriajoneuvoliikenteen tuottamilla tuUet"lla,
5820: liikevaihtoverona ja mootitoriajoneuvoverolla.
5821:
5822:
5823: E d u s k u n n a 11 e.
5824:
5825: Kansainvälisessä lii'kennelkongressissa 28. 8. Kilpailun nujertamiseksi rautatielaitos itse
5826: 1951 hyvä!ksyttiin periaate, jonka mukaan ryhtyy maantielinjaliikenteeseen nauttien
5827: jokaisen liikennemuodon tulee saada luon- tällöin eräitä taloudellisia etuja, joita ei yk-
5828: noHisella tavalla kehittyä vapaan kilpailun sityisyrittäjällä ole.
5829: pohjalla muiden liikennemuotojen kanssa Varsin yleisesti on tunnustettu oikeaksi
5830: kilpaillen, ilman että hallitukset suosivat periaate, että moottoriajoneuvojen valtiolle
5831: mitään Hikennemuotoa erikseen toista lii- tuottama taloudellinen 'hyöty olisi vähentä-
5832: kennemuotoa ehkä diskriminoimalla. Näin ei mättömänä käytettävä teittemme hyväJksi.
5833: ole kuitenkaan maassamme tapahtunut, vaan Tätä periaatetta noudatetaan melkein !kai-
5834: on meillä maantiekuljetusta liikennemuotona kissa maissa. Meillä tuotti moottoriajoneuvo-
5835: pidetty syrjäytetyssä asemassa. Maanteit- liikenne vuonna 1950 valtiolle tuloja 7.s mil-
5836: temme 'kunto on jatkuvasti huono ja on se jardia ma11Mma, mutta tielaitoksen käyttöön
5837: suurena esteenä talouselämämme kehityk- asetettiin vain 5. 7 miljardia. Seuraavana
5838: selle. vuonna 1951 olivat vastaavat luvut 13.5 mil-
5839: Syynä siihen, etteivät hallitus enempaa jardia ja 5.5 miljardia, joten tilanne teiden
5840: kuin eduskuntakaan ole katsoneet voivansa osa:lta yhä vain 'huononi. Tilanne muuttui
5841: antaa täyttä panosta maantieverkoston ke- aivan sietämättömäksi, !kun kuluvan vuoden
5842: hittämiseen, johtuu osittain siitä harhakäsi- 1952 budjettiin varattiin tielaitoksen käyt-
5843: tyiksestä, että maantieliitkenne olisi ylelli- töön ainoastaan 4.9 miljardia, vaikka moot-
5844: syyttä. Ei täysin tajuta, että henkilöbussi- ,toriajoneuvoliilkenne tulee tuottamaan val-
5845: iiikenne ja kuorma-autoilla tapahtuva ta- tiolle tuloja tuontitulleina, liikevaihtoverona
5846: varankuljetus muodostavat ylivoimaisesti ja moottoriajoneuvoverona aina:kin 14 mil-
5847: suurimman osan maantieliikenteestä. jardia markkaa. Kahden viimeisen vuoden
5848: Henkilö- ja tavara:linjaliiikenteen terveelle aikana on, vaikka raha!kin on huonontunut,
5849: kehitykselle vapaan kilparlun pohjalla on marklkamääräi:sesHkin annettu tielaitolkselle
5850: meillä asetettu esteitä, milloin arvellaan sen vähemmän ja vähemmän määrärahoja. Sa-
5851: !kilpailevan liian ankarasti rautatielmljetus- maan a:i!kaan on ajoneuvokanta lisääntynyt
5852: ten kanssa. Tämä johtuu siitä, että rauta- ja moottoriajoliikenteen tuottama tulo val-
5853: tiemme eivät joustavassa ja nopeassa asia- tiolle !kaksinkertaistunut.
5854: !kaspa:lvelussa ole ikilpailuikylkyisiä moottori- Yllälueteltujen tosiasioiden selvittämiseksi
5855: kuljetuksen rinnalla. Nykyisistä korkeista lienee syytä liittää tähän vielä mainituilta
5856: kuljetuskustannuksista ja verotaakasta huo- vuosilta yksityiskohtaisemmatkin numero-
5857: limatta moottoriliikenne on myös taloudelli- tiedot.
5858: sesti kilpailukykyinen rautateitten kanssa Moottoriliikenne tuotti valtiolle tuloja
5859: aina 300 km:n kuljetusmatkoihin saa:'kika. vuonna 1950 seuraavasti:
5860: IV,45. - Lappi-Seppälä ym. 127
5861:
5862: 1. Tuontitullit. milj. mik milj. mk Tielaitoksen käyttöön asetettiin v. 1950
5863: a) Autot ja moottoripyö- varoja:
5864: rät ............... · 284.5 a) Määrärahaa . . . . . . . . 3,117 milj. mk
5865: b) Varaosat .......... . 41.6 b) Työttömyysvaroja . . . 2,595 , ,
5866: c) Ren'kaat . . ........ . 68.8
5867: d) Bensiini ja öljyt ... . 3,150.4 3,545.3 Yhteensä 5,712 milj. m:k
5868: 2. Moottoriajoneuvoverot.
5869: a) Ajoneuvovero ..... . 599.0
5870: b) Dieselvero . . ...... . 48.0 647.0 Summaa arvosteltaessa on kuitenkin otet-
5871: tava huomioon, että työttömyysvarojen
5872: 3. Liikevaihtovero . . . . . . . . . . . . . . . 2,651.9 käyttö tielaitoksen hyväksi on yleensä ollut
5873: 4. Autokorjaamot ja huoltolat antoi- vähemmän tehokasta ja tuloksellista.
5874: vat lisäiksi liikevaihtoveroa 975.o 975.o
5875: Vuonna 1951 tuotti moottoriliikenne val-
5876: Valtion tulot yib:teensä mm'k 7,819.2 tiolle tuloja seuraavasti:
5877:
5878:
5879: 1. Tuontitullit.
5880: a) Moottoriajoneuvot . . . . . . . . . . . . . . . . 1,000,373,580: -
5881: b) Varaosat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114,294,388: -
5882: c) Renkaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 368,540,277: -
5883: d) Bensiini ja öljyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,773,043,885:- 5,256,252,130:-
5884: ----~~~--------~--~~----
5885:
5886: 2. Liikevaihtovero. ;;.<·
5887:
5888: a) Moottoriajoneuvot . . . . . . . . . . . . . . . . 2,045,196,780: -
5889: b) Varaosat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 245,226,479:-
5890: c) Renkaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 387,347,972:-
5891: d) Bensiini ja öljyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,098,613,943: -
5892: e) Kotimainen autoteollisuus . . . . . . . . . 125,000,000: -
5893: f) Kotimainen rengasteollisuus, valmiste-
5894: vero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175,000,000:-
5895: g) Kotimainen rengasteollisuus, iiike-
5896: vaihtovero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,600,000,000: -
5897: h) Autdkorjaamot ja ihuoltolat . . . . . . . . 840,000,000:- 7,516,385,174:-
5898: ------~--~----------~~--~-----
5899: 3. Moottoriajoneuvovero.
5900: a) Ajoneuvovero . . . . . . . . . . . . (arvio) 700,000,000: -
5901: b) Dieselvero . . . . . . . . . . . . . . . , 52,000,000: - 752,000,000: -
5902: Valtion tullot ythteensä 13,524,637,304: -
5903:
5904:
5905: Yllä oleviin laskelmiin eivät sisälly seu- Tielaitokselle annettiin käyttövaroja 5.45
5906: raavat autoteollisuushaarat: autokori teolli- miljardia markkaa.
5907: suus, akkuteollisuus, autove:t~hoomoteollisuus, Edellä esitetystä on käynyt selvästi ilmi,
5908: rengaskorjausteorlisuus, jäähdyttäjäteolli- ettei maassamme ole suhtauduttu eri liiken-
5909: suus sekä u:Jikopuolella varninaisen auto- ja nemuotojen vapaaseen kilpailuun hallitus-
5910: korjausteollisuuden tapahtuva osa- ja tar- ten puolelta lojaalisesti, vaan on pyritty
5911: vikevalmistus, jo'ka sekin on erittäin huo- maantieliikennettä sortamaan muiden kulje-
5912: mattava. Lisäiksi on jätetty huomioon otta- tusmuotoja suosimalla. Tästä on ollut seu-
5913: matta leimavero ajd~orteista ja autojen re- rau'ksena maarrteittemme huono kunto, jdka
5914: kisteröimisestä. kuluttaa tavattomasti iJmUista autOkalustoa
5915: 128 IV,45. - Maantie- ja katutöiden rahoitus.
5916:
5917: ja aiheuttaa jo siinäJkin muodossa !kansallis- tukisi jotain liikennemuotoa maantie-
5918: omaisuudellemme ainaJkin samansuuruisen liikenteen kustannuksella sekä että
5919: tappion markkamääräisesti, joka kuluisi teit- hallitus tässä tarkoituksessa ryhtyisi
5920: temme järkiperäisen hoidon ja maantiera- varaamaan maantie- ja katurakennus-
5921: !lrennustoiminnan rahoittamiseen. töiden rahoittamiseen vuosittain
5922: Edellä esitettyihin tosiasioihin viitaten esi- suunnilleen saman määrän, joka ker-
5923: tämme eduSkunnan hyvä:ksyttävä!ksi toivo- tyy valtiolle tuloina moottoriajoneu-
5924: muksen, voliikentee.n tuottamista tulleista, lii-
5925: kevaihtoverosta ja moottoriajoneuvo-
5926: että hallitus suhtautumalla eri lii- verosta.
5927: kennemuotoihin puolueettomasti ei
5928: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
5929:
5930:
5931: Jussi Lappi-Seppälä. A. Simonen.
5932: Nestori Kaasalainen. Hugo Nuorsaari.
5933: 129
5934:
5935: IV,46. - Hemst. mot. N:o 26.
5936:
5937:
5938:
5939:
5940: öhma.n: A.ngåe-nde åtgät·der för beaktande av riksdagens
5941: rättigheter i fråga om investeringen av de statsstyrda
5942: aktiebolagens medel.
5943:
5944:
5945: T i ll R i k s d a g e n.
5946:
5947: De statsdominerande aktiebo1agens investe- Noggranna föreskrifter härutinnan är nöd-
5948: ringspolitik har på senare tid allt oftare vändiga och bör givas. Härför erfordras
5949: gett anledning tili en kritisk uppmärksam- emellertid en grundlig undersökning av
5950: het. Bolagsledningarna har icke åtnöjt sig hela det stora spörsmål, som ovan antytts.
5951: med att använda disponibla kapital till Bolagsformen har befunnits lämplig för
5952: önskvärd utveckling av det ·egna företaget företagens affärsmässiga skötsel, men ger
5953: utan skridit till upptagande av nya grenar, också ledningen rättigheter som icke väl
5954: som ofta haft ett mycket ringa sammanhang sammangår med statsfinansiella synpunkter
5955: med den ursprungliga rörelsen. Icke säl- och riksdagens beslutanderätt i viktiga frå-
5956: lan har man till och med gått längre och gor.
5957: direkt startat nya företag t. o. m. såsom dot- Med hänvisning tili det sagda föreslår
5958: terbolag. Det mest uppmärksammande fal- jag, att riksdagen ville besluta hemställa,
5959: let torde varit Enso-Gutzeit Oy:s uppta-
5960: gande på programmet av rederiverksamhet att regeringen måtte vidtaga åt-
5961: med byggande av fartyg för storsjötrafik. gärder för beaktande av Riksdagens
5962: Ur parlamentarisk synpunkt kan sådant rättigheter i fråga om investeringen
5963: icke vara riktigt. Utan riksdagens med- av de statsstyrda aktiebolagens me-
5964: verkan bör icke statens affärsverksamhet del.
5965: kunna utvidgas utöver vissa snäva gränser.
5966: Helsingfors den 11 februari 1952.
5967:
5968: C. A. öhman.
5969:
5970:
5971:
5972:
5973: 17
5974: 130
5975:
5976: IV,46. - Toiv. al. N:o 26. Suomennos.
5977:
5978:
5979:
5980:
5981: Öhman: Toimenpiteistä ed·uskunnan oikeuksien varteenotta-
5982: miseksi vaUiojohtoisten osakeyhtiöiden varojen sijoituk-
5983: sessa.
5984:
5985:
5986: E d u s k u n n a 11 e.
5987:
5988: Valtiojohtoisten osakeyhtiöiden inves- setta eräiden ahtaitten rajojen ulkopuolelle.
5989: tointipolitiikka on viime aikoina antanut On välttämätöntä antaa tätä koskevia tark-
5990: yhä useammin aihetta arvostelevaan huo- koja säännöksiä. On kuitenkin suoritettava
5991: mioon. Yhtiöiden johto ei ole tyytynyt käyt- perusteellisia tutkimuksia koko tästä suu-
5992: tämään käytettävissä olevia pääomia oman resta kysymyksestä.
5993: yrityksen kehittämiseksi suotavalla tavalla, Yhtiömuoto on todettu sopivaksi yritys-
5994: vaan on ryhtynyt ottamaan mukaan uusia ten hoitamiseksi liiketaloudellisesti, mutta
5995: aloja, joilla usein on hyvin vähän yhteyttä se antaa myös johdolle oikeuksia, jotka ei-
5996: alkuperäiseen yritykseen. Ei ole kovinkaan vät sovi hyvin yhteen valtion finanssinäkö-
5997: harvinaista, että on menty vieläkin pitem- kohtien kanssa eikä eduskunnan oikeuteen
5998: mälle ja perustettu jopa uusia yrityksiä, päättää tärkeistä asioista.
5999: vieläpä tytäryhtiöiksi. Huomiota herättävin Tämän nojalla ehdotan eduskunnan hy-
6000: tapaus lienee ollut se, että Enso-Gutzeit Oy väksyttäväksi toivomuksen,
6001: otti ohjelmaansa laivanvarustamotoiminnan
6002: valtamerilaivojen rakentamiseksi. että hallitus 1·yktyisi toimenpitei-
6003: Parlamentaariselta kannalta ei tällainen siin Eduskunnan oikeuksien varteen-
6004: voi olla oikein. Valtion liiketoimintaa ei ottamiseksi valtiojohtoisten osakeyh-
6005: voida laajentaa eduskunnan myötävaikutuk- tiöiden varojen sijoituksessa.
6006: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
6007:
6008: 0. A. öhman.
6009: 131
6010:
6011: IV,47.- Hemst. mot. N:o 27.
6012:
6013:
6014:
6015:
6016: Kullberg m. fl.: Angående åtgärder för en större offent-
6017: lighet åt de utooför statsförslaget stående fondernas för-
6018: valtning.
6019:
6020:
6021: T i 11 R i k s d a g e n.
6022:
6023: Vi har i vårt land flere utanför statsför- ålades att avge berättelse över sin verksam-
6024: slaget stående statliga fonder, vars medel het, exempelvis tili riksdagen, antingen i
6025: vid utgången av år 1950 översteg 64 mil- samband med statsbokslutet eller proposi-
6026: jarder mark. Under år 1951 har dessa fon- tionen angående statsförslaget eller i annat
6027: ders ikapital ytterligare utökats och kapital- sammanhang. Då det är fråga om så väl-
6028: överföringar har också förekommit från den diga penningmedels förvaltning, borde åt-
6029: ena fonden tili den andra. De utanför minstone riksdagen äga kännedom om huru
6030: statsförslaget stående fonderna represente- penningmedlen används och fonderna för-
6031: rar sålunda väldiga kapitalbelopp och .an- valtas.
6032: vändningen av dessa medel påverkar vårt Fonderna, vilka oftast tillkommit på
6033: ekonomiska liv i flere avseenden. grund av en speciallagstiftning, underlyder
6034: Men det som man inte kan blunda för är, i regel statsrådet, som för dessa utser sty-
6035: att den offentliga insynen i dessa fonders relser eller direktioner. Man kunde därför
6036: förvaltning är ytterst bristfällig. De siff- även tänka sig att shtsrådet skulle av-
6037: ror, som presenteras i statsbokslutet, anger fordra fondernas redogörelse över deras
6038: ingenting annat än huru stora de kapital- verksamhet, viiken redogörelse kunde till-
6039: belopp är, som varje fond disponerar över. ställas även riksdagen. Redogörelsen be-
6040: Men huru medlen används i fonderna och hövde icke bli ett bokverk, det skulle räcka
6041: för vilka ändamål, därom får den stora all- med att de viktigaste besluten och åtgär-
6042: mänheten ingenting veta och icke ens riks- derna relaterades. Såsom det nu är, vet
6043: dagen äger härom erforderlig kännedom. ingen utanför fondernas styrelser någon-
6044: Statsrevisorerna ha visst möjligheter att ting om ifråg,avarande fonders skötsel. I
6045: granska även fondernas förvaltning, men ett demokratiSkt samhälle är detta icke så-
6046: så omfattande som derr statliga verksamhe- som sig bör, emedan det ju här är fråga
6047: ten under de senaste åren har blivit, räclker om allmänna medels förvaltning.
6048: inte statsrevisorernas tid tili för en dylik På grund av vad som ovan anförts öns-
6049: detaljgranskning. På grund härav ligger kar undertecknade vördsamt föreslå, att
6050: en viss stämpel av hemlighet över fondernas riksdagen ville besluta hemställa,
6051: förvaltning.
6052: Därför vore det önskvärt ur såväl riks- att regeringen måtte vidtaga åt-
6053: dagens som den stora allmänhetens syn- gärder i syfte att i högre grad än
6054: punkt, att offentlighetsprincipen rörande hittills giva offentlighet åt de utan-
6055: fondernas förvaltning bleve bättre tillgodo- för statsförslaget stående fondernas
6056: sedd. Man kunde tänka sig att fonderna förvaltning.
6057: Helsingfors den 7 februari 1952.
6058:
6059: Henrik Kullberg. Albin Wickman.
6060: Ture Hollsten.
6061: 132
6062:
6063: IV,47.- Toiv. al. N:o 27. Suomennos.
6064:
6065:
6066:
6067:
6068: Kullberg ym.: Toimenpiteistä twto- ja menoarvion ulko-
6069: puoleUa olevien rahastojen hallinnon saattam~eksi en-
6070: tistä julkisemmaksi.
6071:
6072:
6073: E d u s k u n n a ll e.
6074:
6075: Maassamme on useita tulo- ja menoarvion antamaan kertomuksen toiminnastaan esim.
6076: ulkopuolella olevia valtion rahastoja, joiden eduskunnalle joko valtion tilinpäätöksen
6077: varat vuoden 1950 päättyessä olivat yli 64 yhteydessä tai tulo- ja menoarvioesit;yksessä
6078: milj.ardia markkaa. Vuoden 1951 aikana on tai jossakin muussa yhteydessä. Koska ky-
6079: näiden rahastojen pääoma edelleen lisäänty- symyksessä on niin valtavien rahavarojen
6080: nyt, ja lisäksi on esiintynyt pääoman siir- hallinta, olisi eduSkunnan oltava tietoinen
6081: toja toisesta rahastosta toiseen. Tulo- ja siitä, miten rahavaroja käytetään ja rahas-
6082: menoarvion ulkopuolella olevat rahastot toja hallitaan.
6083: edustavat siten valtavia pääomia, ja näiden Rahastot, jotka useimmiten ovat synty-
6084: varojen käyttö vaikuttaa monessa suhteessa neet erikoislainsäädännöllä, kuuluvat sään-
6085: talouselämäämme. nöllisesti valtioneuvoston alaisuuteen, joka
6086: Ei kuitenkaan voida ummistaa silmää niihin määrää hallituksen tai johtokunnan.
6087: siltä, että näiden rahastojen hallinnon jul- Sen vuoksi olisi myös ajateltavissa, että val-
6088: kinen tarlkastus on äärimmäisen puutteelli- tioneuvosto vaatisi rahastoilta selostuksen
6089: nen. Valtion tilinpäätöksessä esiintyvät lu- niiden toiminnasta, mikä selonteko annet-
6090: vut eivät ilmoita mitään muuta kuin miten taisiin myös eduskunnalle. Selostuksen ei
6091: suuri pääoma kullakin rahastolla on käy- tarvitsisi olla mikään teos, vaan riittäisi,
6092: tettävissään. Mutta siitä, miten rahaston että siinä selvitettäisiin tärkeimmät pää-
6093: varoja käytetään ja mihin tarkoituksiin, ei tölkset ja toimenpiteet. Asioiden ollessa ny-
6094: suuri yleisö saa tietään mitään, eikä edes kyisellään ei kukaan rahastojen hallituksen
6095: eduskunnalla ole tästä tarpeellista tunte- ulkopuolella oleva tiedä mitään näiden ra-
6096: musta. Valtiontilintarkastajilla on esim. hastojen hoidosta. Demokraattisessa yhteis-
6097: mahdollisuuksia tutkia myös rahastojen hal- kunnassa ei tällainen ole, kuten pitäisi olla,
6098: lintoa, mutta koSka valtion toiminta on koska tässähän on kysymys yleisten varojen
6099: viime vuosien aiikana tullut !kovin laajaksi, hallinnasta.
6100: ei valtiontilintarkastajain aika riitä tällai- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
6101: seen yksityiskohtaiseen tarkastukseen. Näin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6102: ollen on näiden rahastojen hallinnossa vomulksen,
6103: eräänlainen salaisuuden leima.
6104: Tämän vuoksi olisi niin eduskunnan kuin että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
6105: suuren yleisönkin kannalta toivottavaa, että siin saattaakseen tulo- ja menoa1·-
6106: rahastojen hallintoa koskeva julkisuusperi- vion ulkopuolella olevien rahastojen
6107: aate tulisi paremmin otetuksi varteen. Voi- hallinnon entistä julkisemmaksi.
6108: taisiin ajatella, että rahastot velvoitettaisiin
6109: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
6110:
6111: Henrik Kullberg. Albin Wickma.n.
6112: Ture Hollsten.
6113: 133
6114:
6115: IV,4s. - Toiv. al. N:o 28.
6116:
6117:
6118:
6119:
6120: Borg-Sundman ym.: Virkamiespalkkojen korottamisesta
6121: A-sopimuksen aiheuttaman ansiotason nousua VOJ$taa-
6122: vasti.
6123:
6124:
6125: E d u s k u n n a 11 e.
6126:
6127: Kun eduskunta huhtikuussa 1951 hyväk- keskimäärin 10.5% :n suuruista yleisen an-
6128: syi hallituksen esityksen virkamiespalkko- siotason nousua. Tämän nojalla on selvää,
6129: jen korottamisesta, se lausui olevan asian- että virkamiespalkat ovat jälleen jääneet
6130: mukaista, että hallitus selvityttäisi A-sopi- jälkeen yleisestä palkkakehityksestä, mutta
6131: muksen aiheuttaman ansiotason nousun ja, puuttuva korotus on yhä virkamiehille
6132: mikäli se olisi päätetystä 8 % : n korotuk- myöntämättä. Näin on laita siitä huoli-
6133: sesta eriävä, ryhtyisi toimenpiteisiin palk- matta, että heidän kohdallaan ei asiallisesti
6134: kauksen järjestämiseksi selvityksen anta- katsoen ole kysymys mistään uudesta pal-
6135: man tuloksen mukaisesti. Pian tämän jäl- kankorotuksesta, vaan valtiovallan jo 10
6136: keen valtioneuvosto asettikin komitean suo- kuukautta sitten antaman lupauksen täyt-
6137: rittamaan tutkimusta A-sopimuksen vaiku- tämisestä.
6138: tuksesta yleiseen palkkatasoon. Komitean Edellä lausutun perusteella ehdotamme
6139: mietintö valmistui viime lokakuussa. eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
6140: Mainittu selvitys perustuu yleensä jo
6141: vuoden 1951 ensimmäiseltä neljännekseltä että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
6142: saatuihin palkkatietoihin, jolloin A-korotus toimenpiteisiin virkamiespalkkojen
6143: ei vielä päässyt täydellä teholla vaikutta- korottamiseksi A-sopimuksen aiheut-
6144: maan. Selitys sellaisenaankin joka tapauk- taman ansiotason nousua vastaavasti.
6145: sessa osoittaa, että A-sopimus on merkinnyt
6146: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
6147:
6148:
6149: Margit Borg-Sundman. Martti Huttunen. Hugo Nuorsaari.
6150: 134
6151:
6152: IV,4v. - Toiv. al. N:o 29.
6153:
6154:
6155:
6156:
6157: Koivisto ym.: Syrjäseutujen palkannauttijain palkkauksen
6158: järjestämisestä.
6159:
6160:
6161: E d u s k u n n a 11 e.
6162:
6163: Maantieteelliset tekijät aiheuttavat maas- kasta. Sen sijaan valtion viran- ja toimen-
6164: samme suuria alueellisia eroavaisuuksia. haitijoille suoritetaan vain ns. kalliinpaikan
6165: Maamme huomattavasta pituudesta etelä- lisää sekä Lapin hävitetyllä alueella ns.
6166: pohjoissuunnassa, pohjoisempien osien ulot- hävitetyn alueen lisää. Kalliinpaikan lisä
6167: tuessa kauas asutun maailman äärelle, ai- korvaa kuitenkin ainoastaan elinkustannus-
6168: heutuu suuria ilmastollisia ja muita luon- ten kalleuden ja senkin vain osittain. Hävi-
6169: nonmaantieteellisiä eroavaisuuksia. Niiden tetyn alueen lisä on tilapäinen ja määräl-
6170: mukaisesti maamme jakautuminen määräy- tään hyvin vaatimaton ja merkityksetön.
6171: tyy kulttuurimaantieteellisesti kahteen ai- Sen sijaan ei virkamiehille makseta juuri
6172: van erilaiseen osaan: ns. viljelys- ja luon- mitään hyvitystä siitä, mikä syrjäisillä seu-
6173: non-Suomeen, joiden välinen raja kulkee duilla aiheutuu puutteellisista ja vaikeista
6174: suunnilleen Perämeren perukasta Joensuun olosuhteista, eristyneestä asemasta korkeista
6175: seutuville. Kun taloudelliset ja sivistyk- veroista ja muutoin kalliimmasta elintasosta.
6176: selliset elinkeskukset sijaitsevat aivan val- Myöskin lasten kouluuttaminen siellä tulee
6177: takunnan eteläosissa, siitä on seurauksena erittäin vaikeaksi ja kalliiksi, josta syystä
6178: valtioyksilön sisäisen toiminnan merkittävä kypsyneeseen keski-ikään ehtineet virkamie-
6179: heikkeneminen koilliseen ja pohjoiseen päin het eivät siellä yleensä pysy, vaikka juuri
6180: mentäessä. sellaisia, olosuhteisiin perehtyneitä ja muu-
6181: Syrjäseuduilla ja Lapissa vallitseva pitkä, toin päteviä viran- ja toimenhaltijoita siellä
6182: kylmä ja pimeä talvi, karu luonto sekä juuri tarvittaisiin.
6183: harvan asutuksen ja pitkien matkojen ai- Juuri näistä syistähän esim. kansakoulun-
6184: heuttama eristyneisyys vaativat ihmisiltä opettajille suoritetaan huomattavaa syrjä-
6185: tavallista suurempaa sekä ruumillista että seudun lisää ja sillä on ollut hyvä vaiku-
6186: henkistä kestävyyttä. Tiettävästi ei milloin- tus kansanopetuksen alalla. Kysyä !kuitenkin
6187: kaan ole väitetty, että asia olisi päin vas- sopii, miksi ei aivan samaa systeemiä voi-
6188: toin. Tämä koskee myöskin valtion viran- taisi soveltaa varsinaisiin valtion virkamie-
6189: ja toimenhaltijoita. hiinkin. Niinpä naapurimaassamme Ruot-
6190: Valtiovallankin taholta tämä on jo osit- sissa on jo aikoja sitten ollut käytännössä
6191: tain periaatteessa tunnustettu. Jo ennen ns. kylmän vyöhykkeen lisäsysteemi. Valta-
6192: sotia on virallisesti myönnetty, että työläi- kunta on siellä jaettu kuuteen vyöhykkee-
6193: sille on Lapissa maksettava korkeammat pal- seen, ja palkka on sitä korkeampi mitä syr-
6194: kat. Rajaseudulla toimiville kansakoulun- jäisemmällä seudulla virkamies toimii.
6195: opettajille ja eräille muille toimenhaitijoille Kun meillä verotus kohoavan veroastei-
6196: suoritettiin erityistä rajaseutulisää. Varem- kon vuoksi rasittaa sitä enemmän varsi-
6197: min r..~apissa palvelleille virkamiehille myön- naista peruspalkkaakin kuta korkeampi ko-
6198: nettiin ikälisiä ja eläkettä laskettaessa kak- konaispalkka on, päästäisiin aivan samaan
6199: sinkertaiset virkavuodet jne. lopputulokseen, jos ns. syrjäseutulisä tulisi
6200: Sotien jälkeen on Lapissa määrätty mak- nykyistä suurempien veroalennuksien muo-
6201: settavaksi työläisille ns. Lapin lisää. Kan- dossa. Nettopalkka tulisi vain ns. syrjä-
6202: aakoulunopettajille, kätilöille ja terveys- seutulisää vastaavasti suuremmaksi. Samaa
6203: sisarille voidaan lain mukaan suorittaa eri- menettelyä voitaisiin hyvällä syyllä nou-
6204: tyistä syrjäseutulisää aina 50 % peruspal- dattaa kaikkiin palkannauttijoihin nähden
6205: IV,49. - Koivisto ym. 135
6206:
6207: mainituilla alueilla. Siitä olisi sekin etu, että haUitus kiireellisesti tutkitut-
6208: että tuotantokustannukset siellä huomatta- taisi, millä tavalla valtion viran ja
6209: vasti alenisivat ja se olisi omiaan lisää- toimen haltijain samoin kuin mui-
6210: mään tuotannollista toimintaa syrjäseu- denkin palkannauttijain palkkaus
6211: duilla, jotka nykyisin ovat kovin suhdanne- maamme syrjäseuduilla olisi järjes-
6212: herkkiä ja muodostavat pääasiassa maamme tettävä palkansaajille olosuhteita vas-
6213: työttömyysalueet. taavaksi ja kansantaloudellisesti edul-
6214: Edellä esitetyn perusteella esitämme kun- lisimmalla tavalla.
6215: nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
6216: vomuksen,
6217: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
6218:
6219: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
6220: Felix Seppälä. Vilho Väyrynen.
6221: Hugo Nuorsaari. Arvi Ahmavaara.
6222: 136
6223:
6224: IV,5o. - Toiv. al. N:o 30.
6225:
6226:
6227:
6228: Järnefelt ym. : Tilapäisinä t~imihenkilöinä toimivien virka-
6229: miesten ikälisäsäännösten tarkistamisesta.
6230:
6231:
6232: E d u s k u n n a ll e.
6233:
6234: Eduskunta hyvä:ksyi viime syksynä halli- mies on tilapäisenä toimihenkilönä, hän ta-
6235: tuksen esitylksen lai'ksi va~tion viran tai toi- vallisesti hoitaa vaativia eri'koistehtäviä,
6236: men haltijain palkikauksesta annetun lain mikä edellyttää perusteellista alan tunte-
6237: 10 ja 23 §: n muuttamisesta ja la!ki tuli voi- musta, ,pitkäaikaista kokemusta ja taitoa.
6238: maan !kuluvan vuoden alusta. Lain muut- Jotta mainitunlaiset telhtävät eivät jäisi hoi-
6239: tamisella tuli 'korjattua se epäkohta, että va- tamatta, valtiovarainministeriö asettui sit-
6240: 1dnainen ja ylimääräinen virkamies, joka temmin sille kannalle, että kyseisten tilapäi-
6241: väliaikaisena tai viransijaisena hoitaa toista sinä toimihen'kilöinä toimivien vaJkinaisten
6242: virkaa tai tointa, ei saanut ikälisää hoita- ja ylimääräisten virkamiesten pa!liklkaus voi-
6243: ruansa ylempään pal'k!k:ausluok'kaan kuulu- tiin viraston tai laitoksen tehtyä siitä esityk-
6244: van viran tai toimen mukaan, vaan oman sen ja sen oltua raha-asiainvaliokunnan kä-
6245: virkansa tai toimensa palkkauksen mukaan. siteltävänä vahvistaa ikälisien määrää vas-
6246: Kun nyt on siirrytty si:i!hen periaattee- taavasti 'korkeammwksi. Tällainen menettely
6247: seen, että ikälisäkin maksetaan sen viran tai .tekee kuitenlkin tilapäisten tehtävien hoita-
6248: toimen mU'kaan, jota virkamies hoitaa, saa misen erittäin joustamattomaksi.
6249: sellainenfkin henkilö, jolla ei ole omaa vil'kaa, On myös huomattava, että 'kuluvan vuo-
6250: siis tilapäinenkin toim~henkilö, ikälisää hoi- den alusta tullut käytäntö merkitsee virka-
6251: taessaan väliaikaisena tai viransijaisena jo- miehelle saavutetun oikeuden poistamista.
6252: takin vakinaista virkaa tai tointa tai ylimää- Siitä ei •aJlussa mainitun hallituksen esityk-
6253: räistä tointa, m~käli hän omaa ikä!lisän saa- sen perusteluissa kuitenkaan ole mainittu
6254: misen yleiset edellytylkset. mitään ja eduskunnankin tarkoituksena oli
6255: Valtiovarainministeriö on kuitenlkin tul- ikälisäo:ilkeuden laajentaminen eiik:ä rajoitta-
6256: kinnut uusia i'kälisäsäännoksiä siten, että minen. Eduskunnan tal'koituksena ei liioin
6257: valkinaiset ja ylimääräiset virkamiehet, jotka voinut olla virwstdkan'keuden lisääminen.
6258: hoitavat tilapäisiä tehtäviä tilapäisinä toimi- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
6259: hen'kilöinä, eivät saakaan enää ikälisää, nioittavasti eduskunnan hyväiksyttävaksi
6260: vaikka he aikaisemmin saivat ikälisää oman toivomuksen,
6261: virkansa tai toimensa pall'k!k:auksen mukaan.
6262: Tämä tulkinta on aiheuttanut sen, että että hallitus kiireellisesti tarkistaisi
6263: tilapäisinä toimihen'kilöinä toimineiden valki- valtion viran tai toimen haltijain
6264: naisten ja ylimääräisten virkamiesten palk- palkkausta koskevin, säännöksiä siten,
6265: lkaus aleni vuoden alusta. Näin ollen he että tilapäisinä toimihenkilöinä toi-
6266: useimmissa tapauksissa siirtyivät hoitamaan miville vakinaisille ja ylimääräisille
6267: omia virkojaan tai toimiaan, mistä aiheutui virkarniehille rnaksettaisiin ikälisää
6268: hallinnon eri aloilla suurta hankaluutta. heidän tilapäisenä toirnihenkilönä saa-
6269: Milloin vakinainen tai ylimääräinen Virka- rnansa palkkauksen rnukaan.
6270: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
6271:
6272: Konsti Järnefelt. Helge Miettunen.
6273: Aare Leikola.. Aukusti Pasanen.
6274: H. A. Kannisto. Juho Tenhiälä.
6275: Irma Karvikko. Esa Kaitila.
6276: Eino Rauste.
6277: 137
6278:
6279: IV,5L - Toiv. al. N:o 31.
6280:
6281:
6282:
6283:
6284: Honkala ym. : Asevelvollisuusajan laskemisesta valtion, kun-
6285: nan ja se1trakunnan viran- ja toimenhaUija'in hyväksi.
6286:
6287:
6288: E d u s k u n n a ll e.
6289:
6290: Valtion, kuntien ja seurakuntien viran- aiheellista tyytymättömyyttä, ja kun asevel-
6291: ja toimenhaltijain virkavuosia sekä niiden vollisuuden suorittaminen on epäilemättä
6292: antamia etuja, kuten ikälisiä, vuosilomien katsottava täydellisesti valtion ja yhteiskun-
6293: pituutta ja ylenemisperusteita määrättäessä nan palvelemiseksi, olisi mielestämme tämä
6294: otetaan huomioon myös se aika, jonka asian- aika otettava kokonaisuudessaan huomioon
6295: omaiset viran- ja toimenhaltijat joutuivat alussa mainittuja etuisuuksia laskettaessa.
6296: sodan aikana olemaan asepalveluksessa. Var- Sanotunlaisen oikeuden myöntäminen ei ta-
6297: sinaista asevelvollisuusaikaa, joka nykyisin loudellisesti merkitsisi valtiolle, kunnille ja
6298: on vähintään 240 ja enintään 330 päivää, seurakunnille paljoakaan, mutta se olisi
6299: sen sijaan ei lasketa valtion, kuntien ja epäilemättä oikeudenmukaista huomioon ot-
6300: seurakuntien palveluksessa olevien tai sii- taen sen merkityksen, mikä asevelvollisuu-
6301: hen autautuvien viran- ja toimenhaltijain den suorittamisella kansakunnalle on ja
6302: hyväksi. Tästä seuraa, että kaikki naispuo- olisi samalla omiaan korostamaan asevelvol-
6303: liset sekä sellaiset miespuoliset virkamiehet, lisuuden suorittamisen arvoa.
6304: jotka syystä taikka toisesta on vapautettu Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen
6305: asevelvollisuudesta, pääsevät etuoikeutet- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
6306: tuun asemaan asevelvollisuutensa suoritta-
6307: neisiin viran- ja toimenhaitijoihin verrat- että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
6308: tuna. Näin ollen asevelvollisuuden suoritta- menpiteisiin, että suoritettu asevel-
6309: minen saattaa viran- ja toimenhaltijat kes- vollisuusaika laskettaisiin valtion~
6310: kenään erilaiseen oikeudelliseen asemaan kunnan ja seurakunnan viran- ja
6311: niiden vahingoksi, jotka suorittavat asevel- toimenhaltijain hyväksi määrättäessä
6312: vollisuutensa. Kun tämä on ilmeinen koh- heidän virkavuosiaan ja niiden suo-
6313: tuuttomuus, joka on omiaan herättämään mia etuisuuksia.
6314: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
6315:
6316:
6317: Niilo Honkala. N. Kosola.
6318: Hugo Nuorsaari. Johannes Wirtanen.
6319: Jussi Lappi-Seppälä. Kyllikki Pohjala.
6320: Martti Huttunen. Helena Virkki.
6321: Erkki Koivisto. Kalervo Saura.
6322:
6323:
6324:
6325:
6326: 18
6327: 138
6328:
6329: IV,52.- Toiv. al. N:o 32.
6330:
6331:
6332:
6333:
6334: Järnefelt ym.: Perhe-eläkevakuutuksesta annetun asetuk-
6335: sen 18 § :n 1 momentin muuttamisesta.
6336:
6337:
6338: E d u s k u n n a 11 e.
6339:
6340: Kun hallitus antoi joulukuussa 1949 edus- määrää, kuka johtokunnan jäsenistä toimii
6341: kunnalle esityksen laiksi valtion viran tai puheenjohtajana, ja se on jo määrännyt ja
6342: toimen haltijain perhe-eläkevakuutuksesta, tulee ehkä vastakin määräämään valtion
6343: oli sen liitteenä soveltamisasetuksen luon- edustajan puheenjohtajaksi, niin valtion
6344: nos. Sen 4 § :n 1 momentti kuului seuraa- edustajat ovat saaneet määräämisvallan joh-
6345: vasti: tokunnassa.
6346: ,Perhe--eläkerahaston johtokuntaan mää- Rahaston toiminnan kannalta on eduksi,
6347: rätään jäseniksi ilrunikin vkbmi:esjä.rjestön jos sen johtokunnassa on mahdollisimman
6348: ehdottamista henkilöistä yksi, kaksi, kolme laaja eri virka-alojen ja virkamiesryhmien
6349: tai neljä järjestön vakuutettujen jäsenten asiantuntemus, ja eduskuntakin on jo aikai-
6350: määrän ollessa vastaavasti vähintään 4,000, semmin tämän periaatteen tavallaan hyväk-
6351: 10,000, 18,000 tai 26,000." synyt, sillä vaikka se teki huomattavia muu-
6352: Perhe-eläkevakuutuksesta annetussa ase- toksia lakiesitykseen, ei se kuiten~aan esit-
6353: tuksessa (AsK 661/51) mainittua momenttia tänyt hallitukselle mitään toivomusta siitä,
6354: vastaava 18 §: n 1 momentti kuuluu seuraa- että rahaston johtokunnan kokoonpano olisi
6355: vasti: muutettava toiseksi kuin mitä asetusluon-
6356: ,Perhe-eläkerahaston johtokuntaan mää- noksessa oli mainittu.
6357: rätään jäseniksi kahden jäsenmäärältään Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
6358: suurimman valtion virkamiesten rekisteröi- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
6359: dyn ammatillisen järjestön ehdottamista täväksi toivomuksen,
6360: henkilöistä kummastakin yksi. Jäsenmää-
6361: ränä pidetään järjestön vakuutettujen jä- että hallitus muuttaisi perhe-eläke-
6362: senten lukumäärää edellisen kalenterivuo- vakuutuksesta annetun asetuksen 18
6363: den lopussa." § :n 1 momentin sellaiseksi kuin oli
6364: Alkuperäisen asetusluonnoksen mukaan 4 § :n 1 momentti Eduskunnalle 8. 12.
6365: vakuutetut olisivat saaneet enemmistön ra- 49 jätetyssä perhe-eläkevakuutuksesta
6366: haston johtokuntaan, asetusluonnoksen mu- annetun lain soveltamisasetusluon-
6367: kaan vakuutetuilla on yhtä monta edusta- noksessa.
6368: jaa kuin valtiollakin, ja kun valtioneuvosto
6369: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
6370:
6371:
6372: Konsti Järnefelt. Aukusti Pasanen.
6373: H. A. Kannisto. Juho Tenhiälä.
6374: Irma Karvikko. Esa Kaitila.
6375: Helge Miettunen. Eino Rauste.
6376: 139
6377:
6378: IV 153. - Toiv. al. N:o 33.
6379:
6380:
6381:
6382:
6383: Karvikko ym.: Naisten osapäivätyön jä1·jestämisestä kokei-
6384: lutarkoituksessa valtion virastoihin ja laitoksiin.
6385:
6386:
6387: E d u s k u n n a ll e.
6388:
6389: Noin 300,000 naimiSissa olevaa naista On sen vuoksi tärkeätä, että olosuhteet
6390: työskentelee väestötilaston lukujen mukaan niin kodeissa kuin työmarkkinoilla saadaan
6391: ammatissa tai elinkeinosaa kodin ulkopuo- muovautumaan sellaisiksi, että ne tekevät
6392: lella. Kun tähän tilastoon eivät sisälly ne perheenäidille mahdolliseksi nykyistä tasa-
6393: maalaistalojen ja pienviljelmien emännät, puolisemmin jakaa aikansa ja voimansa an-
6394: jotka suorittavat tuotannollista työtä oman siotyön ja kotitalouden kesken. Kotitalou-
6395: viljelmän puitteissa, ei liene liioiteltua väit- dessa se merkitsee huomattavan rationali-
6396: tää, että kaupungeissa ja asutuskeskuksissa soimisen pikaista aikaansaamista. Työmark-
6397: ainakin joka toinen perheenemätä käy an- kinoilla se edellyttää ns. osapäivätyön to-
6398: siotyössä kodin ulkopuolella. Kotiapulaisia teuttamista perheenäitien kohdalla. Osa-
6399: on tilaston mukaan koko maassa vain noin päivätyö tekee perheenäidille mahdolliseksi
6400: 40,000, minkä johdosta voidaan edelleen antaa oma taloudellinen panoksensa kodin
6401: päätellä, että yli neljännesmiljoonaa per- ja perheen ylläpitämiseen. Se antaa hänelle
6402: heenäitiä suorittaa työtä kahdella työ- myös mahdollisuuden seurata omalla am-
6403: saralla: käy ansiotyössä ja hoitaa itse koti- mattialallaan tapahtuvaa kehitystä ja yllä-
6404: talouteen liittyvät tehtävät. pitää ammattitaitoaan. Osapäivätyö merkin-
6405: Näin syntynyt ongelma ei ole enää yksi- nee myös työtehon lisääntymistä. Toisaalta
6406: löllinen. Taloudelliset ja sosiaaliset olosuh- osapäivätyö varaa perheenäidille riittävät
6407: teet yhteiskunnassamme ovat muovautuneet mahdollisuudet huolehtia kodistaan ja per-
6408: sellaisiksi, ettei tätä ongelmaa voida rat- heestään sekä osallistua tehokkaasti lastensa
6409: kaista osoittamalla perheenemännille, että kasvatukseen.
6410: heidän paikkansa on kotona. Työmarkkinat Osapäivätyön toteuttaminen työmarkki-
6411: eivät ole ainoastaan mulmutuneet ottamaan noilla merkitsee huomattavia uudelleenjär-
6412: vastaan tätä työvoimaa, vaan tulleet siitä jestelyjä niin tuotantolaitoksissa, virastoissa
6413: suuressa määrin riippuvaisiksi. Toisaalta ja toimistoissa kuin myös sosiaalisen lain-
6414: yksityinen perhetalous rakentuu nykyisin säädännön alalla, jolloin osapäivätyönteki-
6415: yhä kasvavassa määrässä molempien avio- jöiden palkka-, sairasloma-, vuosiloma-, ikä-
6416: puolisoiden yhteisten ansiotulojen varaan. lisä-, eläke- yms. edut olisi määriteltävä ja
6417: Jo ennen sotaa tällainen kehitys oli voimak- sopeutettava vallitsevaan järjestelmään. On
6418: kaasti kasvamassa työläispiireissä. Nyt on sen vuoksi välttämätöntä, että ryhdytään
6419: sama ilmiö havaittavissa laajoissa keskiryh- kiireesti tutkimaan perheenäitien osapäivä-
6420: missä. työkysymystä sen koko laajuudessa, jotta
6421: Seuraamukset tällaisesta rakenteellisesta löydetään ne muodot ja tavat joilla tähän
6422: muutoksesta perhetalouksissa ovat vakavat uuteen järjestelyyn voidaan siirtyä.
6423: ja kauaskantoiset. Ne merkitsevät liian Tämä tutkimus edellyttää käytännöllistä
6424: suurta fyysillistä ja hermostollista rasitusta kokeilua. On olemassa valtion asettaman
6425: naiselle, mikä puolestaan heijastuu kodissa komitean mietintö, joka suhtautuu asiaan
6426: vakavana uhkana niitä arvoja kohtaan, positiivisesti. Lisäksi eräät yksityiset laitok-
6427: mitkä sisältyvät käsitteeseen koti ja perhe. set ovat suorittaneet pieniä kokeiluja myön-
6428: Näiden eetillisten arvojen heikkeneminen teisin tuloksin. Ongelman kipeys ja ratkai-
6429: synnyttää yhteiskunnassa monia vaikeita sun kiireellisyys vaatii kuitenkin kokemuk-
6430: ongelmia. sen hankkimista laajassa piirissä. Valtioval·
6431: 140 IV,53. - Naisten osapäivätyö.
6432:
6433:
6434: lalla on parhaat mahdollisuudet suorittaa tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
6435: näin kauskantoinen tutkimus. Sitä paitsi muksen,
6436: valtion virastot ja laitokset muodostavat
6437: juuri sen sektorin, jossa parhaiten voidaan että hallitus ryhtyy kiireellisesti
6438: näitä kokeiluja suorittaa. Hallituksen olisi toimenpiteisiin naisten osapäivätyön
6439: sen vuoksi ryhdyttävä mainittua tutkimusta järjestämiseksi kokeilutarkoituksessa
6440: suorittamaan. Suunnitelmien laatiminen ei valtion virastoihin ja laitoksiin jotta
6441: myöskään vaadi suuria järjestelyjä, koska näin saadun käytännöllisen kokemuk-
6442: tämänlaatuisen tehtävän hoitaminen voidaan sen pohjalla voidaan oikeudenmukai-
6443: jättää valtiovarainministeriön järjestely- sesti ja kansantaloudellisesti organi-
6444: osaston virastovaltuutetulle. soida se työvoima, ammatillinen kyky
6445: Kaiken edellä sanotun johdosta ehdo- ja taito, jonka perheenäidit tarjoavat
6446: yhteiskunnalle.
6447: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1952.
6448:
6449: Irma ,Karvikko. Eino Rauste.
6450: H. A. Kannisto. Esa Kaitila.
6451: Konsti Järnefelt. Aare Leikola.
6452: Helge Miettunen. Juho Tenhiälä.
6453: Aukusti Pasanen.
6454: 141
6455:
6456: IV,54. - Toiv. al. N:o 34.
6457:
6458:
6459:
6460:
6461: Leikola ym..: Säästäjien inflaat~otappioiden selvittämisestä
6462: ja korvaamisesta.
6463:
6464:
6465: E d u s k u n n a ll e.
6466:
6467: Maamme säästäjät ovat vuoden 1938 jäl- laispiirien, laitosten ja valtiovallankin puo-
6468: keen menettäneet viime sotiemme aikaisen leen, niin ovat he tavallisesti saaneet sellai-
6469: ja niitä seuranneen inflaation johdosta sen vastauksen, että koska inflaation jatku-
6470: useissa tapauksissa jopa yli yhdeksän kym- essa olisi erittäin vaikeata ja jopa mahdo-
6471: menesosaa mm. henkivakutuksiin ja talle- tontakin määrätä korvausten suuruutta, niin
6472: tuksiin sijoittamistaan varoista. Jos nämä on asia jätettävä lepäämään siksi, kunnes
6473: inflaatiotappiot olisivat kohdistuneet tasa- inflaatiokehitys saadaan loppumaan ja ra-
6474: puolisesti kaikkiin kansalaisiimme, niin oli- hamme arvo vakaannutetuksi. Koska viime-
6475: sivat säästäjätkin olleet vastaansanomatta aikainen kehitys maassamme viittaa siihen,
6476: valmiit ottamaan osaa yhteisen kuorman että vakauttamisessa on vihdoinkin onnis-
6477: kantamiseen, mutta koska asia on päin vas- tuttu - viittaamme mm. pääministerimme
6478: toin, niin että säästäjien kärsiessä tappioita tunnettuun toteamukseen -, niin ei näh-
6479: monet muut kansalaispiirit ovat inflaatiosta däksemme ole enää voittamattomia esteitä
6480: vastaavasti hyötyneet, ja kun toiselta puo- olemassa asian lopulliseksi järjestämiseksi.
6481: len valtiovallan taholta on pyritty yhteis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
6482: voimin kansalaisille korvaamaan sodasta ja kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
6483: sen seurauksista aiheutuneita menetyksiä toivomuksen,
6484: ja nimenomaan myöskin inflaatiotappioita,
6485: niin on säästäjien vaikeata ymmärtää, minkä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6486: vuoksi juuri heidät on asetettu poikkeusase- toimenpiteisiin säästäjien inflaatio-
6487: maan jättämällä heidät kokonaan korvaus- tappioiden selvittämiseksi ja korvaa-
6488: ten ulkopuolelle. Kun säästäjät ovat tähän miseksi.
6489: mennessä kääntyneet asiassaan eri kansa-
6490: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
6491:
6492:
6493: Aare Leikola. H. A. Kannisto.
6494: Aukusti Pasanen. Irma Karvikko.
6495: Harras Kyttä. Helge Miettunen.
6496: Juho Tenhiälä. Eino Rauste.
6497: 142
6498:
6499: IV,55. - Toiv. al. N:o 35.
6500:
6501:
6502:
6503:
6504: Rytinki ym.: Avustusten ja lainojen myöntämisestä sähkö-
6505: yhtymille harvaan asuttujen seutujen sähköistämiseksi.
6506:
6507:
6508:
6509: E d u s k u n n a 11 e.
6510:
6511: Sähkövalon ja -voiman saaminen on maa- antaneet talouselämälle raaka-aineita ja
6512: seudun syrjäisten seutujen taloudelliselle työvoimaa. Meillä on luotava pohja vruki-
6513: kehitykselle tärkeimpiä kysymyksiä. Säh- naiselle lisäansioiden hankkimiselle maa-
6514: kön saaminen on välttämä.töntä ei vain seudun syrjäistenkin seutujen pienviljelijä-
6515: nykyisen elinkeinoelämän kehittämiselle, väestölle koti-, käsi- ja muiden pienteolli-
6516: vruan ennen kai:kkea maaseudun teollisuu- suusyritysten toimintaa tehostamalla ja
6517: den keh.i·ttämiseUe. Ilman sähkövaloa ja laajentamaila. Meillä on saatava maaseu-
6518: voimaa ei voida maaseudun pienviljelijä- dulta siirtyminen loppumaan. Mutta kai-
6519: väestön toimeentulomahdollisuutta paran- ken tämän edellytyksenä on maaseudun
6520: taa elirrkeinoelämää monipuolistamalla. Vih- sä:hköistäminen. Ilman sitä ei maaseudulla
6521: doinkin meillä on luovuttava siitä van- ole mahdolLisuutta oman talouselämän ke-
6522: hasta ajattelutavasta, että silloin kun hittymiselle.
6523: kaikki teollisuustoiminta keskitetään asu- Viime vuosina on tosin ryhdytty maa-
6524: tuskeskuksiin niille alueille, missä on ti- seutuakin voimafukaammin sähköistämään
6525: heä:m,pi asutus ja missä pääosa entistä teol- kuin aikaisemmin. On perustettu maakun-
6526: lisuutta sijaitsee, niin tällainen keskittä- nallisia sähköyhtymiä, mutta kun harvaan
6527: minen on kokonaisuuden ja kansantalou- asuttujen seutujen sähköis:tämisessä raken-
6528: temme kannalta edullisin. Meillä on ryh- nuskustannukset nousevat suuremmiksi
6529: dytty entistä voimakkaammin tukemaan kuin tiheään asutuilla seuduilla ja viilestö
6530: ja edistämään tuotannollisen toiminnan on suurimmalta osalta vähävaraista, se ei
6531: kehitystä Pohjois-Suomeen, missä sijaitsee kykene suoriutumaan niistä maksuista,
6532: pääosa valtakunnan tärkeimmistä luonnon- mitä sähköistäminen vaatii. Tämän ja
6533: riklmuksista, metsistä ja mineraaleista ja muuaTta saatavan pääoman ,puutteen vuoksi
6534: missä ovat suurimmat koskivoimat, Oulun eivät perustetut yhtymät ole voineet säh-
6535: ja Lapin lääniin, missä on noin 49% eli köistämistä suorittaa niin nopeassa truhdissa
6536: lähes ,puolet koko valtakunnan maa- kuin alun perin suunniteltiin. Raaka-
6537: alueesta. Meillä on ryhdyttävä saamaan aineistakin on tosin ollut .puutetta, etu-
6538: vakinaisia työkohteita sinne, missä on päässä kuparista, mutta koska kuparia on
6539: ra~ka-aineita ja ihmistyövoimaa. Kun maa- käytetty paljon toisarvoisiin tarkoituksiin,
6540: seudulla on väestön lisääntyminen ollut kuten rakennustoiminnassa on tapahtunut,
6541: viimeisten kymmenen vuoden aikana noin niin tällaisesta on luovuttava ja käytettävä
6542: 300,000 henkeä, niin työllisyydenkin hoita- ku,pari maaseudun sähköistämiseen, että
6543: misen kannalta katsottuna on ryhdyttävä saataisiin sähköistäminen to·teutetuksi suun-
6544: ohjaamaan talous·elämän kehi·ttymistä nitelman mukaisesti. Maaseudun sähköistä-
6545: alueellisesti, paikallistuttamaan ja levi·ttä- misyhtymille olisi myönnettävä nykyistä
6546: mään taloudellista toimintaa tasaisesti niil- enemmän avustuksia ja pitkäaikaisi8! halpa-
6547: lekin <alueille, jotka ovat tähän saakka korkoisia lainoja. Ilman ·tätä ei maaseu-
6548: olleet sellaisia siirtomaa-·alueita, jotka ovat dun pienviljelijäväestö kykene Helviyty-
6549: IV,55. - Rytinki ym. 143
6550:
6551: maan niistä mruksuista, m1tkä sJSaasennus- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6552: töiden lisäksi tulevat liittymismruksuista toimenpiteisiin nykyistä suurempien
6553: tariffiyksikköä kohden. avustusten ja lainojen myöntämi-
6554: Edellä olevan perusteella ehdotamme seksi sähköyhtymille harvaarn asuttu-
6555: kunnioittaen eduskunnan ,päätettäväksi toi- jen seutujen sähköistiilmiseksi ja
6556: vomuksen, riittävien sähkötarvikemäärien saa-
6557: miseksi.
6558: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1952.
6559:
6560: Eino Rytinki. Urho Kähönen.
6561: Eino E. Heikura. Eero Saari.
6562: lVI. 0. Lahtela. Toivo H. Kinnunen.
6563: Aaro Kauppi. Niilo Ryhtä.
6564: Yrjö Hautala. Arvi Ikonen.
6565: Eeli Erkkilä.
6566: 144
6567:
6568: .IV,56. - Toiv. al. N:o 36.
6569:
6570:
6571:
6572:
6573: Friman ym.: Lisäyksestä vuoden 1952 trulo- ja menoarvioon
6574: maaseudun sähköistämisen tukemiseen.
6575:
6576:
6577: E d u s k u n n a 11 e.
6578:
6579: Maaseudun sähköis.tämisen .tukemiseen on 200 milj. markkaa - jo sähköistettyjen
6580: valtion tulo- ja menoarviossa vuodesta; 1949 alueiden sähkönjakeluyhtiöiden korkojen-
6581: ,alkaen ollut 400 milj. markan määräraiha. maksuavustuksiin, joten varsinaiseen maa-
6582: Vuoden 1949 jälkeen ovat sähköiistämiskus- seudun sähköistämiseen käytettäväksi jää
6583: tamnukset kuiterrkin nousseet nom 40- vain 1pieni osa siitä, mitä tarkoi·tukseen sa-
6584: 50 % ja sen vuoksi maaseutua sähköistä- mansuuruisesta määrärahasta voitiin käyt-
6585: ville yhtymille ·tästä määrärahasta makset- tää esim. 1950.
6586: tavia aYUSituksia on ollut pakko huomatta- Maas·eudun sähköistämisen tarve ei ole
6587: v·asti markkamääräisesti korottaa. Määrä- kuitenkaan ,pienentynyt. Maassamme on
6588: rahoj·en korotuksista [luolimat•ta nämä yhty- vielä suuria alueH.a, jotka odottavat säh-
6589: mät, j.a varsinkin eräät niistä, ovat viime köistämistä ja joissa se on tullut suoras-
6590: aikoina joutuneet suuriin vaikeuksiin sen taan vä1ttämättömyydeksi. Sen vuoksi
6591: vuoksi, ettei niille annettua avus·tusta ole maaseudun sähköistämistä on entisestään
6592: voitu valtion .talousarviossa ol·evan määrä- ·tehostettava ja varattava tähän tarkoituk-
6593: rahan .pi•enuuden vuoksi tar.peeksi korottaa. seen riittävästi varoja.
6594: Kustannusten nousu on siis oll'ut avustus- Edellä esit·ettyyn :viit.aten ehdotamme
6595: ten nousua suurempi. Valtionavun suhteel- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
6596: linen .pi•enentyminen on taas nostanut ku- ·toivomuksen,
6597: luttajien maksettavaksi tulevia tariffiyksik-
6598: kömaksuja, ja osuus- ja muiden kustannus- että hallitus antaisi Eduskunnalle
6599: ten samanaikaisesti' noustessa ov.at maaseu- esityksen 200 miljoonan markan
6600: dun vähävaraisten sähkönkuluttajien vai- määrärahan ottamisesta Usäyksenä
6601: ktmdet suuresti lisääntyneet. vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon
6602: Nykyään tästä talousarviossa olev.asta maaseudun sähköistämisen ttlkemi-
6603: sähköistämisen tukemiseen varatusta mää- seen.
6604: rärahasta lisäksi menee suuri osa - noin
6605: Helsingissä 11 pä.ivänä helmikuuta 1952.
6606:
6607: Toivo Friman. Eino Tainio.
6608: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. J. Mustonen.
6609: 145
6610:
6611: IV,57. - Toiv. al. N:o 37.
6612:
6613:
6614:
6615:
6616: Ryhtä ym.: Ulkomailta tuodun ja kotimaasta saadun ku-
6617: parin hinnan eron suorittamisesta valtion varo?'sta.
6618:
6619:
6620: E d u s k u n n a ll e.
6621:
6622: Niin kuin tiedämme, on Suomi Euroo- minkä mukaan Pohjois- ja Itä~Suomen har-
6623: pa.n suurimpia ku,parintuottajamaiia, mutta vaan asutuilla alueilla annettaisiin ylimää-
6624: siitä huolimatta rei kotimaista kuparia ny- räistä valtion tukea sä;hköistämiseen mk
6625: kyisin riitä juuri ollenkaan maaseud11n säh- 1,500: - tariffiyksikköä kohden. Mutta
6626: köistyksen tarpeiksi. Tämä johtuu siitä, tämä tuki ei ole riittävä, siHä kuparin ja
6627: että ollaan ~pakotettuja viemään kuparia erittäinkin ulkolaisen kuparin hinnan
6628: maailmanmarkkinoille sa.adaksemme sieltä jyrkkä kohoaminen edellyttäisi valtiovallan
6629: muita meille elintärkeitä tarvikkeita. Kun taholta voimakkaampaa tukea.
6630: tilanne on ollut jatkuvasti use1ta vuosia On :lisäiksi otettava huomioon, että Poh-
6631: tällainen, niin se on joht&nut siihen, että jois- ja ltä-Suomen harvaan asutuilla seu-
6632: kirkkaan kuparijohtimen vajaus on jatku- duilla omistavat valtio ja yhtiöt yli 70 %
6633: vasti suurentunut. koko metsäpinta-alasta, ja näin ollen yksi-
6634: Moohlliillme on kyllä koetettu hankkia tyisten omistamat metsäallllt ovat pienet
6635: sähköistämiskuparia muualta, mm. Japa- eikä metsätulojen lisääntyminen ole sen
6636: nista, mutta sen hinta on ollut sähköyh- vuoksi kyennyt antamaan yksityisille talou-
6637: tiöille lähes ka~ksinker.tainen kotimaisen ku- dellista sruhköistämistukea. Näillä alueilla
6638: parin hintaan verrattuna. Ulkolais~en ku- säihkön kuluttajat saavatkin ,pääasiallisen
6639: parin korkea hinta nostaakin tariffiyksikkö- tulonsa metsätöistä, ja kun metsätyöpalkat
6640: maksut kohtuuttoman korkeiksi. Tähän on vakautettu, niin silloin olisi syrjäseutu-
6641: mennessä on sä;hköistetty maamme vauraim- jen sähköistämisessä myöskin tarid~fiyksik
6642: mat seudut ja tariffiyksikköhinnat niillä köhinta :vakautettava valtion mä.ärä11ahojen
6643: alueilla on voitu pitää hyvin kohtuullisina. turvin.
6644: Kun nyt parhaillaan sähköistämistyöt ovat Edellä esitetyin perusteluin ehdotamme
6645: käynnissä maamme itäi.Siellä rajaseudulla, kun111ioittaen eduskunnan .päätettäväksi toi-
6646: Kainuussa, Koillis-Pohjanmaalla ja har- vomuksen,
6647: vaan asutulla Llllpin läänin alueella, missä
6648: :väestön ,taloudellinen asema on heikko, niin että ulkomailta tuodun ja koti-
6649: olisi tarpeellista, että mm. japanilaisen ja maasta saadun kuparin hinnan ero
6650: kotimaisen k11;parin hinnllln ero korva.ttai- suoritettaisiin valtiorn varoista, jotta
6651: siin valtion varoista eikä pantaisi sitä säh- syrjäseutujen ta;riffiyksikköhinnat
6652: könkuluttajien maksettavaksi. Vuosi sitten voitaisitn pitää kohtuullisina.
6653: teki valtioneuvosto rpedaat~päätöksen,
6654:
6655: Helsingissä 6 ~päivänä helmikuuta 1952.
6656:
6657: Niilo Ryhtä. Eeli Erkkilä.
6658: Aaro Kauppi.
6659:
6660:
6661:
6662:
6663: 19
6664: 146
6665:
6666: IV,5s. - Toiv. al. N:o 38.
6667:
6668:
6669:
6670:
6671: Heljas ym..: Maaseudun sähköistämistä varl1en tarvittavan
6672: kupar>in saannin turvaamisesta.
6673:
6674:
6675: E d u s k u n n a ll e.
6676:
6677: Maaseudun sähköistysalueilla ovat työt sitä vastoiu kotimaisesta kuparista valmis-
6678: jatkuvasti kupar-in 1puuttoon johdosta py- tettu m8iksaa 2'80 mk kilolta. Suuren vien-
6679: säJhdyksiss.ä. Kalliilla ulkomaiselLa klliPari- nin johdosta ulkomaille ei' kotimaista kupa-
6680: johdolla voidaan linjoja vetää ainoastaan ria ole tälhän ·tarkoitukseen käytettävissä.
6681: kannattavimmille alueille, jos kuluttajat Edellä esitetyn .perusteella ehdotamme
6682: sitä ·erikoisesti haluavat ja sitoutuv111t kus- kunuioittae.n ·eduskunnan päätettäväksi toi-
6683: t~I~nnusten nousuihin, joka keskimäärin ko- vomuksen,
6684: hoaa noin 2,000 markkaan tariffiyksikköä
6685: kohti. Ulkolaista johtoa on pakko käyttää että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
6686: myöskiu erittäin ·tärkeissä tapauksissa, siin kotimaisen kupo;rin viennin su-
6687: joissa korjausten viivyttäminen tai odotta- pistamiseksi, ja mikäli maaseudun
6688: minen tulisi vieläkin lkalliimmaJksi. sähköistystä ·varten maahan on tuo-
6689: Chilestä on parhaillaan tulossa 500 ton- tava kalliimpaa ulkolaista kuparia,
6690: nin kuparierä, jonh fob-hinta 0tn 1,200 näiden välisen hinnarneron maksami-
6691: dollaria tonnilta. Siitä valmistettu kupari- seksi hinnantasaus- tai suhdamnera-
6692: lan~a tulee maksama.an 420 mk kilolta, kun hastosta.
6693: Helsingissä 7 ,päivänä helmikuuta 1952.
6694:
6695: Lennart Heljas. Tahvo Rönkkö.
6696: Toivo H. Kinnunen. Johannes Virolainen.
6697: Veikko Vennamo. Eino E. Heikura.
6698: Väinö Kaasalain.en. Kusti Eskola.
6699: T. N. Vilhula. Wiljam Sarja.la.
6700: Atte Pakkanen.
6701: 147
6702:
6703: IV,59. - Toiv. al. N:o 39.
6704:
6705:
6706:
6707:
6708: Ba.uta.la ym.: U11comailta tuotavan kupMin hinnan alenta-
6709: misesta.
6710:
6711: E d u s k u n n a ll e.
6712:
6713: Kuten tunnettua, on maastamme vietävä määrin 20,00~30,000 mk, minkä summan
6714: huomattavia määriä kuparia ulkomaille voi- sähkölaitokset joutuisivat perimään ylimää-
6715: daksemme tuottaa maahan muita elintär- räisenä lisäliittymismaksuna sähkön tilaa-
6716: keitä tarvikkeita, kuten viljaa, kivihiiltä jiltaan, koska muuta tietä kustannusten
6717: jne. Tästä on seurauksena, että kotimaahan nousua vastaavaa rahoitusta ei voida järjes-
6718: jäävä kupari ei riitä tyydyttämään koti- tää vaarantamatta sähkölaitoksen kannatta-
6719: maista tarvetta, vaan on sitä ostettava ul- vaisuutta. Koko maan sähkölaitokset huo-
6720: koa. Lähinnä joutuvat kuparinpuutteesta mioon ottaen olisi kustannusten nousu ar-
6721: kärsimään sähkölaitokset, jotka eivät saa vioitavissa 30~00 milj. markaksi.
6722: kirkkaita johtimia kotimaasta edes typistet- Koska, kuten edellä esitetystä käy ilmi,
6723: tyä tarvetta vastaavasti. Kun lisäksi ote- sähkölaitokset ja sähköntarvitsijat joutuvat
6724: taan huomioon, että nykyisin ulkomailta kärsimään huomattavan taloudellisen vahin-
6725: saatavissa oleva kupari on huomattavasti gon sen kautta, ·että maastamme viedään ku-
6726: kalliimpaa kuin kotimainen, joutuvat säh- paria ulos niin paljon, ettei kotimaista tar-
6727: kölaitokset kärsimään huomattavan tappion vetta voida tyydyttää, ehdotamme eduskun-
6728: siksi, ettei oman maan kuparia saada riittä- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6729: västi. Sikäli kuin tällä hetkellä voidaan
6730: laskea, lienee mainittu hintaero kupari- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
6731: kiloa kohti 150~200 mk eli noin 5~70 %. toimenpiteisiin maahamme harkkoina,
6732: Kuparin osuus .esim. maaseutusähkölaitok- valssilankana tai kirkkaina johti-
6733: sien ralkentamiSkustannuksissa on noin 35 %, mina tuotettavan kuparin hinnan
6734: joten ulkolaisen kuparin käyttö kohottaa alentamiseksi kotimaista hintaa vas-
6735: rakentamiskustannuksia noin 17-25% eli taavaksi ja että tähän tarkoitukseen
6736: noin 3,00~4,000 markkaa tariffiy·ksikköä käytettäisiin hinnantasausrahaston
6737: kohden. Sähköistettävää taloutta kohden varoja.
6738: tekee mainittu kustannusten nousu keski-
6739: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
6740:
6741: Yrjö Bautal~ Eeli Erkkilä.
6742: 148
6743:
6744: IV,ao. - Toiv. al. N:o 40.
6745:
6746:
6747:
6748:
6749: Leikola ym.: Määrärahasta keskisuuren ja pienteollisuuden
6750: rationalisointi- ja neuvontatyön tukemiseksi.
6751:
6752:
6753: E d u s k u n n a ll e.
6754:
6755: Maamme teollisuuden tuotannon lasku- tuille teollisuuslaitoksille sitä vastoin voi-
6756: tusarvo oli vuonna 1950 yli kolmesataa taisiin järjestää kiertäviä rationalisoinnin.
6757: miljardia mark!kaa. Koska meillä samoin neuvojia, jotka ,pientä korvausta vastaan
6758: kuin. muissakin maissa saadut kokemukset tai kokonaan ilmaiseksi voisivat auttaa
6759: yhtäpitävästi osoittavat, että rationalisoin- laitoksia niiden rationalisointiongelmien
6760: nin avulla voidaan teollisuuden tuotam..toa ratkaisuissa, niin ,pääsisivät nämäkin lai-
6761: nostaa sangen ,pienin sijoituskustannuksin tokset osallisiksi nykyaikaisen rationalisoin-
6762: useita kymmeniä .prosenttej.a, niin merkit- titoiminnan saavutuksista ja eduista, niin
6763: see se sitä, että r&tionalisoinnin avulla voi- että nekin voisivat entistä miely:ttäväm-
6764: taisiin maamme teollisuuden vuosituotantoa missä olosuhteissa ja entistä pienemmin
6765: kohottaa kymmeniä miljardeja markkoja. henkilökohtaisin. ponnistuksin tuottaa en-
6766: Tämän ovatkin teollisuuden !harjoittajat tistä enemmän ja 1parempia hyödykkeitä
6767: oivaltaneet ja niinpä onkin varsinkin suu- koko ka.nsantaloutemme ja valtiotaloutemme
6768: remman teollisuutemme keskuudessa ollut hyödyksi. Kun valtiomme uhroo vuosittain
6769: käynnissä voimakas rationalisointitoiminta, varoja maatalouden neuvontatoimintaan,
6770: mikä onkin osaltaan ollut edesauttamassa muitten avustusten lisäksi, noin viisi-
6771: teollisuutemme viimeaikaista tehokasta nou- sataa miljoonaa markkaa, niin ei pitäisi
6772: sua. Mutta samanaikaisesti, kun suurempi olla kovinkaan kohtuutonta, jos keskisuuri
6773: :teollisuus on voinut käyttää sH~toj,a erikois- ja pienteollisuus saisi esim. vain yhden
6774: koulutuksen saaneita henkilöitä rationali- ~prosentin tästä summasta neuvontatoimin.-
6775: soimistyönsä palv.eluksessa, ovat keskisuuri .tansa tukemiseksi.
6776: ja pienteollisuus jääneet tästä terveestä ja Edellä eshettyyn viitaten ehdotamme
6777: maallemme niin edullisesta kehityksestä kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
6778: miltei osattomaksi, koska niillä ei ole ollut, toivomuksen,
6779: juuri pienuutensa vuoksi, va11aa ja mah-
6780: dollisuuksia pitää omaa rationalisointihen- että hallitus ottaisi vuoden 1953
6781: kilökuntaa paheluksessaan, ja rationalisoi- tulo- ja menoarvioesitykseen viisi
6782: mistoimistojen tarjoaman tilapäisenkin työ- miljoonaa markkaa keskisuuren ja
6783: voiman käyttö on niille usemmiten osoit,tau- pienteollisuuden rationalisointi- ja
6784: tunut ylivoimaiseksi. Jos edellä maini- neuvontatyön tukemista varten.
6785: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
6786:
6787: Aare Leikola. Aukusti Pasanen.
6788: Konsti Järnefelt. Esa Kaitila.
6789: B. A. Kannisto. Helge Miettunen.
6790: Eino Rauste. Irma Karvikko.
6791: 149
6792:
6793: IV,61. - Hemst. mot. N:o 41.
6794:
6795:
6796: Korsbäck m. fl.: Angående utredandet av småindustriföre-
6797: tagarnM kreditbekov.
6798:
6799:
6800: T i ll R i k s d a g e n.
6801:
6802: I enlighet med en hemställan av riksda- att underlätta småföretagaruas kreditan-
6803: gen tillsatte statsrådet i: f·ebruari 1950 en skaffning, bl. a. såsom 1943 genom att '00-
6804: kommitte med uppgift att undersöka vilka vilja säkerhet .för lån som erhölls från en-
6805: möjligheter som .fanns för att genom en skilda penningeinrättningar och såsom un-
6806: utveckling av landsbygdens hantverk- och. der senaste och detta år, då 50 respektive
6807: småindustri åstadkomma ett mångsidigare 100 miljoner mk anslagits såsom lån för
6808: näringsliv och bättl'e utkomsmöjligheter på hantverket och småindustrin 1på landsbyg-
6809: landsbygden än för närvarande. Det he- den.
6810: tänka:nde som kommitten inlämnade tili Om än sistnämnda åtgärd irnte är bety-
6811: statsrådet i mars 1951, men som tills vidare 1delselös, kan den dock icke på lång.t när
6812: inte lett till ·effektivare åtgärder från rege- lösa småföretagarnas kreditanskaffnings-
6813: ringens sida, ådagalägger att den småin- fråga. För det första är en summa om 100
6814: dustriella produktion, som redan nu finnes milj. mk endast ·en bråkdel av kreditbeho-
6815: på landsbygden, spelar en väsentlig roll i v.et och för det andra är lånevillkoren, med
6816: landsbygdens rnäringsliv, men att densamma hänsyrn till anslagets ibeskaffenhet såsom
6817: i många avs'eenden är i ibehov av förhätt. arbetslöshetsmedel, så beskaffad att lån
6818: ringar för att effektivare kunna bidraga icke kan ibevilj.as enhart med hänsyn till
6819: til1 lösningen av det sysselsä~ttningsproblem, kreditbehovet och lånens ändamålsenlighet
6820: med åtföljande inflyttning till städer och ur företagssynpunkt.
6821: emigration, som för närvarande råder på : På grund av allt detta är det nödvän-
6822: landsbygden. digt, att denna kreditfråga allsidigt utre-
6823: Detta gä11er bl. ,a. anskaffningen av risk- des och bringas till en förnuftig lösning.
6824: villig grund- och driftskredit för småin- I detta syfte borde småföretagarnas kre-
6825: dustrins hehov. dithehov skyndsamt utredas, liksom också
6826: Enligt den utredning, som föl'enämnda det sätt ,på vilket statskredit bäst kunde
6827: kommitt.e införskaffade, är bristen på ka- ställas till förfogande för främjandet av
6828: pital det svåraste hirndl'et för rationalise- den småindustriella produktionen och er-
6829: ringen av den nuvarande småindustrin och fordeliga medel därefter anvisas för lån på
6830: en ytterligare utvidgrning av densamma. skäliga villkor åt småindustriföretagare.
6831: I den rådande konkurrensen om krediter Med hänvisning till det som ovan anförts
6832: har småföretagarna i många fall inga möj- föreslå vi undertecknade vördsamt, att riks-
6833: ligheter att erhålla kredit från affärsban- dagen ville besluta hemstäila,
6834: ker eller andra kreditinrättningar. En or-
6835: sak härtill, bland många andra, är att att regeringen skyndsamt måtte
6836: småföretagaren icke kan anska;ffa sådan låta utreda småindustriföretagarnas
6837: säkerhet för lån, som kreditinrättningarna kreditbekov ock det sätt, på vilket,
6838: fordrar. ock de villkor, enligt vt?ka statskre-
6839: Med hänsyn härtill och till småföretag- dit bäst kunde beviljas för främjan-
6840: samhetens stora samhällsekonomiska bety- det av den småindustriella produk-
6841: delse har staten i någon mån bidragit till tionetn.
6842: Helsingfors den 2 februari 1952.
6843:
6844: Verner Korsbäck. Jussi Lappi-Seppälä. Albin Wickman.
6845: T. E. Nordström. Levi Jern. Johannes Virolainen.
6846: 150
6847:
6848: IV,a1. - Toiv. al. N:o 41. Suomennos.
6849:
6850:
6851:
6852: Korsbäck ym.: Pienteollisuuden harjoittajain luotontar-
6853: peen selv~ttämisestä.
6854:
6855:
6856: E d u s k u n n a 11 e.
6857:
6858: Valtioneuvosto asetti eduSkunnan toivo- hankintaa, mm. 1943 takaamallayksityisistä
6859: muksen mulkaisesti 'helmikuussa 1950 komi- rahalaitoksista saadut lainat sekä viime ja
6860: tean, jonka tehtävänä oli tutkia, mitä maih- tänä vuonna, jolloin edel~isenä myönnettiin
6861: do1lisuuksia olisi maaseudun käsi- ja pien- 50 ja jällk:immäisenä 100 miljoonaa markkaa
6862: teollisuutta kehittämällä monipuolistaa maa- Jainolksi maaseudun käsi- ja pienteollisuu-
6863: seudun elinkein~lämää ja [uoda sinne tä- delle.
6864: !hänastista paremmat toimeentulomahdolli- Vailk:kalkaan viimeksi mainittu toimenpide
6865: suudet. Komitea jätti mietintönsä valtioneu- ei ole merlk:ity'ksetön, niin se ei !kuitenkaan
6866: vostolle maaliskuussa 1951, mutta toistai- lähesikään voi ratkaista pienyrittäjien luo-
6867: seksi se ei ole johtanut hallituksen taholta tonsaanti.!kysymystä. Ensinnäkin on 100
6868: toimenpiteiden tehostamiseen. Siinä huo- miljoonaa marklkaa vain murto-osa luoton
6869: mautetaan, että sellaisen pienteollisuuden tarpeesta ja lisäksi ovat lainaehdot, otta-
6870: tuotannolla, jota jo on maaseudulla, on maHa huomioon määrärahojen työttömyys-
6871: oleellinen osansa maaseudun elinkeinoelä- varojen luonteen, sellaiset, ettei lainoja voida
6872: mässä, mutta se !kaipaa monessa suhteessa myöntää ylk:sinomaan ottamalla huomioon
6873: parannuksia voidakseen auttaa; maaseudulla lluotontarpeen ja lainojen tarkoituksenmu-
6874: ny!kyisin vaUitsevan työllisyysongelman rat- kaisuuden yritylk:sen näkökannalta.
6875: !kaisua, mihin ongelmaan liittyy kaupunkei- Kaiken tämän perusteella on välttämä-
6876: hin muuttamista ja siirtolaisuutta. töntä, että luottokysymys kaikin puolin
6877: Tämä !koskee mm. riskiluontoisen perus- ja selvitetään ja ratlkaistaan järkevällä tavalla.
6878: käyttöluoton hankkimista pienteollisuuden Tästä syystä olisi kiireel'l.isesti selvitettävä
6879: tarpeisiin. pienyrittäjien 1uotontarve samoin kuin tapa,
6880: Mainitun komitean hanik!kiman selvityksen millä valtion luottoa voitaisiin parhaiten
6881: mukaan pääoman puute muodostaa pahim- myöntää pienteollisuuden tuotannon edistä-
6882: man esteen nylk:yisen pienteollisuuden ratio- miseksi ja sen jälkeen myöntää tarpeeksi
6883: naJlisoinnille ja sen edelleen 1aajentamiselle. varoja !kohtuullisin ehdoin lainoiksi pien-
6884: Nykyisin vallitsevan luottokilpailun aikana teollisuuden harjoittajille.
6885: pienyrittäjillä ei monissa tapaulk:sissa ole Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
6886: minkäänlaisia mahdollisuuksia saada luot•toa nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
6887: 'liikepankeista tai muista luottolaitolk:sista. muksen,
6888: Yhtenä syynä tä:hän - monien muiden rin-
6889: nalla - on se, ettei pienyrittäjä voi hankkia että hallitus kiireellisesti selvityt-
6890: sellaista lainan taetta, jota luottolaitokset täisi pienteollisuuden harjoittajain
6891: vaativat. luotontarpeen sekä tavan ja ehdot,
6892: Tämän johdosta ja ottamalla huomioon joilla parhaiten voitaisiin myöntää
6893: pienyritteliäisyyden suuren kansantaloudel- valtion luottoa pienteollisuustuotan-
6894: [isen merkitylksen on va:ltio jossakin määrin non edistämiseksi.
6895: osaltaan helpottanut pienyrittäjien luoton-
6896: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1952.
6897:
6898: Verner Korsbäck. Jussi Lappi-Seppälä. Albin Wickman.
6899: T. E. Nordström. Levi Jern. Johann.es Virolainen.
6900: 151
6901: IV,Gz. - Toiv. al. N:o 42.
6902:
6903:
6904:
6905: Rytinki ym.: Toimenp'i,teistä Koillis-Pohjanmaan puun-
6906: jalostustehtaan rakentamiseksi Taivalkoskelle.
6907:
6908:
6909: E d u s k u n n a 11 e.
6910:
6911: Viime vuosiha on Pohjois-Suomen ta- rakentaminen Koillis-Pohjanmaalle on tul-
6912: loudellisiin kysymyksiin kiinnitetty paljon Jut kiireelliseksi kysymykseksi sen vuoksi,
6913: huomiota. Usea eri komitea tai toimikunta että Kuusamon ja Posion suuret metsävarat
6914: on tutkinut sitä, olisiko ja minkälaisia mah- tulevat lähiaikoina hakattaviksi. Tämän
6915: dollisuuksia Pohjois-Suomen talouselämän puutavaran hakkuu, kuljetus ja jalostus on
6916: ikohottamiseen. Kaikissa mietinnöissä, joita järjestettävä niin, että sen antaa mahdolli-
6917: eri komiteat ja toimikunnat ovat antaneet, simman paljon työtä ja hyötyä tämän maa-
6918: on yksimielisesti todettu, että Pohjois-Suo- kunnan väestölle. Siihen päästään liikenne-
6919: mella on olemassa riittävät edellytykset olojen parantamisella ja maakuntaan puun-
6920: päästä kaikissa taloudellisissa kysymyksissä jalostustehtaan rakentamisella. Niiden tut-
6921: omavaraiseksi. Väestöllä on mahdollisuus kimusten ja laskelmien perusteella mitä mm.
6922: saada omalla alueellaan riittävästi työtä ja teollistuttamiskomitea on suorittanut, on to-
6923: sen kautta riittävä toimeentulo, koska sieltä dettu, että Koillis-Pohjanmaan nykyiset
6924: löytyy teollisuudellekin riittävästi raaka- metsävarat ja vuotuinen lisäkasvu takaavat
6925: ainetta niin metsistä kuin maan uumenista, riittävän raaka-ainemäärän Taivalkosken
6926: ennen kaikkea puunjalostusteollisuudelle, kuntaan rakennettavalle puunjalostusteh-
6927: sillä nykyisten hakattavien puutavaramää- taalle. Tehtaan vaikutuspiiriin tulisi tällöin
6928: rien lisäksi voidaan puutavaran raaka-aine- kuulumaan Taivalkosken, Kuusamon ja Po-
6929: tuottoa nykyisestään huomattavasti lisätä sion kunnat, osa Ranuaa sekä suurin osa
6930: vanhojen metsien nuorentamisella, pilalle Pudasjärven ja Suomussalmen kuntaa.
6931: hakattujen metsien kasvukuntoon saattami- Kun käsityksemme mukaan on vaikea löy-
6932: sella ja vesiperäisten metsämaiden kuivatta- tää sellaista yksityistä tai yhtymää, jolla
6933: misella. Siellä on riittävästi vesivoimia niin olisi mahdollisuus ryhtyä rakentamaan Koil-
6934: pien- kuin suuremmaHekin teoUisuudelle. lis-Pohjanmaan selluloosa- tai massatehdasta
6935: Siellä on riittävästi viljelyskelpoista maata niin kiireellisesti kuin tehtaan rakentaminen
6936: maataloudelle ja sen kehittämiseksi omava- vaatisi, niin olisi hallituksen ryhdyttävä kii-
6937: raiseksi. Mutta kaiken tämän saavuttamisen reellisesti joko uuden yhtymän perustami-
6938: edellytyksenä on, että alkuvaikeuksissa em. seen tai neuvottelemaan vanhojen yhtymien
6939: rakennustoiminnassa on yhteiskunnan (val- kanssa valtion luoton antamisesta sekä
6940: tiovallan) oltava aloitteen tekijänä, alkupää- muista asian vaatimista toimenpiteistä vaik-
6941: oman rahoittajana, sillä ilman tällaista toi- kapa Metsäliiton kanssa. Me pidämme teh-
6942: menpidettä ei päästä eteenpäin. taan rakentamista niin tärkeänä ja ta.rpeel-
6943: Niiden monien suurien kysymysten jou- lisena, että sen rakennustyöt olisi saatava
6944: kossa, joista teollistuttamiskomitean loka- alulle jo tämän kuluvan vuoden aikana.
6945: kuun 25 päivänä 1951 antamassa mietin- Edellä olevan perusteella ehdotamme
6946: nössä puhutaan, on eräänä tärkeänä asiana eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
6947: uusien puunjalostustehtaiden rakentaminen,
6948: voima- ja raaka-aineiden lähteille ja sen että hallitus ryht'yisi kiireellisiin
6949: kautta lisätä väestölle työtä ja toimeentulo- toimenpiteisiin Koillis-Pohjanmaan
6950: mahdollisuutta. Uuden puunjalostustehtaan puunjalostustehtaan rakentamiseksi
6951: Taivalkoskelle.
6952: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1952.
6953:
6954: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
6955: Yrjö Hautala. Eino E. Heikura.
6956: Eero Saari.
6957: 152
6958:
6959: IV,63. - Toiv. al. N:o 43.
6960:
6961:
6962:
6963:
6964: Leikola ym.: Lisäyksestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon
6965: Suomen Standardisoimisliiton töiden edistämiseksi.
6966:
6967:
6968: E d u s k u n n a 11 e.
6969:
6970: S.tandardisoimisella on nykyään koko Ruotsissa arvioitiin ennen sotaa standar-
6971: maailmassa (järjestöjä 37 maassa, käsittäen disaimisen aikaansaama kansantaloudellinen
6972: 85% maailman väkiluvusta) mitä keskeisin säästö 150 miljoonaksi kruunuksi vuosittain.
6973: ja tärkein asema pyrittäessä talouselämän Jos meillä standardisaimisen seurauksena
6974: tervehdyttämiseen ja vakautta.miseen sekä voitaisiin säästää lähivuosina vaikkapa vain
6975: elintason kohottamiseen, koska se tehok- 1 % tuotannon arvosta, edustaisi se jo mil-
6976: kaasti aikaansaa suurempaa yleistä säästä- jardien markkojen vuotuista kansantalou-
6977: väisyyttä, alhaisempia tuotantokustannuk- dellista säästöä (maamme tuotannon netto-
6978: sia, suurempia hyödykemääriä ja suurem- arvo v. 1950 oli 415 miljardia mk). Oikeu-
6979: paa turvallisuutta työmarkkinoilla. Tätä on tetusti onkin sen tähden sanottu, ettei mi-
6980: korostanut myös Yhdistyneet Kansakunnat, kään muu toimenpide aikaansaa niin suurta
6981: kehoittaen eri maiden hallituksia vakavasti hyötyä niin vähillä uhrauksilla kuin stan-
6982: kiinnittämään kysymykseen huomiotaan dardisoiminen.
6983: kansojen hyvinvoinnin edistämiseksi. Standardisoimistyöhön osallistuu valtio-
6984: Standardisaimisen avulla aikaansaatu valta kaikkialla ulkomailla erittäin voima-
6985: hyöty on hyvin monenlaisen järjestely-, tuo- peräisesti, jopa yli 50 %: lla kustannuksista.
6986: tanto- ja kaupallisteknillisen tekijän yhteis- Tämän myönteisen suhtautumisen on sanel-
6987: tulos, josta aiheutuvat säästöt ovat yksityis- lut standardisaimisen yleishyödyllinen ja
6988: tapauksissa 10-80%. Keskimäärin 20% kansantaloudellinen merkitys, riippumatta
6989: vuotuinen säästö tuotannon arvosta on poliittisesta suuntauksesta.
6990: asiantuntijoiden arvio suunnitelmallisesti Meillä oli valtiovallan osuus ennen sotia
6991: toteutetuista standardisoimistoimenpiteistä. 50 % kokonaiskustannuksista. Sen jälkeen
6992: Arvokkainta tässä säästössä on sen jatku- on valtionapu ollut huomattavasti pienempi,
6993: vaisuus. vaihdellen 7 % ja 22 % välillä. Seurauk-
6994: Eräät esimerkit valaiskoot näitä säästö- sena tästä on ollut maamme standardisoi-
6995: mahdollisuuksia. mistyön luonnollisen kehityksen hidastumi-
6996: Amerikan teollisuus arvioi säästävänsä nen kansantaloutemme vahingoksi.
6997: vuosittain 1 miljardin dollaria yhtenäisen Suunnitelmallisen standardisoinnin kus-
6998: toleranssijärjestelmän ansiosta. tannukset meillä voidaan lähivuosina ar-
6999: Saksan valtiotalous arvioi ennen sotaa pa- vioida noin 26 miljoonaksi markaksi vuo-
7000: perikokojen standardisoinnin säästävän sittain. Tästä summasta olisi valtiovallan
7001: vuosittain 2 miljoonaa Reichsmarkkaa. suoritettava noin puolet, jotta maamme
7002: Saksassa on maataloustuotteista voitu standardisoimistyön luonnollinen kehitys
7003: saada jopa 50 % korkeampia hintoja stan- varmennettaisiin. Vuoden 1952 tulo- ja
7004: dardisoituja laatuja ja pakkauksia käytet- menoarviossa on standardisoimis- ja ratio-
7005: täessä. nalisoimistyötä varten varattu yhteensä
7006: Ranskassa arvioidaan rakennuskustan- vain mk 3,450,000: - josta standardisai-
7007: nuksia voitavan alentaa 25 % rakennuselin- misen osuus on toistaiseksi mk 3,100,000: -.
7008: ten standardisoimisella, mikä hyöty ensi- Koska tämä määrä on tarkoitukseen aivan
7009: sijassa tulee talojen asukkaiden hyväksi riittämätön, tulee seurauksena todennäköi-
7010: halvempien vuokrien muodossa. sesti olemaan, ellei lisävaroja saada, että
7011: IV,6s. - Leikola ym. 153
7012:
7013: vain teollisuus .kykenee jatkamaan standar- supistettava, ehkäpä osittain kokonaan lo-
7014: disoimistyötään. Tämänkin työn luonne petettavakin.
7015: muuttuu kuitenkin tällöin sikäli, että se Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
7016: pakostakin enemmän tai vähemmän joutuu kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
7017: syrjäyttämään kokonaisuuden ja yleisen toivomuksen,
7018: edun. Kohtalokkaammiksi käyvät kuiten-
7019: kin seuraukset muilla, kuten maatalouden, että hallitus antaisi Eduskunnalle
7020: rakennustoiminnan, kotitalouden, sairaan- esityksen kymmenen miljoonan mar-
7021: hoidon, opetustoimen ym. aloilla, joilla ei kan määrärahan ottamisesta lisäyk-
7022: ole keskitettyjä, taloudellisesti vahvoja yk- senä vuoden 1952 tulo- ja menoar-
7023: sityisiä järjestöjä tällaisten töiden kustan- vioon Suomen Standardisoimisliitolle
7024: tamiseksi tai joilla työ on puhtaasti yleis- sen töiden varmistamiseksi ja edistä-
7025: hyödyllistä, joten näitä koskevat työt on miseksi.
7026: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
7027:
7028: Aare Leikola. Aukusti Pasanen.
7029: Konsti Järnefelt. Esa Kaitila.
7030: H. A. Kannisto. Helge Miettunen.
7031: Eino Rauste. Irma Karvikko.
7032:
7033:
7034:
7035:
7036: 20
7037: 1M
7038: 1V,64. -- Toiv. al. H:o 44.
7039:
7040:
7041: Leikola ym.: Määrärahasta Suomen Standard~oimisliiton
7042: töiden edistäm:iseksi.
7043:
7044:
7045: E d u s k u n n a 11 e.
7046:
7047: Standardisoimisella on nykyään koko maa- so1nusen ailkaansaama !kansantaloudellinen
7048: -ilmassa (järjestöjä 37 maassa, käsittäen säästö 150 miljoona!ksi kruunuksi vuosittain.
7049: :85 % maailman väJkiluvusta) mitä keSkeisin Jos meillä standardisaimisen seurauksena
7050: ja tärkein asema pyrittäessä talouselämän voitaisiin säästää [ähivuosina vairwkapa vain
7051: tervehdyttämiseen ja vaJkauttamiseen selkä 1 % tuotrumon arvosta, edustaisi se jo mil-
7052: .elintason !kohottamiseen, !koska se tehok- jardien marlk'kojen vuotuista kansantalou-
7053: kaasti ailkaansaa suurempaa yleistä säästä- de1lista säästöä (maamme tuotannon netto-
7054: väisyyttä, alhaisempia tuotantokustannuk- arvo v. 1950 oli 415 miljardia mk). Oikeu-
7055: :Sia, suurempia ihyödyllremääriä ja suurem- tetusti onlkin sen tähden sanottu, ettei mi-
7056: paa turvalEsuutta työmarkkinoilla. Tätä on ikään muu toimenpide a]kaansaa niin suurta
7057: korostanut myös Yhdistyneet !kansa:kunnat, hyötyä niin vähillä uhrauksilla kuin stan-
7058: lkehoittaen eri maiden hallituksia vakavasti dardisoiminen.
7059: kiinnittämään !kysymykseen huomiotaan kan- Standardisoimistyöhön osallistuu valtio-
7060: sojen hyvinvoinnin edistämiselksi. valta ikailkkialla ulkomailla erittäin voima-
7061: Standardisaimisen avulla aikaansaatu peräisesti, jopa yli 50 %:lla !kustannuksista.
7062: hyöty on hyvin monenlaisen järjestely-, Tämän myönteisen suhtautumisen on sanel-
7063: tuotanto- ja kaupallisteknillisen tekijän yh- lut standardisaimisen yleishyödyllinen ja
7064: teistulos, josta aiheutuvat säästöt ovat y!ksi- !kansantaloudellinen merkitys, riippumatta
7065: tyistapauiksissa 10-80 %. Keskimäärin poliittisesta suuntauksesta.
7066: 20 % vuotuinen säästö tuotannon al'Vosta on Meillä oli va-ltiovallan osuus ennen sotia
7067: asiantuntijoiden arvio suunnitelmalEsesti to- 50 % 'kokonaiSikustannufksista. Sen jälkeen
7068: teu tetuista standardisoimistoimenpiteistä. on valtionapu ollut huomattavasti pienempi,
7069: Arvokkainta tässä säästössä on sen jatkuvai- vaihdellen 7% ja 22% välillä. Seurauksena
7070: suus. tästä on ollut maamme standardisoimistyön
7071: Eräät esimerkit valaiSikoot näitä säästö- luonnollisen k~hityksen hidastuminen kan-
7072: mahdollisuuksia. Ameriikan teollisuus arvioi santaloutemme vahingOksi. Suunnitelmalli-
7073: säästävänsä vuosittain 1 miljardin dollaria sen standardisoinnin l]mstannu!kset meillä
7074: yhtenäisen toleranssijärjestelmän ansiosta. 'VOidaan ~ähivuosina arvioida 26 miljoonll!ksi
7075: Sa!ksan valtiotalous arvioi ennen sotaa pa- ma:Vkaiksi vuosittain. Tästä summasta olisi
7076: per:ilkokojen standardisoinnin säästävän vuo- valtiovallan suoritettava noin puolet, jotta
7077: sittain 2 miljoonaa Reichsmar!klkaa. Saksassa mallimme standardisoimistyön luonnollinen
7078: on maatal·oustuotteista voitu saada jopa kehitys varmennettaisiin.
7079: 50 % korkeampia hintoja standardisoituja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
7080: laatuja ja palkkauiksia käytettäessä. nioittaen eduskunnan hyvruksyttäväJksi toivo-
7081: Ranskassa arvioidaan ra:kennuSkustannulk- muksen,
7082: sia voitavan alentaa 25 % ralkennuselinten että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
7083: standardisoimiseJila, mikä hyöty ensi sijassa tulo- ja menoarvioesitykseen 13 mil-
7084: tulee talojen asuk!kaiden hyvä:ksi halvempien joonan markan määrärahan Suomen
7085: vuokrien muodossa. Standardisoimisliitolle sen töiden var-
7086: Ruotsissa arvioitiin ennen sotaa Standardi- mentamiseksi ja edistämiseksi.
7087: Helsingissä 9 päivänä helmi1kuuta 1952.
7088:
7089: Aare Leikola. Eino Rauste.
7090: Konsti Järnefelt. Esa Kaitila.
7091: H. A. Kannisto. Helge Miettunen.
7092: Irma Karvikko.
7093: 155
7094: IV,u. - Toiv. al. N:o 45.
7095:
7096:
7097:
7098:
7099: :&yhtä ym.: Lisäyksestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon
7100: Pohjois-Suomen vähävaraisten jälleenrakentajien indeksi-
7101: korotuksen järjestelyä varten.
7102:
7103:
7104: E d u s k u n n a 11 e.
7105:
7106: Se toisen korvauslain muutos, jonka suorittamaan kaikkein vaikeimmissa olosuh-
7107: eduskunta hyväksyi kesäkuun 17 päivänä teissa, saivat näin valtiovallan taholta sel-
7108: 1947, muodostui Pohjois-Suomen jälleen- laisen takautuvasti vaikuttavan iskun, jo-
7109: rakentajille varsin kohtalokkaaksi. Sillä honka he eivät olleet osanneet varautua.
7110: tämän lain muutoksen yhteydessä poistet- Jälleenrakentajien puolesta tehtiinkin sen
7111: tiin indeksikorotukset niiltä korvausobliga- vuoksi useita kyselyitä hallitukselle ja nii-
7112: tioilta, joilla maksetaan takaisin ennen hei- den johdosta valtioneuvosto asettikin sitten
7113: näkuun 1 päivää otettuja lainoja, sekä vah- toukokuun 27 päivänä 1948 komitean tutki-
7114: vistettiin vain 40 % :n indeksikorotus 1. 7.- maan kysymystä, ovatko ensimmäiset jäl-
7115: 30. 9. 1945 otettuja jälleenrakennuslainoja leenrakentajat joutuneet indeksikorotuksen
7116: ko. obligatioilla takaisin maksettaessa. Kun perusteita koskevan muutoksen johdosta
7117: eduskunta hyväksyi toisen korvauslain epäoikeutettuun asemaan. Vuoden 1950 lo-
7118: muutoksen, niin se perusteli päätöstään pulla komitea sai työnsä valmiiksi ja tuli
7119: sillä, että rakennuskustannukset vuoden siihen tulokseen, että niiden epäkohtien ta-
7120: 1945 alkupuoliskolla olivat vielä paljon al- soittamiseen, jota komitean ohjeeksi an-
7121: haisemmat kuin saman vuoden lopulla, ja nettu valtioneuvoston päätös edellyttää, olisi
7122: mainitsi, että ,kotimarkkinatavarain tukku- valtion varoista myönnettävä Pohjois-Suo-
7123: hintaindeksi vasta vuoden 1945 jälkipuolis- men vähävaraisille jälleenrakentajille 130
7124: kolla nousi poikkeuksellisen nopeasti". miljoonaa markkaa indeksihyvityksenä. In-
7125: Nämä perustelut eivät kuitenkaan pidä deksikorotuksen menetys on johtanut käy-
7126: paikkaansa Pohjois-Suomen jälleenraken- tännössä siihen, että monen vuoden 1945
7127: nuskustannuksia arvioitaessa, sillä tosi- jälleenrakennustyönsä aloittaneen rakennus-
7128: asiassa rakennuskustannukset olivat vuoden työ on jäänyt keskeneräiseksi ja heidän ta-
7129: 1945 alkupuoliskolla Pohjois-Suomessa kor- loudellinen asemansa on muodostunut pal-
7130: keimmillaan, ja siihen vaikutti suurelta jon vaikeammaksi kuin niiden jälleenraken-
7131: osalta rahtikustannukset. Kun maantiet, tajien jotka 30/4 -46 jälkeen ovat ra!kenta-
7132: rautatiet ja sillat olivat tällöin sodan jäl- neet Pohjois-Suomessa säännöllisemmissä
7133: keen rikki, jouduttiin pitkillä kuljetusmat- olosuhteissa ja ovat saaneet nostamiensa
7134: koilla rakennustarvikkeita rahdatessa käyt- jälleenrakennuslainojen lyhentämiseen käyt-
7135: tämään monenlaisia eri kuljetusmuotoja. tää toisen korvauslain nojalla korvauksena
7136: Kun rahtiavustuksia ei vuoden 1945 aikana saamansa obligatiot niille vahvistettujen
7137: maksettu rakennustarvikkeille, niin siitä korkeampien arvojen mukaisina. Tämän
7138: johtui, että mm. sementtisäkki oli jälleen- johdosta ja kun Pohjois-Suomen jälleenra-
7139: rakennusalueilla vuoden 1945 alkupuolis- kentajat rakennustoiminnallaan ovat rat-
7140: kolla kalleimmillaan ja esim. tiilien kuljetus kaisevasti vaikuttaneet siihen, ettei väestöä
7141: olisi ollut postipakettina halvempaa kuin Pohjois-Suomesta ole tarvinnut evakuoida
7142: muita silloisia kuljetusmuotoja käytettäessä. talveksi 1945-1946, on kohtuullista, että
7143: Edellä mainittu indeksikorotusta koskeva heille myönnetään kohtuullinen korvaus in-
7144: päätös vaikutti Pohjois-Suomen jälleen- deksikorotuksen poistamisesta aiheutuneesta
7145: rakennuttajiin hyvin masentavasti. Sillä ne vahingosta. Kun Pohjois-Suomen vähäva-
7146: jälleenrakentajat, jotka kaksi vuotta ennen raiset jälleenrakentajat ovat jo 6 vuotta
7147: päätöstä ryhtyivät jälleenrakennustyötään saaneet odottaa indeksikorotusta koskevan
7148: 156 IV,6U. - Pohjois-Suomen jälleenrakentajat.
7149:
7150: asian oikaisemista, niin sen vuoksi on nyt että hallitus antaisi Eduskunnalle
7151: välttämätöntä, että vuoden 1952 ensimmäi- esityksen 130,000,000 markan suurui-
7152: seen lisämenoarvioon otetaan tarpeellinen sen määrärahan ottamisesta lisäyk-
7153: määräraha jälleenrakentajien indeksikoro- senä vuoden 1952 tulo- ja menoar-
7154: tuksen oikeudenmukaista hoitamista varten. vioon käytettäväksi Pohjois-Suomen
7155: Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus- vähävaraisten jälleenrakentajien in-
7156: kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, deksikorotuksen järjestelyä varten.
7157: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1952.
7158:
7159: Niilo Ryhtä. Markus Niskala.
7160: Eeli Erkkilä. Aaro Kauppi.
7161: Eino Rytinki. Eino E. Heikura.
7162: 157
7163:
7164: IV,66. - Toiv. al. N:o 46.
7165:
7166:
7167:
7168:
7169: Prunnila ym.: Lisäyksestä vuoden 1952 tulo- ja menoar-
7170: vioon korvaukSiksi Porin kaupungin alueella keväällä
7171: 1951 sattuneesta tulvasta kärsimään joutuneille.
7172:
7173:
7174: E d u s k u n n a 11 e.
7175:
7176: Lumen ja jään sula.essa 1951 keväällä 1951 keväällä, olisiv&t olleet vältettävissä,
7177: tapalhtui eri ,puolilla maatamme poikkeuk- jos Kokemäenjoen ralajuoksu olisi ruop-
7178: sellisen voimakkaita jokien tulvimisia. Ne pauksen avulla syvennetty ja jokipenke-
7179: aiheuttivat melkoisia taloudellisia vahin- reitä korotettu. Kun tätä ei kuitenkaan
7180: koja j.a 'haittoja tulva-alueiden väestölle. ole suoritettu, on valtiovallan velvollisuus
7181: Niinpä mm. Porin esikaupungeissa tulva- korvata tulvasta aiheutuneet vahingot siitä
7182: vesi ,pakotti tuhansiin nousevan ihmismää- kärsimään joutuneille. Tämän myöntää
7183: rän hakemaan suojaa muualta n. 1,000 myöskin maatalousministeri Miettunen 16
7184: asunnon jouduttua kokonaan ·eristetyksi. päivänä toukokuuta 1951 antamassaan vas-
7185: On selvää, että nämä ihmis·et joutuivat tauksessa ed. M. Ryömän ym. kyselyyn
7186: kärsimään huomattavaa taloudellista vahin- tulvavahinkojen korvaamisesta. Kun käy-
7187: koa yksistään asuntojensa kohdalta, sillä tännöllisiin ·toimenpiteisiin hallituksen .ta-
7188: eräissä tapauksissa vesi nousi ikkunapenk- holta ei kuitenkaan ole ryhdytty, on edus-
7189: keihin .asti, joten muurit, lattia ja seinän- kunnan syytä kehoittaa hallitusta ryhty-
7190: täytteet turmeltuivat kokonaan. Ihmiset, mään .tällaisiin toimenpi-teisiin.
7191: jotka näillä tulva-alueilla asuvrat, ov.at Edellä esitetyn ,perusteella ehdotammekin
7192: yleensä köyhää ,p.alkkatyöläisväestöä, jotka eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7193: eivät heikon taloudellisen asemansa vuoksi
7194: ole k:y,enneet suorittamaan tulvan heille että hallitus antaisi Eduskunnalle
7195: aiheuttamien vaurioitten korjrauksia. esityksen 8,000,000 markan määrära-
7196: Porin kaupunginhallituksen asettamalle han ottamisesta lisäyksenä vuoden
7197: tulvakomitealle teki n. 30 % tulva-alueella 1952 tulo- ja menoarvioon jaetta-
7198: asuvista, yhteensä 689 perhettä, tulvavruhin- vaksi korvauksitna Porin kaupwngim,
7199: koilmoituksen ja ov.at ilmoituksen antanei- alueella vuoden 1951 keväällä sat-
7200: den vahingot yhteensä 7,942,052 markkaa. tune,esta tulvasta kärsimään joutu-
7201: Tällaiset vahingot, joita aikaisemminkin neille.
7202: on sattunut, joskaan ei yhtä raskaana kuin
7203: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
7204:
7205: Antto Prunnila. Pertti Rapio.
7206: Irma Torvi. Pentti Niemi.
7207: Arvo Riihimäki. Mauri Ryömä.
7208: 158
7209: IV,67.- Toiv. al. N:o 47.
7210:
7211:
7212:
7213:
7214: N. HUl'D!iBen ym.: Lisi;ykses·tä vuoden 1952 tulo- ja meno-
7215: arvioon Hankikosken ja Kirsiiänkosken välisen joki-
7216: alueen syventämisekSi.
7217:
7218:
7219: E d u s k u n n a 11 e.
7220:
7221: Vaasl:Ul läänissä, Lap~järven ja Evijär- asiassa työläisiä ja pienviljelijöitä, eivät he
7222: ven ympärillä sijaitsevan järvialueen asu- omatoimisesti voi suoriutua tällaisen suun-
7223: kasrikkaat kunnat Evijärvi, Lappajärvi, nitelman toteuttamisesta. Siksi olisikin val-
7224: Vimpeli ja Alajärvi ovat suuressa sähkövir- tion toimesta suoritettava ainakin sanottu-
7225: ran saantivaikeudessa. Tilanteen korjaami- jen koskien välisen jokiosan syvennys. Työn
7226: seksi ovat sanotut kunnat päättäneet muo- käyntiin saattamisesta olisi sekin etu, että
7227: dostaa järvialueen kuntien keskeisen sähkö- siten saataisiin työtä sanottujen kuntien an-
7228: yhtymän sähkövoimalaitoksen rakentami- siotyötä vailla olevalle väestölle.
7229: seksi Ähtävänjokeen. Voimalaitoksen rakentaminen Ähtävän-
7230: Ähtävänjoessa olevat Hanhikoski ja Kir- jokeen on tullut sitäkin ajankohtaisemmaksi,
7231: siiänkoski tarjoavatkin erittäin sopivan pai- koska Alajärven, Vimpelin ja Lappajärven
7232: kan sähkövoimalaitoksen rakentamiseen. kuntien tähän asti saama vähäinenkin sähkö-
7233: Tällöin olisi kuitenkin syvennettävä koskien voiman saanti lakkaa kokonaan kahden vuo-
7234: välillä olevaa jokea noin 3 kilometrin mat- den kuluttua.
7235: kalla. Näin saataisiin koskien yhteinen pu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
7236: touskorkeus 7 metriin, joka sellaisena tar- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
7237: joaisi riittävän mahdollisuuden suunnitel-
7238: lulle voimalaitokselle. Alustavasti onkin jo että hallitus antaisi Eduskunnalle
7239: suoritettu sanotun jokialueen punnitus ja esityksen 100,000,000 markan määrä-
7240: laadittu syventämisestä suunnitelma kustan- rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
7241: nusarvioineen. Tämän kustannusarvion mu- 1952 tulo- ja menoarvioon Ähtävän
7242: kaan sanotun suunnitelman toteuttaminen joessa olevien Hanhikosken ja Kirsi-
7243: tulisi maksamaan 100,000,000 markkaa. länkosken välisen jokialueen syventä-
7244: Koska sanottujen kuntien väestö on pää- miseksi.
7245: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
7246:
7247: Nestori Nurminen. Matti Koivunen.
7248: Mikko Järvinen.
7249: 159'
7250:
7251: IV,6s. - Toiv. al. N:o 48.
7252:
7253:
7254:
7255:
7256: Heikura ym.: Maalaisk-untien vapauttamisesta työttömyys-·
7257: töitten järjestämisestä johtuvista kustannuksista.
7258:
7259:
7260: E d u s k u n n a 11 e.
7261:
7262: Valtio on ns. lakisääteisinä toimenpiteillä sanottavaa työttömyystyöjärjestelmää jw
7263: melkoisesti lisännyt mm. maalaiskuntien koska tämä työttömyysmenojen rasitus käy--
7264: menoja, jotka erittäin suuresti rasittavat tännössä on suhteellisesti raskain niille maan
7265: monien vähäväkisten veronmaksajain yllä- syrjäisille harvaan asutuHle maalaiskun-
7266: pitämää kuntien taloutta. Eräänä tällaisena nille, joissa ei ole sanottavaa teollisuutta, ei
7267: rasitteena on viime vuosina ollut kuntien suurempia työnantajia työväestölle, eikä
7268: osalli:stuminen työttömyystöiden järjestely- suurempia veronmaksajia kuten Pohjois-
7269: jen kustannuksiin riippumatta siitä, onko Satakunta, Pohjois- ja Koillis-Suomi ym ..
7270: kunnilla sellaisia töitä, jotka ajankohtaisesti syrjäiset seudut ovat, niin oikeuden ja koh-
7271: edes olisivat tarpeellisia, puhumattakaan tuuden mukaan olisi maalaiskuntien, joiden
7272: siitä, että nämä työttömyystyöt yleensäkin lakisääteiset menot jo muutenkin ovat n.
7273: ovat kustannuksiinsa nähden varsin epäta- 80 % kaikista menoista, rasitteita koetettava
7274: loudellisia, olivatpa kyseessä kuntien taival- työttömyyshuoltomenojen osalta lieventää
7275: tion työttömyystyöt. Nykyisin voimassa ole- vapauttamaila maalaiskunnat kokonaan
7276: vien määräysten mukaan siis ne kunnat, työttömyystöistä johtuvista kustannuksista,,
7277: joitten alueilla esiintyy kausi- ym. luontoista varsinkin kun monissa maalaiskunnissa ta-
7278: työttömyyttä, ovat ensisijaise<lti velvolliset lous nojaa suurelta osaltaan pienviljelijä-·
7279: järjestämään kunnan työttömiHe työttö- väestön ja taloudellisesti heikkovaraisen ve-
7280: myystöitä, ja sen jälkeen vasta osallistuu ronmaksajakunnan maksukykyyn. Kun jo'
7281: valtio osuutensa mukaan valtion työttömyys- muutenkin näissä kunnissa yleensä on vero-
7282: töiden järjestämiseen. Nämä toimenpiteet äyrinkin hinta kohtuuttoman korkea, niin
7283: kylläkin ovat ehkä jossakin laajuudessa ol- olisi valtion harkittava toimenpiteitä, joilla
7284: leet hyväksyttäviä sodan aikaisissa ja sen tällaisten kuntien taloudellisia vaikeuksia~
7285: jälkeisissä epänormaalisissa olosuhteissa, jol- voitaisiin lieventää.
7286: loin vaitionkin taloudellinen suorituskyky on Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
7287: sota-ajan jälleenrakennustöitten toimeenpa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
7288: non välttämättömyyden, sotakorvausten suo-
7289: ritusvelvollisuuksien täyttämisen yms. joh- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
7290: dosta ollut rajoitettua. Kun nyttemmin ol- sellaisiin toimenpiteisiin, että maa-
7291: laan pääsemässä vaitionkin osalta normaali- laiskunnat voitaisiin ensi tilassa ko-
7292: sempiin oloihin, jolloin maan talouselämän konaan vapauttaa työttömyystöitten
7293: ja vaitionkin mahdollisuudet jatkuvasti pa- järjestelystä johtuvista kustannuk-
7294: ranevat ylläpitämään täystyöllisyyttä ilman sista.
7295: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1952.
7296:
7297: Eino E. Heikura. Nestori ltaasalainen.
7298: Eino Rytinki.
7299: 1
7300: 1
7301: ·"' 1
7302: 1
7303: 1
7304: 1
7305: 1
7306: 1
7307: 1
7308: 1
7309: 1
7310: 1
7311: 1
7312: 1
7313: 1
7314: 1
7315: 1
7316: 1
7317: B.
7318: Rahaasia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista
7319: sairaalain, koulujen ja maanteiden rakentamiseen sekä
7320: kuivatustöihin ym.
7321:
7322:
7323:
7324:
7325: 21
7326: 163
7327:
7328: IV,69.- Rah. al. N:o 1.
7329:
7330:
7331:
7332:
7333: T. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta korottomaksi
7334: kuoletuslainaksi Suomen Kirkon Sisälähetysseuralle.
7335:
7336:
7337: E d u s k u n n a ll e.
7338:
7339: Suomen Kirkon Sisälähetysseura, joka javaroista 30 milj. markkaa ja vuonna 1950
7340: mm. ylläpitää monia huoltolaitoksia, kuten suoritetun Yhteisvastuu-keräyksen tuotosta
7341: vajaamielishoitolaa, lastenkotia, vanhain- n. 15 milj. markkaa. I1oput, kaikkiaan yli
7342: kotia, alkoholistikotia ja sairaalaa, on huolto- 60 milj. markkaa, seuran täytyi hankkia lai-
7343: toiminnan ohella harjoittanut merkittävässä noina eri rahalaitoksista sekä yksityisiltä
7344: laajuudessa myös sairaanhoito- ja huolto- henkilöiltä. Niinpä Vakuutusyhtiö Pohjo-
7345: työntekijäin koulutustyötä. Tätä toimintaa lasta saatiin kol1keakorkoista kuoletuslainaa
7346: varten seuralla on kaksi oppilaitosta, nimit- 25 milj. mk ja Pohjoismaiden Yhdyspankilta
7347: täin diakonissalaitos ja kasvattajaopisto. lyhytaikaista korkeakorkoista luottoa 30 milj.
7348: Näistä diakonissalaitos on toiminut jo 57 markkaa, mikä olisi maksettava pian takai-
7349: ja kasvattajaopisto 33 vuotta. Edellinen on sin. Lainan takaisinmaksaminen on kuiten-
7350: kasvattanut toiminta-aikanaan n. 1,000 sai- kin tällä hetkellä seuralle mahdotonta. Sitä.
7351: raanhoitajan pätevyyden omaavaa diakonis- paitsi tällainen velkataakka raskauttaa suu-
7352: saa ja jälkimmäinen, joka vuosikymmeniä resti ei ainoastaan ko. oppilaitosten vaan koko
7353: oli maan ainoa oppilaitos alallaan, n. 500 Sisälähetysseuran toimintaa. DiaJkonissalai-
7354: lastenkotien johtajatarta ja hoitajaa. Diako- tos toimii näet edelleenkin melkein kokonai-
7355: nissalaitos on toiminut koko ajan yksin- suudessaan ja kasvattajaopisto suureksi
7356: omaan vapaaehtoisen tuen varassa, ja kas- osaksi vapaaeJhtoisen tuen varassa. Oppilai-
7357: vattajaopisto on saanut vain vähäistä avus- tosten toiminta tu1ee nykyisellään maksa-
7358: tusta valtiolta. Kun sekä koulutetuista sai- maan n. 12 milj. markkaa vuodessa, mistä
7359: raanhoitajista että lastenkotien työnteki- määrästä viralliset avustukset ja oppilaiden
7360: jöistä on kentällä huutava puute, on Sisä- kurssimaksut peittävät vain n. 3 milj. mal'lk-
7361: lähetysseura pitänyt näiden oppilaitosten kaa. Näin ollen laitosten toiminnan ylläpitä-
7362: toimintaa niin tärkeänä, että se otti raken- miseen on saatava vuosittain vapa,aehtoista
7363: nuksen pystyttämisen niitä varten jälleen- tietä n. 9 milj. markkaa. Kun tähän tule-
7364: rakennusohjelmassaan ensimmäiselle sijalle. vat lisäksi edellä mainittujen velkojen ko-
7365: Tämä rakennus valmistui viime vuonna. Se rot, nousee oppilaitosten säännölliseen työs-
7366: on kooltaan n. 23,000 m3 ja on siihen sijoi- kentelyyn tarvittavien, vapaaehtoista tietä
7367: tettu edellämainittujen oppilaitosten lisäksi, hankittavien varojen määrä vuosittain n.
7368: jotka molemmat ovat sisäoppilaitoksia, myös 14 milj. markkaan. On selvää, että tällaisen
7369: vanhainkoti, jossa on paikkoja 48 vanhuk- summan kokoonsaaminen tuottaa hyvin suu-
7370: selle. Rakennus tuli maksamaan kaikkiaan ria vaikeuksia. Kuitenkin voisivat laitokset
7371: n. 140 milj. markkaa. Tämän uuden raken- käsityksemme mukaan jatkaa siunauksel-
7372: nuksen valmistuminen avasi erityisesti mo- lista työtään, jos rakennusvelat saataisiin
7373: lemmille oppilaitoksille hyvät mahdollisuu- maksetuksi.
7374: det jatkaa pitkäaikaista toimintaansa. Viime syysistuntokaudella tekivät kansan-
7375: Mainitun rakennuksen pystyttäminen oli edustaja Pentti Niemi ym. eduskunnalle
7376: Sisälähetysseuralle erittäin vaikea tehtävä. aloitteen 40 milj. markan suuruisen korot-
7377: Rakennustöiden rahoittamiseen seuralla näet toman kuoletuslainan myöntämiseksi kulu-
7378: oli omaa pääomaa vain n. 20 milj. markkaa van vuoden talousarviossa Sisälähetysseu-
7379: korvausvaroja. Niiden lisäksi saatiin avus- ralle diakonissalaitoksen ja kasvattajaopis-
7380: tusta Amerikan 'luterilaisten kirkkojen lah- ton rakennuksen lyhytaikaisten rakennus-
7381: 164 IV,69. - Suomen Kirkon Sisälähetysseura.
7382:
7383: lainojen maksamista varten. Tunnustaen seuraavan vuoden talousarvioon. Tämän pe-
7384: sen suuren merkityksen, mikä näiden lai- rusteella ehdotamme,
7385: tosten työUä on yhteiskunnalle, eduskunta
7386: lausui tätä aloitetta käsitellessään kanta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
7387: naan, että Sisälähetysseuran diakonissalai- tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
7388: tosta on avustettava suhteellisesti samassa ma1·kan määrärahan korottoman
7389: määrin kuin eräitä muita diakonissalaitok- kuoletuslainan myöntämiseksi Suo-
7390: sia on aikaisemmin avustettu. Kun edus- men Kirkon Sisälähetysseuralle dia-
7391: kunta kuitenkin katsoi, ettei ehdotetun lai- konissalaitoksen, kasvattajaopiston
7392: nan myöntäminen ollut mahdollista vuoden ja vanhainkodin rakentamiseen otet-
7393: 1952 talousarvion puitteissa, kehoitti se tujen lyhytaikaisten lainojen maksa-
7394: hallitusta ottamaan sitä varten määrärahan mista varten.
7395: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1952.
7396:
7397: Toivo H. Kinnunen. Johannes Virolainen.
7398: Antti J. Rantamaa. Veikko Vennamo.
7399: Pentti Niemi. Aino Malkamäki.
7400: Tyyne Leivo-Larsson. Niilo Ryhtä.
7401: Jaakko Hakala. Artturi Koskinen.
7402: Irma Hamara. Nestori Kaasalainen.
7403: Erkki Koivisto. Martti Huttunen.
7404: Aukusti Pasanen. Lauri Solla.
7405: Viljami Kalliokoski. Lennart Heljas.
7406: Aino Luostarinen. Eino Rytinld.
7407: Helena Virkki. K. F. Haapasalo.
7408: Johannes Wirtanen. Vieno Simonen.
7409: Väinö Kaasalainen. Helge Miettunen.
7410: Margit Borg-Sundman. Juho Heitto.
7411: Urho Saariaho. N. Kosola.
7412: Wiljam Sarjala. Elli Nurminen.
7413: Arvi Ikonen. Vilho Väyrynen.
7414: Hilja Väänänen. Atte Pakkanen.
7415: Kerttu Saalasti. Eeli Erkkilä.
7416: 165
7417:
7418: IV,7o. - Rah. al. N:o 2.
7419:
7420:
7421:
7422:
7423: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun piirim}~li
7424: sairaalan laajentamista varten.
7425:
7426:
7427: E d u s k u n n a ll e.
7428:
7429: Oulun piirimielisairaalan laajentamisesta tehtitoimisto Erkki ja Inkeri Linnasalmi,
7430: on päätetty sanotun sairaalan kuntainliiton joka oli saanut näitä koskevassa suunnit-
7431: liittovaltuuston kokouksessa 28. 4. 51. Tä- telukilpailussa 1. palkinnon. Onkin hyviä
7432: hän ratkaisuun oli päädytty välttämättö- toiveita siitä, että sairaalasta saadaan esillä
7433: myyden pakosta, sillä mielisairaansijojen olevan laajennuksen tapahduttua mahdolli-
7434: puute sairaalan toimintapiirissä, joka käsit- simman tarkoituksenmukainen ja vastaa-
7435: tää koko Lapin läänin ja Kalajokilaakson maan suuriakin hoidollisia vaatimuksia.
7436: kuntia lukuun ottamatta myöskin koko Oulun piirimielisairaalan laajennusohjel-
7437: Oulun li;iänin, on muodostunut niin suu- ma käsittää nyt:
7438: reksi, että tilannetta voidaan sanoa suoras- 1) uuden tutkimus- ja hallinto-osaston
7439: taan katastrofaa:liseksi. rakentamisen ja samaan rakennukseen liit-
7440: Vaikea mielisairasho:dollinen tilanne on tyvänä psykiatrisen avo-osaston rakenta-
7441: muodostunut Oulun piirimielisairaalan misen,
7442: alueella vä:hiteUen ja juontavat syyt siihen 2) uuden psykiatrisen osastorakennuksen
7443: jo pitkälle ajassa taaksepäin. Jo ennen so- rakentamisen,
7444: tia ns. hyvinä aikoina kamppailivat asian- 3) uuden hoitajarakennuksen rakentami-
7445: omaiset kunnat taloudellisten vaikeuksien sen,
7446: keskellä ja eivät ne silloinkaan katsoneet 4) kahden uuden osastolääkärin asunnon
7447: voivansa varata itselleen edes kohtuullista rakentamisen,
7448: määrää mielisairaanhoitopaikkoja. Sitten 5) uuden perheellisen henki•lökunnan pien-
7449: ovat seuranneet sotavuodet, hävitykset ja asuntolan rakentamisen,
7450: myöhemmät vaikeudet. Mielisairaam.hoito- 6) uuden saunarakennuksen sekä auto-
7451: paikkojen lisäämisen suhteen on jouduttu tallin rakentamisen.
7452: yhä vain odottamaan ja vain äärimmäisen Kokonaan uusia sairaansijoja esillä ole-
7453: suurta TJOtilasvaihtoa käyttäen on Oulun vassa Iaajennuksessa on laskettu saatavan
7454: piirimielisairaalassa, laajan alueen ainoassa 180 ja kun entisiä vahvistettuja paikka-
7455: mielisairaalassa, yritetty parhaan mukaan sijoja on 401, joka luku voidaan saada ko-
7456: tulla toimeen. Sairaalan hoitovälineistöä on rotetuksi ainakin 450: een, niin tulisi sai-
7457: parannettu ja lisätty, tutkimus- ja hoito- raalan sairaansijamäärä nousemaan noin
7458: toiminta on järjestetty niin tehokkaaksi 630:een.
7459: kuin se sairaalan nYkyisissä oloissa ja ti- Laaditun kustannusarvion mukaan tulisi-
7460: loissa on suinkin mahdollista. Lislliksi on vat esillä olevan laajennuks-en menot teke-
7461: sairaalan palvelukseen onnistuttu saamaan mään (arkit. laskelma 4. 1. 1951):
7462: ylilää!kärinä maan parhaimpiin kuuluva mk
7463: psykiatri, professori Konrad von Bagh, jo- rakennuskustannukset 224,800,000
7464: ten Oulun piirimielisairaalalla on hyvät kalusto- ja vaatetusmenot .. . 18,000,000
7465: mahdolUsuudet kehittyä ja toimia näiden eli kaikki menot yhteensä .. . 242,800,000
7466: pohjoisten seutujen keskusmielisairaalana
7467: kun sillä vain olisi riittävästi hoitopaikkoja. Uusien rakennusten kuutiomäärä on
7468: Tarvittavien uusien rakennuksien raken- 30,000 m3.
7469: tamista varten on Oulun piirimielisairaa- Kunnallisten mielisairaalain valtioavusta
7470: lalla jo piirustukset. Ne on laatinut Arkki- annetun lain mukaan maksaa valtio näiden
7471: 166 IV,7o. - Oulun piirimielisa.iraala.
7472:
7473:
7474: sairaalain perustamis- ja laajennuskustan- kaikkiaan on kysymys menoista, joita kun-
7475: nuksista puolet niiden määrästä, joten val- tainliitto ei yksinään kaikkia rahoita, niin
7476: tion osuus edellä esitetyn kustannusarvion on selvää, ettei suunniteltuihin rakennus-
7477: summasta tekee 121,400,000 markkaa. töihin voida ryhtyä ennenkuin vasta sitten,
7478: Oulun piirimielisairaalan suunniteltu laa- kun on täysi varmuus myöskin siitä, että
7479: jennus on välttämättömän ja kiireellisen valtioavun osuudet saadaan nostaa rinnan
7480: tarpeen vaatima ja yhtenä ja ehkä par- edistyvän rakennustoiminnan kanssa.
7481: haimpana osoituksena siitä on se, että uusien Edellä olevan perusteella ehdotamme
7482: sairaansijojen määrä on tullut jo runsaasti kunnioittaen,
7483: ylimerkityksi. Rahoituksen suhteen on sai-
7484: raalan kuntainliitto päättänyt, että tänä että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
7485: vuonna kannetaan kunnilta a 200,000 mark- tulo- ja menoarvioon 80,000,000 mar-
7486: kaa jokaista kunnille jaettavaa uutta sai- kan määrärahan Oulun piirimieli-
7487: raansijaa kohden ja on tarkoitus jatkaa sairaalan laajennustöiden alullepane-
7488: tätä kantoa siksi kunnes kuntien osuudet miseksi.
7489: on täyteen maksettu. Kuitenkin kun kaiken
7490: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1952.
7491:
7492: Aaro Kauppi. Eino Rytinki.
7493: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
7494: Arvi Turkka. M. 0. Lahtela.
7495: Arvi Ahmavaara. Antti Kinnunen.
7496: Eeli Erkkilä. Eino Tainio.
7497: Yrjö Hautala. H. A. Kannisto.
7498: 167
7499:
7500: IV,n. - Rah. al. N:o 3.
7501:
7502:
7503:
7504:
7505: Kähönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Karjoon suoma-
7506: laisen yhteiskoulun rakentamista varten.
7507:
7508:
7509: E d u s k u n n a 11 e.
7510:
7511: Karjaan suomalaisen yh-teiskoulun toi- ten vanhem,pien täytynyt sijoittaa lapsensa
7512: mittua nyt 5 vuotta on koulu joutunut ·erit- seudun ruotsalaiseen oppikouluun, joka
7513: täin vaikeaan asemaan kouluhuoneiston pie- täysin ajanmukaisena ja uusimmilla ope-
7514: nuuden ja ~päkäytännöllisyyden vuoksi; tusvälineillä varustettuna pystyy loistavasti
7515: koulurakennushan on yksityisasunnosta ikilpailemaan suomalaisen oppikoulun !kanssa.
7516: muutettu kouluhuoneistoksi ja alkuaan on Kun ottaa huomioon, että paikkakunnan
7517: rakennusta ajateltukin aivan tilapäiseksi, ja ympäristön suomalaiset kansakoulut laa-
7518: kun oli pakko saada edes jonkinlainen kou- jenevat jatkuvasti suurella nopeudella, -
7519: lurakennus. Nykyisen huoneiston puutteel- esim. Karjaan suomalaiseen kansakouluun
7520: lisuuksista mainittakoon mm. seuraavaa: on tänä vuonn,a otettu kaksi uutta op.etta-
7521: Nykyinen oppilasmäärä sopii vain v,ai- jaa - ei tilanne näytä valoisalta. Samaan
7522: voin huoneistoon, sillä luokkahuone•et ovat suuntaan viittavat kansakoululaisten van-
7523: niin ,pieniä, ettei kaikkiin sovi ·edes 25 oppi- hempien keskuudessa suoritetut ennakko-
7524: lasta kuin aivan ahtamalla. Koulussa ei tiedustelut, sillä tiedustelujen .perusteelLa
7525: myöskään ole yhtään huonetta, jota voitai- voidaan todeta, että kouluun voidaan parin
7526: siin käyttää voimistelusalina, vaan on voi- vuoden kuluttua ottaa vain murto-osa pyr-
7527: mistelutunteja varten vietävä oppilaat kivistä oppilaista.
7528: kauas vuokrahuoneisiin. Samoin ei koulu- Niin kuin edellä olevasta ilmenee, on
7529: huoneistossa ole myöskään yhtään erikois- koulun toiminta ja toiminnan laajentami-
7530: luokkaa eikä edes kokoelmahuonetta. Koska nen paikkakunnan sivistystarpeen vaatima.
7531: rakennus on alkuaan ollut yksityisra.ken- Koulun tarve johtuu lisäiksi seuraavista
7532: nus, on pihamaa niin pi·eni, ettei siellä seikoista:
7533: voida lainkaan pitää voimistelutunteja, Koulu sijaitsee kulkureittien risteyskoh-
7534: va;an on oppilaat vietävä kauas kau,ppaJan dassa, johon on erittäin hyvät juna- ja
7535: ui'heilukentälle. Näin pitkien matkojen autoyhteydet. Se on laajalla kielialueen
7536: kulku ei voi olla vaikeuttamatta koulun rajaseudulla, jonka piiriin kuuluvat !Pää-
7537: muuta opetustoimintaa. asiassa Karjaan ·kauppala ja Tammisaaren
7538: Huoneiston pienuuden vuoksi on useana ka11punki sekä Pohjan, Karjaa;n, Lohjan,
7539: vuotena täytynyt hyljätä osa kouluun pyr- Karjalohjan, Tell'holan, Inkoon ja osittain
7540: kivistä oppilaista. Epävarman ikouluun- Perniön maa1aiskunnat, toimiva keskeinen
7541: pääsYtn vuoksi on monien vanih:empien oHut ja ainoa suomalaisen väestön ,tarvetta tyy-
7542: pakko siirtää jo koulussa olleita oppilai·ta dyttävä oppikoulu. Tämän alueen koulua
7543: muiden kaukaisempien paikkakuntien kou- tarvitsevan väestön muodostavat etupäässä
7544: luihin, kun nuoremmat ovat saaneet pa;ikan
7545: 1
7546: em. alueiden työväestö ja karjalainen siir-
7547: toisissa kouluissa, sillä lasten vanhemmille toväki, jotka rahallisesti eivät pysty kou-
7548: tul•ee ti~tysti halv·emmaksi kustantaa 'lap- lun toimintaa tukemaan. Kuitenkin juuri
7549: sille yhteinen koulukoti kauempanakin kuin tälle väestönosalle on koulun toiminta ja
7550: useassa paikassa. Toisille oppilaiUe, eten- toiminnan laajentaminen tärkeätä, sillä se
7551: kin varattomille, {)[L paikan .puute merkin- ei pysty kouluttamaan lapsia;nsa kaukai-
7552: nyt sitä, etteivät he ole lainkaan 1pääss·eet semmissa koulupaikoissa, vaan sellaisissa,
7553: oppikouluun. Koulutilanteen kehityttyä jossa lapset voivat !käydä kotoa käsin.
7554: sellaiseksi kuin se on, on monien suoma;lais- Koulun toiminnan laajentaminen ei voi
7555: 168 IV,11. - Karjaan suomalainen yhteiskoulu.
7556:
7557:
7558: saada ympäristön kunnilta mitään tukea, varatu'lle erittäin edustavalle paikalle.
7559: k~a suomalaiset muodostavat näissä kun- Rakennussuunnitelmaan sisältyy tarpeellis-
7560: nissa vähemmistön. Kielialueen rajalla toi- ten luokkahuoneitten, erikoisluokkien, ope-
7561: mivana on Karjaan suomaiain:en yhteis- tuskeittiön, koululkeittolan ja voimistelusa-
7562: koulu siis v·errattavissa täysin raja.s·eudun lin rakentaminen, joiden kokonaiskuutioti-
7563: kouluihin. Kun suomalainen väestö ei ole lavuus on noin 7,500 m3. Nykyist~n ar-
7564: ympäristökuntien viralliselta taholta saanut viointien mukaan tulee koulurakennus mak-
7565: tukea koulutoiminnalle ja kun se varatto- samaan noin 50 miljoonaa.
7566: mana ei ole pystynyt rahallisesti avusta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
7567: maan koulun rakentamista, on s·e omin kä- kunnioittaen,
7568: sin yrittänyt ta1koilla rakentaa koulutaloa,
7569: mutta huonoUa menestyksellä, koska työ e<ttä Eduskunta ottaisi ·vuoden 1953
7570: on kohdannut vastarintaa. tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
7571: Karjaan suomalaisen yhteiskoulun tar- kdin mäiirärahan avustukseksi Kar-
7572: koituksena olisi nyt rakentaa kyllin tilava jaan suomalaisen yhteiskoulun 1 a-
7573: koulurakennus, jo]m sijoitetaan kauppalaan kentamista varten.
7574: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
7575:
7576: Urho Kähönen. Tyyne Leivo-Larsson.
7577: Felix Seppälä. J. E. Lampinen.
7578: Arno Tuurna. Harras Kyttä.
7579: Johannes Virolainen. Helena Virkki.
7580: 169
7581:
7582: IV,7z.- Rah. al. N:o 4.
7583:
7584:
7585:
7586:
7587: Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Imatran keskus-
7588: ammattikoulun perustamista varten.
7589:
7590:
7591: E d u s k u n n a ll e.
7592:
7593: Vuoksenlaakso on maamme suurimpia on perustettava Imatralle, koska vain si-
7594: teollisuusalueita ja tapahtuu sen laajentu- ten turvataan nuorison tulevaisuus raja-
7595: minen jatkuvasti. Väkiluku Imatran kaup- seudulla.
7596: palassa on tätä nykyä n. 29,000 henkeä. Tähän kouluun tulisi ainakin metalli-,
7597: Paikkakunnalla on suuri joukko nuoria, puutyö-, rakennus-, ompelu- ja talousosas-
7598: jotka toimettomina kuljeksivat ulkona, tot käsittävät osastot.
7599: koska alle 16-18-vuotiaita poikia ja tyt- Yllä mainittu paikkakunta koulupaikaksi
7600: töjä ei voida ilman erikoissopimusta sijoit- on erinomaisen sopiva syystä, että tämä
7601: taa edes varatöihin, sillä tapaturmatoimisto paikka on kaikkien näiden mainittujen teol-
7602: ei vastaa heille tapahtuvista vaurioista. lisuusalueiden keskellä, josta ei tule pitkiä
7603: Tästä syystä olisi ammattikoulu välttämä- koulumatkoja mistään suunnasta tässä mai-
7604: tön. Tämä koulupiiriksi ajateltu alue käsit- nittujen kuntien alueelta. Toinen huomion
7605: tää kaikki Vuoksenlaakson teollisuusalueet arvoinen tekijä on se, että tällä alueella on
7606: ja sen ympärillä olevat Ruokolahden ja riittävän paljon ammattiinsa perehtyneitä
7607: Joutsenon kunnat, Lauritsalan kauppalan, insinöörejä ja teknikkoja, joitten apua voi-
7608: Lappeenrannan kaupungin, Simpeleen, Pa- daan vaivatta käyttää tarvittaessa.
7609: rikkalan, Rautjärven ja Saaren sekä Uuku- Kun tunnemme sen suuren puutteen,
7610: niemen kunnat, joiden yhteinen väkiluku on mitkä vallitsee maassamme pätevistä ammat-
7611: noin 90,000 henkeä. timiehistä, olemme katsoneet tarpeelliseksi
7612: On ilman muuta selvää, että tällainen esittää,
7613: väkirikas paikkakunta ja vieläpä rajan lä-
7614: heisyydessä oleva seutu, tarvitsee pätevän että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
7615: ammattikoulun. Imatran kauppalan halli- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
7616: tus ja Imatralla asuva työväki, virkamie- markan määrärahan Imatran keskus-
7617: het ja liike-elämän edustajat ovat kaikki ammattikoulun perustamista varten.
7618: yksimielisiä siitä, että keskusammattikoulu
7619: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
7620:
7621: Juho Kuittinen. Heikki Hykkäälä.
7622:
7623:
7624:
7625:
7626: 22
7627: 170
7628:
7629: 1V,73. - Rah. al. N:o 5.
7630:
7631:
7632:
7633:
7634: Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta avust·uksiksi ja
7635: laino~ksi kiviperäisten peltojen raivaamista varten.
7636:
7637:
7638:
7639: E d u s k u n n a 11 e.
7640:
7641: Suomi on maatalousmaa, jorrka väestön Maatalouden eräs lkiusallisimmista vai-
7642: :ylivoimaisesti suurin ammattiryhmä on mitä keuttajista on viljelysmaan kivisyys, josta
7643: voimakkaimmin pienviljelysvaltainen rtalon- vuonna 1950 toimeenpannun yleisen maata-
7644: po~kaisluokka. Maatalousväkeä on näet noin louslaskennan yhteydessä toimitettiin tiedus-
7645: 4 7 % koko kansastamme, !lrnn esimerkiksi telu. Tiedusteluikaavalkkeita palautettiin
7646: teoHisuustyöväkeä ei ole neljättålkään osaa, 7,757 :ltä viljelmältä yhteensä 200 :sta
7647: 25 %, väkiluvustamme. Näin ollen on s~kä maamme kunnasta. Maan kivisiromiksi ikun-
7648: taloudellisesti välttämätöntä että yhteiskun- niksi osoittautuvat Tuupovaara, Leivonmäki,
7649: nallisesti oikeudenmukais•ta, että valtiovalta Hirvensalmi ja Karttula, ja hämmästyttä-
7650: meidän maassamme ottaa tämän päänäkö- vää on todeta, että viljelysmaan kivisyys on
7651: kohdan ohjeekseen jakaessaan yhteisistä va~ varsin yleistä kautta koko maan. Täten pel-
7652: roista tukea eri elinkeinonharjoittajille. Kun tojen kivisyyden ai:heuttama maatalousmaan
7653: lislliksi saattaa, valitettavasti, esiintyä 'kan- arvon vähennys, raivauksen ja muokkaa-
7654: sainväEsiä kriisiaikoja, jolloin ~hteytemme misen hanika[uus ja kalleus sekä pinta-alan
7655: ulkomaille helposti katkeavat, ja vä!lttämät· pieneneminen, satojen heiikkeneminen ja mo-
7656: tömien elintarpeidenlk:in saanti siten vaikeu- nilla ikivanhoillakin viljelysseuduilla jopa
7657: tuu, jopa tyrehtyy, !korostaa sekin näkö- vuosisadasta toiseen jatkunut mitä kiusalli-
7658: kohta, jolka meille on niin tuttu ja kovia ope- sin hankaluus ja vaiva ovat mitä olennaisin,
7659: tuksia antanut, sitä selviönä pidettävää vaa- perustavaa laatua oleva ja yksityisin varoin
7660: timusta, että maataloutta yksinomaisena peräti hitaasti suurimmilla alueilla tuskin
7661: elinkeinonaan harjoittavan kansamme valta- ensinkään poistettavissa oleva rasitus.
7662: van pääosan tukeminen on sekä varsin hyvin Edelleen peltojen kivisyys nostaa työkustan-
7663: perusteltua että, nimenomaan maamme olo- nuksia, lisää rikkaruohoisuutta, vaikeuttaa
7664: suhteet huomioon ottaen, järkevää. Niin maatalouden koneellistamista, estää milteipä
7665: ikään on muistettava, että eduskunta on jo kokonaan useiden viljelyskasvien viljelyn ja
7666: vuosikausia selkä auliisti myöntänyt varoja tuottaa suorastaan lukemattomia muita hait-
7667: muiden elinkeinoryhmien, kuten esim. teol- toja, jopa voittamattomiakin esteitä voima-
7668: lisuuden tukemiseen, että korottanut pa;lJkan- peräiseen maata[outeen pyrittäessä. Vihdoin
7669: saajien säännöllisiä tuloja, mihin usein on on jouduttu 'toteamaan, että milteipä poi'k-
7670: ollut !kyllä syytäkin, mutta kuitenkin ja sa- keuksetta kaikki karujen peltojen alueitten
7671: maan ai!kaan on maatalousväestön asema tilat tuottavat nykyisin tappiota yleistä
7672: jäänyt mitä selvimmin 'huonommaksi ja ns. maataloustasoa 'huomattavasti enemmän.
7673: kuoppaan, onpa pätevin asiantuntijatutki- Naapurimaassamme Ruotsissa esiintyvät
7674: muksin todettu, että maatalous käy parhail- samat vaikeudet, ja siellä on päädytty sii-
7675: laankin ainalkin 25 : n sadanneksen tappiolla, hen, että ainoa ratkaisu täl'l:e perustavaa
7676: joten nämäkin seikat tukevat sitä edellä esi- laatua olevalle pulmakysymykselle on ko-
7677: tettyä käsitystä, etltä maan pääelidkeinoa, neellinen raivaus, joka onkin siellä kolmen
7678: maataloutta, on muiden elinkeinojen rin- ja puolen vuoden aikana saavuttanut suoras-
7679: nalla ja niihin nähden tasavertaisesti tuet- taan valtavat mittasuhteet. Meilläkin on
7680: tava ja kehitettävä. viime syksyn kuluessa perustettu kautta
7681: IV, 7 s. - Rantamaa ym. 171
7682: maan lukuisia, koko kunnan käsittäviä ki- Myöskin eduskunnassa on asiaan jo kiin-
7683: venraivausyhtiöitä, jotka sitten kootuin voi- nitetty niin va!kavaa huomiota, että esim.
7684: min \koettavat päästä peltojen raivauiksen vuoden 1948: n valtiopäivillä jätettiin siitä
7685: toteuttamiseen tuntuvia tuldksia jättävin useitakin ailoitteita, ja hyväksyttiin sitten
7686: mitta!kaavoin. V. 1950 perustettiin Kiven- yksimielisesti toivomus, että ,hallitus kii-
7687: raivaus Oy, joka Ruotsista hanlkituin ikiven- reellisesti toimituttaisi tutkimuksen mahdol-
7688: raivausvaunuin mm, suorittaa koneiden ko- lisuuksista kivien raivaamiseen kiviperäi-
7689: keilua ja kehittämistä nimenomaan Suomen siltä peHoilta kiinnittäen erikoisesti huo-
7690: olosuhteiden pohjalta lähtien ja niihin sovel- miota koneellisen raivaustoiminnan ilwhittä-
7691: luttaen. Tämän 1toiminnan työkustannuk- miseen sekä ryhtyisi toimenpiteisiin raivaus-
7692: siksi on tähän mennessä todettu mm. seuraa- työn edistämis~ksi tukemalla viljelijöitä
7693: vat: lkiven ikolko alle 1 m3, siirtomatka alle valtion varoista myönnettävillä avustuksilla,
7694: 100m, 150 mk; 1-2 ms, siirtomatka alle 100 palkkioilla ja lainoiUa". Niinpä sitten kulu-
7695: 1
7696:
7697:
7698: m, 220 mk; 2-3 ms, siirtomatka 100m, 320 van vuoden talousarviossa onkin eduskun-
7699: mk, ja siirtomatikan pitentyessä IJrustannuk- nan myöntämä 40: n miljoonan markan suu-
7700: set rt;ietenikin vastaavasti kohoavat, ja jos ruinen määräraha ko. tarkoitukseen. Mutta
7701: perkauspaikka on huono, lisääntyvät kustan- toki jokaisen on myönnettävä, että tuollai-
7702: nukset kiveä !kohti 20:Hä mk:lla. Koneiden nen määräraha on suorastaan mitätön todel-
7703: siirtokustannukset taas ovat noin 125-150 lisen tarpeen ja sen valtavan suuruuden
7704: mk lki'lometriltä. huomioon ottaen. Eihän noin peräti pienin
7705: Kuten jo näistäkin, viime vuodelta ole- määrära:hoin ole mahdollista asiaan saada
7706: vista 1uvuista havaitaan, on viljelysmaan ki- sitä korjausta, helpotusta eikä tukea, mitä
7707: veäminen mitä ratkaisevinta laatua oleva toisaalta sen valtaviin mittasuhteisiin ulot-
7708: perusparannus, joka suuresti lisää pellon ar- tuva kantavuus ehdottomasti ja kiireelli-
7709: voa, sen muokkaamisen helppoutta, ja sato- sesti vaatisi, ja mitä toisaalta karujen seu-
7710: jen määriä, mutta sen on toisaalta ja nimen- tujen ikiviperäisten peltojen, milteipä yksin-
7711: omaan niin kallista, vaivailloista ja aikaa omaan pienviljelijäväestöön !kuuluvien ja vä-
7712: viepää työtä, että sitä ei voida toteuttaa il- hävaraisten maataloudenharjoittajien omien
7713: man va~tiovallan tuntuvaa tukea, jota olisi taloudellisten mahdollisuuksien suuresti ra-
7714: kivisten peltojen ylksityisille viljelijöille an- joittuneet usein suorastaan olemattomat
7715: nettava suoranaisina avustuksina ja kiven- edellytylkset tuekseen kiireellisesti vawtisi-
7716: raivausyhtiöille pitkäaikaisina, ha!lpalkorlkoi- vat. On vihdoin mitä selvimmin epäoikeu-
7717: sina lainoina. Näin tehden noudatettaisiin denmukaista, että va1tiovaiJ.ta yhä vain jat-
7718: samoja linjoja kuin uudisraivaus- ja sala- kuvasti laiminlyö selvät velvollisuutensa
7719: ojituspal'l&ioita myönnettäessä. Ehkä on tässä tarkoitettuja, vähävaraisia pienvilje-
7720: syytä lisätä, että kivenraivaus on lopulli- lijöitä kohtaan, v,aikka valtion varoista, joit-
7721: seksi jäävää perusparannusta, kuten esim. ten keräämiseen kivistenkin peltojen viljeli-
7722: salaojitus on vuosikymmenien väliajoin aina jät veronmaksajina osallistuvat, on kyllä
7723: yhä uudestaan uudistettava. Kivenraivaus auliisti jaettu tukea ja suoranaisia lahjoi-
7724: siis ,kannattaa" tätenkin asiaa tarkastellen tuksia muille elinkeinoryhmille. Näin ei saa
7725: ja muihin peltojen kohentamistoimiin ver- kauemmin jatkua, vaan eduskunnan lausu-
7726: rattuna. man, yksimielisen toivomuksen mukaisesti
7727: Helsingin ylliopiston maanviljelystaloudel- on kivisten peltojen vähävaraisille viljeli-
7728: lisen laitoksen professori Antti Mäki julkaisi jöille nyt jo viimeinkin tehtävä kauan tur-
7729: näistä asioista pi'kku tutkielman nimellä haan odottamaansa oikeutta. Kyllähän syr-
7730: ,Viljelysmaiden kivisyydestä Suomessa v. jäkylät ja lkarujenkin seutujen asukkaat
7731: 1950", missä hän mm. toteaa, että ,kivien muistetaan varulien aikoina ja veronkannossa,
7732: poistaminen viljelysmailta on luettava monesti lisäksi heille annetaan !kauniita lu-
7733: meillä, samoinkuin Ruotsissakin, maatalou- pauksiakin, mutta lupaukset on myös lu-
7734: den !kaikkein tärkeimpiin ja ajankohtaisim- nastettava, varsinkin koska tässä kosketeltu
7735: piin perusparannustoimenpiteisiin kuu~u tukemistoiminta on joka suhteessa lujasti
7736: vaksi". Tätenkin on pätevä asiantuntija perusteltu, kiireellinen ja tuottaa pysyväistä
7737: korostanut peltojen kiveämisen tärkeyttä hyötyä koko maa:He.
7738: ja kiireellisyyttä.
7739: 172 IV,73, - Kiviperäiset pellot.
7740:
7741:
7742: Edellä esitettyyn viitaten ja sen perus- markkaa käytetään avustuksiin yksi-
7743: teella ehdotamme !kunnioittaen, tyisille viljelijöille ja 200,000,000
7744: markkaa pitkäaikaisiin, halpakorkoi-
7745: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953 siin lainoihin kivenraivausyhtiöille
7746: tulo- ja menoarvioon 300,000,000 kiviperäisten peltojen raivaamista
7747: markan määrärahan, josta 100,000,000 varten.
7748: Helsingissä 2 päivänä helmilkuuta 1952.
7749:
7750: Antti J. Rantamaa. Vieno Simonen.
7751: Aukusti Pasanen. Hilja Väänänen.
7752: Eino E. Heikura. Atte Pakkanen.
7753: Aino Luostarinen. Wiljam Sarjala.
7754: Johannes Virolainen. Eino Rytinki.
7755: Lauri Kaarna. Eeli Erkkilä.
7756: Toivo Antila. Eino Palovesi.
7757: Vilho Leivonen. Arvi Ikonen.
7758: Toivo H. Kinnunen. Yrjö Hautala.
7759: Juho Niukkanen. Väinö Rankila.
7760: Lauri Solla.
7761: 173
7762:
7763: IV,74. - Rah. al. N:o 6.
7764:
7765:
7766:
7767:
7768: Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta Koillis-Snomen
7769: metsänhoitolautakunnan perustamista varten.
7770:
7771:
7772: E d u s k u n n a 11 e.
7773:
7774: Metsänhoidolliset olosuhteet ovat Koillis- kannalta suorastaan tuhoisaksi. Voimassa
7775: Suomessa tähän saakka haitallisesti ollBet olevan yksityismetsälain nojalla on tieten-
7776: riippuvaisia puutavaran lkuljetusolojen ke- kin mahdollisuus ohjata hakkuutoimintaa
7777: hittymättömyydestä ja siitä, että isojako on toivotuille urille. Mutta tämän lain vaiku-
7778: ollut keskeneräinen. Läheisessä tulevaisuu- tus riippuu kuitenkin siitä, millä tavalla
7779: dessa on kuitenkin odotettavissa muutoksia, lakia lähdetään soveltamaan. Yksityismetsä-
7780: sillä Kuusamon ja Posion isojaosta on v. lakiemme johtavana periaatteena on metsän-
7781: 1950 vahvistettu erityinen laki, joka tulee omistajakunnan oman vastuun alleviivaa-
7782: suuresti jouduttaruaan isojaon suorittamista. minen, mikä tapahtuu siten, että pitkälle
7783: Tämän alueen tärkeimmän puutavaran kul- menevä ratJkaisuvalta on uskottu metsän-
7784: jBtustien, Iijoen, kunnostamiseen on niin omistajista valittujen edustajien käsiin
7785: ikään uhrattu huomattavia summia. Auto- metsänhoitolautakunnassa. Koillis-Suomen
7786: kuljetuksen nopea kehittyminen helpottaa metsätalouden tulevaisuutta tästä näkökul-
7787: osaltaan kuljetuspulmien ratkaisua. Näissä masta harkittaessa on päätyttävä siihen,
7788: oloissa on tilanne menossa siihen, että hak- että nykyisten metsänhoitolautakuntien
7789: kuutoiminta, joka isojaon alaisissa metsissä kautta tämän alueen mBtsänomistajakunnan
7790: on ollut lamassa vuosikymmeniä, saattaa omaa harrastusta ja vastuuntuntoa ei riit-
7791: määräosiltaan lähteä käyntiin jo varsin pian, tävästi voida kytkeä asian hyväksi. Kuu-
7792: sillä Kuusamon ja Posion isojakotyöt on jo samon ja Posion alue jakaantuu Pohjois-
7793: v. 1951 aikana saatu hyvään alkuun. Li- Pohjanmaan ja Lapin metsänhoitolautakun-
7794: säksi on mainittava, että jo kuluvassa ole- tien kesken ja kummankin pääpaikkoihin
7795: vana hakkuukautena hakataan mm. Kuu- Ouluun ja Rovaniemelle on erittäin pitkä
7796: samon erotettujen pientilojen metsistä matka. Näiden metsänhoitolautakuntien
7797: 118,000 runkoa sahapuita ja 147,000 m3 toiminta-alueet ovat muutenkin jo nyt aivan
7798: pinotavaraa. Metsien halkkuisiin johtaakin liian suuret.
7799: tällä alueella lähivuosina muiden syiden Ilmeisesti on ainoa mahdollinen ratkaisu
7800: ohella suoranainen taloudellinen pakko, Koillis-Suomen yksityismetsätalouden tule-
7801: koska tämän sodasta kärsimään joutuneen valle järjestelylle se, että tälle alueelle pe-
7802: alueen väestön toimeentulo on muuten hy- rustetaan erityinen oma metsänhoitolauta-
7803: vin rajoitBttua. kunta, nimeltään esim. Koillis-SuomBn met-
7804: Metsätaloudellisessa mielessä on Koillis- sänhoitolautakunta, jonka toimipiiri Kuu-
7805: Suomen alue hyvin kehittymätöntä, eikä samon ja Posion lisäksi sopivasti voisi kä-
7806: väestöllä, jonka käsiin isonjaon alaiset maat sittää ainakin Taivalkosken pitäjän. Täl-
7807: omistusoikeudella siirtyvät, ole oikeata kä- löin muodostuvat pohjoisia metsänhoito-
7808: sitystä siitä, miten metsäomaisuutta on kä- lautakuntia koskevat tilastoluvut seuraa-
7809: siteltävä ja hoidettava. Hakkuutoiminnan viksi, kun isojaon ja tiedossa olevan asutus-
7810: lähtiessä !käyntiin saattaa jälki niissä olo- toiminnan arvioidut tulokset likimäärin ote-
7811: suhteissa muodostua metsien tulevaisuuden taan huomioon.
7812: 174 IV,74. - Koillis-Suomen metsänhoitolautakunta.
7813:
7814: Tilaluku Metsäpinta-ala
7815: ha
7816: Uusi Ko:illis-Suoonen metsäll!hoito lauta;kunta ........... .
7817: 1 4,300 627,000
7818: Lapin metsänhoitolautakunta ........................ . 9,800 1,074,000
7819: Pohjois-Pohjoomaan metsänhoitolauta;kunta ........... . 11,600 1,027,000
7820: Kainuun metsänhoitolautakunta ....................... . 8,072 845,000
7821: Keski~Pohjanmaan metsänhoi1olautaJkunta ............ . 10,469 494,000
7822:
7823: Uuden metsänhoitolautakunnan perusta- voisi olla metsälakia valvomassa ja neuvon-
7824: minen voidaan suorittaa hallinnollisena toi- taa antamassa, ja näin ollen olisi uuden
7825: menpiteenä, kun tarvittavat varat on käy- metsänhoitolautakunnan perustaminen suo-
7826: tettävissä. Kun Koillis-Suomi nykyisin on ritettava niin, että se voisi aloittaa toimin-
7827: käytännöllisesti katsoen kaikkea lainvalvon- tansa viimeistään v. 1953 alusta.
7828: taa ja neuvontatoimintaa vailla oleva metsä- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7829: talousalue, on tarvittava rahasumma koko-
7830: naisuudessaan saatava lisäylksenä määrä- että Eduskunta ottaisi vuoden
7831: rahoihin. On välttämätöntä, että uusi met- 1953 tulo- ja menoarvioon 9,800,000
7832: sänhoitolautakunta toimihenkilöineen on markan määrärahan Koillis-Suomen
7833: toimeen ryhtyneenä niihin aikoihin, jolloin metsänhoitolautakunnan perustami-
7834: hakkuutoiminta alkaa, jotta se alusta pitäen seksi.
7835: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1952.
7836:
7837: Niilo Ryhtä. Markus Niskala.
7838: Eeli Erkkilä. Aaro Kauppi.
7839: Eino Rytinki. Eino E. Heikura.
7840: Erkki Koivisto.
7841: 175-
7842:
7843: IV,75. - Rah. al. N:o 7.
7844:
7845:
7846:
7847:
7848: Kannisto ym.: Määrärahan osoittamisesta metsätyöväew.
7849: ammattikoulun perustamista varten.
7850:
7851:
7852: E d u s k u n n a ll e.
7853:
7854: Ammattiopetuksen tarpeellisuus eri aloilla yhteistoiminnassa metsätyönantajain ja met-
7855: on tunnettu ja tunnustettu. Tämä ei koske sätyöntekijäin ammattijärjestöjen kanssa.
7856: vain henkistä työtä ja pitkälle erikoistu- Opetusaineina ovat työkaluoppi ja työkalu-
7857: neita muita ammatteja, vaan myös näitä jen hoito, työtekniikka, moottorisahojen
7858: yksinkertaisempia ruumiillisen työn eri käyttö, hakkuu- ja metsänhoitotyöt, metsä-
7859: muotoja. Niinpä maallemme niin tärkeistä teiden rakentaminen, tapaturmatorjunta ja.
7860: metsätöistä kauan vallalla olleita käsityk- ensiapu, kulontorjunta, metsien taloudelli-
7861: siä, etteivät ne muka vaatisi juuri mitään nen merkitys, työmaahygienia, työhuolto
7862: varsinaista ammattitaitoa, jouduttiin mei- ym. Yleisenä periaatteena näyttää olevan,
7863: dän massamme sotavuosina melkoisesti tar- että sekä opetus että oppilaiden täysihoito·
7864: kistamaan. Polttopuun ja teollisuuden raa- ovat valtion kustantamat. Lisäksi makse-
7865: kapuun hankintojen suorittaminen poik- taan usein perheavustusta kursseille saapu-
7866: keuksellisissa oloissa tuotti huomattavia vai- ville perheellisille metsätyöntekijöille. Näi-
7867: keuksia ammattitaitoisen metsätyöväen ol- den koulujen tarkoituksena on jatkuvasti
7868: lessa muissa tehtävissä. kouluttaa ammattitaitoisia metsätyönteki-
7869: Silloin ryhdyttiin toimenpiteisiin metsä- jöitä, jotka samalla kun he lisäävät omaa
7870: työläisten ammattiopetuksen järjestämi- ammattitaitoaan he koulusta päästyään le-
7871: seksi. Työtehoseura r. y: een perustettiin v. vittävät tietoa ja ammattitaitoa laajemmil-
7872: 1942 metsäosasto, jonka tehtävänä oli am- lekin työntekijäpiireille.
7873: mattikurssien järjestäminen metsätyönteki- Meidän maassamme valtio huolehtii met-
7874: jöille. Varsinainen metsätyöläisille tarkoi- sätyönjohdon koulutuksesta siten, että met-
7875: tettu ammattiopetus on muissakin maissa sänhoitajat voivat opiskella Helsingin yli-
7876: päässyt vauhtiin pääasiassa viime sotien opistossa ja metsäteknikot valtion metsä-
7877: jälkeen. Se on alkanut samoja muotoja kouluissa. Niin ikään on metsänomistajille
7878: noudattaen kuin meillä, siis kiertävän kurs- jo puolen vuosisadan ajan järjestetty val-
7879: sitoiminnan muodossa, mutta on kehittynyt tion varoilla ohjausta ja koulutusta. Mutta
7880: tästä jo edelleen. Niinpä Norjaan perustet- metsätyöntekijäin koulutus on edelleen sa-
7881: tiin jo v. 1946 vakinainen metsätyöläisten malla tilapäisluontoisella kannalla, jolle se
7882: ammattikoulu ja Tanskaan kahta vuotta kehittyi sota-ajan oloissa ja sen jälkeen.
7883: myöhemmin. Ruotsissa tiettävästi komitea Ammattiopetusta hoitaa pääasiassa Työteho-
7884: parhaillaan pohtii vakinaisen metsäkoulun seura kurssien ja kiertävien neuvojien
7885: perustamista. Nyky-Saksassa on useita val- avulla. Kurssit ovat olleet pääasiassa työ-
7886: tion ylläpitämiä metsätyöntekijäin ammat- kalujen kunnostuskursseja, mutta on pi-
7887: tikouluja. Opetus näissä kouluissa tapah- detty myös .pari kurssia moottorisahojen käy-
7888: tuu siis va)kinaisessa paikassa kiinteätä vuo- tössä sekä opetettu hakkuutekniikkaa.
7889: siohjelmaa noudattaen vakinaisin opettaja- On selvää, että Työtehoseuran metsäosas-
7890: voimin, ja se on järjestetty tapahtuvaksi ton harjoittama kurssitoiminta - kurssien
7891: neljän-viiden viikon kurssien muodossa. järjestäminen eri puolille maata - on hy-
7892: Koulun johtajina toimii metsänhoitajia ja vin tarpeellista ja kannatettavaa ja on toi-
7893: heidän apunaan on ohjaajia tai työkalu- vottavaa, että sitä voidaan edelleen jatkaa.
7894: mestareita. Koulut ovat näissä maissa siis Mutta yhtä selvää pitäisi olla, että metsä-
7895: valtion ylläpitämiä, mutta ne on perustettu työläisten satoihin tuhansiin nousevan jou-
7896: 176 IV,75. - Metsätyöväen ammattikoulu.
7897:
7898:
7899: kon kouluttaminen ei voi ajan mittaan milj. mk. Vuotuiset kustannukset arvioi-
7900: jäädä vain tällaisen tilapäisen kurssitoi- daan 10 milj. mk:ksi, josta 3 milj. mk opet-
7901: minnan varaan. Tämän johdosta ehdote- tajavoimien ja muun henkilökunnan palk-
7902: taan, että maahamme perustettaisiin erityi- kauksiin, 6 milj. mk oppilaiden ylläpitoon
7903: nen, vakituinen metsätyön ammattikoulu ja ja perheavustuksiin sekä 1 milj. mk läm-
7904: ·sinne hankittaisiin asianomaiset opetusväli- pöön, valoon, työvälineisiin yms. Kun koulu
7905: neet sekä palkattaisiin tarpeellinen opetus- ei vielä v:n 1953 aikana nähtävästi voisi
7906: henkilökunta. Tämän ohella koulun vuosi- päästä vakinaisen käyntiin, riittäisi v: ksi
7907: menoarvioon tulisi sisältyä tarpeelliset va- 1953 vuotuista määrärahaa 3 milj. mk.
7908: rat oppilaiden ylläpitoon ja mahdollisiin Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
7909: .perhea vustuksiin. nioittavasti,
7910: Tällainen koulu voitaneen parhaiten si-
7911: joittaa metsähallituksen alaisuuteen, niin että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
7912: kuin metsäteknikoita valmistavat valtion tulo- ja menoarvioon metsätyöväen
7913: metsäkoulutkin ovat. Metsähallitukselle voi- ammattikoulun perustamiseksi 35 mil-
7914: taneen niinikään uskoa koulun yksityiskoh- joonan markan siirtomäärärahan sekä
7915: tainen suunnittelu. 3 miljoonan markan määrärahan sen
7916: Koulun rakennuksiin arvioidaan tarvitta- vuotuiskustannuksiin.
7917: van 25 milj. mk sekä opetusvälineisiin 10
7918: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
7919:
7920: H. A. Kannisto. Juho Tenhiälä.
7921: Eino Rauste. Harras Kyttä.
7922: Helge Miettunen. Aare Leikola.
7923: Aukusti Pasanen.
7924: 177
7925:
7926: IV,76.- Rah. al. N:o 8.
7927:
7928:
7929:
7930:
7931: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijäneu-
7932: vojaopiston pentstamiseksi Koivikon koulutilalle.
7933:
7934:
7935: E d u s k u n n a ll e.
7936:
7937: Tunnettua on, että nykyisin toiminnassa tää, että Pohjois-Suomea ja itäistä raja-
7938: olevat Mustialan maamiesopisto ja Hyvin- seutua varten olisi perustettava maatalous-
7939: kään pienviljelijäneuvojaopisto eivät ole teknikkoja valmistava pienviljelijäneuvoja-
7940: kyenneet tyydyttämään maatalousteknik- opisto ja että tämä opisto olisi sijoitettava
7941: kojen tarvetta. Nämä opistot ovat voineet Muhoksen kunnassa olevalle Koivikon kou-
7942: ottaa vastaan vain murto-osan hakijoista ja lutilalle siellä nyt olevien maataloudellisten
7943: suuret määrät täysin päteviäkin hakijoita koulujen yhteyteen. Tähän mielipiteeseen
7944: on täytynyt syrjäyttää. Opiskelumahdolli- on myöskin Oulun läänin Talousseura yhty-
7945: suuksien puute on erittäin selvästi tun- nyt kirjelmässään maatalousministeriölle 8
7946: nettu varsinkin Pohjois-Suomessa, jonka päivältä toukokuuta 1951.
7947: maalaisnuorisolla asioiden näin ollessa on Kun Muhos sijaitsee Pohjois-Suomen ja
7948: hyvin rajoitetut mahdollisuudet päästä itäisen rajaseudun laajan alueen keskus-
7949: osalliseksi korkeammasta maatalousopetuk- tassa, on luonnollista, että sinne sijoitettu
7950: sesta. opisto voi sijaintinsa puolesta parhaiten
7951: Epäkohdan korjaamiseksi on tehty esi- palvella kysymyksessä olevaa tarvetta. Sitä
7952: tyksiä maamiesopiston perustamiseksi Poh- paitsi on otettava huomioon, että Koivikon
7953: jois-Suomeen. Niinpä Oulun läänin Talous- koulutila käsittää riittävän peltopinta-alan
7954: seuran, Perä-Pohjolan Maanviljelysseuran, (130 ha) sekä tyydyttävät rakennukset,
7955: Lapin Maatalousseuran ja Kajaanin Maan- joten taloudellisestikin on valtiolle edul-
7956: viljelysseuran toiminnanjohtajat esittivät lista sijoittaa opisto Koivikon tilalle.
7957: maatalousministeriölle osoittamassaan kir- Edellä olevan perusteella ehdotamme
7958: jelmässä 28 päivältä maaliskuuta 1950, että kunnioittaen,
7959: maamiesopisto kiireellisesti perustettaisiin
7960: Muhoksella sijaitsevalle Koivikon kouluti- että Eduskunta ottaisi vuoden
7961: lalle. Kysymys koko laajuudessaan on ol- 1953 tulo- ja menoarvioon 10,000,000
7962: lut myöskin Pohjois-Suomen ja itäisen ra- rnarkan määrärahan pienviljelijäneu-
7963: jaseutualueen maatalouskomitean tutkitta- vojaopiston perustamista varten ta1·-
7964: vana. Maatalousministeriölle antamassaan vittavien suunnittelu- ja rakennus-
7965: lausunnossa 7 päivältä maaliskuuta 1951 töiden alullepanemiseksi Muhoksella
7966: komitea yksimielisenä mielipiteenään esit- sijaitseva.lla Koivikon koulutilalla.
7967: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1952.
7968:
7969: Aaro Kauppi. H. A. Kannisto.
7970: Niilo Ryhtä. Arvi Ahmavaara.
7971: Eino Rytinki. Markus Niskala.
7972: M. 0. Lahtela. Urho Kähönen.
7973: Ester Häikiö. Nestori Kaasalainen.
7974: Arvi Turkka.
7975:
7976:
7977:
7978:
7979: 23
7980: 178
7981:
7982: IV,77. - Rah. al. N:o 9.
7983:
7984:
7985:
7986:
7987: Häppölä ym.: llfäärärahan osoittamisesta Etelä-Hämeen
7988: emäntäkoulun perustamista varten.
7989:
7990:
7991: E d u s k u n n a ll e.
7992:
7993: Etelä-Hämeen emäntäkoulun kannatusyh- ehdotti vrultion kuluvan vuoden talousar-
7994: distys, johon kuuluu jäseninä yksityisiä hen- vioon 40 miljoonan markan määrärahaa
7995: kilöitä ja kuntia, on ostanut Kylmäkoskelta, koulun rakennusohjelman toteuttamiseksi,
7996: Sotkian pysäkin läheisyydestä Seppälä-nimi- mutta hallitus jätti sen huomioon ottamatta.
7997: sen tilan, jonne on tarkoitus perustaa emän- Koska Etelä-Häme on ainoa maakunta Suo-
7998: täkoulu. Tilalla on peltoa noin 15.5 heh- messa, jossa ei ole emäntäkoulua, olisi maa-
7999: taaria, niittyä n. 1.5 hehtaaria ja kasvul- kunnan vä.lttämättä saatava oma emäntä-
8000: lista metsämaata 73 hehtaaria eli maata yh- koulu. Sen tarve tulee entistä tärkeäm-
8001: teensä noin 90 hehtaaria. Arvion mukaan mäksi sen jälkeen, kun lukuisat karjalai-
8002: on tilan metsässä sahatavaraa noin 43,000 j3 set viljelijät ovat asettuneet Etelä-Hämee-
8003: ja pinotavaraa noin 1,800 pm3 eli 8-9 mil- seen.
8004: joonan markan arvosta. Kun tähän vielä lisä- Yllä olevaan viitaten ehdotamme,
8005: tään pellot ja rakennukset, on tilan arvo
8006: tällä hetkellä vähintään 12 miljoonaa mark- että Eduskunta otta1:si vuoden 1953
8007: kaa. tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
8008: Kannatusyhdistys on tarjonnut tilan kor- markan määrärahan Etelä-Hämeen
8009: vauksetta valtiolle ehdolla, että valtio perus- emäntäkoulun perustamista varten.
8010: taa sinne emäntäkoulun. Maataloushallitus
8011: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
8012:
8013: Leo Häppölä. Kaino Haapanen. Eino Raunio.
8014: Atte Pakkanen. Oskari Lehtonen. Juho Tenhiälä.
8015: Lauri Kaarna. Felix Seppälä. Hilja Väänänen.
8016: 179
8017:
8018: IV,78. - Rah. aJ. N:o 10.
8019:
8020:
8021:
8022:
8023: Tiitu ym.: Määrärakoo osoittamisesta karja- ja talousra-
8024: kennuksen rakentamiseks'i Rtt1tska1{tn koulutilalle.
8025:
8026:
8027: E d u s kun n a ll e.
8028:
8029: Vuonna 1928 luovutti maatalousministe- laiskunta ja lisäksi useat paikalliset maa-
8030: riö Ylistaron pitäjän kirkonkylässä sijait- talousjärjestöt ja osuuskunnat. Kannatus-
8031: sevan valtion omistaman Ruuskalan ent. so- yhdistyksen toimesta on Ruuskalan tilalla
8032: tilasvirkatalon kantatilan maataloushalli- jo vuosina 1950 ja 1951 pidetty lyhytai-
8033: tuksen käytettäväksi ja Etelä-Pohjanmaan kaisia maataloudellisia kursseja ja järjes-
8034: maanviljelysseuran hoidettavaksi koulu- ja tetty havaintotarkoituksia varten erilaisia
8035: havaintotilaksi perustettavaksi suunniteltua viljelyskokeita. Myöskin on tilan päära-
8036: puutarha- ja pienviljelijäkoulua varten. kennus perusteellisesti korjattu, joten sii-
8037: Tällaisen koulun tarpeellisuus väkirikkaan hen voidaan järjestää asunto ainakin kou-
8038: ja pienviljelysvaltaisen Etelä-Pohjanmaan lun ammattiopettajalle ja puutarhurille
8039: maataloudelfisen ammattiopetuksen tyydyt- sekä väliaikainen opetushuone koulua var-
8040: tämiseksi todettiin jo silloisena ajankoh- ten.
8041: tana välttämättömäksi. Pienviljelijäkoulun Ruuskalan tilalla jo alulle pantua maa-
8042: perustaminen tälle alueelle on sitäkin tär- taloudellista kurssitoimintaa, jota alueen
8043: keämpää, kun ei Etelä-Pohjanmaalla eikä pienviljelijäväestö on huomattavalla ta-
8044: myöskään Keski-Pohjanmaalla ole yhtään valla hyväkseen käyttänyt, voitaisiin ver-
8045: varsinaista pienviljelijäkoulua ja kun jo rattain vähin kustannuksin jatkaa pienvil-
8046: toiminnassa olevat maamieskoulut eivät voi jelijäkoulun puitteissa ja siten käyttää tä-
8047: rajoitettujen oppilastilojensa .takia ottaa män opetuksen hyväksi tilalla jo olevia ra-
8048: vastaan läheskään kaikkia niihin pyrki- kennuksia ja havaintoviljelyksiä. Kyseei-
8049: jöitä. Keskeisen asemansa ja hyvien kul- listä tarkoitusta varten olisi koululle aluksi
8050: kuyhteyksiensä takia voisi Ruuskalan tilalle rakennettava karja- ja talousrakennukset,
8051: Ylistaroon perustettava pienviljelijäkoulu koska ne tilalta puuttuvat.
8052: toimia ammattiopetuksen antajana varsin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
8053: laajan alueen pienviljelijäväestölle. Tässä
8054: mielessä on, omatoimisenkin taloudellisen että Eduskunta ottaisi vuoden
8055: pohjan aikaansaamiseksi suunnitellun pien- 1953 tulo- ja menoarvioon 19 Pl.
8056: viljelijäkoulun toiminnalle, perustettu Ylis- kohdalle 7,000,000 mm·kan mää1·ära-
8057: tarossa vuonna 1950 kannatusyhdistys, jo- kan 2,250 m3 :n suuruisen karja- ja ta-
8058: hon tähän mennessä ovat jäseniksi liitty- lousrakennuksen rakentamiseksi Ylis-
8059: neet mm. Ylistaron, Ilmajoen, Isonkyrön, taron pitäjässä sijaitsevalle Ruus-
8060: Vähänkyrön, Ylihärmän, Alahärmän, Kau- kalan koulutil{tlle.
8061: havan ja Lapuan kunnat, Seinäjoen maa-
8062: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
8063:
8064: Kustaa Tiitu. Toivo H. Kinnunen.
8065: N. Kosola. T. N. Vilhula.
8066: 180
8067:
8068: IV,7D. - Rah. al. N:o 11.
8069:
8070:
8071:
8072:
8073: Rantamaa ym.: Määrärahan osoittamisesta tila.n ostami-
8074: seksi Mikkelin läänin maanviljelysseuralla Mikkelin t~e
8075: topuolisen karjanhovtokmtlun sijoittamista varten.
8076:
8077:
8078: E d u s k u n n a ll e.
8079:
8080: Mikkelin tietopuolinen karjanhoitokoulu todistaa mm. se, että viimeisinä vuosina on
8081: alkoi toimintansa tammikuun 1 päivänä harjoittelijoiksi hakijoita ollut 45-65 vä-
8082: 1910, joten se on nyttemmin toiminut jo lillä, joista kuitenkin vain 34-36 on voitu
8083: 42 vuotta pienviljelysvaltaisen Mikkelin sijoittaa, vaikka tilat eivät sallisi ottaa kuin
8084: läänin maatalouskotien tyttärien ammatti- 30-31; niinpä sitten monen monet hakijat
8085: pätevänä valmentajana ja kasvattajana rat- on ollut pakko lähettää - omasta kotimaa-
8086: kaisevan tärkeän talousalan hoitajiksi. kunnastaan - Etelä-Suomen harjoittelu-
8087: Koulu oli alussa sijoitettuna Mikkelin pitä- alueille, mitä on pidettävä valitettavana
8088: jän Otavan kylään, mutta jo vuonna 1914 pakkotoimenpiteenä. Koulun tietopuoliselle
8089: se siirrettiin Joroisten kunnan kirkonky- karjakkokurssille sopii vain 30 oppilasta,
8090: lään, missä se edelleenkin toimii. Sijoitus- koska luokka on aikoinaan rakennettu 24: ää
8091: paikkana on J'oroisten kunnan omistama oppilasta varten. Asuntotilat ovat niin-
8092: Juhanalan tila, mikä on vuokrasuhteen va- ikään sietämättömän ahtaat: moneen oppi-
8093: rassa ollut koulun käytettävänä, mutta kun lashuoneeseen, joka alunperin on tarkoi-
8094: vuokrasuhde parin vuoden päästä päättyy, tettu 2-4:lle oppilaalle, on ollut näissä
8095: aikoo kunta jättää vuokrasopimuksen uudis- oloissa pakko sijoittaa 5, jopa 6 oppilasta,
8096: tamatta, koska se itsekin välttämättömästi mikä 'luonnollisesti lisää sekä epäviihtyi-
8097: tarvitsee tilan rakennukset omiin, kunnalli- syyttä että haittaa opiskelua, jopa on ter-
8098: siin tarkoituksiinsa, ja niin karjanhoito- veydelliseltäkin kannalta katsoen haital-
8099: koulua uhkaa Y'ksinkertaisesti häätö ja pois- lista. Edelleen ei oppilaita varten ole min-
8100: muutto. Tilannetta on huomattavasti kär- käänlaisia komerotiloja, vaan puvut, työ- ja
8101: jistänyt tämän lisäksi se, että maanhan- päällysvaatteetkin on säilytettävä ennes-
8102: kintalain tarkoituksiin jouduttiin luovutta- täänkin rasittavaan ahtauteen, mitä niin-
8103: maan kunnan til11jen maita mm. Juhana- ikään peseytymis- ja kuivaushuonetilojen
8104: lasta niin runsaasti, että karjanhoitokoulun puuttuminen yhä vain lisää. Kirjastohuo-
8105: tarkoituksiin ei enää voida pitää riittävästi neena on luokan eteinen, laboratoriohuonet-
8106: karjaa. Näin on kohta .puoli vuosisataa erit- takaan Bi ole, vaan tekee talvikurssi esim.
8107: täin suureksi hyödyksi ja tuldksiin jobta- rasvakokeensa - johtajattaren keittiössä;
8108: neelia menestyksellä toiminut Mikkelin tie- tarkastuskarjakkokurssilla, jolla on oppi-
8109: topuolinen karjanhoitokoulu sekä ensin me- laita korkeintaan 15, on oppilashuoneista
8110: nettänyt lroulutilan viljelyspinta-alaa har- yksi voitu varata tähän käyttöön. Oppilas-
8111: joittelumahdollisuudet huonontaneella ta- ruokalan keittiö on tosin vähän avarampi,
8112: valla, että nyttemmin vieläpä joutumassa mutta siinä sekä ruokaillaan että suorite-
8113: häädön alaiseksi. Ellei kiireesti voida hank- taan kaikki muutkin laajan talouden aska-
8114: kia ja osoittaa uutta sijoitustilaa, on tämä reet mankelointiin ja silityksiin asti. Ruo-
8115: käytännöllistä ja tietopuolista ammatti- kien säilytyshuonettakaan ei ole, vaan on
8116: kasvatusta jakava koulu kokonaan lakkau- tarkoitukseen ollut varattava eräs kylmä,
8117: tettava, mikä olisi tietenkin tavaton taka- pienikokoinen oppilashuone. Kun vielä lisä-
8118: isku, jopa suoranainen hä,peä aikana, jol- tään, että koko karjanhoitokoulun tarpei-
8119: loin juuri tällaisten koulujen työtä olisi siin vuokrattu, kunnan omistama rakennus
8120: sekä tuettava ·että laajentaen kehitettävä. - on sekä vanha että rappeutunut, eikä kunta
8121: Että koulu on todellakin tarpeen vaatima ymmärrettävästi ole ollut halukas perus-
8122: IV.79.- Rantamaa ym. 181
8123:
8124: teellisiin korjauksiin eikä hyvin kalliiksi mitään muuta tilaa, joka olisi sopinut näi-
8125: nouseviin uudistuksiin, koska se kohta päät- hin tarkoituksiin.
8126: tyvän vuokrasopimuksen raukeamisen jäl- Nämä eri asianvaiheet ovat tulleet useita-
8127: keen saa rakennuksen omiin tarkoituksiinsa kin kertoja mm. eduskunnassakin käsitel-
8128: käytettävä:ksi ja sen jälkeen vasta ryhtyy lyiksi ed. Rantamaan sitä koskevien aloit-
8129: ajankohtaisiksi osoittautuviin uudistuksiin, teiden (raJhaasi,ain-aloite n: o 20/1948 ja
8130: - niin karjanhoitokoulun nykyti'lanteesta rah. al. n: o 64/1951) johdosta, mutta rahal-
8131: on esitetty totuudenmukainen ja paljon lisista syistä niitten myönteinen ratkaisu
8132: puhuva kuvaus ja kuva. Eikä edes siis täl- on siirtynyt. Kun Mikkelin tietopuolinen
8133: laisissakaan olosuhteissa saada jatkaa, koska karjanhoitokoulu, joka kohta puoli vuosi-
8134: vuokrasuhdetta ei uusita, joten Mikkelin sataa on kasvattanut karjakoita ja tarkas-
8135: tietopuolinen karjanhoitokoulu on saatava tuskarjakoita, ja joka saa oppiiansa oman
8136: siirretyksi uuteen paikkaan. läänin phmviljelijöiden ja työläiskotien tyt-
8137: Nyt onkin niin onnellisesti, että Mikkelin täristä, joille lisäksi annetaan opetusta myös
8138: läänin maanviljelysseura omistaa tähän käsitöissä, kodinhoidossa ja ruokataloudessa,
8139: tarkoitukseen mitä parhaiten sopivan tilan nyt on joutunut häädön alaiseksi, olisi val-
8140: vain muutaman kilometrin päässä karjan- tion kiireellisesti puututtava asiaan, ostet-
8141: hoitokoulun nykyisestä vuokratilasta, nimit- tava Vättilänrannan tila Mikkelin läänin
8142: täin saman kunnan, Joroisten, Huutokos- maanviljelyssenraita ja ryhdyttävä raken-
8143: ken kylässä ja vilkkaan rautatieristeysase- tamaan siihen uusi sijoituspaikka kohta
8144: man välittömässä läheisyydessä olevasta kodittomaksi joutuvalle Mikkelin tietopuoli-
8145: Vättilän hovista joitakin vuosia sitten osta- selle karjanhoitokoululle. Tämän vaiheen
8146: mansa Vättilänrannan tilan. Sen kokonais- jälkeen voidaan myöhemmin samalle tilalle
8147: pinta-ala on 115.5 ha, mistä peltoa 20 ha, rakentaa maatalousopetuksen suurempikin
8148: ja helppotöistä, raivauskelpoista maata on keskus, mm. maamieskoulu, mutta edellä
8149: tilalla noin 25-30 ha, joten viljelysmaan laajasti selostetun karjanhoitokoulun väistä-
8150: pinta-alaa voidaan suotuisasti lisätä, ja niin mätön uudelleen sijoittaminen on toteutet-
8151: karjanhoitokoulun pellon tarve tyydyttää. tava kiireellisenä ja ennen muita. Tämän
8152: Kaupan mukana tulisi myös kartanon työ- on valtio velvoHinen viivytyksettä teke-
8153: väenrakennus, muutamia latoja ja tilan maan jatkuvasti laiminlyödyn Mikkelin
8154: sauna. Kauppahinta oli silloin 2,100,000 mk, läänin, koko lääniä suuresti palvelevan käy-
8155: mutta on tilan nykyarvo hintatason koho- tännöllisen oppilaitoksen pelastamiseksi ja
8156: tessa noussut ainakin kaksinkertaiseksi. niin saattamaan tämän, erään koko läänin
8157: Tämän tilan ostoon ryhtyi Mikkelin läänin kauaskantoisimman pulmakysymyksen oi-
8158: maanviljelysseura läänin eri puolilta vuo- keamieliseen ja nopeaan ratkaisuun.
8159: desta vuoteen esitettyjen kehoitusten joh- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
8160: dosta, ja oli silloisena suunnite'lmana mm. kunnioittaen,
8161: varata tila sinne sijoitettavaa maamieskou-
8162: lua varten. Tilaa ostettaessa tiedettiin myös, että Edttskunta ottaisi vuoden 1953
8163: että edellä selostettu karjanhoitokoulu jou- tulo- ja menoarvioon 25,000,000 mar-
8164: tuu lähiaikoina kodittomaksi, ja niin oli kan määrärahan Joroisten Huuto-
8165: tarkoituksena varata sillekin mahdollisuus koskeUa olevan V ättilänrannan tilan
8166: siirtyä ja sijoittua sinne, Vättilänrantaan. ostamiseksi Jlikkelin läänin maan-
8167: Nimenomaan on lisättävä, että maanhan- viljelysseuralta valtiolle ja MikkeUn
8168: kintalain toteuttamisen jä!lkeen ei koko Mik- tietopuolisen karjanhoitokoulun si-
8169: kelin läänin alueelta ollut enää saatavi'SSa joitta-miseksi sinne.
8170: Helsing·issä 2 päivänä helmikuuta 1952.
8171:
8172: Antti J. Rantamaa. Wiljam Sarjala. Arvi Ikonen.
8173: Toivo H. Kinnunen. Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
8174: Aino Luostarinen. Eeli Erkkilä. Väinö Rankila.
8175: Vieno Simonen. Lauri Solla. Mauno Pekkala.
8176: Hilja Väänänen. Aukusti Pasanen. Onni Hiltunen.
8177: Vilho Leivonen. Edvard Pesonen. J. E. Lampinen.
8178: Eino Palovesi
8179: 182
8180:
8181: IV,so. - Rah. al. N:o 12.
8182:
8183:
8184:
8185:
8186: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta Jurvanjä1·ven kni-
8187: vatustöiden aloittamista varten.
8188:
8189:
8190: E d u s k u n n a 11 e.
8191:
8192: Kun Jurvan pitäjässä olevan Jurvan Kun järvi sijaitsee pitäjän keskustassa
8193: järven kuivaushanke on ollut vireillä jo kylien ja viljelysten ympäröimänä, tarjoaisi
8194: yli sata vuotta, mutta sitä ei ole tästä huo- järven kuivaaminen paitsi edellä mainitun
8195: limatta saatu päätökseen pitäjän omin v~a edullis·en viljelysmaan lisäämisen myös iJd-
8196: roin, olisi sentähden toivottavaa, että tähän peästi kaivattuja lisäansiomahdollisuuksia
8197: työhön saataisiin myös valtion tuk·ea. Jos tämän pienviljelijä.valtaisen pitäjän väes-
8198: järvi voitaisiin kuivata, saataisiin siitä vil- tölle varsinkin kun mitään muuta lisäansio-
8199: jelykseen erittäin hyvä,ä peltoa n. 1,400 ha, mahdollisuutta ei tällä alueella ole.
8200: mikä olisi tuiksi ta.r.peellista, koska tilat Koska maanviljelyspiirin tekemät tarkat
8201: tuossa syrjäisessä pitäjässä ovat tyypillisiä kustannusarvio.askelmat ja kuivatustöiden
8202: pienviljelmiä. Peltoalaltaan 0.25-1.o ha:n uudet suunnitelmat ovat kohta valmiina,
8203: tiloja on 40 k,pl, l.o-2.o ha:n 50 kpl, 2.o- toivomme, että tä:män järven 'lruivatustyöt
8204: 3.o ha:n 70 kpl, 3.o-5.o ~ha:n 150 kpl, voitaisiin aloittaa vuoden 1953 syksyllä.
8205: 5.o-10.o ha:n 300 kpl, 10.o-15.o ha:n Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8206: 60 kpl, 15.o-25.o ha:n 30 kpl ja 25.o-50.o
8207: ha:n 4 kpl. Tätä suurem,pia ,tiloja ·ei ole ettii Eduskunta ottaisi vuoden 1953
8208: ainoatakaan. Pitäjän vä,estöstä saa elatuk- t·ulo- ja menoarvioon 60 miljoonan
8209: sensa maataloudesta 65 %, pienkotiteolli- markan miiä.rärahan J1trvan k1tnnassa
8210: suudesta 25 % ja muun oammatin harjoitta- olevan Jurvan järven kuivatustöiden
8211: misesta 10 %. aloittamista ·vm·ten.
8212: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
8213:
8214: Toivo Antila. S. S. Aittoniemi.
8215: Eeli Erkkilä. Kustaa Tiitu.
8216: Eero Saari. Eino Rytinki.
8217: Lauri Kaarna. Eino E. Heikura.
8218: Aino Luostarinen. Hilja Väänänen.
8219: Nestori Kaasalainen. T. E. Nordström.
8220: Atte Pakkanen. M. 0. Lahtela.
8221: Mikko Järvinen. E. M. Tarkkanen.
8222: Albin Wickm.an. Yrjö Hautala.
8223: Antti J. Rantamaa. Johannes Wirtanen.
8224: 183
8225:
8226: IV,s1. - Rah. al. N:o 13.
8227:
8228:
8229:
8230: Pakkanen ym.: J.lläärärahan osoitta.rnisesta maantien raken-
8231: tamiseksi Tampereelta Aitolahden ja Teiskon kautta
8232: J äminkipohjaan.
8233:
8234:
8235: E d u s k u n n a 11 e.
8236:
8237: Kauttakulkutien rakentaminen Tampe- Kurun pitäjien raja, jatkettiin jälleen tien
8238: reelta Aitol8ihden ja Teiskon kautta Jä- rakentamista työttömyysvaroilla. Varoja on
8239: minkipohjaan on monista syistä erittäin kuitenkin niinä neljänä sodan jälkeisenä
8240: tärkeä. Näin lyhenisi tieyhteys Ruovedeltä vuotena, jolloin näitä töitä on tehty, liien-
8241: Tampereelle nykyisestään noin 20 kilomet- nyt vain vajaat 10 miljoonaa markkaa, joten
8242: riä. Mitä jo yksistään tämä merkitsee näi- työ ei ole päässyt paljoakaan edistymään.
8243: den alueiden henkilöliikenteen kehittymi- Jotta se suunnitelma, joka nyt on valmiina
8244: selle, alueiden, jotka lisäksi ovat kaukana ja myös hyväksytty, siis Tervalahden-Teis-
8245: rautatieyhteyksistä, on sanomattakin selvää. kon ja Kurun ·pitäjien raja, saataisiin to-
8246: On myös muistettava, että tie kulkee laa- teutetuksi, tarvittaisiin varoja noin 100 mil-
8247: jojen ja metsärikkaiden alueiden läpi, joten joonaa markkaa. Mikäli töitä jatketaan vain
8248: puutavaraliikenne tulisi nopeasti hyvin voi- työttömyysvaroilla, saattaa tien rakentami-
8249: makkaaksi; onhan kyseessä sellaisen suuren nen kestää vielä hyvinkin kauan, sillä aina-
8250: teollisuus- ja kulutuskeskuksen tarpeen tyy- kin nykyisin on työllisyystilanne siksi hyvä,
8251: dyttämisestä kuin Tampereen. Mutta tä- ettei sanottavaa työttömyyttä ole näköpii-
8252: män tien merkitys ei rajoitu koskemaan vain rissä. Jotta tiestä kuitenkin koituisi se
8253: Tampereen ohella useita Pohjois-Hämeen suuri hyöty, mikä sillä epäilemättä tulisi
8254: kuntia, vaan tie on välttämätön myös sille olemaan ja jotta siihen uhratut varat muu-
8255: kauttakulkuliikenteelle, joka Ruoveden tenkin vastaisivat tarkoitustaan, olisi tie
8256: kautta suuntautuu Virroille ja laajoihin kokonaisuudessaan saatava nopeasti val-
8257: osiin muuta Etelä-Pohjanmaata, koska miiksi. Ensin ja siis kiireeliisin tehtävä on
8258: juuri tämä tieyhteys on lyhin ja samalla niiden yhteensä noin 3-4 kilometrin pituis-
8259: luonuoliisin kauttakulkutie Tampereelle. ten pätkien ralkentaminen, jotka ovat jää-
8260: Tärkeän paikallisen merkityksen ohella on neen valmiin tien väliin. Tähän tarkoituk-
8261: tällä tiellä siten myös huomattava yleinen- seen tarvitaan varoja noin 10 miljoonaa.
8262: kin merkitys. Jotta myös uuden osuuden jatkamiseen
8263: Kun kysymys on näin tärkeän tieyhtey- päästäisiin, olisi tätä varten saatava määrä-
8264: den aikaansaamisesta, ei ole suinkaan ih- raha vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon.
8265: mettelemistä, vaikka hanke onkin ollut jo Edellä olevan perusteella ehdotamme ktm-
8266: kauan aikaa vireillä. Jo 1930-luvun pula- nioittaen,
8267: aikana ryhdyttiin tien rakentamiseen työt-
8268: tömyystyönä. Tällöin saatiin tien alkupää että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
8269: valmiiksi Teiskon pitäjän Tervelahteen tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
8270: saakka. Kun sittemmin työllisyystilanne markan 1näärärahan Tampereen-
8271: parani, eikä suunnitelmaakaan oHut pitem- Aitolahden - Teiskon - Jäminki-
8272: mälle vielä silloin valmiina, pysähtyi työ. pohjan kauttakulkutien rakentami-
8273: Vasta sotien päätyttyä, kun v. 1944 oli vah- sen jatkamiseksi.
8274: vistettu suunnitelma Tervalahti-Teiskon ja
8275: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1952.
8276:
8277: Atte Pakkanen. Väinö Rankila. Eero Saari.
8278: Toivo Antila. Jaakko Hakala.
8279: 184
8280:
8281: IV,sz. - Rah. al. N:o 14.
8282:
8283:
8284:
8285:
8286: Vennamo ym.: :Määrärahan osoittamisesta Martikkalan-
8287: N erkoon välisen maantien rakentamista varten.
8288:
8289:
8290: E d u s k u n n a ll e.
8291:
8292: Nykyiset kulkuyhteydet La,pinlahden kir- Välille Martikkala-Nerkoo on laadittu
8293: konkylään Onkiveden läns~puol·elta ovat kylätien kustannusarvio, joka on noin 12
8294: peräti ·kehnot. Jo yksin ,puutavaran kulje- miljoonaa markkaa. Tähän summaan sisäl-
8295: tus tältä alueelta on vuosittain niin suuri, tyy myös tarvittavan lossin !hankkiminen.
8296: että nykyisten kulkuyhteyksien pituus ai- Ottaen huomioon tämän tien suuren mer-
8297: heuttaa suuren kansa!lltaloudellisen ·tappion. kityksen olisi se ikuit,enkin jo a;lusta alkaen
8298: Puutavaraa kuljetettiin esim. viime hak- tehtävä maantieksi. Myös tämän tien poh-
8299: kuukautena tältä alueelta n. 40,000 m3. joispuolella oleva osa ns. Länsirannan tietä
8300: Puutavara joudutaan kuljettamaan ns. olisi muutettava maantieksi, lk:oska sillä
8301: Länsirannan tietä ja Iisalmen-Pielaveden tulisi olemaan, mikäli tiehanke MarHkkala
8302: maantietä .pitkin Peltosalmelle ja täältä -Nerkoo tot.eutetaan, suuri merkitys iml-
8303: edelleen junalla etelään. Tiematka on kuyh:teyksien lyhentäjänä Iisalmen-Piela-
8304: 30-40 km ja sen lisäksi junamatka Lapin- veden maantien lä.ns~puolella olevalle väes-
8305: lahdelle 18 km. Rakentamalla n. 3.5 km:n tölle sekä täältä ta,pahtuvalle puutavaran
8306: pituinen tie Martikkala.n-Nerkoon välille, kuljetukselle.
8307: lyhenisi edellä mainittu matka valtavasti. Edellä olevan perusteella ehdotamme
8308: Se tulisi olemaan vain n. 15-20 km. Kun kunnioittaen,
8309: tieyhteys Onkiveden länsipuolelta Lapin-
8310: lahden kirkonkylään tämän tien rakenta- että Eduslmmta ottaisi vuoden 1953
8311: misen kautta suuresti lyhenisi, tietä.isi se tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
8312: paikalliselle vähäv.araisille väestölle muu- 11utrkan siirtomäärärahan 20 Pl.
8313: tenkin suurta helpotusta. Tällaista paikal- III :3 kohdalle rnaantien rakentami-
8314: lista väestöä on Onkiveden länsipuolella seksi JJlartikkalan-N erkoon välille. ·
8315: noin 1,300.
8316: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1952.
8317:
8318: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela.
8319: Yrjö Hautala. Eino Rytinki.
8320: 185
8321:
8322: IV,s3.- Rah. al. N:o 15.
8323:
8324:
8325:
8326:
8327: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta •Oravavtwman-
8328: Taapajärven maantien rakentamista varten.
8329:
8330:
8331: E d u s k u n n a ll e.
8332:
8333: Kolarin pitäjän Taapajärven kylä on nuksiin, jotka yhteyden puuttuminen oman
8334: maantien yhteyden puutteessa eristettynä pitäjän ja seurakunnan keskuuteen aiheut-
8335: oman pitäjänsä ja seurakuntansa yhtey- taa. Sieppijärven-Lohinivan tien varrella
8336: destä. Se aiheuttaa vähävaraisille kyläläi- on paikallista väestöä n. 100 tilalla, joille
8337: sille ylimääräisiä vaivoja ja ajan hukkaa. kaikille tiestä olisi huomattavaa etua.
8338: Sanotusta kylästä johtaa 15.5 kilometrin Paitsi paikallisen väestön tarvetta, voisi
8339: pituinen kylätie Lohiuivan kylään Rova- tämä tie rakennettuna tyydyttää merkittä-
8340: niemen-Kittilän maantien varrella. Sen vällä tavalla kauttakulkuliikennettä ja sen
8341: sijaan Tornionjokivarteen oman pitäjän vaatimuksia. Tämän lyhyen tieosan raken-
8342: puolelle ei ole minkäänlaista tieyhteyttä. tamisen kautta muodostuisi uusi ja erittäin
8343: Kolarin-Sieppijärven kylästä johtaa Pas- tarpeellinen yhdystie Tornionjokivarren ja
8344: majärvelle 20 kilometrin pituinen kylätie. Ounasjoen maanteitten välillä. Kun lähin
8345: Siitä edelleen Oravavuoman asutusalueelle poikkitie etelään päin kulkee Pellon-Sine-
8346: 7 kilometriä asutustietä. Kyseelliseltä asu- tän kautta, niin Sieppijärven-Lohinivan
8347: tusalueelta on tekemätöntä tietä kuitenkin poikkitiestä tulisi tärkeä yhteys yleisen lii-
8348: Taapajärven kylään n. 8 km. Jos olisi ky- kenteen palvelukseen.
8349: symyksessä jonkun Etelä-Suomen vauraan Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8350: kylän väestö, silloin voisi näin lyhyen tien nioittaen,
8351: rakentaminen olla mahdollinen valtion
8352: avustamana omatoimisesti, mutta heikkova- että Eduskunta ottaisi vuoden
8353: raisille erämaan uudisasur:kkaille se on !lmi- 1953 tulo- ja menoarvioon 5,000,000
8354: tenkin ylivoimainen tehtävä. Tästä johtuen markan määrärahan Oravavuoman-
8355: heidän on vuodesta toiseen pakko alistua Taapajärven maantien rakentamista
8356: kaikkiin niihin hankaluuksiin ja kustan- varten.
8357: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1952.
8358:
8359: Markus Niskala. Niilo Ryhtä.
8360: Kino Rytinki. M. 0. Lahtela.
8361: Yrjö Hautala. Erkki Koivisto.
8362:
8363:
8364:
8365:
8366: 24
8367: 186
8368:
8369: IV,s4. - Rah. al. N:o 16.
8370:
8371:
8372:
8373:
8374: Pakkanen ym.: Määrära,han osoittannisesta Kärkisten sal-
8375: men lassiväylän uudelleen rakentamista varten.
8376:
8377:
8378: E d u s k u n n a ll e.
8379:
8380: Korpilahden pitäjässä olevalla Kärkisten mutta silti haittaa tai ehkäpä joskus koko-
8381: salmen lossireitillä on tärkeä paikallinen naan:kin estää lossin toiminnan. Vielä on
8382: me:rlkitys lähes puolelle Korpilahden pitä- syytä mainita, että lain ja asetusten mu-
8383: jää s~kä kdko Luhangan pitäjälle. Mutta kaan vaaditaan tämäntapaisen lossin hoita-
8384: tällä tieyhteydellä on myös yleisempääkin jalta laivuritutkinto, seikka, mikä on omiaan
8385: merkitystä, sillä sen kautta kulkee lyhin lisäämää:n lossin ylläpitokustannuksia.
8386: mantieyhteys Jyväskylän ja Lahden välillä. Tieviranomaiset ovat, seuratessaan liiken-
8387: Tämä Korpilahden-Luhangan kauttakul- teen kehitystä huomanneet sen !kestämättö-
8388: kutie on jo nyt verrattain vilkkaasti liiken- män tilanteen, mihin Kärkisten salmen yli-
8389: nöity; päivittäin ajaa siitä useita linja- kulussa on jouduttu. Siksi he ovatkin suo-
8390: autovuoroja, samaten kuin kuorma-autolii- rittaneet tutkimuksia ja tehneet suunnitel-
8391: kennettäkin on jo melkoisesti. Liikenteellä mia kustannuslaskelmineen nykyisen oloti-
8392: olisi luontaiset edellytykset kasvaa voimak- lan korjaamiseksi. Tarkoituksena on siirtää
8393: kaasti; tie kulkee luonnonkauniiden seutu- lossireitti nykyistä idemmäksi. Tällöin tu-
8394: jen läpi, joten matkailuliikenteen kehittä- lisi uusi lossiväli, jota vaijerivetoinen moot-
8395: miseen olisi hyvät edellytykset. Samaten torilossi liikennöisi, vain 500 metrin pitui-
8396: alueen metsärikkaudet tarjoavat erinomaiset seksi, sillä pengertämällä eräitä verrattain
8397: mahdollisuudet puutavaraliikenteen laajen- matalia salmia, voisi tien johtaa kulkemaan
8398: tumiselle. Tämäntapaisen kehityksen es- muutaman saaren kautta. Tämän suunnitel-
8399: teenä ovat kuitenkin nykyiset tieolot. Eräs man ovat tieviranomaiset arvioineet maksa-
8400: tällainen este on Kärkisten salmen ja Ko- van 80 miljoonaa markkaa. Tämäntapaisen
8401: rospohjan välinen erittäin mäkinen maasto lossin hoitajalta ei vaadita laivuritutkin-
8402: ja ennen kaikkea ne vaikeudet, joita liiken- toa, joten se vähentäisi ylläpitokustannuk-
8403: teellä on Kärkisten salmen ylikulussa. sia, samaten kuin lyhempi lossiviili supis-
8404: Kärkisten salmen liikennettä välittää ny- taisi moottorin polttoainekustannuksia. Kun
8405: kyisin moottorivenetyöntöinen lossi. Kun lossin vuotuiskustannukset ovat nykyisin
8406: lossiviili on 1,200 metriä, on hyvin ymmär- noin 2 milj. markkaa, vähenisivät ne ny-
8407: rettävissä, että pimeän ja sumun vallitessa kyisen liikenteen vallitessa noin kolmannek-
8408: on näin leveän salmen ylitys perin vaikeata, sella. Suunnitellulla lossipaikalla oleva
8409: monasti jopa mahdotontakin. Siksi onkin salmi on verrattain virtava, joka tulisi vie-
8410: lossi ympäri vuorokauden liikenteessä vain läkin virtavammaksi muiden salmien pen-
8411: kesäaikana; muulloin päättyy liikenne iltai- gerryksen kautta, joten se tuskin jäätyisi
8412: si:ti jo klo 20. Mutta ei aina päiväsaikaan- talvellakaan. Lossia voitaisiin käyttää täl-
8413: kaan ole liikennöiminen turvallista. Etenkin l-öin liikenteessä kaikkina vuoden- ja vuoro-
8414: syysmyrskyssä se on vaikeata, toisinaan suo- kauden aikoina, samalla kun liikenne saatai-
8415: rastaan vaarallistaikin. Toisinaan onkin sat- siin nykyistä nopeammaksi ja ylikulku muu-
8416: tunut niin, että Tossi on joutunut ajelehti- tenkin kyllin turvalliseksi.
8417: maan myrskyssä. Sanomattakin on selvää, Kun tie Kärkisten salmen ja Korospoh-
8418: että myös talvi tuo mukanaan omia vaikeuk- jan välillä kulkee vaikeassa maastossa -
8419: sia lossin liikennöinnissä. Näin varsinkin tällä välillä on monta pitkää ja jyrkkää
8420: sellaisina aikoina, jolloin jää on vielä niin mäkeä -, tekivät tieviranomaiset suunni-
8421: heikkoa, ettei se kannata raskaita kuormia, telman, jonka kulkulaitosten ja yleisten töi-
8422: IV,s4. - Pakkanen ym. 187
8423:
8424: d.en ministeriö v. 1939 vahvisti, Kärkisten sin on saataYa Kärkisten salmen lossireitti
8425: salmen ja Korospohjan välisen tien siirtä- uudelleen järjestetyksi ja sen jälkeen sal-
8426: miseksi nykyisen tien länsipuolelle, jolloin men eteläpuolella oleva tie kuntoon. Jotta
8427: se Päijänteen rantaa kulkien saataisiin työ saataisiin alulle, olisi jo vuoden 1953
8428: maastoon, jossa mäet voitaisiin välttää lä- tulo- ja menoarvioon saatava tätä tarkoit-
8429: hes kokonaan. Sota on kuitenkin estänyt tava määräraha.
8430: edellä mainitun suunnitelman täytäntöön- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
8431: panon. Lisäksi on tilanne nyt muuttunut kunnioittaen,
8432: sikäli, että kyseisestä tiekorjauksesta saa-
8433: daan vasta sitten täysi hyöty, kun Kärkis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
8434: ten salmen ylikulku on saatu uudelleen jär- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
8435: jestetyksi. Mikäli ei näihin kumpaankin markan määrärahan töiden aloittami-
8436: saada varoja samanaikaisesti, on oikea kii- seksi Korpilahden pitäjässä olevan
8437: reysjärjestys tällöin - tämä on tiettävästi Kärkisten salmen lassireitin ttudel-
8438: myös tieviranomaisten käsitys -, että en- leen rakentamiseksi.
8439: Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 195~.
8440:
8441:
8442: Atte Pakkanen. Antti J. Rantamaa.
8443: Wiljam Sarjala. Jaakko Hakala.
8444: 1
8445: 1
8446: 1
8447: 1
8448: 1
8449: 1
8450: 1
8451: 1
8452: 1
8453: 1
8454: 1
8455: 1
8456: •• ••
8457: VALTIOPAIVAT
8458: 1952
8459: LIITTEET
8460: VI
8461:
8462: TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
8463: TOIVOMUSALOITTEET
8464:
8465:
8466:
8467:
8468: HELSINKI 1952
8469: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
8470: Kodinhoitajia, väkijuomia, terveyden- ja sairaanhoitoa ym. koskevia
8471: laki- ja toivomusaloitteita.
8472: 1
8473:
8474:
8475: 1
8476:
8477:
8478:
8479:
8480: 1
8481:
8482:
8483: 1
8484:
8485:
8486:
8487:
8488: 1
8489:
8490:
8491: 1
8492:
8493:
8494:
8495:
8496: 1
8497:
8498:
8499: 1
8500: 193
8501:
8502: VI,1.- Lak. al. N:o 43.
8503:
8504:
8505:
8506:
8507: Luostarinen ym.. : Ehdotus laiksi kunnallisista kodinhoita-
8508: J'isf;.a annetun lain muuttamisesta.
8509:
8510:
8511: E d u s kun n a ll e.
8512:
8513: Kodinhoitajala;ki nykyisessä muodossaan sen ;pitäisi vaihdella; viid€Stäkymmenestä
8514: ei v.astaa siihen nimenomaan köyhien syrjä- kllihdeksaankymmeneen sada1ta kodinhoita-
8515: seutujen taholta; kohdistettuja toivomuksia. jalle maksettavasta palkasta. ~altion avun
8516: Tämä laki, joka alunperin suunniteltiin liukuvaisuus edellämainittua periaatetta
8517: suurperheisten äitien avuksi ·vaikeissa sai- noudattaen määriteltäisiin tarkemmin an-
8518: raus- ja; vä.symistapauksissa, sai sellaisen nettavfu'lSa ·asetuksessa.
8519: muodon, ettei syrjäseutujen v.aikeuksissa Syrjäseutujen kilpailukykyisyyttä kodin-
8520: elävillä äideillä ole käytännössä juuri hoitajien hankkimisessa ja 1palkkauksessa
8521: minkäänlaista mahdollisuutta saada tämän heikentää laissa vielä sekin, että kaik:ld
8522: lain suomaa a1pua. .Syrjäseudut, jortka ovat ma;tkakustannukset sälytetään kuntien kan-
8523: usein vailla sairaaloit.a ja synnytystu;pia, nettavaksi. Tih·eään asutuissa kunnissa
8524: <>lisivat kuitenkin kipeästi kaivanneet tä- matkakustannukset ·eivät näyttele sitä osaa
8525: män •lain suomia helpoituksia moniin vai- kuin harvaanasutuissa ikunniss&, joissa
8526: keuksiinsa;. Köyhät syrjäseudut eivät myös- juuri kipeimmin kodinhoitoapua tarvittai-
8527: kään voi nykyisen lain puitteissa kilpailla siin. Tämä matkakusta;nnuksista johtuva
8528: kodinhoitajien luvnkinnass.a eikä paikkaa- ~päkohta pitäisi lain avulla kyetä tasoitta-
8529: misessa varakkaarnpien kuntien kanssa. maa;n.
8530: Kodinhoitajalakia pitäisi muuttaa siten, Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
8531: että kuntien valtiolta saama osuus kodin- nioittaen,
8532: ill<>itajien .palkkaamiseen <>lisi rUppuvaimen
8533: kunnan asukkaiden lapsil'uvusta ja heidän että Eduskunta l11yväksyisi seuraa-
8534: veronmaksukyvystään. Tämän näkökohdan van lakiehdotuksen:
8535: huomioonottamista varten valtion avustuk-
8536:
8537:
8538: Laki
8539: kunnallisista kodinhoitajista annetun lain muuttamisesta.
8540: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaa;n kunnallisista; kodinhoitajista 2 pal-
8541: vl1nä kesäkuuta 1950 annetun lain (272/50) 10 § sekä lisätään sanottuun lakiin
8542: uusi 11 a § seuraavasti:
8543: 10 §. Paikallislisä, josta säädetään 7 § :n 2 mo-
8544: Valtio osallistuu tässä laissa tarkoitettu- mentissa, suoritetaan kunnalle kokonaan
8545: jen kunnallisten kodinhoitajain palklmuk-
8546: 1 valtion varoista.
8547: seen, koulutuskustannuksiin j.a toimitus- Valtionapua ei kuitenkaan myönnetä
8548: matkojen aiheuttamiin ma;tkakustannuk- useamman kuin yhden kodinhoitajan palk-
8549: siin, ensiksi mainittuihin kustannuksiin kaamiseen kutakin alkavaa seitsemääsataa
8550: vähintään viidelläkymmenellä ja enintään kunnassa henkikirjoitettua alle kuusitoista
8551: kahdeksallakymmenellä sadaha kodinhoita- vuotiasta lasta kohden, eUei sosiaaliminis-
8552: jalle 7 § :n 1 momenti:n mukaan suorite.Ua- .teriö kunnan laajuuden tai sen liikenne-
8553: vasta peruspalkan määrästä, ja matkakus- ja asumisolojen vuoksi katgo olevan eri-
8554: tannuksiin viidelläkymmenell1:i sadalta. tyistä arhetta toisin määrätä.
8555: 25
8556: 194 VI,1. - Kunnalliset kodinhoitajat.
8557:
8558:
8559: Kunnalle tämän lain nojalla suoritetta- Sosiaaliministeriön tämän lain nojalla an-
8560: vasta valtionavusta on vähennettävä puolet tamaan päätökseen älköön myöskään haet-
8561: niiden korvausten määrästä, jotka kunta tako muutosta muulloin kuin niissä ta-
8562: 6 § :n nojalla on .perinyt kodinhoitoavun pauksissa, joissa 10 § :ssä tarkoitettua val-
8563: käyttämjgestä. tionrupua koskeva hakemus on kokonaan
8564: Valtioneuvosto antaa tarkemmat mää- hylätty.
8565: räykset avustuksen hakemisesta ja sen suo-
8566: rittamisesta. Tämä laki tulee voimaan päivänä
8567: 11 a §. kuuta 195 . Kuitenkin on 10 §: n saan-
8568: Kodinhoitoavun antamista koskevaan so- nöksiä sovellettava 1 päivästä tammikuuta
8569: siaalilautakunnan päätökseen ei voida ha- 1953 lukien.
8570: kea muutosta.
8571:
8572: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
8573:
8574: Aino Luostarinen. Aaro Kauppi.
8575: Kerttu Saalasti. Johannes Wirtanen.
8576: lYI. 0. Lahtela. Eeli Erkkilä.
8577: Vilho Leivonen. Eino Rytinki.
8578: Toivo H. Kinnunen. Arvi Ikonen.
8579: Yrjö Hautala. Nestori Kaasalainen.
8580: Vieno Simonen. · Lauri Kaarna.
8581: Edvard Pesonen. Tahvo Rönkkö.
8582: Eri. Haapaniemi. Heikki Soininen.
8583: Kalervo Saura.
8584: 195
8585:
8586: VI,z. - Toiv. al. N:o 49.
8587:
8588:
8589:
8590:
8591: Tenhiälä ym.: Kunnille jaettmvien väkijuomayhtiön voit-
8592: tovarojen käyttöä koskevien selontekojen tarkastuksen
8593: jonduttamisesta.
8594:
8595:
8596: E d u s k u n n a ll e.
8597:
8598: Viime aikoina on kuntien taholta kiinni- päisesti palkattu toimihenkilö ja valtion
8599: tetty valtiovallan huomiota Oy Alkoholi- valvontakustannukset ovat olleet vuosittain
8600: liike Ab:n vuosivoiton ylijäämästä kuntien 1 promille jaettujen voittovarojen mää-
8601: käyttöön myönnettyjen voittovarojen mak- rästä. On huomattava, .että monella muulla
8602: samisessa tapahtuneisiin viivytyksiin. alalla valtio on samanaikaisesti uhrannut
8603: Kunnille jaettavien voittovarojen määrä vähäisempien varojen valvontaan suhteelli-
8604: on nykyään n. 400 miljoonaa markkaa vuo- sesti suurempia summia. Nykyisen asian-
8605: dessa. Tämän summan korottamisesta on tilan vallitessa kunnat joutuvatkin odotta-
8606: tehty aloite ja kuntien taholta ehdotus. maan tarpeelliseksi havaitun varojen val-
8607: Näin ollen kysymyksessä on suuret raha- vonnan vuoksi voittovarojen saantia, vaikka
8608: määrät, joiden käytöstä ja valvonnasta on sanottu valvonta voitaisiin suhteellisen vä-
8609: säädetty laissa. Lain mukaan kunnat ovat hin kustannuksin järjestää joustavaksi ja
8610: velvolliset vuosittain lähettämään saa- kuntia tyydyttäväksi. Tehtävää varten on
8611: miensa varojen käytöstä selonteot sosiaali- vain varattava tarvittavassa määrin työ-
8612: ministeriölle. Vasta selonteon tultua hy- voimaa.
8613: väksytyksi saa kukin kunta seuraavan vuo- Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
8614: den osuutensa. Näin onkin .tapahtunut. nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
8615: Varojen käytölle ja tarkastukselle suunni- toivomuksen,
8616: teltua aikataulua ei kuitenkaan ole voitu
8617: seurata riittävässä määrin, ja tästä puoles- että hallitns kiireellisesti ryhtyisi
8618: taan on aiheutunut, että kunnat ovat mo- toimenpiteisiin Oy Alkoholiliike
8619: nissa tapauksissa saaneet voittovaraosuu- Ab :n knnnille jaettavien voittovaro-
8620: tensa vasta seuraavana vuonna. Kuntien jen tarkastnksen nopenttamiseksi si-
8621: taloudenhoito on joutunut tästä kärsimään ten, että selontekojen tarkast1t8ta
8622: ja jollakin taholla on tästä syystä oltu val- varten palkattaisiin ylimääräistä pe-
8623: miit ehdottamaan jopa koko valvonnan rnspalkkaista henkilöknntaa siinä
8624: poistamista. määrin, että voittovarojen maksami-
8625: Tosiasia on, että voittovarojen maksami- sen esteenä oleva selontekojen tar-
8626: sen viivästymisen perimmäisenä syynä on kast1t8 tnlisi, sikäli kuin se riippuu
8627: selontekojen tarkastusta hoitavan henkilö- valtion viranomaisista, snm·itetuksi
8628: kunnan niukkuus. Koko voittovarojen tar- vuosittain lokaknnhnn mennessä ja
8629: kastusta varten on ainoastaan yksi tila- viimeistään sa.man vuoden aikana.
8630: Helsinissä 2 päivänä helmikuuta 1952.
8631:
8632: Juho Tenhiälä. Harras Kyttä.
8633: Helge Miettunen. Aare Leikola.
8634: Konsti Järnefelt. Esa Kaitila.
8635: 196
8636:
8637: VI,3. - Toiv. al. N: o 50.
8638:
8639:
8640:
8641:
8642: Antila ym.: Toime·npiteistä alkoholipitoisten denaturoitujen
8643: aineiden :ja lääkkeiden väärinkäytön ehkäisemiseksi.
8644:
8645:
8646: E d u s k u n n a 11 e.
8647:
8648: Useilla eri paikkakunnilla valitetaan, että ovat rajoittuneet asianomaisille .puheena
8649: denaturoidusta väkiviinasta valmistettuja olevien aineiden myyntiä harjoittaville
8650: tuotteita ja eräitä a;lkoholia sisältäviä lääk- kohdistettuiihin kehoituksiin olla niitä myy-
8651: keitä käytetään melko runsaasti juovutus- mättä, kun on syytä otaksua juomia ja
8652: !tarkoituksiin. Tätä ei tapahdu ainoastaan lääkkeitä käytettävän juovutustarkoituk-
8653: maaseudulla, jossa ei ole laillista väkijuo- siin.
8654: mien myyntiä, vaan myös kaup11Ilgeissa. Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin riit-
8655: Näitä aineita kä;yttävät ~erittäinkin alkoho- tämättömiä. Tässä tarv1taan lainsäädännön
8656: iistin asteelle vajonneet henkilöt, joilta lail- uudistamista; ja sen hallinuolEsen toteutta-
8657: listen väkijuomien saanti on ~evätty tai misen tehostamista.
8658: jotka eivät enää tyydy tavallisiin juovu- Edellä sanottuun nojautuen pyydämme
8659: tusjuomiin. Huoltoviranomaisten yritykset kunnioittaen esittää eduskunnan hyväksyt-
8660: ,palauttaa heitä rait,tiiseen ja säännölliseen täväksi toivomuks·en,
8661: elintapaan enimmäkseen epäonnistuvat, ol-
8662: letikin, kun tämänasteisten alk.6holistien lai- että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
8663: toshoitopaikoista on huutava .puute. toimenpiteisiin denaturoitujen ainei-
8664: Yrityksiä ,poistaa tätä epäkohtaa ei suin- den valmistusta ja kauppaa sekä
8665: kaan ole puuttunut. Mutta esim. riittävän alkoholipitoisten lääkkeiden myyntiä
8666: tehokkaiden denaturoimisaineiden vaikea koskevien asetusten muuttamiseksi
8667: saanti on ollut esteenä. Lainsäädännössä on ja tarvittaessa antaisi esityksen lain,..
8668: myös vajav:aisuuksia, jotka ovat rajoi·tta- säännöksi, ja että hallitus kiireelli-
8669: neet tarkastusviranomaisten mahdollisuuk- sesti ryhtyisi m1tihinkin toimenpitei-
8670: sia asiaintilan korjaamiseksi. Samasta siin alkoholipitoisten denaturoitujen
8671: syystä myös järjestysviranomaisilta puut- aineiden ja lääkkeiden väärinkäytön
8672: tuu keinoja estää kysymyksessä olevaa vää- ehkäisemiseksi.
8673: rinkäyttöä. Eräiden kuntien toimenpiteet
8674: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
8675:
8676: Toivo Antila. Nestori Kaasalainen.
8677: Eeli Erkkilä. J. E. Lampinen.
8678: Eero Saari. Urho Kähönen.
8679: Johannes Virolainen. Martti Huttunen.
8680: Kerttu Saalasti. Arvi Ikonen.
8681: Viljami Kalliokoski. Lauri Kaarna.
8682: Harras Kyttä. Aaro Kauppi.
8683: Kustaa Tiitu. Unto Suominen.
8684: 197
8685:
8686: Vl,4.- Toiv. al. N:o 51.
8687:
8688:
8689:
8690:
8691: Borg-Sundman ym.: Toimenpiteistä lapsiin kohdistuvien
8692: sukupuolirikosten estämiseksi.
8693:
8694:
8695: Eduskunnalle.
8696:
8697: Yhä uudelleen olemme saaneet lukea riittävä. Kastroimislakiin kohdistetut toi-
8698: päivälehdistä lapsiin kohdistuvista järkyt- veet eivät myöskään ole toteutuneet, vaan
8699: tävistä sulrupuolirikoksista. Yhä useammat on tämän lain sovellutus osoittautunut ny-
8700: lapset ovat joutuneet tunnottomien, sielul- kyisellään odotettua heikommaksi. Tehok-
8701: lisesti sairaalloisesti kehittyneiden ja voi- kaammat toimenpiteet ovat nyt kipeästi
8702: makkuutensa tai suuntautumisen:sa puolesta tarpeen, jotta avuton ja viaton lapsimaailma
8703: luonnottoman sukuvietin omaarvien miesten suojeltaisiin tällaisilta rikoksilta.
8704: onnettomiksi uhreiksi. lVIonet näistä lap- Edellä olevaan viitaten ehdotamme sen
8705: sista ovat saaneet sellaisia sielullisia vam- vuoksi eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
8706: moja, jotka ovat estäneet heidän myöhem- muksen,
8707: pää tervettä suhtautumistaan ihmisiin ja
8708: yhteiskuntaan. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
8709: Nykyiset toimenpiteet lasten suojelemi- toimenpiteisiin lapsiin kohdistuvien
8710: seksi tällaisilta kohtalokkailta vaaroilta ovat sukupuolirikosten estämiseksi ja siinä
8711: osoittautuneet riittämättömiksi. Nykyään tarkoituksessa tutkituttaisi rikoslain
8712: liian lyhyt vapausrangaistus, jonka kärsit- ja kastroimislain muuttamista niin,
8713: tyään teon suorittaja voi pian jälleen jat- että lapsimaailma entistä tehokkaam-
8714: kaa samantapaisin teoin, ei todellakaan ole min suojeltaisiin tällaisilta rikoksilta.
8715: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
8716:
8717: Margit Borg-Sundman. Viljami Kalliokoski.
8718: Urho Saariaho.
8719: 198
8720:
8721: VI,5. - Toiv. al. N:o 52.
8722:
8723:
8724:
8725:
8726: Järvinen ym.: Käsityöliikkeiden kuulumista tehdas- ja käsi-
8727: työyh<listyksiin ja kauppaliikkeiden kuulumista kauppa-
8728: kamareihin koskevien määräysten kumoamisesta.
8729:
8730:
8731: E d u s k u n n a ll e.
8732:
8733: Yleisen mielipiteen mukaan Suomen pi- suhteisiin soveltumattomia, on asiaan viime
8734: täisi kuulua niiden kansanvaltaisten val- vuosina kiinnitetty ko. liikkeenharjoittajien
8735: tioitten joukkoon, joiden valtiomuodossa keskuudessa vilkasta huomiota. Kaikkialla
8736: taataan mm. yksityiselle kansalaiselle ja yh- on päädytty siihen käsitykseen, että mai-
8737: teisölle oikeus itse harkita ja päättää, mi- nittu säännös olisi kohtuuttomana kumot-
8738: hin uskonnolliseen, poliittiseen, taloudelli- tava.
8739: seen tai muuhun järjestöön tai yhtymään Puuttumatta tässä yhteydessä Suomen
8740: hän !kuuluu tai on IJruulumatta. Tätä kan- Käsiteollisuusliiton ja Kauppakamarin toi-
8741: sanvaltaista perussääntöä ei meillä kuiten- minnan tarpeellisuuden ja niiden suoritta-
8742: kaan joka suhteessa noudateta. Niinpä man työn arvosteluun, olemme sitä mieltä,
8743: meillä on vieläkin voimassa v. 1879 anne- että niiden toimintaa ei olisi enää ylläpidet-
8744: tun elinkeinoasetuksen nojalla annettu mää- tävä edellä sanotuilla pakkojäsenyystoimen-
8745: räys, jonka mukaan kaikki käsiteollisuus- piteillä ja maksuilla, vaan niihin jäsenenä
8746: ammattia harjoittavat liikkeet ovat velvol- kuuluminen ja maksujen suorittaminen olisi
8747: lisia suorittamaan kullakin paikkakunnalla jätettävä vapaaehtoisuuden varaan.
8748: toimivalle ns. viralliselle tehdas- ja käsityö- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
8749: yhdistykselle jäsenmaksuja siitä huolimatta, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
8750: haluaako asianomainen liike kuulua ko. yh-
8751: distyksen vai ei. että hallitus antaisi kiireellisesti
8752: Samanlaista pakkomääräystä sovelletaan Eduskunnalle esityksen vuonna 1879
8753: myöskin tavallisiin kauppaliikkeisiin kuiten- annetun elinkeinoasetuksen muutta-
8754: kin sillä erotuksella, että niiden on makset- misesta niin, että määräykset käsi-
8755: tava jäsenmaksuja paikalliselle kauppa:kama- työliikkeiden pakollisesta jäsenyy-
8756: rille. destä tehdas- ja käsityöyhdistyksiin
8757: Kun tällaiset pakkosäännökset eivät so- ja kauppaliikkeiden paikallisesta jä-
8758: vellu kansanvaltaisiin perusperiaatteisiin ja senyydestä kauppakamareihin kurnot-
8759: kun ne muutenkin ovat muuttuneisiin Olo- taisiin.
8760: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1952.
8761:
8762: Mikko Järvinen. Hemm.i.ng Lindqvist.
8763: Esa Hietanen. V. Puumalainen.
8764: Antto Prunnila. Hugo Manninen.
8765: Kaino Haapanen. Paavo Aitio.
8766: 199
8767:
8768: VI,6. - Toiv. al. N:o 53.
8769:
8770:
8771:
8772:
8773: Nederström-Lunden ym.: Vajaamielisten lasten hoitomah-
8774: dollisuuksien pMantamisesta.
8775:
8776:
8777: E d u s k u n n a ll e.
8778:
8779: Vajaamielisten lasten hoitopaikkojen vajaamielinen lapsi aiheuttaa. Kun kodit
8780: puute on varsin huolestuttava haitta sosiaali- useinkin ovat varattomia, ahtaita ja hoito-
8781: sen huollon a:lalla. Käytettävissä olevien mahdollisuuksiltaan puutteellisia, aiheuttaa
8782: hoitopaikkojen lukumäärä on vain murto- sairaan lapsen kotona olo vaikeita hermostol-
8783: osa varsinaisesta tarpeesta. Tämän vuoksi lisiakin häiriöitä niin toisissa lapsissa kun
8784: on hoitolaitoksiin voitu ottaa vain vähäinen vanhemmissakin.
8785: määrä hoidon tarpeessa olevista. Lastensuo- Valtioneuvoston taholta on asiaan kiinni-
8786: jelun Keskusliiton tilastossa vuodelta 1948 tetty huomiota useampaan otteeseen. Heinä-
8787: on 566 vajaamielistä lasta hyväksytty huol- kuun 8 p: nä 1943 asetettiin komitea, joka
8788: totoimistojen taholta laitoshoitoon, mutta ei työskenteli ,vajaakykyisten lasten huolto-
8789: ole paikkojen puutteessa voitu sijoittaa. komitean" nimellä ja antoi laajan ja käyttö-
8790: Perttulassa otetaan tänä vuonna vastaan kelpoisen mietintönsä valtioneuvostolle 1946.
8791: vajaamielisiä lapsia, jotka jo v. 1946 ovat Eduskunta on aikanaan hyväksynyt toivo-
8792: hyväksytyt, mutta eivät ole aikaisemmin muksen, että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
8793: mahtuneet laitokseen. Monet vajaamieliset toimenpiteisiin vajaamielisten lasten hoito-
8794: lapset ehtivät odotusaikana täyttämään lai- mahdollisuuksien parantamiseksi.
8795: toksiin otettaville asetetun ylimmän ikära- Koska hallitukselta ei tähän mennessä ole
8796: jan eivätkä pääse tarvitsemaansa hoitoon, tullut asia:ssa mitään esitystä ja vajaamie-
8797: ja monet kodit katsovat toivottomaksi saada l.isten lasten hoitomahdollisuudet vain huo-
8798: lapsensa laitoshoitoon ja luopuvat yrityk- nonevat aiheuttaen kansalaisten keskuudessa
8799: sestä. Tarkkoja tietoja vajaamielisistä iap- ymmärrettävää levottomuutta, ehdotamme
8800: sista ei näin ollen ole olemassa. Laskelmien edellä olevan perusteella eduskunnan hyväk-
8801: mukaan tarvittaisiin ainakin 2,500 hoito- syttäväksi toivomuksen,
8802: paikkaa ja on niitä käytettävissä 700.
8803: Vajaamielisten lasten sijoittaminen laitos- että hallitus kiirehtisi toimenpiteitä
8804: hoitoon olisi heidän hoitonsa kanna:lta hyvin vajaamielisten lasten hoitomahdolli-
8805: tärkeätä. Laitoshoidon kautta vapautuisi- S1tuksien parantamiseksi.
8806: vat kodit siitä suuresta rasituksesta, minkä
8807: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
8808:
8809: Judit Nederström-Lunden. Ester Häikiö.
8810: Irma Torvi. Hemming Lindqvist.
8811: Elli Stenberg. V. Puumalainen.
8812: 200
8813:
8814: VI,7.- Toiv. al. N:o 54.
8815:
8816:
8817:
8818:
8819: Erkkilä ym.: V aUion osallistum·isesta eläinlääkärien mat-
8820: koista syrjäseutujen väestölle aiheutuviin kustannuksiin.
8821:
8822:
8823: E d u s k u n n a 11 e.
8824:
8825: Viime syQmyn ja tämän talven aikana on vät ole mukautuneet määräaikaisiin vastaan-
8826: varsinkin P<ihjois-Pohjanmaalla ilmennyt otroihin, ja näin nämä jäävät usein vähä-
8827: runsaasti kotieläinsairauksia, jotka lypsy- merlkitylksellisilksi vaikeissa äkillisissä sai-
8828: lehmien osalta useimmiten ovat päättyneet raustapauksissa. Näin useinkin vähävaraiset
8829: kuolemaan, ellei eläinläälkärin apua ole pieneläjät joutuvat monasti kohtuuttoman
8830: saatu. Suurella osalla eläinten omistajia suuriin eläinmenetyksiin ja vahinkoihin,
8831: ei ole kuitenkaan ma:hdollisuuksia taloudelli- ellei valtiovalta ta:loudellisesti voi helpottaa
8832: sesti !kustantaa pitkien matkojen takaa eläin- eläin1äälkärien käyttöä kotieläinten sairaus-
8833: lääkäriä sairasta eläintä hoitamaan, kOSika tapauksissa. Erittäin arvol.ffi:aiden siitos- ja
8834: eläinlääkäripiirit ovat !kohtuuttoman suuria tuotantoeläinten menetys on usein korvaa-
8835: ja matkaetäisyydet melkoisia kustannuksia maton ennen kaik!kea eläinten omistajille ja
8836: vaativia. Näin siis tämä !kustannusten pelko lkansantaloudeNinen menetys !k<iko maalle.
8837: ja tosiasiallinen suuruus on ratkaiseva siinä, EdeHä esitettyjen näkökantojen perus-
8838: !kannattaako kustantaa eläinlääkärin apua teella esitämme eduskunnan päätettäväksi
8839: vai lkärsiäkö eläimen menetys, !koska myös roivomuksen,
8840: eläinlääkärin avusta huolimatta !kotieläinten
8841: sairaus voi päättyä eläimen teurastukseen että hallitus kiireellisesti selvittäisi
8842: tai kuolemaan. Näistä taloudellisista syistä kysymyksen, missä määrin ja milJ,a,i-
8843: ly!kätään!k:in eläinlääkärin pyyntö usein niin sin perustein valtio voisi osallistua
8844: myöhäiseen vaiheeseen, että e1äinlääkärin syrjäseutujen vähävaraisille karjan-
8845: tosiasiailinen apu saapuu liian myöhään. omistajille kotieläinten sairauksien
8846: Piirieläinlää!kärien velvollisuus on tDsin johdosta koituviin eläinlääkärien mat-
8847: määräaikoina käydä piirinsä kunnissa vas- kakustannuksiin.
8848: taanotoilla, mutta kotieläinten sairaudet ei-
8849: Helsingissä 12 päivänä helm~kuuta 1952.
8850:
8851:
8852: Eeli Erkkilä. Niilo Ryhtä.
8853: Toivo Antila. Nestori Kaasalainen.
8854: Eero Saari. Johannes Virolainen.
8855: Urho Kähönen.
8856: 201
8857:
8858: VI,s.- Toiv. al. N:o 55.
8859:
8860:
8861:
8862:
8863: Brander-Wallin ym.: Kroonisten sairaiden hoidon järjestä-
8864: misestä.
8865:
8866:
8867: E d u s k u n n a ll e.
8868:
8869: Käytännössä on meillä useaan otteeseen hoitoa varten, joten sen toteuttaminen ei
8870: todettu kroonisten sairaiden vaikea hoidon tuo helpotusta tilanteeseen. Eräät maamme
8871: järjestäminen. Keskussairaalat eivät voi kaupungit, mm. Helsinki, on laatinut suun-
8872: kaikkia näitä potilaita ottaa vastaan ja nitelmia asian hoitamiseksi, mutta koko
8873: kunnalliskoteihinkaan ei heitä aina voi laajuudessa pitäisi asia ottaa käsittelyn
8874: saada. Myös kotihoidon järjestäminen alaiseksi.
8875: tuottaa vaikeuksia nykyisen asuntotilan- Jotta tilanteeseen saataisiin jonkinlaista
8876: teen, mutta myös tietämättömyyden takia. muutosta ja kroonisten sairaiden kohdalle
8877: Ruotsissa on asiaan kiinnitetty huomiota helpotusta hoidon ja sijoituksen suhteen,
8878: ja siellä valtio avustaa kroonisten sairaiden olisi asiassa tehtävä kiireellisesti jotakin.
8879: hoitoa asukasluvun mukaan. Göteborgissa Yleisten keskussairaaloiden yhteyteen tai
8880: mm. on erikoinen A-sairaala, johon liittyy vanhainkotien läheisyyteen (koska juuri
8881: B-sairaala, vanhusten poliklinikka ja neu- kroonisista sairaista suuri osa on vanhuk-
8882: vola kotihoitoa varten. sia) olisi perustettava ns. B-potilaita var-
8883: Suomessa ei valtion taholta erikoisesti ten sairaskoteja tai sairaaloita. Koska
8884: ole toimintaa tuettu, vaan katsottu sen yleensä on todettu asiantuntijain lausun-
8885: olevan kuntien asiana. Eräissä äsken toi- non mukaan kotihoito kaikkein halvim-
8886: meenpannuissa tutkimuksissa on todettu, maksi, olisi tätä hoitoa varten em. sairas-
8887: että kunnat joutuvat suorittamaan huomat- kotien yhteyteen järjestettävä poliklini-
8888: tavan osan yleisten lääninsairaaloiden poti- koita ja neuvoloita, joista kodit sairausta-
8889: lasmaksuista, yli 65-vuotiaitten kohdalla pausten aikana voisivat saada välineitä ja
8890: noin 20 %. Näissä sairaaloissa tulevat po- neuvontaa sekä mahdollista apua kotihoitoa
8891: tilaspaikat huomattavan kalliiksi ja paik- varten.
8892: koja pitäisi saada lähinnä akuuttisten sai- Kunnat eivät yksinään voi asiaa hoitaa,
8893: rauksien hoitoa varten. se on jo käytännössä todettu, kuten ei mi-
8894: Kunnalliskodit eivät nykyisessä laajuu- tään muitakaan koko maata käsittäviä toi-
8895: dessaan myöskään pysty suoriutumaan nii- menpiteitä, ilman valtion tukea ja myötä-
8896: hin siirtyvistä kroonisista sairaista. Ei- vaikutusta.
8897: vätkä kunnalliskodit voi järjestää aina täy- Edellä olevaan viitaten ehdotammekin
8898: dellistä lääkärinhoitoakaan. Eivätkä kaikki kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
8899: kunnat voi tilannetta järjestää tälläkään toivomuksen,
8900: tavoin 100 kunnan vielä ollessa ilman lain
8901: määräämää kunnalliskotia tai osuutta sel- että hallitus kiireellisesti antaisi
8902: laiseen. Eduskunnalle esityksen kroonisten
8903: Uusi keskussairaalalakikaan ei sisällä mi- sairaiden hoidon pikaisesta järjestä-
8904: tään suunnitelmaa kroonisten sairaiden misestä.
8905: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1952.
8906:
8907: Laura Brander-Wallin. Martta Salmela-Järvinen.
8908: Aino Malkamäki. Meeri Kalavainen.
8909: Kaisa Hiilelä. Edvard Pesonen.
8910: Impi Lukkarinen. Eino Raunio.
8911: 26
8912: 202
8913:
8914: VI,9. - Toiv. al. N: o 56.
8915:
8916:
8917:
8918:
8919: Virkki ym.: Määrärahasta valtion seerumla!itoksen raken-
8920: tamista varten.
8921:
8922:
8923: E d u s k u n n a ll e.
8924:
8925: Viimeisen vuosikymmenen aikana on ruiskeliuosten välttämättömyyteen, mutta
8926: lääketieteessä tapahtunut käänteentekeviä puutteellisten olosuhteitten tähden ei niiden
8927: muutoksia. Tämä kehitys on tapahtunut käyttöön ole päästy. Niin ikään on pyritty
8928: ennen muuta kulku- ja tarttuvien tautien verensiirtoihin tarvittavan veren ja plas-
8929: hoidossa ja ennakolta ehkäisevässä toimin- man säästämiseen sekä samalla ennakolta
8930: nassa. Jotta lääiketieteen kehitys voitaisiin ehkäisevässä mielessä tärkeiden aineosien
8931: käyttää hyödyksi sairaanhoidossa ja kan- eristämiseen verestä nk. plasmafraktioinnin
8932: santerveystyössä., on ensiarvoisen tärkeätä avulla, jota kuitenkin on puutteellisten tilo-
8933: päästä mahdollisimman varhaisessa vai- jen tähden voitu suorittaa erittäin sup-
8934: heessa selville taudin laadusta käyttä:mällä peassa määrässä.
8935: hy,väksi 1bakteeri- ja seerumopin tarjoamia Edellä mainitut tärkeät tehtävät kuulu-
8936: apukeinoja. Näin voimme nopeasti saada vat valtion seerumlaitokselle, joka toimii
8937: tartuntataudit paranemaan ja ennen muuta maassamme keskuslaitoksena samalla huol-
8938: estetyksi vakavat jälkitaudit, jotka erittäin taen muut valtion pienemmät laboratoriot.
8939: useassa tapauksessa johtavat ennenaikai- Seerumlaitoksella ei kuitenkaan nylkyisissä
8940: seen työkyvyttömyyteen. Nämä toimenpi- puitteissa ole mahdollista suorittaa sille
8941: teet 'lyhentävät 'lisäksi huomattavasti hoito- kuuluvia tehtäviä siinä laajuudessa mikä
8942: aikaa sekä vähentävät siten sairaalapaik- olisi kansan terveyden kannalta koko maalle
8943: kojen tarvetta. välttämätöntä.
8944: Tuberkuloosilainsäädäntömme edellyttää, Valtion seerumlaitoksen välttämättömiä
8945: paitsi hoidettavien potilaitten tarkkailua, tarpeita silmällä pitäen on kolmen vuoden
8946: myös voimakasta ehkäisytyötä, mikä on aikana suunniteltu sille välttämättömät ti-
8947: mahdollista ainoastaan laajojen bakteriolo- lat ja rakennukset, joiden piirustukset ovat
8948: gisten tutkimusten avulla. jo rakennushallituksessa hyväksytyt.
8949: Uudeksi tärkeäksi tehtäväksi tarttuvien Valtion seerumlaitoksen suorittama enna-
8950: tautien rintamalla on kehittynyt nk. virus- kolta ehkäisevä toiminta on rinnastettavissa
8951: tutkimus, joka meidänkin maassamme on paloturvallisuuteen tähtäävään toimiiiltaan
8952: nykyisissä vaikeissa olosuhteissa alkanut ja me tiedämme, että tämru toiminta on illlO-
8953: kehittyä. Tämä työ tulee muodostumaan nin kerroin halvempaa ja samalla tulok-
8954: vuosi vuodelta yhä tärkeämmäksi, emmekä sellisempaa kuin jo sairastuneitten hoita-
8955: ilman sitä voi enää ajatella kansanterveys- minen, mikä useissa tapauksissa jättää py-
8956: työtä. syviä ruumiinvammoja, jotka saattavat jo
8957: Uudet hormonaaliset hoitomenetelmät varhaisessa nuoruudessa vaikuttaa alenta-
8958: (ACTH, Cortison) edellyttävät laajoja la- vasti työkykyyn. Esimerkkinä ennakolta
8959: boratorioissa suoritettavia hormonaalisia ehkäisevän hoidon merkityksestä voimme
8960: tutkimuksia samoin kuin myös uusi abortti- mainita, että ne saavutukset, jotka on saatu
8961: lalkimme, joka on tuonut päivänpolttavaksi taistelussa sukupuolitauteja vastaan, ylittä-
8962: kysymykseksi raskauden mahdollisimman vät kaikki odotukset. Niinpä vuonna 1943
8963: aikaisen toteamisen. oli maassamme 5,236 uutta kuppatauti-
8964: Maassamme on viime vuosien aikana tapausta ja vuonna 1950 391 ta;pausta.
8965: kiinnitetty erittäin suurta huomiota nk. Selvänä merkkinä maamme ennakolta eh-
8966: pyrogenittomien (ei kuumetta aiheuttavien) käisevän sairaanhoidon kehityksestä ovat
8967: VI,!>. - Virkki ym. 203
8968:
8969: luvut, jotka osoittavat laitoksen työmäärän tään mainittavaa lisäystä. Seerumlaitoksen
8970: kasvua viimeisen kahden ja puolen vuoden kyky lisätä nykyistä työmääräänsä ei enää
8971: aikana. Vuonna 1949 toimitettiin 214,972 ole mahdollista niissä olosuhteissa, joissa
8972: tutkimusta, vuonna 1950 348,827 tutki- laitos joutuu toimimaan.
8973: musta ja vuoden 1951 alkupuoliskolla jo Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
8974: noin 200,000 tutkimusta. Tämän ahtaissa eduskunnan hyväksyttäväksi to1vomuksen,
8975: olosuhteissa jo äärimmilleen jännitetyn työn
8976: tuloksena on ollut kulkutautien lukumää- että hallitu.s ottaisi vuoden 1953
8977: rässä tapahtunut lasku, mikä ei kuitenkaan tulo- ja menoarvioesitykseen 200 mil-
8978: vieläkään ole läheskään mahdollisessa mini- joonan markan määrärahan valtion
8979: missä. Samalla, kun luvut osoittavat san- seerumlaitoksen rakennustöiden aloit-
8980: gen huomatta-vaa nousua, ei valtion seerum- tamista varten.
8981: laitoksen tiloissa ole tapahtunut juuri mi-
8982: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
8983:
8984: Helena Virkki. Meeri Kalavainen.
8985: Kyllikki Pohjala. Arvo Salminen.
8986: Hilja Väänänen. Irma Hamara.
8987: Lauri Myllymäki. Erkki Koivisto.
8988: Toivo Friman. Niilo Honkala.
8989: Lauri Kaarna. Felix Seppälä.
8990: Atte Pakkanen. Päiviö Hetemäki.
8991: Kalervo Saura. Aukusti Pasanen.
8992: Albin Wickman. Esa Kaitila.
8993: Aino Luostarinen. Urho Kähönen.
8994: Laura Brander-Wallin. Aune Innala.
8995: 204
8996:
8997: VI,1o. - Toiv. al. N:o 57.
8998:
8999:
9000:
9001:
9002: Borg-Sundman ym.: Toimenpiteistä Helsingin yliopistcm
9003: sairaaloissa tdirmivien lääkärien palkka1tksen parantami-
9004: seksi.
9005:
9006:
9007: E d u s k u n n a ll e.
9008:
9009: Henkisen työn aliarvioitu asema nykyi- joutuvat maksamaan sairaalassa saamansa.
9010: sessä yhteiskunnassa tulee mitä räikeimmin ateriat. Ja tämä mitätön palkka suorite-
9011: esille yliopistosairaalain lääkärien kerras- taan näille lääkäreille kalliin Opiskeluajan
9012: saan yllättävän alhaisessa palkkauksessa. jälkeen peräti vastuunalaisesta työstään,
9013: Näitä kansan terveydelle ja lääketieteelli- jossa työpäivä usein venyy 10-12 tunniksi
9014: selle tutkimukselle tärkeitä palvelijoitaan ilman ylityökorvausta, yötyökorvausta ja
9015: kohtelee yhteiskunta oudoksuttavan epä- sunnuntaikorvausta. Samojen sairaalain
9016: asiallisesti. Jokin vanha korjaamatta jää- kolmaskin lääkäriryhmä, nimittäin asistent-
9017: nyt palkkajärjestelmä näkyy yhä olevan tilääkärit, on samoin ehdottomasti palkka-
9018: vallalla, jonka mukaan sairaalan ylilääkäri kuopassa, joskin heidän palkkansa nousee
9019: saa 20 kertaa pienemmiiln palkan kuin sa- edellä mainittuja jonkin verran korkeam-
9020: man sairaalan koneenhoitaja. Helsingin malle. Yhteiskunnan on oman terveytensä
9021: yliopiston opetussairaalain ylilääkärillä on nimessä aika kiireellisesti korjata tämä räi-
9022: palkkaa 1,500 markkaa kuukaudessa. On keä epäkohta.
9023: luonnollista, että tämä ei sairaalan kannalta Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
9024: voi olla hyödyksi, koska sairaalan johtajan dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
9025: laajoihin hallin:nollisiin tehtäviin on luonno- vomuksen,
9026: tonta odottaa jatkuvasti enää kylliksi sy-
9027: ventymistä pelkästään hyväntekeväisyy- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
9028: destä. Näiden sairaaloiden nuorilla ama- toimenpiteisiin Helsingin yliopiston
9029: nuenssilääkäreillä jää palkka 6,000 mark- sairaaloissa toimivien lääkärien koh-
9030: kaan kuukaudessa, josta summasta he vielä tuuttoman alhaiseksi jäiineen palk-
9031: ka1tksen korjaamiseksi.
9032: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
9033:
9034: Margit Borg-Sundman. Johannes Wirtanen.
9035: Johannes Virolainen.
9036: 205
9037:
9038: VI,11.- Toiv. al. N:o 58.
9039:
9040:
9041:
9042:
9043: J. Wirtanen ym.: Toimenpiteistä natistenklinikan henkilö-
9044: kunnan asunto-olojen järjestämiseksi.
9045:
9046:
9047: E d u s k u n n a 11 e.
9048:
9049: Valtakunnallisen sairaalan, naistenklini- ollut vain 11 m3 potilasta kohden. Suuren
9050: kan henkilökunnan, varsinkin hoitohenkilö- potilasmäärän vuoksi, jota ei eräistä rajoit-
9051: kunnan asuntotilanne, mikä aina vuodesta tamistoimenpiteistä huolimatta ole voitu
9052: 1940 lähtien on ollut vaikea, on nyt kärjis- estää, on sairaalan toiminta jo monet vuo-
9053: tynyt ylivoimaiseksi ja uhkaa mitä vaka- det ollut ylikuormitettua sekä potilaspaik-
9054: vimmin tämän tärkeän sairaanhoitolaitok- kojen että henkilökunnan riittämättömyy-
9055: sen säännöllistä toimintaa. den takia.
9056: Tämän kriisitilanteen johdosta lääkintö- Kun nyt jälleen henkilökunnan yhä krii-
9057: hallituksen ja sairaalan edustajien kesken tillisemmäksi käyneen saantivaikeuden joh-
9058: käydyissä neuvotteluissa on sairaalan joh- dosta ollaan oltu pakotettuja ajattelemaan
9059: don taholta vakavasti esitetty, ettei potilai- hoitopaikkojen lukumäärän vähentämistä
9060: den hoitoa tässä sairaalassa enää voida tur- 320: een, niin käy sairaalan säännöllinen toi-
9061: vata, jollei henkilökunnan saantivaikeuksien minta aivan kestämättömäksi, sillä edellä
9062: johdosta joko sairaalan potilaspaikkalukua olevan tilaston osoittamaa potilasmäärää ei
9063: pienennetä nykyisestään tai jälleen yhtä senjälkeen enää pystyttäisi täällä hoita-
9064: osastoa oteta henkilökunnan asuntolaksi, maan.
9065: mitkä molemmat vaihtoehdot tosiasiallisesti Henkilökunnan asuntokysymys olisikin
9066: merkitsevät sitä, että sairaalan jo pitkät ensi sijassa ratkaistava. V. 1939 oli naisten-
9067: ajat ylikuormitettuja potilaspaikkoja olisi klinikalla varattu asuntoja koko hoitohen-
9068: arveluttavasti vähennettävä virallisesti vah- kilökunna1le. Samana vuonna valtion ja
9069: vistetusta 385: stä hoitopaikasta 320: een Helsingin kaupungin välillä tehty sopimus
9070: hoitopaikkaan. Tilanteen vakavuutta ku- merkitsi käytännössä sitä, että 100 hoitajan
9071: vaavat seuraavat seikat: oli muutettava asumaan kaupungille, koska
9072: Sairaalalla on ollut kuluvana vuonna käy- heidän aikaisempi asuntonsa muutettiin
9073: tettävissään vahvistetuista 385 :stä hoitopai- sopimuksen edellyttämäksi potilasosastoksi.
9074: kasta vain 340 hoitopaikkaa, koska henkilö- Kaupungille muuttaneille hoitajille taattiin
9075: kunnan asuntotilanteen pelastamiseksi on tällöin samat palkkaedut kuin sairaalassa
9076: ollut pakko jo vuodesta 1948 alkaen ottaa asuville maksamalla heille vuokra-apuna 275
9077: vähitellen yhteensä 45 hoitopaikkaa hoito- mk kk::ssa, mikä summa silloin riitti täy-
9078: henkilökunnan asunnoiksi. Näillä 340: llä dellisesti korvaamaan kaupungilla asuvien
9079: hoitopaikalla on vuonna 1951 hoidettu poti- suuremmat vuokra- ym. menot. Muutamia
9080: [aita 13,255, joista maaseutulaisia 7,029 ja vuosia myöhemmin kyseeilinen vuokraraha
9081: helsinkiläisiä 6,226. Klinikka palvelee siis korotettiin 320 markaksi kk: ssa, koska ra-
9082: koko maata eikä suinkaan yksinomaan hel- han arvon alentamisen vuoksi ensiksimai-
9083: sinkiläisiä. nittu summa ei enää riittänyt tasoitukseksi.
9084: Kuten edellä olevista potilaslukumääristä Sen jälkeinen jatkunut inflaatio on tehnyt
9085: käy myös ilmi, on esim. 25-paikkaisilla syn- klinikalla asuvien ja kaupungilla asuvien
9086: nytysosastoilla täytynyt jatkuvasti hoidat- palkkasuhteet viimeksimainituille erittäin
9087: taa 36-38 potilasta, jolloin ylimääräiset on epäedulliseksi, koska nykyisin kaupungilla
9088: ollut pakko sijoittaa kylpyhuoneisiin, käy- asuva hoitaja joutuu maksamaan asunnos-
9089: täville jne. ja siitä huolimatta on kuutio- taan vuokraa noin 5,000-6,000 mk kuu-
9090: tilavuus synnytysosastojen potilashuoneissa kaudessa, mikä tosiasiallisesti merkitsee sitä,
9091: 206 VI,u. - Naistenklinikan asunto-olot.
9092:
9093:
9094: että hänen kuukausipalkkansa on 3,000- Kun muissa helsinkiläisissä valtion sairaa-
9095: 4,000 mk pienempi kuin klinikalla asuvan loissa on asuntoja henkilökunnalle noin 65-
9096: eikä hänellä tällöin ole useimmissa tapauk- 75% :lle, niin ovat naistenklinikan poik-
9097: sissa alivuokralaisasunnossaan mahdolli- 'keuksellisen suuret asuntovaikeudet täysin
9098: suuksia siihen lepoon, jonka hänen raskas ymmärrettävissä.
9099: ja vastuunalainen tehtävänsä säännöllisesti Viime vuosien kuluessa on sairaalan joh-
9100: uusiutuvine yötyövuoroineen edellyttää. Li- don taholta useasti tehty esityksiä henkilö-
9101: säksi sijaitsee asunto kaukana sairaalasta, kunnan asuntolan rakentamiseksi, muttei
9102: mikä aiheuttaa lisäkustannuksia ja lisärasi- tähän tarkoitukseen ole vielä tähän men-
9103: tusta. Näin ollen joutuu kaupungiUa asuva nessä määrärahoja myönnetty. Näin ollen
9104: hoitaja nykyisin saamaan noin 36,000- on tilanne kuukausi · kuukaudelta päässyt
9105: 48,000 mk vähemmän palkkaa vuodessa kuin vähitellen kehittymään nykyiseen katastro-
9106: sairaalassa asuva, vaikka heidän tehtävänsä faaliseen pisteeseen eikä sairaala enää pysty
9107: sairaalassa on täydelleen samanlainen. vastaamaan sille asetetun tehtävän suoritta-
9108: On itsestään selvää, mitenkä haitallisesti misesta, jollei henkilökunnan asunto- ja
9109: edellä selostettu epäkohta vaikuttaa sairaa- palkkausepäkohtiin löydetä kiireellistä rat-
9110: lan säännölliseen toimintaan, varsinkin kun kaisua.
9111: otetaan huomioon, että klinikalla on nykyi-
9112: sin asuntoja varattu vain 20 %: lle hoito- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
9113: henkilökunnasta. Tästä syystä esim. viime kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9114: vuoden kuluessa sairaalan 199: stä hoitohen-
9115: kilöstä vaihtui 108. Sairaslomia on ollut että hallitus 1·yhtyisi kiireellisiin
9116: hoitajille 6.5 %, apuhoitajille 0. 7 % ja las- toimenpiteisiin naistenklinikan hen-
9117: tenhoitajille 0.6% työpäivien lukumäärästä. kilökunnan asunto-olojen järjestämi-
9118: Edelleen on todettava, että 8 koulutetun seksi siten, ettei potilaille kuuluvia
9119: hoitajan tointa on täytynyt tässä pakko- sairaansijoja tarvitsisi käyttää hoita-
9120: tilanteessa hoidattaa apuhoitajilla ja toimia jattarien majoitukseen.
9121: täytettäessä on asuntomahdollisuudet ollut
9122: asetettava ansioiden edelle.
9123: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
9124:
9125: Johannes Wirtanen. Vilho Leivonen.
9126: Päiviö Hetemäki. Otto Toivonen.
9127: Eino Rauste.
9128: 207
9129:
9130: VI,12. - Toiv. al. N:o 59.
9131:
9132:
9133:
9134:
9135: Pohjala ym.: Määrärahasta korottomaksi lainaksi Porin
9136: diakonissalaitokselle.
9137:
9138:
9139: E d u s lk u n n a ll e.
9140:
9141: Porin dia!konissalaitos, ainoa laatuaan Porin kaupunki ja yksityiset ovat tukeneet
9142: koko Länsi~Suomessa, on joutunut varsin laitoksen toimintaa monessa muodossa, mutta
9143: suuriin taloudeHisiin vaikeuksiin ja on se yhä laitoksella on yli 20 milj. markan laina,
9144: ainoa dia:konissalaitos, jota va:ltio ei vielä jonka korkojen ma!ksaminen on käynyt sano-
9145: ole tukenut samana tavalla !kuin maamme tulle laitokselle ylivoimais~ksi.
9146: muita diakonissalaitolksia. Tämän dia:konis- Siksi ehdotamme eduskunnan hyvälksyttä-
9147: salaitoksen tehtävänä on kasvattaa maamme väksi toivomuksen,
9148: seura!kuntiin dia!konissoja etupäässä kodeissa
9149: hoidettavia pitikäailkaisia sairauksia silmällä että hallitus ottaisi vuoden
9150: pitäen. Sitä paitsi ovat sairaalassa maakun- 1953 tulo- ja menoarvioesitykseen
9151: nan ainoat silmä-, korva-, nenä- ja 1lmrkku- 12,000,000 markan määrärahan korot-
9152: tautiosastot, joten tässäkin suhteessa on lai- toman lainan myöntämiseksi Porin
9153: tos jo lyhyenä olemassaoloaikanaan osoittau- diakonissalaitokselle.
9154: tunut turki tarpeelliseksi.
9155: Helsingissä 7 päivänä he~mikuuta 1952.
9156:
9157: Kyllikki Pohjala. Niilo Honkala.
9158: Helena Virkki. Harras Kyttä.
9159: Martti Huttunen. Antti J. Rantamaa.
9160: 208
9161:
9162: VI,1a. - Toiv. al. N: o 60.
9163:
9164:
9165:
9166:
9167: Ahmavaara: Toimenpiteistä asuntojen järjestämiseksi Oulun
9168: lääninsairaalan henkilökttnnrolle.
9169:
9170:
9171: E d u s k u n n a 11 e.
9172:
9173: Oulun lääninsairaalassa, joka on laaj,an tä:mä vielä voisi .tapahtua suhtoollisin vaa-
9174: :maakunnan keskussairaala, vallitsee suuri rtimattomin kustannuksin, ehdotan kunnioit-
9175: potilassijojen puute. Sitä kiristää vielä se, taen eduskunnan hyvä:ksyttävä:ksi toivo-
9176: että osa potilruwaikkoja on jouduttu otta- muksen,
9177: maan sairaalahenkilökunnan asunnoiksi.
9178: Kuitenkin viimeksimainittu puute olisi vä- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
9179: hin kustannuksin autettavissa. Siellä on toimenpiteisiin Oulun lääninsairaa-
9180: eräässä rakennusryhmässä suuri ja tilava lan potilash1t0neiden vapauttamiseksi
9181: uUakkokerros, joka monenkin paikalla käy- varsinaiseen tarkoitukseensa järjes-
9182: neen asiantuntijan tarkastuksen mukaan tämällä sairaalahenkilökunnalle asun-
9183: voitaisiin käyttää sairaalahenkilökunnan toja sairaalassa löytyviin sopiviin
9184: asunnoiksi ja siten saattaa V·arsinaiset rpo- paikkoihin, jotka eivät vähentäisi
9185: tilashuoneet omaan tarkoitukseensa. Kun sairaalassa olevia potilassijoja.
9186: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
9187:
9188: Arvi Ahmavaara.
9189: VALTIOPÄIVÄT
9190: 1952
9191:
9192: LIITTEET
9193: VII
9194:
9195: LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT
9196: LAKI- JA TOIVOMUSALOITTEET
9197:
9198:
9199:
9200:
9201: HELSINKI 1952
9202: VALTIONEUVOBTON KIRJAPAINO
9203:
9204: 27
9205: Kunnallislakien, köyhäinhoitolain, asemakaavalain, vesioikeuslain ja
9206: kalastuslain muuttamista ym. tarkoittavia laki- ja toivomus-
9207: aloitteita.
9208: 213
9209:
9210: Vll,1. - Lak. a;l, N: o 44.
9211:
9212:
9213:
9214:
9215: Stenberg ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain m1tuttamisestu,.
9216:
9217:
9218: E d u s k u n n a ll e.
9219:
9220: Lakialoitteessa n:o 2 on esitetty peruste- asian selventävä korjaus saatava myös kun-
9221: lut, joissa osoitetaan, että köyhäinhoidon nallislakiin. Siksi ehdotamme edellä maini-
9222: varassa olevilta kansalaisilta on maassamme tun aloitteen perusteluihin v-iitaten,
9223: jatkuvasti evätty vaalioikeus ja että tämä
9224: on ristiriidassa eduskunnan hyväksymän että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9225: rauhansopimuksen kanssa. Koska sama van lakiehdotuksen:
9226: koskee myös kunnallista äänioikeutta, olisi
9227:
9228:
9229: Laki.,
9230: kunnallislain muuttamisesta.
9231: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1948 annetun
9232: kunnallislain (642/48) 15 § näin kuuluvaksi:
9233: 15 §. 3) se, joka oikeuden lainvoimaisen pää-
9234: Kunnallinen äänioikeus on jokaisella töksen mukaan on kansalaisluottamusta
9235: miehellä ja naisella, joka vaalivuoden alussa vailla taikka kelvoton maan palvelukseen
9236: oli kunnan jäsen ja vähintään kaksikym- tai toisen asiaa ajamaan; sekä
9237: mentäyksi vuotta täyttänyt sekä on vii- 4) se, joka on todistettu syypääksi sii-
9238: meksi toimitetussa henkikirjoituksessa kun- hen, että hän kunnallisissa vaaleissa on
9239: nassa henkikirjoitettu tai ollut henkikirjoi- ostanut tai myynyt ääniä tai sitä yrittänyt
9240: tettava. tahi äänestänyt useammassa kuin yhdessä
9241: Äänioikeutta vailla on kuitenkin: paikassa taikka väkivallalla tai uhkauksella
9242: 1) se, joka ei ole Suomen kansalainen; häirinnyt vaalivapautta, aina kuudennen
9243: 2) se, joka mielipuolisuuden vuoksi on kalenterivuoden loppuun siitä lukien, kun
9244: holhouksen alaisena; lopullinen tuomio asiasta annettiin.
9245:
9246: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1852.
9247:
9248: Elli Stenberg. Irma Torvi.
9249: Eino Ta;inio. Ester Häikiö.
9250: J. Mustonen. Judit Nederström-Lunden.
9251: E. Hietanen. Antto Prunnila.
9252: Atos Wirtanen. L. Myllymäki.
9253: Usko Seppi.
9254: 214
9255:
9256: VII,2. - Lak. al. N:o 45.
9257:
9258:
9259:
9260:
9261: Tuurna ym.: Ehdotus laiksi kunnallislain 57 § :n muutta-
9262: misesta.
9263:
9264:
9265: E d u s k u n n a ll e.
9266:
9267: Kunnallislakia säädettäessä ·ei kiinnitetty desta erityisestä syystä rajoittaa puheen-
9268: huomiota siihen, että kunnallishallinnon vuoroja. Vähemmistön aseman turvaami-
9269: kansanvaltaisia toimintamuotoja voitaisiin seksi tällainen päätös olisi tehtävä määrä-
9270: tulla käyttämään väärin myös tarkoituksiin, enemmistöllä. Asian luonnosta johtuu, että
9271: jotka ovat kunnallishallinnolle kokonaan valtuuston tällaista päätöstä olisi heti nou-
9272: vieraita. Niinpä kunnallislaissa jätettiin datettava. Asianmukaista myös on, että
9273: sääntelemättä kunnallisten toimielinten jä- päätös tehdään puheenjohtajan esityksestä
9274: senten puheoikeuden laajuus ja rajoitta- ja ettei esityksestä sallita keskustelua.
9275: minen. Edellä selostettu muutos on toimenpanta-
9276: Viime aikoina on kuitenkin ryhdytty vissa kunnallislain 57 § : ään tehtävällä
9277: käyttämään kunnallisvaltuustoa poliittisen lisäyksellä. Kun nykyisin oikeus käyttää
9278: valistustoiminnan välikappaleena. Kun puheenvuoroja rajattomasti, on katsottu
9279: tästä on aiheutunut häiriötä kunnallishal- olevan johdettavissa kunnallislain 27 § : n
9280: linnon säännölliselle kululle, on pyritty säännöksestä, että äänestys on toimitettava,
9281: sitä estämään sillä, että valtuuston työjär- ,sitten kun asiasta on keskusteltu", näyt-
9282: jestykseen olisi otettu määräys, jonka no- täisi olevan tarpeen muuttaa myös ~tuota py-
9283: jalla puhevuorojen rajoittaminen valtuus- kälää. Säännös !kuitenkin sanamuotonsa
9284: ton kokouksessa olisi ollut mahdollista. ja tarkoituksensa mukaan sisältää ainoas-
9285: Korkeimman hallinto-oikeuden era1ssa taan sen, että keskustelua valtuuston ko-
9286: asioissa omaksuman !kannan mukaan pu- kouksessa jonkun asian kohdalta ei voida
9287: heenvuorojen rajoittaminen valtuustossa kokonaan kieltää. Tämän vuoksi sen muut-
9288: kunnallislain nykyisten säännösten puit- taminen ei ole välttämätöntä. Mikäli kes-
9289: teissa ei kuitenkaan ole mahdollista. kustelun rajoittamisesta otetaan kunnallis-
9290: Kunnallishallinnon pysyttämiseksi ter- lakiin nimenomainen säännös, ei maini-
9291: veellä pohjalla olisi silJe varattava mahdolli- tusta 27 § : n sanonnasta enää voida johtaa
9292: suus torjua kansanvaltaisten toimintamuo- sellaista rajoitusta kuin nykyään.
9293: tojen käyttäminen vieraisiin tarkoituksiin. Sen perusteella, mitä edellä olemme lau-
9294: Jos siihen ei ole mahdollisuuksia nykyisen suneet, esitämme kunnioittaen,
9295: lain mukaan, on tarpeellista ryhtyä täy-
9296: dentämään kunnallislakia. Se voidaankin että Eduskunta hyväksyisi seuma-
9297: toteuttaa siten, että kunnallislakiin otetaan van lakiehdotuksen:
9298: nimenomainen säännös valtuuston oikeu-
9299:
9300:
9301: Laki
9302: kunnallislain muuttamisesta.
9303: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä elokuuta 1948 annetun
9304: kunnallislain (642/48) 57 § näin kuuluvaksi:
9305: 57 §. valtuutetuista sitä kannattaa asioissa, jotka
9306: Päätöksen tekoon vaaditaan, että vähin- koskevat:
9307: tään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista 1. kiinteän omaisuuden ostamista, myy-
9308: VII,2. - Tuurna ym. 215
9309:
9310: mistä tai vaihtamista, paitsi mitä raken- mistä, jolloin kuitenkin maksusuunnitelma
9311: nustontteihin sekä asemakaavalain säädän- vahvistetaan yksinkertaisella äänten enem-
9312: nöllä järjestettyihin asioihin tulee; mistöllä;
9313: 2. kunnan hoidettavain lainajyvästöjen 6. takaussitoumuksia; tahi
9314: sekä kunnan tuloista muodostettavain pysy- 7. puheenvuorojen rajoittamista val-
9315: väisten rahastojen perustamista tai lak- tuuston kokouksessa.
9316: kauttamista taikka niiden sääntöjen muut- Edellä 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu
9317: tamista taikka varojen osoittamista tällai- päätös tehtäköön puheenjohtajan ehdotuk-
9318: sesta rahastosta, niin myös verotuksella sesta älköönkä siitä keskusteltako, ja jos
9319: koottavan määrän korottamista; ehdotus hyväksytään, on päätöstä heti nou-
9320: 3. määrärahain myöntämistä, mikäli on datettava.
9321: päätettävänä määrärahain korottaminen tai
9322: kokonaan uusien määrääminen;
9323: 4. uuden viran perustamista;
9324: 5. lainojen ottamista tai uudistamista Tämä laki tulee voimaan päivänä
9325: taikka saadun lainan maksuajan pitentä- kuuta 195 .
9326:
9327: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
9328:
9329: Arno Tuurna. Erkki Koivisto.
9330: Jussi Lappi-Seppälä. T. Leivo-Larsson.
9331: Felix Seppälä. Aaro Kauppi.
9332: Harras Kyttä.
9333: 216
9334:
9335: VII,3. - La.k. al. N:o 46.
9336:
9337:
9338:
9339:
9340: Pesonen ym..: Ehdotus laiksi kunnallisen vaaZilain muutta-
9341: misesta.
9342:
9343:
9344: E d u s k u n n a ll e.
9345:
9346: Nykyisin voimaBSa olevan kunnallisen vää, että vaalilautakunnllin määräämät op-
9347: vaalilain mukaan voi valitsijaa, jolle josta- paat ovat luotettavilll kansalaisia, joten
9348: kin syystä tuottaa vaikeuksia merkinniin asian tämä puoli ei ole esteenä heidän toi-
9349: tekeminen vaalil~ppuun, auttaa .tässä toi- mimiselleen sokeiden apuna äänestettäessä.
9350: mituksessa vaalilautakunnan tähän tehtä- Kuitenkin oman luotetun avustajan käyt-
9351: vään ottama henkilö. Niinpä mm. maamme .täminen tässä tärkeässä toimituksessa olisi
9352: sokeat joutuvat säännöllisesti käyttämään omiaan herättämään sokeiden 1piirissä kiin-
9353: tätä ~asta. Kuitenkin haluttaisiin sokei- nostusta vaaleihin, samalla kun se helpot-
9354: den piirissä mentävän siihen, että he sai- taisi heidän merkinnän tekemistään. Mai-
9355: sivat käyttää anunaan vaalitoimituksessa ni·ttakoon, että mm. Englannissa sokeilla on
9356: jotakin omaa luottamushenkilöään, useim- oikeus käyttää vllialitoimituksessa omaa
9357: massa tapauksessa aviopuolisoaan. Sokea.t opastaan, mikä osoittaa tällaisen erikois-
9358: ovat niiet tottuneet luottamaan tällaiseen toimenpiteen olevan aiheellisen.
9359: vakinaiseen auttajaansa niin, että he Edellä sanotun perusteena esitämme,
9360: myöskin vaalitoimituksessa haluaisivat
9361: käyttää omaa opas·taan. On tietenkin sel- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9362: van lakiehdotuksen:
9363:
9364:
9365: Laki
9366: kunnallisen vaalilain muuttamisesta.
9367: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 27 päivänä marraskuuta 1917 anne-
9368: tun kunnallisen vaalilain (108/17) 20 § näin kuuluvaksi:
9369: 20 §. täyttämään va.litsijan osoitukset sekä pitä-
9370: Vaalissa merkitköön valitsija vaalihpussa mään salassa vaalitoimituksessa saamansa
9371: olevan ympyrän sisäpuolelle sen ehdokas- tiedot. Jos hän tätä vastaan. rikkoo, ran-
9372: listan numeron, jota hän tahtoo äänestää. gaistakoon niin kuin virkamiestä virka-
9373: Vaalissa pitää olla saa,puvma erityinen rikoksesta.
9374: vaalilautakunnan ottama henkilö, joka va- Jos valitsija haluaa käyttää jotakuta
9375: litsijan pyynnöstä avustaa häntä tarpeel- vaalilautakunnan jäsentä ,avustajanaan
9376: listen merkintäin tekemisessä vaalilippuun. äänestysmerkinnän .tekemisessä eikä se vii-
9377: Kuitenkin olkoon sakealla oikeus käyttää vytä vaalitoimitusta, olkoon se hänelle sal-
9378: itse valitsemaansa avustajaa merkinnän littu. Lautakunnan jäsenestä on silloin
9379: .tekemisessä vaalilippuun. voimassa, mitä edellä on av1.1stajasta sää-
9380: A vustaj.a on velvollinen tunnollisesti detty.
9381:
9382: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
9383:
9384: Edvard Pesonen. Toivo Friman.
9385: Aino Luostarinen. Usko Seppi.
9386: Toivo 11. Kinnunen. Mikko Järvinen.
9387: Johannes Wirtanen. K. F. Haapasalo.
9388: 217
9389:
9390: Vfi,4. - Lak. al. N:o 47.
9391:
9392:
9393:
9394:
9395: Mustonen ym.: Ehdotus laiksi köyhäinhoitolain 5 § :n muut-
9396: tamisesta.
9397:
9398:
9399: E d u s k u n n a ll e.
9400:
9401: Nyt voimassa olevan köyhäinhoitolain kansaneläkelaiJtokselta vanhuus- tai työky-
9402: 5 § :n mukaan on työnantaja velvollinen jär- vyttömyyseläkettä saava;lle vanha:lle työläi-
9403: jestämään työntåijälleen, joka kaksikym- seHeen pienempää eläilrettä kuin muissa ta-
9404: mentä vuotta täytettyään on ollut saman pauksissa ja siten voi osittain vapautua vel-
9405: li:i'k!keen palveluksessa vähintään lkalksikym- vollisuudestaan. Eräissä tapauksissa köy-
9406: mentä vuotta, tämän voimia ja työkykyä häinhoitolain määräys, että työnantaja on
9407: vastaavaa työtä tai maksamaan hänelle eläk- elatusvelvollinen vain siinä tapauksessa, että
9408: keen. Tätä määräystä on laissa !kuitenkin työnt~kijä kaksikymmentä vuotta täytet-
9409: rajoitettu sillä, että työnantajana on sa- tyään on ollut hänen palveluksessaan !kaJksi-
9410: nottu velvollisuus vain siinä tapauksessa, kymmentä vuotta, voi estää työntåijää saa-
9411: että työntekijällä ei ole omia varoja tai masta tarvitsemaansa elatusta. Näiden syi-
9412: muita tuloja tai ei voi saada elatustaan avio- den vuoksi 'lalkia olisi siten muutettava, että
9413: puolison tai,kka lastensa huolenpidosta. Kun työnantaja !kaikissa tapauksissa on huolto-
9414: saman lain 3 § :n mukaan jokainen on tar- velvotlinen, !kun työnt~kjiä on työslkennel-
9415: vittaessa velvollinen kykynsä mukaan pitä- lyt ihänen palveluksessaan kaksikymmentä
9416: mään huolta vanhemmistaan, jopa isovan- vuotta ja työtkykynsä vähentymisen tai me-
9417: hemmistaanlkin, niin selvää on, etä työnan- nettiimisen vudksi on huollon tarpeessa ja
9418: taja voi hyvinlk:in yleisesti vapautua van- että elatusavun vähimmäismäärä määrätään
9419: han, hänen työssään työkykynsä menettä- lailla.
9420: neen työläisen huoltovelvollisuudesta. Sen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9421: jälkeen, kun kansaneläikelaitos on ryhtynyt
9422: maksamaan vanhuus- ja tyokyvyttömyys- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9423: elä!kkeitä, on !kaiken lisäiksi lukuisissa ta- van lakiehdotuksen:
9424: pauksissa ilmennyt, että työnantaja maksaa
9425:
9426:
9427:
9428: Laki
9429: köyhäinhoitolain 5 §: n muuttamisesta.
9430: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä !kesä!kuuta 1922 annetun
9431: köyhäinhoitolain 5 '§, sellaisena !kuin se on 7 päivänä maaliskuuta 1933 annetussa iJ.aissa,
9432: näin kuuluva'ksi:
9433: 5 §. vuotta ja sinä aikana tullut niin kivuloi-
9434: Jos työntåijä on ollut saman työnantajan seksi tahi muuten työhön !ky!kenemättömäksi,
9435: työssä taikka palvellut samassa liikkeessä ettei hän voi itseään elättää, ollkoon oikeu-
9436: tai yrityksessä vähintään kaJksikymmentä tettu saamaan työnantajaltaan tahi hänen
9437: 28
9438: 218 VII,4. - Köyhäinhoitolain 5 §.
9439:
9440:
9441: periHiseltään taiklka liikkeen tai yrityksen työky'kyiselle työntekijälle mwksettavasta
9442: omistajalta kuolinpäiväänsä asti voimainsa pa:tkasta.
9443: mukaista työtä vastaan riittävän elatuksen Liikkeen tai yrityksen omistajan tai hal-
9444: tai e'latusavun, joka on vähintään ikuusikym- tijan vaihdos ei aiheuta muutosta tässä sa-
9445: mentä sadalta hänen ammatissaan täysin nottuun oikeuteen.
9446:
9447: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
9448:
9449: J. Mustonen. Toivo Friman.
9450: Eino Tainio. Yrjö Murto.
9451: 219
9452:
9453: VII,5.- Lak. al. N:o 48.
9454:
9455:
9456: Lappi-Seppälä: Ehdotus laiksi asemctkaavalain 5 ja 12 §: n
9457: mutltttam'ii.sesba.
9458:
9459: E d u s kun n a ll e.
9460:
9461: Valtioneuvoston 24 pmvana maaliskuuta liikennevälineiden teknillisesti kehityttyä
9462: 1949 asettaman ja maaherra K. G. R. A:hl- ja liikennetiheyden suuresti lisäännyttyä
9463: bäcikin puheenjohdolla toimineen liikenne- kokonaiskehityksestä jälkeen.
9464: turvallisuuskomitean mietinnön mukaan, Eräänä merkittävänä syynä tähän on
9465: joka valmistui 21 ,päivänä kesäikuuta 1951, myös se, ettei asemalmavasuunnittelussa ja
9466: tapahtui Suomessa jo v. 1950 8,491 :Poliisin -ehdotuksissa ole läheskään aina ·käytetty
9467: tietoon tullutta tieliikenneonnettomuutta, riittävässä määrin sitä asiantuntija-apua,
9468: eli yli 20 liikennetapaturmaa jokaista päi- joka olisi ollut tarpeen liikenneturvalli-
9469: vää kohti. Näiden tapaturmien seurauk- suusnäkökohtien huomioonott.amiseksi ase-
9470: sina kuoli 37·5 ja loukkaantui 3,224 hen- makaava.ehdotuksms.a.
9471: kilöä. Näistä onnettomuuksista kohdistui Voimassaoleva asemakaavalaki ei tähän
9472: 573 tapausta alle 15-vuotiaisiin lapsiin ja myöskään velvoita. Sen 2 § : n mukaan
9473: nuorisoon, johta·en 79 :n kuolemaan. tosin asemaka.avan tulee tyydyttää myös
9474: Tämän jälkeen on :liikenneonnettomuuk- liikenteen, terveellisyyden, tulenvarmuuden
9475: sien lukumäärä ja niiden seuraukset jat- ja kauneusaistin vaatimukset, mutta kun
9476: kuvasti kohonneet. Niinpä yksistään viime asem3Jkaavaa, asemakaavan takaisia alueita
9477: joulukuun aikana kuoli maassamme liiken- ja tonttijakoa koskevia ehdotuksia varten
9478: neonnettomuuksissa Tapaturmantorjunta- saman lain •5, 7 ja 12 §: ien mukaan mää-
9479: yhdistyksen liikenrnejaoston, TALJAN suo- rätään hankittavaksi ainoastaan terveyden-
9480: rittaman :laskennan mukaan 46 henkilöä. hoito- ja palolautakuntien lausunnot, jää-
9481: Aineelliset vaMngot kohoavat vuosit.tain vät liikenne- ja: liikenneturvallisuusseikkoja
9482: vakuutusyhtiöiden korvaustilastojen mu- koskevat .asiantuntijalansunnot tässä tär-
9483: kaan, joihin •eivät läheskään kaikki mene- keässä vaiheessa hankkimatta ja siten myös
9484: tykset sisälly, satoihin miljooniin markkoi- asemakaavajärjestelyssä riittävättä huo-
9485: hinr. miotta. Myöhemmässä vaiheessa on näin
9486: Liikenneta.paturmi·en syyt ovat moninai- mahdollisesti syntyneitä perusvirheitä ·enää
9487: set, mutta •eräänä !pääsyynä sekä useim- useimmiten mahdoton korjata.
9488: piin onnettomuuksiin vaikuttavana sivu- Tämän ·~päkohdan poistamiseksi ehdotan
9489: syynä on se, ·että liikenneväylämme ja kunnioittaen,
9490: yleensä ajotioemme ovat sekä rakenteensa
9491: että nä;kyvyysseikkojensa puolesta jääneet että Ed1tskunta hyväksyisi seuraa-
9492: ·van lc~kiehdotuksen:
9493:
9494: Laki
9495: asemakaavalain muuttamisesta.
9496: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muut·etaan 24 päivänä huhtikuuta 1931 annetun
9497: asemaakavalain 5 §: n 4 momentti ja 12 § :n 3 momentti näin kuuluviksi:
9498: 5 §. 12 §.
9499:
9500: Ehdotuksesta on hankittava terveyden- Ehdotuksesta on hankittava terveyden-
9501: hoito- ja palolautakunti-en sekä liikenne- hoito- ja palolautakuntien sekä liikenne-
9502: turvallisuusasioita hoitavan poliisi- t.ai turvallisuusasioita hoitavan poliisi- tai
9503: muun viranomais·en lausunnot. muun viranomaisen lausunnot.
9504:
9505: Helsingissä 12 .päivänä helmikuuta 1952.
9506: Jussi Lappi-Seppälä.
9507: 220
9508:
9509: VII,6. - Lak. al. N:o 49.
9510:
9511:
9512:
9513:
9514: Lappi-Seppälä: Ehdotus laiksi asemakaavalain 25 §:n
9515: muuttamisesta.
9516:
9517:
9518: E d u s k u n n a 11 e.
9519:
9520: Viitaten lakialoitteen n: o 48 peruste- kaalle moottoriajoneuvoliikenteelle parem-
9521: luihin sen liikenneturvallisuuden lisäämi- min ~oveltuva liikenneväylä on niihin
9522: sen tarpeellisuuden osalta ja myös siihen, avattu, ovat vaarassa muodostua suoranai-
9523: että etenkin kaupunkien vanhoissa, pää- siksi surmanloukuiksi.
9524: asiassa jalankulkija- ja hevosliikennettä Tämän epäkohdan poistamiseksi olisi eh-
9525: silmällä pitäen rakennetuissa osissa ei edes dottoman välttämätöntä, että myös erikoi-
9526: välttäviä liikenneturvallisuusseikkoja voida sesti liikenneturvallisuusnäkökohtia sil-
9527: useimmiten ottaa huomioon uusia katuja mälläpitäen kaupungille varautuisi tilai-
9528: avattaessa tai vanhoja laajennettaessa tahi suus varsinaisen katmnaan lisäksi myös sitä
9529: muita yleistä liikennettä varten tarkoitet- ympäröivän alueen lunastamiseen, joten
9530: tuja alueita järjestettäessä yksinomaan kunnioittaen ehdotan,
9531: tähän tarvittavan katumaan lunastamisella
9532: ja ottamisella yleiseen käytäntöön, joten että Eduskunta hyväksyisi seuma-
9533: nämä seudut, sen jälkeen kun uusi ja vilk- van lakiehdotuksen:
9534:
9535:
9536: Laki
9537: asemakaavalain muuttamisesta.
9538: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 24 päivänä huhtikuuta 1931 annetun
9539: asemakaavalain 25 § :n 3 momentti näin kuuluvaksi:
9540: 25 §. oikeuttaa kaupungin lunastamaan, paitsi
9541: tähän tarvittavaa katumaata myöskin ym-
9542: päröivän alueen, mikäli se on tarpeen tar-
9543: Jos kaupungin rakennetussa osassa on koituksenmukaisen järjestelyn ja liikenne-
9544: avattava uusi katu tai vanha laajennettava turvallisuusnäkökohtien aikaansaamiseksi
9545: tahi muu yleistä liikennettä varten tarkoi- tai kysymyksessä olevan laitoksen saami-
9546: tettu alue järjestettävä, voi valtioneuvosto seksi täyteen arvoonsa.
9547:
9548: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
9549:
9550: Jussi Lappi-Seppälä.
9551: 221
9552:
9553: VII, 7. - Lagmot. N: o 50.
9554:
9555:
9556:
9557: Kullberg m. fl.: F'örsla,g till lag angående ändring av lagen
9558: om vattenrätten.
9559:
9560:
9561: T i 11 R i k s d a g e n.
9562:
9563: Vår gällande vattenrättslagstiftning av har man också förberett en ny lagstiftning
9564: år 1902 föres'kriver, att kungörelse till på området men alltjä.mt låter den vänta
9565: sammanträde som berör vattenrättsärende på sig. Och möjligt kan vara, att det ännu
9566: skall anslås endast å kommunens anslags- kan dröja flere år innan en ny vattenrätts-
9567: tavla utom i speciella fall, då annorlunda lagstiftning kan komma att träda i kraft.
9568: skall förfaras. Men detta sätt att kungöra För den skull borde stadgandena rörande
9569: sammanträden är alldeles föråldrat och delgivning av kungörelser enligt gällande
9570: motsvarar icke tidens krav. Under tidigare vattenrättslag ändras så, att de bleve mera
9571: årtiond:en då varken tidningar eller radio tidsenliga.
9572: fanns att tillgå, var kungörelse i kyrka och Frågan är aktuell också därför, att för
9573: anslag på kommunens anslagstavla enda närvarande våra fursar utbyggas och vat-
9574: sättet att delge allmänheten upplysningar, tendrag regleras i betydligt större utsträck-
9575: men numera är förhållandet annorlunda. ning än tidigare. Av dessa regleringar,
9576: I senare tillkomna lagar finnes det i regel förenade med fabriksbyggen, berörs icke
9577: stadgat, att kungörelse om sammanträde minst den jordbrukande befolkningen i vårt
9578: skall införas även i en eller flere på orten land. Här finnas sålunda för många med-
9579: utkommande tidningar. Så är bl. a. fallet borgare stora ekonomis'k:a intressen att be-
9580: i den nya skitfteslagen, viiken nyligen god- vaka. Av vikt är därför att kungörelser om
9581: kändes av riksdagen och framför allt har dylika sammanträden blir för allmänheten
9582: kommunerna frångått det gamla sättet om kända så, att envar som av åtgärden be-
9583: delgivande av kungörelser, varför dessa nu- röres kan bli satt i tillfälle att bevaka sina
9584: mera regelbundet införas i tidningarna. intressen.
9585: På samma sätt horde även kungörelser, Med stöd av den ovanstående få vi vörd-
9586: som föranledas av vattenrättslagen, del- samt föreslå,
9587: givas.
9588: Vår gamla vattenrättslag är som känt att Riksdagen måtte antaga föl-
9589: föråldrad och ,borde förnyas. I årtionden jande lagförslag:
9590:
9591: Lag
9592: angående ändring av lagen om vattenrätten.
9593: I enlighet med Riksdagens beslut fogas till VI kap. 7 § lagen om vattenrätten av
9594: den 23 juli 1902 ett nytt 2 mom. som följer:
9595: 7 §. i 1 mom. säges, förutom på kommunens
9596: anslagstavla införas även i en eller tvenne
9597: Då fråga är om reglerande av vatten- på orten utkommande tidningar.
9598: stånd i sjö eller vattendrag eller utnytt-
9599: jande av vattenkraft, bör kungörelse, varom
9600: Helsingfors den 12 februari 1952.
9601:
9602: Henrik Kullberg. Levi Jern. John Österholm.
9603: Albin Wickman. Ture Hollsten.
9604: 222
9605:
9606: VII,7. - Lak. al. N:o 50. Suomennos.
9607:
9608:
9609:
9610: Kullberg ym.: Ehdotus laiksi vesioikeuslain 1nuuttmnisesta.
9611:
9612:
9613: E d u s k u n n a 11 e.
9614:
9615: Vuodelta 1902 peräisin olevassa vesioi- Vuosikymmeniä onkin valmisteltu tämän
9616: keuslaissamme säädetään, että vesi~ikeus alan uutta lainsäädäntöä, mutta yhäkään
9617: asioita koskevan kokouksen kuulutus on siitä ei kuulu mitään. On mahdollista, että
9618: julkaistava kunnan ilmoitustaululla lukuun voi kestää vielä vuosia, ennen kuin uusi
9619: ottamatta ·erikoistapauksia, jolloin menetel- vesioikeuslainsäädäntö voi tulla voimaan.
9620: lään toisin. Mutta tällainen tapa kuuluttaa Tästä syystä olisi nykyisen vesioikeuslain
9621: kokouksien pidosta on täysin vanhentunut edellyttämiä kuulutuksia koskevia sään-
9622: eikä vastaa ajan vaatimuksia. Aikaisem- nöksiä muutettava siten, että ne tulisivat
9623: pina vuosikymmeninä, jolloin ei ollut enem- ajanmukaisemmiksi.
9624: pää sanomalehtiä kuin radiotakaan, olivat Kysymys on ajankohtainen senkin vuoksi,
9625: kirkossa tapa:htunut kuuluttaminen tai il- että nylkyisin rakennetaan koskiamme ja
9626: moittaminen kunnan ilmoitustaululla ainoat säännösteHään vesistöjämme huomattavasti
9627: tavat antaa yleisölle tietoja, mutta nykyisin sum'emmassa määrin kuin aikaisemmin.
9628: ovat olosuhteet toiset. Viimeksi såädetyissä Närrnä säännöstelytoimenpiteet, joihin liitty-
9629: laeissa on säännöllisesti määrä.tty, että ko- vät tehtaiden rakentamiset, eivät koske vä-
9630: kousilmoitus on julkaistava myös yhdessä hiten maamme maatalousväestöä. Tässä on
9631: tai useammassa paikkakunnan lehdessä. näin ollen monilla kansalaisilla valvotta-
9632: Täten on asian laita mm. uudessa ja!ko- vana suuria taloudellisia etuja. On siis tär-
9633: laissa, jonka eduskunta äskettäin hyväksyi, keätä saattaa mainittuja kokouksia koskevat
9634: ja ennen kaikkea kunnat ovat luopuneet ilmoitukset yleisön tietouteen siten, että
9635: vanhasta ilmoitusten julkaisutavasta, josta jokaisella asianosaisella voi olla tilaisuus
9636: syystä ilmoitukset säännöllisesti julkaistaan valvoa etujaan.
9637: lehdissä. Samalla tavoin olisi saatettava Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9638: tietoon kuulutukset, jotka johtuvat vesi- nioittaen,
9639: oikeuslaista.
9640: Vanha rvesioikeuslakimme on tunnetusti että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9641: vanhentunut ja olisi uusimisen tarpeessa. van lakiehdotuksen:
9642:
9643: Laki
9644: vesioikeuslain muuttamisesta.
9645: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 23 päivänä heinäkuuta 1902 annetun
9646: vesioikeuslain VI luvun 7 §·: ään uusi 2 momentti seuraavasti:
9647: 7 §. taminen julkaistava, paitsi kunnan ilmoitus-
9648: taululla, myös yhdessä tai kahdessa paikka-
9649: Kun kysymyksessä on järven tai vesistön kunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä.
9650: vedensäännöstely tai vesivoiman hyväksi-
9651: käyttö, on 1 momentin edellyttämä kuulut-
9652:
9653: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
9654:
9655: Henrik Kullberg. Levi Jern. John Österholm.
9656: Albin Wickman. Ture Hollsten.
9657: 223
9658:
9659: VII,s. - Lak. al. N:o 51.
9660:
9661:
9662:
9663:
9664: Haapasalo ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain 4 § :n muutta·
9665: misesta.
9666:
9667:
9668: E d u s k u n n a ll e.
9669:
9670: Vuoden 1952 alussa voimaanastunut uusi siin kuntiin, ovat tehtaiden ja likaviemärien
9671: ka!lastuslaki sisä:ltää eräitä sellaisia rajoi- niin saastuttamia tai muuten rauhattomia,
9672: tuksia, että ne jo lain lyhyenä voimassaolon ettei tällaisilla vesillä kannata harjoittaa
9673: aikana ovat herättäneet laajaa tyytymättö- edes onkimista. Niinpä asutuskeskusten ur-
9674: myyttä lkansalaistemme keskuudessa, jopa heilukalastajille onkin tullut yleiseksi ta-
9675: johtaneet useihin riitaisuuksiinkin. vaksi t~hdä kalastusretlkiä lkauemmwksi maa-
9676: Ennen kaikkea ovat tyytymättömyyden seudulle. Edellämainittu pätee niin talvi-
9677: kohteina olleet lain ne kohdat, joissa rajoi- kuin kesäonkijoihinlkin nähden. Jos nyt
9678: tetaan !kohtuuttomasti jokamiehen yleisintä näiltä riistettäisiin tällainen oikeus - vesi-
9679: kalastusmuotoa onkimista. Meillähän on ol- alueiden vuokraaminen voi tulla vain perin
9680: lut ikivanha käytäntö, että onlkijaHe on sal- harvoissa tapauksissa !kysymykseen näille
9681: littu mahdollisuus mieliharrastu'kseensa, yleensä vähävaraisiHe henkilöille - johtaa
9682: kunhan se ei ole tapahtunut liian lähellä se varmasti monen urheilulkalastajan huo-
9683: asuttua rantaa tai siitä muuten ei ole aiheu- nompien harrastusten pariin, jonlka lisäksi
9684: tunut omistajalle tai rannan haltijaUe hait- tietoiset tai tiedottomat lainrilk'komiset sekä
9685: taa. Tällainen on ollut !käytäntö edellisen- näistä seuraavat oikeudenkäynnit tulevat
9686: kin !kalastuslain aikana, vaikka se olisi sal- suuresti lisääntymään.
9687: linut vesialueiden haitijoille mahdollisuuden Suurta hämmästystä talvionlkijain keskuu-
9688: rajoittaa tätä oikeutta. Nyt näyttää kuiten .. dessa on herättänyt se, että ko. lain sovel-
9689: kin siltä, ~että uusi kalastuslaki on havahdut- tamis- ja täytäntöönpanoasetulksella on
9690: tanut vesialueiden omistajat ja haltijat, pilkki, ta:lvionkijain yleinen vehje, tulkittu
9691: jotka ovat ryhtyneet nopeasti soveltamaan ei-ongeksi. Se, että pillkin käyttäminen on
9692: lain suomia mahdollisuuksia !käytännössä. tuHut yleiseksi, jdhtuu lähinnä siitä, että
9693: Näyttää;kin siltä, että ~ain 3. ja 4. pykälissä matojen ja hyönteisten han'k!kiminen meillä
9694: olevat rajoitukset tulevat johtamaan moniin talvella on perin vaikeaa. Jdkainen talvion-
9695: rettelöinteihin ja käräjöinteib.in sekä lain gintaa harrastanut iJrnitenlkin tietää, että
9696: va:lvojat suuriin vailkeulksiin, ellei lwkia p~klkiongella saadaan pääasiassa samoja ka-
9697: saada näiltä lkohdiltaan ajoissa !korjatuksi. loja !kuin kesällä käytettäessä pitempää va-
9698: Onkimista ja yleensä kou1rlrukalastusta:han paa ja matosyöttiä. Kun talvi- ja lkesäonki-
9699: eivät meil~ä ole rajoittaneet kylä- ja pitäjä- jain saaliit jäävät yleensä varsin pieniksi
9700: rajat, eilkä lkolhtuudella voitane vaatia, että ja muodostuvat pääasiassa vä!häarvoisista
9701: tällaisen omatarve- tai urheilukalastajan on kaloista, ei ole syytä sillä tavoin lkuin uusi
9702: kuljetettava pitäjä- tai kyläkartta mukanaan kalastuslaki te'kee rajoittaa tätä urheilu-
9703: - muutenhan on mahdotonta mer'kitsemät- muotoa.
9704: tömän veden päällä ollessa tietää, missä ra- Edellä sanotun perusteella !kunnioittaen
9705: jat !kulkevat. esitämme,
9706: Erilkoisen suuressa määrässä on uusi lka-
9707: lastuslalki epäoilkeudenmU'kainen asutuskes- että Eduskunta hyväksyisi seuratt·
9708: kusten asU!klkaiHe, sillä tunnettuahan on, van lakiehdotuksen:
9709: että ne vähäiset vedet, jotlka !kuuluvat tällai-
9710: 224 VII,s. - Kalastuslain 4 §.
9711:
9712:
9713: Laki
9714: kalastuslain muuttamisesta.
9715: EduSkunnan päätöksen mukaisesti, joka on t~hty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
9716: määrätyllä tavalla, muutetaan 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun !kalastuslain 4 § : n
9717: 1, 2 ja 3 momentti näin kuuluviksi:
9718: 4 §. olkoon jOkaisella Suomen !kansalaisella oi-
9719: Kunnassa olevalla vesialueelia ol:koon jo- keus harjoittaa onkimista ja muuta !koukku-
9720: kaisella Suomen !kansa!laisella oikeus har- kalastusta, ei !kuitenkaan haukisiimalla,
9721: joittaa onkimista ja muuta !k:ouktku!ka:lastusta heittouistimella tai vieteri!k:oukulla. Mui-
9722: tämän pykälän 2 momentissa määrätyin ra- kun, sila!kan ja !kilohailin ·pyyntiä verkolla
9723: joituksin muualla paitsi lohi- ja siikapitois- saa sellaisella alueella harjoittaa jokainen
9724: ten vesistöjen !k:oskissa ja virtapaikoissa, rau- kunnassa asuva.
9725: hoituspiireissä, kalanviljelyslarmni!k:oissa ja Edellä 1 ja 2 momentissa mainittua ka-
9726: niihin verrattavissa s~kä 13 § : ssä maini- lastusta ärt!köön niin iharjoitetta!k:o, että ka-
9727: tuissa pailkoissa. Älköön mainittua kalas- lastus !ka:laveden omistajan tai vuokraajan
9728: tusta !k:uitenlkaan ilman lupaa harjoitettaJko tavanomaisilla apaja- ja isorysäpaikoilla es-
9729: niin iJ.äihel~ä toisen asuttua rantaa, !kylpy- tai tyy tai häiriintyy.
9730: muuta stlllaista pailkkaa, että siitä aiheutuu
9731: omistajalle tai haltijalle ihaittaa.
9732: Meren ulkosaaristossajaaavaa selkää vas-
9733: tassa olevalla !kylään !k:uuJ.uval[a vesialueelia
9734:
9735: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
9736:
9737: K. F. Haapasalo. Laura Brander-Wallin. Eino Raunio.
9738: K. Alanko. Impi Lukkarinen. Viljo Virtanen.
9739: 0. Muikku. Arvo Sävelä. Eetu Karjalainen.
9740: Vilho Väyrynen. Otto Toivonen. Unto Suominen.
9741: Ve~o Helle. Kaisa Hiilelä. Heikki Hykkä.älä.
9742: Valto Käkelä. Arvo Ahonen. Edvard Pesonen.
9743: Meeri Kalavainen. Artturi Koskinen. J. Karvonen.
9744: Vappu Heinonen. Väinö Tikkaoja. J. Väisänen.
9745: 225
9746:
9747: VII,9.- Lagmot. N:o 52.
9748:
9749:
9750:
9751: Österholm m. fl.: Förslag till lag angående ändring av
9752: 4 § lagen om fiske.
9753:
9754: T i 11 R i k s d a g e n.
9755: Då lagen om fiske stiftades vid 1950 års · des berövats en rätt, som den med stöd av
9756: riksdag, tillgodosågs önskan att utvidga hävd åtnjutit. Denna förändring har själv-
9757: dm1 obesut.lm.a befollmingens fiskerätt bland fallet väckt förvåning och besvikelse bland
9758: annat genom att fångst av siklöja, ström- dem som därav berörs.
9759: ming och vassbuk med nät blev fri i yttre Det lmn icke ha varit lagstiftarens me-
9760: skärgården och inom bys mot öppen havs- ning att försvåra utkomstmöjligheterna för
9761: fjärd gränsande vattenområde för envar vissa delar av den obesuttna fiskarbefolk-
9762: som är bosatt inom kommunen. Då den ningen samtidigt som dess ställning i all-
9763: ifrågavarande fiskerätten begränsades till mänhet skulle förbättras genom utvidgad
9764: vattenområde inom kommunen, löstes på ett fiskerätt. En sådan ändring av lagen om
9765: mycket otillfredsställande sätt uppgiften fiske borde därför genomföras att fångst
9766: att utvidga den obesuttna befolkningens av siklöja, strömming och vassbuk med nät
9767: fiskerätt i förevarande hänseende. I själva finge i yttre skärgården och inom bys mot
9768: verket gestaltade sig förhållandena på vissa öppen havsfjärd gränsande vattenområde
9769: trakter ogynnsammare än de varit före den bedrivas på sådana platser, där det varit
9770: nya lagens ikraftträdande. Av gammalt vanligt före ikraftträdandet av lagen om
9771: har nämligen strömmings- och vassbuks- fiske, även av personer, som icke är bo-
9772: fiske bedrivits med nät på flera trakter satta inom kommunen. Därigenom skulle
9773: oberoende av kommunernas gränser. I vissa återställas ett tidigare rådande sakläge
9774: skärgårdskommuner, främst i Åboland och och de hinder undanröjas, som uppkommit
9775: Åland, har enligt gammal, hävdvunnen sed genom stadgandet i 4 § 2 mom. lagen om
9776: företagits fiskefärder för fångst av ström- fiske den 28 september 1951.
9777: ming långt in på andra kommuners om- Med stöd av det som ovan framhållits
9778: råde. Enligt den nya lagen om fiske är föreslås
9779: det vid det ifrågavarande fisket icke till-
9780: låtet att överskrida kommunens gräns och att Riksdagen måtte antaga föl-
9781: fiskarbefolkningen har sålunda mångenstä- jande lagförslag:
9782:
9783: Lag
9784: angående ändring av 4 § lagen om fiske.
9785: I enlighet med Riksdagens beslut fogas till 4 § lagen om fiske den 28 september
9786: 1951 ett nytt 3 mom. som följer:
9787: 4 §. avses, äveh av person, som är bosatt i an-
9788: nan kommun.
9789: Där det före ikraftträdandet av denna
9790: lag på grund av hävd varit brukligt, må
9791: fångst av siklöja, strömming och vassbuk Denna lag träder i kraft den
9792: med nät bedrivas på område, som i 2 mom. 195
9793:
9794: Helsingfors den 11 :l'ebruari 1952.
9795:
9796: John Österholm. Grels Teir.
9797: Levi Jern. Henrik Kullberg.
9798: Albin Wickman.
9799: 29
9800: 226
9801:
9802: VII,9.- Lak. al. N:o 52. Suomennos.
9803:
9804:
9805:
9806: Österholm ym.: Ehdotus laiksi kalastuslain 4 § :n muutta-
9807: misesta.
9808:
9809:
9810: E d u s k u n n a ll e.
9811:
9812: Kun vuoden 1950 valtiopäivillä säädet- tetty oikeus, joka sillä on ollut nautinta-
9813: tiin kalastuslaki, hyväksyttiin samalla toi- oikeuden perusteella. Tällainen muutos on
9814: vomus tilattoman väestön kalastusoikeuden tietenkin herättänyt kummastusta ja pet-
9815: laajentamisesta mm. siten, että muikun, si- tymystä asianomaisten keskuudessa.
9816: lakan ja kilohailin verkkopyynti tulisi va- Lainsäätäjän tarkoituksena ei ole voinut
9817: paaksi ulkosaaristossa sekä avomereen ra- olla vaikeuttaa eräiden tilattomaan kalas-
9818: joittuvalla kylän vesialueelia jokaiselle tajaväestöön kuuluvien toimeentulomahdol-
9819: kunnassa asuvalle. Kun tämä kalastusoi- lisuuksia, samanaikaisesti, jolloin tämän
9820: keus rajoitettiin kunnan vesialueelle, rat- väestönosan asemaa yleensä olisi parannet-
9821: kaistiin erittäin epätyydyttävällä tavalla tava kalastusoikeutta laajentamalla. Tästä
9822: tehtävä laajentaa tilattoman väestön kalas- syystä olisi kalastuslakiin tehtävä sellainen
9823: tusoikeutta. Tosiasiallisesti olosuhteet ovat muutos, että muikun, silakan ja kilohailin
9824: eräillä seuduilla muuttuneet epäsuotuisam- verkkopyynti sallittaisiin ulkosaaristossa ja
9825: miksi kuin ne olivat ennen uuden lain voi- avomereen rajoittuvalla kylän vesialueelia
9826: maan tuloa. Jo vanhastaan on nimittäin siellä, missä se on ollut tapana ennen ka-
9827: useilla seuduin harjoitettu kuntien rajoista lastuslain voimaantuloa, myös niille henki-
9828: riippumatta silakan ja kilohailin verkko- löille, jotka eivät asu kunnan alueella. Tä-
9829: pyyntiä. Eräissä saaristokunnissa, lähinnä ten palattaisiin entiseen asiaintilaan ja
9830: Turunmaalla ja Ahvenanmaalla, kuuluu poistettaisiin esteet, joita on syntynyt 28
9831: vanhoihin perintätapoihin silakanpyynti- päivänä syyskuuta 1951 annetun kalastus-
9832: matkojen teko kauas muiden kuntien lain 4 §: n 2 momentin johdosta.
9833: alueelle. Uuden kalastuslain mukaan ei Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9834: tätä kalanpyyntiä harjoitettaessa ole sallit-
9835: tua kunnan rajan ylittäminen, ja kalas- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
9836: tajaväestöitä on täten monin paikoin riis- van lakiehdotuksen:
9837:
9838: Laki
9839: kalastuslain 4 §: n muuttamisesta.
9840: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 28 päivänä syyskuuta 1951 annetun ka-
9841: lastuslain 4 §: ään uusi 3 momentti seuraavasti:
9842: 4 §. tyllä alueella myös henkilö, joka asuu toi-
9843: - - - -- - - - - - - - - - sessa kunnassa.
9844: Siellä, missä ennen tämän lain voimaan
9845: tuloa se on nautintaoikeuteen kuulunut,
9846: saakoon muikun, silakan ja kilohailin verk- Tämä laki tulee voimaan . . päivänä
9847: kopyyntiä harjoittaa 2 momentissa määrä- ...... kuuta 195 ..
9848:
9849: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952
9850:
9851: John Österholm. Grels Teir.
9852: Levi Jern. Henrik Kullberg.
9853: Albin Wickman.
9854: 227
9855:
9856: VII,1o. - Toiv. al. N:o 61.
9857:
9858:
9859:
9860:
9861: Nikkola ym.: Toimenpiteistä ns. vaivaisprosenttia koskevien
9862: säännösten kumoamiseksi.
9863:
9864:
9865: E d u s k u n n a 11 e.
9866:
9867: Maassamme on vanhastaan olemassa eri- tarpeetonta vaivaa, ja kun veron suorituk-
9868: tyinen kunnallinen perintövero, ns. köy- sesta on esitettävä todistus, ennen kuin pe-
9869: hienprosentti. Jo v. 1698 näet säädettiin, runkirja otetaan vastaan tuomioistuimeen,
9870: että kuolinpesän omaisuudesta on ljg pro- tuottaa verotus lisätyötä myös viimeksi
9871: senttia menevä kunnan vaivaisille. Sen jäl- mainituille. Mainituista syistä olisikin köy-
9872: keen kun vaivaishoito tuli kunnan varsinai- hienprosenttia koskevat, lähinnä vain his-
9873: seksi tehtäväksi, on tämä verokin ollut suo- toriallista merkitystä omaavat säännökset
9874: ritettava kunnalle, jonka on se käytettävä kumottava.
9875: köyhäinhoitoon. Edellä lausutun perusteella ehdotamme
9876: Nykyisissä oloissa ei tällä verotuksella eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
9877: sen vähäiseen tuott.oon katsoen enää ole
9878: käytännöllistä merkitystä. Köyhienprosen- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
9879: tin suorittamisesta aiheutuu tämän vuoksi siin ns. vaivaisprosenttia koskevien
9880: kuolinpesille ja myös kunnille itse asiassa säännösten kumoamiseksi.
9881: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1952.
9882:
9883: Iisakki Nikkola. Grels Teir.
9884: Martti Huttunen. Urho Saariaho.
9885: N. Kosola. Juho Heitto.
9886: T. A. Wiherheimo. Kalervo Saura.
9887: T. Junnila. Johannes Wirtanen.
9888: Aune Innala. Atte Pakkanen.
9889: Hugo Nuorsaari. R. Hallberg.
9890: Irma Hamara. Matti Heikkilä.
9891: E. M. Tarkkanen.
9892: 228
9893:
9894: VII,11. - Toiv. al. N:o 62.
9895:
9896:
9897:
9898:
9899: Myllymäki ym.: Siviilirekisterin pidon uudelleen järjeste-
9900: lystä.
9901:
9902:
9903: E d u s k u n n a ll e.
9904:
9905: Uskonnonvapauslaki on ollut meillä voi- päästä. Monilla seuduilla on tilanne vielä-
9906: massa vuodesta 1923 lähtien. Kirkosta eroa- kin vaikeampi. Tällaisesta asiantilasta ai-
9907: mista on viime vuosina tapahtunut varsin heutuu siviilirekisteriin kuuluville paljon
9908: huomattavasti. Vuoden 1948 lopussa kuului vaikeuksia ja suuria rahallisia kuluja. Olisi
9909: siviilirekisterin 90,341 henkeä, vuoden 1949 järjestettävä asiat niin, että siviilirekiste-
9910: lopussa 105,621 ja vuoden 1950 lopussa rinpito siirrettäisiin kaupungeissa poliisi-
9911: 119,453 henkeä. Viime vuoden aikana siir- laitosten - kuten jo viidessä kaupungissa
9912: tymistä on kaikesta päätellen tapahtunut on tehtykin- ja maalaiskunnissa ja kaup-
9913: yhä runsaammin, joten varovaistenkin en- paloissa nimismiesten tehtäväksi. Siten si-
9914: nakkolaskelmien mukaan siviilirekisteriin viilirekisteriin kuuluvat kansalaiset tulisi-
9915: kuuluvia henkilöitä viime vuoden lopussa vat tässä suhteessa samantapaisten oikeuk-
9916: oli jo yli 130,000. Kuitenkaan lainsäädän- sien nauttijoiksi kuin kirkkoon kuuluvat
9917: tömme ei ole, hallituksen antamat asetuk- henkilöt.
9918: set huomioon ottaen, mukautunut nykyistä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
9919: tilannetta vastaavaksi. Epäkohdista huo- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9920: mattavimpia on se, että sivilirekisterin pi-
9921: täminen on kihlakuntien henkikirjoittajien että hallitus siviilirekisteriin kuu-
9922: tehtävänä, joiden toimialue on liian laaja. luvien kansalaisten oikeudellisen ase-
9923: Useissa lkunnissa on niin paljon siviilirekis- man parantamiseksi ryhtyisi toimen-
9924: teriin kuuluvia, että or11a siviilirekisterivi- piteisiin siviilirekisterin pitämistä
9925: ranomainen on suoranainen välttämättö- koskevien säännösten uudistamiseksi
9926: myys. Niinpä esim. Nokian kauppalassa on nykyistä asiantilaa vastaaviksi siten,
9927: yli tuhat kirkosta eronnutta. Heidän on että rekisterinpito annettaisiin kai-
9928: hankittava tarvittavat virkatodistukset ja kissa kaupungeissa poliisilaitosten,
9929: hoidettava muut rekisteriasiansa Pälkä- kauppalaissa ja maalaiskunnissa ni-
9930: neeltä asti, yli viidenkymmenen kilometrin mismiesten tehtäväksi.
9931: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
9932:
9933: Lauri Myllymäki. Kaarle Renfors.
9934: Toivo Niiranen. Usko Seppi.
9935: Juho Nykänen. Elli Stenberg.
9936: Gösta Rosenberg. Ville Pessi.
9937: Antto Prunnila. Pertti Rapio.
9938: Arvo Riihimäki.
9939: 229
9940:
9941: VII,12. - Toiv. al. N:o 63.
9942:
9943:
9944:
9945:
9946: Myllymäki ym.: Äänioikeusikärajan alentamisesta kunnal-
9947: lisvaaleissa,.
9948:
9949:
9950: E d u s k u n n a 11 e.
9951:
9952: Kunnallinen äänioikeus oli aikais·emmin asioita kohtaan. Äänioikeus on yksi tapa,
9953: meillä omaisuudesta ja tuloista riippuvai- jonka avulla kansalaiset saadaan kiinnittä-
9954: nen. Kuitenkin se on jo kolme vuosikym- mään huomiota yhteisiin asioihin. On tun-
9955: mentä ollut yleinen. Yleinen j·a yhtäläinen nettua:, että määrätyn väestöryhmän eri-
9956: äänioikeus onkin nykyisin tunnustettu ai- koiskysymyksiä yhteiskunnan eri edustus-
9957: noaksi oikeaksi. Ristiriita on siinä, että laitoksissa ajavat ,parhaiten juuri sen omat
9958: varsinkin työtätekevä nuoriso joutuu jo edustajat. Nuorison työ-, asunto-, kasvatus-
9959: useita vuosia t.yö:tä tehtyään maksamaan ym. oloja edistämään tarvit.aan siis •ennen
9960: monenlaisia veroja ja siten ottamaan osaa k·aikkea heidän omaa osallistumistaan näi-
9961: yhteiskunnallisiin rasituksiin, mutta ääni- den laiwsten työhön.
9962: oikeusikämjan ollessa 21 vuotta ei suurella Kun varsinkin viime vuosina nuoriso on
9963: joukolla nuoria kansalaisia ole mitään pää- muutenkin ottanut osaa monenlai•siin teh-
9964: tösvaLtaa kunnallisissa asioissa. täviin, on luonnollista, että kansalaisille
9965: Kun nykyisin eräissä maissa on valtiol- myönnettäisiin äänioikeus entistä nuorem-
9966: linenkin äänioikeus 18 vuotiaina, voitaisiin pina. Tämän vuoksi olemmekin sitä mieltä,
9967: sitä suuremmalla syyllä kunnallisis:s•a vaa- ·että on välttämätöntä saada aikaan uudis-
9968: leissa äänioikeusikärajaa alentaa. Varsin- tus äänioikeusoloissamme j·a ehdotamme
9969: kin nykyaikana nuoriso on joutunut sel- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
9970: laisten huvitusten ja muiden keveiden
9971: ajankulujen pariin, jotka ovat kehittäneet että hallitus kiireellisesti valmis-
9972: nuoria ihmisiä väärään ja turmiolliseen tuttaisi ja amtaisi Eduskunnalle esi-
9973: suuntaan. Täten olisi suurta huomiota kiin- tyksen äiinwikeuden myöntämisestä
9974: nitettävä siihen, miten saadaan aikaan kunnallisissa vaaleissa kaikille 18
9975: suurem,paa harrastusta yhteiskunnallisia vuotta täyttäneille kansalaisille.
9976: Helsingissä 9 ,päivänä helmikuuta 1952.
9977:
9978: Lauri Myllymäki. Usko Seppi.
9979: Elli Stenberg. J. Mustonen.
9980: 230
9981:
9982: VII,13. - Toiv. al. N:o 64.
9983:
9984:
9985:
9986:
9987: Rosenberg ym.: Esityksen antamisesta kalastuslainsäädän-
9988: nön 1ludistamisesta.
9989:
9990:
9991: E d u s k u n n a 11 e.
9992:
9993: Kalastuslainsäädäntömme on viimeksi teh- Rannildwvesillämme ja suuremmilla sisä-
9994: dystä uudistuksesta huolimatta perin van- vesilläkin joutuvat kalastajat kalaparvia et-
9995: haa. Sen perustavaa 'laatua olevat määräyk- siessään ja seuratessaan liikkumaan hyvin-
9996: set periytyvät vuosisatojen takaisilta ajoilta, kin laajoilla alueilla. Kun :kalastuslakimme
9997: joiden silloisissa olosuhteissa katsottiin vas- mukaan !kunnan asukas saa kalastaa määrä-
9998: taavan tarlkoitustaan, mutta eivät enää huo- tyin edellyty-ksin vain oman kuntansa alu-
9999: mattavasti muuttuneissa olosuhteissa voi tyy- eella olevina lkalavesillä, vaikeutuu tämän
10000: dyttää kansan yleistä mielipidettä eikä elin- johdosta varsinkin ammattikalastajan toi-
10001: keinoelämän vaatimuksia. meentulo huomattavasti ja voipa tulla ky-
10002: Oltaneen suurin piirtein yksimielisiä siitä, seenalaiseksi sen edelleen jatkuminen.
10003: että vesistöjemme kaia:kanta ei ole kenen- Kun kalastusoikeus edelleenkin määräytyy
10004: kään yksityisomaisuutta, vaan koko kansa- maanomistuksen mukaan, ei ole oikeuden-
10005: kunnan yhteistä kansallisomaisuutta, jonka mukaista, että vuokravesillä ka1astavilta
10006: käyttöön ja hoitoon jdkaisella kalastusta vielä vuokran lisäksi !kannetaan lain mää-
10007: harjoittavaUa !kansalaisella tulisi olla yhtä- räämä !kalastU:ksenhoitoma,ksu, joilla mak-
10008: läiset oikeudet. sui:lla sitten hoidettaisiin yksityisten ha1-
10009: Kalastuslalkimme mukaan kaiJ.astusoi:keus lussa olevia kalavesiä.
10010: kuitenkin kuuluu - joitakin poik!keuksia Johtuen siitä, että kalastusoikeus perustuu
10011: lukuunottamatta 6 vesialueen omistajalle ja maanomistukseen, kalavesien hoitoon ja ka-
10012: vesialueen omistus määräytyy maanomistuk- lakannan lisäämiseen ei laajojen väestöker-
10013: sen mukaan. 'Näin ollen niillä, jotlka eivät rosten taholta ole tunnettu mainittavampaa
10014: omista maata, ei ole myöskään kalavettä, ei- mielenkiintoa. Kun kalavesien omistajain
10015: vätkä he saa kalastaa kuin vesialueen omis- tai haltijain enempää !kuin vaitionkaan ta-
10016: tajan iJ.uva1la ja heidän määräämäänsä vuok- holta ei ole ryhdytty tehokkaampiin toimen-
10017: raa vastaan. Tällainen !käytäntö on johtanut piteisiin kalakannan ilisäämiseksi, on kala-
10018: siihen, että kalastus on joutunut yhä har- kanta vesistöissämrme arveluttavasti heiken-
10019: vempien etuoikeudeksi. Se on useissa ta- tynyt. Tämä osoittaa myöskin sen, ettei ka-
10020: pauksissa muodostunut suurmaanomistuk- lakantaa ole voitu säilyttää runsaana niistä
10021: seen liittyvä;ksi monopooHksi, jota sen halti- huomattavista rajoituksista huolimatta, jotka
10022: jat eivät ole !käyttäneet omana elinkeino- ovat kaiJ.astuslakiimme sisältyneet. Kalastus-
10023: naan, vaan tehokkaana keinotteluvälineenä, la:kimme mukaan kalastuskuntien ja kalas-
10024: jonka avulla on tavoiteltu y;ksityistä hyötyä tushoitoyhtymäin sääntöihin voidaan pakol-
10025: niiden !kustannuksella, joille kalastus on pää- listen määräysten lisäksi ottaa määräyksiä,
10026: tai sivuelinkeino tai jotka saavat !kotitarve- mm. kalavesien hoidostakin. Tämä on siis
10027: kalastU:ksella ruokatalouteensa tarpeellista valinnainen, eikä laki sisällä erikoisempia
10028: lisää, sekä teollisuuden ja liike-elämän pal- rangaistusmääräy-ksiä kalavesien hoidon lai-
10029: veluksessa olevien palkannauttijoiden, jotka minlyöjiile. Heikentyneen hauki-, iahna- ja
10030: virkistySka1astuksen ja siihen liittyvän ul- säynekantamme tukemiseksi ei laki määrää
10031: koilun muodossa pyrkivät terveelle ja varsin niille kuturauhoitusta, mutta sen sijaan
10032: suosittavalle pohjalle ra!kentuvaan vapaa- kieltää hauen pyynnissä !käyttämästä eräitä
10033: aikojen viettoon. toisarvoisia pyyntitapoja. Tämä kielto ei
10034: VII, 13. - Rosenberg ym. 231
10035:
10036: koske kalavesien omistajia, vaan niitä, joilla detään, tällaisia kalastusoikeuksia annettiin
10037: ei ole kalavesiä itsellään. Ruotsin va!llan aikana eräille kuninkaan us-
10038: Lukuun ottamatta sitä, että onkiminen kollisille apureille ja isonjaon yhteydessä
10039: sen alkeellisimmassa muodossa ja eräin ra- kylän vanhimmille kantatiloille. Ne ovat
10040: joitu:ksin on sallittua kaikilla kunnassa asu- etuoi:km*sia, joita nylk:yisin ei enää voida
10041: ville kunnan alueella olevilla vesillä, on ylei- pitää sopivina ja ovat ne hallitusmuotomme
10042: nen ka:lastuso:i:keus edelleenkin riippuvainen hengen 'Vastaisia, sillä aateliston tai niihin
10043: maanomistuksesta. Tästä johtuen ei kau- verrattavat etuoikeudet ovat lakkautetut ja
10044: punkien ei:kä muiden taajaväkisten yhdys- kail&i Suomen !kansalaiset ovat saman arvoi-
10045: klmtien asukkailla ole mitään mahdollisuutta sia lain edessä.
10046: kalastuksen harjoittamiselle, kun valtaosal- Nuoruudestaan huolimatta on voimassa
10047: taan nämä yhdyskunnat eivät omista kala- oleva kalastusla:kimme saanut yksimielisen
10048: vesiä, joilla olisi mitään merkitystä, harvoja ja ankaran arvostelun maamme kalastaja-
10049: po~kkeuksia lukuunottamatta. väestön taholta. Käytännössä se vähentää
10050: V a:ltiollisessa ja ik.unna'llisessa elämäs- jo ennestäänkin suppeita kalastusmahdolli-
10051: sämme on meillä kaikilla samanlainen ääni- suuksia eikä se anna kestävää pohjaa ka:la-
10052: oikeus kansanvaltaisten periaatteiden mu- kantamme voimaperäisemmä!lle kehittämi-
10053: kaisesti, mutta !kalastuslain mulkaan kalas- selle.
10054: tuskuntien ja ka:lastushoitoyhtymien !ko- Viitaten edellä olevaan ehdotamme edus-
10055: kouksissa äänioikeus määräytyy manttaalin kunnan hyvä!ksyttäväksi toivomu'ksen,
10056: suuruuden mukaan, mikä käytännössä mer-
10057: kitsee näiden elimien joutumista suurtilal- että hallitus kiireellisesti antaisi
10058: listen armoiHe. Eduskunnalle esityksen sellaisiksi
10059: Lain määräysten mukaan jatkuvat eräät rnuut'oksiksi kalastuslakiin, joilla tä-y-
10060: ylimuistoisilta ajoilta perityt nautintaoi:keu- dellisesti turvataan ammattikalasta-
10061: det toisten omistamiin kalavesiin, vieläpä jien oikeudet ja mahdollisuudet elin-
10062: kalavesien hoidollisesti tärlkeään kalaväy- keinonsa harjoittamiseen sekä rantct-
10063: l.äänkin. Nämä nautintaoikeudet eivät mää· palsto.fen omistajille ja mnille S1wmen
10064: räydy edes maanomistulksen perusteella, kansalaisille kohtn1tlliset oikeudet lw-
10065: vaan vanhoina aikoina saatuihin eräiden titarve- ja virkistyskalast11hseen.
10066: vanhojen tilojen etuoikeuksiin. Kuten tie-
10067: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
10068:
10069: Gösta Rosenberg. H. Tauriainen.
10070: Atos Wirtanen. Antti Kinnunen.
10071: Mikko Järvinen.
10072: 232
10073:
10074: VII,14. - Toiv. al. N:o 65.
10075:
10076:
10077:
10078:
10079: Friman ym.: Toimenpiteistä Torniojoen kalastuskunnilta
10080: perittävien lohikyrnmenysten perinnän lakkauttamisesta.
10081:
10082:
10083: E d u s k u n n a ll e.
10084:
10085: Aikoinaan suorittivat kirkollisten seura· mm. kirkollisveronsa niin kuin muutkin
10086: kuntien jäsenet papiston palkanmaksun \kirkkoon kuuluvat kansalaiset, ja lohikym-
10087: kymmenyksinä. Elokuun 8 päivänä 1922 menysten periminen heidän muodostamil-
10088: säädetty papiston palkkauslaki poisti tä· taan kalastuskunnilta merkitsee siis tosi-
10089: män järj.estelmän. Kymmenysten perimi- asiassa kaksinkertaista kirkollissuoritusta
10090: nen seurakuntalaisilta lopetettiin ja sen si- heidän kohdallaan.
10091: jaan tulivat rahalla maksettavat kirkollis- Monien oikeusoppineidenkin käsityksen
10092: verot. Mainitun lain hengen mukaan kai- mukaan lohikymmenysten periminen olisi
10093: kenlaisten kymmenysten periminen olisi pi- pitänyt lopettaa uuteen papiston palkkaus-
10094: tänyt lopettaa. Niin ei kuitenkaan ole ta- järjestelmään siirryttäessä. Tähän ei ole
10095: pahtunut, vaan Torniojoen kalastuskun- kuitenkaan vielä päästy, joten tämä asia
10096: nilta peritään edelleen ns. lohikymmenyk- olisi vihdoinkin järjestettävä. Samalla olisi
10097: set. Tällaisen veron periminen on tapahtu- myös kalastuskunnilta perityt kymmenyk-
10098: nut siitä huolimatta, ettei näin saatuja va- set palautettava niille takaisin.
10099: roja ole voitu käyttää mihinkään, vaan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
10100: ne on sijoitettu rahalaitoksiin. kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
10101: Tapa periä lohikymmenyksiä on syntynyt ,toivomuksen,
10102: vanhalla kirkko-oikeudellisella pohjalla.
10103: Nämä kymmenykset eivät ole koskaan olleet että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
10104: ns. kruununkymmenyksiä, vaan ne ovat siin Torniojoen kalastuskunnilta pe-
10105: kuuluneet aikanaan vallinneeseen papiston rittävien lohikymmenysten perinnän
10106: palkanmaksutapaan, ovat olleet siis papin lopettamiseksi ja vuoden 1922 jäl-
10107: kymmenyksiä. Kun papiston palkkaus jär- keen perittyjen lohikyrnmenysten ta-
10108: jestettiin uudelleen, olisi lohikymmenysten- kaisin maksamiseksi rnainituille ka-
10109: kin periminen pitänyt lopettaa. Nyt kalas- lastuskunnille.
10110: tuskuntiin kuuluvat joutuvat maksamaan
10111: Helsinissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
10112:
10113: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
10114: Eino Tainio.
10115: 233
10116:
10117: VII,li5. - Toiv. al. N:o 66.
10118:
10119:
10120:
10121:
10122: Nordström ym.: Vaasan kaupungin henkirjoitusto'i:rnen,
10123: siirtämisestä sanotun kaupungin 1Joliisilaitokseen perus-
10124: tettavaarn henkik'irjoitustoimistoon.
10125:
10126:
10127: E d u s k u n n a 11 e.
10128:
10129: Henkikirjoituksesta voimassa olevan, mar- Kun sitäpaitsi sattuu, että näiden kahden
10130: raskuun 3 päivänä 1944 annetun asetuksen toimiston antamat tiedot ovat ristiriitaisia,
10131: 1 § : n 3 momentissa säädetään, että sisä- aiheutuu tästä epävarmuudentunne sa,atu-
10132: asiairuministeriö voi määrätä, että henkikir- jen tietojen luotettavuudesta.
10133: joituksesta :kaupungissa huolehtii erityinen Kaupungin kunnallisviranomaiset ovat
10134: kaupungin ;polii.silaitokseen yhdistetty hen- jo aikoja sitten omaksuneet sen kannan,
10135: ki'kirjoitustoimisto. Tällä tavoin henkikir- että kaupungin henkikirjoitustoimi on saa-
10136: joitus on järjestetty Helsingin, Turun, tav,a rationalisoiduksi, ja kun nykyinen
10137: Tampereen, Oulun ja Porin kaupung,eis.sa. kaupunginvouti, joka on hoit&nut kaksois-
10138: V aitiovalta on siis oivaltanut väLttämättö- virkaansa aina vuodesta 1921 ,lähtien, ensi
10139: myyden järjestää keskikokoisissaJkin kau- vuonna siirtyy eläkkeelle, koittaa oikea
10140: pungeissa henkikirjoitus poliisilaitoksen ajankohta tämän rationalisoimisen toteut-
10141: yhteyteen. Vaikka perustellut syyt puhu- tamiseksi siirtämällä tehtävä rpoliisilaitok-
10142: vat Vaasankin henkikirjoituksen samanl,ai- selle. Tällaista yhdistämistä kannateta,au
10143: sen jä:rkiperäistämisen puolesta, ei sellaista mitä ,ponnekkaimmin myöskin poliisiviran-
10144: ole vielä toimee11;pantu. omaisten tahoLta.
10145: Vuodesta 1919 lähtien on henki:kirjoitus Edellä mainitun, Vaasan kaupungissa
10146: Vaasassa, joka oikeastaan olisi v,altion vi- henkikirjoituksen ja väestöluetteloinnin
10147: ranomaisen hoidettava, ollut erotettuna alalla vallitsevan ~epäkohdan johdosta esi-
10148: henkikirjoittajan tehtävistä ja sen hoitami- tämme kunnioittaen eduskunnan hyväksyttä-
10149: nen on ollut liitettynä kaupunginvoudin väksi toivomuksen,
10150: virkaan erillisenä sivutoimena. Kuitenkin
10151: pidetään myös kaupungin poliisilaitoksessa että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
10152: rekisteriä kaupungin väestöstä j'a väestön- siin Vaasan kaupungin henkikirjoi-
10153: muutoksista. Kaupungin asukasluvun ta- tustoimen siirtämiseksi vuoden 1953
10154: saisesti lälhestyessä neljääkymmentätuhatta alusta lukien kaupungin poliisilai-
10155: ja väestön luetteloinuin täten muodostaessa tokseen perustettavaan henkikirjoi-
10156: laaj,an työn on vaikea ymmärtää, miksi tustoimistoon.
10157: tämä työ on t~htävä :kahdessa ,paikassa.
10158: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1952.
10159:
10160: T. E. Nordström. Johannes Wirtanen.
10161: Mikko Järvinen.
10162:
10163:
10164:
10165:
10166: 30
10167: 234
10168:
10169: VII,1c. - Toiv. al. N:o 67.
10170:
10171:
10172:
10173:
10174: Myllymäki ym.: TeolUsuuslairtosten jätevesien puhdistuslait-
10175: teiden rakentamisesta.
10176:
10177:
10178: E d u s k u n n a ll e.
10179:
10180: Eri puolilla maatamme esiintyy ikäviä laa ei enää tavata elävänä kuin muutamia
10181: epäkohtia siinä suhteessa, että teollisuuslai- yksilöitä, joissa kuitenkin on niin paha
10182: tokset laskevat jätevetensä suoraan lähinnä maku, ettei niitä voida käyttää. Tässä ve-
10183: olevaan vesistöön ja täten turmelevat kala- sistön osassa saastutusaste on niin suuri, että
10184: kannan ja aiheuttavat monia muita ikä- vesihernekin on kuollut. Talousvetenä Vilp-
10185: vyyksiä asianomaisten vesistöjen piirissä pulan ja Mäntän vesireitin vedet ovat arvot-
10186: asuville kansalaisille. Eräänä esimerkkinä tomia, eikä niitä pahimpina aikoina voida
10187: on mainittava Mäntän tehtaitten vaikutus käyttää lainkaan, koska :niistä helposti saa
10188: Vilppulan-Ruoveden vesireitillä. Siitä on mm. ihottumaa.
10189: eräs asiantuntija lausunut seuraavaa: Syyn kalojen kuolemiseen on todettu joh-
10190: ,,Reitti Mustaselkä-Sotkanselkä-Palon- tuneen Mäntän tehtaitten jätevesistä, joiden
10191: selkä-Hongonselkä-Aittoselkä sekä kape- vahingollinen vaikutus havaitaan voimak-
10192: neva osa loppureitistä aina Vilppulan kos- kaimmin elo-syyskuun aikana sekä usein
10193: ken alle on n. 24 km. Koko tämä laaja keväisin järvien vapauduttua jääkahleis-
10194: vesijakso on aikanaan ollut Pohjois-Hämeen taan."
10195: parhaita kalavesiä, jotka ovat tarjonneet Edellä esitetyt esimerkit lienevät räi-
10196: hyviä kutupaikoja. Nyt voidaan todeta, keimpiä, mutta eivät ainoita, joten asian-
10197: että kaikki lohen sukuiset lajit, kuten tilan parantamiseksi olisi ryhdyttävä kii-
10198: muikku, siika, lohi ja kuorre samoin kuin reellisiin toimenpiteisiin. Lainsäädäntömme
10199: rapukin, ovat hävinneet kokonaan. Kaik- on saatava niin tehokkaaksi, että kyseessä
10200: kia muitakin lajeja kuolee runsaasti, val- olevat suuryhtymät pakotetaan rakennutta-
10201: lankin kapeassa osassa vesistöä lähellä Vilp- maan tehtaittensa yhteyteen likavesien puh-
10202: pulaa. Viime vuoden kuiva ja lämmin syksy distuslaitteet.
10203: ja siitä johtuva vähävetisyys on jälleen li- Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
10204: sännyt kalojen kuolevaisuutta. Sulussal- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10205: mesta Vilppulaan saakka vesi tuoksuu vah-
10206: vasti rikkivedyltä, kaloissa on rikin maku että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
10207: ja kaloja tapaa yhtenään rantojen läheisyy- sellaisiin toimenpiteisiin, että teolli-
10208: dessä kuolleina. Vilppulan koski on vahvan suuslaitokset, joiden jätevesi turme-
10209: valkoisen jätteen peittämä ja siitä lähtee pa- lee vesistöjen puhtautta ja hävittää
10210: hanhajuisia lemuja. Pahin on tilanne Män- kalakantaa, velvoitettaisiin rakenta-
10211: tän ja Vilppulan välisellä osalla, missä ka- maan jätevesien puhdistuslaitteet.
10212: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1952.
10213:
10214: Lauri Myllymäki. Kalle Renfors.
10215: Matti Koivunen. Elli Stenberg.
10216: Usko Seppi.
10217: 235
10218:
10219: VII,t7.- Toiv. al. N:o 68.
10220:
10221:
10222:
10223:
10224: Friman ym.: Kat·jan laidnntamisen tekemisestä maanomis-
10225: tussuhteista riippumattomaksi hat·vaan asuttujen seu-
10226: tujen metsä- ja joutornailla.
10227:
10228:
10229: E d u s k u n n a 11 e.
10230:
10231: Vaikka laki tilusten rauhoittamisesta luonnolaitumiksi sopivia, viljelemättömiä ja
10232: kotieläjnten vahingonteolta on ollut voi- mitään tuottamattornia joutomaita sekä suo-
10233: massa vuodesta 1921, ei se vielä ole koko alueita, niin olisi kansantaloudellisestikin
10234: maassa nykyisinkään johtanut siihen, mihin järkevää tällaisten maiden käyttö edes tällä
10235: sillä pyrittiin, siis yleiseen laiduntamiseen tavalla ihmisiä hyödyttävään tarkoituk-
10236: viljellyillä laitumilla. Pohjois-Suomessa ja seen.
10237: Kuopion läänin pohjoisosissa karjan laidun- Kesäkuun 13 päivänä 1941 säädettiin
10238: taminen luonnon laitumilla on yleistä. väliaikainen laki tilusrauhoitusyhdistysten
10239: Näillä seuduilla on tämä laki aiheuttanut perustamisen helpottamiseksi Kuopion, Ou-
10240: vain sen, että monissa tapauksissa pienvil- lun ja Lapin lääneissä, mutta sen voimassa-
10241: jelijät ja maata omistamattomat, jotka pitä- oloaika päättyi vuoden 1950 lopussa. Tämä-
10242: vät 'karjaa, ovat menettäneet karjansa lai- kään laki, vaikka se hiukan helpottikin ti-
10243: duntamismahdollisuudet. Suuret maanomis- lannetta, ei vastannut tarkoitustaan. Sitä
10244: tajat ovat kieltäneet laiduntamisen omista- todistaa parhaiten se, ettei sen perusteella
10245: millaan metsä- ja muilla mailla. Näin ovat liene yhtään tilusrauhoitusyhdistystä perus-
10246: monin paikoin menetelleet erikoisesti puu- tettu.
10247: tavarayhtiöt. Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
10248: Vaikka yleisesti tiedetään näilläkin poh- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
10249: joisilla alueilla viljellyn laitumen parem- muksen,
10250: muus, ei niitä ole voitu aina hankkia varo-
10251: jen puutteessa, mutta usein myös siitä että hallitus kiireellisesti antaisi
10252: syystä, ettei ole kaikilla lainkaan s·ellaisia Eduskunnalle esitykset sellaisiksi
10253: maita, joista viljelemä1lä voitaisiin tehdä muutoksiksi voimassa oleviin lakei-
10254: laitumia. Maathan ovat pohjoisessa hyvin hin, että karjan laidttntaminen har-
10255: karuja, joten voi olla mahdollista, että huo- vaan asuftttjen sentujen rnetsä- ja
10256: mattavan suurenkin maa-alan omistajalta jontornailla niiden omistttssuhteista
10257: puuttuu laidunviljelykseen sopivaa maata. 1·iippumattct toistaiseksi tulisi mah-
10258: Kun näillä samoilla alueilla ron rajattomasti dolliseksi kaikille lcm·jan omistajille.
10259: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1952.
10260:
10261: Toivo Friman. Eino Tainio.
10262: J. Mustonen.
10263: 236
10264:
10265: VII,1s. - Toiv. al. N:o 69.
10266:
10267:
10268:
10269:
10270: Pasanen ym.: Asemc~kaavoitetulla alueella kaupungeissa ja
10271: kauppmloissa olevia yhteisiä teitä koskevista lainsäädäntö-
10272: toimenpiteistä.
10273:
10274:
10275: E d u s k u n n a ll e.
10276:
10277: Kuten tunnettua, kohtaa asemakaava- kinlainen korjaus yhteisten alueiden omis-
10278: suunnittelu ja -järjestely entisillä esikau- tuskysymykseen saatu, mutta tätä lakiakin
10279: punkialueilla suuria vaikeuksia. Näitä vai- hyväksikäyttäen on menettely yhteisten
10280: keuksia lisäävät erikoisesti näille alueille teiden kohdalta varsin monimutkainen ja
10281: muodostuneille pientiloille maanjakotoimi- kovin paljon aikaa viepä sekä yleensä
10282: tuksissa yhteisiksi erotetut tiet. Nämä tiet asiaan soveltumaton. Nykyiseen lainsää-
10283: halkaisevat ,tavallisesti suurimman osan lo- däntöön nojautuen ei näitä järjestelyjä yh-
10284: pullisen asemakaavan mukaisista tonteista teisten tiealueiden osalta voidakaan saada
10285: ja ovat niin ollen erittäin kiusallisia esteitä asianmukaisesti ja riittävän joutuisasti to-
10286: tontinmuodostukselle ja siten välillisesti teutetuiksi. Näin ollen olisi välttämätöntä,
10287: myös itse rakennustoiminnalle. Jos tällai- että asia järj.estettäisiin lainsäädäntöteitse
10288: sella sekavalla entisellä esikaupunkialueella yksinkertaisemmaksi. Tähän on sitä enem-
10289: olevan maarekisteritilan omistaja aikoo män syytä, kun ne omaisuusarvot, joista
10290: saada hallintaansa asemakaavan mukaisen yhteisten tiealueiden tai muiden yhteisetu-
10291: tontin, mihin hänet pakottaa rakennuslu- jen järjestelyssä on kysymys, ovat niin
10292: van haku uudisrakennusta tai suurempaa vähäisiä, että näissä järjestelyissä ei käy-
10293: korjaustakin varten, olisi hänen useissa ta- tännöllisesti katsoen voi kenellekään aiheu-
10294: pauksissa ostettava myös tontin alueelle tua mitään vahinkoa. Kun nuo yhteistiet
10295: sattuva pieni osa yhteisistä teistä. Jo ton- alkuaankin on tarkoitettu yleisiksi kulku-
10296: tin muodostukseen tarvittavien naapureille teiksi, olisi luonnollisinta, että ne tällai-
10297: kuuluvien tontinosien osto niillä mahdolli- sissa tapauksissa lan'keaisivat kaupungeille
10298: sesti sijaitsevien rakennusten, puutarhan ja kauppaloille, jotka sitten voisivat luo-
10299: jne. lunastus saattaa käydä esim. naapurin vuttaa tarvittavat alueet tontinomistajille
10300: vastustavan kannan .takia erittäin hanka- ja käyttää tarpeelliset osat niistä katuihin.
10301: laksi, ellei suorastaan ylivoimaiseksi, mutta Tämä olisi yhdenmukaista 24. 4. 1931 an-
10302: velvollisuus yhteisen tien ostamiseen lopul- netun asemakaavalain (145/31) 22 § :n,
10303: lisesti estää tontinmuodostuksen ja siis sellaisena kuin se on 20. 7. 1945 annetussa
10304: suunnitellun rakennushankkeen toteuttami- laissa (732/45), säännöksen kanssa, jonka
10305: sen. Yhteisen tien osakkaita saattaa nimit- mukaan kaupunki saa korvauksetta yleisen
10306: täin olla kymmeniä, usein satojakin, ja tien, joka sisältyy katumaahan, urheilu-
10307: näistä joku voi olla jopa ulkomailla, osa paikkaan, hautausmaahan tai rakennuskort-
10308: muuten tietymättömissä. Esteitä on täten teliin taikka pääkatuun. Saman lain
10309: aivan loputtomiin, niin että on suorastaan 23 § :n 1 momentin mukaan on kaupunki
10310: mahdotonta saada tuo vähäinen, omajsuus- oikeutettu yhteistienkin, jos se sisältyy ase-
10311: arvoltaan useimmiten aivan mitätön, vain makaavan mukaiseen katumaahan tai pää-
10312: muutaman metrin pituinen tien pätkä lail- katuun, korvauksetta panemaan kuntoon
10313: lisella tavalla omistukseensa. Epäkohdan sekä käyttämään sitä yleiseen liikenteeseen
10314: poistamiseksi annettiin toukokuun 9 päi- ynnä varustamaan sen johdoilla, mutta ei
10315: vänä 1940 laki eräistä yhteisistä alueista saa tätä omakseen eikä rakennuskortteleissa
10316: ja niihin verrattavista etuuksista. Tämän oleviin yhteistiealueisiin nähden tuota käyt-
10317: ,yhteisaluelain" säätämisen kautta on jon- töoikeuttaan. Valmisteilla olevan rakennus-
10318: VII,1s. - Pasanen ym. 237
10319:
10320: lain säätämisen yhteydessä olisi näin ollen sillä sanotut yhteistiet ovat jatkuvana hait-
10321: tämä yhteisiä tiealueita koskeva kysymys- tana tonttien muodostamiselle ja rakennus-
10322: kin välttämättä järjestettävä niin, että nuo toiminnalle.
10323: jo nyt käytännöllisesti katsoen omistajil- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
10324: taan yleiseen käyttöön joutuneet alueet, mi- nioittaen eduskunnan paätettäväksi toivo-
10325: käli ne asemakaavan mukaiseen katuun tai muksen,
10326: tonttiin sisältyvät, lailla selitettäisiin ilman
10327: muuta kuuluviksi kaupungille tai kauppa- että hallitus valmisteilla olevaan
10328: lalle taikka katumaan osalta kaupungille ja uuteen rakennuslakiesitykseen sisäl-
10329: lmuppalalle sekä tonttialueen osalta sen lyttäisi myös säännökset, joiden no-
10330: tontin omistajalle, jonka alueella se on. jalla asemakaavoitetulla alueellet
10331: Kun asiaa ei uudessa rakennuslakiesityk- kaupungeissa ja kauppalaissa olevat
10332: sessä tai oikeammin sen suunnittelussa vielä yhteiset tiet selitetään kuuluviksi ka-
10333: tiettävästi ole tähän tapaan järjestetty, tujen osalta kaupungille tai kauppa-
10334: -olisi sen tällä tavoin nopeasti kuntoonsaat- lalle ja tonttien osalta joko kaupun-
10335: taminen kaupunkien ja kauppalain raken- gille tai kauppalalle taikka niiden
10336: tamisen ja kehityksen kannalta tässä yh- tonttien omistajille, joiden alueellet
10337: teydessä vielä toteutettava. Tästä koituisi ne ovat.
10338: myös maanomistajille huomattavaa etua,
10339: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
10340:
10341: Aukusti Pasanen. H. A. Kannisto.
10342: Aare Leikola. Helge Miettunen.
10343: Eino Rauste. Juho Tenhiälä.
10344: VALTIOPÄIVÄT
10345: 1952
10346:
10347: LIITTEET
10348: VIII
10349:
10350: SIVISTYSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
10351: TOIVOMUSALOITTEET
10352:
10353:
10354:
10355:
10356: HELSINKI 1952
10357: VA.LTIONEUVOBTON KIRJAPAINO
10358: Koululaitosta, taidetta, nuorisoseuratyötä ym. koskevia
10359: laki- ja toivomusaloitteita.
10360:
10361:
10362:
10363:
10364: 31
10365: 243
10366:
10367: VIII,t.- Lak. al. N:o 53.
10368:
10369:
10370:
10371:
10372: S.-K. Kilpi: Ehdotus laiksi kansakoululctitoksen kustannuk-
10373: sista annetun lai1~ muuttamisesta.
10374:
10375:
10376: E d u s k u n n a 11 e.
10377:
10378: Kansakoulunopettajien nykyisin voimassa Nykyisin vallitseva e,päkohta johtuu kansa-
10379: olevassa rpalk>kausjärjestelmässä on erittäin koululaitoksen kust.annuksista 8 ·päivänä
10380: suurena epäkohtana se, että kansankoulun- kesäkuuta 1926 annetun lain määräyksistä,
10381: opettaja, jolla on yksi tai useampia otto- jotka on tulkittu siten, että lapsena ei :Pi-
10382: lapsia, ei kuitenkaan palkkauksessa ole rin- detä ottolapsia. Näinollen mainitun lain
10383: nastettavissa ,perheelliseen kansakoulun- sellainen muuttaminen on taJ:ipeen vaatima,
10384: opettajaan. Huomioonottaen, että ottolaJP- että myöskin kansakoulunopettaja, jolla on
10385: sesta huolehtiva kansakoulunopettaja on hoidettavana ottolapsi•, saa palkan samojen
10386: samfu'lSa asemassa kuin virkatoverinsa, jolla perusteiden mukaan kuin jos tämä laps1
10387: on omia lapsia, ei .palkkauksen erilaisuus olisi hänen omansa. Tämän suurta tyyty-
10388: ole millään tavoin perusteltavissa. Sillä mättömyyttä herättäneen epäkohdan pois-
10389: seikalla, onko lapsi: oma vai onko s·e otto- tamiseksi ehdot.a.n,
10390: lapsi, ei nykyaikaisessa yhteiskunnassa saa
10391: olla merkitystä arvioitaessa vanhempien että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10392: asemaa perhe- ja lapsilisää maksettaessa. van lakiehdotuksen:
10393:
10394:
10395: Laki
10396: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
10397: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1926 kansa-
10398: koululaitoksen kustannuksista annetun lain 7 §, sellaisena kuin se on muutet-
10399: tuna 20 päivänä huhtikuuta 1951 (216/51) annetussa laissa, seuraavasti:
10400: 7 §. on yksi tai useampia lapsia tai ottolapsia,
10401: Ra:hassa saa yläkansakoulun opettaja: 240,900 markkaa sekä muu opettaja 230,100
10402: a) peruspalkkaa: naimisissa oleva tai markkaa vuodessa.
10403: ollut, jonka opettajan palkka on ·perheen
10404: toimeentulon pääasiallinen lähde ja jolla
10405:
10406: Helsingissä 12 .päivänä helmikuuta 1952.
10407:
10408: Sylvi-Kyllikki Kilpi.
10409: 244
10410:
10411: VIII,2.- Lak. al. N:o 54.
10412:
10413:
10414:
10415:
10416: Antila ym..: Ehdotus laiksi yksitryisoppilwulujen valtion-
10417: avusta annetun lain muuttamisesta.
10418:
10419:
10420: E d u s k u n n a ll e.
10421:
10422: Yksityisten oppikoulujen valtionavusta tykset on järjestettävä. Samalla avautuu
10423: lokakuun 6 päivänä 1950 annetulla lailla mahdollisuus saada valtionapua sellaisten-
10424: järjestettiin yksityisten oppikoulujen val- kin lainojen korkoihin, joita lainoja ei ole
10425: tionapu, mutta lakia sovellutettaessa on jo otettu rakennuskustannuksiin ja siten val-
10426: ehdittu todeta, että sen eräät säännökset tionapua tulee tavallaan kaksinkertaisesti
10427: eivät ole täysin tarkoituksenmukaiset. So- koulun juokseviin menoihin. Epäkohdan
10428: vellutus on johtanut siihen, että koulut ei- korjaamiseksi olisi edellä sanottua lakia
10429: 1
10430:
10431:
10432: vät saa rakennusvelkojensa koroista val- siten muutettava, että rakennuslainat,
10433: tionavustusta, elleivät velat ule lkiinnitetyt. vaikka ne eivät olisikaan kiinnitettyjä, tuli-
10434: Erityisesti silloin kun kunta on koulun sivat valtionavusta osallisiksi.
10435: omistajana tai sen lainojen takaajana, kiin- Edellä lausutun perusteella esitetään,
10436: nitys ei ole tarkoituksenmukainen. Lain
10437: sanonta niin tulkittuna, kuin on tehty, joh- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10438: taa !kuitenkin siihen, että lainojen kiinni- van lakiehdotuksen:
10439:
10440:
10441: Laki
10442: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
10443: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan yksityisoppikoulujen valtionavusta
10444: 6 päivänä lokakuuta 1950 annetun lain 5 § :n 4) kohdan a) lauseke kuulumaan,
10445: seuraavasti:
10446: 5 §. a) pääasiallisesti koulun rakentamisesta
10447: ja koulun alueen hankkimisesta joh-
10448: tuvien velkojen koroista,
10449: 4) - - - - - -- - -- - - - -
10450:
10451: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 195~.
10452:
10453: Toivo Antila. Kustaa Tiitu.
10454: Leo Häppölä. Jaakko Hakala.
10455: Eeli Erkkilä. Johannes Virolainen.
10456: Eino E. Heikura. Mauno Jussila.
10457: Eero Saari. Kalervo Saura.
10458: Wiljam Sarjala. Nestori Kaasalainen.
10459: 245
10460:
10461: VIII,s. - Lak. al. N:o 55.
10462:
10463:
10464:
10465:
10466: V. Kaasalainen ym.: Ehdotus laiksi kansanopistojen val-
10467: tiona,vusta annetun lain m1tuttamisesta.
10468:
10469:
10470: E d u s k u n n a ll e.
10471:
10472: Heinäkuun 7 päivänä 1950 annettu laki tojen keskitasolle. Sen tähden ei ole koh-
10473: kansanopistojen valtionavusta järjesti näi- tuullista jättää näitä opistoja vuokra-arvon
10474: den laitosten välttämättömän valtiontuen perusteella määrättävän valtionavun osalta
10475: yleensä tyydyttävällä tavalla. Kuitenkin muita huonompaan asemaan.
10476: valtionapu omien huoneistojen vuokra- Opiston huoneistojen vuokra-arvoa mää-
10477: arvosta jäi epätyydyttäväksi, koska laissa rättäessä olisi otettava perusteeksi niiden
10478: säädettiin, että vuokra-arvoa laskettaessa käypä arvo, niin että valtioneuvoston mää-
10479: Yähennetään se osa, mihin on saatu val- räämien perusteiden mukainen vuokra-arvo
10480: tiolta rakennusapua. Valtion avustuksella- tulisi kohtuulliseksi. Muuten ne opistot,
10481: km rakennettu huoneisto on opiston pidet- jotka ovat rakentaneet omat huoneistot,
10482: tävä kunnossa ja se aiheuttaa kustannuksia, joutuvat huonompaan asemaan kuin vuok-
10483: joihin valtionapua ei voida ~suorittaa. Sitä rahuoneistoissa toimivat.
10484: paitsi rakennusapua annetaan vain ,kaik- Korjauksen saaminen näihin epäkohtiin
10485: kein vaikeimmissa olosuhteissa toimiville mielestämme vaatii alussa sanotun lain
10486: kansanopistoille, jotta nämä saisivat heikon 4 § :n 2 kohdan säännösten muuttamista.
10487: taloudellisen asemansa aiheuttaman poik- Sen tähden esitämme kunnioittaen,
10488: keuksellisuuden jotenkin korvatuksi. Ra-
10489: kennusapu on auttanut tällaisen opiston että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10490: parhaassakin tapauksessa vain muiden opis- van lakiehdotuksen:
10491:
10492:
10493: Laki
10494: kansanopistojen valtionavusta annetun lain muuttamisesta.
10495: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansanopistojen valtionavusta 7 päi-
10496: Yänä helmikuuta 1950 annetun lain 4 §: n 1 momentin 2 kohta näin kuuluvaksi:
10497: 4 §. mukainen vuokra-arvo valtioneuvoston vah-
10498: vistamien perusteiden mukaan;
10499: 2) omien rakennusten käyvän hinnan
10500:
10501: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
10502:
10503: Väinö Kaasalainen. Viljami Kalliokoski.
10504: J. E. Lampinen.
10505: 246
10506:
10507: VIII,4.- Lak. al. N:o 56.
10508:
10509:
10510:
10511:
10512: V. Kaasalainen ym.: Ehdotus laiksi ammattioppilaitoksista.
10513:
10514:
10515: E d u s kun n a ll e.
10516:
10517: Viim~ksi kuluneen syyskuun 14 päivänä suus valmistavien ammattikoulujen perus-
10518: hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi tamiseen, vaikka niihin ~i ilmoittautuisi
10519: ammattiop.pilaitoksista. Esityksen käsitte- riittävää määrää op,pilaita. Kun katsomme,
10520: lyssä olemme joutuneet toteamaan, että se että ammattiopetusta olisi .tuettava ja sen
10521: liian yksipuolisesti suosii tkaUipunkeja ja tll!hden s•aatava hyväksytyksi tarkoituksen-
10522: kaup.paloita, jotka lain voimaantulon jäl- mukainen laki: .ammatti<>!ppilaitoksista,
10523: koon voisivat järjestää kansa.koulujensa olemme pyrkineet ehdotuksesta .poistamaan
10524: jatko-opetuksen huomattavasti suuremman edellä san-otut ja muut huomaamamma vir-
10525: valtionavun .turvin kuin kansa;koululaitok- heellisyydet ja 1puutteellisuudet.
10526: aen kustannuslaissa on säädetty, vieläpä Edellä lausutun perusteella kunnioittaen
10527: edullisemmin kuin niitä paljon vähävar.ai- esitämme,
10528: semmat maalaiskunnat. Lisäksi lakiehdo-
10529: tuksessa on muitakin korjaamista vaativia että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10530: kohtia, mm. 'e.pämääräisesti säädetty tuo- van lakiehdotttksen:
10531: tantolaitosten velvollisuus ammattiopetuk-
10532: sen järjestämisoon sekä kuntien velvolli-
10533:
10534:
10535: Laki
10536: ammattioppilaitoksista.
10537: Eduskunna-n päätöksen mukaisesti säädetään:
10538: 1 luku. 2 §.
10539: Valmistava ammattikoulu on kaksivuoti-
10540: Yleisiä säännöksiä. nen kolm~kymmentäJmusi viikkoa lukuvuo-
10541: 1 §. dessa toimiva .päiväkoulu, jossa annetaan
10542: Ammattiopetuksella .tarkoiteta.an tässä valmistavaa ammattiopetusta ja käy.tännöl-
10543: laissa valmistavia ammattikouluja, yleisiä Estä ohjausta teollisuus-, käsityö-, ravinto-
10544: ammattikouluj.a, erikoisammattikouluja, talous-, ja rakennusalan ammatteihin.
10545: keskusammattikouluja ja ammat.tiopistoja Yleisessä ammattikoulussa runnetaan Qppi-
10546: sekä muita niihin verrattavia ammatillista sopimuksen tehneille tai vastaavassa ase-
10547: opetusta antavia ja ammattitaitoa edistäviä massa oleville ammattioppilaille pääasiaEsa
10548: oppilaitoksia, mi'käli valtioneuvosto on ne tietopuolista ammattiopetusta erillisin kurs-
10549: !hyväksynyt ammattio,ppilaitoksiksi. Inva- sein tai iltaopetuksena eri ammattialojen
10550: liidien ·ammat.tio,ppilaitokseen sovelletta- oppisopimusvaatimuksia vastaavasti.
10551: ik:oon tämän lain säännöksiä, sikäli kuin Erikoisammattikoulussa annetaan oppi-
10552: siitä ei ole toisin säädetty. sopimuksen vaatimuksia vastaavasti sekä
10553: Ammattioppilaitos voi järjestää myös tietopuolista opetusta että käytännöllisen
10554: kurssiluontoista ammatillista opetusta. työn ohjausta oppisopimuksen tehneille tai
10555: VII1,4. - V. Kaasalainen ym. 247
10556:
10557: muuten vastaavassa asemassa oleville eri- 5 §.
10558: tyisellä ammattialalla. Ammattioppilaitokset ovat kauppa- ja
10559: Keskusammattikoulu käsittää joko kes- teollisuusministeriön valvonnan ja yleisen
10560: kustyöpajakoulun t.ai ammattikurssikoulun johdon alaiset.
10561: taikka moLemmat yhdessä. K·eskustyöpaja-
10562: koulussa annetaan ammattitaitoon .tähtää-
10563: vää sekä tietopuolista opetusta että käytän- 2 luku.
10564: nöLlisen työn ohjausta teollisuus-, käsityö-
10565: ja rakennusa:lan sekä kodinhoidon ja ruoan- Arntnattilwulujen perustaminen ja yllä-
10566: laiton ammateissa. Ammattikurssikoulu on pitäminen.
10567: toimitavaltaan yleistä ammattikoulua vas- 6 §.
10568: taava laitos. [Samoin kuin hanituksen esityksessä
10569: Ammattiopistossa .annetaan pääasiassa jo n:o 12 (1951 vp.).]
10570: ammattitaitoisille työntekijöille erikoisope-
10571: tusta määrätyn ammattialan uusissa tek- 7 §.
10572: nillisissä kysymyksissä. tai työnjohdollisissa:, Kaupungissa ja kauppal.assa, jonka ihen-
10573: suunnittelu-, rationalisoimis- tai muissa kikirjoitettujen asukkaiden määrä ylittää
10574: vastaavanlaisissa tehtävissä. Myös ammat~ 20,000 henkeä, tulee olla valmistava am-
10575: tien edistämislaitos ja taideteollisuuskes~ mattikoulu, joka käsittää ne metalli-, puu-
10576: kuskoulu ovat ammattiopistoja. työ-, rakennus-, ompelu- ja rtalousosastot,
10577: Ammattio,ppilaitosta, jossa opettajiksi joille kullekin vapaaehtoisesti ilmoittautuu
10578: aikoville annetaan ohj.austa o.petustaidossa, vähintään kaksikymmentä oppivelvollisuu-
10579: sanotaan normaalia.mmattioppilaitokseksi. tensa suorittanut-ta oppilasta iVllodessa.
10580: Mikäli asetuksella ei toisin säädetä, Koulun tulee olla niin suuri, että kaikki
10581: ammattioppilaitoksen ylläpitäjänä voi olla hyväksyttävät pyrkijät voidaan ottaa vas-
10582: valtio, kunta, Suomen kansalainen, koti- taan.
10583: mainen yhdistys tai muu yhtymä joko
10584: yksin tai yhdessä jonkin tai joidenkin 8 §.
10585: edellä mainittujen kanssa. Kaupunki ja k~uppala, jossa teollisuus-,
10586: käsityö- ja rak·ennustyöntekijäin määrä vi-
10587: rallisen tilaston mukaan on yli 2,400 työn-
10588: t~kijää, on velvollinen vuosittain järjestä-
10589: 3 §. mään riittävän ja koulumuotoisen tieto-
10590: Ammattioppilai-toksella tule.e olla rehtori, puolisen ammattio.petuksen työntekijäin
10591: asetuksella säädetyt kelpoisuusehdot täyttä- jatkokoulutusta varten paikkakunnalla
10592: vät opettajat sekä muu tarpeellinen hen- esiintyvissä ammatillisissa t~htävissä.
10593: kilökunta.
10594: Normaali.ammattioppilaitoksella olkoon 9 §.
10595: lisäksi riittävä määrä yliopettajia ja lehto- Omistajan suostuoosa voidaan kunnalli-
10596: reita. nen tai yksityinen ammattioppilaitos ottaa
10597: Ammattioppilaitoksella tulee olla riittä- valtion haltuun, mikäli ;valtion tulo- ja
10598: vät huoneistotilat, kalustot ja muut sen toi- menoarviossa on laitoksen ylläpitämiseen
10599: minnalle ·tarpeelliset varusteet. ;v~rattu määräraha.
10600:
10601: 10-12 §.
10602: 4 §. [Samoin kuin hallituksen ·esityksessä
10603: Jokaisella ammattioppilaitoksella tulee n:o 12 (1951 vp.).]
10604: olla johtokunta sekä ohjesääntö ja opetus-
10605: suunnitelma. 13 §.
10606: Milloin kunnalla tai yksityisellä on Kunta, joka tämän lain 6, 7 ,tai 8 § :n
10607: useampia ammattioppilaitoksia samana nojalla on velvollinen oman ammattikou-
10608: paikkakunnalla, voidaan niille tai osalle lun perustamiseen ja ylläpitämiseen tai
10609: niistä valita yhteinen johtokunta ja yhtei- koulutuksen järjestämiseen, voi valtioneu-
10610: nen rehtori tai tarkastaja. voston luvalla ;vapautua tästä velvollisuu-
10611: VaLtion keskusammattikoululla on lisäksi desta osallistumalla valtion keskusammatti-
10612: ammat.tikouluneuvosto. koulun operustamis- ja. ylläpitokustannuk-
10613: 248 VIII,4. - Ammattioppilaitokset.
10614:
10615:
10616: siin 21, 22 ja 23 § :ssä säädetyllä tavalla siin kunnan veivoittamiseksi korjaamaan
10617: ja samalla varaamaHa keskusammllittikou- laiminlyönnin. Jos muu kunnallinen tai
10618: lussa riittävän määrän oppilaspaikkoja. yksi yksityinen ammattioppilaitos ei täy.tä
10619: Kunta ·Voidaan vapauttaa 11 § :s.sä tar- säädettyjä ehtoja tai jos sen toiminnassa
10620: koitetusta osallistumisesta keskusammatti- ilmenee ·epäkohtia, joitili huomautuksesta
10621: koulun perustamiseen ja ylläpitämiseen, huolimatta ei korjata, on kauppa- ja ·teol-
10622: jos se on valtioneuvoston ihyvä:ksymällä ta- lisuusministeriöllä valta ,päättää valtion-
10623: valla sopinut yhteisen amm111ttikoulun yllä- avustus lakkautettavaksi joko o;ppilaitok-
10624: pitämisestä toisten kuntien tai yksityis·ten se1ta kokonaa.n tai sen tarkoitustaan vas-
10625: kanssa tai riittävän sumesta osuudesta näi- taamattomaksi osoittautuneelta osalta sekä
10626: den omistamien laitosten oppilastilojen antaa määräys siitä, missä järj$.yksessä
10627: käytössä. l.akkauttaminen on toimeenpantava ja mi-
10628: ten valtionavustuksella hankittu omaisuus
10629: 3 luku. on käytettävä. Soveltuvin osin samoin. on
10630: Kustannusten jakautuminen. meneteltävä, jos ammattioppilaitos lopettaa
10631: toimintansa.
10632: 14-19 §.
10633: [Samoin kuin hallituksen esityksessä 28 ja 2-9 §.
10634: n:o 12 (1951 vp.).] [Samoin kuin ihallituks·en esityksessä
10635: n:o 12 (1951 vp.).]
10636: 20 §.
10637: Jos valmistavan ammattikoulun o.ppi-
10638: laista neljäsosa on oppivelvollisia lapsia, 5 luku.
10639: saakoon koulu valtionapua samojen ,perus- Lain täytäntöönpano.
10640: teiden mukaan ikuin sitä annetaan kansa-
10641: koulun jatko- opetukseen samassa kunnassa. 30 §.
10642: Kunnallisten ja yksityisluontoisten am- Kunnat ovat velvolliset ryhtymään toi-
10643: mattioppilaitosten .toimeenpanemien, niiden !illenpiteisiin tämän lain 6, 7 ja 8 § :ssä
10644: varsinaisiin opetusohjelmiin kuulumatt.o- tarkoitettujen koulujen perustamiseksi tai
10645: mi·en, yleisten täydennys- ja erikoiskurs- tarpeelliseksi laajentamiseksi ja muun kou-
10646: sien aiheuttamiin menoihin annetaan val- lutuksen järjestämiseksi siten, että yleiset
10647: tionavustusta menoarvion rajoissa. ammattikoulut ja 8 § :ssä tarkoitettu am-
10648: mattiopetus voidaan aloitta,a viimeistään
10649: 21-24 §. vuonna 1958 ja valmistavat koulut lain
10650: [Samoin kuin hallituksen esityksessä määräämässä laajuudessa viimeistään
10651: n:o 12 (1951 vp.).] vuonna 1968.
10652: Valtioneuvostolla on valta ~erityisestä
10653: 4 luku. syystä myöntää pidennystä 1 momentissa
10654: · mainittuihin määräaikoihin.
10655: Erinäisiä säännöksiä.
10656: 25-26 §. 31 §.
10657: [Samoin kuin haJiituksen esityksessä [Samoin kuin hallituksen ·esityksessä
10658: n:o 12 (1951 vp.).] n:o 12 (1951 vp.).]
10659:
10660: 27 §. 32 §.
10661: Jos havaitaan, että kunta laiminlyö vel- Tämä laki tulee voimMn 1 päivänä taru-
10662: vollisuutensa tässä laissa sääd·etyn ammat- mrkuuta 1953, ja sillä kumotaan ammatti-
10663: tiopetuksen järjestämisessä, ryhtyköön o,ppilaitoksista 26 päivänä ·toukokuuta 1939
10664: kauppa- ja teollisuusministeriö toimenpitei- annettu laki ( 154/39).
10665:
10666: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
10667:
10668: Väinö Kaasalainen. Erl. Haapaniemi.
10669: Vieno Simonen. Helena Virkki.
10670: Viljami Kalliokoski.
10671: 249
10672:
10673: VIII,5.- Lagmot. N:o 57.
10674:
10675:
10676:
10677: Nordfors m. fl.: Förslag tiU lag angående ändring av 1 §
10678: lagen ont handelsläroanstalter.
10679:
10680: T i ll R i k s d a g e n.
10681: Yrkesutbildningen är en brännande so- minstone icke i något större utsträckning,
10682: cial fråga som på alla sätt bör understö- bedriva denna yrkesundervisning.
10683: das, så att de som önskar utbilda sig verk- Merkantila aftonskolan inom Helsingfors
10684: ligen kan göra detta på ett för samhället Svenska Kontorsmannaförening kan exv. re-
10685: fördelaktigt sätt i form av studier i afton- dan blicka tilihaka på en 25-årig utbild-
10686: skolor och -kurser, utan att därför behöva ningsverksamhet, varvid den s. k. elementär-
10687: lämna sitt förvärvsarbete eller sin tjänst. kursen alltid kunnat påräkna ett stort del-
10688: I lagen om handelsläroanstalter, given tagarantal, vartill inom aftonskolan hållits
10689: den 26 maj 1939 (155/39) har ett sådant fortsättningskurser och även högre företags-
10690: förbiseende skett, att ma:n icke kommit att ekonomiska kurser. I merkantila aftonsko-
10691: tänka på de kontorister, som önskar erhålla lans elementärkurs har följande ämnen in-
10692: utbildning på kvällarna i aftonskolor och gått i programmet: bokföring, handelsmate-
10693: -kurser, utan i lagens 1 § talas endast om matik, handelslära och handelsrätt, han-
10694: handelsinstitut, handelsskola och affärs- delskorrespondens, försäljningslära, han-
10695: biträdesskola. delsgeografi, kommunalikunskap och kontors-
10696: En organisation, som trots detta tagit organisation. Specialkurserna har omfattat
10697: risken och verkligen själv förstått m.ödvän- kurser bl. a. i engelska, bokföring och steno-
10698: digheten av denna utbildningsform, är det grafi samt de högre företagsekonomiska kur-
10699: svenskspråkiga Handels- och industri- serna i affärsjuridik och redovisningsteknik.
10700: tjänstemannaförbundet samt dess förenin- Intressetimmarna för merkantila aftonsko-
10701: gar. Utbildningen har skett i s. !k. merkan- lans olika kurser under höstterminen 1951
10702: tila aftonskolor och vid särskilda special- uppgick tili ca 4,200 timmar och elevanta-
10703: kurser, och de härför erforderliga medlen let översteg 100.
10704: har kunnat hopbringas genom privata do- Intresse för likartade aftonskolor och
10705: nationer och även delvis genom kommunala -kurser är exv. i Sverige mycket stort och
10706: bidrag. På finskspråkigt håll har man där- anslutningen till kurserna mycket livlig.
10707: emot icke velat taga denna risk, och på Med hä:nvisning till ovanstående får vi
10708: denna grund har sådana förbund som Suo- härmed föreslå,
10709: men Liikeväen Liitto och Suomen Teolli-
10710: suustoimihenkilöiden Liitto icke kunnat, åt- att Riksdagen måtte antaga föl-
10711: jande Zagförslag:
10712:
10713: Lag
10714: angående ändring av 1 § lagen om handelsläroanstalter.
10715: I enlighet med Riksdagens heslut skall 1 § lagen om handeLsläroanstalter av den 26
10716: maj 1939 (155/39) erhålla följande ändrade lydelse:
10717: 1 §. lande av yrkesundervisning å affärsområ-
10718: Med handelsläroanstalt avses i denna lag det samt befrämjande av yrkesskicklighet
10719: handelsinstitut, handelsskola, affärsbiträdes- och utbildning.
10720: skola samt merkantil aftonskola för medde-
10721:
10722: Helsingfors den 8 februari 1952.
10723:
10724: Kurt Nordfors. Albin Wickman. T. E. Nordström.
10725: Nils Meinander. C. A. öhman. Arthur Larson.
10726: 32
10727: 250
10728:
10729: VIII,5.- Lak. al. N:o 57. Suomennos.
10730:
10731:
10732: Nordfors ym.: Ehdotus laiksi kauppaoppilaitoksia koskevan
10733: laJin 1 § :n muuttamisesta.
10734:
10735: E d u s k u n n a ll e.
10736: Ammattikoulutus on erittäin tärkeä so- tavammassa laajuudessa harjoittaa tätä am-
10737: iliaalinen kysymys, jota kaikin tavoin on mattiopetusta.
10738: tuettava, niin että koulutusta haluavilla Helsinfors Svenska Kontorsmannaför-
10739: todella on mahdollisuuksia siihen yhteis- ening-yhdistyksen kaupallinen iltakoulu
10740: kunnan kannalta edullisella tavalla harjoit- voi jo luoda katsauksen 25-vuotiseen koulu-
10741: tamalla opintoja iltakouluissa ja -kursseilla, tustoimintaan. Nk. alkeiskurssilla on aina
10742: ilman että heidän sen vuoksi on pakko luo- ollut suuri määrä osanottajia, minkä li-
10743: pua ansiotyös~ään tai toimestaan. säksi iltakoulussa on pidetty jatkokursseja
10744: 26 päivänä toukokuuta 1939 annetussa ja myös ylempiä liiketaloudellisia kursseja.
10745: kauppaoppilaitoslaissa (155/39) on tapah- Kaupallisen iltakoulun alkeiskurssin ohjel-
10746: tunut sellainen huomaamattomuus, ettei ole maan ovat kuuluneet seuraavat aineet: kir-
10747: tultu ajatelluksi toimistohenkilöitä, jotka janpito, kauppalaskento, kauppaoppi ja -oi-
10748: toivovat voivansa iltaisin opiskella iltakou- keus, kauppakirjeenvaihto, myyntioppi,
10749: luissa ja -kursseilla, vaan lain 1 § :ssä pu- kauppamaantiede, kunnallisten asioiden
10750: hutaan ainoastaan kauppaopistosta, kaup- .tuntemus ja konttoriorganisaatio. Erikois-
10751: pakoulusta ja Iiikeapulaiskoulusta. kursseilla on ollut opetusta mm..englan-
10752: On kuitenkin järjestö, joka tästä huoli- ninkielessä, kirjanpidossa ja pikakirjoituk-
10753: matta on uskaltanut ja todella itse käsittä- sessa sekä ylemmillä liiketalouskursseilla
10754: nyt tämän koulutusmuodon välttämättö- liikejuridiikassa ja tilinpitotekniikassa.
10755: myyden, ja se on ruotsinkielinen Handels- Syyslukukaudella 1951 oli kaupallisessa il-
10756: och industritjänstemannaförbundet sekä takoulussa oppilaita yli 100 ja harrastus-
10757: sen yhdistykset. Koulutus on tapahtunut tuntien lukumäärä n. 4,200.
10758: nk. kaupallisissa iltakouluissa ja erityisillä Innostus vastaavanlaisia iltakouluja tai
10759: erikoiskursseilla, ja tähän tarvittavat varat -kursseja kohtaan on esim. Ruotsissa hyvin
10760: on voitu saada yksityisten lahjoituksista ja suuri ja osallistuminen kursseihin erittäin
10761: osittain myös kuntien avustuksista. Sen vilkasta.
10762: sijaan ei suomenkielisellä taholla ole täl- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10763: laiseen uskaltauduttu, ja tämän vuoksi ei-
10764: vät sellaiset liitot kuin Suomen Liikeväen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10765: Liitto ja Suomen Teollisuustoimihenkilöi- van lakiehdotuksen:
10766: den Liitto ole voineet, ei ainakaan mainit-
10767:
10768: Laki
10769: kauppaoppilaitoksista annetun lain 1 §: n muuttamisesta.
10770: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kauppaoppilaitoksista 26 päivänä tou-
10771: kokuuta 1939 (155/39) annetun lain 1 § seuraavasti:
10772: 1 §. lua, jotka antavat liikealan ammattiope-
10773: Kauppaoppilaitoksella tarkoitetaan tässä tusta sekä edistävät ammattitaitoa ja -sivis-
10774: laissa kauppaopistoja, kauppakouluja, lii- tystä.
10775: keapulaiskouluja sekä kaupallista iltakou-
10776:
10777: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
10778:
10779: Kurt Nordfors. Albin Wickman. T. E. Nordström.
10780: Nils Meinander. C. A. Öhman. Arthur Larson.
10781: 251
10782:
10783: VIll,G. - Lak. al. N:o 58.
10784:
10785:
10786:
10787:
10788: Juntunen ym.: Ehdottts laiksi oppikoulun oppilaiden kou-
10789: lunkäynnin avust'am'isesta anneftm lain muuttamisesta.
10790:
10791:
10792: E d u s k u n n a ll e.
10793:
10794: Vuonna 1949 !kesä:kuun 22 .päivänä tuli nimittäin vuosittain vähävaraisille, lahjak-
10795: voimaan ~aki oppikoulun oppilaiden koulun- kaille sotaarvoille apurahaa, mutta muissa
10796: käynnin avustamisesta. Lain mukaan lah- olosuhteissa orvoiksi jääneet, n. s. siviili-
10797: jakas, vähävarainen oppilas, joka on Suo- orvot, jäävät edelleen!kin rahaston ulko-
10798: men !kansalainen, voi saada valtiolta apu- puolelle.
10799: rahaa opiskelua varten. Sen vuoksi olisi oikeudenmukaista, että
10800: Erityisistä syistä voidaan tarkoitettu apu- edellä mainitun ~ain piiriin sisällytetään
10801: ra:ha antaa myös !keskikoulun kahden ylim- täysin orvot lahjakkaat, vähävaraiset oppi-
10802: män iudkan oppilaille. laat jo oppikoulun ensimmäisestä luokasta
10803: Kun oppikouluissa opiskelee myös vähä- lähtien, ja siten taataan heille opiskeluun
10804: varaisia, lahja!klkaita, mutta täysin orpoja mahdollisuudet.
10805: oppilaita, olisi ~aJkia laajennettava siten, Ed~llä esitetyn perusteella ehdotamme,
10806: että täysin orvoille voitaisiin apurahaa
10807: myöntää jo ensimmäiseltä luokalta alkaen. että EdttSkunta hyväksyisi seuraa-
10808: Sotaorvot nauttivat jo tällaista etuisuutta. van lakiehdotuksen:
10809: Presidentti Kallion rahastosta myönnetään
10810:
10811:
10812:
10813: Laki
10814: oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin avustamisesta annetun lain muuttamisesta.
10815: Eduskunnan päätöiksen mukaisesti muutetaan oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin
10816: avustamisesta 22 päivänä kesäkuuta 1949 annetun lain (439/49) 1 §:n 2 momentti
10817: näin kuuluvaiksi:
10818: 1 §. huoltoa vailla olevalle, lahjakkaalle ja ahke-
10819: raHe oppilaa:lle jo oppikoulun ensimmäiseltä
10820: Erityisistä syistä voidaan 1 momentissa luokalta al'kaen, lukuunottamatta sotaorpoja,
10821: tarkoitettu a:puralha antaa siinä mainituin joita tulkee jo Presidentti Kallion rahasto
10822: edellytyksin myös 'keskikoulun kahden ylim. samoin edellytyksin.
10823: män luokan oppilaalle, sekä täysin orvolle,
10824:
10825: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
10826:
10827: Elli Juntunen. Paavo Aitio. Juho Rytkönen.
10828: V. Puumalainen. Judit Nederström-Lunden.Eino Tainio.
10829: Usko Seppi. Anna Nevalainen. A-L. Tiekso-Isaksson.
10830: Hemming Lindqvist. Antto Prunnila. Antti Kinnunen.
10831: Ester Häikiö.
10832: 252
10833:
10834: VIII,7. - Lak. al. N:o 59.
10835:
10836:
10837:
10838:
10839: Seppälä ym.: Ehdotus laiksi oppikoulun oppilaiden kou-
10840: lunkä,ynnin avustamisesta annetun lain muuttamisesta.
10841:
10842:
10843: E d u s kun n a ll e.
10844:
10845: Kesäkuun 22 päivänä 1949 annetussa suuret nuoren kasvavan ihmisen ravintokus-
10846: laissa (439149) oppikoulun oppilaiden kou- tannukset kuukaudessa ovat, puhumatta-
10847: lunkäynnin avustamisesta säädetään, että kaan asunto- ym. välttämättömistä me-
10848: lahjakas, vähävarainen ja ahkera lukioas- noista, käsittää, että 1,500-3,000 markan
10849: teen oppilas voi saada valtiolta opiskeluaan kuukausiavustus on jo alkuaan ollut alhai-
10850: varten apurahan, mikä erityisistä syistä nen, saati nykyään. Kaikkein haitallisim-
10851: voidaan antaa samoin edellytyksi<IL myös min tämä vaikuttaa niiden opiskelumahdol-
10852: keskikoulun kahden ylimmän luokan oppi- lisuuksiin, jotka eivät voi käydä koulua ko-
10853: laalle. Apuraha annetaan lukuvuodeksi toa käsin, siis lähinnä maaseutulaisten.
10854: kerrallaan ja sen suuruus on 13,500-27,000 Maan kulttuurielämän kannalta tämä on
10855: markkaa. Se suoritetaan 9 työkuukauden sitäkin valitettavampaa, kun useat muut-
10856: aikana ja se on 13,500-18,000 markan suu- kin tekijät vaikeuttavat heidän opiske-
10857: ruinen lukuvuodessa, jos oppilaan koulun- luaan.
10858: käynti tapahtuu kotoa, ja 18,000-27,000 Jotta apurahat pysytettäisiin edes alku-
10859: markkaa, jos oppilaan on koulunkäyntinsä peräistä vastaavan suuruisina, olisi ne ko-
10860: aikana asuttava vieraalla paikkakunnalla. rotettava ainakin elinkustannueindeksin
10861: Kuluvana lukuvuotena apurahoja on jaettu nousun verran, siis 18,000-27,000 mark-
10862: 801 (1,515) - sulkeissa anomusten määrä kaan lukuvuodessa niille, jotka käyvät kou-
10863: -, joista lukioluokkalaisille 536 (764) ja lua kotoa käsin, ja 27,000-36,000 mark-
10864: keskikoulun ylimmän ja lähinnä ylimmän kaan niille, joiden on koulunkäyntinsä ai-
10865: luokan käyntiä varten 265 (751). Näistä kana asuttava vieraalla paikkakunnalla.
10866: 407 (863) käy koulua kotoa käsin ja kodin Kun kuluvan samoin kuin edellisenkin vuo-
10867: ulkopuolella asuu 394 ( 652). den tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen on
10868: Lain 3 § :n toisen momentin mukaan apu- varattu 15,750,000 markkaa, tarvittaisiin
10869: rahoja voidaan tulo- ja menoarvion rajoissa määrärahaan lisää noin 5,200,000 markkaa,
10870: joko korottaa tai alentaa samassa suhteessa joten momentin loppusumma olisi 21,000,000
10871: kuin valtion viran tai toimen haltijain palk- markkaa. Kun oppikoulujen oppilasluvun
10872: kausta korotetaan tai alennetaan virallisen kasvu lain säätämisen jälkeen on ollut yli
10873: elinkustannusindeksin muuttumisen joh- 15 % : in, pitäisi määräraha korottaa ainakin
10874: dosta. Lain säätämisestä lähtien elinkustan- 24,000,000 markaksi, jotta lain alkuperäi-
10875: nusindeksi on kohonnut yli 34 % ja valtion nen tarkoitus voitaisiin toteuttaa.
10876: viran tai toimen haltijain palkat näennäi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
10877: sesti sitäkin enemmän, mutta oppikoululais- kunnioittaen,
10878: ten opintoapurahaa ei ole lainkaan koro-
10879: tettu. Näin ollen se on tätä nykyä run- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
10880: saasti kolmannesta pienempi kuin alkuaan van lakiehdotuksen:
10881: tarkoitettiin. Jos ottaa huomioon kuinka
10882: VIII,7. - Seppälä ym. 253
10883:
10884: Laki
10885: oppikoulun oppilaiden koulunkäynnin avustamisesta annetun lain muuttamisesta.
10886: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oppikoulun oppilaiden koulunkäyn-
10887: nin avustamisesta 22 päivänä kesäkuuta 1949 annetun lain (439/49) 3 § näin kuu-
10888: luvaksi:
10889: 3 §. nemisen johdosta, voidaan 1 momentissa
10890: Apuraha annetaan lukuvuodeksi kerral- mainittuja apurahoja tulo- ja menoarvion
10891: laan, ja sen suuruus on 18,000-36,000 rajoissa ja valtioneuvoston antamien tar-
10892: markkaa. kempien ohjeiden mukaisesti samassa suh-
10893: Jos valtion viran tai toimen haltijain teessa korottaa tai alentaa.
10894: palkkausta korotetaan tai alennetaan voi-
10895: massa olevien säännösten nojalla virallisen Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
10896: elinkustannusindeksin kohoamisen tai ale- mikuuta 1953.
10897:
10898: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
10899:
10900: Felix Seppälä. Aukusti Pasanen. Otto Toivonen.
10901: Atte Pakkanen. Irma Hamara. Päiviö Hetemäki.
10902: Vappu Heinonen. Grels Teir. Kalervo Saura.
10903: T. E. Nordström. Erkki Koivisto. Juho Rytkönen.
10904: Kaino Haapanen. Oskari Lehtonen. Esa Kaitila.
10905: Helena Virkki. Niilo Honkala.
10906: 254
10907:
10908: VIII,s. - Toiv. al. N:o 70.
10909:
10910:
10911:
10912:
10913: Järnefelt ym..: Toimenpiteistä valtion oppikoulujen reh-
10914: torien palkka·uksen parantamiseksi.
10915:
10916:
10917: E d u s k u n n a ll e.
10918:
10919: Eduskunta sekä valtion tilintarkastajat tamaan suuren joukon talouden- ja kans-
10920: ovat aikaisemmin kiinnittäneet hallituksen lian hoitoon kuuluvia tehtäviä tärkeimmän
10921: huomiota valtion oppikoulujen rehtoreiden tehtävänsä oppilaitoksen kaikenpuolisen
10922: suureen työmäärään sekä alipalkkaukseen, kasvatuksellisen tehtävänsä ohella, on hei-
10923: ilman että hallitus tähän mennessä olisi ryh- dän työtaakkansa niin suuri, että se edel-
10924: tynyt asian vaatimiin toimenpiteisiin siitä lyttää kohtuullista taloudellista korvausta.
10925: huolimatta, että yksityif3koulujen osalta, Tämän vuoksi ehdotamma eduskunnan pää-
10926: joissa rehtorin toimen yhteyteen kuuluvien tettäväksi toivomuksen,
10927: töiden suorituskin on jo aikaisemmin
10928: yleensä ollut järjestetty tarkoituksenmu- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
10929: kaisemmin, rehtorit on vuoden 1951 alusta siin valtion oppikoulujen rehtorien
10930: korotettu kolme palkkausluokkaa korkeam- palkkauksen parantamiseksi yksityis-
10931: malle kuin heidän muu virka-asemansa koulujen rehtorien palkkausta vas-
10932: edellyttäisi. taavaksi.
10933: Kun oppikoulujen rehtorit joutuvat hoi-
10934: " Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
10935: \
10936:
10937: Konsti Järnefelt. Eino Rauste.
10938: Aare Leikola. Aukusti Pasanen.
10939: Irma Karvikko. Juho Tenhiälä.
10940: Helge Miettunen. Esa Kaitila.
10941: 255
10942:
10943: VIIl,9.- Toiv. al. N:o 71.
10944:
10945:
10946:
10947:
10948: Järnefelt ym.: Tuntiopettajain asema,n järjestämisestä.
10949:
10950:
10951: E d u s k u n n a ll e.
10952:
10953: Kun aikoinaan v. 1872 nykyinen koulu- mukaan kuuluvat valtion muille viran ja
10954: järjestys tuli voimaan edellytti se myös toimen haitijoille tai ei edes tilapäisille toi-
10955: tuntiopettajien käyttämistä. Tuntiopetta- mihenkilöille kuuluvia etuja. Eduskunta-
10956: jien lukumäärä oli kuitenkin vähäinen ja kin on kiinnittänyt asiaan v. 1948 huomiota
10957: heidän hoitamiensa tuntien lukumäärä ja lausunut silloin toivomuksen, että tunti-
10958: pieni. Nykyään on kuitenkin valtion oppi- opettajien eläkeasia olisi järjestettävä.
10959: koulujen tuntiopettajain lukumäärä paisu- Paitsi eläkeasia, ovat ikälisäkysymys ym.
10960: nut kovin suureksi. Tähän ovat vaikutta- heidän palkkaukseensa ja asemaansa liitty-
10961: neet ennen kaikkea rim1akkaisosastojen pe- vät kysymykset ratkaisematta asianomai-
10962: rustaminen, opetussuunnitelmassa tehdyt sille usein tehdyistä esityksistä huolimatta.
10963: muutokset ja uusien aineiden tuominen op- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
10964: pikouluun. Nämä toimenpiteet olisivat edel- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
10965: lyttäneet uusien virkojen tai toimien perus-
10966: tamista. Näin ei ole tehty, vaan opetus on että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
10967: jatkuvasti hoidettu tuntiopettajilla. Tilanne toimenpiteisiin tuntiopettajien asian
10968: on vähitellen muodostunut sellaiseksi, että hoitamiseksi siten, että niiden tunti-
10969: muutamissa kou~uissa ovat tuntiopettajat opettajien toimet, joiden tehtävät
10970: jopa enemmistönä. Useat tuntiopettajat ovat jatkuvia ja pysyväisluontoisia,
10971: joutuvat hoitamaan tehtäviään vuosikym- vakinaistettaisiin ja että niille, jotka
10972: menien ajan samanlaisin opetusvelvollisuuk- pätevinä muutoin hoitavat tuntiopet-
10973: sin kuin vakinaiset opettajat. Mm. pitkä- tajan tehtäviä, myönnettäisiin sama1t-
10974: aikaisilta tuntiopettajilta vaaditaan ny- Zaiset oikeudet kuin joulukuun 8 päi-
10975: kyään nuoremman lehtorin pätevyys. vänä 1949 annetussa asetuksessa on
10976: Tähän asti ei tuntiopettajilla ole ollut valtion tilapäisille toimihenMlöille
10977: sellaisia etuja, jotka lakien ja asetusten säädetty.
10978: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
10979:
10980: Konsti Järnefelt. Eino Rauste.
10981: Aare Leikola. Aukusti Pasanen.
10982: H. A. Kannisto. Esa Kaitila.
10983: H. Miettunen. Irma Karvikko.
10984: Juho Tenhiälä.
10985: 256
10986:
10987: VIII,1o. - Toiv. al. N:o 72.
10988:
10989:
10990:
10991:
10992: Tenhiälä ym.: Yksityisoppikoulujen palveluskunnan rin-
10993: nastamisesta palkkaukseen ja eläkkeeseen nähden val-
10994: tion oppilaitosten vastaaviin työntekijöildn.
10995:
10996:
10997: E d u s k u n n a 11 e.
10998:
10999: Yksityisoppikouluasetus, annettu 19 päi- asetuksessa ei säännöstellä. Ne määräytyvät
11000: vänä tammilkuuta 1951, rinnastaa yksityis- yksityisoikeudellisessa työsopimussuhteessa
11001: oppikouluissa 'toimivat opettajat palkkauk- olevien vastaavien työntekijöiden paikka-
11002: seen nähden vwltion koulujen vastaaviin kunnalla vallitsevan palkkatason mukaan."
11003: opettajiin. Asetuksessa säädetään nimen- Yksityisoppikoulujen opettajakunnan asial-
11004: omaan r~htorien sekä vakinaisten ja yH- linen rinnastaminen valtion oppikouhljen
11005: määräisten opettajien oikeudet heidän ikä- opettajiin olisi oilkeudenmukaisesti ed~lyttä
11006: ja !kalliinpaikanlisiinsä sekä elä;lclmihinsä nyt myös näitten !koulujen palveluskunnan
11007: nähden. Näin on tehty oikeutta niille hen- asettamiseen samoista eduista osalliseksi.
11008: kilöille, jotlka työSkentelevät samojen pää- Tämä olisi ollut sitäkin varteen otettavam-
11009: määrien hyvä:ksi kuin valtion oppikoulujen paa, !kun täillainen palveluskunta usein te-
11010: opettaja:tkin. kee työtänsä puutteellisissa oloissa uskolli-
11011: Asetuksessa on kuitenkin kokonaan jätetty sesti vuosikymmeniä oppilaitoksensa parasta
11012: huomioon ottamatta kouluissa opettaja:kun- silmällä pitäen.
11013: nan lisäksi työskentelevä muu 'henkilöstö. Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
11014: Maamme yksityisoppikouluissa työSkentelee nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
11015: myös suuri joukko erilaisissa tehtävissä ole· toivomuksen,
11016: via henkilöitä, kuten vahtimestareita, läm-
11017: mittäjiä tms. lieitä ei asetulksessa ole rin- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
11018: nastettu vastaaviin valtion oppikouiJ.ujen toi- toimenpiteisiin yksityisoppikoulujen
11019: menha:ltijoihin. Näin on määrätty ryhmä palveluskunnan saattamiseksi palk-
11020: työntekijöitä jäänyt niitten etujen ulko-· kaus- ja eläkeasioissa samanarvoiseen
11021: puolelle, joista vastaavasti saavat nauttia asemaan valtion vastaavien oppilai-
11022: 'Valrtion oppikouluissa toimessa olevat hen- tosten työntekijöitten kanssa niin
11023: kilöt. Kouluha1llituksen kiertokirje numero kuin yksityisoppikouluasetus jo on
11024: 1792/30. 1. 1951 mainitsee kohdassa 12 tästä säätänyt opettajakunnasta.
11025: asiasta: ,Pa.lveluskunnan pallkkoja uudessa
11026: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1952.
11027:
11028: Juho Tenhiälä. Konsti Järnefelt.
11029: Aukusti Pasanen. Eino Rauste.
11030: Helge Miettunen. Harras Kyttä.
11031: 257
11032:
11033: VIII, 11. - Toiv. al. N: o 73.
11034:
11035:
11036:
11037:
11038: Järnefelt ym.: Toimenpitei$tä »U]ksuttoman aterian järjes-
11039: tämisestä valUon oppikoulujen ja valtionapua nautti-
11040: vien yksityisten oppilaitosten oppilaille.
11041:
11042:
11043: E d u s k u n n a ll e.
11044:
11045: Kesäkuun 8 päivänä kansakoululaitoksen mismahdollisuus, mutta se ei ole maksu-
11046: kustannuksista annetun lain 20 §: ssä, sellai- tonta. Kun valtava osa oppikoulun oppi-
11047: sena kuin tämä pykälä heinäkuun 30 päi- laista on sellaisten perheiden lapsia, joissa
11048: vänä 1943 annetun samaa asiaa koskevan vanhemmat ovat palikkatuloillaan toimeen-
11049: lain mukaan muutettuna kuuluu, määrä- tulevia, ja kun varallisuussuhteet muutoin-
11050: tään, että kunnan tulee kansakouluissa kus- kin ovat tasaantuneet ja kun vielä kotiolot
11051: tantaa oppilaille yksi maksuton ateria päi- monissa perheissä, molempien vanhempien
11052: vässä. Tämä on ollut varsin tarpeellinen ollessa ansiotyössä tai perheiden ollessa suu-
11053: sosiaalinen toimenpide erityisesti vähävarai- ria, ovat nykyään hyvin vaikeat, on välttä-
11054: sille, ja sillä on useassa tapauksessa saatu mätöntä, että yksi maksuton ateria tarjot-
11055: aikaan huomattavaa parannusta aliravitse- taisiin maksutta myös oppikoulussa oleville
11056: mustilaan. Samanaikaisesti kuin valtio on lapsille, ainakin oppivelvollisuusiän ylära-
11057: määrännyt tällaisen velvollisuuden kunnille, jaan saakka. Tämän vuoksi esitämme edus-
11058: ei se kuitenkaan ole ryhtynyt toimenpitei- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
11059: siin, että tällainen mahdollisuus yhden mak-
11060: suUoman aterian saantiin olisi järjestetty että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
11061: myös valtion oppikouluissa. Tämän tulisi siin yhden maksuttoman aterian jär-
11062: koskea ainakin kaikkia oppivelvollisuusikäi- jestämiseksi valtion oppikoulujen ja
11063: s~ä lapsia, oliv31tpa he kansa- tai' oppikou- valtionapua nauttivien yksityisten
11064: luissa. ,Opettajakunnan aloitteesta on tosin oppilaitosten oppilaille.
11065: eräissä oppikouluissakin järjestetty aterioi-
11066: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
11067:
11068: Konsti Järnefelt. Eino Rauste.
11069: Aare Leikola. Juho Tenhiälä.
11070:
11071:
11072:
11073:
11074: 33
11075: 258
11076:
11077: VIII,12.- Toiv. al. N:o 74.
11078:
11079:
11080:
11081:
11082: Juntunen ym.: Lisäyksestä vuoden 195,2 tulo- ja menoar-
11083: vioon oppikoulujen kaluston, opetusvälineiden ja kir-
11084: jaston täydentämistä varten.
11085:
11086:
11087: E d u s k u n n a ll e.
11088:
11089: Vuonna 1950 lokaJkuun 6 päivänä yksi- Lisäksi on todettava, että yksityiset oppi-
11090: tyisoppi:koulujen valtionavusta annetun lain koulut toimivat yleensä hyvin vaikeissa olo-
11091: 7 § :ssä säädetään, että koulukaluston, ope- suhteissa. Opetusvälineet ja kirjastot ovat
11092: tusvälineiden sekä kirjaston hankkimista ja kovin puutteelliset. Nyt voisivat oppikou1ut
11093: täydentämistä varten kouluhaHitus voi li- säädettyä lakia hyväikseen käyttäen poistaa
11094: sä:ksi myöntää !koululle valtionapua tulo- ja vallitsevat epäkohdat sillä edellytyksellä,
11095: menoarviossa tarkoitukseen varatusta mää- että valtion ;lisämenoarvioon varataan riit-
11096: rära:hasta, enintään 50 sadalta hyväksyttä- tävä määräraha edellä mainittuun tarkoituk-
11097: vistä kustannuksista. seen.
11098: Lisäksi säädetään lain täytäntöönpanoase- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
11099: tuksella, että anomus valtion avun saami- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
11100: sesta kyseiseen tarkoitukseen on jätettävä
11101: kouluhallitU'kselle viimeistään heinäJkuun että hallitus ottaisi vuoden 1952
11102: kuluessa. lisämenoarvioesitykseen 10,000,000
11103: Vuoden 1952 menoarvioon ei ole varattu markan määrärahan käytettäväksi
11104: tähän tarkoitukseen ollenkaan määrärahaa, oppikoulujen koulukaluston, opetus-
11105: mikä käsityksemme mukaan on edellä mai- välineiden ja kirjaston täydentämistä
11106: nitun eduskunnan asianmukaisessa järjes- varten.
11107: tyksessä hyväksymän ilain vastainen.
11108: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
11109:
11110: Elli Juntunen. Eino Tainio.
11111: Antti Kinnunen. Kaino Haapanen.
11112: Judit Nederström-Lunden. Antto Prunnila.
11113: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Hemming Lindqvist.
11114: Esa Hietanen.
11115: 259
11116:
11117: VIII,13,- Toiv. al. N:o 75.
11118:
11119:
11120:
11121:
11122: Nuorsaari ym.: Oppivelvolli.su,uden suorittamisen toteami-
11123: sesta oppi- ja ammattikoultdssa.
11124:
11125:
11126: E d u s k u n n a ll e.
11127:
11128: Hallitus jätti eduskunnalle syyskuun 19 Tämän johdosta ja viitaten eduskunnalle
11129: päivänä 1951 esityksen laiksi ammattioppi- vuoden 1949 valtiopäivillä tehtyyn toivo-
11130: laitoksista, jossa esitetään mm. säädettä- musaloitteeseen n: o 93, ehdotamme kun-
11131: väksi oppivelvollisten oikeudesta opiskella nioittavasti eduskunnan päätettäväksi toi-
11132: ammatillisissa oppilaitoksissa. Eduskunta vomuksen,
11133: ei vielä oile sanottua lakiesitystä käsitellyt,
11134: mutta asian järjestykseen saattaminen tätä että hallitus joko kiireellisesti an-
11135: tietä näyttää joka tapauksessa kohtaavan taisi Eduskunnalle esityksen oppivel-
11136: vaikeuksia. Kun oppivelvollisuuslaissa ei vollisuuslain muuttamisesta siten,
11137: ole säädöksiä muusta kuin oppivelvollisuu- että sen perusteella myös oppikoulun
11138: den suorittamisesta kansakoulussa, eikä am- ja ammattikoulun oppilaille kaik-
11139: matti- tai oppikoulun oppilaiden mahdolli- kiaan kahdeksanvuotisen tai luokalle-
11140: suutta saada todistusta oppivelvollisuuden jäämt".stapauksessa yhdeksänvuotisen
11141: suorittamisesta ole järjestetty myöskään koulunkäynnin perusteella turvataan
11142: hallinnollisilla määräyksillä, olisi tämä asia, oikeus saada oppivelvollisuuden suo-
11143: jonka johdosta viime aikoina on syntynyt rittamisesta tässä suhteessa kansa-
11144: paljon epäselvyyttä ja harrkansta kansa- koulun päästökirjan korvaava todis-
11145: koulun johtokuntien, ammattikoulujen reh- tus, t(]Yl:kka ryhtyisi muihin sellaisiin
11146: torien ja oppivelvollisten lasten vanhem- toimenpiteisiin, joiden kautta saavu-
11147: pien kesken, tavalla taikka toisella saatava tettaisiin sama tulos.
11148: järjestykseen.
11149: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
11150:
11151: Hugo Nuorsaari. Niilo Honkala.
11152: 260
11153:
11154: VIII,14. - Toiv. al. N:o 76.
11155:
11156:
11157:
11158:
11159: Rytinki ym.: nma~en täysihoidon antamisesta kansakou-
11160: lun läheisyydessä oleviin taloihin sijoitetuiUe oppt1aille
11161: harvaan asutuissa kunnissa.
11162:
11163:
11164: E d u s k u n n a ll e.
11165:
11166: Kansakoulun oppilasasuntoloista annetun avustuksen saannissa huonompaan asemaan
11167: asetuksen 10 § :n toisen momentin mukaan kuin ne kunnat, joissa oppilasasuntolat on
11168: kunnassa, jonka asukasluku neliökilometriä olemassa ja jotka voivat sijoittaa kaukana
11169: kohden ei nouse kolmeen, on asuntoloissa koulusta asuvat lapset niihin.
11170: annettava kaikille viittä kilometriä kauem- Kun oppilasasuntolain rakentaminen on
11171: pana asuville oppilaille ilmainen täysihoito. monessakin suhteessa vaikeasti järjestettä-
11172: Saman asetuksen 18 § : ssä sanotaan, että vissä laajoissa ja harvaanasutuissa kun-
11173: asuntolan aiheuttamista kustannuksista suo- nissa sekä vaikea määritellä vähävaraisuu-
11174: rittaa valtio apua niin kuin kansakoululai- den raja varsinkin sellaisilla seuduilla,
11175: toksen kustannuksista annetussa laissa sää- missä väestö on kauttaaltaan pienviljelijä-
11176: detään. ja kausiluontoisista töistä toimeentulonsa
11177: Meidän maassamme on paljon sellaisia saavaa väestöä. Käsityksemme mukaan olisi
11178: harvaan asuttuja kuntia, joissa ei ole kansa- kuntien annettava täysihoito ilmaiseksi
11179: koulujen yhteyteen rakennettu oppilas- oppilaille näissä harvaan asutuissa kun-
11180: asuntoloita. Viittä kilometriä kauempana nissa, joissa on pakko sijoittaa koulusta
11181: koulusta asuvat lapset on koulujen johto- kaukana asuvia lapsia koulun läheisyydessä
11182: kunnan taikka lasten vanhempien toimesta oleviin taloihin ja sijoituksesta ja hoidosta
11183: sijoitettu koulun läheisyydessä oleviin ta- aiheutuvista kustannuksista suoritettava
11184: loihin. Tavallisesti näiden lasten sijoittami- kunnille valtion apua, niin kuin oppilas-
11185: sesta aiheutuvista kustannuksista korvaa asuntoloista aiheutuvista kustannuksista
11186: kunta lasten vanhemmille ainoastaan sen suoritetaan kansakoululaitosten kustannuk-
11187: määrän, miten paljon kaHiimmaksi lapsen sista annetun lain mukaan.
11188: sijoittaminen tulee koulun läheisyyteen, Edellä olevan perusteella ehdotamme
11189: kuin että lapsi a:suisi kotona. Jos lapsi on kunnioittaen eduskunnan päätettäväJksi toi-
11190: taasen niin vähävaraisesta perheestä, että vomuksen,
11191: hänen sijoituslrnstannuksensa on makset-
11192: tava kokonaan kunnan varoista, joutuu että hallitus kiit·eeUisesti valmis-
11193: huoltolautakunta suorittamaan loppuosan tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
11194: sijoitus- ja hoitokustannuksista. Näitä kus- tyksen kansakoululaitoksen kustan-
11195: tannuksia ei voida yhdistää koulutileihin, nttksista annetun lain muuttamiseksi
11196: vaan ne jäävät huoltomenojen tilille rasitta- siten, että harvaan asutuissa kun-
11197: maan huoltomenoja. Kun meillä on paljon nissa kansakoulun läheisyydessä ole-
11198: sellaisia harvaan asuttuja kuntia, joissa toi- viin taloihin sijoitetuille oppilaille an-
11199: silla kouluilla on oppilasasuntola ja toisilla nettaisiin täysihoito ilmaiseksi ja että
11200: ei, niin toisten koulujen vanhemmat joutu- kunnille aiheutuvista kustannuksista
11201: vat tällöin paljon huonompaan asemaan kun suoritettaisiin valtionapua samojen
11202: toisten koulujen, ja taas kunnat, joissa ei perusteiden mukaisesti kuin oppilas-
11203: ole oppilasasuntoloita, joutuvat valtion asuntolakustannuksista.
11204: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1952.
11205:
11206: Eino Rytinki. Eino E. Heikura. M. 0. Lahtela.
11207: 261
11208:
11209: VIII,l5,- Toiv. al. N:o 77.
11210:
11211:
11212:
11213:
11214: Nuorsaari ym.: Kansakoulunopetta}ain palkkausjärjestel-
11215: män mww,ttamisesta.
11216:
11217:
11218: E d u s k u n n a ll e.
11219:
11220: Kesällä 1949 kouluhallitus laati ehdotuk- ulkorakennukset on nykyisin pakko raken-
11221: sen kansakoulujen kustannuksista annetun taa, tapahtuu tässä suorastaan pääomien
11222: lain muuttamisesta mm. siten, että kansa- tarpeetonta investointia ja siten tuhlausta.
11223: koulunopettajien palkkauksessa siirrettäi- Nykyinen palkkausjärjestelmä on näin
11224: siin yleisesti ns. kokonaispalkkausjärjestel- ollen vanhentunut. Kunnille olisi kokonais-
11225: mään. Toisin sanoen nykyiset luontaisedut palkka-järjestelmään siirtymisestä enem-
11226: jäisivät pois ja palkka maksettaisiin koko- män hyötyä kuin nykyisestä.
11227: naisuudessaan rahapalkkana, josta sitten Myös saattaisi siirtyminen samaan palk-
11228: mahdollisista luontoiseduista maksettaisiin kausjärjestelmään maaseudulla, kuin kau-
11229: vastiketta. pungeissa nykyisin on voimassa, helpottaa
11230: Syystä tai toisesta hallituksen esitys maaseudun opettajapulan poistamista, koska
11231: eduskunnalle puheena olevasta kustannus- tällöin rahapalkka kaikkialla olisi suurin
11232: lain muutoksesta ja kansakoulunopettajain piirtein sama. Maaseudulla välttämättö-
11233: uudesta palkkausjärjestelmästä on toistai- mistä luontoiseduista suoritettaisiin raha-
11234: seksi viivästynyt. Tähän muutokseen olisi palkasta kuitenkin korvausta.
11235: nähdäksemme kuitenkin perusteltua aihetta. Edellä olevan perusteella ehdotamme
11236: Maaseudulla kansakoulunopettajien palk- kunnioittaen eduskunnan lausuttavaiksi toi-
11237: kaus suoritetaan pakosta nykyisin osaksi vomuksen,
11238: luonnossa, vaikkei siitä asianomaisille usein- että hallitus kiireellisesti antaisi
11239: kaan ole mitään hyötyä, kuten esim. ~ehmän Eduskunnalle esityksen kansakoulu-
11240: laitumesta tai navetoista. Nämä ulkoraken- jen kustannuslain muuttamisesta si-
11241: nukset ovatkin enimmäkseen tyhjinä ja ten, että kansakottlunopettajain palk-
11242: käyttämättöminä ja niihin uhrattu pääoma kauksessa siirryttäisiin kokonaispalk-
11243: menee siten kokonaan hukkaan. Kun uusia- kajärjestelmään.
11244: kin kouluja rakennettaessa tämäntapaiset
11245: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
11246:
11247:
11248: Hugo Nuorsaari. Niilo Honkala.
11249: 262
11250:
11251: VIII,16. - Toiv. al. N:o 78.
11252:
11253:
11254:
11255:
11256: Järnefelt ym..: Jlllaalais- ja kauppalakuntien kansakoulun-
11257: opettajain palkan rnääräämli~estä yksinomaan 1·ahapalk-
11258: kana.
11259:
11260:
11261: E d u s k u n n a ll e.
11262:
11263: Heinäkuun lopulla v. 1949 jätti koulu- kuntien Liitto että vastaava ruotsinkielinen
11264: hallitus opetusministeriölle ehdotuksen kan- järjestö samoin kuin ne muut järjestöt,
11265: sakoulunopettajain palkkauksen uudelleen joilta opetusministeriö on lausuntoa pyytä-
11266: järjestämisestä siihen suuntaan, että maa- nyt. Opetusministeriöllä näyttäisi näin
11267: lais- ja kauppalaopettajain palkka, joka nyt ollen olevan käytettävänää.n kaikki se asian-
11268: on määritelty rahapalkkana, jonka valtio tuntemus, mikä tämän asian valmistelussa
11269: suorittaa, ja luontoisetuina, jotka on maa- on tarpeen. Siitä huolimatta ei tästä asiasta,
11270: lais- ja kauppalakuntien annettava, määrät- vaikka sen alulle panemisesta on kulunut
11271: täisiin yksinomaan rahapalkkana, josta jo yli kaksi ja puoli vuotta, ole vielä saatu
11272: malaiskunnilla ja kauppalailla olisi oikeus esitystä eduskunnalle.
11273: vähentää luontoisetujen arvo samojen pe- Eduskunta on jo vuoden 1949 kevätistun-
11274: rusteiden mukaan kuin vastaavat luontais- tokaudella esittänyt toivomuksen, että hal-
11275: edut vähennetään niiltä valtion viran- ja litus toimituttaisi tutkimuksen, voitaisiinko
11276: toimenhaltijoilta, jotka saavat asunto- ym. ja missä laajuudessa kansakoulunopettajain
11277: luontaisetuja. nykyisestä luontoispalkkajärjestelmästä luo-
11278: Tätä ns. kokonaisrahapalkkausjärjestel- pua sekä missä suhteessa sitä ehkä olisi
11279: mää on sen jälkeen pohdittu useissa opet- kehitettävä, jotta kansakoulunopettajille
11280: tajajärjestöjen kokouksissa. Kun esitetty myönnettävät luontaisedut nykyistä parem-
11281: palkkausjärjestelmä korjaisi mm. sen epä- min vastaisivat tarkoitustaan. Näin esitetty
11282: oikeudenmukaisuuden, joka on ilmennyt toivomus ei ole vielä johtanut muuhun tu-
11283: nykyisessä palkkausjärjestelmässä samalla lokseen kuin edellä on kerrottu.
11284: koululla asuvien opettajien asuntoetujen Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11285: korvaamisessa, niin ovat opettajajärjestöt eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
11286: ryhtyneet sitä yleensä kannattamaan kui-
11287: tenkin sellaisin varauksin, että rahapalk- että hallitus ryhty,isi toimenpitei-
11288: kaus, josta luontoisedut vähennetään, asete- siin kansakoulu1Wpettajien palkkauk-
11289: taan riittävän korkeaksi ja rahapalkasta sen uudelleen järjestämiseksi siten,
11290: vähennettävien luontoisetujen arvo määrä- että maalais- ja kauppalaopettajain
11291: tään kohtuulliseksi. palkka määrättäisiin yksinomaan m-
11292: Tämä kouluhallituksen esitys on opetus- hapalkkana, josta annettavien luon-
11293: ministeriön toimesta ollut sen jälkeen käsi- toisetujen arvo vähennettäisiin samo-
11294: teltävänä sekä valtiovarainministeriön jen perusteiden m1tkaan kttin valtion
11295: palkka- että järjestelyosastossa. Esityksestä viran tai toimen haltijoilta anne-
11296: ovat antaneet lausuntonsa sekä Maalais- tttista luontoiseduista.
11297: Helsinigssä 11 päivänä helmikuuta 1952.
11298:
11299: Konsti Järnefelt. Helge Miettunen.
11300: Aare Leikola. Eino Rauste.
11301: Irma Karvikko. Aukusti Pasanen.
11302: 263
11303:
11304: VIII,l7,- Toiv. al. N:o 79.
11305:
11306:
11307:
11308:
11309: Virolainen ym.: Valtion ylläpitämän kiertueteatterin pe-
11310: rustamisesta.
11311:
11312:
11313: E d u s k u n n a 11 e.
11314:
11315: Maamme teatteritoiminta on viime vuo- samme keskuudessa on niin laajalle ulot-
11316: sina saavuttanut sen elimellisen kehitysvai- tuva pohja. Maaseudun kulttuurijärjestö-
11317: heen, jolloin elinvoimaiset ja taiteellisesti jen avulla voidaan teatterin toiminta jär-
11318: tyydyttäviin saavutuksiin kykenevät teatte- jestää tehokkaaksi ja tarkoituksenmukai-
11319: rilaitokset muuttuvat kaupunkien ja mui- seksi ja luoda myös kohtuullinen taloudelli-
11320: den suurten asutuskeskusten vakinaisiksi nen pohja sen työlle. Ratkaisevan tärkeätä
11321: taidelaitoksiksi luopuen aikaisemmin har- on, että teatterista alusta alkaen muodostuu
11322: joittamastaan kiertuetoiminnasta. Kun sa- arvovaltainen ja pätevä laitos, johon maa-
11323: manaikaisesti on havaittavissa, että matka-, seudun laaja teatteria harrastava yleisö voi
11324: vuokra-, ym. kustannusten suuri nousu on täysin luottaa. Tämä maaseudun kiertue-
11325: miltei kokonaan tyrehdyttänyt niiden va- teatteri voisi aloittaa toimintansa verraten
11326: kinaisesti toimineiden yksityisten kiertue- suppeissa puitteissa ja kiinteässä yhteis-
11327: teatterien työn, jotka näihin saakka ovat työssä päänäyttämömme kanssa työskennel-
11328: yleensä tyydyttävällä tavalla palvelleet var- len. Sen perustaminen ja ylläpito ei vaatisi
11329: sinaisen maaseudun teatterintarvetta pai- suuria kustannuksia. Kun kokemus osoit-
11330: kallisten harrastelijayhtymien ohella, on taa, ettei taiteellinen teatteritoiminta mei-
11331: maaseudun teatteritilanne juuri tässä suh- dän maassamme harvan asutuksemme ja pit-
11332: teessa huolestuttavasti huonontunut. Maa- kien välimatkojen vuoksi voi taloudellisesti
11333: seudun henkisen elämän ylläpitäminen ja onnistua ilman kohtuullista yleistä tukea,
11334: rikastuttaminen on kuitenkin katsott.ava niin olisi esittämämme teatterin toiminta turvat-
11335: tärkeäksi, että meillä aina suuresti suosittu- tava muodostamaHa siitä valtion ylläpitämä
11336: jen teatteriesitysten ylläpitämistä ei voida teatterilaitos, jolloin sen mahdollisuudet
11337: laiminlyödä. saavuttaa tarvittava taiteellinen taso sekä
11338: Maaseudun teatterintarvetta palvelemaan ohjelmiston että esitystason puolesta olisi-
11339: olisi perustettava erityinen kiertueteatteri, vat kiistattomat.
11340: joka pätevän taiteellisen ja taloudellisen Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
11341: johdon, ammattitaitoisen taitelijakunnan ja nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
11342: tarkoituksenmukaisten näyttämölaitteiden toivomuksen,
11343: avulla pystyisi esittämään hyvää teatteri-
11344: taidetta varsinaisella maaseudulla. Tällai- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
11345: nen kiertueteatteri täydentäisi ja tukisi siin valtion ylläpitämän kiertueteat-
11346: osaltaan sitä erinO'IIlaisen vireätä ja elinvoi- terin perttstamiseksi huolehtimaan
11347: maista harrastelijavoimien ylläpidettävää maasettdun teatterintarpeen tyydyt··
11348: seuranäyttämötoimintaa, jolla meidän kan- tämisestä.
11349: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
11350:
11351:
11352: Johannes Virolainen. Margit Borg-Sundman.
11353: Urho Kähönen. ]geli )grlrlrilä.
11354: Nestori Kaasalainen.
11355: 264
11356:
11357: VIII,1s.- Toiv. al. N:o 80.
11358:
11359:
11360:
11361:
11362: Ryömä ym.: Toimenpiteistä taiteellisesti arvokkaan koti-
11363: maisen elokuvatuotannon tukemiseksi.
11364:
11365:
11366: E d u s k u n n a 11 e.
11367:
11368: Tunnettu tosiasia on, että maahamme ul- lkaampana keinona tuilisi kysymykseen elo-
11369: !komailta tuotavista elokuvista suuri osa on lkuvataiteen ansioituneiden edustajien pal-
11370: taiteellisesti ja moraalisesti varsin heikkoja. kitseminen vuosittain valtion palkinnoilla,
11371: Samanaikaisesti !kotimainen elokuvatuotanto kuten tapahtuu muidenkin taiteiden edus-
11372: kärsii - erittäinkin tämän ulkomaisen elo- tajiin nähden, sekä että valtio turvaisi lta-
11373: kuvatulvan vaikutuksesta - taloudellista ~oudellista tukea elokuvatuottajille, jotka
11374: ahdinkoa, jdka osaltaan on johtanut sen ta- pyrkivät arvoklkaisiin tehtäviin.
11375: son alenemiseen. Edellä sanotun nojalla ehdotamme !kun-
11376: Näiden arveluttavien ilmiöiden torjumi- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
11377: seksi olisi valtiovallan puututtava asiaan muksen,
11378: auttaakseen kotimaista elokuvatuotantoa ko-
11379: hottamaan taiteelilista tasoaan sekä puolus- että hallitus mahdollisimman no-
11380: taaJkseen asemaansa kilpailussa ul!komaisia peasti ryhtyisi asianmukaisiin toimen-
11381: elokuvia vastaan. Eräänä !keinona tämän piteisiin taiteellisesti arvokkaan koti-
11382: aikaansaamiseksi saattaisi tuHa kysymyk- maisen elokuvatuotannon tukemiseksi
11383: seen verotuksen muuttaminen siten, että se tasoltaan ala-arvoisia ulkomaisia elo-
11384: antaisi tukea taiteellisesti arvokkaa:lle !koti- kuvia vastaan.
11385: maiselle elokuvalle. Kenties vielä tehdk-
11386: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
11387:
11388:
11389: Mauri Ryömä. Antto Prunnila.
11390: Elli Stenberg. Lauri Myllymäki.
11391: Yrjö Murto.
11392: 265
11393:
11394: VIII,19.- Toiv. al. N:o 81.
11395:
11396:
11397:
11398:
11399: S.-K. Kilpi ym..: Toimenpiteistä valtion kustannuksella rar
11400: kennettavien julkisten rakennusten taiteelliseksi kaunis-
11401: tamiseksi.
11402:
11403:
11404: E d u s k u n n a ll e.
11405:
11406: Kulttuurielämän ja erikoisesti taiteen tu- kuntien taholta maalauksia, veistoksia ym.
11407: losten saattaminen mahdollisimman laajo- kuvataiteen suorituksia sekä järjestää kil-
11408: jen kansankerrosten omaisuudeksi on ai- pailuja huomattavien yhteiskunnallisten ra-
11409: heuttanut useissa Euroopan maissa toimen- kennusten taiteelliseksi koristamiseksi.
11410: piteen, että yhteiskunnan varoilla raken- Tämä kävisi päinsä, jos alettaisiin vihdoin-
11411: nettavia julkisluontoisia rakennuksia kau- kin toteuttaa vuoden 1939 tulo- ja meno-
11412: nistetaan myös taiteellisesti niin, että jo arvion yhteydessä lausuttua toivomusta
11413: alusta asti niihin suunnitellaan maalauksia, määrätyn prosentin käyttämisestä julkisten
11414: veistoksia ym. taideteoksia. Kun kouluissa, rakennusten kustannuksista niiden taiteelli-
11415: sairaaloissa, kokous- ja juhlapaikoissa sekä seen kaunistamiseen.
11416: yleisön ikäyttämissä virastorrukennuksissa Edellä sanotun nojalla ehdotamme edus-
11417: on taideteoksia, ovat ne koko kansan omai- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11418: suutta ja vaikuttavat taideharrastuksen
11419: elpymiseen kansalaisten keskuudessa. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
11420: Oman maamme taide kaipaa kipeästi yh- sellaisiin toimenpiteisiin, että valtion
11421: teiskunnan tukea kehittyäkseen kulttuurival- kustannuksella rakennettavien julkis-
11422: tiolle kuuluvalla tavalla ilmaisemaan kan- ten ja yhteiskunnallisten rakennus-
11423: san kauneuskaipuuta ja hengenelämää kus- ten uudisrakennttsmäärärahoista käy-
11424: sakin historiallisessa kehitysvaiheessa. Eräs tettäisiin 1-2 % niiden taiteelliseen
11425: positiivinen tapa ka,nnustaa taiteilijoita luo- kaunistamiseen.
11426: vaan työhön olisi tilata heiltä valtion ja
11427: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
11428:
11429:
11430: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Mauri Ryömä.
11431: Judit Nederström-Lunden. Elli Stenberg.
11432: Ester Häikiö.
11433: 266
11434:
11435: VIII,2o. - Toiv. aL N:o 82. VIII,2o.- Hemst. mot. N:o 82.
11436:
11437:
11438:
11439:
11440: Öhman ym.: Eisäyksestä vuoden 1952 tulo- Öhman m. fl.: Angående tillägg till stats-
11441: ja menoarvioon Kaartin kasarmin julki- förslaget för år 1952 för restmtrering
11442: sivun entisöimistä ja rakennuksen jäl- av Gardeskasernens fasad och för bygg-
11443: leenrakentamista varten. nadens åtentppbyggande.
11444:
11445:
11446: E d u s k u n n a 11 e. T i ll R i k s d a g e n.
11447:
11448: Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan Enligt i offentligheten synliga uppgifter
11449: on ilmapommituksessa vaurioituneen Kaar- har frågan om restaurering av den vid ett
11450: tin kasarmin entisöimistyö joutunut kohta- flygbombardemang skadade Gardes'kasernen
11451: lokkaaseen vaiheeseen. Hallitus ei ole ha- råkat i ett ödesdigert skede. Regeringen har
11452: lunnut t~hdä esitystä varojen myöntämis~ksi icke velat avlåta proposition om beviljande
11453: kasarmin rakentamiseksi virastotaloksi e:ikä av medel för kasernens omändrande till ett
11454: myöskään ole halunnut valtiolle epäedulli- för ett ämbetsverk avsett hus, ej heller har
11455: sina hyväksyä Helsingin kaupungin ehdo- den såsom för staten oförmånliga velat god-
11456: tuksia aluevaihdon toimeenpanemiseksi si- känna av Helsingfors stad framställda för-
11457: ten, että kasami tontteineen joutuisi kau- slag till sådant ägobyte, att bsernen in1kl.
11458: pungille, joka sen jälleenrakentaisi ulko- tomten stkulle tillfalla staden, viiken skulle
11459: sivun entisöimällä. Kun valtioneuvosto återuppföra den genom restaurering av
11460: useaan otteeseen on ai1mnut tehdä pää- fasaden. Då statsrådet upprepade gånger
11461: töksen kasarmin purkamiseksi, on siitä nous- har haft för avsi:kt att fatta beslut om kaser-
11462: sut maan sanomalehdistössä vastalauseiden nens rivning, har detta i tidningspressen
11463: myrsky, jopa pidetty kansalaiskokouksiwkin, framkallat en storm av protester, ja t.o.m.
11464: joiden sisältönä on ollut, ettei raikennusta medborgarmöten iha hållits, vid vil:ka ikrav
11465: saa purkaa, vaan se on jäJleenrwkennettava framställts på att byggnaden icke får rivas
11466: ja sen julkisivu entisöitävä. Kun asia on utan att den bör återuppbyggas och dess
11467: näin ollut pitkän aikaa köydenvedon alai- fasad restaureras. Då frågan på detta sätt
11468: sena, toisaalta ,valtion ja kaupungin kesken länge varit föremål för en dragkamp, å ena
11469: ja toisaalta valtion ja yleisen mielipiteen sidan mellan staten och staden, å andra si-
11470: välillä, on tämä rakennus saanut jo 'kahdek- dan mellan staten och den allmänna opinio-
11471: san vuoden ajan rwppeutua vaaraksi ohikul- nen, har ifrågavarande byggnad redan i åtta
11472: kijoille. Asiaintila ei voi tällaisena enää års tid fått förfalla och utgör numera en
11473: jatkua, vaan siinä on tehtävä vihdoinkin lo- fara för gatutrafikanterna. Så kan det icke
11474: pullinen ratikaisu kiireellisesti. få fortgå längre, utan frågan måste utan
11475: tidsutdr~t iösas definitivt.
11476: Kuten sanomalehdistössä on moneen ker- Såsom i tidningspressen flera gånger
11477: taan esitetty, ovat maamme pätevimmät anförts, ha våra mest kompetenta sakkun-
11478: asiantuntijat, virastot ja järjestöt, joista niga, ämbetsverk och organisationer, bland
11479: mainittakoon rakennushallitus, valtion ra- vilka må nämnas statens arkitekturnämnd,
11480: kennustaidelautakunta, muinaistieteellinen arkeologiska kommissionen, Finlands arki-
11481: toimikunta, Suomen arkkitehtiliitto, Ehren- telktförbund, Samfundet Ehrensvärd och
11482: svärd-seura ja Helsinkiseura mitä voimak- Helsingfors-Samfundet, på det kraftigaste
11483: kaimmin perusteluin lausuneet, että olisi framhållit, at.t det rent a:v vore en natio-
11484: suorastaan kansa:llinen hwpeä, jos tämä ra- nell skam, om detta arkitektoniskt och
11485: kennustaiteellinen ja historiallinen muisto- historiskt värdefulla minnesmärke skulle
11486: merkiki päästettäisiin häviämään. Kaartin utplånas. Gardeskasernen representerar en
11487: !kasarmi edustaa maan pääkaupungin suu- av de mest betydande arkitektoniska skap~l-
11488: VIII,2o. - öhman ym. 267
11489:
11490: ren rakentajan J. h Engelin erästä kaikkein ser, som härstammar från J. L. Engel,
11491: huomattavint-a rakennustaideluomusta. Se grundläggare av vår moderna huvudstad.
11492: on rakennustaiteemme historian ehkä loista- Den utgör ett av de mest anmärknings-
11493: vimman aikakauden, 1800-luvun uus'klassisis- värda minnesmärkena från vår byggnads-
11494: min eräs kaiik'kein huomattavimmista muisto- historias måhända mest lysande tid, 1800-
11495: merlkeistä, jota tyyliä olevia rakenteita ei talets nyklassisika epok, en epok, på viiken
11496: ole muualla pohjoismaissa. de övriga nordiska länderna icke kunna
11497: uppvisa något exempel.
11498: Kaartin kasarmi ja siinä tapahtunut toi- I högre grad än måhända någon annan
11499: minta 130 vuoden aikana liittyy kansamme byggnad i vårt :Iand ansluta sig Gardes-
11500: kunniaklkaimpaan historiaan ehlkä suurem- kasernen och den verksamhet, som under
11501: massa määrässä kuin mikään muu rakennus 1930 års tid utförts inom dess murar, tili
11502: maassamme. Siellä on koulutettu ja kasva- de ärorikaste bladen i vår historia. Där
11503: tettu ne miehet, jotka viime vuosisadalla ha de män utbildats och fostrats, som under
11504: ioivat kansaamme itsetuntoa ja omiin voi- det senaste århundradet lade grunden tili
11505: miin luottamusta, siten suurelta osalta val- vårt folks självkänsla och tro på sin egen
11506: mistaen maaperää täyttä itsenäisyyttä kohti. !kraft, varigenom de i 'hög grad bidrogo tili
11507: Ja itsenäisyytemme aikana on rakennus pal- att bereda jordmånen för vår självständig-
11508: vellut perinteittensä mukaisesti yli neljän- 1het. Och under vår självständighetstid har
11509: nesvuosisadan samaa tarkoitusta. On liikut- byggnaden trogen sina traditioner i mer än
11510: tavaa !kuunnella, millä ra!k!kaudella vanhat ett kvarts sekel tjänat samma syfte. Det är
11511: vielä elossa olevat muutamat kymmenet gripande att konstatera, med viliken kärle'k
11512: ikaantilaiset, upseerit, aliupseerit ja miehistö den lilla skaran ännu levande gardister -
11513: sekä samalla tavalla ikaartilaisten lukuisat officerare, underofficerare och menige -
11514: jälkeläiset suhtautuvat tähän rakennukseen. ävensom de talrika ättlingarna till redan
11515: Se on heidän pyhättönsä, jonka tuhoutu- bortgångna gardister omfatta denna bygg-
11516: mista he kauh.uilla ajattelevat. Tuskin mi- nad. Det är deras helgedom, vars fullstän-
11517: kään rakennus maassamme on joutunut täl- diga utplånande de med känslor av djup
11518: laisen kohtelun alaiseksi. först~mning tänka på. Knappast någon
11519: byggnad i vårt land har blivit utsatt för en
11520: sådan behandling.
11521: Tietoomme on tullut, että teknillisen !kor- Det har ikommit till vår kännedom, att
11522: keakoulun asiantuntijat ja eturivin raken- experter från telknisika högskolan och flera
11523: nusurakoitsijat ovat tutkineet Kaartin ka- av våra mest kända byggnadsentreprenörer
11524: sarmin päärakennuksen rauniot ja tällöin företagit en undel'ISokning av de ruiner, som
11525: havainneet, että rakennus on vielä pelas- åtel'IStå av Gardeskasernens huvudbyggnad,
11526: tettavissa. Se voidaan täysin normaaleilla och härvid kommit till den slutsatsen, att
11527: kustannu'ksiHa rakentaa virastotaloksi, vie- byggnaden ännu kan räddas. Den kan för
11528: läpä seinien rakentaminen tulee uuden ra- fullt normala kostnader inredas tiU ett för
11529: kennuksen kustannuksia halvemmaiksikin, ämbetsverik avsett hus. Restaureringen av
11530: sillä näiden asiantuntijoiden 'lausunnon mu- väggarna ställer sig t.o.m. billigare än
11531: llman raunion seinät saadaan kuntoon 2,000 kostnaderna för en nybyggnad, i det att de
11532: markan hinnalla m2: ä kohti, kun uuden ra- ruiner, som återstå av väggarna, enligt de
11533: kennuksen seinät tulevat maksamaan 4,000 ovannämnda sakkunnigas ntlåtande lkunna
11534: -5,000 markkaa m2: Itä. Rakennukseen saa- iståndsättas för ett pris av 2,000 mark per
11535: taisiin noin 5,500 m2 lattiapinta-alaa siten m2, medan väggarna till en nybyggnad
11536: rakennettuna, että julkisivu entisöidään kommer att kosta 4,000-5,000 mark per m2.
11537: Engelin piirustusten mukaan ja ulladwn Byggnaden skulle få en golvyta av ca 5,500
11538: välipohja valetaan entistä alemmaksi kol- m2, varvid skulle förfaras så, att fasaden
11539: mannen kerroksen ikkunoiden sallimaan restaureras enligt Engels ritningar och
11540: määrään ja pihanpuoleista seinää korote- vindsvåningens mellanta:k gjutes i ett lägre
11541: taan, jolloin ullakolle saadaan yksi kerros plan än tidigare, i den utsträckning fönstren
11542: lisää, johon pihan pualelle tulee valoisat i tredje våningen det tillåta, varjämte den
11543: huoneet ja kadun puolelle pimeätä arkisto- mot gårdssidan vettande väggen höjes; häri-
11544: 268 VIII,2o. - Kaartin kasarmi.
11545:
11546:
11547: tilaa. Ra;kennukseen :tulisi entisten portti- genom vinnes ytterligare en våning på
11548: käytävässä olleiden portaiden lisäksi sisään- vinden med ijusa rum mot gården och
11549: käytävät päätyihin ja !kuhunkin ilrerrokseen mörka arkivutrymmen åt gatan. Förutom
11550: rakennuksen päästä päähän ulottuvat kes- den tidigare trappan i portgången skulle
11551: kuskäytävät, joiden molemmin puolin vi- ingångar placeras i vardera gaveln, och
11552: rastohuoneet sijoitettaisiin. Tiedämme, että varje våning skulle i hela sin längd genom-
11553: va.ltiolla on huut1wa puute virastotiloista ja dragas av !korridorer, på vilkas vardera sida
11554: myös rakennustonteista. Sen vuoksi valtion de för ämbetsverket avsedda rummen skulle
11555: tulisi tällä tavoin käyttää rakennus omiin iJ.igga. Det är oss bekant, att staten har en
11556: tarkoituksiinsa. Myöhemmin voi,taisiin Kaar- skriande brist på 'lokaliteter för ämbets-
11557: tin !kasarmin neliölle, j~ka on 15,425 m2: ä verlken och även på byggnadstomter. Staten
11558: 'käsittävä, rakentaa kehity!ksen vaatimia lisä- borde därför använda byggnaden för sina
11559: rakennuksia. Olemme myöskin saaneet tie- egna syften. Senare kunde man på Gardes-
11560: toomme, että eräs 'luotettava yksityinen osa- kasernens tomt, som omfattar 15,425 m2,
11561: keyhtiö on tarjoutunut omalla kustannuksel- uppföra de tillbyggnader utveckiingen
11562: laan suorittamaan kaikki nämä työt ehdolla, !kräver. Vi ha även erfarit, att ett solitt
11563: että rakennus jää valmistuttuaan'kin valtion privat aktiebolag erbjudit sig att på egen
11564: oma;ksi ja että yhtiö saa ra!kennulksen valmis- bekostnad utföra alla dessa arbeten på
11565: tumisesta lukien määrävuodet hallita taloa villkor, att byggnaden även sedan den blivit
11566: sanottujen kustannusten korvauksena, minkä färdig förblir i statens ägo och att bolaget
11567: jälkeen talo lankeaisi kunnossa pidettynä under ett visst anta1 år, räknat från bygg-
11568: valtion hallintaan. Ei pitäisi enää olla mi- nadens färdigblivande, får disponera huset
11569: tään esteitä Kaartin kasarmin pelastami- såsom ersättning för sagda !kostnader, var-
11570: seksi, !koska valtion varoja ei lainkaan sii- efter byggnaden i underhållet skick skulle
11571: hen tarvittaisi. Mutta jos tämä yksityisen tillialla staten. Något hinder för Gardes-
11572: suunnitelma syystä tai toisesta ei johtaisi kasernens räddning borde icke längre finnas,
11573: tulokseen, olisi valtion joka tapauksessa pi- då ju statsmedel alls icke skuHe erfordras
11574: dettävä huolta si~tä, että tämä kallisarvoi- härför. Men om denna på enskilt initilvtiv
11575: nen muistomerkkirakennus säilyy tuleville uppgjorda plan av en e'ller annan anledning
11576: sukupolville. Vaikka historiallisia ja ra · icke skulle leda till resultat, borde staten i
11577: kennustaiteellisia muistomerkkejä ei saa mi- varje händelse draga försorg om att detta
11578: tata ta[oudellisen kannattavaisuuden mitta- värdefuHa arkitektoniska minnesvärde he-
11579: puulla, on tässä kysymylksessä muistomerkki, varas åt kommande släJktled. Ehuru histo-
11580: joka entisöi,tynä täysin kestää taloudellisen- riska och arkite!ktoniska minnesmärken icke
11581: !kin arvostelun ja sisäpuolisesti modernisoi- få mätas med den ekonomiSika räntabilite-
11582: tuna hyvin kykenee palvelemaan yhteiskun- tens måttståck, rör det sig här om ett
11583: taa jatkuvasti. minnesmärke, som i restaurerat skick även
11584: ur ekonomislk synpunkt fullt kan försvaras
11585: och med en moderniserad inredning på ett
11586: tillfredsställande sätt ik.ommer att varaktigt
11587: kunna betjäna samhället.
11588: Tähän nähden ja kun Kaartin kasarmin I anseende härtill och då det måste be-
11589: jälleen rakentamisen viivyttelyäkin on jo tecknas såsom vanhedrande för vårt folk,
11590: katsottava häpeäksi kansallemme, ehdo- därest Gardeskasernens återuppbyggnad
11591: tamme eduskunnan hyväksyttävälksi toivo- ånyo uppskjutes, föreslå vi, att riksdagen
11592: muksen, ville besluta hemställa,
11593: että hallitus, mikäli se ei luovuta att 1·egeringen, därest den icke på
11594: tehtävässä sopimuksessa tarkemmin villkor, som fastställas i ett härför
11595: määrätyin ehdoin Kaartin kasarmin ingånget avtaz, överlämnar åt det
11596: jälleem·akent'amista yksityisen tehtä- privata initiativet att draga försorg
11597: väksi ja kustannettavaksi, kiireelli- om och bekosta återuppbyggandet av
11598: sesti antaisi Eduskunnalle esityksen Gardeskasernen, skyndsamt måtte av-
11599: määrärahan myöntämisestä Kaartin låta proposition till Riksdagen om
11600: VIII,2o. - öhman ym. 269
11601:
11602: kasarmin julkisivun entisöimiseksi ja beviljande av anslag för restau1·erinr1
11603: rakennuksen jäUeenrakentamiseksi. av Gardeskasernens fasad och för
11604: byggnadens återuppbyggande.
11605: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952. Helsingfors den 8 februari 1952.
11606:
11607: C. A. Öhman. Atos Wirtanen.
11608: Albin Wickman. Viljami Kalliokoski.
11609: H. A. Kannisto. Jussi Lappi-Seppälä.
11610: Juho Heitto. Arno Tuurna.
11611: Margit Borg-Sundman.
11612: 270
11613:
11614: VIII, 21. - Toiv. al. N: o 83.
11615:
11616:
11617:
11618:
11619: Tiekso-Isaksson ym.: Toimenpiteistä ammattioppilwitosten
11620: perustamiseksi maaseuduUe teollisuuden, käsityön, kau-
11621: pan ja liikenteen palvelukseen valrnennettavia varten.
11622:
11623:
11624: E d u s k u n n a 11 e.
11625:
11626: Lukuisissa eri yhteyksissä on todettu, muuta kuin maatalousammattikasvatusta
11627: että ammattikasvatus maassamme on peräti tarvittavien enemmistön.
11628: alkeellisella tasolla eikä vastaa nykyisen Vaikeuksista huolimatta lisääntyy maa-
11629: yhteiskunnallisen ja teknillisen kehityksen seudulta keskusammattikouluihim. hakevien
11630: vaatimuksia. Syynä tähän on jo sekin, että lukumäärä vuosi vuodelta, mikä todistaa
11631: ammattikoulujen lukumäärä on sangen vä- sitä, että nuoret ovat halukkaita hankki-
11632: häinen. Kauppa- ja teollisuusministeriön maan ammattipätevyyden ja että tarvitaan
11633: ammattikasvatusosaston alaisina toimivia nimenomaan maaseudulla sijaitsevia am-
11634: ammattioppilaitoksia, jotka valmistavat mattioppilaitoksia.
11635: työntekijöitä kaupan ja teollisuuden palve- Nykyisin maaseudulla on ainoastaan sel-
11636: lukseen, on kaiken kaikkiaan 14. Lukuun laisia ammattioppilaitoksia, joissa opetus-
11637: sisältyvät sekä valmistavat ammattikoulut aineina on vain maa- ja kotitalousoppi-
11638: että erikoisammattikoulut. Toiminnassa ole- aineita. Kuitenkin joutuu osa maaseudun
11639: vat ammattioppilaitokset eivät näin ollen nuorisoa olosuhteiden pakosta irtautumaan
11640: kykene kouluttamaan edes kaupungeista ja maatalouden palveluksesta ja hankkimaan
11641: teollisuuskeskuksista pyrkiviä oppilaita, elatuksensa muilta työaloilta, koska pienet
11642: puhumattakaan siitä, että niihin pääsisi kotitilat eivät kylk.ene turvaamaan toimeen·
11643: halukkaita opiskelijoita maaseudulta, missä tuloa kaikille lapsille. Myös asianomaisen
11644: ammattiopetuksen tarve on tällä hetkellä henkilön taipumukset ja kyvyt saattavat
11645: erikoisen suuri. Koko maassa on vain neljä soveltua paremmin johonkin muuhun am-
11646: keskusammattikoulua, joihin myös maaseu- mattiin kuin maatalouteen.
11647: tulaisilla on teoreettinen mahdollisuus Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
11648: päästä. Koska ne sijaitsevat kaupungeissa, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
11649: tulevat opiskelukustannukset, opiskeluväli-
11650: ne-, asunto- ja ruokailumenot, niin kal- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
11651: liiksi, että ammattipätevyyden hankkimi- toimenpiteisiin sellaisten ammatti-
11652: nen tuottaa huomattavan suuria vaikeuksia, oppilaitosten perttstarniseksi maaseu-
11653: muodostuupa useimmiten kerrassaan mah- dulle, joissa voi saada ammattipäte-
11654: dottomaksikin vähävaraisille talonpoikais- vyyden teollisuuden, käsityön, kau-
11655: ja työläisnuorille, jotka muodostavat maa- pan ja liikenteen palvelukseen.
11656: seudulta ammattikouluihin pyrkivien ja
11657: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
11658:
11659:
11660: A-L. Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
11661: Elli Stenberg. Eino Tainio.
11662: J. Mustonen.
11663: 271
11664:
11665: VIII,22, - Hemst. mot. N:o 84.
11666:
11667:
11668:
11669:
11670: östenson m. fl.: Angående upprättande av ett forsknings-
11671: instifttt för hemhushållningen.
11672:
11673:
11674: T i ll R i k s d a g e n.
11675:
11676: På allt flera av samhällets verksamhets- tutioner och organ, t. ex. i bostads- och
11677: områden har man begynt fästa stor vikt vid standardiseringsfrågor. Deras sakkunskap
11678: arbetets rationalisering och förbilligande, anlitas i många sammanhang. Även i vårt
11679: vid arbetsredskapens ändamålsenlighet samt land har man på enskilda håll sysslat med
11680: råämnenas kvalitet och beskaffenhet. Det forskningsarbeten rörande hemarbetet, men
11681: vore av synnerligen stor vikt, att även inom resultaten ha icke kunnat bli så goda man
11682: hemhushållningen, där det är fråga om så hade skäl att önska, enär ekonomiska resur-
11683: utomordentligt stora ekonomiska värden och ser ej i tillräcklig grad stått till buds. Det
11684: där besparingar i olika avseenden förvisso synes därför ändamålsenligast att från sta-
11685: kunde åstadkommas, hithörande undersök- tens sida åtgärder vidtagas för upprättande
11686: ningar och utredningar skulle verkställas. av ett forskningsinstitut för hemhushållnin-
11687: I flera länder, bl. a. våra skandinaviska gen.
11688: grannländer, upprätthållas numera även Hänvisande till ovanstående få vi vörd-
11689: forslmingsinstitut för hemmens arbeten, där samt föreslå, att riksdagen ville besluta
11690: ett mångsidigt arbete utföres i form av livs- hemställa,
11691: medelsundersökningar, provning av tekniska
11692: hjälpmedel och ekonomiska utredningar, att 1·egeringen måtte tttreda möj-
11693: varjämte ett vidsträckt upplysningsarbete ligheterna för upprättande av ett
11694: för ökad varukännedom och konsumentupp- forskningsinstitut för hemhushåll-
11695: lysning sker i form av föredrag, flygskrif- ningen samt försåvitt detta prövas
11696: ter, radioutsändningar, utställningar m. m. möjligt därom avlåta proposition till
11697: En betydelsefull uppgift ha dessa institut i Riksdagen.
11698: kontakten och samarbetet med andra insti-
11699: Helsingfors den 7 februari 1952.
11700:
11701: Ebba östenson. Helena Virkki.
11702: Elli Nurminen. Aino Luostarinen.
11703: Irma Torvi.
11704: 272
11705:
11706: VIII,22.- Toiv. al. N:o 84. Suomennos.
11707:
11708:
11709:
11710:
11711: östenson ym..: Kotitallottden tntkimuslaitoksen perustami-
11712: sesta.
11713:
11714:
11715: E d u s k u n n a 11 e.
11716:
11717: Yhä useammilla yhteiskunnan toiminta- yhteistyössä muiden laitosten kanssa esim.
11718: aloilla on alettu kiinnittää suurta huomiota asunto- ja standardisoimiskysymyksissä. Nii-
11719: työn rationalisointiin ja halventamiseen, den asiantuntemusta käytetään hyväksi mo-
11720: työvälineitten tarkoituksenmukaisuuten sekä nissa yhteyksissä. Meidänkin maassamme
11721: raaka-aineiden laatuun. Olisi erittäin tär- ollaan yksityisellä taholla suoritettu koti-
11722: keätä, että myös kotitaloudessa, jossa ovat työn tutkimusta, mutta tulokset eivät ole
11723: kysymyksessä tavattomat taloudelliset arvot olleet niin hyviä kuin olisi toivottavaa, koska
11724: ja jossa eri aloilla voitaisiin varmaankin ei ole ollut käytettävissä riittävästi varoja.
11725: tehdä säästöjä, toimitettaisiin tällaisia tutki- Tästä syystä tuntuu tarkoituksenmu:kaisim-
11726: muksia ja selvityksiä. malta, että valtiovallan taholta ryhdytään
11727: Useissa maissa, mm. skandinaavisissa toimenpiteisiin kotitalouden tutkimuslaitok-
11728: naapurimaissamme, on nykyisin myös koti- sen perustamiseksi.
11729: taloustöiden tutkimuslaitoksia, joissa suori- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11730: tetaan monipuolista työtä tutkimalla elin- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
11731: tarvikkeita, kokeillaan teknillisiä apulait- muksen,
11732: teita ja suoritetaan taloudellisia selvityksiä,
11733: minkä lisäksi tapahtuu laajaa valistustoi- että hallitus selvityttäisi mahdolli-
11734: mintaa tuotteiden tuntemuksen lisäämiseksi suudet kotitalouden tutkimuslaitoksen
11735: sekä kuluttajien valistusta esitelmien, lento- perustamiseksi sekä, mikäli se on mah-
11736: lehtisten, radiolähetysten, näyttelyiden yms. dollista, antaisi tästä Eduskunnalle
11737: avulla. Näillä laitoksilla on tärkeä tehtävä esityksen.
11738: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
11739:
11740: Ebba östenson. Helena Virkki.
11741: Elli Nurminen. Aino Luostarinen.
11742: Irma Torvi.
11743: 273
11744:
11745: VIII,2s.- Toiv. al. N:o 85.
11746:
11747:
11748:
11749:
11750: Luostarinen ym..: Puutarhatieteen professorin viran perus-
11751: tamisesta Helsingin yliopiston ma.a,talous-metsätieteeUi-
11752: seen tiedekuntaan ..
11753:
11754:
11755: E d u s k u n n a ll e.
11756:
11757: Vuonna 1946 €duskunta lausui yksimie- asiantuntijan lausunnon mukaan on käy-
11758: lioon toivomuksen korkeamman puutarha- tettävissä olevaa tilaa. Kymmenet opiske-
11759: opetuksen järjestämisestä maassamme. Pe- lijat ovat jo suunnanneet opintonsa puu-
11760: riaatteessa oli puutarha-alan yliopisto-ope- tarha-alalle, mikä osoittaa maatalous-metsä-
11761: tus näin hyväksytty. AsiMI yksityiskoh- tieteellisessä tiedekunnassa jo nykyisin ole-
11762: taista suunnittelua varten valtioneuvosto van saatavissa paljon puutarhaviljelyäkin
11763: asetti toimikunnan, joka tammikuussa 1948 palvelevaa opetusta. Olisi vain saatava pää-
11764: jätti valtioneuvostdlle asiaa koskevan mie- aineen, ts. puutarhaviljelyn professorin
11765: tinnön. virka. Tämä järjestely vastaa myös komi-
11766: Helsingin yliopisto on puolestaan esittä- tean tekemää ehdotusta.
11767: nyt opetusministeriölle puutarhatieteen pro- Edellä mainittuun viitaten ehdotamme
11768: fessorin viran perustamista. Eduskunnassa kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
11769: on viivästyminen aiheuttanut huolestumista. toivomuksen,
11770: Tehtyyn kyselyyn on asianomainen minis-
11771: teri vastannut, että tämän opetuksen jär- että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin
11772: jestäminen edellyttää puutarhatieteen lai- toimenpiteisiin puutarhatieteen pro-
11773: toksen olemassaoloa. fessorin viran perustamiseksi H elsin-
11774: Yliopistolla on jo kuitenkin Viikin ope- gin yliopiston maatalous-metsätieteel-
11775: tus- ja koetilalla 'laboratoriorakennus, jossa liseen tiedekuntaan.
11776: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
11777:
11778: Aino Luostarinen. Johannes Wirtanen.
11779: Kerttu Saalasti Erkki Koivisto.
11780: M. 0. Lahtela. Eeli Erkkilä.
11781: Yrjö Hautala. Eino Rytinki.
11782: Toivo H. Kinnunen. Arvi Ikonen.
11783: Vieno Simonen. Nestori Kaasalainen.
11784: Vilho Leivonen. Lauri Kaarna.
11785: Edvard Pesonen. Tahvo Rönkkö.
11786: Erl. Haapaniemi. Heikki Soininen.
11787: Aaro Kauppi. Niilo Honkala.
11788: Kalervo Saura.
11789:
11790:
11791:
11792:
11793: 85
11794: 274
11795:
11796: VIII,24.- Hemst. mot. N:o 86.
11797:
11798:
11799:
11800:
11801: Rosenberg m. fi,: Angående tillägg till 1952 års stats-
11802: förslag för upprättandet av en ordinarie svenskspråkig
11803: professur i ljordbrukslära vid Helsingfors un'iversitet.
11804:
11805:
11806: T i 11 R i k s d a g e n.
11807:
11808: 1947 års universitetslag ger som känt härskar. Det kan icke heller råda mer än
11809: möjlighet att inom gränserna för statens in- en mening om att här föreligger ett verk-
11810: komst- och utgiftsstat inrätta nya svensk- ligt behov på finlandssvenskt håll, ett be-
11811: språkiga professurer inom olika forsknings- hov som med det snaraste bör avhjälpas.
11812: grenar, där behovet så påkallar. Hänvisande till ovanstående föreslår un-
11813: Sedan gammalt har det på finlandssvenskt dertecknade, att riksdagen ville besluta
11814: håll rått enighet om vikten av en ordinarie hemställa,
11815: svenskspråkig professur i jordbrukslära
11816: vid vårt statsuniversitet. Detta därför, att att regeringen i tilläggsbudget för
11817: det för största delen av de finlandssvenska år 1952 måtte uppta ett tillräckligt
11818: ungdomar, som har intresse och fallenhet stort anslag för upprättandet av en
11819: att studera agronomi, ställer sig utomor- ordinarie svenskspråkig professur i
11820: dentligt svårt att bedriva akademiska stu- jordbrukslära vid Helsingfors uni-
11821: dier på ett språk, som man ej lärt sig i hem- versitet.
11822: met och som man därför ofullständigt be-
11823: Helsingfors den 12 februari 1952.
11824:
11825: Gösta Rosenberg. Atos Wirtanen.
11826: Mauri Ryömä.
11827: 275
11828:
11829: Vlli,24. - Toiv. al. N: o 86. Suomennos.
11830:
11831:
11832:
11833:
11834: Rosenberg ym. : Lisäyksestä vuoden 1952 tulo- ja meno-
11835: arvwon maatalousopin vakinaisen ruotsinkvelisen pro-
11836: fessorinviran peru~tamiseksi Helsingin yliopistoon.
11837:
11838:
11839: E d u s k u n n a ll e.
11840:
11841: Vuonna 1947 annetun lain mukaan on, eivät ole oppineet kotonaan ja jota he eivät
11842: kuten tunnettua, mahdollisuus valtion tulo- siis täysin hallitse. Ei liioin voida olla.
11843: ja menoarvion puitteissa perustaa Helsin- muuta kuin yhtä mieltä, että kysymyksessä
11844: gin yliopistoon tarpeen tullen uusia ruot- on suomenruotsalaisten todellinen tarve, jo-
11845: sinkielisiä professorinvirkoja eri tutkimus- hon olisi mahdollisimman pian saatava ai-
11846: aloille. kaan korjaus.
11847: Jo vanhastaan on suomenruotsalaisten Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
11848: keskuudessa oltu yksimielisiä siitä, miten !kunnan päätettäväksi toivomuksen,
11849: tärkeätä on saada valtionyliopistoomme
11850: maatalousopin vakinainen ruotsinkielinen että hallitus vuoden 1952 lisämeno-
11851: professorinvirka. Tämä johtuu siitä, että arvioansa ottaisi riittävän määrä-
11852: suurimman osan niistä suomenruotsalaisista rahan maatalousopin vakinaisen ruot-
11853: nuorista, joilla on halua ja taipumusta opis- sinkielisen professorinviran perusta-
11854: kella maataloutta, on erittäin vaikeata har- mista varten Helsingin yliopistoon..
11855: joittaa akateemisia opintoja kielellä, jota he
11856: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
11857:
11858: Gösta Rosenberg. Atos Wirtanen.
11859: Mauri Ryömä.
11860: 276
11861:
11862: VIII,25. - Toiv. al. N:o 87.
11863:
11864:
11865:
11866:
11867: Leikola ym.: TeoUisuuspolitiikan professorin viran perus-
11868: ta.misesta Teknilliseen korkeakouluun.
11869:
11870:
11871: E d u s k u n n a ll e.
11872:
11873: Maamme teollisuuden tuotannon lasku- käsi- ja kotiteollisuus jne., ja jotka pulmat
11874: tusarvo oli v. 1950 yli 300 miljardia mark- on joka tapauksessa ja vieläpä kiireellisesti
11875: kaa, siis noin kolminkertainen maatalou- ratkaistava. Tämä teollisuutemme ja koko
11876: temme tuotantoon verrattuna, ja sen netto- kansantaloutemme tulevaisuuteen nähden
11877: arvakin oli noin !kaksin!kertainen maatalou- kestämätön tilanne on nähdäksemme johtu-
11878: teen verrattuna. Nettotuotto työntekijää nut siitä, että meillä ei ole ollut maassamme
11879: kohti oli lisäksi teollisuudessa noin 4-5 ainoatakaan sellaista elintä, joka olisi otta-
11880: kertaa niin suuri kuin maataloudessa, ja nut päätehtävänään tutkiakseen em. kysy-
11881: kun .vielä otetaan huomioon, että teollisuus myksiä. Koska sekä maataloutemme että
11882: on sijoittanut hyvin suuren osan kansamme metsätaloutemme alalla on itsenäisyytemme
11883: koko itsenäisyyden aikaisesta lisäkasvusta aikana saavutettu erittäin huomattavia tu-
11884: palvelukseensa, jota vastoin maataloudessa loksia juuri nimenomaan sen vuoksi, että
11885: on työntekijöitten lukumäärä samanaikai- Helsingin yliopistossa on jo pitemmän ai-
11886: sesti suorastaan vähentynyt, niin on il- kaa ollut sekä maatalouspolitiikan että met-
11887: meistä, että teollisuuttamme olisi sekä kan- sätalouspolitiikan oppituolit, joitten halti-
11888: santaloudellisista ~ttä valtiotaloudellisista joilla on ollut tehtävänään perehtyä alansa
11889: syistä edelleenkin voimakkaasti kehitettävä pulmiin ja kehitykseen sekä viedä sitä
11890: ja laajennettava. maassamme eteenpäin, niin näyttää siltä,
11891: Tämä edellyttäisi parhaan mahdollisen että teollisuuttakin voitaisiin maassamme
11892: tuloksen saavuttamiseksi kuitenkin sitä, että sangen tehokkaasti edesauttaa erikoisen
11893: meillä olisi määrätietoinen kauaksi tulevai- teollisuuspolitiikan oppituolin perustamisen
11894: suuteen tähtäävä teollisuuspolitiikka, jota avulla, mikä oppituoli kuuluisi nähdäk-
11895: sitten voisimme mahdollisuuksiemme mu- semme Teknillisen korkeakoulun ohjelman
11896: kaan ja kulloisetkin olosuhteet huomioon puitteisiin.
11897: ottaen asteittain toteuttaa. Mitään tällaista Edellä esitettyyn viitaten, ehdotamme
11898: teollisuuspolitiikkaa ei meillä kuitenkaan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
11899: tällä hetkellä ole olemassa, siitäkään huoli- toivomuksen,
11900: matta, että meillä on jo aivan lähitulevai-
11901: suudessa ratkaistavanamme sellaisia teolli- että hallitus ryhtyisi viipymättä
11902: suutemme vastaista kehitystä koskevia suur- toimenpiteisiin teonisuuspolitiikan
11903: ongelmia kuin voimakysymys, kuljetuskysy- professorin viran perustamiseksi Tek-
11904: mykset, raaka-ainepulmat, maaseudun teol- nilliseen kat·keakouluun.
11905: listaminen, pienteollisuuden kehittäminen,
11906: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1952.
11907:
11908: Aare Leikola. Eino Rauste.
11909: Konsti Järnefelt. Esa Kaitila.
11910: H. A. Kannisto. Helge Miettunen.
11911: Irma Karvikko.
11912: 277
11913:
11914: VIII,2e.- Toiv. al. N:o 88.
11915:
11916:
11917:
11918:
11919: Turkka ym.: Toimenpiteistä väliaikaisen opettajalwrkea-
11920: koulun perustamiseksi Ouluun.
11921:
11922:
11923: E d u s k u n n a ll e.
11924:
11925: Valtiovallan toimenpiteet kansakoulun- 47.8% ja Kainuun piirissä 58%. Tämä jo
11926: opettajapulan torjumiseksi eivät tliihän men- osoittaa, että juuri Pohjois-Pohjanmaalle on
11927: nessä ole tuottaneet toivottuja tuloksia. Päin saatava ylioppilaspohjainen opettajavalmis-
11928: vastoin on pätevien opettajien vajaus vuosi tuslaitos. Onhan selvää, että parhaiten saa-
11929: vuodelta kasvanut ja vajaus oli viime luku- daan Pohjois-Suomen erikoisolosuhteissa
11930: vuotena 2,821. Käytännössä tämä merkit- viihtyviä opettajia maakunnan omasta
11931: see sitä, että noin 100,000 kansakoululasta nuorisosta. Tätä periaatetta on opettajain-
11932: saa opetuksen, jonka pätevyydestä ei ole valmistuslaitosten sijoittelussa maassamme
11933: minkäänlaisia takeita. Suotta ei ole sanottu, aina seurattu seminaarien paikkoja määrät-
11934: että juuri pätevien opettajavoimien puute täessä. On täysin perusteltua pitää siitä
11935: on muodostunut jo kansansivistystämme kiinni myöskin kysymyksen ollessa opettaja-
11936: jäytäväksi todelliseksi vaaraksi, yhteiskun- korkeakouluista. Sitä paitsi oppilasainesta
11937: nalliseksi pulmakysymykseksi, jonka poista- valmistavat enemmän kuin riittämiin Poh-
11938: miseen on valtiovallan riittävän tehokkaasti jois-Suomessa sijaitsevat monet yliopistoon
11939: viipymättä ryhdyttävä. johtavat oppikoulumme, joita nykyisin 1110-
11940: Julkisuudessa on jo esitetty ajatus, että peassa tahdissa ilmestyy yhä uusia.
11941: pulma ratkaistaisiin perustamalla nopeasti Mitä kolmannen väliaikaisen opettajakor-
11942: maahamme kolmas väliaikainen opettajakor- keakoulun sijoituspaikkaan lähemmin tulee,
11943: keakoulu. Tämä vaatimus on riittävästi pe- on Oulu Pohjois-Suomessa ainoa kysymyk-
11944: rusteltu, kun otamme huomioon maamme seen tuleva kaupunki. Jo yli 40,000 asuk-
11945: väkilukuun nähden aivan suhteettoman suu- kaan kaupunkina se kykenee sekä selviyty-
11946: ren ylioppilasmäärän, josta vain osalla on mään oppilaiden majoitusvelvollisuudesta
11947: tilaisuus jatkaa opintojaan korkeakouluissa. että antamaan tarvittaessa heti tyydyttävät
11948: On sekä paikallaan että myönteisten koke- tilat korkeakoulun väliaikaista sijoittamista
11949: musten valossa suositeltavaa, että ylioppi- varten. Lisäetuina on vielä mainittava Ou-
11950: laspohjaista kansakoulunopettajavalmistusta lun kaupungin korkeatasoinen kirjasto, koko
11951: tehostetaan. Pohjois-Suomea käsittävä maakunta-arkisto
11952: Myöskin on julkisuudessa jo käyty kiis- sekä Oulun tunnustetusti täysipainoinen
11953: taa kolmannen väliaikaisen opettajakorkea- musiikki- ym. kulttuuritoiminta, joiden
11954: koulun paikasta. Paikkakysymys onkin kai- merkitystä on syytä korostaa myöskin opet-
11955: ken huomion arvoinen, sillä sekin seikka tu- tajakorkeakoulun tarvetta ajatellen.
11956: lee osaltaan vaikuttamaan siihen, voidaanko Edellä sanotun perusteella rohkenemme-
11957: valmistaa opettajia, jotka todella ovat in- kin kunnioittaen ehdottaa eduskunnan pää-
11958: nostuneita hakeutumaan niille seuduille, tettäväksi toivomuksen,
11959: joissa opettajapula nyt on huutava.
11960: Tilastot osoittavat, että lähinnä Pohjois- että hallitus ryhtyisi kiireeUisiin
11961: Suomi kärsii pätevien opettajien puutetta. toimenpiteisiin väliaikaisen opettaja-
11962: Viime lukuvuotena oli epäpäteviä kansakou- korkeakoulun perustamiseksi Ouluun,
11963: lunopettajia Lapin piirissä 27 %, Länsi-Poh- jotta kansakoulunopettajapula, joka
11964: jan piirissä 23.5 %, Kemijärven piirissä häiritsee pahiten Pohjois-Suomea, voi-
11965: taisiin nopeasti poistaa.
11966: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
11967:
11968: Arvi Turkka. Vilho Väyrynen. Niilo Ryhtä.
11969: Arvi Ahmavaara. Aaro Kauppi. H. A. Kannisto.
11970: 278
11971:
11972: VII1,27, - Toiv. al. N:o 89.
11973:
11974:
11975:
11976:
11977: Seppälä ym.: Lisäyksestä vuoden 1952 tulo- ja menoar-
11978: vioon avustuksiksi ja lainoiksi yksityisten oppikoulujen
11979: uudisrakennuksia varten.
11980:
11981:
11982: E d u s k u n n a 11 e.
11983:
11984: Viime vuosina on perustettu huomattava !kymmenkunta yksityistä oppikoulua kulu-
11985: määrä uusia yksityisiä oppikouluja. Niiden vana vuonna rakennustöiden alkamislu.-v-!ln.
11986: ~ukumäärä on esim. vv. 1941-1951 kasva- Kun -v-altio avustaa huomattavalla osuudella
11987: nut 137:stä 220:een eli noin 60%. Monet !kansakoulujen uudisrakennusten rahoitta-
11988: niistä ovat viime vuosina rakennuttaneet mista, on kohtuullista, että valtio varaa
11989: itseUeen ajanmukaisen koulutalon huoli- määrära:han myös yksityisten oppikoulujen
11990: m~~Jtta rahoitus- ym. vaikeuksista. Raken- rakennusten avustamiseen ja lainoittami-
11991: nustoimintaa on tukenut osaltaan se, että seen.
11992: valtion menoarviossa oli vuonna 1950 25 EdeHä esitetyn perusteella ehdotamme
11993: miljotman markan arvustus- ja 50 miljoonan !kunnioittavasti eduskunnan hyvä;ksyttäväksi
11994: matkan rt.ainamäärära:ha sekä vuonna 1951 toivomuksen,
11995: 25 miljoonan markan avustusmääräraha.
11996: Kuluvana vuonna ei mainittuja määrära- että hallitus antaisi Eduskunnalle
11997: hoja ole lainkaan. esityksen 25 miljoonan markan lisäyk-
11998: Yiksityisten oppikoulujen rakennussuun- sestä vuoden 1952 tulo- ja menoar-
11999: nitelmia on edelleen !huomattava määrä vi- vioon yksityisten oppikoulujen uudis-
12000: reillä. Esim. joulukuussa 1951 ilmoitti n. 80 ''akennusten rahoittamista varten sekä
12001: oppiikoulua suunn1ttelevansa uudisraken- samoin 100 miljoonan markan lisäyk-
12002: nusta tai lisärakennusta. Vaikka rakennus- sestä halpakorkoisiksi lainoiksi yksi-
12003: suunnitelmien toteuttamista onkin useassa tyisten oppikoulujen uudisrakennuk-
12004: tapauksessa pakko lykätä, saanee kuitenkin sia varten.
12005: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
12006:
12007: Felix Seppälä. Artturi Koskinen.
12008: Erkki Koivisto. Otto Toivonen.
12009: Päiviö Hetemäki. Urho Kähönen.
12010: N. Kosola. Margit Borg-Sundman.
12011: John Österholm.
12012: 279
12013:
12014: VIII, 2 s. - Toiv. al. N: o 90.
12015:
12016:
12017:
12018:
12019: Lampinen ym.: Toimenpiteistä LovWsan suomenkielisen
12020: yhteiskoulun ottamiseksi valtion haltutm.
12021:
12022:
12023: E d u s k u n n a ll e.
12024:
12025: Loviisan yhteiskoulu on perustettu vuonna lun tarpeellisuudesta ja sen saamasta tuesta
12026: 1937, siis juuri ennen viimeksi käytyjä ovat ne tervetulleet lahjoitukset, joitten va-
12027: sotia. Sen vuoksi ei koululle ole aikaisem- rassa koulun työskentely on ollut mahdol-
12028: min ennätetty rakentaa varsinaista koulu- lista, mutta 'luonnollistahan on, ettei koulu
12029: taloa, vaan se toimi lokakuuhun 1951 saakka jatkuvasti ja varsinkaan nykyisinä vaikeina
12030: pienessä, n. 1,950 m3 sisältävässä rakennuk- aikoina ole voinut yksinomaan niitten va-
12031: sessa, joka oli entinen majatalo ja jonka rassa selviytyä vaikeuksistaan.
12032: kunto on ollut perin heikko. Myöskään Selvän kuvan siitä, millaisista piireistä
12033: sota-aikana ei ollut mahdollisuuksia raken- kannattajajoukko on, antaa oppilaitten van-
12034: taa varsinaista koulutaloa eikä sodan jäl- hempien ammatti. Työläispiireistä on oppi-
12035: keenkään, koska useista anomuksista huoli- laita n. 32 %, maanviljelijäpiireistä 30%
12036: matta ei rakennuslupaa saatu. Vasta ke- (pääasiassa pienviljelijäkodeista), itsenäis-
12037: väällä 1950 päästiin aloittamaan rakennus- ten käsityöläisten lapsia 9 % ja loput muista
12038: työt ja nyt on n. 11,600 ms !käsittävä koulu- eri kansalaispiireistä.
12039: talo valmiina. Kustannusarvio oli rakennus- Loviisan yhteiSkoulu on ollut todellisen
12040: töitä aloitettaessa n. 40,000,000 mk. Kun tarpeen vaatima. Sitä todistaa paitsi se,
12041: koululla ei ollut omia varoja kuin n. 2 että se on ainoa ·suomenkielinen oppikoulu
12042: milj. mk näin suurta rakennussuunnitelmaa Loviisassa ja sen lähiympäristössä, myös se,
12043: varten, myönsi eduskunta kesäkuussa 1949 että koulun oppilasluku on kaiken aikaa jat-
12044: 30,000,000 markan korottoman avustuslai- kuvasti kasvanut. Lukuvuonna 1944-1945
12045: nan. Lisäksi saatiin Postisäästöpankilta 20 sivuutti oppilaiden lukumäärä 200:n rajan
12046: milj. markan ja Loviisan Säästöpankilta 10 ja lukuvuoden 1951-1952 alussa se oli 245.
12047: milj. markan laina. Rakennuskustannukset Rinnakkaisluokkia on ollut lukuvuodesta
12048: nousivat kuitenkin 65 milj. markkaan, joten 1944--1945 alkaen, kolmena vuotena kaksi-
12049: lainojen korot nousevat vuosittain lähes kol- kin. Nykyisistä oppilaista on Loviisasta ko-
12050: meen miljoonaan markkaan. Näin aiheutu- toisin 29 %, Ruotsinpyhtääitä 12 %, Perua-
12051: vat korkomenot voitaisiin peittää ainoastaan jasta 14 %, Pyhtääitä 8 %, Elimäeltä 6 %,
12052: korottamalla huomattavasti lukukausimak- Artjärveltä 7 % ja muualta 6 %. Siirtovä-
12053: suja, mikä kuitenkin on mahdotonta, sillä keen kuuluu oppilaista noin viides osa.
12054: koko toimintansa ajan on Loviisan yhteis- Edellä olevat numerotiedot osoittavat, että
12055: koulussa johdonmukaisesti pyritty siihen, oppilaita on sangen kaukaakin. Lähimmät
12056: että lukukausimaksut pidettäisiin samansuu- oppikouluthan ovat nimittäin Kotkassa,
12057: ruisina kuin vastaavissa valtion oppikou- Kouvolassa, Orimattilassa ja Porvoossa
12058: luissa, tai vain hieman korkeampina, jotta saakka.
12059: vähävaraisillakin vanhemmilla olisi tilaisuus Se koulutalo, jossa Loviisan yhteiskoulu
12060: lähettää lapsensa kouluun. Nykyään on lu- toimi lokakuuhun 1951 saakka, oli erittäin
12061: kukausimaksu 3,000 markkaa (valtion kou- heikko. Koulun työskentelyyn haitallisesti
12062: luissa 2,500: -), ja va:ltion koulujen suu- vaikuttavat puutteellisuudet totesi myöskin
12063: ruiset lukukausimaksut pidettiin aina vuo- eduskunnan sivistysvaliokunta, joka syksyllä
12064: teen 1946, jolloin ne oli menojen ja tulojen 1948 kävi paikan päällä olosuhteisiin tutus-
12065: tasapainossa pitämiseksi hieman korotettava tumassa. Tällöin saatettiin todeta, että var-
12066: Loviisan yhteiskoulussa. Todistuksena kou- sinaisia suuria luokkahuoneita ei ollut ai-
12067: 280. VIII,2s. - Loviisan suomenkielinen yhteiskoulu.
12068:
12069: noatakaan, puhmnatta erikoisluokkahuo- kunnollisen voimistelusalin rakentaminen
12070: neista. Käytävätkin puuttuivat, ja sen olisi tullut maksamaan noin 15 milj mk.
12071: vuoksi joutuivat kaikkien luokkien oppilaat Koulun nykyisestä taloudellisesta tilasta
12072: kaikilla välitunneilla oleskelemaan ulkona, olisi mainittava, että koulu on joutunut niin
12073: ahtaalla pihamaalla säästä riippumatta. suuriin vaikeuksiin, ettei se kykene maksa-
12074: Opiskelu tällaisissa oloissa oli, paitsi hanka- maan yli vuoden vanhoja laskujwkaan. Kaik-
12075: laa, myöskin oppilaiden terveydelle vaaral- kein suurimmiksi vaikeudet kasvavat ensi
12076: lista. Tämä on todettu jokaisessa. kouluhalli- kesä-heinäkuun vaihteessa, jolloin korkojen
12077: tuksen suorittamassa tarkastuksessa. Todet- puolivuotismaksut on suoritettava. Silloin
12078: takoon vielä, että lukuun ottamatta Maa- on uhkaamassa suorastaan vararikko.
12079: ria:nhaminaa ja Tammisaarta, lienee Loviisa Edellä viitattuun nojautuen kunnioittaen
12080: ainoa maamme kaupunki, jossa ei ole suo- esitämme eduskunnan päätettäväksi toivo-
12081: menkielistä valtion oppikoulua. muksen,
12082: Uudessa koulurakennuksessa, johon koulu
12083: muutti lokakuussa 1951, on 9 luokkahuo- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
12084: netta, 4 erikoisluokkahuonetta ja pieni kieli- toimenpiteisiin Loviisan suomenkieli-
12085: luokka. Voimistelusaleja on kaksi, mutta ne sen yhteisko1tlun ottamiseksi valtion
12086: ovat pieniä, väliaikaisia, koska yhdenkin haltuun.
12087: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1952.
12088:
12089: J. E. Lampinen. Helena Virkki.
12090: Yrjö Hautala. Henrik Kullberg.
12091: Johannes Virolainen. Antti J. Rantamaa.
12092: Margit Borg-Sundman. Niilo Ryhtä.
12093: Tyyne Leivo-Larsson. Viljami Kalliokoski.
12094: Harras Kyttä. Veikko Vennamo.
12095: Nestori Kaasalainen. Urho Kähönen.
12096: Lauri Kaarna. Juho Heitto.
12097: 281
12098:
12099: vm,29. - Toiv. al. N:o 91.
12100:
12101:
12102:
12103: Heikura ym.: Määrärahasta Parkanon yhteiskoutun koulu-
12104: talon laajentamista varten.
12105:
12106:
12107: E d u s k u n n a 11 e.
12108:
12109: Maamme lkoululaitdksen kehittämistoimen- paitsi osa!kemm'ldnnällä, myös pankkilainoi-
12110: piteissä on viime aikoina mm. maaseudun tuben ja valtion avustus- ja lainoitusvarojen
12111: kannalta nähty myönteisiä piirteitä siinä, turvin. Edellä mainitun supistuksen raken-
12112: että oppikoulujen sijoittaminen maaseudulle nushankkeen rahoituspuoli on järjestynyt
12113: niitten suurimpiin asutuskeSkuksiin on avan- siten, että yksityisliikepankit ovat lainan-
12114: nut mahdollisuudet myös maaseudun varsi- neet koululle 1.s milj. mk sekä valtio 2.o
12115: naiselle nuorisolle opislk:ella oppikouluis- milj. mk.
12116: sa:mme, minkä avulla opiskelun piiriin voi- Kun nyt koulu toimii mainittujen kolmen
12117: daan siis saada vedettyä maaseudulta sen pitäjän alueen oppilasaineksen turvin, mitkä
12118: lahja!klkain osa opiskelijanuorisosta. Tällai- ovat erittäin harvaan asuttuja ja muutenkin
12119: sena maaseudun oppikouluna toimii mm. vähävaraisia seutuja, niin ei voitane vaatia,
12120: Parkanon yhteiskoulu Parkanon pitäjässä että osakemerkintä ym. alueen taloudellinen
12121: Pohjois-Satakunnassa, minne sotavuosina tuki olisi mahdollista ilman valtion tukea
12122: siirtyi ns. Yiä-Vudksen yhteiskou!lu, mikä !koko laajuudessaan, koska väestöHä tällä
12123: jatkaa toimintaansa Parkanon yhteiskoulu alueella on muitalk:in taloudellisia vaikeuksia
12124: nimisenä. Sen toimintapiiriin kuuluvat ja rasituksia lkuntiensa koulutoimen, sosiaa-
12125: Parkanon, Kurun ja Karvian kuntien lisen huollon, terveyshuonon yms. ylläpi-
12126: alueet, joista kunnista koulun oppilasaines dossa. Lisäksi alueelle asutettu laaja siirto-
12127: pääasiassa on. Nämä kunnat käsittävät yh- laisväestö kamppailee omien taloudellisten
12128: teensä n. 25,000 asukasta, ja niistä on kou- vailkeulksiensa voittamiseksi, joten ei tältä-
12129: luun lähetetty yhteensä 234 oppilasta, mikä ikään taholta taloudellisesti voida paljon
12130: määrä kasvaa, kunhan saadaan riittävät vaatia, vaikkapa sen !keskuudesta lähtenei-
12131: opetustilat koulun käyttöön. Mainittu kou- den opiskelijain lukumäärä on melkoinen,
12132: luhan sijoitettiin sotavuosina erittäin ahtaa- joten yhteiskoululla on laajalkantoinen mer-
12133: seen ja epäkäytännölliseen vuokrahuoneis- kitys, jos se saadaan kehitettyä yliopistoon
12134: toon, mikä 6li kouluhallituksen tarkastajain johtavaksi oppilaitokseksi. Kun !ko. koulu on
12135: käsityksen mukaan aJ!kuvuosina maamme auliisti tarjonnut suojansa, opetusvälineensä
12136: heikoimpia oppikouluja kouluhuoneistoon ja opettajavoimansa !kansalaisopiston palve-
12137: nähden. Tästä johtuen oltiin pakotettuja lukseen, niin osoittaa tämä po. oppilaitoksen
12138: ennen pitkää rakentamaan oma lkouluraiken- ajankohtaista merkitystä Pohjois-Satakun-
12139: nus lkustannuksien säästämiseksi puuraken- nan sivistyselämässä, jonka · !kehittämistä
12140: teisena ja kooltaan rajoitettuna, mistä joh- olisi valtiovallan myös autettava sitä suu-
12141: tuen on jouduttu hanfk!kimaan kouluraken- remmalla syyllä, kun tämä !koulu toimii ta-
12142: nusten iaajentamissuunnitelma tarkoituk- [oudellisesti ja taloudellisilta edellytyksil-
12143: sella !kehittää ikoulu yliopistoon johtavaJksi tään varsin vaikeissa olosuhteissa. Parkanon
12144: oppikouluksi. RaJkennussuunnitelman mu- yhteiskoulu osakeyhtiön hallitus on :lähettä-
12145: kaan on kustannusarvio n. 30.o milj. mk ja nyt valtioneuvostolle 2/10 1951 kirjelmän,
12146: rakennushankkeen rahoituksen ihelpoittami- missä se on 'Pyytänyt valtion avustusta ja
12147: seksi on perustettu osakeyhtiö, minkä osalk:e- ~ainaa yhteiskoulunsa laajentamiseksi. Kui-
12148: merlldntä on käynnissä. Rabnnushanlkkeen tenkin asianomainen vaiiolkunta ja edus-
12149: rahoitus on suunniteltu toteutettava:ksi, kunta epäsivät rahataloudellisista syistä
12150:
12151: 36
12152: 282 VIII,29. ~ Parkanon yhteiskoulu.
12153:
12154: rahaasia-aloitteen, jossa anottiin avustusta Edellä esitettyyn viitaten saamme \kun-
12155: ja iainaa mm. Pa:rlkanon yhteiskoulun hy- nioittaen pyytää eduskuntaa hyvä!ksymään
12156: väksi. toivomuksen,
12157: Kun ny,t kdko maan talouselämän kehityk-
12158: sessä on nli!kymässä valo:isampia piirteitä että hallitus ottaisi vuoden 1953
12159: maamme ulkomaankaupan aloilla ja kun tulo- ja menoarvioesitykseen 5 mil-
12160: valtion taloutta erittäin raSkaasti painaneet joonan markan määrärahan avustuk-
12161: sotasuoritusvelvoitteet iop}>uvat tämän vuo- seksi Parkanon yhteiskoulun kouluta-
12162: den aikana ja llrnn lisä!ksi sodanaikaisten hä- lon laajentamiskustannuksiin sekä
12163: vityst'en jli!lleenrwkentaminen rajoittuu ja mainitulle koululle sarnaan tarkoituk-
12164: supistuu, niin on toivottavaa, että valtio- seen 10 miljoonan markan määrä-
12165: valta voi tehostaa maaseudun oppikoulujen mhan huokeakorkoiseksi lainaksi.
12166: kannatusta.
12167: Helsingissä 12 päivänä maaliSkuuta 1952.
12168:
12169: Eino E. Heikura. Nestori. Kaasalainen.
12170: 283
12171:
12172: VIII,so. - Toiv. al. N:o 92.
12173:
12174:
12175:
12176:
12177: Kaarna ym..: Parikkalan yhteiskoulun ottamisesta valtion
12178: haltuun.
12179:
12180:
12181: E d u s k u n n a 11 e.
12182:
12183: Parikkalan yksityinen yliopistoon johtava lähinnä Parikkalan, Saaren ja Uukuniemen
12184: yhteiskoulu on toiminut 44 lukuvuotta. Yli- kunnat sekä monet yksityiset henkilöt jou-
12185: opistoon johtavana se on toiminut 9 luku- tuneet vuosittain tekemään suuriakin talou-
12186: vuotta. Koulu ei ole voinut toimia yksin dellisia uhrauksia.
12187: Parikkalan kunnan nuorison opinahjona, Koulun kirjanpidollinen omaisuus on tällä
12188: sillä sen oppilasjoukko on edustanut ja hetkellä 6,221,070 markkaa. Palovakuutus-
12189: edustaa parhaillaan kaikkia ympäristökun- arvo on sen sijaan 25,000,000 markkaa ja
12190: tia. Koulun oppilasmäärä on viimeisinä vuo- koulurakennusten nykyinen käypä arvo on
12191: sina huomattavasti kasvanut. Sitä osoitta- tästäJkin huomattavasti suurempi. Velkoja
12192: vat seuraavat numerotiedot: Kun lukuvuo- on 2,049,440 markkaa. Osoituksena koulun
12193: tena 1945-1946 oli koulussa 347 oppilasta taloudellisista vaikeuksista mainittakoon,
12194: ja lukuvuotena 1946-47 381 oppilasta, oli että koulun johto oli pakotettu 31. 8. 1951
12195: oppilasmäärä jo lukuvuotena 1949-50 ko- tekemään 400,000 matkan vekselilainan
12196: honnut 477 oppilaaseen, jossa vaiheessa se palkkojen maksua varten. Kun koulussa ei
12197: on sen jälkeen pysynytkin ollen lukuvuo- vielä ole voimistelusalia, olisi senkin raken-
12198: tena 1950-51 480 oppilasta ja lukuvuoden tamiseen ryhdyttävä, mutta edellä olevasta
12199: 1951-52 alussa 477 oppilasta. selviää, että rakentaminen yksityisin uh-
12200: Oppilaitten lukumäärän huomattavasta rauksin on miltei toivotonta, varsinkin kun
12201: kohoamisesta ja jatkuvasta korkealla pysy- rakennuskustannukset ovat huomattavasti
12202: misestä havaitaan, että koulu on vaikeuk- kohonneet.
12203: sistaan huolimatta kehittynyt tarkoitustaan Edellä olevaan viitaten ja kun koulu si-
12204: vastaavaksi ja oppilaita sekä heidän vam- jaitsee rajaseudulla Parikkalan taajaväki-
12205: hempiaan tyydyttäväksi opinahjoksi. sessä asutuskeskuksessa ja on paikkakunnan
12206: Luokkien lukumäärä on nykyisin 13 ja ainoa oppikoulu, joka opetusohjelmaansa
12207: opettajien 15. Lähimmät oppikoulut ovat nähden täyttää täydellisesti valtion oppikou-
12208: Savonlinnan ja Imatran oppikoulut. Kou- luille asetettavat vaatimukset, esitämme
12209: lulla on ollut monia taloudellisia vaikeuk- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
12210: sia voitettavanaan. Suurena täHaisena vai- vomuksen,
12211: keutena mainittakoon koulun uudelleen ra-
12212: kentaminen sodan aikana 1941 kokonaan tu- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
12213: houtuneen entisen !koulutalon jälkeen. Ta- toimenpiteisiin Parikkalan yhteiskou-
12214: loudellisten vaikeuksien voittamiseksi ovat lun ottamiseksi valtion haltuttn.
12215: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
12216:
12217: Lauri Kaarna. Helena Virkki.
12218: Nestori Kaasalainen. J. E. Lampinen.
12219: Urho Kähönen. Erl. Haapaniemi.
12220: Vieno Simonen.
12221: 284
12222:
12223: VIII,3L- Toiv. al. N:o 93.
12224:
12225:
12226:
12227:
12228: Ahmavaara ym.: Oulun keskikoulun laajentamisesta yli-
12229: opistoon johtavaksi linjajakoiseksi lyseoksi.
12230:
12231:
12232: E d u s k u n n a ll e.
12233:
12234: Oulun keskikoulun perustamisvuodeksi koetti jatkaa vanhan lyseon uudenmuotoi-
12235: merkitään 1916. Tosiasiassa nY'kyinen ,Ou- sena jälkeläisenä toimintaansa. Tämä ko-
12236: lun keslkikoulu" nimellä käyvä valtion opin- keilu oli kuitenkin jo etukäteen tuomittu,
12237: ahjo juontaa juurensa vuodelta 1612, jolloin sillä sen lukusuunnitelma aiheutti varauksia
12238: ,Oulun pedagogio" perustettiin. Jo 1682 se jatkuvine korkeakouluopinnoille, joten ym-
12239: muutettiin triviaalikouluksi (apologistan- märrettävästi oppilasten vanhemmat epäröi-
12240: luokkineen), jona se toimi vuoteen 1842 asti, vät panna lapsensa tähän oppilaitokseen.
12241: jolloin triviaalikoulu muutettiin 4 luokkai- Niinpä tämä hyvin toivein aloitettu ,Maan-
12242: seksi ylemmäksi alkeiskouluksi (Högre ele- viljelys- ja teollisuusjaostoinen 'lyseo" oppi-
12243: mentarskolan). Vuonna 1863 koulu laajen- laiden puutteen vuoksi lopetti toimintansa
12244: nettiin yliopistoon johtavaksi alkeisoppilai- 1923.
12245: tolk:seksi (Elementarlärover'ket i Uleåborg), Kovia kokenut ,Oulun suomalainen keski-
12246: missä alkuvuosina opetuskielenä oli ruotsin koulu" joutui luonnollisesti edelleen kärsi-
12247: kielen ohessa myös suomen !kieli. Vuonna mään 1916 saamastaan iskusta, toistaiseksi.
12248: 1873 määrättiin ruotsin kieli uudelleen ai- Mutta Oulun keskikoulun oppilasmäärän
12249: noaksi opetuskieleksi ja samasta vuodesta kehitys nyttemmin osoittaa kuitenkin, että
12250: Iähtien !koulu toimi ruotsalaisena hlassilli- koulun oppilaiksi pyrkijöiden määrä on
12251: sena lyseona. Vuonna 1899 tilli koulusta viimeisten vuosien aikana ollut suurin Ou-
12252: ruotsalainen reaalilyseo, kunnes vihdoin lun oppikouluista. Näiden vuosien aikana
12253: 1904 se asteittain määrättiin muutettavaksi on Oulun keskikoulun I luokalle pyrkijöitä
12254: suomalaiseksi reaalilyseoksi. Kouludiojen ollut vuosittain yli 200.
12255: uudelleen järjestely aiheutti sen, että reaali- Kun ,Oulun toinen suomalainen lyseo"
12256: lyseosta tuli vuonna 1914 iinjajakoinen ly- 35 vuotta sitten muuttui keskikouluksi, vä-
12257: seo, ,Oulun toinen suomalainen lyseo", jona heni yliopistoon johtavien oppikoulujen luku
12258: se ehti toimia vain pari vuotta, sillä 27. 3. Oulussa yhdellä, ja on tilanne tällä hetkellä,
12259: 1915 annetulla asetuksella säädettiin lyseo jolloin kaupungin väkiluku on mainittuna
12260: lakkautettavaksi ja !koulu syksystä 1916 läh- aikana ka:ksinkertaistunut, edelleen sama.
12261: tien toimivaksi keskikouluna. Tämä sorto- Oulun ja sen ympäristön asujamiston
12262: ajan senaatin venäläisen varapuheenjohta- lisääntymisen takia on viime vuosina perus-
12263: jan toteuttama lyseon typistäminen keski- tettu uusia keSkikoulnja maaseudulle useita
12264: kouluksi vastoin silloisen koulutoimen yli- ja Ouluun y<ksi (Tuiran keskikoulu). Kun
12265: hallituksen lausuntoa aiheutti sen, että yli näistä kouluista jo ensi keväänä sekä Tuiran
12266: 300-vuotinen oppilaitos sai talkaiskun, joka että Muhoksen keskikoulut päästävät ensim-
12267: v"llonna 1919 uhkasi !kuolemalla tätä Oulun mäiset koko keskikoulun kurssin suorittaneet
12268: vanhinta oppilaitosta kouluhallituksen suun- oppilaansa, on selvää, että osa heistä pyrkii
12269: nitellessa sen sulattamista vasta valtion opintojaan jatkamaan Oulun oppikoulujen
12270: huostaan otetun Oulun yhteiskoulun kanssa jo ennestään liiwksi rasitetuille lukioluokille.
12271: yhdeksi kouluksi ,Oulun yhteislyseoksi". Kun lisäksi Oulun keskikoulusta on viime
12272: Onneksi tästä suunnitelmasta kuitenkin luo- vuosina kahdelta rinnaldraisluoka:lta päästö-
12273: vuttiin ja keskikoulun jatkoksi edellisenä rtodistuksen saanut 45-50 oppilasta, ei liene
12274: vuonna perustettu ,Oulun maanviljelys- ja peJ.Ikoa siitä, ettei jo yksistään näiden jou-
12275: teollisuusjaostoinen lyseo" toivehikkaana kosta löytyisi lukioluokkien perustamiseen
12276: VIII,s1. - Ahmavaara ym. 285
12277:
12278: tarpeellista määrää opintokelpoisia oppi- Edellä mainitun nojalla ehdotamme kun-
12279: laita. nioittaen eduskunnan hyväJksyttäväksi toi-
12280: Mainitta!koon, että Oulun keski!koulun op- vomuksen,
12281: pilasmäärä, jdka syksyllä 1940 oli 147, oli
12282: syksyllä 1945 379, 1946 378, 1947 382, 1948 että haUitttS ryhtyisi toimenpitei-
12283: 426, 1949 451, 1950 440 ja 1951 448. I luo- siin Oulun keskikoulun laajentami-
12284: lkaHe pyrkijöitä oli !keväällä ja syksyllä 1946 seksi asteittain 8-luokkaiseksi yliopis-
12285: yhteensä 219, 1947 174, 1948 213, 1949 228, toon johtavaksi linjajakoiseksi ly-
12286: 1950 228 ja 1951 229. seoksi.
12287: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1952.
12288:
12289: Arvi Ahmavaara. H. A. Kannisto.
12290: Arvi Turkka. Aaro Kauppi.
12291: Erkki Koivisto.
12292: 286
12293:
12294: VIII,sz.- Toiv. al. N:o 94.
12295:
12296:
12297:
12298:
12299: Koivisto ym.: j)!Jäärärahasta Oulun -yhteislyseon laajennus-
12300: töitä varten.
12301:
12302:
12303: E d u s k u n n a ll e.
12304:
12305: Tilanahtaus Oulun oppikouluissa on syystä voimistelu olosuhteiden vuoksi suu-
12306: erittäin suuri. Tämä johtuu siitä, että kau- relta osaltaan on menettänyt merkityksensä.
12307: pungissa on sama määrä oppikouluja kuin Aikaisemmin suuria vaikeuksia tuottaneen
12308: 1920-luvulla, vaikka väkiluku on mainittuna talousopetuksen järjestely nyttemmin saa-
12309: aikana kohonnut 20,000: sta 40,000: een. daan järjestetyksi koulun kellarikerrokseen.
12310: Tästä johtuen kaupungin oppikoulujen Edellä mainituista syistä kouluhuoneiston
12311: I luokalle pyrkineistä ja hyväksytyistä op- laajennus on ollut vireillä jo parisenkym-
12312: pilaista viime vuosina vain noin 1/3 on mentä vuotta. Ensimmäiset lisärakennus-
12313: voitu ottaa oppilaitoksiin. Tilanne näyttää suunnitelmat on tehty jo vuonna 1934
12314: vuosi vuodelta vain vaikeutuvan. (arkkitehti Ilmari Launis). Vuosina 1940
12315: Vaikein tilanahtaus on Oulun yhteisly- -41 rakennushallituksessa laadittiin uudet
12316: seossa. Koulutalossa on vain 8 luokkahuo- silloisia tarpeita vastaavat laajennussuun-
12317: netta, mutta tilanahtaudesta johtuen kou- nitelmat työpiirustuksineen ja niiden pe-
12318: lussa on jo pitemmän aikaa oltu pakotettuja rusteella eduskunta otti vuoden 1941 varsi-
12319: pitämään rinnakkaisluokkia niin paljon, naiseen menoarvioon silloin riittäväksi kat-
12320: että luokkien lukumäärä on vaihdellut 13- sotun määrärahan Oulun yhteislyseon lisä-
12321: 15 luokkaan kerrallaan ja koulun oppilas- rakennusta varten. Hankkeen toteutuminen
12322: määrä on ollut 470-500. Siitä huolimatta, oli jo niin pitkällä, että rakennushallinnon
12323: että läheiselle maaseudulle on viime aikoina Oulun piirikonttori tarjosi mainitun raken-
12324: perustettu uusia keskikouluja, on Oulun yh- nustyön urakoitsijain suoritettavaksi. Ra-
12325: teislyseon VI luokalle yleensä voitu ottaa kennustyön piti alkaa syksyllä 1941, jolloin
12326: vain koulun omat oppilaat. Niinpä esim. kuitenkin uudelleen alkanut sota esti ra-
12327: kaupungissa toimivasta Oulun keskikoulusta kennustöitten aloittamisen. Näin ollen mää-
12328: ei viime vuonna voitu ketään ottaa lukio- räraha jäi käyttämättä ja työ suorittamatta.
12329: luokille, vaikka pyrkijöitä oli toistakym- Sen jälkeen asia on ollut vireillä jatku-
12330: mentä. Samoin ei suurella joukolla maa- vasti. Niinpä kouluhallitus 4/1 1949 ope-
12331: seudun keskikouluissa menestyksellisesti tusministeriölle lähettämässään kirjelmässä
12332: opintonsa päättäneillä oppilailla ole mah- ehdotti, että mainitut rakennustyöt voitai-
12333: dollisuutta jatkaa opintojaan lukioluokilla. siin suorittaa v. 1950-51 esittäen samalla
12334: Nykyiset sietämättömän ahtaat olosuhteet tarkoitukseen määrärahaa. Opetusministe-
12335: vaikeuttavat suuresti oppilaitoksen menes- riön toimeksiannosta on sittemmin muuttu-
12336: tyksellistä opetustyötä saattaen samalla neista olosuhteista johtuen rakennushalli-
12337: siinä terveydelliset olot huonolle kannalle. tuksessa v. 1949-50 laadittu uudet laajen-
12338: Niinpä koulua on jatkuvasti jouduttu pitä- nuspiirustukset kustannusarvioineen, joiden
12339: mään opettajain huoneessa, yläaulassa, eri- perusteella kouluhallitus 29/6 1950 on teh-
12340: koisluokissa ja vieläpä tupakkahuoneessa. nyt opetusministeriölle jälleen esityksen,
12341: Erikoisen vaikea on voimisteluopetuksoo jär- että vuoden 1951 menoarvioon otettaisiin
12342: jestely koulussa, jossa on vain yksi voimis- tarkoitukseen 44 miljoonan markan suurui-
12343: telusali. Kun voimistelutuntien lukumäärä nen määräraha. Opetusministeriö on kui-
12344: on vaihdellut 72-77 tuntiin viikossa, tulee tenkin 16/3 1951 lähettänyt asiakirjat ta-
12345: samanaikaisesti 2-3 voimistelutuntia. Yh- kaisin kouluhallitukselle ja kehoittanut
12346: teislyseossa se on mahdoton järjestää, josta asian ottamaan huomioon v. 1952 meno-
12347: Vlli,32. - Koivisto ym. 287
12348:
12349: arvioehdotusta laadittaessa. 5/4 1951 kou- mitään perusteltua syytä kieltäytyä toteut-
12350: luhallitus onkin tarkoitukseen ehdottanut tamasta eduskunnan päätöstä, jonka sota
12351: myönnettäväksi määräraha vuoden 1952 aikoinaan esti.
12352: menoarviossa. Kun ehdotus ei vieläkään Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
12353: läpäissyt valtioneuvostossa, on eduskunnan nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
12354: jo 11 vuotta sitten päättämä asia vielä to- vomuksen,
12355: teuttamatta ja koulukurjuus Oulussa ja
12356: ennenkaikkea Oulun yhteislyseossa on käy- että hallitus vuoden 1953 tulo- ja
12357: nyt entistäkin pahemmaksi. Kun mainittu menoarvioesitykseensä ottaisi riittä-
12358: oppilaitos tänä vuonna tulee menestykselli- vän määrärahan Oulun yhteislyseon
12359: sesti toimineeksi 50 vuotta, ei liene enää laajennustöitä varten.
12360: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
12361:
12362: Erkki Koivisto. Eino Rytinki.
12363: Antti Kinnunen. Kerttu Saalasti.
12364: Felix Seppä.lä. Arvi Ahmavaara.
12365: Aaro Kauppi. Arvi Turkka.
12366: H. A. Kannisto.
12367: 288
12368:
12369: VIII,33.- Toiv. al. N:o 95.
12370:
12371:
12372:
12373:
12374: Heitto ym.: Kesku.,sammattikottlttn perustamisesta Kymen-
12375: laaksoon.
12376:
12377:
12378: E d u s k u n n a ll e.
12379:
12380: Tunnettua on, että Kymenlaakso on menlaaksossa jatkuvasti lisääntynyt. Kun
12381: maamme voimakkaimpia teollisuuSkeskuksia ammattityöväen saanti on Kymenlaakson
12382: ja viimeaikainen kehitys on 'tätä teollistu- jatkuvan kehityksen ja taloudellisen vauras-
12383: mista yhä lisännyt ja monipuolistanut. Tun- tumisen edellytys, olisi keSkusammattikoulun
12384: nettujen teollisuuspaikka!kuntien Karhulan, saaminen tälle alueelle välttämättömän tar-
12385: Juurikorven, Inkeroisten, Kouvolan ja Kuu- peen vaatima ja sopisi Kouvolan kauppala
12386: sanlkosken lisäksi on huomattaNia teollisuus- sijaintinsa vuoksi erinomaisesti tällaisen
12387: ja tuotantolaitOksia noussut ja on yhä nou- keskusammattikouhm paikaksi, sillä se voisi
12388: semassa Kausalaan, Koria;lle, Harjuun, Taa- silloin palvella huomattavasti laajempien-
12389: vettiin jne. samanaikaisesti, !kun ensiksi ikien alueiden tarvetta, kuin edellä on mai-
12390: mainittujen paiklkakuntien teollisuus y'hä nittu.
12391: monipuolistuu. Tällainen teollistuminen Edellä lausutun nojalla ehdotamme edus-
12392: vaatii yhä enemmän myös ammattityövoi- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
12393: maa. Lukuun ottamatta eräiden suuryhty-
12394: mien yksityisiä ja niiden omaa tarvetta pal- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
12395: velevia ammattikouluja ei sanotulla alueella toimenpiteisiin keskusammattikoulun
12396: ole y-htään ammattioppilaitosta, ja sen perustamiseksi Kymenlaaksoon.
12397: vudksi ammattiopetuksen tarve onkin Ky-
12398: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
12399:
12400: Juho Heitto. J. E. Lampinen.
12401: Helena Virkki. Heikki Hykkäälä.
12402: Juho Niukkanen. Martti J. Huttunen.
12403: 289
12404: J '
12405:
12406: VIII,34. - Toiv. al. N: o 96.
12407:
12408:
12409:
12410:
12411: Puumalainen ym.: Esityksen antamisesta lisäyksestä vuo-
12412: den 1952 tulo- ja menoarvioon Jyväskylän keskusam-
12413: mattikoulun uudisrakemtttstyötä varten.
12414:
12415:
12416: E d u s k u n n a ll e.
12417:
12418: Huolimatta siitä, että vuoden 1952 tulo- välttämätöntä, että rakenteilla oleva osa
12419: ja menoarvion käsittelyn yhteydessä pi1te- valmistuisi ennen ensi syksyä, olisi asiaintila
12420: vä.sti osoitettiin Keski-Suomen keskusam- nopeasti korjattava. Siihen olisi sitäkin
12421: mattilkouluUe osoitettujen rakennusmäärä- enemmän aihetta, kun mainittu työ olisi
12422: rahojen riittämättömyys sellaisina kuin ne omiaan helpoittamaan pai!kka:kunnaJlla ja
12423: olivat hallituksen esityksessä, hyväksyi edus- ympäristössä erittäin vaikeaksi muodostu-
12424: kunta ne sellaisina ha:llitulksen painostuk- nutta työttömyystilannetta.
12425: sesta. Edellä olevan perusteella ehdotamme
12426: Kuten oli osoitettukin, ovat määrärahat eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12427: osoittautuneet riittämättömiksi käytännössä.
12428: Hyväksytyillä määrärahoilla ei saada val- että hallitus antaisi Eduskunnalle
12429: miiksi edes nykyistä rakennusvaihetta, vaan esityksen 70 miljoonan markan suu-
12430: tarvitaan lisää n. 70 miljoonaa maflklkaa. ruisesta määrärahasta lisäyksenä
12431: Näin ollen ei nykyisin rakenteiHa oleva vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon
12432: osakaan voi valmistua koulun käyttöön ensi Jyväskylän keskusammattikoulun
12433: lukuvuodeksi, vaan jää hyödyttömälksi, jopa uudisrakennustyön loppuun saatta-
12434: osittain turmeltumisvaara1le alttiiksi. Kun miseksi nyt rakenteilla olevaltct
12435: koulun toiminnan kannalta olisi ehdottoman osalta.
12436: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
12437:
12438: V. Puumalainen. Matti Koivunen.
12439:
12440:
12441:
12442:
12443: 37
12444: 290
12445:
12446: VIII,sr.;.- Toiv. al. N:o 97.
12447:
12448:
12449:
12450:
12451: Järvinen ym.: Määrärahasta Etelä-Pohjanmaan keskus-
12452: ammattikoulun rakentamissu.,"Unnitelman laatimista var-
12453: ten.
12454:
12455:
12456: E d u s k u n n a 11 e.
12457:
12458: Pyrkimys opetustoiminnan suuntaamisesta menpide, että sitä ei voi kukaan asiallisilla
12459: entistä suuremmassa määrässä ammattikas- syillä vastustaa.
12460: vatuksen alalle on viime vuosina saanut !kai- Mitä tulee iko. koulun sijoituspaiikkaan,
12461: kissa kansalaispiireissä ja myöskin eduskun- niin siinä suhteessa on olemassa erimieli-
12462: nassa jatikuvasti kasvavaa kannatusta. Käy- syyttä. Tä:hänastisissa keskusteluissa on
12463: tännölliset toimenpiteet eivät kuitenkaan ole Seinäjokea sekä Lapuaa pidetty koulun
12464: vastaavasti edistyneet. Vaikka uusien am- luonnollisin1pana sijoituspaikk,ana. Kum-
12465: mattikoulujen perustamisen tarpeellisuus on mankin paikan perusteluna korostetaan, että
12466: sekä eduSkunnassa että hallituksessakin to- ne ovat suomalaisen Etelä-Pohjanmaan kes-
12467: dettu, on niiden perustaminen ja entisten kustassa ja että kumpaankin pai:klkaan on
12468: koulujen laajentaminen sekä kunnostaminen hyvät kulkuyhteydet. On luonnollista, että
12469: tapahtunut kovin hitaasti. Hitautta on puo- paikkakysymystä harkittaessa otetaan huo-
12470: lusteltu mm. varojen vähyyssyillä. Tämä ei mioon myöskin edellä mainitut näkökohdat.
12471: kuitenkaan ole ollut pääeste, sillä onhan sa- Mutta jos otetaan keskusammattikoulussa
12472: manaikaisesti riittänyt va:ltion varoja kym- annettava opetus ja käy;tännöHinen harjoit-
12473: meniä miljardeja markkoja vähemmän tär- telu huomioon, niin !koulu on sijoitettava
12474: keisiin tarkoituksiin. sinne missä sen toiminnalle on parhaat ja
12475: V a:ltion ikeskusammattikouluilla on nuo- varmimmat edellytykset olemassa. Onhan
12476: rison ammattikasvatustoiminnassa tä:r<keä tunnettua, että tällainen koulu tarvitsee
12477: osuus. Tähän mennessä perustettujen nel- huomattavan suuren eri'koisopettajakunnan.
12478: jän koulun toiminnasta - vaikka ne eivät Varmimmin ja edullisimmin se on saatavissa
12479: vielä olekaan toimineet täydellä tehollaan - vain paikkakunnalla, jossa on olemassa
12480: saadut !kokemukset ovat niin myönteisiä, monipuolista teollisuutta ja lkoulutoimintaa.
12481: että ne tukevat uusien koulujen perusta;mi- Paika'llisella teollisuudella on lisä;ksi ensi-
12482: sen tarpeellisuutta. arvoinen merkitys oppilaiden käytännölH-
12483: Hämeenlinnan, Jyväskylän, Joensuun ja sessä kouluttamisessa. Tässä suhteessa on
12484: Oulun lkeskusammattilkoulut muodostavat Vaasan kaupu:nlki Etelä-Pohjanmaan ainoana
12485: rungon laajemmasta perustamisohjelmasta. huomattavana teollisuuSlmSkuksena parhain
12486: Ne mudostavat ensimmäisen osan lkokonais- ja luonrnollisin po. keskusammattikoulun si-
12487: suunnitelmasta. Saamiemme tietojen mu- joituspaikka. Koulun sijoittaminen Vaasaan
12488: kaan kuuluu !kauppa- ja teollisuusministe- olisi taloudellisestikin edullista, sillä kau-
12489: riön ammattikasvatusosaston uusien !koulu- punki on pääJttänyt ilmaiseksi luovuttaa kou-
12490: jen perustamisohjelmaan ensisijaisena mm. [ulle n. 2 hehtaarin laajuisen tontin Klemet-
12491: Etelä-Pohjanmaan keskusammattikoulu. Ot- tilän kaupunginosasta, jonne myöSkin kau-
12492: taen huomioon Oulun ja Jyväskylän vä:li- pungin oma suomenikielinen ammattikoulu
12493: sellä laajalla alueella olevan teollisuuden ja tulee sijoitettavaksi. Kun on ilmeistä, että
12494: muun taloudellisen toiminnan sekä niiden !kaupungin omat ammattikoulut ja valtion
12495: jatkuvat kehittymismahdollisuudet, on Etelä- keskusammattikoulu voidaan suunnitella ja
12496: Pohjanmaan keskusammattikoulun 'kiireelli- rakentaa niin, että ainakin osa opetustiloista
12497: nen perustaminen niin tarpeen vaatima toi- ja opetusvälineistä voitaisiin käyttää yhte1-
12498: VIII,35. - Järvinen ym. 291
12499:
12500: sesti, tulisivat koulun ra:kentamis- ja yllä- Edellä esitetyn perusteel1la ehdotamme
12501: pito'kustannuk:set tavallista pienemmiksi. eduSkunnan hyväJksyttävä:ksi toivomuksen,
12502: Kun Vaasan kaupunki aloittaa oman am-
12503: mattikoulun raJkentamisen lähiaikoina, olisi että hallitus ottaisi vuoden 1953
12504: valtion Etelä-Pohjanmaan !keSkusammatti- tulo- ja rnenoarvioesitykseen 3,000,000
12505: koulun raJkentamis- ja paikkakysymys rat- rnarkan rnäärärahan Vaasaan raken-
12506: kaistava ensi tilassa ja suunnitelmien la8lti- nettavan Etelä-Pohjanrnaan keskus-
12507: mista varten otettava tulo- ja menoarvioon arnrnattikoulun mkentarnissuunnitel-
12508: tarpeellinen määräraha. man laatirnista varten.
12509: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
12510:
12511: Mikko Järvinen. Nestori Nurminen.
12512: G. Rosenberg. Levi Jern.
12513: Johannes Wirtanen.
12514: 292
12515:
12516: VIII,36,- Hemst. mot. N:o 98.
12517:
12518:
12519:
12520:
12521: Nordström m. fl.: Angående åtgä1·der föt· påbörjande av
12522: byggnadsarbetena för svenska yrkesskolan i V asa.
12523:
12524:
12525:
12526: T i ll R i k s d a g en.
12527:
12528: Den svenskspråkiga tekniska yrkesunder- grunder planerad skola. Enligt det upp-
12529: visningen i vårt land är i hög grad försum- gjorda förslaget kommer skolan (internat
12530: mad. Detta gäller alldeles särskilt för det och eventuella lärarbostäder icke inberäk-
12531: svenska österbottens del, där det endast nade) att omfatta sammanlagt c: a 42,000
12532: finnes en i trånga och otidsenliga förhållan- m3 till en kostnad av c:a 336,000,000 mark,
12533: den arbetande förberedande yrkesskola i varav den statliga centralyrkesskolan skulle
12534: V asa. Landsdelens svenska bygdebefolk- omfatta c:a 28,600 m3 tili en kostnad av
12535: ning saknar all möjlighet tili utbildning c: a 230,000,000 mark.
12536: för yrken inom hantverk och industri, vil- Då den lokala yrkesskolan i Vasa i an-
12537: ket är ett avgörande hinder för uppkomsten seende tili skolans otillräckliga utrymme
12538: av ett mångsidigare näringsliv i denna och andra svåra bristfälligheter nu arbetar
12539: landsdel. Frågan om en effektivare yrkes- under aHdeies olidliga förhållanden samt
12540: utbildning i det svenska österbotten har då skolan står under ständigt hot om upp-
12541: stått på dagordningen ända sedan år 1947, sägning och vräkning, har staden varit
12542: då framställning gjordes tili vederbörande tvungen att i innevarande års budget upp-
12543: fackministerium om inrättande av en taga ett 20,000,000 mark stort anslag för
12544: svenskspråkig centralyrik('f;Sko1a med pla- byggnadsarbetets för den lokala skolan på-
12545: cering i V asa. Förslaget gick ut på, att den börjande. Med detta anslag skall under
12546: statliga centralyrkesskolan skulle arbeta i innevarande år slutgiltiga arbetsritningar
12547: intimt samband med den kommunala yrkes- uppgöras och grundshaktningsarbetet ut-
12548: skolan i Vasa i gemensam byggnad, varvid föras.
12549: V asa stads förberedande yrkesläroverk På grund härav och för att möjliggöra,
12550: skulle svara för den förberedande yrkes- att den tilltänkta centralhärden för yrkes-
12551: undervisningen för elever från Vasa stad utbildningen i det svenska österbotten skaH
12552: och centralyrkesskolan för förberedande kunna förverkligas på ett sakligt och eko-
12553: yrkesundervisning för landsbygdens ung- nomiskt fördelaktigt sätt, vore det ound-
12554: dom och fortsättningsundervisning för båda gängligen nödvändigt att förverkliga byg-
12555: dessa kategorier. En på detta sätt organi- gandet av centralyrkesskolan samtidigt som
12556: serad centralyrkesskola skulle komma att den lokala y:vkesskolan uppföres.
12557: draga avsevärt mindre kostnader än en För ett snabbt realiserande av central-
12558: rent statlig yrkesskola. yrkesskolan talar även det faktum, att sko-
12559: Förslaget om upprättande av en central- lan i fråga står på främsta plats bland
12560: yrkesskola på denna grund har vunnit han- ännu icke påbörjade centralyrkesskolor i
12561: dels- och industriministeriets godkännande. den tioårsplan för yrkesutbildningen som
12562: Tomt för skolan har donerats av staden och uppgjorts av yrkesutbildningsrådet.
12563: ritningar samt approximativt kostnadsför- Med hänvisning tili att läget på den
12564: slag har i fullt samförstånd med tidigare österbottniska landsbygden med minskade
12565: nämnda ministerium på bekostnad av Vasa utkomstmöjligheter och tilitagande emigra-
12566: stad utarbetats för en enligt ovan anförda tion ytterligare aktualiserat behovet av en
12567: VIII,:;o. - Nordström ym. 293
12568:
12569: centralyrkesskola i landsdelen vågar under- att regeringen måtte vidtaga er-
12570: tecknade hoppas att planerna på en svensk forderliga åtgärder för att bygg~
12571: undervisningsanstalt av föreslagen typ nu nadsarbetena för den planerade
12572: äntligen skall realiseras och tillåter sig svenska yrkesskolan i V asa snarast
12573: därför vördsamt föreslå, att riksdagen möjligt skall påbörjas.
12574: ville besluta hemställa,
12575: Helsingfors den 6 febmari 1952.
12576:
12577: T. E. Nordström. Albin Wickman.
12578: Ture Hollsten. John Österholm.
12579: Grels Teir. Ernst von Born.
12580: Kurt Nordfors. Nils Meinander.
12581: C. A. Öhman. Ebba östenson.
12582: Levi Jern. Arthur Larson.
12583: 294
12584:
12585: VUI,sa. - Toiv. al. N:o 98. Suomennos.
12586:
12587:
12588:
12589:
12590: Nordström ym.: Vaasan rtwtsalaisen ammattikottlun raken-
12591: nustöiden aloittamisesta.
12592:
12593:
12594: E d u s k u n n a 11 e.
12595:
12596: Ruotsinkielinen teknillinen ammattiope- rustalle suunniteltua !koulua varten. Ehdo-
12597: tus on maassamme lyöty suuressa määrin tuksen mukaan tulisi koulun tilavuus (sisä-
12598: laimin. Näin on laita erityisesti Pohjan- oppilaitosta ja mahdollisia opettajien asun-
12599: maan ruotsinkielisten osalta, sillä siellä on toja asuntoja ei ole laskettu mukaan) ole-
12600: vain ahtaissa ja epäajanmukaisissa oloissa maan n. 42,000 m3 ja sen kustannukset
12601: toimiva Vaasan valmistava ammattikoulu. n. 336,000,000 markkaa, josta valtion kes-
12602: Maaseudun ruotsalaisella maalaisvä~töllä ei kusammattikoulun osuus olisi n. 28.600 ms
12603: ole mitään mahdollisuuksia valmistautua ja kustannukset n. 230,000,000 markkaa.
12604: käsityön ja teollisuuden ammattialoille, ja Koska Vaasan paikallinen ammattikoulu
12605: tämä on ra1Jkaisevana esteenä monipuoli- riittämättömien koulutilojen ja muiden pa-
12606: semman elinkeinoelämän syntymiseen maa- hojen puuteellisuuksien vuoksi työskentelee
12607: kunnassa. Kysymys tehokkaammasta am- täysin sietämättömissä oloissa sekä koska
12608: mattikasvatuksesta Pohjanmaan ruotsalais- koulua uhkaa alinomaa irtisanominen ja
12609: seuduilla on ollut käsiteltävänä jo vuodesta häätö, on kaupungin ollut pakko ottaa ku-
12610: 1947, jolloin asianomaiselle ministeriölle luvan vuoden menoarvioon 20,000,000 mil-
12611: tehtiin esitys ruotsinkielisen keskusammatti- joonan markan määräraha paikallisen kou-
12612: koulun perustamisesta ja sijoittamisesta lun rakennustöiden aloittamiseksi. Tämän
12613: Vaasaan. Ehdotuksen tarkoituksena oli, määrärahan turvin valmistetaan tämän
12614: että valtion keskusammattikoulu työskente- vuoden aikana lopulliset työpiirustukset ja
12615: lisi läheisessä yhteistyössä Vaasan kunnalli- suoritetaan perustustyöt.
12616: sen ammattikoulun kanssa samassa raken- Tämän johdosta ja jotta olisi mahdol-
12617: nuksessa, jolloin Vaasan kaupungin valmis- lista, että ruotsinkielisen Pohjanmaan am-
12618: tava ammattikoulu vastaisi Vaasan kaupun- mattikoulutuksen suuniteltu keskus voitai-
12619: gista olevien oppilaiden valmistavasta am- siin toteuttaa asiallisesti ja taloudellisesti,
12620: mattiopetuksesta ja keskusammattikoulu olisi ehdottoman välttämätöntä toteuttaa
12621: valmistavan ammattiopetuksen antamisesta samanaikaisesti keskusammattikoulun ja
12622: maaseudun nuorisolle sekä jatko-opetuk- paikallisen ammattikoulun rakentaminen.
12623: sesta näille molemmille ryhmille. Tällä ta- Keskusammatti!kouluajatuksen nopean to-
12624: voin järjestetty keskusammattikoulu tulisi teuttamisen puolesta puhuu sekin tosiasia,
12625: vaatimaan huomattavasti vähemmän kus- että mainittu koulu on ensimmäisellä sijalla
12626: tannuksia kuin puhtaasti valtion ammatti- niistä vielä aloittamattomista keskusam-
12627: koulu. mattikouluista, jotka kuuluvat ammatti-
12628: Ehdotus keskusammattikoulun perusta- !k:asvatusneuvoston laatimaan ammatti!koulu-
12629: misesta tällä pohjalla on saanut kauppa- tuksen 10-vuotissuunitelmaan.
12630: ja teollisuusministeriön hyväksymisen. Kau- Ottamalla huomioon sen, että Pohjan-
12631: punki on lahjoittanut koulua varten tontin maan maaseudulla vallitseva tilanne, toi-
12632: ja Vaasan kaupunki on täydessä yhteis- meentulomahdollisuuksien pienentyminen ja
12633: ymmärryksessä aikaisemmin mainitun mi- siirtolaisuuden kasvu ovat tehneet vielä
12634: nisteriön kanssa laadituttanut summittai- ajankohtaisemmaksi maakunnan keskusam-
12635: sen kustannusarvion edellä mainitulle pe- mattikoulun tarpeen, uskallamme toivoa,
12636: VIII,36. - Nordström ym. 295
12637:
12638: että vihdoinkin toteutettaisiin suunnitelmat että hallitus ryhtyisi tarpeellisiin
12639: ehdotetunlaisen ruotsalaisen opetuslaitok- toimenpiteisiin suunnitellnn Vaasan
12640: sen aikaansaamisesta, ja esitämme täten ruotsa.laisen ammattikonlun raken-
12641: kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi- nustöiden aloittamiseksi mahdollisim-
12642: vomuksen, man pian.
12643: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1952.
12644:
12645: T. E. Nordström. Albin Wickman.
12646: Ture Hollsten. John Österholm.
12647: Grels Teir. Ernst von Born.
12648: Kurt Nordfors. Nils Meinander.
12649: 0. A. Öhman. Ebba östenson.
12650: Levi Jern. Arthur Larson.
12651: 296
12652:
12653: VIII,37. - Toiv. al. N:o 99.
12654:
12655:
12656:
12657:
12658: Hallberg ym.: Toimenpiteistä teknvllisen koulun perusta-
12659: misekSi! Pohjois-Karjalaan.
12660:
12661:
12662: E d u s k u n n a ll e.
12663:
12664: Kun syrjäisessä Pohjois-Karjalassa, jonka mattimiehet eivät yleensä ole halukkaita
12665: asukasluku nousee 225,000 henkeen ja jonka siirtymään sinne varsinkaan uusia yrityksiä
12666: teollisuus yhä vieläkin on verraten vähäistä hoitamaan ja perustamaan. Pohjois-Karja-
12667: maakunnan laajuuteen ja sen raaka-aine- lassa syntyneet ja kasvaneet ammattimiehet
12668: varastoihin nähden, ei ole allut koskaan siellä kyllä viihtyvät, mutta heitä on liian
12669: eikä ole tällä hetkelläkään yhtään korkeam- vähän. Paikallisen korkeamman ammatti-
12670: paa ammattikoulua, jossa maakunnan väb.ä- koulutuksen järjestäminen olisi samalla
12671: varaisilla nuorilla olisi mahdollisuus kehit- myös tehokasta maakunnassa usein ilmene-
12672: tää itseään ammattialoillaan, olisi erittäin vän työttömyyden ennakkotorjuntaa.
12673: suotavaa, että maakuntaan perustettaisiin Teknillisessä koulussa, joka parhaiten so-
12674: mahdollisimman pian teknillinen koulu. veltuisi perustettavaksi Joensuuhun tai sen
12675: Tähän asti ovat Pohjois-Karjalan nuoret lähimpään ympäristöön, tulisi olla mm. ra-
12676: saaneet käydä Porin, Tampereen ja Kuo- kennus-, huoneenrakennus-, puuteollisuus-,
12677: pion teknillisissä kouluissa, joihin verrat- konerakennus- ja sähköteknilliset osastot.
12678: tain harvoilla pohjoiskarjalaisilla on ollut Kun maakunnassa on mahdollisuudet lu-
12679: tilaisuus päästä oppilaiksi, ja vähävaraisille kuisien elintarviketeollisuusyritysten synty-
12680: on tämä ollut suorastaan ylivoimaista. Täs- miselle eikä sillä alalla maassamme ole vielä
12681: täkin syystä Pohjois-Karjalan teollisuuden tHaisuuta korkeamman ammattiopetuksen
12682: ja varsinkin pienteollisuuden kehitys on saamiseen, niin tärkeätä olisi, että perustet-
12683: ollut hitaampaa kuin muualla Suomessa, tavan teknillisen koulun yhteyteen tulisi
12684: koska rajaseutumme nuorilla ei ole ollut myös elintarviketeollisuusosasto, jolle osas-
12685: tilaisuutta oman maakuntansa piirissä ke- tolle luonnollisesti otettaisiin oppilaita koko
12686: hittää itseään ammattialansa vaativimpiin valtakunnan alueelta.
12687: tehtäviin. Edellä lausutun perusteella ehdotamme
12688: Pohjois-Karjalan suuret metsät rikkaine eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
12689: raaka-ainevarastoineen ovat luoneet sinne
12690: huomattavia edellytyksiä teollisuuslaitok- että hallitus kiireellisesti 1·yhtyisi
12691: sille, jotka potevat kuitenkin jatkuvaa päte- toimenpiteisiin teknillisen koulun pe-
12692: vien ammattivoimien puutetta. On todettu, rustamiseksi Pohjois-Km·jalaan.
12693: että muista maakunnista kotoisin olevat am-
12694: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
12695:
12696: R. Hallberg. Juho Heitto.
12697: 297
12698:
12699: VIU,ss. - Toiv. al. N:o 100.
12700:
12701:
12702:
12703:
12704: Koivisto ym.: Oppilasasuntolan rakentamisesta Tornion se-
12705: minaarin yhteyteen.
12706:
12707:
12708: E d u s k u n n a ll e.
12709:
12710: Kansakoulun järjestysmuodon perusteista !lman asuntolan lämmitys voitaisiin johtaa
12711: 5. 12. 1947 muutetun lain mukaan seminaa- seminaarin keskuslämmity'ksestä, koska kone-
12712: rin yhteyteen on järjestettävä, mikäli mah- huoneeseen helposti 'voidaan sijoittaa tarvit-
12713: doHista, oppilasasuntola, johon otetaan etu- tava kolmas kattila. Siten säästettäisiin huo-
12714: päässä vähävaraisia, Jaihja~aita oppilaita. mattavasti lämmityskustannuksia. Samalla
12715: Kun toimenpiteen tarkoituksena on erikoi- voitaisiin asuntolan ke>llarikerros varata
12716: sesti tukea vähävaraisia seminaarioppilaita, muuhun tarpeelliseen käyttöön. Seminaa-
12717: olisi luonnollista, että oppilasasuntola en- rilla nimittäin on nykyisin huutava puute
12718: nen muita olisi rakennettava Tornion semi- juuri kellarista ja kalustovajasta. Asuntolan
12719: naarin yhteyteen. Seminaarihan saa oppi- !kellarikerrokseen voitaisiin myös vähin kus-
12720: laansa pääasiassa Lapin ja Oulun läänien tannuksin sijoittaa sauna, pesutupa ja sili-
12721: syrjäisiltä seuduilta, joiJka oppilaat ovat tyshuone. Nykyinen sauna, joka sijaitsee
12722: melkein kauttaaltaan vähävaraisia. Torniossa juuri pääsisäänkäytävän vieressä, voitaisiin
12723: ovat koulukustannukset myös!kin kalliimmat muodostaa seminaarin kansliaksi ja sen vie-
12724: kuin missään muussa seminaarikaupungissa. reinen pukeutumishuone arkistohuoneeksi,
12725: Kuuluuhan Tornio Helsingin ja Kemin jota nykyisin ei ole, vaikka se olisi välttä-
12726: ohella maan kalleimpaan kaupunkiryhmään. mättömän tärkeä. Nykyisin ikansliana toimi-
12727: Torniossa vallitsee ankara asuntopula. nut huone harjoituskoulukerroksessa tarvit-
12728: Kaupungin asukasluku on nimittäin kasva- taisiin välttämättä opetus,välinehuoneeksi,
12729: nut suhteelllisesti enemmän kuin minkään jota ei ennestään ole. Harkittava olisi, voi-
12730: muun Suomen kaupungin sodan jä:lkeen. taisiinko raikennukseen sijoittaa lisä:ksi muu-
12731: Paitsi vuokrien !kalleudesta oppilaat joutu- tamia opettajain asuntoja, joista kaupun-
12732: vat ,asuntojen puutt.eessa kärsimään moneHa gissa on puute.
12733: muullakin tavoin. Useissa tapauksissa Oppi,lasasuntola olisi rakennettava noin
12734: asunto-olot eivät vastaa edes kohtuullisia ter- 60 oppilasta varten. Se edellyttäisi noin
12735: veydellisiä vaatimuksia. Monet oppilaat jou- 3,000 ms: n suuruista rakennusta.
12736: tuvat myös asumaan niin kaukana maa- Esittämiimme perusteluihin viitaten ehdo-
12737: seudulla, että opiskellu sen vuoksi tulee vai- tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt-
12738: keaksi. täväksi toivomulksen,
12739: Seminaari muutenkin tarvitsisi kipeästi
12740: lisätiloja, jotka sopivasti ja pienin ikustan- että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin
12741: nuiksin voitaisiin sijoittaa oppilasasuntolan oppilasasunt'olan rakentamiseksi Tor-
12742: yhteyteen; Asiantuntijain ~ausunnon mu- nion seminaarin yhteyteen.
12743: Helsingissä 11 päivänä helmrkuuta 1952.
12744:
12745: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
12746: Vilho Väyrynen.
12747:
12748:
12749:
12750:
12751: 38
12752: 298
12753:
12754: VIII,39. - Toiv. al. N:o 101.
12755:
12756:
12757:
12758:
12759: Heikura ym.: Määrärahasta Porin talouskoulun tukemiseksi.
12760:
12761:
12762: E d u s ik u n n a ll e.
12763:
12764: Eduskunnalle jätetyssä rahaasia-aloitteessa opiSikelulinjalla. Tähän kouluun pyrkijöitä
12765: n:o 65 (1951 Vp.) on lähenrmin selvitetty on ollut enemmän kuin on voitu vastaan
12766: niitä perusteita, joitten mukaan Porin ta- ottaa.
12767: 1ouskoulun toiminnan tukemiseksi on anottu Koulun toiminnan tukemiseksi tarvittai-
12768: yhteensä 3,565,940: - marlkan määrärahaa siin maataloushallituksen kotitalousosaston
12769: vuoden 1952 tulo- ja menoarviossa. Edus- laskelmien mukaisesti mm. vuoden 1953
12770: kunnan !käsittelyssä se kuitenkin hylättiin, ajaksi opettajien pallkkauksiin (2 talous-
12771: kuten niin monet muutkin erittäin tärkeät opettajan, käsityöopettajan sekä tuntiopet-
12772: määrära!ha-aloitteet ilmeisesti rahataloudelli- tajien), johtajan pallklkioihin, indeksilkoro-
12773: sista syistä. tuksiin, kalliin paikan iJ.isiin ym. yht. n.
12774: Kun nyt ilmeisesti maan edulliset vienti- 1,065,940: - mal'lkkaa. Lisäksi tarvittaisiin
12775: suhdanteet uLkomaam.lmupaiSsa tulevat pa- vuotuisiin ylläpitomenoihin 500,000: -
12776: rantamaan myös valtion mahdollisuuksia ja marklkaa, sekä kaluston ja opetusvälineistön
12777: kun sodanailkaisten hävitysten jäHeenmken- hankintaan 2 mi:lj. mk. Kun tämä Satwkun-
12778: nukset helpottuvat ja kun sotakorvaussuori- nassa toimiva kotitalouskoulu omalta osal-
12779: tusten t·aaklka kevenee kuluvana vuotena, taan haluaa alansa ammattikouluna lisätä
12780: niin on toivottavaa, että hallitus entistä in- niitä ammattialansa tietoja ja taitoja, jotlka
12781: himi:IHsemmin voi syventyä mm. kansan- käytännön elämässä joka päivä mm. koti-
12782: edustajien toivomuksiin mm. meidän koti- talouden piirissä !kipeästi tarvitaan, ja koska
12783: talousopetuksemme tehostamiseksi ja opis- valtion olisi maan talouselämän myönteistä
12784: keluedellytysten kohentamiseksi. Porin ta- tulevaisuuden kehitystä ajateilen kiinnitet-
12785: louskouluhan on toiminut vuodesta 1949 tävä entistä enemmän huomiota maaseudun
12786: mainitussa kaupungissa. ja tähän saa:kka nuorison opiskeluun ja sen ohjaamiseen
12787: kokonaan iLman valtion taloudeH:iS!ta tukea. enemmän t~~mmatillisen opiskelun linjoille,
12788: Mutta koska tätä talouskoulua ei ole tarkoi- niin mm. talouskouluopiskelulle on annet-
12789: tus kehittää varakkaiden kouluksi, vaan kes- tava if.isääntyvää arvoa.
12790: kittää päähuomio maaseudun ja pienvilje- Edellä dievaan sekä rah. al. n: o 65
12791: lijäkotien !käytännön tarpeita palvelemaan, (1951 Vp.) perusteluihin viitaten saamme
12792: niin olisi valtion osoitettava kouiJ.un kanna- kunnioittaen esittää eduskunnan hyväksyt-
12793: tukseen j•a tukemiseen ansaittua huomiota. täväksi toivomuksen,
12794: Koulun opiskelijain pääaines on nimen-
12795: omaan ollut maaseudun pienviljelijäväestön että hallitus ottaisi vuoden 195S
12796: kodeista lähteneitä opiskelijoita, jonka väes- tulo- ja menoarvioesitykseensä
12797: tön ~udessa kaikkein !kipeimmin kaiva- 3,565,940 markan määrärahan Portn
12798: taan ammattikoulutusta mm. kotitalous- talouskoulun tukemiseksi.
12799: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
12800:
12801: Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen.
12802: 299
12803:
12804: VID,4o. - Toiv. al. N:o 102.
12805:
12806:
12807:
12808:
12809: Hillelä ym.: Määrärahasta lastentarhanopettajaseminaari1t
12810: perustamiseksi Tampereelle.
12811:
12812:
12813: E d u s k u n n a ll e.
12814:
12815: Viitaiten rahaasia-llilowteessa n: o 165 että hallitus ottaisi vuoden 1953
12816: (1951 Vp.) esitettyihin perusteluihin ehdo- tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
12817: tamme kunnioittavasti eduskunnan päätet- vän suuren määrä.rahan käytettäväksi
12818: tävä;ksi toivomuksen, lastentarhanopettajaseminaarin pe-
12819: rustamiseksi Tampereelle.
12820: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1952.
12821:
12822: Kaisa Hillelä. Kustaa Alanko.
12823: Jaakko Hakala. Elli Stenberg.
12824: 300
12825:
12826: VIll,4l. - Toiv. al. N: o 103.
12827:
12828:
12829:
12830:
12831: Lahtela ym.: Jläärärahasta mwrisoseuratyön tehostamiseksi
12832: Pohjois-Sttomessa.
12833:
12834:
12835: E d u .s k u n n a ll e.
12836:
12837: Kaikkialla maailmassa tarvitsevat kansa- sitä taajaan asuttujen ja varakkaamman
12838: laiset nuoruusvuosinaan opetusta ja valis- väestön keskuudessa suoritetaan, ja voidaan
12839: tusta. Se valistus- ja kasvatustyö, jonka taloudellisten vaikeuksien esteenä olematta
12840: nuorisoseurat ovat maaseutuväestön keskuu- suorittaa.
12841: dessa olemassaolonsa aikana suorittaneet, on Sellaisia harvaan asuttuja ja vähävaraisen
12842: ollut erikoisen tarpeeHista ja arvokasta ja väestön asumia alueita, joilla mm. nuoriso-
12843: sitä se tulee olemaan vastaisuudessakin, eri.- seuratoiminta tarvitsisi taloudellista tukea,
12844: koisestikin niillä alueilla, joissa opetus- ja ovat Kainuu, Perä-Pohjola ja Lappi.
12845: sivistystyölaitoksista on ollut ja on edel- Kainuun alueella toimii Kainuun nuori-
12846: leenkin puute. soseurojen keskusseura ja Perä-Pohjolan
12847: Nuorisoseuratoiminta, vaikka se miltei alueella Perä-Pohjolan nuorisoseurojen kes-
12848: kokonaisuudessaan suoritetaankin vapaaeh- kusseura sekä Lapin alueella Lapin nuoriso-
12849: toisena palkattomana työnä, kaipaa varoja seurojen liitto.
12850: täysin pätevien ohjaajain ja työn suunnit- Kainuun keskusseurassa on 40 paikallis-
12851: telijain palkkaamiseksi ja matkakulujen seuraa, joissa on jäseniä 1,722, opintoker-
12852: korvaamiseksi. On luonnollista, että taa- hoja on 68, joissa jäseniä 1,210, kirjastoja
12853: jaan asutuilla alueilla, joissa väestö on 28 ja alaosastoja paikallisosastoissa eri toi-
12854: yleensä varakkaampaa, voidaan väestön kes- mintamuotojen harrastusta varten 184.
12855: kuudessa paljon paremmin hankkia varoja Perä-Pohjolan keskusseurassa on 40 pai-
12856: toimintaa ohjaavien henkilöiden palkkaa- kallisseuraa, joissa jäseniä 2,407, opinto-
12857: miseen ja matkakulujen korvaamiseenkin kerhoja on 7, joissa jäseniä 133, kirjastoja
12858: kuin niillä alueilla, joilla asutus on harvaa 11 ja alaosastoja paikallisseuroissa eri toi-
12859: ja väestö vähävaraista ja joissa varsinkin mintamuotojen harrastusta varten 98.
12860: matkakustannukset tulevat paljon kalliim- Lapin liitossa on 46 paikallisseuraa, joissa
12861: miksi kuin taajaan asutuilla alueilla. Niin jäseniä 1,943, opintokerhoja on 5, joissa
12862: kuin tunnettua on, on maassamme sekä taa- jäseniä 175, kirjastoja 6 ja alaosastoja pai-
12863: jaan että harvaan asuttuja alueita ja että kallisseuroissa eri toimintamuotojen harras-
12864: harvaan asutuilla alueilla väestö yleensä on tusta varten 46.
12865: varattomampaa. Tunnettua on myöskin se, Neuvontatoimintaa on suoritettu
12866: että harvaan asutuilla alueilla on opetus- ja Kainuun keskusseurassa:
12867: valistustyö aikojen kuluessa jäänyt lapsi- Yhdet yleiSkul'SSiit, yhd€1t, iLtaiku'l'ISISit ja
12868: puolen asemaan, vaikka niiden asukkailla neuvorutakier.to 48 paik~llisooastossa. Käy-
12869: yksilöinä on yhtä suuret oikeudet saada sa- tettävissä ollut yksi vakinainen neuvoja.
12870: manlainen opetus ja valistus kuin tajaan Varoja on käytetty tähän 227,042 mk.
12871: asuttujen ja varakkaiden a•lueiden asukkail- Perä-Pohjolan keskusseurassa:
12872: la:kin. Kun näin on, olisi kohtuullista ja Neuvontakierto 43 paikassa. Ei vaki-
12873: oikeudenmukaista, että mm. harvaan asut- naista neuvojaa, ei yleiskursseja eikä ilta-
12874: tujen alueiden nuorisoseuratoimintaakin kursseja. Varoja on käytetty tähän 130,000
12875: tuettaisiin valtion toimenpitein edes sen mk.
12876: verran, että nekin voisivat toimia ja suo- Lapin liitossa:
12877: rittaa opetus- ja valistustyötä samojen peri- Neuvontakierto 18 paikassa, kahdet yleis-
12878: aatteiden mukaan ja yhtä tehokkaasti kuin kurssit ja kolmet iltakurssit sekä kolme-
12879: VIII,4l. - Lahtela ym. 301
12880:
12881: toista voimistelukurssia. Ei vakinaista neu- syyllä, kun valtion varoja käytetään huo-
12882: vojaa. Varoja on käytetty tähän toimin- mattavia määriä sivistys. ja valistustarkoi-
12883: taan 260,000 mk. tuksessa mm. kaupungeissa olevien ooppe-
12884: Niin kuin edellä selostetusta näkyy, on rain ja teatterien avustamiseksi ja ylläpitä.
12885: näiden nuorisoseurojen toiminta monipuo- miseksi.
12886: Jista yleisen kansalaiskunnon kohottamiseen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
12887: pyrkivää kasvavan nuorison parasta tar- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
12888: koittavaa opetus- ja valistustyötä. Kun toivomuksen,
12889: maaseutunuoriso toimii nuorisoseuroissa in·
12890: nolla ja antaumuksella oppiakseen kunnon että hallitus ottaisi vuoden 1953
12891: kansalaisiksi, olisi sen toimintaa tuettava tulo· ja menoarvioesitykseensä 5 mil·
12892: ainakin harvaan asutuilla ja vähävaraisen joonan markan määrärahan avustuk-
12893: väestön asumilla alueilla siinä määrin, että siksi Kainuun sekä Perä-Pohjolan
12894: sinne voitaisiin pallkata vakinaiset työtä ja nuorisoseurojen keskusseuroille ja
12895: toimintaa ohjaavat, tehtäväänsä kykenevät LaPin nuorisoseurain liitolle nuoriso-
12896: henkilöt. seuratyön tehostamista varten.
12897: Näin olisi tehtävä sitäkin suuremmalla
12898: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1952.
12899:
12900: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
12901: Markus Niskala. Toivo Antila.
12902: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
12903: Nestori Kaasalainen.
12904: VALTIOPÄIVÄT
12905: 1952
12906:
12907: LIITTEET
12908: IX
12909:
12910: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
12911: TOIVOMUSALOITTEET
12912:
12913:
12914:
12915:
12916: HELSINKI 1952
12917: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
12918: Asutustoimintaa, maa- ja metsätalouden edistämistä, kalastus-
12919: elinkeinon, kotitalouden ja käsiteollisuuden tukemista ym.
12920: koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
12921:
12922:
12923:
12924:
12925: 39
12926: 307
12927:
12928: IX,1.- Lak. al. N:o 60.
12929:
12930:
12931:
12932:
12933: Lahtela ym. : Ehdotus laiksi asutuslain muuttamisesta.
12934:
12935:
12936: E d u s k u n n a ll e.
12937:
12938: Marraskuun 6 päivänä 1936 annetun asu- lita, muodostua ilmeisen kohtuuttomaksi.
12939: tuslain mukaan asutettavat joutuvat yleensä Tästä syystä, ja kun maanhankintalain no-
12940: maksamaan saamastaan valtionmaasta sen jalla maata saavat joutuvat maksamaan
12941: hinnan, minkä järkevä ostaja maasta luovu- maasta huomattavasti käypää alhaisemman
12942: tushetJkellä maksaisi, jotta sitä voitaisiin hinnan, olisi aSutuslakia muutettava siten,
12943: kannattavasti käyttää siihen tarkoitukseen, ettei viljelyssopimuksen tekemisen jälkeen
12944: mihin se luovutetaan käytettäväksi. Täten tapahtunut hintatason nousu vaikuttaisi ti-
12945: määrättävä hinta saattaa hintatasossa tapah- ~an luovutushintaan.
12946: tuneista muutdksista johtuen kuitenkin var- Edellä olevan perusteella kunnioittaen
12947: sinkin silloin, lkun asutettava on jo useita ehdotamme,
12948: vuosia ennen iJ.uovutuskirjan saamista alka-
12949: nut valtion kanssa tekemänsä viljelyssopi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
12950: muksen nojaHa koeasuklkaana tilaansa hal- van lakiehdotuksen:
12951:
12952: Laki
12953: asutuslain muuttamisesta.
12954: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 6 päivänä marraSkuuta 1936 annetun
12955: asutuslain 41 § :n 1 momentti, seHaisena !kuin se on 3 päivänä marraskuuta 1944
12956: annetussa laissa (778/44), näin !kuuluvaJksi:
12957: 41 §. muksen nojaHa hallitsevalle koeasukkaalle,
12958: Valtionmaata asutustarlkoituksiin luovu- äLköön viljelyssopimuksen tekemisen ja luo-
12959: tettaessa on siitä suoritettava hinta, minkä vutusihet!ken välisenä aikana tapaJhtunutta
12960: järkevä ostaja maasta. maksaisi, jotta sitä !hintatason !kohoamista kuitenkaan otettako
12961: voitaisiin kannattavasti käyttää siihen tar- luovutushintaa määrättäessä huomioon.
12962: !koitukseen, mihin se luovutetaan käytettä-
12963: väksi. Kun tila myydään sitä viljelyssopi-
12964:
12965: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
12966:
12967: M. 0. Lahtela. Nestori Jtaasalainen.
12968: Eino Rytinki. Erkki Koivisto.
12969: Niilo Ryhtä.
12970: 308
12971:
12972: IX,2. - Lak. al. N:o 61.
12973:
12974:
12975:
12976:
12977: Hautala ym.: Ehdoitts laiksi maanhankintalain 15 § :n
12978: rnuuttarnisesta.
12979:
12980:
12981: E d u s k u n n a ll e.
12982:
12983: Maanhankintalain 15 § :n mukaan voi- tavissa, mistä johtuen ei lisäaluetta ole
12984: daan lisäaluetta ja etuuksia hankkia vil- voitu tai voida antaa. Näiden pienten tilo-
12985: jelys-, asuntoviljelys- tai asuntotilaksi kat- jen kipeä lisämaan- ja metsän tarve jää
12986: sottavaan tilaan enintään niin paljon, että näin ollen tyydyttämättä. Tähän asian-
12987: tilasta lisäalueen kanssa muodostuu maan- tilaan voitaisiin useassa tapauksessa saada
12988: hankintalain säännöksiä vastaava, saman- parannusta aikaan, jos näihin tiloihin voi-
12989: lajinen tila, sekä, jos se harkitaan tarkoi- taisiih antaa lisäalue tai osuus kauempana-
12990: tuksenmukaiseksi, voidaan viljelystilaa pie- kin sijaitseviin valtion metsämaasta muo-
12991: nemmä:stäkin tilasta muodostaa korkeintaan dostettuihin yhteismetsiin.
12992: niin suuri viljelmä, kuin minkä maan- Edellä olevan perusteella ehdotamme
12993: hankintalain 1 § :ssä mainittu henkilö enin- kunnioittaen,
12994: tään voi saada. Usein on kuitenkin niin,
12995: ettei luovutusvelvollista tai valtion metsä- että Eduskunta hyväksyisi settraa-
12996: maata ole paikkakunnalla riittävästi saa- van lakiehdotuksen:
12997:
12998:
12999: Laki
13000: maanhankintalain muuttamisesta.
13001: Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun
13002: maan'hankintalain 15 '§ : ään uusi näin kuuluva 5 momentti:
13003: 15 §. osuutena yhteismetsään, joka saadaan muo-
13004: dostaa etäämmälläkin olevalle valtion met-
13005: Lisäalue tai osa siitä voidaan antaa myös sämaalle.
13006:
13007: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
13008:
13009: Yrjö Hautala. Kusti Eskola.
13010: Tahvo Rönkkö. Vieno Simonen.
13011: Wiljam Sarjala. Kerttu Saalasti.
13012: Eino Rytinki. Toivo AntUa.
13013: Arvi Ikonen. Markus Niskala.
13014: Eeli Erkkilä. Johannes Virolainen.
13015: Antti J. Rantamaa. Niilo Ryhtä.
13016: Hilja Väänänen. Atte Pakkanen.
13017: S. S. Aittoniemi. J. E. Lampinen.
13018: 309
13019:
13020: IX,a. - Lak. al. N:o 62.
13021:
13022:
13023:
13024:
13025: V. Eskola ym..: Ehdotus laiksi rnaanhank1:ntalain 96 a § :n
13026: rnuut~amisesta.
13027:
13028:
13029:
13030: E d u s k u n n a ll e.
13031:
13032: Hallitus antoi vuoden 1950 valtiopäivillä hyväksyikin 22 päivänä toukokuuta 1951
13033: eduskunnalle esityksen laiksi maanhankin- hallituksen tätä tarkoittavan esityksen. La-
13034: talain muuttamisesta mm. siten, että eri- kia ei kuitenkaan vahvistettu. Tämän joh-
13035: tyisistä syistä voitaisiin viljelys-, asunto- dosta ja viitaten hallituksen vuoden 1950
13036: viljelys- tai kalastustilasta hallintasopimuk- valtiopäivillä tekemän esityksen n: o 170
13037: sen tehnyt asukas, jonka saama tila on perusteluihin sekä esityksen johdosta an-
13038: heikko tai hänelle muuten sopimaton, asuk- nettuun suuren valiokunnan mietintöön
13039: kaan suostumuksella ja maatalousministe- n: o 235 ehdotamme kunnioittaen,
13040: riön luvalla siirtää maanhankintalain 92
13041: § :ssä säädetyin rajoituksin asukkaaksi toi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13042: selle tilalle. Erinäisin muutoksin edusklmta van lakiehdotuksen:
13043:
13044:
13045: Laki
13046: maanhankintalain muuttamisesta.
13047: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
13048: määrätyllä tavalla, lisätään 5 päivänä toukokuuta 1945 annettuun maanhankintala-
13049: kiin (396/45) uusi näin kuuluva 96 a §:
13050: 96 a §. Niin ikään voidaan asukas, jonka saama
13051: Viljelys-, asuntoviljelys- tai kalastus- asuntotila tai asuntotontti on hänelle sopi-
13052: tilasta hallintasopimuksen tehnyt asukas, maton, :maatalousministeriön luvalla, mikäli
13053: jonka saama tila on heikko tai hänelle hän itse siihen suostuu, 1 momentissa mai-
13054: muutoin sopimaton, voidaan maatalousmi- nituin rajoituksin siirtää asukkaaksi toiselle
13055: nisteriön luvalla, mikäli hän itse siihen asuntotilalle tai ~suntotontille.
13056: suostuu, siirtää 92 § : ssä säädetyin rajoi-
13057: tuksin asukkaaksi toiselle tilalle.
13058:
13059: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
13060:
13061: Valfrid Eskola. Urho Kähönen.
13062: 310
13063:
13064: IX,4. - Lak. al. N:o 63.
13065:
13066:
13067:
13068:
13069: Kähönen ym.: Ehdoftts ldiksi maanhankintalain 116 § :n
13070: muuttamisesta.
13071:
13072:
13073: E d u s k u n n a ll e.
13074:
13075:
13076: Maanhankintalain mukaan annetaan maata Maanhankin'talain toimeenpano on kuiten-
13077: - tiloja ja tontteja - paitsi siirtoväkeen kin ehtinyt käytännössä osoittaa, että ase-
13078: !lruuluville myöskin sotainvaliideille, sotales- tuksen 231-232 § :ssä säädettyjä helpotuk-
13079: kille ja !heidän perheilleen, sotaorvoill~ sekä sia on sotainvaliidei'hin ja muihin edellä
13080: rintamamiehille. Niille edeNä mainittuihin mainittuihin MHL: n 116 §: ssä mainittuihin
13081: ryhmiin kuuluville sekä eräille muille, jotJka maansaantiin nähden voitu käytännössä so-
13082: on katsottava maanhankintalain mukaan veltaa vain maasto-, rakentamis-, raivaaruis-
13083: maansaantiin oi!keutetuiksi ja jotJka sen no- ja irtaimistolainojen kohdalta, mutta ei lain-
13084: jalla ovat hanlkikineet tai joille vaJltion toi- kaan tientelko-, sii:hköistämis- eikä asunto-
13085: mesta on hankittu maata voidaan myöntää osalk:elainojen kohdalta. Tämä johtuu siitä
13086: siirtoväikeen ja rintamasotilaiden asuttami- että kun MHL: n 116 §: ssä ei ole mainittu
13087: sen rahoittamisesta annetun lain eli ns. ra- mitään näistä viimemainituista 1aina:lajeista,
13088: !hoituslain nojalla valtion varoista lainaa jotka vasta myöhemmässä vaiheessa on ra-
13089: maanoston rahoittamiseen sekä !hankitun hoituslain piiriin lisätty, on oikeuskansleri
13090: tilan raivaamiseen, rakentamiseen ja irtai- omalk:sunut sellaisen tulkinnan, ettei alen-
13091: miston !hankintaa varten tilalle. EdeUeen nuksia;kaan voida niihin nähden soveltaa.
13092: voidaan myöntää ~ainaa valtion varoista Ilmeisesti on kuitenkin MHL: a säädet-
13093: maanhankintatilojen sähköistämiseen sekä täessä ollut sellainen tarkoitus että sotainva-
13094: tienteon rahoittamisiin. NiiJle maansaantiin liidit yms. maansaajat saisivat kaik!ki ase-
13095: oikeutetuille, jotka vaihtavat maansa:anti- tuksen 231-232 § : n mukaiset alennukset
13096: oikeutensa asunto-osa!k!keeseen, voidaan tätä kaiikista niistä lainoista, mitä heille rahoitus-
13097: varten 'lisäksi myöntää erikoista asunto- lain alkuperäisen muodon sekä siihen myö-
13098: osaikelainaa. hemmin tehtävien korjausten perusteella
13099: Maanhankintalain mukaan on maansaa- voidaan myöntää.
13100: jilla erinäisiä oikeuksia saada helpotuksia Kun edellä esitetty epwkohta on herättä-
13101: 'heille myönnettyjen edellä mainittujen lai- nyt arvostelua ja tyytymättömyyttä!kin sota-
13102: nojen taJkaisinma:ksussa. Niinpä MHL: n invaliidien, sotaleslkien, sotaorpojen ja rin-
13103: 116 § :ssä säädetään, että mm. sotainvaliidit, tamamiesten keskuudessa ja kun se aivan
13104: sotaleSket, sotaorvot ja rintamamiehet saa- ilmeisesti on vastoin MHL: n periaatteita,
13105: ·vat sotavammansa laadun tai pel'heellisyy- olisi se eduskunnassa korjattava.
13106: den perusteella eräitä helpoitu'ksia selkä ti- Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
13107: lan tai tontin myyntihinnan, että rahoitus- ehdotamme,
13108: [ain mukaisten lainojen suorittamisessa. Ase-
13109: tuksen 231-232 1§ :ssä säädetään tarlkemmin, että Edttskunta hyväksyisi seuraa-
13110: minkälaisia nämä helpotukset ovat. van lakiehdotuksen:
13111: IX,4. - Kähönen ym. 311
13112:
13113:
13114: Laki
13115: maanhankintalain muuttamisesta.
13116: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maanhankinta:lain 116 § näin kuulu-
13117: vaksi:
13118: 116 §. vaus-, irtaimisto-, tiente!ko-, sä:hköistämis- ja
13119: Asetuksella määrätään, mitä helpotuksia asunto-osakelainan maiksamiseen.
13120: perheellisyyden perusteella tai sotainvalii-
13121: dille, sotaleskelle ja hänen 'Perheelleen sekä
13122: sotaorvoille voidaJan antaa 113 ja 114 § :ssä Tämä IJ.aki tulee voimaan p : nä
13123: mainitun myyntihinnan sekä ralkennus-, rai- kuuta 195
13124:
13125: Helsingissä 8 p :nä helmikuuta 1952.
13126:
13127: Urho Kähönen. Valfrid Eskola.
13128: Tahvo Rönkkö. Toivo Antila.
13129: Aaro Kauppi. Helena Virkki.
13130: 312
13131:
13132: IX,5. - Lak. al. N:o 64.
13133:
13134:
13135:
13136:
13137: N. Kaasalainen ym.: Ehdotus laiksi maanhankintalain
13138: 156 § :n muuttamisesta.
13139:
13140:
13141: E d u s k u n n a ll e.
13142:
13143: Toukokuun 5 päivänä 1945 annetun ja rottaa asuntotilan tai tontin saajaa tontil-
13144: lokakuun 27 päivänä 1950 muutetun maan- laan harjoittaman puutarhan tuotosta sa-
13145: hankintalain 156 § : n mukaan oli tarkoitus manaikaisesti lwin varsinainen maanvilje-
13146: myöntää samanlaiset verohelpotukset kai- lijä on vastaavissa tapauksissa ollut vapaa
13147: kille sanotun lain mukaan maata saaneille myöskin puutarhan tuottamasta tulosta.
13148: henkilöille. Lakia sovellettaessa on kuiten- Vieläkin kohtuuttomampaa on ollut verot-
13149: kin selvinnyt, ettei asuntotilan eikä tontin taa kalastajaa kalastustilan tuottamista tu-
13150: haltijaa voida vapauttaa asuntoetuuden loista, vaikka on yleisesti tunnettua, että
13151: eikä puutarhatulojen enempää kuin kalas- melkein jokainen kalastustila on heikkojen
13152: tustilan saajaa kalastustulojen verottami- kalavesien vuoksi enemmän tai vähemmän
13153: sesta valtion, kunnan tai seurakunnan hy- elinkelvoton ja vain harvoin pystyy tuot-
13154: väksi toimitettavassa verotuksessa. Erikoi- tamaan kalastajan perheelle edes välttämät-
13155: sesti juuri näihin väestöryhmiin lukeutuvat tömän toimeentulon. Tämän vuoksi kysy-
13156: henkilöt kaipaavat kipeimmin yhteiskunnan myksessä olevaa lainkohtaa olisi muutet-
13157: myötätuntoa selviytyäkseen vaikeuksistaan tava siten, että tontin, asunto- ja kalastus-
13158: ja päästäkseen riippumattomaan elämään. tilan saajat vapautuisivat maksamasta
13159: Asuntotuotannon edistämistä tarkoittavat edellä mainittua tuloveroa.
13160: verohelpotussäännökset koskevat vain 1 päi- Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen eh-
13161: vänä syyskuuta 1947 jälkeen rakennettuja dotamme,
13162: rakennuksia, mutta ei aikaisemmin raken-
13163: nettuja, joten suuri osa edellä mainituista että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13164: on joutunut maksamaan veroa asuntoetuu- van lakiehdotuksen:
13165: destaan. Kohtuutonta on ollut myöskin ve-
13166:
13167:
13168: Laki
13169: maanhankintalain m·lluttamisesta.
13170: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 annetun
13171: maanhankintalain 156 § :n 2 momentti, sellaisena kuin se on 27 päivänä lokakuuta
13172: 1950 annetussa laissa (525/50), näin kuuluvaksi:
13173: 156 §. päivän jälkeen, viideltä sitä seuraavalta ka-
13174: lenterivuodelta sekä, jos sanotun palkkion
13175: Asukas, hänen lapsensa ja muut perheen- saantiin oikeutettu asukas on asia;nomaisen
13176: jäsenensä ovat siltä kalenterivuodelta, jonka asutusviranomaisen antamalla todistuksena
13177: aikana asukas on tehnyt hallintasopimuk- selvittänyt, ettei hän tänä aikana ole koh-
13178: sen, ja kahdelta tai, jos hallintasopimus on tuuden mukaan ehtinyt suorittaa välttä-
13179: tehty maaliskuun 31 päivän jälkeen, kol- mättömiä raivaus- ja rakentamistöitä, lisäksi
13180: melta sitä seuraavalta kalenterivuodelta seuraavilta vuosilta sen kalenterivuoden
13181: tahi, jos asukas on oikeutettu saamaan loppuun, jonka aikana mainitut työt on
13182: uudistilan perustamispalkkiota, neljältä tai, suoritettu, kuitenkin yhteensä enintään kah-
13183: jos hallintasopimus on tehty maaliskuun 31 deksalta kalenterivuodelta, vapautetut suo-
13184: IX,5. - N. Kaasalainen ym. 313
13185:
13186: rittamasta valtiolle, kunnalle ja kirkolle maan osalta, minkä hän on saanut käytet-
13187: alueen puhtaasta tuotosta sekä 19 päivänä täväkseen 53 § :n 1 momentissa ja 85 § :n
13188: marraskuuta 1943 annetun tulo- ja omai- 4 momentissa, sellaisena kuin viimeksi mai-
13189: suusverolain 19 § : ssä, sellaisena kuin se on nittu lainkohta on 24 päivänä maaliskuuta
13190: 23 päivänä joulukuuta 1947 annetussa 1950 annetussa laissa (161/50), tarkoite-
13191: laissa (951/47), mainituista tuloista tulo- tuissa tapauksissa. Veroa määrättäessä äl-
13192: veroa samoin kuin alueesta ja sillä olevista köön verovelvollisen muista varoista kuiten-
13193: rakennuksista omaisuuden perusteella suo- kaan vähennettäkö edellä mainittuun omai-
13194: ritettavaa veroa. Niinikään on tämän lain suuteen kohdistuvaa velkaa eikä muista tu-
13195: mukaisen asuntotilan ja tontin haltija va- loista sanotunlaisen velan korkoa.
13196: paa asuntotilalla ja tontilla olevan asuin-
13197: rakennuksen asuntoetuuden ja puutarha-
13198: viljelyn tai siihen verrattavan tuoton vero-
13199: tuksesta samoin kuin kalastustilan haltija Jos ennen tämän lain voimaantuloa on
13200: on vapaa myöskin kalastuksen tuottamista määrätty ma!ksettaWtksi veroa sellaisesta
13201: tuloista. Samoin on verovelvollinen vapau- tulosta, josta tämän lain mukaan ei olisi
13202: tettu suorittamasta veroa tulon ja omai- voitu veroa määrätä, on verotus hakemuk-
13203: suuden perusteella sellaisesta alueen ulko- sesta oikaistava tämän lain mukaiseksi ja
13204: puolella olevasta rakennuksesta, joka on ehkä liiaksi kannettu määrä suoritettava
13205: ostettu tai pakkolunastettu alueen käyttöä verovelvolliselle tai hänen oikeudenomista-
13206: varten, sekä myös sen viljelys- ja laidun- jalleen takaisin.
13207:
13208: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1952.
13209:
13210: Nestori Kaasalainen. Juho Heitto.
13211: Juho Kuittinen. R. Hallberg.
13212: Jalmari Väisänen. Johannes Virolainen.
13213: Arno Tuuma. Väinö Kaasalainen.
13214: Helena Virkki. Urho Kähönen.
13215: Juho Niukkanen.
13216:
13217:
13218:
13219:
13220: 40
13221: 314
13222:
13223: IX,6.- Lak. al. N:o 65.
13224:
13225:
13226:
13227:
13228: A. Kinnunen ym.: Ehdotus laiksi Kuusamon ja Sallan kun-
13229: tien maanhankintalain muwttam'isesta.
13230:
13231:
13232: E d u s kun n a 11 e.
13233:
13234: Heinä:kuun 20 pa1vana 1945 annetun muutolksen johdosta ei tapahdu, ja siihen on
13235: Kuusamon ja Sailan !kuntien maanhankinta- otettu määräys, että annettava:lta tilalta tai
13236: lain mulkaan muodostetaan jokaiselle Suo- lisämaalta saa maan luovuttaja määräajan
13237: men kansalaiselle, jdka mainituissa kunnissa kuluessa halk!kauttaa lkailkhl ne puut, joiden
13238: omistajana, koeviljelijänä tai vuolkramiehenä läpimitta kuuden metrin !korkeudelta on 22
13239: on saanut pääasia;llisen toimeentulonsa maa- senttimetriä tai enemmän. Sen vuoksi laki
13240: taloudesta tai palilcl\:atyöstä, menetettyä ti- tehtyjen muutosten oswlta olisi muutettava
13241: laa tai sen osaa vastaava tila. Eräin rajoi- sisällöltään sellaiseksi !kuin se vuonna 1945
13242: tuksin annetaan maata myös edellä mainit- annettuna oli ja lain 9 pykälä muutettava
13243: tuiliin kuulumattomille sotainvaliideille, so- sellaiseksi, että siinä mainitut maansaajat
13244: taleskille ja heidän perhei:Ueen, sotaorvoHle tulisivat saamaan samaan aikaan ja saman-
13245: ja rintarrnami~hille, [mn he vain ovat Kuu- laiset tilat !kuin lain muiden määräysten mu-
13246: samon tai Sallan kunnasta olevia Suomen kaan maansaantiin oilkeutetutlkin saavat.
13247: kansalaisia. Niille tiloille, joiden verollisen Kun ei ole syytä jättää yhtiöiden ja mui-
13248: maan pinta-ala on 120 hehtaaria pienempi, den yhteisöjen mailla vuokraajina asuvien
13249: annetaan Hsämaata niin paljon, että tilan maansaantikysymystä tässä yhteydessä rat-
13250: kOlko tulee vähintään 120 hehtaarin suurui- lkaisematt~ ja olla ottamatta näitä maita
13251: seksi. Vuoden 1949 valtiopäivillä eduskunta kokonaisuudessaan lain tarkoituksiin, olisi
13252: kuitenkin hallituksen esityksestä muutti lain 10 §: ää vastaavasti muutettava.
13253: tätä 1a!kia mm. siten, että lisämaata anne- Edellä esitettyyn viitaten ~hdotamme,
13254: taan vain sellaiseen tilaan tai tilan osaan,
13255: jota 31 'Päivänä heinä:kuuta 1945 on erilli- että Eduskunta hyväksyisi seurcu;r,.
13256: senä haliittu. Pientilojen ~leistä suurenta- van lakiehdotuksen:
13257: mista elinlkelpoisiksi tiloiksi myöskään lain
13258:
13259:
13260: Laki
13261: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankintalain muuttamisesta.
13262: EduSkunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
13263: määrätyllä tavalla, muutetaan 20 päivänä heinäkuuta 1945 annetun Kuusamon ja
13264: Sallan kuntien maanhankintalain (751/45) 2, 6 ja 9 §, sellaisina kuin llle ovat 25 päi-
13265: vänä helmikuuta 1949 annetussa laissa (156/49), ja 10 §, sella~sena kuin se on 20
13266: päivänä heinäkuuta 1945 annetussa laissa, näin kuuluviksi:
13267: 2 §. jan kanssa tämän hallinta-aja!ksi tehdyn
13268: Kuusamon ja Sallan kunnissa olevaUe vuokrasopimuksen perusteella virkatalosta
13269: siirtoväkeen kuuluvalle 1Suomen ikansalai- vuokrattua maata, muodostetaan tässä laissa
13270: seHe, jolka 19 päivänä syySkuuta 1944 sano- säädetyssä järjestyksessä sellaista kolkoa
13271: tuissa kunnissa on hallinnut koeviljelijänä oleva tila !kuin 5 päivänä toukokuuta 1945
13272: asutustilaa tai vuokrwmiehenä tahi muutoin annetussa maanhankintalaissa (396/45),
13273: vähintään kolme vuotta muuta tilaa tai sen jota tässä laissa kutsutaan yleiseksi maan-
13274: osaa tailk:lka papin- tai iJ.u'k'karinviran ha:lti- hankinta:lailksi, on viljelystilasta säädetty.
13275: IX,s.- A. Kinnunen ym. 315
13276:
13277: 6 §. 9 §.
13278: Kuusamon kunnassa olevalle tilalle, jonka Kuusamon ikunnasta olevalle sotainvalii-
13279: manttaali on niin pieni, että si.'lle sen perus- dille, sotaleskelle ja hänen perheeUeen, sota-
13280: teella annettavan verollisen maan a:la ei orvoille sekä rintamasotilaalle, joka on Suo-
13281: nousisi 120 h~htaariin, voidaan manttaalia men !kansalainen, annetaan maata niin kuin
13282: korottaa siten, että tila tulee saamaan edellä tämän lain 6 § :ssä säädetään.
13283: mainitun määrän tiluksia. Samanlaisen ko- Tämän lain mukaan annetaan maata
13284: rotuksen voi saada tilan osa, jonka omistaja myös Sallan kunnasta olevane 1 momentissa
13285: ennen asian ratkaisemista esittää sa:annol- mainitulla !henkilölle, soveltuvilta osin nou-
13286: lem myÖniilletyn. lainhuudon. Tällaisesta ti- dattaen yleisen maanhankintalain säännok-
13287: lan osasta muodostetulle tilalle annetaan siä, mikäli tässä iJ.aissa ei tDisin säädetä.
13288: manttaalin !korotuksen yihteydessä oma nimi
13289: j'a numero. 10 §.
13290: Pientilasta osittamalla muodostetulle ti- Jos Kuusamon !kunnassa Dievan tilan tai
13291: lalle sekä pientilan osalle on Kuusamossa, tilan osan, jo:n'ka omistaa yhteisö tai jota
13292: tässä laissa säädetyssä järjestY'ksessä, annet- kunnan ulkopuolella 1 päivänä heinäkuuta
13293: tava sellainen lisäma:a, että tilasta tai tilan 1944 valkinaisesti asunut omistaja tai haltija
13294: osasta muodostuu vähintään 120 hehtaarin ei itse viljele, tilukset tai osa niistä on an-
13295: suuruinen tila. Kun pientilan osalle anne- nettu yhden tai useamman henkilön viljeltä-
13296: taan iJ.isämaata, voidaan myöskin pientilan viksi, muodDstetaan heille tai heidän rinta-
13297: muu osa, vaikkei siitä ole 14 § :ssä määrä- perillisilleen tilan tilulksista kull~kin vilje-
13298: tyssä järjestyksessä tehty haJkemusta, 1isä- lystila noudattaen tämän lain säännöksiä.
13299: maata antamalla [a:ajentaa saman suurui- Mikäli 1 momentissa tarkoitettu maa !ko-
13300: seksi. konaisuudessaan ei tule siinä mainittujen
13301: Mitä 2 momentissa on säädetty, olkoon maansaajain tarpeisiin käytettyä, voidaan
13302: erittäin painavista syistä noudatettavana se käyttää tämän lain mukaiseen muuhun
13303: myöskin yhtenä kokonaisuutena hallittavaan maanha:n:kinta:an.
13304: pientilaan nä:hden.
13305:
13306: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
13307:
13308: Antti Kinnunen. Eino Tainio.
13309: Toivo Friman. H. Tauriainen.
13310: J. Mustonen.
13311: 316
13312:
13313: IX,7. - Lak. al. N:o 66.
13314:
13315:
13316:
13317:
13318: Lahtela ym.: Ehdotus laiksi lisämaan antamisesta Kemi-
13319: järven ja Sallan kunnissa sekä Kuusamon kunnan Lii-
13320: kasen kylässä oleville li4an pienille tiloille annetun lain
13321: muuttamisesta.
13322:
13323:
13324: E d u s kun n a 11 e.
13325:
13326: Sen, joka lisämaan antamisestc't Kemijär- katsottava Jaaneeen tekemättä heistä riip-
13327: ven ja Sallan kunnissa sekä Kuusamon pumattomista syistä, on kohtuullista ja oi-
13328: kunnan Liikasen kylässä oleville liian pie- keudenmukaista, että heille myönnetään
13329: nille tiloille 14 päivänä huhtikuuta 1944 · uusi määräaika lisämaanhakemuksen teke-
13330: annetun lain nojalla on tahtonut saada lisä- miseen. Tämä toimenpide ei voi viiväs-
13331: maata, on ollut sanotun lain toimeenpa- tyttää eikä haitata kysymyksessä olevan
13332: nosta 19 päivänä heinäkuuta 1945 annetun lain toimeenpanoa niidenkään osalta, jotka
13333: asetuksen 1 § :n mukaan annettava tätä hakemuksensa ovat tehneet, koska lain toi-
13334: koskeva vahvistetun kaavan mukaiselle lo- meenpano on vasta alkuvaiheessa.
13335: makkeelle tehty anomus ennen 1 päivää Kun puheenaolevan lain säätämisestä on
13336: marraskuuta 1945 asianomaisen kunnan kulunut lähes 8 vuotta, on myöskin osot-
13337: asutuslautakunnan puheenjohtajalle. Tie- tautunut tarpeelliseksi selventää lakia siten,
13338: dossamme on kuitenkin, että huomattava että se, mitä laissa on hakijasta säädetty,
13339: osa niistä Kemijärven ja Sallan kuntain olisi vastaavasti noudatettava henkilöön,
13340: pientilallisista ja pienten tilojen osain omis- jolle hakijan oikeus tilaan tai tilan osaan
13341: tajista, jotka olisivat voineet hakea lisä- on siirtynyt, koska näyttää siltä, ettei lain-
13342: maata edellä mainitun lisämaalain perus- säätäjä olisi lainkaan ajatellut sellaista
13343: teella, eivät ole hakemusta määräajassa teh- mahdollisuutta, että tila tai tilan osa, johon
13344: neet. Tämä ei ole johtunut siitä, etteivätkö lisämaata on anottu, vaihtaisi omistajaa
13345: he olisi olleet halukkaita lisämaahakemusta ennenkuin lain edellyttämä lisämaan anto
13346: tekemään, vaan siitä, etteivät he olleet tie- toteutetaan. Tätä edellyttävä lisäys olisi
13347: toisia lain olemassaolosta eikä hakemus- otettava lain 2 §: ään uutena toisena mo-
13348: ajasta. Tällainen asiaintila ei ole vaikeasti menttina. Näin sitäkin suuremmalla syyllä,
13349: ymmärrettävissä kun otetaan huomioon, koska lain edellyttämän lisämaan anto
13350: että osa näistä henkilöistä oli lain säätä- näyttää viipyvän vielä kauan ja omistajain
13351: misaikana pakkoevakuoituina pois kotiseu- vaihtoja pakostakin tapahtuu mm. siten,
13352: dultaan ja osa vielä hakemuksen tekoajan että isä myy tilan tai tilan osansa eläkettä
13353: päättyessä maanpuolustustehtävissä ja että vastaan lapsille ja koska tällaisissa tapauk-
13354: osa evakuoimismatkalta ja maanpuolustus- sissa nyt jo ilmenee lain soveltamisessa eri-
13355: tehtävistä palattuaan kotiseudulleen meni laisia mielipiteitä ja tulkintoja.
13356: sellaisille metsä- ja muille työmaille, joihin Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
13357: ei tullut sanomalehtiä eikä postiakaan. ehdotamme,
13358: Osalle sivulliset selittivät, ettei hakemusta
13359: tarvitse lainkaan tehdä, vaan lisämaa an- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13360: netaan ilman sitä. Kun näin ollen näiden van lakiehdotttksen:
13361: henkilöiden lisämaansaantihakemuksen on
13362: IX,7.- Lahtela ym. 317
13363:
13364: Laki
13365: lisämaan antamisesta Kemijärven ja Sallan kunnissa sekä Kuusllimon kunnan Liikasen
13366: kylässä oleville liian pienille tiloille annetun lain muuttamisesta.
13367: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 14 päivänä huhtikuuta 1944 lisämaan
13368: antamisesta Kemijärven ja Sallan kunnissa sekä Kuusamon kunnan Liikasen kylässä
13369: oleville liian pienille tiloille annetun lain (257 /44) 10 § näin kuuluvaksi:
13370: 10 §. johtajan lähetettävä Oulun läänin maan-
13371: Joka tahtoo tämän lain mukaan saada mittauskonttoriin, joka toimittakoon ne eh-
13372: lisämaata, antakoon sitä koskevan, maata- dotuksensa ohella siitä, kuinka monta asu-
13373: lousministeriölle osoitetun kirjallisen hake- tustoimikuntaa asioiden käsittelyä varten
13374: muksen ennen joulukuun 31 päivää 1952 olisi asetettava, maatalousministeriöön.
13375: sen kunnan asutuslautakunnan puheenjoh- Mitä 1 momentissa on hakijasta säädetty,
13376: tajalle, jossa hänen tilansa sijaitsee. Hake- olkoon vastaavasti noudatettava myös hen-
13377: mukseen on liitettävä selvitys hakijan oi- kilöön, jolle hakijan oikeus tilaan tai sen
13378: keudesta tilaan, johon lisämaata haetaan. osaan on siirtynyt.
13379: Hakemukset on asutuslautakunnan puheen-
13380:
13381: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1952.
13382:
13383: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
13384: Erkki Koivisto.
13385: 318
13386:
13387: IX,s.- Lak. al. N:o 67.
13388:
13389:
13390:
13391:
13392: Friman ym.: Ehdotus laiksi eräiden entisen Petsamon kun-
13393: nan siirtoväkeen kuuluvien henkilöiden asutttamisesta
13394: annetun la'in muuttamisesta.
13395:
13396:
13397: E d u s k u n n a 11 e.
13398:
13399:
13400: Laki eräiden entisen Petsamon kunnan Petsamon siirtoväkeen kuuluvat lain mu-
13401: siirtoväkeen kuuluvien henkilöiden asutta- kaan maansaantioikeutetut tulisivat tässä
13402: misesta, joka hyväksyttiin vuoden 1950 val- suhteessa samaan asemaan kuin maanhan-
13403: tiopäivillä, asettaa maansaantiin oikeutetut kintalain mukaankin maansaantiin oikeute-
13404: eräissä tapauksissa huanompaan asemaan tut.
13405: kuin maanhankintalain mukaan asutettavat. Lain 5 § :n mukaisesti ne Petsamon siirto-
13406: Niinpä lain 4 § :ään sisältyy ehdoton mää- väkeen kuuluvat, jotka ovat joko kokonaan
13407: räys, että jos lain mukaan maansaantiin oi- tai osittain joutuneet käyttämään olosuhtei-
13408: keutettu on vuokrannut maata, joka tulee den pakosta elantoonsa luovutetulla alueella
13409: sisältymään hänelle annettavaan tai vapaa- menettämästään omaisuudesta saamansa
13410: ehtoisella kaupalla hankkimaan tilaan, suo- korvaukset, joutuvat heille lain mukaan
13411: ritetaan maanhankintalain 104 § :ssä tarkoi- myönnetystä tilasta tai alueesta maksamaan
13412: tettu uudistilan perustaruispalkkio vain korvausobligatioiden indeksin mukaan ko-
13413: siinä tapauksessa, jos alue vuokrasopimusta rotetun hinnan. Tästä on seurauksena, että
13414: tehtäessä on ollut kokonaan raivaamaton ja nämä kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa
13415: rakentamaton. Maanhankintalain mukaan asemassa olevat siirtolaiset joutuvat aluetta
13416: asianomaisilla lain toimeenpanoelimillä sitä- hankkiessaan ja rakentaessaan sitäkin vai-
13417: vastoin on oikeus määrätyissä tapauksissa keampaan asemaan. Se ei ole yhteiskunnal-
13418: antaa harkintansa mukaan uudistilan pe- lisesti oikeudenmukaista eikä tarkoituksen-
13419: rustamispalkkio jopa rappiotilan saaneelle- mukaistakaan, koska näin menetellen vai-
13420: kin, jos katsotaan sen kunnostamisen vaa- keimmassa taloudellisessa asemassa olevien
13421: tivan saman työmäärän kuin uudistilan vil- Petsamon siirtolaisten vastainen uusissa
13422: jelykseen saattaminen. Lain 4 §: ssä olevan oloissa tapahtuva elämisen alkuun pääse-
13423: ehdottoman määräyksen mukaan eivät itsel- minen tulee hyvin kyseelliseksi. Siksi olisi
13424: leen maata vuokranneet Petsamon siirtovä- laista poistettava sanottu määräys ja hinta
13425: keen kuuluvat saa tätä uudistilan perusta- määriteltävä korvausobligatioiden nimellis-
13426: mispalkkiota, jos heidän vuokraamalla arvon mukaan.
13427: alueella, joka tulee sisältymään heille an- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13428: nettavaan tilaan, on ollut vaikka vain aari
13429: tai pari rappiolla olevaa peltoa, tai puret- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13430: tavaksi tuomittu rappiorakennus. Lain van lakiehdotuksen:
13431: kohta olisi siis muutettava sellaiseksi, että
13432: IX,s.- Friman ym. 319
13433:
13434: Laki
13435: eräiden entisen Petsamon kunnan siirtoväkeen kuuluvien henkilöiden asuttamisesta
13436: annetun lain muuttamisesta.
13437: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
13438: määrätyllä tavalla, muutetaan eräiden entisen Petsamon kunnan siirtoväkeen kuu-
13439: luvien henkilöiden asuttamisesta 14 päivänä marraskuuta 1950 annetun lain (549/50)
13440: 4 ja 5 § näin kuuluviksi:
13441: 4 §. nyt hänelle luovutetulla alueella menettä-
13442: Milloin 2 § : ssä tarkoitettu henkilö on mästään omaisuudesta 5 päivänä touko-
13443: syyskuun 19 päivän 1944 jälkeen vuokran- kuuta 1945 annetun toisen korvauslain
13444: nut maata ja vuokra-alue tulee sisältymään (390/45) mukaan tulevan korvauksen joko
13445: hänelle tämän lain mukaan annettavaan kokonaan tai osittain vapautuu vastaavalta
13446: tilaan, voidaan hänelle suorittaa maanhan- osalta velvollisuudesta käyttää korvauksia
13447: kintalain 104 §: n 1 momentissa tarkoitettua tilan tai alueen myyntihinnan ja hänelle
13448: uudistilan perustamispalkkiota, jos alue myönnettyjen lainojen maksuun ja tilan tai
13449: vuokrasopimusta tehtäessä on ollut sellai- alueen myyntihinta tällaisessakin tapauk-
13450: sessa kunnossa, että sen katsotaan vaativan sessa on määrättävä korvausobligatioiden
13451: saman työmäärän kuin uudistilan viljelyk- nimellisarvon mukaan.
13452: seen saattaminen.
13453: 5 §.
13454: Tämän lain mukaan maansaantiin oikeu-
13455: tettu henkilö, joka on nostanut ja käyttä-
13456:
13457: Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1952.
13458:
13459: Toivo Friman. A-L. Tiekso-Isaksson.
13460: Eino Tainio. Erkki Koivisto.
13461: 320
13462:
13463: IX,9. - Lak. al. N:o 68.
13464:
13465:
13466:
13467:
13468: Myllymäki ym.: Ehdotus laiksi laidunal1wista annetun lain
13469: muuttamisesta.
13470:
13471:
13472: E d u s k u n n a ll e.
13473:
13474: Laidunolojen kehityksessä on Suomi jäl- valtion varoilla asuntotilojen ja niitä pie-
13475: jessä useista muista maista. Esim. Tans- nempien ta:louksien karjan laiduntamista
13476: kassa ja Englannis8a ollaan tässä suhteessa varten. Tätä lakia on tulkittu siten, ,että
13477: paljon pitemmällä. Meillä on pääasiallisina sen perusteella muodostetuilla laidun-
13478: laitumina käytetty metsämaita, mutta vii- alueilla voivat laidunta saada vain 1 ja 2
13479: meaikainen metsänhoidollinen kehitys on lehmäiset karjat. Tosin näitäkin laitumia
13480: johtanut siihen, että metsämaiden laidun- on muodostettu kovin rajoitetusti eli n.
13481: tamisesta olisi luovuttava. Suuremmilla 1,600 kpl. pintacalaltaan 12,023 ha, joista
13482: vi:ljelmillä on ollut mahdollisuus karjan täysin valmiina on vasta 545 kpl., joiden
13483: laiduntamiseen omilla pelloillaan. Pienvil- yhteinen pinta-ala on 4,930 ha.
13484: jelmillä ei ole tätä mahdollisuutta, puhu- Edellä esittämi8tämme numeroista ilme-
13485: mattakaan tilattomien karjanomistajien nee, että maassamme on 111,000 kpl. 3-5
13486: karjan laiduntamisesta. lehmää omistavaa taloutta, joiden laidun-
13487: Tilastojen mukaan oli tammikuun 1 päi- tamisoikeus ei sisälly voimassa olevan lain
13488: vänä 1950 sellaisia talouksia, joissa oli: piiriin. Kun tämä ryhmä on myös erittäin
13489: suuressa laitumien puutteessa, olisi lakia
13490: 1 lehmä •••••• 0 •• 109,280 kpl. muutettava niin, että tähänastista suurem-
13491: 2 lehmää •••• 0 ••• 94,122 mat viljelmät voivat vuokrata näitä laitu-
13492: 3 •••• 0 ••• 57,470 " mia. Lain muutos voisi tapahtua edullisim-
13493: 4 " • • • • 0. 0. 34,361 " min siten, että 1 pykä:lään tehdään lisäys,
13494: 5 " ••• 0 0 •• 0 19,194 " jossa mainitaan, että myös aslmtoviljelys-
13495: 6-10 " 0 •• 0. 0 •• 28,270 ", tilojen karja pääsee lain eduista osalliseksi.
13496: yli 10 ," ••• 0 •• 0. 6,410 Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13497: "
13498: siis 314,227 taloutta, joissa oli 1-5 lehmää. että Ed1tsk1tnta hyväksyisi seuraa-
13499: Toukokuun 5 päivänä 1945 on hyväk- van lakiehdotuksen:
13500: sytty laki viljelyslaitumien perustamisesta
13501:
13502:
13503:
13504: Laki
13505: laidunalueista annetun lain muuttamisesta.
13506: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
13507: määrätyllä tavalla, muutetaan 5 päivänä toukokuuta 1945 laidunalueista annetun
13508: lain 1, 2 ja 4 § näin kuuluviksi:
13509: 1 §. tuksenmukaiseksi, niin paljon laidunkel-
13510: Laidunalueiksi voidaan eroittaa milloin poista maata, kuin samaan asutusryhmään
13511: sellaisten muodostaminen katsotaan tarkoi- kuuluvien asuntovilje]ystilojen, asuntotilo-
13512: IX,9. - Myllymäki ym. 321
13513:
13514: jen ja -tonttien sekä vähävaraisten tilatto- sena laidunyhdistys yhteistoiminnassa Maa-
13515: mien karjanhaltijoiden laiduntarve edellyt- talousseurojen Keskusliiton, Pienviljelijäin
13516: tää. Erityisistä syistä voidaan ~aidunalue Keskusliiton, Pienviljelijäin Liiton ja Suo-
13517: muodostaa suuremmaksikin. men Pienviljelijäin Liiton ja Svenska Lant-
13518: Laidunaluetta muodostettaessa on otet- brukssällskapens i Finland förbund-nimisen
13519: tava huomioon, että sen sijainti on sopiva järjestön kanssa.
13520: ja että sitä voidaan viljellä laitumena,
13521: Maata hankitaan laidunalueeksi arvioimalla
13522: kysymykseen tuleva kotieläinmäärä, 1/4- 4 §.
13523: 1/3 hehtaaria nautayksikköä kohti. Laitumenhoitoelimeksi voidaan hakemuk-
13524: sesta hyväksyä kahden tai useamman laitu-
13525: 2 §. mentarvitsijan muodostama laidunhoito-
13526: Muodostettujen laidunalueiden käyttöä kunta.
13527: johtaa ja valvoo maatalousministeriön alai-
13528:
13529: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
13530:
13531: Lauri Myllymäki. Kaarle Renfors.
13532: Toivo Niir!l.D,en. Usko Seppi.
13533: Juho Nykänen. Elli Stenberg.
13534: Gösta :Q.osenberg. Pertti Rapio.
13535: Antto Prunl!ila. Arvo Riihimäki.
13536:
13537:
13538:
13539:
13540: 41
13541: 322
13542:
13543: IX,1o. - Lak. al. N:o 69.
13544:
13545:
13546:
13547:
13548: Nykänen ym.: Ehdotus laiksi kiviperäisten peltojen rai-
13549: vauksen edistämisestä.
13550:
13551:
13552: E d u s k u n n a 11 e.
13553:
13554: Maassamme on sodan jälkeen kiinnitetty maan. Asiaan on kiinnitetty huomiota jo
13555: erikoista huomiota peltopinta-alan laajenta- useilla valtiopäivillä ja vuoden 1951 tulo-
13556: miseen uudisraivauksen avulla, mutta van- ja menoarvioon on hyväksytty 40 miljoonaa
13557: hojen ja erittäinkin kivisten peltojen tuot- markkaa käytettäväksi avustuksilla pienvil-
13558: toisuuden kohottamiseen ei ole kiinnitetty jelmien kivenraivaustoimintaan. Tosin tätä
13559: tarpeellista huomiota. Kivisyydestä aiheu- määrärahaa ei ole jaettu, mutta jo sen hy-
13560: tuvat haitat ovat muodostuneet vakavaksi väksyminenkin osoittaa että eduskunta on
13561: esteeksi maatalouden koneellistuttamisessa. käsittänyt asian tärkeyden raivauksen
13562: Kiviperäisten peltojen viljeleminen taas on säännöllisyyden edistämiseksi ja turvaa-
13563: kannattamatonta sahroilla ja risukarheilla miseksi sekä kivenraivauskoneiden ja väli-
13564: siihen uhratun suuremman työmäärän ja neiden hankkimiseksi olisi tarpeellista saada
13565: satojen heikkouden johdosta. Ei voida aja- aikaan laki, jolla määritellään raivauspalk-
13566: tellakaan nykyaikaisten koneiden käyttä- kioiden saannin edellytykset ja päätetään
13567: mistä niin kauan kuin pellot ovat kiveä- tarvittavan määrärahan ottamisesta tulo- ja
13568: mättä. Toisekseen ei ole mahdollista luopua menoarvioon, jaettavaksi avustuksina, palk-
13569: kivisten peltojen viljelemisestä. Viljelys- kioina ja halpakorkoisina lainoina siihen
13570: maan kiveäminen on siis ratkaisevaa laatua oikeutetuille. Varojen jakoperusteista ase-
13571: oleva maan perusparannus, joka suuresti tuksella määrättäessä olisi huomioitava oi-
13572: lisää pellon arvoa ja tekee mahdolliseksi kea suhteellisuus käsin- ja koneraivauksen
13573: koneiden käytön sekä lisää satojen määrää. välillä niin, että käsin raivauskin olisi mah-
13574: Suoritettujen tutkimusten perusteella to- dollista silloin kun koneita ei voida käyttää
13575: detaan maassamme yli 100 kuntaa kuuluvan tai niitä ei ole käytettävänä.
13576: ns. kivisiin seutuihin. Kivisiä peltoja omis- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
13577: taa ja viljelee pääasiassa vähävarainen pien-
13578: viljelijäväestö, joka ei omien varojen puut- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13579: teessa kykene kivien raivausta suoritta- van lakiehdotuksen:
13580:
13581:
13582: Laki
13583: kiviperäisten peltojen raivauksen edistämisestä.
13584: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
13585: 1 §. pelloilta sellaisille maanviljelijöille, joiden
13586: Vuodesta 1953 alkaen otetaan vuosittain omistama tai hallitsema peltoala on enintään
13587: valtion tu'lo- ja menoarvioon tarpeellinen 15 'hehtaaria.
13588: siirtomääräraha Ikivien raivaamisen edistä- Ilman koneapua tai vähäisenä koneavulla
13589: miselksi kiviperäisiltä pelloilta. suoritettavasta raivauiksesta myönnetään
13590: suhteellisesti suurempi palkkio.
13591: 2 §. Määrärahasta voidaan antaa avustuksia
13592: Edellä 1 § :ssä mainitusta määrärahasta kivenraivauskoneiden ja kaluston halllkkimi-
13593: myönnetään pallk:!kiota kivien raivaamisesta seksil sellaisille maanvil,j.elijöiden muodosta-
13594: IX,to.- Nykänen ym. 323
13595:
13596: mille koneyhtymille ja koneasemille sekä valtiolle, kunna;lle ja seurakunnalle tulon ja
13597: keskusjärjestöjen alaisille maamiesseuroille, omaisuuden perusteella menevistä veroista.
13598: pienviljelijäyhdistyksille ja osastoille, joiden
13599: osaJklkaista tai jäsenistä vä;hintään neljä vii- 4 §.
13600: desosaa on enintään 15 hehtaaria peltoa Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
13601: omistavia tai hallitsevia maanviljelijöitä. täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
13602: asetuksella.
13603: 3 §.
13604: Tämän lain nojalla valtion varoista jaet- Tämä laki tulee voimaan päivänä
13605: tavat avustukset ja pa:llkkiot ovat vapaat kuuta 195
13606:
13607: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
13608:
13609: Juho Nykänen. Juho Rytkönen.
13610: Toivo Niiranen. Antti Kinnunen.
13611: Eino Tainio. Matti Koivunen.
13612: Esa Hietanen.
13613: 324
13614:
13615: IX, 1 1 . - Lak. al. N:o 70.
13616:
13617:
13618:
13619:
13620: Haapanen ym.: Ehdotus laiksi metsänkoitoyhdistyksistä
13621: annetun lain muuttamisesta.
13622:
13623:
13624: E d u s kun n a ll e.
13625:
13626: Metsänhoitoyhdistylksistä annetun lain mu- vittava rahamäärä se mitta, jonka mukaan
13627: kaan joutuvat kai!klki ne metsänomistajat, metsää on harvennettu eikä siinä silloin ole
13628: joiden metsän vuosittainen [isäikasvu nousee voitu noudattaa hyvän metsänhoidon edel-
13629: vähintään 20 kuutiometriin, maksamaan lyttämiä puitteita.
13630: pakollisen metsänhoitOillla!ksun, jdka ensi Mielestämme ei ole oikein, että köyhä pien-
13631: kerran peritään v. 1952. Tämän maksun metsänomistaja joutuu osaltaan ikustanta-
13632: suuruus on 2-6 % metsähehtaarin puh- maan suurmetsänomistajan tarvitseman met-
13633: taasta tuotosta, joten ma;ksu esim. maan ete- sänhoitohenkilökunnan, kuten voimassa ole-
13634: läosissa on 50-150 mk hehtaarilta. Sellai- van lain mukaan on asianlaita. Tämän
13635: sissa iku.nnissa, joissa metsän:hoitoyhdistylkset vuoksi pidänune välttämättömänä, että met-
13636: ovat määränneet lain sailiman korkeimman sänhoitomaiksu on vapaaehtoinen ainakin
13637: rajan eli 6% tulosta joutuu 30 hehtaaria niille pientilallisiHe, joiden metsämaan lisä-
13638: I lk. metsää omistava pilkkutila maan etelä- kasvu ei ylitä 120 m3 vuodessa. Tämän mu-
13639: osissa maksamaan 4,500 mk. vuodessa. Tämä kaan vapautuisivat ma!ksusta ne pientilal-
13640: on mel:ko raskas lisävero, jota useimmat liset, joilla on I lk metsää alle 30 ha.
13641: pienmetsänomistajat eivät ha:lua. Suurtiloja Maamme keski- ja pohjoisosissa sekä huo-
13642: omistaviin nähden ovat pientilat jo nykyisen nompituottoi.sten metsien osalta muuallakin
13643: nurinkurisen maatalouden verotuksen ja vii- dlisi vapautuva pinta-ala suurempikin.
13644: meaikaisten hallitusten heihin nähden omak- Edellä sanotun perusteella ehdotammekin,
13645: suman vihamielisen asenteen johdosta tulleet
13646: ras'kaa;sti verotettua. Usein on pientilalH- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
13647: selle ollut korkojen ja verojen maksuun tar- van lakiehdotuksen:
13648:
13649:
13650: Laki
13651: metsiinhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta.
13652: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä marraSkuuta 1950 metsän-
13653: hoitoyhdistyiksistä annetun lain 8 § näin kuuluvaksi:
13654: 8 §. tamatta huomioon verotuksessa tehtäviä vä-
13655: Tässä laissa tarilmitettua metsätalouden hennyksiä. Metsänhoitomaksua ei ilmiten-
13656: edistämistoimintaa vart·en on kunnan alu- kaan määrätä maksettavaksi metsämaalta,
13657: eella sijaitsevien metsämaiden osalta suori- jonka vuosittainen puun tuotto säännölli-
13658: tettava metsänhoitomaksuna kahdesta kuu- sessä kasvukunnossa ei nouse sataanQmhteen-
13659: teen sadalta lkunnaUisverotusta varten ar- kymmeneen tuottdkuutiometriin.
13660: vioidusta metsämaan 'PU:htaa;sta tuotosta, ot-
13661:
13662: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
13663:
13664: Kaino Haapanen. Juho Rytkönen. Eino Tainio.
13665: Toivo Friman. Mikko Järvinen.
13666: 325
13667:
13668: IX,tz. - Toiv. al. N:o 104.
13669:
13670:
13671:
13672:
13673: Hautala ym.: Toimenpiteistii maatalonshallituksen ins'ir
13674: nööriosaston ja sen alaisten piirien uudelleen järjestä~
13675: miseksi.
13676:
13677:
13678: E d u s k u n n a ll e.
13679:
13680: Maamme maaperän sisältämillä mineraali- riosaston ja sen alaisten pnnen uudeHeen
13681: rikkaulksilla on muiden maiden vastaaviin järjestämisestä lähinnä maanparannustoi-
13682: ·varoihin nruhden suhteenisen rajoitettu mer- mintaa koskevien epäkohtien !korjaamiseksi.
13683: kitys. Luontainen lkansallisomaisuutemme Toimikunnan mietintö on jätetty 30. 6.
13684: perustuu pääasiassa maapohjan kasvatta- 1948, mutta siinä esitetyt parannusehdotuk~
13685: maan lkasvu:llisuuteen, jota on pyritty lisää- set ova,t huomattavalta osalta jääneet vielä
13686: mään vesiperäisten maiden kuivattamisella toistaiseksi odottamaan toteutumistaan.
13687: ja muilla maan tuotantdkyvyn 1isäämistä Maanviljelysinsinööripiireissä on nykyisin
13688: tal'koittavilla toimenpiteillä. Tämä maan vakinaisia insinöörejä 34, tilapäisiä 13 ja yli-
13689: parannustoiminta on toistaiseksi perustunut määräisiä 20. Asiantilan näin ollen maan-
13690: pääasiassa yksityisten maanomistajien vi- parannustoiminta tästä kärsii. Lukuisat
13691: reille panemiin aJloitteisiin. Tuloksia on ol~ kuivatussuunnitelmat ym. ratkaisut viipy-
13692: lut aina rajoittamassa käytettävissä olevien vät. Siksi olisi aihetta vakinaisten maanvil-
13693: varojen niukkuus ja teknillisen työvoiman jelysinsinöörivirkojen lisäämiseen. Sillä on
13694: puute, mikä on todettu vuosien kuluessa ta- ymmärrettävää, että nuoret insinöörit,
13695: pahtuneen maatalouden kehityksen yhtey~ vaikika ovatkin jo tehtäviinsä perehtyneet,
13696: dessä yhä yleisemmin. Maanparannustoi- mutta tuntien olonsa epävarmaJksi, hakeu-
13697: minnan iaiminlyömistä on pidettävä myös- tuvat mul!lle aloille. Tällaiseen ei maatalou-
13698: kin käytettävissä olevan työvoiman tnhlauk~ den kannalta ole varaa. Tämä on erikoisesti
13699: sena, !koska saman muokkaus-, kylvö- ja Pohjois-Suomessa koettu.
13700: sadonkorjuutyön tuloksena saadaan usein Pitäen soista rikkaan ja ha:llanaran
13701: vain 30~50 % siitä sadosta, mikä voitaisiin maamme luonnontuotantoedellytysten jat-
13702: saada, jos maanparannustyöt olisivat suori- kuvaa 'kehittämistä erittäin tä1~keänä, ehdo-
13703: tetut ta~koituksenmukaisesti. Kun tämä tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
13704: koskee kansamme pääelinkeinoa ja sen yh- muksen,
13705: teydessä huomattavaa osaa maassamme suo-
13706: ritettavasta työstä, on sellvää, että kysymyk- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
13707: sessä oleva epäkohta vaatii val,tion määrä- toimenpiteisiin maataloushallituksen
13708: tietoista puuttumista maanparannustoimin- insinööriosaston ja sen alaisten pii-
13709: nan kehittämiseen ja siinä ilmenevien epä- rien uudelleen järjestämiseksi maa-
13710: kohtien poistamiseen. talousministeriön sitä varten asetta-
13711: Maatalousministeriö asetti kirjelmällään man toimiknnnan mietinnön mukai-
13712: n:o 886/25. 2. 1938 toimikunnan tekemään sesti.
13713: suunnitelman maataloushallituksen insinöö-
13714: Helsingissä 12 päivänä helmHmuta 1952.
13715:
13716: Yrjö Hautala. Nestori Kaasalainen.
13717: Johannes Virolainen. N. Kosola.
13718: Tahvo Rönkkö. Eino Rytinki.
13719: 326
13720:
13721: IX,ts. - Toiv. al. N:o 105.
13722:
13723:
13724:
13725:
13726: T. Kinnunen ym.: Maataloudellisen neuvontatyön keskittä-
13727: misestä.
13728:
13729:
13730: E d u s k u n n a 11 e.
13731:
13732: :Ma.a.taJ.oudellis.ta ille.uvoruta:ru ja. muuta sii- Maatalousministeriö kutsui sitten vuoden
13733: hen verrattavaa opastus- ja valistustyötä on 1940 lopulla maamme suomenkielisten maa-
13734: meillä haitannut tarpeellisen yhtenäisyyden taloudellisten yleisjärjestöjen valitsemista
13735: ja keskityksen puute. Neuvontaa suoritta- edustajista kokoonpannun, kansliapäällikkö
13736: vat lukuisat eri järjestöt ja tällöin on jou- J. H. Konttisen puheenjohdolla toimineen
13737: duttu siihen, että samoilla aloilla ja samoilla toimikunnan käsittelemään ja edelleen ke-
13738: paikkakunnilla kulkee perätysten eri järjes- hittämään maataloudellisen neuvontatyön
13739: töjen neuvojia samanlaisissa ja samoissa teh- keskittämistä. Tämä toimikunta laati mie-
13740: tävissä. Tällöin muodostuu neuvonta hel- tintönsä, vieläpä lakiehdotuksenkin asiasta,
13741: posti hajanaisemma:ksi ja ennen kaikkea kal- mutta syystä tai toisesta, ehkä silloisen sota-
13742: liimmaksi kuin se olisi muuten välttämä- tilan takia, jäi asia silläkin kertaa lepää-
13743: töntä. Asiaan on kiinnitetty jo aikaisemmin mään.
13744: useaan otteeseen huomiota. Niinpä esim. Sodan päätyttyä on asiaan jälleen kiinni-
13745: vastauksessaan ha:llituksen esitykseen val- tetty huomiota. Niinpä on mm. eduskunta
13746: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1931 vuoden 1949 valtion menoarvion yhteydessä
13747: lausui eduskunta mm. seuraavaa: lausunut todenneensa, että maatalousneu-
13748: ,Siihen nähden, että maataloudellisen vonnan alalla vallitsee tavaton hajanaisuus,
13749: neuvontatyön alalla tätä nykyä työskentelee josta aiheutuu suurta työvoiman ja varojen
13750: ilmeisesti liian monta eri järjestöä, josta ai- tuhlausta. Samalla eduskunta on lausunut
13751: heutuu hajanaisuutta, ristiriitaisuutta ja toivomuksen, että hallitus kiireellisesti ryh-
13752: tarpeettomia kustannuksia, on toimitettava tyisi toimenpiteisiin maataloudellisen yleis-
13753: tutkimus siitä, millä tavalla maataloudellis- neuvonnan keskittämiseksi. Helmikuussa
13754: ten järjestöjen toiminta ja varsinkin neu- 1950 jättikin sitten silloinen Fagerholmin
13755: vontatyö olisi nykyistä tarkoituksenmukai- hallitus eduskunnalle lakiesityksensä n:o 15
13756: semmin järjestettävä ja keskitettävä". maatalousneuvontajärjestöistä. Tätä lakiesi-
13757: Valtioneuvosto asettikin sitten v. 1932 eri- tystä ei pidetty kuitenkaan rakenteeltaan
13758: koisen komitean maaherra E. Y. Pehkosen onnistuneena, ja ne maataloudelliset järjes-
13759: puheenjohdolla asiaa valmistelemaan. Ko- töt, joilta siitä pyydettiin lausuntoa, eivät
13760: mitea antoi asiasta kaksi mietintöä. Kun eri yleensä antaneet sille kannatustaan. Tämä
13761: järjestöt ja keskusvirastot olivat mietintö- vähemmän onnistunut lakiesitys raukesikin
13762: jen johdosta jättäneet maatalousministeri- sitten valtiopäivien päättyessä uusiin vaalei-
13763: ölle lausuntonsa, asetti maatalousministeriö hin.
13764: v. 1933 erityisen asiantuntijatoimikunnan Kun kuitenkin tämä asia on jo aikaisem.
13765: ylijohtaja J. E. Sunilan puheenjohdolla mie- min monissa yhteyksissä todettu järjestele-
13766: tintöjen ja niistä annettujen 'lausuntojen pe- misen arvoiseksi ja kun osittain yhä !isään.
13767: rusteella valmistamaan asiasta lopullisia eh- tynytkin hajanaisuus vallitsee yhä edelleen.
13768: dotuksia. Asiantuntijatoimikunta antoikin kin maataloudellisen neuvontatyön alalla,
13769: vielä samana vuonna mietintönsä, mutta olisi mielestämme asia otettava uudelleen
13770: ajankohdan ei katsottu silloin olevan sopi- esille, huomioon ottaen samalla asian aikai-
13771: van ehdotusten toteuttamiselle. semmissa vaiheissa esiintyneet kuin myös
13772: IX, 13. - T. Kinnunen ym. 327
13773:
13774: uudet näkökohdat. Tämän vuoksi ehdo- dellinen neuvontatyö saataisiin yhte-
13775: tamme kunnioittaen eduskunnan hyväksyt- näisemmäksi ja keskitetymmäksi ja
13776: täväksi toivomuksen, samalla nykyisen hajanaisen järjestel-
13777: män aiheuttamat turhat kustannukset
13778: että haUitus kiireellisesti ryhtyisi ja myös ristiriitaisuudet eri järjestö-
13779: sellaisiin sopiviksi katsomiinsa toi- jen väUllä poistetuiksi.
13780: menpiteisiin, joiden avulla maatalou-
13781: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
13782:
13783:
13784: Toivo H. Kinnunen. Kustaa Tiitu.
13785: Yrjö Hautala. Juho Niukkanen.
13786: Eino Rytinki. Nestori Kaasalainen.
13787: Erl. Haapaniemi. Eino E. Heikura.
13788: 328
13789:
13790: IX,14. - He.mst. ,mot. N:o 106.
13791:
13792:
13793: Kuliberg m. fl.: Angående tillsättande av att rådgivande
13794: organ vid statens licensnämnd för biwakande av jord-
13795: bruksnäringsintressen.
13796:
13797: T i ll R i k s d a g e n.
13798:
13799: Det har väckt uppmärksam.het på senare aktuell med tanke på olympiska spelen in-
13800: tider att tili landet importerats jordbruks- kommande soin:tnar. Statens licensnämnd
13801: produkter av olika slag såsom hudar, livs- har nämligen redan nu beviljat en import-
13802: medel m. m. ehuru ingen brist på desamma licens på 2 milj. kg potatis med tanke på
13803: förefinns i eget land. Så har bl. a. råhudar sommarens olympiad, ehuru ingen vet om
13804: importerats tre gånger mera än normalt un- denna importlicens kommer att behövas. Po-
13805: der senaste år och prisutjämningsfondens tatis är dock den jordbruksprodukt, som lät-
13806: medel har använts för att sänka priserna tast kan odlas i vårt land. Dylika import-
13807: på de importerade hudarna. Detta har haft licenser verkar tillbakahållande på den egna
13808: till följd att de inhemska hudarna blivit produktionen och företagsamheten och är
13809: liggande på lager och ej fått avsättning då direkt skadliga.
13810: exportförbud utfärdats. Lagren av råhudar Man bör docik: gå ut ifrån att den in-
13811: har blivit större än någonsin förut i vårt hemska marknaden i första hand bör reser-
13812: land och de äldsta nedsaltade hudpartierna veras för den egna produktionen. Räcker
13813: hotas t. o. m. av förskämning. Först de allra inte denna till, så först då bör import till-
13814: sista dagarna har statsrådet tillåtit export låtas. Så är också fallet med vår inhemska
13815: då lagerutrymmena tagit slut och man varit industriproduktion. Man prövar sorgfälligt
13816: tvungen att upplagra hudar t. o. m. under om en sådan import är behövlig innan li-
13817: bar himmel, allt medan den inhemska läder- cens utfärdas. Statsrådet har nämligen till-
13818: industrin arbetat med utländsk råvara. satt som hjälp åt licensnämnden en metall-
13819: Detta har varit oförmånligt i högsta grad. och en maskirrkommission, som fungerar som
13820: Nu måste hudarna säljas till låga priser då rådgivande organ åt licensnämnden då
13821: hudpriserna kraftigt fallit under den tid denna avgör importfrågor av betydelse för
13822: exportförbudet varit gällande. Vi har köpt vår industri. Men något dylikt rådgivande
13823: dyra hudar från utlandet och får nu sälja organ för jordbruksnäringen vid licens-
13824: våra egna hudar till billiga priser, varige- nämndtm finns ej då det gäller import av
13825: nom främst vår jordbrukarbefolkning till- jordbruksprodukter. Och dock vore ett dy-
13826: skyndas stora förluster. likt organ av lika stor betydelse för jord-
13827: Också kött, fläsk och fläskkonserver har bruket som maskin- och metallkommissionen
13828: importerats från utlandet ehuru stora par- är för industrin. Därför borde ett dylikt
13829: tier kött och fläsk ligger nedfrysta i våra rådgivande organ vid licensnämnden för vår
13830: kylhuslager, då f. n. slakten är större än jordbruksnäring med det första inrättas.
13831: konsumtionen. Något behov av införsel av På grund av vad ovan framförts önskar
13832: dylika produkter har vi icke. Från tidigare undertecknade vördsamt föreslå, att riksda-
13833: år är i färskt minne, huru på hösten impor- gen ville besluta hemställa,
13834: terats frukt, lök och grönsaker från utlan-
13835: det just då den inhemska produktionen förts att regeringen utan dröjsmål måtte
13836: ut på marknaden. Härav har följt prisfall tillsätta ett rådgivande organ vid sta-
13837: och avsättningssvårigheter, vilka förorsakat tens licensnämnd för att bevaka vår
13838: de inhemska odlarna förluster. Och just nu jordbruksnärings intressen, då fråga
13839: är åter importen av jordbruksprodukter är om import av lantbruksprod1tkter.
13840: Helsingfors den 9 februari 1952.
13841: Henrik Kullberg. Albin Wickman.
13842: Levi Jern. Grels Teir.
13843: Ture Hollsten.
13844: 329
13845:
13846: IX,14. - Toiv. al. N:o 106. Suomennos.
13847:
13848:
13849: Kullberg ym,.: Neuvoa-antavan elimen perustamisesta va~
13850: tion lisenssitoimikunnan rinnalle valvomaan maatalou-
13851: den etuja.
13852:
13853: E d u s k u n n a ll e.
13854:
13855: Viime aikoina on herättänyt huomiota, ensi kesän olympiakisojen vuoksi. Valtion
13856: että maahamme tuotetaan ulkomailta erilai- lisenssitoimikunta on nimittäin jo nyt myön-
13857: sia maataloustuotteita, kuten vuotia, elintar- tänyt tuontiluvan 2 miljoonalle kilolle peru-
13858: vikkeita ym., vaikka omassa maassamme ei noita kesän olympiakisoja ajatellen, vaikka
13859: niistä ole minkäänlaista puutetta. Niinpä kukaan ei tiedä, tarvitaanko tällaista tuonti-
13860: raakavuotia on viime vuonna tuotettu ulkoa lupaa. Perunahan on maataloustuote, jota
13861: kolme kertaa normaalista määrää enemmän, maassamme voidaan helpoimmin viljellä.
13862: ja hinnantasausrwhaston varoja on käytetty Tämänkaltaiset tuontiluvat vaikuttavat la-
13863: ulkomaisten vuotien hintojen alentamiseksi. mauttavasti omaan tuotantoomme ja yrit-
13864: Tästä on jdi,tunut, että kotimaiset vuodat teliäisyyteen ja ovat suorastaan vahingolli-
13865: ovat jääneet ·varastoihin käyttämättömiksi, sia.
13866: koska niiden maasta vieminen on kielletty. Kuitenkin on lähtökohdaksi otettava se,.
13867: Maamme raakavuotavarastot ovat suurem- että kotimaiset markkinat ovat ensi sijassa
13868: pia kuin milloinkaan aikaisemmin, ja van- varattava omalle tuotannolle. Ellei se riitä,
13869: himpia suolattuja vuotaeriä uhkaa jopa pi- niin vasta silloin on tuonti sallittava.
13870: laantuminen. Vasta aivan viime päivinä on Tämä koskeekin kotimaista teollisuustuotan-
13871: valtioneuvosto sallinut viennin varastotilo- toamme. Harkitaan huolellisesti ennen lu-
13872: jen loputtua; ja vuotia on ollut pa,kko va- van myöntämistä, onko tuonti tarpeellinen.
13873: rastoida vieläpä ulkosalle. Samaan aikaan Valtioneuvosto on nimittäin asettanut li-
13874: on kotimainen vuotateollisuus toiminut ul- senssitoimikunnan avuksi metallikomission
13875: kolaisen raaka-aineen turvin. Tämä on ollut ja konekomission, jotka toimivat lisenssitoi-
13876: mitä suurimmassa määrin epäedullista. Nyt mikunnan neuvoa antavina eliminä sen rat-
13877: on vuodat myytävä halvalla, koska vuotien kaistessa teollisuudellemme tärkeitä tuonti-
13878: hinnat ovat vientikiellon aikana suuresti kysymyksiä. Mutta lisenssitoimikunnan
13879: alentuneet. ;Olemme ostaneet kalliita vuo- apuna ei ole vastaavanlaista maatalouden
13880: tia ulkomailta ja saamme nyt myydä omat neuvoa-antavaa elintä, kun kysymys on maa-
13881: vuotamme halvalla, josta lähinnä maanvil- taloustuotteiden tuonnista. Ja kuitenkin
13882: jelijäväestömme kärsii suuria tappioita. olisi tällaisella elimellä yhtä suuri merkitys
13883: Ulkoa on tuotu myös lihaa, sianlihaa ja maataloudelle kuin kone- ja metallikomis-
13884: sianlihasäilykkeitä, vaikka jäähdytysvaras- sioista on teollisuudelle. Tämän vuoksi olisi
13885: toissamme on suuret määrät lihaa ja sian- mitä pikimmin pentstettava tällainen neu-
13886: lihaa, koska teurastus on nykyisin suurempi voa-antava elin lisenssitoimikunnan avuksi
13887: kuin kulutus. Emme ole tällaisten tuottei- edustamaan maatalouselinkeinoamme.
13888: den tuonnin tarpeessa. Aikaisemmilta vuo- Edellä olevan johdosta esitä:mme kunnioit-
13889: silta on· tuoreessa muistissa, miten syksyisin taen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
13890: tuotettiin ulkomailta hedelmiä, sipulia ja
13891: vihanneksia juuri silloin, kun kotimaan tuo- että hallitus viipymättä asettaisi·
13892: tanto oli toimitettu markkinoille. Tästä on valtion lisenssitoimikunnan rinnalle
13893: johtunut hintojen alenemista ja myyntivai- neuvoa-antavan elimen valvomaan
13894: keuksia, mikä on aiheuttanut kotimaan vil- maatalouselinkeinomme etuja silloin,.
13895: jelijöille tappioita. Ja juuri nyt on jälleen kun on kysymys maatalo-ustuotteiden
13896: ajankohtaista maataloustuotteiden tuonti tuonnista.
13897: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1952.
13898: Henrik Kullberg. Albin Wiclmnan.
13899: Levi Jern. Grels Teir.
13900: Ture Hollsten.
13901: 42
13902: .330
13903:
13904: IX,15. - Toiv. al. N:o 107.
13905:
13906:
13907:
13908:
13909: Lampinen ym.: Määt·ärahasta maatalouskoneiden tutkimus-
13910: laitoksen toiminnan tehostamiseksi.
13911:
13912:
13913: E d u s k u n n a 11 e.
13914:
13915: Maataloutemme on parhaillaan erittäin muutettiin tehtäviltään huomattavasti laa-
13916: voimaklkaasti koneeHistumassa. Sodan pää- jemma!ksi maatalouskoneiden tutkimuslai-
13917: tyttyä on esim. maataloustraktoreiden luku- tokseksi.
13918: määrä kasvanut vajaasta 6,000: sta noin Tutkimuslaitoksen tehtävänä on maata-
13919: 3-'kertaiseksi ja 1lypsy'koneiden muutamasta loudessa seikä siihen kuuluvassa metsä-, puu-
13920: kymmenestä n. 9,000: een. Tämän hetken tarha-, meijeri- ja kotitaloudessa sekä koti-
13921: traktorivajaus voitaneen arvioida n. 12,000 teollisuudessa käytettävien kolleiden ja työ-
13922: -15,000: ksi. välineiden tutkiminen, keh~äminen ja
13923: On kuitenkin todettava, että maBJta:lou- koetteleminen, niiden tarkoituksenmukai-
13924: temme koneellistaminen on varsin hataralla suuden ja olosuhteisiimme soveltuvuuden
13925: pohja!lla. Ei olla selvillä siitä, mitä mene- selvittäminen ja standardisoinnin edistä-
13926: telmiä ja mirrkälaisia !koneita käyttäen maa- minen.
13927: talouttamme eri puolilla maata, eri suurui- Vuoden 1949 lopulla tuli myös voimaan
13928: silla tiloilla j'a eri tuotannon aloilla on edul- asetus :maatalouskoneiden tal'kastuspakosta.
13929: lista l]wnee]llistaa. Maastamme on näihin ai- Maatalouslkoneiden tutkimuslaitoksen pe-
13930: koihin saaklka puuttunut tämän alan koti- rustaminen ja rakentaminen on !kuitenkin
13931: mainen tutkimustoiminta, minkä vuoksi tapa:htunut varsin hitaasti siitä huolimatta,
13932: olemme pääasiassa ulkomailla - meille että erittäin nopeasti koneeliistuva maata-
13933: usein hyvinkin vieraissa olosuhteissa - ta- loutemme kipeästi ja kiireellisesti kaipaa
13934: pahtuneen kehityksen varassa. Riittävän sitä tukea, mitä sen tulisi tältä tutkimus-
13935: !koetus- ja !tutkimustoiminnan puuttumisesta [aitokselta saada erityisesti uusien koneiden
13936: johtuu, etteivät sen paremmin kotimaassa V'irallisissa 1arvosteluiss:a sekä yleensä maata-
13937: valmistettavat kuin maahan tuotavatkaan [ou:skoneiden tutkimisessa ja 'kehittämisessä
13938: maatalouskoneet ole [ä;heskään aina joka olosuhteisiimme sopiviksi.
13939: suhteessa oloihimme ja käyttötarko~tuk Tutkimuslaitos pystyy :määrärahojen ja
13940: siimme sopivia. Ei voida vaatia, että y'ksi- henlkilölkunnan pienuuden vuoksi kuitenkin
13941: tyinen maanviljelijä aina pystyisi itse nykyisellään suorittamaan vain noin nel-
13942: arvostelemaan uudenmallisten !koneiden jännen osan siltä pyydetyistä koetustehtä-
13943: käyttökelpoisuuden, puhumattakaan konei- vistä, eikä laitoksen oma-aloitteista tutki-
13944: den raaka-aineen ja rakenteen ~ujuuden mus- ja kehittämistoimintaa ole saatu vasta
13945: tutkimisesta. Tämä tehtävä, samoin kuin kuin pienessä mitassa käyntiin. Varsinkin
13946: maatalouskoneiden tutkiminen ja olosuh- asetus tarkastuspwkosta on tehnyt tilan-
13947: teisiimme sopiviksi kehittäminen 'kuuluu eri- teen parin viime vuoden aikana tutkimus-
13948: tyiselle tutkimuslait<Ykselle. ~aitokseHa aivan kestämättömäksi.
13949: Maata!louslkoneiden viraHista koetustoi- Erityisesti tällä hetkellä, kun maassamme
13950: mintaa on maassamme harjoitettu jo viidet- on verraten runsaasti ulkomaiden valuuttaa
13951: tä!kymmentä vuotta, mutta aivan riittämät- ja maanviljelijöilläkin metsän myyntien
13952: tömässä laajuudessa. Vuoden 1946 lopulla johdosta ostokykyä, olisi tehdkkaasti ohjat-
13953: koetustoimintaa jonkin verran laajennettiin tava maataloutemme koneellistamista mm.
13954: perustamalla maahamme maataloudellinen valvomafl1la, ettei markkinoille tule turhan
13955: konekoetuslaitos, kunnes vuonna 1949 voi- monia erilaisia tai olosuhteisiimme sopimat-
13956: :rnaan 1;ulleella !lailla. entinen koetuslaitos tomia konemerkikejä. Koska maastamme
13957: IX,15.- Lampinen ym. 331
13958:
13959: puuttuu paaas1assa kdkonaan maatalous- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
13960: lkonealan opetus- ja neuvontatoiminta tai se !kunnioittavasti eduskunnan päätettävälksi
13961: on aivan riittämätöntä, on maatalouskonei- toivomuksen,
13962: den tutkimuslaitoksen tehtävä viljelijöiden
13963: neuvojana !kaikissa konekysymyksissä aivan että hallitus vuoden 1953 tu.lo- ja
13964: !korvaamaton. Tällä hetikellä tutkimuslai- menoarvioesitykseensä ottaisi riittä-
13965: tokselle tuilee päivittäin niin pa~jon viljeli- vän suuruisen määrärahan maata-
13966: jöiltä !kyselykirjeitä, että niihin vastaami- louskoneiden tutkimuslaitoksen toi-
13967: nen on !käynyt henkilökunnan pienuuden minnan tehostamiseksi.
13968: vuoksi mahdottomaksi.
13969: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
13970:
13971: J. E. Lampinen. Urho Kähönen.
13972: Juho Heitto. Helena Virkki.
13973: T. Kujala. Henrik Kullberg.
13974: Lauri Kaarna. Antti J. Rantamaa.
13975: 332
13976:
13977: IX,t6. - Toiv. al. N:o 108.
13978:
13979:
13980:
13981:
13982: Kosolä ym.: Maataloustuotteiden vientiä ja tuontia suun-
13983: nittelevan asiantuntijaelimen asettamisesta.
13984:
13985:
13986: E d u s k u n n a 11 e.
13987:
13988: Viime aikoina on eräiden maataloustuot- lahdu>ksia, jotka aiheuttavat epävarmuutta
13989: teiden kohdalla suosittu maahantuontia ko- ja turvattomuutta koko maataloustuotan-
13990: timaisen tuotannon kustannuksella niin laa- nossa. Maanviljelijöille olisi tietystikin en-
13991: jassa mitassa, että tästä on jo koitunut siarvoisen tärkeätä, että he viljelys- ja ta-
13992: maataloustuottajille ja koko kansantalou- loussuunnitelmia laatiesaaan etukäteen tie-
13993: delle varsin haitallisia seurauksia. Eniten rtäisivät, mitä he voivat tuotteistaan saada.
13994: on arvostelun sijaa ollut vuotakysymyksen Sikäli kuin heikosti suunniteltua ulkomaista
13995: 'hoidossa. Samaan aikaan kun vuotien tuontia harjoitetaan, ei ole takeita siitä,
13996: tuonti ulkomailta on jatkunut, kotimaista että tuonnilla ei tulla häiritsemään kotimai-
13997: tuotantoa ei ole saatu markkinoiduksi voi· sen tuotannon menekkimahdollisuuksia ja
13998: massa pidetyn vientikiellon ja epäoikeuden- sille tarvittavia kohtuulHsia hintoja.
13999: mukaisen hintapolitiikan takia. Tästä on Välttämätön edellytys maatalouden tuo-
14000: seurannut, että vuotavarastot ovat jatku- tanto-olojen vakaantumiselle ja kehittämi-
14001: vasti kasvaneet ja ovat nyt lähes 3 milj. selle onkin se seikka, että maataloustuottei-
14002: kilon suuruiset. Varastointivaikeuksista joh- den tuonnin ja viennin suunnittelussa käy-
14003: tuen vuotia on päässyt pilaautumaan ja ta- tetään hyvwksi riittävää asiantuntemusta.
14004: varan laatu jo pitkäaikaisen varastossa olon- Parhaisiin ja nimenomaan myös maatalou-
14005: !kin vuoksi on suuresti huonontunut. den etuja tyydyttäviin tuloksiin päästäisiin
14006: Toinen kysymys, joka näyttää muodostu- siten, että kauppa- ja ,teollisuusministeriön
14007: van huolestuttavaksi, on sianlihan ja nau- avu:ksi asetettaisiin maatalousjärjestöjen
14008: danlihan tuotannon Hsääntyminen ja ky- edustajista kokoonpantu asiantuntijaelin,
14009: synnän väheneminen. Tilannetta tälläkin jonka tehtävänä olisi mainitun suunnittelu-
14010: alalla vaikeuttaa se seikka, että hallitus on työn suor1ttaminen.
14011: suorittanut melkoisia ulkomaisia hankin- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
14012: toja. Niinpä aivan äskettäin on maahamme eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
14013: tuotu 500,000 kiloa sianlihaa Tanskasta ja
14014: 300,000 ki1oa säily~elihaa on rt;,ulossa Argen- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
14015: tiinasta. V astaavanlaiseksi on tilanne muo- toimenpiteisiin maataloustuotteiden
14016: dostumassa myös voin !kohdalta. vientiä ja tuontia suunnittelevan,
14017: Tällaisissa oloissa tapahtuu maatalous- asiantuntijaelimen asettamiseksi.
14018: tuotteiden hinnoissa äkillisiä ja jyrkkiä hei-
14019: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
14020:
14021: N. Kosola. Yrjö Hautala. Arno Tuurna.
14022: Kalervo Saura. Kerttu Saalasti. Hugo Nuorsaari.
14023: J. E. Lampinen. Iisakki Nikkola. Helena Virkki.
14024: Urho Kähönen. Martti 0. Kölli. Johannes Wirtanen.
14025: R. Hallberg. Niilo Honkala. Erkki Koivisto.
14026: Felix Seppälä.
14027: 333
14028: IX,11.- Toiv. al. N:o 109.
14029:
14030:
14031:
14032:
14033: Tainio ym.: Pienviljelijäväestölle nuJ<atalouskoneiden hank-
14034: kimiseksi myönnettävien avustusten vähimmäismäärän
14035: korottamisesta.
14036:
14037:
14038: E d u s kun n a H e.
14039:
14040: Maatalouskoneiden lha~imiseiksi pien- misessä. Useiden heistä ja heidän perusta-
14041: viljelijäväestölle vuosittain varatusta mää- mista.an koneyhtymistä on ollut palklk:o avus-
14042: rärahasta on pienviljelijöille ja heidän pe- tusten pienuuden johdosta luopua suunnit-
14043: :rustamilleen koneyhtymille myönnetty avus- telemiensa koneiden hall'kinnasta, eräissä
14044: tuksia maataitouskoneiden hankintaan maa- tapauksissa jo myönnetyistä avustuksista
14045: talousministeriön ~ähemmin määräämäliä huolimatta.
14046: tavaHa ja suuruisena. KoSka kuitenkin Avustusta rajoittava enimmäismäärä oli-
14047: tulo- ja menoarvioon otettu mainittu määrä- sikin poistettava ja avustusprosenttimäärä
14048: raha on jatJkuvasti ollut riittämätön avus- ikol'Qtettava 25: stä viiJhintään 50: !ksi hankit-
14049: tuksia halkeneiden määrään nähden, on kai tavan koneen 1hinnasta. Niin ikään avustuk-
14050: tästäkin syystä avustus kutakin han'kittavaa siH.e olisikin määrättävä vain edellä mai-
14051: konetta 'kohden pyritty supistamaan mah- nittu vähin aliraja ja jätettävä mahdolli-
14052: dollisimman pieneksi. Vuonna 1951 se oli suudet suuremmanikin avustuksen myöntä-
14053: vain 25 % hankittavan koneen hinnasta. miseen avustusta hakeneiden taloudellisesta
14054: TämiiJkin avustuksen prosenttimäärä on kui- asemasta riippuen. Vain tällaisen menette-
14055: tenkin rajoitettu olemaan enintään 75,000 lyn !kautta saavutettaisiin se päämäärä, jo-
14056: markikaa. Kun mainittuna vuonna esim. hon määrärahaa varattaessa on pyritty,
14057: traktorin hinnat vaihtelivat 450,000'--- vähävaraisten pienviljelijäin talou'ksien ko-
14058: ~00,000 markkaan, on myönnetty avustus neellistamisen edistämiseen.
14059: sen enimmäismäärän rajoi>tu~':sen vuoksi Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
14060: ollut vähän yli 16% ha'lvimman'kin trakto- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
14061: rin hinnasta.
14062: Tämä avustusten rajoittaminen ja niiden että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
14063: pienuus on johtanut käytännössä siihen, siin pienviljelijäväestölle maatalous-
14064: että mainittu avustustoiminta on suuresti koneiden hankkimiseksi myönnettä-
14065: menettänyt suunniteltua alkuperäistä mer- vien avustusten vähimmäismäärän
14066: kitystään vähävaraisimman pienviljelijä- korottamiseksi 50 %: ksi hankittavan
14067: -väestön talouksien koneellistamisen edistä- koneen hinnasta.
14068: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
14069:
14070: Eino Ta.inio. Nestori Nurminen.
14071: Esa Hietanen. Antto Prunnila.
14072: Mikko Järvinen. J. Mustonen.
14073: 334
14074:
14075: IX,ts. - Toiv. al. N:o 110.
14076:
14077:
14078: .Saura ym.: Määrärahasta lainoiksi konevoimaisten viljan-
14079: kuivauslaitosten rakentamista;. varten.
14080:
14081:
14082: E d u s k u n n a I iJ. e.
14083:
14084: Viljan kuivatus on meidän maamme kor- markkaa, minkä lisäksi tulevat tarvittavasta
14085: juuolosuhteissa yleensä välttämätöntä. Sen rakennuksesta aiheutuvat menot, joten vä-
14086: järkeen, IJrun siirryttiin riihikuivauksesta himmässä tapauksessa on kysymys 4-5
14087: ja -puinnista puimakoneiden käyttöön, ei milj. markan llmkonaiskustannuksista. Täl-
14088: viljan kuivaus ole ollut tyydyttävällä ta- laisten varojen irroittamiseen yhteisyrityk-
14089: valla ratkaistuna. Sotien jälkeen synty- siäikään ajatellen ei maanviljelijöillä:mme
14090: neillä uusilla tiloilla ei yleensä ole mitään ole ma'hdollisuuksia varsinkaan tärkeimmillä
14091: kuivausma:hdoUisuuksia eikä niitä yksityi- maatalousseuduilla, missä metsätulot ovat
14092: sille pientiloille kannatakaan perustaa. vähäiset. Myöskään vHjakauppaa harjoitta-
14093: Viime vuonna alkanut ja edelleen voimak- vat liikkeet eivät omalla tahollaan yleensä
14094: kaana esiintyvä iei'kikuupuimurien yleisty- pysty rruhoittamaan kuivurien hankintaa.
14095: minen Etelä-Suomessa, mitä kehitystä vil- Tunnettua näet on, että viljakauppaa !käy-
14096: janviljelyn rationalisoinnin ja tuotant<:fkus- dään maassamme pienemmin välityspalk-
14097: tannusten alentamisen kanna'lta on pidet- kioin kuin missään muualla, minkä vuoksi
14098: tävä oikeana, asettaa kuivausmahdollisuuk- se onkin liikkeelle perin heikosti kannat-
14099: sille yhä suurempia vaatimuksia. On näin tavaa. Niille ei tästä kaupasta kerry pää-
14100: ollen selvää, että kuivauskysymystä ei enää omia, jotka ~tekisivät kuivurien rakentami-
14101: voida hallita muuten kuin siirtymällä ajan- sen myöskin kaupan portaseen riittävässä
14102: mukaisen suuritehoisia koneita hyväksi määrin mahdolliseksi.
14103: käyttävän lkuivauksen !kannalle. Mainituista syistä olisikin välttämätöntä,
14104: Viljan kuivauksen järjestämisessä olisi että konevoimaisten kuivurilaitosten raken-
14105: !käytettävä kahta tietä. Kaupan po11taaseen tammta niin hyvin viljan tuottajapartaa-
14106: olisi saatava suurtehokuivureita, mitkä lä- seen kuin viljakaupankin partaaseen tuet-
14107: hinnä huolehtisivat kauppaan tulevan taisiin valtion .toimest.a varaamaila tarkoi-
14108: syömä-, siemen- ja rehuviljan IJruivauksesta. tukseen riittävä määräraha halpakorkois-
14109: Lisäksi olisi paikka:kunnittain saatava ai- ten rakennuslainojen myöntämistä varten.
14110: kaan vastaavanlaisia laitoksia yMeisyrityk- Näin on jo aikaisemmin menetelty mm.
14111: sinä huolehtimaan tilojen omaan käyttöön Ruotsissa,, jossa kyseeilisten laitosten perus-
14112: jäävän viljan saattamisesta säilyvään kun- tamiseen on myönnetty valtion lainoja aina
14113: toon. 85% :iin saakka rakennuskustannuksmta.
14114: Suuritehoiset konevoimaiset kuivauslai- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
14115: tokset tulevat !kuitenkin varsin kalliiksi ja eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
14116: niiden hankinta asianomaisille usein yli-
14117: voimaiseksi. Esimerkkinä voidaan main1ta, että hallitus ottaisi vuoden 1953
14118: että yleisimmin kysymykseen tuleva 2,000 tulo- ja menoarvioesitykseen tar-
14119: kg tunnissa !kuivaava 'laitos ma:ksaa nykyis1u peelliseksi katsotun määrärahan hal-
14120: n. 1.2-1.5 milj. ma:rlkkaa. Siihen tarvitta- pakorkoisten lainojen myöntämiseksi
14121: vat 'laitteet, IJruten höyrykattila, putket, konevoimaisten viljankuivauslaitosten
14122: siirtolaitteet, moottorit ja puhaltajat, sekä rakentamista varten.
14123: laitoksen asentaminen maksavat n. 1 milj.
14124: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
14125:
14126: Kalervo Saura. Atte Pakkanen.
14127: Irma Hamara. Martti 0. Kölli.
14128: Helena Virkld. Niilo Honkala.
14129: Felix Seppälä. Toivo Antila.
14130: 335
14131:
14132: IX,19. - Toiv. al. N:o 111.
14133:
14134:
14135:
14136: Väänänen ym.: Määrärahasta vesi- ja viemärijohtolaWei-
14137: den rakentamiseksi maaseudttlle.
14138:
14139:
14140: E d u s k u n n a ll e.
14141:
14142: Eduskunta hyväksyi maaliskuun 30 päi- johtojen !ainoiksi varattu 10 milj. markan
14143: vänä 1951 lain lainoista ja avustuksista määräraha (19 Pl. II: 17) ja saman suu-
14144: vedenhankinta- ja viemärilaitteiden raken- ruinen määräraha avustuksiksi (11 Pl.
14145: tamista varten maaseudulle (n:o 397/51). XV: 30). Määrärahojen riittämättömyys
14146: Hallituksen esitys nojautui valtioneuvoston ilmenee mm. siitä, että maataloushallituksen
14147: asettaman kotitalouden rationalisoimiskomi- julistettua viime vuonna 10 miljoonan mar-
14148: tean mietintöön, jonka mukaan maaseudun kan suuruinen avustusmääräraha haetta-
14149: vadenhankinta- ja viemäröintiolojen paran- vaksi, varoja anoi 87 vesijohtoyhtymää, joi-
14150: taminen on tärkein koti- ja karjatalouden den kokonaiskustannukset yhteensä ovat yli
14151: rationalisoimistehtävistä. Vaikka vesi- ja 250 milj. markkaa.
14152: viemärijohtojen merkitys on kansamme ter- Viime vuonna vallinnut kuivuus aiheutti
14153: veyden ja hyvinvoinnin edistäjänä jo ylei- monin paikoin erittäin vaikean vesipulan.
14154: sesti tunnustettu, maaseutu on päässyt Maataloushallituksen toimesta suoritetun
14155: nauttimaan näiden tuottamista eduista vali- selvittelyn mukaan kolmannes koko maan.
14156: tettavan vähäisessä määrin. Komitean mie- kaivoista oli vuoden 1951 aikana kuivana
14157: lestä olisi pyrittävä siihen, että vedenhan- yli 2 kuukautta. Vaikein oli tilanne Turun
14158: kinta- ja viemäröintilaitteita voitaisiin val- ja Porin läänissä, jossa kuivien kaivojen
14159: tion tuen turvin vuosittain rakentaa maa- määrä oli puolet kaikista kaivoista. Kun
14160: seudulle 10,000 kiinteistölle eli 50,000 hen- tällainen tilanne voi uusiutua milloin ta-
14161: keä varten. Vaikka samanaikaisesti omin hansa, on välttämätöntä, että maaseudun
14162: voimin tapahtuva vesi- ja viemärijohtojen vesikysymystä on ryhdyttävä hoitamaan
14163: rakentaminen lisääntyisi nykyisestään mo- riittävän voimaperäisesti.
14164: ninkertaiseksi, kuluu kymmeniä vuosia en- Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
14165: nen kuin laitteet saadaan maaseudulle ylei- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
14166: siksi. Komitea, joka perusti arvionsa vuoden vomuksen,
14167: 1949 hintatasoon, piti erittäin tärkeänä, että
14168: viemärilaitteet rakennetaan samanaikaisesti että hallitus ottaisi vuoden
14169: vesijohtojen kanssa, ja tuli siihen tulokseen, 1953 tulo- ja menoarvioesitykseensä
14170: että kunnollisia laitteita rakennettaessa vain 750,000,000 markan määrärahan lai-
14171: edullisissa olosuhteissa voidaan alittaa noiksi ja 250,000,000 markan määrä-
14172: 100,000 markan raja kiinteistöä kohden. rahan avustuksiksi vesi- ja viemäri-
14173: Kuluvan vuoden menoarviossa on maa- johtolaitteiden rakentamiseen mM-
14174: seudulla rakennettavien vesi- ja Viemäri- seudulle.
14175: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
14176:
14177: Hilja Väänänen. Veikko Vennamo.
14178: Vieno Simonen. Nestori Kaasalainen.
14179: Aino Luostarinen. Lauri Solla.
14180: Kerttu Saalasti. Eero Saari.
14181: Eeli Erkkilä. Martti Huttunen.
14182: Eino E. Heikura. Toivo H. Kinnunen.
14183: Juho Tenhiälä. Tahvo Rönkkö.
14184: M. 0. Lahtela. Lennart Heljas.
14185: E. M. Tarkkanen. Leo Häppölä.
14186: 336
14187:
14188: IX,2o. - Toiv. al. N:o 112.
14189:
14190:
14191:
14192:
14193: Jussila ym.: llläät·ärahasta tutkimuksen toimittamiseksi
14194: tarkoihtksenmukaisimmasta ojitustavasta.
14195:
14196:
14197: E d u s k u n n a 11 e.
14198:
14199: :Maataloutemme kehittämisessä ovat ratio- tuntuvasti pienemmällä ojamäärällä. Ilmei-
14200: nalisoimiskysymykset astuneet yhä tärkeäm- sesti ei ole riittävästi käytetty hyväksi mm.
14201: pinä esiin. Tällöin erikoisesti koneellista- maan kaltevuussuhteita.
14202: minen, peltoviljelyksessä kuten muuallakin, Avo-ojituskysymyksiä ei ole meillä rriit-
14203: on kysymys, johonka laajassa mielessä on tävästi tutkittu ei ainakaan kivennäismailla.
14204: kiinnitettävä huomiota. Kun sellaiset kysymykset kuin maan luon-
14205: Pellot ovat meillä kuitenkin valtaosal- taisten vesimäärien, so. pohjavesisuonien,
14206: taan avo-ojaisia, mikä tuntuvasti rajoittaa esiintymistä ja vaikutusta ei avo-ojituksen
14207: koneiden tarkoituksenmukaista hyväksikäyt- yhteydessä ole tutkittu, kehoittaa sekin tut-
14208: töä, samalla kun ne kohottavat työkustan- kimustoimintaan. Monissa tapauksissa esim.
14209: nuksia ja ovat monessa muussa suhteessa rinnemailla saattaisi pohjavesikysymyksellä
14210: haitallisia. Peltojen salaojittamiseen onkin olla ratkaiseva merkitys ojitusta järjestel-
14211: entistä voimakkaammin pyrittävä, ja myös täessä.
14212: valtion taholta on tätä toimintaa syytä voi- Ottaen huomioon maataloutemme merki-
14213: makkaasti tukea. Erikoisesti olisi pyrittävä tyksen kansantaloudessamme ja ne talou-
14214: selvittämään, mikä on tarkoituksenmukai- delliset vaikeudet, missä pienviljelysvaltai-
14215: sin ja halvin salaojittamistapa eri olosuh- nen maataloutemme joutuu työskentele-
14216: teissa. mään, olisi valtion taholta saatava riittä-
14217: Mutta vaikka salaojituskustannuksia voi- västi varoja tutkimustoiminnan järjestämi-
14218: taisiinkin nykyisestä pienentää, muodostaa seksi tarkoituksenmukaisimman ojitustavan
14219: pääomien puute erikoisesti pientiloilla, jon- selville saamiseksi myös avo-ojien osalta.
14220: kalaisia suurin osa tiloista on, niin suuren Täten helpotettaisiin erikoisesti vä1hävarai-
14221: esteen, että peltojen salaojittaminen meillä sen pienviljelijäväestön asemaa sen pyr-
14222: käy erittäin hitaasti. Voidaankin pitää to- kiessä järjestämään ojituskysymyksiään ti-
14223: dennäköisenä, että vielä vuosikymmenet loillaan niin, että yhäti kehittyvä koneiden
14224: suurin osa pelloistamme on avo-ojaisia. Sa- hyväksikäyttö myös pientiloilla kävisi mah-
14225: laojittamisen ohella herääkin kysymys, eikö dolliseksi.
14226: voitaisi jollakin muullakin tavoin poistaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
14227: avo-ojien haitallista vaikutusta, koneellis- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
14228: tamiskysymyksiä ajatellen. Meillä on avo- toivomuksen,
14229: <>jitus ainakin lkivennäismailla kaavamaista.
14230: Tärkeillä tuotantoalueilla Etelä-Suomessa että haUitus ottaisi vuoden 1953
14231: on saran leveys yleensä 9-10 m ja avo- tulo- ja menoarvioon tarpeellisen
14232: <>jia on siis tavattoman runsaasti. Tuntuu- määrärahan tutkimuksen toimittami-
14233: kin todennäköiseltä, että avo-ojitus ei ole seksi siitä, miten sala- ja avo-ojitus
14234: meillä riittävän tarkoituksenmukaista ja olisi tarkoitnksemnukaisimmin jär-
14235: monissa tapauksissa voitaisiin tulla toimeen jestettävä.
14236: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
14237:
14238: Mauno Jussila. Urho Kähönen.
14239: Nestori Kaasalainen. Wiljami Sarjala.
14240: 337
14241:
14242: IX,21.- Toiv. al. N:o 113.
14243:
14244:
14245:
14246:
14247: Saari ym.: Määrärahasta osuusme~,1enen uudistuksista ja
14248: rakentamiskustannuksista johtuvien korkomenojen alen-
14249: tamiseksi.
14250:
14251:
14252: E d u s kun n a U e.
14253: Suomen meijeritalous on varsinajsesti sempien meijerinrakentamisien ja -uusmn-
14254: vasta kolmen viimeksi kuluneen vuoden sien toteuttamiseksi. Sen jälkeen, kun tämä
14255: aikana päässyt kohentamaan teknillistä rap- komitea on suorittanut arvionsa, on mai-
14256: piot.ilaansa, johon se joutui sotien aikana ja dontuotanto yhä lisääntynyt. Etelä-Poh-
14257: sodanjälkeisinä vuosina. janmaalla, Keski-Suomessa, Savossa ja
14258: Kun sota oli päättynyt ja yleiseen jäl- myöskin Länsi- ja Etelä-Suomen tuotanto-
14259: leenrakennukseen ryhdyttiin maassamme, alueilla on komitean käsittelemän alueen
14260: ei meijeritalous vielä päässyt uusimaan rap- ulkopuolelle jäänyt vielä laajoja maakun-
14261: peutuneita ja vanhentuneita rakennuksiaan tia, joiden meijeritalouden kohentaminen
14262: ja koneistojaan. Syynä siihen, että tämä on kiireellisesti suoritettava.
14263: maatalouden kehittymisen kannalta tärkeä Meijeritalouden jälleenrakennusta on
14264: toimenpide viivästyi, on ensinnäkin ollut, edelleen suuresti hidastuttanut se, että ko-
14265: että meijereiden tuotantoaste oli aina vuo- illleistojen saanti on tuottoout varsin suuria
14266: teen 1947 saakka varsin alhainen, ja :talou- vaikeulksia. Kotimaioon metalliteollisuus on
14267: delliset mahdollisuudet investoint.iin eräitä työskennellyt sotakorvaustehtävissä ja ulko-
14268: harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ole- mailta on koneiden saanti ollut hyvin hi-
14269: mattomat. Voimakkaimmilla tuotantoalu- dasta, lähinnä valuutan puutteen takia.
14270: eilla oli vastaanotettu maitomäärä, joka ku- Esimerkkinä tästä mainittakoon, että
14271: vastaa meijerin tuotantoastetta, noin puo- vuonna 1949 suoritetun tiedustelun mukaan
14272: lessa normaalista ja maan pohjois-, itä- ja olisi ollut kiireesti uusittava n. 200 kirnua.
14273: keskiosien meijerit olivat miltei ilman mai- Näistä on tähän päivään mennessä vain va-
14274: toa tai työskentelivät 20-30 %: n tuotanto- jaat puolet saatu hankituksi ulkomailta ja
14275: asteella. Vasta kun maitomäärien lisäys tällä välin on yhä uusia kirnuja ajettu
14276: varsinaisesti v. 1948 alkoi, ilmeni myös ta- loppuun. Höyrykatti:loihin, pastööreihitn·,
14277: loudellisia mahdollisuuksia jälleenraken- jäähdytyskoneistoihin, juustokoneisiin, vaa-
14278: nukseen. Maidontuotannon nousu on maan koihin ja säiliöihin nähden on tilanne ollut
14279: pohjois-, keski- ja itäosissa alkanut paria vastaavoolaruen.
14280: vuotta myöhemmin kuin muilla alueilla. Suomen meijerit ovat joutuneet odotta-
14281: Tästä on ollut seurauksena, että täällä vasta maan jälleenrakennustaan viime vuosiin
14282: nyt on päästy rakentamisen ja koneuusin- sa:a<klka. Tä:mä on kaksi! vuotta ollut käyn-
14283: nan alkuun. Maitomäärien yllättävän voi- nissä, mutta varsin suuret tehtävät odotta-
14284: makas lisääntyminen sellaisilla alueilla, vat vielä toteutumistaan.
14285: jotka ennen sotia oli katsottava aivan tois- Olosuhteet tämän tehtävän suorittamiselle
14286: arvoisiksi tuotantoaineiksi ja joissa näin ol- ovat osittain parantuneet, mutta osittain
14287: len ei ole lainkaan meijereitä tai aivan pie- myös huonontuneet. Rakennustarvikkeiden
14288: niä laitoksia on tuonut eteen meijeriraken- swanti on parantunut, s•amoin on kotimai-
14289: nuspulman, joka. nykyoloissa on vaikeasti nen teollisuus pienessä määrässä paranta.-
14290: ratkaistavissa. Muun muassa on Pohjois- nut toimituskykyään. Tuontilupien saanti
14291: Suomen ja itäisten rajaseutujen maatalous- on myös hiukan parantunut. Samalla on
14292: komitea kiinnittänyt huomiota alueensa kuitenkin rakennus- ja koneistokustannuk-
14293: meijeritoiminnan rappiotilaan ja laskenut, sissa tapahtunut suuri nousu ja ennen kaik-
14294: että tarvitaan 600 milj. markkaa kiireelli- kea on mhan saanti suuresti vaikeutunut,
14295: 43
14296: 338 IX,21. - Osuusmeijerit.
14297:
14298:
14299: korkokanta on noussut ja lainat on ruvettu rakenteilla. Tämän lisäksi on eri osiin
14300: osilttain sitomaan indeksiin, Meijeritalous maata rakennettava, j~ yleensä halutaan
14301: joutuu näin ollen suorittamaan jälleenra- huolehtia maidontuotannon jalostamisesta
14302: .k:ennustaan huomattavan ra.skailla kustan- lähimpien 4--5 vuoden aikana, n. 20 uutta
14303: nuksilla. voi- ja juustomeijeriä. Lisäksi on meijeri-
14304: Nyky:aikainen emmentaljuustomeijeri, jo- talouden rakennettava 120 oppilaan ammat-
14305: ka kykenee valmistamaan juustokai 20,000 tikoulu ja suoritettava vanhoissa meije-
14306: litraa maitoa päivässä, ma!ksaa nyt n. 150 reissä laajoja korjauksia ja uudistuksia.
14307: milj. markkaa. Tämä aiheuttaa toiminnan Nykyisen korkean korkokannan vallitessa
14308: alkuvuosina korkdkustannu'ksen, joka on tämä tehtävä tulee, kun se vielä lisäksi kos-
14309: noin 2 markkaa jokaista jalostettua maito- kee suurelta osalta syrjäisten alueiden pien-
14310: kiloa kohden viljelijöitä, erittäin raskaalksi. Tehtävä on
14311: Voimeijeri, joka kykenee jalostamaan kuitenkin väistämätön, jos yleensä halu-
14312: 10,000 kg maitoa .päivässä eli 360,000,000 kg .taan varmistaa maidontuotannon jalostus
14313: vuodessa, tulee nykyään maksamaan noin 70 ja markkinointi.
14314: --80 milj. ma:rlk'kaa. Pe1!kkä korkdkustannus Edellä oleviin perusteluihin viitaten
14315: on tässä tapauksessa myöskin noin 2 mark- ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi
14316: kaa maitokilosta eli noin 10% maanviljeli- toivomuksen,
14317: jäin saamasta maidon hinnasta.
14318: Korkokustannus muodostuu samanlaiseksi että hallitus ottaisi vuoden 1953
14319: kauppameijerissä, selmmeijerissä ja kuo- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
14320: rima-asemissa, joita nykyisissä olosuhteissa rahan osuusmeijerien uudistuksista
14321: joudutaan rakentamaan. Maassamme on ra- ja rakentamiskustannuksista johtu-
14322: kennettu sodan jälkeen muutamia uusia vien korkomenojen alentamiseksi.
14323: meijereitä ja viisi meijeriä on parhaillaan
14324: Helsingissä 8 päivänå helmikuuta 1952.
14325:
14326: Eero Saari. Yrjö Hautala.
14327: Toivo Antila. Urho Kähönen.
14328: Eino E. Heikura. Vilho Leivonen.
14329: Eeli Erkkilä. Tahvo Rönkkö.
14330: Nestori Kaasalainen. Lauri Kaarna.
14331: J. E. Lampinen. Erl. Haapaniemi.
14332: Ture Hollsten. E. M. Tarkkanen.
14333: Atte Pakkanen. Kustaa Tiitu.
14334: T. N. Vilhula.
14335: 339
14336:
14337: IX,22. - Toiv. aJ. N:o 114.
14338:
14339:
14340:
14341:
14342: Kaarna ym.: Eräiden Kaakkdi.s-Su'omen kuntien julistami-
14343: sesta rajaseutualueeksi.
14344:
14345:
14346: E d u s k u n n a ~ iJ. e.
14347: Käytyjen sotien jälkeen muodostunut on se pysähdyttävästi vaikuttanut kehi~
14348: valtakunnan uusi kaakkoinen raja on huo- ltyksen kulkuun ja kansan olotilaan raja-
14349: mattavalla tavalla vaikuttanut heikentä- kunnissa.
14350: västi olosuhteisiin tämän rajan läheisyy- Myös kuntien ja seurakuntien talous on
14351: dessä. Raja on varsin mielivaltaisesti pirs- joutunut koetuksel1e. Hävitettyjim ja rajan
14352: tonut kuntien ja kylien alueet. Samoin se taakse jääneiden rakennusten uudelleen ra-
14353: on pirstonut yksityisten tilojen maa.t, kat- kentaminen ja rajan katkaisemien maan-
14354: kaissut luonnottomasti useat tärkeät vilje- teiden korvaaminen uusilla ,teillä on vaati-
14355: lystiet ja vesien luonnollisen laskusuunnan nut ja edelleen V'aatii huomattavia uhrauk-
14356: sekä riistänyt useilta vilj,elmi1tä sodassa sia. Vain erittäin suurella pidättyväisyy-
14357: tuhoutumisen 'tai rajan taakse jäämisen dellä syntyneitten rappioitten korjaami-
14358: muodossa asuin- sekä talousrakennuksia. sessa ovat kunnat sekä seurakunnat voi-
14359: Kun nyt raja katkaisi miltei !kaikki tämän neet kev,entää veronmaksajain verotaakkaa.
14360: alueen ma:antiet ja hävitti entiset tuotteiden Samoin ovat yksityisistä v,eronmaksajista
14361: markkinoimispaikat, joista suurimpina mai- monet saaneet omaa elintasoaan alhaalla
14362: niittakoon Viipuri, Enso ja So:vtavala, on se pysyttäen ponnistella vaikeuksista selvitäk-
14363: ratkaisevana tavaUa heikentänyt näiden seen. Kuitenkin elämisen ja elinkeinonhar-
14364: seutujen taloudellisia toimeentulomahdolli- joittamisen halu omil1a synnyinseuduillaan
14365: suuksia. Rajan pirstomien tilojen elinkel- elää muuttuneista oloista huolimatta tässä
14366: poisuus on useissa tapauksissa tullut ky- tynkäkarjalaisessa väestössä.
14367: seenalaiseksi. Uudelleen :oo.kennetut raken- Valtiovalta on vuodesta 1923 lähtien eri-
14368: nukset ovat tulleet kalliiksi. Osaksi ne vielä koisltoimenpitein ,tukenut muiden valtakun-
14369: puuttuvat tai ovat tilanteen muututtua tar- nan maarajoilla olevien kansalaisten toi-
14370: koituksettomat. Viljelys- ja metsämaata meentulon kehittymistä. Näkyvimpänä ja
14371: on monina tiloilla riittämättömästi eikä tuloksellisimpana on mainittaV'a ns. raja-
14372: näitä puutteita voida lisämaaliakaan usein- seututoiminta, jolla toiminnalla on jo saa-
14373: kaan poistaa syystä, ettei sitä ole riittävästi vutettu merkittäviä tuloksia maatalouselin-
14374: saatavissa. Jälellä olevien metsien puuston keinon kohottamisessa rajaseutukunnissa.
14375: laatu on heikko, sillä puut ovat sirpa1ei- Ennen sotia kuuluivat Laatokan-Karjalan
14376: den pahasti turmelemrut. Lisäksi on Sai- ja Karjalan kannaksen ~ajakunnat tämän
14377: maan kanavan menetys alentavasti vaikut- toiminn,an piiriin. Jo ennen sotia sekä so-
14378: tanut puutavaran hintatasoon tällä alueella. dan jälkeisissä arvioinneissa on pidetty il-
14379: Koko rajaseutukuntien väestön ,asema on miömäisen voimakkaana sitä maatalouden
14380: arveluttavasti huonontunut. Menetykset kehitystä, joka tapahtui näillä alueilla. ja
14381: ovat olleet suuret ja valtiovallan tuki nii- koko Karjalan kannaksella. Huomattava
14382: hin verrattuna vähäistä. Kolmen evakuoin- ansio tästä menestyksestä on luettava sil-
14383: nim. tuottamain taloudellisten tappioitten loiselle voimakkaalle rajaseututyölle.
14384: määrä on myös merkityksellinen. Näin syn- On kuitenkin valittaen todettava, ettei
14385: tyneitten vahinkojen korvaus on ollut vain valtiovalta ole käytyjen sotien jälkeen mo-
14386: osittaista tai kokonaan olematonta kuten nista aloitteista huolimatta julistanut ny-
14387: useimmissa tapauksissa on asianlaita. Kun ikyistä va:ltakunnan kaakkoisrajaa alueeksi,>.
14388: tähän vielä lisätään pitkän epävakaisen olo- johon rajaseututoiminta olisi ulotettava..
14389: tilan mielialoihin synnyttämä masennus, Edellä olevasta selonteosta, ja varsinlkin
14390: 340 IX,22.- Kaakkois-Suomen kunnat.
14391:
14392:
14393: kun uusi valtakunnan raja on tuonut sen Tämän vuoksi olisi paikallaan, että raja-
14394: 1äheisyydessä asuville oudot ja muuttuneet seututoimintaa jatkettaisiin uudella rajalla
14395: olosuhteet, käy ilmi, että uusi raja on tuo- ja siten kaikki valtakunnan maarajat kuu-
14396: nut sen asukkaille monenlaisia haittoja ja luisivat tämän toiminnan piiriin.
14397: rasituksia sekä vaikeuttanut myös maa- ja Edellä esittämäämme viitaten esitämme
14398: metsätalouden harjoittamista. Tästä syystä kunnioittaen eduskunnan hyväJksyttäväksi
14399: olisi tarpeen, että valtiovalta tukisi uuden- toivomuksen,
14400: kin rajan asu'lrkaita heidän vaikeuksissaan.
14401: Tällöin olisi nykyistä enemmän huomiota että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
14402: kohdistettava uusien yhdysteiden rakenta- siin valtakunnan kaakkoisella rajalla
14403: miseen, puutavaran kuljetuksen parantami- olevien Imatran kmtppalan sekä
14404: seen, kuntien rakennustoiminnan tukemiseen Värtsilän, Tohmajärven, Kiteen, Ke-
14405: sekä maatalouselinkeinon edistämiseen. sälahden, Uukuniemen, Saaren, Pa-
14406: Sen kautta, että alue liitettäisiin maa,ta- rikkalan, Simpeleen, Rautjärven,
14407: loudellisen rajaseututoiminnan piiriin, te- Ruokolahden, Joutsenon, Nuijamaan,
14408: hostuisi tällä alueella maataloudellinen neu- Lappeen, Ylämaan, Miehikkälän ja
14409: vonta ja maanviljelijäin teknillinen avus- Virolahden kuntien julistamiseksi
14410: tustoiminta ja alueen viljelijäväestö pääsisi rajaseutualueeksi ja liittäisi nämä
14411: osalliseksi niistä ylimääräisistä toimenpi- alueet maataloudellisen rajaseututoi-
14412: teistä, joilla va'ltiovalta tukee yleensä raja- minnan piiriin.
14413: seutujen maataloutta.
14414: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
14415:
14416: Lauri Kaarna. Nestori Kaasalainen.
14417: Aino Luostarinen. Veikko Vennamo.
14418: Valto Käkelä. Urho Kähönen.
14419: Meeri Kalavainen. Hilja Väänänen.
14420: Helena Virkki.
14421: 341
14422:
14423: IX,za. - Toiv. al. N:o 115.
14424:
14425:
14426:
14427:
14428: Kauppi ym.: Määrärahasta avustukseksi Pohjois-Suomen
14429: tutkimussäätiölle Pohjois-Suomen maatalouden talous-
14430: suuntien tutkimista varten.
14431:
14432:
14433: E d u s k u n n a 11 e.
14434:
14435: Pohjois-Suomen ta;louselämän konjulktuu- valla. TutJkimustoimintaa kaivataan myös
14436: riherkkyys aiheuttaa etenkin pulakausina monien sellaisten perustavaa laatua olevien
14437: huomattavia rasituksia valtion taloudelle seikkojen selvittämiseksi, kuten Pohjois-
14438: puhumattakaan niistä vaikeuksista, mitä Suomessa tarkoituksenmukaisen tilakoon ja
14439: siitä aiheutuu paikalliselle väestölle. Eräänä taloussuunnan määrittelemiseksi. Sikäläiset
14440: oleellisena tekijänä rtässä on maatalouden poikkeukselliset ilmastolliset ja maantieteel-
14441: epänormaalinen rakenne. Mainittakoon, liset olosuhteet asettavat näille omat vaati-
14442: että katokomitean tietojen mukaan keski- muksensa.
14443: määräinen peltoala tilaa kohden on Keski- Vuonna 1949 perustivat Pohjois-Suomen
14444: Pohjanmaalla 7.5 hehtaaria, Oulun läänin tärkeimmät taloudelliset ja sivistY'kselliset
14445: talousseuran alueella 6.o hehtaaria, Kajaa- järjestöt Pohjois-Suomen tutkimussäätiön
14446: nin ja Perä-Pohjolan maanviljelysseurojen tämänluontoisten ikysymysten tutkimista
14447: alueilla 3.5 hehtaaria ja Lapin maatalous- varten. Käyttövarojen puutteessa säätiö ei
14448: seuran alueella vain 1.1 hehtaaria. Viimec kuitenkaan ole voinut panna alulle suun·
14449: aikainen voimakas raivaustoiminta Pohjois- nittelemaansa tutkimustoimintaa.
14450: Suomessa osoittaa, että epäkohtia pyritään Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
14451: poistamaan maataloutta kehittämällä. Vil- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14452: jelysalan lisäämistä onkin pidettävä tehok-
14453: kaimpana syrjäseutujen elintason kohotta- että hallitus ottaisi vuoden 1953
14454: mista tarkoittavista keinoista. tulo- ja menoarvioesitykseen 3,000,000
14455: Tällainen nopea viljelysalan lisääminen markan määrärahan annettavaksi
14456: tuo kuitenkin mukanaan monia ongelmia. Pohjois-Suomen tutkimussäätiölle
14457: Näiden selvittämiseksi kaivataan tutkimus- Pohjois-Suomessa kysymykseen tule~
14458: toimintaa, jotta epäikohtien poistaminen vien maatalouden taloussuuntien tv.t-
14459: tapahtuisi mahdollisimman tehokkaalla ta- kimista varten.
14460: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1952.
14461:
14462: Aaro Kauppi. Eino Rytinki.
14463: Arvi Turkka. Yrjö Hautala.
14464: Aino Luostarinen. Niilo Ryhtä.
14465: M. 0. Lahtela. Urho Kähönen.
14466: Erkki Koivisto. Kerttu Saalasti.
14467: N. Ko~ola. H. A. Kannisto.
14468: Eeli Erkkilä.
14469: 342
14470:
14471: 1X,24. - Toiv. al. N:o 116.
14472:
14473:
14474:
14475:
14476: Lahtela ym.: Lisäyksestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon
14477: Pohjois-Suomen tulviata vahinkoja kärsimään joutunei-
14478: den avustamiseksi.
14479:
14480:
14481: Ed us'kunnaUe.
14482: Lapin läänissä varsinkin sen pohjoiselia van alueen maatalousväestö, jonka omaisuus
14483: ja itäisellä sekä ikeskisellä alueella on viime sotien aikana tuhottiin, on !kärsinyt sen jäl-
14484: kesä- ja heinakuussa satanut tavallista keiset raskaat hallavahinkojen aiheuttamat
14485: enemmän. Tästä on ollut seurauksena, että menetykset ja niiden lisitksi viime !kesän tul-
14486: joet ja järvet ovat tnlvineet niin paljon, vien aiheuttamat suuret vahingot, ja tämän
14487: että se on aiheuttanut maataloudeHe suuria johdosta pitäisi nyt sodassa menetettyjen
14488: vahinkoja eri'koisesti niillä tiloilla, joiden [ehmien tilalle !kallein kustannuksin hankit-
14489: viljelykset ovat alavilla mailla, jopa niinkin tuja lehmiä teurastaa ja hankkia jälleen
14490: suuria, että pahimmissa tapauksissa on hä- 'lehmät sen jälkeen, kun saadaan uusi sato.
14491: vitettävä !kaik!ki eläimet taikka ostettava Tämä on niin ras!kas isku sikäläiselle väes-
14492: niRle rehut. tölle, että olisi tarkoituksenmukaista ja asial-
14493: MainittaJkoon, että suoritettujen arvioiden lista avustaa heitä valtion toimenpitein, että
14494: mukaan ovat viime kesän tulvat aiheutta- voisivat säilyttää tarvitsemansa lehmät.
14495: neet seuraavanlaisia vahinkoja: Kun edu~nta kuluvan helmhlruun 7
14496: päivänä ed. Kähösen ym. viime valtiopäivien
14497: Kemijärven kunnassa syysistuntokauden alussa jättämän toivo-
14498: luonnonniityn heiniä 1,967,260 kiloa musaloitteen n:o 127 perusteeHa maatalous-
14499: timoteiheiniä . . . . . . . . . . . 373,600 , valiokunnan mietinnön mukaisesti hyväksyi
14500: kauraa . . . . . . . . . . . . . . . . 33,200 , toivomuksen, että hallitus ryhtyisi toimenpi-
14501: ohraa . . . . . . . . . . . . . . . . . 200 , teisiin Lounais- ja Länsi-Suomea kohdan-
14502: ------------------~-
14503: Yhteensä 2,374,260 kiloa neesta kadosta !kärsimään joutuneiden vil-
14504: jelijöiden taloudellisen aseman helpottami-
14505: K itUlän kunnassa seksi ja kun pohjois-suomalaisten kärsimä
14506: luonnonniityn heiniä 380,000 kiloa tulvien aiheuttama vahinko on täysin ver-
14507: rattavissa niihin vaihinkoihin, joita edellä
14508: Sodankylän kunnassa mainittu eduskunnan päätös koskee, on koh-
14509: iuonnonniityn heiniä 2,250,000 tuullista, että Pohjois-Suomea kohdanneet
14510: " tulvava:hingot otetaan huomioon ja järjeste-
14511: Pelkosenniemen kunnassa tään väest<me avustus. Tähän on sitäkin
14512: luonnonniityn heiniä . . . . 140,000 , suurempi syy, kun pohjoissuomalaiset ovat
14513: !kärsineet sodan hävityikset ja niiden lisäksi
14514: Muissakin mainitulla alueella olevissa kun- vielä edellisten vuosien tunnetut hallavaihin-
14515: nissa on vahin!koja, joiden suuruutta ei ole got, joita Länsi- ja Lounais-Suomessa ei ole
14516: meillä tiedossa. ollut.
14517: Kun maatilat näillä alueilla, joissa tulvat Kun tulvavahingoista kärsimään joutu-
14518: ovat suurinta tuhoa tehneet, ovat pieniä, on neet kansalaiset eivät ole voineet niitä pois-
14519: lehmien vähentäminen sellaisilta tiloilta, taa eikä lieventää, olisi vahingon llrorvaami-
14520: joissa niitä on vä!hiten ja joissa niitä pitäisi seksi käytettävä va:ltion varoja aivan sa-
14521: lisätä, kaikkein raSkainta ja aiheuttaa toi- moin kuin muidenkin luonnonvoimien ai-
14522: meentulomahdollisuuksien huonontumisen heuttamien vahinkojen !korvaamiseksi on
14523: moniksi vuosiksi. käytetty, etteivät vahingon !kärsineet joudu
14524: Jo se, että taloudellisissa vaikeuksissa ole- voittamattomiin taloudellisiin varkeuksiin ja
14525: IV,24. - Lahtela. ym. 343
14526:
14527: jotta he voisivat ostaa karjalleen tarvittavat esityksen 40 milj. markan suuruisen
14528: rehut ja turvata vastaisen toimeentulom.ah- määrärahan lisäyksestä vuoden 1952
14529: dollisuutensa. tulo- ja menoarvioon niiden Pohjois-
14530: Edellä esittettyyn viitaten ehdotamme Suomen maatalouden harjoittajain
14531: kunnioittaen eduskunnan hyvälksyttäväksi avustamiseksi, jotka ovat kesällä 1951
14532: toivomuksen, kärsineet tulvien aiheuttamia vahin-
14533: koja.
14534: että hallitus antaisi Eduskunnalle
14535: Helsingissä 12 päivänä 'helmikuuta 1952.
14536:
14537: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
14538: Erkki Koivisto. Nestori Kaasalainen.
14539: Toivo Friman. Niilo Ryhtä.
14540: 344
14541:
14542: IX,25, - Toiv. al. N:o 117.
14543:
14544:
14545:
14546:
14547: Heikura: Lisäyksestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvwon
14548: vesijohto- ja viemärilaitteiden rakentamista varten maa-
14549: settdulle.
14550:
14551:
14552: E d u s k u n n a ll e.
14553:
14554: EduskliDta on 30/3 1951 hyväksynyt lo- 10 milj. mk valtion !ainoiksi maaseudun
14555: pullisesti lain, minkä mukaisesti mm. maa- vesijohto- ja viemärihankkeiden toime·en-
14556: seudun vesijohto-osuuskunnat ja -yhtymät panoa varten tämän vuoden aikruna.
14557: voivat saada sekä valtion avustusta että Kui:tenkin huomioon ottamalla, että sen
14558: lainaa maaseudun vesijohto- ja viemärilait- jälkeen kun eduskunnan päätökset v. 1951
14559: teidoo rakentamista varten. Tämä valtio- tulivat tiedoksi, on maaseudulta maatalous-
14560: vallan toimenpide, joka rakentuu asian- haJ1litukselle sa.apunut ·avustus- ja laina-
14561: omaisen komitean hankkimiin selvityksiin hakemuksia ,tietääksemme n. 89 vesijohto-
14562: ja mietintöön, on osoittanut, että veden- osuuskunnalle tai -yhtymälle ja anottu
14563: otto- ja vesijohtojäirj:estelyt maaseudulla rahamäärä on n. 250 milj. mk. Kun näitä
14564: ovat ajankohtaisesti erittäin tärkeitä ja vesijohto- ja viemärirakennussuunnitelmia
14565: että toimenpiteen yleistämisellä melkoisessa ja -hakemuksia ,tulee saapumaan tämän
14566: määrin voidaan terveydellisessä suhteessa vuoden alkupuolena huomattavasti lisää,
14567: parantaa maaseudun talousveden laatua niin on ilman muuta selvää, että eduskun-
14568: sekä alentaa niitä taloudellisia kustannuk- n&n myöntämä 20 milj. mk osoittautuu
14569: sia, joita ,kuivien kaivojen" suuret määrät riittämättömäksi. Näin ollen ja huomioon
14570: ovat maataloudelle aiheuttaneet. Kuiten- ottamalla, että muuttuvissa olosuhteissa
14571: kin vesijohto- ja viemärHaitteiden rakenta- ihall1tus joutuu antamaan eduskunnalle
14572: minen nykyoloissa on 1taloudeUisesti mel- myös tälle vuodelle lisämenoarvioesityk.sen
14573: koisen raskas siinäkin .tapauksessa, että ehkä monista muista tärkeistä lisämäärä-
14574: mll!aseuduilla ovat kokonaiset kyläikunnat- rahoista, niin olisi suotava, että mainitussa
14575: kin muodostaneet vesijohto-osuuskuntia ja lisämenoarviossa osoitettaisiin kohtuullisen
14576: osuuskunnan jäsenet itse ovat omal:ta osal- suuri lisämääräraha mm. edellä mainittuun
14577: taan halunneet ottaa melkoisen suuren ta,rkoi.tuksoon.
14578: osuuden kustannuksista kantaakseen. Ov,at- Edellä olevaan viitaten ehdotan edus-
14579: han kustannuks·et ilmeisesti keskimäärin kunnam lhyvä:ksy.ttäväk.si ,toivomuksen,
14580: osakasta kohden n. 100,000:- mk ja huo-
14581: mattavasti ylikin, joten vähävaraisilla että hallitus antaisi Eduskunnalle
14582: pienviljelmäseudui1la po. hankkeiden käy- esityksen 100 milj. markwn määrä-
14583: tä:nnöllinen toteuttamin~en on erittäin ky- mhan ottamisesta lisäyksenä vuoden
14584: seenaiainen. Eduskunta onkin hyväksyes- 1952 tulo- ja menoarvioon vesijohto-
14585: sään alussa mainitun lain tunnustanut iko. ja viemärilaitteiden ralcentamista
14586: toimenpiteen väLttämättömyyden, ja on varten nwaseudulle, josta määrästä
14587: mm. v. 1952 tulo- ja menoarviokäsittelyssä 50 tnilj. markkaa olisi annettava lai-
14588: asianomaisille momenteiUe hyväksynyt 10 noiksi ja 50 milj. nW!T'kkaa avustuk-
14589: milj. markan määrärahan avustuksiksi sekä siksi.
14590: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1952.
14591:
14592: Eino E. Heikura.
14593: 345
14594:
14595: IX~26. - Hemst. mot. N:o 118.
14596:
14597:
14598:
14599:
14600: Hollsten: Angående ändring av prisbestämmelserna för
14601: sockerbetor.
14602:
14603:
14604: Till Riksdagen.
14605:
14606: Redan under :lllera; år har soekerbets- sockerfabrikerna ·blev resul.t3itet duhbelt
14607: odlarna i: vårt land eftersträvat en sådan gynnsamt, då mrun förutom 80 % socker-
14608: förändring av .prissättningen på sockerbe- rtHlskortt aHdeies gratis hade ett förhållan-
14609: >tor, att betornas socl\:erhal.t skulle läggas devis lika mycklet mindre 'parti råvara a>tt
14610: till grund för prise.t. Försök at·t åstad- 'behandla, vilket även det måste i hög grad
14611: komma rättelse i nu tillämpade bestämmel- inverika på driftskostnaderna. Ett annat
14612: ser :har dock ieke lett till resultrut. Senaste år, såsom exemP'elvis 1948 då betskörden
14613: sommll!r.s intensiva torka särskiLt i syd- var osedvanligt stor och sockerhaltem. föl-
14614: västra Finland åstadkom emeHertid en så jaktligen låg, kan det vara råsoekerfabri-
14615: kraftig förskjutning av betornas soeker- kernas :tur rutt bli lidande på det nu rtill-
14616: hal>t åtminstone i denna 'land.sdel, att kra- lämpade systemet för prisberäkningen.
14617: v>et på en reform av prissättningsgrun- Om icke rättelse i detta avseende mycket
14618: derna för sockerbetor m,u :blir nästan oav- snaxt kan åstadkomma.s, ligger fara för
14619: visligt. handen, artt de kontraherade sockerbets-
14620: Som exempel må sålunda anförrus att, arealerna under instundande år blir i hög
14621: enligt från råsockerfabriken i Salo medde- grad reducerade. Under senaste år var
14622: lade up,pgifter, betorna.s s00kerhalt vid förhåHandet dessutom så olyekligt, a.tt en
14623: sagda fabrik år 1950 uppgiek till i medel- retroruktiv prisreglering för detta år ännu
14624: 'tal 10.04 %, med,an mot.svarande procent borde fås till stånd.
14625: år 1951 uppgiek .tili 18.s, vilket innebar Hänvisande rtill ov,ans:tående anhålles
14626: en höjning av sockerhalten med drygt vördsamt, att riksdagen ville besluta hem-
14627: 80 %. ·Det var den ringa vattenhalten i ställa,
14628: betorna, som åstadkom den stora förskjut- att regeringen skyndsamt måtte
14629: ningen, och volymvikten sjönk i förhål- vidtaga åtgärder för en ändring av
14630: lande här,till. Sålunda kom det sig, att prisbestämmelserna för· sockerbetor
14631: ett hillass sockerbetor senast.e höst vägde därhän, att betornas halt av socker
14632: endast drygt hälften av, vad ett Jik,a stort skulle bli bestämmande för priset
14633: lass vägde föregående ihö.st. Det blev en
14634: 1
14635: ävensom att sockerbetsodlarna för år
14636: oerhörd förlust för odlarna och en motsva- 1951 skuUe tillerkännas en på
14637: rrunde o.skälig vin.st för råsockerfabriken; samma princip grundad prisregle-
14638: och då skörden amnars var klen, blev det ring för upphjälpandet av det stora
14639: ekonomiska utbytet se!ha.ste år sämre, än driftsunderskottet för denna odling
14640: vad någon torde kunna minnas. För rå- under sagda år.
14641: Helsingfors den 9 februari 1952.
14642:
14643: Ture Hollsten.
14644:
14645:
14646:
14647:
14648: 44
14649: 346
14650:
14651: IX,26. - Toiv. a.l. N:o 118. Su.omennos.
14652:
14653:
14654:
14655:
14656: Hollsten: Soker'ijuurikkaiden hintamääräysten muuttami-
14657: sestOI.
14658:
14659:
14660: E d u s k u n n a 11 e.
14661:
14662: Jo vuosilkausia ovat maamme sokerijuu- ker]pirtoisuuden aivan ilma.isen 80 % :n
14663: rikkaan viljelijät pyrkineet saamaan sel- nousun lisäksi jouduttii<n ikäsilbtelemään
14664: laisen muutoksen sokerijuurikkaan hinnoit- suhteeHisesti ylb..tä .paljon vähemmän raaka-
14665: teluUlll, että hinn3!n •perustaiksi otettaisiin ainetta, mmkä senkin täytyy suuressa mää-
14666: juurikkaiden sokeri.pitoisuus. Yritykset rin vaikuttaa käyrt;tökustannuksiin. Jona-
14667: saada korjatuiksi nJnkyisiä määräyksiä kin :toiSenta vuotena, esim. 1948, jolloin
14668: eivät kuitenkaaJn ole johtaneet tulokseen. juurikassato oli poikkeuksellisen suuri ja
14669: Viime kesän ikova kuivuus varsinkin Lou- sokeripitoisuus vastaavasti alhainen, saat-
14670: nais-Suomessa .aiheutti kuitenkin juurik- ,toivat raakasokeritehtaat vuorostaan joutua
14671: kaiden sokeripitoisuuden lisääntymisen niin kärsimään nykyii'lestä hinnoit.telu perus-
14672: •paljon am·aki'lll tässä osassa maata, että vaa- tasta.
14673: timusta sokerijuuriklkaiden hinnoittelupe-- Ellei rtähän saada hyvin ,pirun korjausta,
14674: rusteiden muuttamisesta nyt on mi1-ooi on olemassa VBial'a, että; sokerijuurikkaan
14675: mahdotonta torju.a.. viljelyssopimusalat supistuvat suuresti tu-
14676: Esimerkkinä mainittakoon, että Salon levana vuonna. Viime vuonna olosuhteet
14677: raakasokeritehtaan antamien tietojen mu- olivat kaiken lilsålksil nim onnettomat, että
14678: kaam. oli juurikkaiden sokeripitoisuus rtä.ssä hintamääräykset olisi saatava taannehti-
14679: tehtaassa · vuoona 1950 keskimäärin vasti koskemaan :tätä vuoltta.
14680: 10.o4 %, kun rtaas vastaava prosentti Edellä olevaan viitaten esitän kun-
14681: vuonna 1951 oli 18.3, mikä merkitsee soke- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
14682: ripitoisuuden kohoamista yli 80%. Tämä muksen,
14683: suuri •lisäys johtui juurikkaiden vähäisestä
14684: vesi,piltoisuudesta, ja paino puolestaan laski ~ttä hallitus ryhtyisi kiireellisesti
14685: vastaavassa määrin. Niinpä autolastiilinen toimenpiteisiin sokerijuurikkaid.en
14686: sokerijuurik:kaita ,painoi viime syksJnUä hintamääräyste"" m~Uuttamiseksi si-
14687: amoastaan runsaasti ,puolet siiitä, mitä yhtä tein, eUä hinta määräytyisi juurik-
14688: suuri kuorma painoi edellisenä; syksJnUä. kaiden ookeripitoisu'Uden mukaan
14689: ViljelijöHle tämä merkitsi suul1IUIItonlta sekä että sokeriju,urikkO!iden vilje-
14690: tappiota ja vastaavaa ansiotonta voittoa lijöille myöwn.ettäisiin vuodeUa 1951
14691: rMkasokeritehtaalle; ja kun sato muuten samalle periaatteelle rakent-uva hin-
14692: oli! he~kko, muodostui taloudellinen tulos nanjärjestely mainittuna vuonna
14693: huonommaksi ikuin muistetta.vasti miUoin- tästä vujelyksestä syntyneen. suuren
14694: ikoon aikaiSemmin. Raakasokeritehtaille tappion peittämiseksi.
14695: tulos oli kaksim. verroin suotuisa, koska so-
14696: Helsingissä 9 päiiväm.ä helmikuuta 19'52.
14697:
14698: Ture Hollsten.
14699: 347
14700:
14701: IX,2.1. - Hem.st. mot. N: o 119.
14702:
14703:
14704:
14705:
14706: Hollsten: Angående åtgärder för hindrandet av svart-
14707: rostens skadegörelse.
14708:
14709:
14710: T H l R i k s d a g en.
14711:
14712: Under senaste sommar ästadkom svart- även någon annan värdväxt, men tills vidare
14713: rosten myc'ket stor skadegörelse i synnerhet är någon sådan ieke känd.
14714: i de sydvästra delarna av vål'lt land, där den För avlägsnande av de faror, som före-
14715: svåra torikan s'kapade ovanligt gynnsamma fintligheten av svartrost på en lkänd värd-
14716: betingelser för denna växtsjukdoms sprid- växt innebär, borde vi även i vårt land med
14717: ning. Det var främst vårvetet, som utsattes allvar försölka utrotl!l den farliga Berberis-
14718: för rostens härjningar, och mångenstädes bus:ken på de platser, där den före'kommer,
14719: ledde dessa tili total förstörelse i synnerlhet och nödiga lagstiftningsåtgärder borde
14720: på något senare sådda grödor. säkert för detta ändamål vidtagas.
14721: Enligt vetenSkapiiga rön övervintrar Hänvisande till ovanstående anhålles vörd-
14722: svartrosten i form av skålrost på en pryd- samt, att riiksdagen ville besluta hemstälia,
14723: nadsbuske, benämnd Berberis vulgaris, och
14724: det anses att, i fall denna bus'ke skuHe helt att regeringen måtte vidtaga snabba
14725: utrotas, svartrosten kunde bringas att åtgärder för hindrandet av svart-
14726: försvinna. 1 Sverige, där Berberis vulgaris roste.ns framtida skadegörelse samt
14727: torde förekomma t. o. m. som vild, var skade- att detta främst måtte ske medelst
14728: görelsen senaste år synnerligen omfl!lttande, en planmässig utrotning av svart-
14729: och överheHiga åtgärder torde lha vidtagits rostens hittills enda kända värdväxt,
14730: för utrotande av ifrågavarande buske. Det prydnadsbusken Berberis vulgaris.
14731: anses vara möjligt, att svartrosten ikan ha
14732: Helsingfors den 9 februari 1952.
14733:
14734: Ture Hollsten.
14735: 348
14736:
14737: IX,21. - Toiv. a.l. N:o 119. Suomennos.
14738:
14739:
14740:
14741:
14742: Bollsten: Toimenpiteistä mustaruosteen aiheuttamien va-
14743: hinkojen ehkäisemiseksi.
14744:
14745:
14746: E d u s !k: u n n a ll e.
14747:
14748: Viime vuonna aiheutti mustaruoste erit- mutta toistaiseksi ei tiedetä mitään muuta
14749: täin paljon vahinkoja varsinkin maamme kasvia.
14750: lounaisosissa, jossa kova kuivuus loi tämän Poistaaksemme vaarat, joita merkitsee
14751: kasvisairauden leviämiselle harvinaisen suo- mustaruosteen esiintyminen loisena tunne-
14752: tuisat edellytykset. Ruosteen hävityksen tussa kasvissa, olisi meidänkin maassamme
14753: kohteeksi joutui ennenkaikkea ikevätvehnä, vakavasti yritettävä hävittää vaarallinen
14754: ja monin paikoin tuloksena oli täydellinen happomarjapensas seuduilta, joissa sitä on,
14755: !kato varsinkin hieman myöhemmin kylve- ja tätä tarkoitusta var>ten olisi ryhdyttävä
14756: tyn viljan osalta. tarpeellisiin iainsäädäntötoimenpiteisiin.
14757: Tiede on todennut, että mustaruoste tal- Edellä olevaan viitaten esitän kunnioit-
14758: vehtii maljaruosteen muodossa Berberis vul- taen eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
14759: garis-nimisessä !koristepensaassa, ja ollaan
14760: sitä mieltä, että jos tämä pensas saataisiin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
14761: kokonaan hävitetyksi, voitaisiin mustaruoste toimenpiteisiin mustaruosteen tuho-
14762: tuhota. Ruotsissa, jossa Berberis vulgaris jen ehkäisemiseksi vastaisuudessa,
14763: kuulemma kasvaa luonnonvaraisenakin, oli mikä tapahtuisi lähinnä Berberis
14764: tuho viime vuonna melko laaja, ja siellä lie- ·vulgaris-nimisen koristepensaan suun-
14765: nee ryhdytty viranomaisten taholta toimen- nitelmallisella hävittämisellä, koska
14766: piteisiin tämän pensaan hävittämiseksi. Pi- se on toistaiseksi ainoa tunnettu
14767: detään mahdollisena, että mustaruoste voi kasvi, jossa mustaruoste esiintyy loi-
14768: olla loisena jossakin muussakin !kasvissa, sena.
14769: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1952.
14770:
14771: Ture Hollsten.
14772: 349
14773:
14774: IX,2s. - Toiv. al. N:o 120.
14775:
14776:
14777:
14778:
14779: Haapaniemi ym.: Määrärahasta Itä-Suomen Raakasokeri-
14780: tehda.s Oy :n tehtaan rakentamisen avustamisekSi.
14781:
14782:
14783: E d u s k u n n a ll e.
14784:
14785: Itä-Suomen Raakasokeritehdas Oy, joka tamisen kautta ilmenee siitä, että tähän men-
14786: sodan seurauksena menetti Antreassa sijain- nessä noin 1,500 viljelijää on liittynyt osa:k-
14787: neen raakasokeritehtaansa, on ryhtynyt toi- lkaaksi yhtiöön ja että 15 kuntaa on merkin-
14788: menpiteisiin uuden tehtaan rakentamiseksi nyt tehtaan osakkeita yhteensä 22.5 miljoo-
14789: Kotlkan kaupungin ~ähistölle. Kun täydelli- nan markan arvosta. Osakemerkintä jatkuu
14790: sen raakasokeritehtaan rakentaminen olisi edelleenkin, mutta selvää on, että suhteelli-
14791: tullut maksamaan l.o-2 miljardia marrokaa sen vähävarainen viljelijäväestö ei voi riit-
14792: ja kun viljelijäin kannalta saman tuloksen tävästi rahoittaa tehdashanketta, joten val-
14793: saavuttaminen on mahdollista rakentamalla tion apu tähän koko maankin kanna~ta hyö-
14794: tehdas, jossa sCikerijuurikkaat käsitellään dylliseen tarkoitukseen olisi tarpeen.
14795: puoliva~misasteelle ja näin tuotettu sokeri- Kun vastaavia tehdaslaitoksia on valtion
14796: juurikasmehu siirretään Suomen Sokeri varoilla avustettu ja kun eduskunta Länsi-
14797: Oy:n Kotkassa olevaan tehdaslaitokseen Suomen Sokeritehdas Oy: lle avustusta
14798: loppukäsittelyä varten, on päädytty edellä- myöntäessään periaatteessa hyväksyi nyt
14799: sanotunlaisen ,mehutehtaan" rakentamiseen, kyseessä olevan tehdaShankkeen avustami-
14800: jolloin päästään n. 600 miljoonan ma~kan sen, ehdotamme eduskunnan hyvä:ksyttä-
14801: rakennuskustannusilla. väksi toivomuksen,
14802: Tehtaan rakentaminen on katsottu tar-
14803: peelliseksi lko. alueen runsaslulkuisen pien- että hallitus ottaisi vuoden 195/J
14804: viljelijäväestön toimeentulomahdollisuuksien tulo- ja menoarvioesitykseensä Itä-
14805: parantamiseksi ja maamme sokeriomavarai- Suomen Raakasokeritehdas Oy :n teh-
14806: suuden lisäämiselksi. Viljelijäväestön halu taan rakentamisen avustamiseen
14807: auttaa itseään tämän tehdashankkeen toteut- 100,000,000 markkaa.
14808: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
14809:
14810: Erland Haapaniemi. Toivo H. Kinnunen.
14811: Tahvo Rönkkö. Heikki Hykkäälä.
14812: Urho Kähönen. Lauri Kaarna.
14813: Markus Niskala. Arvi Ikonen.
14814: Aino Luostarinen. Eero Saari.
14815: Edvard Pesonen. Johannes Virolainen.
14816: 350
14817:
14818: IX, 2 9 . - Toiv. al. N:o 121.
14819:
14820:
14821:
14822:
14823: Nykänen ym.: Toimenpiteistä eräiden luhtaniittyjen lup-
14824: vuttamiseksi pienviljelijö'ille.
14825:
14826:
14827: E d u s k u n n a ll e.
14828:
14829: Maamme järvialueella järvien ja jokien tapauksissa mm. valtio. Tällainen aitaami-
14830: rannoilla on monin paikoin ns. luhtaniit- nen on taloudellisesti rasittavaa pientilan
14831: tyjä, joita niiden lähistöllä asuvat pienvil- omistajalle. Lisäksi vaaditut kohtuuttomat
14832: jelijät voivat muun laidunmaan puutteessa vu<ikrat rasittavat iköyhiä !karjanomista-
14833: käyttää karjansa laidunmaana, vieläpä ke- jia, jotka tällaisia niittyjä tarvitsevat.
14834: rätä luhtaniityiltä kortetta rehuksi karjal- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
14835: leen sisäruokintaa varten. Yleensä nämä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
14836: luhtaniityt omistaa valtio, tukkiyhtiöt ja
14837: niihin verrattavat muut suuromistajat. että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
14838: Nämä luhtaniityt ovat omistajilleen tarpeet- sellaisiin toimenpiteisiin, että omis-
14839: tomia, mutta tarpeellisia :lähistöllä asuville tajilleen arvottomat ja tarpeettomat
14840: pienviljelijöille. Monissa tapauksissa omis- ns. luhtaniityt pakkolunastettaisiin
14841: taja kuitenkin kieltää itselleen arvottomien niille pienviljelijöille, joiden tilat si-
14842: luhtaniittyjen käytön karjalaitumena tai jaitsevat sellaisten läheisyydessä ja
14843: vaatii maksamaan kohtuutonta vuokraa tahi ovat tällaisten lisämaiden tarpeessa.
14844: niityn aitaamista. Näin menettelee eräissä
14845: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
14846: Juho Nykänen. Juho Rytkönen.
14847: Toivo Niiranen. Toivo Friman.
14848: 351
14849:
14850: IX,so. - Toiv. al. N:o 122.
14851:
14852:
14853:
14854:
14855: Vennamo ym..: Metsänparannustoimmtaan yksityisten
14856: mailla varattujen varojen käyttämisestä ensisijaiisesti
14857: pientiloilla suoritettaviin metsänpwannustöi'hin.
14858:
14859:
14860: E d u s k u n n a ll e.
14861: On yleisesti tunnettua ja valtakunnan sitä, kuten edellä on osoitettu, kuitenkin
14862: metsiä koskevissa tutkimuksissakin todettu, eniten kaipaisivat.
14863: että metsien tuotto varsinkin maatilamet- Maanhankintalainsäädännössä on tunnus-
14864: sissämme, joihin kuuluvat parhaat ja edul- tettu se tosiasia, että elinkelpoisella viljelys-
14865: lisimmin sijaitsevat metsämaamme, on nii- tilalla tulee olla metsää niin paljon, että
14866: den tuottokykyyn verrattuna tavattoman viljelijä saa siitä kotitarvepuun ohella jat-
14867: alhainen. Maatilametsien keskimäärää vielä kuvasti kohtuullisen määrän myyntikai-
14868: huomattavasti alhaisempi on tunnetusti poista puuta. Vaikka suurin osa maamme
14869: metsien tuotto pientiloilla, joiden luku- pientiloista ei täytä näitä maanhankinta-
14870: määrä kaikista tiloista v. 1950 toimitetun laissa tilan elinkelpoisuudelle asetettuja
14871: maatalouslaskennan mukaan oli 86.6 %. vaatimuksia, voidaan tämän lain mukaan
14872: Tämä johtuu näiden metsien metsänhoidol- lähinnä luovutusvelvollisen maan puut-
14873: lisen tilan huonoudesta ja liian pienestä teesta johtuen antaa tällaisille elinkelvotto-
14874: puuston määrästä, mihin on oHut paina- mille tiloille lisää metsämaata suhteellisen
14875: vana syynä, paitsi pientiLallisten useim. vai- harvoissa tapauksissa. Metsänparannustöitä
14876: kea taloudellinen asema, näiden tilojen itse- suorittamalla voidaan kuitenkin tällaisten-
14877: näistämistoimituksissa tavallisesti suoritetut kin tilojen metsäntuottoa huomattavasti li-
14878: raskaat arvopuuston pidätykset. Niinpä sätä ja siten parantaa tilan elinkelpoisuutta.
14879: osoittavat v. 1938 toimitetun valtakunnan Pientilojen metsäntuottoa lisäämällä paran-
14880: metsien arvioinnin tulokset, että esim. Poh- netaan huomattavasti myös työvoiman te-
14881: jois-Suomen kaikista maatilametsistä, joista hokkaan käytön mahdollisuksia näillä ti-
14882: suhteellisesti suurempi osa kuin Etelä-Suo- loilla. Pientilallinen voi oman perheensä
14883: men maatilametsistä on pientilojen metsiä, työvoimaa käyttäen maataloustöiden ohella
14884: kokonaista 43 % oli metsänhoidolliselta ti- suorittaa kaikki ne työt, jotka metsässsä
14885: laltaan epätyydyttäviä, pilattuja tai hävi- ovat tarpeellisia. Kevyempiin metsässä suo-
14886: tettyjä. Vuoden 1938 jälkeen kulunut aika ritettaviin töihin, kuten kylvöön, istutuk-
14887: tuskin on tuonut parannusta tähän tilan- seen, taimiston perkaukseen jne. pystyvät
14888: teeseen. Metsien tuoton kohottamismahdol- lisäksi miltei kaikki perheenjäsenet. Kun
14889: lisuudet ja kohottamistarve on siis pienti- metsänparannustyöt ovat viime vuosina
14890: lallisten metsissä ratkaisevasti suurempi kärsineet työvoiman puutteesta, ovat edellä
14891: kuin minkään muun omistajaryhmän met- mainitut näkökohdat tämänkin vuoksi huo-
14892: sissä. Tästä huolimatta on pantava mer- mion arvoisia.
14893: kille, että yksityismetsien tuoton kohotta- Kun pientilallisten metsätulot muutoin-
14894: miseen tähtäävä metsänparannustoiminta, kin ovat liian pienet ja heidän taloudelli-
14895: jonka tukemiseksi valtion tulo- ja meno- nen asemansa monasti heikko, tarvitsevat
14896: arviossa osoitetaan varoja vuosittain useita he metsänparannustöiden suorittamisen
14897: satoja miljoonia markkoja, on lukuunotta- suhteen ennen muita valtion tukitoimen-
14898: matta valtiolle maanhankintalain tarkoituk- piteitä. Tämän vuoksi olisi metsänparan-
14899: siin hankittuja alueita, joilla välttämättö- nustoimintaan varattuja varoja pyrittävä
14900: mimpiä metsänparannustöitä on suoritettu ensisijaisesti käyttämään metsänparannus-
14901: asutusrahaston varoilla, varsin vähäiseltä töiden suorittamiseen pientiloilla.
14902: osalta kohdistunut pientilojen metsiin, jotka Edelleen on huomattava, että metsänpa-
14903: 352 IX,ao. - Metsänparannustyöt.
14904:
14905:
14906: rannuslain toimeenpanemisesta yksityis- metsänomistajana myös vuokramiestä tai
14907: mailla annetun asetuksen (831/48) mu- muuta alueen haltijaa, jolla on oikeus met-
14908: kaan, voidaan metsänparannuslain suomia sän tuoton käyttämiseen.
14909: etuja antaa yleensä vain tilan omistajalle. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14910: Tällainen rajoitus aiheuttaa hankaluutta kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
14911: sekä puutavaran kuljetusteiden rakentami- toivomuksen,
14912: selle että yhteisojituksille ja on katsottava
14913: olevan myös vastoin metsänparannuslain että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
14914: tarkoitusperiä. Tämän vuoksi oli metsän- toimenpiteisiin metsänparannustoi-
14915: parannuslain suomia etuja voitava tarvit- mintaan yksityismailla varattujen
14916: taessa antaa myös hallintasopimuksen teh- varojen käyttämiseksi ensisijaisesti
14917: neille sekä vuokramiehille, jos kysymyksessä pientiloilla suoritettaviin metsänpa-
14918: olevien töiden suorittaminen ei ole risti- rannustöihin sekä hallintasopim1tksen
14919: riidassa hallinta- tai vuokrasopimuksen tai vuokrasopimuksen tehneiden
14920: kanssa. On huomattava, että esim. 17 päi- saattamiseksi osallisiksi metsänpa-
14921: vänä marraskuuta 1950 annetussa metsän- rannuslain suomista eduista.
14922: hoitoyhdistyslaissa ( 558/50) tarkoitetaan
14923: Helsilng.issä 6 päivänä helmikuuta 1952.
14924:
14925: Veikko Vennamo. Niilo Ryhtä.
14926: Yrjö Hautala. M. 0. Lahtela.
14927: 353
14928:
14929: IX,31. - Toiv. al. N:o 123.
14930:
14931:
14932:
14933: Rytinki ym.: Avustuksien ja la'inojen myöntämisestä pien-
14934: viljelijäväestölle vesiperäisten metsämaiden kuivattami-
14935: seksi ja huonotuottoisten metsämaiden metsänkasvuun
14936: saattamisekSi;.
14937:
14938:
14939: E d u s k u n n a 11 e.
14940:
14941: Viime vuosien aikana on kiinnitetty huo- teella on kaikkien metsänomistajain ma;kset-
14942: miota siihen tosiasiaan, että meillä on laa- tava kunnanveron !kannon yhteydessä met-
14943: jennettava entisiä ja rakennettava uusia sänhoitomaJksu metsän pinta-alan perusteella
14944: puunjalostustehtaita P<ihjois-Suomeen raa;ka- siitä huolimatta, vaikka hän ei liittyisiikään
14945: ainelähteille. On tunnustettu, että näin teh- jäseneksi metsänhoitoyhdistykseen. Näillä
14946: tynä vältytään niistä monista suurista lisä- varoilla ei voida paljoakaan peittää niitä
14947: lkustannuksista, joita aiheutuu pitJkien mat- !kustannuksia, mitä metsänomistajiHe aiheu-
14948: lkojen puutavarankuljetuksista ja voiman- tuu vesiperäisten metsämaitten kuivattami-
14949: siirroista. Jatkuvan raa!ka-aineen turvaami- sesta ja alituottoisten maitten kasvukuntoon
14950: nen uudelle teollisuudelle tietää sitä, että saattalffi.isesta. Metsänomistajia olisi valtio-
14951: on ryhdyitäv.ä em.1tistä voimäaamrnilll. vallan toimesta tässä alustavassa rakennus-
14952: metsiemme tuotannon kohottamiseen ennen työssä tuettava avustuksilla ja halpalkorkoi-
14953: !kaikkea yksityisten maatilametsien, joilla silla lainoilla nykyistä suuremmassa mää-
14954: olosuhteitten pa;kosta on monta kertaa täy- rässä. Tämä ei tarkoita mitään huolrtoavus--
14955: tynyt suorittaa EikahaJkkauiksia. tusta, vaan ainoastaan alkuvailkeuksista aut-
14956: Oulun metsänparannuspiirissä Oulun ja tamista tässä suuressa yhteiskunna:llisessa
14957: Lapin Jääneissä on laskettu yksityisluon- ja koko kansantaloudelle merkityksellisessä
14958: toisilla metsämailla olevan soita yhteensä !kysymyksessä. Meillä on uhrattava yhteis-
14959: noin 2,040,000 hehtaaria ja lähes saman ver-
14960: 1
14961: kunnan varoja ennenkaikkea pohjoisten
14962: ran huonossa lkasvulkunnossa olevia !kovan seutujen mertsien !kunnostamiseen, koska
14963: maan metsämaita, jotka ovat soistumistilassa tämä on kolko Suomen väestölle elintärkeä.
14964: ja joissa !kasvaa vanhaa kitukasvuista kuusta !kysymys. Meillä ei ole varaa päästää poh-
14965: tai ovat muuten ha!k1mulla pilattuja metsä- joisten seutujen metsiä tuottamattomaan ti-
14966: maita, joita ei voida saada kasvukuntoon laan.
14967: muuten lkun uudistamisen kautta !kylvän- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
14968: nöllä taikka taimien istuttamisella. nioittaen eduskunnan päätettäviiksi toivo-
14969: Kun pohjoisten alueitten metsänomistajat muksen,
14970: ovat suurimmalta osalta sellaisia pienmetsän- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
14971: omistajia, joilla ei ole ma;hdollisuutta omalla toimenpiteisiin nykyistä suurempie•t
14972: pääomwHa riittävän suuresti kunnostaa ja määrärahojen varaamiseen avustuk-
14973: saattaa metsämaitaan kasvukuntoon, niin siksi ja lainoiksi pienviljelijäväestölle
14974: yhteiskunnan on tuettava heitä tässä työssä. vesiperäisten metsämaitten kuivatta-
14975: Siihen se on velvollinen jo senkin vuoksi, miseksi ja huonotuottoisten metsä-
14976: että uuden metsänhoitoyhdistyslain perus- maitten metsänkasvuun saattamiseksi.
14977: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1952.
14978:
14979: Eino Rytinki. Vilho Leivonen.
14980: Eino E. Heikura. Eero Saari.
14981: M. 0. Lahtela. Toivo H. Kinnunen.
14982: Aaro Kauppi. Niilo Ryhtä.
14983: Yrjö Hautala. Arvi Ikonen.
14984: Eeli Erkkilä.
14985: 45
14986: 354
14987:
14988: IX,3z. - Toiv. al. N:o 124.
14989:
14990:
14991:
14992:
14993: Rytinki ym.: Esityksen antamisesta uudesta asutuslaista.
14994:
14995:
14996: Eduskunnalle.
14997:
14998: Voimassa olevan maanhan!kintalain perus- mutta vuoden 1936 asutuslailla epävarmasti,
14999: teeNa annetaan maata, :lisämaata ja luottoa kuten on käytännössä huomattu tapa;hrtuvan.
15000: niille maan, lisämaan ja luoton tarvitsijoille, Maanhankintalain mukaan kylmän tilan
15001: jotka ovat jättäneet anomukset asianomai- saajat ja sellaiset lisämaan saajat, joilla ra-
15002: selle maanlunastuslautakuna!lle lokakuun 1 kennukset ja viljelykset ovat vähäisiä, saa-
15003: päivään 1945 mennessä. Sen jälkeen ano- vat niinikään niin sanottuja kylmän tilan
15004: muksen tehneillä ei ole oikeutta saada maata, palkkioita, mutta vuoden 1936 asutuslain
15005: lisämaata eikä iuottoa maanhankintalain mu- mukaan ei tällaisiin paillkkioi'hin ole oikeutta.
15006: kaan. Edellä mainitun ajankohdan jäl!keen Nämä pari esimerld\:iä riittänevät todista-
15007: on mm. tuhansia rintamamiehiä solminut maan sen, että maanhankintalain mukaan
15008: avioliiton ja tullut perheellisiksi ja heillä muodostetuista tiloista on mahdollisuus tulla
15009: olisi rintamamiehen ominaisuudessa !kiistä- paremmin elinkelpoisia kuin vuoden 1936
15010: mätön oikeus saada maata, 'lisämaata ja asutuslain mukaan muodostetuista. Meillä on
15011: iuottoa maanhankintalain mukaan, päästä saatava vuoden 1936 asutusla!kiin, mikäli
15012: maanhankintalain ta;kaamista oikeuksista sen perusteella aiotaan asutustoimintaa jat-
15013: osallisiksi, mutta siihen 'he eivät pääse. Mi- kaa, sellaiset muutokset, että kaikille niille
15014: käli heille ryhdytään vihdoin viimein anta- tiloille, jotka on muodostettu vuoden 1936
15015: maan maata ja sen kautta lakien takaamista asutuslain :tai muiden asutuslakien perus-
15016: oikeuksista osallisiksi, niin heidät tullaan teella ja joille ei ole annettu ns. tukimetsää
15017: asuttamaan vuoden 1936 asutuslain mukaan, tai joilla ei ole tällaista metsää olemassa,
15018: jdka lalki monessa:kin suhteessa on 'huonompi olisi annettava ilisämaata tuikimetsää vas-
15019: ja epäedullisempi maan ja luoton tarvitsi: taava määrä joko tilan yhteyteen tai, ellei
15020: joille kuin on maanhan!kintala;ki. Jos vuoden siihen ole mahdollisuutta, muodostettava
15021: 1936 asutuslwkia ei korjata maanhankinta- yhteismetsä. Lisäksi on annettava maan ja
15022: lain mukaiseksi, niin ilmenee tyytymättö- lisämaan saajille oikeus kylmän tilan palk-
15023: myyttä niiden rintamasotilaiden keskuu- kioihin.
15024: dessa, jotka ovat määrätyn päivän jälkeen Uudessa asutuslaissa olisi myöskin otet-
15025: tulleet perheellisi:ksi, mutta eivät saa sa- tava huomioon se mahdollisuus, että tiloille
15026: manlaisia oikeuksia kuin ne rintamamiehet, voitaisiin ottaa asuhlraat ennen kuin lopul-
15027: jotka ovat olleet määrättynä aikana per- liset rajat on merkitty ja ennen kuin ra-
15028: hooLiisiä ja jä;ttänoot maansa.amti1a11omukse:n. kennukset on rakennettu sekä tiet ja kuiva-
15029: Siitä, mi:n'kälaisia eroavaisuuksia on maan- :tustyöt suoritettu. Ja tämän jälkeen anne-
15030: hankintalaissa ja vuoden 1936 asutuslaissa, taan töiden suorittaminen mikäli mahdol-
15031: mainittakoon muutamia esimerkkejä. Vuo- lista niille henkilöille, jotka otetaan asuk-
15032: den 1936 asutuslain mukaan on viljelys- kai'ksi tiloille. Tällä tavalla voitaisiin käsi-
15033: tilalle annettavan metsämaan a;la määrät- tyksemme mukaan saada asutustyöt nykyi-
15034: tävä kotitarvepuun tarpeen mukaan, !kun sestään paljon joustavammiksi ja nopeam-
15035: taasen maanhankintalain mukaan on vilje- miksi. Niistä korjauksista ja muutoiksista,
15036: lystilaille annettava tukimetsä, jolla tarkoi- joita olisi tehtävä vuoden 1936 asutuslwkiin,
15037: tetaan metsämaata, joka kotitarvepuun voitaneen lYJhyesti sanoa, että maanhankinta-
15038: ohella antaa kohtuulliooksi katsottavan mää- laki siihen tehtyine muutoksineen olisi hy-
15039: rän myyntimetsää. MaanhankintalaiHa taa- väksyttävä vuoden 1936 asutuslain tilalle,
15040: taan viljelijälle toimeentulomahdollisuus, ja mikäli se kaipaa vielä joitakin pieniä
15041: IX,s2. - Rytinki ym. 355
15042: muutoksia, niin ne olisi tehtävä. Samalla minnasta niin paljon kdkemusta ja näke-
15043: kertaa olisi harkittava, voitaisiinko antaa mystä, että ne riittänevät antamaan pohjan
15044: erillinen la!ki Po!b.jois-Suomen asuttamista uudelle •asutuslaille ilman suurempia tutki-
15045: varten, lkoslka siellä tulee kysymykseen val- muksia.
15046: tion maitten asuttaminen. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
15047: Kun maan halkijoita on ollut paljon ja nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
15048: kun on osoittautunut, että vuoden 1936 muksen,
15049: asutuslain mukaan perustetuista tiloista ei
15050: voida saada niin elinkelpoisia kuin maan- että hallitus antaisi kiireellisesti
15051: hankintalain mukaan perustetuista, niin Eduskunnalle esityksen uudesta asu-
15052: olisi hallituksen !kiireellisesti jo tämän vuo- tuslaista, jossa otettaisiin huomioon
15053: den aikana annettava eduskunnalle esitys maanha.nkintalaissa olevat näkökoh-
15054: kokonaisuudessaan uudesta asutuslaista, niin dat, ja mikäli mahdollista antaisi
15055: että sitä voitaisiin päästä pian toteuttamaan. erillisen asutuslain Pohjois-Suomen
15056: Meillä on maanhankinta:lain ja vuoden 1936 asuttamiseksi.
15057: asutuslain mukaan toimitetusta asutustoi-
15058: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1952.
15059:
15060: Eino Rytinki. Vilho Leivonen.
15061: Eino E. Heikura. Urho Kähönen.
15062: M. 0. Lahtela. Niilo Ryhtä.
15063: Aaro Kauppi. Arvi Ikonen.
15064: Yrjö Hautala. Eeli Erkkilä.
15065: 356
15066:
15067: IX,ss. - Toiv. al. N: o 125.
15068:
15069:
15070:
15071:
15072: N. Kaasalainen ym.: Määrärahasta maanparannusavustuk-
15073: siin eräille maanhankintalain mukaan maata saaneille
15074: pienviljelijöille ja maanomistajiUe.
15075:
15076:
15077: E d u s k u n n a 11 e.
15078:
15079: Maanhankintalain mukaan on eri puolille melkoisesti mm. valtion ja yhteiskunnan
15080: maata, samoin kuin Kuusamon ja Sallan varoja, niin olisi mainittuja toimenpiteitä
15081: maanhankintalain mukaisestikin, perustettu valtion sopivasti autettava sekä osoitettava
15082: suuriakin asutusalueita, joitten tilojen sopivia tukitoimenpiteitä, joista mieles-
15083: uudisviljelysmaat vaativat kasvaakseen eli tämme nimenomaan po. maitten perus-
15084: tuottokuntoon päästäkseen huomattavan kalkituksen ja maanparannusaineiden ajoon
15085: runsaan peruskalkituksen ym. runsasta myönnettävät valtion avustamistoimenpiteet
15086: maanparannusaineiden käyttöä. Samoin on välttämättömissä tapauksissa olisi tehtävä
15087: tilanne niissä tapauksissa, missä maanhan- mahdolliseksi.
15088: kintalain mukaisesti annettiin asutukseen Edellä mainittuihin perusteluihin viita-
15089: ns rappiotilojen rappiokuntoisia viljelyksiä ten saamme kunnioittaen ehdottaa eduskun-
15090: tai entisiä viljelyksiä. Kun käytännössä nan päätettäväksi toivomuksen,
15091: asukkaanottolautakuntien on täytynyt an-
15092: taa huomattava osa mm. sellaisille asuk- että hallitus ottaisi vuoden
15093: kaille, joilla taloudellisesti ei ole mahdolli- 1953 tulo- ja menoarvioesitykseen
15094: suuksia tällaisten heikkokuntoisten alueiden 100,000,000 markan siirtomäärärahan
15095: viljelys- ja tuottokunnon kohottamiseen, käytettäväksi maanparoonusavustuk-
15096: niin seurauksena on ennen pitkää heidän siin erä2"lle maanhankintalain mukaan
15097: taloudellisen asemansa vaikeutuminen ja maata saaneille pienviljelijöille ja
15098: kestämättömän tilanteen muodostuminen. maanomistajille.
15099: Kun nyt asutustoimintaan on jo sidottu
15100: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
15101:
15102: Nestori Kaasalainen. Eeli Erkkilä.
15103: Eino E. Heikura. Yrjö Hautala.
15104: Eino Rytinki. Urho Kähönen.
15105: Johannes Virolainen. M. 0. Lahtela.
15106: Tahvo Rönkkö.
15107: 357
15108:
15109: IX,34. - Toiv. al. N:o 126.
15110:
15111:
15112:
15113: Rytinki. ym.: Nykyistä suurempien määrärahojen varaa-
15114: misesta asutustoiminnan yhteydessä suoritettavia maan-
15115: tie- ja kuivatustöitä varten.
15116:
15117: E d u s k u n n a ll e.
15118:
15119: Maanhankintalain hyväksymisen aikana tarkoitukseen varattava niin riittävästi v~
15120: edellytettiin, että kaikki ne maantarvitsi- roja, että työt saataisiin suoritettua vähin-
15121: jat, jotka jättävät anomuksensa määrä- tään puolessa ajassa siitä, mitä nykyisen
15122: aikana maanlunastuslautakunnille, voidaan suuruisilla määrärahoilla menee aikaa.
15123: asuttaa niin nopeasti, ettei se tule hidas- Sen jälkeen, kun maanhankintalain mu-
15124: tuttamaan niitten asuttamista, jotka eivät kaan meni maanhakuaikaoikeus umpeen, on
15125: kuuluneet silloin vielä maansaantiin oikeu- maantarvitsijain joukko lisääntynyt paljon.
15126: tettujen ryhmään taikka eivät syystä tai Kuntien asutuslautakunnille on jätetty
15127: toisesta voineet anomusta tehdä taikka suuri määrä maan ja lisämaan hakemuksia
15128: joilta jäi se tekemättä. Oletettiin, että siitä huolimatta, että niiden jättämiseen ei
15129: kaikki rakennus-, kuivatus- ja tietyöt saa- olisi oHut virallista oikeutta. Tämä on
15130: daan nopeasti suoritettua. osoittanut, että maantarvitsijoita on pal-
15131: Tie- ja kuivatustöihin varatut määrä- jon. Jos maanhankintalain mukaisia perus-
15132: rahat ovat vuosittain olleet niin pienet, että tavia töitä ei saada nykyisestään nopeam-
15133: viime vuoden vaihteessa saatujen tilasto- min suoritettua, niin asutuslautakuntiin
15134: tietojen mukaan on suunnitellusta koko- tulee sellainen ruuhka maansaantianomuk-
15135: naistavoitteesta suorittamatta vielä tietöitä sia, että niistä on vaikea selviytyä, ja maan-
15136: noin 3,450 kilometriä, joiden rakennuskus- tarvitsijat saavat odottaa vuosia, ehkä kym-
15137: tannusarvio on noin 2,000,000,000 markkaa. meniä vuosia, ennen kuin pääsevät osalli-
15138: Peruskuivatustöitä on noin 100,000 hehtaa- seksi maansaaunista ja ennen kuin heille
15139: rilta eli noin 3,000,000,000 markan arvosta. voidaan luovuttaa tilat asuttaviksi, kuten
15140: Kun määrärahojen pienuuden vuoksi työt nykyisin on monta kertaa tapa;htunut.
15141: on pitänyt monta kertaa parhaana työ- Edellä olevan perusteella ehdotamme
15142: aikana !keskeyttää kokonaan, aiheuttaa kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
15143: tämä keskey;ttäminen usein suorrunaisia va- vomuksen,
15144: hinkoja.
15145: Nykyisten suuruisilla määrärahoilla, joita että hallit1ts ryhtyisi kiireellisesti
15146: vuosittain on tarkoitukseen käytettävinä, on toimenpiteisiin nykyistä suurempien
15147: laskettu menevän ailma vielä niiden teiden määrärahojen varaamiseen maanhan-
15148: ja kuivaustöiden suorittamiseen, jotka on kintalain ja muun asutustoiminnan
15149: !ffioritettava maanhankintalain mukaan, vä- yhteydessä rakennettavien maantei-
15150: hintään neljä vuotta. Teknillisten ja muit- den rakentamiseen ja kuivattamis-
15151: ten asian vuoksi voitaisiin mainitut työt töitten suorittamiseen asutustoimin-
15152: suorittaa ainakin puolta lyhyemmässä nan jouduttamiseksi.
15153: ajassa, jolloin käsityksemme mukaan olisi
15154: Helsinigssä 7 päivänä helmikuuta 1952.
15155: Eino Rytinki.. Erl. Haapaniemi. Wiljam Sarjala.
15156: Niilo Ryhtä. Nestori Kaasalainen. Tahvo Rönkkö.
15157: Eino E. Heikura. Mauno Jussila. Toivo Antila.
15158: Arvi Ikonen. Lauri Kaarna. Markus Niskala.
15159: Väinö Rankila. Vilho Leivonen. M. 0. Lahtela.
15160: Aaro Kauppi. Eero Saari. Vieno Simonen.
15161: Kusti Eskola. Lauri Solla. Kerttu Saalasti.
15162: Yrjö Hautala. Eeli Erkkilä. Toivo H. Kinnunen.
15163: 358
15164:
15165: IX,a5. - Toiv. al. N:o 127.
15166:
15167:
15168:
15169:
15170: Aitio ym.: Lisäyksestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon
15171: maanhankintalain mukaisten lainojen myöntäm'iseksi ns.
15172: toissijaisille maansaajille.
15173:
15174:
15175: E d u s k u n n a ll e.
15176:
15177: Vuoden' 1952 1tulo- ja menoarvioon eh- vuoden ajan ja jotka ovat vuosi toisensa
15178: dotti hallitus siirtona asutusralhastoon jäl:koon odottaneet lainalll saruntia, jortta oli-
15179: 1 miljardia markkaa. Rahaasia-aloitteen sivat vo.itneet ryhrt;yä rakentamaan perheil-
15180: muodossa esittivät a.Hekirjoilttanurt ym. ka,n.. loon asuntoa. L.i.lsäJksi kulumassa olevan
15181: sandemokrruatti.set ·edustajat, että asutus- vuodoo lainavarojoo kokonaismäärä on
15182: raJhamoon olisi ollut vararttava lisää 2 m11- supistunut puoleen virime vuoden myönnet-
15183: jardia markkaa. Eduskunta hyväksyi teh- rtyiihilll Iainav·aroihin1 nähden, mikä merkirt:-
15184: dystä lisäysesityksestä aia1oastaan puolet, soo lruiinoituksoo huomattavaa supistunilsta.
15185: eli 1 miljardi1a mrurkkaa, vaikka toderttiin, Näiden syiden johdosta ,ja myös jrutku-
15186: että maanhankinrtala1n mukaisoon asutus- vasti kiristyvän asuntopulan helpottami-
15187: toiminnan piill'iin kuuluvia lllS. toissijaisi'a seksi olisi asianrtrlan korjaamiseen !kiinni-
15188: marunsaaji·a, so. lähinnä rintamwmiehet, tettävä; vrukavaa huomiota.
15189: sotainvalädit, sotalesk·ert ja sotaorvot, joille Edellä esitettyyn viitll!ten ehdotamme
15190: on myönnetty tontteja asuntojen rakenta- kulllllioittruen ·eduskunna.n· hyväksyttäväksi
15191: mista varten, on vielä uooi>ta ,tuhansia sel- toivomuksen,
15192: [ais1a lai'Than saantiän o~keutettuja, joille ei
15193: lainavarojen pienuuden vuoksi ole voirt:u että hallitus antaisi Eduskunnalle
15194: lamavaroja myöntää. esityksen 2 miljardim markwn suu-
15195: Useat tuhannet toissijaiset maansaajat ruisen määrärahwn ottamisesta li-
15196: tulevat edellä mainituista syistä edelleen säyksenä vuoden 1952 tulo- ja meno-
15197: jäämään vrulle lainavaroja, josta on luon- arvioon käytettäväksi ns. toissijais-
15198: nollisena seurauksena, ettei rakenlllustoi- ten maansaajien, so. lähinnä rinta-
15199: minitaan voida ryhtyä. Tämä on herättä- mamiesten, sotainvaliidien, sotales-
15200: nyt, jru ·aivalll ohlmutetusti, suurta .tyyty- kien ja sot(J;()rpojen, mamnhankinta-
15201: miilttömyy:ttä mruansaajioo !keskuudessa, lain mukaista lainoitusta varten.
15202: joina on ollut tontti haHinnassa jo viiden
15203: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
15204:
15205: Paavo Aitio. Toivo Friman.
15206: Elli Juntunen. Esa Hietanen.
15207: Bernming Lindqvist. Kaino Haapanen.
15208: Ester Häikiö. Antto Prunnila.
15209: 359
15210:
15211: IX,36. - Toiv. al. N:o 128.
15212:
15213:
15214:
15215: Lahtela ym..: Toimenpiteistä Pohjois-Sttomen valtionmai-
15216: den pikaiseksi asuttamiseksi.
15217:
15218:
15219: E d u s k u n n a ll e.
15220:
15221: Vuoden 1936 asutuslain mukainen asutus- Kun on selvää, että asutustoimintaa on
15222: toiminta Pohjois-Suomessa ei ennen talvi- Pohjois-Suomessa valtion mailla nopeasti
15223: sotaa vastannut lähimainkaan sitä, mitä no- lisääntyvän väestön asuttamiseksi jatku-
15224: peasti lisääntyvän väestön maan ja oman vasti suoritettava vielä senkin asutettavien
15225: kodin saaminen olisi edellyttänyt, ja mai- joukon asutetuksi tultua, joka siellä on
15226: nitun sodan alkamisesta lähtien se on ollut odottamassa asuttamista, olisi välttämä-
15227: kokonaan pysähdyksissä. Tästä on ollut töntä, että Pohjois-Suomen valtion maiden
15228: seurauksena, että sellaisia maan ja oman asuttamistoimenpiteeseen ryhdytään heti ja
15229: kodin tarvitsijoita, joilla ei ole ollut mah- hoidetaan se mahdollisimman tehokkaasti,
15230: dollisuutta saada maata maanhankintalakien ettei niiden, jotka maata anovat, tarvitse
15231: perusteella, on nyt tavattoman paljon odot- vuodesta toiseen odottaa anomuksensa rat-
15232: tamassa vuoroaan ja lisää tulee jatkuvasti. kaisua ja asukkaaksi pääsyä.
15233: Saamamme tiedon mukaan on vuoden 1936 Kun vuoden 1936 asutuslaki on vanhentu-
15234: asutuslain edellyttämiä maansaantihake- nut ja kun sen uusiminen sen mukaiseksi,
15235: muksia jo tähän asti yksin Lapin läänissä mitä ns. Nissisen komitea ehdottaa, saattaa
15236: vuoden 1949 jälkeen, jolloin niitä alettiin viivästyä kauankin, ennen kuin siitä saa-
15237: uudelleen vastaanottaa, jätetty yli 1,000. daan laki, ja Pohjois-Suomen asuttaminen
15238: Näiden lisäksi on vielä hakemuksia, jotka olisi kiireesti saatava käyntiin, koska siellä
15239: ovat peräisin 1930-luvulta. Samanlainen on riittävästi asutuskelpoista valtion maata,
15240: lienee tilanne myöskin Oulun läänissä. olisi käsityksemme mukaan Pohjois-Suomen
15241: Kun tilanne on tällainen, olisi mitä kii- pikaiseen ja tarkoituksenmukaisen asuttami-
15242: reellisimmin ryhdyttävä sellaisiin toimenpi- seen pääsemiseksi säädettävä laki Pohjois-
15243: teisiin, että hakijoille voitaisiin osoittaa Suomen valtionmaiden asuttamista varten
15244: paikka, mistä heillä on tilaisuus saada ainakin väliaikaiseksi, siksi kunnes asutus-
15245: maata ja perustaa oma koti, koska se, että laki kokonaisuudessaan tulee uusituksi.
15246: hakija joutuu vuosia, jopa vuosikymmeniä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15247: odottamaan anomuksensa ratkaisua tietä- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
15248: mättä, annetaanko maata vai ei, ja jos anne- toivomuksen,
15249: taan, missä se on, on perin valitettavaa ja
15250: monasti tuottaa odottajalle taloudellisia me- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
15251: netyksiä. ja tehokkaisiin toimenpiteisiin Poh-
15252: Kaikilla on tiedossa, että Pohjois-Suo- jois-Suomen valtionmaiden pikaiseksi
15253: messa on valtiolla miljoonia hehtaareja vil- asuttamiseksi ja, mikäli katsotaan
15254: jelykseen sopivia soita ja muita maita, joita tarpeelliseksi, ottaisi kiireellisesti
15255: voidaan asuttaa, ja että osalla niistä on jo harkittavaksi, eikö Pohjois-Suomen
15256: tähän mennessä suoritettu tutkimukset asu- valtionma·iden asuttamista varten
15257: tustarkoitusta varten ja niitä voidaan alkaa olisi säädettävä erillistä lakia, ja jos
15258: asuttaa niin pian kuin asutustoiminta ha- tulos olisi myönteinen, antaisi siitä
15259: lutaan panna käyntiin, jos ei muita voitta- esityksen Edusktmnalle.
15260: mattomia esteitä ole.
15261: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
15262:
15263: M. 0. Lahtela. Nestori Kaasalainen.
15264: Eino Rytinki. Niilo Ryhtä.
15265: Erkki Koivisto.
15266: 360
15267:
15268: IX,s7. - Toiv. al. N:o 129.
15269:
15270:
15271:
15272:
15273: Lahtela ym.: Eräiden Pohjois-Suomessa olevien valtion-
15274: ma\i;den ast~;tuskelpoisuuden tutkimisesta ja asutukseen
15275: varaamisesta.
15276:
15277:
15278: E d u s k u n n a 11 e.
15279:
15280: Vuoden 1936 asutuslain mukainen asut- metsien hakkuilla tehdä asutuskelpoisia
15281: taminen on Pohjois-Suomessakin, jossa val- alueita asutuskelvottomiksi, mikä periaate
15282: tion mailla on miljoonia hehtaareita vilje- eräillä asutusta vieroksuvilla metsäviran-
15283: lykseen soveltuvia soita ja muita maita, omaisilla näyttää olleen jo vuosikymmeniä
15284: ollut jo ennen talvisotaa väestön lisäänty- sitten pyrkimyksenä.
15285: miseen verraten aivan riittämätön ja mai- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15286: nitun sodan alkamisesta lähtien kokonaan kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
15287: pysähdyksissä. Tästä on ollut seurauksena, toivomuksen,
15288: että asutettavia on nyt paljon ja että hei-
15289: dän määränsä jatkuvasti lisääntyy sitä että hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
15290: mukaa kuin väestö kasvaa. Kun näin on menpiteisiin niiden Pohjois-Suo-
15291: ja kun valtion maita on Pohjois-Suomessa messa olevien valtion maiden asutus-
15292: vastaisuudessakin asutettava, olisi ne val- kelpoisuuden tutkimiseksi, joissa sitä
15293: tion maat, joita ei ole vielä asuttamista ei ole vielä suoritettu, ja asutuskel-
15294: varten tutkittu, mahdollisimman kiireelli- poisiksi ennen todettujen ja tutki-
15295: sesti tutkittava ja asutuskelpoiset alueet muksessa todettavien alueiden varaa-
15296: varattava asuttamista varten sekä järjes- miseksi asuttamista varten sekä met-
15297: tettävä niille ja ennen asuttamiskelpoisiksi sän käytön niillä siten rajoitetta-
15298: todetuille alueille sellaiset metsien hakkuu- vaksi, ettei sillä vaaranneta asutetta-
15299: rajoitukset, että asutettaville voidaan antaa vien puunsaantimahdollisuuksia eikä
15300: maat sellaisen puuston kanssa, mikä niille asutuskelpoisia alueita tehdä asutus-
15301: on mainitun lain mukaan jätettävä, ja ettei kelvottomiksi.
15302: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
15303:
15304: M. 0. Lahtela. Nestori Kaasalainen.
15305: Erkki Koivisto. Niilo Ryhtä.
15306: Eino Rytinki.
15307: 361
15308:
15309: IX,as. - Toiv. al. N:o 130.
15310:
15311:
15312:
15313:
15314: Rytkönen ym.: Määrärahasta tien rakentamiseksi Kiuru-
15315: veden kunnan Remeskylän asutusalueelle.
15316:
15317:
15318: E d u s k u n n a ll e.
15319:
15320: Hallituksen 20 1parvana 'lokakuuta 1951 tietoisia tien rakentamisen tarpeellisuu-
15321: antamassa vastauksessa k81lllSanedustajioo desta, mikäli tarkoitusta varten ehdotetaan
15322: Elli Juntusen, Juho Rytkösen' ja Esa Hie- ja myös varataan määrärahoja. Ottaen
15323: tasen kyselyY'IIJ 21 .päivältä syyskuuta 1951, huomioon hallituksen vastauksessaan mai-
15324: joka koski Kiuruveden Remeskylärun 1936 niJtsemat seikat kuin myös aikaisemmat
15325: muodostetun asutusalueen rakentamatto- lupaukset sekä tarpeen ma:antien rakenta-
15326: maksi jäänyttä Remesjoen varsi:t~en raken- miseksi ·ed~llä mainitulle asutusalueelle,
15327: nusvaihetta, mairutalanJ rakentamisen vii- ehdotamme näihin viitaten eduskunnan
15328: västyneen sota-ajan ,poirokeuksellisten olo- päätettäväksi toivomuksen.,
15329: jen ja määrärahoj.en riittämättömyyden
15330: vuoksi. Edelleen viivästymiSien syyksi mai- että hallitus ottaisi vuoden 1952
15331: nitaan hallituksen v,astauksessa se, että lisämenoarvioesity kseen riittävän
15332: valti~n tulo- ja menoarviossa ei ole tälhän suuruisen määrärahan Remesjoen
15333: tarkoi:tuksoon ehdotettu määrärahoja. Sekä varsitien rakentamista varten Kiuru-
15334: haHituksen asianomainen ministeri että veden kunnan Remeskylän asutus-
15335: maatalousministeriön ·asutusasiainosaston alueelle.
15336: puolesta sanotaa;n kuitenkin oltavan täysin
15337: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
15338:
15339: Juho Rytkönen. Hugo Manninen.
15340: E. Hietanen.
15341: :362
15342:
15343: 1X,a9. - Toiv. al. N:o 131.
15344:
15345:
15346:
15347:
15348: Väisänen ym..: Siirtoväkeen kuuluvien lainoista asunto-
15349: osakkeen hamkkimiseksi kerrostalossa.
15350:
15351:
15352: E d u s k u rn n a 11 e.
15353:
15354: iMoonJ:umkin.talain (506149) 157 a § :<n rakoota;jat olivat ehtineet nostaa va1tio-
15355: :mumaan myönnetään rahoitusraiin mukaisiia konttorista ,pidätetyt korvaukset ja käy;ttää
15356: laitnoja ns. kerrostalojen rakentamista var- ne muihin tarkoituksiin,. lähinnä irtaimis-
15357: ten. Lain rtarkoitumsena oli myöntää marun- ton ostoon, ennen kuin neljä vuotta myö-
15358: haaiJlrintaJ.ain m ukaisille omakotiraken.taj ille hemmin laadit.tiin kerrostalolaki ja heille
15359: mahdollisuus perustaa ~unto-osakeyhtiöiitä avautui mahdol'lisuus saada oma koti. Kun
15360: ja rakentaa kerrostaloja ralhoituslai:n mu- uudisraikennustoim:iJnnassa kiinnitettii!n pää-
15361: kaisten ·lainojen 'turvin. Niinä kootena huomio tuottavi~ tilojen Mkentamisoou,
15362: vuotena:, jolloin. tätä la1cia on pantu rtäytäm- näy;t.ti monesta omaikotirakentajasta toivot-
15363: töön, on selvinnyt, että siitrtoväkoon lukeu- tomalta odottaa si.tä aikaa, jolloin hekin
15364: tuvat ovat jouturneet lain, UJJ.ikopuolelle sen pääsisivät rakentamaan, j.a niin ollern moni
15365: vuoksi, ette:iJ heiUä ole ollut lti'Laisuutt.a luo- tuli nostan~e~ksi ikorvauksensa ja käy:ttä-
15366: vuttaa val.tioll:e va,adi,ttua määrää tois·e<n neeksi ne muuhun välttämälttömään tarpee-
15367: korvausla.ID mukaisia korvauksia niinkuin seen.
15368: maamhankiillotala:in .täytäntöönpanoasetuik- Edellä .es:iJtettyyn viitaten ehdotamme
15369: sen 22.3 § :ssä säädetään. Tämä v,a;atimus eduskunnru1J hyväiksy:ttävä:ksi toivomuksen,
15370: asettwa si:i:rtolaiset huonompaa.n asemaan
15371: kuin rintamamiehet ja muut heihin verra1- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
15372: tavat, vai1roka; maanhankintalain alkuperäi- toimenpiteisiin maanhankintalain
15373: sen 'tarko:Utuks·en mukaan 'heidän piti: olla säännösten muuttamiseksi siten, ettei
15374: aina:kin samanla.isessa .asemassa. Tältä epä- siirtoväkeen lukeutuvilta ·vaadita toi-
15375: kohtaa ei ollut olemassa maanhanki:ntala.kia sen korvauslain mukaisia korvauksia
15376: laadittaessa. Se ilmeni vasta myöhemmin, saadakseen rahoituslain mtLkaisia
15377: ikun ikerrost.alolaJd lawdittiim.. Siirtolaiset lainoja asunto-osakkeen hankkimi-
15378: ja er:iJkois.esti juuri vähävaraiset omakoti- seksi kerrostalossa.
15379: Helsi:ngissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
15380:
15381: Jalmari Väisänen. Juho Heitto.
15382: Nestori Kaasalainen. Urho Kähönen.
15383: Väinö Kaasalainen.
15384: 363
15385:
15386: IX,4o. - Toiv. al. N:o 132.
15387:
15388:
15389:
15390:
15391: Kähönen ym. : Muurlan ja Uskelan kunnissa sijaitsevarrr
15392: Ylisjärven-Alasjärven vesijättöalueen kuivattamisesta.
15393:
15394:
15395: E d u s k u n n a 11 e.
15396:
15397: Vuoden 1951 valtiopäiville on jätetty toi- nittujen alueiden kuivatukseen liittyvä hyö-
15398: vomusaloite n: o 133 (Liitteet siv. 895), .ty,rulue arvio1tav•a aå.:nakin 450~550 ha:ksi
15399: jossa eduskunnan hyväksyttäväksi esitetään edellyttäen, että Alasjärven jo suunniteltu
15400: toivomus, että hallitus ryhtyisi toimenpitei- kuivatushanke toteutettaisiin ja siihen liitet-
15401: siin Muurlan ja Uskelan kunnissa sijaitse- täisiin uutena jatkosuunnitelmana yläpuo-
15402: van Alasjärven vesijättöalueen kuivaami- lella olevien vesialueiden kuivattaminen.
15403: seksi. Mainitun toivomusaloitteen peruste- Käsityksemme mukaan olisikin noiden aluei-
15404: luissa on tarkemmin selvitetty, minkälai- den kuivattaminen saatettava yhtäaikaa
15405: sesta yrityksestä tulisi tällöin olemaan ky- työn alle, ja se edelly.ttää, että pyydetty tut-
15406: symys ja missä vaiheessa kyseinen kuivatus- kimus Ylisjärvestä olisi ensin nopeasti suo-
15407: hanke tällä hetkellä on. Tämän lisäksi ha- ritettava.
15408: luamme esittää seuraavaa: Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15409: Alasjärven vesijättöalueeseen liittyy erot- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15410: tamattomasti tämän järven yläpuolella
15411: sijaitsevan Ylisjärven ympärillä sekä Ylis- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15412: järvestä Alasjärveen laskevan joen liepeillä toimenpiteisiin Muurlan ja Uskelan
15413: olevat vesijättömaat ja veden vaivaamat kuntien alueilla sijaitsevan Ylisjär-
15414: alueet, joita on mm. suuressa määrässä käy- ven-Alasjärven vesijättöalueen kui-
15415: tetty maanhankintalain mukaiseen asutus- vattamiseksi.
15416: toimintaan. Yhteensä olisi koko näiden mai-
15417: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
15418:
15419: Urho Kähönen. Harras Kyttä. Mauno Jussila.
15420: 364
15421:
15422: IX,41. - Toiv. al. N:o 133.
15423:
15424:
15425:
15426:
15427: Prunnila ym.: Toimenpiteistä Rynkäjoen per koomiseksi.
15428:
15429:
15430: E d u s k u n n a ll e.
15431:
15432: Hongonjoen ja Siikaisten kunnissa oleva pääasiassa köyhää pienviljelijäväestöä, joka
15433: Rynkäjoen alue on varsin alavaa maata. ei voi tätä kuivatustyötä omilla kustan-
15434: Maat ovat veden vaivaamia ja maanvilje- nuksillaan suorittaa, olisi valtiovallan tämä
15435: lyksen tuotto ei näin ollen nouse sille ta- toimenpide suoritettava sitäkin suurem-
15436: soHe, miLlä se voisi olla, jos liikav~i SMtai- malla syyllä, koska kuivatettavasta alueesta
15437: siin viljelyksiltä ja niityiltä poistetuksi. n. 500 hehtaaria on valtion omistuksessa.
15438: Veden vaivaaman alueen on arvioitu olevan Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
15439: likimäärin · 2,500 hehtaaria. Jotta liikavesi eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15440: voitaisiin tältä alueelta poistaa, olisi Rynkä-
15441: joki perattava Rynkälammista Sammin- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15442: jokeen asti, eli noin 14 kilometrin pituu- toimenpiteisiin H ongonjoen ja Sii-
15443: delta ja ilmeisesti kaivettava joitakin sivu- kaisten kunnissa olevan Rynkäjoen
15444: ojia. perkoomiseksi ja tarvittavien kuiva-
15445: Ottaen huomioon, että tällä alueella asuu tusojien kaivattamiseksi.
15446: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
15447:
15448: Antto Prunnila. Eino E. Heikura.
15449: Arvo Riihimäki. Pertti Rapio.
15450: Irma Torvi. Mauri Ryömä.
15451: 365
15452:
15453: IX,42. - Toiv. al. N:o 134.
15454:
15455:
15456:
15457:
15458: A. Kinnunen ym.: Toimenpiteistä Vääräjoen perkaami-
15459: seks'i.
15460:
15461:
15462: E d u s k u n n a 11 e.
15463:
15464: Sievin kunnan alueella on Vääräjoki, Maatalouden tehostamisen ja laajentami-
15465: joka laskee Kalajokeen. Tämän perkaami- sen kannalta olisikin tärkeätä, että Väärä-
15466: nen ja vedenpinnan lasku olisi maanvilje- joki mitä pikimmin perattaisiin.
15467: lyksen kannalta mitä tärkeintä, sillä Väärä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15468: jokeen on kuivattu 3 järveä, nimttäin Mäen- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15469: järvi, Evijärvi ja Kortejärvi. Näissä jär-
15470: vissä on noin 1,000 ha rvesijättöä, jota ei että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15471: voida viljellä. Tämän jokilaakson yleinen toimenpiteisiin Vääräjoen perkaulc-
15472: hyötyalue, jossa pohjakosteus ja tulvat sen saattamiseksi mahdollisimman
15473: haittaavat, on 30 km:n matkalla n 2,000 ha pian käyntiin.
15474: suuruinen.
15475: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
15476:
15477: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
15478: Ester Häikiö. H. Tauriainen.
15479: Matti Meriläinen.
15480: 366
15481:
15482: IX,4a. - Toiv. al. N:o 135.
15483:
15484:
15485:
15486:
15487: Rytkönen ym.: Toimenpiteistä Atronjoen Siikakosken per-
15488: kaushankkeen toteuttamiseksi.
15489:
15490:
15491: E d u s k u n n a 11 e.
15492:
15493: Varpaisjärven kunnan Atronjoen Siika- väestö on käsittänyt Siikakosken perkauk-
15494: kosken perkauksella saataisiin yli 200 ha sen paikkakunnan pienviljelykselle tuotta-
15495: ensiluokkaista viljelysmaata vuosittaisesta man hyödyn, ei hanketta kyetä omatoimi-
15496: tulvaveden vaikutuksesta vapaaksi. Sano- sesti toteuttamaan, ja siksi olisikin valtio-
15497: tun maan omistavat kiviperäisiä maita vil- vallan tuettava tämän hankkeen toteutta-
15498: jelevät pienviljelijät ja siirtoväki. mista.
15499: Perkanahanke on ollut vuosia vireillä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15500: paikallisen väestön keskuudessa. Sitä var- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15501: ten on laadittu jo kustannusarviokin. Sen
15502: mukaan hankkeen toteuttaminen tulisi mak- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15503: samaan yli 11 milj. markkaa poistettavan toimenpiteisiin Atronjoen Siikakos-
15504: maamäärän ollessa noin 20,000 m3. Vaikka ken perkaushankkeen toteuttamiseksi.
15505: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
15506:
15507: Juho Rytkönen. Esa Hietanen. Hugo Manninen.
15508: 367
15509:
15510: IX,44. - Toiv. al. N:o 136.
15511:
15512:
15513:
15514:
15515: RytiBki ym.: Iin kunnassa olevan Olhavanjoen perkaus-
15516: ,tö«len aloittamisesta.
15517:
15518:
15519: E d u s k u n n a ll e.
15520:
15521: Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan peruskui- lisuutta, ennen kuin Olhavan joki perataan,.
15522: vatuskomitea, eli ns. maaherra Määtän ko- eikä metsänkasvun edistämiselle vesiperäis-
15523: mitea on mietinnössään esittänyt ensim- ten maitten kuivattamisella, ennenkuin joki
15524: maJSessä kiireellisyysryhmässä mm. Iin on perattu.
15525: kunnassa sijaitsvan Olhavan joen perkauk- Yhteiskunnalliseltakin näkökannalta kat-
15526: sen. Perattavaa jokea on noin 25 kilomet- sottuna on tärkeää, että mainitun jokivar-
15527: riä ja asuu joen vaikutuspiirissä 1,370 hen- ren asukkaille luodaan edellytykset saada
15528: keä, jotka perkauksesta ja sen antamasta toimeentulo omalla paikkakunnalla ja siitä
15529: hyödystä pääsisivät osallisiksi. Nykyisin työstä, mitä on mahdollisuus tehdä, ettei
15530: peltopinta-ala on 695 hehtaaria eli noin väestön tarvitse jatkuvasti hakea toimeen-
15531: 0.5 hehtaaria henkeä kohden. Metsä-, niitty- tuloa kausiluontoisista töistä, joiden saanti
15532: ja vesiperäisiä maita on 21,430 hehtaaria, on epävarmaa, eikä olla lisäämässä työttö~
15533: josta metsähallituksen omistuksessa noin myyskortistoa.
15534: 13,070 hehtaaria, siitä metsämaata 7,100 Edellä olevan perusteella ehdotamm~
15535: hehtaaria ja loput vesiperäisiä veden vai- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
15536: vaamia metsä- ja viljelyskelpoisia maita. vomuksen,
15537: Kun paikallisella väestöllä ei ole muita
15538: työkohteita tulon hankkimiseksi, ei heillä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15539: ole tuloja ikuin metsä- ja maataloudesta. toimenpiteisiin Iin kunnassa olevan
15540: Mutta kun entisiä viljelyksiä vaivaa liika Olhavanjoen perkaustöiden aloitta--
15541: vesi, ei uusien raivaamiselle ole mahdol- miseksi.
15542: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
15543:
15544: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
15545: '368
15546:
15547: IX,4o. - Toiv. al. N:o 137.
15548:
15549:
15550:
15551:
15552: Lindqvist ym.: Toimenpite~stä Pellinkoskcn perkaamiseksi.
15553:
15554:
15555: E d u s k u n n a 11 e.
15556:
15557: Padasjoen kunnassa olevaa Peliinkosken joka osittain tulisi hyötymään kuivatus-
15558: ympäristöaluetta on jo pitemmän ajan suun- suunnitelman toteuttamisesta, on taloudelli-
15559: niteltu kuivattavaksi perkaamalla sanottu sesti vaikeassa asemassa olevaa pienviljelijä-
15560: Pellinkoski. Maatalousministeriön toimesta väestöä, ei se näin ollen omatoimisesti voi
15561: on suoritettu tutkimuksetkin kosken alen- hanketta toteuttaa. Tästä syystä olisikin
15562: tamismahdollisuudesta ja siitä hyöty- valtiovallan autettava näitä vaikeuksissa
15563: .alueesta, mikä kosken alentamisella saatai- eläviä syrjäseutujen asukkaita ja suoritet-
15564: siin viljelykseen. Tutkimus osoitti, että tava sanotun Peliinkosken perkaussuunni-
15565: .alentamalla Peliinkoskea noin 80 senttimet- telma.
15566: riä, saataisiin ympäristöstä yli 200 ha vil- Edellä olevan perusteella ehdotamme edus-
15567: jelykseen erittäin hyvin soveltuvaa vesijät- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
15568: töä. Kuivatussuunnitelman yhteydessä teh-
15569: dyn alustavan kustannusarvion mukaan sen että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
15570: toteuttamiskustannukset nousisivat vain vä- toimenpiteisiin Padasjoen kunnan
15571: hän yli 2 milj. markan, joten hankkeen to- alueella olevan Pellinkosken perkaus-
15572: teuttaminen olisi taloudellisestikin kannat- työn suorittamiseksi.
15573: tava. Kun kuitenkin paikallinen väestö,
15574: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
15575:
15576: Hemm.ing Lindqvist. Eino Kilpi.
15577: Kaino Haapanen.
15578: 369
15579:
15580: IX,46. - Toiv. al. N:o 138.
15581:
15582:
15583:
15584:
15585: A. Kinnunen ym.: Toimenpiteistä J olosojan perkaamiseksi.
15586:
15587:
15588: E d u s k u n n a ll e.
15589:
15590: Kiimingin kunnan alueella on Jolosojan mttavan ojan pituus on noin 24 km ja kus-
15591: perkaus tullut erittäin tärkeäksi sen vuoksi, tannusarvio 40 miljoonaa markkaa. Suun-
15592: että Jolosojan varsilla asuvain maatalou- nitelman toteuttamiseksi tarvitaan vain val-
15593: denharjoittajain mahdollisuudet päästä tion toimenpiteitä.
15594: eteenpäin ovat ratkaisevasti sidotut Jo- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15595: losojan perkaukseen, koska tulvat ja liialli- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
15596: nen pohjakosteus estävät maatalouden laa-
15597: jentamisen ja parempiin hehtaarisatoihin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
15598: pääsemisen. toimenpiteisiin J olosojan perkaami-
15599: On tehty jo suunnitelmia ja kustannus- seksi.
15600: arvio ojan perkaamiseksi. Sen mukaan pe-
15601: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
15602:
15603: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
15604: Ester Häildö. H. Tauriainen.
15605: Matti Meriläinen.
15606:
15607:
15608:
15609:
15610: 47
15611: 370
15612:
15613: IX,47. - Toiv. al. N:o 139.
15614:
15615:
15616:
15617:
15618: Ikonen ym.: Toimenp~teistä VaUimon vesistön perkaus-
15619: su,unnitelman aikaansaamiseksi.
15620:
15621:
15622: Eduskunnalle.
15623:
15624: Eräänä tärkeimpänä toimenpiteenä ali- kautta yli 1,000 hehtaaria eli melkein sa-
15625: tuotantoa:lueiden maataloustuotannon nosta- man verran kuin kunnassa on kaikkiaan en-
15626: misessa on pidettävä niitä maanparannus- tistä peltoa. Samoin Säyneisissä SBrlrajär-
15627: töitä, joiden avulla parannetaan tuotanto- ven lasku tuo huomattavia peltoalueita vil-
15628: edellytyksiä. Maassamme on maanhankinta- jelY'kselle.
15629: ~ain toimeenpanon yMeydessä suoritettu val- Nämä valtavat, viljel;}"kselle erinomaisesti
15630: tava määrä viljelyskelpoisten maa-alueiden sopivat maa-aiueet ovat seuduilla, jonne ny-
15631: lkuivatu'ksia ja näin saatu ennen tuottamat- kyisin korsirehukin tuodaan satojen kilo-
15632: tomat maat tuottavaan kuntoon. Mutta i!mi- metrien päästä ja joilla alueilla halla vie-
15633: vatuskysymys on vielä kaikesta !huolimatta railee vesiperäisten maiden takia melkein
15634: allkuasteellaan eräissä osissa maatamme. Tu- joka vuosi. Näiden kuivatuSkysymysten hoi-
15635: hansia h~htaareja ensiluokan viljelysmaita tamisella ratkaistaan useiden satojen pien-
15636: iepää lkäyttökelvottomana alueilla, joissa viljelijäin maataloustuotannon omavarai-
15637: viljelysalueiden raivaamiseksi olisi tehtävä suus.
15638: kailkki voitava. Sellaisia alueita, joissa jokia Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15639: pe:rkaamalla ja järviä laskemalla saadaan eduskunnan päätettävä!ksi toivomuksen,
15640: maatalous omavaraisemmruksi, ovat Valti-
15641: mon, Nurmeksen, Rautavaaran ja Säyneis- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15642: ten lkuntain alueet. toimenpiteisiin Valtimon-Nurmek-
15643: Valtimon vesistön pevkauksen avulla on se.n kunnissa olevan V altimon vesistön
15644: lasikettu saatavan viljelykselle ensiluokkaista perkaussuunnitelmien aikaansaam·i-
15645: maata 1,360 hehtaaria sekä Rautavaaran seksi.
15646: alueena Suojärven ja Elänteenjärven laskun
15647: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1952.
15648:
15649: Arvi Ikonen. Vieno Simonen.
15650: Eino Rytinki. Heikki Soininen.
15651: Tahvo Rönkkö.
15652: 371
15653:
15654: IX,4s. - Toiv. al. N:o 140.
15655:
15656:
15657:
15658:
15659: Riihimäki ym.: Toimenpiteistä Inhottujärven vesialueen
15660: vedenpinnan alentamiseksi.
15661:
15662:
15663: E d u s k u n :n a B e.
15664:
15665: Noormarkuu pitäjässä olevaall Inhottu- :Suunnitelmien teikoa va.iikeuttaa suuresti
15666: järven vesialueen ja siihen 1i'1ttyvien joki- se se1kkru, että Inhottujärvestä laskoo kaiksi
15667: alueiden kuivwtushanke on eräiden asiaa jokihaarautumaa: toinen Noormarkkuun ja
15668: haa-rastavien yksityisten aloitteesta ollut .toinen Pomarkkuun. Lainvoimaisten pää-
15669: vireillä jo useita vuosia. Tutkimustyö on tösten muilrnan pitäjs.i Noormarkun joki-
15670: suor:irtJettu hyvällä: menestyksellä. Monet vesistön saada 3/5 vedestä ja Pomarkun
15671: vaikeudet ovat kuitenkin vi(lllä esteenä .tä- haruran 2/5. Jos Längelmäkoski peraJtaan,
15672: män tärkeäm. ha'ThkkJoon toteuttamiselle, aiheuttaa se luultavasti häiriöitä tähän
15673: joten valtiovallan on tarpeen puuttua veden säoonöstelymääritelmääru..
15674: asiaan. Koska kuitenkin maatalouden kannalta
15675: Hanketta kiirehtii! erikoisesti tulvavahin- yleensä, mutta ltulvavahinikojen torjumi-
15676: kojen :torjuminen sekä se, että Inhottujär- seksi erj;koisesti, näiden vesistöjen perkaus-
15677: ven yhteydessä olevan Riuttajärven raruta- työt olisi saatava kiireellisesti käyntiin·,
15678: mille on peil'UStettu siir:tolaistiloja. Ne ovat ehdo.tamme eduskunnan hyväksyttäväksi
15679: entisellä A . .Ahlström Oy:'Th maalla. Sinne toivomuksoo,
15680: on raivattu 40 ha uutta peltoa, joka maan
15681: laadun puolesta on tyydyttävää, mutta että hallitus ryhtyisi viipymättä
15682: josta osaa vaiv.aa kevättulva. Sitä ei ,estä toimenpiteisiin Noormarkun pitä-
15683: vieliil Pomarkun Ylisenjoen perkaus, kosika jässä olevan Inhottujärven vesi-
15684: joki :pääJttyy Låmlg.elmäkosken alle. Kun alueen vedenpinnan laskemiseksi.
15685: tämä ikoskil !perattaisim, saataisiiilli Riutta-
15686: järven v·eden 'pinta laskemaan,. joten In-
15687: hottujärven tulvatkin sirten vähenisivät.
15688: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
15689:
15690: Arvo Riihimäki. Irma Torvi.
15691: Pertti Rapio. Mauri Ryömä.
15692: Antto Prunnila.
15693: 372
15694:
15695: IX,49. - Hemst. mot. N:o 141.
15696:
15697:
15698:
15699:
15700: Wickma.n m. fl.: Angående igångsättamde av arbetena för
15701: upprensningen av Kronoby ås mellersta lopp.
15702:
15703:
15704: T i ll R i k s d a g e n.
15705:
15706: Sedan år 1938 pågår i Terjärv och Kro- översvämningsområdena. Dessutom för-
15707: noby socknar en omfattande nyskiftesför- hindras på grund av de abnorma vatten-
15708: rättning, som berör en areal om c. 50,000 dragförhållandena i den nämnda åns mel-
15709: 'hektar. Denna skiftesförrättning är en av lersta lopp, utförandet av de torrläggnings-
15710: de största som förekommit i vårt land. I arbeten som står i samband med nyskiftes-
15711: samband med dessa nysk:iften försiggår förrättningen å orten. För att dessa om-
15712: stora vägbyggnads- och torrläggningsarbe- fattande dräneringsföretag skall kunna bli
15713: ten; bl. a. fk:ommer c. 500 !km avloppSkanaler effektiva och överhuvudtaget fås slutförda,
15714: och diken att grävas. Torrläggningarna ik:om- måste upprensningen av Kronoby å bli ut-
15715: mer att beröra c. 10,000 ha odlad och od- förd. Då numera de erforderliga kostnads-
15716: ilingsbar jord och är omkring 1,700 småbru- beräkningarna och projekteringen för den
15717: !lmre intresserade i dessa företag. upprensning av Kronoby å som här berörts
15718: De i samband med nyskiftesförrättningen är uppgjorda, anser vi att förutsättnin-
15719: planerade och verkställda torrläggningarna garna för ett omedelbart igångsättande av
15720: är tili stor del beroende av vattenståndet strömrensningsarbetena i Terjärv numera
15721: i den å som genomlöper de nämnda kom- förefinnas, i all synner'het, då ri:ksdagen re-
15722: munerna. Sedan 1930-talet har omfattande dan beviljat medel för torrläggningsarbeten
15723: strömrensningsarbeten utförts i Kronoby som står i samband med nyslkiftesförrättnin-
15724: ås nedre lopp, d. v. s. inom Kronoby socken. gar i mellersta Österbotten, till vil!ket område
15725: Likaså har man i åns Övre lopp inom Vetil Terjärv och Kronoby kommuner också höra.
15726: och Vindala kommuner och i en förgrening På ovanstående grmnder får v.i vördsamt
15727: ,Dragån", som kommer från Evijärvi, ut- föreslå att riiksdage.n V'iHe besluta hem-
15728: fört rensningar. Dessa arbeten har haft ställa,
15729: till följd att vidsträckta marker vid åns
15730: mellersta lopp, alltså i Terjärv kommun, att regeringen måtte förordna om
15731: översvämmats av de i åns Övre lopp genom att arbetena för upprensningen av
15732: grävningarna frigjorda vattenmassorna, till Kronoby ås mellersta lopp måtte med
15733: stor skada för ägarna av markerna inom det aUra första siittas igång.
15734: Helsingfors den 7 februari 1952.
15735:
15736: Albin Wickm.an. Ture Hollsten.
15737: T. E. Nordström. Grels Teir.
15738: C. A. Öhman. Levi Jern.
15739: 373
15740:
15741: IX,49. - Toiv. al. N:o 141. Suomennos.
15742:
15743:
15744:
15745:
15746: Wickm.an ym.: Kruunupyynjoen keskijuoksun perkaustöi-
15747: den aloittamisesta.
15748:
15749:
15750: E d u s k u n n a ll e.
15751:
15752: Vuodesta 1938 on Teerijärven ja Kruu- taamista. Tästä on ollut tulva-alueiden
15753: nupyyn kunnissa toimitettu laajakantoista maanomistajille suurta vahinkoa. Mainitun
15754: uusjakoa, joka koskee n. 50,000 hehtaaria. joen keskijuoksun kohdalla vallitsevat epä-
15755: Tämä maanjako on suurimpia maassamme normaalit veden virtaamissuhteet estävät
15756: toimitetuista. Tämän jakotoimituksen yh- lisäksi ne kuivatustyöt, jotka liittyvät paik-
15757: teydessä tapahtuu suuria maantie- ja kuiva- kakunnan uusjakoon. Jotta näistä laajoista
15758: tustöitä; mm. kaivetaan n. 500 km kuivatus- kuivatusyrityksistä tulisi tehokkaita ja jotta
15759: kanavia ja ojia. Kuivatukset käsittävät n. ne yleensäkin saataisiin valmiiksi, täytyisi
15760: 10,000 ha viljeltyä ja viljelyskelpoista saattaa loppuun Kruunupyynjoen perkaus.
15761: maata ja nämä yritykset koskevat n. 1,700 Koska nyttemmin on saatu valmiiksi tar-
15762: pienviljelij ää. peelliset kustannuslaskelmat ja suunnittelu
15763: Uusjakotoimituksen yhteydessä suunnitel- Kruunupyynjoen perkaamiseksi, niin mie-
15764: lut ja toteutetut kuivatustyöt riippuvat suu- lestämme on edellytyksiä aloittaa heti joen
15765: relta osalta mainittujen kuntien halki kul- perkaustyöt Teerijärven kunnan alueella,
15766: kevan joen vesimäärästä. 1930-luvulta läh- varsinkin kun eduskunta jo on myöntänyt
15767: tien on Kruunupyynjoen alajuoksun var- määrärahan kuivatustöihin, jotka liittyvät
15768: rella, ts. Kruunupyyn pitäjässä, suoritettu Keski-Pohjanmaan uusjakotoimituksiin, jolla
15769: laajoja perkaustöitä. Samaten on joen ylä- alueella myös Teerijärven ja Kruunupyyn
15770: juoksun varrella suoritettu perkauksia V e- kunnat sijaitsevat.
15771: telin ja Vimpelin kunnissa sekä Evijärvestä Edellä olevin perustein esitämme kun-
15772: tulevassa ,Veto-oja"-nimisessä haarautu- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
15773: massa. Näiden töiden tuloksena ovat laajat muksen,
15774: joen keskijuoksun varrella olevat maa-alat
15775: Teerijärven kunnassa joutuneet tulvan val- että hallitus määräisi Kruunupyy-
15776: taan, koska joen yläjuoksun varrella suori- joen keskijuoksun perkaustyöt pan-
15777: tetut .kaivaukset ovat edistäneet veden vir- taviksi käyntiin ensi tilassa.
15778: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
15779: Albin Wickm.an. Ture Hollsten.
15780: T. E. Nordström. Grels Teir.
15781: C. A. Öhman. Levi Jern.
15782: 374
15783:
15784: IX,oo. - Toiv. al. N:o 142.
15785:
15786:
15787:
15788:
15789: Niiranen ym.: Toimenpiteistä Elänteenjärven, Suojärven
15790: ja Tiilikanjärven vesistön vedenpinnan alentamiseksi.
15791:
15792:
15793: E d u s k u n n a 11 e.
15794:
15795: Rautavaaran kunnassa sijaitsevista Elän- kimus osoittanut maanlaadun olevan vilje-
15796: teenjärven, Suojärven ja Tiilikanjärven lykseen erittäin hyvin soveltuvaa, mutaista
15797: vedenpinnan alentamisesta on tehty suun- saviperäistä maata.
15798: nitelma jo 1890-luvulla, jolloin suunnitel- Suoritetut tutkimukset osoittavat myös-
15799: man toteuttamiseen myönnettiin määrära- kin, että hankkeen toteuttamisesta johtuvat
15800: hatkin. Tämän suunnitelman mukaan olisi kustannukset saatavaan hyötyyn nähden
15801: hankkeen toteuttamisen kautta saatu yli ovat erittäin kohtuulliset. Kun kuitenkaan
15802: 500 hehtaarin suuruinen viljelysalue. Hank- paikallinen väestö ei omavaraisesti voi suo-
15803: keen toteuttamisen silloin kuitenkin esti rittaa näin laajasuuntaista suunnitelmaa,
15804: ensimmäinen maailmansota. olisi valtiovallan ryhdyttävä sitä toteutta-
15805: Asia on tämänkin jälkeen ollut jatku- maan.
15806: vasti vireillä ja suoritettu uusi alustava Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
15807: tutkimus on osoittanut, että järvien veden- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
15808: pinnan alentamisella saadaan vesijättöä vil-
15809: jelykseen huomattavasti enemmän kuin al- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15810: kuperäinen suunnitelma edellytti. Kaik- toimenpiteisiin Rautavaaran kun-
15811: kiaan nousee tämän uuden alustavan suun- nassa sijaitsevien Elänteenjärven,
15812: nitelman mukaan viljelykseen saatava alue Suojärven ja Tiilikanjärven veden-
15813: yli 1,200 hehtaariin. Tämän lisäksi on tut- pinnan alentamiseksi.
15814: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
15815:
15816: Toivo Niiranen. Juho Rytkönen.
15817: Juho Nykänen.
15818: 375
15819:
15820: IX,51. - Toiv. a:l. N:o 143.
15821:
15822:
15823:
15824:
15825: Kähönen ym.: Esityksen antamisesta. laiksi kalastuselin-
15826: keinoa harjoittavan väestön taloudellisen toimeentulon
15827: turvaamisesta.
15828:
15829:
15830: E d u s k u n n a ll e.
15831:
15832: Kalastajat kamppailevat suuremmissa vai- kokonaan tuottajain vaikutuksen ulkopuo-
15833: keuksissa kuin koskaan ennen nykyisen lella olevilla kalaliikkeillä ole ollut erikoi-
15834: miespolven aikana. Perussyy tämän kan- sempaa aihetta ryhtyä kyllin pontevasti jär-
15835: sanosan toimeentulon vaikeutumiseen on sen jestämään kalan tuoreena myynnistä jää-
15836: harjoittaman elinkeinon, merikalastuksen, neen ylijäämän säilöönottoa myöhempään
15837: muodostaminen kannattamattomaksi. Tähän myyntiin. Tästä syystä suuria osia ran-
15838: tilanteeseen on vienyt useita vuosia jatku- nikko- ja saaristoalueista on jäänyt vaille
15839: nut runsas suolasiUin tuonti, joka on jo en- kevätsilakan kuivaukseen sovelletetun tuki-
15840: nakolta tehnyt epävarmaksi mm. parhaim- palkkion muodostamasta avusta. Niinpä ku-
15841: man syyssilakan tavanmukaisen suolauksen luneenakin vuonna on jouduttu myymään
15842: myyntiä varten, sillä suolakalankin käyttö kevätsilakkaa jopa 2 markalla kilo ja vas-
15843: ihmisravintona on rajoitettua. Näin ei ole taanotto siitä huolimatta on ollut rajoitet-
15844: voitu edes sitäkään osaa syyssilakkasaalista, tua. Asiaa selventävänä tekijänä kuitenkin
15845: joka on jäänyt tuoreena myynnistä ylijää- mainittakoon, että nykyoloissa tarvittavien
15846: mäksi, varastoida suolaamalla. Sellaiset suurempien teknillisten uudistusten toimeen-
15847: sillintuontia osoittavat luvut kuin esim, vv. panoon ei useimmilla kalaliikkeillä ole ollut
15848: 1948 = 12.3 milj. ja 1949 = 11.6 milj. kiloa, käytettävissä varojakaan.
15849: jonka tuonnin raha-arvokin vuodessa lähen- Vaikka tuottajain saama hinta merika-
15850: telee puolta miljardia markkaa, ovat meikä- lasta eli lähinnä silakasta on ollut avoveden
15851: läisissä oloissa suorastaan hämmästystä he- aikaisen saaliin saantiaikoina aivan mitätön,
15852: rättäviä, sillä. kalakauppamme oli ennen niin sittenkin kuluttaja on joutunut kalasta
15853: talvisotaa vahvasti vientivoittoinen. Tästä maksamaan nykyisen vähittäismyyntijärjes-
15854: on todisteena esimerkiksi se, että vv. 1931- telmän vallitessa suhteellisen paljon, keski-
15855: 1939 aikana vuosittainen vientivoittoisuus määrin 2-3-kertaisesti sen, minkä kalas-
15856: vaihteli 4.3-14.9 milj. silloista markkaa. taja on samasta kalasta saanut. Kevätsila-
15857: Tosin nykyiset olosuhteet ovat entisestään kan kohdalla on tämä ero ollut vieläkin
15858: suuresti muuttuneet, mutta sittenkin esitet- suurempi. Tällainen hinnoittelu ei suinkaan
15859: tyjen tuontilukujen valossa on helposti käsi- enennä tuoreen kalan käyttöä.
15860: tettävissä, miten ankaraksi on muodostunut Merikalastuksen harjoittamisesta aiheutu-
15861: sillintuonnilla annettu isku kotoiselle kalas- vat kustannukset kalastusvälineiden osalta
15862: tuselinkeinollemme. Tämä on ollut vieläkin ovat talvisotaa edeltäneestä ajasta jatku-
15863: tuhoisampaa sen takia, kun kalakauppatoi- vasti vain kohonneet, ollen nyt eri tarvik-
15864: minnaltamme suuremmalta osalta ovat puut- keiden kohdalla keskimäärin 20-30-kertai-
15865: tuneet riittävät teknilliset apuneuvot tuo- set, joten pyyntivarusteiden säännöllinen
15866: reen kalan myyntiin ja tarjonnan säännöste- täydennys ja uusintahankinta yksinomaan
15867: lyyn, josta syystä epätaisesti saatu saalis kalastuksesta saaduilla tuloilla on käynyt
15868: on pitänyt sijoittaa markkinoille pyyntipäi- ylivoimaiseksi. Tähän vallitsevaan olotilaan
15869: vänä. kytkeytyy vähänkin syrjemmässä olevien
15870: Kun kalan hinta on saanut vapaasti muo- vanhojen saaristoasutusten autioituminen,
15871: dostua päivittäisen saaliin saannin ja siitä jopa maastamuutto, eräissä tapauksissa ny-
15872: johtuneen tarjonnan mukaan, ei näin ollen kyisen täystyöllisyyden vallitessakin enem-
15873: 376 IX,51. - Kalastajain toimeentulo.
15874:
15875:
15876: män tai vähemmän tarpeellisten varatyö- viittaamme kalataloudellisen toimikunnan
15877: maiden ylläpitäminen vaikean asuntopulan mietintöön, jossa ehdotetaan varattavaksi 20
15878: suurentuminen asutuskeskuksissa ja yhä li- milj. markkaa koneellisen tai puolikoneelli-
15879: sääntyvä riippuvaisuus kalatuotteiden ulko- sen kalankuivauksen käyntiin saattamista
15880: tuonnista sekä sen aiheuttamat menot kan- varten sekä 40 milj markkaa käytettäväksi
15881: santaloudelle. kalastajien omien ja kalan kulutusta edis-
15882: Kalastajaväestö ei suinkaan väheksy suo- tävien yritysten tukemiseen. Tässä yhtey-
15883: ritettuja toimenpiteitä elinkeinonsa kohen- dessä on tarpeellista vallitsevana epäkoh-
15884: tamiseksi, kuten viimeksi kuluneina vuosina tana !korostaa sitä, että nykyisestä kala-
15885: sovellutettua tukipalkkiojärjestelmääkin ke- kauppatoiminnasta saatua puhdasta tuot-
15886: vätsilakan kuivauksen edistämiseksi. Mutta toa ei läheskään aina jätetä palvelemaan
15887: valitettavasti tämä järjestelmä nykyisessä sitä elinkeinoa, josta se on koottu, vaan
15888: muodossa vastaa tarkoitustaan vain siellä, varat useimmin siirretään muihin rahas-
15889: missä kalakauppatoiminta on kehittyneem- toihin. Tämän takia kalastuselinkeinomme
15890: pää. Sen vaikutus ei ole ulottunut syrjäi- on jäänyt vaille erittäinkin nykyoloissa tar-
15891: sempiin kalastusalueisiin, joten täällä kevät- peellisia teknillisiä välineitä. Lainoja ja
15892: silakan sijoitus- ja hintapulma on pysynyt avustuksia myönnettäessä kalakaupallisille
15893: ennallaan. Mielihyvin on myös mainittava, elimille on tarpeellista huomioida tämäkin
15894: että kuluvan vuoden keväällä arvovaltainen näkököhta.
15895: kalataloudellinen toimikunta jätti valtioneu- Käytäntöön vakiintumassa olevan kevät-
15896: vostolle varsin huomionarvoisen komiteamie- silakan tukipalkkiojärjestelmän saamiseksi
15897: tinnön merikalastajaväestön taloudellisen koko merenrannikkoalueen kalastajia autta-
15898: aseman kohottamiseksi erikoisesti ns. yli- vaksi olisi tämän järjestelmän turvin mää-
15899: jäämäkalan kaupan osalta. Eräät toisetkin rättävä ja noudatettavaksi vahvistettava
15900: komimeat ov~t jä.ttämissää.n miJetialnössä takuuhinta kevätsilakalle, joksi kuluvana
15901: kosketelleet samoja kysymyksiä, joten nyt vuoncna ehdotettiin 10 maclclraa kilo1ta. Ta-
15902: on käytettävissä runsaasti luotettavia tie- kuuhinnan tulisi olla saman kuin millä hin-
15903: toja ja tehty ehdotuksia tämän unohdetun nalla kannattaa kevätsilakkaa kuivattaa.
15904: kansanosan elinkeinoelämän vakaannuttami- Ellei näin tehdä, jätetään kalakaupalle erin-
15905: seksi. omainen tilaisuus keinotteluun vaihtuvilla
15906: V akaannuttamiskeinoista luonnollisesti päivän hinnoilla, mistä kuluttajillekin, kuten
15907: voidaan aina olla eri mieltä, mutta ei kui- kokemus on osoittanut, ei ole ollut mitään
15908: tenkaan pidettäne oikeudenmukaisena sitä, etua, kun sekavissa oloissa kalan vähittäis-
15909: että joistakin syistä jätetään luontaisia mah- hintaa voidaan pitää korkealla. Määrätyn
15910: dollisuuksia hyväksi käyttävä kotoinen elin- takuuhinnan vallitessa sensijaan olisi mah-
15911: keino kylmästi suurten etupiirien jalkoihin dollisuus valvoa myös kalan vähittäiskaup-
15912: ja siten tuhotaan se. Käsityksemme mu- paa, kun silloin on varma tieto tuottajalle
15913: kaan olisi siilikauppoja tehtäessä jo kysyt- maksetusta hinnasta.
15914: tävä myös puolueettomien kalastusasiaintun- Kalataloudellinen toimikunta on arvioin-
15915: tijain mielipidettä eikä jätettävä sillintuon- nut kevätsilakan kuivauksen tukipalkkioihin
15916: tia yksinomaan kaupallisten elimien har- tarvittavan varoja neljänä peräkkäisenä
15917: kinnasta riippuvaksi. Samoin olisi kiireelli- vuonna, 1952-55, vuosittain ainakin 12
15918: sesti saatava läpi kotivesiemme merikalan milj. markkaa ja lisäksi ehdottanut eläinten
15919: markkinoimiseen tarpeelliset teknilliset lait- rehuksi jäähdytetystä silakasta maksetta-
15920: teet, so. riittävästi kevätsilakan kuivaamoja, vaksi tukipalkkiota erikseen laadittavien oh-
15921: yleistetyksi kalan jäähdytys- ja jäähdytys- jeiden mukaan 2 milj. markkaa. Tukipalk-
15922: laitteet sekä perustetuksi muita kalanjalos- kiovaraus kuivatulle kalalle useamman vuo-
15923: tuslaitoksia. Terveen kilpailun ylläpitämi- den ajalle on välttämätöntä sen takia, että
15924: seksi olisi näihin sovellutettava myös tuot- voitaisiin toteuttaa kallishintaisten kalan-
15925: tajain vaikutusta tukemalla kalastajaväes- kuivauslaitteiden hankinta.
15926: tön itsensä muodostamia joko osuustoimin- Syyssilakan pyyntikautena niin ikään
15927: nallisia tai yhteistoimintaosakeyhtiöiden muodostuu ajoittaista ylijäämäkalaa, jdka
15928: muodossa toimivia taikka perustettavia yri- luo mahdollisuuden !keinotteluun tuottajalle
15929: tyksiä. Kalakauppatoiminnassa tarvittavien maksettavan hinnan määräämisessä, varsin-
15930: teknillisten apuneuvojen rahoittamisessa kin silloin, !kun saalis on vähänkin suurempi
15931: IX,51. - Kähönen ym. 377
15932:
15933: kuin normaalikulutus saantipäivänä. Kala- etuna on mainittava sekin; että jälleen pääs-
15934: taloudellinen toimikunta on aivan oikein täisiin !kotoisessa suolakalassa tarkastuksen
15935: harkinnut keinoja tuoreena tarjonnan vä- avulla 1aatutavaraan ja suolaus siirtyisi
15936: hentämiseksi ja hinnan vakaannuttamis~ksi kalastuspailkoine, jonne se kuuluu.
15937: esittämällä että kalansäilyketehtaisiin vie- Edellä on viitattu kalastuselinkeinon
15938: dystä lkilohailista ja pi'klkusilakasta makset- alalla va:llitseviin kaikkein .räikeimpiin epä-
15939: taisiin lkalastajille 1. 8.-31. 12. välisenä ai- kohtiin. Huomiota olisi näiden ~lisäksi kiin-
15940: kana ~tu'kipallk'kiota, mikäli ka:lastajaHe ma:k- nitettävä siihen, että 1uoton saanti lkalan-
15941: settava hinta on alle 30 marlkkaa kilo. Tar- pyydyksien, pyynnissä käytettävien mootto-
15942: koitukseen toimikunta ehdotti varattavaksi riveneiden s~ä kalastulksessa tarvittavien
15943: jo v:lle 1951 5 milj. marlk'kaa. Tämä!kin eh- muidenkin 1aitteiden hankkimiseen on nyky-
15944: dotus on hyvä, mutta se toteutettuna tulisi oloissa aivan mahdotonta ja kysymys olisi
15945: auttamaan vain rajoitettua pyyntialuetta, kiireellisesti ratkaistava. Kalastuksessa on
15946: sen sijaan varsinainen syyssilakanpyynti edelleen pyyntivälineitä uhkaava va:hingon-
15947: jäisi esitetyn tuen ulkopuolelle. Näin ollen vaara suurempi kuin minkään muun elinkei-
15948: pidämme välttämättömänä erikoisesti syr- non piirissä, minkä takia vakuutustoiminnan
15949: jäisten kala:stusalueiden kalastajien harjoit- olisi tultava tehdkkaasti apuun. Kalastajien
15950: taman elinkeinon turvaamiseksi, että 1. 8.- omrut valruutuslailtokset eiV'ä.t ole r,a;hana:rvon
15951: 31. 12 välisenä aikana avovedestä pyydyste- nopean alentumisen takia tätä t~htävää
15952: rtystä silakasta valmistetusta suolruka1asta, kyenneet kuitenkaan enää kunnolla täyttä-
15953: jdka on tarkastuksessa ja leimauksessa ha- mään.
15954: vaittu ensiluokkaisesti käsitellyksi, määrät- Edellä oievaan viitaten ehdotamme kun-
15955: tävä!ksi tuottajalle ma:ksettava:ksi takuuhin- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
15956: na:'ksi 50 markkaa kilolta. Tämän taJkuuhin- vomuksen,
15957: nan toteuttamiseksi syyspyynnistä suolatullc
15958: silakalle olemme arvioineet tarvittavan va- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
15959: roja noin 15 milj. markkaa. Takuuhinnan toimenpiteisiin oman onnensa nojaan
15960: ohella siitä osasta sila'kkasaaliista, joka me- jätetyn kalastuselikeinon vakauttami-
15961: nee tuoreena kaupa'ksi, olisi määrättävä tuot- seksi ja sen harjoittajien taloudellisen
15962: tajalle maksettavwksi alimmaksi hinnaksi toimeentulon turvaamiseksi tarkoite-
15963: 30 markkaa kilolta. Näin toimeenpannun tun lain aikaansaamiseksi.
15964: syyssilakan ylijäämän käytön erinomaisena
15965: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
15966:
15967: Urho Kähönen. Aaro Kauppi.
15968: Vilho Leivonen. Erl. Haapaniemi.
15969: Eino Rytinki. Nestori Kaasalainen.
15970: Helena Virkki.
15971:
15972:
15973:
15974:
15975: 48
15976: 378
15977:
15978: IX,52. - Toiv. al. N:o 144.
15979:
15980:
15981:
15982:
15983: Haapasalo ym.: Esityksen antamisesta kalastusta elinkei-
15984: nonaan harrjoittavien toimeentulon turvaamisesta.
15985:
15986:
15987: E d u s k u n n a ll e.
15988:
15989: Uusi kalastuslaki, joka tuli voimaan vuo- rauksena, ettei hän voi harjoittaa ammat-
15990: den 1952 alusta, on sisällöltään ja ennen tiaan niiden ahtaiden rajoitusten puitteissa,
15991: muuta vaikutukseltaan sellainen, että se tu- jotka uusi kalastuslaki sisältää. Kokemus
15992: lee muuttamaan maassamme vallinneet ka- on osoittanut, etteivät kalastusta elinkei-
15993: lastusolot melko perinpohjaisesti. On totta, nokseen harjoittavat aseta pyydyksiään asu-
15994: että eräiltä osiltaan uusi kalastuslaki antaa tuille rannoille, vaan menevät kauemmaksi,
15995: tilattomalle väestölle mahdollisuuden jopa missä heillä on mahdollisuus suurempien
15996: entistä paremmin saada lakiin perustuva saaliiden saamiseen, mutta epäilemättä he
15997: kalastuslupa, mutta toisaalta voidaan to- useimmiten joutuvat laskemaan pyydyk-
15998: deta, että tämä laki on herättänyt vesialuei- sensä sellaisiin paikkoihin, joilta heidät voi-
15999: den haltijat pitämään kiinni eduistaan, ja daan kalastuslain mukaan karkoittaa ja tuo-
16000: kun se lisäksi jopa määrää nämä perusta- mita rangaistuksiin. Edellä mainittu osoit-
16001: maan valvontaa suorittavia kalastuskuntia, taneekin, että kalastusta elinkeinokseen har-
16002: johtaa tämä käytännössä kokonaan toisen- joittavien on käytännössä melko mahdotonta
16003: laiseen tilanteeseen, kuin mikä meillä on hankkia luvat kaikilta niiltä kalastuskun-
16004: vallinnut kalastusvesiin nähden tähän nilta, joiden alueilla he joutuvat pyydystä-
16005: saakka. mään. Tämän lisäksi on jo nyt käynyt ilmi,
16006: Kun maassamme on n. 60,000 järveä, on että vesialueiden omistajien taholla esiin-
16007: tänrne olosuhteiden ohjaamana muodostunut tyy suurta haluttomuutta vuokrata aluei-
16008: varsin laaja kalastajien ammattikunta, josta taan ammattikalastajille. Kaiken lisäksi
16009: huomattava määrä hankkii elatuksensa suh- ovat erilaiset urheilu- ja virkistyskalasta-
16010: teellisen pienistä sisäjärvistämme. Vain jien seurat vuokranneet monia parhaita ka-
16011: osalla näistä on pikkutiloja hallussaan, lastuspaikkoja. Näin on saamamme tiedon
16012: jonka perusteella heillä on mahdollisuus am- mukaan käynyt mm. Helsingin ulkosaaris-
16013: mattinsa harjoittamiseen oman kalastuskun- tossa, kun sen sijaan sisäjärvien kalastajat
16014: tansa alueella. Suurin osa kalastajistamme ovat saaneet monia epääviä vastauksia tä-
16015: on kuitenkin tilatonta tai niin pienillä hän asti kalavesioikeuksia valvoneilta mant-
16016: tonttialueilla asuvaa väestöä, ettei heillä ole taalikunnilta, jotka väliaikaisesti ovat otta-
16017: omia vesialueita. Nämä jäävät uuden lain neet kalastuskuntien tehtävät hoitaakseen.
16018: mukaan kokonaan vesialueiden omistajien Ja melkoisella varmuudella voidaan sanoa,
16019: armoille. Todettakoon lisäksi, että sellaisia että perustettavat kalastuskunnat tulevat
16020: vesialueita, joissa lain 3 §: n mukaan on jo- yhtymään näihin päätöksiin.
16021: kaisella Suomen kansalaisella oikeus har- Sotien aikana ja lähinnä niitä seuran-
16022: joittaa kalastusta, on asiantuntijain lausun- neilla vuosina sai Suomen kansa kokea, mi-
16023: non mukaan vajaa kymmenen suurinta sisä- ten suuri merkitys maamme kalastajilla on
16024: järven selkää. Kun kalastajan, joka aikoo elintarvikehuollon alalla. Vaikka tilanne
16025: toimeentulonsa hankkia kalastuksella, täy- elin:tarvi.llooa1al,la onkin suures,ti parantunut,
16026: tyy tehdä usein kymmenien kilometrien ei voitane väheksyä nykypäivinäkään kalas-
16027: matkoja löytääkseen tuottavat pyyntipai- tajiemme panosta kansamme kokonaistuloa
16028: kat, hänen on laskettava pyydyksiään sekä ja ;enilllen ka1kkea ruoikavalioitJtemme mää-
16029: rannikolle että syvälle riippuen säästä ja rää laskettaessa. On myös otettava huo-
16030: vuodenajoista, on tästä luonnollisena seu- mioon, ettei kysymyksessä ole yksin tuhan-
16031: IX,52. - Haapasalo ym. 379
16032:
16033: siin nousevan kalastusta elinkeinokseen har- monen vaellusvuoden jälkeen jälleen ovat
16034: joittavan väestön toimeentulokysymys, vaan saaneet oman kodin ja mahdollisuuden elin-
16035: myös heidän sijoittamisensa uusiin olosuh- keinonsa harjoittamiseen.
16036: teisiin ja uuteen tuottavaan työhön, ellei Kaiken edellä mainitun pohjalla ja tode-
16037: tätä kysymystä esittämäämme tapaan jär- ten, että perustuslakimme turvaa kansalai-
16038: jestetä. Useimmat ko. henkilöistä ovat tai- sille työvoimansa vapaan käy.ttömahdolli-
16039: tavia kalastajia, jotka ovat ammattinsa pe- suuden, ehdotamme eduskunnan hyväksyt-
16040: rineet jo monessa polvessa sekä ovat karais- täväksi toivomuksen,
16041: tuneet tähän paljon kysyvään ammattiin.
16042: Mutta jos nyt heiltä riistetään oikeus tämän että hallitus kiireellisesti valmis-
16043: harjoittamiseen, useat heistä joutuvat pit- taisi ja antaisi Eduskunnalle esityk-
16044: käksi ajaksi yhteiskunnan huollon varaan. sen kalastusta elinkeinonaan harjoit-
16045: On myös otettava huomioon, että heidän tavien toimeentulon turvaamisesta
16046: pyydyksensä edustavat melkoista omai- joko lisenssi- tai jotakin muuta eri
16047: suutta, joka näin ollen jäisi käyttämättö- vesialueilla kalastuksen oikeuttavaa
16048: mäksi. Erikoisen katkera olisi tällainen lupajärjestelmää noudattaen.
16049: lopputulos niille siirtolaiskalastajille, jotka
16050: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1952.
16051:
16052: K. F. Haapasalo. Juho Karvonen.
16053: Arvo Sävelä. J. Väisänen.
16054: Otto Toivonen. Heikki Hykkäälä.
16055: Arvo Ahonen. Meeri Kalavainen.
16056: Artturi Koskinen. Edvard Pesonen.
16057: Väinö Tikkaoja. Otto Muikku.
16058: Eino Raunio. Kaisa Hiilelä.
16059: Viljo Virtanen. Vilho Väyrynen.
16060: Laura Brander-Wallin. Kustaa Alanko.
16061: 380
16062:
16063: IX,53.- Hemst. mot. N:o 145.
16064:
16065:
16066:
16067:
16068: Teir m. fl.: Angående anslag till unde·rstöd och lån åt
16069: .Yrkesfiskare för anskaffande av nya fiskbragder.
16070:
16071:
16072: T i ll R i k s d a g e n.
16073:
16074: Ett känt och erlkänt faktum är, att iJ.andets nya glesare bragder, som motsvara fisike-
16075: fiskar- och skärgårdsbefolkning befinner lagens fordringar och de hava icke ekono-
16076: sig i ett mycket bekymmersamt ekonomiskt miska möjligheter härtill, borde staten bistå
16077: läge och att denna befolkningsgrupp lever dem i detta på grund av lagstiftningen
16078: i myciket ansprå!kslösa förhållanden. Genom uppkomna tvångsläge. Ett allmänt national-
16079: tillkomsten av den nya lagen om fiske, som ekonomiskt intresse påikallar denna åtgärd,
16080: trädde i kraft med detta års ingång, ha för att fiskerinäringen skall kunna ostört
16081: yrkesfiskarna åsamkats nya av ~lagen på- utövas i vårt land.
16082: !kailade utgifter, som de i0ke kunna finan- I anslutning tili det ovan sagda föreslås
16083: siera eller betala. Enligt stadganden i sagda vördsamt att riksdagen måtte besluta hem.-
16084: iag hava minimimåtten på olika slag av våra ställa,
16085: vanligaste fiskarter höjts med den påföljd,
16086: att de fiskbragder våra yrkesfiskare nu hava att regeringen i propositionen an-
16087: eller som de redan beställt bliva olagliga. gående statsförslaget för år 1953
16088: Lagen medgiver visserligen en övergångstid måtte upptaga ett anslag om
16089: av tre år, men anskaffandet av nya bragder 25,000,000 mark att användas sorn
16090: stä:ller sig övermä:ktigt för vår fiskarbe· understöd och lån åt yrkesfiskare
16091: folkning under en så ikort tid och till de vid anskaffning av nya fiskbragder i
16092: höga pris bragderna nu stiga. enlighet med bestärnmelserna i den
16093: Emedan sålunda yrkesfiskarna utan egen nya fiskelagen.
16094: förskyllan bliva tvungna, att anskaffa sig
16095: Helsingfors den 11 februari 1952.
16096:
16097: Grels Teir. Albin Wickm.an.
16098: Levi Jern. Henrik Kullberg.
16099: John Österholm. Ture Hollsten.
16100: 381
16101:
16102: IX,53. - Toiv. al. N:o 145. Suomennos.
16103:
16104:
16105:
16106:
16107: Teir ym.: Määrärahan myöntämisestä avustuksiksi ja lai-
16108: noiksi ammattikalastajille kalastusvälineiden hankin-
16109: taan.
16110:
16111:
16112: E d u s k u n n a 11 e.
16113:
16114: Tunnettu ja tunnustettu tosiasia on, että ilman omaa syytään hankkia itselleen uusia,
16115: maamme kalastaja- ja saaristolaisväestön suurempisilmäisiä pyydyksiä, jotka vastaa-
16116: taloudellinen asema on hyvin huolestut- vat kalastuslain vaatimuksia, eikä heillä ole
16117: tava ja että tämä väestöryhmä elää hyvin siihen taloudellisia mahdollisuuksia, olisi
16118: vaatimattomissa oloissa. Tämän vuoden valtion autettava heitä selviytymään lain-
16119: alusta voimaan tullut uusi kalastuslaki on säädännön asettamasta pakkotilasta. Ylei-
16120: aiheuttanut ammattikalastajille uusia laki- nen kansantaloudellinen etu vaatii tätä toi-
16121: määräisiä menoja, joita he eivät pysty ra- menpidettä, jotta maassamme voitaisiin häi-
16122: hoittamaan tai maksamaan. Sanotun lain riöittä harjoittaa kalastuselinkeinoa.
16123: säännösten mukaan on tavallisimpien eri Edellä olevan johdosta esitämme kun-
16124: kalalajiemme vähimmäismittoja korotettu, nioittaen eduskunnan päätettävä:ksi toivo-
16125: josta johtuen ammattikalastajiemme omis- muksen,
16126: tamat tai jo tilaamat pyyntivälineet tule-
16127: vat laittomiksi. Laki myöntää tosin kol- että hallitus ottaisi vuoden
16128: men vuoden siirtymäkauden, mutta uusien 1953 tulo- ja menoarvioesitykseen
16129: pyydysten hankkiminen on ylivoimaista ka- 25,000,000 markan määrärahan avus-
16130: lastajaväestölle näin lyhyenä aikana ja tuksiksi ja lainoiksi ammattikalasta-
16131: pyydysten hintojen ollessa niin korkeat jille uuden kalastuslain edellyttämien
16132: kuin ne nykyisin ovat. uusien pyydysten hankkimiseksi.
16133: Koska siis ammattikalastajien on pakko
16134: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
16135:
16136: Grels Teir. Albin Wickman.
16137: Levi Jern. Henrik Kullberg.
16138: John Österholm. Ture Hollsten.
16139: 382
16140:
16141: IX,54. - Bemst. mot. N:o 146.
16142:
16143:
16144:
16145:
16146: Rosenberg m. fl.: Angående tillägg till 1952 års stats-
16147: förslag som understöd åt yrkesfiskare, vilkas båtar eller
16148: storbragder genom natur- eller annan katastrof gått
16149: förlorade.
16150:
16151:
16152: T i 11 R i k s d a g e n.
16153:
16154: Hänvisande tili motiveringen :finansmotio- 5,000,000 mark att utdelas som un-
16155: nen n:o 96, inlämnad tili 1951 års riksdag, derstöd åt yrkesfiskare, vilkas båta·r
16156: :fö:ooslå undootecknade, att riiksdagen v~lLe eller storbragder oförskyllt, genom
16157: besluta hemställa, natur- eller annan katastrof, gått för-
16158: lorade.
16159: att regeringen i tilläggsbudget för
16160: år 1952 måtte upptaga ett anslag på
16161: Helsingfors den 12 februari 1952.
16162:
16163: Gösta. Rosenberg. B. Tauriainen.
16164: Atos Wirtanen. Antti Kinnunen.
16165: Nestori Nurminen. Mikko .Tårvinen.
16166: 383
16167:
16168: IX,54. - Toiv. al. N:o 146. Suomennos.
16169:
16170:
16171:
16172:
16173: Rosenberg ym..: Lisäyksestä vuoden 1952 tulo- ja meno-
16174: arvioon avustusten myöntämiseksi ammattikalastaj't'lle,
16175: jotka ovat menettäneet veneensä tai pyydyksensä Z~n
16176: nonvoimien tai onnettomuuksien johdosta.
16177:
16178:
16179: E d u s k u n n a 11 e.
16180: Viitaten vuoden 1951 va:ltiopäiville jäte- lisämenoarvioon 5,000,000 markan
16181: tyn rahaasia-aloitteen n:o 96 perusteluihin määrärahan avustusten myöntämi-
16182: esitämme eduskunnan päätettäväksi toivo- seksi ammattikalastajille, jotka ovat
16183: muksen, menettäneet veneensä tai pyydyksensä
16184: luonnonvoimien aiheuttamien tai
16185: että hallitus ottaisi vuoden 1952 muiden onnettomuuksien johdosta.
16186: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
16187:
16188: Gösta Rosenberg. H. Tauriainen.
16189: Atos Wirtanen. Antti Kinnunen.
16190: Nestori Nurminen. Mikko Järvinen.
16191: 384
16192:
16193: 1X,55. - Hemst. mot. N:o 147.
16194:
16195:
16196:
16197:
16198: Rosenberg m. fl.: Angående tillägg Ull 1952 års stats·
16199: förslag som understöd och lån åt yrkesfiskare för am-
16200: skaffning av fiskredskap.
16201:
16202:
16203: T i 11 R i k s d a g e n.
16204:
16205: Hänsivande till motiveringen i finans- att regeringen i tilläggsbudget för
16206: motionen n: o 97, inlämnad till 1951 års år 1952 måtte upptaga ett anslag på
16207: riksdag, föreslå undertecknade, att riksda- 10 miljoner mark till lån och under-
16208: gen ville besluta hemställa, stöd åt yrkesfiskare för anskaffning
16209: av fiskredskap.
16210: Helsingfors den 12 februari 1952.
16211:
16212: Gösta Rosenberg. H. Tauriainen.
16213: Atos Wirtanen. Antti Kinnunen.
16214: Nestori Nurminen.
16215: 385
16216:
16217: IX,55. - Toiv. al. N:o 147. Suomennos.
16218:
16219:
16220:
16221:
16222: Rosenberg ym.: Lisäyksestä vuoden 1952 tulo- ja meno-
16223: arvwon avustusten ja lainojen myöntäm'iseksi ammatti-
16224: kalastaj~1le kalastusvälineiden hankintaan.
16225:
16226:
16227:
16228: E d u s k u n n a 11 e.
16229:
16230: Viitaten vuoden 1951 valtiopäiville jäte- että hallitus ottaisi vuoden 1952
16231: tyn rahaasia-aloitteen n : o 97 perusteluihin lisätalousarvioon 10 miljoonan mar-
16232: ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi kan määrärahan lainojen ja avustus-
16233: toivomuksen, ten myöntämiseksi ammattikalasta-
16234: j'aJe kalastusvälineiden hankintaan.
16235: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
16236: Gösta Rosenberg. H. Tauriainen.
16237: Atos Wirtanen. Antti Kinnunen.
16238: Nestori Nurminen.
16239:
16240:
16241:
16242:
16243: 49
16244: 386
16245:
16246: IX,56. - Toiv. al. N:o 148.
16247:
16248:
16249:
16250:
16251: A. Kinnunen ym.: Kalanjalostuslaitoksen perustamisesta
16252: Ouilun seudulle.
16253:
16254:
16255: E d u s k u n n a ll e.
16256:
16257: Pohjanlahden rannikolla Oulun ja Raa- lanne muuttuisi olennaisesti, jos kalastajat
16258: hen seuduilla ovat kalastuselinkeinon har- saisivat myymättä jääneen saaliinsa kau-
16259: joittajat joutuneet elämään vaikeassa talou- paksi kalanjalostuslaitokseen. Näin ollen
16260: dellisessa asemassa ja heidän toimeentulo- onkin kalanjalostuslaitoksen rakentaminen
16261: mahdollisuutensa ovat edelleen epävarmat. Oulun seudulla käynyt aivan välttämättö-
16262: Kalansaalis on hyvin ajoittaista ja silloin- mäksi, jotta saataisiin turvatuksi kalastus-
16263: kin, kun se on runsaampaa, muodostuu tar- elinkeinon harjoittaminen. Kalastajat eivät
16264: jonta kysyntää suuremmaksi, sillä ko. seutu kuitenkaan voi omatoimisesti sellaista ai-
16265: on harvaan asuttua ja ostokykyinen kulut- kaan saada, ja siksi olisi valtiovallan tuet-
16266: tajaväestö on vähäinen. Onpa käynyt niin- tava kalastajia kalanjalostuslaitoksen raken-
16267: kin, että kalansaaliin ollessa runsaampi, ka- tamiseksi Oulun seudulle.
16268: lastajat ovat joutuneet heittämään osan saa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
16269: liistaan takaisin mereen. Kun kalastajat eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
16270: vielä joutuvat kuljettamaan saaliinsa asu-
16271: tuskeskuksiin, esim. hailuotolaiset kalasta- että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
16272: jat Ouluun, koituu heille tästäkin kustan- toimenpiteisiin kalanjalostuslaitoksen
16273: nuksia siltäkin osalta, mitä ei saa myydyksi. aikaansaamiseksi Oultm seudulle pai-
16274: On selvää, ettei kalastuselinkeino voi me- kallisen kalastajaväestön elinehtojen
16275: nestyä eikä kehittyä tällaisissa oloissa. Ti- turvaamiseksi.
16276: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
16277:
16278: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
16279: Ester Häikiö. H. Tauriainen.
16280: Matti Meriläinen. Gösta Rosenberg.
16281: 387
16282:
16283: IX,57. - Toiv. al. N:o 149.
16284:
16285:
16286: Murto ym.: Maa- ja Ulkokrunnin saarien omish<ssuhtei-
16287: den pafla1tttamisesta enNselleen.
16288:
16289: E d u s k u n n a ll e.
16290:
16291: Oulun ja Kemin välisellä merialueella jä~keen, jolloin kalastuksella saaliin niuk-
16292: noin 25 kilometrin päässä Iijokisuulta sijait- lkuuden ja syysmyrskyjen vuoksi ei ole mi-
16293: ISevat Maa- ja Ulkokrunnin saaret, joiden tään merkitystä. Saarille maihinnousuoi-
16294: maapinta--ala on yhteensä noin 300 hehtaa- keus sanottuna kalastuskautena on vain
16295: ria. Runsaan lkasvullisuutensa vuolksi ne ammatt:itkalastajilla. Muuna aikana ei heil-
16296: ovat erittäin sopivia iaiduntamistarkoituk- ~äkään, ja muilla paikkakuntalaisi'lla ei mi-
16297: seen. Asiantuntijoiden arvion mukaan voi- hinkään aikaan vuodesta. Kaiken tämän
16298: daan saarilla ·laiduntaa noin 700 nautayksik- vuoksi ja pitäen tapahtunutta omaisuuden
16299: köä. Erikoisen sopivia nämä saaret ovat luovuttamista Maabunni-säätiön omistuk-
16300: nuoren nautakarjan selkä varsojen ja lam- seen mielivaltaisena ja lakiin perustumatto-
16301: paiden laiduntamiseen. Saariin liittyvät mana näiden kuntien asukkaat ovat useaan
16302: mata:likot ovat hyvin lkalariklkaita. Vuosi- otteeseen kääntyneet valtioneuvoston puo-
16303: kymmenien ajan on näiltä vesiltä han!klkinut leen toivomuksella, että tap8!htuneet luovu-
16304: pääasiallisimman kalastustulonsa 70-80 tukset peruutettaisiin. Näin tapahtui mm.
16305: Kuivaniemen, Iin ja Haukiputaan kalasta- v. 1951, jolloin valtioneuvostolle jätettiin
16306: jaa ja suuri joukko tilapäiskalastajia Si- yli 1,000 asukkaan allekirjoittama vetoomus.
16307: mosta, Hailuodosta, Raahesta ja Kemistä. Vuonna 1946 asia oli käsiteltävänä eräässä
16308: Esimerkiksi silaklkasaaliit ovat nousseet vuo- maatalousministeriössä pidetyssä kokouk-
16309: sittain yli 100,000 kilon ja arvokalan keski- sessa, jonka puheenjohtajana toimi ministeri
16310: määrin 30,000 kiloon. Luukka. Tässä kokouksessa iuonnonsuojelu-
16311: Valtion ohella yksityiset maanomistajat va'lvoja, tohtori Reino Kalliala, apulaismet-
16312: ja kalastajat ovat omistaneet huomattavan säsiyksen va:lvoja, maisteri D. Wikström,
16313: osan saarien maa-alasta. Vuonna 1937 jou- professori Viljo Kujala ja muutamat muut
16314: lukuun 12 päivänä valtioneuvosto teki pää- antoivat tarkoituksellisesti säätiötä puolta-
16315: töksen näiden yksityisten omistuksessa ole- vat lausunnot, joiden nojalla sosialidemo-
16316: vien maa- ja vesialueiden pakkoluovuttami- kraattinen ministeri Depistö on hyväksyn:rt
16317: sesta valtiolle ja uudella, vuonna 1940 teke- valtioneuvoston luovutuspäätöksen, minkä
16318: mällään päätöksellä se :luovutti saaret ja nii- hyväksymisensä hän on ilmoittanut viime
16319: den vesialueet kokonaisuudessaan Maa- vuonna asiasta tehtyyn eduskuntakyselyyn
16320: krunni-nimiselle säätiölle tarkoituksella, että antamassaan vastauksessa.
16321: alueista muodostetaan luonnonsuojelualue. Kun emme voi pitää tapahtunutta paikka-
16322: Sanottu säätiö on tiettävästi yksityisten hen- kuntalaisten oikeuden riistoa ja saariston
16323: kilöiden muodostama ja hallinnassa oleva säätiölle luovuttamista oikeutettuna, ja
16324: yhteisö, jonka johtohenkilöihin kuuluu mm. koSka aineella luonnonsuojelun kannalta ei
16325: Oulun pormestari K. T. Reinilä, tiettävästi ole sanottavaa merkitystä, ehdotamme edus-
16326: myös kolkoomukseen lukeutuva Sotevan en- kunnan hyvä:ksyttävä:ksi toivomuksen,
16327: tinen johtaja, vuorineuvos Kivinen.
16328: Näillä :toimenpiteillä on Iin, Haukiputaan että hallitus kiireellisesti peruut-
16329: ja Kuivaniemen kuntien asuikkai'lta riistetty taisi tehdyt päätökset Maa- ja Ulko-
16330: heille elintärkeät ja ikimuistoisista ajoista krunnin saarien ja niiden vesialuei-
16331: lkuuluneet edut. Se on synnyttänyt syvää den omistusoikeuden luovuttamisesta
16332: tyytymättömyyttä sanottujen kuntien asuk- Maakrunni-säätiölle ja luovuttaisi
16333: ikaissa. Laiduntamisoikeus on kokonaan me- saarilla olleet yksityiset maaomaisuu-
16334: netetty j·a kalastusoikeus saariston vesi- det niiden aikaisemmille omistajille.
16335: alueilla on sallittua vain syyskuun 1 päivän
16336: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
16337: Yrjö Murto. Antti Kinnunen. Ester H'åikiö. Matti Meriläinen.
16338: 388
16339:
16340: IX,5s. - Toiv. al. N:o 150.
16341:
16342:
16343:
16344:
16345: Sarjala ym..: Toimenpiteistä »UUJ,mieskoulun perustamiseks-i
16346: Itä-llämeeseen.
16347:
16348:
16349: E d u s k u n n a 11 e.
16350:
16351: Maamme maanomistusoloissa on sotiemme on vailla omaa maatalousammattikoulua.
16352: jälkeen tapahtunut varsin suuria muutoksia. Valtioneuvoston vuonna 1945 asettama,
16353: Uusia tiloja on maanhankintalain toimeen- maatalousneuvos V. R. Lehtosen puheenjoh-
16354: panon yhteydessä muodostettu kymmeniä dolla toiminut nk. maatalousopistotoimi-
16355: tuhansia. Näistä uusista tilallisista on suu- kuntakin kiinnitti tähän seikkaan huomiota
16356: rin osa sellaisia, jotka eivät ole minkään- todeten alueen ammattikouluihin nähden
16357: laista ammattikouluopetusta saaneet. Häm- tyhjiöksi, jonne koulu olisi saatava.
16358: mästyttävän vähäinen on vanhojen tilojen Varsinaisen paikkakysymyksen ratkaisu
16359: omistajienkin ammattikouluopetus. Eräänä ei tuottane vaikeuksia. Edellä mainittu toi-
16360: syynä tähän on varsinaisten maataloudel- mikuntakin on siihen seikkaan huomiota
16361: listen ammattikoulujen vähälukuisuus. On kiinnittänyt samoin kuin se on suorittanut
16362: ilmeistä, että yleisen sivistyksellisen ja ta- päteviä laskelmia tänne perustettavan kou-
16363: loudellisen kehityksen lisääntyessä myös am- lun piiriin tulevasta viljelmäluvusta ym.
16364: mattikouluihin hakeutuu entistä enemmän Edellä olevaan viitaten ja huomioon ot-
16365: oppilaita. Maatalouskoulujen lukumäärä taen myös vuoden 1949 valtiopäiville jäte-
16366: maassamme on huomattavasti vähäisempi tyn toivomusaloitteen n: o 152 perustelut,
16367: kuin eräissä naapurimaissamme, kuten Tans- ehdotamme kunnioittaen eduskunnan pää-
16368: kassa ja Norjassa. Vuonna 1945 laskettiin tettäväksi toivomuksen,
16369: näiden koulujen lukumäärän mainituissa
16370: maissa olevan kaksinkertaisen meidän maa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
16371: hamme verraten. Myös maan eri osien kes- toimenpiteisiin maamies- tai pien-
16372: ken koulujen sijainnissa on suuria eroja. viljelijäkoulun perustamiseksi Itä-
16373: Merkille pantavaa on, että esim. Itä-Häme, llämeeseen.
16374: joka on vanhaa kulttuuri- ja viljelysseutua,
16375: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1952.
16376:
16377: Wiljam Sarjala. Aino Luostarinen.
16378: Aukusti Pasanen. Toivo H. Kinnunen.
16379: Väinö Kaasalainen. Antti J. Rantamaa.
16380: S. S. Aittoniemi. Edvard Pesonen.
16381: Atte Pakkanen. Irma Hamara.
16382: 389
16383:
16384: IX,59. - Toiv. al. N:o 151.
16385:
16386:
16387:
16388:
16389: Saari ym.: Määrärahasta Alavuden maamiesko·ul1m toi-
16390: minnan aloittamista varten.
16391:
16392:
16393: E d u s k u n n a ll e.
16394:
16395: Maataloudellinen ammattikoulutus ei ole luu krumatusyhdi">tys, johon jäseniksi ovat
16396: maassamme saanut osakseen läheskään sitä liittyneet muun muassa seuraavat kunnat:
16397: huomiota, mikä sille kuuluisi huomioon ot- Alavus, Kuortane, Nurmo, Peräseinäjoki,
16398: taen maatalousammatin tärkeyden, sitä har- Ähtäri ja Töysä sekä mainittujen kuntien
16399: joittavien suuren lukumäärän ja ennen kaik- alueilla olevat maataloudelliset järjestöt ja
16400: kea maataloudellisen ammattipätevyyden yhdistykset. Kannatusyhdistys on ostanut
16401: kehittämisen välttämättömyyden. Erityi- ko. tarkoitusta varten maatilan, joka tyy-
16402: sesti maamies- ja pienviljelijäkouluista on dyttäisi ko. koulun viljelys- ja metsämaan
16403: jatkuvasti suurta puutetta, minkä vuoksi tarpeen. Lisäksi mainittu kannatusyhdis-
16404: eivät läheskään kaikki halukkaat nuoru- tys olisi halukas vuokraamaan tarvittavat
16405: kaiset ole voineet hanlclda heille tuiki rakennukset, missä koulun toiminta pääsisi
16406: tarpeellista maataloudellista peruskoulutus- alkamaan. Sitä varten tarpeellisen kalus-
16407: ta. Maataloudellisten perusammattikoulujen ton ym. välttämättömän materiaalin hank-
16408: puute on osoittautunut suorastaan huuta- kimista varten samoin kuin opettajakun-
16409: va:ksi Etelä-Pohjanmaan kaakkoisosissa, nan palkkauksiin olisi saatava valtiolta tar-
16410: koska tällä yksinomaisella maatalousalueella vittava määräraha.
16411: ei ole ainoatakaan maatalousoppilaitosta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
16412: Asiantilaan kiinnitti aikoinaan huomiota eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16413: valtioneuvoston asettama maatalousneuvos
16414: V. R. Lehtosen puheenjohdolla toiminut että hallit1ts ottaisi vuoden 1953
16415: maatalousopistotoimikuntakin mietinnössään tulo- ja menoarvioesitykseen 2,600,000
16416: vuodelta 1945 ehdottaen, että ko. seudulle rrtarkkaa Alavudelle perustettavan
16417: olisi välttämättä saatava maamieskoulu. maamieskoulun toiminnan aloitta-
16418: Maakunnan väestön havaittua asiantilan mista varten.
16419: kestämättömäksi perustettiin maamieskou-
16420: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
16421:
16422: Eero Saari. Veikko Vennamo.
16423: Eino E. Heikura. Toivo Antila.
16424: Eino Rytinki. Johannes VVbtanen.
16425: Eeli Erkkilä. Yrjö Hautala.
16426: Lauri Solla. Nestori Kaasalainen.
16427: Atte Pakkanen. Päiviö Hetemäki.
16428: 390
16429:
16430: IX,6o. - Toiv. al. N:o 152.
16431:
16432:
16433:
16434:
16435: Rytinki ym.: Toimenpiteistä KoiUis-Pohjanmoon maamies-
16436: koultm ottamiseksi valtion haltuun.
16437:
16438:
16439: E d u s kun n a B e.
16440:
16441: Koillis-Pohjanmaan maamieskoulu aloitti Uuden asutuksen ja vanhojenkin viljel-
16442: toimintansa vuoden 1950 alussa Pudasjär- mien menestymisen edellytyksenä on se,
16443: ven kunnassa sijaitsevalla Kynkään tilalla. että tähän maakuntaan saadaan sellainen
16444: Vaikka koulu joutui aloittamaan toimin- maataloudellinen ammattikoulu, joka kyke-
16445: tansa erittäin puutteellisissa oloissa, niin nee antamaan nykyisiä ja kehittyviä vilje-
16446: f!liitä huolimatta oli niiden henkilöiden, lystapoja vastaavaa ammattiopetusta ja ke-
16447: jotka ovat vastuussa mainitun maakunnan hittämään ja ohjaamaan viljelystä maakun-
16448: maatalouden kehityksestä ja ammattiope- nan oloihin sopivien viljelyskasvien kasvat-
16449: tuksen järjestäruismahdollisuudesta sille tamiselle. Mutta tässä köyhässä maakun-
16450: nuorisolle, joka uskaltaa ryhtyä hankki- nassa, jossa kaikki taloudelliset edellytykset
16451: maan toimeentulonsa maataloudesta, järjes- ovat vielä heikot, ei ole kannatusyhdistyk-
16452: tettävä mahdollisuus ammattiopetuksen saa- sellä mahdollisuutta kehittää maamieskou-
16453: miseen. lua sellaiseksi, miksi se olisi kehitettävä,
16454: Koillis-Pohjanmaan maamieskoulun vai- vaan siihen on tultava valtion avuksi ja
16455: kutuspiiriin voidaan laskea kuuluviksi Kuu- otettava Koillis-Pohjanmaan maamieskoulu
16456: samon, Posion, Taivalkosken, Pudasjärven, valtion hallintaan. Kuten edellä on jo mai-
16457: Ylikiimingin, Kiimingin, Yli-Iin, Kuivanie- nittu, ei koko tässä suuressa maakunnassa
16458: men ja Iin kunnat, joiden väkiluku on noin ole yhtään ammattikoulua eikä muutakaan
16459: 57,500 henkeä. Tällä alueella ei ole min- valtion hallussa olevaa koulua. Kuitenkin
16460: käänlaista ammattikoulua olemassa, ja tus- olisi yhteiskunnallekin hyötyä siitä, että
16461: kin on toista maakuntaa maassa, jossa olisi tämä maakunta lcykenisi kehittämään maa-
16462: asutustoiminnan ikautta muodostettu niin taloudessa:kin itsensä omavaraiseksi maakun-
16463: paljon uudisasutusta kuin Koillis-Pohjan- naksi ja pääsisi vapaaksi siitä jokapäiväi-
16464: maan maakuntaan. Onhan tälle alueelle sestä avunpyytämisestä, mitä valtiovallalle
16465: monien kymmenien suurien ryhmäasutus- on nykyisissä olosuhteissa tehtävä.
16466: alueiden ja haja-asutustilojen lisäksi muo- Edellä olevan perusteella ehdotamme
16467: dostettu Pudasjärven Pärjänsuolle maamme kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
16468: suurin asutusalue. Eikä asutustoiminnan vomuksen,
16469: vähentymisestä ole vielä minkäänlaisia
16470: merkkejä olemassa sillä parhaillaan on että haUitus ryhtyisi kiireellisesti
16471: useitten asutusalueiden kuivattamis- ja toimenpiteisiin Pudasjärven kun-
16472: maantientekotöitä ja uusia suunnitelmia nassa sijaitsevan Koillis-Pohjanmaan
16473: laaditaan. Onhan yksistään Pudasjärven maamieskoulun ottamiseksi valtion
16474: kunnan alueella tutkittu ja havaittu olevan haltttun.
16475: noin 150,000 hehtaaria ensiluokkaista vil-
16476: jelyskelpoista suota.
16477: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
16478:
16479: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
16480: 391
16481: IX,61. - Toiv. al. N:o 153.
16482:
16483:
16484: Heikura ym.: Määräraihasta Siikamen pienviljelijäkoulun
16485: koulu- ja verstasrakennt('stöiden suorittamista varten.
16486:
16487: E d u s k u n n a 1l e.
16488: Maassamme on valtiollisen itsenäisyyden maan opetusta pienviljelijäkoulul,le !kuulu-
16489: aikana !kiinnitetty ansaittua !huomiota itse- v-in vaatimulksin, koska !koulu toimii erittäin
16490: näisten talonpoikaisviljelmien ~ukumäärän puutteellisissa olosuhteissa ja puutteellisin
16491: lisäämiseen, mistä johtuen maataloutemme välinein. Tästä syystä koulun opetus on ns.
16492: ja elintarvetuotantomme on merkittävästi maamieskoululinjalla ohjattua opetusta ja
16493: parantunut. Näin on syntynytkin maamme sekin tapahtuu varsin puutteellisissa olosuh-
16494: maatalouden ns. pienviljelysvaltaisuus, ja teissa. Olojen pakosta on pienviljelmäta-
16495: maamme talonpoikaisviljelmistä on 15 pelto- [ou!ksien sivuansioiden, !kotiteollisuuden,
16496: !h~htaarin ja sitä pienempiä viljelmiä n. puutarharrltoidon, mehiläishoidon ym. ope-
16497: 90 % !kaikista viljelmistä. Näin ollen yhteis- tus suurelta osaltaan täytynyt sivuuttaa,
16498: kunnan ja valtiovaHan on huolehdittava eikä !koulun omaa havaintotilaakaan ole
16499: siitä, että myös pienviljelmä-maataloulksien voitu kehittää !koulun tarpeita ja nY'kyhet-
16500: elinkelpoisuus on sopusoinnussa mm. ikoko ken vaatimuksia vastaava:ksi. ValtiovaHan
16501: kansantalouden etujen !kanssa. Tällöin on puoleen on käännytty jo useina vuosina
16502: erikoisen tärkeätä, että huolehditaan myös eduskunta-aloittein ym., mutta ta~ittavia
16503: siitä, että mm. pienviljelmien haltijat ja määrärahoja ei ole saatu. Kun nyt valtion
16504: omistajat omaavat riittävät ammattitiedot talous on !kehittynyt terveempään suuntaan
16505: ja taidon alallaan. Näin ollen maatalous- ja se vapautuu sota!korvaussuorituksista
16506: ammattikoulutus pienviljelijä- ja maamies- ym., niin olisi valtion velvollisuutena kiin-
16507: kouluissa on tehtävä mahdolliseksi ennen nittää maatalousammattialan koulu tulksen
16508: kaikkea sille pienviljelijä- ja maamiespol- kehittämistyöhön ~isääntyvää huomiota, Sii-
16509: velle, jdka tulevaisuudessa yhä kasvaneissa kaisten pienvilje'lijälkoulun oppilas- ja opet-
16510: vaatimulksissa ja olosuhteissa tulee käytän- taja-asuntolan, paj-a- ja verstasrakennusten
16511: nön maatalouden iharjoittajana puolusta- rakentaminen sekä opetusvälineistön han-
16512: maan asemaansa ammattialallaan. Tätä var- kinta olisivat erittäin tä:rlkeitä, koSka vasta
16513: ten on v. 1947 perustettu mm. PohjoisJSata- näitten uudistusten jä~keen voidaan kou-
16514: lkunnan pienviljelijäin ja maanviljelijäin ~ussa toteuttaa mm. pienviljelijälkoulutus.
16515: ammattikoulutusta varten Siilkaisten pien- Kun valtio suorittaa vuosittain erittäin: huo-
16516: viljelijäikoulu Sii!kaisten pitäjän Otamolle mattavia taloudellisia tukitoimenpiteitä
16517: tätä tarkoitusta varten ~ahjoitetulle maa- maamme oppiikoulujen sekä muitten am-
16518: tila'lle. Meillä Satakunnassa toimii Etelä- ja matti!koulujen perustamiseksi, rakentami-
16519: Keski-Satalkuntaa varten Kokemäen maa- seksi ja yUäpitämiselksi, niin oikeudenmu-
16520: mieskoulu Kokemäellä, Itä-Satakuntaa var- kaisuus ja !kohtuus jo vaatisivat myös maa-
16521: ten Osaran maamieskoulu Hämeen!kyrössä talousammatti!koulutu'ksen teholkkaampaa tu-
16522: ja Pohjois-SataJkuntaa varten mainittu Sii- kemista.
16523: kaisten pienvi:ljelijälkoulu Siikaisissa. V: n Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
16524: 1950 maataloustiedustelun mukaan Sata- kunnan hyvälksyttäväksi toivomuksen,
16525: !kunnassa oli 2.o peltohehtaarin ja sitä suu-
16526: rempia viljelmiä y'ht. 19,169 eli keskimäärin että hallitus ottaisi vuoden 1953
16527: !koulua !kohden 6,389 tilaa, mikä huomatta- tulo- ja menoarvioesitykseensä 50
16528: vasti ylittää sen rajan, milkä tehokkaan am- milj. markan siirtomäiirärahan Sii-
16529: mattikoulutuksen aikaansaamiseksi on !kat- kaisten pienviljelijäkoulun koulu- ja
16530: sottu kohtuulliseksi eli vähimmäismääräksi verstasrakennustöitä varten maata-
16531: !koulua !kohden. Kuitenkaan ei Sii!kaisten loushallituksen st(,unnittelema$Sa laa-
16532: pienviljelijäJkou:lu ole nimestään huolimatta juudessa.
16533: täydellä tehollaan voinut !keskittyä anta-
16534: Helsingissä 8 päivänä !helmikuuta 1952.
16535: Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen.
16536: 392
16537:
16538: IX,62. - Toiv. al. N:o 154.
16539:
16540:
16541:
16542:
16543: Tenhiälä ym.: Toimenpiteistä puutarhanormaalikoulun pe-
16544: rustamiseksi.
16545:
16546:
16547: E d u s k u n n a 11 e.
16548:
16549: Maahamme tuotetaan vuosittain suuret kamaan opiskeluaan. Puutarhaneuvojia tar-
16550: määrät puutarhatuotteita, kuten omenia, vitaan kipeästi lukuisilla uusilla tiloilla
16551: päärynöitä, luumuja vieläpä kukkiakin. ympäri Suomen. Tarvitaan opastusta puu-
16552: Näitä tuotteita voitaisiin kuitenkin kasvat- tarhojen suunnittelussa, kasvinsuojelussa
16553: taa entistä suuremmassa määrin kotimaassa. yms. tehtävissä.
16554: Hedelmäviljelykseen onkin kiinnitetty jat- Puutarhaopetustoimikunta on mietin-
16555: kuvasti yhä enemmän huomiota. Tämän nössään numero V tehnyt suunnitelman
16556: alan harrastus on valtaamassa laajoja kan- tämänlaisen opetuksen järjestämiseksi sekä
16557: salaispiirejä joko sivutoimina tai päätoimi- ehdottanut, että Lepaan opistosta muodos-
16558: sena ammattina. Kansakoulujen ohjelmiin tettaisiin puutarhanormaalikoulu. Tämä
16559: on myös tahdottu sisällyttää puutarhaope- koulu olisi saatava mahdollisimman no-
16560: tusta. peasti koko laajuudessaan toimintaan. Näin
16561: Valtio omistaa Tyrvännössä sijaitsevan saataisiin opettajia ja neuvojia maamme
16562: Lepaan puutarhaopiston. Opisto on kuiten- puutarhaoloja silmälläpitäen ja tärkeä he-
16563: kin joutrmut ,työskientelemään ikääilllkuin delmä- ja muu puutarhaviljely koituisi
16564: pienoiskoossa. Opiskelijoita on ollut pyrki- maallemme menestykseksi.
16565: mässä enemmän kuin se on voinut ottaa Edellä olevaan viitaten esitämme kun-
16566: vastaan. Oppilasasuntola on ollut aikansa nioittavasti eduskunnan hyväksyttäväksi
16567: elänyt ja jo tälle oppilasmäärälle liian ah- toivomuksen,
16568: das. Asian korjaamiseksi ei ole saatu mää-
16569: rärahaa. Perusteellinen ja ajan vaatimuk- että hallitus ryhtyisi kiireelli-
16570: sia vastaava ammattiopetus olisi kuitenkin sesti toimenpiteisiin puutarhaopetuk-
16571: mitä kiireellisimmin saatava aikaan puu- sen järjestämiseksi maassamme si-
16572: tarhaopetuksen alalla maassa:mme. Asia on ten, että Lepaan puutarhaopistosta
16573: sitäkin ajankohtaisempi, kun ammattikoulu- rnuodost·ettaisiin puutarhanormaali-
16574: tusta pyritään tehostamaan kautta linjan koulu suunnitelman mukaan, joka
16575: ja kun puutarhaopiskelijain pitää nyt on esitetty puutarhaopetustoimikun-
16576: useassa tapauksessa mennä ulkomaille jat- nan mietinnössä.
16577: Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1952.
16578:
16579: Juho Tenhiälä. Harras Kyttä.
16580: Helge Miettunen. Esa Kaitila.
16581: Konsti Järnefelt. A. Pasanen.
16582: H. A. Kannisto. Eino Rauste.
16583: Irma Karvikko. Leo Häppölä.
16584: 393
16585:
16586: IX,6s. - Toiv. al. N:o 155.
16587:
16588:
16589:
16590:
16591: Kosola ym.: Määrärahasta Ylistaron kunnassa Ruuskalan
16592: tilalle perustettavan puutarha- ja Pienviljelijäkoulun
16593: palkkauksia ja ylläpitokustannuksia varten.
16594:
16595:
16596: E d u s k u n n a 11 e.
16597:
16598: Vuonna 1928 luovutti maatalousministe- liittyneet mm. Ylistaron, Ilmajoen, Ison-
16599: riö Ylistaron pitäjän kirkonkylässä sijaitse- kyrön, Vähänkyrön, Ylihärmän, Alahär-
16600: van, valtion omistaman Ruuskalan ent. soti- män, Kauhavan ja Lapuan kunnat sekä
16601: lasvirkatalon kantatilan maataloushallituk- Seinäjoen maalaiskunta, ynnä lisäksi useat
16602: sen käytettäväksi ja Etelä-Pohjanmaan paikalliset maataloudelliset järjestöt, osuus-
16603: maanviljelysseuran hoidettavaksi koulu- ja kunnat ym. sekä joukko yksityisiä asian
16604: havaintotilaksi perustettavaksi suunniteltua kannattajia. Kannatusyhdistyksen toimesta
16605: puutarha- ja pienviljelyskoulua varten. on Ruuskalan tilalla jo vuonna 1950 pi-
16606: Tällaisen koulun tarpeellisuus väkirikkaan detty lyhytaikaisia maataloudellisia kurs-
16607: ja pienviljelysvaltaisen Kyrönjokilaakson seja ja järjestetty havaintotarkoituksia var-
16608: ja ympäristöseutujen maataloudellisen am- ten erilaisia viljelyskokeita. Myöskin on
16609: mattiopetuksen tyydyttämiseksi todettiin tilan päärakennus perusteellisesti korjattu,
16610: jo silloisena ajankohtana välttämättömäksi. joten siihen voidaan järjestää asunto aina-
16611: Sen jälkeen on maatalous kysymyksessä ole- kin koulun ammattiopettajalle ja puutar-
16612: valla alueella samoin kuin muuallakin hurille sekä väliaikainen opetushuone kou-
16613: Etelä-Pohjanmaalla varsinkin asutustoimin- lua varten. Lisäksi on Ylistaron kunta
16614: nan vaikutuksesta muuttunut yhä enemmän han!kkeessa ostaa ja !koulun käyttöön luo-
16615: pienviljelysvaltaiseksi ja sen harjoittajille vuttaa Ruuskalan tilan maista aikoinaan
16616: tarpeellisen erikoisammattikoulun aikaan- erotetun Tervakallion palstatilan, jonka
16617: saaminen !käynyt yhä välttämättömäm- ajanmukainen ja tilava päärakennus hyvin
16618: mäksi. Pienviljelijäkoulun perustaminen soveltuisi pienviljelijäkoulun tarpeisiin
16619: tälle alueelle on sitäkin tärkeämpää, koska opettajien ja oppilaiden asunnoksi ym. tar-
16620: ei Etelä-Pohjanmaalla eikä myöskään siitä koituksiin.
16621: pohjoiseen Keski-Pohjanmaalla ole ennes- Ruuskalan tilalla jo alulle pantua maa-
16622: tään yhtään varsinaista pienviljelijäkoulua, taloudellista kurssitoimintaa, jota alueen
16623: ja kun jo toiminnassa olevat maamieskou- pienviljelijäväestö on suurella harrastuk-
16624: lut eivät rajoitettujen oppilastilojensa ta- sena hyväkseen käyttänyt, voitaisiin ver-
16625: kia voi vastaanottaa läheskään kaikkia niitä rattain vähin kustannuksin jatkaa pien-
16626: pyrkijöitä, jotka näihin kouluihin oppi- viljelijäkoulun puitteissa ja siten käyttää
16627: laiksi hakevat. Keskeisen asemansa ja hy- tämän opetuksen hyväksi tilalla jo olevia
16628: vien kulkuyhteyksien ansiosta voisi Ruus- rakennuksia ja havaintoviljelyksiä. Kyseistä
16629: kalan tilalle Ylistaroon perustettava pien- tarkoitusta varten olisi koululle aluksi pal-
16630: viljelijäkoulu toimia ammattiopetuksen an- kattava yksi agronomiopettaja, joka samalla
16631: tajana varsin laajan alueen pienviljelijä- toimisi tilan hoitajana, sekä käsityönopet-
16632: väestölle. Tässä mielessä ja omatoimisenkin taja ja puutarhuri. Näiden toimenhaltijoi-
16633: taloudellisen pohjan aikaansaamiseksi suun- den palkkausta sekä kurssitoiminnan mui-
16634: nitellun pienviljelijäkoulun toiminnalle pe- den erikoisopettajien palkkauksia varten
16635: rustettiin Ylistarossa v. 1950 kannatusyh- ·tarviiiJtaisiin va1tion varoja noin 1,100,000
16636: distys, johon tähän mennessä ovat jäseniksi markkaa. Vuotuisiin ylläpitomenoihin ja
16637:
16638: 60
16639: 394 IX.63. - Ruuska.lan puutarha- ja pienviljelijä.koulu.
16640:
16641:
16642: kaluston hankintaan tarvittaisiin noin markan määrärahan Ylistaron pitä-
16643: 1,200,000 markkaa. jässä sijaitsevalle Ruuskalan tt'lalle
16644: Edellä esitetyn perusteella ~hdotamme perustettavan puutar~ ja pienvil-
16645: eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen, jelijäkoulun palkkauksia ja ylläpito-
16646: kustannuksia varten.
16647: että hallitus ottaisi vuoden 1953
16648: tulo- ja menoarvioesitykseen 2,300,000
16649: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
16650:
16651: N. Kosola. Kerttu Saalasti.
16652: Erkki Koivisto. Väinö Tikkaoja.
16653: Hugo Nuorsaari. Johannes Wirtanen.
16654: Kustaa Tiitu. Urho Kähönen.
16655: Atte Pakkanen.
16656: 395
16657:
16658: 1X,a4. - Toiv. al. N:o 156.
16659:
16660:
16661:
16662:
16663: Väänänen ym.: Määrät·ahasta Stwnenjoen emäntäkoulun
16664: lisärakennusta varten.
16665:
16666:
16667: E d u s k u n n a 11 e.
16668:
16669: Suonenjoen emäntäkoulun yhteyteen siir- holta on suunniteltu neuvojakurssin Suo-
16670: rettiin v. 1947 !kotita1ousneuvoja:kurssi Keski- nenjoelle siirtämisestä alkaen ja jota varten
16671: Suomen kotitalousopiston muututtua koti- rakennussuunnitelmakomitea oli esittänyt
16672: talousopettajaopistoksi. Neuvojakurssin ja määrärahan otettavaksi vuoden 1952 meno-
16673: emäntäkoulukurssin sekä lastenkodin toi- arvioon. Kun määrärahaa ei tässä yhtey-
16674: minta alkuaan vain emäntäkouluksi suun- dessä ole otettu huomioon, ehdotamme edus-
16675: nitellussa rakennuksessa tapahtuu erittäin kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
16676: ahtaissa oloissa. Kun mainittu neuvoja-
16677: kurssi on ainoa lko!ko Itä-Suomea varten, ja että hallitus ottaisi vuoden 1953
16678: kun puute samoinkuin neuvojain tarvekin tulo- ja menoarvioesitykseen riittä-
16679: on sillä alueella erikoisen suuri, on erittäin vän määrärahan Suonenjoen emäntä-
16680: tarpeellista, että neuvojakurssin ja lasten- koulun lisärakennuksen kiireellistä
16681: kodin tarpeita varten otetaan määräraha suunnittelua ja rakentamista varten.
16682: lisärakennukseksi, jota keskusviraston ta-
16683: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
16684:
16685: Hilja Väänänen. E. M. Tarkkanen.
16686: Lauri Solla. Yrjö Hautala.
16687: Juho Rytkönen. Toivo Antila.
16688: Eino Rytinki. Aino Luostarinen.
16689: Eino E. Heikura. Helena Virkki.
16690: S. S. Aittoniemi. Esa Hietanen.
16691: Eeli Erkkilä. Hugo Manninen.
16692: Vappu Heinonen. Nestori Kaasalainen.
16693: Meeri Kalavainen. Aune Innala.
16694: Irma Hamara.
16695: 396
16696:
16697: IX,6u. - Toiv. al. N:o 157.
16698:
16699:
16700:
16701:
16702: Rönkkö ym.: Emäntäkoulun perustamisesta RUQtnin tilalle
16703: Iisalmen maalaiskuntaan.
16704:
16705:
16706: E d u s k u n n a 11 e.
16707: 1
16708:
16709:
16710:
16711:
16712: Jo pitemmän ajan on Pohjois-Savossa ol- vastakkaiseen suuntaan Sotkamossa sijaitse-
16713: ~ut vireillä emäntäkoulun perustamishanike. valle koululle. Lähimpien emäntä;koulujen
16714: Tä:hän ovat olleet vaikuttamassa ne seikat, Suonenjoen ja Sotkamon koulujen välinen
16715: että tässä pienviljelijämaakunnassa uusien ·alue on iaa:ja, noin 300 !km. Tämän alueen
16716: kotien ja väestön määrä nopeasti kasvaa ja keskustassa Iisalmen seudulia emäntäkoulun
16717: nuoret tyttäret pyrlkivät saamaan taitoa ja tarve on suurin. Tämän tarpeen palk:otta-
16718: ammattiopetusta tulevaa elämäntehtäväänsä mana Iisailmen maalaiskunta on ostanut
16719: ja lk:otejansa varten. Sitä todistaa muun Iisalmen maalaiskunnan Haapajärven iky-
16720: muassa se, että maalkunnan eteläosassa si- !lästä historiallisen Runnin tilan emäntä;kou-
16721: jaitsevaan Suonenjoen emäntäkouluun on lua varten. Tälle tilalle, joka sijaitsee luon-
16722: ih3Jkenut viimeisinä 20 vuotena 5-6 !kertaa nonkauniina paika:lla, on hyvä rautatie- ja
16723: enemmän oppilaita kuin kouluun on voitu maantieyhteys. Tilan pinta-ala on 49 ha,
16724: vastaanottaa. Runsaasti tyttäriä on myöskin josta peltoa 13 !ha. Tila'lla on 3 asuinraken-
16725: halk:eutunut ympäri maata eri kouluihin tai nusta, ikotieläinralk:ennus, puimala, kuivaamo
16726: on joutunut etsimään työtä !kotiseudun 'Ulko- ja aittarakennus. Maaperä on viljavaa savi-
16727: puolelta vailla mitään ammattiopetusta. multamaata. Runnin tilalle perustettavan
16728: Kun ·emäntäkoulu on ammattiperuskou- !koulun 'lähiympäristön muodostaa n. 10 kun-
16729: iuna laikisääteiselle :kodinhoitajakouluutuk- taa, joiden asukasmäärä ylittää 100,000
16730: selle ja myöskin valmistuessa kotitaloudelli- henkilöä. Tästä määrästä on huomattava
16731: sen neuvontatyön eri aloille, ilmenee emäntä- osa uusille tiloineen sijoitettuja rintama-
16732: lk:ou1ujen puute nykyään !kautta maan en- mies- ja siirtovä!kiperheitä, joiden tyttärien
16733: tistä suurempana. MyÖSiki!Ill näihin laiki- ammattiopin tarve on suuri.
16734: sääteisiin toimiin työntekijöiden saaminen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16735: syrjäisiHe seuduille on ollut perin vaikeaa, nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
16736: mikä asiaintila varmaankin pa~jon paranisi mttksen,
16737: luomalla lkoulutusmahdollisuus näitten seu-
16738: tujen omine kasvateille. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
16739: Pohjoisimmassa Savossa ei ole tällaista toimenpiteisiin emäntäkoulun perus-
16740: tarpeen vaatimaa a~lkeiskoulua. Suonenjoen tamiseksi Runnin tilalle Iisalmen
16741: emäntäkouluun, joka on lähinnä, on matkaa maalaiskuntaan.
16742: noin 150 kilometriä ja <lä:hes sama matka on
16743: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
16744:
16745: Tahvo Rönkkö. Vieno Simonen.
16746: Toivo Antila. Aino Luostarinen.
16747: Kerttu Saalasti.
16748: 397
16749:
16750: IX,66. - Toiv. al. N:o 158.
16751:
16752:
16753:
16754:
16755: E. Nurminen ym.: Määrärahasta Runnin emä-ntäkoulun
16756: perustamista varten.
16757:
16758:
16759: E d u s k u n n a 11 e.
16760:
16761: V.iime vuo:n.rut ilmestyneet :komitoo.mie- veellisen kasvatuksen tukijaJksi, on Iisalmen
16762: tinnöt maan toollist31misesta ja maruseudun maalaiskunta kuluvana vuonna ostanut
16763: asunrto-oloj•en ,paa-antamisesta ovat omiallln RUJnnin historialliseen kartanoon !kuuluvat
16764: ()S()]ttam;aa,n, mil!laisiss.a oloissa eletääm Poh- rakennukset tiluksineen ja päättänyt luo-
16765: jois-Savossa. EmäntäJkoulujen laajassa, vuttaa ne valtiolle siinä tapauiksessa, että
16766: 23 emrunrtiikoulua käsittävässä verkostossa, tilalle ·perustet-aan emäntrukou[u.
16767: {)n Pohjois-iSavon kohdalla huomwttava Kun kysymys on khl.11eellinoo siLmällä pi-
16768: tyhjiö. Noin 90 llrm :n säteellä linnuntietä täen pailkallisia Qloja, tilan jo :tapahtunutta
16769: laskien ei ole ainoataikaan emäntäkoulua. ostoa ja; sen saamista käytrtötarkoituksoonsa,
16770: Etäisemmät emäntälkoulut pitävät kukin esitämme eduskunnalle toivomuksen,
16771: huolta omien aluei1!tensa tarpeista eivätkä
16772: vastarunota op.pilaita muilta alue1lta oppi- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
16773: Uastulvan emäntäkouluihin ollessa :monin- toimenpiteisiin Runnin emäntäkou-
16774: kel'ltaisen oppilaspa.iikkoihin vel'lrattrma. lun perustamiseksi ja ottaisi sitä
16775: Kun IisaLmen ympäristö erikoisesti !kaipaa varten määrärahan ·vuoden 1953
16776: 001ä.n.täkoulua :kodin ammattitaidon ja si- tulo- ja menoarvioesitykseen.
16777: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
16778:
16779: Elli Nurminen. Edvard Pesonen.
16780: Yrjö Kilpeläinen. Margit Borg-Sundman.
16781: Martta Salmela-Järvinen. Unto Suominen.
16782: T. Leivo-Larsson. Laura Brander-Wallin.
16783: 398
16784:
16785: IX,a7. - Toiv. al. N:o 159.
16786:
16787:
16788:
16789:
16790: Pakkanen ym.: Yksity'i,sluontoisten maatalous-, kotitaloos-
16791: ia kotiteollisu,Moppilaitosten opettajien eläkkeiden jäq·-
16792: jestelystä.
16793:
16794:
16795: E d u s k u n n a ll e.
16796:
16797: Niihin kansanopistojen ja yksityisluon- on kyseinen eläketurvaa koskeva kohta saa-
16798: toisten oppikoulujen menoihin, joihin valtio tava oikealla tavalla järjestetyksi. Sitä var-
16799: antaa avustusta, luetaan sekä henkilökun- ten on yksityisluontoisia maatalous-, koti-
16800: nan palkat että eläkkeet avustusprosentin talous- ja kotiteollisuusoppilaitoksia koske-
16801: ollessa niihin nähden sama. Sitä vastoin vaan lainsäädäntöön saatava sellainen muu-
16802: yksityisluontoisten maatalous-, kotitalous- tos, että nimittämiskirjan saaneen vakinai-
16803: ja kotiteollisuusoppilaitosten opettajille sen opettajan ja määräyskirjan saaneen
16804: maksettavia eläkkeitä varten ei myönnetä ylimääräisen opettajan eläke kokonaisuu-
16805: lainkaan valtion avustusta siitäkään huoli- dessaan, kuten heidän palkkansakin, makse-
16806: matta, että viimeksi mainittujen opettajien taan valtion avustusmäärärahasta ja että
16807: palkkoihin nähden on avustusprosentti 100 se on samansuuruinen kuin valtion omis-
16808: eli suurempi kuin kansanopistojen ja yksi- taman oppilaitoksen vastaavanlaiselle opet-
16809: tyisten oppikoulujen valtionavustuspro- tajalle maksettava eläke. Kun nämä eläke-
16810: sentti. Voimassa olevan lain mukaan anne- asiat, samaten kuin eräät muutkin palk-
16811: taan edellä mainituille maatalousoppilaitok- kaukseen liittyvät asiat, ovat tiettävästi
16812: sille valtion avustusta ainoastaan 65% elä- olleet jo jonkin aikaa asianomaisessa minis-
16813: kevakuutusmaksuista. Tämän vuoksi täy- teriössä valmisteltavana, olisi vain nyt saa-
16814: tyy ko. maataloudellisten oppilaitosten tava valmistelut päätökseen ja asiasta esitys
16815: opettajien turvatakseen eroamisiän saavu- eduskunnalle.
16816: tettuaan toimeentulonsa hankkia eläkeva- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
16817: kuutus yksityisestä eläkelaitoksesta. Vuo- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
16818: tuismaksut sellaisesta eläkevakuutuksesta, toivomuksen,
16819: joka takaisi saman suuruisen eläkkeen,
16820: jonka vastaava valtion virkamies saa, ovat että hallitus kiirehtisi esityksen
16821: kuitenkin siksi raskaat, että juuri tämä antamista Eduskunnalle yksityisluon-
16822: seikka aiheuttaa hakeutumista sellaisten toisten maatalous-, kotitalous- ja ko-
16823: työnantajien palvelukseen, joissa eläkkeen titeollisuusoppilaitosten opettajien
16824: saanti turvataan työnantajan taholta. eläkkeiden järjestämiseksi samaan.
16825: Kun on välttämätöntä, että edellä mai- tapaan ja saman suuruisiksi kuin
16826: nittujen tärkeiden ammattikoulujen jat- ne ovat valtion omistamien oppilai-
16827: klllva opettajien sa;anti tulee turvatuksi, tosten vastaavilla opettajilla.
16828: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
16829:
16830: Atte Pakkanen. Hugo Nuorsaari.
16831: Arvi Ikonen. Johannes Wirtanen.
16832: Leo Häppölä. Ture Hollsten.
16833: N. Kosola. Niilo Honkala.
16834: Urho Kähönen.
16835: 399
16836:
16837: IX,6s. - Toiv. al. N:o 160.
16838:
16839:
16840:
16841:
16842: Heikura ym.: Määrärahasta LoJulen mieskäsitwllisuusopis-
16843: ton rakennussuunnitelmien toteuttamista varten.
16844:
16845:
16846: E d u s ik u n n a ll e.
16847:
16848: On jo yloonsä tunnettu, että valtion ainoan ammattiQpettajain valmistuslaitok-
16849: omistama La:hden mieskotiteollisuusopisto, sen ·raikentamiselksi, joka oli pakko perustaa
16850: ainoa miespuolisten ammattiopettajain ,val- v. 1944 maa;hamme entisen väliaikaisen
16851: mistuslaitos, toimii erittäin sietämi1ttömissä yksityisen opiston iopetettua v. 1939 ilwko-
16852: ja puutteellisissa huoneisto-olosuhteissa. na.an rtoim~ntam.sa. Ko. opisto sijoitettim
16853: Maatalousministeriön v. 1949 asettama maa- Lahden ilmupunkiin, missä kaupunki oli
16854: rtalousrakennuskomitea esitti sitä varten lahjoirttanut tonttialueen toivomuksin, ·että
16855: tarpeellisen rwkennusmä:ärärahan, edellisen sille myös valtio rwkentaa ajanmukaiset
16856: osan otettavruksi saman vuoden lisämeno- koulu- ja opistoraikenn~et.
16857: arvioon ja jälkimmäisen osan vuoden 1950 Opistolle S!liatiin välia~kaisesti tilaa Lah-
16858: menoarvioon. Tällöin oli edellytetty mi,es- den mi€Skotiteo1lisuuskoulun huoneistosta
16859: kotiteollisuusopiston ja Lahdessa toimivan kesikeyttämällä toista:ia·eiksi kahd·en yksiluok-
16860: teknillisten oppilaitosten raikennushookkeet !lmisen osaston toiminta. Lisäiksi opisto sai
16861: liitettäväksi toisiinsa sijoittamalla mm. yh- käyttöoiikeuden eräisiin ~uolkkahuoneisiin
16862: teinen lämmityskeskus sekä tarveaineiden va- läiheUä olevalla Möysän kansakoululla.
16863: rastointi ja kuivatus teknitllisten oppilaitos- Opistossa oli silloin 2 lud.IDkaa. Kansakou-
16864: :ten rakennuksiin. Määa-ärahoja ei ilmiten- luluokkien lisääntyessä peruutettiin luokka-
16865: ika&n menoarvioon otettu. Sen jälkeen on huoneiden käyttöoikeus jo vuoden kuluttua.
16866: eduskunta vuoden 1951 ·tulo- ja menoar- THaJlle saatiin lähellä olevan nuorisosem:a-
16867: viossa myönrtälllyt toista, kauppa- ja teolli- talon sali (iltamasali) mi>ikä on sietämättö-
16868: suusministeriön alaisena Lahdessa toimivan mwn kylmä, ja 011 lisäksi tyhjennettävä
16869: Qppi1aitoksen .rakennuksen rrukennushan- aattoina, lauantaisin j,a juhlatilaisuuksien
16870: iketta ·V·arten määrärahan ja asettanut täten ajo1ks~ salin .alkuperäiseen käyttöön. Huo-
16871: sen teknillisten oppilaitosten ra:kennushanlk- netilojen ,puute on siis ikiist!littoman suuri,
16872: ikeen edelle. Kun mieskotiteollisuusopis·to, sillä opistossa on nykyisin 6 lu01kikaa ja
16873: jolle ratkaiseva parannus huoneisto-oloihirn niiden käytettävänä on kahdelta koululuo-
16874: on .pa;kottavan tarpeen v·aa:tima, ei voi kalta va.pautrmut tila ynnä mainittu kyl-
16875: jäädä: pitempää aikaa odo1Jtamaan teknillis- män nuorisoseuratalon iltamasalin ikäy1Jtö-
16876: ten oppilaitosten oppilaitosten ra:kennus- oikeus.
16877: hrunikikeoo toteuttamista, on mieskotiteolli- On sam.omatta;kin selvää, että näissä olo-
16878: suusopiston rwkennussurmni>telmaa ollut suhteissa opistolle on erittäin vaikea saada
16879: pa;k!ko muutta·a siten, että opiston omaan täysin ,päteviä opettajavo:imia; jopa oppi-
16880: rakennukseen saadaan sidoitetuksi myös 1aistakin osa pailaa taikaisin nähtyään opis-
16881: rämmitysikeskus sekä t:w'veaineiden varas- ton erittäin puutteelliset opetustilat, missä
16882: tointi ja kuivatus, mikä opiston omam. toi- ei opetusta voida järjestää tarkoituiksen-
16883: minnrun ikannalt.a muutenkin on tarikoituk- muikaJisesti, samalla kun opettajien ja oppi-
16884: senmuikaisint,a. Ra1kennuksen lkuutiotila- laiden terveys S~aatetaan vakavaan vaaraan.
16885: vuus on ·tällöin 16,480 m3 ja ikustannus- Edellä mainittu osoittanoo kiistattomasti
16886: ar"'Vio 120,000,000 markkaa. Rakennushanlk- ne edttäin vaikeat olosuhteet, joiss8l tämä
16887: koon toteuttamisen kiireellisyyden vuoksi maan ainoa ja valtion omistama mieskoti-
16888: olisi n.yt vihdoin vuoden 1953 menoar·vioon teollisuusopisto nykyhetikellä toimii, opisto,
16889: ehdottomasti sisällytettävä mainittu 120 jonika valmista;maa ammattiopettaja-ainesta
16890: milj. markan siirtomääräraha tämän maan tullaan lähitulevaisuudessa entistä enem-
16891: 400 IX,Gs. - Lahden mieskäsiteollisuusopisto.
16892:
16893: män t.a.rvitsema81!1 ei vain lisääntyvien että hallitus ottaisi vuoden 1953
16894: mieskäsityö- ym. ikoulujen amma;ttialan tulo- ja me'nOO!rvioesitykseensä
16895: opettaj~tehtäviin, ;vaan myöskin !llämä mies- 120,000,000 nwrkan siirtomäärärahan
16896: kotitoollisuusopiston opettajavoimat voivat Lahdessa toimivan valtion mieskäsi-
16897: merldttävällä osuudella luoda pohjaa ma;an teollisuusopiston opistorakennussuun-
16898: vastaisille pienteollisuuden kehittämispyr- nitelmien toteuttamiseksi maatalous-
16899: kirmyiksiille eri puolilla mawta. haUituksen esittämien suunnitelmien
16900: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun- mttkaisina.
16901: nioirbtaoo. eduskunnan hyväksyttäviiJksi rtoi-
16902: -vomwlme!ll,
16903: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
16904:
16905: Eino E. Heikura. · J. E. Lampinen. Viljami Kalliokoski
16906: 401
16907:
16908: IX,69. - Toiv. al. N:o 161.
16909:
16910:
16911:
16912:
16913: Heiku.ra: Mäiirärahasta mieskäsiteollisuuskoulun perusta-
16914: miseksi Pohjois-Satakuntaan.
16915:
16916:
16917: E d u s k u n n a ll e.
16918:
16919: Maassamme kiinnitetään kasvavaa huo- siihen mukaan luettuna Ikaalisten pitäjä,
16920: miota mm. ammattikätevyyden kehittämi- on tyypillistä pienviljelysaluetta, jonka
16921: seen, missä on pyrkimyksenä erilaisten nuori sukupolvi tarjoaisi runsaasti ja erit-
16922: käsiteollisuuskoulujen ym. kurssien avulla täin hyvää oppilasainesta, ja kun Ikaalis-
16923: ohjata nuorempaa sukupolvea käytännön ten kunnan tarjoama Tevanniemen kansa-
16924: elämässä saamaan mahdollisimman moni- koulu asemaltaankin sopii erittäin hyvin
16925: puolista ammattikätevyyttä ja -taitoa. Eri- laajan Pohjois- ja rtä~Satakunnan alueen
16926: toten viime aikoina, jolloin siirtyminen mieskäsiteollisuuskouluksi, niin olisi valtion
16927: maaseudulta kaupunkeihin ja teollisuus- käytettävä tätä edullista tilannetta hyväk-
16928: keskuksiin sekä siirtolaisuus ulkomaille on seen ja osoitettava määräraha po. koulun
16929: saavuttamassa huolestuttavaa laajuutta, on perustamista ja toimintaa varten. Maas-
16930: herännyt ajatuksia maaseudun pienteolli- samme on nimenomaan maaseutunuO"rison
16931: tsuuden kehittämise~si ja aikaansaamiseksi. ammattikoulutus ollut lapsipuolen ase-
16932: Maataloutemme on nimenomaan pienvilje- massa esim. oppikouluopiskelumahdollisuuk-
16933: lysvaltaista, ja kun maaseudun kasvavalle siin verrattuna, joten ammattiopiskelumah-
16934: väestölle ei maatalous sinänsä turvaa riit- dollisuuksien parantaminen on parhainta
16935: täviä toimeentulomahdollisuuksia, ovat maa- työtä maaseudun nuorten hyvärosi, koska
16936: seudun ja maatalouden sivuammattien ja juuri he haluavat valmistua käytännön elä-
16937: elinkeinoalojen kehittämistoimenpiteet erit- mää varten ja rehellisellä käsiensä työllä ja
16938: täin ajankohtaisia ja tärkeitä. kätevyydellä haluaisivat yhteistä isänmaa-
16939: Kuitenkin maaseudun pienteollisuuden tansa palvella.
16940: kehittämismahdollisuudet kaipaavat hyvin Edellä olevaan viitaten ehdotan kunnioit-
16941: menestyäkseen maaseudun ammattikätevyy- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
16942: den kehittämistä ja kohottamista, missä kä- muksen,
16943: sittääkseni mm. maaseudun mieskäsityökou-
16944: lut ·olisivat hyvänä apuna. Tämän on että hallitus ottaisi vuoden 1953
16945: käsiitänyt mm. Pohjois-Satakunnassa Ikaa- tulo- ja menoarviesitykseensä riittä-
16946: listen kunta, joka on varannut kokonaisen vän määrärahan mieskäsiteollisuus-
16947: kansakoulurakennuksen opetussaleineen ja koulun perustamiseksi Pohjois-Sata-
16948: opettaja-asuntoineen mieskäsiteollisuuskou- kuntaan.
16949: lun tyyssijaksi. Kun Pohjois-Satakunta,
16950: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
16951:
16952: Eino E. Heikura.
16953:
16954:
16955:
16956:
16957: 51
16958: 402
16959:
16960: IX,7o. - Hemst. mot. N:o 162.
16961:
16962:
16963:
16964:
16965: Wickman m. fl.: Angående anslag till byggnadsunder-
16966: stödslån för Terjärv manliga hemslöjdsskola.
16967:
16968:
16969: T i ll R i k s d a g e n.
16970:
16971: För 13 år sedan grundades genom ett denna ansökan jämte ministeriets förord
16972: riksdagsbeslut en fast manlig hemslöjds- icke vederbörande tillhanda, vadan den-
16973: skola för de nordligaste svenska socknarna samma ej ledde då till resultat.
16974: i österbotten. Skolan blev placerad i Ter- Skolans ledning har fått ett förmånligt
16975: järv kommun, en utpräglad ·smäbrukar- anbud av ägaren till den tomt och det
16976: socken, där träslöjden har gamla anor. hus, där skolan arbetar, att inköpa såväl
16977: Lokalfrågan blev genast från skolans tomten som byggnaden för skolans behov.
16978: start svårlöst. Skolan fick sist och slut- Anbudet må:ste anses synnerligen förmån-
16979: ligen hyra ett bilgarage, som genom vissa ligt. Genom vissa om- och tillbyggnader,
16980: tillbyggnader blev en mycket anspråkslös vars kostnader beräknas stiga till 1,500,000
16981: lokal för den nya läroinrättningen. Under mk, kunde hemslöjdsskolan erhålla nödiga
16982: årens lopp har det alltmer framstått som och ändamålsenliga lokaliteter för sin verk-
16983: ett livsvillkor för skolan att erhålla lämp- samhet till relativt ringa kostnader. Då
16984: ligare lokaliteter. Sålunda saknar läraren bygden, där skolan verkar, är en mindre-
16985: bostadsmöjligheter i samband med skolan, bemedlad småbrukarbygd, är det dock ogör-
16986: detsamma är fallet med elever från andra ligt att erhålla det nödiga kapitalet för
16987: orter. Dessutom borde skolan få större bygget på frivillighetens väg, ej heller kan
16988: utrymme för själva undervisningen och det man vänta bidrag av kommunen eller kom-
16989: praktiska slöjdarbetet. munerna för ändamålet, ty det finns så
16990: Direktionen för hemslöjdsskolan har un- många andra intressen som konkurrerar om
16991: der en längre tid planerat ett lokalbygge offervilligheten. Då emellertid skolan fyl-
16992: för skolan, men dessa planer har stran- ler ett stort och erkänt behov som yrkes-
16993: dat av brist på kapital. Vid olika hän- och utbildningsanstalt för bygdens ynglin-
16994: vändelser till de statliga instanser, vilka gar, får vi med stöd av ovanstående mo-
16995: ansvarar för hemslöjdsundervisningen, har tivering vördsamt föreslå, att riksdagen
16996: skolans ledning fått direkt uppmuntran i ville besluta hemställa,
16997: sina strävanden att skaffa skolan ända-
16998: målsenliga lokaler. Lantbruksministeriet att regeringen rnåtte i propositio-
16999: rekommenderade senaste år skolans anhål- nen angående statsförslaget för år
17000: lan om att ett äskat belopp för byggnads- 1953 upptaga ett nödigt anslag som
17001: understödslån skulle ingå i 1952 års stats- byggnadsunderstödslån för Terjärv
17002: förslag. Genom en beklaglig malör kom manliga hemslöjdsskola.
17003: Helsingfors den 7 februari 1952.
17004:
17005: Albin Wickman. C. A. Öhman.
17006: T. E. Nordström. Grels Teir.
17007: Ebba östenson. Levi Jern.
17008: Kurt Nordfors.
17009: 403
17010:
17011: IX,1o. - Toiv. al. N:o 162. Suomennos.
17012:
17013:
17014:
17015:
17016: Wickman ym.: Määrärahasta rakennuslainaksi Teerijärven
17017: mieskotiteollisuuskmdulle.
17018:
17019:
17020: E d u s kun n a E e.
17021:
17022: Eduskunnan 13 vuotta sitten tekemäHä tuslainan myöntämiseksi. Valitettavan ereh-
17023: :päätö'kseHä perustettiin kiinteä mieskotiteol- dyksen vuoksi ei tämä anomus eikä minis-
17024: Esuugj{oulu Pohjanmaan pohjoisi:mpia ruot- teriön puoltdlause joutunut asianomaisten
17025: salaisia kuntia varten. Koulun sijaintipai- käsiin, joten anomus ei johtanut tulokseen.
17026: kaksi tuli Teerijärven kunta, tyypillinen Koulun johto on saanut edullisen tar-
17027: pienviljelijäkunta, jossa veistotyöllä on van- jouksen sen tontin ja talon omistajalta, jossa
17028: hoja perinteitä. koulu työskentelee, nimittäin tarjouksen os-
17029: Huoneistokysymys muodostui vaikeasti taa sekä tontti että raJkennus !koulun tarpei-
17030: ratkaistavaksi heti koulun toiminnan alka- siin. Kotiteollisuuskoulu voisi uusimalla
17031: misen jälkeen. Lopulta koulu sai vuokrata eräitä rakennuksia ja suorittamalla Hsära-
17032: autotallin, josta uusi oppilaitos sai perin kennelmia kustannukset arvioidaan
17033: vaatimattoman huoneiston joidenkin Hsära- 1,500,000 markaksi - saada nykyisestä
17034: kennuksien valmistuttua. Vuosien mittaan koulurakennuksestaan tarvittavat ja tarkoi-
17035: on yhä selvemmin koululle muodostunut tuksenmukaiset huoneistot toimintaansa var-
17036: eline'hddksi sopivaropien tilojen saanti. ten verrattain vähäisin kustannuksin. Kun
17037: Niinpä opettajalla ei ole mahdollisuulk:sia seutu, jossa koulu toimii, on vähävaraista
17038: asua lmulun yhteydessä, ja samoin on muilta pienviljelijäseutua, on raJkennusta varten
17039: pa:iJklk:akunnilta 11mtoisin olevien oppilaiden tarvittavan pääoman saaminen vapaaehtoi-
17040: laita. Lisäksi koulun tulisi saada enemmän suuden tietä kuitenkin mahdotonta. Ei 1iioin
17041: tilaa varsinaista opetusta ja käytännötlistä voida odottaa tarkoitukseen avustusta kun-
17042: veistotyötä varten. nalta tai kunnilta, siHä on monta muutakin
17043: Kotiteollisuuskoulun johtokunta on pit- tarvetta, jotka kilpailevat uhraushalusta.
17044: kähkön aikaa suunnitellut talon ra;kenta- Kun lkoulu kuitenkin on tunnustetusti erit-
17045: mista koulua varten, mutta suunnitelmat täin tarpeellinen seudun nuorison ammatti-
17046: ovat rauenneet pääoman puutteen taJkia. ja opetuslaitoksena, haluamme edellä olevan
17047: Koulun johto on useaan kertaan kääntynyt perusteella esittää eduskunnan hyväksyttä-
17048: kotiteollisuusopetuksesta vastuussa olevien vä!ksi toivomuksen,
17049: valtion viranomaisten puoleen ja saanut suo-
17050: ranaista rohkaisua pyrlk:imyksilleen hankkia että hallitus ottaisi vuoden 1953
17051: koululle ajanmukaisempi huoneisto. Maata- tulo- ja menoarvioesitykseensä tar-
17052: lousministeriö puolsi viime vuonna koulun peellisen määrärahan rakennusavus-
17053: anomusta, että vuoden 1952 tulo- ja meno- tuslainaksi Teerijärven mieskotiteolli-
17054: arvioon otettaisiin määräraha ra!kennusavus- suuskoululle.
17055: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
17056:
17057: Albin Wickman. C. A. Öhman.
17058: T. E. Nordström. Grels Teir.
17059: Ebba östenson. Levi Jern.
17060: Kurt Nordfors.
17061: 404
17062: IX, 11. - Toiv. al. N:o 163.
17063:
17064:
17065:
17066:
17067: V. Simonen ym.: Pohjois-Karjalan kotiteollisuusyhdistyk-
17068: sen toimitalon loojennuksen tote1dtamisesta.
17069:
17070:
17071: E d u s ik: u n n a H e.
17072:
17073: Kotiteollisuusyhdistyksen toiminta Poh- kotiteollisuusyhdistys voisi tehokkaasti <toi-
17074: jois-K,arjalassa on jo vuosikymmeniä ollut mia työnam.tajan1a ma3!kun71an kutojille,
17075: laaj3!a ja tuloksellista. Niinpä €Sim. iku- huolehtia raaka-ainehankinnasta, lankojen
17076: dontataitoa on sekä kiinteissä että kiertä- värjäyksestä, :Mi1aJlis·esti ja huolella suun-
17077: vissä kouluissa ja lyhyemmiillä ik:urssema niteltujen maHien haniklkimisesta, työn
17078: opetettu :tuhansiUe oppilaine ympäri maa- ohjaukses•t.a selkä edelleen tuott.eiden ~au
17079: kuntaa. Näin on kudontataidossa saavu- pasta. Tämän maaseudun lisäansiomwhdol-
17080: tettu huomwttava ammattipätevyy:s. Tätä lisuuksiin ra;tikaisevasti v·aikuttavan suun-
17081: ammattipätevyyttä meidän pitäisi käy,tJtää nitelmwnsa toteutt1lhl.lliseksi Pohjois-Karja-
17082: hyväksi sill,:n:ä mieilessä, että kotiteomsuu- lan kotiteollisuusyhdistys ~aipaa Jdpeälsti
17083: desta sen lisäJksi, että sillä lkoh.enn:etaan valtion auttavaa kättä 5,000,000 markwn
17084: yksityistalouiksi1a, pitäisi saada k~hitetyksi h·alpakorlkoisen lainan muodossa.
17085: sellainen 'tUorb3innon haara, joUa voidaan Tämän johdos,ta ja tedellä olev:aan vii,ta-
17086: hankkia ik:ipeästi kaivattuja lisätuloja ma.a- 1ien ,ehdotamme ikunnioi1Jtaen eduskunnan
17087: seudul1e. Jo v~almiiUa kotiteollisuuslinjalla hyväiksyttäväksil toivomuksen,
17088: voidaan tämä lisäansiomahdollisuus Poh-
17089: jois·Karjalassa hoitaa määrätyin ~ede1lytYJk että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
17090: siJn. Pohjois-Karjalan kotilteollisuusyhdis- toimenpiteisiin Pohjois-Karjalan ko-
17091: tys on tässä mielessä suulliD:itelllut laajen- titeollisuusyhdistyksen suunnittele-
17092: nettavruksi omistam31ansa ki:inteistöä Joen- man maaseudun lisäansiamahdolli-
17093: suussa niin, ~että si~hen lkotiteollisuus!kau- suuksia tukevan toimitalonsa raken-
17094: pan Esälksi rakennettaisiin ikoekutomo ja nuslaajemvuksen toteuttamiseksi.
17095: värjäämö. Näin laajennetussa toimitalossa
17096: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
17097:
17098: Vieno Simonen. Juho Karvonen.
17099: Hilja Väänänen. Heikki Soininen.
17100: Aino Luostarinen. R. Hallberg.
17101: Lauri Kaarna. Markus Niskala.
17102: Arvi Ikonen. Kerttu Saalasti.
17103: Jalmari Väisänen. Tahvo Rönkkö.
17104: E. M. Tarkkanen. Eeli 'Erkkilä.
17105: 405
17106:
17107: IX,12. - Toiv. al. N:o 164.
17108:
17109:
17110:
17111:
17112: H'illjaS. ym.: Kiinteän mieskotiteollisu1tskoulun perustami-
17113: sesta Pohjois-Savoon.
17114:
17115:
17116: E d u s k u n n a 11 e.
17117:
17118: Maaseutuväestön ammattitaidon kehittä- Olisi tärkeätä perustaa tällaisia kouiJ.uja
17119: miseen ei ole valtiovallan taholta kiinnitetty alueille, joilla pienviljelijäväestö on lisäan-
17120: tarpeeksi huomiota. Jatkuvasti on puutetta sion tarpeess~t ja jossa väestölisäys on maan
17121: sellaisista kouluista, joissa maaseudun nuo- keskitasoa suurempi. Sellainen alue on Poh"
17122: riso voisi saada riittävän tehoklkaan valmen- jois-Savo. Tässä maakunnassa ei vesivoimien
17123: nuksen maata1ouden ja sen sivuelinkeinojen vähyyden tähden ole syntynyt riittävästi
17124: pätevään harjoittamiseen. suurteollisuutta, johon väestön ylijäämä
17125: Erickoisen suuri on puute sopivista koti- olisi voinut sijoittua. Tulevaisuus on rruken-
17126: teollisuuSkouluista. Maaseudulla ei nykyisin nettava, paitsi voimaperäisen ja laajentuvan
17127: ole riittävästi ammattitaitoisia seppiä, kone- maatalouden, myös koti- ja pientevllisuuden
17128: miehiä, sä:hköasentajia yms. Ripeästi edisty- varaan.
17129: vän sähköistymisen ansiosta on myös maa- Edellä sanotun perusteella kunnioittaen
17130: seudun 'l}otiteollisuudelle avautunut uusia ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
17131: mahdollisuUksia. Pyrkimällä. näillä aloilla vomuksen,
17132: yhä suurempaan koneell'käyttöön voidaan
17133: päästä entistä parempiin ta!loudeHisiin tulok- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
17134: siin. Koti- ja pienteollisuuden perusedelly- siin kiinteän mieskotiteollisuuskoulun
17135: tyksenä on lisäksi ko:r'kea ammattitaito, jotta perustamiseksi Pohjois-Savoon.
17136: tuotteet voisivat laadullisesti kilpailla sekä
17137: koti- että ulkomaanmarlk1kinoilla.
17138: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1952.
17139:
17140: Leu,nart Heljas. Helge Miettunen.
17141: Martti Huttunen. Lauri Solla.
17142: Hilja Väänänen. Tahvo Rönkkö.
17143: Elh Nurminen. Yrjö Kilpeläinen.
17144: Veikko Vennamo.
17145: 406
17146:
17147: IX,73. - Toiv. al. N:o 165.
17148:
17149:
17150:
17151:
17152: Kalliokoski ym.: Määrärahasta naiskotiteollisu,uskoulun
17153: perustamiseksi V eteliin.
17154:
17155:
17156: E d u s k u rn n a H e.
17157:
17158: Vuonna 1950 perustettiin Vetelissä koo- siikymmeneltä käynyt yhä iJ.meisemmäiksi
17159: nrutusyhdistys naiskotiteollisuusJkouhm .pe- seutukunrna,n pieneläjäin 'keskuudessa. Kun
17160: rustamista ja yilläpitämistä •vM'ilen. Kan- yhä pienemmäksi jakautuvat tilat entistä
17161: natusyhdistys osti vähän myöhemmin mai- rajoi:tetummin rpystyvät turv·aamaan per-
17162: nittua oppil~:irtosta varten erään. talonpoi- heitten toimeentulon, tarviltsevrut niiden
17163: lmistalon raJkennukset kohtuullisen :laajoine eläjät entistä tehoiklkaamman a,mma;ttiope-
17164: tonttialueineen. Laad1tun suunnitelman tuksen, jotta perheitten menot voitaisiin
17165: mUJkaan sarutaisiin II'.akennuksista n. 3.5 rajoittaa vähimpään. ma:hdo1liseen ja jotta
17166: milj. markoo kustannuksilla ikoulurn ta!l'- olisi suure1!l'pia mahdollisuuksia am.siotulo-
17167: .peiksi riittävät rakennukset. Koulun •perus- jen swamiseen :kodiu ulkopu01le1ta .
17168: rtaminen voitaisiin täten rtoteuttlaa nyikyoloi- iKun .perustettu kannatusyhdistys on
17169: ihin nähden ihuomruttavan vähäisin :kustan- hankkimalla :kiinteistön ~ppilairt:ost.a var-
17170: nuksin. Historialliselta !kannalta •arvioiden ten ratkaisevasti h·elpoittanut sellaisen pe-
17171: olisi mami•tun vanhan tailonpoikaistalon ·rustamista, olisi ·tämäkin otettava huomioon
17172: .tähän tarkoi:tuks·een :käyttäminen edttäin ja valtiovallan toimenpitein tehokkaasti
17173: llllSianmUJkaista, ikooka talo on koulun perus- edistettävä seutukunn~ tarpeen tyydy,ttä-
17174: tamisajatuksen esittäjän, kunnallisneuvos mistä ja sen asukkaiden toiveitten toteutu-
17175: H. Tuuikkais-vainaj.an, jolm on niin monen mista.
17176: muun seutukunnan ·elämään r•atkaisevasti Edellä sanotun perusteella ehdotamme
17177: vaikuttaneen aloitteen esittäj·ä ja toteut- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
17178: taja, synrtymäikoti. vomuiksen,
17179: Naiskotirtoollisuuskoulun tarpoollisuus
17180: paikkakunnalla on niin ilmeinen, että sen että hallitus ottaisi vuoden 1953
17181: OSDittamiseiksi ei tarvita paljon perusteluja. tulo- ja men<Jarvioesitykseensä tar-
17182: Koko P.erhonjokil111ruksossa ja huomattavan peellisen määräraha!n naiskotiteoUi-
17183: ,1aajaiUa ~ueella sen ulikopuolella ei ole suuskoulun perustamiseksi V eteliin,
17184: minkäänlaista tämän alan oppilaitosta ja ja sen ylläpitoa varten.
17185: ammattirtaidon tarve on vuosikymmen vuo-
17186: Helsingissä 12 päivänä !helmikuuta 1952.
17187:
17188: Viljami Kalliokoski. Toivo Antila.
17189: J. E. Lampinen. T. Leivo-Larsson.
17190: Veikko Vennamo.
17191: 407
17192:
17193: IX,74. - Toiv. al. N:o 166.
17194:
17195:
17196:
17197:
17198: Luostarinen ym.: Itä-Suomen metsäkoulun perustamisesta
17199: Heinäveden Karvioon.
17200:
17201:
17202: E d u s k u n n a 11 e.
17203:
17204: Metsäteknikkojen suuri vajaus edellyttää 23.9 % ja lehtipuuvaltaisia 22.6 %, joten
17205: vielä uusia metsäkouluja maahamme. Ja mainitusta pinta-alasta aukeana on ainoas-
17206: mitä enemmän laki mesänhoitoyhdistyksistä taan noin 2 %.
17207: vaikuttaa metsänhoidon edistämiseksi, kas- Heinäveden Karvion maat ovat, niin
17208: va,a. kysyntä metsäammruttimiehistä. kuin edellä kerrotusta huomataan, sekä
17209: Itä-Suomi, joka on maamme metsärik- metsämaiden laadun että metsiensä rikkau-
17210: kainta aluetta, ei oikeastaan alueelleen ole den puolesta erittäin soveliaat metsäkoulun
17211: saanut yhtään maamme kuudesta metsä- harjoitusalueeksi. Lisäksi mainittakoon,
17212: koulusta, sillä Nikkarilakin Pieksämäellä että retkeilyjen järjestäminen oppilaille on
17213: kuuluu maamme halkaisijan (etelästä poh- täältä helppoa uudenaikaisille puunjalostus-
17214: joiseen) länsipuolelle. Yksin Saimaan ve- laitoksille Joensuuhun, Varkauteen ja Sa-
17215: sistöalue edustaa neljännestä maamme vonlinnaan sekä Punkaharjun kuuluille
17216: puuntuotannosta ja tarvitsisi ainakin yhden metsäkoeken tille.
17217: metsäkoulun. Itä-Suomi odottaa omaa metsäkoulua aivan
17218: Metsänopetuskomitea suositteli jo vuonna ensi tilassa ja Heinävedellä olevat valtion
17219: 1936 Heinäveden Karvion valtionmaita, maa-alueet ovat sen paikaksi sopivimmat.
17220: Kermajärven hoitolohkoa, parhaimpana Näin ollen edellä olevaan ja rah. al. n: o 306
17221: uuden metsäkoulun paikkana. Ensinnäkin (1951 vp.) viitaten ehdotamme eduskunnan
17222: siksi, että täällä on oppilaille riittävästi hyväksyttäväksi toivomuksen,
17223: harjoitusa:luetta, sillä valtionmaiden pinta-
17224: ala on y'hteensä 9,453 hehtaaria, mistä lkas- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
17225: vullista metsämaata 80.4 %. Kasvullisesta toimenpiteisiin Itä-Suomen metsäk01J,-
17226: metsämaasta on 64% mustikkatyypin ja lun perustamiseksi Heinäveden Kar-
17227: sitä parempia metsämaita. Mäntyvaltaisia vioon.
17228: metsiä on nimittäin 5l.o %, kuusivaltaisia
17229: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1951.
17230:
17231: Aino Luostarinen. Vieno Simonen.
17232: Kerttu Saalasti. Edvard Pesonen.
17233: M. 0. Lahtela. Aaro Kauppi.
17234: Vilho Leivonen. Erkki Koivisto.
17235: Eri. Haapaniemi. Eino Rytinki.
17236: Johannes Wirtanen. Nestori Kaasalainen.
17237: Eeli Erkkilä. Lauri Kaarna.
17238: Arvi Ikonen. Tahvo Rönkkö.
17239: Toivo H. Kinnunen. Heikki Soininen.
17240: Yrjö Hautala. Kalervo Saura.
17241: 408
17242:
17243: IX,75. - Toiv. al. N:o 167.
17244:
17245:
17246:
17247:
17248: Saari ym. : AlO!Vuden entisen reservika.sarmin vuokraami-
17249: sesta Alavuden maamieskoulun kannatusyhdistykselle.
17250:
17251:
17252: E d u s k u n n a 11 e.
17253:
17254: .Alavuden pitäjän Alavuden kylässä on älyisten lasten hoitolaitos soveltuisi parem-
17255: vanha reservikasarmi·, jonka valti-o omistaa. min syrjäisempään ja rauhallisempaan paik-
17256: Kasarmialueella olevat rakennukset ovat kaan, j:OSsa lapsille voitaisiin antaa enem-
17257: o1leet vuoikrattuina Tuberkuloosin vastusta- män vapautta eikä olisi vaaraa, että he jou-
17258: misyhdistykseHe, j·oika on pitänyt siinä keuh- tuvat normaa:lisesti !kehittyneiden lasten pil-
17259: kotautiparantolaa. Sotien jälkeisenä aikana kan kohteiksi. On selvää, että tämä yhden
17260: on lko. ralkennuksissa toiminut sotatubertku- komppanian kasarmi!ksi rakennettu ralken-
17261: loottisten ammatti1kou1u, jossa koulutettiin nusryhmä melkein se]laisenaan soveltuisi
17262: etupäässä sähköasentajia. Nyt on tämäkin maamiElikoulun käyttöön. Upseerien asunnot
17263: toiminta ollut puoll.itoista vuotta lopussa ja saveltuisivat opettajien asunnoiksi, samoin
17264: kasarmialueella olevat rakennukset käyttä- miehistön asunnot oppilaille. Lisäksi olisi
17265: mättöminä. Ne ovat ol-leet ku~kulaitosminis valmiina luentosa<li, keittiö, ruokasali ja
17266: teriön hallinnassa ja ovat ne valtioneuvoston rakennusryhmään kuuluva p-aja, joka sovel-
17267: päätöiksellä siirretty sosiaaliministeriöB.e. tuisi veistohuoneelksi. .A:lavuden maamies-
17268: Sosiaaliministeriö on suunnitellut rakennuk- koulun kannatusyhdistys -on jo. hankkinut
17269: siin Perttulan koulukodin alaisena toimivaa maatilan koulua varten ja maamieslk:oulun
17270: 30 paMma käsittävää vajaaälyisten lasten tarpeellisuus tällä seuduUa on suuri. Mm.
17271: hoitolaitosta. Ralkennuksiin tulisi tällöin maataloushaHitus on ehdottanut maamies-
17272: tehtävä!ksi huomattavia muutoksia ja osa koulun perustamista .Alavudelle.
17273: rakennuksista, jotka eivät soveltuisi hoito- Edellä oleviin perusteluihin viitaten esi-
17274: flaitdksen käyttöön, jäisivät käyttämättä. tämme eduslk:unnan hyväksyttäväksi toivo-
17275: Ralkennulkset sijaitsevat aivan pitäjän kes- muksen,
17276: iJ.ruksessa ja hyväksytyn asemakaavan mu-
17277: ikaan tulee tieoikaisun jä~keen vi'lkasli:i:ken- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
17278: teinen maantie aivan koulumkennulksen vie- siin Alavuden entisen reservika-
17279: reen. Tällaisen maantien läheisyys on usein sarmin vuokraamiseksi Alavuden
17280: vaarana terveiJlekin ·lapsille ja vajaaä1yisille moomieskoulun kannatusyhdistykselle
17281: lapsiiJ:le se olisi ainaisena vaarana. Vajaa- maamieskoulua varten.
17282: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
17283:
17284: Eero Saari. Vilho Leiv~nen.
17285: Eino E. H&ikura. Lauri Kaarna.
17286: Toivo Antila. Erl. Haapaniemi.
17287: Eino Rytinki. Eeli Erkkili.
17288: Tahvo Rönkkö.
17289: 409
17290:
17291: IX,76. - Toiv. al. N:o 168.
17292:
17293:
17294:
17295:
17296: Hautala ym.: Määrärahasta halpakorkoisiksi lainoiksi Poh-
17297: jois-Swomen meijerien uudistus- ja rakennustoimintaa
17298: varten.
17299:
17300:
17301: E d u s k u n n a 11 e.
17302:
17303: Pohjois-Suomen maatailous on lähinnä osalta välttämättömien uudistusratkaisujen
17304: karjatalouteen perustuvaa. Ja se edustaa edessä.
17305: varsin laajassa mielessä vähävaraisten ih- Uman lainapääomia ei kaivattuja uudis-
17306: misten uudisasutusluontoista:kin yritteliäi- tuksia kyetä kuitenkaan suorittamaan eikä
17307: syyttä. Näin ollen :maidon tuotannotla, sen ilman valtion väliintuloa selviytymään !kor-
17308: jalostusmruhdo1lisuu:ksilla ja marikkinoimi- keakorkoisista •lainoista mahdollisille ind~si
17309: sella tulee jatJk.uvasti olemaan keskeinen ehtoineen. Näistä syistä aloitettua avustus-
17310: merkitys niissä oloissa. toimintaa Pohjois-Suomen karjaväen asian
17311: Meijeritoiminnan jatkuva edistäminen tukemiseksi olisi jatkettava ja kehitettävä.
17312: valtion halpakorlkoisten 'lainojen muodossa NäiHä perusteilla esitämme eduskunnan
17313: olisi edelleen tarpeellinen. Sillä hallituksen päätettäväksi toivomuksen,
17314: ja eduskunnan toimesta kuluvaa vuotta var-
17315: ten myönnetty 100 miljoonaa markkaa tus- että. hallitus ottaisi vuoden
17316: kin riittää Lapin läänin meijerien ajankoh- 1953 tulo- ja menoarvioesitykseen
17317: taisiin tarpeisiin. Kainuu, Koillis-Pohjan- 250,000,000 markan määrärahan jaet-
17318: maa ja monet muut Pohjois-Suomen ikd1kat, tavaksi halpakorkoisina lainoina Poh-
17319: kuten ha;lloista niin usein kärsineet Keski- jois-Suomen meijerien uudistus- ja
17320: ja Pahjois-Pohjanmaa ovat meijeriensä rakennustoimintaa varten.
17321: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
17322:
17323: Yrjö Hautala. Atte Pakkanen.
17324: Eeli Erkkilä. Albin Wickman.
17325: Toivo Antila. Antti J. Rantamaa.
17326: J. E. Lampinen.
17327:
17328:
17329:
17330:
17331: 62
17332: VALTIOPÄIVÄT
17333: 1952
17334:
17335: LIITTEET
17336: X
17337:
17338: TYOVÄENASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
17339: TOIVOMUSALOITTEET
17340:
17341:
17342:
17343:
17344: HELSINKI 1952
17345: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
17346: Kansaneläkelakia, tapaturmavakuutusta, synnytyslomaa, työneuvos-
17347: toa, työsopimuslakia, työttömyysvakuutusta, asuntotuotantoa,
17348: invaliideja ym. koskevia laki- ja toivomusaloitteita.
17349: j
17350: j
17351: j
17352: j
17353: j
17354: j
17355: j
17356: j
17357: j
17358: j
17359: j
17360: j
17361: j
17362: j
17363: j
17364: j
17365: j
17366: j
17367: j
17368: 415
17369: X,1.- Lak. al. N:o 71.
17370:
17371:
17372:
17373:
17374: Puum.alainen ym.: Ehdotus Wtiksi kansaneläkelain m'l.l{Uttar
17375: misesta.
17376:
17377:
17378: E d u s k u n n a 11 e.
17379:
17380: Suurin osa kansaneläkevakuutuksessa ole- viran ja toimen haltijain eläkeikä on. Aina-
17381: vista on yksityisoikeudellisessa työsuhteessa kin toistaiseksi vakuutusmaksuun perus-
17382: olevia ruumiillisen työn tekijöitä tai heihin tuva kansaneläke on kovin vähäinen ja so-
17383: verrattavia omaa työtään tekeviä talonpoi- siaalisena etuna annettava lisäeläke on
17384: kia taikka pienelinkeinon harjoittajia, joilla muusta tulosta tai varallisuudesta riippu-
17385: ei ole muuta eläketurvaa. Heitä ei voi ver- vainen. Siksi menolisä, joka eläkeikärajaa
17386: rata viran ja toimen haltijoihin, joilla työ- alentamalla aiheutuu, ei voi muodostua ko-
17387: suhde jatkuu eläkeikään saakka huonontu- vinkaan suureksi. Eläkeikärajan alentami-
17388: mattomilla palkkaeduilla. Yksityisoikeudel- nen olisi omiaan lieventämään sitä ankaraa
17389: lisessa työsuhteessa olevat joutuvat työky- arvostelua, joka kansaneläkelaitokseen koh-
17390: kynsä menetettyään useimmiten eroitetuiksi distetaan.
17391: työstä taikka työkyvyn menetyksen kautta Edellä olevan perusteella ehdotamme,
17392: työskentelemään pienemmällä palkalla ja si-
17393: ten huonompaan taloudelliseen asemaan. että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
17394: Eläketurvan saaminen olisi näin ollen heille lakiehdotuksen:
17395: erittäin tarpeellista jo aikaisemmin kuin
17396:
17397:
17398: Laki
17399: kansaneläkelain muuttamisesta.
17400: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä toukokuuta 1937 annetun
17401: kansaneläkelain (248/37) 33 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
17402:
17403: 33 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
17404: Vakuutettu tulee oikeutetuksi vanhuus- . ....... kuuta 19 .. .
17405: eläkkeeseen täytettyään kuusikymmentä
17406: vuotta.
17407:
17408:
17409:
17410: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
17411:
17412: V. Puumalainen. Matti Koivunen. Judit Nederström-Lunden.
17413: 416
17414:
17415: X,2. - Lak. al. N:o 72.
17416:
17417:
17418:
17419:
17420: Nederström-Lunden ym. : Ehdotus laiksi kansaneläkelain
17421: muuttamisesta.
17422:
17423:
17424: E d u s k u n n a ll e.
17425:
17426: Kansaneläkelain 39 § :n 1 rnomentin mu- varattomien vanhempien pääasiallinen tai
17427: kaan suoritetaan vakuutetun kuoltua ha- ainoa huoltaja. Kun suoritettuja vakuutus-
17428: hemuksesta hänen leskelleen ja kahdeksan- maksuja joka tapauksessa on pidettävä va-
17429: toista vuotta nuoremmille tai sitä vanhem- kuutetun ja hänen huollettavinaan olevien
17430: mille työkyvyttömille lapsilleen heidän kes- varoina olisi lakia muutettava siten, että va-
17431: ken jaettavaksi palautuksena seitsemän- kuutusmaksut kokonaisuudessaan palaute-
17432: kymmentä sadalta vakuutetun maksamien taan leskelle ja lapsille, tai milloin vakuu-
17433: eläkemaksujen määrästä, kuitenkin vähin- tettu on ollut naimaton tai leski, jolla ei ole
17434: tään 500 ja enintään 30,000 markkaa. Tällä lapsia ja on huoltanut vanhempiaan, van-
17435: lain määräyksellä ei kuitenkaan tehdä täyttä hemmille.
17436: oikeutta edes vakuutetun leskelle ja lapsille, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17437: ja jos vakuutettu on ollut naimaton tai leski,
17438: jolla ei ole lapsia, Qi vakuutusmaksujen van- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17439: hemmille palauttamismahdollisuutta ole sii- van lakiehdotuksen:
17440: nakään tapauksessa, että vakuutettu on ollut
17441:
17442:
17443: Laki
17444: kansaneläkelain muuttamisesta.
17445: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 31 päivänä toukokuuta 1937 annetun
17446: kansaneläkelain 39 § :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 14 päivänä toukokuuta 1948
17447: annetussa laissa (1094/48), näin kuuluvaksi:
17448:
17449: 39 §. detty. Milloin vakuutettu tai eläkkeeseen
17450: Jos vakuutettu tai eläkkeeseen oikeutettu oikeutettu on ollut naimaton tai leski, jolta
17451: kuolee, suoritetaan hakemuksesta palautuk- ei ole jäänyt palautukseen oikeutettuja rin-
17452: sena maksetut eläkemaksut, kuitenkin vä- taperillisiä ja hän on ollut vanhempiensa
17453: hintään viisisataa markkaa, hänen leskel- pääasiallinen tai ainoa huoltaja, palautet-
17454: leen ja kahdeksantoista vuotta nuorem- takoon eläkemaksut hakemuksesta vanhem-
17455: mille tai sitä vanhemmille työkyvyttömille mille.
17456: rintaperillisilleen heidän kesken jaettavaksi,
17457: kuten laillisesta pesänosituksesta on sää-
17458:
17459: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
17460: Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi.
17461: Ester Häikiö. Elli Stenberg.
17462: 417
17463:
17464: X,s.- Lak. al. N:o 73.
17465:
17466:
17467:
17468:
17469: Tauriainen ym. : Ehdotus laiksi kansaneläkelai'n muutta-
17470: misesta.
17471:
17472:
17473: E d u s k u n n a 11 e.
17474:
17475: Kansaneläkelain 41 §: n mulkaan eläk!keen- yhteissummana eivät Mhoa kalleimmassa
17476: saajalle ma;ksettavaa iisäeläkettä myönnet- kuntaryhmässä yksinäise'llä eläkkeensaajalla
17477: täessä ei hänen tulokseen lueta mahdollisesti Yli 78,800 ja naimisissa olevalla 90,800 mar-
17478: saatavaa lapsilisää ja perhelisää ei:kä sitä lkan, toisessa kuntaryhmässä yiksinäisellä yli
17479: elatustuloa, jota köyhäinhoitolain mukaisesti 68,000 ja naimisissa olevalla yli 76,400 mar-
17480: on annettava omaiselle tai jota sukulaisuus- kan sekä halvimmaisa kuntaryhmässä yksi-
17481: suhteen vuoksi vapaaehtoisesti annetaan, näisellä yli 59,400 ja naimisissa olevalla yli
17482: mikäli annettava avustus ei sanottavasti 62,200 markan. Tästä määräy1ksestä johtuu,
17483: ylitä köyhäinhoitolain mukaan omaiselle an- että henkilö, jolle työnantaj·a on köyhäin-
17484: nettavan elatuksen määrää. Mutta mikäli hoitolain mulkaan velvollinen antamaan ela-
17485: eläk!keensaajan tulot köyhäinhoitolain 5 § :n tusapua, jolla on tuloja vapaaehtoisesta hen-
17486: mukaan työnantajalta saatavana elatusmaJk- lkiV'akuutuksesta tai saa vähäisen eläJkkeen
17487: suna, eläkkeenä tai eli:n:korkona, joka makse- työ- ja virkasuhteen perusteella, ei lä:heskään
17488: taan vapaaehtoisen taikka työ- ja virkasuh- kaikissa niissä ,tapauksissa, joissa on sen tar-
17489: teeseen liittyvän van!huus-, työkyvyttömyys- peessa, voi saada kansaneläkelain mukaan
17490: ja leskeneläkevakuutuksen perusteella tai mailmettavaa lisä~äkettä. Sen vuoksi iakia
17491: työ- ja virkasuhteen perusteella maksetta- olisi muutettava siten, että lköyhäinhoito-
17492: vana eiäklkeenä, ylittävät puolitoistakertai- ~ain 5 § :n mukaan työnantajan mwksamaa
17493: sena sen määrän, johon täyttä lisäelä!kettä elatusmaksua ei luettaisi sellaiseksi tuloksi,
17494: saavan yksinäisen eläk!keensaajan vuositulot jonka perusteella lisäelä:ke voidaan evätä
17495: ensimmäisessä kuntaryhmässä saavat nousta, tai sitä vähentää ja että muiden il.aissa mai-
17496: ei täytrtä 1isä~ä'kettä makseta. Käytännössä nittujen tulojen kertoin korotetaan kah-
17497: tämä merkitsee sitä, että kansaneläkelain deksi.
17498: mukainen täysi lisäeläke maksetaan vain Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17499: siinä tapauksessa, että eläJkkeensaajan vuosi-
17500: tulot mainittujen tulojen ja lisäeläJklkeen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17501: van lakiehdotuksen:
17502:
17503:
17504: Laki
17505: kansaneläkelain muuttamisesta.
17506: EduSkunnan päätöksen mulkaisesti muutetaan 31 päivänä toukokuuta 1937 annetun
17507: kansanelä:kelain 41 § :n 6 momentti, sellaisena kuin se on 16 päivänä kesäkuuta 1950
17508: annetussa laissa (285/50), näin kuuluvaksi:
17509:
17510: 41 §. Vuosituldksi ei kuite:n:kaan lueta tämän lain
17511: mukaan maksettavaa lisäe'lrukettä, lapsilisä-
17512: Vuositulolla tal'koitetaan tässä pykälässä lain mukaan maksettavaa lapsilisää, perhe-
17513: sitä tuloa, jota eläkkeensaajan ja hänen puo- lisälain mukaan maksettavaa perhelisää,
17514: lisonsa voidaan kohtuullisen arvion mukaan lköyhäinhoitdlain mukaan työnantajalta, hä-
17515: edellyttää jat!kuvasti saavan vuosittain. nen perilliseltään taiKka liiKkeen tai yrity'k-
17516: 53
17517: 418 X,3. - Kansaneläkelaki.
17518:
17519:
17520: sen omiatajalta saatavaa elatusta ja sitä liittyvän vanhuus-, työkyvyttömyys- ja les-
17521: elatusta, jota köyhäinhoitolain mukaisesti on !keneläikevaikuutuksen perusteella ja oman
17522: annettava omaisi'lle, eikä suilrnlaisuus- tai lta:i ~puolison ;työ- ,t,a:i virkasuhteen johdosta
17523: la:nkoussuhteen vuoksi vapaaehtoisesti an- maiksettavaa eläkettä ä~köön :lueUako vuosi-
17524: nettavaa elatusta tahi avustusta, miikäli tämä tuloksi, sikäli ikuin se ei ylitä sitä määrää
17525: ei huomattavasti ylitä köYhäinhoitolain mu- kaiksinkertaisena, johon täyttä lisäeläkettä
17526: ikaan omaiselle annettavaa elatuksen määrää. saavan yksinäisen eläikkeensaajan vuositulot
17527: Eläkettä tai elinikorkoa, joka ma:ksetaan va- ensimmäisessä lkuntaryhmässä enintään saa-
17528: paaehtoisen taikka työ- tai vir:1msuhteeseen vat nousta.
17529:
17530: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
17531:
17532: Hannes Tauriainen. Usko Seppi.
17533: Juho Rytkönen. Antti Kinnunen.
17534: Toivo Niiranen. Kaino Haapanen.
17535: Paavo Aitio. Kaarle Renfors.
17536: Antto Prunnila. Toivo Friman.
17537: 419
17538:
17539: X,4. - Lak. al. N:o 74.
17540:
17541:
17542:
17543:
17544: Suominen ym.: Ehdotus l-aiksi tapaturmavakuutuslain
17545: muuttamisesta.
17546:
17547:
17548: E d u s k u n n a 11 e.
17549:
17550: Elokuun 20 päivänä 1948 annetun tapa- remmaksi on myöskin muodostunut se osa
17551: turmavakuutuslain mukaan tulee työnan- työntekijäin vuosituloista, joiden hankin-
17552: tajien ottaa työntekijöitään varten sano- taan nähden vakuutusyhtiöillä ei ole min-
17553: tussa laissa lähemmin määrätyn korvauk- käänlaista vastuuta vakuutuksen edellyttä-
17554: sen suorittamista varten vakuutus vakuu- mästä tapaturmavaarasta.
17555: tuslaitoksessa, jolla on oikeus mainitun ta- Tällainen olotila ei voi luonnollisestikaan
17556: paturmavakuutuslain mukaisten vakuutus- olla tapaturmavakuutuslain tarkoituksena,
17557: ten antamiseen. Vakuutussopimus tehdään vaan vakuutuslaitoksen tapaturmavastuun
17558: tilapäisen työn ollessa kysymyksessä, kun- pitäisi käsittää koko sen ajan, jolta vakuu-
17559: nes työ on päättynyt, ja muissa tapauk- tusmaksun määräämistä varten saatu tulo
17560: sissa kalenterivuodeksi tai kulumassa ole- on hankittu. Epäkohdan poistamiseksi voi-
17561: vaksi vuodeksi siten, että se jatkuu uudel- daan ajatella toiselta puolen sitä, että vuosi-
17562: leen vuoden kerrallaan, ellei vakuutuksen- ioman aikana maksettuja palkkatuloja ei
17563: ottaja sano sitä irti määrätyn ajan ku- sisällytetä laisinkaan va.kuutusmaksun mää-
17564: luessa. Vakuutusmaksun perusteena ovat räämisen perusteena ilmoitettaviin vuosi-
17565: vakuutettujen työntekijäin ansiotulot, mitkä tuloihin tai vaihtoehtona sitä, että tapa-
17566: työnantaja on vuosittain velvollinen ilmoit- turmalaitoksen vastuuvelvollisuus ulotetaan
17567: tamaan vakuutuslaitokselle. Näihin tuloi- käsittämään myöskin ne tapaturmat, jotka
17568: hin sisältyvät säännöllisesti myöskin ne pal- saattavat aiheutua työntekijäin ollessa vuo-
17569: kat, mitkä työntekijät saavat vuosilomiensa silomalla. Koska edellinen vaihtoehto alen-
17570: aikana siitä huolimatta, että he eivät ole taisi tapaturmavakuutuksen perusteena käy-
17571: olleet sanotun loman aikana laisinkaan sel- tetyn keskivuosiansion määrää, ei tätä vaih-
17572: laisessa työssä, että heille voisi tapahtua toehtoa voida sen vuoksi pitää oikeuden-
17573: tapaturmalain 4 §: n edellyttämiä, korvauk- mukaisena vakuutettuja työntekijöitä koh-
17574: seen oikeutettuja tapaturmia. Täten vakuu- taan. Oikeudenmukaisemmaksi menettelyksi
17575: tuslaitokset tulevat saamaan vakuutusmak- epäkohdan korjaamiseksi muodostuu näin
17576: suja myöskin sellaisista palkkatuloista las- ollen sellainen toimenpide, että tapaturma-
17577: kettuina, joiden hankintaan nähden niillä vakuutusyhtiöiden korvausvelvollisuus ulo-
17578: ei ole minkäänlaista tapaturmavastuuvel- tetaan myöskin niihin mahdollisiin tapa-
17579: vollisuutta. Jos vuosilomien keskimääräi- turmiin, mitkä saattavat kohdata työnteki-
17580: seksi pituudeksi lasketaan esim. 2 viikkoa, jää hänen ollessaan vuosiloman aikana vir-
17581: on siltä ajalta tuleva palkka 5 % koko vuo- kistysmatkalla tai hänen suorittaessaan sinä
17582: den palkasta. Huomioon ottaen kuitenkin aikana kotiaskareitaan oman tai perheensä
17583: meidän maassamme olevat verraten pitkät hyväksi. Tässä mielessä olisi tapaturma-
17584: vuosilomat voidaan melkoisella varmuudella vakuutuslakiin tehtävä tarvittava muutos.
17585: sanoa, että vuosilomien osuus tapaturma- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotamme,
17586: vakuutusmaksujen määrääiDisen perusteena
17587: olevista vuosituloista nousee keskimäärin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17588: kuitenkin vähintään 6 %: iin. Mitä edulli- van l-akiehdotuksen:
17589: semmiksi vuosilomat ovat tulleet, sitä suu-
17590: 420 X,4. - Tapaturmavakuutuslaki.
17591:
17592:
17593:
17594: Laki
17595: tapaturmavakuutuslain muuttamisesta.
17596: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä elokuuta 1948 annetun
17597: tapaturmavakuutuslain (608/48) 4 § :n 1 momentti näin kuuluvaksi:
17598:
17599: 4 §. 4) hänen suorittaessaan vuosilomansa ai-
17600: Työtapaturmana tarkoitetaan tässä laissa kana oman tai perheensä taloudenhoitooon
17601: tapaturmaa, joka aiheuttaen ruumiinvam- lkuuluvia kotiaskareita sekä hänen ollessaan
17602: man on kohdannut työntekijää: vuosilomansa aikana virkistysmatkalla, lu-
17603: 1) työssä; kuunottamatta lentokoneella tehtyä matkaa,
17604: 2) työstä johtuvista olosuhteista; a) työ- ellei hän saa vuosilomaansa lentoliikenteen
17605: paikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella; palveluksessa olevana työntekijänä.
17606: b) matkalla asunnosta työpaikalle tai päin-
17607: vastoin; tai c) hänen ollessaan työnantajan
17608: asioilla;
17609: 3) hänen yrittäessään varjella tai pelas-
17610: taa työnantajansa omaisuutta tahi, työtoi- Tämä laki tulee voimaan päivänä
17611: mintansa yhteydessä, ihmishenkeä; tahi kuuta 195 •
17612:
17613: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
17614:
17615: Unto Suominen. Elli Nurminen.
17616: Arvo Ahonen. Juho Kuittinen.
17617: Impi Lukkarinen. Eino Raunio.
17618: Viljo Virtanen. Eetu Karjalainen.
17619: K. F. Haapasalo. Artturi Koskinen.
17620: Edvard Pesonen. J. Karvonen.
17621: 421
17622:
17623: X,5. - Lak. ail. N:o 75.
17624:
17625:
17626:
17627:
17628: Leivo-Larsson ym.: Ehdotus laiksi synnytyslomasta.
17629:
17630:
17631: E d u s k u n n a ll e.
17632:
17633: Toohlisuudoo valla;tessa yhä enemmän ja-- leville ruumiillisen työn t~kijöiil1e korvausta
17634: lansijaa tuotantoelämässä, on myöslkin nais- sen sijaan ei maiksettu olloolkaan. Eräissä
17635: rtoo sijoittuminen ansiotyöhön entisestääm. tapauksissa ;taas korvaus maksettiin sairas-
17636: lisääaJJtynyt. Teollisuus on varannut työ- lk,assoo !kautta, mikäli sellainen työpaikalla
17637: mahdollisuuksia ookä perhoottömille että oli.
17638: perhoollisiille nruisille rinnan mi,espuolist;en Valtion Hi!kelaitoksista saatujen tietojen
17639: työntekijäin krunssa. mukaan on !käytäntö niissäkin tavattoman
17640: Naimisissa oleVIan naisen osahlistuminen kilrjava, va.iikka näyttääkin si~tä, kuin niissä;
17641: kodin ulJkopuolella runsiotyöhön vieraan a:-uumiillisen työn tekijät o:lisi~at parem-
17642: työnantaja'l1 .palveluksessa on synnyrtJtänyt massa asemassa, koska näitten lk·eslkuudessa
17643: perheiden !kohdalla monia vruikeuksia, joista useinkin toimii sairaskassa. Mitää;n yh<te-
17644: Jasten synny,ttäminen on a.i'lmansaanut vaa- näistä lin.ja.a ei kuitenkaaJU voi sanoa näis-
17645: timuksen synnyrtyslomasta.. T~ämä v&ati- säkään olevan.
17646: mus onikin käy;tännössä toteutunut, mutta V. 1919 :koolla ollut Jmnsain'Viälisen työ-
17647: silkäH puutteellisesti, että työntl(}kijä saa järjestön ikolkous hyvä.ksyi asiasta ikonve.n-
17648: kyllä oikeuden ~ain määräämään 4-6 viikon tion, jolka; tuli voima.an v. 1921. Sen mu-
17649: [omaan, mutta lku:kaan tai mi'kään ei ikarun sitoutuivat jäsenvaltiot muuttamarun
17650: turvaa hänen toimeentuiloaan tältä aja:Lta. laillll'läädäntörnsä sellaiseksi, että sopimuk-
17651: Edclloon on naistyö'I1tekijä sil~äH turvatto- sessa luetellut ammat.tilalat, käytännöNi-
17652: massa aoomassa, että työnacrutaja voi lain sesti kwtsoen lkaikiki ne ammattialrurt, joilla
17653: estämättä ilrtisanoru työntekijä,n avioliiton naisia yleisesti työskenteli, joutuivat syn-
17654: solmiamisen tai l1apsen synnyt.tämis()ln nytyslomalain piiriin. Tämoo sopimuksen
17655: vuoksi. Nykyinen ,synny,tyslomalaiki" ei mukaan 6lisi jokaiselle ansiotyössä olevalle
17656: myösikään anna rt.yönrtekijälle oilkeutta lap- naiseUe varattavru [omaa kuusi viiiklkoa en-
17657: sensa imettämiooen, mikäli hä:nen sitä vm·- nen ja kuusi viikkoa jä1koon synn.yrtyiksen.
17658: rten tarviJtsisi .työstään saada ylimääräinen Tältä ajalta oH naisella oikeus saada riit-
17659: vapaa-aika päivittäin. rt.ävä !korvaus sekä hän~n itsensä että lap-
17660: Kun kuitenikin käytäntö on vi,enyrt sii- sen toinreentuloa varten. Korvaus on mruk-
17661: hen, että työnoo.tajat sang~1J eri tavalla SE\lbtava joko yleisistä; varoista lbaikka ;v·a-
17662: suhtautuvat työnrt.elkijöihinsä synnytysta- ikuutuiksen muodossa. Sopimuksessa on
17663: pausten sattuessa, on aika jä.rjestää tämä myös määräys erottamisen kieltämisestä ja
17664: asia erilkoislainsäädän.nön avulla. a.nnetJtavasta :imettämislomasia työn aikana.
17665: Osoituksena siitä; kirjavuudesta, mikä TäJmä sopimus uudistettiin v. 1947.
17666: tässä asiassa >~lirtsee, tul!koon mainirtulksi, Suomi ei vielä ole voi111ut ilmoittaa saat-
17667: että valtion erään komiteU'll n. 5 vuot•ta tarueensa lainsäädäntöään seHaiseksi, että
17668: sitten toimoonpaneman tutlkimuksen rt.ulok- se oJ.isi voinut ratifiioida sopimuksen.
17669: sena saaW.n selville, että useissa tapauk- Kaikkeen edeillä ·esitettyyn viitaten ehdo-
17670: sissa sama rt.yön&ntaja kohteli eri tavalla .tamme kunnioittaen,
17671: työntekijöitään ja niinpä ,esim. eräät antoi-
17672: vat rt.oimistotyönWdjöilleen lomaa 2-6 että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17673: ikuuikautoon saa:kka jolko täysi'll tai osapal- van kJ,kiehdotuksen:
17674: koin, mutta esim. t:eoHisuudessa työskente-
17675: 422 X,o. - Synnytysloma.
17676:
17677:
17678: Laki
17679: synnytyslom.asta.
17680: Eduskunnan pääWksen mukaisesti säädetään:
17681: 1 §. tisanoko hänen kanssaan tehtyä sopimusta.
17682: Nahlien, joka on .työ- <tai oppisopimussuh- Äliköön työnantaja sinä aikana myösikään
17683: ·teessa ,työnantajaan, on kihlauks·en ja avio- purhko työnteki:jän ik&nssa tehtyä sopi-
17684: Jii<ton soLmimisen johdosta sekä r.askauden- musta sen johdosta, ,ettei hän il.'askauden
17685: til3Jll a;ikruna ja sy:nnyltyiksen jälkoon suoje- vuoksi iky·k·ene suorittamaan sopimu.lksessa
17686: lun a}ain:en, niin kuin t.ässä laissa sääde- t.arkoitetJtua työtä .tai että hän ra.Skauteen
17687: ... ::::~
17688: ·wwmr. liirbtyvän sairauden takia tai muusta paikot-
17689: Työ- ja oppisop~mussuhtoossa o1evaa tavasta syystä on poissa työstää.rn kohtuul-
17690: naista sanotaan <tässä laissa työntelkijäksi. lisen ajan, enintään !kuusi kuukautta syn-
17691: nytysloman aika siihen luettuna.
17692: 2 §. Ed:ellä 1 momentissa t.8Jl'koitetnn Q'a.ska:ana
17693: Työnantaja ä1köön irtisanoko työntoeid- olev.8Jn :työntelkijän on ~työnalllltaja velvolli-
17694: jän tkrunssa •tehtyä työ- tai oppisopimusta nen 3 § :ssä maini·tuissa tapauksissa siirtä-
17695: sen johdosta, elitä työnrtelkijä on rmoonyt mään väliaikaisesti toiSeen hän,elle sop~va.an
17696: ikihloihin rt:.ai solminut avioliiton. työhön. Jos sopimus koskee se:1laista työtä,
17697: jota työntekijä: ,ei ikyik•ene raskauden vuoksi
17698: 3 §. suoritt8Jffiaan tai jdhOill häntä ei !l1ä!kyvän
17699: Työnantaja äJiköön pi!täkö •rashana ole- rasikaudentilan takia voida ~pitää sopi·vana,
17700: vaa työntekijää sellaisessa työssä, jota so- on .työnantajallla oHmus siirtää työntekijä
17701: sia:ail:iministelriön an tam]en y lcis:ten ohj·ei- väliaikaisesti toiseen hänel.le sopiva8Jll työ-
17702: doo tai työntekijän esittämän lääkärin hön. Uuteen työhön siirretyUe työuteki-
17703: todistuksen nmkarun on pidelitävä hänelle jälle on suoriJt.ettava, jolleiväit asianomaiset
17704: hänen tilansa vuoksi vahingollisena. toisin sovi, vähintä:ärrl se tunti- tai muu
17705: aiikapalikika, joka hänellä oli ennen siirtoa
17706: 4 §. oikeus saada.
17707: Työnteikijää äl!köön pide1Jti1k:ö työssä Jollei työn:teikijwlle voida säännöllisesti
17708: yUlrtoonsä !kahdentoista viilkon aikana siitä suoritettavoo työn •puitteissa hlman kohtuu-
17709: lwkiien, kun synnytykseen Hi:äikärin tai: käti- toDJta hait.taa jäil'j.estää muuta työtä, ni~n
17710: lön runtaman todistuksen rmukaan on j.äl- ikuin 2 momentissa: on sanottu, on rt:.yönan-
17711: jellä enintään neljä !Viiklk:oa. Twtä aikaa, tajalla oikeus irtiJSanomisaiJkaa noudrutta-
17712: jona työm.tekijän ,työssä pitäminen on ikiel- matta !keskeyttää työ- tai oppisopim.us-
17713: [etty, sanot•aan jäljempänä synnytys- suhde, kunnes synny.tysloma on ~päättynyt.
17714: [omabi. Sarma olikoon lakina, jos työnt6kijä kiel-
17715: Ennenailikaista synnytystä ei tämän Jailll täytyy v·astaanottamasta hooelle •tarjottua
17716: mrukaan pidetä synnytyksenä, jo[lei työn- sopivaa työtä. Oppisapirmussuh;toon ikesk:ey-
17717: tekijän rask.audentil8Jn ole selvitelity .toden- rtymisen tai 1 momentissa mainitun poissa-
17718: nä:köisesti kestäneen vähintään sataayhdek- olon johdosta pitenee oppiaika yhtä .pit-
17719: säälkymmentäkuutta päivää. källä ajalla, kuin mitä 1poissaolo on k€Stä-
17720: Työn<tek:ijällä, joka 1 momentin nojalla nyt, jolLei amm&t,tioppillaslauta,kunta toisin
17721: on ,poissa työstään, on oiikeus saada kor- rmäärää.
17722: vausta menettämästään .työansiost.a, niirn- 6 §.
17723: ikuin siitä eriJk,<;;een säädetään. Työnantaja ei ole velvollinen noudllitta-
17724: ma8Jn 5 § : n 1 momen:ti!l1 sålännoksiä, jos
17725: ·5 &. hän lopettaa. työntekijälle soveltuvan työn
17726: Jos rraskaana oleva työntekijä tulisi sym- rt:eettämisen sillä paiJkkwkunnalla, jossa työn-
17727: nytyksen wrvioituna ajankohit8Jna olleeksi tekijä on työssä, tai jos määrätty työ, jota
17728: työ- tai o,ppiJSopimussuhteessa työnantajaan työso,pimus !koskee, on valmistunut :tahi se
17729: yhdenjaiksoisesti vähintään vuoden, älköön aiJka, joksi työsopimus on tehty, on um-
17730: työnantaja, joUei jäljempänä 6 § :ssä mai- peenkulunut. taikka ik:un asiarnomaine.n on
17731: lllittuja 'edellytyksiä ole ol.emassa, raskau- ammaM.ioppinsa täysin su&it<tanut.
17732: den kestäessä <tai synnytysloman ai!kana ir- Kun työtoiminnan :rajoittaminen tai
17733: X,5. - Leivo-Larsson ym. 423
17734:
17735: muu pakottava syy varut.ii, on työ'SopimU'k- momentissa edeJ.lytetyissä :ta,pau!ksissa tuloo
17736: si.in. nähden työn:euvootoUa ja oppisopimuk- työnmtajan kirjoista ilmetä sopimukse11
17737: siin näJhd% ammattioppilaslautakunnalla irtisa;n.omisen tai pmkamisen :taikka työ-
17738: oikeus ,amomuikse:st.a myöntää voiklkeuksia talhi oppitsopimussuhteen ~keskeytrtämitsen
17739: 5 § : n 1 momentin säännÖiksistä. aika ja peruste.
17740: Pyydettäessä on työnantajan näytettävä
17741: 7 §. tarkastusviranomaiselle 1 momentissa tar-
17742: Työnteikijällä, joka imettää [ast.aan, 0t11 koitettu luettelo j,a muu ~asirukirj.a. Työn-
17743: oikeus imetJtämisaikruna enintään siihen tekijällä tai hänen edustajallaan on saman-
17744: asti, kunnes hämen lapsensa täyttää kuusi [ainen oikeus saada mainituitsta 13Siakir-
17745: kuukautta, saada päivittäisen lepoajoo yh- joista seltko hänt.ä koskevista merkinnöistä.
17746: teydessä, milloin häneUä sellainen on, pUJO- Vaadittaessa on työntekijälLe tai hä'nen
17747: len rtunnitn ylimääräinen loma, ·ei kuiten- edustajalllt~en annet~tava niistä :myös kirja.l-
17748: karun, jos loman antaminen oleellisesti häi- 11nen ote.
17749: dtsisi yJeitstä työn kuJikua :työ,paika[la eikä 11 §.
17750: häiriötä voida estää sii!'ltämä.nä työntekijä Joikaisessa 10 § :ssä mainitussa ty()pai-
17751: väliaikaisesti toiseen työhön. kassa on tämä 1aki työnantajan toimesta
17752: Uuteen 'työhön siirrotylle työnteilöjäl1e pidettävä sopivassa paikassa työntekijäin
17753: siinä ,työssä su{)['itetJtavrusta vähimmäitspal- näb..tävämä.
17754: kasta on voimassa, mitä 5 § :n 2 momen- 12 §.
17755: .tissa on säädetty. Tämän lain noudattamista niissä 10 § :ssä
17756: Työnantaja ärköön ir.tisanoko ,työrutekijän mainituissa työpaikoitssa, joissa työaikaa
17757: krunssa tehtyä rtyösopimustru sen johdosta, koskevien säännösten noudattrumisen val-
17758: että työntekijä pitää 1 momentissa maini- vonta kuuluu ammat.tientrurkastuikselle, v~al
17759: tun loman. vovat ammattient.arkastusviranomaiset.
17760: 8 §.
17761: Jos ~työnantaja, jonka luona työn,tekijä 13 §.
17762: asuu, tarvitsee tämän synnytysloman :ai- TyöntekijäMä, joka katsoo työnantajan
17763: ilmn.a tai s~tä oonen työntelkijän. oHessa ras- vastoin t.ämän lain 5 § : n säålnnöksiä irti-
17764: kauden trukia työhön kykenemä,tön sijaitsen sanoneen työ- tai oppitsopimuksen <tahi kes-
17765: !hänen työtään suorittamaan, on työnteiki- :IDeyttän~een työ- tai oppitsopimussuhteen,
17766: jäm. työnantajan vaatimuksesta luovutet- o1koon oLkeus työneuvos,tolta hakea maini-
17767: tava asuntonsa sijaisen ikäytettävä!ksi. tun toimenpite~en julistamista mitätt(}mä:ksi.
17768: EdeLlä 1 momentissa tarkoitettu hake-
17769: 9 §. mus, josta tulee !käydä ilmi hakijan ja
17770: Raskaudentil.asta, synnytyksen arviol- työnantajan nimi ja osoirte sekä hakijan
17771: dusta ajankohdasta ja ajasta, jolloin syn- vaatimus perusrteineen, on kolmenkymme-
17772: nytys on <trupahtunut, on työntekijän ilmoi- nen .päivän kuluessa siitä päivästä, jona
17773: tettruva työna:ntajail1e ja vaadittaessa esitet- sopimus i~rtisanottiin tahi työ- tai oppitsopi-
17774: tävä Jääkärin tai ikä:tilön antama todistus. mussuhteen ikeskeyttämitsestä työntekijälle
17775: Synnytyksen a]ka voidaan näytJtJiJä; myös ilmoitettiin, sitä päivää !kuitenkaan luikuun
17776: relkisterivi,rrunomaisen an:tamalla todistuik- ottamrutta, toim1tettava asianomaiselle am-
17777: sella. mruttientarkastajaUe. Hwkemulkseen lHtet-
17778: 10 §. täköön myös ne asiakirjat, joilla ha:kemusta
17779: Jokaisessa työpaiikassa, jossa on säännöl- tahdotaan rt:.ukea ja va1aista, samoin kuin
17780: lisesti työssä vähintään kymmenen !Iliaits- oLkeiksil todistetut jäljennökset hoaikemuk-
17781: työntekijää, on rtyönantajrun pidettävä luet- sesta ja siihen Jiitetyistä asiakirjoista.
17782: teloa tai teihtävä muuhun a:siaJkirjaan mer- iSaatuaan edellä mainitut hakemuskirjat
17783: idrntä työnt~kijän an'ta.mitsta raskaudoo- toimi:ttaikoon a;mmattien.tarkastaja jäljen-
17784: rtilaa, synnytyk'Sen arvioitua aj.allllkohtaa ja nÖiksert niitstä viivytyksettä todisteellisesti
17785: synnytyksen aikaa koskevista ilmoitu~sista, työnantajalle, kehoittaen tätä samalla mää-
17786: niin myös ty(}ntekijän poissaolosta työst<ä räämänsä: ajan !kuluessa am.tamaan. kirjalli-
17787: raskaudentilan aikana ja synnytyksen joh- sen vastineensa ·asiassa jru mt.tämään siihen
17788: dosta sekä säilytettävä työntekijän häme~lle t.arpoollitsiiksi katsomansa ·asirukirjat. Työn-
17789: jättämät 1odistUJkset vähintään kahden an:tajan tulee sama1la ammattientarkasta-
17790: vuoden ajan. Edellä 5 § :ssä ja 7 § :n 3 jatie 1oimirt:taa vast~ne.eBJtaan ja siihen liite-
17791: 424 X,5. - Synnytysloma.
17792:
17793:
17794: ~tyisrbäasirukirjoista ohlreilksi todistetut jäJ- tarkoitettu !korvausta ikoslkeva asia on,
17795: jennökset. Mainitut jäljenrnÖikset on haki- mtako sitä ~äätettäväksi, ennenkuiln :työ-
17796: jalle lähetettävä. neuvoston ;päätös on saatu.
17797: Ammattientarkastaja Hiihettäköön edellä
17798: 3 momentissa ,taJrkoitetrm määräajan !kulut- 16 §.
17799: tua viivytykootitä saamansa asiakirjat omine Työoouvostossa tulee tässä Jaissa trurikoi-
17800: lausun.toinoon työneuvostohle. tettuja asioita käsiteltäessä ohla yhtenä
17801: työn:tekijö1tä edustavana jäs·eoonä nainen,
17802: 14 §. jonka v·altioneuvosto erilkseen määrää, jollei
17803: Työneuvoston on !käsiteltävä edeHä sellaisena jäsenenä tai varajäsenenä muu-
17804: 13 § :ssä tarkoiltetut asialt viivy:tyiksettä, an- toin ole naista.
17805: nettuaan Jl:l!l1kint&nsa mukoon :asianosaisil.le 17 §.
17806: tilaisuuden tarpeellisten selvitysten arrLta- Työnantaja, joka rikkoo tämän lain
17807: misoon, ja noudarttoon muutoin työneuvos- 3 § :n, 4 § :n 1 momentin, 7 § :n 1 momen-
17808: tosta 2 päivänä elokuuta 1946 annetun tin, 10 § :n, tai 11 § :n säännöksiä, rangais-
17809: l·ain (608/46) säännöiksiä. Sanotun lain. 7 t,a;koOIIl sakol1a. Milloin II'ikkomus on ta-
17810: ja 10 § :n sekä 13 § :n 2 momen.tin sään- pahtunut tarkastusviranomaisen huomau-
17811: nöksiä äl!k:öoo kuitenkaan sov;ellett.ako edellä tuksesta huolimatta tai a.sianhaaram ollessa
17812: mainittuja ·asioita !käsirteltäessä. muutoin ra.skauttavaJt, oLkoon mngaistus
17813: Asian päättyessä antaJkoon työneuvosto vähintään !kymmenen päiväsailclwa.
17814: myös lausunnon siitä, onko työneuvostosta Jos työna,ntajan edustaja havaitaan. syy-
17815: annetun lain. (608/46) 11 § :n 2 momootissa ,pääksi tässä pykälässä mainittuun rik!ko-
17816: itarkoirtetut !kustannukset, jotka on suoritet- mukseen, eikä sirt.ä samaHa voida luroea
17817: tava etUJkät.een valtion va,roista, asianosais- työrnan.tajan syyksi, rangaistakoon ainoas-
17818: ten tai jommankumman heistä valtiolle kor- taan edustajaa.
17819: va,ttava. 18 §.
17820: Työneuvoston päätös on viipymåJttä toi- Sopimus, jolla vähenn,etään :työnrtekijälle
17821: mitettava ltyöntekijålle ja jälj.enrnÖis siitä t~ämän tain mukaan kuuluvi·a .etuja, on mi-
17822: työnantajalle. tätön.
17823: Työneuvoston päätös on lopullinen, ja se 19 §.
17824: voidaan edellä 2 momootissa tarkoitetun Tämän lain säännöksiä sovelletaan myös
17825: !korvauksen osalta panna täytäntöön sa- ju1kisoikeudellisessa palv-elussuhteessa ole-
17826: massa järjestyksessä kuin oilkeuden .lailnvoi- vaan naiseen soveiltuvin osin, silikäli ikuin
17827: mainen tuomio. hänellä ei palvelussuhdettaan !koskevien
17828: 15 §. säännösten rtai mää<räysten nojalla ole oi-
17829: Mililoin. .työneuvosto on julistanut keutta vähintään vastaavanlaiseen suoje-
17830: 13 § :ssä tllJI'ikoitetun työnantajan t.oimoo.pi- [uun. Jos 'työnantaja on seurakunta, nou-
17831: teen mitättömäksi, on työnteikijäJle .a,nnet- datettakoon !kuitenkin, mitä erikseen on
17832: tav·a !hänelle !kuuluvat 1pal~ka- ja muut edut s>äädetJty.
17833: niinkuin ,puheena olevaa toimenpidet•tä ei 20 §.
17834: olisi tapahtunut. Tarkempia määräY'ksiä tämän lain sovel-
17835: Jollei työntekijä ole hakenut edellä mai- tamisesta voidaan ·antaa .asetuksella.
17836: niiU!11 toimenpiteen julist.a,mista mitättö-
17837: mälksi, äJiköön se ikuitenilma'n estä!kö häntä 21 §.
17838: oikeudessa, .te'fuemästä vaatimusta hänelle Tämä Ja,ki tulee voimaan .pa1vana
17839: aiheutuneen vahingon !korvoomisesta sen !kuuta 195 , ja sillä !kumotaan työstä
17840: johdosta, että työnantaja O!ll vastoin ·tämåln rteoHisuus- ynnä eräissä muissa ammateissa
17841: lain säännöksiä .irtisanonut työ- tai oppiso- 18 päivänä elokuuta 1917 annettu asetus
17842: ;pimuikoon tahi keskeyttänyt työ- tai oppi- (64/17) vielä voimassa olevilta osilta ja
17843: sopimussuhteen. kauppalii!kkeiden ja toimistojen rtyöolois·ta
17844: Jos 13 § :ssä mainHtu hakemus on :tehty, 2 .päivålnä elokuuta 1946 annetun lain
17845: älköön oikeus, jonka !käsitel·tävänä edellä (605/46) 9 §.
17846: Helsingissä 11 päivä.nä helmikuuta 1952.
17847: T. Leivo-Larsson. Eino Raunio. Impi Lukkarinen.
17848: Vappu Heinonen. Kaisa Hiilelä. Laura Brander-Wallin.
17849: Arvo Ahonen. Arvi Turkka. Elli Nurminen.
17850: 425
17851: X,6. - Lak. al. N:o 76.
17852:
17853:
17854:
17855:
17856: Leivo-Larsson ym.: Ehdotus laiksi synnytyslomakorvauk-
17857: sesta.
17858:
17859:
17860:
17861: E d u s k u n n a 11 e.
17862:
17863: Yhdenmukaisesti sen kanssa, mitä on esi- työssä vieraalla työnantajalla olevia syn-
17864: tetty lakialaitteessa n: o 75 laiksi synnytys- nyttäjiä olisi n. 13,000-14,000 vuodessa.
17865: lomasta, on todettava, että Suomi Kansain- Kahdentoista viikon synnytyslomakorvaus-
17866: välisen työjärjestön jäsenyydestään huoli- ten laskettiin aiheuttavan silloisten palkko-
17867: matta ei ole pyrkinyt järjestämään lainsää- jen mukaan n. 165-180 miljoonan markan
17868: däntöään sellaiseksi, että se tekisi mahdolli- menoerän. Suhteessa maksettuihin palkkoi-
17869: seksi synnytyslomaa ja siitä maksettavaa hin korvaus olisi merkinnyt n. 0.1 %. Tämä
17870: korvausta koskevan konvention hyväksy- prosenttiluku pitänee edelleenkin paik-
17871: mistä. kansa, sillä palkkojen nousu on sama sekä
17872: Kun kuitenkin voimassa olevan työväen- synnyttäjillä että muilla. Itse synnyttäjien
17873: suojelulain mukaan vieraalla työnantajana lukumäärässä tuskin on ollut nousua, kun
17874: ansiotyössä olevan naisen on oltava synny- yleinen syntyvyysluku on pienentynyt.
17875: tystapauksen sattuessa pakollisella äitiys- Washingtonin konventiossa lähdetään
17876: lomalla 4-6 viikkoa, on ilman muuta sel- siitä, että korvaus maksetaan joko yhteis-
17877: vää, että loman pitäminen käytännössä kunnan varoista taikka vakuutuksen kautta.
17878: useinkin jää teoreettiseksi. Työntekijä on Tätä periaatetta onkin pidettävä oikeaan
17879: poissa varsinaisesta työstään, mutta hakeu- osuneena, kun ajatellaan, minkälaisiin vai-
17880: tuu vieraalle työnantajalle, ehkä raskaam- keuksiin työntekijä voisi joutua, jos hän
17881: paankin työhön, kuin hänen oma työnsä olisi riippuvainen työnantajastaan välittö-
17882: olisi. Tähän hänen kuitenkin on pakko, sillä mästi korvauksen saamisessa.
17883: perheen toimeentulo on rakennettu sille poh- Kun meillä ei ole sairausvakuutusta ja
17884: jalle, että perheellä on käytettävinään kun äitiysvakuutuksen yhdistäminen kan-
17885: myöskin äidin ansiotulot. saneläkkeeseen tuntui kohtaavan erittäin
17886: Monessa tapauksessa työnantaja maksaa suurta vastustusta, oli hallituksen esityk-
17887: joko sairaskassan maksuihin osallistuen sessä päädytty siihen ratkaisuun, että äitiys-
17888: taikka välittömästi synnytyslomakorvausta, vakuutus yhdistettäisiin tapaturmavakuu-
17889: mutta käytäntö on varsin !kirjava ja ns. tukseen, joka oli yleinen. Tapaturmavakuu-
17890: pientyönantajat vain erittäin poikkeukselli- tusmaksujen kohdalla tämä uudistus mer-
17891: sissa tapauksissa maksavat tällaista kor- kitsisi v. 1949 toimitettujen laskelmien mu-
17892: vausta ansion menetyksestä. kaan n. 10% korotusta. Sen jälkeen kun
17893: Sairausvakuutuksen puute tekee meillä edellä mainittu laskelma tehtiin, on tapa-
17894: välttämättömäksi tämän asian hoitamisen turmavakuutuslakiin tehty eräitä muutok-
17895: erillislainsäädännön avulla. sia, mutta ne tuskin sanottavasti vaikutta-
17896: Vuoden 1949 valtiopäiville jätti silloinen vat vakuutusmaksun suuruuteen.
17897: hallitus esityksen synnytyslomalaiksi ja syn- Edellä sanottuun viitaten esitämme kun-
17898: nytyslomakorvauslaiksi. Nämä esitykset jäi- nioittaen,
17899: vät kuitenkin käsittelemättä ja raukesivat.
17900: Hallituksen silloisessa esityksessä esitet- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
17901: tiin laskelmien perusteella, että näitä ansio- van lakiehdotuksen:
17902: 54
17903: 426 X,G.- Synnytyslomakorvaus.
17904:
17905:
17906: Laki
17907: synnytyslomakorvauksesta.
17908: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
17909: 1 §. vaikka häneltä olisi kohtuudella voitu sitä
17910: Synnyttäjä, joka synnytyksen laskettua vaatia, laiminlyömällä ennen synnytystä
17911: ajankohtaa edeltäneenä kolmentoista kuu- käynnit äitiysneuvolassa ja synnytyksen jäl-
17912: kauden pituisena aikana on ollut vähintään keen lastenneuvolassa sekä tarpeen vaatiessa
17913: kaksisataakymmenen päivää sellaisessa työ- lääkärin tai kätilön luona tahi jättämällä
17914: tai virkasuhteessa, jossa hänellä on oikeus noudattamatta näiden antamia ohjeita
17915: korvaukseen tapaturmavakuutuslain mu· taikka pätevättä syyttä laiminlyömällä lap-
17916: kaan, saa synnytyslomakorvausta menete- sensa imettämisen.
17917: tystä työansiosta synnytysloman ajalta, sen Synnyttäjälie jo maksettua synnytysloma-
17918: mukaan kuin tässä laissa säädetään. korvausta älköön kuitenkaan 1 momentin 2
17919: Valtion työssä ja virkasuhteessa valtioon kohdassa mainitusta syystä perittäkö ta-
17920: olevan synnyttäjän oikeudesta synnytys- kaisin.
17921: lomakorvaukseen on voimassa, mitä siitä on 5 §.
17922: erikseen määrätty tai säädetty. Synnytyslomakorvausvakuutus sisältyy
17923: Työsuhde, jossa maksetaan korvausta ta- lisävakuutuksena jokaiseen tapaturmava-
17924: paturmavakuutuslain 57 § :n mukaisen va- kuutukseen, jonka työnantaja on velvolli-
17925: paaehtoisen vakuutuksen perusteella, ei oi- nen ottamaan työtapaturman korvaami-
17926: keuta tämän lain mukaiseen synnytysloma- seksi.
17927: korvaukseen. 6 §.
17928: 2 §. Synnytyslomakorvauksen suorittaa se va-
17929: Laskettaessa 1 §: ssä sanottua kahden- kuutuslaitos, jossa synnyttäjän työnanta-
17930: sadankymmenen päivän aikaa älköön luet- jana oli tapaturmavakuutuslain mukainen
17931: tako mukaan sitä aikaa, jona synnyttäjä vakuutus synnytysloman alkaessa tahi, jos
17932: ilmeisesti on tehnyt 1 § : ssä tarkoitettua työ- tai virkasuhde on päättynyt sitä ennen,
17933: työtä vähemmän kuin kaksikymmentäneljä se vakuutuslaitos, jossa synnyttäjän viimei-
17934: tuntia viikossa. Työssäoloajaksi luetaan sellä työnantajana oli mainittu vakuutus.
17935: kuitenkin se aika, jonka synnyttäjä on ollut Jos 1 momentissa tarkoitettu työnantaja
17936: lain tai työsopimuksen mukaisella vuosilo- ei tapaturmavakuutuslain mukaan ollut va-
17937: malla tahi poissa työstään todetun sairau- kuuttamisvelvollinen tai jos hän oli laimin-
17938: den tai tapaturman takia. lyönyt vakuuttamisvelvollisuutensa, suorite-
17939: 3 §. taan synnytyslomakorvaus valtion varoista.
17940: Synnyttäjä saa synnytyslomakorvausta Korvauksen maksaa tällöin valtion tapatur-
17941: vuorokautta kohti määrän, joka on yhtä- matoimisto, josta soveltuvin kohdin on voi-
17942: suuri kuin se päiväraha, joka työtapatur- massa, mitä tässä laissa säädetään vakuutus-
17943: man johdosta tapaturmavakuutuslain mu- laitoksesta.
17944: kaan maksetaan palkkaukseltaan synnyttä- 7 §.
17945: Jaan verrattavalle sellaiselle työntekijälle, Jos synnytyslomakorvaus on 6 § : n 2 mo-
17946: jolla on omaisia. mentin mukaisesti maksettu valtion varoista
17947: 4 §. sen vuoksi, että työnantaja on laiminlyönyt
17948: Synnytyslomakorvaus voidaan evätä tai vakuuttamisvelvollisuutensa, valtiolla on
17949: sitä vähentää: oikeus tapaturmavakuutuslain 36 § :ssä sää-
17950: 1. jos synnyttäjä tekee ansiotyötä sinä detyllä tavalla määrätyn maksun lisäksi pe-
17951: aikana, jona häntä synnytyslomalain mu- riä työnantajalta takaisin maksettu synny-
17952: kaan ei synnytyksen takia saa pitää työssä; tyslomakorvaus, kuitenkin enintään kaksi-
17953: tai kymmentätuhatta markkaa s~ynnytystä kohti.
17954: 2. jos synnyttäjän on katsottava ilmei-
17955: sesti vaarantaneen oman, sikiönsä tai lap- 8 §.
17956: sensa terveyden törkeällä huolimattomuu- Vakuutusmaksu 5 §: ssä säädetystä lisä-
17957: della tai elämäntapojensa vuoksi taikka, vakuutuksesta on määrättävä valmutettujen
17958: X,s. - Leivo-Larsson ym. 427
17959:
17960: palkkojen perusteella ja siten, että kerty- tion tapaturmatoimistolle. Jos synnyttäjä
17961: vät vakuutusmaksut riittävät vakuutuksen on useamman työnantajan työssä, joilla on
17962: perusteella maksettavien synnytyslomakor- vakuutus eri vakuutuslaitoksissa, on ilmoi-
17963: vausten suorittamiseen ja kohtuullisten hoi- tus lähetettävä jollekin näistä vakuutuslai-
17964: tokulujen peittämiseen. toksista.
17965: Sosiaaliministeriö vahvistaa vakuutus- 11 §.
17966: maksun suuruuden. Tätä varten on vakuu- Synnytyslomakorvaus suoritetaan mikäli
17967: tuslaitosten annettava ministeriölle tarpeel- mahdollista synnytysloman aikana, niinkuin
17968: liset tiedot. asetuksessa siitä tarkemmin säädetään.
17969: Vakuutusmaksu peritään lisämaksuna jo-
17970: kaisen tapaturmavakuutuslain mukaisen va- 12 §.
17971: kuutusmaksun yhteydessä lukuun ottamatta Jos työnantaja on antanut synnyttäjälle
17972: sanotun lain 57 § : ssä tarkoitetusta vapaa- synnytysloman ajalta palkkaa tai ennakkoa,
17973: ehtoisesta vakuutuksesta perittävää vakuu- on työnantajana oikeus saada suoraan va-
17974: tusmaksua. kuutuslaitokselta sille annettavaa tilitystä
17975: 9 §. vastaan suorittamastaan määrästä takaisin,
17976: Vastuu vakuutuslaitosten kesken suorite- mitä vakuutuslaitoksen on suoritettava syn-
17977: tuista synnytyslomakorvauksista ja vakuu- nytyslomakorvauksena synnyttäjälle vastaa-
17978: tuksen hoitokustannuksista jakaantuu, jol- valta ajalta. Synnyttäjälie v'llosiloman
17979: leivät nämä laitokset toisin sovi, vakuutuk- ajalta annettuja etuja älköön kuitenkaan
17980: sesta perittyjen vakuutusmaksujen osoitta- luettako näihin maksuihin.
17981: massa suhteessa. Vakuutuslaitoksen tulee antaa myös syn-
17982: Vakuutuslaitosten on, jollei 1 momentissa nyttäjälle tilitys 1 momentin mukaan pidä-
17983: mainittua sopimusta ole tehty, kalenterivuo- tetystä synnytyslomakorvauksesta.
17984: sittain toimitettava keskenään tilitys edel-
17985: lisen kalenterivuoden aikana perimistään 13 §.
17986: vakuutusmaksuista ja suorittamistaan syn- Kun jollekin vakuutuslaitokselle on tehty
17987: nytyslomakorvauksista ja samana aikana 10 § :ssä tarkoitettu ilmoitus ja synnytys-
17988: vakuutuksesta koituneista hoitokustannuk- lomakorvauksen saajan oikeus synnytys-
17989: sista. Tilityksestä syntyneet erimielisyydet lomakorvaukseen on riidaton, mutta vakuu-
17990: ratkaisee sosiaaliministeriö. tuslaitos katsoo, ettei maksuvei vollisuus
17991: Sosiaaliministeriö antaa tarkemmat oh- kuulu sille, on laitos kuitenkin velvollinen
17992: jeet tämän pykälän soveltamisesta. viipymättä suorittamaan synnytyslomakor-
17993: Mitä tässä pykälässä on säädetty, ei koske vauksen ennakkona määrän, joka suuruu-
17994: valtion tapaturmatoimistoa. deltaan likimääräisesti vastaa synnytys-
17995: lomaJkorvau'ksen määrää, sekä alistamaan,
17996: 10 §. ellei siitä vakuutuslaitosten kesken sovita,
17997: Synnytyslomakorvauksen saamiseksi syn- maksuvelvollisuuden vakuutusoikeuden har-
17998: nyttäjän on annettava ilmoitus kunnalliseen kittavaksi.
17999: tai muuhun sosiaaliministeriön hyväksy- Jos korvausvelvollisuus on useilla vakuu-
18000: mään äitiysneuvolaan tai kunnan kätilölle tuslaitoksilla, suorittakoon synnytysloma-
18001: taikka, milloin tämä ei ole mahdollista, korvauksen koko määrän se laitos, jolle
18002: muulle henkilölle, niinkuin sosiaaliministe- ilmoitus on tehty.
18003: riö siitä erikseen määrää. Jos ilmoitusta Sittenkun vakuutusoikeus on vahvistanut
18004: ei ole annettu kuuden kuukauden kuluessa maksuvelvollisuuden, on vakuutuslaitos,
18005: synnytyspäivästä lukien, tätä päivää lu- jonka tulee suorittaa synnytyslomakorvaus
18006: kuunottamatta, on oikeus synnytyslomakor- tai osa siitä, velvollinen heti suorittamaan
18007: vaukseen menetetty. ennakkoa maksaneelle vakuutuslaitokselle,
18008: Edellä 1 momentissa mainitun laitoksen mitä se on 1 ja 2 momentin nojalla suorit-
18009: tai henkilön on merkittävä ilmoitukseen sen tanut, ja on ennakon määrä vähennettävä
18010: saapumispäivä ja viipymättä lähetettävä lopullisesta synnytyslomakorvauksesta.
18011: ilmoitus omine lausuntoineen asianomaiselle
18012: vakuutuslaitokselle tai, jos synnytysloma- 14 §.
18013: korvausta 6 § :n 2 momentissa tarkoitetussa Jollei vakuutuslaitos myönnä synnytys-
18014: tapauksessa haetaan valtion varoista, vai- lomakorvausta sen vuoksi, että se katsoo,
18015: 428 X,6.- Synnytyslomakorvaus.
18016:
18017:
18018: ettei synnyttäjällä ole oikeutta siihen tai synnyttäjän tai hänen työnantajansa hal-
18019: että 10 § :ssä mainittu ilmoitus on saapu- lussa olevasta synnyttäjän verokirjasta ja
18020: nut määräajan päätyttyä, on päätös alis- palkanpidätystodistuksesta.
18021: tettava vakuutusoikeuden harkittavaksi. Vakuutuslaitoksella ja vakuutusoikeudella
18022: Päätöksestä vakuutuslaitoksen on annettava on oikeus saada verotusviranomaisilta syn-
18023: tieto synnyttäjälle ja toimittakoon tämä, jos nyttäjän palkkatuloista tietoja, jotka ovat
18024: niin haluaa, muistutuskirjelmänsä vakuu- tarpeen synnytyslomakorvauksen määrää-
18025: tusoikeuteen niin hyvissä ajoin, että se voi- mistä varten.
18026: daan ottaa huomioon alistettua asiaa va- 18 §.
18027: kuutusoikeudessa käsiteltäessä. Jos työnantaja tai hänen edustajansa lai-
18028: Vakuutusoikeuden 1 momentissa tarkoite- minlyö hänelle tämän lain tai sen nojalla
18029: tusta asiasta antamaan päätökseen ei voida annetun asetuksen tahi synnytyslomakor-
18030: hakea muutosta. vauksen selvittämistä tarkoittavan muun
18031: 15 §. laillisen määräyksen tai ohjeen mukaan kuu-
18032: Joka on tyytymätön vakuutuslaitoksen luvan velvollisuuden, rangaistakoon sakolla.
18033: tämän lain nojalla antamaan muuhun kuin Joka tahallisesti antaa tämän lain mu-
18034: 14 § :ssä tarkoitettuun päätökseen, hakekoon kaan tarvittavan tiedon väärin tai kieltäy-
18035: valittamalla siihen muutosta vakuutusoikeu- tyy sellaista tietoa antamasta, rangaistakoon
18036: delta viimeistään kolmantenakymmenen- sakolla, jollei teosta muualla laissa ole sää-
18037: tenä päivänä ennen kello kahtatoista sen detty ankarampaa rangaistusta.
18038: päivän jälkeen, jona valittaja on saanut tie- Joka luvattomasti ilmaisee, mitä hän on
18039: don vakuutuslaitoksen päätöksestä. tässä laissa määrättyjä tehtäviä täyttäes-
18040: Vakuutusoikeuden tässä pykälässä tarkoi- sään saanut tietää jonkun henkilön talou-
18041: tetusta valituksesta antamaan päätökseen ei dellisista oloista tai terveyden tilasta, ran-
18042: voida hakea muutosta. gaistakoon niinkuin edellä 2 momentissa on
18043: sanottu.
18044: 16 §.
18045: Jos synnytyslomakorvaukseen oikeutettu 19 §.
18046: on vilpillisesti ilmoittanut väärin tai salan- Vakuutusoikeus vahvistaa lomakkeet, JOI-
18047: nut jonkin seikan, jolla on merkitystä syn- den mukaan 10 § : ssä tarkoitettu ilmoitus
18048: nytyslomakorvaukseen nähden, menettäköön sekä tarvittaessa muut tämän lain mukaan
18049: hän harkinnan mukaan kokonaan tai osaksi annettavat todistukset ja ilmoitukset on laa-
18050: oikeutensa siihen. dittava.
18051: Henkilö, joka vääriä tai puutteellisia tie- 20 §.
18052: toja antamalla on tuottanut vakuutuslai- Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty,
18053: tokselle vahinkoa siten, että synnytysloma- noudatetaan soveltuvin kohdin vastaavasti
18054: korvausta on maksettu, vaikka saajalla ei tapaturmavakuutuslain säännöksiä lukuun-
18055: olisi siihen oikeutta tai sitä on maksettu ottamatta, mitä tapaturmavakuutuslain 12
18056: enemmän kuin mihin tämä laki olisi oikeut- § :ssä, 26 § :n 2 momentissa, 58 § :ssä ja
18057: tanut, korvatkoon siten aiheuttamansa va- 63 §: n 2 momentissa on säädetty.
18058: hingon.
18059: 17 §. 21 §.
18060: Työnantaja on velvollinen antamaan va- Tässä laissa säädetty synnytyslomakor-
18061: kuutuslaitokselle ja vakuutusoikeudelle syn- vaus on vapaa valtiolle ja kunnalle makset-
18062: nyttäjän työsuhteesta ja palkkatuloista tie- tavasta verosta.
18063: toja, jotka ovat tarpeen synnytyslomakor- 22 §.
18064: vauksen määräämistä varten. V akuutuslai- Tarkemmat määräykset tämän lain täy-
18065: toksella ja vakuutusoikeudella on oikeus täntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan
18066: pyytäessään saada oikeaksi todistettu ote asetuksella.
18067:
18068: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
18069:
18070: T. Leivo-Larsson. Eino Raunio. Impi Lukkarinen.
18071: Vappu Heinonen. Kaisa Hiilelä. Laura Brander-Wallin.
18072: Arvo Ahonen. Arvi Turkka. Elli Nurminen.
18073: 429
18074:
18075: X,1.- Lak. al. N:o 77.
18076:
18077:
18078:
18079:
18080: Leivo-Larsson ym.: Ehdotus laiksi työneuvostosta annetun
18081: lain rnu1dtamisesta.
18082:
18083:
18084: E d u s k u n n a 11 e.
18085: Yhdenmukaisesti sen kanssa, mitä on esi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18086: tetty lakialoitteessa n: o 75 laiksi synnytys- van lakiehdotuksen:
18087: lomasta, ehdotamme kunnioitta~n,
18088:
18089:
18090: Laki
18091: työneuvostosta annetun lain muuttamisesta.
18092: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työneuvostosta 2 päivänä elokuuta
18093: 1946 annetun iain (608/46) 9 § näin kuuluvaksi:
18094:
18095: 9 '~~· 1 § :ssä tarkoitettujen lakien soveltamista
18096: Työneuvoston tehtävänä on: koskevista kysymyksistä.
18097: 1) ratkaista, onko määrättyä yritystä, lai- Työneuvoston on lisäksi, niin kuin siitä
18098: tosta tai työtä taikka työntekijää pidettävä erikseen säädetään, käsiteltävä työntekijäin
18099: sellaisena, johon 1 §: ssä tarkoitettua lakia hakemukset raskauden kestäessä tai synny-
18100: on sovellettava; tysloman aikana tapahtuneen työ- tai oppi-
18101: 2) myöntää poikkeuksia 1 § :ssä tarkoi- sopimuksen irtisanomisen sekä työ- tai oppi-
18102: tettujen lakien säännösten soveltamisesta, sopimussuhteen keskeyttämistoimenpiteen
18103: milloin sellainen on laissa sallittu; sekä julistamisesta mitättömäksi.
18104: 3) sosiaaliministeriön, tuomioistuimen Työneuvosto voi myös tehdä tarpeelUsiksi
18105: sekä työnantajain tai työntekijäin keskus- katsomiaan esityksiä työntekijäinsuojelua
18106: järjestöjen pyynnöstä antaa lausuntoja koskevan lainsäädännön kehittämiseksi.
18107:
18108: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
18109:
18110: T. Leivo-Larsson. Arvi Turkka.
18111: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen.
18112: Eino Raunio. Laura Brander-Wallin.
18113: Kaisa Hiilelä. Elli Nurminen.
18114: 430
18115:
18116: X,s.- Lak. al. N:o 78.
18117:
18118:
18119:
18120:
18121: Leivo-Larsson ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain muut-
18122: tamisesta.
18123:
18124:
18125: E d u s k u n n a 11 e.
18126:
18127: Yhdenmukaisesti sen kanssa, mitä on esi- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18128: tetty lakialoitteessa n: o 75 laiksi synnytys- van lakiehdotuksen:
18129: lomasta, ehdotamme kunnioittaen,
18130:
18131:
18132: Laki
18133: työsopimuslain muuttamisesta.
18134: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun
18135: työsopimuslain (141/22) 31 § :n 2 momentti näin kuuluvaksi:
18136:
18137: 31 §. kohtaan, kauemmin kuin yhden viikon sen
18138: jälkeen, kun aihe hänelle siihen ilmaantui.
18139: Älköön työnantajana kuitenkaan olko tätä Tämä laki tulee voimaan . . päivänä
18140: oikeutta, mikäli se perustuu 1, 3, 6 ja 7 ...... kuuta 19 ...
18141:
18142: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
18143:
18144: T. Leivo-Larsson. Arvi Turkka.
18145: Arvo Ahonen; Impi Lukkarinen.
18146: Eino Raunio. Laura Brander-Wallin.
18147: Kaisa Hiilelä. Elli Nurminen.
18148: 431
18149:
18150: X,9. ___:__ Lak. al. N:o 79.
18151:
18152:
18153:
18154: Manninen ym.: Ehdotus laiksi työsopimuslain muuttami-
18155: sesta.
18156:
18157:
18158: E d u s k u n n a 11 e.
18159:
18160: Voimassa olevassa työsopimuslaissa on jää kuulumaata tai liittymästä luvallisiin
18161: monia sellaisia heikkouksia ja puutteelli- yhdistyksiin, mutta toisaalta laki jättää hä-
18162: suuksia, joiden vuoksi se ei läheskään riit- nelle avoimeksi mahdollisuuden painostaa ja
18163: tävässä määrin turvaa työntekijäin oikeuk- houkutella työntekijää liittymään yhdistyk-
18164: sia tai edes sitä käytäntöä, joka yleisesti on seen, johon tämä ei halua kuulua.
18165: vallitsevana. Tärkeimmät niistä koskevat Näiden syiden vuoksi lakia olisi muutet-
18166: työpalkan maksuaikaa, sairausajan ja työ- tava ensiksikin siten, että silloin kun palkka
18167: suhteen päättymistä koskevan odotusajan lasketaan päivältä tai sitä lyhyemmältä
18168: palkkaa sekä työnantajan mahdollisuutta ajalta se on maksettava ainakin kerran vii-
18169: painostaa tai houkutella työntekijää liitty- kossa. Samalla olisi siihen otettava mää-
18170: mään yhdistykseen, johon hän ei haluaisi räys siitä, että ellei työehtosopimuksella ole
18171: kuulua. Vaikka yleinen tapa on, että palkka, toisin sovittu, palkanmaksun on tapahdut-
18172: joka lasketaan päivältä tai sitä lyhyemmältä tava ennen työpäivän päättymistä. Työn-
18173: ajalta, maksetaan kerran viikossa, niin laki tekijän oikeuksien turvaamiseksi lakiin olisi
18174: jättää avoimeksi sen työntekijälle vahingol- otettava määräys, että jos työnantaja ei
18175: lisen mahdollisuuden, että hänen palkkansa maksa työntekijälle palkkaa työsuhteen
18176: maksetaan vain kahdesti kuukaudessa. Ylei- päättyessä ja mitään laillista estettä sen
18177: senä tapana niin ikään on, että palkka mak- maksamatta jättämiseen ei ole olemassa,
18178: setaan työsuhteen päättyessä. Työsopimus- työntekijällä on oikeus saada palkka kaikilta
18179: laki ei siihen kuitenkaan velvoita ja voi odotuspäiviltä. Samalla olisi lakia siten sel-
18180: työnantaja lain sitä millään tavalla estä- vennettävä, että työntekijällä on samat mah-
18181: mättä siirtää palkanmaksun tapahtuvaksi dollisuudet tapaturma- ja sairausajan palk-
18182: miten pitkän ajan kuluttua tahansa, ilman kaan siitä riippumatta, onko työsopimuk-
18183: että työntekijällä on mahdollisuutta saada sessa määrätty irtisanomiaaika vai ei, ja
18184: palkkaa kuin enintään kolmelta odotuspäi- että työntekijällä on oikeus saada työtodis-
18185: vältä. Nyt voimassa olevan lain mukaan ei tus myöhemminkin kuin työsuhteen päät-
18186: työntekijällä, jonka työsuhteessa ei nouda- tyessä.
18187: teta irtisanomisaikaa, ole sairauden tai tapa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18188: turman sattuessa minkäänlaista mahdolli-
18189: suutta saada työnantajaltaan sairauden tai että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18190: tapaturman parantumisajan palkkaa. Työn- van lakiehdotuksen:
18191: antaja ei lain mukaan saa estää työnteki-
18192:
18193:
18194: Laki
18195: työsopimuslain muuttamisesta.
18196: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun
18197: työsopimuslain ( 141/22) 17 §: n 2, 4 ja 5 momentti, 20 §: n 2 momentti, 26 §: n 1 mo-
18198: mentti ja 34 § : n 1 momentti näin kuuluviksi:
18199: 17 §. Palkka, joka lasketaan päivältä tai sitä ly-
18200: hyemmältä ajalta, on maksettava ainakin
18201: Jos rahapalkka on laskettu ajalta, on se kerran viikossa.
18202: maksettava vähintään kerran kuukaudessa.
18203: 432 X,v. - Työsopimuslaki.
18204:
18205:
18206: Jos palkanmaksu työsuhteen päättyessä il- man esteen takia ei ole saanut tehdä työtä.
18207: man laillista estettä viivästyy, olkoon työn-
18208: tekijällä oikeus saada odotuspäiviltä täysi
18209: palkka. 26 §.
18210: Palkan maksaminen on toimitettava työ- Kun työsopimus irtisanotaan tahi kun se
18211: päivänä ennen työajan päättymistä ja työ- päättyy, on työnantajan viipymättä annet-
18212: paikalla tai sen välittömässä läheisyydessä, tava, jos työntekijä sitä vaatii, todistus,
18213: ellei työehtosopimuksella ole toisin sovittu. joka sisältää ilmoituksen siitä, kuinka kauan
18214: ja missä toimessa työntekijä on ollut hänen
18215: työssään ja mistä ajasta tämä on siitä va-
18216: 20 §. paa, sekä Hsäksi, erittäin sitä vaadittaessa,
18217: Jos työntekijä on estetty työtä teke- arvolauseen työnt~kijän osoittamasta työtai-
18218: mästä sairauden tai tapaturman vuoksi, eikä dosta, ahkeruudesta ja käytöksestä. Työn-
18219: hän ole tautia tai tapaturmaa aikaansaanut antajan on annettava todistus myöhemmin-
18220: tahallisesti tai aiheuttanut rikollisella toi- kin vaadittaessa.
18221: minnallaan tai kevytmielisellä elämällään
18222: taikka muulla törkeällä tuottamuksella, on
18223: työntekijällä oikeus esteen vallitessakin 34 §.
18224: saada palkkansa irtisanomisajalta, kuiten- Jos työnantaja tahi tämän sijainen estää
18225: kin vähintään neljätoista päivää, milloin työntekijää kuulumasta tai liittymästä lail-
18226: työntekijä on ollut saman työnantajan pal- lisesti luvallisiin yhdistyksiin tai kehoituk-
18227: veluksessa vähemmän kuin vuoden ja vä- sin tai teoin pakottaa tai yrittää pakottaa
18228: hintäin kuukausi, milloin työntekijä on ol- työntekijää kuulumaan tai liittymään jo-
18229: lut saman työnantajan palveluksessa kauem- honkin yhdistykseen, taikka estää häntä
18230: min kuin vuoden. Sama olkoon laki, jos täyttämästä kansalaisvelvollisuuksiaan, ran-
18231: työntekijä työpaikalla tapahtuneen tuli- gaistakoon sakolla, ellei rikoksesta muualla
18232: palon, koneen vahigoittumisen tai muun sen ole säädetty aukarampaa rangaistusta.
18233: kaltaisen hänen henkilöstään riippumatto-
18234:
18235: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
18236:
18237: Hugo Manninen. Matti MeriliiUnen.
18238: Eino Tainio. Mikko Järvinen.
18239: Nestori Nurminen. Antto Prunnila.
18240: Antti Kinnunen.
18241: 433
18242:
18243: X,to. - Lak. al. N:o 80.
18244:
18245:
18246:
18247: Murto ym. : EhdotuJt; laiksi työaikalain muuttamisesta.
18248:
18249: Eduskunnalle.
18250:
18251: Kun voimassa oleva työaikalaki vuonna rää lyhyemmäksi. Niinpä rakennustöissä on
18252: 1946 säädettiin, jätettiin useita hyvinkin hyvin monissa tapauksissa sovittu, että työ-
18253: huomattavia työntekijäryhmiä työaikalain aika talvikuukausina on vain kuusi tuntia
18254: suomaa turvaa vaille. Yhden tällaisen työn- päivässä ja kolmekymmentäkuusi tuntia vii-
18255: tekijäryhmän muodostavat talonmiehet. Hei- kossa. Erimielisyyttä on tämän johdosta
18256: dän jättämistään työaikalain ulkopuolelle syntynyt eräissä tapauksissa siitä, onko
18257: perusteltiin silloin mm. sillä, että talonmie- työtä, joka tehdään tähän sopimukseen pe-
18258: het työskentelevät talojen koosta ja monista rustuvan säännöllisen työajan ulkopuolella,
18259: muista seikoista johtuen hyvin erilaisissa mutta sisältyy lain mukaiseen enimmäisviik-
18260: olosuhteissa eikä sellaisen johdon ja valvon- kotuntimäärään, pidettävä ylityönä vai ei.
18261: nan alaisena kuin useimmissa muissa töissä Kun laki sallii työnantajilla ja työnteki-
18262: ja ammateissa. Näin osittain tietysti tapah- jöille oikeuden työehtosopimuksilla sopia
18263: tuu. Mutta lailla on säännöstelty monien lain sallimaa enimmäismäärää lyhyemmästä
18264: sellaisten työntekijäryhmien työaika, joiden säännöllisestä päivä- ja viikkotuntimäärästä,
18265: työskentely on talonmiehen työhön läheisesti on pidettävä oikeana, että työ, joka tehdään
18266: verrattavissa. Sellaisessa asemassa ovat mm. sovitun säännöllisen työajan lisäksi, on yli-
18267: kanavanvartijat, joiden kohdalta työneu- työtä. Siinä tarkoituksessa olisi lakiin otet-
18268: vosto työaikalain 8 § : n mukaisessa järjes- tava tätä koskeva selventävä säännös.
18269: tyksessä on antanut tarvittavat yleisistä Vuorotyöstä, samoin kuin ilta- ja yötyöstä
18270: säännöksistä poikkeavat ja täydentävät mää- maksettavasta korotetusta palkasta on val-
18271: räykset. Monien vuosien kokemus on nyt tioneuvosto aikoinaan antanut talouselämän
18272: osoittanut, että lain toteuttaminen näissä säännöstelystä annettuun lakiin nojautuvia
18273: tapauksissa on mahdollista. Kaiken lisäksi määräyksiä. Niin ikään on tätä koskevia
18274: talonmiesten työskentely suurissa taloissa - määräyksiä otettu eri alojen työehtosopi-
18275: tapahtuu säännöllisenä päivätyönä ja on hy- muksiin, ja vuorotyöstä samoin kuin ilta-
18276: vin monissa tapauksissa työehtosopimuksilla ja yötyöstä maksettava korotettu palkka on
18277: määritelty. Mitään perusteltua syytä talon- näin tullut yleisesti käytäntöön. Tämä käy-
18278: miesten työajan säännöstelymääräysten la- täntö olisi nyt lailla vahvistettava.
18279: IJdin ottamista vastaan ei näin ollen ole ole- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18280: massa.
18281: Eräillä aloilla on säännöllinen työaika että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18282: työehtosopimuksilla sovittu laissa säädettyä van lakiehdotuksen:
18283: päivittäistä ja viikoittaista enimmäismää-
18284:
18285:
18286: Laki
18287: työaikalain muuttamisesta.
18288: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 2 päivänä elokuuta 1946 hyväksytyn
18289: työaikalain (604/46) 1 § ja 5 § :n 2 momentti näin kuuluviksi sekä otetaan lakiin näin
18290: kuuluva uusi 18 a §:
18291: 1 § kijä, palkasta tekee työtä toisen, työnanta-
18292: Tämän lain alainen on liike, laitos ja yri- jan, lukuun tämän johdon ja valvonnan
18293: tys, jossa yksi tai useampi henkilö, työnte- alaisena.
18294: 55
18295: 434 X,1o. - Työaikalaki.
18296:
18297:
18298: Lain alaisia eivät kuitenkaan ole: seen varastoimispaikkaan taikka paikkaan,
18299: 1) liike, laitos tai yritys, jos siinä ei ole josta se kuormataan moottoriajoneuvoon,
18300: muita työntekijöitä kuin työnantajan talou- alukseen tai rautatievaunuun;
18301: dessa vakinaisesti elävä, hänelle tai hänen 8) puutavaran lauttaus ja uitto, paitsi
18302: aviopuolisolleen suoraan takenevassa tai ete- lauttausväyläin pysyväisillä erottelu- ja la-
18303: nevässä polvessa sukua oleva henkilö tai hä- jittelupaikoilla;
18304: nen ottolapsensa, ottovanhempansa tahi jon- 9) kalastus ja siihen välittömästi liittyvä
18305: kun tässä mainitun puoliso; saaliin käsittely;
18306: 2) työ, jota työntekijä tekee kotonaan; 10) liikkeet, laitokset ja yritykset, joissa
18307: 3) sellaisessa liikkeessä, laitoksessa tai yri- noudatettavasta työajasta on laissa erikseen
18308: tyksessä, jonka varsinaiseen toimintaan ei säädetty tahi jotka jonkin muun työaikaa
18309: kuulu työntekijäin käyttäminen, suoritettu koskevan lain alaan kuuluvina on siinä va-
18310: tilapäinen työ, missä samanaikaisesti on pautettu työajan rajoituksista.
18311: enintään neljä työntekijää ja joka kestää Leipomotyöhön on tätä lakia sovellettava,
18312: kauintaan kuusi työpäivää; sikäli kuin siitä ei ole erikseen säädetty.
18313: 4) maatalous, sen välittömässä yhteydessä
18314: suoritettavat työt ja sen sivuelinkeinot, mi- 5 §.
18315: käli viimeksi mainittuja ei harjoiteta itse-
18316: näisinä yrityksinä, ja välittömästi niiden Milloin työaika on sovittu lyhyemmäksi
18317: yhteydessä toimitettava rakennusten sekä kuin edellä 1 momentissa on sanottu, on
18318: muukin maataloustyöntekijäin ja heihin näin sovitun lyhyemmän työajan ylittämi-
18319: verrattavassa asemassa olevien henkilöiden nen samoin kuin sunnuntaityö katsottava yli-
18320: asuntojen rakentaminen, kunnossapito ja työksi, vaikka 1 momentissa mainittua työ-
18321: korjaaminen maaseudulla, niin rp_yös itse- aikaa ei ylitettäisikään.
18322: näisenäkin harjoitettu puutarhan- ja eläin-
18323: tenhoito; 18 a §.
18324: 5) kotitalous; Työssä, joka on järjestetty kahteen tai
18325: 6) puiden kanto, kannonnosto, metsässä useampaan vuoroon, on iltavuorossa teh-
18326: tapahtuva puutavaran valmistus ja käsit- dystä työstä maksettava viidellätoista pro-
18327: tely, hiilto ja tervan valmistus, jotka eivät sentilla ja yövuorossa tehdystä työstä kah-
18328: tapahdu tehdasmaisesti, metsänojitus, uudis- delläkymmenelläviidellä prosentilla koro-
18329: talojen kulotus, vartiointi ja palotorjunta tettu palkka. Sama olkoon laki, milloin on
18330: sekä metsäteiden rakentaminen ja kunnossa- kysymys muusta 13 § : ssä mainitusta yö-
18331: pito; työstä. Palkan laskemisessa on vastaavasti
18332: 7) puutavaran kuljetus metsästä uitto-, noudf!lbe!bt:ava, mirtä 17 § :n 2 ja 3 momentissa
18333: jalostus- tai jakelupaikkaan tahi pysyväi- on säädetty.
18334:
18335: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
18336:
18337: Yrjö Murto. Mikko Järvinen.
18338: Eino Tainio. Hugo Manninen.
18339: Nestori Nurminen. Antto Prunnila.
18340: G. Rosenberg.
18341: 485
18342:
18343: X,u. - Lak. al. N:o 81.
18344:
18345:
18346:
18347:
18348: Lindqvist ym. : Ehdotus laiksi talonmiesten ja keskusläm-
18349: mittäjäin työajasta.
18350:
18351:
18352: E d u s k u n n a ll e.
18353:
18354: Kun yleinen työaikalaki vuonna 1946 työtä ja useissa tapauksissa nykyisin työ-
18355: hyväksyttiin, jäivät mm. talonmiehet työ- ehtosopimuksilla määritelty. Mitkään syyt
18356: aikalain ulkopuolelle. Perusteluina tähän eivät ole esteenä tämän käytännön lailla
18357: esitettiin erikoisesti sitä, että talonmiesten turvaamiselle ja talonmiesten saattamiselle
18358: työskentely tapahtuu pääasiassa sivutoi- tässä suhteessa samaan oikeudelliseen ase-
18359: mena eikä ole siinä mielessä työnjohdon val- maan muiden työläisten kanssa.
18360: vonnan ja ohjauksen alaisena tapahtuvaa Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
18361: työtä kuin useimmissa muissa töissä ja am-
18362: mateissa. Osittain näin on. Mutta suurissa että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18363: taloissa työ on päätoimena suoritettavaa van lakiehdotuksen:
18364:
18365: Laki
18366: talonmiesten ja keskuslämmittäjäin työajasta.
18367: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18368: 1 §. Keskuslämmitystalossa, jonka kuutiotila-
18369: Tämän lain alaisia ovat kaikki asunto-, vuus ylittää 20,000 m3, on talonmiehen ja
18370: liike- ja tehdastalot, joissa yksi tai useampi keskuslämmittäjän työ järjestettävä kah-
18371: työntekijä palkasta suorittaa työnantajan teen kahdeksan tunnin työvuoroon, kello 5
18372: lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena ja kello 21 välisenä aikana. Työaikaan lue-
18373: talonmiehen tai keskuslämmittäjän toimeen taan tällöin myöskin ruokailuaika.
18374: kuuluvia tehtäviä. Lain alaisuuteen eivät
18375: kuitenkaan kuulu alle 15,000 m3 käsittävät 3 §.
18376: uunilämmitystalot eivätkä alle 5,000 ms Kaikilla tässä laissa tarkoitetuilla työn-
18377: käsittävät keskuslämmitystalot. tekijöillä on oikeus vähintään kolmekym-
18378: mentäkaksi tuntia ke8tävään yhtäjaksoiseen
18379: 2 §. viikkolepoon sunnuntain aikaan.
18380: Tllissä 1aiss.a ili8JI'koiteltun ltyönrt:cldjän sääm.- Mikäli 1 momentissa mainittua viikko-
18381: nöllinen työaika on 5,000-20,000 m3 käsit- lepoa ei voitaisi järjestää sen johdosta,
18382: tävissä keskuslämmitystaloissa sekä yli ettei työntekijälle saada sijaista, on pitä-
18383: 15,000 m3 käsittävissä uunilämmitystaloissa mättä jäänyt viikkolepo korvattava vuosi-
18384: enintään 9 tuntia vuorokaudessa lokakuun loman yhteydessä siten, että yhtä pitämättä
18385: 1 päivän ja huhtikuun 30 päivän välisenä jäänyttä viikkolepoa vastaa yksi lisäloma-
18386: aikana sekä 6 tuntia vuorokaudessa touko- päivä.
18387: kuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän väli-
18388: senä aikana. 4 §.
18389: Edellä mainitun työajan tai, jollei se ole Ylityöstä, joka suoritetaan 2 § :ssä maini-
18390: yhtäjaksoinen, sen osien alkamisesta ja tun työajan lisäksi, on kahdelta ensimmäi-
18391: päättämisestä voivat asianomaiset sopia, seltä ylityötunnilta suoritettava 50 %: lla
18392: kuitenkin niin, että työaika alkaa aikaisin- korotettu palkka sekä seuraavilta ylityötun-
18393: taan kello 5 ja päättyy kello 21. neilta samoin kuin sunnuntai- ja juhla-
18394: 436 X,u. - Talonmiesten työaika.
18395:
18396:
18397: päivinä tehdystä ylityöstä 100 %:na koro- 6 §.
18398: tettu palkka. Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty,
18399: noudatettakoon soveltuvilta osiltaan elo-
18400: 5 §. kuun 2 päivänä 1946 'annetun työaikalain
18401: Tässä laissa tarkoitettujen työntekijäin määräyksiä.
18402: vuosiloma määräytyy 27 päivänä huhti- 7 §.
18403: kuuta 1946 annetun työntekijäin vuosiloma- Tämä ~aki tulee voimaan pa1vana
18404: lain mukaan. Kuitenkin työntekijällä, joka kuuta 195 ja sillä kumotaan 2 päi-
18405: on ollut toimessaan vähintään 10 vuotta, vänä elokuuta 1946 annetun työaikalain
18406: on oikeus yhden kuukauden vuosilomaan. (604/46) 1 § :n 10 kohta.
18407:
18408: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
18409:
18410: Hemming Lindqvist. Toivo Kujala.
18411: Lauri Myllymäki J'udit Nederström-Lunden.
18412: Usko Seppi. Eino Tainio.
18413: 437
18414:
18415: :X,12. - La.k. al. N:o 82.
18416:
18417:
18418:
18419:
18420: N. Nurminen ym.: Ehdotukset laeiksi työsääntölain ja
18421: tuotantokomiteoista annetun lain muuttamisesta.
18422:
18423:
18424: E d u s kun n a He.
18425: VoimaBSa olevan työsääntölain mukaan tekijänä niiden laadintaan. Sen vuoksi työ-
18426: on jokaisessa sellaisessa teollisuuslaitoksessa, sääntöehdotuksen laatiminen tulisi jättää
18427: jossa on vakinaisesti työssä vähintään kym- teollisuuslaitoksessa erityisen työsääntökomi-
18428: menen työntekijää, oiJ.tava työsäännöt. Lain tean tehtäväksi tai, milloin teollisuuslaitok-
18429: muikaan sääntöehdotuksen laatiminen on sessa on tuotantokomitea, sen tehtäväksi.
18430: työnantajan tehtävä, ja työntekijöillä on oi- Työntekijäin lausunnonantamisoikeus olisi
18431: keus joko yhteisessä kokouksessa tai keskuu- samalla kuiten.kitn säiJ:yi001Jtävä. Tässä rbartkoi-
18432: destaan valitsemiensa luottamusmiesten vä- tuksessa olisi työsääntö'lain 7 ja 16 § sekä
18433: lityksellä lausua niistä mielipiteensä, minkä tuotanto'~omiteoista annetun lain 3 § :n 1
18434: jälkeen työnantaja toimittaa ehdotu'ksensa momenttia ja 7 § :n 3 momenttia muutet-
18435: sekä työntekijäin niistä antaman lausunnon tava ja tehtävä työsääntölain 1 ja 3 §: ään
18436: sosiaaliministeriölle vahvistettavaksi. Täl- · tämän lain 7 ja 16 § : n muutosta vastaa-
18437: laista työsääntöehdotuksen laatiruistapaa ei vat muodolliset muutokset.
18438: voida pitää oikeudenmukaisena ja muuten- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18439: kaan ny'kyistä asiaintilaa vastaavana. Kun
18440: työsäännöt sisältävät työntekijöitä hyvin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18441: läheisesti koSkevia määräyksiä, tulisi heillä vat lakiehdotukset:
18442: olia maihdollisuus vaikuttaa tasavertaisena
18443:
18444:
18445:
18446: Laki
18447: työsääntölain muuttamisesta.
18448: Eduskunnan päätoksen mukaisesti muutetaan 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun
18449: työsääntolain (142/22) 1, 3, 7 ja 16 § näin kuuluviksi:
18450:
18451: 1 §. johon työnantaja valitsee kolme jäsentä ja
18452: Teollisuusliiklkeessä, jossa on vahintään työntekijäin ammatHliset yhdistykset yhtei-
18453: kymmenen työntekijää vakinaisesti työssä, sesti kolme jäsentä. Jos teollisuusliikkeessä
18454: on laadittava työsäännöt niin kuin tässä on tuotantokomitea, laatik:oon se työsäännöt.
18455: laissa säädetään. Työsääntöehdotuksen on oltava valmiina
18456: kolmen kuukauden !kuluessa liikkeen aloitta-
18457: 3 §. misesta.
18458: Teo'llisuuslii!k!keessä, jossa tämä laki ei Työsääntökomiteaan ni.thden noudatetta-
18459: velvoita laatimaan työsääntöjä, saadaan sel- koon soveltuvin kohdin ~akia tuotantokomi-
18460: laiset laatia, ja noudatettakoon silloin, mitä teoista.
18461: alempana on säädetty. Työntekijöille on annettava tilaisuus joko
18462: yhteisessä kokouksessa tahi keSkuudestaan
18463: 7 §. va:litsemiensa luottamusmiesten kautta lau-
18464: Työsäännön laatimista varten on teolli- sua mielipiteensä työsääntöehdotuksesta,
18465: suusliilkkeessä valittav·a työsääntökomitea, joka sellaisessa tarkoituksessa on pidettävä
18466: 438 X,12. - Tuotantokomiteat.
18467:
18468:
18469: työpaikalla nähtävissä neljäntoista päivän lisuusliikkeessä tämän lain mukaan on laa-
18470: aikana. dittava työsäännöt, ole kuukauden kuluessa
18471: Kun työsääntöehdotus on valmistunut, liikkeen aloittamisesta ryhtynyt toimenpi-
18472: toimittakoon työnantaja neljä kappaletta teisiin työsääntokomitean valitsemiseksi tä-
18473: näitä sääntöjä sekä työntekijäin lausunnon män lain mukaan, tai ellei hän ole ilmoitta-
18474: niistä sosiaaliministeriölle, jonka on hankit- nut asiasta samassa ajassa tuotantoikomite-
18475: tava asianomaisten ammattientarkastajain alle ja jos työsääntöehdotus ei ole valmistu-
18476: lausunnot niistä. nut 7§ :ssä säädetyssä määräajassa, tai jos
18477: Työsääntöjen vahvistamista koskevat ha- hän 1aiminlyö 9 § : n mukaan hänelle 'kuulu-
18478: !kemuskirjat saa jättää ammattiental'kasta- van velvollisuuden taikka muuten rikkoo
18479: jalle jolka toimittakoon asiakirjat vi:r-:kateitse tämän lain säännöksiä, rangaistalkoon sa-
18480: sosiaaliministeriölle. kolla.
18481: 16 §.
18482: Jollei työnantaja, jonka omistamassa teol-
18483:
18484:
18485:
18486:
18487: Laki
18488: tuota.ntokomiteoista annetun lain muuttamisesta.
18489: Edusikunnan päät();ksen mukaisesti muutertaam, 21 päivänä ikesäikuuta. 1946 too1lanito-
18490: ikomilteoisrt:1a an!llJeltun laim. ( 470/46) 3 § : n 1 momelllltin 7 !lroh:ta ja 7 § : n 3 momentti
18491: näin kuuluviksi:
18492:
18493: 3 §. seen kokoukseen tietyn, kiireellisen ja tär-
18494: Tuotantokomitean tehtävänä on: keän asian käsittelemistä varten, jos vithin-
18495: tään puolet !komitean jäsenistä sitä vaatii,
18496: 7) laatia työsäännöt ja muuttaa niitä; tai, milloin on laadittava työsäännöt tai
18497: muutettava niitä, puheenjohtajan kutsusta.
18498: Komitean on tällöin !kokoonnuttava viimeis-
18499: 7 §. tään neljän päivän !kuluessa siitä, kun vaa-
18500: timus esitettiin.
18501: Tuotantoikomitea on ikutsuttava ylimääräi-
18502:
18503: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
18504:
18505: Nestori Nurminen. Antti Kinnunen.
18506: Hugo Manninen. Matti Meriläinen.
18507: Yrjö Murto. Eino Tainio.
18508: G. Rosenberg.
18509: 439
18510: X 11.s.- L~k. a.l. N:o 83.
18511:
18512:
18513:
18514:
18515: Pessi ym.: Ehdotus laiksi työttömyysvakuutusrahastosta.
18516: ja työttömyysavustuksesta.
18517:
18518:
18519: E d u s kun n a He.
18520:
18521: Taloudellisen elämän vakauttamispropa- sen seuraukset alentuneena elintasona ja
18522: gandan eräänä olennaisena osana on esiin- poliittisena terrorina. Hallituksen vakautta-
18523: tynyt yritys todistaa, että sellainen yhteis- misohjelmassa esitetyt ajatu!kset, jotka käy-
18524: kunnallinen olotila, jossa jokaisella työtä tännössä johtavat keinotekoisesti lisättyyn
18525: ha'luava1la ja työhön kykeneväliä kansalai- jouiklkotyöttömyyteen, syrrkentävät tilanne-
18526: sella on mahdollisuus saada haluamaansa !kuvaa vielä entisestäänkin.
18527: työtä, olisi inflaatiovaaralle altis ja sel'laise- Kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmän
18528: naan kielteinen talouselämämme vakautta- eräs inhimillinen perusoikeus on jokaisen
18529: mispyrlkimY'ksille. Paitsi päivä:lehdissä ja kansalaisen oikeus ty<Yhön. Tähän perusoi-
18530: hallitusmiesten puheissa, esiintyy tällaisia kenteen myöskin viittaa, tosin epätäydelli-
18531: ajatuksia myöskin ns. talouspoliittisen suun- sesti, haJ'litusmuotomme se säännös, jonka
18532: nitteluneuvoston mietinnössä suosituksena muikaan kansalaisen työvoima on va1taftrun-
18533: hallitukselle. Niinpä esitetään sanotun mie- nan suojeluksessa. Eduskunta, jonka asiana
18534: tinnön sivulla 42 kolme seuraavanlaista on !huolehtia s~kä hallitusmuodon säännöik-
18535: perusväittämää ,täystyö'llisyyden" vahingol- sistä että !kansamme taloudellisen aseman
18536: lisuudesta. Ensi!ksi: ,Pyrittäessä .... tuki- parantamisesta ja valtion raha-asiain tilasta,
18537: politiikan avulla täystyö'llisyyteen, on se ei tietenkään voi hyväiksyä niitä suunnitel-
18538: vaara tarjolla, ·että siten ylläpidetään kan- mia, joita maamme kapitalistipiirit talous-
18539: nattavaisuudeltaan heäoja elinkeinoaloja, poliittisen suunnitteluneuvoston kautta esit-
18540: mikä merkitsisi koko kansantalouden tuotta- tävät, eikä niitä toimenpiteitä, joihin sellai-
18541: vuuden alenemista". Tois~ksi: ,Kun täys- set suunnitelmat täytäntöönpantuina johtai-
18542: työllisyydelle on ominaista se, että se vä- sivat. Siitä syystä on välttämätöntä, että
18543: hentää työvoiman liilklkuvaisuutta, kausi- eduskunta säätää kiireellisesti ~ain, jolla
18544: iJ.uontoisesti toimivan tuotannon työvoima- kaik!kien työtä haluavien ja työhön kY'kene-
18545: tarpeen huippujen tyydyttäminen vaikeu- vien Suomen kansalaisten asema turvataan
18546: tuu, mikä vastaavasti voi alentaa näiden työttömyyden tuhoisilta seurauksilta.
18547: alojen tuotantoa". Kolmanneksi: , ..... . Alempana esitetyssä lakiehdotuksessa eh-
18548: täystyöllisyyteen tä;htäävään politiikkaan dotetaan edellä mainituista syistä voimassa
18549: liittyy inflaatiovaara". olevaa palkkatasoa vastaava vakuutusturva
18550: Sanotussa mietinnössä esitetään joukko kaiki'lle työttömiksi joutuneille. Tällai1len
18551: talouselämämme järjestelytoimenpiteitä, joi- vakuutustoimenpiteen rahoittamisen tulisi
18552: den tarikoitulksena on vapautua edellä esite- tapa:htua valtion ja kansantaloudesta suu-
18553: tyistä, ,täystyöllisyydestä" johtuv~ksi väite- rimman •osan saavan suurteollisuuden yh-
18554: tyistä haitoista. teisvoimin, ikuiteniJrin niin, että valtio osallis-
18555: Edellä se'lostetut, hallituksen vakauttamis- tuisi työttömyysvaikuutu~stannuksiin yh-
18556: ohjelmassa esitetyt väittämät, eivät voi olla dellä viidesosalla ja suurteollisuutta harjoit-
18557: herättämättä suurta levottomuutta !kan- tavat kapitalistiset yhtiöt, suurpankit ja
18558: samme työtätekevän enemmistön, so. työläi~ kauppaliiikkeet, neljäilä viidesosalla. Täl-
18559: ten ja pienviljelijäin keskuudessa. Vuosit- laista toimintaa ohjaavan elimen pitäisi olla
18560: tain toistuva jouklk;otyöttömyys on meilläkin työntekijäin valvonnassa, samalla kun sii:hen
18561: \koettu kapitalistisen talousjärjestelmän rap- olisi varattava va1tiova'llaHe s~kä teollisuu-
18562: pioilmiö. Työläiset ja pienviljelijät tuntevat denharjoittaji'lle tarpeellinen edustus. Työt-
18563: 440 X,1a. - Työttömyysvakuutus.
18564:
18565:
18566: tömyysvakuutustoiminnan paikallisina toi- seuraamuksiita, joita !köyhäin:hoitoon tur-
18567: meenpanoeliminä ehdotetaan lakiesityksessä vautuminen epäilemättä aiheuttaa työttö-
18568: lkuntien työasiainlautwkunnat. Työttömyys- myydestä kärsimään joutuneille.
18569: vwkuutusavustusten pitäisi vastata voimassa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
18570: olevaa palk!katasoa ja olisi se maksettava
18571: työttömyyden alkamispäivästä lukien. Näin että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18572: menetellen vältyttäisiin niiltä haitallisilta van lakiehdotuksen:
18573:
18574:
18575: Laki
18576: työttömyysvakuutusrahastosta ja työttömyysavustuksesta..
18577: Eduskunnan päätö'ksen mukaisesti säädetään:
18578: 1 §. Va:ltioneuvosto määrää vuosittain, huo-
18579: Jokainen pa1kkatyössä tai sen tarpeessa mioon ottaen työttömyystilanteen, työnan-
18580: oleva Suomen !kansalainen on vakuutettava tajien vaikuutusma!ksujen suuruuden määrä-
18581: työttömyyden varalta. prosentin siten, että tuotantoa harjoittavat
18582: 1 momentissa tarkoitetulla työttömyys- työnantajat suorittavat osuutensa tuotannon
18583: valkuutuksella turvataan !kulloinkin voimassa bruttoarvosta, sekä !kauppaa tai liikettä
18584: olevaa paikkatasoa vastaava tulo jokaiselle harjoittavat liikevaihdon määrästä.
18585: työntekijälle, jolle työnantajat eivät anna
18586: hänen ammattitaitoaan ja ruumiillista kun- 5 §.
18587: toaan vastaavaa työtä, työntekijäin amma- Jokaiselle 1 § :n 2 momentissa tark:oite-
18588: tillisten järjestöjen hyvä'ksymin palfkika- tulle herukilöHe maksetaan työttömyysvakuu-·
18589: ja työehdoin. tusrahastosta avustusta ensimmäisestä työt-
18590: 2 §. tömyyspäivästä iJ.ukien siinä tapauksessa,
18591: 1 pyikälässä rmailn:iitussa wkoiJtuiksessa että työttömyys !kestää enemmän kuin neljä
18592: ovat yksityiset työnantajat ja valtio velvol- päivää.
18593: liset suorittamaan perustamis- ja vakuutus- Avustusten määrää ei vähennetä, jos sen
18594: maksuja työttömyysvaikuutusrahastoon nii- nauttija saa työttömyys- tai muuta avus-
18595: den perusteiden mukaan, lkuin tässä laissa tusta sellaisesta kassasta tai laitoksesta, jo-
18596: säädetään. hon hän on maksanut jäsen- tai osuusmak-
18597: Perustamis- ja vaikuutusmalksuista ovat suja.
18598: kuitenkin vapautetut sellaiset yksityiset
18599: työnantajat, joiden työntekijämäärä on vii- 6 §.
18600: sikymmentä tai sitä pienempi. Työttömyysvakuutusrahaston ylimpänä
18601: johto- ja hal'lintoelimenä toimii 7- jäseninen
18602: 3 §. vuod~ksi !kerrallaan valittu johtokunta. Joh-
18603: Sosiaaliministeriön toimesta perustetaan tokuntaan nimittää valtioneuvosto neljä
18604: työttömyysvaJkuutusrahasto, jonka peruspää- työntekijäjärjestöjen esittämää edustajaa
18605: oma on 5 miljardia marikkaa, mistä yksityi- niiltä tuotannon aloilta, joilla työttömyys on
18606: set työnantajat suorittavat neljä viidesosaa, suurin, sekä sosiaaliministeriön, !kulkulaitos-
18607: ja valtio yhden viidesosan. ten ja yleisten töiden ministeriön ja työn-
18608: Valtioneuvosto antaa lähemmät määräyk- antajien edustajan.
18609: set siitä, missä suhteessa yksityinen työn- Johtokunta on toiminnastaan vastuussa
18610: antaja osallistuu perustamismaiksujen suo- valtioneuvostolle, joika myöskin vahvistaa
18611: rittamiseen. sen johtosäännön.
18612: 4 §. Johtokunnan puheenjohtajan nimittää
18613: Tässä 'laissa tarkoitetuilta yksityisiltä va'l.tioneuvosto johtokunnan jäsenistä.
18614: työnantajilta kannetaan vuosittain neljä Johtokunnalla on valta ottaa tarvitse-
18615: viidesosaa vakuutusrwhaston ylläpito- ja mansa apuhell'kilökunnan. Puheenjohtajan,
18616: vakuutusmenoista, valtion suorittaessa yh- jäsenten ja apuhenikilakunnan palkat mak-
18617: den viidesosan. setaan rahaston varoista.
18618: X,ts.- Pessi ym. 441
18619: 7 §. 8 '§.
18620: Työttömyysrahaston paikallisena johto- Lähemmät määräykset tämän lain sovelta-
18621: elimenä toimii kunnan työasiainlauta'kunta. misesta antaa valtioneuvosto.
18622: Työasiainlautakunnan tulee viikottain il-
18623: moittaa työttömyysrahaston johtokunnalle
18624: toimialueellaan esiintyneet työttömyysta- 9 §.
18625: paukset ja ratkaista työttömien avustukset. Tämä laki tulee voimaan päivänä
18626: Työttömillä olkoon oikeus saada työttö- !kuuta 195 .
18627: myysavustusta oleskelupaikka'kuntansa työ-
18628: ru;iainlautakunnaita.
18629:
18630: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1952.
18631:
18632: Ville Pessi. Elli Stenberg.
18633: Esa Hietanen. Hugo Manninen.
18634: Eino Tainio. Usko Seppi.
18635: J. Mustonen. Matti Meriläinen.
18636: Nestori Nurminen. Mikko Järvinen.
18637: Antto Prunnila. Toivo Friman.
18638: Aimo Aaltonen. Hannes Tauriainen.
18639: Hertta Kuusinen. Kaarle Renfors.
18640: Mauri Ryömä. Juho Rytkönen.
18641: Irma Torvi. Toivo Niiranen.
18642: Ville Puumalainen.
18643: 442
18644:
18645: X,14.- La.k. al. N:o 84.
18646:
18647:
18648:
18649:
18650: Kuusinen ym.: Ehdotukset laiksi asutuskeskusten asunto·
18651: vajauksen poistamisestå ja laiksi asutuskeskusten tMUn-
18652: torakennusohjelman rahoittamisesta.
18653:
18654:
18655: Eduskunnalle.
18656:
18657: Neuvostoliittoa vastaan käytyjen sotien joka, ellei sen korjaamiseen ryhdytä yhteis-
18658: seurauksena kiristyi asuntotilanne maas- kunnan puolelta nykyistä paljon tehok-
18659: samme vakavaksi, eikä sen korjaaminen tä- kaammin ja riittävällä suunnitelmallisuu-
18660: hän asti noudatetuilla menetelmillä näytä della, johtaa erittäin tuhoisiin kansanta-
18661: olevan mahdollista. Nyt vallitsevan asunto- loudellisiin ja yhteiskunnallisiin seuraa-
18662: kireyden selvittää osaltaan se tosiasia, ettei muksiin.
18663: meillä vv. 1939-1944 välisenä aikana raken- Asutuskeskusten tilanteeseen vaikuttaa
18664: nettu uusia asuntoja juuri lainkaan, eikä pahentavasti osaltaan myöskin vastaavan-
18665: liioin korjattu entisiä rakennustarvikkei- lainen tilanne varsinaisella maaseudulla,
18666: den puutteen ja muiden sodasta johtunei- missä maanhankintalain mukaisesta raken-
18667: den syiden vuoksi. Niinpä muodostui nustoiminnasta huolimatta vallitsee vielä
18668: maamme asutuskeskuksiin, joissa vuosittai- suuria puutteellisuuksia tässä suhteessa.
18669: nen uusien asuntojan normaalitarve arvioi- Maaseudun asunto-oloja tutkineen ns. maa-
18670: daan n. 7,500 asunnoksi, viiden sotavuoden, seutu-aravakomitean viime vuoden lopulla
18671: so. vv. 1939-1944 välisenä rakennustauon valmistuneessa mietinnössä todetaan maam-
18672: aikana, yhteensä n. 37,500 rakentamatta me maalaiskunnissa olleen v. 1951 32,024
18673: jääneen uuden asunnon vajaus. Huomatta- perhettä, yhteensä 106,812 henkeä, vailla
18674: valta osaltaan kiristivät asuntotilannetta omaa tai vuokra-asuntoa. Lisäksi asui maa-
18675: myöskin pommitusvauriot ja siirtoväen asu- laiskunnissa vielä 92,460 perhettä, yhteensä
18676: tuskeskuksiin siirtyminen. Sotien jälkeis- 379,291 henkeä, sellaisissa asunnoissa, joi-
18677: ten vuosien rl'tkennustoiminta ei ole kyen- den pikainen korjaaminen tai laajentaminen
18678: nyt poistamaan, eipä edes vähentämään, olisi välttämätöntä. Kuinka suuri on asu-
18679: tätä sodan johdosta välittömästi syntynyttä tuskeskuksissa sellaisten perheiden ja niiden
18680: asuntovajansta. Käytettävissä olevien tieto- jäsenten lukumäärä, joiden asunnot olisivat
18681: jen mukaan arvioidaan maamme asutuskes- pikaisen korjaamisen tai laajentamisen tar-
18682: kusten asuntovajaus tällä kertaan. 60,000- peessa, ei liene toistaiseksi numeroilla osoi-
18683: 70,000 asunnoksi. Tilannetta asutuskeskuk- tettavissa. Ottamalla kuitenkin huomioon,
18684: sissa •pahentaa tuntuvasti vielä se, etteivät että huomattava osa asutuskeskustenkin
18685: talonomistajat suostu suorittamaan, osittain vuokrataloista on jo alun alkaen ollut tila-
18686: rahallisista, osittain muista syistä omista- ·vuudeltaan liian ahtaita perheasunnoiksi
18687: ruissaan vuokrataloissa aivan välttämättö- sekä muutenkin hygienisesti epätarkoituk-
18688: miäkään korjauksia. Varsinkin puuraken- senmukaisia, voidaan perustellusti arvioida
18689: teisten talojen osalta, joita maamme asutus- ainakin neljänneksen kansastamme asuvan
18690: keskusten asuinrakennukset vielä valtaosal- olosuhteissa, joissa uusien asuntojen pikai-
18691: taan ovat, aiheuttaa tämä asuntojen ennen- nen rakentaminen tai entisten korjaaminen
18692: aikaista asuntokelvottomuutta. Lisäksi se ja laajentaminen olisi lähivuosien kysymys.
18693: aiheuttaa vuokralaisille sekä terveydellisiä Edellä mainitun epäkohdan korjaamiseksi
18694: että muita sellaisia haittoja, jotka normaali- maaseudulla ehdottaakin ylempänä mainittu
18695: sella asuntojen korjaamisella voitaisiin vält- maaseudun asunto-oloja tutkinut komitea
18696: tää. Edellä selostetut ilmiöt yhdessä liian valtioneuvostolle jättämässään mietinnössä
18697: vähäisen asuntorakennustuotannon kanssa 7-vuotista, valtion tulo- ja menoarvioon vuo-
18698: ovat luoneet asutuskeskuksissa tilanteen, sittain otettavilla määrärahoilla rahoitetta-
18699: X,14.- Kuusinen ym. 443
18700: vaa asuntorakennusohjelmaa maaseudun Asutuskeskusten asuntovajauksen poista-
18701: asuntokurjuuden pikaiseksi poistamiseksi. minen olisi toteutettava 7-vuotisohjelman
18702: Viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana avulla, vv. 1953-1959 aikana, rakentamalla
18703: on asutuskeskusten asuntorakennustohninta, vuosittain, varsinaisen Arava- ja yksityisen
18704: yksityisten asuntorakennustohninnan ohella, asuntorakennustoiminnan lisäksi, n. 8,000-
18705: rahoitettu ja johdettu ns. Arava-järjestel- 9,000 kunnollista perheasuntoa, yhteensä
18706: män avulla valtion tulo- ja menoarvioon 60,000 asuntoa. Nykyisten rakennuskustan-
18707: vuosittain otettavien määrärahojen puit- nusten mukaan tarvittaisiin ohjelman to-
18708: teisoo. Näin suoritettu rakennustoiminta ei teuttamiseen varoja kaikkiaan n. 90-100
18709: ole vastannut edes asuntojen normaalia vuo- miljardia markkaa eli n. 12-15 miljardia
18710: sittaista lisätarvetta sodan aiheuttaman markkaa vuotta kohden. Jotta olisi mahdol-
18711: asuntovajauksen poistamisesta puhumatta- lista asuttaa näihin asuntoihin ensisijaisesti
18712: kaan. Aravatoimintaa, samoin kuin yksi- vähävaraisia monilapsiperheitä, olisi talot
18713: tyistäkin rakennustoimintaa olisi edelleen rakennettava kokonaan valtion toimesta ja
18714: jatkettava ja sitä käytettävissä olevin kei- luovutettava ne täysin asuttavassa kunnossa
18715: noin valtiovallan taholta tuettava. Mutta sijaintikuntansa omistukseen ja hallintaan
18716: sen lisäksi pitäisi valtiovallan taholta ryh- vuokrattavaksi, kuten edellä sanottiin, ensi-
18717: tyä uusiin, tähänastista paljon tehokkaam- sijaisesti vähävaraisilla monilapsiperheille
18718: piin toimenpiteisiin sodan aiheuttaman sellaisella vuokralla, joka vastaa talojen
18719: asuntovajauksen poistamiseksi siten, ettei se ylläpitokustannuksia. Näin menetellen tulisi
18720: johtaisi vähävaraisten kansalaisten vero- mahdolliseksi edellä mainituilla perheille
18721: kuorman lisääntymiseen. päästä näihin asuntoihin halvemmalla vuok-
18722: Sanotunlaiselle toiminnalle avautuvat nyt ralla.
18723: entistä suuremmat taloudelliset mahdolli- Rakennusohjelman suunnittelijana ja oh-
18724: suudet maamme selviydyttyä sotakorvauk- jaajana tulisi olla nykyistä aravatoimintaa
18725: sista, joka merkitsee n. 13,000 miljoonan johtava toimikunta kulkulaitosten ja yleis-
18726: markan vapautumista vuosittain toisiin tar- ten töiden ministeriön ylimmän valvonnan
18727: koituksiin. alaisena. Rakennustohnintaan tarvittavat
18728: Nyt vallitseva asuntojen vajaus on, kuten varat tulisi ottaa, kuten Arava-varatkin,
18729: edellä sanottiin, sodan välitön seuraus. Sen vuosittain valtion tulo- ja menoarvioon.
18730: pikaista poistamista voidaan verrata mm. Jotta maanomistajien taholta ei voitaisi
18731: siirtoväen asuttamiseen ja Lapin jälleen- asettaa esteitä suunnitelman toteuttamiselle
18732: rakentamiseen. Jotta kysymyksessä oleva tontti- ym. maapohjaa koskevissa kysymyk-
18733: asuntovajaus voitaisiin poistaa mahdollisim- sissä, olisi sitä varten varattava valtioneu-
18734: man lyhyessä ajassa, olisi eduskunnan hy- vostolle valtuudet maan pakkoluovutukseen.
18735: väksyttävä siihen tarvittavaa perusohjelmaa Samoin olisi ~asetettava tätä toiminta.a kos-
18736: edellyttävä laki sekä laki ohjelman rahoit- kevat tarvikehankinna:t suosituimmuusase-
18737: tamiseksi perimällä vientiteollisuutta har- maan.
18738: joittavilta osakeyhtiöiltä ja yksityisiltä sen Edellä sanottuun viita:ten ehdotamme,
18739: alan liikkeenharjoittajilta erikoisvero, joka
18740: perittäisiin takautuvasti alkaen vuodesta että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18741: 1951. Veron tulisi olla niin suuri, että se vat lakiehdotukset:
18742: vastaisi alempana ehdotetun rakennusoh-
18743: jelman kaikinpuolista rahoittamista.
18744:
18745:
18746: Laki
18747: asutuskeskusten asuntovajauksen poista.misesta.
18748: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18749: 1 §. veydellisesti ja sosiaralisesti tarlmituksen-
18750: AsutuskeSilrnsten asuntovrajaUJksen poista- mukaista perhea.suntoa.
18751: miseksi ra:kenneta.an valtion toimesta asu- Mainittuun tarkoitukseen otetaan valtion
18752: tuskeskuksiin vv. 1953-1959 :aikana vuo- tulo- ja menoarvioon kunakin vuonna riit-
18753: sittain 8,000-9,000, yhteensä 60,000 ter- tävän suuruimm arviomääräraha.
18754: 444 X,14. - Asuntovajaus.
18755:
18756:
18757: 2 §. koluovuttaJa rakennustontteja ja muita
18758: V·altio luovuttaa tämän lain mukaan ra- maa-·alueita kohtuullista korvausta vastaan.
18759: kennetut asuntot-alot heti niiden valmistut- Valtion tässä laissa tarkoi.Jtetut tarvike-
18760: tua ja täysin rumttavassa kunnossa niiden ha:nkinnat ja kuljetukset asetettakoon mui-
18761: sijaintiktmnan omistukseen ja hallintaan den ,toimitusten edelle.
18762: käy:t.ettävä:ksi kunnan alueella 'asuvien, en-
18763: sisijaisten vähävaraisten monilapsiperheiden 4 §.
18764: asunnoiksi. Tämän lain toimeenpanon johto ja val-
18765: Asuntovuokrat näissä taloissa vahvistaa vonta kuuluu kulkulaitosten ja yleisten töi-
18766: valtioneuvosto kulkulaitosten ja yleisten den ministeriölle.
18767: töiden ministeriön .esityksestä, eivätkä n,e
18768: saa nousta :t~alon todellisia ylläpitokU&tan- 5 §.
18769: nuksi.a korkeammiksi. Lähemmät määräykset :tämän lain sovel-
18770: tamisesta ~aan asetuksella.
18771: 3 §.
18772: Tämän lain täytäntöönpanon jouduttami- 6 §.
18773: seksi on va1tioneuvostolla valta antaa mää- Tämä laki tulee voimaan päivänä
18774: räyksiä rakennusten sijainnista sekä pak- kuuta 195
18775:
18776:
18777:
18778:
18779: Laki
18780: asutuskeskusten asuntorakennusohjelman rahoittamisesta.
18781: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
18782: 1 §. Erilkoisveron kokonaismäärä kunakin
18783: Asutusk'OOkusten asuntovajauksen poista- vuonna joot.aan 1 § :ssä mainittujen vero-
18784: miseksi suoritettavan rakennuS~toiminnan velvollisten maksettavaksi määräprosent-
18785: rahoittamiseksi määrätään viootiteollisuutta teina heidän verovuonna saamansa 'tuotan-
18786: tai teollisuustuotteiden vientiä harjoitta- non rtai v.iem:tin brutJtoarvosrta.
18787: vil1e yksityisille osakeyhtiöille ja yrirotä-
18788: jille erikoisvero maksettavaksi vuosituotan-
18789: non tai viennin suuruuden perusteella vuo- 3 §.
18790: desta 1951 lähtien siten kuin tässä laissa Lähemmät määräylmet tämän lain täy-
18791: säädetään. täntöönpanosta annetaan asetuksella.
18792: 2 §.
18793: Valtioneuvosto maaraa eriikoisveron suu- 4 §.
18794: ruuden sen mukaan, kuinka suureksi se ar- Tämä laki tulee voimaan päivänä
18795: vioi rakennustoiminnan aiheuttamien kus- kuuta 195
18796: tannusten kunakin vuonna kohoavan.
18797:
18798: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
18799:
18800: Hertta Kuusinen. H. Tauriainen. Mikko Järvinen.
18801: Esa Hietanen. Antti Kinnunen. Lauri Myllymäki.
18802: Elli Juntunen. Toivo Friman. Antto Prunnila.
18803: Kaino Haapanen. J. Mustonen. Hugo Manninen.
18804: Judit Nederström-Lunden.Eino Tainio. Aimo Aaltonen.
18805: Toivo Niiranen. A~L. Tiekso-Isaksson. Ville Pessi.
18806: Hemm.ing Lindqvist. Yrjö Murto. A. Wirtanen.
18807: 445
18808:
18809: X,15. - Lak. al. N:o 85.
18810:
18811:
18812:
18813:
18814: Vennamo ym.: EhdotUtS laiksi asuntolainoista, -takuista
18815: ja -wvustuksista annetun lain muuttamisesta.
18816:
18817:
18818: Ed us!k:unnalle.
18819:
18820: Siirtoväkeen kuulumattomille, maanhan- maan lainaa Aravalainoitukseen osoitetuista
18821: kintalain mukaan maansaantiin oikeutetuille valtion varoista.
18822: asutettaville on asutustarkoituksiin myönne- Voimassa olevien säännösten mukaan on
18823: tyistä valtion varoista voitu myöntää lainaa Arava-varoista myönnettävien asuntolaino-
18824: asuntotilojen ja -tonttien rakentamiseen var- jen saamisen edellytyksenä omakotitalon
18825: sin rajoitetusti. Tämä on johtunut, paitsi tontin suhteen, että tontin tulee olla joko
18826: käytettävissä olevien valtion varojen riittä- lainan hakijan oma tai hänen määrätyt eh-
18827: mättömyydestä sinänsä, erityisesti myös siitä, dot täyttävän vuokrasopimuksen nojalla hal-
18828: että pääosa maanhankintatilojen ja -tonttien Htsemansa. Tästä on seurauksena, mitä eri-
18829: saajille siirtoväen ja rintamasotilaiden asut- koisesti maan.hankintalainsäädännän nojalla
18830: tamisen rahoittamisesta annetun lain mu- perustettuihin asuntotiloihin ja -tontteihin
18831: kaan myönnetyistä lainoista on maanhan- tulee, että vain pieni osa niistä täyttää mai-
18832: kintalain säätämää etuoikeusjärjestystä nou- nitussa suhteessa asuntolainoille asetetut
18833: dattaen ollut varattava maataloussiirtoväen edellytykset. Ainoastaan niille asuntotilo-
18834: asuttamisen rahoittamiseen. Toissijaisiin jen ja -tonttien saajille, jotka ovat ostaneet
18835: maansaajiin kuuluvista asutettarvista onkin tai vuokranneet tilansa tai tonttinsa, on
18836: asuntotilojen ja -tonttien rakentamiseen oma!k:otilainoja tähän mennessä ollut mah-
18837: voitu myöntää lainaa yleensä vain sodasta dollista myöntää ja on tällaisille henkilöille
18838: enimmän kärsimään joutuneille, kuten sota- saamamme tiedon mukaan ko. lainoja jo
18839: invaliideille, sotaleskille ja sotaorvoille, useissa tapauksissa myönnettykin. Maan-
18840: mutta maansaantiin oikeutetuista perheelli- hankintalainsäädännön nojalla perustetuista
18841: sistä rintamasotilaista vain kaikkein suuri- asuntotiloista ja -tonteista on kuitenkin vain
18842: perheisimmille. Tästä kaikesta on ollut seu- pieni osa hankittu vapaaehtoisella kaupalla,
18843: rauksena, että useat asuntotilan tai -tontin esimerkiksi kaupunkeihin ja kauppaloihin
18844: saaneet asutettavat ovat saamansa alueen perustetuista yhteensä 11,970 asuntotilasta
18845: vastaanottamisen jälkeenkin vuosikausia ja -tontista vain 3,478, suurimman osan ol-
18846: joutuneet turhaan odottamaan edellä maini- lessa luovutettu saajilleen maanhankinta-
18847: tun rahoituslain mukaisen rakennuslainan lain 98 § : n 1 momentissa tarkoitetuilla
18848: saamista. Kun edellä tarkoitettuun lainoi- hallin tasopimuksilla. Hallintasopimuksilla
18849: tukseen kokonaisuudessaankin on nykyään asrmtortilan tai -ltoillJtiin saaj;hlla, joisrta pääooa
18850: Viarattu määrärahoja oomistäJcin ruiUJloom- on perheellisinä rintamamiehinä maansaan-
18851: miin, ei rtoissij:aisiin maaJllSaajiiin kuulu- tiin oikeutettuja ei, kuten edellä on mai-
18852: villa asrmrtotiJoj-en ja ~tOllJtrtien saajilla lähi- nittu, ole voimassa olevien säännösten edel-
18853: aikoina yleensä ole mahdollisuuksia raken- lyttämän tontin kiinnityskelpoisuuden puut-
18854: nuslainan saamiseen siirtoväen ja rintama- tumisen vuoksi edellytyksiä asuntolainojen
18855: sotilaiden asuttamisen rahoittamisesta an- saantiin.
18856: netun lain mukaan. Monet niistä maanhan- Valtion asuntolainoista voimassa olevia
18857: kintalain mukaisen asuntotilan tai -tontin säännöksiä olisikin edellä esitetyn huomioon
18858: saajista, jotka eivät ole saaneet lainaa ra- ottaen omakotilainojen osalta muutettava
18859: ho:lituslaiin illOj~hla ja joåiUa ei si:ilien, ,edellä siten, että sanottuja lainoja voitaisiin myön-
18860: esitetty huomioon ottaen, ole lähiaikoinakaan tää valtioneuvoston päätöksen (55 /50) 2
18861: mahdollisuuksia, olisivat halukkaita ha!k:e- § :ssä tarkoitetuille alueille maanhankinta-
18862: 446 X,15. - Asuntolainat.
18863:
18864: lainsäädännön nojalla asuntotilan tai -ton- rei asiam.omaisten v1rai00maisten s.uul'leiSita
18865: tin saaneille, riippumatta siitä, omistaako työmäärästä johtuen ole kaikissa tapauk-
18866: Maj,a sanotun rt:.<mti!ll. vai oruko häinellä sii- sissa saatu riittävän joutuisasti erotetuiksi
18867: hen maanhankintalain 98 § :n 1 momentissa ja itsenäisiksi tiloiksi tai tonteiksi muodos-
18868: tarkoitettu hallintasopimus. tetuiksi eikä mainittuja maan- ja tontinmit-
18869: Maanhankintalain mukaisen hallintasopi- taustoimituksia, toimitusten yhä lisäänty-
18870: mustilan tai -tontin saajalle myönnettävän västä lukumäärästä johtuen, vastaisuudessa-
18871: omakotilainan samoinkuin ns. ensisijaisen- kaan voitane kaikkialla saada riittävän pi-
18872: kin lainan vakuutena tulisi kiinnitysvakuu- kaisesti suoritetuiksi. Tämän vuoksi olisi
18873: den sijasta kysymykseen lähinnä kunnan omakotilainojen vakuus myös niissä tapauk-
18874: takaus. Eräät maamme kunnista ovatkin sissa, joissa maanhankintalainsäädännön
18875: osoittautuneet halukkaiksi tukemaan asutet- mukaisen asuntotilan tai -tontin erottami-
18876: tavien lainan saantia mm. takausten muo- nen ja itsenäiseksi kiinteistöksi muodosta-
18877: dossa. Kun eduskunta lisäksi on hyväksy- minen on suorittamatta, järjestettävä sa-
18878: nyt aloitteen pohjalta kunnan toimivallan malla tavoin, kun hallintasopimustiloille ja
18879: väliaikaista laajentamista eräissä tapauk- -tonteille myönnettävien omakotilainojen va-
18880: sissa tarkoittavan lain (435/50), jonka mu- kuuskysymys edellä on ehdotettu järjestettä-
18881: kaan kunnalla on oikeus antaa taloudellista väksi.
18882: tukea maansaantiin oikeutettujen ja heihin Kun muutkaan kuin maahankintalain-
18883: verrattavien asuttamiseen ei kunnallislain- säädännön nojalla perustettujen tonttien
18884: säädännönkään kannalta ole estettä kunnan saajat eivät aina ole, mm. asemakaavaa kos-
18885: takausten myöntämiselle. Kunnan takauk- kevista järjestelyistä johtuen, saaneet tont-
18886: sen saaneelle maanhankintatontin haltijalle teja:an r:iilttävän piikaiseslti reroibe;tuilksi ja siis
18887: myönnettävää lainaa voidaan sitäpaitsi, huo- kiinnityskelpoisiksi, tai kiinnitysvakuuden
18888: mioon ottaen kunnallisviranomaisten taa tta- hankkiminen muusta syystä tuottaa vaikeuk-
18889: viin asutettaviin kohdistuvan henkilötunte- sia, olisi asuntolainojen myöntäminen myös
18890: muksen ja sen, että valtio omistaa tontin, tällaisissa tapauksissa tehtävä mahdolliseksi
18891: <lainan vakuuteen nähden pitää ainakin paitsi kiinnitystä myös kunnan takausta tai
18892: yhtä varmana kuin lainan saajan tonttiin muuta riittävää vakuutta vastaan.
18893: vahvistetun kiinnityksen nojalla myönnet- Edellä lausutun perusteella ehdotamme
18894: tyä lainaa. kunnioittaen,
18895: Maanhankintalainsäädännön mukaisin va- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
18896: paaehtoisin kaupoin hankittuja määräaloja van lakiehdotuksen:
18897:
18898: Laki
18899: asuntolainoista, -takuista ja -avustuksista annetun lain muuttamisesta.
18900: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä maaliskuuta 1949 asunto-
18901: lainoista, -takuista ja avustuksista annetun lain (224/49) 2 § :n 2 momentti sekä lisä-
18902: tään 2 §: ään uusi 6 momentti seuraavasti:
18903: 2 §. neen sadalta sanotuista kustannuksista.
18904: Asuntolainaa myönnettäessä omakotitalon
18905: Asuntolainan, joka myönnetään omakoti- rakentamista varten ei tontin arvoa kuiten-
18906: talon tai asunto-osakeyhtiötalon rakenta- kaan oteta huomioon.
18907: mista varten, suuruus on enintään neljä-
18908: kymmentä sadalta hyväksytyistä hankita- Asuntolaina ja valtion sen saajalle myön-
18909: kustannuksista, ja laina saa sen edelle pa- tämä ensisijaisen lainan asemassa oleva
18910: remmalla etuoikeudella kiinnitettyjen tai tä- laina voidaan myöntää myös asianomaisen
18911: män pykälän 6 momentissa tarkoitettua va- kunnan antamaa takausta tai muuta riittä-
18912: kuutta vastaan myönnettyjen lainojen vä:ksi katsottavaa vaimutta vastaan.
18913: kanssa nousta enintään yhdeksäänkymme-
18914:
18915: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
18916:
18917: Veikko Vennamo. Valfrid Eskola.
18918: 447
18919:
18920: X,16. - Toiv. al. N: o 169.
18921:
18922:
18923:
18924:
18925: Pesonen ym.: Esityksen antamisesta sairausvakuwtuslaiksi.
18926:
18927:
18928: E d u s kun n a B e.
18929:
18930: Sotiemme luomat uudet olosuhteet ovat senmukaisemmin käytetyiksi. Yhteiskunta
18931: tuoneet sosiaalisen lainsäädäntömme kehi- ei saa jättää oman onnensa nojaan ja ilman
18932: tyksen entistä ajankohtaisemmaksi. Monet hoitoa sairautensa vuoksi ohimenevästi työ-
18933: sairaustapaukset juontavat juurensa sota- kyvyttömiä henkilöitä, koska apu tässä vai-
18934: aja'lta, mutta syystä tai toisesta ne ovat jää- heessa on kaikkein tU'lO'kseHisinta ja siten
18935: neet ulkopuolelle kaiklkien mahdollisten kor- vältetään sairauden kehittyminen sille as-
18936: vausten. Siviilisairaat - joista suurim- teelle, ettei sitä voida enää parantaa ja jol-
18937: mat ryhmät muodostavat mm. tuberkuloot- loin yhteiskunnan on palkko ottaa potilaat
18938: tiset ja reumaattiset- ovat useimmassa ta- hoitoonsa. Kun suuri osa sellaisia henkilöitä
18939: pauksessa varsin vaikeassa asemassa, kooska sopivan ja ajoissa annetun hoidon kautta on
18940: sosiaalinen lainsäädäntö on heidät jättänyt parannettavissa ja saatettavissa uudelleen
18941: monessa suhteessa ylksin kamppailemaan työkyikyisiksi, on ilmeistä, että o1isi suurta
18942: vaikeuksissaan. Yhteiskunnan pitäisi poistaa kansantwloudeHista tuhlausta olla hoita-
18943: nyt vallitseva epäkohta. Jos vertailemme matta heitä tarkoituksenmukaisesti juuri
18944: oloja muiden maiden oloihin, ilmenee kiis- sillä asteella, jolloin on olemassa suuret mah-
18945: tämruttömänä rto.siru.ioo.a, että meidän maam- dollisuudet heidän työkykynsä palauttami-
18946: me <tällä hetroellä sairaushuoLlossa on jäälnylt selle. Tal'koituiksenmuikais,en sakaanhoidon
18947: auttamattomasti jä:likeen muista sivistys- avulla voidaan huomattavasti vähentää juuri
18948: maista, joissa sairausvakuutus on oHut to- niitä kustannuksia, joita yhteiskunnal:Ie koi-
18949: teutettuna jo useita vuosikymmeniä. tuu lopullisesti työkyvyttömien hoidosta,
18950: Asian ratkaisu riippuukin lähinnä siitä, koska työlkyvyttömien lukua voidaan juuri
18951: !katsotaanko meillä kansallis- ja valtiota'lou- sairaanhoidon väJ.:iJty~ksellä huomarota~asti
18952: den voivan kestää sosiaalivakuutuksen laa- pi,enellltää.
18953: jentamisen aiheuttamat kustannukset. Kun V. 1927 valtiopäiville antamassaan sai-
18954: lähdemme nykyisistä oloista, ei voida olla rauslakiesityksessään hallitus määritteli lain
18955: huomioon ottamatta sitä taloudellista merki- tarkoituksen mm. seuraavasti: ,Sairausva-
18956: tystä, mikä sairausvakuutuksella on. Sai- kuutuksen avuHa pyritään ensiksi !korotta-
18957: rausvakuutus on nimittäin järjestelmällinen maan kansan yleistä terveydentilaa auta-
18958: ja tal'lko1tuksemmuJroain'en sai11ruam.hoito järj,es- maHa sairautta ehkäiseviä toimenpit·eitä tar-
18959: telmä, jonka tarkoituksena on mahdoHisim- ilmittavia neuvoja ja ohjeita, toiseksi lääkä-
18960: man nopeasti ja varmasti palauttaa mm. tuo- rinhoitoa tarjoamalla sairastuneille saatta-
18961: tannon palveluksessa työskentelevien työ- maan heidät uudelleen työkyikyisi'ksi, ja kol-
18962: kyky. Vaikka onkin mahdotonta rahassa ar- manneksi antamaan heille taloudeHista tu-
18963: vioida täJ.1a1sen sairaanhoid01n r,aJtionalisoin- kea sairauden aikana. Näin ollen olisi suo-
18964: nin kautta maassa saavutettua lisättyä työ- tava, että sairausvakuutus voisi tarjota
18965: kykyä, on ·kuitenkin ilmeistä, että tämä työ- etunsa kaikil~e heikossa taloudellisessa ase-
18966: kyvyn lisäys, ikun työpaJi~kojen osalle tulee massa oleville kansalaisille siihen katsomatta,
18967: lähes kaksi kolmatta osaa maan lkako tuotan- millä tava:lla he ansaitsevat toimeentulonsa,
18968: tokustannuksista, tulisi varsin huomatta- joko tämä tapahtuu itsekohtaisella työllä tai
18969: valta osalta peittämään koko sairausvakuu- toisen pa1klkatyössä". Vrulitettavasti lakieh-
18970: tuksen kustannukset. Näin ollen on todet- dotus tuli silloin hylätyksi.
18971: tava, että sairausvakuutukseen käytetyt va- Yleinen ja pakollinen sairausvakuutus,
18972: rat tulevat kansantaloudellisesti tarkoituk- jota maahamme on suunniteltu jo yli puolen
18973: 448 X,t6.- Sairausvakuutus.
18974:
18975:
18976: vuosisataa ja josta parhaillaankin on eräs Edellä esitettyyn viitaten rohkenemme eh-
18977: komitean ~hdotus, on pikaisesti saatava to- dottaa eduskunnan hyvä;ksyttäväJksi toivo-
18978: teutetuksi. Sen yhteydessä on järjestettävä muksen,
18979: myös niiden henkilöiden toimeentulo, jotka että hallitus kiireellisesti valmis-
18980: aikaisemmin sairastuneina eivät täysin eduin tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
18981: voi tulla vakuutu'ksesta o83Jllisiksi. tyksen sairausvakuutuslaiksi.
18982: Helsingissä, 12 päivänä helmikuuta 1952.
18983:
18984: Edvard Pesonen. Heikki Hykkäälä.
18985: Eino Raunio. Arvo Sävelä.
18986: Vilho Väyrynen. Arvi Turkka.
18987: Artturi Koskinen. Tyyne Leivo-Larsson.
18988: Otto Muikku. A. Simonen.
18989: Jalmari Väisänen. Impi Lukkarinen.
18990: Laura Brander-Wallin. Unto Suominen.
18991: Elli Nurminen. Eetu Karjalainen.
18992: J. Kuittinen. Valfrid Eskola.
18993: J. Karvonen. K. F. Haapasalo.
18994: Arvo Ahonen. Meeri Kalavainen.
18995: Otto Toivonen. Väinö Tikkaoja.
18996: 449
18997:
18998: X,11. - Toiv. al. N:o 170.
18999:
19000:
19001:
19002:
19003: Turkka ym.: Esityksen ct,ntcmt,isesta kansaneläkelain ulko-
19004: puolelle jääneiden työkyvyttömien eläkelaiksi.
19005:
19006:
19007: E d u s k u n n a ll e.
19008:
19009: Kansaneläkelain tullessa voimaan vuonna lain ulkopuolelle jääneiden työkyvyttömien
19010: 1939 tuli 1 §: n mukaan sen soveltamispii- lukumäärä on n. 30,000 henkeä, joten tä-
19011: riin jokainen Suomessa asuva työkykyinen män ajankohtaiseksi tulleen kysymyksen
19012: henkilö kahdeksantoista vuotta täytettyään. järjestäminen ei mielestämme muodostu ta-
19013: Tosin lain tarjoamia etuja vaille jäivät loudellisesti ylivoimaiseksi, varsinkaan siinä
19014: myös he henkilöt, jotka olivat syntyneet tapauksessa, jos heidän eläkekysymystänsä
19015: vuonna 1883 tai sitä ennen. Viime valtio- harkittaessa otetaan eläketurvan tarve rat-
19016: päivien lopulla eduskunta vihdoin paransi kaisevaksi lähtökohdaksi.
19017: eläkelain mukaan ilman toimeentulon tur- Avustuksen tarkoituksenmukaisena rahoi-
19018: vaa jääneiden vanhusten asemaa hyväksy- tusmuotona on pidettävä, että avustus suo-
19019: mällä: hallituksen esityksen vanhuusavus- ritetaan yleisistä varoista, kuten avustukset
19020: tuslaiksi. Tätä lakiehdotusta käsitellessään vanhuusavustuslaissa ja ainakin samansuu-
19021: eduskunnan työväenasiainvaliokunta kiin- ruisina sekä muutenkin yksityiskohdissa
19022: nitti huomiota siihen, että edelleenkin jää noudattaen kansaneläkelaissa omaksuttuja
19023: ilman lailla säädettyä vastaavanlaista so- periaatteita.
19024: siaalivakuutuksen turvaa ne työkyvyttö- Kun käsityksemme mukaan edellä mai-
19025: mät henkilöt, joita ei ole voitu ottaa kan- nittujen työkyvyttömien taloudellinen
19026: saneläkelain vakuutettujen piiriin eläkelain asema ja toimeentulo on jatkuvasti vai-
19027: 1 § : n säännösten mukaan sen johdosta, ettei- keutunut, olisi mielestämme valtiovallan
19028: vät he täytä laissa lausuttua edellytystä työ- velvollisuus kiireellisesti ryhtyä toimenpi-
19029: kyvyn suhteen. Valiokunta ei kuitenkaan teisiin näiden työkyvyttömien avustusten
19030: katsonut voivansa käytännöllisistä syistä järjestämiseksi.
19031: johtuen vanhuusavustuslain yhteydessä Edellä lausutun perusteella ehdotamme
19032: tehdä ehdotusta siitä, että tähän vanhuus- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
19033: avustuslakiin olisi sisällytetty säännökset vomuksen,
19034: työkyvyyttömäin sosiaalisen tuen järjestä-
19035: misestä, vaan valiokunnan mielestä oli hei- että hallitns kiireellisesti valmis-
19036: dän vaikea asemansa järjestettävä erityi- tnttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
19037: sellä lailla. tyksen kansaneläkelain ulkopnolelle
19038: Saamiemme tietojen mukaan kansaneläke- jääneiden työkyvyttömien eläkelaiksi.
19039: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
19040:
19041: Arvi Turkka. A. Simonen.
19042: Vilho Väyrynen. Otto Toivonen.
19043: Heikki Hykkäälä. Otto Muikku.
19044: Arvo Sävelä. Artturi Koskinen.
19045: Edvard Pesonen. Eino Raunio.
19046: Arvo Ahonen. Tyyne Leivo-Larsson.
19047: Impi Lukkarinen.
19048:
19049:
19050:
19051: 57
19052: 450
19053:
19054: X,ts. - Toiv. aJ. N:o 171.
19055:
19056:
19057:
19058:
19059: Stenberg ym..: Esityksen antamisesta kansaneläkelain ul-
19060: kopuolelle jääneiden työkyvyttömien eläkkeestä.
19061:
19062:
19063: E d u s k u n n a ll e.
19064:
19065: Kun eduskunta viime valtiopäivillä hy- mitä säälittävimmät. Ei olekaan ihme, jos
19066: vaksyi vanhuusavustuslain, tuli eräs osa tällaisen rasituksen alaisena oleva omainen
19067: kansaneläkevakuutuksen ulkopuolelle jää- sekä työkyvytön itse tulee katkeraksi yh-
19068: neistä kansalaisistamme lakisääteisen huol- teiskuntaa kohtaan, koska se jättää kaik-
19069: toavun piiriin. Vaikka lain mukaan myön- kein avuttomirumat vaille tukeansa.
19070: netty avustus on kieltämättä liian pieni, Perustuslakimme periaate Suomen kansa-
19071: on se kuitenkin lakiin perustuvana jonkun- laisten yhdenvertaisuudesta velvoittaa val-
19072: lainen parannus vanhusten huoltokysymyk- tiovallan ja eduskunnan korjaamaan niitä
19073: sessä. puutteita lainsäädännössämme, jotka myös-
19074: Kansaneläkelain ulkopuolelle jäi kuiten- km yhteisikun;nallioon huo11on suhtoon aset-
19075: kin vielä eräs ryhmä: ne työkyvyttömät, tavat kansalaisia eriarvoiseen asemaan.
19076: jotka ennen lain voimaantuloa tai ennen Niinpä pysyvästi työkyyyttömät, jotka ovat
19077: 18 ikävuottaan ovat tulleet pysyvästi työ- omaistensa huollettavina ainoana mahdolli-
19078: kyvyttömiksi. Meillä on viime vuosina laa- sena huoltona köyhäinapu, on saatava :Laki-
19079: dittu useita huoltolakeja erilaisista syistä sääteisen huoltoavun piiriin.
19080: huoltoa tarvitseville, mutta juuri nämä Edellä olevan perusteella ehdotamme
19081: kansaneläkelain ulkopuolelle edelleen jää- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19082: neet ovat, sotavammaisia lukuun ottamatta,
19083: kaikkien huoltolakien ulkopuolella. Esim. että hallitus kiireellisesti antaisi
19084: henkisesti vajaakykyiset eivät invaliidi- Eduskunnalle lakiesityksen eläkkeen
19085: huoltolain m111lman saa huoLtoa edes silloin- järjestämiseksi niille v. 1884 ja sen
19086: kaan, vaikka heillä on ruumiinvika, joka jälkeen syntyneille työkyvyttömille,
19087: aiheuttaa invaliiditeetin. Valtioneuvoston jotka kansaneläkelain voimaantultua
19088: päätöksessä invaliidirahasta (213/48) lau- tai ennen 18 ikävuottaan ovat olleet
19089: sutaan myös: ,Hakijan tulee olla työkykyi- pysyvästi työkyvyttömiä ja siten jääc.
19090: nen henkilö, joka itsensä elättämiseksi tekee neet kansaneläkelain ulkopuolelle j(J
19091: kykyjensä mukaista työtä." että näiden työkyvyttömien eläke,
19092: Pysyvästi työkyvyttömät henkilöt, joista huomioon ottaen ne erikoiset rasi-
19093: monet ovat saaneet vikansa jo lapsena, tukset, jotka pitkäaikainen työkyvyt-
19094: ehkäpä synnynnäisestikin, ovat usein tömyys ja vaikea sairaus sekä keille
19095: sangen suurena rasituksena omaisilleen ja että heidän omaisilleen on aiheutta-
19096: varattomilla heistä ovat olosuhteet usein nut, määrättäisiin riittävän suureksi.
19097: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
19098:
19099: Elli Stenberg. Atos Wirtanen.
19100: Eino Tainio. Irma Torvi.
19101: J. Mustonen. Ester Häildö.
19102: E. Hietanen. Judit Nederström-Lunden.
19103: Antto Prunnila.
19104: 451
19105:
19106: X,t9. - Toiv. al. N:o 172.
19107:
19108:
19109:
19110:
19111: Hakala: Toimenpiteistä 18 vuotta nuorempien täysorpo-
19112: jen eläkkeiden järjestämiseksi.
19113:
19114:
19115: E d u s k u n n a 11 e.
19116:
19117: Monien suurten sosiaalisten uudistusten olisi mahdollisimman kaukana köyhäinhoi-
19118: keskellä, joihin viime vuosina on ryhdytty, dosta. Tällöin voisi tulla kysymykseen riit-
19119: on ilmeisesti unohdettu eräs pieni ryhmä, tävä eläke, joka maksettaisiin valtion va-
19120: joka ei osaa eikä ymmärrä pitää ääntä it- roista ja takaisi taloudellisen turvan ja sitä
19121: sestään. Se on ryhmä lapsia, jotka ovat mukaa paremman lähtökohdan elämässä.
19122: menettäneet molemmat huoltajansa, täys- Yllä olevan perusteella ehdotan kunnioit-
19123: orpojen ryhmä. Heitä ei ole kovin monta taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuk-
19124: ja kunnathan ovat vastuussa heidän toi- sen,
19125: meentulostaan. Mutta heihin jos keneen so-
19126: pii se sosiaalipolitiikan periaate, että omatta että hallitus tutkituttaisi mahdolli-
19127: syyJttääin vailoouiks:~im. jourtuncita on. oontecr1 suudet alle 18-V1wtiaitten täysorpo-
19128: muuta tuettava. On näiden lasten kan- jen eläkkeiden järjestämiseksi ja ryh-
19129: nalta, joiden kohtalo on jo muutoinkin tyisi tutkimuksen perusteella tarvit-
19130: kova, suotavaa, että heille annettu tuki taviin toimenpiteisiin.
19131: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
19132:
19133: Jaakko Hakala.
19134: 452
19135:
19136: X,2o. - Toiv. al. N:o 173.
19137:
19138:
19139:
19140:
19141: Järvinen ym.: Yksityisoikeudellisessa työsuhteessa olevien
19142: eläketurvan aikaansaamisesta.
19143:
19144:
19145: E d u s k u n n a l1l e.
19146:
19147: Suomen hallitusmuodon 6 § : ssä sllinotaan teollisuus- ja EikelaitOiksissa palvelevilla
19148: mm., että ,ikansålaisten työvoima on vaita- työläisillä ei ole juuri minlkäänlaist·a elä.ke-
19149: ikunnan erikoisessa suoj·eluksessa". Tätä •turv.aa. Tunnettuaham on, että kun työn-
19150: säännöstä ei ole ikuitenhan käytännössä tekijä on uhrannut elämänsä ja terveytensä
19151: ehdottomasti: noudatettu. Palkikatuloista työnantajan hyvä1ksi ja ikun hän ei enää
19152: toimeentulonsa saavat ns. tavalliset kaillBa.- pysty tuottamaan työnantajalle riilttävää
19153: ilaiset ja huomattava osa lain ja yhteiskun- voittoa, niin hänet armotta ihylätää:n ja
19154: taopin .asiootuntijoista !käsittävät ko. sää- jätetään yhteiskunnan a11moille. Näin ta-
19155: döksen siten, että valtiovallan velvoHisuu- .pahtuu suuressa määrässä siitä huolimatta,
19156: tena olisi erillisellä .lainsäädännöllä ja vaikka köyhäinho~tolain 5 § :ssä määrätään,
19157: muilla!kin toimenpiteiillä huolehtia mm. että työntekijä, oltuaan vähintään 20 vuotta
19158: siitä, että jokaisella työstä toimeentulonsa saman työnantaj•an palv·eluksessa ja tul-
19159: hankkivalla kansalaisella on mahdollisuus tuawn tyäkyvyttömäiksi eikä saa omistaam
19160: sa.OO.a jatikuvasti työtä toimeentuloon Tiit- tai omaistensa varoista rtoimeentuloaan, on
19161: tävällä .palkalla ja että toiuneentulo turva- o~keutettu saamaan voimainsa mukaista
19162: taan myooki:n sairauden, työkyvyttömyyden työtä vastaan €1latUJksensa työnantajaltaam.
19163: tai voohuuden johdosta ansiokykynsä osit- Käytäntö on ikui.tenikin yleisesti muodos-
19164: ·tain tai:kka ikokonaan menettäneille. tunut sellaiseksi, että työlämen tulee ero-
19165: Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että tetuksi työstään ennen kuin hän on ollut
19166: eduskunta j.a hallitus sekä työnantajat saman työnantajan palveluksessa 20 vuotta
19167: eivät ole amtameet po. ihaUitusmuodon sään- tai ennen ikuin hän on ehtinyt tulla täysin
19168: nökselle, edellä sanotussa mielessä, juurii työkyvyttömä:ksi. Kun työläisellä tällai-
19169: minkäänlaista arvoa. Tämä käy !kiistatto- sessa tapauksessa on me1Jkei:n mwhdotonta
19170: masti ilmi mm. siitä, ·että työtilaisuuksia ei saada uutta työpaiikkaa, ei hänellä ole
19171: järjestetä aina läheskään riittävästi ja että muuta toimeentuloturvaa; kui:n kunnallis-
19172: palkkllia maiksetaan yleisesti niin vähän, koti, jonne joutumista monet viimeiseen
19173: että se ei riitä •edes kunnolliseen roimeen- asti ikoettavat välttää.
19174: tuloon. Tästä johtuu, että suurin osa Edellä mainittua tilannetta ei oleelli-
19175: palkkatuloista toimeentulonsa ham:kkivista sesti paranna se, että kansaneläkeva;kuu-
19176: kamsalaisista ei voi •parhaaHa tllihdol1a;an- •tukseen ikuuluvilla. työläisillä on :mahdolli-
19177: ikaan säästä:ä sairauden, työkyvyttömyyden suus sa.ada ikansanelä!kelait.oikselta työkyvyt-
19178: ja vanhuuden varalle. tömyys- ja rvanhuuoolä:kettä. Nämä elruk-
19179: Tätä suurta yhteiskunnallista epäJkohtaa ikeet ovat niin pieniä, ettei niillä - nykyi-
19180: on maamme järjestynyt työväestö ja, edis- set !korkeat elinkustannukset huomioon ot-
19181: tyksellinen sivistyneistö pyrkinyt mm. so- taen - ole sanottavampaa mel'kitystä.
19182: siaalisen lainsäädännön avulla ,poistlliffiaan. Tähän yksityisoikeudellisessa työsuhteessa
19183: !Mutta vaiJk,ka monia huomionarvoisia olevien työläisten ·eläketurvaa koskevaan
19184: tuloksia onkin saavutettu, niin siitä huoli- ikysymJ~kseen on laajoissa •työläispiireissä
19185: mllitta on sosiaalisessa lainsäädrunnössämme !kiinnitetty varsinkin viime vuosina vaka-
19186: vielä suuria ~uutteellisuuksiia. Yksi pahim- vaa huomiota ja vaadittu mm. valtiova1lwn
19187: mista on siinä, että yksityisten omistamissa asiaan •puuttumista.
19188: X,zo. -Järvinen ym. 453
19189:
19190: Kun kysymys koskoo huomattavan että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
19191: suurta ja vähävaraista !k:ansalaisryhmää, tarpeellisiin toimenpiteisiin toimeen-
19192: olisi hallitu!k:soo kiireellistesti ryhdyttävä tuloon riittävän eläketurvan aikaan-
19193: tämän !kohtuuttoman !kauan vallinneen SQ- sa;amiseksi yksityisoikeudellisessa työ.
19194: siaalisen epälkohdan poistB~misoon. suhteessa oleville työläisille.
19195: Edellä sanotun 1perusteeHa ehdotamme
19196: eduskunnan hyväksyttäväJksi toivomuksen,
19197: H~lsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
19198:
19199: Mikko Järvinen. Antto Prunnila.
19200: Eino Tainio. Irma TorvL
19201: Esa Hietanen. Matti Koivunen.
19202: Nestori Nurminen. G. Rosenberg.
19203: Hugo Manninen.
19204: 454
19205:
19206: X,21. - Toiv. al. N:o 174.
19207:
19208:
19209:
19210:
19211: Meriläinen ym.: Pakollisen tapa,turmavakuutuksen keskit-
19212: tämisestä valtiolle..
19213:
19214:
19215: E d u s k u n n a 11 e.
19216:
19217: Voimassa olevan lain mukaan jokainen tää kortistoa kaikista täysi-ikäisistä kansa-
19218: työnantaja on velvollinen vakuuttamaan laisista. Jokainen työnantaja on velvollinen
19219: työntekijänsä tapaturman varalta. Mutta suorittamaan sille työntekijäinsä puolesta
19220: erittäinkin harvaan asutulla maaseudulla, kansaneläke- ja lapsilisämaksut, samoin
19221: missä matkat ovat pitkiä ja vakuutusasia- kuin työnantaja ja itsenäisen ammatin har-
19222: miehiä vähän, ja kun työnantajan olisi pi- joittaja suorittaa kansaneläkemaksut omasta
19223: dettävä kirjaa työntekijäinsä työpäivistä ja ja täysi-ikäisten talondessaan olevien per-
19224: ma:ksamistaan palkoista, jää suurelta jou- heenjäsentensä puolesta. Jos pakollinen ta-
19225: kolta pienviljelijöitä, jotka pitävät palve- paturmavakuutus keskitettäisiin valtion hal-
19226: luksessaan vain muutamaa vakinaista tai tuun, voitaisiin tapaturmavakuutusmaksut
19227: tilapäistä työntekijää, vakuutus usein otta- ilman merkittäviä lisäkustannuksia periä
19228: matta. Tapaturman sattuessa tapaturma- työnantajilta heidän työntekijäinsä puo-
19229: korvaus ja tapaturmasta johtuvat muut me- lesta maksamien kansaneläke- ja lapsilisä-
19230: not jäävät tällöin kokonaan työnantajan maksujen perinnän yhteydessä, samoin kuin
19231: maksettavaksi. Eräänä puutteena tapatur- työnantajilta ja itsenäisiltä ammatinharjoit-
19232: mavakuutuslaissa on se, että itsenäiset am- tajilta omasta ja perheenjäseniensä puolesta
19233: matinharjoittajat ja maanviljelijät ja hei- maksamien kansaneläkemaksujen yhtey-
19234: dän perheensä jäsenet, jotka työskentelevät dessä. Pakollinen tapaturmavakuutus voi-
19235: omassa taloudessaan, eivät voi sen mukaan taisiin siten laajentaa koskemaan koko täysi-
19236: tulla tapaturmavakuutetuiksi. Kun pakol- ikäistä väestöä.
19237: lista tapaturmavakuutusta harjoittavat lu- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
19238: kuisat samoillakin alueilla toimivat vakuu- eduskunnan lausuttavaksi toivomuksen,
19239: tusyhtiöt, merkitsee se moninkertaista va-
19240: kuutusten hankintaorganisaatiota siitä joh- että hallitus kiireellisesti valmis-
19241: tuvine suurine menoineen. tuttaisi ja antaisi Eduskunnalle esi-
19242: Nämä puutteet ja epäkohdat on poistet- tyksen pakollisen tapaturmavakuu-
19243: tavissa vain siten, että pakollinen tapatur- tuksen keskittämisestä valtion hal-
19244: mavakuutus keskitetään jonkun siihen so- tuun ja laajentamisesta koskemaan
19245: veltuvan tai sitä varten muodostettavan val- koko täysi-ikäistä väestöä.
19246: tionelimen haltuun. Kansaneläkelaitos pi-
19247: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
19248:
19249: Matti Meriläinen. Juho Nykänen.
19250: Antto Prunnila. Esa Hietanen.
19251: K. Haapanen.
19252: 455
19253:
19254: X,22. - Toiv. al. N:o 175.
19255:
19256:
19257:
19258:
19259: Prunnila ym..: TapaturmOiVakuutuksen ulottamisesta aswn-
19260: nossa työkaluja ja -välineitä korjattaessa sattuneisiin
19261: tapaturmiin sekä työssii saatuih~"n lihas- ja nivelvam-
19262: moihin.
19263:
19264:
19265: E d u s k u u n a ll e.
19266:
19267: Paikollisesta tapaturmavakuutuksesta an- 1aat.uisia vammoja voi aiheuttaa kehon ra-
19268: netun lain 4 § :n ja sen nojalla ann~t.un lkenteehlinen heikkous, vaiklkeil työ sinänsä
19269: asetuksen soveltamisessa on ilmennyt. epä- normaaliolosuhteissa olisikaan sellaista, ·että
19270: kohtia, joiden seurauksena työntekijät siitä aiheutuisi vaurioita työnteki:jän ter-
19271: eräissä tapauksissa ovat jääneet ilman ta- veydelle. Kuitenkin on sellaisiakin tilan-
19272: paturmrukorvaulksia. Vaikka .lain 4 § :ssä teita, joissa rtyönteki>jän asiana ei ole har-
19273: nimenoma;an säädetään, että tapaturmaksi kita, riittävätJkö hänen voimansa jonkun
19274: katsotaan vamma:, jolillra työntekijä on saa- raslkaa.n esineen nostamiseen vai ei. Sel-
19275: nut työstä johtuvissa olosuhteissa, ei sel~ vintä ja asianmukaisinta olis:U yleisesti
19276: laiseiksi rvammaks~ ole !katsottu vammaa, säätää lih·as- ja nivelvammat tapaturmina
19277: jonka työntekijä on saa;nut. korjatesswan tai lkorvatt.avi:k.si vammoiksi.
19278: lkunnostaessaan työssä&n käyttämiään työ- Edehlä esitetyn nojalla •kunnioittaen
19279: kaluja ja työvälineitä asunnossaan. Eräissä ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
19280: töissä, !kuten metsä- ja uittotöissä nämä vomuksen,
19281: työt kuuluvat oleellis~na osana~ varsinai-
19282: seen työhön ja suoritetaan tavalHsimmin että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19283: työnantajan työntekijälle luovut.tamissa siin tapaturmavakuutuslain soveUa-
19284: yhteisasunnoissa. On kohtuutonta, ·että esi- miseksi nit'n, että työkaluja ja -väli-
19285: merkiksi sahan rterottamisessa saadun pisto- neitä asunnossa korjattaessa tapah-
19286: haavan aiheuttamaa verenmyrkyt.ystä ei tuneet tapaturmat samoin kuin
19287: !katsota tapaturman aiheuttamaiksi, kun se työssä saadut lihas- ja nivelvammat
19288: on saatu :asunnossa, mutta työpaikalLa saa- saatettaisiin tapaturmavakuutuslain
19289: tuna se sitä on. Eri:koista huomiota on mukaan korvattaviksi vammoiksi
19290: niin ikään kiinnitetty mainitun pykälän sekä siinä tapauksessa, ettei asiain
19291: soveltamisessa siihen, että työssä saatua korjaaminen asetusteitse tai hallin-
19292: Ehas- tai nivelvenähtymää ei ole katsottu nollisilla määräyksillä ole mahdol-
19293: lain tarkoitt.8!maksi tapaturmalksi, ell~i sa- lista, antaisi Eduskunnalle siitä tar-
19294: manaikaisesti ole sattunut kompastumista peelliset esitykset.
19295: tai liukast.umista. On väitetty, että saman-
19296: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
19297:
19298: Antto Prunnila. Irma Torvi.
19299: Juho Nykänen. Nestori Nurminen.
19300: Esa Hietanen. Eino Tainio.
19301: Juho Rytkönen. G. Rosenberg.
19302: Matti Meriläinen. K. Haapanen.
19303: V. Puumalainen.
19304: 456
19305:
19306: X,23. - Toiv. a.l. N:o 176.
19307:
19308:
19309:
19310: Torvi ym.: Nuorten työntekijäin suojelulainsäädännön
19311: nudistami.sesta.
19312:
19313:
19314: E d u s k u n n a 11 e.
19315: Työntekijäin suojelulainsäädäntö oli so- yrityksiin. Verrattaessa vuosilta 1919 ja
19316: tien jälkeisinä vuosina vilkkaan kehityksen 1929 olevia lakeja, joihin pääasiallisesti
19317: alaisena, mutta näyttää viime vuosina la- sisältyy lapsia ja nuoria työntekijöitä kos-
19318: maantuneen. Niinpä sellaisenkin lainsää- keva erikoislainsäädäntömme, voimassa ole-
19319: dännön välttämätön uudistaminen, josta on vaan työaikalakiin vuodelta 1946 voidaan
19320: jo valmistelutoimenpiteet suoritettu, on jää- todeta, että nuorten työntekijäin viikottai-
19321: nyt toteutumista vaille. Esimerkiksi nuor- sen työajan enimmäismäärä on tuntia pi,.
19322: ten työntekijäin suojelulainsäädäntö, joka tempi kuin työaikalain säännöllistä työai-
19323: on vanhentuneiden ja epäyhtenäisten sään- kaa koskevan yleisnormin mukainen vas-
19324: nösten varassa ja joka on osittain joutunut taava työaika. Nuorten työntekijäin muu
19325: epäsuhteeseen, ellei suoranaiseen ristiriitaan työturvallisuussuojelu on myös ainoastaan
19326: sitä uudemman yleisen työaikalain kanssa, eräiden yleisten säännösten (vuosilta 1919
19327: ei valmistuneesta komitean esityksestä huo- ja 1929) sekä käytännön luoman oikeusvai-
19328: limatta ole hallituksen esityksenä tullut kutuksen varassa.
19329: eduskunnan käsiteltäväksi. Lasten ja nuor- Puutteelliseen ja hajanaiseen nuorten
19330: ten henkilöiden työhön käyttämistä ja työ- työntekijäin suojelulainsäädäntöömme ver-
19331: aikaa koskevia säännöksiä tarkistamaan sekä rattuna on vastaava ulkolainen ja kansain-
19332: valmistamaan ehdotukset tämän lainsäädän- välinen säännöstely huomattavasti kehitty-
19333: nön uudistamiseksi, asetettiin 23 päivänä neempää. Niinpä eduskunta on käsitelles-
19334: tammikuuta 1947 komitea, joka on saanut sään kansainvälisen työkonferenssin lasten
19335: työnsä valmiiksi 28 päivänä maaliskuuta ja nuorten työntekijäin asemaa koskevia so-
19336: 1949. Komitea on tullut siihen tulokseen, pimuksia ja suosituksia joutunut toteamaan,
19337: että on säädettävä yleislaki, jota on sovel- että niitä ei ole voitu esittää ratifioitavaksi,
19338: lettava jokaiseen työsuhteeseen, jossa toi- koska nykyinen lainsäädäntömme ei vastaa
19339: nen, nuori työntekijä sopimuksen perus- kansainvälistä tasoa, varsinkaan nuorten
19340: teella vastikkeesta tekee työtä toiselle työn- työntekijäin työhön ottamisen vähimmäis-
19341: antajalle tämän johdOill ja valvonnan alai- ikään sekä heidän lääkärintarkastuksensa
19342: sena. Poikkeuksen lain soveltamisalasta toimittamiseen nähden.
19343: muodostaisivat ainoastaan ne ta:paukset, Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19344: jotka laissa olisi nimenomaan mainittava. nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
19345: Täten nuorten työntekijäin suojelun tarve vomuksen,
19346: olisi mahdollisimman yleisesti otettu huo-
19347: mioon, eikä tällöin olisi pelättävissä, että että hallitns kiireellisesti antaisi
19348: lain soveltamisalan ulkopuolelle jäisi jokin Eduskttnnalle sellaisen esityksen
19349: työ tai yritys, kuten voidaan todeta tarkas- nuorten työntekijäin suojelulainsää-
19350: teltaessa nykyistä nuoria työntekijöitä kos- dännöksi, että se vähintään vastaa
19351: kevaa lainsäädäntöämme, joka rajoittuu kansainvälisissä sopimuksissa edelly-
19352: vain eräiden määrättyjen alojen töihin tai tettyä tasoa.
19353: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
19354: Irma Torvi. Yrjö Murto. Mauri Ryömä.
19355: Antto Prunnila. Elli Stenberg. Lauri Myllymäki.
19356: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Usko Seppi.
19357: Esa Hietanen. Judit Nederström-Lunden. Meeri Kalavainen.
19358: Ester Häikiö. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Hemming Lindqvist.
19359: 457
19360:
19361: X,24. - Toiv. al. N:o 177.
19362:
19363:
19364: Lappi-Seppälä ym.: 'l'apatunnantorjnntatyön edistäm'isestä
19365: vaknuttamattomien pi1'rissä.
19366:
19367: E d u s k u n n a 11 e.
19368:
19369: Maassamme vuosittain sattuvat tapatur- den valtiolle aiheuttamat menot nousevat
19370: mat aiheuttavat mittaamattomien inhimil- noin 4DO miljoona8;11 marktkoon, mikä
19371: listen kärsimysten .lisäksi raskaita taloudel- summa sisältyy näikymättömä:nä valtion
19372: lisia menetyksiä niin hyvin aineellisten ar- vuosibudjettiin.
19373: vojen tuhoutumisena kuin henkilövahin- Tapaturmia ja niiden aiheuttamia mene-
19374: goista johtuvina työpä:Uvämenetyksinä j.a tyksiä voidaan kuitenkin huomattavasti
19375: sairaanhoito- yms. suomnaisina rahallisina vähentää tehokkaalla torjuntatyöllä, kuten
19376: kustannuksina. Työtapaturma-, Hikenne- monet esimerik:it teollisuuden .piirissä suo-
19377: vahinko- ja sairaalatilastot osoittavat, että ritetusta turvallisuustyöstä osoilttavat. Ta-
19378: maassamme sattuu vuosittai!r1 kaikilla elä- rpaturmien varalta vwkuutettujen piirissä
19379: män aloilla yhteensä noin 200,000 tapatur- onkin jo kauan suoritettu torjuntatyötä,
19380: maa, joiden uhrina useita tuhans}a ihmisiä koska siellä on asiaa kohtaan herännyt
19381: jää pysyvästi i·nvaliideiksi! ja joista noin myöskin taloudellinen mielenkiinto ja siksi
19382: 2,000 johtaa kuolemaan. Tapaturmaisesti on torjuntatyön rahoitus saatu helpommin
19383: kuolleet edustavat,kin noin 5 % kaikista järjestetyksi. Nii·npä tapaturmavakuutus-
19384: :kuolema;ntapaUJksista, mutta niiden merki- 1laitokset uhrasivat esim. v. 1950 yhteensä
19385: tys on muihin kuolemansyyryhmiin ver- noin 20 milj. markkaa työtapaturm]en tor-
19386: rattuna vieläkin suurempi siksi, että ta.pa- jumiseen ja taas liilkenneturvallisuustyötä
19387: turmaisesti kuolleiden keski-ikä on vaiu varten saa Tapaturmantorjuntayhdistys Ei-
19388: noin 33 vuotta eli yH 20 vuotta alhaisempi kennevakuutusyhtiöiltä kuluvan vuoden
19389: kuin muissa syyryhmissä keskimäärin. Tä- aiikam.a noin 7 milj. markkaa autonomista-
19390: män huomioon ottaen voidaankin laskea, jilta perittävän pienen liikenneturvallisuus-
19391: ·että tapaturmien takia kansrukuntamme me- maksun muodossa. Mutta koko laaja va-
19392: nettää vuosittain noin 20,000,000 työpäivää. kuuttamattomien piiri on ilman sekä va-
19393: Kun lisäksi otetaan huomioon satoihin mil- kuutussuojaa että neuvonta- ja valistus-
19394: jooniin markkoihin. nousevat tapaturmien työtä. Ja kuitenkin enemmän kuin puolet
19395: aiheuttamat aineelliset vahingot, tapatur- kaikista tapaturmista sattuu juuri vakuut-
19396: mapotilaiden sairaanhoitokustannukset sekä tamattomien piirissä.
19397: ka:i!kki tapaturmien aiheuttamat välilliset Tässä vakuuttamattomien piirissä suori-
19398: kustannukset, voidaan laskea tapaturmien tetta;van turvallisuustyön hoitaminen onkin
19399: aiheuttavan noin 20 miljardin mavkan vä- lähinnä yht.eiskunnwn asia. Tapaturmat
19400: hennyiksen kansantulossamme, mikä mer- muodostavat tuberkuloosin jälkeen pahim-
19401: kitsee ainakin noin 4 miljardin markan mllin ,kans.ansairauden", jot,en niiden tor-
19402: väillennystä valtion verotuloissa. Varsin jumiseen on syytä uhrata vähintään yhtä
19403: huomattavia kustannuksia edustaa jo yksin 1paljon huomiota kuin muuhunkin kansan-
19404: tapaturmapotilaiden sairaalahoito heidän terveystyöhön.
19405: miehittäessä ja.tkuvasti noin 500 sairaala- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
19406: paikkaa, joiden rakentaminen maksaa ny- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19407: kyisin noin 1.5 miljardia markkaa el1 sa- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
19408: man verra;n kuin kahden vuoden sairaala- toi1nenpiteisiin tapaturmien varalta
19409: rakennusohjelma. Pelkästään valtion työ- vakuuttamattomien pii1·issä S1Writet-
19410: mailla sattuneiden tapaturmien ja valtion tavan tapaturmanto1·jtmtatyön edis-
19411: sairaaloissa hoidettujen <tapa.turmapotilai- tämiseksi.
19412: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
19413:
19414: Jussi Lappi-Seppälä. Hugo Nuorsaari.
19415: &8
19416: 458
19417:
19418: X,25. - Toiv. al. N:o 178.
19419:
19420:
19421:
19422:
19423: Sävelä ym.: Pientyönantajain työssä perheenjäsenille sat-
19424: tuneiden tapaturmien korvaamisesta.
19425:
19426:
19427: E d u s k u :11 n a 11 e.
19428:
19429: Maassamme on suuri joukko sellaisia sella muuten järjestetyksk Tämän johdosta
19430: pientyönamtajia sekä mootalouden että ikäsi- esitämme eduskunnan hyvä:ksyttäväJksi toi-
19431: rtyön ala1la, jotka joutuvat käyttämään vomuksen,
19432: perheenjäseniä ,työntekijöinä joko osa;n tai
19433: koko vuoden. Kun nämä työntekijät eivät että hallitus mahdollisimman pian
19434: kuulu I,ainmukaisen tapaturmavakuutuksen ryhtyisi toimenpiteisiin tutkimuksen
19435: piiriin ja heidän vapaaehtoinen vakuutta- suorittamiseksi siitä, miten pientyön;.
19436: misensa on sekä hanikalaa ettii verrattain antajain työssä perheenjäsenille sat-
19437: kallista, olisi mieLestämme tärkeätä, että tuneiden tapaturmien korvaaminen
19438: korvauksen suorittaminen heille työssä sat- olisi parhaiten järjestettävissä.
19439: tuneista tapatu11mista tulisi tavalla tai toi-
19440: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
19441:
19442: Arvo Sävelä. K. F. Haapasalo.
19443: Otto Toivonen. Impi Lukkarinen.
19444: 459
19445:
19446: X,26.- Toiv. al. N:o 179.
19447:
19448:
19449:
19450:
19451: Manninen ym.: Alle BO-prosenttisten inval~:idien työtapa-
19452: turmakorvauksien korottamisesta elinkustannusindeksin
19453: nousua vastaavaksi.
19454:
19455:
19456: E d u s k u n n a 11 e.
19457:
19458: Vuoden 1949 valtiopäiville tekemässämme Alle 30 prosenttisten invaliidien tapaturma-
19459: aloitteessa kiinnitimme huomiota siihen epä- korvaukset sitä vastoin jäävät tämän mu-
19460: kohtaan, että alle 30% :n invaliidit ovat kaan edelleen sellaisiksi kuin ne aikoinaan
19461: jääneet huomioon ottamatta korotusta mää- on vahvistettu. Tämän 30 prosentin invali-
19462: rättäessä. diteetin rajan asettaminen on kuitenkin
19463: Tammikuun 27 päivänä 1949 tekemällään ilmeinen vääryys lievävammaisia kohtaan.
19464: päätöksellä on valtioneuvosto korottanut Hyväksyessään vuoden 1947 valtiopäivillä
19465: työntekijäin tapaturmakorvaukset elinkus- sotilasvammalain eduskunta onkin hylännyt
19466: tannusindeksin nousua vastaavaksi. Tämän tämän alarajan asettamisen ja hyväksynyt
19467: päätöksen mukaan korotetaan elinkorko, kaikenasteisille invaliideille elirrkoron, joka
19468: huoltoeläke ja huoltoapu määrään, joka saa- on invaliditeetin mukainen osa elinkoron
19469: daan kertomalla alkuperäinen tapaturma- koko määrästä. Tämä periaate olisi jo yh-
19470: korvaus päätöksessä määrätyllä kertoimella. denmuikaisuussyistä omruksutJtava ltyötap,a-
19471: Kertoimen suuruus on riippuvainen tapa- turmakotrv,au~.en mallrn.amisessa.
19472: turman sattumisajasta. Kun tapaturma on Kun epäkohta on edelleen olemassa ja jo
19473: sattunut vuosien 1898-1917 välillä, sano- oikeudenmukaisuussyyt vaatisivat niihin
19474: tut vuodet mukaan luettuina, on alkuperäi- korjausta, ehdotamme eduskunnan hyvä:k-
19475: nen tapaturmakorvauksen kertoinluku 90, syttäväksi toivomuksen,
19476: vuonna 1918 sattuneiden tapaturmien 30,
19477: vuonna 1919 sattuneiden tapaturmien 20, että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
19478: vuonna 1920 11, vuosina 1921-1939 8 ja siin alle BO-prosenttisten invaliidien
19479: mm. vuosina 1944-1945 3. työtapaturmakorvauksien korottami-
19480: Valtioneuvoston päätöksen mukaan tapa- seksi elinkustannusindeksin nousua
19481: turmakorvaukset korotetaan kuitenkin vain vastaaviksi samalla tavalla kuin suu-
19482: niissä tapauksissa, joissa asianomaisen inva- remmissa invaliditeettitapauksissa jo
19483: liditeetti on 30 prosenttia tai sitä suurempi. on tapahtunut.
19484: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
19485:
19486: Hugo Manninen. V. Puumalainen.
19487: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
19488: Ville Pessi. Kaarle Renfors.
19489: 460
19490:
19491: X,27. - Toiv. al. N:o 180.
19492:
19493:
19494:
19495:
19496: Aitio ym.: Esityksen antamisesta laiksi invaliidien työhön
19497: sijoittamisesta määräosuusjärjestelmän muodossa.
19498:
19499:
19500: E d u s k u n n a 11 e.
19501:
19502: Viime vuosien aikana on tilanne muodos- velukseensa työntekijäinsä kokonaismää-
19503: tunut yhä vaikeammaksi invaliidien työn- rästä määräprosentin invaliideja. Näin tur-
19504: saannin suhteen. Työmarkkinoilla, joissa vattaisiin invaliideille työmahdollisuudet ja
19505: viime vuosien aikana on tapahtunut kiris- samalla turvattaisiin myöskin heille elämi-
19506: tymistä täysin terveidenkin ja työkykyisten sen mahdollisuudet ilman yhteiskunnan
19507: kohdalla, ovat invaliidit joutuneet entistä . huoltoapua.
19508: vaikeampaan asemaan. Kysymyiks,essä olevaa as1aa on rturtkirttu
19509: Vaikka on pyritty antamaan hyvin kau- muun muassa vuosilla 1940 j,a 1944 ~ase
19510: niita kehoituksia yksityisille työnantajille, !tetrtujiEllll ik:omfutoo·~dlen toimest,a, on pää-
19511: valtion ja kuntien viranomaisille invalii- dytty kielteiseen lopputulokseen osaksi siitä
19512: dien työhön sijoittamisesta, on tämä an- syystä, että kysymys ei ole ollut ajankoh-
19513: nettu kehoitus useissa tapauksissa jätetty tainen, koska maassa on vallinnut täystyöl-
19514: huomioimatta varsinkin viimeksi kulunei- lisyys, ja osaksi, koiSika se saatrl:Jailisi vaikuttaa
19515: den vuosien aikana. Yksityiset työnantajat epäedullisesti invaliidien asemaan.
19516: eivät ole katsoneet velvollisuudekseen ottaa Useissa Euroopan maissa on kuitenkin
19517: palvelukseensa invaliideja, koska täysin ter- lakisääteinen määräosuusjärjestelmä ollut
19518: veitä ja työkykyisiä henkilöitä on ollut riit- jo käytännössä useiden vuosien aikana tuot-
19519: tävästi tarjolla. tamatta mitään vaikeuksia, vaan päin vas-
19520: Tällaisen olotilan korjaamiseksi pitäisi toin poistanut sen epäkohdan, mikä maas-
19521: ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin. Inva- samme tällä hetkellä vallitsee.
19522: liideille pitäisi yhteiskunnan turvata sellai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
19523: nen mahdolLisuus, ,että miikäli he pySityvät kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
19524: ansaitsemaan omalla työllään toimeentu- toivomuksen,
19525: lonsa, se heille silloin suodaan. Mutta tä-
19526: hän ei ole mahdollisuutta ilman lakisää- että hallit·us antaisi ensi tilassa
19527: teistä työhönsijoitusta. Lainsäädännön Eduskunnalle esityksen laiksi, jolla
19528: avulla olisivat yksityiset työnantajat sa- turvattaisiin invaliidien työhön si-
19529: moin kuin valtion ja kuntien virastot, lai- joittaminen määräosuusjärjestelmän
19530: tokset ja yhtiöt velvollisia sijoittamaan pal- muodossa.
19531: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
19532:
19533: Paavo Aitio. Eino Tainio.
19534: Mikko Järvinen. Kaino Haapanen.
19535: L. Myllymäki. Esa Hietanen.
19536: 461
19537:
19538: X,2s. - Toiv. al. N:o 181.
19539:
19540:
19541:
19542:
19543: Vennamo ym.: Metsä- ja ttittotyömiesten palkkojen korot-
19544: tamisesta.
19545:
19546:
19547: Eduskunnalle.
19548:
19549: Valtioneuvosto on 1 ,päivä:nä maalislkuuta ei näilllä .palkoilla juuri tahdo työntekijöitä
19550: 1951 antanut päätöksen metsä- ja uittotöi- saada. Kun vielä otetaan huomioon, että
19551: den palkkojen säännöstelystä (122/51). sekatyömiesten palka:t :useissa tapauksissa
19552: Jos vertahllaan metsätyömiesten palkkoja ovat korkeammat kuin metsä- ja uittotyö-
19553: eräillä muilla aloilla vastaavanlaisesta miesten, joiden työ sentään on hyvinkin
19554: työstä maksettaviin paLkkoihin, huomataan ~ask,asta ja vaatii sitäpaHsi tekijältään huo-
19555: helposti, että metsätyömiJesten palkat eivät mattavaa ammattitaitoa, käy selvästi ilmi,
19556: tätä v·ertailua kestä, vaan jäävät huomat- että metsä- ja uittotyömiesten palkat ovat
19557: ta.vasti jälkeen. On yleisesti: tunnettua, liia:n alhaiset.
19558: mitä suuruusluokkaa esim. rakennusalan Edellä olevan perusteella pyydämme
19559: miesten .palkat todellisuudessa tä!llä het- kunnioittaen ehdottaa eduskunnan hyväik-
19560: ikellä ovat. Näistä töistähän maksetaan syttäväiksil toivomwksen,
19561: jopa 300-500 mlk tunnilta. Vastaavan-
19562: lainen on asia:ntila esim. putkimiesten ja että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
19563: rapparie:n pa1kik&a:n näihden, puhumatta- toimenpiteisiin metsä- ja uittotyö-
19564: ilman sellaisten ammattimiesten kuten esim. miesten palkkojen korottamiseksi
19565: muurarien ,palkoista. Rakennusalan, kuten muita vastaavanlaisesta työstä ntak-
19566: muittenkin alojen palkat, ovat tosin työ- settavia palkkoja vastaaviksi.
19567: ehtosopimuksessa määrätyt, mutta nykyään
19568: Helsingissä 3 1päivänä helmikuuta 1952.
19569:
19570: Veikko Vennamo. Yrjö Hautala.
19571: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
19572: 462
19573:
19574: X,29.- Toiv. al. N:o 182.
19575:
19576:
19577:
19578:
19579: Tiekso-Isaksson ym.: Oppilaiden työpalkkojen järjeste-
19580: lystä.
19581:
19582:
19583: E d u s kun n a ll e.
19584:
19585: Nuorten työläisten ja oppilaiden palkat tiaan oppilaan palkka on I oppivuotena
19586: ovat aina olleet epäoikeudenmukaisessa suh- 34: -, toisena keskimäärin 47: - ja vielä
19587: teessa ammattityöntekijöiden palkkoihin neljäntenäkin keskimäärin vain 73: -. Ra-
19588: verrattuna. Näin siitäkin huolimatta, että kennusalalla on esim. maalarinoppilaan
19589: he joutuvat usein työpaikoilla suorittamaan palkka I paikkakuntaluokassa 44 % ammat-
19590: kaikkein likaisimmat ja raskaimmat työt. tityöntekijäin palkasta.
19591: Pekkalan hallituksen aikana kesäkuun 19 Kun vertaa edellä mainittuja nuorten
19592: pmvana 1945 annetulla valtioneuvoston työntekijäin ja oppilaiden palkkoja nykyi-
19593: palkkapäätöksellä pyrittiin tilannetta kor- siin elinkustannuksiin, on todettava, että ne
19594: jaamaan määräämällä, että 15-17-vuotiait- ovat toimeentulorajan alapuolella. Käsityk-
19595: ten ja oppilaiden palkkojen tulee olla 40- semme mukaan pitäisikin hallituksen, joka
19596: 100 % ammattityöntekijäin palkasta riip- järjestelee työläisten palkkoja, määrätä
19597: puen iästä, oppiajasta, työtaidosta ym. sei- myös nuorten työntekijäin ja oppilaiden
19598: koista. Tämänkään päätöksen perusteella palkat sellaisiksi, että ne riittäisivät turvaa-
19599: nuorten työntekijäin ja oppilaiden palkat maan heidän toimeentulonsa.
19600: eivät saavuta edes oppiajan viimeisenä vuo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
19601: tena ammattityöntekijäin palkkojen tasoa, eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19602: koska työnantajat eivät maksa koskaan kor-
19603: keimman prosenttimäärän mukaan. Esim. että hallitus ryhtyisi sellaisiin toi-
19604: metalliteollisuudessa on 15-vuotiaan nuoren menpiteisiin, että oppilaiden työpal-
19605: työläisen tuntipalkka I paikkakuntaluokassa kat määrättäisiin olemaan oppilas-
19606: 41 markkaa, ammattityöntekijäin keskimää- ajasta riippuen 60-100 prosenttia
19607: räisen tuntipalkan ollessa 97: 50; 16-vuo- ammattimiesten palkoista.
19608: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
19609:
19610: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio.
19611: Judit Nederström-Lunden. V. Puumalainen.
19612: X,so. - Toiv. al. N:o 183.
19613:
19614:
19615:
19616:
19617: Torvi ym..: To'imenpiteistä naisten ja miesten saattamiseksi
19618: työsuhteessa tasa-arvoisiksi.
19619:
19620:
19621: E d u s k u n n a ll e.
19622:
19623: Kaikki sivistysvaltiot ovat periaatteessa matta. Tästä huolimatta näyttää kehitys
19624: ottaneet päämääräkseen sukupuolten väli- meillä kulkeneen taaksepäin. Eräinä vuo-
19625: sen yhteiskunnallisen ja taloudellisen eroa- sina sodan jälkeen näytti asia edistyvän,
19626: vaisuuden poistamisen. Yhdistyneet Kansa- sillä naisten ja miesten palkkojen välinen
19627: kunnat (YK) ja Kansainvälinen työjärjestö ero pieneni. Valtiovallan taholta tunnus-
19628: ovat peruskirjoihinsa hyväksyneet sukupuol- tettiin periaatteessa jo palkanmaksutapa,
19629: ten samanarvoisuusperiaatteen. Edellä mai- jonka mukaan työn tulos eikä suorittajan
19630: nitut järjestöt ovat myös jäsenilleen suosi- sukupuoli määrää palkan suuruuden, sillä
19631: telleet asian käytännölliseksi toteuttami- palkkaohjepäätöksessä v. 1947 annettiin
19632: seksi naisten ja miesten samapalkkaisuutta. työmarkkinajärjestöille mahdollisuus sopia
19633: Näin on tehty YK ns. ihmisoikeuksien ju- urakkatyössä naisille ja miehille sama
19634: listuksessa vuodelta 1948 samoin kuin sen palkka samasta työn suorituksesta. Mutta
19635: sosiaalinen ja taloudellinen neuvosto pää- sitemmin on edellä mainittu tasa-arvoisuu-
19636: töslauselmassaan samalta vuodelta. Kan- teen tähtäävä palkkaohjepäätöksen periaate
19637: sainvälinen työjärjestö on miesten ja nais- urakkatyössä poistettu, siksi on myös tunti-
19638: ten samapalkkaisuusasiaa käsitellyt usean palkkojen ero huomattavasti kasvanut.
19639: kerran vuosikymmenien aikana, viimeksi Niinpä esim. kun metallialalla naisten ja
19640: järjestön kahdella istuntokaudella vuosina miesten ohjetuntipalkkojen ero oli v. 1947
19641: 1950 ja 1951. Koska Suomi pyrkii YK:n n. 10-11 % ja kutomoalalla n. 11-13 %,
19642: jäseneksi ja on Kansainvälisen työjärjestön on se nykyään edellisellä alalla n. 16-22 %
19643: jäsen, on meillä mitä suurin aihe jo edellä ja jälkimmäisellä 25-27 %. Ammatti- tai
19644: mainituista kansainvälisistä syistä saattaa työtaidolla ei ole tähän suurtakaan osuutta,
19645: asia ra.tka.isuwd:heesoon .omrussa maassamme. koska naisten ja miesten sekä tyttöjen ja
19646: Maamme työväenliike on syntymästään poikien palkat on jo työehtosopimuksissa
19647: saakka, yli puoli vuosisataa, pyrkinyt saat- jaettu eri palkkaryhmiin. Käytännössä.
19648: tamaan naiset ja miehet työpaikoilla palkan saattavat mies ja nainen esim. ns. vaihe-
19649: suhteen tasaveroiseen asemaan. Työnteki- työssä teollisuudessa ja myyntityössä kaup-
19650: jäin ammatilliset järjestöt ovat myös käsi- paliikkeissä tehdä täysin samaa työtä eri-
19651: telleet jatkuvasti asiaa. Näin on tapahtu- laisella palkalla. Maaseudun ammattitöissä,
19652: nut myöskin kansainvälisissä ammatillisissa kuten karjanhoidossa, vaaditaan kaikilta
19653: järjestöissä.. Maailman ammattiyhdisty;sten vastuunalaisilta karjanhoitajilta täyttä am-
19654: liitto YK:n A-järjestönä viritti samapatk- mattitaitoa, mutta siitä huolimatta mies-
19655: kaisuusasian kansainväliseen käsittelyyn ja naiskarjakot ovat eri palkkaryhmissä.
19656: sotien jälkeen, samoin kuin se kehoitti eivätkä maa- ja karjatalousalan apu- ja
19657: jäsenjärjestöjään edistämään asiaa kansal- sekatyöt ole naisten kohdalta suinkaan aina
19658: lisella maaperällä. Niinpä Suomen Am- miesten töitä keyyempiä.
19659: mattiyhdistysten Keskusliitto (SAK) r.y:n Työoontaj.illa on yleensä m~tä vanhoilli-
19660: perättäisissä edustajakokouksissa vv. 1947 sin pyrkimys muodostaa määrätyistä työn-
19661: ja 1951 naisten samapalkkaisuuskysymyk- suorituksista ns. naisten töitä, joille anne-
19662: sestä on keskusteltu ja hyväksytty periaat- taan aputyön luonne, vaikka asianomainen
19663: teelliset päätökset siitä, että saman arvoi- täysin kykenisi ammattityöhön. Samoin on
19664: sesta työn suorituksesta on maksettava sama muodostunut naisten työaloja, jolloin alalla
19665: palkka sukupuoleen ja siviilisäätyyn katso- olevien miestenkin palkkataso on alentunut
19666: 464 X,3o. - Naisten työ.
19667:
19668:
19669: verrattuna arvoltaan samankaltaisiin työn- kuitenkin heikko, koska käytännössä perhee-
19670: suorituksiin toisilla aloilla. Esimerkkinä tön mies saattaa nauttia suurempaa palkkaa
19671: tästä mainittakoon kutomoteollisuus. samasta työstä kuin perhettään huoltava
19672: Naisten ja miesten palkkaryhmittely ei nainen. Perhekustannusten tasoittamiseen
19673: ole kuitenkaan yksinomaan työntekijäin ja on tosin pyritty viime aikoina muilla kei-
19674: työnantajain ammatillisten järjestöjen vä- noilla, joita on syytä tehostaa. Myöskin
19675: linen asia, sillä nykyisin voimassa olevat saatetaan väittää naisten tulevan toimeen
19676: työehtosopimukset on tehty perustuvaksi ns. pienemmällä palkalla, minkä käytännössä
19677: A-sopimukseen, joka aikaansaatiin valtio- onkin täytynyt tapahtua, koska heille on
19678: vallan myötävaikutuksella ja joka siis eri- maksettu alempaa palkkaa, mutta se on
19679: koisesti naisten kohdalla on merkinnyt luonnollisesti johtanut naistyöntekijäin yli-
19680: alenevaa palkkatasoa. Sitä paitsi voimassa määräiseen rasittumiseen, koska heidän on
19681: oleva valtioneuvoston päätös työpalkkojen useimmiten elämisensä ylläpitämiseksi pakko
19682: säännöstelystä, annettu 29 päivänä syys- suorittaa lisätyötä varsinaisen ansiotyön
19683: kuuta 1951, kieltää muuttamasta palkkape- ohella. Eripalkkaisuutta perustellaan myös
19684: rusteita ja ansiotasoa. sillä, että naiset ovat lihasvoimaltaan, am-
19685: Kysymys naisten ja miesten samapalkkai- mattitaidoltaan, säännöllisyydeltään, jopa
19686: Buudesta ei suinkaan ole yksinomaan ruu- harrastukseltaan työhön heikompia kuin
19687: millista työtä tekevien asia. Tosin esim. miehet. Sellaiset väitteet eivät yleensä pidä
19688: valtion ja kuntien viran ja toimen haltijain paikkaansa, sillä miehetkin ovat lihasvoi-
19689: palkat määräytyvät tehtävän eikä tekijän miltaan hyvin erilaisia ja mikäli mahdol-
19690: sukupuolen mukaan. Mutta monissa tapauk- lista valitsevat sen mukaan myös ammat-
19691: sissa sääntö on muodollinen, sillä esim. nais- tinsa. Sitä paitsi käytännössä naiset suo-
19692: puoliset kansakoulun opettajat eivät ole täy- rittavat raskaampiakin töitä kuin miehet,
19693: sin samassa asemassa kuin heidän miehi- kuten esim. laastin kanto, joka on melkein
19694: set toverinsa, vaikka heidän pätevyydes- yksinomaan naisten työtä. Ammattitaito
19695: tään ei suinkaan tingitä. Eroa on palkka- johtuu ammattikoulutuksesta, johon naisille
19696: eduissa myös naispuolisilla ja miespuolisilla on suotu varsinkin teollisuusammatteihin
19697: mielisairaanhoitajilla, vanginvartijoilla, am- vielä vähemmän mahdollisuuksia kuin mie-
19698: mattiental'kastajilla jne. Sitä paitsi esim. hille. Harrastus työhön on kiinteässä yh-
19699: naisten ammatiksi muodostunut sairaanhoi- teydessä edistysmismahdollisuuksiin amma-
19700: tajien työ on huonosti palkattu verrattuna tissa ja palkan kohoamiseen, jotka molem-
19701: sen vaatimiin fyysillisiin ja henkisiin pon- mat ovat naisiin nähden rajoitetut. Mah-
19702: nistuksiin. Usein kunnissa, ja ehkäpä vai- dolliset runsaammat poissaolot työstä nais-
19703: tionkin viroissa, palkkaluokka määrätään ten kohdalla johtuvat säännönmukaisesti
19704: sen mukaan, aiotaanko virka täyttää nais- perheellisyyssyistä ja niihin nähden valtio-
19705: vai miespuolisella henkilöllä. Käytännössä valta ja koko yhteiskunta on velvollinen
19706: on naisella valtion viroissa myös paljon lainsäädännöllä ja muilla sosiaalisilla toi-
19707: vaikeampi kohota kuin miehellä riippu- menpiteillä tasoittamaan naistyöntekijäin
19708: matta lainkaan heidän lahjakkuudestaan tai vaikeuksia. Väitteet naistyövoiman huo-
19709: työteliäisyydestään. Yksityisoikeudellisessa nommuudesta ovat yleisiä niissä maissa,
19710: työsuhteessa ovat henkistä työtä tekevät joissa naisten tasa-arvoisuutta palkkaan ja
19711: naiset melkein poikkeuksetta huonommin ammattien valintaan nähden ei ole toteu-
19712: palkattuja kuin miehet siitäkin huolimatta, tettu. Mutta siellä, missä naisten ja mies-
19713: että heidät usein sijoitetaan yksitoikkoisiin, ten tasa-arvoisuus on toteutettu, on käy-
19714: mutta suurta huolellisuutta vaativiin työ- täntö osoittanut, että naiset ovat yhtä kyke-
19715: vaiheisiin. neviä ja yhtä suuriin työtuloksiin pääseviä
19716: Työnantajapuoli pitää luonnollisesti edul- kuin miehiset työtoverinsa. Olosuhteet lä-
19717: lisena sellaista asiantilaa, että se määrä- heisessa naapurimaassamme, Neuvostolii-
19718: tyistä historiallisista syistä johtuen on voi- tossa, ovat tästä oivana esimerkkinä.
19719: nut pitää meillä naisia, n. 40 % koko työ- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
19720: voimasta, miesten palkkatasoa heikommin nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
19721: palkattuna vieläpä nykyisin valtiovallan vomuksen,
19722: siunauksella. Asiaa perustellaan usein mie-
19723: hen huoltovelvollisuudella. Perustelu on että hallitus 'ryhtyisi kiireellisesti
19724: X,ao. - Torvi ym. 465
19725:
19726: toimenpiteisiin naisten ja miesten laiset mahdollisuudet ammatissa ko-
19727: saattamiseksi työsuhteessa tasa-arvoi- hoamiseen ja saattamalla ammatit,
19728: seen ja oikeudenmukaiseen asemaan niiden kansataloudellisen merkityk-
19729: poistamalla palkkaluokittelun, joka sen sekä niissä esiintyvät terveydelli-
19730: jakaa työntekijät sukupuolen perus- set haitat ja muut niihin verrattavat
19731: teella eri palkkaryhmiin, sekä tur- tekijät huomioon ottaen, palkkauk-
19732: vaamalla naisille ja mieh~'lle Saman- sessa samanarvoisiksi.
19733: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
19734:
19735: Irma Torvi. Lauri Myllymäki
19736: Elli Stenberg. Usko Seppi.
19737: Ester Häikiö. Hertta Kuusinen.
19738: Yrjö Murto. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
19739: Judit Nederström-Lunden. Kaisa Hiilelä.
19740: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Meeri Kalavainen.
19741: Mauri Ryöm.ä.
19742:
19743:
19744:
19745:
19746: 59
19747: 466
19748:
19749: X,at. - Toiv. al. N:o 184.
19750:
19751:
19752:
19753:
19754: Lappi-Seppälä ym.: Toimenpiteistä rakennuskustannusten
19755: alentamiseksi.
19756:
19757:
19758: E d u s k u n n a ll e.
19759:
19760: Suurin sosiaalinen epäkohtamme on vuo- asunnontarvitsijoita myöntämällä edullisia
19761: desta toiseen yhä vaan jatkuva .asurntopula. lainoja, mutta tämä ei riitä. Olisi välttä-
19762: Erittäim. vaikewksi tulee tuon epäkohdan mätöntä tutkia ne syyt, jotka johtavat· ny-
19763: poistaminen yhä nousseitten rakentamiskus- kyisiin liillan ikorkeis~im. iknlstamluks.iin ralwn-
19764: tannusten vuoksi. On saatettu todeta, että nustoiminnassa.
19765: mkentamiskustannukset ovat nousseet huo- Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten
19766: mattavasti 'enemmän kuirn samana aikana ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväilmi
19767: muut kustannuikset. On iLmeistä, että ra- toivomuksen,
19768: kennustyöläisten korlmitten paHclmjen.
19769: ohella myöskin rakennustyörn epärationaa- että hallitus suorituttaisi tutki-
19770: linen suoritustapa on vaikuttamassa !kor- muksen nykyisiin korkeisiin rakentar
19771: keisiin rwken.tamiskustannuiksiin, jotka teke- miskustannuksiin vaikuttavista teki-
19772: vät monen perheen !kohdalta mahdotto- jöistä ja ryhtyisi tutkimuksen tulos-
19773: maksi hankkia itselleen asuntoa. ten johdosta toimenpiteisiin rakenta-
19774: V aitiovalta on tosin ikoettamut auttaa miskustannusten alentamiseksi.
19775: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
19776:
19777: Jussi Lappi-Seppälä. Hugo Nuorsaari.
19778: 467
19779:
19780: X,s2. - Toiv. al. N:o 185.
19781:
19782:
19783:
19784:
19785: Borg-Sundman: Asuntotuotannon kehittämisestä laps~1isä
19786: vMojen osi'Jttaisen sijoittamisen avulla.
19787:
19788:
19789: E d u s k u n n a ll e.
19790:
19791: Asuntopula on nykyisen yhteiskuntamme rakennuslainojen jakautuessa lapsilisään oi-
19792: arveluttavin pula, jonka tuhoisat vaikutuk- keutettujen suhteessa eri läänien kesken,
19793: set tunnetusti ulottuvat monille aloille. Ny- poistuisi päiväjärjestyksestä paljon väitte-
19794: kyinen vuotuinen rakennustoiminta ei ky- lyä aiheuttanut mielipide-eroavaisuus siitä,
19795: kene huolimatta Arava-lainataloista, peittä- saako kaupunki vai maaseutu liikaa Arava-
19796: mään vuotuista tarvetta, puhumattakaan rahoista. Edelleen korjautuisi lapsilisälain
19797: siitä, että se pystyisi poistamaan vanhaa va- hengen vastainen rahankäyttö, kuten esim.
19798: jausta ja siten yleistä vallitsevaa asunto- lapsilisärahan diskonttaaminen ja sen
19799: pulaa. Kaikki keinot olisi nyt sen vuoksi käyttö muuhun kuin lapsen hyväksi, alko-
19800: rohkeasti käytettävä tämän asiantilan kor- holiin tms. Ns. takapajuisilla ja samalla
19801: jaamiseen sekä tutkittava ja yritettävä yleensä lapsirikkaimmilla alueilla, joiden
19802: myöskin ennen kokeilemattomia keinoja. asunto-olot ovat erittäin huonot, tilanne
19803: Lapsilisää nauttivista nuorista pareista, korjautuisi nopeasti, koska sinne tulee suh-
19804: jotka kipeänä tuntevat asuntopulan kirot, teellisesti suurempi osuus ero. lainoista.
19805: ovat useat todennäköisesti jo valmiit heille Muualtakin maaseudulta se olisi omiaan hil-
19806: tulevan lapsilisän ennakkosijoitukseen ra- litsemään maaltapakoa, joka on kiihkein
19807: kennustuotannon edistämiseksi. Nykyisten juuri nuorten keskuudessa. Tällainen jär-
19808: Arava-talojen varsin korkean vuokratason jestelmä ei vaatisi mitään uusia organi-
19809: vuoksi eivät nuoret parit voi yleensä mer- sointeja, koska se voidaan liittää jo val-
19810: kitä näitä. Tällaiseen nyt ehdotettuun asun- miina olevaan Arava-järjestelmään, joten
19811: totuotantoon sijoitettuina lapsilisät, jotka kustannukset huomattavasti vähentyisivät.
19812: nykyisin peritään osittain työnantajilta Em. lainaa kuoletettaisiin 1.200 mk lasta
19813: raskaalla erikoisverotuksella, osittain val- kohden. Esim. 3-lapsisessa perheessä tällai-
19814: tion eli yleensä veronmaksajain suorituksina, lllieil 15 vu;odem. sijo~tus jo mffi'k:iit.sisi yli %
19815: saisivat näin kiinnitettyinä järkiperäistetyn miljoonaa eli n. 650,000 markkaa korotonta
19816: ja tarkoituksenmukaisen käytön. lainaa. Asuntotuotannon voi laskea enna-
19817: Lapsilisäperheitä on nykyisin vähän yli kolta näissä puitteissakin lisääntyvän n.
19818: 590,000 ja lapsilisälain alaisia lapsia 100 %: lla. Tällöin ylittäisi rakentaminen
19819: 1,260,000. Vuotuinen lapsilisämaksu mer- jo vuotuisen kasvun aiheuttaman tarpeen ja
19820: kitsee siis yli 18 miljardia markkaa eli n. siten vähitellen johtaisi asuntopulan poista-
19821: 10% koko valtion talousarviosta. Jos puo- miseen.
19822: let tästä eli siis n. 9 miljardia markkaa siir- Edellä olevaan viitaten ehdotan eduskun-
19823: rettäisiin rakennusrahastoon, jota käytettäi- nan hyväksyttäväksi toivomuksen,
19824: siin lapsilisää nauttivien asunnon tarpeessa
19825: olevien, mieluummin asunnon kuin lapsilisä- että hallitus ryhtyisi tutkimaan
19826: rahan ottavien nuorten perheiden aseman mahdollisuuksia asuntotuotannon ke-
19827: korjaamiseen sekä maalla että kaupungissa, hittämiseen lapsilisävarojen osittai-
19828: helpotettaisiin sillä myöskin yleistä asunto- sen sijoituksen avulla sekä antaisi
19829: pulaa vanhempien perheiden, vanhusten ja Eduskunnalle tämän tutkimuksen
19830: yksinäisten kohdalla. Samalla tällaisten mukaisen esityksen.
19831: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
19832: Margit Borg-Sundman.
19833: 468
19834:
19835: X,aa .- Hem.st. mot. N:o 186.
19836:
19837:
19838:
19839:
19840: A. Wirtanen m. fl.: Angående verkställande av en om-
19841: fördelning av de existerande bostäderna.
19842:
19843:
19844: T i 11 R i k s d a g e n.
19845:
19846: Den nurådande situationen på bostads- fo1klningsslcilkt. Denna ojämnhet hlir ännu
19847: marknaden är som bekant sådan, att man mer iögonenfallande, om man studerar en del
19848: inte kan räkna med en väsentlig förbätt- detaljer och jämför lägenheter och hushåll
19849: ring under de närmaste åren. I detta nu med hänsyn till person- och rumsantal. I
19850: saknar cirka 100,000 familjer egen bostad. hela 9 fall har det befunnits, att 10 eller
19851: T. o. m. under gynnsamma betingelser må:ste flere personer bebor ett enda rum. I tio-
19852: man räkna med att bostadsnöden kommer tals fall förekommer det, att en person be-
19853: att vara kännbar under hela innevarande sitter 6 eller flere rum. Både lokaler och
19854: decennium. I en del fall är situationen di- hushåll är av starkt varierande storlek.
19855: rekt ohållbar, såsom t. ex. för dem, som bor :l Helsingfors hade 105,459 bostadslägenheter
19856: Helsingfors stads bombskydd eller i andra och 125,904 hushåll. Ettrumslägenheternas
19857: ur hälso- och hygienisk synpunkt under- antal var 34,586 och enpersonshushållens
19858: måliga bostäder. Totalt hemlösa irrar natte- 26,853. Mot två- och trerumslägenheterna,
19859: och vintertid omkring på huvudstadens vilkas antal utgjorde 55,211, svarade 61,463
19860: gator, sover i trappuppgångar, i källare, två- och trepersoners hushåll. I staden
19861: på vindar, bänkar, i soplårar, i järnvägs- fanns 3,118 lägenheter med 6 eller flere
19862: stationernas väntrum. Sådana personer har rum, medan antalet hushåll med 6 eller
19863: blivit dömda för lösdriveri. Skyndsamma flere personer steg till 7,092.
19864: åtgärder för att råda bot på de värsta miss- Nu är emellertid bostadsutrymmet alls
19865: förhållandena är uppenbart påkallade. inte fördelat i enlighet med behovet (hus-
19866: Att en påfallande ojämnhet i det existe- hållsstorleken) utan i enlighet med betal-
19867: rande bostadsbeståndets fördelning förefin- ningsförmågan eller beroende på en slump.
19868: nes har bl. a. framgått av den statistik, som Detta är ägnat att i många fall skärpa vår
19869: Helsingfors stads statistiska byrå publi- bostadskris till ett svårartat socialt miss-
19870: cerade hösten 1951. Bostadsförhållandena i förhållande.
19871: huvudstaden framstår i belysning av denna
19872: statistik i delvis direkt skrämmande dager. En annan omständighet, som också i viss
19873: Enligt denna statistik hade Helsingfors mån är ägnad att skärpa krisen mer än
19874: stad 236,650 rum, bebodda av 356,573 per- som vore oundvikligt, är de i många fall
19875: soner. Om ett genomsnitt på ett rum per alltför stora affärslokalerna. Medan den
19876: person betecknas som ett önskvärt och so- enskilde nödgats ins'kränka sig, har affärs-
19877: cialt acceptabelt minimum, belöpte sig hu- företagen kunnat bibehålla sina tidigare
19878: vudstadens bostadsunderskott till 119,923 utrymmen och i många fall utöka dem mer
19879: rum, d. v. s. till ungefär en tredjedel av det än nödvändigt.
19880: f. n. existerande bostadsutrymmet. Endast Analogt kan man sluta sig till, att de
19881: en stadsdel, den IX, hade denna ovan an- missförhållanden och ojämnheter, som till
19882: givna minimistandard, 99 personer pr 100 en viss grad är oundvikliga och som är
19883: rum. Den tätaste bebodda XII stadsdelen utmärkande för situationen i Helsingfors,
19884: hade däremot 218 personer pr 100 rum. även är betecknande för situationen i lan-
19885: Redan dessa genomsnittssiffror visar hän dets övriga tätorter. I vad mån de av-
19886: på en avsevärd ojämnhet i fråga om bo- speglas på den egentliga Iandsorten är inte
19887: stadsutrymmet för olika stadsdelar och be- statistiskt klarlagt.
19888: X,aa.- A. Wirtanen ym. 469
19889:
19890: Det säger sig självt, att här pätalade skande åtgärder i syfte att klar-
19891: sakförhällanden medför social väda av lägga bostadssituationen i landets
19892: skiftande art och icke heller är ägnade att tätorter och på basen härav låta
19893: tillfredsställa rättskänslan, känslan för rätt verkställa en ornfördelning av de
19894: och billighet. existerande bostäderna rned beak-
19895: Med hänsyn till vad som ovan fram- tande såväl av behovet sorn av den
19896: hållits föreslär undertecknade, att riksda- bostadsreserv, sorn onödigt stora
19897: gen ville besluta hemställa, affärs- och andra dylika lokaler er-
19898: bjuder.
19899: att regeringen måtte vidtaga bråd-
19900: Helsingfors den 11 februari 1952.
19901:
19902: Atos Wirtanen. Irma Torvi.
19903: Elli Stenberg. Yrjö Murto.
19904: G. Rosenberg.
19905: 470
19906:
19907: X,ss.- Toiv. al. N:o 186. Suomennos.
19908:
19909:
19910:
19911:
19912: A. Wirtanen ym.: Asuntojen uudelleen j(Jikamisesta.
19913:
19914:
19915: E d u s k u n n a ll e.
19916:
19917: Asuntomarkkinoilla nykyisin vallitseva jos tutkitaan eräitä yksityiskohtia ja verra-
19918: tilanne on tunnetusti sellainen, ettei lähi- taan huoneistoja ja talouksia ottamalla
19919: vuosina ole odotettavissa oleellista parane- huomioon henkilö- ja huoneluku. On suo-
19920: mista. Tällä hetkellä on noin 100,000 per- rastaan yhdeksän tapausta, että 10 tai
19921: hettä vailla omaa asuntoa. Suotuisampien- useampia henkilöitä asuu yhdessä ainoassa
19922: kin edellytysten vallitessa täytyy arvioida huoneessa. Kymmeniä tapauksia on sellai-
19923: asuntopulan olevan tuntuvan koko tänä sia, että yksi henkilö pitää hallussaan
19924: vuosikymmenenä. Eräiltä osin tilanne on ikuwtta ltali useampaa huoo.€1tta. Sekä huo-
19925: suorastaan kestämätön, kuten esim. niiden neistojen että talouksien suuruus vaihtelee
19926: kohdalla, jotka asuvat Helsingin kaupun- kovasti. Helsingissä oli 105,459 huoneistoa
19927: gin pommisuojissa tai muissa terveydelli- ja 125,904 taloutta. Yhden huoneen huo-
19928: sesti ja hygienisesti ala-arvoisissa asun- neistoja oli 34,586 ja yhden hengen talouk-
19929: noissa. Täysin kodittomat harhailevat öisin sia 26,853. Kahden ja kolmen huoneen huo-
19930: ja talvisaikaan pääkaupungin kaduilla ja neisrt:oja, joiden määrä oli 55,211, va.stas:i
19931: nukkuvat portaikoissa, kellareissa, ulla- 61,463 kahden tai kolmen hengen taloutta.
19932: koilla, penkeillä, jätelaatikoissa tai rauta- Kaupungissa oli 3,118 sellaista huoneistoa,
19933: tieasemien odotushuoneissa. Sellaisia hen- joissa oli kuusi huonetta tai enemmän, kun
19934: kilöitä on tuomittu irtolaisuudesta. Ilmei- taas kuuden hengen tai sitä suurempia ta-
19935: sen tarpeellista on ryhtyä kiireesti toimen- louksia oli 7,092.
19936: piteisiin pahimpien epäkohtien poistami- Nykyisin ei kuitenkaan huoneistotiloja
19937: seksi. ole jaettu lainkaan tarpeen (talouksien suu-
19938: Helsingin kaupungin tilastotoimiston ruuden) mukaan, vaan maksukyvyn mu-
19939: syksyllä 1951 julkaiseman tilaston mukaan kaan tai sattumanvaraisesti. Tämä on
19940: on nykyisen asuntokannan jaossa huomat- omiaan monissa tapauksissa kärjistämään
19941: tavaa epätasaisuutta. Pääkaupungin asun- asuntopulamme vaikeaksi sosiaaliseksi epä-
19942: to-olot joutuvat tämän tilaston mukaan kohdaksi.
19943: osittain suorastaan peloittavaan valoon. Eräässä määrin kärjistää kriisiä enem-
19944: Sen mukaan Helsingin kaupungissa asui män kuin olisi välttämätöntä toinenkin
19945: 356,573 ihmistä 236,650 huoneessa. Jos pi- ooikik:a, nim1ttäiln mOOJMti aivan liian sulll'let
19946: detään toivottavana ja sosiaalisesti hyväk- liikehuoneistot. Yksityisen ollessa pakko ra-
19947: syttävänä vähimmäismääränä yhtä henkeä joittaa asumistilaansa ovat liikeyritykset
19948: huonetta kohden, oli pääkaupungin asunto- voineet säilyttää aikaisemmat tilansa ja
19949: vajaus 119,923 huonetta, toisin sanoen suun- monissa tapauksissa lisätä niitä enemmän
19950: nilleen kolmannes nykyisestä huonetilasta. kuin olisi ollut välttämätöntä.
19951: Yhdessä ainoassa kaupunginosassa, IX:ssä, Johdonmukaisesti päädytään siihen, että
19952: oli mainittu vähimmäistaso: 99 henkilöä epäsuhteet ja epätasaisuudet, jotka määrät-
19953: 100 huoneessa. Tiheimmin asutussa XII tyyn määrään ovat väistämättömiä ja jotka
19954: kaupunginosassa sitä vastoin oli 218 hen- ovat tunnusomaisia Helsingissä Vallitsevalle
19955: ilooä 100 ihu0100tta ik:ohdoo. tilanteelle, ovat ominaisia myös maamme
19956: Jo nämä keskimääräisluvut osoittavat muissakin asutuskeskuksissa Vallitsevalle
19957: melkoista epätasaisuutta huonetilojen jaossa tilanteelle. Tilastollisesti ei ole selvitetty,
19958: eri kaupunginosissa ja eri väestökerrosten missä määrin ne ulottuvat varsinaiselle
19959: kesken. Epätasaisuus on vielä tuntuvampi, maaseudulle.
19960: X,as. - A. Wirtanen ym. 471
19961:
19962: On itsestään selvää, että mainittu asiain- maamme asutuskeskusten asuntoti-
19963: tila aiheuttaa erilaisia sosiaalisia vaaroja lanteen ja sen perusteella toimitut-
19964: eikä ole omiaan tyydyttämään oikeustun- taisi nykyisten asuntojen uudelleen
19965: netta, oikeuden ja kohtuuden tunnetta. jakamisen ottamalla huomioon sekä
19966: Edellä olevan perusteella esitämme edus- tarpeen että sen asuntoylijäämän,
19967: kunnan päätettäväksi toivomuksen, jonka tarjoavat tarpeettoman suuret
19968: liike- ja muut vastaavanlaiset huo-
19969: että hallitus ryhtyisi kiireelli- neistot.
19970: sesti toimenpiteisiin selvittääkseen
19971: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
19972:
19973: Atos Wirtanen. Irma Torvi.
19974: Elli Stenberg. Yrjö Murto.
19975: G. Rosenberg.
19976: 472
19977:
19978: X,a4.- Toiv. a1. N:o 187.
19979:
19980:
19981:
19982:
19983: Brander-Wallin ym.: Esityksen antamisesta vanhuste1~
19984: asuntorakennusten korjauslainoista.
19985:
19986:
19987: E d u s k u n n a ll e.
19988:
19989: Nykyisen vaikean asuntopulan vallitessa voitaisiin myöntää asuinrakennuksen ja sii-
19990: olisi kiinnitettävä huomio kaikkiin asunto- hen liittyvän ulkorakennuksen ja laitteiden
19991: kysymyksen ratkaisua ja myös niiden tasoa korjaamiseen ja parantamiseen.
19992: koskeviin toimenpiteisiin. Valtion varoilla lainoitettavat korjaus-
19993: Seuratessamme tilannetta erikoisesti van- työt olisi rajoitettava sellaisiin asuntoihin,
19994: husten kohdalta havaitsemme että myös jotka ovat välttämättömiä omistajan ja
19995: heidän asumistasossaan on paljon korjaa- hänen puolisonsa asumistarpeen tyydyttä-
19996: misen varaa. Varsinkin vanhusten oloista miseksi ja ovat omiaan edistämään heidän
19997: suoritettu tutkimus on sen osoittanut. terveydenhoitoaan tai helpottavat talous-
19998: Maaseudun ja myös asutuskeskusten van- toimia. Korjauslainoille vahvistettaisiin
19999: husten joukossa on paljon sellaisia, jotka enimmäismäärä, jolloin ne saisivat nousta
20000: elämänsä varrella ovat ahkeralla työllä ja esim. 200,000 markkaan, ja korko olisi mah-
20001: säästäväisyydellä onnistuneet hankkimaan dollisimman halpa eli noin 1 %.
20002: itselleen pienen mökin. Nyt ovat nämä Jotta lainat tulisivat käytettyä hakemuk-
20003: mökit rappeutumassa ja tarvitsisivat kor- sessa mainittua tarkoitusta varten, olisi ne
20004: jausta, mutta ei ole varoja. Korjauskustan- järjestettävä kuntien kautta, kuten muut-
20005: nukset ovat kohonneet niin paljon, ettei kin asuntolainat.
20006: vanhusten vähillä varoilla ja pienten eläk- Jotta siis voitaisiin samalla, kun huoleh-
20007: keiden avulla vähäisintäkään korjausta ditaan vanhusten terveyshuollosta ja asu-
20008: voida tehdä. Vanhusten viihtyisyyden ja mistasosta, säästää kansantaloudellisestikin,
20009: terveyden sekä myöskin kansantalouden ehdotammekin edellä olevaan viitaten kun-
20010: kannalta olisivat korjaukset välttämättömiä, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
20011: etteivät rakennukset kokonaan menisi pi- vomuksen,
20012: lalle.
20013: Jotta välttämättömät korjaukset voitai- että hallitus kiireellisesti antaisi
20014: siin tehdä, tarvitaan apua, ja lähinnä se Eduskunnalle esityksen määrärahasta
20015: voisi tapahtua halpakorkoisia kuoletuslai- vanhusten asuntorakennusten kor-
20016: noja valtion varoista myöntämällä. Lainoja jauslainoiksi.
20017: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1952.
20018:
20019: Laura Brander-Wallin. Martta Salmela-Järvinen.
20020: Aino Malkamäki. Elli Nurminen.
20021: Kaisa. Hiilelä. Meeri Kalavainen.
20022: Impi Lukkarinen. Edvard Pesonen.
20023: Eino Raunio.
20024: 473
20025:
20026: X,a5. - Toiv. al. N:o 188.
20027:
20028:
20029:
20030:
20031: Lahtela ym.: Lisäyksestä vuoden 1952 tuw- ja meno-
20032: arviom avustuksiksi maaseudun asunto-olojen paranta-
20033: mista varten.
20034:
20035:
20036: E d u s k u n n a ll e.
20037:
20038: Maaseudun rakennusavustuksista, -lai- yleisen ensimmäismäärän 20,000 markasta
20039: noista ja -palkkioista 5 päivänä lokakuuta 30,000 markkaan ja palkkion enimmäismää-
20040: 1944 annetun valtioneuvoston päätöksen rän 10,000 markasta 15,000 markkaan, vaik-
20041: mukaan voidaan maaseudun vähävaraisille kakaan korotus ei tosin vielä läheskään vas-
20042: rakentajille myöntää avustusta heille vält- taa sitä, mikä maaseudun vähävaraisen väes-
20043: tämättömien rakennusyritysten toteuttami- tön asumistason kohottamiseksi olisi tarpeel-
20044: seen enintään 50 prosenttia kustannusar- lista. Kun kuluvan vuoden menoarvioon ei
20045: vion määrästä sekä palkkiota asumisen ole osoitettu varoja näin korotettuja avus-
20046: viihtyisyyttä lisäävien, työtä säästävien ja tuksia ja palkkioita varten ja kun tarkoi-
20047: rakennusten kestoikää pidentävien rakentei- tukseen osoitetut varat ovat muutoin erit-
20048: den ja laitteiden aikaansaamiseen. Sano- täin niukat, ehdotamme kunnioittaen edus-
20049: tussa valtioneuvoston päätöksessä asetettu- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20050: jen markkamääräisten enimmäismäärien
20051: pienuuden vuoksi on avustus harvoin ollut että hallitus antaisi Eduskunnalle
20052: yli 10 prosenttia kustannuksista, minkä esityksen 150 miljoonan markan li-
20053: vuoksi avustuksilla ei ole ollut sitä merki- säyksestä vuoden 1952 tulo- ja meno-
20054: tystä kuin olisi ollut toivottavaa. Tämän arvioon avustuksiksi maaseudun asun-
20055: johdosta onkin valtioneuvosto kuluvan hel- to-olojen parantamiseen.
20056: mikuun 7 päivänä korottanut avustusten
20057: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
20058:
20059: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
20060:
20061:
20062:
20063:
20064: 60
20065: 474
20066:
20067: X,36.- Toiv. al. N:o 189.
20068:
20069:
20070:
20071:
20072: Rytinki. ym.: Lisäyksestä vuoden 195.2 tulo- ja meno-
20073: l1!1'Vioon rakennuslainoiksi maaseudun asunto-olojen pa-
20074: rantamiseen.
20075:
20076:
20077: E d u s k u n n a 11 e.
20078:
20079: Maaseudun rakennusavustuksista, -lai- on tämän vuoksi selvää, että suurin osa ra-
20080: noista ja -palkkioista 5 päivänä lokakuuta kentajien hakemuksia joudutaan joko hyl-
20081: 1944 annetun valtioneuvoston päätöksen käämään tai lykkäämään seuraavaan vuo-
20082: mukaisiin lainoihin on kuluvan vuoden teen. Valtioneuvosto on myös kuluvan hel-
20083: valtion tulo- ja menoarviossa osoitettu mikuun 7 päivänä korottanut korjaustöitä
20084: 600,000,000 markkaa. Tästä määrärahasta varten myönnettävien lainojen enimmäis-
20085: ovat maamme maalaiskunnat anoneet lai- määrää, johon myös tarvitaan lisää varoja.
20086: noja n. 1,200 milj. markkaa. Lainojen ky- Koska kuluvan vuoden menoarvioon ei ole
20087: synnästä hankittujen selvitysten mukaan osoitettu varoja tähän tarkoituksen ja mää-
20088: olivat asutuslautakunnat jo viime vuoden räraha muutoinkin on aivan liian pieni, eh-
20089: puolella ottaneet vastaan runsaasti raken- dotamme fkunnioittaen eduskunnan päätet-
20090: taj~en hailoomUJksia, joita e.iJ o1e v<>itu varo- täväksi toivomuksen,
20091: jen puutteen vuoksi vielä käsitellä, minkä
20092: lisäksi hyväksyttäviä hakemuksia on jä- että hallitus antaisi Eduskunnalle
20093: tetty suuret määrät vastaanottamatta. Teh- esityksen 400,000,000 markan määrä-
20094: dyn yhteenvedon mukaan tarvittaisiin jo rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
20095: näitä varten varovaisesti laskien varoja ai- 1952 tulo- ja menoarvioon rakennus-
20096: nakin 700,000,000 markkaa. Koska pääosa lainoiksi maaseudun asunto-olojen pa-
20097: lainahakemuksia aikaisempien kokemusten rantamiseen.
20098: mukaan tehdään kevättalvella ja kesällä,
20099: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
20100:
20101: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela. Eino E. Heikura.
20102: 475
20103:
20104: X,s1.- Toiv. al. N:o 190.
20105:
20106:
20107:
20108:
20109: Vennamo ym.: Toimenpiteistä indeksiehtoon sidottwjen
20110: asuntotonttien vuokrien kohoamisen estämiseksi.
20111:
20112:
20113: E d u s k u n n a II e.
20114:
20115: Rahan arvon viimeksi käytyjen sotien sidotut, edellyttäisi, ovat vuokramaalle oma-
20116: aikana ja niiden jälkeen jatkuvasti alentu- kotitalon rakentaneiden asumiskustannuk-
20117: essa ovat maanomistajat, ennen kaikkea set jo useissa tapauksissa muodostuneet
20118: kaupungit ja kauppalat, vuokratessaan muiden vastaaviin kustannuksiin nähden
20119: asunnon tarpeessa oleville tonttimaita usein kohtuuttoman korkeiksi.
20120: vaatineet vuokrasopimuksiin otettavaksi ns. Edellä olevan johdosta pyydämme kun-
20121: indeksiehdon, jonka mukaan vuokrama:ksun nioittaen esittää eduskunnan hyväksyttä-
20122: suuruus on riippuvainen rahan arvon vas- väksi toivomuksen,
20123: taisista vaihteluista. Kun valtiovallan toi-
20124: menpiteistä johtuen asuinhuoneistojen vuok- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
20125: rat ovat kohonneet sotien edellisestä tasosta sellaisiin toimenpiteisiin, etteivät
20126: huomattavasti vähemmän kuin virallinen asuntotonttien vuokrat kohtuutto-
20127: elinkustannus- ja tukkuhintaindeksi, joihin masti kohoaisi nimenomaan indeksi-
20128: po. tontinvuokrat yleensä ovat kiinteästi ehdon soveltamisesta johtuen.
20129: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
20130:
20131: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela.
20132: Eino Rytinki.
20133: 476
20134:
20135: X,3s.- Toiv. al. N:o 191.
20136:
20137:
20138:
20139:
20140: Nykänen ym.: Toimenpiteistä havupuun mittausta koske-
20141: vien säännösten muuttamisesta.
20142:
20143:
20144: E d u s k u n n a II e.
20145:
20146: Laki puutavaran työmittauksesta on an- laajenema 45% teknillisestä kuutiosta eli
20147: nettu 29 päivänä marraskuuta v. 1945. siis 1.5 kuutiojalkaa, josta työntekijä ei saa
20148: Tämä laki, joka yleensä kieltää työnantajaa palkkaa eikä myyjä hintaa. Kun tyvilaa-
20149: vaatimasta työntekijäitä ylimittaa, jättää jentuma nykyaikaisissa sahoissa voidaan
20150: sen havutukin valmistuksessa mahdolliseksi. käyttää hyväksi pienen sahatavaran valmis-
20151: Laki määrää kuorimattoman lehtipuun pak- tuksessa, niin on oikeudenmukaista muuttaa
20152: suuden mitattavaksi kuoren päältä pituu- havutukin mittaus tapahtuvaksi pituuden
20153: den puolivälistä, mutta havutukin, pylväi- puolivälistä.
20154: den, paalujen ja niihin verrattavien pak- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
20155: suus mitataan latvapäästä. Tästä havupuun kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
20156: epäoikeudenmukaisesta mittauksesta kärsi- toivomuksen,
20157: vät huomattavan tappion työntekijät ja
20158: metsän myyjätkin. Nykyisessä mittauksessa että hallitus kiireellisesti muuttaisi
20159: jää ottamatta huomioon tyvilaajentuma. puutavaran työmittauksesta annet-
20160: Kuutioimistaulukon mukaan esimerkiksi tuun lakiin liittyvää asetusta niin,
20161: 16 jalan 6 tuuman paksuisen tukin teknil- että havupuun mittaus tapahtuu pi-
20162: linen kuutiomäärä on 3.14 kuutiojalkaa. tuuden puolivälistä tukkien, pylväi-
20163: Suoritettujen tutkimusten mukaan on tä- den, paalujen ja niihin verrattavien
20164: män kokoisen tukin keskimääräinen tyvi- puiden työmittauksessa.
20165: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
20166:
20167: Juho Nykänen. Toivo Friman.
20168: Toivo Niiranen. Matti Meriläinen.
20169: Juho Rytkönen.
20170: 477
20171:
20172: X,so. - Toiv. al. N :_o 192.
20173:
20174:
20175:
20176:
20177: Koivunen ym.: Työttömyysohjeiden muu,ttam:isesta.
20178:
20179:
20180: E d u s k u n n a ll e.
20181:
20182: Kuluvan talven aikana puhjenneen työt- töihin. Tällaiseen menettelyyn ei löydy pe-
20183: tömyyden torjuminen on paljastanut voi- rustetta työttömyysohjeistakaan.
20184: massa olevissa 7. 12. 1950 annetuissa työt- Työttömyysohjeiden kohtaan 9 sisältyy
20185: tömyysohjeissa suuria heikkouksia. Yksi monia työttömäksi joutuneelle varsin epä-
20186: tällainen on pääsy työttömyyskortistoon ja oikeudenmukaisia määräyksiä. Esteenä työt-
20187: työttömyyden torjumiseksi järjestettyihin tömyyskortistoon pääsylle ovat mm. verokir-
20188: varatöihin. Ohjeiden toteuttaminen merkit- jan mukaiset tulot, jos niiden katsotaan
20189: see käytännössä varsin pitkääkin työttömänä toistaiseksi takaavan toimeentulon. Työttö-
20190: oloa kansalaisille, joiden työvoima, maan myyskortistoon ei saa ottaa pienviljelijää,
20191: perustuslain mukaan, on valtion erikoisessa jos hänellä on peltoa enemmän kuin 3 heh-
20192: suojeluksessa. Ohjeiden 9 kohdan ensim- taaria, Pohjois- ja Itä-Suomessa 5 hehtaa-
20193: mäisessä kappaleessa sanotaan mm.: ,Äl- ria. Tällaisten kohtien tulkinta riistää työn-
20194: köön hakijaa kuitenkaan merkittäkö työttö- saantimahdollisuudet kansalaisilta, joille an-
20195: myyskortistoon ennen kuin todetaan, että siotyö on välttämätön elämisen ehto.
20196: hänelle, ilmoittauduttuaan työttömänä työn- Nykyisen työttömyyden pääasiallinen ai-
20197: välitystoimistolle tai työasiamiehelle, ei ole heuttaja on suunnitelmallinen rakennustuo-
20198: kuuden päivän kuluessa voitu osoittaa työtä tannon supistaminen, ja hallituksen puu-
20199: vapailla työmarkkinoilla." Yleinen käytäntö haama pyöreän puutavaran viennin sään-
20200: on se, että suuri enemmistö työpaikkansa nösteleminen tulee todennäköisesti laajenta-
20201: menettäneistä turvautuu työvälitysviran- maan työttömyyden metsätöihinkin ennen
20202: omaisiin vasta sitten, kun omatoiminen, kuluvan vuoden loppua. Kaiken lisäksi on
20203: ehkä useitakin viikkoja jatkunut työpaikan muistettava, että kapitalistisessa talousmuo-
20204: etsintä on osoittautunut tuloksettomaksi. dossa päättyy korkeakonjuktuuri pulakau-
20205: Yleisesti on tunnettua, että työttömyys- teen, jonka eräänä tunnusomaisena piir-
20206: paikkakuntien vapaa työnvälitys ei työtilai- teenä on joukkotyöttömyys. Sen vuoksi val-
20207: suuksia löydä. Ohjeet määräävät edelleen, tiovallan velvollisuus on hoitaa työttömyys-
20208: että tämän 6-päiväisen työviranomaisten asiat siten, että jokaisella ansiotulojen tar-
20209: kirjoissa eletyn työttömyyden jälkeen päät- peessa o1ev1aJil.a Olll mahdollisuus ilman v1ic..
20210: tää työasiainlautakunta mahdollisen työttö- vyttelyä saada sen toimenpiteistä työtä.
20211: myyskortistoon hyväksymisen. Kun monissa Edellä sanotun perusteella ehdotamme
20212: tapauksissa työasiainlautakunnan päätöstä eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20213: joudutaan odottamaan, niin ohjeiden mukai-
20214: nen pakollinen työttömänä olo saattaa ve- että hallitus kiireellisesti muuttaisi
20215: nyä hyvinkin pitkäksi. työttömyysohjeet sellaisiksi, että työ-
20216: Eräillä paikkakunnilla tulkitaan työttö- hön sijoittaminen tapahtuisi viivy-
20217: myyskortistoon pääsyä siten, että nuoriso tyksittä ja että työtä saa jokainen
20218: ja yleensä perheettömät työpaikkansa me- sitä tarvitseva.
20219: nettäneet eivät pääse kortistoon eikä vara-
20220: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
20221:
20222: Matti Koivunen. Antto Prunnila. J. Mustonen.
20223: V. Puumalainen. Sylvi-Kyllikki Kilpi. Toivo Friman.
20224: Hemming Lindqvist. Eino Tainio. H. Tauriainen.
20225: Nestori Nurminen. Toivo Kujala. Paavo Aitio.
20226: 478
20227:
20228: X,4o.- Toiv. al. N:o 193.
20229:
20230:
20231:
20232: Tiekso-Isaksson ym.: Tutkimuksen toimittamisesta maaseu-
20233: dun nuorison taloudellisista ja sosiaalisista oloista sekä
20234: koulunkäyntimahdollisuuksista.
20235:
20236:
20237: E d u s k u n n a 11 e.
20238:
20239: Maasta muutto ja maaltapako ovat todis- Ammattioppilassopimusta, joka koskee
20240: tuksena maaseudulla vallits,evista suurista osaa teollisuusnuorisoa, ei sovelleta juuri
20241: puutteellisuuksista, jotka pakottavat eten- lainkaan maa- ja metsätöissä työskentele-
20242: kin nuorison etsimään parempia elämisen viin nuoriin työläisiin. V. 1929 annettu
20243: mahdollisuuksia joko kokonaan vieraista laki lasten ja nuorten henkilöiden käyttä-
20244: maista tai sitten oman maan teollisuus- misestä ammattityöhön ei koske maataloutta
20245: keskuksista. Vuoden 1952 alussa seurakun- eikä juuri lainkaan maaseudun nuoria työ-
20246: tien antamien väestötietojen mukaan on läisiä lukuunottamatta rakennustyöläisiä.
20247: nuorison siirtymistä kaupunkeihin ja asu- Metsätyöläisillä ei maassamme ole työai-
20248: tuskeskuksiin tapahtunut erittäin runsaasti kaan nähden minkäänlaista lain suomaa
20249: mm. Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Sata- turvaa, eivätkä myöskään nuoret ja ala-
20250: kunnassa, joista yksinomaan viimeksi mai- ikäiset työläiset ole työaikaan nähden poik-
20251: nitussa maaseutupitäjien väkiluku on vä- keusasemassa. Tällä tavalla se edes vähäi-
20252: hentynyt n. 2,500 hengellä. Koska maalta- nen sosiaalinen turva, jonka laki suo teolli·
20253: pakoa tapahtuu eniten juuri vähävaraisim- suusnuorisolle, puuttuu maaseudun nuorilta
20254: mista pitäjistä, on todennäköistä, että vai- melkein kokonaan.
20255: keat taloudelliset olot, epäoikeudenmukaiset Myös maaseudun vähävaraisen väestön
20256: maanomistussuhteet, alhaiset työpalkat maa- asunto-olot ovat sellaiset, etteivät nuoret
20257: ja metsätöissä, huonot sosiaaliset olot, vä- ihmiset voi viihtyä kotiseudullaan, vaan
20258: häiset mahdollisuudet opiskeluun ja vapaa- lähtevät etsimään kaupungeista tässäkin
20259: aikojen viettoon jne. ovat suurimpana suhteessa paremmiksi kuvittelemiaan oloja.
20260: syynä siihen, että nuoret yhä lisääntyvässä Vuoden 1951 keväällä työnsä päättäneen
20261: määrässä hakeutuvat maaseudulta asutus- maaseudun Arava-komitean tutkimusten
20262: keskuksiin. mukaan maaseudulla asui ahtaissa asun-
20263: Maa- ja metsätöissä, joista maaseudun noissa kaikkiaan 38,715 perhettä. Asunto-
20264: nuoret joutuvat etupäässä toimeentulonsa vajaus maaseudulla on kokonaisuudessaan
20265: hankkimaan, ovat palkat huomattavasti al- ainakin 32,000 asuntoa.
20266: haisemmat kuin muissa rasittavuutensa puo- Tällaisten taloudellisten ja sosiaalisten
20267: lesta niihin verrattavissa töissä. Esim. maa- olosuhteiden vallitessa maaseudun nuorten
20268: töissä oli vuoden 1952 alussa miehen keski- mahdollisuudet koulunkäyntiin, korkeakou-
20269: määräinen tuntipalkka 80: 75 ja naisen lusivistyksen hankkimiseen ja ammattiope-
20270: 70 markkaa. Kun ottaa huomioon, että sol- tukseen ovat aivan vähäiset. Kansakoulu-
20271: mitun työehtosopimuksen mukaan voidaan pakosta huolimatta on vielä valitettavan
20272: 15-17-vuotiaiHe maksaa iästä, oppisuh- paljon sellaisia maaseudun lapsia, joilla ei
20273: teesta, työkyvystä ja -taidosta riippuen ole tilaisuutta edes kansakoulun käyntiin.
20274: 40-100% vastaavan täysi-ikäisen työpai- Oppi- tai ammattikoulun käymiseen avau-
20275: kasta, nuoren pojan palkka voi huonoim- tuu tilaisuus vain ani harvalle maaseudun
20276: massa tapauksessa olla 30: 60 ja nuoren nuorelle.
20277: tytön 26: 20 tunnilta. Metsätöissä alle 18- Nuorison olosuhteita koskevan tutki-
20278: vuotiaitten nuorten työläisten keskimääräi- muksen toimeenpanosta on kulunut yli
20279: nen ansio jää hyvin vähäiseksi, koska työ 20 vuotta. Tänä aikana olosuhteet, varsin-
20280: on raskasta ja pitkäaikaisen kokemuksen kin työolosuhteet, ovat huomattavasti muut-
20281: vaativaa. tuneet. Siitä, millaisissa taloudellisissa, so-
20282: X,4o. - Tiekso-Isaksson ym. 479
20283:
20284: siaalisissa ja sivistyksellisissä oloissa maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme
20285: seudun nuoriso elää, ei ole tämän hetken eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20286: todellisuutta vastaavia tietoja. Sen vuoksi
20287: on välttämätöntä, että valtiovallan toimesta että hallitus ryhtyisi kiireellisiin.
20288: suoritetaan maaseudun nuorten elämän olo- toimenpiteisiin maaseudun nuorison
20289: suhteita koskeva tutkimus, jossa selvitettäi- taloudellisia ja sosiaalisia oloja sekä
20290: siin mm. maasta muuton ja maaltapaon koulunkäyntimahdollisuuksia koske-
20291: todelliset syyt. van tutkimuksen järjestämiseksi.
20292: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
20293:
20294: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Elli Juntunen.
20295: Toivo Niiranen. Hugo Manninen.
20296: Eino Tainio. Antti Kinnunen.
20297: Toivo Friman. Ester Häikiö.
20298: 480
20299:
20300: X,41.- Toiv. al. N:o 194.
20301:
20302:
20303:
20304:
20305: Järnefelt ym.: Yksityiskohtaisten määräysten antamisesta
20306: perhepäiväkodeista yms. yksityislaitoksista.
20307:
20308:
20309: E d u s kun n a ll e.
20310:
20311: Lastentarhatoimintaa tukevat ja hoitavat sissä työmuodoissa ovat terveydelliset ja ta-
20312: m~ pälWs.1alJ.isesti :ktmn:rut. Tämä las- loudelliset näkökohdat sikäli, että niistä on
20313: tentarhatoiminta käsittää lastenseimet, las- muodostumassa liiketoiminta, jossa ei pal-
20314: tentarhat ja koululaisten päiväkodit. Täl- jonkaan välitetä kasvatus- ja askartelunäkö-
20315: lainen järjestelmä onkin osoittautunut yhä kohdista. Nykyisestä, tätä alaa koskevasta
20316: välttämättömämmäksi sen mukaan kuin per- sosiaalisesta lainsäädännöstä puuttuu kui-
20317: heenäidit ovat joutuneet ansiotyöhön kodin tenkin tällaisten yksityisten laitosten ja toi-
20318: ulkopuolelle, joskin näillä laitoksilla on tar- mintamuotojen valvonnasta määräyksiä. Val-
20319: koitus myös tukea varattornia ja suurperhei- vonnalla ei tietenkään saisi tyrehdyttää yk-
20320: siä koteja. Lastentarhalaitosten paikkojen sityistä yritteliäisyyttä, sillä näitä yksi-
20321: kysyntä on nykyään varsinkin taajaan asu- tyistoimintamuotoja tarvitaan erittäin ki-
20322: tuilla paikkakunnilla tavattoman suuri. Ti- peästi. Määräykset onkin saatava sellaisiksi,
20323: lasto osoittaa, että tuskin puolia hakijoista että ne antavat tarpeellisen toimintavapau-
20324: voidaan ottaa niihin. On lisäksi otettava den, mutta samalla tarpeellisen oikeuden
20325: huomioon, että kaikki vanhemmat, jotka ha- asianomaisille viranomaisille puuttua asiaan,
20326: luaisivat lapsensa ennen kaikkea lastentar- kun esiintyy epäkohtia.
20327: hoihm, ~ivät edes yriJtäJkääm., koska tietä- Edellä esitettyyn viitaten esitämme edus-
20328: vät, etteivät voi lapsiaan niihin saada. Eten- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
20329: kin keskiryhmien piirissä on olojen pakosta
20330: pyritty järjestämään lapset joko yksityisiin että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
20331: laitoksiin tai palkkahenkilö lapsista huoleh- toimenpiteisiin perhepäiväkotien yms.
20332: timaan. Näin on jouduttu yksityisiin per- yksityislaitosten määrittelemiseksi ja
20333: hepäivä:koteihin. Paitsi kunnallista puisto- yksityiskohtaisten määräysten anta-
20334: tätitoimintaa ovat yksityiset yhdistykset miseksi niiden toiminnasta ja valvon-
20335: ryhtyneet samoin harjoittamaan tällaista nasta.
20336: toimintaa. Pahimmat vaarat näissä yksityi-
20337: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
20338:
20339: Konsti Järnefelt. Helge Miettunen.
20340: Aare Leikola. Eino Rauste.
20341: 481
20342: X,42. ~ Toiv. a.l. N:o 195.
20343:
20344:
20345:
20346:
20347: Leivo-Larsson ym.: Toimenpiteistä hyväntekeväisyyskakvin
20348: myynnin lopettamisen johdosta syntyneen tilanteen kor-
20349: jaamiseksi.
20350:
20351:
20352: E d u s kun n alle.
20353:
20354: Valtioneuvosto on jokin aika sitten - vii- tioneuvosto itse. Nimenomaan viimeksi mai-
20355: taten eduskunnan eräissä. yhteyksissä lau- nituista syistä on valtioneuvoston hyvän-
20356: sumaan toivomukseen - päättänyt lopet- tekeväisyyskahvin lopettamista koskevaa
20357: taa hyväntekeväisyyskahvin myynnin helmi- päätöstä pidettävä valitettavana.
20358: kuun 15 p: stä 1952 lukien. Tämän päätök- Luomalla järjestelmä, joka tekee väärin-
20359: sen seurauksena on suuri määrä yhteiskun- käytökset mahdottomiksi, poistetaan hyvän-
20360: nan kannalta ensiarvoisen tärkeätä sosiaa- tekeväisyyskaupan alalta ne epäkohdat, mi-
20361: lista työtä suorittavia järjestöjä ja niiden hin arvostelu nimenoman on kohdistunut.
20362: ylläpitämiä laitoksia joutunut yllättäen Kysymystä periaatteellisessa mielessä tar-
20363: suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Lukuis- kasteltaessa on todettava, että jo vuosikym-
20364: ten keskeneräisten laitosten lopullinen val- menien ajat on maassamme ylläpidetty ja
20365: mistuminen samoin kuin eräiden välttämät- tuettu sosiaalista toimintaa ja hyvänteke-
20366: tömien sosiaalisten huoltotyömuotojen jat- väisyystyötä suurempien ja pienempien jär-
20367: kaminen käy hyväntekeväisyyskahvin myyn- jestöjen .toimesta rer.i laatuisiJJa myyjä.isi1lä.
20368: nin lopettamisen jälkeen monessa tapauk- Tällaisia myyjäisiä on järjestetty sadoittain
20369: sessa käytännöllisesti katsoen mahdotto- eri puolilla maata ja ne ovat olleet suosit-
20370: maksi. tuja ja yleisen mielipiteen hyväksymiä. Täl-
20371: Eduskunta on lausuessaan mainitun toi- lainen hajallinen pienessä mittakaavassa
20372: vomuksen käsityksemme mukaan pyrkinyt toimeenpantu myyjäistoiminta, jolla aina
20373: puurt:ltumaam. hyvän.teikeväisyysroaupan alaJlR on omat järjestelymenonsa, ei kuitenkaan
20374: aikaisempina vuosina esiintyneisiin epäkoh- pysty hankkimaan kokoon niitä huomatta-
20375: tiin, mutta tuskin tarkoittanut, että tämä via rahamääriä, joita nykyaikainen tehok-
20376: pyrkimys toteutettaisiin tavalla, joka antaa kuuteen pyrkivä sosiaalinen toiminta vält-
20377: tuhoavan iskun kaikelle sosiaaliselle toimin- tämättä tarvitsee. Hyväntekeväisyyskaup-
20378: nalle maassa. Samalla merkitsee valtioneu- paa, valtiovallan toimesta organisoituna ja
20379: voston päätös välillisesti mm. ylioppilaskun- valvottuna, voidaan käsityksemme mukaan
20380: tien oma-aloitteisen ja eri yhteyksissä hy- hyvällä syyllä pitää vanhan myyjäistoimin-
20381: väiksymän ja tukeman sosiaalisen rakennus- nan nykyaikaisena ja keskitettynä tehok-
20382: toiminnan loppumista. Mitä nimenomaan kaana ilmenemismuotona. Kun maan huo-
20383: hyväntekeväisyyskahvin myyntiin tulee, jär- mattavimmat sosiaaliset järjestöt ovat ryh-
20384: jestettiin tämä toiminta valtioneuvoston toi- mittyneet Huoltojärjestöjen Keskus r.y:n
20385: mesta kokonaan uudelle pohjalle niin myö- ja ylioppillasjärjestöt vastaavasti Ylioppi-
20386: hään kuin maaliskuussa 1951, jolloin Huol- lastuki r.y:n ympärille ja pyrkineet val-
20387: tojärjestöjen Keskus r.y. niminen suurten tiovallan valvonnan alaisena ja estämällä
20388: sosiaalisten järjestöjen muodostama yhteen- kaikkinaiset väärinkäytökset uudelleen orga-
20389: liittymä aloitti toimintansa. Tämän uudel- nisoimaan hyväntekeväisyysmyynnin edellä
20390: leen järjestelyn jälkeen ei nimenomaan kah- viitattujen suuntaviivojen mukaisesti, on
20391: vinmyyuin yhteydessä ole tapahtunut min- sitä käsityksemme mukaan pidettävä yhteis-
20392: käänlaisia väärinkäytöksiä, mikä onkin ol- kunnan kannalta yksinomaan myönteisenä
20393: lut mahdotonta, koska kertyneiden varojen ja tukemisen arvoisena toimintamuotona.
20394: kantoa on valvonut valtion valmistevero- Kun joissakin yhteyksissä on viitattu sii-
20395: konttori ja avustusten jaosta päättänyt val- hen, että hyväntekeväisyyskaupan jatkumi-
20396: 61
20397: 482 X,42.- Hyväntekeväisyyskahvi.
20398:
20399:
20400: nen loukkaa eduskunnan budjettioikeutta, useassa tapauksessa olemaan, että joko on
20401: on tähän huomautettava, että eduskunnan huoltolaitosten hoito- ja potilasmaksuja ryh-
20402: myötävaikutuksella on raha-arpajaistoimin- dyttävä huomattavasti korottamaan nykyi-
20403: nan avulla luotu edellytykset jatkuvaan va- sestään tai on sosiaalisia määrärahoja val-
20404: rojen hankintaan tieteiden ja taiteiden edis- tion budjetissa merkittävästi vielä lisättävä.
20405: tämistä varten. Tämän ei ole katsottu Iouk- Käytännössä tämä kuitenkin lienee vaikeasti
20406: kaavan eduskunnan budjettioikeutta yhtä toteutettavissa, koska lisämenoarvioon täl-
20407: vähän kuin näin on tapahtunut sallittaessa laisten määrärahojen saanti lienee mahdo-
20408: veikkaus-, raha-automaatti- ja totaalisaat- ton ja varsinaiseen tulo- ja menoarvioon
20409: toritoimintaa. Urheilu on valtiovallan toi- mahdollisesti saatavat määrärahat voivat
20410: menpiteiden ansiosta saanut veikkausvoitto- vaikuttaa vasta vuoden 1953 aikana.
20411: varoista sen taloudellisen tuen, joka sen Edellä selostettuun viitaten esitämme
20412: kehittämiseksi on välttämätöntä. Sosiaali- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
20413: nen toiminta tarvitsee välttämättömyyden
20414: pakosta vastaavanlaiset taloudelliset edelly- että hallitus ensi tilassa ryhtyisi
20415: tykset. Hyväntekeväif:lyyskauppa on tässä toimenpiteisiin sen taloudellisesti kes-
20416: mielessä ainoa tähän asti tehokkaaksi osoit- tämättömän tilanteen korjaamiseksi,
20417: tautunut keino, johon - tarpeelliset hal- mihin maan yleishyödyllistä toimin-
20418: linnolliset ja lainsäädännölliset toimenpi- taa harjoittavat kansalaisjärjestöt
20419: teet huomioonottaen - on välttämätöntä ovat joutuneet valtioneuvoston äskei-
20420: edelleenkin turvautua. sen hyväntekeväisyyskahvin myynnin
20421: Puheena olevalla valtioneuvoston päätök- lopettamista koskevan päätöksen joh-
20422: sellä on erityisen haitallinen vaikutus sen dosta, joko sallimalla sanotun myynnin
20423: johdosta, että se tuli odottamatta ja lisäksi jatkamisen väliakaisesti tai muuten
20424: ajankohtana, jolloin järjestöt jo olivat ehti- sopivin toimenpitein antamalla jär-
20425: neet laatia vuoden 1952 tulo- ja menoar- jestöjen koota ylimenokautena tarvit-
20426: vionsa ja rakennussuunnitelmansa luottaen semansa varat, kunnes Eduskunnan
20427: siihen, että hyväntekeväisyyskahvin myynti, ja valtioneuvoston myötävaikutuksella
20428: joka vasta vajaa vuosi sitten valtiovallan on luotu pysyväisemmät järjestelyt
20429: toimesta oli pantu alulle, saisi edelleenkin maassa suoritettavan sosiaalisen työn
20430: jatkua. Mainitun lakkauttamispäätöksen taloudelliseksi tukemiseksi ja sen jat-
20431: välittömänä seurauksena tulee ilmeisesti kuvuuden tttrvaamiseksi.
20432: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1952.
20433:
20434: Tyyne Leivo-Larsson. Irma Karvikko.
20435: 0. A. Öhman. Eino Raunio.
20436: Päiviö Hetemäki. Urho Kähönen.
20437: Viljami Kalliokoski.
20438: 483
20439:
20440: X,43.- Toiv. al. N:o 196.
20441:
20442:
20443:
20444:
20445: Vennamo ym.: Lisäyksestä vuoden 1952 tulo- ja menoar-
20446: vioon avustukseksi Runni Oy: lle.
20447:
20448:
20449: E d u s k u n n a ll e.
20450:
20451: Runni Oy:n lomakoti, joka sijaitsee Hyvien liållreruneyhteyksioo vuoilmi loma-
20452: maan vähävaraisimman ra:lueen keskust-assa koti voi siltä pairt:.si .palvcl1a k<llko ikesikisen ja
20453: Runni-nimioollä til3Jl1a Iisalmen maalais- pohjoisen Suomen tarpeita. Lisäksi voi-
20454: ikunnan Haapajärven !kylässä, siirtyi Maa- doon mainita, että syntyväisyys alueella on
20455: seudun LomaJliitto r. y:rn omistukseen hei- niin runsas, että kun esim. Helsingin Kal-
20456: näkuussa v. 1951. Yhtiöjärjestyksen mu- lion äitiysoouvolapiirissä syntyi v. 1951
20457: koon on yhtiön. tal1k:oituksena omistaa ja 30,000 asukasta kohden 388 lasta, IisaLmen
20458: ylläpi.rtää maaseudun vähävaraista ja virkis- maalaiskrmnassa samana vuotena syntyi
20459: tyksen tarpeessa olevaa väkeä varten perus- 14,500 asukasta kohden 465 lasta. Sonka-
20460: tettua lomanviettokotia edeUä mainituUa järven kunnassa on alle 16 vuoden ikäisiä
20461: Runrnin :tilalla selkä harjoittaa siellä majoi- ~apsia 38 % koko kunnan väestöstä ja Rau-
20462: tus-, ravintola-, kylpylä- ja iluontaishoito- tavaaran 5,000 asukkaasta 1,031 na.uttii
20463: liikettä. Lomakodin tarpeellisuudesta saa huoltoavustusta. Äidit ovat poikkeuksetta
20464: selvän kuvan, kurn ottaa huomioon, että mo- ylirasittuneita ja vä:lttämätrtä vuosittaisen
20465: nilapsisia vähävaraisia perheitä - joihin loman tarpeessa.
20466: sisältyy myös huomattava määrä siirtovä- Yhtiön :taJoudellinen asema on kuitenkin
20467: keen kuuluvia - on lähikunnissa v. 1951 heikko. P3inkkive1koja on noin 9,000,000
20468: tilaston mukaan seuraavasti: mk. Sitä paitsi puuttuu tarp.eellis:ta ka-
20469: lustoa. Tämän vuoksi ja ikun on ensiarvoi-
20470: 4 lasta tai sitä enemmän alle 16 v. sen tärkeätä, että yhtiö voi jatkaa toimin-
20471: Kiuruvesi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 686 taansa, ehdotamme kunnioittaen,
20472: Iisalmi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 437
20473: Piclavesi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 479 että hallitus antaisi Eduskunnalle
20474: L~pinl~ti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 411 esityksen 10 miljoonan markan mää-
20475: V1erema . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276 rärahan ottamisesta lisäyksenä vuo-
20476: Rautavaara . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233 den 1952 tulo- ja menoarvioon avus-
20477: Varpaisjärvi . . . . . . . . . . . . . . . . . 202 tukseksi Rnnni Oy:lle.
20478: Helsirngissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
20479:
20480: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela.
20481: Eino Rytinki.
20482: VALTIOPÄIVÄT
20483: 1952
20484:
20485: LIITTEET
20486: XI
20487:
20488: PUOLUSTUSASIAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT ASEVELVOL-
20489: LISUUSLAIN MUUTTAMISTA TARKOITTAVA LAKIALOITE JA
20490: PUOLUSTUSLAITOKSEN RAPPEUTUMISEN ESTÄMISTÄ TAR-
20491: KOITTAVA TOIVOMUSALOITE
20492:
20493:
20494:
20495:
20496: HELSINKI 1952
20497: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
20498: 1
20499: 1
20500: 1
20501: 1
20502: 1
20503: 1
20504: 1
20505: 1
20506: 1
20507: 1
20508: 1
20509: 1
20510: 1
20511: 1
20512: 1
20513: 1
20514: 1
20515: 1
20516: 1
20517: 1
20518: 1
20519: 1
20520: 1
20521: 1
20522: 1
20523: 1
20524: 1
20525: 1
20526: 487
20527:
20528: XI,1. - Lak. al. N:o 86.
20529:
20530:
20531:
20532:
20533: N. Nurminen ym.: Ehdotus laiksi asevelvollisuuslain muut,
20534: tamisesta.
20535:
20536:
20537: E d u s k u n n a ll e.
20538:
20539: Asevelvollisuuslakia vuoden 1950 valtio- henkilökunnan voidessa osallistua hyödylli-
20540: päivillä käsiteltäessä kävi vakuuttavasti seen työhön.
20541: ilmi, että lakia säädettäessä ja sitä täytän- Nykyistä asevelvollisuuslakia käsiteltäessä
20542: töönpantaessa on lähtökohtana pidettävä osoitettiin ne lain kohdat, jotka eivät vas-
20543: rauhansopimusta, joka määrittelee aseellis- taa valtiosopimustemme määräyksiä tai
20544: ten voimien suuruuden, luonteen ja tehtä- muuten ovat ilmausta militaristisesta hen-
20545: vät. Rauhansopimuksen ohella on sotilas- gestä. Niinpä lain ensimmäinen pykälä an-
20546: pollitltista ,asemaamme määräittäessä ot.ett:ava taa mahdollisuuden naisten sotilaallisluon-
20547: huomioon myös Neuvostoliiton kanssa sol- toisen palvelusvelvollisuuden toteuttami-
20548: mittu ystävyys-, yhteistyö- ja keskinäinen selle, 7 pykälä on taas selvästi ristiriidassa
20549: avunantosopimus. Tämä sopimus määritte- rauhansopimuksen 15 artiklan kanssa, missä
20550: lee sotilaspoliittisen asemamme pysyvän pe- kielletään sotilasharjoittelu asevoimiin kuu-
20551: rustan. Tämä politiikkamme peruslähtö- lumattomilta. Ei voida lähteä siitä, että re-
20552: kohta ei sisällä mahdollisuutta minkäänlai- serviin kuuluvat kuuluisivat myös asevoi-
20553: seen spekulointiin suurvaltain välisillä ris- miin, sillä sellainen kannanotto merkitsisi
20554: tiriidoilla. Näin ollen on lähdettävä siitä, asevoimien kokonaismäärän kohottamista
20555: että armeijamme, jonka perusteista asevel- kymmenkertaiseksi rauhansopimuksen salli-
20556: vollisuuslaki säätää, muodostuu osaksi rau- maan määrään verrattuna. Näin ollen soti-
20557: han turvaamiseen tähtäävästä rauhanrinta- lasharjoittelun antaminen reserviläisille ja
20558: masta. Armeijasta ei ole luotava sellaista, nostomiehille tai vapaaehtoisille ei ole mis-
20559: että sitä hyväksi käyttäen jälleen voidaan sään muodossa mahdollista. Tämän pykälän
20560: valtakunta johtaa sotaan eduskunnan tietä- todellisena tarkoituksena onkin lähinnä pi-
20561: mättä ja vastoin kansamme rauhantahtoa. dettävä salaisen liikekannallepanon suorit-
20562: Historian kokemuksista oppia ottaen on tamisen mahdollisuuden takaamista, kuten
20563: välttämätöntä nykyisen asevelvollisuuslain kokemukset v. 1939 lähtien ovat osoittaneet.
20564: sellainen muuttaminen, ettei kansan laaja Kutsumalla asevelvolliset esim. ylimääräi-
20565: militarisointi ole mahdollista. seen palvelukseen voidaan, kuten v. 1941
20566: Edellä mainittujen valtiosopimusten täy- tapahtumat osoittavat, valtakunta johtaa
20567: täntöönpano vaatii armeijan kohdalta uudis- sotaan eduskunnan tietämättä. Tällaisen
20568: tuksia niin kokoonpanon kuin armeijan hen- mahdollisuuden poistaminen on ehdoton
20569: gen ja ideologisen kasvatuksenkin osalta. välttämättömyys. Tämä pykälä antaa edel-
20570: On myöskin otettava huomioon valtiotalou- leen mahdollisuuden käyttää armeijaa lak-
20571: delliset tekijät, jotka puoltavat asevaruste- kotaistelujen murtamiseen kutsumalla la-
20572: lujen supistamista mahdollisimman pieneen. kossa olevat työläiset ylimääräiseen palve-
20573: Tämä merkitsee sitä, että asevelvollisten lukseen, kuten esim. veturimiesten lakossa
20574: palvelusaikaa on nykyisestä lyhennettävä, tapahtui. Asevelvollisuuslain 7 pykälä on-
20575: kantahenkilökuntaa vähennettävä, organi- kin näin ollen kokonaan kumottava.
20576: saatiota supistettava, mikä kaikki aiheut- Lain 9 pykälässä mainittu nostoväkeen
20577: taisi valtion menoissa melkoisia vähennyk- kuuluvien ikäraja olisi supistettava 18-55
20578: siä. Vähäiseksi ei ole myöskään arvioitava vuoteen.
20579: sitä kansantaloudellista hyötyä, mikä aiheu- Lain 10 pykälässä on määräys reserviin
20580: tuu asevelvollisten ja vapautuvan kanta- kuuluvien asevelvollisten ja nostoväen lrut-
20581: 488 XI,1. - Asevelvollisuuslaki.
20582:
20583:
20584: sumisesta palvelukseen yleisen tai osittaisen 16 pykälän maarays, että asevelvolliselle
20585: liikekannallepanon sattuessa. Tämäkään pakottavista syistä myönnetyn loman joh-
20586: määräys ei ole yhdenmukainen rauhansopi- dosta palvelusaikaa pidennettäisiin, saattaa
20587: muksen sotilaallisten artiklojen kanssa. käytännössä johtaa erittäin suureen mieli-
20588: Tämä lain kohtahan antaa mahdollisuuden valtaan asevelvollisia kohtaan. Mainittu
20589: rauhan oloissa minkä sisäistä laatua olevan säädös on enemmän militaristisen hengen ii-
20590: tekosyyn taJkia tahansa panna liikekannalle- mausta kuin todellisen tarpeen vaatimaa.
20591: pano toimeen. Tämän rauhaa ja kansan Ehdotammekin mainitun pykälän muutta-
20592: demokraattisia oikeuksia vaarantavan mah- mista siten, että toisen momentin viimeinen
20593: dollisuuden poistamiseksi olisi lainkohta lause poistetaan ja pykälä muutoinkin uusi-
20594: muutettava siten, että reserviin kuuluvat taan.
20595: voidaan kutsua palvelukseen vain keskinäi- Sotilaspiiriorganisaatiosta, johon fasisti-
20596: sen avunautosopimuksen edellyttämän soti- nen suojeluskuntaorganisaatio kiinteästi liit-
20597: laallisen hyökkäyksen uhan ollessa todetun. tyy ja jonka puitteissa on suoritettu rikol-
20598: Nostoväki voitaisiin tällöin kutsua palve- lisia puuhailuja, kuten as:ekätkentäsalali1tto
20599: lukseen kuitenkin vain eduskunnan suostu- osoitti, on mielestämme myöskin luovuttava.
20600: muksella. 11 pykälä antaa myös mahdolli- Sen säilyttäminen on osaltaan ilmausta ·ar-
20601: suuden armeijan käyttämiseen sellaisiin teh- meijassa.mme aikaisemmin vallinneesta ag-
20602: täviin, jotka ovat sille vieraita ja joita ai- ressiivisesta sotHashengestä, joka ei oLe yh-
20603: kaisemmin hoitivat lähinnä suojeluskunnat. denmukai-sta sen yleisen rauhanpyrkimyk-
20604: Samaa tarkoitusta palvelee lain 47 pykälä. sen kanssa, minkä on oltava peruspyrki-
20605: Nämä molemmat lain kohdat tähtäytyvät myksenä mmeijassa.mme. S.irt.äpa.i.t.Si sotil1as-
20606: lähinnä kansamme työtätekeviä vastaan va- piireihin nojautuva orgarusaa:tio ei nykyi-
20607: raten valtuudet armeijan käyttämiselle lak- sin ole muuten:koon tarkoituksenmukaista,
20608: kojen murtamiseen. Tällaisten rikikuripykä- vaan on muodostettava ullili organisaatio,
20609: lien olemassaoloa asevelvollisuuslaissa ei joka paremmin vastaa ·asevoimien va.h-
20610: voida millään perustella ja ovat ne sitäkin vuut't'a ja armeijan uutlta asemaa. Itse sa-
20611: tarpeettomampia, kun otetaan huomioon nonta sotilaspiiri voi•taisiin varsin hyvin
20612: erityisissä laeissa annetut määräykset sota- muuiltaa kutsurutapiiriksi. Kutsunitalauta-
20613: voimien käytöstä eräissä tapauksissa, ku- kuntiin olisi mielestämme lisättävä kunnan
20614: ten tulipalon sattuessa ym. Näin ollen olisi edustaja, mikä tekisi mahdolliseksi kunta-
20615: pykälästä poistettava viimeinen lause, joka laisten suuremman vaikutuksen tässä kansa-
20616: alkaa sanoilla, ,Niin ikään", ........ sekä laisia erit.täin läheisesti koskevassa asiassa.
20617: kumottava lain 47 pykälä. Kunnan edustajien lu:kumä.ärä olisikin ko-
20618: Näiden periaatteellisesti tärkeiden lain rotettava kolmeen ja va:oomiesten luku-
20619: kohtien muuttamisen tahi kumoamisen li- määrä kahteen. 42 pykälässä mainittu ran-
20620: säksi olisi lakiin tehtävä eräitä muitakin gaistusmääräys on kohtuuttoman !korkea,
20621: muutoksia, joista kansandemokraatit jo la- minkä vuoksi se olisi alennettava 30 päi-
20622: kia eduskunnassa käsiteltäessä esittivät vään. 48 pykälän määräykset asevelvollisen
20623: muutosehdotuksensa. Tällaisina muutoksina ty.ösuhitoosta palv1usa.ikana ov,at mieles-
20624: mainittakoon seuraavat: tämme liian epämääräisiä ja antavat halli-
20625: Lain 13 pykälä sisältää määräyksen, että tukselle tarpeettomasti valtuudet, jotka
20626: asev:elvollinen jokia rauhan aikana on kut- varsin hyvin voidaan itse laissa tarkasti
20627: sunnassa vapautettu asevelvollisuudesta, määrätä. Mikäli tulee kysymykseen asevel-
20628: voidaan liikekannallepanon sattuessa kut- vollisten lomaoikeuden suojeleminen, niin
20629: sua palvelukseen ja tällöin suoritetussa tar- siinä suhteessa on .tarpeellista ottaa asevel-
20630: kastuksessa määrätä asepalvelusta suoritta- vollisuuslakiin nimenomainen määräys.
20631: maan. Tämä määräys tarjoaa varsin suu- Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
20632: ria mahdollisuuksia asepalvelukseen kyke- tamme,
20633: nemättömien ja sairaiden henkilöiden tar-
20634: koituksettomaan kutsumiseen kuten viime että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20635: sodat ovat osoittaneet, joten määräys olisi van lakiehdotuksen:
20636: kumottava.
20637: XI,t. - N. Nurminen ym. 489
20638:
20639: Lak.l
20640: asevelvollisuuslain muuttamisesta.
20641: Eduskunnan päätäksen mukaisesti kumotaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun
20642: asevelvollisuuslain 7 ja 47 § sekä muutetaan 1, 5, 9, 10, 11, 13, 16 20, 21, 42 ja
20643: 48 § näin kuuluviksi:
20644: 1 §. lukseen tai kokonaan vapautettu asevel-
20645: Isänmaan puolustukseksi on jokainen vollisuuden suorittamisesta, vapautetaan
20646: Suomen mies aseveLvollinen. hänet palveluksesta vakinaisessa väessä rau-
20647: han aikana.
20648: 5 §.
20649: Yleinen palvelusaika vakinaisessa vä.essä 16 §.
20650: on 180 päivää. .Asevelvolliselle, joka moitteetJtomasti on
20651: Niiden ~asevelvollisten palvelusaika, jotka suorittanut palvelus-tehtävänsä, voidaan an-
20652: määrätään koulutettaviksi reserviupse.e- taa 11auhan 'aikailla vakinaisesta palvelus-
20653: ajasta lomaa yhteensä enintään kolmekym-
20654: reiksi tai aliupseereiksi taikka asetuksella mentä päivää.
20655: tarkemmin määrättäviin teknillisiin \tehtä- Pakottavista henkilökohtaisista syistä
20656: viin, on kaksisatai8Seitsemän:kymmentä päi-
20657: vää. voidaan asev~lvolliselle myöntää lomaa rtar-
20658: peen mukaan.
20659: 9 §.
20660: Asevelvollinen, joka ei ole vakinaisessa 20 §.
20661: palveluksessa eikä kuulu reserviin, kuuluu Kutsunnat toimeenp11,nnaan kutsunta-
20662: nostoväkoon sen vuoden alusta, jona hän piireittäin.
20663: täyttää kahdeksantoista vuotta sen vuoden Tarkastuksen toimittamista varten mää-
20664: loppuun, jona hän täyttää viisikymmentä- rätään tarpeellinen määrä kokoontumispaik-
20665: viisi vuotta. koja kuhunkin kutsuntapiiriin. Tarpeen
20666: 10 §. vaatiessa asianomainen kunta on velvollinen
20667: Reserviin kuuluvat ~sev.elvolliset voidaan kutsuntapiirin esikunnan pyynnöstä koh-
20668: kutsua palvelukseen valli siinä tapauksessa, tuullista korvausta vastaan hankkimaan
20669: että sotilaallisen hyökkäyksen uhka on to- sopivan huoneiston tarkastuksen toimitta-
20670: dettu. mista varten.
20671: 1 momentin .tarkoittamassa tapauksessa 21 §.
20672: nostoväki voidaan kutsua palv.elukseen vain Kussakin kutsuntapiirissä käsittelee ase-
20673: eduskunnan suostumukse1la. velvollisuusasioita kutsuntapiirin esikunta.
20674: 11 §.
20675: Kutsunnat kutsuntapiirin alueella toimit-
20676: Puolustusvoimain tai niiden osa.n ollessa taa kutsuntalautakunta, johon kuuluu kut-
20677: liikeka.nrralla asevelvolliset jäävät niin pit- suntapiirin päällikkö tai joku muu siihen
20678: käksi aikaa armeijaan kuin tarve v·aatii. määrätty upseeri puheenjohtajana ja jäse-
20679: ninä kutsuntapiirin kutsunta-asiain sih-
20680: 13 §. teeri sekä kolme edustajaa kustakin kun-
20681: Asevelvollinen, joka ei ole kutsm:Jtaikään nasta, jonka kutsuntatoimitus käsittää. Vii-
20682: tultuaan saavuttanut tarpeellista ruumiil- meksi mainitut jäsenet, joilla on äänivalta
20683: lista kehitystä rtiai jota ruumiinvian, sai- ainoastaan omaan kuntaan kuuluvia asevel-
20684: rauden, kivulloisuuden tai heikkouden vollisia koskevissa asioissa, valitsee kaupun-
20685: vuoksi •ei voida heti palvelukseen kutsua, gissa kaupungin-, kauppalassa kauppalan-
20686: määrätään saapuroaan uudelleen tal1kastet- ja maalaiskunnassa kunnallishallitus. Li-
20687: tava:ksi. Määräys uudelleen tarkastami- säksi valitsee sanottu viranomainen kaksi
20688: sesta voidaan yhden tai useamman kerran varamiestä, jotka astuvat jäsenen sijaan,
20689: uudistaa. Ta:rlli:astusten vä.liaika ei saa olla milloin tälle sattuu este.
20690: pitempi kuin kolme "'\'llotta. Jos uudelleen
20691: tarkastettavaksi määrättyä ei ole viimeis- 42 §.
20692: tään sinä vuonna, jona hän täyt,tää kaksi- Jos 40 ja 41 §: ssä tarkoitettu asevelvolli-
20693: kymmentäviisi vuotta, hyväksytty palve- nen havaitaan palvelukseen kelpaavaksi,
20694: 62
20695: 490 XI,1. - Asevelvollisuuslaki.
20696:
20697:
20698: hänen on, jollei rikos ole tapahtunut erit- asevelvolliselle korvaamaan vahingon. Vä-
20699: täin lieventävien asianhaarojen vallitessa, lipuhe, joka tarkoittaa asevelvolliselle tä-
20700: palveltava kolmekymmentä päivää yli sen män mukaan kuuluvien oikeuksien rajoit-
20701: ajan, joka hänen muuten olisi pitänyt olla tamista tai poistamista, olkoon mitätön.
20702: vakinaisessa palveluksessa.
20703: 48 §. Tämä laki tulee voimaan päivänä
20704: Palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- kunta 195 .
20705: suhdetta älköön työnantaja asevelvollisen
20706: palveluksen takia katkaisko. Tätä lakia sovellettaessa on tarkoin nou-
20707: Palkkauksen suorittamisesta asevelvolli- datettava 10 päivänä helmikuuta 1947 Pa-
20708: selle, joka sotatilan aikana on kutsuttu pal- riisissa allekirjoitetun sekä saman vuoden
20709: velukseen tahi hänen omaisilleen, niin myös huhtikuun 18 päivänä annetulla lailla
20710: vakinaiseen palvelukseen kutsutun omaisille (690/47) ja seuranneen syyskuun 16 päi-
20711: annettavasta avustuksesta säädetään erik- vänä annetulla asetuksella (691/47) voi-
20712: seen. maan saatetun rauhansopimuksen ystävyys-,
20713: Työnantaja, joka tätä vastaan rikkoo, yhteistyö- ja keskinäisen avunantosopimuk-
20714: rangaistakoon sakolla ja olkoon velvollinen sen määräyksiä.
20715:
20716: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
20717:
20718: Nestori Nurminen. Esa Hietanen.
20719: Aimo Aaltonen. Toivo Niiranen.
20720: Antto Prunnila. Juho Nykänen.
20721: Mikko Järvinen. Antti Kinnunen.
20722: Ester Häikiö. Matti Koivunen.
20723: Irma Torvi. Eino Tainio.
20724: G. Rosenberg.
20725: 491
20726: XI,2. - Toiv. al. N:o 197.
20727:
20728:
20729:
20730:
20731: Lappi-Seppälä ym.: Toimenpiteistä pttolustuslaitoksemme
20732: rappeutumisen estämiseks~.
20733:
20734:
20735: E d u s k u n n a ll e.
20736:
20737: Puolustusla1toksemme on sotien jälkei- doin Suomi kokonaista 1,115 mk eli noin
20738: sen politiikan johdosta joutumassa rappio- 5 % siitä määrästä, jonka suuri itäinen
20739: tiJruan. Kasarmiolot ovat kurjat ja varus- naapurimaamme uhraa asukasta kohden
20740: miesten vaatetustilanne kehno. Asemtus on. puo1ustuslait~lffieensa.
20741: täysin vanhanaikaistunut ja välineistä on Kun maa.mme puolustaminen on valvoi-
20742: puutetta. Koulutusmahdollisuudet ovat lisuutemme ja sopusoinnussa myöskin kan-
20743: kaiken edelläesitetyn vuoksi hyvin heikot. sainvälisten sopimustemme kanssa, olisi
20744: Ennen niin kunniakas Suomen armeija on tuiki vä:lttämiiltöntä, että maamme puolus-
20745: poliitikkoJen myötävaikutuksella päästetty tuslaitoksen kuntoa kaikin tavoin ryhdy-
20746: rappiotiJa~an. tään parantamaan. Jos armeijamme nimen
20747: Niille, jotka haluavat täsmällisiä nume- muuttaminen rauhanarmeijaksi takaisi va-
20748: roita asiant~lan selvittämiseksi, kerrotta- semmistonkin tuen puolustuslaitokse1lemme,
20749: koon, että varainhoitovuodeksi 1950-1951 olisi ehkä tuotakin keinoa yritettävä. Rau-
20750: vahvistettujen puolustusmenojen osuus ko- hanarmeijatharr eri maissa sruavat, kuten
20751: konaismenoista oli Kiinassa n. 38 %, Tur- edellä saiostetuista luetteloista voidaan ha-
20752: kissa noin 35 %, USA:ssa noin 33%, vaita, aivan huomattav·an taloudellisen. tuen
20753: Sveitsissä noin 30 %, Unkarissa noin 30 %, myöskin vasemmistosiiv;eltään.
20754: Italiassa noin 24 %, Englannissa noin Koska puolustuslairoksemme omaisuuden,
20755: 23 %, TshekkosLovakiassa noin 20 %, Neu- kuten ,esimel1k:iksi rakennusten, määrära-
20756: vostoliitossa noin 18 %, Ranskassa noin hojen niukkuudesta aiheutuva rappeutumi-
20757: 18 %, Ruotsissa noin 18 %, Jugoslaviassa nen on suurta kansantaloudellista haas-
20758: noin 16 %, Tanskassa noin 15 %, Norjassa kausta, olisi jo jä11kevän .ta;loudenpidonkin
20759: noin 11 %, Belgiassa noin 11 % ja vihdoin vudmsi täysin muutettava suhtautumista
20760: Suomessa noin 4 %. Ei liene mitään syytä puo1ustnsmenoihin. Säästöä on myöskin
20761: moittia sotakiihkoilijaksi edustajM, joka. rappeutumisen estäminen.
20762: pitää puolustuslaitolffien budjetin suuren- Kaikkeen edellä esitettyyn vi~taten esi-
20763: tamista aivan väJrttämättömänä. tämme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
20764: Jotta. kävisi selväksi, minkä verran eri muksen,
20765: maat uhraava.t J)ahassa puolustus1aitok-
20766: seensa asukasta kohden, ~ienee seuraava että hallitus ryhtyisi kaikkiin nii-
20767: luettelo tarpeen. Neuvostoliitto 22,900 mk, hin toimenpiteisiin, joiden aV1llla
20768: USA. 22,000 mk, Englanti 8,840 mk, Un- voidaan estää puolustuslaitoksemme
20769: kari 7,310 !Illik, Bulgaria 6,770 mk, Ranska mppeutuminen, ja tekisi kiireelli-
20770: 6,680 mk, Ruotsi 5,400 mk, Norja 5,260 sesti sitä tarkoittavia esityksiä Ed1ts-
20771: mk, Sveitsi 5,180 mk, Romania 5,140 mk, kunnalle.
20772: Puola 4,620 mk, Tanska 3,120 mk ja vih-
20773: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
20774:
20775: Jussi Lappi-Seppälä. Felix Seppälä.
20776: Hugo Nuorsaari. Niilo Honkala.
20777: 1
20778: 1
20779:
20780:
20781:
20782:
20783: 1
20784: 1
20785:
20786:
20787: 1
20788: 1
20789: 1
20790: 1
20791:
20792:
20793: 1
20794: 1
20795:
20796:
20797:
20798:
20799: 1
20800: 1
20801:
20802:
20803: 1
20804: 1
20805: 1
20806: 1
20807: •• ••
20808: VALTIOPAIVAT
20809: 1952
20810:
20811: LIITTEET
20812: XII
20813:
20814: KULKULAITOSVALIOKUNTAAN LÄHETETYT LAKI- JA
20815: TOIVOMUSALOITTEET
20816:
20817:
20818:
20819:
20820: HELSINKI 1952
20821: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
20822: Rautateiden, maanteiden, siltojen ja lentokenttien rakentamista ym.
20823: tarkoittavia laki- ja toivomusaloitteita.
20824: 497
20825:
20826: XII,1. - Lak. al. N:o 87.
20827:
20828:
20829:
20830:
20831: Lappi-Seppälä: Ehdotus laiksi valtakunnan tiesu~tnnitel
20832: man toteuttamisesta.
20833:
20834:
20835: E d u s k u n n a LI e.
20836:
20837: Sotien jä;llkeisinä vuosina on maatamme lämme aivan tuiki välttämättömiä iiikenne-
20838: rasittaneet monet suuret taloudelliset teh- yhteylksiä parannetaan.
20839: tävät !kuten sota!korvaus, siirtoväen sijoit- Ifansainvälisesti on hyvälksytty monissa
20840: taminen ja heidän asutustoimintansa aiheut- eri kongresseissa periaate, että ne valtion
20841: tamat menot ym. Nämä tehtävät ovat nyt tulot, jotka saavutetaan verotustietä moot-
20842: onneksi jo melkein suoritetut, joten valtio- toriajoneuvojen avulla myöskin !käytetään
20843: vallalla alkaa nyt jo olla tilaisuus ja ma:h- maanteitten hyvä1ksi. Tätä periaatetta. olisi
20844: dollisuus ryhtyä suorittamaan niitä näinä myöskin Suomessa noudatettava. Kun näin
20845: sodanjälkeisinä vuosina 1aiminlyötyjä tehtä- ei ole tapahtunut, vaan valtion maanteihin
20846: viä !kuten maanteittemme saattaminen siihen uhraama rahamäärä on huomattavasti pie-
20847: kuntoon, jota talouselämämme to~minta eh- nempi kuin moottoriajolii!kenteen tuottama
20848: dottomasti edellyttää. tulo, ei voida asiantilaa millään muotoa pi-
20849: Kaikista eri liikennemuodoista on maan- tää tyydyttävänä.
20850: tiekuljetus viime vuosina saanut yhä 1isään- Vuonna 1951 tuotti moottoriajoneuvolii-
20851: tyvässä määrässä kannatusta osakseen. Maas- kenne tuontitulleina, liikevaihtoverona ja
20852: samme on linja-autoliikenne kehittynyt moottoriajoneuvoverona yhteensä valtiolle
20853: hämmästyttävän nopeasti ja pystyy tyydyt- tulona noin 13.5 miljardia markkaa. Tästä
20854: tämään j<Ykapäiväisen elämän ja talouselä- ovat vielä ulkopuolella ne tulot, jotka val-
20855: män tarpeen. Tiekysymys ei ole suinkaan tiolle tulevat autokoriteollisuudesta, aJk:ku-
20856: mikään henkilöautoliikenteen mukavuusky- teollisuudesta, autoverhoomoteoHisuudesta,
20857: symys vaan se on kehittynyt ennenkaikkea rengaslkorjaamoteoHisuudesta, jää:hdyttäjä-
20858: tavaraliikenteen ja bussiliikenteen käyttöä teollisuudesta ja autojen rekisteröimisestä
20859: varten. Ei liene mitään muuta liikennemuo- ja ajokorttien leimaverosta aiheutuvista val-
20860: toa, joka olisi siinä määrin populääri ja tiontuloista. On mitä iko:htuullisinta, että
20861: joustava !kili:n on maantiekuljetus nyl[kyfhet- nykytilanteessa, jolloin valtiovalta pääsee
20862: lkellä. eräistä suurista velvollisuuksistaan, se
20863: Maanti~kuijetus on käynyt yhä yleisem- ajoissa ryhtyy suorittamaan tehtäviä, jotka
20864: mäksi. Myöskin maatalous, teollisuus ja ovat talouselämän kannalta aivan välttä-
20865: !kauppa on todennut tämän. Maanteittemme mättömiä, mutta jotka taloudellisen ahdin-
20866: kunto on kuitenkin sodan jälkeisten v,aikeit- gon vuoksi ja osittain ymmärtämyksen
20867: ten vuosien jälkeen, jolloin meillä oli suori- puutteessa ovat jääneet aikanaan suoritta-
20868: tettavana tehtäviä, joita ei voitu siirtää matta.
20869: myöhemmälksi, käynyt niin huonoksi, ettei Kaikki maat ja valtakunnat ovat aloitta-
20870: enää voida kansantaloudellisista syistä siir- neet suuruutensa kuunostamalla maantievh
20871: tää tieve~kostomme lk~hittämistä ja paran- teytensä. Hyvät 'liikenneyhteydet ovat luo-
20872: tamista kauemmaksi. Arvokka;aHa ulkomaan- neet monen maan suuruuden. Jos eivät
20873: valuuta1la han!kittujen moottoriajoneuvojen syrjäseutujen edustajat tätä tosiasiaa tajua,
20874: ennenaikainen kuluminen ja liikenneonnet- he eivät ole selvillä lhinnanmuodootuksesta,
20875: tomuuksien lisääntyminen ovat painavia jossa nimenomaan siellä !kuljetmikustannuk-
20876: argumentteja, joiden ihuomioon ottaminen set näyttelevät pääosaa.
20877: johtaa omalta osaltaan maantieverkostomme Maamme liikenne ja kuljetusprobleemi on
20878: kehittämiseen ja siihen, että ta:louselämäl- liian 1kauan pysynyt taka-alalla sen vuoksi,
20879: 63
20880: 498 XII,1. - Valtakunnan tiesuunnitelma.
20881:
20882: että sodanjälkeiset poliittiset tehtävät ovat ,tosiasiaa, että vapaan kilpailun osoittamana
20883: IJ.iia:ksi sitoneet valtiovallan !käsiä hoitaa on voitu selvästi toteennäyttää, että maa!kul-
20884: niitä. On kuitenkin monin eri tavoin ja eri jetuiksissa maantieliikenne on aivan voitta-
20885: yhteylksissä toteennäytetty, että tieolomme maton ja todellakin pystyy täyttämään syr-
20886: on saatava kohtuulliseen !kuntoon, ikoska jäistenhln asutusalueiden tarpeen. Ilman
20887: muutoin menetämme enemmän kalliin moot- täysin tehostettua maanteittemme raikennus-
20888: toriajoneuvdka:luston ennenaikaisen kulumi- ohjelmaa ei voida laajan maaseutumme ta-
20889: sen kautta !kuin mitä säästämme ~aiminlyö loudellista !kuljetus'kysymystä hoitaa.
20890: mällä tievetimaton raikentamisen ja hoidon. Kaiken edellä esitetyn perusteella ja vii-
20891: Maantie on ny!kyisen !käsitykseni mukai- taten valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään eh-
20892: sesti joustavin ja luonnollisin iiikenneväylä. dotan,
20893: Se seikka, että tästä toteamuiksesta huoli- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
20894: matta muita liikennemuotoja koetetaan pön- van lakiehdotuksen:
20895: kittää valtiovallan toimesta, ei muuta sitä
20896:
20897: Laki
20898: valtakunnan tiesuunnitelman toteuttamisesta.
20899: Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
20900: 1 §. 2 §.
20901: Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuo- V altioneuvostolla on valta ottaa tarpeelli-
20902: sina 1953-1962 ikunaikin vuonna 10 miljar- sen suuruinen ul!komainen laina valtakun-
20903: din mal'ikan suuruinen määräraha valtakun- nan tiesuunnitelman toteuttamisesta aiheu-
20904: nan tiesuunnitelman toteuttamista varten, tuvien kustannusten peittämiseksi.
20905: mistä määrärahasta vuosina 1953-57 käy-
20906: tetään 2 miljardia markkaa tietyökoneiden 3 §.
20907: hankkimiseen. Tarkemmat määräykset tämän ~ain sovel-
20908: tamisesta annetaan asetuksella.
20909:
20910: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
20911:
20912: Jussi Lappi-Seppälä.
20913: 499
20914:
20915: XII,z. - Toiv. al. N:o 198.
20916:
20917:
20918:
20919:
20920: V. Kaasalainen ym.: Toimenpiteistä Mikkelin tie- ja vesi-
20921: 1'akennuspiirin valtitnaistamiseksi.
20922:
20923:
20924: E d u s k u n n a ll e.
20925:
20926: Valtioneuvoston päätöksellä tie- ja vesi- tarpeen vaatima, olisi ehdottomasti mentävä
20927: rakennushallinnon johtosäännön muuttami- vielä pitemmälle ja vakinaistettava piiri.
20928: sesta perustettiin helmikuun 9 päivänä 1950 Rahallisesti se ei merkitse lisämenoja,
20929: Mikkelin ylimääräinen tie- ja vesirak:ennus- mutta vakinaistamisen jälkeen voitaisiin
20930: piiri. Kaksivuotisana toiminta-aikanaan se piirin työ suunnitella tarpeeksi pitkällä täh-
20931: on osoittautunut erittäin hyödylliseksi ja täimellä ja piirin henkilökunta saattaisi
20932: välttämättömän tarpeen vaatimaksi. Koko niinikään järjestää elämänsä vakinaiselle
20933: läänin käsittävänä piirillä on nykyisellään- kannalle. Epäilemättä työvoiman saanti sil-
20934: kin työtä enemmän kuin sen henkilökunta loin myös olisi parempaa.
20935: kohtuullisesti ehtii suorittaa. Odotettavissa Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
20936: oleva uusi tielaki tulee työmäärää ilmeisesti kunnioittaen eduskunnan lausuttavaksi toi-
20937: vielä lisäämään. Mahdotonta on siis aja- vomuksen,
20938: tella, että voitaisiin joskus ottaa sellainen
20939: taka-askel, mitä Mikkelin tie- ja vesiraken- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
20940: nuspiirin lakkauttaminen merkitsisi. Kun toimenpiteisiin Mikkelin tie- ja vesi-
20941: piirin säilyttäminen siis on välttämättömän rakennuspiirin vakinaistamiseksi.
20942: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
20943:
20944: Väinö Kaasalainen. Aino Luostarinen.
20945: 500
20946:
20947: XII1 3. - Toiv. al. N: o 199.
20948:
20949:
20950:
20951:
20952: . Suominen ym.: Rautatien rakentamisesta Savion a.semalta.
20953: HeZsi1tgin maalaiskunnassa olevalle Nordsjön niemelle.
20954:
20955:
20956: E d u s k u n n a 11 e.
20957:
20958: Helsingin satamaliilk:entoon jatkuvasti tu1le rteohlisuusraiteelle. Tämän raiteen ra-
20959: vilkastuttua ja :teollisuuden lisäännyttyä on ikeDJta.misesta olisi lisäksi se etu, että sen.
20960: myöskin Helsingin Mtamien sekä samoin. wikutuspiiriin voitaisiin sopivasti järjestää
20961: Helsingistä pohjoiseen. johtavan runkorar Helsingin maa1aislrnnilllan ruueel1a !kipeästi
20962: dan kuormitus muodostunut viime vuosi.na. :tarvittavia toohlisuustontteja, joiden saan-
20963: liian suureksi. Tätä kuormitusta lisää vielä timahdoilisuudet ovat nykyisin esimerkiksi
20964: pääkaupungin ulkopuolella oleva, murtta Helsingissä hyvin rajoitetut. Samalla, kun
20965: sen talousa1uooseen kuuluva, edellä maiD.i- mainittu rt:oo1lisuusraide tulisi keventämään
20966: tun runkoradan [ähettyvi1le sijoittunut :uuden syväswtaman perustamisen jälkeen
20967: teollisuus ja tiheä asutus. Tämän vuoksi Helsingin satamien seikä samoin myöskin
20968: on ryhdy;ttävä p~kaisiin toimenpiteisiin usein mainitun runkoradan kuormitusta,
20969: Helsingin satamien ja samoin puheena OlLe- sillä tulisi olemaan erittäin suuri merkitys
20970: van runikoradan kuormituksen helpottami- Hel.singi.:n !kaupungin itäpuolella mm. jo
20971: seksi. Tässä mielessä on jo kiinnitetty huo- nyt Heittoniemessä olevien ja simm
20972: miota illllll. uuden syväsataman perustami- vast'ed:es perustettavien 1Joollisuus1aitostelll
20973: seen Helsingin maalaiskunnassa sijaitse- toiminnalle, joiden tarvitsema tav;ara1ii-
20974: valle No.rdsjön niemelle, millä edullisen. si- !kenne voitaisiin ohjata tälle radalle. Tä-
20975: jainnin j•a maaperän samoin ikuin meren- män vuoksi mainitun teollisuusraiteen ra-
20976: pohjan •ansiosta on olemassa erittäin hyvät ikentamismahdollisuuteen oLisi !kiinnitettävä
20977: edellytykset muodostua erinomaiseksi syvä- viipymäittä mitä suurinta huomiota, koska
20978: satama;ksi. Sen ra:keDJtaminen edelly,ttää sillä tulisi olemaan 1aiv·an ratkaiseva mer-
20979: IJ.ruitenkin myösikin satamaan tar~taV'an kitys Helsingin satamien ja pääradan !kuor-
20980: ilrnlj,etuskysymyksen ratkaisemista si.:llä ta- mituksen keventämiseksi.
20981: voin, että nykyi.:sen runkoradan kuormi- Edellä selostettuun viitaten ehdotanrme
20982: rtusta sa;malla ikeV'ennetään Helsingin !kau- kunnioirttaen eduskunnan hyväiksy:ttäväiksi
20983: pungin ja Helsingin maalaiskunnan toivomu.ksen,
20984: alueella olevalla rat~WSaHa, missä paine on
20985: suurin. Tämä käy parhaiten päinsä sitoo, että hallitus ryhtyisi mahdollisim-
20986: että Nordsjöhön ajafte1tua syväsatamwa var- man pian toimenpiteisiin tutkimuk-
20987: ten rakennetaan 'erityinen rteollisuusraide, sen suorittamiseksi rautatien raken-
20988: joka erika:nee runikorooasta Savion ooeman tamisesta Savion asemalta Helsingin
20989: ilrohdall·a. Tämän radan pituudeksi tuHsi maalaiskunnassa olevalle N ordsjön
20990: !kaikkiaan 21.2 km. Keravan ja Savion •ase- niemelle sinne suunniteltua syväsa-
20991: mien vä;limaastoon suunniteltu suuri järjes- tamaa varten.
20992: telyratapiha olisi sopivana pää.tteenä maini-
20993: HelsingiJSsä 5 päivänä helmikuuta 1952.
20994:
20995: Unto Suominen. G. Henriksson. E. Antikainen.
20996: J. E. Lampinen. Esa Kaitila. Juho Niukkanen.
20997: Arno Tuurna. Bruno J. Sundman. Konsti Järnefelt.
20998: Juho Heitto. A. Simonen. Aare Leikola.
20999: 0. A. Öhman. Veikko Helle.
21000: 501
21001:
21002: XU,4. - Toiv. aJ. N: o 200.
21003:
21004:
21005:
21006:
21007: Kannisto ym;: Määräral&asta muta.tien ra.kentamiseks~ Ou-
21008: lwn sewlultaJ Kuu~amoon.
21009:
21010:
21011: E d u s k u n n a ll e.
21012:
21013: Koko Koillis-Suomi on ilman rautatietä, jo ehtinyt niin pitkälle, että radan raken-
21014: mikä on estänyt sen taloudellisen !kehityk- tamistöihin voidaan jo ensi vuonna ryhtyä.
21015: sen siitä huolimatta, että siellä ovat rikkaat Radan suuntana on pidettävä suuntaa lä..
21016: raaka-ainelähteet laajaliekin teollisuudelle. hirnpään satamaan OulUBSa.
21017: Vasta rautatien rakentamimm luo edelly- Tämän vuoksi ehdotamme eduskunna.n
21018: tykset myöskin maatalouden kannattavalle hyväksyttäväksi toivomuksen,
21019: harjoittamiselle tuolla laajalla alueella.
21020: Rakennettavan radan vaikutuspiirissä on että hallitus ottaisi v'I.Wden 1953
21021: lisäksi valtiolla niin laajat metsäalueet, että tulo- ja menoarvioesitykseen 100
21022: yksinomaan niiden arvonnousu riittää hyvin m~1joonan markan suuruisen määrä-
21023: korvaamaan radan rakentamisesta johtuvat rahan Oulun seudulta Kuusamoon
21024: kustannukset. Radan suunnan selvittämi- rakennettavan rautatien rakennus-
21025: seksi toimeenpantu koneellinen tutkimus on töiden aloitta.mista varten.
21026: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1952.
21027:
21028: B. A. Kannisto. Aaro Kauppi.
21029: 502
21030:
21031: XII,5. - Toiv. &1. N:o 201.
21032:
21033:
21034:
21035:
21036: Mustonen: Lisäyksestä vuoden 1952 tulo- ja tnenoarvioon
21037: Murtomäen-Otanmäen rautatien rakentamista varten.
21038:
21039:
21040: Ed us kunnalle.
21041:
21042: Toteutettavana olevan rakennussuunni- määrärahalla se ei ole mahdollista, vaan
21043: telman mukaan tulee varsinainen kaivostoi- tarvitaan tarkoitukseen lisää noin 150 mil-
21044: minta Otanmäen kaivoksessa alkamaan joonaa markkaa. Sen vuoksi ehdotan edus-
21045: vuoden 1953 syksyllä. Sen edellytyksenä kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21046: välttämättömien tarvike- ja konekuljetus-
21047: ten jouduttamiseksi on kuitenkin, että kai- että hallitus antaisi Eduskunnalle
21048: vokselle johtava Murtomäen-Otanmäen esityksen 150,000,000 markan määrä-
21049: rautatie jo tämän vuoden aikana saadaan rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
21050: liikennöitävään i!runtoon. Eduskunnan tä- 1952 tulo- ja menoarvioon Murto-
21051: män vuoden varsinaisessa tulo- ja menoar- mäen-Otanmäen rautatien raken-
21052: viossa myöntämällä 200 miljoonan markan nustöiden loppuun suorittamiseksi.
21053: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
21054:
21055: J. Mustonen.
21056: 503
21057:
21058: XII,a. - Toiv. al. N: o 202.
21059:
21060:
21061:
21062:
21063: Tauriainen: Pesiön-Tai,valkosken rataosan rakentamisesta.
21064:
21065:
21066: E d u s k u n n a 11 e.
21067:
21068: Noin 15 vuotta si,tten eduskunta päätti mista erittäin tärkeänä ja tkii.reellisenä.
21069: Kontiomäen-Taiva~lkosken rlll\1tatien ra- Onhan tällä a1ueel1a monia 1uonnonrik-
21070: kentamisesta. Lain mukaan l'ata piti ra- kiau!ksia ja monin paikoin ikoslremattomat
21071: kentaa vv. 1938-1946. Sodan edehlisinä vaJ1tion metsät. Tämän Koillis-Suomen ikol-
21072: vuosina radan raikentamistyöt aloitettiinkin ilmn :teoJlistamisen ensimmäisiä edellytyksiä
21073: ikoko laajuudessaan. Tie on illikennöitä- olisi rautatien raloo:nn.ussuunnitelmoo ikii-
21074: väBsä !kunnossa Hyrynsa1rrnelle saaikka ja reellinen toteuttaminen. Onhan :tässä val-
21075: työt jonJkun verl'an käynnissä Hyrynsal- tion omakin etu kysymY'~. sillä var-
21076: men-Suomussalmen välisellä rat.aosalla. masti alueella olevien valtion onristamien
21077: Sodan a.iikana saksalaiset rakensivat kapea- metsien arvo !kohoaisi rautatien rrulrentami-
21078: raiteisen rautatien mainittua ratalinjaa sen vuoksi enemmän kuin rataan ;ta.rv:itsisi.
21079: myöten lähelle Taivalkoskea, joten pen- sijoittaa pääomia. Tämän vuoksi ja ikun
21080: gerrys- y;m. töitä on :tehty huomattavasti väestön taloudellisen ciämän kohottaminen
21081: ja niiden arvo nykyrahassa on useita sa- sitä vältJtämättä vaatii, ehdotan kunnioit-
21082: toja miljoonia markkoja. Muutenkin tähän taen eduskunnan päätetltäväklsi toivomuk-
21083: rautatiehen on jo pääomia sijoitettu huo- sen,
21084: malttavan paljon ja ne seisovat siinä tuot-
21085: tamattomina, k.umws rata valm.istuu. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21086: Monissa eri yhteyksissä on todettu mai- toimenpiteisiin Kontiomäen-Taival-
21087: nitun rautatien kansantaloudellinen merki- kasken rautatien rakennustöiden lop-
21088: tys. Viim~i Pohjois-Suomen ~teollistamista puunsaattamiseksi myös Pesiön-
21089: tutkiva komitea on pitänyt sen raikenta- Taivalkosken välisellä rataosaUa.
21090: Helsingissä 8 päivänä helmiikuuta 1952.
21091:
21092: Hannes Tauriainen.
21093: 504
21094:
21095: XII, 1. - Toiv. al. N: o 203.
21096:
21097:
21098:
21099:
21100: Ahmavaara ym..: Suumnitelman valmistamisesta valtakun-
21101: nan tärkeim1Jien 1·unkoteiden kestopääUystämiseksi.
21102:
21103:
21104: E d u s k u n n a II e.
21105:
21106: Autoliikenne valtaa meilläkin yhä suure- kohta suunnitella kestopäällysteisten teiden
21107: nevan osuuden henkilö- ja tavarakuljetuk- rakentamista ja valmistaa sitä varten sopiva
21108: sesta, mutta maanteittemme kunto ei vas- rahoitussuunnitelma.
21109: taa sille täten asetettavia vaatimuksia. Tämän vuoksi ehdotamme kunnioittaen
21110: Tässä suhteessa maamme on jäljessä useim- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21111: mista muista maista, eikä voi olla kuin ajan
21112: kysymys, milloin meilläkin on pakko ryh- että hallitus valmistuttaisi suunni-
21113: tyä rakentamaan kestopäällysteisiä teitä, telman valtakunnan tärkeimpien run-
21114: jotka meiltä nykyisin miltei kokonaan vielä koteiden kestopäällystämiseksi ja tä-
21115: puuttuvat. Kansantalouden kannaltakin se män suunnitelman rahoittamiseksi,
21116: olisi kyllä tuottavaa työtä. Kun nyt sota- silmällä pitäen sitä, että työ mahdol-
21117: korvausten maksaminen meiltä loppuu ku- lisimman nopeasti saataisiin toteute-
21118: luvan vuoden aikana, olisi ehkä sopiva ajan- tuksi.
21119: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
21120:
21121: Arvi Ahmavaara. N'. Kosola.
21122: Erkki Koivisto.
21123: 505
21124:
21125: XII,s. - Toiv. al. N:o 204.
21126:
21127:
21128:
21129:
21130: Vennamo ym.: Toimenpiteistä syrjäseut'ujen teiden auraa-
21131: miseksi.
21132:
21133:
21134: E d u s kun n a ll e.
21135:
21136: Laajalla maaseudullamme ja ennen kaik- sääntyessä teiden aurausta olisi lisättävä
21137: kea tämän maaseutumme syrjäseuduilla eikä missään tapauksessa vähennettävä, on
21138: näyttelee liikenne- ja kuljetuskysymys erit- vastoin kaikkia maaseutuväestön tarpeita ja
21139: täin tärkeätä osaa. Se vaikuttaa monin ta- toivomuksia kehitys kuitenkin ollut kulke-
21140: voin ja huomattavasti nimenomaan syrjä- massa siihen suuntaan, että syrjäseutujen
21141: seutujen väestön elämisenmahdollisuuksiin teiden aurausta eli aukipitoa talvella on
21142: ja elinkustannuksiin. valtion varojen säästämiseksi vähennetty.
21143: Edellä sanottu pätee luonnollisesti myös- Tämä on kuitenkin mielestämme väärää ja
21144: kin talvikuukausina, minkä lisäksi meidän epätaloudellista sekä epäoikeudenmukaista
21145: talvemme pohjoisessa ilmastossamme on huo- säästämistä. Asiaan olisi siis saatava kor-
21146: mattavan pitkä. Maanteitä voidaan luon- jaus. Tästä syystä ehdotammekin 'kunnioit-
21147: nollisesti talvella moottoriajoneuvoilla käyt- taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21148: tää vain sillä edellytyksellä, että ne ovat muksen,
21149: jatkuvasti auratut eli pidetyt auki. Ilman
21150: tätä ei linja-auto- eikä muunkaanlainen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21151: moottoriajoneuvoliikenne ole, vähälumisia asianmukaisiin toimenpiteisiin myös
21152: talvia lukuun ottamatta, yleensä mahdol- syrjäseutujen teiden auraamiseksi
21153: lista. maaseutuväestön tarpeiden ja toivo-
21154: Vaikka siis lilkenteen ja sen tarpeiden Ii- mu.sten mukaisesti.
21155: Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1952.
21156:
21157: Veikko Vennamo. M. 0. Lahtela.
21158: Yrjö Hautala. Eino Rytinki.
21159: 506
21160:
21161: XII,9.- Hemst. ,mot. N:o 205.
21162:
21163:
21164:
21165: Hollsten: Angående br,ingande av den genom Kimito kom-
21166: muns centrum Z.öpande landsvägen i tids- och ändamål.s-
21167: enligt skick.
21168:
21169:
21170: T i U R i k s d a g en.
21171:
21172: Den ~dsvägen, som löper genom Ki- rtagandet av Vmta kommun>aJ.väg som J:ands-
21173: mito kommuns absoluta ceJLtrum, är, så un- väg skulle inn.ebära något större förpliktel-
21174: derlig!t det än kan förefalla, det krokigaste ser för st.a,ten än blott en överflyttning av
21175: och svärast trafikerbara Jandsvägsnittet pä underhållskostnaderna från ett avsni1it till
21176: hcla K:imito ö, och med hänsyn tiH den ett annrut, men detlta har rtyvärr varit fal-
21177: bäde livliga och tunga rtrafik, som deoo.a ~et ända t111 senaste höst, då ett litet väg-
21178: 1
21179:
21180:
21181: väg sk:atl betjäna, är det säkert svärt att avsnitt, som av f.lera fMkmän betraatt.ades
21182: finlna en motsvarighet häDtiH i hela värt som det sannol:i!kt besvärlig.aste i hcla lan-
21183: land. Omaken tili derota sakförhäHande det, äntligen eft,er sex års ansträngningar
21184: stär sannolillm; delvis att finna däri, att en och händvändelser ikulllde ombyggas för
21185: del av ifrägavarande landsväg under iänga blott ci:rika 2 miljoner mk. Vägmyndig-
21186: tider genomlöpte ett, trots det centrala lä- heternas i alla instanser mångåriga fömök
21187: get, synn.erligen sparsamt bebyggt och för att utverka nödigt anslag för detta ansprå:ks-
21188: en större bebyggelse mindre J.ämpligt om- lösa men synnerligen v1iktiga arbete hade
21189: räde, medan v.reta by betjänades av en fö.rut städse misslyckats.
21190: krolkig och besvärlig byväg, som sedermerll! Nu borde emEillertid ovillkorligen fort-
21191: förkilarades som ikommunalväg. Emellertid säittning följa. På en strä0ka av cirika 2
21192: gick Vreta by mot en utomordentlig;t kraf- km. är landsväg~en ställvis så ikrokig och
21193: tig utveclding. Redlpl i början av detta besvärlig, att en förbättring ihär snarast
21194: sekel gav denna by plart:s för Kimito An- möjiligt mäste fås till mänd. Trafiken på
21195: delsmejeri - ett av landets stormejerier detta avsnitt uppgår, en!ligt av vägmyn-
21196: - och senare har en filial till :landsdelens digheterna utförd rakning och beräikning,
21197: andelss1!8llm:eri, ett flel'ltal affärsföretag ooh till 1,600-1,800 lton per dygn, och det
21198: smärre verikstäder tiUkomm1t. Ä ven den torde bli rätt gyårt att i vårt 'land uppleta
21199: privata bosättningen ökade starkt, och om en sä lkraftigt tra:fikerad väg som befinn.er
21200: ämnu til!lägges, a:t,t o11tens :enda samlings- sig i ett så pr1mitivt Slkielk. Den vägför-
21201: J.okal av någon stör~e betydelse jämte sock- bättring, som nu främst lkräves, Slrnlle om-
21202: nens största och första egentliga foJks'k:ola fatlta landsvägen genom Vreta by och En-
21203: sedan slutet av lSOO~ta:let befinner sig i gelsby sa:mt en del av Kyl1koby i Kimito
21204: samma Voot:a by, är det 1lätt att förstå, rutt lkommun ända till tra:kten av vägikorsningen
21205: Kimito-borna småningom nödgade staten till Lappdwl på Åbo vägavsnitJt.
21206: att fly;tta 1landsvägen från sitt sidläge tili Hänvisande till ovanstående anhålilM
21207: denna i en betydelsefU!ll skärningspunkt vördsamt, att rilksdagen ville besluta hem-
21208: belägn.a by, genom at1t fö11kJara Vreta kom- ställa,
21209: munalväg som landsväg. Redan därförm-
21210: na.n hade ortens hela .linjebi1trafiik börjat a.tt regeringen skyndsamt måtte
21211: slingra sig fr~ längs denna med hänsyn vidtaga åtgärder för att bringa den;
21212: tili det centraJa :läget ovanligt bes:värliga landsväg, som genomlöper Kimit(J
21213: väg. Men den täta bosäittningen frestade. kommuns centrum, i tids- ock ända-
21214: Man hade dock i Kimito väntat, att över- mål.senligt skick.
21215: Helsingfors den 9 februari 1952.
21216:
21217: Ture Hollsten.
21218: 507
21219:
21220: XII,9. - Toiv. al. N:o 205. Suomennos.
21221:
21222:
21223:
21224:
21225: Hollsten: Kemwn kunnan keskuksen kautta johtavan
21226: maantien saattamisesta asianm1tkaiseen ku.ntoon.
21227:
21228:
21229: E d u s k u n n a rlJ e.
21230:
21231: Kemiön kunnan ehdottoman keskuksen Vretan kylätien ottaminen maantieksi (}}isi
21232: kautta johtava maantie on, niin ihmee1li~ merkinnyt joiltaikin suurempia v~lvoituksia
21233: seltä kuin se ehkä tuntuukin, koiko Kemiön vaJtiolle kuin vain ylläpitokustannusten
21234: saaren mutkillrnin ja vaikeimmin !liiken- sii:vtymistä to.ise1ta tiooosa1ta toiselle, mutta
21235: nö1tävä maantienosa, ja kun tählä tiellä on näin on valitettavasti ollut Jaita aina viime
21236: liikenne sekä vilkasta että raskasta, on var- sy.ksyyn asti, jolloin pieni tienosa, jota mo-
21237: maaniDn. vaike8Jta keksiä koiko maastamme net ammattimiehet pitivät todennäJköisesti
21238: vastaav~mla:ista ·tapausta. Syynä rtähän vaikealrulkuisimpana 1koko maassa, vihdoin-
21239: asianti:laan on: todennäköisesti osittain se, kin kuuden vuoden ponnistelujen ja vetoo-
21240: että osa mainitusta maantiestä kulki pitkiä musten jäi1keen rakennettiin uudeJleen
21241: aikoja keskeisestä asemastaan huolimatta vain noin 2 miljoonan markan kustannuk-
21242: mclk:o harvaan rumtun ja tiheämpää asu- sin. Aikaisemmin olivat epäonnistuneet eri
21243: tusta varten vähemmän sopivan alueen portaiden tieviranomaisten monivuotiset
21244: kautta, ikun Vretan !kylän tarpeita palveli yritykset saada ~tarpeellista määrärahaa tä-
21245: mut:Jkikas ja vaikeasti Hikennöitävä !kylätie, hän vaa.timattomaan, mutta erittäin tär-
21246: joka sitt.enrm:in j.ulistettiin kunnantieksi. keään työhön.
21247: Kuitenkin oli Vretan ikyJä !kulkemassa V0i- Nyt olisi kuitenkin ehdottomasti ja;t;iko.n.
21248: maJkasta kehitystä kohden. Jo .tämän vuosi- seurattava. Noin 2 ikmn osw1ta maantie on
21249: sadan ~lussa sijoitettiin tähän kylään Ke- paikoitellen niin mutkainen ja vaiikea:kul-
21250: miön osuusmeijeri - maan suurimpiin lrninen, että parannus olisi saatava aikaan
21251: kuuluvia - ja myöhemmin on sinne pe- ma:hdollisinrman pian. Tämän tioo'OSall lii-
21252: rustettu maa'kunnan osuusteurastamon haa- kenne on tieviranomaisten 'laskelmien ja
21253: raosasto, useita liikkeitä sekä pienteolli- arvioinnin. mukaan 1,600-1,800 tonnia
21254: suuslaiWksia. Yksityisasutuskin Hsääntyi vuorokaudessa, ja maastamme lienee meLko
21255: voi.mail.clmasti, ja jos vie:lä lisätään, että sa- va:iJke8Jta '!:öytää niin viUclmasti liiken.nöirtyä
21256: massa Vretan kylässä on paikkaJlmnnan ai- tietä, joka olisi näin alikukantaises.sa kun-
21257: noa jossakin määrin mer.kittävä kokous- nossa. Nyt vaaditaan lähinnä tien paran-
21258: huoneisto sekä paiikkakunnan suurin ja tamista Vretan ikylän ja Engelsbyn väJli-
21259: ensimmäinen yhtenäinen ka.nsa!koullu 1800- seltä osalta sekä Kemiön kunnan kirkon-
21260: ~luvun fopusta il.ähtien, niin on helpp~ kä- kylästä Turlmun johtavalla tiellä aina
21261: sittää, että ikemiöläiset vähiteJ.len palrotti- Lappdrulin tienristeyksen seuduille asti.
21262: vllJt va:ltion siintämään maantien syrjäisestä Ed~llä olevan perusteella esitän ikunnioit-
21263: asemastaan tähän tärkeässä risteyspai!kassa. ·t.aen edusktmnan päätettävä:ksi toivomuk-
21264: olevaan !kylä-än julistamalla Vretan kun- sen,
21265: nantien mruanticlrsi. Jo ennen sitä oli
21266: seudun Iinja-autoliikenne alkanut käyttää että hallitus 1·yhtyisi kiireeUisesti
21267: mtä rtietä, joka !keskeiseen asemaansa näh- toimenpiteisiin Kemum kunnan kes-
21268: den on tavattoman hanJol'lakuhlminen. kuksen kautta johtavan maantien
21269: MUitta tiheä asutus houkutteli siihen. saattamiseksi ajan- ja tarkoituksen-
21270: KemHissä oltiin kuitenkin odotettu, että mukaiseen k1mtoon.
21271: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta. 1952.
21272:
21273: Ture Hollsten.
21274: 508
21275:
21276: Xll,1o. - Toiv. a.l. N:o 206.
21277:
21278:
21279:
21280:
21281: Niukkanen ym.: Valtatien n:o 5 rakennustöiden käyntiin-
21282: panemisesta Hyryiästä eteenpäin.
21283:
21284:
21285: E d u s kun n a 11 e.
21286:
21287: Helsingistä p<>hjoisoon suuntautuva val- läpäistessään m~dohlisimman epäedulli-
21288: tatie N :o 5 on a:lkupäästään n. 26 km:n sessa ja läpikulkuliikenteen ik!anna;1ta ikat-
21289: matkalla HeLsingin-Hyrylän välillä kesto- soen mahdollisimman hankalassa paikassa.
21290: päälJystemen ja muuren nykyaikaisen val- Tätä pääkaupungista sisämaahan suun-
21291: tatien muotoinen, paitsi että tie on 'liiken- tautuvaa, myös matkailulihlrenteen kannalta
21292: teen sillä edel•leen kasvaessa levitettävä .tulevaisuudessa rtärkeintä valtatietä onkin
21293: k&ksiraiteiseksi. ryhdytty vihdoin oikaisemoo.n. ja nyk.yai-
21294: Vaiik:ka :liikenne on tämän tien Hyry- tkaistamaan Lahdesta il.ähtien etelään päin
21295: iästä lähreviHä Järvenpäähän ja Lahteen, vankityövoimaa hyödyksi käyttäen. Tien
21296: valtatielle n:o 4 sekä Kerava:lle suuntau- suuren yleisluontoisen merkityksen kuin
21297: tuvilla haarautumilla edelleen va.rsin vil- myös sen huomioon ottaen, että viime ai-
21298: kas, ovalt kaikki Hyryiästä edelleen j·atku- koina varsinkin Etelä-Suomessa suuresti ili-
21299: vat sanotun .tien haarautumalt niin mut- sääntyneen moottoriajoneuvoliikeruteen tar-
21300: kikkaat, että Eikennöiminen on niillä suo- peita on myös ryhdyttävä tyydyttä.mään
21301: rastaan hengenv31arallista, kuten tavan ta- sekä viitaten mhaasia-a.loitteeseen :n: o 356
21302: ikaa ~iintyvät :liikenneonnettomuudet ih- (1951 vp.), ehdotamme edusikunnan hyvä.k-
21303: mishenkien men~tyksineen osoittavat. Hy- sy;ttävä:ksi toivomuksen,
21304: rylästä--Järvenpään [kauppalan halki Lah-
21305: .teen Suuntautuva valtatie pirstoaa !lisäksi että hallitus 1·yhtyisi kiireesti toi-
21306: nykyistä pailmaansa ilrnlkiessa:an parhaan menpiteisiin valtatien n: o 5 raken-
21307: Helsingin läheisyydessä käytettävissä ole- tamistöiden käyntiin panemiseksi
21308: van kasarmialueen ja on Järvenpään kaup- Hyrylään päättyvästä kestopääUys-
21309: paaan keskustaa samoin kuin koko Tuusu- teisestä tieosasta eteenpäin.
21310: lanjärven rannalla olevaa tiheätä asutusta
21311: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
21312:
21313: Juho Niukkanen. Oskari Lehtonen.
21314: Margit Borg-Sundman. J. E. Lampinen.
21315: Aune Innala. Irma. Bamara..
21316: Juho Heitto. Jussi Lappi-Seppälä.
21317: Aino Luostarinen. Arno Tuurna..
21318: Nestori Kaasalainen. Unto Suominen.
21319: J ohaDnes Virolainen.
21320: 509
21321:
21322: XU,11. - Toiv. al. N:o 207.
21323:
21324:
21325:
21326:
21327: Heikkilä ym.: Kangasalan Httutijärveltä Sahalahden kautta
21328: K uhmalahdelle johtavan maantwn t·akenrtamisesta.
21329:
21330:
21331: E d u s kun n a Jl e ..
21332:
21333: Jo v. 1939 ik:uilikulaitosten ja yleisten töi- Kuhmalahde1le on Hämoon läänin lmo-
21334: den ministeriö vahvisti suunn1telman maan- noimpia rteitä, mutkikas ja mäJrinen sekä
21335: tien raken<trun:isesta Kangasalan Huutijär~ kapea. Kysymy;ksessä ei niin oUen olisi pel-
21336: ve1tä Sahalahden kirkonkylän ja Moltsian kästään kunnollisen maantien rairentami-
21337: lkylän !kautta Kuhmalahden kiM:o1le. Tämä mm Tampereelta Sahalahdelle ja Kuhma-
21338: tiesuunnitelma, jonka pituus olisi n. 27 lahdelle, vaan tieyhteyksien parantaminen
21339: km, on vielä toteuttamatta. edelleen Kuhmoisiin Päijänteen rannaLLe ja
21340: Mainitun maantien suurta mer!kitystä siten liikenteen vetämin,eil sieltä Tampe-
21341: ()8()ittaa parhaiten se seikka, että matka reelle.
21342: T.amperoolta Sahalahden rkirkolle, joka ny- Kun puheena olevalla tiehankkeella
21343: kyisin on n. 48 km, tulisi uut.ta tietä pitkin edellä mainituista syistä on paitsi paikal-
21344: olemaan n. 31 ikm, joten yhteys Tampe- Jista myös huomattavaa maakunnallista
21345: reelta SahaLahdeLle lyheni:si n. 17 km:Uä merkitystä, ehdotamme kunnioittaen oous-
21346: eli 35 %:Ha. Edelleen on mainittava, että kunnan hyväiksy.ttävä:ksi toivomUiksen,
21347: matka Tampereelta Kuhmalahden kirkolle
21348: on ny:t n. 58 km, mutta uutta tietä pitkin että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21349: se olisi n. 47 ikm, joten matkan lyhenemi- toimenpiteisiin Kangasalan Huuti-
21350: nen olisin. 11 ikm eli 19 %. On myös huo- järveltä Sahalahden kautta K uhma-
21351: mattava, erttä nykyinen maant1e Hämeen- lahdelle johtavaa maantietä koske-
21352: 1innan-T,ampereen maantieltä Ty~kästä van tiesuunnitelman totetttfamiseksi.
21353: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
21354:
21355: Matti Heikkilä. T. A. Wiherheimo.
21356: 510
21357:
21358: XII,1z. - Toiv. al. N:o 208.
21359:
21360:
21361:
21362:
21363: N. Kaasalainen ym.: 11-läärät·ahasta Lattitakylän-Eurat•
21364: maantien mkentamiseksi.
21365:
21366:
21367:
21368: E d u s k u n n a 11 e.
21369:
21370: Kuten tunnettua, ei nykyisin Itä-Sata- jetuspäivää ( arkipäivät) kohti keskimääri..'l
21371: kunnasta Lautta:kylän kautta Rauman suun- 60-100 autokuormaa (4,000 kg) juurik-
21372: taan ole minkäänlaista kunnollista maantie- kaita. Juurikaskuljetusten ohella kuljetetaan
21373: yhteyttä. Tämän asiantilan korjaamiseksi tehtaalta sokerijuurikastiloille lisäksi soke-
21374: on Euran, Huittisten, Köyliön, Lapin ja rinvalmistuksen sivutuotteita, leikettä ja
21375: Rauman kuntien toimesta v. 1939-41 ko- jätekalkkia. Näiden kuljetusten määrä on
21376: neellisesti tutkittu tiesuunta Lauttakylä- n. 50% juurikaskuljetusten määrästä eli
21377: Eura, jonka pituus on 23.7 km. Sen työn 2,000-3,000 autokuormaa käyntikautena.
21378: käyntiin saamiseksi ovat mainitut kunnat, Yhteensä nousee sokeritehtaan ja viljelijöi-
21379: joihin vielä yhtyivät Kiukainen, Säkylä, den välinen liikenne rakennettavaksi esite-
21380: Hinnerjoki, Laitila ja Uusikaupunki, teh- tyllä tiellä 6,000-9,000 autokuormaan
21381: neet vuonna 1950 kulkulaitosten ja yleis- käyntikautena eli 90-150 autolmormaa päi-
21382: ten töiden ministeriölle anomuksen maini- vässä.
21383: tun tien ottamisesta työttömyysvaroilla hoi- Jos taas Lauttakylästä Säkylään suun-
21384: dettavaksi siirtotyömaaksi. Tämän anomuk- tautuva juurikasliikenne jouduttaisiin yh-
21385: sen perusteluissa tuotiin esille mm. se dystien puutteen vuoksi ohjaamaan Koke-
21386: seikka, että mainittu tieosa tulee kulke- mäen kautta, lisääntyisi kuljetusmatka ver-
21387: maan n. 9,000 hehtaarin suuruisen yhtenäi- rattuna rakennettavaksi esitettyä Lautta-
21388: sen metsäalueen halki, mistä ei nykyisin ole kylän-Köyliön tietä pitkin tapahtuvaan
21389: minkäänlaisia kaukokuljetusreittejä. Kai- suoraan kuljetukseen 15 km: llä. Kokemäen
21390: ken edellä olevan lisäksi on nykyisin ra- kautta tapahtuva kuljetus merkitsisi käyt-
21391: kenteilla olevan ja vuonna 1953 käyntiin tökautta kohden ensi vaiheessa 8 miljoonan
21392: lähtevän Säkylässä sijaitsevan Länsi-Suo- markan ja myöhemmässä vaiheessa 11 mil-
21393: men Sokeritehtaan raaka-aineen kuljetus- joonan markan kuljetuskustannusten li-
21394: tarve tuonut mainitun tieosan rakentami- säystä, joka osittain tulisi sokeritehtaan,
21395: sen erittäin ajankohtaiseksi. Uudelle soke- osittain sokerijuurikkaan viljelijöiden mak-
21396: ritehtaalle tullaan syksystä 1953 lähtien settavaksi. Kansantaloudellisessa mielessä
21397: kuljettamaan Lauttakylän suunnasta eli on Lauttakylän-Köyliön maantien rakenta-
21398: Huittisten, Tyrvään, Punkalaitumen, Kei- minen siten kannattava yksinomaan sokeri-
21399: kyän, Kiikan ja osittain Karkun pitäjistä juurikaskuljetuksiakin silmällä pitäen.
21400: kunakin käyntikautena eli loka-joulukuun Kuten edellä olevasta selvinnee, tulisi
21401: välisenä aikana ensi vaiheessa 20,000 tonnia mainittu tiesuunta palvelemaan sekä maa-
21402: ja myöhemmässä vaiheessa vuoden 1955 jäl- kunnallista kaukoliikennettä että paikallista
21403: keen 30,000 tonnia juurikkaita. Mainitusta kuljetustarvetta hyvin monipuolisesti.
21404: suunnasta tapahtuvat kuljetukset käsittävät Edellä sanottuun viitaten ehdotamme
21405: siten tehtaan 80-päiväisenä käyntikautena kunnioittaen eduslmnnan hyväksyttäväksi
21406: 4,000-6,000 autokuormaa eli kutakin kul- toivomuksen,
21407: Xll,12.- N. Kaasalainen ym. 511
21408:
21409: että hallitus ottaisi vuoden 1953 rärahan tutkitun tieosan Lauttakylä
21410: talousarvioesitykseen riittävän mää- -Eura töiden aloittamiseksi.
21411: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
21412:
21413: Nestori Kaasalainen. Hugo Nuorsaari.
21414: Kalervo Saura. Eino E. Heikura.
21415: Urho Kähönen. J. E. Lampinen.
21416: Atte Pakkanen. Yrjö Hautala.
21417: Aune Innala. Harras Kyttä.
21418: Laura Brander-Wallin. Kustaa Tiitu.
21419: Toivo Antila. Jussi Lappi-Seppälä.
21420: Kustaa Alanko. Ture Hollsten.
21421: Kaarle Renfors. Leo Häppölä.
21422: Antto Prunnila. Jaakko Hakala.
21423: Niilo Honkala. Mauno Jussila.
21424: Eero Saari. Tahvo Rönkkö.
21425: Felix Seppälä. N. Kosola.
21426: Arvo Riihimäki.
21427: 512
21428:
21429: XII,13. - Toiv. al. N:o 209.
21430:
21431:
21432:
21433:
21434: Riihimäki ym.: Kivijä1·ven-Harjan-Hauniarn tien otta-
21435: misesta vaU·ion hoitoon.
21436:
21437:
21438: E d u s kun n a U e.
21439:
21440: Lillt!eimeolojen parantuessa ova..t kunnan- Kansakouluja on tien varrella Pomar-
21441: ja ikylåltiet käytännössä sidotut yleiseen tie- kussa ja Noorm:arkUAAa kuusi, niistä ikaiksi
21442: verkostoon. Siitä huolimatta näiden teiden alakoulua. Opettajia on näissä 12. Po-
21443: rakennus- j.a hoitokustannukset ovat edel- roarikun kunta rakentaa ensi kesänä yhden
21444: ~oonkin kuntien ja pa:iJkallisen väestön ikan- 2-lOpetta.jaisen koulun Haapalkosk!elle siirto-
21445: nettavana. SeLlainen tie on mm. Kivijär- laisasutusta varten, siirtoväkeä kun on si-
21446: ven-Kairiian :tie Poroarkun ym. pitäjissä. joitettu Kirkonkylän ja Harjakylän keski-
21447: Tie aH~aa Leväsjoen !kylästä Siikaisten kun- välille kahdelffii !kyläryhmäksi. Näiden E-
21448: nasta ja kuLkee Pomarkun Kivijärven, Kir- sä:ksi on hajallaan yksinäisiä siirtolaistiloja
21449: konkylän (PomarkliDkYilän) ja Längelmäen tien varrella. Muutenkin asutus on tihene-
21450: kylien kautta jatkuen Noormarkun ikunnan mässä mm. Kynä:sjärv.en kuivausalueella.
21451: puolella Kairi1an !kylän läpi ja edel1oon Puheena o1evan tien pituudesta mainit-
21452: Lavian kunnan puo1el1a Hauni,an kylän takoon: Pomarkussa Kivijärven kunnantie
21453: iäpi päättyen Haapaniemen taLon kohdalla on 12,060 ikm, Harjantie 13,161 ikm ja
21454: Lassilau-Lavian va:ltionmaantiehen. Mai- Noormal1kussa. oleva osuus 1,719 ikm.
21455: nittu tie on ik>aikilta osi1ta.a:n asianomaisten Hanatulla tiel:lä ainakin Poroarkun osalla
21456: kuntien hoidossa ja muilta osiltaan mää- kulkee päivittäin 30 kuorma-autoa ja 6-
21457: rätty ikunnantieksi, paitsi Pomarkun Kivi- 10 henkilöautoa V'aikinai:sten linjavuorojen
21458: järven tieosa, joka ulottuu Siiikaisten ra- ,lisäksi. Muilta:kin osilta on liikennöiminen
21459: jasta kirkonkylään ja joka on vasta haussa huoma.ttaV'asti vilkastunut ja ,tulee jatku-
21460: ikunnantieksi. vasti vilkastumaan, koska sanottu tie sivuaa
21461: Kysymyksessä o1eva tie on kauttakulku- Poma.rkun l.'auta..tieasemaa Porin-Haapa-
21462: tie, joka molemmissa päissään liittyy jo ole- mäen radalla, mikä seikka jo yksistään to-
21463: viin valtionmaanteihin. Se on imutienä teaa tämän tien yleisluontoisuuden. Näin
21464: tänkeä puutavaran kuljetuksessa ainakin ollen ei ole oi<kein, että mainittuja !kuntia
21465: Poroarkun puolelta alkaen Merikarvi.an sa- ja näiden pa:iklkaikuntien työläisc ja pienvil-
21466: tamaan päin, Poroarkun puoleLla sekä luo- jelijäväJestöä rasitetaan sellaisilla tiekustan-
21467: teesta että kaalmsta ain'a Lavian puolelta nuksiHa, mistä hyöty koituu Jaajempien pii-
21468: saakka Poroarkun •aoomal1e ja Pomarkussa rien hyväksi, vieläpä ikoko !kansantail.ou-
21469: sijaitseville 'teo1lisuuslaitoksil1e, hakkois- temme eduksi.
21470: päässään taas Lavianr--Lassi:lan-Finpyyn Edellä olevwan viitaten ehdotamme edus-
21471: maantielle ja edelleen joiko Noormarkun kunna:n pää.tettävä:ksi toivomuksen,
21472: asemalle tai Porin teollisuuslaitoksille.
21473: Matkustajaliikennettä välittää jo nyt yksi että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
21474: auto luoteesta päin Poroarkun kautta Po- toimenpiteisiin Siikaisten, Pomar-
21475: riin ja toinen Ilmaikosta päin Poroarkun kun, N oormarkun ja Lavian kun-
21476: kautta myös Poriin. SamaLla tavalla kul- nissa olevan Kivijärven-Harjan-
21477: jetetaan maitoa myös kummastakin päästä Haunian kunnan- ja kylätien otta-
21478: eri autoilla Porin roeijereiUe. Myös teu- miseksi valtion hoitoon.
21479: rasroarjan kuljetusta tapahtuu :tiellä edellä
21480: mainittuun suuntaan.
21481: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
21482: Arvo Riihimäki. Antto Prunnila. Mauri Ryömä.
21483: Pertti Rapio. Irma Torvi.
21484: 518
21485:
21486: XII,14. - Toiv. al. N:o 210.
21487:
21488:
21489:
21490:
21491: Heikura: Kikn~ön ja Karvian välisen maantierakennus-
21492: hankkeen toteuttamisesta.
21493:
21494:
21495: E d u s k u n n a 11 e.
21496:
21497: Pohjois-Satakunnassa on Kihniön-Poh- vaatia vastaamaan tierakennushankkeen toi-
21498: jois-Parkanon-Karvian väliselle alueelle menpiteistä ja kun tie tulee suurelta osal-
21499: valtion toimesta aikanaan tehty maantien taan palvelemaan valtion laajojen metsä-
21500: rakennussuunnitelma, joka tulisi olemaan alueiden ja valtion perustaman laajan Alk-
21501: pituudeltaan yht. 34 km ja toisen luokan kian asutusalueen tarvetta, niin olisi koh-
21502: tienä suunniteltu rakennettavaksi. V. 1940 tuuden mukaan valtion ryhdyttävä raken-
21503: tehdyn kustannuslaskelman mukaan tulisi tamaan ko. kauttakulkutietä ns. vapaina
21504: mainittu tie maksamaan n. 90 milj. mk. töinä, koska alueen väestö nimenomaan Poh-
21505: Kihniön-Karvian välinen maantie on jois-Satakunnan alueella tarvitsisi työtilai-
21506: nykyisin vielä osaksi kuntien ja kylätiekun- suuksia.
21507: tien hoidossa, osaksi Alkkian suoalueelle Edellä olevaan viitaten saan kunnioittaen
21508: (asutusalueelle) sijoitetun Karvian vara- ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21509: vankilan hoidossa ja huomattavalta osalta muksen,
21510: myös sen rakentama. Mainittu tiesuunta
21511: yhdistäisi Kihniön, Parkanon ja Karvian että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
21512: kuntien alueet laajoine yksityisten ja val- siin Kihniön ja Karvian välistä kaut-
21513: tion metsämaineen muihin asutuskeskuksiin takulkua palvelevan maantieraken-
21514: ja rautateihin. Kun mielestäni Pohjois-Sa- nushankkeen saamiseksi käyntiin val-
21515: takunnan vähävaraista väestöä ei voitane tion toimesta.
21516: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
21517:
21518: Eino E. Heikura.
21519:
21520:
21521:
21522:
21523: 65
21524: 514
21525:
21526: XU,H.- Toiv. al. :N:o 211.
21527:
21528:
21529:
21530:
21531: Seppi ym.: Maar~ttien raker~ttamisesta K urun kunnan Riu-
21532: taskorven kylästä Kortteen pysäkiUe.
21533:
21534:
21535: E d u s kun n alle.
21536:
21537: Kurun kunnan toimesta on insinööri kauttakulkutieksi Vaasan-Tampereen vä-
21538: Köppä laatinut suunnitelman maantien ra- lillä, koska se lyhentäisi matkaa 40 km: llä.
21539: kentamisesta Kurun kunnan Riutaskorven Maantien pituus on suunnitelman mu-
21540: kylästä Virtain kunnan Kortteen pysäkille. kaan 21,220 m, josta Kurun kunnan puo-
21541: Suunniteltu maantie kulkisi laajojen metsä- lella 14,680 m ja Virtain kunnan puolella
21542: alueiden halki ja lyhentäisi huomattavasti 6,540 m. Kustannuslaskelma on 39,500,000
21543: nykyisiä puutavaran kuljetusmatkoja. Tä- mk. Kun tielle tulisi liikenne muodostu-
21544: män uuden maantien vaikutuspiirin maan erittäin vilkkaaksi suuren puutava-
21545: alueella on laajojen valtion metsäalueiden ran kuljetuksen sekä paikallis- ja kautta-
21546: lisäksi paljon yhtiöiden sekä yksityisten kulkuliikenteen vuoksi, olisi rakentaminen
21547: metsiä, joista vuosittain ajetaan puutavaraa saatava kiireellisesti järjestetyksi sen tuot-
21548: n. 20,000 pinokuutiometriä sekä lisäksi huo- taman huomattavan taloudellisen edun ai-
21549: mattava määrä sahatukkeja. Hevosajomat- kaansaamiseksi.
21550: kat nykyisten autoteiden varsiin ovat 8-9 Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
21551: km, joten tien rakentaminen huomattavasti eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21552: alentaisi puutavaran kuljetuskustannuksia.
21553: Tien varrella on myös huomattavasti asu- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21554: tusta. Kurun kunnan puolella on 40 tilaa, toimer~tpiteisiir~t moor~ttien
21555: rakentami-
21556: jotka ovat hyvin vaikeissa olosuhteissa, joka seksi Kurun kunnan Riutaskorven
21557: johtuu huonosta tieyhteydestä. Lisäksi tu- kylästä Virtain kunnan Kortteen py-
21558: lee Virtain kunnan alueella oleva asutus. säkiUe.
21559: Suunniteltu maantie muodostuisi myös
21560: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
21561:
21562: Usko Seppi. Lauri Myllymäki Kaarle Renfors.
21563: 515
21564:
21565: XII,16. - Toiv. al. N:o 212.
21566:
21567:
21568:
21569:
21570: Ala.nko ym.: Jfäärärahasta maantien rakentamiseksi Kurun
21571: pitäjän Riutaskylästä Kortteen pysäkille.
21572:
21573:
21574: E d u s k u n n a 11 e.
21575:
21576: Usean vuoden aikana on käsitelty kysy- 21,220 metriä, josta Kurun pitäjän puolella
21577: mystä maantien rakentamisesta Kurun pi- on 14,680 metriä ja Virtain pitäjän puo-
21578: täjän Riutaskylästä Virtain pitäjän Kort- lella 6,540 metriä, rakentamisesta on nyt
21579: teen pysäkille. Asia on ollut esillä Kurun insinööri Mikko Köppä Tampereelta laati-
21580: kunnanvaltuustossa ja myöskin tie- ja vesi- nut yksityiskohtaisen suunnitelman ja kus-
21581: rakennushallituksessa. Metsähallituksessa tannusarvion. Tämän mukaan tulisi maan-
21582: pidetään tärkeänä tämän maantien raken- tien rakentaminen maksamaan 39,500,000
21583: tamista. Sen rakentamisen kautta avautu- markkaa.
21584: vat mahdollisuudet laajojen valtion met- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen eh-
21585: sien hyötykäyttöön kuin myöskin niiden dotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21586: yhtiöitten ja yksityisten metsänomistajain vomuksen,
21587: metsän myyntiin, joita tämän suunnitellun
21588: tiesuunnan ympäristössä on. Laajojen met- että hallitus ottaisi vuoden 1953
21589: säalueiden lisäksi on maantien rakentami- tulo- ja menoarvioesitykseen 15,000,000
21590: nen tärkeätä erikoisesti sen vuoksi, että markan määrärahan Kurun pitäjän
21591: tämä tie muodostuisi kauttakulkutieksi Sei- Riutaskylästä Virtain pitäjän Kort-
21592: näjoen-Tampereen välillä, mikä matka ly- teen pysäkille rakennettavan maantien
21593: henisi nykyisestä ainakin noin 40-50 kilo- pikaista suunnittelua ja rakennustöi-
21594: metriä. Tämän maantien, jonka pituus den aloittamista varten.
21595: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
21596:
21597: Kustaa Alanko. Kaisa Hiilelä.
21598: Arvo Ahonen. Valfrid Eskola.
21599: Artturi Koskinen. Väinö Hakkila.
21600: 516
21601:
21602: Xll,17.- Toiv. al. N:o 213.
21603:
21604:
21605:
21606:
21607: Pasanen ym.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Lei-
21608: vonmäen kunnassa olevalta Kivisuolta Tammijärven-
21609: Tamm~1ahden maantielle Luhangan kunnassa.
21610:
21611:
21612:
21613: E d u s k u n n a <11 e.
21614:
21615: iPuukmnia Oy:n toimesta on muutamia TammHahden maantielle rakentamiseksi ole
21616: vuo.sia sitten Leivonmäen-Vihijärv·en v·ielä voitu suorit•taa, vaik!ka tioo heti ra-
21617: maantieltä Leivonmäen kunnassa sijaitse- ikenta,mista pidetään hyvin tarpeellisena.
21618: vasta Rutalahdesta ra:kenn•ettu maanHelle Kun maanti·en rakentaminen Kivisuon ja
21619: ll$tettavat vaatimukset täyttävä He, jonka Tammijärven-Tammilahden ma:antien vä-
21620: ,1;i.epinnan leveys on 6-6.5 metriä, ja joka line on näiden seutujen liik,ennetarpeen ja
21621: 14.3 kilometrin pituisena johtaa eteläiseen kauttakulkulii•kenteen kannalta hyvin kii-
21622: suuntaan Kivisuo-nimiseen .paikikaam., missä re•ellinen sekä edellä mainitun Rutalahden
21623: Leivosuo Oy: llä on turvetehdas työväen- -Kivisuon välisen ti.en ottaminen maan-
21624: ·asuntoineen. Tällä tiellä, joka on parhaim- ti·eksi myös välttämätöntä, olisi jatkotien
21625: •pia Mikkelin läänissä ol•evista uusista teistä, suhteen ensi lreväänä saat•ava suoritetuiks·i
21626: olevat kaksi siltaa, joiden alusrakenn·e on tutkimus, jonka kustannus on arviolta
21627: kivestä ja päällysrakenne puusta, on myös 265,000 markkaa, ja vuoden 1953 tulo- ja
21628: erittäin hyvin tehty. Mainitulla tiellä ei menoarvioon tarpeellin·en määräraha sano-
21629: ny;kyisin ole kuin paikallisliikennettä pal- tun .tien rakentamista V•arten.
21630: veleva merkitys, mutta o.t.tamalla sen maan- Edellä esitettyyn nojaten esitämme kun-
21631: ti€/ksi ja ra,kentamalla sille pieni jatko, nioittaen ·eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21632: joka johtaisi Kivisuolta Tammijärven- vomuksen,
21633: Tammilahden maantiel<le, tulisi siitä varsin
21634: huomattavaa kautta;kulkuliikennettä palve- että hallitus kiireellisesti toimitut-
21635: leva maanti·e, joka olisi suoranaisena jat- taisi tielain 70 §: ssä säädetyn tutki-
21636: kona äskettäin maantie:ksi otetulle Putki- muksen maantien rakentamiseksi Lei-
21637: järven ikunnant1elle, jonka merkitys myö·s vonmäen kunlfUl.Ssa olevalta Kivi-
21638: siten varsin suuresti kasvaisi. Rakennetta- suolta Luhangan kunnassa sijait-
21639: van jatkon pituus tulisi olemaan ainoastaan sevalle TammijärvMt-Tamm~1ahden
21640: 7.5 kilometriä. Asia onkin ollut tieviran- maantielle sekä ottaisi tarpeellisen,
21641: omaisten käsiteltävänä ainakin vuodesta määrärahan vuoden 1953 tulo- ja
21642: 1950 lähti•en, mutta nähtävästi määräraho- menoarvioesitykseen tämän tien ra-
21643: jen puuttumisen vuoksi •ei tutkimustakaan keJntatmista oorten.
21644: tuon jatkotien Kivisuolta 'Tammijärven-
21645: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
21646:
21647: Aukusti Pasanen. Eino Rauste.
21648: Aare Leikola. Juho Tenhiälä.
21649: Helge Miettunen.
21650: 517
21651:
21652: XII,1s. - Toiv. al. N:o 214.
21653:
21654:
21655:
21656:
21657: Luostarinen ym.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien
21658: rakentamiseksi Savonlinnasta Särkilahden kautta Poh-
21659: jiin valtamaantielle.
21660:
21661:
21662: E d u s k u n n a 11 e.
21663:
21664: Viittaamme vuonna 1950 jätettyyn toivo- Suomen sulkeutuneiden liikenneväylien kor-
21665: musaloitteeseen n: o 328, joka jäi monien vaukseksi sekä laajojen tiettömien, suurelta
21666: kiireiden vuoksi edelliseltä eduskunnalta osalta saaristoalueiden, kulkumahdollisuuk-
21667: käsittelemättä, sekä vuoden 1951 valtiopäi- sien luomiseksi.
21668: villä jätettyyn rahaasia-aloitteeseen n: o 383, Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
21669: minkä asiallinen käsittely siirtyi siksi, että nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
21670: hallitus taloudellisen vakauttamisohjehnan muksen,
21671: toteuttamisen vuoksi kielsi eduskuntaa ku-
21672: luvan vuoden talousarvioesitykseen lisää- että hallitus toimituttaisi tutki-
21673: mästä uusia määrärahoja. muksen maantien rakentamiseksi Sa-
21674: Lisäksi tuomme Itä-Suomen kansan har- vonlinnasta Särkilahden kautta Poh-
21675: taan toivomuksen välttämättömän ja kiireel- jiin valtamaantielle.
21676: lisen valtamaantien aikaansaamiseksi Itä-
21677: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
21678:
21679: Aino Luostarinen. Toivo Antila.
21680: Kerttu Saalasti Lauri Kaarna.
21681: Vieno Simonen. Eino E. Heikura.
21682: Arvi Ikonen. Nestori Kaasalainen.
21683: Hilja Väänänen. Lauri Solla.
21684: Irma Hamara. Eero Saari.
21685: Wiljam Sarjala. Arno Tuurna.
21686: Aukusti Pasanen. Elli Nurminen.
21687: J. E. Lampinen. Kaisa Hiilelä.
21688: Toivo H. Kinnunen. Juho Niukkanen.
21689: Onni Hiltunen. Kalle Joukanen.
21690: Heikki Soininen. Viljo Virtanen.
21691: Lennart Heljas. K. F. Haapasalo.
21692: 618
21693:
21694: Xfi,19. - Hemst. mot. N:o 215.
21695:
21696:
21697:
21698:
21699: Wickman m. fl.: A.ngående åtgärder för uträtning och
21700: förbättring av den från Kronoby via Kållby till Jakob-
21701: stad ledande riksvägen.
21702:
21703:
21704: Som bekant torde sträckan Kronoby- KålJlby-håHet slutligt behandlas och arbe-
21705: Kållby-Jakobstad å riksvägen, som går tena å densamina i gångsättas. Vederbö-
21706: längs den österbottniska kusten, vara en rande torde ha projekteringen av denna
21707: av de krokigaste och farligaste i hela lan- infartsväg klar, vadan arbetena borde
21708: det. Riksdagen har för länge sedan utta:lat, kunna påbörjas med det första. Att denna
21709: att uträtningar och förbättringar av vägen fråga är viktig framgår av det faktum, att
21710: å nämnda vägsträcken är högst nödvän- ett stort antal 1andskommuner och Jakob-
21711: diga. En del förbättringar har även utiörts stad i en skrivelse anhålli:t om byggande
21712: men kvar står dock det faktum, att om av denna infartväg.
21713: icke snara förbättringar sker kan stora På ovanstående grunder får underteck-
21714: oly~kor inrträffa. Då dessutom vägen är nade vördsamt hemställa om
21715: Hvligt traf1kerad av regeljär busstrafi.Jk
21716: och person- och lastbilar, är den ic'ke blott att regeringen måtte vidtaga
21717: lrivsfarlig utan så otidsenlig, att den icke skyndsamma åtgärder för åstad-
21718: kan i något hänse.ende anses motsva:m ti- kommande av väguträtningar och
21719: dens krav på en allmän landsväg, än förbättringar av den del av riks-
21720: mindre på en s. k. riksväg. vägen, som går från Kronoby via
21721: I samband med dessa väguträtningar, bör Kållby till Jakobstad.
21722: frågan om infarten till Jakobstad från
21723: Helsingfors den 12 februari 1952.
21724:
21725: Albin Wickman. Ture Hollsten.
21726: Levi Jern. John Österholm.
21727: 519
21728: XII,t9.- Toiv. al. N:o 215. Suomennos.
21729:
21730:
21731:
21732:
21733: Wickma.n ym.: Toimenpitieistä Kruunupyystä Kållbyn
21734: kautta Pietarsaareen johtavan valtatien oikaisemiseksi
21735: ja parantamiseksi.
21736:
21737:
21738: E d u s k u n n a 11 e.
21739:
21740: Tunnettua Jienee, .että Pohjanmaan ran- Näiden tienoikaisujen yhteyd-essä on lo-
21741: nikon suuntaoo llm1kevalla valtamaantiellä pullisesti ikäsiteltävä kysymys tien raken.-
21742: on Kruunupyyn- Kållbyn- Pietarsaaren tamisesta Kållbyn seuduilta Pietarsaareen
21743: välinen osa koko maan mutkiJclraimpia ja ja nämä työt aloitettava samanaiika;is.es,ti.
21744: vaarallisimpia. Eduskunta on jo ajat sit- Asianomaiset lienevät saaneet valmiilksi tä-
21745: ten lausunut toivomuksen, että olisi mitä män tien suunnitclmat, joten työt pitäisi
21746: välttämättömintä oikaista ja parantaa tietä voida aloittaa pikaisesti. Tämän kysymyk-
21747: kyseiseHä osalta. Joitakin parannuksia on sen tä11keys selviää siitä tosiasiasta, että
21748: tehtykin, mutta edelleen on ,todettava, että mOtnet maalaiskunnat ja Pietarsaari ovat
21749: ellei pikaisesti tuJe lisäparannuksia, niin kirjelmällä.än anoneet !tämän tioo ra:kenta-
21750: saattaa sattua suuria onnettomuu:ksia. :mista.
21751: Kooka tiellä on Esäksi viJJk:as liikenne - Edellä olevan perusteella esitämme kun-
21752: säännöllinen linja-auto- sekä henkilö- ja nioittaen eduskunnan päätettäväksi ~toivo
21753: kuorma-autoliikenne -, niin se ei ole ai~ muksen,
21754: noastaan hengenvaarallinen, vaan lisäksi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21755: niin epäajanmukain:en, ettei sen voida kat- toimenpiteisiin Kruunupyystä Kåll-
21756: soa missään suhteessa vastaavan nykyajan byn kautta Pietarsaareen johtavan
21757: vaatimuksia yleisenä maantienä, vielä vä- valtamaantien oikaisemiseksi ja pa-
21758: hemmän nk. vailtatienä. rantamiseksi.
21759: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
21760:
21761: Albin Wickman. Ture Hollsten.
21762: Levi Jern. John Österholm.
21763: 520
21764:
21765: XII,zo. - Toiv. al. N:o 216.
21766:
21767:
21768:
21769:
21770: J. Wirtanen ym.: Mustasaaren-Laihian-Koskenkorvan
21771: tietyön saattamisesta loppuun työttömyysmäärärahoilla.
21772:
21773:
21774: E d u s k u n n a 11 e.
21775:
21776: Vuonna 1938 aloitettiin Helsingin-Tam- Yllä olevan perusteella ehdotamme kun-
21777: pereen-Vaasan valtatien oikaisu- ja levi- nioittaen eduskunnan hyvä:ksyttäväksi toi-
21778: tystyö Mustasaaren-Laihian-Koskenkor- vomuksen,
21779: van välillä, joka on tämän tien mutkaisin
21780: ja vaikeimmin liikennöitävä osa. Työ kes- että lwUitus, käyttäelj'f, Eduskunn'(]Jn
21781: keytyi kuitenkin sodan takia vuonna 1939 vuoden 1952 talousarvioon osoittamia
21782: ja on tietyötä myöhemmin jatkettu työttö- työttömyysmäärärahoja, saattaisi lop-
21783: myystöinä ja päästy jo hyviin tuloksiin. puun Mustasaaren-Laihian-Kos-
21784: Tältä osaltaan tie on lähellä valmistumis- kenkorvan tietyön.
21785: taan palvelemaan sitä vilkasta ja raskasta
21786: liikennettä, joka sillä on.
21787: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
21788:
21789: Johannes Wirtanen. Mikko Järvinen.
21790: 521
21791:
21792: Xll,21.- Toiv. al. N:o 217.
21793:
21794:
21795:
21796:
21797: Rytkönen ym.: Määrärahasta Kiuruveden-Kurenpolven
21798: maantien rakentamiseen.
21799:
21800:
21801: E d u s k u n n a ll e.
21802:
21803: Vuoden 1951 valtiopäiville jätimme raha- kin vuoden 1953 valtion tulo- ja menoar-
21804: asia-aloitteen n: o 332 22.5 miljoonan mar- vioon.
21805: kan määrärahan varaamisesta Kiuruveden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
21806: -Kurenpolven maantien rakennustöiden eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
21807: loppuun saattamiseksi. Tarkoitukseen on
21808: kuitenkin varattu vain 11 miljoonaa mark- että hallitus ottaisi vuoden 1953
21809: kaa. Kun varatulla määrärahalla ei tien tulo- ja menoarvioesitykseen 12,000,000
21810: rakenusntöitä saada loppuun suoritetuksi, markan mää·rärahan Kiuruveden-
21811: vaan siihen välttämättä tarvittaisiin kus- Kurenpolven maantien rakennustyön
21812: tannusarvion mukaan lisää 12 miljoonaa loppuunsaattamiseksi.
21813: markkaa, olisi tämä summa varattava aina-
21814: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
21815:
21816: Juho Rytkönen. Esa Hietanen. Hugo Manninen.
21817:
21818:
21819:
21820:
21821: 66
21822: 522
21823:
21824: Xll,22. - Toiv. al. N:o 218.
21825:
21826:
21827:
21828:
21829: N. Nurminen ym.: Lisäyksestä vuoden 1952 tulo- ja me-
21830: noarvioon Särkikylän-Pitkäsalon-Itäkylän maantien
21831: rakentamiseksi.
21832:
21833:
21834: E d u s k u n n a 11 e.
21835:
21836: Maamme maantieverkosto on vielä niin kunnostamaton ja hoitamaton polkutie,
21837: harva, että on paljon kyliä, jotka on yh- jonka pituus on noin viisi kilometriä ja
21838: distetty yleisiin maanteihin vain hyvin joka päättyy Itäkylään Lappajärven maan-
21839: heikkorakenteisilla kyläteillä. Kun nämä tiellä. Kun Särkikylän-Pitkäsalon kylä-
21840: kylätiet ja kunnan tietkin tulevat suurelta tien ja sen jatkona olevan Pitkäsaion-Itä-
21841: osaltaan niiden kustannuksella rakennetta- kylän polkutien rakentaminen yleiseksi
21842: viksi ja kunnossa pidettäviksi, jotka asu- maantieksi tulisi suuressa määrin paranta-
21843: vat niiden varsilla, koituu se asianomai- maan alueen liikenneoloja, ehdotamme edus-
21844: sille erittäin raskaaksi taloudelliseksi taa- kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
21845: kaksi. Sen vuoksi yhteiskunnan velvolli-
21846: suus on ojentaa auttava kätensä näiden että hallitus antaisi Eduskunnalle
21847: ihmisten saattamiseksi tasavertaisempaan esityksen 10,000,000 markan määrä-
21848: asemaan niiden kanssa, jotka asuvat valtion rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
21849: maanteiden varsilla. 1952 tulo- ja menoarvioon Evijärven
21850: Eräs tällainen tie, joka tulisi rakentaa kunnassa sijaitsevan Särkikylän-
21851: valtion kustannuksella yleiseksi maantieksi, Pitkäsalan kylätien ja sen jatkona
21852: sijaitsee Evijärven kunnassa. Tie haaraan- olevan Pitkäsalon-Itäkylän polku-
21853: tuu Evijärven-Vetelin maantiestä Särki- tien rakentamiseksi yleiseksi maan-
21854: kylästä Pitkäsaloon. Sen pituus on noin tieksi.
21855: 8.5 kilometriä. Sen jatkona on kenenkään
21856: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1952
21857:
21858: Nestori Nurminen. ~atti JCoi~eiL
21859: Mikko Järvinen.
21860: 523
21861:
21862: XII,23. - Toiv. al. N:o 219.
21863:
21864:
21865:
21866:
21867: Rankila ym.: Tutkimuksen toimittamisesta maantien raken-
21868: tamiseksi Evijärven Kerttuan kylästä Kortesjärven Kie-
21869: lisen kylään.
21870:
21871:
21872: E d u s k u n n a ll e.
21873:
21874: Evijärven ja Kortesjärven pitäjien ra- välille, jota ei tällä hetkellä ole muualla
21875: jalla ovat Kortesjärven puolella Kielisen, kuin rannikolla ja yhdistäisi näin nämä
21876: Saarijärven ja Isonmäen kylät ja Evijär- kaksi maakuntaa. Niinpä mainitun tien ra-
21877: ven puolella Kerttuan ja Lahden kylät. kentamisen kautta avautuisi Keski-Pohjan-
21878: Siitä huolimatta, että nämä kylät ovat hy- maalta Vaasaan suora yhteys Sievin-
21879: vin väkirikkaita ja niillä on keskenään Toholammin-Kaustisen-Teerijärven Hög-
21880: monipuolinen koossakäyminen, ei kylien vä- nabban-Evijärven Inankylän-Evijärven
21881: lillä ole suoraa maantieyhteyttä, vaikka Kerttuan-Kortesjärven Kielisen ja Kor-
21882: uutta tietä olisi tehtävä vain 6 1f2 km. Suo- tesjärven Fräntilän kautta, josta tie edel-
21883: ran yhteyden puute tulee tästä lähtien tuot- leen jatkuisi Oravaisiin ja yhtyisi siellä
21884: tamaan entistä suurempaa hankaluutta ja Vaasaan menevään tiehen.
21885: taloudellista vahinkoa, sillä joku vuosi sit- Kaikkeen edellä olevaan viitaten ehdo-
21886: ten Evijärven alapäähän rakennettu pe- tamme eduskunnan hyväksyttäväksi toivo-
21887: runajauhotehdas ja perunoiden ajo Kortes- muksen,
21888: järven pitäjästä ja Evijärveltä länteen si-
21889: jaitsevista ruotsalaispitäjistä on suoritettava että hallitus toimittdtaisi tutki-
21890: kiertoteitse, joka raskaan tavaran ollessa mttksen ja rakennuskustannusarvion
21891: kyseessä tuottaa suuria lisäkuluja. Maini- laatimisen maantien rakentamiseksi
21892: tun tien rakentaminen avaisi myöskin suo- Evijärven Kerttttan kylästä Kortes-
21893: ran yhteyden Etelä- ja Keski-Pohjanmaan järven Kielisen kylään.
21894: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1952.
21895:
21896: Väinö Rankila. Artturi Koskinen.
21897: Eino Palovesi. Impi Lukkarinen.
21898: Arvo Ahonen.
21899: 524
21900:
21901: XII,24. - Toiv. al. N:o 220.
21902:
21903:
21904:
21905:
21906: Erkkilä ym.: Maantien rakenta-misesta Oulaisista Pyhä-
21907: joen eteläpwPlitse Kärsämäen V enetpalon ky·lään.
21908:
21909:
21910: :m d u s k u n n a 11 e.
21911: Kysymys maantien rak,entamisesta ns. renkkusillat joudutaan nimi.ttäin pur-
21912: Oulaisten !kil'lkonkylästä Haapaveden kautta kamallin tulva-a:iJkoina. ·
21913: Pyhäjoen ·eteläpuoHtse Kärsämäe•n Venet- Tien rakentaminen on nykyisissä oloissa
21914: palon kylään, jossa se yhtyy Parkkiman ylivoimainen plliikalliselle vä-estölle, ja kun
21915: asemalle menevään tiehen, on jo vuosikym- tie muutenkin •palvelisi laajempaa yl·eistä
21916: meniä ollut vireillä yksityisten ja asian- tarvetta ja kauttakulkutienä sillä olisi
21917: omaisten kunti•en toim€Sta, ja onpa paikka myös laajempi maaknnnallinen merkitys,
21918: paikoin osia po. tiestä jo tehtykin. Pieni ja kun rakentami·nen liikenne~kelpoiseksi
21919: osa on tällä kertaa kunnan Henä, mutta valtion maant1eksi saattaisi myös ailueen
21920: suurin osa kylä- ja viljelysteinä, kun taas laajat valtion metsämaa·t tien vaikutuspii-
21921: harv·emmin asutuilla seuduilla on osa vielä riin, puhumatta:kaan laajoista yksityismet-
21922: -kokonaa.n rakentamatta. Kun Pyhä.joki- sistä ja niitten tuot•teiden paranevista kul-
21923: laakso ja joen eteläpuolikin on suhteellisen jetusedellytylksistä, olisi tien saaminen vält-
21924: tiheää raSUJtusta, niin on yhtenäisen läpi- tämätöntä.
21925: lmlkutioo saaminen hyvin tärkeä asutuksen Viime vuonna tiesuunta on jo osittain
21926: vastaiselle kehitykselle, mutta sen lisäksi tutkittu ja kustannusarviot valmis.tuvat
21927: sille rUJnsaalle puutavaran !kuljetukselle, tänä talvena, joten teknilliset mahdollisuu-
21928: mikä ko. alueelta vuosiHain •haka.taan. det tienrakennustöiden ·aloittamiseen osittai-
21929: KoSika lisä<ksi puutavarra.n. kuljetus viime sessa laajuudessa jo ovat olemassa.
21930: vuosina on kehittynyt 'pääasiassa au.tokurl- EdeHä olevaan viitaten ehdotamme kun-
21931: jetuksi·ksi, niin tämän yhtenäisoo joen ·ete- nioittMm eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
21932: läpuoleisen 6en ajankohtainen tarve on vomwksen,
21933: sitålkin kiistattomampi, varsinkin ikun syys-
21934: ja kevättulvien aikana tuhannl().t tiepi.iriin että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
21935: kuuluvat tien tarvitsijat joen ·etelålpuolella toimenpiteisiin maantien rakentami-
21936: asuvina joutuvat kokonaan ·eristettyyn as·e- seksi Pyhäjoen eteläpuolitse Oulai-
21937: mawn. Atmkkaiden nykyisin ylläpitämät sista Kärs&mäen V enetpalon kylään.
21938: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
21939:
21940: Eeli Erkkilä. Eero Saari.
21941: Niilo Ryhtä. Yrjö Hautala.
21942: Eino Rytinki. Eino E. Heikura.
21943: 525
21944:
21945: XII,25. - Toiv. al. N:o 221.
21946:
21947:
21948:
21949:
21950: N. Nurminen ym.: Lisäyksestä vuoden 1.952 tulo- ja meno-
21951: arvioon maantien rakentami3eksi Toholammin-Lesti-
21952: järven maantiestä Ullavan maantielle.
21953:
21954:
21955: E d u s k u n n a 11 e.
21956:
21957: Maamme harvaan asuttujen seutujen tie- kaupunkiin noin 20 kilometrillä. Tie tulisi
21958: olot ovat edelleen hyvin puutteelliset. Tä- suurelta osalta kulkemaan tasaisia hiekka-
21959: män puutteen poistamiseksi ovat asukkaat kankaita. Sen piiriin tulisi suuria viljelys-
21960: joutuneet rakentamaan suuren määrän kelpoisia suoalueita. Puutavaran kulje-
21961: kyläteitä. Läheskään kaikissa tapauksissa tuksen kannalta tiellä tulisi olemaan suuri
21962: köyhän väestön varat eivät siihen kuiten- merkitys.
21963: kaan ole riittäneet ja tiet ovat jääneet ra- Kun on kohtuutonta vaatia että alueen
21964: kentamatta tai keskeneräisiksi. Näin on köyhä väestö rakentaisi itse pääasiassa
21965: käynyt Toholammin-Lestijärven ja Ulla- omilla varoillaan ja valtion vain avusta,.
21966: van maantien välisellä alueella. Ullavan mana maantiensä, ehdotamme eduskunnan
21967: maantieltä Läntän kylästä on rakennettu hyväksyttäväksi toivomuksen,
21968: kylätietä noin 10 kilometriä ja Toholammin
21969: --Lestijärven maantiestä Sykäräisten koh- että hallitus antaisi Eduskunnalle
21970: dalta kahdeksan kilometriä. Kun maantei- esityksen riittävän suuren määrä-
21971: den väli Sykäräisten kohdalta Lylynevan rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
21972: ja Kylmäojan kautta Ullavan maantielle 1952 tulo- .ia menoarvioon maantien
21973: Läntän kylän kohdalle on 26 kilometriä, rakentami3eksi Toholammin-Lesti-
21974: niin on rakentamatonta väliä kahdeksan järven maantiestä Sykäräisten koh-
21975: kilometriä. Tämän maanteiden välisen tien dalta Lylynevan ja Kylmäojan
21976: kokonaan rakentamisen kautta lyhenisi kautta Ullavan maantiehen Läntän
21977: matka Toholammin Sykäräisestä Kokkolan kylän kohdalle.
21978: Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1952.
21979:
21980: Nestori Nurminen. Matti Koivunen.
21981: Mikko Järvinen.
21982: 526
21983:
21984: XU,26. - Toiv. al. N:o 222.
21985:
21986:
21987:
21988:
21989: Karvonen ym.: Maantien rakentamisesta Joensuun-Kolin
21990: tieltä Herajoen myllyn kautta Joensuun-Lieksan maan-
21991: tielle.
21992:
21993:
21994: E d u s k u n n a ll e.
21995:
21996: Pohjois-Karjalan harvassa ja heikossa koska sen piiriin tulee arvokkaita metsä-
21997: tieverkostossa on useita erittäin valitettavia alueita, sekä lisäksi Herajärven pohjois-
21998: alueita, joita rajamaakunnan väestö ei omin päässä oleva arvokas maasälpävaltaus ja
21999: voimin ole saanut rakennetuksi tyydyttävään Hirvivaarassa olevat kolme malmivaltausta,
22000: kuntoon. Yksi sellainen alue on Pielisjär- joissa on koeporaukset toimitettu ja todettu
22001: ven eteläpuolella oleva Joensuun-Lieksan niiden sisältävän tärkeitä teollisuutemme
22002: maantieltä Kolille ulottuva alue, joka on tarvitsemia mineraaleja kannattavaan kai-
22003: vailla tieyhteyksiä. Joensuun-Lieksan vostoimintaan tarvittavassa määrässä, mutta
22004: maantieltä lähtee tosin vanha kylätie, jonka niiden hyväksikäyttö vaatii, että ensiksi täy-
22005: Enon kunta pari vuotta sitten otti kunnan- tyy saada tie, että ne voidaan kuljettaa edel-
22006: tieksi, mutta se päättyy Herajoen myllylle, leen jalostettavaksi.
22007: josta on Joensuusta Kolille johtavalle tielle Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
22008: vielä yli kymmenen kilometriä aivan tie- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22009: töntä aluetta. Kunnantien ja uuden tien vä- vomuksen,
22010: littömään vaikutuspiiriin kuuluu n. 70 ta-
22011: loutta, jotka jakaantuvat Enon, Kontiolah- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22012: den ja Pielisjärven kuntien alueelle. Tie on toimenpiteisiin suunnitelman ja kus-
22013: siten tarpeellinen paikallisen asutuksen lii- tannusarvion laatimiseksi maantie·n
22014: kenteelle, mutta lisäksi siitä tulee arvokas rakentamista varten J oensuun-Ko-
22015: matkailutie, joka kulkee kauniiden seutujen lin tieltä H erajoen myllylle ja sieltä
22016: kautta Pohjois-Karjalan huomattavimpaan edelleen Joensuun-Lieksan maan-
22017: matkailukeskukseen Kolille. Edelleen sitä tielle johtavan kunnantien ottami-
22018: voidaan puolustaa myöskin teollisuustienä, seksi valtion haltuun.
22019: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1952.
22020:
22021: Juho Karvonen. Jalmari Väisänen.
22022: Otto Muikku. Heikki Soininen.
22023: Arvi Ikonen. R. Hallberg.
22024: Eino Rauste. Varma K. Turunen.
22025: Vieno Simonen.
22026: 527
22027:
22028: XII,27. - Toiv. al. N:o 223.
22029:
22030:
22031:
22032:
22033: Tauriainen: Maantien rakentamisesta Suomussalmella;
22034: Kiannan vesistön itäpuolitse Juntusrantaan.
22035:
22036:
22037: Eduskunnalle.
22038:
22039: Suomussalmen klllhllassa oleva Kianta- takin on s·elvää, että väestön eläminen tiet-
22040: järven ·itäpuolinen alue käsittää lähes nel- tömän erämaan keskellä on vaikeaa. Var-
22041: jännen osan kunnan pinta-alasta. Alueella sinkin kesän aikooa moniin taloihin joutu-
22042: asuu noin 1,000 ihmistä. Minkäänlaista vat ihmiset selässään kantamaan kaikki
22043: maantietä tai ky·lätietä ei ole, ja ni.i!Illpä tarvikkeet kymmenien kilometrien takana
22044: eräistä .taloryhmistä on lähimmälle maan- olevista kaupoista. Työaikaa kuluu huo-
22045: tielle mll!tkaa lähes 30 kilometriä. Jo noin mattav·an pruljon kuljettaessa jalan kau-
22046: kolmekymmentä vuotta on suunniteltu poissa ja virastoissa ja sairaustapauksissa
22047: maanti•en rakentamista tälle alueelle ja sil- muulloinkin, ja kelirikon aikoina lääkärin-
22048: loin .todettu tien tarpeellisuus. Asutus yhä avun saanti on miltei mahdotonta.
22049: lisääntyy ja sen mukaan myös tien tarv·e V ailkika mainitun ilmmitean mietintö ja
22050: suurenee jatkuvasti. Vuonna 1938 Kainuun tienra;kentamissuunn.itelmat ovat olleet hal-
22051: ja Perä-Pohjolan talouselämän ikohotta- li.tuksen käytettävissä jo vuosikymmeniä, ei
22052: mista tutkinut komitea ,piti tien rakenta- se ole ryhtynyt toimenpi-teisiin tien rak-en-.
22053: mista täUe alueella erittäin tärkeänä ja tamis.eksi tälle alueelle. Tämän vuoksi olisi
22054: mietinnössään •esittää tioo. kiireellisesti ra- aihetta eduskunnan puuttua asiaan. Siksi
22055: kennettavaksi. Tie- ja vesirakennushalli- ehdotankin kunnioi-ttaen eduskunnan pää-
22056: tuksen toimesta on tielinja tutkittu jo vuo- tettäväksi toivomuksen,
22057: sikymmeniä sitten ja v. 1949 tielinjan tut-
22058: kimista suoritettiin uudestaan. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti·
22059: Kuten sanottu, asuu maini.tulla alueella toimenpiteisiin maantien rakentami-
22060: n. 1,000 .ihmistä ja tämä on suurimpia tiet- seksi Suomussalmelta K ian1Uh!. vesis--
22061: tömiä alueita Pohjois-Suomessa. Sanomat- tön itäpuolitse Juntusrantaan.
22062: Helsingissä 8 päivänä helmilkuuta 1952.
22063:
22064: Hannes Tauriainen.
22065: 528
22066:
22067: Xl1,2s. - Toiv. al. N:o 224.
22068:
22069:
22070:
22071:
22072: Tauriainen: Maantien rakentamisesta Suomussalmen-
22073: Kuusamon maantieltä Selkoskylään.
22074:
22075:
22076: E d u s k u n n a ll e.
22077:
22078: Jo oonen sotia suunniteltiin maantien sinne, sillä muutoin ei heidän taloutensa
22079: Taikentamista Suomussalmen-Kuusamon pääse nousemaan. Liswksi valtiolla on suu-
22080: maa.ntiestä Selkoskylään. Niinpä v. 1939 ret metsäalueet omistuksessaan näillä
22081: tie- ja vesira.kennushanitus ehdotti sano- alueilla. Niiden metsien arvo luon·noHis·esti
22082: tuU.e t1eUe työmäärära.haa, ja s·e hyväksy.t- kohoaisi tien rakentamisen vuoksi ja siten
22083: .tiinkin mernoarvioon, mutta a1kaneen sodan kohonneiden metsänhintojen muodossa val-
22084: vuoks~ tie jäi rakentamatta ja määrärahB.Jt tio saisi tllikaisin sen, minkä se tiooen jou-
22085: ilmeisesti käytettiin muihin tarkoituksiin. tuisi .pääomia sijoittama81n. Näin ollen
22086: Alueella asuu yli 400 ihmistä ja etäisim- valtion oman edun muikaistakin olisi tien
22087: mistä •taloista on lähimmälle maantielle ratken•taminen näil1e syrjäisine seuduille,
22088: matkaa lähes 20 km. Kauppoja .ei myös- .puhumatta:kaan, että siellä asuvan väestön
22089: kään ole lähempänä, vaa.n asukkaat joutu- etu sitä välttämättä vaatii.
22090: vat vars·inkin kesän aikana selässään koota- Edellä esitettyyn viitaten .ehdotan kun-
22091: maan ·elin- ym. ;tarvikkeet metsien läpi nioittaen eduskunnan päätettäväksi .toivo-
22092: 1derteleviä ,ikinttu,polkuja" myöten. muks·en,
22093: Kun aikaisempina vuosikymmeninä val-
22094: tiovallan toimesta on harjoit·ettu sellaista että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22095: asutuspoilitiitkkaa, että ihmisiä on joutunut toimenpiteisiin maamtien rakentami-
22096: asumaan tiettömi·en :taipaleiden taa noin seksi Suomussalmen-Kuusam()'fl,
22097: vai•keisiin olosuhteisiin, niin sen vMksi rlU'1Ja!ntiestä Selkoskylään.
22098: yhteiskunnan velvollisuus on rak·entaa tiet
22099: Helsingissä 8 päivänä .helmikuuta 1952.
22100:
22101: Hannes Tauriainen.
22102: 619
22103:
22104: Xll,29. - Toiv. a.l. N:o 225.
22105:
22106:
22107:
22108:
22109: TMIJ.'ia.inen: Mauntien rakentamisesta Pudasjärven Puhok-
22110: selta. Kurkikylän kautta Suom~salmen Le'inosenvaaraan.
22111:
22112:
22113: E d u s k u n n a 11 e.
22114:
22115: Pudasjärven kunnan Puhoksen ja Suo- tietöntä taivalta on Kurkikylän kautta Lei-
22116: mussalmen kunnan Leinosenvaaran välillä uosenvaaraan.
22117: on, Kurkikylä huomioon ottaen, noin kym- Tämä tie olisi mainitussa erämaassa asu-
22118: menen taloryhmää, joissa sijaitsevien talo- vien ja kansantaloutemme hyväksi arvo·
22119: jen lukumäärä on lähes sata ja asukas- kasta työtä tekevien ihmisten taloudellisen
22120: määrä n. 400 henkeä. Tälle 20 km pitui- elämän elvyttämisen ehto. Nämä ihmiset
22121: selle alueelle on jo 50 vuoden ajan yritetty ovat suorittaneet yhteiskunnalle ne velvol·
22122: saada maantietä, mutta tuloksetta. Tähän lisuudet, mitä lii'kepaik.oisslllkin elävät suo-
22123: ihmisten asumaan erämaahan ei ole ed~ rittavat, ja siksi yhteiskunnan velvolli-
22124: puhelinta, vaan väestö saa peninkulmaisen suus olisi helpottaa heidänkin elämäänsä.
22125: tiettömän taipaleen takaa hakea elintarvik- Lisäksi valtio omistaa tässä erämaassa suu-
22126: keensa ja pitää yhteyttä muuhun maail- ret metsäalat, joiden arvo tien rakentami-
22127: maan. sen vuoksi kohoaisi enemmän kuin tien ra-
22128: Edellä mainitun tien aikaansaamista on kentaminen tulee maksamaan. Tämän
22129: jo valtiovallankin toimesta valmisteltu. Ou. vuoksi ja y'llä olevaan viitaten ehdotan kun-
22130: lun tie- ja vesirakennuspiirin toimesta val- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
22131: mistettiin kustannusarvio ja suoritettiin muksen,
22132: suuntatutkimus v. 1935. Puheena oleva tie
22133: olisi suurimerkityksellinen myös yleiselle että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22134: liikenteelle. Siitä tulisi kauttakulkutie Ou- toimenpiteisiin maantien rakentami-
22135: lun-Kuusamon ja Puolangan-Taivalkos- seksi Pudasjärven Puhokselta Kurki-
22136: ken valtateiden välillä. Jo nyt on valtion kylän kautta Suomussalmen Leino-
22137: maantie Pudasjärven Myllykankaalle, josta senva.araan.
22138: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
22139:
22140: Hannes Tauriainen.
22141:
22142:
22143:
22144:
22145: 67
22146: 530
22147:
22148: XU,ao. - Toiv. al. N:o 226.
22149:
22150:
22151:
22152:
22153: Ryhtä.: Toimenpiteistä perusparannusten luontoisten kor-
22154: jausten suorittamiseksi Oulun--Kuusamon maantiellä.
22155:
22156:
22157: Eduskunnalle.
22158:
22159: Oulun-Kuusamon valtatie on Oulun tie- vain 18 km. Samoin matka Taivalkosken
22160: ja vesirakennuspiirin alueella kaikkein eni- kirkolta Koitilaan on nykyistä tietä pitkin
22161: ten ja raskaimmin liikennöityjä teitä. Tämä n. 17 km, ja suunniteltua uutta oikaisutietä
22162: onkin ymmärrettävää, koska mainittu tie tulisi tämä matka olemaan vajaat 10 km.
22163: on ainoa Koillis-Pohjanmaalle suuntautuva Kun näistä viimeksi mainituista oikaisuista
22164: valtaväylä sellaiselle alueelle, josta ei ole on tie- ja vesirakennushallituksella valmiit
22165: minnekään rautatieyhteyksiä. Viime vuo- suunnitelmat ja tiealueetkin on jo maan-
22166: sina ovat puutavarakuljetukset huomatta- lunastuslautakunnan toimesta tiealueeksi
22167: valta osalta siirtyneet autokuljetuksiksi, varattuina, niin olisi ko. oikaisut saatava
22168: mikä näin ollen on lisännyt tällä tiellä en- kiireellisesti tierakennusohjelmaan. Molem-
22169: nestäänkin vilkasta autoliikennettä. Oulun min puolin Taivalkosken kirkonkylää, kum-
22170: -Kuusamon valtatie on kuitenkin hyvin mankin mainitun tieoikaisun varrelle, tulee
22171: mutkainen ja mäkinen, mitkä seikat rajoit- lisäksi varsin tärkeät asutusalueet, joiden
22172: tavat autojen kuormitusta ja hidastavat asuttaminen tien ra:kentamisen jälkeen
22173: liikennettä. Sen vuoksi olisi tällä tiellä olisi helpompi toteuttaa. Kun nämä mai-
22174: nämä liikennettä suuresti haittaavat äkki- nitut kaksi oikaisua saataisiin suoritetuksi,
22175: jyrkät kurvapaikat ja pahat mäet saatava niin silloin jäisi useita pahoja mäkiä ja
22176: kiireesti korjauksen alaisiksi. Eräiltä osilta äkkijyrkkiä kurveja pois raskaammalta lii-
22177: Oulun-Kiimingin välillä onkin viime vuo- kenteeltä ja silloin voitaisiin rahtikuormien
22178: sina saatu pieniä oikaisuja suoritetuksi, painoa lisätä ja matkan teko muodostuisi
22179: mutta Ylikiimingin, Pudasjärven, Taival- myöskin nopeammaksi.
22180: kosken ja Kuusamon alueella on vielä Edellä sanottuun viitaten ehdotan kun-
22181: useita, kiireellistä korjausta kaipaavia mut- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
22182: kapaikkoja sekä pahoja mäkiä. Kaksi erit- muksen,
22183: täin suurta oikaisua on Taivalkosken kun-
22184: nan alueella. 1937 tehtiin tie- ja vesira- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22185: kennushallituksen toimesta oikaisusuunni- toimenpiteisiin Oulun-Kuusamon
22186: telmat Jurmunkylästä Taivalkosken kirkolle valtatiellä pe1·usparannusluontoisten
22187: sekä kirkolta edelleen oikaisusuunnitelma korjaustöitten suorittamiseksi ja että
22188: Koitilaan. Nämä kaksi oikaisua lyhentäisi- sanotulla tiellä olevat Taivalkosken
22189: vät matkaa Oulun-Taivalkosken-Kuusa- kirkonkylän-Koitilan sekä kirkon-
22190: mon tiellä n. 19 km. Matka Jurmusta Tai- kylän-Jurmun tienoikaisut aloitet-
22191: valkosken kirkolle on nykyistä vanhaa tietä taisiin kiireell~:sesti.
22192: 30 km, mutta uutta oikaisusuuntaa se olisi
22193: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1952.
22194:
22195: Niilo Ryhtä..
22196: 531
22197:
22198: XII,a1. - Toiv. al. N:o 227.
22199:
22200:
22201: Ryhtä ym.: Määrärahasta maantien rakentamiseksi Kuusa-
22202: mon kunnan Kuolion kylästä Penttilänvaaran ym. paik-
22203: kakuntien kautta MurtovaaraUe.
22204:
22205: E d u s k u n n a ll e.
22206:
22207: Toimenpiteet maantien rakentamiseksi suuri väestömäärä, joiden kulkuyhteydet
22208: Kuusamon kunnan Kuolion kylästä Pentti- ovat äärimmäisen vaikeat, niin sen vuoksi
22209: län vaaran-Vähäjärven-Keron keskiran- tien rakentaminen olisl saatava käyntiin kii-
22210: nan kautta Murtovaaralie on ollut vireillä reellisesti. Tämän tien rakentaminen on eri-
22211: jo lähes 50 vuotta. Noin neljä vuosikym- koisen tarpeellinen senkin vuoksi, että se
22212: mentä sitten laadittiinkin kyseessä olevalle muodostaisi yhdystien Murtovaaran-Pous-
22213: tiesuunnalle tie- ja vesirakennushallituksen sun tiestä Kuusamon-Oulun tielle ja yh-
22214: toimesta maantien rakentamissuunnitelma tyisi Kuoliolla Oulun tiehen suunnilleen sa-
22215: kustannusarvioineen, mutta varsinaiseen malla paikalla, mistä alkaa Kuolion-Pur-
22216: tien rakentamiseen ei sen suunnitelman pe- nuvaaran-Kynsilän maantie. Näin ollen
22217: rusteella silloin päästy. maantieyhteys Kuusamon eteläosista Po-
22218: Mainitulle tiesuunnalle on tosin Kuo- siolle suuressa määrin lyhenisi tämän uuden
22219: liolta Penttilänvaaralie saakka rakennettu yhdystien ansiosta.
22220: kylätie n. 12 km matkalle, mutta loppuosa Vaikka Kuolion -Penttilän- Keron-
22221: 22 km on rakentamatta, vaikka sanotun tie- Murtovaaran maantietä on pidettävä erit-
22222: suunnan välittömässä läheisyydessä asuu täin tärkeänä jo paikallisellekin asutukselle,
22223: suurilukuinen väestömäärä. Rakennettavan niin sitäkin tärkeämmäksi muodostuisi tä-
22224: tien vaikutuspiiriin tulee 84 viljelmää, joilla män maantien yleinen käyttö, koska uusi
22225: tällä hetkellä asuu yhteensä 723 henkilöä. tie muodostaisi välittömän jatkeen Kuusa-
22226: Lisäksi on tiesuunnan varrella kaksi kansa- mon-Taivalkosken ja Taivalkosken-Po-
22227: koulua. Rakennettavan maantien välittö- sion maanteitä yhdistävälle Kuolion-Kyn-
22228: mään läheisyyteen tulee myöskin runsaasti siperän maantielle. Uusi tie muodostuisikin
22229: viljelyskelpoisia asutusalueita, joiden asut- sellaiseksi kauttakulkutieksi, joka aivan rat-
22230: taminen tien rakentamisen jälkeen olisi hel- kaisevalla tavalla helpottaisi Kuusamon ja
22231: pompi toteuttaa. Lisäksi on todettu, että · sen lähipitäjien alueella suunniteltavaa
22232: käynnissä olevan Kuusamon isonjaon yhtey- uutta postiautoliikennettä ja parantaisi
22233: dessä joudutaan mm. tiheän Penttilänvaa- suuresti Kuusamon meijeritoiminnan mah-
22234: ran kyläryhmän tiloista osa siirtämään tä- dollisuuksia, koska silloin nämäkin alueet
22235: män uuden tien varrelle ja näin ollen asutus saataisiin tieyhteyksien kautta meijeritoi-
22236: tällä suunnalla lähivuosina tulee huomatta- minnan piiriin.
22237: vasti kasvamaan vielä entisestäänkin. Edellä olevan perusteella esitämme kun-
22238: Vuoden 1950 aikana on ko. tiesuunta tie- nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22239: ja vesirakennushallituksen toimesta uudel- vomuksen,
22240: leen tutkittu ja tämän tutkimuksen perus-
22241: teella on valmistettu maantien rakentamis- että hallitus ottaisi vuoden 1953
22242: suunnitelma kustannusarvioineen. Tällöin tulo- ja menoarvioesitykseen tarpeel-
22243: on myös todettu, että maantie tulisi kulke- lisen määrärahan maantien rakenta-
22244: maan pääasiassa kovapohjaisia helposti ra- miseksi Kuusamon kunnassa Kuolion
22245: kennettavia maita, missä täytemaan- ja so- -Penttilänvaaran-V ähäjärven-
22246: ranottopaikat ovat lähellä ja näin ollen tien Keron keskirannan kautta Murto-
22247: rakentamiskustannukset ovat kohtuulliset. vaaralle.
22248: Kun tien vaikutuspiiriin tulee varsin
22249: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1952.
22250: Niilo Ryhtä. Eino Rytinki. Arvo Kauppi.
22251: Eeli Erkkilä. Markus Niskala. Eino E. Heikura.
22252: XU,32. - Toiv. a.l. N: o 228.
22253:
22254:
22255:
22256:
22257: Rytkönen ym.: Marttisjoen--Kaarakkalan-Niemisten
22258: mawntien rakentamisesta.
22259:
22260:
22261: E d u s k u n n a ll e.
22262:
22263: Valtion omistamasta sekä kunnossa pitä- tavarakuljetuskysymyksen ratkaisulle ja
22264: mästä runkotiestä n: o 19 Iisalmi-Oulu metsävarojen käytölle. Toimenpide alen-
22265: lähtee Marttiajoelta Kaarakkalan-Niemis- taisi kuljetuskustannuksia ja olisi omiaan
22266: ten kylien kautta yli 60 vuotta sitten val- kohottamaan pientalonpoikien metsän myyn-
22267: tion toimesta raivattu tie, joka päättyy neistä saatuja markkamääräisiä tuloja ja
22268: Kauppilanmäen-Kainuunmäen tiehen noin saattaisi samalla asutusalueet kunnollisten
22269: 5 km:n päässä Kainuunmäen pysäkiltä. kulkuyhteyksien piiriin.
22270: Voimassa olevan tielain mukaan tämä laa- Mainittuun epäkohtaan on mm. Vieremän
22271: jojen metsä- ja asutusalueiden kautta joh- kunta kiinnittänyt vakavaa huomiota. Se
22272: tava tie ja tilapäiseen käyttöön raivattu ja kääntyi v. 1946 lähetystön välityksellä tie-
22273: osaksi tasoitettu tierakennelma on jäänyt ja vesirakennushallituksen puoleen pyytäen
22274: ns. isännättömäksi tieksi. Tietä ei ole kun- avun antamista tien rakentamisessa. Kor-
22275: nostettu eikä korjattu kymmeniin vuosiin jausta ei kuitenkaan ole tullut.
22276: ja on sekä moottori- että hevosajoneuvoil- Edellä sanottuun ja jatkuvasti kasvavaan
22277: lekin käyttökelvottomassa kunnossa. tarpeeseen viitaten ehdotamme eduskunnan
22278: Asutuslain toimeenpanon johdosta ja päätettäväksi toivomuksen,
22279: muutoin vapaaehtoisesti sekä aikaisempien
22280: asutus- ja torpparivapautuslakien puitteissa että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22281: on muodostunut laaja asutusalue, johon si- toimenpiteisiin Marttisjoen-Kaarak-
22282: sältyy 4 kansakoulupiiriä. Se on nostanut kalan-Niemisten maantien rakenta-
22283: esiin tien rakentamisen välttämättömyyden. miseksi V ieremän kuntaan.
22284: Tiellä olisi samalla suuri merkitys puu-
22285: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
22286:
22287: Juho Rytkönen. Hugo Manninen.
22288: Esa. Hietanen.
22289: XII,a,a. - Toiv. al. N: o 229.
22290:
22291:
22292:
22293:
22294: Rytkönen ym.: Lisäyksestä vuoden 1952 tulo- ja meno-
22295: Mvioon Niemisen poikkitien rakentamista varten.
22296:
22297:
22298: E d u s k u n n a ll e.
22299:
22300: Iisalmen maalaiskunnassa viime sotien henkilöiden matkakustannusmenojen saas-
22301: edellä aloitetun, ns. Niemisen poikkitien ra- töä. Maataloustuotteiden markkinointi hel-
22302: kentaminen on sota-ajan ja sitä seuran- pottuisi ja markkinoimiskustannukset ale-
22303: neiden poikkeuksellisten olojen vuoksi jää- nisivat. Liikenne suuntautuisi mäkimaista
22304: nyt loppuun suorittamatta. Tien rakenta- vapaampaa ja tasaisempaa maastoa rauta-
22305: minen on keskeytynyt Niemisen järven tielle ja asutuskeskukseen.
22306: kohdalle, noin 10 kilometriä Iisalmen- Kun alkuosakin sanotusta tiestä on ra-
22307: Kuopion maantiestä. Kolme kilometriä tien kennettu valtion varoilla, olisi paikallaan,
22308: rakentamista jatkamalla saataisiin laajojen että loppuosankin, kolmen kilometrin suh-
22309: Varpaisjärven, Lapinlahden ja Iisalmen teen meneteltäisiin samalla tavalla. Ottaen
22310: maalaiskunnan metsä- ja asutusalueiden huomioon lisäksi sen, että tien käytöstä
22311: yhteydet rautatielle sekä Iisalmen kaupun- hyötyisivät sekä paikallinen asujamisto että
22312: kiin helpommiksi ja lyhyemmiksi. Toimen- niillä seuduilla taloudellista toimintaa har-
22313: piteestä koituisi huomattavaa kansantalou- joittavat yhtiöt, ehdotamme eduskunnan hy-
22314: dellista säästöä monella tavalla. Puutava- väksyttäväksi toivomuksen,
22315: ran autokuljetus suuntautuisi Peltosalmen
22316: pysäkille. Kuljetusmatka lyhenisi ja alen- että hallitus ottaisi vuoden 1952
22317: taisi kuljetuskustannuksia. Kuljetuskustan- lisämenoarvioesitykseensä riittävän
22318: nusten alentuminen kohottaisi pienmetsän- suuren määrärahan Niemisen poikki-
22319: omistajien metsänmyynneistä saatavia tu- tien rakennustöiden loppuun sum·it-
22320: loja. Henkilöliikenteen alalla tapahtuisi li- tamista varten.
22321: säksi huomattavaa ajan ja matkustavien
22322: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
22323:
22324: Juho Rytkönen. Hugo Manninen.
22325: Esa Hietanen.
22326: 634
22327:
22328: xn,a4. - Toiv. al. N:o 230.
22329:
22330:
22331:
22332: Niiranen ym.: Lisäyksestä vuoden 1952 tulo- ja meno-
22333: arvioon ·maantien rakentamiseksi Nurmeksen-Säynei-
22334: sen maantieUä Katajamäen kylätielle.
22335:
22336:
22337: E d u s k u n n a ll e.
22338:
22339: Paikallisen väestön toimesta on 24. 1. jen tuomista rasituksista johtuen ei han-
22340: 1931 tehty aloite maantien mkentamiseksi ketta kuitenkaan ole voitu .toteuttaa, jonka
22341: Nurmeksen-Hankamäen-Säyneisen maan- vuoksi Kuopion lääninhallitus 20. 4. 1948
22342: tieltä Höylän ·kylän kautta Katajamäen antamwllaan päätöksellä jatlkoi tien il'aken-
22343: kylätielle. 16. 3. 1931 antamassaan lausun- tamisaikaa v. 1952 loppuun.
22344: nossa on metsähallitus suositellut tien ra- Jo mainituista syistä .tien rwkentaminen
22345: kentamista. on jatkuvasti osoittautunut mahdottomaksi
22346: Tämän jälkeen on asianomaisen ma8in- paikallisin tai edes kunnan varoin.
22347: mi.ttausinsinöörin toimesta suoritettu tar- Vuonna 1948 on suorj.tettu, olosuhteiden
22348: peellinen tutkimus ja kartoitus sekä laa- muututtua, kustannuslaskelman tarkistus
22349: dittu kusannuslaskelmat. Syntyneitä asia- ja on r8ikentamiskustannusarvio 11,970,000
22350: kirjoja lääninhallitukseen lähettäessään on markkaa tien pituuden ollessa 15,670 m.
22351: maanmittausinsinööri H. Vallenius lausu- Ottaen huomioon Rautavaaran !kunnan
22352: nut seuraavaa: ,T1e on välttämätön sen ja sen asujamiston vähävaraisuuden sekä
22353: varrella ja läheisyydessä asuville lukuisille seudun äärimmäisen heikot tieyhteydet,
22354: tilallisille ja muille salon asukkaille, sillä olisi iko. tiehanke toteutettava valtion va-
22355: näiden on sulan aikana mahdotonta kuljet- roilla .
22356: .taa minkäänlaista kuormaa maantieltä. Sen Edellä olevaan viitaten ehdotamme edus-
22357: vuoksi ovatkin tällä laajalla saiolla olot kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22358: ,pysyneet muuttumattomina vuosisadan
22359: ajan, jääden kehityksessä muusta pitäjästä että hallitus antaisi EduskunnaUe
22360: kokonaan ta;kapajulle." esityksen 15,000,000 markan määrä-
22361: 28. 1. 1937 antamallaan päätöksellä n:o rahan ottamisesta lisäyksenä vuoden
22362: 267 B on Kuopion lääninhallitus hyväksy- 1952 tulo- ja menoarvioon maantien
22363: ny.t tien rakentamissuunnitelman ja mää- rakentamiseksi Nurmeksen-Hanka-
22364: rännyt sen toteutettavaksi kymmenen vuo- mäen-Säyneisen maantieltä Höylän
22365: den kuluessa. kylän kautta Katajamäen kylätielle.
22366: Asujamiston köyhyydestä sekä sota-aiko-
22367: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
22368:
22369: Toivo Niiranen. Juho Nykänen. Juho Rytkönen.
22370: 535
22371:
22372: XD,s5.- Toiv. al. N:o 231.
22373:
22374:
22375:
22376:
22377: Hä.ikiö ym.: Maantien rakentamisesta Iin asemalta Iijoen
22378: eteläpuolitse Pudasjärven kunnan Kipinän kylään.
22379:
22380:
22381: E d u s k u n n a ll e.
22382:
22383: Iin aseman ja Pudasjärven kunnassa si- dollista. Kun asukkaat tällä alueella ovat
22384: jaitsevan Kipinän kylän välimatka Iijoen yleensä vähävaraisia, niin he eivät voi omin
22385: eteläpuolitse on 60 km. Tästä matkasta on voimin edes tiekunnan perustamisen avulla
22386: 17 km, Iin asemalta Jurvakaiseen, aikaisem- näin pitkän tien rakentamista toteuttaa.
22387: min rakennettua Yli-Iin kunnan hallussa Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
22388: olevaa huonokuntoista tietä ja loppuosa, ehdotamme eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22389: eli 43 km, on jäänyt rakentamatta. Tämän vomuksen,
22390: suunnitellun tien piirissä asuu 157 per-
22391: hettä, joiden toimeentulo pienviljelijöinä että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
22392: tien puutteessa on vaikeata. Alueella on siin maantien rakentamiseksi Iin ase-
22393: runsaasti asuttamismahdollisuuksia sekä malta Iijoen eteläpuolitse Pudasjär-
22394: yksityisten että valtion mailla, mutta nii- ven kunnan Kipinän kylään.
22395: den hyväksikäyttö ilman tietä ei ole mah-
22396: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
22397:
22398: Ester Häikiö. Matti Meriläinen.
22399: Irma Torvi. Eino Rytinki.
22400: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
22401: XII,sa. - Toiv. al. N:o 232.
22402:
22403:
22404:
22405:
22406: Rytinki ym.: Toimet~rpitei&tä Pudasjärven ja Utajärven
22407: kutntien väliset~r yhdysliikenteen aikaansaamiseksi.
22408:
22409:
22410: E d u s k u n n a 11 e.
22411:
22412: Kun tarkastaa karttaa, niin huomataan, Samalla kun tien rakentamisella saatai-
22413: että Pudasjärven kunnan ja Utajärven kun- siin Pudasjärven ja Utajärven kuntien vä-
22414: nan yhdysliikenne voitaisiin saada aikaan linen yhdysliikenne aikaan, tulisi tietyö
22415: rakentamalla maantie Hetekylän-Juuri- antamaan näiden seutujen pienviljelijä-
22416: kan ja Juorkunan-Viinilän välillä ole- väestölle työmahdollisuuksia ja olisi omiaan
22417: valle noin 13 kilometrin pituiselle raken- kohottamaan väestön taloudellista hyvin-
22418: tamattomalle osalle. Pudasjärven ja Uta- vointia ja avaisi mahdollisuuksia uudelle
22419: järven kuntien puolesta on useita kertoja asutukselle niille ensiluokkaisille viljelys-
22420: tehty esityksiä mainitun maantien raken- kelpoisille maille, mitä tämän uuden maan-
22421: tamisesta, mutta tähän saakka eivät aloit- tien vaikutuspiirissä on olemassa. Samalla
22422: teet ole johtaneet tulokseen. Tien tärkeyttä voitaisiin hakata ne metsät ja kuljettaa
22423: ja tarpeellisuutta on viime vuosina lisän- jalostuslaitoksiin, jotka vaikeiden uitto- ja
22424: nyt se, että Oulunjokeen on rakennettu muiden kuljetusten vuoksi ovat tällä alueella
22425: suuria voimalaitoksia ja uusia rakennetaan, olemassa.
22426: mikä tietää, että näiden voimalaitosten lä- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22427: heisyyteen tulee muodostumaan monia suu- nioittaen eduskunnan päätettäväksi toivo-
22428: rempia ja pienempiä teollisuuslaitoksia, muksen,
22429: jotka tulevat palvelemaan maakuntaa, mutta
22430: jotta ne antaisivat hyötyä ja palvelisivat että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22431: täydellä teholla maakunnan väestöä, on toimenpiteisiin Pudasjärven kunnan
22432: saatava maakunnan ja näiden voimalaitos- Hetekylän-Juurikan ja Utajärven
22433: ten välille suorat ja hyvät liikenneyhtey- J uorkunan-V iinilän välisen maan-
22434: det. Tämä on mahdollista vain rakenta- tien rakentamiseksi.
22435: malla maantiet sinne, missä niitä ei vielä
22436: ole.
22437: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
22438:
22439: Eino Rytinld. M. 0. Lahtela.
22440: Xfi,S7. - Toiv. al. N:o 233.
22441:
22442:
22443:
22444:
22445: Hä.ikiö ym.: NaarCJjät<ven-Potkunkylän moontien raken-
22446: tamisesta.
22447:
22448:
22449: E d u s k u n n a 11 e.
22450:
22451: Utajärven kunnan Naamajärven kylä, Oulun ,kulutukseen ja se kävisi mahdolli-
22452: joka sijaitsee Oulunjoen pohjoispuolella, on seksi edellä mainitun tien rakentamisen
22453: osan vuodesta eristettynä, koska virtavan kautta.
22454: Oulunjoen poikki tien kohdalta ei aina Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
22455: pääse lossiproomulla eikä jäätäkään myö- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22456: ten. Naamajärven tie olisi kuitenkin mah-
22457: dollisuus yhdistää Potkun kylätiehen, josta että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22458: pääsee Puolangan maantielle. Välimatka on toimenpiteisiin Naamajärven-Pot-
22459: n. 7 km. Naamajärven kylällä on huomat- kunkyläm välisen maantien raken-
22460: tavan paljon karjanomistajia, jotka haluai- tamiseksi.
22461: sivat saada maitonsa Oulunjokivarren ja
22462: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
22463:
22464: Ester Häikiö. Eino Rytinki.
22465: Arvo Kauppi. Yrjö Murto.
22466: Antti Kinnunen.
22467:
22468:
22469:
22470:
22471: 68
22472: 538
22473:
22474: XII,3s. - Toiv. a.l. N:o 234.
22475:
22476:
22477:
22478:
22479: lfåikiö ym..: Moontien rakentamisegta Hoopajärven-Reis-
22480: järven maantieltä Reisjärven kunnan Kalajan kylään,
22481:
22482:
22483: E d u s k u n n a 11 e.
22484:
22485: Reisjärven kunnan Kalajan kylässä nen puuttuminen merkitsee mm. sitä, että
22486: sijaitsevalla Jäppiperän kyläosalla ei ole kylästä ei voida kesän aikana toimittaa
22487: minkäänlaista tietä. Sanottu kyläosa sijait- lainkaan esim. maitoa meijeriin, joka olisi
22488: see noin 3-4 km:n etäisyydellä Haapajär- aivan välttämätöntä pienviljelyksestä ja
22489: ven-Reisjärven maantiestä ja käsittää n. karjanhoidosta eläville ihmisille.
22490: 20 taloa. Tämän tien rakentamissuunni- Edellä esitetyn perusteella esitämme
22491: telma tehtiin sodan jälkeen, mutta toistai- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22492: seksi suunnitelmaa ei ole toteutettu.
22493: Kylästä ei kesäkelin aikana voida päästä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22494: maantielle minkäänlaisilla ajoneuvoilla ja toimenpiteisiin tien rakentamiseksi
22495: heikonkin tien rakentaminen tässä tapauk- H aapajärven-Reisjärven maantiestä
22496: sessa erikoisen vaikeaan maastoon on asuk- Reisjärven kunnan Kalajan kylän
22497: kaille ylivoimainen tehtävä. Tien täydelli- J äppiperälle.
22498: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
22499:
22500: Ester Häikiö. Antti Kinnunen.
22501: Irma Torvi. Yrjö Murto.
22502: 539
22503:
22504: XIl,39. - Toiv. al. N:o 235.
22505:
22506:
22507:
22508: Rytinki ym.: Maantien rakentamisesta Ii joessa olevalta
22509: Kipinän lossilta Pudasjärven-Rovaniemen maantielle.
22510:
22511:
22512: E d u s k u n n a 11 e.
22513: Vaikka meidän maassamme on itsenäi- maa kuin lääninhallituksen taholta. Iijoen
22514: syytemme aikana kiinnitetty paljon huo- pohjoispuolen tien rakentaminen edellä
22515: miota maantieverkoston kehittämiseen, niin mainitulla tavalla ei lyhentäisi suoraa lii-
22516: siitä huolimatta on paljon sellaisia alueita, kennettä esim. Rovaniemeltä Ouluun kuin
22517: missä asutus on vanhaa, mutta jonne ei ole noin 3 kilometrillä. Nykyisten kulkuväli-
22518: vielä minkäänlaista maantietä olemassa. neiden aikakaudella on tällä 3 kilometrin
22519: Eräs tällainen maantietön alue on Pudas- oikaisulla niin pieni merkitys verrattuna
22520: järven pitäjässä Iijoen varressa oleva Kol- siihen, mikä merkitys sillä on sille lähes
22521: lajan kylä, jossa on pitäjän, ehkä koko lää- tuhannelle hengelle, joka pääsisi tiestä
22522: nin vanhin asutus. osalliseksi, kun se rakennettaisiin Kipinän
22523: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta lossilta Vanhalan ja Kynkääntalojen välille
22524: on aikoinaan laadittu summitelma ja kus- Pudasjärven Rovaniemen väliselle tielle.
22525: tannusarvio maantien rakentamista varten Kun vuolasvetisen Iijoen pohjoispuolen,
22526: suoraan Iijoessa olevalta Kipinän lossilta Ypäkkäjärven ja Aittajärven rantamilla
22527: Ritvan seudulle Pudasjärven-Rovaniemen asuva väestö on saanut kokea monta mies-
22528: väliselle maantielle. Tämä suunta kulkee polvea niistä vaikeuksista, mitä on asua ja
22529: suurimmalta osalta asumattomia alueita elää alueella, jossa on toisella puolella vuo-
22530: eikä sinne maanlaatunsa puolesta ole lähiai- lasvirtaine~n joki ja toisella puolella laaja
22531: koina odotettavissakaan asutuksen laajentu- soinen erämaa, ja se on joutunut asumaan
22532: mista. Sen vuoksi olisi tämän maantien keväisin ja syksyisin täydellisessä motissa,
22533: rakentamissuuntaa muutettava niin, että puhumattakaan niistä vaikeuksista, mitkä
22534: suunniteltua suuntaa rakennettaisiin tie koko kesän kestävät puutavaran uitot ai-
22535: Kipinän lossilta Kailajanniemelle ja siitä heuttavat veneliikenteelle, niin olisi vih·
22536: jatkettaisiin vanhaa asutusta myöten, jossa doinkin saatettava tämän alueen väestö
22537: on myöskin ensiluokkaiset viljelyskelpoiset maantien kautta liikenneyhteyteen muun
22538: maat uuden asutuksen laajentumiselle ole- maailman kanssa. Maantien aikaansaamista
22539: massa, Varpukylän, Ypäkkäjärven ja Aitta- puoltaa myös se, että he ovat saaneet mak-
22540: järven kautta Vanhalan ja Kynkään talo- saa yleistä tie- ja liikenneveroa samalla ta-
22541: jen välille Pudasjärven Rovaniemen väli- valla kuin nekin, joilla on ollut onni saada
22542: selle maantielle. Oulun läänin lääninhalli- nauttia maanteiden antamasta hyödystä.
22543: tus on useamman kerran lausunnoissaan Edellä olevan perusteella ehdotamme
22544: esittänyt Iijoen pohjoispuolen tien raken- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
22545: nettavaksi vanhaa asutusta myöten, koska toivomuksen,
22546: se takaisi jokivarrella ja mainittujen jär-
22547: vien rantamilla asuvalle väestölle suoran että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22548: ja hyvän liikenneyhteyden oman pitäjän toimenpiteisiin maantien rakentami-
22549: keskukseen ja samalla suoran liikenteen seksi Iijoessa olevalta Kipinän los-
22550: lähimpään kaupunkiin Ouluun sekä avaisi silta Kollajanniemen, Varpukylän,
22551: mahdollisuuden uudelle asutukselle Iijoen Ypäkkäjärven ja Aittajärven kautta
22552: varrella oleville ensiluokkaisilla viljelyskel- Pudasjärven-Rovaniemen väliselle
22553: poisille maille. Pudasjärven kunnan puo- maantielle Vanhalan ja Kynkään ta-
22554: lesta on myöskin esitetty useita kertoja sa- lojen välille.
22555: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
22556: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä. M. 0. Lahtela.
22557: Aaro Kauppi. Markus Niskala.
22558: !}40
22559:
22560:
22561: :XU,1o.- Toiv. al. N:o 236.
22562:
22563:
22564:
22565:
22566: Tainio ym.: Maantien rakentamisesta Pelkosennieme'n-
22567: Savukosken maantiestä Hietakankaan ja Koskenniskan
22568: kautta Tanhuan kylään.
22569:
22570:
22571: E d u s k u n n a ll e.
22572:
22573: Savukosken kunnan Tanhuan kylä, jonka tonta ja silloinkin kun sellainen on mah-
22574: asukasluku nousee lähes kolmeensataan, on dollista, nousevat kuljetuskustannukset erit-
22575: kokonaan tieyhteyttä vailla. Lähimpään täin suuriksi. Niinpä kesällä 1951 maksoi
22576: Pelkosenniemen---'Savukosken maantiehen on erään sairaan lääkäriin kuljettaminen noin
22577: kylästä matkaa 20 kilometriä. Aikoinaan 50,000 markkaa. Väestön elinehtojen ja
22578: on metsähallituksen toimesta raivattu jon- toimeentulon kannalta olisi tien rakentami-
22579: kinlainen kärrytie edellä mainitusta Pel- nen ensi tilassa aivan välttämätöntä.
22580: kosenniemen-Savukosken tiestä Lunkkauk- Tien rakentamisesta olisi yleistäkin hyö-
22581: sen asutusalueen kohdalta Hietakankaan ja tyä, koska sen kautta mm. valtion suuret
22582: Koskenniskan kautta Tanhuan kylään, metsävarat saataisiin paremmin käyttöön,
22583: mutta tämäkin kärrytie on jo kokonaan samoin kuin Lurojoen uittoa silmällä pi-
22584: rappeutunut ja osittain umpeen kasvanut. täen voitaisiin uittovälineet kuljettaa pai-
22585: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on kalle. Tien välittömässä yhteydessä on
22586: niin ikään tutkittu mainittu tiensuunta myöskin hyviä asutuskelpoisia alueita, joista
22587: sekä laadittu siitä rakennussuunnitelma jo on erotettukin maanhankintalain mukai-
22588: kustannusarvioineen. Tien rakennussuunni- sia tiloja asutettavaksi.
22589: telma on kuitenkin määrärahojen puutteen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
22590: johdosta jäänyt toteuttamatta. eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
22591: Tieyhteyden puute tuottaa Tanhuan ky-
22592: län väestölle luonnollisesti monenlaisia vai- että hallitus 1·yhtyisi toimenpitei-
22593: keuksia ja taloudellisia rasituksia. Kesän siin maantien rakentamiseksi Pelko-
22594: aikana on esim. kaikki välttämättömyystar- senniemen-Savukosken maantiestä
22595: vikkeet kuljetettava kylään kantamalla. Sai- Hietakankaan ja Koskenniskan kautta
22596: raiden lääkäriin kuljettaminen vaikeim- Tanhuan kylään.
22597: missa tapauksissa on suorastaan mahdo-
22598: He1'3ingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
22599:
22600: Eino Tainio. Toivo Friman.
22601: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
22602: 541
22603:
22604: XII,u. - Toiv. a.l. N:o 237.
22605:
22606:
22607:
22608:
22609: Tainio ym.: Maantien rakentamisesta Ranuan kirkoUa Si-
22610: mojärven Pokjaslahteen.
22611:
22612:
22613: E d u s k u n n a ll e.
22614:
22615: Simojärven asutus Ranuan kunnassa on asutukseen kelpaavista alueista Simojoki-
22616: eristettynä kunnallisesta keskuksesta tieyh- varsi, Sääski- ym. järvien ympäristöt ja
22617: teyden puuttuessa. Tämän johdosta ja laajat suoalueet. Näistä suoalueista on jo
22618: koska sanotulla alueella asutus on jatku- tutkittukin ainakin kahdeksan ja ne on to-
22619: vasti lisääntynyt, olisi maantien rakenta- dettu viljelykseen erittäin hyvin soveltu-
22620: minen Simojärven Pohjaslahdesta Sääski- viksi. Tien puute kuitenkin estää jo muo-
22621: järven ja Kaitajärven pohjoispuolitse Luh- dostettujen asutusalueiden kehitystä ja
22622: tijärven kautta kunnan keskukseen aivan uusien muodostumisia.
22623: välttämätön. Nykyisin on jo edellä maini- Lisäksi on todettava, että mainitun tie-
22624: nitun tiesuunnan varrella 126 taloa, joissa suunnan varrella ja vaikutuspiirissä on
22625: on n. 800 asukasta, joille tien puute tuot- runsaasti yksityisten ja valtion hakkaamat-
22626: taa monia vaikeuksia. Sairaustapauksissa tomia metsämaita, joiden hyödyksikäyttöä
22627: on sairaan lääkäriin kuljettaminen usein tien aikaansaaminen edistäisi. Kun suun-
22628: kokonaan mahdotonta. Lisäksi työaikaa niteltu tiesuunta kulkee suurimmalta osalta
22629: menee huomattavasti hu:kkaan, koska osan kovia kangasmaita, voitaisiin tämä 42 km:n
22630: väestöstä on kuljettava jalkaisin kymme- pituinen maantie rakentaa kohtuullisin kus-
22631: niä kilometrejä kuntansa keskukseen. Osan tannuksinkin.
22632: väestöstä on taas, päästäkseen kuntansa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
22633: keskukseen, kierrettävä Rovaniemen kautta, eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
22634: jolloin matka tulee 160 kilometriä pitem-
22635: mäksi. että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22636: Koska sanotulla alueella on hyviä vilje- toimenpiteisiin maantien rakentami-
22637: lyskelpoisia maita, niin asutus tien puut- seksi Ranuan kirkolta Kaitajärven
22638: teesta huolimatta jatkuvasti lisääntyy. ja Sääskijärven pohjoispuolitse Tai-
22639: Niinpä esim. Simojoen ja Kaitasuon väli- vakkakankaan kautta Simojärven
22640: maille on parhaillaan syntymässä kokonaan Pohjaslahteen.
22641: uusi asutusalue. Edelleen voidaan mainita
22642: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
22643:
22644: Eino Tainio. Toivo Friman.
22645: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
22646: 542
22647:
22648: Xll,42. - Toiv. al. N:o 238.
22649:
22650:
22651:
22652:
22653: Lahtela ym.: Määrärahasta maantien rakenta.miseksi Kemi-
22654: järven kunnan Lehtolasta Pos1:on kunnan Aittaniemen
22655: kylätiehen.
22656:
22657:
22658: E d u s k u n n a 11 e.
22659:
22660: Jo yli 30 vuotta sitten katsottiin maan- rt;un Lehtolan tien välisellä osalla, jonka pi-
22661: tien rakentaminen Kemijärven kunnan ja tuus on noin 22 km, on tie- ja vesiraken-
22662: Posion kunnan :keskusten välille niin tar- nushallituksen toimesta suoritettu maantien
22663: peelliseksi, että tarvittava tiealue ja tien- rakentamista varten rakennussuunnitelma
22664: tekoaineiden ottopaikat niillä alueilla, jois.sa ja kustannusarvio.
22665: tie tuli r3Jk.enn.ettavaksi isojaossa yksityi- Kun nyt Pohjolan Voima Oy on alkanut
22666: sille tiloille jaettavien alueiden kautta, ero- Posion 1kunnan alueella olevan Suolijär-
22667: tettiin valtiolle. ven vesistön vesivoiman hyväksikäyttämistä
22668: Tämän tien rakentamisen on myösik:in koskevll!t rakennustyöt, jonka muka.an mai-
22669: valtioneuvoston 21 päivänä marraSikuUJta nitun Suolijärven v;esistön vesi johdetaan
22670: 1935 Kainuun ja Perä-Pohjolan taloudellis- uutta reittiä Kemijärveen ja rakennetaan
22671: ten olojen tutkimista ja paraintamista var- lähelle Kemijärven rantaa noin 4 km:n
22672: ten asettama komitea katsonut tarpeelliseksi päähän mainitusta Lehtolll!Sta Posiolie päin
22673: ja 14 päivänä huhtikuurta 1938 antamas- 96 metrin putouksella varustettu voima-
22674: saan mietinnössä ehdottanut sen rakennet- laitos ja kun mainittu uusi vesireitti eli ka-
22675: tava:ksi (Komi•tean mietintö n:o 10/1938). nava voimalaitoksineen tulee rakennetta-
22676: Eduskunta on myöslön jo marraskuun 11 vaksi sitä suuntaa, jota mainitun Aitta-
22677: päivänä 1941 hyväksynyt toivomuksen, perän kylätien ja Lehtolan välinen tutkittu
22678: että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin po. maan·tiesuuntakin kulkee, olisi main~tun
22679: tien rakentamiseksi ja tasavallan presi- tien rakentaminen nyt toteutettava. Näin
22680: dentti häneLle mainittua eduskunnan pää- olisi tehtävä, koska Pohjolan Voima Osake-
22681: töstä esite1täessä mainitun vuoden joulu- yhtiö on ilmoittanut ooallistuvansa maini-
22682: kuun 5 päivänä jättänyt eduskunnan toivo- tun noin 22 :km:n pituisen maan·tien ra-
22683: muksen toteuttamisen hallituksen toimeen- kentamiseen.
22684: pantavaksi. Kun asiantuntijain käsityksen mukaan
22685: Eduskunta otti myöskin vuoden 1950 uhkaa voimapula ja sitä voidaan lieventää
22686: tulo- ja menoarvioon mainitun tien ra- po. voimalaitoksella ja tämän voimalaitok-
22687: kentamiseksi Kemijärven puoleisesta päästä sen avulla voidaan myöskin edistää Koillis-
22688: Jussilan-Kaisanlahden tiestä Lehtolaan Suomen sähköistämistä ja teollistamista,
22689: 5 milj. markan määrärahan ja myöskin joita siellä tarvitaan ja kun mainittu maan-
22690: vuoden 1951 •tulo- ja menoarvioon 5 mil- tie tulee rakennetuksi sellaisen valtion laa-
22691: joonan markan määrärahan. Vuodelle jan metsiialueen läheisyyteen ja osaksi sel-
22692: 1950 otetulla määrärahalla on tietä raken- :laistakin seutua, josta ei ole milloinkaan
22693: nettu vuosina 1950 ja 1951 ja parhaillaan voitu tien puutteen vuoksi hakata metsiä,
22694: jatketaan rakennustöiitä vuodelle 1951 ote- olisi mainitun maantien rakentaminen nyt
22695: tulla määrärahalla. toteutettava, koska siihen osallistuisi mai-
22696: Mainittua tietä on myöskin Posion kun- nittu osakeyhtiö ja koska se on erikoisen
22697: nan puoleisesta päästä alkaen Peräposion tarpeellinen vwltion metsien hyväksikäy-
22698: -Morattajan maantiestä, rakennettu noin tölle ja hoidolle.
22699: 8 km: n pituinen Sihvakkaperän-Aitto- On selvää, että yksin valtion metsien
22700: niemen kylätie. Tämän kylätien ja maini- vuoks:iJkin oHsi puheena oleva maantie mah-
22701: XII,42. -Lahtela ym. 543
22702:
22703: dollisimman pia.n rakennettava, vaikkei valtion työttömyysvarojen käyttöä, jopa
22704: voimalaitostyötä olisikaan ja vaikkei olisi poistaisi niiden käytön kokonaisuudessakin
22705: kysymys Kemijärven ja Posion kuntien siihen asti, kunnes isojako valmistuu ja
22706: välisestä yhdystiestä. normaaliset metsän hakkuu- ja hoitotyöt
22707: Kun otetaan huomioon sekin, ettei Po- käyvät mahdolliseksi. On selvää myöskin
22708: sion kunnan ja Kemijärven kunnan keskus- se, että maantie ja voimalaitos valmistut-
22709: ten välillä ole suoraa tieyhteyttä ja että tuaan lisäisivät valtion metsätuloja ja alen-
22710: Kemijärven rautatieasema on noin 60 km taisivat hoitokustannuksia sekä avaisivat
22711: lähempänä Posion kunnan keskustaa kuin posiolaisille ja kemijärveläisille sekä koko
22712: Rovaniemi, jossa posiolaisten on tien puut- koilliselle maakunnalle monenlaisia talous-
22713: teen vuoksi liikennöitävä, ja se, että Posion elämän kehittymisen mahdollisuuksia, joka
22714: kuntalaisia asuu valtavan suuri osa raken- on koko valtakunnan etu ja jota tämän
22715: nettavan maantien vaikutuspiirissä Posion maakunnan väestö hartaasti toivoo ja odot-
22716: kunnan keskuksen ja Kemijärven kunnan taa.
22717: keskuksen välisellä alueella, joilla on vielä Jo yksin sen vuoksi, että Pohjolan Voima
22718: huomattavasti pitempi matka Rovaniemen Oy kaiken todennäköisyyden mukaan tulee
22719: rautatieasemalle kuin Posion kirkonkyläläi- osallistumaan mainitun maantien rakennus-
22720: sillä, olisi tie tähänkin nähden rakennettava kustannuksiin, olisi mainitun maantien ra-
22721: mahdollisimman pian, että posiolaisetkin kentamistoimenpidettä joudutettava niin
22722: voisivat käyttää lähintä eli Kemijärven paljon kuin mahdollista, että tämän kah-
22723: rautatieasemaa hyväkseen siihen asti, kun- den kunnan keskusten välinen ja valtion
22724: nes Kontiomäen-Taivatkosken-Posion-- metsätaloudelle erikoisen tarpeellinen maan-
22725: Kemijärven rautatie rakennetaan. tie saataisiin rakennetuksi.
22726: Edellisen lisäksi olisi otettava huomioon Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
22727: sekin, että keskeneräinen isojako estää po- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
22728: siolaisten ja myöskin valtion Posion kun- toivomuksen,
22729: nan alueella olevien metsien hakkuun myyn-
22730: tiä varten. Kun näin on, on selvää, että että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22731: Posion kunnassa tulee olemaan ainakin en- toimenpiteisiin maantien rakentami-
22732: simmäisen viiden vuoden aikana työttö- seksi Kemijärven kunnan Lehtolasta
22733: myyttä, jos ei sinne saada huomattavia työ- Posion kunnan Aittaniemen kylätie-
22734: tilaisuuksia. Mainittu kanavoimis- ja voi- hen ja ottaisi vuoden 1953 tulo- ja
22735: malaitos- sekä maantien rakennustyö mui- menoarvioesitykseensä tätä varten
22736: den tarvittavien maantierakennustöiden riittävän määrärahan.
22737: kanssa poistaisi työttömyyden ja vähentäisi
22738: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1952.
22739:
22740: M. 0. Lahtela. Toivo Antila.
22741: Eino Rytinki. Erkld Koivisto.
22742: Vilho Väyrynen.
22743: M4
22744:
22745: XD,4s. - Toiv. al. J.C':o 189.
22746:
22747:
22748:
22749:
22750: B)'tinki ym.: Moo:ntie"' rtlke11,tamisesta PudaS~järven Sara-
22751: kylän Lehmisu.on ~tu.sa.lueel:Aa. Ra1tooUe Kuhan-lm-
22752: piön moontielle.
22753:
22754:
22755: E d u s kun n a 11 e.
22756:
22757: Pohjois-Suomen ja Karjalan maantie- komitean ehdottamaan maantiehen Ranuan
22758: komitea laati aikoinaan suunnitelman maan- Saarelasta, Sarajärven, Nuukavaaran ja
22759: teiden rakentamisesta Pohjois- ja Itä-Suo- Särkivaaran kautta Kariniemeen. Tämän
22760: meen. Tähän suunnitelmaan kuului myös- maantien rakennusohjelman toteuttamisen
22761: kin maantien rakentaminen Ranuan-Im- kiireellisyyttä lisää se, että lähiaikoina Tai-
22762: piöstä Mäntyjärven kautta Posiolle, mikä valkoskelle rakennettavalta puunjalostusteh-
22763: tie on parhaillaan rakennuksen alaisena. taalta saataisiin maantie tällä alueella ole-
22764: Tähän samaan tieverkoston rakennusryhmi- ville laajoille valtion metsille, jotka ovat
22765: telmään kuuluvaksi voidaan sisällyttää huonojen liikenneyhteyksien vuoksi suu-
22766: maantien rakentaminen Pudasjärven-Sara- relta osalta vielä hakkaamatta.
22767: kylän-Lehmisuon asutusalueelta Ranualle Kyseisen tien kautta pääsisi Simojärven
22768: Impiön-Kuhan väliselle maantielle. ympärillä oleva väestö Sarajärvellä sijaitse-
22769: Kyseinen tie tulisi kulkemaan tuhansia valle ensiluokkaiselle mylly- ja sahalaitok-
22770: h€htaareja käsittäväin ensiluokkaisten vilje- selle, mikä on ainoa tämän alan laitos koko
22771: lyskelpoisten suoalueiden läpi ja avaisi mah- tällä suurella kulmakunnalla. Nykyisin
22772: dollisuuden alueelle uusien asutusalueiden sinne ei ole pääsymahdollisuutta muulloin
22773: muodostamiselle. Samalla sen kautta avau- kuin talvella, ellei kierretä Kuhan, Petäjä-
22774: tuisi suora liikenne Pudasjärven pohjois- järven, Kelankylän ja Rytinkisalmen kautta,
22775: kulman väestölle Ranualle ja Rovaniemelle josta on matkaa noin 130 kilometriä, suo-
22776: ja uuden Mäntyjärven tien valmistuttua ran matkan ollessa ainoastaan noin 20 kilo-
22777: Posiolie ja päin vastoin. Ja sen jälkeen, metriä. Edellä esittämät syyt ovat kaikki
22778: kun maantie rakennetaan Kuhan-Impiön sellaisia, jotka puhuvat maantien rakenta-
22779: väliseltä maantieltä Simojärven länsipuolta misen kiireellisyyden puolesta näille tiettö-
22780: Pohjoislahteen, joka myöskin kuuluu sa- mille alueille.
22781: maan kokonaissuunnitelmaan, muodostuu Edellä olevan perusteella saamme kun-
22782: suora liikenn€yhteys mm. Kemijärveltä, nioittaen ehdottaa eduskunnan päätettä-
22783: Luusuan, Pekkalan, Simojärven, Sarajär- väksi toivomuksen,
22784: ven ja Pudasjärven kautta Ouluun ja Ka-
22785: jaaniin sekä päin vastoin. Tämä tällainen että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22786: suora liikenneyhteys asutuskeskusten välillä toimenpiteisiin maantien rakentami-
22787: on omiaan kehittämään ja vahvistamaan seksi Pudasjärven Sarakylän Lehmi-
22788: väestön yhteistä toimintaa ja kehitystä. Tie suon asutusalueelta Ranualle Kuhan
22789: kuuluu myöskin yhtenä osana Kainuun ja -lmpiön maantielle.
22790: Perä-Pohjolan talouselämän kohottamis-
22791: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1952.
22792:
22793: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
22794: 545
22795: XII,44. - Toiv. al. N: o 240.
22796:
22797:
22798:
22799:
22800: Rytinki ym.: Maantien rakentamisesta Pudasjärven Kou-
22801: valta Taivalkoskelle.
22802:
22803:
22804: E d u s k u n n a ll e.
22805:
22806: Kauan aikaa on ollut kysymyksessä maan- samalla palvelisivat asutusta ja väestölii-
22807: tien rwkentaminen Pudasjärven Kouvalta kennettä.
22808: Kylmälän talojen kautta Taivalkoskelie Kari- Ne kustannukset, mitä Kouvan-Louku-
22809: niemen-Raistakan väli'lelle maantielle suo- san välinen maantie tulee maksamaan, voi-
22810: ran yhteisliikenteen saamiseksi Pudasjär- daan moninkertaisesti peittää niillä tuloilla,
22811: ven pohjoiskulmalta Taivalkoskelie ja mitä saadaan valtion metsissä olevien yli-
22812: Posiolle. Tällöin avautuisi mahdollisuus ikäisten metsien kantohinnan kohoamisesta,
22813: tällä alueella olevien runsaiden yli-ikäisten koska tällöin avautuu mahdollisuus niiden
22814: metsien hakkuulle, jotka vielä tähän saakka hakkaamiseen ja kuljettamiseen. Lisäksi
22815: ovat vaikeitten ja pitkien uitto- sekä muit- tällä alueeella on aikaisemmin suoritettujen
22816: ten kuljetusvaikeuksien vuoksi saaneet olla tutkimusten perusteella löydetty kalkkia,
22817: vähällä hakkauksella. minkä käyttöön saaminen edellyttää maan-
22818: Teollistamiskomitea on 25 päivänä loka- tien rakentamista.
22819: kuuta 1951 antamassaan mietinnössä entistä Edellä olevan perusteella ehdotamme
22820: enemmän kiinnittänyt huomiota yli-ikäisten kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
22821: metsien hakkuuseen ja metsien nuorennuk- vomuksen,
22822: seen ja lausunut, että Koillis-Pohjanmaalle
22823: rakennettava puunjalostustehdas olisi raken- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
22824: nettava Taivalkoskelie ja että tulevat rauta- toimenpiteisiin maantien rakentami-
22825: tiet ja maantiet olisi rakennettava sitä sil- seksi Pudasjärven Kouvalta Taival-
22826: mällä pitäen, että raakapuutavara voitai- koskeUe Loukusan talojen seudulle
22827: siin kuljettaa lyhintä ja suorinta tietä teolli- Kariniemen-Posion väliselle maan-
22828: suuslaitokselle jalostettavaksi ja että tiet tielle.
22829: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
22830:
22831: Eino Rytinki. Niilo Ryhtä.
22832: Aaro Kauppi. Markus Niskala.
22833: Eeli Erkkilä. M. 0. Lahtela.
22834:
22835:
22836:
22837:
22838: 69
22839: M6
22840:
22841: Xll,45. - Toiv. al. N:o 241.
22842:
22843:
22844:
22845:
22846: Lahtela ym..: Määrärahasta J avaruksen-V uojärven maa.n-
22847: tien rakentamista varten.
22848:
22849:
22850: E d u s kun n a U e.
22851:
22852: Maantien rakentaminen Kemijärven-Pel- valtiopäivillä lausunut toivomuksen, että
22853: k08ellniemen maantiestä Kemijärven kunnan hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin mainitun
22854: Javaruksen !kylän kautta Sodan!kylän kun- tien rakentamiseksi.
22855: taan kuuluvaan Vuojärven kylään, jossa se Vailk!k:a jo vuonna 1942 oli maantien ra-
22856: yhtyisi Rovaniemen-Sodankylän maantie- kentamishanke niin pit!käl:lä, että sen joh-
22857: hen, on ollut erikoisen mielenkiinnon koh- dosta vaadittiin tielain edellyttämä lausunto
22858: teena siitä lähtien, kun Rovaniemen-Kemi- mm. Kemijärven kunnalta ja kunta lausun-
22859: järven rautatie mkennettiin. Se olisi pitä- nossaan asettui sille kannalle, että tie olisi
22860: nyt rakentaa heti edellä mainitun rautatien heti rakennettava, nukahti hanke kokonai-
22861: valmistuttua, kos!ka sen raikentamisella olisi suudessaan liiJhes vuosikymmeneksi. Vasta
22862: avattu tär!keä tulotie pitJkältä Inarin-Iva- talvella 1949-1950, kun työttömyystöitä oli
22863: lon-Sodankylän maantieltä noin 40 !kilo· järjestettävä, alettiin maantietä rakentaa
22864: metriä lähempänä olevalle Kemijärven rau- Javarulksen kylän puoleisesta päästä Vuo-
22865: tatieasemalle ja siten huomattavasti vähen- järven kylää kohti ja suoritettiin pohjaus-
22866: netty pitkän tien autokuljetuskustannuksia töitä noin 6 kilometrin matkalla. Kun tien
22867: ja lisätty mainitun rautatien tuloja. Kun rakentaminen vihdoinkin on alettu ja se on
22868: mainittua Ui:himmälle rautatieasemalle joh- keskeneräinen, olisi sen rakentamista jat-
22869: tavaa tietä ei rakennettu valtion toimesta, kettava valmiiksi asti, etteivät siihen uhra-
22870: rakensivat siitä Javaruksen ja Tohmon ky- tut varat jäisi hyödyttömiksi, kuten monen
22871: lien asukkaat Kemijärven-Pelkosenniemen muunkin tien rakentamiseen uhratuille va-
22872: maantiestä al!kaen noin 21 !kilometriä pitkän roille on käynyt.
22873: kylätien Javaruksen kylään asti. Javaruk- Mainitun maantien rrukentaminen sen li-
22874: sen kylästä Rovaniemen-Sodankylän maan- säksi, että se 'lyhentää matkaa alussa maini-
22875: tien varressa olevaan Vuojärven !kylään on tulta pitJkältä Lapin tieltä lähimmälle rauta-
22876: noin 26 !kilometriä ja matka on suurimmaksi tieasemalle yli 40 kilometriä, on tarpeellinen
22877: osaksi sellaista valtion metsämaata, josta ei senkin takia, että se kulkee sellaisia valtion
22878: ole milloinkaan puutavaraa haJkattu. Maan- metsämaita, joista ei ole milloinkaan puu-
22879: tien rakennussuunnitelma on laadittu metsä- tavaraa otettu eikä kannata ottaa ilman po.
22880: hallituksen toimesta jo toistakymmentä tietä ja että sanotulla tiesuunnalla ovat laa-
22881: vuotta sitten. jat ja erikoisen hyvät viljelys'kelpoiset
22882: Mainitun tien rakentamista on mm. Oulun alueet, joille asukkaiden sijoitusta parhail-
22883: lääninhallitus jo ennen läänin jakoa anta- laan suunnitellaan.
22884: massaan lausunnossa pitänyt erikoisen tar- Kyseessä olevan tien rakennustöiden jat-
22885: peellisena ja ehdottanut sen rakennettavaksi. kaminen olisi toteutettava heti siihenkin
22886: Ja sen rakentamista koskevaa asiaa on käsi- nähden, että valtion metsien on !katsottu ole-
22887: tellyt valtioneuvoston marraskuun 21 päi- van siinä tilassa, että siellä olisi ha!kkuut
22888: vänä 1935 Kainuun ja Perä-Pohjolan ta- pantava heti käyntiin sen viisivuotissuunni-
22889: louselämän kohottamista varten asettama telman perusteella, joka hakkuille on laa-
22890: komiteakin ja huhtikuun 14 päivänä 1938 dittu. Kun on kysymys tuhansia hehtaaria
22891: antamassaan mietinnössä ehdottanut sen ra- !käsittävästä valtion metsäalueesta, jolla pi-
22892: kennettavaksi (komitean mietintö n:o 10, täisi hwklkuut suorittaa, saataisiin tieraken-
22893: 1938). Eduskuntakin on jo vuoden 1941 nuskustannukset heti takaisin tien aiheutta-
22894: XII,45. - Lahtela ym. 547
22895:
22896: man kantohinnan nousun muodossa, jos tie ei voida tietä rakentaa sellaiseksi, että sitä
22897: ra!kennetaan ennen ikuin puut kaadetaan ja voitaisiin !kesällä liikennöidä, ja koska työt-
22898: kallein !kustannuksin ikuljetetaan pois tai tömyysvaroja ei voida käyttää kesällä tien
22899: ehtivät sinne kuivua ja kaatua sekä lahoa- liikennekuntoon saattamiseksi, vai'kka työt
22900: vat vahingoksi valtiolle.· olisivat vähäisiäkin, ellei työttömiä ole. Ellei
22901: Kun tie on erikoisen tarpeellinen ja se tulo- ja menoarvioon voida varsinaisia mää-
22902: olisi pitänyt raJkentaa heti Kemijärven rärwhoja muutoin lisätä, voidaan vastaava
22903: rautatien valmistuttua ja ikun sen ra:kenta- erä vähentää työttömyysmomentilta ja mer-
22904: minen valtion metsätalouden ja asutuksen kitä varsinaisiksi määrärahoiksi.
22905: vuöksi on välttämätön ja se on !kesken- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22906: eräinen, on valitettavaa, ettei hallitus ole nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
22907: mel"kinnyt sen rakentamiseksi tulo- ja meno- vomuksen,
22908: arvioesityksiinsä määrärahaa. Tämä tietää
22909: sitä, että tie jää vielä!kin !kesken, jos ei työt- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22910: tömyyttä ole, joka pakottaisi sen rakennus- toimenpiteisiin keskeneräisen Java-
22911: töiden jatkamisen. Siinäkin tapauksessa, ruksen-Vuojärven maantien raken-
22912: että työttömyyttä talvella on ja tien ra)ken- nustöiden jatkamiseksi ja ottaisi vuo-
22913: tamista jatketaan työttömyysvaroilla, tulisi den 1953 tulo- ja menoarvioesityk-
22914: siihen me:rlkitä varsinaisia raikennusrahoja- seensä riittävän suuren määrärahan
22915: kin, koska talvella roudan ja lumen aikana tarkoitusta varten.
22916: Helsingissä 11 päivänä helmilkuuta 1952.
22917:
22918: M. 0. Lahtela. ~ino Rytinki.
22919: ~rltki ltoivisto.
22920: 548
22921:
22922: XU,46. - Toiv. al. N:o 242.
22923:
22924:
22925:
22926:
22927: Tiekso-Isaksson ym.: Pellon kunnan Lankojärven ja Tur-
22928: tolan kylien välisen yhdystien rakentamisesta.
22929:
22930:
22931: E d u s k u n n a 11 e.
22932:
22933: Pellon kunnan Lankojärven ja Turtolan töihin, mutta tiettömyys aiheuttaa tässäkin
22934: kylien välisellä 28 kilometrin matkalla on suhteessa suuria vaikeuksia. Rakennustar-
22935: ollut useissa kylissä asukkaita jo vuosikym- vikkeiden ja työvälineiden kuljetuksesta
22936: meniä. Esim. Kuusijärvellä on asunut 6 muodostuu liian suuri rasitus vähävaraisille
22937: perhettä jo lähes 40 vuoden ajan. Jatku- asutustilallisille.
22938: vasti ovat he, niin kuin toisetkin sanotulla Tien rakentaminen on näin ollen välttä-
22939: alueella asuvat perheet, joutuneet kuljet- mätöntä, jotta useat vuodet omaa tilaa
22940: tamaan kaikki elin- ym. toimeentulotar- odottaneet ihmiset pääsisivät sitä vihdoin-
22941: peensa selässä kantaen tietöntä taivalta. kin rakentamaan ja viljelemään ja jotta
22942: Useita vuosia sitten on sanottujen kylien koko elämänsä ajan tiettömyydestä kärsi-
22943: välisestä Kuusijärven kautta kulkevasta mään joutuneet asukkaat pääsisivät vih-
22944: yhdystiestä tehty ra:kennussuunnitelma, doi,n:kin raimerutamaan ja vhl'jelemään ja pää-
22945: mutta sen toteuttaminen on jatkuvasti lyk- sisivät vihdo.:iJlllldrn ,tällaisen olQtilrun tuotta-
22946: käytynyt edellä mainitusta tien tarpeesta mista vaikeuksista ja rasituksista.
22947: huolimatta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
22948: Suunnitellun tien aikaansaaminen on tul- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
22949: lut entistäkin välttämättömmäksi sen joh-
22950: dosta, että Lankojärven ja Turtolan kylien että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
22951: välille on muodostettu uusia asutusalueita. toimenpiteisiin Kuusijärven kautta
22952: Näihin sijoitettujen asutustilallisten pitäisi kulkevan Lankojärven-Turtolan ky-
22953: nyt päästä tiloilleen raivaus- ja rakennus- lien välisen ykdystien rakentamiseksi.
22954: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
22955:
22956: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
22957: Eino Tainio.
22958: 549
22959:
22960: XII,47. - Toiv. al. N:o 243.
22961:
22962:
22963:
22964:
22965: Lahtela ym.: Määrärahast(l), maantien rakentamiseksi So·
22966: dankylän-/valon maantieltä Satltasen kylästä Rajalaan.
22967:
22968:
22969: E d u s k u n n a ll e.
22970:
22971: Maantien rakentaminen Sodankylän- miljoonaa runkoa ja 1 miljoona lmutiomet-
22972: Ivalon maantiestä Sodankylän kuntaan kuu- riä ainespuita sekä vielä Hsäksi suuri määrä
22973: luvasta Sattasen kylästä saman kunnan Ra- halkopuita, joiden hakkuu ja 'kuljetus pi-
22974: jalan kylään, joka on Sodankylän kunnan täisi alkaa metsänhoidollisista syistä aivan
22975: vanhimpia !kyliä ja jossa asuu noin 300 ih- ensi tilassa, jos valtion metsäomaisuutta aio-
22976: mistä, on ollut vireillä kauan a~kaa. Sen on taan hyvä:ksi käyttää ja metsiä järkiperäi-
22977: myöskin valtioneuvoston huhtikuun 17 päi- sesti hoitaa ilman !kohtuuttoman suuria kus-
22978: vänä 1935 Lapin taloudellisten olojen tutJki- tannuksia. Kun kyseessä on niin valtava
22979: mista ja parantamista varten asettama ko- valtion metsäalue, josta mainitunlainen
22980: mitea katsonut tarpeelliseksi ja ehdottanut suuri saha- ja pinopuutavaran määrä on
22981: huhtikuun 8 päivänä 1938 antamassaan mie- otettavissa ja muut metsänho~totyöt suo6tet-
22982: tinnössä ra:kennettavaksi (komitean mietintö tava, ja kun mainitulta Sodarrkylän-Ivalon
22983: n:o 8/1938). Tien pitmL'> tulisi olemaan maantieltä Rajalan kylään tavarain kuljetus
22984: noin 27 km. Tien ra!kentamiseksi on metsä- kesä;kelin aikana maksaa 9-15 markkaa kilo
22985: hallitus valtion metsätalouden tarvetta var- ja kuljetus keväällä ja syksyllä keskeytyy
22986: ten laatinut rrukennussuunnitelman jo n. 20 u.sei<ksi viikoiksi kokonaan, on selvää, että tie
22987: vuotta sitten ja tehnyt rakennussuunnitel- yksin valtion metsien hakimun vuoiksi pitäisi
22988: man uudestaan v. 1949 s~kä esittänyt tien rakentaa mahdollisimman pian, koska se
22989: rakennettavaksi työttömyystöinä. Mainitulta alentaa huomattavasti puiden hakikuukus-
22990: tielinjalta ovat tietä tarvitsevat kyläläiset tannuksia ja nostaa vastaavasti puiden kan-
22991: talkootöinä raivanneet puut pois v. 1948 tohintaa. Tien valtion metsille tuottama
22992: siinä hyvässä toivossa, että tien rakentami- hyöty ei rajoitu vain siihen, mitä se vaikut-
22993: nen toteutetaan sitä seuraavana työttömyys- taa puiden ulosottokustannuksiin. Sellaisella
22994: kautena eli talvella 1948-1949. Tästä kylä- tuhansia hehtaareja käsittävänä valtion
22995: läisten omatoimisesta ja omalla kustannuk- metsämaalla, josta on saatavissa niin paljon
22996: sellaan tien ra;kentamista suuresti helpotta- puita 'kuin edellä on mainittu, on paljon
22997: vasta ja !kustannuksia alentavasta toimenpi- muitakin metsänhoidollisia tehtäviä !kuin
22998: teestä huolimatta on tie vieläkin ra!kenta- hakikuu ja nekin kustannukset nousevat il-
22999: matta ja tiettömällä alueella vuosisatoja elä- man maantietä paljon korkeammiksi kuin
23000: neet ja kaiikki yhteiskunnalliset velvollisuu- mitä ne olisivat, jos olisi maantie. Lisäksi
23001: tensa täyttäneet ihmiset kärsivät edelleen on otettava huomioon sekin, mikä vruhinko
23002: tien puutetta, vaikka sen raJkentaminen olisi voi tulla valtion metsätaloudelle siinä ta-
23003: heille erikoisen tärkeä, koska se alentaisi pauksessa, jos sattuu tuhansia hehtaareja
23004: huomattavasti elin!kustanntrksia ja samalla käsittävillä tiettömillä metsäalueilla metsä-
23005: avaisi mahdollisuudet kaikinpuoliselle maa- palo ja sinne ei tien puutteen vuoksi saada
23006: ja metsätaloudelliselle se!kä muulle talous- nopeasti sammutusväkeä ja tyiYkalustoa. Täl-
23007: elämän kehittymiselle. laisissa tapauksissa, kuten on jo monasti
23008: Valtion metsätaloudelle po. maantien ra- käynyt, voi metsäpalo hyvin lyhyessä ajassa
23009: kentaminen on arvaamattoman suurimel'ki- tehdä enemmän vahinkoa kuin tien raken-
23010: tyksellinen, koska tie päättyy sellaisen kos- taminen ma!ksaisi. Jos po. maantien raken-
23011: kemattoman valtion metsäalueen läheisyy- tamista ajatellaan vähänkin valtion metsä-
23012: teen, jossa aluemetsänhoitajan antamien tie- talouden kannalta, olisi se jo yksin tästä
23013: tojen mukaan on hakattavia tuikkipuita 2% syystä kiireesti rakennettava, vaikkei siellä
23014: 550 XII,47. - Sattasen-Rajalan maantie.
23015:
23016: olisi mainittua Rajalan kylää asu:'k!kaineen ja miljoona kuutiometriä pinotavaraa ja ne
23017: olemassakaan. uitetaan sekä hoidetaan tuhansia hehtaa-
23018: Kun Rajalan ja Sattasen sekä kirkon- reita valtion metsiä, tarvitaan paljon työ-
23019: kylän tilallisilla on metsää ja muita maita väestöä, joiden keskuudessa sattuu sairauk-
23020: tien vaikutuspiirissä ja kun muualla maas- sia ja tapaturmia. Vaikka tiestä ei olisi mi-
23021: samme oiotaan ennen rakennettuja teitä ja tään taloudellista hyötyä, olisi sen rakenta-
23022: uusia ra:kennetaan sellaisilla alueilla:kin, minen välttämätön mainittujen tapausten
23023: joissa ei ole valtion metsiä, on tien tarvetta varaltakin, että yhteiskunta voi heillekin
23024: ajatellen valtion metsätalouden rinnalla turvata jonkinlaisen avunsaantimahdollisuu-
23025: ot-ettava huomi()On myöskin si•ellä olevan den, koslka se ilman tietä on mahdoton, ku-
23026: 18Sujamiston toimeentl\lllomahdollisuUJksien ten sen jokainen tien varsilla asuva ajat-
23027: parantaminen. televa ihminen voi arvioida ja tiettömällä
23028: Edellä esitetyn lisälksi on vielä otettava alueella oleva joutuu nä:kemään ja 'kdke-
23029: huomioon sekin, että porotalous Sodankylän maan.
23030: !kunnassa myöskin on tärkeä elinlkeino ja Edellä olevat sei!kat huomioon ottaen on
23031: että sen keskeisimpiä paikkoja on Rajalan Sodankylän 'kunta katsonut po. tien raken-
23032: seutu laajoine erämaineen. Sanotun kylän tamisen olevan kaikkein tärkeimpiä tehtäviä
23033: mheisyydessä on mm. porojen eroittelu- ja kuntansa alueella ja anonut, että se mahdol-
23034: teurastusaita, jossa !käytetään vuosittain tu- lisimman pian rakennettaisiin.
23035: hansia poroja ja teurastetaan satoja. Ilman Kun maasto po. tiesuunnalla on enimmäk-
23036: po. maantietä porotaloustuotteiden kauppa- seen tasaista, !kivetöntä kangasmaata ja
23037: paikoille saaminen aikaisin syksyllä, jolloin tielle tulee vain yksi vähäisempi silta ja ky-
23038: porot olisi teurastettava, on mahdotonta, läläiset ovat omin !kustanmrksinsa jo kolme
23039: ellei niitä ilmljeteta !kantamalla. Tämä kul- vuotta sitten raivanneet tiealueelta puut
23040: jetustapa tuottaa niin suuria kustannuksia, pois ja tien rakentamisessa tästä johtuen
23041: että se pakottaa siirtämään teurastuksen tal- voidaan !käyttää !koneellista työtä, tulee tien
23042: veksi, josta seuraa teurastusporojen huomat- rakentaminen ha:lva'ksi, ja !kun tietä tarvi-
23043: tava laihtuminen sekä hoito- ja muiden kus- taan valtion metsätalouden kannalta aivan
23044: tannusten suuri lisääntyminen vahingoksi välttämättömästi ja sen rakentamiseen !käy-
23045: porotalouden harjoittajille, joita on paljon. tetyt varat saadaan takaisin hyvin lyhyessä
23046: Kun kaiken 'lisäksi mainitun maantien vai- ajassa korkeampina !kll!nJtohintoina, ei! sen
23047: kutuspiirissä asiantuntijain selity1rsen mu- rakentamista pitäisi enää lykätä vuodesta
23048: kaan ovat sekä yksityisten että valtion toiseen, vaan olisi rakennustyöt alettava
23049: maalla Sodankylän kunnan parhaat maata- mahdollisimman pian.
23050: lousmaatkin ja väestö nopeasti lisääntyy ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
23051: tarvitsee uusia asuinpaiklkoja, on tien pik~i~ kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
23052: nen rakentaminen tähänkin nähden aivan toivomuksen,
23053: välttämätön.
23054: Edellä sanotun lisäksi on otettava huo- että hallitus ryhtyisi kii1·eellisiin
23055: mioon sekin, mihin tilanteeseen tiettömällä toimenpiteisiin maantien rakentami-
23056: alueella elävät ihmiset ovat joutuneet ja seksi Sodankylän-Ivalon maantieltä
23057: edelleen joutuvat vaikeissa sairaus- ja tapa- Sattasen kylästä RajaTaan ja ottaisi
23058: turmatapauksissa, ja että siellä elävän väes- mwden 1953 tulo- ja menoarvioesi-
23059: tön keskuudessa ja niin suurella työmaalla, tykseensä sitä varten riittävän suu-
23060: jossa hakataan 2% milj. ru:n'koa tukkipuuta ren määrärahan.
23061: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1952.
23062:
23063: M. 0. Lahtela. Toivo Antila.
23064: Eino Rytinki. Erkki Koivisto.
23065: Vilho Väyrynen.
23066: 551
23067:
23068: XU,4s.- Toiv. al. N:o 244.
23069:
23070:
23071:
23072:
23073: Friman ym.: Lisäyksestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon
23074: Sodankylän-V aalajärven-Kittilän maamtierakennus-
23075: työn lopp$nsaattamiseen.
23076:
23077:
23078: E d u s k u n n a 11 e.
23079:
23080: Vuoden 1933 rakenteilla ollut Sodanky- kuljetettu nykyiaikaista tierakennuskalus-
23081: län-Vaalajärven-Kittilän maantieraken- toa ja koneita, mm. kaivinkoneita, joiden
23082: nustyö, johon tarkoitukseen kuluvan vuo- kuljetus on vaikeaa ja kustannuksia aiheut-
23083: den talousarviossakin on varattu 10 miljoo- tavaa - esim. kaivinkoneen kuljetus sinne
23084: naa markkaa, jatkuu parhaillaan työttö- maksoi noin 100,000 markkaa -, olisi tie
23085: myystyönä. Asianomaisten viranomaisten nyt rakennettava yhtä mittaa valmiiksi,
23086: ilmoituksen mukaan työtä tullaan jatka- jotta kalustoa ja koneita ei tarvitsisi tar-
23087: maan todennäköisesti tämän vuoden touko- peettomasti kuljettaa edesta;kaisin.
23088: kuuhun saakka. Tietä ei kuitenkaan näin Edellä olevan perusteella esitämme kun-
23089: talven aikana voida valmiiksi rakentaa, nioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi toi-
23090: vaan valmistaminen jää kesällä tehtäväksi. vomuksen,
23091: Varsinaisessa vuoden 1952 talousarviossa
23092: tähän tarkoitukseen varattu määräraha on että hallitus antaisi Eduskunnalle
23093: riittämätön. Sillä ei saada tietä kuljetta- esityksen 30 miljoonan markan mää-
23094: vaan kuntoon ensi kesän aikana. Asian- rärahan ottamisesta lisäyksenä vuo-
23095: omaisten ammattimiesten arvion mukaan den 1952 tulo- ja menoarvioon So-
23096: siihen tarvittaisiin talousarvioon otetun li- dankylän - Vaalajärven - Kittilän
23097: säksi 30 miljoonaa markkaa. maantierakennustyön loppuunsaatta-
23098: Kun tälle tierakennustyömaalle on nyt miseen.
23099: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
23100:
23101: Toivo Friman. Eino Tainio.
23102: M. 0. Lahtela. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
23103: Erkki Koivisto.
23104: 552
23105:
23106: XI1,49. - Toiv. al. N:o 245.
23107:
23108:
23109:
23110:
23111: Koivisto ym.: Maantien rakentamista Sodankylän kunnan
23112: Korvasen-Lokan tieltä Rieston kylään.
23113:
23114:
23115: E d u s k u n n a 11 e.
23116:
23117: ~ieston kylä~, Sodankylän kunnan poh- tarve ehdottomasti vaativat tien rakenta-
23118: jOis-osassa, on JO kauan ollut vireillä tien mista sinne.
23119: rakentaminen. Kylässä on jo huomattava Kylään on jo ennen sotia punnittu tie-
23120: asutus, jota paitsi tietä tarvitsisivat Ries- linja, joka lähtee 7 km: n päästä maantieltä
23121: tosta kauempana sijaitsevat uudistalot. Ny- Korvasesta Lokkaan. Tien pituus olisi 7. s
23122: kyisin on kylään liikenneväylänä vain mut- km, josta 4 km kuivaa kangasta, sitten
23123: kainen Liurojoki, jota pitkin matkaa tulee 2 km kovapohjaista suota ja l.s km kova-
23124: noin 20 km. Rieston kylän ympäristössä pohjaista niittymaata sekä 1opuksi Luiro-
23125: ovat laajat, useita tuhansia hehtaareja käsi- joen ylitys.
23126: tävät valtion mailla sijaitsevat suoalueet, Lapin komitean mietinnössä v: lta 1938
23127: jotka ovat Lapin parhaita viljelyskelpoisia tie on ehdotettu rakennettavaksi kevytra-
23128: mutasoita. Myöskin Rieston kylän pelto- kenteisena tienä vuoteen 1948 mennessä.
23129: maat ovat savimultaisia hyviä maanvilje- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23130: lysmaita, josta syystä kylä onkin yksi kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
23131: niistä harvoista Lapin kylistä, josta joka vomuksen,
23132: vuosi on voitu myydä heinää muualle huo-
23133: mattavia määriä. Kun seutu ei myöskään että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
23134: ole hallan arkaa, menestyy siellä myös siin kevytrakenteisen maantien ra-
23135: ohran ja perunan viljelys. Maanviljelyksen kentamiseksi jo tutkittua tielinjaa
23136: .edistyminen sekä alueella asuvan väestön Sodankylän kunnan Korvasen-Lo-
23137: kan tieltä Rieston kylään.
23138: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
23139:
23140: Erkki Koivisto. Vilho Väyrynen.
23141: M. 0. Lahtela.
23142: 55~
23143:
23144:
23145: XII,5o. - Toiv. al. N:o 246.
23146:
23147:
23148:
23149:
23150: Koivisto ym.: Tutkimuksen toimittamisesPa mag,ntien rar-
23151: kentamiseksi Enontekiön kunnan Leppäjärven ja Palo-
23152: järven kyliin.
23153:
23154:
23155: E d u s k u n n a ll e.
23156:
23157: Enontekiön kunnassa oleva tieverkosto Mistä maantien Leppäjärvelle ja Palojär-
23158: on vielä sangen harva, joten monet suureh- velle olisi lähdettävä, se olisi ensiksi tutkit-
23159: kot asutusryhmät ja kylät ovat vailla min- tava. Kysymykseen voisi tulla kolme lähtö-
23160: käänlaista tieyhteyttä. Niinpä kunnan kohtaa. Ensiksi Enontekiön kirkolta, He-
23161: pohjoisosassa sijaitsevat Leppäjärven ja tasta, josta matkaa Leppäjärvelle on n. 20
23162: Palojärven kylät ovat kokonaan ilman tietä. -21 km. Maasto olisi hyvää ja tasaista,
23163: Edellinen kylä muodostaa kuitenkin jo josta jo alkumatkasta n. 3 km on autolla
23164: oman kansakoulupiirinsä ja toimii siellä ajokelpoista kangasmaata. Toiseksi olisi
23165: nylkyisin koulu vudkrahuoneissa. Kylässä tutkittava tiesuunta Muotkajärveltä (Palo-
23166: on 21 taloa. Palojärven kylä on Leppäjär- joensuun ja Hetan väliseltä maantieltä)
23167: veltä vielä 8 km kauempana Norjan rajalle Leppäjärvelle ja edelleen Palojärvelle, jol-
23168: päin. Sielläkin on 8 taloa. Sen ympäris- loin alkumatkasta voisi poiketa Suontajär-
23169: tössä asuu sitä paitsi huomattava määrä ven kautta, jossa on 6 taloa. Matka Muot-
23170: Enontekiön porolappalaisia, joitten hyväksi kajärveltä Leppäjärvelle on n. 22 km. Vih-
23171: valtiovalta ei tähän asti ole juuri mitään doin olisi tutkittava tiesuunta Palojoensuu
23172: tehnyt. -Leppäjärvi-Palojärvi, jolloin saataisiin
23173: ,On selvää, että maantie mainittuihin ky- suora tieyhteys Torniolaakson tiehen.
23174: liin tulisi suuresti helpottamaan asukkaiden Matka Palojoensuusta Leppäjärvelle on n.
23175: elämää ja asioimista mm. kirkonkylässään, 25 km. Suoritetun tutkimuksen jälkeen
23176: jossa kaikki kunnalliset ja seurakunnalliset voitaisiin ratkaista, mikä tiesuunta olisi
23177: virastot sijaitsevat, samoin kuin siellä on edullisin rakentaa.
23178: nimismies, terveyssisar jne. Myöskin mat- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
23179: kailun kannalta tiellä tulisi olemaan tärkeä kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
23180: merkitys. Palojärveltä nimittäin tie voitai- toivomuksen,
23181: siin ennen pitkää yhdistää Norjan puolella,
23182: lähellä valtakunnan rajaa tulevaan Aiti- että haUitus toimituttaisi tutki-
23183: järven-Koutakeinon-Alattion maantie- ntUksen maantien rakentamiseksi
23184: hen. Kun suunnitteilla oleva Kittilän Kön- Enontekiön kunnan Leppäjärven ja
23185: kään-Hetan tie tulee rakennetuksi, saatai- Palojärven kyliin.
23186: siin täten suora tieyhteys Rovaniemeltä
23187: Alattioon (Altaan).
23188: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
23189:
23190: Erkki Koivisto. Vilho Väyrynen.
23191: M. 0. Lahtela.
23192:
23193:
23194:
23195:
23196: 7()
23197: XII,51. - Toiv. a;l. N:o 247.
23198:
23199:
23200:
23201: Lahtela ym.: Määr·ärahasta maantien rakentamiseksi Po-
23202: sion kunnan keskuksesta saman kunnan 111ourujärven
23203: kylään.
23204:
23205:
23206: E d u s k u n n a ll e.
23207:
23208: Kysymys maantien rakentamisesta Rova- oleva suuri asukasmäärä joutuu edelleenkin
23209: niemen-Posion maantiestä Posion kunnan olemaan tiettömässä erämaassa.
23210: keskuksesta Hämeenniemen ja Mourujärven Sellainen varojen käyttö, että rakennus-
23211: kylien kautta Posion kuntaan kuuluvaan työ jätetään keskeneräiseksi, on epätarkoi-
23212: Maaninkavaaran !kylään, jossa se yhtyisi tulksenmukaista ja epätaloudellista. Varsi-
23213: Kemijärven-Kuusamon maantiehen, on ol- naisten määrärahain osoittaminen mainitun
23214: 1ut vuosikymmeniä vireillä. Maantien ra- tien ralkennustöiden jatkamiselksi on tarpeel-
23215: kentamisen on myöskin valtioneuvoston mar- linen ja välttämätön senkin takia, että tien
23216: raskuun 21 päivänä 1935 Kainuun ja Perä- rakennustöitä joudutaan suorittamaan työt-
23217: Pohjolan taloudellisten olojen tutkimista ja tömyysvaroillakin, koska työttömyyttä esiin-
23218: parantamista varten asettama komitea kat- tyy talvella ja koSka talvella rakennettua
23219: sonut tarpeelliseksi ja 14 päivänä huhti- tietä ei voida saada lii!kennöimiskuntoon ja
23220: \kuuta 1938 antamassaan mietinnössä ehdot- työttömyysvaroja ei voida käyttää kesällä,
23221: tanut sen rakennettavaksi (komitean mie- jolloin talvella tehdyllä tiellä pitäisi lopul-
23222: tintö N:o 10/1938). Ja eduskuntakin on jo liset valmistustyöt suorittaa.
23223: vuonna 1945 lausunut toivomuksen sen ra- Kun kyseessä oleva maantie yhdistää pit-
23224: kentamisesta. kän Kemijärven-Kuusamon maantien ja
23225: Mainittua tietä, jonka pituus on n. 40 km, Rovaniemen-Posion maantien toisiinsa ja
23226: on jo toistakymmentä vuotta sitten raken- on lkauttalkulkutienä!kin välttämätön ja kun
23227: nettu noin 10 !km: n pituinen osa Kemijär- täällä asuu tiettömällä alueella useita satoja
23228: ven-Kuusamon maantiestä Maaninkavaa- asukkaita, joiden taloudellinen toimeentulo-
23229: ran kylästä Mourujärven kylään, ja myöskin mahdollisuus ja taloudellisen toiminnan pa-
23230: Posion kunnan keskuksen puoleisesta päästä, rantamisedellytykset kaipaavat sanotun tien
23231: alkaen Rovaniemen-Posion maantiestä, on pikaista valmiiksi rakentamista, ja kun siitä
23232: sitä rakennettu vuosina 1938-1951 työttö- on myöskin valtion ja yksityisten metsäta-
23233: myysvaroilla lähes 10 lkm:n pituudelta mil- loudelle suuri hyöty, olisi rll!kennustöitä
23234: tei valmiiksi ja lisäksi suoritettu pohjaus- mitä pikimmin jatkettava ja tie rwkennet-
23235: ja muita töitä noin 20 !km: n matkalla. Työt- tava valmiiksi.
23236: tömyysvaroja on sanottuun rakennustyöhön Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
23237: käytetty yli 60 milj. markkaa. Siitä huoli- !kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
23238: matta, että mainitun tien rakentamiseen on toivomuksen,
23239: !käytetty paljon valtion varoja ja että tien
23240: rakentaminen on kesken ja tien tarve eri- että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23241: koisen suuri, ei sen rakentamiseksi hallitus toimenpiteisiin keskeneräisen Posion
23242: esittänyt vuoden 1952 tulo- ja menoarvio- kunnan keskuksesta Hämeenniemen
23243: esityksessään varoja. Ellei sen rakentami- kylä,n kautta Mourujärven kylään
23244: seksi osoiteta varoja ja jatJketa ralkennus- johtavan tien rakennustyön jatkami-
23245: rtyötä, jää tien rakentaminen sellaiseen ti- seksi ja ottaisi vuoden 1953 tulo- ja
23246: [aan, joka ei hyödytä !ketään ja tiesuunnalla menoarvioesitykseensä tätä varten
23247: riittävän suuren määrärahan.
23248: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
23249:
23250: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
23251: Toivo Antila. Vilho Väyrynen.
23252: Eino Rytinki.
23253: 555
23254:
23255: XU,112.- Toiv. al. N:o 248.
23256:
23257:
23258:
23259:
23260: Tiekso-Isaksson ym.: Tornionjokivarren tiestä Ä.käsjoen-
23261: suun kohdalta Ä.käslompolon kylään johtavan tien kU?J.-
23262: nostamisesta.
23263:
23264:
23265: E d u s k u n n a 11 e.
23266:
23267: ÄkäSlompolon !kylä, joka sijaitsee Muo- vikkeet on noudettava hevosella 30 kilo-
23268: nion kunnassa Tornionjokivarren tiestä n. metrin päästä Äkäsjoen suusta.
23269: 30 kilometrin päässä, on jatkuvasti huonon Puheena oleva tie on tärkeä myös mat-
23270: tieyhteyden takana. Kylässä on useita sa- kailuliikenteen kannalta. Äkäslompolon ky-
23271: toja asukkaita, ja tien varressa ennen Äkäs- lässä on useita matkailumajoja, ja paikka-
23272: lompolon kylää on lisäksi kymmenkunta kunta on sangen suosittu varsinkin talvi-
23273: yksinäistä taloa. Äkäsjoen suusta kylään matkailukautena. Mikäli tie olisi autoilla
23274: johtava tie on varsinkin kelirikon aikana kuljettavassa kunnossa, matkailuliikenne
23275: niin huonossa kunnossa, että tarvikkeiden vilkaistuisi myös kesän aikana.
23276: !kuljettaminen autolla tuottaa huomattavia Edellä sanotun perusteella ehdotamme
23277: vaikeuksia ja tulee myös kalliiksi. Näin eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23278: ollen asukkaat joutuvat huonon tien aiheut-
23279: tamien monien muiden haittojen lisäksi että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23280: maksamaan tarvikkeista rahtikustannusten toimenpiteisiin Tornionjokivarren
23281: muodossa korkeamman hinnan kuin tiestä Ä.käsjokisuusta Ä.käslompolon
23282: muualla. Talven aikana tietä ei aurata, kylään johtavan tien kuntoon saatta-
23283: joten kaikki toimeentuloon tarpeelliset tar- miseksi.
23284: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
23285:
23286: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
23287: Eino Tainio. Erkki Koivisto.
23288: 556
23289:
23290: XII,53.- Toiv. al. N:o 249.
23291:
23292:
23293:
23294:
23295: Lahtela ym.: .1.liäärärahasta Könkään-Tepaston maantien
23296: rakentamiseen.
23297:
23298:
23299: E d u s k u n n a 11 e.
23300:
23301: Kittilän kunnan luoteisosassa oleva Te- uhrattu huomattavan paljon varoja ja tien
23302: paston kylä on sanotun kunnan vanhimpia rakennustyö on jäänyt kesken sellaiseen
23303: kyliä, jossa asuu huomattavan paljon väes- tilaan, ettei sitä voida liikennöidä, olisi ra-
23304: töä tiettömässä erämaassa. Maantien raken- kennustyötä jatkettava ja saatettava tie
23305: taminen sinne mainittuun kuntaan kuulu- liikennöitävään kuntoon siirtämättä sitä
23306: vasta Könkään kylästä, johon on maantie työtä vuodesta toiseen. Mainitun tien tarve
23307: kunnan keskuksesta, on ollut kauan poh- ei ole vain se, että Tepaston kylän asukkaat
23308: dinnan alaisena. Sen rakentamisen on sitä tulevat käyttämään. Sitä tarvitsee eri-
23309: myöskin valtioneuvoston huhtikuun 17 päi- koisesti valtion metsätalous, koska sanotun
23310: vänä 1935 Lapin taloudellisten olojen tut- tien vaikutuspiirissä ovat tuhansia hehtaa-
23311: kimista ja parantamista harkitsemaan aset- reja käsittävät valtion metsämaat, joista
23312: tama komitea katsonut tarpeelliseksi aina puiden saanti ilman mainittua maantietä
23313: Enontekiön kirkonkylään asti eli siis paljon aiheuttaa suuria ~kustannuksia sekä alentaa
23314: pitemmälle kuin Tepaston kylään ja huhti- puiden kamtohinnan miltei olemattomaksi.
23315: kuun 8 päivänä 1938 antamassaan mietin- Tien puute lisää myöskin metsien hoito-
23316: nössä ehdottanut sen rakennettavaksi sekä kustannuksia suuressa määrässä. Ja jos
23317: asettanut tärkeysjärjestyksessä ensimmäi- sattuu metsäpalo sellaisilla alueilla, missä
23318: seen tärkeysluokkaan niiden lukuisien tei- ei ole tietä, saattaa se muutamissa tunneissa
23319: den joukossa, joita komitea on ehdottanut aiheuttaa valtiolle paljon suuremmat vahin-
23320: Lapin alueelle rakennettavaksi, kuten nä- got kuin tien rakentaminen tulisi maksa-
23321: kyy komitean mietinnöstä n:o 8/1938. maan.
23322: Könkään-Tepaston maantien pituus on Kun tietä tarvitsevat sekä asukkaat että
23323: noin 20 km. Sen rakentaminen alettiin val- valtio, olisi se kiireellisesti valmiiksi raken-
23324: tion toimesta jo 1939, mutta alkanut talvi- nettava.
23325: sota keskeytti työt. Sodan jälkeen on tietä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
23326: rakennettu kolmena eri vuotena ja on se kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväksi
23327: ollut työnalaisena koko pituudeltaan, mutta toivomuksen,
23328: työ on jälleen ollut keskeytyksissä pari
23329: vuotta ja tie on siinä tilassa, ettei sitä voida että hallittts ryhtyisi mahdollisim-
23330: autoilla liikennöidä muuta kuin alkumat- man pikaisiin toimenpiteisiin Kitti-
23331: kasta eli Könkään kylän puoleisesta päästä län kunnassa olevan Könkään-Te-
23332: muutamia kilometriä. Tepaston kylä puo- paston keskeneräisen maantien ra-
23333: leinen osa tiestä on siinä tilassa, ettei sitä kennustöiden jatkamiseksi ja ottaisi
23334: voi kesän aikana liikennöidä millään ajo- vuoden 1953 tulo- ja menoarvioesi-
23335: neuvoilla, koska osa valmii:ksi tehtyjä rum·· tykseensä riittävän suuren määrära-
23336: pujakin on paikoilleen panematta. Kun ham tien liikennöitävään kuntoon
23337: tien rakentamiseksi on tähän mennessä saattamiseksi.
23338: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
23339:
23340: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki.
23341: Erkki Koivisto. Niilo Ryhtä.
23342: 557
23343:
23344: XII, 54. - Toiv. al N: o 250.
23345:
23346:
23347:
23348:
23349: Lahtela ym.: Määrärahasta Inarin kirkonkylän-Menes-
23350: järven maantien saattamisesta autoilla liikennöitävään
23351: kuntoon.
23352:
23353:
23354: E d u s k u n n a 11 e.
23355:
23356: Maantien rakentaminen Inarin kirkonky- tien autoilla lii!kennöitävään kuntoon raken-
23357: lästä Menesjärvelle ja edelleen Enontelkiön tamista niin tarpeellisena, että ovat •lupau-
23358: Peltovuoman maantiehen sekä Menesjärveltä tuneet omalla kustannuksellaan rakenta-
23359: Lemmenjoelle on kauan sitten !katsottu tar- maan autoilla mkennöitävän maantien Me-
23360: peelliseksi asujamiston saattamiseksi tieyh- nesjärveltä Lemmenjoelle, jolka matka on
23361: teyteen ja valtion metsien tientarpeen noin 8 !km, jos valtio rakentaa Inarin kir-
23362: vuolksi. konkylän-Menesjärven maantien autoilla
23363: Mainittujen maanteiden rakentamista liikennöitäväiksi. Mainitun 'lupauksen edel-
23364: koslkevaa kysymystä on tutkinut mm. valtio- 1yttämän sitoumuksen ovat mainitut kullan-
23365: neuvoston huhtikuun 17 päivänä 1935 Lapin kaivajat jättäneet !kirjallisesti valtiolle ja
23366: taloudellisten olojen parantamista varten he tulevat sen myöskin täyttämään. Siiksi
23367: asettama komitea ja huhtikuun 8 päivänä tärkeää on heille autoilla liikennöitävän tien
23368: 1938 antamassaan mietinnössä ehdottanut saaminen ammattinsa harjoittamista varten.
23369: ne rakennettavaksi (!komitean mietintö n: o Kun Menesjärven kylässä on niin paljon
23370: 8/1938). asukkaita, että se on erillinen kansakoulu-
23371: Tämän jälkeen on mainittua tietä, osaksi piiri ja kun tavarain kuljetus Inarin kirkon-
23372: maamme ja osalksi saksalaisten toimesta, ra- ;kylästä Menesjärvelle maksaa kesän aikana
23373: kennettu Inarin !ki~kon'kylän ja Menesjär- 9-15 marlklkaa kilolta, tietää tien autoilla
23374: ven välillä, joka matka on n. 35 km, sellai- liikennöitävään lkuntoon saattaminen mai-
23375: seen lkuntoon, että sitä voidaan noin 20 km nittuun kylään kuljetettaville tavaroille
23376: mainitusta kirkonkylästä jollain tavoin au- 8-14 markan kuljetuskustannusten alene-
23377: toilla liikennöidä ja siitäkin Menesjärvelle mista ja vastaavaa toimeentulomahdollisuu-
23378: vain silloin, !kun maa on autoilkantavaksi den parantamista. Saman suuruisen kulje-
23379: jäätynyt ja lumeton. Vain eräät notkelmat tuskustannuksen alentumisen se aiheuttaa
23380: estävät autoilla liiikennöimisen maan sulana myös kaikille niillekin asukkaille sekä Lem-
23381: ollessa Menesjärvelle. menjoen !kullankaivajille, jotka tulevat käyt-
23382: Mainitun tien autoilla liilkennöitävään tämään mainittua tietä lkuljetusreittinään.
23383: kuntoon rakentaminen Inarin !kirkonkylästä On selvää, ,että valtion metsätalous tulee
23384: Menesjärvelle on erikoisen tarpeellinen, ei tiestä hyötymään paljon enemmän kuin yk-
23385: vain Menesjärven !kylässä ja sen ympäris- sityiset, koska tien vaikutuspiirissä ovat tu-
23386: tössä asuvain !kansalaisten saattamiseksi tie- hansia hehtaareja käsittävät metsäalueet,
23387: yhteyteen, vaan myöskin valt.ion metsien ja joiden puutavarain hyväksikäyttö ja met-
23388: Lemmenjoen kullankaivajain sekä Lemmen- sien 'hoito tulee sitä halvemmaksi, mitä pa-
23389: joella olevien asulklkaiden tientarpeen tyy- remmat kuljetusmahdollisuudet ovat.
23390: dyttämiselksi. Kun Menesjärven !kylä on laa- P.orotalous, joka on Inarin kunnassa eri-
23391: jan valtion metsämaan !keskellä, on itsestään koisen suurimer'kitylksellinen elinlkeino ja
23392: selvää, että tie jo yksin valtion metsien !kan- jon!ka lkeslkeisimpiä paikkoja on Menesjär-
23393: nalta asiaa ajatellen olisi rakennettava, ven seutu, tulisi myöskin saamaan huomat-
23394: va~kei siellä olisi asulkkaita olemassakaan. tavia tuloksia mainitusta maantiestä. Porot
23395: Lemmenjoen kullankaivajat pitävät myöskin voitaisiin teurastaa aikaisin syystalvella, jol-
23396: po. Inarin lkirkonkylän-Menesjärven maan- loin ne ovat lihavia, ja kuljettaa tuotteet
23397: 558 Xll,54. - Inarin kirkon-Menesjärven maantie.
23398:
23399: maanteitse autoilla IJrolutuskeskuksiin ja ven aikana rakennettaisiinkin työttömyys-
23400: alentaa kuljetuskustannuksia ainakin 80 % varoilla, on siihen varattava varsinaisia va-
23401: nykyisestään. roja!kin, koska talvella ei voida rakentaa
23402: Sairaus- ja tapaturmatapauksissa, joita tietä sellaiseksi, että se olisi lii!kennekelpoi-
23403: aina sattuu, olisi tie aivan välttämätön, että nen.
23404: väestölle voitaisiin antaa se apu, minkä tei- Kun mainittu tie saadaan verraten vähillä
23405: den varsilla asuvat !kansalaiset ovat saaneet kustannU!ksilla rakennetuksi autoilla liiken-
23406: jo vuosikymmeniä. nöitävään kuntoon ja !kun tien tarve on
23407: Kyseessä olevan Inarin !kirkonkylän ja valtion metsätaloudellekin erikoisen ta.rpeel-
23408: Menesjärven välisen tien autoilla liikennöi- linen, olisi sen rakentamiseksi otettava ensi
23409: tävään !kuntoon rakentamiseksi on tie- ja vuoden tulo- ja menoarvioon määräraha.
23410: vesirakennushallituksen toimesta vuoden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
23411: 1951 aikana suoritettu tutkiminen ja kus- kunnioittaen eduskunnan hyväksyttäväiksi
23412: tannusarvion teko. toivomuksen,
23413: Tässä yhteydessä on mainittava, että Ina-
23414: rin kunta on anonut, että mainitun maan- että, hallitus ryhtyisi pikaisiin toi-
23415: tien rakennustöitä suoritettaisiin työttömyy- menpiteisiin Inarin kirkonkylän-
23416: den poistamiseksi työttömyysvaroilla ja että Menesjärven maantien autoilla liiken-
23417: eduSkuntakin on käsitellessään kuluvan vuo- nöitävään kuntoon saattamiseksi ja
23418: den tulo- ja menoarviota lausunut, että sen ottaisi vuoden 1953 tulo- ja meno-
23419: rakentamiseen olisi käytettävä työttömyys- arvioon sitä varten riittävän suuren
23420: varoja. On selvää, että vai!k!ka sitä tal- määrärahan.
23421: Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1952.
23422:
23423: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. Erkki Koivisto.
23424: 559
23425:
23426: XD,55. - Toiv. al. N: o 251.
23427:
23428:
23429:
23430:
23431: Lindqvist ym..: Seestaan ja Kumian välisen kylätien otta-
23432: misesta valtion haltuun.
23433:
23434:
23435: E d u s k u n n a ll e.
23436:
23437: Laihden kaupungista Heinolaan ja Mi:k!ke- valtatieltä eroaa Uuden'kylän aseman luona,
23438: liin johtavasta valtatiestä eroaa Seestaan ky- 20 kilometriä ennen Lahtea, maantie. Tämä
23439: län ja kartanon :tuona !kylätie, joka päättyy maantie johtaa Kum.ialle, josta erkanee yllä
23440: Kumian kylän kautta lm}kevaan maantie- mainittu !kylätie. Ne IJrulkuneuvot, jotka
23441: hen ja yhtyy Lahden-Kouvolan valtatie- Kouvolasta päin pyrkivät Heinolaan, Mik-
23442: hen. Seestaan ja Kumian välinen kylätie on keliin jne., käyttävät tätä suorimpana kul-
23443: 10.2 ikm:n pituinen. Tästä kylätiestä huo- kutienään, :kos!ka se ~yhentää matkaa n. 40
23444: J.ehtivat ja sen kdkonaan kunnostavat sano- ikm. Samoin tekevät ne ajoneuvot, jotka
23445: tun kylätien varrella asuvat maanviljelijät liikennöivät Mikikelistä tai Heinolasta ympä-
23446: ym. asu!kkaat tieosuuksiensa perusteella. ristöpitäjineen Uuteenkylään, Kausalaan,
23447: Tien ylläpitoon osallistuu n. 75 taloutta. Itse Kouvolaan tai muihin itäisiin pitäjiin. Näin
23448: he joutuvat tietä käyttämään varsin vähäi- ollen tästä kylätiestä on muodostunut ylei-
23449: sessä määrässä, pääasiassa lkevyempään ajoon sessä liikenteessä oleva oikotie, joka täyttää
23450: ja mahdollisiin matkoihinsa joko Lahteen tai yleisen maantien tehtäviä. Ja !kuitenkin
23451: vä:hemmässä määrässä Kouvolaan päin. Pää- Seestaan ja Kumian välisen tien joutuvat
23452: asiallisimpina tien käyttäjinä ovat puutava- kunnostamaan tien varsilla asuvat taloudet,
23453: rayhtiöt. Kun tie !kulkee metsäisten seutujen joka !kunnostaminen vaatii heiltä vuosittain
23454: halki, on puutavarayhtiöillä joka vuosi ostet- runsaasti varoja. On aivan luonnotonta,
23455: tuja metsiä, joiden puutavarain kuljettami- että tällaisten, yleisiksi maanteiksi muodos-
23456: nen raskailla kuorma-autoilla vuodesta vuo- tuneiden teiden kunnossapito sälytetään
23457: teen tämän kylätien kautta jatkuvasti murtaa niiden maanviljelijäin ja asukkaiden rasi-
23458: tien sellaiseksi, että sitä myöten kevyemmillä tuksena, jotka tien varrella asuvat.
23459: ajoneuvoilla liik!kuminen on miltei mahdo- Edellä olevan perusteella esitämme edus-
23460: tonta. Erittäinkin !keväisin, syksyisin ja pi- kunnan päätettäväJksi toivomuksen,
23461: tempiaikaisina sadeaikoina sekä talvella tie
23462: murskautuu useampien 1kuu!kausien aja1ksi, että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
23463: niin etteivät varsinaiset tien !kunnostajat siin Lahden-Heinolan maantiestä
23464: useinkaan pääse kevyillä ajopeleillään liik- eroavan Seest'aan ja Kumian välisen
23465: kumaan. Tätä kylätietä rasittaa lisäiksi ylei- kylätien ottamiseksi valtion haltuun_
23466: nen liikenne. Kouvolasta Lahteen johtavalta
23467: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
23468:
23469: Hemm.ing· Lindqvist. Eino Kilpi. Kaino Haapanen.
23470: :560
23471:
23472: Xl1,56. - Toiv. al. N: o 252.
23473:
23474:
23475:
23476:
23477: Lindqvist ym. : Padasjoen kunnan Porasan ja Kasiniemen
23478: kylien välisen kylätien ottamisesta valtion haltuun.
23479:
23480:
23481: E d u s k u n n a 11 e.
23482:
23483: Valtamaantie, joka johtaa Lahden kau- tion hallussa olevien marunteiden välillä,
23484: pungista Hollolan, Asikkalan ja Padasjoen saa välittää 1lisäksi kaiken sen liikenteen,
23485: llrunrtien kautta pohjoiseen, on erikoisen joka tätä reitrtiä käytäen kohdistuu Padas-
23486: vi•lkkaasti liikennöity. Tästä maantiestä joen kunnan pohjois- ja kaa;kkois- sekä
23487: eroaa Padasjoen kunnan Porasan asutus- myös itäpuolella oleviin kuntiin, on näiln
23488: .alueesta kylätie, joka johtaa sanotun kun- muodostunut yleistä liikennettä palvele-
23489: nan kaukaisimpaan ikYJlään, Kasiniemeoo vaksi tieksi, on kohtuutonta, että Porasan
23490: ja sieltä edelleen Luopioisten ym. kuntiin. ja Kasiniemen kylätien varrelila olevat
23491: Kylältien .pituus on 10.3 km. Tämän tien asukkaat joutuvat kustantamaan tien kun-
23492: joutuvat :tien varrella asuvat maanvilj·eli- nossapidon. Oikeudenmukaisuuden mukaan
23493: jät ja muut asukkaat melkein yksinään pi- tämän tien kurnnossapito kuuluu valtion
23494: tämään kunnossa. Kuitenkin tämä tie tehtäviin.
23495: 'On pääasiassa puutavaran kuljetusta har- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
23496: joittavien yhtiöiden jatkuvassa käy- eduskunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
23497: tössä. Raskailla puutavaralasteilla kuor-
23498: matut autokaravaanit liiikennöiviilt tietä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23499: vuoden toisensa jä•lkeen ja murskaavat tien. toimenpiteisiin Padasjoen kunnan
23500: Kuitenkin tien joutuVJat kunnostamaan Porasan ja Kasiniemen kylien väli-
23501: tietä vähemmän käyttävät sen varrella asu- sen kylätien ottamiseksi valtion hal-
23502: vat asukkaat. Kun tämä •tie, joka on vrul- tuun.
23503: Helsingissä 8 ,päivänä helmikuuta 1952.
23504:
23505: Hemming Lindqvist. Eino Kilpi. Kaino Haapanen.
23506: 561
23507:
23508: XII,57. - Toiv. al. N:o 253.
23509:
23510:
23511:
23512:
23513: Tainio ym.: Toimenpiteistä Alatornion Kaakamon ja Lai-
23514: vaniemen kylien yhteisen kylätien ottamisesta valfion
23515: hoitoon.
23516:
23517:
23518: E d u s k u n n a II e.
23519:
23520: Alatornion kunnan Kaakamon ja Laiva- Tien hoitokustannukset ovat edellä esi-
23521: niemen kylien yhteinen kylätie, joka eroaa tettyjen syiden johdosta kohonneet niin suu-
23522: Kemin-Tornion maantiestä Kaa:kamojoen riksi, etteivät tieosak!kaat miterrkään voi
23523: sillan luota, kiertää Perämeren rannikkoa ja niistä suoriutua, eikä voida vaatiwkaan
23524: yhtyy jälleen Kemin-Tornion maantiehen heiltä jatkuvasti tämän 14 !km:n pituisen
23525: Kyläjoen sillan luona, on jo pitemmän ajan yleiseksi tieksi muodostuneen tien !kunnossa
23526: ollut yleisenä ikulkutienä. Niinpä esim. puu- pitämistä. Siksi olisi mainittu Kaa!kamon ja
23527: tavarayhtiöt ovat !käyttäneet tietä puutava- Laivaniemen !kylien yhteinen kylätie otet-
23528: ran kuljetukseen ja ovat nämä kuljetukset tava ensi tilassa valtion toimesta kunnostet-
23529: viime vuosina jatkuvasti huomattavasti li- tavaJksi ja hoidettavaksi.
23530: sääntyneet. Kymmenet puutavarayhtiöt ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
23531: välittäjät kuljettavat jatkuvasti pyöreää eduskunnan päätettäväiksi toivomuksen,
23532: puutavaraa tietä myöten rannikolle. Niin
23533: ikään on tielle myönnetty !linjavaunulle lii- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23534: !kenneoikeus, joka aloittaa lii!kenteensä ku- toimenpiteisiin Alatornion kunnassa
23535: luvan vuoden keväällä. Tien vaikutuspii- sijaitsevan Kaakamon ja Laivanie-
23536: rissä asuu 2,500-2,750 asukasta, mikä sekin men kylien yhteisen kylätien ottami-
23537: osoittaa, että tästä tiestä on muodostunut seksi valtion haltuun.
23538: yleinen liikennetie.
23539: Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1952.
23540:
23541: Eino Tainio. Toivo Friman.
23542: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
23543:
23544:
23545:
23546:
23547: 71
23548: 562
23549:
23550: Xfi,5s.- Toiv. al. N:o 254.
23551:
23552:
23553:
23554:
23555: Virolainen ym.: Määrärakasta sillan rakentamiseksi ns.
23556: Lammin lossin tilalle.
23557:
23558:
23559: E d u s k u n n a ll e.
23560:
23561: Kymenlaalkson !kehittyessä ja monipuolis- volasta Valkealan kk: n ja Tuohikotin
23562: tuessa ja sen alkaessa suuntautua yhä enem- kautta Mäntyharjulle ja Mäntyharjulta yh-
23563: män myös :kotimaan marklkinoille on lisään- teisenä Miklkeliin. Ensiksi mainittu tieosuus
23564: tyvä tieverkoston tarve käynyt yhä ilmei- on tällä hetkellä tärlkeämpi, koSka sitä
23565: semmiilksi. Teiden !kehittäminen talouselä- !kautta on Kouvolasta myös suorin yhteys
23566: män vaatimU'ksia vastaava!ksi on jäänyt jäl- Heinolaan, mutta KymenlaaJkson teollisuu-
23567: !keen varsinkin Pohjois-Kymenlaaksossa. den suuret raaka-ainevarastot sijaitsevat
23568: Syynä tähän lienee osaltaan ollut se, että juuri Jaalan-Mäntyharjun alueella ja kul-
23569: Pohjois-KymenlaaJkso aiemmin vuoteen 1950 jetetaan tätä tietä etelään. Myös Pohjois-
23570: saakka on kuulunut tie- ja vesirakennushal- Kymenlaakson teollisuuden ja asutuskeskus-
23571: lituksen !kahden piirin alaisuuteen ja yhte- ten polttopuun tarve tyydytetään tämän
23572: näisten suunnitelmien laatiminen on sen tien varrella olevista metsistä. Tämän tie-
23573: vuoksi ollut vaikeata. Sen vudksi onkin tie- osan kuljetuskykyä vaikeuttaa kuitenkin
23574: lkysymysten ratkaisu Pohjois-Kymenlaak- tieosalla oleva ns. Lammin ~ossi, joka to-
23575: sossa ensiarvoisen tärkeä. Esim. vailla kaik- siaankin muudostaa tämän tieosan pullon-
23576: !kia suunnitelmia on tällä hetkellä tieosa kaulan ja jonka häiritsevä vaikutus vuosi
23577: Kouvola-Mikikeli. Jokainen, joka joutuu vuodelta vain pahenee. Ainoa oilkea rat-
23578: ajamaan tällä tieosuudella, toteaa tämän kaisu asialle on lossin korvaaminen pikai-
23579: tieosuuden puuttellisuudet. Paitsi sitä, että sesti raJkennettavalla sillalla.
23580: tällä tieosuudella on suuri merlkityksensä YHäolevan perusteella ehdotamme kun-
23581: Kouvolan ja Mi!k!kelin yhdistäjänä on tie- nioittaen eduskunnan hyvälksyttäväksi toi-
23582: osuuden eteläosalla lisäksi tärkeä merkityk- vomuksen,
23583: sensä Pohjois-Kymenlaakson teollisuudelle.
23584: Tietä suunniteltaessa täytynee Kouvolasta että hallitus ottaisi vuoden 1953
23585: lähtevä osuus ajatella rakennettavaksi kaksi- tulo- ja menoarvioesitykseen 50 mil-
23586: haaraiseksi, toinen, joka kulkee Kouvolasta joonan markan suuruisen määrära-
23587: Kuusanlkosken, Voi~&:aan ja Jaalan kautta han st"ltarakennustöiden aloittami-
23588: Mäntyharjulle ja toinen, joka !Jru~kee Kou- seksi ns. Lammin lossin tilalle.
23589: Helsingissä 12 päivänä helmi!Jruuta 1952.
23590:
23591: Johannea Virolainen. Eri. Haapaniemi.
23592: 563
23593:
23594: Xll,59. - Toiv. al. N:o 255.
23595:
23596:
23597:
23598:
23599: Lindqvist ym..: Määrärahasta Hennalan ylikäytäväs~llan
23600: raken"b.amista varten.
23601:
23602:
23603: E d u s k u n n a 11 e.
23604:
23605: Viitaiben vuoden 1951 valtiopäiviHä teh- tulo- ja menoarvioesitykseensä
23606: tyyn :oo.haasia-a1oiif.teeseen. n: o 213 (Liitt. 45,000,000 markan mii(i,rärahan Lah-
23607: IV, siv. 458) ehdotamme !kunnioittaen edus- den lw.tupungin a.sema,..alU{3elle tule,.
23608: kunn&ll hyväksyttäväksi .toivomuksen, van, keskeneräisenä olevan H ennalan
23609: ylikäytäväsillum rakennustöiden lop-
23610: että hallitus ottaisi vuoden 1953 puun suorittamista varten.
23611: Hels1ngissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
23612:
23613: Hemming Lindqvist. Eino Kilpi. Kaino Haapanen.
23614: 564
23615:
23616: XII,6o. - Toiv. al. N:o 256.
23617:
23618:
23619:
23620:
23621: Alanko ym.: Mä,ärärahasta Nokian kauppalassa olevan
23622: Pitäjänsillan 'U){Udelleen rakentamista varten.
23623:
23624:
23625: E d u s k u n n a 11 e.
23626:
23627: ' Nokian kauppalan k~kustassa olevan k~iikenn~ttä, on sillan uudelleen rakenta-
23628: Pitäjänsillan uudelleen rakentaminen on mmen aivan välttämään ja kiireellinen.
23629: tullut 'ajankohtaiseksi yhä kasvavrun !liiken- Tätä silmällä pitäen onikim. asiassa rY'hdytty
23630: teen lisääntymisen takia. Nykyinen van- toimenpiteisiin. Dipl. ins. Kivisalo on laa-
23631: hentunut silta, joka on aikoimaan raken- tinut suunnitelman uuden, nykytilannetta
23632: nettu palvelemaan vuos~kymmeniä sitten vastaavan siUwn rakentamiseksi, ja alusta-
23633: ollutta tliikennettä, on, paitsi vaaralline:n, van laskelman mukaoo se tulisi maksamaan
23634: myöskin kY'kenemätön palvelema,an n,y- 80,000,000 markkaa. Uuden sillan jä;nne-
23635: kyistä vilkasta liikennettä. Vuonna 1950 mitat tulisivat suunnitelman mukaan ole-
23636: suoritettiin mainitulla sillwlla liikennelas- maan 79 metriä ja hyödyllinen leveys
23637: ikelma, jolloin todettiin, että laskemispäi- 23 metriä.
23638: vänä keHo 6-22 välisenä aikruna kulki sil- Kun Nokian kauppalan on mahdotornta
23639: lan yli seuraavat määrät kulkuneuvoj,a ja ilman vrultion tukea selviytyä näin suuren
23640: jalankulkijoita: siHan l'lakennustyöstä, olisi valtion ,taholta
23641: kiil'leellisesti tultava muk:aa;n sillan raken-
23642: Henkilö- ja pakettiautoja ... . '361 kpl. nustöid·en aloittamiseksi.
23643: K:uo.rma-a~toja ............ . 361 " Edellä olevaan viirtatern ja sillan ,pikaisen
23644: Lrn.Ja-a~toJ.~ ..: ............. . 67 '' rake:ntamisen välttämättömyyteen vedoten
23645: Moottor1pyona ............ . 34 " esitämme kunnioittaen ~eduskunnan hyvätk-
23646: Hevosaj?.n~.~voja ........... . 116 " syttäväksi toivomuksen,
23647: Polkupyor1a ............... . 3,521 "
23648: J~alankulkijoita . . .......... . 1,733 "
23649: että hallitus ottaisi vuoden 1953
23650: tulo- ja menoarvioesitykseoo
23651: Kun tämärn laskelman jälkeen Nokian 40,000,000 markan määrärahan No-
23652: kauppalan väkiluku on lisääntynyt lähes kian kaluppalassa olevan Pitäjätnsil-
23653: 2,000: Ha hengeHä ja kun mainittu silta la,n rakentamista varten.
23654: palvelee jatkuvasti lisääntyvää ikauttaku!l-
23655: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
23656:
23657: Kustaa Alanko. Atte Pakkanen. Kaarle Renfors.
23658: 565
23659:
23660: XU,a1.- Toiv. al. N:o 257.
23661:
23662:
23663:
23664:
23665: Koivunen ym.: Rautatien ylikäytäväsillan rakentamisesta
23666: V aaJjakosken taajaväkiseen yhdyskuntaan.
23667:
23668:
23669: E d u s k u n n a 11 e.
23670:
23671: Vaajakosken taajaväkisessä yhdyskun- Vaikka kulkulaitosten ja yleisten töiden
23672: nassa muodostavat Haapamäen-Pi~ksä ministeriö onkin viime vuosina suorittanut
23673: mäen rautatie ja valtatie n: o 13 vilikasliiken- eräitä valmisteluja ylilkäytäväsillan raken-
23674: teisen, liikenneturvallisuudelle vaarallisen tamiseksi tälle paikalle, niin sillan rakennus-
23675: tasoristeyksen. Viranomaisten 25. 1. 1952 töiden aloittamisesta ei vielä ole mitään tie-
23676: suorittaman tutkimu!ksen mukaan kulkivat toa. Viimeisen liikennetapaturman jälkeen
23677: vuorokauden kuluessa risteyksen ikautta seu- on Vaajaikosken taajaväkisen yhdyskunnan
23678: raavat liilkenneväilineet: 228 linja-autoa, 211 eri väestöpiirejä edustanut kokous kirjel-
23679: hen!kilöautoa, 116 ikuorma-autoa, 12 trakto- millä eduskuntaryhmille kiirehtinyt sillan
23680: ria, 1 moottoripyörä, 204 hevosajoneuvoa ja rakennustöiden aloittamista. Työllisyyden-
23681: 68 junaa. Vuorokauden 'kuluessa aiheutti- kin kannalta olisi töiden aloittaminen erit-
23682: vat junat yhteensä 3 tunnin 20 minuutin täin tervetullut Vaajalroskella ja koko Jy-
23683: pysähdyksen valtatien ,liikenteessä. Valo- väSkylän maalaiskunnassa, jossa joudutaan
23684: merkeillä suojattu vartioimaton risteys on järjestämään runsaasti työttömyyden tor-
23685: vuosien kuluessa ollut toistuvien liikenne- juntatöitä.
23686: tapaturmien näyttämönä. Liikenteen vilk- Edellä sanottuun viitaten esitämme edus-
23687: kaus, he~kko näkyvyys ja risteyikselle las- kunnan hyvä!ksyttäväksi toivomuiksen,
23688: keva jyrkkä valtatiemäki ovat kaikki epä-
23689: suotuisia tekijöitä Hikenneturvallisuudelle. että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23690: Viranomaisten ilmoituksen mukaan on ris- toimenpiteisiin rautatien ylikäytävä-
23691: teyiks~llä sattunut 4 linja-autovauriota vii- sillan rakentamiseksi V aajakosken
23692: meisen viiden vuoden aikana. Kuluvan vuo- taajaväkiseen yhdyskuntaan Haapa-
23693: den tammikuun 2 päivänä ajoi ko. paikalla mäen-Pieksämä.en rautatien ja val-
23694: juna henkilöauton päälle sellaisin seurauk- tatien n:o 13 muodostaman tasoris-
23695: sin, että yksi ihminen kuoli ja yksi loukikau- teyksen paikalle.
23696: tui vaikeasti.
23697: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
23698:
23699: Matti Koivunen. Mikko Järvinen.
23700: V. Puumalainen. Juho Rytkönen.
23701: XIl,62. - Toiv. a.l. N:o 258.
23702:
23703:
23704:
23705:
23706: Kuittinen ym..: Lisäyksestä vuoden 1952 tulo- ja menoar-
23707: vioon Vuoksen satamaradalla olevan Suhosen ylikäytä-
23708: väsillan rakentamiseen.
23709:
23710:
23711: E d u s kunnalle.
23712:
23713: Rautatieonnettomuudet maassamme ovat sopii ermomaisen hyvin .talvella ,tehtäväksi,
23714: viime aikoina jaltkuvasti kasvaneet. Useassa varsinkin työttömyystöinä teetettäväksi.
23715: tapauksessa on syynä ollut varomaton ajo, Vuosina 1950 ja 1951 on Imatra;n kauppa-
23716: mutta vielä useammassa rautatieylikäytä- lan alueella o1lut talven aikana ;työttömiä
23717: vien huono kunto. Virasojan aseman ja huomattavasti ja ®Si tahen työttömyys ei
23718: Vuoksenniskan sataman välisellä rautatiellä näytä kovinkaan suurta huojennusta siittä
23719: on nk. Suhosen ylikäytävä ·eräs nii,tä paik- huolimatta, että nuorempia miehiä jatku-
23720: koja, missä tap&turm1a on sattunut. useita vasti on osoitettu metsätöihin. Näitn ollen
23721: joka vuosi. Tämä johtuu siitä, •että yli- olisi tämä työ otettava ensi sijaisesti esille
23722: käytävän molemmin puolin on jyrkkä ja .pantava rakennustyöt ikäyn.tiin.
23723: mäenrinne ja näkyvyys rauta,tielle on riit- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
23724: tämätön. Kuitenkin ylikäytävä sijaitsee ehdotamme eduskunnan päätettäväksi toi-
23725: tämän rataosa;n vitlkasliikkeisimmällä seu- vomuksen,
23726: dulla. Molemmin 1puolim. ovat suuret asu-
23727: tuskeskukset ja tämä tie on valtaväylänä että hallitus antaisi Eduskunnalle
23728: Lappeenrannan - Joensuun - Savonlin- esityksen 5 milj. •markatn määrära-
23729: nan linjalla. .Samoin .tulee liikenne huo- hasta lisäyksenä vuoden 1952 tulo-
23730: mattavasti lisäiilntymään teollisuuden kas- ja menOO!I'vioon Vuoksen satamara-
23731: vaessa paikka;kunnalla ja täHä rada:l1a. dalla olevan Suhosen ylikäytäväsil-
23732: Rakennettavaksi ·ehdottamamme silla;n lan mkentamista varten työttömyys-
23733: mo1emmin puolin suoritettava leikkaustyö työnä.
23734: HeLsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
23735:
23736: Juho Kuittinen. Unto Suominen.
23737: Edvard Pesonen. Eino Raunio.
23738: 567
23739:
23740: XII,63. - Toiv. al. N: o 259.
23741:
23742:
23743:
23744:
23745: Rytinki. ym.: Sillan rakentamisesta Siuruanjokeen Tan-
23746: nilan lossipaikalle.
23747:
23748:
23749: E d u s k u n n a 11 e.
23750:
23751: Yli-Iin Tannilan kJ~lässä Siurua:n joessa olemassa huomattavan suuri yleinen lii-
23752: olevalle lossipai:kalle on sillan !laken.tami- kenne Yli-Iistä, Pudasjärveltä ja Rannalta
23753: nen tullut vuosi vuodelta yhä tärkeäm- iKui v;aniemelle.
23754: mäksi jo y>ksistäoo siitä syystä., että puu- SuunniteLlun sillan paikalla on joen
23755: tavaraa kuljetetaan nykyisin a,utoilla huo- leveys aUe 100 metriä ja muutenkin rwta-
23756: m&ttavan suuria määriä Oijärveltä asti Iin ,törmät ja maanlaatu sellaisia, •että sillan
23757: asemalle, mutta .Siuruan joessa oleva lossi rakentaminen ei tul•e kalliiksi. Voidaan
23758: tuottaa tälle kuljetukselle suurta hanka- sanoa, ·että lossimiehelle maksettava palkka
23759: luutta. Toisin ajoin, kuten syksyllä ja ke- ja !ll'e menot, mitkä aiheutuvat vuosittain
23760: vä1Hlä kelirikon aikana, 'liikenne pysähtyy lossin kunnossa pitämisestä, ovat niin suu-
23761: kokonaan. ret, että muutamien vuosien näillä menoiilila
23762: Paikalliset asukka~~~t joutuvat kulkemaan voirtaisiin silta rakentaa >lossipaikalle. Näin
23763: monta kertaa päivässä joen yli, kuljettaes- olisi silta tälilikin kannalta katsottuna ta-
23764: saan joko kansakoululaisia joen eteläpuo- loudellinen.
23765: lella olevalle kansakoululle (kansakoululai- Edellä olevan perusteella ehdot•amme
23766: sista asuu va:ltaosa joen ~ohjoispuoleUa, ja kunnioitta.en eduskunnan päwtettäväksi >toi-
23767: sy>ksyllä ja keväällä joen Yllitys on useita vomuksen,
23768: viikkoja hankalaa, toisin ajoi·n mahdo-
23769: tonta) !tai viedessään maitoa ja kermaa että hallitus ryhtyisi pikaisiim toi-
23770: Ouluun 1lähteviin autoihin, mikä on suora- mernpiteisiin sillan rakerntamiseksi
23771: nainen elinkysymys. Tätä kuljetusta ei Siuruan jokeen Yli-Iin Tannilam,
23772: voida siirtää toiseen airoaan, vaan se on kylässä olevalle lossipaikalle.
23773: suoritettava ,päivittäin. Tämän lisålksi on
23774: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
23775:
23776: Eino Rytinki. Aaro Kauppi.
23777: Niilo Ryhtä. Eeli Erkkilä.
23778: Eino E. Heikura. Markus Niskala.
23779: Arvi Ikonen. M. 0. Lahtela.
23780: 568
23781:
23782: XII,64. - Toiv. al. N:o 260.
23783:
23784:
23785:
23786:
23787: Rönkkö ym.: Toimenpiteistä Paloisvirran sillan rakenta-
23788: miseksi.
23789:
23790:
23791: E d u s k u n n a ll e.
23792:
23793: Iisalmen vesistössä jo suoritettuun per- ikemaan: Paloisjärvessä 0.40 m. Kilpijär-
23794: kauikseen ja vesipintojen säännöstelyyn kuu- vessä 0.38 m ja Viitaanjärvessä 0.33 m.
23795: luu osana Hernejärven reitin alaosassa ole- Tämä ikuivatettava alue sijaitsee Iisalmen
23796: vien Palois-, Kilpi- ja Viitaanjärvien veden !kaupungin välittömässä läheisyydessä, jossa
23797: järjestely. Näitten järvien laslru-uomien, viljelysmaista on suuri puute ja ovat nämä
23798: Tikankosken, Kilpi- ja Paloisvirran perkaa- järvien tulvanalaiset rantamaat laadultaan
23799: misen ja suurempien vesipintojen alenta- paikkakunnan parhaimpia viljelysmaita.
23800: misen esteenä on Paloisvirran vanha silta, Viimeaikainen runsas väestön lisäys on ai-
23801: !koska sen perustukset ovat niin matalalla ja heuttanut pai:kkakunnalla viljelysmaan lisä-
23802: vesiaukko niin kapea, ettei perkausta siltaa tarvetta ja on 'lisännyt huomattavasti maa-
23803: uudelleen rakentamatta voida suorittaa. taloustuotteiden !kulutusta ja kysyntää.
23804: Viime vuosien aikana on yläpuolella oleva Edellä olevassa on selvitetty vain erästä
23805: Hernejärven-Matkusjoen vesiväylä sivu- puolta Paloisvirran sillan uusimisen tar-
23806: !k:anavineen perattu. Nyt tältä useiden pe- peellisuudesta. Tämä silta sijaitsee Kuo-
23807: nin!k:ulmien pituiselta vesiväylältä JaSkevat pion-Iisalmen-Kajaanin valtatiellä Iisal-
23808: vedet nopeasti Palois-, Kilpi- ja Viitaan jär- men kaupungissa. Kaupunki on siten ve-
23809: viin ja kun edessä kuin tammena on Palois- sien ympäröimä, että !k:aiklki eteläänpäin ta-
23810: silta, joka vain hitaasti ehtii laskemaan suu- pahtuva maantieliikenne tähän Ylä-Savon
23811: ria vesimassoja alitsensa, on sillan yläpuo- !keskukseen, 'kuten meijeriin, myllyihin, sa-
23812: len järvistä kehittynyt altaita, joiden ran- hoille, kauppoihin ym. voi tapahtua vain
23813: noilla tulva-aikoina vesi nousee viljelJ1ksille tämän suppilon, Paloissillan kautta. Silta
23814: ja seisoo niillä liian kauan. on vanha ja kapea, mikä vaarantaa vil:kkaan
23815: Savon maanviljelysinsinööripiirin per- :liikenteen. Kun tämän sillan rakentaminen
23816: !k:aussuunnitelman mukaan on näiden tul- on yksi ikailkkein tärkeimpiä toimenpiteitä
23817: vien alainen hyötyalue 520 ha ja kuuluu Kuopion-Iisalmen valtamaantien liikenne-
23818: alueeseen mm. 21 uutta maanhankintalain edellytysten parantamiseksi, olisi sillan
23819: alaista tilaa ja aluetta. Perkaus'lrustannuk- uusimiseksi ryhdyttävä 'kiireellisiin toimen-
23820: set on arvioitu 5 miljoonaksi markaksi ja piteisiin.
23821: perkauksesta aiheutuva lisahyöty 6% mil- Edellä esitetyn pohjalla esitämme !kun-
23822: joonaksi markaksi. Nyt toimitettavan sään- nioittaen eduskunnan päätettävä:ksi toivo-
23823: nöstelyn kautta suunnitelman mukaan las- muksen,
23824: kee veden korkeus Paloisjärvessä 0.61 met-
23825: riä, Kilpijärvessä 0.58 m ja Viitaanjärvessä että hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23826: 0.47 m. Jos Paloissilta uusitaan siten, että toime.npiteisiin ~~uden sillan rakenta-
23827: T:i!kankoski, Palois- ja Kilpivirta voidaan pe- miseksi entisen tilalle Paloisvirtaan
23828: rata, tulisivat vesipinnat lisäksi vielä las- K uopion-1isalmen valtamaantiellä.
23829: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
23830:
23831: Tahvo Rönkkö. Nestori Kaasalainen. Yrjö Hautala.
23832: 569'
23833:
23834: XII,o5. - Toiv. al. N:o 261.
23835:
23836:
23837:
23838:
23839: Rytinki ym.: Sillan rakentamisesta Kiiminginjoessa olevan
23840: Säävälän lossin paikalle.
23841:
23842:
23843: E d u s k u n n a 11 e.
23844:
23845: Ylikiimingin Jolo.skylä on kullln.an suu- ten liikenneolojen para,ntamiseksi, mutta
23846: rimpia ja väkirilkkaimpia kyliä, mutta se myöskin y~leisen ,liikenteen ja puutavaran-
23847: on pitkiä aikoj'a vuodesta eristetty koko- kuljetuksen vuoksi, joka mainitulla tiellä
23848: naan oman pitäjän keskuksesta, siHä Oulun on huomB~ttavan suuri. Se lisääntyisi pal-
23849: -Kuusamon maantiestä Kaarelan s·eudulta jon, jos saataisiin silta mkennettua maimi-
23850: läht,evän ja Ylikiimingin kil'1konkylän vä- tulle 'lossi paikalle.
23851: lillä olevalla maantiellä on iSäävälålll. los- Edellä olev111n perusteella ehdotamme
23852: sissa, pitkän aik,aa keväisin ja syksyisin lii- kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
23853: kenne kokonaan ,poikki. Mikäli kJ~läläisillä vomuksen,
23854: on asiaa omalle kirkolle, on sinne kierret-
23855: tävä Kiimingin kautta, sillä autoliikennettä että hallitus 1·yhtyisi kiireellisesti
23856: ei kelirikon aikana ole ol1enkaan Kaarelan toimenpiteisiin sillan rakentamiseksi
23857: - Ylikiimingin välisellä tiellä. Tlllllvella Ylikiimingin kunnassa Kaarelan-
23858: joen jäätyminen auton kestäväksi viipyy Ylikiimingin välisellä maantiellä
23859: mooasti kuukausia, kuten kuluvana talvena Kiiminginjoessa olevalle Säävälän
23860: on ;tapahtunut, joten sillan rwkootaminen lossipaikalle.
23861: on tälle loosipaikalle vä1ttämätön kyläläis-
23862: Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1952.
23863:
23864: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
23865: 570
23866:
23867: .XI1,66. - Toiv. a:l. N:o 262.
23868:
23869:
23870:
23871:
23872: Lahtela ym.: Määrärahasf;a sillan rakentamiseksi Kitisen-
23873: joen lossipaikaUe.
23874:
23875:
23876: E d u s k u n n a 11 e.
23877:
23878: Kysymys sillan rakent•amise.sta Rovanie- meistää.n silloin kun Pe1kosenniemen-So-
23879: men-Sodankylän-IvalOill maantiestä So- dankylän maanti:ekin valmistuu, koska tämä
23880: dankylän kunnan kirkonkylän keskellä er- tie avaa Sod111nkylän ja Pohjois-Lapin lii-
23881: ilmnevalle SodankY'län~Kelujärven maan- kenteelle erikoisen tärkeän kulkureitin ~lä
23882: tiellä olevaan Kitisen jo~eem_ on oHut pit- himmälle eli Kemijärven rautatieasemalle
23883: käm a~~aa vireillä. Sillan Mkentamistyöt ja koko koHlisosalle Lapin ja OulUID. lääniä.
23884: pantiin valtion toimesta alkuun työttö- Kun näin on, ei voida .ajatellakaan, että
23885: myysvaroiUa talvella 1949-1950 ajamaLla vielä senkin jälkeen, kun ·edel<lä mainittu
23886: rakennuspaikalle kivet ja sa:nta. Raken- lähimmäL1e rautati-easemalle johtava maan-
23887: nustyöt ovat ikuitenkin jääneet mainittuun ti·e saadawn liikennöitävään ilmntoo:n, olisi
23888: vaiheesee:n, ilmn ra:kentamista varten ·ei sen Kitisenjoen y.littämispai.kka ilman siltaa,
23889: jäi1koo:n ole v.aroja osoitettu. J.mska se 'estäisi erikoisen tärkeän ti~n lii-
23890: Puheena olevan sillan ra~entaminen on •kennöimisen kevät- ja syyskelirikkojen ai-
23891: erikoisen tarpeellinen ja välttämäitön siihen koina, jopa talveUwkin ;pitkiksi ajoiksi ko-
23892: nähden, 'että Sodankylän kunnan varsin lkonaisuudessaan. Mrumittwkoon vielä,. että
23893: nopeasti kasvava kiDkonkylä, jonka kesikuk- vaikka joessa ~auttakulun ylläpitämi.nen
23894: sesta Kelujärven maantie 1lähtee, on mo- m111ksaa valtioLle paljon, ·ei sillä siitä huo-
23895: lemmin ,puolin Kitisen jokea, jonka länsi- limatta voida hoitaa nykyistäkääm liiken-
23896: puolella on kirkko, koulut, sairaala, kUill- netarvetta. Kun joen ylikulkuliikenne mai-
23897: nl!ln toimitalo sekä kauppaliikkeet, j,a että n~ttujen, rakenteilla olevien teiden val-
23898: Kitisen joki on :kylän kohdalla ·erikoisen mistuttua moninike.rtaistuu, olisi sillanra-
23899: virtava, keväällä ja syksyl·lä, jopa joskus kennustöitä jatkettava, että silta valmis-
23900: ikeskeHä talveakin, kuuk,ausittain siinä ti- ,tuisi ·ennen maanrbei:den valmistumista ja
23901: lassa, ettei siitä pääse yli lautalla ·eikä ennen lk:uin joen ylityJksessä twpruhtuu vielä
23902: jäitse. Kun ·tällainen paikka on valtion järky<ttävämpiä onnettomuuksia kuin sHnä
23903: maantiellä keskellä kirkonkylää, muodostaa on jo tapahtunut. .Saamanme tiedon mu-
23904: se ikäviin ja vaarallisen .paikan varsinkin kaan on siinä tähäm menill!es:sä tapahtunut
23905: niille, joiden kiireeLlisissä sairaus- ym. ta- 15 hengen menetys ja pwljon muutakin
23906: pauksissa on päästävä joen yli. Silta on vahinkoa.
23907: aivan välttämätön siihenkin nähden, että Sillan rakentamisesta on myös v·altio:n
23908: Sodankylän-Kelujärven maantien jatkona metsätaloudelle suuri hyöty, koska Sodan-
23909: rakennetaan maantietä Savukosken kun- kylän-Kelujärven-Savukosken ja Soda:n-
23910: taan kuuluvaan Tanhu111n kylään, josta se kyl&n-P·e1kosenniemen maantiet .avaavat
23911: rakennettaneen •Savukosken kunnan kes- erikoisen ,tarpeellisen kulkureitin tuhansia
23912: ikuikseen, ja myöskin sHhen UJähden, että :r-a- hehtaareja käsittävi1le valtion metsämaine
23913: k:ennetrtavana oleva Pelkosenniemen-So- ja nostavat niissä olevan puutavaran kan-
23914: dankylän maantie, joka yhtyy Kelujärven tohintoja ja wlentavat hoitokust.annuksia
23915: maantiehen Kitisen joen itäpuolella, vwl- suuressa määrässä.
23916: mistunee liikenteelle muutaman vuoden Tietämämme mukaan on tie- j,a vesira-
23917: kuluttua. Sillan pitäisi olla valmis vii- kennushallitus katsonut sillan rakenrtamisen
23918: XII,66. - Lahtela ym. 571
23919:
23920: niiru. .tarpeelliseksi, että on siihen ehdotta- toimenpiteisiin Sod<unkylän-Kelu-
23921: nut otettavaiksi kuluvoo vuoden tulo.- ja järven maantiellä olevalle Kitisen-
23922: menoarvioesitykseen määrärahan. joen lassipaikalle tulevan sillan ra-
23923: Edellä esitettyyn viitaten ehdo.tamme kennustöiden jatkamiseksi ja ottaisi
23924: lmnnioittaem. ,eduskunnan hyvälksyttäväksi vuoden 1953 tulo- ja menoarvioesi-
23925: toivomuksen, tykseensä sitä vMten riittävän mää-
23926: rärahan.
23927: attä hallitus ryhtyisi kiireellisiin
23928: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1952.
23929:
23930: M. 0. Lahtela. Toivo Antila.
23931: Eino Rytinki. Erkki Koivisto.
23932: Vilho Väyrynen.
23933: 572
23934:
23935: XII,67. - Toiv. al. N:o 263.
23936:
23937:
23938:
23939:
23940: Rytinki ym..: Iin kunnassa olevan Praavan sataman kun-
23941: nostamisesta.
23942:
23943:
23944: E d u s k u n n a 11 e.
23945:
23946: Siihen aikaan, kun Iijo'kea myöten uitet- Merenkulkuhallituksen mittauksessa on
23947: tiin lkaiaclri Koillis-Pohjanmaalla hakatut todettu, että Praavan satama olisi Peräme-
23948: puutavarat, antoi puutavaran uitto, ranni- ren satamapaikoista parhaimpia, jossa voi-
23949: kolla tapahtuva puutavaran lajittelu ja las- taisiin maalta lastata isojakin 'laivoja. Nii-
23950: taus Iin !kunnan väestölle työtä ja sen den tutkimusten perusteella, mitä sataman
23951: kautta riittävän toimeentulon. Uittotyöt ja ja maantien ralk:entamisesta on suoritettu, on
23952: muut siihen sisältyvät työt ovat viime vuo- todettu, että Praavasta saataisiin pienillä
23953: sina vähentyneet huomattavasti. Uittoväy- kustannuksilla Iijoen vesistöalueen puuta-
23954: liä on perattu ja sen vuolksi ovat uitot tul- varan lastaukselle ensiluokkainen satama.
23955: leet nopeammrksi. Puutavarasta kuljetetaan Samailla taattaisiin Iin ja lähiympäristöpitä-
23956: osa autoilla merenrantaan lastattavaksi. jien väestölle valkinainen työkohde. Samalla
23957: Kaikesta tästä on seurauksena, että Iin kun- se poistaisi näiden rannikkoseutujen joka-
23958: nassa ei ole riittävästi työkohteita väestölle. vuotista työttömyyttä huomattavassa mää-
23959: Tämän epäkohdan korjaamiseksi on Iin rin.
23960: kunnan taholta käännytty valtiovallan puo- Edellä olevan perusteella ehdotamme
23961: leen Praavan satamaan menevän maantien kunnioittaen eduskunnan päätettäväksi toi-
23962: rakentamise!ksi ja Praavan sataman raken- vomuksen,
23963: tamiseksi sellaiseksi, että siitä voitaisiin las-
23964: tata kaikki Iijoessa uitettu puutavara sekä että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
23965: maakunnasta autoilla ajettu puutavara. toimenpiteisiin Iin kunnassa olevan
23966: Metsähallituksen toimesta on laadittu suun- Praavan sataman kunnostamiseksi ja
23967: nitelma maantien rakentamisesta ja sata- tarvittavan maantien rakentamiseksi.
23968: man kunnostamisesta.
23969: Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1952.
23970:
23971: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
23972: 573
23973:
23974: XII,6s. - Toiv. al. N:o 264.
23975:
23976:
23977:
23978:
23979: Tainio ym. : Kanavan kaivattamisesta N anguvu;onosta l va-
23980: lo jokeen.
23981:
23982:
23983: E d u s ik u n n a ll e.
23984:
23985: Inarin järven Nanguvuonon rantamilla Pai1si Nanguvuonon rantamilla as"U-via
23986: asuvat kalastajat joutuvat Ivalon kylään kalastajia, hyötyisivät ikanavan rakentami-
23987: matkatessa;an kiertämään Nam.guniemen, sesta myös Ivalon ja Koppelon kY'lissä
23988: jolloin m8itkaa tuloo J'lli 40 kilometriä. 'asuvat kalastajat, jotka myös käyvrut sano-
23989: MyrskJ'In roivotessa Inarin järvellä ei mat- tussa vuonossa kalastamassa ja joiden
23990: bnteko ole mahdollista moottoriv·eneellä. myös on tällöin kierrettävä Nanguniemen
23991: Kun sanotut kalastajat myyvät kaiken saa- ympäri. Kun Namguniemoo kannaksen
23992: liinsa I va.lon kylään, tuottaa edellä sanotrtu läheisyyteem. on erotettu entisen Petsamon
23993: lldertomatka monenlaisi'a vaikeuksia ja ta- knnnan 21 siirtolaiseUe •asutustHa, olisi
23994: loudellista menetystä. Tämän vuoksi ja mainitun kanavan rakentamisesta hyötyä
23995: varsinkin kiiroommissä tapauksissa ovat myös heille. Kanavan rakentamisesta olisi
23996: kalastaj81t kulkeneet Nanguniemen kannak- heille vielä sekin hyöty, että siten kuiva-
23997: soo Y~li, joka on kuitenkin mahdollista vain tettaisiin näiden siirtolaisrten thlojen rehun-
23998: •pienemmillä veneillä, koska 1puro, jota täl- viljelykseen soveltuv·at vesiperäiset maat.
23999: löin käytetään IJmlkureittinä, on toisin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
24000: paikoin hyvin matala ja koska vem.että on edu.skunnarn hyvä:ksyttäväksi toivomuksen,
24001: vedettävä noin 200 metrin ,pituisen kan-
24002: naksen yli Ivalojokeen pääsemiseksi. Jos että hallitus kiireellisesti ryhtyisi
24003: tämälll kannaksen läpi kaivcltaisiin ka;nava toimenpiteisiin kanavan kaivattami-
24004: ja mainittua puroa eräin kohdin syvennet- seksi Nanguvuonosta Nanguniemen
24005: täisiin, muodostuisi kana;vasta moottorive- kannasta pitkin lvalojokeen.
24006: neiHä kuljettava reitti.
24007: Helsingissä 12 päivälllä helmikuuta 1952.
24008:
24009: Eino Tainio. Anna-Liisa. Tiekso-Isaksson.
24010: Toivo Friman.
24011: 574
24012:
24013: Xll,69.- Toiv. al. N:o 265.
24014:
24015:
24016:
24017:
24018: Ikonen ym.: Määrärahasta puhelinasemien perustam-iseksi
24019: syrjä$eudut"lle.
24020:
24021:
24022: E d u s k u n n a 11 e.
24023:
24024: Puhelinoh>t ovat viime ailkoina kehitty- Äkillisissä sairaus- ym. tapauksissa avun
24025: neet suotuisaan suuntaan. Sinne, missä ei han:lffi:iminen vie aikaa ja useimmiten myö-
24026: yksityisten kustantamina ole saatu uusia hästyy.
24027: puhelinkeSlruksia, niitä on valtion toimesta Näin valitettavien olosuhteiden paranta-
24028: järjestetty. Mutta vaikka tilanne näin on- miseksi on ainoa mahdollisuus perustaa pu-
24029: kin kehittynyt edullisesti, ei puhelinoloja helinasemia valtion toimesta. Yksikin puhe-
24030: nykyisen järjestelmän vallitessa voida ke- lin taikamaan kyläJkunnassa on arvokas apu
24031: hittää niillä alueilla, missä paikallinen asu- hädän hetkellä. On luonnollista, että puhe-
24032: jamisto on vähävaraista ja asutus harvaa. linasemien perustamista ei voida lyhyessä
24033: Jo se, että keSkulksien vapaa~alueen ulko- ajassa vaitionkaan varoista suorittaa, mutta
24034: puolelle puhelimen hankkiminen tulee ääret- jo se, että varattaisiin pienilkin määräraha
24035: tömän kalli:i:ksi, Qn vakavana esteenä puhe- vuosittain tämän suunnitelman toteuttami-
24036: iimien leviämiselle. Sen lisäksi paikallinen seksi, olisi askel 'lopullista päämäärää koh-
24037: väestö on usein siksi köyhää, ettei se pysty den.
24038: suorittamaan niitä kustannuksia, joita kes- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
24039: kuksien ,asentaminen ym. toimenpiteet vaa- eduskunnan päätettäväksi toivomuksen,
24040: tivat.
24041: Nämä alueet, joissa tieolot ym. väestön että hallitus ottaisi vuoden 1953
24042: hyvinvointia kohentavat tekijät on laimin- tulo- ja menoarvioesitykseen määrä-
24043: lyöty, ja joiden tekijäin yhteinen vaikutus rahan puhelinasemien perustamiseksi
24044: näkyy asujamiston alhaisessa elintasossa, syrjäseuduille.
24045: on puhelinoloissa kokonaan syrjäytetty.
24046: Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1952.
24047:
24048: Arvi Ikonen. Vieno Simonen.
24049: Eino Rytinki. Heikki Soininen.
24050: Yrjö Hautala.
24051: 57ö
24052:
24053: XII,7o. - Toiv. al. N:o 266.
24054:
24055:
24056:
24057:
24058: Tiitu ym.: Kauhavan lentosotakoulun lentokentän saatta--
24059: m:i.sesta sWit.Ulentoliikenteen edellyttämään kuntoon.
24060:
24061:
24062: E d u s k u n n a ll e.
24063:
24064: Lentoliikenne on jo tämän hetken ja yhä !kiitorata olisi lentosotakoulualkin ajatellen:
24065: suuremmassa määrässä tulevaisuuden lii- hyvin tarpeellinen. Kiitoradan valmistut--
24066: kennemuoto. Sen mer!kitsemä ajan säästö tua vuosittainen !koulutusaika jatkuisi noin
24067: selkä yhteY'ksien nopeus ja mukavuus ovat 40 vuorokaudella. Nykyään !kenttä on !keväi-
24068: eritoten taloudellisen elämän välttämättö- sin !kelirikon takia sanotun ajan lentokoulu--
24069: my)"ksiä. Uusia lentokenttiä on pallhaillaan tukseen käyttökelvoton. Sotilasviranomais-
24070: rakenteilla, uutta kalustoa hankitaan jat- ten antamien tietojen mukaan kiitoradan
24071: kuvasti ja liikenneverkostoa laajennetaan valmistuttua siviililiikenne ei tulisi häiritse-
24072: mahdollisuuksien mu!kaan. Täten jatkuvasti mään lentosotakoulun toimintaa. - Siviili-
24073: yhä uusia paik!ka1rnntia tulee Eitetyksi val- liikennettä ajatellen lentosotalkoulun kenttä
24074: tion tukeman säännöllisen ja jo varmistu- olisi taloudellisesti hyvin edullinen, koska
24075: neen Jentoli:ilkenteen verkostoon. siellä jo entisestään on siviililiikenteenkin
24076: Tästä suotuisa:sta kehityiksestä huolimatta vaatimukset täyttävä valtion palkkaama
24077: koko 'laaja, tiheään asuttu suomalainen henkilökunta. Myöskin Kauhavan !kentällä
24078: Etelä-Pohjanmaa on edelleen vailla siviili- on !kaikki tarpeelliset ralkennulkset ja miltei
24079: liikenteen vaatimuksia vastaavaa lentokent- kailclti siviililentoliikenteen vaatimat lait-
24080: tää. LäJhin siviililiikenteen käytössä oleva teetkin.
24081: lentokenttä on Vaasassa, mihin koko sanottu Kailken yllä olevan perusteella ehdotamme
24082: maalkunta huomioon otettuna on matkaa kunnioittaen eduskunnan hyväJksyttäväksi
24083: keskimäärin noin 90 km. Kauhavan lento- toivomuksen,
24084: sotaJkoulun kenttä on lähellä maakunnan
24085: 'keskustaa ja siitä suhteeHisen pienillä kus- että hallitus ryhtyisi toimenpitei-
24086: tannuksilla on mahdollisuus saada siviili- siin Kauhavan lentosotakoulun lento-
24087: käyttöön hyvin soveltuva lentokenttä. Ken- kentän saattamiseksi siviililentoliiken-
24088: tän suuruus on 100 ha, mutta siltä puuttuu teen edellyttämään kuntoon.
24089: siviililiikenteen vaatima kiitorata. Sanottu
24090: Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1952.
24091:
24092: Kustaa Tiitu. Juho Niukkanen.
24093: N. Kosola. Toivo H. Kinnunen.
24094: T. N. Vilhula.
24095: 576
24096:
24097: _Xll,71. - Hemst. mot. N:o 267.
24098:
24099:
24100:
24101:
24102: Larson m. fl.: -Angående byggande av en andra startbana
24103: på Mariehamns flygfält.
24104:
24105:
24106: T i 11 R i 'k s d a g e n.
24107:
24108: Mariehamns flygfä1t har redan från år 1951 ett flertal gånger. Då dessa störingar
24109: 1937 anv.änts i regelbunden f;lygtrafik. Se- i aLlmänhet inträffa under samma rtider,
24110: dan Aero Ab år 1947 infört daglig f.lyg- då även båttrafiken ,tiU Åland är försvårad
24111: trafik från Åbo via Mariehamn till Stock- eller helt avbruten, har följden härav varit,
24112: hoLm, har Mariehamns flygfält även hört att Åland under dessa tider helt varit i
24113: tiilil det mternationella flygvägsnätet. Dess- avsa;knad av trafikförbindelser och blivilt
24114: utom ha vissa svenska f.lygbolag under den isillerat. För att förhindra detta och då
24115: 1ivligaste turistsäsongen på sommaren upp- Mariehamns flygfält har en viktig bety-
24116: räJtthMlit flygförbindelse mellan StockhoLm delse även så:som en reservlandningsplats
24117: och Mariehamn. FJygtmfiken, som blivi·t mellan Sveriges och Finlands fastland för
24118: al:lt viktigare för Ålands affärs- och ooo- den synnerligen Uvliga trafiken melLan Hel-
24119: nomiska liv, har lidit rmycket av de långa singfors och S·to~khohn, på vilken sträcka
24120: avbrotten under menförestiderna, då flyg- andra :landningsmöjligheter ej finnas, vore
24121: fältet, som utgöres av ett gräsbevuxet fält, det erforde11ligt att ,tili Mariehamns flyg-
24122: icke kunnat bära trafiken. För förbättran- fä:JJt få 'en annan startbana, varigenom
24123: de av flygfältets trafikduglighet har ur :lilygtrafiken på Åland ikunde göras obe-
24124: de i 1946-1948 års statsförslag för flyg- roende av vindförhållandena. Detta är
24125: fä:JJt och flyglinjer beviljade med1en an- fallet icke minst med tanke på den syn-
24126: vänts inalles 14,000,000 mark, med vi!1ken nerlig.en liv1iga trafiik, som särsikiLt som-
24127: summa på flygfältet byggts en startbana i maren 1952 ilmmmer att ske över Marie-
24128: nordost-sydvästlig riktning. Härigenom har hailllll och som även kommer att rikta
24129: det blivit möjligt att upprätthå:lla flygför- många olympmka gäster uppmä:vksamhet
24130: bindelse rmed Åland även under mcnföres- på Ålands trafikförhållanden.
24131: tider, doCik endast i de fall, då vindriktnin- M.ed hänvisning ,till det ovan sagda före-
24132: gen vadt gynnsam för ifrågavarande start- slår vi, att riksdagen vi1le beslwta hem-
24133: bana. MyC!ket ofta ä:ro väderleksförhållan- stäl:la,
24134: dena dock sådana, att denna enda startbana
24135: på fä;ltet ej kunnat användas, vilket med- att regeringen skyndsamt måtte
24136: för betydande olägenheter, speciellt för vidtaga åtgärder för byggande av
24137: den ~trafik oom avsetts att vara regelbun- en andra startbana på Mariehamns
24138: den. Detta förekom t. ·ex. rmder hösten flygfält.
24139: Helsingfors den 7 februari 1952.
24140:
24141: Arthur Larson. Albin Wickman.
24142: John Österholm. Nils Meinander.
24143: Grels Teir. Kurt Nordfors.
24144: Levi Jern. Ebba östenson.
24145: Ernst von Born. C. A. öhman.
24146: T. E. Nordström.
24147: 577
24148:
24149: XII,11.- Toiv. al. N:o 267. Suomennos.
24150:
24151:
24152:
24153:
24154: Larson ym.: Toisen kiitoradan rakentamisesta Maarian-
24155: haminan lentokentälle.
24156:
24157:
24158: E d u s lk u n n a 11 e.
24159:
24160: Maarianhaminan lentokenttää on jo vuo- seksi tarkoitetuJ:le liikenteelle. Kun nama
24161: desta 1937 käytetty säännöllisessä le.ruto- häiriöt yleensä sattuvat samoihin aikoihin,
24162: liikenteessä. Aero Oy: n aJoitettua vuonna joLloin laivaliikenne Ahvenanmaalla on vai-
24163: 1947 päivittäisen lentoliikenteen Turust.a keuksissa tai kokonaan ikeskeytyneenä, on
24164: Maarianhaminan kautta Tukholmaan on seumuiksena ollut, että Ahvenanmaa on
24165: myös Maarianhaminan lentokenttä kuulu-
24166: 1
24167: tällaisina aikoina ollut kokonaan ilman m-
24168: nut kansainväliseen .l:en•tov.erkkoon. Lisä!ksi kenneyhteyksiä ja jäänyt eristetyksi. Täl-
24169: ova1t eräät ruotsa,laiset lentoyhtiöt kesän 'laisten tapausten estämiseksi ja !kun Maa-
24170: viLkkaimpana matkai:luk.autena y1läpitä- rianhaminan lentokentällä on ,tärkeä merki-
24171: neet lentoyhteyttä Tukholman ja Maarian- tys myös val.lail:aalreutumi.spaikikana RuO'tsin
24172: haminan väHllä. Lentoliikenne, joka on ja Suomen mantereen välillä Helsingin ja
24173: muodostunut yhä täl1keämmäksi Ahvenan- Tukholman vcälisessä erittäin vilikkarussa lii-
24174: maan liike- ja ~talouselämälle, on kärsinyt kenteessä - tällä rei,tihlä ei ole muita las-
24175: paljon ~elirilkkoaikojen pitkistä keskeytylk- keutumismahdollisuuksia - , olisi tarpool~
24176: sistä, jolloin 1lentokenttänä toimiva ruohoa lista saada Maarianhaminan Jenrokentäille
24177: kasvava k,enttä ·eil ole voinut kestää liiken- toinen kiitorata, jolloin Ahvenanmaan len-
24178: nettä. Lentokentän liikennekelpoisuuden toliikenne voitaisiin saada tuulisuhteista
24179: parantamiseksi on vuosien 1946-1948 riippumattomaksi. Tämä on ·tärkerutä var-
24180: tulo- ja menoarviossa lentooenttiä ja il·ento- sinkin ajwteltaessa sitä melko vilkasta lii-
24181: linjoja varten myönnetyistä määrärahoista kennettä, joka eritoten !kesällä 1952 tulee
24182: käytetty kaikkiaan 14,000,000 mankikaa, tapahtumaan Maarianharrninan kautta ja
24183: jolla summaJ:la kentälle on rakennettu luo- jolloin monet olympiakisojen vieraat myös
24184: teis-koillissuunnassa ikru1lmva kiitorata. Tä- kiinnittävät huomionsa Ahvenanmaan lii-
24185: ten on käynyt mahdolliseksi lentoliikenteen kenneoloihin.
24186: ylläpitäminen Ahvenanmarulle myös keli- Edellä olevaan viitaten esitämme edus-
24187: rikon aikoina, kuitenkin vain niissä ta- kunnan päätettäväksi toivomuksen,
24188: pauksissa, jolloin tuulen suunta on ollut
24189: suotuinen kyseisen kiitoradan ikäyttämi- että hallitus ryhtyisi kiireellisesti
24190: seksi. Hyvin usein ovat sääsuhteet kuiten- toimenpiteisiin toisen kiitoradan ra-
24191: kin sellaiset, ettei ,tätä kentän ainoata kii- kentamiseksi Maarianhaminan lento-
24192: torataa ole voitu käyttää, mikä aiheuttaa kentälle.
24193: huomati!:avia haittoja erityisesti säännölli-
24194: Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1952.
24195:
24196: Arthur Larson. Albin Wickman.
24197: John Österholm. Nils Meinander.
24198: Grels Teir. Kurt Nordfors.
24199: Levi Jern. Ebba östenson.
24200: Ernst von Born. 0. A. Öhman.
24201: T. E. Nordström.
24202:
24203:
24204: 73
24205: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUS-
24206: ALOITTEET
24207: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
24208: LAKI-, RAHA-ASIA- JA TOIVOMUSALOITTEET
24209: (Hakusanat viittaavat liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteiloihin.)
24210:
24211:
24212:
24213: LAKIALOITTEET.
24214: Yleisenä aloiteaikana jätetyt.
24215:
24216: - n:o 1, Kujalan ym.: Ehdotus laiksi halli- - n:o 12, Vennamon y m.: Ehdotus laiksi
24217: tusmuodon 6 § :n muuttamisesta. Liitteet I,t. eräiden velaksiautosopimuksiin liittyvien ehto-
24218: s. 7. - Ks. Hallitusmuoto. jen kieltämisestä. Liitteet II,6. s. 32. - Ks.
24219: - n: o 2, S t e n b e r g i n y m.: Ehdotus laiksi Velaksiantosopimukset.
24220: valtiopäiväjärjestyksen 6 §: n muuttamisesta. - n: o 13, R yö mä n y m.: Ehdotus laiksi eräi-
24221: Liitteet 1,2. s. 9. - Ks. Valtiopäiväjärjestys. den Oy Arabia Ab:n työlakon yhteydessä
24222: - n:o 3, A. Wirtasen: Ehdotus laiksi valtio· syytteeseen ja rangaistukseen saatettujen hen·
24223: päiväjärjestyksen 16 § :n muuttamisesta. Liit- kilöiden vapauttamisesta. Liitteet II,7. s. 34. -
24224: teet 1,3. s. 11 ja 12. - Ks. Valtiopäivärjästes· Ks. Arabian lakko.
24225: tys. - n:o 14, Borg-Sundmanin ym.: Ehdotus
24226: - n:o 4, Pesosen y m.: Ehdotus laiksi edus· laiksi edustajanpalkkiosta annetun lain muut·
24227: tajanvaaleista annetun lain muuttamisesta. tamisesta. Liitteet 1V,t. s. 55. - Ks. Edusta·
24228: Liitteet !,4. s. 13. - Ks. Edustajanvaalit. janpalkkio.
24229: - n:o 5, Rosen bergin ym.: Ehdotus laiksi - n:o 15, Kai t i 1 a n y m.: Ehdotus laiksi tulo·
24230: huoneenvuokrien säännöstelystä. Liitteet 1,5. s. ja omaisuusverolain 15 §: n muuttamisesta. Liit-
24231: 14. - Ks. Vuokrasäännöstely. teet IV,2. s. 56. - Ks. Tulo· ja omaisuusvero.
24232: - n:o 6, R yö mä n y m.: Ehdotus laiksi Kan· - n:o 16, Honkalan y m.: Ehdotus laiksi tulo·
24233: sainvälistä valuuttarahastoa ja Kansainvälistä ja omaisuusverolain 29 § :n muuttamisesta. Liit·
24234: jälleenrakennuspankkia koskevien sopimusten teet 1V,8. s. 58. - Ks. Tulo· ja omaisuusvero.
24235: eräiden määräysten hyväksymisestä annetun - n : o 17, K u l o v a a r a n y m.: Ehdotus laiksi
24236: lain kumottamisesta. Liitteet 1II,t. s. 49. - tulo· ja omaisuusverolain 50 §: n muuttamisesta.
24237: Ks. Kansainvälinen valuuttarahasto. Liitteet IV,4. s. 60. - Ks. Tulo· ja omaisuus·
24238: - n:o 7, Hakalan: Ehdotus rikoslain 2 luvun vero.
24239: 14 §: n muuttamisesta. Liitteet II,t. s. 25. - - n:o 18, Ahmavaaran ym.: Ehdotus laiksi
24240: Ks. Rikoslaki. tulo· ja omaisuusverolain väliaikaisesta muut·
24241: - n:o 8, Inna 1 a n y m.: Ehdotus laiksi rikos- tamisesta. Liitteet 1V,5. s. 62. - Ks. Tulo· ja
24242: lain 20 luvun 7 §: n muuttamisesta. Liitteet omaisuusvero.
24243: II,2. s. 26. - Ks. Rikoslaki. - n:o 19, Pasasen y m.: Ehdotus laiksi tulo·
24244: - n:o 9, Haka 1 a n y m.: Ehdotus laiksi avio· ja omaisuusverolain 48 §: n väliaikaisesta muut·
24245: liittolain 4 § :n muuttamisesta. Liitteet II,8. s. tamisesta. Liitteet IV,6. s. 64. - Ks. Tulo· ja
24246: 28. - Ks. Avioliitto. omaisuusvero.
24247: - n: o 10, H a k alan: Ehdotus laiksi aviolitto· - n:o 20, Kanniston ym.: Ehdotus laiksi
24248: lain 84 a §: n muuttamisesta. Liitteet II,4. s. liikevaihtoveron perinnän lakkauttamisesta.
24249: 30. - Ks. Avioliitto. Liitteet 1V,7. s. 66. - Ks. Liikevaihtovero.
24250: - n: o ll, :M y II y m ä e n y m.: Ehdotus laiksi - n: o 21, J e r n i n y m.: Ehdotus laiksi liike·
24251: avioliittolain 84 a § :n muuttamisesta. Liitteet vaihtoverolain 4 § :n muuttamisesta. Liitteet
24252: II,5. s. 31. - Ks. Avioliitto. IV,s. s. 68 ja 69 - Ks. Liikevaihtovero.
24253: 4 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1952.
24254:
24255: - n: o 22, V i r k i n y m.: Ehdotus laiksi liike- - n:o 37, Lappi-Seppälän ym.: Ehdotus
24256: vaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta. Liitteet laiksi eräiden asuntokiinteistöjen ja kiinteistö-
24257: IV,o. s. 70. - Ks. Liikevaihtovero. osakkeiden verotusarvon määräämisestä vuo-
24258: - n:o 23, Nuorsaåren ym.: Ehdotus laiksi delta 1951 toimitattavassa tulo- ja omaisuus·
24259: liikevaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta. Liit· verotuksessa. Liitteet IV,24. s. 98. - Ks. Tulo-
24260: teet IV,to. s. 72. - Ks. Liikevaihtovero. ja omaisuusvero.
24261: - n: o 24, S a u r a n y m.: Ehdotus laiksi liike· - n:o 38, Järnefeltin ym.: Ehdotus laiksi
24262: vaihtoverolain 4 § :n muuttamisesta. Liitteet eräiden talletusten, obligatioiden ja osuustodis-
24263: IV,u. s. 73. - Ks. Liikevaihtovero. tusten omistajille sekä eräiden velkasitoumus-
24264: - n: o 251 Pakkasen y m.: Ehdotus laiksi liike- ten saajille myönnettävästä veronhuojennuk-
24265: vaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta. Liitteet setsa annetun lain muuttamisesta. Liitteet
24266: IV,12. s. 74. - Ks. Liikevaihtovero. IV,25. s. 100. - Ks. Säästäjät.
24267: - n:o 26, Jussi 1 a n y m.: Ehdotus laiksi liike· - n:o 39, La h te 1 a n y m.: Ehdotus laiksi eräi-
24268: vaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta. Liitteet den puutavaroiden vientimaksuista annetun
24269: IV,13. s. 76. - Ks. Liikevaihtovero. lain muuttamisesta. Liitteet IV1 26. s. 102. -
24270: - n: o 271 Kähösen y m.: Ehdotus laiksi liike- Ks. Vientimaksut.
24271: vaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta. Liitteet - n:o 40, Haapasen y m.: Ehdotus laiksi kun-
24272: IV,14. s. 77. - Ks. Liikevaihtovero. nille suhdannepidätyksistä tulevan veron
24273: - n:o 281 Kähösen: Ehdotus laiksi liikevaihto- ennakkomaksuista. Liitteet IV,27. s. 104. -
24274: verolain 4 §:n muuttamisesta. Liitteet IV,15. Ks. Suhdannepidätykset.
24275: s. 79. - Ks. Liikevaihtovero. - n:o 41, Hietasen y m.: Ehdotus laiksi eräi-
24276: - n: o 29, ö s t e r h o 1m i n y m.: Ehdotus laiksi den metsänmyyntitulojen verotukseen saatta-
24277: liikevaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta. Liit- misesta. Liitteet IV,2s. s. 105. - Ks. Metsä-
24278: teet IV1 16. s. 81 ja 83. - Ks. Liikevaihtovero. talous.
24279: - n: o 30, V e n n a m o n y m.: Ehdotus laiksi - n: o 42, V e n n a m o n y m.: Ehdotus laiksi
24280: liikevaihtoverolain 4 §: n J:P.Uuttamisesta. Liit- kotitarvepuun arvon vähentämisestii metsän-
24281: teet IV,17. s. 85. - Ks. Liikevaihtovero. tuoton verottamisessa. Liitteet IV,20. s. 107.
24282: - n: o 31, ö h m a n i n y m.: Ehdotus laiksi liike- - Ks. Metsätalous.
24283: vaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta. Liitteet - n:o 43, Luostarisen ym.: Ehdotus laiksi
24284: IV,ts. s. 87. - Ks. Liikevaihtovero. kunnallisista kodinhoitajista annetun lain
24285: - n:o 32, Lappi-Seppälän ym.: Ehdotus muuttamisesta. Liitteet VI,1. s. 193. - Ks. Ko-
24286: laiksi asuinrakennusten tuotantoon käytetyistä dinhoitajat.
24287: rakennustarvikkeista sekä sähköjakeluverkoston - n: o 44, S t e n b e r g i n y m.: Ehdotus laiksi
24288: muuttamisesta 380/220 voltin kolmivaihtovir- kunnallislain muuttamisesta. Liitteet VII,l. s.
24289: ralle käytetyistä sähkötarvikkeista maksetun 213. - Ks. Kunnallislaki.
24290: liikevaihtoveron palauttamisesta. Liitteet IV,10. - n: o 45, T u u r n a n y m.: Ehdotus laiksi kun-
24291: s. 89. - Ks. Liikevaihtovero. nallislain 57 § :n muuttamisesta. Liitteet VII,2.
24292: s. 214. - Ks. Kunnallislaki.
24293: - n:o 33, Kanniston ym.: Ehdotus laiksi
24294: - n:o 46, Pesosen ym.: Ehdotus laiksi kun-
24295: leimaverolain 13 § : n kumoamisesta. Liitteet
24296: nallisen vaalilain muuttamisesta. Liitteet VII146.
24297: IV,2o. s. 91. - Ks. Leimavero.
24298: s. 216. - Ks. Kunnallisvaalit.
24299: - n: o 34, W i h e r h e i m o n y m.: Ehdotus laiksi - n:o 47, Mustosen y m.: Ehdotus laiksi köy-
24300: leimaverolain 33 § :n väliaikaisesta muuttami- häinhoitolain 5 §: n muuttamisesta. Liitteet
24301: sesta. Liitteet IV,21. s. 92. - Ks. Leimavero. VII,4. s. 217. - Ks. Köyhäinhoitolaki.
24302: n:o 35, Hetemäen ym.: Ehdotus laiksi väli- - n:o 48, Lappi-Seppälän: Ehdotus laiksi
24303: aikaisista toimenpiteistä säästövarojen osake- asemakaavalain 5 ja 12 § :n muuttamisesta.
24304: yhtiöihin sijoittamisen edistämiseksi. Liitteet Liitteet VII,5. s. 219. - Ks. Asemakaavalaki.
24305: IV,22. s. 94. - Ks. Säästäjät. - n:o 49, Lappi-Seppälän: Ehdotus laiksi
24306: - n: o 36, ö h m a n i n: Ehdotus laiksi eräiden asemakaavalain 25 § :n muuttamisesta. Liitteet
24307: asuntokiinteistöjen ja asunto-osakkeiden vero- VII,6. s. 220. - Ks. Asemakaavalaki.
24308: tusarvon määräämisestä vuodelta 1951 toimitet· - n:o 50, Kullbergin ym.: Ehdotus laiksi
24309: tavassa tulo- ja omaisuusverotuksessa. Liitteet vesioikeuslain muuttamisesta. Liitteet VII,7. s.
24310: IV,2 3. s. 96. - Ks. Tulo· ja omaisuusvero. 221 ja 222. - Ks. Vesioikeuslaki.
24311: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1952. 5
24312:
24313: - n:o 51, Haapasalon ym.: Ehdotus laiksi - n:o 66, La h te 1 a n y m.: Ehdotus laiksi lisä-
24314: kalastuslain 4 § :n muuttamisesta. Liitteet maan antamisesta Kemijärven ja Sallan kun·
24315: VII,s. s. 223. - Ks. Kalastus. nissa sekä Kuusamon kunnan Liikasen kylässä
24316: - n:o 52, österholmin ym.: Ehdotus laiksi oleville liian pienille tiloille annetun lain muut-
24317: kalastuslain 4 §: n muuttamisesta. Liitteet tamisesta. Liitteet IX,7. s. 316. - Ks. Maan·
24318: VII,11. s. 225 ja 226. - Ks. Kalastus. hankintalaki.
24319: - n:o, 53, S.-K. Kilven: Ehdotus laiksi kansa- - n:o 67, Friman i n y m.: Ehdotus laiksi eräi-
24320: koululaitoksen kustannuksista annetun lain den entisen Petsamon kunnan siirtoväkeen
24321: muuttamisesta. Liitteet VIII,t. s. 243. - Ks. kuuluvien henkilöiden asuttamisesta annetun
24322: Kansakoulut. lain muuttamisesta. Liitteet IX,s. s. 318. -
24323: - n:o 54, Anti 1 a n y m.: Ehdotus laiksi yksi- Ks. Asutustoiminta.
24324: tyisoppikoulujen valtionavusta annetun lain - n: o 68, M y 11 y m ä e n y m. : Ehdotus laiksi
24325: muuttamisesta. Liitteet VIII,2. s. 244. - Ks. laidunalueista annetun lain muuttamisesta.
24326: Oppikoulut. Liitteet IX,9. s. 320. - Ks. Karjatalous.
24327: - n:o 55, V. Kaasalaisen ym.: Ehdotus - n:o 69, Nykäsen ym.: Ehdotus laiksi kivi-
24328: laiksi kansanopistojen valtionavusta annetun peräisten peltojen raivauksen edistämisestä.
24329: lain muuttamisesta. Liitteet VIII,s. s. 245. - Liitteet IX,1o. s. 322. - Ks. Maatalous.
24330: Ks. Kansanopistot. - n:o 70, Haapasen y m.: Ehdotus laiksi met-
24331: - n: o 56, V. K a a s a 1 a i s e n y m.: Ehdotus sänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttami-
24332: laiksi ammattioppilaitoksista. Liitteet VIII,4. sesta. Liitteet IX,u. s. 324. - Ks. Metsä-
24333: s. 246. - Ks. Ammattioppilaitokset. talous.
24334: - n:o 57, Nordforsin ym.: Ehdotus laiksi - n: o 71, P u u m a 1 a i s e n y m.: Ehdotus laiksi
24335: kauppaoppilaitoksia koskevan lain 1 §: n muut- kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,t. s.
24336: tamisesta. Liitteet VIII,5. s. 249 ja 250. - 415. - Ks. Kansaneläkelaki.
24337: Ks. Kauppaoppilaitokset. - n:o 72, Nederström-Lundenin ym.:
24338: n:o 58, Juntusen y m.: Ehdotus laiksi oppi- Ehdotus laiksi kansaneläkelain muuttamisesta.
24339: koulun oppilaiden koulunkäynnin avustamisesta Liitteet X,2. s. 416. - Ks. Kansaneläkelaki.
24340: annetun lain muuttamisesta. Liitteet VIII,6. s. - n:o 73, Tauriaisen ym.: Ehdotus laiksi
24341: 251. - Ks. Oppikoulut. kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,3. s.
24342: - n:o 59, Seppälän ym.: Ehdotus laiksi oppi- 417. - Ks. Kansaneläkelaki.
24343: koulun oppilaiden koulunkäynnin avustamisesta - n:o 74, Suomisen y m.: Ehdotus laiksi tapa.·
24344: annetun lain muuttamisesta. Liitteet VIII,7. s. turmavakuutuslain muuttamisesta. Liitteet X,4.
24345: 252. - Ks. Oppikoulut. s. 419. - Ks. Tapaturma.
24346: - n:o 60, La h te 1 a n y m.: Ehdotus laiksi asu- - n:o 75, Leivo-Larssonin ym.: Ehdotus
24347: tuslain muuttamisesta. Liitteet IX,t. s. 307. - laiksi synnytyslomasta. Liitteet X,5. s. 421. -
24348: Ks. Asutustoiminta. Ks. Synnytysloma.
24349: - n:o 61, Hauta 1 a n y m.: Ehdotus laiksi - n: o 76, L e i v o - L a r s s o n i n y m.: Ehdotus
24350: maanhankintalain 15 §: n muuttamisesta. Liit· laiksi synnytyslomakorvauksesta. Liitteet X,6.
24351: teet IX,2. s. 308. - Ks. Maanhankintalaki. s. 425. - Ks. Synnytysloma.
24352: - n:o 62, V. Esko 1 a n y m.: Ehdotus laiksi - n:o 77, Leivo-Larssonin ym.: Ehdotus
24353: maanhankintalain 96 a §: n muuttamisesta. Liit- laiksi työneuvostosta annetun lain muuttami·
24354: teet IX,s. s. 309. - Ks. Maanhankintalaki. sesta. Liitteet X, 7. s. 429. - Ks. Synnytys-
24355: - n:o 63, Kähösen y m.: Ehdotus laiksi maan· lOJna.
24356: hankintalain 116 §: n muuttamisesta. Liitteet - n: o 78, L e i v o · L a r s s o n i n y m.: Ehdotus
24357: IX,4. s. 310. - Ks. Maanhankintalaki. laiksi työsopimuslain muuttamisesta. Liitteet
24358: - n:o 64, N. Kaasalaisen ym.: Ehdotus X,s. s. 430. - Ks. Synnytysloma.
24359: laiksi maanhankintalain 156 §: n muuttamisesta. - n:o 79, Mannisen ym.: Ehdotus laiksi työ·
24360: Liitteet IX,5. s. 312. - Ks. Maanhankintalaki. sopimuslain muuttamisesta. Liitteet X,9. s.
24361: - n:o 65, A. Kinnusen y m.: Ehdotus laiksi 431. - Ks. Työsopimuslaki.
24362: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankintalain - n:o 80, M u r r on y m.: Ehdotus laiksi työ-
24363: muuttamisesta. Liitteet IX,6. s. 314. - Ks. aikalain muuttamisesta. Liitteet X,to. s. 433.
24364: Maanhankintalaki. - Ks. Työaika.
24365: 6 Laki·, raha-asia· ja toivomusaloitteet 1952.
24366:
24367: - n: o 81, L i n d q v i s t i n y m.: Ehdotus laiksi rahoittamisesta. Liitteet X,14. s. 442. - Ks.
24368: talonmiesten ja keskuslämmittäjäin työajasta. Asunnot.
24369: Liitteet X,n. s. 435. - Ks. Työaika. - n:o 85, Vennamon y m.: Ehdotus laiksi
24370: - n:o 82, N. Nurmisen y m.: Ehdotus laeiksi asuntolainoista, ·takuista ja ·avustuksista anne·
24371: työsääntölain ja tuotantokomiteoista annetun tun lain muuttamisesta. Liitteet X,15. s. 445.
24372: lain muuttamisesta. Liitteet X,12. s. 437. - - Ks. Asunnot.
24373: Ks. Työsääntölaki. - n:o 86, N. Nurmisen ym.: Ehdotus laiksi
24374: - n :o 83, P e s s i n y m.: Ehdotus laiksi työttö· asevelvollisuuslain muuttamisesta. Liitteet
24375: myysvakuutusrahastosta ja työttömyysavustuk· XI,l. s. 487. - Ks. Puolustuslaitos.
24376: sesta. Liitteet X, 13. s. 439. - Ks. Työttömyys. - n:o 87, Lappi-Seppälän: Ehdotus laiksi
24377: - n:o 84, Kuusisen ym.: Ehdotus laiksi asu· valtakunnan tiesuunniteman toteuttamisesta.
24378: tuskeskusten asuntovajauksen poistamisesta ja Liitteet XII,t. s. 497. - Ks. Maantiet.
24379: laiksi asutuskeskusten asuntorakennusohjelman
24380:
24381:
24382:
24383:
24384: RAHA-ASIA-ALOITTEET.
24385: Yleisenä aloiteaikana jätetyt.
24386:
24387: - n:o 1, T. Kinnusen ym.: määrärahan osoit· mista varten. Liitteet IV,77. s. 178. - Ks.
24388: tamisesta korottomaksi kuoletuslainaksi Suo· Maatalouskoulut.
24389: men Kirkon Sisälähetysseuralle. Liitteet IV,Go. - n:o 10, Tiitun ym.: Määrärahan osoittami·
24390: s. 163. - Ks. Suomen Kirkon Sisälähetysseura. sesta karja· ja talousrakennuksen rakentami·
24391: - n:o 2, Kaupin ym.: Määrärahan osoittami· seksi Ruuskalan koulutilalle. Liitteet IV,7S. s.
24392: sesta Oulun piirimielisairaalan laajentamista 179. - Ks. Maatalouskoulut.
24393: varten. Liitteet IV,7o. s. 165. - Ks. Sairaalat. - n: o 11, R a n t a m a a n y m.: Määrärahan
24394: - n: o 3, K ä h ö sen y m.: Määrärahan osoitta· osoittamisesta tilan ostamiseksi Mikkelin lää·
24395: misesta Karjaan suomalaisen yhteiskoulun ra· nin maanviljelyssenraita Mikkelin tietopuolisen
24396: kentamista varten. Liitteet IV,71. s. 167. - karjanhoitokoulun sijoittamista varten. Liitteet
24397: Ks. Oppikoulut. IV,79. s. 180. - Ks. Maatalouskoulut.
24398: - n:o 4, K ui t t i sen y m.: Määrärahan osoit· - n: o 12, A n t i l a n y m.: Määrärahan osoitta·
24399: tamisesta Imatran keskusammattikoulun perus· misesta Jurvanjärven kuivatustöiden aloitta·
24400: tamista varten. Liitteet IV,72. s. 169. - Ks. mista varten. Liitteet IV,so. s. 182. - Ks.
24401: Ammattikoulut. Kuivatustyöt.
24402: - n:o 5, Rantamaan y m.: Määrärahan osoit· - n:o 13, Pakkasen y m.: Määrärahan osoit·
24403: tamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi kiviperäis· tamisesta maantien rakentamiseksi Tampereelta
24404: ten peltojen raivaamista varten. Liitteet Aitolahden ja Teiskon kautta Jäminkipohjaan.
24405: IV, 73. s. 170. - Ks. Metsätalous. Liitteet IV,sl. s. 183. - Ks. Maantiet.
24406: - n:o 6, Ryhdän ym.: Määrärahan osoittami·
24407: - n: o 14, V e n n a m on y m.: Määrärahan osoit·
24408: sesta Koillis-Suomen metsänhoitolautakunnan
24409: tamisesta Martikkalan-Nerkoon välisen maan·
24410: perustamista varten. Liitteet IV,74. s. 173. --
24411: tien rakentamista varten. Liitteet IV,s2. s. 184.
24412: Ks. Metsätalous.
24413: - Ks. Maantiet.
24414: - n:o 7, Kanniston ym.: Määrärahan osoit·
24415: tamisesta metsätyöväen ammattikoulun perusta· - n: o 15, N i s k a l a n y m.: Määrärahan osoit·
24416: mista varten. Liitteet IV,75. s. 175. - Ks. tamisesta Oravavuoman-Taapajärven maantien
24417: Ammattikoulut. rakentamista varten. Liitteet IV,ss. s. 185. -
24418: - n: o 8, K a u p i n y m.: Määrärahan osoittami · Ks. Maantiet.
24419: sesta pienviljelijäneuvojaopiston perustamiseksi - n:o 16, Pakkasen y m.: Määrärahan osoit·
24420: Koivikon koulutilalle. Liitteet IV,76. s. 177. - tamisesta Kärkisten salmen lossiväylän uudel·
24421: Ks. Maatalouskoulut. leen rakentamista varten. Liitteet IV,S4. s.
24422: - n:o 9, H ä p p ö l ä n y m.: Määrärahan osoit· 186. - Ks. Lossit.
24423: tamisesta Etelä-Hämeen emäntäkoulun perusta·
24424: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1952. 7
24425:
24426:
24427:
24428: T 0 IV 0 M USA L 0 I TT E ET.
24429: n: o 1, M y 11 y m ä e n y m.: Äänioikeusikärajan tuksessa. Liitteet IV,34. s. 113. - Ks. Tulo-
24430: alentamisesta valtiollisissa vaaleissa. Liitteet ja omaisuusvero.
24431: I,6. s. 17. - Ks. Edustajanvaalit. n:o 15, Koiviston y m.: Satunnaisen myyn-
24432: - n:o 2, Torven y m.: Ulkomailla työ- tai tivoiton verotusta koskevien säännösten muut-
24433: virkasuhteen nojalla olevien kansalaisten ääni- tamisesta. Liitteet IV,35. s. 114. - Ks. Tulo-
24434: oikeudesta valtiollisissa vaaleissa. Liitteet I, 7. ja omaisuusvero.
24435: s. 18. - Ks. Edustajanvaalit. - u:o 16, Borg-Sundmanin ym.: Oikeudesta
24436: - n:o 3, Borg-Sundmanin ym.: Vuokran- vähentää sairauden aiheuttamat todelliset me-
24437: antajan irtisanomiaoikeutta koskevien huoneen- not verotettavasta tulosta. Liitteet IV,36. s.
24438: vuokrasäännöstelymääräysten muuttamisesta. 115. - Ks. Tulo- ja omafsuusvero.
24439: Liitteet I,s. s. 19. - Ks. Vuokrasäännöstely. - n:o 17, Huttusen y m.: Kasvattilapsen elät-
24440: - n:o 4, ö s te n s on i n: Selvityksen hankkimi- tämisen rinnastamisesta verolainsäädännössä
24441: sesta lasten suojelemista avioeroissa koskevassa oman tai ottolapsen elättämiseen. Liitteet
24442: lainsäädännössä olevista puutteellisuuksista. IV,37. s. 116. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
24443: Liitteet II,s. s. 35 ja 36. - Ks. Avioliitto. - n:o 18, J ä r ne f e 1 t i n y m.: Perheenelättä-
24444: - n:o 5, Borg-Sundmanin ym.: Vaimon ja jille myönnettävän veronhelpotuksen antami-
24445: lasten taloudellisen aseman turvaamisesta avio- sesta eräille muille elatusvelvollisille. Liitteet
24446: eron yhteydessä. Liitteet II,9. s. 37. - Ks. IV,ss. s. 117. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
24447: Avioliitto. - n: o 19, Lampisen y m.: Sokerin liikevaihto-
24448: - n: o 6, V i r o 1 a i s e n: Palovahinkojen korvaus- veron poistamisesta. Liitteet IV,39. s. 118. -
24449: kysymyksiä käsittelevän tuomioistuimen perus- Ks. Liikevaihtovero.
24450: tamisesta. Liitteet II,1o, s. 39. - Ks. Palo- n: o 20, He i t on y m.: Makaroonin, kondi-
24451: vahingot. toriatuotteiden ja keksien vapauttamisesta
24452: - n: o 7, K y t ä n y m.: Esityksen antamisesta liikevaihtoverosta. Liitteet IV,4o. s. 119. -
24453: laiksi taloudellisista yhdistyksistä. Liitteet Ks. Liikevaihtovero.
24454: II,u. s. 40. - Ks. Taloudelliset yhdistykset. n: o 21, S a a 1 a s t i n y m.: Kotiteollisuusteks-
24455: - n: o 8, K y t ä n y m.: Esityksen antamisesta tiilejä valmistavien yritysten vapauttamisesta
24456: asianajajan ammatin harjoittamisesta. Liitteet liikevaihtoverosta. Liitteet IV,41. s. 120. -
24457: II,12. s. 42. - Ks. Asianajo. Ks. Liikevaihtovero.
24458: - n: o 9, K y t ä n y m.: Esityksen antamisesta n: o 22, Hei k uran y m.: Kotitarvepuun va-
24459: kauppakaaren 9 luvun 8 ja 10 § :n muuttami- pauttamisesta metsäntuottoverotuksesta. Liit-
24460: sesta. Liitteet II,13. s. 45. - Ks. Kauppakaari. teet IV,42. s. 121. - Ks. Metsätalous.
24461: - n:o 10, Karvikon ym.: Ensimmäisen vero- n: o 23, K o i v i s t o n y m.: Verohelpotuksen
24462: luokan poistamisesta tulo- ja omaisuusvero- myöntämisestä uusille teollisuusyrityksille. Liit-
24463: laista. Liitteet IV,so. s. 109. - Ks. Tulo- ja teet IV,43. s. 123. - Ks. Verotus.
24464: omaisuusvero. n: o 24, H o n k a 1 a n y m.: Eläkesäätiöitten
24465: - n:o 11, Ikosen ym.: Isännän ja perheen- verotuksen lieventämisestä. Liitteet IV,44. s.
24466: jäsenten työn verotusperusteiden muuttamisesta. 124. - Ks. Verotus.
24467: Liitteet IV,31. s. 110. - Ks. Tulo- ja omaisuus- n:o 25, Lappi-Seppälän: Maantie- ja
24468: vero. katurakennustöiden rahoittamisesta moottori-
24469: - n:o 12, Vennamon ym.: Isännänpalkan ajoneuvoliikenteen tuottamilla tulleilla, liike-
24470: suuruuden määräämisoikeuden siirtämisestä val- vaihtoverona ja moottoriajoneuvoverolla. Liit-
24471: tiovarainministeriöltä valtioneuvostolle. Liitteet teet IV,45. s. 126. - Ks. Maantiet.
24472: IV,32. s. 111. - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. n: o 26, ö h m a n i n: Toimenpiteistä eduskun-
24473: - n: o 13, I k o s e n y m.: Metsätyöntekijäin an- nan oikeuksien varteenottamiseksi valtiojohtois-
24474: aiotulojen verovapaudesta. Liitteet IV,ss. s. ten osakeyhtiöiden varojen sijoituksessa. Liit-
24475: 112. - Ks. Metsätyöläiset. teet IV,16. s. 129 ja 130. - Ks. Osakeyhtiöt.
24476: - n:o 14, Heikkilän ym.: Tontinarvon mää- - n: o )37, K u 11 b e r g i n: Toimenpiteistä tulo-
24477: räämisestä maatalouskiinteistöjen omaisuusvero- ja menoarvion ulkopuolella olevien rahas-
24478: 8 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1952.
24479:
24480: tojen hallinnon saattamiseksi entistä julkisem· - n:o 41, Korsbäck i n y m.: Pienteollisuuden
24481: maksi. Liitteet IV,47. s. 131 ja 132. - Ks. harjoittajan luotontarpeen selvittämisestä. Liit-
24482: Rahastot. teet IV,61, s. 149 ja 150. - Ks. Luotto.
24483: - n: o 28, B o r g·S u n d m a n i n y m.: Virka· - n:o 42, Rytingin ym.: Toimenpiteistä Koil-
24484: miespalkkojen korottamisesta A-sopimuksen ai· lis-Pohjanmaan puunjalostustehtaan rakentami-
24485: heuttaman ansiotason nousua vastaavasti. Liit· seksi Taivalkoskella. Liitteet IV,62, s. 151. -
24486: teet IV,48. s. 133. - Ks. Virkamiehet. Ks. Teollisuus.
24487: - n:o 29, Koiviston y m.: Syrjäseutujen pal· - n:o 43, Le i k o 1 a n y m.: Lisäyksestä vuoden
24488: kannauttijain palkkauksen järjestämisestä. Liit· 1952 tulo- ja menoarvioon Suomen Standardi·
24489: teet IV,49. s. 134. - Ks. Virkamiehet. soiruisliiton töiden edistämiseksi. Liitteet
24490: - n:o 30, J ä r ne f e 1 t i n y m.: Tilapäisinä toi· IV,63. s. 152. - Ks. Standardisoiminen.
24491: mihenkilöinä toimivien virkamiesten ikälisä- - n:o 44, Leikolan ym.: Määrärahasta Suo-
24492: säännösten tarkistamisesta. Liitteet IV,5o. s. men Standardisoimisliiton töiden edistämiseksi.
24493: 136. - Ks. Virkamiehet. Liitteet IV,64. s. 154. - Ks. Standardisoimi-
24494: - n: o 31, H o n k a 1 a n y m.: Asevelvollisuusajan nen.
24495: laskemisesta valtion, kunnan ja seurakunnan - n: o 45, R y h d ä n y m.: Lisäyksestä vuoden
24496: viran- ja toimenhaltijain hyväksi. Liitteet 1952 tulo- ja menoarvioon Pohjois-Suomen
24497: IV,51. s. 137. - Ks. Virkamiehet. vävävaraisten jälleenrakentajien indeksikoro-
24498: - n: o 32, J ä r n e f e 1 t i n y m.: Perhe-eläke· tuksen järjestelyä varten. Liitteet IV,65. s.
24499: vakuutuksesta annetun asetuksen 18 §: n 1 mo· 155. - Ks. Korvaus.
24500: mentin muuttamisesta. Liitteet IV,52. s. 138. - - n:o 46, P r u n n i 1 a n y m.: Lisäyksestä vuo·
24501: Ks. Perhe·eläkevakuutus. den 1952 tulo· ja menoarvioon korvauksiksi
24502: :....... n:o 33, Karvikon ym.: Naisten osapalva- Porin kaupungin alueella keväällä 1951 sattu·
24503: työn järjestämisestä kokeilutarkoituksessa val- neesta tulvasta kärsimään joutuneille. Liitteet
24504: tion virastoihin ja laitoksiin. Liitteet IV,53. IV,66. s. 157. - Ks. Tulvat.
24505: s. 139. - Ks. Osapäivätyö. - n:o 47, N. Nurmisen ym.: Lisäyksestä vuo-
24506: - n: o 34, L e i k o 1 a n y m.: Säästäjien inflaatio· den 1952 tulo- ja menoarvioon Hanhikosken ja
24507: tappioiden selvittämisestä ja korvaamisesta. Kirsiiänkosken välisen jokialueen syventämi-
24508: Liitteet IV,54. s. 141. - Ks. Säästäjät. seksi. Liitteet IV,67. s. 158. - Ks. Sähkö.
24509: - n:o 35, Rytingin y m.: Avustusten ja lai· - n: o 48, Hei k uran y m.: Maalaiskuntien
24510: nojen myöntämisestä sähköyhtymille harvaan vapauttamisesta työttömyystöitten järjestämi·
24511: asuttujen seutujen sähköistämiseksi. Liitteet sestä johtuvista kustannuksista. Liitteet IV,68.
24512: IV,55. s. 142. - Ks. Sähkö. s. 159. - Ks. Työttömyys.
24513: - n:o 36, Frimanin ym.: Lisäyksestä vuo· - n:o 49, Tenhiälän y m.: Kunnille jaetta·
24514: den 1952 tulo- ja menoarvioon maaseudun säh- vien väkijuomayhtiön voittovarojen käyttöä
24515: köistiimisen tukemiseen. Liitteet IV,56, s. 144. koskevien selontekojen tarkastuksen joudutta-
24516: - Ks. Sähkö. misesta. Liitteet VI,2. s. 195. - Ks. Väki-
24517: juomayhtiö.
24518: - n:o 37, Ryhdän ym.: Ulkomailta tuodun ja
24519: - n: o 50, A n t i l a n y m.: Toimenpiteistä alko-
24520: kotimaasta saadun kuparin hinnan eron suorit·
24521: holipitoisten denaturoitujen aineiden ja lääk-
24522: tamisesta valtion varoista. Liitteet IV,57. s.
24523: keiden väärinkäytön ehkäisemiseksi. Liitteet
24524: 145. - Ks. Sähkö.
24525: VI,a. s. 196. - Ks. Alkoholi.
24526: - n:o 38, He 1 ja k sen y m.: Maaseudun säh-
24527: - n:o 51, Borg-Sundmanin ym.: Toimen-
24528: köistämistä varten tarvittavan kuparin saan· piteistä lapsiin kohdistuvien sukupuolirikosten
24529: nin turvaamisesta. Liitteet IV,58. s. 146. - estämiseksi. Liitteet VI,4. s. 197. - Ks. Rikos-
24530: Ks. Sähkö.
24531: laki.
24532: - n :o 39, Hauta 1 a n y m.: Ulkomailta tuota· - n: o 52, J ä r v i s e n y m.: Käsityöliikkeiden
24533: van kuparin hinnan alentamisesta. Liitteet kuulumista tehdas· ja käsityöyhdistyksiin ja
24534: IV,59. s. 147. - Ks. Sähkö. kauppaliikkeiden kuulumista kauppakamareihin
24535: - n:o 40, Le i k o 1 a n y m.: Määrärahasta keski- koskevien määräysten kumoamisesta. Liitteeet
24536: suuren ja pienteollisuuden rationalisointi- ja VI,5. s. 198. - Ks. Käsityöliikkeet.
24537: neuvontatyön tukemiseksi. Liitteet IV,Go. s. - n:o 53, Nederström·Lundenin ym.:
24538: 148. - Ks. Rationalisointi. Vajaamielisten lasten hoitomahdollisuuksien
24539: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1952. 9
24540:
24541: parantamisesta. Liitteet VI,6. s. 199. - Ks. - n:o 68, Frimanin ym.: Karjan laiduntami-
24542: Lapset. sen tekemisestä maan omistussuhteista riippu-
24543: - n:o 54, Erkki 1 ä n y m.: Valtion osallistumi- mattomaksi harvaan asuttujen seutujen metsä-
24544: sesta eläinlääkärien matkoista sJ·rjäseutujen ja joutomailla. Liitteet VII,l 7. s. 235. - Ks.
24545: väestölle aiheutuviin kustannuksiin. Liitteet Laidun.
24546: VI, 7. s. 200. - Ks. Eläinlääkärit. - n:o 69, Pasasen y m.: Asemakaavoitetulla
24547: - n:o 55, Brander-Wallinin ym.: Kroonis- alueella kaupungeissa ja kauppaloisaa olevia
24548: ten sairaiden hoidon järjestämisestä. Liitteet yhteisiä teitä koskevista lainsäädäntötoimen-
24549: VI,s. s. 201. - Ks. Sairaalat. piteistä. Liitteet VII,1s. s. 237. - Ks. Ra-
24550: - n: o 56, V i r k i n y m. : Määrärahasta valtion kennuslaki.
24551: seerumlaitoksen rakentamista varten. Liitteet - n:o 70, Järnefeltin ym.: Toimenpiteistä
24552: VI,9. s. 202. - Ks. Sairaalat. valtion oppikoulujen rehtorien palkkauksen pa-
24553: - n:o 57, Borg-Sundmanin ym.: Toimen- rantamiseksi. Liitteet VIII,s. s. 254. - Ks.
24554: piteistä Helsingin yliopiston sairaaloissa toimi- Oppikoulut.
24555: vien lääkärien palkkauksen parantamiseksi. -:o 70, Järnefeltin ym.: Tuntiopettajain
24556: Liitteet VI,1o. s. 204. - Ks. Sairaalat. aseman järjestämisestä. Liitteet VIII,o. s. 255.
24557: - n:o 58, J. Wirtasen ym.: Toimenpiteistä - Ks. Oppikoulut.
24558: naistenklinikan henkilökunnan asunto-olojen - n:o 71, Te n h i ä 1 ä n y m.: Yksityisoppikou-
24559: järjestämiseksi. Liitteet VI,u. s. 205. - Ks. lujen palveluskunnan rinnastamisesta palkkauk-
24560: Sairaalat. seen ja eläkkeeseen nähden valtion oppilaitos-
24561: - n:o 59, Pohjalan ym.: Määrärahasta ko- ten vastaaviin työntekijöihin. Liitteet VIII,1o.
24562: rottomaksi lainaksi Porin diakonissalaitokselle. s. 256. - Ks. Oppikoulut.
24563: Liitteet VI,12. s. 207. - Ks. Sairaalat. - n:o 73, J ä r ne f e 1 t y m.: Toimenpiteistä
24564: - n:o 60, Ahmavaara n: Toimenpiteistä asun- maksuttoman aterian järjestämisestä valtion
24565: tojen järjestämiseksi Oulun lääninsairaalan hen- oppikoulujen ja valtionapua nauttivien yksi-
24566: kilökunnalle. Liitteet VI,1a. s. 208. - Ks. tyisten oppilaitosten oppilaille. Liitteet VIII,u.
24567: Sairaalat. s. 257. - Ks. Oppikoulut.
24568: - n:o 61, Nikkolan ym.: Toimenpiteistä ns. - n:o 74, Juntusen ym.: Lisäyksestä vuoden
24569: vaivaisprosenttia koskevien säännösten kumoa- 1952 tulo- ja menoarvioon oppikoulujen kalus-
24570: miseksi. Liitteet VII,lo. s. 227. - Ks. Vai- ton, opetusvälineiden ja kirjaston täydentä-
24571: vaisprosentti. mistä varten. Liitteet VIII,12. s. 258. - Ks.
24572: - n: o 62, M y II y mäen y m.: Siviilirekisterin Oppikoulut.
24573: pidon uudelleen järjestelystä. Liitteet VII,u. - n:o 75, Nuorsaaren ym.: Oppivelvollisuu-
24574: s. 228. - Ks. Siviilirekisteri. den suorittamisen toteamisesta oppi- ja am-
24575: - n:o 63, Myllymäen ym.: Äänioikeusikä- mattikouluissa. Liitteet VIII,13. s. 259. - Ks.
24576: rajan alentamisesta kunnallisvaaleissa. Liitteet Oppikoulut.
24577: VII,12. s. 229. - Ks. Kunnallisvaalit. - n:o 76, Rytingin y m.: Ilmaisen täysihoi-
24578: don antamisesta kansakoulun läheisyydessä ole-
24579: - n:o 64, Rosenbergin ym.; Esityksen an-
24580: tamisesta kalastuslainsäädännön uudistamiseksi. viin taloihin sijoitetuille oppilaille harvaan
24581: asutuissa kunnissa. Liitteet VIII,l4. s. 260. -
24582: Liitteet VII,13. s. 230. - Ks. Kalastus.
24583: Ks. Kansakoulut.
24584: - n:o 65, Frimanin ym.: Toimenpiteistä
24585: - n:o 77, Nuorsaaren ym.: Kansakoulun-
24586: Torniojoen kalastuskunnilta perittävien lohi-
24587: opettajain palkkausjärjestelmän muuttamisesta.
24588: kymmenysten perinnän lakkauttamisesta. Liit-
24589: Liitteet VIII,15. s. 261. - Ks. Kansakoulut.
24590: teet VII,H. s. 232. - Ks. Kalastus.
24591: - n: o 78, J ä r n e f e 1 t i n y m.: Maalais- ja
24592: - n:o 66, Nordströmin ym.: Vaasan kau- kauppalakuntien kansakoulunopettajain palkan
24593: pungin henkikirjoitustoimen siirtämisestä sano- määräämisestä yksinomaan rahapalkkana. Liit-
24594: tun kaupungin poliisilaitokseen perustettavaan teet VIII,l G. s. 262. - Ks. Kansakoulut.
24595: henkikirjoitustoimistdon. Liitteet VII,15. s. 233. - n:o 79, Vi1·olaisen ym.: Valtion ylläpitä-
24596: - Ks. Henkikirjoitus. män kiertueteatterin perustamisesta. Liitteet
24597: - n: o 67, M y II y m ä e n y m.: Teollisuuslaitos- VIII,11. s. 263. - Ks. Näyttämötaide.
24598: ten jätevesien puhdistuslaitteiden rakentami- - n:o 80, Ryömii n y m.: Toimenpiteistä tai-
24599: sesta. Liitteet VII,l6. s. 234. - Ks. Teollisuus. teellisesti arvokkaan kotimaisen elokuvatuotan-
24600: 10 Låki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1952.
24601:
24602: non tukemiseksi. Liitteet VIII,1s. s. 264. - - n:o 93, Ahmavaaran ym.: Oulun keski-
24603: Ks. Elokuvat. koulun laajentamisesta yliopistoon johtavaksi
24604: - n:o 81, S.-K. K i 1 v en y m.: Toimenpiteistä linjajakoiseksi lyseoksi. Liitteet VIII,s1. s.
24605: valtion kustannuksella rakennettavien julkisten 284. - Ks. Oppikoulut.
24606: rakennusten taiteelliseksi kaunistamiseksi. Liit- - n:o 94, Koiviston ym.: Määrärahasta Ou-
24607: teet VIII,1o. s. 265. - Ks. Taide. lun yhteislyseon laajennustöitä varten. Liitteet
24608: - n: o 82, ö h m a n i n y m.: Lisäyksestä vuoden VIII,s2. s. 286. - Ks. Oppikoulut.
24609: 1952 tulo- ja menoarvioon Kaartin kasarmin - n: o 95, H e i t o n y m.: Keskusammattikoulun
24610: julkisivun entisöimistä ja rakennuksen jälleen- perustamisesta Kymenlaaksoon. Liitteet VIII,as.
24611: rakentamista varten. Liitteet VIII,2o. s. 266. s. 288. - Ks. Ammattikoulut.
24612: - Ks. Kaartin kasarmi. - n:o 96, Puumalaisen ym.: Esityksen an-
24613: - n:o 83, Tiekso-Isakssonin ym.: Toimen- tamisesta lisäyksestä vuoden 1952 tulo- ja
24614: piteistä ammattioppilaitosten perustamiseksi menoarvioon Jyväskylän keskusammattikoulun
24615: maaseudulle teollisuuden, käsityön, kaupan ja uudisrakennustyötä varten. Liittet VIII,34. s.
24616: liikenteen palvelukseen valmennettavia varten. 289. - Ks. Ammattikoulut.
24617: Liitteet VIII,21. s. 270. - Ks. Ammattioppi- - n:o 97, Järvisen y m.: Määrärahasta Etelä-
24618: laitokset. Pohjanmaan keskusammattikoulun rakentamis-
24619: - n:o 84, ö s te n s on i n y m.: Kotitalouden tut- suunnitelman laatimista varten. Liitteet
24620: kimuslaitoksen perustamisesta. Liitteet VIII,22. VIII,35, s. 290. - Ks. Ammattikoulut.
24621: s. 271 ja 272. - Ks. Kotitalous. - n:o 98, Nordströmin ym.: Vaasan ruot-
24622: - n:o 85, Luostarisen ym.: Puutarhatieteen salaisen ammattikoulun rakennustöiden aloitta-
24623: professorin viran perustamisesta Helsingin yli- misesta. Liitteet VIII,s6. s. 292 ja 294. - Ks.
24624: opiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekun- Ammattikoulut.
24625: taan. Liitteet VIII,2s. s. 273. - Ks. Yliopisto. - n:o 99, H a 11 b e r gin y m.: Toimenpiteistä
24626: - n:o 86, Rosenbergin ym.: Lisäyksestä teknillisen koulun perustamiseksi Pohjois-Kar-
24627: vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon maatalous- jalaan. Liitteet VIII,37. s. 296. - Ks. Am-
24628: opin vakinaisen ruotsinkielisen professorinviran mattikoulut.
24629: perustamiseksi Helsingin yliopistoon. Liitteet - n: o 100, K o i v i s t o n y m.: Oppilasasuntolan
24630: VI.u:,24. s. 274 ja 275. - Ks. Yliopisto. rakentamisesta Tornion seminaarin yhteyteen.
24631: - n:o 87, Leikolan ym.: Teollisuuspolitiikan Liitteet VIII,ss. s. 297. - Ks. Seminaarit.
24632: professorin viran perustamisesta Teknilliseen - n:o 101, Hei k uran y m.: Määrärahasta Po-
24633: korkeakouluun. Liitteet VIII,25. s. 276. - Ks. rin talouskoulun tukemiseksi. Liitteet VIII,so.
24634: Yliopisto. s. 298. - Ks. Kotitalous.
24635: - n:o 88, T u r k a n y m.: Toimenpiteistä väli- - n: o 102, H i i l e 1 ä n y m.: Määrärahasta lasten-
24636: aikaisen opettajakorkeakoulun perustamiseksi tarhanopettajaseminaarin perustamiseksi Tam-
24637: Ouluun. Liitteet VIII,26. s. 277. - Ks. Yli- pereelle. Liitteet VIII,40. s. 299. - Ks. Semi-
24638: opisto. naarit.
24639: - n:o 89, S e p p ä 1 ä n y m.: Lisäyksestä vuoden - n:o 103, Lahtelan ym.: Määrärahasta nuo-
24640: 1952 tulo- ja menoarvioon avustuksiksi ja lai- risoseuratyön tehostamiseksi Pohjois-Suomessa.
24641: noiksi yksityisten oppikoulujen uudisrakennuk- Liitteet VIII,41. s. 300. - Ks. Nuorisoseurat.
24642: sia varten. Liitteet VIII,27. s. 278. - Ks. - n:o 104, Hautalan ym.: Toimenpiteistä
24643: Oppikoulut. maataloushallituksen insinööriosaston ja sen
24644: n: o 90, L a m p i s e n y m.: Toimenpiteistä Lo- alaisten piirien uudelleen järjestämiseksi. Liit-
24645: viisan suomenkielisen yhteiskoulun ottamiseksi teet IX,12. s. 325. - Ks. Maatalous.
24646: valtion haltuun. Liitteet VIII,2s. s. 279. - - n:o 105, T. Kinnusen ym.: Maataloudel-
24647: Ks. Oppikoulut. lisen neuvontatyön keskittämisestä. Liitteet
24648: - n:o 91, Hei k uran y m.: Määrärahasta Par- IX,13. s. 326. - Ks. Maatalous.
24649: kanon yhteiskoulun koulutalon laajentamista - n:o 106, K u 11 b e r gin y m.: Neuvoa-antavan
24650: varten. Liitteet VIII,29. s. 281. - Ks. Oppi- elimen perustamisesta valtion lisenssitoimikun-
24651: koulut. nan rinnalle valvomaan maatalouden etuja.
24652: - n: o 92, K a a r n a n y m.: Parikkalan yhteis- Liitteet IX,14. s. 328 ja 329. - Ks. Maatalous.
24653: koulun ottamisesta valtion haltuun. Liitteet - n:o 107, Lampisen ym.: Määrärahasta
24654: VIII,ao. s. 283. - Ks. Oppikoulut. maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen toiminnan
24655: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1952. 11
24656:
24657: tehostamiseksi. Liitteet IX,t5. s. 330. - Ks. taan rakentamisen avustamiseksi. Liitteet
24658: :Maatalous. IX,23. s. 349. - Ks. Itä-Suomen Raakasokeri-
24659: - n: o 108, K o s olan y m.: :Maataloustuotteiden tehdas.
24660: vientiä ja tuontia suunnittelevan asiantuntija- - n:o 121, Nykäsen ym.: Toimenpiteistä eräi-
24661: elimen asettamisesta. Liitteet IX,t6. s. 332. - den luhtaniittyjen luovuttamiseksi pienviljeli-
24662: Ks. :Maatalous. jöille. Liitteet IX,29. s. 350. - Ks. Maatalous.
24663: n:o 109, Tainio n y m.: Pienviljelijäväestölle - n: o 122, V e n n a m o n y m.: Metsänparannus-
24664: maatalouskoneiden hankkimiseksi myönnettä- toimintaan yksityisten mailla varattujen varo-
24665: vien avustusten vähimmäismäärän korottami- jen käyttämisestä ensisijaisesti pientiloilla
24666: sesta. Liitteet IX,t 7. s. 333. - Ks. Maatalous. suoritettaviin metsänparannustöihin. Liitteet
24667: - n: o 110, S a u r a n y m.: Määrärahasta !ai- IX,so. s. 351. - Ks. Metsätalous.
24668: noiksi konevoimaisten viljankuivauslaitosten - n:o 123, Rytingin ym.: Avustuksien ja
24669: rakentamista varten. Liitteet IX,ts. s. 334. - lainojen myöntämisestä pienviljelijäväestölle
24670: Ks. Maatalous. vesiperäisten metsämaiden kuivattamiseksi ja
24671: - n:o 111, Väänäsen ym.: Määrärahasta vesi- huonotuottoisten metsämaiden metsänkasvuun
24672: ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseksi maa- saattamiseksi. Liitteet IX,3t. s. 353. - Ks.
24673: seudulle. Liitteet IX,t9. s. 335. - Ks. Maa- Metsätalous.
24674: talous. - n:o 124, Rytingin ym.: Esityksen anta-
24675: - n: o 112, J u s s i l a n y m.: :Määrärahasta tut- misesta uudesta asutuslaista. Liitteet IX,32. s.
24676: kimuksen toimittamiseksi tarkoituksenmukai- 354. - Ks. Asutustoiminta.
24677: simmasta ojitustavasta. Liitteet IX,20. s. 336. - n:o 125, N. Kaasalaisen ym.: Määrä-
24678: - Ks. Maatalous. rahasta maanparannusavustuksiin eräille maan-
24679: - n:o 113, Saaren y m.: Määrärahasta osuus- hankintalain mukaan maata saaneille pienvil-
24680: meiJerien uudistuksista ja rakentamiskustan- jelijöille ja maanomistajille. Liitteet IX,33. s.
24681: nuksista johtuvien korkomenojen alentamiseksi. 356. - Ks. Maatalous.
24682: Liitteet IX,21. s. 337. - Ks. Meijerit. - n:o 126, Rytingin ym.: Nykyistä suurem-
24683: - n: o 114, Kaarnan y m.: Eräiden Kaakkois- pien määrärahojen varaamisesta asutustoimin-
24684: Suomen kuntien julistamisesta rajaseutu- nan yhteydessä suoritettavia maantie- ja kui-
24685: alueeksi. Liitteet IX,22. s. 339. - Ks. Raja- vatustöitä varten. Liitteet IX,34. s. 357. --
24686: seutu. Ks. Asutustoiminta.
24687: - n:o 115, Kaupin ym.: Määrärahasta avus- - n: o 127, Aitio n y m.: Lisäyksestä vuoden
24688: tukseksi Pohjois-Suomen tutkimussäätiölle Poh- 1952 tulo- ja menoarvioon maanhankintalain
24689: jois-Suomen maatalouden taloussuuntien tutki- mukaisten lainojen myöntämiseksi ns. toissijai-
24690: mista varten. Liitteet IX,23. s. 341. - Ks. sille maansaajille. Liitteet IX,35. s. 358. -
24691: Maatalous. Ks. Maanhankintalaki.
24692: - n:o 116, Lahtelan y m.: Lisäyksestä vuo- - n: o 128, La h t e l a n y m.: Toimenpiteistä
24693: den 1952 tulo- ja menoarvioon Pohjois-Suomen Pohjois-Suomen valtionmaiden pikaiseksi asut-
24694: tulvista vahinkoja kärsimään joutuneiden avus- tamiseksi. Liitteet IX,36. s. 359. - Ks. Asu-
24695: tamiseksi. Liitteet IX,24. s. 342. - Ks. Maa- tustoiminta.
24696: talous.
24697: - n: o 129, La h te 1 a n y m.: Eräiden Pohjois-
24698: - n:o 117, Heikuran: Lisäyksestä vuoden
24699: Suomessa olevien valtionmaiden asutuskelpoi-
24700: 1952 tulo- ja menoarvioon vesijohto- ja vie-
24701: suuden tutkimisesta ja asutukseen varaami-
24702: märilaitteiden rakentamista varten maaseu-
24703: sesta. Liitteet IX,37. s. 360. - Ks. Asutus-
24704: dulle. Liitteet IX,25. s. 344. - Ks. Maatalous.
24705: toiminta.
24706: - n: o 118, H o ll s t e n i n: Sokerijuurikkaiden
24707: hintamääräysten muuttamisesta. Liitteet IX,26. - n:o 130, Rytkösen ym.: Määrärahasta tien
24708: s. 345 ja 346. - Ks. Maatalous. rakentamiseksi Kiuruveden kunnan Remeskylän
24709: - n:o 119, H o 11 s te n i n: Toimenpiteistä mus- asutusalueelle. Liitteet IX,3s. s. 361. - Ks.
24710: taruosteen aiheflttamien vahinkojen ehkäisemi- Asutustoiminta.
24711: seksi. Liitteet IX,27. s. 347 ja 348. - Ks. - n: o 131, V ä i s ä s e n y m.: Siirtoväkeen kuu-
24712: Maatalous. luvien lainoista asunto-osakkeen hankkimiseksi
24713: - n:o 120, Haapaniemen ym.: Määrära- kerrostalossa. Liitteet IX,39. s. 362. - Ks.
24714: hasta Itä-Suomen Raakasokeritehdas Oy: n teh- Siirtoväki.
24715: 12 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1952.
24716:
24717: - n:o 132, Kähösen y m.: Muurlan ja Uske- myöntämiseksi ammattikalastajille, jotka ovat
24718: lan kunnissa sijaitsevan Ylisjärven-Alasjärven menettäneet veneensä tai pyydyksensä luonnon·
24719: vesijättöalueen kuivattamisesta. Liitteet IX,4o. voimien tai onnettomuuksien johdosta. Liitteet
24720: s. 363. - Ks. Kuivatustyöt. IX,54. s. 382 ja 383. - Ks. Kalastus.
24721: - n:o 133, P r u n n i 1 a n y m.: Toimenpiteistä - n:o 147, Rosenbergin ym.: Lisäyksestä
24722: Rynkäjoen perkaamiseksi. Liitteet IX,4t. s. vuoden 1952 tulo· ja menoarvioon avustusten
24723: 364. - Ks. Kuivatustyöt. ja lainojen myöntämiseksi ammattikalastajille
24724: - n: o 134, A. Kinnusen y m.: Toimenpiteistä kalastusvälineiden hankintaan. Liitteet IX,55.
24725: Vääräjoen perkaamiseksi. Liitteet IX,42. s. s. 384 ja 385. - Ks. Kalastus.
24726: 365. - Ks. Kuivatustyöt. - n:o 148, A. Kinnusen y m.: Kalanjalostus·
24727: - n:o 135, Rytkösen ym.: Toimenpiteistä laitoksen perustamisesta Oulun seudulle. Liit·
24728: Atronjoen Siikakosken perkaushankkeen toteut- teet IX,56. s. 386. - Ks. Kalastus.
24729: tamiseksi. Liitteet IX,43. s. 366. - Ks. Kui- - n:o 149, Murron ym.: Maa· ja Ulkokrun-
24730: vatustyöt. nin saarien omistussuhteiden palauttamisesta
24731: - n:o 136, Rytingin y m.: Iin kunnassa ole· entiselleen. Liitteet IX,57. s. 387. - Ks. Maa·
24732: van Olhavan joen perkaustöiden aloittamisesta. krunni.
24733: Liitteet IX,44. s. 367. - Ks. Kuivatustyöt. - n:o 150, Sarja 1 a n y m.: Toimenpiteistä
24734: - n:o 137, Lindqvistin ym.: Toimenpiteistä maamieskoulun perustamiseksi Itä-Hämeeseen.
24735: Peilinkosken perkaamiseksi. Liitteet IX,45. s. Liitteet IX,5s. s. 388. - Ks. Maatalouskoulut.
24736: 368. - Ks. Kuivatustyöt. - n: o 151, S a a r e n y m.: Määrärahasta Ala·
24737: - n: o 138, A. Kinnusen y m.: Toimenpiteistä vuden maamieskoulun toiminnan aloittamista
24738: Jolosojan perkaamiseksi. Liitteet IX,46. s. 369. varten. Liitteet IX,59. s. 389. - Ks. Maa·
24739: - Ks. Kuivatustyöt. talouskoulut.
24740: - n:o 139, Ikosen ym.: Toimenpiteistä Val· - n:o 152, Rytingin y m.: Toimenpiteistä
24741: timon vesistön perkaussuunnitelman aikaansaa· Koillis-Pohjanmaan maamieskoulun ottamiseksi
24742: miseksi. Liitteet IX,47. s. 370. - Ks. Kuiva· valtion haltuun. Liitteet IX,6o. s. 390. - Ks.
24743: tustyöt. Maatalouskoulut.
24744: - n:o 140, Riihimäen y m.: T~timenpiteistä - n:o 153, Heikuran ym.: Määrärahasta Sii·
24745: Inhottujärven vesialueen vedenpinnan alenta- kaisten pienviljelijäkoulun koulu- ja verstas-
24746: miseksi. Liitteet IX,48. s. 371. - Ks. Kui· rakennustöiden suorittamista varten. Liitteet
24747: vatustyöt. IX,6t. s. 391. - Ks. Maatalouskoulut.
24748: - n:o 141, W i c km a n i n y m.: Kruunupyyn· - n:o 154, Te n h i ä 1 ä n y m.: Toimenpiteistä
24749: joen keskijuoksun perkaustöiden aloittamisesta. puutarhanormaalikoulun perustamiseksi. Liitteet
24750: Liitteet IX,49. s. 372 ja 373. - Ks. Kuiva· IX,62. s. 392. - Ks. Maatalouskoulut.
24751: tustyöt. - n: o 155, K o s o 1 a n y m.: Määrärahasta Ylis·
24752: - n:o 142, Niirasen y m.: Toimenpiteistä taron kunnassa Ruuskalan tilalle perustettavan
24753: Elänteenjärven, Suojärven ja Tiilikanjärven puutarha· ja pienviljelijäkoulun palkkauksio.
24754: vesistön vedenpinnan alentamiseksi. Liitteet ja ylläpitokustannuksia varten. Liitteet IX,63.
24755: IX,5o. s. 374. - Ks. Kuivatustyöt. s. 393. - Ks. Maatalouskoulut.
24756: - n: o 143, K ä h ö sen y m.: Esityksen antami· - n:o 156, Väänäsen ym.: Määrärahasta Suo-
24757: sesta laiksi kalastuselinkeinoa harjoittavan nenjoen emäntäkoulun lisärakennusta varten.
24758: väestön taloudellisen toimeentulon turvaami· Liitteet IX,64. s. 395. - Ks. Maatalouskoulut.
24759: sesta. Liitteet IX,5t. s. 375. - Ks. Kalastus. - n:o 157, R ö n k ö n y m.: Emäntäkoulun perus·
24760: - n:o 144, Haapasalon ym.: Esityksen an· tamisesta Runnin tilalle Iisalmen maalaiskun·
24761: tamisesta kalastusta elinkeinonaan harjoitta· taan. Liitteet IX,s5. s. 396. - Ks. Maatalous-
24762: vien toimeentulon turvaamisesta. Liitteet IX,52. koulut.
24763: s. 378. - Ks. Kalastus. - n:o 158, E. Nurmisen ym.: Määrärahasta
24764: - n:o 145, Teirin ym.: Määrärahan myöntä- Runnin emäntäkoulun perustamista varten.
24765: misestä avustuksiksi ja !ainoiksi ammattikalas· Liitteet IX,66. s. 397. - Ks. Maatalouskoulut.
24766: tajille kalastusvälineiden hankintaan. Liitteet - n: o 159, Pakkasen y m.: Yksityisluontoisten
24767: IX,53. s. 380 ja 381. - Ks. Kalastus. maatalous-, kotitalous- ja kotietollisuusoppilai-
24768: - n:o 146, Rosenbergin ym.: Lisäyksestä tosten opettajien eläkkeiden järjestelystä. Liit·
24769: vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon avustusten teet IX,67. s. 398. - Ks. Maatalouskoulut.
24770: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1952. 13
24771:
24772: - n:o 160, Hei k uran y m.: Määrärahasta Lah- - n:o 174, Meriläisen ym.: Pakollisen
24773: den mieskäsiteollisuuopiston rakennussuunnitel- tapaturmavakuutuksen keskittämisestä valtiolle.
24774: mien toteuttamista varten. Liitteet IX,us. s. Liitteet X,21. s. 454. - Ks. Tapaturma.
24775: 399. - Ks. Ammattikoulut. - n:o 175, Prunnilan ym.: Tapaturmavakuu-
24776: - n:o 161, Hei k uran: Määrärahasta mieskäsi- tuksen ulottamisesta työkaluja ja -välineitä
24777: teollisuuskoulun perustamiseksi Pohjois-Sata- asunnossa korjattaessa sattuneisiin tapaturmiin
24778: kuntaan. Liitteet IX,69. s. 401. - Ks. Ammatti- sekä työssä saatuihin lihas- ja nivelvammoihin.
24779: koulut. Liitteet X,22. s. 455. - Ks. Tapaturma.
24780: - n:o 162, W i c km a n i n y m.: Määrärahasta - n:o 176, Torven y m.: Nuorten työntekijäin
24781: rakennuslainaksi Teerijärven mieskotietollisuus- suojelulainsäädännön uudistamisesta. Liitteet
24782: koululle. Liitteet IX,70. s. 402 ja 403. - Ks. X,23. s. 456. - Ks. Nuoret työntekijät.
24783: Ammattikoulut. - n:o 177, Lappi-Seppälän ym.: Tapatur-
24784: - n: o 163, V. S i m o s e n y m.: Pohjois-Karjalan mantorjuntatyön edistämisestä vakuuttamatto·
24785: kotiteollisuusyhdistyksen toimitalon laajennuk- mien piirissä. Liitteet X,24. s. 457. - Ks. Ta-
24786: sen toteuttamiseksi. Liitteet IX,71. s. 404. - paturma.
24787: Ks. Ammattikoulut. - n:o 178, Sävelän ym.: Pientyönantajain
24788: - n:o 164, He 1 ja k sen y m.: Kiinteän mies- työssä perheenjäsenille sattuneiden tapaturmien
24789: kotiteollisuuskoulun perustamisesta Pohjois-Sa- korvaamisesta. Liitteet X,25. s. 458. - Ks.
24790: voon. Liitteet IX1 72. s. 405. - Ks. Ammatti- Tapaturma.
24791: koulut. - n:o 179, Mannisen ym.: Alle 30-prosenttis-
24792: - n: o 165, K a II i o k o s k e n y m.: Määrärahasta ten invaliidien työtapaturmakorvauksien korot-
24793: naiskotiteollisuuskoulun perustamiseksi Veteliin. tamisesta elinkustannusindeksin nousua vastaa-
24794: Liitteet IX,73. s. 406. - Ks. Ammattikoulut. vaksi. Liitteet X,26. s. 459. - Ks. Tapaturma.
24795: - n: o 166, L u o s t a r i s e n y m.: Itä-Suomen - n:o 180, Aition ym.: Esityksen antamisesta
24796: metsäkoulun perustamisesta Heinäveden Kar- laiksi invaliidien työhön sijoittamisesta määrä-
24797: vioon. Liitteet IX,74. s. 407. - Ks. Ammatti- osuusjärjestelmän muodossa. Liitteet X,27. s.
24798: koulut. 460. - Ks. Invaliidit.
24799: - n:o 167, Saaren ym.: Alavuden entisen - n:o 181, Vennamon ym.: Metsä- ja uitto-
24800: reservikasarmin vuokraamisesta Alavuden maa- työmiesten palkkojen korottamisesta. Liitteet
24801: mieskoulun kannatusyhdistyksellEi. Liitteet X,2s. s. 461. - Ks. Metsätyöläiset.
24802: IX,75. s. 408. - Ks. Maatalouskoulut. - n:o 182, Tiekso-Isakssonin ym.: Oppi-
24803: - n:o 168, Hautalan ym.: Määrärahasta hal- laiden työpalkkojen järjestelystä. Liitteet X,29.
24804: pakorkoisiksi !ainoiksi Pohjois-Suomen meije- s. 462. - Ks. Nuoret työntekijät.
24805: rien uudistus- ja rakennustoimintaa varten. - n:o 183, Torven ym.: Toimenpiteistä naisten
24806: Liitteet IX,76. s. 409. - Ks. Meijerit. ja miesten saattamiseksi työsuhteessa tasa-
24807: - n:o 169, Pesosen ym.: Esityksen antami- arvoisiksi. Liitteet X,30. s. 463. - Ks. Naisten
24808: sesta sairausvakuutuslaiksi. Liitteet X, 16. s. työ.
24809: 447. - Ks. Sairausvakuutus. - n:o 184, Lappi-Seppälän ym.: Toimen-
24810: - n:o 170, Turkan ym.: Esityksen antami- piteistä rakennuskustannusten alentamiseksi.
24811: sesta kansaneläkelain ulkopuolelle jääneiden Liitteet X,31. s. 466. - Ks. Asunnot.
24812: työkyvyttömien eläkelaiksi. Liitteet X,17. s. - n: o 185, B o r g - S u n dm a n i n: Asuntotuo-
24813: 449. - Ks. Kansaneläkelaki. tannon kehittämisestä lapsilisävarojen osittai-
24814: - n:o 171, Stenbergin ym.: Esityksen anta- sen sijoittamisen avulla. Liitteet X 1 32. s. 467.
24815: misesta kansaneläkelain ulkopuolelle jääneiden - Ks. Asunnot.
24816: työkyvyttömien eläkkeestä. Liitteet X,1s. s. - n:o 186, A. Wirtasen y m.: Asuntojen
24817: 450. - Ks. Kansaneläkelaki. uudelleen jakamisesta. Liitteet X,a::. s. 468 ja
24818: - n:o 172, Haka 1 a n: Toimenpiteistä 18 vuotta 470. - Ks. Asunnot.
24819: nuorempien täysorpojen eläkkeiden järjestämi- - n:o 187, Brander-Wallinin ym.: Esityl~:
24820: seksi. Liitteet X,1o. s. 451. -Ks. Eläkkeet. sen antamisesta vanhusten asuntorakennusten
24821: - n: o 173, J ä r v i s e n y m.: Yksityisoikeudelli- korjauslainoista. Liitteet X,3·.l. s. 472. - Ks.
24822: sessa työsuhteessa olevien eläketurvan aikaan- Asunnot.
24823: saamisesta. Liitteet X,2o. s. 452. - Ks. Eläk- - n: o 188, La h te 1 a n y m.: Lisäyksestä vuo-
24824: keet. den 1952 tulo- ja menoarvioon avustuksiksi
24825: 14 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1952.
24826:
24827: maaseudun asunto-olojen parantamista varten. mäen rautatien rakentamista varten. Liitteet
24828: Liitteet X,35. s. 473. - Ks. Asunnot. XII,5. s. 502. - Ks. Rautatiet.
24829: - n:o 189, Rytingin ym.: Lisäyksestä vuo- - n: o 202, T a u r i a i sen: Pesiön-Taivalkosken
24830: den 1952 tulo- ja menoarvioon rakennuslai- rataosan rakentamisesta. Liitteet XII,6. s. 503_
24831: noiksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen. - Ks. Rautatiet.
24832: Liitteet X,36. s. 474. - Ks. Asunnot. - n:o 203, Ahmavaaran ym.: Suunnitelman
24833: - n:o 190, Vennamon y m.: Toimenpiteistä valmistamisesta valtakunnan tärkeimpien run-
24834: indeksiehtoon sidottujen asuntotonttien vuok- koteiden kestopäällystämiseksi. Liitteet XII, 7.
24835: rien kohoamisen estämiseksi. Liitteet X,37. s. s. 504. - Ks. Maantiet.
24836: 475. - Ks. Asunnot. - n:o 204, Vennamon ym.: Toimenpiteistä
24837: - n: o 191, Ny k ä s e n y m.: Toimenpiteistä syrjäseutujen teiden auraamiseksi. Liitteet
24838: havupuun mittausta koskevien säännösten XII,s. s. 505. - Ks. Maantiet.
24839: muuttamisesta. Liitteet X,ss. s. 476. - Ks. - n:o 205, H o 11 s te n i n: Kemiön kunnan kes-
24840: Puutavara. kuksen kautta johtavan maantien saattamisesta
24841: - n: o 192, K o i v u s e n y m.: Työttömyysohjei- asianmukaiseen kuntoon. Liitteet XII,9. s.
24842: jeiden muuttamisesta. Liitteet X,39. s. 477. - 506 ja 507. - Ks. Maantiet.
24843: Ks. Työttömyys. - n:o 206, Niukkasen ym.: Valtatien n:o 5
24844: - n: o 193, T i e k s o - I s a k s s o n i n y m.: Tut- rakennustöiden käyntiinpanemisesta Hyryiästä
24845: kimuksen toimittamisesta maaseudun nuorison eteenpäin. Liitteet XII,10. s. 508. - Ks. Maan-
24846: taloudellisista ja sosiaalisista oloista sekä kou- tiet.
24847: lunkäyntimahdollisuuksista. Liitteet X,4(}. s. - n:o 207, Heikki 1 ä n y m.: Kangasalan
24848: 478. - Ks. Nuoriso. Huutijärveltä Sahalahden kautta Kuhmalah-
24849: - n:o 194, J ä r ne f e 1 t i n y m.: Yksityiskoh- delle johtavan maantien rakentamisesta. Liit-
24850: taisten määräysten antamisesta perhepäiväko- teet XII,u. s. 509. - Ks. Maantiet.
24851: deista yms. yksityislaitoksista. Liitteet X,41. - n:o 208, N. Kaasalaisen ym.: Määrä-
24852: s. 480. - Ks. Lapset. rahasta Lauttakylän-Euran maantien rakenta-
24853: - n:o 195, Leivo-Larssonin ym.: Toimen- miseksi. Liitteet XII,12. s. 510. - Ks. Maan-
24854: piteistä hyväntekeväisyyskahvin myynnin lo- tiet.
24855: pettamisen johdosta syntyneen tilanteen lwr- - n:o 209, Riihimäen ym.: Kivijärven-Har-
24856: jaamikseksi. Liitteet X,42. s. 481. - Ks. Hy- jan-Haunian tien ottamisesta valtion hoitoon.
24857: väntekeväisyyskau ppa. Liitteet XII,13. s. 512. - Ks. Maantiet.
24858: - n:o 196, Vennamon y m.: Lisäyksestä vuo- - n:o 210, Hei k uran: Kihniön ja Karvian
24859: den 1952 tulo- ja menoarvioon avustukseksi välisen maantierakennushankkeen toteuttami-
24860: Runni Oy:lle. Liitteet X,43. s. 483. - Ks. sesta. Liitteet XII,14. s. 513. - Ks. Maantiet.
24861: Runni. - n:o 211, Sepin ym.: Maantien rakentami-
24862: - n:o 197, Lappi-Seppälän ym.: Toimen- sesta Kurun kunnan Riutaskorven kylästä Kort-
24863: piteistä puolustuslaitoksemme rappeutumisen teen pysäkille. Liitteet XII,l5. s. 514. - Ks.
24864: estämiseksi. Liitteet XI,2. s. 491. - Ks. Puo- Maantiet.
24865: lustuslaitos.
24866: - n:o 212, Alangon ym.: Määrärahan maan-
24867: - n:o 198, V. Kaasalaisen ym.: Toimen-
24868: tien rakentamiseksi Kurun pitäjän Rintaaky-
24869: piteistä :Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin
24870: lästä Kortteen pysäkille. Liitteet XII,16. s.
24871: vakinaistamiseksi. Liitteet XII,2. s. 499. - Ks.
24872: 515. - Ks. Maantiet.
24873: Tie- ja vesirakennushallinto.
24874: - n:o 199, Suomisen y m.: Rautatien raken- - n:o 213, Pasasen ym.: Määrärahasta maan-
24875: tamisesta Savion asemalta Helsingin maalais- tien rakentamiseksi Leivonmäen kunnassa ole-
24876: kunnassa olevalle N ordsjön niemelle. Liitteet valta Kivisuolta Tammijärven-Tammilahden
24877: XII,s. s. 500. - Ks. Rautatiet. maantielle Luhangan kunnassa. Liitteet XII,l 7.
24878: - n:o 200, Kanniston ym.: Määrärahasta s. 516. - Ks. Maantiet.
24879: rautatien rakentamiseksi Oulun seudulta Kuu- - n:o 214, Luostarisen ym.: Tutkimuksen
24880: samoon. Liitteet XII,4. s. 501. - Ks. Rauta- toimittamisesta maantien rakentamiseksi Sa-
24881: tiet. vonlinnasta Särkilahden kautta Pohjiin valta-
24882: - n: o 201, M u s t o s e n: Lisäyksestä vuoden maantielle. Liitteet XII,1s. s. 517. Ks.
24883: 1952 tulo- ja menoarvioon Murtomäen-Otan- Maantiet.
24884: Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1952. 15
24885:
24886: n:o 215, W i c km a n i n y m.: Toimenpiteistä l'ylästä Penttilänvaaran ym. paikkakuntien
24887: Kruunupyystä Kållbyn kautta Pietarsaareen kautta Murtovaaralle. Liitteet XII,31. s. 531.
24888: johtavan valtatien oikaisemiseksi ja parantami· - Ks. Maantiet.
24889: seksi. Liitteet XII,19. s. 518 ja 519. - Ks. - n:o 228, Rytkösen ym.: Marttisjoen-
24890: Maantiet. Kaarakkalan-Niemisten maantien rakentami-
24891: - n:o 216, J. Wirtasen y m.: Mustasaaren- sesta. Liitteet XII,a2. - Ks. Maantiet.
24892: Laihian-Koskenkorvan tietyön saattamisesta - n:o 229, Rytkösen ym.: Lisäyksestä vuo-
24893: loppuun työttömyysmäärärahoilla. Liitteet den 1952 tulo- ja menoarvioon Niemisen poik-
24894: XII,2o. s. 520. - Ks. Maantiet. kitien rakentamista varten. Liitteet VII,:J3. s.
24895: - n:o 217, Rytkösen ym.: Määrärahasta 533. - Ks. Maantiet.
24896: Kiuruveden-Kurenpolven maantien rakentami· - n:o 230, Niirasen y m.: Lisäyksestä vuo-
24897: seen. Liitteet XII,21. s. 521. - Ks. Maantiet. den 1952 tulo- ja menoarvioon maantien raken-
24898: - n:o 218, N. Nurmisen ym.: Lisäyksestä tamiseksi Nurmeksen-Säyneisen maantieltä
24899: vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon Sarvikylän- Katajamäen kylätielle. Liitteet XII,34. s. 534.
24900: Pitkäsalon-Itäkylän maantien rakentamiseksi. - Ks. Maantiet.
24901: Liitteet XII,22. s. 522. - Ks. Maantiet. - n: o 231, H ä iki ö n y m.: Maantien rakentami-
24902: - n:o 219, Rankilan ym.: Tutkimuksen toi- sesta Iin asemalta Iijoen eteläpuolitae Pudas-
24903: mittamisesta maantien rakentamiseksi Evijär· järven kunnan Kipinän kylään. Liitteet XII,35.
24904: ven Kerttuan kylästä Kortesjärven Kielisen s. 535. - Ks. Maantiet.
24905: kylään. Liitteet XII,23. s. 523. - Ks. Maan- - n:o 232, Rytingin ym.: Toimenpiteistä
24906: tiet. Pudasjärven ja Utajärven kuntien välisen yh-
24907: - n:o 220, Erkkilän y m.: Maantien rakenta- dysliikenteen aikaansaamiseksi. Liitteet Xli,36.
24908: misesta Oulaisista Pyhäjoen eteläpuolitse Kär- s. 536. - Ks. Maantiet.
24909: sämäen Venetpalon kylään. Liitteet XII,24. s. - n: o 233, H ä i k i ö n y m.: Naalfl.ajärven-Pot-
24910: 524. - Ks. Maantiet. kunkylän maantien rakentamisesta. Liitteet
24911: - n:o 221, N. Nurmisen ym.: Lisäyksestä XII,37. s. 537. - Ks. Maantiet.
24912: vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon maantien ra- - n: o 234, H ä i k i ö n y m.: Maantien rakenta-
24913: kentamiseksi Toholammin-Lestijärven maan- misesta Haapajärven-Reisjärven maantiestä
24914: tiestä Ullavan maantielle. Liitteet XII,25. s. Reisjärven kunnan Kalajan kylään. Liitteet
24915: 525. - Ks. Maantiet. XII,ss. s. 538. - Ks. Maantiet.
24916: - n:o 222, Karvosen y m.: Maantien raken- n: o 235, R y t i n g i n y m.: Maantien rakenta-
24917: tamisesta Joensuun-Kolin tiestä Herajoen misesta Iijoessa olevalta Kipinän lossilta Pu·
24918: myllyn kautta Joensuun-Lieksan maantielle. dasjärven-Rovaniemen maantielle. Liitteet
24919: Liitteet XII,26. s. 526. - Ks. Maantiet. XII,39. s. 539. - Ks. Maantiet.
24920: - n:o 223, Ta u r i a i sen: Maantien rakentami- - n: o 236, T a i n i o n y m.: Maantien rakenta-
24921: sesta Suomussalmelta Kiannan vesistön itäpuo· misesta Pelkosenniemen-Savukosken maan-
24922: litse Juntusrantaan. Liitteet XII,27. s. 527. - tiestä Hietakankaan ja Koskenniskan kautta
24923: Ks. Maantiet. 'ranhuan kylään. Liitteet XII,4o. s. 540. -
24924: Ks. Maantiet.
24925: - n:o 224, Ta u r i a i sen: Maantien rakentami-
24926: - n:o 237, 'rainion ym.: Maantien rakentami-
24927: sesta Suomussalmen-Kuusamon maantieltä
24928: sesta Ranuan kirkolta Simojärven Pohjaslah-
24929: Selkoskylään. Liitteet XII,2s. s. 528. - Ks.
24930: teen. Liitteet XII,41. s. 541. - Ks. Maantiet.
24931: Maantiet.
24932: - n:o 238, Lahtelan y m.: Määrärahasta
24933: - n:o 225, Tauriaisen: Maantien rakentami- maantien rakentamiseksi Kemijärven kunnan
24934: sesta Pudasjärven Puhokselta Kurkikylän Lehtolasta Posion kunnan Aittoniemen kylätie-
24935: kautta Suomussalmen Leinosenvaaraan. Liitteet hen. Liitteet XII,42. s. 542. - Ks. Maantiet.
24936: XII,29. s. 529. - Ks. Maantiet.
24937: - n:o 239, Rytingin ym.: Maantien rakenta-
24938: - n: o 226, R y h d ä n: Toimenpiteistä peruspa· misesta Pudasjärven Sarakylän Lehmisuon asu-
24939: rannusten luontoisten korjausten suorittamiseksi tusalueelta Ranualle Kuhan-Impiön maan-
24940: Oulun-Kuusamon maantiellä. Liitteet XU,ao. tielle. Liitteet XII,43. s. 544. - Ks. Maantiet.
24941: s. 530. - Ks. Maantiet. - n:o 240, Rytingin ym.: Maantien rakenta-
24942: n:o 227, Ryhdän ym.: Määrärahasta maan- misesta Pudasjärven Kouvalta Taivalkoskelle.
24943: tien rakentamiseksi Kuusamon kunnan Kuolion Liitteet XII,44. s. 545. - Ks. Maantiet.
24944: 16 Laki-, raha-asia- ja toivomusaloitteet 1952.
24945:
24946: - n:o 241, La h te 1 a n y m.: Määrärahasta teisen kylätien ottamisesta valtion hoitoon.
24947: Javaruksen-Vuojärven maantien rakentamista Liitteet XII,57. s. 561. - Ks. Maantiet.
24948: varten. Liitteet XII,45. s. 546. - Ks. Maantiet. - n:o 254, Viro 1 a i sen y m.: Määrärahasta
24949: - n: o 242, T ie k s o - I s a k s s o n i n y m.: Pellon sillan rakentamiseksi ns. Lammin lossin tilalle.
24950: kunnan Lankojärven ja Turtolan kylien välisen Liitteet XII,5s. s. 562. - Ks. Sillat.
24951: yhdystien rakentamisesta. Liitteet XII,46. s. - n:o 255, Lindqvistin y m.: Määrärahasta
24952: 548. - Ks. Maantiet. Hennalan ylikäytäväsillan rakentamista varten.
24953: - n:o 243, La h te 1 a n y m.: Määrärahasta Liitteet XII,59. s. 563. - Ks. Sillat.
24954: maantien rakentamiseksi Sodankylän-Ivalon - n:o 256, A 1 a n g on y m.: Määrärahasta No-
24955: maantieltä Sattasen kylästä Rajalaan. Liitteet kian kauppalassa olevan Pitäjänsillan uudelleen
24956: XII,47. s. 549. - Ks. Maantiet. rakentamista varten. Liitteet XII,6o. s. 564.
24957: - n: o 244, Friman i n y m.: Lisäyksestä vuo- - Ks. Sillat.
24958: den 1952 tulo- ja menoarvioon Sodankylän- - n:o 257, Koivusen y m.: Rautatien ylikäy-
24959: Vaalajärven-Kittilän maantierakennustyön lop- täväsillan rakentamisesta Vaajakosken taaja-
24960: puunsaattamiseen. Liitteet XII,48. s. 551. - väkiseen yhdyskuntaan. Liitteet XII,s1. s. 565.
24961: Ks. Maantiet. - Ks. Sillat.
24962: - n:o 245, Koiviston ym.: Maantien raken- - n:o 258, K ui t t i sen y m.: Lisäyksestä vuo-
24963: tamisesta Sodankylän kunnan Korvasen-Lo- den 1952 tulo- ja menoarvioon Vuoksen satama-
24964: kan tiestä Rieston kylään. Liitteet XII,49. s. radalla olevan Suhosen ylikäytäväsillan raken-
24965: 552. - Ks. Maantiet. tamiseen. Liitteet XII,62. s. 566. - Ks. Sillat.
24966: - n:o 246, Koiviston ym.: Tutkimuksen toi- - n:o 259, Rytingin ym.: Sillan rakentami-
24967: mittamisesta maantien rakentamiseksi Enon- sesta Siuruanjokeen Tannilan lossipaikalle.
24968: tekiön kunnan Leppäjärven ja Palojärven ky- Liitteet XI!,63. s. 567. - Ks. Sillat.
24969: liin. Liitteet XII,5o. s. 553. - Ks. Maantiet. - n:o 260. R ö n k ö n y m.: Toimenpiteistä Palois-
24970: - n:o 247, Lahtelan ym.: Määrärahasta virran sillan rakentamiseksi. Liitteet XII,64.
24971: maantien rakentamiseksi Posion kunnan kes- s. 568. - Ks. Sillat.
24972: kuksesta saman kunnan Mourujärven kylään. - n:o 261, Rytingin ym.: Sillan rakentami-
24973: Liitteet Xli,51. s. 554. - Ks. Maantiet. sesta Kiiminginjoessa olevan Säävälän lossin
24974: - n: o 248, T i e k s o - I s a k s s o n i n y m.: 'for- paikalle. Liitteet XII,65. s. 569. - Ks. Sillat.
24975: nionjokivarren tiestä Äkäsjoensuun kohdalta - n:o 262, Lahtelan ym.: Määrärahasta sil-
24976: Äkäslompolon kylään johtavan tien kunnosta- lan rakentamiseksi Kitisenjoen lossipaikalle.
24977: misesta. Liitteet XII,52. s. 555. - Ks. Maan- Liitteet XII,s6. s. 570. - Ks. Sillat.
24978: tiet. - n:o 263, Rytingin ym.: Iin kunnassa ole-
24979: n: o 249, La h te 1 a n y m.: Määrärahasta Kön- van Praavan sataman kunnostamisesta. Liit-
24980: kään-Tepaston maantien rakentamiseen. Liit- teet XII,67. s. 572. - Ks. Satamat.
24981: teet Xli,53. s. 556. - Ks. Maantiet. - n: o 264, Tainio n y m.: Kanavan kaivatta-
24982: - n:o 250, Lahtelan ym.: Määrärahasta Ina- misesta Nanguvuonosta Ivalojokeen. Liitteet
24983: rin kirkonkylän-Menesjärven maantien saat- XII,6s. s. 573. - Ks. Vesitiet.
24984: tamisesta autoilla liikennöitävään kuntoon. - n: o 265, I k o s e n y m.: Määrärahasta puhe-
24985: Liitteet XII,54. s. 557. - Ks. Maantiet. linasemien perustamiseksi syrjäseuduilla. Liit-
24986: - n:o 251, Lindqvistin ym.: Seestaan ja teet XII,6o. s. 574. - Ks. Puhelin.
24987: Kumian välisen kylätien ottamisesta valtion - n: o 266, T i i t u n y m.: Kauhavan lentosota-
24988: haltuun. Liitteet XII,55. s. 559. - Ks. Maan- koulun lentokentän saattamisesta siviililento-
24989: tiet. liikenteen edellyttämään kuntoon. Liitteet
24990: - n: o 252, L i n d q v i s t i n y m.: Padasjoen XII,70. s. 575. - Ks. Lentoke11tät.
24991: kunnan Porasan ja Kasiniemen kylien välisen - n:o 270, Lars on i n y m.: Toisen kiitoradan
24992: kylätien ottamisesta valtion haltuun. Liitteet rakentamisesta Maarianhaminan lentokentälle.
24993: XII,56. s. 561. - Ks. Maantiet. Liitteet XII,71. s. 576 ja 577. - Ks. Lento-
24994: - n:o 253, Tainio n y m.: Toimenpiteistä Ala- kentät.
24995: tornion Kaakamon ja Laivaniemen kylien yh-
24996: ASIALUETTELO
24997: 1
24998:
24999: 1
25000:
25001:
25002:
25003:
25004: 1
25005:
25006: 1
25007:
25008:
25009:
25010:
25011: 1
25012:
25013: 1
25014: ASIALUETTELO
25015:
25016: A. - Ed. Hallbergin ym. toiv. al. n:o 99 toimen-
25017: piteistä teknillisen koulun perustamiseksi Poh-
25018: Alavus: -- Ks. Maatalouskoulut. jois-Karjalaan. Liitteet VIII,37. s. 296. L.
25019: Siv: aan 122.
25020: Alkoholi: Ed. Antilan ym. toiv. al. n:o 50 toimen· - Ed. Heikuran ym. toiv. al. n:o 160 määrä-
25021: piteistä alkoholipitoisten denaturoitujen ainei- rahasta Lahden mieskäsiteollisuusopiston raken-
25022: den ja lääkkeiden väärinkäytön ehkäisemiseksi. nussuunnitelmien toteuttamista varten. Liitteet
25023: Liitteet VI,s. s. 196. L. Tv: aan 120. IX,68. s. 399. L. Mtv:aan 126.
25024: - Ks. Väkijuomayhtiö. - Ed. Heikuran toiv. al n:o 161 määrärahasta
25025: mieskäsiteollisuuskoulun perustamiseksi Pohjois-
25026: Ammattikoulut: Ed. V. Kaasalaisen ym. lak. al. Satakuntaan. Liitteet IX,69. s. 401. L. Mtv:aan
25027: n: o 56 laiksi ammattioppilaitoksista. Liitteet 126.
25028: VIII,4. s. 246. L. Siv:aan 114. Ed. Wickmanin ym. toiv. al. n:o 162 määrä-
25029: - Ed. Kuittisen ym. rah. al. n: o 4 määrärahan rahasta rakennuslainaksi Teerijärven mieskoti-
25030: osoittamisesta Imatran keskusammattikoulun teollisuskoululle. Liitteet IX, 70. s. 402 ja 403.
25031: perustamista varten. Liitteet IV,72. s. 169. L. L. Mtv: aan 126.
25032: Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto Siv:lta - Ed. V. Simosen ym. toiv. al. n:o 163 Pohjois-
25033: 116. Karjalan kotiteollisuusyhdistyksen toimitalon
25034: Ed. Kanniston ym. rah. al. n: o 7 määrärahan laajennuksen toteuttamiseksi. Liitteet IX,>l. s.
25035: osoittamisesta metsätyöväen ammattikoulun 404. L. Mtv: aan 126.
25036: perustamista varten. Liitteet IV,75. s. 175. L. - Ed. Heijakaen ym. toiv. al. n:o 164 kiinteän
25037: Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto Mtv:ltä mieskotiteollisuuskoulun perustamisesta Pohjois-
25038: 116. Savoon. Liitteet IX,72. s. 405. L. Mtv:aan 126.
25039: - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. toiv. al. n:o 83 toi- - Ed. Kalliokosken ym. toiv. al. n:o 165 määrä-
25040: menpiteistä ammattioppilaitosten perustamiseksi rahasta naiskotiteollisuuskoulun perustamiseksi
25041: maaseudulle teollisuuden, käsityön, kaupan ja Veteliin. Liitteet IX, 73. s. 406. L. Mtv: aan 126.
25042: liikenteen palvelukseen valmennettavia varten. - Ed. Luostarisen ym. toiv. al. n:o 166 Itä-Suo-
25043: Liitteet VIII,21. s. 270. L. Siv:aan 122. men metsäkoulun perustamisesta Heinäveden
25044: - Ed. Heiton ym. toiv. al. n:o 95 keskusammatti- Karvioon. Liitteet IX,74. s. 407. L. Mtv:aan
25045: koulun perustamisesta Kymenlaaksoon. Liitteet 126.
25046: VIII,ss. s. 288. L. Siv:aan 122. - Ks. Maatalouskoulut. Oppikoulut.
25047: - Ed. Puumalaisen ym. toiv. al. n:o 96 esityksen Arabian lakko: Ed. Ryömän ym. lak. al. n:o 13
25048: antamisesta lisäyksestä vuoden 1952 tulo- ja laiksi eräiden Oy Arabia Ab:n työlakon yhtey-
25049: menoarvioon Jyväskylän keskusammattikoulun
25050: dessä syytteeseen ja rangaistukseen saatettujen
25051: uudisrakennustyötä varten. Liitteet VIII,34. s. henkilöiden vapauttamisesta. Liitteet II, 7. s.
25052: 289. L. Siv:aan 122. 34. L. Lv:aan 110.
25053: - Ed. Järvisen ym. toiv. al. n:o 97 määrärahast'l.
25054: Etelä-Pohjanmaan keskusammattikoulun raken- Asemakaavalaki: Ed. Lappi-Seppälän lak. al. n:o
25055: tamissuunnitelman laatimista varten. Liitteet 48 laiksi asemakaavalain 5 ja 12 § :n muutta-
25056: VIII,s5. s. 290. L. Siv: aan 122. misesta. Liitteet VII,5. s. 219. L. Ltv: aan 113.
25057: - Ed. Nordströmin ym. toiv. al. n:o 98 Vaasan - Ed. Lappi-Seppälän lak. al. n: o 49 laiksi asema-
25058: ruotsalaisen ammattikoulun mkennustöiden kaavalain 25 §: n muuttamisesta. Liitteet VII,o.
25059: aloittamisesta. Liitteet VIII,36. s. 292 ja .294. s. 220. L. Ltv: aan 113.
25060: L. Siv: aan 122. Ks. Rakennuslaki.
25061: 4 Asialuettelo 1952.
25062:
25063:
25064: Asevelvollisuus: - Ks. Puolustuslaitos. Virka· - Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:o 124 esityksen
25065: miehet. antamisesta uudesta asutuslaista. Liitteet IX1 32.
25066: s. 354 L. Mtv: aan 124.
25067: Asianajo: Ed. Kytän ym. toiv. al. n:o 8 esityk· - Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:o 126 nykyistä
25068: sen antamisesta asianajajan ammatin harjoitta- suurempien määrärahojen varaamisesta asutus-
25069: misesta. Liitteet II,t2. s. 42 L. Lv:aan 117. toiminnan yhteydessä suoritettavia maantie- ja
25070: kuivatustöitä varten. Liitteet IX,a4. s. 357. L.
25071: Asunnot: Ed. Kuusisen ym. lak. al. n:o 84 laiksi Mtv:aan 124.
25072: asutulikeskusten asuntovajauksen poistamisesta - Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 128 toimenpi-
25073: ja laiksi asutuskeskusten asuntorakennusohjel- teistä Pohjois-Suomen valtionmaiden pikaiseksi
25074: man rahoittamisesta. Liitteet X,14. s. 442. L. asuttamiseksi. Liitteet IX,36. s. 359. L.
25075: Työv: aan 115. Mtv:aan 124.
25076: -Ed. Vennamon ym. lak. al. n:o 85 laiksi asunto- - Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 129 eräiden
25077: lainoista, -takuista ja -avustuksista annetun Pohjois-Suomessa olevien valtionmaiden asutus-
25078: lain muuttamisesta. Liitteet X,t5. s. 445. L. kelpoisuuden tutkimisesta ja asutukseen varaa-
25079: Työv: aan 115. misesta. Liitteet IX,a7. s. 360. L. Mtv:aan 124.
25080: - Ed. Lappi-Seppälän ym. toiv. al. n:o 184 toi- - Ed. Rytkösen ym. toiv. al. n:o 130 määrä-
25081: menpiteistä rakennuskustannusten alentami- rahasta tien rakentamiseksi Kiuruveden kun-
25082: seksi. Liitteet X,a1. s. 466. L. Työv:aan 127. nan Remeskylän asutusalueella. Liitteet IX,as.
25083: - Ed. Borg-Sundmanin toiv. al. n:o 185 asunto- s. 361. L. Mtv: aan 124.
25084: tuotannon kehittämisestä lapsilisävarojen osit- - Ks. Maanhankintalaki.
25085: taisen sijoittamisen avulla. Liitteet X,a2. s.
25086: 467. L. Työv:aan 127. Auraus: - Ks. Maantiet.
25087: -Ed. A. Wirtasen ym. toiv. al. n:o 186 asunto-
25088: Avioliitto: Ed. Hakalan ym. lak. al. n:o 9 laiksi
25089: jen uudelleen jakamisesta. Liitteet X,aa. s. 468
25090: avioliittolain 4 §: n muuttamisesta. Liitteet II,a.
25091: ja 470. L. Työv: aan 128.
25092: s. 28. L. Lv: aan 110.
25093: - Ed. Brander-Wallinin ym. toiv. al. n:o 187 esi-
25094: - Ed. Hakalan lak. al. n:o 10 laiksi avioliittolain
25095: tyksen antamisesta vanhusten asuntorakennus-
25096: 84 a §:n muuttamisesta. Liitteet II,-1. s. 30.
25097: ten korjauslainoista. Liitteet X,34. s. 472. L.
25098: L. Lv:aan 110.
25099: Työv: aan 128.
25100: - Ed. Myllymäen ym. lak. al. n:o 11 laiksi avio-
25101: - Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 188 lisäyksestä
25102: liittolain 84 a §: n muuttamisesta. Liitteet II,5.
25103: vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon avustuksiksi
25104: s. 31. L. Lv:aan 110.
25105: maaseudun asunto-olojen parantamista varten.
25106: --' Ed. östensonin toiv. al. n:o 4 selvityksen hank-
25107: Liitteet X,a5. s. 473. L. Työv:aan 128.
25108: kimisesta lasten suojelemista avioeroissa koske-
25109: - Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:o 189 lisäyksestä
25110: vassa lainsäädännössä olevista puutteellisuuk-
25111: vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon rakennuslai-
25112: sista. Liitteet II,s. s. 35 ja 36. L. Lv: aan 117.
25113: noiksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
25114: - Ed. Borg-Sundmanin ym. toiv. al. n:o 5 vai-
25115: Liitteet X 1 36. s. 474. L. Työv:aan 128.
25116: mon ja lasten taloudellisen aseman turvaami-
25117: - Ed. Vennamon ym. toiv. al. n:o 190 toimenpi-
25118: sesta avioeron yhteydessä. Liitteet II,o. s. 37.
25119: teistä indeksiehtoon sidottujen asuntotonttien
25120: L. Lv:aan 117.
25121: vuokrien kohoamisen estämiseksi. Liitteet X,37.
25122: s. 475. L. Työv:aan 128.
25123: D.
25124: Asunto-osakkeet: - Ks. Asunnot. Siirtoväki. Tulo-
25125: Diakonissalaitos: - Ks. Sairaalat.
25126: ja omaisuusvero.
25127:
25128: Asutustoiminta: Ed. Lahtelan ym. lak. al. n:o 60
25129: laiksi asutuslain muuttamisesta. Liitteet IX,t. E.
25130: s. 307. L. Mtv:aan 114. Edustajanpalkkio: Ed. Borg-Sundmanin ym. lak.
25131: - Ed. Frimanin ym. lak. al. n:o 67 laiksi eräiden al. n:o 14 laiksi edustajanpalkkiosta annetun
25132: entisen Petsamon kunnan siirtoväkeen kuuluvien lain muuttamisesta. Liitteet IV,t. s. 55. L.
25133: henkilöiden asuttamisesta annetun lain muutta- Vv:aan 110.
25134: misesta. Liitteet IX,s. s. 318. L. Mtv:aan 114. - Ks. Valtiopäiväjärjestys.
25135: Asialuettelo 1952. 5
25136:
25137: Edustajanvaalit: Ed. Pesosen ym. lak. al n:o 4 Helsingin yliopisto: - Ks. Yliopisto.
25138: laiksi edustajanvaaleista annetun lain muutta-
25139: misesta. Liitteet !,4. s. 13. L. Prv: aan 109. Henkikirjoitus: Ed. Nordströmin ym. toiv. al. n:o
25140: - Ed. Myllymäen ym. toiv. al. n:o 1 äänioikeus- 66 Vaasan kaupungin henkikirjoitustoimen siir-
25141: ikärajan alentamisesta valtiollisissa vaaleissa. tämisestä sanotun kaupungin poliisilaitokseen
25142: Liitteet 1,6. s. 17. L. Prv:aan 117. perustettavaan henkikirjoitustoimistoon. Liit-
25143: - Ed. Torven ym. toiv. al. n:o 2 ulkomailla työ- teet VII,15. s. 233. L. Ltv:aan 121.
25144: tai virkasuhteen nojalla olevien kansalaisten
25145: äänioikeudesta valtiollisissa vaaleissa. Liitteet Huoltovelvollisuus: - Ks. Köyhäinhoitolaki. Tulo-
25146: 1,7. s. 18. L. Prv:aan 117. ja omaisuusvero.
25147:
25148: Elatusvelvolliset: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero. Huoneenvuokrat: - Ks. Vuokrasäännöstely.
25149:
25150: Elokuvat: Ed. Ryömän ym. toiv. al. n:o 80 toi- Hyväntekeväisyyskauppa: Ed. Leivo-Larssonin ym.
25151: menpiteistä taiteellisesti arvokkaan kotimaisen toiv. al. n:o 195 toimenpiteistä hyväntekeväi-
25152: elokuvatuotannon tukemiseksi. Liitteet VII,ts. syyskahvin myynnin lopettamisen johdosta
25153: s. 264. L. Siv: aan 121. syntyneen tilanteen korjaamiseksi. Liitteet
25154: X,42. s. 481. L. Työv:aan 128.
25155: Eläinlääk:ärit: Ed. Erkkilän ym. toiv. al. n:o 54
25156: valtion osallistumisesta eläinlääkärien mat-
25157: koista syrjäseutujen väestölle aiheutuviin kus- 1.
25158: tannuksiin. Liitteet VI, 7. s. 200. L. Tv: aan Ikälisät: - Ks. Virkamiehet.
25159: 120.
25160: Imatra: - Ks. Ammattikoulut.
25161: Eläkesäätiöt: - Ks. Verotus.
25162: Indeksi: - Ks. Asunnot. Korvaus. Säästäjät. Ve-
25163: Eläkkeet: Ed. Hakalan toiv. al. n:o 172 toimen- laksiantosopimukset.
25164: piteistä 18 vuotta nuorempien täysorpojen eläk-
25165: keiden järjestämiseksi. Liitteet X,19. s. 451. L. Insinööripiirit: - Ks. Maatalous.
25166: Työv:aan 127.
25167: - Ed. Järvisen ym. toiv. al. n:o 173 yksityis- Invaliidit: Ed. Aition ym. toiv. al. n:o 180 esityk-
25168: oikeudellisessa työsuhteessa olevien eläketurvan sen antamisesta laiksi invaliidien työhön si-
25169: aikaansaamisesta. Liitteet X,2o. s. 452. L. joittamisesta määräosuusjärjestelmän muodossa.
25170: Työv:aan 127. Liitteet X,27. s. 460. L. Työv:aan 127.
25171: - Ks. Kansaneläkelaki. Köyhäinhoito. Maatalous- - Ks. Tapaturma.
25172: koulut.
25173: Isännänpalkka: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
25174: Emäntäk:oulut: - Ks. Maatalouskoulut.
25175: Itä-Häme: - Ks. Maatalouskoulut.
25176: Etelä-Häme: - Ks. Maatalouskoulut.
25177: Itä-Suomen Raakasokeritehdas: Ed. Haapaniemen
25178: Etelä-Pohjanmaa: - Ks. Ammattikoulut. ym. toiv. al. n:o 120 määrärahasta Itä-Suomen
25179: Raakasokeritehdas Oy:n tehtaan rakentamisen
25180: avustamiseksi. Liitteet IX,2s. s 349. L.
25181: H. Mtv:aan 124.
25182:
25183: Hallitusmuoto: Ed. Kujalan ym. lak. al. n: o 1 Ivalo: - Ks. Vesitiet.
25184: laiksi hallitusmuodon 6 § :n muuttamisesta.
25185: Liitteet I,L s. 7. L. Prv:aan 109.
25186: J.
25187: Hanhikoski: Jokien perkaus: - Ks. Kuivatustyöt.
25188: - Ks. Sähkö.
25189: Julkiset rakennukset: - Ks. Kaartin kasarmi.
25190: Havupuu: - Ks. Puutavara. Taide.
25191: 6 Asialuettelo 1952.
25192:
25193:
25194: Jurvanjärvi: - Ks. Kuivatustyöt. luonnonvoimien tai onnettomuuksien johdosta.
25195: Liitteet IX,54. s. 382 ja 383. L. Mtv:aan 125.
25196: ,Jyväskylä: - Ks. Ammattikoulut. - Ed. Rosenbergin ym. toiv. al. n:o 147 lisäyk·
25197: sestä vuoden 1952 tulo· ja menoarvioon avus·
25198: Jälleenrakennus: - Ks. Korvaus. tusten ja lainojen myöntämiseksi ammattikalas-
25199: tajille kalastusvälineiden hankintaan. Liitteet
25200: Järvien kuivatus: - Ks. Kuivatustyöt. Vesi- IX,55. s. 384 ja 385. L. Mtv:aan 125.
25201: oikeuslaki. - Ed. A. Kinnusen ym. toiv. al. n:o 148 kalan-
25202: jalostuslaitoksen perustamisesta Oulun seudulle.
25203: Jätevesi: - Ks. Teollisuus. Liitteet IX,56. s. 386. L. Mtv:aan 125.
25204:
25205: Kanavat: - Ks. Vesitiet.
25206: K.
25207: Kansainvälinen valuuttarahasto: Ed. Ryömän ym.
25208: Kaakkois-Suomi: - Ks. Rajaseutu. lak. al. n: o 6 laiksi Kansainvälistä valuutta-
25209: rahastoa ja Kansainvälistä jälleenrakennus-
25210: Kaartin kasarmi: Ed. Öhmanin ym. toiv. al. n:o pankkia koskevien sopimusten eräiden määräys-
25211: 82 lisäyksestä vuoden 1952 tulo- ja meno-
25212: ten hyväksymisestä annetun lain kumoamisesta.
25213: arvioon Kaartin kasarmin julkisivun antisöi- Liitteet III,L s. 49. L. Ulkv:aan 109.
25214: mistä ja rakennuksen jälleenrakentamista var-
25215: ten. Liitteet VIII,20. s. 266. L. Siv:aan 121.
25216: Kansakoulut: Ed. S.-K. Kilven lak. al. n:o 53
25217: laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista an-
25218: Kahvi: - Ks. Hyväntekeväisyyskauppa.
25219: netun lain muuttamisesta. Liitteet VIII,L s.
25220: 243. L. Siv:aan 114.
25221: Kalastus: Ed. Haapasalon ym. lak. al. n:o 51
25222: - Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:o 76 ilmaisen
25223: laiksi kalastuslain 4 §: n muuttamisesta. Liit-
25224: täysihoidon antamisesta kansakoulun läheisyy-
25225: teet VII,s. s. 223. L. Ltv: aan 113.
25226: dessä oleviin taloihin sijoitetuille oppilaille
25227: - Ed. österholmin ym. lak. al. n: o 52 laiksi ka-
25228: harvaan asutuissa kunnissa. Liitteet VIII,H.
25229: lastuslain 4 § :n muuttamisesta. Liitteet VII,o.
25230: s. 260. L. Siv:aan 121.
25231: s. 225 ja 226. L. Ltv:aan 114.
25232: - Ed. Nuorsaaren ym. toiv. al. n:o 77 kansakou-
25233: - Ed. Rosenbergin ym. toiv. al. n:o 64 esityksen
25234: lunopettajain palkkausjärjestelmän muuttami·
25235: antamisesta kalastuslainsäädännön uudistami-
25236: sesta. Liitteet VIII,15. s. 261. L. Siv: aan 121.
25237: sesta. Liitteet VII,13. s. 230. L. Ltv:aan 120.
25238: - Ed. Järnefeltin ym. toiv. al. n:o 78 maalais-
25239: - - E d . Frimanin ym. toiv. al. n:o 65 toimen-
25240: ja kauppalakuntien kansakoulunopettajain pal-
25241: piteistä Torniojoen kalastuskunnilta perittävien
25242: kan määräämisestä yksinomaan rahapalkkana.
25243: lohikymmenysten perinnän lakkauttamisesta.
25244: Liitteet VIII,16. s. 262. L. Siv:aan 121.
25245: Liitteet VII,H. s. 232. L. Ltv: aan 120.
25246: Ed. Kähösen ym. toiv. al. n:o 143 esityksen
25247: antamisesta laiksi kalastuselinkeinoa harjoitta- Kansalaisluottamus: - Ks. Rikoslaki.
25248: van väestön taloudellisen toimeentulon tmvaa-
25249: misesta. Liitteet IX,5L s. 375. L. Mtv:aan 125. Kansaneläkelaki: Ed. Puumalaisen ym. lak. al. n: o
25250: - Ed. Haapasalon ym. toiv. al. n: o 144 esityksen 71 laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liit-
25251: antamisesta kalastusta elinkeinonaan harjoitta- teet X,L s. 415. L. Työv:aan 115.
25252: vien toimeentulon turvaamisesta. Liitteet - Ed. Nederström-Lundenin ym. lak. al. n:o 72
25253: IX,52. s. 378. L. Mtv:aan 125. laiksi kansaneläkelain muuttamisesta. Liitteet
25254: - Ed. Teirin ym. toiv. al. n:o 145 määrärahan X,2. s. 416. L. Työv:aan 115.
25255: myöntämisestä avustuksiksi ja !ainoiksi am- - Ed. Tauriaisen ym. lak. al. n: o 73 laiksi kan-
25256: mattikalastajille kalastusvälineiden hankintaan. saneläkelain muuttamisesta. Liitteet X,3. s.
25257: Liitteet IX,53. s. 380 ja 381. L. Mtv:aan 125. 417. L. Työv:aan 115.
25258: Ed. Rosenbergin ym. toiv. al. n:o 146 lisäyk· - Ed. Turkan ym. toiv. al. n:o 170 esityksen an·
25259: sestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon avus- tamisesta kansaneläkelain ulkopuolelle jäänei-
25260: tusten myöntämiseksi ammattikalastajille, jotka den työkyvyttömien eläkelaiksi. Liitteet X,17.
25261: ovat menettäneet veneensä tai pyydyksensä s. 449. L. Työv:aan 127.
25262: Asialuettelo 1952. 7
25263:
25264: - Ed. Stenbergin ym. toiv. al. n:o 171 esityksen Kirsiiänkoski: - Ks. Sähkö.
25265: antamisesta kansaneläkelain ulkopuolelle jää-
25266: neiden työkyvyttömien eläkkeestä. Liitteet Kiviperäiset pellot: - Ks. Maatalous.
25267: X,ts. s. 450. L. Työv:aan 127.
25268: Kodinhoitajat: Ed. Luostarisen ym. lak. al. n:o 43
25269: Kansanopistot: Ed. V. Kaasalaisen ym. lak. al. laiksi kunnallisista kodinhoitajista annetun
25270: n:o 55 laiksi kansanopistojen valtionavusta an- lain muuttamisesta. Liitteet VI,1. s. 193. L.
25271: netun lain muuttamisesta. Liitteet VIII,s. s. Tv:aan 113.
25272: 245. L. Siv:aan 114.
25273: Koillis-Pohjanmaa: - Ks. Maatalouskoulut. Teol-
25274: Karjaa: - Ks. Oppikoulut. lisuus.
25275:
25276: Karjanhoitokoulut: - Ks. Maatalouskoulut. Koillis-Suomi: - Ks. Metsätalous.
25277:
25278: Karjatalous: Ed. Myllymäen ym. lak. al. n:o 68 Koivikko: - Ks. Maatalouskoulut.
25279: laiksi laidunalueista annetun lain muuttami-
25280: sesta. Liitteet IX,9. s. 320. L. Mtv:aan 114. Korkeakoulut: - Ks. Yliopisto.
25281: -Ed. Frimanin ym. toiv. al. n:o 68 karjan lai-
25282: duntamisen tekemisestä maan omistussuhteista Korko: - Ks. Kauppakaari.
25283: riippumattomaksi harvaan asuttujen seutujen
25284: metsä- ja joutomailla. Liitteet VII,17. s. 235.
25285: Korvaus: Ed. Ryhdän ym. toiv. al. n:o 45 lisäyk-
25286: L. Ltv: aan 121.
25287: sestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon Poh-
25288: - Ks. Meijerit.
25289: jois-Suomen vähävaraisten jälleenrakentajien
25290: indeksikorotuksen järjestelyä varten. Liitteet
25291: Karvio: - Ks. Ammattikoulut.
25292: IV,65. s. 155. L. Vv:aan 119.
25293: - Ks. Palovahingot.
25294: Kasvattilapset: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
25295: Kotitalous: Ed. östensonin ym. toiv. al. n:o 84
25296: Katurakennustyöt: - Ks. Maantiet.
25297: kotitalouden tutkimuslaitoksen perustamisesta.
25298: Liitteet VIII,22. s. 271 ja 272. L. Siv:aan
25299: Kauhava: - Ks. Lentokentät.
25300: 122.
25301: - Ed. Heikuran ym. toiv. al. n:o 101 määrära-
25302: Kauppakaari: Ed. Kytän ym. toiv. al. n:o 9 esi-
25303: hasta Porin talouskoulun tukemiseksi. Liitteet
25304: tyksen antamisesta kauppakaaren 9 luvun 8
25305: VIII,39. s. 298. L. Siv:aan 123.
25306: ja 10 §:n muuttamisesta. Liitteet II,13. s. 45.
25307: - Ks. Maatalouskoulut.
25308: L. Lv:aan 117.
25309: Kotitarvepuu: - Ks. Metsätalous.
25310: Kauppaliikkeet: - Ks. Käsityöliikkeet.
25311: Kotiteollisuus: - Ks. Ammattikoulut. Maatalous-
25312: Kauppaoppilaitokset: Ed. N ordforsin ym. lak. al.
25313: koulut.
25314: n: o 57 laiksi kauppaoppilaitoksia koskevan lain
25315: 1 §: n muuttamisesta. Liitteet VIII,5. s. 249 ja
25316: Kouluateriat: - Ks. Oppikoulut.
25317: 250. L. Siv:aan 114.
25318:
25319: Kemijärvi: - Ks. Maanhankintalaki. Koulut: Ks. Ammattikoulut. Kansakoulut.
25320: Kansanopistot. Kauppaoppilaitokset. Kotitalous.
25321: Keskusammattikoulut: - Ks. Ammattikoulut. Maatalouskoulut. Oppikoulut. Seminaarit.
25322:
25323: Keskuslämmittäjät: - Ks. Työaika. Kuivatustyöt: Ed. Antilan ym. rah. al. n:o 12
25324: määrärahan osoittamisesta Jurvanjärven kui-
25325: Kestopäällystys: - Ks. Maantiet. vaustöiden aloittamista varten. Liitteet IV,so.
25326: s. 182. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto
25327: Kiertueteatteri: - Ks. Näyttämötaide. Mtv:lta 117.
25328: 8 Asialuettelo 1952.
25329:
25330:
25331: - Ed. Kähösen ym. toiv. al. n:o 132 Muurlan ja -Ed. Myllymäen ym. toiv. al. n:o 63 äänioikeus-
25332: Uskelan kunnissa sijaitsevan Ylisjärven-Alas- ikärajan alentamisesta kunnallisvaaleissa. Liit-
25333: järven vesijättöalueen kuivattamisesta. Liitteet teet VII,12. s. 229. L. Ltv:aan 120.
25334: IX,4o. s. 363. L. Mtv:aan 124.
25335: - Ed. Prunnilan ym. toiv. al. n:o 133 toimen- Kunnallisvero: - Ks. Vaivaisprosentti.
25336: piteistä Rynkäjoen perkaamiseksi. Liitteet
25337: IX,41. s. 364. L. Mtv:aan 124. Kunnat: - Ks. Suhdannepidätykset.
25338: - Ed. A. Kinnusen ym. toiv. al. n:o 134 toimen-
25339: piteistä Vääräjoen perkaamiseksi. Liitteet Kupari: - Ks. Sähkö.
25340: IX,42. s. 365. L. Mtv: aan 124.
25341: - Ed. Rytkösen ym. toiv. al. n:o 135 toimen- Kuusamo: - Ks. Maanhankintalaki.
25342: piteistä Atronjoen Siikakosken perkaushank-
25343: keen toteuttamiseksi. Liitteet IX,43. s. 366. L. Kylätiet: - Ks. Maantiet.
25344: Mtv: aan 125.
25345: - Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:o 136 Iin kun- Kymenlaakso: - Ks. Ammattikoulut.
25346: nassa olevan Olhavan joen perkaustöiden aloit·
25347: tamisesta. Liitteet IX,44. s. 367. L. Mtv:aan Käsiteollisuus: - Ks. Ammattikoulut.
25348: 125.
25349: - Ed. Lindqvistin ym. toiv. al. n:o 137 toimen· Käsityöliikkeet: Ed. Järvisen ym. toiv. al. n:o 52
25350: piteistä Peliinkosken perkaamiseksi. Liitteet käsityöliikkeiden kuulumista tehdas- ja käsityö-
25351: IX,45. s. 368. L. Mtv:aan 125. yhdistyksiin ja kauppaliikkeiden kuulumisb
25352: - Ed. A. Kinnusen ym. toiv. al. n:o 138 toimen- kauppakamareihin koskevien määräysten ku-
25353: piteistä Jolosojan perkaamiseksi. Liitteet moamisesta. Liitteet VI,5. s. 198. L. Tv: aan
25354: IX146. s. 369. L. Mtv:aan 125. 120.
25355: - Ed. Ikosen ym. toiv. al. n:o 139 toimenpiteistä
25356: Valtimon vesistön perkaussuunnitelman aikaan- Köyhienprosentti: - Ks. Vaivaisprosentti.
25357: saamiseksi. Liitteet IX,47. s. 370. L. Mtv:aan
25358: 125. Köyhäinhoito: Ed. Mustosen ym. lak. al. n:o 47
25359: - Ed. Riihimäen ym. toiv. al. n:o 140 toimen- laiksi köyhäinhoitolain 5 §: n muuttamisesta.
25360: piteistä Inhottujärven vesialueen vedenpinnan Liitteet VII,4. s. 217. L. Ltv:aan 113.
25361: alentamiseksi. Liitteet IX,4S. s. 371. L. - Ks. Valtiopäiväjärjestys.
25362: Mtv:aan 125.
25363: - Ed. Wickmanin ym. toiv. al. n:o 141 Kruunu-
25364: pyynjoen keskijuoksun perkanatöiden aloittami·
25365: sesta. Liitteet IX,49. s. 372 ja 373. L.
25366: Mtv: aan 125. L.
25367: - Ed. Niirasen ym. toiv. al. n:o 142 toimenpi·
25368: teistä Elänteenjärven, Suojärven ja Tiilikan- Lahti: - Ks. Ammattikoulut.
25369: Jarven vesistön vedenpinnan alentamiseksi.
25370: Liitteet IX,öo. s. 374. L. Mtv:aan 125. Laidun: - Ks. Karjatalous.
25371: - Ks. Asutustoiminta. Maatalous. Metsätalous.
25372: Kunnalliset kodinhoitajat: - Ks. Kodinhoitajat. Lapset: Ed. Nederström-Lundenin ym. toiv. al. n:o
25373: 53 vajaamielisten lasten hoitomahdollisuuksien
25374: Kunnallislaki: Ed. Stenbergin ym. lak. al. n:o 44 parantamisesta. Liitteet VI,o. s. 199. L. Tv:aan
25375: laiksi kunnallislain muuttamisesta. Liitteet 120.
25376: VII,L s. 213. L. Ltv: aan 113. - Ed. Järnefeltin ym. toiv. al. n:o 194 yksityis-
25377: - Ed. Tuurnan ym. lak. al. n:o 45 laiksi kunnal- kohtaisten määräysten antamisesta perhepäivä-
25378: lislain 57 §:n muuttamisesta. Liitteet VII,2. kodeista yms. yksityislaitoksista. Liitteet X 141.
25379: s. 214. L. Ltv:aan 113. s. 480. L. Työv: aan 128.
25380: Kunnallisvaalit: Ed. Pesosen ym. lak. al. n: o 46 - Ks. Avioliitto. Rikoslaki.
25381: laiksi kunnallisen vaalilain muuttamisesta, Liit-
25382: teet VII,46. s. 216. L. Ltv~aan 113. Lastentarhat: - Ks. Lapset. Seminaarit.
25383: Asialuettelo 1952. 9
25384:
25385: Leimavero: Ed. Kanniston ym.lak. al. n:o 33 laiksi - Ed. Öhmanin ym. lak. al. n: o 31 laiksi liike-
25386: leimaverolain 13 §: n kumoamisesta. Liitteet vaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta. Liitteet
25387: IV,20. s. 91. L. Vv:aan 112. IV118. s. 87. L. Vv:aan 112.
25388: - Ed. Wiherheimon ym. lak. al. n:o 34 laiksi - Ed. Lappi-Sepälän ym. lak. al. n:o 32 laiksi
25389: leimaverolain 33 §: n väliaikaisesta muuttami- asuinrakennusten tuotantoon käytetyistä ra·
25390: sesta. Liitteet IV,21. s. 92. L. Vv:aan 112. kennustarvikkeista sekä sähköjakeluverkoston
25391: muuttamisesta 380/220 voltin kolmivaihtovir-
25392: Lentokentät: Ed. Tiitun ym. toiv. al. n:o 266 Kau- ralle käytetyistä sähkötarvikkeista maksetun
25393: havan lentosotakoulun lentokentän saattami- liikevaihtoveron palauttamisesta. Liitteet IV,19.
25394: sesta siviililentoliikenteen edellyttämään kun- s. 89. L. Vv:aan 112.
25395: toon. Liitteet XII,7o. s. 575. L. Kulkv:aan - Ed. Lampisen ym. toiv. al. n:o 19 sokerin
25396: 133. liikevaihtoveron poistamisesta. Liitteet IV,s9.
25397: ~Ed. Larsonin ym. toiv. al. n:o 267 toisen kiito-
25398: s. 118. L. Vv:aan 118.
25399: radan rakentamisesta Maarianhaminan lento- - Ed. Heiton ym. toiv. al. n:o 20 makaronin,
25400: kentälle. Liitteet XII,71. s. 576 ja 577. L. konditoriatuotteiden ja keksien vapauttamisesta
25401: Kulkv:aan 133. liikevaihtoverosta. Liitteet IV,40. s. 119. L.
25402: Vv:aan 118.
25403: - Ed. Saalastin ym. toiv. al. n:o 21 kotiteollisuus-
25404: Liikenneturvallisuus: - Ks. Asemakaavalaki.
25405: tekstiilejä valmistavien yritysten vapauttami-
25406: sesta liikevaihtoverosta. Liitteet IV141. s. 120.
25407: Liikevaihtovero: Ed. Kanniston ym. lak. al. n: o L. Vv:aan 118.
25408: 20 laiksi liikevaihtoveron perinnän lakkautta-
25409: misesta. Liitteet IV,7. s. 66. L. Vv:aan 110. Lisenssitoimikunta: - Ks. Maatalous.
25410: - Ed . .Jernin ym. lak. al. n:o 21 laiksi liike-
25411: vaihtoverolain 4 § :n muuttamisesta. Liitteet Lisämaa: - Ks. Maanhankintalaki.
25412: IV,s. s. 68 ja 69. L. Vv:aan 111.
25413: - Ed. Virkin ym. lak. al. n:o 22 laiksi liike- Lohikymmenykset: - Ks. Kalastus.
25414: vaihtoverolain 4 § :n muuttamisesta. Liitteet
25415: IV,9. s. 70 L. Vv:aan 111. Loma: - Ks. Synnytysloma.
25416: - Ed. Nuorsaaren ym. lak. al. n:o 23 laiksi liike-
25417: vaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta. Liitteet Lomakoti: - Ks. Runni.
25418: IV,Io. s. 72. L. Vv:aan 111.
25419: - Ed. Sauran ym. lak. al. n: o 24 laiksi liike- Lossit: Ed. Pakkasen ym. rah. al. n:o 16 määrä-
25420: vaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta. Liitteet rahan osoittamisesta Kärkisten salmen lossiväy·
25421: IV,u. s. 73. L. Vv:aan 111. län uudelleen rakentamista varten. Liitteet
25422: - Ed. Pakkasen ym. lak. al. n: o 25 laiksi liike- IV,s4. s. 186. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
25423: vaihtoverolain 4 § :n muuttamisesta. Liitteet Kulkv:n lausunto 117.
25424: IV,12. s. 74. L. Vv:aan 112.
25425: - Ed. .Jussilan ym. lak. al. n:o 26 laiksi iiike- Loviisa: - Ks. Oppikoulut.
25426: vaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta. Liitteet
25427: IV,13. s. 76. L. Vv:aan 112. Luhtaniityt: - Ks. Maatalous.
25428: - Ed. Kähösen ym. lak. al. n: o 27 laiksi liike-
25429: vaihtoverolain 4 § :n muuttamisesta. Liitteet Luotto: Ed. Korsbäckin ym. toiv. al. n:o 41 pien-
25430: IV,u. s. 77. L. Vv:aan 112. teollisuuden harjoittajain luotantarpeen selvit-
25431: - Ed. Kähösen lak. al. n:o 28 laiksi liikevaihto- tämisestä. Liitteet IV,61, s. 149 ja 150. L.
25432: verolain 4 § :n muuttamisesta. Liitteet IV,15. Vv:aan 119.
25433: s. 79. L. Vv:aan 112.
25434: - Ed. österholmin ym. lak. al. n: o 29 laiksi liike- Lääkärit: - Ks. Sairaalat.
25435: vaihtoverolain 4 § :n muuttamisesta. Liitteet
25436: IV,16. s. 81 ja 83. L. Vv:aan 112.
25437: - Ed. Vennamon ym. lak. al. n: o 30 laiksi liike- M.
25438: vaihtoverolain 4 §: n muuttamisesta. Liitteet Maailmanpankki: Ks. Kansainvälinen valuutta-
25439: IV,17. s. 85. L. Vv:aan 112. rahasto.
25440:
25441: 2
25442: 10 Asialuettelo 1952.
25443:
25444:
25445: Maakrunni: Ed. Munon ym. toiv. al. n:o 149 Maa· - Ed. Lappi-Seppälän ym. toiv. al. n:o 25 maan·
25446: ja Ulkokrunnin saarien omistussuhteiden pa· ne· ja katurakennustöiden rahoittamisesta
25447: !auttamisesta entiselleen. Liitteet IX,57. s. 387. moottoriajoneuvoliikenteen tuottamilla tulleilla,
25448: L. Mtv: aan 125. liikevaihtoverona ja moottoriajoneuvoverolla.
25449: Liitteet IV,45. s. 126. L. Vv:aan 118.
25450: Maanhankintalaki: Ed. Hautalan ym. lak. al. n: o - Ed. Ahmavaaran ym. toiv. al. n:o 203 suunni·
25451: 61 laiksi maanhankintalain 15 §: n muuttami· telman valmistamisesta valtakunnan tärkeim-
25452: sesta. Liitteet IX,2. s. 308. L. Mtv: aan 114. pien runkoteiden kestopäällystämiseksi. Liitteet
25453: -Ed. V. Eskolan ym. lak. al. n:o 62 laiksi maan· XII, 7. s. 504. L. Kulkv: aan 129.
25454: hankintalain 96 a §: n muuttamisesta. Liitteet - Ed. Vennamon ym. toiv. al. n:o 204 toimen·
25455: IX,3. s. 309. L. Mtv:aan 114. piteistä syrjäseutujen teiden auraamiseksi. Liit·
25456: - Ed. Kähösen ym. lak. al. n:o 63 laiksi maan· teet XII,s. s. 505. L. Kulkv:aan 129.
25457: hankintalain 116 §: n muuttamisesta. Liitteet - Ed. Rollstenin toiv. al. n:o 205 Kemiön kunnan
25458: IX,4. s. 310. L. Mtv:aan 114. keskuksen kautta johtavan maantien saattami·
25459: Ed. N. Kaasalaisen ym. lak. al. n:o 64 laiksi sesta asianmukaiseen kuntoon. Liitteet XII,9.
25460: maanhankintalain 156 §: n muuttamisesta. Liit· s. 506 ja 507. L. Kulkv: aan 129.
25461: teet IX,5. s. 312. L. Mtv:aan 114. - Ed. Niukkasen ym. toiv. al. n:o 206 valtatien
25462: - Ed. A. Kinnusen ym. lak. al. n:o 65 laiksi n:o 5 rakennustöiden käyntiinpanemisesta Hy·
25463: Kuusamon ja Sallan kuntien maanhankintalain rylästä eteenpäin. Liitteet XII,to. s. 508. L.
25464: muuttamisesta. Liitteet IX,s. s. 314. L. Mtv: aan Kulkv: aan 129.
25465: 114. - Ed. Heikkilän ym. toiv. al. n:o 207 Kangasalan
25466: - Ed. Lahtelan ym. lak. al. n: o 66 laiksi lisä· Huutijärveltä Sahalahden kautta Kuhmalahdelle
25467: maan antamisesta Kemijärven ja Sallan kun· johtavan maantien rakentamisesta. Liitteet
25468: nissa sekä Kuusamon kunnan Liikasen kylässä XII,u. s. 509. L. Kulkv:aan 129.
25469: oleville liian pienille tiloille annetun lain muut· - Ed. N. Kaasalaisen ym. toiv. al. n:o 208 määrä·
25470: tamisesta. Liitteet IX,7. s. 316. L. Mtv:aan rahasta Lauttakylän-Euran maantien rakenta-
25471: 114. miseksi. Liitteet XII,12. s. 510. L. Kulkv:aan
25472: - Ed. Aition ym. toiv. al. n: o 127 lisäyksestä 129.
25473: vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon maanhan· - Ed. Riihimäen ym. toiv. al. n:o 209 Kivijär·
25474: kintalain mukaisten lainojen myöntämiseksi ns. ven-Harjan-Haunian tien ottamisesta valtion
25475: toissijaisilla maansaajille. Liitteet IX,35. s. 358. hoitoon. Liitteet XII,13. s. 512. L. Kulkv:aan
25476: L. Mtv: aan 124. 129.
25477: - Ks. Asutustoiminta. - Ed. Heikuran toiv. al. n:o 210 Kihniön ja KaT·
25478: vian välisen maantierakennushankkeen toteut·
25479: Maantiet: Ed. Lappi-Seppälän lak. al. n:o 87 laiksi tamisesta. Liitteet XII,14. s. 513. L. Kulkv: aan
25480: valtakunnan tiesuunnitelman toteuttamisesta. 129.
25481: Liitteet XII,l. s. 497. L. Kulkv:aan 115. - Ed. Sepin ym. toiv. al. n:o 211 maantien ra·
25482: Ed. Pakkasen ym. rah. al. n: o 13 määrärahan kentamisesta Kurun kunnan Riutaskorven ky·
25483: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Tampe· Iästä Kortteen pysäkille. Liitteet XII,15. s. 514.
25484: reelta Aitolahden ja Teiskon kautta Jäminki· L. Kulkv: aan 129.
25485: pohjaan. Liitteet IV,sl. s. 183. L. Vv:aan, - Ed. Alangon ym. toiv. al. n:o 212 määrärahasta
25486: jonka tulee pyytää lausunto Kulkv: lta 117. maantien Takentamiseksi Kurun pitäjän Riutas·
25487: kylästä Kortteen pysäkille. Liitteet XII,16. s.
25488: - Ed. Vennamon ym. rah. al. n:o 14 määrärahan
25489: 515. L. Kulkv:aan 129.
25490: osoittamisesta Martikkalan-Nerkoon välisen
25491: maantien rakentamista varten. Liitteet IV,s2. - Ed. Pasasen ym. toiv. al. n:o 213 määrärahasta
25492: s. 184. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto maantien rakentamiseksi Leivonmäen kunnassa
25493: Kulkv:lta 117. olevalta Kivisuolta Tammijärven-Tammilahden
25494: - Ed. Niskalan ym. rah. al. n: o 15 määrära· maantielle Luhangan kunnassa. Liitteet XII, 17.
25495: han osoittamisesta Oravavuoman-Taapajärven s. 516. L. Kulkv: aan 129.
25496: maantien rakentamista varten. Liitteet IV,s3. - Ed. Luostarisen ym. toiv. al. n:o 214 tutkimuk·
25497: s. 185. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto sen toimittamisesta maantien rakentamiseksi
25498: Kulkv: lta 117. Savonlinnasta Särkilahden kautta Pohjiin valta·
25499: Asialuettelo 1952. 11
25500:
25501: maantielle. Liitteet XII,ts. s. 517. L. tamiseksi Oulun-Kuusamon maantiellä. Liit-
25502: Kulkv:aan 129. teet XII,so. s. 530. L. Kulkv:aan 130.
25503: - Ed. Wickmanin ym. toiv. al. n:o 215 toimen- - Ed. Ryhdän ym. toiv. al. n:o 227 määrärahasta
25504: piteistä Kruunupyystä Kållbyn kautta Pietar- maantien rakentamiseksi Kuusamon kunnan
25505: saareen johtavan valtatien oikaisemiseksi ja Kuolion kylästä Penttilänvaaran ym. paikka-
25506: parantamiseksi. Liitteet XII,19. s. 518 ja 519. kuntien kautta Murtovaaralle. Liitteet XII,at.
25507: L. Kulkv:aan 129. s. 531. L. Kulkv: aan 130.
25508: - Ed. J. Wirtasen ym. toiv. al. n:o 216 Musta- - Ed. Rytkösen ym. toiv. al. n:o 228 Marttiajoen
25509: saaren-Laihian-Koskenkorvan tietyön saatta- -Kaarakkalan-Niemisten maantien rakenta-
25510: misesta loppuun työttömyysmäärärahoilla. Liit- misesta. Liitteet XII,32. s. 532. L. Kulkv:aan
25511: teet XII,20. s. 520. L. Kulkv:aan 129. 130.
25512: - Ed. Rytkösen ym. toiv. al. n:o 217 määrä- - Ed. Rytkösen ym. toiv. al. n:o 229 lisäyksestä
25513: rahasta Kiuruveden-Kurenpolven maantien ra- vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon Niemisen
25514: kentamiseen. Liitteet XII,21. s. 521. L. poikkitien rakentamista varten. Liitteet XII,33.
25515: Kulkv: aan 130. s. 533. L. Kulkv: aan 130.
25516: - Ed. N. Nurmisen ym. toiv. al. n:o 218 lisäyk- - Ed. Niirasen ym. toiv. al. n:o 230 lisäyksestä
25517: sestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon Sarvi- vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon maantien
25518: kylän-Pitkäsalon-Itäkylän maantien rakenta- rakentamiseksi Nurmeksen-Säyneisen maan-
25519: miseksi. Liitteet XII,22. s. 522. L. Kulkv: aan tieltä Katajamäen kylätielle. Liitteet XII,34.
25520: 130. s. 534. L. Kulkv: aan 130.
25521: -Ed. Rankilan ym. toiv. al. n:o 219 tutkimuksen - Ed. Häikiön ym. toiv. al. n:o 231 maantien
25522: toimittamisesta maantien rakentamiseksi Evi- rakentamisesta Iin asemalta Iijoen eteläpuolitae
25523: järven Kerttuan kylästä Kortesjärven Kielisen Pudasjärven kunnan Kipinän kylään. Liitteet
25524: kylään. Liitteet XII,23. s. 523. L. Kulkv: aan XII,35. s. 535. L. Kulkv:aan 130.
25525: 130. - Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:o 232 toimenpi-
25526: -Ed. Erkkilän ym. toiv. al. n:o 220 maantien
25527: teistä Pudasjärven ja Utajärven kuntien väli-
25528: rakentamisesta Oulaisista Pyhäjoen eteläpuo-
25529: sen yhdysliikenteen aikaansaamiseksi. Liitteet
25530: litae Kärsämäen Venetpalon kylään. Liitteet XII,36. s. 536. L. Kulkv: aan 130.
25531: XII,24. s. 524. L. Kulkv:aan 130.
25532: - Ed. Häikiön ym. toiv. al. n:o 233 Naamajärven
25533: - Ed. N. Nurmisen ym. toiv. al. n:o 221 lisäyk- -Potkunkylän maantien rakentamisesta. Liit-
25534: sestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon maan-
25535: teet XII,37. s. 537. L. Kulkv:aan 131.
25536: tien rakentamiseksi Toholammin-Lestijärven
25537: - Ed. Häikiön ym. toiv. al. n:o 234 maantien
25538: maantiestä Ullavan maantielle. Liitteet XII,25.
25539: rakentamisesta Haapajärven-Reisjärven maan-
25540: s. 525. L. Kulkv: aan 130.
25541: tiestä Reisjärven kunnan Kalajan kylään.
25542: -Ed. Karvosen ym. toiv. al. n:o 222 maantien
25543: Liitteet XII,38. s. 538. L. Kulkv: aan 131.
25544: rakentamisesta Joensuun-Kolin tiestä Hera-
25545: joen myllyn kautta Joensuun-Lieksan maan- - Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:o 235 maantien
25546: tielle. Liitteet XII,2G. s. 526. L. Kulkv:aan rakentamisesta Iijoessa olevalta Kipinän los-
25547: 130. silta Pudasjärven-Rovaniemen maantielle. Liit-
25548: - Ed. Tauriaisen toiv. al. n:o 223 maantien ra- teet XII,39. s. 539. L. Kulkv:aan 131.
25549: kentamisesta Suomussalmelta Kiannan vesistön - Ed. Tainion ym. toiv. al. n:o 236 maantien
25550: itäpuolitae Juntusrantaan. Liitteet XII,27. s. rakentamisesta Pelkosenniemen-Savukosken
25551: 527. L. Kulkv:aan 130. maantiestä Hietakankaan ja Koskenniskan
25552: - Ed. Tauriaisen toiv. al. n:o 224 maantien ra- kautta Tanhuan kylään. Liitteet XII,4o. s. 540.
25553: kentamisesta Suomussalmen-Kuusamon maan- L. Kulkv: aan 131.
25554: tieltä Selkoskylään. Liitteet XII,2s. s. 528. L. Ed. Tainion ym. toiv. al. n:o 237 maantien
25555: Kulkv: aan 130. rakentamisesta Rannan kirkolta Simojärven
25556: - Ed. Tauriaisen toiv. al. n:o 225 maantien ra- Pohjasiahteen. Liitteet XII,41. s. 541. L.
25557: kentamisesta Pudasjärven Puhokselta Kurki- Kulkv: aan 131.
25558: kylän kautta Suomussalmen Leinosenvaaraan. - Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n: o 238 määrärahasta
25559: Liitteet XII,29. s. 529. L. Kulkv:aan 130. maantien rakentamiseksi Kemijärven kunnan
25560: - Ed. Ryhdän toiv. al. n:o 226 toimenpiteistä Lehtolasta Posion kunnan Aittoniemen kylätie-
25561: perusparannusten luontoisten korjausten suorit- hen. Liitteet XII,42. s. 542. L. Kulkv:aan 131.
25562: 12 Asialuettelo 1952.
25563:
25564:
25565: - Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:o 239 maantien haltuun. Liitteet XII,55. s. 559. L. Kulkv:aan
25566: rakentamisesta Pudasjärven Sarakylän Lehmi· 132.
25567: suon asutusalueelta Rannalle Kuhan-Impiön - Ed. Lindqvistin ym. toiv. al. n:o 252 Padas-
25568: maantielle. Liitteet XII,4 3. s. 544. L. Kulkv: aan joen kunnan Porasan ja Kasiniemen kylien
25569: 131. välisen kylätien ottamisesta valtion haltuun.
25570: - Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:o 240 maantien Liitteet XII,56. s. 561. L. Kulkv:aan 132.
25571: rakentamisesta Pudasjärven Kouvalta Taival- -- Ed. Tainion ym. toiv. al. n:o 253 toimenpiteistä
25572: koskella. Liitteet XII,44. s. 545. L. Kulkv:aan Alatornion Kaakamon ja Laivaniemen kylien
25573: 131. yhteisen kylätien ottamisesta valtion hoitoon.
25574: Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 241 määrärahasta Liitteet XII,5 7. s. 561. L. Kulkv: aan 132.
25575: .Javaruksen-Vuojärven maantien rakentamista - Ks. Asutustoiminta.
25576: varten. Liitteet XII,45. s. 546. L. Kulkv:aan
25577: 131. Maarianhamina: - Ks. Lentokentät.
25578: Ed. Tiekso-Isakssonin ym. toiv. al n:o 242 Pel-
25579: lon kunnan Lankojärven ja Turtolan kylien Maaseudun Lomaliitto: - Ks. Runni.
25580: välisen yhdystien rakentamisesta. Liitteet
25581: XII,46. s. 548. L. Kulkv:aan 131. Maaseudun nuoriso: - Ks. Nuoriso.
25582: - Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 243 määrärahasta
25583: maantien rakentamiseksi Sodankylän-Ivalon Maatalous: Ed. Nykäsen ym. lak. al. n:o 69 laiksi
25584: maantieltä Sattasen kylästä Rajalaan. Liitteet kiviperäisten peltojen raivauksen edistämisestä.
25585: XII,47. s. 549. L. Kulkv:aan 131. Liitteet IX,to. s. 322. L. Mtv:aan 114.
25586: - Ed. Frimanin ym. toiv. al. n:o 244 lisäyksestä - Ed. Rantamaan ym. rah. al. n: o 5 määrärahan
25587: vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon Sodankylän- osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi kivi-
25588: Vaalajärven-Kittilän maantierakennustyön lop- peräisten peltojen raivaamista varten. Liitteet
25589: puunsaattamiseen. Liitteet XII,48. s. 551. L. IV,73. s. 170. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
25590: Kulkv: aan 131. lausunto Mtv:lta 116.
25591: - Ed. Koiviston ym. toiv. al n:o 245 maantien - Ed. Hautalan ym. toiv. al. n:o 104 toimenpi-
25592: rakentamisesta Sodankylän kunnan Korvasen- teistä maataloushallituksen insinööriosaston ja
25593: Lokan tiestä Rieston kylään. Liitteet XII,49. sen alaisten piirien uudelleen järjestämiseksi.
25594: s. 552. L. Kulkv: aan 131. Liitteet IX,12. s. 325. L. Mtv:aan 123.
25595: Ed. Koiviston ym. toiv. al. n:o 246 tutkimuk- - Ed. T. Kinnusen ym. toiv. al. n:o 105 maa-
25596: sen toimittamisesta maantien rakentamiseksi taloudellisen neuvontatyön keskittämisestä.
25597: Enontekiön kunnan Leppäjärven ja Palojärven Liitteet IX,13. s. 326. L. Mtv:aan 123.
25598: kyliin. Liitteet XII,uo. s. 553. L. Kulkv: aan - Ed. Kullbergin ym. toiv. al. n:o 106 neuvoa-
25599: 131. antavan elimen perustamisesta valtion lisenssi-
25600: - Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 247 määrärahasta toimikunnan rinnalle valvomaan maatalouden
25601: maantien rakentamiseksi Posion kunnan kes- etuja. Liitteet IX,14. s. 328 ja 329. L. Mtv:aan
25602: kuksesta saman kunnan Mourujärven kylään. 123.
25603: Liitteet XII,51. s. 554. L. Kulkv:aan 131. - Ed. Lampisen ym. toiv. al. n:o 107 määrä-
25604: - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. toiv. al. n:o 248 rahasta maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen
25605: Tornionjokivarren tiestä Xkäsjoensuun koh- toiminnan tehostamiseksi. Liitteet IX,15. s. 330.
25606: dalta Xkäslompolon kylään johtavan tien kun- L. Mtv:aan 123.
25607: nostamisesta. Liitteet XII,52. s. 555. L. - Ed. Kosolan ym. toiv. al. n:o 108 maatalous-
25608: Kulkv: aan 132. tuotteiden vientiä ja tuontia suunnittelevan
25609: - Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 249 määrärahasta asiantuntijaelimen asettamisesta. Liitteet IX,16.
25610: Könkään-Tepaston maantien rakentamiseen. s. 332. L. Mtv: aan 123.
25611: Liitteet XII,53. s. 556. L. Kulkv:aan 132. - Ed.Tainion ym. toiv. al. n: o 109 pienviljelijä-
25612: - Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n: o 250 määrärahasta väestölle maatalouskoneiden hankkimiseksi
25613: Inarin kirkonkylän-Menesjärven maantien myönnettävien avustusten vähimmäismäärän
25614: saattamisesta autoilla liikennöitävään kuntoon. korottamisesta. Liitteet IX,17. s. 333. L.
25615: Liitteet XII,54. s. 557. L. Kulkv:aan 132. l\,ftv: aan 123.
25616: - Ed. Lindqvistin ym. toiv. al. n: o 251 Seestaan - Ed. Sauran ym. toiv. al. n:o 110 määrärahasta
25617: ja Kumian välisen kylätien ottamisesta valtion !ainoiksi konevoimaisten viljankuivauslaitosten
25618: Asialuettelo 1952. 13
25619:
25620: rakentamista varten. Liitteet IX,ts. s. 334. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto Mtv:lta
25621: Mtv:aan 123. 116.
25622: - Ed. Väänäsen ym. toiv. al. n:o 111 määrä- - Ed. Tiitun ym. rah. al. n: o 10 määrärahan
25623: rahasta vesi- ja viemärijohtolaitteiden raken· osoittamisesta karja- ja talousrakennuksen
25624: tamiseksi maaseudulle. Liitteet IX,t9. s. 335. L. rakentamiseksi Ruuskalan koulutilalle. Liitteet
25625: Mtv:aan 123. IV,7s. s. 179. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
25626: - Ed. Jussilan ym. toiv. al. n:o 112 määrärahasta lausunto Mtv: lta 116.
25627: tutkimuksen toimittamiseksi tarkoituksenmukai- - Ed. Rantamaan ym. rah. al. n: o 11 määrära-
25628: simmasta ojitustavasta. Liitteet IX,2o. s. 336. han osoittamisesta tilan ostamiseksi Mikkelin
25629: L. Mtv: aan 123. läänin maanviljelysseuralta Mikkelin tietopuo-
25630: - Ed. Kaupin ym. toiv. al. n:o 115 määrärahasta lisen karjanhoitokoulun sijoittamista varten.
25631: avustukseksi Pohjois-Suomen tutkimussäätiölle Liitteet IV,79. s. 180. L. Vv:aan, jonka tulee
25632: Pohjois-Suomen maatalouden taloussuuntien tut- pyytää lausunto Mtv:lta 116.
25633: kimista varten. Liitteet IX,2 3. s. 341. L. - Ed. Sarjalan ym. toiv. al. n:o 150 toimenpi·
25634: Mtv: aan 123. teistä maamieskoulun perustamiseksi Itä-Hä-
25635: - Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 116 lisäyksestä meeseen. Liitteet IX,5s. s. 388 L. Mtv:aan 125.
25636: vuoden 1952 tulo· ja menoarvioon Pohjois-Suo- - Ed. Saaren ym. toiv. al. n:o 151 määrärahasta
25637: men tulvista vahinkoja kärsimään joutuneiden Alavuden maamieskoulun toiminnan aloitta·
25638: avustamiseksi. Liitteet IX,24. s. 342. L. mista varten. Liitteet IX,59. s. 389. L. Mtv:aan
25639: Mtv: aan 123. 125.
25640: - Ed. Heikuran toiv. al. n:o 117 lisäyksestä vuo- - Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:o 152 toimenpi-
25641: den 1952 tulo- ja menoarvioon vesijohto- ja teistä Koillis-Pohjanmaan maamieskoulun otta-
25642: viemärilaitteiden rakentamista varten maaseu- miseksi valtion haltuun. Liitteet IX,6o. s. 390.
25643: dulle. Liitteet IX,25. s. 344. L. Mtv:aan 123. L. Mtv: aan 125.
25644: - Ed. Rollstenin toiv. al. n:o 118 sokerijuurikkai- - Ed. Heikuran ym. toiv. al. n:o 153 maara·
25645: den hintamääräysten muuttamisesta. Liitteet rahasta Siikaisten pienviljelijäkoulun koulu- ja
25646: IX,26. s. 345 ja 346. L. Mtv:aan 124. verstasrakennustöiden suorittamista varten.
25647: - Ed. Rollstenin toiv. al. n:o 119 toimenpiteistä Liitteet IX,61. s. 391. L. Mtv:aan 126.
25648: mustaruosteen aiheuttamien vahinkojen ehkäi- - Ed. Tenhiälän ym. toiv. al. n:o 154 toimenpi·
25649: semiseksi. Liitteet IX,2 7. s. 347 ja 348. L. teistä puutarhanormaalikoulun perustamiseksi.
25650: Mtv: aan 124. Liitteet IX,62. s. 392. L. Mtv: aan 126.
25651: - Ed. Nykäsen ym. toiv. al. n:o 121 toimenpi- - Ed. Kosolan ym .toiv. al. n:o 155 määrärahasta
25652: teistä eräiden luhtaniittyjen luovuttamiseksi Ylistaron kunnassa Ruuskalan tilalle perustet·
25653: pienviljelijöille. Liitteet IX,29. s. 350. L. tavan puutarha- ja pienviljelijäkoulun palk-
25654: Mtv: aan 124. kauksia ja ylläpitokustannuksia varten. Liitteet
25655: - Ed. N. Kaasalaisen ym. toiv. al. n:o 125 mää- IX,63. s. 393. L. Mtv:aan 126.
25656: rärahasta maanparannusavustuksiin eräille - Ed. Väänäsen ym. toiv. al. n:o 156 määrä-
25657: maanhankintalain mukaan maata saaneiHo rahasta Suonenjoen emäntäkoulun lisärakennusta
25658: pienviljelijöille ja maanomistajille. Liitteet varten. Liittoet IX,64. s. 395. L. Mtv: aan 126.
25659: IX,33, s. 356. L. Mtv:aan 124. - Ed. Rönkön ym. toiv. al. n:o 157 emäntäkoulun
25660: - Ks. Kuivatustyöt. perustamisesta Runnin tilalle Iisalmen maalais-
25661: kuntaan. Liitteet IX,65. s. 396. L. Mtv:aan 126.
25662: Maataloushallitus: - Ks. Maatalous. - Ed. E. Nurmisen ym. toiv. al. n:o 158 määrä-
25663: rahasta Runnin emäntäkoulun perustamista var-
25664: ten. Liitteet IX,66, s. 397. L. Mtv:aan 126.
25665: Maatalouskoulut: Ed. Kaupin ym. rah. al. n:o 8 - Ed. Pakkasen ym. toiv. al. n:o 159 yksityis-
25666: määrärahan osoittamisesta pienviljelijäneuvoja· luontoisten maatalous-, kotitalous· ja kotiteolli-
25667: opiston perustamiseksi Koivikon koulutilalle. suusoppilaitosten opettajien eläkkeiden järjes-
25668: Liitteet IV,76. s. 177. L. Vv:aan, jonka tulee telystä. Liitteet IX,67. s. 398. L. Mtv:aan 126.
25669: pyytää lausunto Mtv: lta 116. - Ed. Saaren ym. toiv. al. n:o 167 Alavuden
25670: - Ed. Häppölän ym. rah. al. n:o 9 määrärahan entisen reservikasarmin vuokraamisesta Alavu-
25671: osoittamisesta Etelä-Hämeen emäntäkoulun pe· den maamieskoulun kannatusyhdistykselle. Liit·
25672: rustamista varten. Liitteet IV,77. s. 178. L. teet IX,75. s. 408. L. Mtv:aan 126.
25673: 14 Asialuettelo 1952.
25674:
25675:
25676: Maatalousoppi: - Ks. Yliopisto. Mikkeli: - Ks. Maatalouskoulut. Tie- ja vesi-
25677: rakennushallinto.
25678: Maito: - Ks. Karja talous. Meijerit.
25679: Mittaus: - Ks. Puutavara.
25680: Meijerit: Ed. Saaren ym. toiv. al. n:o 113 määrä-
25681: rahasta osuusmeijerien uudistuksista ja raken- Mustaruoste: - Ks. Maatalous.
25682: tamiskustannuksista johtuvien korkomenojen
25683: Myyntivoitto: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
25684: alentamiseksi. Liitteet IX,21. s. 337. L. Mtv:aan
25685: 123.
25686: - Ed. Hautalan ym. toiv. al. n:o 168 määrä-
25687: N.
25688: rahasta halpakorkoisiksi !ainoiksi Pohjois-Suo-
25689: Naiset: - Ks. Osapäivätyö.
25690: men meijerien uudistus- ja rakennustoimintaa
25691: varten. Liitteet IX,76. s. 409. L. Mtv:aan 126.
25692: Naistenklinikka: - Ks. Sairaalat.
25693:
25694: Metsätalous: Ed. Hietasen ym. lak. al. n: o 41 Naisten työ: Ed. Torven ym. toiv. al. n:o 183 toi-
25695: laiksi eräiden metsänmyyntitulojen verotukseen menpiteistä naisten ja miesten saattamiseksi
25696: saattamisesta. Liitteet IV,2s. s. 105. L. Vv:aan, työsuhteessa tasa-arvoisiksi. Liitteet X,so. s.
25697: jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto 113. 463. L. Työv: aan 127.
25698: - Ed. Vennamon ym. lak. al. n:o 42 laiksi koti-
25699: tarvepuun arvon vähentämisestä metsäntuoton Nanguvuono: - Ks. Vesitiet.
25700: verottamisessa. Liitteet IV,29. s.107. L. Vv:aan,
25701: jonka tulee pyytää Ltv: n lausunto 113. Neuvonta: - Ks. Maatalous.
25702: - Ed. Haapasen ym. lak. al. n:o 70 laiksi met-
25703: sänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttami- Nuoret työntekijät: Ed. Torven ym. toiv. al. n:o
25704: sesta. Liitteet IX,u. s. 324. L. Mtv:aan 114. 176 nuorten työntekijäin suojelulainsäädännön
25705: - Ed. Ryhdän ym. rah. al. n:o 6 määrärahan uudistamisesta. Liitteet X,2s. s. 456. L.
25706: osoittamisesta Koillis-Suomen metsänhoitolauta- Työv:aan 127.
25707: kunnan perustamista varten. Liitteet IV,7 4. s. - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. toiv. al. n:o 182
25708: 173. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto oppilaiden työpalkkojen järjestelystä. Liitteet
25709: Mtv: lta 116. X,29. s. 462. L. Työv:aan 127.
25710: - Ed. Heikuran ym. toiv. al. n:o 22 kotitarve-
25711: puun vapauttamisesta metsäntuottoverotuksesta. Nuoriso: Ed. Tiekso-Isakssonin ym. toiv. al. n:o
25712: Liitteet IV,42. s. 121. L. Vv: aan 118. 193 tutkimuksen toimittamisesta maaseudun
25713: - Ed. Vennamon ym. toiv. al. n:o 122 metsän- nuorison taloudellisista ja sosiaalisista oloista
25714: parannustoimintaan yksityisten mailla varattu- sekä koulunkäyntimahdollisuuksista. Liitteet
25715: jen varojen käyttämisestä ensisijaisesti pien- X,40. s. 478. L. Työv:aan, jonka tulee pyytää
25716: tiloilla suoritettaviin metsänparannustöihin. Siv: n lausunto 128.
25717: Liitteet IX,so. s. 351. L. Mtv: aan 124.
25718: - Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:o 123 avustuksien Nuorisoseurat: Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n:o 103
25719: ja lainojen myöntämisestä pienviljelijäväestölle määrärahasta nuorisoseuratyön tehostamiseksi
25720: vesiperäisten metsämaiden kuivattamiseksi ja Pohjois-Suomessa. Liitteet VIII,41. s. 300. L.
25721: huonotuottoisten metsämaiden metsänkasvuun Siv: aan 123.
25722: saattamiseksi. Liitteet IX,s1. s. 353. L. Mtv:aan
25723: 124. Näyttämötaide: Ed. Virolaisen ym. toiv. al. n:o 79
25724: valtion ylläpitämän kiertueteatterin perustami-
25725: Metsätyöläiset: Ed. Ikosen ym. toiv. al. n:o 13 sesta. Liitteet VIII,l7. s. 263. L. Siv:aan 121.
25726: metsätyöntekijäin ansiotulojen verovapaudesta.
25727: Liitteet IV,ss. s. 112. L. Vv:aan 117.
25728: - Ed. Vennamon ym. toiv. al. n:o 181 metsä- ja 0.
25729: uittotyömiesten palkkojen korottamisesta. Liit- Odotusaika: - Ks. Avioliitto.
25730: teet X,2s. s. 461. L. Työv:aan 127.
25731: - Ks. Ammattikoulut. Ojitus: - Ks. Maatalous.
25732: Asialuettelo 1952. 15
25733:
25734: Onginta: - Ks. Kalastus. kennuksia varten. Liitteet VIII,27. s. 278. L.
25735: Siv:aan 122.
25736: Opettajakorkeakoulu: - Ks. Yliopisto. - Ed. Lampisen ym. toiv. al. n:o 90 toimen-
25737: piteistä Loviisan suomenkielisen yhteiskoulun
25738: Opettajat: - Ks. Kansakoulut. Oppikoulut. Semi- ottamiseksi valtion haltuun. Liitteet VIII,2s.
25739: naarit. s. 279. L. Siv: aan 122.
25740: - Ed. Heikuran ym. toiv. al. n:o 91 määrärahasta
25741: Oppikoulut: Ed. Antilan ym. lak. al. n:o 54 laiksi Parkanon yhteiskoulun koulutalon laajentamista
25742: yksityisoppikoulujen valtionavusta annetun lain varten. Liitteet VIII,29. s. 281. L. Siv:aan 122.
25743: muuttamisesta. Liitteet VIII,2, s. 244. L. - Ed. Kaarnan ym. toiv. al. n:o 92 Parikkalan
25744: Siv:aan 114. yhteiskoulun ottamisesta valtion haltuun. Liit·
25745: - Ed. Juntusen ym. lak. al. n:o 58 laiksi oppi- teet VIII,so. s. 283. L. Siv:aan 122.
25746: koulun oppilaiden koulunkäynnin avustamisesta - Ed. Ahmavaaran ym. toiv. al. n:o 93 Oulun
25747: annetun lain muuttamisesta. Liitteet VIII,6. keskikoulun laajentamisesta yliopistoon johta-
25748: s. 251. L. Siv: aan 114. vaksi linjajakoiseksi lyseoksi. Liitteet VIII,at.
25749: - Ed. Seppälän ym. lak. al. n:o 59 laiksi oppi· s. 284. L. Siv:aan 122.
25750: koulun oppilaiden koulunkäynnin avustamisesta - Ed. Koiviston ym. toiv. al. n:o 94 määrärahasta
25751: annetun lain muuttamisesta. Liitteet VIII,7. s. Oulun yhteislyseon laajennustöitä varten. Liit-
25752: 252. L. Siv:aan 114. teet VIII,32. s. 286. L. Siv:aan 122.
25753: - Ed. Kähösen ym. rah. al. n:o 3 määrärahan
25754: osoittamisesta Karjaan suomalaisen yhteiskou- Oppilaat: - Ks. Nuoret työntekijät.
25755: lun rakentamista varten. Liitteet IV,n. s. 167.
25756: L. Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto Siv:lta Oppivelvollisuus: - Ks. Oppikoulut.
25757: 116.
25758: - Ed. Järnefeltin ym. toiv. al. n:o 70 toimen- Orvot: - Ks. Eläkkeet.
25759: piteistä valtion oppikoulujen rehtorien palk-
25760: kauksen parantamiseksi. Liitteet VIII,s. s. Osakeyhtiöt: Ed. öhmanin toiv. al. n:o 26 toimen-
25761: 254. L. Siv:aan 121. piteistä eduskunnan oikeuksien varteenottami-
25762: - Ed. Järnefeltin ym toiv. al. n:o 71 tuntiopet- seksi valtiojohtoisten osakeyhtiöiden varojen
25763: tajain aseman järjestämisestä. Liitteet VIII,9. sijoituksessa. Liitteet IV,46. s. 129 ja 130. L.
25764: s. 255. L. Siv:aan 121. Vv:aan ll8.
25765: - Ed. Tenhiälän ym toiv. al. n:o 72 yksityisoppi- - Ks. Säästäjät.
25766: koulujen palveluskunnan rinnastamisesta pallc-
25767: kaukseen ja eläkkeeseen nähden valtion oppi- Osapäivätyö: Ed. Karvikon ym. toiv. al. n:o 33
25768: laitosten vastaaviin työntekijöihin. Liitteet naisten osapäivätyön järjestämisestä kokeilu-
25769: VIII,to. s. 256. L. Siv: aan 121. tarkoituksessa valtion virastoihin ja laitoksiin.
25770: - Ed. Järnefeltin ym. toiv. al. n:o 73 toimen- Liitteet IV,53. s. 139. L. Vv: aan 119.
25771: piteistä maksuttoman aterian järjestämisestä
25772: valtion oppikoulujen ja valtionapua nauttivien Osuusmeijerit: - Ks. Meijerit.
25773: yksityisten oppilaitosten oppilaille. Liitteet
25774: Ottolapset: - Ks. Kansakoulut.
25775: VIII,u. s. 257. L. Siv:aan 121.
25776: - Ed. Juntusen ym. toiv. al. n:o 74 lisäyksestä Oulu: - Ks. Kalastus. Oppikoulut. Sairaalat. Yli-
25777: vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon oppikoulu- opisto.
25778: jen kaluston, opetusvälineiden ja kirjaston täy-
25779: dentämistä varten. Liitteet VIII,12. s. 258. L.
25780: P.
25781: Siv:aan 121.
25782: - Ed. Nuorsaaren ym. toiv. al. n:o 75 oppivel- Palkanmaksu: - Ks. Työsopimuslaki.
25783: vollisuuden suorittamisen toteamisesta oppi- ja
25784: ammattikouluissa. Liitteet VIII,t3. s. 259. L. Palkat: - Ks. Kansakoulut. Metsätyöläiset. Nuo-
25785: Siv: aan 121. ret työntekijät. Virkamiehet.
25786: - Ed. Seppälän ym. toiv. al. n:o 89 lisäyksestä
25787: vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon avustuksiksi Palovahingot: Ed. Virolaisen toiv. al. n: o 6 palo-
25788: ja lainoiksi yksityisten oppikoulujen uudisra- vahinkojen korvauskysymyksiä käsittelevän
25789: 16 Asialuettelo 1952.
25790:
25791:
25792: tuomioistuimen perustamisesta. Liitteet II,to. Puutarha: - Ks. Maatalouskoulut. Yliopisto.
25793: s. 39. L. Lv:aan 117.
25794: Puutavara: Ed. Nykäsen ym. toiv. al. n:o 191 toi·
25795: Parikkala: - Ks. Oppikoulut. menpiteistä havupuun mittausta koskevien
25796: säännösten muuttamisesta. Liitteet X,3s. s. 4'76.
25797: Parkano: - Ks. Oppikoulut. L. Työv:aan 128.
25798: - Ks. Vientimaksut.
25799: Perhe-elä.kevakuutus: Ed. Järnefeltin ym. toiv. al.
25800: n:o 32 perhe-eläkevakuutuksesta annetun ase-
25801: Päiväkodit: - Ks. Lapset.
25802: tuksen 18 §:n 1 momentin muuttamisesta. Liit-
25803: teet IV,52. s. 138. L. Vv:aan 119.
25804:
25805: Perhepäivä.kodit: - Ks. Lapset.
25806: R.
25807: Perintövero: - Ks. Vaivaisprosentti.
25808: Rahastot: Ed. Kullbergin ym. toiv. al. n:o 27 toi-
25809: Perkaustyöt: - Ks. Kuivatustyöt. menpiteistä tulo- ja menoarvion ulkopuolella
25810: olevien rahastojen hallinnon saattamiseksi en-
25811: Petsamo: - Ks. Asutustoiminta. tistä julkisemmaksi. Liitteet IV,47. s. 131 ja
25812: 132. L. Vv:aan 118.
25813: Pienteollisuus: - Ks. Luotto. Rationalisointi.
25814: Rajaseutu: Ed. Kaarnan ym. toiv. al. n:o 114 eräi-
25815: Pienviljelys: - Ks. Maatalous. Maatalouskoulut. den Kaakkois-Suomen kuntien julistamisesta
25816: rajaseutualueeksi. Liitteet IX,22. s. 339. L.
25817: Pohjois-Karjala: - Ks. Ammattikoulut. Mtv: aan 123.
25818:
25819: Pohjois-Satakunta: - Ks. Ammattikoulut. Rakennuslaki: Ed. Pasasen ym. toiv. al. n: o 69
25820: asemakaavoitetulla alueella kaupungeissa ja
25821: Pohjois-Savo: - Ks. Ammattikoulut. kauppaJoissa olevia yhteisiä teitä koskevista
25822: lainsäädäntötoimenpiteistä. Liitteet VII,ts. s.
25823: Pohjois-Suomi: - Ks. Korvaus. Maatalous. Nuo- 237. L. Ltv:aan 121.
25824: risoseurat. Virkamiehet.
25825: Rakennustaide: - Ks. Taide.
25826: Pori: - Ks. Kotitalous. Sairaalat. Tulvat.
25827: Rakennustoiminta: - Ks. Asunnot.
25828: Praava: - Ks. Satamat.
25829: Rationalisointi: Ed. Leikolan ym. toiv. al. n:o 40
25830: Puhelin: Ed. Ikosen ym. toiv. al. n:o 265 määrä- määrärahasta keskisuuren ja pienteollisuuden
25831: rahasta puhelinasemien perustamiseksi syrJa- rationalisointi- ja neuvontatyön tukemiseksi.
25832: seuduille. Liitteet XII,69. s. 574. L. Kulkv:aan Liitteet IV,6o. s. 148. L. Vv:aan 119.
25833: 133.
25834: Rautatiet: Ed. Suomisen ym. toiv. al. n:o 199
25835: Puistotädit: Ks. Lapset. rautatien rakentamisesta Savion asemalta Hel-
25836: singin maalaiskunnassa olevalle Nordsjön nie-
25837: Puolustuslaitos: Ed. N. Nurmisen ym. lak. al. n:o melle. Liitteet XII,3. s. 500. L. Kulkv:aan 128.
25838: 86 laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta. - Ed. Kanniston ym. toiv. al. n:o 200 määrä·
25839: Liitteet XI,l. s. 487. L. Puolv:aan 115. rahasta rautatien rakentamiseksi Oulun seu-
25840: - Ed. Lappi-Seppälän ym. toiv. al. n:o 197 toi- dulta Kuusamoon. Liitteet XII,4. s. 501. L.
25841: menpiteistä puolustuslaitoksemme rappeutumi-. Kulkv: aan 128.
25842: sen estämiseksi. Liitteet XI,2. s. 491. L ... - Ed. Mustosen toiv. al. n:o 201 lisäyksestä vuo·
25843: Puolv: aan 128. den 1952 tulo- ja menoarvioon Murtomäen-
25844: Otanmäen rautatien rakentamista varten. Liit-
25845: Puunjalostus: - Ks. Teollisuus. teet XII,5. s. 502. L. Kulkv:aan 129.
25846: Asialuettelo 1952. 17
25847:
25848: - Ed. Tauriaisen toiv. al. n:o 202 Pesiön-Taival· henkilökunnalle. Liitteet VI,ts. s. 208. L.
25849: kosken rataosan rakentamisesta. Liitteet XII,a. Tv:aan 120.
25850: s. 503. L. Kulkv:aan 129.
25851: - Ks. Sillat. Sairaus: - Ks. Tulo- ja omaisuusvero.
25852:
25853: Rehtorit: - Ks. Oppikoulut.
25854: Sairausvakuutus: Ed. Pesosen ym. toiv. al. n:o 169
25855: esityksen antamisesta sairausvakuutuslaiksi.
25856: Rikoslaki: Ed. Hakalan lak. al. n:o 7 laiksi rikos-
25857: Liitteet X,t6. s. 447. L. Työv:aan 126.
25858: lain 2 luvun 14 § :n muuttamisesta. Liitteet
25859: II,l. s. 25. L. Lv:aan 109.
25860: Salla: - Ks. Maanhankintalaki.
25861: - Ed. InnaJan ym. lak. al. n: o 8 laiksi rikoslain
25862: 20 luvun 7 §: n muuttamisesta. Liitteet II,2.
25863: s. 26. L. Lv:aan 109. Satamat: Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:o 263 Iin
25864: - Ed. Borg-Sundmanin ym. toiv. al. n:o 51 toi- kunnassa olevan Praavan sataman kunostami-
25865: menpiteistä lapsiin kohdistuvien sukupuolirikos- sesta. Liitteet XII,67. s. 572. L. Kulkv:aan
25866: ten estämiseksi. Liitteet Vl,4. s. 197. L. 132.
25867: Tv:aan 120.
25868: Seerumiaitoa: Ks. Sairaalat.
25869: Runni: Ed. Vennamon ym. toiv. al. n:o 196 lisäyk-
25870: sestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon avus- Seminaarit: Ed. Koiviston ym. toiv. al. n:o 100
25871: tukseksi Runni Oy:lle. Liitteet X,43. s. 483. oppilasasuntolan rakentamisesta Tornion semi-
25872: L. Työv: aan 128. naarin yhteyteen. Liitteet VIII,ss. s. 297. L.
25873: - Ks. Maatalouskoulut. Siv:aan 122.
25874: - Ed. Hillelän ym. toiv. al. n:o 102 määrärahasta.
25875: Ruuskala: - Ks. Maatalouskoulut. lastentarhaopettajaseminaarin perustamiseksi
25876: Tampereelle. Liitteet VIII,4o. s. 299. L. Siv: aan
25877: 123.
25878: s.
25879: Siikainen: - Ks. Maatalouskoulut.
25880: Sairaalat: Ed. Kaupin ym. rah. al. n:o 2 määrä-
25881: rahan osoittamisesta Oulun piirimielisairaalan
25882: laajentamista varten. Liitteet IV,7o. s. 165. I.. Siirtoväki: Ed. Väisäsen ym. toiv. al. n:o 131 siir-
25883: toväkeen kuuluvien lainoista asunto-osakkeen
25884: Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto Tv:ltn
25885: hankkimiseksi kerrostalossa. Liitteet IX,ll9. s.
25886: 116.
25887: 362. L. Mtv:aan 124.
25888: - Ed. Brander-Wallinin ym. toiv. al. n:o 55 kroo-
25889: nisten sairaiden hoidon järjestämisestä. Liitteet - Ks. Asutustoiminta. :Maanhankintalaki.
25890: VI,s. s. 201. L. Tv:aan 120.
25891: - Ed. Virkin ym. toiv. al. n:o 56 määrärahasta Sillat: Ed. Virolaisen ym. toiv. al. n:o 254 määrli-
25892: valtion seerumlaitoksen rakentamista varteD. rahasta sillan rakentamiseksi ns. Lammin los-
25893: Liitteet Vl,9. s. 202. L. Tv:aan 120. sin tilalle. Liitteet XII,58. s. 562. L. Kulkv:aan
25894: - Ed. Borg-Sundmanin ym. toiv. al. n:o 57 toi- 132.
25895: menpiteistä Helsingin yliopiston sairaaloissa - Ed. Lindqvistin ym. toiv. al. n: o 255 määrä-
25896: toimivien lääkärien palkkauksen parantami- rahasta Hennalan ylikäytäväsillan rakenta-
25897: seksi. Liitteet VI,to. s. 204. L. Tv:aan 120. mista yarten. Liitteet XII,59. s. 563. L.
25898: - Ed. J. Wirtasen ym. toiv. al. n:o 58 toimen- Knlkv: aan 132.
25899: piteistä naistenklinikan henkilökunnan asunto- - Ed. Alangon ym. toiv. al. n:o 256 määrärahasta
25900: olojen järjestämiseksi. Liitteet VI,u. s. 205. Nokian kauppalassa olevan Pitäjänsillan uudel-
25901: L, Tv:aan 120. leen rakentamista varten. Liitteet XII,6o. s.
25902: - Ed. Pohjalan ym. toiv. al. n:o 59 määrärahasta 564. L. Kulkv:aan 132.
25903: korottomaksi lainaksi Porin diakonissalaitok- .:.._ Ed. Koivusen ym. toiv. al. n:o 257 rautatien
25904: selle. Liitteet VI,12. s. 207. L. Tv:aan 120. ylikäytäväsillan rakentamisesta Vaajakosken
25905: - Ed. Ahmavaaran toiv. al. n:o 60 toimenpiteistä taajaväkiseen yhdyskuntaan. Liitteet XII,61. s.
25906: asuntojen järjestämiseksi Oulun lääninsairaalan 565. L. Kulkv: aan 132.
25907:
25908: 3
25909: 18 Asialuettelo 1952.
25910:
25911:
25912: - Ed. Kuittisen ym. toiv. al. n:o 258 lisäyksestä korottomaksi kuoletuslainaksi Suomen Kirkon
25913: vuoden 1952 tulo· ja menoarvioon Vuoksen Sisälähetysseuralle. Liitteet IV,s9. s. 163. L.
25914: satamaradalla olevan Suhosen ylikäytäväsillan Vv:aan, jonka tulee pyytää lausunto Tv:lta
25915: rakentamiseen. Liitteet XII,s2. s. 566. L. 116.
25916: Kulkv: aan 132.
25917: - Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:o 259 sillan raken· Suomen Standardisolmialiitto: - Ks. Standardisoi·
25918: tamisesta Siuruanjokeen Tannilan lossipaikalle. minen.
25919: Liitteet XII,63. s. 567. L. Kulkv:aan 132.
25920: - Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:o 261 sillan raken·
25921: Suonenjoki: - Ks. Maatalouskoulut.
25922: tamisesta Kiiminginjoessa olevan Säävälän
25923: lossin paikalle. Liitteet Xli,65. s. 569. L.
25924: Synnytysloma: Ed. Leivo·Larssonin ym. lak. al n:o
25925: Kulkv: aan 132.
25926: - Ed. Rönkön ym. toiv. al. n:o 260 toimenpiteistä 75 laiksi synnytyslomasta. Liitteet X,5. s. 421.
25927: L. Työv: aan 115.
25928: Palaisvirran sillan rakentamiseksi. Liitteet
25929: - Ed. Leivo·Larssonin ym. lak. al. n:o 76 laiksi
25930: XII,64. s. 568. L. Kulkv:aan 132.
25931: synnytyslomakorvauksesta. Liitteet X,s. s. 425.
25932: - Ed. Lahtelan ym. toiv. al. n: o 262 määrä-
25933: L. Työv: aan 115.
25934: rahasta sillan rakentamiseksi Kitisenjoen !ossi-
25935: paikalle. Liitteet XII,ss. s. 570. L. Kulkv: aan - Ed. Leivo·Larssonin ym. lak. al. n:o 77 laiksi
25936: työneuvostosta annetun lain muuttamisesta.
25937: 132.
25938: Liitteet X, 7. s. 429. L. Työv: aan 115.
25939: - Ed. Leivo-Larssonin ym. lak. al. n:o 78 laiksi
25940: Sisälähetysseura: - Ks. Suomen Kirkon Sisälähe·
25941: työsopimuslain muuttamisesta. Liitteet X,s. s.
25942: tysseura. 430. L. Työv: aan 115.
25943: Siveellisyysrikokset: - Ks. Rikoslaki.
25944: Syrjäseudut: - Ks. Virkamiehet.
25945: Siviilirekisteri: Ed. Myllymäen ym. toiv. al. n:o
25946: 62 siviilirekisterin pidon uudelleen järjestelystä. Sähkö: Ed. Rytingin ym. toiv. al. n:o 35 avus-
25947: Liitteet VII,ll. s. 228. L. Ltv:aan 120. tusten ja lainojen myöntämisestä sähköyhty-
25948: mille harvaan asuttujen seutujen sähköistämi·
25949: seksi. Liitteet IV,55, s. 142. L. Vv:aan 119.
25950: Sokeri: - Ks. Liikevaihtovero.
25951: -Ed. Frimanin ym. toiv. al. n:o 36 lisäyksestä
25952: vuoden 1952 tulo· ja menoarvioon maaseudun
25953: Sokerijuurikkaat: - Ks. Itä-Suomen Raakasokeri· sähköistämisen tukemiseen. Liitteet IV,56. s.
25954: tehdas. Maatalous. 144. L. Vv:aan 119.
25955: - Ed. Ryhdän ym. toiv. al. n:o 37 ulkomailta
25956: Sovittelu: - Ks. Avioliitto. tuodun ja kotimaasta saadun kuparin hinnan
25957: eron suorittamisesta valtion varoista. Liitteet
25958: Standardisoiminen: Ed. Leikolan ym. toiv. al. n:o IV,57. s. 145. L. Vv:aan 119.
25959: 43 lisäyksestä vuoden 1952 tulo· ja menoar- - Ed. Heljaksen ym. toiv. al. n:o 38 maaseudun
25960: vioon Suomen Standardisoimisliiton töiden edis- sähköistämistä varten tarvittavan kuparin
25961: tämiseksi. Liitteet IV,63. s. 152. L. Vv:aan saannin turvaamisesta. Liitteet IV,5s. s. 146.
25962: 119. L. Vv:aan 119.
25963: - Ed. Leikolan ym. toiv. al. n:o 44 määrärahasta - Ed. Hautalan ym. toiv. al. n:o 39 ulkomailta
25964: Suomen Standardisoimisliiton töiden edistämi· tuotavan kuparin hinnan alentamisesta. Liitteet
25965: seksi. Liitteet IV,64. s. 154. L. Vv:ae.n 119. IV,59. s. 147. L. Vv:aan 119.
25966: -Ed. N. Nurmisen ym. toiv. al. n:o 47 lisäyk-
25967: Suhdannepidätykset: Ed. Haapasen ym. lak. al. sestä vuoden 1952 tulo· ja menoarvioon Hanhi·
25968: n: o 40 laiksi kunnille suhdannepidätyksistä kosken ja Kirsiiänkosken välisen jokialueen
25969: tulevan veron ennakkomaksuista. Liitteet IV1 27. syventämiseksi. Liitteet IV,G7. s. 158. L.
25970: s. 104. L. Vv:aan 113. Vv:aan 119.
25971:
25972: Suomen Kirkon Sisälähetysseura: Ed. T. Kinnusen Säästäjät: Ed. Hetemäen ym. lak. al. n: o 35 laiksi
25973: ym. rah. al. n:o 1 määrärahan osoittamisesta väliaikaisista toimenpiteistä säästövarojen osa·
25974: Asialuettelo 1952. 19
25975:
25976: keyhtiöihin sijoittamisen edistämiseksi. Liitteet tomien piirissä. Liitteet X,24. s. 457. L.
25977: IV,22. s. 94. L. Vv:aan 112. Työv: aan 127.
25978: - Ed. Järnefeltin ym. lak. al. n: o 38 laiksi eräi- - Ed. Sävelän ym. toiv. al. n:o 178 pientyön-
25979: den talletusten, obligatioiden ja osuustodistus- antajain työssä perheenjäsenille sattuneiden
25980: ten omistajille sekä eräiden velkasitoumusten tapaturmien korvaamisesta. Liitteet X,25, s.
25981: saajille myönnettävästä veronhuojennuksesta 458. L. Työv:aan 127.
25982: annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,25. s. - Ed. Mannisen ym. toiv. al. n:o 179 alle 30·
25983: 100. L. Vv:aan 112. prosenttisten invaliidien työtapaturmakorvauk-
25984: Ed. Leikolan ym. toiv. al. n: o 34 säästäjien sien korottamisesta elinkustannusindeksin nou-
25985: inflaatiotappioiden selvittämisestä ja korvaami- sua vastaavaksi. Liitteet X,26. s. 459. L.
25986: sesta. Liitteet IV,54. s. 141. L. Vv: aan 119. Työv: aan 127.
25987:
25988: Teatteri: - Ks. Näyttämötaide.
25989:
25990: T. Teerijärvi: - Ks. Ammattikoulut.
25991:
25992: Taide: Ed. S.-K. Kilven ym. toiv. al. n:o 81 toi-
25993: Teknillinen korkeakoulu: - Ks. Yliopisto.
25994: menpiteistä valtion kustannuksella rakennetta-
25995: vien julkisten rakennusten taiteelliseksi kaunis-
25996: Teknilliset koulut: - Ks. Ammattikoulut.
25997: tamiseksi. Liitteet VIII,19. s. 265. L. Siv:aan
25998: 121.
25999: - Ks. Elokuvat. Näyttämötaide. Teollisuus: Ed. Rytingin ym. toiv. al. n :o 42 toi-
26000: menpiteistä Koillis-Pohjanmaan puunjalostusteh-
26001: taan rakentamiseksi Taivalkoskelle. Liitteet
26002: Taivalkoski: - Ks. Teollisuus.
26003: IV,62, s. 151. L. Vv:aan 119.
26004: - Ed. Myllymäen ym. toiv. al. n:o 67 teollisuus-
26005: Tallettajat: - Ks. Säästäjät.
26006: laitosten jätevesien puhdistuslaitteiden raken-
26007: tamisesta. Liitteet VII,t6. s. 234. L. Ltv: aan
26008: Talonmiehet: - Ks. Työaika. 121.
26009: - Ks. Luotto. Rationalisointi. Verotus.
26010: Taloudelliset yhdistykset: Ed. Kytän ym. toiv. al.
26011: n: o 7 esityksen antamisesta laiksi taloudelli- Teollisuuskoulut: - Ks. Ammattikoulut.
26012: sista yhdistyksistä. Liitteet II,u. s. 40. L.
26013: Lv:aan 117. Teollisuuspolitiikka: - Ks. Yliopisto.
26014:
26015: Talouskoulut: - Ks. Kotitalous.
26016: Tie- ja vesirakennushallinto: Ed. V. Kaasalaisen
26017: ym. toi v, al. n: o 198 toimenpiteistä Mikkelin
26018: Tampere: - Ks. Seminaarit.
26019: tie- ja vesirakennuspiirin vakinaistamiseksi.
26020: Liitteet XII,z. s. 499. L. Kulkv:aan 128.
26021: Tapaturma: Ed. Suomisen ym. lak. al. n:o 74
26022: laiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta. Tiet: - Ks. Maantiet. Rakennuslaki.
26023: Liitteet X,4. s. 419. L. Työv: aan 115.
26024: - Ed. Meriläisen ym. toiv. al. n:o 174 pakollisen
26025: Tontti: - Ks. Asunnot. Tulo- ja omaisuusvero.
26026: tapaturmavakuutuksen keskittämisestä valtiolle.
26027: Liitteet X,21. s. 454. L. Työv:aan 127.
26028: - Ed. Prunnilan ym, toiv. al. n:o 175 tapaturma- Tornio: - Ks. Seminaarit.
26029: vakuutuksen ulottamisesta työkaluja ja ·väli-
26030: neitä asunnossa korjattaessa sattuneisiin tapa- Tulipalo: - Ks. Palovahingot.
26031: turmiin sekä työssä saatuihin lihas- ja nivel-
26032: vammoihin. Liitteet X,22. s. 455. L. Työv:aan Tulo- ja omaisuusvero: Ed. Kaitilan ym. lak. al.
26033: 127. n: o 15 laiksi tulo- ja omaisuusverolain 15 §: n
26034: - Ed. Lappi-Seppälän ym. toiv. al. n:o 177 tapa- muuttamisesta. Liitteet IV,2. s. 56. L. Vv:aan
26035: turmantorjuntatyön edistämisestä vakuuttamat· 110.
26036: 20 Asialuettelo 1952.
26037:
26038:
26039: - Ed. Honkalan ym. lak. al. n:o 16 laiksi tulo- tamisesta eräille muille elatusvelvollisille. Liit-
26040: ja omaisuusverolain 29 §: n muuttamisesta. teet IV,ss. s. 117. L. Vv:aan 118.
26041: Liitteet IV,s. s. 58. L. Vv:aan 110. - Ks. Metsätalous.
26042: - Ed. Kulovaaran ym. lak. al. n: o 17 laiksi tulo-
26043: ja omaisuusverolain 50 9:n muuttamisesta. Liit- Tulvat: Ed. Prunnilan ym. toiv. al. n:o 46 lisäyk-
26044: teet IV,4. s. 60. L. Vv:aan 110. sestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon kor-
26045: - Ed. Ahmavaaran ym. lak. al. n:o 18 laiksi vauksiksi Porin kaupungin alueella keväällä
26046: tulo- ja omaisuusverolain väliaikaisesta muutta- 1951 sattuneesta tulvasta kärsimään joutuneille.
26047: misesta. Liitteet IV,5. s. 62. L. Vv:aan 110. Liitteet IV,us. s. 157. L. Vv:aan 119.
26048: - Ed. Pasasen ym. lak. al. n: o 19 laiksi tulo- ja - Ks. Maatalous.
26049: omaisuusverolain 48 §: n väliaikaisesta muutta-
26050: misesta. Liitteet IV,s. s. 64. L. Vv:aan 110. Tuntiopettajat: - Ks. Oppikoulut.
26051: -- Ed. Öhmanin lak. al. n: o 36 laiksi eräiden
26052: asuntokiinteistöjen ja asunto-osakkeiden vero- Tuonti: - Ks. Maatalous.
26053: tusarvon määräämisestä vuodelta 1951 toimi-
26054: tettavasaa tulo- ja omaisuusverotuksessa. Liit- Tuotantokomiteat: - Ks. Työsääntölaki.
26055: teet IV,23. s. 96. L. Vv:aan 112.
26056: - Ed. Lappi-Seppälän ym. lak. al. n:o 37 laiksi Työaika: Ed. Murron ym. lak. al. n:o 80 laiksi
26057: eräiden asuntokiinteistöjen ja kiinteistöosakkei- työaikalain muuttamisesta. Liitteet X,to. s.
26058: den verotusarvon määräämisestä vuodelta 1951 433. L. Työv: aan 115.
26059: toimitettavasaa tulo- ja omaisuusverotuksessa. - Ed. Lindqvistin ym. lak. al. n: o 81 laiksi talon-
26060: Liitteet IV,24. s. 98. L. Vv:aan 112. miesten ja keskuslämmittäjäin työajasta. Liit-
26061: - Ed. Karvikon ym. toiv. al. n:o 10 ensimmäisen teet X,ll. s. 435. L. Työv:aan 115.
26062: veroluokan poistamisesta tulo- ja omaisuusvero-
26063: laista. Liitteet IV,so. s. 109. L. Vv:aan 117. Työkyvyttömät: - Ks. Kansaneläkelaki.
26064: - Ed. Ikosen ym. toiv. al. n:o 11 isännän ja
26065: perheenjäsenten työn verotusperusteiden muut- Työllisyys: - Ks. Hallitusmuoto.
26066: tamisesta. Liitteet IV,31. s. 110. L. Vv:aan
26067: 117. Työneuvosto: - Ks. Synnytysloma.
26068: - Ed. Vennamon ym. toiv. al. n:o 12 isännänpal-
26069: kan suuruuden määrääruisoikeuden siirtämisestä Työsopimuslaki: Ed. Mannisen ym. lak. al. n:o 79
26070: valtiovarainministeriöltä valtioneuvostolle. Liit- laiksi työsopimuslain muuttamisesta. Liitteet
26071: teet IV,32. s. 111. L. Vv:aan 117. X,9. s. 431. L. Työv:aan 115.
26072: - Ed. Heikkilän ym. toiv. al. n:o 14 tontinarvon - Ks. Synnytysloma.
26073: määräämisestä maatalouskiinteistöjen omaisuus-
26074: verotuksessa. Liitteet IV,n4. s. 113. L. Vv: aan Työsääntölaki: Ed. N. Nurmisen ym. lak. al. n:o
26075: 118. 82 laeiksi työsääntölain ja tuotantokomiteoista
26076: annetun lain muuttamisesta. Liitteet X,l~. s.
26077: - Ed. Koiviston ym. toiv. al. n:o 15 satunnaisen
26078: 437. L. Työv:aan 115.
26079: myyntivoiton verotusta koskevien säännösten
26080: muuttamisesta. Liitteet IV,35. s. 114. L.
26081: Vv:aan 118. Työttömyys: Ed. Pessin ym. lak. ·al. n: o 83 laiksi
26082: työttömyysvakuutusrahastosta ja työttymyys-
26083: - Ed. Borg-Sundmanin ym. toiv. al. n:o 16 oikeu-
26084: avustuksesta. Liitteet X,ts. s. 439. L. Työv: aan
26085: desta vähentää sairauden aiheuttamat todellise';
26086: 115.
26087: menot verotettavasta tulosta. Liitteet IV,ss.
26088: - Ed. Heiknran ym. toiv. al. n:o 48 maalaiskun-
26089: s. 115. L. Vv:aan 118.
26090: tien vapauttamisesta työttömyystöitten järjes-
26091: - Ed. Huttusen ym. toiv. al. n: o 17 kasvattilap- tämisestä johtuvista kustannuksista. Liitteet
26092: sen elättämisen rinnastamisesta verolainsäädän- IY,Gs. s. 159. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
26093: nössä oman tai ottolapsen elättämiseen. Liit- Ltv:n lausunto 120.
26094: teet IV,37. s. 116. L. Yv:aan 118. - Ed. Koivusen ym. toiv. al. n: o 192 työttömyys-
26095: - Ed. Järnefeltin ym. toiv. al. n:o 18 perheen- ohjeiden muuttamisesta. Liitteet X,39. s. 477.
26096: elättäjille inyönnettävän veronhelpotuksen an- L. Työv: aan 128.
26097: Aeialuettelo 1952. 21
26098:
26099: Työturvallisuus: - Ks. Nuoret työntekijät. Verotus: Ed. Koiviston ym. toiv. al. n:o 23 vero-
26100: helpotuksen myöntämisestä uusille teollisuu:>yri-
26101: Tliyshoito: - Ks. Kansakoulut. tyksille. Liitteet IV,43. s. 123. L. Vv:aan ll8.
26102: - Ed. Honkalan ym. toiv. al. n:o 24 eläkesää-
26103: tiöitten verotuksen lieventämisestä. Liitteet
26104: u. IV,44. s. 124. L. Vv:aan 118.
26105: - Ks. Metsätalous. Metsätyöläiset. Suhdannepidä-
26106: uik:okruJlDi: - Ks. Maakrunni. tykset.
26107: Vesijohdot: Ks. Maatalous.
26108:
26109: V. Vesioikeuslaki: Ed. Kullbergin ym. lak. al. n:o 50
26110: laiksi vesioikeuslain muuttamisesta. Liitteet
26111: Vaaliavustaja: - Ks. Kunnallisvaalit.
26112: VII,7. s. 221 ja 222. L. Ltv:aan 113.
26113: Vaalit: - Ks. Edustajanvaalit. Kunnallisvaalit.
26114: Vesistöjen kuivatus: - Ks. Kuivatustyöt.
26115: Valtiopäiväjärjestys.
26116: Vesitiet: Ed. Tainion ym. toiv. al. n:o 264 kana-
26117: Vaasa: - Ks. Ammattikoulut. Henkilkirjoitus.
26118: van kaivattamisesta Nanguvuonosta Ivalo-
26119: jokeen. Liitteet XII,68. s. 573. L. Kulkv:aan
26120: Vaivaisprosentti: Ed. Nikkolan ym. toiv. al. n:o 133.
26121: 61 toimenpiteistä ns. vaivaisprosenttia koske-
26122: vien säännösten kumoamiseksi. Liitteet VII,1o. Vienti: - Ks. Maatalous.
26123: s. 227. L. Ltv: aan 120.
26124: Vientimaksut: Ed. Lahtelan ym. lak. al. n: o 39
26125: Vajaamieliset: - Ks. Lapset. laiksi eräiden puutavaroiden vientimaksuista
26126: annetun lain muuttamisesta. Liitteet IV,~6.
26127: Valtionapu: - Ks. Kansanopistot. Oppikoulut. s. 102. L. Vv:aan 113.
26128:
26129: Viljankuivauslaitokset: - Ks. Maatalous.
26130: Valtionjohtoiset yhtiöt: - Ks. Osakeyhtiöt.
26131:
26132: Virkamiehet: Ed. Borg-Sundmanin ym. toiv. al.
26133: Valtionmaat: - Ks. Asutustoiminta. n:o 28 virkamiespalkkojen korottamisesta A-
26134: sopimuksen aiheuttaman ansiotason nousua vas-
26135: Valtiopäiväjärjestys: Ed. Stenbergin ym. lak. al. taavasti. Liitteet IV,48. s. 133. L. Vv:aan
26136: n: o 2 laiksi valtiopäiväjärjestyksen 6 §: n llS.
26137: muuttamisesta. Liitteet I,2. s. 9. L. Prv:aan - Ed. Koiviston ym. toiv. al. n:o 29 syrjäseutu-
26138: 109. jen palkannauttijain palkkauksen järjestämi-
26139: - Ed. A. Wirtasen lak. al. n:o 3 laiksi valtio- sestä. Liitteet IV,49. s. 134. L. Vv:aan 118.
26140: päiväjärjestyksen 16 § :n muuttamisesta. Liit- - Ed. Järnefeltin ym. toiv. al. n:o 30 tilapäisinä
26141: teet I,s. s. 11 ja 12. L. Prv:aan 109. toimihenkilöinä toimivien virkamiesten ikälisä-
26142: säännösten tarkistamisesta. Liitteet IV,5o. s.
26143: Vanhukset: - Ks. Asunnot. 136. L. Vv:aan 118.
26144: - Ed. Honkalan ym. toiv. al. n:o 31 asevelvolli-
26145: Vedenpuhdistus: - Ks. Teollisuus. suusajan laskemisesta valtion, kunnan ja seura-
26146: kunnan viran- ja toimenhaltijain hyväksi. Liit-
26147: Velaksiantosopimukset: Ed. Vennamon ym. lak. al. teet IV,51. s. 137. L. Vv:aan 119.
26148: n: o 12 laiksi eräiden velaksiautosopimuksiin - Ks. Perhe-eläkevakuutus.
26149: liittyvien ehtojen kieltämisestä. Liitteet II,6.
26150: s. 32. L. Lv:aan 110. Voimalaitokset: - Ks. Sähkö.
26151: - Ks. Kauppakaari.
26152: Vuokrasäännöstely: Ed. Rosenbergin ym. lak. al.
26153: Veronhuojennus: - Ks. Säästäjät. Tulo- ja omai- n: o 5 laiksi huoneenvuokrien säännöstelystä.
26154: suusvero. Liitteet I,5. s. 14. L. Prv: aan 109.
26155: 22 Asialuettelo 1952.
26156:
26157:
26158: - Ed. Borg-Sundmanin ym. toiv. al. n:o 3 vuokran- sesta Helsingin yliopiston maatalous-metl'!ätie-
26159: antajan irtisanomisoikeutta koskevien huoneen· teelliseen tiedekuntaan. Liitteet VIII,z3. s. 273.
26160: vuokrasäännöstelymääräysten muuttamisesta. L. Siv: aan 122.
26161: Liitteet I,s. s. 19. L. Prv:aan 117. - Ed. Rosenbergin ym. toiv. al. n:o 86 lisäyk-
26162: sestä vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon maa-
26163: Vuorotyö: - Ks. Työaika. talousopin vakinaisen ruotsinkielisen professo-
26164: rinviran perustamiseksi Helsingin yliopistoon.
26165: Väkijuomayhtiö: Ed. Tenhiälän ym. toiv. al. n:o Liitteet VIII,z4. s. 274 ja 275. L. Siv:aan 122.
26166: 49 kunnille jaettavien väkijuomayhtiön voitto· - Ed. Leikolan ym. toiv. al. n:o 87 teollisuus-
26167: varojen käyttöä koskevien selontekojen tarkas- politiikan professorin viran perustamisesta Tek-
26168: tuksen jouduttamisesta. Liitteet VI,z. s. 195. nilliseen korkeakouluun. Liitteet VIII,25. s.
26169: L. Tv:aan 120. 276. L. Siv:aan 122.
26170: Ks. Alkoholi. - Ed. Turkan ym. toiv. al. n:o 88 toimenpi-
26171: teistä väliaikaisen opettajakorkeakoulun perus-
26172: tamiseksi Ouluun. Liitteet VIII,ze. s. 277. L.
26173: Y. Siv: aan · 122.
26174: - Ks. Sairaalat.
26175: Yhdistykset: - Ks. Taloudelliset yhdistykset.
26176:
26177: Yötyö: - Ks. Työaika.
26178: Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut.
26179:
26180: Yksityiskoulut: - Ks. Oppikoulut.
26181: J..
26182: Ylikäytävät: - Ks. Sillat.
26183: .ä.ällioikeus: - Ks. Edustajanvaalit. Kunnallislaki.
26184: Yliopisto: Ed. Luostarisen ym. toiv. al. n:o 85 Valtiopäiväjärjestys.
26185: puutarhatieteen professorin viran perustami-
26186:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025