<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
158 Käyttäjää paikalla!
0.0066280364990234
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!
1907
1908
1909
1910
1911
1912
1913
1914
1915
1916
1917
1918
1919
1920
1921
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952 1953
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
ASK_1952_III | ASK_1952_IV | ASK_1952_I_II | ASK_1952_V | HAK_1952 | Liite_1952_I_IIX_A | Liite_1952_I_IIX_B | PTK_1952_I | PTK_1952_II | PTK_1952_III |
1: VALTIOPÄIVÄT
2: 1952
3:
4: LIITTEET
5: I-XII
6: B.
7:
8:
9:
10:
11: HELSINKI 1952
12: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
13: B. Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt raha-asia-
14: ja lakialoitteet.
15:
16: SISÄLLYSLUETTELO
17:
18: IV. Valtiovarainvaliokunta.
19: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat Siv.
20: määrärahojen osoittamista virkamiesten määrärahan osoittamisesta avustuksiksi.
21: palkankorotuksiin sekä. hallinnollisiin, kunnille paloasemien rakentamisesta ja
22: terveydenhoidollisiin, sivistyksellisiin,
23: maataloudellisiin, sosiaalisiin ym. tarkoi- palosammutuskalustojen hankinnoista joh-
24: tuksiin ja kulkulaitosparannuksiin sekti tuvien kustannusten korvaamiseksi • . • • . • 595
25: Lakialoitteita, jotka koskevat verotusta, 94. Väyrynen ym., rah. al. N:o 26: Määrä-
26: kansakoulunopettajain palkkausta ym. rahan osoittamisesta lainaksi Rovaniemen
27: Siv.
28: kauppalalle asemakaavapakkolunastuksiin 596:
29: 85. Järnefelt ym., rah. al. N:o 17: Määrä-
30: 95. Suominen ym., rah. al. N:o 27: Määrä-
31: rahan osoittamisesta korkeimman oikeuden
32: rahan osoittamisesta avustukseksi Helsin-
33: kirjaajan palkkauksen korottamiseen • . . . 585
34: gin Lasteniinnalle lastenhoitajien koulu-
35: 86. Järnefelt ym., rah. al. N:o 18: Määrä-
36: tuksesta aiheutuvia kustannuksia varten 597
37: rahan osoittamisesta korkei=an hallinto-
38: 96. Hakkila ym., rah. al. N:o 28: Määrärahan
39: oikeuden kirjaajan palkkauksen korotta-
40: osoittamisesta Turun ja Tampereen polii-
41: miseen . • . . . . . . . . . • . . . . . • • . . • . . . . . • . . . 586
42: sikunnan palkkauksen tarkistamiseen • . . . 599
43: 87. Hetemäki ym., rah. al. N:o 19: Korotetun
44: 97. Pohjala ym., rah. al. N:o 29: Määräraho-
45: määrärahan osoittamisesta kihlakunnan-
46: jen osoittamisesta eräiden sairaanhoitajain
47: tuomarien päätoimisten tuomarinvirkaa
48: palkkauksen parantamiseksi . . . . . . . . . . . . 601
49: varten säädetyt opinäytteet suorittanei-
50: 98. Borg-Sundman ym., rah. al. N:o 30: Mää-
51: den apulaisten palkkaamiseen • . . . • • . . . . 587
52: rärahan osoittamisesta Helsingin yleisen
53: 88. Hetemäki ym., rah. al. N:o 20: Korotetun
54: sairaalan II sisätautiosaston yhden yli-
55: määrärahan osoittamisesta tuomiokunnan
56: määräisen osastonhoitajan toimen muutta-
57: notaarien palkkauksen korottamiseksi • . . 588
58: miseksi peruspalkkaiseksi osastonhoitajan
59: 89. Pohjala ym., rah. al. N:o 21: Määrära-
60: toimeksi . . . . . . . . • . • . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 602
61: hojen osoittamisesta eräiden sairaanhoita-
62: 99. Hetemäki ym., rah. al. N:o 31: Määrä-
63: jien palkkauksen parantamiseksi . . . . . . . . 589
64: rahan osoittamisesta henkikirjoittajain
65: 90. Huttunen ym., rah. al. N:o 22: Määrä-
66: virka- ja arkistohuoneiden vuokramenojen
67: rahan osoittamisesta avustukseksi ja avus-
68: korvaamiseksi . . . . . • . . • . . . . . . . • . . . . . . . . 603
69: tuslainaksi Kortejoen miestenparantolan
70: laajennus- ja peruskorjaustyötä varten . . 590 100. Nordström ym., rah. al. N:o 32: Määrä-
71: 91. Koivisto ym., rah. al. N:o 23: Määrä- rahan osoittamisesta Vaasan kaupungin
72: rahan osoittamisesta Oulun Diakonisaalai- henkikirjoitustoimen yhdistämiseksi kau-
73: toksen toiminnan tukemiseksi . . . . • . . . . . 592 pungin poliisilaitokseen . . • . . . . . . . • . . . . . 604
74: 92. Salmela-Järvinen ym., rah. al. N:o 24: 101. Korsbäck m. fl., fin. mot. N:o 33: An-
75: Määrärahan osoittamisesta valtion seerum- gående anvisande av anslag för avlöning
76: laitoksen rakentamiseen . • . . . . • . • . . . . . • . 594 av länsmansbefattningen i Korsnäs läns-
77: 93. Leivonen ym., rah. al. N:o 25: Korotetun mansdistrikt . .. .. .. .. .. .. .. .. • .. .. • .. . 605.
78: IV Sisällysluettelo 1952.
79:
80:
81: Siv. Siv.
82: 101. J(orsbäck ym., rah. al. N:o 33: Määi·ii- 114. Innala ym., rah. al. N:o 46: Määrärahan
83: rahan osoittamisesta Korsnäsin nimismies- osoittamisesta kouluhallituksen kuuden
84: piirin nimismiehenviran palkkausta varten 606 opetuksentarkastajan palkkauksen korot-
85: 102. l'asanen ym., rah. al. N:o 34: Määrä- tamiselrsi . • . . . . . • . . . . . . . . • • . . . • • • . • • . . 622
86: rahan osoittamisesta ylimääräisen apulais- 115. Luostarinen ym., rah. al. N:o 47: Määrä-
87: poliisitarkastajan palkkaamiseksi Mikkelin rahan osoittamisesta kotitalousopetusta
88: lääninhallitukseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 607 hoitavan kouluneuvoksen viran perusta-
89: 103. Lehtonen, rah. al. N:o 35: Määrärahan mista varten kouluhallitukseen . . . . . . . . . 623
90: osoittamisesta merivartiolaitokselle vuok- 116. Saalasti ym., rah. al. N:o 48: Määrä-
91: ralentokoneiden käyttämiseen väkijuomien rahan osoittamisesta kouluneuvoksenviran
92: salakuljetuksen vastustamisessa . . . . . . . . 608 perustamiseksi kouluhallituksen kansan-
93: 10-1. Lehtonen ym., rah. al. N:o 36: Määrä- opetusosastolle peruskouluun liittyvää
94: rahan osoittamisesta eräiden tullihallituk- käytännön aineiden jatko-opetusalaa var-
95: sen viran ja toimen haltijain palkkauksen ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . • • . . 624
96: parantamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 609 117. Rauste ym., rah. al. N:o 49: Määrärahan
97: 105. Teir m. fl., fin. mot. N:o 37: Angående osoittamisesta Joensuun lyseon muuttami-
98: anvisande av anslag för anskaffning av seksi kaksoislyseoksi . . . . . • . . . . . . . • . . . . . 625
99: snabbgående bevakningsfartyg för tull- 118. Ilakkila, rah. al. N:o 50: Määrärahan
100: myndigheterna . . . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . 611 osoittamisesta keskiaikaisen Hämeenlinnan
101: 105. Teir ym., rah. al. N:o 37: Määrärahan mittaamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 626
102: osoittamisesta nopeakulkuisten vartioalus- 119. Hakala ym., rah. al. N:o 51: Määrärahan
103: ten hankkimiseksi tulliviranomaisille . . . . 612 osoittamisesta kansakoulunopettajain palk-
104: 106. l'ohjala ym., rah. al. N:o 38: Määräraho- kauksen tarkistaruisaksi . . . . . . . . . . . . . . . . 627
105: jen osoittamisesta eräiden sairaanhoita- 120. Henriksson ym., rah. al. N:o 52: Korote-
106: jain palkkauksen parantamiseksi . . . . • . . . 613 tun määrärahan osoittamisesta avustuk-
107: 107. Tiekso-Isaksson ym., rah. al. N:o 39: seksi Pohjola-Norden r. y:lle . . . . . . . . . . 628
108: Määrärahan osoittamisesta asevelvollisten 121. Hakala, rah. al. N:o 53: Määrärahan
109: päivärahan korottamista varten . . . . . . . . . 614 osoittamisesta Suomalaisen Kirjallisuuden
110: 108. Kilpeläinen ym., rah. al. N:o 40: Korote- Seuran toiminnan ja tieteellisen julkaisu-
111: tun määrärahan osoittamisesta eräille työn tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 629
112: puolustuslaitoksen viran tai toimen haiti- 122. Koivisto ym., rah. al. N:o 54: Määrärahan
113: joille majoitusrahoiksi . . . . . . . • . . . • . . . . . 615 osoittamisesta avustukseksi Lapin Sivis-
114: 10!). Salminen, rah. al. N:o 41: Määrärahan tysseura r. y:lle sen toiminnan tukemiseksi 630
115: osoittamisesta yhden ylimääräisen henki- 123. Hakkila ym., rah. al. N:o 55: Määrärahan
116: lökohtaisen professorin viran perustamista osoittamisesta Helsinkiin pystytettävää
117: varten Helsingin yliopistoon . • • . . . . . . . . . 617 runoilija Eino Leinon muistopatsasta var-
118: 110. Salmela-Järvinen ym., rah. al. N:o 42: ten • . . . . . . . • . . • . . . . . . • . . • . . • . . . . • . . . . 631
119: Määrärahan osoittamisesta virusopin pro- 124. Nieminen ym., rah. al. N:o 56: Korotetun
120: fessorin viran perustamiseksi Helsingin määrärahan osoittamisesta maalais- ja
121: yliopistoon . . . • . . • • . . . • . . . . . . • • . • . . . • . 618 kauppalakansakoulujen rakennusavustuk-
122: 111. Innal.a ym., rah. al. N:o 43: Määrärahan siin ........•••.....•..•.......•...... 632
123: osoittamisesta ns. studia generalia-luento- 125. Nevalainen ym., rah. al. N:o 57: Määrä-
124: sarjan järjestämiseen Helsingin yliopis- rahan osoittamisesta Suomen Rauhanpuo-
125: tossa . . . . . . . . . • . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . • • 619 lustajat r. y:n työn tukemiseksi ....... . 633
126: 112. Ryömä ym., rah. al. N:o 44: Korotetun 126. Kulovaara ym., rah. al. N:o 58: Määrä-
127: määrärahan osoittamisesta korkeakoulu- rahan osoittamisesta seminaarien harjoi-
128: opintoja varten annettaviin stipendeihin tuskoulun opettajain ja sen jatkokoulun
129: ja avustuksiin . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 620 opettajain palkkojen korottamista varten 634
130: 113. Juntunen ym., rah. al. N:o 45: Korotetun 127. H. Miettunen ym., rah.al.N:o59: Korote-
131: määrärahan osoittamisesta korkeakoulu- tun määrärahan osoittamisesta Suomalais-
132: opintoja varten annettaviin stipendeihin Amerikkalaisen Yhdistyksen toiminnan tu-
133: ja avustuksiin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 621 kemiseksi 635
134: Sisällysluettelo 1952. V
135:
136:
137: Siv. Siv.
138: 128. Salminen ym., rah. al. N:o 60: Määrä- 143. Saalasti ym., rah. al. N:o 75: Määrärahan
139: rahan osoittamisesta piirustuskilpailun osoittamisesta Pohjois-Suomen la=asta-
140: järjestämiseksi Kansallismuseon lisära- loudellista neuvontatyötä varten • . . . . . . • 653
141: kennussuunnitelmaa varten . • . • • . . • . . . . . 637 144. Väyrynen ym., rah. al. N:o 76: Määrä-
142: 129. Haapaniemi ym., rah. al. N:o 61: Määrä- rahan osoittamisesta toimitalon rakentami-
143: rahan osoittamisesta avustukseksi Itä- seksi Lapin maanviljelysinsinööripiirille
144: Suomen Raakasokeritehdas Oy:lle • . • • . . 639 Rovaniemelle . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . • . . • . 654
145: 130. Heikura ym., rah. al. N:o 62: Määrä- 145. Saalasti ym., rah. al. N:o 77: Määrärahan
146: rahan osoittamisesta halpakorkoisiksi }ai- osoittamisesta Oulun läänin kiertäväii
147: noiksi epäedullisimmissa olosuhteissa toi- maamieskoulua varten . . . . . . . . . • • . . • . . . 655
148: miville osuusmeijereille . . . . . . . . • • . . . . . . 640 146. Vilhula ym., rah. al. N:o 78: Korotetun
149: 131. Ta·inio ym., rah. al. N:o 63: Määrärahan määrärahan osoittamisesta maatalousko-
150: osoittamisesta valtion osuuksien merkitsc- neiden tutkimuslaitosta varten . . . . • . . . . . 656
151: miseksi pienviljelijäin perustamissa kone- 147. Ilauste ym., rah. al. N:o 79: Määrärahan
152: yhtymissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 641 osoittamisesta Keski-Suomen maanviljelys-
153: 132. Pohjala ym., rah. al. N:o 64: Määrärahan insinööripiirin vakinaistamisesta aiheutu-
154: osoittamisesta Porin talouskoulun tukemi- viin menoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 651
155: seksi •••••••..••....•.•.••.• , , , , , , •• , , 642 148. Ilau~te ym., rah. al. N:o 80: Määrärahan
156: 133. Malkamäki ym., rah. al. N:o 65: Määrii- osoittamisesta eräiden maataloushallituk-
157: rahan osoittamisesta Etelä-Hämeen emän- sen insinööriosaston ja sen alaisten virko-
158: täkoulun toiminnan aloittamiseen . . . . . . 643 jen haltijain palkkauksen järjestämiseksi 658
159: 134. Väänänen ym., rah. al. N:o 66: Määrä- 149. Seppälä ym., rah. al. N:o 81: Määrärahan
160: rahan osoittamisesta Runnin emäntäkou- osoittamisesta kahden ylimääräisen ama-
161: lua varten .. .. . .. . .. . . .. .. .. . .. . .. .. .. 644 nuenssin palkkaamiseksi muinaistieteelli-
162: 135. Kaama ym., rah. al. N:o 67: Määrärahan seen toimikuntaan . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 659
163: osoittamisesta kaluston hankkimiseksi 150. Virolainen, rah. al. N:o 82: Määrärahan
164: Lappeen maamieskoululle . , ...•.... , . . . 645 osoittamisesta metsätieteelliselle tutkimus-
165: 136. Hamara ym., rah. al. N:o 68: Määrärahan laitokselle puun käyttöä ja metsien hak-
166: osoittamisesta Inarin kotitalouskoulun otta- kuumääräii selvittävää tutkimusta varten 66(}
167: miseksi valtion haltuun ... , . . . • . . . • . . . . 646 151. Seppälä ym., rah. al. N:o 83: Määrärahan
168: 137. Väänänen ym., rah. al. N:o 69: Määrä- osoittamisesta yhden professorin palkkaa-
169: rahan osoittamisesta Työtehoseuralle koti- miseksi metsätieteelliseen tutkimuslaitok-
170: talouden rationalisoimistyötä varten , . . . 64 7 seen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 661
171: 138. Kalliokoski ym., rah. al. N:o 70: Määrä- 152. Seppälii ym., rah. al. N:o 84: Määrärahan
172: rahan osoittamisesta Työtehoseura r. y:lle osoittamisesta kahden ylimääräisen assis-
173: maatalouden työnopetuskeskuksen perusta- tentin palkkaamiseksi maatalouskoelaitok-
174: mista varten Matkun kartanoon Raja- seen ................................. 662
175: mäellä ............................... 648 1;"i3. Seppälä ym., rah. al. N:o 85: Määrärahan
176: 139. Saalasti ym., rah. al. N:o 71: Määrärahan osoittamisesta yhden osastonjohtajan, kah-
177: osoittamisesta koti teollisuusneuvon ta-ase- den nuoremman apulaisen ja kahden lta·
178: mien ammattiopettajain palkkaamiseen . . 649 vaiunentarkastajan palkkaamiseksi ilma-
179: tieteelliseen keskuslaitokseen . . . . . . . . . . . 663
180: 140. Saalasti ym., rah. al. N:o 72: Määrärahan
181: 154. Seppälä ym., rah. al. N:o 86: Määrärahan
182: osoittamisesta kotiteollisuusopiston yhteis-
183: osoittamisesta kahden vanhemman valtion-
184: kunnallisten ja liikeaineiden opettajain
185: geodeetin palkkaamiseksi geodeettiseen lai-
186: palkkauksen korottamiseksi . . . . . . . . . . . . 650
187: tokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 664
188: 141. Häppölä ym., rah. al. N:o 73: Määrära- 155. Kosola ym., rah. al N:o 87: Määrärahan
189: han osoittamisesta maanviljelysseuroille osoittamisesta Lapuanjoen vesistöalueen
190: rikkaruohontorjunnan neuvontatyöhön . . 651 maanparannustutkimusta varten . • . . . . . . 665
191: 142. Eönkkö ym., rah. al. N:o 74: Määrärahan 156. Kähönen ym., rah. al. N:o 88: Korotetun
192: osoittamisesta asutustilallisten taloudelli- määrärahan osoittamisesta maanhankinta-
193: seen ja teknilliseen neuvontaan . . . . . . . . 652 lain mukaisiin siirtokustannuksiin . • . • . • 666
194: VI Sisällysluettelo 1952.
195:
196: Siv. Siv.
197: 157. Ikonen ym., rah. al. N:o 89: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
198: määrärahan osoittamisesta rajaseututoi· maaseudun asunto-olojen parantamiseen • • 683
199: mintaan • . • . . • . . . . . • • • . . . . . . . . • • • . . . • . 667 172. V. Eskola ym., rah. al. N:o 104: Määrä-
200: 158. .Rapio ym., rah. al. N:o 90: Korotetun rahan osoittamisesta ylimääräisen toimisto-
201: määrärahan osoittamisesta uudis· ja lai· insinöörin viran perustamiseksi maatalous-
202: dunraivauspalkkioita varten . . . . . • • . . . . . 669 ministeriön asutusasiainosastoon . . . . • . . . 684
203: 159. ..4.. Kinnunen ym., rah. al. N:o 91: Koro· li3. Lappi-Seppälä ym., rah. al. N:o 105: Ko-
204: tetun määrärahan osoittamisesta avustuk· rotetun määrärahan osoittamisesta metsä-
205: siksi maatalouskoneiden hankkimiseksi hallinnon metsänhoitajien palkkauksen pa·
206: pienviljelijäväestölle . . . . . . . . . . . . • . . . . . . 670 rantamiseksi • . . . . . • . • . . . . . . • . . . . • . • • . . 685
207: 160. Friman ym., rah. al. N:o 92: Määrärahan 174. Ryhtä ym., rah. al. N:o 106: Määrärahan
208: osoittamisesta tulvan ja hallan pienviljeli- osoittamisesta Koillis-Suomen metsänhoito·
209: jöille aiheuttamien vahinkojen korvaami· lautakunnan perustamiseksi • . . . . . . . . • . . 686
210: seksi . . . . . • . • . • . • . . . . . • . . . . • . . . . . . . • • . 671 li5. Kyttä ym., rah. al. N:o 107: Korotetun
211: 161. Vennamo, rah. al. N:o 93: Määrärahan määrärahan osoittamisesta metsähallinnon
212: osoittamisesta lähinnä hallojen ja tulvien viran ja toimen haltijain palkkojen korot·
213: lmsvukautena 1952 viljelijöille aiheutta· tamista varten .. . . • . . • . .. .. • • . • . .. . .. . 688
214: mien vahinkojen korvaamiseksi . . . . . . • . 672 176. Pakkanen ym., rah. al. N: o 108: Korote-
215: 162. Hautala ym., rah. al. N:o 94: Määrärahan tun määrärahan osoittamisesta metsätekni·
216: osoittamisesta katovahinkojen korvaamista koiden palkkojen korottamiseksi . . . . . . . . 689
217: varten . . . . . . . . • . . • . . . • • . . . . . • . . . . . . . . 673 177. Lahtela ym., rah. al. N:o 109: Määrä-
218: 163. Väänänen ym., rah. al. N:o 95: Korotetun rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen met-
219: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja sänhoidollisten kysymysten tutkimiseksi . . 691
220: !ainoiksi vesi- ja viemärijohtolaitteiden 178. Vennamo ym., rah. al. N:o 110: Määrä-
221: rakentamiseen maaseudulle • . . . • . . . • . . . 675 rahan osoittamisesta maitotaloustuotannon
222: 164. Prunnila ym., rah. al. N:o 96: Korotetun tukemiseen . • . . . • . . . • . . . • • . • • . . . • . • • . . 693
223: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi 179. Riihimäki ym., rah. al. N:o 111: Koro·
224: vesijohtolaitteiden rakentamiseen maaseu· tetun määrärahan osoittamisesta maito-
225: dulle . • • • • . . . . • . . . . . • . . . • • • • . . • . • . . . . • 676 taloustuotannon tukemiseen • • . . • • • . • . . . 694
226: 165. A. Kinnunen ym., rah. al. N:o 97: Koro- 180. Väyrynen ym., rah. al. N:o 112: Määrä-
227: tetun määrärahan osoittamisesta väkilan· rahan osoittamisesta männyn siemenen
228: noitteiden hintojen alentamiseen . . . . . . • • 677 hankintaa varten Pohjois-Suomen ja Kai·
229: 166. Ikonen ym., rah. al. N:o 98: Korotetun nuun alueella . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . • . . . 695
230: määrärahan osoittamisesta asutustarkasta· 181. Seppi ym., rah. al. N:o 113: Määrärahan
231: jien palkkauksen korottamiseksi . . . . . • • . 678 osoittamisesta maanparannusaineiden ajoi·
232: 167. Järnefelt ym., rah. al. N:o 99: Määrä- hin alle 10 peltohehtaarin omistajille • . • • 697
233: rahan osoittamisesta asutustarkastajain 182. Koskinen ym., rah. al. N:o 114: Korote·
234: kanslia-apurahan korottamiseksi . . . . • . • • 679 tun määrärahan osoittamisesta kivisten
235: 168. Heikura ym., rah. al. N:o 100: Määrä- peltojen raivauspalkkioiksi pienviljelijöille 698
236: rahan osoittamisesta tie- ja kuivatustöiden 183. Palovesi ym., rah. al. N:o 115: Määrä·
237: suorittamiseen aikaisemman asutuslain· rahan osoittamisesta maanparannusavus-
238: säädännön ja pika-asutuslain perusteella tuksiin eräille maanhankintalainsäädännön
239: muodostetuilla tiloilla • . • • . . . . . . . . . . . . . . 680 mukaan maata saaneille . • . • . . . . . . • • . • • . 699
240: 169. Järnefelt ym., rah. al. N:o 101: Määrä- 184. Koivisto ym., rah. al. N:o 116: Määrä·
241: rahan osoittamisesta suurimpiin asutus- rahan osoittamisesta avustuksiksi eräille
242: tarkastajapiireihin palkattavien tilapäisten maanhankintalainsäädännön mukaan maata
243: kanslia-apulaisten ja rakennusmestarien saaneille heinän hankkimista varten • • . • 700
244: palkkaus- ja matkakustannuksiin . . . • . • . 681 185. Riihimäki ym., rah. al. N:o 117: Määrä·
245: 170. .Rapio ym., rah. al. N:o 102: Korotetun rahan osoittamisesta avustuksiksi pienvil·
246: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi jelijöille lantaloiden rakentamista varten 701
247: maaseudun asunto-olojen parantamiseen • • 682 186. Seppi ym., rah. al. N: o 118: Korotetun
248: 171. Sarjala ym., rah. al. N:o 103: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
249: Sisällysluettelo 1952. VII
250:
251: Siv. Siv.
252: AIV -rehusäiliöiden rakentamista varten 197. Karjalainen ym., rah. al. N:o 129: Mää-
253: pientiloilla .••......••....••••....•.•. 702 rärahan osoittamisesta Kainuun tie· ja
254: 187. Hä·ikiö ym., rah. al. N:o 119: Määrä- vesirakennuspiirin perustamista varten •• 715
255: rahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan 198. V. Kaasalainen ym., rah. al. N:o 130:
256: peruakuivatustöiden aloittamista varten •• 703 Määrärahan osoittamisesta Mikkelin tie·
257: 188. Rosenberg m. fl., fin. mot. N:o 120: An· ja vesirakennuspiirin virkojen vakinaista·
258: gående anvisande av anslag till understöd mista varten ...•......••.•....•.....•• 716
259: oeh lån åt yrkesfiskare för anskaffning 199. Haapasalo ym., rah. al. N:o 131: Määrä-
260: av fiskredskap ....•...•........•...•.. 704 rahan osoittamisesta Mikkelin tie- ja vesi·
261: 188. Rosenberg ym., rah. al. N:o 120: Määrä· rakennuspiirin vakinaistamista varten •• 717
262: rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai- 200. Ryhtä ym., rah. al. N:o 132: Määrärahan
263: noiksi ammattikalastajille kalastusvälinei- osoittamisesta Kainuun tie· ja vesiraken·
264: den hankkimiseen ............•......... 705 nuspiirin perustamista varten ..••..•... 718
265: 189. Rosenberg m. fl., fin. mot. N:o 121: An· 201. Karvonen ym., rah. al. N:o 133: Määrä·
266: gående anvisande av anslag till understöd rahan osoittamisesta korotetun valtion·
267: åt yrkesfiskare, vilkas båtar eller stor· avun suorittamiseksi Paiholan sairaalan
268: bragder genom natur· eller annan kata· kuntainliitolle sairaalan rakennusmenoihin 719
269: strof gått förlorade •........•...••.•• 706 202. Hollsten, fin. mot. N:o 134: Angående
270: 189. Rosenberg ym., rah. al. N:o 121: Määrä- anvisande av anslag tili bidrag oeh lån åt
271: rahan osoittamisesta avustuksiksi luonnon- General Mannerheims barnskyddsförbunds
272: voimien tai muun sellaisen syyn takia ve- Åbolands svenska avdelning för upp·
273: neensä tai pyydyksensä menettäneille am· förande av Åbolands hälso- oeh sjukvårds·
274: mattikalastajille ••..••........•....... 707 central ....•.......•..•..........••.. 720
275: 190. Vennamo ym., rah. al. N:o 122: Määrä· 202. Hollsten, rah. al. N:o 134: Määrärahan
276: rahan osoittamisesta pienviljelijäperheiden osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi
277: omaan kulutukseen tulevan syömäviljan Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton
278: hinnan alentamiseksi •................. 708 Turunmaan ruotsalaiselle osastolle terveys·
279: 191. Järvinen ym., rah. al. N:o 123: Määrä- ja sairaanhoitokeskuksen rakentamiseksi 721
280: rahan osoittamisesta voin ja juuston koti· 203. Palovesi ym., rah. al. N:o 135: Määrä·
281: maisen kuluttajahinnan alentamiseksi ... 709 rahan osoittamisesta Karstulan evankeli·
282: 192. Tiekso-Isaksson ym., rah. al. N:o 124: sen kansanopiston opistotalon rakentami·
283: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi seen ................................ . 722
284: pakkohuutokaupan alaisiksi joutuneille 204. Virolainen ym., rah. al. N:o 136: M'åärä·
285: pientilallisille ja omakodinhaltijoille ••.. 710 rahan osoittamisesta rakennusavustukseksi
286: 193. Koivunen ym., rah. al. N:o 125: Määrä· Jaakkiman kristillisen kansanopiston opis·
287: rahan osoittamisesta ennakkokorvausten torakennusten rakentamista varten .•.•.. 723
288: suorittamiseksi Korpilahdella maata saa·
289: 205. Hamara ym., rah. al. N:o 137: M'åärä·
290: neille, korkeimman oikeuden purkupäätös-
291: rahan osoittamisesta rakennusavustukseksi
292: ten johdosta kärsimään joutuneille ..... . 711 ja -lainaksi Helsingin käsityönopettaja·
293: 194. Tuurna ym., rah. al. N:o 126: Määrä·
294: opistolle ...•...••............•.....•. 724
295: rahan osoittamisesta väliaikaisen suunnit·
296: telutoimiston toimihenkilöiden palkkaami- 206. Heikura ym., rah. al. N:o. 138: Määrä·
297: seksi tie· ja vesirakennushallitukseen ...• rahan osoittamisesta avustukseksi ja lai·
298: 712
299: 195. Kalliokoski ym., rah. al. N:o 127: Määrä· naksi Parkanon yhteiskoulun rakennusten
300: rahan osoittamisesta väliaikaisen suunnit· laajentamistöitä varten ............... . 725
301: telutoimiston toimihenkilöiden palkkaami· 207. Järnefelt ym., rah. al. N:o 139: M'åärä·
302: seksi tie· ja vesirakennushallituksen tie· rahan osoittamisesta vakaustoimiston joh·
303: osastoon ............................. . 713 tajan palkkauksen korottamiseksi •..••. 726
304: 196. Nordström, rah. al. N: o 128: Määrä· 208. Kähönen ym., rah. al. N:o 140: Määrä·
305: rahan osoittamisesta tie· ja vesirakennus· rahan osoittamisesta opettajain asuntojen
306: hallinnon insinöörien ulkomaisia opinto· rakentamiseksi Paimion maatalouskerho·
307: matkoja Tarten ....................... . 714 neuvojaopistolle 727
308: Yiii Sisällysluettelo 1952.
309:
310:
311: Siv. Siv.
312: 209. Hollsten, fin. mot. N:o 141: Angåenuc tun määrärahan osoittamisesta avustuk-
313: anvisande av anslag tili understöd åt Gn- siksi kunnille maantienoikaisuista aiheutu-
314: rantiföreningen för Åbolands lantmanna- vien kustannusten korvaamiseen . . . . . . . . 742
315: skola för ett uppfört skolhus ........•. 728 222. Meinandel' ym., rah. al. N:o 154: Määrä-
316: 209. Hollsten, rah. al. N:o 141: Määrärahan rahan osoittamisesta ulkomailla tehtävää
317: osoittamisesta avustukseksi Turunmaan matkailupropagandaa varten • . . . . . . • • . . . 743
318: maamieskoulun kannatusyhdistykselle kou- 223. A. Simonen ym., rah. al. N:o 155: Koro-
319: lurakennuksen rakentamiseksi . . . . . . . . . . 729 tetun määrärahan osoittamisesta asunto-
320: 210. Tiekso-Isaksson ym., rah. al. N:o 142: rakennustoiminnan tutkimiseksi . . . . . . . . 745
321: Määrärahan osoittamisesta Ak.kunusjoki- 224. Korsbäck m. fl. fin. mot. N:o 156: An-
322: varren-Koivun tien kunnostamiseen . . . . 730 gående anvisande av anslag tili understöd
323: 211. A. Kinnunen ym., rah. al. N:o 143: Mää- åt Kristinestad för hamnfarledens fördju-
324: rärahan osoittamisesta suoalueiden kuivat- pande . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . 746
325: tamiseksi . . . . • . . . . • . . . . . . . . . . • • . . . . . . . 731 224. Korsbäck ym. rah. al. N:o 156: Määrä-
326: 212. Riihimäki ym., rah. al. N:o 144: Määrä- rahan osoittamisesta avustukseksi Kristii-
327: rahan osoittamisesta avustuksiksi pienvil- nankaupungille satamaväylän syventämi-
328: jelijöille lasku- ja viemäriojien kaivami- seksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 747
329: sesta aiheutuviin kustannuksiin . . . . . . . . . 732 225. Korsbäck m. fl. fin. mot. N:o 157: An-
330: 213. Sam·i ym., rah. al. N:o 145: Määrä- gående anvisande av anslag tili understöd
331: rahan osoittamisesta osuusmeijereiden för muddring av Kaskö stads hamn . • . . 748
332: uudistuksista ja rakennuskustannuksista 225. K01·sbäck ym., rah. al. N:o 157: Määrä-
333: johtuvien korkomenojen alentamiseksi • . 733 rahan osoittamisesta Kaskisen kaupungin
334: 214. Vilhula ym., rah. al. N:o 146: Määrä- sataman ruoppaamista varten . . . . . . . . . . 749
335: rahan osoittamisesta avustukseksi ylioppi- 226. Hallsten m. fl., fin. mot. N:o 158: An-
336: laiden yhdistykselle agraarikylän rakenta- gående anvisanile av förhöjt anslag för
337: miseksi Viikin koetilalle . . . . . . . . . . . . . . 734 sjöfartens främjande . . . . . . . . . . . . . . . . . . 750
338: 215. lJstenson m. fl., fin. mot. N:o 147: An· 226. Hollsten ym., rah. al. N:o 158: Korotetun
339: gående anvisande av anslag tili understöd määrärahan osoittamisesta laivakulun edis-
340: och Iän för nybyggnader vid Högvalla tämiseen . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 751
341: seminarium i huslig ekonomi • • . . . . . . . . 735 227. Hollsten m. fl. fin. mot. N:o 159: An-
342: 215. östenson ym., rah. al. N:o 147: Määrä- gående anvisande av anslag för upprätt-
343: rahan osoittamisesta avustukseksi ja lai- hållande av menförestrafik mellan huvud-
344: naksi uudisrakennuksia varten Högvalla öarna i Hitis kommun och Dalsbruk i
345: seminarium i huslig ekonomi nimiselle Dragsfjärds kommun . . . . . . . . . . . . . . . . . . 'i52
346: opistolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . . . . . . . 736 227. Hallsten yrn., rah. al. N:o 159: Määrii-
347: 216. V. Kaasalainen ym. rah. al. N:o 148:
348: rahan osoittamisesta kelirikkoliikenteen yl-
349: Määrärahan osoittamisesta routivien tie- läpitämiseksi Riittisen kunnan pääsaar-
350: osien korjaamista varten . . . . • . . . . . . . . . 737 ten ja Dragsfjärdin kunnassa olevan
351: 217. Lindqvist ym., rah. al. N:o 149: Määrä-
352: Taalintehtaan välillä . . . . . . . . . . • . . . . . . . 753
353: rahan osoittamisesta Romon-Toritun ky-
354: 228. Tainio ym., rah. al. N:o 160: Korotetun
355: lätien kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 738
356: määrärahan osoittamisesta avustukseksi
357: 218. Tiekso-Isaksson ym., rah. al. N:o 150:
358: Kemin kaupungille Ajoksen syväsataman
359: Määrärahan osoittamisesta Kynsilän-In-
360: rakentamiseen . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . 754
361: keen tien talvikunnossapitoa varten . . . . 739
362: 219. Tainio ym., rah. al. N:o 151: Määrärahan 229. Te·ir m. fl., fin. mot. N:o 161: Angående
363: osoittamisesta Viantien rautatiepysäkin- anvisande av anslag tili understöd åt
364: Simon aseman välisen vanhan tieosuuden Gamlakarleby stad för byggande av en
365: talviaurausta varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . 740 kaj i Yxpila hamn . . . . . . . . . . . . • . . . • . . . 756
366: 220. Seppi ym., rah. al. N:o 152: Korotetun 229. Teir ym., rah. al. N:o 161: Määrärahan
367: määrärahan osoittamisesta kyläteiden osoittamisesta avustukseksi Kokkolan kau-
368: avustamiseen . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • • . . . . . 741 pungille laiturin rakentamiseksi Ykspih·
369: 221. Nieminml ym., rah. al. N:o 153: Korote· lajau satamaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 757
370: Sisällysluettelo 195:2. IX
371:
372:
373: Siv. Siv.
374: 230. Aaltonen ym., mh. al. N:o 162: Määrä- 241. Seppä.W ym., rah. al. N:o 173: Määrä-
375: rahan osoittamisesta avustukseksi Parais- rahan osoittamisesta yhden laboratorion·
376: ten kauppalalle Kirkkosalmen syventä- johtajan ja yhden tutkimusinsinöörin palk ·
377: mistä varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 758 kaamiseksi valtion teknilliseen tutkimus-
378: 231. J. Wirtanen ym., rah. al. N:o 163: Määrä- laitokseen . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . 77'!
379: rahan osoittamisesta teknillisten sekä 242. Leivo-Larsson, rah. al. N:o 174: Määrä-
380: kauppa- ja ammattioppilaitosten koulura- rahan osoittamisesta yleishyödyllisten jär-
381: kennusavustuksiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 759 jestöjen ja laitosten tukemiseen • , .•.. , . 773
382: 232. {)hman 1n. fl., fin. mot. N:o 164: An- 243. Stenberg ym., rah. al. N:o 175: Määrä-
383: gående anvisande av anslag till understöd rahan osoittamisesta kansaneläkelain ulko-
384: och lån för finansiering av Svenska han- puolelle jääneiden työkyvyttömien eläke-
385: delshögskolans nybygge . . . . . . . . . . . . . . . . 760 kysymyksen järjestämiseksi ..•...... , . . 774
386: 232. {)hman ym., rah. al. N:o 164: Määrä- 244. Hiilelä ym., rah. al. N:o 176: Määrärahan
387: rahan osoittamisesta avustukseksi ja lai- osoittamisesta valtion lastentarhanopetta-
388: naksi Ruotsalaisen kauppakorkeakoulun jaseminaarin perustamiseksi Tampereella 775
389: uudisrakennuksen rahoittamista varten . . 761 245. {)hman, fin.mot. N:o 177: Angående an-
390: 233. Leikola ym., rah. al. N: o 165: Määrä- visande av anslag till understöd åt För-
391: rahan osoittamisesta Suomen Standardisoi- eningen Gubbhemmet i Helsingfors r. f.
392: misliitolle sen töiden edistämiseksi • . . . . . 762 för upprättande av ett gubbhem • . . . . . . . 776
393: 234. Leikola ym., rah. al. N:o 166: Määrä- 245. Ohman, rah. al. N: o 177: Määrärahan
394: rahan osoittamisesta keskisuuren ja pien- osoittamisesta avustukseksi Föreningen
395: teollisuuden rationalisointi- ja neuvonta- Gubbhe=et i Helsingfors r. f. nimiselle
396: työn tukemiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 763 yhdistykselle ukkokodin rakentamiseen . • 777
397: 235. Tiekso-Isaksson ym., rah. al. N:o 167: 246. Riihimäki ym., rah. al. N:o 178: Määrä-
398: Määrärahan osoittamisesta jaettavaksi rahan osoittamisesta korvauksiksi vuoden
399: kunnille rakennusalan ammattikurssien 1918 kansalaissotaan punaisella puolella
400: järjestämiseksi nuorille työttömille . . . . . . 764 osallistuneille ja siitä vahinkoja kärsi-
401: 236. J. Virtanen, rah. al. N:o 168: Määrä- mään joutuneille ............ , ....... , . 778
402: rahan osoittamisesta keskusa=attikoulun 247. Pesonen ym., rah. al. N:o 179: Korotetun
403: perustamiseksi suomenkieliselle Etelä-Poh- määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi·
404: janmaalle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • 765 liiton toiminnan tukemiseksi , ..... , , • . . . 779
405: 237. Tm·vi ym., rah. al. N:o 169: Määrärahan 248. Ait·io ym., rah. al. N:o 180: Määrärahan
406: osoittamisesta avustuksiksi kunnille -ja osoitta1nisesta avustuksiksi invaliidiavus-
407: kuntayhtymille paikallisten ammattikurs- tuksista osattomikai jääneille tuberkuloosi-
408: sien järjestämiseksi työttömyyden tähden invaliideille .. , . , .... , . . . . . . . . . . . . . . . . 78()
409: ansionsa menettäneille naispuolisille työn- 249. Myllymäki ym., rah. al. N:o 181: Määrii-
410: tekijöille ...................••..• , . . . . 766 rahan osoittamisesta korvausten maksami-
411: 238. Korsbäck m. fl. fin. mot. N:o 170: An- seksi takautuvaati kansalaissodan puuui-
412: gående anvisande av anslag för förbäU- sille invaliideille ...... , .......•.... , . . 781
413: ring och nybyggnad av fiskefyrar • . . . . . 768 250. Kähönen ym., rah. al. N:o 182: Määrä-
414: 238. Korsbäck ym., rah. al. N:o 170: M'åärii- rahan osoittamisesta lisäkorvauksen myön-
415: rahan osoittamisesta kalastajaloistojen pa- tämiseksi eräille sotainvaliideille ... , • . . . 78Z
416: rantamiseksi ja rakentamiseksi . . . . . . . . 769 251. V. Simonen ym., rah. al. N:o 183: Määrä-
417: 239. Nuorsaari ym., rah. al. N:o 171: Määrä- rahan osoittamisesta vapaiden lomaleiri-
418: rahan osoittamisesta Kauppaoppilaitosten matkojen järjestämiseksi valtionrauta-
419: Opettajain Yhdistys r. y:lle pohjoismaisen teillä ja postiautoissa suuriperheisille vä-
420: kauppaopettajain kongressin järjestämistli hävaraisille äideille . . . . . . . . . . . . . . • • • . . . 783
421: varten .....................•. , . . . . . . . 7i0 252. Wickman m. fl. fin. mot. N:o 184: An-
422: 240. Seppälä ym., rah. al. N:o 172: Määrii- gående anvisande av anslag för Juth-
423: rahan osoittamisesta kahden valtiongeolo- backa semesterhem i Nykarleby kommun 784
424: gin ja yhden geologin palkkaamiseksi r;eo- 252. Wickman ym., rah. al. N:o 184: Määrä-
425: logiseen tutkimuslaitokseen . . . . . . . . . . . . 771 rahan osoittamisesta Uudenkaarlepyyn
426:
427:
428: II
429: X Sisällysluettelo 1952.
430:
431:
432: Siv. Siv.
433: kunnassa olevaa Juthbackan lomakotia 268. Torvi ym., rah. al. N:o 200: Määrärahan
434: varten . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 785 osoittamisesta lastenseimiä ja päiväkoteja
435: 253. J. Wirtanen ym., rah. al. N:o 185: Mää· varten • . . • • • . . . • • • . . . . • . . . . . . • • . . . . • . 801
436: rärahan osoittamisesta Mustalaislähetys 269. i>hman m. fl. fin. mot. N:o 201: An·
437: r. y:lle mustalaislasten lastenkotia varten 786 gående anvisande av anslag för återupp·
438: :254. Järvinen ym., rah. aL N: o 186: Määrä· byggande av Gardeskasernen och för res·
439: rahan osoittamisesta lasten maallesiirron taurering av dess fasad . . • . . • . . • • • • • • . . 802
440: tukemiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . • . . • . • • 78·7 269. i>hman ym., rah. al. N:o 201: Määrärahan
441: 255. Järvinen ym., rah. al N:o 187: Korotetun osoittamisesta Kaartin kasarmin jälleen·
442: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi rakentamista ja sen julkisivun entistä·
443: lastenkodeille • . • . . . . . . . • • . . . . . . . • • • • • . 788 mistä varten . • . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . • . . • 802
444: '256. Nederström·Lunden ym., rah. al. N:o 188: 270. P1·unnila ym., rah. al. N:o 202: Määrä-
445: Määrärahan osoittamisesta vajaa-älyisten rahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
446: lasten kesävirkistystä varten . . . . . . . . . • • 789 niiden talvikautena suorittamien rakennus-
447: ·257. Torvi ym., rah. al. N:o 189: Määrärahan töiden lisäkustannusten korvaamiseksi . . 803
448: osoittaJll.isesta vähävaraisten perheellisten 271. Friman ym., rah. al. N:o 203: Määrä·
449: leskien sairausavustuksiksi . . . . . . . . . . . . . 790 rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen jäl·
450: 258. Heinonen ym., rah. al. N:o 190: Määrä· leenrakentajien indeksikorotusten hyvittä·
451: rahan osoittamisesta vähävaraisten per· miseksi . . . . • • . . . • • . . . . . . • • . . . . . . . . . . . 804
452: heellisten sotalaskien sairausavustuksiin • . 791 272. Kuittinen ym., rah. al. N:o 204: Määrä·
453: 259. Juntunen ym., rah. al. N:o 191: Määrä· rahan osoittamisesta lisäkorvauksen mak·
454: rahan osoittamisesta eräiden siviiliorpojen samiseksi 13 päivänä elokuuta 1942 anne·
455: ja -leskien elatuksen turvaamiseen • • . . . . 792 tun korvauslain mukaan korvausta saa·
456: :260. Järvinen ym., rah. al. N:o 192: Määrä· neille • . . . . . . . • . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . • . 805
457: rahan osoittamisesta kesävirkistyksen an· 273. Ryhtä ym., rah. al. N:o 205: Määrä·
458: tamiseksi lapsille, jotka eivät ole kansa· rahan osoittamisesta Pohjois-Suomen vä·
459: koululapsia • . . • . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • . • 793 hävaraisten jälleenrakentajien indeksikoro-
460: '261. Brander-Wallin ym. rah. al. N:o 193: tuksen järjestelyä varten . . . . . . . . . . . • . . 807
461: Määrärahan osoittamisesta kesävirkistyk· 274. Koivisto ym., rah. al. N:o 206: Määrä·
462: sen järjestämiseksi kouluikää nuoremmille rahan osoittamisesta päivärahan suoritta·
463: lapsille . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 794 miseksi Pohjois-Suomen hävitetyn alueen
464: '262. Hamara ym., rah. al. N:o 194: Korotetnn viran tai toimen haitijoille . . . . . . . . . . . . 809
465: määrärahan osoittamisesta kodinhoitaja· 275. Niukkanen ym., rah. al. N:o 207: Määrä·
466: koulujen valtionapua varten . . . . . . . . . . . . 795 rahan osoittamisesta vuoden 1942 korvaus•
467: '263. Torvi ym., rah. al. N:o 195: Korotetun lain nojalla korvauksia saaneiden lisäkor·
468: määrärahan osoittamisesta kansanlasten· vausten ensi=äisen rahassa maksettavan
469: tarhain kannattamiseen •••..........••• 796 erän suorittamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . • . . 810
470: :264. Salmela-Järvinen ym., rah. al N:o 196: 276. Järnefelt ym., rah. al. N:o 208: Määrä·
471: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi rahan osoittamisesta stipendeiksi valtion
472: Ensi Kodeille perustamiakustannuksiin . . 797 virkamiesten ulkomaisia opintomatkoja
473: 265. Kalliokoski ym., rah. al. N:o 197: Koro· varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 812
474: tetun määrärahan osoittamisesta raittius· 217. Järnefelt ym., rah. al. N:o 209: Määrä·
475: opetus·, ·valistus· ja -tutkimustyöhön sekä rahan osoittamisesta virkamatkoista mak·
476: kunnallisen raittiuslautakuntatoiminnan settavien päivärahojen korottamista var-
477: ohjaamiseen . . . . . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . • 798 ten • . . . . . . . . . . . • . • • • . . . . . . . . . . . . . . . • • 813
478: 266. Pohjala ym., rah. al. N: o 198: Määrä· 278. Kaitila ym., rah. al. N:o 210: Määrä·
479: rahojen osoittamisesta eräiden sairaanhoi· rahan osoittamisesta valtion viran ja toi·
480: tajain palkkauksen parantamiseksi • . . . • . 799 men haltijain pukuavustusten korottami-
481: 267. Juntunen ym., rah. al. N:o 199: Koro· seksi • • . . • • . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 814
482: tetun määrärahan osoittamisesta vähäva· 279. Järnefelt ym., rah. al. N:o 211: Määrä·
483: raisten ammattiopintoavustuksiin . • . . . . . 800 rahan osoittamisesta valtion viran tai toi·
484: Sisällysluettelo 1952. XI
485:
486: Siv. Siv.
487: men haltijain palkkausluokkiin sijoitte· hankkimiseksi posti- ja lennätinlaitoksen
488: lussa havaittujen epäkohtien poistamisekSi 815 henkilökunnalle . . . . . • . • . • • . • • . • • • • • • . • 836
489: 280. Honkala ym., rah. al. N:o 212: Määrä- 291. Raunio ym., rah. al. N:o 223: Määrä-
490: rahan osoittamisesta eräiden valtion virko- rahan osoittamisesta posti- ja lennätin-
491: jen palkkausluokkiin sijoittelun tarkis- laitoksen peruapaikkaisten kirjurien palk·
492: tusta varten .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 817 kauksen järjestämiseksi • . . . . . . . . . . • . . . • 837
493: 281. Järnefelt ym., rah. al. N:o 213: Määrä- 292. Hakala ym., rah. al. N:o 224: Määrä-
494: rahan osoittamisesta valtion virkamiesten rahan osoittamisesta ylimääräisten kirju-
495: palkkojen parantamista varten . . . . . . . . . . 821 rin tointen perustamiseksi posti- ja lennä-
496: 282. Hakala ym., rah. al. N:o 214: Määrä- tinlaitokseen • • • . . . . . • . . • . . . . • . . . • . . . . • 838
497: rahan osoittamisesta valtion viran ja toi- 293. Muikku ym., rah. al. N:o 225: Määrä·
498: men haltijain palkkauksen parantami· rahan osoittamisesta posti- ja lennätin·
499: seksi • . . . • . . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . • . • . . . 823 laitoksen linjahallinnossa palvelevien 2
500: 283. Hakala ym., rah. al. N:o 215: Määrä- pl:n postiljoonin virkojen muuttamiseksi
501: rahan osoittamisesta sellaisten valtion va- 1 pl:n postiljoonin viroiksi • • • . . • . . • • • • 839
502: roista suoritettavien palkkioiden ja avus- 294. Pohjala ym., rah. al. N:o 226: Määrä-
503: tusten korottamisekSi, jotka yleensä on rahojen osoittamisesta eräiden sairaanhoi-
504: otettu huomioon virkamiesten palkkojen tajain palkkaukSen parantamisekSi . . . . • • 840
505: korotukSen yhteydessä • . . . . . • . . . . • . • . . 825 295. Järvinen ym., rah. al. N:o 227: Määrä-
506: 284. JJiyllymäki ym., rah. al. N:o 216: Korote- rahan osoittamisesta pukuavustuksen mak-
507: tun määrärahan osoittamisesta maaseudun samiseksi veturitallien henkilökunnalle ja
508: sähköistämisen tukemisekSi • . • . . . • . • • . . 826 muille vastaaville toimenhaltijaryhmille . . 841
509: 285. Soininen ym., rah. al. N:o 217: Määrä- 296. Kulovaara ym., rah. al. N:o 228: Määrä-
510: rahan osoittamisesta maaseudun sähköyh- rahan osoittamisesta valtionrautateiden
511: tymille avustukSeksi pienviljelijöille pelto- eräiden tilapäisten tointen muuttamisekSi
512: pinta-alan perusteella määrättävien tarif- ylimääräisiksi toimiksi . . . • . . . . . . • • • . . • 842
513: fiykSiköiden makSujen alentamiseen Itä- 297. Järvinen ym., rah. al. N:o 229: Määrä-
514: ja Pohjois-Suomessa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 827 rahan osoittamisesta eräiden ylimääräisten
515: 286. Nordfors m. fl. fin. mot. N:o 218: An· tointen perustamiseksi valtionrautateille • 844
516: gående anvisande av anslag för grun- 298. Järnefelt ym., rah. al. N:o 230: Määrä-
517: dande av en yrkesvägledningsbyrå vid ar- rahan osoittamisesta eräiden valtionrauta·
518: betskraftsavdelningen vid ministeriet för teiden viran ja toimen haltijain palkkojen
519: kommunikationsväsendet och allmänna ar- korottamisekSi . . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 846
520: betena • • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 828 299. Järnefelt ym., rah. al. N:o 231: Määrä-
521: 286. Nordfors ym., rah. al. N:o 218: Määrä- rahan osoittamisesta valtionrautateiden
522: rahan osoittamisesta ammatinvalinnan- keskushallinnon ensi luokan tarkkaajien
523: ohjaustoimiston perustamisekSi kulkulai· y. p. palkkauksen korottamiseksi • • • • . . • • 849
524: tosten ja yleisten töiden ministeriön työ- 300. Ahonen ym., rah. al. N:o 232: Määrä-
525: voima-asiain osastoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . 830 rahan osoittamisesta rautatieylikäytävä-
526: 21)7. Kaitila ym., rah. al. N:o 219: Määrä-
527: sillan rakentamiseksi Vaajasalon taajavä-
528: rahan osoittamisesta työmarkkinatutkimus-
529: kisen yhdyskunnan alueelle • . . • . . . . • . • • 850
530: toimiston perustamiseksi kulkulaitosten ja
531: 301. Manninen ym., rah. al. N:o 233: Määrä-
532: yleisten töiden ministeriöön . . . . . . . • . • . . 832
533: rahan osoittamisesta Joutsenlahden yli-
534: 288. Karvonen ym., rah. al. N:o 220: Koro-
535: kulkusillan pengerrystöitä varten • . . • • . . 851
536: tetun määrärahan osoittamisesta metsä-
537: työväen viihdytystoimintaa varten 833 302. Puumalainen ym., rah. al. N:o 234: Määrä-
538: 289. Karvonen ym., rah. al. N:o 221: Koro- rahan osoittamisesta maantieylikäytävä-
539: tetun määrärahan osoittamisesta ylimää- sillan rakentamisekSi Lievestuoreen ase-
540: räisten apulaismetsänhoitajien palkkojen malle • . • • . • . . • . . . . . . . . . • • . . • . . . . • • . • • 852
541: korottamista varten .. . . . . . . . . . . . . . . . . • . 834 303. Koivunen ym., rah. al. N:o 235: M"åärä·
542: 290. Muikku ym., rah. al. N:o 222: Korotetun rahan osoittamisesta rautatien alikäytävän
543: määrärahan osoittamisesta virkapukujen rakentamisekSi Alavuden asemalle • • • . • • 853
544: XII Sisällysluettelo 1952.
545:
546:
547: SiY. Siv.
548: 304. Häppölii, y1n., rah. al. N:o 236: Määrä- 319. Koivisto Y'lll., rah. al. N:o 251: Mä~rii
549: rahan osoittamisesta ylimenosillan raken- rahan osoittamisesta puhelinyhteyksien ra-
550: tamiseksi Hämeenlinnan asemalle . • . • . . . 854 kentamiseksi Sallan kunnan uusille asutus-
551: 305. Lindqvist ym., rah. al. N:o 237: Määrä- alueille . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 869
552: rahan osoittamisesta ylikulkusillan raken· 320. Lappi-Seppälä ym., rah. al. N:o 252: Mää-
553: tamiseksi Hämeenlinnan aseman ratapihan rärahan osoittamisesta metsähallinnon
554: yli • . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 855 aluehalliunon virka-asuntojen jälleenra-
555: 306. Suominen ym., rah. al. N:o 238: Määrä- kentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 870
556: rahan osoittamisesta rautatieylikulkusillan 321. Tarlckanen ym., rah. al. N:o 253: Määrä-
557: rakentamiseksi Hyvinkään kauppalaan Sil- rahan osoittamisesta Ilmajoen työlaitoksen
558: takadun tasoylikäytävän kohdalle . . . . . . 856 karjatalousrakennusten rakentamista vur-
559: 307. Myllymiilci ym., rah. al. N:o 239: Määrä- ten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . 871
560: rahan osoittamisesta Ruutanan rautatie- 322. Saalasti ym., rah. al. N:o 254: Määrä-
561: pysäkillä suoritettavia järjestelyjä >arten 857 rahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan
562: 308. Mustonen ym., rah. al. N:o 240: Määrä- kasvinviljelyskoeaseman usuinrakennuk~en
563: rahan osoittamisesta Maaselän-Kuhmon rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . . . • . . . 873
564: rautatien rakennustöiden aloittamiseksi . . 858 323. Kannisto ym., rah. al. N:o 255: Määrii-
565: 309. Hietanen ym., rah. al. N:o 241: Määrä- rahan osoittamisesta Taivalkosken massa-
566: rahan osoittamisesta Siilinjärven-Juan- tehtaan suunnittelu- ja rakennustöitä var-
567: kosken rautatien rakentamiseen . . . . . . . • . 859 ten . .. . .. .. . .. . .. .. .. .. .. . . .. ... .. .. . 874
568: 310. Paloves,i ym., rah. al. N:o 242: Määrä- 324. Mu1·to ym., rah. al. N:o 256: Määrii-
569: rahan osoittamisesta Suolahden-Haapa- rahan osoittamisesta teollisuuslaitoksen
570: järven rautatien rakentamiseen . . . . . . . . 860 perustamiseksi Iin kuntaan . . . . . . . . . . . . 875
571: 311. Kannisto ym., rah. al. N:o 243: Määrä- 325. Rantamaa ym., ral1. al. N:o 257: Korote-
572: rahan osoittamisesta I'autatien rakentami- tun määrärahan osoittamisesta puhelin-
573: seksi Oulun seudulta Kuusamoon . . . . . . . 861 verkon laajentamiseen ja parantamiseen 876
574: 312. Koit"Unen ym., rah. al. N:o 244: Määrä- 326. Väisänen ym., rah. al. N:o 258: Korotc-
575: rahan osoittamisesta Suolahden-Haapa- tun määrärahan osoittamisesta puhelinver-
576: järven radan rakentamiseksi . . . . . . . . . . • 862 kon laajentamiseen ja parantamiseen . . . . 878
577: 313. Alanleo ym., rah. al. N:o 245: Määrä- 327. Lahtela ym., rah. al. N:o 259: Määrii-
578: rahan osoittamisesta mutatieläisten asun- rahan osoittamisesta Lapin läänin ja
579: totalon rakentamiseksi Tampereelle . . . . . 863 muiden syrjäseutujen puhelinlinjojen ra-
580: 314. Halclcila ym., rah. al. N:o 246: Määrä- kentamista varten posti- ja lennätinhalli-
581: rahan osoittamisesta Tampereen uuden tukselle . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 879
582: postitalon rakennustöiden aloittamista 328. Nordström, fin. mot. N:o 260: Angåenclc
583: varten . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 864 anvisande av anslag för överflyttande av
584: 315. Nieminen ym., rah. al. N:o 247: Määrä- telefonkabeln på sträckan Ålanu-Norr-
585: rahan osoittamisesta valtionrautateiden tälje tili sträckan Vasa-Umeå • . . . . . . . 880
586: Pieksämäen vaununkorjauspajan laajenta- 328. Nordström, rah. al. N:o 260: Määrä-
587: mista ja koneiston uusimista varten . . . . 865 rahan osoittamisesta Ahvenanmaan-Norr-
588: täljen puhelinkaapelin siirtämiseksi Vaa-
589: 316. Km-jalainen ym., rah. al. N:o 248: Määrä-
590: san-Uumajan linjalle . . . . . . . . . . . • . . . . . 881
591: rahan osoittamisesta Kajaanin postitalon
592: 329. Manninen ym., rah. al. N:o 261: Määrä-
593: yhteyteen rakennettavan henkilökunnan
594: rahan osoittamisesta uittokanavan raken-
595: asuinrakennusta varten . . . . . . . . . . . . . . . . 866
596: tamiseksi Varkauden kauppalassa olevan
597: 317. Turkka ym., rah. al. N:o 249: Korotetun Taipaleen laivakanavan vierelle . . . . . . . . 882
598: määrärahan osoittamisesta posti- ja lennii- 330. Kyttä ym., rah. al. N:o 262: Korotetuu
599: tinlaitokselle toimitalojen ja henkilökun- määrärahan osoittamisesta !ainoiksi met-
600: nan asuntojen rakentamista varten . . . . . . 867 sänparannustöihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 883
601: 318. Palovesi ym., rah. al. N:o 250: Korotetun 331. Nykänen ym., rah. al. N:o 263: Määrä-
602: määrärahan osoittamisesta posti- ja lennä- rahan osoittamisesta !ainoiksi ja avustuk-
603: tinlaitoksen autokannan uusimiseen . . . . . 868 siksi kivisten peltojen raivaamiseksi . . . . 885
604: Sisällysluettelo 1952. XIII
605:
606:
607: Siv. Siv.
608: 332. Rapio ym., rah. al. N:o 264: Korotetun talouskerhoneuvojaopistolle talousraken-
609: määrärahan osoittamisesta mkennuslai- nuksen rakentamista varten ........... . 901
610: noiksi maaseudun asunto-olojen paranta- 344. Saariaho ym., rah. al. N:o 276: Määrä-
611: miseen . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . 886 rahan osoittamisesta rakennuslainaksi
612: 333. Vennamo ym., rah. al. N:o 265: Korotetun Kymenlaakson maamieskoulun kannatus-
613: määrärahan osoittamisesta rakennuslai- yhdistykselle sanotun koulun rakennus-
614: noiksi maaseudun asunto-olojen paranta- suunnitelman toteuttamiseksi Anjalan
615: miseen . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 887 kartanossa . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . • . 902
616: 334. Hietanen ym., rah. al. N:o 266: Määrä- 345. Kullberg m. fl., fin. mot. N:o 277: An-
617: rahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai- gående anvisande av anslag tili ett bygg·
618: noiksi asuntojen rakentamiseen, korjaami- nadslån för ombyggande av internats-
619: seen ja laajentamiseen maaseudulla . . . . 888 byggnaden vid Västankvarns jordbruks-
620: 335. Vennamo ym., rah. al. N:o 267: Määrä- och lantmannaskolor . . . . . . • . . . . . . . • . . . 903
621: rahan osoittamisesta meijerien rakentami- 345. Kullberg ym., rah. al. N:o 277: Määrä-
622: seksi ja laajentamiseksi Savon, Keski- rahan osoittamisesta rakennuslainaksi
623: Suomen ja Pohjois-Karjalan alueilla • . . . 889 oppilasasuntolan rakentamiseksi Västan-
624: 336. Väyrynen ym., rah. al. N:o 268: Määrä- kvarnin maanviljelys- ja maamieskouluille 904
625: rahan osoittamisesta korottomaksi raken- 346. Heikkilä ym., rah. al. N:o 278: Määrä-
626: nuslainaksi Suomen Siviili- ja Asevelvolli- rahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
627: suusinvaliidien Liitto r. y:lle •.....•... 890 naksi Pohjois-Hämeen maamiesopiston
628: 337. Hollsten m. fl., fin. mot. N:o 269: An- rakennustöiden aloittamista varten .•... 905
629: gående anvisande av anslag tili lån åt 347. Jussila ym., rah. al. N:o 279: Määrä-
630: J.niö ko=un för byggande av en skär- rahan osoittamisesta rakennuslainaksi
631: gårdsbåt för Åbo norra skärgård ..... . 891 Vakka-Suomen maamieskoulun kannatus-
632: 337. Hollsten ym., rah. al. N:o 269: Määrä- yhdistykselle ................•.....•... 907
633: rahan osoittamisesta lainaksi Iniön kun- 348. Salmela-Järvinen ym., rah. al. N:o 280:
634: nalle saaristolaivan rakentamiseksi Turun Määrärahan osoittamisesta laiuoiksi Ensi
635: pohjoissaaristoa varten . . . . . . . . • . . . . . . . 892 Kotien rakennuskustannuksiin . . . . . . . . . . 908
636: 338. Kyttä ym., rah. al. N:o 270: Määrä- 349. Pohjala ym., rah. al. N:o 281: Määrä-
637: rahan osoittamisesta }ainoiksi pienille teol- rahan osoittamisesta korottomaksi lainaksi
638: lisuuslaitoksille ja käsiteollisuutta harjoit- Porin Diakonissalaitokselle . • . . . • • . • . . . . 909
639: taville yrityksille . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . .. 893 350. Pesonen ym., rah. al. N:o 282: Määrä-
640: 339. Lahtela ym., rah. al. N:o 271: Määrä- rahan osoittamisesta avustuslainaksi Tu-
641: rahan osoittamisesta avustukseksi ja lai- berkuloosiliitolle Karkun toipilasopiston
642: naksi Paliskuntain Jäädyttämö Oy:lle valmennustyöpajan rakentamiseksi • . . . . . 910
643: jäädyttämön rakentamiseksi Rovaniemelle 894
644: 351. Kalliokoski ym., rah. al. N:o 283: Määrä-
645: 340. Kuusinen ym., rah. al. N:o 272: Korote-
646: rahan osoittamisesta lainan myöntämiseksi
647: tun määrärahan osoittamisesta asutuskes-
648: Syöpäsäätiölle Helsinkiin rakennettavan
649: kusten asuntorakennustoiminnan tukemi-
650: syöpäpotilaiden apusairaalan lisärakennus-
651: seen . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . 896
652: töitä varten • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • • . 911
653: 341. Wickman 1n. fl., fin. mot. N:o 273: An-
654: gående anvisande av anslag till byggnads- 352. Niemi ym., rah. al. N:o 284: Määrä-
655: understödslån för Terjärv manliga hem- rahan osoittamisesta lainaksi Satalinnan
656: slöjdsskola . . . . . . . • . . . . . . • . . • . . . . . . . . . 898 Säätiölle opiskelija-asuntolaa varten . . . . 913
657: 341. Wickman ym., rah. al. N:o 273: Määrä- 353. Koivisto ym., rah. al. N:o 285: Määrä-
658: rahan osoittamisesta rakennuslainaksi Tee- rahan osoittamisesta rakennuslainaksi Saa-
659: rijärven mieskotiteollisuuskoululle . . . . • . 899 mien Kansanopisto r. y:lle kansanopiston
660: 342. Malkamäki ym., rah. al. N:o 274: Määrä- rakentamiseksi Inariin • . . . . . . . . . . . . . • . 914
661: rahan osoittamisesta lainaksi Etelä-Hä- 354. Vi1·kki ym., rah. al. N:o 286: Määrä-
662: meen emäntäkoulun rakentamista varten 900 rahan osoittamisesta avustuslainaksi Kan-
663: 343. N. Kaasalainen ym., rah. al. N:o 275: neljärven kansanopiston jälleenrakenta-
664: M'åärärahan osoittamisesta Paimion maa- mista varten . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 915
665: XIV Sisällysluettelo 1952.
666:
667:
668: Siv. Siv.
669: 355. Pakkanen ym., rah. al. N:o 287: Määrä- Invaliidisäätiölle kuuromykkäin maatalous-
670: rahan osoittamisesta rakennuslainaksi Ori- koulun oppilasasuntolan ja opettajain
671: veden opistolle . . . . . . . . • . . . . . . . . • • • • . . . 917 asuntorakennuksen rakentamiseen • . • • • . . 930
672: 356. Hakala, rah. al. N:o 288: Määrärahan 369. Vennamo ym., rah. al. N:o 301: Määrä-
673: osoittamisesta rakennuslainaksi Helsingin rahan osoittamisesta halpakorkoisen perus-
674: kristilliselle kansanopistolle • • . . . . • . • . . . 918 luoton järjestämiseksi lähinnä teollista
675: 357. E. Nwrminen ym., rah. al. N:o 289: Mää- pientuotantoa varten . . . • • . • • • • • • • . • • . . 931
676: rärahan osoittamisesta lainaksi Helsingin 370. Rytinki ym., rah. al. N:o 302: Määrä-
677: kotitalousopettajaopiston koulurakennusta rahan osoittamisesta sähköistämislainoiksi
678: varten . . • . . • • • . . . . . . . • . • . . . • . . . . . . . . . 919 Pohjois-Suomen hävitettyyn alueeseen kuu-
679: 358. Saar&aho ym., rah. al. N:o 290: Määrä- luvien kuntien asukkaille • . • • • . . . . . • • • • 932
680: rahan osoittamisesta rakennuslainaksi Ky- 371. Antila ym., rah. al. N:o 303: Määrä-
681: min yhteiskoulun kannatusyhdistykselle rahan osoittamisesta !ainoiksi perunajau-
682: sanotun koulun lisärakennusta varten . . . 920 hotehtaille perunan ostoa varten • . • • • . . . 933
683: 359. Heikkilä ym. rah. al. N:o 291: Määrä- 372. A. Simonen ym., rah. al. N:o 304: Koro-
684: rahan osoittamisesta lainaksi Oriveden yh- tetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
685: teiskoulun koulutalon laajentamista var- yleishyödyllistä asunnontuotantoa varten 934
686: ten . . • • • . . . . . • • • . . . . . • • • . • • • • • • . . . . • . 921 373. Tikkaoja ym., rah. al. N:o 305: Korotetun
687: 360. Kokkola ym., rah. aL N:o 292: Määrä- määrärahan osoittamisesta !ainoiksi vesi-
688: rahan osoittamisesta lainan myöntämiseksi ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen
689: teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnalle maaseudulla • . . . . . • . . . . . • • . . . . • . • • . . . . 935
690: Teekkarikylän rahoittamista varten . . . . 922 374. Hakala ym., rah. al. N:o 306: Määrä-
691: 361. Järvinen ym., rah. al. N:o 293: Korotetun rahan osoittamisesta avustuslainaksi Laiva
692: määrärahan osoittamisesta }ainoiksi rau- Oy Matkailulle vesibussin hankkimiseksi
693: tatieJäisille omakotitoimintaa varten . . . . 923 sisävesiliikenteeseen . • . . . . . . . . . . . . . . . . • 936
694: 362. Järvinen ym., rah. al. N: o 294: Määrä- 375. Aitio ym., rah. al. N:o 307: Korotetun
695: rahan osoittamisesta rakennuslainoiksi määrärahan osoittamisesta eräiden tois-
696: rautatielaitoksen henkilökunnan yhtymille sijaisten maansaajien maanhankintalain
697: asunto-osake- ja rivitalojen rakentamista mukaista lainoitusta varten ........... , 937
698: varten . . . . . • . . • • • . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . 924 376. Vennamo, ym., rah. al. N:o 308: Korote-
699: 363. Bmnae1·-Wallin ym., rah. al. N:o 295: tun määrärahan osoittamisesta siirtona
700: Määrärahan osoittamisesta !ainoiksi kun- asutusrahastoon . . . . . . . • • . . . . . . . . . . • . . 938
701: nille kunnalliskotien rakentamista ja kor- 377. Niukkanen ym., rah. al. N:o 309: Määrä-
702: jaamista varten .......•...•..•.•••... 925 rahan osoittamisesta Etelä-Saimaan kes-
703: 364. Myllymäki ym., rah. al. N:o 296: Määrä- kussairaalan peruahankintoja varten ••.. 939
704: rahan osoittamisesta sähköistämislainoiksi 378. Hautala ym., rah. al. N:o 310: Korotetun
705: pienviljelijöille sekä maaseudun omakotien määrärahan osoittamisesta koneiden hank~
706: ·1
707: ja pienasuntojen omistajille .......•.... 926 .Jii kimiseksi maanparannustöitä varten •..• 940
708: 365. Vennamo ym., rah. al. N:o 297: Määrä- llllfl379. Kosola ym., rah. al. N:o 311: Korotetun
709: rahan osoittamisesta halpakorkoisiksi säh- määrärahan osoittamisesta kuivatustöissä
710: köistämislainoiksi lähinnä vähävaraisille käytettävien koneiden hankintaa varten . . 941
711: pientilallisille . . ...•....•..........•... 927 380. i5sterholm m. fl., fin. mot. N:o 312: An-
712: 366. Tenhiälä ym., rah. al. N:o 298: Määrä-
713: gående anvisande av anslag för underhåll
714: rahan osoittamisesta kuoletuslainaksi Hä- och inrättande av fiskefyrar . . . . • . • • . • 942
715: meenlinnan Sisälähetys r. y:n vanhain-
716: 380. i5sterholm ym., rah. al. N:o 312: Määrä-
717: kodin laajennustöistä johtuvien lainojen
718: rahan osoittamisesta kalastajaloistojen yl-
719: maksamiseksi •.•................•.•... 928
720: läpitämiseksi ja rakentamiseksi . . . . . . . • 943
721: 367. Branaer-Wallin ym., rah. al. N:o 299:
722: Määrärahan osoittamisesta vanhusten 381. Kulovaara ym., rah. al. N:o 313: Määrä-
723: asuntojen korjauslainoiksi . . . • . . • • . . • . . 929 rahan osoittamisesta Turun keskussairaa-
724: 368. Kulovaara ym., rah. al. N:o 300: Määrä- lan laajentamiseen . . . . . . • • . . • • . • . . . • • . 944
725: rahan osoittamisesta lainan myöntämiseksi 382. Karvikko ym., rah. al. N:o 314: Määrä-
726: Sisällysluettelo 1952. XV
727:
728:
729: Siv. Siv,
730: rahan osoittamisesta Turun keskussairaa- tandet av arbetet på en nybyggnad för
731: lan laajentamiseen • . • . • • . . • . • . • • • . . . . . 945 Andra svenska lyceum i Helsingfors • • • • 962
732: 383. Hietanen ym., rah. al. N:o 315: Määrä- 397. (jsterholm ym., rah. al. N:o 329: Määrä-
733: rahan osoittamisesta Kuopion keskussai- rahan osoittamisesta Helsingin toisen ruot.
734: raalan rakentamiseen • . • • . . . • • . . . . . • . . . 946 salaisen lyseon uudisrakennustyön aloitta·
735: 384. Heljas ym., rah. al. N:o 316: Määrärahan miseksi . • . • . . • . . . . • • . . . • . . . . . • . • • • • • • 964
736: osoittamisesta Kuopion keskussairaalan 398. Lampinen ym., rah. al. N: o 330: Määrä-
737: suunnittelua varten • . . • • . . . • . • . . • . • . • . . 94 7 rahan osoittamisesta valtion mieskotiteol-
738: 385. Nede1·ström-Lunden ym., rah. al. N:o 317: lisuuskoulun uudisrakennusta varten • • • • 966
739: Määrärahan osoittamisesta kätilöopiston 399. Lahtela ym., rah. al. N:o 331: Määrä-
740: rakentamista varten . . . . . . . . • • . • . • . . . . 948 rahan osoittamisesta Kemijärven emäntä-
741: 386. Torvi ym., rah. al. N:o 318: Määrärahan koulun koulurakennusten rakentamista
742: osoittamisesta Rauman seudun keskussai- varten ............................... 968
743: raalan rakentamiseen . . . . . . • . • . • . . . . . . . 949 400. Wiokman m. fl., fin. mot. N:o 332: An-
744: 387. Suominen ym., rah. al. N:o 319: Määrä- gående anvisande av anslag för byggnads-
745: rahan osoittamisesta poliisiasema- ja kärä- arbeten vid Kronoby småbrukarskola • • . . 969
746: jätalon rakentamiseksi Keravalle . . • . . . 950 400. Wiokman ym., rah. al. N:o 332: Määrä-
747: 388. Myllymäki ym., rah. al. N:o 320: Määrä- rahan osoittamisesta Kruunupyyn pien-
748: rahan osoittamisesta valtion virastotalon viljelijäkoulun rakennustöihin • . . . . . • • . . 97l
749: rakentamiseksi Nokian kauppalan alueelle 951 401. Heikura ym., rah. al. N:o 333: Määrä-
750: 389. Koivisto ym., rah. al. N:o 321: Määrä- rahan osoittamisesta Siikaisten pienviljeli-
751: rahan osoittamisesta Lapin rajavartioston jäkoulua varten • . . • • • . . • . • . • • . • . . • . • • 973
752: Rovaniemen kasarmialueen jälleenraken- 402. Raunio ym., rah. al. N:o 334: Määrä-
753: nustyötä varten . . . . . . • . . . . • • • • . . . . . . . . 952 rahan osoittamisesta Lepaan puutarhaopis-
754: 390. Pasanen ym., rah. al. N:o 322: Määrä- ton oppilasasuntolan rakennustöiden aloit-
755: rahan osoittamisesta Tuukkalan aliupseeri- tamiseksi . . . . . . . . • . • . • • . . . . • . • . • • • . • • 974
756: koulun oppilas- ja kantahenkilökunnan ra- 403. (jsterholm m. fl., fin. mot. N:o 335: An-
757: kennusten rakentamiseen . • . . • . • • . • • . . • 954 gående anvisande av anslag för inköp av
758: 391. Hykkäälä ym., rah. al. N:o 323: M'åärä- tomt för statens forstskola i Ekenäs • . • . 976
759: rahan osoittamisesta Kouvolan lyseon 403. (jsterholm ym., rah. al. N:o 335: Määrä-
760: uuden koulutalon piirustusten valmista- rahan osoittamisesta tontin ostamiseksi
761: mista varten .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. .. 955 Tammisaaressa olevalle valtion metsä-
762: 392. Hautala ym., rah. al. N:o 324: Määrä- koululle • . . . . . • • • • • • . . . . . . . . • • . . . . . • • •. 978
763: rahan osoittamisesta Kokkolan yhteisly- 404. Väänänen ym., rah. al. N:o 336: Määrä"
764: seon koulutalon rakennustöiden aloittami- rahan osoittamisesta lisärakennuksen ra-
765: seksi 956 kentamiseksi Suonenjoen emäntäkoululle 98()
766: 393. llauste ym., rah. al. N:o 325: Määrärahan
767: 405. Luostarinen ym., rah. al. N:o 337: Määrä-
768: osoittamisesta piirustusten hankkimiseksi
769: rahan osoittamisesta Heinäveden metsä-
770: Nurmeksen yhteislyseon laajentamista var-
771: koulun perustamisen suunnittelutoimen-
772: ten ................................ .. 957
773: piteitä varten •.....••..•...••••...•.. 981
774: 894. Koivisto ym., rah. al. N:o 326: Määrä-
775: rahan osoittamisesta Oulun yhteislyseon 406. V. Kaasalainen ym., rah. al. N:o 33S:
776: laajentamistöitä varten ............••.• 959 Määrärahan osoittamisesta Mikkelin tie-
777: 395. N. Nurminen ym., rah. al. N:o 327: Mää- ja vesirakennuspiirin virasto- ja asunto-
778: rärahan osoittamisesta Kokkolan yhteis- talon rakentamiseksi ....••. , ••.•....•. 989
779: lyseon koulutalon rakentamista varten .. 960 407. Väy1·ynen ym., rah. al. N:o 339: Määrä-
780: 396. Tm·vi ym., rah. al. N:o 328: Määrärahan rahan osoittamisesta Lapin keskusa=atti-
781: osoittamisesta avustukseksi Oulun kaupun- koulun rakennustöitä varten ......•.....
782: gissa olevan Tuiran keskikoulun rakennus- 408. Puumalainen ym., rah. al. N:o 340: :R:oro-
783: hankkeen toteuttamiseksi •.•.•.....•... 961 tetun määrärahan oseittamisesta Keski-
784: 397. lJsterholm m. fl. fin. mot. N:o 329: An- Suomen keskusammattikouhm rakermus-
785: gående anvisande av anslag för igångsät- töiden suorittamiseen ... , , • , .•• , . . • .. . . .. • 984
786: XVI Sisällysluettelo 1952.
787:
788:
789: Siv. Siv.
790: 409. Tikkaoja ym., rah. al. N:o 341: Määrä· olevan Liminkajärven vedenpinnan alen-
791: rahan osoittamisesta rakennuspiirustusten tamiseksi •......•........•.......••.. 1001
792: aikaansaamiseksi Etelä-Pohjanmaan suo- 422. A. Kinnunen ym., rah. al. N:o 354: Mää-
793: menkielistä keskusammattikoulua varten 985 rärahan osoittamisesta Piipsannevan kui-
794: 410. Henriksson ym., rah. al. N:o 342: Määrä· vatustöitä varten • • • . . . • . . . . . • . . . . . . . . . 1002
795: rahan osoittamisesta Vaasan ruotsinkieli· 423. Tainio ym., rah. al. N:o 355: Määrärahan
796: sen keskusammattikoulw1 rakennustöiden osoittamisesta Alatornion kunnassa sijait-
797: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 986 sevan Raumojärven kuivatustöiden aloitta-
798: 411. Nordström m. fl., fin. mot. N:o 343: An· miseksi . . • . . . . . . . . . • . . . . . . . • . . . . . . . . . 1003
799: gående anvisande av anslag för påbör- 424. Kulovaara ym., rah. al. N:o 356: Määrä-
800: jande av byggnadsarbetena på den svensk· rahan osoittamisesta Kärsämäen-Paattis-
801: språkiga centralyrkesskolan i Vasa . . • • . . 987 ten maantien rakentamiseen •........... 1004
802: 411. Nordström ym., rah. al. N:o 343: Määrä- 425. Lappi-Seppälä ym., rah. al. N:o 357: Mää-
803: rahan osoittamisesta Vaasan ruotsinkieli· rärahan osoittamisesta maanteiden kesto-
804: sen keskusammattikoulun rakennustöiden päällystystä varten . . . . . • . . • • . . . . • . . . . . 1005
805: aloittamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 989 426. Heikkilä ym., rah. al. N:o 358: Määrä-
806: 412. Tenhiälä ym., rah. aL N:o 344: Määrä- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
807: rahan osoittamisesta Etelä-Hämeen keskus· miseksi Kangasalan Huutijärveltä Saha-
808: ammattikoulun rakennustöitä varten . . . . 991 lahden kautta Kuhmalahdelle . • . . . . • • • • 1006
809: 413. Tuurna ym., rah. al. N:o 345: Määrä- 427. Aittaniemi ym., rah. al. N:o 359: Määrä-
810: rahan osoittamisesta valtion a=atti· rahan osoittamisesta Helsingin-Tampe-
811: koulukodin rakentamiseen . . . . . . . . • . . . . . 992 reen-Vaasan valtatien kunnostamiseksi
812: 414. Hakala ym., rah. al. N:o 346: Määrä· Lapionevalla ......•.................•. 1007
813: rahan osoittamisesta Tampereen teknilli- 428. N. Kaasalainen ym., rah. al. N:o 360:
814: sen oppilaitoksen uudisrakennuksen aloit· Määrärahan osoittamisesta Lauttakylän-
815: tamiseksi . . • . . . . . . . . . . . . . . . • • . . • • . • . . 993 Euran tieosan rakentamiseen .......••.. 1008
816: 415. Kulovaara ym., rah. al. N:o 347: Määrä- 429. V. Kaasalainen ym., rah. al. N:o 361:
817: rahan osoittamisesta Turun uuden lento· Määrärahan osoittamisesta työttömyys·
818: kentän saattamiseksi liikennekuntoon . • • • 994 töinä tehtyjen tietöiden viimeistelyyn ... 1009
819: 416. Larson m. fl. fin. mot. N:o 348: An· 430. Kujala ym., rah. al. N:o 362: Määrärahan
820: gående anvisande av anslag för byggande osoittamisesta Myllymäen maantienoikai-
821: av en andra startbana på Mariehamns sua varten Sippolan pitäjän Hirvelän ky·
822: flygfält • . • . . . . . . . . . . • . . . . . . . . . . • . . . • . 995 Iässä ..•................•............. 1010
823: 416. Larson ym., rah. al. N:o 348: Määrärahan 431. P1·unnila ym., rah. al. N:o 363: Määrä-
824: osoittamisesta toisen kiitoradan rakenta· rahan osoittamisesta Tampereen-Rauman
825: tamiseksi Maarianhaminan lentokentälle !J96 maantien Kynsikankaan-Kiikoisen tie-
826: 417. Sarjala ym., rah. al. N:o 349: Korotetun osan rakentamiseen .................... 1011
827: määrärahan osoittamisesta keskeneräisten 432. Rapio ym. rah. al. N: o 364: Määrä-
828: vesiväylien perkaustöiden loppuun saatta· rahan osoittamisesta Takamaan tien ja
829: miseksi 99i Suodenniemen tien välisen yhdystien ra-
830: kentamiseen ..............•...•.••.... 1012
831: 418. Heikura ym., rah. al. N:o 350: Määrä-
832: 433. Juntunen ym., rah. al., N:o 365: Määrä-
833: rahan osoittamisesta Inhottujärven veden·
834: rahan osoittamisesta Huutoperän-Haapa-
835: pinnan järjestelyä varten • . . . . . • . • . . . . . 998
836: mäen yhdystien rakentamiseksi ......... 1013
837: 419. Rytinki ym., rah. al. N:o 351: Määrä-
838: 434. Meriläinen ym., rah. al. N:o 366: Määrä-
839: rahan osoittamisesta Oijärven kuivatus-
840: rahan osoittamisesta maantien rakentami·
841: töiden aloittamiseksi . . . . . . . . . . • . . . . . . • 999
842: seksi Pohjakosken rautatiepysäkiltä Kuo-
843: 420. Koivunen ym., rah. al. N:o 352: Määrä- laniemen kylätielle .................... 1014
844: rahan osoittamisesta Liesenjärven kuivat· 435. Manninen ym., rah. al. N:o 367: Määrä-
845: tamiseen .............•.•...•.••••••.. 1000 rahan osoittamisesta tutkimuksen toimit-
846: 421. A. Kinnunen ym., rah. al. N:o 353: Mää· tamiseksi maantien rakentamisesta Leppä-
847: rärahan osoittamisesta Pyhäjoen kunnassa virran kirkonkylästä Konnuksen kanavan
848: Sieillysluettelo 1952. XVII
849:
850: Siv. Siv.
851: kautta vesistön itäpuolella olevalle maan· 449. Rytkönen ym., rah. al. N:o 381: Määrä-
852: tielle • . . . • • • . . . . . • . • . • . . . . . . . • . . . • . . . 1015 rahan osoittamieesta Teekkarin-Pihlaja·
853: 436. Nieminen ym., rah. al. N:o 368: Määrä· mäen-Löytöharjun maantien rakentami·
854: rahan osoittamisesta maantien rakentami· seen ••.••....••..•.....•.•..•.•..•••. 1029
855: seksi Savonrannan kirkonkylästä Pirtti· 450 . ..4. Kinnunen ym., rah. al. N:o 382: Mää-
856: mäen kohdalle Enonkosken-Sapun maan· rärahan osoittamisesta maantien rakenta-
857: tiellä . • • . . . • • . . • . . . . . . • . • • • • • • . . . . . . . 1016 miseksi Alavuotosta Löytösuon kautta
858: 437. Leivonen ym., rah. al. N:o 369: Määrä· Juorkunaan .......................... 1030
859: rahan osoittamisesta maantien rakentami· 451. Vilh'lfla ym., rah. al. N:o 383: Määrä-
860: seksi Lokalahdesta Naarajärvelle Kivijiir· rahan osoittamisesta maantien rakentami-
861: ven kunnassa ...................• , . . . . 1017 seksi Keuruun-Kolhon maantieltä Mon·
862: 438. Ränkkö, rah. al. N: o 370: Määrärahan tusmäeltä Tiusala.n laiturivaihteen kautta
863: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Keuruun-Haapamäen maantielle . • • • . . 1031
864: Sukevalta Jyrkälle Sonkajärven kunnassa 1018 452. Ni&ka.la ym., rah. al. N:o 384: Määrä·
865: 439. Rytkönen ym., rah. al. N:o 371: Määrä· rahan osoittamisesta Pasmajärven-Taa·
866: rahan osoittamisesta Lapinlahden-Akka· pajärven maantien rakentamista varten • . 1032
867: lansaaren-Väisälänmäen maantien raken· 453. Niskala ym., rah. al. N:o 385: Määrä·
868: tamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1019 rahan osoittamisesta. Peltovuoman-lnarin
869: 440. Murto ym., rah. al. N:o 372: Määrärahan maantiesuunnan tutkimista. varten • • • • • • 1033
870: osoittamisesta maantien rakentamiseksi 454. Niskala ym., rah. al. N:o 386: Määrä·
871: Oulaisista Pyhäjoen eteläpuolitae Kärsä· rahan osoittamisesta. Tornionlaakson maan-
872: mäen pitäjän Venetpalon kylään •...•. 1020 tien peruaparannuksia varten . . . . . . . • • . . 1034
873: 441. Rytinki ym., rah. al. N:o 378: Määrä· 455. Koivisto ym., rah. al. N:o 387: Määrä-
874: rahan osoittamisesta Kiimingin-Yli-Iin rahan osoittamisesta Saa.rakiven-Onnelan
875: maantien rakennustöitä varten . . . . . . • . . . 1021 maantien rakentamiseksi . . . . . • • . . . . • • . • 1035
876: 442. Bytinki gm., rah. al. N:o 374: Määrä· 456. Koivisto, rah. al. N:o 388: Määrärahan
877: rahan osoittamisesta Pudasjärven Särki· osoittamisesta Pellon-Meltauksen maan·
878: vaaran ja. Taivalkosken Virkkusen välisen tien rakennustöitä varten . . • . • • . . . • . • . . 1036
879: yhdystien rakennustöiden aloittamiseksi 1022 457. Koivido ym., rah. al. N:o 389: Määrä·
880: 443. Rytinki ym., rah. al. N:o 375: Määrä· rahan osoittamisesta polkuteiden kunnos-
881: rahan osoittamisesta Puhoksen-Näljän· tamiseen Pohjois-Suomessa. •.......••.. 1037
882: gän maantien rakennustöiden aloittami- 458. Koivisto, rah. al. N:o 390: Määrärahan
883: seksi ••.•••...•...•.•................. 1023 osoittamisesta. Kaulirannan-Pellon maan·
884: 444. N. Nurminen ym., rah. al. N:o 376: Mää- tien parantamiseksi ...•••...•••...•••. 1038
885: rärahan osoittamisesta. maantien rakenta· 459. Koivisto, :rah. al. N:o 391: Määrärahan
886: miseksi Kauhavan pitäjässä olevien Saari· osoittamisesta Tervolan lassitien pa.ranta·
887: haudan ja Korkeamäen välille .......... 1024 miseen ...............•.........•••••• 1039
888: 445. Häikiö ym., rah. al. N:o 377: Määrärahan 460. Koivisto, rah. al. N:o 392: Määrärahan
889: osoittamisesta maantien rakentamiseksi osoittamisesta Sodankylän-Vaalajärven-
890: Pudasjärven kunnan Kouvan kylästä Kuu· Kittiiän maantien raken:austöitä varten . . 1040
891: samon kunnan Loukuskylään ........... 1025 461. Lahtela, rah. al. N:o 393: Määrärahan
892: 446. Erkkilä ym., rah. al. N:o 378: Määrä· osoittamisesta maantien rakentamiseksi
893: rahan osoittamisesta maantien rakenta· Sodankylän-Ivalon maantieltä Sattasen
894: miseksi Haapaveden kirkonkylästä Pimes- kylästä Raja.laan . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • 1041
895: kylän kautta Oulaisten-Vihannin Lumi· 462. Lahtela, rah. al. N: o 394: Määrärahan
896: metsän maantielle . . • . • . . . . . . . . . . . . . . . 1026 osoittamisesta maantien rakentamisebi
897: 447. Leivonen ym., rah. al. N:o 379: Määrä· Savukosken Värriön kylästä Sodankylän
898: rahan osoittamisesta Helsingin-Oulun Kalujärven kylään ....•.•..•....•.•. n 1043
899: valtatien peruaparannuksia varten . . . . . . 1027 463. Lahtela ym., rah. al. N:o 395: Määrä·
900: 448. Karvonen ym., rah. al. N:o 380: Määrä· rahan osoittamisesta maantien rakeuta'lni·
901: rahan osoittamisesta Uim.aha.rjun-Ukko· seksi Posioll. kunnan Aholuta llc(ourujär·
902: lan maantien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . 1028 ven kautta Maaninkavaaraan . • . . • . . • . . 1044
903:
904:
905: III
906: XVIII Sisällysluettelo 1952.
907:
908: Siv. Siv.
909: 464. Lahtela ym., rah. al. N: o 396: Määrä- 478. Friman ym., rah. al. N:o 410: Määrä-
910: rahan osoittamisesta maantien rakentami- rahan osoittamisesta maantien rakenta-
911: seksi Jussilan-Kaisanlahden tiestä Leh- miseksi Savukosken kunnan Värriön ky-
912: tolan kautta J umiskon voimalaitoksen tie- lästä Tanhuan kylään . . . . . . . . . . . . . . . • . 1062
913: hen ....•••.......•................... 1045 479. Friman ym., rah. al. N:o 411: Määrä-
914: 465. Lahtela ym., rah. al. N:o 397: Määrä- rahan osoittamisesta Pelkosenniemen-So-
915: rahan osoittamisesta maantien rakentami- dankylän maantien rakentamiseen .....• 1063
916: seksi Sierilän lossilta Kemijoen itäpuo- 480. Friman ym., rah. al. N:o 412: Määrä-
917: litae Saarenkylään Rovaniemen-Kemijär- rahan osoittamisesta tien rakentamiseksi
918: ven maantiellä ........................ 1047 Vian asemalta Vanttausjärven tiehen ..•. 1064
919: 466. Lahtela ym., rah. al. N:o 398: Määrä- 481. Friman ym., rah. al. N:o 413: Määrä-
920: rahan osoittamisesta maantien rakentami- rahan osoittamisesta Kallon-Kurtakon
921: seksi Inarin kirkonkylästä Meneejärvelle 1048 maantien rakentamiseen • . . . . . . . . . . . . . . 1065
922: 467. Lahtela ym., rah. al. N:o 399: Määrä- 482. Friman ym., rah. al. N:o 414: Määrä-
923: rahan osoittamisesta Pelkosenniemen-So- rahan osoittamisesta Sodankylän-Vaala-
924: dankylän maantien rakentamiseen . . . . • . 1050 järven-Kittilän maantien rakentamiseen 1066
925: 468. Lahtela ym., rah. al. N:o 400: Määrä- 483. Tiekso-Isaksson ym., rah. al. N:o 415:
926: rahan osoittamisesta Ranuan Simojärven Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
927: -Posion Raistakan maantien rakentami- kentamiseksi Posion-Kuloharjun maan-
928: seen •.....•............•......•...... 1051 tiestä Livonniskaan . . . . . • . . . . . . . . . . . • . 1067
929: 469. Lahtela ym., rah. al. N:o 401: Määrä- 484. Tiekso-Isaksson ym., rah. al. N:o 416:
930: rahan osoittamisesta Könkään-Tepaston Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
931: maantien rakentamiseen ............... 1052 kentamiseksi Rovaniemen-Posion tiestä
932: 470. Lahtela ym., rah. al. N:o 402: Määrä- Juotaejärven Luusuaan •............•.. 1068
933: rahan osoittamisesta Javaruksen-Vuojär- 485. Tiekso-Isaksson ym., rah. al. N:o 417:
934: ven maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . • . 1053 Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
935: 471. Meriläinen ym., rah. al. N:o 403: Määrä- kentamiseksi Inarin kunnan Kaamasen
936: rahan osoittamisesta maantien rakentami- kylästä Sevettijärvelle . . . . . . . . . . . . . . . . . 1069
937: seksi Kuhmon-Hyrynsalmen maantieltä 486. Murto ym., rah. al. N:o 418: Määrärahan
938: Kuusamojärven kautta Kuhmon-Suo- osoittamisesta Oulujoen pohjoispuolitae
939: mussalmen maantielle . . . . . . • . . . . . . . . . . • 1055 Muhokselle menevän maantien Oulun kau-
940: 472. Mustonen ym., rah. al. N:o 404: Määrä- pungin puoleisen osan oikaisemiseksi . . • . 1070
941: rahan osoittamisesta Jaalangan-Puokio- 487. A. Kinnunen ym., rah. al. N:o 419: Mää-
942: vaaran maantien rakennustöiden aloitta- rärahan osoittamisesta Syrjänaavan maa.n-
943: miseksi • . . • • • . . . . . . . . . . . . . . • • . . . • . . . . 1056 tien rakentamiseksi . . . . . . . . . . . . . • • . . . . . 1071
944: 473. Tainio ym., rah. al. N:o 405: Määrärahan 488. Niiranen ym., rah. al. N:o 420: Määrä-
945: osoittamisesta maantien rakentamiseksi rahan osoittamisesta maantien rakentami-
946: Portimon lossilta Tengeliön kylään . . . . . . 1057 seksi Korpimäen-Katajamäen kunnan-
947: 474. Tainio ym., rah. al. N:o 406: Määrärahan tieltä Höylän kylän kautta Kuopion-
948: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Nurmeksen maantielle . . . . • . . . . . . . • . . . . 1072
949: Ivalon kylästä Vikkalan kautta Koppelon
950: 489. Puumalainen ym., rah. al. N:o 421: Mää-
951: kylään . . . • . . . . . . . • . . • . . . . . . . . . . . . . . . • 1058
952: rärahan osoittamisesta Kevätlahden maan-
953: 475. Tainio ym., rah. al. N:o 407: Määrärahan
954: tien rakentamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • 1073
955: osoittamisesta J avaruksen-Vuojärven
956: maantien rakentamiseen . . . . . . • • . . . . . . • • 1059 490. Puumalainen ym., rah. al. N:o 422: Mää-
957: 476. Tainio ym., rah. al. N:o 408: Määrä- rärahan osoittamisesta Suolahden-Koi-
958: rahan osoittamisesta Mellakosken-Muu- viston maantien rakennustyön jatkamiseen 1074
959: rolan maantien rakentamiseen . . . . . . . . . . 1060 491. Puumalainen ym., rah. al. N:o 423: Mää-
960: 477. Friman ym., rah. al. N:o 409: Määrä- rärahan osoittamisesta maantien rakenta-
961: rahan osoittamisesta Könkään-Tepaston miseksi Pylkönmäen Timpersuntista Mul-
962: maantien rakentamiseen ............... 1061 tian Sipilän tielle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1075
963: Sisällysluettelo 1952. XIX
964:
965: Si_v. Siv.
966: 492. Hietanen, ym., rah. al. N:o 424: M"åärä- rärahan osoittamisesta Tappuvirran lossi·
967: rahan osoittamisesta maantien rakentami- paikan salmen kaventamiseksi . . . • • . • • . . 1092
968: seksi Kuopiosta Vehmersalmeen .•..•.•. 1076 507. Rytkönen ym., rah. al. N:o 439: Määrä-
969: 493. Hietanen ym., rah. al. N:o 425: Määrä- rahan osoittamisesta Purolanmäen-He·
970: rahan osoittamisesta Pitkälahden maan- rukkamäen maantiepenkereen korottamista
971: tien oikaisutyön jatkamista varten •••... 1077 varten • • . . • • • . • . . . . . • • . . . . • • . • . . . • . . • • 1093
972: 494. Järvinen ym., rah. al. N:o 426: Määrä- 508. Nykänen ym., rah. al. N:o 440: Määrä-
973: rahan osoittamisesta Vaasan ja Kosken- rahan osoittamisesta Putaansalmen !ossi-
974: korvan välisen valtamaantien osan oikaise- välin lyhentämiseksi suoritettavaa penger-
975: miseksi . . . • . • • . . • • • . • . • . . . • . . . . • . . . . • . 1078 tämistä varten .......•..............•• 1094
976: 495. Heikura, rah. al. N:o 427: Määrärahan 509. Lindqvist ym., rah. al. N:o 441: Määrä-
977: osoittamisesta maantien rakentamiseksi rahan osoittamisesta Virtasalmen maan-
978: Kovalahdelta Kovesjoen kautta Karviaan 1079 tiesillan rakentamiseksi • . . . . • • . • . . . . . • • 1095
979: 496. Myllymäki ym., rah. al. N:o 428: M"åärä- 510. Haapanen ym., rah. al. N:o 442: Määrä-
980: rahan osoittamisesta tietöiden jatkamista rahan osoittamisesta Koskisillan rakenta-
981: varten Kuhmoisten ja Jämsän välillä . . . . 1080 miseksi Forssan kauppalaan . • . . . . . . . . . . 1096
982: 497. A. Kinnunen ym., rah. al. N:o 429: Mää- 511. Lindqvist ym., rah. al. N:o 443: Määrä·
983: rärahan osoittamisesta maantien rakenta- rahan osoittamisesta maantiesillan raken·
984: miseksi Haapaveden kirkonkylästä Juusto- tamiseksi Lahden-Vesijärven rautatien
985: mäkeen • . • . . . . . . . . . . • • . . . . . . . . . . . . . . . 1081 yli Lahden kaupungissa . . . . . . . . • . . . . • . . 1097
986: 498. Koivunen ym., rah. al. N:o 430: Määrä- 512. Solla ym., rah. al. N:o 444: Määrärahan
987: rahan osoittamisesta Vaajakosken-Leppä· osoittamisesta Nokisenkosken sillan raken·
988: lahden maantien rakentamiseen . . . . . . . . 1082 tamiseen .••••.....•....•...••••..••.. 1098
989: 499. Heikura, rah. al. N:o 431: Määrärahan 513. Myllymäki ym., rah. al. N:o 445: Määrä·
990: osoittamisesta maantien rakentamiseksi rahan osoittamisesta avustukseksi Nokian
991: Kihniöltä Pohjois-Parkanon kautta Kar- kauppalalle Nokiankosken maantiesillan
992: viaan ....••.......................... 1083 rakentamista varten ...•.••••• ,.••..•.•• 1099
993: 500. Haapanen ym., rah. al. N:o 432: Määrä- 514. Hykkäälä ym., rah. al. N:o 446: Määrä-
994: rahan osoittamisesta Someron-Forssan rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
995: maantieosuuden oikaisemiseksi . • . . . . . . . . 1084 Lammin lossin kohdalle . . . . . . . . . • . . . . • . 1100
996: 501. Lindqvist ym., rah. al. N:o 433: Määrä- 515. Rytmki ym., rah. al. N:o 447: Määrä·
997: rahan osoittamisesta Seestaan-Kumian rahan osoittamisesta Nuorunkaojan sil·
998: tien kunnostamiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1085 lan rakentamiseksi . . • . . . . • . . . . . . • . . . . . 1101
999: 502. Lindqvist ym., rah. al. N:o 434: Määrä- 516. Manninen ym., rah. aL N:o 448: Määrä-
1000: rahan osoittamisesta Porasan-Kasinie- rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
1001: men tien kunnostamiseksi . . • • • . . . . . . . . . 1086 Turpeensalmen yli • • . . . . . . . . • . . • . . . . . . 1102
1002: 503. Rosenberg m. fl. fin. mot. N:o 435: An- 517. Myllymäki ym., rah. al. N:o 449: Määrä-
1003: gående anvisande av anslag för påbör- rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
1004: jande av vägbygget Stensvik-Köklaks- Louhusalmen yli Säynätsalon kunnassa , . 1103
1005: Juusjärvi . . . . . . . • . . • . . . . . . . • • • . . . • . . . 1087 518. Saariaho ym., rah. al. N:o 450: Määrä-
1006: 503. Rosenberg ym., rah. al. N:o 435: Määrä- rahan osoittamisesta maantiesillan raken-
1007: rahan osoittamisesta Stensvikin-Kauklah- tamiseksi Kymijoen Iitinvirran yli . . . • . • 1104
1008: den-Juusjärven tierakennuksen aloittami- 519. Pohjala ym., rah. al. N:o 451: M"åärä·
1009: seksi ..........................•...... 1088 rahan osoittamisesta Kyröskosken maan·
1010: 504. Palovesi ym., rah. al. N:o 436: Korotetun tiesillan ja yhdystien rakentamiseen ••.. 1105
1011: määrärahan osoittamisesta kunnnan- ja 520. Väyrynen ym., rah. al. N:o 452: Määrä-
1012: kyläteiden ja isännättömien teiden ottarui- rahan osoittamisesta Markkasuvannon sil-
1013: seksi valtion hoitoon . . . . . . . . . . • • • • . . . . 1089 lan rakentamista varten . . . . . . . . . . . . . • • 1106
1014: 505. Rytinki ym., rah. al. N:o 437: Määrä- 521. Meriläinen ym., rah. al. N:o 453: Määrä·
1015: rahan osoittamisesta huonokuntoisten rahan osoittamisesta maantiesillan raken·
1016: maanteiden peruskorjaustöitä varten . . . . 1091 tamiseksi Sotkamon kunnassa olevaan Kai·
1017: 506. T. Kinnunen ym., rah. al. N:o 438: Mää- taansalmeen ... , ..•.... , . . . . . • . . . . . . . . 1107
1018: XX Sisällysluettelo 1952.
1019:
1020: Siv. Siv.
1021: 522. Kttivisto, rah. al. N:o 454: Määrärahan 539. Heikkilä ym., lak. al. N:o 95: Ehdotus
1022: osoittamisesta Kitisenjoen maantiesillan verolaiksi (Laus. Ltv:lta) •...•...•..... 1133
1023: 540. Junnila ym., lak. al. N:o 96: Ehdotus
1024: ralre.ntamiseen . . . . • • . . . . . . . • . . . . . . • • • • 1108
1025: verolaiksi (Laus. Ltv: lta) • . • . . . . . • . . . . . 1135
1026: 523. Llihtela ym., rah. al. :N:o 456: Määrä·
1027: 541. Hamara ym., lak. al. N:o 97: Ehdotus
1028: rahan osoittamisesta Kiti~njoon :maantie-
1029: verolaiksi (Laus. Ltv:lta) .•..........•• 1137
1030: sillan rakentamiseen • • • . . . . . . . . . . . . • • • • 1109
1031: 542. Lelttcmen, lak. al. N: o 98: Ehdotus vero·
1032: 524. Teir m. fl., fin. mot. N:o 456: Angående laiksi (Laus. Ltv:lta) .•............••. 1139
1033: anvisande av anslag för byggandet av en
1034: 543. Wiherheimo ym., lak. al. N:o 99: Ehdotus
1035: landsvigsbro över Gertrudsström i Larsmo verolaiksi (Laus. Ltv:lta) .............. 1140
1036: kommun . . . . • . • • . . . . . . . . . . . . . . . . . . • • • • 1110 544. Hetemäki ym., lak. al. N:o 100: Ehdotus
1037: 524. Teir ym., rah. aL N:o 456: Määrärahan verolaiksi (Laus. Ltv:lta) .............. 1143
1038: osoittamisesta maantiesillan rakentami· 545. Junnila ym., lak. al. N:o 101: Ehdotus
1039: seksi Gertrudsströmin yli Luodon kun· verolaiksi (Laus. Ltv:lta) ............. 1145
1040: nassa ••.••.•.•••••...............•... 1111 546. Soininen ym., lak. al. N:o 102: Ehdotus
1041: 525• .&. Kinnunen ym., rah. al. N:o 457: Mää· verolaiksi (Lans. Ltv:lta) .............. 1147
1042: rärahan osoittamisesta Olhavajoen per· 547. Kähönen ym., lak. al. N:o 103: Ehdotus
1043: kauatöiden aloittamiseksi . . . • • • . . . . • • • • . 1112 verolaiksi (Laus. Ltv:lta) •..•.......... 1149
1044: 526. .&. Kifl'IMm~m ys., :rah. al. N:o 458: :Mii.ä· 548. .&. Simonen ym., lak. al. N:o 104: Ehdo·
1045: rärahan osoittamisesta Ahvenlammesta tus verolaiksi (Laus. Ltv:lta) .......... 1151
1046: Pyhäjekeell johtavan Viireiän ojan per· 549• .&. Simonen ym., lak. al. N:o 105: Ehdo·
1047: tus ennakkoperintälaiksi . . . . . . . . . . . . . • . 1157
1048: kaamiseksi . . . • . . • . . . . . . . . . • • . . . • . . • • • 1113
1049: 527 . .&. KMI.Mmen ym., rah. al. N:o 459: Mii.ä· 550 . .&. Simonen ym., lak. aL N:o 106: Ehdo-
1050: tus laiksi eräiden uusien virkojen ja toi·
1051: rirahan oeoittamisesta. Ohtuanojan ylä·
1052: juobun perkaamiseen ................. 1114 mien perustamisesta verohallintoon • . • . . • 1158
1053: 551. Antikainen ym., lak. al. N:o 107: Ehdotus
1054: 528. Lindqvist ym., rah. al. N:o 400: Määrä·
1055: verolaiksi (Laus. Ltv:lta) .............. 1159
1056: rahan osoittamisesta Padasjoen kunnassa.
1057: 552. S~omi'lten ym., lak. al. N: o 108: Ehdotus
1058: olevan Peliinkosken perkaamiseksi • • . . . • 1115 verolaiksi (Laus. Ltv:lta) ............•. 1160
1059: 529. Mustonen ym., rah. al. N:o 461: Määrä· 553. Salmela-Järvinen ym., lak. al. N:o 109:
1060: rahan osoittamisesta Mainuajoen kosken Ehdotus verolaiksi (Laus. Ltv:lta) ••••.• 1161
1061: perkaamiseen . . . . . . . . . . . . . • . . . . . . . . • . . 1116 554. Saura ym., lak. a1. N:o 110: Ehdotus ve-
1062: 530. Kauppi ym., rah. al. N:o 462: Määrä- rolaiksi (Laus. Ltv:lta) ......•••••..•• 1166
1063: rahan osoittamisesta Sanginjoen perkana- 555. N1wrsaari ym., lak. al. N:o 111: Ehdotus
1064: töiden alullepanemiseksi . . . . . . . . . • . • • . . 1117 verolaiksi (Laus. Ltv:lta) ....•......... 1168
1065: 531. Manninen ym., rah. al. N:o 463: Määrä· 556. Hakala ym., lak. al. N:o 112: Ehdotus
1066: rahan osoittamisesta Rautalammin pitä- verolaiksi (Laus. Ltv:lta) •............. 1170
1067: jässä olevan Kounekosken perkaamiseen 1118 557. Lappi-Seppälä ym., lak. al. N:o 113: Eh·
1068: 532. Lahtela ym., rah. al. N:o 464: Määrä· dotus verolaiksi (Laus. Ltv:lta) ........ 1171
1069: rahan osoittamisesta Kemijoen niskan 558. Kannisto ym., lak. al. N:o 114: Ehdotus
1070: perkaamiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . • . . • . . 1119 verolaiksi (Laus. Ltv:lta) ....•.•....... 1174
1071: 533. Murto ym., rah. al. N:o 465: Korotetun 559. Meinander m. fl., lagmot. N:o 115: För·
1072: määrärahan osoittamisesta työttömyyden slag till skattelag (Laus. Lvt:lta) ...••• 1181
1073: lieventämiseksi . . . . . . • . . . . . . . . . . . . . . . . . 1121 559. Meinander ym., lak. al. N:o 115: Ehdotus
1074: 534. Honkala ym., lak. al. N:o 90: Ehdotus verolaiksi (Laus. Ltv:lta) .............. 1196
1075: verolaiksi (Laus. Ltv:lta) ...........••• 1125 560. Kannisto ym., lak. al N:o 116: Ehdotus
1076: 535. Borg-Sundman ym., lak. al. N:o 91: Eh· laiksi tulo- ja omaisuusverolain 48 i :n
1077: dotus verolaiksi (Laus. Ltv:lta) ......•. 1127 väliaikaisesta muuttamisesta . . . . . . . • . . . 1210
1078: 536. Heitto ym., lak. al. N:o 92: Ehdotus 561. K'Ul6v€Ulra ym., lak. a1. N:o 117: Ehdotus
1079: verolaiksi (Laus. Ltv:lta) .............. 1129 laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista
1080: 537. Huttunen ym., lak. al. N:o 93: Ehdotus annetun lain muuttamisesta (Laus.
1081: verolaiksi (Laus. Ltv:lta) .............. 1131 Siv:lta) ..•.•..••.........•.••...••.•• llU2
1082: 538. Koivisto ym., lak. al. N:o 94: Ehdotus 562. ijhman, lak. al. N:o 118: Ehdotus laiksi
1083: verolaiksi (Laus. Ltv:lta) .............. 1132' tullien kantamisesta vuonna 1953 . . • . 1233
1084: Sisällysluettelo 1952. XXI
1085:
1086:
1087: I. Perustuslakivaliokunta.
1088: Huoneenvuokrien säännöstelyn lopetta- Siv.
1089: mista koskeva Iakialoite. lemisestä poikkeuksellisissa oloissa an-
1090: netun lain muuttamisesta ja huoneen-
1091: 9. Lappi-Seppälä ym., lak. al. N:o 119: Eh- vuokrien säännöstelyn asteittaisesta lo-
1092: dotukset laeiksi talouselämän säännöste- pettamisesta .. , . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1227
1093:
1094:
1095:
1096: n. Lakivaliokunta.
1097: Oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §: n Siv.
1098: muuttamista tarkoittava lakialoite. oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 § :n
1099: 14. Solla ym., lak. al. N:o 88: Ehdotus laiksi muuttamisesta . . . . . . . . . . . . . . • . . . . . • . • • 1217
1100:
1101:
1102:
1103: IX. Maatalousvaliokunta.
1104: Siv.
1105: Eräiden maanhankintalain nojalla an- laiksi eräiden maanhankintalain nojalla
1106: nettujen päätösten purkamisen rajoitta-
1107: annettujen lainvoiman saaneiden päätös-
1108: mista tarkoittava lakialoite.
1109: ten purkamisen rajoittamisesta (Laus.
1110: 77. Niukkanen ym., lak. al. N:o 89: Ehdotus Lv:lta) ................•............• 1221
1111:
1112:
1113:
1114: Valiokuntaan lähettämättä jätetty toivomusaloite.
1115: Kuusinen ym., toiv. al. N:o 268: Esi- Siv.
1116: tyksen antamisesta maanhankintalain maata jo saaneiden sekä maansaan-
1117: muuttamisesta siten, että maanhan- tiin oikeutettujen maansaanti tulee
1118: kintalain mukaan maata tai lisä- jatkuvasti turvatuksi . . . . . . . . . . . . . . 1237
1119: VALTIOPÄIVÄT
1120: 1952
1121:
1122: LIITTEET
1123: B. YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
1124: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
1125:
1126:
1127:
1128:
1129: HELSINKI 1952
1130: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1131: VALTIOPÄIVÄT
1132: 1952
1133:
1134: LIITTEET
1135: IV
1136:
1137: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETYT, YLEISEN ALOITE-
1138: AJAN JÄLKEEN JÄTETYT RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
1139:
1140:
1141:
1142:
1143: HELSINKI 1952
1144: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
1145: Raha-asia-aloitteita, jotka tarkoittavat määrärahojen osoittamista
1146: virkamiesten palkankorotuksiin sekä hallinnollisiin, terveydenhoidolli-
1147: siin, sivistyksellisiin, maataloudellisiin, sosiaalisiin ym. tarkoituksiin
1148: ja kulkulaitosparannuksiin.
1149: 585
1150:
1151: IV,s5. - Rah. al. N:o 17.
1152:
1153:
1154:
1155:
1156: Järnefelt ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeimman oikeu-
1157: den kirjaajan palkkauksen korottamiseen.
1158:
1159:
1160: E d u s k u n n a ll e.
1161:
1162: Aikoinaan olivat senaatin oikeusosaston ja tysten erilaisuudesta huolimatta edelleenkin
1163: talousosaston kirjaajanvirat viime vuosi- pysyisivät rinnakkain, kuten ne työn vaati-
1164: sadalta alkaen palkkaukseen nähden saman- vuuteen, vastuunalaisuuteen ja määrään ver-
1165: arvoisia. Kun vuonna 1918 oikeusosastosta rattuna kuuluvatkin nimenomaan, kun alem-
1166: muodostettiin korkein oikeus ja talousosaston paan palkkaluokkaan joutuneiden tehtäviin
1167: valitusasiat siirrettiin korkeimpaan hallinto- on myöhemmin liitetty myös tilinpito- ym.
1168: oikeuteen, tulivat näin muodostettujen viras- kamreeritehtävät. Kysymyksessä ei siis ole
1169: tojen kirjaajat kuulumaan samaan palkka- mikään uusi palkankorotusasia, vaan ainoas-
1170: luokkaan kuin samalla valtioneuvostaksi muo- taan mainittujen virkojen palauttaminen
1171: dostuneen senaatin kirjaajatkin. Vuonna vuosikymmenet oikeina pidetyn käytännön
1172: 1943 tapahtui sitten muutos todennäköisesti mukaiselle tasolle.
1173: erehdyksestä, jolloin korkeimman oikeuden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
1174: ja korkeimman hallinto-oikeuden kirjaajain
1175: virat jäivät yhtä palkkaluokkaa alemmaksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
1176: kuin valtioneuvoston ylikirjaajain virat, tnlo- ja menoarvion 6 Pl. II luvun
1177: ilman että työnlaadussa, vastuussa ym. olisi 1 momentin kohdalle 23,700 markan
1178: tehty muutosta. Ko. epäoikeudenmukaisuus lisäyksen korkeimman oikeuden kirjaa-
1179: kaipaa korjauksen, jotta aikaisemmin vuosi- jan palkkauksen korottamiseksi yh-
1180: kymmenet rinnastettuina olleet toimet nimi- dellä palkkaluokalla.
1181: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
1182:
1183:
1184: Konsti Järnefelt. Eino Rauste.
1185: Helge Miettunen. Margit Borg-Sundman.
1186: C. A. Öhman.
1187: 586
1188:
1189: IV,s6. - Rah. al. N:o 18.
1190:
1191:
1192:
1193:
1194: Järnefelt ym.: Määrärahan osoittamisesta korkeimman hal-
1195: linto-oikeuden kirjaajan palkkauksen korottamiseen.
1196:
1197:
1198: E d u s k u n n a 11 e.
1199:
1200: Viitaten perusteluihin raha-asia-aloitteessa 1 momentin kohdalle 23,700 markan
1201: n: o 17 ehdotamme, lisäyksen korkeimman hallinto-oikeu-
1202: den kirjaajan palkkauksen korottami-
1203: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953 seksi yhdellä palkkaluokalla.
1204: tulo- ja menoarvioon 6 Pl. !II luvun
1205: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
1206:
1207:
1208: Konsti Järnefelt. Eino Rauste.
1209: Helge Miettunen. Margit Borg..Sundman.
1210: 0. A. Öhman.
1211: 587
1212:
1213: IV,s7. - Rah. al. N:o 19.
1214:
1215:
1216:
1217:
1218: Htetemäki ym.: Korotetun rnäärärahan osoittarnisesta kihla-
1219: kunnantuornarien päätoirnisten tuornarinm~rkaa varten sää-
1220: detyt opinnäytteet suorittaneiden apulaisten palkkaarni-
1221: seen.
1222:
1223:
1224: E d u s k u n n a ll e.
1225:
1226: Hallituksen esityksessä vuoden 1953 tulo- rin arvon saamiseksi välttämättömät käräjät.
1227: ja menoarvioksi ehdotetaan 6 Pl. V: 2 mo- Vain noin 65-70 lakimiestä vuodessa voi
1228: mentin kohdalla myönnettäväksi 2,000,000 saavuttaa käräjäkelpoisuuden toimimalla tuo-
1229: markan suuruinen määräraha kihlakunnan- miokunnan notaarina, kun sensijaan muiden
1230: tuomarien tuomarinvirkaan oikeuttavan tut- on pätevöidyttävä palvelemaHa muutoin pää-
1231: kinnon suorittaneiden päätoimisten apulais- toimisena tuomiokunnan arkistossa. Tästä
1232: ten palkkaamiseksi. palvelusta ei vuoden 1952 aikana ole suori-
1233: Tuomiokuntain hoidosta 7 päivänä touko- tettu laisinkaan palkkaa, vaikka ei voida
1234: kuuta 1943 annetun asetuksen (394/43) esittää mitään syytä, miksi nuoren lakimie-
1235: 16 § :n mukaan, sellaisena kuin se on 29 päi- hen olisi täysin ilmaiseksi suoritettava val-
1236: vänä 'kesäkuuta 1951 annetussa asetuksessa tion oikeudenhoidolle välittömästi hyödyl-
1237: (385/51), voivat nuoret lakimiehet saavuttaa listä työtä. Kyseessä on ilmeinen työvoiman
1238: kelpoisuuden toimittaa käräjiä lähinnä siten, väärinkäyttö.
1239: että he joko seuraavat käräjiä puoli vuotta Yllämainittujen tosiasioiden valossa lienee
1240: ja toimivat tuomiokunnan notaarina vuoden selvää, ettei hallituksen esitys, jonka mukaan
1241: tahi siten, että he seuraavat käräjiä kahden valtion varoista olisi suoritettava palkkiota
1242: vuoden aikana ja työskentelevät vähintään vain kuudessa tuomiokunnassa työskentele-
1243: kolmen kuukauden aikana päätoimenaan tuo- välle kihlakunnantuomarin päätoimiselle apu-
1244: miokunnan arkistossa. laiselle, voi paljoakaan parantaa tilannetta.
1245: Ylemmän oikeustutkinnon suorittaneiden Epäkohdan lievittämiseksi olisi palkkiota voi-
1246: lukumäärä on kolmena edellisenä vuonna tava suorittaa kuudessatoista eri tuomiokun-
1247: ollut keskimäärin noin 200 vuodessa, josta nassa työskentelevälle päätoimiselle apulai-
1248: 50 % on ollut liikatuotantoa. Tästä johtuen selle.
1249: on nuorten lakimiesten keskuudessa ollut Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
1250: viime aikoina havaittavissa vakavaa työttö-
1251: myyttä, jonka vaikutuksia tuomiokunnissa että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
1252: vallitseva tilanne on omiansa tuntuvasti pa- tulo- ja rnenoarvion 6 Pl. V: 2 rno-
1253: hentamaan. Tunnettuahan on, että lakimie- rnentille 3,335,000 markan lisäyksen
1254: hen ei katsota olevan täysin ,valmiin", en- kihlakunnantuomarien päätoirnisten,
1255: nenkuin hän on varatuomarin arvon saanut, tuornarinvirkaa varten säädetyt opin-
1256: mistä johtuen hänen on pakko hakeutua tuo- näytteet suorittaneiden apulaisten
1257: miokuntaan voidakseen toimittaa varatuoma- palkkaarniseen. ·
1258: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
1259:
1260: Päiviö Hetemäki. Oskari Lehtonen.
1261: C. A. Öhman. Grels Teir.
1262: H. A. Kannisto. Arno Tuurna.
1263: A. Simonen. Väinö Hakkila.
1264: 588
1265:
1266: IV,ss. - Rah. al. N:o 20.
1267:
1268:
1269:
1270:
1271: Hetemäki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta tuomio-
1272: kunnan notaarien palkkauksen korottamiseksi.
1273:
1274:
1275: E d u s lk u n :n. a He.
1276:
1277: HwHitulksen esity'ksessä ;vaJltiton rtulo- ja ikaan, !IIllilhin vielä ~isä:ksi tulisi noin puole!lle
1278: menoarvi~i v1md~l!le 1953 e'hda'betaan 6 Pl. apulaislääJkäreistä 70.000 mal'ikan suuruinen
1279: V: 2 momentin lkohda~la tuomiokuntien notaa- vuotuimm apuraJha. Ed~Ueen voidaan mai-
1280: rien palkat korotettavalksi tasolle, jdka vas- nita, ettei mitään virlk:aa rtai :toinJta, johon
1281: taa 21 palikikausluolkan mulkaista peruspaak- pätevyysvaai:im'Uik:sen!a ~n dipil.omi-insinöörin
1282: kaa krufliinpai!kaniisineen. Tärrn:än joMosta on tutkiruto, nyfkyään ole a:lemmassa !kuin 25
1283: todettava, että tu:omidkunJtien notaarit, joi- pa11kik:ausluoika.ssa. Esilmerkit 'Osoittava.t, että
1284: den pal!kJkaus nylkyään on 18 pailikkausluolklma tuomiDikuntien nota:arien pa:llkat ovat rvie1ä
1285: vastaava, jäisivä.t vielä lha'1litu!ksen ehdotuik- !hallituksen esityfksessälldin jääneet ~isoon
1286: senlkin muika:an tuntuvasti alipaJlikatuiksi, ~päsuh'beeseen monien muiden Hkatoomjslten
1287: mikä !käy ilmi seuraavasta: aJloj·en allk:upa;llk!lro:iib:i:n. näiJ:J.doo.
1288: Kjaiklki. tuomiokuntien notwMit ovwt suo- Tuom!okunrtien noiaarien paJllkikauksen saat-
1289: riljjtaneet tuomarinvirkaan oikeuttaNan yli- twmiselksi 'tyydyttävälle ja o:ikeudenm.ukaiseHe
1290: opistollisen loppututik'inn10n, jQnka lkes'kimää- trusoUe olisi vuosipail!kikiot korotettruva 420.600
1291: r'äisenä suoritusaiJkana kevääHä 1951 toimeen- marlkik:aan eli 24 paliklkausluokikaa 'VUStaa-
1292: poonun tutkimulksen mulka:an widaoo pitää viksi. Lisäys on hallituksen esitykseen ver-
1293: noin 5 vuotta 2 lk:uukau~a. Pitlkän opislk:elu- r~t'tuna vubSipa:likki'O'ina 3.999.900 marlklkaa
1294: aj:a:n. !kuluessa kertyny;ttä velilm.taaklkrua dlisi ja lk:aHiirupaiJkanlisää vasta:avma lisinä n'Oin
1295: rt;iety;sti heti 'Va1rrnistumis:en jä111keen rylhdyt- 195.000 marlk:kaa -eli yhteensä 4.194.900 mark-
1296: tävä 'lyhentämään, mutta nyfkyisH[ä ja halH- kaa.
1297: tulksen esittämillä pailkoiRa se on malhdottmta. E(dellä esitettyyn nähden ehdotamnoo,
1298: Notaarioo taJlQudelEsta asemaa h:eilk:entää
1299: sitäpaitsi vielä se seilk:lka, että va1ttoosa heistä että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
1300: joutuu suorittamaan palvelustaan vierailla tulo- ja menoarvion 6 Pl. V: 2 momen-
1301: paiklkaikunniiHa, mistä :jo'htuen asumis- ja tille 4,194,900 markan lisäyksen tuo-
1302: muut elinlkm:itaJ:n.ulkset 'heidän lkolhdrulta:an ovat miokuntien notaarien palkkojen korot-
1303: taNaillista korkeammat. tamiseksi tasolle, joka vastaa 24 palk-
1304: HaHituksen tuil.o- ja meooa:rw'ioesirtyksessä kausluokan mukaista peruspalkkaa kal-
1305: ehdotetaan rvaltion sairraailoiden apulaislääkä- liinpaikanlisineen.
1306: rien pa1kait korotettavaksi 24 palklkausluok-
1307: Helsingissä 15 päivänä syyslk:uuta 1952.
1308:
1309:
1310: Päiviö Hetemäki. Grels Teir.
1311: C. A. Öhman. Oskari Lehtonen.
1312: H. A. Kannisto. Arno Tuurna.
1313: A. Simonen. Väinö Hakkila.
1314: 589
1315:
1316: IV,s9. - Rah. al. N:o 21.
1317:
1318:
1319:
1320:
1321: Pohjala ym.: Määrärahojen osoittamisesta eräiden sairaan-
1322: hoitajien palkkauksen parantamiseksi.
1323:
1324:
1325: E d u s k u n n a 11 e.
1326:
1327: Viitaten raha-asia-aloitteen n:o 29 peruste- tulo- ja menoarvioon sairaanhoitajain
1328: luihin ehdotamme, palkkauksen korjaamiseksi 6 Pl. VII
1329: luvun 1 ja 2 momentin kohdalle yh-
1330: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953 teensä 1,079,000 mk.
1331: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
1332:
1333:
1334: Kyllikki Pohjala. Irma Hamara.
1335: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Markus Niskala.
1336: Helena Virkki. Martta Salmela-Järvinen.
1337: Martti J. Huttunen. Elli Nurminen.
1338: Arvo Salminen. Niilo Honkala.
1339: Irma Karvikko. Erkki Koivisto.
1340: Jussi Lappi-Seppälä. Felix Seppälä.
1341: Jaakko Hakala. Oskari Lehtonen.
1342: Aune Innala. Esa Kaitila.
1343: 590
1344:
1345: IV,9o. - Rah. al. N:o 22.
1346:
1347:
1348:
1349: Huttunen ym.: Määrärahan osoittamisesta av1tstukseksi ja
1350: avustuslainaksi Kortejoen miestenparantolan laajennus- ja
1351: peruskorjaustyötä varten.
1352:
1353: E d u s k u n n a ll e.
1354: Hyväksyessään kevätistuntokaudella 1951 Vaajasalon-Kortejoen hoitolaitoksissa on
1355: lain kaatumatautisten hoitolaitosten valtion- nykyään 202 potilaspaikkaa, joista 120 on
1356: avusta eduskunta samalla totesi, että valtion- nais- ja 82 miespuolisia potilaita varten. Lai-
1357: avun epävarmuus ja tarkoituksenmukaisen tosrakennuksista on Kortejoen miestenparan-
1358: lainsäädännön puuttuminen ovat erittäin hai- tola, jossa on 56 lääkintöhallituksen hyväk-
1359: tallisesti vaikuttaneet mainittujen hoitolai- symää potilaspaikkaa, rakennettu 25 vuotta
1360: tosten toimintaan, jonka vuoksi näiden sai- sitten ja on perusteellisen uusimisen sekä
1361: raiden laitoshoito on maassamme jäänyt laajentamisen tarpeessa. Kun tämä laitos oli
1362: takapajuiselle kannalle. Tätä toteamusta vuosina 1925-1926 suunnitteilla, sisälsi al-
1363: onkin pidettävä varsin oikeaan osuneena, kuperäinen rakennusohjelma jo silloin kol-
1364: sillä valtion paremmin kuin kuntienkaan sai- men erillisen rakennuksen, nimittäin talous-,
1365: raaloissa ei tälläkään hetkellä ole yhtään henkilökunnan asuin- ja varsinaisen hoitola-
1366: ainoata hoitopaikkaa kaatumatautia sairas- rakennuksen rakentamisen, mutta varojen
1367: tavia henkilöitä varten, ja senjälkeen kun puutteessa pystyttiin tästä suunnitelmasta
1368: Sortavalan lähellä sijainnut Tapiolan hoito- toteuttamaan vain tärkeimmäksi katsotun,
1369: laitos oli jäänyt rajan taakse ja Seinäjoella so. varsinaisen hoitolarakennuksen rakenta-
1370: toiminut kaatumatautiosasto oli riittämättö- minen. Tällöin aikaisemmin suunniteltu ta-
1371: män valtionavustuksen vuoksi lopetettu, lousrakennus korvattiin hoitolarakennuksen
1372: ovat Kaatumatautisten Hoitoyhdistyksen r. y. kellariin tehdyllä keittiöllä ja henkilökunta
1373: Kuopion maalaiskunnan alueella ylläpitämät sijoitettiin asumaan hoitolarakennuksen poti-
1374: Vaajasalon-Kortejoen parantolat ainoat laskäyttöön alunperin ajateltulliin huonei-
1375: maassamme nykyisin toimivat tämän alan siin, joskin tällainen järjestely jo alunperin
1376: hoitolaitokset. Kun näidenkin hoitolaitosten tuntui ainoastaan välttämättömän pakon
1377: vuotuinen ylläpito ilman valtion riittävää sanelemaita hätäratkaisulta. Kun lisäksi vaa-
1378: tukea on vuosikymmenien ajan ollut yhtä- timukset ovat 25 vuoden kuluessa suuresti
1379: mittaista taistelua taloudellisten vaikeuksien muuttuneet ja erikoisesti sairaalahenkilökun-
1380: voittamiseksi, ei välttämättömiksi käyneiden nan työssä 8 tunnin työaikaan siirtyminen
1381: uudistusten ja parannusten aikaansaaminen on lisännyt henkilökunnan asuntojen tar-
1382: edes näiden laitosten osalta ole tähän men- vetta, on parannusten aikaansaaminen Korte-
1383: nessä ollut mahdollista. Tämän vuoksi ja joen parantolan kohdalta käynyt aivan vält-
1384: kun eduskunta nyt lopultakin on kiinnittä- tämättömäksi. Paitsi laitoksen keittiötä,
1385: nyt huomiota siihen epäoikeudenmukaiseen joka sopimattomaan paikkaan sijoitettuna
1386: asemaan, johon kaatumatautia sairastavien sekä pinta-alaltaankin mitättömän pienenä ei
1387: henkilöiden laitoshoito on maassamme jää- vastaa alkeellisiakaan sairaalan keittiölle
1388: nyt, olisi valtiovallan tässä vaiheessa pidet- asetettavia vaatimuksia, on parantolaraken-
1389: tävä huolta siitä, ettei alussa mainitun lain nuksessa huomattava joukko muitakin puut-
1390: hyväksyminen jää pelkäksi muodollisuudeksi, teellisuuksia, jotka olisi korjattava. Niinpä
1391: vaan ·että sen avulla tämän alan hoitolaitok- potilaskunnan ruokailuhuone on niin pieni,
1392: sia maassamme todella kehitetään ja uudis- että ainoastaan osa potilaista sopii siellä ruo-
1393: tetaan. Tässä mielessä olisi valtion, jonka kailemaan, ja henkilökunnan ruokailuhuone
1394: tarkoituksena tuskin on itse ryhtyä maini- puuttuu laitoksesta kokonaan; peseytymis-
1395: tunlaisia hoitolaitoksia perustamaan, tuettava huoneet ja WC-tilat ovat riittämättömät ja
1396: tehokkaasti niitä, jotka tällä alalla ovat kuivaus- sekä kylpyhuoneet samoinkuin va-
1397: vuosikymmenien ajan omatoimisesti uurasta- rastotilat olemattomat. .Askartelu- ja työ-
1398: neet. huoneita ei ole, vaikka ne laitoksessa, jossa
1399: IV,Do. - Huttunen ym. 591
1400:
1401: potilaat joutuvat viettämään pitkiäkin aikoja, kuivaushuone. Tällä tavoin saataisiin paran-
1402: ovat aivan välttämättömät. Päivystys- ja tola nykyaikaiseen kuntoon ja rakennuksessa
1403: lääkärin vastaanottohuoneet samoinkuin la- olevien potilaspaikkojenkin määrää voitaisiin
1404: boratorio- ja röntgenhuoneet niinikään puut- samalla lisätä nykyisestä 56: sta 78 hoito-
1405: tuvat kokonaan. Kun edelliseen lisätään paikkaan. Suunniteltu uusi siipirakennnus
1406: vielä se, että henkilökunnan asunnoista on tulisi noin 7,500 m3 suuruiseksi ja sen ra-
1407: huutava puute, saattaa hyvin ymmärtää, kentaminen ynnä vanhan parantolaosan kor-
1408: minkälaisissa vaikeuksissa tämä maamme jaaminen tulisi maksamaan arviolta noin
1409: ainoa miehiä varten rakennettu kaatuma- 80 miljoonaa markkaa.
1410: tautiparantola työskentelee. Varsinkin hen- Pitäen tärkeänä, että edes se ainoa hoito-
1411: kilökunnan asuntojen puute on osoittautunut laitos, joka maassamme vielä toimii kaatu-
1412: laitoksen säännölliselle toiminnalle erittäin matautia sairastavia henkilöitä varten, saa-
1413: haitalliseksi, koska nykyisin asuntomahdolli- taisiin asianmukaiseen ja tarkoitustaan vas-
1414: suuksin työoloja on miltei mahdoton järjes- taavaan kuntoon, katsomme, että edellä esi-
1415: tää työaikalaissa olevien säännösten mukai- tetty lisärakennus- ja korjaustyö olisi välttä-
1416: siksi eikä pätevä henkilökunta tahdo laitok- mättä toimeenpantava. Kun sillä yksityi-
1417: sen palveluksessa pysyä. sellä hyväntekeväisyysyhdistyksellä, jonka
1418: Edellä mainitut puutteellisuudet on aja- perustamia ja ylläpitämiä Vaajasalon-Kor-
1419: teltu korjattavaksi siten, että nykyisen hoito- tejoen hoitolaitokset ovat, ei ilman ulkopuo-
1420: larakennuksen yhteyteen rakennettaisiin eri- lista tukea ole mahdollisuuksia ryhtyä to-
1421: koinen talous- ja asuntolasiipirakennus, teuttamaan edellä kerrottua rakennusohjel-
1422: jonka kellarikerrokseen tulisi laitoksen pe- maa, ja kun lisäksi kysymyksessä on tärkeä
1423: sula silitys-, vaatteidenkorjaus- ja varasto- ja koko maallemme yhteinen asia - otetaan-
1424: tiloineen, henkilökunnan sauna, potilaiden han laitokseen potilaat ympäri maatamme -
1425: askarteluhuone, ruumishuone sekä keittiön ei laissa vahvistettu valtionavustus, 50 %
1426: aputilat, kuten esiperkaushuone, jäähdyt- perustamiskustannuksista, ole tässä vai-
1427: tämö, leipomo ja talouskellarit. I kerrok- heessa yksistään riittävä, vaan olisi valtion
1428: seen tulisivat keittiö perkaus-, kylmäruoka- myönnettävä rakennusyrityksen kustannuk-
1429: ja astiainpesuhuoneineen; potilas- ja henki- sista toinen puoli mainitulle yhdistykselle
1430: lökunnan ruokailuhuoneet, toimistohuoneet, pitkäaikaisena korottomana a vustuslainana.
1431: johtajattaren ja talonmiehen asunnot, vieras- Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
1432: huoneet potilaiden omaisia varten sekä poti- tamme,
1433: laiden päiväoleskeluhuone. II kerrokseen tu- 1) että Eduskunta valtion vuoden
1434: lisi 13 asuinhuonetta henkilökuntaa varten, 1953 tulo- ja menoarvion 7 Pl. XXII:
1435: henkilökunnan seurusteluhuone sekä potilas- 2 momentille lisäisi 40 miljoonan mar-
1436: kuntaa varten yhdistetty voimistelu- ja työ- kan suuruisen määrärahan Kortejoen
1437: huone, jossa myöskin laitoksen sisäiset juhla- miestenparantolan laajennus- ja pe-
1438: tilaisuudet, hartaushetket yms. voitaisiin ruskorjaustyöstä suoritettavan val-
1439: viettää. Rakennustyön yhteydessä olisi ny- tionavustuksen maksamista varten,
1440: kyinen haitolarakennus perusteellisesti kor- sekä
1441: jattava ja muodostettava kokonaisuudessaan 2) 19 Pl. II kohdalle uuden momen-
1442: potilasrakennukseksi järjestämällä siihen riit- tin, johon merkittäisiin 40 m~'ljoonan
1443: tävän suuret peseytymishuoneet, WC-tilat, markan suuruinen määräraha pitkä-
1444: päivystys-, laboratorio- ja röntgenhuoneet aikaisen korottoman avustuslainan
1445: sekä eristys-, huuhtelu- ja vaatevarastohuo- myöntämistä varten Kaaturnatautisten
1446: neet, jonka lisäksi kellarikerrokseen olisi H aitoyhdistys r. y :lle edellä selostetun
1447: järjestettävä potilaskunnalle sauna pukeutu- rakennusyrityksen toteuttamista var-
1448: mis- ja pesuhuoneineen sekä työvaatteiden ten.
1449: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
1450:
1451: Martti J. Huttunen. Esa Hietanen. Helge Miettunen.
1452: Lauri Solla. Hugo Manninen. Hilja Väänänen.
1453: Lennart Heljas. Elli Juntunen. Elli Nurminen.
1454: Juho Rytkönen. Yrjö Kilpeläilllen.
1455: 592
1456:
1457: IV,91. - Rah. al. N:o 23.
1458:
1459:
1460:
1461:
1462: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun Diakonissa-
1463: laitoksen toiminnan tukemiseksi.
1464:
1465:
1466: E d u s lk u n n a He.
1467:
1468: 'Doulko'kuun 14 'Päivänä 1947 eduskunta mjat!a:r'koulussa. Tämri:i kowlutus on rtapaihtu-
1469: laUJSui ltJoicvomUJksen: ,•että h3:11itus ottaisi vuo- nwt 1lailtolksen orrnalla !kustannuksella.
1470: den 1948 tulo- ja menoarvioesitykseensä riit- Jotta sairaanhoitaj8Jtar'kou1utus voisi jat-
1471: tävän suuren :mJäärärahwn Oulun Diakonissa- kua ja tehostua, ralkensi di'akonffisalkoti, jonk!a
1472: kodille sairaanhoitajakoulutusta varten". Mie- omistaa Oulun Diakonissalaitos ry.-niminen
1473: tirnnön perustelui!ssa mainittiin IIIUil., että J"hd:ilstys, vuosina 1949-50 o:ppilaiU.een ja
1474: Oulun Diallmnissalkodista 50 vuöden aikana sisariB,~en asuntotaJlon, joihon on sijoitettu
1475: valmistuneet sairaanihoitrujattaret, jotka suu- myös koU'lutuksen tarvits·emat huonetilat.
1476: riunrrnalksi osalksi OIVat Pohjois-Suomessa synty- Tätä rakennustyötä varten on saatu !Vmltiolta
1477: neitä ja kasvaneita, ovat oloihinsa perehty- 15 miljoonan marlkan ilaina. Rakennuskus-
1478: neitä ja 1äälkintohaJltliltuks~en hJ71Vä:ksymän sai- tannusten kohoaminen .aiheutti lkuiltenlkin sen,
1479: raan!hloi'tajrutarllttnvlun käyneinä olleert terve- että rakennus tuJ.i malks81lllaan 16 rrniljoo11aa
1480: tuHe~ta työntekijöitä varsinikin Qaajan P'()lhjois- marlkilma ai"Viöitua ·enemmän. Se tiesi myös
1481: Suomen lääkintähuollon työsaralle, m1ssa v,ellkoj'€ll ·ja pääasiassa ka'His:ko:r'koisten lyhy:t-
1482: muuaLta 'tulleet sairaanihoitaj'at ·eivät yleensä ailka.i<sten Iahrojoo ili:sääntymistä vastaaval!la
1483: viihdy. Pitäen rtälik!eänä Oulun Di•aikonissa- 1Uäärä:Hä, jotlka vekselivelat ja ·lyhytaikaiset
1484: lkodin sairaanhoitrujatarllmU'lnn jwtlmmista iluotJot viime vuoden tili'tl;päätölksen mukaan
1485: edru:ftrunta samalla i:!otesi, että lkioEika iroou·lu- olivat 15,826,844 illllk. Kailkikiaan ovat :l•aitoik-
1486: tu!kseen it!arv1ttavart varat on S8Jamva !lähinnä sen velwt yili 63 miljoonaa rrnarldkaa.
1487: Dia!konissakbdirn sairaalan ·votillruspai.k!kamak- Tästä jo!htuen oppilaiden ja sairraalan
1488: suista, niin on ilrolhtuuliiisrta valtion tukea hoi1:Jdhenikiilöstön asu:nrtomenolt OIV8Jt suuresti
1489: \kyseistä 1ka;sv,atusta, ijolttei se 'jäisi !heikko- lisä:ä:ntyneet, \koSka IJ:midäm. asU'rutojaan nyt
1490: varais'ben sairawlapotilaiden ikustannettavaksi. rasi'ttwvat rasllmart lkoröt ja lainoj1en lyihen-
1491: 5-'VUotilnen sairaanhoiltaj•a!ta:r1koulu, jossa ny'koot. Sama !koskee mJyös uusia opetUS!tfroja.
1492: aina on runsaasti toistasataa oppilasta, vaa- DialronissaJrodin oppiilaskoulutus ja sai-
1493: tii luonnloUiSooi suuria lkus'tanulksia, vaiklkapa rruaia lkytikieyty~vält Ufueisooti toisiinsa. Oppi-
1494: ottaa !huomio'o:n oppilaiden koulutusaikanaan laskoulutusta silmällä pitäen sairaalassa toi-
1495: osittain sairaaJ1wssa :suorititaman työnkitn. V al- mii 9 eri a;liQijen spesi8Jailhläälkäriä. Potilas-
1496: tion Oiiil,'issa •sairaanhoitajaJrouluissa tulee pailk!k()j'a on 150, joista silmäsairaa;lan osruHe,
1497: jokaisen sairaanhoitajan koulutus maksa- j~a IOtil ainoa si1m'iiJtaUJtisrten !hoi'topa~klka
1498: 1llaan vaJlt.iöl!le useita satoj'atuihansia mark- IJ.rolko PohjoiS-Suomessa, twlee noin kohnannes.
1499: koja, Jkioik'onaiSll'ettomenoj·en ilman lkiinrteistö- KäytännÖIHisen ha:rj1oirttelunsa oppilaat sa.a-
1500: menoja oi1J.essa e'I1Bi vuöden tu~o- ja meno- vwt pääasiassa ru:n!assa .sairawlassa, joSIS'a myös
1501: arvion mukaan yli 180 miljoonaa markkaa ja v~ailtion sairraanhoitolkouhm oppilaat ovat
1502: lkäti1öopertuEikin lälhes 87 miijoonaa rrnar1klkaa. tii1aisuudessa saamaan ·erikoiskoulutusta. Hei-
1503: Oulun Diakonissakoti on tä!hän menne&Sä dän työnsä ei !kuiltJenikaJan vastaa niiltä ikus-
1504: kouluttanut yli 500 sairaanhoitajatarta, tannwksia, joita [aitJo!Ks~Ha heidän koU'lutta-
1505: joiSta noin kolmannes o:n tai on ollut Pohjois- misestaa;n Olll. Tästä syystä llroulu osa;ltaan
1506: Suomen ikuntien kiertävinä sairaa:ruhoitajwrt- on korottamassa sairaalan potilaspaikkamak-
1507: tJarina, 17% % IV1alltilon ja n. 15-20 % seura- suja. Yleinen hmtruta.son nousu ja lainojen
1508: kunltien pallvelunmessa ja vain 11 % diak<>~ !korot (vuonna 1951 petit kolilrome111dt oli-
1509: nWsakodi:n omassa sairaalassa ja sairaanhoi- vat 3,619,815: -), mitlkä lainat ovaJt ai!heu-
1510: IV,9t. - Koivisto ym. 593
1511:
1512: tuneet paaas]assa maini'tusta sisar- ja oppi- näiden hoitopaikoista on Pohjois-Suomessa
1513: laSkodin rakffil!tamisesta, '<wat a:ilheuttan~et suuri puute.
1514: sen, että sairaalan ·poti!laspa·]k!kamraiksll!t jo Jotta rtämä:n :lrok!O laajan Pdhjois~Suomen
1515: nyrt ovat n. 3-4 kertaa ikoTikea;mmat ikuin väestön (rpot~laista n. 80 % on maaseudulta)
1516: vastBJa<vwt rvaiJJtkm sairaailwn poti:lwspra]kika- käylttämän sairaahm hoi~tannuikset -
1517: maiksut. rlylhytailkaisten ilroåeaJlmrllroisrten lainojen [y-
1518: Oulun DiaUmn±ssaJkodiJn sairaaJan toimin- ib:ennykset jra !korot - saataisiin alenemaan
1519: naiHe on Pohjrois-Suome.ssa ·a:nn:ettu suuri lroiMuurH:iJs:i!ksi ja jortta sen rtät'keä:nä pidet-
1520: a~vo sen vuo'klsi, että siinä rbo:i!mii niin monia tävä sairaanhoitajatarkoulutus voisi jatkua,
1521: ·erikoislääJkäre:iJtä, murtt·a aiivan eriikoisesti sen esitämme kunnio]tJtaen,
1522: vurdks·i, että se on vtoinut llmitoo, paitsi silmä-
1523: saimita, myöskin syöpäpotHaita, joita sen että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
1524: suojiin on !halkeutunut enJtistä enemmän. tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
1525: Myösikin .ilhotautis1Jen ja ilreSkosten srairawlassa markan määrärahan avustuksena Ou-
1526: sa:amoo !ho:iJtoa on pidettävä .täl'lkeänä, siB.ä lun Diakonissalaitoksen toiminnan tu-
1527: kemiseksi.
1528: Helsingissä 11 päivänä syysrkuuta 1952.
1529:
1530:
1531: Erkki Koivisto. Harras Kyttä.
1532: Aaro Kauppi. A-L. Tiekso-Isaksson.
1533: Eino Rytinki. Toivo H. Kinnunen.
1534: Lennart Heljas. Niilo Honkala.
1535: Martti J. Huttunen. Viljami Kalliokoski.
1536: Vilho Väyrynen. Aare Leikola.
1537: Jaakko Hakala. Yrjö Murto.
1538: Toivo Antila. Juho Tenhiälä.
1539: Antti J. Rantamaa. Arvi Ikonen.
1540: Arvi Ahmavaara. N. Kosola.
1541: Eeli Erkkilä. R. Hallberg.
1542: J ohanne·s Wirtanen. Kalervo Saura.
1543: Iisakki Nikkola. Aune Innala.
1544: Toivo Friman. Margit Borg-Sundman.
1545: M. 0. Lahtela. Urho Saariaho.
1546: Heikki Soininen. Irma Hamara.
1547: Urho Kulovaara. Martti 0. Kölli.
1548: Niilo Ryhtä. Atte Pakkanen.
1549: Albin Wickman. Eino Rauste.
1550: Kyllikki Pohjala. Aukusti Pasanen.
1551: Helena Virkki. T. E. Nordström.
1552: Markus Niskala. Antti Kinnunen.
1553: Yrjö Hautala. Verner Korsbäck.
1554: Kerttu Saalasti. Mauri Ryömä.
1555: Vieno Simonen. Juho Niukkanen.
1556: Jussi Lappi-Seppälä. Irma Torvi.
1557: H. A. Kannisto. Eino E; Heikura.
1558: Pentti Niemi. Aino Luostarinen.
1559: Arvo Salminen. Veikko Vennamo.
1560: Matti Meriläinen. Juho Heitto.
1561: Kalle Jokinen. Lauri Solla.
1562: Helge Miettunen. Nestori Kaasalainen.
1563: 594
1564:
1565: IV,92. - Rah. al. N:o 24.
1566:
1567:
1568:
1569:
1570: Salmela-Järvinen ym..: Määrärahan osoittamisesta valtion.
1571: seerumlaitoksen rakentamiseen.
1572:
1573:
1574: E d u s lk u n n a lQ e.
1575:
1576: Via:lti~n seerumlaitblks:esta annetussa asetulk- tion seerum1aitoksen nylky:isi&<3ä oloissa hyvin
1577: sessa on laitos määrätty 'suor:iJttamoon sero- vaikea 'toteuttaa, siiHä sen lkäy;tettävissä on
1578: logisia ja b~teriologisia tutlkimuksia, plas- 'huonetilaa vain noin 350 m2, jossa täytyy
1579: maniralkltioint:i!a, virustultkimulksia, lääketie- 60 hengen ttyö\Sikenneillä. S-eerumlaitOiksen
1580: teen a:laan !kuuluvia kemiaJllisia tutkimuksia, puultitee1ilisuuden vu.olksi siltä eväJttiin myöskin
1581: homn.IOn:iJ-, ootsymi- ja viltaaniinmråärityksiä, 18,000 d~Uarin avustus Amerikasta, joka sitlle
1582: juomaJVesitutkimulksia ja :isyystutkimuksia oli jo lillustaJVastti ~uva1!tu.
1583: selkä rvail.mistam&an seerumeita, IJ:molehtimruan Muissa pdhjoisma:issa paitsi Suomessa on
1584: rokotteitten tutkimisesta ja Yalmistamisesta vaJltilon seerurrn!laitosta vast;aavien JJaitosten
1585: ja toimimaan pasteurlaitoksena. !kehittämiseen kiinniwtty mitä suurirnta huo-
1586: Nämä \J!aiti01kse1le määrätyt lukuisat hyvin- miota 'j!a on rtämän työn ·avulla saadut tu!lolk-
1587: kin er~laiselt telhtäJVält ovat olleet tuloksena sert osoittautuneet sangen a:rvolk!ka.]'lrni ja vä-
1588: viime 'VUos~kymmenen aillmna tapahtuneesta hemmän rafu.aa lkuQutroa,rvilksi !kuin 'Varsinai-
1589: lliOpeasta lkehitylksestä a~etie>been a}a1la, nen sairaan/hoito.
1590: pyrtkimyiksestä tehosta:a ·ennailrolta ehkäisevää Kevätistuntokaudella 1952 eduskunta esitti;.
1591: toiani111taa ja silten ilrolb.ot1Jaa kansan terveyttä yksimielisen r1Joirvomuksen ifral1irtukselle, evtä •
1592: ja vähentää sairaalapaikkojen tarvetta, sekä se varaisi vuoden 1953 menoarwioon määrä-
1593: monista uudimulk\Sista sosiaallisen lääJketietoon raihan rva•1tiön seerumlaitoiksen rakennustöiden
1594: ail.·alla maassamme. a1oittamiseiksi. TäiNä tooHa iQn -edUL<likunta osoillr
1595: Tubeiikuloosin vas:tus•1Jamimyön !kannalta tanut katsovansa valtion seerumlaitoksen
1596: on yhtenä suurimpana heiklk.tmtena ollut llrehittämisen maarrnrrnie lääJkeltierteen kannaiLta
1597: kykenemättömyys suorittaa laajoja bakterio- ensilu'Oikkais'Cll rtärkeälksi. Laitolksen nY'kyiset
1598: logisia tutkimuksia uusien tautitapausten suojat ewäit riitä edes 'Vältbtämättömien teh-
1599: selrvHle sa:amiseilffii ja V'anhojen ta'Pausten seu- täJVien suorilttrumiseen.
1600: ma.miselksi. Samoin on oHut asian [aita usei- Sen vuoksi edellä olevaan viitaten ehdo-
1601: den muiden tartuntatautien suhteen, vaikka- tamme kunnioittaen,
1602: kin niiden osailta ti!lanne on oliJ.UJt i}momatta-
1603: vasti V'alroisampi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
1604: ViruSitu:tkimuksat ovat wistais·elksi aiNan tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
1605: ahlru:vailhoossruan samiQin lkuin erilaiset hor- markan määrärahan valtion seerum-
1606: moni-, enrtsymi- ja v1taaniinianäärityiksiä kos- laitoksen rakennustöiden aloittamista
1607: kevat rtehtäJVät. varten.
1608: Edellä lueteltua laajaa tyoohj·elmaa on vail-
1609: He>lsingissä 12 pä:Uvänä syyskuuta 1952.
1610:
1611:
1612: Martta Salmela-Järvinen. G. Henriksson.
1613: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Kyllikki Pohjala.
1614: Arvi Ahmavaara. Helena Virkki.
1615: H. A. Kannisto. Inna Hamara.
1616: Margit Borg-Sundman. Henrik Kullberg.
1617: 595
1618: IV,93. - Rah. al. N:o 25.
1619:
1620:
1621:
1622:
1623: Leivonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
1624: tuksiksi kunnille paloasemien rakentamisesta ja palosam-
1625: mutuskalustojen hankinnoista johtuvien kustannusten kor-
1626: vaamiseksi.
1627:
1628:
1629: Eduskunnalle.
1630:
1631: Palosuojelumaksusta annetun lain mukaan pulman eteen, sillä lääninhallitukset, jotka
1632: on jokainen palovakuutuksen ottaja velvol- ovat velvollisia pitämään huolta siitä, että
1633: linen suorittamaan valtiolle palosuojelumak- palolain määräyksiä noudatetaan, kiirehtivät
1634: sua, joka on 3% kunakin vuonna maksetta- sanotun lain edellyttämiä toimenpiteitä kun-
1635: vasta palovakuutusmaksusta. Lain tarkoituk- nilta. Tämän vuoksi toivotaan yleisesti,
1636: sena on, että näin syntyneen rahaston tur- koska v:n 1953 tulo- ja menoarvioehdotuk-
1637: vin on valtio velvollinen tukemaan kuntia sessa on osoitettu tähän tarkoitukseen varoja
1638: palosuojelutoiminnan edistämisessä, paloase- vain 25,000,000 markkaa, mikä määrä kun-
1639: mien rakentamisessa ja palokalustojen han- nille asetettujen velvollisuuksien täyttä-
1640: kinnassa niiden määräysten ja velvollisuuk- miseksi on mitättömän vähäinen, että valtio
1641: sien täyttämiseksi, mitä 22. 6. 1933 annettu voisi käyttää em. tarkoitukseen ne varat,
1642: ~. palolaki kuntien velvollisuudeksi määrää. jotka jo vakuutuksenottajilta sitä varten
1643: Siitä huolimatta, että sanottua palosuojelu- kannetaan.
1644: maksua kertyy valtiolle vuosittain huomat- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
1645: tava määrä, v. 1953 tulo- ja menoarvion mu- nioittaen,
1646: kaan 60 miljoonaa markkaa, on kuntien
1647: saama avustus jäänyt sanotusta rahastosta että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
1648: verrattain vähäiseksi. Tämän vuoksi ovat tulo- ja menoarvion 7 Pl. X luvun
1649: lukuisissa vähävaraisissa kunnissa palolain 2 momentille lisäyksenä 15,000,000
1650: antamat määräykset jääneet täyttämättä, markkaa käytettäväksi avustuksina
1651: sillä paloasemien rakentaminen ja tehok- kunnille paloasemien rakentamisesta
1652: kaitten sammutusvälineitten hankkiminen ja palosammutuskalustojen hankin-
1653: kysyy huomattavasti varoja. Monet kunnat noista johtuvien kustannusten korvaa-
1654: ovatkin joutuneet tässä vaiheessa vaikean miseksi.
1655: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
1656:
1657:
1658: Vilho Leivonen. Lauri Solla.
1659: Arvi Ikonen. Eino E. Heikura.
1660: Eero Saari. Wiljam Sarjala.
1661: Toivo Antila. Leo Häppölä.
1662: 596
1663:
1664: IV,94, - Rah. al. N:o 26.
1665:
1666:
1667:
1668:
1669: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Rovanie-
1670: men kauppalalle asemakaavapakkolunastuksiin.
1671:
1672:
1673: E d u s k u n n a ll e.
1674:
1675: Hyväksyessään hallituksen esityksen n: o seen eikä juuri eduskunnalle annettuun lisä-
1676: 23 lisäyksistä ja muutoksista vuoden 1952 talousarvioonkaan esittänyt lainaa Rovanie-
1677: tulo- ja menoarvioon eduskunta hallituksen men kauppalan asemakaavapakkolunastuk-
1678: esityksestä poiketen päätti, että Rovaniemen siin, on tämän kysymyksen rahoitus joutu-
1679: kauppalalle vuoden 1952 aikana vielä suori- nut täydelliseen umpikujaan. Jotta Rova-
1680: tettaviin pakkolunastuksiin 19 Pl. II: 2 mo- niemen kauppala saisi vihdoinkin ja vuoden
1681: mentille lisäykseksi ehdotettu 120 miljoonan 1953 aikana ko. pakkolunastuksen selvite-
1682: markan laina kokonaisuudessaan annetaan tyksi, olisi ensi vuoden talousarvioon otet-
1683: rahassa eikä osaksikaan obligaatioissa. Kun tava tarkoitusta varten 330 miljoonan mar-
1684: lisätalousarviota tässä kohden ei kuitenkaan kan siirtomääräraha. Samalla olisi tulopuo-
1685: ole vahvistettu eikä lainaa niin ollen ole lelle vastaavasti otettava tulona obligaatioissa,
1686: voitu antaa, on Rovaniemen kauppala joutu- joilla Rovaniemen kauppala on oikeutettu
1687: nut tilanteeseen, jossa sen on mahdodonta suorittamaan pakkolunastuskorvauksen, suo-
1688: hoitaa asioitaan, sillä tähän tarkoitukseen ritettavasta osasta lainaa siinä suhteessa
1689: aikaisemmin myönnetyillä avustuslainoilla kuin hallitus edellämainitussa lisätalousar-
1690: pakkolunastusten rahoitusta voidaan hoitaa viossa oli ehdottanut, eli 287 miljoonaa
1691: vain kuluvan vuoden syys-lokakuun tie- markkaa.
1692: noille. Kaikkeen edellä olevaan viitaten kun"
1693: Esittäessään edellä mainitun 120 miljoo- nioittaen ehdotamme,
1694: nan markan siirtomäärärahan hallitus on
1695: perusteluissaan edellyttänyt, että vuoden että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
1696: 1953 tulo- ja menoarvioon pakkolunastusten tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
1697: loppuunsaattamista varten otettaisiin 210 tille siirtomäärärahana 330 miljoonaa
1698: miljoonan markan avustuslaina. markkaa lainaksi Rovaniemen kaup-
1699: Kun hallitus ei ole vuoden 1953 varsinai- palalle asemakaavapakkolunastuksiin.
1700: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
1701:
1702:
1703: Vilho Väyrynen. Toivo Friman.
1704: Erkki Koivisto.
1705: IV,95, ...,.... R~t~. al. N:o 27.
1706:
1707:
1708:
1709:
1710: Suominen ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi H el-
1711: singin Lastenlinnalle lastenhoitajien koulutuksesta aiheu-
1712: tuvia kustannuksia varten.
1713:
1714:
1715:
1716: E d u s !k u n n a lQ e.
1717:
1718:
1719: V'aiJ'tio huolehtii ja kustantaa k!olkonaisuu- Helsingin Las'ben!l.innan osuus on oHut a;inoas-
1720: dessaan sairaanihioita:jien, käitilöiden, rrni~li taan 500,000 markllm.a. Näin pieni wvustus
1721: raan!ho~t.a;jien ja wpu'h1oiljjaj~en !koulu:tuilmen on lkui!tenkin ahran ri,ittämä:tön, iknn oteltaan
1722: selkä osal'listuu [aJkisääJteisffiti 50 % :1!la rrnyös- hu:om~oon, ·elttä Helsingin LastentiJnn1an vuo-
1723: !lcin :JrodirnUJ.Ioi:tajiJen opetuks,esta aiheutuviin tuismenot ovat yhteensä n. 80 miljoonaa
1724: lrustannulksiin. Niinpä 1V3Jltion vuoden 1953 marlkkaa. Laste.n!!hoitrujien koulutulksen ailheut-
1725: tu~o- ja menoarvinelhdotukseen sisä;ltyy ko- tarrn,a;t menot oolkin täihän menll'essä jouduttu
1726: din!hoitajalkotrlutulksen '3NUSDamiseksi 9 mill- han!klkillllia:an ylksiityisten järjestöjen tloimesta.
1727: joonaa markkaa sekä täydennyskurssien jär- Tämä on ollut :wi!kaiaffillllllin ma!hdoJtlista har-
1728: j,estämiseksi 300,000 ma:illdkaa. joitetun limetoilffiinnan 1a:vuna rn:s. hY'Väm.-
1729: Lastenlhoitaj.ien, jot!ka suor~ttava:t y!htä telkeväiByysmyynnin mu!odossa. NY'kyo[oissa
1730: kaikkein tärkeintä osaa kansanterveystyössä, .täillainen hyvärrtekevä;isyysmyynti on lkuitoo-
1731: 1
1732:
1733:
1734: last>enih!oitloa, ilroulutus on jääny't kokonaan kirr malliidlotonta. Tämän vuolksi ei ol•e valit-
1735: lalkisääteisen vaJl1ti:on:avustulksen ulikopuollelle. tavana muuta mahdollisuutta kuin
1736: Tämä koulutus on oHut tähän asti Y'ksityis- 1. että 'lastenh1oitajalkoulutus kioiklonaan [ak-
1737: ten järjestöjen kustantama, mitä varlben tosin kaa varojen puutiteessa; tai
1738: on myönnmty aivan mität•tömän pieni vai-
1739: til<mavustu:s. RJatkaiseva merlkitys ·l3Jsten!!hoita- 2. että va;ltio ottaa hudlehtiaikseen ja vasta-
1740: jilen lrouluitta:jana on I{)Uut Mannerh,eim mton takseen siitä
1741: Helsingin Lastenlinna!lla, ljo'IDa ttäihäm. men- 'a) joikio ottamruUa [astenhoidon opetus-
1742: nessä •on iJrou:hittanut yhteensä jl{) 3300 lasten- laitokset haltuunsa; tai
1743: hoitajaa. Nämä ~astenhoitwjat suorittavat b) riittävissä määrin tukee nykyisiä las-
1744: täJllä hetkellä maamme [astenswiraltloissa, syn- 1!enh1oidon opetuslaiitoksia.
1745: nytyslaitoklsissa ja yJeerusä ika:illrudnaislissa las- La:stenlhoi'baijien ilooulutUJksen opetuslaitoik-
1746: tenhoitolaitoksissa samoin kuin perheissä se}le aiheuttama tappio, mihin sisältyy opetus,
1747: mitä tärkeintä lapsiin kohdistuvaa hoito- opp~lasa:suntolan !kulut, ruoka, pesu Y'ill· on
1748: työtä. esillll. Helsingin Lasten'linnassa n. 600 mk
1749: VaH>Ika ka:iklki tunnustavat, että lasten- oppiilasta ja päi'Vää ikloMi Tä;l~aisia lasten-
1750: ~oitaji1en lkoulutustyö ja \heidän su:odttamansa hioitaj•aoppiG:ai'ta on maassamn1e, mu\k1aanluelt-
1751: lasten1mitotyö ovat va[talkunnail'lisesti aivan 'tuina !lylhyempienlki·n epäJtäyde1list•en ikul'1SSien
1752: 1
1753:
1754:
1755: ·ensiarvoisen tärilmitä, 'V'a!ltion tulo- ja meno- oppilawt, ·eri 'opetuslaitolkJSissa ttä:Hä ihetkehlä
1756: al'lvi'ossa on vuosittaiJn •Vla.rattu il'asten!!hoitajien n. 350.
1757: kouluttustyön tulkemista iVa:r~ten :vain !hyviin Ede'Hä esitetyi'llä peru:s<teiHa ehdotamme,
1758: p]eni avustusmääräraJha. Viime vu'Osina ja
1759: myöSkin .vuoden 1953 tu:l10~ ja menoarvio- että Edusk1tnta ottaisi vuoden 1953
1760: ehdotUJksess'a 'tämän avustusmäärä~aihan suu- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 7 Pl.
1761: ruus on ollut vain 1,791,600 marikikaa, mistä
1762: 598 IV,95, - Lastenlinna.
1763:
1764:
1765: XXIII luvun 5 momentille 10,000,000 tenlinnalle lastenhoitajien koulutuk-
1766: markkaa avustukseksi Helsingin Las- sesta aiheutuvia kustannuksia varten.
1767: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
1768:
1769:
1770: Unto Suominen. E. Antikainen.
1771: Kyllikki Pohjala. Kaisa Hiilelä.
1772: Margit Borg-Sundman. Vappu Heinonen.
1773: Kerttu Saalasti. Laura Brander-Wallin.
1774: Impi Lukkarinen. Irma Hamara.
1775: Meeri Kalavainen. Hilja Väänänen.
1776: Elli Juntunen. Irma Torvi.
1777: A-L. Tiekso-Isaksson. Bruno J. Sundman.
1778: Ester Häikiö. G. Henriksson.
1779: Helena Virkki. Martta Salmela-Järvinen..
1780: Juho Heitto. Elli Nurminen.
1781: Aare Leikola. Albin Wickman.
1782: Lauri Myllymäki. Veikko Helle.
1783: Leo Häppölä. Juho Rytkönen.
1784: Johannes Wirtanen. A. ,Simonen.
1785: Aino Luostarinen. Konsti Järnefelt.
1786: Arvo Sävelä.
1787: 599
1788:
1789: IV,96. - Rah. al. N:o 28.
1790:
1791:
1792:
1793:
1794: Hakkila ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun ja Tampe-
1795: reen poliisikunnan palkkauksen tarkistamiseen.
1796:
1797:
1798: E d u s k u n n a 11 e.
1799:
1800: Valtion viran ja toimen haltijain palk- suurimmat ja työ niissä vastuunalaisuuden
1801: kauksessa on noin 20-30 vuotta sitten ny- ja laadun kannalta täysin yhtäläistä - tode-
1802: kyisin vallitsevan paikkakuntien kalleusluo- taan, että kautta poliisikunnan erot vaihte-
1803: kittelun perusteella maksettavan kalliinpai- levat Helsingin hyväksi yhdestä seitsemään
1804: kanlisän sijasta käytetty samanarvoisten vi- palkkaluokkaan. Muutamia esimerkkejä ot-
1805: ran ja toimen haltijain sijoittamista eri taaksemme: helsinkiläinen, vasta aiokaskurs-
1806: palkkaluokkiin. Sen jälkeen kun siirryttiin sista selvinnyt nuorempi konstaapeli on ny-
1807: kalliinpaikanlisän maksamiseen, on tältä jär- kyisin samassa palkkaluokassa kuin toisten
1808: jestelmäitä pohja pois, koska pätevyysvaati- kaupunkien vanhempi konstaapeli, jonka pe-
1809: mukset asianomaisiin virkoihin ja toimiin rehtyneisyys ammattiinsa vuosien kokemus-
1810: ovat samat, ja yleisesti hyväksyttynä on ten täydentämänä on aivan toista luokkaa.
1811: periaate: ,samasta työstä sama palkka". Helsinkiläinen vanhempi konstaapeli rinnas-
1812: Huolimatta kalliinpaikanlisän tuomasta tetaan Turun ja Tampereen tarkastuskons-
1813: periaatemuutoksesta on eräillä aloilla entinen taapeliin, jonka toimen pätevyysvaatimukset
1814: järjestelmä kuitenkin sitkeästi säilynyt. Puo- ovat huomattavasti suuremmat eli samat
1815: lustusvoimissa sitä ei lainkaan ole käytetty, kuin helsinkiläisenkin tarkastuskonstaapelin,
1816: rautatielaitoksen pnriSSa siitä luovuttiin joka taas on luokkaa ylempänä. Hämmäs-
1817: vasta muutama vuosi sitten, postilaitoksen tystä herättää, että Turun ja Tampereen ko-
1818: piirissä on useaan kertaan tapahtunut ja par- koisten poliisilaitosten taloudenhoitaja on
1819: haillaan tapahtumassa sitä koskevia kor- sijoitettu seitsemän palkkaluokkaa alemmas
1820: jauksia. Korjaukset ovat olleet osaratkai- kuin pääkaupunkilainen virkaveljensä, tar-
1821: suja, useimmiten työtaisteluin aikaansaatuja. kemmin sanottuna samalle tasolle kuin Hel-
1822: Eräs räikeimmistä vielä vallitsevista epä- singin 70-80 tarkastuskonstaapelia. Tampe-
1823: oikeudenmukaisuuksista on poliisikunnan reella on rikospoliisiosaston johtajana toi-
1824: pur1ssa. Vuonna 1950 jo myönnettiin, että miva varatuomari samassa palkkaluokassa
1825: vallitseva samanarvoisten viran ja toimen Helsingin rikospoliisin alempaa palkkaus-
1826: haltijain sijoitus eri palkkaluokkiin oli pe- luokkaa olevien tutkijaryhmien johtajien
1827: rusteeton, mutta korjaus tapahtui vain pie- kanssa, joista kenelläkään ei liene yliopistol-
1828: neltä osalta asetuksella 7. 7. 1950. Suurem- lista loppututkintoa.
1829: pien kaupunkien poliisikunnan piirissä ei On luonnollista, että maan pääkaupungin
1830: siinä yhteydessä tapahtunut mitään paran- suuruus ·edellyttää eräillä ylemmillä vakans-
1831: nusta tilanteeseen. Odotettiin, että johto- seilla palkkaluokissakin mitaten korkeampaa
1832: päätökset olisi vedetty viimeistään ns. Hon- sijoitusta. Tämä ei. kuitenkaan koske varsi-
1833: gan komitean mietinnön tullessa sovelletta- naista poliisin kenttätyötä, joka on laadul-
1834: vaksi vuoden 1953 valtion tulo- ja meno- taan ja suorittajiensa pätevyysvaatimuksilta-
1835: arvion yhteydessä. Näin ei ole kuitenkaan kin samanlaista näissä kolmessa kaupungissa.
1836: tapahtunut. Kun pääkaupungin poliisilaitoksella on li-
1837: Vertailtaessa toisaalta Helsingin ja toi- säksi kolmattakymmentä virkaa ja tointa.
1838: saalta Turun ja Tampereen poliisien palk- ylikomisaarioista ja apulaissihteereistä aina
1839: kausta toisiinsa - kaupungithan ovat maan rahastonhoitajaan. ja vahtimestareihin, joita
1840: 600 IV,96. - Turun ja Tampereen poliiSi.
1841:
1842:
1843: ei lainkaan ole toisissa mainituissa kaupun- Osoite- ja passitoimiston johtaja 17 pl.
1844: geissa, riittänee tämä korostamaan pääkau- Kanslisti 2 lk. . ................. . 14 "
1845: ·pungin poliisin erikoisasemaa. Kanslisti 3 lk. . ................. . 12 "
1846: Asiasta, joka on herättänyt vuodesta toi- Kirjuri 1 lk. . .................. . 11 "
1847: seen oikeutettua tyytymättömyyttä, on Kirjuri 2 lk. . .................. . 10 "
1848: useaan otteeseen käännytty sisäasiainminis- Kirjuri 3 lk. . .................. . 9 "
1849: teriön puoleen, joka erittäin hyvin tuntee Ylikonstaapeli ................... . 17 "
1850: tilanteen. Suomen Poliisien Liitto on puo- Tarkastuskonstaapeli ............. . 16 "
1851: lestaan asiaan perehdyttyään päättänyt yh- Vanhempi konstaapeli ........... . 15 "
1852: tyä kannattamaan näiden kaupunkien poliisi- Nu?re;npi konstaapeli ........... . 14 "
1853: kunnan palkkauksen saattamista tasaveroi- HOitaJatar ...................... . 11 "
1854: seksi toistensa kanssa. Passintarkastaja (Turku) ....... . 16 "
1855: Tämän periaatteen toteuttamiseksi olisi Ylimääräinen ylikonstaapeli ...... . 17 "
1856: Tampereen ja Turun poliisilaitoksen virat ja , tarkastuskonstaapeli .. 16 "
1857: toimet sijoitettava seuraaviin palkkaluokkiin: , vanhempi konstaapeli 15 "
1858: , nuorempi konstaapeli 14 "
1859: Poliisimestari ................... . 32 pl.
1860: Poliisimestarin apul. ............. . 29 "
1861: Rikososaston johtaja ............. . 29 " Kaiken yllä olevan perusteella esitämme,
1862: Toimiupseeri (Turku) ........... . 24 "
1863: Henkikirj. toimiston johtaja ...... . 27 " että Eduslw,nta ottaisi vuoden 1953
1864: Rikososaston johtajan apul. ...... . 26 " tulo- ja menoarvioon 7 Pl. IV luvun
1865: Sihteeri ........................ . 24 " 1 momentille lisäyksenä 13,643,470
1866: Komisaario 2 lk. ............... . 23 " markkaa Turun ja Tampereen poliisi-
1867: Komisaario 3 lk. . .............. . 21 " kunnan palkkauksen tarkistamiseen.
1868: Taloudenhoitaja ................. . 21 "
1869: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
1870:
1871:
1872: Väinö Hakkila. Vappu Heinonen.
1873: Urho Kulovaara. Matti Heikkilä.
1874: Jaakko Hakala. Elli Stenberg.
1875: Rafael Paasio. Kaarle E. Renfors.
1876: Harras Kyttä. Usko Seppi.
1877: Irma Karvikko. Kaisa Hiilelä.
1878: Lauri Myllymäki. Niilo Honkala.
1879: Atte Pakkanen.
1880: 601
1881:
1882: IV,97. - Rah. al. N:o 29.
1883:
1884:
1885:
1886: Pohjala ym.: Mää1·ärahojen osoittamisesta eräiden sairaan-
1887: hoitajain palkkauksen parantamiseksi.
1888:
1889: E d u s ik u n n a 1il e.
1890: Edu~nmnassa on usealan ott·eeseen 'lausuttu miihlisesti että htenlk:isesti hyvin resittavaa
1891: t~ivomU:ksia saimallihoitajien paillklk!oj-en kor- 1yötä. Työn rasilttaNuUJtlta lisää myös se, etJtä
1892: jwa:mis·eksi. Vaikka ooei'lia lta!hoH~a ilmorppac työ on ns. 'VUorotyötä. Tllitä työtä sa:ira:an-
1893: lk<motuksi1a on 'telhty, ovalt sairaJairuhoilt•ajien hoitJruja tekee 47 ·tunti1a viilkoosa ~äpi vuoden,
1894: paliklko:jen ikm:o;ppakJordtwkset 'Vielälkin jääneet lkun <taas monil<la rznuill;la 'Viram. ja toiilllem
1895: suorittamratta. Kuiltenikin täytyy myöntää, ha1t:i!joiHa työaika on 37 tunti<a :viillmssa tal-
1896: ettei asiantila voi tällaisenaan pitkälti jat- Vielia ja 32 tuntia kesä11ä. Täten saira:anJhoita-
1897: kua. Jo nyt on vaikeata s'aada pät,eviä työn- jan työvuosi tulee noin 600 tuntia e:li noin
1898: teik:iijöirtä sairaaloihin ja ammalttilk:unnassa 3 ikuulkautta pitemmäJks,i verra;trtuna muihin
1899: tällä he~tkeHä olevat aiJlkavat mruhdoliliJSuuksien viran ja toimen lhailtijo.iihillh
1900: mukaam. halkeutu'a muill'le ·aloH1e. Kuitenkin Jotta pahimmat kuopat tulisivat sairaan-
1901: u~sia sai~a~?ita ralkenne~taan jatkuvasti, ja hoitajien kohdalla korjatuiksi, katsomme, että
1902: smraanihmtaJlen tarve ikasvala. Huolimatta sairaanthoitaji1en paillklko,ja ollisi ik!orotetta.va
1903: siitä, että sairaanih!oita;jak•alto on ilmeinen, j·a 'kaihde1!la pw]kik:a:luokalla.
1904: ·että mlonet sairaalat ltyövoimapuutteen ;yuolksi Edellä O'levan !huomioon ottruen ehdot31ffime,
1905: eilvät toimi täydel[ä t~htoJ~a, ei ·asi3m perus- että Eduskunta vuoden 1953 tulo- ja
1906: syytä, sairaanhoitajien pru1Jlrlk:austa ole hoi- menoarvioon merkitsisi sairaanhoita-
1907: dettu, vwan sairwanhoiitajat on jatkuvasti jien palkkauksen korjaamiseksi lisäystä
1908: jätooty pa1klk:alkuo;pp3ian. 7 Pl. IV luvun 1. ja 2 momentin koh-
1909: p,afrklk:auslau'taku:n'ta, jolka vru'tio'Varainminis- dalle yhteensä 154,800 mk; 7 Pl. XI
1910: t.eriön ase~ttama:na tteki ehdotuksen valtion luvun 1. ja 2. momentin kohdalle
1911: vir'kioj,en ja toimien pa11k!kausluolk:ikiin sijoit>te- yhteensä 105,500 mk; 7 Pl. XII luvun
1912: 'lun .tarkistJ31ffiisesta, 1sai rteMwvänsä vailtio- 1. ja 2. momentin kohdalle yhteensä
1913: varainminilst·eriö~l~tä lkirjelmäil'lä, jossa sanot-
1914: 238,160 mk; 7 Pl. XIII luvun 2. ja 3.
1915: tiin: ,Vwltiovarainminisrteriö lk!eJhoH'taa palk-
1916: momentin kohdalle yhteensä 1,012,500
1917: kaus~omilteaa lawtirrnaan sellaisen ehdotuksen,
1918: ntk; 7 Pl. XIV luvun 1. ja 2. momen-
1919: eutä virat j,a tboimet niiden pa:liklka;wsluokik:iin
1920: tin kohdalle yhteensä 14,215,700 mk}·
1921: si!joi'bteluUa tulis.i<va,t ik!eslkJenään scllaiseoo
1922: 7 Pl. XV luvun 1. ja 2. momentin koh-
1923: suthteeseen ikuin 'Virlkoj·en ja toimien 'Vastuuil-
1924: lisuus ja rt;yöanä:ärä selkä ni:iJhin vaadirttma
1925: dalle yhteensä 19,548,400 mk; 7 Pl.
1926: XVI luvun 1. ja 2. ntomentin koh-
1927: taito :ja lkyiky edeHytltävätt." Tätä periruatertta
1928: ei ole kuitenkaan si11loin noudat1ettu, ilmn
1929: dalle yhteensä 252,900 mk; 7 Pl.
1930: XVIII luvun 1. ja 2. momentin koh-
1931: pa~klkau:slautakunta on lkäsiiflel'lyt sa:iraan'hoi-
1932: tajiien rpwliklk:au:sta. dalle yhteensä 784,380 mk; 7 Pl. XIX
1933: Saira:arnhoitaja, ·jroJ:la '001 3-vuotim.en Jrouilu- luvun 1. ja 2. momentin kohdalle yh-
1934: tUJS ja jtmlka työ on sa:iira:aJSeen ihmiseen koh- teensä 1,993,700 mk; 7 Pl. XX luvun
1935: distu;yana hyvin vastuuHista, lt;.e\k;ee sekä ruu- 1. ja 2. momentin kohdalle yhteensä
1936: 1,364,700 mk.
1937: Helsingissä 11 päi'Vrunä syyskuuta 1952.
1938:
1939: Kyllikki Pohjala. Jussi Lappi-Seppälä. Elli Nurminen.
1940: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Jaakko Hakala. Niilo Honkala.
1941: Helena Virkki. Aune Innala. Erkki Koivisto.
1942: Martti J. Huttunen. Irma Hamara. Esa Kaitila.
1943: Arvo Salminen. Margit Borg-Sundman. Felix Seppälä.
1944: Irma Karvikko. Markus Niskala. Oskari Lehtonen.
1945: Albin Wickman. Martta Salmela-Järvinen.
1946: 602
1947:
1948: IV,9s. - Rah. al. N:o 30.
1949:
1950:
1951:
1952:
1953: Borg-Sundman: Määrärahan osoittamisesta Helsingin yleisen
1954: sairaalan II sisätautiosaston yhden ylimääräisen osaston-
1955: hoitajan toimen muuttamiseksi peruspalkkaiseksi osaston-
1956: hoitajan toimeksi.
1957:
1958:
1959: E d u s k u n n a ll e.
1960:
1961: Helsingin Yleisen sairaalan II sisätauti- Ehdotan sen vuoksi,
1962: osastolla on aikoinaan tapahtuneen epähuo-
1963: mion vuoksi yksi osastonhoitajan virka jää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
1964: nyt ylimääräiseksi. Tämän vuonna 1947 pe- t·ulo- ja menoarvioon 240,900 markan
1965: rustetun toimen järjestämisestä peruspalk- määrärahan Helsingin Yleisen sairaa-
1966: kaiseksi samassa 12 palkkaluokassa ei lan II sisätautiosaston yhden ylimää-
1967: aiheudu momentille lainkaan lisäystä eikä räisen osastonhoitajan toimen muutta-
1968: valtiolle menoja. miseksi peruspalkkaisen osastonhoita-
1969: jan toimeksi.
1970: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
1971:
1972:
1973: Margit Borg-Sundman.
1974: 603
1975:
1976: IV,99. - Rah. al. N:o 31.
1977:
1978:
1979:
1980:
1981: Hetemäki ym.: Määrärahan osoittamisesta henkikirjoittajain.
1982: virka- ja arkistohuoneiden vuokramenojen korvaamiseksi.
1983:
1984:
1985: E d u s k u n n a 11 e.
1986:
1987: Henkikirjoittajista 20 päivänä marras- huoneiden vuokran, lämmön, valaistuksen
1988: kuuta 1948 (802/48) annetun asetuksen ja siivouksen. Varsinkin silloin, kun virka-
1989: mukaan henkikirjoittajalla tulee olla virka- ja arkistohuoneet on jouduttu sijoittamaan
1990: huone ja arkisto. Henkikirjoittajan arkisto vuokrahuoneisiin, joista vuokra on suoritet-
1991: kuuluu ns. valtion virka-arkistoihin, joiden tava liikehuoneistojen vuokratason mukaan~
1992: huoneista ja niissä säilytettävien asiakirjo- on tämä rasitus muodostunut varsin koh-
1993: jen hoitamisesta 8 päivänä elokuuta 1952 tuuttomaksi.
1994: annettujen asetusten (312/52 ja 313/52) Edellä olevaan nähden allekirjoittaneet
1995: mukaan valtionarkisto antaa ohjeet. Saman- kunnioittavasti ehdottavat,
1996: laisia velvollisuuksia virka- ja arkistohuonei-
1997: den pitämiseen on useilla muillakin valtion että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
1998: viranomaisilla. Näille kuitenkin yleensä valtion tulo- ja menoarvioon 7 Pl. III
1999: ainakin osaksi korvataan virka- ja arkisto- luvun 1 momentille 600,000 markan
2000: huoneiden vuokramenot. Henkikirjoittajat määrärahan henkikirjoittajain virka-
2001: sen sijaan ovat tähän asti joutuneet itse ja arkistohuoneiden vuokramenojen
2002: kustantamaan kokonaan virka- ja arkisto- korvaamiseksi.
2003: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
2004:
2005:
2006: Päiviö Hetemäki. Oskari Lehtonen.
2007: Veikko Kokkola. Grels Teir.
2008: Nestori Kaasalainen. Arno Tuurna.
2009: A. Simonen. Väinö Hakkila.
2010:
2011:
2012:
2013:
2014: 4
2015: 604
2016:
2017: IV,1oo. - Rah. al. N:o 32.
2018:
2019:
2020:
2021:
2022: Nordström ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan kaupun.
2023: gin henkikirjoitustoimen yhdistämiseksi kaupungin poliisi-
2024: laitokseen.
2025:
2026:
2027: E d u s ik u n n a 1[ e.
2028:
2029: EduslrunnaHe 5 pawana helmilkuuta 1952 262,500 mk) oleva henkilö, joka uuden jär-
2030: jäJWtyn 'tJoi.v;omusoooitteen n:ro 66 perusteella jestelyn tultua vroi:maan vapautuisi varsinai-
2031: osoirbti eduskunta ha:lHtufkse[le 13 päivälle siin poJiisi.teMäviirnsä.
2032: toukokuuta 1952 päi<vä:tyn toivounOO:sen, että Huromioon ottaen, että uuden henJkilkirjoit-
2033: hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin Vaasan kau- tajan pwlk:k!auks'esta 'V'Oimassa olevien mää-
2034: pungin henkikirjoitustoimen yhdistämiseksi räysten muikla.iJses:ti Vaasan kaupunki maksaisi
2035: 'VUOden 1953 oousta 'luikien ikaurpungin poliisi- ;lrolmanneksen ja ~että uusi järjestely aiiheut-
2036: laitoikseen er1tyiselksi henkilkirjoitustoimis- taisi va:l<ti<oUe erinäisiä !huomattavia säästöjä
2037: tolksi. ehdota;mme kunni'Oittaen,
2038: Kun Vaasan polii1si1ai!t1oksessa jo ennestään
2039: pidetääm rekisteriä lka;upungin väestöstä ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
2040: väestön muutroiksista, ei edusikunnan toivo- tulo- ja menoarvioon 7 Pl. IV: 1. koh-
2041: masta järjestelystä aTheutuisi muita uusia dalle 399,300 markkaa Vaasan kaupun--
2042: menoja edellyttäviä muutoksia, kuin että yksi gin henkikirjoitustoimen yhdistämi-
2043: uusi virka olisi ~perustetta1va, nimi:ttä:i:n henki- seks1: vuoden 1953 alusta lukien kau-
2044: ki:rjoittwjan <vil'lka, jon!ka perurspwlkrrm on pungin poliisilaitokseen erityiseksi
2045: 399,300 ma,rkkaa. :Poliisilai'lldksen relldsteri- henkikirjoitustoimistoksi ja tähän toi-
2046: toimiston esimiehenä :toimii nyt vanlhem- mistoon tarvittavan henkikirjoittajan
2047: man ~ollJSitaapelin vaJlmmssi[la (poihjapallkika viran perustamiseksi.
2048:
2049: Helsingissä 16 päi<vänä syys!kuuta 1952.
2050:
2051:
2052: T. E. Nordström. Johannes Wirtanen.
2053: 605
2054:
2055: IV,1o1. - Fin. mot. N:o 33.
2056:
2057:
2058:
2059:
2060: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av anslag för avlöning
2061: av länsmansbefattningen i Korsnäs länsmansdistrikt.
2062:
2063:
2064: Till Riksdagen.
2065:
2066: För att åstadkomma ett ändamålsenligare även i flere andra avseenden. Som exempel
2067: länsmansdistrikt och av sparsamhetsskäl fö- härpå kan nämnas, att kommunerna blidar
2068: reslås i regeringens proposition angående ett gemensamt tingslag, har gemensamt kom-
2069: statsförslaget för nästa år, att Korsnäs munalsjukhus, kommunalhem m.m.
2070: länsmansdistrikt skall indragas från början Genom överföring av Korsnäs kommun till
2071: av 1953. Malax länsmansdistrikt kommer det sålunda
2072: Undertecknade, som ingående känner till bildade distriktet att bli synnerligen svår-
2073: lokala förhållandena inom Korsnäs länsmans- skött, främst på grund av det nya distrik-
2074: distrikt, kan inte finna, att den föreslagna tets stora omfång och de dåliga kommunika-
2075: omorganiseringen av detta distrikt i något tionsförhållandena. Därjämte söndras i hög
2076: som helst avseende slmlle innebära en ända- grad det samarbete, som nu förekommer
2077: målsenligare distriktsindelning än den nuva- inom den kommunala och offentligrättsliga
2078: rande. Tvärtom kommer en sådan åtgärd att förvaltningen mellan berörda kommuner.
2079: i många avseenden innebära försämringar. Ur sparsamhetssynpunkt kan den före-
2080: Korsnäs länsmansdistrikt, som omfattar slagna åtgärden icke heller försvaras, eme-
2081: Korsnäs och övermarks kommuner, hör vis- dan den besparing av statsutgifter, som där-
2082: serligen i fråga om innevånarantal icke till igenom uppnås, utgör endast 329,100 mark.
2083: de största distrikten i landet. Till sin ytvidd Med hänvisning till det som ovan anförts
2084: är distriktet dock ett av de större distrikten. föreslår vi vördsamt,
2085: Till följd härav och på grund av den
2086: spridda bosättningen ger distriktets förvalt- att Riksdagen i statsförslaget för år
2087: ning även i dess nuvarande form tillräckligt 1953 under 7 Ht. III :4 måtte intaga
2088: arbete för en länsman. 329,100 mark för avlöning av läns-
2089: Härutöver bör särskilt beaktas, att Kors- mansbefattningen i Korsnäs länsmans-
2090: näs och övermarks kommuner i långa tider distrikt.
2091: utgjort ett enhetligt förvaltningsområde
2092: Helsingfors den 15 september 1952.
2093:
2094: Verner Korsbäck. T. E. Nordström.
2095: Mikko Järvinen. Kurt Nordfors.
2096: Grels Teir.
2097: 606
2098:
2099: IV,1o1. - Rah. al. N:o 33. Suomennos.
2100:
2101:
2102:
2103:
2104: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Korsnäsin nimis-
2105: miespiirin nimismiehenviran palkkattsta varten.
2106:
2107:
2108: E d u s k u n n a ll e.
2109:
2110: Tarkoituksenmukaisemman mmiSmiespnrm daan mainita, että kunnat muodostavat yh-
2111: aikaansaamiseksi ja säästäväisyyssyistä ehdo- teisen käräjäkunnan, niillä on yhteinen kun-
2112: tetaan hallituksen ensi vuoden tulo- ja meno- nansairaala, kunnalliskoti jne.
2113: arvioesityksessä Korsnäsin nimismiespiiri lak- Siirtämällä Korsnäsin kunta Maalahden
2114: kautettavaksi vuoden 1953 alusta lukien. nimismiespiiriin tulee siten muodostettu alue
2115: Allekirjoittaneet eivät ole voineet havaita, erittäin vaikeahoitoiseksi erikoisesti uuden
2116: vaikka perinpohjin tuntevatkin Korsnäsin alueen suuren laajuuden ja huonojen kulku-
2117: nimismiespiirin paikalliset olosuhteet, että yhteyksien vuoksi. Lisäksi rikkoontuu suu-
2118: tämän piirin esitetty uudelleenjärjestely mis- ressa määrin mainittujen kuntien kunnalli-
2119: sään suhteessa aikaansaisi nykyistä tarkoi- sessa ja julkisoikeudellisessa hallinnossa ny-
2120: tuksenmukaisemman piirijaon. Päinvastoin kyään vallitseva yhteistyö.
2121: sellainen toimenpide monessa suhteessa ai- Säästäväisyyssyilläkään ei esitettyä toi-
2122: heuttaisi huononnuksia. menpidettä voida puolustaa, koska sillä saa-
2123: Korsnäsin nimismiespiiri, joka käsittää tava valtion menojen säästö on ainoastaan
2124: Korsnäsin ja Ylimarkun kunnat, ei tosin 329,100 markkaa.
2125: asukasluvultaan ole maan suurimpia piirejä. Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2126: Pinta-alaltaan alue kuitenkin on suurehko. nioittaen,
2127: Tämän seikan sekä harvan asutuksen vuoksi
2128: on piirin hallinnossa sen nykyisessä muo- että Eduskunta vuoden 1953 tulo-
2129: dossa riittävästi työtä yhdelle nimismiehelle. ja menoarvion 7 Pl. Ill luvun 4 mo-
2130: Tämän lisäksi on erikoisesti huomattava, mentille ottaisi 329,100 markkaa Kors-
2131: että Korsnäsin ja Ylimarkun kunnat ovat jo näsin nimismiespiirin nimismiehenvi-
2132: pitkät ajat olleet monessa suhteessa yhtenäi- ran palkkausta varten.
2133: senä hallintoalueena. Esimerkkinä tästä Voi-
2134: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
2135:
2136: Verner Korsbäck. T. E. Nordström.
2137: Mikko J"årvinen. Kurt Nordfors.
2138: Grels Teir.
2139: 607
2140:
2141: IV,1o2. - Rab. al. N:o 34.
2142:
2143:
2144:
2145:
2146: Pasanen ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen apu-
2147: luispoliisitarkastajan palkkaamiseksi Mikkelin lääninhalli-
2148: tukseen.
2149:
2150:
2151: E d u s k u n n a ll e.
2152:
2153: Mikkelin lääni on nykyisin lääneistämme ratkaisu. Kun viran peruspalkka nähdäk-
2154: ainoa, jossa ei ole apulaispoliisitarkastajaa. semme tulisi olemaan 26. palkkaluokkaa vas-
2155: Suuresti lisääntyneen työmäärän ja lukuis- taavat 535,200 markkaa vuodessa, ensim-
2156: ten matkojen, joita varsinkin poliisitarkasta- mäinen ikälisä 27,120 markkaa, kalliinpai-
2157: jalle myös kuuluvien lääninsyyttäjän teh- kan lisä 36,480 markkaa ja virkapukuavus-
2158: tävien hoidosta aiheutuu, johdosta on kaik- tus 8,600 markkaa, tarvittaisiin tämän viran-
2159: kien poliisitarkastajalle kuuluvien tehtävien haltijan palkkaukseen ensi vuotta varten
2160: hoitaminen tässäkin läänissä käynyt yhdelle nykyisen palkkatason mukaan 607,400
2161: miehelle aivan ylivoimaiseksi. Niinpä onkin markkaa.
2162: lääninhallitus tehnyt usempia esityksiä apu- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2163: laispoliisitarkastajan viran perustamiseksi nioittaen,
2164: lääniin, mutta ne eivät vieläkään ole johta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
2165: neet myönteiseen tulokseen. Läänin poliisi- tulo- ja menoarvioon 607,400 markan
2166: asiain hoidon kannalta tuon viran perusta- määrärahan ylimääräisen apuluispo-
2167: mista ei kuitenkaan enää voida lykätä, vaan liisitarkastajan palkkaamista varten
2168: olisi asiaan vihdoinkin saatava myönteinen Mikkelin lääninhallitukseen.
2169: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
2170:
2171: Aukusti Pasanen. Aare Leikola.
2172: Esa Kaitila. Konsti Järnefelt.
2173: 608
2174:
2175: IV,1o3, - Rah. al. N:o 35.
2176:
2177:
2178:
2179:
2180: Lehtonen: Määrärahan osoittarnisesta rnerivartiolaitokselle
2181: vuokralentokoneiden käyttärniseen väkijuornien salakulje-
2182: tuksen vastustarnisessa.
2183:
2184:
2185: E d u s k u n n a ll e.
2186:
2187: Väkijuomien salakuljetus on viime aikoina vaan ensi hätään voitaisiin vuokrata yksi-
2188: osoittanut huolestuttavaa kasvua. Tämän tyisten omistamia kevyitä, tähän tarkoituk-
2189: vaaran voittamiseksi on valtiovallan taholta seen hyvin soveltuvia ja vuokrattavissa ole-
2190: ilmoitettu ryhdyttävän tarmokkaisiin toi- via lentokoneita, joiden ohjaajia on riittä-
2191: menpiteisiin, jollaisina tiettävästi on suunni- västi tilapäislentoihinkin saatavissa. Kustan-
2192: teltu merviartiolaitoksen kaluston huomatta- nuksiksi muodostuisi tätä menettelyä käyt-
2193: vaa lisäämistä lähinnä vartioalusten osalta. täen vain koneen vuokra, johon sisältyy
2194: Suunnitelmissa lienee kuitenkin jätetty huo- lentoon tarvittava poltto- ja voiteluainekin.
2195: miotta, ettei yksinomaan vartioalusten luku- Vuokra on nykyisin n. 3,000-4,000 mark-
2196: määrää huomattavastikaali lisäämällä voida kaa lentotunnilta. Huomioon ottaen tällaisen
2197: todella tehokkaasti valvoa merialueella ta- toiminnan rajoittamisen vain joihinkin tär-
2198: pahtuvaa laitonta liikennettä, sillä siihen keisiin tapauksiin valvontaviranomaisten
2199: asettavat saaristomme laajuus ja sokkeloi- apuna, ei siitä aiheutuisi suuriakaan menoja.
2200: suus sekä vartioalusten toimintakyvyn rajoit- Yhden miljoonan markan määrällä voitaisiin
2201: tuneisuus luonnollisen ja valitettavasti var- koneen nopeudesta riippuen lentää jo 30,000
2202: sin tehokkaan esteen. Valvontaviranomaisil- -40,000 kilometriä.
2203: lemme olisikin järjestettävä mahdollisuus Tähän nähden ehdotan,
2204: käyttää enemmän hyväkseen niitä huomat-
2205: tavia etuja, joita ilmasta käsin tapahtuva että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
2206: tiedustelu ja valvonta nopeutensa ja tehok- tulo- ja rnenoarvioon 1,000,000 rnar.
2207: kuutensa takia tarjoaa aivan pienilläkin kan suuruisen rnäärärahan rnerivarti()c.
2208: koneilla suoritettuna. Tämän mahdollisuuden laitokselle vuokralentokoneiden käyt-
2209: järjestämisen ei tarvitse edellyttää omien töä varten väkijuornien salakuljetuk-
2210: lentokoneiden hankkimista merivartiolaitok- sen vastustarnisessa.
2211: selle, jolla ennestään niitä on vain kaksi,
2212: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
2213:
2214:
2215: Oskari Lehtonen.
2216: 609
2217:
2218: IV,lo4. - Rah. al. N:o 36.
2219:
2220:
2221:
2222:
2223: Lehtonen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden tullihalli-
2224: tuksen viran ja toimen haltijain palkkauksen parantami-
2225: seksi.
2226:
2227:
2228: E d u s ik u n n a ll e.
2229:
2230: Hallitus on ehdotuksessaan vuoden 1953 virka'VIiQ\heistä. T~ämä Memia ed~liyttää, e'tltä
2231: tulo- ja menoarvioksi resittänyt tuililaitolksen kannevisk:aaJi on paJik!k:aJl.uootuiks'essa ainakin
2232: os'ailta ylksi:puolises:ti eräiden paikallishalhli:n- samalla tasolla kuin paikallishallinnon ylin
2233: non villkiojen pailk!kialuoikitUSita ik:orotrert:ttavaksi virrunha:hija. HaJliltulksen esityksessä on eräät
2234: j ättåen tul'lilhaHirtuksess'a sama!Ha [in;j aiJ'la, turl'li,nhoitajrut kuitenkin nrootetttu pa!lklkauk-
2235: muuta vas'tuunallaisemmissa ja suurempaa sessa ikarnnevislmallin rorhitse, min!k:ä ohessa
2236: ik'o)klemusta edeliyttä;vissä viroissa toimi.lvia kannevisikaa~invirka <on rhalliltu'ksen esitylksen
2237: v:iranfu.alti!joitJa ~erutisiin pa1ikikalluoiklkiinsa,. jrOthdoSita jää;mässä huoTiiompaan asemruan kuin
2238: Tästä on s'eurauiksena s:e iJlmeinen epäoiik:eu- tälh'än asti samalla ·tasd11a olleet nuoremman
2239: dierumullm±suus, et1tä eräärt ~esimiesase:rruassa hruHi:tussi'hteerin ja nuoremman oi!ikeussirhooe-
2240: olevat rtuil'lilha!Hituiksen viranha1tiljat jäävrut rin virat, jotlka on ehdotettu !koroterbtavaksi
2241: pa:l'klkallu01kituilmessa pai'kaHisha:Hi:nnossa toi- 29 pl: aan. Sama korotus on tarpeen kanne-
2242: mivia !käsky:nrallaisiaan all~emmruksi j,a että vislooa:limlkin suhteen.
2243: eräissä tapaukisissa tuJ'lihallituksen vimnha1- 'fullilludliltuksen ti[wsfutl:limi:sto ikerää ja jär-
2244: tij·o~den ja paikai~lisha:lili:nnossa toimivien j'estää SuOilllen ik!o'kro u1k.omaanlk:auppaa ikos-
2245: viranlhaJ,t:iJjoiden ~väilinen marginaa!li pa!Nrlra- klevan tär!lreän tilaston, jota käJ'Itetään perus-
2246: luokituksessa kasV1aa vä:ärää;n suuntaan. Toteu- tama mm. kauppaneuvotteluissa. Kun toimisto-
2247: tettuna tä:l1ai:nen muiOdoton jäTjestJelmä tu!lisi pääTliikkö on täihän 1asti !k:m:ulnnut samaan
2248: johrb81!llarun siilhen, että 'tuJtlirhallirtuiksen pai- pa;lik:kausluoikllman !kuin ikann~viskaailintoimis
2249: !lraillisrha!Hi:nnon vir!lrolirhin näJhden vastuuna!lai- tonkin päälliikikö, !hänen palkkaustaan oEsi
2250: semm:issa ja suuremuJaa pät~evyyttä vaativissa k'onotert'bruva samoin yrhdeilJlä pa:lkikausluoika:Ha
2251: viroisslaJ r1Joimivrut henik:illö't ha!k:eutuisivrut pai- eli siis 29 pl: aan.
2252: krullisrhal,lirnn'<m rprarempirp'~aisiin virkoihin Toimistopääilliikön ·apulaisena :toimiva
2253: ja turHhruilituklsreen tulisi olem8Jan varsin vai- aktuaari on tähän asti kuulunut 22 pl: aan
2254: !klewta saada riirtJtävän päJtevää työvoirrnaa. ja palkkauslautakuntakin on esittänyt
2255: KosJka tuHiha!iij:tukselllkin osaJl1:ia on haltituk- virkaa korotettavaksi yhdellä luokalla.
2256: sen ~esityksessä 'PYr1irtty :nimenom8Jan saatta- Kun aa~tuaari kuitenkin joutuu suoranais·een
2257: maan eri vimt 'ja rboimert ik<estkenään oilkeaan llro'Siketuk1seern liikemaaiim~an kanssa mm.
2258: suih1Jeeseen, nn 1tämän pyrkimylksren selkä v8ll- anltruen iherlle tiretdja tuonnista ym. ~hdote'taa:n
2259: ti!on omrun !edun ja oilkeudenmu!k:aisuudenki:n hänet siirrettäväksi 24 pl: aan. ·
2260: :k:artJsot:truVIa ·Viaalti:van aina!k:in seumavien iklor- TulliihaJlliltuJksen yp. silhteerinvirlka kuuluu
2261: j,aus1Jen suoritt'amista nykyiseen ja es~itettyyn nyt 27 pl: aan. Pätevyysvaatimuksena virkaan
2262: paillklka:luoki tukseen: on ylempi ~:>i!k!eustutkintlo s:e!k:ä ikok!emus tuo-
2263: Tru:llilha;llituilrnen \karnev;iskaali on tuHirlaitolk- marin tehtäJvissä ~ja 'tul'lirhaHinnon a:la:lla. Jdk-
2264: sen ylimpänä syyttäjäJviranOilllaisrena tullin- seenkin s1ama:t prutevyysvaatimu!k:set ja tehtä-
2265: hoitajien esimies i'tu'Hirilk<osasioissa, mi:n!lrä vät on ·esim. 29 p'l :'ssa olevassa va!k:uui'tusoikeu-
2266: >Ohessa hä:nen tulee !Via:1voa tullila:iltorks~en ihen- den silht·eerinvirassa j'a 30 pl: ssa olevass1a tie-
2267: kilökunnan ,v:iTkatroimia S'eikä aljaa tu~tlirhalli ja vesirakennushallituksen sihteerinvirassa,
2268: tuksessa tailkilm tuO'llliJOistuimessa syytteitä minlk:ä vuoksi twllirha:lli'tuksen Y'P· sihteerin-
2269: muiden tullilaitoksen viran tai toimen halti- virka olisi nostettava ainakin 28 pl: aan.
2270: joidoo kuin pä:äjdh'tatjan ja rtuHineuvoksien Tulliihwllrtuiksen JlileiseHä osastoilla :pailvel'ee
2271: 610 IV,l04. - Tullihallituksen virkamiehet.
2272:
2273:
2274: kaiksi notaaria, joid€n pätevyysvaatirrmksena TuiHiha!llitwksen rtmiffiosasbon tuhliyli:tar-
2275: on ·alempm oilkeUSitut!k:imtJo, ja ihe kuuluvat 17 kastaja, tullitarkastaja yp. ja sihteeri ap.
2276: pl:aan. Koska notaareihin rinnastettavat Oiil lha!Hitulksen •esityksessä jätetty paJkka!luOik-
2277: ja aikaisemmin samassa palkkausluokassa katarkistulksen uJkopuo1eJ1le. Tämä on aivan
2278: olleet tullihallituksen apukamreerit on nurinkurista, [{loslka samaiUa on ·elhdot'ettu pai-
2279: hal'lirtuksen esityksessä •eJhdrotet'tu noote'tta- ka!HiiSiha:HinniOn tul,litark!astajien ja tullin'hoi-
2280: viksi 18: nnesta 20: nteen pl: aan, vaatii joh- taji'8ll paikkausta paranoobtavailffii. TU'Nilhal-
2281: J.onmmikaisuus, että nota;arienkin virat ik:oro- litus on pualesrtwan toistuvasti vaatinut tariffi-
2282: tettaisili!tl nylkyisestä pl: staan 20 pl: aan. osaston tark!wsta;ji'en, joi'hirn rteJhtäviensä puo-
2283: TullilhaJliltuksen kamreeri!tl peruspalkka on lesta sih·teerikin ikäytännössä !kuuluu, asemaa
2284: 24 pl:m. mulkainen, mutta kamreeri esim. liike- parannetta:vaksi. Alussa mainitut perustelut
2285: vaihtoverotoimistossa kuuluu 26 pl:aan, kou- edellyttävät näiden virkojen palkkausta pa-
2286: luhallituksessa 27 pl:aan, maataloushallituk- mnne1Jtavaksi ainakin yhdeUä pa!lklkausluo-
2287: sessa 27 pl:aan, tie- ja vesirakennushallituk- ka!lla. Vertai:lu muihin virasrtoihin edei!Jlyttäisi
2288: sessa 28 pl: aan sekä merenkulkuhallituksessa pa:ljon suurempaa korotusta.
2289: ja valtion tapaturmatoimistossa 25 pl: aan. Mainittujen tullihallituksen viran ja toi-
2290: TuH:ilha1lituiksen lkamreerirr virka o1isi tämän men haltijoiden palkkaus muuttuisi näin ol-
2291: vuoksi korotettava ainakin 25 pl: aan. len seuraavasti:
2292:
2293: Entinen perusp. Ehdotettu perusp. Lisäys
2294: mk mk mk
2295: 1 kianneviskaafti, 'toimistopääJ:'l:ik-
2296: 'könä, .................... . 513,300:- (28 pL) 539,100:- (29 pl.) 25,800:-
2297: 1 toimisrtopääH:ilkikö t~lastotoi-
2298: niistossa, ................. . 513,300:- (28 pl.) 539,100:- (29 pl.) 25,800:-
2299: 1 sihteeri yp. . ............. . 488,700:- (27 pl.) 513,300:- (28 pl.) 24,600:-
2300: 2 notaa11ia ................. . 299,400:- (17 pl.) 344,100:- (20 p1.) 89,400:-
2301: 1 ikalltl'eeri . . . . . . . . . . . . . . . . . . 420,600:- (24 pl.) 444,000:- (25 pL) 23,400:-
2302: 1 ruk:tuwari ................ .. 399,300:- (23 pl.) 420,600:- (24 pl.) 21,300:-
2303: 1 tuUiylitarllmstaja .......... . 488,700:- (27 pl.) 513,300:- (28 pJ.) 24,600:-
2304: 1 tullitarikastaJja . . .......... . 444,000:- (25 pl.) 465,300:- (26 pl.) 21,300:-
2305: 1 sihteeri ap. . ............. . 399,300:- (23 pl.) 420,600:- (24 pL) 21,300:-
2306:
2307: Ede1lä ol6VIaan nruhden ehdo'ta:rwne, lituksen kanneviskaalin, tilastotoimis-
2308: ton, toimistopäällikön, sihteerin, kam-
2309: että Eduskunta ottaisi v:n 1953 reerin, aktuaarin sekä tariffiosaston,
2310: tulo- ja menoarvioon 356,460 markan tulliylitarkastajan, tullitarkastajan ja
2311: lisämäärärahan, josta peruspalkkoina sihteerin palkkauksen korottamiseksi
2312: 277,500 mk, ikälisinä 57,000 mk ja yhdellä ja kahden notaarin kolmella
2313: kalliinpaikanlisinä 21,960 mk tul- palkkaluokalla.
2314: Helsingissä 16 päivänä syyslkuuta 1952.
2315:
2316:
2317: Oskari Lehtonen. Aune Innala.
2318: 611
2319:
2320: IV,lo5. - Fin. mot. N:o 37.
2321:
2322:
2323:
2324:
2325: Teir m. fl.: Angående anvisande av anslag för anskaffning
2326: av snabbgående bevakningsfartyg för tullmyndigheterna.
2327:
2328:
2329: Till Riksdagen.
2330:
2331: Under senaste tid har det väckt stort upp- icke förfoga över tillräckligt antal snabb-
2332: seende, att smugglingen av polsk sprit till gående bevakningsfartyg. I statsförslaget för
2333: vårt land fått en så stor omfattning, som år 1953 finnes under 8 huvudtiteln IV kapit-
2334: den nu har. Alla laglydiga medborgare ha let 8 momentet antecknat 1,500,000 mark
2335: med avsky tagit del av nyheterna om de för motorbåtars underhåll och drift. Detta
2336: stora smugglingsaffärerna, som alltjämt sy- belopp är alldeles otillräckligt för att kunna
2337: nas fortgå. Denna asociala verksamhet är en få det nuvarande fartygsbeståndet i skick
2338: skam för landet och ett allvarligt hot mot och framför allt saknar man anslag för
2339: laglydnaden i samhället genom sin demorali- nyanskaffningar.
2340: serande inverkan. Genom de stora förtjän- Åberopande ovanstående föreslås vörd-
2341: ster smugglingen kan ge sina ljusskygga samt,
2342: utövare lockar den mången till sig. att Riksdagen måtte i statsförslaget
2343: Denna lagstridiga verksamhet kan ej få för år 1953 anslå 25 miljoner mark
2344: fortgå, utan det är samhällets plikt att för anskaffning av nya snabbgående
2345: resolut ingripa. Smugglingen möjliggöres bevakningsfartyg för tullmyndighe-
2346: till en stor del av, att våra tullmyndigheter terna.
2347: Helsingfors den 12 september 1952.
2348:
2349: Grels Teir. Kurt Nordfors. Albin Wickman.
2350: Antti J. Rantamaa.
2351:
2352:
2353:
2354:
2355: 5
2356: 612
2357:
2358: IV,1o5, - Rah. al. N:o 37. Suomennos.
2359:
2360:
2361:
2362:
2363: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta nopeakulkuisten vartio-
2364: alusten hankkimiseksi tulliviranomaisille.
2365:
2366:
2367: Eduskunnalle.
2368:
2369: Viime aikoina on herättänyt suurta lmo- tulliviranomaisillamme ei ole käytettävissään
2370: miota se, että puolalaisen spriin salakuljetus riittävää määrää nopeakulkuisia vartioaluk-
2371: maahamme on saanut niin suuren laajuuden sia. Vuoden 1953 tulo- ja menoarvioehdotuk-
2372: kuin sillä nyt on. Kaikki lainkuuliaiset kan- sessa on 8 Pl. IV luvun 8 momentin koh-
2373: salaiset ovat inhoten lukeneet uutiset suu- dalla merkittynä 1,500,000 markkaa moot-
2374: rista salakuljetushommista, jotka näyttävät toriveneitten ylläpitoon ja käyttöön. Tämä
2375: edelleen jatkuvan. Tällainen yhteiskunnan- määrä on vallan riittämätön nykyisen alus-
2376: vastainen toiminta on häpeäksi maalle ja sen kannan kuntoon panemiseksi ja määräraha
2377: turmeleva vaikutus vakavana uhkana lain- uudishankintoja varten puuttuu tykkänään.
2378: kuuliaisuudelle yhteiskunnassa. Suuret an- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
2379: siot, jotka salakuljetus voi tuottaa valon-
2380: aroille harjoittajilleen, houkuttelevat monia että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
2381: puoleensa. tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
2382: Tällainen lainvastainen toiminta ei saa markan määrärahan nopeakulkuisten
2383: jatkua, vaan yhteiskunnan velvollisuus on vartioalusten hankkimiseksi tulliviran-
2384: tarttua asiaan päättävästi. Salakuljetus on omaisille.
2385: mahdollista suureksi osaksi sen vuoksi, että
2386: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
2387:
2388: Grels Teir. Kurt Nordfors. Albin Wickman.
2389: Antti J. Rantamaa.
2390: 613
2391:
2392: IV,lo6. - Rah. al. N:o 38.
2393:
2394:
2395:
2396:
2397: Pohjala ym.: Määrärahojen osoittamisesta eräiden sairaanhoi-
2398: talain palkkauksen parantamiseksi.
2399:
2400:
2401: E d u s k u n n a 11 e.
2402:
2403: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 29 peruste- tulo- ja menoarvioon sairaanhoitajain
2404: luihin ehdotamme, palkkauksen korjaamiseksi 9 Pl. II
2405: luvun 1 ja 2 momentin kohdalle
2406: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953 yhteensä 6,612,000 markkaa.
2407: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
2408:
2409:
2410:
2411: Kyllikki Pohjala. Irma Hamara.
2412: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Margit Borg-Sundman.
2413: Helena Virkki. Martta Salmela Järvinen.
2414: Martti J. Huttunen. Markus Niskala.
2415: Arvo Salminen. Elli Nurminen.
2416: Irma Karvikko. Niilo Honkala.
2417: Jussi Lappi~Seppälä. Erkki Koivisto.
2418: Jaakko Hakala. Felix Seppälä.
2419: Aune Innala. Oskari Lehtonen.
2420: Esa Kaitila.
2421: 614
2422:
2423: IV,to7. - Rah. al. N:o 39.
2424:
2425:
2426:
2427:
2428: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta asevelvollis-
2429: ten päivärahan korottamista varten.
2430:
2431:
2432: E d u s k u n n a ll e.
2433:
2434: Vuoden 1952 tulo- ja menoarvion hyväk- nusten yhä noustessa, työttömyyden lisään-
2435: symisen yhteydessä asevelvollisten palva- tyessä jne. eivät voi avustaa poikiaan. Itse
2436: rahaa korotettiin 10 markalla, mikä ei ollut asiassa onkin asevelvollisia kohdanneiden
2437: kuitenkaan riittävä korotus ottaen huomioon pahimpien epäkohtien poistaminen juuri
2438: jatkuvasti nousseen hintatason. Vuoden valtion velvollisuus, koska se pakottaa nuori-
2439: 1953 tulo- ja menoarviossa hallitus esittää son suorittamaan asevelvollisuuttaan.
2440: huomattavia korotuksia jo ennestäänkin pa- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
2441: remmassa asemassa olevan upseeriston palk-
2442: kojen korjaamiseen. Asevelvolliset on sen että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
2443: sijaan jätetty kokonaan huomioimatta, tulo- ja menoarvioon 9 Pl. II luvun
2444: vaikka heidän asemansa on jatkuvasti huo- 4 momentille lisäyksenä 225,000,000
2445: nontunut. Kuitenkin valtaosa asevelvollisia markan määrärahan asevelvollisten
2446: on työläis- ja talonpoikaiskodeista, joten päivärahan korottamiseksi 60 mark-
2447: vanhemmatkaan vähävaraisina ja elinkustan- kaan.
2448: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
2449:
2450: A-L. Tiekso-Isaksson. J. Mustonen.
2451: Eino Tainio. Toivo Friman.
2452: 615
2453:
2454: IV,1os. - Rah. al. N:o 40.
2455:
2456:
2457:
2458:
2459: Kilpeläinen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta eräille
2460: puolustuslaitoksen viran tai toimen haltijoille majoitus-
2461: rahoiksi.
2462:
2463:
2464: E d u s k u n n a ll e.
2465:
2466: Esityksessään valtion tulo- ja meno- tään kalliilta paikkakunnalta sellaiselle
2467: arvioksi vuodelle 1951 hallitus 9 Pl. X: 5 paikkakunnalle, jossa ei makseta kalliinpai-
2468: momentin kohdalla ehdotti, että niille puo- kanlisää, menettää kalliinpaikanlisänsä,
2469: lustuslaitoksen perheellisille viran tai toimen vaikka perheen täytyy jäädä asumaan kal-
2470: haltijoille, jotka ilman omaa hakemusta on liille paikkakunnalle. Siirron johdosta siis
2471: siirretty palveluun toiselle paikkakunnalle, perheen asumis- ja talousmenot lisääntyvät,
2472: missä eivät voi saada perheelle asuntoa, mutta perheen elättäjän palkkaus alenee.
2473: suoritettavaa majoituskorvausta varten saa- Palkkaus on tarkoitettu kyllä korvaamaan
2474: taisiin käyttää määrärahasta enintään asumis- ja elantokustannukset, mutta ei ole
2475: 2,500,000 markkaa. Eduskunta vastaukses- oikein ilman riittävää lisäkorvausta saattaa
2476: saan hyväksyi ehdotulr.sen ja siitä lähtien on perheellistä viran tai toimen haltijaa ilman
2477: erikoismenosäännössä ollut 9 Pl. X: 5 mo- omaa tahtoaan sellaiseen asemaan, että
2478: mentilla, joka kokonaisuutena on arviomää- hänen on pakko pitää kotia ja taloutta kah-
2479: räraha, majoituskorvausten maksamista var- della paikkakunnalla.
2480: ten kiinteänä määrärahana 2,500,000 markan Valtioneuvoston päätöksellä 14. 6. 1951
2481: suuruinen osa momentin loppusummasta. (as. N:o 364/51) on määrätty, että majoi-
2482: Esityksessään valtion vuoden 1953 tulo- ja tuskorvausta voidaan määrärahan puitteissa
2483: menoarvioksi hallitus, vaikka se vuokratason maksaa aina 15% matkustusasetuksen edel-
2484: nousun vuoksi esittää koko momentin (maa- lyttämän päivärahan suuruisesta määrästä.
2485: ja asuntovuokrat) käsittävään arviomäärä- Tämän mukaisestihan majoituskorvaus voisi
2486: rahaan 12,000,000 markkaa lisäystä, ei kui- esim. toiseen matkustusluokkaan kuuluvalle
2487: tenkaan esitä minkäänlaista lisäystä majoi- enimmäistapauksessa olla 15 % 1,350 mar-
2488: tusrahoja varten momentilla olevaan ja kiin- kasta eli noin 200 markkaa vuorokaudelta.
2489: teäksi katsottuun 2,500,000 markan suurui- Sekään ei olisi kuin osakorvaus esim. kalliin-
2490: seen momentin osaan. Tästä aiheutuu jatku- paikanlisänsä menettäneelle, jonka perhe
2491: vasti sellainen epäkohta, että perheestään asuu toisella, kalliilla paikkakunnalla. Mutta
2492: erillään ilman omaa tahtoaan asuvat viran tätä ei voida maksaa, koska 2,500,000 mark-
2493: tai toimen haltijat, joiden lukumäärä puo- kaa ei riitä. Korvaukset ovat määrärahan
2494: lustuslaitoksen uudestijärjestelyn vuoksi tus- riittämättömyyden vuoksi paljon pienemmät
2495: kin ainakaan vähenee, yhä saavat kamp- kuin valtioneuvoston päätös sallii maksetta-
2496: pailla taloudellisissa vaikeuksissa, koska vaksi. On luonnollista, että asianomaisten
2497: aivan riittämättömät majoituskorvaukset on tätä vaikea käsittää, siitä aiheutuu kat-
2498: eivät läheskään korvaa perheen kahdella keruutta ja sellainen käsitys, että valtio-
2499: paikkakunnalla asumisesta ja kahden talou- valta yliolkaisesti syrjii neuvotteluoikeutta
2500: den pidosta aiheutuvia lisämenoja ja rasi- vailla olevia ja voimakeinojen käytöstä pi-
2501: tuksia. Majoitusrahat ovat vuodesta 1951 dättyviä puolustusvoimien siirtymisvelvolli-
2502: lähtien olleet vain 35-70 markkaa vuoro- sia viran tai toimen haltijoita.
2503: kaudelta asianomaisen matkustusluokasta ja Mielestämme asia on lyhyesti sanoen sitä
2504: asuinpaikkakunnasta riippuen. Kuitenkin laatua, että se on korjattava. Se voidaan
2505: esim. viran tai toimen haltija, joka siirre- korjata, ellei eduskunta katso asiakseen
2506: 616 IV,1os. - Puolustuslaitoksen majoitusrahat.
2507:
2508:
2509: selvittää tarvittavan määrärahalisäyksen jalle maksetaan ainakin osa siirron johdosta
2510: määrää ja merkitä lisäystä myös 9 Pl. X: 5 menettämistään kalliinpaikanlisistä silloin,
2511: momentin majoitusrahoihin, aluksi niinkin, kun perheen on pakko asuntopulan vuoksi
2512: että eduskunta muuttaa myöskin majoitus- jäädä entiselle, kalliimmalle paikkakunnalle.
2513: rahoihin varatun määrärahaosan arviomää- Edellä sanottuun viitaten kunniottaen
2514: rärahaksi. ehdotamme,
2515: Lisäksi hallituksen olisi harkittava puo-
2516: lustuslaitoksen palkkausasetuksen sellaista että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
2517: muuttamista, että ilman omaa hakemustaan tulo- ja menoarvioon 9 Pl. X: 5
2518: toiselle paikkakunalle siirretylle puolustus- momentin kohdalle majoitusrahoja
2519: voimien perheelliselle viran tai toimen halti- varten lisäystä arviomäärärahana
2520: 2,500,000 markkaa.
2521: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
2522:
2523: Yrjö Kilpeläinen. Hugo Nuorsaari.
2524: Eino Raunio. F~elixSeppälä.
2525: Viljo Virtanen. T. A. Viherheimo.
2526: R. Hallberg. Otto Toivonen.
2527: 617
2528:
2529: IV,lo9. - Rah. al. N:o 41.
2530:
2531:
2532:
2533:
2534: Salminen: Määrärahan osoittamisesta yhden ylimääräisen
2535: henkilökohtaisen professorin viran perustamista varten
2536: Helsingin yliopistoon.
2537:
2538:
2539: E d u s k u n n a ll e.
2540:
2541: Ylimääräisen !1enkilökohtaisen professorin ole menoarviossa myönnetty määrärahaa, eh-
2542: virkojen päätehtävänä on auttaa nuoria ja dotan, kaikkeen edellä olevaan viitaten,
2543: erittäin lahjakkaita tiedemiehiä antautu-
2544: maan kokonaan opetus- ja tutkimustehtäviin että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
2545: eritoten sellaisissa aineissa, joissa heillä ei tulo- ja menoarvioon 10 Pl. IV luvun
2546: syystä tai toisesta ole mahdollisuuksia päästä 1 momentille yhden ylimääräisen hen-
2547: varsinaisen professorin viran haltijaksi huo- kilökohtaisen professorin viran perus-
2548: limatta siitä, että he olisivat siihen hyvinkin tamista varten Helsingin yliopistoon
2549: päteviä. Yliopiston kannalta on erittäin tär- ensi vuoden alusta 632,400 markkaa
2550: keätä, jos saadaan tällaisia eteviä tutkijoita (32 pl., peruspalkka) sekä kalliinpai-
2551: kiinnitetyiksi yliopistoon, josta he muutoin .kanlisänä 58,080 mk eli yhteensä li-
2552: joutuisivat taloudellisista syistä erkanemaan. säyksenä po. momentille 690,480 mark-
2553: Kun moniin vuosiin ei tähän tarkoitukseen kaa.
2554: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
2555:
2556: Arvo Salminen.
2557: 618
2558:
2559: IV,uo. - Rah. al. N:o 42.
2560:
2561:
2562:
2563:
2564: Salmela-Järvinen ym..: Määrärahan osoittamisesta virusopin
2565: professorin viran perustamiseksi Helsingin yliopistoon.
2566:
2567:
2568: E d u s ik u n n ra U e.
2569:
2570: Vuosi siltten lhy;väksyi eduskUIIl!ta edustaja ja ikou!lutuspailk:ka, jo.sta !koituisi vä:liillistä ja
2571: Sa!lm~la-Jämrisen ym. mirtltäm.än rtoivomus- vä:l:~töntä hyötyä llrolro mruaille.
2572: rul:oi1Jteen N: o 81, että lhaJl!litus ilåh·eellisesti Onneksi Suomessa on useita pätevän eri-
2573: va:lmistuttaisi ja anta"isi esityksen Helsingin lkoiskouflurtmiksen soone~ta nuoria rtutkijoi!f;a, jo-
2574: yiliopisfun lääketi'ffiJeeUiseen tiedekuntaan kuu- tien viran thruLtijoita ei tarvitse etsiä ja llmu-
2575: luvan professorin viran perustamisesta virus- ~Uittaa. Pikemminkin on kysymys sii•tä, että
2576: opin ala1[e. Toisaalta 1pyysi YJliop:iJsto lkevääHä tailoudi:Jl.lisesti heikossa tasemassa työsiken'tele-
2577: 1952 sama111 viran perustamista menloaTIVioesi- villä nuorilla tutkijoilla olisi edes yksi paikka,
2578: tY'lmessään. Opetusministeriö puo'lsi anomusta, mihin ponnistella, eikä olisi vaaraa, että mo-
2579: mutta sitä 1ei katsottu voitaJvan täJ]Ilä kertaa mvuotisen ilrou:lutuksen saaneet tutikijat
2580: ottaa men~arvioesityikseen. 'kaiklki siirtyisivät paJI:joa rparemmin pailkrutun
2581: T,aJh1Jomatta yiksityiSlrolhtaisemmin kajota käytännöllisen lääkärintoimen harjoittami-
2582: jo toilvomusa;loittoossa esitettyihin perustelui- seen.
2583: hin ~taJhdomm.e ~vain viimta siilhen, että ky- MyöSkään ei rtarvita uusia 1aboratorioita ja
2584: seemll!en virlkia ~ tarpe'el[in,en, lkoska virus- luentosaleja, jos virusopin professorin virka
2585: taudit ovat ,tavattomMl: yileisi:ä ja usein ikoh- perustffilnan, ikoslkapa y'liopisfun sero-bakte-
2586: tai<>kikaita. La;psNNliLV'aus, inilluenssa, siiko- riologisen laitoksen virusosasto kalliine ulko-
2587: taJuroi, ro'kkotaudi.t, IIUPilet maksasai.raudet ja mailta ltalhjalksi saatuine kojeineen voidaan
2588: a:iJV'OikaJl'V'otulehdulkset ovat niiden aiiheut.Jtannia. väJlWtömästi luovutta;a aJlan ihailrtijan !käyttöön.
2589: Nykyiset hoiootoirrnenpiJtoot ova;t näissä tau- Viitaten edellä olevaa;n anomme täiten,
2590: dei:ssa iheilkikotelhoisira. Näin o~len on luunnoiJ.-
2591: 'lista, e1Jtä lääiketieteelilinen lkouiJ.utus meillä on että Eduskunta vuoden 1953 talous-
2592: vajavainen ilman erikoisopetusta tällä alalla. arvioon ottaisi virusopin professorin
2593: VirUBten tuntemus ja tu:tkim;inen on maJh- viran perustamiseksi Helsingin yliopis-
2594: dolli'sta vain virusopin eriikoi:stunti:joiile. Tuk- toon sen lääketieteelliseen tiedekuntaan
2595: i!ro1massa on vastaJaiva virika oLemassa vuodesta kuuluvana 10 Pl. IV: 1 momentin koh-
2596: 1948. dalle peruspalkkaa varten 706,200
2597: Virusoppi ei ole vain lääketieteen eri- markkaa ja kalliinpaikanlisää varten
2598: lk!oisaila. Se on ylhtä merkiitykseNinen eläin- 61,680 markkaa eli yhteensä ilman
2599: 'lääketieteessä ja kasvitautien tuntemisessa. indeksikorotusta 767,880 markkaa.
2600: Meillä olisi perustettava ainakin ylksi !k:eskus-
2601: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
2602:
2603: Martta Salmela-Järvinen. Vappu Heinonen.
2604: Unto Suominen. Veikko Kokkola.
2605: G. Henriksson. Artturi Koskinen.
2606: Kaisa Hiilelä.
2607: 619
2608:
2609: IV,u1. - Rah. al. N:o 43.
2610:
2611:
2612:
2613:
2614: lnnala ym..: ~Määrärahan osoittamisesta ns. studia genemlilt-
2615: luentosa?'jan järjestämiseen Helsingin yliopistossa.
2616:
2617:
2618: E d u s k u n n a 11 e.
2619:
2620: Helsingin yliopisto ryhtyi viime kevät- tieteiden erikoistuminen on ehtinyt. Myös
2621: lukukaudella antamaan kaikille ylioppilaille ylioppilaiden oma harrastus studia generalia-
2622: tarkoitettua ns. studia generalia-opetusta, luentoja kohtaan puhuu asian puolesta va-
2623: jonka pyrkimyksenä on tarjota yleissivistä- kuuttavana tavalla.
2624: vää tietoutta erikoisopintojen tueksi. Studia Vedoten professorien studia generaliaa.
2625: generalia-luennoilla tiedemiehet valaisivat kohtaan tuntemaan harrastukseen on luento-
2626: oman alansa keskeisiä kysymyksiä uusim- palkkio kutakin luentoa kohti aiottu säi-
2627: paan tutkimukseen nojautuen. Koska yliopis- lyttää ainoastaan 6,000 markan suuruisena.
2628: ton omat varat riittivät ainoastaan 20 luen- Tämä on perin kohtuullinen korvaus verrat-
2629: non järjestämiseen, jäi kevään studia gene- tuna esimerkiksi kauppakorkeakoulussa.
2630: ralia-luentosarja epäsystemaattiseksi ja kat- luennoitsijoille maksettavaan 10,000 markan
2631: konaiseksi. Siitä huolimatta luentosarjan palkkioon. Yliopistossa järjestettävistä 50
2632: saavuttama suosio ylitti kaikki ennakko-odo- luennosta koituisi 300,000 markan palkkio-
2633: tukset: kuulijoita oli kutakin luentoa koh- meno. Mainoskuluihin, välttämättömiksi
2634: den keskimäärin 564. osoittautuneisiin kovaäänisiin, luennoilla kä-
2635: Osaltaan tämän yliopistossa suoritetun vijöiden luetteloimiseen ja muihin hallinto-
2636: rohkaisevan kokeilun kannustamana ryhtyi kuluihin olisi aikaisempien kokemusten pe-
2637: myös kauppakorkeakoulu samanlaisen ope- rusteella varattava vähintään 250,000 mark-
2638: tuksen järjestämiseen, ja teknillisessä kor- kaa.
2639: keakoulussa aloitettaneen studia generalia- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
2640: luennot jo tänä syksynä. Yliopiston hartaana nioittavasti,
2641: toivomuksena on, että se voisi tulevana ka-
2642: lenterivuonna järjestää opiskelijoilleen 50 että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
2643: tällaista luentoa, jotka ryhmittyisivät eheiksi tulo- ja menoarvioon 550,000 markan
2644: luentosarjoiksi ja siten antaisivat kuulijoille suuruisen määrärahan käytettäväksi
2645: kokonaiskuvan inhimillisen tiedon eri aloista. ns. studia generalia-luentosarjan jär-
2646: Tällaisen tiedon tarve on nykyaikana tun- jestämiseen Helsingin yliopistossa ka-
2647: nustettu sitä suuremmaksi, mitä pitemmälle lenterivuoden 1953 aikana.
2648: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
2649:
2650: Aune Innala. Irma Hamara.
2651: Ebba östenson. Kaisa Hiilelä.
2652: Jaakko Hakala. Johannes Wirtanen.
2653: Hugo Nuorsaari. Arno Tuurna.
2654: Konsti Järnefelt.
2655:
2656:
2657:
2658:
2659: 6
2660: 620
2661:
2662: IV,112. - Rah. al. N:o 44.
2663:
2664:
2665:
2666:
2667: Ryömä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkea-
2668: kouluopintoja varten annettaviin stipendeihin ja avustuk-
2669: siin.
2670:
2671:
2672: E d u s k u n n a ll e.
2673:
2674: Vuoden 1947 valtiopäivillä eduskunnassa oleva laki täyteen voimaansa vähitellen luku-
2675: hyväksyttiin ,Laki korkeakouluopintoja var- vuoteen 1954-1955 mennessä. Tarkoituk-
2676: ten annettavista stipendeistä ja avustuk- seen varattua määrärahaa ei hallituksen esi-
2677: sista". Tämän lain täytäntöönpallo säädet- tyksessä ole ehdotettu korotettavaksi vuoden
2678: tiin tapahtuvaksi vähitellen 10 vuoden ku- 1952 vastaavasta määrärahasta. Jotta laki
2679: luessa, joten sen oli määrä tulla täyteen voi- asteittain nousisi täyteen tehoonsa lukuvuo-
2680: maan lukuvuonna 1958-1959. tena 1954-1955, olisi vuoden 1953 talousar-
2681: Maaliskuussa 1951 eduskunta hyväksyi ed. vioon otettava hallituksen esittämän määrä-
2682: Eino Kilven aloitteen edellä mainitun lain rahan lisäksi vielä 20 miljoonaa markkaa.
2683: muuttamisesta siten, että se tulisi täyteen Edellä sanotun nojalla ehdotamme,
2684: voimaan jo lukuvuonna 1954-1955. Samalla
2685: eduskunta totesi, että opinto- ja elinkustan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
2686: nusten nousu on heikentänyt vähävaraisten tulo- ja menoarvioon 20 m~"ljoonaa
2687: opiskelijain mahdollisuuksia harjoittaa opin- markkaa lisäyksenä hallituksen esittä-
2688: toja maamme korkeakouluissa. ntään määrärahaan korkeakouluopin-
2689: Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle toja varten annettaviksi stipendeiksi
2690: 1953 ei ilmene pyrkimystä saattaa puheena ja avustuksiksi.
2691: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
2692:
2693: Mauri Ryömä. Antto Prunnila.
2694: Eino Kilpi. Hertta Kuusinen.
2695: Esa Hietanen. Juho Rytkönen.
2696: J. Mustonen. Toivo Friman.
2697: 621
2698:
2699: IV,ua. - Rah. al. N:o 45.
2700:
2701:
2702:
2703:
2704: Juntunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta korkea-
2705: kouluopintoja varten annettaviin stipendeihin ja avus-
2706: tuksiin.
2707:
2708:
2709: Eduskunnalle.
2710:
2711: Maamme korkeakouluissa opiskelee vuosit- lisääntyy ja stipendien lukumäärää olisi vuo-
2712: tain huomattava määrä myöskin vähävarai- sittain nostettava ja kun nyt tarkoitukseen
2713: sia opiskelijoita, joiden taloudellinen tuke- varattu määräraha ei ole riittävä, ehdo-
2714: minen opintielle lähtiessään olisi välttämä- tamme,
2715: tön. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
2716: Yleinen hyväksytty periaate on, että van- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. XVI lu-
2717: hempien varattomuus ja ulkonaiset olosuh- vun 8 momentille lisäyksenä 50,000,000
2718: teet eivät saisi olla kyvykkäiden nuorten markkaa käytettäväksi korkeakoulu-
2719: opiskelun esteenä. opintoja varten annettaviin stipendei-
2720: Kun opiskelijoiden lukumäärä vuosittain hin ja avustuksiin.
2721: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
2722:
2723: Elli Juntunen. Paavo Aitio.
2724: Elli Stenberg. Hertta Kuusinen.
2725: Judit Nederström-Lunden. Vappu Heinonen.
2726: 622
2727:
2728: IV,u4. - Rah. al. N:o 46.
2729:
2730:
2731:
2732:
2733: Innala ym.: Määrärahan osoittamisesta kouluhallituksen kuu-
2734: den opetuksentarkastajan palkkauksen korottamiseksi.
2735:
2736:
2737: E d u s k u n n a 11 e.
2738:
2739: Kouluhallituksessa ovat tarkastajan virko- viikkotuntimäärät ja opettajien ylituntimah-
2740: jen palkkaukset jo vuosikausia olleet suh- dollisuudet, heikommin palkatut kuin useim-
2741: teettoman alhaiset verrattaessa niitä heidän mat heidän alaisensa opettajat ja kansa-
2742: virkatehtäviinsä. Tästä syystä kouluhallitus koulun piiritarkastajat. Tällainen asiantila
2743: valtion palkkauslautakunnalle antamassaan ei edellä mainittujen tarkastajien kestämät-
2744: lausunnossa on esittänyt tarkastajien palk- tömän taloudellisen aseman vuoksi voi enää
2745: kauksen korotettavaksi 28 palkkausluokkaan. jatkua. Se ei ole myöskään valtion oman
2746: Näihin esityksiinsä kouluhallituksella on edun mukaista, koska se ennen pitkää johtaa
2747: ollut asialliset perusteet, sillä tarkastajien siihen, että puheena oleviin virkoihin ei nii-
2748: työn laatu, virkavastuu ja kelpoisuusvaati- den avoimiksi joutuessa ilmaannu enää päte-
2749: mukset omalla alallaan ovat samat kuin kou- viä hakijoita. Edellä esitettyyn viitaten
2750: luneuvosten. ehdotamme,
2751: Vuoden 1953 talousarviossa valtion palk-
2752: kauslautakunnan esityksen mukaisesti oppi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
2753: koulujen ja seminaarien opettajien palk- tulo- ja menoarvioon 491,580 markan
2754: kausta on korotettu 1-3 palkkausluokalla. määräraharn kouluhallituksen kuuden
2755: Asianlaita on kuitenkin siten, että kouluhal- opetuksentarkastajan palkkauksen ko-
2756: lituksen opetuksentarkastajat, joita on mää- rottamiseksi 28 palkkausluokkaan.
2757: rältään kuusi, ovat jo nyt, huomioiden
2758: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
2759:
2760: Aune Innala. Johannes Wirtanen.
2761: Aino Malkamäki. Margit Borg-Sundman.
2762: Konsti Järnefelt. Irma Hamara.
2763: Matti Heikkilä. Kaisa Hiilelä.
2764: Ebba östenson. Vappu Heinonen.
2765: Urho Saariaho. Hugo Nuorsaari.
2766: 623
2767:
2768: IV,u5. - Rah. al. N:o 47.
2769:
2770:
2771:
2772:
2773: Luostarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kotitalousope-
2774: tusta hoitavan kouluneuvoksen viran perustamista varten
2775: kouluhallitukseen.
2776:
2777:
2778: E d u s k u n n a ll e.
2779:
2780: Monelta taholta on käytännöllisten ainei- viran perustaminen, mutta perusteluissa hä-
2781: den opetusta kouluhallituksen alaisissa oppi- nen toimensa määritellään vapaan valistus-
2782: laitoksissa toivottu tehostettavaksi. Niin laaja työn johtoon. Kouluhallituksessa on ennes-
2783: aine kuin kotitalous, maamme tuhansine tään tällä alalla kouluneuvos asiainhoitajana.
2784: opettajineen, ei ole saanut kouluhallitukseen Jospa voitaisiin vielä tämä vapaan valistus-
2785: vielä asianomaista kouluneuvosta ohjaamaan työn kasvu hoitaa entisin voimin, niin pu-
2786: ja suunnittelemaan tämän alan opetusta ja heena olevien aineiden johtoelin saataisiin
2787: kasvatusta. täten kouluhallitukseen ilman uusia määrä-
2788: Marraskuun 13 päivänä 1950 on eduskun- rahoja.
2789: takin lausunut yksimielisen toivomuksen toi- Tällä kertaa on kaikista tärkeintä saada
2790: menpiteistä näiden aineiden edustuksen vah- kouluhallitukseen kotitalouden alan koulu-
2791: vistamiseksi kouluhallituksessa. - Peruskou- neuvos. Kun ajattelemme maamme semi-
2792: lumme, kansakoulu, ammatinluontoiseksi ke- naarilaitosta, kansa- ja oppikoulujen koti-
2793: hittyvine jatkoluokkineen vaatii selvää ja talousopetuksen ei ainoastaan ammatillisen,
2794: asiallista suunnittelua ja johtoa. Kansa- mutta kasvatuksellisenkin puolen opetuksen
2795: koulu, joka on nuorisomme suurimman osan tehostamista, niin johto on aivan välttämä-
2796: ainoa koulu, kannattaa suunnitella ja johtaa tön. Ammatillisen opetuksen johtoon tarvit-
2797: hyvin, eikä käytännölliset aineet saa täältä semme mitä pikimmin 31 palkkausluokan
2798: puuttua. Toivomuksessaan eduskunta pitää kouluneuvoksen kouluhallitukseen.
2799: mainittujen aineiden opetuksen tehostamista Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
2800: ja sen asianmukaista johtoa, suunnittelua ja nioittaen,
2801: valvontaa erittäin tärkeänä. Mutta tämä
2802: edellyttää ainakin yhden uuden kouluneu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
2803: voksen viran perustamista kouluhallitukseen. tulo- ja menoarvioon 655,080 markan
2804: Tosin ensi vuoden talousarvioesityksessä on määrärahan kotitalousopetusta hoita-
2805: jo ehdotettu yhden uuden kouluneuvoksen van koulttneuvoksen viran perusta-
2806: mista varten.
2807: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
2808:
2809: Aino Luostarinen. E. M. Tarkkanen.
2810: T. N. Vilhula. Urho Kähönen.
2811: Väinö Kaasalainen. Matti Heikkilä.
2812: Leo Häppölä. Vilho Leivonen.
2813: Kerttu Saala.sti. Tahvo Rönkkö.
2814: Viljami Kalliokoski.
2815: 624
2816:
2817: IV,u6. - Rah. al. N:o 48.
2818:
2819:
2820:
2821:
2822: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta kouluneuvoksenvi-
2823: ran perustamiseksi kouluhallituksen kansanopetusosastolle
2824: peruskouluun liittyvää käytännön aineiden jatko-opetus-
2825: alaa varten.
2826:
2827:
2828: Eduskunnalle.
2829:
2830: Ha~hlitus on tUJ1o- ja menoarvioesityksessään tusohjelman suunnittelu ja toiminta, jotta
2831: ehdottanUJt määrärahan uuden kouluneuvOik- jatkokoulusta olisi nuorisonemme vastaavaa
2832: senviran perustamiseksi kouluhallitukseen lä- hyötyä. Pitäen tärkeämpänä kansakoulujen
2833: hinnä työväenopistoja vBirten. Mainilt1mlaisi,a jatko-opetusta valvovan kouluneuvoksen vi-
2834: opistoja on maassamme alun toisrta sata a ja
2835: 1 ran perustamista kuin viran täyttämistä työ-
2836: on n1iden valvonta ikuuJunut sama:hle koulu- väenopistoja varten ehdotamme kunnioittaen,
2837: neuvokseili1e ikum kansanopistojen valvonta.
2838: Kun perookouJun opetusohj(lllmaa jatkOiluo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
2839: kilLa on aillettu ~ehirttää keskusjrutkokoulujen tulo- ja menoarvioon 655,080 markan
2840: muotoon ja enemmän käytännön aloille suun- määrärahan kouluneuvoksenviran pe-
2841: tautuV'a:ksi, edellyttää sanottu laajennus mie- rustamista varten kouluhallituksen kan-
2842: lestämme myös koUJluhahlitukse.ssa koulun,eu- sanopetusosastolle peruskouluun liitty-
2843: voksenviran perustamista. Ko. kouluneuvok- vää käytännön aineiden jatko-opetus-
2844: sen tehtävänä ~olisi ohjata ja vBilvoa ny,t pe- alaa varten.
2845: rustettavien keskuskansakoulujen jatko-ope-
2846: Helsingissä 16 päivänä syysilrnUJta 1952.
2847:
2848: Kerttu Saalasti. Nestori Kaasalainen.
2849: Hilja Väänänen. Yrjö Hautala.
2850: 625
2851:
2852: IV,117, - Rah. al. N:o 49.
2853:
2854:
2855:
2856:
2857: Rauste ym.: Määrärahan osoittamisesta Joensuun lyseon,
2858: muuttamiseksi kaksoislyseoksi.
2859:
2860:
2861: E d u s k u n n a ll e.
2862:
2863: Joensuun lyseo on eräs maamme suurim- 399,300 mk, yksi voimistelunopettajan, 1 1.,
2864: mista oppikouluista, jossa lukuvuonna 1951 virka (19 pl.), peruspalkka 329,100 mk ja
2865: -1952 oli toiminnassa 21 luokkaa ja niissä yksi siivoojan toimi ( 4 pl.), peruspalkka
2866: oppilaita 770. Tänä syksynä alkaneena luku- 164,100 mk.
2867: vuonna on luokkia 23 ja oppilaita 808. Kehi- Näiden virkojen peruspalkat tekevät vuo-
2868: tys näyttää, kouluun pyrkivien lukumää- den 1953 osalta yhteensä 992,800 mk, lisäys
2869: rästä päätellen, johtavan koulun oppilas- rehtorin virantoimitusrahoihin 6,000 mk ja
2870: määrän yhä suurempaan kasvuun. kalliinpaikanlisät 81,200 mk, eli yhteensä
2871: Koulussa on vakinaisia opettajanvirkoja 1,080,000 mk.
2872: 12 ja tuntiopettajia 21, joista suurin osa On huomattava, ettei tämä järjestely lisää
2873: epäpäteviä. Vakinaisten virkojen vähyys sanottavammin palkkausmenoja, koska ope-
2874: haittaa huomattavasti opetuksen tehok- tus muutoin on järjestettävä ylimääräisin
2875: kuutta, etenkin kun paikkakunnalta ei ole opettajavoimin, jolloin palkat nousevat
2876: saatavissa riittävästi päteviä tuntiopettajia. miltei samaan määrään kuin vakinaisten
2877: Näin ollen olisi tärkeätä, että koulu muu- opettajienkin kohdalla.
2878: tettaisiin kaksoislyseoksi eli varsinaisten Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
2879: luokkien rinnalle asetettaisiin yksi sarja nioittavasti,
2880: vakinaisia rinnakkaisluokkia kiintein opet-
2881: tajavoimin syyskuun 1 päivästä 1953 alkaen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
2882: Tätä varten olisi kouluun perustettava tulo- ja menoarvion 10 Pl. VII: 11
2883: edellä mainitusta päivämäärästä lukien kaksi momentille 1,080,000 markan määrä-
2884: alemman palkkausluokan vanhemman lehto- ran Joensuun lyseon muuttamista
2885: rin virkaa (25 pl.), peruspalkka 444,000 varten kaksoislyseoksi syyskuun 1
2886: mk, neljä alemman palkkausluokan nuorem- päivästä 1953 lukien.
2887: man lehtorin virkaa (23 pl.), peruspalkka
2888: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
2889:
2890: Eino Rauste. Arvi Ikonen.
2891: R. Ballberg. Vieno Simonen.
2892: 0. Muikku. Jalmari Väisänen.
2893: Heikki Soininen.
2894: 626
2895:
2896: lV,11s. - Rah. al. N:o 50.
2897:
2898:
2899:
2900:
2901: Hakkila: Määrärahan osoittamisesta keskiaikaisen Hämeen-
2902: linnan mittaamista varten.
2903:
2904:
2905: E d u s k u n n a 11 e.
2906:
2907: Hämeenlinnan restauroiminen sen his- kellarikerroksessa olevaa varastoa ja kirkkoa
2908: toriallista ja kansallista arvoa vastaavaan käytetään - ja että restauroimissuunni-
2909: .asuun on jo monta vuotta ollut vireillä ja telmaa edeltävään linnan mittaukseen ja
2910: asian lykkäytyminen on huolestuttanut laa- tutkimiseen voidaan esteettä ryhtyä. Tutki-
2911: joja kansalaispiirejä Hämeessä. Muinaistie- mustyöt Turun linnassa ovat myöskin edis-
2912: teelliseltä toimikunnalta tiedusteltaessa on tyneet niin pitkälle, että sieltä 1953 vuoden
2913: saatu vastaus, että sen mielestä olisi ryh- keskivaiheilla vapautuu työvoimaa Hämeen-
2914: dyttävä Hämeenlinnan restauroimistyöhön linnan mittaustyötä varten.
2915: niin pian kuin määräraha saadaan ja päte- Muinaistieteellinen toimikunta on pyyn-
2916: viä työvoimia vapautuu Turun linnan res- nöstämme ilmoittanut, että mittaustyö voita-
2917: tauroimistyöstä; toimikunnan ohjelman mu- neen suorittaa n. 3 kuukauden kuluessa,
2918: kaan olisi keskiaikaisista linnoistamme edellyttäen että siihen osallistuu kaksi kol-
2919: Turku ensin restauroitava, sen jälkeen Hä- men hengen mittausryhmää ja keskiajan
2920: meenlinna ja lopuksi Olavinlinna, joka rakennustaiteen tuntija, minkä jälkeen pii-
2921: kolmesta päälinnasta on parhaiten säilynyt. rustukset voidaan puhtaaksi piirtää.
2922: Pääesteenä Hämeenlinnan restauroimishank- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan,
2923: keen toteuttamiselle on kuitenkin ollut lin-
2924: nan käyttö vankilana. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
2925: Tilanne on nyt kokonaan muuttunut. Hä- tulo- ja menoarvioon 850,000 markan
2926: meenlinnan vankilan johtajan kanssa käy- määrärahan keskiaikaisen Hämeen-
2927: -dyissä keskusteluissa on käynyt selville, että linnan mittaamista varten.
2928: linna on nyt melkein tyhjänä - ainoastaan
2929: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
2930:
2931: Väinö Hakkila.
2932: 627
2933:
2934: IV,tt9. - Rah. al. N:o 51.
2935:
2936:
2937:
2938:
2939: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta kansakoulunopetta-
2940: jain palkkauksen tarkistamiseksi.
2941:
2942:
2943: E d u s k u n n a ll e.
2944:
2945: Viitaten ed. Jaakko Hakalan ym. valtion että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
2946: viran ja toimen haltijain palkkauksen paran- tulo- ja menoarvioon 560 miljoonaa
2947: tamista kahdella palkkausluokalla koskevan markkaa kansakoulunopettajain palk-
2948: raha-asia-aloitteen n: o 214 perusteluihin, eh- kauksen tarkistamiseen kahdella palk-
2949: dotamme, kausluokalla.
2950: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
2951:
2952: Jaakko Hakala. Hugo Nuorsaari.
2953: Martti J. Huttunen.
2954:
2955:
2956:
2957:
2958: 7
2959: 628
2960:
2961: IV,12o. - Rah. al. N:o 52.
2962:
2963:
2964: Henriksson ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
2965: tukseksi Pohjola-Norden r. y:lle.
2966:
2967: E d u s k u n n a ll e.
2968: Eduskunnalle äskettäin esitetyssä valtio- ja valtionavustuksen suuruuden välillä sitä-
2969: neuvoston ensi vuoden budjettiehdotuksessa kin huomattavampi.
2970: on Pohjola-Norden r. y:n valtionavustus, Jos tarkastelemme Pohjola-Norden r. y:n
2971: mikä kuluvana vuonna on 807,000 markkaa, toimintaa, muodostavat siinä ensinnäkin tär-
2972: ehdotettu pidettäväksi samansuuruisena ensi keän osan vuosittain pidettävät erilaiset poh-
2973: vuonna. Hyvin ymmärtäen ne näkökohdat, joismaiset kurssit. Niinpä yhdistys ensi
2974: jotka pakottavat valtioneuvoston pyrkimään vuonna vuorollaan toimeenpanee sanomalehti-
2975: säästäväisyyteen budjettiesityksessään, pi- mieskurssin, kauppa-, teollisuus- ja pankki-
2976: dämme kuitenkin maassamme toimivien ulko- kurssin sekä piirustuksenopettajain kurssin.
2977: maanyhdistysten toiminnan tukemista ensi- Toinen merkittävä toimintamuoto on ystävä-
2978: arvoisen tärkeänä kulttuurityönä, ja koska kuntaliike, jonka kautta jo noin sata
2979: toiseksi suurimmalla näistä yhdistyksistä, maamme paikkakuntaa on vilkkaassa yhteis-
2980: Pohjola-Norden r. y:llä on suhteellisesti vä- toiminnassa yhdistyksen niille Ruotsista,
2981: häinen valtionavustus, pidämme sen korotta- Tanskasta ja Norjasta hankkimien ystävä-
2982: mista erityisen tarpeellisena ja saamme täten kuntien kanssa. Muistettava on myös yhdis-
2983: käsityksemme tueksi esittää seuraavaa: tyksen monivuotinen työ pohjoismaiden
2984: Vuotuinen valtionavustus myönnettiin Nor- maantieteen ja historian oppikirjojen tarkas-
2985: den-yhdistykselle ensi kerran vuonna 1938, tuksessa. Koulujen pohjoismaisia yhteyksiä
2986: silloin viisikymmentätuhatta (50,000) mark- on Pohjola-Norden r. y. edistänyt monin ta-
2987: kaa. Ottaen huomioon rahanarvon alenemi- voin, mm. hankkimalla niille ystäväkouluja
2988: sen vastaa yhdistyksen nykyinen valtionavus- muista pohjoismaista, toimeenpanemalla kou-
2989: tus suunnilleen vuonna 1938 myönnettyä. lulaismatkoja ja -kokouksia, pohjoismaisia
2990: Nyt on kuitenkin otettava huomioon, että kirjoituskilpailuja arvokkaine palkintoineen
2991: Norden-yhdistys toimi v. 1938 vain Helsin- jne. Erittäin huomattava on myös yhdistyk-
2992: gissä ja siihen kuului n. 800 jäsentä. Ny- sen esitelmä- ja opetusfilmitoiminta.
2993: kyinen Pohjola-Norden r. y. muodostettiin v. Pohjola-Norden r. y. on yhä enemmän muo-
2994: 1946 keskusjärjestöksi, jonka toimintapiiri dostumassa maamme pohjoismaisen yhteis-
2995: käsittää koko maan. Yhdistyksellä on ny- työn keskuselimeksi, mikä puolestaan antaa
2996: kyään paikallisyhdistys 103: ssa maamme kau- sille uusia tehtäviä, kuten kiinteä yhteistyö
2997: pungissa, kauppalassa ja maalaiskunnassa mm. pohjoismaisen kulttuurikomission kanssa
2998: sekä näiden lisäksi asiamies tai paikalliskomi- jo nyt osoittaa.
2999: tea 75: ssä maalaiskunnassa. Tämän ohella Edellä esitetyn perusteella ja huomioonot-
3000: kuuluu yhdistykseen n. 90 valtakunnallista taen sen suuren merkityksen, mikä pohjois-
3001: järjestöä ns. järjestöjäseninä. maisen yhteistyön edistämisellä on maal-
3002: Jo edellämainitun valtavan organisatori- lemme, saamme täten esittää,
3003: sen laajentumisen huomioonottaen on yhdis-
3004: tyksen nykyistä valtionavustusta pidettävä että Eduskunta korottaisi v. 1953
3005: aivan riittämättömänä, ja kun yhdistyksen tulo- ja menoarviossa Pohjola-Norden
3006: toimintapiiri ja tehtävät ovat luonnollisesti r. y :n valtionavustuksen vuodelle 1953
3007: myös suuresti kasvaneet, on epäsuhde niiden 2,000,000 markkaan.
3008:
3009: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
3010:
3011: G. Henriksson. Albin Wickman. Martta Salmela-Järvinen.
3012: Bruno J. Sundman. N. Kosola. Konsti Järnefelt.
3013: Vappu Heinonen. T. Leivo-Larsson. Ture Hollsten.
3014: Grels Teir. Unto Suominen. Antti J. Rantamaa.
3015: 629
3016:
3017: IV,121. - Rah. al. N:o 53.
3018:
3019:
3020:
3021:
3022: Hakala: Määrärahan osoittamisesta Suomalaisen Kirjallisuu-
3023: den Seuran toiminnan ja tieteellisen julkaistutyön tuke-
3024: miseksi.
3025:
3026:
3027: E d u s ik u n n a llQ e.
3028:
3029: Maamme arvovaltaisin ja ainoa suomen ti~tlee'llistentu'tlkimusten jU'lkisruuteen rtulon
3030: !kielen turtlkimulksen hytVäflrsi t~imiva tieteel- pysäJ:l!tymistä ja ennen p~tikää tieteellisen jäJl-
3031: lirnen seura, Suoma:laisen Kirja:llisuuden kikasvun ~htymimä. Siilhen meirillä ei o[e va-
3032: Seura, on ra!ha:ruarvon rulenemisesta jdhtuen raa.
3033: menetrbä:ny;t aikruisemJlllin ihU!omwttava;t tullci- Edellä sam.otun perustreeHa ~hdOrban kun-
3034: ralhastonsa rja 'SOdan jä:likeisenä ailkana jou- nioittaen,,
3035: tunUJt tavattomiirn rvaimeU:ksiin ilroettaessaan
3036: edes jossain määrin piltää y;liä ainu'tJlaa;tuisia että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
3037: kolko~lmiaan ja hoitaa niiltä. Moruiren muiden tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan mar-
3038: murheellisten tosiasiain ohella on seuran pitkä- kan määrärahan 10 Pl. XV luvun
3039: ai'ka:istra ja arvostettua 'ju[kaisutoimintaa kor'h- uudelle momentille Suomalaisen Kir-
3040: doonut miltei täydellinen ikato, joka osaltaan jallisuuden Seuran toiminnan ja tie-
3041: merfkitsee su:omen ikiel,en a:1aiHa suoritettaviren teellisen julkaisutyön tukemiseksi.
3042: Helsingissä 16 päivänä syJ71skuuta 1952.
3043:
3044: Jaakko Hakala.
3045: 630
3046:
3047: IV,122. - Rah. al. N:o 54.
3048:
3049:
3050:
3051:
3052: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Lapin
3053: Sivistysseura r. y: lle sen toiminnan tukemiseksi.
3054:
3055:
3056: E d u s lk u n n a Be.
3057:
3058: M!a:assa:m:me toianii iViUOOesta 1932 alkruen selkä saamelaisten että suoma!lai\Siten taholta
3059: 1
3060:
3061:
3062: Lapin Sirvistysseura r. y.-niim:in:en yihdistys, ja on se heräittänyt ihu10mi~a myös ulkomailla.
3063: jonika taril«>itu!ksena on ,edistää lappalaisten SiQ~ä on kirjeenvaihtojäseniä useista maista.
3064: henilcistä ja aineel:li\Sita vaurastumima omape- Seura, jonka .toi:mi!b.enlkillöt yleensä ovat
3065: räisellä ·poihjaiNa sekä Lrupin erutisyyden ja Olleet palkattomia, on talloudellisiiSSa vaikeuk-
3066: nylkyisyyden tunteu:nusta". Seu11a iioimiJttaa sissa. Järjestötoimintaa, johon on luettava
3067: lapillllrielistä leihrteä ,Sabmellas" selkä lapin- mm. opinhaluisten saamelaisten taloudellinen
3068: ja suomenkielisiä kirjoja käsittävää julkaisu- tukeminen, olisi päästävä tehostamaan.
3069: s~jaa, jossa tä:häm. mennessä on iiLmestynyt Näistä syistä ehdotamme kunnioittaen,
3070: y'li 20 julkaisua, mm. [apin.kie>lillen Aa,pinen,
3071: virsiki:rja, rterveydenlh:oidon opas selkä saame- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
3072: l~isten omia, myös !kaulliOikirjaJl[isia tuottei.ta. tulo- ja menoarvioon 200,000 markan
3073: Seuralla on vcailimistUiffiassa [aaja lappaJla;is- määrärahan avustukseksi Lapin Sivis-
3074: väestöä k'oSkeV'a cv-äestöti1astoHinen tutkimus. tysseura r. y:lle sen toiminnan tukemi-
3075: Seuran toi:miruta on saanut tunnustusta seksi.
3076: H~lsingissä 16 päivänä syySkuuta 1952.
3077:
3078: Erkki Koivisto. H. A. Kannisto.
3079: M. 0. Lahtela. Arvi Turkka.
3080: 631
3081:
3082: IV,12a. - Rah. al. N:o 55.
3083:
3084:
3085:
3086:
3087: Hakkila ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsinkiin pysty·
3088: tettävää runoilija Eino Leinon muistopatsasta varten.
3089:
3090:
3091: E d u s k u n n a 11 e.
3092:
3093: Heinäkuun 6 päivänä 1953 tulee kulu- osoittaa sekin, kuinka arvostettu Eino Lei-
3094: neeksi 75 vuotta runoilija Eino Leinon syn- non elämäntyö on Suomen kansalle. Koska
3095: tymästä. Vaikka hän kirjallisuudentutki- kuitenkin kustannusarvion osoittamasta sum-
3096: muksemme mukaan on ,rikkain ja väkevin masta puuttuu vielä yli kolmasosa ja edellä-
3097: lyyrillinen kyky, minkä Suomi on synnyttä- mainittu merkkipäivä, jona patsaan paljas-
3098: nyt" ja vaikka hänen paras tuotantonsa on tus on suunniteltu tapahtuvaksi, on jo .ensi
3099: kaikkien kansalaispiirien suuresti ihailemaa, kesänä, esittävät allekirjoittaneet, että meno-
3100: ei hänellä vielä ole muistomerkkiä valtakun- arvioon otettaisiin 2,500,000 markan määrä-
3101: nan pääkaupungissa. Sen jälkeen kun Eino raha eduskunnan osuutena Eino Leinon pat-
3102: Leinon Seuran ja Suomen Kulttuurirahaston saan pystyttämiseen. Kahtena edellisenä
3103: toimesta ryhdyttiin v. 1948 tämän hankkeen vuonna tekemämme esitys laajasta kannatuk-
3104: toteuttamiseen, on Eino Leinon Helsinkiin sesta huolimatta hylättiin, kun katsottiin,
3105: pystytettävä muistopatsas annettu suoritet- että varat Eino Leinon patsaan pystyttämi-
3106: tujen luonnoskilpailujen perusteella kuvan- seksi ennätetään myöntää vielä v. 1952.
3107: veistäjä Lauri Leppäsen valmistettavaksi Rohkenemme tämän vuoksi toivoa, että edus-
3108: arkkitehti Yrjö Lindegrenin avustamana, ja kunta nyt suostuisi anomukseemme.
3109: työ on jo lähellä valmistumistaan, sillä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
3110: ainoastaan veistoksen pronssiin valanta on nioittaen,
3111: enää jäljellä. Aloitteentekijät ovat toimeen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
3112: panneet yleisen kansalaiskeräyksen tämän tulo- ja menoarvioon 10 Pl:n XV lu-
3113: arviolta n. 6 milj. markkaa vaativan hank- vun 1 momentin kohdalle 2,500,000
3114: keen rahoittamiseksi, ja siten on yksityisten markan määrärahan Helsinkiin pysty-
3115: ja yhtymien lahjoituksina kertynyt yli tettävää runoilija Eino Leinon muisto-
3116: 3,7 milj. markkaan nouseva summa, mikä patsasta varten.
3117: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
3118:
3119: Väinö Hakkila. Arvi Ahmavaara.
3120: H. A. Kannisto. Väinö Leskinen.
3121: Viljami Kalliokoski Kurt Nordfors.
3122: 632
3123:
3124: IV,124. - Rah. al. N:o 56.
3125:
3126:
3127:
3128:
3129: Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maalais-
3130: ja kauppalakansakoulujen rakennusavustuksiin.
3131:
3132: Ed uslku nn.alle.
3133: Kunnollisten opetumhlajen puutteesta joih- lun oppimäärän varaan. Varaamalla kunnolli-
3134: tuen kaimakoubl'laitos maasaamme työSkente- set asunnot opettajille on ma!hdol'lisrta va'l!lata
3135: lee vielä verraten vaikeissa olosuhteissa. Op- Jijjkje-elämän piiristä pä1Jeviä opettajia maa-
3136: phci'VOlilisuus1alki on oiHut voimassa jo vuosi- seutulrtnliluiille, joHoin. opetus !huomattaNasti
3137: kymmeniä, mutta vie~'älkään ei ole kailkiHa tehostuu.
3138: iJroulupiirei<1lä edes puutee11is'ta om:aa lro~u Kunm~llisten koulutail.ojen rakentaminen
3139: taloa, ajan vaatimuksia vastaavista kouluta- puuutuvien j'a rappeurtuooiden tiilaJl'Le on siis
3140: floista puhumatt&kaan. Sotien ja niitä seuran- ensiarvoisen tärkeäitä. Mu'ti1Ja :viime vuosina
3141: neen ralkenn.ustarvikepuil'&n aikruna IJrunnosta- on va:ltioo avustuikseHa ralkennett~VviJ!le kou1u-
3142: matta jääneet ikoulutaJlot pääsivät siimä mää- taJloi'lle saatu niin rvälhän raken.n100upia, että
3143: rin rappeutumaan, ettei niistä enää läheskään se 'ei vastaa ~edes rappeutlliiilisen kauiJt·a pois-
3144: kaikkia ole saatu välttäväänkään kuntoon tettavien koulutalojen ilukua, puil:mmatl'talkaan
3145: koulutarlkoitu!kseen. lkäyltet'täJvä:ksi. T,ämän [i- muun opetustilan puutteen poistamisesta.
3146: sälksi &wcluovutUlSiten johdosta syntynyt siir- Näin ollen ei välttämättä tarvittavien kansa-
3147: .'IJolaisuus on aålhewttanut :niim. suuria oppilas- koulutalojen puute ole vähentynyt, vaan
3148: lisäyksiä, ·etlteirvät entiset ~uo'klkwtil&t o1e riit- päinvastoin lisääntynyt.
3149: täneet, rvaan uusia on :olllut han.kittJa.va kei- Hallitus esittää valti10n ttillo- ja menoar-
3150: n.oi'l.ilia mi'i'lä taihansa. Kun uusia 'k!oiJl'lutaloja viossa vuodeHe 1953 ltarkoitulkseen vara;,tta-
3151: ei dle :voitu raJkentaa riittämiin, on jouduttu valksi 1,500,000,000 :mlk. Kuitenlkin samassa
3152: turvautumaan vuokmtmoilhim. K:aikeslta tästä yih'beydessä jo ·,todetaan, että 1951 !käytet-
3153: jootuen ikouh1talojen puute maassamme on tiin raikennusavustulksiin 1,700,000,000 :mlk.,
3154: hyvin suuri 'ja kouluja on. ·jouduttu sijoitta- vaikka rakennuslupia myönnettiin erittäin
3155: maan sel'laisiin vuoikralhu'oneilstoihin, jotka ei- rajoitetusti. Samalla 'todetaan raikennuskus-
3156: V'ät vaslbaa a:l'keellisimpia:kaan opetustyön tannusten nousu vuoteen 1951 wrrattuna.
3157: asettamia IVaat:imulksia, t·erveydel:lisistä sei- Hwllituksen e:sittäm:ä määräraiha näin oililen
3158: llroista pulhum&btalkaan. 'tiertää rv~ellälkin huomalttav·WITIJpa:a säännöstelyä
3159: AiiVan samoin o;v1at myöskin opettajien ikourlutal1ajen. ralke:nltamisessa kuin vuonna
3160: asunnot puutteerlilisia. Monet ma;aseutu()pet- 1951. Tämä ei kwi,tenkaan ~le mielestiirrnme
3161: tbaja't joutuvat asumaan maaJaista'lojen ,ka- oiilmin, sill'ä siitä aiheutuva rv·aJhinko rtu'lee
3162: mareihin" ja mitä puuttee1lisimpiin O'losuhtei- väJhäJvaraisel1e vä•eStön osaiLl:emme. Määrä-
3163: hin. Tämä taas on omiaan vaikeuttamaan raJha:a on syytä lisäJtä 'ja säästää cva:ltion va-
3164: jatkuvasti opettruj•~Vpula:a maaseutuikou:luissa. roja vähemmän rtärkeit:ten meooj,en ikiohdalla.
3165: Vail&a maassamme on runsaasti päteviä kan~ Ede~lä olevaan viitaten ehdotalllJille,
3166: sa:kou1un opettajia, joudutaan marulais:lmnsa-
3167: llooului'lia turvaurtuma'an sangen suur>essa mää- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
3168: rässä epäpäteviin opettajiin, usein vain kan- tulo- ja menoarvioon 10 Pl. YIII
3169: sanopiston roppimääräJllä varustettuilbin. Tämä luvun 22 momentille lisäyksenä
3170: :baas ·ei o~e edulksi ikaJJJ.8an1opertusta si!lmäJlilä 500,000,000 markkaa käytettäväksi
3171: pitäen varsimllma;n niiden ka;nsaiaislten osail.ta, maalais- ja kauppalakansakoulujen ra-
3172: j;otka jäävät ilmko elämänajaJkseen ik:ansakou- kennusavustuksiin.
3173: Helsingissä 16 päirvänä syyskuuta 1952.
3174:
3175: Niilo Nieminen. Juho Rytkönen. Arvo Riihimäki.
3176: Elli Juntunen. Antto Prunnila. Pertti Rapio.
3177: J. Mustonen. Elli Stenberg.
3178: 683
3179:
3180: IV,t25. - Rah. al. N:o 57.
3181:
3182:
3183:
3184:
3185: Nevalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Rauhan-
3186: puolustajat r. y :n työn tukemiseksi.
3187:
3188:
3189:
3190:
3191: Kromrunnen maaillmansodan varustelujen voston rauhanpoliilttilsesti hyvin mwkitydrool-
3192: yhä !kiilhltyessä, pelon ja sotahysterm uha- lilsiin 'k:oarou'ks1iln, jomsa on rtuotu esiihle kan-
3193: tessa ikansojoo :h~ä tasapainoa on er~t sarrnme rauhantahto sekä tehty tunnetuiksi
3194: täin tä:rlke:Wtä, että mken[,avia rauhanvoimila, marutamme, lkiamsruamnm ja sen k:UJ1ttuuria.
3195: jortlka ltyösklente1evät ilnhiJinilEstä ikUJ1ttuuria Rauhanpuolustajat r. y. on myös järjestänyt
3196: uhkaavan tuhoo eSitä;m:iseiksi, rtuettruan myös maamme .tie1loon: ja rtaitoom. redUSitajiilil~ rtiLrui-
3197: v:ruLtiovaU.Jirun rt:aholta. su•ia koskietukisen saa:rn.iooen yastaJav.ien p1i-
3198: Kaii11Siainväl1isen .rauhanpUIOilustajailn li~oon rioo edusrtajiin murissa iUl3Jissa s;e!kä osaLlistu-
3199: puitteissa sadat :rlli1joon:art ihmitslet kaiikista misen esim. ikrunsamväl:iseen rtai:deilci!lpruiluurn.
3200: maanosista ovat päässeet yhteistyöhön rauhan Omassa maassamme Rauhanpuolustajat r.y.
3201: hyväiksi ja llmhirttäin1eet rauhanpuo1ustajailn takoo lliaajaa raooanaatteeilll:isba valistustyötä
3202: ma;a;iJlmanjärjemöstä mruhtiJtekijäin, j~a luentojen, esitelmien, julkaisujen ym. toimin-
3203: ään.tä 1ei voida olla ilrnuntclematta ilm.nsain- ,toj•ensa· [mutta. Myös oon jU!hlmilsema ,Tä.-
3204: v·ällisiä sodrun ja rauhanikysymyksiä mtka:Us- 'nään" kuvailiehti on saanut 1laaj·an Jeviilcin.
3205: ·taessa. ~Ede11ä oLe:vrurun viirtJaten ja 1eriikoilsesti !koros-
3206: Myös Suomen Rauhanpuolustajat r. y. on taen mUihantyön me1.1kitystä täl!1ä hetikiellä
3207: !kasvanut vo:irrnalkikruaiksi rauhanjärjestöksi, ,es]t,ämme,
3208: jolla on nykyään 17 alueellista rauhanneuvos-
3209: toa j·a n. 800 11auhrun!komiteaa. KansainväLi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
3210: seen :muhanJtyöhön on Suomen Rauhanpuo- tulo- ja menoarvioon 2,000,000 markan
3211: lustajat r. y. osallistunut kiinteästi. Se on määrärahan Suomen Rauhanpuolusta-
3212: :tä:hetttärny;t ;edustajan1sa Maaillman Rauha,n,neu- jat 1·. y :n työn tukemiseksi.
3213: H~lsingissä 11 päivänä syytSikuuta 1952.
3214:
3215: Anna Nevalainen. Toivo Niiranen.
3216: Irma Torvi. Arvo Riihimäki.
3217: Toivo KujaJa. Elli Stenberg.
3218: Hemming Lindqvist. Pertti Rapio.
3219: Kaino Haapanen. Eino Tainio.
3220: Eino Rannikkoluoto. Juho Rytkönen.
3221: Kaarle E. Renfors. J. Mustonen.
3222: Paavo Aitio. Toivo Friman.
3223: Judit Nederström-Lunden. Matti Meriläinen.
3224: 634
3225:
3226: IV,126, - Rah. al. N:o 58.
3227:
3228:
3229:
3230:
3231: Kulovaara ym.: Määrärahan osoittamisesta seminaarien har-
3232: joituskoulun opettajain ja sen jatkokoulun opettajain
3233: palkkojen korottamista varten.
3234:
3235:
3236: E d u s k u n n a 11 e.
3237:
3238: Seminaarien harjoituskouluissa on jatku- kuin normaalilyseoiden opettajien, mikä te-
3239: vasti avoinna opettajien virkoja, joita ei ole kee sen tavallisen kansakoulunopettajan työtä
3240: voitu täyttää, koska päteviä hakijoita ei ole paljon raskaammaksi.
3241: ilmaantunut. Se, että näihin kouluihin ei Nykyiseen tilanteeseen voidaan saada pa-
3242: enää saada uusia opettajia, johtuu siitä, että rannus siten, että harjoituskoulunopettajain
3243: niiden palkkaus on huomattavasti alapuolella palkkausta parannetaan tavalla, jota sekä
3244: opettajien yleisen palkkatason. Niinpä kau- heidän järjestönsä että kouluhallitus on eh-
3245: pungit, joissa on seminaari, maksavat kansa- dottanut. Sen mukaan kaikki harjoituskou-
3246: koulunopettajilleen parempaa palkkaa kuin lunopettajat olisi siirrettävä palkkausluok-
3247: mitä harjoituskoulunopettajille maksetaan, kaan, joka on yhtä alempi kuin nuorempien
3248: mistä on seurauksena, että harjoituskouluista lehtorien palkkausluokka, heille olisi myön-
3249: siirtyy jatkuvasti opettajia kaupunkien kan- nettävä 10 palvelusvuoden jälkeen palkkaus-
3250: sakouluihin. Aikaisempina vuosina sen sijaan luokan korotus, kuten lehtoreillekin myönne-
3251: harjoituskouluissa oli suhteellisesti paremmat tään, heidän opetusvelvollisuutensa olisi alen-
3252: palkat, mistä johtui, että kaupunkien opetta- nettava 26 viikkotunniksi ja yliopettajille
3253: jat pyrkivät harjoituskouluihin, ja kun kil- olisi ylituntien avulla annettava korvaus yli-
3254: pailu oli ankara, niin harjoituskoulut saivat opettajan tehtäväin hoitamisesta.
3255: parasta opettaja-ainesta, mikä onkin koulu- Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
3256: laitoksemme edun mukaista, sillä harjoitus- tamme,
3257: koulunopettajain tasosta riippuu huomatta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
3258: vassa määrässä, millaiseksi muodostuu maan tulo- ja menoarvioon 10 Pl. VIII lu-
3259: kansakoulunopettajain ammattitaito. Sitä, vun 6 momentille 3,000,000 markan
3260: että harjoituskoulunopettajat saavat huonom- lisäyksen seminaarien harjoituskoulun-
3261: paa palkkaa kuin kaupunkien kansakoulun- opettajain palkkojen korottamista var-
3262: opettajat, on pidettävä kohtuuttomana sen ten, 10 momentille 75,000 markan li-
3263: vuoksi, että harjoituskoulunopettajilta vaadi- säyksen harjoituskoulun jatkokoulun-
3264: taan suurempaa pätevyyttä. Heillä pitää opettajain palkkojen korottamista var-
3265: olla kansakoulunopettajatutkinnon lisäksi ten ja 13 momentille 100,000 markan
3266: kolmessa pedagogisessa aineessa suoritettu lisäyksen harjoituskoulun yliopetta-
3267: yliopistollinen approbaturarvosana, käytän- jalle rinnakkaisluokilta suoritettavan
3268: nöllinen kokemus ja opettajanäytteet. Heidän korvauksen korottamista varten.
3269: työnsä on samankaltaista julkista toimintaa
3270: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
3271:
3272: Urho Kulovaara. Hugo Nuorsaari.
3273: G. Henriksson. Juho Tenhiälä.
3274: Esa Kaitila. Lennart Heljas.
3275: Felix Seppälä. Kurt Nordfors.
3276: Niilo Nieminen.
3277: 63&
3278:
3279: IV,lz7. - Rah. al. N:o 59.
3280:
3281:
3282:
3283:
3284: H. Miettunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta.
3285: Suomalais-Amerikkalaisen Yhdistyksen toiminnan tukemi-
3286: seksi.
3287:
3288:
3289: E d u s k u n n a 11 e.
3290:
3291: Suomen ja Yhdysvaltain kulttuurisuhtei- elämän eri puolia valaisevia radio-ohjelmia~
3292: den vaalimista varten v. 1943 perustetun Ohjelmien valmistus Suomessa aiheuttaa yh-
3293: Suomalais-Amerikkalaisen Yhdistyksen toi- distykselle esiintymispalkkioista ja lähetys-
3294: minta on vuosi vuodelta yhä laajentunut kustannuksista johtuvia lisämenoja, joiden
3295: muodostuen yhä huomattammaksi tekijäksi peittämiseen ulkoasiainministeriön teknilli-
3296: maamme ja Yhdysvaltain kulttuurivaihdossa siin levytyskustannuksiin antama pieni avus-
3297: ja samalla aiheuttaen yhdistykselle alitui- tus ei riitä.
3298: sesti kasvavia menoja, joiden peittämiseen Yhdistyksen suuresti laajentunut kotimai-
3299: yhdistyksen nykyiset tulot eivät läheskään nen toiminta on myös tuottanut suuria lisä-
3300: riitä. kustannuksia, joista yhdistys on voinut suo-
3301: Yhdistys on viime vuosina yhä enemmän riutua vain kotimaisilta liikelaitoksilta vai-
3302: kiinnittänyt huomiota maamme kulttuurisaa- voin saatujen avustusten turvin. Erityisesti
3303: vutusten tunnetuksi tekemiseen Yhdysval- amerikkalaisten ja suomalaisten esitelmöitai-
3304: loissa ja onkin tässä toiminnassaan saavut- jäin lähettäminen yhdistyksen 23: een pai-
3305: tanut eräitä merkittäviä tuloksia. Ennen kallisosastoon muodostaa yhdistykselle n~
3306: muuta on mainittava laaja maamme maa- 250,000 markkaan vuosittain nousevan talou-
3307: laus- ja kuvanveistotaiteen sekä taideteolli- dellisen rasituksen. Yhdistys on myös jou-
3308: suuden näyttely, joka yhdistyksen aloitteesta tunut maksamaan eräiden huomattavien
3309: ja yhdistyksen sekä Suomen Taideakatemian amerikkalaisten esitelmöitsijäin matkat maa-
3310: toimesta kuluvan vuoden keväällä lähetet- hamme. Yhdistyksen toimesta maassamme
3311: tiin Yhdysvaltoihin näytteillepantavaksi viime vuosina käyneistä esitelmöitsijöistä
3312: Washingtonin kansallismuseossa sekä eräissä mainittakoon mm. Nobelin rauhanpalkinnon
3313: muissa johtavissa taidelaitoksissa. Näytte- saaja tri Ralph Bunche sekä Congress of
3314: lyn saaman erinomaisen yleisö- ja arvostelu- Industrial Organisationsin pääedustaja
3315: menestyksen johdosta sen kiertoaika tulee Victor Reuther.
3316: huomattavasti pitenemään aiheuttaen järjes- Taloudellisten vaikeuksien takia ovat eräät
3317: täjille melkoisia lisäkuluja, joiden peittämi- yhdistykselle ensisijaisen tärkeät tavoitteet
3318: seen näyttelyä varten raha-arpajaisten voit- jääneet saavuttamatta. Yhdistys sai syksyllä
3319: tovaroista saatu avustus ei läheskään riitä. 1951 Yhdysvaltain johtavilta kustannusliik-
3320: Mainittakoon myös, että yhdistys v. 1951 lä- keiltä lahjaksi lähes 500 tieteellistä teosta
3321: hetti Yhdysvaltoihin suppeamman, Suomen käsittävän kirjaston, joka yhdistyksen toi-
3322: kansantaidetta ·esittävän näyttelyn, jonka mistohuoneistossa vallitsevan tilanpuutteen
3323: kulut yhdistys suurimmaksi osaksi joutui takia edelleen säilytetään varastoituna. Yh-
3324: peittämään omista niukoista varoistaan. distyksen toiminnalle olisi aivan välttämä-
3325: Jo usean vuoden ajan yhdistys on lähettä- töntä voida vuokrata nykyistä tilavampi toi-
3326: nyt Yhdysvaltain kuulijakuunaltaan neljän- mistohuoneisto, johon arvokas kirjasto voi-
3327: neksi suurimmalle radioyhtiölle, Municipal taisiin sijoittaa yhdistyksen jäsenistön ja
3328: Eroadcasting ·System of New Yorkille yhdis- muun yleisön käyttöön. Taloudellisten vai-
3329: tyksen toimesta Suomessa levytettyjä, suo- keuksiensa takia yhdistys ei ole voinut vuok-
3330: malaista säveltaidetta ja maamme kulttuuri- rata sille tarjottuja tilavampia huoneistoja.
3331: s
3332: 636 IV,121. - Suomalais-a.merikkalainen yhdistys.
3333:
3334:
3335: Nykyisessä 51 m2 käsittävässä toimistohuo- kuin kuluvana vuonna, so. 1,077,000 mar-
3336: neistossa työskentelee sekä Suomalais-Ame- kaksi, 2) jäsenmaksutulot, joista yhdistys
3337: rikkalainen Yhdistys että Suomalais-amerik- saa käyttöönsä neljännesosan, so. 50 mark-
3338: kalainen stipenditoimikunta, yhteensä kuusi kaa jäsentä kohti, kolmen neljännesosan jää-
3339: henkilöä. Niinikään olisi yhdistykselle vält- dessä paikallisosastojen käyttöön, 3) englan-
3340: tämätöntä, että se nykyisen henkilökuntansa, ninkielen kursseista saadut voittovarat, n.
3341: toiminnanjohtajan ja kolmen muun toimi- 150,000 markkaa vuodessa.
3342: henkilön lisäksi, voisi ottaa palvelukseensa Kun on ilmeistä, että yhdistyksen jatkuva
3343: järjestösihteerin huolehtimaan paikallisosas- toiminta suurten taloudellisten vaikeuksien
3344: toja koskevista asioista. vuoksi on uhattu ja kun on pidettävä tär-
3345: Yhdistyksen kuluvan vuoden menoarvio, keänä, että yhdistys voisi vapautua nykyi-
3346: johon yllämainittuja tulevaisuuden tavoit- sistä vaikeuksistaan ja samalla toteuttaa em.
3347: teita ei sisällytetty, osoitti lähes 800,000 toiminnan tehostamista tarkoittavat suunni-
3348: markan vajausta, joka on koetettu saada pei- telmat, esitämme edellä sanottuun viitaten
3349: tetyksi yksityisiltä toiminimiltä saaduin lah- kunnioittavasti,
3350: joituksin. Tarpeellisten lahjoitusten saanti
3351: {)n kuitenkin lähinnä vaikentuneen vienti- että Eduskunta hallituksen ehdotta-
3352: tilanteen vuoksi osoittautunut mahdotto- man 1,077,000 markan lisäksi ottaisi
3353: maksi, ja yhdistyksen jatkuva toiminta on vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon 10
3354: näin ollen uhattu. Yhdistyksen tulot ovat: Pl. XVI: 4 kohdalle 900,000 markan
3355: 1) valtionavustus, joka valtion v. 1953 tulo- määrärahatn Suomalais-Amerikkalaisen
3356: ja menoarvioesityksessä on ehdotettu samaksi Yhdistyksen toiminnan tukemiseksi.
3357: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
3358:
3359:
3360: Helge Miettunen. Kyllikki Pohjala.
3361: Albin Wickman. Urho Kulovaara.
3362: Lennart Heljas. Aare Leikola.
3363: T. A. Wiherheimo. Urho Saariaho.
3364: N. Kosola. Aukusti Pasanen.
3365: Eino Rauste. R. Hallberg.
3366: Kustaa Tiitu. J ohanDJes Virtanen.
3367: Niilo Honkala. Nestori Kaasalainen.
3368: Harras Kyttä. Lauri Solla.
3369: Konsti Järnefelt. Juho Tenhiälä.
3370: 637
3371:
3372: IV,12s. - Rah. al. N:o 60.
3373:
3374:
3375:
3376:
3377: Salminen ym.: Määrärahan osoittamisesta piirustuskilpailun
3378: järjestämiseksi Kansallismuseon lisärakennussuunnitelmaa
3379: varten.
3380:
3381:
3382: E d u s k u n n a 11 e.
3383:
3384: Kansallismuseo on viime vuosikymmeninä museolla ei ole kuitenkaan enaa muita
3385: kärsinyt tilanahtaudesta, joka vuodesta vuo- varastotiloja siitä huolimatta, että osa
3386: teen on yhä enemmän vaikeuttanut sen toi- museokokoelmia on varastoituna museon
3387: mintaa. Kansallismuseon laajennussuunni- ulkopuolelle. Esim. Suomenlinnassa on vanha
3388: telma onkin ollut jo kauan ennen sotia vi- puinen ns. kurikomppanian kasarmirakennus
3389: reillä. Vuonna 1939 päätti opetusministeriö ahdettu täyteen museotavaraa. On itsestään
3390: ottaa seuraavan vuoden menoarvioehdotuk- selvää, että puisia rakennuksia ei ensin-
3391: seensa määrärahan piirustuskilpailun jär- kää pitäisi käyttää museoesineiden säilytys-
3392: jestämiseksi Kansallismuseon lisärakennus- paikkana.
3393: suunnitelmaa varten. Sota teki kuitenkin Muinaistieteellisen toimikunnan toiminta
3394: tämän suunnitelman tyhjäksi eikä ministeriö on viime vuosikymmeninä huomattavasti laa-
3395: sodan jälkeen l\'Iuinaistieteellisen toimikunnan jentunut, mistä johtuu, ettei työhuoneita ole
3396: esityksistä huolimatta ole katsonut voivansa enää riittävästi. Mitä erityisesti labora-
3397: esittää määrärahaa tähän tarkoitukseen. torioihin tulee on syytä korostaa, että sekä
3398: Tilanne on kuitenkin käynyt niin vakavaksi, Kansallismuseon muinaisesineiden konservoi-
3399: että parannus on ehdottomasti saatava mislaboratorion että tekstiilien ja taideteos-
3400: aikaan. Sekä näyttelyhuoneisiin ja kokoel- ten laboratorioiden tulisi olla keskuslabora-
3401: mien varastoihin että työhuoneisiin, labora- toriona kaikille maamme kulttuurihistoriaUi-
3402: torioihin ja kirjastoon tarvitaan lisätilaa. sille museoille. Sitä ne eivät kuitenkaan voi
3403: Kansallismuseossa on täytynyt varastoida olla nykyoloissa, jolloin niille - ja myös
3404: huomattava osa sellaista aineistoa, joka olisi valokuvauslaboratorioille - on voitu varata
3405: saatava näytteillepannuiksi. Näyttelytilaa, ainoastaan muutamia neliömetrejä tilaa.
3406: joka on muutenkin ollut riittämätön, on Kirjastoa on ollut pakko käyttää myöskin
3407: vä:hissä erin supistettu ja muutettu esine- luentosalina ja valokuvaushuoneena, mikä
3408: varastoiksi. Mielenkiintoisia ja avokkaita luonnollisesti häiritsee sekä Kansallismu-
3409: kokoelmia ( esim. vierasheimoinen kansa- seossa tapahtuvaa yliopistollista kansatieteen
3410: tieteellinen osasto), jotka ehdottomasti olisi ja muinaistieteen opetusta että kirjaston
3411: ollut saatava näytteille, on täytynyt jättää säännöllistä käyttöä. Tätä vaikeuttaa myös
3412: varastoihin, ja ahtaasti ja sopimattomiin se seikka, että suuri osa kirjakokoelmia on
3413: tiloihin varastoitujen kokoelmien hoito ja varastoituna ullakolle.
3414: säilyttäminen tuottaa vaikeuksia. Suuri osa Voitaisiin luetella joukko muita epäkohtia,
3415: varastoitua, vertailevan tieteen kannalta mutta jo mainitut riittänevät. Ainoa keino
3416: tärkeätä esineistöä on varastoitu tavalla, tilanteen parantamiseksi on lisärakennuksen
3417: jota ei voida puolustaa. Niinpä esim. osa aikaansaaminen. Onneksi ovat Kansallismu-
3418: kansatieteellisestä ja historiallisesta aineis- seon rakentajat varanneet riittävästi tilaa
3419: tosta on varastoitu tulipalovaaralle alttiina lisärakennukselle museon omalla tontilla,
3420: olevalle ullakolle, joka palosuojeluasian- joten museota voi laajentaa ostamatta tontti-
3421: omaisten mielipiteen mukaan olisi ehdotto- aluetta muualta. Koska lisärakennuksen ai-
3422: masti kokonaan tyhjennettävä. Kansallis- kaansaaminen Kansallismuseota varten käsi-
3423: 638 IV,12s. - Kansallismuseo.
3424:
3425:
3426: tyksemme mukaan on välttämättömästi tar- että Eduskunta merkitsisi vuoden
3427: peen ja kun sen suunnittelu on tärkeä sekä 1953 tulo- ja menoarvian 10 Pl. XIV
3428: museollinen että rakennustaiteellinen kysy- luvun 8 momentille 3 miljoonan mar-
3429: mys, on tarkoituksenmukaisinta, että järjes- kan lisäyksen piirustuskilpailun jär-
3430: tetään piirustuskilpailu mahdollisimman hy- jestämiseksi Kansallismuseon lisära-
3431: Yän ratkaisun aikaansaamiseksi. kennussuunnitelmaa varten.
3432: Edellä esitettyyn viitaten esitämme,
3433: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
3434:
3435: Arvo Salminen. Nils Meinander.
3436: Arvi Ahmavaara. Ju.ssi Lappi-Seppälä.
3437: 639
3438:
3439: IV,129. - Rah. al. N:o 61.
3440:
3441:
3442: Haapaniemi ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi
3443: Itä-Suomen Raakasokeritehdas Oy: lle.
3444:
3445: E d u s k u n n a ll e.
3446:
3447: Käsitellessään vuoden 1951 valtion tulo- ja 11,700,000 mk. Korvausten määrä nousi siis
3448: menoarvion yhteydessä Länsi-Suomen sokeri- kokonaisuudessaan 16.3 miljoonaan markkaan
3449: tehtaan rakentamisen avustamiseksi tarkoitet- tehtaasta ja laitteista, joiden tämän hetken
3450: tua raha-asia-aloitetta n: o 155 eduskunta piti arvo olisi vähintään 1,500 miljoonaa mark-
3451: selviönä, että myöskin Itä-Suomeen suunnit- kaa.
3452: teilla olevan raakasokeritehtaan rakentamista Yhtiön uusi osakepääomatavoite, 250 mil-
3453: on valtion tuettava, vaikkei valtiovarainvalio- joonaa markkaa, on nyt loppuun merkitty.
3454: kunta voinutkaan aloitteen puuttuessa osoit- Merkitsijöinä on yli 4,000 maanviljelijää ja
3455: taa määrärahaa Itä-Suomen tehdashankkeen 25 kuntaa. Uuden tehtaan rakentaminen aloi-
3456: tukemiseksi. tettiin joulukuulla v. 1951 ja on rakennus-
3457: Kun puhutaan Itä-Suomen sokeritehtaan työt nyt vesikaton valamisvaiheessa.
3458: rakentamisesta, on muistettava, että kysy- Korostaen erikoisesti sitä, että nyt on ky-
3459: myksessä ei ole uusi yritys, vaan entisen seessä sellaisen teollisuuslaitoksen jälleenra-
3460: tehtaan toiminnan jatkaminen uudessa ympä- kentaminen, joka ilman omaa syytään on
3461: ristössä. Itä-Suomen raakasokeritehdasta Ant- joutunut keskeyttämään toimintansa ja joka
3462: reassa alettiin rakentaa v. 1937 ja se valmis- toiminnallaan erikoisesti pyrkii edistämään
3463: tui 1938 ehtien toimia vajaat kaksi käynti- kaakkoisen rajaseutualueen pienviljelysval-
3464: kautta. Tehtaan osakepääoma oli 15,000,000 taista maataloutta avaten samalla myös Itä-
3465: mk ja osakkeenomistajina mm. n. 2,200 Uudenmaan, Itä-Hämeen sekä Savon maan-
3466: viljelijää. V. 1940 evakuoidut koneet joudut- viljelijöille mahdollisuudet menekkivarman
3467: tiin luovuttamaan pois ja v. 1944 oli teh- teollisuuskasvin viljelemiselle, ehdotamme
3468: das uudestaan evakuoitava. Tällöinkin siir- kunnioittaen,
3469: retyistä koneista oli kuitenkin n. 50 vau-
3470: nunlastia lähetettävä Neuvostoliittoon. Yhtiö että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
3471: sai korvauslain mukaista korvausta me- tulo- ja menoarvioon 100 miljoonaa
3472: nettämästään tehtaasta 4,600,000 mk ja pa- markkaa avustukseksi Itä-Suomen
3473: lautetuista koneista valtion velkakirjoina Raakasokeritehdas Oy: lle.
3474: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
3475: Erl. Haapaniemi. M. 0. Lahtela. Urho Kähönen.
3476: Lauri Kaarna. Eino E. Heikura. Toivo Kujala.
3477: Hilja Väänänen. Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
3478: Arvi Ikonen. Eeli Erkkilä. Felix Seppälä.
3479: Eino Rytinki. Kalle Joukanen. Hugo Nuorsaari.
3480: Wiljam Sarjala. Yrjö Hautala. Jalmari Väisänen.
3481: Vilho Leivonen. Markus Niskala. Veikko Kokkola.
3482: Mauno Jussila. Kerttu Saalasti. K. F. Haapasalo.
3483: Eino Palovesi. Meeri Kalavainen. Vappu Heinonen.
3484: Toivo Antila. Arvo Sävelä. J. E. Lampinen.
3485: Viljami Kalliokoski. Heikki Hykkäälä. Heikki Soininen.
3486: Toivo H. Kinnunen. Juho Niukkanen. Yrjö Kilpeläinen.
3487: Väinö Kaasalainen. Helena Virkki. Eero Saari.
3488: Vieno Simonen. Matti Heikkilä. Kusti Eskola.
3489: Tahvo Rönkkö. Kalervo Saura. Urho Saariaho.
3490: Lauri Solla. R. Hallberg. Valto Käkelä.
3491: Nestori Kaasalainen. Martti J. Huttunen. Johannes Virolainen.
3492: Lennart Heljas. N. Kosola. Aukusti Pasanen.
3493: T. N. Vilhula. Aaro Kauppi. H. Miettunen.
3494: 640
3495:
3496: IV,1ao. - Rah. al. N:o 62.
3497:
3498:
3499: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi lai-
3500: noiksi epäedullisimmissa olosuhteissa toimiville osuusmei-
3501: jereille.
3502:
3503: E d u s kun n a U e.
3504:
3505: On yl€-isesti ;tunnffl"Jtua, että vilimeiset sota- sen. esi:t~oon v. 1953 tulo- ja menoarvioksi
3506: vuodet ja myös sodan jälkeinen aika ovat ol- sisältyy 100 millj. mamka:n määräraiha avus-
3507: leet Suomen meijeritaloudelle vaikeat syystä, tus1ai:noiksi meijemill1e Pohjo1s-Suomessa ja
3508: ertJtä maitomäärät maimilttrma a:i!kana ovat ol- iltäisal:lä .I~aj,aseudu1la, mutta tämä ei mieles-
3509: ~oot varsin pienet, joten meij.em1Hä ei ole tämme riitä.
3510: ohlut tailoude1lisila 'edelly:tyks1ä ihaTIJkikia uusia Mielestämme sodan jä:1lmiset meije;re:iden
3511: ikoneistoj'a j,a 1laitteirta, samoin ilruim. meijereit- kUilliilostamis- ja u:us:imistoimen piteet ovat
3512: temme raikiennuspuo1el1a rappeurt:,umilren on väistämättömiä myös muissa osissa maata,
3513: [{]äynyt osittain si.ilirnimpistävä:ksi. Samoin joissa mcij.e11eidoo maidon HihetySIIlläärä.t llmih-
3514: mei:j·ecikoineistojen haniJrin,1Jaa on vailmurt;tanut distuvat pääasiassa pienkarjanomistajii:n ja
3515: kon:eistojen: sa;antiwuiilmudet, valuutan saan- joitten alueiden meij1erilt OV'at erittäin suu-
3516: nin mjoitltrmeisuUJS yms. syyt, minikä .rinnalla ma truloudellisia kustannuksia vaativien
3517: raiklennusa:ineiden puute, ·l'rukennussäännöste1y uudistusten edessä sekä ovat meijereitä,
3518: y;m. ovat v·a]ikuttaneet siihen, että kyseoosä jotka taloude~lJ:isesti ooimivart:. muutenikm epä-
3519: o1evilen koneistoj;en, t1aitteiden ja rakennusten edullisissa olosuhteissa, kuten erinäisissä
3520: uusirrnistoimenpitee:t on ollut lyikättävä myö- osissa Pohjois-Satakuntaa, Etelä-Pohjan-
3521: hempiin aillmihin. maata, Keski-Suomea ym. alueita.
3522: On iltsestään selvää, että ikioJlledstojen, ra- Näi~lä ,at1uehl1ru suunn%e1laan pienmeijer,ei-
3523: kennusten y;m. ~a1tteiden ityikkäy:tyny;t uusi- den yhdistämis- ja keskityshankkeita sekä
3524: mim.en, mikä meijereillä on edessään väistä- raaka-aineiden. jalostuksen monipuolistamista
3525: mättömänä rt:.oimenpitoonä, tuJ.oo mventaunoon juuston valmistUJksen a:i!kaarusaamiseksi ym.
3526: melkoiselta osalta karjanomistajille meiJe- r!Joimenp1teirtä, joillhla nn ,tarikoitus ru1erntrua tuo-
3527: m1stä maiksettavaa mairtoj•en 1ti1Lityshintaa. i1JaiDJtokusta:u!lmia se'kä monipuoJistrua mai-
3528: Ovamhan meij•el'ia1an asiantun.ti:j•a:t Jaskienoot, dOill jaios.tusma myös koiko maan yihlte:is.ten .etu-
3529: että n~yisiLlä kUJStannuksilla j•a hlnno:ill:1a jen muikaisesti. Si:ikisi Ollrisi näiil.eikm aJ1ooil,le
3530: esw. 10,000 maitolkhloa ikieskimää:I~in vas- vailtrov,aJ:1an oooittettav:a tukea, vaikikiapa suo-
3531: taanottavan 'aj1anmufkJaisin laittein ja lkonein ranaista va11tion ·avustusta emme voiikaan aja-
3532: varustetun meiJ•erin rakennuskusltannuikset rf:Je11ru. Mielmtämme hrulpakorlroll:!emmaJla ilai-
3533: nousevat n. 60-80 mhlj. markikiaan, minkä noitustuella näillä alueilla voitaisiin vaikeim-
3534: pääoman !kmilrokustannus ;tekee, jos nimilttäin pia tapauksia korjata ja edesauttaa meijeri-
3535: luottopääomia on käytettävä, n. 2 mk maito- talouttamme selviytymään niistä vaikeuk-
3536: kiloa kohden eli n. 10 % karjanomistajalle sista, joita koneistojen, laitteiden ja raken-
3537: tUJ1evasta maidon thlityshinnasta. Kun jo nyt nusten korjaukset ja uusimiset niille aiheut-
3538: muutenkm maidon ym. maata[oustuoibte.iden tavat.
3539: iluovurtUJShilnta tuottajan s:a:amana on :ns. pro~ EdeLlä oi1evim perusteiLuiliin viitaJten esi-
3540: f,essoriJ1Jo1milkunnian (asila:ntunrtij altoimiikun- tämme ilrunnioittoo:n,
3541: n.an) waiSikeman mumaan ·ainoastaan :n. 75% että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
3542: tuotantoik:usta:nn;uiksista, illiii:n ikäsi1Jtää ilman. tulo- ja menoarvioon yhteensä 500
3543: muujtJa, miten ajankohita1sw tä:rkeätä olisi miljoonaa markkaa jaettavaksi epä-
3544: saada meij.e:veiJttemme konehankintaan j•a edullisimm.issa olosuhteissa toimiville
3545: mei:j,ereiden uwimisrahmrtulksiin edes osa haJ- osuusmeijereille halpakorkoisina lai--
3546: pakorikoosempaa t1a1naa, kuin mitä nykyiset noina meijereitten koneitten ja lait-
3547: luo1ttollai!tokset voivat antaa. Tosin haJili,tuJk- teiden sekä rakennusten uusimiseen.
3548: He1singissä 12 päivänä syysku:UJta 1952.
3549: Eino E. Heikura. Toivo Antila.
3550: 641
3551:
3552: IV,l31. - Rah. al. N:o 63.
3553:
3554:
3555:
3556:
3557: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion osuuksien mm·-
3558: kitsemiseksi pienviljelijäin pentstamissa koneyhtymissä.
3559:
3560:
3561: E d u s k u n n a II e.
3562:
3563: Maassamme toimii nykyisin toista sataa osoittanee viljelmäin omistajain luottamuksen
3564: vuoden 1945 jälkeen perustettua maatalous- koneyhtymäin toimintaan. Kun koneyhty-
3565: koneyhtymää. Useimmat näistä on perustettu mäin toiminta on ollut näin tuloksellista
3566: valtion avustuksen turvin. Valtio on kuiten- siitä huolimatta, että ne ovat joutuneet toi-
3567: kin osallistunut vain maanhankintalain alais- mimaan epäedullisemmissa olosuhteissa kuin
3568: ten viljelmien omistajien perustamien kone- yksityiset koneiden vuokraajat - koneyhty-
3569: asemayhtymien osakesuorituksiin. Muiden vil- mät ovat joutuneet suorittamaan työstä lHke-
3570: jelmien omistajien perustamien koneyhtymien vaihtoveron, jota yksityiset konevuokraajat
3571: osakesuorituksiin ei tulo- ja menoarviossa ole eivät suorita - on sekin osoituksena niiden
3572: nyt, paremmin kuin edellisissäkään tulo- ja toimintakelpoisuudesta.
3573: menoarvwiSsa, minkäänlaista määrärahaa. Voidaankin todeta, että koneyhtymätoi-
3574: Kuitenkin saadut kokemukset niiden kone- minta siinä muodossa kuin se on vuoden 1945
3575: yhtymien toiminnasta, joita on perustettu jälkeen enimmin levinnyt - valtion osallis-
3576: valtion osallistuessa osakesuorituksiin, ovat tuessa osakesuorituksiin - on osoittautunut
3577: olleet täysin myönteiset. Viljelmäin omista- erittäin käytännölliseksi ja soveltuvaksi muo-
3578: jat ovatkin olleet erittäin tyytyväisiä kone- doksi pienviljelmätalouksien koneellistami-
3579: yhtymäin toimintaan ja niiden antamaan tu- sessa. Siksi olisikin tällaista maataloutemme
3580: lokselliseen koneapuun, mitä osoittaa mm. se- koneellistamismuotoa tuettava valtion toi-
3581: kin, ettei yhtään koneyhtymää ole purkautu- mesta voimaperäisemmin. Se olisi välttämä-
3582: nut. töntä maataloutemme teknillisen takapajui-
3583: Tarkastettaessa tällaisten koneyhtymäin toi- suuden poistamiseksi.
3584: mintaa ja niiden taloudellista tulosta yhty- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
3585: mäinkin kannalta, voidaan todeta, että tilin- dotamme,
3586: päätökset ovat olleet kaikissa tapauksissa ai-
3587: nakin vähän voitollisia senkin jälkeen, kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
3588: on suoritettu tavanmukaiset 10-20 % vuo- tulo- ja menoarvioon 100,000,000 mar-
3589: tuiset omaisuuden poistot. Eräissä tapauk- kan määrärahan valtion osuuksien
3590: sissa koneyhtymäin viljelmäosakkaat ovat pa- merkitsemiseksi pienviljelijöiden pe-
3591: rin vuoden koneyhtymän toiminnan jälkeen rustamissa koneyktymissä.
3592: lunastaneet valtion osakesuoritukset, mikä
3593: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
3594:
3595: Eino Tainio. Toivo Friman.
3596: Arvo Riihimäki. Matti Meriläinen.
3597: Eino Rannikkoluoto. Usko Seppi.
3598: !()42
3599:
3600: IV,1a2. - Rah. al. N:o 64.
3601:
3602:
3603:
3604:
3605: Pohjala ym.: Määrärahan osoittamisesta Porin talouskoulun
3606: tukemiseksi.
3607:
3608:
3609: E d u s k u n n a ll e.
3610:
3611: Porin kotitalouskoulu on toiminut vuo- tarvittaisiin avustusta opettajien palkkaami-
3612: desta 1949 erikoisesti silmällä pitäen koko seksi sekä kaluston ja opetusvälineiden han-
3613: maakunnan pienväestön ammattitaidon kehit- kintaan.
3614: tämistä ja sitä tietä kotien taloudellisten Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
3615: vaikeuksien helpottamista. Opiskelijain pää- nioittaen,
3616: aines on ollut maaseudun pienviljelijäko-
3617: deista lähtöisin. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
3618: Tämä koulu ei suurista vaikeuksistaan tulo- ja menoarvioon 3,5 miljoonan
3619: huolimatta ole saanut valtionapua. Jotta toi- markan määrärahan Porin talouskou-
3620: minta tällä tärkeällä työsaralla voisi jatkua, lun tukemiseksi.
3621: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
3622:
3623: Kyllikki Pohjala. Nestori Kaasalainen.
3624: Eino E. Heikura. Antto Prunnila.
3625: Laura Brander-Wallin. Irma Torvi.
3626: Hugo Nuorsaari.
3627: 643
3628:
3629: IV,tss. - Rah. al. N:o 65.
3630:
3631:
3632:
3633:
3634: Malkamäki ym..: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Hämeen
3635: emäntäkoulun toiminnan aloittamiseen.
3636:
3637:
3638: E d u s k u n n a ll e.
3639:
3640: Etelä-Hämeen emäntäkoulun kannatusyh- kaluston hankintaan n. 3,000,000 mk sekä
3641: distys haluaisi saada maakuntaan kipeästi vuokraan, lämpöön ja muihin samantapaisiin
3642: kaivatun emäntäkoulun alkamaan toimin- menoihin n. 1,500,000 mk. Kun edellä mai-
3643: tansa mahdollisimman pian. Tiedossa on so- nittu ehdotus ei kuitenkaan ole saavuttanut
3644: piva vuokrahuoneisto ko. koulua varten, ja hallituksen hyväksymistä, ehdotamme yllä
3645: kannatusyhdistys voi hoitaa oman osuutensa olevaan viitaten,
3646: rahoituksesta. Maataloushallitus on myöskin
3647: puoltanut emäntäkoulun perustamista ja eh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
3648: dottanut ensi vuoden talousarvioon määrä- tulo- ja menoarvioon 6,200,000 mark-
3649: rahaa koulutyön aloittamiseksi. Opettajien kaa Etelä-Hämeen emäntäkoulun toi-
3650: palkkaukseen tarvittaisiin n. 1,700,000 mk, minnan aloittamiseen.
3651: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
3652:
3653: Aino Malkamäki. Juho Tenhiälä.
3654: EeTo Antikainen. Felix Seppälä.
3655: Otto Toivonen. Oskari Lehtonen.
3656: Kerttu Saalasti. Aune Innala.
3657: Atte Pakkanen. Kaisa Hiilelä.
3658: Vappu Heinonen. Kaino Haapanen.
3659: Eino Raunio. Leo Häppölä.
3660: 644
3661:
3662: IV,ts4. - Rah. al. N:o 66.
3663:
3664:
3665:
3666:
3667: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Runnin emäntä-
3668: koulua varten.
3669:
3670:
3671: E d u s kun n a ll e.
3672:
3673: Savon pienviljelysvaltaisessa maakunnassa Maataloushallitus, tarkastettuaan paikan
3674: on erikoisen tärkeää, että maaseudun tyttä- päällä Runnin tilan ja todetessaan sen kai-
3675: ret saavat ammattiopetusta. Omaa kotia kin puolin maantieteelliseen sijaintiin, liike-
3676: varten ja pohjakouluna monelle eri alalle on yhteyksiin, paikan sopivaisuuteen ja ennen
3677: emäntäkoulu se koulumuoto, jota kipeästi kaikkea alueen emäntäkoulun tarpeeseen
3678: tarvitaan. Pohjoisimmalta Savolta puuttuu nähden hyvin sopivaksi koulupaikaksi, eh-
3679: kokonaan tällainen oppilaitos. Mahdollisuu- dotti vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
3680: det päästä maan muihin emäntäkouluihin määrärahan Runnin emäntäkoulua varten.
3681: tältä alueelta ovat tuiki pienet, koska kukin Hallitus on kuitenkin jättänyt ehdotetut
3682: koulu valitsee oppilaat ensi sijassa omalta määrärahat kokonaan pois tulo- ja meno-
3683: alueeltaan. Emäntäkouluihin pyrkijöitä on arviosta. Kysymyksessä olevaan tarkoituk-
3684: koko maassa moninkertaisesti se määrä, mitä seen tarvittaisiin varoja seuraavasti: opet-
3685: niihin voidaan vastaan ottaa. tajien palkkaukseen 11 Pl. VII: 1 mom.
3686: Tämän vaikean tilanteen edessä, samalla 2,033,800 mk, lämmitykseen ja valaistukseen
3687: tuntien emäntäkoulun suuren merkityksen 11 Pl. VII: 3 mom. 500,000 mk, sekalaisiin
3688: kotien hyvinvoinnin edistäjänä, on Iisalmen menoihin (vuokra ym.) 11 Pl. VII : 5 mom.
3689: maalaiskunta ostanut Iisalmen maalaiskun- 900,000 mk ja kalustoon (kertameno) 11 Pl.
3690: nassa olevan Runnin tilan suunniteltua VII mom. 3,000,000 mk.
3691: emäntäkoulua varten. Tilan pinta-ala on Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3692: 49 ha ja siitä peltoa 13 ha. Tilalla on myös nioittavasti,
3693: käyttökelpoiset rakennukset, kolme asuinra-
3694: kennusta ja tarpeelliset talousrakennukset. Ii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
3695: salmen maalaiskunta on päättänyt luovuttaa tulo- ja menoarvioon 6,433,800 markan
3696: tilan rakennuksineen valtiolle, jos emäntä- määrärahan Runnille perustettavaa
3697: koulu tilalle perustetaan. emäntäkoulua varten.
3698: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
3699:
3700: Hilja Väänänen. Kerttu Saalasti.
3701: Vieno Simonen. Eeli Erkkilä.
3702: Aino Luostarinen. Eino E. Heikura.
3703: Tahvo Rönkkö.
3704: 645
3705:
3706: IV,135. - Rah. al. N:o 67.
3707:
3708:
3709:
3710:
3711: Kaarna ym.: Määrärahan osoittamisesta kaluston hankkimi-
3712: seksi Lappeen maamieskoululle.
3713:
3714:
3715: E d u s ik u n n a U e.
3716:
3717: Vuoden 1952 :valtion m~oarviossa on opetus, m:aamielhen metsä- ja kbneopetus sekä
3718: myönnetty Lappeen maamieskiou1lun kalusto- tyttöjen ikotitailousopetus !kesä:hlä, oHsi mirtä
3719: hankintoja varten 2 milj. markan määräraha. tii:rlk:eirutä, etitä lk!oulu rv:arustettaisiin seJ:lai-
3720: Kun kuitenkin nykyaikaisen maamiesllroulun ooltla ka'lusto!l:la ja vä:lioo:isltöl1ä, :et'tä ne teke-
3721: varustaminen kalustol!la ja op~tUJSvälineistöliä vät malhdo1lis€1ksi kioulu:n rakenJteeililiisen tar-
3722: tUllee malksaan:aan 5-6 milj. mank!kaa, tar- k'oitu'ksenmu!kaisuuden lhyrväJksilkäytön.
3723: vitaan lk:alust'omä:ärärahaan rvälttämäJIJtä 3 Kun Lwppeen maami,eskoulu nyt voi mo-
3724: miij. markan lisäys. Koullun bnn:attajaylh- n~Ha tavalla teh'osta;a Ete1ä-Karjalan maa-,
3725: distys ei voi kyseistä määrär·aJhaa ~uotfun.a metsä- ja koti!talousopetmta, on ikoululla si!kä-
3726: han!kkia, koska 'luot'toj:en rtrukuut on annetJtu läi·sissä pienvi'lj·elijäJoiJ:oissa tärkeä mer!kitys ja
3727: kiinteimistön rakentamista varten, ja lisäksi on sil·lä katso!titava olervan myöSkin olennainen
3728: ei 'kannattajaylhdisrtys .voi saada tä:Haisen luo- m:erikitys rwjas·eudun tal0111dellisen llrehity!ksen
3729: ton korlkomem>ihim. määrära!ha:a. Myöskin elvj'ittäJmisessä.
3730: täihänastisen käytännön mu!kaan on val·tio va- Ede~[ä 'ffiitet•tyyn vii,taten kunni10itttaen
3731: rus't!anut yiks~tyiset a:milnwttiikou:lut kaJluSJtoNa ehdotamme,
3732: ja va:ltibn mä:äräraJhaJJJa lhanlkittu kalusto jää
3733: vaJltion omaisuudeksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
3734: Ottaen huomi:oun, 'että Lappeen maamies- t1tlo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII: 2
3735: koululla on täysin tarikoituiksenmuika:inen, luvulle 3 miljoonaa markkaa kaluston
3736: nykyajan iOpetusvaatimullmet täyttävä ilroulu- hankkimista varten Lappeen maamies-
3737: raJlmnnus, johon lmski'beltään maami.eskouiJ.u- kouluun.
3738: ikurssin lisäiksi myöskin maamileSkoulun jatko-
3739: Helsingissä 16 päirvänä syyslkuurta 1952.
3740:
3741: Lauri Kaarna. Eri. Haapaniemi.
3742: Valto Käkelä. Johannes Virolainen.
3743: 646
3744:
3745: IV,136. - Rah. al. N:o 68.
3746:
3747:
3748:
3749:
3750: Hamara ym.: Määrärahan osoittamisesta Inarin kotitalous-
3751: koulun ottamiseksi valtion haltuun.
3752:
3753:
3754: E d u s k u n n a 11 e.
3755:
3756: Inarin kunnassa Riutulassa on vuodesta lun saisi antaa kuolla vain sen tähden, että
3757: 1923 toiminut yksityinen valtion apua naut- valtio lykkää sen haltuun ottamista vuodesta
3758: tiva kotitalouskoulu. Koulun omistaja NNKY toiseen.
3759: ilmoitti vuonna 1944, ettei se enää voi huo- Tilanne on huomattavasti vaikeutunut sen
3760: lehtia koulusta. Tämän jälkeen on koulu jälkeen, kun laki yksityisten kotitalousoppi-
3761: toiminut edelleen ilman omistajaa valtion laitosten valtionavusta astui voimaan, sen
3762: avun turvin. Kun koulu oli tarkoitus siirtää määrätessä, että valtio suorittaa ylläpitome-
3763: silloin heti valtion haltuun, varattiin sille noista vain 65 %, omistajan suorittaessa
3764: jo v. 1944 Könkäänjärven tila, jonka valtio loput 35 %, kun koululla ei ole omistajaa,
3765: omistaa. Mainittu tila on Ivalosta n. 15 km. joka sen suorittaisi. Koulun puutarha ei voi
3766: Ennen kuin koulu ennätettiin siirtää sinne, tätä summaa tuottaa 260 km napapiirin poh-
3767: polttivat saksalaiset kaikki tilalla olevat ra- joispuolella, oppilailla ei ole siihen varoja
3768: kennukset, joissa kotitalouskoulu olisi voi- eikä kannatusyhdistystä voida saada synty-
3769: nut toimia. Koululle on saatu vuokratuksi mään niin laajalle pohjalle, että se vuosit-
3770: tilapäisasunto Ivalosta. Kouluun on jatku- tain antaisi puuttuvan summan.
3771: vasti ollut runsaasti enemmän hakijoita kuin Vuoden 1953 menoarviossa on Inarin koti-
3772: mitä sen ahtaisiin suojiin on voitu sijoittaa. talouskoulua varten varattu määräraha
3773: Esim. vuonna 1952 oli pyrkijöitä 54, joista 11 Pl. VIII luvun 5 ja 6 momentille, jotka
3774: vain 28 voitiin sijoittaa. Pyrkijöiden jou- määrärahat siirtämällä 11 Pl. VII luvun
3775: kossa on aina ollut lähes 50 % lappalaisia. asianomaisille momenteille (1, 2, 3 ja 5),
3776: Korkeamman kotikulttuurin opettaminen saataisiin koulu ilman lisäkustannuksia val-
3777: ja Lapin aidon paikalliskulttuurin säilyttä- tion omistukseen.
3778: minen ja kehittäminen sekä kotiseuturakkau- Edellä olevan perusteella esitämme kun-
3779: den lujittaminen ja taloudellisen ajattelun nioittaen,
3780: ja kotitalousteknillisten taitojen opettaminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
3781: ovat täällä yhtä tärkeitä kuin Etelä-Suo- tulo- .fa menoarvioon 1,719,060 markan
3782: messakin eikä Inarin 30 vuotta mitä vaikeim- määrär·ahan Inarin kotitalouskoulun
3783: missa olosuhteissa toimineen kotitalouskou- valtion haltuun ottamista varten.
3784: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
3785:
3786: Irma Hamara. Eeli Erkkilä.
3787: Kerttu Saalasti. Niilo Ryhtä.
3788: M. 0. Lahtela. Martta Salmela-Järvinen.
3789: Erkki Koivisto. Vappu Heinonen.
3790: Elli Nurminen. Aune Innala.
3791: Jaakko Hakala.
3792: 64'(
3793:
3794: IV,137. - Rah. al. N:o 69.
3795:
3796:
3797:
3798:
3799: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseuralle
3800: kotitalouden rationalisoimistyötä varten.
3801:
3802:
3803: E d u s tk u n n a 11 e.
3804:
3805: Kot:Ut•a;loudeil:l.IDen :a;nuna;ttilopetu:s ja ineu- ,affi,antum.illemUSlta; ja 'aikaa vaativa~ työtä ja
3806: v.ffilJtatyö on hyvin mel1k:Uttävä1lä rtavaill1a vai- tarvitsee myös käyrt;tövaroja. Se tutkimUJS-
3807: JruttanUJt kort:iemme hyvinvoinrtiin j•a viihtyi- ja vwlistustyö, m:Ukä Itähän meilllteSSä on suo-
3808: syyteen, mUJtta vasta viimeiJSenä vuosilkyrrn- riltettu, on jo herättänyt perheenemänt~en ja
3809: melllenä oo yle:is,emmiln 1aiLettu 'kii[illittää huo- kotien Ikiinnostusta m,tionrulisoimhsta kohitaan.
3810: miota kotitaloustyön rationalisoimiseen. Ny- Nyit ;ta.rvitwan j·aJtlmV'rua rtwtki:nmstyötä ja tUJt-
3811: kyään käytetään vielä maassamme vuoffittailn ikii!mistu1osten pohjaUe rakenrtuva:a kotirtrulou-
3812: n. 2,000-2,500 milj. työtuntia kotitalou- doo rati01lla1isoimista, jo1lo1n perheenelllän-
3813: dessa. tien ailffiaa ja ell'ergirua voidaan ikäy;ttää muu-
3814: KotiJbaloustyön järj,estelmä1listä tutkimista, hun rt:uota:nnoU.i!seen toimintaan.
3815: eD~toten työn mtionalisoimisen karu1a!Lt.a sekä Kaltsoen ilwtiltw1oudelll mtiona~ilsoimiJSityön
3816: tähän twtikimwSityö!hön perustuvaa t~edoitus suureen merldtytkseen sclrä yksityistai1outks:Uen
3817: ja valiSitustyötä kirjoitustelll, -esitelmi!en, näyit- erttä ilromo kansantruloutemme ikarn.nalta, .ehdo.-
3818: rtelyiden ja !k,ul'ISiS:Uen muodossa on suorirt:;tanUJt rtJamme ikiun:n'ioirttae:n,
3819: Työtehoseuran yhteyteen vuonna 1942 perus-
3820: ltettu lkotirbalousosasto. Tarlli:oitutks~nmutkaiJS että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
3821: ten työpaikkojen, aikaa ja voimia säästävien tulo- ja menoarvioon Työtehoseuralle
3822: työm®etelmien, uusien JmtitwloUJStk:Gn'eiden ja kotitalouden rationalisoimistyötä var-
3823: -välill'eidffil tutikimioon selroä tutkimistuJosten ten 4,000,000 markan suuruisen mää-
3824: se[vittäminren ta;lousopettaji11e, lkotitaloi\1Sillleu- rärahan.
3825: vonta,jiiJrj.estöi.ililJe ja perneenemännihle oo
3826: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
3827:
3828: Hilja Väänänen. Leo Häppölä.
3829: Kerttu Saalasti. · Vilho Leivonen.
3830: Atte Pakkanen.
3831: 648
3832:
3833: IV,13s. - Rah. al. N:o 70.
3834:
3835:
3836:
3837: Kalliokoski ym.: Määrärahan osoittamisesta Työtehoseura
3838: r. y: lle maatalouden työnopetuskeskuksen perustamista
3839: varten Matkun kartanoon Rajamäellä.
3840:
3841:
3842: E d u s k u n n a 11 e.
3843:
3844: Maataloutemme koneeliistuminen on viime sessa työskentelevien ammattitaito ole tässä
3845: vuosina kehittynyt suorastaan yllättävän suhteessa voinut seurata nopeata koneellistu-
3846: nopeasti. Esimerkiksi traktoreiden luku- miskehitystä, johtuen lähinnä tämän alan
3847: määrä on vuodesta 1941 kohonnut vajaasta opetus- ja koulutustoiminnan puutteellisuuk-
3848: 6,000: sta lähes 20,000: een, lypsykoneiden sista. Tässä kysymyksessä ovat pikaiset toi-
3849: lukumäärä muutamasta sadasta noin menpiteet välttämättömiä ja jo tapahtunut
3850: 15,500: aan, sitovien elonleikkuukoneiden luku kehitys vaatii, että maataloudessa on mah-
3851: vajaasta tuhannesta noin kahteentuhanteen dollisimman nopeasti saatava luoduksi kyke-
3852: koneeseen ja leikkuupuimakoneita, joita nevä, ammattitaitoinen koneenhoitajakunta
3853: vuonna 1941 maassamme oli vain muutama, sekä koulutetuksi sellainen neuvojakunta,
3854: on nykyään käytännössä jo noin tuhat kap- mikä puolueettomana kykenisi maamiehille
3855: paletta. On arvioitu, että maatalouskonei- selvittämään koneellistamiseen liittyviä mo-
3856: siimme on nykymarkkoina laskettuna tällä nia pulmakysymyksiä ja ohjaamaan koneel-
3857: hetkellä kiinnitetty lähes 100 miljardin mar- listamistoimintaa terveeseen taloudelliseen
3858: kan pääoma, jolloin pelkästään konekannan suuntaan.
3859: ylläpitokustannus jo on noin 6-7 miljardin Työtehoseura r.y. on laatinut suunnitelman
3860: nykymarkan suuruusluokkaa vuosittain. Kun maatalouden koneopetuskeskuksen perustami-
3861: voidaan arvioida, että ulkolaisten koneiden sesta koetilalleen Matkun kartanon Raja-
3862: osuus on noin 50 % konepääomasta, joudu- mäellä, mistä käsin tämä välttämätön koulu-
3863: taan täten ulkomaanvaluuttoja käyttämään tustoiminta nopeasti voitaisiin saada tehok-
3864: suuria summia jo pelkästään nykyisenkin kaaseen alkuun. Tässä vaiheessa opetuskes-
3865: maatalouskonekantamme ylläpitoon. kukselle tarvittavien lisärakennusten kus-
3866: Kuten edellä esitetystä ilmenee, on maata- tannusarvio on 10 miljoonaa markkaa, mistä
3867: louden koneellistamiseen kiinnitetty erittäin määrästä Työtehoseura tästä asiasta kiinnos-
3868: suuria taloudellisia arvoja, mitkä kehityksen tuneiden järjestöjen tukemana voi rahoittaa
3869: jatkuessa edelleen vain suurenevat. Maata- 5 miljoonaa markkaa. Ottaen huomioon tä-
3870: louden koneeliistumisessa ei kuitenkaan nyt män kysymyksen kiireellisen järjestämisen
3871: ole kysymys yksinomaan pääomasijoituksesta, tärkeyden allekirjoittaneet esittävät,
3872: vaan ennen kaikkea siitä, että konekantaamme
3873: osattaisiin asiantuntemuksella käyttää ja hoi- että Eduskunta ottaisi valtion ensi
3874: taa ja siten saattaa se tehokkaasti palvele- vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon 5
3875: maan maataloustuotantoa, sekä siitä, että voi- miljoonan markan suuruisen määrä-
3876: taisiin ohjata koneellistamistoimenpiteitä olo- rahan Työtehoseura r.y:n käytettä-
3877: suhteiden mukaisesti edullisimpiin ratkaisui- väksi maatalouden työnopetuskeskuk-
3878: hin. Valitettavasti ei maatalouden palveluk- sen perustamista varten Matkun kar-
3879: tanoon Rajamäellä.
3880: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
3881:
3882: Viljami Kalliokoski. Päiviö Hetemäki. Kerttu Saalasti.
3883: Elli Nurminen. Kalervo Saura. Eino Rauste.
3884: Arvo Sävelä. J. E. Lampinen. Atte Pakkanen.
3885: Henrik Kullberg. Matti Meriläinen. Verner Korsbäck.
3886: E. M. Tarkkanen. E. Antikainen. Kustaa Tiitu.
3887: 649
3888:
3889: IV,139. - Rah. al. N:o 71.
3890:
3891:
3892:
3893:
3894: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusneu-
3895: vonta-asemien ammattiopettajain palkkaamiseen.
3896:
3897:
3898: E d u s ik u n n a U e.
3899:
3900: Kotiteollisen tuotannon kehittäminen paihlclmaJmis&si neu:vonta-asemihle, ettei neu-
3901: sen tasoiseksi, että sill!lä voitaisiin luiOda toi- vonta-asemien tuottamat 1wstannulkset jäisi
3902: meentulomahdollisuuksia maaseutuväestölle, työnitekijöiden ikustanne'1Jtavaiksi. Pitä~n neu-
3903: edellyttää, että neuvontaJtyötä tehootetaan ja vonta-asematoiminnan kehittämistä m:aata-
3904: työn vwlvontaa suori•tetaan asiantuntevalta ~oushahliJtuksen alaisena väJlttämärotömänä toi-
3905: ta!h~}ta. Ulikomaankauppaa aJj•aJte'Llen on työtä men'Piteenä iklotiteollisuuden ikehitrtämiselksi ja
3906: dh:jruttava tuottamaan samojen maJUien mukai- laajentamiseksi ehdotamme kunnioittaen,
3907: sesti kappaleluvulleen suurempia määriä, ja
3908: näin ollen olisi viisasta llreskit'tää mä:ärättyjen että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
3909: •3JI'tikike1ien valmistus samJOille seuduille ja sa- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
3910: mojen va;lvontakesikusten a!laiselksi. Neuvonta- markan määrärahan kotiteollisuusneu-
3911: asem:ilen toteulttaJminen edelllyrttää ikuitenikin vonta-asemien ammattiopettajien palk-
3912: vaJlrtiova;vlan fuimenpiteirtä ammattilhenkiil.ön kaamiseen.
3913: Helsingissä 16 ·päivänä syySkuuta 1952.
3914:
3915: Kerttu Saalasti. Hilja Väänänen.
3916: 650
3917:
3918: IV,Ho. - Rah. al. N:o 72.
3919:
3920:
3921:
3922:
3923: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusopiston
3924: yhteiskunnallisten ja liikeaineiden opettajan palkkauksen
3925: korottamiseksi.
3926:
3927:
3928: E d u s ik u n n a He.
3929:
3930: F,redrilka W~tterh~ffin kotiteoJlisumsopis- Kun ltäanän opettajainv8i1mist,UiS1ailtoksen
3931: ton. opelttajtarutoimien srua.ttamiseksi v;a1tion vi- säännökoot ovat aja1ta, jO!IlJa tällilaisten yksi-
3932: ran ja toimen haltijain tarkistetun palkkaus- tyisluO!IlJtJo:isiten oppi1ailitosten mistään opetta-
3933: iluoroka.sijoåltrtl~lun
3934: tasahle ehdotetaan hallituk- jantoimesta ei käytetty lehtorin nimitystä,
3935: sen ensi v;uoden taiLoUISarvioes1tyksen 11 P,l. nirim!kuin myöhemmässä lai.nsäädärunössä on
3936: VIII: 7 mooruenti!11a pa1kkaus1autakunnan !käytetty, O!lisi nyt pallkil,.a;us1uokJmsijoittelua
3937: ~aUIS'UJllnOLn 19/7 -52 (N :ot 121 ja 139) perus- ki~evan päätOksoo yhteydessä syyitä ottaa
3938: teella iloohuen ~mmattiopettajan 'toimen siir- 1lehtorin lllim1tys ikäyltäntöön :niistä t.ämrun lai-
3939: tämistä 21 palkkausluokasta 22 palkkaus- toksen opettJaj,wr:utoimista, joita vastaavista
3940: ihmlclman, mUJtrt;a yrhte:isilmnruaiLliJSten ja iliilre- myöhemmin. rtJehdyissä säännoksissä ikäy:tetään
3941: aineiden opettajan toimi, jnnka hoitaj,a on ,täJtä nimitystä.
3942: kauppatieteen ikiandidaatti ja joka saman 'EdeLlä .esitetyn perusteeLla 1ehdotamme kun-
3943: il'aUSU!Ilillon mukwan voidaan sijoitltaa 24 pruillk- ruioittaen,
3944: ilmusluoirnkiruan, on edeLLeen jätetty 21 paJk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
3945: !kalWluoklkaan. He 1Lienee ikiatsottava erehdyk- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. VIII: 7
3946: seksi, joka on korjattava. Sen kautta talous- momentille lisäystä 81,300 markkaa
3947: arvion :tämän 1lrohdan aiheuttama lisäys suu- Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuus-
3948: renee pe:rruspruilkikana 59,700 mlk, iikäJlisin:ä opiston yhteiskunnallisten ja liikeainei-
3949: 7,560 mk, ilmililiinpa:iikan~ismä 3,360 illlk ja in- den aineopettajantoimen siirtämiseksi
3950: deksikorotuksena 10,600 mk, yhteensä 81,300 21 palkkausluokasta 24 palkkausluok-
3951: mJk. kaan.
3952: HeilBingissä 1,2 päivänä syysikuUita 1952.
3953:
3954: Kerttu Saalasti. Hilja Väänänen.
3955: Aino Luostarinen. Elli Nurminen.
3956: Vieno Simonen. Margit Borg-Sundman.
3957: 651
3958:
3959: IV,141. - Rah. al. N:o 73.
3960:
3961:
3962:
3963:
3964: Häppölä ym.: Määrärahan osoittamisesta maanviljelysseu-
3965: roille rikkaruohontorjunnan neuvontatyöhön.
3966:
3967:
3968: E d u s k u n n a ll e.
3969:
3970: Viime vuosina ovat rikkaruohot uhkaa- vaatii hyvin onnistuakseen suunnitelmalli-
3971: vasti levinneet maassamme aiheuttaen vilje- suutta ja yhteistoimintaa naapuriviljelijäin
3972: lyksille suuria vahinkoja. Sadonarviointien kesken.
3973: yhteydessä suoritettu arvio rikkaruohojen Maassamme on tällä hetkellä 21 maan-
3974: tuottamasta sadonvähennyksestä on ollut viljelysseuraa, joista 3 ruotsinkielistä. Nämä
3975: keskimäärin n. 10 % kokonaissadosta. Ar- ovat kukin alueellaan suorittaneet neuvontaa
3976: viota on pidettävä alhaisena, todelliset mene- rikkaruohon torjunnassa, mm. kurssien pi-
3977: tykset lienevät vielä suuremmat. Jos tappio dolla ja järjestämällä neuvontapäiviä. Ko.
3978: lasketaan markkamääräisenä, on kyseessä tilaisuuksiin ovat maamme kasvinsuojeluai-
3979: huomattavat summat. neita välittävät liikkeet antaneet ilmaiseksi
3980: Syynä rikkaruohojen leviämiseen on ollut materiaalin ja näin ilmeisesti tulee tapahtu-
3981: ennen kaikkea perättäiset kylmät keväät, maan edelleenkin.
3982: kesantoalojen väheneminen jne. Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
3983: Nykyinen maanviljelystekniikka tarjoaa nioittaen,
3984: viljelijöille tehokkaita keinoja rikkaruohojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
3985: hävittämiseen. Jotta rikkaruohojen hävittä- tulo- ja menoarvioon 3,000,000 rrw,rk-
3986: minen tulisi tehokkaaksi, on entistään laa- kaa käytettäväksi rikkaruohotorjunnan
3987: jemmat viljelijäpiirit saatava mukaan tähän neuvontatyöhön ja jaettavaksi maan.
3988: työhön. Tämä tapahtuu parhaiten tehoste- 21 maanviljelysseuran kesken huo-
3989: tulla neuvontatyöllä, koealoja muodostamaila mioiden senrojen toimintapiirin suu-
3990: ja kurssien pidolla. Rikkaruohojen torjunta ruus.
3991: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
3992:
3993: Leo Häppölä. Yrjö Hautala.
3994: Toivo Antila. Arvi Ikonen.
3995: Verner Korsbäck. Artturi Koskinen.
3996:
3997:
3998:
3999:
4000: 1()
4001: 652
4002:
4003: IV,142. - Rah. al. N:o 74.
4004:
4005:
4006:
4007:
4008: Rönkkö ym.: Määrärahan osoittamisesta asutustilallisten ta-
4009: loudelliseen ja teknilliseen neuvontaan.
4010:
4011:
4012: E d u s ik u n n a U e.
4013:
4014: Maanlhanikin<talain sekä siilhiEln. liilttYJVllin Pa.Hsi edellä tarlkoitetui~l~a maanhan!kinta-
4015: lainsää>dämnön toimoonpanon !kaultita on maa- thloi(L1a olisi asutustilwl[isten neuvontaa ja oh-
4016: hamim:e muodostunut useita !kymmeniä tu!han- jausta suorioottava tarp>een rvaa:t:i:essa myös
4017: sia uusia <tiloja. Maansaajien tbimoontulon muun asutustoiminnan !kautta syn.tynei'llä ja
4018: sa;ml()inikuin kansanta:loudenlkin bnnaQta on syntyvillä tiloilla samoin kuin sellaisilla ti-
4019: väilt<tämåtöntä, että uus1en tiiloj'en taJlous suun- loiilla, jotlka OiJl hankiittu asutusvaroista myön-
4020: nirte~laan. aluEita amkruen lkestäväJ'le po'hja;hle ja nettyjen [uottoje:n turvin tai j'oiden asulklkaat
4021: fflltä maatilataloutta harjoitetaan lkussa:ikin ta- ovat saaneet asutusvaroista rakennus- ym.
4022: paulksessa vallitsevat olosuhteet hu10mioon lainoja.
4023: otitaen m~hdo1l:isimm.an tar'koituksenmuikai- Neu'VI()nnan ja oihljauiksen tulisi kohdistua
4024: seSti. Tämän päämäärän saarvuttamiseksi on maatilatalouden eri puoliin ikuten pelrtovhlje-
4025: tehokkaan ltaJloud:e'!rli:sen ja telmiillisen neuvon- lylkseen, 'laidunta1oulteen, karjataiOIUteen, ra-
4026: nan ja ohjaUJksen anta;minen rvi'!rjelijäJ:He mo- ken'tam.iseen, puu- ja ikaSivirtarhan hoifuon sekä
4027: nessa tapauksessa tam>een. Erityisen tälh.de[- ·metsruta:louteen.
4028: listä on tämä neurvonta ja ohjwus useilmmissa Huomioon ottaen a:sutustila:]listen neu~on
4029: tapauksissa, jo'llbin tilan asulklkaalla ei ole nan ·er:iikloisluonteen olisi tätä varte:n otettava
4030: kdkemuslta maatilla'trulouden hoidossa. Mutta tulo- j,a m~noarvi~oill eriltyinen määräraha.
4031: myös sii.:nfuvä:keen aruurruvien heniki[öiden koh- Neuvonnan hoitaisivat sitä harjoittavat eri-
4032: daUa, ·joltJka joutUJV'llJt vi'ljelemään uusia tiloja k'oisjärjes:töt, mutta toiJminnan >eriJmisluon-
4033: hei'!rle ~ennestään :tunt€mattoanissa olosu!hooissa, teesta johtuen maatalousministeriön asutus-
4034: joissa 'esimerlldksi rv;i,ljelysmwhdollisurudet, asiainooastoilile tulisi !kuulua sen ylin johto ja
4035: maanlaatu ja i1rrn~fu poikkeruvat suuresti valv:on:ta.
4036: siitä, rrnilhin he ovat tottuneet, on vilj·elijöiden Edellä esi,tetyn noja:l'1a ehdotrumme lkun-
4037: telloikas neuvonta ja dhjaus !tarpeen. Vielä nioittruen,
4038: on fb.uomattava, e·t>tä suurin ooa edelläJtarkoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
4039: tetuista tiloista on ns. kylmiä tiloja, joilla tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
4040: esi:m:erlki!ksi uudisviJjelyst>en oilkea lannoitrta- tille 10,000,000 markan arviomäärä-
4041: minen ja tudtfukunJtoon sa:a'tMmninen samoin- rahan käytettäväksi asutustilallisten
4042: kuin :tilan 'laidunikysymyksen 'järjestärrni:nen taloudelliseen ja teknilliseen neuvon-
4043: vaatii ~pätevää asiantuntemusta. taan.
4044: Helsingissä 11 pä~vänä syyskuuta 1952.
4045:
4046: Tahvo Rönkkö. Urho Kähönen.
4047: Mauno Jussila. Lauri Kaarna.
4048: 653
4049:
4050: IV,Ha. - Rah. al. N:o 75.
4051:
4052:
4053:
4054:
4055: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen lam-
4056: mastaloudellista neuvontatyötä varten.
4057:
4058:
4059: E d u s k u n n a ll e.
4060:
4061: Pohjois-Suomen talouselämän vahvistami- Kun suomalaisen maatiaislampaan villasta
4062: sen välttämättömyys edellyttää niiden elin- valmistetut tekstiilit ovat raaka-aineen ainut-
4063: keinohaarojen kehittämistä, joille ko. alue laatuisuuden vuoksi herättäneet jo huomiota
4064: tarjoaa luontonsa puolesta mahdollisuuksia. maailmanmarkkinoillakin, olisi lammastalou-
4065: Kun maataloudessa siellä on suuntauduttava temme kehittämiseen kiinnitettävä suurempaa
4066: rehnvaltaiseen viljelykseen, muodostaa tuot- huomiota ja lisättävä neuvontatyön mahdol-
4067: teiden edelleen jalostus omat pulmansa. Vil- lisuuksia nimenomaan Pohjois-Suomessa. On
4068: lan tuotanto on ala, jolla ei ole hyväksi käy- harvoja tuotannon aloja, joita voidaan läh-
4069: tetty olemassa olevia luontaisia edellytyksiä teä kehittämään ainutlaatuisen hyvän koti-
4070: ja mahdollisuuksia, vaan valtaosa teollisuu- maisen raaka-aineen pohjalta. Lammasta-
4071: temme villatarpeesta tyydytetään ulkolaisella lousneuvonnan tehostamista on tässä vai-
4072: villalla. Kotoisten tekstiilien valmistuksessa heessa pidettävä mielestämme ensiarvoisen
4073: sensijaan kotimaisella villalla on merkittä- tärkeänä, ja ehdotamme kunnioittaen,
4074: vämpi osuus, kuin miksi se yleensä arvioi-
4075: daan. Harvoin tullaan ajatelleeksi kotona että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
4076: valmistettujen kudonnaisten kansantaloudel- tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan
4077: lista arvoa. Maan harvaan asutuilla seuduilla markan määrärahan Pohjois-Suomen
4078: on lammastalouden harjoittamiselle ja käsi- lammastaloudellista neuvontatyötä var-
4079: työtaidolle laskettava sitäkin suurempi arvo. ten.
4080: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
4081:
4082: Kerttu Saalasti. Hilja Väänänen. Yrjö Hautala.
4083: 654
4084:
4085: IV,t44. - Rah. al. N:o 76.
4086:
4087:
4088:
4089:
4090: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta toimitalon raken-
4091: tamiseksi Lapin maanviljelysinsinööripiirille Rovaniemelle.
4092:
4093:
4094: E d u s k u n n a ll e.
4095:
4096: Lapin maanviljelysinsinööripiirillä oli en- Kun Lapin maanviljelysinsinööripiirin toi-
4097: nen sotia Rovaniemen kauppalassa sijaitse- minnan kannalta sen siirtyminen Rovanie-
4098: vassa virastotalossa toimistotilat ja oli insi- melle on kiireellisen tarpeen vaatima, olisi
4099: nööripiirin toiminta silloin keskitetty Rova- jo nyt ryhdyttävä suunnittelutöiden järjes-
4100: niemelle. Virastotalon tuhouduttua sodassa telyyn ja piirustusten hankkimiseen insi-
4101: on insinööripiiri koko sodan jälkeisen ajan nööripiirin toimitaloa varten.
4102: joutunut väliaikaisesti toimimaan Torniossa, Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
4103: joka sijaitsee etäällä läänin keskuksesta ja tamme,
4104: tuottaa asioitten hoidolle suurta hankaluutta. että Eduskttnta ottaisi vuoden 1953
4105: Sitäpaitsi se vuokrasuhde, jonka nojalla ny- tulo- ja menoarvioon siirtomäärära-
4106: kyisissä toimitiloissa insinööripiiri on, koh- hana 4 miljoonaa markkaa suunnit-
4107: dakkoin loppuu, ja uusien vuokrahuoneitten telutöitä ja piirustusten hankkimista
4108: hankkiminen tuottaa suuria vaikeuksia. varten toimitalon rakentamiseksi La-
4109: Vuokratilojen saaminen Rovaniemeltä on pin maanviljelysinsinööripiirille Rova-
4110: niinikään osoittautunut mahdottomaksi. niemelle.
4111: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
4112:
4113: Vilho Väyrynen. M. 0. Lahtela.
4114: Toivo Friman. Erkki Koivisto.
4115: 655
4116:
4117: IV,145, - Rah. al. N:o 77.
4118:
4119:
4120:
4121:
4122: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta Oulun läänin kie1'tä-
4123: vää maamieskoulua varten.
4124:
4125:
4126: Ed uskunnaHe.
4127:
4128: HalLitus on :tUJlo- j1a lffierliQarv~oehdotcrukses sillil1tä;m:iJstä sama:na:iikaisesti iähemmäilmi rul!U-
4129: sruam. vuodde 1953 poistaurut Oulun 'lääniill m:isruluertJta. Näin ol:len. pidä:nnne vruttämäi-
4130: talouSS~eman 1rulueella toimineoo kiertävän tömänä, että ma;rutruloudellinen ammruttiJope-
4131: mOOllllileskoUJLnn mä;ärärahf!Jt, mei'kitoo 'll!e Ka- tus ikäy mahdo11iseksi myöskin uudisa~tuk
4132: 1ajoiki11arukson rrnruatalouslroulun kohdrulle. Krm sen ,ete:nemisen mukarm, ja siihen ,t,arjooa
4133: kysymyksessä ol(wa ildeTitäv:äJn ikoulnn rboimin- Jci.~l'ltäv~ä ko:u1u mahdollisuuikffia.
4134: ta-alue käsilttää monila harv~a:an asuttuja kun- EdeLlä olevaan viitatJoo ~ehdotamme ikun-
4135: tila, j~hin: lkiim.wän mallltruloudel!1isen oppikvi- moii1Jtaen,
4136: :t:.oksen ai!kruansruammen ei voi tulla ikysymyik-
4137: seoo, olisi tämeältä, että kiertävä koulu saåsi että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
4138: jartJkrua rtoinrintaa:rusa nimenomaan harvMn- tulo- ja menoarvioon 954,093 markan
4139: amiibtujen seurtujen !Uarpe~a siJmä;11ä p~äJoo. määrärahan Oulun läänin kiertävää
4140: ÅJsurtust.oiminnrun ~teneuninte:n edeLlyttää am- maamieskoulua varten.
4141: matillisen koulutuksen mahdollisuuksien
4142: Helsingissä 16 päiväm.'ä syyskuuta 1952.
4143:
4144: Kerttu Saalasti. Yrjö Hautala.
4145: 656
4146:
4147: IV,146. - Rah. al. N:o 78.
4148:
4149:
4150:
4151:
4152: Villiula ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maatalous-
4153: koneiden tutkimuslaitosta varten.
4154:
4155:
4156: E d u s k u n n a ll e.
4157:
4158: Hallituksen esityksessä vuoden 1953 tulo- 1 vanh. mekaanikko . . . . . . . . . . . . . 17
4159: ja menoarvioksi ehdotetaan maatalouskonei- 1 kassanhoitaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
4160: den tutkimuslaitoksen toimintamomentille 1 talonmies . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
4161: 11 Pl. IX: 13 varoja yhteensä 11,799,200 mk.
4162: Vuoden 1952 toimintavarat ovat (varsinai- Nämä toimet ovat nykyisin tilapäisiä.
4163: nen menoarvio 7,968,000 mk ja vuoden 1952 Laitoksen jakaminen koetus- ja tutkimus-
4164: I lisämenoarvio 7,486,000 mk) yhteensä osastoihin (asetus 682/49, 2 §) on alkanut
4165: 15,454,000 mk. Tämän perusteella laitos jou- käydä välttämättömäksi erityisesti sen joh-
4166: tuisi ensi vuoden alusta huomattavasti supis- dosta, että viime kuukausina laitoksen toi-
4167: tamaan toimintaansa. minta ja tehtävät ovat lisääntyneet huomat-
4168: Laitoksen toimintaa on kuitenkin välttä- tavasti. Osastopäälliköiden toimien perusta-
4169: mätöntä vähin erin vielä jonkin verran laa- misella on myös se merkitys, että saataisiin
4170: jentaa. Vuoden 1953 alusta lukien on hen- maatalouskoneiden koetus- ja tutkimustehtä-
4171: kilökuntaa suunniteltu lisättäväksi 1 tekni- vissä kokemusta ja pätevyyttä hankkineita-
4172: kolla (22 pl.), i kotitalouden tutkijalla teollisuuden ja liike-elämän palvelukseen erit-
4173: (21 pl.) ja 2 mekaanikolla (16 pl.). Niin- täin haluttuja - toimihenkilöitä pysytetyksi
4174: ikään on laitoksen taholta sen henkilökun- laitoksen palveluksessa.
4175: nan palkkatasoa esitetty vuoden 1953 alusta Osastojaon toteuttamisen, eräiden tilapäis-
4176: lukien jonkin verran korotettavaksi, vaikka ten toimien ylimääräisiksi muuttamisen ja
4177: valtion palkkauslautakunta on puolestaan eräiden uusien tilapäisten toimihenkilöiden
4178: ehdottanut palkkoja alennettavaksi. palkkaamisen sekä laitoksen eräiden toimien
4179: Laitoksessa (perustettu lailla 366/49) ei palkkaluokkien korottamisen vuoksi tarvi-
4180: ole nykyisin yhtään vakinaista tointa ja vain taan laitoksen toimintamomentille 11 Pl.
4181: kaksi ylimääräistä. Koska laitoksen toiminta IX: 13 lisäystä yhteensä 8,400,000 mk.
4182: on kuitenkin vakinaisluontoista, ehdotetaan, Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
4183: että vuoden 1953 alusta laitokseen perustet- kunnioittavasti,
4184: taisiin seuraavat ylimääräiset toimet:
4185: pl. että Eduskunta korottaisi vuoden
4186: 2 osastopäällikköä . . . . . . . . . . . . . . . 32 1953 tulo- ja menoarvioesitykseen maa-
4187: 1 ~g~o~~.~i, ap. . .. .. .. . .. .. .. .. . 28 talouskoneiden tutkimuslaitosta varten
4188: 1 msmoor1, ap. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 11 Pl. IX l. 13 momentille merkit-
4189: 1 teknikko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 tyä 11,799,200 markan määrärahaa
4190: 3 mestaria (työnjohtajaa) . . . . . . . . 20 8,400,000 markalla.
4191: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
4192:
4193: T. N. Vilhula. Vilho Leivonen.
4194: Atte Pakkanen. Tahvo Rönkkö.
4195: Heikki Soininen.
4196: 657
4197:
4198: IV,147. - Rah. al. N:o 79.
4199:
4200:
4201:
4202:
4203: Rauste ym..: Määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen maan-
4204: viljelysinsinööripiirin vakinaistamisesta aiheutuviin me-
4205: noihin.
4206:
4207:
4208: Ed uskunnaBe.
4209:
4210: Keski~Suomen yli:mää.räinren maanv.ii].jelys- tettava, miikä edclilyttää seuraavien vakinais-
4211: insinööripiiri on perustettu v. 1949. Sen lten vkkain perustJaanisen :
4212: lk:eskuspailiilm on Jyväskylän ikaupungma ja peruspalkka
4213: a;'l!ru1t8iail1 se on sama ikuin suunn]t,eJ:tu Keski- 1 maanvi1j,elysinsinööri (piiri-in-
4214: Suomen ~äälni ja v. 1950 vauci.naistettu sa- sinööri) ................... 632,400 mk
4215: maamimmen tie- ja vesiraJlrennuspiiri. 1 vanh. apu1aismaanvilljelysinsd.-
4216: Kes!ki-Suomen ma:anvhljelysinsinööripE.ci om. nööri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 566,400 ,
4217: todettu tarpeel1liseik:si jo v:wrhain, sillä ympä- 1 il1uor. iapruaismawnvi:lj~elys:insi!-
4218: röivi>en m!lianvtljt)lysinsinööripiirien ikesikus~ nööri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 513,300 ,
4219: pai]{jrut ovrut ilmuikana siitä ailuoosta, jonka 2 vanh. rakennusmestaria . . . . . 360,900 ,
4220: ~i~1loon ik!eslmiklsena om. Jyv.äJSikylän ik:au- 2 nuor. rakennusmertaria ..... 314,100 ,
4221: pooki. MaJ8.D.!llaahlcintail'ain toimeenpanoon liirt- 1 lasku- ja piirustusapulainen . . 219,600 ,
4222: tyväJt työt eivät sietäneet vaJJits.evrua 'epäikoh- Tä&ä railieutuva peruspalkikoj-en lisäys on
4223: rtlaa, jonka vuoiksi yLimääräiDen Keski-Suo- 3,281,200 mk, joka ikälisien (837,300 mk) ja
4224: men maa;nvi~j,elysinsinööripiiri oJi perustet- kalliinpaikanlisien (175,380 mk) kanssa te-
4225: tava sii~täen sinne ttarpe:elli.sta :henJrlilöinmtaa kee yhteensä 4,294,380 mk ilman indeksi-
4226: muiSita mlll8illviljeilysim.sinööripiireistä. Ny[cy~i lisiä.
4227: sin on Kesilci-S111omen piirin 'toiminta vakiin- Ed~1lä esilt€lttyyn viitaten ehdotamme,
4228: tunut jo siinä miiärin omine toimistoiooen ja
4229: huoltokeskuksineen, että huomioon ottaen että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
4230: maJanvJiljetlysinsinööripiirin iLaajent1moon ja tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X: 1 mo-
4231: monipUJOlistnneen toimmnan, ai!kiaisemmim. menHUe 4,294,380 markkaa Keski-Suo-
4232: va1linn'Uitta ti1wnne:tta ei voida enää ~ajateiJ... men maanviljelysinsinööripiirin vaki-
4233: Lalkaa;n paJaurtelttavaJksi. Keski-Suomen ma;an- naistamisesta aihe'utuvia menoja var-
4234: vi:}jlelysinsinööripiiri on näin rulm vakinais- ten.
4235: Helsingissä 16 päivänä syyskuru.ta 1952.
4236:
4237: Eino Rauste. Arvo Ahonen.
4238: Päiviö Hetemäki. T. N. Vilhula.
4239: 658
4240:
4241: IV,14s. - Rah. al. N:o 80.
4242:
4243:
4244:
4245:
4246: Rauste ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden maatalous-
4247: hallituksen insinööriosaston ja sen alaisten virkojen halti-
4248: jain palkkauksen järjestämiseksi.
4249:
4250:
4251: E d u s k u n n a ll e.
4252:
4253: Maataloushallituksen insinööriosaston hen- hoitaja-kirjanpitäjien palkkausluokka jäänyt
4254: kilökunnan täydentämisen yhteydessä v. ilmeiseen kuoppaan verrattaessa sitä muiden
4255: 1948 perustettiin osastosihteerin tilapäinen keskusvirastojen vastaaviin toimiin. Esimer-
4256: toimi, jonka haltijan tehtäviin kuuluu ensi- kiksi tie- ja vesirakennuspiireissä on vas-
4257: sijaisesti työoikeusasiain hoito ja lisäksi va- taava toimi 17. palkkausluokassa vaikka teh-
4258: rojen käytön ja omaisuuden hoidon val- tävät vastuullisuudeltaan ovat samanlaiset
4259: vonta, joita tehtäviä hänen apunaan ja alai- eivätkä määrältäänkään eroa sanottavasti
4260: 'Sinaan maanviljelysinsinööripiireissä hoita- toisistaan. Kun toimi on aivan liian alhai-
4261: vat konttoripäälliköt. Tehtävien laadun ja sessa palkkausluokassa verrattaessa sitä toi-
4262: vastuullisuuden yhtäläisyyden perusteella mistoapulaistenkin palkkoihin, olisi se kor-
4263: toimi sijoitettiin maataloushallituksessa ole- jattava 12: sta-15: nteen palkkausluokkaan.
4264: vien maatalouden tarkastajien kanssa sa- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
4265: maan eli 27. palkkausluokkaan. Kun toimi
4266: vuoden 1953 tulo- ja menoarvion yhteydessä että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
4267: ~sitetään ylimääräiseksi, on nähtävästi ni- tulo- ja menoarvioon lisäyksenä 11 Pl.
4268: mikkeen aiheuttaman väärinkäsityksen joh- X: 2 momentille maataloushallituksen
4269: dosta palkkaluokka alennettu 24: ään. Kun insinööriosaston osastosihteerin ja 1
4270: toimeen kuuluvat tehtävät eivät ole muuttu- kassanhoitajakirjanpitäjän (Keski-Suo-
4271: neet ja nimike on vain väliaikainen siksi, men maanviljelysinsinööripiiri) palk-
4272: kun insinööriosaston uusi organisaatio tulee kausta varten 124,800 markkaa ja 11
4273: toteutettavaksi, olisi po. palkkausluokka kor- Pl. X: 1 momentille muiden maanvil-
4274: jattava 27: nteen, joka aiheuttaisi lisäystä jelysinsinööripiirien kassanhoitaja-kir-
4275: 84,300 mk. janpitäjien palkkausta varten 408,960
4276: Suoritettujen palkkatarkistusten yhtey- markkaa.
4277: dessä on maanviljelysinsinööripiirien kassan-
4278: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
4279:
4280: Eino Rauste. R. Hallberg.
4281: N. Kosola. Urho Saariaho.
4282: Aare Leikola. Aukusti Pasanen.
4283: Iisakki Nikkola. Konsti Järnefelt.
4284: Hugo Nuorsaari. Esa Kaitila.
4285: 659
4286:
4287: IV,149. - Rah. al. N:o 81.
4288:
4289:
4290:
4291:
4292: Seppälä ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden ylimääräi-
4293: sen amanuenssin palkkaamiseksi muinaistieteelliseen toimi-
4294: kuntaan.
4295:
4296:
4297: E d u s k u n n a ll e.
4298:
4299: Valtion virkamiesten lukumäärä on so- jen erehdysten huomaamista on vaikeuttanut
4300: danjälkeisissä oloissa lisääntynyt noin 50 se, että laitosten tutkimustulosten viipyminen
4301: prosentilla siitä, mitä se oli ennen sotia. ja muut asiantilasta johtuvat haitat eivät
4302: Näin siitä huolimatta, että uusien virkojen useimmissa tapauksissa ilmene välittömästi,
4303: perustamisessa on pyritty olemaan varsin vaan vaikuttavat vasta vuosien tai vuosikym-
4304: pidättyväisiä. Valtion menojen kasvun estä- menien perästä.
4305: miseksi on edelleenkin yleensä syytä noudat- Muinaistieteelliseen toimikuntaan tulisi
4306: taa suurta pidättyväisyyttä tässä suhteessa. välttämättömästi perustaa kaksi ylimääräi-
4307: Kuitenkin on sanottava, että pidättyväi- sen amanuenssin tointa (1952 22 pl. 1953 23
4308: syys on kohdistunut valtion hallinnon eri pl.). Nykyisen olotilan jatkumisen seurauk-
4309: kohtiin varsin erilaisella ankaruudella ja sena olisi työvoiman puutteessa jatkuvasti
4310: että liian suuri ja kaavamaisesti sovellettu tapahtuva arvokkaidenkin muinaiSJaannös-
4311: pidättyväisyys on useissa tapauksissa johta- ten tuhoutuminen asianomaisten maanomis-
4312: nut sekä kohtuuttomuuksiin että jopa suo- tajien tietämättömyyden vuoksi. Muistomerk-
4313: rastaan päinvastaiseen tulokseen kuin mihin kien valvonta- ja suojelutyötä sekä tutki-
4314: säästäväisyydellä pyritään, puhumattakaan muksien suorittamista varten olisi välttä-
4315: siitä, että tarkoituksenmukainen asioiden mättömästi saatava yksi ylimääräinen ama-
4316: hoito on kärsinyt suuria menetyksiä. nuenssi. Suunnilleen sama koskee historial-
4317: Valtion tieteelliset tutkimuslaitokset ja listen rakennusten ja muiden muistomerk-
4318: niiden työalat ovat ehkä ankarammin kuin kien tutkimus- ja säilyttämistehtäviä, jotka
4319: mitkään muut hallinnon tai toiminnan haa- käyvät muinaistieteellisen toimikunnan asian-
4320: rat joutuneet kärsimään tässä suhteessa, omaiselle osastolle ylivoimaisiksi, ellei siihen
4321: vaikkakin ne määrärahat, jotka niiden vält- tarkoitukseen saada myös ylimääräistä ama-
4322: tämättä tarvitsemien uusien virkojen perus- nuenssia.
4323: tamiseen olisi tarvittu lisävirkamiesten palk- Viitaten edelläolevaan ehdotamme kun-
4324: kaamiseksi, ovat varsin vaatimattomat. Osal- nioittaen,
4325: taan tähän tutkimuslaitoksia syrjivään asen-
4326: teeseen lienee vaikuttanut asioita ratkaise- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
4327: vien hallintoviranomaisten asiantuntema tto- tulo- ja menoarvioon 966,600 markan
4328: muus tutkimuslaitosten erikoisaloilla. Pientä- suuruisen määrärahan kahden ylimää-
4329: kin varojen säästämistä on pidetty kokonais- räisen amanuenssin palkkaamiseksi
4330: edun kannalta parempana kuin laitoksessa muinaistieteelliseen toimikuntaan (10
4331: itsessään parhaiten kipeänä tuntuneen epä- Pl. XIV: 1}.
4332: kohdan parantamista. Tässä suhteessa tehty-
4333: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
4334:
4335: Felix Seppälä. Erkld Koivisto.
4336:
4337:
4338:
4339: 11
4340: 660
4341:
4342: IV,15o. - Rah. al. N:o 82.
4343:
4344:
4345:
4346: Virolainen: Määrärahan osoittamisesta metsätieteelliselle tut-
4347: kimuslaitokselle puun käyttöä ja metsien hakkuumäärää
4348: selvittävää tutkimusta varten.
4349:
4350:
4351: E dusikunna<lle.
4352:
4353: Maamme metsä- ja puutwlouden suunnit- jolh'on tutkilmiU'kseen myös samwl1a voida•an
4354: telu s·ekä ~alta:kunnan metsäpolitiikan ohjaa- liittää tärkeiltä puutavaran llrnljetusselrvitytk.-
4355: minen ed~llyttäväJt mm., et!tä tunnetaan met- siä.
4356: säNarat ja niistä riirppurvak puutavaran saan- Metsävarojen arviQinti, väestönJaslloont.a
4357: n~n mahdollisuudet sekä ne puumäärä:t, joita sekä mawtal1ouslaskenta, j'Ois•ta a~e,ta·an saada
4358: metsistämme ihakkui:lla ot'etaan ja jotika ovat tuJOreita tietoja ennen pi>tikää, ~uorvrut erityiset
4359: vtä!lttämät'tömäJt taJlouselämämme eri tarpei- ooenytyikse't juuri nyt suoritettaviiJ.le puun
4360: siin. käytön tutlkimuksille, jotka myöhell11!llin,
4361: Metsävaroistannne on jo ikaksi \kertaa tehty äslken main:ilttujen Slllul"tut1dmusten tulosten
4362: ylhttenäinen suuri 1inja-arvioimlti, j·a !kolmas on vanllrennuttua, muodostuvat vaiUreiksi ja ka'l-
4363: parhai:Haa:n menossa. Asian toinen puoli, liimmiksi.
4364: metsien hruklkuumäärä ja puun ikäymtö, on se- A~en.nman ko~emuiksen muka:3in tällainen
4365: kin s~lvitetty ka:hde:ssa suuressa tu;tkimus- suuri tutkimus vaatii noin kolme vuotta,
4366: •työssä, ensi kerran 1920-hlVun ~opussa ja toi- vaikika ltä:r4k:eimmistä seilkoista s•aadaan jo
4367: sen kerran 1930-luvun lopussa. Sen jälkeen nopeamminkin ti:etoja. 'Tutik:ilmus oiisi, ilruten
4368: on kuitenkin metsien omistussuhteissa sekä 'ennenkin uskottava me'tsätietooHis~]le tutki-
4369: kansantaloutemme rakenteessa tapahtunut muslaitokselle, joka tulo- ja menoal"viossaan
4370: niin suuria muutoksia, ettei näillä tiedoilla on jo ikaksi !kertaa, mm. vuodeksi 1953, ~hdo't
4371: enää tulla toimeen. tanut, 1va:iikka i'lman myönteistä tU:lost·a, myön-
4372: Tosin metsi€1lllille haldruumä:äristä ju1ikais- net<täJVälksi rvamt tä:hän työhön.
4373: taan vuosittain ja kuukausittainkin virallis- Eniten työtä, aika:a ja ik:Justannulksia vawtii
4374: luontoisia tietoja, mutta niin käyttökelpoisia maaseu:turväes.tön kotitarvepuun käytön selvit-
4375: kuin ne saatavat olla esim. metsätaloudellisen täiminen, miikä nyt :Kuten aiemminlk:in tapah-
4376: suhdannekehityksen tunnuksina, niitä ei tuisi ·rummattimi:esten valvoman, vuoden kes-
4377: voida käyttää metsätaselaskelmissa eikä pe- täJvän !kirjanpidon avu'11a siten, että rpuol~t
4378: rustana sellaisille koko valtakuntaa koskeville kirjanpitiloaja:sta tulisi vwode1'1e 1953 ja tloine:n
4379: metsätaloudellisille suunnitelmille, joiden te- puoli vuodelle 1954. Pääosa turtllcimustyön
4380: kemisen valtiovalta on antanut vuoden 1949 kusita·nnull;:sista tu1isilldn näil'le kaihdelle vuo-
4381: metsätalouskomitealle. de'lle.
4382: Seurauiksena 1puutteeHisista !tiedoista on Edellä sanotun perusteella ehdotan kun-
4383: mm. se, että käJsitylkset 1tm:rtsäJteo'llisuuden nioittaen,
4384: lkeihi'ttärrnismahdollisuulksista menevät hy.vin
4385: eri suuntiin, samoin kuin puuttuvat asialli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
4386: sen keskustelun perusteet pyöreän puutava- menoarvioon 14 miljoonan markan
4387: ran vientikysymyksissä. suuruisen siirtomäärärahan annetta-
4388: :MetsäJtalouden ja ipuuta'louden !käytäntöä vaksi metsätieteelliselle tutkimuslaitok-
4389: johtavien portaiden tarpeiksi sekä metsä- ja selle puun käyttöä ja metsien hakkttu-
4390: puutalouspolitiikkamme perustaksi olisi siten määriä selvittävän tutkimuksen alka-
4391: va1ttämät,tä saa;ta;va uusi sdvitys maamme miseksi.
4392: puun !käytöstä ja metsiemme ha!klkuumääristä,
4393: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
4394: Johannes Virolainen.
4395: 661
4396:
4397: IV,151. - Rah. al. N:o 83.
4398:
4399:
4400:
4401:
4402: Seppälä ym.: Määrärahan osoittamisesta yhden professorin
4403: palkkaamiseksi metsätieteelliseen tutkimuslaitokseen.
4404:
4405:
4406: E d u s k u n n a ll e.
4407:
4408: Metsätieteelliseen tutkimuslaitokseen tulisi Viitaten edellä olevaan ja raha-asia-aloit-
4409: perustaa metsäpuiden rodunjalostuksen pro- teen n: o 81 perusteluihin ehdotamme kun-
4410: fessorin virka ( 1952 33 pl., 1953 34 pl.). nioittaen,
4411: Metsäpuiden rodunjalostus on tärkeä, nuori
4412: tieteenhaara, joka avaa huomattavaa lisää että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
4413: työskentelymahdollisuuksille käytännönkin tulo- ja menoarvioon 973,380 markan
4414: metsätaloudessa. Ilman omaa professuuria suuruisen määrärahan yhden profes-
4415: ei rodunjalostuksella kuitenkaan ole edisty- sorin palkkaamiseksi metsätieteelliseen
4416: mismahdollisuuksia, joten viran perustamista tutkimuslaitokseen (11 Pl. XIX: 1}.
4417: on pidettävä erittäin tärkeänä.
4418: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
4419:
4420: Felix Seppälä. Erkki Koivisto.
4421: 662
4422:
4423: IV,152. - Rah. al. N:o 84.
4424:
4425:
4426:
4427:
4428: Seppälä ym.: Määrärahan asoittamisesta kahden ylimääräisen
4429: assistentin palkkaamiseksi maatalouskoelaitokseen.
4430:
4431:
4432: E d u s k u n n a ll e.
4433:
4434: Kasvinsuojelutyön tehostaminen vaatii huo- Viitaten edellä olevaan ja raha-asia-aloit-
4435: mion kiinnittämistä kasvintuhoojien tutkimi- teen n: o 81 perusteluihin ehdotamme kun-
4436: seen ja torjuntakeinojen kehittämiseen. Sitä nioittaen,
4437: varten tarvitaan yksi ylimääräinen assisten-
4438: tin toimi (1952 21 pl., 1953 22 pl.). että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
4439: Kotieläinjalostuksen lailla olisi saatava tulo- ja menoarvioon 960,840 markan
4440: tutkimusohjelmaan nykyisin yhä tärkeäm- suuruisen määrärahan kahden ylimää-
4441: mäksi tullutta keinosiemennystä sekä ident- räisen assistentin palkkaamiseksi maa-
4442: tisiä kaksosia ja turkiseläimiä koskevat tut- talouskoelaitokseen ( 11 Pl. XIV: 6).
4443: ·kimukset. Sitä varten tarvitaan yksi ylimää-
4444: räisen assistentin toimi (1952 21 pl., 1953
4445: 22 pl.).
4446: Helsingissä 16 .päivänä syyskuuta 1952.
4447:
4448: Felix Seppälä. Erkki Koivisto.
4449: 663
4450:
4451: 1V,153, - Ra.h. a.l. N:o 85.
4452:
4453:
4454:
4455:
4456: Seppälä ym.: Määrärahan osoittamisesta yhden osastonjohta-
4457: jan, kahden nuoremman apulaisen ja kahden havainnon-
4458: tarkastajan palkkaamiseksi ilmatieteelliseen keskuslaitok-
4459: seen.
4460:
4461:
4462:
4463:
4464: It1matietoolllisen ilooskuslai:tokoon. !kipeäBti joka sisälltää monia malaitaloudeLle rtäTikeirtä
4465: tarvitsemista uusista viroista on emimmäi- .tutikimustöirtä, ik.utem. maanpinnan Jämpöta-
4466: senä maånittava :iJ1masto-os&%on ooaston.johrta- loudoo, hruhl~iön, haWl:am:torjnnnan jne. tUJt.
4467: jrun virlka (1952 31 pl. 1952 32 pl.), jota on ilcimuben, sruatava myös 'ehdottomasti s:iilien
4468: rodotettu aimla v:uOOesrtla 1936 ·~0011 perus- ~ma.isesti oonistautuva nuori ltUitik.ija,
4469: tetJtav-a:ksi. KoiSikia ilreslrus1ail00iksen nyt eroava nuorempi meteorologi (1952 23 pl. 1953
4470: johrtaja on rtähän sruruklka hoirbanrtlt oman toi- 24 pl.).
4471: mensa oJJ:eJ:la ehdoterttunn virlman ik.uu:luvila Sekä jo mainitnn Nurmijärven uuden mag-
4472: tehtäviä, on viran perustamista tähän saakka neet.tisen observatorilon että eri puoliilla maa.ta
4473: aina v.ailn. ~ylkätty. 88ll10iillattakin oo selvää oilievan neljänkymmeruem. synoptisen sääase-
4474: rtJästä johtuvrut ha:ilta.t ja vaikeudet. man havainwje:n tal1kastamiseks1 tarvitaan
4475: llmrutietecllism:t !lreSkusla:istolkoon marumag- ammattita:istoiset ihaV'ruinm.onJta:vlmstaj at. Kolm·
4476: neettinen. observatorio Nurmijärveilllä saaJtiiln mus on osoittanut, 'ettei tilapäisen työvoimrun
4477: toiminitaan ihclmiDru;USISa 1952. Tåmä kotimai- !käyttö vrusrtaa tarkoitustaan. T'arvirtruan väiLt-
4478: sen tarpeen vaaJtima j·a ikansainväll:iJse:nftrim: tämämtömä:srti droksi ylimääräistä hravahmon.-
4479: tutkimuksen rtoivOiffia observatorio on ik.ojeit- ta:r1kastaj rua (10 pl.) .
4480: tensa ja järj,es1Jellynsä puoillesta täysin uuden- Viitaten edellä olevaan ja raha-asia-aloit-
4481: aiikaill'en, mutta ik.un. sen hoitaja.iksi ei &e teen n:o 81 perusteluihin ehdotamme kun-
4482: saatu ehdotetrtua il1UOI1eiffipiaa meteorologia, ei nioittaen,
4483: sen lboiminta 1läheskää.n vastaa oboorvatorioo
4484: mahdollisuuksia j'a s:iille asertet,tavia vaatimuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
4485: sia, puhumattakaan siitä, että havaintotulos- tulo- ja menoarvioon 2,370,120 mar-
4486: ten muokikausta ehdiittäisiin suorittaa. kan suuruisen määrärahan yhden osas-
4487: Mruanrme säteHy;tutikimlllksi:a on hoilltanut tonjohtajan, kahden nuoremman apu-
4488: äSirettäJ.m. ~uohlut fysiikan ylim. professori. laisen ja kahden havainnontarkastajan
4489: Knn tämä työ oo ny;t siirtynylt :illmatiertoolli- palkkaamiseksi ilmatieteellisen keskus-
4490: selle keskuslaitokselle, on säteilytutkimukseen, laitokseen (11 Pl. XX: 1).
4491: Hclsingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
4492:
4493: Felix Seppälä. Jussi Lappi-Seppälä. Erkki Koivisto.
4494: 664
4495:
4496: IV,154. - Rah. al. N:o 86.
4497:
4498:
4499:
4500:
4501: Seppälä ym.: Määrärahan osoittamisesta kahden vanhemman
4502: valtiongeodeetin palkkaamiseksi geodeettiseen laitokseen.
4503:
4504:
4505: E d u s k u n n a ll e.
4506:
4507: Geodeettiseen laitokseen, johon vuodesta suoritettujen tieteellistä huomiota herättä-
4508: 1918 lähtien on perustettu vain kolme uutta neiden geodeettisten pituudenmittausten lop-
4509: virkaa tai tointa, viimeksi v. 1939, tarvitaan putuloksia ei kiireellisimpien juoksevien töit-
4510: töiden, työmuotojen ja tieteellisen kapasitee- ten vuoksi ole ehditty vielä saada loppuun-
4511: tin suuren lisääntymisen vuoksi sekä erikoi- käsitellyksi. Laitoksen vuodesta 1948 saakka
4512: sesti karttalaitoksen kehittyessään vaatimien pyytämät kaksi uutta virkaa olisi jo viivy-
4513: runkomittausten maaran yhä suuretessa tyksettä perustettava.
4514: kaksi uutta vanhemman valtiongeodeetin vir- Viitaten edellä olevaan ja raha-asia-aloit-
4515: kaa (1952 31 pl. 1953 32 pl.). teen n:o 81 perusteluihin ehdotamme kun-
4516: Vuonna 1918 suunniteltu ja myöhemmin nioittaen,
4517: vain kolmella henkilöllä lisätty henkilöstö ei
4518: enää vastaa tutkimuksen välttämättömästi että Eduskunta oUaisi vuoden 1953
4519: edellyttämää työmäärää. Nykyisellään suuri tulo- ja menoarvioon 1,675,760 mar-
4520: osa arvokasta havaintomateriaalia seisoo kä- kan suuruisen määrärahan kah.den
4521: sittelemättömänä tämän vuoksi. Mainitta- vanhemman valtiongeodeetin palkkaa-
4522: koon, että vuosien 1945 ja 1947 auringonpi- miseksi geodeettiseen laitokseen (11
4523: mennysten aikana tehtyjen, laitoksen silloisen Pl.XXI: 1).
4524: johtajan kehittämällä uudella mittaustavalla
4525: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
4526:
4527: Felix Seppälä. Erkki Koivisto. Jussi Lappi-Seppälä.
4528: 665
4529:
4530: IV,155. - Rah. al. N:o 87.
4531:
4532:
4533:
4534:
4535: Kosola ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapuanjoen vesistö-
4536: alueen maanparannustutkim1tsta varten.
4537:
4538:
4539: E d u s k u n n a 11 e.
4540:
4541: Pohjanmaan jokien tulviminen aiheuttaa häisin kustannuksin suojata koko vesistöalue
4542: vuosittain huomattavia vahinkoja maakun- jokitulvilta. Tässä tarkoituksessa olisi suori-
4543: nan viljelyksille. Haitallisimpia näistä tul- tettava Lapuanjoen vesistön maanparannus-
4544: vista ovat Lapuajoen tulvat, joita esiintyy tutkimus ja tehtävä tarpeellinen suunni-
4545: paitsi joka kevät, usein myös syksyisin ja telma joen varsilla olevien viljelysmaiden
4546: kesällä, aikaansaarten vahinkoa yksistään tulvasuojelua varten joen latvoilta jokisuu-
4547: Lapuan kunnassa noin 6,000 hehtaarin hun saakka. Tutkimuksen avulla olisi selvi-
4548: alueella sekä Kauhavan, Ylihärmän, Alahär- tettävä, mitä keinoja - joen perkausta, ve-
4549: män, Kuortaneen ja Alavuden kunnissa yh- sistön säännöstelyä, pengertämistä jne. -
4550: teensä samansuuruisella alueella. Jokavuoti- hyväksi käyttäen tulvasuojelussa päästäisiin
4551: sista kevättulvista johtuu, että kylvötyöt tarkoituksenmukaisimpaan ja taloudellisesti
4552: tulva-alueella säännöllisesti viivästyvät, mistä edullisimpaan tulokseen. Vesistön säännöste-
4553: taas on seurauksena, että hallat pääsevät lystä saisivat hyötyä myös alueella toimivat
4554: miltei joka syksy vaurioittamaan viljaa ja voimalaitokset, ja joen perkaus puolestaan
4555: aiheuttamaan siten satojen miljoonien mark- edistäisi uittoa. Viitatunlaiset toimenpiteet
4556: kojen vahinkoja. Kesä- ja syystulvat luon- tulisivat näin ollen hyödyttämään koko maa-
4557: nollisesti tuovat mukanaan vielä suurempaa kunnan elinkeinoelämää.
4558: tuhoa. Edellä lausutun nojalla ehdotamme,
4559: Jokitulvavahinkojen poistamiseksi on La-
4560: puanjoen vesistöä varten tehty osittaissuun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
4561: nitelmia ja on niitä jossain määrin toteu- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. X luvun
4562: tettukin, mutta niiden merkitys on jäänyt 7 momentille 6,000,000 markan mää-
4563: vähäiseksi. Kun otetaan huomioon, että ve- rärahan Lapuanjoen vesistöalueen
4564: sistössä on myös muutamia järviä veden maanparannustutkimusta varten.
4565: tasaajina, olisi mahdollista ehkä melko vä-
4566: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
4567:
4568: N. Kosola. Urho Kähönen.
4569: Päiviö Hetemäki. Ne.stori Kaasalainen.
4570: Eino Rauste.
4571: 666
4572:
4573: IV,156. - Rah. al. N:o 88.
4574:
4575:
4576:
4577:
4578: Kähönen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta maan-
4579: hankintalain mukaisiin siirtokustannuksiin.
4580:
4581:
4582: EduskunnaHe.
4583:
4584: MaanhankirLt,a;lain nojalLa määrätyistä ra- Koska on ikohtuutoilllta, että asukikaat rtäd.-
4585: kennusten siirroista Jwaditaain siirtokustan- ilaisissa tapauiksissa joutuvat omartila sYJCttään
4586: nusten arvio- j:a ooittelukirja, jossa määrä- ikärsimään huomattavan taloudellisen vahln"
4587: tääm. iku.s1Ja.Imuksat eriikseen ra1mnnus1lein pur- gon j,a ~oslm he joutuvat maksama,an miken-
4588: ikamisoota, uudelle paiika:He siimämisestä sekä nUJksista 1äyden mwanJJ:ankinta;l,ain mllimisoo
4589: jäililoon pysty;ttäm:llsestä. Kuitenkin on voitu hinn·an, tuil:isi hei1le harikinn!an mu:kaan voida
4590: todeta, että rail~ennusten pyst;)Cttärrninen maksaa si:Lr:t:okustarmus, joko kokonaan rtai
4591: uude11le paiikaJ!1e ~rom~aUeen sirtJen kuin siirto- osit;tairr, kun raikennus on siiJ;~atty pois ja
4592: ikufltaJlnruste,n arvio- ja ositJtellUJkirja:ssa :ede1- sen ikäy:ttö:barlro1tuksia Viastaava tarkoitulk-
4593: ~y:tetään, ei raikiennoote1kniikan keihityksen ja soomuikainten rakennus on uudeLle ti1aUe pys-
4594: muiden ikäy;llinnö1listen syiden tai arvio- ja tytetty. Erityisen kohtuuttomaksi muodostuu
4595: ositte1ukirjan tepätarkoitukoonmukaisuuden a1sia nHden kohd~la, jotka joutuvat ;ti1ansa
4596: johdosta o1e aina ,tamo:Ltuksenmukaista. hinnan mruksama,an korvauiksi1la.
4597: Useissa 'tapauks:ilssa ovat asUJtustoimiikuntioo Edellä olevan johdosta ehdot<aJmllle kun-
4598: :roikennusmestari,t tämän vuoksi kehoitibaneat nioitta•en,
4599: asukkaita käYittämään siirrettävissä rakoo-
4600: nuksi.ssa saadut rllikennusain,eet toisin ilruin että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
4601: m:iJtä ,arvio- ja ositteluikirjassa on 'ede1lyrteltty. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV: 10
4602: Koska mruanJhanikin.talain toimeenpanosta momentille, ,Maanhankintalain mukai-
4603: aametun asetuil\'sen 139 § :n mUJkaan si,irto- set siirtokustannukset", 1,000,000 mar-
4604: ikustan:nusten maiksamisen ,ede1ly;tyksooä on, kan suu.rnisen lisämäärärahan siirto-
4605: että sii11totöiden 'Suorittaja esittää selvitJCik- kustannuskorvausten suorittamiseksi
4606: sen siitä, mikä ooa arvioikirjassa mainituista joko kokonaan tai osittain sellaisissa
4607: töistä on ikulHoirukin rtuHut suoritetuksi, ei tapauksissa, jolloin on osoittautunut
4608: maanlunastumautaJknnnan määräämiä pysty- tarkoituksenmukaiseksi rakentaa uusi
4609: tySkustaimUiksia, jotka muodostavat pääosan rakennus siirrettävän sijalle.
4610: siimoikustannuks:ista, ole voitu suorittaa.
4611: Helsingissä 11 päivänä syysmuta 1952.
4612:
4613: Urho Kähönen. Tahvo Rönkkö.
4614: Nestori Kaasalainen. Arno Tuuma.
4615: Helena Virkki.
4616: 667
4617:
4618: IV,t57. - Rah. al. N:o 89.
4619:
4620:
4621:
4622: Ikonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rajaseutu-
4623: toimintaan.
4624:
4625:
4626: E d u s lk u n n a U e.
4627:
4628: Maata:loude'l'lisen rwjaseutuneuvonnan an- edelleen tärlreä 1iikenneväY'lä, Saimaan ka-
4629: si'OSta on sen toiminta-wlueel:la ol[ut S'el- narva, tieylhteydet katikesiJvat niiniikään.
4630: västil thavaiittavissa maa1ialousomavaraisuuden
4631: niOusu. A'lueen ikaruirrnJrnat ja syr:jäisimmä!t Ruokolaht·i.
4632: seudut on tätä tietä voitu nostaa tasapuoli- Pitä:jän alueesta on ainWkin 2 /s !kiJvistä,
4633: sempaan asemaan maataloustuotannossa pa- ikarua maata, j~ossa rtoim~entulomathddHisuudet
4634: rempia edellytyksiä omaavien kuntien kanssa. ovat ~heiu-:ot. Pellot ovat tälQä alueeHa pieniä,
4635: Rajaa rajaseututoiminnan ja sen Wkopuo- n. 2-4 ha vi~jelmää kbhden. Tämä !karu
4636: lei1~e jäävien alueiden 'VWlille on ollut vaikea
4637: ailu:e käsittää 34 pientä ikyJää. TwNe wluee'lle
4638: vetää. Niinpä maa;talousministeriön toimesta ostetaan ma;a.ta!loustuoUteita eiikä pystytä mi-
4639: on !kuluvan vuiOden aikana tark'astettu 19 kun- tään mYJ'lffiäJän. Väestö täällä sa:akin ratha-
4640: taa ja näistä rajaseututoiminnan neuvot'llelu- tulonsa nwtsätwloudesta. Tieyhteydet pitäjän
4641: kunnan jaosto esittää alla olevin perusteluin kaukaisimpiin ja syrjäisimpiin kyliin ovat
4642: eräitä rulu:eita Hitbettäväksi rrujaseututoiminnan heikot. ATle 10 ha peltoa OillliSi'tavia rviaje1-
4643: piiri!in. Eri kunnista on 'lwusunniossa sa- miä on ikoklo 'kunnassa 84 %.
4644: nottu mm. s~euraawasti: Rautjärvi.
4645: ,Kuntia, j'oissa rajaseututoimilllltaan ver- Pitäjä menetti ~lueluovutubessa n. 4 h
4646: ra'bta<vaa työtä tawitaan, ovat seuraavat: Ylä- aJlueestaan, kailkkein ;pm·ihaimman osan, jossa
4647: mlaa, Nuijarrnaa, Ruo'ko[athti, Rautjärvi, Saari, maat olirvat si'leät ja vhljelmä!t suurempia.
4648: Uulkuniemi, Kesälathti, pienet osat Tohmajär- JälelQe jäi pitäjästä sen llrivinen osa. Nyikyi-
4649: veä ja Värtsilää, Ju'Uika, Ristiijäwi ja Puo- sen pitäjän rväiestöstä elävät maatailoudesta
4650: lanka. maantieTIJvarsikylät Nis'kapietilä, Vähilkikälä,
4651: Seuraavassa 'lythyt maininta niistä syistä, Purnujärvi ja Miettilä. Muut 13 ky:Lää ova.t
4652: jotka puoltavat erilkoistoimelllpiteää näissä sarrnanlaisia karuja, kiJvisi:ä ja E.ikenlteeseen
4653: !kunnissa. nähden syrjässä olevia !kyliä 'kuin Ruokolah-
4654: Ylämaa. den syrjälcylät. Näistä kylistä ei myydä mi-
4655: Pitäjän asema on syrjäinen, 1paras ma:rklki- tään maataloustuotteita, vaan niiltä ostetaan.
4656: napailkika, Viipuri, menetettiin, puutavaran Roiklo pitäjän !huomioon ottaen on aJlle 10 ha
4657: !kuljetus uuden rajan vuoksi huomattruvasti viljelmiä 83 % ja vi'1je1mää lkolhden peltiOa
4658: pidentynylt, maaperä on ikarua ja ilcirvistä, vH- keskim. 6.25 !ha.
4659: j~elmistä on 86 % seiJlaisia, joilla peltoala on Uuden raJjan tuwnat !haiJtat piltäjässä erit-
4660: alle 10 ha, maatalouden tuotto vähäisempää 'täin suuret. 80 ti:lan maat pirstoutuneet ja
4661: kuin ympäristökunnis:sa, mnt<OOn ostetaan on siten muodostunut !huonosti kannattavia
4662: syömäviljaa, väestön 'kehitys on jäänyt jäl- tynikii!tiloja. P.arh·aat vilje:lyslkelpoiset ailueet
4663: IJreen, uusi raja pirstonut tiluiksia 6 !kylässä, jä:ivät :rrujan taaJkse. Pitäjän vedet hrskevat
4664: tieylhteydet hei!kenltyneet ja uittoväJ71lät Suo- 'luovu'tetul1e alueelle, ,joten maiden ikuivaJtus-
4665: m~nla!hteen ka;tkesivat, lkunnan rakennusvel- kysyrrnys muodostaa rajakylissä rvaikeasti rat-
4666: voitteet lähivuosina melko suuret. kaistavan tehtävän. NiiJnikään tieyhteydet
4667: itään;päin menetettiin.
4668: Nuijamaa.
4669: Kunta menetti ·aJlue1UiOVutuksessa 60 % Saari.
4670: a[ueestaan :ja 'PUolet väestöstään, samoin me- Kunnan alueesta meni aluelu10vutwksessa
4671: netettiin paras nrark!kinapai.ikika, Viipuri, 17 %. Myös menetetltiin Lathden;ptllhjan ja
4672: 12
4673: 668 IV,157. - Rajaseututoiminta.
4674:
4675:
4676: Viipurin tärkeät mar:kikinapailka't, joiden ve- nomma;]la os·a:Ha vain 3.o ha. Koko kun-
4677: roisia ~ei ole saatu t~la!Ue. Pitäjän asema nassa on a:lle 10 ha villje[miä 94 %. Elin-
4678: kauppa:paiklkoihin ja liilkenlteBSeen näihden twrvikkeisiin nahden !kunta on ailituontanto-
4679: huomattwvasti huonJOllltunut. UU'Si raja pirs- ·wluetta, rvarsinlkin syömävi'1jaa O+Srbetaan run-
4680: tonut 30 vi,1jelmän rt;i;lubet. .AIHe 10 ha pel- saasti. Pitäjän pinta-rul+astta on va1tro'IJla ja
4681: toa omnstavia vi1jelmiä 82 %. yihtiöi!l+lä 1 /s ja y<ksityisi'llä 2 /s. Viljelyslk~l
4682: Vukuniemi. poisia alueita on. Lisämaalkysymylksen jär-
4683: Uulkuniemi menetti alu:eestaan ja väestös- j,est'ely tärkeä.
4684: tään 4/ 5 , jäljellä on enää vain 4 kylää, 100 Kunnal1istwlouden asema on heikko, veillkoja
4685: km2, ja 1,694 asukasta. Entiset markkinapai- on lähes 74 m:Hj. mlk ja suuret rakennusvel-
4686: kat SOT'ta;vail'a ja LaihdenpiOihja oliva.Jt verrat- voitteet ovat edessä. Veroäyri korkea, 13 mk,
4687: tain [äihe11ä, mutta nylkyis,et Savonlinna ja ja vei1oi-ästejä 'enemmän 'kuin muuaJlla, 16
4688: Vuolksenlaallro ikauikana. Myös Saimaan lk:anar miiLj. !lll'k.
4689: van 'ja Karja:lan radan menetys tuntuvat Pitä1jän asema on syrjä:inen, maata:loustuot-
4690: puutavaran 'hinnoissa, sinä rau'tatie on nyt teiHa ja puutavaral+la ei saada sitä !hintaa,
4691: llmukana. Mia:ruperä !kivistä S·alpauss•elän har- mitä ['ä:hffillpänä rautati.letä. Työttömiä oli
4692: jua. kevää11ä 1950 ik:ort:iStossa 1,000 m:iestä.
4693: Kesälahti. Ristijärvi.
4694: Pi:täijä on maanilaaduitruan ika;ruin uuden Pitäjän vNje:lmistä on 98 % w1'le 10 iha vill-
4695: radan kunnista. Metsät suu11eltta osailta ilmi- jelmiä ja ikeslkimäärin on peltoa vi:ljellmää
4696: via lkan!lm;]ta, pellot kivisiä hiekkamaita. Vi,~ kohden 3.2 ha. Pitäjä on alituotantoaiuetta,
4697: je]mistä on 92 % sellaisia, jom1a peltoala on varsinkin syömäviljaa tuodaan rU+n'saasti. Te-
4698: a][,e 10 lra, lkeslkisuuruus 4. 7 5 (ha. Kunta on h:Ostettu neuvonta rvoisi saada sen verran
4699: syrjässä lliilk::eväyli1tä, varsin!kin Saimaan ka- a]kaan, 'että pi'täjäs!tä tulisi lhuoma,tltava maa-
4700: navan rmenetys on vailkutta;nu't heilkentäväs'ti tahmspitäJjä. Liilkeyihteydet ja ikauppamalh-
4701: puutaV'arnn hint:oihin. Kunna:lfla on pienelksi dollisuudet ovat hyvät.
4702: 1mnnalksi suuri ve11kataalkka ja v;eroäyri kor- Puolanka.
4703: kea. T'arkastetuist·a piitäjistä on Puolangan ma;a-
4704: Tohmajärven ja Värtsilän kiviset ja karut ta1ous kailkikein heilk!kotu'ottoisinta. Peltoa
4705: kylät. on vähän, vilj,elmää ikoihden vain 2.8 ha.
4706: To!hmwjäwen !kylistä mat kivisiä ja ikaruja Pitäijä on ityy<piUinen met·sätaioudestta e~ävä
4707: Kutsun, V wtwlan, Vepsä:n, Kantosyrjän ja piltäjä. lfailkikia elintarvilldmita tuodaan
4708: P+etravaaran 'kylät ja Värtsi:1än !kylistä Kans- muualta."
4709: tajärven ja Kenrraa:lin lkylä1;. Nämä (kyilät Maa;ta[oudel+lisen rajaseututoiminnan neu-
4710: ovat tyypiiHisiä raj·aseutuikyliä, joissa pel,lot votte:lulkunta esittää 'lroppulausunnossaan, etltä
4711: ovat vähäisiä ja kivisiä, elintarvikkeita oste- 11,600,000 maiikkaa otettaisiin vuoden 1953
4712: taan ja raJhatu~ott lhanikittaa;n m~tsä:töistä. tal'ousarvi!oon, jota summaa ministeriö ei ole
4713: kuiten!ka&n ·voinut otJtaa talousarvioon sen
4714: Juuka. tuHua jo sitä enn,en ministerriön osaHa ikäsi-
4715: Junan kunnasta ovat Pielisen rantaky'lät tellyiksi'.
4716: hyviä mai'ltaan, ikirvettömiä swvimu!J1an maita, Eidellä esite'ttyyn viita1Jen elhdotamme kun-
4717: muitta suurin osa pitäjää, sen etelä- ja 1änsic nioittta+en,
4718: osa kivisitä vaaramaisemaa ja koi'lrlis+Osa pitä-
4719: jää, Rautavaaraan rojoi:ttuen, hyvin karua. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
4720: TäJHä ikiviseiHä osaH.a ·asuu % pitäjän väes- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun
4721: töstä ja vhljelmi·en ~uiVUISta ~n 40 % 'täHä 19 momentille lisäystä 11,600,000
4722: ailueel'la. Peltoala vi1j.e:lmää 1\{(:)hd:en lk::olko ik:un· markkaa rajaseututoiminnan laajenta-
4723: nassa on lkeskim. 4.o ha, mutta tä11ä !huo- rniseksi.
4724: He1singissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
4725:
4726: Arvi Ikonen. Jalmari Väisänen. Vieno Simonen.
4727: Niilo Ryhtä. Eeli Errkkilä. Eino Rytinki.
4728: Heikki Soininen. 0. Muikku. Erkki Koivisto.
4729: Johannes Virolainen. Eri. Haapaniemi.
4730: 669
4731:
4732: IV,15s, - Rah. al. N:o 90.
4733:
4734:
4735:
4736:
4737: Rapio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta uudis- ja
4738: laidunraivauspalkkioita varten.
4739:
4740:
4741: E d u s k u n n a 11 e.
4742:
4743: Hallituksen esityksessä vuoden 1953 tulo- työttömyyttä, voidaan palkkioilla katsoa ole-
4744: ja menoarvioksi 11 Pl. XV luvun 21 mo- van, varsinkin pientilojen omistajille, joilla
4745: mentille esitetään uudis- ja laidunraivaus- on mahdollisuus raivauksia suorittaa ja sillä
4746: palkkioiksi 1,008,000,000 markkaa, eli tavoin peltoalaansa sekä laitumiaan lisätä,
4747: 292,000,000 markkaa vähemmän kuin mitä erittäin suuri merkitys nykyiset kalliit rai-
4748: kulumassa olevalle vuodelle hyväksytyssä vauskustannukset huomioon ottaen, minkä
4749: talousarviossa on merkitty. Tällainen vähen- takia määräraha olisi edelleenkin säilytet-
4750: nys mainitaan voitavan tehdä siksi, että tävä entisen suuruisena.
4751: palkkion saajien piiriä edelleen pidetään su- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
4752: pistettuna.
4753: Kun sanotuilla palkkioilla voidaan huo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
4754: mattavalla tavalla edistää uuden pellon ja tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV lu-
4755: laitumen aikaansaamista ja siten turvata vun 21 momentille lisäyksenä
4756: osaltaan maa- ja karjataloustuotteiden oma- 292,000,000 markkaa uudis- ja lai-
4757: varaisuuteen pääsyä sekä toisaalta poistaa dunraivauspalkkioita varten.
4758: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
4759:
4760: Pertti Rapio. Antto Prunnila.
4761: Arvo Riihimäki. Niilo Nieminen.
4762: Kaino Haapanen. Ester Häikiö.
4763: Mikko Järvinen. Juho Rytkönen.
4764: Antti Kinnunen.
4765: 670
4766:
4767: IV,159. - Rah. al. N:o 91.
4768:
4769:
4770:
4771:
4772: A. Kinnunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
4773: tuksiksi maatalouskoneiden hankkimiseksi pienviljelijä-
4774: väestölle.
4775:
4776:
4777: E d u s k u n n a ll e.
4778:
4779: Valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain pienviljelijätalouksien koneellistaminen ilman
4780: hyväksytty määräraha avustuksiksi maata- valtion tukitoimenpiteitä ei ole mahdollista.
4781: louskoneiden hankkimiseksi pienviljelijöille Mutta nämä määrärahat ovat, niin kuin sa-
4782: on joka vuosi osoittautunut niin pieneksi, nottu, olleet aina liian pieniä, ja niin on
4783: että avustuksia on voitu antaa vain osalle myöskin se määräraha, jonka hallitus esittää
4784: hakijoista. Esimerkiksi vuonna 1951 niitä ensi vuodeksi myönnettäväksi. Sen vuoksi ja
4785: voitiin jakaa vain noin kolmannes anotusta kun pienviljelijätalouksiin sopivien koneiden
4786: määrästä. Kaiken lisäksi avustusten enim- saanti nyt on muodostunut aikaisempaa run-
4787: mäismäärä kutakin hankittavaa konetta kohti saammaksi, olisi eduskunnan tätä määrära-
4788: on ollut vain 25 prosenttia, enintään 75,000 haa tuntuvasti korotettava.
4789: markkaa, koneen hinnasta. Edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti
4790: Pienviljelijätalouksiemme tuotantoteknilli- ehdotamme,
4791: sen tason takapajuisuus on kaikille tunnettu,
4792: ja yleensä myönnetään, että koneellistaminen että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
4793: on välttämätöntä sekä pienviljelijäväestön tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV luvun
4794: toimeentulon kohottamisen ja turvaamisen 22 momentille 100,000,000 markan
4795: että koko maan talouden kannalta. Myöntä- lisämäärärahan avustuksiksi maata,.
4796: mällä vuosittain valtion tulo- ja menoar- louskoneiden hankkimiseksi pienvil-
4797: viossa määrärahan tähän tarkoitukseen hal- jelijäväestölle.
4798: litus ja eduskunta ovat tunnustaneet, että
4799: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
4800:
4801: Antti Kinnunen. Eino Tainio.
4802: Matti Meriläinen. Usko Seppi.
4803: Arvo Riihimäki. Ester H'åikiö.
4804: Toivo Niiranen. Matti Koivunen.
4805: Pertti Rapio. Eino Rannikkoluoto.
4806: Juho Rytkönen.
4807: 671
4808:
4809: IV,l6o. - Rah. al. N:o 92.
4810:
4811:
4812:
4813:
4814: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta tulvan ja hallan
4815: pienviljelijöille aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi.
4816:
4817:
4818: Ed uskurnnalle.
4819:
4820: KUJlunUJt ikes.ä oli koko maassa harvinaisen saJto v. 1949, jolloin se oli norma.ali, oli La-
4821: runsassatcinen. Se vai!keutti ihei!ll!ä- ja vi'lja- piln 1lään.issä vain noin 48.5 milj. ikg. Toden-
4822: ikasvilen !kasvua ikiaikllria1la, mUJtrta erikoisesti lliiiköffiesti kuluvana kesänä on J.uoomoohei-
4823: alavilla mailla, jopa esti sen eräin paiikoin nästä jäänyt tulvan vuoksi korjaam:atta noin
4824: lmikionaan. Viljan kypsyminen :tapahtui ila- % eli 12 milj. kg, joka 10 markan kilohin-
4825: koontumisen vuoksi hitruasti. Kun thalJ:wt nan mukiaan ibeikee 120 mhlj. mar~aa. Kun
4826: esiintyivät yleisesti tavallista aikaisemmin, sateisuus ja haJlat ovat 1aiheUJttailliOOt myös
4827: oli seurauksena monin paikoin maan pohjois- muiden viljelJ'ISkoasvien osilttaista !katoa, voi-
4828: osissa aivan täydellinen virljakato. S.ateisuus daan katovahingot Lapin Jäänin Wlueella ar-
4829: aih!eUJtti myös heilnän!k:orjuun myöhästymistä vioida näiltä lu!kuja ili.uomattavrusti suurem-
4830: ja korjatun heilnän pilaantumista. Kaikkein miksi. Halla- ja rtulvavahingot eiväJt ikui-
4831: huonoin rehusato saatiin Lapin ja Oulun tenikaan rajoitu: Vlain Lapin. lääniin. Oulun
4832: läänien alu:ei1la, joissa suurin osa ikarj·anre- ja Kuopion lääneissä 01n eräillä .ad,ueilhla var-
4833: husta korjataan iluonnonniiltyiltä. Alavimmat sirn suur.i!a sekä halla- että tulvavahinikoja.
4834: iluonlllo.mliityistä olivaJt koko lk!esän tulvan Vaikka varo:v·aisestiikin arvicitaisiin tapahtu-
4835: peirttäminä ja suurin osa lll!iistä am.toi :tav;al- neiden halla- ja tulvavahinikoj'en su.uruutta
4836: lista huOiilJO<!lllllan sadon. Lapin ja Ouilun viimeksi mainituilla alueilla, niin nousevat ne
4837: Jäämleissä on k.y1iä, joissa on lkarjanJ.'Iehua yhteensä ainakin yhtä suuriksi kuin Lapin
4838: saatu vailn vähäm, joten ikarja1le on ham!k1t- läänin alueelhla. Jotta näiden ~alueiden en:im-
4839: 1
4840:
4841:
4842: rtava :rehu: ootamailila. Tuilvan ja hallan ai- mäkseen he~osti ltoimeentu1ev,a p.i!env:itljelijä-
4843: heu1:Jtamalt vahingot ovwt v~arsin huomattavat. väestö 'ei joutuisi mm. hävittämään kar-
4844: Niiden suuruuttla on v~ai!kea tarkalleen ar- jaaillSa, 10n va:ltiovallan ryhdyttävä kiireelli-
4845: vioida. Todennäköisesti W!ljrulmto on Lapin sesti avustamistoimenpiteisiin.
4846: lääatissä vähmtään saman suuruiinen ikuin v. Edeilä esitettyyn viitaiten tlrunm.ioitta1en eh-
4847: 1949, j0i1loin ohran ha-sato sieilllä oE 714 ikg dotamme,
4848: eli vähäln yJi puolet nol1lllaa:lista. Kun ohran että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
4849: vil}elysrula oli siellä v. 1949 6,222 hehtaari·a valtion tulo- ja menoarvioon
4850: ja lrnn se !lru1uv,ana ikesllinä J~enee o:tlwt surm- 1,000,000,000 markan arviomäärärahan
4851: n~lleen sruman suuruin'en, on hail:lan ailieut- tulvan ja hallan pienviljelijöille ai-
4852: ta:ma menetys ohrassa n. 4 milj. kg ja teikee heuttamien vahinkojen täysimääräi-
4853: ra.hassa rn. 120 mhlj. maJ.Ikkaa. Niittyhein<ä- seksi korvaamiseksi.
4854: Helsingissä 15 päivänä syysikuu:ta 1952.
4855:
4856: Toivo Friman. J. Mustonen.
4857: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
4858: Antti Kinnunen.
4859: 672
4860:
4861: IV,l61. - Rah. al. N:o 93.
4862:
4863:
4864:
4865:
4866: Vennamo: Määrärahan osoittamisesta lähinnä hallojen ja
4867: tulvien kasvukautena 1952 viljelijöille aiheuttamien va-
4868: hinkojen korvaamiseksi.
4869:
4870:
4871: E d u s k u n n a 11 e.
4872:
4873: Kuluneen kesän aikana sattuneet hallat muodostumassa niiden maanhankintalainsää-
4874: ovat tuhonneet satoa laajoilla alueilla maa- dännön mukaan tilan saaneiden kohdalla,
4875: tamme. Varsinkin Pohjois-Suomessa on joiden tilat useina vuosina ovat olleet huo-
4876: halla monilla tiloilla tuhonnut viljasadon lä- mattavien hallavahinkojen kohteena. Myös
4877: hes kokonaan ja perunasadon huomattavalta näille uudistilallisille olisi kuluneen kesän
4878: osalta, mutta myös muualla maassa on lä- vahingoista suoritettava täysi korvaus. Muu-
4879: hinnä alavilla paikoilla aiheutunut huomat- toin heidän asemansa, huomioon ottaen myös
4880: tavia vahinkoja. Kun hallavahinko on koh- edellä jo mainittu uhkaava työttömyyden
4881: dannut huomattavassa määrässä muutoinkin vaara, käy kestämättömäksi.
4882: heikossa taloudellisessa asemassa olevaa pien- Edellä esitetyillä perusteilla ehdotan kun- ·
4883: viljelijäväestöä, ovat monien pienviljelijöi- nioittaen,
4884: den toimeentulon edellytykset nyt alkavana että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
4885: talvena hyvin huonot. Tätä tilannetta huo- tulo- ja menoarvioon 600 miljoonan
4886: nontaa vielä sateiden ja tulvien johdosta ni- markan määrärahan viljelijöistä riip-
4887: menomaan Pohjois-Suomessa aiheutunut va- pumattomien luonto-olosuhteiden, lä-
4888: hinko sekä uhkaava työttömyys. Näin ollen on hinnä hallojen ja tulvien kasvukau-
4889: välttämätöntä, että edellä tarkoitetut vahin- tena 1952 aiheuttamien vahinkojen
4890: got tarpeellisessa laajuudessa korvataan val- korvaamiseksi.
4891: tion varoista. Erityisen vaikeaksi on tilanne
4892: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
4893:
4894: Veikko Vennamo.
4895: 673
4896:
4897: IV,162. - Rah. al. N:o 94.
4898:
4899:
4900:
4901:
4902: Hautala ym.: Määrärahan osoittamisesta katovahinkojen kor-
4903: vaamista varten.
4904:
4905:
4906: E d u s k u n n a ll e.
4907:
4908: Sääsuhteiltaan kulunut kesä on vuodentu- siemenviljan ensi kevääksi, myös työtilai-
4909: lon kannalta ollut varsin heikko. Jo heinän- suuksien saanti näyttää ensi talvea ajatellen
4910: korjuu jouduttiin suorittamaan niin epäedul- vaikealta. Katotilanteen selvittämiseksi tarvi-
4911: lisissa olosuhteissa, että melkoinen osa sa- taan nyt välttämättä valtiovallan toimenpi-
4912: dosta oli sitä korjattaessa ainakin osittain teitä. Onkin tyydytyksellä todettava, että
4913: pilaantunut. Loppumattomien sateiden ja hallitus on asettanut komitean selvittämään
4914: ainaisen pilvisyyden takia ei viljasato ole katovahinkojen suuruutta ja tekemään ehdo-
4915: aikanaan kypsynyt. Lisäksi halla ja tulvat tuksia toimenpiteistä tilanteen hoitamiseksi.
4916: ovat monilla alueilla tuhonneet lähes kaiken Kadon aiheuttamien menetysten lieventämi-
4917: sadon. Hallan tuhot ovat olleet sangen huo- seksi tullaan tarvitsemaan ansiotyötilaisuuk-
4918: mattavat paitsi varsinaisilla katoalueilla Poh- sien järjestämistä katoalueiden väestölle.
4919: jois- ja Itä-Suomessa myös suuressa osassa Myös verotuksessa olisi otettava huomioon
4920: Savoa ja Keski-Suomea. Onpa halla vierail- kadon aiheuttamat olosuhteet. Suoranaisten
4921: lut vahinkoja tehden niinkin eteläisissä rahakorvausten suorittamiselta ei myöskään
4922: osissa maatamme kuin Pohjois-Satakunnassa. voitane välttyä, sillä katovahingot on var-
4923: Katovahingot ovat tänä vuonna hyvinkin masti arvioitava miljardeissa markoissa.
4924: verrattavissa vuosien 1948-49 vahinkoihin. Vuoden 1948 katovahinkojen korvaamiseen
4925: Sateet ovat kautta maan viivästyttäneet sa- myönnettiin 335 milj. mk käytettäväksi osit-
4926: don valmistumista ja ehkäisseet sen korjaa- tain halpakorkoisina lainoina, osittain avus-
4927: mista. Tulvien johdosta on eräillä seuduilla tuksina katoalueiden viljelijöille mm. sieme-
4928: joutunut veden valtaan jopa useiden satojen nen ja väkilannoitteiden hankintaan sekä
4929: hehtaareiden laajuisia yhtenäisiä viljelys- palstaviljelystoiminnan tukemiseen. Vuoden
4930: alueita, joilta ei sen vuoksi luonnollisesti ole 1949 katovahinkojen korvaamiseksi silloinen
4931: satoa saatu. Halla puolestaan on tuottanut katokomitea ehdotti myönnettäväksi viljeli-
4932: vahinkoa viljalle ja perunalle melkoisesti laa- jöille 1,000 milj. mk avustuksina ja 500 milj.
4933: jemmilla alueilla kuin vuosina 1948-49. Tä- mk lainoina 2,5 % :n korolla. Kokonaisvahin-
4934: mänkertaisen hallan ankaruutta kuvastaa se, got komitea arvioi 2,700 milj. mk:ksi. Halli-
4935: että elokuun puolivälin jälkeen eräillä seu- tus esitti vuoden 1949 lisäbudjetissa 600 milj.
4936: duin mm. Kuusamossa oli useana yönä pe- mk avustuksiksi katoalueen viljelijöille sie-
4937: räkkäin yli 10 astetta pakkasta. Halla ei ole menten, väkilannoitteiden ja väkirehujen
4938: tällä kertaa kaihtanut sellaisiakaan tavalli- hankintaan sekä 400 milj. mk !ainoiksi vilje-
4939: sesti hallalta säästyviä viljelyksiä, jotka si- lijöille kuuden vuoden maksuajalla ja 3 %: n
4940: jaitsevat jokien, järvien ja jopa merenkin korolla. Eduskunta korotti avustusmäärära-
4941: rannalla. Niillä seuduilla, missä halla on vie- han katokomitean ehdottamaan 1,000 milj.
4942: raillut, ei siemenviljasta ole toivoa, ja monin mk: aan. Lainamäärärahan eduskunta hyväk-
4943: paikoin ohraa ja kauraa ei ole kannattanut syi muutoin hallituksen esityksen mukaisesti,
4944: juuri puidakaan. mutta alensi korkoprosentin katokomitean
4945: Kadon aiheuttama tilanne on erittäin huo- ehdottamaan 2,5: een.
4946: lestuttava sen vuoksi, että samanaikaisesti Paraillaan työskentelevän katokomitean
4947: kun maaseutuväestö laajoilla alueilla joutuu saatua tutkimuksensa päätökseen, voidaan
4948: ostoleivän varaan ja joutuu lisäksi ostamaan sanoa kuinka suuriksi kuluneen kesän kato-
4949: 674 IV,l62. - Katovahingot.
4950:
4951:
4952: vahingot tulevat muodostumaan. Jo nyt voi- leet nähtävissä - ainakin 1,000 milj. mk: n
4953: daan kuitenkin arvioida, että vahingot tule- määräraha katovahinkojen korvaamiseksi
4954: vat olemaan samaa suuruusluokkaa kuin viljelijöille.
4955: vuonna 1949. Näin ollen vuoden 1952 kato- Edellä esitetyn perusteella kunnioittavasti
4956: vahinkojen korvaamiseksi olisi valtion vuo- ehdotamme,
4957: den 1953 tulo- ja menoarvioon otettava -
4958: hallitus ei sitä ole voinut tehdä, koska ka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
4959: don aiheuttamat huomattavat menetykset ei- tulo- ja menoarvioon 1,000 miljoonan
4960: vät talousarvioesitystä laadittaessa vielä ol- markan määrärahan katovahinkojen
4961: korvaamista varten.
4962: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
4963:
4964:
4965: Yrjö Hautala. Niilo Ryhtä.
4966: Eino Rytinki. Heikki Soininen.
4967: Eeli Erkkilä. Toivo Antila.
4968: Toivo H. Kinnunen. Väinö Kaasalainen.
4969: Eino E. Heikura. Kerttu Saalasti.
4970: Markus Niskala. Nestori Kaasalainen.
4971: Leo Häppölä. Kalle Joukanen.
4972: Viljami Kalliokoski. Kusti Eskola.
4973: Antti J. Rantamaa.
4974: 675
4975:
4976: IV,t63. - Rah. al. N:o 95.
4977:
4978:
4979:
4980:
4981: Väänänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
4982: tuksiksi ja lainoiksi vesi- ja viemärijohtolaitteiden raken-
4983: tamiseen maaseudulle.
4984:
4985:
4986: E d u s k u n n a ll e.
4987:
4988: Toukokuun 19 päivänä 1952 eduskunta menoarvioksi vuodelle 1953 on esitetty !ai-
4989: päätti yksimielisesti lausua toivomuksen, noiksi vesi- ja viemärijohtolaitteiden raken-
4990: että hallitus ottaisi vuoden 1953 tulo- ja tamiseen maaseudulle 10 milj. markkaa (19
4991: menoarvioesitykseensä 300 miljoonan mar- Pl. II: 12) ja avustuksiin 10 milj. markkaa
4992: kan suuruisen siirtomäärärahan lainojen ( 11 Pl. XV: 29).
4993: myöntämistä varten vesijohto- ja viemäri- Maanviljelysinsinööripiireissä ja maata-
4994: laitteiden rakentamiseen maaseudulle. Täl- loushallituksessa, jonka tehtävänä on myön-
4995: löin eduskunta taas uudelleen totesi, että tää lainat ja avustukset vedenhankinta- ja
4996: maaseudun vesikysymyksen ratkaiseminen viemäröintilaitteiden rakentamista varten,
4997: muodostaa tärkeimmän ja kiireellisimmän on rahoitusta odottamassa noin 250 han-
4998: rationalisoimistehtävän koti- ja karjatalou- ketta, joiden kokonaisrahoitustarve on yli
4999: dessa. Kun asialla lisäksi on erittäin huo- 1,000 miljoonaa markkaa.
5000: mattava merkitys sosiaaliselta ja yleiseltä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5001: terveydenhoidolliselta kannalta, olisi edus- nioittavasti,
5002: kunnan mielestä valtiovallan jo tälläkin pe-
5003: rusteella ryhdyttävä toimenpiteisiin maaseu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
5004: dun vesikysymyksen kiireelliseksi ratkaisemi- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II: 12 mo-
5005: seksi. Tällöin saataisiin helpotusta koti- ja mentille 300 miljoonaa markkaa lai-
5006: karjataloudessa työskentelevien raskaimpana noiksi vesi- ja viemärijohtolaitteiden
5007: pidettyyn työhön, vedenkuljetukseen, joka rakentamiseen maaseudulle ja 11 Pl.
5008: suurimmassa osassa tiloja tapahtuu edelleen- XV: 29 momentille 100 miljoonaa
5009: kin kantamalla. markkaa avustuksiin samaan tarkoi-
5010: Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja tukseen.
5011: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
5012:
5013: Hilja Väänänen. Wiljam Sarjala.
5014: Aino Luostarinen. Leo Häppölä.
5015: Vieno Simonen. Eero Saari.
5016: Kerttu Saalasti. Urho Kähönen.
5017: Lennart Heljas. Vilho Leivonen.
5018: E. M. Tarkkanen. Aaro Kauppi.
5019: Viljami Kalliokoski. Juho Tenhiälä.
5020: Atte Pakkanen. Johannes Virolainen.
5021: Eeli Erkkilä. V,eikko Vennamo.
5022: Eino E. Heikura. J. E. Lampinen.
5023: M. 0. Lahtela.
5024:
5025:
5026:
5027:
5028: 13
5029: 676
5030:
5031: IV,l64.- Rah. al. N:o 96.
5032:
5033:
5034:
5035:
5036: Prunnila ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
5037: siksi vesijohtolaitteiden rakentamiseen maaseudulle.
5038:
5039:
5040: E d u s k u n n a ll e.
5041:
5042: Maataloushallituksen vesiteknillisessä tut- maaseudun vesijohtolaitteiden rakentamisen
5043: kimuslaitoksessa viime vuonna suoritetun avustusta varten merkitty vain 10 milj.
5044: tutkimuksen mukaan on kotitaloudessa käy- markkaa. Eduskunnan olisikin tämä summa
5045: tetystä vedestä 90 % ja karjataloudessa korotettava vähintään kotitalouden rationali-
5046: 66 % kannettava käsin. Veden laatu on varsin soimiskomitean esittämään määrään.
5047: yleisesti niin huonoa, että se aiheuttaa ter- Edellä esitetyn perusteella ehdotammekin,
5048: veydellisiä haittoja. Maaseudun vedenhan-
5049: kinta- ja viemäriolojen parantamista koske- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
5050: vassa mietinnössään kotitalouden rationali- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XV
5051: soimiskomitea ehdottaakin tämän epäkohdan luvun 29 momentille lisäyksenä
5052: poistamiseksi valtion vuosittaiseksi avustus- 40,000,000 markan määrärahan jaet-
5053: määräksi vähintään 50 milj. markkaa. tavaksi avustuksina vesijohtojen ra-
5054: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- kentamiseksi maaseudulle.
5055: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1953 on
5056: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
5057:
5058: Antto Prunnila. V. Puumalainen.
5059: Juho Rytkönen. Pertti Rapio.
5060: Usko Seppi. Niilo Nieminen.
5061: Elli Juntunen. Eino Rannikkoluoto.
5062: J. Mustonen. Elli Stenberg.
5063: Eino Tainio. Arvo Riihimäki.
5064: Antti Kinnunen. N. Nurminen.
5065: Toivo Friman. Irma Torvi.
5066: Judit Nederström-Lunden. Mauri Ryömä.
5067: 677
5068:
5069: IV,165.- Rah. al. N:o 97.
5070:
5071:
5072:
5073:
5074: A. Kinnunen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta väki-
5075: lannoitteiden hintojen alentamiseen.
5076:
5077:
5078:
5079:
5080: V:uo.doo 1953 rtuilio- j.a menoarmoon on v:ä- kulluv;am:a vuonnJa Ollllrutoimis.eem. väkilloonoilt-
5081: :khlaiUiUoitteiden hmtojen ,a;lenttam:iseen val'iruttu tciden hanll.ili.tmiseen. Määrärahan 1ailienrtami-
5082: määräraha 165 millj. markilma pienellllpi kuin seen ei näin oJJ1en o1e mitään perume1tUJa
5083: kulumaBSa Ollevan vuoden v;arsinaisessa ,tuilo~ syytä, päinvastoin siltä p]täisi ilisärtä afu::mikin
5084: ja menoamossa. M:irtJkääiU tosiasirut ,eivät v:i!ljelmien osalta.
5085: kuitenikaoo oooita, etiffi. väJkiilianllloittcid® Edellä ,egiJtettyyn viitaten: ik,llil!lJ.'io;1ttaen eill.-
5086: tarve olisi piooetnltynylt. Lisäksi OiU :todettaVIa, dotlllilmle,
5087: clitä mets~ ja ,aru;iotUJLojen vähootymi.Jsen ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
5088: kuluneena ikesänä satltWleem. ihrull:an seurauk- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XV luvun
5089: sena pienvilj,elijäväestön rtaJloudei1lmen :asema 30 momentille lisäyksenä 165,000,000
5090: on huomat,tavrusti V!meutunut, eikä heillä markkaa väMlantojen hintojen alenta-
5091: n:äiill Oillen oile illiiitälkääat mahdo'l1isuuksila kuin miseen.
5092: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
5093:
5094: Antti Kinnunen. Arvo Riihimäki.
5095: Usko Seppi. Pertti Rapio.
5096: Ester lfåikiö. Niilo Nieminen.
5097: D[atti D[e~nen.
5098: 678
5099:
5100: IV,t66. - Rah. al. N:o 98.
5101:
5102:
5103:
5104:
5105: Ikonen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta asutustar-
5106: kastajien palkkauksen korottamiseksi.
5107:
5108:
5109: Ed uskunn'aHe.
5110:
5111: A.surtust;alrlmstajioo ityömäärä ja vastuu säätäjät ovat määränneet turvaamissäännök-
5112: ovat suuresti 1isääJntyneet viime vuos1en. ,8Ji_ siä noudatetitaV'aiksi. Bllei valvootaa suori·
5113: kana. Heidän tärkeimpiin tehtävinä ilruu- teta riittävän tehokkaasti, aiheutuu kansan-
5114: ~uvrut ilrurmililie myönnettyjen asu1msvarojen taloudellliisrta tappiota lainojen mahdollisen
5115: käytön valvonta, valtion virkatalojen ja val- väärinkäytön sekä hei!lmsti suoritetun raken-
5116: tiolle asutusta.lliro1tUJksiin ostettujen lkiiJnteis- nustyön johdosta, tahi asutuslakien toimeen-
5117: töj:en hoidon vruvmnirnJen, :asutuslautakunltien panoo. lll!Ojai1la sta~avutetUJt tulokset vähitellen
5118: työn ohjaaminen ja asutustoimenpiteiden tur- supistuvat ~uvattomien metsänmyyntien, ti-
5119: vaamiseksi an:nettujen määräysten vaJ.voota [oj,en osittamisen !tai entisiLle omistajille ta-
5120: asutuslauta.'kunltien avuhla. Näiden tehtävien paililtuvien takaisinrmyynti<en vuo!ksi.
5121: merkitys lkäy !kiistattomaksi oittamalhla huo- Tamkaatcltaessa edellä selostettua ltausitaa
5122: mioon, etitä ik.unnili1e myönnettiin :asutusra- v8.Staan asutusta:rtlmstajai:n paiLkikausta sen
5123: hastosltla vuoden 1936 asuitusl:ai:n tartkoitulk- suuruisena !kuin hahlitus on sen es1ttänyt,
5124: siin lainoina vuonna 1951 1,500 milj. ja ku- todetaan palkkauksen olevan liian alhaisen.
5125: ll.uvaJksi vuodelksi on varrut1tu 2,000 mhlj. mk. Ve11taillnn vuoksi mainitmrukoon, että aluemet-
5126: Maaseudun &Sun:to-oloj,en parantamiseksi sänhoitaja;t, metsätwlouden tarlmstajat ja op-
5127: myönnettiin viime vuonna 700 milj. ja täksi pikoulujen vanhemmat lehtorit (yp.), jotka
5128: VllOdeksi on vara;ttu 1,950 milj. m:k. .Aautus- nykyisin ovat samassa paJJklkaus1ookassa kuin
5129: toimenpirteiden ,turvaamissääJnnösten alaisia asutustai1kastJajatlkin, on hallituksen es1tyk-
5130: tiloja on nykyisin noin 22,500, ja maanhan- sessä sijoiltettu 26 palk!kausluoklkaan.
5131: känta;lain mUJklaan muodostettuj'en ,tilojen tul- Edei1lä olevaan viitaten ehdotamme !kun-
5132: tua myydyksi lkohooa ;tämä ~uku noin nioittaen,
5133: 42,000: een, mihin eivät sisälly siirtoväelle
5134: muodostetut tilat eivätkä myöskään asunto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
5135: tilat ja tontit. tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI lu-
5136: Edellä olleva Jyhyt maininlta osoittaa, mi- vun 1 momentin kohdalle 1,063,560
5137: ten suuria Lt"ahi!IJllääriä vra1tio vuosittain si- markan lisäyksen asutustarkastajien
5138: joittaa asutuslainoihin, sekä niiden asutus- palkkauksen korottamiseksi 27 palk-
5139: tillojen vaitavoo määrän, joiden suhteen lain- kausluokkaan.
5140: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952 ..
5141:
5142: Arvi Ikonen. Verner Korsbäck.
5143: Urho Kähönen. Konsti Järnefelt.
5144: 679
5145:
5146: IV,t67. - Rah. al. N:o 99.
5147:
5148:
5149:
5150:
5151: Järnefelt ym.: Määrärahan osoittamisesta asutustarkastajain
5152: kanslia-apurahan korottamiseksi.
5153:
5154:
5155: Eduskunnalle.
5156:
5157: Asutustarkastajien kanslia-apuraha on en- jen myynnin johdosta ovat jyrkästi kasva-
5158: nen viimeksi käytyjä sotia ollut 2,000 mk massa, aiheuttavat asutustarkastajille erit-
5159: vuodessa. Vuonna 1945 sen suuruudeksi täin runsaasti työtä. Kun kirjeenvaihto
5160: vahvistettiin 3,000 mk. Kuluvan vuoden osittain kuvaa toimistotyön määrää, mai-
5161: alusta lukien on kanslia-apuraha korotettu nittakoon, että v. 1951 oli saapuneita kir-
5162: 17,000 markkaan vuodessa. Kun asutustar- jeitä tarkastajaa kohden keskimäärin 2,409
5163: kastajien olisi ko. apurahasta maksettava toi- kpl. ja lähetettyjä vastaavasti 1,904 kpl.
5164: men edellyttämän kansliahuoneen vuokra-, Asioihin liittyvien verraten suurten valtion
5165: lämmitys-, valaistus ja siivouskustannukset taloudellisten intressien vuoksi ovat asutus-
5166: sekä lisäksi kansliavälineet ja -tarvikkeet, tarkastajain toimet lisäksi hyvin vastuun-
5167: voidaan helposti havaita, että koko vuotta alaisia. Kun ei voida pitää tarkoituksenmu-
5168: varten tarkoitettua apurahaa ei ole korotettu kaisena eikä kohtuullisenakaan, että asutus-
5169: asutustarkastajien yhä lisääntyvää työmää- tarkastajat suurimmaksi osaksi omilla palk.
5170: rää ja nykyistä kustannustasoa vastaavaksi. karahoillaan pitävät yllä valtion toimistoa
5171: Asutustarkastajain tehtävät ovat vuodesta ja hankkivat toimistotarvikkeita, ehdotamme
5172: 1935, jolloin kanslia-apuraha vahvistettiin kunnioittaen,
5173: 2,000 markaksi, moninkertaisesti lisäänty-
5174: neet. Asutustarkastajien virat ovat nykyään että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
5175: tehtävien lukumäärän ja vastuullisuuden tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI: 1
5176: puolesta oleellisesti toisenlaisia kuin vuonna momentille, ,Asutustarkastajain palk-
5177: 1935. Erityisesti asutuskassalainoitus, maa- kaukset", lisäystä 860,000 markkaa
5178: seudun asunto-olojen parannustoiminta sekä asutustarkastajain kanslia-apurahan
5179: asutustoimenpiteiden turvaamistoimenpiteet, korottamiseksi 60,000 markkaan vuo-
5180: jotka viimeksi mainitut maanhankintatilo- dessa.
5181: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
5182:
5183: Konsti Järnefelt. Kalervo Saura.
5184: Jussi Lappi-Seppälä. Hugo Nuorsaari.
5185: Verner Korsbäck. Urho Kulovaara.
5186: Jaakko Hakala. Arvo Ahonen.
5187: Atte Pakkanen. Toivo Antila.
5188: Ture Hollsten. H. Soininen.
5189: Erkld Koivisto. Arvi Ikonen.
5190: Albin Wickman. Urho Kähönen.
5191: 680
5192:
5193: IV,168, - Rah. al. N:o 100.
5194:
5195:
5196:
5197:
5198: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta tie- ja kuivatustöi-
5199: den suorittamiseen aikaisemman asutuslainsäädännön ja
5200: pika-asutuslain perusteella muodostetuilla tiloilla.
5201:
5202:
5203: E d u s k u n n a 11 e.
5204:
5205: Aikaisemman asutuslainsäädännön mukai- pidettävä asianmukaisena, että myös jo muo-
5206: sessa järjestyksessä muodostetut tilat ovat dostetut ja rakennetut asutustilat saatetaan
5207: useassa tapauksessa jääneet elinkelpoisuudel- elinkelpoisiksi, samalla kun uusia tiloja
5208: taan hyvin kyseenalaisiksi, kun niillä on jää- muodostetaan ja kunnostetaan.
5209: nyt suorittamatta välttämättömät tie- ja kui- Pika-asutuslain mukaan suoritettiin tiloilla
5210: vatustyöt tai nämä ovat suunnittelultaan ja tarpeelliset tie- ja kuivatustyöt valtion va-
5211: suoritukseltaan jääneet vajavaisiksi tai kes- roilla ja oli tilojen tilusselitelmiin tehtävä
5212: keneräisiksi. Osittain tämä on johtunut siitä, tästä merkintä. Eräissä poikkeustapauksissa
5213: että asutustoimikuntatyöt sotien vuoksi kes- on tällainen merkintä ilmeisen erehdyksen
5214: keytyivät ja tarpeelliset esitykset mainituista vuoksi jäänyt pika-asutuslautakunnalta teke-
5215: töistä jäivät tekemättä tai työt toteutta- mättä, vaikka ko. töiden suorittamista on
5216: matta. tilaa muodostettaessa edellytetty. On koh-
5217: Tilanne on muodostunut erittäin kestämät- tuutonta, että siirtoviljelijät näissä harvoissa
5218: tömäksi ja vaikeaksi sellaisissa tapauksissa, poikkeustapauksissa joutuvat kärsimään vi-
5219: joissa samoille alueille on muodostettu myös ranomaisten laiminlyönnin seurauksista.
5220: maanhankintatiloja, kuten useassa tapauk- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5221: sessa varsinkin Pohjois-Suomessa, Pohjois- nioittaen,
5222: Satakunnassa ym. on asianlaita, ja näillä on
5223: suoritettu ja parhaillaan suoritetaan mainit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
5224: tuja töitä. Esimerkiksi kuivatustöissä, jotka tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI: 3
5225: jo teknillisistä syistä on tehtävä kumpaakin momentille ,Maanparannus-, tienteko-,
5226: tilaryhmää koskevina yhteishankkeina, jää- raivaus- ja rakennustyöt asutustoi-
5227: vät vanhat asutustilat kantatilojen asemaan mintaa varten" 20,000,000 markan
5228: ja voivat saada avustusta vain normaalisista lisämäärärahan tekemättä tai kesken-
5229: maanparannusvaroista. Näiden varojen riit- eräisiksi jääneiden tie- ja kuivatus-
5230: tämättömyyden vuoksi jää koko hanke myös töiden suorittamiseen aikaisemman
5231: maanhankintatilojen osalta vuosikausiksi to- asutuslainsäädännön ja pika-asutuslain
5232: teuttamatta. mukaan perustetuilla tiloilla.
5233: Järkiperäisen asutustoiminnan kannalta on
5234: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
5235:
5236: Eino E. Heikura. Eeli Erkkilä.
5237: Nestori Kaasalainen.
5238: 681
5239:
5240: IV,169. - Rah. al. N:o 101.
5241:
5242:
5243: Järnefelt ym.: Määrärahan osoittamisesta suurimpiin asutus-
5244: tarkastajapiireihin palkattavien Ulapäisten kanslia-apulais-
5245: ten ja rakennusmestarien palkkaus- ja matkakustannuk-
5246: siin.
5247:
5248: E d u s k u n n a ll e.
5249:
5250: Asutustarkastajien jatkuvasti kasvaneen myönnetty 10,500 hakijalle. Asutuskassalai-
5251: työmäärän suorittamiseksi on välttämätöntä nojen määrä on vastaavasti ollut vuonna
5252: saada palkatuksi aputyövoimaa niihin asu- 1949 4,153 kappaletta, 1950 4,170 kappaletta
5253: tustarkastajapiireihin, joissa töiden asian- ja vuonna 1951 7,110 kappaletta. Nämä lu-
5254: mukaisen hoidon on katsottava sitä välttä- vut osoittavat jatkuvaa noususuuntaa.
5255: mättä vaativan. Käytännössä on voitu to- Maanhankintalain nojalla muodostettujen ti-
5256: deta, ettei asutuslain ja maaseudun raken- lojen ja tonttien, jotka joutuvat asutuslain-
5257: nusavustuksista, -lainoista ja -palkkioista säädännössä määrättyjen rajoitusten alai-
5258: annetun valtioneuvoston päätöksen nojalla siksi, lukumäärä on myyntien edistyessä suu-
5259: tuettuja rakentamistöitä ole voitu riittävästi resti lisääntynyt, mikä seikka luonnollisesti
5260: valvoa. Työt ovat monesti riittämättömän myös on lisännyt asutustarkastajien työmää-
5261: nemronnan ja valvonnan johdosta tulleet rää. Tämän vuoksi on välttämätöntä voida
5262: heikosti suoritetuiksi. Tällaisesta asiainti- palkata työmäärältään suurimpiin asutustar-
5263: lasta aiheutuu huomattavaa kansantaloudel- kastajapiireihin tilapäisiä kanslia-apulaisia.
5264: lista tappiota, jota neuvontaa ja valvontaa Asutustarkastajien pääasiallista käyttämistä
5265: tehostamalla voitaisiin valtiolle suhteellisin toisarvoiseen toimistotyöhön on pidettävä -
5266: pienin kustannuksin välttää. Tämän vuoksi varsinkin kun se tapahtuu todella tärkeän
5267: tulisi asutustarkastajien avuksi voida pal- suunnittelu-, johto- ja ohjaustyön kustan-
5268: kata ainakin 10 tilapäistä rakennusmestaria nuksella - suoranaisena kansantaloudellisena
5269: lähinnä edellä sanottuja neuvonta- ja val- tappiona. Kymmenen kanslia-apulaisen palk-
5270: vontatehtäviä varten. Kuukausipalkkio olisi kaus (9 pl.) tekee vuodessa 2,409,000 mark-
5271: 22. pl: n mukaan laskettuna 36,400 markkaa kaa.
5272: (15 %: n indeksikorotuksineen) . Rakennus- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5273: mestarien palkkaukseen olisi siten myönnet- nioittaen,
5274: tävä 4,368,000 markkaa sekä matkakustan-
5275: nuksia varten 4,000,000 markkaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
5276: Asutustarkastajien työmäärälisäystä kuvaa tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI: 7
5277: mm. se, että maaseudun rakennusavustuk- momentille, "Asutuslautakuntien palk-
5278: sista, -lainoista ja -palkkioista annetun val- kiot ja korvaukset sekä asutuslain toi-
5279: tioneuvoston päätöksen mukaisten hakemus- meenpanokustannukset", 10,777,000
5280: ten määrä on saamamme tiedon mukaan ullut markan lisämäärärahan suurimpiin
5281: vuonna 1949 n. 6,000 kappaletta, 1950 n. asutustarkastajapiireihin palkattavien
5282: 12,000 kappaletta ja 1951 16,000 kappaletta. Ulapäisten kanslia-apulaisten ja ra-
5283: Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla kennusmestarien palkkaus- ja matka-
5284: on yksinomaan avustuksia ja palkkioita kustannuksiin.
5285: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
5286:
5287: Konsti Järnefelt. Toivo Antila.
5288: Verner Korsbäck. Arvi Ikonen.
5289: Jussi Lappi-,Seppälä. Atte Pakkanen.
5290: Jaakko Hakala. Erkki Koivisto.
5291: Ture Hollsten. Kalervo Saura.
5292: Albin Wickman. Hugo Nuorsaari.
5293: Urho Kulovaara. Heikki Soininen.
5294: Urho Kähönen.
5295: 682
5296:
5297: IV,11o. - Rah. al. N:o 102.
5298:
5299:
5300:
5301:
5302: Rapio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
5303: siksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
5304:
5305:
5306:
5307:
5308: H~Uiksen esirty1lmessä VUJOden 1953 .twlo.- oma suuri mertkity'ksensä, Jrosika monet vähä-
5309: ja menoarviOksi 11 Pl. XVI luvum. 8 momen- varaiset eivät ikylrene iJ:mOikerulrorkoistenikaan
5310: ti11a esitetään maaseudun 'asunto-oiloj.en p.a- lamo.jen pää0011an lyhennyksiä ja lko.rkoja
5311: :vantamiseen avus:tuiksin:a 300,000,000 marlk- mruksamaan. Kun av:ustUSiten selkä pallikkioi-
5312: k:aa eli samrun suuruista summ:a.a kuin kulu- den enimmäismääriä on korotettu, edellyttää
5313: massa oJevaillJ vuoden taJousarvio:onkin on hy- se myöslcin ta;rkoitusta vrarten enemmän va-
5314: väiksy<tty. mja, sillä muuiboo on ~avmtusten ja pa1kki:oi-
5315: Maaseudun asunto-olot on todettu vira11lis- den saaj~en määrää supistettava tai avustuk-
5316: ·ten numero11fuen valQISSa :erittäin ikurj.iksi s1a sekä pailiklkioma myönnettävä ,en,immäis-
5317: selkä sosiaa.listen oiojemme suurimm:ruksi epä- määriä huomi\ittavrasti piwempinä.
5318: ikohdaiksi. V arsin!kin syrj·äisten seutujen asu- Edellä o1evaan viitaten ehdota.mme,
5319: miseen kalpaamattomien ,asuntojen luku on
5320: suuri, samoin l!min uusimisen ja korjaami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
5321: sen tarpeessakin olevien. Ellei asuntokur- tulo- ja menoarvion 11 Pl. XVI lu-
5322: juuden poistamiseen ryhdytä käybtärrnään vun 8 momentille lisäyksenä
5323: tehokkaampia toimenpiteitä kuin tähän asti, 200,000,000 markkaa avustuksiksi
5324: tilanne pahenee jatkuvasti. Varsinkin avus- maaseudun asunto-olojen parantami-
5325: tuksilla ja palkkioilla on tässä suhteessa seen.
5326: Helsingissä 16 päirvä.nä syyskuuta 1952.
5327:
5328: Pertti Rapio. Antto Prunnila.
5329: Arvo Riihimäki. Niilo Nieminen.
5330: Kaino Haapanen. Ester Häikiö.
5331: Mikko Järvinen. Juho Rytkönen.
5332: Antti Kinnunen.
5333: 683
5334:
5335: IV,t71.- Rah. al. N:o 103.
5336:
5337:
5338:
5339:
5340: Sarjala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
5341: siksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
5342:
5343:
5344: E d u s k u n n a ll e.
5345:
5346: Vuoden 1952 tulo- ja menoarviossa on senmukaisesti suoritetuiksi, on tärkeätä, että
5347: osoitettu avustuksiksi maaseudun asunto-olo- asukkaat voivat saada pätevää neuvontaa ja
5348: jen parantamiseen 300,000,000 markkaa, ohjausta ja että rakennustöitä riittävästi val-
5349: mistä määrästä 50,000,000 markkaa raken- votaan. Tähän ei asutuslautakunnalla useim-
5350: nusavustuksiksi vanhoille asutustiloille, sekä missa tapauksissa nykyisellään ole mahdolli-
5351: ensimmäisessä lisämenoarviossa 200,000,000 suuksia eikä tarpeellista ammattipätevyyttä-
5352: markkaa. Hakemusten määrä, joka viime kään. Tämän johdosta on välttämätöntä, lai-
5353: vuonna oli n. 15,000, oli kuluvan vuoden noitustoiminnan laajuudenkin huomioon ot-
5354: elokuun lopussa jo n. 16,000 ja nousee vuo- taen, että kunnille suoritetaan niiden välittö-
5355: den loppuun mennessä ainakin 25,000: een. mistä maaseudun asunto-olojen parantami-
5356: Käytettävissä oleva määräraha 450,000,000 seen myönnettävistä lainoista hoitokustan-
5357: tuskin tulee riittämään. Vanhojen asutus- nusten korvausta 1 prosentti lainana olevan
5358: tilojen rakennusavustushakemuksia on jo pääoman määrästä. Tätä nimenomaan edel-
5359: saapunut n. 500 kpl eikä käytettävissä oleva lytetäänkin lokakuun 5 päivänä 1944 maa-
5360: määräraha, 50,000,000, tule riittämään edes seudun rakennusavustuksista, -lainoista ja
5361: näihin. -palkkioista annetun valtioneuvoston päätök-
5362: Hallituksen esityksessä vuoden 1953 sen 19 § :ssä, mutta kun asiasta kuitenkin
5363: tulo- ja menoarvioksi on avustuksiksi maa- on syntynyt epätietoisuutta, olisi saatava
5364: seudun asunto-olojen parantamiseen ehdo- eduskunnan päätös asiassa.
5365: tettu 300,000,000 markkaa, mistä määrästä Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
5366: 50,000,000 markkaa rakennusavustuksiksi tamme kunnioittaen,
5367: vanhoille asutustiloille. Kun otetaan huo-
5368: mioon, että maaseudun vähävaraisen väes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
5369: tön asunto-olot yleensäkin ja eritoten syrjäi- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI: 8
5370: simmissä seuduissa ovat jatkuvasti erittäin momentille, ,Avustukset maaseudun
5371: huonot ja että hakemuksien lukumäärä asunto-olojen parantamiseen", lisäyk-
5372: vuonna 1953 tulee entisestään lisääntymään senä 150,000,000 markkaa, niistä
5373: ja avustuksien merkitys yleisen rahatilan- 50,000,000 markkaa lisäyksenä raken-
5374: teen kireyden ja työttömyyden uhatessa yhä nusavustuksiksi vanhoille asutusti-
5375: tärkeämmäksi, on hallituksen esittämä mää- loille, ja samalla päättäisi momentin
5376: räraha tarkoitukseen täysin riittämätön. määrärahasta suoritettavaksi kunnille
5377: Sama koskee myös avustusmäärärahaa ra- niiden välittämistä lainoista hoitokus-
5378: kennusavustuksiksi vanhoille asutustiloille. tannusten korvausta 1 prosentin lai-
5379: Jotta rakentamistyöt tulisivat tarkoituk- nana olevan pääoman määrästä.
5380: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
5381:
5382: Wiljam Sarjala. Urho Kähönen.
5383: Eino Rytinki. Arvi Ikonen.
5384: Eino Palovesi. Tahvo Rönkkö.
5385:
5386:
5387: 14
5388: 684
5389:
5390: IV,1 12. - Rah. al. N: o 104.
5391:
5392:
5393:
5394:
5395: V. Eskola ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisen toi-
5396: mistoinsinöörin viran perustamiseksi maatalousministeriön
5397: asutusasiainosastoon.
5398:
5399:
5400: E d u s k u n n a 11 e.
5401:
5402: Asutustoiminta joutuu monin tavoin lähei- 32. palkkausluokan mukainen vuosipalkkio
5403: sesti kosketuksiin maanmittausalan kanssa. on 632,400 mk, kalliinpaikanlisä 58,080 mk,
5404: Niinpä maatalousministeriön asutusasiain- 4 ikälisää 118,080 mk, 15 %:n indeksikoro-
5405: osastolle kuuluu joukko tehtäviä, joiden hoi- tus 121,260 mk sekä lapsilisä- ja kansan-
5406: taminen edellyttää suuressa määrin maan- eläkemaksu 46,490 mk.
5407: mittausalan, lähinnä maanjakotekniikan ja Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
5408: jakolainsäädännön erikoistuntemusta ja sano- nioittaen,
5409: tuilla aloilla saavutettua käytännöllistä koke-
5410: musta. Maanhankintalain nojalla peruste- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
5411: tuista yli 120,000 erilaisesta tilasta, asunto- tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVI: 9
5412: tontista ja alueesta johtuvat jälkitoimenpi- momentille, ,Maanhankintalainsäädän-
5413: teet - lähinnä niiden lohkominen itsenäi- nön toimeenpanokustannukset", 976,310
5414: siksi tiloiksi - ovat sitä laatua ja suuruus- marlw!n suuruisen lisämäärärahan 32.
5415: luokkaa ja tulevat jatkumaan niin kauan, palkkausluokkaan kuuluvan ylimää-
5416: että ne vaativat jatkuvasti maanmittausalan räisen toimistoinsinöörin viran perus-
5417: ammattihenkilön osallistumista mainittujen tamiseksi maatalousministeriön asutus-
5418: tehtävien johto- ja valvontatyöhön asutus- asiainosastoon.
5419: asiainosastossa.
5420: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
5421:
5422: Valfrid Eskola. Urho Kähönen.
5423: 685
5424:
5425: IV,na. - Rah. al. N:o 105.
5426:
5427:
5428:
5429:
5430: Lappi-Seppälä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
5431: metsähallinnon metsänhoitajien palkkauksen parantami-
5432: seksi.
5433:
5434:
5435: Ed usikunnaHe.
5436:
5437: Me:tsährullinnon metsänili.oitaj:aiknnnan .palik- :ryhmim vewruttnna siksi epruedui1li\Siessa ase-
5438: lk:arus on jo ik!auan oil1UJt niin ,aJhrusella tascilla, massa, että 'epäsuhde on v·adn ~uonJtoå.•
5439: erotä Se!UillaUikseit tästä 'allikavat väh1tel1em: muo- sella y~leiskorotuksella poistettavissa.
5440: dostua valtion metsätaloudelle kohtalokkaiksi. E:s±llä olevOOSia tulo- ja menoarviossa oo
5441: Metsänhoitajakunta on työn laatuun ja kou- hJa11iltus 1esittänyit eräitä kiorjaullmia metsä-
5442: lutukseen nähden teknilliseen henkilökun- halJi!Dnon met.sänJm~:taj,81in pal.kikauikseen, yh-
5443: rtaan, illimeilll0illl8ian dipilomi-irulinöö:veilhlill ve:r- teensä 3, 734,000 mk: n edestä. Nämä ikoror
5444: ~attav:i.sl"'a. Jos !kuitenkin verrataan mert:sä- tl]kset, jort:Jka pitkin linjaa oN"at 1 ::n, poiJk-
5445: h:al.lirrmcm metsä.niliffitaj aikuillnan pailll.&aUSita lk!eust:apaubissa 2: :n pa:1kkailudkirun fk:orotuiksia,
5446: vaLtion mmööriem. prulikkaJtasoon, on ,todetta- eiv:äJt miillään ,t,aVIail'1a vastrua ikäffirtystä ·erihlis-
5447: vmsa räiikeä 'epäsuhde :ruäiden välillä. Vas- luontoisesta yleiskorotuksesta eivätkä ole liki-
5448: t81ruvaa111rusta 'epäsuthdetta e:i oJe hava1troavissa mmklaan riittäviä nostamaan metsäh,al1in-
5449: mfu:n. teoJJisuuden palv,eJuksessa ruevien insi- no:n metslänlroitajakun:trua muiden y,astruavileill
5450: nöörien ja mertsänhoirtajiJen välililä, vaan hei- virklamiesrylhmilen ,tasolle, siille rtJil.SOi1le, joika
5451: dän pailikkauktse:nsa on suurin pih1tem samaa heidän työnsä W81atuun ja vrustuuseen ookä
5452: !IJasoa. Mert:sän!hoitajien pa1klmtason alhai- yliopmtoili1iJseen lkouilutulmeensa nähden oilillsd.
5453: suus on selvästi oooitetltu AKAVAn vru1tion oiikeudffilllllulk!ai:nJeill.
5454: pailikkaus18iulbalkunna11e ooo:ittamass31 mietin- Edeillä olev;a;31n yi.]t,afuen esitämme ikun-
5455: nössä. nioittaV!asti,
5456: Valtion palkik!aus1autaJknnta onikin viriko-
5457: jleill j,a toirrni!ffil pa1klmluo!kikiån sijoitteilua ta:r- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
5458: kistwessaan ikiinnirttänyt ihuomioooa metsän- tulo- ja menoarvioon metsähallinnon
5459: ihoillta:jaikunn8ill palliik!k8iuk:sen r1ittämäJttömyy- metsänhoitajain palkkauksen korjauk-
5460: IOOen. Pal:kikiruluokilciin sijoitt1elnn yleisiä peri- seen hallituksen esittämän lisäksi 11
5461: aJaJttieilta selostaessaan paJOOklausilautaikunlta Pl:n XVII ja XVIII luvun ja 18
5462: miethmössään nimenomruan korostaa, ,että Pl:n samojen lukujen kohdalle yh-
5463: metsänhoiltajalkunnan kohdalla on :ilmeisesti teensä 30,793,100 markan suuruisen
5464: sUIOritettav:a yrleinen ikorotUB, ikoslka sen on määrärahan.
5465: h8i:rikillttu nyikyisin olffi71an muihm virikrumiles-
5466: Helffingmsä 12 päivänä syySilruuta 1952.
5467:
5468: Jussi Lappi-Seppälä. Felix. Seppälä.
5469: Heikki Soininen. Juho Tenhiälä.
5470: Oskari Lehtonen. Eino Rauste.
5471: Aukusti Pasanen. Jaakko Hakala.
5472: M. 0. Lahtela. Kurt Nordfors.
5473: Matti Heikkilä. Arno Tuurna.
5474: Eino Raunio. Niilo Ryhtä.
5475: Irma Hamara.
5476: 686
5477:
5478: IV,174.- Rah. al. N:o 106.
5479:
5480:
5481:
5482:
5483: Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta Koillis-Suomen met-
5484: sänhoitolautakunnan perustamiseksi.
5485:
5486:
5487: E d u s k u n n a 11 e.
5488:
5489: Metsätaloudelliset olosuhteet Koillis-Suo- kunnan oman vastuun alleviivaaminen, mikä
5490: messa ovat tähän saakka haitallisesti olleet tapahtuu siten, että pitkälle menevä ratkaisu-
5491: riippuvaisia puutavaran kuljetusolojen kehit- valta on uskottu metsäomistajista valittujen
5492: tymättömyydestä ja siitä, että isojako on edustajien käsiin metsänhoitolautakunnassa.
5493: ollut keskeneräinen. Läheisessä tulevaisuu- Koillis-Suomen metsätalouden tulevaisuutta
5494: dessa on kuitenkin odotettavissa muutoksia, tästä näkökulmasta harkittaessa on päätyt-
5495: sillä Kuusamon ja Posion isojaosta on tävä siihen, että nykyisten metsänhoitolauta-
5496: v. 1950 vahvistettu erityinen laki, joka suu- kuntien kautta tämän alueen metsänomis-
5497: resti jouduttaa isojaon suorittamista. Samoin tajakunnan omaa harrastusta ja vastuun-
5498: on tämän alueen tärkeimmän puutavaran tuntoa ei riittävästi voida kytkeä asian hy-
5499: kuljetustien, Iijoen, kunnostamiseen niin- väksi. Kuusamon ja Posion alue jakaantuu
5500: ikään uhrattu huomattavia summia. Auto- Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin metsänhoito-
5501: kuljetusten nopea kehittyminen helpottaa lautakuntien kesken ja kummankin pääpaik-
5502: osaltaan kuljetuspulmien ratkaisua. Näissä koihin Ouluun ja Rovaniemelle on erittäin
5503: oloissa on tilanne menossa siihen, että hak- pitkä matka. Näiden metsänhoitolautakun-
5504: kuutoiminta, joka isojaon alaisissa metsissä tien toiminta-alueet ovat muutenkin jo nyt
5505: on ollut lamassa vuosikymmeniä, saattaa aivan liian suuret.
5506: määräosiltaan lähteä käyntiin jo varsin pian. Ainoa mahdollinen ratkaisu Koillis-Suomen
5507: Sillä Kuusamon ja Posion isojakotyöt ovat yksityismetsätalouden vastaiselle kehitykselle
5508: vv. 1951-52 aikana edistyneet ripeästi ja on se, että tälle alueelle perustetaan erityi-
5509: useat jakokunnat ovatkin jo anoneet läänin- nen oma metsänhoitolautakunta, nimeltään
5510: hallitukselta hakkuulupia. Muiden syiden esim. Koillis-Suomen metsänhoitolautakunta,
5511: ohella johtanee lähiajan hakkuisiin jo myös- jonka toimipiiri Kuusamon ja Posion lisäksi
5512: kin suoranainen taloudellinen pakko, koska sopivasti voisi käsittää ainakin Taivalkosken
5513: tämän sodassa kärsineen alueen väestön toi- pitäjän. Tällöin muodostuisivat pohjoisia
5514: meentulomahdollisuudet muutoin ovat hyvin metsänhoitolautakuntia koskevat tilastoluvut
5515: rajoitetut. seuraaviksi, kun isojaon ja tiedossa olevan
5516: Metsätaloudellisessa mielessä on Koillis- asutustoiminnan tulokset otetaan huomioon.
5517: Suomen alue hyvin kehittymätöntä, eikä
5518: väestöllä, jonka käsiin isonjaon alaiset maat Metsä-
5519: ja metsät omistusoikeudella siirtyvät, ole oi- Tilaluku pinta-ala
5520: keata käsitystä siitä, mitenkä metsäomai- ha.
5521: suutta on käsiteltävä ja hoidettava. Hakkuu- Uusi Koillis-Suomen metsän-
5522: toiminnan lähtiessä käyntiin saattaa jälki hoitolautakunta ....... 4,300 627,000
5523: niissä oloissa muodostua metsien tulevaisuu- Lapin metsänhoitolauta-
5524: den kannalta suorastaan tuhoisaksi. Voimassa kunta ................ 9,800 1,074,000
5525: olevan yksityismetsälain nojalla on tietenkin Pohjois-Pohjanmaan met-
5526: mahdollisuus ohjata hakkuutoimintaa toivo- sänhoitolautakunta .... 11,600 1,027,000
5527: tuille urille. Mutta tämän lain vaikutus Kainuun metsänhoitolauta-
5528: riippuu kuitenkin siitä, millä tavalla lakia kunta ................ 8,072 845,000
5529: lähdetään soveltamaan. Yksityismetsälakimme Keski-Pohjanmaan metsän-
5530: johtavana periaatteena on metsänomistaja- hoitolautakunta ....... 10,469 494,000
5531: IV,174. - Ryhtä ym. 687
5532:
5533: Uuden metsänhoitolautakunnan perustami- män lain mukaan saadaan huomattavia pää-
5534: nen voidaan suorittaa hallinnollisena toimen- omia kokoon, on tarpeellista, että myöskin
5535: piteenä, kun tarvittavat varat ovat käytettä- näin kertyneiden varojen käyttöä metsäta-
5536: vissä. Kun Koillis-Suomi nykyisin on käy- louden hyväksi heti alusta lähtien metsän-
5537: tännöllisesti katsoen kaikkea lainvalvontaa ja hoitolautakunnan välityksellä ohjataan. Näin
5538: neuvontatoimintaa vailla oleva metsätalous- ollen olisikin uuden metsänhoitolautakunnan
5539: alue, on tarvittava rahasumma kokonaisuu- perustaminen suoritettava jo vuoden 1953
5540: dessaan saatava lisäyksenä määrärahoihin. alusta.
5541: On välttämätöntä, että uusi metsänhoito- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
5542: lautakunta toimihenkilöineen on toimeen ryh-
5543: tyneenä niihin aikoihin, jolloin hakkuutoi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
5544: minta alkaa, jotta se alusta pitäen voi olla tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XVIII
5545: metsälakia valvomassa ja metsätaloudellista luvun 3 momentille 9,800,000 mark-
5546: neuvontaa antamassa. Kun lisäksi laki met- kaa Koillis-Suomen metsänhoitolauta-
5547: sänhoitoyhdistyksistä on jo voimassa ja tä- kunnan perustamiseksi vuonna 1953.
5548: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
5549:
5550: Niilo Ryhtä. Erkki Koivisto.
5551: Eino Rytinki. Arvi Turkka.
5552: Eeli Erkkilä. Harras Kyttä.
5553: Yrjö Hautala. Markus Niskala.
5554: H. Soininen. M. 0. Lahtela.
5555: Kerttu Saalasti. Aaro Kauppi.
5556: 688
5557:
5558: IV,175.- Rah. al. N:o 107.
5559:
5560:
5561:
5562:
5563: Kyttä ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsähal-
5564: linnon viran ja toimen haltijain palkkojen korottamista
5565: varten.
5566:
5567:
5568: Ed u s kun n a 11 e.
5569:
5570: ·MetsähaJ.'linnon työn laatu on viime vuosi- omaisuuden hoidon ja käytön vastuu lepää.
5571: kymmenien a:Ukana suuresti muuttunut. OiikieudenanUJklaisuuden perilaatt~en illimessä
5572: Tuosta ,aJkuaan tyypillisestä haHinnoUisesta olisi v:Uhd~ saataVIa aikaan ikorjaus met-
5573: virastosta on kehittynyt suuri työviras•to - sähallinnon viran ja toimen haltijain palk-
5574: liikelaitos. Sen toimintaa voidaan lähinnä ikalliksessa:. Heidät p:iJtäisi 1lopuJJ1Jaärin illiOS!taa
5575: verrata huomattavimpiin puutavarayhtiöi- n:yky]sestä p~llk!krukuhlusta:an va1tion muiden
5576: himme, kuitenkin siten, että metsähallitus liikelaitosten viran ja toimen haltijain tasoon.
5577: on suurempi kuin yksikään niistä. Ainoa, Tä1lö:irrillrin jäilsi metsähallilrunon viran ja to~
5578: mikä tässä valtion eniten tuloja tuottavassa men haltijain palkkaus vielä huomattavasti
5579: li:iJkelaitoksessa rmuistuttaa entistä haHinnol- piwemrmäiksi va:1ti!o;n .a:vustarm:ien yksityisnmt-
5580: lista keskusvirastoa, on palkkaus, joka on säitaJloudeilJlisten edistä:misjärjlemöj·en toirmi-
5581: •pysynyt tunrnetusti a;lhaisena ja jäänyt huo- henk~löiden paJlikikausta.
5582: mattavasti ~heikomrmaksi kuin muiden vas- EdeLlä ·esitettyyn perus!tuoo ~ll:ellciirjiOitt.a,
5583: taavien valtion työvirastojen ja •liikelaitos- 'rueet kirunnioirt.Jtruen esittävä!t,
5584: ten, liiJhinnä tie- ja vesirakennushallitwksen,
5585: metsäteoLlisuuden yhtiöistä puhumattakaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
5586: Valtion virkamiesten palkkauksen järjes- tulo- ja menoarvioon 40,785,200 mark-
5587: telyn eräänä oleellisimpana perusteena on kaa hallituksen esittämän lisä!ksi käy-
5588: työn vastuullisuus ja merkitys. Valtionmet- tettäväksi valtion metsähallinnon vi-
5589: sien arvo ja asema maamme talouselämässä ran ja toimen halt.ijain palkkauksen
5590: on tavattoman suuri, kuten yleisesti tiede- korjaamiseen siten, että tästä määrästä
5591: tään ja tunnustetaan. Siksi tuntuisi kohtuul- tulisi metsänhoitajien osalle 30,793,100
5592: liselta ja ennen kaikkea johdonmukaiselta, mk, metsäteknikoiden osalle 7,944,000
5593: että valtiovalta myös antaisi arvon niiden mk ja muiden toimihenkilöiden osalle
5594: viran ja toimen haltijainsa työlle, joiden har- 2,048,100 mk.
5595: teilla valtion suuren ja arvokkaan metsä-
5596: Helsingissä 15 pä:iJväm.ä syysilruuta 1952.
5597:
5598: Harras Kyttä. Matti Heikkilä.
5599: Konsti Järnefelt. Juho Karvonen.
5600: Johannes Wirtanen. Grels Teir.
5601: Felix Seppälä. Esa Kaitila.
5602: H. A. Kannisto.
5603: 689
5604:
5605: IV,176.- Rah. al. N:o 108.
5606:
5607:
5608:
5609:
5610: Pakkanen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta metsä-
5611: teknikoiden palkkojen korottamiseksi.
5612:
5613:
5614: Ed usik:unnaUe.
5615:
5616: lVIetsäteknikkojen ammattikasvatus vastaa ole asia:nllaita, vaan valtibn pai!V'elulksessa ole-
5617: t~o1lisuuslk:oU!lun käyneiden rakennusmesta- vien metsäteknikoiden palkat ovat jääneet
5618: rien ym. vastaaJVan tekniillisen ik:oulultuksen 3-7 paTh!ka:luoklkaa edellämainitusta Tyih-
5619: saaneiden koulutusta. Niilllpä metsä.te'kni- mästä jälkeen. Kun ·vielä mainitsemme, että
5620: lmksi va'lrrnistuminen edeHyttää nylkyisin vaJltion pa:lrvelulksessa 101levista 313 metsäJtelmi-
5621: yleensä 4-5 vuoden esilharjoirbtelua, j'onlka kosta kuuluu valtaosa eli 213 alimpaan eli
5622: jä!lkieen seuraa kalhden vuoden ilwuluailka, siis 14 pl: aan, 88 merbsäJtekniikkoa 15 rpl: aan ja
5623: suunni]1een samaan twpaan !k.uin on a:sian'1aita vain 12 metsäJtdrni'l\lkJoa 17 pl: aan, selvinnee
5624: raikennusnHlS'nareithinkin näJhden. lVIitä taas asian todelli'nren tila.
5625: metsäteknikkojen vastuuseen tulee, ei sekään Metsatcimikikojen esityks·et, että heidät rin-
5626: dle vähäisempi kuin ra:roennusmestareiden. nastettai!siin pa:lklmuiksessa mui!hin va:sta~avissa
5627: Siten joutuv8it esim. valtion pailvelubessa ole- ooimi\Ssa o'levien ammattim~esten pa1ik!koilhin,
5628: vwt metsäte'knilrot, jotik:a muurt:,a:mwa poilk- eivät ole johtaneet tulokseen. Niinpä valtion
5629: keusta lukuunottamatta ovat metsähallituksen palkkalautakunta, jonka tehtävänä on ollut
5630: toimilh:enlk:i1öitä, va11tion suurten ihankinrtatyö- esitylksen 'bekeminen rtodettuden paillkka!lmop-
5631: maiden vastuunwlaishi ltyönjohtaji!kisi, jotik'a pien tasoittallll,iseiksi, ei ole ehdiottanut kys,ei-
5632: työnjohdon olhella laatiJV,8!t ja maJkswvat usein sen repäkohdan llrorjawmiseksi mitään tarkis-
5633: hyvinkin moniin mi:lj'ooniin nousevat tiJlit, tusta metsälte1mik\k;o:jen lhyvälksi. Päi'nvastoin
5634: joista heidän on vasta'ttwva, osiittain suunnit- se on vain syventänyt entistäikin kuoppaa,
5635: televat ja jdht81vwt metsän\hoi!totyöt, vastaavat ehdottwmailla reräi!tä 'kbrotu!k.sia mloonnUS!llles-
5636: järj~estykoostä työmaii!!La, suorittwvat työmit- twreiiden pa:llldmilhin. Hwllitus puo1estarun
5637: tauikset !ja apt·eeram!kset selkä dolhtaV'at leimaus- on metsähallituksen esityksen mukaisesti ko-
5638: tö:iden suori!tulkset. V arrsilnaisten ulkotöiden rot'tanuit iku:mman\kin ail:imlman met.säiteknilkko-
5639: li!sä!ksi joutuvalt metsäitelk!nillrot sisätöinä suo- rylhm:än 1pailikik:oja yhdeJl'l:ä paJlk:kaluolkaUa v: n
5640: ritt8!!lllaan ·varsin vaativi'akin tehtäviä laaties- 1953 ;twlo- j~a menoarviroesityksessään, mutta
5641: saan metsänihoitosuunnitelmia, t:oimiessaan tästälkin korotuksesta ihuldliimatta jäi!sivät met-
5642: metsählmluj'Cll opettajina jne. Tä>ten ammatti- sii>tellmilkoiden palkat vielä paJha:sti jäiJkeen
5643: pii>tevyyden oih<ella on metsäitelk:nikoiden vas- va:sta:wvista rarkennUSI!lliesttareiden palJko:ist:a ja
5644: tuu täysin rirnna:stett8!vissa raJlrennusmestarien epäsuhde siten räilkeäik:si, ikurten seuraava ver-
5645: vwstuuseen. rl\'IIutta metsätakniik:oiden tehtä- tailu osoittaa:
5646: vien th~:>it'o on ~eräässä suMeessa :raskawmpi ja 213 metsäW'knilklkoa kuu1uisi lhaHi!tuksen esi~
5647: vaikeampi ikuin esilm. rakennusmestarien; tyiksen mukaan 15 p[: aan, 88 :metsäteknik!koa
5648: kun metsäteknilkoiden rtyöskenite1y rtapah:tuu 16 pl: aan ja 12 metsäteknikkoa 17 pl: aan.
5649: läihi'nnä !kentär}llä, so. metsässä, on se yleensä
5650: epäedu~lisemlpaa esilm. sääsuhteista joMuen Tie- ja vesirakennushallituksessa olisi tilanne
5651: kuin railrennusm:esta;rien. Kaiken edellä o~e vastaavasti:
5652: v·an huomioonottwen vitäi.Si me'tsäte!lm:illroiden vanhempi ra!kennrusmestaTi .... 21 pl.
5653: pa'likat ona ainakin swmaHa ·tasorla ikuin esim. nuorempi , 18 "
5654: vaJltiorn palveluiksessa o1evien railmnnnsmesta- vanhempi tiemestari ......... . 19 "
5655: reiden ja muiden vastaavan 'te'kniq]_is·en !kou'lu- nuoremjpi , ......... . 17 "
5656: tu'ksen saaneiden pallkat. Näin l()i kuitenkaan työnjohtaja ................. . 18 "
5657: 690 IV,176. - Metsä.teknikoiden palkat.
5658:
5659:
5660: Rautatiehallituksen palveluksessa olisi taas Jos eduslkunta korottaisi metsätelkniaroiden
5661: tilanne: pa:hldroja esirrn. ka:hdena pa:lk!kausluo!ka1la siiltä,
5662: tekni~ko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 pl. mitä hallitus esitJtää, eirväit metsäte!kn:i!kot vie-
5663: ralkennusmestari . . . . . . . . . . . . . . 20 läkään pääsisi swmalle tasolle, mitä esim.
5664: työnj'dhtaja ................. . 21 "" raikennusmestwreilll:e eihdotetaan, murbta olisi
5665: alityönjohtaja ............... . 18 " se kui!tenkin ilmomattava ikmjaus ny!kyiseen
5666: Yliopistossa: olotilaan. Tä>ten o'lisi rbelh.Jtävä 11 Pl:n 11
5667: ra*ennusmestari . . . . . . . . . . . . . . 21 pL luvun 1 momentin kohdalle 44,700 markan
5668: lisäys, joilta ASO :n ma:ankäyttötoimiston met-
5669: Erotus on näinollen 4-7 pa1!lclm1uokkaa sätelknikon pa;Jildman VIOi!taisiin mehdä kyseir
5670: useassa tapauksessa, ja alityönjohtajat, kuten ]]en korjaus, 11 Pl:n XVIII [uvun 10 mo-
5671: muutkin nuoremma!t toimfuenkHöt saavutta- mentin kohdalla 268,200 markan lisäys metsä-
5672: vat, v~eläpä y'Htltävätkin sen ~pa!Jkan, johon koulun metsäteknikkojen (6 kpl) palkkauksen
5673: metsäte!lmikoista eirvät >aina pääse edes kaik- korjaamiseksi, 11 Pl:n XIX luvun 1 momentin
5674: kein vaativimmillakaan paikoilla olevat. Kun kohdalla y!hteensä 471,900 markan ~isäys Hel-
5675: ylksityismetsäJtwlouden palvelu!ksessa oievien singissä olevan metsätieteellisen tutkimuslai-
5676: metsätekniikkoj:en paikat puolestaan määräy- toksen metsätelkn:ik!kojen (5 lkpil) ja saman
5677: tyvät >vwltion pa,lveluksessa oievien metsäitek- laitoksen kokeilualueelia olevien metsätekni-
5678: niikoiden rpallkkojen mukaan, vaikuttaa edellä kJoiden (9 !kpl) pa.Jklkoj'en !korjaamiseOmi sekä
5679: esiJt·etty ~epäedu'llinen palQ&asuhde siten !koko 18 Pl: n XVIII ~luvun 1 momenrtm kohdaH.a
5680: metsätellmi1illroikunnan pailllclraulkseen. Mikäli yhteensä 7,675,800 markkaa metsähallituksen
5681: ed~hlä mainittu räikeä epä'lrohta tulee edelleen hoitoalueen 3 luo!kan metsäteknikoiden (213
5682: jatkumaan rmetsätekni.lkoiden pa'lklkauksessa, kpl), metsähallituksen hoitoalueen 2 luokan
5683: johtaa se ymmär11e11täv~tä syistä rnopeasti sii- metsäteknikoiden (51 kpl) ja metsähallituk-
5684: hen, etJtä lkyvykkään aineksen !haikeutuminen sen suonikuivausmetsätelkniikoiden (28 kpl)
5685: metsäa!laHe rval!keutuu, miikä puolestaan olisi paiJJklkojen parantamiseksi, eli ~isäyksiä y<h-
5686: korvaamaton tappio niin hyvin valtiotalou- teensä 8,460,600 mark!kaa.
5687: delle ikuin myös yiksiltyismetsäta1oude11e. Jotta Edel1ä ·esitettyyn viitaten ehdotrumJme,
5688: me voisirrnme tärkeintä ikansa:Jilisomaisuut-
5689: ta:mme, metsää, mahdollisimman ihyrvin hoitaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
5690: ja ihyväiksffillllle käyttää, on vä!lrtJtämätöntä, tulo- ja menoarvioon lisäyksenä met-
5691: että tämän alan tbehtäviä hoitamaan saadaan säteknikoiden palkkoihin yhteensä
5692: mruhdoHis:iJnrman pätevät amrnalttimielh<et, siksi 8,460,600 markkaa, jotta näiden pal-
5693: on myös pidettävä huoli siitä, että näiden koissa voitaisiin suorittaa kahden palk-
5694: palkkaus on ikunno~linen ja etJtä se on oikeassa kausluokan lisäkorotus.
5695: suihrteessa ammattipätevyyteen ja vastuuseen.
5696: H~lsingissä 16 päi'Vänä syyskuuta 1952.
5697:
5698:
5699: Atte Pakkanen. Urho Saariaho.
5700: Eeli Erkkilä. Martti J. Huttunen.
5701: Tahvo Rönkkö. Juho Tenhiälä.
5702: 691
5703:
5704: 1V,U7,....,. J,&b, ft,l, Jl;q lQO.
5705:
5706:
5707:
5708:
5709: La-htela, ym.: Mäijrärahan osoittamisesta Poh)'ois"Suomen met-
5710: sänhoidollisten kysymysten tutkimiseksi.
5711:
5712:
5713: Eduskunnalle.
5714:
5715: Kuten tunnettua, on Pohjois-Suomi saanut netelmiä riittävästi selvitetä. Juuri na1ssa
5716: sotien jälkeen enemmän huomiota osakseen pohjoisissa ja karuissa olosuhteissa voidaan
5717: kuin koskaan aikaisemmin, ja sen taloudellis- järkiperäisellä metsien kasvatuksella voittaa
5718: ten mahdollisuuksien kehittäminen on tullut erityisen paljon ja puulajisuhteita järjestele~
5719: varsin ajankohtaiseksi. Eräänä kaikkein tär- mällä aikaansaada mahdollisimman arvok-
5720: keimpänä kysymyksenä on tällöin Pohjois- kaita metsiä.
5721: Suomen metsätalouden kehittäminen, koska Varottavana esimerkkinä siitä, mihin voidaan
5722: sikäläinen talous ainakin toistaiseksi on en- joutua, ellei ajoissa selvitellä metsien eri olo-
5723: nen muuta metsien varassa. Olisi välttämättä suhteisiin soveltuvia hakkaustapoja, on Ruot-
5724: päästävä siihen, että metsätalouden painopis- sin Norrlannin vastaavanlaisilla alueilla suo-
5725: teen siirtyessä pohjoiseen päin, samalla olisi ritettu lyhytnäköinen hakkaustoiminta, joka
5726: selvitetty ne metsänkäsittelytavat, jotka ta- nyt vaikeuttaa Nordannin teollisuutta ja ta-
5727: kaisivat metsätalouden jatkuvuuden talou- louselämää ja pakottaa asian korjaamiseksi
5728: dellisesti edullisimmalla tavalla. Tässä suh- suorastaan jättiläisponnistuksiin. Niinpä yk-
5729: teessa on vielä paljon selvittämättömiä sistään metsien istutuksiin ja kylvöihin
5730: avainkysymyksiä edessä. Ruotsin valtion on ollut pakko uhrata Norr-
5731: Tieverkoston laajeneminen ja erityisesti lannissa enemmän varoja kuin esim. kaik-
5732: puutavaran autokuljetuksen kehittäminen ja kiin metsänhoidollisiin tehtäviin käytetään
5733: tehostaminen ulottavat metsien hakkuut yhä koko Suomessa, ja sittenkin siitä voidaan
5734: uusille ja syrjäisemmille alueille. Kun täl- odottaa taloudellisia tuloksia vasta 10-100
5735: laisilla alueiila ei ole menekkiä kaikella puu- vuoden kuluttua.
5736: tavaralla, mikä loisi mahdollisuudet normaa- Pohjois-Suomen taloudellisen elämän ja si-
5737: lille hyvälle metsänkäsittelylle, ja kun ei ole käläisen väestön toimeentulon turvaamiseksi
5738: riittävästi selvitetty tällaisten vajaameuek- olisi sen vuoksi mahdollisimman pian ryh-
5739: kisten, pohjoisten alueitten metsänkäsittely- dyttävä toimenpiteisiin Lapin metsien käsit-
5740: meuetelmiä, on seurauksena pakostakin laa- telyn perusteelliseksi selvittämiseksi ja ohjaa-
5741: jojenkin sellaisten alueitten syntyminen, miseksi oikeille urille.
5742: jotka, jäävät pitkiksi ajoiksi eteenpäin vähä- Tämän tehtävän onnistuminen edellyttää
5743: tuottoiseen · tilaan. Tilanne pahenee vuosi riittävää metsätieteellistä tutkimustyötä.
5744: vuodelta hakkuiden yhä sulkiessa piiriinsä Metsätieteellinen tutkimuslaitos on tosin
5745: suuria vanhoja metsiä, joita Perä-Pohjolan osaltaan jo kolmen vuosikymmenen aikana
5746: ja Perä-Lapin metsistä vielä on n. 50% ja selvittänyt joukon tärkeitä Pohjois-Suomen
5747: jotka, samalla kun ne hakataan, pitäisi jät- erikoiskysymyksiä, mutta tutkijavoimien vä-
5748: tää hyvään uudistumiskuntoon. Ellei tästä hyys, varojen puute ja ennen UIUUta Etelä-
5749: tehokkailla ja olosuhteisiin soveltuvilla mene- Suomen metsien tarjoamien tutkimustehtä-
5750: telmillä huolehdita, on tuloksena vuosikym- vien runsaus ovat vaikuttaneet, että monet
5751: meniä vähätuottoisina seisovat hakkausalat Pohjois-Suomen metsien avainkysymykset
5752: ja puulajisuhteittensa puolesta ala-arvoiset ovat jääneet toistaiseksi ratkaisuaan odotta-
5753: tai heikkokuntoiset metsiköt. maan, samalla kuu monet aikaisemmista tut-
5754: Viimeksi mainittu vaara on myös uhkaa- kimuksista ovat olosuhteiden muutosten joh-
5755: massa, ellei sikäläisten metsien kasvatusme- dosta vanhentuneet.
5756: 15
5757: 692 IV,l77. - Pohjois-Suomen metsänhoito.
5758:
5759:
5760: Lisäksi on mainittava, että edellytykset sen nykyinen tutkijakunta on pitkäksi ajaksi
5761: menestykselliseen tieteelliseen työhön ovat eteenpäin sidottu tärkeisiin tehtäviin Etelä-
5762: eräältä tärkeältä kohdalta joutumassa vaa- Suomessa, metsätieteellinen tutkimuslaitos
5763: raan. Tutkimuskohteina korvaamattoman ar- esittää kunnioittaen, että vuoden 1953 meno-
5764: vokkaat, täysin luonnontilaiset metsät ovat arvioon otettaisiin 3,680,000 markan suurui-
5765: nopeasti vähenemässä niissä osissa Pohjois- nen määräraha Pohjois-Suomen metsien kä-
5766: Suomea, ·joissa metsätaloutta harjoitetaan sittelyä koskevien tutkimusten suorittamista
5767: voimaperaiSlmmin. Jos perustavaa laatua varten. Tämä määräraha jakaantuisi seuraa-
5768: olevaa tutkimustyötä joudutaan suoritta- vasti:
5769: maan yksinomaan hakatuissa metsissä, saat-
5770: tavat tulokset tietyissä tapauksissa muodos~ Erikoistutkijan vuosipalkka,
5771: tua sattumanvaraisiksi. indeksi-, ikä- ja kalliinpaikan
5772: Niistä avainkysymyksistä, joiden selvittä- lisineen (28. pl.) ........ . 650,000:-
5773: miseen on viipymättä ryhdyttävä, mainitta- Erikoistutkijan matka- ja päi-
5774: koon seuraavat tärkeimmät: värahat 5 kuukauden ajalta
5775: 1) Pohjois-Suomen vanhojen ja yli-ikäis- (II luokka) yhteensä ..... . 300,000:-
5776: ten metsien uudistamista silmällä pitäen on Kahden tutkimusapulaisen
5777: kehitettävä sikäläisiin oloihin soveltuva met- (yp.) vuosipalkka ikä- ja
5778: sien uudistamistekniikka, joka ensi sijassa kalliinpaikan lisineen (24.
5779: tähtäisi luontaisen uudistumisen hyväksi- pl.) .............. "." .. 1,100,000: -
5780: . käyttöön siellä, missä se on mahdollista. Tä- Kahden tutkimusapulaisen
5781: män ohella olisi metsänviljelystekniikka kehi- (yp.) matka- ja päivärahat
5782: tettävä laajaperäisiin olosuhteisiin soveltu- 7 kuukauden ajalta (II
5783: vaksi. luokka) ............... . 700,000:-
5784: 2) Pohjois-Suomessa välttämättömästi suo- Lasku- ja konekirjoitusapulai-
5785: ritettavia metsänviljelyjä silmällä pitäen olisi sen vuosipalkka lisineen
5786: ratkaistava Pohjois-Suomeen soveliaan metsä- (15. pl.) ........... " .. .. 320,000:-
5787: puiden siemenen tuoton ja hankinnan jär- Tilapäisen työvoiman palkkaus 100,000:-
5788: jestely. Tutkimusvälineistön hankinnat 400,000:-
5789: 3) Pohjois-Suomen nuorien ja keski-ikäis- Tutkimusaineiston ja -välineis-
5790: ten metsien taloudellisesti erittäin epäsuotui- tön kuljetukset .......... . 50,000:-
5791: san puulajikehityksen ohjaamiseksi edulli- Sekalaiset menot : ......... . 60,000:-
5792: sempaan suuntaan olisi kehitettävä sikäläisiä 3,680,000: -
5793: oloja vastaava metsänkasvatustekniikka.
5794: 4) Pohjois-Suomen metsämaiden erittäin Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
5795: vakavan degeneroitumisilmiön syysuhteiden nioittaen,
5796: selvittämiseen olisi ryhdyttävä vastaista puu-
5797: lajisuhteiden järjestelyä silmällä pitäen. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
5798: Edellä esitettyjen Pohjois-Suomen metsien tulo- ja menoarvioon 11 Pl. XIX lu-
5799: käsittelyn avainkysymysten ratkaiseminen kuun uudelle momentille 3,680,000
5800: edellyttää kuitenkin keskitetyn tutki- markan määrärahan Pohjois-Suomen
5801: mustoiminnan suuntaamista sikäläisiin met- metsänhoidollisten kysymysten tutki-
5802: siin. Koska metsätieteellisen tutkimuslaitok- miseksi ja mtkaisemiseksi.
5803: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
5804:
5805: M. 0. Lahtela.· Niilo Ryhtä. Eino Rytinki.
5806: 693
5807:
5808: IV,11s.- Rah. al. N:o 110.
5809:
5810:
5811:
5812:
5813: Vennamo ym..: Määrärahan osoittamisesta maitotaloustuotan-
5814: non tukemiseen.
5815:
5816:
5817: E d u s k u n n a ll e.
5818:
5819: Hallituksen esityksessä vuoden 1953 tulo- misesta valtion varoilla. Tällä perusteella
5820: ja menorvioksi 11 Pl. XXV: 22 momentin ehdotamme kunnioittaen,
5821: kohdalla maitotalouden tukemiseen otettua
5822: määrärahaa saadaan momentin perustelujen että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
5823: mukaan käyttää tähän tarkoitukseen pää- tulo- ja menoarvioon maitotaloustuo-
5824: asiassa vain linjan Pietarsaari-Iisalmi- tannon tukemiseksi 850 miljoonan
5825: Tuupovaara pohjoispuolella olevilla alueilla markan määrärahan käytettäväksi
5826: ja niihin verrattavissa ulkosaaristoissa. Kun pääasiassa linjan Pietarsaari-Iisalmi
5827: maamme syrjäisillä alueilla viljelmän epä- -Tuupovaara pohjoispuolella olevilla
5828: edullinen sijainti vaikuttaa kohottavasti alueilla ja niihin verrattavissa ulko-
5829: maitotalouden tuotantokustannuksiin, olisi saaristoissa sekä silloin, kun viljelmä
5830: tällaisten viljelmien, samoin kuin maanhan- sijaitsee syrjäisellä alueella tai kun
5831: kintalain mukaisten ns. kylmien ja niihin se on maanhankintalain mukainen ns.
5832: verrattavien muiden asutustilojen myös pääs- kylmä tai siihen verrattava muu asu-
5833: tävä osallisiksi maitotaloustuotannon tuke- tustila.
5834: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1952.
5835:
5836: Veikko Vennamo. Eino Palovesi. Tahvo Rönkkö.
5837: 694
5838:
5839: IV,179.- Rah. al. N:o 111.
5840:
5841:
5842:
5843:
5844: Biihi.m.ä.ki ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta maito-
5845: taloustuotannon t-ukemiseen.
5846:
5847:
5848: E d u s lk u. n n a U e.
5849:
5850: Pilenvilje:1ymailiouks1a tuettaesstJ. va:ltinn va- sessä eri ole pe:msJ1le]ltq:a:n rqhlqmdenmuk;aiTIJen
5851: roi:11Ja on pyrittävä vä11ltämä00 er.ikoisoo.n ·eilkä nUtäräraha rtal1lroitukooen riittävli,,
5852: ~uemjoj1en määräämistä, ikook1a .täilllamen E~ehlä olevan perusteella kurrmioitrtaoo l:llh-
5853: :mooettely ei pe:rustu pi'env:iJjeJlystalouk.sioo dO!tamme, ·
5854: erhla:isi:ID · :trulOIUdcliliJSiin olosuhteisiin maatn
5855: eri osissa. KaiJclciaiRa maassamme pi·envilje- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
5856: ~ysta1oUJt1la iharjoi·tetiaa:n vaikeissa oLosuh- tulo- ja menoarvioQn 11 Pl. XXV lu-
5857: teissa, joten '"ailitioin tuiki on rkaMilldaJil:a tar- vun 2~ mom,enUlle mr.r,#otaloustuotan-
5858: peen. Mitä nimenomaan. maidontuotantoon non tukemiseen lisäystä 500,000,000
5859: ;tulee, niin Länsi-Suomooikin pient]loihla se markkaa ja laajentaisi määrärahan
5860: on mi:litei 1adnoa 11aha:ntwlolähde, !koskl;t monin kokonaisuudessaan käsittiimään k()ko
5861: paiJk.oin Etelä- ja ·Länsi-Suomea rlmansion valtakunnan alueen pienviljelijätalou.
5862: mahdoJ:lisuudet ova.t varsin vähäiset, Näin det ·
5863: ollen hallituksen ehdotus rt.llJlOU&~rrviomityk-
5864: Relsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
5865:
5866: Ar:yo Rij.bjmäki. Usko Seppi.
5867: Eino Tainio. Antto Prunnila.
5868: Eino Rannikkoluoto. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
5869: Toivo Kujala. Antti Kinnunen.
5870: Matti Meriläinen. Irma Torvi.
5871: Pertti Rapio.
5872: IV,1so, ..._ Rah. al. N:o 112.
5873:
5874:
5875:
5876:
5877: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta män'liyn sieme'fl,en
5878: hankintaa varten Pvhjois~SuamtJn ja Kainuun alueeUtt.
5879:
5880:
5881: E d u s k u n n a 11 e.
5882: Pohjois-Suomen edessä olevan teollistaruis- voin. Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen toi-
5883: toiminnan yhteydessä on aiheellista myös mesta on todettu, että sinienen hankintaa sil-
5884: muistaa sikäläistä tärkeintä raaka-aineläh- mällä pitäen tyydyttävät siemenvuodet tois-
5885: dettä, metsää. tuvat Pohjois-Stiolfiessa männyn osalta vain
5886: Pohjois-Suomen vanhoille ja hakkuukyp- n. 6-10 v: n vlililljoin.
5887: sille metsille on eräs merkillinen vastältoh- Tätä taustaa vastaan on helppo ymmär-
5888: taisuus ominainen. Kuivilla kankailla met- tää kuinka ratkaisevassa määrin koko met-
5889: sät uudistuvat luontaisesti erittäin helposti sän uudistustoiminta on riippuvainen luon-
5890: ja tuloksellisesti. Tuoreilla, ja sinänsä hyvä- non suomista siemenvuosista.
5891: pohjaisilla kangasmailla uudistuminen on Tällä hetkellä vallitsee huutava puute
5892: sen sijaan varsin vähäistä ja taloudellisessa metsäpuiden siemenestä koko Pohjois-Suo-
5893: mielessä täysin riittämätöntä. men alueella. Ottaen huomioon valtavan
5894: Tästä viimeksi mainitusta seikasta antavat uudistusalan (500,000 ha), joka esim. 50
5895: kouriintuntuvan todistuksen varsinkin nk. vuoden uudistusajalla merkitsee 10,000 ha
5896: konsessiohakkuu-alat, jotka jo yli kahden suuruista vuotuista kulttuurialaa, on itses-
5897: vuosikymmenen ajan ovat uudistushakkauk- tään selvää, että uudistusmateriaali, joko
5898: sen jälkeen olleet käytännöllisesti katsoen siemenen tai taimien muodossa, jatkuvasti
5899: tuottamattomassa tilassa. Konsessiohakkui- tulee olemaan tärkeimpiä ruinimitekijöitä
5900: den jälkeen on metsien uudistamista silmällä edessä olevassa metsittämistoiminnassa.
5901: pitäen samantapaisia hakkuita ollut pakko Sen johdosta, että keinollisesti uudistetta-
5902: suorittaa mainituilla tuoreilla kankailla var- villa alueilla tulee tuottavuussyistä kysymyk-
5903: sin laajoilla alueilla. Nykyään nouseekin seen etupäässä männyn uudistaminen, on
5904: paljaaksi hakattujen, hävitettyjen, pilattujen erikoista huomiota kiinnitettävä männyn sie-
5905: tai muusta syystä tuottamattomassa tilassa menvuosiin. Koska metsätieteellisen tutki-
5906: olevien metsämaiden kokonaispinta-ala run- muslaitoksen ja metsähallituksen suoritta-
5907: saasti yli 500,000 ha. mien tutkimusten perusteella on vuonna
5908: Tältä alalta voitaisiin vuosittain ottaa tal- 1953 aivan poikkeuksellisen runsas siemen-
5909: teen n. 1.5 milj. m3 puutavaraa, jos metsä vuosi odotettavissa, on tätä ainutlaatuista
5910: olisi täystuottoisessa kunnossa. Mainittujen tilaisuutta kerätä kallisarvoista siementä eh-
5911: metsien uudistamiseen on näin ollen ryhdyt- dottomasti käytettävä hyväksi. Alueella,
5912: tävä viipymättä. Tämä tehtävä onkin jo jolla männyn siemensato on runsas, tullaan
5913: vuosikausia ollut metsäviranomaistemme täh- tulevan hakkuukauden aikana todennäköi-
5914: täimessä. Valtaosa toimenpiteistä on kuiten- sesti suorittamaan hakkuita, jotka mahdol-
5915: kin jäänyt vain suunnnitteluasteelle sen joh- listavat noin 50,000 siemenkilon keräämiseen.
5916: dosta, että tärkein edellytys on luontosuhtei- Siemenen hankinta ja sitä seuraava met-
5917: den oikullisuuden vuoksi jatkuvasti puuttu- sittämistoiminta ei kuitenkaan ole yksin-
5918: nut. omaan metsätaloudellinen kysymys, vaan
5919: Kuten tunnettua kertautuvat metsäpuiden myös työllisyyspoliittinen. Käpyjen kerää-
5920: siemenvuodet Pohjois-Suomessa varsin har- minen tarjoaa näet tulevana talvena työtä
5921: 696 IV,1so. - Pohjois-Suomen männynsiemen.
5922:
5923:
5924: tuhansille ihmisille. Kokemusperäisesti tie- Mikäli varoja ei nyt voida irroittaa, on
5925: detään mainitun siemenmäärän keräämisen seurauksena ei ainoastaan suuria metsätalou-
5926: vaativan n. 80,000-100,000 työpäivää. dellisia tappioita, vaan .myös lähivuosina sa-
5927: Mikäli edellä hahmoteltu hanke voidaan tojen tuhansien työpäivien menettäminen.
5928: toteuttaa, tuo se myöhemmin mukanansa Ottaen huomioon, että edellämainitun sie-
5929: jatkuvia työtilaisuuksia syrjäseutujen asuk- menerän keräämiseen ei metsäviranomaisten
5930: kaille raivausten, kylvöjen istutusten, per- toimesta ole varattu tarpeellisia määrärahoja,
5931: kansten ja muiden metsänhoidollisten töiden allekirjoittaneet esittävät kunnioittaen,
5932: muodossa. Yksinomaan metsittämistoiminta
5933: vaatii kylvö- ja istutuskautena vuosittain ettii Eduskunta ottaisi vuoden 1953
5934: vähintään 100,000 työpäivää. Mainittakoon, tulo- ja menoarvioon 100 miljoonaa
5935: että tämä työ tapahtuisi etupäässä uittojen markkaa Pohjois-Suomen ja Kainuun
5936: ja heinäkorjuutöiden välisenä lievänä työttö- alueella tapahtuvaa männyn siemenen
5937: myyskautena. hankintaa varten.
5938: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
5939:
5940: Vilho Väyrynen. Juho Karvonen.
5941: Erkki Koivisto. Arvi Turkka.
5942: M. 0. Lahtela.
5943: 697
5944:
5945: IV,1s1. - Rah. al. N:o 113.
5946:
5947:
5948:
5949:
5950: Seppi ym.: Määrärahan osoittamisesta maanpamnnusaineiden.
5951: a.ioihin alle 10 peltohehtaarin omistajille.
5952:
5953:
5954: E d u s kun n a 11 e.
5955:
5956: Maataloudem. ikaJnrn:aJbtavuuden li:säämin•en säajuden Juku lisääntynyt, jonka vuoksi t!mi-
5957: on ma.anviljelijäväestön yleisimpiä pyrki- killa meil:sruajoiiliim pyrki<Villä .ei o~e ma.hdoJ-
5958: myksiä. Pääilmomi0: tä:11öin on kiinm:iteltty 'lisuut•ta på;äSitä metsäajoiihin clkä lisäansion
5959: tuOitamnon kohortltaaniseen. Tä:Lla:ist•a toiminrtaa ,saa;ntd.iln. Tuleva tailviikausi muodostuu tiissä
5960: Oil! myös tuettu valtion avnn turvin.
5961: 1 Yksi suhteessa enrtisltä iklireärnmäksi, kvska puuta-
5962: parhaimpia ja tkan111ruttav~mpia rboimem.picteiltä varan ajoja ltuilee pruljonc vähemmän; !kuin ai-
5963: tuoton :lisäämiseksi on ma:anparanrnmsainei- kam1empina :talvina. Näin o11len ohlsi luotava
5964: den ajo. T.äihlä toimenp<irtee1lä voidaan lisä:tä ma.hdDI11isuus pienvhljeJ.ijöhlle käytiliä t1alvi
5965: sa,totulOiksia vmsinikim: suo- ja mu1taiköyhil1ä hyödyUiseen. ja kamm.ttavaan ma:anp;am.n.-
5966: mail1a. Viirrne ruiikoimra muodostetut tilat ov;art 111USaillnffiden 1ajoon. Tältä v;a11tem. Oll:isi mr-
5967: iJmurttrual,taan maoo paDannusainreiden tar- pee.llista, että vrulrtio !tukisi. pirenvHjelijöiltä
5968: peessa, llros3.m, nii.WLä on paJ,jon suomaita j;a mudan, saven ym. maanparannusaineiden
5969: muuten hei<kikomuJ.rbaJisi,a ma.irta, joten vaihde- ajossa.
5970: maa mUilrtav:11udoo lisäämiseksi on ta.rpeem.. Edehlä •esitettyyn viitrutem. ikunnrioittaJen eh-
5971: Ni:i!n i1:1arpeel!lista kuin mruanpara.n.n:usa.illleidem. dotamme,
5972: ajo p~enrtilloirllia oJillciin, ei siihen :läheskään
5973: tkoolcillla ole mahdohlmutta kusbarrmusten kal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
5974: :Leuden johdosma. tulo- ja menoarvioon 300,000,000
5975: Toisena huiOOll:a.ttavooa :IJJäkölrohtana kysy- markkaa käytettäväksi maatalousmi-
5976: myksessä OiilJ pidettävä ltalv:ityöttömyyrttä, nisteriön lähemmin määrättävällä ta-
5977: joka viime vuosma on ha.itrullisem.a iJ.miönä valla maanparannusaineiden ajoihin
5978: esiinltyn:y:t maaseuduilla pienvilj·elijäim kes- alle 10 peltohehtaarin omistajille.
5979: k;uudessa. Pienlt!hlojen ;lisäännyttyä on met-
5980: Helsimgissä 16 päivänä syysikurt:Lta 1952.
5981:
5982: Usko Seppi. Kaino Haapanen.
5983: Arvo Riihimäki. Antti Kinnunen.
5984: Matti Meriläinen. Antto Prunnila.
5985: Toivo Friman. Pertti Rapio.
5986: Matti Koivunen.
5987: 698
5988:
5989: IV,1s2.- Rah. al. N:o 114.
5990:
5991:
5992:
5993:
5994: Koakin~fi ym.: lrorotetun määrärahan osoittamisesta kivisten
5995: peltojen raivauspaikkioiksi pienviljelijöille.
5996:
5997:
5998: E d u s k u n n a 11 e.
5999:
6000: Maassamme on sodan jälkeisinä vuosina teistä kivisillä alueilla on, että ne ovat poik-
6001: voimakkaasti työskennelty maataloutemme keuksetta tyypillisiä pienviljeHjäseutukuntia.
6002: kehittämiseksi. Sodan johdosta supistunut Eduskunta vuonna 1950 talousarvion käsit-
6003: peltopinta-ala on velvoittanut reippaaseen telyssä huomioikin aloitteen pohjallll tehdyn
6004: uudisraivaustoimintaan. Tappioviljelyksiä on ehdotuksen määrärahan ottamiseksi kivisten
6005: saatettu tuottokuntoon, maataloustuotan- peltojen raivaamista varten vuoden 1951
6006: toamme on pyritty saamaan niin tuottoi- talousarvioon. Tarkoitukseen hyväksyttiin
6007: saksi, ettei viljan tuontia ulkomailta tarvit- 40 miljoonan markan määräraha. Samoin on
6008: sisi toimittaa. vuoden 1952 talousarviossa 40 miljoonan
6009: Peltojemme viljeleminen on monessa ta- markan määräraha kivisten peltojen rai-
6010: pauksessa hyvin vaikeaa, sillä maalillne on vaustoimintaan varattu. Kivien raivaustyö
6011: monin paikoin kiviperäistä, jotenka viljelii" on tämän vuoden aikana valtion avustustoi-
6012: minen muodostuu kivisillä alueilla taloudel- menpitein aloitettu. Maataloushallitukselle
6013: lisesti kannattamattomaksi. on jo tähän mennessä tullut anomuksia
6014: Maatalousministeriön neuvottelukunta aset- n. 8,000, joka summa tulee jatkuvasti nouse-
6015: ti vuonna 1950 22 päivänä helmikuuta kiveä- maan, koska raivaustyö on alkunsteella
6016: misjaoston, jonka tehtävänä oli selvittää, edellä maifiitun raivaU!oiPillkkiön turvin. Että
6017: mitä mahdollisuttksia on kivien raivaamiseen tämän kansantaloudellisesti mautalouttamme
6018: ltlviperäisiltä pelloilta kHnnittiten erityisesti :rrtyöntei'*!en suuntaan k~hittiivän toimanpi-
6019: huomiota koneelliseti 1'ähtäämisen kehittämi- teen jätkuminen voidaan hoitaa, olisi :miiä.rä-
6020: seen, ~;~ekä rtllten valtiön väl'öilla olisi tarkoi- rähaa satojen lisäämiseksi korotettava siitä,
6021: tukserunukaisinta tilkM pienviljelijöitä rai- mitä vuoden 1953 tnlöusarvioon öi1 ehdo-
6022: vaustyössä. Jaosto käsitteli kokouksissaan tattu.
6023: sen selviteltäväksi annettuja kysymyksiä. Edellä lausumamme johdosta ehdotamme,
6024: Tarkkoja tietoja siitä, miten paljon maas-
6025: samme on kivisiä peltoja ja pelloksi raivat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
6026: tavia alueita, ei ole. Parhailla viljelysalueilla tulo- ja ntrmoarvi{Jon 250,000,000 mar-
6027: on kivien määrä vähäinen, mutta sitä suu- kan mtJJirärahan jaettavaksi raivwus-
6028: rempi se on Keski- ja Itli-Suomessa. Näillä palkkioiM 9t3llai9tlle viljelijöille, joi-
6029: alueilla on peltoa n. 40Ö,OOO hehtaaria, josta den viljelty pinta-ala on enintään
6030: määrästä arviolta n. 50% on sellaista, joisM 15 hehtaaria.
6031: kivisyys tuottaa huomattavasti haittaa. Yh-
6032: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
6033:
6034: Artturi Koskinen. Otto Toivonen.
6035: Urho Kulovaara. Eino Raunio.
6036: Arvo Sävelä. E. Antikainen.
6037: Arvo Ahonen. 0. Muikku.
6038: Arvi Turkka. Edvard Pesonen.
6039: Viljo Virtanen. Unto Suominen.
6040: Veikko Kokkola. Elli Nurminen.
6041: Vappu Heinonen. Väinö Tikkaoja.
6042: 1V,1ss. - Rah. al N:o 116.
6043:
6044:
6045:
6046:
6047: Palovesi ym..: Määrärahan osoittamisesta maanparannusavus-
6048: tuksiin eräille maanhankintalainsäädännön mukaan maata
6049: saäneille.
6050:
6051:
6052: E d u s ik <U n il1 a He,
6053:
6054: M,aamharnik1nt:aJJaårh sarrnoirn ikum Kuusamon v,asti vailitDJo:n v.aroja, 011 vliJlttämätöntä, jotta
6055: ja SaJtloo ma;a.nhånkmlbailaill mU!kalhll on pe- tähän asti suorirt.etut tuhlrt:Oime:npirtJeelt sootai~
6056: rustettu eräitä sella:is:Da Mllitusalue~tla, joihin siin JtuottatnaalllJ tulOlksila,, etJt,ä ~kaita voi-
6057: kuuiluvien rtåJ.ojen uudimn:arut vaatiViat run- rtaJsi:Dn v:iiJittä.mättömissä rtapa.ulksiissa tu!looa
6058: sa;run peruskaJikilt'Uilmen ae:kä ~asta ma:am~ myös villjelysten pe~a1kituks:essa ja maan-
6059: parannusaineiden käyttöä. Samoin on asian- para;nnusaineiden ikäyrt.OOsä.
6060: '1aita myös ~niimä Jtapamksissa, joHoin ti>1an Ed~ll:ä esi-ootyn nojaillla 1ehdotrumrme kun-
6061: mrua'ta:lousmaa <>n heikossa 1tuott10kunnossa nioittruen,
6062: olema v,anbJaa rappiopeil:toa. KliD! 'edeilJ1ä tar-
6063: koitettujoo rtil1oj~ 'astlikikaat 'eå:V'äJt varojoo että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
6064: puuttUJel&"'å ole M8111ieet tila:n viljelysmaita tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
6065: toottdkttnltoon, on h.eidälh toimeenituilonsa ti- tille 30,000,000 markan siirtomäärära-
6066: iLllJ.La tu11UJt v,aiikealksi. Tämän johdoota ja, 1ta1t käyt-ettäväksi maanparannusavus-
6067: ikU!n useiden t!ilhlJa.ifmm rtJiJ.ojoo r&ivaaiiilisieeen tuksiin eräille 1iUUJ,nhankintalainsää-
6068: j,a Tialkeillltamif'leen oo jo ikö.y:tetty huomrutrta- diinnön m1ikaan maata saaneille.
6069: Helsingissä 12 päivänä syy'Slruwta 1952.
6070:
6071: Eino Palovesi Wiljam. Sarjala.
6072: Vilho Lei1"0ll.en. Ma.rkul NiSkaJ.å.,
6073:
6074:
6075:
6076:
6077: 16
6078: 700
6079:
6080: IV,ts4. - Rah. al. N:o 116.
6081:
6082:
6083:
6084:
6085: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi eräille
6086: maanhankintalainsäädännön mukaan maata saaneille hei-
6087: nän hankkimista varten.
6088:
6089:
6090: Ed usik:unnalle.
6091:
6092: MOOllihamlkåmJtaJain ookä K uusa:mon ja Sail:- droiootrut asUJkika.at jmJJtuv:a't täJten, voidrukseen
6093: 1oo moonhanlkmtru1airr mUJl.Man muodootetuiJ.ta pitää karjoosa talven yili., huomattavassa
6094: tiloilta 1ei useassa tapau!kses.sa voida aJikuvuo- määrässä osrt:am:aan heinää, vaik!euttaa se suu-
6095: sina, jo1lo.iJn rthlru1]1e 1ei ole saatu vieilä r:aiva- resti asukka.idoo :toimoorutu1oa, minik:ä joh-
6096: tuik:.si tarpeeiL1ista miilirää peltoa heinän vi:l:- dosta näihle maaita saailleiUe o1lisi :annetta'V'a
6097: jclykselle, saada vällittämätönilJä määrää .hei- avustusta heinän hanklkimista v:a,rten.
6098: nää :aslllk!kaan lkarj1a:a var:ten sisäruo~kinita Edcllä es:Utetyn noj.a:Ua ehdoltaimme ikUJn-
6099: mudeksi. Sopivaa ViUJO!kr:amaata 'ei myö.s:kään n!il()~taoo,
6100: useaiSiti, etem.Jkin rruhnwamruttomill:a ~luciiLla, ole
6101: sa:atruvissa, j~a llisäJksi on hUJomattava, että että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
6102: vilj<elysmaan ookä heinäma1an ja 1aitumoo vä- tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
6103: liaiik:aisesta vudk:mamiresta siir;to~väJe1le oone- tille 30,000,000 markan siirtomäärä-
6104: tUllli [ain vo]mru;lSooloaiika pääittyi vuoden 1950 rahan käytettäväksi avustuksina hei-
6105: ~lopussa, minkä jäl<keen ,hJeinämaata ei ole nän hankkimista varten eräille maan-
6106: enää vo1tu Jlioolkilcia vru1iaiikaisesti vUJOk:Daille hankintalainsäädännön mukaan maata
6107: vuokr:rutoimi.iknnltien roim.esta . KU[lj ooell:ä tar- saaneille.
6108: Rel.singissä 11 piiåvänä syysilruUJta 1952.
6109:
6110: Erkki KoiVisto. Urho Kähönen.
6111: Niilo Ryhtä. M. 0. Lahtela.
6112: Arvi Ikonen. Eino Rytinki.
6113: Markus Niskala.
6114: 701
6115:
6116: IV,ts5. - Rah. al. N:o 117.
6117:
6118:
6119:
6120:
6121: Riihimäki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi pien-
6122: viljelijöille lantaloiden rakentamista varten.
6123:
6124:
6125: E d u s k u n n a ll e.
6126:
6127: Viitaten vuoden 1948 valtiopäivillä jätetyn kan määrärahan jaettavaksi pienvilje-
6128: ed. Riihimäen ym. raha-asia-aloitteen n: o 23 lijöille lantaloiden rakentamista var-
6129: perusteluihin ehdotamme, ten. '
6130:
6131: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
6132: tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
6133: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
6134:
6135: Arvo Riihimäki. Usko Seppi.
6136: Eino Tainio. Antto Prunnila.
6137: Eino Rannikkoluoto. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
6138: Toivo Kujala. Antti Kinnunen.
6139: Matti Meriläinen. Irma Torvi.
6140: Pertti Rapio.
6141: 702
6142:
6143: IV,ls6. - Rah. al. N:o 118.
6144:
6145:
6146:
6147:
6148: Seppi ym.: Korotetutt 'fniiärärahan osoittamisesta avustuksiksi
6149: AIV-rehusä{liöide>n rakentamista varten pientiloilla.
6150:
6151:
6152: E d u s k u n n a ll e.
6153:
6154: Viitaten vuoden 1951 valtiopäiville jätetyn tulo- ja menoarvitJon lisäykllenä
6155: ed. Sepin ym. raha."asia-aloitteen h: o 107 100,000,000 markkaa AIV-rehusäili6i-
6156: perusteluihin, ehdotamme, den rakentamista varten pietttiloilla.
6157: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
6158: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
6159:
6160: Usko Seppi. Antti Kinnunen.
6161: Matti Meril.iLinell. Antto Prunnila.
6162: Arvo Riihimäki, Pertti Ra.pio,
6163: Toivo F:rin1a.h. Matti KoiVUD.ea.
6164: "'OS
6165:
6166: IV,1s1. - Rah. al. N:o 119.
6167:
6168:
6169:
6170:
6171: Häildö ym.: Mäiiftä'Pt~h$ osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan
6172: p81'uskuivatuslöiden aloittamista varten.
6173:
6174:
6175: E d u s k u n n a ll e.
6176:
6177: Peruskuivatuksien toimeenpano Keski- ja kansantaloudellinen hyöty kuivatuksista olisi
6178: Pohjois"Pohjanmaalla on tullut yhä tärkeäm- suurempi kuin siihen uhratut valtion varat
6179: mäksi siitäkin syystä, että lisääntyvän väes- ja väestön vahingot.
6180: tön on saatava uutta viljelysmaata, joiksi Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
6181: Pohjanmaan suot suurelta osaltaan soveltu-
6182: vat, jos ne kanavoidaan. Toinen tärkeä syy että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
6183: on halla, joka Pohjois-Suomessa on hyvin tulQ- ja menoarvioon aoopoo,ooo
6184: usein vieraana. Kun hallaa uhovat suot ja markkaa Keski- ja Pohjois-Pohjan-
6185: rimmet kuivattaisiin, vältyttäisiin toistuviita maan peruskuivatustöiden aloittq,mista
6186: hallavahinkojen korvaamisilta, ja niin ollen varten.
6187: Helsingissä· 16 päivänä syyskuuta 1952.
6188:
6189: Ester Häikiö. Irma Torvi.
6190: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
6191: 704
6192:
6193: IV,1ss. - Fin. mot. N:o 120.
6194:
6195:
6196:
6197:
6198: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag till under-
6199: stöd och lån åt y1·kes{iskare för anskaffning av fiskred-
6200: skap.
6201:
6202:
6203: T i 11 R i k s d a g e n.
6204:
6205: Hänvisande till motiveringen i finansmo- 1953 måtte upptaga ett anslag på 10
6206: tion n: o 97, inlämnad till 1951 års riksdag, miljoner mark till lån och understöd
6207: föreslå undertecknade, åt yrkesfiskare för anskaffning av
6208: fiskeredskap.
6209: att Riksdagen i statsförslaget för år
6210: Helsingfors den 12 september 1952.
6211:
6212: Gösta Rosenberg. Judit Nederström-Lunden. Mauri Ryömä.
6213: 705
6214:
6215: IV,1ss. - Rah. al. N:o 120. Suomennos.
6216:
6217:
6218:
6219:
6220: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja
6221: lainoiksi ammattikalastajille kalastusvälineiden hankkimi-
6222: seen.
6223:
6224:
6225:
6226:
6227: Viitaten vuoden 19·51 valtiopäiviUe jäte- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
6228: tyn rah. al. n: o 97 perusteluihin ehdo- markan määrärahan avustuksiksi ja
6229: tamme, lainoiksi ammattikalastajille kalastus-
6230: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953 välineiden hankkimiseen.
6231: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
6232:
6233: Gösta Rosenberg. Judit Nederström-Lunden. Mauri Ryömä.
6234: "106
6235:
6236: lV,utt ....... Fin. mot. N:o 121.
6237:
6238:
6239:
6240:
6241: Rosenberg m. fl.: Angåande anvisande av anslag till under-
6242: stöd. dl yr'kesfiskare, vilkas båtar eller storbragder genom
6243: natur- eller annan katastrof gått förlorade.
6244:
6245:
6246: Till Riksdagen.
6247:
6248: Den ekonomiska ställning, i viiken fiske- bl. a. för att yrkesfiskarna inte har råd att
6249: riets utövare i vårt land befinner sig, har betala fiskeriförsäkringspremierna.
6250: med varje år som gått blivit allt tröslösare. Fastän yrkesfiskarna utgör en relativt li-
6251: Utgifterna ökar ständigt, medan inkomsterna ten yrkesgrupp, bör de dock, likaväl som
6252: stampar pä stället. Någon som helst säkerhet andra yrkesgrupper, ihåglmmmas l;LV stats-
6253: i det riskfyllda arbetet finnes inte. makten. Med tanke på att statsmakten årli-
6254: Det hårdaste slag, som kan drabba en gen beviljar statsanslag åt jqrdbr~et för
6255: yrkesfiskare, är då hans arbetsredskap - frost- oeh andra skador, vore det naturligt,
6256: båtar och bragder - genom natur- eller an- att ocksä fisket tilldelades liknande anslag.
6257: nan katastrof går förlorade. Och ärligen I Sverige t. ex. anslås årligen statsmedel, ut-
6258: inträffar dylika beklagliga händelser, i syn- görande bidrag åt fiskare, som oförskyllt
6259: nerhet när höststormarna sätter in. Det har förlorat sina fiskeredskap. Hos oss skulle ett
6260: hänt, att en yrkesfiskares hela uppsättning liknande stöd från statsmaktens sida vara
6261: av dyrbara fiskeredskap under en enda ägnat att till en viss grad skapa trygghet
6262: stormnatt gått förlorade. för fiskeutövarna i deras risk- och farofyllda
6263: I de flesta fall är en yrkesfiskares arbets- arbete.
6264: redskap oförsäkrade, vilket gör, att den eko- Med stöd av det som ovan anförts föreslås
6265: nomiska förlust en sälunda av olyckan drab- härmed,
6266: bad yrkesfiskare oförskyllt lider är mycket att · Riksdagen i statsförslaget för
6267: svär, ibland omöjlig att ersätta. Det hjälper år 1953 måtte upptaga ett förslagsan-
6268: härvidlag inte att hänvisa till, att fiskeriför- slag på 5,000,000 mark att utdelas
6269: säkringsföreningarna betalar skadeersättnin- som understöd åt yrkesfiskare, vilkas
6270: gar i dylika fall. Den bistra verkligheten båtar eller storbragder oförskyllt, ge-
6271: kvarstär, att fiskeriförsäkringen inte är, och nom natur- eller annan katastrof, gått
6272: inte kommer att bli populär bland fiskarna, förlorade.
6273: Helsingfors den 12 september 1952.
6274:
6275: Gösta Rosenberg. Judit Nederström-Lunden.
6276: Mauri Ryömä.
6277: 707
6278:
6279: IV,1s9, - Rah. al. N:o 121. Suomennos.
6280:
6281:
6282:
6283:
6284: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi luon-
6285: nonvoimien tai muun sellaisen syyn takia veneensä tai
6286: pyydyksensä menettäneille ammattikalastajille.
6287:
6288:
6289: E d u s k u n n a ll e.
6290:
6291: Taloudellinen asema, jossa kalastuksen mattikalastajilla ole varoja kalastusvakuu-
6292: harjoittajat maassamme elävät, on vuosi vuo- tusmaksujen suorittamiseen.
6293: delta tullut yhä lohduttomammaksi. Menot Vaikka ammattikalastajat ovat verraten
6294: kasvavat alituisesti, kun taas tulot pysyvät pieni ammattilaisryhmä, on valtiovallan kui-
6295: paikallaan. Minkäänlaista varmuutta ei ole tenkin pidettävä se muistissaan samoin kuin
6296: tässä vaarojen uhkaamassa työssä. muutkin ammattilaisryhmät. Kun ajatellaan,
6297: Kovin ammattikalastajaa kohtaava isku että valtio vuosittain myöntää maataloudelle
6298: on se, kun hänen työvälineensä - veneensä valtionapua hallan tuottamista ynnä muista
6299: ja pyydyksensä - luonnon aiheuttamassa vahingoista, olisi luonnollista, että myöskin
6300: tai jossain muussa onnettomuudessa tuhou- kalastukselle annettaisiin samanlaisia mää-
6301: tuvat. Ja tällaisia valitettavia tapahtumia rärahoja. Ruotsissa esim. myönnetään vuo-
6302: sattuu vuosittain, varsinkin kun syysmyrs- sittain valtion varoja avustukseksi kalasta-
6303: kyt alkavat. On sattunut sellaistakin, että jille, jotka ilman omaa syytään ovat menet-
6304: ammattikalastajan kaikki kalliit pyyntiväli- täneet kalanpyydyksensä. Meillä olisi sa-
6305: neet ovat tuhoutuneet yhden ainoan myrsky- manlainen valtiovallan taholta tuleva tuki
6306: yön aikana. omiaan suomaan jossain määrin turvalli-
6307: Useimmissa tapauksissa ammattikalastajan suutta kalastuksen harjoittajille heidän vaa-
6308: työvälineet ovat vakuuttamatta, mistä joh- rallisessa ja uhanalaisessa työssään.
6309: tuen taloudellinen vahinko, jonka onnetto- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
6310: muuden näin kohtaama ammattikalastaja il-
6311: man omaa syytään joutuu kärsimään, on hy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
6312: vin suuri, toisinaan jopa mahdoton korvata. tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mark-
6313: Tällöin ei hyödytä viitata siihen, että kalas- kaa jae.ttavaksi avustuksina ammatti-
6314: tusvakuutusyhdistykset maksavat vahingon- kalastajille, joiden veneet tai suur-
6315: korvausta tällaisissa tapauksissa. Jäljellä on pyydykset ovat ilman heidän omaa
6316: kova todellisuus, että kalastusvakuutus ei syytään luonnon aiheuttamissa tai
6317: ole eikä tule olemaan suosiossa kalasta- muissa onnettomuuksissa ttthoutuneet.
6318: jien keskuudessa, mm. siitä syystä, ettei am-
6319: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
6320:
6321: Gösta Rosenberg. Judit Nederström-Lunden.
6322: Mauri Ryömä.
6323:
6324:
6325:
6326:
6327: 17
6328: 708
6329:
6330: IV,190. - Rah. al. N:o 122.
6331:
6332:
6333:
6334:
6335: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta pienviljelijäperhei-
6336: den omaan kulutukseen tulevan syömäviljan hinnan alen-
6337: tamiseksi.
6338:
6339:
6340: E d u s k u n n a ll e.
6341:
6342: Kun viljelijän oman perheen työlle laske- viljan hinnan alennusta siten, että se olisi
6343: taan yleistä palkkatasoa vastaava palkka, tu- viljelijäperheen omaa kulutusta varten tar-
6344: lee viljelijäperheen omaa taloutta varten vitsemaa syömäviljakiloa kohden alle 5 heh-
6345: tuotettava leipävilja ja viljatuotteet varsin- taaria peltoa käsittävillä viljelmillä 5 mark-
6346: kin pientä kokoa olevilla pienviljelystiloilla kaa, 5-8 hehtaaria peltoa käsittävillä vil-
6347: huomattavan kalliiksi. Niissä tapauksissa jelmillä 4 markkaa ja 8-10 hehtaaria pel-
6348: taasen, jolloin pienviljelmässä ei ole edelly- toa käsittävillä viljelmillä 3 markkaa.
6349: tyksiä viljellä leipäviljaa tai kun tuotanto Kuluneena kesänä ja syksynä tapahtuneet
6350: muusta syystä on erikoistunut muiden kuin hallavauriot ja sateiden vuoksi ainakin osit-
6351: leipäviljakasvien tuotantoon, tuottaa vilja- tain epäonnistunut sato sekä edessä oleva
6352: tuotteiden ostaminen, etenkin jos on kysy- työttömyys tekevät tällaisen määrärahan
6353: myksessä pientä kokoa oleva pienviljelmä, myöntämisen nimenomaan tällä hetkellä
6354: viljelijälle rahallisia vaikeuksia, koska maa- myös välttämättömäksi.
6355: talouden rahaylijäämä tällaisilla tiloilla on Edellä selostetun nojalla ehdotamme kun-
6356: varsin pieni. Mainituista syistä olisi vai- nioittaen,
6357: keimmassa taloudellisessa asemassa olevan
6358: pienviljelijäväestön toimeentuloa silmälläpi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
6359: täen valtion toimenpitein alennettava näiden tulo- ja menoarvioon 700,000,000 mar-
6360: pienviljelijäperheiden kulutukseen tulevan kan arviomäärärahan pienviljelijäper-
6361: syömäviljan hintaa. Tätä varten olisi 10 heiden omaan kulutukseen tulevan
6362: hehtaaria tai sitä vähemmän peltoa käsittä- syömäviljan hinnan alentamiseksi.
6363: vien viljelmien haitijoille annettava syömä-
6364: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1952.
6365:
6366: Veikko Vennamo. Yrjö Hautala.
6367: M. 0. Lahtela. Eino Palovesi.
6368: 709
6369:
6370: IV1 191. - Rah. al. N:o 123.
6371:
6372:
6373:
6374:
6375: Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta voin ja juuston
6376: kotimaisen kuluttajahinnan alentamiseksi.
6377:
6378:
6379: Eduskunnalle.
6380:
6381: Vorim. ja juuston mwastaviJennin tukemiseen välty,ttäisiin wm ja juuston meneik:Jk:ipulasba.
6382: OOJ vuodeksi 1952 varrutt.u 950 mhljooil1Ja!I1 Emme voi pitää oikearua oo1laista politiik-
6383: markan määräraha, ja vuoden 1953 aikana k1aa, erttä samaruaiikaisesti, kun maa;mme vä-
6384: hallilitus ehdottrua tähän tarlmiltukseen käy- hävarni:nen kuluttajaväestö ei voi lkohonn:eit-
6385: tettäväksi 1,200 miljoonaa marikkrua. Toimen- ten hintojen ja piell'ootyneitboo tulojensa
6386: pidettä halliitus perustei1ee siJ:lä, että !kun vuoksi tyydyttää voin ja juuston tal'V!ettruan,
6387: voån ja juUSiton iJmtimain~en kuLutus on p1e- näitrten tarviikkeiltten maastav1ootiå.n ikäyt~
6388: nootyny:t ja tuotaJ!1Jto lisääntyn~, nm sen tään suuria summila vce:vonmalksajiLta kerät-
6389: johdosta on syntynyt ytlituotooto:a, joka on tyjä rvaroja. Olisi paljon oikeampaa, rettä :ai-
6390: sijoitettava uililromaiHe. Kun uHwmai'Lta swa- naikin se määrä valtion vcaroja, jo!ka käyt~&
6391: tava hinta ()il1 !lmitenkin huomattavasti vah- tään Uilkoma;aJ:aisten VToin ja juuston kulut-
6392: vistettua :tuottajailiintaa ~alhaisempi, ei vienrti 1Jajain: hyväkså., ikäytet.täis:iin oman rmaamme
6393: ole mahdollista, ehlei VTa:ltion 'Varoi~ta suori- väihävaraisten ku:lurttajain hyväksi. Tämän
6394: oota hinnoo eroa, joka on ikeskimilirin n. 200 v;u,o'ksi: olisi rtuotta;jahintR~a ,alffilltamatta voirn
6395: mk ki!lolta. ja juuston [mJuttaj.ahinma <a:lenrnerttav:a ja
6396: Voin. ja juuston ylituotanto ei johdu ilrui- siihen ikäy;tettävä v:rultion 'Varoja. Tästä seu~
6397: t~ruan Jähimainikruan ttuoltanrnon lisäOO.rty;mi- .mJsi, ffl.tä vientipalik:kioihiJn tarkoitetut varat
6398: sestä, vruan se on seu~austa kulutt:ajahmnoo säästy:isivät.
6399: koho~a ja ,työtätcirevärn iku1uttajavä€S- Edehlä 'sanottuun viiltaten elhdota:mme,
6400: rtön ostokyvyn heikkenemisestä. Ol.ikeampi
6401: ratka1su voin ja juustoil1 tuotannon j,a iku:lu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
6402: tu!l\!s:en tasapainoon sruattamiselkisi olisi kOiti- valtion tulo- ja menoarvioon
6403: mamoo kulutuksen Hsääminen IJruluttajaihintaa 2,000,000,000 markan arviomäärärahan
6404: ailootama:lla. Näin parail1Jll,ettadsiin maamme voin ja juuston kotimaisen kuluttaja,..
6405: vähäva~a1sen JruLuttajaväesrtön elirntasoa ja hinnan alentamiseen.
6406: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
6407:
6408: Mikko Järvinen. Toivo Kujala.
6409: Antti Kinnunen. Pertti Rapio.
6410: E. Hietanen. Matti Meriläinen.
6411: J. Mustonen. Irma Torvi.
6412: Elli Juntunen. Elli Stenberg.
6413: 710
6414:
6415: IV,192, - Rah. al. N:o 124.
6416:
6417:
6418:
6419:
6420: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
6421: pakkohuutokaupan alaisiksi joutuneille pientilallisille .ia
6422: omakodinhaltijoille.
6423:
6424:
6425: Eduskunnalle.
6426:
6427: Pohjois-Suomessa, kuten muuallakin maas- kallisen osuuskassan saatavista 16 tilaa,
6428: samme, on työtätekevän väestön taloudelli- joista neljä on jo pakkohuutokaupattu. Vero-
6429: nen asema vakavasti vaikeutunut viime vuo- rästien ja velkojen aiheuttamat pakkohuuto-
6430: sina. Eräänä vakuuttavana todistuksena tästä kaupat uhkaavat jo satoja, ehkä tuhansia
6431: ovat useissa kunnissa jatkuvasti kohonneet pientilallisia ja omankodin haltijoita. Tilan-
6432: verorästit. Kun esim. Inarin kunnassa oli netta vaikeuttaa vielä sekin, että väestö on
6433: verorästejä v. 1947 358,539 markkaa ja monin paikoin rahatulojen puuttuessa vel-
6434: v. 1950 3,748,855 markkaa, oli niiden määrä kaantunut paikallisille kauppiaille. Esim.
6435: viime vuoden lopussa 12,910,870 markkaa. pienessä Kourilehdon kylässä Alatornion
6436: Myös monissa muissa kunnissa on veroräs- kunnassa on asukkaista yli 30% velkaa
6437: tien määrä huomattava. Mm. Sodankylässä kauppiaille 30,000-80,000 markkaan.
6438: se on 12,000,000 markkaa, Alatorniolla oli Eri tavoin hädänalaiseen asemaan joutu-
6439: verorästejä vuoden 1951 lopussa 10,916,209 neet henkilöt ja perheet, joita uhkaavat pak-
6440: markkaa, Kittilässä 9,364,612 markkaa ja kohuutokaupat, on pelastettava sen seurauk-
6441: Ylitorniolla 10,409,000 markkaa jne. Maksa- silta. V aitiovalta ei ole kiinnittänyt tähän
6442: matta jääneiden verojen määrässä on huo- mennessä heidän vaikeuksiinsa huomiota.
6443: mattava osuus pientalonpojilla, jotka muu- Kun näin on, on eduskunnan syytä puut-
6444: tenkin ovat tällä hetkellä työttömyyden, hal- tua asiaan ja varata ensi vuoden tulo- ja
6445: lavahinkojen ja monien muiden syiden joh- menoarvioon tarkoitukseen riittävä määrä-
6446: dosta erittäin vaikeassa asemassa. Mm. Kit- raha.
6447: tilän kunnassa on verorästiläisistä 60 % Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
6448: pientalonpoikia ja Ylitornion kunnassa 55%. dotamme,
6449: Tilannetta vaikeuttaa huomattavasti vielä
6450: se, että verorästien lisäksi tulevat maksetta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
6451: vaksi jälleenrakennuslainojen korot ja kuole- tulo- ja menoarvioon 200,000,000 mar-
6452: tukset, työttömyyden seurauksena ansiotulo- kan arviomäärärahan jaettavaksi val-
6453: jen jatkuvasti supistuessa. Kaikesta edellä tioneuvoston lähemmin määrättävällä
6454: esitetystä onkin ollut jo seurauksena, että tavalla pakkohuutokaupan alaisiksi
6455: eräissä kunnissa on jo suoritettu ulosmit- joutuneille pientilallisille ja omako-
6456: tauksia. Mm. Kolarissa on ulosmitattu pai- dinhaltijoille.
6457: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
6458:
6459: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Ester Häikiö.
6460: Eino Tainio. Antti Kinnunen.
6461: Toivo Friman. Irma Torvi.
6462: 711
6463:
6464: IV,193. - Rah. al. N:o 125.
6465:
6466:
6467:
6468:
6469: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta ennakkokorvausten
6470: suorittamiseksi Korpilahdella maata saaneille, korkeimman
6471: oikeuden purkupäätösten johdosta kärsimään joutuneille.
6472:
6473:
6474: E d u s k u n n a ll e.
6475:
6476: Eduskunta hylkäsi vuoden 1951 valtiopäi- ten lopulliseen suorittamiseen tulee vielä ku-
6477: villä raha-asia-aloitteen n: o 185, jossa ehdo- lumaan aikaa, niin näemmekin kohtuulliseksi
6478: tettiin vuoden 1952 tulo- ja menoarvioon ennakkokorvauksin helpottaa epäinhimillisiin
6479: otettavaksi määräraha ennakkokorvauksien vaikeuksiin joutuneiden maansaajien asemaa.
6480: maksamiseksi eräille Korpilahdelta maan- Edellä esitettyyn ja vuoden 1951 valtiopäi-
6481: hankintalain mukaan maata saaneille ja kor- ville jätetyn raha-asia-aloitteen n: o 185 pe-
6482: keimman oikeuden purkupäätöksen johdosta rusteluihin viitaten ehdotamme,
6483: suuriin taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille
6484: maansaajille. Hylkäävän päätöksensä edus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
6485: kunta teki kuultuaan hallituksen edustajan tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
6486: lausunnon, jonka mukaan korvaukset suori- kan arviomäärärahan ennakkokor-
6487: tetaan vuoden 1951 aikana tulo- ja meno- vausten suorittamiseksi Korpilahdelta
6488: arviossa olevalta momentilta. maata saaneille, korkeimman oikeuden
6489: Näistä hallituksen edustajan lausunnoista purkupäätöksestä kärsimään joutu-
6490: huolimatta korvaukset ovat vieläkin suoritta- neille.
6491: matta. Kun todennäköistä on, että korvaus-
6492: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
6493:
6494: Matti Koivunen. V. Puumalainen.
6495: Usko Seppi.
6496: 712
6497:
6498: IV,194. - Rah. al. N:o 126.
6499:
6500:
6501:
6502:
6503: Tuurna ym..: Määrärahan osoittamisesta väliaikaisen suunnit-
6504: telutoimiston toimihenkilöiden palkkaamiseksi tie- ja vesi-
6505: rakennushallitukseen.
6506:
6507:
6508: E d u s ik u n n a He.
6509:
6510: Rwkennusto:i!minnan viikastuessa maas- dessa ilmeisesti aNrewttaa viellä suurempia
6511: srumme ovat useat kunnat pitänoot välttämäJt- kustannulksia. Näin o'Jilen on väJlttämätöntä,
6512: tömänä perustaa seutuasema:kaava:liittoja lii- että ti'e- ja vesiraikennushaHitulkseen peruste-
6513: kenne- ja muiden yhteisten asemakaavallisten taan ikiil'leeHisesti ,sen esirttäm.ä suunnittelutoi-
6514: kytsyunysten ratJkaisemiselksi. Niin1pä onkin misto, jonka perustamista myös va:ltiovarain-
6515: uudessa ralkennuslalki.elhdmulksessa lkio. iiirtot ministeriön jäJrjestelyosasto on puoltanut eh-
6516: ehd~tettu lakisäätersiksi. Koska seutukaavoi- dottaen perustettavaksi toimistoon toimisto-
6517: tuiksessa nimenomaan tiekysymykset muodos- p'äällikön, rtoimistoinsinöörin yp., insinöörin
6518: tavat fkaavoitU'styön polhjan, on osoittautunut I l, piirtäjän ja konttoriapulaisen ylimääräi-
6519: välbtäimäittömäiksi, että tie- ja vesirakennus- set toimet.
6520: hallitus maan yl:i!mpänä tieviranomaisena Edellä d1evan ·perustMlla ,ehdotamme lkun-
6521: ottaa fkjinteästi osaa tähän työhön ja laatii ni:oi,ttaen,
6522: s~ä tarpeelliset vcrultallrunnwHiset että alueel-
6523: Hset runikotiesuunn~telanrut. Tälhän ei tie- ja että Edusknnta ottaisi vuoden 1958
6524: vesirafkennusha<rlituksehla ole ikuitenkaan oliut tnlo- ja menoarvioon 2,806,080 markan
6525: riittävässä määrässä mahdollisuuksia, joten määrärahan tie- ja vesirakennnshalli-
6526: rtärlmät sekä paikaHiset että valtakunnalliset tnkseen väliaikaisesti järjestettävän
6527: suunnittelutyöt ovat viivästyneet aiheuttaen snunnittelntoimiston virkojen perusta-
6528: :huomattavia taJloude11isia tappioita sekä suun- miseen.
6529: nittelemwton:ta rrulrenta..nililta, joka tulevaisuu-
6530: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1952.
6531:
6532: Arno Tuurna. Niilo Honkala.
6533: Matti Heikkilä. T. E. Nordström.
6534: 713
6535:
6536: IV,195. - Rah. al. N:o 127.
6537:
6538:
6539:
6540:
6541: Kalliokoski ym.: Määrärahan osoittamisesta väliaikaisen
6542: suunnittelutoimiston toimihenkilöiden palkkaamiseksi tie-
6543: ja vesirakennushallituksen tieosastoon.
6544:
6545:
6546: Ed usik:unnalile.
6547:
6548: Maanteiden rrulrennus- ja parallillustöiden pl.), vuooipaillkJkrl.-o 513,300 mik:, ikaJksi 11aik:enr
6549: suunmilitteluun ei viime vuosina ole voitu Jciin- nusm€1Starin 1 L rtoinrta (21 pJ..), vuosipallkkio
6550: nittää työvoimaa siinä määrin !kuin olisi ol- 360,900 mk, 1kaJksi piirtäjån torota (15 pl.),
6551: lurt ltarp,een. Tämä epäikohta on nytt, kun vuosiprullkldio 273,600 m'k ja koll!ttori•apuilaisen
6552: autoliikenne Oll' vo:irrnaJclmassa nousUS~Sa, seil- 1 l. .toimi (11 p!l.), vuosipaililclrio 230,100 mk
6553: västi hruvaittavissa ja siiJtä on sumta h!aiJttaa VuooipaJik:ik:ioihin tal'vittaisiin siis 4,296,000
6554: asem~oovojen j.a aluesuunnitelmien laruti- mk, joiden lisäksi tulee vielä ikälisät 650,980
6555: misltyössä. Uuden yleissuunnitelman lalatimi- mlk ja iJmlliin.paiik:a:nl.iJsät 435,720 mk eli yh-
6556: sen ibarve l'Uillikortieverkostolksi on niinikään teensä 5,382,700 mk.
6557: tullurt yhä :täirlmämpänoä ·es·Hle. NäitSltä syistä EdeiJ:ä olevaan viitaten ehdotamme,
6558: olisi rtätä työtä ohjaamaan ja valvomaan pe-
6559: rustettava tie- j.a vesimkennusha1liJtUiksen -tie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
6560: osastoon su1IDI1irtte1urtohnisto. .Sitä va.rt1en tulo- ja menoarvioon 5,382,700 mar-
6561: ta:rvittaisiin sen pääJlilikkönå rtoimiV'an toimis- kan suuruisen määrärahan tie- ja ve-
6562: toinsinöörin -to:irrni ( 32 pl.), vuosipaTh!kio sirakennushallituksen tieosastoon väli-
6563: 632,400 mk, roimistoinsi:nöörin y. p. toimi (31 aikaisesti järjestettävän suunnittelutoi-
6564: pil.), vuosipaihlclrio 598,800 mk, to~mffitoinsi miston toimihenkilöiden palkkaami-
6565: nöörin a. p. -rtoimi (29 pl.), vuosip~io seen.
6566: 539,100 mk, ik:aksi insinöörin 1 l. tointa (28
6567: Heilsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
6568:
6569: Viljami Kalliokoski. Eetu Karjalainen.
6570: H. A. Kannisto. T. E. Nordström.
6571: Väinö Kaasalainen. Arvi Ahmavaara.
6572: 714
6573:
6574: IV,l96. - Rah. al. N:o 128.
6575:
6576:
6577:
6578:
6579: Nordström: Määrärahan osoittamisesta tie- ja vesirakennn>-
6580: hallinnon insinöörien ulkomaisia opintomatkoja varten.
6581:
6582:
6583: E d u s k u n n a ll e.
6584:
6585: Tie- ja vesirakennushallinnon insinöörien kemukset voitaisiin ottaa huomioon ja teh-
6586: ulkomaisia opintomatkoja varten oli meno- dyt virheet välttää.
6587: arviossa ennen sotaa oma määrärahansa, ja Opinto- ja tutkimusmatkat tulevat kuiten-
6588: sen avulla oli mahdollista seurata teknillistä kin yksityiselle henkilölle ylivoimaisen kal-
6589: kehitystä muissa maissa. Vuonna 1939 oli liiksi, joten valtion tukea tarvittaisiin tässä
6590: tämän määrärahan suuruus 30,000 markkaa. kohden kipeästi. Kun tie- ja vesirakennus-
6591: Sotien aikana ulkomainen kanssakäyminen hallituksen työ- ja konemäärärahat ovat
6592: katkesi ja siitä johtuen ei tarkoitukseen ole viime vuosina nousseet n. 6-7 miljardiin
6593: senjälkeen määrärahoja osoitettu. Nykyisin markkaan, on kysymys suuresta rakennusyri-
6594: ovat suhteet ulkomaihin palautuneet nor- tyksestä, jonka kehittäminen ja aikansa ta-
6595: maalisiksi, ja lisäksi on ulkomailla juuri salla pitäminen on tärkeä ja valtiotaloudel-
6596: sotavuosina ja senjälkeen tapahtunut valtava liselta kannalta hyvin merkityksellinen asia.
6597: teknillinen ja koneellinen kehitys, josta Edellä olevan perusteella ehdotan,
6598: myöskin meidän olisi otettava oppia ja kehi-
6599: tettävä omia työmenetelmiämme. Tie- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
6600: vesirakennus- sekä lentokenttätöiden kehittä- tulo- ja menoarvioon 200,000 markan
6601: misen ja koneellistamisen edellytyksenä on suuruisen määrärahan tie- ja vesira-
6602: kuitenkin työmenetelmiin ja -koneisiin tutus- kennushallinnon insinöörien ulkomai-
6603: tuminen paikan päällä, jotta saavutetut ko- sia opintomatkoja varten.
6604: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
6605:
6606: T. E. Nordström.
6607: 715
6608:
6609: IV,t97. - Rah. al. N:o 129.
6610:
6611:
6612:
6613:
6614: Karjalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun tie- ja
6615: vesirakennuspiirin perustamista varten.
6616:
6617:
6618: E d u s k u n n a 11 e.
6619:
6620: Nykyinen Oulun tie- ja vesirakennuspiiri käytettäväksi oli osoitettu lähes puoli mil-
6621: on suurin tie- ja vesirakennushallituksen jardia markkaa, vastaten noin 38 % tie- ja
6622: piireistä käsittäen 5,266 km maanteitä eli vesirakennushallituksen käytettäväksi asete-
6623: yli 1,000 km enemmän kuin järjestyksessä tusta työttömyysvarojen kokonaismäärästä.
6624: seuraava piiri. Lisäksi kuuluu Oulun piirin On luonnollista, että näin suurten töiden
6625: hoitoon 3,250 km kunnan- ja kyläteitä. Pii- johtaminen yhdestä keskuksesta käsin, piiri-
6626: rin suuruutta osoittaa myös se, että etäisyys konttorin ollessa toisessa laidassa, tuottaa
6627: piirikonttorista, Oulusta, piirin perukoille suuria vaikeuksia.
6628: Kainuussa on noin 350 km. Lisäksi käsittää Näin ollen ja kun Kainuu muodostaa oman
6629: Oulun piiri kaikkiaan 25 tiemestaripiiriä, liikenteellisen alueen, olisi Oulun piiri jaet-
6630: kun järjestyksessä seuraavassa niitä on tava erottamalla siitä Kainuun alue omaksi
6631: vain 17. Työmäärän suuruutta osoittaa myös piiriksi, joka käsittäisi Kajaanin kihlakun-
6632: työvoimatilasto, jonka mukaan Oulun piirin nan sekä Kuusamon ja Taivalkosken kunnat
6633: alaisissa töissä työvoiman määrä on ollut Oulun kihlakunnasta. Täten muodostunut
6634: viime vuosina suurin, ylittäen toisinaan huo- uusi piiri käsittäisi maanteitä 2,175 km sekä
6635: mattavastikin toisten piirien työvoiman. kunnan- ja kyläteitä 1,250 km.
6636: Niinpä vuonna 1951 oli Oulun piirissä eräinä Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
6637: kuukausina jopa 25 % tie- ja vesirakennus- nioittaen,
6638: hallituksen silloisesta työvoimasta. Myöskin että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
6639: työttömyyden torjumiseksi myönnettyihin tulo- ja menoarvioon 4,607,000 markan
6640: määrärahoihin nähden on Oulun piiri ollut määrärahan Kainuun tie- ja vesira-
6641: omaa luokkaansa. Esim. vuonna 1951 piirin kennuspiirin perustamista varten.
6642: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
6643:
6644: Eetu Karjalainen. Jalmari Väisänen.
6645: Matti Meriläinen.
6646:
6647:
6648:
6649:
6650: 18
6651: 716
6652:
6653: IV,t9s. - Rah. al. N:o 130.
6654:
6655:
6656:
6657:
6658: V. Kaasalainen ym..: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin tie-
6659: ja vesirakennuspiirin virkojen vakinaistamista varten.
6660:
6661:
6662: E d u s lk u n n ,a ll e.
6663:
6664: Vuoden 1952 v;ru1t:iopäivi:en ikevä.tistun.to- limpailkan.Jisim 132,300 markmaa eJi ilm:ik-
6665: ikiaudeHa eduslruillta yJksimielisesti 'hyv,äksyi ilciarun 2,282,800 mal1kkaa. V:amaav'a säästö
6666: ooivomuiksen, 'että ha11itus ryhtyisi ikiireel:1i- :tulisi 12 PJ : n III : 2 momentille, jotern luvurn
6667: siirn ltoimoopitei.siirn Mil.drelin tie- ja vesira- loppusumma sä:Ulyisi entisel:lään.
6668: kennuspiirin vakinaistamiseksi. Sitä varten Ede:hlä esitetyn perusteena ehdOitamme
6669: tarvittaisiin 12 Pl. III: 1 momentille seuraa- kunnioittaen,
6670: f\"at määräraha.t: piiri-:insinöörirn (32 paiilldm-
6671: iuo:ldm), piirik!asöörin (17 paJlk!kaluoklka), va- että Eduskunta ottaisi V'ttoden 1953
6672: rastonihoitajan. (15 pa]Jklkailuokika), ikon,ttori- valtion talousarvioon 12 Pl. III: 1
6673: apUJlaisen (11 pa:lkika;luolklm), konttoriapulai- momentille 2,282,800 markan suurui-
6674: sen (10 prulklkaluolk!ka) ja ikonrttoriapuLaise:n sen määrärahan Mikkelin tie- ja vesi-
6675: ( 8 paLk1ka1udkka) perusp:rulkkoili.irn y htee:nsä rakennuspiirin virkojen vakinaista-
6676: 1,854,600 mankika;a, iikä:lisiirn 295,900 ja kal- mista varten.
6677: H~lsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
6678:
6679: Väinö Kaasalainen. Aino Luostarinen.
6680: 717
6681:
6682: IV,l99. - Rah. al. N:o 131.
6683:
6684:
6685:
6686:
6687: Haapasalo ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin tie- ja
6688: vesirakennuspiirin vakinaistamista varten.
6689:
6690:
6691: E d u s k u n n a ll e.
6692:
6693: Vuoden 1950 menoarviossa myönsi edus- henkilökuntaa, koska purm vakinaistaminen
6694: kunta tarpeel'lisen määrärahan Millclrolin yli- merlritsisi lhenlk:i'löikunnalle turvaJ.Hsuudentun-
6695: määräisen tie- ja vesiralkennu:spiirin perus,ta- teen lisä,äntymistä.
6696: mista varten. Saman vuoden lhelm.ikuun 9 EdeHä esitetyn perusteella elhdOitamme Mik-
6697: päivän'ä t~ä~lään pää:töks~llä muutti va!l- ~elin ti:e- ja vesirakennuspiirin va'kinaistetta-
6698: t~oneuvoot'o sitä rva:staavasti tie- ja vesiraken- valksi ja täiffiän ·vuOiksi ,perustettavaksi seu-
6699: nushaHimmn johtosääntöä. Maa1islkuun 21 raavat virrut ja toilmert: piiri-insinöörin virka
6700: päiivänä 1952 ih.y;välksyi ,ed~unta toivomuk- (32 pl.), peruspaillroka 632,400 mk, ja piiri-
6701: sen, että hallitus ryihtyisi kihl-eellisiin toimen- kasöörin virka (17 pl.), peruspalkka 299,400
6702: piteisiin Mi~ke'lin tie- ja rvesiraikennuspiirin m!k, S'eikä varastonlh'Oitaja;n toimi ( 15 pl.), pe-
6703: va:kinaistamiseiksi. Vuoden 1953 talousarvio- ruspalkka 273,600 mlk, ikonttoristiwpu!laisen 1
6704: esitys :ei lkuitenlkaan tärtä sisäiUä. 1. toimi (11 pl.), peruspa'lkka 230,100 m'k,
6705: Milk!kel:in piirissä on lhenlki:löllamta nykyisel- konttoriapulaisen 2 l. toimi (10 pl.), perus-
6706: lään muiden tie- ja vesira:lmnnll.l>piirien hen- pallkka 219,600 mlk, ja !konttoriapu:laisen 3 t
6707: kilöikuntaa rva:staa:rva. Jo [yhyenä toiminta- toimi (8 pl.), peruspalkka 199,500 mk. Lisäys
6708: ailkanaan on tämä uusi piiri päässyt hyvin
6709: 1 on peruspailkikoina 1,854,600 !mk, ilkälisinä
6710: merkittäviin tuloksiin läänin erittäin vaikei- 295,900 :mlk ja kailliinpailka:nilisinä 132,300 rn.!k:
6711: den ja taika:pajuisten tieoiJ.ojen parantami- ,eH yhteensä ilman indeksikoro,tusta 2,282,800
6712: sessa ja :kehittämisessä. Enää ei o'Le aj111tel· mk. - Kun v:n 1953 ta~ous111rvioesitykseen
6713: ta:rvissa, 'että tämä piiri liitettäisiin tafkaisir. on otettu Mikkelin ylimääräisen tie- ja vesi-
6714: Kuopion piiriin, josta sen erottrumin:en eril- raikennuspiirin k.o. virkdjen ja toilffiien !hoita-
6715: liseksi piirilksi a~ka:naan !katsottiin olosuhtei- jien palikfl~oja varten 2,285,800 mlk, merikit-
6716: den va111timafksi. Näin ollen ja llrun odotetta- si:si vaJkinaistaminen 3,000 IIllk: n säästöä, jo'ka
6717: vissa oleva tielafki tuilee nykyisestään vielä on suoritettu ikorvauilmena piiri-insinöörin si-
6718: varsin huomattavasti lisäämään piirin työ- jaiselle.
6719: määrää, olisi Miklke'lin yJ.iimääräinen tie- ja Edellä sanotun peruste~lla 'ehdotamme kun-
6720: Vlesiraikennuspiiri vaikinaistetta:rva, ikos'ka tä- nioittaen,
6721: män järjestellyn seurauksena piirin toiminta että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
6722: saataisiin muodostumaan entistä tuldks·elli- tulo- ja menoarvioon 2,282,800 markan
6723: semmalksi valtion menojen 'Si~ti 1isääntymä.ttä. määrärahan Mikkelin tie- ja vesiraken-
6724: Tällöin olisi näet helpompi saada pysyvää nuspiirin vakinaistamista varten.
6725: Helsingissä 11 päivänä syysikuu:ta 1952.
6726:
6727: K. F. Haapasalo. Edvard Pesonen.
6728: Onni Hiltunen. Viljo Virtanen.
6729: 718
6730:
6731: IV,2oo. - Rah. al. N:o 132.
6732:
6733:
6734:
6735:
6736: Ryhtä ym.: Määrärahan osoittamisesta Kainuun tie- ja vesi-
6737: rakennuspiirin perustamista varten.
6738:
6739:
6740: E d u s k u n n a ll e.
6741:
6742: Nykyinen Oulun tie- ja vesirakennuspiiri että näin suurien töiden johtaminen yhdestä
6743: on suurimpia tie- ja vesirakennushallituksen piiristä käsin, piirikonttorin ollessa piirin
6744: alaisista piireistä käsittäen 5,266 km maan- toisessa laidassa, tuottaa suuria vaikeuksia.
6745: teitä eli yli 1,000 km enemmän kuin järjes- Näin ollen ja kun Kainuun alue muodos-
6746: tyksessä seuraava piiri. Lisäksi kuuluu Ou- taa oman liikenteellisen alueen, olisi Oulun
6747: lun piiriin 3,250 km kunnan- ja kyläteitä. piiri jaettava erottamalla siitä Kainuun alue
6748: Piirin suuruutta osoittaa myös se, että etäi- omaksi piiriksi, joka käsittäisi Kajaanin
6749: syys piirin pääpaikasta Oulusta piirin peru- kihlakunnan sekä Kuusamon ja Taivalkosken
6750: kalle Kainuussa on n. 300 km eli yli 6 tun- kunnat Oulun kihlakunnasta. Täten muodos-
6751: nin automatka. Lisäksi käsittää Oulun piiri tunut uusi piiri käsittäisi maanteitä n. 2,175
6752: kaikkiaan 25 tiemestaripiiriä, kun järjestyk- km ja 1,251 km kunnan- ja kyläteitä eli
6753: sessä seuraavassa on niitä vain 17. Työ- enemmän kuin äsken perustettu Keski-Suo-
6754: määrän suuruutta osoittaa myös työvoima- men piiri.
6755: tilasto, jonka mukaan Oulun piirin alaisissa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
6756: töissä työvoiman määrä on suurimpia ylit-
6757: täen toisinaan huomattavasti toisten piirien että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
6758: työvoiman. Niinpä työttömyyskautena 1949 tulo- ja menoarvioon 4,600,000 markan
6759: -1950 oli Oulun piirissä työntekijöitä jopa määrärahan Eainuun tie- ja vesi-
6760: 8,630 eli n. :Y3 tie- ja vesirakennushallituk- rakennuspiirin perustamista varten.
6761: sen silloisesta työvoimasta. On luonnollista,
6762: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
6763:
6764: Niilo Ryhtä. Markus Niskala.
6765: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
6766: Eeli Erkkilä. Aa.ro Kauppi.
6767: 719
6768:
6769: IV,2o1. - Rah. al. N:o 133.
6770:
6771:
6772:
6773:
6774: Karvonen ym.: Määrärahan osoittamisesta korotetun valtion-
6775: avun suorittamiseksi Paiholan sairaalan kuntainliitolle sai-
6776: raalan rakennusmenoihin.
6777:
6778:
6779: Eduskunnalle.
6780:
6781: Pohjois-Karjalan kuntien rakennuttama Karjalan kunnat ovat joutuneet rakenta-
6782: mielisairaala, joka sijaitsi Pälkjärven kun- maan kaksi kertaa kyseisen sairaalansa ja
6783: nassa, jäi rauhanteossa Neuvostoliitolle luo- rahoittamaan osuutensa velkavaroilla, joista
6784: vutetulle alueelle. Menetetty omaisuus ar- suurin osa on tilapäislainoja. V auraampi osa
6785: vioitiin v. 1944 hintatason mukaan 86 milj. maatamme on säästynyt tällaisilta menetyk-
6786: markaksi, joka nykyrahassa rakentajan in- siltä ja pohjois-Suomessa menetetyt yleiset
6787: deksiä perusteena käyttäen on 520--600 laitokset on jälleenrakennettu kokonaan val-
6788: milj. markkaa. Omaisuuden korvausta tion varoilla, kuten esim. Muurolan paran-
6789: myönsi valtioneuvosto 40 milj. markkaa, tola.
6790: joka suoritettiin 4 % haltijavelkakirjoina, Kun 31. 5. 29 annetun lain "kunnallisille
6791: joilla ei ole indeksitakuuta. mielisairaaloille y. m." annettavasta valtion-
6792: Sairaalan jäsenkuntien menetykset olivat, avusta 3 § : n perusteella voidaan kunnallis-
6793: ottaen huomioon valtion 50 % :n osuuden ten mielisairaalain perustamiseen annettavaa
6794: perustamismenoihin, 260-300 milj. markkaa. valtionapua korottaa sen vakiomäärästä 50
6795: Menetetyn sairaalan tilalle on maakunnan %: sta, jos siihen on erityisiä syitä, ja kun
6796: kuntien toimesta rakennettu vv. 1949-1951 vastaava määräys on myöskin 2. 5. 52 anne-
6797: uusi mielisairaala, jossa on 216 sairaansijaa tun mielisairaslain 47 § : ssä, niin edellä ole-
6798: ja jonka rakennuskustannukset nousevat 280 vaan viitaten kunnioittaen esitämme,
6799: milj. markkaan. Sairaalan omistaa Paiholan
6800: Sairaala K. L.-niminen kuntainliitto. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
6801: Uuden sairaalan rakentamisen rahoituk- tulo- ja menoarvioon 35,000,000 mar-
6802: seen on saatu valtionapua vain sen vakio- kan suuruisen määrärahan korotetun
6803: määrä 50%, kuntainliiton rahoitusosuuden valtionavun suorittamiseksi Paiholan
6804: ollessa toinen puoli eli tässä tapauksessa Sairaalan K. L. kuntainliitolle uuden
6805: 140 milj. markkaa. sairaalan rakennusmenoihin.
6806: Edellä sanotusta selviää, että Pohjois-
6807: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
6808:
6809: Juho Karvonen. Heikki Soininen.
6810: Jalmari Väisänen. Eino Rauste.
6811: 0. Muikku. Arvi Ikonen.
6812: 720
6813:
6814: IV,2o2. - Fin. mot. N:o 134.
6815:
6816:
6817:
6818:
6819: Rollsten: Angående anvisande av anslag till bidrag och lån
6820: åt general Mannerheims barnskyddsförbund Å.bolands
6821: svenska avdelning för uppförande av Å.bolands hälso- och
6822: sjukvårdscentral.
6823:
6824:
6825: Till Riksdagen.
6826:
6827: Hänvisande till motiveringen i finansmo- 15 miljoner mark att utgivas som bi-
6828: tion N: o 275, inlämnad vid 1951 års riksdag, drag och understödslån åt Å.bo svenska
6829: föreslås vördsamt, avdelning av General Mannerheims
6830: barnskyddsförbund för konsolidering
6831: att Riksdagen i statsförslaget för av kostnaderna vid uppförandet av
6832: år 1953 måtte upptaga ett belopp om Å.bolands hälso- och sjukvårdscentral.
6833: Helsingfors den 16 september 1952.
6834:
6835: Ture Hollsten.
6836: 721
6837:
6838: IV,2o2. - Rah. al. N:o 134. Suomennos.
6839:
6840:
6841:
6842:
6843: Hollsten: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi
6844: Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton Turunmaan
6845: ruotsalaiselle osastolle terveys- ja saimanhoitokeskuksen
6846: rakentamiseksi.
6847:
6848:
6849: Eduskunnalle.
6850:
6851: Viitaten vuoden 1951 valtiopäivillä jäte- avustuslainana Kenraali Mannerhei-
6852: tyn rahaasia-aloitteen N: o 275 perusteluihin, min lastensuojeluliiton Turun ruotsa-
6853: ehdotan, laiselle osastolle T1trunmaan terveys-
6854: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953 ja sairaanhoitokeskuksen rakentamis-
6855: tulo- ja menoarvioon 15 miljoonaa kustannusten vakauttamiseksi.
6856: markkaa annettavaksi avustuksena ja
6857: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
6858:
6859: Ture Hollsten.
6860: 722
6861:
6862: IV,2oa.- Rah. al. N:o 135.
6863:
6864:
6865:
6866:
6867: Palovesi ym.: Määrärahan osoittamisesta Karstulan evankeli-
6868: sen kansanopiston opistotalon rakentamiseen.
6869:
6870:
6871: Eduskunnalle.
6872:
6873: EarstuJJan eVlalllk!e11noo ki!lill!Sa!lloptisto, jonka Ku:lmn.eena tkesäJkiautena ka:nn~tursyhdistys
6874: omistaa Karstulan evank. kansanopiston kan- on rwlrennThttla.nUJt omistwmruhleen tiJ.,alle ajallli-
6875: natffi"lyhdistys r. y., on perustettu v. 1948 ja mu:tkalisen ikäsityöraJkiennuksen, mikä ,entisestä
6876: on: si:istä lähit:ien toim:im11t vuokrahuoJlJcissa ra:lmnaH1iksesta krmnootettU!ll.Ja on rtmW1ut IIllWk-
6877: Ea.rstu1oo arir~O!llkyilässä kouJ:uJ:ta1litUiksen sramaaJIIl 4.2 m.iiljoonaa marikkaa. Lisäikisi ylh-
6878: w1aisooa, kansanopistolain aJlamta y,aJltiolllapua. distys on käyrttäJnryrt; piel1€1Illpiin korjaus- ja
6879: naUJttivana oppiJ:ai:toksena. Ohj,esäämJtönsä uudelleenjärjesrtJelyltöihin HöyoläilliemelJ.ä n.
6880: mU!k;lllan sen ltaillkoilituiksena on kohottaa var:t. 0.5 mi!lj. mal1k1kiaa. Näistä menoista on n. 1.5
6881: tnneen nuo11ison Yfle:iJSrtä tkansaJlaissivistystä ja llllilj. mark!krua ra!hoirtetrt;,u yhdistyksen Ollllin
6882: sen ttulee rtoiminlllassruan, mikä tapahtuu tU:IL- pääasiassa rooantkeräy!kse1lä ja r1ahjoirtulksin
6883: numuikseliliseln luteriJ:amuuden ja ikirkikomme ooadum varoin, mUJtta loppuerä 001 lisännyt
6884: evankelisen herätysliikkeen hengessä, antaa yhdistyksen Vielikatruaikk:ara. Yhd:istyrk:sen tar-
6885: pääpaino iherättävä1le, omintaik:cislta ajart:;telu:a koitllikJSena on, sittoo :lrun Mil m1oud€11linen
6886: ja sivoolilJstä tlOOllllletta ikehtittäv,äJlle opetuk- asema on vahvistunut, rakennuttaa kansan-
6887: selle j.a k~wtUJkse11e. opistoJlle myös ,uusi pääroikennus, jr(jka 001
6888: Tiertruen, rettä oma koti ja tarkoituksenmu- parha:illrua:n suunnittelun ,alaisena j>a tUJ1ee
6889: 1kiaiselt opetllilltilat ovalt rtyön jatJlruvan merues- olemaram tilavuudeLtaaJIIl n. 6,000 m3 ja mak-
6890: tymisen ikan!lla1ta väJlrttä:mi:isttömät kansa.n- srumlllan :n. 40 miljoonaa ma.:r1kikiaJa.
6891: Dpdston rflapaise11e sisäoppi:1aitoiksellle, Karstu- Näihö.n seitfukioihin viitaiten ja ,1Jurutien Ka,rs-
6892: Lan kansanopi:s.ton 'kian!llaltusyhdistys osti tulan evra.n>kielisen ikaJil&llopiston twl"keän
6893: viime ikevrurunä opisto!lll Thudeksi toimipaiika:ksi merkitylkisen ikarusansivistystyössä pohjoisessa
6894: osan rt,äJhän rtaDkoituikseen erittäin hyvin so- KeS!lcirSuomessa ehdotamme kunnioitJtruen,
6895: v:eltuv:Mta Höyläniemen thl.a.sta K'amtu:la:n
6896: kirko11a. Tällllä 7.5 ha:n suuruinen aJure, että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
6897: johon sisäiltyvrurt tila.n ilmitkki r:a:loonnukset, tulo- ja menoarvioon 10 Pl. II luvun
6898: maksoi 14.25 milj. markkaa, mistä 6 milj. uudelle momentille 5 miljoonaa mark-
6899: mal1k1k8la on ralhoitJettu :lain,av:arom lopnn ol- kaa käytettäväksi Karstulan evanke-
6900: lessa v:n 1954 loppuun men:rressä malksetta- lisen kansanopiston kannatusyhdistyk-
6901: vrana v:ellmillru ti1oo myyji'lile. sen oman opistotalon rakentamiseen.
6902: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
6903:
6904: Eino Palovesi. Vilho Leivonen. Artturi Koskinen.
6905: 723
6906:
6907: IV,204. - Rah. al. N:o 136.
6908:
6909:
6910:
6911:
6912: Virolainen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
6913: seksi J aakkiman kristillisen kansanopiston opistorakennus-
6914: ten rakentamista varten.
6915:
6916:
6917: Eduskunnalle.
6918:
6919: Menetettyään alueluovutuksen johdosta tusyhdistys aikoo hankkia keräyksillä ja lah-
6920: Karjalassa sijainneet opistorakennuksensa joituksilla n. 5 miljoonaa markkaa ja valtion
6921: Jaakkiman kristillinen kansanopisto on toi- osuus, 25 % rakennuskustannuksista, olisi 20
6922: minut vuodesta 1945 lähtien väliaikaisessa miljoonaa markkaa. Kansanopiston johto-
6923: sijoituspaikassaan Lemillä puolustuslaitok- kunta tekikin helmikuussa 1952 kouluhalli-
6924: selta ostetussa parakkirakennuksessa. Näin tukselle esityksen, että valtion v. 1953 tulo-
6925: opisto on jo 7 vuotta joutunut työskentele- ja menoarvioon otettaisiin po. rakennushan-
6926: mään erittäin vaikeissa olosuhteissa. Saa- ketta varten avustusta ja lainaa yhteensä 25
6927: dakseen itselleen uudet tarkoitusta vastaavat miljoonaa markkaa. Opetusministeriö esitti,
6928: opistorakennukset, kansanopisto sai v. 1951 että tarkoitusta varten otettaisiin 10 mil-
6929: lahjaksi Ruokolahden kirkonkylästä n. 4.5 joonaa markkaa, mutta tätäkään summaa ei
6930: hehtaarin suuruisen maa-alueen, johon sen tulo- ja menoarvioesitykseen ole otettu.
6931: tarkoituksena on rakentaa omat opistoraken- Kun olisi välttämätöntä, että edellä mai-
6932: nuksensa. Kuluvan vuoden kevättalvella nittu sodan johdosta rakennuksensa menet-
6933: kouluhallitus hyväksyi arkkitehtitoimisto V. tänyt kansanopisto pääsisi vihdoinkin, jo yli
6934: Larkaksen piirustukset 78 oppilaalle tarkoi- 8 vuotta kestäneen odotuksen jälkeen raken-
6935: tettua kansanopistoa varten. tamaan itselleen oman opistotalon, esitämme,
6936: Rakennushankkeen toteuttamii~..en tulee
6937: laaditun kustannusarvion mukaan maksa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
6938: maan yhteensä n. 80 miljoonaa markkaa. tulo- ja menoarvioon rakennusavus-
6939: Opiston omat varat ovat 20 miljoonaa mark- tuksena J aakkiman kristillisen kan-
6940: kaa, Ruokolahden kunta on mennyt 10 mil- sanopiston opistorakennusten rakenta-
6941: joonan markan takuuseen, rahalaitoksilta on mista varten 20 miljoonan markan
6942: luvassa lainaa 25 miljoonaa markkaa, kanna- määrärahan.
6943: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
6944:
6945: Johannes Virolainen. Lauri Kaarna.
6946:
6947:
6948:
6949:
6950: 19
6951: 724
6952:
6953: IV,2o5. - Rah. al. N:o 137.
6954:
6955:
6956:
6957:
6958: Hamara ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennusavustuk-
6959: seksi ja -lainaksi Helsingin käsityönopettajaopistolle.
6960:
6961:
6962: Eduskunnalle.
6963:
6964: Käsityönopettajien valmistus kaikkia eri sen keskeytymisen vaaraan. Opetuksen ny-
6965: koulumuotojamme varten on jatkuvasti yksi- kyisen käytännöllisen suuntautumisen huo-
6966: tyisen harrastuksen varassa. Helsingin käsi- mioiden se olisi kohtalokasta. Tämän vuoksi
6967: työnopettajaopisto sai vakinaisen valtion- vedotaan valtiovallan kiireelliseen apuun
6968: avustuksen vasta vuonna 1949 heinäkuun 12 tarvittavan opistorakennuksen aikaansaami-
6969: päivänä annetulla lailla omistavan säätiön seksi. Yksityisellä säätiöllä, jonka ainoa
6970: menetettyä inflatioissa varansa ja opettaja- omaisuus inflatioiden jälkeen on velkojen
6971: valmistuksen ollessa vaarassa loppua. Yli rasittama opisto, ei ole taloudellisia mahdol-
6972: seitsemänkymmentä vuotta on säätiö koulut- lisuuksia rakentamiseen. Helsingin käsityön-
6973: tanut kaikki vaitionkin kouluihinsa tarvitse- opettajaopisto, jonka opettajavalmistusosas-
6974: mat käsityönopettajat. Nyt annettu laki ta- tolla ja harjoituskouluissa noin 500 eri puo-
6975: kaa opetuksen jatkuvaisuuden, mutta se ei lilta maata olevaa nuorta naista vuosittain
6976: vielä luo tarpeellisia edellytyksiä tulokselli- saa käsityökoulutusta, tarvitsee toimintaansa
6977: selle toiminnalle. Opisto toimii ahtaissa oppi- varten 18,500 m3 käsittävän opistorakennuk-
6978: laitokseksi sopimattomissa vuokrahuoneissa sen, joka kiintokalustoineen tulee nykyisen
6979: eri puolilla kaupunkia ainaisen irtisanomis- arvion mukaan maksamaan 148 miljoonaa
6980: uhan alaisena. Opetustoiminta kärsii suuresti markkaa. Jotta opisto voisi alkaa toteuttaa
6981: tällaisesta tilanteesta. Tuntien opiston vai- rakennussuunnitelmaansa esitämme,
6982: kean aseman ja sen työn tärkeyden on Hel-
6983: singin kaupunki varannut opistoa varten ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
6984: kennustontin Helsinginkatu 34 edellyttäen, tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
6985: että rakennustyöt aloitetaan vuoden 1953 ai- kohdalle Helsingin käsityönopettaja-
6986: kana. Oman koulutalon saaminen on keskey- opistolle 20 miljoonan markan korotto-
6987: tymättömän toiminnan takia kiireellinen, man rakennuslainan sekä 10 Pl. VIII:
6988: sillä yhdenkin osaston häätäminen nykyisistä 30 kohdalle 50 miljoonan markan ra-
6989: vuokrahuoneista saa koko opettajavalmistuk- kennusavustuksen.
6990: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
6991:
6992: Irma Hamara. Eino Rauste.
6993: Kaisa Hiilelä. Martti J. Huttunen.
6994: Matti Heikkilä. Arno Tuurna.
6995: Irma Torvi. Toivo H. Kinnunen.
6996: Aune Innala. Kerttu Saalasti.
6997: Urho Saariaho. Elli Nurminen.
6998: Vappu Heinonen. Konsti Järnefelt.
6999: A. Simonen. Martta Salmel~ärvinen.
7000: 725
7001:
7002: IV,2oa. - Rah. al. N:o 138.
7003:
7004:
7005:
7006:
7007: Heikura ym..: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
7008: naksi Parkanon yhteiskoulun rakennusten laajentamistöitä
7009: varten.
7010:
7011:
7012: E d u s k u n n a 11 e.
7013:
7014: Maamme koululaitoksen kehittämistyössä lun kannattajaväestöllä on taloudelliset olo-
7015: on viime vuosikymmeninä nähty tyydyttäviä suhteet sellaiset, että se vain rajoitetusti voi
7016: piirteitä mm. siinä, että myös varsinaisen tarjota oppikoululle taloudellista tukeaan, ja
7017: maaseudun nuorisolle on tarjoutunut tilai- kun alueen laajan sotasiirtolaisasutuksen
7018: suuksia mm. oppikoulun käyntiin niissä op- osuus koulun oppilasaineksessa on melkoinen,
7019: pikouluissa, joita on perustettu varsinaiselle niin hyvin ymmärtää ne rajoitukset, jotka
7020: maaseudulle. Kuitenkin siitä huolimatta, että tällaisissa olosuhteissa toimivalla oppikou-
7021: koulutoimen alalla on saavutettu melkoisia lulla ilman valtion tukea on.
7022: parannuksia ja on saatu oppikouluja lisää, Koulun hallinto onkin 2/10 -51 kääntynyt
7023: niin opetustyön ja -toimen taloudelliset vai- perustellulla kirjelmällään valtioneuvoston
7024: keudet haittaavat opetustyön kehittämistä puoleen asiassa. Samoin toivomusaloitteessa
7025: erinäisissä oppikouluissa. Tällainen on mm. n:o 91 (1952 vp.) on perusteltu lähemmin
7026: Pohjois-Satakunnan alueella toimiva Parka- asiaa, joten ei tässä asiassa tarvitse kysy-
7027: non yhteiskoulu, joka sinne sotavuosina siir- myksen asialliseen puoleen enempää kajota.
7028: tyneen Ylä-Vuoksen yhteiskouluna jatkaa Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
7029: toimintaansa ja jonka oppilasaines tulee pää- taen ehdottaa,
7030: asiassa Parkanon, Kihniön ja Karvian kun-
7031: nan alueilta, ollen po. alue asukasluvultaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
7032: yhteensä n. 25,000 henkeä. Parkanon yhteis- tulo- ja menoarvioon yhteensä 15 mil-
7033: koulun oppilasluku lähentelee jo n. 250, ja joonan markan suuruisen määrärahan,
7034: on käynyt ajankohtaiseksi saada tämä oppi- josta 5 miljoonaa markkaa avustuk-
7035: koulu kehitetyksi yliopistoon johtavaksi kou- sena ja 10 miljoonaa markkaa huokear
7036: luksi, mitä varten on laadittu rakennussuun- korkoisena lainana, Parkanon yhteis-
7037: nitelmat koulun laajentamiseksi. Kun koulu koulun rakennusten laajentamistöitten
7038: on harvaan asutun pienviljelysvaltaisen suorittamista varten.
7039: maakunnan nuorison opinahjona, jonka kou-
7040: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
7041:
7042: Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen. Kalle Joukanen.
7043: 726
7044:
7045: IV,2o1. - Rah. al. N:o 139.
7046:
7047:
7048:
7049:
7050: Järnefelt ym..: Määrärahan osoittamisesta vakaustoimiston
7051: johtajan palkkauksen korottamiseksi.
7052:
7053:
7054: E d u s ik u n n a Il e.
7055:
7056: Valtion paTh!kauslautalkunta ehdotti 10. 5. tosten j'dhtajien virkoihin, siHä säädettynä
7057: -52 valtiovarainministeriölle antamassaan pätevyysvaatimuksena on fiiloSiofian lisen-
7058: mietinnössä eräitä tutkimus- ja tarkastuslai- siaatin tai tekniikan tolhtorin tutlkinto sekä
7059: tosten virkoja ja toimia nostettavaksi kor- juilikaistui'Ha turt'k:imu1ksina osoitet!tu kyky itse-
7060: keampaan palkkausluokkaan. Valtiovarainmi- näiseen tieteel'liseen työhön.
7061: nisteriö onkin ottanut nämä ehdotukset huo- Sanotusta ilmenee, ·että ei ole mitään perus-
7062: mioon tulo- ja menoarvioehdo:tubessaan. Ai- tetta jättää virkaa ikiorotta:matta 31 pl:sta 32
7063: noastaan vaika;ustoirrniston johtajan viran koh- pl: aan, kuten palkkauslautakunta oli ehdot-
7064: da'lla on tehty poi1kikeus, jolloin virllm on tanut viran korotettavalksi. Korotu&ta puol-
7065: ikäänkuin rinnastettu hallinniO'llisiin vil'lkoi- taa voimakkaasti vielä se seikka, että virka
7066: hin. on täysin rinnastettavissa maanmittaushalli-
7067: V alkaustoirrniston :johtajan ;virlkaan ikuuluvat tuksen yli-insinöörin ja hydrografisen toi-
7068: telhtävät 'OIVat la;adU:ltaan osittain ha1'linno1'li- miston johtajan virkoihin, jotka molemmat
7069: sia, kuten yli koko maan ulottuvan vakaajien kuuluvat 32 pl: aan.
7070: organi,saation johto ja vastuu 'laitoksen talou- Edellä olevaan viitaten ehd<:>tamme kun-
7071: desta. Toisa:a'lta kuitenkin tehtävät orvrut sel- nioittaen,
7072: västi samanlaisia kuin muissa tieteellisellä
7073: pohjalla !toimivissa tarkastuslaitoksissa. Joh- että Ed1tskunta ottaisi vuoden 1953
7074: tajan on nun. va'lvotta;va, että valkaus1aitos tulo- ja menoarviossa 11 Pl. IV luvun
7075: pysyy ajan vaatimusten tasaHa, miikä teh- 1 mom. kohdalle 41,400 markan suurui-
7076: tävä vaa;tii nykyisin nopeasti kehittyvän mit- sen lisäyksen vakaustoimiston johtajan
7077: taustekniilkan perusteeHista tuntemusta. Pä- palkkauksen korottamiseksi 32 palk-
7078: tevyysvaatimuiksiensa puolesta virka on täy- kausluokkaan.
7079: sin rinnastettava tar!kastus- tai tutkimuslai-
7080: Hrosingissä 15 päivänä syysllrnuta 1952.
7081:
7082: Konsti Järnefelt. Aukusti Pasanen.
7083: H. A. Kannisto. Irma Karvikko.
7084: 727
7085:
7086: IV,2os. - Rah. al. N:o 140.
7087:
7088:
7089: Kähönen ym.: Määrärahan osoittamisesta opettajain asunto-
7090: jen rakentamiseksi Paimion maatalouskerhoneuvojaopis-
7091: tolle.
7092:
7093: Eduskunnalle.
7094:
7095: Maatalouskerhotoiminnan kehittymiselle ja perheetön opettaja opiston sairashuoneissa,
7096: vakauttamiselle osoittautui pätevän neuvoja- jotka eivät ole varsinaisesti asumiseen tar-
7097: kunnan saanti välttämättömäksi. Maatalous- koitettuja eivätkä soveltuvia. Avoinna ole-
7098: kerholiiton toimesta on tämän vuoksi vuo- via opettajan toimia, nuorison ohjaajien kou-
7099: sina 1946-1952 perustettu ja rakennettu lutuksessa välttämättömät laulun ja liikun-
7100: Paimion maatalouskerhoneuvojaopisto1 jonka nan sekä yhteiskuntaopin ja kansantalouden
7101: tarkoituksena on kasvattaa maataloustekni- opettajain toimet, ei voida täyttää asunto-
7102: kon koulutusta vastaavan pätevyyden omaa- jen puutteen takia. Näiden virkojen hoita-
7103: via sekä mies- että naisneuvojia. Täten opis- minen tuntiopettajavoimin tuottaa suuria
7104: ton perustaminen merkitsee myös yhden vaikeuksia, sillä lähin paikka, mistä pätevää
7105: uuden maataloudellisen oppilaitoksen saantia opettajavoimaa on mahdollisesti saatavissa,
7106: riittämättömiksi osoittautuneiden Mustialan on Turku, joka on 37 km:n päässä.
7107: maamiesopiston ja Hyvinkään pienviljelys- Näin ollen olisi opistolle välttämättä saa-
7108: neuvojaopiston rinnalle. Valtiovalta on tun- tava rakennetuksi opettajain asuntoraken-
7109: tien opiston tarpeen ja merkityksen tukenut nus, joka sisältäisi vähintään kaksi perheelli-
7110: sen perustamista myöntämällä avustuksia sen opettajan asuntoa ja mahdollisesti yhden
7111: sekä antamalla asetuksen yksityisluontoisista perheettömän opettajan asunnon. Raken-
7112: maatalouskerhoneuvojaopistoista, jonka ase- nuksen tilavuuden tulisi siis olla n. 1200 ms.
7113: tuksen perusteella opisto nyt toimii. Opis- Rakennuskustannukset kohoavat n. 6.5 mil-
7114: tossa on nyt koulutustaan saamassa kaksi joonaan markkaan.
7115: ensimmäistä kaksivuotista neuvojakurssia, Opiston perustajan, maatalouskerholiiton,
7116: yhteensä 73 oppilasta, ja siihen voidaan vuo- sekä opiston kannatusyhdistyksen taloudelli-
7117: sittain ottaa 50-60 uutta oppilasta. set mahdollisuudet rakentamiseen ovat nyt
7118: Opiston toiminnalle on kuitenkin yhä pa- kuitenkin loppuun käytetyt. Opiston perus-
7119: hana esteenä se, ettei opistolla ole käytettä- taminen on tähän mennessä tullut maksa-
7120: vissä riittävästi opettajain asuntoja. Asetuk- maan kaikkiaan n. 120 miljoonaa markkaa,
7121: sen mukaan opiston opettajakuntaan kuuluu josta valtion avustukset muodostavat noin
7122: viisi lehtoria ja kuusi opettajaa, jotka ovat neljänneksen. Perustajien hoidettavana on
7123: välttämättömiä opiston asetuksenmukaisen yli 70 miljoonan markan velka. Nykyisin
7124: opetusohjelman läpiviemiselle. Varsinaisia vallitsevan vaikean rahatilanteen johdosta
7125: opettajain asuntoja on kuitenkin käytettä- on lisäluoton saanti mahdotonta.
7126: vissä vain kuusi, joista yksi perheelliselle Edellä olevan perusteella saamme täten
7127: opettajalle sopiva. Nykyinen opettajakunta kunnioittaen esittää,
7128: on saatu sijoitetuksi siten, että yksi per-
7129: heellinen opettaja asuu tilanhoitajalle kuulu- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7130: vassa asunnossa, tilanhoitajien asuessa yh- den 1953 talousarvioon 6,500,000 mar-
7131: dessä oppilashuoneessa, kaksi perheeilistä kan määrärahan opettajain asuntojen
7132: opettajaa yhden opettajan käyttöön tarkoite- rakentamisee'n Paimion maatalous-
7133: tuissa pienissä asunnoissa, kaksi perheetöntä kerhoneuvo jaopistolle.
7134: naisopettajaa yhteisessä asunnossa ja yksi
7135: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
7136:
7137: Urho Kähönen. Antti J. Rantamaa. Eino E. Heikura.
7138: Nestori Kaasalainen. Urho Kulovaara. Kalle Joukanen.
7139: N. Kosola. Mauno Jussila.
7140: 728
7141:
7142: IV,2o9. - Fin. mot. N:o 141.
7143:
7144:
7145:
7146:
7147: Hollsten: Angående anvisande av anslag till understöd åt
7148: Garantiföreningen för Åbolands lantmannaskola för ett
7149: uppfört skolhus.
7150:
7151:
7152: Till Riksdagen.
7153:
7154: Hänvisande till finansmotion n:o 71, in- miljoner mark såsom understöd åt Ga-
7155: lämnad vid 1951 ärs riksdag, föresläs vörd- rantiföreningen för Åbolands Lant-
7156: samt, mannaskola för avkortning av de skul-
7157: att Riksdagen i statsförslaget för år der, som förorsakats genom uppfö-
7158: 1953 måtte upptaga ett belopp om 6 rande av nytt skolhus för sagda skola.
7159: Helsingfors den 16 september 1952.
7160:
7161: Ture Hollsten.
7162: 729
7163:
7164: IV,2o9. - Rah. al. N:o 141. Suomennos.
7165:
7166:
7167:
7168:
7169: Hollsten: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Turunmaan
7170: maamieskoulun kannatusyhdistykselle koulurakennuksen
7171: rakentamiseksi.
7172:
7173:
7174: Eduskunnalle.
7175:
7176: Viitaten vuoden 1951 valtiopäiville jätet- maan maamieskoulun kannatusyhdis-
7177: tyyn rah. al. n: o 71 ehdotan kunnioittaen, tykselle niiden velkojen lyhentämi-
7178: seksi, jotka ovat aiheutuneet uuden
7179: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953 koulutalon rakentamisesta sanotulle
7180: tulo- ja menoarvioon 6 m~"ljoonan mar- koululle.
7181: kan määrärahan avustukseksi Turun-
7182: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
7183:
7184: Ture Hollsten.
7185: 730
7186:
7187: IV,210. - Rah. al. N:o 142.
7188:
7189:
7190:
7191:
7192: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta Akkunusjoki-
7193: varren-Koivun tien kunnostamiseen.
7194:
7195:
7196: Eduskunnalle.
7197:
7198: Vuoden 1949 ;tulo- j·a menoarvioon otettiin että orli turV'audutt31Via maastoautoon paas-
7199: 20,000,000 markan määräraiha .A!l~lmnusjoilci,. täkseen asutusalueille. Sattui myös tapauk-
7200: varren-Pahtaojan-Lehmikummun-Koivun s1a, että va&easti sairasta ~löä hakemaan
7201: t~en :kum110stamffieksi edustaja Ta:Lnion alöj t- läht'eneen saimsauton oili paJwttav•a väliltä
7202: teen pohjail:1a. Määrärahan .turvin 'aloitettiin takaffiin sairaan sruamaltta lääik:ärinapu:a.
7203: ikorjausrtyöt, jottika o\Cat vieläkin k€Sken. Mai- Tie on tärkeä myös puutavaran kuljetuk-
7204: nM.tu rti:e on :n. 70 km piJt,uinen asutust1e, seHe. Main~ttua t1etä tuoda1an Koivun radan.
7205: j~Yka yhdistää vä:kkilkkarut .A!k:lkunwsjolkiva,r- 'Viartoon ja Kemin lmupu:nkiirn poJtto- ja ar-
7206: ren, Sompujärven, Pahtaojan, Lehmikum- vopuuta. Sekä Kemi Oy:1lä 'että Vapoihla on.
7207: mun ja Runkauksen asutusalueet Kemijoen jatlJrurvl!JSti suucia puutavaramääriä j1a haik-
7208: itäpuolella olevaan valtatiehen. Mainituilla tkui.ta ,tämän asutustien varressa. Tien huo-
7209: asutusalueilla on n. 1,300-1,400 asukasta. nous ja iliiik:enneke~lvcOtttomuus vaiik:eurbtaa met-
7210: Suoritetuista korjaustöistä huoJimartt.a tie sätyöläisten muon,]tusta ja puutav;a,raJn kuJ...
7211: on jatkuV'asrti niin huooossa ikunruossa, että j·etuslta. Tiellä o1eVlat s:Lhlat, vcarsin.km .A!k-
7212: sadeaikarua ;aUJtot eivät p.ääse rtuomaan 'tava- ilrunusjoen sLlta, ovrut niim_, Jaili:onneilita, että
7213: raa :asutwsaluei!Lla oleviin kauppoihin, vruan :niJiden y;littämilllen hevostella j.a auto~la on
7214: tavarat on kuljetettava osittain hevosella. suorastaaJL hoo.genrv:ruaraHill;en. Jotta ;tiel:lä
7215: Tietä korjatJtaessa on nim1ttäin jätetty väilhlle voitaisiin ~~iikermöidä ja ik:uUettaa puutava-
7216: muUJtaman sa.da:n me1trin pituisia llmrjatama.t- llaa .asutusik:eskuks:Lin, on \Cälttämä:tönt.ä, että
7217: 'tolilla ik:oihtia, joThin autot juu,ttuvca.t ik:iirmi tien korjraUISityöt suori.tet;aan ,loppuun. Siksi
7218: keskiik:esähl,ä;iki:n puhumattakaan &yksyisin ja ehdot3Jffilllle,
7219: keväisin vaLlitsevasta 1k;eJirikv.s1ta. .A!su:tus-
7220: a1u:eiden väestö joutuu näin oUen maiksa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
7221: maan kaikesta tavarasta, myös väl,ttämätrtö- tulo- ja menoarvioon 40,000,000 mar-
7222: mistä elintarv:ilklmilsta,
7223: 1 rahtikUISIUannusten kan määrärahan Akkunusjokivarren-
7224: muodossa ik:vrk;erumman hinnan kuin muualla. Pahtaojan-Lehmikurnmun - Koivun
7225: Eriik:oiseiSrti viime ikiev;äänä •tie oli niin huo- tien kunnostarniseksi.
7226: nossa ilmnarossa sateen ja tuJ.rv,an johdosta,
7227: Helsingissä 16 päivänä syys:kuUJta 1952.
7228:
7229: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio. Toivo Friman.
7230: 731
7231:
7232: IV,211. - Rah. al. N:o 143.
7233:
7234:
7235:
7236:
7237: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta suoalueiden
7238: kuivattamiseksi.
7239:
7240:
7241: E d u s k u n n a II e.
7242:
7243: Suoritettujen arvioiden mukaan on maam- jännes soistamme on viljelyskelpoista, osit-
7244: me pinta-alasta noin 10-12 miljoonaa heh- tain jopa erittäin hyvää viljelysmaata, ja
7245: taaria soita. Yksistään valtion omistuksessa suurin osa metsän kasvulle sopivaa.
7246: olevasta maa-alasta niitä on yli neljä miljoo- Kun suot maassamme ovat verrattain laa-
7247: naa hehtaaria. Suurin osa soistamme on nyt joja, käsittäen usein tuhansia, jopa kym-
7248: kokonaan tuottamattomina. meniä tuhansia hehtaareja, niin omistukses-
7249: Vaikka viime vuosikymmeninä on kiinni- saan olevien suoalueiden kuivattaminen on
7250: tetty huomiota soiden kuivattamiseen ja rai- yksityisille maanviljelijöille ylivoimaista. Sen
7251: vaamiseen, niin tämä toiminta, suoalueiden vuoksi valtion olisi ryhdyttävä todella tehok-
7252: laajuus ja kuivattamistarve huomioon ottaen, kaisiin toimenpiteisiin tämän toiminnan edis-
7253: on ollut vähäistä. Suuremmassa määrässä tämiseksi. Työllisyyden ylläpitämiseksikin se
7254: kuivatustöitä suoritettiin 1930-luvulla, silloi- nykyisessä tilanteessa olisi välttämätöntä.
7255: sen talouspulan vuosina. Tällöinkin kuiva- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
7256: tettiin vain noin 15,000 hehtaaria vuodessa. ehdotamme,
7257: Soittemme viljelyskelpoisuustutkimuksia on
7258: suoritettu varsinaisesti vain yksityisten ja että Eduskunta. ottaisi vuoden 1953
7259: kyläyhteisöjen pyynnöistä sekä asutusmah- tulo- ja menoarvioon 200,000,000 mar-
7260: dollisuuksia tutkittaessa. Kaikkiaan on tästä kan määrärahan maamme yksityisten
7261: syystä tutkittu noin miljoona hehtaaria. maanviljelijäin omistuksessa olevien
7262: Tämä tutkimus on selvittänyt, että noin nel- suoalueiden kuivattamiseksi.
7263: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
7264:
7265: Antti Kinnunen. Juho Rytkönen.
7266: Matti Meriläinen. Usko Seppi.
7267: Arvo Riihimäki. Ester Häikiö.
7268: Toivo Niiranen. Matti Koivunen.
7269: Pertti Rapio. Eino Rannikkoluoto.
7270:
7271:
7272:
7273:
7274: 20
7275: 732
7276:
7277: IV,212. - Rah. al. N:o 144.
7278:
7279:
7280:
7281:
7282: Riihimäki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi pien-
7283: viljelijöille lasku- ja viemäriojien kaivamisesta aiheutuviin
7284: kustannuksiin.
7285:
7286:
7287: E dusikunnalh.
7288:
7289: Yleisesti on tunnustettu peltojen salaoji- erillisiä takamaapalstoja, joista vesi on vai-
7290: tuksen suuri merkitys tehokkaalle viljelyk- keasti pois johdettavissa kivisyyden, nurin-
7291: selle. Nykyisin tämä kuitenkin on mahdol- kuristen maanomistusolojen ym. syiden
7292: lista vain suuremmilla viljelmillä ja varsi- vuoksi, mikä aiheuttaa pienviljelijöille
7293: naisilla maanviljelysalueilla. Sensijaan pien- lasku- ja viemäriojien kaivamisesta suhteet-
7294: viljelijät, joitakin poikkeuksia lukuunotta- toman suuria kustannuksia. Tämä johtaa sii-
7295: matta, eivät kykene salaojittamaan peltojaan hen, että vain harvoissa tapauksissa pienvil-
7296: siitä huolimatta, vaikka tähän tarkoitukseen jelijät kykenevät ilman valtion tukea edes
7297: myönnetään lakimääräisiä avustuksia valtion aloittamaan suunnitelman toteuttamisen.
7298: varoista. Vaikka he kykenisivätkin tämän Edelilä esitetyn perusteeHa ~hdlotanune,
7299: suorittamaan, niin joka tapauksessa salaoji-
7300: tuksen ensimmäinen ehto on, että lasku- ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
7301: viemäriojat kaivetaan ensin. Näin ollen pää- tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
7302: huomio on kiinnitettävä lasku- ja viemäri- kan arviomäärärahan jaettavaksi avus-
7303: ojien kaivamiseen, jotta voitaisiin edes kun- tuksina pienviljelijöille lasku- ja vie-
7304: nollinen peltojen avo-ojitus toteuttaa. Mutta märiojien kaivamisesta johtuvien kus-
7305: pienviljelijän peltoalueet ovat yleensä pieniä tannusten peittämiseksi.
7306: Helsingissä 16 päivänä syytSlruuta 1952.
7307:
7308: Arvo Riihimäki. Usko Seppi.
7309: Eino Tainio. Antto Prunnila.
7310: Eino Rannikkoluoto. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
7311: Toivo Kujala. Antti Kinnunen.
7312: Matti Meriläinen. Irma Torvi.
7313: Pertti Rapio.
7314: 733
7315:
7316: IV,21s. - Rah. al. N:o 145.
7317:
7318:
7319:
7320:
7321: Saari ym..: Määrärahan osoittamisesta osuusmeijerien uudis-
7322: tuksista ja rakennuskustannuksista johtuvien korkomeno-
7323: jen alentamiseksi.
7324:
7325:
7326: Eduskunnalle.
7327:
7328: Suomen meijeritalous pääsi sotien aikana kg vuodessa, tulee nykyisin maksamaan noin
7329: pahasti rappeutumaan ja vasta kolmen vii- 70-80 miljoonaa markkaa. Pelkkä korkokus-
7330: meisen vuoden aikana on näitä syntyneitä tannus tässä tapauksessa on myöskin noin
7331: rappioita meijerirakennuksissa ja koneistoissa 2 mk maitokiloa kohden eli noin 10 % mai-
7332: päästy huomattavammin korjaamaan. On dontuottajan saamasta hinnasta.
7333: myös tapauksia, jolloin jo ennen sotia kerät- Maassamme on annettu halpakorkoisia lai-
7334: tiin paaomia heikkokuntoisten meijerien noja meijeritoimintaa varten Lapin ja Oulun
7335: uudelleenrakentamiseksi ja koneistamiseksi. lääneissä, mutta myös muualla maassamme
7336: Sodan seurauksista johtuen on rakentaminen on hallanarkoja pienviljelysvaltaisia seutuja,
7337: ja koneistaminen siirtynyt viime vuosiin ja joissa maidon tuotanto on ainoa pääasiallinen
7338: ikävintä asiassa on se, että inflaatio on vie- maataloudellinen tuotantomuoto.
7339: nyt kerätyn rakennusrahaston melkein ole- Viitaten vuoden 1952 valtiopäivien toivo-
7340: mattomiin. musaloitteeseen n:o 113 ja eduskunnan hy-
7341: Kun nykyisin joudutaan meijereitä uusi- väksymään maatalousvaliokunnan mietintöön
7342: maan, niin emmental-juustomeijeri, joka ky- n:o 17, ehdotamme,
7343: kenee valmistamaan juustoksi 20,000 litraa
7344: maitoa päivässä, tulee maksamaan noin 150 että Eduskunta ottaisi vuoden 1.953
7345: miljoonaa markkaa. Tämä aiheuttaa toimin- tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
7346: nan alkuvuosina korkokustannuksen, joka on markan määrärahan osuusmeijerien
7347: noin 2 markkaa jokaista maitokiloa kohden. uudis.tuksista ja rakentamiskustannuk-
7348: Voimeijeri, joka kykenee jalostamaan sista johtuvien korkomenojen alentami-
7349: 10,000 litraa maitoa päivässä eli 3,600,000 seksi.
7350: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
7351:
7352: Eero Saari. Vilho Leivonen.
7353: Toivo Antila. E. M. Tarkkanen.
7354: Atte Pakkanen. Kalervo Saura.
7355: Eeli Erkkilä. T. N. Vilhula.
7356: Eino Rytinki. Viljami Kalliokoski.
7357: 734
7358:
7359: 1V,214. - Rah. al. N:o 146.
7360:
7361:
7362:
7363:
7364: Vilhula ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ylioppi-
7365: laiden yhdistykselle agraat·ikylän rakentamiseksi Viikin
7366: koe tilalle.
7367:
7368:
7369: E d u s k u n n a 11 e.
7370:
7371: Opiskelevaa nuorisoa rasittaa jatkuvasti den r~iitto- Lantbruksstudenternas Förbund
7372: asuntopula, josta aiheutuu opintojen harjoit- r. y:n kautta ryhtyä omatoimisesti toteutta-
7373: tamiselle haittaa ja esteitä kalliiden vuok- maan ohjelman mukaista kylää sitäkin suu-
7374: rien ja Opiskeluajan pitenemisen muodossa. remmalla syyllä, kun osa laitoksistakin jo
7375: Mainituista syistä ovat eräät ylioppilaskun- toimii Viikin tilalla. Ylioppilaskyläsuunni-
7376: nat ryhtyneetkin omatoimisesti toimenpitei- telma käsittää kaikkiaan seitsemän raken-
7377: siin tilanteen parantamiseksi. Tämä toiminta nusta yhteensä 24,000 m3 ja tulisi se maksa-
7378: on saanut myöskin valtiovallan hyväksymi- maan n. 300 miljoonaa markkaa.
7379: sen siten, että se on antanut tällaisille yri- Kylän rakennustyöt ovat nyt alkuvaihees-
7380: tyksille taloudellista tukea. saan, mutta jatkuva varojen kerääminen va-
7381: Mitä vaikein asuntopula vallitsee myöskin paaehtoista tietä on osoittautunut erittäin
7382: maa- ja kotitaloutta opiskelevien ylioppilai- vaikeaksi, koska mm. maatalousväestön mah-
7383: den keskuudessa. Näiden alojen opiskelu on dollisuudet lahjoitusten tekemiseen ovat maa-
7384: parhaillaan uudelleenjärjestelyn alaisena talouden heikon kannattavuuden vuoksi yhä
7385: mm. siten, että se tultaisiin siirtämään koko- pienenemässä. Suomen maatalouden kehittä-
7386: naisuudessaan noin 8.5 km:n päässä Hel- miselle välttämätön agraarikyläsuunnitelma
7387: singin keskuksesta sijaitsevalle Viikin koe- olisi kuitenkin saatava nopeasti edes asteit-
7388: tilalle. Tähän ratkaisuun liittyvän suunnit- tain toteutetuksi. Kun valtiovallan taholta
7389: telukilpailun ohjelman mukaisesti kuuluvat on vastaavanlaisiin tarkoituksiin myönnetty
7390: siihen paitsi laitos- ym. rakennuksia myöskin varoja, olisi tämä myöskin agraarikylän suh-
7391: oppilaskunnan asunnot. Ohjelma tähtää sisä- teen välttämätöntä.
7392: oppilaitoksen edut sisältävän ylioppilasky- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
7393: län luomiseen. Maatalousylioppilaat näkevät kunnioittaen,
7394: suunnitelmassa onnistuneen ratkaisun nyt
7395: kestämättömälle asuntotilanteelleen, mikä että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
7396: edellä mainituista syistä jo suorastaan alkaa tulo- ja menoarvioon avustuksena yli-
7397: nostaa tien pystyyn varattomilta ja vähä- oppilaiden yhdistykselle agraarikylän
7398: varaisilta opiskelijoilta. Maa- ja kotitalous- rake,ntamista varten Viikin koeUlalle
7399: ylioppilaat päättivätkin Maatalousylioppilai- 50 miljoonaa markkaa.
7400: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
7401:
7402: T. N. Vilhula. Lennart Heljas.
7403: Arvi Ikonen. Vieno Simonen.
7404: Heikki Soininen. Aino Luostarinen.
7405: Kerttu Saalasti.
7406: 735
7407:
7408: IV,215.- Fin. mot. N:o 147.
7409:
7410:
7411:
7412:
7413: östenson m. fl.: Angående anvisande av anslag till understöd
7414: och lån för nybyggnader vid Högvalla seminarium i husl-ig
7415: ekonomi.
7416:
7417:
7418: Till Riksdagen.
7419:
7420: Sedan den 31 maj detta år en Högvalla band med ersättande av den nedbrunna
7421: Ab. tillhörig byggnad på Boe gård i Borgå byggnaden även här nämnda ytterligare
7422: socken, vilken byggnad helt disponerats av rumsbehov tas i beaktande, har en ny bygg-
7423: Högvalla seminarium i huslig ekonomi och nad planerats, upptagande utrymmen till
7424: Högvalla husmodersskola, nedbrunnit till en storlek av 5,783 ms. Enligt uppgjorda
7425: grunden, har en kritisk situation uppstått beräkningar motsvarande dagens pris skulle
7426: för skolans framtida undervisningsmöjlighe- kostnaderna härför uppgå till 55,000,000 mk.
7427: ter. Den nedbrunna byggnaden inrymde bo- Under sådana förhållanden och då nödigt
7428: stad för 12 elever och 2 lärarinnor samt under- kapital i tillräcklig utsträckning icke står
7429: visningskök, matsal och skolans enda bagar- skolan till buds, föreslå vi vördsamt,
7430: stuga. Redan tidigare har rumsbristen åsam-
7431: kat att icke alla inträdesansökningar till att Riksdagen i statsförslaget för
7432: olika kurser kunnat beaktas, varjämte ett år 1953 måtte för nybyggnader, av-
7433: starkt behov av ytterligare lärosalar gjort sig sedda för Högvalla seminarium i
7434: gällande, liksom av ökade ekonomiutrymmen, huslig ekonomi, såsom understöd och
7435: såsom tvättstuga och vaktmästar-gårdskarls- lån upptaga et.t anslag på 41 miljoner
7436: bostad. mark.
7437: Då det synes ändamålsenligast, att i Sam-
7438: Helsingfors den 16 september 1952.
7439:
7440: Ebba östenson. Kurt Nordfors. Arthur Larson.
7441: C. A. Öhman. Henrik Kullberg.
7442: 736
7443:
7444: IV,2t5. - Rah. al. N:o 147. Suomennos.
7445:
7446:
7447:
7448:
7449: östenson ym.: Määrärahan osoittamisesta avutukseksi ja lai-
7450: naksi uudisrakennuksia varten Högvalla seminarium i
7451: huslig ekonomi nimiselle opistolle.
7452:
7453:
7454: E d u s k u n n a ll e.
7455:
7456: Kun tämän vuoden toukokuun 31 päivänä Koska näyttää tarkoituksenmukaisimmalta,
7457: Högvalla Oy: lle kuuluva Porvoon pitäjässä että palaneen rakennuksen korvaamisen yh-
7458: sijaitsevan Boen kartanon muuan rakennus, teydessä myöskin edellä mainitut lisätilat
7459: jota kokonaisuudessaan ovat hallinneet Hög- otetaan huomioon, on suunniteltu uudisra-
7460: valla seminarium i huslig ekonomi ja Hög- kennus, joka on suuruudeltaan 5,783 m3.
7461: vallan emäntäkoulu, paloi perustuksiaan Suoritettujen laskelmien mukaan, jotka vas-
7462: myöten, syntyi koulun vastaisia opetusmah- taavat päivän hintaa, nousisivat kustannuk-
7463: dollisuuksia silmälläpitäen arveluttava ti- set 55,000,000 markkaan.
7464: lanne. Palaneessa rakennuksessa oli kahden- Asiaintilan näin ollen ja koska koulun
7465: toista oppilaan ja kahden opettajattaren käytettävissä ei ole riittävästi pääomia, ehdo-
7466: asunnot sekä opetuskeittiö, ruokasali ja kou- tamme kunnioittaen,
7467: lun ainoa leivintupa. Jo aikaisemmin huone-
7468: pulasta johtuen ei kaikkia eri kursseille lähe- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
7469: tettyjä pääsyanomuksia ole voitu ottaa huo- tulo- ja menoarvioon 41 miljoonaa
7470: mioon, minkä ohessa on esiintynyt voima- markkaa avustukseksi ja lainaksi
7471: kasta tarvetta uusien opetushuoneiden sa- uudisrakennuksia varten Högvalla
7472: moin kuin enempien taloustilojen, kuten pe- seminarium i huslig ekonomi nimiselle
7473: sutuvan ja vahtimestari-talonmiehen asun- opistolle.
7474: non saamiseen.
7475: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
7476:
7477: Ebba östenson. Kurt Nordfors. Arthur Larson.
7478: C. A. Öhman. Henrik Kullberg.
7479: 737
7480:
7481: IV,216. - Rab. al. N:o 148.
7482:
7483:
7484:
7485:
7486: V. Kaasalainen ym..: Määrärahan osoittamisesta 1·outivien tie-
7487: osien korjaamista varten.
7488:
7489:
7490: Ed uslkunnal!le.
7491:
7492: :MaJaperämme on suurelta osalta roudan- tehdä mitään pemmteel:lisia paraillllustöittä
7493: arkaJa j·a siitä johtuen valtaooa teistämme, roudaJn rborjumilseik!si, vaan joudutaan ikunnos-
7494: jotlm ov:aJt ns. il:UIOIID<mte~tä ja sanan varsi- sapiJtOityÖ!t k:eskilttämään toimenpiteisiin väLt-
7495: naisessa mi~Lessä 11aJkentamattom±a, on ik!ev:äi- tämättömän ~iiikoottoon yJ:läpirtämffieksi t:ai
7496: sin iliiJrenneke1w:trt.omina. Niinpä ikevääililä v:aurioitnneen ttielmhdaJn saattarrn[s.eiksi sellai-
7497: 1951 oli t:iJewrrullJOillllaisten pakiko M.taa liir- seen kuntoon, että iliå,klenne voitaisiin ohjata
7498: loonn!eilcie1toja ja -rajoituksia n. 1.2,000 ikrrn: lle joHam ~ailla si1tä läpi. T.ästä on seumuiksena,
7499: maanteitä eli 38.1 %: lle maantieverkon että 'teiden roUJtavauriot uusiU1tUtv1at säännöl-
7500: pituudesta, ja vmme !keväänä oli vastaav:a lisesti vuosittain, ja joka vuosi joudutaan uh-
7501: määrä !11'. 10,000 ikm eili n. 30 % maaJiltieV'er- maJmrurun aina v1ain uudelleen huomattav1a
7502: lmn pituudesta. .Sen !Lisä:ksi on me111ä noin kumlos:sapirtxwamja rtällaisten kohtien saatta-
7503: 10,000 km seli1aisia maanteitä, joiRa 1esimtyy miseiksi ~iiikenteelle 'edes välttävruän ilru:rutoon.
7504: kyllä roudan ,taikia 11illkffilil.lev:aitkeuksia, mutta Kun :voUJta iroatik!aisee säännöllisesti v;uogjjt-
7505: joillta liiklenn:e voi kuitenkin siitä huolimatta tain tre1illkenneyhteydet ~1aajoil!1a ;alue~1la pit-
7506: käyttää tai jotka niiden tärkeyden ibakila on kiksi ajoiksi ja taiheuttoo täten yh1Jeisikun-
7507: pailclro pitä;ä Wäpipääst:ävässä lrun'lllossa. Ke- na11e, ite01llisuudel1e ja [Laajoille väJestöpiireiille
7508: vältlkelirilkiko ik!estää yleensä vähillltään 3 viilk- huomattavia halllkaluuik!sia ja sen ohe1la mel-
7509: ilma, murtta viime vuosina on sen pituus o11UJt ik:oilsi:a ikUISitannuik:si,aikin, olisi maanteiden ilrnn-
7510: 4--6 viilkkoa, p:ahlmmissa tap•auksissa jopa nossapidon yhteydessä ry<hdy:ttävä korjaa-
7511: 2% kuukautta. Ben jäiUkeen seum1a pohja- maan pahimpia routirvia rt.ieosiia, ja sitä var-
7512: roudan suilamin:en, joJm sääsuhteista .riippuen ten olisi 12 Pl. V: 1 momemtin ikohdalile osoi-
7513: saa<tltala olilla hyvinikiin vaikea ja pitk:ä:Llrilllen, tettav:a tile- ja v,esira:kennusha;llituik!seHe ni-
7514: 'lli:Uinpä monilJLla 1alueilla ISiaattaa pohj,arouta menomaan mudam.arko.joo maanteiden kor-
7515: haitata Eilkennettä vielä lheinä-, jopa el(}- j:aamiseen :ensi vuonna 300 miljoonaa mark-
7516: lruussalkin. Lhlikterun:erajoitUJk.set eivät o1e pai- kaa.
7517: ika1lisia, vaan ikoolrev,at ne koikonamia maa- Ede1lä olteva:an viLtruten ehdotamn:ne,
7518: kiuntia, joiden n:ormaali10011 yhdysl1ii!k€111ne
7519: häiriillltyy :tämän johdosta suuresti. Rou;tJa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
7520: alueet käsittävät noin % maastamme, ja tällä tulo- ja menoarvioon 12 Pl. V: 1 mo-
7521: aJluee1la ·o1ev.an v,äJestön määrä nousee noin mentin kohdalle lisäyksenä tie- ja ve-
7522: 1.5 miJjoona:an. sirakennushallituksen käytettäväksi
7523: :Mruanteiden ikumwssapitomäiirärwhaJt ovat 300,000,000 markkaa routivien tieosien
7524: niin niuik!at, etlt!ei m111Jlä ole mahdollisuu:ks:iJa korjaamista varten.
7525: Helsingissä 16 pä.ivänä syyskuuta 1952.
7526:
7527: Väinö Kaasalainen. Markus Niskala.
7528: Heikki Soininen. Arvo Riihimäki.
7529: Arvo Ahonen.
7530: 738
7531:
7532: IV,211. - Rah. al. N:o 149.
7533:
7534:
7535:
7536:
7537: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Romon-Toritun
7538: kylätien kunnostamiseksi.
7539:
7540:
7541: Eduskunnalle.
7542:
7543: Padasjoen kunnan alueella olevaa, Romon tien ylläpitäjille, etteivät he niitä kykene
7544: ja Toritun välistä 7 km: n pituista kylätietä kustantamaan. Siksi valtion olisi kiireelli-
7545: on kohdannut luonnonvaurio. Syyskuun 12 sesti ryhdyttävä tietä kunnostamaan erikoi-
7546: päivänä 1952 vajosi sanotun tien keskiosa, sesti suoalueen kohdalla, jossa peruspohja-
7547: joka kulkee laajan suoalueen läpi, n. 20- työt nyt vaativat huomattavia varoja.
7548: 25 metrin pituudelta suohon niin, että tien Edellä olevan perusteella ehdotamme,
7549: pinta on noin 5 metriä alempana kuin aikai-
7550: semmin. Tällä 25 metrin pituisella matkalla että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
7551: on vettä tien päällä n. 3 metriä. Paikalla, den 1953 tulo- ja menoarvioon
7552: minne tie johtaa, on taloja ja asutusta, 10,000,000 markan määrärahan Padas-
7553: jotka ovat kokonaan eristettyinä, sillä asu- joen kunnan Romon ja Toritun väli-
7554: tusta ympäröi joka puolelta laajat suot, sellä kylätiellä sattuneen luonnonvau-
7555: eikä muuta yhteyttä pitäjän muihin osiin rion aiheuttamien vaurioiden korjaa-
7556: ole. miseksi ja tien muutenkin kunnosta-
7557: Mainittu tie on kylätie. Sattunut vaurio miseksi.
7558: aiheuttaa niin suuria korjauskustannuksia
7559: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
7560:
7561: Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen. Eino Kilpi.
7562: 739
7563:
7564: IV,21s. - Rah. al. N:o 150.
7565:
7566:
7567:
7568:
7569: Tiekso-Isaksson ym..: Määrärahan osoittamisesta Kynsilän-
7570: Inkeen tien talvikunnossapitoa varten.
7571:
7572:
7573: E d u s k u n n a 11 e.
7574:
7575: Posion kunnassa ollevaa Kynsiiän eylää kau!bta TaivalkoSke1le, ottaisi'Vat toimiitaak-
7576: Ou~un-Kuusamoo tiehen yihdistäNå n. 27 seen myös pootin ikuljetuiksen ikohtuullisesta
7577: km ·piltumen Iroston tie on talvisailkaan liiken- ma:ksusrt:a, mikä;li tie oil.isi kuilkuikelpoinen ta:l-
7578: 71'ekelvoton, koska sirtä ei aurata. Näin on V'enikin a.iikam.a.
7579: siitäJkin lhuoUmarota, että mainitun tien v·ar- Asuikikaiden edun 'ja Yleisen y:hdysliilkenteen
7580: ressa Kynsiiän ja Inlkeen rvälillä on n. 500 paranemisen kanna:lta on vä:1ttämärtöntä, että
7581: asuikasta, jotlka ·joutuvat sää:nnöiJ:lisesti eristet- mainitun tien auraamiseen 1ja ial'Viikunnossa-
7582: tyyn asemaan tailvikuukausien ajaksi. Mm. pitoon 'VaraJiaan ensi vuoden !tulo- ja menoar-
7583: asioiden ihoitt> iku:nnan keskuik'Sessa sä;ännö1li- vioon määräraJha.
7584: sen iku~ikuyMeyden puuttue'SSa :tuottaa asuik- Ede1lä esitetyn :perus1Jeeilla ehdotamme,
7585: ikaille suurta lha:nikaluutta.
7586: Pooti iku1jetetaan tien asutusalueille kesä!llä että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
7587: pyörällä ja ta:lvel~a ih·evosellla. Ylksityiset tulo- ja menoarvioon 1,200,000 markan
7588: liilkennöitsijät, 1jotka ikesän aikana väilittävält suuruisen arviomäärärahan Kynsilän-
7589: liikennettä Kuldharjusta KiynSjllän ~a I:nlkoon Inkeen tien talvikunnossapitoon.
7590: Helsingissä 15 päi'Vä:niä syyslkuuta 1952.
7591:
7592: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio. Toivo Friman.
7593:
7594:
7595:
7596:
7597: 21
7598: 740
7599:
7600: IV,219, - Rah. al. N:o 151.
7601:
7602:
7603:
7604:
7605: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Viantien rautatiepysä-
7606: kin-Simon aseman välisen vanhan tieosuuden talviau-
7607: rausta varten.
7608:
7609:
7610: E d u s k u n n a 11 e.
7611:
7612: Kemin ja Oulun välistä valtamaantietä toa Kemissä sijaitsevaan mmJernn, joten,
7613: oikaistaessa jäi Simon kunnassa Viantien kun tietä ei enää aurata, viljelmän omistajat
7614: rautatiepysäkin ja Simon aseman meren puo- joutuvat sen kuljettamaan jopa 7 km mat-
7615: lella olevat väkirikkaat alueet valtamaantien kan auratun valtamaantien varteen.
7616: vaikutuspiiristä pois. Tästä on ollut seu- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
7617: rauksena mm. se, ettei talviaurausta suori- ehdotamme,
7618: teta näiden väkirikkaiden alueiden kautta
7619: kulkevalla vanhalla yli 10 km pituisella tie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
7620: osuudella. Autoliikenneyhteys siis pysähtyy tulo- ja menoarvioon 500,000 markan
7621: talven aikana kokonaan näihin asutuskes- arviomäärärahan talviaurauksen suo-
7622: kuksiin. Autoliikenneyhteyden katkeaminen rittamiseksi Simon kunnassa sijaitse-
7623: talvikaudeksi aiheuttaa monisatalukuiselle valla Viantien rautatiepysäkin ja Si-
7624: väestölle monia vaikeuksia ja taloudellisia mon aseman välisellä vanhalla tie-
7625: lisäkustannuksia. Niinpä näistä asutuskes- osuudella.
7626: kuksista viedään kymmeniltä viljelmiltä mai-
7627: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
7628:
7629: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
7630: 741
7631:
7632: IV,220.- Rah. al. N:o 152.
7633:
7634:
7635:
7636:
7637: Seppi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kyläteiden
7638: avustamiseen.
7639:
7640:
7641: E d u s k u n n a ll e.
7642:
7643: Nykyiselle kehitykselle on tunnusomaista, heitä painavista tierasituksista korottamalla
7644: että pyritään entistä parempiin liikenneoloi- valtion avustuksia kyläteidän hoitokustan-
7645: hin. Mutta liikenneolojen järjestelyssä ei ole nuksissa.
7646: päästy tasapuoliseen ja oikeudenmukaiseen Hallitus on esittänyt tarkoitukseen varat-
7647: suhteeseen, vaan on laajan maaseudun syrjä- tavaksi 700,000,000 markkaa, joka on vain
7648: kylät paljon heikommassa asemassa, koska 50,000,000 markkaa enemmän kuin kuluvana
7649: syrjäkylien asukkaiden on täytynyt itse huo- vuonna. Huomioiden teiden lisääntyneen
7650: lehtia teiden rakentamisesta. Teiden teko- määrän ja yhä kasvavan kuormituksen kylä-
7651: ja kunnossapitokustannukset ovat nykyään teillä ovat niiden kunnossapitokustannukset
7652: huomattavan suuret, jotka laukeavat ylimää- huomattavasti lisääntyneet, jonka vuoksi ei
7653: räisinä rasituksina vähävaraisten tieosakkai- esitetty määräraha ole tarkoitukseen riittävä.
7654: den kannettavaksi. Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
7655: Nyt jo onkin tullut tunnustetuksi tuo
7656: epäkohta ja odotettavissa on lakiesitys, jolla että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
7657: vastuu teiden hoidosta siirtyy valtiolle ja tulo- ja menoarvioon lisäyksenä
7658: kunnille. Kun asia ei vielä ensi vuoden 300,000,000 markan määrärahan kylä-
7659: aikana tule täten järjestykseen, on teiden teiden avustuksen korottamiseen.
7660: osakkaat kuitenkin pyrittävä vapauttamaan
7661: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
7662:
7663: Usko Seppi. Antto Prunnila.
7664: Arvo Riihimäki. Pertti Rapio.
7665: Toivo Friman. Matti Meriläinen.
7666: Antti Kinnunen. Kaino Haapanen.
7667: Matti Koivunen.
7668: 742
7669:
7670: IV,221. - Ra.h. al. N:o 153.
7671:
7672:
7673:
7674: Nieminen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
7675: tuksiksi kunnille maantienoikaisuista aiheutuvien kustan-
7676: nusten korvaamiseen.
7677:
7678:
7679: E duslkunnaHe.
7680:
7681: Viime rvuosien 'aikana on maassamme suori- oikaisutöiden avulla. Liikekeskukset ovat
7682: tettu rvaltion !toimesta vanlhojen maanteiden yleensä anoneet tieoikaisuja työttömyyden
7683: oi!kaisu.:ja. E·rikoisesti rv;v. 1951-1952 syk- torjumiseksi, joten oikaisuista aiheutuvat
7684: syllilä ja talvella on näitä oilka:isuja suoritettu lunastuskustannukset tulevat huomattavasti
7685: työttömyystöinä, mistä johtuen oikaisujen lisääntymään.
7686: 'lulku ja kiilometrianäärä on huomattavasti V a,1,tion tulo- ja mewa:rviossa on ollut vuo-
7687: 'lisä:änrtynyt. Tämä :taas puoJestaa:n on aiheut- si!ttain pieni m,ä;ärärafu.a, 'josta on rvoitu antaa
7688: tanut lisääntyneitä kustannuksia kunnille kunniHe avustusta ,edellä lkerrotunlaatuisten
7689: tieoikaisujen aiheuttamien maanlunastusten, !lmstannusten peittämiseksi. Mutta tämä
7690: rakennusten siirto- ym. haittakustannusten määräraha on yileensä oJ!lut [iian p1eni, joten
7691: muodossa. On !kuntia, jotlka orvat täsltä syysm siitä myönnetyrt wustUikset ovat jääneet var-
7692: joutuneet useiden miljoonien marikikojen. suo- sin rväJhäisilksi.
7693: rituksiin saamatta mitään hyötyä vastaamaan Vu·ooen 1953 .tulo- ja menoarvioon on hail.-
7694: näitä lkustannulksia. Esim. Heinolan mlk: n ili!tus esittänyt ot,ettavalksi 10,5 milj. mariklkaa
7695: alueella on suoritettu rvuosien 1951 ja 1952 täJhän ta'l'lkoitulkseen. Se on kuitenlkin iJ.iia:n
7696: aikana suuria tioo1kaisutöitä Helsingistä Ke- p1eni edes osa'ksikaan !korvaamaan niitä lkus-
7697: mijärvelle menervän maantien oikaiselllliseksi. tannu'ksia, mitä V'altion lteettämäJt tiooikaisut
7698: Nämä oikaisut ovat aiheuttaneet jo huomatta- maanluna:stus-, ra!kennll!Sten siirto- ja yleismä
7699: via lunastus ym. ikrlstannuksia Heinolan hoitokustannuksina kunnille aiheuttavat, var-
7700: mlk:lle, ja useampien miljoonien kustannuk- sinkin kun ottaa huomioon tämänlaatuisten
7701: set orvat vielä edessä. Kuirtenlka:an Heinolan töiden ja niiden aiheuttamien korvauskustan-
7702: maalaiskunta ei hyödy mitään näistä oikai- nusten ihuomalttruvasti lisääntyvän määrän.
7703: suista. Kun nämä työt suoritettiin työttö- Että tämänlaatuisista kustannufksista kärsi-
7704: myystöinä, jolloin työmaalle sijoitettiin Yain mään joutuvien ilrunrtien taloudellinen tila
7705: Heinolan kaupungin työttömiä, Heinolan saataisiin säilymään edes jossain määrin nor-
7706: mlk: n joutuessa hoitamaan työttömänsä maa[ina, olisi määräraJhaa 'VUoden 1953 tulo-
7707: omin keinoin, niin aiheutui mlk:lle kaupun- ja menoarviossa huomavtwvasti lisäilltruvä.
7708: gin työttömien työhön sijoittamisesta suu- Edellä olevaan viitaten !lrunnio1ttaen ehdo-
7709: remmat kustannukset kuin kaupungille itsel- tamme,
7710: leen. Tämä ei ole ainoa tapaus, jolloin liiken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
7711: nekeskuksien ympärillä olevat kunnat ovat valtion tulo- ja menoarvioon 12 Pl.
7712: joutuneet tämänlaatuisista kustannuksista V luvun 2 momentille lisäyksenä
7713: kärsimään. Erikoisesti on huomioon otettava 14,500,000 markkaa käytettäväksi avus-
7714: kuluvan syksyn ja tulevan talven aikana tuksiksi kunnille maantieoikaisuista
7715: esiintyvä työttömyys ja sen torjuminen tie- johtuvien kustannusten peittämiseen.
7716: Helsingissä 16 päirvänä syyskuutta 1952.
7717:
7718: Niilo Nieminen. Antto Prunnila.
7719: Hemming Lindqvist. Arvo Riihimäki.
7720: Elli Juntunen. Pertti Rapio.
7721: Juho Rytkönen. J. Mustonen.
7722: 743
7723:
7724: IV,zzz. - Rah. al. N:o 154.
7725:
7726:
7727:
7728:
7729: Meinander ym..: Määrärahan osoittamisesta ulkomailla tehtä-
7730: vää matkailupropagandaa varten.
7731:
7732:
7733: E d u s k u n n a ll e.
7734:
7735: Valtion tulo- ja menoarvioissa vuosille pikielinen hotelli- ja ravintolahakemista sekä
7736: 1950 ja 1951 oli Suomen hyväksi ulkomailla yhdistelmä ulkomaisista ja kotimaisista tu-
7737: tehtävää matkailupropagandaa varten mer- ristiliikenneyhteyksistä aikatauluineen ja hin-
7738: kitty 8 miljoonaa ja vuodelle 1952 5 miljoo- nastoineen ja edelleen ulkomaisille matka-
7739: naa markkaa kertamenona. Hallitus on kui- toimistoille jaettava tiedoituslehti (Coming
7740: tenkin vuoden 1953 tulo- ja menoarviosta Events and Information on Travel in Fin-
7741: poistanut tämän määrärahan kokonaisuudes- land), joka sisältää Suomen tapahtumakalen-
7742: saan, mikä käytännössä merkitsee ulkomaisen terin ja ajankohtaisia tietoja matkailuoloista.
7743: matkailupropagandamme täydellistä lopetta- Vaikkakin maamme, kuten nyt olympialais-
7744: mista. ten jälkeen, olisi suuressakin määrässä pääs-
7745: Tähänastisilla matkailupropagandamäärä- syt yleiseen tietoisuuteen ja herättäisi ute-
7746: rahoilla voidaan katsoa olevan huomattava liaisuutta, niin näistä edellytyksistä ei hyö-
7747: osuutensa siihen, että ulkomainen henkilö- dytä mitään, jos matkatoimistoilta puuttu-
7748: liikenne maahamme on saatu sotien jälkei- vat edellämainitun tapaiset työskentelyväli-
7749: sestä laaksosta nousemaan siinä määrin, että neet ja niiden on vastattava asiakkailleen
7750: - jos otetaan huomioon aikaisemmissa tilas- ettemme voi järjestää matkaa, koska emme
7751: toissa esiintyneiden saksalaisten ja virolais- tiedä kulkuyhteyksistä, maahanpääsymahdol-
7752: ten poisjääminen - on jo suurin piirtein lisuuksista, rajamuodollisuuksista emmekä
7753: saavutettu ennätysvuoden 1938 taso, ja Suo- majoituksesta Suomessa. Tämänkaltainen ai-
7754: men kaikkialla nykyään nauttima suosio lu- neisto vanhenee kaikkialla maailmassa vuo-
7755: paa vastaisuudessa vieläkin parempia tulok- dessa muunkin matkailutietämisen kuin aika-
7756: sia. Varsinkin äsken päättyneet Olympia- taulujen ja hintojen kohdalta eikä vanhem-
7757: laiset kisat avaavat tähän aivan poikkeuk- paa sellaista ole enää saatavissakaan muuta
7758: sellisia mahdollisuuksia, joita nyt olisi käy- kuin poikkeustapauksissa.
7759: tettävä hyväksi. Tämä ei kuitenkaan onnistu, Ulkomailla suoritettavan matkailupropa-
7760: jos ulkomailla suoritettava matkailupropa- gandan onnistumisen rakentumiseen kuuluu
7761: ganda nyt äkkiä lopetetaan, eikä päinvastoin myöskin osallistuminen kansainväliseen mat-
7762: sitä tehosteta. On nimittäin otettava huo- kailutyöhön, informointitoimintaan sekä yh-
7763: mioon, että kaikki ne elimet, jotka suoritta- teisvoimin suoritettuun mainontaan. Tässä
7764: vat käytännöllisen työn matkailijain lähettä- mielessä Suomi kuuluu International Union
7765: miseksi maahamme, eli ulkomailla olevat of Official Travel Organisations nimiseen
7766: matka- ja tiedonantotoimistot, tarvitsevat maailmanjärjestöön sekä European Travel
7767: vuosittain tuoretta aineistoa, jonka pohjalle Commission 'iin, joiden ulkopuolella ei ole
7768: niiden koko työ rakentuu. Tällaisia ovat ainoatakaan yleiseurooppalaiseen matkailuun
7769: Suomea matkailumaana esittelevät kuvitetut osallistuvaa maata, sekä lisäksi pohjoismaiden
7770: lehtiset, jotka sisältävät niin yksityisille mat- yhteenliittymiin, Pohjoismaiseen matkailulii-
7771: kailijoille kuin heidän matkojaan järjestä- kennekomiteaan ja Scandinavian Travel
7772: ville toimistoille opastuksia matkareiteistä Commission 'iin. Näiden suorittama yhteis-
7773: sekä tietoja passi-, tulli-, valuuttamääräyk- mainonta vaatii melkoiset kulunsa, mutta sen
7774: sistä ym. välttämätöntä, mikä lisäksi ei saa voima on myöskin erittäin suuri, ja kiusal-
7775: olla vanhentunutta. Samoin tarvitaan useam- lista huomiota herättäisi, jos Suomi ainoana
7776: 744 IV,222. - Matkailupropaganda.
7777:
7778:
7779: maana jäisi järjestöistä pois monien paljon ministeriö on vahvistanut, sanottu ministe-
7780: pienempienkin ja vähävaraisempienkin py- riö, samoinkuin ulkoasiainministeriö ja rauta-
7781: syessä jäseninä. tiehallitus ovat edustetut. Laatiessaan ruini-
7782: Koska matkailutulot kaikkien maiden mak- miehdotustaan vuoden 1953 ulkomaanpropa-
7783: sutaseissa ovat alkaneet saada yhä suurem- gandan menoarvioksi edellämainittu toimi-
7784: man merkityksen eikä yksityisiä kansalaisia kunta päätyi 14,225,000 markkaan, jolloin
7785: tai liikeyrityksiä ole yksin käytännöllisistä otettiin huomioon, että Suomen Matkailija-
7786: syistä voitu rasittaa kustannuksilla, joita nii- yhdistys suorittaisi omista varoistaan varsi-
7787: den hankkimiseksi tarvitaan, suoritetaan tä- naiset toimistokulut palkkoineen.
7788: hän menevät kulut kaikkialla yleisistä va- Kun edelläolevaa määrää ulkomailla teh-
7789: roista. Ymmärrettävistä syistä ei missään tävää matkailupropagandaa varten ei voida
7790: haluta näiden käyvän ulkoasiain hallinnon mistään muualta saada ja kun sen vuoksi on
7791: kautta, koska kysymyksessä on täysin epä- vaara tarjolla, että matkailupropagandan
7792: poliittinen toiminta. Suomessa tämä on ta- lopettaminen aiheuttaa vuosikausiksi eteen-
7793: pahtunut monien muiden, ennen kaikkea päin tuntuvaa valuuttatulojen vähenemistä,
7794: pohjoismaiden esimerkin mukaan asianomai- ehdotamme,
7795: sen valtakunnallisen keskusjärjestön avulla
7796: ja tässä mielessä kuuluukin meillä kysymyk- että Edusk"'nta ottaisi vuoden 1953
7797: seentulevan elimen, Suomen M~ttkailijayhdis tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII lu-
7798: tyksen hallitukseen kolme valtiovallan ni- vun kohdalle ulkomailla tehtävää mat-
7799: meämää jäsentä ja sen ulkomaanpropagan- kailupropagandaa varten 14,225,000
7800: dasta huolehtivassa toimikunnassa, jonka markan määrärahan.
7801: ohjesäännön kulkulaitosten ja yleisten töiden
7802: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
7803:
7804: Nils Meinander. Lennart Heljas.
7805: Arvo Salminen. A. Simonen.
7806: 745
7807:
7808: IV,22a. - Rah. al. N:o 155.
7809:
7810:
7811:
7812:
7813: A. Simonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta asun-
7814: torakennustoiminnan tutkimiseksi.
7815:
7816:
7817: E d u s k u n n a ll e.
7818:
7819: Investointineuvoston suorittama tutkimus puutalorakenteiden vertailua, asuinraken-
7820: osoittaa, että huonerakennustuotantoon in- nusten kerroskorkeutta, asuntoprognoosia,
7821: vestoidaan maassamme vuosittain vähintään rakennusaineiden ja -työtapojen normitusta
7822: 100 miljardia markkaa. Rakennuskustan- ym. Kun hallituksen esityksen mukaisella
7823: nusten alentamiseksi olisi pyrittävä nykyistä määrärahalla ei saada edes kaikkia nyt alulle
7824: käsityömäistä tuotantoa voimakkaasti ratio- pantuja tutkimuksia loppuunsuoritetuiksi
7825: nalisoimaan ja teollistamaan, mikä puoles- puhumattakaan, että useihin kymmeniin
7826: taan edellyttää perusteellista tutkimus- nousevia, vuoroaan odottamassa olevia ja
7827: työtä. Asuntorakennustoiminnan kehittämi- erittäin tärkeitä uusia tutkimuksia voitaisiin
7828: seksi myönnettävistä tutkimus- ja julkaisu- aloittaa, olisi mielestämme tähän taloudelli-
7829: määrärahoista 27 päivänä huhtikuuta 1951 sesti ensiarvoisen tärkeään tutkimustyohön
7830: annetun lain (267/51) perusteella on tällai- osoitettava lisävaroja.
7831: seen tutkimustyöhön saatu tähän mennessä Edellä lausutun perusteella ehdotamme
7832: varoja kahden vuoden aikana yhteensä kunnioittaen,
7833: 30,000,000 markkaa ja on vuoden 1953 meno-
7834: arvioon otettava sanottuun tarkoitukseen vä- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
7835: hintään 15,000,000 markan määräraha. Asun- tulo- ja menoarvion 12 Pl. XII luvun
7836: totutkimustoimikunnan myöntämien tutki- 11 momentille 15,000,000 markan li-
7837: musmäärärahojen turvin on pantu alulle säyksen asuntorakennustoiminnan tut-
7838: yhteensä 22 tutkimusta, jotka koskevat mm. kimusmäärärahoihin.
7839: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
7840:
7841: A. Simonen. Päiviö Hetemäki.
7842: Johannes Virolainen. Esa Kaitila.
7843: Nils Meinander.
7844: 746
7845:
7846: IV,224. - Fin. mot. N:o 156.
7847:
7848:
7849:
7850:
7851: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av anslag till under-
7852: stöd åt Kristinestad för hamnfarledens fördjupande.
7853:
7854:
7855: T i 11 R i k s d a g e n.
7856:
7857: Inseende nödvändigheten av att förbättra fö1jd. Staden har dock inga möjligheter att
7858: hamnförhållandena i Kristinestad, anvisade finansiera resten av kostnaderna och frågan
7859: regeringen i detta års budget 10 milj. mk i har därför uppstått, om man alls skall kunna
7860: understöd åt Kristinestad för hamnfarledens påbörja muddringsarbetet. Med hänsyn
7861: fördjupande. Då kostnadsförs1aget härför i härtill och tili de betyd1igt större understöd,
7862: detta nu stiger tili omkring 50 milj. mk, som ans1agits för hamnförbättringar i andra
7863: ansåg sig staden Kristinestad icke ha ekono- de1ar av 1andet, vore det såvä1 nödvändigt
7864: miska möjligheter att själv finansera åter- som rätt och billigt att bevilja Kristinestad
7865: stoden. På grund härav anhöll staden i ett sä stort tilläggsunderstöd, att de upp-
7866: början av detta år om att även i 1953 års gjorda hamnförbättringsp1anerna kunna ge-
7867: budget skulle reserveras ett tillräckligt an- nomföras.
7868: slag för ändamå1et. Så har emellertid icke Med hänvisning till denna motivering an-
7869: skett. hålla vi vördsamt,
7870: Staden har denna höst utsikter att erhålla
7871: statens mudderverk och vidtaga med fördjup- att Riksdagen i statsförslaget för
7872: ningsarbetena av hamnfar1eden. På grund 1953 å ett nytt moment under 12 Ht.
7873: av att det väntade tilläggsans1aget nu utebli- XII kap. måtte anvisa 10 miljoner
7874: vit ur budgetförs1aget har staden råkat i en mark som understöd åt Kristinestad
7875: mycket svår situation. Sedan muddrings- för hamnfarledens fördjupande.
7876: arbetet påbörjats, borde det s1utföras i en
7877: Helsingfors den 15 september 1952.
7878:
7879: Verner Korsbäck. Mikko Järvinen.
7880: Toivo Antila. T. E. Nordström.
7881: Leo Häppölä. Kurt Nordfors.
7882: Grels Teir.
7883: 747
7884:
7885: IV,224.- Rah. al. N:o 156. Suomennos.
7886:
7887:
7888:
7889:
7890: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kris·
7891: tiinankaupungille satamaväylän syventämiseksi.
7892:
7893:
7894: E d u s k u n n a 11 e.
7895:
7896: Käsittäen Kristiinankaupungin satamaolo- vietävä loppuun. Kaupungilla ei kuitenkaan
7897: jen parantamisen välttämättömäksi osoitti ole minkäänlaisia mahdollisuuksia kustannus-
7898: hallitus tämän vuoden tulo- ja menoarviossa ten loppuosan rahoittamiseen ja sen vuoksi
7899: 10 milj. markkaa Kristiinankaupungille on noussut kysymys, voidaanko ruoppaus-
7900: avustukseksi Kristiinankaupungin satama- töitä ollenkaan panna alulle. Huomioon ot-
7901: väylän syventämistä varten. Kun työn kus- taen tämä ja ne melkoisesti suuremmat avus-
7902: tannusarvio tätä nykyä nousee noin 50 milj. tukset, joita on myönnetty satamien paran-
7903: markkaan, ei Kristiinankaupunki katsonut tamiseen maan muissa osissa, olisi sekä
7904: itsellään olevan taloudellisia mahdollisuuksia välttämätöntä että kohtuullista myöntää
7905: työn loppuosan rahoittamiseen. Tämän Kristiinankaupungille niin suuri lisäavustus,
7906: vuoksi kaupunki anoi kuluvan vuoden alussa, että laaditut sataman parantamissuunnitel-
7907: että myöskin vuoden 1953 talousarvioon va- mat voidaan toteuttaa.
7908: rattaisiin tarkoitusta varten riittävän suuri Edellä olevaan perusteluun viitaten eh-
7909: määräraha. Näin ei kuitenkaan ole tapah- dotamme,
7910: tunut.
7911: Kaupungilla on tänä syksynä mahdolli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
7912: suus saada valtion ruoppauslaitos aloitta- tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII lu-
7913: maan satamaväylän syventämistyöt. Kun kuun uudelle momentille 10 miljoonan
7914: odotettu lisämääräraha nyt on jäänyt pois markan määrärahan K ristiinankau-
7915: talousarvioehdotuksesta, on kaupunki joutu- pungin satamaväylän syventämistä
7916: nut sangen vaikeaan tilanteeseen. Ruoppaus- varten.
7917: töiden tultua aletuiksi olisi ne yhtä kyytiä
7918: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
7919:
7920: Verner Korsbäck. Mikko Järvinen.
7921: Toivo Antila. T. E. Nordström.
7922: Leo Häppölä. Kurt Nordfors.
7923: Grels Teir.
7924:
7925:
7926:
7927:
7928: 22
7929: 748
7930:
7931: IV,225. - Fin. mot. N:o 157.
7932:
7933:
7934:
7935:
7936: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av anslag tin under-
7937: stöd för muddring av Kaskö stads hamn.
7938:
7939:
7940: T i 11 R i k s d a g e n.
7941:
7942: Enligt samstämmiga fackmannautlåtanden männa arbetena har likaså reservationslöst
7943: är Kaskö stads hamn beträffande de av na- ställt sig bakom stadens planer att, i första
7944: turen själv skapade förhållandena den bästa hand genom muddring av den inre hamnen,
7945: i hela vårt land. Detta räcker dock icke till förbättra de nuvarande hamnförhållandena.
7946: för att hamnen skall kunna fylla sin uppgift. I kommunikationsministeriets förslag till
7947: En förstahandsåtgärd för att detta skall bli budget för nästa år reserverades också ett
7948: möjligt är uppmuddring av den inre delen anslag för ändamålet. Ett vägande motiv
7949: av hamnen. härför, förutom de ovannämnda, var att
7950: Beträffande hamnens vikt och betydelse i muddringarna av hamnarna i Kaskö och
7951: ekonomiskt avseende för Kaskö stad och dess Kristinestad borde ske i omedelbar tidsföljd
7952: omgivning samt framförallt som vinterhamn för att undvika onödiga kostnader för flytt-
7953: för norra Finlands cellulosaexport har såväl ning av statens mudderverk.
7954: fackmännens som fackmyndigheternas utlå- Då regeringen icke observerat kommunika-
7955: tanden varit enstämmigt positiva. Sålunda tionsministeriets förslag om understöd för
7956: föreslår bl. a. industrialiseringskommittlin i muddring av Kaskö stads hamn anhåller vi
7957: sitt betänkande, att Kaskö hamn borde för- med hänvisning till det som ovan anförts,
7958: bättras och småningom utbyggas till vinter-
7959: hamn. Därjämte har Finlands cellulosaför- att Riksdagen å ett nytt moment
7960: ening och Nordfinlands industrier uttalat under 12 Ht. XII kap. statsförslaget
7961: önskemål om att hamnen borde förbättras. för år 1953 måtte anvisa 10 miljoner
7962: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen och minis- mark som understöd för muddring av
7963: teriet för kommunikationsväsendet och all- Kaskö stads hamn i Kaskö.
7964: Helsingfors den 15 september 1952.
7965:
7966: Verner Korsbäck. Mikko Järvinen.
7967: Toivo Antila. T. E. Nordström.
7968: Leo Häppölä. Kurt Nordfors.
7969: Grels Teir.
7970: 749
7971:
7972: IV,225. - Rah. al. N:o 157. Suomennos.
7973:
7974:
7975:
7976:
7977: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta Kaskisen kaupun-
7978: gin sataman ruoppaamista varten.
7979:
7980:
7981: E d u s k u n n a 11 e.
7982:
7983: Ammattimiesten yksimielisten lausuntojen kyisten satamaolojen parantamiseksi, mikä
7984: mukaan on Kaskisen kaupungin satama luon- tapahtuisi ennen kaikkea sisäsataman ruop-
7985: nonsuhteittensa puolesta paras koko maas- paamisella.
7986: samme. Tämä ei kuitenkaan riitä, jotta sa- Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe-
7987: tama voisi täyttää tehtävänsä. Jotta tämä tu- riön ensi vuoden budjettiehdotuksessa varat-
7988: lisi mahdolliseksi, on ensikäden tehtävänä sa- tiin tarkoitukseen myöskin määräraha. Pai-
7989: taman sisäosan ruoppaaminen. navana syynä tähän oli, paitsi edellämainit-
7990: Sekä ammattimiesten että ammattiviran- tuja, myöskin se, että Kaskisen ja Kristiinan
7991: omaisten lausunnot ovat olleet yksimielisesti kaupungin satamien ruoppaukset tapahtuisi-
7992: positiivisia, mitä tulee sataman tärkeyteen ja vat välittömästi peräkkäin, jotta vältyttäisiin
7993: sen taloudelliseen merkitykseen Kaskisen tarpeettomilta ruoppauslaitteiden siirtämis-
7994: kaupungille ja sen ympäristölle sekä ennen kustannuksilta.
7995: kaikkea talvisatama Pohjois-Suomen sellu- Koska hallitus ei ole ottanut huomioon
7996: loosanviennille. Siten esim. teollistamiskomi- kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön
7997: tea ehdottaa mietinnössään, että Kaskisen ehdotusta avustukseksi Kaskisen kaupungin
7998: satamaa olisi parannettava ja rakennettava sataman ruoppaamista varten, ehdotamme
7999: se vähitellen talvisatamaksi. Sen ohessa ovat edellä olevaan viitaten,
8000: Suomen selluloosayhdistys ja Pohjois-Suomen
8001: teollisuus lausuneet toivomuksen, että sata- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
8002: maa parannettaisiin. Tie- ja vesirakennushal- tulo- ja menoarvion 12 Pl. XII luvun
8003: litus ja kulkulaitosten ja yleisten töiden mi- uudelle momentille 10 miljoonaa mark-
8004: nisteriö ovat myöskin varauksettomasti aset- kaa avustukseksi Kaskisen kaupungin
8005: tuneet tukemaan kaupungin suunnitelmia ny- sataman ruoppaamista varten.
8006: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
8007:
8008: Verner Korsbäck. Mikko Järvinen.
8009: Toivo Antila. T. E. Nordström.
8010: Leo Häppölä. Kurt Nordfors.
8011: Grels Teir.
8012: 750
8013:
8014: IV,226.- Fin. mot. N:o 158.
8015:
8016:
8017:
8018:
8019: Rollsten m. fl.: Angående anvisande av förhöjt anslag för
8020: sjöfartens främjande.
8021:
8022:
8023: T i ll R i lk s d a g e n.
8024:
8025: I statsförslaget för år 1953 ha·r TegeTin- helt S1kall råka i ffufaN. Det ä,r icke me-
8026: gen under 12 Ht. XII: 2 up;ptagit ett anslag ningen att fö.rsöka få up;p aru;laget för sjö-
8027: om 9 miljoner mk fö·r sjöbrtens främjande. fartens främjande till :konformitet med
8028: Under innevarande år uppgår motsv&rande statens stödveorlksamhet för öwiga kommu-
8029: belopp tiJ1 7 miljone•r mlk, varav i5 miljoner nikationsformer, men den borde ovillkorli-
8030: har använts för främjandet av skä.rgårds- gen lyftas ur den intighetsposition, i viiken
8031: trafi:ken och 2 miljoner för insjötraf]ken. den nu i fråga om statens stöd befinner
8032: Det ligger i öppen dag, att dettta an&lag sig. För inlkommande år vore det måhända
8033: icke blott är otillräckligt, utan så skräm- tnl:fredsställande, om anslaget lkunde höjas
8034: ma;nde 'l'inga, att det i0ke ens närmelsevis till 20 miljoner mk.
8035: kan fylla behovet, utan ;på grund av sin Hänvisande till ovanstående föresläs
8036: förefintlighet fastmer framhäver detsamma. vördsamt,
8037: Vär skärgård är utomordentligt vidsträcikt
8038: och g1est bebodd, och vårt lands ri.ikedom att Riksdagen i statsförslaget för år
8039: pä sjöar är så stor, att bktum IJrn&ppast 1953 måtte öka anslaget under 12 Ht.
8040: behöve't' påvisas. Anslaget för sjöfartens XII: 2 för sjöfartens främjande till
8041: främjande borde därför succesivt höjas, i 20 miljoner mark.
8042: bll vär skärgårds- och insjötrafik icke
8043: Helsingfors den 16 september 1952.
8044:
8045: Ture Hollsten. Arthur Larson. Henrik Kullberg.
8046: 751
8047:
8048: IV,226. - Rah. al. N:o 158. Suomennos.
8049:
8050:
8051:
8052:
8053: Hollsten ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta laiva-
8054: kulun edistämiseen.
8055:
8056:
8057: E d u s k u n n a ll e.
8058:
8059: Vuoden 19153 tulo- ja menoarvioon on kokonaan rappiolle. T31rkoituksena ~li ole
8060: hallitus 12 Pl. XII: 2 kohdalle ottanut koettaa nostaa laivakulun edistämismäärä-
8061: 9 milj. markan määrärahan laivakulun rahaa yhdenmukai:setk:si valtion muille lii-
8062: edistämiseksi. Kuluvana vuonna tämä mää- kennemuodoiHe suoman tukitoiminnan
8063: räraha on 7 mi!lj. markkaa, josta 3 milj. on kanssa, mutta se olisi ehdottomasti nos-
8064: käytetty saaristoliikenteen ja 2 milj. sisä- tettava siitä mität·tömyyden tilasta, missä
8065: vesiliikenteen ·edistämiseen. On ,päivän sel- se nyt on valtion tuen ollessa kysymY'ksessä.
8066: vää, että tämä määräraha ei ole vain riit- Tulevan vuoden osalta olisi ehkä <tyydy,ttä-
8067: tämätön, vaan myös niin ;peloittavan mitä- vaa, jos määrrurruha voitaisiin !korottaa
8068: tön, ettei se lähimainkaan voi tyydyttää 20 milj. markkaan.
8069: tarvetta, vaan olemassaolollaan pikemmin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8070: kin <tähdentää sitä. Baaristomme on tavat-
8071: toman laaja ja harvan asuttu, ja maamme että Eduskunta korottaisi vuoden
8072: järvirikkaus on niin suuri, että tätä tosi- 1953 tulo- ja menoarvioesityksessä
8073: asiaa tuskin tarvitsee todistaa. Laivakulun 12 Pl. XII: 2 kohdalla olevan määrä-
8074: edistä:miseen tarkoitettua määrärahaa olisi rahan laivakulun edistämiseksi 20 mil-
8075: näin ol!len asteittain korotettava, el.lei saa- joonaan markkaan.
8076: risto- ja sisävesiliikennettä tahdota päästää
8077: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
8078:
8079: Ture Hollsten. Arthur Larson. Henrik Kullberg.
8080: 752
8081:
8082: IV,227. - Fin. mot. N:o 159.
8083:
8084:
8085:
8086:
8087: Hollsten m. fl.: Angående anvisande av anslag för upprätt-
8088: hållandet av menförestrafik mellan huvudöarna i Hitis
8089: kommun och Dalsbruk i Dragsf järds kommun.
8090:
8091:
8092: T i ll R i k s d a g e n.
8093:
8094: Hitis kornmun i Åbolands skärgärd är en bidrag för sina av menförestrafiken föran-
8095: av landets mest utpräglade skärgärdskom- ledda kostnader, men vederbörande ministe-
8096: muner. De bebodda öarnas inbördes läge är rium har lovat försöka i tilläggsbudgeten
8097: spritt och splittrat, och denna bygd är i för- äska anslag av 480,000 mk för de kostnader,
8098: hällande till det övriga skärgärdsomrädet som upprätthållandet av årets menförestra-
8099: i Åboland så belägen, att den icke i minsta fik mellan Hitis och Dalsbruk har förorsakat
8100: mån kan dra nytta av de kommunikations- kommunen.
8101: förmäner, som på senaste tid har kommit Nu har emellertid Hitis kommun ansett det
8102: dessa bygder till del. Såsom exempel på nödigt att försöka ordna en mera tidsenlig
8103: kommunikationssvårigheterna i Hitis vinter- menförestrafik för sina bebyggare. Man har
8104: tid kan framhållas, att icke mindre än sex för avsikt att anskaffa en tillräckligt stor is-
8105: rörliga broar måste upprätthållas över av förstärkt motorbåt, i vilken passagerarna kan
8106: vinterångarna uppgångna isrännor. Det är beredas både säkerhet och skydd under det
8107: till förmån för hela samhället, som denna rusk- och oväder, som ofta är rådande under
8108: Iilla skärgårdsbygd sålunda får avstå från menförestiden. Med denna båt skulle själv-
8109: sin naturliga rätt att färdas över de isar, fallet även posten befordras. De långa av-
8110: som vintertid sammanbinder dess öar. stånden och den glesa bebyggelsen gör det
8111: Svårast ter sig emellertid befolkningens emellertid icke möjligt att utan allmänt bi-
8112: i Hitis kommun läge under den egentliga drag upprätthälla denna trafik och man har
8113: menförestiden, som under vissa vintrar kan därför vågat räkna med, att Hitis kommun,
8114: bli mycket lång och besvärlig. Senaste vinter som hittills varit lämnad nästan helt pä si-
8115: uppvisade nära nog ett rekord i detta av- dan om statlig stödverksamhet för sina kom-
8116: seende, då den övervägande delen av hela munikationer, skulle kunna beviljas ett skä-
8117: vintern besvärades av menföre. Tack vare ligt bidrag av staten för här relaterade än-
8118: vissa provisoriska åtgärder, som kommunen damål.
8119: förmådde vidtaga, kunde isoleringen under Hänvisande till ovanstående får vi vörd-
8120: denna menförestid delvis avhjälpas, men samt föreslå,
8121: trots betydande uppoffringar var resultatet
8122: icke tillfredsställande. att Riksdagen under 12 Ht. XII
8123: Redan år 1951 fick Hitis kommun av kap. 2 mom. i statsförslaget för år
8124: staten ett ringa bidrag om 100,000 mk för 1953 måtte upptaga ett reservations-
8125: att kunna ordna vissa viktiga turer med båt, anslag om 500,000 mark att rnot
8126: som kunde forcera icke bärande is. Det var redovisning utbetalas till Hitis kom-
8127: endast ett försök och det var meningen, att mun för upprätthållandet av men-
8128: stödverksamheten i effektivare form skulle förestrafik mellan huvudöarna i sagda
8129: fortsättas. På grund av förbiseende, vars kommun och Dalsbruk i Dragsf järds
8130: orsak icke har kunnat klarläggas, blev emel- kommun.
8131: lertid Hitis kommun under år 1952 utan
8132: Helsingfors den 15 september 1952.
8133:
8134: Ture Hollsten. Arthur Larson. Henrik Kullberg.
8135: 753
8136:
8137: IV,221. - Rah. al. N:o 159. Suomennos.
8138:
8139:
8140:
8141:
8142: Hollsten ym.: Määrärahan osoittamisesta kelirikkaliikenteen
8143: ylläpitämiseksi Hiittisen kunnan pääsaarten ja Drags-
8144: fjärdin kunnassa olevan Taalintehtaan välillä.
8145:
8146:
8147: Eduskunnalle.
8148:
8149: Turun saaristossa oleva Riittisten kunta mista, mutta asianomainen ministeriö on lu-
8150: on ilmetty saaristolaiskunta. Asuttujen saar- vannut koettaa pyytää lisäbudjetissa 480,000
8151: ten keskinäinen asema on pirstottu ja haja- markkaa niihin kustannksiin, joita kunnalle
8152: nainen, ja tämä seutu muuhun Turun saa- on aiheutunut vuoden kelirikkoajan liiken-
8153: ristoalueeseen nähden sijaitsee niin, ettei teen ylläpitämisestä Riittisten ja Taalinteh-
8154: sillä ole vähintäkään hyötyä niistä liikenne- taan välillä.
8155: eduista, jotka viime aikoina ovat tulleet näi- Nyt on kuitenkin Riittisten kunta katso-
8156: den seutujen osaksi. Esimerkkinä liikenne- nut välttämättömäksi koettaa järjestää ajan-
8157: vaikeuksista talvisaikana Riittisissä voidaan mukaisemman kelirikkoliikenteen asukkail-
8158: mainita, että täytyy ylläpitää aina kuutta leen. Tarkoituksena on hankkia riittävän
8159: liikkuvaa siltaa talvialusten jäähän avaa- suuri jäitä varten vahvistettu moottorivene,
8160: missa väylissä. Tämän pienen saaristolais- jossa asukkaille voidaan järjestää sekä var-
8161: seudun täytyy siten luopua koko yhteiskun- muus että suoja sateella ja myrskyllä, jollai-
8162: nan hyväksi luonnollisesta oikeudestaan sia usein ilmat ovat kelirikkoaikana. Tämä
8163: käyttää jäätä kulkutienä, joka talvisaikana alus kuljettaisi luonnollisesti myöskin postin.
8164: yhdistää heidän saarensa toisiinsa. Pitkät välimatkat ja harva asutus tekevät
8165: Vaikein on kuitenkin Riittisten kunnan kuitenkin mahdottomaksi tämän liikenteen
8166: asukkaiden asema kelirikkoaikana, joka ylläpitämisen ilman yleistä tukea, ja tämän
8167: eräinä talvina saattaa tulla pitkäksi ja vai- vuoksi on uskallettu toivoa, että Riittisten
8168: keaksi. Viime talvi oli melkeinpä ennätys kunnalle, joka tähän asti on jätetty melkein
8169: tässä suhteessa, kun suurin osa koko talvesta kokonaan syrjään valtion avustustoiminnasta
8170: oli kelirikkoaikaa. Eräiden tilapäisten toi- liikenneyhteyksiensä suhteen, voitaisiin
8171: menpiteiden ansiosta, joihin kunta saattoi myöntää kohtuullinen valtionavustus edellä
8172: ryhtyä, voitiin eristyneisyyttä kelirikkoai- esitettyä tarkoitusta varten.
8173: kana osittain auttaa, mutta huolimatta suu- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
8174: rista uhrauksista ei tulos ollut tyydyttävä. nioittaen,
8175: Jo vuonna 1951 Riittisten kunta sai val-
8176: tiolta vähäisen 100,000 markan avustuksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
8177: eräiden tärkeiden laivavuorojen järjestämi- tulo- ja menoarvioon 12 Pl:n XII lu-
8178: seksi, ja tämä laiva kykeni kulkemaan keli- vtm 2 momentille 500,000 markan
8179: rikkojäissä. Tämä oli ainoastaan koe ja tar- siirtomäärärahan maksettavaksi IIiit-
8180: koituksena oli jatkaa tukemistoimintaa te- tisten kunnalle tilitystä vastaan keli-
8181: hokkaammin. Ruomaamattomuudesta, jonka rikkaliikenteen ylläpitämiseksi sano-
8182: syytä ei ole voitu selvittää, Riittisten kunta tun kunnan pääsaarten ja Dragsfjär-
8183: jäi kuitenkin vuonna 1952 ilman kelirikko- din kunnassa olevan Taalintehtaan
8184: liikenteestä johtuvien kustannustensa korvaa- välillä.
8185: Relsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
8186:
8187: Ture Hollsten. Arthur Larson. Henrik Kullberg.
8188: 754
8189:
8190: IV,22s. - Rah. al. N:o 160.
8191:
8192:
8193:
8194:
8195: Tainio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
8196: seksi Kemin kaupungille Ajoksen syväsataman rakenta-
8197: miseen.
8198:
8199:
8200: Ed usikunnaHe.
8201:
8202: VuOillOO 1939 ryhtyi Kemin ~auplilllki ra- oo neuvottelut, joita vaD:ti<Wallan edumaji.lern.
8203: kentamaan Kemin: edustalla ruevaan Ajok- ikaillSrSa 1käyilin satamwralkemmstöiden: :ailoit-
8204: sen saal.100Ili syväsaibamaia si!lloin va1tion edus~ ltamisesta. Vammainen valtioV'aililan sijoitus-
8205: rta:j'ain ilmnma käytyj,en IIl~.mvattclujen jäJl- toimmta, hlmaill ltyö11isyySilainoja, r:aken~ILus
8206: 1koon. Näissä neuvatteluissa saatiin valtion töiden raJhoitukseen on oH111t m!Ltättömän vä-
8207: edustajiilita lLup;a.us, ~et.tä va.ltio ooallistuJJSi sa- hä:in.en. Kerrnin ikaupunikikaan eli ilUJOUnJOlli-
8208: tamarakenn'UlSitöiden rahoittamiseen 60 % :!Lla sesti ole voinut rahoitusoSIUuttaan suorittaa
8209: iJ.rusta,rm,uilmista. Tätä lkolro PoihjoJs-Suomen yksinomaan veroV!aroilla, VJaan on jatkuvasti
8210: el:inkei!rroeläimälle rtä:rikleää sa:tamaa on Kjemin. pitän~Yt turvaubua llaim.oituikseen. Kaupungin
8211: ik!aupliDki sitJtffillJilllin jatlrurw1sti rakJen,tanwt lain,at syväsatamarwlrennustöiden rahoilttami-
8212: vaihe vaiheelta. Paitsi rauta- ja maantietä, seikm oouseva;tikin huoma:btav,asti yli 200 milj.
8213: on srutrumaan tähän menn1essä saatu ,mikenne- markan, ja siitä suurin osa on 9.5 %: n kor-
8214: tuksi Jälnitilistä ~alllol1ffiurtaja1a yli 1,200 met- ikoiista Jrun~aa;.
8215: riä, kiapea ~la.i<turi, 208 metrin pituinen pis- O:n selvää, että Aj.oksen syrväsatwman ra-
8216: rtol:ruituri sekä ~appalffiimara.laituria 90 met- iloonnustoimilllnw rahoittaminen ja sen 11a-
8217: riä sen kokonaispituuden ollessa 315 metriä. hoåltti1Illisesta johrtuvaJt menot muodostuvat
8218: Niini:kääin on satamassa suoritettu satama-a!l- yJ.ivoimaiseiksi Kemin lffiam.pungiiile ja sen asu-
8219: taaill j,a sinne jo!htaV1run väylän ruoppaus, jol- jaimistolle. Lisäksi on todettava, että muutkin
8220: loin poistettiin ilmik:kiaan rn. 90,000 m3 swta.mamooot niimä srua.tuihin ltuloihm näh-
8221: maata, ja parhaillaan suoritetaan kahden 6 den ovat hu0illlat1lavan suuret. Nilinpä llrulu-
8222: rtxmnlin satamaillooturin py.styrttälll'istä. Vielä van vuoC1elll kaupungin tulo- ja menoarviOill
8223: on syrväsrutamaralkennulkse11a suoritettu eräitä muik3J8il1 nämä menot nouoovart; yli 40 milj.
8224: muitalkin rakennustöitä. marbn, iktm satarrnasta soo.dut tulolt OV'at
8225: Vuoden 1951 loppuun mennessä oli Ajok- vaim. vähän yli 13 mi1lj. mark!ka;a. Näin Oill
8226: sen syväsa.tamaill r~ustöiden rahoiJtJtami- myöskin syväsrutwmaan nähden. Kaupungin
8227: ooen ikäyrteltty ilmiikikiaan lähes 500 milj. vastaåsuudessaikm siitä saarnat suoronM!set
8228: mail1kikrua. v;arsiruailllen valtion osuus rtässä tulot OV'at huomaittavasti menoja pienemmät.
8229: SUilliiUlSSa oli vähän yil:i 70 milj. ma.:t'lkikaa, Ajoiksen syväswtarrna tw1eeikin pal~,e1emaiaill
8230: mln!kä 1lisäJksi vaJ1tio on 1ant8illut n. 130 milj. pääasiassa ilmko Pohjois-Suomen ~talouselä
8231: markkaa 4 ja 5 % :n työllisyyslainaa. mää ja ennookaiikkea tooNisuutta.. Näin ollen
8232: Kuluvaille vuode111e on Kemin ikaupungin olisi myösiki.n valtio vruV1011Lin:en osalilistUiffiaan
8233: rtulo- ja menoarviossa Ajoikisen syv.äsataman rartJkamevaJSti sa,tamaill :t~aikenn'UlSitöiden rahoit-
8234: ralkennustöiden raJhoilttarrniseen ote1Jtu yli 260 tarrnäs,eoo. Kuten edellä jo mainilttiinllcin, a.l-
8235: milj. markan määrärahavaraus. Valtion ta- kuperäiseen suunrutelm3Jaill kulillillkin, että
8236: hoiLta oJi ilrnluV1aill1e vuodelle vamrt:.tu avootuk- v,aJ:rtio osallistuisi satamam:kennustöiden ra-
8237: sem.a rrukiennustyön rwhoittamiseen 10 milj. hoitJtwmiseen 60% :W1a ikustannuks:isrt:a. Nä:in.
8238: mark!k:aa. ei ikuitenikruan ol:e rtapahtun,u,t, va1rtioval1an
8239: Kuten 'edel!lä esitetystä sel~iää, on. Kemin taholta ci oJe noudatettu sen edustajien ,edel-
8240: ikaupum.iki joutunut ikäyttärrnään Ajolmoo sy- lämainituiss~a tnJeuvotteluissa antamaa lu-
8241: väsataman rnkennustyön rahoi:ttamise:en huo- paUSita. Vwäpä voidruan t:odeta, että vali,t1o-
8242: mattavasti enemmän, kuin mitä edellyttivät vallan twhol,ta on ikäyrteltty työttömyyden Ke-
8243: IV,22s. - Tainio ym. 755
8244:
8245: min lroupungilile ailheu,ttarmaa va1keutta hy- kohde, olisi valtion osallistuttava myöskin
8246: väJksi Ajoksen syväsataman 11a~enn111Stöiden 11atlmisev:asti sen raikennustöiden rahoittami-
8247: rahoittamiseen ja sama;lila työttömyyden ra- seen. Oi!keudenmllliaisuusnälkökothdat huo-
8248: sirtusrten siiiJtämiseksi klauprmgm fkarum,etta- mioiden ei oLe oikein, että vuoden 1953 tulo-
8249: v,aksi. ja menoarvinon on varattu vain 15 milj.
8250: Tälilainen ei voi ~uon!ll!ollisesti jaJtlrua, eikä ma1'kan määräraha Aj01ksen syväJSrut.aman ra-
8251: se oJ,e olikeudemrmJm,isrta:kaJan. Kemin ikau- kennustöiden mhoiltuksen ,awt1slbamiseen. Siksi
8252: pWllki ei voi pitemmän päälle selviytyä syvä- olisi tämä määräraha korotettava ja saanall:a
8253: sammar~ennootöiden tähän ,a_sti vallinneesta huomioitava syväsatamarakennustöiden Ke-
8254: rahoitusosuudestla, ei varsink,a.an kun kau;. min ilmupungiHe 1aiheu,ttami,en korkea:koo:ik:ois-
8255: pungille asettavat mm. esikaupunkiliitoksesta ten 1lai:noj,en korvaaminen.
8256: ja asemailmavoirtustoiminnasta aiheutuvalt m~ Edellä esitetyn perustoo1la ikunnioittaen
8257: not huoillaittawa ra.sri.rtuksi!a. Kaupungin on ehdortrumme,
8258: p!akko luopua syväsataman rakennustöiden
8259: jatkamisesta, v:ari.klka se ei sitä rtailitoisi!kaJOO että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
8260: ja vaikka kaupungin alue~1la vaJlitseva työt- tulo- ja menoarvion 12 Pl. XII luvun
8261: tömyys 'asettaisi!kin sa;tamarakennustyö,t eri- 8 momentille lisäyksenä 100,000,000
8262: ik:oiser:t rtä:r'lk!eä:ksi työkohteeksi. markkaa avustukseksi Kemin kaupun-
8263: Kun Ajolksen syväBmb8illllar.allrennustöiden gille Ajoksen syväsataman rakennus-
8264: jatkaminen olisi koko Pohjois-Suomen elin- töiden rahoittamiseen ja rakennustöi-
8265: !keinoolämäm. ja sen ik:ehi1ltymisen kannalta den kaupungille aiheuttamien korkea-
8266: tärkeä ja samalla ensiarvoinen työttömyys- korkoisten lainojen lyhentämiseen.
8267: Hellsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
8268:
8269: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Toivo Friman.
8270:
8271:
8272:
8273:
8274: 23
8275: 756
8276:
8277: IV,229.- Fin. mot. N:o 161.
8278:
8279:
8280:
8281: Teir m. fL : A.ngående anvisande av anslag till understöd åt
8282: Gamlakarleby stad för byggande av en kaj i Y xpila hamn.
8283:
8284:
8285: T i 11 R i k s d a g e n.
8286:
8287: År 1945 beviljades Gamlakarleby stad bättring av Yxpila hamn de senaste åren
8288: 5,600,000 mark för byggandet av en kaj i använt cirka 45 miljoner mark och för att
8289: Yxpila hamn. Totalkostnaderna voro då dessa andra arbeten skola kunna slutföras
8290: 15,660,000 mark. Ministeriet för kommuni- innevarande år åtgå ytterligare 45 miljoner
8291: kationsväsendet och allmänna arbetena be- mark. Sammanlagt har för förbättring av
8292: stämde, att statsbidraget skulle få stiga tili Y xpila hamn under de senaste åren offrats
8293: högst 60% av arbetskostnaderna. År 1947 cirka 207,000,000 mark, varav statsbidraget
8294: beviljades ytterligare 5,600,000 mark och utgör 32,200,000 mark.
8295: kostnadsförslaget var dä 40,000,000 mark. Man väntade med fullt skäl, att staten
8296: Statsbidraget skulle få stiga tili 60% av de också i år skulle bidraga med 10 miljoner
8297: godkända kostnaderna. År 1949 beviljades mark, men detta ans'lag har uteslutits ur
8298: 6,000,000 mark och år 1950 5,000,000 mark, statsförslaget för år 1953. Genom muddrin-
8299: varvid kostnadsförslaget var 78,000,000 mark. gar och sprängningar har en ny 9,25 meter
8300: I budgeten för år 1952 beviljade riksda- djup farled öppnats till Yxpila hamn, där
8301: gen under 12 Ht. 12 kap. 13 mom. 10 miljo- de olika oljebolagen Oy Esso Ab, Trustfri
8302: ner mark som understöd för byggandet av Bensin och Oy Shell Ab ha byggt sina cent-
8303: Yxpila kaj samt för fristående mudd- raldepåer. Yxpila hamn har sålunda blivit
8304: ringsarbete. Kostnadsförslaget var härvid en viktig oljehamn. Tidigare har hamnen
8305: 107,000,000 mark. Det nuvarande kost- en stor betydelse som exporthamn för trä-
8306: nadsförslaget utgör 113,000,000 mark, vilket varor och över hamnen importeras också en
8307: är i enlighet med det av ministeriet för del varor. Hamnen har sålunda betydelse
8308: kommunikationsväsendet och allmänna arbe- icke enbart för Gamlakarleby stad, utan även
8309: tena godkända ursprungliga programmet. för ett stort och skogrikt uppland och för
8310: För sagda arbete har aHtså erhållits sam- stora delar av hela landet. På denna grund
8311: manlagt 32,200,000 mark i statsbidrag, vil- ligger det också i statens intresse, att denna
8312: ket utgör cirka 30 % av de godkända kost- hamn kan hållas i gott skick, varigenom
8313: naderna. Staden har utfört arbetet och ned- även sysselsättningsmöjligheterna ökas på ett
8314: lagt kostnaderna i den tron, att staten bi- naturligt sätt.
8315: drager med utlovade 60 %. Muddringsar- Med hänvisning till ovanstående föreslås,
8316: betet har blivit mycket dyrare än beräknat
8317: och mudderverkets reparations- och över- att Riksdagen i statsförslaget för
8318: vintringskostnader 1950-1951 stego tili 6,7 år 1953 under 12 Ht. XII kap. 13
8319: miljoner och 1951-1952 till 17,4 miljoner mom. måtte upptaga 10 miljoner mark
8320: mark, vilka svindlande summor icke kunde som understöd åt Gamlakarleby stad
8321: förutsättas. för byggandet av en kaj i Y xpila
8322: Utom till ovansagda kajbygge och för hamn och för utförande av fristående
8323: muddringsarbetet i samband därmed har muddringsarbeten i hamnen.
8324: Gamlakarleby stad för utvidgning och för-
8325: Helsingfors den 12 september 1952.
8326:
8327: Grels T·eir. Arthur Larson.
8328: Levi Jern. Albin Wickman.
8329: Verner Korsbäck.
8330: 757
8331:
8332: IV,229. - Rah. al. N:o 161.
8333:
8334:
8335: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kokkolan
8336: kaupungille laiturin rakentamiseksi Ykspihlajan satamaan.
8337:
8338:
8339: Eduskunnalle.
8340:
8341: V.uonna 1945 myönnettiin Kokkolan kau- miseen ja parantamiseen viime vuosien
8342: pungille 5,600,000 markkaa laiturin raken- aikana käyttänyt noin 45,000,000 markkaa,
8343: tamista varten Ykspihlajan satamaam.. Koko- ja jotta nämä muut työt voitaisiin suorittaa
8344: naiskustannukset olivat silloin 15,660,000 kuluvana vuonna loppuun, tarvitaan vielä
8345: markkaa. Kulkulaitosten ja yleisten töiden 45,000,000 markkaa. Kaikkiaan on Ykspih-
8346: ministeriö määräsi, että valtionavustus saisi lajan sataman parantamiseen viime vuosien
8347: nousta enintään 60 % :iin työkustannuksista. aikana uhrattu noin 207,000,000 markkaa,
8348: Vuonna 1947 myönnettiin vielä 5,600,000 josta määrästä valtionavustus tekee
8349: markkaa ja kustannusarvio oli silloin 32,200,000 markkaa.
8350: 40,000,000 markkaa. Valtionavustus saisi Täydellä syyllä odotettiin, että valtio tänä-
8351: nousta 60 %: iin hyväksytyistä kustannuk- kin vuonna avustaisi 10,000,000 markalla,
8352: sista. Vuonna 1949 myönnettiin 6,000,000 mutta tämä määräraha on poistettu vuoden
8353: markkaa ..:ja vuonna 1950 jälleen 5,000,000 1953 tulo- ja menoarvioehdotuksesta. Ruop-
8354: markkaa kustannusarvion ollessa 78,000,000 paamalla ja räjäytystöillä on avattu 9,25
8355: markkaa. metriä syvä väylä Ykspihlajan satamaan,
8356: Vuoden 1952 tulo- ja menoarviossa edus- minne eri öljy-yhtiöt, Oy Esso Ab, Trusti-
8357: kunta myönsi 12 Pl. 12 luvun 13 momentin vapaa Bensiini Oy ja Oy Shell Ab ovat ra-
8358: kohdalla 10,000,000 markkaa avustukseksi kentaneet keskusvarastonsa. Ykspihlajasta
8359: Ykspihlajan laiturin rakentamista ja erillistä on näin tullut tärkeä öljysatama. Ennestään
8360: ruoppaustyötä varten. Kustannusarvio oli satamaila on suuri merkitys puutavaran
8361: tällöin 107,000,000 markkaa. Nykyinen kus- vientisatamana ja sataman kautta tuodaan
8362: tannusarvio on 113,000,000 markkaa, mikä maahan myös koko joukko tavaroita. Sata-
8363: on kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- malla ei näin ole merkitystä vain Kokkolan
8364: riön hyväksymän alkuperäisen ohjelman mu- kaupungille, vaan myös suurelle ja metsä-
8365: kainen. rikkaalle takamaalle sekä suurelle osalle koko
8366: Sanottua työtä varten on siis saatu yh- maata. Tämän vuoksi on myös valtion edun
8367: teensä 32,200,000 markkaa valtionapua, mikä mukaista, että tämä satama voidaan pitää
8368: on noin 30 % hyväksytyistä kustannuksista. hyvässä kunnossa, jonka avulla myös työlli-
8369: Kaupunki on teettänyt työn ja suorittanut syysmahdollisuudet lisääntyvät luonnoHista
8370: kustannukset siinä uskossa, että valtio avus- tietä.
8371: taa luvatuilla 60 prosentilla. Ruoppaustyö Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8372: on tullut arvioitua paljon kalliimmaksi ja
8373: ruoppauslaitoksen korjaus- ja talvehtimis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
8374: kustannukset 1950-1951 nousivat 6,700,000 tulo- ja menoarvioon 12 Pl. XII luvun
8375: markkaan sekä 1951-1952 17,400,000 mark- 13 momentin kohdalle 10 miljoonan
8376: kaan, jollaisia huimaavia summia ei osattu markan määrärahan avustukseksi
8377: edellyttää. Kokkolan kaupungille laiturin raken-
8378: Paitsi edellä mainittua laiturirakennusta tamista varten Ykspihlajan satamaan
8379: ja ruoppaustyötä sen yhteydessä on Kokko- ja satamassa erillisinä suoritettavia
8380: lan kaupunki Ykspihiajan sataman laajenta- ruoppa.ustöitä varten.
8381: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
8382:
8383: Grels Teir. Arthur Larson.
8384: Levi Jern. Albin Wickman.
8385: Verner Korsbäck.
8386: 758
8387:
8388: IV,2so. - Rah. al. N:o 162.
8389:
8390:
8391:
8392:
8393: Aaltonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Pa-
8394: raisten kauppalalle Kirkkosalmen syventämistä varten.
8395:
8396:
8397: E d u s k u n n a 11 e.
8398:
8399: Paraisten kauppalan halki virtaavan Salmen syvennystoimenpiteiden käyntiin-
8400: Kirkkosalmen syventämis- ja sen rantojen paneminen lievittäisi toistaiseksi paikkakun-
8401: paalutustyö on ollut jo useampana vuotena nalla varsinkin talvikausina ilmenevää työt-
8402: suunnittelujen alaisena. Työn suorittaminen tömyyttä.
8403: olisi ollut aivan välttämätön useastakin Koska edellä esitetyllä toimenpiteellä olisi
8404: syystä. Sitä vaativat lähinnä terveydenhoi- yleistäkin merkitystä, olisi kohtuullista, että
8405: dolliset näkökohdat, joiden laiminlyöminen valtio osallistuisi sen kustannuksiin.
8406: saattaisi muodostua kohtalokkaaksi kauppa- Edellä esitettyyn viitaten ja huomioon
8407: lan väestön terveydelle. Salmen matalat, ottaen kauppalan perustamisesta aiheutuvat
8408: vesiperäiset rantamat ovat lisäksi vakavana suuret kustannukset ehdotamme,
8409: esteenä kauppalan tarkoituksenmukaiselle ra-
8410: kennustoiminnalle. Kirkkosalmen kunnosta- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
8411: minen kulkukelpoiseksi pienempiä aluksia tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
8412: varten helpottaisi myöskin lähimpien saa- kan määrärahan avustukseksi Parais-
8413: ristokuntien asukkaiden kulkuyhteyksiä mm. ten kauppalalle Kirkkosalmen syven-
8414: Turkuun. tämistä ja rantojen paalutusta varten.
8415: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
8416:
8417: Aimo Aaltonen. Antto Prunnila.
8418: Paavo Aitio. Judit N,ederström-Lunden.
8419: 759
8420:
8421: IV,2s1. - Rah. al. N:o 163.
8422:
8423:
8424:
8425:
8426: J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta teknillisten sekä
8427: kauppa- ja ammattioppilaitosten koulurakennusavustuk-
8428: siksi.
8429:
8430:
8431: E d u s !k: u :n n a 11 e.
8432:
8433: Maamme ammattikoulujen ~u!k:umäärä tie- tää n. 50% :iin nouseva valtionavustus. Jo
8434: topuolisiin oppitlaitdksiin näJhde:n on pysynyt hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi
8435: verrattain vähäisenä !huolimatta siitä, entä ammattioppilaitoksista (N: o 12/1951) edel-
8436: aanmattikasvatuksen merkiitys lk:olko tail.ouselä- lytetään tämän käytännön kaupunkikuntien
8437: mällemme ja yhteiskuntamme rakenteelle on kohdalta vakiintuvan, maalaiskuntien voi-
8438: täysin tunnustettu. Suurin osa ammatilli-
8439: 1
8440: dessa esityksen mukaan saada 65 %: iin asti
8441: sista oppi:lai'to!ksista on kull'tien ja yksityisten tulo- ja menoarviossa olevan määrärahan
8442: omistamia ja y'lläpitämiä 1lakimääräisen val- puitteissa.
8443: tionavustuksen turvin. La!kitmä:äräinen avus- 'I1äl1ä lhetke1lä on ra!kentlleilla a:mmatil!lisia
8444: tus ei kuitenkaan nykyisellään koske koulu- oppillaitoik:sira y'hteiseltä tilwvuudcltaan yli
8445: ta1ojen raJkentamista. Ottaen huomioon selkä 200,000 m3 vastaten n. 1,700,000,000 markan
8446: ikurlltien että ik:oU'luja Y'lläpitäivien kanna:tus- raJkennuskustannuik:sia. Vuonna 1952 sylksyn
8447: y!hdistysten nykyisen vaikean taJloudeUisen aikana aloit·etaan [isäksi rtillavuudelta:an ytb.-
8448: aseman, on ymmrurrettävää, että uusien raik:en- teensä n. 120,000 m 3 lkäsittävien kouiluraken-
8449: nusten ralhoittamisvaikeulksien vuoksi koulut nusten railrennus:työt. Näiltä rakennushank-
8450: toimivat usein täysin riittäiillättfunissä ja ope- keita ·ei !kuitenkaan Nman !huomattavaa vwl-
8451: tustarlkoiltuik:seen soveltumatrtomissa suojissa. tion tukea voida loppuunsaattaa, eikä halli-
8452: Jotta varsinaiseen opetustoimintaan vuosit- tuksen €ihdotuksessa esit~evty 200,000,000 mar-
8453: tain käytetyt varat voitaitsiin !katsoa tarlroi- kan määräralha ole itarlk:oitukseen riittävä.
8454: tustaan vastaamrlla tarvalla lkäytetyik:si, on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
8455: välttäiillätöntä, rettä opetus rvoidaan järjestää
8456: asianmukaisissa ikoulutirloissa ja työpajoissa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
8457: 'l'ålmän ymmärtäien useat kunnat ja yhtymrut tulo- ja menoarvioon 700,000,000 mar-
8458: ovat välrttämäJttömyyden rpailrosta ryftltyneet kan määrärahan käytettäväksi kun-
8459: koulutalojen rakentamiseen, vaikka vail.tion nallisten ja yksityisten teknillisten,
8460: tuiki on ollutkin epävarma. Tä:hän mennessä kauppa- ja ammattioppilaitosten kou-
8461: val1mistuneisiin !kunnalllisiin arrnmattikoulura- lurakennusten rakennusavustuksiksi.
8462: kennuksiin on kui'tenik:in yleensä vo1tu myön-
8463: Helsingissä 16 päi'Vänä syySkuuta 1952.
8464:
8465: Johannes Wirtanen. Hugo Nuorsaari.
8466: T. E. Nordström. Eino Raunio.
8467: Oskari Lehtonen.
8468: 760
8469:
8470: IV,232. - Fin. mot. N:o 164.
8471:
8472:
8473:
8474:
8475: Öhman m. fl.: Angående anvisande av anslag till under-
8476: stöd och lån för finansiering av Svenska handelshög-
8477: skolans nybygge.
8478:
8479:
8480: T i 11 R i k s d a g e n.
8481:
8482: Svenska handelshögskolan stod i beråd att hållan om att för densamma måtte uti 1953
8483: vidtaga med uppförande av sitt nybygge re- års budget upptagas ett direkt anslag och
8484: dan samtidigt som Kauppakorkeakoulu upp- ett billigt lån på belopp, motsvarande tidi-
8485: förde sitt hus. Bygget uppsköts emellertid gare åt Kauppakorkeakoulu beviljade medel,
8486: till dess att sistnämnda hus var färdigt med icke beaktats. Då bygget numera kommit så
8487: anledning av att från statens sida framhölls, långt, att detsamma påtagligen delvis redan
8488: att landet inte hade råd att samtidigt bygga kan tagas i bruk under instundande decem-
8489: två handelshögskolor. Handelshögskolan fick ber och torde helt stå färdigt under våren
8490: i stället ett löfte, att dess byggnadsplaner 1953, är det i denna budget löftet om anslag
8491: skulle av staten ekonomiskt stödas på samma bör uppfyllas.
8492: sätt som den finska skolans. I enlighet här- Kauppakorkeakoulus byggnadskostnader
8493: med beviljades också Svenska handelshög- stego till ungefär 400,000,000 mark. De di-
8494: skolan i 1950 års budget ett understöd om rekta statsunderstöden uppgingo till
8495: 22,000,000 mark, varemot ,enligt statsutskot- 30,000,000 mark, vilket motsvarar 7,5% av
8496: tets åsikt avgörandet om det samtidigt sagda kostnader, medan understödslånen
8497: äskade byggnadslånet på 50,000,000 mark stego till 45,000,000 mark eller sålunda till
8498: bör fattas senare", såsom i utskottets betän- 11,25 % av byggnadskostnaderna. Då Svenska
8499: kande säges. Vid 1950 års riksdag motionera- handelshögskolans motsvarande kostnader
8500: des om ett 50,000,000 mark stort understöds- komma att nå en storlek om 660,000,000
8501: lån för Svenska handelshögskolans nybygge. mark, borde Handelshögskolan i direkta un-
8502: Angående denna motion uttalade statsutskot- derstöd få 49,500,000 mark, varav som sagt
8503: tet följande: ,Av finansiella skäl har ut- 22,000,000 mark beviljats i statsbudgeten för
8504: skottet icke ansett sig kunna förorda de i 1950, och i understödslån 74,250,000 mark.
8505: motionen föreslagna anslagen. Utskottet har En förutsättning för byggnadens färdigbli-
8506: dock funnit nödigt uttala, att den i motionen vande och särskilt för dess inredande är att
8507: n: r 256 avsedda handelshögskolan borde be- dessa medel erhållas.
8508: redas enahanda möjligheter att anskaffa me- Med anledning av det sagda, men med ut-
8509: del för sin byggnadsverksamhet som finska jämning av beloppen, föreslås härmed vörd-
8510: handelshögskolan i Helsingfors på sin tid samt,
8511: hade." Uttalandet omfattades av riksdagen att Riksdagen i statsförslaget för
8512: den 18 december 1950. år 1953 för finansiering av Svenska
8513: Utfästelsen om att Svenska Handelshög- H andelshögskolans nybygge måtte
8514: skolan bör med avseende å nybygget behand- upptaga ett anslag stort 101,000,000
8515: las på enahanda sätt som Kauppakorkeakoulu mark, fördelat så, att 27,000,000 mark
8516: har sålunda klart bekräftats av riksdagen. utgår såsom understöd och 74,000,000
8517: Oberoende härav har Handelshögskolans an- mark som lån med låg ränta.
8518: Helsingfors den 15 september 1952.
8519:
8520: 0. A. Öhman. John Österholm. Grels Teir.
8521: Levi Jern. Ebba östenson. Albin Wickman.
8522: Kurt Nordfors. Arthur Larson. Ture Hollsten.
8523: Nils Meinander. Henrik Kullberg.
8524: 761
8525:
8526: IV,2s2. - Rah. al. N:o 164. Suomennos.
8527:
8528:
8529: Öhman ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja la'i-
8530: naksi Ruotsalaisen kauppakorkeakoulun uudisrakennuksen
8531: rahoittamista varten.
8532:
8533: E d u s k u n n a ll e.
8534:
8535: Ruotsalaisella kauppakorkeakoululla oli lun anomusta, että sille vuoden 1953 tulo- ja
8536: aikomus ryhtyä rakentamaan uudisrakennus- menoarviossa otettaisiin suoranainen määrä-
8537: taan jo samanaikaisesti, kuin Kauppakorkea- raha ja Kauppakorkeakoululle aikaisemmin
8538: koulu rakensi talonsa. Rakentaminen lykät- myönnettyjä varoja vastaava halpakorkoinen
8539: tiin kuitenkin siksi, kunnes viimemainittu ra- laina, ole otettu huomioon. Kun rakentami-
8540: kennus oli valmis, sen johdosta että valtion sessa nyt on jo ehditty niin pitkälle, että ra-
8541: taholta esitettiin, että maalla ei ollut varaa kennus nähtävästi osittain voidaan ottaa käy-
8542: samanaikaisesti rakentaa kahta kauppakor- täntöön jo tulevassa joulukuussa ja valmistu-
8543: keakoulua. Ruotsalaiselle kauppakorkeakou- nee kokonaisuudessaan kevään 1953 kuluessa,
8544: lulle annettiin sensijaan lupaus, että sen ra- täytyy määrärahalupaus täyttää tässä tulo-
8545: kennussuunnitelmia tuettaisiin valtion ta- ja menoarviossa.
8546: holta taloudellisesti samalla tavalla kuin suo- Kauppakorkeakoulun rakennuskustannuk-
8547: malaisenkin koulun. Tämän mukaisesti myön- set nousivat suunnilleen 400,000,000 mark-
8548: nettiin Ruotsalaiselle kauppakorkeakoululle kaan. Suoranaiset valtion avustukset nousi-
8549: vuoden 1950 tulo- ja menoarviossa 22,000,000 vat 30,000,000 markkaan, mikä vastaa 7,5 %
8550: markan avustus, jota vastoin valtiovarainva- sanotuista kustannuksista, kun taas avustus-
8551: liokunnan mielestä ,ratkaisu samalla esite- lainat nousivat 45,000,000 eli siis 11,25 % :iin
8552: tystä 50,000,000 markan rakennuslainasta on rakennuskustannuksista. Kun Ruotsalaisen
8553: myöhemmin tehtävä", kuten valiokunnan kauppakorkeakoulun vastaavat kustannukset
8554: mietinnössä sanotaan. Vuoden 1950 valtiopäi- nousevat 660,000,000 markkaan, pitäisi Ruot-
8555: villä tehtiin aloite 50,000,000 markan suurui- salaisen kauppakorkeakoulun suoranaisena
8556: sesta avustuslainasta Ruotsalaisen kauppa- avustuksena saada 49,500,000 markkaa, josta,
8557: korkeakoulun uudisrakennusta varten. Tästä kuten sanottu, 22,000,000 markkaa on myön-
8558: aloitteesta valtiovarainvaliokunta lausui seu- netty 1950 vuoden tulo- ja menoarviossa, ja
8559: raavaa: ,Rahallisista syistä valiokunta ei ole avustuslainana 74,250,000 markkaa. Raken-
8560: katsonut voivansa asettua puoltamaan aloit- nuksen valmistumisen ja erikoisesti sisusta-
8561: teissa ehdotettujen määrärahojen myöntä- misen edellytyksenä on, että nämä varat saa-
8562: mistä. Kuitenkin valiokunta on katsonut tar- daan.
8563: peelliseksi lausua, että aloitteessa n: o 256 Edellä sanotun perusteella, mutta pyöris-
8564: tarkoitetulle kauppakorkeakoululle olisi suo- täen summat, ehdotamme kunnioittaen,
8565: tava samat mahdollisuudet varojen hankki-
8566: miseksi rakennustoimintaansa varten kuin että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
8567: oli Helsingin suomalaisella kauppakorkeakou- tulo- ja menoarvioon Ruotsalaisen
8568: lulla aikanaan." Tähän lausuntoon eduskunta kauppakorkeakoulun uudisrakennuk-
8569: yhtyi 18 päivänä joulukuuta 1950. sen rahoittamiseksi 101,000,000 mar-
8570: Sitoumus, että Ruotsalaista kauppakorkea- kan suuruisen määrärahan jaettuna si-
8571: koulua pitää uudisrakennuksensa suhteen ten, että 27,000,000 markkaa annetaan
8572: kohdella samalla tavalla kuin Kauppakorkea- avustuksena ja 74,000,000 markkaa
8573: koulua, on siten selvästi eduskunnan vahvis- halpakorkoisena lainana.
8574: tama. Tästä huolimatta ei kauppakorkeakou-
8575: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
8576:
8577: C. A. öhman. John Österholm. Grels Teir.
8578: Levi Jern. Ebba östenson. Albin Wickman.
8579: Kurt Nordfors. Arthur Larson. Ture Hollsten.
8580: Nils Meinander. Henrik Kullberg.
8581: 762
8582:
8583: IV,2ss. - Rah. al. N:o 165.
8584:
8585:
8586:
8587: Leikola ym.: Määrärahan osoittamisesta Suomen Standardi-
8588: soimisliitolle sen töiden edistämiseksi.
8589:
8590:
8591: E d u s k u n n a ll e.
8592:
8593: Standardisoimisella on nykyään koko maail- disoimisen aikaansaama kansantaloudellinen
8594: massa (järjestöjä 37 maassa, käsittäen 85 % säästö 150 miljoonaksi kruunuksi vuosittain.
8595: maailman väkiluvusta) mitä keskeisin ja tär- Jos meillä standardisoimisen seurauksena
8596: kein asema pyrittäessä talouselämän terveh- voitaisiin säästää lähivuosina vaikkapa vain
8597: dyttämiseen ja vakauttamiseen sekä elinta- 1 % tuotannon arvosta, edustaisi se jo mil-
8598: son kohottamiseen, koska se tehokkaasti ai- jardien markkojen vuotuista kansantaloudel-
8599: kaansaa suurempaa yleistä säästäväisyyttä, lista säästöä (maamme tuotannon nettoarvo
8600: alhaisempia tuotantokustannuksia, suurem- v. 1950 oli 415 miljardia mk). Oikeutetusti
8601: pia hyödykemääriä ja suurempaa turvalli- onkin sen tähden sanottu, ettei mikään muu
8602: suutta työmarkkinoilla. Tätä on korostanut toimenpide aikaansaa niin suurta hyötyä
8603: myös Yhdistyneet kansakunnat, kehoittaen niin vähillä uhrauksilla kuin standardisoi-
8604: eri maiden hallituksia vakavasti kiinnittä- minen.
8605: maan kysymykseen huomiotaan kansojen Standardisoimistyöhön osallistuu valtio-
8606: hyvinvoinnin edistämiseksi. valta kaikkialla ulkomailla erittäin voimape-
8607: Standardisoimisen avulla aikaansaatu hyöty räisesti, jopa yli 50% :lla kustannuksista.
8608: on hyvin monenlaisen järjestely-, tuotanto- Tämän myönteisen suhtautumisen on sanel-
8609: ja kaupallisteknillisen tekijän yhteistulos, lut standardisoimisen yleishyödyllinen ja
8610: josta aiheutuvat säästöt ovat yksityistapauk- kansantaloudellinen merkitys, riippumatta
8611: sissa 10-80 %. Keskimäärin 20% vuotuinen poliittisesta suuntauksesta.
8612: säästö tuotannon arvosta on asiantuntijoiden Meillä oli valtiovallan osuus ennen sotia
8613: arvio suunnitelmallisesti toteutetuista stan- 50 % kokonaiskustannuksista. Sen jälkeen on
8614: dardisoimistoimenpiteistä. Arvokkainta tässä valtionapu ollut huomattavasti pienempi
8615: säästössä on sen jatkuvaisuus. vaihdellen 7% ja 22% välillä. Seurauksena
8616: Eräät esimerkit valaiskoot näitä säästö- tästä on ollut maamme standardisoimistyön
8617: mahdollisuuksia. Amerikan teollisuus arvioi luonnollisen kehityksen hidastuminen kan-
8618: säästävänsä vuosittain 1 miljardi dollaria santaloutemme vahingoksi. Suunnitelmallisen
8619: yhtenäisen toleranssijärjestelmän ansiosta. standardisoinnin kustannukset meillä voi-
8620: Saksan valtiotalous arvioi ennen sotaa pa- daan lähivuosina arvioida 26 miljoonaksi
8621: perikokojen standardisoinnin säästävän vuo- markaksi vuosittain. Tästä summasta olisi
8622: sittain 2 miljoonaa Reichsmarkkaa. Saksassa valtiovallan suoritettava noin puolet, jotta
8623: on maataloustuotteista voitu saada jopa maamme standardisoimistyön luonnollinen
8624: 50 % korkeampia hintoja standardisoituja kehitys varmennettaisiin.
8625: laatuja ja pakkauksia käytettäessä. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8626: Ranskassa arvioidaan rakennuskustannuk-
8627: sia voitavan alentaa 25% rakennuselinten että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
8628: standardisoimisella, mikä hyöty ensi sijassa tulo- ja menoarvioon 13 miljoonan
8629: tulee talojen asukkaiden hyväksi halvempien markan määrärahan Suomen Standar-
8630: vuokrien muodossa. disoimisliitolle sen töiden varmenta-
8631: Ruotsissa arvioitiin ennen sotaa standar- miseksi ja edistämiseksi.
8632: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
8633:
8634: Aare Leikola. Aukusti Pasanen.
8635: H. A. Kannisto. Helge Miettunen.
8636: Esa Kaitila. Irma Karvikko.
8637: 763
8638:
8639: IV,234. - Rah. al. N:o 166.
8640:
8641:
8642:
8643:
8644: Leikola ym..: Määrärahan osoittamisesta keskisuuren ja pien-
8645: teollisuuden rationalisointi- ja neuvontatyön tukemiseksi.
8646:
8647:
8648: E d u s k u n n a ll e.
8649:
8650: Maamme teollisuuden tuotannon laskutus- ylivoimaiseksi. Jos edellä mainituille teolli-
8651: arvo oli vuonna 1950 yli kolmesataa mil- suuslaitoksille sitä vastoin voitaisiin järjes-
8652: jardia markkaa. Koska meillä samoin kuin tää kiertäviä rationalisoinnin neuvojia, jotka
8653: muissakin maissa saadut kokemukset yhtä- pientä korvausta vastaan tai kokonaan ilmai-
8654: pitävästi osoittavat, että rationalisoinnin seksi voisivat auttaa laitoksia niiden ratio-
8655: avulla voidaan teollisuuden tuotantoa nos- nalisointiongelmien ratkaisuissa, niin pääsi-
8656: taa sangen pienin sijoituskustannuksin sivät nämäkin laitokset osallisiksi nykyaikai-
8657: useita kymmeniä prosentteja, niin merkit- sen rationalisointitoiminnan saavutuksista ja
8658: see se sitä, että rationalisoinnin avulla voi- eduista, niin että nekin voisivat entistä
8659: taisiin maamme teollisuuden vuosituotantoa miellyttävämmissä olosuhteissa ja entistä
8660: kohottaa kymmeniä miljardeja markkoja. pienemmin henkilökohtaisin ponnistuksin
8661: Tämän ovatkin teollisuuden harjoittajat tuottaa entistä enemmän ja parempia hyö-
8662: oivaltaneet, ja niinpä onkin varsinkin suu- dykkeitä koko kansantaloutemme ja valtio-
8663: remman teollisuutemme keskuudessa ollut taloutemme hyödyksi. Kun valtiomme uhraa
8664: käynnissä voimakas rationalisointitoiminta, vuosittain varoja maatalouden neuvontatoi-
8665: mikä onkin osaltaan ollut edesauttamassa mintaan, muitten avustusten lisäksi, noin
8666: teollisuutemme viimeaikaista tehokasta nou- viisisataa miljoonaa markkaa, niin ei pitäisi
8667: sua. Mutta samanaikaisesti, kun suurempi olla kovinkaan kohtuutonta, jos keskisuuri
8668: teollisuus on voinut käyttää satoja erikois- ja pienteollisuus saisi esim. vain yhden pro-
8669: koulutuksen saaneita henkilöitä rationalisoi- sentin tästä summasta neuvontatoimintansa
8670: mistyönsä palveluksessa, ovat keskisuuri ja tukemiseksi.
8671: pienteollisuus jääneet tästä terveestä ja Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
8672: maallemme niin edullisesta kehityksestä mil-
8673: tei osattomiksi, koska niillä ei ole ollut, että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
8674: juuri pienuutensa vuoksi, varaa ja mahdol- tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa
8675: lisuuksia pitää omaa rationalisointihenkilö- markkaa keskisuuren ja pienteollisuu-
8676: kuntaa palveluksessaan ja rationalisoimistoi- den rationalisointi- ja neuvontatyön
8677: mistojen tarjoaman tilapäisenkin työvoiman tukemista varten.
8678: käyttö on niille useimmiten osoittautunut
8679: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
8680:
8681: Aare Leikola. Aukusti Pasanen.
8682: H. A. Kannisto. Helge Miettunen.
8683: Esa Kaitila. Irma Karvikko.
8684:
8685:
8686:
8687:
8688: 24
8689: 764
8690:
8691: IV,235.- Rah. al. N:o 167.
8692:
8693:
8694:
8695:
8696: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta jaettavaksi
8697: kunnille rakennusalan ammattikurssien järjestämiseksi
8698: nuorille työttömille.
8699:
8700:
8701: E d u s kun n a ll e.
8702:
8703: Hraili1itu!ksen:kiln ,tahoJ.ta lamlrerl:,tujren ~tietojen .rtyöttömyysa:iikrana. Tämoo vuOiksi. nuoriso-
8704: mukiaan rensi talvena rtuJee ·esiirntymäämJ työt- työttömyyden tl:orjumisoon varattava määrä-
8705: ltömyytltä huoma1:Jtav:a,n ~laajassa i!illtassa. Ar- raha voiroaisiin [käyttää nool11Jen työläisteln.
8706: vioiden muikruan työttömien lukumäärä nou- 8:mmattiopetukseen. .Ammattiopetus oliisi jär-
8707: see rai<rua 80,000 :1een. Täi11aisen thlanteen syn- jrestettävä etupääBsä :vaJkennustyön 'eri ,8Jloi1la,
8708: tyessä varsin!k.in nm:mten työläisten asema joil1a saaVUJtettu ~attitaito olisi hyödyksi
8709: muodostuu erittäim. vaikeaksi, suorastaan siJe- työläfusid:1e myös normaail:issa eyöhön sijoilt1Ja-
8710: rtämäJttömälksi. Jo aikaisemmat työttömyys- mioos:sa. Ra:Jmnnusalan ammatti!lrurssien jär-
8711: ajat osoitttavat, että he joutu'VIWt ·Meimmit;en jestämistä pidämme suositaitavana myös siitä
8712: oosimmäisim.ä työstä poirs. Tämän repäoiik<eu- syystä, että a.illlll:alttiopetus voitaisiin antaa
8713: d,enmuikaisen menettelyn syyksi esitetään :vaiklenrtamalla :asumrtaloja ja muita yleishyö-
8714: useami nuorten työntekijöiden puuttuva t:ai dyJilåsiä rrukennu:ksira. Täl1ä tavaJlla olisi mah-
8715: puutteeloo;en ammruttitaito. Nuorilla työttö- dollisuus helpottoo myös ik:ireää -asuntotiJlan-
8716: miJ!lä ei ole myöSkään samaililaista mahdoHi:-- netta.
8717: suutta päästä valtion ja iklmtien järjestämiin TorjumaJJa Iruuorisotyöttömyys juuri sellai-
8718: työttömyystöiliin, ikum vanhemmiUa työläi- sin toilimenpilteirn, jotka helpottavat mahdolli-
8719: siLlä. Yilieensä ei 1n:irm. 'alle 18-vuotiasta hen- simman il110ne1la tavaJl1a nuorison talou:delr-
8720: kilöä orteta 1111ihi!n, vaikka tämän iliäiset ovat Hsta jra sosiruaiL:ista 1Memoo, estetään myös
8721: joutuneet jo !huom~J~ttav:ast.i ·aikaisremmim. sen iluillsumiillen rillmJilisuruteen, !lUihin työttö-
8722: h!ain'kkimaan iJtse inimeentuiJ:omsa wsiotöissä. myyden aiheUJttama :ta1oudre1ooen ahdinko
8723: Nuoriootyö:btömyys onkin muodostunut usein johitaa. Esittämämrne t<Jrimenpitoot aut-
8724: edellä osoitettujoo syiden johdosta aiiVan eri- taisivat osrulta;an munien vaikeulksien ikeskellä
8725: koisen vaikeaksi probleemiksi. Hallituksen ja ilmmppaileViaa ,työtäJtelkevää nuorisoa,
8726: eduslrnnnran on tämän vuoilffii syytä !kiinnillt- Edehlä olevan perusteella ehdota;mme,
8727: tää valkavaa huomiota nuorisotyöttömyyden
8728: torjumiseen. Eräänä nuorten työttömiren että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
8729: a;semraa helpottaViaill!a rtoimenpiteenä pidämme tulo- ja menoarvioon 500,000,000 mar-
8730: määrä:mh:an v:ara111mmta vuoden 1953 tUilo- jra kan määrärahan jaettavaksi kunnille
8731: menoarvioon täitä tl:aruwitusta vart,en. etupäässä rakennusalan ammattikurs-
8732: Edellä oooiltimme, että nuorten työläiiSten sien järjestämiseksi nuorille työttö-
8733: puutteellinren ammattitaito on eräänä syynä mille.
8734: ibieidän va:iikiea;an &<~ema;81l1JSa nimen~maan
8735: Helsingissä 16 päivänä syyskuUJta 1952.
8736:
8737: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Mikko Järvinen.
8738: J. Mustonen. Usko Seppi.
8739: Ester Häikiö. Antto Prunnila.
8740: Jud.it Nederström-Lunden. Arvo Riihimäki.
8741: Eino Tainio. Irma Torvi.
8742: Toivo Friman. Niilo Nieminen.
8743: Antti Kinnunen. Pertti Rapio.
8744: Toivo Kujala. Matti Koivunen.
8745: 765
8746:
8747: IV,2a6. - Rah. al. N:o 168.
8748:
8749:
8750:
8751:
8752: J. Wirtanen: Määrärahan osoittamisesta keskusammattikou-
8753: lun perustamiseksi suomenkieliselle Etelä-Pohjanmaalle.
8754:
8755:
8756: Eduskunnalle.
8757:
8758: Suomalainen Etelä-Pohjanmaa on autioim- naan oppikouluihin, joita on 26, niistä 12
8759: pia alueita, kun tarkastellaan maamme am- yliopistoon johtavaa. Näissä oppikouluissa
8760: mattikoulujen sijaintia. Kuitenkin tämän on enemmän opettajia kuin maakunnan kai-
8761: alueen kehitys viimeisen puolen vuosisadan kissa ammattikouluissa oppilaspaikkoja. Täl-
8762: aikana osoittaa toisaalta valtavaa kehitystä, lainen tilanne ei voi enää jatkua häiritse-
8763: mutta toisaalta yhä vaikeutuvia taloudellisia mättä vakavasti suomalaisen Etelä-Pohjan-
8764: olosuhteita. maan väestön elinehtoja ja ennen kaikkea
8765: Suomalainen Etelä-Pohjanmaa käsittää 30 nuorison ammattikasvatusta pienviljelysluon-
8766: kuntaa, alueeltaan n. 14,000 km2 ja asuk- toisella Etelä-Pohjanmaalla, jossa nuorison
8767: kaita n. 265,000 henkeä. Täysin pienvilje- on pakko hakeutua eri käytännöllisten am-
8768: lysvaltaisena maakuntana sen viljelmien kes- mattialojen palvelukseen. Keskusammatti-
8769: kikoko on n. 9 ha viljeltyä ja n. 20 ha metsä- koulun saaminen suomalaiselle Etelä-Pohjan-
8770: maata tilaa kohden. Alueen väestö lisään- maalle on ajankohtaista ja välttämätöntä.
8771: tyy nopeasti, ja aikaisemmin varsin laaja Kaiken ylläolevan perusteella ehdotan
8772: siirtolaisuus tuki taloudellisen tasapainon kunnioittaen,
8773: säilymistä. Nykyisin on maakunnassa varsin
8774: virkeää pien- ja kotiteollisuutta. Mutta am- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
8775: mattitaitoisista aloitteentekijöistä ja työnte- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonaa
8776: kijöistä on puutetta. Mainita sopii, että ko. markkaa keskusammattikoulun perus-
8777: alueella on 70 vientiä harjoittavaa sahaa. tamiseksi suomenkieliselle Etelä-Poh-
8778: Opiskelun paine suuntautuu miltei koko- janmaalle.
8779: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
8780:
8781: Johannes Wirtanen.
8782: 766
8783:
8784: IV,237. - Rah. al. N:o 169.
8785:
8786:
8787:
8788:
8789: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille
8790: ja kuntayhtymille palkallisten ammattikurssien järjestämi-
8791: seksi työttömyyden tähden ansionsa menettäneille naispuo-
8792: lisille työntekijöille.
8793:
8794:
8795: E duslkunnaHe.
8796:
8797: Viime ikevättail.vesta lähtien on eräi:Hä työ- säiksi satamissa on oHut vähemmän työtä kuin
8798: a1oilila vailinnut vajaa:työH.isyys. Se on i!lmen- truvallilisesti. Tiedossa on, että meil.lä myös-
8799: nyt joko siten, ~että tehtaita tai muita laitok- kin saJtamissa •työs:lrenJtclee runsaasti naisia.
8800: sia on slrljettu jOko 'kesällruulkausiklsi tai tois- Kuitenlkaan vira)Hisesti ei sanottavasti tun-
8801: taiseksi, ta!hi osa työläisistä on irtisanOittu neta naisrtyöttömyyt:Jtä edes sinä aikana vuo-
8802: tailkka suuri osa ltyOläisisbä on joutunut teke- desta, ikun työttömyyskortistot O'Vat olileet
8803: mään vain 4 tai 5 päiväisiä työviik!lroja. Näin auki, koska eivät osatyöttömät enempää kuin
8804: on tapahtunut varsinikin ikutormo- selkä nahka- työsuhteen muodollisesti säilyttäneet, vaikka-
8805: ja jal!kineara:lla, joissa työvoimasta vail.truvasti kin palkattomat työläiset, tai naimisissa ole-
8806: suurin osa on naisia. Esimerkkinä mainitta- vat naiset täytä työttömyyskortiston vaatimia
8807: koon, että jo viime lkevaånä oli 12 !lrnt~oalan ehtoja. Naisten kohdalla esiintyy työttömyys
8808: tehdasta erottanut 10 % n. 4,800 työläises- ,piilevänä" myöiSik:in siitä syystä, että naiset
8809: tään, ja työsuhteen säilyttäneistä yli 47% teki itse eivät katso hyötyvänsä työttömyySikortis-
8810: vain 4- tai 5-päiväisiä työviikkoja. Saman- toon iLmoittautumisesta, !Jroska järj·estettyihin
8811: lainen on tilanne ollut nalhka- ja ja'lkine- varaJtö]hin ei joko ole otettu naisia tai ne
8812: ailaH.a, joSkin täl~ä !hetkellä se on parempi; ovat olleet täysin sopiimatoomia uooimmi!He
8813: työnanJtajan työläisirl'leen '1Jeikemän ~lmoirtuksen naisill.e työn raskauden, työpaikan sijainnin
8814: mukaan lkuitenikin vain toistaiseklsi. Kuiten- tms. ootirojen johdosta. NH111pä esim. Jyväs-
8815: kin pysyvä:ltä näyttllivää työvoiman vähen- kylässä on eräältä tehtaalta erotetuHle 150
8816: nystä on tapahtunut. EsilmeTik!kinä mainitta- naiselle järjestetty kaupungin tah~lta met-
8817: ktoon, että Oulussa siljaitsevan nahkatehtaan sä:nperlkaustöitä, mutta ne eivrut ole oHeet
8818: ny<kyinen työvoimavahvuus on 40 % pienempi onnistuneita.
8819: kuin vuosi sirtten. Kiun kui·tenlkin työläisammattien oH:essa iky-
8820: R:esäJkuukausina varsinkin puunjalostus- symybessä naisten työssä käyminen ei mis-
8821: teollisuuden allaHa 'lisääntynyt työttömyys sään tapauksessa twpalhdu huiVin vuoksi eikä
8822: !kohdistui myös naistyöläisiin. V ailklka nais- yl·eJilisen elämän tavoittelun tähden, vaan
8823: työvoirma ei muodostakaan näill1ä a:loi'l1~a pe- vä:lttllimäittömästä pa!kosta, niin si11oin muodos-
8824: rin suurta osaa, niin se joutui jOika tapauk- tuu sekä ansioiden loppuminen, tilapäinen
8825: sessa sekä erotuksen että palkattoman lomau- keslmytys tai vruh:ene:minen osatyöttömyyden
8826: tulksen 1011essa 'kysymylksessä ensi tHalle. tähden va!kavalksi sekä asianomaiselle itselleen
8827: Niinpä esim., kun eräs Savonlinnassa toimiva että hänen ansioistaan mahdoHi:sesti riippu-
8828: vaneeritehdas erotti 20 % työläisistään, oli ville mui'l'le lhen'lciilöiHe. Yhteiskunnarla ei ole
8829: heistä enemmi stö naisia. Myöskin iVäl:Hlisesti
8830: 1 oikeutta n:aistyöttömyyden näennäisestä piile-
8831: vaikeutti tehtaiden kesäaikainen seisominen väisyydestä huolimaJtta sulkea sHrmiään tä:ltä
8832: naistyöttömyyttä siten, että t®.taiden arrnmat- seikwlta. Luonndllisesti olisi ensisijassa huo-
8833: tityö'läisiHä teetettiin seHaista työtä, joka 1Efudittava tuotannon jatiku'Vasta y1läpiftämi-
8834: muuten olisi sy<ksyn kuluessa suoritettu 1Vaki- sestä, ja varsinkin suurilla tehdaslaitoksilla
8835: tuise1la tai tilapäisellä naistyövoimail.la. Li- olisi vel'Vollisuus mwhdoHisesti lyh,ennetyltä
8836: 1
8837: IV,237. - Torvi ym. 767
8838:
8839: työajalta maksaa pwlkrut :vä!hentämättöminä, näillä kursseilla voitaisiin antaa ainakin al-
8840: jotta työläiset tu1isivat toimeen ilman yhteis- keiskoulutus sellaisille aloille, joilla koko maa
8841: kunnan apua. Kuitenkin 'hätäti'lanteessa on huomioon ottaen on työvoiman puutetta,
8842: yhteiskunnan tultava avuksi. KoSka synty- kuten esim. lkodinlhoitrujista. Lisäiksi ennes-
8843: neen työt;tömyyden ja sen seurausten torju- tään ammatti:taitoisiHe ja mume sitä !ha1ua-
8844: minen ei naisten kohdalla onnistu tavanomai- ville työttömille voitaisiin järjestää tavan-
8845: si!lla keinoilla, olisi syytä siirtyä uuteen jär- omaisia yksityiskodin hoitoon tarvittavien
8846: jestelmään. Niinpä kunnat tai kuntayhtymät, taitojen opettamista.
8847: jos niillä olisi ikäytettätvissään taTpeelliset Edellä olevaan viitaten ehdotamme !kun-
8848: määrärahat, voisivat paika'lliset olosuhteet nioittaen,
8849: huomioon ottaen järjestää työttömiUe ja osa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
8850: rtyöt;tömi.Jl.'le naisille erilaatuisia kursseja, joi- tulo- ja menoarvioon 100,000,000 mark-
8851: den ajalta maksettaisiin ~sanottajille puuttu- kaa jaettavaksi kunnille tai kuntayhty-
8852: vien ansioiden korvaamiseksi palkka. Kurssit mille palkallisten ammattikurssien
8853: voisivrut oB.a todelli'Sita ammattikoulutusta vas- järjestämiseksi työttömyyden tähden
8854: taavia, varsinkin niissä tapauksissa, jolloin ansionsa menettäneille naispuolisille
8855: seudulla on pysyvää tai syntyvää ammatti- työntekijöille.
8856: taitoisen työvoiman tarvetta. Niinikään
8857: Helsingissä 12 päivänä syys'kuuta 1952.
8858:
8859: Irma Torvi. Vappu Heinonen.
8860: Anna Nevalainen. Hemming Lindqvist.
8861: Judit Nederström-Lunden. Esa Hietanen.
8862: Ester Häikiö. Mikko Järvinen.
8863: Elli Stenberg. Toivo Niiranen.
8864: Elli Juntunen. Usko Seppi.
8865: Hertta Kuusinen. Juho Rytkönen.
8866: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Antto Prunnila.
8867: Kaisa Hiilelä. Aimo Aaltonen.
8868: Impi Lukkarinen. J. Mustonen.
8869: Elli Nurminen. E. Tainio.
8870: 768
8871:
8872: IV,2as. - Fin. mot. N:o 170.
8873:
8874:
8875:
8876:
8877: Korsbäck m. fl.: Angående anvisande av anslag för förbätt-
8878: ring ock nybyggnad av fiskefyrar.
8879:
8880:
8881: Till Riksdagen.
8882:
8883: Under tidigare år har i statsförslaget upp- grunda och stenbemängda kuster. Engängs-
8884: tagits mindre belopp för underhåll, förbätt- kostnaderna för dessa förbättringar av fiske-
8885: ring och utbyggnad av fiskefyrssystemet. I fyrsystemet kan beräknas till omkring 7-8
8886: statsförslaget för nästa år har hithörande milj. mark och åtminstone mindre belopp
8887: anslag helt utelämnats. Varken i 11 huvud- borde därför årligen anvisas för detta ända-
8888: titelns 13 kapitel eller annorstädes i försla- mål.
8889: get finnes någon som helst antydan om, att De anslag, som under tidigare år reserve-
8890: medel skulle ha reserverats för dessa ända- rats för underhåll och byggande av fiskefy-
8891: mål. rar, har ställts till lantbruksstyrelsens dis-
8892: Ett ofrivillgt förbiseende från regeringens position. Då sjöfartsstyrelsen emellertid ut-
8893: sida måste därför ha skett, ty det har inte fört de praktiska nybyggnadsarbetena vore
8894: kunnat vara regeringens verkliga avsikt att det riktigare att hänföra dessa anslag till 13
8895: helt fråndraga sig ansvaret för upprätthål- Ht. III kap. i statsförslaget.
8896: landet av fiskefyrsystemet, som ännu befin- Med hänvisning till det som ovan anförts
8897: ner sig i ett synnerligen outvecklat skick. föreslås vördsamt,
8898: Av förefintliga fiskefyrar är de flesta för-
8899: sedda med petroliumljus, som vanligen slock- att Riksdagen i statsförslaget för år
8900: nar när fiskarna under storm och mörker 1953 å ett nytt moment under 13 Ht.
8901: mest är i behov av vägledning. Dessa fyrar II! kap. måtte anvisa 2 miljoner mark
8902: borde ersättas med tidsenliga gasfyrar. Dess- för förbättring och nybyggnad av
8903: utom borde minst ett 30-40-tal nya fyrar fiskefyrar.
8904: byggas, företrädesvis vid Bottniska vikens
8905: Helsingfors den 15. 9. 1952.
8906:
8907: Verner Korsbäck. Ebba östenson. Kurt Nordfors.
8908: Leo Häppölä. Mikko Järvinen. Antti J. Rantam.aa.
8909: Henrik Kullberg. T. E. Nordström. Grels Teir.
8910: 769
8911:
8912: IV,2as. - Rah. al. N:o 170. Suomennos.
8913:
8914:
8915:
8916:
8917: Korsbäck ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastajaloistojen
8918: parantamiseksi ja rakentamiseksi.
8919:
8920:
8921: Eduskunnalle.
8922:
8923: Aikaisempina vuosina on tulo- ja menoar- Kertamenona näihin kalastajaloistojärjestel-
8924: vioon otettu pienehkö rahamäärä kalastaja- män parammksiin voidaan laskea n. 7-8
8925: loistojen kunnossapitämiseksi, parantamiseksi miljoonaa markkaa, ja ainakin joku pie-
8926: ja rakentamiseksi. Ensi vuoden tulo- ja me- nehkö summa pitäisi vuosittain ottaa tätä
8927: noarviosta on tämä määräraha kokonaan jä- tarkoitusta varten.
8928: tetty pois. Ei esityksen 11 Pl. XIII luvussa Ne määrärahat, jotka aikaisempina vuo-
8929: eikä muuallakaan ole viittaustakaan siitä, sina on varattu kalastajaloistojen kunnossa-
8930: että varoja olisi varattu tähän tarkoitukseen. pitoon ja rakentamiseen, ovat olleet maa-
8931: Hallituksen taholta on täten täytynyt ta- taloushallituksen käytössä. Kun merenkulku-
8932: pahtua tahaton huomaamattomuus, sillä ei hallitus kuitenkin on suorittanut käytännöl-
8933: ole voinut olla hallituksen todellisena tarkoi- liset rakennustyöt, olisi oikeampaa sijoittaa
8934: tuksena kokonaan vetäytyä vastuusta kalas- nämä varat tulo- ja menoarvion 13 Pl. III
8935: tajaloistojärjestelmän ylläpitämiseksi, joka lukuun.
8936: järjestelmä vielä on erittäin kehittymätön. Edellä esitetyyn viitaten ehdotamme kun-
8937: Jo olemassa olevissa kalastajaloistoissa on nioittaen,
8938: useimmissa öljyvalo, joka tavallisesti sam-
8939: muu silloin, kun kalastajat myrskyssä ja pi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
8940: meässä eniten tarvitsevat tienviittaa. Nämä tulo- ja menoarvioon 13 Pl:n III lu-
8941: loistot olisi korvattava ajanmukaisilla kaasu- vun uudelle momentille 2 miljoonaa
8942: loistoilla. Sitä paitsi täytyisi rakentaa vähin- markkaa kalastajaloistojen parantami-
8943: tään 30-40 uutta loistoa etupäässä Pohjan- seksi ja rakentamiseksi.
8944: lahden matalille ja kivikkoisille rannikoille.
8945: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
8946:
8947: Verner Korsbäck. Ebba östenson. Kurt Nordfors.
8948: Leo Häppölä. Mikko Järvinen. Antti J. Rantamaa.
8949: Henrik Kullberg. T. E. Nordström. Grels Teir.
8950: 770
8951:
8952: IV,239.- Rah. al. N:o 171.
8953:
8954:
8955:
8956:
8957: Nuorsaari ym.: Määrärahan osoittamisesta. Ifaupyaoppilaitos-
8958: ten Opettajain Yhdistys r. y:lle pohJmsmmsen kauppa-
8959: opettajain kongressin järjestämistä varten.
8960:
8961:
8962: Eduskunnalle.
8963:
8964: Heinäkuussa 1953 pidetään Helsingissä Tulot:
8965: neljä päivää kestävä poh~oi~maine?- kaupp~ Osanottomaksut ............ . 125,000:-
8966: opettajain kongressi. A1ka1semmm on pi- Lahjoitukset ............... . 125,000:-
8967: detty vastaavanlainen kongressi Os!o.ssa v. Vajaus .................... . 365,000:-
8968: 1949. On arvioitu, että Suomesta tuhs1 osan- mk 615,000: -
8969: ottajia 125, Ruotsista 50, Tanskasta 40,
8970: Norjasta 30 ja Islannista 5, joten osanot-
8971: tajia tulisi olemaan kaikkiaan :r;o~n 250. ~~i Kauppaoppilaitosten Opettajain Yhdistys
8972: telmöitsijöitä saadaan myös kaikiSta pohJOIS- r. y. on viime huhtikuun 19 päivän~ päiv~
8973: maista, joten nämä maat jo tästä syystä tyllä kirjelmällään anonut kauppa- Ja teolli-
8974: kongressin kautta pääsevät toistensa kanssa suusministeriön myötävaikutusta siihen, että
8975: vuorovaikutukseen kauppaopetuksen alalla, valtion vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
8976: mikä merkitsee paljon juuri meidän maal- otettaisiin ylläolevaan arvioon sisältyvän va-
8977: lemme, varsinkin kun esitelmät ja alustukset jauksen suuruinen määräraha mainittua kon-
8978: käsittävät sellaisia asioita, jotka liittyvät gressia varten, ja ministeriö on puolestaan
8979: maamme kauppaopetusmuotojen kehitykseen. puoltanut tätä anomusta. Kuitenkin valtio-
8980: IDkomaalaisia varten on suunniteltu Suomen neuvosto on jättänyt määrärahan pois esityk-
8981: talous- ja sivistyselämää sekä kauppaopetus- sestään. Jotta kauppaopetus, jonka suurta
8982: oloja selostavia esitelmiä. Pari näyttelyä aio- merkitystä ammattikasvatusalalla ei kukaan
8983: taan järjestää. Kongressia varten on laadittu voine kieltää ja jonka opettajistolla ei ole
8984: ~euraava talousarvio: omia varoja kongressin järjestämiseksi, ei
8985: Menot: tulisi huonompaan asemaan pohjoismaisessa
8986: yhteistyössä kuin muu opetus, anomme kun-
8987: Järjestelykustannukset ...... . 130,000:- nioittaen, että ensi vuoden tulo- ja meno-
8988: Alustusten ym. painattaminen . 70,000:- arvioon otettaisiin mainittuun tarkoitukseen
8989: Vuokrat 4 päivää (Kauppakor- 300,000 markkaa.
8990: keakoulu ym.) ........... . 50,000:- Ylläolevan perusteella ehdotamme,
8991: Taiteellista ohjelmaa ........ . 20,000:-
8992: Esitelmäpalkkiot ........... . 50,000:- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
8993: Ekskursiot ym. esittelypalkkiot tulo- ja menoarvioon 13 Pl: aan
8994: ja käyntikustannukset ..... . 175,000:- uudelle momentille 300,000 markkaa
8995: Alkajaisjuhla .............. . 60,000:- Kauppaoppilaitosten Opettajain Yh-
8996: Näyttelyjen järjestäminen (op- distys r. y: lle pohjoismaisen kauppa-
8997: pikirjoja, opetusvälineitä, op-
8998: __ ___
8999: pilastöitä) . . . . . . . . . . . . . . . . 60,000:
9000: __..;.. -
9001: opettajain kongressin järjestämistä
9002: varten.
9003: mk 615,000: -
9004: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
9005:
9006: Hugo Nuorsaari. Grels Teir.
9007: 771
9008:
9009: IV,240. - Rah. al. N:o 172.
9010:
9011:
9012:
9013:
9014: Seppälä ym..: Määrärahan osoittamisesta kahden valtiongeolo-
9015: gin ja yhden geologin palkkaamiseksi geologiseen tutki-
9016: muslaitokseen.
9017:
9018:
9019: Eduskunnalle.
9020:
9021: Geologisen tutkimuslaitoksen työn tehosta- tava yksi geologin virka mineraalimaiden
9022: miseksi tarvitaan ensisijaisesti kaksi uutta geoteknillisten kenttätutkimusten ja pohja-
9023: valtiongeologin virkaa (31 pl.) ja yksi geo- vesikysymysten selvittelyä varten (1952 26
9024: login virka ( 1952 26 pl. 1953 27 pl.). Mal- pl. 1953 27 pl.).
9025: min etsintä tarvitsee uusia yksityiskohtaisia Viitaten edellä olevaan ja raha-asia-aloit-
9026: kallioperäkarttoja laajoista osista maata. teen N: o 81 perusteluihin ehdotamme kun-
9027: Toisen uuden valtiongeologin tehtävänä tu- nioittaen,
9028: lee olemaan kartoitustöiden johto ja valvonta
9029: ja tulosten muokkaaminen kallioperäosas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
9030: tossa. Toisen uuden valtiongeologin tehtä- ,tulo- ja menoarvioon 2,204,700 mar-
9031: vänä tulee olemaan malminetsintätoiminnan kan suuruisen määrärahan kahden
9032: laajentamisesta aiheutuvan työmäärän hoito. valtiongeologin ja yhden geologin
9033: Sen johdosta, että perustavaa laatua oleva palkkaamiseksi geologiseen tutkimus-
9034: maalajikartoitus on tällä hetkellä huomatta- laitokseen ( 13 Pl. XII: 1).
9035: vasti jäljessä, on maalajiosastoon perustet-
9036: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
9037:
9038: Felix Seppälä. Erkki Koivisto. lussi Lappi-Seppälä.
9039:
9040:
9041:
9042:
9043: 25
9044: 772
9045:
9046: IV,241.- Rah. al. N:o 173.
9047:
9048:
9049:
9050:
9051: Seppälä ym.: Määrärahan osoittamisesta yhden laboratorio-
9052: johtajan ja yhden tutkimusinsinöörin palkkaamiseksi val-
9053: tion teknilliseen tutkimuslaitokseen.
9054:
9055:
9056: Eduskunnalle.
9057:
9058: Teknillinen tutkimuslaitos, jonka toiminta seen. Jotta sähköteknillinen laboratorio voisi
9059: ja merkitys teollisuudelle on jatkuvasti laa- jatkaa ja kehittää toimintaansa, tulisi sen
9060: jentunut, tarvitsee useita uusia virkoja. Tär- saada lisää yksi tutkimusinsinöörin virka
9061: keimmät niistä ovat seuraavat. (31 pl.).
9062: Rakennusten lämmöneristystä, lämmitystä Viitaten edelläolevaan ja raha-asia-aloit-
9063: ja ilmanvaihtoa sekä kotitalouksien lämpö- teen N:o 81 perusteluihin ehdotamme kun-
9064: ja saniteettilaitteita koskevien tutkimusten nioittaen,
9065: tuloksellinen suoritus edellyttää alaan pereh-
9066: tynyttä johtoa. Sitä varten tarvitaan yksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
9067: laboratorionjohtajan virka (34 pl.). tulo- ja menoarvioon 1,715,490 mar-
9068: Sähkötekniikka käsittää nykyisin niin val- kan suuruisen määrärahan yhden
9069: tavan tiedonalan ja on saavuttanut meidän- johtajan (laboratorionjohtajan) ja yh-
9070: kin maassamme jo niin suuren merkityksen, den tutkimusinsinöörin palkkaami-
9071: että yhden tutkimusinsinöörin voimat ja ky- seksi valtion teknilliseen tutkimuslai-
9072: vyt eivät voi riittää koko alan hallitsemi- tokseen (13 Pl. XV:1).
9073: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
9074:
9075: Felix Seppälä. Erkki Koivisto.
9076: 773
9077:
9078: IV,242. - Rah. al. N:o 174.
9079:
9080:
9081:
9082:
9083: Leivo-Larsson: Määrärahan osoittamisesta yleishyödyllisten
9084: järjestöjen ja laitosten tukemiseen.
9085:
9086:
9087: E d u s lk u n n a 11 e.
9088:
9089: Yt11odten 1952 alussa lopetettiin nJk. hyvän- ripalvelutoiminta, eivät voi lakata, tarvitse-
9090: 'tekeväisyyslmhvin myynti, mikä aiheUJtti. sen, vat ne tukea joko valtion tai suuren ylei-
9091: että monet ylei\Shyödylliset järjestöt ja lalitok- sÖillJ :tahoiLta. Kiun Via:1tiovalta on :lop81ttanut
9092: set joutuivlllt vai!keuiksiin. toimimltansa rahoit- suureen yleiJSöön wtoavan hyväntekeväisyys~
9093: 'tamisen suhteen. kaupan, ei rt:.ässä \'aiheessa Olle rmu:uta mahdo1-
9094: Va1tioillJeuvoston yksityisten j.äsenten ~ta Hsuutta ik:ui!n ottaa valtion :enså: vuoden ta-
9095: holta ~a'USuttiim.:, •ert:Jtä näitä hyvällmyttäviä lousarvivun riittävä määräraha. Tässä mie-
9096: yleishyödylt1isiä taTikoituksia varten voitaisiin lessä ehdote!truan,
9097: otta:a taJloUISarvioon ~rityim.:en määräraha.
9098: Näin ei lkilltenikaan ole tapa.htnnurt., päinV"a& että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
9099: toill1 on määrärahoja pienemm·ettykin,. tulo- ja menoarvioon yleishyödyllisten
9100: Knn kuitenJkin 1lienoo sruvää, että selLaiset järjestöjen ja laitosten tukemiseen
9101: laitokset, kuten eri osissa maata toimivat las- 500,000,000 markan määrärahan val-
9102: rtJen:Ihmat, V"anhojen [rodit, ylioppilaiden :asun- tioneuvoston lähemmin päätettävällä
9103: totoiminta ja sairrualoiden ika.nillla1ta tärkeä Vie- tavalla jaettavaksi.
9104: Helsingissä 16 päiiVänä syys!lrnuta 1952.
9105:
9106: Tyyne Leivo-Larsson.
9107: 774
9108:
9109: IV,243. - Rah. al. N:o 175.
9110:
9111:
9112:
9113:
9114: Stenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta kansaneläkelain
9115: ulkopuolelle jääneiden työkyvyttömien eläkekysymyksen
9116: järjestämiseksi.
9117:
9118:
9119: Eduskunnalle.
9120:
9121: Viime valtiopäivillä hyväksyi eduskunta eduskunnalle esityksen kansaneläkelain ul-
9122: vanhuusavustuslain, jonka kautta ikänsä kopuolelle jääneiden työkyvyttömien eläke-
9123: vuoksi kansaneläkelain ulkopuolelle jääneille kysymyksen järjestämiseksi". Hallitus ei ole
9124: Varattomille ja vähävaraisille vanhuksille kuitenkaan ottanut ensi vuoden tulo- ja me-
9125: turvattiin lakisääteinen huoltoapu. Tämän noarvioon määrärahaa tätä tarkoitusta var-
9126: lain piiriin ei sisällytetty niitä kansaneläke- ten, vaikka asia on tullut entistä kiireelli-
9127: lain ulkopuolelle jääneitä henkilöitä, jotka semmäksi sen jälkeen, kun vanhuusavustus-
9128: ennen kansaneläkelain voimaantuloa tai en- laki astui voimaan heinäkuun 1 päivänä.
9129: nen 18 ikävuottaan ovat tulleet pysyvästi Tämän sekä kansaneläkelain ulkopuolelle
9130: työkyvyttömiksi. Näiden lisäksi ovat kansan- edelleen jääneet työkyvyttömät ja vanhukset
9131: eläkelain ja muiden huoltolakien ulkopuolella sekä heidän omaisensa tuntevat entistä kat-
9132: vielä ne vanhukset, jotka oman ymmärtämät- kerampina osattomuutensa yhteiskunnan
9133: tömyytensä, veroviranomaisten huolimatto- huollosta. Koska näiden huollon tarpeessa
9134: muuden tai jonkin muun syyn vuoksi eivät olevien ryhmä on verrattain pieni eikä van-
9135: ole joutuneet suorittamaan vakuutusmaksua. huusavustuksen suuruisen eläkkeen maksa-
9136: Niinpä monet naiset, jotka eivät itse ole ol- minen heille tuo kovinkaan suurta menoerää
9137: leet ansiotyössä, vaan joilta kansaneläke- valtiotalouteen, olisi kysymyksessä olevien
9138: maksu on peritty miehensä kautta, eivät les- henkilöiden eläkekysymys mielestämme rat-
9139: keksi jäätyään ole itse tienneet huolehtia va- kaistava kiireellisesti. Sen vuoksi ehdo-
9140: kuutuksen maksamisesta, eikä veroviran- tamme,
9141: omaisten toimesta ole sitä kaikissa tapauk-
9142: sissa peritty. Vasta eläkeikään tultuaan ovat että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
9143: tällaiset henkilöt saaneet tietää, että eivät tulo- ja menoarvioon 800,000,000 mar-
9144: olekaan kansaneläkevakuutuksen alaisia. kan arviomäärärahan kansaneläkelain
9145: Toukokuun 27 päivänä kuluvaa vuotta ulkopuolelle jääneiden työkyvyttö-
9146: {lduskunta hyväksyi toivomuksen, "että hal- mien eläkekysymyksen järjestämistä
9147: litus kiireellisesti valmistuttaisi ja antaisi varten.
9148: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
9149:
9150: Elli Stenberg. Antti Kinnunen.
9151: Hertta Kuusinen. Ester Häikiö.
9152: Irma Torvi. Antto Prunnila.
9153: 775
9154:
9155: IV,244.- Rah. al. N:o 176.
9156:
9157:
9158:
9159: Hiilelä ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion lastentarhan-
9160: opettajaseminaarin perustamiseksi Tampereelle.
9161:
9162:
9163:
9164:
9165: Uuden 1aste:n.JtarhanopertJtajasem::inaarin pe- hyvät mahdolLisuudet seminaarin oppilaiden
9166: l"UStaminen on 'käynyt ~erittäin ajanikohtai- ikäytännöllisiin harjoi!tuiksiin, ookä todetaan
9167: seksi. Tämän s.cikan on maamme huolto;väki Tampereen kaupungin ~täyttäv.än nämä ehdot.
9168: todennut jo vuosia sitten, samoin sen, ~ttä Lastentarhain vähäJlukuisuus on rtunrrl'ettu
9169: olisi. perustettava vaJlti001 seminaari ja sijoi- kaiki&9a kasv:attajapiire:issä ja [apsiperheissä,
9170: tettavru se pai.iklklaikunnaL1e, jossa sillä oLisi joista '1apsert; turhaan pyrkivät lastentarhoi-
9171: riittävän hyvät toiminnan edellytykset. Niin- hin j'a työssä käyvät äidit 'etsiväJt lapsilleen
9172: ikään on huoJJto;vä,en piicis:sä todettu, että päivähoitopairkJroja. Uuså!en lLastentarhain
9173: T1ampereen ikauprmki täyttää ~erinomaisesti ne perustamisen esteenä on va11iltseva opettaja-
9174: vootimu:kset, joilta ,}astentarhanopettajasemi- pula. Ja opettaj~a valmistuu liian vähän,
9175: naarii11e 1asetetaan. Myöskin sosiaalimiruste- ikun ei me riittävästi opettaj,aJOOmin:aareja.
9176: riössä tU:illl'etaan uuden semin:ruarin tal'Vle ja Näili.in seiklkoohin ovrut kiinnittäneet huo-
9177: on toimitettu iLaskelmia sen aiihewttamisrta miota myöskin eri kansalaispiireissä toimivat
9178: k:ustannuiksista. V. 1951 päädyttiin varuti- naisjärjestöt, vetäen asian julkisen keskuste-
9179: mattomaan 1.6 miljoonaan ma:rikkaan v. 1952 lnn piiriin.. Yksimielisesti on effi,tetty tffi-
9180: syysluilmkauden ikustam.nuiksissa, mutta mää- vomu[nsia uuden 1laJStentarhaii1opettajaseminrua-
9181: rrärooaa 'ei ikuitenikaan hrullituksen ~esitykseen rin perust8imisesta, jotta kävisi mahdoJJ.is,elrni
9182: otettu. perustaa myö:s!kin uusia lrustenrtarhoja niiden
9183: V. 1951 Lamoosuoj~e11ID KjesiJrns1ii,tto tasetti 1Jarv,et,ta 'VIastaav<asti. Myöskin Tampereen
9184: toimikunnan tutkimaan lastentarhanopetta- ik:aupurrllici. on myönteinen asialle, on varan-
9185: jaim. ikoUJ1urt:.uskysymystä. Antamassaail1 mie- rnut seminoorille huooeistom. edullisiil1 ehdoin
9186: tinnössä todrrniklNllta totesi nykyisen opettaja- ja tarjorua niin opettajavoimia kuin iharjoi~
9187: vajauksen ja vuotuisen lisätarpeen. Niin- turspaikikojwkin semin,aarin ik:äy:tettäv.äJksi.
9188: :iikään !todettiin eri1aäsissa :1astensuojelulaitok- Ede1lä esitettyyn ja eduskunnaJ.fLe v. 1951
9189: sissa !kaivattavan pedagogisen i]msvatuiksen jätettyyn kahteen raha-asia-aloitteeseen (N: o
9190: soonurt:.ta helillcilökuntaa hmtoh,erukilökunil1an 165 ed. Hi:ilelän ym. ja N :o 166 ed. Kar-
9191: Uisä:ksi. Toimikunta pitää lastenrtarhaim. opert;- vi!ikon ym.) viiJt~a,ten ehdotamme,
9192: taj,akoiUilutmsen lisäämistä välttämättömänä,
9193: vaikka esi.lttääkin ikiireell:iJSenä rtoimenp]teenä että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
9194: tilapäistä ratkailsua, varsinaisen ratkaisrun, tulo- ja menoarvioon 2,000,000 markan
9195: uuden seminaarin perustamisen, jäädessä toi- määrärahan käytettäväksi valtion las-
9196: sehle sijru11e. Samalla ildinnitetään huomiorba tentarhanopettajaseminaarin perusta-
9197: sem:maarin sijoituspaikikruan, jossa tulee ohla miseksi Tampereelle.
9198: Helsingissä 15 päivänä syyskuUJta 1952.
9199:
9200: Kaisa Hiilelä. Matti Heikldlä.
9201: Otto Toivonen. Edvard Pesonen.
9202: Aune Innala. Irma Torvi.
9203: Väinö Hakldla. Heikki Hykkäälä.
9204: Jaakko Hakala. A. Simonen.
9205: Atte Pakkanen. Vappu Heinonen.
9206: Arvi Turkka. Veikko Kokkola.
9207: Antti J. Rantamaa. T. A. Wiherheimo.
9208: Elli Nurminen.
9209: 776
9210:
9211: IV,245. - Fin. mot. N:o 177.
9212:
9213:
9214:
9215:
9216: Öhman: Angående anvisande av anslag till understöd åt
9217: Föreningen Gubbhemmet i Helsingfors r. f. för upp-
9218: rättande av ett gubbhem.
9219:
9220:
9221: T i 11 R i k s d a g en.
9222:
9223: Sommaren 1944 meddelade medicinalsty- Den nytta och direkta hyresinkomst från
9224: relsen Föreningen Gubbhemmet i Helsing- byggnaderna medicinalstyrelsen fått är alltså
9225: fors r. f., att densamma antingen måste låta en alldeles annan än vad 1944 beräknades.
9226: nedriva sin ,Villa Fridhäll" benämnda bo- Föreningen har emellertid endast haft den
9227: ningsbyggnad jämte stallbyggnad, belägen nytta härav, att densamma, som i köpebrevet
9228: på statsverkets tomt vid Paciusgatan i Hel- tillförsiikrats för ett års tid rätt att i huset
9229: singfors, eller för ett pris av 1,500,000 mark disponera lokal för 7 interner (gubbar) och
9230: sälja byggnaderna åt Medicinalstyrelsen. Bo- deras kosthållerska, tills vidare fått denna
9231: stadsbyggnaden innehöll sammanlagt 39 rum rätt förlängd för 4 gubbar och kosthållers-
9232: och hade en kub om 5,230 m3. Enligt ett kan.
9233: av sakkunniga våren 1944 utfärdat utlåtande Föreningen är, såsom dess namn anger, en
9234: voro byggnaderna värda 4,415,000 mark. välgörenhetsförening med uppgift att i Hel-
9235: Medicinalstyrelsen kalkylerade emellertid, singfors upprätthålla ett hem för gamla
9236: att byggnadsmaterialet såsom nedrivet hade män. Föreningens medel ha i humanitärt
9237: ett värde om allenast 250,000 mark och att syfte hopsamlats genom medlemsavgifter och
9238: byggnaden komme att kvarstå under högst donationer. Behovet av ett gubbhem i Hel-
9239: 5 år för att därefter nedrivas och bereda singfors är såsom känt alldeles oavvisligt.
9240: plats för ett större sjukhusbygge samt att Med de medel föreningen nu har, enligt upp-
9241: den årliga hyresinkomsten under dessa år gift ca 4,8 miljoner mark, lmn icke ett nytt
9242: kunde beräknas till 250,000 mark eller för hem uppställas. Statsverket, som kommit i
9243: fem år 1,250,000 mark, varför priset fast- åtnjutande av en betydande värdestegring
9244: ställdes tili sagda 1,500,000 mark. Efter genom detta köp - tomten har tillfallit sta-
9245: underhandlingar såg sig föreningen icke ha ten genom ett ägobyte med Helsingfors stad
9246: någon annan möjlighet än att godkänna me- år 1938 - har allt skäl att ådagalägga den
9247: dicinalstyrelsens köpeanbud. På grund av rättvisa emot föreningen, att den ersätter
9248: den långsamma behandlingen av ärendet i föreningen de 1,500,000 mark densamma för-
9249: ministeriet och sedermera i riksdagen upp- lorade genom finska markens fall under köpe-
9250: gjordes köpebrevet först den 21 november underhandlingarna.
9251: 1945 eller sålunda 1 ·% år efter det priset Med stöd av ovanstående föreslås,
9252: fixerats. Under tiden hade emellertid infla-
9253: tionen haft sin gång. Vid slutet av år 1944, att Riksdagen i statsförslaget för
9254: då saken faktiskt avgjordes, var levnads- år 1953 under 15 Ht. II kap. måtte
9255: kostnadsindex 203, men hade på ett år stigit upptaga ett anslag om 1,500,000 mark
9256: till 404, och föreningen erhöll sålunda endast såsom understöd åt Föreningen Gubb-
9257: hälften av det avtalade priset. Byggnaderna hemmet i Helsingfors r. f. för upprät-
9258: stå fortfarande kvar och komma med all tande av ett nytt gubbhem.
9259: säkerhet att göra så ännu under många år.
9260: Helsingfors den 11 september 1952.
9261:
9262: C. A. Öhman.
9263: 777
9264:
9265: IV,245.- Rah. al. N:o 177. Suomennos.
9266:
9267:
9268:
9269:
9270: Öhman: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Föreningen
9271: Gubbhemmet i Helsingfors r. f. nimiselle yhdistykselle
9272: ukkokodin rakentamiseen.
9273:
9274:
9275: Ed usk unn alle.
9276:
9277: Lääkintöhallitus ilmoitti kesällä 1944 För- vuotta. Lääkintöhallitu.lksen rakennuksista
9278: eningen Gubbhemmet i Helsingfors r. f. ni- saama hyöty ja vuokratulo on siis kokonaan
9279: miselle yhdistykselle, että sen täytyi joko toinen kuin vuonna 1944 laskettiin. Yhdis-
9280: purattaa ,Villa Fridhäll" niminen asuinra- tyksellä on kuitenkin ollut tästä vain se etu,
9281: kennuksensa sekä tallirakennus, jotka sijait- että se, jolle kauppakirjassa taattiin yhden
9282: sevat valtion omistamalla tontilla Paciuksen- vuoden ajaksi. oikeus huonetilojen hallintaan
9283: kadun varrella Helsingissä, taikka myydä ra- 7 hoidokkia (ukkoa) ja heidän ruoanlaitta-
9284: kennuks·et 1,500,000 markan hinnasta lää- jaansa varten, on toistaiseksi saanut tämän
9285: kintöhallitukselle. Asuinrakennuksessa oli oikeuden jatketuksi 4 ukkoa ja heidän ruoan-
9286: yhteensä 39 huonetta ja sen tilavuus oli laittajaansa varten.
9287: 5,230 m3, Asiantuntijain keväällä 1944 an- Yhdistys on, kuten sen nimikin ilmaisee,
9288: taman lausunnon mukaan oli rakennusten hyväntekeväisyysyhdistys, jonka tehtävänä
9289: arvo 4,415,000 markkaa. Lääkintöhallitus on ylläpitää Helsingissä kotia vanhoille mie-
9290: laski kuitenkin, että purettuna oli rakennus- hille. Yhdistyksen varat on hyväntekeväi-
9291: aineen arvo vain 250,000 markkaa ja että syystarkoituksessa kerätty jäsenmaksuilla ja
9292: rakennus tulisi olemaan paikallaan enintään lahjoituksilla. Ukkokodin tarve Helsingissä
9293: 5 vuotta joutuakseen sen jälkeen puretta- on ehdoton. Niillä varoilla, jotka yhdistyk-
9294: vaksi ja antamaan tilaa suurehkolle s·airaala- sellä nyt on, ilmoituksen mukaan 4,8 milj.
9295: rakennukselle, sekä että vuotuinen vuokra- markkaa, ei uutta kotia voida rakentaa. Val-
9296: tulo näinä vuosina voitaisiin laskea 250,000 tiolla, joka on tällä kaupalla päässyt nautti-
9297: markaksi eli viideltä vuodelta 1,250,000 mar- maan huomattavaa arvonnousua - •tontti
9298: kaksi, minkä vuoksi hinta vahvistettiin sa:no- on joutunut valtiolle Helsingin kaupungin
9299: tuiksi 1,500,000 markaksi. Neuvottelujen kanssa tehdyssä tilusvaihdossa vuonna 1938
9300: jälkeen yhdistys ei katsonut itsellään olevan - on täysi syy osoittaa yhdistykseUe niin
9301: muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä lää- paljon oikeamielisyyttä, että se korvaa yhdis-
9302: kintöhallituksen ostotarjous. Asian pitkä- tykselle ne 1,500,000 markkaa, jotka tämä
9303: aikaisen käsittelyn johdosta ministeriössä ja menetti kaupasta käytyjen neuvottelujen
9304: sitten eduskunnassa laadittiin kauppakirja aikana tapahtuneen suomenmarkan arvon
9305: vasta marraskuun 21 päivänä 1945 eli siis alenemisen johdosta.
9306: 11;2 vuotta sen jälkeen kuin hinta oli mää- Edellä olevaan viitaten ehdotan,
9307: rätty. Tällä välin oli kuitenkin inflaatio
9308: tehnyt tepposensa. Vuoden 1944 lopulla, että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
9309: jolloin asia tosiasiallisesti ratkaistiin, oli elin- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
9310: kustannusindeksi 203, mutta yhdessä vuo- kohdalle 1,500,000 markkaa avustuk-
9311: dessa se oli noussut 404:ään ja yhdistys sai seksi Föreningen Gubbhemmet i H el-
9312: näin ollen vain puolet sovitusta hinnasta. singfors r. f. nimiselle yhdistykselle
9313: Rakennukset ovat edelleen paikallaan ja tu- ukkokodin rakentamista varten.
9314: levat varmasti olemaankin vielä monta
9315: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
9316:
9317: 0. A. öhman.
9318: 778
9319:
9320: IV,246. - Rah. al. N:o 178.
9321:
9322:
9323:
9324:
9325: Riihimäki ym.: Määrärahan osoittamisesta korvauksiksi vuo-
9326: den 1918 kansalaissotaan punaisella puolella osallistuneille
9327: ja siitä vahinkoja kärsimään joutuneille.
9328:
9329:
9330: E d u s k u n n a ll e.
9331:
9332: Viitaten vuoden 1948 valtiopäiville jäte- kan arviomäärärahan vuoden 1918
9333: t'Jn toivomusaloitteen n: o 32 perusteluihin kansalaissotaan punaisella puolella
9334: ehdotamme, osallistuneiden ja siitä vahinkoja kär-
9335: simään joutuneiden korvauksen jär-
9336: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953 jestämiseksi.
9337: tulo- ja menoarvioon 100,000,000 mar-
9338: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
9339:
9340: Arvo Riihimäki. Usko Seppi.
9341: Eino Tainio. Antto Prunnila.
9342: Eino Rannikkoluoto. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
9343: Toivo Kujala. Antti Kinnunen.
9344: Matti Meriläinen. Irma Torvi.
9345: Pertti Rapio.
9346: 779
9347:
9348: IV,247.- Rah. al. N:o 179.
9349:
9350:
9351:
9352: Pesonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta 'l'uber-
9353: kuloosiliiton toiminnan tukemiseksi.
9354:
9355:
9356: E d u s k u n n a 11 e.
9357:
9358: Tuberkuloosiliitto - Tuberkulosförbundet nojalla, sekä jäsenten virastoasioiden hoita-
9359: r. y. on koko maata käsittävä tuberkuloosi- miseen. Valistus- ja kurssitoiminnassa on
9360: invaliidien jälkihuoltoa hoitava järjestö. pääpaino asetettu nk. opastuskurssien järjes-
9361: IJiitto perustettiin v. 1941, mutta sen toi- tämiseen.
9362: minta pääsi varsinaisesti vauhtiin vasta toi- Ammattikoulutuksen tukemisesta mainitta-
9363: sen maailmansodan päätyttyä. Tällä het- koon apurahat erilaisille ammattikursseille
9364: kellä on se jäsenmäärältään maamme suurin sekä perusavustustoiminnasta mm. työväli-
9365: siviili-invaliidien järjestö, jossa on yli 30,000 neiden ja raaka-aineiden hankinta. Edelleen
9366: jäsentä. Liitolla on eri puolilla maata run- on parantolasta lähteviä toipiiaita avustet-
9367: saasti perusjärjestöjä. Paitsi liiton keskus- tava vaatteilla, koska pitkän parantolassa
9368: toimistossa, on myös useissa liiton perusjär- olon aikana ehtivät niin pito- kuin alusvaat-
9369: jestöjen toimistoissa palkattua tuberkuloot- teetkin kulua tyystin loppuun.
9370: tisten huoltoasioita hoitavaa henkilökuntaa. Vuosien 1950-1951 aikana liitto yhdessä
9371: Liiton tarkoituksena on tuberkuloottisten jäsenyhdistystensä kanssa käytti tuberku-
9372: omaan toimintaan nojautuen sekä valtioval- loosihuoltoon varoja yli 20 milj. markkaa.
9373: lan, kuntien ja vapaaehtoisen tuen turvin Paitsi edellä esitettyyn käytännölliseen huol-
9374: helpottaa tuberkuloosiin sairastuneiden pa- totyöhön on liitto kiinnittänyt huomiota tu-
9375: luuta yhteiskuntaan samalla kiinnittämällä berkuloosin jälkihuoltomahdollisuuksien jat-
9376: huomiota siihw, että uudelleen sairastuminen kuvaan kehittämiseen. Tässä mielessä liitto
9377: voitaisiin estää. Juuri jälkihuollon avulla osti vuonna 1950 Karkun parantolan, missä
9378: pyritään nämä tavoitteet saavuttamaan. Mi- se tarpeellisten korjausten jälkeen aloittaa
9379: käli jälkihuoltoa ei asianmukaisesti järjes- toimintansa tuberkuloositoipilaiden hyväksi.
9380: tetä, on olemassa vaara, että yhteiskunnan Tarkoituksena on ylläpitää sanotussa paran-
9381: lääkintähoidon muodossa suorittamat uhrauk- tolassa toipilaille kansanopistoa, jossa he voi-
9382: set menevät hukkaan. vat viettää toipilasaikansa tarkoituksenmu-
9383: Tuberkuloosiliiton käytännöllisestä työstä kaisissa olosuhteissa ja samalla saada myös
9384: on mainittava toipilashuolto, valistus- ja valmistavaa ammattiopetusta ja peruskoulu-
9385: kurssitoiminta, ammattikoulutuksen tukemi- tusta mm. erinäisiin henkisen alan ammat-
9386: nen sekä perusavustustoiminta. teihin.
9387: Toipilashuollossa on kiinnitetty huomiota Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
9388: opastukseen, lyhyiden toipilaskurssien yms. tamme,
9389: tilaisuuksien kustantamiseen, asuntoasioiden että Eduskunta korottaisi vuoden
9390: hoitamiseen, työnvälitykseen, jota on suori- 1953 tulo- ja menoarviossa Tuberku-
9391: tettu liiton keskustoimiston ja jäsenyhdis- loosiliiton toiminnan tukemiseen ehdo-
9392: tysten toimesta asianmukaisen toimiluvan tett1w määrärahaa 5,000,000 markalla.
9393: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
9394:
9395: Edvard Pe·sonen. Arvo Sävelä.
9396: Nestori Kaasalainen. Kustaa Alanko.
9397: Juho Rytkönen. Vappu Heinonen.
9398: Viljo Virtanen. Veikko Kokkola.
9399: Paavo Aitio. Otto Toivonen.
9400: Elli Juntunen. Toivo H. Kinnunen.
9401: 26
9402: '780
9403:
9404: IV,248. - Rah. al. N:o 180.
9405:
9406:
9407:
9408:
9409: Aitio ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi invaliidi-
9410: avustuksista osattomiksi jääneille tuberkuloosi-invaliideille.
9411:
9412:
9413: E d u s k u n n a ll e.
9414:
9415: Tuberkuloosihuolto on maasamme vielä ruinen päiväraha kuin on kunnan osuus
9416: järjestämättä. Tästä tilanteesta johtuen on asianomaisen parantolamaksusta. Tämän li-
9417: tuberkuloositoipilailla päästessään paranto- säksi maamme Tuberkuloosiliitto ja sen pe-
9418: loista erittäin suuria vaikeuksia voitettavi- rusjärjestöt ovat omalta osaltaan pyrkineet
9419: naan, ja useimmat näistä vaikeuksista ovat keräys- ja lahjavarojen turvin antamaan pie-
9420: nimenomaan taloudellisia. Invaliidihuolto- niä avustuksia kaikkein vaikeimmassa ase-
9421: lainsäädäntömme ei ole nykyisessä muodossa massa oleville toipiiaiHe kuin myös paranto-
9422: antanut juuri mitään tukea siviilituberku- lahoidossa oleville tuberkuloottisille. Tämä
9423: loottisille. Voimassa oleva tuberkuloosilaki on kuitenkin varojen puuttuessa rajoittunut
9424: voi kieltää tuberkuloosi-invaliidilta työn ja hyvin vähäiseksi. Myöskin yhteiskunnan,
9425: siten toimeentulomahdollisuuden ilman, että valtiovallan, etujen mukaista ja suorastaan
9426: toisaalta hänelle osoitettaisiin mahdollisuus velvollisuus olisi antaa taloudellista tukea
9427: toimeentuloon. Taloudellinen ahkinkotila on tuberkuloosi-invaliideille, jotka ovat joutu-
9428: useissa tapauksissa pakottanut monen tuber- neet taloudellisiin vaikeuksiin. Tämä siitä-
9429: kuloositoipilaan hankkimaan ansiotoimen, kin syystä, koska heille ei ole myönnetty
9430: vaikka se hänelle ei olisi ollut terveyssyistä muita korvauksia, kuten useille muille inva-
9431: suotava. Tästä on taas ollut osittain seu- liideille.
9432: rauksena se, että moni toipilaista on joutu- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
9433: nut palamaan takaisin parantolahoitoon.
9434: Tilastot ovat osoittaneet, että noin kolman- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
9435: nes toipilaista on joutunut mainitun kohta- tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
9436: lon alaiseksi. markan määrärahan Tuberkuloosiliitto
9437: Viime viikkojen aikana eräät maamme kun- -Tuberkulosförbundet r.y:n välityk-
9438: nista ovat tehneet päätöksiä, joiden mukaan sellä jaettavaksi perusavustuksina in-
9439: tuberkuloositoipilaille annetaan kunnan va- valiidiavustt~ksista osattomiksi jää-
9440: roista kolmen kuukauden ajan saman Suu- neille tuberkuloosi-invaliideille.
9441: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
9442:
9443: Paavo Aitio. Judit Nederström-Lunden.
9444: Edvard Pesonen. Elli Stenberg.
9445: Esa Hietanen. Aimo Aaltonen.
9446: J. Mustonen. Niilo Nieminen.
9447: Vappu Heinonen. Toivo Niiranen.
9448: Ester Häikiö.
9449: 781
9450:
9451: IV,249, - Rah. al. N:o 181.
9452:
9453:
9454:
9455:
9456: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta korvausten mak-
9457: samiseksi takautuvasti kansalaissodan punaisille invalii-
9458: deille.
9459:
9460:
9461: E d u s k u n n a ll e.
9462:
9463: Vuoden 1918 kansalaissodan seurauksena tion varoja yli 10,000,000 markkaa. Vuonna
9464: elää maassamme vielä n. 1,000 ns. punaista 1941, samanaikaisesti kuin vihdoin myönnet-
9465: invaliidia. Aina vuoteen 1941 ei valtion ta- tiin noin 300 punaiselle invaliidille 1,600-
9466: holta tehty mitään heidän kärsimyksiensä 3,200 markan vuotuinen eläke, myönnettiin
9467: lievittämiseksi ja toimeentulon turvaamiseksi. myöskin valtion eläke ns. Viron retkeen
9468: Jälkeen vuoden 1941 heille maksetut eläk- osallistuneille valkoisille. Eläke myönnettiin
9469: keet ovat olleet siksi pieniä, että niiden taannehtivana.
9470: merkitys on muodostunut avun saajille On oikeudenmukaista, että kansalaisso-
9471: enemmän symbooliseksi kuin tarkoitustaan dassa punaisten puolella invaliideiksi tul-
9472: vastaavaksi avuksi. leille myönnetään samat aineelliset edut ja
9473: Kokonaan toisenlaista on ollut valtion huo- oikeudet kuin valkoisillekin. Näin ei ole ta-
9474: lenpito ns. valkoisella puolella taistelleihin pahtunut, niin kauan kuin heille ei ole mak-
9475: ja heidän perheisiinsä nähden. Jo vuonna settu taannehtivasti korvausta siltä ajalta,
9476: 1919 hyväksytyn lain perusteella alettiin jonka valkoiset invaliidit ovat saaneet ja
9477: myöntää valkoisille haavoittuneille ja rin- mikä on vielä saamatta punaisten puolella
9478: tamaoloissa sairastuneille ylimääräistä elä- invaliideiksi tulleille.
9479: kettä. Vuonna 1937 alettiin maksaa ylimää- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
9480: räistä eläkettä Saksassa, ensimmäisen maail-
9481: mansodan aikana ns. 27. jääkäripataljoo- että Eduskunta ottaisi vuoden
9482: nassa palvelleille. Vuonna 1938 annetulla 1953 valtion tulo- ja menoarvioon
9483: valtioneuvoston päätöksellä alettiin eläkkeitä 25,000,000 markan arviomäärärahan
9484: myöntää myöskin kansalaissodassa palvel- käytettäväksi valtioneuvoston lähem-
9485: leille valkoisille rintamamiehille. Vuonna min määrättävällä tavalla korvausten
9486: 1943 laajennettiin eläkeoikeus käsittämään maksamiseen takautuvasti kansalais-
9487: myöskin valkoisten rintamamiesten perheitä. sodan punaisille invaliideille.
9488: Tähän tarkoitukseen käytetään nykyisin val-
9489: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
9490:
9491: Lauri Myllymäki Hemming Lindqvist.
9492: Judit Nederström-Lunden. Esa Hietanen.
9493: Arvo Riihimäki. M. Järvinen.
9494: Matti Meriläinen. Niilo Nieminen.
9495: Eino Tainio. Toivo Kujala.
9496: Elli Juntunen. Juho Nykänen.
9497: Pertti Rapio. Ester Häikiö.
9498: Yrjö Murto. Toivo Friman.
9499: 782
9500:
9501: IV,25o. - Rah. al. N:o 182.
9502:
9503:
9504:
9505:
9506: Kähönen ym..: Määrärahan osoittamisesta lisäkorvauksen
9507: myöntämiseksi eräille sotainvaliideille.
9508:
9509:
9510: E d u s ik u n n a '11 e.
9511:
9512: Sosiaaliministeriön miiäräyiksen perusteelia riippuen siitä, onko asianomainen kapitalisoi-
9513: vaUtion tapaturmatoimisto lkehoirtti vuosina. nut elinkorkonsa ennen 1. 1. 1948 tai sen
9514: 1945-46 niitä sotainvaliideja, joiden työ- jälkeen. Tämän johdosta ja kun elinkor-
9515: kyvyttömyysaste o11 .aJl'}e 30 %, nostamaan kojen kapitalisoiminen tapahtui viran·
9516: elinkorkonsa kertakaikkisena. Saman aikai- omaisten kehoituksesta, jota moni sota·
9517: sesti oli uusi sotilasvamma:lruki va1mistelta- invaliidi tietämättömyydessään noudatti,
9518: va;na ikomiteassa, joka a!loitti työnsä !kesä- olisi kohtuullista ja oikeudenmukaista,
9519: kuussa 1944, ja ikun !komitean rtelhttävänä oli että valtion varoista myönnettäisiin lisä-
9520: myös ilrorvaust•en riittävyyden 'harkitseminen, korvaus niille, jotka taloudellisesti ovat
9521: oli jo silloin selvää, että ikorva;uksia tultaisiirn joutuneet ilman omaa syytään kärsimään
9522: korottamaan, mi:k'ä myös trupahtui vuoden edellämainitusta va!lti'on viranomaistten har·
9523: 1948 a!lusta iuikien. Paitsi sitä, että iko:rvauik- kiltsemattomasrta !kelhoitulksesta. Va1tiolle tämä
9524: sia !huomattavasti korotettiin, muutettiin iJ.rukia toimenpide ei ailheuttaisi myÖSkään huomat-
9525: siten, että myös alle 30 % sotainvaliidit pää- ta;via menoja, ikun täililaisia tapauksia on ver-
9526: sivät osallisiksi kalliinajanlisistä, joita aikai- ra:tttain pieni määrä, murtta sillä Qlisi suuri
9527: semmin oli suoritettu ainoastaan niille, joi- merikitys asianomaisihle sotainrvaHid:eiHe ja se
9528: den työkyvyttömyysaste oli vähintään 30 %. olisi omiaan IJcujitta:maan 'laajojen sotainva-
9529: Ne sotainvaliidit, jotka tietämättä komitean liidi:joukkojen ~uottamus:ta viranomaisten
9530: olemassaolosta ja korvausten korottamissuun- oilkeud:enmuikaisuuteen.
9531: nitelmasta tapaturmatoimiston kehoituksen Edellä olevan perusteella kunnioittaen eh-
9532: perusteella kapitalisoivat elinkorkonsa ennen dotamme,
9533: sotilasvammalain voimaantuloa, !kärsivät näin
9534: ollen lhuoona!ttruvan truloudeHisen tappion me- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
9535: nettäessään sekä !korvausten !korottamisen tulo- ja menoarvioon 150,000,000 mar-
9536: että ika!lliinajan:lisien muodossa twevan hyö- kan arviomäärärahan lisäkorvausten
9537: dyn. Tämä kosiki ~erityisesti niitä, jotka nosti- myöntämistä varten niille sotainvalii-
9538: vat ikertakaikik:islrorvaUiks·ensa ennen heimä- deille, jotka ovat nostaneet elinkor-
9539: kuuta 1945, jolloin alikoi varsinainen in:flaa- konsa kertakaikkisena heinäkuun 1 päi-
9540: tiovyöry. Periaatteessa tämä (Yli myös epä- vänä 1945 tai sen jälkeen, mutta ennen
9541: oiikeudenmuikaista, ikoska va'lrti'o täJten asetti 1 päivää tammikuuta 1948.
9542: täysin samanJ.aiset tapaukset eri asemaan
9543: Helsingissä 15 ·päirvänä syyskuuta 1952.
9544:
9545: Urho Kähönen. Juho Tenhiälä.
9546: T. N. Vilhula. Arno Tuurna.
9547: Leo Häppölä. Vappu Heinonen.
9548: M. 0. Lahtela. Edvard Pesonen.
9549: Kalervo Saura. Aune Innala.
9550: 783
9551:
9552: IV,251. - Rah. al. N:o 183.
9553:
9554:
9555:
9556:
9557: V. Simonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vapaiden loma.-
9558: leirimatkojen järjestämiseksi valtionrautateillä ja posti-
9559: autoissa suuriperheisille vähävaraisille äideille.
9560:
9561:
9562: E d u s k u n n a ll e.
9563:
9564: Viime aikoina on suuriperheisten vähäva- män. Tällaisia äitejä, joilla on alaikäisiä
9565: raisten äitien lomakysymyksen järjestämi- lapsia 5-12, on v. 1951 tehdyn laskelman
9566: seen kiinnitetty entistä enemmän huomiota, mukaan maassamme 40,118. Jotta edes pie-
9567: koska kaikissa piireissä oivalletaan, että nelle osalle näistä äideistä voitaisiin lomaa
9568: tässä on eräs tärkeä sosiaalinen kysymys, järjestää, tarvittaisiin valtion auttavaa kättä
9569: joka näihin asti on ollut hoitamatta. Yksi- vuosittain osallistumaan myöskin matkakus-
9570: tyisten järjestöjen lomatoimintaa on valtio tannuksiin.
9571: tukenut osallistumalla lomaleirikustannuk- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9572: siin. Lomatoimintaa rajoittaa kuitenkin suu- nioittaen,
9573: resti se, että pitkien matkojen takaa äitien
9574: matkakustannukset tulevat kalliiksi ja tuot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
9575: tavat lomaleirien järjestäjille suuria vai- tulo- ja menoarvioon 8 miljoonan
9576: keuksia. Näin ollen esitämme, että valtio markan määrärahan 5-lapsisten ja
9577: antaisi vähävaraisille suuriperheisille äideille sitä suurempiperheisten vähävaraisten
9578: vapaaliput lomaleirimatkoja varten valtion- äitien vapaiden lomaleirimatkojen jär-
9579: rautateillä ja postiautoissa. Katsomme jestämiseksi valtionrautateillä ja
9580: asialliseksi ehdottaa tällaista myönnytystä postiautoissa.
9581: äideille, joiden lapsiluku on 5 tai sitä enem-
9582: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
9583:
9584: Vieno Simonen. Impi Lukkarinen.
9585: Hilja Väänänen. Meeri Kalavainen.
9586: Kerttu Saalasti. Vappu Heinonen.
9587: Aino Luostarinen. Irma Hamara.
9588: Tyyne Leivo-Larsson. Helena Virkki.
9589: Laura Brander-Wallin. Kyllikki Pohjala.
9590: Kaisa Hiilelä. Margit Borg-Sundman.
9591: 784
9592:
9593: IV,252. - Fin. mot. N:o 184.
9594:
9595:
9596:
9597:
9598: Wickman m. fl.: Angående anvisande av anslag för Juth~
9599: backa semesterhem i Nykarleby kommun.
9600:
9601:
9602: T B 1 R i [k s d a g en.
9603:
9604: För ett år sedan inköptes J uthbacka gård Under de tider, då endast ett fåtal mödrar
9605: ooh J,ägenhet i närheten av NyJkarleby stad bor på hemmet, upplåtes detta för en mängd
9606: för att där skulle upprättas ett semesterhem olika sociala kurser, för vi~ka det annars
9607: för mödrar. Här öppenhälles nu et.t vilo- vor.e svårt att få 1ämpligt samEngsställe.
9608: oc.b. reheationshem, där trötta mödrar kunna Priset för Juthbaclm jämte en del inven-
9609: få avkopp~ing och hämta nya krafter för sin tarier var 4,225,000 mark, varför hemmet
9610: gärning inom hem ooh fami.lj. Mödrarna äro häftar i stor Slruld.
9611: i ti1lfäHe att äJVen •lmder vinrtemnänaderna På ovall!Stående grunder få underte~knade
9612: besöka hemmet, men man strävar att såvitt vördsamt föl'eslå,
9613: möjligt föruägga deras semester rtiH sommar-
9614: månaderna. Under den kor.ta tid hemmet att Riksdagen i 1953 års budget ville
9615: e:xoisterat har det arulitats av Jta:lrika skaror upptaga ett belopp om 1,000,000 mark
9616: semesterbehövande. Särskilt bland småbru- fö1· Juthbacka semesterhem i Nykar-
9617: ikarhustrurna i Österbotten har Juthbae,ka leby kommun.
9618: semesterhem blivit uppskattat för den vHa
9619: <>eh rekreation, som där beret.ts dem.
9620: Helsingfors den 16 septemher 1952.
9621:
9622: Albin Wickman. Ture Hollsten.
9623: Grels Teir. T. E. Nordström.
9624: Levi Jern. G. Henriksson.
9625: Judit Nederström-Lunden.
9626: 785
9627:
9628: IV,252. - Rah. al. N:o 184. Suomennos.
9629:
9630:
9631:
9632:
9633: Wickman ym..: Määrärahan osoittamisesta Uudenkaarlepyyn.
9634: kunnassa olevaa Juthbackan lomakotia varten.
9635:
9636:
9637: E d u s kun n a 11 e.
9638:
9639: Vuosi sitten ostettiin Uudenkaalllepyyn Niinä 'a,itkoina, jo1loin !kodissa aiSUU vain
9640: !kaupungin ~ähistössä sijaitseva Juthbackan vähän äitejä, luovutetaan se erilaisia ythteis-
9641: talo ja rtila sinne perustettavaa äitien loona- lrunnaJJ.isia ilmrsseja varten, johl1e muuten
9642: kotia !Varten. Siellä pidetään ny;t J:epo- ja olisi vaikealta saada sopivaa kokoontThiiilis-
9643: vi:rlkistyslrotia, missä väsyneet äidit voivat pa:ikkaa.
9644: saada .lepoa ja koota uusia voimia tehtä- Juthba0kaiSta ja osasta sen irtaimistoa
9645: väänsä varten kodin ja pe11heen :piirissä. maksettiin 4,225,000 markkaa, joten koti on
9646: Äidehllä on tilaisuus käydä kodissa myös taJl- suuressa valassa.
9647: vilruu!kausina, mutta pyrkimylksenä on sovit- Edellä olevilla perusteilla ehdotamme,
9648: taa heidän ~lomansa mahdoU.isuu:den mukaan
9649: ikesäkuukausi!lmi. Kodin lyhyen olemassaolon että Eduskunta ottaisi vuoden 1953"
9650: aikana ovat sitä käyttäneet ~ukuisat loman- tulo- ja menoarvioon 1,000,000 markan
9651: tarvirtsijain jou:lro~t. Varsinkin PohjanmaaiD määrämhan U1tdenkaarlepyyn kun-
9652: pieniViljelijäin vaimot ovat antaneet arvoa nassa olevaa Juthbackan lomakotia
9653: JUJthbac:k:an iLomaJkodille heille siellä vaJ.miste- varten.
9654: trm levon ja vi11kistyksen takia.
9655: Helsingissä 16 päivänä syyalruuta 1952.
9656:
9657: Albin Wickman. Ture Hollsten.
9658: Grels Teir. T. E. Nordström.
9659: Levi Jern. G. Henriksson.
9660: Judit Nederström-Lunden.
9661: '786
9662:
9663: IV,253, - Rah. al. N:o 185.
9664:
9665:
9666: J. Wirtanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mustalaislähe-
9667: tys r. y:lle mustalaislasten lastenkotia varten.
9668:
9669: E d u s k u n n a ll e.
9670:
9671: Mu.stal:a.åskyslymyksen rail:lkailisuun tähtää- hyväksi. Lähilnnä Norj,asta SBJaJtuj'en erittäin
9672: vät eduskunta-aloitteet, joita tähäilli mennessä rohkaå.sevioo ik:alkemusten innoi:ttrumana <H1 yh-
9673: ()1[1: iliehty lka:Ukikiaa:n ilrolme, eivä;t ole vie'lä joh- distyiksen pyrlkirmyksenä saada mustaJ1aiset
9674: rta:neet :tx>ivottunn ,tulokseen. Ja !kuitenkin on luopumaan kuljeksivasta elämästään ja juur-
9675: kysymys eräästä kaikkein kipeimmistä so- tU!Inaan sel1aiseen paruroka,an, missä he voisi-
9676: ~iaalihuollon a1atan. !kuuluvista kysymyksistä, vat elättää itseään jollain kunniallisella am-
9677: jotika vielä odotffia;vat ratkaisuaan. Ensim- matilla. - Tärlmmtä olisi tässä mie1essä
9678: mäinoo a1o~te rtJeht~in vuoden 1943 valtiopäi- saada hoitoa vaihla olevat mustalaislapset jo
9679: villä, ,toiill'en VUOThlla 1945 ja kolmas vuonna ,aiva:n pien,enä sijoitetuiksi 1asten!kote:ih:in ja
9680: 1950. Viimeksimainiltnn aloitteen johdosta sitä ,tietä :ammattilopp.ila.itOiksiin ja ,totutetuksi
9681: eduskunnalle a:n.tamassaan mietimnössä eh- sää;nnölliseen työhön.
9682: dotti työväenasiainvaliokunta, että hallitus Sanotussa mielessä on Mustabislähetys
9683: ottaiJSi vuoden 1951 tulo- ja menoarvioesi- r. y. syyskuun 2 päivänä 1952 tehdyllä kaup-
9684: tykseen sosiaaliministeriön ta.rpeelliseikså. Imt- pakirjalla ostanut 3 miljoonan markan kaup-
9685: soman 2,000,000 marka:n suuruisen määrlira- pahinnasta Sipoon pitäjästä lastemmdilksi so-
9686: ha:n mustalaisten sosiaalista ja henkistä huol- ve1tuv,a;n !k:ii,llJteistön, johon v;oidaaill sijoi,tta.a
9687: toa varten. 50-60 kailklkein sääJ1ittävimmässä ~asemassa
9688: Työväenas]ainvailiollrnrunan mietinnössä to- olevaa mustalaislasta. Kauppahinnan suorit-
9689: detaan, että maassa on tätä nykyä noin 4,000 tamista varten on raha-automaattien voittova-
9690: musta1aåsta, joiden ikJeslrnudessa ri:kiollisurus roista 'saatu 500,000 marklkaa, 200,000 mark-
9691: Dn saanut selLaisen laajuuden, että milehistä kaa orn :saatu vaparuehtoisten lahjoitusten tur-
9692: >On 33 % ja illJaisista 10 % tuomittu josta:ki:n vin, ja loput on vielä velkana. Kauppahin-
9693: l.':ikaksesta. Hankiitun tilaston mukaan on '!NJJSta 1lanikeaa malksettava:ksi kuluvan vuoden
9694: maassa tä;1lä haavaa 1,052 väilttämättömim- :loppuun mennessä 1,000,000 ma~kk:aa sekä
9695: män !huollon tarpeessa oleva;a ikouluilikJäistä :lopurt; vuoden 1953 kesäikunn, loppuun men-
9696: j,a s~tä n:uorempaa mUSitalaitslasta, joista vain Il!esså. Yhdistys 1Joivoo saMCansa tämän las-
9697: 97 :Lasta on voitu sijoi,ttaa 1lastenikoteihin. :ten!k:odin yHäpitoa v~arten t:arvilttavat varat
9698: Lähes 1,000 i1rusrta 001 yhä sijoittamatta. Vain ,pääas~assa yiksiltyilsten l,a:hjoitusten turv1n sekä
9699: 10% iloouluiässä o1ev:iJSta lapsista s.aa !k:oul~ maksamattomasta kauppahirunasta 1,300,000
9700: opetusta. marlclma ,lahjoå.rtuks:im.a ja osuutooa raha-
9701: Syystä on sanottu, että mustalaiskysymys aUJtomaattien voittov~a~oista. Puuttuwm erän
9702: .on kuilu 1aNoin ihaava yht.eiskun:taJllilllle ruu- ~astenlmdin ikauppahinnasta, 1,000,000 mark-
9703: rm~issa. Eikä va1t~v;a;1J1an .a,rvon mukaista o[e kaa, ,to,iv<oo yhdistys saavai'!Sa v~ailrtio1ta.
9704: jatkuvasti työntää vastuurt;a nislkoi,ltlllan sel- EdeLlä sanottuun viitaten ehdottamme ilrun:..
9705: laisen 'asian hoidosta, joka :ehdottomasti lrnu- nioittavasti,
9706: 1uu sille.
9707: Va1tiov;ahlan ltoimenpi:te~tten yhä viipyessä että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
9708: on maassa toimiVIa vapaaehtoinen kan:salais- tulo- ja menoarvioon 1,000,000 mar-
9709: järjestö, roVJasti Heimer Virkkusen puhoon- kan suuruisen määrärahan 111ustalais-
9710: johdolla toimiva Mustalaislähetys r. y., tä- lähetys r. y: lle mustalaisten sosiaali-
9711: hän mennessä rtelmyt päruasiassa yksityisten seen ja henkiseen huoltoon käytettävää
9712: .avmtusten turvin uhrautuvaa työtä asian lastenkotia varten.
9713: Helsingissä 12 päivänä syysmuta 1952.
9714:
9715: Johannes Wirtanen. Albin Wickm.an.
9716: 787
9717:
9718: IV,254. - Rah. aJ. N:o 186.
9719:
9720:
9721:
9722:
9723: Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lasten maallesiirron
9724: tukemiseen.
9725:
9726:
9727: E d u s k u n n a 11 e.
9728:
9729: Viitaten rah. al. n: o 192 perusteluihin tulo- ja menoarvioon 2,000,000 mark-
9730: ehdotamme, kaa lasten maallesiirron tukemiseen.
9731: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
9732: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
9733:
9734: Mikko Järvinen. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
9735: Nestori Nurminen. Toivo Kujala.
9736: Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi.
9737: Ester Häikiö. Bernming Lindqvist.
9738:
9739:
9740:
9741:
9742: 27
9743: 788
9744:
9745: IV,255. - Rah. al. N:o 187.
9746:
9747:
9748:
9749:
9750: Järvinen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta avustuk-
9751: siksi lastenkodeille.
9752:
9753:
9754: Eduskunnalle.
9755:
9756: Lastenkotien avustamiseen on v. 1952 kantamiseen ja ylläpitämiseen saataisiin pa-
9757: talousarviossa varattu vain 55 miljoonan rantumaan, olisi valtion avustusta sekä hoi-
9758: markan kiinteä määräraha. Se riittää enin- tomenojen että rakennusten kohdalta koro-
9759: tään 50 markan suuruiseen avustukseen lasta tettava.
9760: ja hoitovuorokautta kohden. Kun hoitokus- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
9761: tannukset nousevat n. 300 markkaan lasta
9762: ja hoitovuorokautta kohden, on 50 markan että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
9763: valtion avustus katsottava kohtuuttoman valtion tulo- ja menoarvioon 20,000,000
9764: pieneksi. Se pitäisi olla vähintään sen suu- markan lisäyksen lastenkotien avusta-
9765: ruinen, mitä lakia säädettäessä pidettiin vä- miseen ja 10,000,000 markan lisäyksen
9766: himmäismääränä, eli lh kustannuksista. lastenkotien rakennuskustannusten
9767: Jotta kuntien ja lastenkoteja ylläpitävien avustamiseen.
9768: järjestöjen mahdollisuudet lastenkotien ra-
9769: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
9770:
9771: Mikko Järvinen. Toivo Kujala.
9772: Nestori Nurminen. Irma Torvi.
9773: Judit Nederström-Lunden. Hemming Lindqvist.
9774: Ester Häikiö. Pertti Rapio.
9775: 789
9776:
9777: IV,256. - Rah. al. N:o 188.
9778:
9779:
9780:
9781:
9782: Nederström-Lunden ym.: Määrärahan osoittamisesta vajaa-
9783: älyisten lasten kesävirkistystä varten.
9784:
9785:
9786: E d u s k u n n a ll e.
9787:
9788: Vajaamielisten lasten hoito maassamme on teen. Ilman muuta täytyy käsittää, mikä ra-
9789: vielä varsin alkeellisella kannalla. Hoitolai- situs tämä hoito on vanhemmille ja myös toi-
9790: toksista on huutava puute. Esityksiä on sille sisaruksille. Olisi tavattoman tarpeel-
9791: asiassa tehty, ja tässä asiassa työskennellyt lista, että kodit voisivat vapautua vaikka
9792: komitea on tehnyt ehdotuksensa 2,000 vain kesäkuukausiksi tällaisten Vajaamielis-
9793: uuden hoitopaikan järjestämisestä tällai- ten lasten hoitamisesta. Ottaen huomioon,
9794: sille lapsille. Yhteiskunnan toimenpiteet ovat että terveet lapset yritetään järjestää kesäksi
9795: kuitenkin varsin hitaat tässä asiassa. Lasten- maalle lepäämään, tulisi vajaamielistenkin
9796: suojelun keskusliiton kokoamassa tilastossa lasten saada kesävirkistystä. Samalla saisi~
9797: vuodelta 1948 on huoltolautakuntien tiedossa vat kodit helpotusta tukalaan asemaansa ja
9798: 566 vajaamielistä lasta, jotka on hyväk- jaksaisivat paremmin jälleen ryhtyä hoito-
9799: sytty laitoshoitoon, mutta eivät vielä ole tehtäviinsä.
9800: sinne päässeet. Odotusaika on monessa ta- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9801: pauksessa niin pitkä, että lapset eivät lain-
9802: kaan ehdi päästä harvoihin, heille varattui- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
9803: hin hoitolaitoksiin. tulo- ja menoarvioon 5 miljoonan mar-
9804: Kun näin on asianlaita, joutuvat vanhem- kan määrärahan vajaa-älyisten lasten
9805: mat hoitamaan heitä kodeissa vuodesta vuo- kesävirkistystä varten.
9806: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
9807:
9808: Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi. Elli Stenberg.
9809: 790
9810:
9811: IV,257, - Rah. al. N:o 189.
9812:
9813:
9814:
9815:
9816: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten perheel-
9817: listen leskien sairausavustuksiksi.
9818:
9819:
9820: E d u s k u n n a 11 e.
9821:
9822: Tulo- ja menoarviossa on vuosittain ollut distuttava vaikeimmassa asemassa oleviin.
9823: määräraha vähävaraisten perheellisten sota- Siten saataisiin myöskin aineistoa tutkimusta
9824: leskien sairausavustuksiksi. Hallitus on varten, mitä eduskunta nimenomaan edellytti
9825: tämän momentin kuitenkin poistanut ehdo- edellä mainitussa päätöksessään. Tästä
9826: tuksestaan. Samoin hallitus oli menetellyt syystä olisi sairausavustuksia maksettava ei
9827: viime vuonna, mutta eduskunta päätti kui- ainoastaan sotaleskille, vaan heidän ohellaan
9828: tenkin palauttaa momentin, vieläpä suu- myöskin muille vähävaraisille perheellisille
9829: rentaa sitä kolmanneksella. Kuluvan vuoden leskille.
9830: aikana eduskunta on kuitenkin tehnyt erään- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
9831: laisen periaatteellisen päätöksen yleisen mak- nioittaen,
9832: suttoman lääkärinhoidon aikaansaamisesta
9833: maahamme. Johdonmukaisena toimenpiteenä että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
9834: tälle periaatteelliselle päätökselle olisi se, tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIX
9835: että ryhdyttäisiin nykyistä laajemmassa luvun uudelle momentille 10,000,000
9836: määrin suorittamaan sairastuneiden kansa- markkaa käytettäväksi vähävaraisten
9837: laisten sairaskulujen korvaamista. Luonnolli- perheellisten leskien sairausavustuk-
9838: sesti laajennuksen olisi ensimmäiseksi koh- siksi.
9839: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
9840:
9841: Irma Torvi. Eino Tainio.
9842: Hertta Kuusinen. Ester Häikiö.
9843: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Judit Nederström-Lunden.
9844: Esa Hietanen. Mikko Järvinen.
9845: Elli Stenberg.
9846: 791
9847:
9848: IV,25s. - Rah. al. N:o 190.
9849:
9850:
9851: Heinonen ym.: Määrärahan osoittamisesta vähävaraisten per-
9852: heellisten sotaleskien sairausavustuksiin.
9853:
9854:
9855: E d u s k u n n a ll e.
9856:
9857: Sotilasvammalain mukaan voidaan sotaies- vuoden menoarvioon määrärahan tähän tar-
9858: kelle pitkäaikaisen sairauden tai ansiotyö- koitukseen ja korotti sen aikaisemmasta 2
9859: kyvyttömyyden johdosta myöntää määrärai- miljoonasta 3 miljoonaan markkaan.
9860: kainen lisähuoltoeläke. Tällaista lisähuolto- Kun hallitus on jälleen vuoden 1953 tulo-
9861: eläkettä ei kuitenkaan voida myöntää lyhyt- ja menoarvioesityksessään jättänyt osoitta-
9862: aikaisen, usein hyvin suuria kustannuksia matta määrärahan vähävaraisille, perheelli-
9863: aiheuttavan sairauden johdosta, jollainen sille sotaleskille annettavia sairausavustuksia
9864: kuitenkin monasti aiheuttaa perheelliselle varten, ja kun tuntuu kohtuuttomalta, että
9865: sotaleskelle perheensä ainoana huoltajana sotaleskiperheitten sosiaalisia etuja nyt jo
9866: ylivoimaisia vaikeuksia. vähennettäisiin ottamalla heiltä pois tällai-
9867: Valtiovallan taholta onkin tämä epäkohta nen etu, joka on osoittautunut kipeän tar-
9868: huomioitu ja valtioneuvosto on 30. 1. 1947 peen vaatimaksi, niin allekirjoittaneet kun-
9869: ja 23. 12. 1947 sekä edelleen 19. 6. 1952 nioittaen esittävät,
9870: antanut päätöksen vähävaraisille, perheeni-
9871: sille sotaleskille annettavista sairausavustuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
9872: sista, joiden myöntäminen on tapahtunut tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIX lu·
9873: tarkoitukseen osoitetun määrärahan puit- vun 10 momentille 3 miljoonan mar-
9874: teissa. kan määrärahan käytettäväksi valtio-
9875: Vuoden 1952 menoarvioesityksessä hallitus neuvoston päätösten 30. 1. 1947, 23.
9876: jätti osoittamatta ko. tarkoitukseen määrä- 12. 1947 sekä 19. 6. 1952 mukaisesti
9877: rahan, mutta eduskunta, todettuaan, ettei vähävaraisten perheellisten sotales-
9878: hallituksen perustelu määrärahan poistami- kien sairausavustuksiin.
9879: seksi ollut oikeaan osunut, lisäsi kuluvan
9880: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
9881:
9882: Vappu Heinonen. Eino Rauste. Oskari Lehtonen.
9883: Aino Malkamäki. Juho Niukkanen. A. Simonen.
9884: Kaisa Hiilelä. Nestori Kaasalainen. Kurt Nordfors.
9885: T. N. Vilhula. V. Puumalainen. Eero Antikainen.
9886: Viljami Kalliokoski. Päiviö Hetemäki. Toivo Kujala.
9887: Kerttu Saalasti. Kalle Joukanen. G. Henriks.son.
9888: Kalervo Saura. Eino Raunio. T. E. Nordström.
9889: Otto Toivonen. Irma Torvi. Elli Nurminen.
9890: Arvo Ahonen. Aune Innala. Konsti Järnefelt.
9891: Viljo Virtanen. Irma Hamara. Arno Tuurna.
9892: Martta Salmela-Järvinen. Jaakko Hakala. Arvi Ikonen.
9893: Matti Koivunen. Hugo Nuorsaari. Toivo Antila.
9894: Arvo Sävelä. Urho Saariaho. Veikko Helle.
9895: Atte Pakkanen. Arvi Turkka. Judit Nederström-Lunden.
9896: Martti J. Huttunen. Edvard Pesonen. Elli Juntunen.
9897: Antti J. Rantamaa. Veikko Kokkola. Paavo Aitio.
9898: Urho Kulovaara. Heikki Hykkäälä. Hilja Väänänen.
9899: Artturi Koskinen. Johannes Wirtanen. Mauno Jussila.
9900: Väinö Kaasalainen. Urho Kähönen. Mauri Ryömä.
9901: 792
9902:
9903: IV,259.- Rah. al. N:o 191.
9904:
9905:
9906:
9907:
9908: Juntunen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden siviiliorpo-
9909: jen ja -leskien elatuksen turvaamiseen.
9910:
9911:
9912: E d u s k u n n a ll e.
9913:
9914: Maassamme on huomattava määrä vähäva- viiliorvot pääsisivät tästä osallisiksi, sekä
9915: raisia lapsirikkaita perheitä, joiden pääasial- siviilileskistä ne, jotka lastenhoidon vuoksi
9916: linen huoltaja on kuollut. ovat sidotut kotiin eivätkä voi osallistua
9917: Vain harvoissa tapauksissa saavat siviili- ansiotyöhön.
9918: lesket ja -orvot huoltajan kuoltua eläkettä, Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
9919: joka osaltaan turvaisi perheen toimeentuloa
9920: ja auttaisi ieskeä vaikeassa pulmassa orpojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
9921: lastensa huoltamisessa. tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIX lu-
9922: Sotaarvoille on sotavammalain avulla tur- vun uudelle momentille arviomäärära-
9923: vattu huoltoeläke aina 16 ikävuoteen saakka, hana 100,000,000 markkaa käytettär
9924: erikoista pauksissa 17 vuoteen. Sotaleskillä, väksi varattomien ja vähävaraisten
9925: niilläkin, joiden lapset jo ovat aikuisia ja siviiliorpojen sekä alaikäisten lasten
9926: jotka vielä ovat täysin työkykyisiä, on myös hoitoon sidottujen siviilileskien elatuk-
9927: huoltoeläke. sen turvaamiseen.
9928: Olisi oikeudenmukaista, että myöskin si-
9929: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
9930:
9931: Elli Juntunen. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
9932: Juho Rytkönen. Elli Stenberg.
9933: Judit Nederström-Lunden. Vappu Heinonen.
9934: Ester Häikiö. Hertta Kuusinen.
9935: 793
9936:
9937: IV,26o. - Rah. al. N:o 192.
9938:
9939:
9940:
9941:
9942: Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta kesävirkistyksen
9943: antamiseksi lapsille, jotka eivät ole kansakoululapsia.
9944:
9945:
9946: E d'uskunn alle.
9947:
9948: Kaikissa sosiaalista edistystä harrastavissa lesiirron tukemiseen ja kesävirkistyksen an-
9949: maissa kiinnitetään tehokasta huomiota mm. tamiseksi lapsille, jotka eivät ole kansakoulu-
9950: lasten kesävirkistykseen. Myöskin meidän lapsia.
9951: maassamme onko. tarkoitukseen aikaisemmin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
9952: myönnetty pieniä määrärahoja, mutta jo
9953: kahtena vuotena ne on jätetty talousarviosta että Eduskunta ottaisi vuoden 1959
9954: pois. Koska vähävaraisten lasten sosiaaliseen tulo- ja menoarvion 14 Pl. XIV luvun
9955: huoltoon olisi kiinnitettävä entistä suurem- uudelle momentille 6,000,000 markan
9956: paa huomiota myöskin valtiovallan taholta, määräraluJtn kesävirkistyksen antami--
9957: pidämme välttämättömänä, että vuoden 1953 seen lapsille, jotka eivät ole kansakO'U-
9958: talousarvioon otetaan määräraha lasten maal- lulapsia.
9959: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
9960:
9961: Mikko Järvinen. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
9962: Nestori Nurminen. Toivo Kujala.
9963: Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi.
9964: Ester Häikiö. Bernming Lindqvist.
9965: 794
9966:
9967: IV,261. - Rah. al. N:o 193.
9968:
9969:
9970:
9971:
9972: Brander-Wallin ym..: Määrärahan osoittamisesta kesävirkis-
9973: tyksen järjestämiseksi kouluikää nuoremmille lapsille.
9974:
9975:
9976: E d u s k u n n a tl e.
9977:
9978: Valtion tulo- ja menoarviossa on vuodesta paavat kipeästi varoja ja varsinkin myön-
9979: 1927 vuoteen 1950 ollut määräraha alle teistä valtion tukea tehtävän suorittami-
9980: kouluikäisten lasten kesävirkistystä varten. sessa.
9981: Tämän merkitykseltään periaatteellisen Jotta voitaisiin erikoisesti vähävaraisissa
9982: tuen kannustamana ovat eri järjestöt järjes- kunnissa suuria tuloksia tuottanutta toimin-
9983: täneet kesävirkistystä lapsille. Terveydelli- taa edelleen jatkaa, olisi kyseessäoleva määrä-
9984: seltä kannalta katsottuna on kesävirkistyksen raha saatava uudelleen valtion tulo- ja meno-
9985: merkitys ollut huomattavan suuri, erikoisesti arvioon ja, mikäli mahdollista, entistä suu-
9986: terveydenhuollossa korvaamaton. Viime vuo- rempana.
9987: sien aikana on äitejä pyritty järjestämään Edellä olevaan viitaten ehdotammekin kun-
9988: ilman lapsia kesäkoteihin, jotta he saisivat nioittaen,
9989: todellista lepoa itselleen. Lapsia ei kuiten- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
9990: kaan saisi jättää ilman kesävirkistyksen mah- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV
9991: dollisuutta. luvun uudelle momentille 4,000,000
9992: Lasten suojelujärjestöt, jotka pääasiassa markkaa kesävirkistyksen järjestämi-
9993: ovat lasten kesävirkistystä järjestäneet, kai- seksi alle kouluiän oleville lapsille.
9994: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
9995:
9996: Laura Brander-Wallin. Impi Lukkarinen.
9997: Tyyne Leivo-Larsson. Martta Salmela-Järvinen.
9998: Kaisa Hiilelä. Elli Nurminen.
9999: Vappu Heinonen. Unto Suominen.
10000: Meeri Kalavainen. G. Henriksson.
10001: Bruno J. Sundman.
10002: 795
10003:
10004: IV,262. - Rah. al. N:o 194.
10005:
10006:
10007:
10008:
10009: Hamara ym.: Korotetun määt·ärahan osoittamisesta kodin-
10010: hoitajakoulujen valtionapua varten.
10011:
10012:
10013: E d u s k u n n a ll e.
10014:
10015: Kodinhoitajien koulutusta varten on 14 Tänä vuonna on tulo- ja menoarviossa va-
10016: Pl. XIV: 11 momentilla varattu 9 milj. rattu koulutuksen tukemiseksi 7.5 milj.
10017: markkaa myönnettäväksi valtionapuna vii- markkaa. Tästä summasta on sosiaaliminis-
10018: delle kodinhoitajakoululle. Tämä määräraha teriö varannut vuokrakorvauksiin n. 1.5 milj.
10019: ei mielestämme ole riittävän suuri eikä siitä markkaa. Loppuosa on jaettu koulutusavus-
10020: voida myöntää valtionapua edes suunniteltua tuksiin, mutta se on peittänyt vain 40 %
10021: 50% koulujen hyväksytyistä menoista, kuten koulutusmenoista. Sitäpaitsi valtionapua ei
10022: momentin perusteluissa esitetään. Kyseessä ole lainkaan myönnetty eräille sellaisille me-
10023: oleva momentti (kodinhoitajatoiminnan avus- noille, joille sitä valtioneuvoston päätöksen
10024: taminen) on kokonaisuudessaan arviomäärä- mukaan olisi voitu myöntää, jos käytettä-
10025: raha, mutta kodinhoitajien koulutusta varten vissä oleva määräraha olisi ollut suurempi.
10026: myönnettävän valtionavun osalta se on kui- Näin ollen valtionavustuksen määrä on tänä
10027: tenkin kiinteä. vuonna itse asiassa jäänyt huomattavasti alle
10028: Kodinhoitajia koulutetaan maassamme 40 % menoista.
10029: Mannerheimliiton kodinhoitajaopistossa Kau- Kun kodinhoitajista kuitenkin on jatku-
10030: niaisissa, Väestöliiton Meriharjun ja Virkka- vasti puutetta ja kun koulutusta ylläpitävät
10031: lan kotisisaropistoissa ja Kotisisaropistojen järjestöt ovat joutuneet taloudellisiin vai-
10032: harjoittelukoulussa Helsingissä sekä ruotsin- keuksiin valtionavun supistuksen johdosta,
10033: kielisessä Hinthaaran kodinhoitajakoulussa. olisi mielestämme valtionavustus ensi vuonna
10034: Vuosittain valmistuu n. 120 uutta kodinhoi- myönnettävä edes täysimääräisenä eli 50 % :n
10035: tajaa. mukaan, koska esim. kotitalousopistoille
10036: Kodinhoitajakoulut ovat saaneet valtion- myönnetään valtionapua jopa 65 % :n mu-
10037: apua vuoden 1951 alusta alkaen. Koska eräi- kaan.
10038: den koulujen tilit ovat vielä valtiontalouden Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
10039: tarkastusviraston tarkistettavana, ei tällä
10040: hetkellä ole lopullisesti selvillä, kuinka pal- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
10041: jon kouluille myönnetään valtionapua viime tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
10042: vuodelta. Joka tapauksessa eräät koulut ovat vun 11 momentille kodinhoitajakou-
10043: saaneet valtionapua 50 % menoistaan eli val- luille myönnettävän valtionavun li-
10044: tioneuvoston päätöksessä säädetyn enimmäis- säyksenä 1.5 milj. markkaa.
10045: määrän. Sen sijaan n. s. vuokrakorvausta ei
10046: mikään kolmesta siihen oikeutetusta koulusta
10047: ole saanut viime vuodelta.
10048: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
10049:
10050: Irma Hamara. Kerttu Saalasti.
10051: Helena Virkki. Martta Salmela-Järvinen.
10052: Aino Malkamäki. Aune Innala.
10053: Elli Nurminen. Margit Borg-Sundman.
10054:
10055:
10056: 28
10057: 796
10058:
10059: IV,263. - Rah. al. N:o 195.
10060:
10061:
10062:
10063:
10064: Torvi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kansanlas-
10065: tentarhain kannattamiseen.
10066:
10067:
10068: E d u s k u n n a ll e.
10069:
10070: Lastentarhain lukumäärä ei nykyisillään sia työssäkäyville äideille. Yksityiset hyvän-
10071: vastaa likimainkaan tarvetta. Sitä osoittavat tekeväisyysjärjestöt, jotka ovat päivähoito-
10072: mm. tänä syksynä tapahtuneet lastentarhain laitoksia ylläpitäneet, ovat myös joutuneet
10073: sisäänkirjoitusnumerot, joiden mukaan kol- vaikeuksiin ja siten korottamaan lasten van-
10074: masosa, eräissä tapauksissa puolet, pyrki- hemmilta perittäviä päivämaksuja, kuten on
10075: jäistä on evätty. Esim. Helsingin lastentar- tapahtunut Oulussa. Hallituksen esityksessä
10076: hoihin pyrkineistä 6,529 lapsesta voitiin on merkitty tosin ko. momentille lisäystä,
10077: sijoittaa vain 3,763 lasta. Porin kaupungin mutta kun toisaalta on todettava, että aikai-
10078: kahteen lastentarhaan pyrkineistä 275 lap- semmin on momentin määräraha arvioitu
10079: sesta voitiin sijoittaa 115 ja heistä vain 25 huonosti, sitä todistaa vuoden 1951 tilinpää-
10080: kokopäiväosastolle. Lisäksi on tapahtunut, tös, jonka mukaan määrärahaa on ylitetty
10081: kuten Vaasassa, että lastentarhain kokopäi- 113,7 % :lla, ei nyt esitetty lisäys ilmeisesti
10082: väosastoja on suljettu, vaikka juuri niistä ole riittävä tarpeeseen verrattuna.
10083: on suurin pula. Sulkeminen on tapahtunut Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10084: sosiaaliministeriön vaatimuksesta ilmeisesti nioittaen,
10085: määrärahojen säästämistarkoituksessa. Eräät että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
10086: tehdaslaitokset, jotka aikaisemmin ovat yllä- tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XIV lu-
10087: pitäneet työläistensä lapsia varten lastentar- vun 5 momentille, ,Kansanlasten-
10088: hoja, ovat nyt pyrkineet vapautumaan tarhain kannattaminen", lisäystä
10089: näistä ns. vapaaehtoisista sosiaalisista meno- 40,000,000 markkaa.
10090: eristään ja aiheuttaneet siten lisää vaikeuk-
10091: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
10092:
10093: Irma Torvi. Mikko Järvinen.
10094: Hertta Kuusinen. Ester Häikiö.
10095: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Esa Hietanen.
10096: Elli Stenberg.
10097: 797
10098:
10099: IV,264, - Rah. al. N:o 196.
10100:
10101:
10102:
10103: ·Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuk-
10104: seksi Ensi Kodeille perustamiskustannuksiin.
10105:
10106:
10107: E d u s k u n n a 11 e.
10108:
10109: Yksinäisten äitien ja heidän lastensa tuki- tukea sen jälkeen, kun lakia lastenkotien val-
10110: jana on Ensi Koti-toiminta jo saavuttanut tioavusta on sovellettu käytäntöön. Avus-
10111: yhteiskunnassamme tunnetun ja tunnustetun tusta on kuitenkin saatu pääasiassa vain
10112: aseman. Helsingin Ensi Koti tulee tänä varsinaista toimintaa varten, jota vastoin
10113: vuonna toimineeksi 10 vuotta ja sen seuraa- avustukset perustamiskuluihin ovat jääneet
10114: jina on jo viisi uutta kotia saatu valmiiksi. suhteellisen pieniksi. Laki lastenkotien val-
10115: Nämä uudet kodit sijaitsevat Oulussa, Tu- tioavusta tosin edellyttää tämänkin tapaista
10116: russa, Tampereella, Imatralla ja Lahdessa, avustusta, sillä lain 5 §: n mukaan voidaan
10117: jossa viimeisin koti valmistui juuri tänä lastenkodeille, joihin Ensi Koditkin kuulu-
10118: syksynä. Näihin koteihin voidaan vuosittain vat, myöntää valtioapua enintään puolet so-
10119: sijoittaa n. 280 äitiä ja lasta, kun äidin siaaliministeriön hyväksymistä perustamis-
10120: oleskeluaika kodissa on n. 7 kuukautta. Tämä kustannuksista.
10121: määrä on kuitenkin varsin pieni, kun tode- Varsinkin viimeiseksi, siis vuonna 1950 ja
10122: taan, että vuosittain syntyy n. 5,500 lasta 1951, valmistuneet, lähinnä Turun ja Tampe-
10123: avioliiton ulkopuolella olosuhteissa, JOissa reen Ensi Kodit ovat joutuneet suuriin vai-
10124: usein tarvitaan yhteiskunnan apua. Viime keuksiin, kun niiden rakentamisaikana ra-
10125: aikoina on sanomalehdissä ollut surullisia kennuskustannukset inflaation johdosta nou-
10126: uutisia tapahtumista, jolloin yksinäinen, sivat miltei kaksinkertaisiksi alkuperäisestä
10127: nuori lapsen synnyttäjä on joutunut niin kustannusarviosta. Korkomenot rasittavat ko-
10128: epätoivoiseen tilaan, että on joko jättänyt tien taloutta sangen huomattavina meno-
10129: lapsensa heitteille tai riistänyt siltä hengen. erinä, eikä ole mahdollista korottaa äitien
10130: Tällaiset tapaukset osoittavat, että yhteis- hoitomaksuja siinä määrin, että ne yhdessä
10131: kunnan tukea ei ole ollut riittävästi tarjolla. kunnan ja valtion myöntämien avustusten
10132: Ensi Koti-toiminnassa saadut kokemukset kanssa peittäisivät menot. Tämä on yhdis-
10133: osoittavat, että oikealla hetkellä saatavissa tysten kannalta, jotka pitävät koteja yllä,
10134: oleva tuki- ja kasvatustoiminta tuottaa hyviä vaikeaa ja kohtuutontakin, koska ne eivät
10135: tuloksia. Äidit tottuvat Ensi Kodissa järki- ole voineet rakentamaan ryhtyessään ja ra-
10136: peräiseen lastenhoitoon ja rohkaistuvat elä- hoitussuunnitelmaa laatiessaan huomioida
10137: mään yhdessä lapsensa kanssa ja lapselleen. tällaisia, niiden omasta toiminnasta ja suun-
10138: Jokainen ymmärtänee, mitä merkitsee yhteis- nitelmista poikkeavia kustannusten nousuja.
10139: kunnalle, kun mahdollisimman monet lapset Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
10140: voivat kasvaa ja kehittyä terveiksi ja hyö- ehdotamme,
10141: dyllisiksi kansalaisiksi, eikä lapsen syntyperä
10142: tai oikeudellinen asema saa millään tavalla että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
10143: vaikuttaa hänen asemaansa tai asettua es- valtion talousarvioon 14 Pl. XIV lu-
10144: teeksi kunnolliseen elämään valmistuksen vun 4 mom. kohdalle lisäystä 20 mil-
10145: tielle. joonaa markkaa avustuksiksi Ensi Ko-
10146: Ensi Kodit ovat saaneet vakinaista valtion deille perustamiskustannuksiin.
10147: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
10148:
10149: Martta Salmela-Järvinen. Laura Brander-Wallin. Antti J. Rantamaa.
10150: Vappu Heinonen. Veikko Kokkola. Arvi Turkka.
10151: Aino Malkamäki. Artturi Koskinen. Kaisa Hiilelä.
10152: Tyyne Leivo-Larsson.
10153: 798
10154:
10155: IV,265. - Rah. al. N:o 197.
10156:
10157:
10158:
10159:
10160: Kalliokoski ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rait-
10161: tiusopetus-, -valistus- ja -tutkimustyöhön sekä kunnallisen
10162: raittiuslautakuntatoiminnan ohjaamiseen.
10163:
10164:
10165: E d u s k u n n a ll e.
10166:
10167: Kansanraittiuden edistämistyön ei ainoas- edelleen ehdotetaan samaksi, tilanne uhkaa
10168: taan tarpeellisuus, vaan suorastaan välttä- vielä nykyisestäänkin vaikeutua. Samanaikai-
10169: mättömyys on ilmeinen. Valitettavasti kui- sesti kuitenkin valtion siitä pahasta, jota
10170: tenkin sekä varsinaisten raittiusjärjestöjen raittiustoiminnalla pyritään supistamaan
10171: että myös niiden kansalaisjärjestöjen, jotka mahdollisimman vähiin, saarnat tulot ovat
10172: muun toimintansa ohella omistavat huomiota valtavasti nousseet ja yhä nousevat.
10173: raittiusasialle, työtä ei varojen niukkuuden Edellä esitetyn nojalla ja viitaten siihen,
10174: vuoksi ole voitu kehittää niin tehokkaaksi, että asianomainen ministeriö tietämämme
10175: kuin olisi mahdollista siinä tapauksessa, että mukaan on pitänyt kysymyksessäolevan mää-
10176: olisi enemmän varoja tällaisen toiminnan rärahan korottamista tarpeellisena, kunnioit-
10177: vaatimiin kustannuksiin. Asiaintila on vai- taen ehdotamme,
10178: keutunut senkin vuoksi, että valtion avustus
10179: tälle työlle on parin viime vuoden aikana että Eduskunta vuoden 1953 val-
10180: pysynyt saman suuruisena eli 52,893,200 mk, tion talousarvioon 14 Pl. XIX luvun
10181: vaikka kaikki toimintakustannukset ovat 1 momentin kohdalla olevan määrä-
10182: huomattavasti nousseet. Eräiden raittiustyön rahan raittiusopetus-, -valistus- ja -tut-
10183: tärkeitä aloja haitavien järjestöjen kohdalla kimustyötä sekä kunnallisen raittius-
10184: tilanne on muodostumassa suorastaan kohta- lautakuntatoiminnan ohjaamista var-
10185: lokkaaksi. Kun hallituksen esityksessä vuo- ten merkitsisi 60,000,000 markan suu-
10186: den 1953 talousarvioksi tämä määräraha ruiseksi.
10187: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
10188:
10189: Viljami Kalliokoski. Elli Nurminen.
10190: Aino Malkamäki. E. M. Tarkka.nen.
10191: Levi Jern. Kalle Joukanen.
10192: Väinö Rankila.
10193: 799
10194:
10195: IV,266. - Rah. al. N:o 198.
10196:
10197:
10198:
10199:
10200: Pohjala ym.: Määrärahojen osoittamisesta eräiden sairaan-
10201: hoitajain palkkauksen parantamiseksi.
10202:
10203:
10204: E d u s k u n n a ll e.
10205:
10206: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 29 perus- luvun 1 momentin kohdalle yht.
10207: teluihin ehdotamme, 25,000 mk, 14 Pl. XII luvun 1 mo-
10208: mentin kohdalle yht. 25,000 mk, 14
10209: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953 Pl. XIII luvun 1 momentin kohdalle
10210: tulo- ja menoarvioon sairaanhoitajain yht. 125,000 mk ja 14 Pl. XVI luvun
10211: palkkauksen korjaamiseksi 14 Pl. XI 1 momentin kohdalle yht. 300,000 mk.
10212: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
10213:
10214:
10215: Kyllikki Pohjala. Irma Hamara.
10216: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Martta Salmela-Järvinen.
10217: Helena Virkki. Margit Borg-Sundman.
10218: Martti J. Huttunen. Markus Niskala.
10219: Arvo Salminen. Elli Nurminen.
10220: Irma Karvikko. Niilo Honkala.
10221: Jussi Lappi-Seppälä. Erkki Koivisto.
10222: Jaakko Hakala. Felix Seppälä.
10223: Aune Innala. Oskari Lehtonen.
10224: Esa Kaitila.
10225: 800
10226:
10227: IV,267. - Rah. al. N:o 199.
10228:
10229:
10230:
10231:
10232: Juntunen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta vähä-
10233: varaisten ammattiopintoavustuksiin.
10234:
10235:
10236: E d u s k u n n a ll e.
10237:
10238: Maamme nuorison ammattitaidon kehittä- tyminen ja opintorahan korottaminen haki-
10239: misen kannalta olisi tärkeätä, että nuoret jaa kohden aiheuttavat sen, että hallituksen
10240: kansakoulun päätettyään jatkaisivat opinto- esittämä siirtomääräraha ei ole mielestämme
10241: jaan ammattikouluissa, mikäli eivät valitse riittävä. Sosiaaliministeriön antamien tieto-
10242: oppikoululinjaa opintiekseen. jen mukaan on jopa 20 % hakijoista ollut
10243: Vähävaraisen, niin maaseudun kuin asu- kokonaan hylättävä määrärahan pienuuden
10244: tuskeskustenkin, nuorison ammattikasvatuk- vuoksi.
10245: seen ammattitaidon kehittämisen kannalta Sen vuoksi ehdotamme edellä esitettyyn
10246: katsoen olisi kiinnitettävä entistä enemmän viitaten,
10247: huomiota tukemalla valtion taholta ammatti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
10248: opiskelua riittävästi. tulo- ja menoarvioon 14 Pl. XI luvun
10249: Valtion talousarvioon on kyllä vuosittain 13 momentille lisäyksenä 40,000,000
10250: varattu määräraha vähävaraisten ammatti- markkaa vähävaraisten ammat.tiopinto-
10251: opiskelua varten, mutta opiskelijoiden lisään- avustuksiksi.
10252: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
10253:
10254: Elli Juntunen. Judit Nederström-Lunden.
10255: Elli Stenberg. Vappu Heinonen.
10256: Hertta Kuusinen.
10257: 801
10258:
10259: IV,26s. - Rah. al. N:o 200.
10260:
10261:
10262:
10263:
10264: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta lastenseimiä ja päivä-
10265: koteja varten.
10266:
10267:
10268: E d u s k u n n a ll e.
10269:
10270: Lastenseimet, työssäkäyvien äitien alle 3 valiokunnan ehdotuksesta lausunut saman
10271: vuotiaiden lasten päivähuoltolaitokset, eivät sisältöisen toivomuksen keväällä 1952. Kun
10272: ole saaneet valtion apua lastentarhain val- seimien lukumäärä ei likimainkaan vastaa
10273: tionavusta annetun lain perusteella, vaan tarvetta ja olemassa olevien ylläpitäminen
10274: harkinnanvaraista avustusta, joka on ollut tuottaa sekä kunnille että yksityisille järjes-
10275: keskimäärin vain 3 mk lasta ja päivää kohti. töille vaikeuksia, olisi syytä korjata tämä
10276: Yhtä huonossa asemassa ovat olleet ne etu- epäkohta.
10277: päässä maaseudulla sijaitsevat ns. päiväko- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
10278: dit, jotka ovat ottaneet hoiviinsa 0-6 vuo- nioittaen,
10279: tiaita lapsia. Lasten päivähuoltolaitoksia ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
10280: niiden kehittämistä tutkimaan asetettu ko- tulo- ja menoarvioon 60,000,000 mark-
10281: mitea on tehnyt esityksen seimien rinnasta- kaa lastenseimien ja päiväkotien avus-
10282: misesta valtion apuun nähden lastentarhoi- tusten korottamis.ta ja uusien laitosten
10283: hin. Myöskin eduskunta on työväenasiain- perustamista varten.
10284: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
10285:
10286: Irma Torvi. Jud.it Nederström-Lunden.
10287: Eino Tainio. Mikko Järvinen.
10288: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Esa Hietanen.
10289: Ester Häikiö. Elli Stenberg.
10290: Hertta Kuusinen.
10291: 802
10292:
10293: IV,269, - Rah. al. N:o 201. IV,269.- Fin. mot. N:o 201.
10294:
10295:
10296:
10297:
10298: Öhman ym.: Määrärahan osoittamisesta Öhman m. fl. : Angående anvisande av anslag
10299: Kaartin kasarmin jälleenrakentamista ja för återuppbyggande av Gardeskasernen
10300: sen julkisivun entistämistä varten. och för restaurering av dess fasad.
10301:
10302:
10303: Eduskunnalle. Till Riksdagen.
10304:
10305: Viime keväänä eduskunta yksimielisesti Senaste vår beslöt riksdagen enhälligt hem-
10306: päätti lausua, että hallitus, mikäli se ei luo- ställa, att regeringen, därest den icke på vill-
10307: vuta tehtävässä sopimuksessa tarkemmin kor, som fastställas i ett härför ingånget av-
10308: määrätyin ehdoin Kaartin kasarmin jälleen- tai, överlämnar åt det privata initiativet att
10309: rakentamista yksityisen tehtäväksi ja kus- draga försorg om och bekosta återuppbyg-
10310: tannettavaksi, kiireellisesti antaisi eduskun- gandet av Gardeskasernen, skyndsamt måtte
10311: nalle esityksen määrärahan myöntämisestä avlåta proposition till riksdagen om bevil-
10312: Kaartin kasarmin julkisivun entistämiseksi jande av anslag för restaurering av Gardes-
10313: ja rakennusten jälleenrakentamiseksi. kasernens fasad och för byggnadens återupp-
10314: Mikäli tiedetään, hallitus ei liene nähnyt byggande.
10315: olevan syytä turvautua yksityiseen aloittee- Regeringen torde enligt uppgift icke an-
10316: seen, vaan lienee katsonut, että valtion sett det vara skäl att för återuppbyggandet
10317: itsensä on otettava tehtävä suoritettavak- anlita det privata initiativet, utan funnit
10318: seen. Asian näin ollen olisi odottanut, että att staten själv borde påtaga sig saken. Un-
10319: esitys asiasta jo olisi annettu eduskunnalle der sådana förhållanden hade man väntat att
10320: tai että ainakin olisi menoarvioon otettu propositionen i saken redan hade överläm-
10321: määräraha Kaartin kasarmin julkisivun nats till riksdagen eller att i budgeten
10322: entistämistä ja rakennuksen jälleenrakenta- återuppbyggande. Säsom det nu är, håller
10323: mista varten. Nykyisellään rauniot turmel- av Gardeskasernens fasad och byggnadens
10324: tuvat yhä enemmän niin, että jos lähiaikoina återuppbyggande. Såsom det nu är håller
10325: ei jotakin tehdä, Engelin luomus käy kohti ruinen på att allt mer förfaras, så att, om
10326: lopullista tuhoaan. ingenting snart utföres, Engels skapelse går
10327: sin definitiva undergång till mötes.
10328: Tämän johdosta, ja kun asia vielä on erit- Med anledning härav och då saken är
10329: täin kiireellinen, ehdotetaan, synnerligen brådskande föreslås,
10330:
10331: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953 att Riksdagen måtte i statsförslaget
10332: tulo- ja menoarvioon 15 Pl. I luvun för år 1953 under 15 Ht. I kap. 1
10333: 1 momentille 100 miljoonan markan mom. upptaga ett anslag om 100 mil-
10334: määrärahan Kaartin kasarmin jälleen- joner mark för påbörjande av Gar-
10335: rakentamisen ja samalla sen julkisi- deskasernens återuppbyggande, inne-
10336: vun entistämistöiden aloittamista var- bärande tillika restaurering av kaser-
10337: ten. nens fasad.
10338: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952. Helsingfors den 12 september 1952.
10339:
10340: C. A. Öhman. Jussi Lappi-Seppälä.
10341: Albin Wickman. Viljami Kalliokoski
10342: Arthur Larson. Martti J. Huttunen.
10343: Varma K. Turunen. Arno Tuurna.
10344: 803
10345:
10346: IV,21,o. - Rah. al. N:o 202.
10347:
10348:
10349:
10350:
10351: Prunnila ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun-
10352: nille niiden talvikautena suorittamien rakennustöiden lisä-
10353: kustannusten korvaamiseksi.
10354:
10355:
10356: Ed usikunna H~.
10357:
10358: Kai.lkkiJen tiedossa olevien tosiasioiden pe- laista raJI\1ennustoimmtrua saa.taisiim !käyntiin
10359: ru:stee11a nn jo nyt nähtävissä, ,ert:.tä •ensi tail.- myöskin ta1ve1la, joliloin ltyört.tömyyttä on
10360: vcen työttömyys muodostuu menneiden talvien enimmän odotettavissa, olisi pa:UkaUaarn, että
10361: työttömyyttä pruljon 1aaj.emmalksi, joten ka1k- valtiov:a'Lta ·työllisyyden ylläpitämistoimen[>i-
10362: ikiin :todella teholkkaisHn ja yleistä hyötyä teenä suoriittaisi kunmille ra.kennuskustamams-
10363: edistäviin to1menp:ilt.eis1m sen estämiseksi olisi ten sen osarn, j01Lla ne llmhtuUillisesti arvioituna
10364: ryhdyttävä. Erään.ä seLlaisena toimenpiOO®ä ilrohoav:at ~esäilmuden raken~uilmia
10365: on pidettävä työttömyyskmlltena ,tapahtuvaa suuremmi!ksi.
10366: ,asrmto- ja murutakin raikennustoiimintaa, jota Edell1ä esitettyyn viilltaiten kunnrioilttaen eh-
10367: kurrma.t suor:iJt.t:avat. dort:Jamme,
10368: Kunnat ikäyttäv;ä;t V'Uosittairn hyvirn huo-
10369: mattavia mun:m:Ua asunto-, lrouilu- ja muuhun että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10370: :niHle vä1ttämäittömään raftrennrustoimint.aarn. den 1953 tulo- ja menoarvioon
10371: Lähes säännöllisesti täiJJ1aiset työt pyritään 500,000,000 markan määrärahan avus-
10372: tekemään kesällä, koslm rak!enn~tannuk tuksiksi kunnille niiden talvikautena
10373: selt talW!kaUBi.n+a muodostuvat suuremmiksi suorittamien rakennustöiden aiheutta-
10374: kuin !lämpimänä vuodenajjkana. Jatta täl- mien lisäkustannusten korvaukseksi.
10375: Helsingilssä 16 päivänä syyskuuta 1952.
10376:
10377: Antto Prunnila. Hertta Kuusinen.
10378: Eino Tainio. Esa Hietanen.
10379: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
10380: Toivo Kujala. Judit Nederström-Lunden.
10381: Arvo Riihimäki. J. Mustonen.
10382: Usko Seppi. Irma Torvi.
10383: Ester Häikiö. Pertti Rapio.
10384: Mauri Ryömä. Niilo Nieminen.
10385:
10386:
10387:
10388:
10389: 29
10390: 804
10391:
10392: IV,211. - Rah. al. N:o 203.
10393:
10394:
10395:
10396:
10397: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen jäl-
10398: leenrakentajien indeksikorotusten hyvittämiseksi.
10399:
10400:
10401: E d u s k u n n a 11 e.
10402:
10403: Kun eduskunta hyväksyi kesäkuun 17 päi- den korjaamiseksi. Monet lähetystöt ovat
10404: vänä 1947 erään toisen korvauslain muutok- kulkeneet hallituksen puheilla, ja näille lähe-
10405: sen, jonka mukaan ennen heinäkuun 1 päi- tystöille on hallituksen taholta moneen eri
10406: vää 1945 jälleenrakentamiseen käytetyille otteeseen luvattukin korjausta, mutta toistai-
10407: korvausobligatioille ei maksettu lainkaan in- seksi sitä ei ole tullut. Toukokuun 18 päi-
10408: deksikorotusta ja 1. 7.-30. 9. 1945 välisenä vänä 1948 asetti silloinen Pekkalan hallitus
10409: aikana maksettiin vain 40 %, herätti se aika- komitean arkkitehti Aulis E. Hämäläisen
10410: naan Pohjois-Suomen jälleenrakentajien kes- johdolla tutkimaan tätä asiaa ja tekemään
10411: kuudessa oikeutettua tyytymättömyyttä. Täl- esityksen hallitukselle. Vuoden 1950 lopulla
10412: laista päätöstä perusteltiin sillä, että ra- sitten tämä mietintö valmistuikin, ja siinä
10413: kennuskustannukset vuoden 1945 alkupuo- esitettiin sangen varovaisten laskelmien pe-
10414: lella olivat alhaisemmat. Etelä-Suomessa niin rusteella pahimpien epäoikeudenmukaisuuk-
10415: saattoi ollakin, mutta jälleenrakennusalueella sien korjaamiseen 130 milj. mk. Tämän mie-
10416: ei niin ollut. Päinvastoin rakennuskustan- tinnön valmistumisen jälkeen on rahan arvo
10417: nukset tosiasiassa mainitun vuoden alkupuo- jatkuvasti laskenut ja jälleenrakentajat mak-
10418: lella olivat korkeammat kuin esim. vuoden saneet lainojensa korkoja, jotka alussa mai-
10419: lopulla. Tämä johtui siitä, että tiet olivat nittu lain muutos on aiheuttanut, joten ko-
10420: sodan ja saksalaisten hävityksen jälkeen huo- mitean esittämä määräraha on nykyään riit-
10421: nossa kunnossa, joten kuljetuskustannukset tämätön. Sen vuoksi tarkoitukseen olisi va-
10422: kaikenlaiselle rakennustavaralle olivat sangen rattava enemmän kuin komitea aikanaan eh-
10423: korkeat, eikä minkäänlaista rahtiavustusta dotti.
10424: niiden kuljetuksesta maksettu. Lisäksi oli Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
10425: huutava puute kaikenlaisesta rakennusai- kunnioittaen,
10426: neesta. Niitä ei saanut ostaa määrättyyn
10427: käypään hintaan, vaan suuri osa oli hankit- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
10428: tava ,mustasta pörssistä", jonka hinnat sii- den 1953 tulo- ja menoarvioon
10429: hen aikaan olivat moninkertaiset laillisen 200,000,000 markan määrärahan Poh-
10430: kaupan hintoihin verrattuna. jois-Suomen jälleenrakentajien indeksi-
10431: Pohjois-Suomen jälleenrakentajien taholta korotusten hyvittämiseksi.
10432: on tehty paljon tämän epäoikeudenmukaisuu-
10433: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
10434:
10435: Toivo Friman. Eino Tainio.
10436: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
10437: 805
10438:
10439: IV,212. - Rah. al. N:o 204.
10440:
10441:
10442: Kuittinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lisäkorvauksen
10443: maksamiseksi 13 päivänä elokuuta 1942 annetun km·vaus-
10444: lain mukaan korvausta saaneille.
10445:
10446: E d u s k u n n a ll e.
10447:
10448: Viime aikoina on siirtoväen keskuudessa Edellä oleva taulukko puole.>Jtaan osoittaa,
10449: kasvanut se tyytymättömyys, joka johtuu että pienten korvausten saajia on suurempi
10450: epäonnistuneesta ensimmäisestä korvauslaista määrä.
10451: ja jonka korjaamista siirtoväki on vuosikau- Ensimmäisen korvauslain mukaan kor-
10452: sia odottanut. Ensimmäisen korvauslain epä- vausta saaneiden joukosta joutuivat eniten
10453: onnistumiseen vaikuttavat lähinnä seuraavat kärsimään ne, joiden korvaukset olivat pie-
10454: syyt: Se laadittiin vuonna 1942 olosuhteissa, nemmät, koska nämä korvauksensaajat olivat
10455: jolloin armeija seisoi edullisissa asemissa, yleensä vähävaraisia, jotka, sodanaikaiset
10456: joten rahanarvon säilyminen ja taloudellinen olosuhteet ja heidän silloiset taloudelliset vai-
10457: vakaantuminen olivat selviöitä. Edelleen ra- keudet huomioonottaen, eivät voineet käyttää
10458: kentui se toiseenkin myöhemmin virheelli- korvauksiaan uuden realiomaisuuden hankki-
10459: seksi osoittautuneeseen käsitykseen, että ta- miseen, kuten esim. koti-irtaimiston, vaattei-
10460: kaisin vallattu alue irtaimistoineen voitaisiin den, työkalujen, mökkien, pienten omakoti-
10461: luovuttaa siirtolaisille, joten silloiselle kor- rakennuksien ym. Rellaisten hankkimiseen ja
10462: vauslailla jäisi vain täydennyskorvauksen joita ei sodan aikana yleensä ollut saatavissa
10463: järjestäminen. ja jos jossain sattui olemaan, niin paljon
10464: Kun sotaonni vastoin laskelmia muuttui korkeammilla kuin vuoden 1939 hinnoilla,
10465: vastoinkäymisiksi ja taloudelliset vakaan- joiden mukaan korvaukset maksettiin.
10466: nuttamissuunnitelmat muuttuivat taloudelli- Tästä syystä olisi lisäkorvaus määrättävä
10467: seksi kaaokseksi, kohdistuivat seuraukset maksettavaksi asteittain alenevasti siten, että
10468: koko ankaruudenaan siirtolaisten vähäisiin suurempien korvausten saajille maksettai-
10469: korvauksiin ja tekivät ne mitättömiksi. siin lisäkorvausta pienemmän prosentin mu-
10470: Valtionkonttorin kortiston perusteella laa- kaan kuin pienempien korvausten saajille,
10471: ditun tilaston mukaan maksettiin ensimmäi- koska pienikin menetys koski pienemmän kor-
10472: sen korvauslain mukaisia korvauksia seuraa- vauksensaajaan kipeämmin kuin vastaavan-
10473: vasti: lainen menetys suuremman korvauksen saa-
10474: Korvau!ks'eJJ. Lulkumärurä Y:h!teensä
10475: suuruusluokka mk · kpl. mk jaan, jolla menetyksestä huolimatta oli pa-
10476: remmat taloudelliset mahdollisuudet selvitä
10477: 0- 50,000 110,176 1,770,574,000 vaikeuksistaan. Tämän periaatteen mukaan
10478: 50,000- 100,000 21,879 1,537,096,000 ei olisi syytä maksaa lisäkorvausta kunnille,
10479: 100,000- 200,000 14,353 2,025,676,000 kuntayhteisöille, seurakunnilla, luostareille,
10480: 200,000-- 300,000 4,352 1,040,530,000 osakeyhtiöille, osuuskunnille, säätiöille, lai-
10481: 300,000- 400,000 1,652 564,107,000 toksille ja ulkomaalaisille. Samaa periaatetta
10482: 400,000- 500,000 777 341,269,000 noudattaen, milloin yksityinen korvauksen-
10483: 500,000- 1,000,000 1,069 710,944,000 saaja on kuollut, ei lisäkorvausta pitäisi
10484: 1,000,000- 2,000,000 321 463,059,000 myöntää muille kuin vainajan suoraan alene-
10485: 2,000,000- 3,000,000 105 256,861,000 vassa tai ylenevässä polvessa oleville peril-
10486: 3,000,000- 4,000,000 50 175,593,000 lisille.
10487: 4,000,000- 5,000,000 23 101,701,000
10488: 5,000,000-10,000,000 42 278,675,000 Kalliiden täytän töönpanokustannusten
10489: 10,000,000-20,000,000 12 149,671,000 välttämiseksi lisäkorvausjärjestelmän olisi
10490: 20,000,000- 10 392,338,000 oltava yksinkertainen ja helppo toimeen-
10491: panna. Lisäkorvaus pitäisi voida määrätä
10492: Korvauksia kaikkiaan 154,821 9,808,094,000 entisten korvauspäätösten perusteella uusia
10493: 806 IV,272. - Lisäkorvaus.
10494:
10495:
10496: lisäselvityksiä vaatimatta ja nykyisiä kor- maksamisella ei olisi käytännöllistä merki-
10497: vausviranomaisia sanottavasti lisäämättä. tystä.
10498: Lisäkorvauksen määrääminen olisi toimitet- Korvausten maksaminen olisi toimitettava
10499: tava yksinkertaisen laskutoimituksen perus- viiden vuoden aikana sopivin kuoletuserin
10500: teella, jonka suorittamiseen ei tarvittaisi lukuunottamatta pienempiä korvauksia, jotka
10501: muita tietoja kuin mitä korvauksensaajan maksettaisiin 20,000 markan määrään saakka
10502: ensimmäisen korvauslain mukaan saamasta rahana. Mikäli korvaus on sanottua summaa
10503: korvauspäätöksestä ilmenee. Lisäkorvauslain suurempi, maksettaisiin yli 20,000 markan
10504: toimeenpanon voisi hoitaa valtiokonttorin nousevat korvaukset kotimaisten tavarain
10505: korvausasiain osasto. tukkuhintaindeksiin sidotuin obligatioin.
10506: Nämä näkökohdat huomioonottaen lisäkor- Korvausten maksamattamille erille olisi
10507: vausten maksuun tarvittaisiin varoja kor- maksettava 4 prosentin korko obligatioiden
10508: keintaan 8,9 miljardia markkaa, josta olisi autopäivästä lukien.
10509: vähennettävä lisäkorvausjärjestelmän ulko- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
10510: puolelle jäävät edellämainitut vahinkoja kär- nioittaen,
10511: sineet, joiden tilastossa mukanaoleva osuus että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
10512: on yhteensä n. 2,000,000,000 mk. tulo- ja menoarvioon 500,000,000 mar-
10513: Myöskään velkojen järjestelyyn ei tämän kan määrärahan lisäkorvauksen mak-
10514: lain puitteissa olisi syytä ryhtyä, koska se samiseksi 13 päivänä elokuuta 1942
10515: olisi vaikeasti järjestettävissä ja kustannuk- annetun korvauslain mukaan kor-
10516: siltaan kallista ja koska pienen murto-osan vausta saaneille.
10517: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
10518:
10519: Juho Kuittinen. Jalmari Väisänen. K. F. Haapasalo.
10520: 807
10521:
10522: IV,273. - Rab. al. N:o 205.
10523:
10524:
10525:
10526:
10527: Rybtä ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen vähä-
10528: varaisten jälleenrakentajien indeksikorotuksen järjestelyä
10529: varten.
10530:
10531:
10532: E d u s k u n n a ll e.
10533:
10534: Toisen korvauslain muutos, jonka edus- töstä ryhtyivät jälleenrakennustyötään suo-
10535: kunta hyväksyi kesäkuun 17 päivänä 1947, rittamaan kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa,
10536: muodostui Pohjois-Suomen jälleenrakentajille saivat näin valtiovallan taholta sellaisen ta-
10537: varsin kohtalokkaaksi. Tämän lain muutok- kautuvasti vaikuttavan iskun, johonka he ei-
10538: sen yhteydessä poistettiin indeksikorotukset vät olleet osanneet varautua. Jälleenraken-
10539: niiltä korvausobligatioilta, joilla maksetaan tajien puolesta tehtiinkin senvuoksi useita
10540: takaisin ennen heinäkuun 1 päivää 1945 otet- kyselyjä hallitukselle ja niiden johdosta val-
10541: tuja lainoja, sekä vahvistettiin vain 40% :n tioneuvosto asettikin sitten toukokuun 27
10542: indeksikorotus 1. 7.-30. 9. 1945 otettuja päivänä 1948 komitean tutkimaan kysymystä,
10543: jälleenrakennuslainoja ko. obligatioilla takai- ovatko ensimmäiset jälleenrakentajat joutu-
10544: sin maksettaessa. Kun eduskunta hyväksyi neet indeksikorotuksen perusteita koskevan
10545: toisen korvauslain muutoksen, niin se perus- muutoksen johdosta epäoikeutettuun ase-
10546: teli päätöstään sillä, että rakennuskustan- maan. Vuoden 1950 lopulla komitea sai
10547: nukset vuoden 1945 alkupuoliskolla olivat työnsä valmiiksi ja tuli siihen tulokseen,
10548: vielä paljon alhaisemmat kuin saman vuoden että niiden epäkohtien tasoittamiseen, joita
10549: lopulla, ja mainitsi, että ,kotimarkkinatava- komitean ohjeeksi annettu valtioneuvoston
10550: rain tukkuhintaindeksi vasta vuoden 1945 päätös edellyttää, olisi valtion varoista myön-
10551: jälkipuoliskolla nousi poikkeuksellisen no- nettävä Pohjois-Suomen vähävaraisille jäl-
10552: peasti". Nämä perustelut eivät kuitenkaan leenrakentajille 130 miljoonaa markkaa in-
10553: pidä paikkaansa Pohjois-Suomen jälleenra- deksihyvityksenä. Indeksikorotuksen mene-
10554: kennuskustannuksia arvioitaessa, sillä tosi- tys on johtanut käytännössä siihen, että hy-
10555: asiassa rakennuskustannukset olivat vuoden vin monen v. 1945 jälleenrakennustyönsä
10556: 1945 alkupuoliskolla Pohjois-Suomessa kor- aloittaneen rakennustyö on jäänyt kesken-
10557: keimmillaan, ja siihen vaikutti suurelta eräiseksi ja heidän taloudellinen asemansa
10558: osalta rahtikustannukset. Kun maantiet, rau- on muodostunut paljon vaikeammaksi kuin
10559: tatiet ja sillat olivat tällöin sodan jälkeen niiden jälleenrakentajien, jotka 30. 4. 1946
10560: rikottuina, jouduttiin pitkillä kuljetusmat- jälkeen ovat rakentaneet Pohjois-Suomessa
10561: koilla rakennustarvikkeita rahdattaessa käyt- säännöllisemmissä olosuhteissa ja ovat saa-
10562: tämään monenlaisia eri kuljetusmuotoja. neet nostamiensa jälleenrakennuslainojen ly-
10563: Kun rahtiavustuksia ei vuoden 1945 aikana hentämiseen käyttää toisen korvauslain no-
10564: maksettu rakennustarvikkeille, niin siitä joh- jalla korvauksena saamansa obligatiot niille
10565: tui, että mm. sementtisäkki oli jälleenraken- vahvistettujen korkeampien arvojen mukai-
10566: nusalueilla vuoden 1945 alkupuolella kalleim- sina. Tämän johdosta ja kun lisäksi Pohjois-
10567: millaan ja esim. tiilien kuljetus olisi ollut Suomen jälleenrakentajat ovat rakennustoi-
10568: postipakettina halvempaa kuin muita silloi- minnallaan ratkaisevasti vaikuttaneet siihen,
10569: sia kuljetusmuotoja käytettäessä. ettei väestöä Pohjois-Suomesta ole tarvinnut
10570: Edellä mainittu indeksikorotusta koskeva evakuoida talveksi 1945-1946, on hyvin koh-
10571: päätös vaikutti Pohjois-Suomen jälleenraken- tuullista ja perusteltua, että heille myönne-
10572: tajiin hyvin masentavasti. Sillä ne jälleen- tään kohtuullinen korvaus indeksikorotuksen
10573: rakentajat, jotka kaksi vuotta ennen pää- poistamisesta aiheutuneesta vahingosta. In-
10574: 808 IV,273. - Jälleenrakentajain indeksikorotus.
10575:
10576:
10577: deksikorotuksen oikaisua koskevan, aikaisem- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
10578: min annetun virheellisen päätöksen selvittely
10579: on käsiteltävä erillisenä muista korvauskysy- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
10580: myksistä ja asia olisi hoidettava myöskin jo tulo- ja menoarvioon 130,000,000 mar-
10581: kiireellisesti, sillä Pohjois-Suomen vähävarai- kan suuruisen määrärahan käytettä-
10582: set jälleenrakentajat ovat jo yli 6 vuotta väksi Pohjois-Suomen vähävaraisten
10583: saaneet odottaa indeksikorotusta koskevan jälleenrakentajien indeksikorotuksen
10584: asian oikeudenmukaista selvittelyä. Sen järjestelyä varten.
10585: vuoksi on nyt välttämätöntä, että indeksi-
10586: korotuksen maksamiseen tarvittava määrä-
10587: raha otetaan v. 1953 tulo- ja menoarvioon.
10588: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
10589:
10590: Niilo Ryhtä. Yrjö Hautala.
10591: Aaro Kauppi. Erkki Koivisto.
10592: Eino Rytinki. Arvi Turkka.
10593: Eeli Erkkilä. Markus Niskala.
10594: M. 0. Lahtela.
10595: 809
10596:
10597: IV,z:74. - Rah. al. N:o 206.
10598:
10599:
10600:
10601:
10602: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta päivärahan suoritta-
10603: miseksi Pohjois-Suomen hävitetyn alueen viran tai toimen
10604: haltijoille.
10605:
10606:
10607: E d u s k u n n a ll e.
10608:
10609: Hallitus on vuoden 1953 tulo- ja meno- suuresti noussut. Vain aivan pieni osa viran
10610: arvioesityksestään ehdottanut poistettavaksi tai toimen haitijoista voi asua valtion asunto-
10611: Pohjois-Suomen hävitetyn alueen viran tai toi- taloissa. Niistäkin osa, kuten esim. rajavar-
10612: men haltijain päivärahan, jota tähän saakka tiolaitoksen Rovaniemen kasarmialueella,
10613: on maksettu (arviomäärärahana) 15 Pl. II asuu aivan kurjissa ja terveydelle vaaralli-
10614: luvun 44 momentilta 20,000,000:-, 18 Pl. sissa parakeissa. Suurin osa Lapin läänin
10615: II luvun 28 momentilta (Rautatielaitoksen viran tai toimen haitijoista asuu vuokra-
10616: linjahallinto) 8,000,000:-, sekä saman pää- taloissa, joissa sodan jälkeen rakennettuina
10617: luokan VI luvun 12 momentilta (Posti- ja vuokrataso on huomattavasti korkeampi kuin
10618: lennätinlaitoksen linjahallinto) 7,500,000:-, sodan hävityksiltä säilyneissä osissa maas-
10619: XVIII luvun 24 momentilta (Valtion metsä- samme. Kun varsinaisille valtion viran tai
10620: talous, aluehallinto) 3,070,000:- ja XIX toimen haitijoille ei po. alueella makseta ns.
10621: luvun 8 momentilta (Metsätieteellinen tut- syrjäseudun lisää, kuten esim. kansakoulun-
10622: kimuslaitos) 150,000:-, eli yhteensä opettajille, kätilöille ja terveyssisarille,
10623: 38,720,000 markkaa. Poistamisen perusteiksi vaikka olosuhteet ovat aivan samat, on ns.
10624: on mainittu - kuten kaksi vuotta sitten - : hävitetyn alueen päiväraha vain osittain
10625: ,Kun Pohjois-Suomen hävitetty alue on jäl- korvannut sitä. Nyt tämäkin vähäinen lisä
10626: leenrakennettu ja kun näin ollen ne olosuh- otettaisiin pois. Se tietäisi kuitenkin suora-
10627: teet, joiden johdosta sanottua päivärahaa naista palkan alentamista Lapin läänin hävi-
10628: on maksettu, eivät enää ole entisessä määrin tetyn alueen viran tai toimen haitijoilta lähes
10629: poikkeukselliset, momentti ja sille merkitty 40 miljoonaa markkaa. Mielestämme tähän
10630: määräraha poistetaan menoarviosta." poistoon ei voida mennä ennen kuin huomat-
10631: Pohjois-Suomen hävitetyn alueen päivä- tavasti suurempi ns. syrjäseudun lisä ulote-
10632: rahan nimellä maksettu mitättömän pieni taan koskevaksi kaikkia syrjäisten seutujen
10633: palkan lisä Lapin läänin vaikeissa olosuh- valtion viran ja toimen haltijoita.
10634: teissa toimiville valtion viran tai toimen Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
10635: haitijoille ei kuitenkaan pitkiin aikoihin ole nioittaen,
10636: vastannut niitä puutteita ja sitä korkeampaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
10637: kustannustasoa, mitkä Lapin läänin alueella tulo- ja menoarvioon 38,720,000 mar-
10638: juuri Pohjois-Suomen hävityksestä ovat kan suuruisen arviomäärärahan Poh-
10639: aiheutuneet. Ensinnäkään päivärahassa ei jois-Suomen hävitetyn alueen viran
10640: ole viiteen vuoteen tapahtunut mitään muu- tai toimen haltijain päivärahaa var-
10641: tosta, vaikka kustannustaso tänä aikana on ten.
10642: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
10643:
10644: Erkki Koivisto. Vilho Väyrynen.
10645: M. 0. Lahtela.
10646: 810
10647:
10648: IV,275, - Rah. al. N:o 207.
10649:
10650:
10651:
10652:
10653: Niukkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta vuoden 1942 kol·-
10654: vauslain nojalla korvauksia saaneiden lisäkorvausten en-
10655: simmäisen rahassa maksettavan erän suorittamiseen.
10656:
10657:
10658: Ed uskunna B~.
10659:
10660: Vruoden 1942 korv,aus1ain. mukaan makset- OOIJ.Sa perheensä ~eli8Jtukseen jo evailmointi-
10661: ti~n ko~vausta rta!lvilsodoo va:hingoista 1939 aikana. Kun tämä otetaan huomioon, on to-
10662: hintatason mUikJaan ja siten, että enintään d!eiltava, että se 80 miljardiin markkaan nou-
10663: 20,000 mal'lk!ruan noUSSieet vanhingot makset- seva tappio, jonika fin,anssi.rtmmikrunta on las-
10664: tiin 11ahassa, mut.ta sitä suuremmista kor- !k!enut siintwäen lkärsin,oon taiLvisodan kor-
10665: vauksåsta v.a:~n 10,000 mk rahassa ja muu VIllu:ksien kohdaiUa, on ehkä likaikista räikein,
10666: osa 4% :n obligatioina. y,li 500,000 ma,rik:- tähän saakka kokonaan korjausta vaille jää-
10667: •kia;an nousev.ieru ·vahinkojen korvauk!siin so- nyt ~epäoikeudenmuk!aisuus. SoitaJkorvausten
10668: vellettiin jy:rlik;ikää vähennysasteilkikoa ja an- NeuvootoliitoUe tu1tu:a nyttemmin suoriltetu:ksi
10669: nettim niiden suorituk!sena hyvin pitkäaibui.- on v;äLttämrutönrtä ryhtyä jo vihdoin oiikailse-
10670: sia 4% :n obligatioita. Kotipaikoiltaan ma:an :talvisodan a.i:nee1lisi<a VJahinlkoja lkärså~
10671: muuanne evakuoitu siirtoväki sai siten vain neirtä omia kansa.laisia lkohdannutta vää-
10672: mitättömän pienen osan korvauiksistaan ra- ryyttä.
10673: hana, jonka ostoarvoa inflatio oli jo v. 1939- Finanssiltoimilkunta oo. suunnitcl:lurt tässä
10674: 42 välisenäkin aikana suuresti alentanut. Kun ilmenevien rpahimpien epäkohtien poisltami-
10675: silloisilla korvausobligatioilla ei myöskään ooksi ikäyrtettäväik!si 'eräärulaista sos:iaailista lin-
10676: ollut indeksitakuuta, putosi niiden kurssi no- jaa ja arvioinut siihen tarvittavan 5.4 mil-
10677: peasti varsin alhaiseksi. Liikkuvalla kannalla jardia mk. S!an(jttu suunnitelma on ikmten-
10678: oleva siirtoväki ei voinutkaan I: n korvauslain ikmn niin moniJmutJkaimren,, että sen IJ:,odmeen-
10679: korvauksilla siten saada hankituksi kuin vain pano ei i·lmeisesti olisi mahdoJlinenlka.an, kun
10680: aivan nimeksi vä1ttämätön,tä realiomaisuutta kyseessä on lähes 150,000 ik:orvauikseen oi-
10681: siihen mennessä, kun jatkosta ja sitä seu- keutettua, joiden oLosuhteet ova,t 12 vuoden
10682: :vamnut suurinflatio mitätöi ,talvisodan lmr- aåik:ana tietenlkin ~uresti muuttuneet. Joka
10683: vauslainaohligllltiort melkein arvottomuksi. ,tapauiksffiSa olisi sen:tapais1ten selvittelyjoo
10684: TiLaston mulman Sillli I : n korva.uslain m u- suoritttaminen rtaJVI8Jrttomasti aiikaa vievää, mikä
10685: kaisrta ikorvausta 110,176 •hffilki,löä j.a yhty- olisi korvauksiinsa korjausta kauan odotta-
10686: mää korkeintaan 50,000 mk, 21,879 sai kor- ooihin näihden ilmhtuutoitlJta ja aiheuttaisi tar-
10687: vausta korkeintaan 100,000 mk, 14,353 kor- peettoman suuria toimeen panoku:srtrunnuksia.
10688: keintarun 200,000 mk. Enintään 500,000 mk Ainoa rkäy;tännÖ'hl.imen ja ta:rpeeksi nopea :tapa
10689: ()[fi saanut 153,189 korvauksen saajaa ja vain :balvisodan vahångoista maikset.tujen korvau:k-
10690: 563 iko.rvauks,en sa.ajaa sai sanottua korvausta s~en ikorot:bamilseiksi olisilkin iWmeieesti se, .että
10691: yli 1 miljoona mk. Maksettujen korvausten ikatilJle näditä korv;allliksia saaneillle tai niille,
10692: yhteismäärä 153,189 ilmrvaukseen oilk!eUJtetuili1e joiHte 'korv•a.uSJta saan,een oilkeudet ovat siirty-
10693: oli yhteensä 7,279,252 mk, kunnat, seura- n:eet, maksettaisiin vissiin mjaa.n saakka
10694: kunnat, yhtiöt ym. yihtymät siihen luettuna. mark:kamääräilisesti sama summa kuin mikä
10695: Nämä numerot osoittaiwut, että sanotut kor- on ollut ilro.rva.ukrseen oikeutetun lopullinen
10696: vauk!set ovat ja;kau:tutneert pää,asi:assa siirto- !korvaus. Tillilöin ei tarvitsisi perusta.a mi-
10697: väen vähävamisimmaUe osa,Ue, joll:a ei usein tään arnoimi:s- rtai thuoltoe1imiä, vaan asia
10698: ol1urt kiinteää omaisuuutaJkaan j'a josta u:seat voitaisiin hoitaa .fuameraalisena tehtävänä val-
10699: olivat pakotetut kuluttamaan koko korvauk- tiokonttorin itoimesta siellä orlevien wlkupe-
10700: IV,275. - Niukkanen ym. 811
10701:
10702: räisten ikorvauspäätösten perustoolla. Jos U- menoarvioon ·olisi jo ensi vuodelLe otetltava
10703: säJkorvaus rajoiltetta:islin rvam yksityisille hen- 1,824,000,000 mk. Yli 50,000 markian kor-
10704: ilcilöille ja lPerilkunJlJ~hle ja ikun Hangon :a1ueen vauksiin ta.rWttaisiin edellä o1evien perustei-
10705: oorulle on jo suoritettu ~isä:karvauksia, voi- den mrulkaan 3,200 miJjoonaa marktkaa. Ne
10706: druan [lasJrea ainaJkin 20 % korvauksen saa- v;oit111isiin suorittaa !lrorvaUJkisien saajille
10707: jista putoavan pois. Jos ikorvau.ksen yliraja 51;2 %:n iJ.rol'lkoa kasv:avillla vaLtion oblig.a-
10708: ~etettaislin 1 miljoon·a:ksi markiruklsi, ttarvit- tioillila, joiden ilmale:tusaikia voisi oLla 10 vuotta,
10709: taisirin markikamäärä1tään entisen S'Uuruis:ten jotta ei v;a;1tion budj·ettia näilllä ilmrvauiksHla
10710: !korvausten suorittamiseen ikaiiken kaiiklci.aan iliiaksi ilruormitettaisi.
10711: 6,800 miljoonaa mark!kaa. Edellä J.l!lmmttuun viita'beill !kunnioittaen
10712: Lisäkorvausten vaLtaosan o11esBa määräJ:- ehdotamme,
10713: rtään pieniä, oiliisi lk!aiikki ~Re 50,000 markan
10714: !lrorvaukset sUJoritettava rahassa. Tähän tar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
10715: virttaisiin yhteensä 1,416,000,000 ma!'lkJba ja tulo- ja rnenoarvioon 15 Pl. II luvun
10716: 50,000-1,000,000 :mlk:n ikorvauiksil.in, yh- uudelle 48 rnornentille 1,824,000,000
10717: lteensä 44,645 ikpl. X 50,000: - , tarvittaisiin. markan arviomäärärahan vuoden 1942
10718: 2,232,250,000 mk. Kun nämäJkin olisi koh- korvauslain nojalla korvauksia saanei-
10719: tuUJllista suorittaa rahassa, tarvittaisiin näi- den lisäkorvausten I :n rahassa rnak-
10720: hin rahaa yhteensä 3,648,000,000 mk. Tämä settavan erän suorittarniseen edellä esi-
10721: voitaisiin jalkaa 2 vuodeHe, joiJiloin valtion tetyn suunnitelrnan rnukaisesti.
10722: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
10723:
10724: Juho Niukkanen. Erkki Koivisto.
10725: Urho Kähönen. Väinö Kaasalainen.
10726: Helena Virkki. Veikko Vennamo.
10727: Nestori Kaasalainen.
10728:
10729:
10730:
10731:
10732: 30
10733: 812
10734:
10735: IV,276. - Rah. al. N:o 208.
10736:
10737:
10738:
10739:
10740: Järnefelt ym.: Määrärahan osoittamisesta stipendeiksi val-
10741: tion virkamiesten ulkomaisia opintomatkoja varten.
10742:
10743:
10744: E d u s k u n n a ll e.
10745:
10746: Aikaisempina vuosina myönnettiin valtion opettajat pääsevät täydentämään kielitai-
10747: varoista stipendejä sellaisille valtion virka- toaan. Hallintokoneistomme kehittämisen
10748: miehille, jotka tekivät ulkomaille opintomat- kannalta on myös välttömätöntä, että eri
10749: koja, mutta nykyisin niitä ei ole saatavissa virastojen ja laitosten virkamiehet saavat
10750: kuin joissain harvoissa tapauksissa. Tällaiset tutustua muiden maiden vastaavien virasto-
10751: opintomatkat ovat välttämättömiä virastojen jen ja laitosten toimintaan.
10752: pitämiseksi ajan tasolla, ja niistä voi koitua Kaiken edellä esitetyn perusteella ehdo-
10753: valtiolle huomattavia säästöjä, kun esimer- tamme,
10754: kiksi teknillisten alojen edustajat pääsevät että Eduskunta uudelle momentille
10755: tutustumaan tekniikan viimeisiin saavutuk- 15 Pl:n II lukuun ottaisi 10,000,000
10756: siin ulkomailla ja uusimpiin rationalisoitui- markkaa stipendien myöntämiseksi
10757: hin työmenetelmiin. Opetuslaitostemme kan- valtion virkamiehille, jotka tekevät
10758: nalta taas on välttämätöntä, että kielten ulkomaisen opintomatkan.
10759: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
10760:
10761: Konsti Järnefelt. Esa Kaitila.
10762: Eino Rauste.
10763: 813
10764:
10765: IV,277. - Rah. al. N:o 209.
10766:
10767:
10768:
10769:
10770: Järnefelt ym.: Määrärahan osoittamisesta virkamatkoista
10771: maksettavien päivärahojen korottamista varten.
10772:
10773:
10774: E d u s k u n n a 11 e.
10775:
10776: Valtion virkamiehille virkamatkoista mak- II luokassa 900 mk ja III luokassa 700 mk,
10777: settavia päivärahoja korotettiin viimeksi kuitenkin korotettuna kaupungeissa, kauppa-
10778: helmikuun puolivälissä v. 1951. Kun sen jäl- loissa ja taajaväkisissä yhdyskunnissa 50
10779: keen on hotelleiden ja matkustajakotien huo- %: lla ja Lapin läänissä sekä eräissä Oulun
10780: neista perimissä vuokrissa tapahtunut 30- läänin kunnissa 25 % : lla. Koska valtion
10781: 50 prosentin korotus ja myös aterioiden hin- maksamat päivärahat ovat huomattavasti
10782: nat ovat huomattavasti nousseet, eivät päivä- pienempiä kuin muiden työnantajain maksa-
10783: rahat enää pysty peittämään niitä menoja, mat ja niitä. on pidettävä riittämättöminä,
10784: joita virkamatkat aiheuttavat. Tästä on ollut niin on välttämätöntä, että ne korotetaan
10785: seurauksena, että näille virkamatkoille ei ainakin seuraaviin määriin: I luokassa 1,500
10786: haluta mennä, mistä on johtunut, että moni mk, II luokassa 1,200 mk ja III luokassa
10787: valtion asioiden hoidon kannalta välttämä- 900 mk.
10788: tön matka on todennäköisesti jäänyt teke- Kaiken edellä olevan perusteella ehdo-
10789: mättä. tamme,
10790: Kaupungit, yksityiset liikelaitokset ja vai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
10791: tionkin liikelaitokset maksavat nykyisiä tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II lu-
10792: matkakustannuksia paremmin vastaavia päi- kuun uudelle momentille 200,000,000
10793: värahoja. Ne ovat yleensä I luokassa 2,000- markan määrärahan virkamatkoista
10794: 2,200 mk, II luokassa 1,500-1,800 mk ja maksettavien päivärahojen korotta-
10795: III luokassa 1,200-1,500 mk. Valtiolla sen mista varten.
10796: sijaan päivärahat ovat I luokassa 1,100 mk,
10797: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
10798:
10799: Konsti Järnefelt. H. A. Kannisto.
10800: Irma Karvikko. Juho Tenhiälä.
10801: Aukusti Pasanen. Eino Rauste.
10802: 814
10803:
10804: IV,21s. - Rah. al. N:o 210.
10805:
10806:
10807:
10808:
10809: Kaitila ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viran tai toi-
10810: men haltijain pukuavustusten korottamiseksi.
10811:
10812:
10813: E d u s k u n n a ll e.
10814:
10815: Voimassa olevien määräysten mukaan suo- 50% jälkeen. Tämä jälkeenjääminen on toi-
10816: ritetaan niille valtion viran ja toimen haiti- sin sanoen merkinnyt kaikille asianomaisille
10817: joille, joiden virantoimituksessa on käytet- suoranaista reaalipalkan alentumista. Tämä
10818: tävä virkapukua, tämän heille pakollisen on sitäkin tuntuvampi, kun virkapukuavus-
10819: puvuston hankkimiseksi ja ylläpitämiseksi tus, vaikka se luonteeltaan on viran ja toi-
10820: kustannusten korvauksena ns. pukuavus- men suorittamisesta aiheutuneiden kustan-
10821: tusta. Tällaisia viran ja toimen haltijoita nusten korvaus, ei ole verotuksessa vähen-
10822: ovat maamme poliisikunta, puolustuslaitok- nyskelpoinen, joten siitä asianomaisille kä-
10823: sen ja rajavartiolaitoksen alipäällystö ja teen jäävä määrä on tosiasiallisesti vielä
10824: päällystö sekä tullilaitoksen, merenkulku- pienempi kuin avustusten markallinen
10825: laitoksen, valtionrautateiden ja posti- ja määrä. Huomattakoon myös, että ko. viran
10826: lennätinlaitoksen viran ja toimen haltijat eli ja toimen haltijat joutuvat virkapukujensa
10827: lähes 40,000 virkapuvun käyttöön velvoitet- hinnoissa maksamaan valtiolle vielä raskasta
10828: tua. Kustannusten korvaus suoritetaan heille liikevaihtoveroa, joka sitä vastoin hallituk-
10829: rahassa nykyisten maanen ollessa eri sen toimesta viime syksynä poistettiin lukuis-
10830: tapauksissa 6,400 mk - 7,500 mk - 8,600 ten muiden työntekijäryhmien työvaatetuk-
10831: mk- 9,400 mk vuodessa. Korvausten nykyi- selta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme
10832: nen taso vastaa vuoden 1950 virkapuku- kunnioittavasti,
10833: komitean ehdottamia määriä. Virkapukujen
10834: vuotuiset kustannus- ja kuoletusarvot laski että Eduskunta tapahtuneen kus-
10835: komitea kuitenkin silloin vallinneen vaate- tanmtsten nousun korvaamiseksi
10836: tustarvikkeiden hintatason pohjalla vaatetus- ottaisi 15 Pl. II lukuun uutena mo-
10837: indeksin ollessa 965. Kun nykyinen kustan- menttina 142 miljoonan markan
10838: nustaso kuitenkin on vallan toinen ja vaate- arviomäärärahan valtion viran ja toi-
10839: tustavarain indeksi (V/1952) kohonnut 1,400 men haltijain pukuavustusten korot-
10840: pisteeseen, voidaan todeta korvausmäärien tamiseksi 50 %: lla niiclen nykyisestä
10841: jääneen jo komitean ehdotuksistakin lähes tasosta.
10842: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
10843:
10844: Esa Kaitila. Aukusti Pasanen.
10845: Eino Rauste. Irma Karvikko.
10846: H. A. Kannisto. Konsti Järnefelt.
10847: 815
10848:
10849: IV,279. - Rah. al. N:o 211.
10850:
10851:
10852:
10853:
10854: Järnefelt ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viran tai
10855: toimen haltijain palkkausluokkiin sijoittelussa havaittujen
10856: epäkohtien poistamiseksi.
10857:
10858:
10859: E d u s k u n n a ll e.
10860:
10861: Valtioneuvoston ja Virkamiesliiton välillä tettiin ne välttämättömät muutokset, jotka
10862: keväällä 1950 palkka-asiassa sovittelutietä oli ehdotukseen saatava, ja käsityksenä oli,
10863: saavutettuun ratkaisuun sisältyi olennaisena että nämä muutokset tullaan hallitusvallan
10864: osana lupaus siitä, että valtioneuvosto aset- taholla myös huomioimaan. Näin ei kuiten-
10865: taa komitean laatimaan ehdotuksen virkojen kaan käynyt, vaan ainoastaan murto-osa tuli
10866: ja toimien palkkausluokkiin sijoittelussa esitykseen. Tästä on johtunut, ettei hallituk-
10867: esiintyvien epäsuhteiden perusteellisesta kor- sen esityksellä voida poistaa läheskään kaik-
10868: jauksesta ja keskinäisten palkkasuhteiden kia epäsuhteita, ja että niiden virkojen, toi-
10869: uudelleen järjestelystä. Neuvotteluissa edel- mien tai virka-alojen kohdalla, joissa tarkas-
10870: lytettiin samalla, että tarkistus toteutetaan tuksia on suoritettu, korotus on jäänyt puoli-
10871: vuoden 1952 alusta. Komitea asetettiinkin tiehen. Niinpä usean huomattavan laitok-
10872: antamalla tehtävä vuonna 1950 valtion palk- sen ja viraston, kuten rautatielaitoksen,
10873: kauslautakunnalle. Suoritettavan työn tar- posti- ja lennätinlaitoksen, poliisilaitoksen,
10874: koituksena oli toimeksiannon ja neuvotte- vankeinhoitolaitoksen, metsähallinnon koh-
10875: luissa sovitun mukaisesti saattaa kaikkien dalla, esimerkkeinä mainiten, on järjestelyssä
10876: virkojen ja toimien keskinäiset suhteet oikeu- paljon puutteellisuutta. Opetuslaitoksessa,
10877: den- ja tarkoituksenmukaisiksi ja saavuttaa oikeuslaitoksessa ja· teknillisissä laitoksissa ja
10878: yhtenäinen koko virkakunnan käsittävä oi- virastoissa on niinikään järjestely jäänyt
10879: keudenmukainen palkkaus. Tehtävä olisi keskeneräiseksi. Samanlaisissa tehtävissä ja
10880: näin ollen tullut suorittaa niin, että olisi samalla virkanimikkeellä olevia on sijoitettu
10881: tehty esitys kaikkien palkkausluokkien sijoit- eri palkkaluokkiin ja osalle vain myönnetty
10882: telussa havaittavien epäsuhteiden korjaami- korotus, esimerkkejä edelleen mainiten.
10883: sesta riippumatta siitä, kuinka suurta osaa On luonnollista, että tällainen asiantila
10884: virkakunnasta korjaus olisi tullut koskemaan. huomioonottaen erityisesti vielä sen, että jär-
10885: Hallitus on esityksessään vuoden 1953 tulo- jestelyn toteuttaminen vastoin neuvotteluissa
10886: ja menoarvioksi ehdottanut myönnettäväksi aikanaan saatua lupausta jäi vuoteen 1953
10887: 1 miljardin markan suuruisen määrärahan ja siten jo tuotti taloudellista menetystä, on
10888: valtion viran ja toimen haltijain peruspalk- herättänyt suurta tyytymättömyyttä muu-
10889: kaluokkien sijoittelun uudelleen järjestel)J7n. toinkin liian alhaisesti palkattujen valtion vi-
10890: Tämä esitys perustuu muutoin mainitun lau- ran ja toimen haltijain keskuudessa. Tyyty-
10891: takunnan lopulliseen ehdotukseen, paitsi sitä, mättömyyden oikeutuksen voikin hyvin ym-
10892: että tätä ehdotusta on valitettavasti supis- märtää tarkastamaila niitä esityksiä palkka-
10893: tettu huomattavasti huolimatta siitä, että luokkiin sijoittelusta, joita eri virastojen ja
10894: hallitus oli pakottanut komitean supistamaan laitosten menomomenttien kohdalla menoar-
10895: jo valmiiksi saamaansa, laajemmalle pohjalle viossa on ehdotettu suoritettavaksi. Onkin
10896: rakentuvaa aikaisempaa ehdotusta. Virka- välttämätöntä, että jo ensi vuoden aikana
10897: miesjärjestöjen ja hallitusvallan kanssa vuo- saadaan korjaus aikaan, ja kun se ei käy
10898: den 1952 kesällä käydyissä neuvotteluissa esi- päinsä tulo- ja menoarvion esitetyn määrä-
10899: 816 IV,279. - Virkamiesten palkkausluokat.
10900:
10901:
10902: rahan raJoissa, on menoarvioon otettava li- tille 500,000,000 markan suuruiser~
10903: sää varoja tarkoitukseen. määrärahan valtion viran ja toimen
10904: Kaikkeen ylläolevaan vedoten esitämme, haltijain peruspalkkaluokkiin sijoitte-
10905: lussa havaittujen epäkohtien poistami-
10906: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953 seksi sen lisäksi, mitä hallituksen esi-
10907: tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun tyksessä tulo- ja menoarvioksi on eh-
10908: loppuun lisättävälle uudelle momen- dotettu.
10909: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
10910:
10911: Konsti Järnefelt. Aukusti Pasanen.
10912: Aare Leikola. Eino Rauste.
10913: Esa Kaitila. Juho Tenhiälä.
10914: Irma Karvikko. Harras Kyttä.
10915: Helge Miettunen. H. A. Kannisto.
10916: 817
10917:
10918: IV,2so. - Rah. al. N:o 212.
10919:
10920:
10921:
10922:
10923: Honkala ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden valtion vir-
10924: kojen palkkausluokkiin sijoittelun tarkistusta varten.
10925:
10926:
10927: E d u s k u n n a ll e.
10928:
10929: Esityksessään eduskunnalle valtion tulo- van tuntuvasti huonommin palkatut kuin
10930: ja menoarvioksi vuodelle 1953 hallitus on muut heihin rinnastettavat viranhaltijat.
10931: ehdottanut asianomaisten määrärahamoment- Kun korjausten pohjaksi otetaan eri työ-
10932: tien kohdalla suoritettavaksi eräitä virkojen markkinajärjestöjen myötävaikutuksella syn-
10933: ja toimien palkkausluokkiin sijoittelun tar- tynyt, perusteltu ja asiantuntijoiden pitkä-
10934: kistuksia. Esityksessään, joka tältä osin aikaisen työn tuloksena aikaansaatu valtion
10935: rakentuu valtion palkkauslautakunnan val- palkkauslautakunnan ehdotus, tarkistus on
10936: tiovarainministeriölle 10/5 1952 antaman tietysti suoritettava k a i k k i en palkkaus-
10937: lausunnon pohjalle, hallitus on vastoin viime lautakunnan ehdotuksessa mainittujen virko-
10938: heinäkuussa työnsä päättäneen ministeri- jen ja toimien osalta. Muussa tapauksessa
10939: valiokunnan käsitystä jättänyt syrjään jou- tuloksena on uusia korjattavia epäkohtia.
10940: kon valtion palkkauslautakunnan ehdottamia Palkkauslautakunnan ehdotukseen sisältynei-
10941: korotuksia. Kantaansa perustelematta ja den, mutta hallituksen esityksestä pois jätet-
10942: siksi meille käsittämättömästä syystä halli- tyjen virkanimikkeiden kohdalta korotusten
10943: tus on jättänyt mm. eräät hovioikeuksien toteutuminen merkitsee valtiolle peruspalk-
10944: ja lääninhallitusten virkamiehet vaille ehdo- koina, ikälisinä ja kalliinpaikanlisinä kaik-
10945: tettua tarkistuskorotusta huolimatta siitä, kiaan vain 5,528,100 markan lisämenoa seu-
10946: että sanottujen virkamiesten on todettu ole- raavasti eriteltynä:
10947:
10948: 1 Pl. III Presidentin kanslia 1. nyk.pl. ehd.pl.
10949: 1 kanslia päällikkö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 34 35
10950: Lisäys peruspalkkana . . .............. . 42,900:-
10951: Lisäys ikälisinä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 6,300:-
10952: Lisäys kalliinpaikanlisänä ............ . 1,800:- 51,000:-
10953:
10954: 6 Pl. I Oikeusministeriö. 1.
10955: 1 lainsäädäntö- ja oikeushallinto-osaston
10956: päällikkö ........................... . 33 34
10957: Lisäys peruspalkkana ................ . 37,500:-
10958: Lisäys ikälisinä ..................... . 5,700:-
10959: Lisäys kalliinpaikanlisänä ............ . 1,800:- 45,000:-
10960:
10961: IV. Hovioikeudet. 1.
10962: 33 hovioikeudenneuvosta . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 33
10963: 33 asessoria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 32
10964: Lisäys peruspalkkoina ............... . 2,306, 700:-
10965: Lisäys ikälisinä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 396,000:-
10966: Lisäys kalliinpaikanlisinä ............. . 118,800:- 2,821,500:-
10967: 818 IV,2so. - Virkamiesten palkkausluokat.
10968:
10969:
10970: 7 Pl. II Lääninhallitukset. 1. nyk.pl. ehd.pl.
10971: 9 lääninneuvosta ...................... . 32 33
10972: Lisäys peruspalkkoina ............... . 326,700:-
10973: Lisäys ikälisinä . . . . . . . . ............. . 54,000:-
10974: Lisäys kalliinpaikanlisinä ............. . 16,200:- 396,900:-
10975: XII Lääkintöhallitus. 1.
10976: 5 lääkintöneuvosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 34
10977: 1 sairaalain tarkastaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 34
10978: 1 apteekkineuvos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 32
10979: 1 talousneuvos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 32
10980: 1 asessori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 32
10981: Lisäys peruspalkkoina ............... . 325,800:-
10982: Lisäys ikälisinä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52,200:-
10983: Lisäys kalliinpaikanlisinä ............. . 16,200:- 394,200:-
10984: 8 Pl. I V altiovarainntinisteriö. 1.
10985: 1 tulo- ja menoarvio- sekä tilinpäätösosas-
10986: ton päällikkö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 35
10987: 1 veroasiainosaston päällikkö . . . . . . . . . . . . 34 35
10988: Lisäys peruspalkkoina ............... . 85,800:-
10989: Lisäys ikälisinä ..................... . 12,600:-
10990: Lisäys kalliinpaikanlisinä ............. . 3,600:- 102,000:-
10991: II Valtiokonttori. 1.
10992: 2 johtajaa sopimusp .......... . 9 10
10993: Lisäys mk .............. .. 89,400:-
10994: 10 Pl. VI Kouluhallitus. 1.
10995: 3 kouluneuvosta, osastopäällikkönä . . . . . . . 32 33
10996: Lisäys peruspalkkoina ............... . 108,900:-
10997: Lisäys ikälisinä . . . . . . . . . . . . . . . . ..... . 18,000:-
10998: Lisäys kalliinpaikanlisinä ............. . 5,400:- 132,300:-
10999:
11000: VIII Kansakoululaitos. 13.
11001: Väliaikaiset opettajakorkeakoulut
11002: 2 rehtoria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 33
11003: Lisäys peruspalkkoina ............... . 72,600:-
11004: Lisäys ikälisinä ..................... . 12,000:-
11005: Lisäys kalliinpaikanlisinä ............. . 3,600:- 88,200:-
11006: 11 Pl. IV Vakaustoimisto. 1.
11007: 1 johtaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 32
11008: Lisäys peruspalkkana ............... . 33,600:-
11009: Lisäys ikälisinä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 6,000:-
11010: Lisäys kalliinpaikanlisänä ............ . 1,800:- 41,400:-
11011:
11012: VI Maataloushallittts. 1.
11013: 1 yleisen maatalousosaston osastopäällikkö 32 33
11014: 1 insinööriosaston osastopäällikkö . . . . . . . . 33 34
11015: Lisäys peruspalkkoina ............... . 73,800:-
11016: Lisäys ikälisinä . . . . . . . . . . . . . . . . ..... . 11,700:-
11017: Lisäys kalliinpaikanlisinä ............. . 3,600:- 89,100:-
11018: IV,2so. - Honkala. ym. 819
11019:
11020: 12. Pl. II Tie- ja vesirakennushallitus. 1. nyk. pl. ehd.pl.
11021: 4 yli-insinööriä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 34
11022: Lisäys peruspalkkoina ............... . 150,000:-
11023: Lisäys ikälisinä ..................... . 22,800:-
11024: Lisäys kalliinpaikanlisinä ............. . 7,200:- 180,000:-
11025: VI Rakennushallitus. 1.
11026: 4 yli-arkkitehtia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 32
11027: Lisäys peruspalkkoina ............... . 134,400:-
11028: Lisäys ikälisinä ..................... . 24,000:-
11029: Lisäys kalliinpaikanlisinä ............. . 7,200:- 165,600:-
11030: 13. Pl. I Kauppa- ja teollisuus-
11031: ministeriö 1.
11032: 1 hallitusneuvos, yleisen osaston päällik-
11033: könä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 34
11034: 1 ammattikasvatusosaston osastopäällikkö . . 33 34
11035: Lisäys peruspalkkoina ............... . 75,000:-
11036: Lisäys ikälisinä ..................... . 11,400:-
11037: Lisäys kalliinpaikanlisinä ............. . 3,600:- 90,000:-
11038: 14. Pl. I Sosiaaliministeriö. 1.
11039: 1 hallitusneuvos, huolto- ja väestöosaston
11040: päällikkönä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 35
11041: Lisäys peruspalkkana . . .............. . 42,900:-
11042: Lisäys ikälisinä ..................... . 6,300:-
11043: Lisäys kalliinpaikanlisänä ............ . 1,800:- 51,000:-
11044: 18 Pl. I Rautatiehallitus. 1.
11045: 3 johtajaa (hallinto-, talous- ja liikenne-
11046: osasto) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 34
11047: Lisäys peruspalkkoina ............... . 112,500:-
11048: Lisäys ikälisinä . . . . . . . . . . . . . . . . ..... . 17,100:-
11049: Lisäys kalliinpaikanlisinä ............. . 5,400:- 135,000:-
11050: V Posti- ja lennätinhallitus. 1.
11051: 4 johtajaa (posti-, lennätin-, liikenne-, kans-
11052: lia- ja talousosasto) . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 33
11053: 2 johtajaa (ulkomaan- ja järjestelyosasto) 30 31
11054: Lisäys peruspalkkoina ............... . 210,000:-
11055: Lisäys ikälisinä ..................... . 36,000:-
11056: Lisäys kalliinpaikanlisinä ............. . 10,800:- 256,800:-
11057: 18 Pl. XVII Metsähallitus.
11058: 1 asessori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 32
11059: 1 arvioimisosaston päällikkö . . . . . . . . . . . . 32 33
11060: 1 maankäyttö- ja asutusosaston päällikkö 32 33
11061: 1 suonkuivausosaston päällikkö . . . . . . . . . . 32 33
11062: 1 hankintatoiminnan apul. joht. sopimusp. 5 6
11063: 1 metsänmyyntitoiminnan apul. joht. sopi-
11064: musp. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 6
11065: Lisäys peruspalkkoina ............... . 201,900:-
11066: Lisäys ikälisinä . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . 24,000:-
11067: Lisäys kalliinpaikanlisinä ............. . 7,200:- 233,100:-
11068: 31
11069: 820 IV,2so. - Virkamiesten palkkausluokat.
11070:
11071:
11072: 18 Pl. XVIII Aluehallinto ja hoitoaluei-
11073: den talous. nyk. pl. ehd.pl.
11074: 4 piirikuntapäällikköä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 32
11075: Lisäys peruspalkkoina ............... . 134,400:-
11076: Lisäys ikälisinä ..................... . 24,000:-
11077: Lisäys kalliinpaikanlisinä ............. . 7,200:- 165,600:-
11078: Lisäykset yhteensä mk 5,528,100:-
11079: -=========
11080: Yllä olevan perusteella ehdotamme, den, mutta hallituksen esityksestä
11081: poisjätettyjen, virkanimikkeiden osalle
11082: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953 tulevaa palkkausluokkiin sijoittelun
11083: tulo- ja menoarvioon valtion palkkaus- tarkistusta varten 15 Pl. II luvun
11084: lautakunnan ehdotukseen sisältynei- uudelle momentille 5,528,100 markkaa.
11085: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
11086:
11087: Niilo Honkala. Jaakko Hakala.
11088: N. Kosola. Arno Tuurna.
11089: Felix Seppälä. Matti Heikkilä.
11090: Päiviö Hetemäki.
11091: 821
11092:
11093: IV,2s1. - Rah. al. N:o 213.
11094:
11095:
11096:
11097:
11098: Järnefelt ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virkamies-
11099: ten palkkojen parantamista varten.
11100:
11101:
11102:
11103: E d u s kun n a U e.
11104:
11105: L:im.narauhasba ja pa.likkasäännösrt:,elystä 'ehdotuiksessa ha;l1itus esittää, että n10in 26 %
11106: huolimatta ovat yleisi1Uä työmarikikiooiLla viroista ja toimista nostetaan palJkkausluo-
11107: maksettavat pallikwt jatkuwusti nousseet. Vir- lkassa. Tämä esitys koskee viDkamiooen ·kles-
11108: kamiesten. pailika:t ovat sen sij<aan pysyneet kinäisiä pa1kkrusuhteita, ja virkamieskunnan
11109: muUJttlLilliwttnmina, vaikika ne jo 'enneill 1inna- enemmistö jää kcokona:an v:ahl:1e pa1kanikoro-
11110: 1
11111:
11112:
11113: muhaaikin otlivrut huomat,tavasti jään,eet jäl- tusta. HaJliituskin on varsiin tietoin'en siitä,
11114: keen yleisestä prulikkrutasosta. ettei tämän ·esityksen hyväksyminen nosta
11115: Heilsingilll kaupungin työnrbelkijäilll :keski- virlmmiesikunltaa :siitä pa.likik:aikuopa:sta, jossa
11116: määräiset tunti,&ns~ot ikohosivcat V'Uoden 1951 :se kokonaisuudessaan on. T~äanä .ilmenee tulo-
11117: kesäkuusta lähtien. seuraavasti: ja menoa.rv:iion pe:mstelui:s:ba, joissa sanotaan,
11118: ECesäJkuu Syys~uu Joulukuu
11119: 1että ,~hdotetussa laajuudessa suoritettavaa
11120: virkiojem: ja toimien pa:Lkik:ausluoikkiin sijoit-
11121: Miehet 174: 85 182: 07 187: 72 rt:1elun tarkistusta 'ei vo~da p.:iitä:ä virilmmies-
11122: Naisett 126:25 130: 43 134: 98 palikik:oj:en YJ1ei:sikomtU:ksena, vruan eri V:i:rika-
11123: cyhm~en j.a yJksityisten virkojen ja toimien
11124: Linnarauhasta ja palkkasäännöstelystä palikikaus1wYklci.·in sijoit.telussa t.odet.t.ujen hu()-
11125: huolimalttia ikoJwsivat miesten palik:at kesä- matta!Vimpien ~~päsuhteid:en ik:orj.aamiJsena."
11126: kuusta jouluikuuhnn 1951 menn1essä 7.4% ja
11127: Nyikyisen 'epäoikeudenmukaisen tilanteen
11128: naisten 6. 9 %.
11129: Samanlainen yli>liukuminen on todettavissa !korjaamiseksi on va1kauttamises1ta huo<limatta
11130: myös vaLtion työnrbelkijään >pa:lkoissa. Niinpä heti ryhdy;t.tävä järjestämääm virlmm]esten
11131: tie-, rata- yms. töissä olevi·en miesrt:1en ilrestki- ikoikonaispa,likikausta siten, että se saatetaan
11132: tuntiansio nousi s>eu:mavasti: edes j·omaim. määrin oåikeudenmukaiseen suh-
11133: teeseen yleise,en pa1kkaJtasooo ja että vicl\la-
11134: Kesäkuu Syyskuu J•otrlukuu miespalkkoihin annetaan linnarauhasopimuk-
11135: A:Ukapalik:alla . 105: 55 107: 70 110: 78 S'essaikin niihin :luva,ttu y1eisessä pal:kkwta-
11136: Urrulclmpa1b1la 141: 84 149: 39 152: 03 sossa rtaiPahtnn'llitta liukumista va:sta:av;a hyvi-
11137: tys. Tämä edellyttää S1~tä, ·etitä virkami,esten
11138: Aikapalikoissa oLi komrtus siiJs 5 % ja urak- j'a opettajien prul.Jkkoja korotetaan vuoden
11139: ikiapalkoissa 7.2 %. Vi~kam~esten pa.lb.t sen 1953 a1usta lulden vähimtään 10% :!Ua. TäHä
11140: sijaan OV!at ma:al,isikuusta 1951 lähtien py;sy- toimenpiteeLlä m rt:osin s:aavuteta täyttä kom-
11141: neet muutturmattomina. pen1saatio:i::a vi!rikamiespa1kkoihin, jortlka ,edel-
11142: Eduskunnan kiinn~ttäessä syJksyHä 1951 leenkin jäävät jälkeen yleisestä pal'k!k:ata-
11143: haJil:iituksen huomiota virlkamies:ten a1i,palik- .soot,a, mutta siHä Vloidaan poåJsibaa pahiJmma.t
11144: kaukseen lausuttiin hallituksen taholla mm.: vi11kamiesten alipru1kkaulksen aiheuttam:a,t epä-
11145: ,Mierik:ityiksettä 1ei 'V'oida jättää siitäkään työtä, ikohdllJt ovwltion hallintoikoneist:osta j.a ~ievittää
11146: jota vllJ1ti<m pahlcl\Jaus1autaikunta parhaillaan vil'lmm]eskunnassa 'V'al1itsevaa Jtyytymättö-
11147: suorittaa Jaatiessaan ·ehdotusta virkojen ja myyt.tä.
11148: .toimiJen palikikausluo!k!kiin sijoiJtuksen tarkis- Edehlä sanottuun viitaten ehdotamme ikun-
11149: tamisesta." Ensi vuoden tulo- ja mruwarvio- niJoiti1Jaen.,
11150: 822 IV,2s1. - Virkamiesten palkat.
11151:
11152:
11153: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953 vien korotusten tekemiseen niihin val-
11154: tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II lukuun tion varoista maksettuihin palkkoihin
11155: uudelle momentille 4,700,000,000 mar- ja avustuksiin, joita on korotettu vir-
11156: kan määrärahan valtion virkamiesten kamiesten palkkojen mukaisesti.
11157: palkkojen parantamiseen ja vastaa-
11158: Hellsing:issä 16 päirvänä syySlrnurta 1952.
11159:
11160: Konsti Järnefelt. Aukusti Pasanen.
11161: H. A. Kannisto. Juho Tenhiälä.
11162: Irma Karvikko. Eino Rauste.
11163: 823
11164:
11165: IV,2s2. - Rah. al. N:o 214.
11166:
11167:
11168:
11169:
11170: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion viran ja toi-
11171: men haltijain palkkauksen parantamiseksi.
11172:
11173:
11174: E d u s k u n n a ll e.
11175:
11176: Kevätkesällä 1950 tapahtuneen palkan- virkamiesten kohdalla täydelleen huomioon-
11177: korotuksen johdosta virkamiesten palkkaus- ottamatta.
11178: tason on katsottava sotien jälkeen ensimmäi- Vuoden 1953 tulo- ja menoarvioesityksessä
11179: sen kerran lähentyneen yleistä palkkatasoa palkkakuoppien korjaamiseksi ehdotetut ko-
11180: siitä kuopasta, mihin se sotien aikana ja sen rotukset eivät tietystikään poista kuin vähäi-
11181: jälkeen pääsi vaipumaan. Kun korjaukset so- sen osan siitä vajauksesta, joka virkamies-
11182: tien jälkeen olivat olleet pääasiassa ns. so- palkkoihin on jo vuoden 1950 jälkeenkin
11183: siaalisen linjan mukaisia korotuksia, ei vas- syntynyt, kuten tulo- ja menoarvion peruste-
11184: tuunalaisemmissa valtion viroissa palvelevien luista käy selville. Virkamiesten palkkatason
11185: palkkaindeksi päässyt tällöinkään edes lä- jälkeenjääminen mainitusta ajankohdasta on
11186: helle sitä tasoa, mihin ruumiillisen työn teki- siis ainakin 14 %, joten jos virkamiesten
11187: jäin ja yksityisten palveluksessa olevien ynnä heidän palkkaukseensa kiinteästi kyt-
11188: palkkaindeksi oli noussut. kettyjen muiden palkkojen lasketaan yh-
11189: Sen sijaan, että virkamiehille annettujen teensä nousevan 47 miljardiin markkaan,
11190: lupausten mukaan heidän palkkansa olisi pi- tämän vajauksen täyttäminen vaatisi varoja
11191: detty siinä suhteessa yleisillä työmarkkinoilla 6.4 miljardia markkaa.
11192: maksettaviin palkkoihin, mihin ne tulivat ke- Teollisuustyöväestön palkkaindeksi oli vuo-
11193: väällä 1950, virkamiesten palkkauksen on den 1951 viimeisenä neljänneksenä miehillä
11194: edelleenkin annettu jäädä jälkeen yleisestä 1,972 ja naisilla 2,321. Virkamiesten perus-
11195: palkkatasosta. On kuvaavaa, että vuoden palkkojen indeksi oli sitä vastoin keskimää-
11196: 1953 budjettiehdotukseen liittämässään kat- rin vain 1,225, ja nimenomaan kaikkien hen-
11197: sauksessa hallitus toteaa seuraavaa: ,Verrat- kistä työtä tekevien virkamiesten palkkaus-
11198: tuna bruttokansantuloon olivat valtion kulu- indeksin nousu on jäänyt tätäkin huomatta-
11199: tusmenot 4 % vuonna 1951. Mainittakoon, vasti pienemmäksi. Jos virkamiesten palk-
11200: että vastaava prosenttiluku vuonna 1938 oli kaus korotettaisiin siten, että se ennen sotia
11201: 6. Sodanedelliseen aikaan verrattuna valtio- vallinneesta tasosta nousisi 16-kertaiseksi,
11202: koneiston ylläpito vaatii siis nykyisin vähem- jolloin virkamiesten palkkaindeksi olisi noin
11203: män kustannuksia huolimatta siitä, että val- 80 % siitä, mihin teollisuustyöväestön mies-
11204: tion viran- ja toimenhaltijain lukumäärä li- ten palkkaindeksi on noussut, tarvittaisiin
11205: sääntyneiden tehtävien johdosta on kasvanut lisävaroja lähes 16 miljardia markkaa.
11206: noin 55,000: sta lähes 80,000: een. Tämä se- Tällaiseen korotukseen ei ymmärrettävistä
11207: littyy osaltaan sillä, että valtion virkojen ja syistä voida yhtäkkiä mennä, niin oikeuden-
11208: toimien palkkataso ei ole seurannut yleistä mukainen kuin se onkin ja luonnollisena ta-
11209: kehitystä." voitteena käsitettävä. Mutta jotta virkamies-
11210: Vuonna 1951 yleisessä palkkatasossa ta- ten ja yleisen palkkatason välinen luonnoton
11211: pahtunut nousu, jonka suuruus Suomen epäsuhde edes osaksi korjautuisi, olisi kaik-
11212: Pankin taloudellisen tutkimustoimiston vasta kien virkamiesten palkkausta viipymättä ko-
11213: ilmestyneen tutkimuksen mukaan on teolli- rotettava vuoden 1953 tulo- ja menoarvio-
11214: suustyöväen osalta A-korotus mukaan laskien ehdotuksessa jo esiintyvien vähäisten kuop-
11215: vuoden 1951 aikana vähintään 22 %, on pakorjausten lisäksi vähintään kahdella palk-
11216: 8% :n A-korotusta lukuunottamatta jätetty kausluokalla ja vastaava korotus annettava
11217: 824 IV,2s2. - Virkamiesten palkat.
11218:
11219:
11220: kansakoulunopettajien palkkaukseen samoin- rastuskomitean ehdotus valtion menojen su-
11221: kuin muiden sellaisten valtion varoista suo- pistamiseksi edes osittainkaan toteutetaan.
11222: ritettavien palkkioiden ja avustusten korot- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kun-
11223: tamiseen, jotka yleensä on korotettu virka- nioittaen,
11224: miesten palkkoja vastaavasti.
11225: Esitetty kahden palkkausluokan korotus että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
11226: edellämainitussa laajuudessa tietäisi 5,6 mil- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II lukuun
11227: jardin menojen lisäystä vuoden 1953 tulo- uudelle momentille 4,1 5 miljardin mar-
11228: ja menoarvioon. Tästä lisäyksestä kuitenkin kan määrärahan valtion viran ja toi-
11229: on yli yksi miljardi pelkästään näennäistä, men haltijain ja tilapäisten toimihen-
11230: koska se verojen muodossa palautuu välittö- kilöiden palkkauksen parantamiseksi
11231: mästi takaisin. Jäljelle jääpä osa on rahoi- kahdella palkkausluokalla.
11232: tettavissa veroja korottamatta, jos ns. teu-
11233: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
11234:
11235: Jaakko Hakala. Hugo Nuorsaari. Martti J. Huttunen.
11236: 825
11237:
11238: IV,2sa. - Rah. al. N:o 215.
11239:
11240:
11241:
11242:
11243: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta sellaisten valtion
11244: varoista suoritettavien palkkioiden ja avustusten korotta-
11245: miseksi, jotka yleensä on otettu huomioon virkamiesten
11246: palkkojen korotuksen yhteydessä.
11247:
11248:
11249: E d u s k u n n a 11 e.
11250:
11251: Viitaten ed. Jaakko Hakalan ym. jättämän tulo- ja menoarvioon 290 miljoonan
11252: raha-asia-aloitteen n: o 214, koskeva valtion markan määrärahan sellaisten valtion
11253: viran ja toimen haltijain palkkauksen paran- varoista suoritettavien palkkioiden ja
11254: tamista kahdella palkkausluokalla, peruste- avustusten korottamiseksi, jotka yleensä
11255: luihin ehdotamme kunnioittaen, on huomioitu virkamiesten palkkojen
11256: korotuksen yhteydessä.
11257: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
11258: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
11259:
11260: Jaakko Hakala. Hugo Nuorsaari. Martti J. Huttunen.
11261: 826
11262:
11263: IV,2s4, - Rah. al. N:o 216.
11264:
11265:
11266:
11267:
11268: Myllymäki ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta maa.
11269: seudun sähköistämisen tukemiseksi.
11270:
11271:
11272: Eduskunnalle.
11273:
11274: Eduskunta on viime vuosina myöntänyt vaikeuksiin. Muuallakin syrjäisempien seutu-
11275: määrärahoja maaseudun sähköistyksen edis- jen sähköistäminen häiriintyy varojen puut-
11276: tämiseksi ja on niitä jaettu avustuksina har- teessa. Asianomainen ministeriökin lienee pi-
11277: vaan asutuille, vähävaraisille seuduille ra- tänyt välttämättömänä sitä, että tarkoituk-
11278: kennettaville sähkölaitoksille, joissa sähkö- seen myönnettäisiin varoja enemmän kuin
11279: energian kulutushinta muuten tulisi kohtuut- tulo- ja menoarviossa on siihen varattu. Kun
11280: toman korkeaksi. Määrärahaa on käytetty jo sillä taholla parhaiten tunnetaan tilanne,
11281: tehtyjen sähköistämissuunnitelmien laajenta- eikä varmaan määrärahaehdotuksessa ole
11282: miseksi sekä niihin liittyvien selvittelytöiden liioiteltu, olisi määrärahaa lisättävä.
11283: aiheuttamien kustannusten suorittamiseksi Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
11284: valtioneuvoston vahvistamien perusteiden
11285: pohjalla. Sähköistämistyö on edelleen kesken että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
11286: ja rakentamiskustannukset ovat kuluvan vuo- tulo- ja menoarvioon 15 Pl. II luvun
11287: den aikana jatkuvasti kohonneet, joten mää- 30 momentille lisäystä 200 miljoonaa
11288: rärahaa olisi huomattavasti lisättävä. markkaa maaseudun sähköistämisen
11289: Ellei näin tapahdu, joudutaan varsinkin tukemiseksi.
11290: saaristossa ja Lapin alueella suoranaisiin
11291: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
11292:
11293: Lauri Myllym.äki. Toivo Friman.
11294: Matti Meriläinen. Kaino Haapanen.
11295: Eino Tainio. J. Mustonen.
11296: Pertti Rapio.
11297: 827
11298:
11299: IV,2s5. - Rah. al. N:o 217.
11300:
11301:
11302:
11303:
11304: Soininen ym.: Määrärahan osoittarnisesta rnaaseudun sähkö-
11305: yhtyrnille avustuksiksi pienviljelijöille peltopinta-alan pe-
11306: rusteella rnäärättävien tariffiyksiköiden rnaksujen alen-
11307: tarniseen Itä- ja Pohjois-Sttornessa.
11308:
11309:
11310: E d u s k u n n a ll e.
11311:
11312: Maaseudun sähköistyskomitea on tehtä- kehittynyt melko pitkälle. Jäljellä on kuiten-
11313: viensä päämääräksi ottanut mm. tutkia ja kin Itä- ja Pohjois-Suomen köyhimmät kun-
11314: esittää ne perusteet ja muodot, joiden mu- nat ja kun ulkolaisen kuparin korkean hin-
11315: kaan valtion olisi maaseudun sähköistämistä nan ja monien muiden syiden takia sähköis-
11316: tuettava. Mainittu komitea on myöskin laa- tämisen jatkaminen näyttää tuottavan yli-
11317: tinut tariffiyksikkölaskennan perusteet, joita voimaisia vaikeuksia edellä mainituilla seu-
11318: perusteita valtiovallan taholta on vaadittu duilla, olisi varoja varattava valtion taholta
11319: kaikkialla maaseudulla noudattamaan. pienviljelijäin peltoalojen tariffiyksiköiden
11320: Tariffiyksiköiden laskentaperusteet on maksujen alentamiseen. Hallitus esittää
11321: kaikkialla hyväksytty, mikäli ne koskevat 400,000,000 markkaa vuoden 1953 tulo- ja
11322: asunto-, sisä- ja ulkovalaistusta, mutta pelto- menoarviossa maaseudun sähköistämisen
11323: hehtaarien tariffiyksiköitä koskevat määräyk- avustamiseen. Kun tästä määrärahasta ei voi-
11324: set ovat synnyttäneet tyytymättömyyttä mo- tane myöntää avustuksia edellä mainittuun
11325: nin paikoin maaseudulla. Laajemmalle syrjä- tarkoitukseen, esitämme edellä sanottuun vii-
11326: seutujen sähköistämisen toteuttamiselle näyt- taten,
11327: tää tästä muodostuvan erittäin vaikea pulma, että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
11328: sillä pienviljelijäin omat mahdollisuudet ei- tulo- ja rnenoarvioon 15 Pl. II luvun
11329: vät riitä tästä johtuvien kustannuksien suo- 30 rnornentille lisäystä 200,000,000
11330: rittamiseen. rnarkkaa rnaasendun sähköyhtyrnille
11331: Komitean mietinnön pohjalla on edus- käytettäväksi avustuksina pienviljeli-
11332: kunta maaseudun sähköyhtiöille myöntänyt jöille peltopinta-alan perusteella rnää-
11333: vuosittain huomattavia valtion avustuksia, rättävien tariffiyksiköiden rnaksujen
11334: joiden turvin maaseudun sähköistäminen on alentarniseen Itä- ja Pohjois-Suornessa.
11335: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
11336:
11337: Heikki Soininen. Martti J. Huttunen.
11338: Eino Rytinki. Toivo H. Kinnunen.
11339: Lauri Solla. Lennart Heljas.
11340: Jalmari Väisänen. Artturi Koskinen.
11341: Arvi Ikonen. Varma K. Turunen.
11342: Juho Karvonen. Markus Niskala.
11343: Eino Rauste. Vieno Simonen.
11344: R. Hallberg. Eeli Erkkilä.
11345: Niilo Ryhtä. Hilja Väänänen.
11346: Yrjö Hautala. 0. Muikku.
11347: Aaro Kauppi. Tahvo Rönkkö.
11348:
11349:
11350:
11351: 32
11352: 828
11353:
11354: IV,2s6. - Fin. mot. N:o 218.
11355:
11356:
11357:
11358:
11359: Nordfors m. fl.: Angående anvisande av anslag för grwt-
11360: dande av en yrkesvägledningsbyrå vid arbetskraftsavdel-
11361: ningen vid ministeriet för kommunikationerna och all-
11362: männa arbetena.
11363:
11364:
11365:
11366: T i ll R i k s d a g e n.
11367:
11368: I olika sammanhang har riksdagen fäst re- har icke haft en enda tjänsteman, vars upp-
11369: geringens uppmärksamhet vid nödvändighe- gift skulle ha varit att stå de kommunala
11370: ten av, att åtgärder vidtagas för åstadkom- myndigheterna bi vid deras försök att åstad-
11371: mande av en effektiv yrkesvägledning. Detta komma en ändamålsenlig yrkesvägledning.
11372: skedde senast den 5 oktober 1951, då det av Ett antal tjänstemän har sedan år 1945 ar-
11373: Riksdagen vilande lagda förslaget till ny lag betat på handels- och industriministeriets
11374: om arbetsförmedling förkastades av formella yrkesutbildningsavdelning, vid viiken sedan
11375: skäl. I detta sammanhang beslöt Riksdagen sagda år finnes en särskild byrå för yrkes-
11376: hemställa, att Regeringen måtte vidtaga vägledning. Denna har dock saknat all kon-
11377: brådskande åtgärder för åvägabringande av takt med praktisk yrkesvägledning och torde
11378: en ny lagstiftning om arbetsförmedling och huvudsagligast ha ägnat sig åt grundläg-
11379: yrkesvägledning. Därjämte har Riksdagen i gande psykologiska forskningsarbeten, för
11380: en hemställan av den 11 maj 1951 fäst Re- vilkas fortsättande och fördjupande föresla-
11381: geringens uppmärksamhet vid, att yrkesväg- gits grundande av en särskild psykodiagnos-
11382: ledningsfrågan är av brådskande natur. En tisk forskningsanstalt.
11383: särskild kommitte har på grund av denna Oberoende av vilka synpunkter som an-
11384: hemställan av Regeringen tillsatts för att läggas på yrkesvägledningens framtida orga-
11385: framkomma med förslag om på vilket sätt nisation, måste man utgå ifrån att yrkes-
11386: det vore möjligt att ordna yrkesvägledning vägledningen skall bygga på ett intimt sam-
11387: inom skolans ram. arbete mellan arbetsmarknadsmyndigheterna
11388: Gällande lag om yrkesförmedling av den och skolan. Detta är jämväl den centrala
11389: 23. 7. 1936 förutsätter, att särskilda avdel- tanken i Internationella arbetsorganisatio-
11390: ningar för ungdomsförmedling och yrkesväg- nens rekommendation av den 1 juli 1949.
11391: ledning med statsunderstöd kunna grundas Ä ven om i en framtid tyngdpunkten i yrkes-
11392: vid de kommunala arbetsförmedlingsby- vägledningens centrala ledning skulle komma
11393: råerna. Trots ett levande intresse för yrkes- att förläggas inom skolväsendets ram, måste
11394: vägledningen på alla håll i landet, har det vissa viktiga uppgifter i den praktiska
11395: inte varit möjligt att få till stånd dylika av- yrkesvägledningen, såsom arbetsplacering
11396: delningar på andra orter än i Helsingfors och efterkontakt ävensom klarläggande av
11397: och Tammerfors. Detta har givetvis i hög arbetsmarknadens allmänna tendenser och
11398: grad berott på, att frågan om arbetsförmed- utarbetande av visst för yrkesvägledningen
11399: lingens förstatligande varit aktuell sedan nödigt material, huvudsakligast anförtros åt
11400: tiden omedelbart efter fredsslutet, alltså ca arbetsmarknadsmyndigheterna. Under alla
11401: 6-7 år. Den främsta orsaken har dock varit omständigheter måste man tänka sig, att ar-
11402: den totala avsaknaden av central ledning på betsmarknadsmyndigheterna skola handha
11403: detta viktiga område. Ministeriet för kom- yrkesvägledningen till den del den gäller
11404: munikationsväsendet och allmänna arbetena, ungdom, som redan lämnat skolan, och full-
11405: som sedan år 1941 svarat för den statliga vuxna personer.
11406: ledningen av arbetsförmedlingen i landet, Såsom av det anförda framgår, bör yrkes·
11407: IV,286. - Nordfors ym. 829
11408:
11409: vägledningen åtminstone tillsvidare organise- råde. Byrån borde utom en byråchef i 32
11410: ras på basen av lagen om arbetsförmedling löneklassen omfatta en biträdande byråchef
11411: av den 23. 7. 1936. Finansministeriets orga- i 30 löneklassen, 4 inspektörer i 29 löneklas-
11412: nisationsbyrå har jämväl i givet utlåtande sen och 2 kanslister i 14 löneklassen. Löne-
11413: framhållit, att yrkesvägledningen bör ledas utgifterna för dessa tjänster skulle uppgå
11414: och organiseras av avdelningen för arbets- till 3,875,200 mk, vartill komma dyrorts-
11415: kraftsärenden vid ministeriet för kummuni- tillägg 128,760 mark och indextillägg 694,500
11416: kationsväsendet och allmänna arbetena. Mi- mark.
11417: nisteriet i fråga har även enligt uppgift Med hänvisning till ovanstående få under-
11418: redan tvenne särskilda gånger utan resultat tecknade vördsamt föreslå,
11419: föreslagit upptagande av anslag i statsbud-
11420: geten för grundande av en yrkesväglednings- att Riksdagen i statsförslaget för
11421: byrå vid ministeriets avdelning för arbets- år 1953 måtte anteckna ett anslag
11422: kraftsärenden. stort 4,698,460 mark för grundande
11423: Grundandet av sådan byrå kan icke längre av en yrkesvägledningsbyrå vid ar-
11424: uppskjutas, om det överhuvud skall bliva betskraftsavdelningen vid ministeriet
11425: möjligt att inom en överskådlig framtid nå för kommunikationsväsendet och all-
11426: påtagliga resultat på yrkesvägledningens Om- männa arbetena.
11427: Helsingfors den 16 september 1952.
11428:
11429: Kurt Nordfors. Ebba östenson.
11430: Arthur Larson. Hugo Nuorsaari.
11431: Grels Teir. Konsti Järnefelt.
11432: T. E. Nordström.
11433: 830
11434:
11435: IV,2s6. - Rah. al. N:o 218. Suomennos.
11436:
11437:
11438:
11439:
11440: Nordfors ym.: Määrärahan osoittamisesta ammatinvalinnan-
11441: ohjaustoimiston perustamiseksi kulkulaitosten ja yleisten
11442: töiden ministeriön työvoima-asiain osastoon.
11443:
11444:
11445: Eduskunnalle.
11446:
11447: Eduskunta on eri yhteyksissä kiinnittänyt puolelta, ei ole ollut yhtään ainoata virka-
11448: hallituksen huomiota tehokkaan ammatin- miestä, jonka tehtävänä olisi ollut avustaa
11449: valinnan ohjauksen aikaansaamiseksi tarvit- kunnallisia viranomaisia heidän pyrkiessään
11450: taviin toimenpiteisiin ryhtymisen välttämät- aikaansaamaan tarkoituksenmukaista amma-
11451: tömyyteen. Tämä tapahtui viimeksi 5 päi- tinvailinnan ohjausta. Joukko virkamiehiä
11452: vänä lokakuuta 1951, kun eduskunnan le- on vuodesta 1945 työskennellyt kauppa- ja
11453: päämään jättämä ehdotus uudeksi työnväli- teollisuusministeriön ammattikasva tusosas-
11454: tyslaiksi muodollisista syistä hylättiin. Tässä tossa, jossa sanotusta vuodesta lähtien on
11455: yhteydessä eduskunta päätti lausua toivo- ollut erikoinen toimisto ammatinvalinnan
11456: muksen, että hallitus ryhtyisi kiireellisesti ohjausta varten. Tältä on kuitenkin puuttu-
11457: toimenpiteisiin uuden lainsäädännön aikaan- nut kokonaan kosketus käytännölliseen am-
11458: saamiseksi työnvälityksestä ja ammatinvalin- matinvalinnan ohjaukseen, ja se lienee pää-
11459: nan ohjauksesta. Tämän ohessa on eduskunta asiassa omistautunut perustavaa laatua ole-
11460: toivomuksessaan 11 päivältä toukokuuta ville psykologisille tutkimustöille, joiden jat-
11461: 1951 kiinnittänyt hallituksen huomiota sii- kamiseksi ja syventämiseksi on ehdotettu pe-
11462: hen, että ammatinvalinnan ohjauskysymys rustettavaksi erityinen psykodiagnostinen
11463: on luonteeltaan kiireellinen. Tämän toivo- tutkimuslaitos.
11464: muksen perusteella on hallitus asettanut ko- Riippumatta siitä, mitä näkökohtia omak-
11465: mitean laatimaan ehdotusta, millä tavalla sutaan ammatinvalinnan ohjauksen vastai-
11466: olisi mahdollista järjestää koulun piirissä seen organisaatioon nähden, täytyy lähteä
11467: ammatinvalinnan ohjausta. siitä, että ammatinvalinnan ohjauksen täy-
11468: Voimassaoleva työnvälityslaki 23 päivältä tyy perustua läheiseen yhteistyöhön työ-
11469: heinäkuuta 1936 edellyttää, että kunnallisten markkinaviranomaisten ja koulun välillä.
11470: työnvälitystoimistojen yhteyteen voidaan pe- Tämä on myöskin keskeisenä ajatuksena
11471: rustaa erityisiä valtionapua nauttivia osas- Kansainvälisen työjärjestön suosituksessa 1
11472: toja nuorison työnvälitystä ja ammatinvalin- päivältä heinäkuuta 1949. Vaikkakin tulevai-
11473: nan ohjausta varten. Huolimatta siitä, että suudessa pääpaino ammatinvalinnan ohjauk-
11474: kaikilla tahoilla maassa on elävää mielen- sen keskusjohdossa pantaisiin koululaitoksen
11475: kiintoa ammatinvalinnan ohjaukseen, ei ole puitteisiin, täytyy eräitä tärkeitä tehtäviä
11476: kuitenkaan ollut mahdollista saada aikaan käytännöllisen ammatinvalinnan ohjauksen
11477: tuollaisia osastoja muilla seuduilla kuin Hel- piirissä, kuten työhön sijoittaminen ja jälki-
11478: singissä ja Tampereella. Tämä on suuressa kosketus samoin kuin työmarkkinoiden yleis-
11479: määrin johtunut siitä, että kysymys työn- ten suuntausten selvittäminen ja määrätyn
11480: välityksen valtiollistamisesta on ollut ajan- ammatinvalinnan ohjaukselle välttämättömän
11481: kohtainen välittömästi rauhan solmiamisesta materiaalin valmistaminen, uskoa pääasialli-
11482: alkaen, siis n. 6-7 vuotta. Pääasiallisin syy sesti työmarkkinaviranomaisille. Joka tapauk-
11483: on kuitenkin ollut keskusjohdon täydellinen sessa täytyy edellyttää, että työmarkkinavi-
11484: puuttuminen tällä tärkeällä alalla. Kulku- ranomaiset hoitaisivat ammatinvalinnan oh-
11485: laitosten ja yleisten töiden ministeriössä, jauksen jo koulun jättäneen nuorison ja täy-
11486: joka vuodesta 1941 lähtien on vastannut sikasvuisten henkilöiden osalta.
11487: työnvälityksen johtamisesta maassa valtion Kuten edellä olevasta ilmenee, on amma-
11488: IV,286. - Nordfors ym. 831
11489:
11490: tinvalinnan ohjaus ainakin toistaiseksi jär- likköä, joka kuuluisi 32. palkkausluokkaan,
11491: jestettävä 23. 7. 1936 annetun työnvälitys- 30. palkkausluokkaan kuuluva apulaistoimis-
11492: lain pohjalle. Valtionvarainministeriön jär- topäällikkö, 4 tarkastajaa, jotka kuuluisivat
11493: jestelytoimisto on kuitenkin antamassaan 29. palkkausluokkaan, ja 2 14. palkkausluok-
11494: lausunnossa esittänyt, että kulkulaitosten ja kaan kuuluvaa kanslistia. Näiden virkamies-
11495: yleisten töiden ministeriön työvoima-asiain ten palkkausmenot nousisivat 3,875,200 mark-
11496: osaston on ohjattava ja järjestettävä amma- kaan, minkä lisäksi tulee kalliinpaikanlisänä
11497: tinvalinnan ohjaus. Kysymyksessä oleva mi- 128,760 markkaa ja indeksikorotuksena
11498: nisteriö on myöskin saadun tiedon mukaan 694,500 markkaa.
11499: jo kaksi eri kertaa tuloksetta esittänyt mää- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
11500: rärahan ottamista valtion tulo- ja menoar- nioittaen,
11501: vioon ammatinvalinnanohjaustoimiston pe-
11502: rustamiseksi ministeriön työvoima-asiain että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
11503: osastoon. tulo- ja menoarvioon 4,698,460 mar-
11504: Sellaisen toimiston perustamista ei voida kan määrärahan ammatinvalinnanoh-
11505: pitemmälle lykätä, jos yleensä mielitään lä- jaustoimiston perustamiseksi kulkulai-
11506: heisessä tulevaisuudessa saavuttaa ilmeisiä tosten ja yleisten töiden ministe1·iön
11507: tuloksia ammatinvalinnan ohjauksen alalla. työvoima-asiain osastoon.
11508: Toimistossa tulisi olla paitsi toimistopääl-
11509: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
11510:
11511: Kurt Nordfors. Ebba östenson.
11512: Arthur Larson. Hugo Nuorsaari.
11513: Grels Teir. Konsti Järnefelt.
11514: T. E. Nordström.
11515: 232
11516:
11517: IV,2s1. - Rah. al. N:o 219.
11518:
11519:
11520:
11521:
11522: Kaitila ym.: Määrärahan osoittamisesta työmarkkinatutki-
11523: mustoimiston perustamiseksi kulkulaitosten ja yleisten
11524: töiden ministeriöön.
11525:
11526:
11527: E d u s k u n n a 11 e.
11528:
11529: Menestyksellisen työllisyyspolitiikan edel- Sekä lyhyt- että pitkäjännitteisten arvioin-
11530: lytyksenä ei ole ainoastaan, että työvoiman tien teko on mahdollista vain valtion tuke-
11531: odotetun ylitarjonnan aiheuttamaa työttö- man, jatkuvasti ja järjestelmällisesti harjoi-
11532: myyttä varaudutaan lieventämään järjestä- tetun työmarkkinatutkimuksen avulla, jonka
11533: mällä kuntien ja valtion toimesta yleishyö- aikaansaamista tietämämme mukaan kulku-
11534: dyllisiä töitä, vaan myös, että jo ennakolta laitosten ja yleisten töiden ministeriössäkin
11535: ryhdytään toimenpiteisiin, joiden avulla py- pidetään välttämättömänä. Ne suhteellisen
11536: ritään estämään työvoiman ylitarjonta tai pienet varat, jotka tutkimustyöhön uhrataan,
11537: ainakin supistamaan se mahdollisimman pie- tulevat moninkertaisesti korvatuiksi jo kun-
11538: neksi. Kansantaloudellisen tuotantoprosessin tien ja valtion työttömyysmenojen vähen-
11539: häiriintymätön kulku toisaalta edellyttää, tyessä, mutta myös - eikä vähiten - siten,
11540: että työvoiman riittävyyskin koetetaan taata, että nuorisolle tarjotaan tilaisuus entistä var-
11541: ts. työvoiman alitarjonta ehkäistä. memmalla pohjalla suunnitella elämänuransa
11542: Näiden päämäärien saavuttamiseksi olisi ja säästyä työttömyydeltä, opiskeluvarojen
11543: arvioitava työvoiman lähitulevaisuuden tarve hukkaanheittämiseltä sekä sijoittumiselta
11544: tutkimuksen kohteiksi otetuilla aloilla ja alalle tai työpaikkaan, joka ei vastaa hankit-
11545: ryhdyttävä arvioinnin perusteella ennakolli- tua pätevyyttä. Toisaalta ei myöskään ole vä-
11546: siin toimenpiteisiin työmarkkinoiden tasapai- heksyttävä sitä kansantaloudellista etua, jota
11547: nottamiseksi. Sikäli kuin on kysymyksessä työmarkkinoiden tasapaino merkitsee.
11548: lyhytjännitteiset, esim. parin kuukauden Edellisen pohjalla ja ottaen lisäksi huo-
11549: tähtäimellä laaditut arvioinnit, voidaan mioon, että jo vuoden vaihteessa valmistuvat
11550: pyrkiä työmarkkinoiden tasapainottamiseen yleisen väestönlaskennan tulokset antavat
11551: työvoiman siirtämisellä ylitarjonta-alueilta yllämainitunlaisille kansantaloudellisille sel-
11552: alitarjonta-alueille. Niillä aloilla, jotka edel- vityksille sellaisen pohjan, jota meillä ei
11553: lyttävät ammatillista ja opillista koulutusta koskaan aikaisemmin ole ollut, esitämme
11554: ennen alalle pääsemistä, on arvioinnit työ- kunnioittavasti,
11555: markkinoiden tulevasta kehityksestä laadit-
11556: tava pitkäjännitteisesti, useiden vuosienkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
11557: tähtäimellä, ja annettava sekä opiskelevalle tulo- ja menoarvioon 15 Pl. IV luvun
11558: nuorisolle että koululaitokselle ennakollinen 2 momentin kohdalle 2,580,300 mar-
11559: mahdollisuus opiskelun suuntaamiseen niin, kan suuruisen määrärahan työmarkki-
11560: että työn ja työvoiman riittävyys taattaisiin natutkimustoimiston perustamista var-
11561: ja että siis työmarkkinoiden tasapaino säi- ten kulk1tlaitosten ja yleisten töiden
11562: lyisi. ministeriöön.
11563: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1952.
11564:
11565: Esa Kaitila. Urho Kulovaara.
11566: Päiviö Hetemäki. E. Antikainen.
11567: Atte Pakkanen. H. A. Kannisto.
11568: Martti J. Huttunen.
11569: 833
11570:
11571: IV,zss. - Rah. al. N:o 220.
11572:
11573:
11574:
11575:
11576: Karvonen ym.: Korotetun mää1·ärahan osoittamisesta metsä-
11577: työväen viihdytystoimintaa varten.
11578:
11579:
11580: E d u s k u n n a ll e.
11581:
11582: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- Kun tämäntapaiset kustannukset yleensä
11583: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1953 on ovat kuluneiden vuosien aikana olleet nousu-
11584: 18 PL XVIII: 16 momentin kohdalla esitetty suunnassa ja kun toisaalta ei voitane aja-
11585: 3 milj. markan määräraha metsätyöväen tella tämän viihtyisyystoiminnan supista-
11586: viihtyisyyden ylläpitämiseksi. mista ilman haitallisia seurauksia, kunnioit-
11587: Tätä samaa toimintaa varten on valtion taen esitämme,
11588: tulo- ja menoarvioissa vuosina 1949-52 ollut
11589: myönnettynä 5.7 milj. markkaa, jonka mää- että Eduskunta korottaisi hallituk-
11590: rärahan metsähallitus on käyttänyt radioit- sen esityksessä valtion tulo- ja meno-
11591: ten, sanomalehtien, kirjallisuuden, ajanviete- arvioksi vuodelle 1953 18 Pl. XVIII: 16
11592: pelien, metsämiesurheilun palkintojen yms. momentin kohdalla metsätyöväen viih-
11593: hankintaan sekä ammatillisen valistustoimin- tyisyystoimintaa varten esitetyn mää-
11594: nan järjestämiseen. rärahan 6 miljoonaksi markaksi.
11595: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
11596:
11597: Juho Karvonen. 0. Muikku.
11598: Arvi Ikonen.
11599: 834
11600:
11601: IV,2s9. - Rah. al. N:o 221.
11602:
11603:
11604:
11605:
11606: Karvonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta ylimää-
11607: räisten apulaismetsänhoitajien palkkojen korottamista
11608: varten.
11609:
11610:
11611: E d u s ik u n n a l h.
11612:
11613: HaHituksen vuoden 1953 tulo- ja meno- vast1oin 'ha!llituksen yleisperustelun periaat-
11614: arvioesityksessä (yleispermtelu s. IV) tode- teita, että ko. toimien järjestäminen vaikinai-
11615: taan vwltion :palveluksessa olevien tilapäisten semma1le kannaille koituu asian:omaiGille toi-
11616: toimenhaltijoiden oikeusrusema va1tion virka- menhaitijoille taloudelliseksi tappioksi mai-
11617: kunnan heiJkoimmaJksi. Komitea, jotka valtio- n~tun henkilökohtaisen lisän menettämisen
11618: neuvoston ,toimesta asetettiin tuibkimaan ,ti- muodossa. TodettaJmon li:säiksi, 'että hallitus
11619: lapäi!sinä ~to~mihenki1löinä olevien virkami,~ jo aikaisemmin ylimääräisten metsänhoita-
11620: ten asemaa, on tehnyt ,ehdotuik,sen havaittu- jien palkkojen järjestelyssä on so:ve1tanut
11621: j'en epä:kohJtien poistamiseiksi. Tähän komi- jo ennestään laJl:haisten pail,kkojen alentamat-
11622: tean ,ehdotukseen pel'ustuen on ha,llitus esit- tomuuden periaatetta.
11623: tänyt perusrtJe,ttavaksi 970 ylimääräistä tointa. Vw1tiovalta on li,säJksi määrätietoisesti pyr-
11624: Yileisperustellli!sa esitetään ik:o. asioo,ta ,seu- kinyt poistamaan sellaisia valtion virkakun-
11625: raavaa: ,Näiden toimren pe,rustaminen ei nan pa1kkautkseen liittyviä epäkohtia, jollai-
11626: a&aMisesti rmertki!tse val,tion vil'kakunnan li- sena muun muassa edeHämainilttua ,tilapäi-
11627: säämistä eilkä myöskään menojen lisäystä, ikä- sinä Jtoimihenkilöinä toimivien metsäJlallin-
11628: lisistä aiheutuvia menoja ja niitä välillisiä non yEmääräisten metsänhoitajien henk]lö-
11629: menoja Jukuunorttamatta, jorbka 'aiheutuvat kohtaista lisää ehdottomasti on pidettävä, si-
11630: a~kanaan siitä, että ylimääräisiUä toi:menhai-
11631: 1
11632: joittamaHa !ko. rtoimet nykyisen ansiotason
11633: tijoilla on e1ä:kooikeus." edelly,ttämiin palklkaUISluoikkiin.
11634: Edelilä mamittuihin uusiin ylimääräisiin Koska on ilmeistä, ettei edellämain1ttujen
11635: toimiin kuuluu myös metsähanitukseen ja ylimääräisten metsänhoitajien sinänsä a~lhai
11636: metsähallinnon wluehal1intoon peru.Bt,ettavat sen ansiotason ainoastaan alentaminen ole
11637: 5 + 60, yhteensä 65 ylimääräistä tointa, jotka asiallisesti puolustettavissa saman aikaisesti,
11638: mainitaan 18 Pl. XVII luvun 1 mom. b) kun metsähallinnon palveluksessa oleville
11639: kohdassa ja XVIII luvun 1 mom. c) koh- muille apulaismetsänhoitajille ehdotetaan
11640: dassa. myönnettäväksi 1-2 palkkausluokan korotus,
11641: Hallituiksen esityksen mukaan sijoitetaan on katsottava oikeudenmukaiseksi ja kohtuul-
11642: ko. ylimääräiset toim~et 21 pa1kkaus1uokJman. liseksi, että tässä kohdassa vihdoinkin saa-
11643: Samanaikaisesti esiltetään !kuitenkin XVIII daan aikaan sellainen korjaus, joka poistaa
11644: luvun 1 mom. b) kohdassa apulaismetsänhoi- jatkuvan tyytymättömyyden tärkeimmän
11645: tajille, jollaisina em. ylimääräiset metsänhoi- syyn.
11646: tajat edelleen tulevat toimimaan, 22-23 palk- Jotta edellä mainittuj,en ylimääräisten
11647: llmus1uolkan mukaista peruspalkkaa. Kun li- metsänhoi1baji,en palkka ilman ikälisiä pysyisi
11648: säksi otetaan huomioon, että em. ylimääräi- suunn:i>hleen entisellä tasollaan, pitäisi heidä;t
11649: set met:säillhoitajat nykyään metsähll!1linnon sijoittaa ylimääräisinä toimenhaitijoina 23
11650: tilapäie]nä toimihenki1löinä nauttivat 21 pil. palkkausluokkaan. Vielä tällöinkin tulisi 18
11651: mukaisen peruspalkan ohella nk. henkilökoh- Pl. XVII luvun 1 mom. b) kohdassa mainit-
11652: ta~sta lisää, jonka suuruus on keskimäärin tujen viiden metsänhoitajan ehdotettu yh-
11653: yli 6,000 mk kuuk<audessa, on :kohtuutoUJta ja teenlaskettu palkka kalliinpaikanlisineen ole-
11654: IV,289. - Karvonen ym. 835
11655:
11656: maan vain 2,191,200 mk entiseen 2,299,000 että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
11657: mk verrattuna. vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon 18
11658: XVIII luvun 1 mom. c) kohdassa mainit- Pl. XVII luvun 1 mom. b) kohtaan
11659: tujen metsänhoitajain kohdalla tulisivat vas- 227,300 mk ja XVIII luvun 1 mom.
11660: taavat ·luvut olemaan 25,539,000 mk ja c) kohtaan 2,568,000 mk näissä koh-
11661: 26,253,800 mlk. dissa mainittujen viiden ja kuuden-
11662: Edellä esitettyyn perustU!en 1Mleikirjoitt.a" kymmenen ylimääräisen apulaismet-
11663: noot lkunnioiltta:en esi:ttäväit, sänhoitajan sijoittamiseksi 23 palk-
11664: kausluokkaan.
11665: Helsin.gissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
11666:
11667: Juho Karvonen. Erkki Koivisto.
11668: Kurt Nordfors. Esa Kaitila.
11669: Jussi Lappi-Seppälä.
11670:
11671:
11672:
11673:
11674: 33
11675: 836
11676:
11677: IV,29o. - Rah. al. N:o 222.
11678:
11679:
11680:
11681:
11682: Muikku ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta virka-·
11683: pukujen hankkimiseksi posti- ja lennätinlaitoksen henkilö-
11684: kunnalle.
11685:
11686:
11687: Ed us!k:unn a Ue.
11688:
11689: Ha;l:litlliksen :esityksessä vuoden 1953 tulo- nona virkapukujen perushanidci.rmista vamen
11690: ja menoarvioksi 18 Pl. VI: 1 momentin koh- posti- ja lea:mätin!laitoksen virka.pukuun oi-
11691: dassa ja 18 Pl. VI: 2 momemJtin kohdassa ,kJeutetulle henkilökUinnalle 18 P[. VI: 1 mo-
11692: esitetyt rvir1kapukumäärärahat eivllit tu1e riirt- mentin kohda11e 8. 5 miljoonaa markkaa j'a
11693: rtämäoo, rvaan nihllä :saadarun ha.nki:tuiksi vir- 18 Pl. VI: 2 momentin ikiohdaHe 6.5 miiljoo-
11694: ilmpuvut vain oiSall:e henikillökuntaa. Hankin- naa rmal'ldraa.
11695: tojen vuoillsi olisi tarkoitukseen varattava Edellä esitetyn perusteella .ehdotamme,
11696: riittävän suuret määrärahat, sillä muuten tu-
11697: lee kulumaan useita vuosia, ennenkuin kai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
11698: kille, jotka ovat oi!k:eutetut saa:maan virka- tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
11699: puvun, sellainen saataisiin hankituksi. markan lisämäärärahan virkapukujen
11700: Tämä vuoksi o1isi otettava vuoden 1953 hankkimiseksi posti- ja lennätinlaitok-
11701: .tulo- ja menoarvioon hallituksen esityksessä sen henkilökunnalle.
11702: mainit;tujen :määrärahojen lisäksi kemame-
11703: ~lsitngissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
11704:
11705: 0. Muikku. Meeri Kalavainen.
11706: 837
11707:
11708: IV,291, - Rah. al. N:o 223.
11709:
11710:
11711:
11712:
11713: Raunio ym. : Määrärahan osoittamisesta posti- ja lennät·in-
11714: laitoksen peruspalkkaisten kirjurien palkkauksen järjestä-
11715: miseksi.
11716:
11717:
11718: Eduskuillnalle.
11719:
11720: Valltioo. palkkaus1aut8Jkunta on ehdOitulk- jurin virkoja on pooti- ja ~lenillätiill•lairtoiks:essa
11721: sessaan valtion vaJkina.isten virkojen ja tJi- nykyään 345 kpl. Kun näistä 108 kpl. on
11722: mien sekä Y'limääräisten toimien pailikikau~ esitetty sijoitettavailmi 13 palkikausluokkaan,
11723: 'luokikien sijoittelun tarkistamiseiksi esittänyt olisi loput, 237 kpl. korotettava kirjurina
11724: posti- ja lennätinlaitoiksen linjahalllmnon ikir- 2 pl. 12 palkkausluokkaan, kuten ylimääräis-
11725: jurm viraJt ja yJimääräiset ~toimet .sijoitetta- ten lkirjumiden 2 pl. kO'hdalla on tehtykin.
11726: vaJksi paJlkikausludllliim siten., että peruspalk:- Krm edellä mainitut kirjurinvirat ilmci-
11727: kaisten ja ~limääräisten kirjureiden 1 pl. ja sesti ·erehd~sessä ovat jääneet pois hallituk-
11728: 2 pl. yhteismäärästä t®.tävien laadun perus- sen esityklsestä, ikuamioittaoo ·ehdotamme,
11729: teella 350 kpl. sijoitettaisiin kirjurina 1 pl.
11730: 13 pal:l&:iauslUJoiklkaan ja muut kirjurina 2 pll. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
11731: 12 pa1kikaus·1uofkikaan. tulo- ja menoarvioon posti- ja lennä-
11732: Ha1litUiksen esityiksessä vuoden 1953 tulo- tinlaitoksen 237 peruspalkkaisen kir-
11733: ja menoarvioimi ou esitetty 216 kirjuria, 1 pL, jurin, 2 pl., viran sijoittamiseksi
11734: 108 kirjuria, 2 pl., ja 26 ylimääräistä kirju- 12 palkkausluokkaan 18 Pl. VI luvun
11735: ria, 1 pl., sijoitettavaksi palkkausluokkaan 1 momentin kohdalle 3,512,340 mark-
11736: 13 sekä 178 ylimääräistä kirjuria, 2 pl., palk- kaa sekä saman luvun 10 momentin
11737: lkausluoikka:an 12. Peruspa11klkaisia 2 pJ. kir- kohdalle 526,900 markkaa.
11738: Helsingissä 16 päivänä syy~uuta 1952.
11739:
11740: Eino Raunio. Hugo Nuorsaari.
11741: Jaakko Hakala. Aino Malkamäki.
11742: 838
11743:
11744: IV,292. - Rah. al. N:o 224.
11745:
11746:
11747:
11748:
11749: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimääräisten kirju-
11750: rin tointen perustamiseksi posti- ja lennätinlaitokseen.
11751:
11752:
11753: E d u s k u n n a ll e.
11754:
11755: Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnossa siin 40 ylimääräistä ensimmäisen kirjurin
11756: on nykyään 766 ylimääräistä postiapulaisen tointa, vuosipalkkio 286,500 mk, ja 50 yli-
11757: tointa, nimittäin 740 1 pl. ja 26 2 pl., jotka määräistä kirjurin 2 pl. tointa, vuosipalkkio
11758: ovat alimmat postipuolen toimet. Yksin val- 240,900 mk, jolloin samalla lakkautettaisiin
11759: tavaksi paisunut rahaliikenne, joka vuonna 117 ylimääräistä postiapulaisen, 1 pl., tointa,
11760: 1938 oli 10 miljardia markkaa ja nykyisin vuosipalkkio 199,500 mk. Tästä toimenpi-
11761: yli 4,700 miljardia markkaa, on johtanut teestä ei aiheutuisi lisämenoja valtiolle.
11762: siihen, että suuria kassoja ei ,enää voida Yhdistettynä tämä merkitsee, että 40 yli-
11763: uskoa alottelevien, ammattikoulutusta saa- määräisen ensimmäisen kirjurin ja 50 yli-
11764: mattomien toimihenkilöiden, jollaisia posti- määräisen kirjurin, 2 pl., toimien perustami-
11765: apulaiset ovat, hoidettavaksi. Tähän epä- seen tarvitaan vuosipalkkioihin 23,505,000
11766: kohtaan saatiin jo vuoden 1951 tulo- ja mk, ikälisiin 3,969,000 mk, kalliinpaikanEsiin
11767: menoarvion kautta osittainen korjaus siten, 1,782,600 mk ja 15% :n indeksikorotuksiin
11768: että lakkautettiin 127 ylimääräistä 2 pl. pos- 4,398,500 mk eli yhteensä 33,655,100 mk,
11769: tiapulaisen tointa ja perustettiin 100 ylimää- joka olisi vastaavasti vähennettävä, kun sa-
11770: räistä 2 pl. kirjurin tointa. Sanotun meno- malla lakkautetaan 117 ylimääräisen posti-
11771: arviokäsittelyn yhteydessä tehdyn raha-asia- apulaisen, 1 pl., tointa, joihin on merkitty
11772: aloitteen johdosta eduskunta lausui, että määrärahaa seuraavasti: vousipalkkioihin
11773: hallituksen olisi kiinnitettävä asiaan erityistä 23,341,500 mk, ikälisiin 4,085,640 mk, kalliin-
11774: huomiota. Saadun tiedon mukaan on posti- paikanlisiin 1,839,240 mk ja 15 %: n indeksi-
11775: ja lennätinhallitus tehnyt sen jälkeen esityk- korotuksiin 4,390,000 mk eli yhteensä
11776: siä mainitun epäkohdan korjaamiseksi siten, 33,656,380 mk.
11777: että pantaisiin toimeen vastaavanlaisia yli- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
11778: määräisten tointen järjestelyjä. nioittaen,
11779: Kun posti- ja lennätinlaitoksen, joka pal-
11780: velee talous- ja yleensä yhteiskuntaelämää, että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
11781: on pystyttävä hoitamaan sille uskotut tehtä- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. VI luvun
11782: vät, olisi jo yksin suuren rahaliikenteenkin 2 momentin kohdalle 33,655,100 mar-
11783: vuoksi välttämätöntä toimeenpanna ylimää- kan määrärahan ylimääräisten kirju-
11784: räisten tointen suhteen työn vastuuta edel- rin toimien perustamiseen posti- ja
11785: lyttäviä järjestelyjä siten, että perustettai- lennätinlaitokseen.
11786: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
11787:
11788: Jaakko Hakala. 0. Muikku.
11789: 839
11790:
11791: IV,293. - Rah. al. N:o 225.
11792:
11793:
11794:
11795:
11796: Muikku ym.: Määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätin-
11797: laitoksen linjahallinnossa palvelevien 2 pl:n postiljoonin
11798: virkojen muuttamiseksi 1 pl:n postiljoonin viroiksi.
11799:
11800:
11801: E d u s k u n n a ll e.
11802:
11803: Posti- ja lennätinlaitoksen linjahallinnossa heena oleva postiljoonin virka. Kysymyk-
11804: palvelevat peruspalkkaiset postiljoonit on sessä siis on ilmeinen posti- ja lennätin-
11805: asetettu kahteen palkkausluokkaan paikka- laitoksen linjahallinnossa oleva epäkohta,
11806: kunnittain siten, että Helsingissä olevat jonka korjaaminen on mitä suurimmassa
11807: virat ovat 1 pl: ssa, muilla paikkakunnilla määrin aiheellista nyt, kun palkkaluokituk-
11808: 2 pl:ssa. Käytäntö on kuitenkin se, että sessa yleisemminkin pyritään entistä suu-
11809: tehtävät mainitussa virassa ovat saman- rempaan johdonmukaisuuteen.
11810: laisia eri paikkakunnilla niin hyvin laatuun Edellä olevan perusteella kunnioittaen
11811: kuin määräänkin nähden. Kun toisaalta ns. esitämme,
11812: kalleuslisien tehtävänä on korvata paikka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
11813: kuntien kalleussuhteissa vallitsevat erot, ei tulo- ja menoarvioon 18,747,300 mark-
11814: edellä mainittu jakautuminen ole tälläkään kaa, niistä 18 Pl. VI: 1 momentille
11815: perusteltavissa. Osoituksena siitä, että mai- peruspalkkoina, kalliinpaikanlisinä ja
11816: nittu epäkohta on myös virallisesti tunnus- ikälisinä 16,302,000 markkaa sekä 18
11817: tettu, voidaan todeta, että hallituksen esityk- Pl. VI: 10 momentille 15 % indeksi-
11818: sessä valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle korotuksena 2,445,300 markkaa, posti-
11819: 1953 esitetään posti- ja lennätinlaitoksen ja lenätinlaitoksen linjahallinnossa
11820: 2 pl:n ensimmäisen ja ylipostiljoonin virat palvelevien 2 palkkausluokan postil-
11821: 1 pl: aan, jotka virat ovat jakautuneina kir- joonin virkojen muuttamiseksi 1
11822: jaimellisesti samalla tavalla kuin nyt pu- palkkausluokan postiljoonin viroiksi.
11823: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
11824:
11825: 0. Muikku. Arvi Turkka.
11826: Artturi Koskinen. Veikko Kokkola.
11827: Jaakko Hakala.
11828: 840
11829:
11830: IV,294. - Rah. al. N:o 226.
11831:
11832:
11833:
11834:
11835: Pohjala ym.: Määrärahojen osoittamisesta eräiden sairaan-
11836: hoitajain palkkauksen parantamiseksi.
11837:
11838:
11839: E d u s k u n n a 11 e.
11840:
11841: Viitaten raha-asia-aloitteen n: o 29 perus- luvun 1 ja 2 momentin kohdalle yht.
11842: teluihin ehdotamme, 260,000 mk, 18 Pl. III luvun 1 mo-
11843: mentin kohdalle yhteensä 35,000 mk
11844: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953 j.a 18 Pl. VI luvun 1 momentin koh-
11845: tulo- ja menoarvioon sairaanhoitajain dalle yhteensä 38,000 mk.
11846: palkkauksen korjaamiseksi 18 Pl. II
11847: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
11848:
11849: Kyllikki Pohjala. Irma Hamara.
11850: Sylvi-Kyllikki Kilpi. Margit Borg-Sundman.
11851: Helena Virkki. Martta Salmela-Järvinen.
11852: Martti J. Huttunen. Elli Nurminen.
11853: Arvo Salminen. Niilo Honkala.
11854: Irma Karvikko. Erkki Koivisto.
11855: Jussi Lappi-Seppälä. Felix Seppälä.
11856: Jaakko Hakala. Oskari Lehtonen.
11857: Aune Innala. Esa Kaitila.
11858: 841
11859:
11860: IV,295. - Rah. al. N:o 227.
11861:
11862:
11863:
11864:
11865: Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta pukuavustuksen
11866: maksamiseksi veturitallien henkilökunnalle ja muille vas-
11867: taaville toimenhaltijaryhmille.
11868:
11869:
11870: E d u s k u n n a 11 e.
11871:
11872: Kuten jo aikaisemmin olemme todenneet, huonommassa asemassa kuin toiset vastaavan-
11873: virkapukuavustusta suoritetaan valtion rau- laisissa oloissa työskentelevät, on vallitseva
11874: tateiden henkilökunnassa vain niille viran tai as~aintila vihdoinkin korjattava joko siten,
11875: toimen haitijoille taikka ylimääräisille toi- että mainituille toimenhaltijaryhmille suo-
11876: men haltijoi:lle, jotka ovat velvollisia käyttä- ritetaan pukuavustusta tai heille turvataan
11877: mään virkapukua ja jotka joutuvat välittö- ns. lainasuojapukuetu. Kun pukuavustuksen
11878: mästi tekemisiin matkustavan yleisön kanssa. saajain piiriä laajennetaan edellä esittämäl-
11879: Pukuavustusta taas suoritetaan niille viran lämme tavalla ja •avustuksen suuruus on
11880: tai toimen haitijoille tai ylimääräisen toimen 6,400 markkaa, aiheuttaa se pukuavustusme-
11881: haltijoille, jotka työn likaisuuden tms. takia noihin lisäystä 29,000,000 markkaa.
11882: joutuvat huomattavasti kuluttamaan vaat- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
11883: teita. Pukuavustuksen asemasta on osalle
11884: annettu lainasuojapuku. Tämän avustuksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
11885: ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt useita sel- tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun
11886: laisia toimenhaltijaryhmiä, kuten veturital- kohdalle 29,000,000 markan määrära-
11887: lien henkilökunta (tallimiehet ja heihin ver- han käytettä.väksi pukuavustuksen
11888: rattavat), ratavartij·at, vaunumiehistö ja sii- maksamiseksi veturitallien henkilökun-
11889: voojat, jotka tekevät erittäin likaista ja huo- nalle, vaunumiehistölle, ratavartijoille,
11890: Inattavan paljon työpukuja kuluttavaa työtä. siivoojille ym. vastaaville toirnenhalti-
11891: Kun on kohtuutonta, että nämä ryhmät ovnt joille.
11892: jatkuvasti sanottuun avustukseen nähden
11893: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
11894:
11895: Mikko Järvinen. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
11896: N. Nurminen. Toivo Kujala.
11897: Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi.
11898: Ester Häikiö. Hemming Lindqvist.
11899: 842
11900:
11901: IV,296. - Rah. al. N:o 228.
11902:
11903:
11904:
11905:
11906: Kulovaara ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautatei-
11907: den eräiden tilapäisten tointen muuttamiseksi ylimääräi-
11908: siksi toimiksi.
11909:
11910:
11911: E d u s k u n n a ll e.
11912:
11913: Hallituksen esityksessä eduskunnalle val- kuun 1 päivänä 1952 voimaan astuneen palk-
11914: tion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1953 kalain muutoksen johdosta tilapäisinä toimi-
11915: lausutaan ylimääräisten toimien perusta- vat tulevat myös osallisiksi ikälisistä. Komi-
11916: mista koskevassa yleisperustelujen osassa tea kuitenkin lisäksi edellytti, että rauta-
11917: mm. seuraavaa: "Tilapäisten toimihenki- tiehallitus ryhtyy toimenpiteisiin tilapäisten
11918: löiden keskuudessa ilmeuneen työttömyyden toimihenkilöiden aseman parantamiseksi,
11919: johdosta asetti valtioneuvosto 15 päivänä mikäli edellä mainitulla toimenpiteellä ei
11920: kesäkuuta 1951 komitean tutkimaan tilapäi- saavutettaisi tulosta.
11921: sma toimihenkilöinä olevien virkamiesten Antaessaan lausuntonsa tilapäisten toimi-
11922: asemaa sekä tekemään ehdotuksensa mah- henkilöiden aseman selvittelykomitean ehdo-
11923: dollisesti havaittavien epäkohtien poistami- tuksesta rautatiehallitus totesi, että se esitti
11924: sesta." vuoden 1952 talousarviossa perustettavaksi
11925: Komitean suorittaman tutkimuksen mu- mm. 1,000 ylimääräisen asemamiehen tointa,
11926: kaan oli tilapäisiä toimihenkilöitä 1 päivänä ja katsoo, että tämä toimenpide olisi valtion-
11927: heinäkuuta 1951 valtion palveluksessa 7,270 rautateiden osalta ollut onnistuneempi kuin
11928: henkilöä eli noin 9 % kaikista valtion virka- ko. lainmuutos, koska tilapäisten asemamies-
11929: suhteessa olevista henkilöistä. Komitean ten oikeudellinen asema olisi samalla paran-
11930: enemmistön ehdotuksen perusteella hallitus tunut. Mutta vaikka otetaankin huomioon
11931: on ehdottanut asianomaisten määrärahamo- lainmuutoksesta aiheutuva ikälisän saanti,
11932: menttien kohdalla perustettavaksi noin 970 rautatiehallitus toteaa lausunnossaan, että
11933: ylimääräistä tointa. valtionrautateiden linjahallinnon liikenne-
11934: Komitean enemmistön ehdotus ei kuiten- osastossa 240 asemamiehen y. p. ja 60 asema-
11935: kan ole poistanut epäkohtia mm. valtion- miehen a. p. tilapäistä tointa olisi muutet-
11936: rautateillä, ja tähän viitataankin siinä eriä- tava ylimäräisiksi toimiksi, koska ikälisä-
11937: vässä mielipiteessä, joka liittyy sanotun säännösten muuttumisesta huolimatta noin
11938: komitean mietintöön, sekä ehdotetaan tilan- 300 mainittua tilapäistä toimihenkilöä jatku-
11939: teen korjaamiseksi muutettavaksi kaikkiaan vasti jää ikälisää vaille.
11940: 510 eriasteista tilapäistä tointa ylimääräi- Vaikka voimmekin yhtyä komitean mie-
11941: siksi toimiksi. Ehdotuksen toteuttaminen ei tintöön liittyvässä eriävässä mielipiteessä esi-
11942: merkitsisi valtion virkakunnan lisäämistä, tettyyn ehdotukseen ylimääräisten toimien
11943: koska jo kaikki toimet ovat olemassa, eikä tarpeellisuudesta, niin huomioon ottaen sen,
11944: liioin menojen lisäystä, ikälisistä aiheutuvia että asemamiehen tointa korkeampien toi-
11945: menoja ja niitä välillisiä menoja lukuun mien haltijoiden oikeudellinen asema ei
11946: ottamatta, jotka aiheutuvat aikanaan siitä, sanottavastikaan muuttuisi, voimme yhtyä
11947: että ylimääräisillä toimenhaltijoilla on eläke- rautatiehallituksen ehdotukseen sillä lisäyk-
11948: oikeus. Se, ettei komitean enemmistö ehdot- sellä, että eriävässä mielipiteessä esitetyt
11949: tanut valtionrautateiden osalta tilapäisiä polttoainetyönjohtajien ja vaununsiivoojien
11950: toimia muutettavaksi ylimääräisiksi toimiksi ylimääräiset toimet perustetaan asemamies-
11951: tarpeellisessa määrässä, johtunee siitä, että ten ylimääräisten toimien lisäksi.
11952: komitean saaman selvityksen mukaan tammi- Jotta asia valtionrautateidenkin osalta
11953: IV,296. - Kulovaara ym. 843
11954:
11955: saataisiin tyydyttävämpään ratkaisuun, olisi jen ylimääräisten toimien lisäksi perustet-
11956: 18 Pl. II: 2 lisäysten c) kohdassa mainittu- tava seuraavat ylimääräiset toimet:
11957:
11958: Toimi Vuosipalkkio ilman
11959: indeksikorotusta Yhteensä
11960: Varasto-osasto : mk mk
11961: 36 polttoainetyönjohtajaa 26 pl. (14 pl.) 262,500:- 9,450,000:-
11962: Liikenneosasto:
11963: 240 asemamiestä y. p. (11 pl.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230,100:- 55,224,000:-
11964: 60 asemamiestä a. p. (10 pl.) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
11965: 219,600:- 13,176,000:-
11966: 38 vaununsiivoojaa 1 pl. (8 pl.) . . . . . . . . . . . . . . . . 199,500:- 7,581,000:-
11967: ----------------------------~-----
11968: Yhteensä mk 85,431,000:-
11969:
11970: Lisäys on vuosipalkkioina 85,431,000 mk, Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
11971: ikälisinä noin 10,000,000 mk, kalliinpaikan- ehdotamme,
11972: lisinä 6,587,040 mk, ja 15 %: n indeksi-
11973: korotuksilla 15,302,706 mk eli yhteensä että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
11974: 117,321,686 mk. Vastaavasti vähennysten tulo- ja menoarvioon 117,321,686
11975: e-kohdalla voidaan vähentää tilapäisen hen- markkaa valtionrautateiden yllämai-
11976: kilökunnan palkkaamiseen varatusta määrä- nittujen tilapäisten tointen järjestä-
11977: rahasta 105,821,746 mk. miseksi ylimääräisiksi toimiksi.
11978: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
11979:
11980: Urho Kulovaara. Vappu Heinonen.
11981: E. Antikainen. Elli Nurminen.
11982: ,eikko Kokkola. Edvard Pesonen.
11983: Artturi Koskinen. Veikko Helle.
11984: Unto Suominen. Heikki Hykkäälä.
11985: Otto Toivonen.
11986:
11987:
11988:
11989:
11990: 34
11991: 844
11992:
11993: IV,297. - Rah. al. N:o 229.
11994:
11995:
11996:
11997:
11998: Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden ylimäärä-is-
11999: ten tointen perustamiseksi valtionrautateille.
12000:
12001:
12002: Eduskunnalle.
12003:
12004: HaJlituiksem. 'esityksessä eduslrun.naUe val- lisäksi edeHytti, että raUJtatiehal:litus ryhtyy
12005: ~tion tUJlo- ja menoarvioksi vuodelle 1953 lau- toimen pitei.Biin tilapäisten toimihenkilöiden
12006: sutaan ylimääräisten toiunien 'PerltSitamista aseman pa:ra:ntamiseksi, mikäli edellä maini-
12007: kos:lmvas,sa yleispierustelujen osas:>a mm., että tulla toimenpiteellä ei saav:utettaisi tulosta.
12008: rtilapäisten toimihenkilöiden keskuudessa il- Ant1Vessruan '1ausuntoUJSa tilapäilste:n toimi-
12009: merumen !tyytymättömyyden johdosta asetti henkilöiden ruseman selvittelyikomiJtean ehdo-
12010: va:ltio.neUJVosto. 15 päivänä kesä*uuta 1951 ko- tu:ksesta ra:utatieha!1litus to!tesi, että se esitti
12011: mitean tutkimaan tilapäisinä to.imihenkilöinä vuoden 1952 rt:.rulousarviossa perustettavwksi
12012: olevi:en vi1.1kamiestem. asemaa sekä tekemään mm. 1,000 ylimääräilsen asemamiehen ,tointa,
12013: ehdotulkse.nsa mahdollisesti havaittavien epä- ja katsoo, erttä ,tämä iboimenpide olisi V'altion-
12014: kohtien poistamisesta. mutateiden osa:1ta ollut ormistunoompi kuin
12015: Komitean suor~tJtaman tutkimuksen mu- iko. lainmuutos, ikosika tilapäisten asemamies-
12016: ilma:n olli tilapäisiä cboimihen:kilöitä 1 päivänä tem. oikeudevillm:en asema olisi samalla paran-
12017: heinä;kuuta 1951 vru1tion prulveluik:sessa 7,270 tunut. Mutta vai1k!ka otetaanikin huomioon
12018: henftcillöä ·eli noin 9 % 1kaiik:ista valtion virka- 1lainmuurtoJ.reest~a aiheutuva ikälisän saanti,
12019: strhteessa olevista henkilöistä. Komitean rautatiehruHitus 1nteaa lausunnossaan, että
12020: enemmistön ehdotuksen perrusteehla hallitus valtionrauta teiden linj·ahallinnon H1ikenne-
12021: on 'ehdottanut asianomaimen määrär&hamo- osastossa 240 ·asemrumiehen y. p. ja 60 'asema-
12022: menrttien kohdalla perustettavaksi noin 970 miehen a. p. tilapäistä t,oin:ta olisi muutettava
12023: ylimääräistä tointa. ylimääräis.Uksi ,toimi!ksi, ikoska ikälisäsäännös-
12024: Komitean 'enemmistön ehdotus ,ei tlmit.en-
12025: 1
12026: rben nmuttu:mis.esta huolimatta noin 300 mai-
12027: ilman ole poistJanut 'epäkohtia mm. valtion- nittua tiJlapäistä toimiheniki,löä jatkuvasti jää
12028: rautateillä, ja tähän viitataankin siinä eriä- ikälisäoikeutta vaille.
12029: vässä :mielipiteessä, joka liilttyy sanotun ko- V:aikka ~oimmelci.n yhtyä komit.ean mietin-
12030: mitean mietintöön, sekä ehdotetaan tilanteen töön liittyvMsä eriävässä mieJlipiteessä esi-
12031: ikorja:amisffimi muutettavaksi ikaikkia,an 510 1Jettyyn ehdotukseen ylimääräisten ,toimien
12032: eriasteista tilapäistä toiUJta Y'limääräisiksi toi- tarpeellisuudesta, niin huomioon o,tta:en sen,
12033: miksi. Ehdotuksen toteuttaminen ei merkit- että asemamiehen tointa kol'keampien ~oimien
12034: sisi valtion virkakunnan lisäämistä, lkoska jo haLtijoiden oikeudellinen m~ema ,ei sanotrta-
12035: kaikki toimet ovrut o1emassa, eikä liioiJn me- v:rustik!aan muuttuisi, voimme y1htyä rautatie-
12036: nojen lisä;ystä, iikä:lisistä aiheutUJVia menoja hallituksen 'Elihdotukseen sillä lisäyksellä, että
12037: ja niitä välilLisiä menoja luikuwt1ottamatta, eriävässä mieilipiteessä esitetyt polttoaine-
12038: jotka aiheutuv&t aikanaan siitä, että ylimää- työnjohtajien ja vaununsiivoojien ylimääräi-
12039: räisil'lä toimem.ha1tijoillla on eläikeoikeus. s~, set toimet perustetaan asemamiesten ylimää-
12040: ,et.tei komitean ·enemmistö ehdottanut va:1tion- räisten :toimien lisä;l{Jsi.
12041: :rautateiden osalta Wap.äisiä toimia muutetta- Edetlä olevan pemsteeHa: j,a et.tä asia val-
12042: vaksi ylimääräisiksi toimiksi tarpeellisessa tionrautateidenkin osalta saataisiin tyydyttä-
12043: määrässä, johtunee siitä, ~että komitean saa" vämpään ratkaisuun, ehdotamme, että 18 Pl.
12044: man selvityksen mukaan tammikuun 1 päJ- II. 2. lisäysten c) lroJ:Ltaan siinä mainittujen
12045: v:änä 1952 voimaan astuneen pallkika1ain muu- ylimääräiS!ten toimien Jisäik:si. ,perustettaisiin
12046: toksen johdoS!ta ~ilapäisinä toimiV'at tulevat seurruavat ylimääräiset toimet:
12047: myös osallisiksi ikälisistä. Komitea kuitenkin
12048: IV,297. - Järvinen ym. 845
12049:
12050: Vuosipalkkio ilman
12051: Toimi Yhteensä
12052: indeksikorotusta
12053: mk
12054: mk
12055: V'amsto-osasto:
12056: 36 tpolttoametyönjohtaja;a 26 pl. (14 pl.) .. 262,500:- 9,450,000: -
12057: Liilkenm.eosasto:
12058: 240 ,aaemamiestä y. p. (11 pJ.) ........... . 230,100:- 55,224,000: -
12059: 60 asemamiestä a. p. (10 pll.) ........... . 219,600:- 13,176,000: -
12060: 38 vann11DBiivoojaa 1 pl. ( 8 pl.) ......... . 199,500:- 7,581,000:
12061: Yhteerusä mk 85,431,000: -
12062:
12063: Lisäys on vuosipalkkioina 85,431,000 mk, Edellä 1ausuttuun viita1oo ehdotamme,
12064: ikä1isinä noin 10,000,000 mk, ika1lii.npailkan-
12065: llisinä 6,587,040 mk ja 15% :n indeiksiilmro- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
12066: tukslina 15,302,706 mk 'eli yhteensä 117,321,686 tulo- ja menoarvioon 18 Pl. II luvun
12067: mik. Viastaavasti väherunysten e) kohdalla 2 momentille lisäysten c) kohtaan li-
12068: voidaan väili€tll!tää tilapäisen h:enkilökunnan säystä 117,321,686 markkaa polttoaine-
12069: palJkikaamiseen varatusta määrärahasta työnjohtajain, asemamiesten ja vau-
12070: 105,821,746 mik. nunsiivoojain ylimääräisten tointen pe-
12071: rustamista varten.
12072: Helsingissä 16 päivänå syyskuuta 1952.
12073:
12074: Mikko Järvinen. Irma Torvi.
12075: Toivo Kujala. Hem.ming Lindqvist.
12076: 846
12077:
12078: IV,298. - Rah. al. N:o 230.
12079:
12080:
12081:
12082:
12083: Järnefelt ym.: Määrärahan osoittamisesta eräiden valtion-
12084: rautateiden viran ja toimen haltijain palkkojen korotta-
12085: miseksi.
12086:
12087:
12088: E d u s k u n n a ll e.
12089:
12090: Hallituksen eduskunnaHe jättämästä val- matiikassa. Saman osaston kansainvälisissä
12091: tion tulo- ja menoarvioesityksestä ilmenee, jaostoissa palvelevan kahden 1 l. liikennetar-
12092: ettei ehdotetussa laajuudessa suoritettavaa kastajan tulee mm. kansainvälisten yhdys-
12093: virkojen ja toimien palkkausluokkiin sijoit- liikennemääräysten, sekä itäisen että länti-
12094: telun tarkistusta ole pidettävä virkamies- sen, yksityiskohtaisen tuntemuksen lisäksi
12095: palkkojen yleiskorotuksena, vaan eri virka- omata riittävä vieraiden kielten taito. Lii-
12096: miesryhmien ja yksityisten virkojen ja toi- kenneosastolla palvelevan kahden 1 1. liiken-
12097: mien palkkausluokkiin sijoittelussa. todettu- netarkastajan tulee taas puolestaan olla sel-
12098: jen huomattavimpien epäsuhteiden korjaa- villä mm. lainopillisista kysymyksistä, koska
12099: misena. Tästä johtuen olisi täydellä syyllä he tarvitsevat sitä tietoutta jokapäiväisessä
12100: odottanut, että korjaukset olisi suoritettu työskentelyssään. Tästä syystä ovatkin näi-
12101: niin perusteellisesti, etteivät ne enää johtaisi den viimeksimainittujen virkojen nykyiset
12102: uusiutuviin epäsuhteisiin. Rautatielaitoksen haltijat suorittaneet yliopistossa lainopillisen
12103: kohdalla ehdotettu uudelleen järjestely palk- loppututkinnon.
12104: kausluokkiin tietäisi kuitenkin sitä, että Näin ollen olisikin kaikki edellämainitut
12105: rautatielaitoksen keskushallinnon virkamie- sekä lisäksi keskushallinnon liikenneosastoon
12106: het joutuisivat palkkauksessa linjahallinnon siirrettäväksi ehdotettu 1 1. liikennetarkasta-
12107: vastaavia virkamiehiä huonompaan asemaan. jan virka oikean suhteen säilyttämiseksi
12108: Kuitenkin keskushallinnon vastuunalaisiin muihin vastaavassa asemassa oleviin virran-
12109: tehtäviin on pyritty kiinnittämään ennen- haitijoihin nostettava 28 palkkausluokasta 29
12110: lmikkea vain sellaiset pystyvät virkamiehet, palkkausluokkaan.
12111: jotka omaavat myös riittävän linjakokemuk- Edellä lueteltuihin virkoihin täysin verrat-
12112: sen. Nyt ehdotettu palkkausluokkajärjestely tavia ovat myös keskushallinnon tariffiosas-
12113: ei anna tukea näille oikeudenmukaisille ja toon sijoitetut tarkastustoimiston päällikkönä
12114: kokemuksen sanelemille pyrkimyksille, vaan toimivan ylitarkka:ajan ja tilastotoimiston
12115: voi ennen pitkää johtaa sellaiseen tilantee- päällikkönä toimivan konttoripäällikön virat,
12116: seen, etteivät linjahallinnon pystyvät virka- joiden palkkausluokka on nyt esitettyyn
12117: miehet enää ryhdy hakemaan aiemmin pal- muutokseen saakka ollut sama kuin linjahal-
12118: kattuja keskushallinnon virkoja. linnon 1 l. liike.nnetarkastajan. Kun kum-
12119: Keslrnsha:llinnossa esiintyvien tehtävien mankin edellämainitun viran haltijan on
12120: luonne vaatii viran haltijalta:an ennen kaik- omattava yliopistollinen loppututkinto sekä
12121: kea oma-aloitteisuutta ja hyvää järjestely- täydellinen rautatielaitoksen tuntemus ja
12122: kykyä puhumattakaan siitä, että hänellä kun kumpikin on lisäksi monikymmenpäisen
12123: useimmiten näihin virkoihin päästäkseen toimiston esimiehenä, tuntuisi oikeudenmu-
12124: tulee olla yliopistollinen loppututkinto. Näin kaiselta, ettei heidän palkkausluokkasuhdet-
12125: on esimerkiksi tariffiosastossa matemaatik- taan nykyisestään enää huononnettaisi. Näin
12126: kona ja liikenneyliasiamiehenä toimivan 1 1. ollen olisi nämäkin virat nostettava 28 palk-
12127: liikennetarkastajan omattava insinöörin tai kausluokasta 29 palkkausluokkaan.
12128: filosofian kanditaatin arvo ja kummassakin Tulo- ja menoarviossa esitetään 1,322 toi-
12129: tapauksessa lisäksi korkein arvolause mate- sen luokan kirjurinvirkaa korotettavaksi
12130: IV,29s. - Järnefelt ym. 847
12131:
12132: yhdellä palkkausluokalla, mutta on unoh- mien sekä ylimääräisten toimien palkkaus-
12133: dettu näihin täysin verrattavat 134 toisen luokkiin sijoittelun tarkistamisesta sisällyttä-
12134: luokan kirjurinvir~aa. nyt myös valtionrautateiden keskushallinnon
12135: Nämä 134 keskushallinnossa, konepajoilla hallinto-, talous- ja liikenneosaston johtajien
12136: ja puutavaraliikkeen palveluksessa olevaa peruspalkkaisten virkojen korottamisen nii-
12137: toisen luokan kirjuria ovat täysin rinnastet- den nykyisestä 33 palkkausluokasta 34 palk-
12138: tavissa linjahallinnon toisen luokan kirjurei- kausluokkaan. Hallitus ei kuitenkaan edus-
12139: hin, mitä työn laatuun ja pätevyysvaatimuk- kunnalle jättämässään valtion tulo- ja meno-
12140: siin tulee. Näin oUen olisi kaikki kirjurit arviossa ole katsonut jostakin syystä voivansa
12141: 2 l. y. p. saatava kautta linjan 17 palkkaus- yhtyä tähän palkkauslautakunnan kannan-
12142: luokkaan ja kirjurit 2 l. a. p. 15 palkkaus- ottoon, vaan on jättänyt sitä koskevan esi-
12143: luokkaan. Myös kanslistit on rautatielaitok- tyksen tekemättä. Tätä hallituksen omaksu-
12144: sessa totuttu rinnastamaan kirjureihin 2 l. maa kannanmäärittelyä ei kuitenkaan voida
12145: y.p. pitää oikeaan osuneena eikä oikeudenmukai-
12146: Samoin olisi kirjurit 1 l. y. p. kautta lin- sena. Rautatiehallituksen mainitut johtajat
12147: jan saatava samaan palkkausluokkaan. Tämä joutuvat osastojensa päällikköinä kantamaan
12148: koskee myös kirjanpitäjiä, joista osa jo 111yt vastuun osastojensa kaikista, varsin monita-
12149: on, kuten 1 l. kirjurien enemmistökin, 20 hoisista tehtävistä ja ovat nykyisellään palk-
12150: palkkausluokassa. kauksessa vain yhtä palkkausluokkaa kor-
12151: Mitä taasen tarkkaajiin tulee, on todettava, keammalla kuin heidän alaisina toimivat
12152: että nämä virat ovat jääneet niin huomatta- huomattavasti vähempi vastuulliset apulais-
12153: vasti jälkeen kaikissa palkkausluokkatarkis- johtajat.
12154: tuksissa, ettei pätevää ja 'linjahallinnon tun- Edellä olevaan viitaten olisi seuraavien
12155: temusta omaavaa työvoimaa enää tahdota valtiomantateiden vira:n ja toimen haltijain
12156: saada näihin virkoihin. palkkoja korotettava seuraavasti:
12157: V arastonpäälliköjen kohdalla taasen on
12158: mainittava, että kaksi heistä toimii wrasto-
12159: jaksonpäällikkönä, joten heillä on samat jak- 18 Pl. I: 1 momentin Peruspalkka
12160: sonpäällikön velvollisuudet kuin muillakin kohdalla nyk. uusi
12161: jaksonpäälliköillä. Varastonpäälliköltä vaa- 3 johtajaa ............ . 668,700 706,200
12162: ditaan sekä laajaa kaupallista että teknillistä 6 liikennetarkastajaa 1 1. 513,300 539,100
12163: ja tavaran tuntemusta. 1 konttoripäällikkö .... . 513,300 539,100
12164: Lipunmyyjät 1 l. ovat aina olleet yhtä 1 ylitarkkaaja ......... . 513,300 539,100
12165: palkkausluokkaa alempana kuin kirjurit 2 l. 6 tarkkaajaa 1 1. a. p. . . 379,800 399,300
12166: y. p. Lipunmyyjät 2 1. taasen ovat aina (tarkkaajaksi 1 l. y. p.)
12167: olleet samassa palkkausluokassa kuin kirjurit 10 tarkkaajaa 2 1. ...... . 344,100 360,900
12168: 2 l. a. p. Tämä suhde olisi edelleenkin säily- 41 kirjanpitäjää ........ . 329,100 344,100
12169: tettävä huomioonottaen, että pätevyysvaati- 11 kirjuria 1 l. ......... . 329,100 344,100
12170: mukset näissä viroissa ovat aivan samat, ja 92 kirjuria 2 l. y. p. . ... . 286,500 299,400
12171: että lipunmyyjät ovat juuri se osa rautatie- 2 kanslistia ........... . 286,500 299,400
12172: virkamieskuntaa, joka joutuu välittömästi 10 kirjuria 2 l. a. p. . ... . 262,500 273,600
12173: tekemisiin matkustavan yleisön kanssa ja an-
12174: tamaan tälle neuvoja ja opastusta, joten näi- 18 Pl. I: 2 momentin
12175: hin virkoihin olisi saatava mahdollisimman kohdalla
12176: pätevää työvoimaa. 1 tarkkaaja ............ 344,100 360,900
12177: Nyt ehdotetun tarkistuksen toteuttaminen 3 kirjuria 1 pl. . . . . . . . . 329,100 344,100
12178: tietäisi sitä, että osa vakinaisia sähköttäjiä 3 kirjuria 2 pl. . . . . . . . . 286,500 299,400
12179: jäisi palkkauksessaan ylimääräisten sähköttä-
12180: jien alapuolelle, joten näihin virkoihin ei 18 Pl. II: 1 momentin
12181: lainkaan tulisi hakijoita. Tämän tähden kohdalla
12182: olisi sähköttäjien palkkausluokka myös tar- 3 varastonpäällikköä 2 l. 379,800 399,300
12183: kistettava. 3 apulaisvarastonpäällik-
12184: Valtion palkkauslautakunta oli ehdotuk- köä ................. 344,100 360,900
12185: seensa valtion vakinaisten virkojen ja toi- 31 kirjanpitäjää . . . . . . . . 329,100 344,100
12186: 848 IV,2os. - Rautatieläisten palkat.
12187:
12188: Peruspalkka indeksikorotuksina 19,550 mk eli yhteensä
12189: nyk. uusi 149,870 mk, 18 Pl. II: 1 momentin kohdalle
12190: 4 lipunmyyjää 1 l. .... . 273,600 286,500 peruspalkkoina 2,17 4, 700 mk, ikälisinä
12191: 68 lipunmyyjää 2 l. .... . 262,500 273,600 515,100 mk, kaHiimpaikanlisinä 151,980 mk
12192: {sähköttäjää ......... . 252,000 262,500 ja 15 %: n indeksikorotuksina 426,270 mk
12193: 45 sähköttäjää ......... . 240,900 262,500 eli yhteensä 3,268,050 mk, 18 Pl. II: 2 mo-
12194: mentin kohdalle vuosipalkkioina 111,000 mk,
12195: 18 Pl. II: 2 momentin ikälisinä 27,000 mk, kalliinpaikanlisinä 7,800
12196: kohdaJla mk ja 15 %: n indeksikorotuksilla 21,870 mk
12197: 10 lipunmyyjää . . . . . . . . . 262,500 273,600 eli yhteoosä 167,670 mk, 18 Pl. III: 1 mo-
12198: mentin kohdalle peruspalkkoillla 309,600 mk,
12199: 18 Pl. III: 1 momentin ikälisinä 57,600 mk, kalliinpaikanlisinä
12200: kohdalla 20,160 mk ja 15 %: n indeksikorotuksina
12201: 24 kirjuria 2 l. y. p. . . . . . 286,500 299,400 58,100 mk eli yhteensä 445,460 mk, 18 Pl.
12202: III: 2 momentin kohdalle vuosipalkkioina
12203: 18 Pl. III: 2 momentin 38,700 mk, ikälisinä 7,200 mk, kalliinpaikan-
12204: kohdalla lisinä 2,520 mk ja 15 %: n indeksikorotuk-
12205: 3 kirjuria 2 t y. p ...... 286,500 299,400 silla 7,260 mk eli yhteensä 55,680 mk, ja
12206: 18 Pl. IV: 1 momentin kohdalle peruspalk-
12207: 18 Pl. IV: 1 momentin koina 70,800 mk, ikälisinä 14,700 mk, kal-
12208: kohdalla liinpaikanlisilllä 4,560 mk ja 15%: n indeksi-
12209: 3 kirjanpitäjää 329,100 344,100 korotuksina 13,500 mk eli yhteensä 103,560
12210: 2 kirjuria 2 l. 286,500 299,400 mk.
12211: Kaiken esittämämme perusteella ehdo-
12212: Näiden lisäysten johdosta nousisivat menot tamme,
12213: 18 Pl. I: 1 momentilll kohdalle peruspalk- että Eduskunta ottaisi eräiden val-
12214: koina 2, 707,500 mk, ikälisinä 538,500 mk, tionmutateiden viran ja toimen hal-
12215: kalliinpaikanlisinä 240,120 mk ja 15% :n in- tijain palkkojen korottamiseksi vuo-
12216: deksikorotuksina 522,920 mk eli yhteensä den 1953 tulo- ja menoarvion 18 Pl.
12217: 4,009,040 mk, 18 Pl. I: 2 momentin kohdalle l, II, lll ja IV luvun kohdalle kaik-
12218: vuosipalkkioina 100,500 mk, ikälisinä 20,700 kiaan 8,199,330 mk suuruisen määrä-
12219: mk, kaJliinpaikanlisinä 9,120 mk ja 15%: n rahan.
12220: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
12221:
12222: Konsti Järnefelt. Aukusti Pasanen.
12223: H. A. Kannisto. Esa Kaitila.
12224: Irma Karvikko. Aune Innala.
12225: 849
12226:
12227: IV,299, - Rah. al. N:o 231.
12228:
12229:
12230:
12231:
12232: Järnefelt ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
12233: keskushallinnon ensi luokan tarkkaajien y. p. palkkauk-
12234: sen korottamiseksi.
12235:
12236:
12237: E d u s k u n n a 11 e.
12238:
12239: Tehtäessä esitystä valtion viran ja toimen käsittänyt ehdottaessaan omassa esitykses-
12240: haltijain peruspalkkaluokkiin sijoittelun sään heidän peruspalkkaluokkansa korotetta-
12241: uudelleen järjestelystä, on esityksessä jätetty vaksi yhdellä palkkausluokalla eli 23 : sta
12242: huomiotta useita sellaisia viran- ja toimen- palkkausluokasta 24: nteen palkkausluokkaan.
12243: haltijaryhmiä, joiden poisjättämiseen ei ole Valitettavasti tätä ei ole huomioitu palkka-
12244: ollut perusteltua syytä. Tällaisen ryhmän lautakunnan eikä hallituksen esityksessä.
12245: muodostavat valtionrautateiden keskushallin- Yllämainituista tarkkaajista on rautatiehal-
12246: non eri osastoilla toimivat ensi luokan tark- lituksen tariffiosastossa viisi, talousosastossa
12247: kaajat y. p. Syynä tähän lienee se, että ja varasto-osastossa kummassakin yksi.
12248: tämän pienen virkamiesryhmän, joka käsit- Yllä olevaan vedoten ehdotamme,
12249: tää kaikkiaan seitsemän vakinaista virka-
12250: miestä, suorittamaa työtä ei ole riittävästi että Eduskunta palkkasuhteen saat-
12251: tunnettu tai kiinnitetty vakavaa huomiota tamiseksi oikeaan suhteeseen vastaa-
12252: heidän virkatehtäviinsä ja työn vastuulli- vanlaatuisista viroista suoritettaviin
12253: suuteen. Tosiasiallisesti toimivat nämä tark- palkkauksiin ottaisi vuoden 1953 tulo-
12254: kaajat rautatiehallituksen tarkastustoimiston ja menoarvioon 194,460 markan mää-
12255: jaoston päällikköinä, joiden alaisina voi olla rärahan, siitä peruspalkkoina 149,100
12256: 80 viran tai toimen haltijaa, tai hoitavat he markkaa, ikälisinä 6,300 markkaa,
12257: muutoin erittäin vastuunalaisia tehtäviä, kalliinpaikanlisinä 12,180 markkaa ja
12258: jotka vaativat heiltä erikoista ammattitietoa, indeksikorotuksina 26,880 markkaa,
12259: ja ovat heidän tehtävänsä valtionrautateiden valtionrautateiden keskushallinnon eri
12260: talouden- ja tilinpidolle sekä muissakin osastoilla toimivien seitsemän ensi
12261: suhteissa tärkeitä. Tehtävät vaativat myös luokan tarkkaajan y. p. palkkauksen
12262: erikoistumista, joka edellyttää pitkäaikaista korottamiseksi 23: sta peruspalkkaluo-
12263: kokemusta. Tämän on rautatiehallituskin kasta 24:nteen peruspalkkaluokkaan.
12264: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
12265:
12266: Konsti Järnefelt. Aukusti Pasanen.
12267: H. A. Kannisto. Irma Karvikko.
12268: 850
12269:
12270: IV,3oo. - Rah. al. N:o 232.
12271:
12272:
12273:
12274:
12275: Ahonen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatieylikäytävä-
12276: sillan rakentamiseksi V aajakosken taajaväkisen yhdyskun-
12277: nan alueelle.
12278:
12279:
12280: E d u s !k u n n a Ll e.
12281:
12282: Va~ajaJk;osken teollisuusalueen ~aajentuessa hallituksessa onkin tutkittu mahdollisuuksia
12283: sekä väestömäärän kiasvaessa ovat iiik,enne- !lrorvata :tasoristeys rautatien ylirkäytäwählä
12284: ikysymykset myöskin monessa suhteessa muu,t- maanti:es~Ual:la. Rautatiehallituksessa :laadi-
12285: tUllleet. Vaajrukoskiem. paikallisliikenne on mo- tun suunnitelman mU:kaa:n paikail1e o1isi ,ra-
12286: ninkelltai~Stunut sekä myöskin !kauttakulku'lii- kennettava kahdeksan au!kkoinen, l6.1o m le-
12287: ikerme 'lisääntynyt. Tällöin. on liikenteeUe hai- veä beton,isilta, jo'rua siltaratkenncukseen liitty-
12288: tru1liseksi ja myöskin erittäin vaarallisekffi vät pengerrystyöt ja ajoradan ikustannukset
12289: kohdaksi muodostunut Vaajakosken taajavä- huomioonott&en tulisi maksamaan n. 60 milj.
12290: kisen yhdyskunnan alllleella sijaitsev.a .rauta- .markkaa. Näin ol1en työt voitaisiin suori,ttaa
12291: tienylikäytävä. Jyvä:skylästä su•untautuu lii- kaihden vuoden ai:ruana.
12292: kenne kokonaisuudes13aan mainitun ylikäytä- Kuluvan vuoden v:altiopäivHlä on edus-
12293: vän !kautta Päijä:n1t10en itäpuolelle, samoin kunta hyvä:klsynyt haillitukse1le ko. sillan ra-
12294: paikallisli~kenne V aaj akoski-Jyväskylä. Pai- ikentamisesta toivomU>ksoo ja kulkulaitosvalio-
12295: kallisliikenteen henkilökuljetusautoja llähtee kunnan mietinnössä (1952 Vp. Kulku'laitos-
12296: Vaaj,alkoskelta ja swapuu sinne joka 15 mi- 'V'a:liokunn&n mietintö N :o 1) sanotaan mm.
12297: nuutti, ja nämä kaikki joutuvat myöskin kul- ,Valiokunnan mielestä aloitteen tarkoittama
12298: kemarun tämän li]kenteelle erittäin vaaralli- Vaaja:koslmn asutuskeskU:k:s:essa sijaitseva .ta-
12299: seksi käyneen ylikäytävän kautta. Niinpä sor~steys on eräs ikai:kilrein vaaraltlisimpia ja
12300: viime rtJam:mikurm 25 päå1vänä ,toim]t:ettu lii- o:lisi se sekä liikienteen hoidon ·että liiken'!Le-
12301: ikeni!llel>Mkencta osoitti, että sanotituna päivänä turvallisuuden kannalta :saatava !korvatuksi
12302: ylikäytäv;ällä kulki 840 •erilaista ajoneuvoa maant~esilllailla. Sen vuoksi ja 'kun si'lta maas-
12303: ja joko niissä matkustaen tahi polkupyörillä ton puolesta olisi sopivasti rakenn·ettavi.ssa
12304: tai jalka:isin liikkuen 4,600 henkilöä. Kun ja kun valrrhl.s siltamkennUSISuunnitelma on jo
12305: näkyväi:syys ~irkä.ytävä:l:le saavuttaessa on olemassa, v;rulioJrnnnan mi:elestä toimenpiteitä
12306: huono ja maantie sitäpaitsi on Jyväskylästä siUan rakentamiseksi olisi joudutettava... "
12307: tu1ta:essa viettävä, pai•ruka on ·erittäin vaa.ral- Edellä 'esitetyn perusteeUa ehdotamme kun-
12308: linen. Vaajaik:oslk:en poHisiasernan ilmoitus- nioitta;en,
12309: päiväkirjan :mukaan 21. 1. 1947-1. 9. 1952 että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
12310: välisenä 'ailkana poliisille tehtiin 15 tapatur- tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
12311: mailmoitusta ihmishenkien menetyksistä, kan määrärahan rautatieylikäytäväsil-
12312: loukkaantumisista ja ·eril:aisten ajoneuvojen lan rakentamiseksi rataosalla Jyväs-
12313: v:ahingoittumisista sanotulla y likäytävällä. kylär-Pieksämäki V aajakosken taaja-
12314: RautatiehruHituksessa ja ti&- ja vesirwkennus- väkisen yhdyskunnan alueella.
12315: Helsingi:ssä 11 päivänä syyskuuta 1952.
12316:
12317: Arvo Ahonen. Impi Lukkarinen. Eino Palovesi.
12318: Matti Koivunen. Vilho Leivonen. V. Puumalainen.
12319: T. N. Vilhula. Eero Saari. Artturi Koskinen.
12320: 851
12321:
12322: IV,3o1. - Ra.h. a.l. N:o 233.
12323:
12324:
12325:
12326:
12327: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta Joutsenlahden yli-
12328: kulkusillan pengerrystöitä varten.
12329:
12330:
12331: E d u s k u n n a ll e.
12332:
12333: Valtionrautateiden toimesta. on vuodesta noin 18 milj. markkaa.
12334: 1949 lähtien rakennettu Varkauden kauppa- Koska valmistunut silta ilman pengerrystä
12335: lan V ja VIII kauppalanosan välillä olevaa on käyttökelvoton, olisi pengerrys suoritet-
12336: kaksiaukkoista rautatien ylikulkusiltaa. Ku- tava, jotta silta saataisiin yleiseen käyttöön.
12337: luvan vuoden aikana on sillan betonitöitä Tämän vuoksi ehdotamme,
12338: tehty valtion tulo- ja menoarvioon otettujen
12339: määrärahojen turvin. Silta on nyt valmistu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
12340: nut. Tämän jälkeen puuttuvat sillasta tar- tulo- ja menoarvioon 18 miljoonan
12341: peelliset penkereet, joihin maamassoja tarvi- markan määrärahan Varkauden kaup-
12342: taan noin 30,000 m3. Penkereiden rakenta- palan V ja VIII kauppalanosien
12343: minen soveltuu erittäin hyvin talvityöksi. välillä olevan ns. Joutsenlahden yli-
12344: Työn suoritusta varten tarvittaneen varoja kulkusillan pengerrystöitä varten.
12345: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
12346:
12347: Hugo Manninen. Elli Juntunen.
12348: E. Hietanen. Juho Rytkönen.
12349:
12350:
12351:
12352:
12353: 35
12354: 852
12355:
12356: IV,aoz. - Rah. al. N:o 234.
12357:
12358:
12359:
12360:
12361: Puumalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantieylikäy-
12362: täväsillan rakentamiseksi Lievestuoreen asemalle.
12363:
12364:
12365: E d u s k u n n a 11 e.
12366:
12367: Lievestuoreen aseman länsipäässä ylittää Suunnitelma ylikäytäväsillan rakentami-
12368: Jyväskylästä Hankasalmen kautta Kuopioon sesta sanotulle paikalle onkin jo valmiina ja
12369: johtava maantie Jyväskylä-Pieksämäki rau- liikenneturvallisuuden saavuttaminen vaatii
12370: tatien muodostaen tasoristeyksen, joka on sen pikaista toteuttamista.
12371: liikenteelle erittäin vaarallinen. Välittö- Edellä sanotun perusteella ehdotamme,
12372: mässä tasoristeyksen yhteydessä kulkee rau-
12373: tatie syvässä kallioleikkauksessa, josta joh- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12374: tuen näköala on hyvin rajoitettu niin maan- den 1953 tulo- ja menoarvioon
12375: tiellä kuin rautatielläkin liikennöitäessä. 5,000,000 markkaa maantieylikäytävä-
12376: ~/aarallisuutta lisää jyrkkä maantiemäki sillan rakentamiseen Lievest1wreen
12377: Jyväskylästä päin tasoristeykselle tultaessa, asemalle.
12378: joten liukkaat kelit muodostavat erikoisen
12379: vaaran.
12380: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
12381:
12382:
12383: V. Puumalainen. Matti Koivunen.
12384: 853
12385:
12386: IV,aoa. - Rah. al. N:o 235.
12387:
12388:
12389:
12390:
12391: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien alikäy-
12392: tävän rakentamiseksi Alavuden asemalle.
12393:
12394:
12395: E d u s k u n n a 11 e.
12396:
12397: Alavuden asema on V ratajakson suurin mm. postiauton yhteenajo junan kanssa
12398: puutavaran lastauspaikka. Syksyisin muo- viime syksynä.
12399: dostaa laa,jan maaseutualueen maataloustuot- Kun lisäksi Alavudella ja lähiympäris-
12400: teiden 1astaus suuren Hikennelisän. Tällä tössä tulee olemaan paljon työttömyyttä,
12401: asemalla on aina ollut haittana ratapihan olisi senkin vuoksi syytä kiirehtiä maantien
12402: ahtaus. Ratapihan laajentamisen ja muun- siirtoa ja rautatien alikäytävän rakentamista.
12403: kin rakem.tamisen esteenä on se, että valta- Kun kyseinen alikäytävän rakentaminen
12404: maantie n: o 66 ylittää tasoylikäytävineen ja ratapihan laajentaminen kuuluvat rauta-
12405: radan asemalla. teiden rakentamisen viisivuotisohjelmaan,
12406: Jo lähes 30 vuoden ajan on ollut suunnit- olisi siitäkin syystä rakentamiseen ryhdyt-
12407: teilla maantien sijainnin muuttaminen siten, tävä.
12408: että se kulkisi ratapiha-alueem. ulkopuolella Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12409: rautatien alitse. Tällä muutoksella edel1ä
12410: esitettyjen haittojen poistamisen lisäksi saa- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12411: vutettaisiin parempi liikenneturvallisuus den 1953 tulo- ja menoarvioon
12412: myöskin maantiellä. Huono näkyväisyys taso- 10,000,000 markan siirtomäärärahan
12413: risteyksellä aiheuttaa ainaisen liikkenneon- rautatien alikäytävän rakentamiseksi
12414: lllettomuuksien vaaralll, josta osoituksena on Alavuden asemalle.
12415: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
12416:
12417: Matti Koivunen. Arvo Ahonen.
12418: V. Puumalainen. Eero Saari.
12419: Artturi Koskinen.
12420: 854
12421:
12422: IV,so4. - Rah. al. N:o 236.
12423:
12424:
12425:
12426:
12427: Häppölä ym.: Määrärahan osoittamisesta ylimenosillan raken-
12428: tamiseksi Hämeenlinnan asemalle.
12429:
12430:
12431: E d u s k u n n a ll e.
12432:
12433: Hämeenlinnan kaupungista itään johtavan huomiota sillan heikkoon kuntoon, ja tietä-
12434: vilkkaasti liikennöidyn valtamaantien alku- mämme mukaan on olemassa uuden sillan
12435: päässä aseman ratapihan yli johtava pitkä rakennussuunnitelma, jonka kustannusarvio
12436: puinen ylikäytäväsilta on ollut useamman päättyy 102 miljoonaan markkaan. Määrä-
12437: vuoden huonossa kunnossa, jopa liikenteelle rahan myöntäminen tämän sillan uudelleen
12438: vaarallinenkin. Sillan kupera kansi on sa- rakentamiseen helpottaisi myös osaltaan Hä-
12439: teella ja suojalumen aikana hyvin liukas, meenlinnan ympäristön työttömyystilanteen
12440: ja kun silta vielä huojuu ajoneuvon pai- hoitamista.
12441: nosta, on s·en ylitys IJ:monoHa säällä epävar- Yllä olevan perusteella ehdotamme kun-
12442: maa. Sillalla on sattunut ihmishengen vaati- nioittaen,
12443: mia onnettomuuksia. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
12444: Silta on lähes 30 vuotta vanha, ja tällä tulo- ja menoarvioon 102,000,000
12445: hetkellä ovat useamman kerran korjattu sil- markkaa uuden ylimenosillan rakenta,..
12446: lan kansi sekä sillan kantava osa melkoi- mista varten Hämeenlinnan asemalle
12447: sesti lahonneet. työttömyystöinä.
12448: Viranomaiset ovat myöskin kiinnittäneet
12449: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
12450:
12451: Leo Häppölä. Aino Malkamä.ki.
12452: Juho Tenhiälä. Kaino Haapanen.
12453: Felix Seppälä.
12454: 855
12455:
12456: IV,so5. - Rah. al. N:o 237.
12457:
12458:
12459:
12460:
12461: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta ylikulkusillan ra-
12462: kentamiseksi Hämeenlinnan aseman ratapihan yli.
12463:
12464:
12465: E d u s k u n n a 11 e.
12466:
12467: Hämeenlinan aseman ratapihan yli kulkee muuksia. Mm. tämän vuoden keväällä putosi
12468: Hämeenlinnan-Lahden valtatietä liikenne eräs henkilöauto alapuolella olevaan rauta-
12469: kumpaanikin suuntaan yli:kullmsil'lan kautta. tievaunuun sillan huonojen puukaiteiden
12470: Silta ylittää 4 raideparia ja n. 20-25 m murtuessa, jolloin autonajaja sai surmansa.
12471: leveän lastauslaiturin. Silta on jo vuosi- Uuden ylikulkusillan rakentaminen on tar-
12472: kymmenien ikäinen ja puusta rakennettu, n. peen vaatima. Se palvelisi samalla myös Hä-
12473: 150 m pituinen. Siltaa kannattaa 12 kanna- meenlinnan kaupungissa jo nyt esiintyvän
12474: tuspilaria, joissa jokaisessa on 7 pystyssä työttömyyden torjumista.
12475: olevaa puupilaria, ja joiden perustus on Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12476: puusta. Sillan koko puurannelma on alkanut
12477: heikentyä jopa niin, että kevyillä henkilö- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12478: autoilla ajettaessa silta arveluttavasti huo- den 1953 tulo- ja menoarvioon
12479: juu, puhumattakaan silloin, ik:un siitä ajetaan 30,000,000 markan määrärahan Hä-
12480: raskailla kuormilla. Sillalla on vilkas lii- meenlinnan aseman ratapihan yli joh-
12481: kenne, joka pitää sillan jatkuvassa huojun- tavan ylikulkusillan rakentamisen
12482: nassa, joka taas osaltaan vaurioittaa sitä. aloittamiseksi.
12483: Sillrulla on myös tarpruhtunut liiikenneonnetto-
12484: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
12485:
12486: Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen.
12487: Eino Kilpi.
12488: 856
12489:
12490: IV,3o6. - Rah. al. N:o 238.
12491:
12492:
12493:
12494:
12495: Suominen ym.: ·~Määrärahan osoittamisesta rautatieylikulku-
12496: sillan rakentamiseksi Hyvinkään kauppalaan Siltakadun
12497: tasoylikäytävän kohdalle.
12498:
12499:
12500: E d u s k u n n a ll e.
12501:
12502: Hyvinkään kauppalassa olevalla Hangon kuitenkaan vielä myönnetty tarvittavaa mää-
12503: radalla sijaitseva Siltakadun tasoylikäytävä rärahaa, vaikka saamiemme tietojen mukaan
12504: on muodostunut keskeisen sijaintinsa ja myöskin rautatiehallituksessa on pidetty se-
12505: siinä tapahtuvan erittäin vilkkaan liiken- lostetun ylikulkusillan rakentamista ensiar-
12506: teen vuoksi hyvin vaaralliseksi ja kiusalli- voisen tärkeänä. Jatkuvasti voimakkaasti li-
12507: seksi liikenneturvallisuudelle. Liikenteen sääntyvän liikenteen vuoksi Siltakadun taso-
12508: vilkkautta sanotulla tasoylikäytävällä osoit- ylikäytävän vaarallisuus ja liikenteelle ai-
12509: taa vuoden 1951 syyskuussa toimitettu lii- heuttamat haitat ovat muodostuneet niin
12510: kennelaskenta, jonka mukaan Siltakadun ta- suuriksi, että suunnitellun ylikulkusillan ra-
12511: soylikäytävän ylitti 12 tunnin aikana 876 kentamistyöt pitäisi saada alulle välttämättö-
12512: moottoriajoneuvoa ja hevosajopeliä, 4,529 mästi mitä pikimmin, varsinkin kun sen ra-
12513: polkupyöräilijää ja 2,827 jalankulkijaa. Vil- kentamiseen voidaan käyttää talviaikana ra-
12514: kasta liikennettä ylikäytävällä haittaa vielä kennusalalta työttömiksi joutuneita henki-
12515: se, että päivystäjäjunat joutuvat sen koh- löitä ja siten lieventää Hyvinkään kauppa-
12516: dalla pysähtymään vaihtaessaan vaunuja rai- lassa esiintyvää kausiluontoista työttömyyttä.
12517: teilta toisille. Edellä esitetyillä perusteilla esitämme,
12518: Siltakadun tasoylikäytävän vaarallisuus ja
12519: muut haitat siinä tapahtuvalle liikenteelle että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12520: ovat myöskin rautatiehallituksen tiedossa. den 1953 tulo- ja menoarvioon
12521: Siellä onkin jo laadittu valmis suunnitelma 26,000,000 markan määrärahan rauta-
12522: ylikulkusillan rakentamiseksi sanotulle yli- tieylikulkusillan rakentamista varten
12523: käytävälle. Vuoden 1951 syyskuun hintata- Hyvinkään kauppalaan Hangon ra-
12524: son mukaan suunnitellun ylikulkusillan kus- dalla sijaitsevan Siltakadun tasoyli-
12525: tannusarvio nousee 25,400,000 markkaan. käytävän kohdalle.
12526: Suunnitelman toteuttamista varten ei ole
12527: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
12528:
12529: Unto Suominen. Arvo Ahonen.
12530: Heikld Hykkäälä. Juho Niukkanen.
12531: Veikko Helle. G. Henriksson.
12532: 857
12533:
12534: IV,so7. - Ra.b.. al. N:o 239.
12535:
12536:
12537:
12538:
12539: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta Ruutanan rauta-
12540: tiepysäkillä suoritettavia järjestelyjä varten.
12541:
12542:
12543: E d u s lk: u n n a ll e.
12544:
12545: r_.äJJinnä viim~isen kymmenen vuoden truvan päätaksen. RautaJtielha'l'litus on asiaa
12546: a~kana on Kangasailan llrunnassa 17 /km Tam- tutkinut ja laatinut raJkennussuunnitelman,
12547: 1
12548:
12549:
12550: pereen asemalta sijaitseva Ruutanan pysälkin johon s:i!sä:ltyy ensivaiheena 200 m pitkän pis-
12551: seutu muodostunut suureksi asuttMkeslmlk- toraiteen, myöhemmin sivuraiteen, pysählri-
12552: se'ksi, joSita yli 200 hen:krlöä matkustaa päi- raikennuksen, pysä!kinhoitwjan asnnnon, odo-
12553: vittäin Tampereel'le työansioitlle. Asutus yhä tushuoneen llipull!lllyyntiä varten sekä muiden
12554: jartJkuvasti 'laajen~e. tarvittavien 1isäralkennust·en ja [aitteiden
12555: Pysäki[~ä ei ole 1is·äraidetta ja avonainen rakentaminen. Maata pitäisi 'lunastaa 'lähes
12556: lauta:lroju!kin on niin pienir, etteiväit useasti 0.5 ha. Kustannusarvio päättyy 10 milljoo-
12557: epäsäännöllisesti kulkevia junia odottavat voi naan marklk:aan. Hallitus ei !Ole \kuitenkaan
12558: siinä saada suojaa sateelta, puihU!IDattailman määrärahaa talousarvioon ottanut.
12559: tmrlensuojasta. Pysäkillä .ei 'olle Hpunmyyn- Ti'lanne ei voi nykyise11ään jatkua ja edus-
12560: tiä ja sekin muiden lhatrkailuuksien ohella lkunnan olisi tarkoitukseen myönnetrtJäJvä tar-
12561: aiheuttaa taloudeHista vahinkoa. Rautatite on vittruva määräralha.
12562: tä!l~ä kdhdaUa [rovin käyrä ja monien mui- Edwlä olevan perusteella ehdotamme,
12563: denkin puutteemsuuksien johdosta ailheutuu
12564: siinä usein tapaJtm:mia. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
12565: Tilanteesta !kärsivät •paiklk:Wk:untaUais·et ova.t tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
12566: j() ·v. 1947 tehneet rautatie~haJllitu!kseme a:loit- kan määrärahan Ruutanan rautatie-
12567: te:lita tilanJteen korjaamiseksi. Kangasalan pysäkin rakentamiseksi nykyistä tar-
12568: valtuusto on 18. 3. 1950 tehnyt !hanketta pudl- vetta vastaavaksi.
12569: H~lsingissä 13 päivänä syyskuuta 1952.
12570:
12571: Lauri Myllymäki Toivo Friman.
12572: Elli Stenberg. U. Seppi.
12573: Kaarle E. Renfors.
12574: 858
12575:
12576: IV,3os. - Rah. al. N:o 240.
12577:
12578:
12579:
12580:
12581: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Maaselän-Kuh-
12582: mon rautatien rakennustöiden aloittamiseksi.
12583:
12584:
12585: E d u s k u n n a ll e.
12586:
12587: Muutama vuosi sitten eduskunta erään toi- a1ussa mainitun toivomuksensa, on tiettäNästi
12588: vomusaJloitteen johdosta lausui ha:Hitulkselle suoritettulkin. Eun näiden tutkimusten lop-
12589: yksirrndelisen toiv<omulksen, jossa halliitusta ,puun saruttaminen ja rautatien raJk,ennustöi-
12590: kehoitettin suorituttamaan tutkimus rautatien den aloittaminen mm. tyolilisyyden ylläpitä-
12591: rakentamisen ma!hdoHisuu'ksista ja tarpeeSJta misen vuoksi olisi nyt välttämätöntä, ehdo-
12592: Maa:S'elän aseman tienoitia Kuhmon suuntaan ta1mme,
12593: ja ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, ik:uin että Eduskunta ottaisi valtion
12594: tutkimuksen tulos os'o~ttaa. Ehdotettu rauta- vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
12595: tie tulisi kulkemaan läpi laajojen ja suurelta 50,000,000 markan siirtomäärärahan
12596: osalta vielä kokonaan koskematoomien metsä- Maaselän-Kuhmon rautatien tutki-
12597: aJ1ueiden, joista puutavaran kuljetus muuten mustöiden loppuunsaattamiseksi ja
12598: on lkäytännollisesti katsoen mahdotonta. Tut- rautatien rakennustöiden aloittami-
12599: kimulffiia ehdotetun rautatien suunnan mää- seksi.
12600: räämiseksi ·sen jä!lkeen, lkun eduslkunta ~ausui
12601: Helsingissä 12 päivänä syyslkuuta 1952.
12602:
12603: J. Mustonen. Matti Meriläinen.
12604: 859
12605:
12606: IV,3o9. - Rah. al. N:o 241.
12607:
12608:
12609:
12610:
12611: Hietanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Siilinjärven-Juan-
12612: kosken rautatien rakentamiseen.
12613:
12614:
12615: E d u s !k u n n a lrl e.
12616:
12617: Ha:lilitullrnen toimesta keskeytettiin v. 1951 Hstä vieläikin vai!kearmmaiksi työttömyyskau-
12618: syks~llä työt rataTakennuks~l~a Siilinjärvi'- dek:si. Siri!hen viittaavat myöskin ihanituksen
12619: Juankoski. Töiden keslkeyttärrnistä perustel- antamat tilannetiedort. Sanottu ratatyömaa,
12620: tiin sillä paikkansapitämättömällä väitteellä, jos se pannaan !käyntiin, tarjoaa työtä sa-
12621: että Pohjois-Savossa on muka puutetta työ- doille, jopa tuhansill1ekin työntekijöiUe. Maa-
12622: voimasta. Vailk!ka hallituksen perustelut osoi- ikunnanisena suurtyömaana sillä on eri!koinen
12623: tettiinikin vääri!ksi työläisten ja Po!hjois- merkitys vielä siinäkin suhteessa, että siihen
12624: Sav;on kuntien hrulliitu!ksen puh'eiHa käyneen voivat osallistua myös:kin 'pienvilje~ijät hevo-
12625: lälhetystön ,ta'ho~ta, ei ihaJllitus :sillä ~ertrua, sineen. Kun kaiken 'lisäksi työmaa:lla lienee
12626: ~lmei:sesti arvovaltasyistä, 'peruuttanut pää- valtion rakentamia ns. parakkiasuntoja n.
12627: töstään ja määrännyt töitä jatkettruva!ksi. 400 työläiseJlle ja koska sie~lä on pääosa töi-
12628: Vuosi 1952 on merkinnyt jatikuvaa työttö- den jatlkami:seen tarvittavaa välineistöä, ei
12629: mien joukon olemassaoloa varsinikin Kuopion pitäisi o'lla mitään perusteltuja esteitä määrä-
12630: 1
12631:
12632:
12633: iJmupungi:He, jopa siinä määrin, että viime raillan a!Jtamiselle v. 1953 tulo- ja menoarvioon
12634: talven aikana o1tiin pakotettuja tur:wvutu- salliOtun työn jaJtJkamise'lffii täydessä laajuu-
12635: maan ns. siirtotyömaajärjestelmään, jonka dess.aan.
12636: merilmissä kuopiolaisia työttömiä Jru'lj~etettiin EideHä sanottuun viitaten ehdotamme,
12637: mm. Otanan:äikeen ja lnJkeroisiin siellä sijaitse-
12638: vi[1e rvaratyömaiille. T·äillainen siirtojärjes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
12639: telmä on epäikäytännöllinen sekä lkunnille tulo- ja menoarvioon 250 miljoonan
12640: että valtiolle ja ensikädessä siirrettäville markan arviomäärärahan töiden jatka-
12641: itselleen. miseksi Siilinjärven-Juankosken rata-
12642: !Tu1eva tailvi näyttää muodostuvan ede1- rakennustyömaalla.
12643: Helsingissä 10 päi;yänä syyskuu!ta 1952.
12644:
12645: Esa Hietanen. Hugo Manninen.
12646: Elli Juntunen. Juho Rytkönen.
12647:
12648:
12649:
12650:
12651: 36
12652: 860
12653:
12654: IV,3to. - Rah. al. N:o 242.
12655:
12656:
12657:
12658:
12659: Palovesi ym. : Määrärahan osoittamisesta Suolahden-IIaapa-
12660: järven rautatien rakentamiseen.
12661:
12662:
12663: E d u s k u n n a ll e.
12664:
12665: Keski-Suomea on kohdeltu rautatieraken- dottikin tämän suunnitelman toteuttamiseksi
12666: nusasioissa valtiovallan taholta täysin epä- määrärahoja, mutta, kuten tunnettua, näitä
12667: oikeudenmukaisella tavalla. Kun pitkällisten määrärahoja ei ole radan rakentamiseksi
12668: ja sitkeiden ponnistuksien jälkeen saatiin saatu ja työt ovat viivästyneet kohtuuttoman
12669: päätös Suolahden-Saarijärven-Haapajär- paljon.
12670: ven rautatien rakentamisesta lähes 20 v. sit- Tämän radan kannattavaisuuspuoli on ai-
12671: ten, radan, joka tulisi Perä-Pohjolaa lukuun- kanaan riittävästi selvitetty. Radan tarpeelli-
12672: ottamatta halkaisemaan maamme suurimman suus on käynyt entisestään ajankohtaisem-
12673: rautatiettämän alueen, nimittäin metsärik- maksi monestakin syystä. Erittäin huomion-
12674: kaan Keski-Suomen, niin sen jälkeen radan arvoisena on pidettävä sitäkin, että rauta-
12675: rakentamisessa ilmennyttä jarrutusta, hi- teiden ja hyvien liikenneväylien varsilta on
12676: tautta ja suoranaista saamattomuutta on ol- Keski-Suomeen asettunut asumaan moniin
12677: lut erittäin vaikea ymmärtää. Tätä radan tuhansiin nouseva siirtoväki. Näistä huo-
12678: rakentamisen hitaasti kiiruhtamista lienee mattava osa kuuluu juuri tämän rakennet-
12679: parhaiten osoittamassa se tosiasia, että ra- tavan radan välittömään vaikutuspiiriin.
12680: taa on tämän lähes kaksikymmenisen toimin- Kuten edellä on ilmi tuotu, Keski-Suomen
12681: takauden aikana saatu valmiiksi runsas 10 laajan maakunnan väestössä on herättänyt
12682: km. Jollei vauhti tästä parane, niin on to- todella oikeutettua tyytymättömyyttä se hi-
12683: dettava, ettei vielä kenties tämä sukupolvi taus, jolla tätä ratahanketta on tähän men-
12684: tule näkemään sitä ihmettä, että läpikulku nessä toteutettu. Tulevan vuoden talousar-
12685: rautateitse tällä kysymyksessä olevalla rata- vioon on hallitus varannut 250 miljoonaa
12686: suunnalla tulisi tapahtumaan. markkaa, mutta tämä summa on täysin riit-
12687: Radan rakennustöitä on viime vuosina tämätön, kun otetaan huomioon, että rataa
12688: suoritettu paaasiassa työttömyystöinä, ja on tarkoitus rakentaa koko pituudeltaan
12689: varsinaisia määrärahoja on osoitettu niin Äänekosken ja Saarijärven väliltä samoin
12690: niukasti, että ei kunnolla pientä kantahen- kuin Haapajärven ja Pihtiputaan väliltä.
12691: kilökuntaa ole voitu palkkauksen puolesta Edellä esittämämme perusteella ehdotamme-
12692: tällä työmaalla ylläpitää. Lienee syytä to- kin,
12693: deta, että rautatierakennuslakikomitea on että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
12694: pitänyt tärkeänä, että ainakin Äänekosken- tulo- ja menoarvioon lisäystä 100 mil-
12695: Saarijärven välinen 28 km: n pituinen rata- joonaa markkaa Suolahden--IIaapa-
12696: osa olisi pitänyt olla valmiina vuoden 1950 järven rautatien rakentamiseen.
12697: loppuun mennessä, ja sanottu komitea eh-
12698: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
12699:
12700: Eino Palovesi. Vilho Leivonen.
12701: 861
12702:
12703: IV,311. - Rah. al. N:o 243.
12704:
12705:
12706:
12707:
12708: Kannisto ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatien rakenta-
12709: miseksi Oulun seudulta Kuusamoon.
12710:
12711:
12712: E d u s k u n n a II e.
12713:
12714: Koko Koillis-Suomi on ilman rautatietä. neellinen tutkimus on jo ehtinyt niin pit-
12715: Tämä kulkuneuvojen puute on estänyt sen källe, että radan rakentamistöihin voidaan
12716: taloudellisen kehityksen siitä huolimatta, ensi vuonna ryhtyä. Radan suuntana on pi-
12717: että siellä ovat rikkaat raaka:ainelähteet dettävä suuntaa lähimpään satamaan Ou-
12718: laajaHekin teollisuudelle. Vasta rautatien lussa.
12719: rakentaminen luo edellytykset myöskin maa- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
12720: talouden kannattavalle harjoittamiselle tuolla
12721: laajalla alueella. Rakennettavan radan vai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
12722: kutuspiirissä on lisäksi valtiolla niin laajat tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
12723: metsämaat, että yksinomaan niiden arvon- markan määrärahan Oulun seudulta
12724: nousu riittää hyvin korvaamaan radan ra- Kuusamoon rakennettavan rautatien
12725: kentamisesta johtuvat kustannukset. Radan rakennustöiden aloittamista varten.
12726: suunnan selvittämiseksi toimeenpantu ko-
12727: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
12728:
12729: H. A. Kannisto. Eino Rytinki.
12730: Arvi Turkka. Arvi Ahmavaara.
12731: 862
12732:
12733: IV,312. - Rah. al. N:o 244.
12734:
12735:
12736:
12737:
12738: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suolahden-Haa-
12739: pajärven radan rakentamiseksi.
12740:
12741:
12742: E d u s k u n n a ll e.
12743:
12744: R:rulmnte~rla olevan Suolahden-Haapajär- k.o. radan ralkennustöitä varten. Kun osoite-
12745: ven radan välittömässä Y'hteyd:essä olevat tuista varoista suuri osa joudutaan \käyttä-
12746: kunnat ovat maamme meitsäri~kaimpia. mään :rn:ateriaalihankinto:i'hin, mm. siltojen
12747: Metsätalous antaa .pääosan rahaJtuloista väes- rruhoittamrseen, niin varat ko:r'keintaan riittä-
12748: tön suurelle enemmistölle, ·varsin lukuisalle vät turvaamaan työtä nykyiselle pieneHe kan-
12749: pientalonpoikaistolle ja metsätyö'läi,sil1e. tahenkilökunnalle.
12750: Näissä kunnissa 'ei ole havaittavffisa lainkaan Sikäli kuin radan va'lrrnistumiseilia 01Hsi jokin
12751: metsänostoja ja tuskin niitä lälhitulevaisuu- läiheinen ai:kamäärä, !herättäisi se ympäristön
12752: dessa tuQeekaa;n. Näin ollen p·oi!klkeukset<ta 'kunnissa monenlaista yritteliäisyyttä, joka
12753: joka kunnassa tulee esiintymään joulkkotyöttö- antaisi työ1tä ja ansioita tässä maakunnan
12754: myyttä, josta asujaimisto on täydellä syyHä la8Jjassa osassa. Jos otetaan !huomioon rata-
12755: huo1i·ssaan. töiden nylkyinen wste, ei tuottaisi ylivoimaisia
12756: Työtilaisuuksista ei D'lrsi puutetta, jos Suo- vaikeulksia rakentaa rata ili1kennöitävään ikun-
12757: Ialhden-Haapajärven radan raJkennustöihin toon kahdessa, kolmessa vu\:ldessa. Mikä1i
12758: käytäisiin riittävällä teholla. Täitä 160 km näin tapa;htuisi, olisi muutoin varma työttö-
12759: pituista rataa on crwkennettu jo toistakym- myy;den uihika näissä lkunnissa suurin piirtein
12760: mentä vuotta, mutta valmiina siitä on vasta torjuttavissa 'lähivuosien aikana.
12761: 9 km eilkä ~opullisesta vrulmistumisesta ole mi- Radan vaikutuspiiriin rajoi!ttuvat :kunnat
12762: tään 1t~etoa. V a~mistumattoma1ta osaltaan ovat poiJklkeu'l~setta seHa:isessa ta;loudeliisessa
12763: makaavat rataan sidotut varat hyödyttöminä asemassa, että joull.rlwluontoisen työttömyyden
12764: ja rakennustöiden ajoittainen supistuminen ooittainenkaan rtJorjuminen ei o'le niille maJh-
12765: tekee 11aikentamisen suht'eellis·en !ka~mksi. dollista. Koska metsäansim muodostavat
12766: TyönjohdoHekin nykyisenlainen työvauhti veronmaJksajain suurimman osan 'Pääasialliset
12767: tekee mwhdottomalksi suunnit·ella työvaiheita ralha:tullot, ai!heuttaa jouikkotyöttömyys kun-
12768: nykyistä twloudeHisemJmin. tien 'Verotulojen jyrkän ehtyrrnisen ja vero-
12769: Valtion tämäntapaisten investointien hi- rästien lkasvwmis:en.
12770: tautta on pu<Ylusteltu si:llä, että sotaikorvauk- rEdel'lä olevan perusteel[a oodotanrme,
12771: set ja muut sodasta johtuvat menot ovat aset-
12772: taneet tiettyjä rajoituksia. Kun nyt näistä että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
12773: menoista ensi vuonna syntyy säästöä halli- den 1953 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
12774: tuksen ilmoituksen mukaan 12,400 miljoonaa senä hallituksen esitykseen 400,000,000
12775: marldma, niin tuntuu hämrmästyttruvä1tä, että markkaa Suolahden-Haapajärven rar
12776: hallitus on esittänyt vain 250 mill.j. ma'I'kkaa dan rakentamiseksi.
12777: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
12778:
12779: Matti Koivunen. V. Puumalainen.
12780: Arvo Ahonen. Hertta Kuusinen.
12781: Artturi Koskinen.
12782: 863
12783:
12784: IV,313. - Rah. al. N:o 245.
12785:
12786:
12787:
12788:
12789: Alanko ym.: Määrärahan osoittamisesta rautatieläisten asun-
12790: totalon rakentamiseksi Tampereelle.
12791:
12792:
12793: E d u s !k: u n n a ll e.
12794:
12795: TamJp'ereella on asuntopula jatlkurv3Sti erit- yiksiikerrolksinen puura;kennus, jota !käytetään
12796: täin vrai!kea. Verraten ~illdman Ta!k:ennustoi- 11autatien lääkäreiden vastaanottohuoneistona.
12797: minnan !tuloksista on kuitenkin e6ttäin huo- MolemJmin puolin on valhvat lkiviseinät, joista
12798: mattava osa eri teollisuuslaitosten ja :Kaupun- toinen on nimenomaan ra!k:ennettu lisära!k:en-
12799: gin itsensä omille työntekijöilleen vamamia nusta si:lmälläpitä'en, ja toistalkin Vl()idaan
12800: asuntoja. Vaitio on ,jäänyt tässä työnte!k:i- ikäyi1Jtää h~in uudisrakennuksen päätysei-
12801: jäinsä ·ensiarvoista sosiraa!lista llmoltoa !koske- nänä. Uudi:sra.[rennusta varten on myös mi-
12802: vassa ilrohdassa palha:sti rjäJ1keen muista työn- toitettu viimeksi ra;kennetun talon 1ämpökes-
12803: an!tajista. Näin on !kaupungin rautatieläisten kus, vesijohto- ja viemäripääputkisto, joten
12804: ~es!k:uudessa 231 perhettä vai'Jrla !kunnollista uuden asunltota:lon ralkenta:minen täne koh-
12805: asuntoa:, mm. 11 perhettä asuu !'erillään toi- dalle tulee kustannuksiltaan huomattavan
12806: sistaan, aJl:iJvuokraJlaisina on sa:moin 11 per- halvaksi.
12807: hettä, liian pienessä asunll!OSSa on 72 per- Paitsi välttärrnätön asunnontarve edellyttää
12808: hettä, yli kymmenen kilometrin päässä työ- Tampereella ensi ta!lrvena ilmeisesti edessä
12809: pai!k:a:lta asuu 64 perhettä, :näitä 16 yli kol- o1eva ra!k:ennusa1an työttömyys edes jonlkin-
12810: anenikylllllm:enen !kilometrin ltailpa~een taJkana. laista va~tion sijoitustoiminltaa rtäJhän kaupun-
12811: Jolkainen ymmärtää, mitä tämä vaiikuttaa kiin.
12812: rautati~läisen vastuunailaisen ja työajoiltaan Kaiken edellä olevan perusteel'la esitärrnme,
12813: mitä epäsäännöllisimmij;n tehtävän !hoitoon.
12814: IKuitenikin on Trumperee'l!la mitä edul!lisim- että Edv,skunta ottaisi vuoden 1953
12815: ma:Jrla pailkalla, vastapä:ältä rautati:easemaa k:es- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 lu-
12816: lk!ellä kaupunlkia tollltti, rjonb molemmin puo- vun 16 momentille lisäyksenä 40 mil-
12817: ain on eri a~koina raJkennetut kivitalot, jotka joonaa markkaa rautatieläisten asunto-
12818: lkuuluvat rautatielaitokse'lle. Näiden talojen talon rakentamiseen Tampereelle.
12819: väJlissä on nykyään loppuun rappeutunut,
12820: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
12821:
12822: Kustaa Alanko. A. Simonen.
12823: Jaakko Hakala. Väinö Hakkila.
12824: Kaarle E. Renfors. Kaisa Hiilelä.
12825: Elli Stenberg.
12826: 864
12827:
12828: IV,314. - Rah. al. N:o 246.
12829:
12830:
12831:
12832:
12833: Hakkila ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen uuden
12834: postitalon rakennustöiden aloittamista varten.
12835:
12836:
12837: E d u s k u n n a ll e.
12838:
12839: Tampereen postitalon rakentamisessa on rella posti- ja lennätinlaitoksella on tontti,
12840: aikoinaan tehty se virhe, että se tehtiin ai- johon kaupunki on luvannut tarvittavan
12841: van liian pieneksi ja rakennettiin väärälle lisäalueen, olisi tarkoituksenmukaisinta ra-
12842: paikalle sikäli, että se häiritsee vilkasliiken- kentaa ajan vaatima uusi postitalo tälle pai-
12843: teisen Hämeenkadun yleistä liikennettä. kalle. Nykyinen postitalo voidaan käyttää
12844: Postiliikenteen viime vuosikymmenen aikana muihin valtion tarkoituksiin ja osaksi posti-
12845: tavattomasti lisäännyttyä, ei nykyinen noin ja lennätinlaitoksen henkilökunnan asun-
12846: 17,000 m3 postitalo kykene enää kunnolli- noiksi. Uuden talon tulisi suuruudeltaan olla
12847: sesti tyydyttämään liikennetarvetta. Tontti 30,000 m3.
12848: on kokonaan rakennettu eikä taloa siis voi Edellä sanottuun viitaten esitämme,
12849: laajentaa. Kun postinkuljetusta varten tar-
12850: vittavat postin autot alituisesti kulkevat ka- että Eduskunta ot.taisi vuoden 1953
12851: dulta pihalle ja päinvastoin, sulkeutuu Hä- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I 21 mom.
12852: meenkadun yleinen liikenne. Kun rautatie- kohdalle 100 miljoonan markan mää-
12853: aseman läheisyydessä aivan rautatien var- rärahan Tampereen ·uuden postitalon
12854: rakennustöiden aloittamista varten.
12855: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
12856:
12857: Väinö Hakkila. D4atti HeikldUä.
12858: Kaisa Hiilelä. A. Simonen.
12859: Jaakko Hakala. T. A. Wiherheimo.
12860: 865
12861:
12862: IV,315. - Rah. al. N:o 247.
12863:
12864:
12865:
12866:
12867: Nieminen ym.: Määrärahan osoittamisesta valtionrautateiden
12868: Pieksämäen vaunukorjauspajan laajentamista ja koneiston
12869: uusimista varten.
12870:
12871:
12872: E d u s k u n n a ll e.
12873:
12874: Valtionrautateiden kalustovajaus on sotien raaka-aineillekin ovat äärimmäisen pienet ja
12875: jälkeisenä aikana suuresti vaikeuttanut lii- sopimattomat. Valmisteiden siirto osastolta
12876: kenteen säännönmukaista hoitamista. Var- toiselle on hankalaa ja aikaa viepää. Mutta
12877: sinkin tavaraliikenteessä on muodostunut työturvallisuus ja sosiaaliset edut ovat mel-
12878: usein toistuvia ruuhkautumia. Paitsi sodissa kein olemattomat. Ruokailu-, peseytymis- ja
12879: tuhoutunutta ja luovutettua kalustoa, jota pukeutumishuoneet kaikkine laitteineen ovat
12880: ei ole vielä ehditty riittävästi korvata, on erittäin alkeelliset ja tarkoitukseensa sopi-
12881: kalustovajauteen vaikuttamassa ratkaisevasti mattomat. Konepajalla työskentelee noin 200
12882: valtionrautateiden konepajojen heikkotchoi- työläistä, joista noin 1/3 täytyy työsken-
12883: suus. Useimmat niistä työskentelevät ahtaissa nellä ulkosalla tilan ahtauden takia.
12884: huonetiloissa ja vanhentunein, vieläpä puut- Kun Pieksämäen vaunukorjauspajan ym-
12885: teeliisin työvälinein. Niinpä konepajojen lä- pärillä on valtionrautateiden omistuksessa
12886: hettyvillä ja suuremmilla risteysasemilla sei- noin 40 ha maata, johon olisi mahdollista
12887: soo suuret määrät rikkoutunutta, mutta kor- laajentaa konepajaa, niin olisi siihen ryh-
12888: jauskelpoista kalustoa vuodesta toiseen, kun dyttävä kiireellisesti. Asia onkin jo ollut kä-
12889: konepajoilla ei ehditä niitä kunnostaa. Slten sittelynalaisena eri virastoissa pitkän aikaa.
12890: seisoo suuret määrät kallisarvoista rautatie- V. 1945 alettiin jopa konepajan laajennus-
12891: kalustoa mitään tuloa tuottamatta, jopa tur- työtkin, jolloin tarvittava alue tuli raiva-
12892: meltuenkin. tuksi ja paikalle tuli joukko rakennustar-
12893: Pieksämäki on Suomen suurimpia risteys- vikkeita. Työ jäi kuitenkin tähän. Vuosina
12894: asemia ja Savon radan suurin ja tärkein. 1949-1950 pantiin samoin työt alkuun,
12895: Valtionrautateiden Pieksämäen konepaja on mutta tällöinkään ei päästy alkua pitem-
12896: kuitenkin niin ahdas ja alkeellinen, että se mälle, kun ne keskeytettiin. On kummallista,
12897: ei kykene selviytymään läheskään niistä kor- ettei näin tärkeän konepajan uusiruistöitä
12898: jaus- ja konepajatöistä, mitä Savon rata sille ole hoidettu paremmin ja saatettu konepajaa
12899: antaa. Niinpä Pieksämäen asema vaikuttaa- ajan- ja työmäärän vaatimaan kuntoon.
12900: kin eräänlaiselta kaatopaikalta, missä seisoo Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
12901: vuodesta toiseen erinäinen määrä kaiken-
12902: laista rikkoutunutta rautatiekalustoa. Kone- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
12903: pajan a!l'keenisuurtta kuvaa @nen kaikkea se, valtion tulo- ja menoarvioon
12904: että koneet ovat vanhentunutta mallia ja jo 25,000,000 markkaa valtionrautateiden
12905: osittain käyttökelvottomia, joten niillä työs- Pieksämäen vaunukorjauspajan laa-
12906: kentely on hidasta, varastotilat valmiille ja jentamistöitä ja koneiston uusimista
12907: puolivalmiille valmisteille samoin kuin varten.
12908: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
12909:
12910: Niilo Nieminen. Matti Meriläinen.
12911: Juho Rytkönen. Mikko Järvinen.
12912: Toivo Niiranen. Antto Prunnila.
12913: Esa Hietanen.
12914: 866
12915:
12916: IV,316. - Rah. al. N:o 248.
12917:
12918:
12919:
12920:
12921: Karjalainen ym.: ~Määrärahan osoittamisesta Kajaanin posti-
12922: talon yhteyteen rakennettavaa henkilökunnan asuinraken-
12923: nusta varten.
12924:
12925:
12926: E d u s k u n n a 1 1 e.
12927: 1
12928:
12929:
12930:
12931:
12932: Tulipailossa ltu.!houtunutta Kajaanin posti- Tä:hän nähden esitämme,
12933: twloa parhaillaan uudeNeen raJkennettwessa on
12934: tarlkoitus täJhän ylhteyteen saada erilllinen että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
12935: a;suntosiipi Kajaanissa olevan posti- ja len- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun 21
12936: nätinlaiWksen henkllakunnan huutruvan asun- momentin kohdalle Kajaanin postita-
12937: topu'lan 1poistamrisåsi. Tämä rakentaminen lon yhteyteen rakennettavaa henkilö-
12938: olisi välttämättä saaJtava suori;tetulksi posti- kunnan asuinrakennusta varten 75 mil-
12939: talon rraJkennustyön y(ht'eydessä. joonan markan määrärahan.
12940: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
12941:
12942: Eetu Karjalainen. J. Mustonen.
12943: 867
12944:
12945: IV,s17. - Rah. aJ. N:o 249.
12946:
12947:
12948:
12949:
12950: Turkka ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta posti- ja
12951: lennätinlaitokselle toimitalojen ja henkilökunnan asuntojen
12952: rakentamista varten.
12953:
12954:
12955: Eduskunnalle.
12956:
12957: Vuoden 1953 tulo- ja menoarvioesityksen hingoksi, varsinkin koska suunnattomasti
12958: 19 Pl. I luvun 21 momentin kohdalle on paisunutta rahaliikennettä on nykyisin edel-
12959: merkitty talojen hankkimiseksi posti- ja lytyksin mahdoton pätevästi hoitaa. Posti-
12960: lennätintoimipaikoille yhteensä 352 milj. mk, ja lennätinlaitokseen tarvittaisiin tehtyjen
12961: josta posti- ja lennätintaloja varten 150 laskelmien mukaan lähivuosina n. 600,000
12962: milj., postiautotalleja ja varikoita varten 127 ms posti- ja lennätintaloja ja n. 100,000 ms
12963: milj. ja asuntoja varten 75 milj. mk. asuintaloja. Tehtyjen suunnitelmien mukaan
12964: Jo vuonna 1949 lausui eduskunta toivo- tulisi posti- ja lennätintaloihin myös hen-
12965: muksen, että hallitus kiinnittäisi entistä kilökunnan asuntoja, joten suunnitelman
12966: suurempaa huomiota posti- ja lennätintalo- toteuttamisella suuresti lievennettäisiin
12967: jen rakentamiseen ja sisällyttäisi lähivuo- asuntojen puutetta. Posti- ja lennätinlai-
12968: sien talousarvioesityksiinsä tätä tarkoitusta toksessa on 1,200 sellaista viran ja toimen
12969: varten entistä suurempia määrärahoja posti- haltijaa, niistä suurin osa perheellisiä, jotka
12970: ja lennätinhallituksen käyttöön. Käsitel- mahdollisimman pian tarvitsisivat itselleen
12971: täessä tätä toivomusta kävi eduskunnassa asunnon.
12972: täysin selville posti- ja lennätintalojen suuri Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
12973: puute. Edellä mainittu hallituksen esityk- ehdotamme,
12974: seen otettu määräraha ei tarkoitusta varten
12975: ole läheskään riittävä vuodeksi 1953. Posti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
12976: ja lennätintoimipaikat toimivat useilla paik- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. 1 luvun
12977: kakunnilla varsin alkeellisissa oloissa, ja 21 momentin kohdalle posti- ja len-
12978: henkilökunta kärsii suuresti asuntojen puu- nätinlaitokselle talojen sekä henkilö-
12979: tetta. Kun posti- ja lennätinlaitoksen lii- kunnan asuntojen rakentamiseen hal-
12980: kenne on suuresti kasvanut viimeisenä kym- lituksen esityksessä merkityn määrä-
12981: menenä vuotena, tuottaa virkatalojen ja rahan lisäksi 200 miljoonaa markkaa,
12982: asuntojen puute suurta haittaa toiminnalle josta 100 miljoonaa markkaa henkilö-
12983: koituen tämä epäkohta lopulta valtion va- kunnan asuntoja varten.
12984: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
12985:
12986: Arvi Turkka. Veikko Kokkola.
12987: Eino Raunio. Artturi Koskinen.
12988: Arvo Sävelä. Urho Kulovaara.
12989: Kaisa Hiilelä. 0. Muikku.
12990: Arvo Ahonen. Urho Saariaho.
12991: Irma Torvi. Edvard Pesonen.
12992: Vappu Heinonen.
12993:
12994:
12995:
12996:
12997: 37
12998: 868
12999:
13000: IV,s1s. - Rah. al. N:o 250.
13001:
13002:
13003:
13004:
13005: Palovesi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta posti- ja
13006: lennätinlaitoksen autokannan uusimiseen.
13007:
13008:
13009: E d u s k u n n a 11 e.
13010:
13011: Postiautoliikenne on osoittautunut maas- myönnetyn liian pienen hankintamäärärahan
13012: samme erittäin tarkoituksenmukaiseksi maan- takia.
13013: tieliikenteessä ei ainoastaan postinkuljetuk- Vaikka laskisimme kymmenen vuoden kuo-
13014: sen, vaan myöskin matkustajaliikenteen edes- letuksen mukaankin uusien autojen tarpeen,
13015: auttamisessa ja liikenteen helpottamisessa. niin momentille ehdotettu 100 milj. markkaa
13016: Uusia postiautolinjoja onkin anottu varsin ei tule läheskään riittämään edes linja-auto-
13017: runsaasti maan eri puolille paikallisten asuk- kannan entisellään pysyttämiseksi. 371 linja-
13018: kaitten aloitteesta. Näitä asiallisesti perus- auton kuoletushan 10 vuoden kuluessa tie-
13019: teltuja ja liikenteessä kannattavaisuusedelly- täisi 37 :n auton uusimista vuosittain. Tämä
13020: tykset huomioonottaen täysin kannattavia tekee rahassa jo 185 milj. markkaa. Kun
13021: uusia linjoja on posti- ja lennätinhallitus muita moottoriajoneuvoja, joiden hinta on
13022: voinut aloittaa hyvin rajoitetusti, mikä joh- tietenkin linja-autojen hintaa halvempi vaih-
13023: tuu käytettävissä olevan autokannan vähyy- dellen 2 milj. markasta 600,000 markkaan, on
13024: destä. Tilanne onkin muodostunut sellaiseksi, 540 kappaletta, tarvitaan niiden vuotuisen
13025: että ellei posti- ja lennätinhallitukselle voida kuoletuksen korvaamiseksi pyöreästi laskien
13026: osoittaa suurempaa määrärahaa, kuin mitä 54 autoa varten n. 55 milj. markkaa.
13027: hallitus on ehdottanut tulevan vuoden tulo- Posti- ja lennätinlaitos liikelaitoksena kas-
13028: ja menoarviossa, niin seurauksena on, että vaa jatkuvasti. Puhelin, radio ja lennätin,
13029: postiautoliikennettä on nykyisestäänkin il- samaten postinkuljetus eri muodoissaan vaa-
13030: meisesti ryhdyttävä rajoittamaan. tivat oman osansa myös liikennevälineiden
13031: Vuonna 1949 maksoi linja-auto noin piiristä. Uusia puhelinyhteyksiä on raken-
13032: 2,200,000-2,400,000 mk. Ensi vuoden meno- nettava ja postinkuljetusta on parannettava
13033: arvioehdotuksessa on hinnaksi arvioitu sekä laitoksen haltuun joutuvien suunnatto-
13034: 4,500,000 mk, mutta tällä hetkellä näyttää mien rahavarojen valvontaa ja yleensäkin
13035: siltä, että hinta nousee n. 5 miljoonaan tarkastustoimintaa tehostettava. Tämä kaikki
13036: markkaan. Näin ollen niiden hinta on tätä tietää kaluston lisäämistä, mihin arviolta
13037: nykyä kaksinkertainen verrattuna hintoihin tarvitaan tällä erää vähintään 60 miljoonaa
13038: vuosina 1949-50, jolloin hankintaan myön- markkaa. Kaikkiaan posti- ja lennätinhalli-
13039: netty määräraha oli kuitenkin suurempi kuin tus tarvitsee siis 300 miljoonaa markkaa,
13040: nykyinen postiautoja varten myönnetty vas- minkä summan posti- ja lennätinhallitus on
13041: taava määräraha. Laitoksella on 911 moot- menoarvioehdotuksessaan pyytänytkin.
13042: toriajoneuvoa, joista 371 linja-autoa. Ajo- Edellä esittämämme perusteella ehdo-
13043: neuvojen kuoletusajaksi on menoarviossa tamme kunnioittaen,
13044: kuoletuksia laskettaessa arvioitu 10 vuotta,
13045: mikä on liian pitkä aika, kun otetaan huo- että Eduskunta ottaisi vuoden .1953
13046: mioon vanhojen autojen suuret korjaus- ja tulo- ja menoarvioon 100 miljoonaa
13047: huoltokustannukset, mitkä ovat kuitenkin markkaa lisäyksenä posti- ja lennätin-
13048: laitokselle välttämättömiä autoja varten laitoksen autokannan uusimiseen.
13049: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
13050:
13051: Eino Palovesi. Artturi Koskinen.
13052: Toivo Antila. Antti J. Rantamaa.
13053: 869
13054:
13055: IV,319. - Rah. al. N:o 251.
13056:
13057:
13058:
13059:
13060: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta puhelinyhteyksien
13061: rakentamiseksi Sallan kunnan uusille as1.Ltusalueille.
13062:
13063:
13064: E d u s k u n n a l i e.
13065:
13066: .Ailueluovutu!ksen johdosta on [ä;hes puolet Puheenoolevine asutusalueilJle, joiNa asuu
13067: Sallan ikunnan väestöstä joutunut siirtymään noin 4,000 asukasta, olisi ailuksi perustettava
13068: !heitä varten Sallan kunnassa perustetuilla 10 uutta puhelinpaikkaa ja sitä varten olisi
13069: uusille tiloille ennestään asumattomaHa seu- rakennettava pylväslinjoja noin 82 kilomet-
13070: dul'la. Tälle useampia suuria asutusaJlueita riä a 70,000 mk = 5,740,000 mk sekä
13071: käsittävä:lle alueelle on rakennettu uusia vedettävä noin 132 kilometriä joko 3 mm
13072: maant,eitä lähes 300 kHometriä. Sieltä puut- rauta- tai 2 mm teräskuparikaksoisjohtoa a
13073: tuvat kuitenlkin vielä kokonaan puhelinythtey- 30,000 mk = 3,960,000 mk. Yhteensä olisi-
13074: det. Uusissa olosuhteissa ja monien vaikeuk- vat kustannukset puhelupaiikkoineen n. 10
13075: sien roaisena elävälle väestö'lle puhelimien milljoonaa marikkaa.
13076: puu!tt'eesta on suurta /haittaa. Kun väestön EdeNä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
13077: aiikaisemmissa kylissä oli puhelinyht,eydet, nioittaen,
13078: oiisi kohtuutonta vaatia asukkaita normaali-
13079: sessa järjestytksessä hankikimaan puhelinlin- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
13080: joja pylvässitoumuksineen. Pu!heilinlinjojen tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan mar-
13081: raJkentaminen näille asutusalueiUe olisikin kan siirtomäärärahan uusien puhelin-
13082: katsottava varsinaiseksi jä:lleenrakennus- yhteyksien rakentamista varten Sallan
13083: työiksi. Sitä tarkoitusta varten ei kuitenkaan kunnan uusille asutusalueille.
13084: menoarviossa ole varattu määrärahoja, ikuten
13085: aikaisempina vuosina.
13086: He1singissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
13087:
13088: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
13089: 870
13090:
13091: IV,320. Rah. al. N: o 252.
13092:
13093:
13094:
13095:
13096: Lappi-Seppälä ym.: Määrärahan osoittamisesta metsähallin-
13097: non aluehallinnon virka-asuntojen jälleenrakentamista var-
13098: ten.
13099:
13100:
13101: E d u s k u n n a 11 e.
13102:
13103: Valtion metsät sijaitsevat pääosaltaan täten poistaisi asuntovaikeudet heidän koh-
13104: maamme pohjois- ja itäosissa, joissa metsä- daltaan ja samalla helpottaisi paikkakuntien
13105: hallinnon virkailijain toimi- ja asuinpaikat asuntopulaa.
13106: eräitä poikkeuksia lukuunottamatta ovat Edellä esitetyn epäkohdan korjaamiseksi
13107: maaseudun asutuskeskuksissa. Näillä seu- metsähallitus teki aikanaan maatalousminis-
13108: duilla, samaten kuin koko maassamme ny- teriölle sen pyytämän ja hyväksymän ra-
13109: kyisin vallitseva vaikea asuntopula on mo- kennussuunnitelman vuosille 1950-1956.
13110: nin tavoin haitannut metsähallinnon toi- Lukuunottamatta Muonion ja Utsjoen hoi-
13111: mintaa. toalueiden alue- ja apulaismetsänhoitajain
13112: Metsähallinnon virkailijoista on nim. vain virka-asuntoja, jotka jälleenrakennusvaroista
13113: vähäisenä osalla valtion puolesta asunto, myönnetyllä 20 milj. markan määrärahalla
13114: mutta huomattavalla osalla ei tällaista etua on saatu rakennetuksi, on vuoden 1950 ra-
13115: ole, koska asuntojen hankintaan myönnetyt kennusohjelma vielä kokonaan toteuttamatta.
13116: määrärahat ovat aina olleet niukat. Tilanne Jotta kaikkein välttämättömin tarve saatai-
13117: vaikeutui vielä tuntuvasti sen johdosta, että siin tyydytetyksi ja osa ko. rakennussuun-
13118: sodissa tuhoutui melkoinen osa metsähallin- nitelmasta toteutetuksi, mm. sodissa tuhou-
13119: non virka-asumuksista, joista vieläkin on tuneet virka-asumukset ja kaikkiaan 4 alue-
13120: jälleenrakentamatta kaksi aluemetsänhoita- metsänhoitajan, 7 apulaismetsänhoitajan, 3
13121: jan ja kymmenen metsätyönjohtajan asun- kanslistin ja 16 metsätyönjohtajan asunnot
13122: toa sekä Sallan hoitoalueen aluemetsänhoi- rakennetuiksi etupäässä maamme pohjois-
13123: tajan asunto, joka jäi luovutetulle alueelle. ja itäosissa, tarvittaisiin 150 milj. markkaa,
13124: Nämä kaikki ovat sellaisia asumuksia, jotka josta 59 milj. mk tulisi jälleenrakennetta-
13125: ensi sijassa ja mahdollisimman pian olisi vien asuntojen osalle.
13126: saatava jälleenrakennetuiksi, sillä ao. metsä- Koska ei ole valtion eikä nimenomaan sen
13127: hallinnon virkailijat - siitä huolimatta, että metsätalouden edun mukaista, että valtion
13128: he erittäin tehokkaasti ovat rakennuspuuta metsien syrjäisestä sijainnista johtuen muu-
13129: hankkimalla edistäneet paikkakuntansa jäl- tenkin vaikeissa oloissa toimivat virkailijat
13130: leenrakentamistoimintaa - asuvat itse ny- joutuvat asumaan heikoissa ja puutteelli-
13131: kyisin vielä kämppä-, parakki- ym. tilapäis- sissa asunnoissa, esitämme kunnioittaen,
13132: asunnoissa, joissa asumisesta koituu suoras-
13133: taan terveydellisiä haittoja. Mutta myöskin että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
13134: muilla sellaisilla paikkakunnilla, joissa met- tulo- ja menoarvioon 59 miljoonan
13135: sähallinnolla on tarkoitusta varten varat- markan määrärahan metsähallinnon
13136: tuna omat tontit, olisi syytä saada metsä- aluehallinnon virka-asuntojen jälleen-
13137: hallinnon virkailijoille asunnot, koska valtio rakennettavia uudisrakennuksia var-
13138: ten.
13139: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
13140:
13141: Jussi Lappi-Seppälä. M. 0. Lahtela.
13142: Heikki Soininen. H. A. Kannisto.
13143: Oskari Lehtonen. Irma Hamara.
13144: Aukusti Pasanen. Aune Innala.
13145: 871
13146:
13147: IV,321. - Rah. al. N:o 253.
13148:
13149:
13150:
13151:
13152: Tarkkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ilmajoen työlai-
13153: toksen karjatalousrakennusten rakentamista varten.
13154:
13155:
13156:
13157: E d u s k u n n a II e.
13158:
13159: Valtion omistuksessa on Ilmajoen pitä- nautaa ja n. 12 hevosta, sekä myöskin sikala,
13160: jässä maatila, jolle on sijoitettu Ilmajoen jossa suunnilleen pitäisi olla tilaa n. 100
13161: työlaitos, jonka kokonaispinta-ala on n. 119 eläimelle, ja vastaisuutta silmälläpitäen
13162: ha. Viljelyksessä on tilalla vuokra-alueet näyttääkin välttämättömältä rakennustoi-
13163: huomioonotettuna n. 70 ha, metsää 17 ha ja minta ottaa tätä taustaa vasten. Kun työ-
13164: vajaat 40 ha rahkasuota. Tämä viljelys hoi- laitos sijaitsee pehmeällä suoalueella, on
13165: detaan pääasiallisesti naistyövoimalla, jota uutta rakennusta varten jo hankittu alue,
13166: on työlaitokseen sijoitettuna n. 100 henkeä. joka kalliopohjaisena soveltuu juuri tällai-
13167: Viljelykset ovat rahkasuota, mutta on vilje- sen karjakartanon rakentamiseen. Näin ollen
13168: lysten kunto ja myöskin kasvullisuus erin- on myöskin jouduttu selvittämään kysy-
13169: omainen, joten tilan hoito on ollut varsin mystä, minkälaisesta rakennusaineesta nämä
13170: kannattavaa, mikä johtuu myöskin siitä, että karjarakennukset olisi rakennettava, ja täl-
13171: tilalla on suhteellisen halpa työvoima ja sitä löin tultu siihen, että rakennusaineena olisi
13172: on myöskin runsaasti käytettävissä kaiken- käytettävä kestävämpää ainetta kuin puuta,
13173: laisiin tilalla esiintyviin tehtäviin. joka suoalueella on ollut ainoa mahdollinen.
13174: Raivausten kautta tilan viljelyspinta-ala Pitempiaikaisen kestävyyden takia olisi ra-
13175: lähimmän 10 vuoden kuluessa tulee nouse- kennukset rakennettava kivestä, johonka
13176: maan n. 100 hehtaariin. Tällöin tulee kysy- myöskin antaa mahdollisuudet läheinen tiili-
13177: mykseen tilan viljelysten järjestely, mitenkä tehdas, josta voitaisiin rakennusaineet hank-
13178: edullisimmin voitaisiin tilaa käyttää ennen kia.
13179: kaikkea työlaitoksen hyväksi, mutta myöskin Kustannukset tuntuvat kyllä suurilta, kun
13180: kannattavasti valtion etua silmälläpitäen. ei laitos voi rakentamisessa käyttää omaa
13181: Asiantuntijat ovat arvostelleet, että tilalle työvoimaa juuri lainkaan. Kuitenkin on las-
13182: olisi saatava mahdollisimman suuri karja, kettu mS-hinnaksi 4,500 markkaa, jolla
13183: joka vastaisi tämän maanviljelysalueen tar- asiantuntijat ovat arvioineet rakennustoi-
13184: koituksia, mutta ennen kaikkea myöskin lai- minnan tulevan suoritetuksi. Näin ollen ra-
13185: tokselle voitaisiin siten saada elintarvik- kennuskustannukset nousevat n. 20 milj.
13186: keita, joita nyt vielä osittain joudutaan markan paikkeille, mutta tämän rakennuk-
13187: muualta ostamaan. sen valmistumisen jälkeen voidaan myöskin
13188: Maatilan rakennukset ovat varsin heikossa täystyöllisyys edullisesti järjestää työlaitok-
13189: kunnossa. Ennen kaikkea näin on arvostel- sen henkilökunnalle ja sillä tavalla saada
13190: tava karjakartanoa, joka on suorastaan ha- taloudellinen tulos mahdollisimman hyväksi.
13191: joamistilassa. Tämä rakennus on rakennettu Tässä yhteydessä tahdomme mainita, että
13192: n. 30 vuotta sitten suoalueelle, joka on var- maatilan viime vuoden tulot olivat juuri-
13193: sin pehmeäpohjainen ja kostea, jotenka puu- kasveista 925,000: -, sikalasta 771,000: -,
13194: rakennukset ovat siinä hyvin pitkälle lahon- maitotaloustuotteista 695,000: -, viljaista
13195: neet. 540,000: -, heinistä 400,000: - ja kasvitar-
13196: Asiantuntijat ovat arvioineet, että tilalle hasta 250,000: -. Tämä osoittaa tilan tuo-
13197: olisi saatava karjamäärä, joka vastaisi n. 50 ton monipuolisuutta, joka onkin luonnollista
13198: 872 IV,s21. - nmajoen työlaitos.
13199:
13200:
13201: sellaisissa olosuhteissa, joissa tämä työlaitos että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
13202: sijaitsee. Tämän syyn takia olisi välttämä- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
13203: töntä, että valtion puolesta huollettaisiin markan määrärahan Ilmajoen työlai-
13204: myöskin rakennusten kunnossapitoa sillä ta- toksen karjatalousrakennusten raken-
13205: valla, etteivät ne suorastaan tuottaisi onnet- tamista varten.
13206: tomuuksia maahanluhistumisellaan.
13207: Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13208: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
13209:
13210: E. M. Tarkkanen. Toivo Antila.
13211: Eero Saari. Väinö Tikkaoja.
13212: Iisakki Nikkola. Johannes Wirtanen.
13213: 873
13214:
13215: IV,322. - Rah. al. N:o 254.
13216:
13217:
13218:
13219:
13220: Saalasti ym.: Määrärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan
13221: kasvinviljelyskoeaseman asuinrakennuksen rakentamista
13222: varten.
13223:
13224:
13225: Eduskunnalle.
13226:
13227: Kasvinvilj elyskoeasemien toimintasuunni- nallisen työn tehostamista Pohjanmaalla on
13228: telma ja sen toteuttaminen edellyttää koe- pidettävä varsin tärkeänä ja ajankohtaisena,
13229: aseman johtajan lisäksi myös ammattipäte- joten ehdotamme kunnioittaen,
13230: vän teknillisen henkilökunnan kiinnittämistä
13231: mainituilla koeasemille. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
13232: Kun Pohjois-Pohjanmaan kasvinviljelys- tulo- ja menoarvioon 6 miljoonan
13233: koeasemalla ei ole asuntoja teknillistä hen- markan määrärahan Pohjois-Pohjan-
13234: kilökuntaa varten, muodostuu siitä koease- maan kasvinviljelyskoeaseman asuin-
13235: man toimintaa rajoittava tekijä. Koetoimin- rakennuksen rakentamista var.ten.
13236: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
13237:
13238:
13239: Kerttu Saalasti. Yrjö Hautala.
13240: 874
13241:
13242: IV,a2a. - Rah. al. N:o 255.
13243:
13244:
13245:
13246:
13247: Kannisto ym.: Määrärahan osoittamisesta Taivalkosken mas-
13248: satehtaan suunnittelu- ja rakennustöitä varten.
13249:
13250:
13251: E d u s k u n n a 11 e.
13252:
13253: Teollistamiskomitea viime vuonna anta- Koillis-Suomen metsävarojen jalostaminen
13254: massaan mietinnössä totesi, että Koillis- raaka-ainelähteillä on siis tuon maakunnan
13255: Suomen pitäjistä Taivalkoskella näyttäisi taloudellisen elpymisen kannalta pidettävä
13256: olevan edellytyksiä muodostua puunjalostus- välttämättömänä. Muualla sijaitseva teolli-
13257: teollisuuden sijaintipaikaksi. Kuusamossa suuspääoma ei kuitenkaan tuntene erikoi-
13258: pian päättyvä isojako tekee mahdolliseksi, sempaa halua sinne tapahtuvaan investoin-
13259: että sen suuret metsävarat lähiaikoina voi- tiin. Maakunnan omilla varoilla teollisuus-
13260: daan saada teollisuuden käyttöön. Siltä laitoksen rakentaminen ei taasen ole mah-
13261: alueelta on aikojen kuluessa jonkin verran dollista. Ainoa mahdollisuus näyttää olevan,
13262: kuljetettu Ii-joen vesistöön sahapuita, mutta että rakennustöihin on ryhdyttävä valtion
13263: paperipuuta ei liene koskaan voitu sanotulta varoilla. Tämä tuntuu sitäkin perustellum-
13264: alueelta hakata. Tämän pienen puutavaran malta, kun alueella sijaitsevat valtion laajat
13265: luonnollisin jalostuspaikka on Taivalkoski. metsäalueet, joiden taloudellisesta hyväksi-
13266: Massatehtaan rakentamiseen sinne olisi sen- käytöstä lähinnä on kysymys.
13267: vuoksi kiireellisesti ryhdyttävä. Massatehdas Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13268: tulisi tällöin sijaitsemaan raaka-ainelähteillä
13269: ja edistäisi voimakkaasti maaseudun teollis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
13270: tumista. Se loisi tällöin myöskin pohjan tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
13271: koko Koillis-Suomen tulevalle taloudelliselle markan määrärahan Taivalkoskelle
13272: kehitykselle, mikä tähän saakka on jäänyt rakennettavan massatehtaan suunnit-
13273: jälkeen koko muun Suomen taloudellisesta telu- ja rakennustöitä varten.
13274: kehityksestä.
13275: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
13276:
13277: H. A. Kannisto. Eino Rytinki.
13278: Arvi Ahmavaara.
13279: 875
13280:
13281: IV,324. - Rah. al. N:o 256.
13282:
13283:
13284:
13285:
13286: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta teollisuuslaitoksen pe-
13287: rustamiseksi Iin kuntaan.
13288:
13289:
13290: Eduskunnalle.
13291:
13292: Iijoki on eräs maamme suurimmista uitto- Kun näiden kuntien alueilla ei ole min-
13293: väylistä. Sen vesialueet ulottuvat yhdeksän käänlaisia teollisuuslaitoksia, niin valtion
13294: kunnan alueelle ja uitettavan puutavaran olisi ryhdyttävä sellaisten rakentamiseen.
13295: määrä on vuosittain 10-12 milj. kuutiota. Edellä esitettyjen luonnollisten edellytysten
13296: Metsänhoitolautakunnalta saatujen tietojen lisäksi on syytä viitata niihin viime päivinä
13297: mukaan on vesistön varsilla suuria metsä- saatuihin tietoihin, että Suomella on mahdol-
13298: alueita, joiden tuotto voitaisiin hoitotoimen- lisuuksia saada sijoitetuksi puuteollisuusalan
13299: piteiden avulla saada 2-3 kertaiseksi. Iijo- tuotteita uusille markkinoille. Niinpä tiedot
13300: kea myöten uitettava puutavara kuljetetaan kertovat, että Kiinan, Neuvostoliiton ja Suo-
13301: muihin kaupunkeihin jalostettavaksi tai las- men kesken on valmisteilla ns. kolmikanta-
13302: tataan ulkomaille vietäväksi. Iijoen suistolla sopimus mm. selluloosan viemiseksi Kiinaan.
13303: on hyvä luonnon muodostama satama, josta Edellä esitetyillä perusteilla esitämme, että
13304: vähäisellä ruoppauksella voitaisiin saada sel- valtio päättäisi ryhtyä kiireellisiin toimen-
13305: lainen, että valtamerilaivat voisivat turvalli- piteisiin tutkimuksien suorittamiseksi ja alus-
13306: sesti saapua. Sataman ympärillä on satoja tavien töiden aloittamiseksi, jotta mahdolli-
13307: hehtaareja rakentamatonta aluetta, jonne simman pian saataisiin tuotantolaitos ja sen
13308: teollisuuslaitoksien rakentaminen olisi mah- kautta työtilaisuuksia Iin ja Yli-Iin kunta-
13309: dollista. laisille.
13310: Lisäksi on otettava huomioon, että Iijoen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13311: kosket ovat vielä rakentamatta, joten sähkö-
13312: voima on hankittava muualta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
13313: Myöskin on otettava huomioon, että Iin ja tulo- ja menoarvioon 3,000,000 mar-
13314: Yli-Iin kunnan alueella maanviljelys on tyy- kan arviomäärärahan tutkimusten suo-
13315: pillistä pienviljelystä, joten sen harjoittajien rittamiseksi teollisuuslaitoksen perus-
13316: on hankittava toimeentulonsa pääasiassa an- tamiseksi ja alustavien töiden .toimeen-
13317: siotöistä. Viljellyn maan pinta-ala on yh- panemiseksi Iin kunnassa.
13318: teensä 4,700 ha eli 0.5 ha asukasta kohden.
13319: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
13320:
13321: Yrjö Murto. Antti Kinnunen.
13322: Irma Torvi. Ester Häikiö.
13323:
13324:
13325:
13326:
13327: 38
13328: 876
13329:
13330: IV,3~:;. - Rah. al. N:o 257.
13331:
13332:
13333:
13334:
13335: Rantamaa ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta puhe-
13336: linverkon laajentamiseen ja parantamiseen.
13337:
13338:
13339: Eduskunnalle.
13340:
13341: Syyskuun 18 päivänä 1951 jätti allekir- tiedoitusvälineitten tarvetta. Kun ammatti-
13342: joittanut useitten muitten edustajien kanssa virasto on puolestaan mainitulle momentille
13343: raha-asia-aloitteen, jossa esitimme, että edus- esittänyt noin 4 kertaa suuremman maaran
13344: kunta ottaisi vuoden 1952 tulo- ja meno- kuin mitä ensi vuoden tulo- ja menoarvio-
13345: arvioon 19 Pl. I luvun 17 momentin koh- ehdotukseen on otettu, näyttää siltä, että
13346: dalle hallituksen silloisessa esityksessä jo ol- valtion puhelintoimen rahoittamisessa kulje-
13347: leen määrärahan lisäksi 500 milj. markkaa taan liioitellun säästäväisyyden sanelemaan
13348: puhelinverkon laajentamiseen ja parantami- suuntaan. Kun samanaikaisesti puhelinmak-
13349: seen. Aioitteemme oli sanellut todellinen suja on useita kertoja korotettu, on kauko-
13350: tarve, joka monin paikoin varsinkin maaseu- puhelun käyttäjillä myös oikeus vaatia, että
13351: dun syrjäkylissä on suorastaan katastrofin- he saavat puhelimitse asiansa edes tyydyttä-
13352: omaisen huutava. Tilanne on tämän jälkeen vän nopeasti hoidetuiksi. Maan harvaan asut-
13353: yhä vain huonontunut, jonka vuoksi pi- tujen seutujen ja ennen kaikkea maaseudun
13354: dämme oikeana jättää aloitteen asiaintilan syrjäkylien puhelinolot vaatisivat nopeaa pa-
13355: korjaamiseksi. Ensi vuoden tulo- ja meno- rantamista, sillä tavallisten, yleisinhimillisten
13356: arvioehdotuksen 19 Pl. I: 23 mom: n (puhe- tarpeitten lisäksi, jolloin kaivattaisiin kiireel-
13357: lin- ja lennätinverkon laajentaminen ja pa- listä tiedoitusyhteyttä esimerkiksi sairaus-,
13358: rantaminen) kohdalle on merkitty nytkin synnytys- ja onnettomuustapauksissa, on
13359: mielestämme liian pieni summa, nimittäin muistettava, että esimerkiksi maaseudulle ja
13360: 700 milj. markkaa. sen nuorisolle toivottava pienteollisuus työn-
13361: Valtion puhelintointa varten myönnetty saantitilaisuuksineen ei voi elpyä eikä yrit-
13362: määräraha on pitkän aikaa ollut vuodesta teliäisyyttä voida saada aikaan sellaisilla
13363: vuoteen liian pieni, josta sitten on ollut vali- paikkakunnilla, missä ei ole puhelinta. Kun
13364: tettavana seurauksena, että valtion puhelin- näittenkin seutujen asukkaat kyllä muiste-
13365: verkko ei ole pystynyt likimainkaan tyydyt- taan veronmaksajina, on hyvin ymmärrettä-
13366: tämään liikennetarvetta, joka seikka ymmär- vissä se tyytymättömyys, millä puhelinolojen
13367: rettävästi on herättänyt yleistä huomiota ja parantamista odotetaan.
13368: perusteltua tyytymättömyyttä. Kaukopuhe- Valtion puhelintoimen epätyydyttävään ti-
13369: luja saadaan odottaa tuntikaupalla, ja odot- laan on julkisuudessa viime vuosina jatku-
13370: tamiseen kyllästyneet tilaajat peruuttavat vasti kiinnitetty huomiota. Myös valtion ti-
13371: puhelunsa; tällainen tilanne vaikuttaa tieten- lintarkastajat, joiden lausunnoille tässäkin
13372: kin ratkaisevasti tiedoituspalveluun ja vahin- asiassa on epäilemättä annettava ratkaiseva
13373: goittaa talouselämää ja myöskin valtiota. arvo, ovat kertomuksessaan jo vuodelta 1949
13374: Sillä talous- ja yleinen yhteiskuntaelämä lausuneet mm.: ,Puhelinliikenne ei nykyisin
13375: vaatii, että puhelinyhteydet nykyistä parem- läheskään vastaa sille kohtuudella asetettavia
13376: min tyydyttäisivät yhteystarvetta. Jos ni- vaatimuksia. Huolestuttavinta asiassa on, et-
13377: mittäin puhelua joutuu odottamaan suunnil- tei tilanne tässä suhteessa edes pysy ennal-
13378: leen yhtä kauan tai kenties kauemmankin laan, vaan vuosi vuodelta entisestäänkin huo-
13379: kuin autolla tai lentokoneella voitaisiin nonee. Huomioonottaen varsinkin ne suuret
13380: matka suorittaa, ei puhelin silloin enää ky- haitat ja suoranaiset vahingot, mitkä puhe-
13381: kene tyydyttämään yhäti kasvavaa nopeitten linoloissa vallitsevat epäkohdat aiheuttavat
13382: IV,325. - Rantamaa ym. 877
13383:
13384: talouselämälle, on pidettävä erittäin suo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
13385: tavana, että puhelinlaitteiden kunnostami- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. I luvun
13386: seen ja puhelinverkon laajentamiseen vastai- 23 momentin kohdalle hallituksen esi-
13387: suudessa voitaisiin myöntää riittävän suuret tyksessä jo olevan määrärahan lisäksi
13388: määrärahat." 300 miljoonaa markkaa puhelinverkon
13389: Edellä sanottuun viitaten ehdotamme kull- laajentamiseen ja parantamiseen.
13390: nioittaen,
13391: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 195~.
13392:
13393: Antti J. Rantamaa. Artturi Koskinen. Markus Niskala.
13394: Eeli Erkkilä. Juho Niukkanen. V. Puumalainen.
13395: Väinö Kaasalainen. Nestori Kaasalainen. Yrjö Hautala.
13396: Heikki Soininen. Vappu Heinonen. Väinö Rankila.
13397: Arvo Sävelä. Vilho Leivonen. Edvard Pesonen.
13398: Martti J. Huttunen. Eero Saari. Elli Nurminen.
13399: Toivo H. Kinnunen. Kalervo Saura. Arvi Ikonen.
13400: Kaisa Hiilelä. Kalle Joukanen. Urho Kulovaara.
13401: Veikko Helle. Martta Salmela-Järvinen. Eino Rytinki.
13402: Grels Teir. Irma Hamara. Eino Palovesi.
13403: Toivo Antila. Veikko Kokkola. Toivo Kujala.
13404: Urho Kähönen. Arvo Ahonen. Hilja Väänänen.
13405: H. Manninen. Kaino Haapanen. Tahvo Rönkkö.
13406: 878
13407:
13408: IV,326, - Rah. al. N:o 258.
13409:
13410:
13411:
13412: Väisänen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta puhelin-
13413: verkon laajentamiseen ja parantamiseen.
13414:
13415:
13416: E d u s k u n n a ll e.
13417:
13418: Ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksen set vahingot, mitkä puhelinoloissa vallitsevat
13419: 19 Pl. I: 23 mom: n (puhelin- ja lennätin- epäkohdat aiheuttavat talouselämälle, on pi-
13420: verkon laajentaminen ja parantaminen) koh- dettävä erittäin suotavana, että puhelinlait-
13421: dalle on merkitty 700 milj. mk. Kun tämä teiden kunnostamiseen ja puhelinverkon laa-
13422: määräraha vuodesta vuoteen on ollut liian jentamiseen vastaisuudessa voitaisiin myön-
13423: pieni, on siitä ollut seurauksena, että val- tää riittävän suuret määrärahat."
13424: tion puhelinverkosto ei ole pystynyt tyydyt- Aivan välttämättömimpiä tarkoituksia var-
13425: tämään liikennetarvetta. Tunnettua on, että. ten tarvittaisiin budjetissa esitetyn lisäksi
13426: kaukopuheluja saadaan odottaa tuntikausia vielä vähintään 900 milj. markkaa. Näin
13427: ja odottamiseen kyllästyneet peruuttavat pu- menetellenkään ei tarkoitukseen saataisi
13428: helunsa, aiheuttaen tästä valtiolle tulojen enempää kuin % siitä, mitä asianomainen
13429: menetystä. Räikeimpänä esimerkkinä y lei- ammattivirasto piti tärkeänä. Tässä yhtey-
13430: sestä tyytymättömyydestä mainittakoon dessä on huomattava, miten tärkeätä olisi,
13431: kauppakamaripiireissä viime keväänä puh- että kuluvana vuonna aloitettua puhelinkaa-
13432: jennut kiireellisten puhelujen lakko. Kun pelien laskutyötä saataisiin jatkaa. Yleisesti
13433: puhelinverkosto palvelee talous- ja yleensä tunnettuahan on, että tärkeimmät välit on
13434: yhteiskuntaelämän tärkeitä aloja, on välttä- ehdottomasti kaapeloitava. Niinikään on vält-
13435: mätöntä, että puhelinyhteydet saadaan kai- tämätöntä, että niin teknillisesti kuin talou-
13436: kin puolin tarkoituksenmukaisiksi. Kun am- dellisesti edullisia kantoaaltolaitteita hankit-
13437: mattivirasto mainitulle momentille oli esittä- taisiin. Siten yhteydet moninkertaistutettai-
13438: nyt kolme ja puoli kertaa niin suuren mää- siin suhteellisesti halvalla.
13439: rän ensi vuodeksi kuin mitä tulo- ja meno- Ko. tarkoitukseen tarvittaisiin varoja seu-
13440: arvioesitykseen on otettu, ei näin suuri vä- raavasti: avojohdoilla toimivien kantoaalto-
13441: hennys tunnu mitenkään tarkoituksenmukai- ja välityslaitteiden hankkimiseen uusien yh-
13442: selta. Varsinkin kun kaukopuhelujen käyttä- teyksien aikaansaamiseksi 100 milj. mk;
13443: jät kartuttavat valtion kassaa vuosittain huo- kaapelikantoaalto- ja välityslaitteiden hank-
13444: mattavalla määrällä, ovat he oikeutettuja kimiseen uusien yhteyksien aikaansaamiseksi
13445: vaatimaan, että he saavat puhelimitse asiansa 350 milj. mk; kaukokaapelien hankkimiseen
13446: tyydyttävästi hoidetuiksi. Syrjäseutujen 350 milj. mk; paikalliskaapeliverkkojen laa-
13447: asukkaiden kohdalla puhelinolojen paranta- jennuksiin 50 milj. mk; ja paikalliskeskusten
13448: minen merkitsee suurta helpotusta. rakentamiseen, laajentamiseen ja automati-
13449: Myös valtiontilintarkastajat ovat kiinnit- sointiin 50 milj. mk.
13450: täneet asiaan huomiota ja kertomuksessaan Edellä sanottuun viitaten esitämme,
13451: vuodelta 1949 lausuneet mm.: ,Puhelinlii-
13452: kenne ei nykyisin läheskään vastaa sille koh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
13453: tuudella asetettavia vaatimuksia. Huolestut- tulo- ja menoarvion 19 Pl. l luvun
13454: tavinta asiassa on, ettei tilanne tässä suh- 23 momentille 900 miljoonan markan
13455: teessa edes pysy ennallaan, vaan vuosi vuo- lisämäärärahan puhelinverkon laajen-
13456: delta entisestäänkin huononee. Huomioon ot- · tamiseen ja parantamiseen.
13457: taen varsinkin ne suuret haitat ja suoranai-
13458: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
13459:
13460: Jalmari Väisänen. 0. Muikku. Meeri Kalavainen.
13461: 879
13462:
13463: IV,327. - Rah. al. N:o 259.
13464:
13465:
13466:
13467:
13468: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin läänin ja mui-
13469: den syrjäseutujen puhelinlinjojen rakentamista varten
13470: posti- ja lennätinhallitukselle.
13471:
13472:
13473: E d u s kun n alle.
13474:
13475: Maamme puhelin~erkoston kehittämisessä koista, joissa ovat virastot, rahalaitokset, lää-
13476: on paljon toivomisen varaa kaikilla syrjäi- kärit ja sairaalat sekä liikkeet ja muut
13477: sillä seuduilla, erikoisestikin juuri pohjoi- asiainhoitopaikat, nämä seudut ovat.
13478: simmilla ·alueilla. Syrjäisillä seuduilla var- Mainittakoon vielä, että naapurimaas-
13479: sinkin Lapissa on satoja vuosia vanhoja ky- samme Ruotsissa on laitettu pohjoisosaan eli
13480: liä ja suuria myöhemmin perustettuja asu- Ruotsin Lappiin sellaisillekin alueille, joissa
13481: tusalueita, joissa asuu satoja, jopa tuhansia ei ole vakinaista asutusta, puhelinlinjoja,
13482: ihmisiä, joilla ei ole puhelinta kymmeniä jotta ne, jotka siellä joutuvat liikkumaan,
13483: kilometrejä lähempänä. voisivat olla yhteydessä niihin, joille asioita
13484: Mainittakoon, että mm. Rovaniemen maa- on, ja antaa itsestään ja muista tietoja avun-
13485: laiskunnass~a, joka on Rovaniemen kauppa- tarvitsemistapauksissa, joita erämaassa liik-
13486: lan, siis läänin hallintokeskustan, ympärillä, kuessa ja työskennellessä usein sattuu ja
13487: on puoliväliin toistakymmentä sellaista kylää joissa saattaa tapahtua kuolerrniakin, ellei
13488: ja asutusaluetta, joissa ei ole puhelinta. apua saa.
13489: Samanlainen on tilanne myöskin Kemijärven •Totta laajan Lapin alueelle ja muille syr-
13490: kunnassa, joka asemansa puolesta on verra- jäisille seuduille voitaisiin laittaa puhelin-
13491: ten keskeinen paikka. Kun tällainen on linjoja ja puhelimen käyttöpaikkoja edes
13492: tilanne läänin keskuspaikoissa, niin s:e osoit- jossain määrin ja saada tässäkin suhteessa
13493: taa, että syrjäisemmässä asemassa olevissa jotain parannuksia aikaan, olisi siihen tar-
13494: kunnissa on se vieläkin paljon pahempi, koitukseen otettava ensi vuoden tulo- ja
13495: vaikka puhelin niille, jotka asuvat syrjäi- menoarvioon erillinen määräraha.
13496: sillä seuduilla, on paljon tarpeelliserrnpi kuin Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
13497: niille, jotka asuvat asutuskeskuksissa ja ehdotamme,
13498: niiden läheisyydessä hyvien liikenneyhteyk-
13499: sien välittömässä yhteydessä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
13500: Puhelinverkos·toa olisikin nyt jo aika ryh- tulo- ja menoarvioon 30 miljoonan
13501: tyä laittamaan niille syrjäisille seuduille, markan määrärahan Lapin läänin ja
13502: joissa sitä ei vielä ole, koska puhelin on sitä muiden syrjäisten seutujen puhelin-
13503: välttämättömämpi, mitä edempänä vilkaslii- linjojen rakentamista varten posti- ja
13504: kenteisistä teistä ja sellaisista keskuspai- lennätinhallitukselle.
13505: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
13506:
13507: M. 0. Lahtela. Toivo Friman.
13508: Eino Rytinki.
13509: 880
13510:
13511: IV,328. - Fin. mot. N:o 260.
13512:
13513:
13514: Nordström: Angående anvisande av anslag för överflyttande
13515: av telefonkabeln på sträckan Åland-N orrtälje till sträc-
13516: kan Vasa--Umeå.
13517:
13518:
13519: T i ll R i k s d a g e n.
13520:
13521: Såväl de kulturella som de ekonomiska Denna kabel möjliggör 9 samtidiga förbin-
13522: förbindelserna mellan Österbotten och Väs- delser. År 1938 tillkomm en andra kabel
13523: terbotten är av mycket gammalt datum. I med 24 förbindelser och inför den befarade
13524: all synerhet efter senaste krig har dessa starka ökningen av samtalsfrekvensen under
13525: förbindelser starkt utvecklats. Om denna ut- olympiaden anskaffade postverket ytterligare
13526: veckling vittnar det faktum, att under som- en ny co-axial-kabel mellan Sverige och Fin-
13527: marhalvåret numera icke mindre än tre ång- land över Åland, viiken tillåter inkoppling
13528: fartyg upprätthåller regelbunden trafik mel- av 72 nya telefonförbindelser, varav redan
13529: lan dessa landskap å ömse sidor om Botten- 36 utbyggts.
13530: havet. Därtill kommer den regelbundna flyg- Efter att kabeln av år 1938 och den ny-
13531: trafiken V asa-Sundsvall. Vasa torde även ligen utsatta kabeln tillkommit med deras
13532: ha regelbundna båtförbindelser med flere sammanlagda möjliga kapacitet av 24 + 72
13533: skandinaviska hamnstäder än någon annan = 96 förbindelser har kabeln av år 1928
13534: stad i vårt land. Då detta är fallet, är det med sina 9 förbindelser ingen praktisk be-
13535: uppenbart att den totala avsaknaden av di- tydelse mer för förbindelserna Åbo-Stock-
13536: rekta telefonförbindelser över K varken gör holm, synnerligast som den icke torde kunna
13537: sig starkt kännbar och utgör ett uppenbart hållas i bruk med mindre än att den tas upp
13538: hinder för de ömsesidiga förhållandenas och och undergår en grundlig reparation. Där-
13539: samfärdselns vidare utveckling. emot kan denna pupinkabel, om den tas upp,
13540: Telefonförbindelserna mellan österbotten repareras och ombyggas till en bärfrekvens-
13541: och Västerbotten går nu över Åbo, Åland kabel, varigenom förbindelseantalet stiger
13542: och Stockholm och äro såväl tidsödande som med några hundra procent, för lång tid
13543: dyra. Om en direkt telefonförbindelse från framåt tillfredsställa behovet av direkta och
13544: Vasa till Umeå över Kvarken upprättas snabba telefonförbindelser mellan de mel-
13545: skulle den bli betydligt snabbare och priset lersta delarna av vårt land samt motsva-
13546: för ett samtai bleve en knapp tredjedel av rande delar av Sverige och Norge.
13547: det nu gällande. Samtidigt skulle denna På grund av det ovananförda och med be-
13548: linje utgöra en extra reserv och garanti i aktande av att kostnaderna för upptagandet
13549: händelse av avbrott på telefonlinjerna över och ombyggandet av här nämnda kabel en-
13550: Åland. Denna telefonförbindelse skulle ligt erhållen sakkunniguppgift skulle ställa
13551: gagna icke endast Vasa och Syd-österbotten sig synnerligen blygsamma, tillåter sig un-
13552: utan hela mellersta Finland och då av geo- dertecknad vördsamt föreslå,
13553: grafiska orsaker en dylik linje skulle komma
13554: att dragas över Replot och Björkby skulle att Riksdagen i statsförslaget för
13555: dessa tvenne skärgårdssocknar, vilkas tele- år 1953 måtte upptaga 12,000,000
13556: fonförhållanden nu är synnerligen bristfäl- mark för att den mellan Finland och
13557: liga, samtidigt få sina telefonförbindelser Sverige år 1928 utlagda telefonkabeln
13558: med fastlandet ordnade på ett tillfredsstäl- ( sjökabeln) måtte upptagas på sträc-
13559: lande sätt. kan Åland-N orrtälje, ombyggas t~1l
13560: År 1928 utlades en första telefonkabel bärfrekvenskabel samt utläggas mel-
13561: mellan Sverige och Finland via Åland. lan Vasa och Umeå.
13562: Helsingfors, den 16 september 1952.
13563:
13564: T. E. Nordström
13565: 881
13566:
13567: IV,32s. - Rah. al. N:o 260. Suomennos,
13568:
13569: Nordström: Määrärahan osoittamisesta Ahvenanmaan-Norr·
13570: täljen puhelinkaapelin siirtämiseksi Vaasan-Uumajan lin-
13571: jalle.
13572:
13573: Eduskunnalle.
13574:
13575: Pohjanmaan ja Länsipohjan niin sivistyk- Iinkaapeli Ahvenanmaan kautta Ruotsin ja
13576: selliset kuin taloudellisetkin yhteydet ovat Suomen välille. Tätä kaapelia myöten voi
13577: hyvin vanhat. Erityisesti viimeisen sodan samanaikaisesti tapahtua 9 puhelua. Vuonna
13578: jälkeen nämä yhteydet ovat voimakkaasti ke- 1938 saatiin toinen samanaikaisesti 24 pu-
13579: hittyneet. Tästä kehityksestä todistuksena on helua välittävä kaapeli, ja postilaitos, peläten
13580: se tosiasia, että kesävuosipuoliskolla nykyään puhelutaajuuden voimakasta lisääntymistä
13581: jopa kolme höyryalusta ylläpitää säännöl- olympialaisten aikana, hankki vielä uuden co-
13582: listä liikennettä näiden Pohjanlahden mo- axia-kaapelin Ruotsin ja Suomen välille,
13583: lemmin puolin sijaitsevien maakuntien vä- joka kulkee Ahvenanmaan kautta ja tekee
13584: lillä. Tämän lisäksi on Vaasan-Sundsvallin mahdolliseksi 72 uuden puhelinyhteyden kyt-
13585: välillä säännöllinen lentoliikenne. Vaasasta kemisen, joista jo 36 on rakennettu.
13586: lienee myöskin säännöllisiä laivayhteyksiä Sen jälkeen kun saatiin vuoden 1938 kaa-
13587: useampiin Skandinavian satamiin kuin mis- peli ja äskettäin asennettu kaapeli, joiden
13588: tään muusta maamme kaupungista. Kun yhteenlaskettu mahdollinen kapasiteetti on
13589: näin on laita, on ilmeistä, että suorien pu- 24 + 72 = 96 yhteyttä, ei vuonna 1928 asen-
13590: helinyhteyksien täydellinen puuttuminen netulla kaapelilla, jossa on 9 yhteyttä, ole
13591: merenkurkun toiselle puolelle tuntuu ki- enää mitään käytännöllistä merkitystä Tu-
13592: peästi ja muodostaa ilmeisen esteen molem- run-Tukholman välisissä yhteyksissä, var-
13593: minpuoleisten suhteiden ja yhdysliikenteen sinkaan kun sitä ei voitane pitää käytössä,
13594: edelleen kehittymiselle. ellei sitä nosteta ja perusteellisesti korjata.
13595: Pohjanmaan ja Länsipohjan väliset puhe- Sitä vastoin voi tämä pupinikaapeli, jos se
13596: linyhteydet kulkevat nykyisin Turun, Ahve- otetaan ylös, korjataan ja muutetaan kanto-
13597: nanmaan ja Tukholman kautta ja ovat sekä aaltokaapeliksi, jolloin yhteyksien lukumäärä
13598: aikaa viepiä että kalliita. Jos järjestettäisiin nousee muutamalla sadalla prosentilla, pit-
13599: suora puhelinyhteys Merenkurkun yli Vaa- käksi ajaksi eteenpäin tyydyttää suorien ja
13600: sasta Uumajaan, tulisi yhteys huomattavasti nopeiden puhelinyhteyksien tarpeen maamme
13601: nopeammaksi ja puhelun hinta olisi tuskin keskiosien ja vastaavien Ruotsin ja Norjan
13602: kolmattaosaa nykyisestä. Samalla tämä linja osien välillä.
13603: olisi ylimääräisenä reservinä ja varmuutena Edellä olevan perusteella ja huomioonot-
13604: siinä tapauksessa, että Ahvenanmaan kautta taen, että mainitun kaapelin nosto- ja uusi-
13605: kulkevissa puheliniinjoissa sattuisi keskey- miskustannukset saadun asiantuntijatiedon
13606: tyksiä. Tämä puhelinyhteys ei hyödyttäisi mukaan jäisivät erittäin vaatimattomiksi,
13607: ainoastaan Vaasaa ja Etelä-Pohjanmaata, ehdotan kunnioittaen,
13608: vaan koko Keski-Suomea, ja kun maantie-
13609: teellisistä syistä sellainen linja vedettäisiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
13610: Raippaluodon ja Björköbyn kautta, tulisivat tulo- ja menoarvioon 12 miljoonaa
13611: nämä kaksi saaristopitäjää, joiden puhelin- markkaa vuonna 1928 Suomen ja
13612: olot nyt ovat erityisen puutteelliset, saman- Ruotsin välille Ahvenanmaalta N orr-
13613: aikaisesti saamaan mannermaalle johtavat täljeen lasketun puhelinkaapelin (me-
13614: puhelinyhteytensä järjestetyiksi tyydyttä- rikaapelin) nostamiseksi, uusimiseksi
13615: vällä tavalla. kantoaaltokaapeliksi sekä sen laskemi-
13616: Vuonna 1928 laskettiin ensimmäinen puhe- seksi Vaasan ja Uumajan linjalle.
13617: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
13618:
13619: T. E. Nordström.
13620: 882
13621:
13622: IV,329, - Rah. al. N:o 261.
13623:
13624:
13625:
13626:
13627: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta uittokanavan ra-
13628: kentamiseksi Varkauden kauppalassa olevan Taipaleen lai-
13629: vakanavan vierelle.
13630:
13631:
13632:
13633:
13634: Pohjois-Savosta ulosvietävän puutavaran Varkauden kauppalassa sijaitsevan Taipa-
13635: kuljettamiseksi on käytettävissä Varkauden leen kanavan vierelle ·asiaJintiloo auttami-
13636: ja Heinäveden uittoreitit, joista Varkauden seksi. Kuopion tie- ja vesirakennuspiirin toi-
13637: reitti on noin 30 km ~yhyempi. Varkauden mesta on tarpeelliset maastotutkimukset suo-
13638: reitillä on kaksi kanavaa, joista Konnuksen ritettu v. 1950. Esitettyä uittokanavaa voi-
13639: kanavan teho on 500 :nippua 8 tunnissa ja daan myöskin käyttää Unnukanvesistön
13640: Taipaleen kanavan teho 200 nippua 8 tun- tulva-aukkona, jotta vältyttäisiin sellaisilta
13641: nissa. Taipaleen kanavan heikosta tehosta ram.tavahingoilta, joita mm. kuluvana vuonna
13642: johtuen joudutaan suuri osa puutavarasta on rantaviljelyksille aiheutunut.
13643: lauttaamaan pitempää ja hankalampaa Hei- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13644: näveden reittiä myöten, mikä asiantila vai-
13645: kuttaa myöskin kantohinto~hin Pohjois- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
13646: Savossa. tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
13647: Tähiiln asiaan on kiinnitetty huomiota. markan määrärahan uittokanavan ra-
13648: Mm. Varkauden kauppalanhallitus on kulku- kentamiseksi Varkauden kattppalassa
13649: laitosten ja yleisten töiden ministeriölle eh- olevan Taipaleen laivakanavan vie-
13650: dottanut erillisen uittokanavan rakentamista relle.
13651: Helsingjssä 12 päivänä syyskuuta 1952.
13652:
13653: Hugo Manninen. E. Hietanen.
13654: Juho Rytkönen. Elli Juntunen.
13655: Tahvo Rönkkö.
13656: 883
13657:
13658: IV,33o. - Rah. al. N:o 262.
13659:
13660:
13661:
13662:
13663: Kyttä ym.: Korotetun määrärahan osoitta.misesta lainoiksi
13664: metsänparannustöihin.
13665:
13666:
13667: E d u s k u n n a ll e.
13668:
13669: Vuoden 1953 tulo- ja menoarvioesityksessä käyttää näiden töiden kustantamiseen lainf:.-
13670: on metsänparannustöiden kustantamiseksj varoja. Oikean suhteen saavuttamiseks.'·
13671: ehdotettu: laina- ja avustusvarojen välillä olisi ehdo.
13672: 11 Pl. XVIII: 5 avustuksina 260 miljoonaa. tettuihin 50 miljoonan markan lainavaroihin
13673: 19 Pl. II: 6 lainoina 50 miljoonaa. saatava lisäystä 100 miljoonaa markkaa. On
13674: Metsänparannuslaista annetussa asetuk- syytä muistuttaa siitä, että voimassa olevan
13675: sessa määrättyjen periaatteiden mukaisesti metsänparannuslain mukaan näillä varoilla
13676: on käytännössä kiteytynyt määrätty suhde nykyisin on toteutettruva myöskin metsäteiden
13677: metsänparannushankkeissa käytettävien lai- rakentamista.
13678: na- ja avustusvarojen välille. Asetuksessa Keskusmetsäseurojen nykyisellä miehis-
13679: määrätyt seikat huomioonottaen avustusmää- töllä voidaan hoitaa metsänparannustyöt
13680: rät vaihtelevat metsänparannushankkeiden siinä laajuudessa kuin tässä esitetyt määrä-
13681: kesken huomattavasti, mutta sellaista suh- rahat edellyttävät. Toisaalta ei voi olla tar-
13682: detta laina- ja avustusvarojen välillä on pi- koituksenmukaista, että monien vuosien eri-
13683: detty tavoiteltavana, että metsänparannus- koiskoulutuksella tehtäväänsä valmennettu
13684: töiden kustantamiseksi osoitetuista kokonais- miehistö, töihin tarpeellinen kalusto ja toi-
13685: varoista olisi 35-40 % lainavaroja, jolloin minnassa käytetty muu välineistö pidetään
13686: varsinaisiin työkustannuksiin käytettäisiin puolit~hoisessa käytössä, sitäkin vähemmän,
13687: laina- ja avustusvaroja yhtä paljon kumpia- kun metsänparannustyöt ovat kansantalou-
13688: kin. Avustusmäärärahasta maksetaan nimit- dellisesti edullisia ja maanomistajien taholta
13689: täin myös metsänparannustoiminnan hoita- erittäin haluttuja. Erikoisesti on huomautet-
13690: miseksi välttämätön organisaatio. Molempien tava, että metsänparannustyöt ovat se:'! laa-
13691: keskusmetsäseurojen ns. yleiskulut ovat vuo- tuisia, ettei niitä voida lyhyessä ajassa laa-
13692: deksi 1952 vahvistetun menoarvion mukaan jentaa tai supistaa mielin määrin. Toiminta-
13693: yhteensä n. 109 miljoonaa markkaa. Kun koneiston käyntiin saattaminen, moninaisten
13694: tulo- ja menoarviossa avustuksina ehdote- suunnitelmien valmistaminen kuulutettavine
13695: tusta 260 miljoonan markan määrästä vä- kokouksineen jne., hankkeiden rahoituspuo-
13696: hennetään mainitut yleiskuluihin tarvittavat len järjestelyt ym. alkuvalmistelut sekä
13697: 109 miljoonaa markkaa, jää työkustannuk- suunnitelmien toteuttamisvaiheessa satojen
13698: siin avustuksina käytettäväksi 151 miljoonaa työmaiden avaaminen usein syrjäisillä seu-
13699: markkaa. Jos lainavaroja saadaan vain ehdo- duilla sekä niillä tilitysten hoitaminen ja
13700: tettu 50 miljoonaa markkaa, on se vain kol- muut tehtävät vai1mbtavat sen, että jos
13701: mannes siitä määrästä, mikä kokemuksen pe- mieli tehokkaasti toimia, tulee olla varmuus
13702: rusteella olisi tarpeen, jotta oikea suhde mo- toimintamahdollisuuksista pitemmälti eteen-
13703: lempien varojen käyttötapojen välillä säi- päin. Tämän vuoksi olisi välttämätöntä, että
13704: lyisi. riittävät määrärahat varattaisiin näiden töi-
13705: Laina- ja avustusvarojen suhdetta ei ole den tukemiseen etukäteen. Lisämenoarvioissa
13706: syytä muuttaa siihen suuntaan, että ruvet- myönnettävillä varoilla ei pystytä toimimaan
13707: taisiin toteuttamaan metsänparannustöitä täysitehoisesti.
13708: runsaamman avustuksen turvin. Terveempänä Osoituksena siitä, miten vaatimattomista
13709: on pidettävä pyrkimystä yhä enemmän summista on kysymys, mainittakoon vertai-
13710: 39
13711: 884 IV,33<J. - Lainat metsänparannustöihin.
13712:
13713:
13714: luna, että tässä tulo- ja menoarviossa on tyksessä on varattu melko runsaasti varoja
13715: esitetty maanparannustöihin lainoina 350 työttömyyden torjumiseksi ja kun juuri met-
13716: miljoonaa markkaa, minkä lisäksi maanpa- sänparannustöillä työttömyyttä torjutaan, ei
13717: rannustoiminnan hallintomenot ovat 299 pitäisi olla estettä, että 100 miljoonaa mark-
13718: miljoonaa markkaa ja avustusmomentti on kaa työttömyyden torjumiseen varatuista
13719: 598 miljoonaa markkaa sekä erikseen vielä varoista siirrettäisiin metsänparannustöiden
13720: vesistöjen las:kemista varten 100 miljoonaa kustantamiseen ehdotettuihin lainavaroihin.
13721: marlklkaa. Yksistään asutustiloilla suoritetta- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
13722: vaa vastaavaa toimintaa varten on määräraha
13723: 1,100 miljoonaa markkaa. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
13724: Edellä esitetyt seikat huomioonottaen voi- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
13725: dan pitää 100 miljoonan markan lisäämistä 6 momentille 100 miljoonan markan
13726: metsänparannustöiden lainamomentille töi- lisäyksen lainoiksi metsänparannustöi-
13727: den suorittamisen ja valtion taloudenhoidon- hin.
13728: kin kannalta järkevänä.
13729: Kun vuoden 1953 tulo- ja menoarvioesi-
13730: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
13731:
13732: Harras Kyttä. Urho Saariaho. Toivo Antila.
13733: Viljami Kalliokosld. Arvi Ahmavaara. Urho Kähönen.
13734: Kalervo Saura. Heikld Soininen. Nestori Kaasalainen.
13735: Matti Heikldlä. T. N. Vilhula. T. A. Wiherheimo.
13736: Atte Pakkanen. Esa Kaitila. Niilo Honkala.
13737: Kalle Joukanen. Arvi Ikonen. Antti J. Rantamaa.
13738: Eino Rauste. Henrik Kullberg. Lauri Kaarna.
13739: 88!$ .
13740:
13741: IV,331. - Rah. al. N:o 263.
13742:
13743:
13744:
13745:
13746: Nykänen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi ja avus-
13747: tuksiksi kivisten peltojen raivaamiseksi.
13748:
13749:
13750: E d u s k u n n a ll e.
13751:
13752: Kivisiä peltoja on maassamme runsaasti tään, että kivenraivaus on ratkaisevaa laatua
13753: Mikkelin, Kuopion ja Oulun lääneissä sekä oleva maan perusparannus. Useaan ottee-
13754: huomattavasti myös muissakin lääneissä. seen on eduskunnassakin kiinnitetty huo~
13755: Vaara- ja mäkialueillamme on pellot aikoi- miota kivenraivauksen tukemiseen valtion
13756: naan raivattu hallanvaaran vuoksi vaaroille. varoilla ja vuoden 1951 menoarvioon tulikin'
13757: Moreenimaat, joilla etupäässä kivisyyttä hyväksytyksi 40 miljoonaa markkaa käyte~
13758: esiintyy, ovat hyväkasvuisia maita, ns. hike- täväksi avustuksina pienviljelmien kivenrai-
13759: viä maita. Pellot on muokattu sahroilla ja vaustoimintaan. Tosin tämä määräraha on·
13760: risukarheilla. Vasta myöhemmin on käyty jaettavissa vasta tänä vuonna, Kivenraivauk-
13761: viljelemään alavia maita ja soita. Maata- sen säännöllisyydeon edistämiseksi ja turvaa:..
13762: louden koneeliistuessa on kivisten peltojen miseksi on jätetty lakialoitteita, joita edils-
13763: viljeleminen tullut entistä kannatta.matto- kunta ei ole vielä käsitellyt~ Kivenraivauk-
13764: mammaksi verrattuna kivettömiin peltoihin. sesta saadut kokemukset viime vuosina ovat
13765: On kiistatonta, että kivisten peltojen vilje- olleet rohkaisevia. Koneellinen raivaus on
13766: lijä ei voi päästä niin suuriin satoihin ja maassamme jo kehitysasteella, mutta tärkeää
13767: niin pieniin tuotantokustannuksiin kuin ki- on myös edelleen tukea kivenraivausta, joka
13768: vettömän pellon viljelijä. On arvioitu, että suoritetaan pääasiassa ihmis- ja hevostyönä.
13769: jos kiviä on 10 % maan muokkauskerroksen Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
13770: tilavuudesta, ovat esim. kevätviljan tuotan-
13771: tokustannukset yli 30% suuremmat kuin että Eduskunta·· ottaisi vuoden 1953
13772: kivettömällä pellolla, ja kivisyyden ollessa tulo- ja menoarvioon 500,000,000 mar-
13773: 30% tuotantokustannukset nousevat yli kak- kan miiärärahan halpakorkoisten lai-
13774: sinkertaisiksi. Jos esim. mies kyntää hevos- nojen ja avustusten myöntämiseksi
13775: parilla kivettömällä pellolla päivässä 60 aaria, kivisten peltojen raivaamiseksi sellai-
13776: niin jää työsaavutus, kivisyyden ollessa sille viljelijöille, joif!,en omistama tai
13777: 30 %, 20: een aariin. Yleensä jo myönne- hallitsema peltopinta-ala on alle 15 ha.
13778: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
13779:
13780: Juho Nykänen. Toivo Friman.
13781: Toivo Niiranen. Usko Seppi.
13782: Juho Rytkönen. Matti Meriläinen.
13783: 886
13784:
13785: IV,ss2. - Rah. al. N:o 264.
13786:
13787:
13788:
13789:
13790: Rapio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta rakennus-
13791: lainoiksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
13792:
13793:
13794: E d u s k u n n a ll e.
13795:
13796: Maaseudun asunto-olojen parantamiseen vissa paremmin kuin mitä tähän asti on
13797: lainoituksena käytettäväksi hallitus esittää ollut. Asuntokurjuuden syyt, sen laajuus ja
13798: v.uoden 1953 tulo- ja menoarvion 19 prJ.. sen aiheuttamat vaikeudet seuraamuksineen
13799: II luvun 11 momentilla käytettäväksi ovat tulleet eduskunnassa esitetyiksi sekä
13800: 6DO,OOO,OOO markkaa, mitä summaa on pidet- näin ollen kaikille sen jäsenille tunnetuiksi,
13801: tävä tähän tarkoitukseen liian pienenä. mihinkä viitaten ehdotamme,
13802: · Maaseutujen asunto-olojen kurjuus on
13803: tunnettu ja virallistenkin numeroiden va- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
13804: lossa tunnustettu. Uusimisen ja korjaamisen tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
13805: tarpeessa olevien, samoin kuin kokonaan 11 momentille lisäyksenä 400,000,000
13806: asumiseen kelpaamattomienkin asuntojen markkaa rakennuslainoiksi maaseudun
13807: luku on hirvittävän suuri ja suurenee jatku- asunto-olojen parantamiseen.
13808: vasti, ellei huokeakorkoisia lainoja ole saata-
13809: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
13810:
13811:
13812: Pertti Rapio. Antto Prunnila.
13813: Arvo Riihimäki. Niilo Nieminen.
13814: Kaino Haapanen. Ester Häikiö.
13815: Mikko Järvinen. Juho Rytkönen.
13816: Antti Kinnunen.
13817: 8S'f
13818:
13819: IV,aaa. - Rah. al. N:o 265.
13820:
13821:
13822:
13823:
13824: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta raken-
13825: nuslainoiksi maaseudun asunto-olojen parantamiseen.
13826:
13827:
13828: Eduskunnalle.
13829:
13830: Kaikissa kansalaispiireissä tunnustetaan jo kohdistuu 2/3: aan kansastamme, Arava-toi-
13831: nyt maaseudun asunto-olojen parantamistoi- minnan taas kohdistuessa vajaaseen 1/3: aan
13832: minnan välttämättömyys ja kiireellisyys. kansasta.
13833: Tähän tarkoitukseen onkin kuluvana vuonna Emme voi pitää hallituksen esitystä ma».-
13834: ollut käytettävissä yhteensä 1,450 milj. mark- seudun asunto-olojen parantamistoiminmm
13835: kaa halpakorkoisina lainoina, jotka varat on lainoituksen osalta kohtuullisena emmeldi
13836: jaettu kuntien asutuskassojen kautta niitä oikeudenmukaisena, tasapuolisuudesta puhu-
13837: tarvitseville. Lainat ovat kuluvan vuoden mattakaan. Tätä toimintaa ei pitäisi nyt
13838: alkuun saakka olleet enintään 200,000 mar- myöskään tyrehdyttää, kun se on päässyt
13839: !kan suuruisia, mutta tänä vuonna on myön- hyvään alkuun. Työttömyyden uhka ja maa-
13840: netty suurempiakin 'lainoja melkoisesti ja seudun rahatilanteen kiristyminen puoltavat
13841: muutoinkin maaseudun asunto-olojen paran- myös elintärkeästi tämän toiminnoo jatka-
13842: tamistoiminta on tänä vuonna päässyt hy- mista nykyisessä laajuudessa.
13843: vään vauhtiin. Kaiken edellä lausumamme perusteella
13844: Herättää kiusallista huomiota, että halli- ehdotamme kunnioittaen,
13845: tus ilmeisesti varatakseen sosialidemokraat-
13846: tien vaatimuksesta varoja Arava-toimintaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1951J
13847: on .ensi vuodeksi kuitenkin esittänyt maaseu- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II: 16 mn-
13848: dun asunto-olojen parantamistoimintaan hal- mentille, ,Rakennuslainat maaseudu»
13849: pakorkoisiksi lainoiksi vain 600,000,000 mark- asunto-olojen parantamiseen", 85D
13850: kaa eli alle puolet tämän vuoden varoista. miljoonan markan Zisämääräraharb
13851: Huomautettakoon, että Aravalle taas on esi- jolloin tarkoitukseen olisi käytettä-
13852: tetty yhteensä 6,500 milj. markkaa ja on vissä varoja sama määrä kuin kulu-
13853: tämän vuoden määrärahaakin korotettu. vanakin vuotena.
13854: Maaseudun asunto-olojen parantamistoiminta
13855: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
13856:
13857: Veikko Vennamo. Yrjö Hautala.
13858: Wiljam Sarjala. M. 0. Lahtela.
13859: Toivo H. Kinnunen. Eino Palovesi.
13860: Eino Rytinki.
13861: ~8
13862:
13863: IV,334. - Rah. al. N:o 266.
13864:
13865:
13866:
13867: Hietanen ym.: Määrärahan osoittamisesta avnstuksiksi ja
13868: lainoiksi asuntojen rakentamiseen, korjaamiseen ja laa-
13869: jentamiseen maaseudulla.
13870:
13871:
13872: E d u s k u n n a 11 e.
13873:
13874: Valtioneuvosto asetti 23 päivänä helmi- jenncltaisiin 8,000 asuntoa ja sijoitettaisiin
13875: kuuta v. 1950 komitean maaseudulla sijait- siihen valtion varoja 3,000 miljoonaa mark-
13876: sevien asuinrakennusten rakentamista ja kor- kaa. Vastaavat luvut sitä seuraavina vuo-
13877: jausta sekä yleensä maaseudun asunto-olojen sina olisivat: v. 1953 11,000 asuntoa ja 4,000
13878: parantamista .tarkoittavan yhtenäisen suun- miljoonaa markkaa, v. 1954 15,000 asuntoa
13879: nitelman ja rahoitusohjelman laatimista ja 5,000 miljoonaa markkaa, v. 1955 16,000
13880: :varten. Vuoden 1951 maaliskuussa jätti ko- asuntoa ja 5,000 miljoonaa markkaa, v. 1956
13881: mitea mietintönsä valtioneuvostolle. 18,000 asuntoa ja 5,000 miljoonaa markkaa,
13882: Komitean suorittamien tutkimusten tulok- v. 1957 23,500 asuntoa ja 6,000 miljoooaa
13883: sena havaittiin, että koko maassa eli joko markkaa sekä v. 1958 23,500 asuntoa ja 6,000
13884: ilman omaa .asuntoa, laajentamisen, uusimi- miljoonaa markkaa.
13885: sen tai korjaamisen tarpeessa olevissa asun- V aitioneuvosto ei ole antanut eduskun-
13886: noissa yhteensä 124,484 perhettä. Lääneit- na1le kysymyksessä olevaa komitean mietin-
13887: täin jakaantuu luku seuraavasti: Uuden- töön perustuvaa eikä mitään muutakaan
13888: maan 6,643, Turun ja Porin 17,086, Hämeen maaseudun aar1mma1sen kurjien asunto-
13889: 12,256, Kymen 7,146, Mikkelin 9,483, Kuo- olojen parantamiseen tähtäävää esitystä.
13890: pion 26,131, Vaasan 24,264, Oulun 14,634 ja Kuluvana vuonna maaseudun asuntoraken-
13891: Lapin lääni 6,841. Prosenteissa jakaantui nustoimintaan lainoina ja avustuksilla sijoi-
13892: asuntovajaus sekä asuntojen uusimisen tai tetut valtion varat eivät ole sitä suuruus-
13893: perusteellisen korjaamisen tarve lääneittäin luokkaa, että niiden turvin voitaisiin poistaa
13894: seuraavasti: Uudenmaan 5,5, Turun ja Porin asuntojen perusvajaus komitean tarkoitta-
13895: 13,7, Hämeen 9,9, Kymen 5,7, Mikkelin 7,6, massa laajuudessa. Koska kuitenkin maa-
13896: Kuopion 21,0, Vaasan 19,5, Oulun 11,8 ja seudun asunto-olojen parantaminen on erit-
13897: Lapin läänissä 5,5 prosenttia. Näin kerää- täin tärkeä kysymys sekä kansantalouden
13898: määnsä aineistoon nojaten ehdotti komitea että kansanterveydenkin kannalta asiaa aja-
13899: mietinnössään asuntopulan ja äärimmäisen tellen, niin edellä sanottuun viitaten ehdo-
13900: asuntokurjuuden poistamiseksi maaseudulla tamme kunnioittaen,
13901: 7-vuotista maaseudun asuntotuotantosuun-
13902: nitelmaa valtion tukemana, päätyen että Edusknnta ottaisi vuoden 1953
13903: 34,000,000,000 markan kokonaiskustannus- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II
13904: arvioon. Suunnitelma, johon sisältyy myös- lukuun sijoitettavalle uudelle momen-
13905: kin arvio väestön luonnollisesta lisäyksestä tille 4,000 miljoonan markan määrä-
13906: aiheutuvasta lisäasuntojen tarpeesta, jakaan- rahan käytettäväksi halpakorkoisina
13907: tuu rakennustavoitteiltaan ja kustannuksil- lainoina ja avustuksina asuntojen ra-
13908: taan vuosittain seuraavasti: v. 1952 raken- kentamis-, korjaamis- ja laajentamis-
13909: nettaisiin, korjattaisiin, uusittaisiin tai laa- toirninnassa maaseudulla.
13910: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
13911:
13912: Esa Hietanen. Paavo Aitio. Mikko Järvinen.
13913: Elli Juntunen. Kaino Haapanen. Antto Prunnila.
13914: Juho Rytkönen. Matti Koivunen. J. Mustonen.
13915: Hugo Manninen.
13916: 889
13917:
13918: IV,aaö. - Rah. al. N:o 267.
13919:
13920:
13921:
13922:
13923: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta me~,1enen raken-
13924: tamiseksi ja laajentamiseksi Savon, Keski-Suomen ja Poh-
13925: jois-Karjalan alueilla.
13926:
13927:
13928: E d u s k u n n a 11 e.
13929:
13930: Ei vain Pohjois-Suomessa ja maamme itäi- ja laajentamiseksi tarvitaan välttämättä ei
13931: sellä rajaseudulla, vaan myöskin monilla vain Pohjois-Suomessa ja itäisellä rajaseu-
13932: alueilla maamme keskiosissa on mejeritoi- dulla, vaan myöskin Savon, Keski-Suomen
13933: minnan tehostuminen nykyisestään uusien ja muun Pohjois-Karjalan alueilla, joilla
13934: tilojen muodostamisen ja uuden pellon rai- vähävaraiset viljelijät eivät ilman valtion
13935: vauksen sekä viljelyksen voimaperäistymisen tukitoimenpiteitä pysty maidon tuotannon
13936: johdosta välttämätöntä, jotta näillä alueilla lisääntymisestä johtuvaa välttämätöntä ja
13937: tuotettava maito saataisiin asianmukaisesti yleisen edun mukaista meijeritoimintaa laa-
13938: markkinoiduksi sekä tarkoituksenmukaisesti jentamaan, ehdotamme kunnioittaen,
13939: käytetyksi ja jalostetuksi. Tämä on myös-
13940: kin syrjäseutujen viljelijöiden sekä uutis- että Ednskunta ottaisi vnoden 1953
13941: tilojen elinehto, sillä maatalouden osalta hei- tnlo- ja menoarvion 19 Pl. II: 19 siir-
13942: dän päätulonsa yleensä keskittyy maidosta tomäärärahamomentille lisäyksenä 50
13943: ja sen tuotteista saatavaan ansioon. miljoonaa markkaa käytettäväksi lä-
13944: Kun kuitenkin on selvästi todettavissa, hinnä meije1·ien rakentamiseksi ja laa-
13945: että avustuslainoja meijerien rakentamiseksi jentamiseksi Savon, Keski-Suomen ja
13946: Pohjois-Il.arjalan alneilla,.
13947: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1952.
13948:
13949: Veikko Vennamo. Wiljam Sarjala.
13950: Toivo H. Kinnunen. Tahvo Rönkkö.
13951: Eino Palovesi.
13952: 890
13953:
13954: IV,aa6. - Rah. al. N:o 268.
13955:
13956:
13957:
13958:
13959: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta korottomaksi m-
13960: kennuslainaksi Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvalii-
13961: dien Liitto r. y: Ue.
13962:
13963:
13964: E d u s k u n n a 11 e.
13965:
13966: Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaiii- mista. Piirustuikset mainittua rakennusta var-
13967: di:en Liitto r.y: n W estendin Iinvaliidien ten on :laatinut arkkitehti Olavi Sortta ja
13968: .AJmmattioppilaitos, jossa on 70 sisäoppilas- on ralkennuksen tilavuudeiksi ajateltu n .
13969: paikkaa, on a~kanaan raikennettu, koneistettu 3,000 ma. Tämän laitoksen tuloksellisen toi-
13970: ja !kalustettu !kokonaan ilman valtion tukea. minnan !ka:nna:1ta vä:lttämä ttömän rakennus-
13971: Laitos tuli kesällä 1952 toimine~ksi 10 vuotta suunnitelman toteutta;mista varten tarvitaan
13972: ja on menestyksel'lisesti työskennellyt inva- varoja kaikkiaan n. 30 milj. markkaa. Voi-
13973: 'liidien ammattikasvatuksen hyväksi. massa o'levan invaliidihuoltolain nojalla
13974: Kuitenkin on koko tähänastisen toiminnan pirtäisi valtion huolehtia kokonaan tällaisten
13975: a:jan tilanahtaus vaikeuttanut täystehoista invaliidihuoltolaitosten perustamisesta. Kuten
13976: työskentelyä, koska jatkuvasti on mm. majoi- edellä jo sanottiin on W estendin Inva:liidien
13977: tustiloista ollut puutetta niin oppilaitten kuin .AJmmattioppilaitos ra!kennettu 'kuitenkin
13978: henik:ilOkunnan osalta. Neljän oppilaan huo- kokonaan ilman valtion varoja, ja kun lai-
13979: neisiin on majoitettu viisi tahi kuusi oppi- toksen omistava järjestö ik:yikenee vastaamaan
13980: [asta, mikä on omiaan aiiheuttamaan monia kolmanneiksesta uuden asuntolarwkennu!ksen
13981: haittoja. Puutteellisten asunto-olojen ta;kia rakennusk:ustannuksista, kannattaa mieles-
13982: on ikykenevän paJvtllluSkunnan saanti niin- tärrn:me tätä hanketta tuikea. Edellä esitetyn
13983: ikään ollut •vaikeata. Opetustoimintaa on perusteella esitämme ikunnioirttaen,
13984: myös haitannut suuresti se, että laitdksella
13985: on vain yksi ainoa luentosali ja että teoria:n että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
13986: oppitunteja on jouduttu varsin paljon pitä- valtion tulo- ja menoarvioon Suomen
13987: mään tähän tarkoitukseen ooveltumattomissa Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien
13988: työsaleissa. Liitto r.y:Ue 20 miljoonan markan
13989: Poistaakseen edellämainittuja puutteita on korottoman avustuslainan Westendin
13990: Suomen Siviili- ja AsevelvoHisuusinvaliidien Invaliidien Ammattioppilaitoksen asun-
13991: Liiton taholta jo pitemmän aja:n suunniteltu tolarakennuksen rakentamista varten.
13992: asuntola- ja luentosalirakennuksen ra!kenta-
13993: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
13994:
13995: Vilho Väyrynen. Elli Nurminen. Juho Rytkönen.
13996: Heikki Soininen. Päiviö Hetemäki. Tahvo Rönkkö.
13997: A. Simonen. Vappu Heinonen. Antti J. Rantamaa.
13998: 891
13999:
14000: IV,337. - Fin. mot. N:o 269.
14001:
14002:
14003: Hollsten m. fl.: Angående anvisande av anslag till lån åt
14004: Iniö kommun för byggande av en skärgårdsbåt för Åbo
14005: norra skärgård.
14006:
14007:
14008: T ill R i k s d a g en.
14009:
14010: Sjötrafiken sommartid på den rutt, som ett helt ooh hållet nytt fartyg, och all ex-
14011: med utgång från Åbo stad löper genom Ri- pertis, med viiken i detta ärende har råd-
14012: mito skärgård, norra Korpo, norra Hout- gjorts, har varit enig om att så är fallet.
14013: skär, Iniö, Gustavs och Brändö Ål., har hit- Nödiga ritningar har även uppgjorts samt
14014: tilis skötts av det nu 46 år gamla ångfar- preliminära kostnadsförslag införskaffats,
14015: tyget Vellamo. Detta fartyg är emellertid i och av dessa framgår, att kostnaderna för
14016: detta nu så utslitet och otidsenligt, att det den planerade båten i komplett skick skulle
14017: måste betraktas som färdigt för nedskrot- stiga till ett belopp, som ligger någonstans
14018: ning. Dess fart är så ringa, att det hinner emellan 23 och 26 miljoner mk.
14019: med blott 2 veckoturer, vilket gör att ett Ali utredning, som i ärendet har ikunnat
14020: besök i Åbo kräver minst tre dagar. Vad anskaffas, har tillställts handels- och industri-
14021: en sädan tidsförlust betyder, ligger i öppen ministeriets sjöfartsavdelning, som även fann
14022: dag, men om man dessutom beaktar, att anledning att för detta ändamål upptaga ett
14023: samma bät skall transportera såväl mjölk förslagsanslag i statsförslaget för år 1953.
14024: som fisk från ifrågavarande område tili 1 regeringens finansutskott blev emellertid
14025: Åbo, blir situationen fullständigt ohållbar. detta förslagsanslag struket, emedan, såsom
14026: Bäten är dessutom så byggd, att anlöpandet det har försports, utskottet ansett, att den
14027: av bryggor tar alltför lång tid i anspråk. nya menföresångaren Aranda skulle i någon
14028: Ångaren V ellamos största nackdel ligger mån förmå hjälpa upp den olyckliga situa-
14029: sannolikt dock i dess höga driftskostnader, tionen i det skärgårdsavsnitt, varom här är
14030: såsom fallet är med alla ångbåtar i denna fråga. Det bör därför här klart framhållas,
14031: ålder och storlek. Bränslekostnaderna upp- att den nya menföresbåtens rutt icke kom-
14032: går sålunda tili icke mindre än cirka 30,000 mer att tangera Åbo norra skärgård och
14033: mk per tur, när kol användes, och besätt- lindra de svårigheter, som där är rådande.
14034: ningen uppgår tili 9 man, medan en modern Med hänsyn härtill har det varit meningen
14035: diesel-driven båt beräknas klara sig med att bygga den nu planerade båten isförstärkt,
14036: ungefär en tredjedel av bränsleutgifterna så att den kunde användas även under men-
14037: och endast halv besättning i jämförelse med förestiden.
14038: nuvarande behov. Driftsunderskottet blir Hänvisande till ovanstående samt till den
14039: därför mycket stort ooh staten har sålunda utredning, som i detta ärende har tillställts
14040: fått träda emellan med betydande under- handels- och industriministeriets sjöfartsav-
14041: stöd. delning, får vi vördsamt föreslå,
14042: Det har även varit fråga om att försöka
14043: ombygga och modernisera Vellamo, men de att Riksdagen i stats{örslaget för
14044: erfarenheter, som inhämtats vid sådan mo- år 1953 måtte upptaga ett belopp om
14045: dernisering av ångarna Östern och Sandels 18 miljoner mark att utgivas till Iniö
14046: på Nagu-linjen, verkar knappast uppmunt- kommun såsom långfristigt räntefritt
14047: rande, utan snarare avskräckande. lån för byggande av en skärgårdsbåt,
14048: Sådan situationen nu ter sig, finns det som under sommaren och menföres-
14049: därför icke någon annan framkomlig möjlig- tiden skulle trafikera Abo norra skär-
14050: het än att för ifrågavarande ändamål bygga gård.
14051: Helsingfors den 16 september 1952.
14052:
14053: Ture Hollsten. Arthur Larson. Henrik Kullberg.
14054: 40
14055: 892
14056:
14057: IV,337. - Rah. al. N:o 269.
14058:
14059:
14060: Rollsten ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Iniön kun-
14061: nalle saaristolaivan rakentamiseksi Turun pohjoissaaristoa
14062: varten.
14063:
14064: Ed us kunnalle.
14065:
14066: Laivaliikennettä kesäaikana reitillä, joka Tilanteen ollessa nykyisellään ei sen vuoksi
14067: Turun kaupungista lähtien kulkee Rymätty- ole mitään muuta perilleviepää mahdolli-
14068: län saariston, Pohjois-Korppoon, Pohjois- suutta ·kuin kokonaan uuden aluksen raken-
14069: Houtskarin, Iniön, Kustavin ja Ahvenan- taminen kysymyksessä olevaan tarkoitukseen,
14070: maan Brändön kautta on tähän asti hoita- ja kaikki asiantuntijat, joiden kanssa asiasta
14071: nut nyt 46 vuotta vanha höyrylaiva Vel- on neuvoteltu, ovat olleet yksimielisiä siitä,
14072: lamo. Tämä alus on kuitenkin tätä nykyä että asianlaita on näin. Tarvittavia piirus-
14073: niin lopen kulunut ja epäajanmukainen, että tuksia on myös laadittu sekä hankittu alus-
14074: sitä on pidettävä valmiina romutettavaksi. tavia kustannusehdotuksia, ja niistä selviää,
14075: Sen vauhti on niin pieni, että se ehtii tehdä että suunniteltu alus täydessä kunnossa tu-
14076: vain kaksi viikkovuoroa, mistä johtuu että lisi maksamaan summan, joka on jossain 23
14077: käynti Tur.ussa vaatii ainakin kolme ·päivää. ja 26 milj. markan välillä.
14078: On selvää mitä tällainen ajanhukka merkit- Kaikki selvitys, mitä asiasta on voitu
14079: see, mutta jos lisäksi otetaan huomioon, että hankkia, on toimitettu kauppa- ja teollisuus-
14080: saman aluksen on kuljetettava sekä maito ministeriön merenkulkuosastoon, joka myös
14081: että kalat kysymyksessä olevalta alueelta on katsonut aiheelliseksi arviomäärärahan
14082: Turkuun, muodostuu tilanne täysin kestä- ottamisen vuoden 1953 tulo- ja menoarvio-
14083: mättömäksi. Alus on lisäksi rakenteeltaan ehdotukseen. Valtioneuvoston raha-asiain-
14084: sellainen, että siltoihin poikkeaminen vaatii valiokunnassa tämä arviomääräraha kuiten-
14085: vallan liian paljon aikaa. kin pyyhittiin, koska valiokunta, kuten on
14086: Höyrylaiva Vellamon suurimpana heik- saatu kuulla, on katsonut, että uusi kelirik-
14087: kona puolena on todennä.köisesti kuitenkin koalus Aranda voisi jossain määrin pystyä
14088: sen suuret käyttökustannukset, kuten on auttamaan onnetonta tilannetta nyt kyseessä
14089: laita kaikkien samanikäisten ja kokoisten olevalla saariston osalla. Näin ollen on tässä
14090: höyryalusten. Polttoainekustannukset nouse- selvästi sanottava, että uuden kelirikkoaluk-
14091: . vat näet ei sen pienempään summaan kuin sen reitti ei tule koskettamaan Turun poh-
14092: noin 30,00 markkaan matkaa kohti, kun käy- joista saaristoa eikä helpottamaan siellä val-
14093: tetään kivihiiltä ja miehistönä on 9 miestä, litsevia va1keuksia. Tämä huomioon ottaen
14094: kun taas uudenaikaisen diesel-käyttöisen on ollut aikomus rakentaa tämä nyt suunni-
14095: aluksen lasketaan selviytyvän jokseenkin teltu alus jäävahvisteisena, niin että Bitä voi-
14096: kolmanneksella polttoainekustannuksia ja taisiin käyttää myös kelirikon aikana.
14097: ainoastaan puolella miehistöä nykyiseen tar- Edellä olevaan sekä siihen selvitykseen vii-
14098: peeseen verraten. Käyttötappio muodostuu taten, joka tässä asiassa on toimitettu
14099: näin ollen aika suureksi ja valtio on sen kauppa- ja teollisuusministeriön merenkulku-
14100: vuoksi joutunut antamaan huomattavaa avus- osastoon, ehdotamme,
14101: tusta. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
14102: On myös ollut kyseessä, että ikoetettaisiin tulo- ja menoarvioon 18 miljoonaa
14103: uusia ja nykyaikaistaa Vellamoa, mutta ne markkaa annettavaksi Iniön kunnalle
14104: kokemukset, jotka on saatu Nauvon-Iinjan pitkäaikaisena korottomana lainana
14105: höyryalusten Österuin ja Sandelsin uusimi- sellaisen saaristoaluksen rakentamista
14106: sesta, vaikuttavat tuskin rohkaisevasti, ja varten, joka kesän ja kelirikon aikana
14107: pikemminkin peloittavasti. liikennöisi Turun pohjoissaaristossa.
14108: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
14109:
14110: Ture Hollsten. Arthur Larson. Henrik Kullberg.
14111: 893
14112:
14113: IV,33s. - Rah. al. N:o 270.
14114:
14115:
14116: Kyttä ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi pienille teol-
14117: lisuuslaitoksille ja käsiteollisuutta harjoittaville yrityksille.
14118:
14119: E d u s k u n n a 11 e.
14120:
14121: Sotien jälkeisinä vuosina on kotimaisen nuutensa vuoksi eivät pysty turvaamaan
14122: teollisuustuotannon pohja määrätyltä osalta täystyöllisyyttä sukkailleen eivätkä varsin-
14123: jatkuvasti lujittunut ja laajentunut. Tämä kaan voi vastaanottaa kaikkea sanotun väes-
14124: suotuisa kehitys ei kuitenkaan ole tullut töryhmän luonnollista lisäystä. Maalta paon
14125: maamme pienteollisuuden osaksi. Päinvas- estämiseksi on tälle väestönryhmälle löydet-
14126: toin se on, välttämättömien koneistojen tävä ansiomahdollisuuksia maaseudulta ja
14127: uusintojen jäädessä valuutta- ja rahoitusvai- sen vuoksi on erityisesti maaseudun pienteol-
14128: keuksien vuoksi suorittamatta ja raskaan lisuuden kehittämiseen kiinnitettävä huo-
14129: verotuksen heikennettyä yritysten taloudel- miota.
14130: lista pohjaa, menettänyt osan entisestäkin Se yrittäjäkunta, joka hamkkii toimeen-
14131: kilpailukyvystään. tulonsa pien- ja käsiteollisuudesta, ei enem-
14132: Se tosiasia, että suurteollisuus on voinut pää kuin muukaan yrittäjäkunta ole tottu-
14133: kehittyä suhteellisen hyvin, mutta että pien- nut pyytämään itselleen mitään lahjana tai
14134: teollisuus on vaikeassa asemassa, on jo epä- ilmaiseksi muilta väestörylrmiltä. Sen vuoksi
14135: kohtana niin kauan tunnettu, että aikaisem- eivät suoranaiset avustukset edellä selostet-
14136: min jo olisi tarvittu valtiovallan toimenpi- tuun tarpeeseen ole paikallaan. Tärkeintä
14137: teitä tämän vastakohtaisuuden lieventämi- nähdäksemme on, että terveellä pohjalla ole-
14138: seksi. Näin ei kuitenkaan ole mainittavassa ville yrityksille voidaan kohtuullisella ko-
14139: määrässä tapahtunut. Päinvastoin on todet- rolla järjestää riittävän pitkäaikaisia lainoja.
14140: tava, että kansaneläkelaitoksen ja postisääs- Kuluvan vuoden talousarvioon 19 Pl: aan
14141: töpankin luotonannossa on miltei yksin- otettu 100 milj. markan määräraha käsi- ja
14142: omaan pyritty turvaamaan suurteollisuu- pienteollisuudelle myönnettäviä avustuslai-
14143: temme investointeja sekä että Suomen Pan- noja varten on aiheuttanut perusteltua ar-
14144: kin oma luotonanto ja pääosaltaan myös re- vostelua. Lainoituksen kytkeminen ns. työt-
14145: diskonttaukset ovat palvelleet samoja pää- tömyysmäärärahoihin ei nimittäin sallinut
14146: maana. Pienteollisuuden luoton tarpeesta markkinataloudellisten näkökohtien riittävää
14147: ei ole läheskään tyydyttävässä määrin huo- huomioon ottamista lainoja myönnettäessä.
14148: lehdittu. Kyseessä olevan määrärahan puitteissa ei
14149: Kansantaloudellisesti on kuitenkin tär- myöskään voitu tyydyttää kuin murto-osa
14150: keätä, että myös pienten teollisuuslaitosten asiallisesti perustellusta Juotontarpeesta,
14151: sekä käsiteollisuutta harjoittavien yritysten mikä johtui myöskin siitä, että lainoitus koh-
14152: luotonsaantimahdollisuuksista huolehditaan. distui yksinomaan maaseudulla toimiviin yri-
14153: Tämä on tarpeen entisten, jo toimivien lai- tyksiin.
14154: tosten koneistojen uusimisen turvaamiseksi Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
14155: sekä myöskin entisten ja uusien yritysten kunnioittaen,
14156: tuotannon viemiseksi sellaisille uusille aloille,
14157: joiden kehittämiseen maassamme on edelly- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
14158: tyl{.Siä. Myöskin työmahdollisuuksien lisää- tulo- ja menoarvioon 500,000,000
14159: misen kannalta on asialla merkityksensä. markkaa käytettäväksi kohtuullisella
14160: On muistettava, että maaseudulla elää noin korolla annettaviksi lainoiksi pienille
14161: 750,000 henkeä sellaisilla tiloilla, jotka pie- teollisuuslaitoksille ja käsiteollisuutta
14162: harjoittaville yrityksille.
14163: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
14164:
14165: Harras Kvttä. Aukusti Pasanen.
14166: Irma KarVikko. H. A. Kannisto.
14167: Konsti Järnefelt.
14168: 894
14169:
14170: IV,aa9. - Rah. al. N:o 271.
14171:
14172:
14173:
14174:
14175: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
14176: naksi Paliskuntain Jäädyttämö Oy:lle jäädyttämön raken-
14177: tamiseksi Rovaniemelle.
14178:
14179:
14180: E d u s kun n a U e.
14181:
14182: Jäädyttämöistä on maassamme suuri puute, Siitä, ettei ole jäädyttämöä ja ettei poroja
14183: jopa niin suuri, että on ollut pakko pilaan- voida aikaisin teurastaa, seuraa sekin, että
14184: tumisen pelosta myydä ulkomaille suuren teurasporoja on paimennettava siihen asti,
14185: tukipalkki()n turvin voita tai lähettää sitä kunnes tulee pysyvä talvi, eli noin 2-3
14186: ulkomaille kesän ajaksi säilytettäväksi suu- kuukautta kauemmin, ja maksettava siitä
14187: ria määriä. aiheutuvat kustannukset, jotka nousevat mo-
14188: Jäädyttämöjen puute vaikeuttaa myöskin niin miljooniin markkoihin vuosittain. Aikai-
14189: porotaloustuotteiden kauppaa suuressa mää- sesta syysteurastuksesta olisi vielä edellä esi-
14190: rin ja aiheuttaa porotaloudelle suuria mene- tetyn lisäksi sekin etu, että teurastetut porot
14191: tyksiä. Jäädyttämön puutteen vuoksi ei saadaan aikanaan pois kuluttamasta jäkälää
14192: voida porojen teurastusta alkaa aikaisin syk- ja tuottamasta maataloudelle heinä- ynnä
14193: syllä, jolloin porot ovat lihavia ja niiden muita vahinkoja. Kun viljelykset jatkuvasti
14194: nahkat hyviä, vaan on se lykättävä joulu- laajenevat, on välttämätöntä tämänkin vuoksi
14195: tammikuulle ja myytävä lihat lyhyessä ajassa saada teurasporot, jotka ovat vahingonteki-
14196: pilaantumisen pelosta tavallisesti jo helmi- jöitä, aikaisin syksyllä teurastetuiksi, ja kun
14197: kuun loppmm mennessä. Jos olisi jäädyt- jäädyttämön avulla saadaan tällaisia tulok-
14198: tämö, jossa lihat voitaisiin säilyttää pilaan- sia maa- ja porotaloudelle, on jäädyttämön
14199: tumattomina, voitaisiin teurastus alkaa jo rakentaminen katsottava erikoisen tarpeelli-
14200: syyskuussa ja suorittaa se joulukuun lop- seksi.
14201: puun mennessä ja järjestää myynti pitem- Mainittuja asioita ovat tutkineet ja käsi-
14202: mälle ajalle, osaksi seuraavaan kesään, jol- telleet pitemmän ajan kuluessa jo ennen so-
14203: loin tavallisesti on lihasta puutetta. Siitä, tia ja sen jälkeen porotalouden harjoittajain
14204: että teurastus voitaisiin suorittaa aikaisin keskusjärjestöt, joissa ovat jäseninä kaikki
14205: syksyllä, seuraisi se, että lihat ja nahkat oli- maamme poronomistajat ja jotka ovat yksi-
14206: sivat parhaimmat ja lihojen paino eläintä mielisiä siitä, että jäädyttämön laittaminen
14207: kohti 5-15 kiloa suurempi kuin tammi- on välttämätön ja kaikkein tehokkain ja tar-
14208: helmikuussa teurastetuissa. Kun maamme koituk'lenmukaisin toimenpide porotaloudessa
14209: sallitusta porokannasta voidaan teurastaa ja että se on myöskin erikoisen tarpeellinen
14210: noin 40,000 eläintä vuodessa ja kun syys- karjataloustuotteiden ja metsälintujen sekä
14211: teurastettujen porojen paino on keskimäärin muiden lämpöä kestämättömien tuotteiden
14212: 10 kiloa suurempi, saadaan aikaisella syys- säilyttämiseksi pilaantumiselta. Jäädyttämön
14213: teurastuksella 400,000 kiloa enemmän Ehaa, rakentami·slkysymystä ja s·en pai!klkaa ovat tut-
14214: joka 150 markan kilohinnan mukaan lasket- kineet useat valtioneuvoston komiteatkin ja
14215: tuna tuottaisi porotaloudelle 60 miljoonaa tulleet sellaiseen tulokseen, että jäädyttämö
14216: markkaa vuodessa. Syksyllä aikaisin teuras- on välttämättömän tarpeen vaatima ja se
14217: tettujen porojen nahkat ovat niin paljon pa- olisi rakennettava Rovaniemelle ja että sen
14218: remmat myöhään talvella teurastettujen po- rakentamiseen olisi valtion osallistuttava,
14219: rojen nahkoja, että ostaja ma'k:saa mielellään jopa erään komitean esityksen mukaan % : n
14220: 200-500 markkaa enemmän kappaleelta, avustuksilla rakennuskustannuksista.
14221: mikä tekisi 40,000 teurastetun poron nah- Porotalouden harjoittajilla on tosin oma
14222: koille 8-10 miljoonaa markkaa vuodessa. kaupallinen liikkeensä, Poro- ja Riistaooake-
14223: IV,339. - Lahtela. ym. 895
14224:
14225: yhtiö, jonka kotipaikka on Rovaniemen kaup- huolimatta, minkä alaiseksi porotalous ja
14226: pala ja jolla on sivuliikkeitä eri puolilla poronhoitoalueen muukin omaisuus joutui
14227: poronhoitoalueita ja se olisi ollut halukas ra- sodan aikana, ja kun se, että mainitussa yh-
14228: kentamaan jäädyttämön Rovaniemelle, mutta tiössä ovat paliskunnat osakkaina, tietää sitä,
14229: sen hävityksen jälkeen, minkä alaiseksi mai- että jokainen uusikin poronomistaja ilman
14230: nittu liike ja porotalous sodan aikana joutui, mitään toimenpidettä on yhtiön osakas heti,
14231: ei sillä ole ollut siihen mahdollisuuksia, koska kun hän laittaa poroja johonkin osakkaana
14232: tarpeellisen kokoinen jäädyttämö tulee mak- olevaan paliskuntaan, ja koska jäädyttämössä
14233: samaan yli 100 miljoonaa markkaa ja koska kesän aikana, jolloin karjataloustuotteet ja
14234: eräillä tahoilla ei ole katsottu tarkoituksen- muut kesällä pilaantuvat tarvikkeet tarvitse-
14235: mukaiseksi, että kaupallinen liike tulisi sen vat jäädyttämöä, tulee olemaan vähän tai ei
14236: omistajaksi ja hoitajaksi ja siten voisi pakot- ollenkaan poronlihaa ja jäädyttämöistä on
14237: taa myymään tuotteet määräämillään hin- puute ja niiden tarve suuri, olisi toivottava,
14238: noilla. että valtio osallistuisi jäädyttämön rakennus-
14239: Kun jäädyttämön saaminen poronhoito- kustannuksiin antamalla avustusta ja halpa-
14240: alueelle on katsottu sellaiseksi, joka on saa- korikaista pitkäaikaista lainaa, että sanottu
14241: tava toteutUiffiaan, on porotalouden harjoit- jäädyttämö voitaisiin rakentaa mahdollisim-
14242: tajain keskusjärjestö, Paliskuntain yhdistys, man pian.
14243: päättänyt, että jäädyttämön saamiseksi on Kun on jllffileistä, että Rovaniemellä, johon
14244: perustettava erillinen yhtymä. Tätä noudat- jäädyttämö rakennetaan, tulee suuri työttö-
14245: taen perustettiin heinäkuun 11 päivänä 1952 myys, voi jäädyttämön rakennustyö helpot-
14246: paliskuntien valitsemien edustajain kokouk- taa osaltaan mainittua työttömyyttä ja myös-
14247: sessa Paliskuntain Jäädyttämö Oy-niminen kin niiden seutujen työttömyyttä, joista sel-
14248: yhtymä, jonka kotipaikka on Rovaniemen laiset rakennustarvikkeet hankitaan, joita ei
14249: kauppala ja osakepääoma 15 miljoonaa mark- ole Rovaniemellä saatavissa, ja !kun jäädyt-
14250: kaa, joka voidaan yhtiökokouksen päätöksellä tämö on erikoisen tarpeellinen ja tuloja tuot-
14251: korottaa kolminkertaiseksi, ja jonka tarkoi- tava laitos, olisi jäädyttämön rakentaminen
14252: tuksena on jäädyttämön rakentaminen Rova- saatava mahdollisimman pian käyntiin ja
14253: niemelle poro- ja karjataloustuotteiden jää- siihen voitaisiin käyttää myöskin niitä va-
14254: dytystä ja säilytystä varten sekä sen hoita- roja, jotka työttömyyden torjumiseksi vara-
14255: minen. Mainitun yhtiön yhtiöjärjestyksen on taan. Jos työttömyysvaroja myönnettäisiin
14256: kauppa- ja teollisuuSilllinisteriö heinäkuun lähiaikoina, voitaisiin jäädyttämön rakennus-
14257: 24 päivänä 1952 vahvistanut ja yhtiölle on työt panna käyntiin kuluvan syksyn aikana
14258: valittu johtokunta ja hallintoneuvosto ja ja helpottaa Rovaniemen työttömyystilan-
14259: hankittu tontti jäädyttämön rakentamista netta.
14260: varten. Jäädyttämön piirustukset ja kustan- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
14261: nusarvio valmistuvat aivan lähiaikoina, ja tu- dotamme,
14262: lee jäädyttämö maksamaan 110-120 miljoo- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
14263: naa markkaa. Jäädyttämön hoito järjestetään tulo- ja menoarvioon 40 miljoonaa
14264: siten, että siihen otetaan säilytettäväksi koh- markkaa avustukseksi ja 40 mt'ljoonaa
14265: tuullista korvausta vastaan sekä porotalous- markkaa pitkäaikaiseksi halpakorkoi-
14266: että karjatalous- ynnä muita tuotteita. seksi lainaksi Paliskuntain Jäädyttämö
14267: Kun paliskunnat porolukunsa mukaan ovat Oy:lle jäädyttämön rakentamiseksi
14268: ottaneet osakkeita mainittuun Jäädyttämö Rovaniemelle.
14269: Oy:öön ja rahoittavat sitä siitä hävityksestä
14270: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
14271:
14272: M. 0. Lahtela. Leo Häppölä. Eino Rytinki.
14273: T. N. Vilhula. T. E. Nordström. Viljami Kalliokoski.
14274: Matti Heikkilä. Kalle Joukanen. Markus Niskala.
14275: Urho Kähönen. Erkki Koivisto. Niilo Ryhtä.
14276: Kalervo Saura. Toivo H. Kinnunen. Toivo Friman.
14277: H. A. Kannisto.
14278: 896
14279:
14280: IV,34>0. - Rah. al. N:o 272.
14281:
14282:
14283:
14284:
14285: Kuusinen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta asutus-
14286: keskusten asuntorakennustoiminnan tukemiseen.
14287:
14288:
14289: E d u s k: u n n a 11 re.
14290:
14291: Eräs sotien seurauksena syntynyt, sen jäl- Sotakorvaussuoritukset ovat nyt loppuneet
14292: keisen ajan poLttavimpia pulmakysymyksiä ja valtion menot siitä syystä tähä.n vuoteen
14293: on oHut ja on edelleen niin maaseudulla verrattuna vähentyneet 8,630 miljoonalla
14294: ikuin asutuskeSkuksissakin suureksi paisunut markalla. Valtionvelan kuoletusmaiksu.t tule-
14295: asuntopula. Eri yhteyksissä hanikittujen vi- vat ensi vuonna olemaan 2,992 miljoonaa
14296: raHisten selvitysten mukaan asutuskeskust~m markkaa tämän vuoden maJksuja vähäisem-
14297: asrmrtovajaus on nykyisin noin 60,000-70,000 mät. Siirtoväen korvausobligaatioiden indek-
14298: asuntoa. Jos otetaan huomioon käytössä ole- siehdon mukaiset suoritukset vähenevät 1,530
14299: vat, mutta terveydellisten tai muiden syiden miljoonalla markalla. Y~ksistää.n näistä syistä
14300: vuoksi asiallisesti ottaen asuttaviksi kelpaa- vähenevät valtion ikokonaismenot 13,152 mil-
14301: mattomat asumukset, niin kohoaa asuntojen joona;lla mar>ka,lla. Edellytykset asuntora-
14302: todellinen puru:te virallisten lukujen summaa ikennusmäärärahojen myöntämiseen ovat sen
14303: paljon suuremmaksi. Kaiken lisäksi VThOSit- vuoksi nyt paljon suuremmat kuin aikaisem-
14304: tain lisääntyvä uusien asuntojen tarve ko- min. Tälle kannll!lle on osittain asettunut
14305: hoaa arvioLta noin 7,000-8,000 asuntoon. myös äskettä.in pidetty kaupunkiliiton edus-
14306: Jos näin sietämättömän suur~ksi muodos- tajakokous lausuessaan mielipiteenään, että
14307: trmut asuntopula pyritään todella poista- vaJtion tulisi myöntää asuntorakennustoimin-
14308: maan, on .lähimmäm. kymmenen vuoden ai- nan edistämiseen vuosittain vähintää.n 10,000
14309: ikana rakennettava vuosittain noin 13,000- miljoooaa marktkaa.
14310: 15,000 uutta asuntoa. SiLlä rakennustoi.'1lin- Asuntorakennustoiminnan voimwkkaan
14311: na1la, jota viime rvuosina on harjoitettu, on käyntiinpanemisen puolesta puhuu tällä ker-
14312: saatu uusia asuntoja suU!Illlilleen vain puo- taa myöskin vakavana uhkaava jouikkotyöt-
14313: let tästä määrästä. Parhaimpina:kin vuosina tömyys. HaLlituskin arvioi sen ensi talvoo
14314: se on vastannut vain uusien asuntojen vuo- aikana kohoavan 60,000-80,000 työttömään.
14315: sittrusta lisätarvetta, ja varsinainen vajaus Panemalla käyntiin tarpeeLlisen laaja asun-
14316: on pysyny,t vähentymä.ttömänä. torakennustoiminta voidaan huomattavan
14317: Se1vä.ä on, että näin ei voi eikä saa loppu- suurelle ooalle .tästä työläismäärästä järjes-
14318: mattomiin jatkua. Asuntopula on saatava tää työtä. Vastoin näitä kumoamattomia to-
14319: poistetuksi. Mutta yhtä selvää myös on, että siasioita hallitus lkuitenkin esit.tää tulo- ja
14320: mitää.n merkittävää, suurten joukkojen tar- menoarvioon vuodelle 1953 määrärahoja tä-
14321: peita tyydyttävää asunrtorakennustoimintaa hä.n tarkoitukseen vain 6,500 miljoonaa mark"
14322: ilman siihen myönnettäviä halpakorkoisia ja kaa.
14323: pitkäaikaisia luottoja ei saada aikaan . Tä- Jouk:kotyö.ttömyyden uhkan ja asuntojen
14324: män tosiasian on tunnustanut myös edus- rrukentamistarpeen sekä työttömyysvaaran
14325: kunta ja aikoinaam. hyväksynyt ns. Arava- huomioon ottaen asutuskeskusten asuntora-
14326: ,lait. Kuluvana VUOIIllla siihen käytetä.ä.n val- kennustoiminnan tukemiseen tulisi ensi vuo-
14327: tion varoja 7,000 m:hljoonaa markkaa. Suu- deksi myöntää valtion varoja ainakin 12,000
14328: rempien summien myöntä.mistä on vastus- miljoonaa markkaa.
14329: tettu mm. sillä, että valtiotalous sotakorvaus- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
14330: ten ja monien muiden sodista johtuvien suo- dotamme,
14331: ritusten vuoksi on ollu.t raskaasti rasitettu.
14332: IV,a4o. - Kuusinen ym. 897
14333:
14334: että Eduskunta ottaisi valtion vuo- kemiseen lisäystä 5,500 miljoonaa
14335: den 1953 tulo- ja menoarvioon asutus- markkaa.
14336: keskusten asuntorakennustoiminnan tu-
14337: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
14338:
14339: Hertta Kuusinen; Irma Torvi.
14340: Esa Hietanen. J. Mustonen.
14341: Eino Tainio. Mauri Ryömä.
14342: Pertti Rapio. Judit Nederström-Lunden.
14343: Juho Rytkönen. Niilo Nieminen.
14344: Antti Kinnunen. Arvo Riihimäki.
14345: Antto Prunnila. Paavo Aitio.
14346: Toivo Niiranen. Hemming Lindqvist.
14347: Ester Häikiö. G. Rosenberg.
14348: Elli Stenberg. Yrjö Murto.
14349: Toivo Friman.
14350: 898
14351:
14352: IV,341. - Fin. mot. N:o 273.
14353:
14354:
14355:
14356:
14357: Wickm.an m. fl.: Angående anvisande av anslag till under-
14358: stödslån för Wlbyggnadsarbeten för Terjärv manliga
14359: hemslöjdsskola.
14360:
14361:
14362: Til'l Riiksdagen.
14363:
14364: För 14 år sedan grundades genom ett statsförslaget för 1953 upptaga nämnda
14365: beslut av riksdagen en fast manlig hemslöjds- delopp. I denna sin optirrnistiska syn på
14366: sko'la för de nordligaste svenska ko:mrrnunerna möjligheterna att nu erhåHa statslig hjälp
14367: i österboUen. Skolan placerades i Terjärv, .för åstadkommande av de absolut nödiga till-
14368: oom är en utpräglad småbrukarkommun i byggnaderna ihar ledningen för sko'lan vid-
14369: viiken träslöjden har gamla anor. tagit vissa praktiska åtgärder med ekonomiska
14370: Skolans 1loikalfråga har hela tiden varit 'konsekvenser, vilka nu tyvärr, då regeringen
14371: svårlöst. Under de gångna åren har hemslöjd- idke omfattat lantbruksministeri:ets förslag
14372: skolan arbetat i ett hyrt bilgarage, som om- om understödslån för här nämnda skolas
14373: och tillbyggts för ändamålet. Läraren har byggnadsändamål, vållat besvikelser och
14374: saiknat bostad och detsamma har varit fa:llet ekonomiska bekymmer för dem soon Öillllll3.
14375: med elever från andra orter. En tillbyggnad för skolans väl.
14376: vid skol'huset ihar blivit ofrånkomlig, men Då den bygd, i viliken skdlan arbetar, är
14377: på grund av att skolans garantiförening en mindrebemedlad småbrukarbygd, där bl.a.
14378: ända t~lls denna sommar icke ägt vare sig ett ikostsamt nyskifte pågår, är det omöj-
14379: skolbyggnaden eller tomten där !huset SJtår, ligt a;tt på frivilllightens väg eller genom
14380: har man icke kunnat tänka på någon till- 'kommunala ans'lag erhålla medel för till-
14381: byggnad för skolans behov. Numera äger byggnadsarbetena vid h.är nämnda hemslöjds-
14382: den organisation, som står som garant för skola. Men då det under årens lopp visat sig,
14383: Terjärv marrliga hemslöj~la, såvä1 det att skolan fyHer ett stort och erkänt behov
14384: 'hus i vi1ket skolan verlroit som den tomt dä:r· som yrkes- och utbilldningsansta:lt för ynglin-
14385: !huset står, varför tidpunkten för till- gar i en bygd, som hotas av emigration och
14386: byggnadsarbeten måste anses vara inne. utkomstsvårigheter för dess ungdom, våga
14387: Direktionen för här nämnda hemslöjssko1a undertecknade tro och hoppas, att riksdagen
14388: har på allt sätt hos vederbörande statsinstan- skaH berukta de loka:la och statliga sa!lm:un-
14389: ser fått stöd för sina strävanden a tt föra sko- nigas vädjan om statlig hjälp för en viktig,
14390: lan framåt. Sålunda har hemslöjdsavdel- men ~onomisikt beträngd yrkesskola för
14391: ningen vid lantbru'ksstyrelsen effektivt bistått man'lig ungdOIIll.
14392: garantiföreningen i dess ansträngningar att På ovanstående grunder få undertecknade
14393: få äganderätten till den byggnad i viiken vördsamt föreslå,
14394: sfkolan arbetat. Likaså har lantbruksmini-
14395: steriet i s~tt förslag till budjet för 1953 med (.Ltt Riksdagen i 1953 års statsförslag
14396: en sa:klig och positiv motivering föreslagit, måtte upptaga ett belopp om 1,200,000
14397: aJtt ett belopp om 1,200,000 funlk måtte som mark som understödslån för till-
14398: understödslån upptagas i nästa års stats- byggnadsarbeten vid N orra svenska
14399: förslag. Skolans direktion oeh garantiföre- österbottens manliga hemslöjdsskola i
14400: ningens styrelse trodde sig därför iha fuli Terjärv.
14401: an'ledning att tro, att regeringen skulle i
14402: Helsingfors den 11 septemlber 1952.
14403:
14404: Albin Wickman. T. E. Nordström. Grels Teir.
14405: Verner Korsbäck. Kurt Nordfors. Ture Hollsten.
14406: N. Nurminen.
14407: 899
14408:
14409: IV,341. - Rah. al. N:o 273. Suomennos.
14410:
14411:
14412:
14413: Wickman ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi
14414: Teerijärven mieskotiteollisuuskoululle.
14415:
14416: E d u s ik u n n a ll e.
14417:
14418: Eduskunnan päätö'kse'llä perust·erttiin 14 syyUä, että !hallitus ottaisi vuoden 1953 ta:lous-
14419: vuotta sitten kiinteä miesten kotiteolli- a:vvioon mainitun summan. Tässä toivehi!k-
14420: suuSkoulu Pohjanmaan polhjoisimpia ruotsa- lk:aassa lkäsityksessään rva:Qtionavun saamisesta
14421: laisia kuntia varten. Koulu sijoitettiin Teeri- ehdottoman tarpeellist<en 1isäraikennu.st,en saa-
14422: järvelle, joka on ilmeinen pienvilj·elijäpitäjä rniseksi ilruuluiJ.'le on koulun johto ryJLtynyt
14423: j:a jossa puurtyöHä on vanhat perinteet. käytännöl~isiin toimenpiteisiin niiden aiheut-
14424: KouQun huoneistokysymystä on koko aikana tamine 1taloudellisine seurauksineen, jotka
14425: ollut vai.k;ea mtkaista. Menrueinä vuosina on va:libettava8ti, kun lb:al[i:tus 'ei ole hyväksy-
14426: iktotiteol'lisuuskou'lu työslkennellylt vuokrrutussa nyt mwatalousministeriön ehdot'ta!lllaa avus-
14427: autova:jassa, joka on tar!lroitusta varten tuslainaa mainitun koulun raikennustarkoi-
14428: uud:estirakennettu ja laa!jennettu. Opet·ta:ja1la tulksia varten, aiheUJttaneet rpettymystä ja
14429: 'ei ole <Yllut ·asuntoa ja samoin on ol'lut mui!lta taloudellisia ihuo'lia koulun 'parasta ihwrras-
14430: pa~kkaJkunnilta !kotoisin ollevien opp~laitten taville.
14431: laita. Lisämkennu!lmen rakentarniruen kouilu- JThm sen tu, jossa llrou'lu toimii, on vähä-
14432: talon yhteyteen Qn !käynyt väistäniäittömäksi, varaista pienvllije:Iijäseutua, rnissä suorittetawn
14433: mutta sen vuolksi, että ilroulun ikannatusylb.dis- mm. kaUlista uusljakba, on mahdotonta s:aada
14434: tys aina iku'luneeseen !kesään asti ei ole omis- vapaaelh·toista tietä taikka kuntain määrä-
14435: tanut en~ää koulurakennusta !kuin sen ra!hoilla varoja tässä mainitun ikotirteollisuus-
14436: rtonttia1kaan, ei ol·e voitu ajateHa mi1tään Hsä- kou'lun 'lisärakennustöi'tä varten. Mutta kun
14437: rakennusta kouluHe. Nyttemmin omistaa vuosien lkulues'Sa on näJhty, että :lrou!lu tyy-
14438: järjestö, joka on Teerijärven miespuolisen dyttää suurta ja tunnustettua tarv·etta nuo-
14439: 'k:otiteo1ilisuwsikoulun kannattajana, selkä ra- rulkaisten a:mm\a:tti- ja opetuslaitolksena seu-
14440: ·kennuiksen, jossa koulu on toiminut, että dulla, jota ulh!kaavat ma;astammutto ja nuori-
14441: raJkennusta yl!Iljpäröhrän tontin, minkä vuoksi son toimeentu'lovai'lreudet, rohkenevat alle-
14442: Iisära:kennustöiden wjan on !katsottava ltul- kirjoittaneet uskoa ja toivoa, että eduskunta
14443: if.een. ottaa huomioonsa paiikaHis'ten ja v!Wltion
14444: Tässä maini:tun kot!teoHisuuskouiJ.un johto- asiantuntijain v·etoomuksen valtionavun saa-
14445: lkunta on ik:aikin itaV'oin saanut asianomai- mis,elksi tävkeaHe, mutta !ta:louderHisessa a'hdin-
14446: siilta valtion laitoksi'lta t111kea pyrlkimylksis- gossa oleva:lle miespuolisen nuorison ammatti-
14447: sään ilroulun kehittärnise!ksi. Niirupä on maar koululle.
14448: ta!loushalHtltksen 'k:oltiteollisuusosasto tehok- Edellä esitetyillä rperustei'lla a['le:kirjoitta-
14449: kaasti tukenut ikannatusythdis:tystä sen pyr- neet ehdotta;vat,
14450: lkiessä saamaan omistusoi'keuden ra!kennuk-
14451: seen, jossa koulu on toiminut. Samoin on että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
14452: maataloUSilllinisteriö ehdotU:ksessa;an vuoden tulo- ja menoarvioon 1,200,000 mark-
14453: 1953 taif.ousarvidksi asiaJilisin rja myönteisin kaa avustuslainaksi Teerijärvellä sijait-
14454: perusteluin 'ehdottanut, ,että ensi vuoden tulo- sevan Pohjois-Pohjanmaan ruotsalai-
14455: ja menoarvioehdotukseen otettaisiin 1,200,000 sen mieskotiteollis'I!Uskoulun lisäraken-
14456: marikkaa avustuslainaiksi. Kou[un joihtoiJrunta nustöitä varten.
14457: ja kannaitusylhdistys uskoivat näin täydeHä
14458: 1Heisingissä 11 päwämä syyskuuta 1952.
14459:
14460: Albin Wickman. T. E. Nordström. Grels Teir.
14461: Verner Korsbäck. Kurt Nordfors. Ture Hollsten.
14462: N. Nurminen.
14463: 41
14464: 900
14465:
14466: IV,a42. - Rah. al. N:o 274.
14467:
14468:
14469:
14470:
14471: Malkamäki ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Etelä-
14472: Hämeen emäntäkoulun rakentamista varten.
14473:
14474:
14475: E d u s kun n a U e.
14476:
14477: Maassamme on nykyisin yhdeksäntoista Yhdistyksellä on tällä hetkellä omia varoja
14478: emäntäkoulua. Kun Etelä-Hämeessä ei ole n. 6 miljoonaa markkaa, ja rakennussuunni-
14479: tällaista koulua ollenkaan, on tästä maakun- telma piirustuksineen saataneen valmiiksi jo
14480: nasta kotoisin olevien tyttärien ollut tavatto- tämän vuoden aikana. Myös maataloushalli-
14481: man vaikea päästä emäntäkouluun. Esimerk- tus pitää koulua tarpeellisena ja välttämät-
14482: kinä mainittakoon, että Järvenpään emäntä- tömänä ja on tietääksemme jo useana vuonna
14483: koulussa, jonka piiriin suurin osa Etelä- esittänyt halpakorkoisen lainan myöntämistä
14484: Hämeestä kuuluu, on oppilaita ollut Uuden- sanotun emäntäkoulun rakentamista varten.
14485: maan läänin ulkopuolelta vain n. 10 % oppi- Edellä olevan perusteella ehdotammekin,
14486: lasmäärästä.
14487: Asiantilan korjaamiseksi perustettiin v. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
14488: 1949 Etelä-Hämeen emäntäkoulun kannatus- tulo- ja menoarvioon 40 miljoonaa
14489: yhdistys, joka saman vuoden joulukuussa markkaa halpakorkoisena lainana
14490: osti Kylmäkosken kunnan Sotkian kylästä Etelä-Hämeen emäntäkoulun rakenta-
14491: Seppälä-nimisen .tilan emäntäkoulua varten. mista varten.
14492: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
14493:
14494: Aino Malkamäki. Juho Tenhiälä.
14495: Eero Antikainen. Felix Seppälä.
14496: Otto Toivonen. Oskari Lehtonen.
14497: Kerttu Saalasti. Aune Innala.
14498: Atte Pakkanen. Kaisa Hiilelä.
14499: Vappu Heinonen. Kaino Haapanen.
14500: Eino Raunio. Leo Häppölä.
14501: 901
14502:
14503: IV,343. - Rah. al. N:o 275.
14504:
14505:
14506: N. Kaasalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Paimion
14507: maatalouskerhoneuvojaopistolle talousrakennuksen rakenta-
14508: mista varten.
14509:
14510: E d u s k u n n a l .1 e.
14511:
14512: Maatalouskerhotoiminnan kehittymiselle ja do1lisuut,ta ei ole, joten koko sikat&lous on
14513: vakautumiselle osoittautui pätevän neuvoja- käytännöllisessä opetuksessa sivuutettava.
14514: kunnan sa,anti väLttämättömäksi. Maatalous- Siipikarjanhoidon opetus, joka .kuitenkin ni-
14515: kerholiiton toimesta on !tämän vuoksi vuo~ menomaoo maa.talouskerhotoiminnassa on
14516: sina 1946-1952 ~perustettu ja raikennettu erittäin tärkeä, on myöskin jätettävä !käytän-
14517: Paimion maa.truouskerhoneuvojaopisto, jonka nössä hyvin vähäille, sillä opi.ston kanat, n.
14518: tarkoituksena on kasvattaa maataloustekni- 30-50 :kanaa on sijoitettu entiseen pajara-
14519: kon koulutusta vastaavan pätevyyden omaa- kennukseen, joka ei vastaa kanalai.le asetet-
14520: via sekä mies- että naisneuvojia. Täten opis- tavia vaatimuksia ja jossa esim. haudotta-
14521: ton ·perustaminen mel"kitsee myös yhden minen ja poikasten kasvatus on mahdotonta.
14522: uuden maataloudellisen oppilaitO'ksen saan- Maatilan varastosuojat ovat myös täysin riit-
14523: tia riittämättömiksi osoittautuneiden MusHa- tämättömiä ja tilapäisiä, joten kohtalaisen-
14524: lan maamiesopiston ja Hyvinikään pienvilje- kaan sadon tultua sitä ei saada katon alle,
14525: lysneuvojaopiston rinnalle. Valtiovrulta on puhumattakaan sii.tä, että esim. koneet voi-
14526: tun;tien opiston .tarpeen ja merkityksen tu- taisiin varastoida siten, että koneopetus olisi
14527: kenut sen perustamista myöntämällä avus- mahdollista. Maa.tHa.Ue on siis jo opetus-
14528: tuksia sekä antamalla asetuksen yksityisluon- syistä saatava ra;kennetu:ksi lisää ra;kennuk-
14529: toisista maatalous:kerhoneuvojaopis.toista, jon- sia, joista sikalan sekä kanalan ja varasto-
14530: ka asetuksen <perusteella opisto nyt :toimii. tiloja käsittävän rwkennuksen rakentaminen
14531: Opistossa on ny.t koulutustaan saamassa kaksi on ensisijainen.
14532: ensimmäistä kaksivuotista neuvojalkurssia, yh- 1\faatalouskerholiitolla, joka maatilan omis-
14533: teensä 73 oppilasta, ja siihen voidaan vuo- ,taa, ei kuitenkaan ole ta.loudel,lisia mruhdolli-
14534: sittain ottaa 50-60 uutta oppi·lasta. suuiksia raikenta,miseen, sillä sen hoidettavana
14535: Opiston opetusohjelma edeHyttää opistolla ovat n. 73 miljoonaan marlclman nousevat
14536: olevan havaintotilan, jolla harjoitert:aan mo- opiston perustamisesta johtuvat velat ja
14537: nipuolista maataloutta. Opistolla onkin käy- uuden Juot;on saanti on nykyään mahdotonta.
14538: tettävissään maatalouskerhoiliiton sitä varten Maati·lan tuotto ei pysty näitä rakennuksia
14539: han!kikima 41 ha viljeltyä maata käsittävä rahoittamaan, si.llä rappiokuntoon aikoinaan
14540: maatila, jota käytetään opetus- ja !havainto- joutuneen .tilan saaminen koulutilalta v&a-
14541: tilana. Eri!koisesti pyritään täHöin: kiinnittä- dittavaan viljelyskunwon vaatii myös tilan
14542: mään huomiota niihin maatalouden puoliin, viljelyksillä jatkuvia perusparannuksen luon-
14543: jotka maatalouskerhotDiminnassa ovat etu- toisia menoja.
14544: alalla. Näin ollen on puu- ja kasvitarhavil- Edellä olevan perusteella täten kunnioit-
14545: j,ely sekä monipuolinen kotieläinten hoito, taen esitämme,
14546: erikoisesti pienikarjanhoi.to, erikoisen tärkeää. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
14547: Maatilan nykyiset rakennukset eivät kui- valtion tulo- ja menoarvioon 3 mil-
14548: ten:kaan tee tätä mahdolliseksi. Tilalla on joonan markan määrärahan halpakor-
14549: kunnollisia ra!kennuiksia vain jo edellisen koisen lainan myöntämiseksi sikalan,
14550: omistajan aikana ralkennettu nav.etta-tallira- kanalan ja varastotiloja käsittävän ta-
14551: kennus sekä aitta- ja vajara:kennus. Min- lousrakennuksen rakentamiseen Pai-
14552: käänlaista sikalaa tahi edes sikojenpi.tomah- mion maatalouskerhoneuvo jaopistolle.
14553: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
14554: Nestori Kaasalainen. Urho Kulovaara. Kalle Joukanen.
14555: Urho Kähönen. Kalervo Saura. N. Kosola.
14556: Antti J. Rantamaa. Eino E. Heikura. Mauno Jussila.
14557: 902
14558:
14559: IV,344. - Rah. al. N:o 276.
14560:
14561:
14562:
14563:
14564: Saariaho ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi
14565: Kymenlaakson maamieskoulun kannatusyhdistykselle sano-
14566: tun koulun rakennussuunnitelman toteuttamiseksi Anjalan
14567: kartanossa.
14568:
14569:
14570: E d u s k u n n a ll e.
14571:
14572: Kymenlaakson maamieskoulu, joka vuo- kartanoon. Sen mukaisesti onkin valtioneu-
14573: desta 1901 on toiminut Kymenlaakson kan- vosto vuonna 1940 päättänyt, että maatalous-
14574: sanopiston yhteydessä ja vuodesta 1934 eril- ministeriön tarkemmin määräämä osa siitä
14575: lisenä yksityisenä kouluna, toimii kouluhuo- käytetään koulun havaintotilaksi ja sijoitus-
14576: neiden puutteellisuuden vuoksi erittäin vai- paikaksi, mikäli maa jää valtion omistuk-
14577: keissa olosuhteissa. Huoneisto, minkä se on seen. Vuonna 1946 Anjalan maanlunastus-
14578: saanut vuokratuksi Kymenlaakson kansan- lautakunta varasi koulua varten 105 ha
14579: opistolta, on varsin huonossa kunnossa ja maata, josta peltoa on 26.5 ha, sekä Anjalan
14580: täysin riittämätön - käsittäen ainoastaan kartanon rakennuksineen.
14581: 1,800 m3 - niihin tarkoituksiin, mitä maa- Ennen kuin koulu voitaisiin uuteen sijoi-
14582: mieskoulun toiminnan kohtuullisetkin vaati- tuspaikkaansa siirtää, olisi sitä varten vara-
14583: mukset edellyttäisivät. Kouluhuoneiston riit- tuissa rakennuksissa suoritettava välttämät-
14584: tämättömyydestä puhuu lisäksi se, että kou- tömiä korjaus- ja muutostöitä sekä raken-
14585: luun on sotien jälkeen ollut huomattavasti nettava uusi koulurakennus, konehalli ja
14586: enemmän pyrkijöitä kuin mitä koulutilojen käsityöverstaat.
14587: puuttumisen johdosta on voitu ottaa. Oppi- Kymenlaakson maamieskoulun siirtämistä
14588: lasasuntoja voidaan tarjota vain puolelle op- ja koulun toiminnalle välttämättömien ra-
14589: pilasmäärästä. Kokonaan puuttuvat koululta kennusten rakentamista varten on perustettu
14590: mm. opettajainhuone, kirjasto- ja oleskelu- Kymenlaakson maamieskoulun kannatusyh-
14591: huoneet, kellari, varastohuoneet, opettajien distys r. y.
14592: asunnot ja havaintotila. Koulupiiriin kuuluu Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
14593: 12 maalaiskuntaa, joissa on noin 15,000 vil- ehdotamme,
14594: jelmää, 110,000 ha peltoa ja 110,000 asu-
14595: kasta. Keskimääräinen viljelmän koko on että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
14596: 7 ha. tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
14597: Valtiovallan puolelta onkin edellämainit- kan määrärahan myönnettäväksi ra-
14598: tuihin epäkohtiin kiinnitetty huomiota ja kennuslainana Kym&nlaakson maa-
14599: ryhdytty erinäisiin toimenpiteisiin niiden mieskoulun kannatusyhdistys r. y: lle
14600: poistamiseksi. Niinpä eduskunta vuonna 1936 Kymenlaakson maamieskoulun raken-
14601: on hyväksynyt toivomusaloitteen koulun si- nussuunnitelman toteuttamista varten
14602: joittamisesta valtion omistamaan Anjalan Anjalan kartanossa.
14603: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
14604:
14605: Urho Saariaho. Valto Käkelä.
14606: Heikki Hykkäälä. Irma Hamara.
14607: Atte Pakkanen. Veikko Kokkola.
14608: Arno Tuurna.
14609: 903
14610:
14611: IV,s45. - Fin. mot. N:o 277.
14612:
14613:
14614:
14615:
14616: Kullberg m. fl. : Angående anvisande av anslag till ett bygg-
14617: nadslån för ombyggande av internatsbyggnaden vid Väs-
14618: tankvarns jordbruks- och lantmannaskolor.
14619:
14620:
14621: T i ll R i k s d a g e n.
14622:
14623: Hänvisande till finansmotionen N: o 249 taga ett anslag för ett byggnadslån
14624: vid 1951 års riksdag få undertecknade vörd- om 15,000,000 mark med låg ränta
14625: samt föreslå, för ombyggnad av internatsbyggnaden
14626: vid Västankvat·ns jordbruks- och lant-
14627: att Riksdagen i statsförslaget föt· år mannaskolor.
14628: 1953 under 19 Ht. II kap. måtte upp-
14629: Helsingfors den 15 september 1952.
14630:
14631: Henrik Kullberg. Ture Hollsten. Ebba östenson.
14632: Verner Korsbäck. Albin Wickman.
14633: 904
14634:
14635: IV,345. - Rah. al. N:o 277. Suomennos.
14636:
14637:
14638:
14639:
14640: Kullberg ym..: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi
14641: oppilasasuntolan rakentamiseksi V ästankvarnin maanvilje-
14642: lys- ja maamieskouluille.
14643:
14644:
14645: Eduskunnalle.
14646:
14647: Viitaten vuoden 1951 valtiopäiville jätet- tulo- ja menoarvion 19 Pl. II lukuun
14648: tyyn rah. al. n: o 249 ehdotamme kunnioit- 15,000,000 markkaa halpakorkoiseksi
14649: taen, rakennuslainaksi oppilasasuntolan ra-
14650: kentamiseksi Västankvarnin maanvil-
14651: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953 jelys- ja maamieskouluille.
14652: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
14653:
14654: Henrik Kullberg. Ture Hollsten. Ebba östenson.
14655: Verner Korsbäck. Albin Wickman.
14656: 905
14657:
14658: IV,346. - Rah. al. N:o 278.
14659:
14660:
14661:
14662:
14663: Heikkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
14664: naksi Pohjois-Hämeen maamiesopiston rakennustöiden
14665: aloittamista varten.
14666:
14667:
14668: E d u s k u ill n a 11 e.
14669:
14670: Sodan jälkeen Oill kailllSamme elämässä ta- Maanviljelysoppilaitoksissa . . . . . . . . n. 2,000
14671: pahtunut suuria muiutoksia. Muutokset ovat Meijerikouluissa . . . . . . . . . . . . . . . . . n. 100
14672: varsin voimwkJkaina !kohdistuneet maata1lous- Kotieläinhoitokouluissa ........... n. 1,000
14673: vä:keen ja sen taLoudellisiin mahdollisuuksiin. Kotitalousoppilaitoksissa . . . . . . . . . n. 2,600
14674: Voimistunut teoHisuus on osaltaan vähentä- PuUJtarhwkouluissa ............... n. 130
14675: nyt maatalousväen suhteellista Jukumäärää Yhteensä 5,830
14676: ja monista tekijöistä johtuen ovat maa,talou-
14677: den !lmnna.ttavan harjoittamisen ede1lytyk-
14678: set heiikot. Kun otetaan huomioon, että huomattava
14679: o,sa näissä oppi·laitoksissa ammattiopetuksen
14680: Talouselämämme teollistumisella on ra- saaneista ei jää isännik!si ja emänniksi maa-
14681: jansa ja myös voimaikkaiden ,toollisuuskes- tiloille, vaan siirtyy neUIVOjiksi tai ammatti-
14682: ik:usten ympärille on saatava 'VOimakas maa- henkilöiksi liikkeisiin, niin voidaan todeta,
14683: talous, joka kykenee riittävän monipuolisesti että maatalousväen ammattisivistys Suomessa
14684: ja kohtuullisin hinnoin tuottamaan elintar- ei ole riittävä eilkä vastaa !kehittyvän maata-
14685: peita [isääntyvälle kuluttajaväestölle. louden tarpeita.
14686: MaataJous on meillä erittäin monipuolinen Parhaassa tapauksessa käy maanviljelijä-
14687: li.ikeyritys, joika vaatii hoitajaJtaan sekä käy- isäntämme 6 1h kk. lkestäivän maamieskoulun
14688: tännöllistä taitoa ja iJ.rokemusta että mQllipuo- tai maanviljelyskoulun. Jatko-opetuksen
14689: Hset teoreettiset :tiedot. Mitä epäedullisem- saantiin. ei ole käytännöllisiä mahdo1limmk-
14690: m~sa olosuhteissa maataloutta harjoitetaan, sia. Maassamme on tällä hetkellä kolme suo-
14691: sitä suuremmat vaatimukset se asettaa hoi- menkielistä kaksivuotista maataloudellista
14692: ltajalleen, jotta tämä saisi mahdollisuuden QpistJoa. Näistä on ~kaksi erikoistunut ni-
14693: tyydyttiilvä:än, muiden ·elinkeinojen 'harjoit- menomaan neuvojaikasvatukseen. Näihin otet-
14694: tajien elintasoon verrat,tavaan toimeentu- taneen yhteensä vuosittain n. 120 oppilasta
14695: lOOIIl. niiBtä 30,000 kansakoulunsa ,päättänoostä,
14696: Va1tiovwHan toimenpiteissä on todettavissa jotka jääivät maaseudur.le ja joista ooin 10,000
14697: jatkuvaa voimaikasta harrastusta sivistyksen tulee isänniksi. Kajkkien maa.t.rulouskoulujen
14698: ikohottami.seksi. Yleinen koulupakko ja kan- y;hteinen oppi!lasmäärä vuotta lk~hti lienee
14699: sa:kouluopetuksen laajentaminen ovat tästä nykyään vain n. 18 % uusien isäntien
14700: 1hyvänä todistuksena. Vireä, toimenpiteisiin määrästä. Suurin osa opiston käyneistä si-
14701: jo johtanut harrastua teollisen ammattisivis- joittuu maataloUSilleuvojiksi ;tai murmlaiseen
14702: tykJsen iisääm:iseen on vrullalla. Oppikouluja virikaJpaiJMman, joten isännistämille vain ani-
14703: lisätään ja.tikuvasti. Mutta iJrehitys maata- harva voi saada enempää maataloudellista
14704: lousalahla ,ei ole vastwnnut tarvetta. ammattiikouJusivistystä kuin mitä maanvil-
14705: Vuosittain saa päästätodistuksen kansakou- jelys- .tai maamieskoulu[rurssi tarjoaa.
14706: luista maassamme n. 60,000 oppiLasta, joista Kanswkoul·un ja1Jlro..opetussuunnite1maikomi-
14707: maaseudulle j.ää ;puolet eli siis n. 30,000. tea suUillllittelee maaJa.iskuntien keskuskam.-
14708: Näistä saa maatalousalan ammattisivistystä S!IIkouluihin otettavalk!si maat:alousopetusta
14709: (v. 1947-48 tilasto): niin rllillSaasti, että se laajimmassa muodos-
14710: 906 IV,346. - Pohjois-Hämeen maamiesopisto.
14711:
14712:
14713: saan vastaa, jopa ylittääJkin, nylkyisen moo- liiton kanssa päättälll~t ,perustaa maamies-
14714: mieskouluikurssin tuntimäärän. Mikäli komi- opiston säätiön omistamalle Seppälän tilalle
14715: tean suunnitelmat toteutuvat, merkitsee se Tampereen kaupungissa. Tilan pinta-ala on
14716: maam.ieskoulll!Illuodon ta11kistusta ja lisää 131 ha, josta peltoa 35 ha. Sillä sijaitsee
14717: marum.iesopistoa vastaavan lkoulurmuodon tar- nylkyään maamieskou:lu ja emäntäkoUJ1u.
14718: vetta. Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
14719: P~hjois-Hä.meessä on vaurasta maanvillje-
14720: lijäväestöä, jonka nuoriso tarvitsee maamies- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
14721: opisto-opetusta. Kun jo olemassa olevat opis- tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
14722: :tat eivät voi tätä lähimamkaan riittävästi kan määrärahan, josta 10,000,000
14723: tarjota, olisi maakuntaan saatava uusi opisto markkaa käytetään avustuksena ja
14724: isän:täk&svatusta si!lmälläpitäen. kh1manin 20,000,000 markkaa huokeakorkoisena
14725: koulujen säätiö onkin äskettäin yhteistoimin- lainana Pohjois-Hämeeseen perustetun
14726: nassa Hämeen-Satakunn·am. maanviljelysseu- maamiesopiston rakennustöiden aloit-
14727: !1an ja Pohjois-Hämeen maatalvustuottajain tamista varten.
14728: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
14729:
14730: Matti Heikkilä. Irma Hamara.
14731: Jaakko Hakala. Edvard Pesonen.
14732: Hugo Nuorsaari. Nestori Kaasalainen.
14733: Aune Innala. Atte Pakkanen.
14734: Arvi Ikonen. Henrik Kullberg.
14735: Kaisa Hiilelä. T. A. Wiherheimo.
14736: A. Simonen.
14737: 907
14738:
14739: IV,347. - Rah. al. N:o 279.
14740:
14741:
14742:
14743:
14744: Jussila ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi
14745: Vakka-Suomen maamieskoulun kannatusyhdistykselle.
14746:
14747:
14748: E d u s k u n n a ll e.
14749:
14750: V akka-Suomen maamieskoulun kannatus- henkilöiden palkkauksesta johtuvista kustan-
14751: yhdistys on joutunut suuriin taloudellisiin nuksista, valtion osuuden ollessa 65 %, on
14752: vaikeuksiin sen johdosta, että koulun välttä- yhdistyksen taloudellinen asema hyvin vai-
14753: mätön rakennustoiminta on viime vuosina kea. Halpakorkoisen rakennuslainan avulla
14754: vaatinut runsaasti rahaa. Tarvittavat lainat helpottuisi kannatusyhdistyksen asema huo-
14755: ovat olleet vaikeasti järjestettävissä ja pan- mattavasti, niin että se voisi jatkaa toimin-
14756: kit, joista niitä on saatu, kiirehtivät niiden taansa V akka-Suomen maamieskoulun yllä-
14757: takaisin maksua. pitämiseksi ja luoda mahdollisuuksia opetus-
14758: Vuoden 1950 aikana valmistunut n. 1,800 toimen edelleen kehittämiseksi. Maatalous-
14759: m3 käsittävä koulu- ja asuntorakennus tuli hallitus onkin asettunut myönteiselle kan-
14760: maksamaan n. 9,000,000 mk. Nykyisen korko- nalle kannatusyhdistyksen 6 milj. markan
14761: kannan mukaan menee näistä korkoa 783,000 laina-anomukseen nähden ja myös maatalous-
14762: mk vuodessa, korkomenojen yhteensä IJous- ministeriö on sitä puoltanut ja esittänyt otet-
14763: tessa 820,000 mk. Tämän lisäksi on kanna- tavaksi v. 1953 talousarvioon, josta se kui-
14764: tusyhdistyksellä paljon menoja ra;kennusten tenkin on jäänyt pois.
14765: kunnossapitämiseksi. Mm. on vanhan koulu- Edellä olevaan viitaten esitämme kunnioit-
14766: rakennuksen ja johtajan asuntorakennuksen taen,
14767: kaikki lämmityslaitteet uusittava aivan lähi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
14768: aikoina, jonka lisäksi on monta muuta välttä- tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
14769: mätöntä korjausta lähitulevaisuudessa. Koska 17 momentille 6 miljoonaa mark--
14770: kannatusyhdistyksen huolena on vielä avus- kaa halpakm·koiseksi rakennuslainaksi
14771: taa maamieskoulua mm. hankkimalla kou- Vakka-Suomen maamieskoulun kanna-
14772: lulle 35 % koulun ylläpitomenoista ja toimi- tusyhdistykselle.
14773: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
14774:
14775: !VIauno Jussila. Urho Kulovaara.
14776: Kalervo Saura. Urho Kähönen.
14777: Vappu Heinonen.
14778:
14779:
14780:
14781:
14782: 42
14783: 908
14784:
14785: IV,34S. - Rah. al. N:o 280.
14786:
14787:
14788:
14789:
14790: Salmela-Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi
14791: Ensi Kotien rakennuskustannuksiin.
14792:
14793:
14794: E d u s kun n a B e.
14795:
14796: Raha-asia-aJloitteen n: o 196 perusteluissa Ei ole oikein, että sosiaaJliset iJ.aitokset, joilla
14797: olemme jo selvittäneet Ensi Koti-toiminnan ei ole minkäänlaisia Hiiketu1oja, joutuvat
14798: me:rlkitystä yhteislkunnan kannalta. Moittees- käy:trtämään huomattaNan osan keräämistään
14799: samme toteamme, että nämä kodit täyttävät avustusvaroista ikorik:ojen maJksamiseen yksi-
14800: omaa .tärkeätä telhtäväänsä sosiarulisessa huol- tyisille rlllhalaitoksille.
14801: lossamme ja olisi erinomaisen tä:rlkeätä myös- Edellä ·esitettyyn ·viitaten kunnioittaen
14802: kin valtiovallan taholta tukea näitä laitoksia ehdot·amme,
14803: entistä tehokkaammin. Kun varsinkin vii-
14804: meksi v311mistuneet kodit, joiden raikennus- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
14805: kustannurkset inflaation vudksi miltei kaiksin- talousarvioon 19 Pl. II lukuun uudelle
14806: lkertaistuivat, ovalt joutuneet erinomaisen vai- momentille 50 miljoonaa markkaa lai-
14807: keaan asemaan ja niiden velat ik:o'hoavat nojen myöntämiseksi Ensi Kotien
14808: yhteensä n. 100 mi:lj. markikaan, {ilisi valtion rakennuskustannuksiin.
14809: tuki niiden taloudessa erinomaisen tärkeä.
14810: Helsingissä 16 päivänä syySkuuta 1952.
14811:
14812: Martta Salmela-Järvinen. Laura Brander-Wallin. Arvi Turkka.
14813: Vappu Heinonen. Veikko Kokkola. Kaisa Hiilelä.
14814: Aino Malkamäki Artturi Koskinen. Tyyne Leivo-Larsson.
14815: 909
14816:
14817: IV,s49. - Rah. al. N:o 281.
14818:
14819:
14820:
14821:
14822: Pohjala ym.: Määrärahan osoittamisesta korottomaksi lai-
14823: naksi Porin Diakonissalaitokselle.
14824:
14825:
14826:
14827:
14828: Porin Dialkonissalait<>s on jatkuvasti voit- saanut valtion tukea, kuten muut maan dia-
14829: tamattomien vaikeuksien keskellä. Tämän konissalaitokset, ehdotamme ikunnioittaen,
14830: l8iitoksen työ on kuitenkin muodostunut eh-
14831: dottoman välttämättömäksi sairai1le ei yksin että Eduskunta vuoden 1953 tulo-
14832: erikoissairasosastojen perusteella, vaan sa- ja menoarvioon ottaisi 15,000,000
14833: malla diaJkonissojen ilroulutuske.slmksena. markkaa korottomaksi lainaksi Porin
14834: Kosika Porin Diakonissa:laitos ei vielä ole Diakonissalaitokselle.
14835: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
14836:
14837: Kyllikki Pohjala. Laura Brander-Wallin.
14838: Pentti Niemi. Arvo Salminen.
14839: Erkki Koivisto. Hugo Nuorsaari.
14840: Helena Virkki.
14841: 910
14842:
14843: IV,35o. - Rah. al. N:o 282.
14844:
14845:
14846: Pesonen ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi T·u-
14847: berkuloosiliitolle Karkun toipilasopiston valmennustyöpa-
14848: jan rakentamiseksi.
14849:
14850: E d u s k u n n a ll e.
14851:
14852: Maamme huoltotoimintaa on viime vuosina puolen kuukauden kurssina. Opetusohjel-
14853: 1
14854:
14855:
14856: yhteiskunnan taholta huomattavasti tehos- massa on kiinnitetty suurta huomiota käy-
14857: tettu, mutta nykyisessä järjestelmässä on tännöllisiin ja yleensä kätevyyttä kehittäviin
14858: kuitenkin vielä melkoisia epäkohtia, joista aineisiin. Kauan odotettu tuberkuloottisten
14859: ehkä on suurin se, ettei kaikkia huollon tar- erikoislaitos on suurin ponnistuksin saatu
14860: peessa olevia vajaatyökykyisiä ole pyritty S'ellaiseen kuntoon, että varsinainen toiminta
14861: huoltamaan samojen periaatteiden mukaan. opistossa nyt alkaa. Mutta toimintaa vai-
14862: On monia vajaatyökykyisten ryhmiä, kuten keuttaa kuitenkin se, kun varat eivät ole sal-
14863: tuberkuloositoipilaat, joiden sosiaalinen huolto lineet välttämättömien valmennustyöpajojen
14864: ja kuntouttaminen on miltei kokonaan va- rakentamista oppilaille. Rakennuksen kus-
14865: paan järjestötyön varasBa. tannusarvio on 7,500,000 markkaa. Kun
14866: Tuberkuloosiliitto - Tuberkulosförbundet Tuberkuloosiliitolla ei ole lähiaikoina talou-
14867: r. y. tällä alalla toimivana huoltojärjestönä dellisia edellytyksiä sanotun työpajan raken-
14868: on koettanut omaehtoisella toiminnallaan tamiseen, olisi välttämätöntä, että sen rahoit-
14869: lievittää siviilituberkuloottisten vaikeuksia. tamiseksi saataisiin valtion avustus, koska
14870: Luettelematta niitä monia toimenpiteitä, vain siten toipilasopiston toiminta saataisiin
14871: joita tuberkuloottisten hyväksi jo on tehty, täysin tehokkaaksi ja mahdollisimman moni
14872: on viimeaikaisimpana yrityksenä liitolla ol- tuberkuloositoipilas voitaisiin kuntouttaa ta-
14873: lut Karkun parantolan kunnostaminen tuber- kaisin tuottavaan työhön.
14874: kuloottisten toipilasopistoksi. Liitto on lai- Edellä olevaan viitaten ja ottaen huomioon
14875: toksen ostoon ja kunnostamiseen sijoittanut sen suuren yhteiskunnallisen merkityksen,
14876: hankkimiaan varoja yli 30 miljoonaa mark- mikä maamme ensimmäisellä siviilituberku-
14877: kaa. Jo kesien 1951-1952 aikana laitoksen loottisten toipilasopistolla on, kunnioittaen
14878: korjaustöitä tehtäessä suuri toipilasjoukko ehdotamme,
14879: sai viettää ilman taloudellisia rasituksia vir-
14880: kistysloman, samoin kuin satoja tuberkuloot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
14881: tisia lapsia sekä tuberkuloottisten vanhem- tulo- ja menoarvioon 7,500,000 mar-
14882: pien lapsia sai tilaisuuden virkistävään ja kan avustuslainan Tuberkuloosiliitolle
14883: voimistavaan kesälomanviettoon laitoksen suo- Karkun toipilasopiston valmennustyö-
14884: jissa. Toipilasopiston varsinainen toiminta pajan rakentamisek.~i.
14885: alkaa lokakuun 25 päivänä 1952 kuuden ja
14886: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
14887:
14888: Edvard P·esonen. Arvi Turkka. Yrjö Hautala.
14889: Nestori Kaasalainen. Arvo Ahonen. Atte Pakkanen.
14890: Juho Rytkönen. Urho Kähönen. Jaakko Hakala.
14891: Martti J. Huttunen. E. Antikainen. Heikki Hykkäälä.
14892: Vappu Heinonen. Artturi Koskinen. Matti Heikkilä.
14893: Viljo Virtanen. Arvo Sävelä. Aino Malkamäki.
14894: Arvi Ikonen. Väinö Tikkaoja. Urho Saariaho.
14895: Antto Prunnila. Paavo Aitio. Veikko Kokkola.
14896: Esa Kaitila. Kustaa Alanko. Markus Niskala.
14897: Veikko Helle. Toivo H. Kinnunen. Unto Suominen.
14898: Johannes Wirtanen. Lauri Solla. Antti J. Rantamaa.
14899: Kaisa Hiilelä. Tahvo Rönkkö. Urho Kulovaara.
14900: Irma Torvi. Eino E. Heikura. Elli Nurminen.
14901: Elli Juntunen. Otto Toivonen.
14902: 911
14903:
14904: IV,351. - Rah. al. N:o 283.
14905:
14906:
14907:
14908:
14909: Kalliokoski ym..: Määrärahan osoittamisesta lainan myöntä-
14910: miseksi Syöpäsäätiölle Helsinkiin rakennettavan syöpä-
14911: potilaiden apusairaalan lisärakennustöitä varten.
14912:
14913:
14914: E d u s ik u n n a 1 'l e.
14915:
14916: Syöpätautien sädehoitoa varten on maas- röntgenkoneita ja diagnostiiikk:avä!lineitä. Maa-
14917: samme ainoastaan yksi ainoa erikoissairaala. liskuussa 1951 nämä järjestöt avasivat ke-
14918: Tämä Helsingin yleisen sairaalan II osasto- rääminsä varoin hanikkimaTIJSa syöpäpotiiaiden
14919: ryhmään kuuluva sädehoitoklinikka perus- rupusairaalan, Sairastkoti Radiumin Helsin-
14920: tettiin v. 1936. Siinä on edelleenkin vain 43 gissä. Se on osoittautunut kaiiKin pudlin erit-
14921: potilaspaikkaa, vaikka laitos palvelee koko täin 'ta::rlkoituksenmukaiseksi. Potilaat suorit-
14922: maata ja vaikka se jo ensimmäisenä täytenä tavat hoitopäivämaksuna 300 mk päivältä
14923: toimintavuotenaan todettiin aivan liian pie- ·eli saman, min!kä vaJltion sairaaloissa. Kun
14924: neksi. Sairaalan perustamisesta kuluneen 15 va:ltion apu täTle tlairtoksel.'le ·on rvain potilaiden
14925: vuoden aikana ovat syöpätaudit sitä paitsi itsensä suorittaman mruksun suuruin•en, ovat
14926: jatkuvasti yleistyneet. Niiden osuus maamme vaWon kustannukset .tämän sairawlan poti'las-
14927: kuolemansyytilastossa on tänä aikana kasva- päivää !kohden vain 20-25 prosenttia siitä,
14928: nut 8,2 prosentista 15 prosenttiin, siis lähes mitä hoitopäivä sen omissa lairtdksissa tulee
14929: kaksinkertaiseksi, ja syöpäkuolleisuus on jo va;ltiolle maksamaan. Valtio on 1isäiksi sä:ästy-
14930: lähes kaksi kertaa niin suuri kuin tuberku- nyt kaiikista pääomamenoista näiden iVälttä-
14931: loosikuolleisuus. Vastaavasti osoittavat säde- mättömässä sairawlalhoidon tarpeessa dievien
14932: hoitoklinikan hoitotilastot, että tämän jo poti:laiden ikohdaJ1ta. SairaSkoti Radiumin pe-
14933: alunperin liian ahtaan sairaalan potilas- rustaminen on myös 'lisännyt sädehoitoonah-
14934: määrä on kasvanut kaksinkertaiseksi, poli- dol1isuuksia esim. yksistään gynekologisten po-
14935: kliinisesti hoidettujen määrä yli seitsemän- tHaiden ikohdallta n. 20 prosentilla.
14936: kertaiseksi, annettujen hoitojen luku viisin- Huotlimatta siitä, etJtä tähän apusairaala;an
14937: kertaiseksi ja sen leikkaussalin potilasmäärä on sijoitettu 50 potilasta eli enemmän kuin
14938: lähes 30-kertaiseksi. Tämä on johtanut sii- valtion omaan sairaalaan, joudutaan sädehoi-
14939: hen, että yhä useampia hoitoon saapuneita toklinika'Ha .edel~eenlkin päivittäin sijoitta-
14940: syöpäpotilaita on täytynyt tläJhettää hoidotta maan 5-10 maa:seudu1rta tu'llutta syöpäpdti-
14941: talkaisin, että hoitoon otettruvistaJkin monet jou- •lasta sairaaloiden u@.ropuolel11e - helsinkiläisiä
14942: tuvat odottamaan sairaalaan pääsyä ~iiklko syöpäpotilaita otetaan ·vain poikkeustllipllluk-
14943: 1
14944:
14945:
14946:
14947: ikausia ja että suuri osa hoitoa saavista on täy- sissa sädehoitoklinikan osastoille. Jotta tätä
14948: tynyt sijoittaa laitoksen ulko:puolel.'l·e, vaille rtillannetta edes jotenikin voitaisiin :h~1potrtaa,
14949: jatkuvaa lääkärin tar'lclmilua ja usein varsin on Syöpäsäätiö ryhtynyt laajentamaan Sai-
14950: ti•la:päisiin majapaikkoihin m3ii:tkustaj a;kodeista raskoti Radiumia. Rakennustyö on jo käyn-
14951: aina yömajoihin ja pommisuojiin asti. nissä ja lisärakennus, johon tulee tilat 30
14952: Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö ovat potilaalle, saataneen näinä päivinä vesikat-
14953: va:paadh:toisin voinnin erittäin teholkkaasti toi- tovaiheeseen. Suomen Syöpäyhdistyksen ja
14954: mineet syöpätautien .torjuntatyössä. Niinpä Syöpäsäätiön varat eivärt kuitenkaan riitä
14955: Helsingin Naistenklinika;lla ja Dialroniss•ail.ai- rakennustyön loppuunsuorittamiseen ja sai-
14956: tOkseUa käytettäviä pieniä radiummääriä lu- raalan sisustamiseen, vaan niiden on turvau-
14957: lk.uunottamatta ka:iJ]rl{i tmaaunme radium on lah- duttava luottoihin, joiden saanti on kuiten-
14958: joitusvaroin hankittua. Nämä järjestöt ovat kin nykyhetkellä varsin vaikeata ja mahdol-
14959: myös ihaTIJkkineet !Valtion sairaaloiden käyttöön listakin vain lyhytaikaisten, rakennuskus-
14960: 912 IV,351. - Syöpäsäätiön apusairaala.
14961:
14962:
14963: tannuksia lisäävien korkeakorkoisten laino- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
14964: jen muodossa. tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
14965: Eun ikysymy'ksessä on koko valitakunnan tille 20,000,000 markan määrärahan
14966: tarpeilta paLvelevan 'laitolksen raikentaminen ja käytettäväksi korottoman lainan anta-
14967: v8iltion sairaa:l81toiminnan suoranainen autta- miseen Syöpäsäätiölle Helsinkiin raken-
14968: minen ja lkun tätä työtä on t.äJb.än 81Sti tehdy nettavan syöpäpotilaiden apusairaalan
14969: YJksistään 1ahjoitusvaroin, ·elhdotamme kun- lisärakennustöiden loppuunsuorittami-
14970: nioittaen, seksi.
14971: Helsingissä 15 päivänä syyslkuuta 1952.
14972:
14973: Viljami Kalliokoski. Onni Hiltunen.
14974: 913
14975:
14976: IV,sö2. - Rah. al. N:o 284.
14977:
14978:
14979:
14980:
14981: Niemi ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Satalinnan
14982: Säätiölle opiskelija-asuntolaa varten.
14983:
14984:
14985: Eduskunnalle.
14986:
14987: Helsingin yliopiston Sataikun,talaisen osa- arviolta 197,000,000 mamk:aa. Se merkit-
14988: kunnan perustaJIIla Satalinnan Säätiö on ra- see, että rakennukseen on käytettävä 1uotttoa
14989: ikennuttanut Helsinkiin juuri Y8;1mistumassa. n. 97,000,000 mal'lkkaa. N)'lkyisen kustannus-
14990: olevan 17,600 ms :n suuruisen ·tailon, jonka arvion ja asuntolan hoitomenojen pohjalta
14991: pääosana on asuntola 105 ylioppilaalle, opis- on laBkettu, iettä jos ikoiko tästä luotosta on
14992: kelijain ravintola ja saunat sekä OISakuillnoo maksettava ikäypä iko:rllm, opiskelijain olisi
14993: huoneisto. Kun suunnitelmat :tailon ra:kenta- maksettava vuOkraa huoneen koosta ja ila;a-
14994: miseksi tehtiin vuosien 1949 ja 1950 vaiih- dusta riippuen 300-400 markkaa neliömet-
14995: teessa, [askettiin ta1o saatavan silloin käy- riltä kuukaudessa. Ylioppilasasuntolan
14996: tettävissä oHeen 100,000,000 ma:t1kan oman vuokrataso tulisi siten ~hdottomasti liian kor-
14997: pääoman ja vapailta [uottomarkkinoilta han- keaksi. Kun ilmikemus on oso1ttanut, että
14998: kittavan verraten pienen Juoton turvin pys- )'lksityiskode:issa ailivuokralaisina ,asuvien opis-
14999: tytetyiksi niin edullisesti, että se truisi tyy- !kelijain vuokrataso herkästi seuraa opiskeli-
15000: dyttävästi toteuttamaan ta11koituiksensa, asun- jain omien asuntolain vuokratruson muutok-
15001: ,tojen ja ravinnon tarjoamisen !kohtuulliseen sia, on pelättävissä, että myös nyt kysymyk-
15002: hintaan viilhävaraisille y<lioppilaille. sessä olevan asuntolan vuokrat, jOIS ne on
15003: Senjälkeen ovat olosuhteet kuitenkin ra- k:amtattavaisuussyistä .pa:kko määrätä ikor-
15004: ikentajista riippumattomista syistä niin oleel- ikei.ksi, osalt81an väJli:llisesti &äävät muiden-
15005: l·isesti muuttun·eet, että aikuperäiset Jaskel- kin opiskelijain ·asumiskUJStannuksia. Sen
15006: mat ei!vä.t ,enää pidä läJhimainikaan paik- vuoksi olisi välttämätöntä saada asuntoloo
15007: kaansa. Rakennuskustannuksissa yleensä ta- !korkomenot alenemaan, jotta ei menetettäisi
15008: pahtuneen tuntuvan nousun lisäksi säätiön sitä saavutettua edistystä ylioppilaiden
15009: yrityksen ikannettavahi on tullUJt muitrukin •asun,to-olo:issa, jota ·puheena olevan asunto-
15010: ennalta arv,aamattomia menoja. Sellaisia kus- lan valmistuminen osaltaan merkitsee.
15011: tannuksia aiheutui heti r~ennustyön 81llm- Edellä e<>'itetyin p·erustein ,ehdotamme kun-
15012: vaiheissa syksyllä 1950, jolloin rakennuksen nioittavasti,
15013: teräsbetonirungon vaJaminen viivästyi se-
15014: menttiipulan iliaikia niin pailjon, että tämä työ että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
15015: o:li pääasirullisesti tehtävä poikkeuksellisen tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mark-
15016: vaikeissa rtalvio1osuhteissa. Pian tuon vas- kaa käytettäväksi halpakorkoisena lai-
15017: toinkäymisen jiiJlkeen alikoi putkityölakko hel- nana Satalinnan Säätiön opiskelija-
15018: mikuussa 1951. Kaikista näistä syistä joh- asuntolan hyväksi.
15019: tuu, että talo tonrtteineen tulee maksama,an
15020: Helsingissä 11 päirvänä syyskuuta 1952.
15021:
15022: Pentti Niemi. Kyllikki Pohjala. Arvo Riihimäki.
15023: Arvo Sävelä. Nestori Kaasalainen. Pertti Rapio.
15024: Antti J. Rantamaa. Kustaa Alanko. Irma Torvi.
15025: Kalle Joukanen. Antto Prunnila. Laura Brander-Wallin.
15026: Eino E. Beikura. Hugo Nuorsaari.
15027: 914
15028:
15029: IV,3u3.- Rah. al. N:o 285.
15030:
15031:
15032:
15033:
15034: Koivisto ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi
15035: Saamien Kansanopisto r. y:lle kansanopiston rakentami-
15036: seksi Inariin.
15037:
15038:
15039: E d u s k u n n a ll e.
15040:
15041: Maamme lappalaisnuorisoa varten on muu- tusvaroista 6 miljoonaa markkaa ja Yhteis-
15042: tamia vuosia sitten perustettu yhdistys, vastuu keräyksestä on anottu 5 miljoonaa
15043: jonka tarkoituksena on saada saamelaisia markkaa. Kun rakennuskustannukset, vaikka
15044: varten oma kansanopisto. Opistoa varten on rakennuksista tuleekin mahdollisimman vaati-
15045: ostettu 100 hehtaarin suuruinen maatila mattomat, kuitenkin nousevat n. 20 miljoo-
15046: Inarijärven rannalta sekä hankittu tarvit- naan markkaan, tarvittaisiin tarkoitukseen
15047: tava puutavara sahattuna rakennuspaikalle. vielä n. 7.5 miljoonaa markkaa. Kesän ai-
15048: Kansanopistolle on saatu jo toimilupa, ja on kana opisto tulisi huomattavasti palvelemaan
15049: kouluhallitus vahvistanut sen rakennuspii- matkailuliikennettä, koska se voisi majoittaa
15050: rustukset. Opisto tulee toimimaan saamelai- suojiinsa samanaikaisesti useita kymmeniä
15051: sin opettajavoimin ja tulee se sisältämään matkailijoita.
15052: opetusohjelmassaan saamelaisia ja heidän Saamien erikoisaseman ja ulkomaisen avun
15053: kieltään, taloudellista elämäänsä ja kansalli- saamismahdollisuuden ensiarvoisen merkityk-
15054: suuttaan säilyttävää opetusohjelmaa. Sen ai- sen velvoittamana Saamien kansanopistoyh-
15055: kaansaamiseksi on otettava huomioon myös distys toivoo hartaasti, että Suomen valtio
15056: vähemmistökansallinen näkökohta. Ennen- voisi tätä hanketta avustaa sen välttämättö-
15057: kuin heimo kokonaan häviää, se olisi pelas- mästi tarvitseman lainan muodossa.
15058: tettava. Ilman kansanopiston herättävää vai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
15059: kutusta se tuskin on mahdollista. kunnioittaen,
15060: Rakennustyöt aloitetaan kuluvan syksyn
15061: aikana. Inarin kunnan työllisyystilanteenkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
15062: vuoksi se olisi nyt edullista. Puutavaran tulo- ja menoarvioon 7,500,000 mar-
15063: kaatamiseen, kuljetukseen ja sahauttamiseen kan määrärahan korottomana lainana
15064: on pari vuotta sitten saatu valtion avustusta Saamien Kansanopisto r. y:lle kansan-
15065: työttömyysvaroista. Kirkkohallitus on tar- opiston rakentamista varten Inariin.
15066: koitusta varten varannut ulkomaisista avus-
15067: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
15068:
15069: Erkki Koivisto. H. A. Kannisto.
15070: M. 0. Lahtela. Arvi Turkka.
15071: Ebba östenson.
15072: 915
15073:
15074: IV,354, - Rah. al. N:o 286.
15075:
15076:
15077:
15078:
15079: Virkki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi Kan-
15080: neljärven kansanopiston jälleenrakentamista varten.
15081:
15082:
15083: Ed us!k:un111alile.
15084:
15085: NiiLle luoCVUJtetun alueen ikansanopistoille, kennusavustukseksi 10 miljoonaa markkaa, ja
15086: jotka saivat ipääasiallisimman korvauksen en- eduskunta :viime vuoden va;ltiopäivillä hy-
15087: simmäisen Imr:v.auslain perusteella ja sen- väksyi esityksen. Mutta määrärahaa halpa-
15088: vuolmi joutuivat huomattavasti epäedullisem- korlmista lainaa vact;en ei sisältynyt vielä
15089: paan aBemaan kuin toisen ikorvauslain mu- lkuluva:rukaan vuoden talousarvioon, vaikka
15090: ikaan !korvauksia saaneet !kansanopistot, on. eduskunta oli toivonut sitä jo vuodeksi 1951.
15091: valtion Vlaroista myönnetty ylimääräisiä SenVUJOksi kouluha:llitus ja opetusministeriö
15092: avustuiksia j~a lainoja omien raken111usten jäl- taaskin viime ilreväänä ja !kesänä uudistivat
15093: leenrrukentamiseksi. Nyt ovatkin jo !kaikki 'l!ainaehdotuksensa esittäen, että vuoden 1953
15094: luovutetun alueen kansanopistot saaneet talousarviOOill otettaisiin kuluvan vuoden ta-
15095: omat raikennuksensa uusissa toimipaiikoissaan. lousar:viostakin pois jäänyt 20 miljoonan
15096: Vain Kanneljärven kansanopisto, maalkunnan markan rakennuslaina Kanneljärven kansan-
15097: vanthin, on vielä jälLeenrakentamatta ja toi- opistolle. Kun hallitus ei vieläkään ole esittä-
15098: mii edelleen hyvin puutteellisissa vuokrahuo- nyt tätä määrärahaa ensi vuoden talousar-
15099: neissa Vihdissä. Eduskunnan sivistysvalio- vioon, rohkenemme toivoa, että eduskunta
15100: ikunta valtioV'arailllvalioikunnalle vuoden 1949 sen nyt vihdoinkin tekisi.
15101: valtiopäivillä ~antamassaan lausunnossa huo- THa..nnie on muuttUillut sehlaiselksi, että ko.
15102: mautti siitä, ~että Kanneljärven !kansanopisto avustuslaina 0111 ikäynyt välttämättömäksi ja
15103: on eräitä muita vastaaV'assa asemassa olevia ikiireelliseiksi. Kun !kulu~an vuoden talous-
15104: !kansanopistoja huonommassa asemassa sen- arvioon oli Slalatu mainittu 10 mhljoonan mar-
15105: vuoksi, että se saamillaan korvauksilla Oill ikan avustus, !kun rakennuspiirustukset oli
15106: kyennyt ostamaan ainoastaan tontin opisto- vuoden alussa vahvistettu ja asianomaiset ra-
15107: l'laikermusta varten. Samoilla rv:altioplHvhllä ikennusluvat saatu, pantiin työt !käyntiin ke-
15108: eduskunta vailtiovarainvaliokunnan ehdotuk- säLlä Kanneljärven ka.n.sanopiston jo v. 1947
15109: sen mukaisesti lausui pitävänsä oikeudenmu- ostamahla palstalla Lohjan P.aloniemessä, ja
15110: !k.aisena, että myösikin Kanneljärven !kansan- ne ovat edistyneet siinä määrin, että vuoden
15111: opistoa tuetaan valtion lainoin j'a ~av:ustuik vaihteessa voitaneen raikenn,us saada vesikat-
15112: sin, jotta se mahdollisimman pian voisi toon. Sen jälkeen kun Kanneljärven kansan-
15113: päästä toimimaan omissa opistoraikennubissa. opisto oman palstan ostettuaan suunnitteli
15114: Lisäksi eduskunta lausui edellyttävänsä, että omien rakennusten pystyttämistä ja ,teetti
15115: Kanneljärven lkrunsanopistolle vuoden 1951 siinä ta.Moituksessa piirustukset ja lkusta:n-
15116: tulo- ja menoarviossa myönnetään vastaavaa nusarviot, ovat mkennuskustannukoot niin
15117: tukea valtion taholta. suuresti nousseet, että ikansanopiston taholla
15118: Tä:rnOO eduskunnan esittämän !kannanoton Oill pidetty välttämättömänä etsiä sellainen
15119: mukaisesti kouluhallitus ja opetusministeriö [aitos, jooka kanssa rakentaminen voitaisiin
15120: ehdottivat!k:in vuoden 1951 vaLtion talousar- suorittaa yhdessä, ja siten jakaa kustannuk-
15121: vioon otettavaJksi määrärahan edellä mainit- sia. Lohjan krmita, jonka ko~uraikennusoh
15122: tuihin ta11lroituksiin. Nämä aloitteet eivät jelma:an sisältyy kansakoulun maataloudelli-
15123: ikuitenilman johtanoot tulokseen, ja vasta ku- sen jatko-opetuksen antaminen kesikuslrou-
15124: luvan vuoden talousa!'IVioon esitti haJlitus iussa, on ryhtynyt yhteistoimintaan Kannel-
15125: otettav.aJksi Kanneljärven ikalllSanopiston ra- järven kaiUSanopiston ikanssa. Kouluhallituk-
15126: 43
15127: 916 IV,354. - Kanneljärven kansanopisto.
15128:
15129:
15130: se.ssa suoritettujen .tutkimusten jäJkeen on Kanneljärven kansanopistolle eduskunnan
15131: !tultu siihen tulokseen, että voidaan ratkaise- toimesta myönnetään.
15132: :vasti säästää rakennuskustannuksissa, jos mo~ Edellä esitetyn perusteella ja katsoen sii-
15133: 1emmat koulut toimivat samoissa rakennuk- hen, että kysymylksessä on viimeisen omia
15134: sissa, jolloin sekä kansam.opiston että jatko- rakennuksia vailla olevan ,luovutetun alueen
15135: Ikoulun on mahdollisuus käyttää samoja työ- kansanopiston jälleenrakentaminen, että
15136: saleja, opetusvälineitä ja suurelta osalta eduskunta on aikaisemmin selvästi määritel-
15137: myöskin yhteisiä opettajavoimia. Näin jär- ~y,t myönteisen kantansa, että kysymYJksessä
15138: jestettävällä rrukennustoiminnalla saavute- on hyvin huomattava julkisen rakennustoi-
15139: lba;an merkittäviä säästöjä ju1kisten varojen minnan rationalisoiminen sekä että rakennus-
15140: käytössä. Mutta vai.Jkka Lohjan kunta osal- työ on jo siinä vaiheessa, että periaatteessa
15141: Hstuukin rakennuskustam.nuksiim. jatkokoulun ~luvatun määrärahan lykkääminen ei enää
15142: tarpeisiin Iasketulla osuudella eli noin kol- voi :tulla !kysymykseen, ,esitämme kunnioit-
15143: manneksella, jää kansanopiston vastattavaksi taen,
15144: n. 80 miljoonaa markkaa. Jos valtio antaa ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
15145: ilrennushankkeeseen 10 milj. mk avustusta ja valtion talousarvioon 20 miljoonan
15146: 20 milj. mk avustuslainaa, jää vielä opiston markan suuruisen määrärahan avus-
15147: kannettavaksi suuri vastuu. On näin ollen tuslainaksi Kanneljärven kansanopis-
15148: täysin perusteltua, että ensi vuoden talous- tolle alulle pantujen jälleenrakennus-
15149: arvioesityksestä pois jätetty avustuslaina töiden jatkamiseksi.
15150: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
15151:
15152: Helena Virkki. Urho Saariaho.
15153: Arno Tuurna. Väinö Kaasalainen.
15154: Urho Kähönen. Lennart Heljas.
15155: Juho Heitto. Nestori Kaasalainen.
15156: Niilo Honkala. Jaakko Hakala.
15157: Irma Hamara. Martti J. Huttunen.
15158: Margit Borg-Sundman. Kyllikki Pohjala.
15159: Juho Niukkanen. Aino Luostarinen.
15160: 917
15161:
15162: IV,355. - Rah. al. N:o 287.
15163:
15164:
15165: Pakkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi
15166: Oriveden opistolle.
15167:
15168:
15169: E d u s k u n n a ll e.
15170:
15171: Kun eduskunnalle jätettyyn tulo- ja meno- 1953 voitaisiin saada 10 miljoonan markan
15172: arvioehdotukseen vuodeksi 1953 ei ole 19 Pl. laina. Jos laskelmat tässä kohden pettävät,
15173: II (Avustuslainat) kohdalle otettu millekään vaikeutuu rakennustyön loppuun saattami-
15174: kansanopistolle avustuslainaa, joutuvat var- nen ja opiston toiminta pahasti häiriytyy.
15175: sin vaikeaan asemaan sellaiset kansanopistot, Helsingin kristillinen kansanopisto on
15176: jotka rakennustöihin ryhdyttyään tai saa- maamme ensimmäinen kristillinen kansan-
15177: tuaan kaikki suunnittelut mkennustöitä var- opisto, joka syksyllä 1907 aloitti toimintansa
15178: ten valmiiksi ovat niihin juuri ryhtymäisil- Sörnäisten kristillisen kansanopiston nimi-
15179: lään ja jotka ovat laskeneet voivansa tehtä- senä. Se on jo kauan suunnitellut oman
15180: västä suoriutua valtiolta saatavan lainan opistorakennuksen aikaansaamista ja sitä
15181: avulla. Sellaisia opistoja ovat Oriveden kan- varten mm. hankkinut Laajasalosta tarkoi-
15182: sankorkeakoulu ja sen yhteydessä toimiva tukseen hyvin soveltuvan, noin 7,000 m2 :n
15183: kansanopisto sekä Helsingin kristillinen kan- suuruisen tontin, jolla on pari vanhaa huvila-
15184: sanopisto. rakennusta.. Varsinaista opistorakennusta
15185: Oriveden opiston laajan päärakennuksen varten on olemassa valmiit piirustukset, joit-
15186: tuhosi maaliskuun 3 päivänä 1950 järkyttävä ten mukaan se tulisi maksamaan noin 40
15187: tulipalo. Opiston omistaa vuodesta 1946 läh- milj. markkaa. Rakennuksen rahoitukseen on
15188: tien Kansanvalistuss,eura. Tämä katsoi vel- saatu Amerikan luterilaisten lahjana 4 milj.
15189: vollisuudekseen mahdollisimman nopeasti markkaa, minkä lisäksi opiston entisiltä oppi-
15190: ryhtyä rakennustyöhön, jotta opiston toi- lailta ja ystäviltä on kerätty melkoinen
15191: minta voisi jatkua. Hankittiin piirustukset, summa. Jotta hanke voitaisiin toteuttaa,
15192: ja kun tarpeellinen rakennuslupa oli saatu, tarvittaisiin kuitenkin myös valtion avus-
15193: alkoi uusi rakennus nousta. Piirustuksia val- tusta huokeakorkoisen lainan muodossa. On
15194: mistettaessa pidettiin silmällä rakennuksen laskettu, että rakennustyö saataisiin alkuun,
15195: muodostamista sellaiseksi, että se kykenisi jos sitä varten saataisiin 8 miljoonan markan
15196: valmistamaan Oriveden opistolle mahdolli- avustuslaina eli 20 % rakennuskustannuk-
15197: suuden täyttää kansanopistokomitean opis- sista. - Opiston käytettävissä nykyään ole-
15198: tolle suunnittelemat tehtävät eräänä keskus- vat vuokrahuoneet eivät ole täysin tarkoi-
15199: opistona, jossa kansanopistoalalle opettajiksi tuksenmukaiset, ja sitä paitsi niitten omis-
15200: valmistuvat voisivat suorittaa harjoittelun. taja - Suomen Lähetysseura - tarvitsisi
15201: Rakennuksen tilavuus on suunnilleen 14,000 ne muuhun käyttöön. Oman opistoraken-
15202: m3 ja urakkasumma, johon eivät maalaus- nuksen aikaansaaminen olisi tämän tähden
15203: työt vielä sisälly, 81 miljoonaa markkaa. erittäin tärkeätä.
15204: Tähän päivään mennessä on urakoitsijalle jo Edellä esitetyn nojalla kunnioittaen ehdo-
15205: suoritettu yli 60 miljoonaa markkaa. Raken- tamme,
15206: nus tulee opiston käyttöön osittain jo loka- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
15207: kuun alussa ja aiotaan lopullisesti saada val- valtion tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II
15208: miiksi vuoden vaihteessa. Rakennustyötä var- luvun kohdalle 10 miljoonan markan
15209: ten on tähän mennessä saatu valtiolta 5 mil- suuruisen määrärahan annettavaksi
15210: joonan markan avustus ja 5 miljoonan mar- halpakorkoisena rakennuslainana Ori-
15211: kan laina. Rahoitussuunnitelmia tehdessä on veden opistolle.
15212: kuitenkin laskettu, että valtiolta vielä vuonna
15213: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
15214:
15215: Atte Pakkanen. H. A. Kannisto. Nestori Kaasalainen.
15216: Jaakko Hakala. Matti Heikkilä. Artturi Koskinen.
15217: Johannes Wirtanen.
15218: '918
15219:
15220: IV,356. - Rah. al. N:o 288.
15221:
15222:
15223:
15224:
15225: Hakala: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi H elsin-
15226: gin kristilliselle kansanopistolle.
15227:
15228:
15229: E d u s !k: u n n a E e.
15230:
15231: Viitaten ed. Pakkasen ym. raha-asia-aloit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
15232: teen n:o 287, koskeva Oriveden kansanopiston tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
15233: ja ikansankorkea;koulun uudisrakennusta var- kohdalle 8 miljoonan markan määrä-
15234: ten annettavan avustuslainan ottamista vuo- rahan halpakorkoiseksi avustuslainaksi
15235: den 1953 tulo- ja menoarvioon, perusteluihin Helsingin krisUlliselle kansanopistolle
15236: ehdotan kunnioittaen, sen uudisrakennusta varten.
15237: Hel<singissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
15238:
15239: Jaakko Hakala.
15240: 919
15241:
15242: IV,357. - Rah. al. N:o 289.
15243:
15244:
15245:
15246:
15247: E. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi H el-
15248: singin kotitalousopettajaopiston koulumkennusta varten.
15249:
15250:
15251: E d u s lk u n n a ll. e.
15252:
15253: Helsingin kotita:lousopettajaopisto, jolk:a kuitenikin niin vaatimaktomalksi, että ilman
15254: pääasiassa alan ainoana oppilaitoksena val- va1Hon rtuikea ei rakennrufuanketta voida
15255: mistaa kotitalousopettajia maamme ammatti-, panna alulle. Opiston hallitus on pyrkimyk-
15256: !kansa- ja oppikouluihin, !kansan- ja rtyöväen- sissään päässyt !kuitenkin nyt niin pitkälile,
15257: opisooihin jne., toimii Helsingissä erittäin että H~lsingin kaupunginha[litus on 31. 1. 52.
15258: ahtaassa vuokrahuoneistossa. Suuren opetta- päiväJtyllä !kirjeellä ilmoittanut varanneensa
15259: japulan vuoksi opisto on ikuitenkin yrittänyt Helsingin lkotitalousorpettajaopiston omaa ra-
15260: parhaansa mukaan Esätä opettajanva!lmistusta kennusta varten noin 3,000 m2 suuruisen
15261: jäjestämä:llä ylimää:räisiä kursseja ja otta- alueen korttelista n: o 357 Sturenkadun var-
15262: malla kursseille tavallista suuremman oppi- rella vuoden 1953 loppuun. Siihen mennessä
15263: lasmäärän. Siitä huolimatta vain pieni mur- opiston on esitettävä !kaupungille rakennulksen
15264: to-osa opistoon pyrkijöistä voi vuosittain piirustwkset ja rahoitussuunnitelma.
15265: päästä alkamaan opiskeluaan. Koska valtion v. 1953 rakemlJUssuunnitell.-
15266: V. 1949 annetulla ~aiiJ.la Helsingin kotita- missa opettajanvaJlmistuslaitoks·et on huutavan
15267: [ousorpettajaopiston va1tionapu järjestettiin opettajapulan vuoksi as·etettu kiireellisyys-
15268: uudeUe pohjalle. Lain mukaan ·valtion va- järjestyksessä etutiilaHe ja !koska vaition luon-
15269: roista suoritetaan vaJkinaisten opettajien pal- nollisena velvollisuutena on !huolehtia opetta-
15270: kat kokonaisuudessaan sekä 65% muista me- jien vafrmistuks·esta myös kotitalouden tärkeää
15271: noista. Samanaikaisesti opetusministeriö vah- ja laajaa opetusalaa varten ja jotta opisto
15272: visti opistolle uuden ohjesäännön, joka edel- voisi käyttää hyvä:kseen edellä mainirf:!tua
15273: 1lyttää toiminnan huomattavaa laajentumista. Helsingin :kaupungin sille myöntämää etua,
15274: Kun uuden dhjesäännön mukaisen opetuk- esitä:mme kunnioittaen,
15275: sen hoitaminen nylkyisessä ahtaassa vuokra-
15276: huoneistossa seikä suuren oppilasmäärän että että Eduskunta varaisi Helsingin
15277: monipudlistuneen opetusohjelman vuoksi käy kotitalousopettajaopistolle valtion vuo-
15278: ylivoimaiseksi, He'lsingin lkotita:lousopettaja- den 1953 talousarvioon 19 Pl. II lukuun
15279: opiston hallitus on ryhtynyt kiireellisiin toi- merkittävälle uudelle momentille 30
15280: menpiteisiin asianmuikais·en huoneisOOn hank- miljoonaa markkaa pitkäaikaisena hal-
15281: kimiseksi opistolle. Vuoden 1951 aikana toi- pakorkoisena lainana opiston koulura-
15282: meenpantiin opiston hyväksi varainlkeräys, kennuksen piirustusten hankkimista ja
15283: jonika tal'lkoituksena oli alkupääoman hanlkki- rakennustöiden aloittamista varten.
15284: minen ralkennustoimintaa varten. Tulos jäi
15285: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
15286:
15287:
15288: Elli Nurminen. Unto Suominen. Martta Salmela-Järvinen.
15289: Laura Brander-Wallin. Urho Kulovaara. Arno Tuurna.
15290: Irma Hamara. E. Antikainen. G. Henriksson.
15291: Kaisa Hiilelä. Aune Innala. Veikko Kokkola.
15292: Vappu Heinonen. Antti J. Rantamaa. Hilja Väänänen.
15293: 920
15294:
15295: IV,358. - Rah. al. N:o 290.
15296:
15297:
15298:
15299:
15300: Saariaho ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainaksi
15301: Kymin yhteiskoulun kannatusyhdistykselle sanotun koulun
15302: lisärakennusta varten.
15303:
15304:
15305: E d u s k u n n a ll e.
15306:
15307: Karhulan kauppalassa sijaitseva Kymin vieläpä eräiden vakavien opetuksellisten
15308: yhteiskoulu on perustettu vuonna 1920 ja on puutteiden hinnalla. Sen vuoksi on toivot-
15309: koulun omistajana ollut perustamisesta al- tava lämpimästi, että koulun kannatusyhdis-
15310: kaen Kymin yhteiskoulun kannatusyhdistys tyksen ja johtokunnan mitä pikimmin onnis-
15311: r. y. Koulutalo valmistui vuonna 1923 ja on tuisi löytää nykyistä tilanahtautta helpot-
15312: se 38 m pitkä sekä 21 m leveä, pääosiltaan tava ratkaisu joko lisärakennuksen tai uuden
15313: hirsinen ja 2-kerroksinen rakennus. Talossa koulutalon muodossa, varsinkin ~un nykyi-
15314: on keskuslämmitys sekä kellarikerroksessa sen rakennuksen käyttöaika alkaa lähestyä
15315: vahtimestarin asunto. Koulutontin omistaa jo loppuaan."
15316: Kymin seurakunta ja koulurakennuksen Lisäksi on mainitsemisen arvoista, että
15317: edellä mainittu kannatusyhdistys. Oppilai- Karhulan keskusta-alueilta käy Kotkan suo-
15318: toksen luonnollisen koulupiirin on koko ajan. malaisissa kouluissa noin 80 lasta. Mitä hait-
15319: muodostanut jakamaton Kymin kunta ympä- taa lapsille on tästä, on sanomattakin selvää.
15320: ristöineen, jossa asuu noin 30,000 henkeä. On myöskin syytä korostaa, että Karhulan
15321: Koulun oppilasmäärän kasvusta antavat koulun oppilaista on noin 90 % tavallisten
15322: kuvan seuraavat luvut: työntekijöiden lapsia. Heidän vanhemmil-
15323: Oppilaita koko leen tuottaa huomattavasti lisämenoja kou-
15324: Vuonna koulussa I lk pyrki luttaa lapsiansa Kotkassa.
15325: 1936 ••••••••• 0 ••• 0 155 33 Kymin yhteiskoulun kannatusyhdistys ry: n
15326: 1940 0 ••• 0 ••••••• 0. 212 49 johtokunta onkin jo aikoja sitten käsittänyt,
15327: 1945 •••• 0 ••• 0 •••• 0 352 97 että edellä selostettu tilanne on kestämätön.
15328: 1950 0 0 0 •••• 0 •••• 0. 401 129 Tässä mielessä on laadittu uudisrakennus-
15329: suunnitelma, jonka mukaan tultaisiin raken-
15330: Keväällä 1952 pyrki 1 luokalle 126 oppi- tamaan 6,200 m3 suuruinen lisärakennus,
15331: lasta, mutta lisäksi sanotun koulupiirin jonka kustannusarvio tekee 45,000,000 mark-
15332: alueelta pyrki Kotkan kouluihin yli 100 op- kaa.
15333: pilasta, joista vain pieni määrä voitiin hy- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
15334: väksyä. Luvut antavat varsin selvän kuvan
15335: koulun oppilasmäärän kasvamisesta viime että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
15336: vuosina kuin myös siitä, että tilanahtaus tulo- ja menoarvioon 35,000,000 mar-
15337: täytyy olla äärettömän suuri koulussa. Niin- kan määrärahan myönnettäväksi ra-
15338: pä tohtori Esko Pennasen kouluhallituksesta kennus~ainana Kymin yhteiskoulun
15339: 26. 10. 1951 pitämän tarkastuksen pöytäkir- kannatusyhdistys ry: lle lisärakennuk-
15340: jan 3 § :ssä selostetaan koulutaloa ja arvos- sen rakentamista varten kannatus-
15341: tellaan sen riittävyyttä seuraavasti: ,Kuten yhdistyksen omistaman kou~talon yh-
15342: edellä olevasta ilmenee, on koulurakennuk- teyteen.
15343: sessa tarjona oleva tila käytetty tyystin ja
15344: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
15345:
15346: Urho Saariaho. Heikki Hykkäälä. V. Koldtola.
15347: Valto Käkelä. Toivo Kujala. Arno Tuurna.
15348: 921
15349:
15350: IV,359.- Rah. al. N:o 291.
15351:
15352:
15353:
15354:
15355: Heikkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta lainaksi Oriveden
15356: yhteiskoulun koulutalon laajentamista varten.
15357:
15358:
15359: Ed usikunnaHe.
15360:
15361: Oriveden yhteiskouJ.u, joka v:'Sta 1949 al- ankara isku ilrolro ~aajan ja keSilreisen Poh-
15362: ka;en on ollut yliopistoon johtava j:a jolm jois-Hämeen sivistyspyrkimyksille. On näet
15363: vastaavana aikana on nauttinut valtionapua, huomattava, että koulussa on oppilaita, paitsi
15364: joutuu nykyisin toimimaan täysin riittämät- OrivedeJtä, myös Juupajoelta, Längelmäeltä
15365: tömissä opetustiloissa. Koulussa on jo muu- ja Eräjärveltä sekä kauempaa Kuhmoisista,
15366: taman vuoden ajan ollut lähes 400 oppilasta Kuhmalahdelta, Kangasalta, Teiskosta, Ruo-
15367: eli rinnakkaisluokat mukaan luettuna 13 ope- vedeltä jne. eli alueelta, jonka yhteinen
15368: tettavaa luokkaa, mutta oppiLaitoksen alun- väkiluku nousee n. 70,000:·een.
15369: perin kookikoulua varten rakennetussa toimi- Mainituista syistä on Oriveden yhteiskou-
15370: talossa on käytettävänä vain 5 luokkahuo- ~un koulutaJon pikainen laajentaminen vält-
15371: netta, minkä lisäiksi Juol&:ana on ollut pakko ,tämätöntä. Talon lisärakennussuunnitelma
15372: käyttää luonnontiedesalia ja ruokailuhuo- ,edellyttää 13,000 m3:n rakentamista, ja on
15373: netta, jopa pierutä kirjastohuonetta.kin. Vält- ikouluhaJ1itus jo hyväksynyt yliarkkitehti
15374: tämättömänä seurauksena tästä on ollut vuo- Ma:vtti V~liikankaan tarkoitusta varten laati-
15375: rolukuun siirtyminen siten, että 7 luokkaa mat piirustukset sekä lääninhallitus antanut
15376: on aamu- ja 6 iltavuorossa, työpäivän lms- rakennusluvan.
15377: täe.ssä klo 8 :1sta 20.10 : een. Mainitunlaisesta Oriveden yhteiskoulun kannatusyhdistys
15378: työskentelytavasta aiheutuu ilmeisiä haittoja on tehnyt parhaansa rakennusvarojen hank-
15379: sekä opetustyön järjestelyä ja opintojen me- ikimiselksi, mutta riittävän luoton saaminen
15380: nestymistä että op~ilaiden terveydentilaa rahalaitoksi1ta on nykyoloissa osoittautunut
15381: ajatellen, varsinkin kun otetaan huomioon, mahdottomaiksi, huolimatta siitäkin, että Ori-
15382: että monet oppilaat joutuvat suorittamaan veden kunta on halukas sitoutumaan ta:kauk-
15383: ikoulurrnatkansa junassa päästen vasta ilta- seen tarvittavasta 50 milj. markan lainamää-
15384: myöhällä koteihinsa. Vuorolwku on myös rästä. KoulutaJon laajennussuunn1telman to-
15385: omansa ylenmäärin rasiUamaan opettajia, teuttaminen näyttää niin ollen mahdolliselta
15386: jorbka ovat kiinni koulutyössä aamuvarhai- vain siten, että valtio myöntää rakennus-
15387: sesta myöhäiseen iltaan saaJk:ka. työtä varten tarvittavan ·lainan.
15388: Pahin uhka nykyisestä ;tilan,teest.a on se, Edellä lausutun nojalla €hdotamme,
15389: että koulun lukioluokilta voidaan evätä oi-
15390: keus päästää oppilaita korkeakouluihin sekä että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
15391: lopettaa nii:ltä valtionapu, koska koulu ope- tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
15392: tustilojen puolesta ei täytä säädettyjä vaati- kan määrärahan huokeakorkoiseksi
15393: mU'ksia, vaikka se muissa suhteissa ne ,täyt- lainaksi Oriveden yhteiskoulun kou-
15394: tääkin. Lukioluokkien lakkauttaminen olisi lutalon laajentamista varten.
15395: Helsingissä 15 ~äivänä syyskuuta 1952.
15396:
15397: Matti Heikkilä. Väinö Hakkila. Atte Pakkanen.
15398: Jaakko Hakala. T. N. Vilhula. T. A. Wiherheimo.
15399: Päiviö Hetemäki. Kaisa Hiilelä. A. Simonen.
15400: 922
15401:
15402: IV,36o. - Rah. al. N:o 292.
15403:
15404:
15405:
15406:
15407: Kokkola ym.: Määrärahan osoittamisesta lainan myöntäm-i-
15408: seksi teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnalle Teekkari-
15409: kylän rahoittamista varten.
15410:
15411:
15412: Ed us!k:unn aHe.
15413:
15414: Sen jälkeen kun valtioneuvosto oli tammi- O!lllaksi pääomiailrsi 1a!hjoitus- ym. varoja 405
15415: kuussa 1949 ostanut Espoon !kunnan Haga:lun- milj. markkaa, Aravca-iainaa on saatu 100 milj.
15416: din ik)7ilän Otaniemestä maa-alueen teknillisen markkaa ja pank!k:iluottoja 80 milj. mllirkkaa,
15417: korkeakouluapetuksen ja te!kn~llisen tutkimuk- joiden lisä;ksi on rahoitusti lanteessa syksyllä
15418: 1
15419:
15420:
15421: sen tarpeita varten ja vaJtioneuvoston val- 1951 ja kuluvana vuotena tapahtuneiden muu-
15422: tuuttamana ikauppa- ja teollisuusmin:islteriö tosten vuoksi jouduttu rahoittamaan vekse-
15423: hyväksynyt ko. alueen hoitamista varten ase- leiHä 80 mHj. markkaa. Vekselirasituksesta
15424: tetun Otaniemen hoitoJkunna:n esittämän ai!heutuen ei Teeikkarilky'lä voi täyttää sosiaa-
15425: maankäyttösuunnitelman, ryhtyi Teknillisen 'lista tehtäväänsä tekniUisen ikol'lkea;kouluope-
15426: ilrorkeakoU'lun ylioppilaskunta !keväällä 1950 tuksen edistämiseksi, kosika mainittu vekseli-
15427: rakentamaan kä)7ittösuunnitelman mukaan rasitus korkomenoina korottaa kultakin yli-
15428: sille vuoikratuille tonteHle TMkkarikylä-ni- oppilaalta kuukausittain perittävää asunto-
15429: mistä oppilasasuntola-yhdyskuntaa, jonne nyt vuokraa yli 1,000 markalla.
15430: kuluvana syksynä on voitu majoittaa 700 yli- Tämän asuntovuokria koJhtuuttomasti ko-
15431: oppilasta ja 50 heilikilökuntaan kuuluvaa. rottavan, sosiaalisesti ylioppilaille ylivoimai-
15432: Ylioppilaiden kireän asuntopulan pakotta- sen ja epäitarkoituksenmukaisen rasitteen pois-
15433: mana ja olympiakisojen järjestelytoimikun- tamiseksi esitämme ikunnioittaen,
15434: nalle annetun lupauksen ~unastamiseksi pyrki
15435: Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
15436: saattamaan rakennustyön mahdollisimman pi- valtion tulo- ja menoarvioon 80 miljoo-
15437: kaisesti päätökseen. Teekkarikylän osalta nou- nan markan määrärahan halpakorkoi-
15438: sevat rakennus- ja irtaimistokustannulkset y!h.- sen lainan myöntämiseksi Teknillisen
15439: ,teensä 665 mi!lj. markkaan. Niiden suoritta- korkeakoulun ylioppilaskunnan Teek-
15440: miseksi on ylioppilaskunnalle ikeräytynyt karikylän rahoitusta varten.
15441: IEI~lsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
15442:
15443: Veikko Kokkola. C. A. Öhman. Arvi Ikonen.
15444: Yrjö Kilpeläinen. Eino Rauste. Jussi Lappi-Seppälä.
15445: Juho Kuittinen. A. Simonen. Arno Tuurna.
15446: Aare Leikola. N. Kosola. Päiviö Hetemäki.
15447: Iisakki Nikkola. Urho Saariaho. Heikki Hykkäälä.
15448: Hugo Nuorsaari. A ukusti Pasanen. Urho Kulovaara.
15449: Grels Teir. R. Hallberg. Jaakko Hakala.
15450: T. E. Nordström.
15451: 923
15452:
15453: IV,s61. - Rah. al. N:o 293.
15454:
15455:
15456:
15457:
15458: .Tårvinen ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
15459: rautatieläisille omakotitoimintaa varten.
15460:
15461:
15462: Ed uaikunnaBe.
15463:
15464: Myöskin rautatieLaitoksen ihenki.J.ökunnan tama määräraha on kuitenkin !!illtättömän
15465: keskuudessa v·alillitsee varsin vaikea asunto- p1eni. Jotta sanottua lainaa voitaisiin antaa
15466: pu!la. Tämän on hallituskin talousarvioehdo- mahdollisimman monelle ja niin paljon, että
15467: tuksessaan huomioinut sikäli, että se ehdo.t- sillä olisi käytännöllistä merkitystä, olisi
15468: .taa rautatieläisten omatoimista rakennustoi_.. määräraha korotettava ainaJlrin. 125 miljoo-
15469: mintaa toottavruksi oma'lmti•lainoilla ja ehdot- naksi markaksi.
15470: taa sanottuun tarkoitukseen myönnettäväksi Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
15471: siimamäärärahana 20 miljoonaa markkaa.
15472: Asunnon puutteessa olevien ja omatoimiseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
15473: rakennustoimintaan halwk!kaiden rautatie- tulo- ja menoarvioon 19 Pl. II luvun
15474: läisten suuren Ju:kumäärän, kalliit rakennus- 24 momentille lisäystä 105,000,000
15475: ilrustannukset ja nykyiset Lainojen saantivai- markkaa rautatieläisten omakotitoi-
15476: keudet huomioon ottaen hallituksen ehdot- mintaa varten.
15477: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
15478:
15479: Mikko Järvinen. Ester Häikiö.
15480: Nestori Nurminen. Toivo Kujala.
15481: Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi.
15482: Hemming Lindqvist.
15483:
15484:
15485:
15486:
15487: 44
15488: 924
15489:
15490: IV,362. - Rah. al. N:o 294.
15491:
15492:
15493:
15494:
15495: Järvinen ym..: Määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi
15496: rautatielaitoksen henkilökunnan yhtymille asunto-osake- ja
15497: rivitalojen rakentamista varten.
15498:
15499:
15500: Ed usikunnaHe.
15501:
15502: Kun tähänastiset rtoimenpiteet rautatieläis- voin huomatta'V'asti :tehostoo ja asuntopulaa
15503: ten 'asunnon puutteen poistamiseksi eivät ole tuntuvasti lieventää, olisi sanottua tarkoi--
15504: johtaneet il.äheskään tyydyttäviin tuloksiin tusta var,ten otettava jo vuoden 1953 tulo-
15505: ja kun oma.Jrotira:kennuksissa asunnot tulevat j.a menoarvioon 100 miljoonan ma11kan suu-
15506: huomattavasti ikalliimm:Uksi kuin kerrosta- ruinen siirtomääräraha.
15507: loissa, on ·asun,to-osakeyhtymien perustami- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
15508: nen rivi- ja lkerrost,alojen rakentamiseksi saa-
15509: nut omatoilniseen raikennustoimintaan haluk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
15510: kaiden rautatieläisten keskuudessa suurta tulo- ja menoarvioon 100,000,000 mar-
15511: kannatusta. Esteenä on kuitenkin omien va- kan siirtomäärärahan rakennuslaino-
15512: rojen puute ja lainojen saantivaikeudet. Kun jen myöntämiseksi rautatielaitoksen
15513: omatoimista asuntorakennustoimintaa muta- henkilökunnan yhtymille asunto-osake-
15514: tieläisten keskuudessa voitaisiin tälläkin ta- ja rivitalojen rakentamista varten.
15515: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
15516:
15517: Mikko Järvinen. Antto Prunnila.
15518: Nestori Nurminen. Toivo Kujala.
15519: Judit Nederström-Lunden. Irma Torvi.
15520: Ester Häikiö. Hemming Lindqvist.
15521: Pertti Rapio.
15522: 925
15523:
15524: IV,a6a. - Rah. al. N:o 295.
15525:
15526:
15527:
15528:
15529: Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi
15530: kunnille kunnalliskotien rakentamista ja korjaamista var-
15531: ten.
15532:
15533:
15534: Ed uslk:unn'aHe.
15535:
15536: Maamme kunnat ovat joutuneet ikunnallis- lrotia tai se on 'Perusteellisen korjauksen tar-
15537: ikotien puuttuessa tai niiden ollessa heilmota- peessa.
15538: soisi:a ja huonokuntoisia useissa :välhävaraisissa Edellä mainittu vanhusten huoltokomitea
15539: kunnissa vaikeuksiin. pitää myös tämänlwatuisen tuen anta.rrnista
15540: Kunnailli.s1wteja tarvittaisiin !kipeästi kor- kunnHle erittäin tarikoittuksenmu!k:aisena.
15541: jaamaan nykyistä ti~armetta; sen on osoittanut Edellä esitettyyn viitaten ehdotammekin
15542: vanhusten huoltokomitean suorittama tutki- kunnioittaen,
15543: mus eri kuntien alueilla. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
15544: P:i!kaista !k:orj&usta tarvittaisiin, mutta iLman tulo- ja menoarvioon 300,000,000 mar-
15545: vrultion antamaa tukea ei kuntien taloudellinen kan määrärahan huokeakorkoisten lai-
15546: asema kestä uusien raikentamista eikä suurem- nain myöntämiseksi heikossa taloudelli-
15547: pia korjauksiaikaan. sessa asemassa oleville kunnille kunnal-
15548: Aikaisempina vuosina on vaiJtio sitä varten liskotien rakentamista tai korjaamista
15549: perustetusta rahastosta myöntänyt huoikeakor- varten.
15550: koisia ~ainoja kunnille, joiUa ei ole kunnaillis-
15551: H~lsingissä 12 på.iJvänä syyskuuta 1952.
15552:
15553: Laura Brander-Wallin. Impi Lukkarinen.
15554: Tyyne Leivo-Larsson. Veikko Helle.
15555: Kyllikki Pohjala. Martta Salmela-Järvinen.
15556: Kaisa Hiilelä. Elli Nurminen.
15557: Vappu Heinonen. G. Henriksson.
15558: Meeri Kalavainen. Bruno J. Sundman.
15559: 926
15560:
15561: IV,364. - Rah. al. N:o 296.
15562:
15563:
15564:
15565:
15566: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta sähköistämislai-
15567: noiksi pienviljelijöille sekä maaseudun omakotien ja pien-
15568: asuntojen omistajille.
15569:
15570:
15571: E d u s k u n n a ll e.
15572:
15573: Maaseudun sähköistäminen on käynnissä. yleistä toteuttamista ajatellen olisi edullista,
15574: Valtio ja kunnat ovat huomattavilla sum- että liityntä ja työn suoritus tapahtuisi koko
15575: milla avustaneet maakunnallisia sähköyhty- laajuudessaan aina siellä, minne runkojohdot
15576: miä hankkeen toteuttamisessa. Maaseudun tulevat vedetyiksi. Kun sähköistäminen lä-
15577: edun ja viihtyisyyden kannalta olisi ensiar- heskään kaikkien maatalouksien ja maaseu-
15578: voisen tärkeä saada tämä yritys laajassa mi- dun omakotien ja muiden pienasuntojen
15579: tassa päätökseen viedyksi. Sähköyhtymille omistajien kohdalta ilman valtion tukea ei
15580: myönnetyistä valtion avustuksista huolimatta ole mahdollista, niin tulisi valtion maakun-
15581: tulee sähköistäminen kuitenkin siksi kalliiksi, nallisille sähköyhtymille myöntämiensä avus-
15582: että suuri joukko pienviljelijöitä ja maa- tusten lisäksi erikseen tukea heikossa talou-
15583: seudun omakotien ja muitten pienasuntojen dellisessa asemassa olevia maanviljeljöitä ja
15584: omistajia on ollut pakotettu pidättäytymään maaseudun omakotien ja muiden pienasun-
15585: sähköistämissopimuksen tekemisestä. Raha- tojen omistajia heille riittävän edullisilla
15586: olojen yhä kiristyessä monet sopimuksen teh- ehdoilla myönnettävien lainojen avulla. Lai-
15587: neistä ovat joutuneet maksuvaikeuksiin sopi- noitus voisi tapahtua asutuslautakuntien ja
15588: musten mukaisten tariffiyksikkö- ja muiden osuuskassojen välityksellä hallituksen anta-
15589: sähköistämisestä johtuvien maksujen suorit- mien ohjeiden mukaisesti.
15590: tamisessa. Tämä on vaikuttanut ja tulee Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
15591: edelleen vaikuttamaan haitallisesti maaseu- ehdotamme,
15592: dun sähköistämisen suunnitelmalliseen to-
15593: teuttamiseen. Maakunnalliset sähköyhtiöt että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
15594: yleensä vaativat vähintään 70-80% tariffi- tulo- ja menoarvioon 500,000,000 ma-r-
15595: yksikköjen mukaan liittymisen, ennen kuin kan määrärahan jaettavaksi pitkäai-
15596: työt muuntajapiirin alueella pannaan käyn- kaisina lainoina 2 % :n korol"ta vähä-
15597: tiin. Kun siihen rahavaikeuksien takia mo- varaisille pienviljelijöille sekä maa-
15598: nissa tapauksissa ei ole päästy, on sähköistä- seudun omakotien ja pienasuntojen
15599: minen siltä alueelta jäänyt toteuttamatta. omistajille heidän talouksiensa sähköis-
15600: Rakennuskustannuksia ja sähköistämisen tämisestä aiheutuvien kustannusten
15601: suorittamista varten.
15602: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
15603:
15604: Lauri Myllymäki. Toivo Kujala. Arvo Riihimäki.
15605: Ester Häikiö. Paavo Aitio. Antti Kinnunen.
15606: Toivo Niiranen. Judit Nederström-Lunden. Matti Meriläinen.
15607: J. Mustonen. Yrjö Murto. Toivo Friman.
15608: Eino Tainio. Irma Torvi. Kaino Haapanen.
15609: Niilo Nieminen. Usko Seppi. Pertti Rapio.
15610: Hemming Lindqvist.
15611: 927
15612:
15613: IV,365. - Rah. al. N:o 297.
15614:
15615:
15616:
15617:
15618: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisiksi
15619: sähköistämislainoiksi lähinnä vähävaraisille pientilallisilln.
15620:
15621:
15622: E d u s ik u n n a B e.
15623:
15624: SäJhikön ikiir,eellinen saaJIUinen maaseudulle asuiklkaita myöntämäiHä !heille !hailpa'korlroisia
15625: ja :myös sen syrjäseuduille on jo nykyisin nii- [ainoja sähkövirran saamis~i. Eduskunta
15626: den elämän vä;lttämätön edellytys. Sähkövir- hyvä.ksyikin ikesäJkuun 12 päivänä 1951 lain
15627: ran hank!ldmisesrta esim. pientiloille aiiheutuu varojen varaamisesrta välb.ävaraisiHe myönnet-
15628: kuitenkin jo matkoj'en vuoksi niin suuria kus- täviä sähköistämislainoja varten. Valtioneu-
15629: tannulk:sia, etteivät pienvi'ljelijäin omat mah- voston äänestyksen jälkeen syyskuun 14 päi-
15630: dollisuudet ja vara;t tähän monootikaan riitä. vänä 1951 esitettyä tasavallan presidentille,
15631: Tästä syystä ovatkin maaseudun asukkaat ettei tätä eduskunnan hyväksymää kansan-
15632: etenkin syrjäseuduiiJla, missä sä!hkön ham!k.i- edustaja Vennamon laldaloitetta olisi vah-
15633: misesta ai:Mutuu tavallista suurempia kustan- vistettava, jäikin lald vahvistamatta.
15634: ml'ksia, yleisesti jääneet ilman sä.bköä, tai säh- Kaiken edeNä 'lausutun nojaila ja !kun sä.b.-
15635: kön ovat saaneet tilailleen vain varak!kaaanm.at köistämislainat ovat ooclleenkin maaseudulle
15636: vi!UelijäJt, joiden ikannettavruk:si on jäänyt, vain ja erittäinkin syrjäseuduille ja nimenomaan
15637: osan paikkakunnan asuikikaista ja rti:loista pys- sen pienti1oi11e erittäin tarpeel:lisia, ehdo-
15638: tyessä hankkimaan sä:hlkövirran, rtawaJlista tamme kunnioittaen,
15639: suuremmat kustannukset.
15640: Edel'lä esitetyistä syistä ja kun !heinäkuun että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
15641: 12 päivänä 1949 on muutettu siirtoväen ja tulo- ja menoarvioon uudelle momen-
15642: rintamasotilaiden asuttamisen rahoittamisesta tille 50,000,000 markan siirtomäärära-
15643: annettua lrukia siten, että maanhanJrinrta:lain- han käytettäväksi halpakorkoisten säh-
15644: säädännön nojaiJla asutetuil'le voidaan mzy'"Ön- köistämislainojen myöntämiseen lä-
15645: tää valtion varoista lainaa sähkön saamiseksi, hinnä vähävaraisille pientilallisille ja
15646: olisi valtion tuettava muitakin maaseudun muille heihin verrattaville henkilöille.
15647: Helsingissä 9 :päivänä syysiknmta 1952.
15648:
15649: Veikko Vennamo. Eino Palovesi.
15650: Toivo H. Kinnunen. M. 0. Lahtela.
15651: Wiljam Sarjala. Yrjö Hautala.
15652: Eino Rytinki.
15653: 928
15654:
15655: IV,366. - Rah. al. N:o 298.
15656:
15657:
15658:
15659:
15660: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta kuoletuslainaksi
15661: Hämeenlinnan Sisälähetys r. y:n vanhainkodin laajennus-
15662: töistä johtuvien lainojen maksamiseksi.
15663:
15664:
15665: E d u s k u n n a 11 e.
15666:
15667: Hämeenlinnan Sisälähetys r. y. on toimi- toista kerrosta, johon tulee 10-12 hoidokki-
15668: nut Hämeenlinnan kaupungissa lähes 50 paikkaa lisää. Rakennuskustannukset nouse-
15669: vuotta. Sillä on yksityinen vanhainkoti, jossa vat 5,850,000 markkaan ja urakkasopimuk-
15670: on 9 hoidokkipaikkaa. Tähän vanhainkotiin sen mukaan pitäisi vanhainkodin laajennus-
15671: on kuitenkin odottamassa tällä hetkellä 37 työn olla valmis tämän vuoden loppuun men-
15672: vanhusta, joista monet asuvat mitä vaikeim- nessä. Rahoitus on saatu järjestymään lyhyt-
15673: missa oloissa, vieläpä. matkustajakodissakin, aikaisen luoton kautta, jonka sikäläinen
15674: kuluttaen pieniä säästöjään tai eläkkeitään. Osuuskassa on myöntänyt.
15675: Vanhusten huollossa esiintyvät vaikeudet Ottaen huomioon asian suuren sosiaalisen
15676: huomioon ottaen on yhdistys päättänyt laa- kantavuuden sekä vanhusten hoitopaikkojen
15677: jentaa rakennustaan, jossa toimii paitsi van- huutavan puutteen ja kun Hämeenlinnan
15678: hainkotia myös lastentarha, jota kaupunki Sisälähetys r. y. ei omista ko. kiinteistöään
15679: ylläpitää, sekä iltaisin seura:kunnan nuoriso- lukuunottamatta muita varoja suorittaessaan
15680: kerhoja. Yhdistyksen tontin ja rakennusten epäitsekkäästi uhrautuvaa työtä lähimmäis-
15681: arvo on asiantuntijain tänä vuonna suorit- ten auttamiseksi, niin ehdotamme kunnioit-
15682: taman arvion mukaan nykyisellään noin taen,
15683: 12,000,000 markkaa ja on sitä rasittamassa että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
15684: 600,000 markan kiinnelaina. Valtiolta saa- tulo- ja menoarvioon 5,000,000 markan
15685: tiin tänä vuonna ensi kerran anottaessa avus- määrärahan korottoman kuoletuslai-
15686: tusta yksityisenä vanhainkotina 620,000 mark- nan myöntämiseksi Hämeenlinnan Si-
15687: kaa. Muutoin on vanhainkoti ollut yksityi- sälähetyksen vanhainkodin laajennus-
15688: sen hyväntekeväisyyden ja sekä kaupungilta töistä johtuvien lainojen maksami-
15689: että seurakunnalta saatujen vuokratulojen seksi.
15690: varassa. Syyskuun alussa alettiin rakentaa
15691: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
15692:
15693: Juho Tenhiälä. Martti 0. Kölli.
15694: Leo Häppölä. Felix Seppälä.
15695: Lennart Heljas. Hilja Väänänen.
15696: 929
15697:
15698: IV,367.- Rah. al. N:o 299.
15699:
15700:
15701:
15702:
15703: Brander-Wallin ym.: Määrärahan osoittamisesta vanhusten
15704: asuntojen korjauslainoiksi.
15705:
15706:
15707: E d u s k u n n a 11 e.
15708:
15709: Nykyisen asuntotilanteen vallitessa ja asu- Viitaten myös toivomusaloitteessa n: o 187
15710: mistason vielä ollessa heikko olisi kiinnitet- (joka on jätetty vuoden 1952 valtiopäivien
15711: tävä huomio myös vanhojen rakennusten yleisenä aloiteaikana) esitettyihin perustelui-
15712: korjauksiin. Tässä suhteessa erikoisesti van- hin ehdotammekin kunnioittaen,
15713: hukset tarvitsisivat apua ja valtion tukea.
15714: V aitioneuvoston asettama vanhusten huol- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
15715: tokomitea mietinnössään on pitänyt asiaa den 1953 tulo- ja menoarvioon
15716: erikoisen tärkeänä sekä laatinut asian järjes- 20,000,000 markkaa jaettavaksi van-
15717: tämisestä lakiehdotuksen, jonka mukaan voi- husten asuntojen korjauslainoiksi.
15718: taisiin varoja vanhusten asuntojen korjauk-
15719: siin myöntää.
15720: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
15721:
15722: Laura Brander-Wallin. Impi Lukkarinen.
15723: Tyyne Leivo-Larsson. Martta Salmela-Järvinen.
15724: Kyllikki Pohjala. Elli Nurminen.
15725: Vappu Heinonen. Unto Suominen.
15726: Meeri Kalavainen. G. Henriksson.
15727: Bruno J. Sundman.
15728: 930
15729:
15730: IV,s6s. - Rah. al. N:o 300.
15731:
15732:
15733:
15734:
15735: Kulovaara ym.: Määrärahan osoittamisesta lainan myöntämi-
15736: seksi Invaliidisäätiölle kuuromykkäin maatalouskoulun op-
15737: pilasasuntolan ja opettajain asuntorakennuksen rakenta-
15738: miseen.
15739:
15740:
15741: E d u s ik u n n a U e.
15742:
15743: Kuuromykkiä on maassamme nykyisin. noin yrrn. koulujen yhteyteen, jolloin voidaam. suu-
15744: 4,000. Useimmat heistä pystYfVäJt melko vaati- ressa määrin käyttää yhteisiä opettajavoimia
15745: vaankin ammattityöhön, jos saavat siihen ja osittain huonetiloja;kin. Lisää tarvitaan,
15746: tarvittavan alkukoulutuksen. Erikoisesti paitsi erinäisiä opetus- ja opettajien asunto-
15747: maatalous siihen liittyvine sivuelinkeinoi- ttiloja, pääasiassa vain oppi:lasasuntola. Kun
15748: neen on osoittautunut heille soveltuvaksi. Inva:liidisäältiö on ihnoittanut, ettei se nytky-
15749: Tarvittavien ammattioppilaitosten puutteessa oloissa ilman valtion avustusta voi sel1aista
15750: ei kuuromykkiä kuitenkaan ole voitu riittä- raikentaa ja ikun ikuuromyaclrien maata;1ous-
15751: västi ohjata ammatteihin, mikä on ollut suu- lkoulu olisi maihdoUisimman pian saatava toi-
15752: reksi vahingoksi sekä heille itselleen että mimaan selkä erikoisesti myöskin vedoten sii-
15753: kansantaloudelle. lhen, että edusikunta on !k:~hoittanut hallitusta
15754: V. 1939 kuurom.yk!käin amm:arttiopmuSJromi- rythrtymään tar:P'eellisiin toimenpiteisiin kuuro-
15755: tea ~aati suunnitelman mm. ikuuroonyk!käin myk!käin maata11ouskoulun perustamiseksi,
15756: maartrulousammattillroulua varten. Tätä suun- eduslkunta ottilkin v. 1950 menoarvioon Inva-
15757: nitelmaa ova;t asianituntijat pitäneet onnistu- liidisäätiö'l1e lkuuromy!lciden maatalouskou'lua
15758: neena. J~ silloin. ryhdyttiin etsimään kouluHe varten tarvittavien rakennusten rakenltrumista
15759: sopiiVaa mruat:illaa, mutta sodat keskeyttivät vaxrten 25,000,000 markan suuruisen ilrorotto-
15760: toimenrpiteet ja sen jä:likeen on maanhankinta- man lainan. Valitettavasti määrärahaa ei tä-
15761: lain to:im.eenpano ollut esteenä. Asia joutui hän tal'lkoitulkseen esitetty ikäytettä.välksi väitt-
15762: uuriJeen !Vaiiheeseen invaliidilb.uolrtolain tUltua ,täen, mtei oppi'lai'ta ilrouluun ole. Tällainen
15763: säädetyiksi. Sen alaisiksi tulivat mm. ikuuro- väite kuitenkin on täYJSin lkestämäJtön ja
15764: mykät, jotka ovat oikeutetut sa;rurnaan saman- asiantuntematltomuudesta johtuva.
15765: laisen huollon ja ammarttilkou1utuksen ikuin Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
15766: muutJkin invaliidit. Toiselia;kin tavoin on asia nioittaen,
15767: sen jä.Jlkeen edistynyt. Asianomaisten virasto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
15768: jen sekä Invaliidisäätiön välisissä neuvotte- valtion talousarvioon 25,000,000 mar-
15769: ~uissa on päästy YJksimitelisyyteen siitä, että kan määrärahan korotloman lainan
15770: kuuromyiiDkien maatalouskoulu voida;an ja on myöntämiseksi Invaliidisäätiölle kuuro-
15771: va1ltio1le vähimmän kustannuksia ai!heuttaen mykkäin maatalouskoulun oppilasasun-
15772: si:joi!tettavissa Inva:liidisäätiön Mäntsälän pitä- tolan ja opettajain asuntorakennuksen
15773: jän Saaren kartanossa rtoimivan maatalous- rakentamista varten.
15774: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
15775:
15776: Urho Kulovaara. Tyyne Leivo-Larsson.
15777: Vappu Heinonen. Unto Suominen.
15778: Meeri Kalavainen. Rafael Paasio.
15779: Impi Lukkarinen. Ture Hollsten.
15780: Elli Nurminen. Pentti Niemi.
15781: Arvo Sävelä.
15782: 931
15783:
15784: IV,369. - Rah. al. N:o 301.
15785:
15786:
15787: Vennamo ym.: Määrärahan osoittamisesta halpakorkoisen pe-
15788: rusluoton järjestämiseksi lähinnä teollista pientuotantoa
15789: varten.
15790:
15791: E d u s k u n n a ll e.
15792: Maaseudun suurilukuisen, ansiotyön va- sestikin olleet puutteellisesti organisoituja.
15793: rassa elävän taikka siitä enemmän tai vähem- Sitä suurempi syy olisi vahvistaa tämän yrit-
15794: män riippuvan väestön toimeentulon turvaa- teliäisyyden jatkuvaa kehitystä, laajenta-
15795: miseksi ja tämän väestön alhaisen elintason mista ja monipuolistumista sopivin keinoin.
15796: nostamiseksi on maaseudulla saatava synty- Sama koskee luonnollisesti myös maa- ja
15797: mään runsain määrin uusia vakinaisia työ- karjatalouden alaan kuuluvia ja niihin liit-
15798: tilaisuuksia ja mahdollisuuksia lisäansion tyviä yrityksiä.
15799: saantiin. Kokemus on osoittanut, että puheena oleva
15800: Näitä tilaisuuksia voidaan parhaiten luoda yrittäjätoiminta liittyy läheisesti myös asu-
15801: ja puheena olevan väestön, jolle työ- ja an- tustoimintaan. Kysymys on nimittäin tär-
15802: siotilaisuuksia ei ole riittävästi tarjolla läpi keältä osalta myös sen väestönosan toimeen-
15803: vuoden, elinehtoihin saada parannusta siten, tulon turvaamisesta ja elintason parantami-
15804: että lähinnä pienteollista jalostustoimintaa sesta, joka asutustoiminnan perusteella on
15805: maaseudulla kehitetään ja laajennetaan ja saanut tai tulisi vastaisuudessa saamaan omia
15806: että maaseutuväestölle itselleen valmistetaan koteja ja joka ei voi saada omistamastaan
15807: tilaisuus osallistua tähän toimintaan ei vain maasta ainakaan aina riittävää toimeentuloa.
15808: raa)ka-aineiden ja työvoiman myyjinä, vaan Pahimpana esteenä tämän yrittelijätoimin-
15809: itsenäisinä yrittäjinä. Pienyritysmuoto tar- nan laajentumisen tiellä on pääoman puute.
15810: joaa parhaat mahdollisuudet tällaista tuo- Tämän vuoksi ja kun työttömyyden torju-
15811: tannon lisäämistä ja väestön omatoimisuuden mista silmällä pitäen vuosittain esitetty 100
15812: kehittämistä sekä sen keskuudessa esiintyvän milj. markan määräraha ei voi täyttää ko.
15813: yrittämisen halun esille pääsemistä varten. kipeätä pääomantarvetta, olisi tehtävä mah-
15814: Pienyritysmuotoon on teollisessa kehitykses- dolliseksi myöntää valtion varoista halpa-
15815: sämme nyt ja lähitulevaisuudessa turvaudut- korkoisia lainoja sellaisille kauppaa varten
15816: tava entistä enemmän senkin vuoksi, että toimiville pien- ja kotiteollisuutta harjoitta-
15817: pääoman puute asettaa suurteollisuuden laa- ville tai harjoittamaan ryhtyville samoin
15818: jentamiselle sangen ahtaat rajat ja että pien- kuin maa- ja karjatalouden alaan kuuluville
15819: yritysmuodon puitteissa voidaan vähäisinkin ja niihin liittyville yrityksille, joiden toimin-
15820: pääomasijoituksin saada aikaan runsaasti nan katsotaan olevan maaseutuväestön toi-
15821: työtilaisuuksia ja lisäansiomahdollisuuksia meentulon turvaamisen tai kansantalouden
15822: sekä huomattavia taloudellisia tuloksia, sa- ja yhteiskunnan yleisten etujen kannalta
15823: malla kun maaseudun rajoitatutkin tuotanto- hyödyllistä.
15824: mahdollisuudet, jotka eivät tarjoa riittävää Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
15825: pohjaa suurtuotannon harjoittamista varten, tamme kunnioittaen,
15826: voivat sillä tavoin tulla tehokkaasti käyte-
15827: tyiksi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
15828: Maaseudulla nykyään toimivat pienteolli- tulo- ja menoarvioon 500,000,000 mar-
15829: suusyritykset ovat kyenneet puolustamaan kan määrärahan käytettäväksi halpa-
15830: asemaansa kilpailussa siitä huolimatta, että korkoisen pen~sltwton järjestämiseksi
15831: ne ovat niin tuotannollisesti kuin kaupalli- tarkoitett1wa lähinnä teollista pien-
15832: tuotantoa varten.
15833: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1952.
15834:
15835: Veikko Vennamo. Yrjö Hautala.
15836: Toivo H. Kinnunen. M. 0. Lahtela.
15837: Eino Palovesi.
15838: 45
15839: 932
15840:
15841: IV,s7o. - Rah. al. N:o 302.
15842:
15843:
15844:
15845:
15846: Rytinki ym.: Määrämhan osoittamisesta sähköistämislainoiksi
15847: Pohjois-Suomen hävitettyyn alueeseen kuuluvien kuntien
15848: asukkaille.
15849:
15850:
15851: Ed u~kunnalile.
15852:
15853: Viirrne vuonna illUiOdostettiin Ko1Jtlis-Poh- Iin ja Kuivaniemen ikunnat sekä Iin ja Kii-
15854: janmaan ikuntien kesken Ifoi1lis-Pohjanmaan mingin kunnista ne alueet, jotka ovat vielä
15855: Sähkö Oy. niminen yhtiö., jorrka ;tarkoituk- sähköistämättä j.a joilla alueilJla on parhail-
15856: sena on sähköistää tämä harvaanasuttu maa- laan valmisteiLla siiliköistäminen, mutta jota
15857: krmta. Sanotun marukunnan sähköistämisessä vaikeuttaa väestön vähävaraisuus sekä liitty-
15858: Tiakennuskustannukset pitkien matkojen ja mismaksujen ja sisäasennustöiden korkeat
15859: useiden muuntajapiirien rak!ent,amisen joh- kustannukset. Näillekin kunnille olisi myön-
15860: dosta tulevat ikalliim:miksi kuin tiheämm:in ill'ettävä ·lainaa samoin perustein kuin muil-
15861: asutuiLla seuduiLla. Kun yhtiön alueesta '1ekin hävitettyJen rulueiden kunnille. Jotta
15862: kuuluu suurin osa ns. hävitettyihin alueisiin, a:loitettu sähköistämistyö päffisisi näillä hävi-
15863: niirn asullffiaat ovat saaneet ihävitettyyn a.luoo- rtetyillä alueilla jatkumaan ja jotta ne, joilla
15864: seen kuuluvalle väestö11e sähköistämistä var- ei ole vielä ollut kuluvan vuoden aikana
15865: ten myönnetyistä vailoista ,lainoja Eittymis- ma:hdohlisuutta sähkön saamiseen, saisivat lai-
15866: maksujen ja sisäasennll\Sitöiden suorittamista noja samalla tavalla kuin kuluvana vuonna,
15867: varten. Lainan saannin ulkopuo1eUe on jää- ja jotta tätä ailuetta voitaisiin loojentaa, eh-
15868: nyt alueella olevista kunnista a:irnoasta;an Yli- dOitamme lkurun1o~ttaen,
15869: Kiimingin kunta, jonka vffiestö on saanut
15870: myöskin ~evakuoinnin ym. syitten vuoksi kär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
15871: siä sodan ~aiheuttamista vahingoista. Mai- tulo- ja menoarvioon 150 miljoonan
15872: nittu kunta olisi tämän vuoksi rinnastettava markan määrärahan sähköistämislai-
15873: muihin ·alueen kuntiin sähköistämisl:ainan nojen myöntämistä varten Pohjois-
15874: saamisessa. Suomen hävitettyyn alueeseen kuulu-
15875: Taloudellisesti ja muutenkin sodan aiheut- vien kuntien asukkaille samanlaisin pe-
15876: tamista vaurioista vah:irrkoa ikärsineisiin kun- rustein kuin vuoden 1952 aikana on
15877: tiin voidaan Jaskea kuuluviksi myöskin Yli- myönnetty.
15878: Helsingissä 16 'Päivänä syyskuuta 1952.
15879:
15880: Eino Rytinki. M. 0. Lahtela.
15881: 933
15882:
15883: IV,3n. - Rah. al. N:o 303.
15884:
15885:
15886:
15887:
15888: Antila ym.: Määrärahan osoittamisesta lainoiksi perunajauho-
15889: tehtaille perunan ostoa va1·ten.
15890:
15891:
15892: Ed usikunnaiJe.
15893:
15894: Knn tkuiluvana sa,tokautena näyttää peru- tumisehle, olisi suud etu, jos ne voitaisiin
15895: mukauppa milteipä yksinomaan ke...c;;kittyvän kuljettaa suoraan pe1ln1ta tehtaisiin. Siksi
15896: perunaj·auhotehtaiden ostoihin, näyttää siltä, olisi perunajauhotehtaiden teho ase,tettava
15897: että tarjonta tulee niin runsaaksi, ettei lä- yhteistä hyvää pal-v;elemaan parhaalla mah-
15898: heskään kaikelle ikaupa;lrni liikenevälle peru- dollisella tava1la.
15899: na.lle ole menekkimahdolli.suuksia. Kun kar- Edellä ,esitettyyn viitaten ehdo;tamme,
15900: jataloustuotteiden rinnalla perunalla on erit-
15901: täin tärkeä osa, on siitä saatu tulo erittäin että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
15902: ratkaiseva varsinkin Pohjanmaan pienvilje- tulo- ja menoarvioon 200,000,000 mar-
15903: lijävaltaisella alueella. Ettei turhaa työtä kan määrärahan myönnettäväksi hal-
15904: varastoimiseen tarvitsisi tehdä ja ettei suu- pakorkoisina lainoina perunajauhoteh-
15905: ret määrät ·perunaa joutuisi alttiiksi pilaan- taille penman ostoa varten.
15906: H~lsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
15907:
15908: Toivo Antila. Eeli Erkkilä.
15909: Arvi Ikonen. Niilo Ryhtä.
15910: Heikki Soininen. Väinö Rankila.
15911: Urho Kähönen. Kustaa Tiitu.
15912: Antti J. Rantamaa. Eino Palovesi.
15913: Nestori Kaasalainen. Kalle Joukanen.
15914: Kalervo Saura. Vilho Leivonen.
15915: J. E. Lampinen.
15916: 934
15917:
15918: IV,372. - Rah. al. N:o 304.
15919:
15920:
15921:
15922:
15923: A. Simonen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta Zai-
15924: noiksi yleishyödyllistä asunnontuotantoa varten.
15925:
15926:
15927: Ed usikunnaHe.
15928:
15929: Asutuskeskusten asuntovajaus on nykyisin 1,200-1,500 asunnoksi vuodessa, seurauksena
15930: n. 73,000 asuntoa ja väkiluvun kasvun ai- tästä olisi, että väestökeskusten asuntotilanne
15931: heuttalma vuotuinen asuntojen lisätarv,e n. ensi vuonna huononisi arviolta 2,000 asun-
15932: 8,000 asunto,a. Erittäin varavaisestikin las- nolla. Kun kuitenkin olisi ehdottoman vä1t-
15933: ~ien voidaan todeta, että jo olemassa olevan tämätöntä, että asutuskeskusten asunto,pulaa
15934: asuntolmnnan rappeutumi,sen vuoksi olisi vuo- pystyttäisiin ei vain vähentämään, vaan se
15935: sittain revittävä j,a niiden tilla1le rakennet- myös aåikanaan poistamaan, niin on mieles-
15936: tava n. 1,600 ,asuntoa. Jotta asun:totiloone tämme määräraha s81atava sen suuruiseksi,
15937: ei nyiky:isestäänkin huononisi, o1isi siis väes- että sillä edes vähäisessä määrässä voitaisiin
15938: tökeskuksissa rakennettava vuosittain n. 9,600 tätä t.avoitetta saavuttaa.
15939: uutta 'asuntoa. Ha:1litus on kuitenkin katso- Edellä olevaan viita:ten ehdotamme kun-
15940: nut, että nyt on varaa tinkiä kuluvana vuo- nioittaen,
15941: tena Arava-toimintaan ikäytet,tävistä määrä-
15942: rahoista 600,000,000 markkaa. Hallituksen että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
15943: esityksen mulmisella määrärahalla voidaan tulo- ja menoarvion 19 Pl. II luvun
15944: tukea vain !11. 6,000 asunnon rakentamista. 21 momentille lisäyksenä 3,600,000,000
15945: Kun ilman Aravan tu:kea tapahtuva asunto- markkaa lainoihin yleishyödyllistä
15946: tuotanto väestökeskuksissa voidaan laskea n. asunnontuotantoa varten.
15947: Helsingis.iä 12 päivänä syyskuuta 1952.
15948:
15949: A. Simonen. Vappu Heinonen.
15950: Veikko Helle. Viljo Virtanen.
15951: G. Henriksson. Otto Toivonen.
15952: Bruno J. Sundman. Veikko Kokkola.
15953: E. Antikainen.
15954: 935
15955:
15956: IV,373. - Rah. al. N:o 305.
15957:
15958:
15959:
15960:
15961: Tikkaoja ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta lainoiksi
15962: vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen maaseudulla.
15963:
15964:
15965: E d u s ik u n n a il1 e.
15966:
15967: Eduskunta on ~allituksen esityksestä hy- karjata:1ouksissa. Kun asialla Esäiksi on erit-
15968: väksynyt maaliskuun 30 p:nä 1951 lain lai- täin huomattava merkitys sosiaaliselta ja ylei-
15969: noista ja avustuksista vedenhankinta- ja vie- s~ltä terveydenhoidollis~lta ilmnna:lta, olisi val-
15970: märilaitteiden rakentamista varten maaseu- tiovallan jo tälliikin perusteella ryfrldyttäJvä
15971: dulle. Veden kuljetuskysymyksen kehitty- 'toimenpiteisiin maaseudun vesikysymyksen
15972: mätön tila maaseudulla on käynyt selvästi kii.reeHiseksi ratkaisemiselksi. Huomioon on
15973: ilmi maataloushallituksen vuonna 1950 suo- nimittäin otettava, että vesijohto- ja viemäri-
15974: rittamasta tutkimuksesta. Siinä saatujen laitteiden rrakentamiskustannusten kalleuden
15975: ttt1osten mukaan on vain noin 7 prosenttiin vuoksi ei varsinkaan väili.ävaraisemmalla ik:an-
15976: keittiöissä ja noin 25 prosenttiin navetoissa ra- sanosaJ!la ole juuri mitään ma:hdoNisuuksia
15977: kennettu vesijohto ja maamm~ 483 maalais- hankkeiden toteuttamiseen ilman va;ltion anta-
15978: kunnasta on vain 131 kunnassa yhteisiä vesi- maa taloudel'lista tuJkea.
15979: johtoja, joihin on 'liittynyt noin 10,400 ta- Kun vesijohtolaitteiden asentamista varten
15980: loutta, ja 65 kunnassa on y'hteisiä viemäreitä, maaseudu'lle on merllä valtion tulo- ja meno-
15981: joihin on liittynyt noin 1,700 taloutta. Sa- arviossa tähän mennessä osoitettu varoja vuo-
15982: massa tutkimuksessa on voitu rtJodeta, että y'h- sina 1950-1952 kunakin vuonna 10 miljoonaa
15983: tymäJt ovat 'lähinnä varojen puutteessa joutu- markkaa acvustusten jwkamiseen sekä vuonna
15984: neet tyytymään ratkaisuihin, joita vastaan 1950 15 miljoonaa maruillraa ja kuluvana
15985: 'terveydenhoidollisistakin syistä voidaan esit- vuonna 10 miljoonaa mark!kaa 1lainoina, hy-
15986: tää vakavia huromautuksia. Niinpä viemäri- väJksyi eduskunta toivomuksen vuoden 1952
15987: yhtymien laitteisiin saostuskaivoja 1ukuunot- keväällä, että hallitus ottaisi vuoden 1953 tulo-
15988: trumatta ,ei kuulu lainkaan 'Liikavooen puhdis- ja rrnenoa:vvioon 300 miljoonaa markan määrä-
15989: tuslaitteita, vaikka ,valtaosa vesistä johdetaan raillan tarkoitusta varten. Kun \kuitenkin hal-
15990: järviin, jokiin ja puroihin, ja toisaalta huo- lituksen 'esityksessä vuoden 1953 tulo- ja m'eno-
15991: mattava osa vesijohtoyhtymistä ik'äyttää pinta- arvioksi on sanottu määräraha merkitty vain
15992: vetta ilman, 'että sitä millään tavoin puhdis- 10 milj(l{)naksi markalksi avus'tuiksina ja 10
15993: tettaisiin. Varojen puute on iJ.isäJksi Tajoitta- miljoonaksi marka.lksi pa:lkkioina, !kunnioitta-
15994: nut kestävämpien ja rakennustclrnillisesti vasti ·esitällllme,
15995: edullisempien metaillipurtikien ikäyrtJtämistä,
15996: minkä vuoksi maaseudun y'hteisffitä vesijoib.- että Eduskunta ottaisi lisäyksenä
15997: doista onkin noin 87 prosenttia ;jouduttu teke- vuoden 1953 valtion tulo- ja menoar-
15998: mään puuputkista. vioon 19 Pl. II luvun 12 momentille
15999: Edus'ku:nta:kin on eri yhteyilcsissä tjo toden- 100,000,000 markkaa jaettavaksi halpa-
16000: nut, viimeksi vuoden 1952 kevätistuntokau- korkoisina lainoina vesi- ja viemärijoh-
16001: della, että maaseudun vesikysymys on tärkeä tolaitteiden rakentamiseen maaseu-
16002: ja kiireellinen rationalisoimist~htävä ik:oti- ja dulla.
16003: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
16004:
16005: Väinö Tikkaoja. Arvo Sävelä.
16006: Veikko Helle. Kustaa Alanko.
16007: Impi Lukkarinen. Laura Brander-Wallin.
16008: K. F. Haapasalo. Jalmari Väisänen.
16009: 936
16010:
16011: IV,374. - Rah. al. N:o 306.
16012:
16013:
16014:
16015:
16016: Hakala ym..: Määrärahan osoittamisesta avustuslainaksi
16017: Laiva Oy Matkailulle vesibussin hankkimiseksi sisävesili1:-
16018: kenteeseen.
16019:
16020:
16021: E d u s k u n n a 11 e.
16022:
16023: Ku,ten tunnettua mainostetaan maatamme ~anhat li~kennöitsijät ovat hyvin suureLla
16024: ulkomailla ,tuhatjärvisenä maana" ja !kau- mie:Lenikiinno~la seuranneet yhtiön ,työtä.
16025: niit järvirei,ttimme näyttelevät tämän ,takia Koko maan etua silmälläpitäen on välttämä-
16026: ulkomaisessa matkailuprapagandassamme ikes- töntä, että sisäv,esiliikennettä 'ei ainoastaan
16027: ~eistä osaa. pidetä hengissä, vaan että sen toiminta hoi-
16028: Tämän taJkia on valitettavaa, .että sisävesi- detaan siten, että se kykenee .palveLemaan
16029: Jiikenteemme on viimeisinä kiuluneina vuosi- v.aativia ullmlaisia matJkaiEjoita siLlä tavoin,
16030: kymmeninä kamppaillut yhä kasvavien vai- minkä he voivat kohtuudella vaatia.
16031: keuksien kanssa ja useimmat vanhoista lai- Yhtiö on perustamisestaan lähtien hankki-
16032: vay:htiöistä ovat joutuneet hyvinkin huomat- nut kolme uutta alusta ja siitä huolimatta,
16033: tavassa määrässä supistamaan ,liikennettään ,että osakepääomaa on mwhdollisuu;ksien mu-
16034: romuttamaHa •1aivojrunsa ja jättämä!Hä mää- kaan ikoro.tettu kolme kertaa, se on joutunut
16035: rättyjä liikennereittejä Ei:kennö:i:mättä. Kun käyttämään Ji:i.keprunkikien myöntämää vekse-
16036: Oili ihneistä, että tämä matkaiLulle erittäin l~luo,ttoa.. Kokemus on ikuitenJkin osoittanut,
16037: :vahingollinen kehitys tulis;i. jatkumaan, ellei että vastruperustetun yhtiön taloudelliset a[-
16038: varsinaista matkaiLuli:i:ikennettä varten kehi- ilmvaikeudet vvat siksi suuret, ettei sen toi-
16039: ,tettäisi sen vaatimuksia vastaavaa, haJ:pa- minta menestykse1lä voi jatk,ua, e11ei yh-
16040: käyttöistä a·lUJStyy.ppiä, perustettilin Laiv;a Oy tiöLle myönnetä halpako11koista, pitkäaibista
16041: Matikailu vuonna 1948 matkailua lähellä ole- lainaa.
16042: vien piirien rtJoimesta. Laiva Oy Matkailu vn tilannut Hollan-
16043: Kun oli tu,tJkittu yhtiöhle annettu liikerme- nista uuden edelläse1ostetun, ajanmuJkais.en
16044: probleemi ja suunniteltiin matkaiLuliiken- matkailutarkoitusta varten sopivan aluksen,
16045: teeLLe sopivaa uutta, hailpakäyttöistä alus- mutta !tarvitsee sen rahoitwkseen vielä ikaiksi-
16046: tyyppiä, päädytHin nk. vesibussiin e1i ts. kyrrnrmentäm1ljoonaa markik.aa.
16047: dieselikäy,ttöiseen, nopealmlkuiseen moo.ttori- Koska yht:iö, kuten edellä on selostettu, on
16048: 'a:luks•een, jonlka miehistöntarve on mahdoJ1i- tehnyt j,a j~Vtkurvasti rtek,ee uranuurtavaa
16049: simman pieni. työtä lkdlw maan sisävesiliikenteen puolesta,
16050: Siitä huolimatta, ·että yhtiön käytettävissä olisi ilrohtuu1lista, että va,ltiokin tukisi yh-
16051: on oihlu,t !IIHtamme vanhimpien ~aivan:vaiken tiötä myöntämäJlä sine pitkäaikaisen, hrulpa-
16052: iJliUSinsinöörien ikOikemuikset, ei y:hHö ole voi- fk:o.rkoisen [ainan.
16053: nu,t välttää varsin laajoja suunnittelutöiJtä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16054: eikä myöskään kokeilumielessä tehtyjä kai- nioittaen,
16055: iHitaiki:n konstruktio- ja asennustöitä uutta
16056: :Laivatyyppiä suunniteLLessaan. Kokemus on että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
16057: kuitenkin osoittanu,t, että yhtiön valitsema tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
16058: rtie on o:i:ikea ja että vesibussi on matJkailuHi- kan määrärahan avustuslainana Laiva
16059: sesti katsoen Suomen sisävesien matka:i1ulii- Oy Matkailulle uuden vesibussin
16060: lkenteel1e sopiv·a 3Jlus, minkä johdosta ikaiikki hankkimiseksi sisävesiliikenteeseen.
16061: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
16062:
16063: Jaakko Hakala. Matti Heikkilä. Felix Seppälä.
16064: 937
16065:
16066: IV,375. - Rah. al. N:o 307.
16067:
16068:
16069:
16070:
16071: Aitio ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta eräiden tois-
16072: sijaisten maansaajien maanhankintalain mukaista lainoi-
16073: tusta varten.
16074:
16075:
16076: E d u s k u n n a ll e.
16077:
16078: Maanhankintalain mukainen asutustoiminta asuntopulaa. Velvollisuuksien täyttäminen
16079: ns. toissijaisten maansaajien, so. lähinnä toissijaisiin maansaajiin nähden olisi yhteis-
16080: rintamamiesten, sotainvaliidien, sotaleskien ja kuntamme etujen mukaista siinäkin suh-
16081: lisämaansaajien osalta on vielä pahasti kes- teessa, että huomattavan suuri osa heistä
16082: ken. Useat tontin ja tilojen saajista, jotka tulisi suorittamaan rakentamisen pääasialli-
16083: ovat tehneet hankintasopimuksen tiloihin ja sesti itse sekä ns. talkooavulla, mikä olisi
16084: tontteihin, ovat joutuneet vaikeaan asemaan. huomioon otettava.
16085: Heille on aikoinaan valtiovallan taholta an- Edellä lausutun perusteella on yleisen
16086: nettu lain edellyttämä lupaus lainansaantiin, edun mukaista, että lisävaroja nimenomaan
16087: josta on ollut seurauksena, että he ovat ryh- rintamamiesten, sotainvaliidien, sotaleskien,
16088: tyneet kunnostamaan ja viljelemään tontte- lisämaansaajien ja muuhun MHL: n mukai-
16089: jaan. Mutta vuosi toisensa jälkeen on heille seen lainoitukseen myönnetään.
16090: ilmoitettu, että lainavarojen niukkuuden Edellä sanottuun viitaten kunnioittaen
16091: johdosta ei heille voida rakennuslainoja ehdotamme,
16092: myöntää.
16093: Tällainen epäoikeudenmukaisuus ns. tois- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
16094: sijaisiin maansaajiin nähden, jotka lain mu- tulo- ja menoarvioon lisäystä 2 mil-
16095: kaan ovat lainan saantiin oikeutettuja, ei jardia markkaa siirtona asutusrahas-
16096: saisi enää pitemmälti jatkua. Heille olisi toon ns. toissijaisten maansaajien, so.
16097: suotava mahdollisuudet rakentamiseen. Ti- lähinnä rintamamiesten, sotainvalii-
16098: loille ja tonteille olisi saatava asuntora:ken- dien, sotaleskien ja lisämaansaajien
16099: nukset, mikä omalta osaltaan olisi myös maanhankintalain mukaista lainoitusta
16100: omiaan helpottamaan jatkuvasti kiristyvää varten.
16101: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
16102:
16103: Paavo Aitio. Aimo Aaltonen.
16104: J. Mustonen. Niilo Nieminen.
16105: Elli Stenberg. Toivo Niiranen.
16106: Judit Nederström-Lunden. Ester Häikiö.
16107: 938
16108:
16109: IV,376. - Rah. al. N:o 308.
16110:
16111:
16112:
16113:
16114: Vennamo ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta siirtona
16115: asutusrahastoon.
16116:
16117:
16118: E d u s k u n n a ll e.
16119:
16120: Kuntien asutuskassalainoitus ja sisarosuus- pahtuvan yleisen kiristymisen kanssa, täysin
16121: lainoitus, oltuaan koko sodan ja sen jälkei- kestämättömäksi. Kaiken lisäksi kuluu huo-
16122: sen ajan aina viime vuosiin asti käytännöl- mattava osa asutusrahaston lainoitukseen
16123: lisesti katsoen pysähdyksissä, on muodostu- käytettävissä olevista varoista maanhankinta-
16124: nut yhä välttämättömämmäksi suurelle osalle lain mukaisen rakentamisen lainoittamiseen
16125: maaseudun väestöä. Työttömyyden uhatessa asutuskeskuksissa, vaikka jo yksistään Arava-
16126: on tämä lainoitus suorastaan sen elinehto. lainoituksena on kuitenkin asutuskeskuksiin
16127: Myös maanhankintalain toimeenpano on ns. käytettävissä noin 6,500 milj. markkaa eli
16128: toissijaisten maansaajien kohdalla vielä huo- monen monta kertaa enemmän varoja kuin
16129: mattavalta osalta kesken, muun muassa ra- maaseudun rakentamisen lainoittamiseen.
16130: kentaminen on vielä alle puolen kokonais- Kaiken edellä lausutun perusteella ehdo-
16131: määrästä. tamme kunnioittaen,
16132: Hallituksen esityksessä ensi vuoden tulo-
16133: ja menoarvioksi ei kuitenkaan meidän suu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
16134: reksi hämmästykseksemme sitovien sanamuo- t1~lo- ja menoarvion 19 Pl. IV: 2 mo-
16135: tojen mukaan ole varattu markkaakaan asu- rnentille, ,Siirto asutusrahastoon",
16136: tuskassalainoitukseen eikä sisarosuuslainoi- lisäyksenä 2,000 miljoonaa markkaa
16137: tukseen. Kun tähänkään asti ei ole voitu käytettäväksi lähinnä kuntien asutus-
16138: tyydyttää kuin pieni osa kuntien asutus- kassalainoitusta ja sisarosuuslainoi-
16139: kassojen lainantarpeesta, muodostuu tällai- tusta varten.
16140: nen tilanne, rahatilanteen maaseudulla ta-
16141: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1952.
16142:
16143: Veikko Vennamo. Yrjö Hautala.
16144: lYI. 0. Lahtela. Toivo H. Kinnunen.
16145: Eino Palovesi.
16146: 939
16147:
16148: IV,377. - Rah. al. N:o 309.
16149:
16150:
16151:
16152:
16153: Niukkanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Saimaan
16154: keskussairaalan perushankintoja varten.
16155:
16156:
16157: Eduskunnalle.
16158:
16159: Etelä-Saimaan kestkussairaalam rakennus- etumaksu . Joensuun, Jyväskyläm ja Savon-
16160: työt aloitettiin jollliulmusoo, 1951. Rakennus- linnan keskussairaaloiden kohdaLla on perus-
16161: työt ova;t edistyne·et siten, että vedenpuhdis- hankinnat suodtettu noin puolitoista vuotta
16162: tuslaitos on 85 prosenttisesti valmis, lämpö- ennen sairaalan lopulHsta valmistumista.
16163: keskus on muurattu, kattiloita asetetaan pai- Tämä on vä1ttämätönitä, etteivät pää- ja
16164: koi!lleen. Ka,ttilarakennuki'J,e5lta italolli3Siip.een aliurakoitsijat voi esittää korvaoovaatimuk-
16165: on yhdystunneli valettu ja sisältä verhomuu- sia sairaaJan valmistumisen myöhäs.tymisen
16166: raus suoritettu. Lämpöjohtoja asetetaan pai- johdosta.
16167: koilleen. Taloussiivessä on pesulaitos, keittiö Vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon on va-
16168: ja ruokasali muurattu sekä UJ!koa rapa:ttu. rattu Joensuun, Keski-Suomen ja Savonlin-
16169: Sair:aa1araik:ennuksessa 1 a vn kahdeksas ker- nan keskussairaaJloiden perushankintoja var-
16170: ros valettu ja ulkoseinärrnuuraus .on ko1man- .ten määrärahoja. Sitävastoin ei budjetissa ole
16171: nessa !kerroksessa menossa. SaimaJarakennus määrärahaehdotusta Etelä-Saimaan kesilrnssai-
16172: 1 c: ssä on kattoholvi rvatlet1tavana, 1 b: ssä toi- raalan perushankintoja varten. Kun saira&ra
16173: mistokerroksen lattia valettu. Koko sairaala- kuitenikin näitä. mää1;ära:hoja tarvitsee, ehdo-
16174: raJkennuksen loolootaan tulevan vesikattoon tamme kunnioittaen,
16175: lokakuun viimeisellä viikoLla.
16176: Ensi vuoden ·aillrnpuoleHa ryhdytään aset- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
16177: tamaan paikoilleen pesUJloo, keskuskeittiön tulo- ja menoarvioon 45 miljoonan
16178: sekä vuoden jälkipuole1la sairaalarakennuk- markan suuruisen määrärahan Etelä-
16179: sen kalu.six>a. Nämä kruluSitohankinnat on teh- SaimMn keskussair<Wlan perushankin-
16180: tävä tarpeeksi ajoissa ja .tilausta suoritet- toja varten.
16181: taessa on tava1lisesti suoritettava määrätty
16182: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
16183:
16184: Juho Niukkanen. Viljo Virtanen.
16185: Valto Käkelä. Heikki Hykkäälä.
16186: Toivo Kujala. Urho Saariaho.
16187: Lauri Kaarna. Veikko Kokkola.
16188:
16189:
16190:
16191:
16192: 46
16193: 940
16194:
16195: IV,s7s. - Rah. al. N:o 310.
16196:
16197:
16198:
16199:
16200: Hautala ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta koneiden
16201: hankkimiseksi maanparannustöitä varten.
16202:
16203:
16204: E d u s k u n n a ll e.
16205:
16206: Maassamme on tunnetusti paljon soita ja sanotuista valtion rwhoittami.sta töistä ja
16207: vesipera1sm maita, joiden kuivattamiseksi että niitä riitää myöskin sellaisiin töihin,
16208: riittää jatkuvasti: llllaanparannustöitä voima- joiden toteuttamisen maanomistajat vcoisivat
16209: peräisemmän maankäytön edeHytysten luo- itsekin rahoittaa saatuaan käytettäväk&een
16210: miserksi. Näitä töitä on tehty aikaisemmin kulloinkin tarkoitUJkseen sopivan koneen
16211: pääasiassa miestyövoimin, muita myöhem- kohtuullista korvausta vastaan. Riittävällä
16212: min on otettu käyttöön hyvällä menesty!k- konemäärällä olisi näin ollen mahdolJisuus
16213: seHä myöskin kaivukoneita. Viime vuosina saada vähäisilläJkin työmäärärahoilla mah-
16214: maataloushallituksen alaisissa maanparan- donisimman paljon töitä tehdyksi ja lisäksi
16215: nustöissä kaivetuista maamääristä n. 1/3 voitaisiin näihin töihin saada valtion raho-
16216: on nostettu koneilla. Niiden avulla on ollut jen lisä,ksi maanomistajien omiakin varoja.
16217: mahdollista suorittaa huomattavasti suu- Konekannan huomattavampi lisääminen
16218: rempi työmäärä, kuin mitä olisi voitu saada juuri tällä hetkellä on ,erittäin tärkeätä
16219: ai,kaan samalla mää,rärahalla vain ihmbtyö- serukin vuoksi, että nYJkyisin käytössä ole-
16220: voimaa käyttäen. Koneita on taDpeeseen vista kaivukoneista on huomattava osa
16221: nähden !kuitenkin liian vähän. Bilkä niiden Amerikan ylijäämävaras,toista aikanaan
16222: saamisesta ulkomailta lä-hiaikoina riittä- hankittuja vanhoja koneita, joita on jo
16223: vassa määrässä ole suuriaikaan toiveita. ruvettava poistamaan käytöstä iko['keiksi
16224: Tämän vuoksi on syytä kiinnittää huomiota nousevien korjaus kustannusten takia.
16225: 1
16226:
16227:
16228: kotimaisiin kaivukoneisiin, jotka ovat saa- Edellä esitettyyn viitaten ,ehdotamme,
16229: neet jo asiantuntijoiderukin hyväksymisen.
16230: Vaikka nämä ovatkin tällä kertaa ostet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
16231: taessa kalliimpia rkuin ulkolai.set, niitä on tulo- ja menoarvioon 20 Pl. l: 30
16232: kuitenlkin ruvettava käyttä;mään maamme kohdalle lisäyksenä 200 miljoonan
16233: :rahatalouden ja kotimaisen teollisuuden markan määrärahan kotimaassa ra-
16234: kannattamiserrkin takia. Kaivu:koneita on kennettavan koneellisen kaluston, pää-
16235: saatava maanparannustöitä varten niin pal- asiassa kaivukoneiden, hankkimiseksi
16236: jon, että niillä voidaan suorittaa pääosa maanpamnnustöitä varten.
16237: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
16238:
16239: Yrjö Hautala. Heikki Soininen.
16240: Eeli Erkkilä. Kerttu Saalasti.
16241: Viljami Kalliokoski. Eino E. Heikura.
16242: Niilo Ryhtä. Toivo H. Kinnunen.
16243: Toivo Antila. Antti J. Rantamaa.
16244: Nestori Kaasalainen.
16245: 941
16246:
16247: IV,379, - Rah. al. N:o 311.
16248:
16249:
16250:
16251:
16252: Kosola ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kuivatus-
16253: töissä käytettävien koneiden hankintaa varten.
16254:
16255:
16256: E d u s lk u n n a ~ 1 e.
16257:
16258: Maanparannustömtä koituu 'Vilj~lijörlle py- mitä tällaisia hanik!keita on viime aikoina
16259: syväistä ja jatlkuvaa hyötyä ja nämä työt voitu torteuttaa. PaJhimpana esteenä kuivatus-
16260: ovat sit'en omansa pitkiilllä tälhtäimellä paran- töiden t®ostamiseHe ja niiden tal1koituksen-
16261: trumaan maataJlouden iharjoittajain elinehwja. mukaiseHe suoritt&miselle on nyikyaikaisten
16262: Erityisesti Etelä- ja Keski-Polhjanmaa:Ha on telkniUisten &puneuvojen puute. Uusia kaivin-
16263: runsaasti ved:en vaivaamia alueita, joil.'la vH- 1mneita, rairvaustrwktoreiJta ym. \koneita tar-
16264: jelijät saavat jatkuvasti tyytyä !heiikkoihin vittaisiin 'huomattavasti enemmän kuin mitä
16265: saJtoilhin ja joina sangen usein esiintyy hal- nY'kyisin on käytettä;vissä. Maanpara:nnus-
16266: ilan tuhoja, mutta kuiva,tustöitä lisäämä!l[ä töissä tarvittavien erikoiskoneiden harukintaa
16267: ja tehostamalla näiden seutuj'en vir}jelykset ja konekannan osilltaista uusimiSJta varten
16268: voitaisiin saattaa tuottoisaan kuntoon ja siten on ensi vuoden tulo- ja menoarvioesitY'ksessä
16269: kolhottaa väestön elin:tasoa. Kuivatustöitä suo- ehdotettu myönnettäväksi 100 milj. mar~kaa.
16270: rittamalla saadaan myös lisätyksi sikäläisten Asia:ntuntijain suorittwmien 'laskelmien mu-
16271: ti'lojen monin paikoin liian vähäisiä pelto- kaan edellyt,täisi kuitenlkin tämänhetkisen
16272: aloja valtaamaHa niittyjä ja viljelyskelpoisia Imnetarpeen tyydyttäminen vä:hintään 300
16273: soita tuottavaan käyttöön. Mainittujen töiden milj. markan suuruista määrärahaa.
16274: kan:sanitarloudeHinen merkitys on erittäin huo- Edellä Iausutun noja l'la ehdotamme,
16275: 1
16276:
16277:
16278: mattava myös työllisyystilanteen kamna:lta.
16279: Näyttä;ä siltä, ,että maanviljelijäin keskuu- että Edttskunta ottaisi vuoden 1953
16280: dessa esim. 'lukuisissa Etdä- ja K'esiki-Pohjan- tulo- ja rnenoarvioon 20 Pl. I ltwun
16281: maan kunnissa esiintyy halua ikuivatushan.k- 30 mornentille lisäyksenä 200,000,000
16282: lreisiin osaHistumi:seen ja lkuivatustöiden suo- markkaa kuivatustöissä käytettävien
16283: rirttrumiseen pailjon ~aajemmassa mitassa, ikuin koneiden hankintaa varten.
16284: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
16285:
16286: N. Kosola. R. Hallberg.
16287: Kalervo Saura. Toivo Antila.
16288: Iisakki Nikkola. Eino Rauste.
16289: 942
16290:
16291: IV,3so. - Fin. mot. N:o 312.
16292:
16293:
16294:
16295:
16296: Österholm m. fl.: Angående anvisande av anslag för under-
16297: håll och inrättande av fiskefyrar.
16298:
16299:
16300: T i ll R i k s d a g e n.
16301:
16302: I budgetpropositionen för år 1953 har följaktligen försättas ur funktion samt att
16303: regeringen strukit momentet för fiskerinä- programmet för inrättande av nya fiske-
16304: ringens främjande. Till stöd för denna åt- fyrar inte skulle fullföljas, är det nödvän-
16305: gärd anförs, a tt de enligt 83 § lagen om digt att anslag beviljas i statsförslaget för
16306: fiske den 28 september 1951 inflytande fiske- nästa år. För underhåll av fiskefyrar er-
16307: vårdsavgifterna enligt 101 § i nämnda lag fordras 400,000 mark. Anslaget för m-
16308: kan användas för att främja fiskerihushåll- rättande av nya fiskefyrar borde höjas till
16309: ningen. Regeringen har dock inte beaktat, 2 milj. för att i någon mån påskynda prog-
16310: att under detta moment i budgeten, 11 Ht. rammets genomförande. Med de hittills be-
16311: XIII: 3, hittills har anvisats anslag även viljade anslaget har det beräknats räcka 20
16312: för inrättande och underhåll av fiskefyrar. år innan det oundgängliga behovet av fiske-
16313: Enligt 43 § förordningen den 28 december fyrar blivit tillfredsställt.
16314: 1951 om verkställighet och tillämpning av Med hänvisning till det som ovan anförts
16315: lagen om fiske kan fiskevårdsavgifterna inte föreslås,
16316: användas för inrättande och underhåll av
16317: fiskefyrar. Om regeringens förslag godkänns att Riksdagen i statsförslaget {ö1·
16318: av Riksdagen, betyder det, att intet anslag år 1953 måtte upptaga ett anslag på
16319: står till förfogande under nästa år för ifrå- 2,400,000 mark, varav för underhåll
16320: gavarande ändamål. Då det inte kan för- av fiskefyrar 400,000 mark och för
16321: utsättas, att det vore meningen att fiske- inrättande av nya fiskefyrar 2 milj.
16322: fyrarna skulle lämnas utan underhåll och mark.
16323: Helsingfors den 15 september 1952.
16324:
16325: John Österholm. Arthur Larson. Ture Hollsten.
16326: 943
16327:
16328: IV,sso. - Rah. al. N:o 312. Suomennos.
16329:
16330:
16331:
16332:
16333: Österholm ym.: Määrärahan osoittamisesta kalastajaloistojen
16334: ylläpitämiseksi ja rakentamiseksi.
16335:
16336:
16337: E d u s k u n n a 11 e.
16338:
16339: Hallitus on budjettiesityksestään vuodelle rauksena estää niiden toiminta sekä että
16340: 1953 poistanut kalastuselinkeinon edistämistä uusien kalastajaloistojen perustamisohjelmaa
16341: koskevan momentin. Tämän toimenpiteen ei täytettäisi, on välttämätöntä, että ensi
16342: tueksi esitetään, että 28 päivänä syyskuuta vuoden tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen
16343: 1951 annetun kalastuslain 83 §: n mukaan myönnetään määräraha. Kalastajaloistojen
16344: kertyvät kalastuksenhoitomaksut sanotun kunnossapitoon tarvitaan 400,000 markkaa.
16345: lain 101 §: n mukaan voidaan käyttää kalas- Uusien kalastajaloistojen perustamismäärä-
16346: tustalouden edistämiseen. Hallitus ei kuiten- raha olisi korotettava 2 miljoonaan mark-
16347: kaan ole ottanut huomioon, että tulo- ja kaan, jotta jossain määrin kiirehdittäisiin
16348: menoarvion tällä, 11 PL XIII luvun 3 mo- ohjelman toteuttamista. On laskettu, että tä-
16349: mentilla tähän asti on myönnetty määrä- hän asti myönnetyillä varoilla kestäisi 20
16350: raha myöskin kalastajaloistojen perustami- vuotta, ennenkuin välttämätön kalastajalois-
16351: seksi ja kunnossapitämiseksi. Kalastuslain tojen tarve olisi tyydytetty.
16352: 28 päivänä joulukuuta 1951 annetun täy- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16353: täntöönpano- ja soveltamisasetuksen 43 §: n nioittaen,
16354: mukaan ei kalastuksenhoitomaksuja voida
16355: käyttää kalastajaloistojen perustamiseen ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
16356: kunnossapitoon. Jos eduskunta hyväksyy tulo- ja menoarvioon 2,400,000 mar-
16357: hallituksen esityksen, merkitsee se, ettei ensi kan määrärahan, josta kalastajaloisto-
16358: vuonna ole käytettävissä määrärahaa kysy- jen kunnossapitämiseen käytettäisiin
16359: myksessä olevaan tarkoitukseen. Kun ei 400,000 markkaa ja uusien kalastaja-
16360: voida edellyttää, että tarkoituksena olisi jät- loistojen rakentamiseen 2,000,000
16361: tää kalastajaloistot hoitamatta ja sen seu- markkaa.
16362: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
16363:
16364: John Österholm. Arthur Larson. Ture Hollsten.
16365: 944
16366:
16367: IV,ss1.- Rah. al. N:o 313.
16368:
16369:
16370:
16371:
16372: Kulovaara ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun keskus·
16373: sairaalan laajentamiseen.
16374:
16375:
16376: E d u s k u n n a ll e.
16377:
16378: Turun keskussairaalan perustamiskirja Tämän vuoksi toimikunta on päätynyt rat-
16379: allekirjoitettiin joulukuun 29 päivänä 1950. kaisuun, jossa välttämättömimmät lisätilat
16380: Tämän jälkeen keskussairaalan rakennustoi- on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Tä-
16381: mikunta on laatinut yleissuunnitelman siitä, män mukaisesti olisi naistenklinikkaa, silmä-
16382: miten nykyisen sairaalan laajentaminen kes- klinikkaa sekä korva-, nenä- ja kurkkutau-
16383: kussairaalaksi olisi toteutettava. tien klinikkaa varten rakennettava uusi sai-
16384: Sairaalan laajentaminen olisi suoritettava raalarakennus, jolloin nykyiset tilat vapau-
16385: mahdollisimman kiireellisesti, koska nykyis- tuisivat muiden osastojen käyttöön. Tämä
16386: ten olosuhteiden vallitessa ei ole mahdollista ratkaisu olisi omiaan säästämään rakennus-
16387: antaa riittävän tehokasta opetusta Turun kustannuksia. Yhdistämisen puolesta puhuu
16388: yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opis- myös se seikka, että tällöin voidaan raken-
16389: kelijoille ja koska eräiden erikoisklinikoiden nuskustannuksia huomattavasti säästää yh-
16390: sairaansijaluku ja muut hoitomahdollisuudet distämällä samoihin tiloihin eri klinikkain
16391: eivät vastaa olemassa olevaa sairaanhoidol- tarvitsemia laitoksia. Tällaisia yhteisiä tiloja
16392: lista tarvetta. on laskettu tarvittavan 26: een eri tarkoituk-
16393: Jo lääketieteellistä opetusta Turkuun suun- sen. Uudisrakennuksen pohjaratkaisusta on
16394: niteltaessa asiaa valmisteleva komitea totesi laadittu luonnokset. Uudisrakennus olisi
16395: mietinnössään, 'että eräiden erikoisalojen, ni- osittain 10~kerroksinen. Suurin osa uudis-
16396: mittäin silmätautien sekä korva-, nenä- ja rakennuksesta on varattu naistenklinikkaa
16397: kurkkutautien osastot olivat riittämättömät varten, johon olisi saatava noin 200 sairaan-
16398: sekä että näiden osastojen sairaansijoja olisi sijaa. Tällä uudisrakennuksella, jonka tila-
16399: lisättävä tarpeelliseen määrään. Mietinnössä vuus luonnoksen mukaisena olisi noin 52,000
16400: pidettiin selviönä, että Turkuun olisi kiireel- m3, voitaisiin Turun keskussairaalakysymys
16401: lisesti saatava uusi naistenklinikka. Koke- ratkaista parhaiten ja vähimmillä kustan-
16402: mus on osoittanut eittämättömästi, että nämä nuksilla. Kaikki syyt vaativat, että sairaa-
16403: osastot ovat sekä op.etukseen että kliiniseen lan laajentamiseen olisi ryhdyttävä ensi-
16404: tarpeeseen nähden täysin tarvetta vastaa- tilassa.
16405: mattomia. Mm. viime elokuussa Kööpenha- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
16406: minassa pidetyssä Pohjoismaiden gynekolo- nioittaen,
16407: gien kongressissa hämmästyen todettiin Tu-
16408: run keskussairaalan synnytyspaikkojen vä- että Eduskunta ottaisi vWJden 1953
16409: hyys. valtion tulo- ja menoarvioon
16410: Yleissuunnitelmassaan rakennustoimikunta 250,000,000 markkaa Turun keskussai-
16411: on pyrkinyt siihen, ettei jouduttaisi raken- raalan laajentamiseen.
16412: tamaan monia uusia sairaalara!kennuksia.
16413: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1952.
16414:
16415: Urho Kulovaara. Mauno Jussila. Judit Nederström-Lunden.
16416: Kalle Jokinen. Ture Hollsten. Anna Nevalainen.
16417: Niilo Honkala. Vappu Heinonen. Paavo Aitio.
16418: Urho Kähönen. Rafael Paasio. Kalervo Saura.
16419: 945
16420:
16421: IV,as2. - Rah. al. N:o 314.
16422:
16423:
16424:
16425:
16426: Karvikko ym.: Mää·rärahan osoittamisesta Turun keskussai-
16427: raalan laajentamiseen.
16428:
16429:
16430: E d u s k u n n a il e.
16431:
16432: Turun !k:eskussairaala, jonka perustamis- RaikennustoimiJkunta on pyrkinyt yleissuun-
16433: ikirja al'1ekirjoitettiin joulukuun 29. päivänä nitelmassaan siihen, ettei jouduttaisi raiken-
16434: 1950, toimii samalla annetun asetuksen nojalla !tamaan monia uusia sairaalarwkennuksia.
16435: y1iopistooairaalana. Tästä syystä se srumoin Niinpä vä:lttä:mä:ttömät li:sätilat on yhdistetty
16436: kuin Helsingin yliopistosairaala on raikenta- yhdeksi lkokonaisuudeklsi. Tämän mukaisesti
16437: misaikaan nälhden ullk!opuolella sen järjes- olisi naistensairawlaa ja siLmä- sekä nenä-,
16438: tyrklsen, mitä seurataan muita keskussairaa- korva- ja lku!ikkulinikkaa varten crrukennetta.va
16439: loita raikenneutaessa. Turun yliopistollinen uusi sairaalara:kennus, jo'lloin nykyiset tilat
16440: keskussairaa!la on suunniteltu 918 sairaan- vapautuisivat muiden osastojen käyttöön.
16441: sijaa käsittiiväksi. NyJkyisin opetustoiminJta Uusi sairaalarakennus on suuniteltu !käsittä-
16442: on lkuiten!kin ruhdettu 525 sairaansijaa käsit- mään 200 sairaansijaa, ja sen tilavuus tulisi
16443: tä;vä;än ooastoryhrrnään. Varsinkin naisten- olemaan 52,000 ms. RaikJennuskustannukset
16444: tauti- ja synnytysosastot ovat niin preniä, on arvioi!tu nousevan 520,000,000 markkaan.
16445: e1Jtä niissä ·ei rvoida riittävän t~eh~kaasti antaa Kun yksityiskohtaiset piirustukset ja suun-
16446: opetusta. Koko keskussairaalapiirillä on käy- nritelmrut vaativat vielä rm.ääräJtyn ajan, eivät
16447: tössään vain 48 naistentautien ja synnytysten rakennustyöt pääse lheti täyteen vauhtiin.
16448: hoitopaikkaa. Samoin ovrut riittä;mäJttömät Lämjpökeskus sekä erinäiset muut työt olisi
16449: silmätautien sekä !kol"Va-, nenä- ja kurkiku- ikuiterukin saatava nope8JSti. Sen va1rmistuttua
16450: tautien osastot. sairaalan ra;kentamiseen voidaan ryhtyä kes-
16451: Lääketieteellinen op'etus vaatii sairaalan kitetysti ja tehokkaa;sti. Kun kaiikiki syyt vaa-
16452: laajentamista mahdollisii!IlJillJaJl nopeasti. Tä;mä twat, että sairaa'lan laajentamiseen olisi ryh-
16453: on todettu monissa eri ythteyksissä niin yli- dyttävä kiireellisesti, olisi edellä mainittujen
16454: opistopiireissä kuin iäälk:intöha:llitulksessalk:in. suunnitelmien toteuttamiseksi !Varattava vuo-
16455: ,Jo silloin kun lääketieteellistä opetusta suun- den 1953 t~ousal"Vioon lkontuuHinen määrä-
16456: niteltiin Turkuun, komitea totesi mietinnös- rallia.
16457: sään, että Turkuun olisi kiirMllisesti sawtaNa Ede~lä olevaan viitaiten ehdotamme lkun-
16458: naistensairaala sekä 'että silmäJtaU:tien ja nioi ttatvasti,
16459: korva-, n'enä- ja lkuDkikutautien osastot olivat
16460: riittä;mättömät. Mitä erityisesti tulee nYJkyi- että Eduskunta ottaisi vuoden
16461: seen nraistensairaa1aan, olosuhteet ovat suo- 1953 valtion tulo- ja menoarvioon
16462: ra;staan !kestämättömät. Sen allk:eelliset olot 100,000,000 markan määrärahan Ttt-
16463: todettiin hämmästyikSellä mm. P6hjoislffiaiden run keskussairaalan laajentamiseen.
16464: gynekologien kongressissa Kööpenhaminassa
16465: viime kesänä.
16466: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
16467:
16468: Irma Karvikko. Harras Kyttä.
16469: 946
16470:
16471: IV,asa. - Rah. al. N:o 315.
16472:
16473:
16474:
16475:
16476: Hietanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion keskus-
16477: sairaalan rakentamiseen.
16478:
16479:
16480: E d u s k u n n a 11 e.
16481:
16482: Keskussairaaloista annetun lain mukaan valla1le vaatimuksenaan, että tulevan vuo-
16483: pitäisi Kuopion keskussairaalan ra;kennus- den valtion tulo- ja menoarvioon otettai-
16484: työt panna alulle v. 19,52: Hallitus on kui- siin riittävän suuri määräraha keskussai-
16485: tenkin lyönyt laimin lain ,sille asettaman craalan 'rakennustöiden aloittamise!ksi lain
16486: velvoituksen ja jättänyt aloittamatta sa- säätämässä järjestyksessä ja työttömyyden
16487: notun työn. torjuntaa silmällä rpitäen. Samanlainen kä-
16488: Keskussairaalan rakennustöiden pikaista sitys asiassa on myöskin Kuopion kaupun-
16489: aloittamista kiirehtivät lain selvän säännök- gin työviranomaisilla.
16490: sen lisäksi kaksi Pohjois-Savon olosuhteissa Viitaten siihen, mitä edellä on sanottu
16491: esiintyvää huutavaa epä1kohtaa. Ne ovat: Kuopion keskussairaalan pikaisen 'rakenta-
16492: sairaalaolojen kurjuus ja maakunnan kroo- misen lain edellyttämästä ki}reellisyysjär-
16493: nilliseksi muodostunut työttömyystilanne. jestYJksestä, sairaalaolojen nykyisestä kur-
16494: Nyky1nen Kuopion lääninsairaala ei kykene jasta tilasta Pohjois-Savossa sekä uhkaa-
16495: ottamaan vastaan läheskään kai:rnkia sinne vasta työttömyydestä, jonka eriiänä torjun-
16496: pyrkiviä vaikeitakaan sairaustapauksia. tamuotona on pidettävä ikeskussairaalan .ra-
16497: Työttömyys taas on varsinkin Kuopion kau- kennustöiden pikaista aloittamista, ehdo-
16498: pungissa pysyvänä ilmiönä, uhaten 'lisään- tamme kunnioittaen,
16499: tyä jatkuvasti sen vuoksi, ettei paikallinen
16500: teollisuus ky!kene tarjoamaan työtä kaikille että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
16501: sitä taTvitseville. valtion tulo- ja menoarvioon 250 mil-
16502: Kuopion ikaupungin ammattil1isesti jär- joonan markan määrärahan Kuopion
16503: jestyneet työläiset ovat käsitelleet kokouk- keskussairaalan rakennustöiden heti
16504: sissaan vuoden 1952 aikana työllisyystilan- käyntiin panemiseksi.
16505: netta kaupungissaan ja esittäneet Valtio-
16506: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
16507:
16508: Esa Hietanen. Hugo Manninen.
16509: Elli Juntunen. Juho Rytkönen.
16510: 947
16511:
16512: IV,3s4. - Rah. al. N:o 316.
16513:
16514:
16515:
16516:
16517: Heljas ym.: Määrärahan osoittamisesta Kuopion keskussai-
16518: raalan suunnittelua varten.
16519:
16520:
16521: E d u s k u n n a 11 e.
16522:
16523: Laissa keskussairaaloiden rakentamisesta vaikenttaisi laajan maakunnan terveyden-
16524: kesäkuun 16 p: ltä 1950 on vahvistettu kii- hoitoa. Kuopion lääninsairaalan hoitopaik-
16525: reellisyysjärjestys rakennettaville keskus- kojen puutteesta johtuen eivät tuhannet
16526: sairaaloille vuosina 19•50-1964. Näistä ovat potilaat pääse sairaalahoitoon ja tilanne
16527: nykyään rakennusvaiheessa Pohjois-Karja- pahenee vuodesta vuoteen.
16528: lan, Keski-Suomen, Savonlinnan ja Etelä- Edellä olevan perusteella ehdotamme
16529: Saimaan kesikussairaalat. Seuraavana vuo- kunnioittaen,
16530: rossa on Kuopion keskussairaala, jonka ra-
16531: kentamiseen olisi päästävä v. 19•53 lopussa että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
16532: tai viimeistään 19:54. Koska 'lopullinen tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
16533: suunnittelu samoin kuin rakennuspiirustuk- uudelle momentille 15,000,000 markan
16534: set ovat vielä kesikeneräisiä, olisi ne kii- siirtomäärärahan Kuopion keskussai-
16535: reellisesti valmistettava, ettei ·rakennustyö raalan suunnittelua varten.
16536: tarpeettomasti viivästyisi, mikä vuorostaan
16537: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
16538:
16539: Lennart Heljas. Lauri Solla.
16540: Esa Hietanen. Helge Miettunen.
16541: Martti J. Huttunen. Hilja Väänänen.
16542: Hugo Manninen. Yrjö Kilpeläinen.
16543: Elli Nurminen.
16544:
16545:
16546:
16547:
16548: 47
16549: 948
16550:
16551: IV,as5. - Rah. al. N:o 317.
16552:
16553:
16554:
16555:
16556: Nederström-Lunden ym.: Määrärahan osoittamisesta kätilö-
16557: opiston rakentamista varten.
16558:
16559:
16560: E d u s k u n n a U e.
16561:
16562: Maan ikäti1öopisto toimii nylkyään edeHeen ollrut vireillä jo vuosikausia. Aikaisemmin
16563: sllllll!oissa vanhanaikaisissa, puutteellisissa ja t€ihltyjen aloitteiden pohjallla onlkin v. 1951
16564: rappio~tuneissa yli 70 v. sitten ralkennetuissa valtion tU'lo- ja meno·arvioon otettu 30,000,000
16565: sairasr81kennuksissa. Tillanalhtauden vuoksi marilmn siirtomääräraiha kätilöopiston raiken-
16566: on sen eräitä osastoja sijoitettu eri puolille tamista varten. Rakentamista ei ole vielä kui-
16567: ikaupunlkia ja ovat yhteydet näin vailkeutu- tenkaan aloitettu, johtuen ministeri Sukstlai-
16568: neet. Luentosalit ovat riittämättömät ja esirm. sen antruman lausunnon mUJkaan siitä, että
16569: äitiysvoimisJtelua on täytynyt pienissä ryh- ralkennuksen paiklkaa ei ole vielä määrätty.
16570: missä suori1Jtaa !J.aitoksen henkilökunnan seu- Kun kuitenkin täytyy otaiksua, että on saatu
16571: rustelu'huoneissa. Oppilasasunnoista on puute selvyys edellä mainittuun sijoi1Jtamisikysymyk-
16572: ja niin joutuvat oppilaat sijoittautumaan seen nähden tai että se lähitulevaisuudessa
16573: laitoksen ulkopuolelle. Yöoppilaitakin on pystytään ratkaisemaan, ja koska aikaisem-
16574: vaikea majoittaa laitokselle. Edellä olevat min myönnetty määräraiha on tarkoitukseen
16575: puutteet rasittavat suuresti niin oppilaita riittämätön, ehdotamme kunnioittaen edellä
16576: kuin opettajia ja vaikeuttavat opiskeluja. olevaan viitaten,
16577: Samoin on puutteellisuuksia runsaasti poti-
16578: laiden sijoittrumisessa, varsinkin kun sairas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
16579: sijoista on vajausta. tulo- ja menoarvioon 100,000,000 mar-
16580: Edellä esitetyt epäkohdat ovat yleisesti tun- kan määrärahan kätilöopiston raken-
16581: nettuja, sinä ikätilöopiston rrulrennushanilm on tamista varten.
16582: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
16583:
16584: Judit Nederström-Lunden. Elli Juntunen.
16585: Ester Häikiö. Irma Torvi.
16586: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Hertta Kuusinen.
16587: IV,3s6.- Rah. al. N:o 318.
16588:
16589:
16590:
16591:
16592: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta Rauman seudun kes-
16593: kussairaalan rakentamiseen.
16594:
16595:
16596: Ed uskuu n aUe.
16597:
16598: Ral.l'lll:an seudulila on sairea..lapuute jo ja naistautiosasto, kirurginen osl!JSto ja eri-
16599: kauan ollut erittäin huutava. Rauman kau- koishuoneita, jotka .tasoittavlllt eri osastojen
16600: pungissa on .toiminnassa pieni sairaa1a, joota vaihtelevaa pai:kantarv.etta.
16601: kuitenkin puuttuvrut kailkki er:i:koisvälinoot. Sairaalalrompleksin kustannusarvio raken-
16602: Tapaturmatapauksetkin on o1lut kuljetettava nusten osalta on 380 :milj. markkaa ja irtai-
16603: joko Turkuun tai Poriin. Koska Satakunnan miston osalta 56 milj. mal"kkaa. Koska kUTh-
16604: Kookussairaala ke9kussairaalain rruk·entamis- tainyhtymällä joka tapauksessa olisi oikeus
16605: lain mukaan tulee rakennettavaksi vasta saada keskussaimailruain mukaan val.tion
16606: 17 sijalla, ovat Rauman seudun :kunna.t ryh- apua yleis.ten sairaansijojen p.erustamiseen
16607: tyneet kuntainliiton ikeskussairaalahan:k!kee- myöhemmässä vaiheessa, mutta koska sairaa-
16608: seen. Sairal!llaa varten on jo saatu rakennus- lan rakentaminen juuri nyt on erikoisen
16609: Iupa. Lupa käsittää sairaalarakennuksen, välttämätöntä sekä huutavan sairaalapuutteen
16610: jonka tilavuus on 22,500 m3 sekä lisäksi hen- tähden että myöskin työ1li:syysnäkökannalta,
16611: kilökunnan asuinrakennclffien, jonka tila- olisi ko. rakennusavustuma myönnettävä jo
16612: vuus on 7,750 m3 sekä lämrpökeslms-, pesula-, ensi vuodeksi.
16613: sauna- ja autota1lirakennukset. Myöhem- Edel.lä olevan perus:teclla ehdotamme kun-
16614: massa vaiheessa on rakennuskompleksiin nioittaen,
16615: suunniteltu myÖEJ lääkärien asuintaloa. Sai-
16616: raala tuLee rakennettavaksi Rauman kaupun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
16617: kiin, josta sille on luovutettu 1iontti. Sairaa- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
16618: laan tulee 126 potilaspaikkaa ja sisätauti- markkaa Rauman seudun keskussai..
16619: osasto, poliklinhl\1ka, röntgenosasto, synnytys- raalan rakennustöitä varten.
16620: Hclsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
16621:
16622: Irma Torvi. Nestori Kaasalainen.
16623: Pertti Rapio. Antto Prunnila.
16624: Laura Brander-Wallin. Kyllikki Pohjala.
16625: 950
16626:
16627: IV,387. - Rah. al. N:o 319.
16628:
16629:
16630:
16631:
16632: Suominen ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisiasema- ja
16633: käräjätalon rakentamiseksi Keravalle.
16634:
16635:
16636: E d u s k u n n a He.
16637:
16638: .Tuusulan mnnsmiespn.rm, johon lkuuiuu jestöt enempää ikum ikäräjäkuntaan kuulu-
16639: noin 30,000 asuik:asta, Keravalla sijaitseva vrut kunnatikaan voi järjestää iki!h.lakunnan-
16640: poliisiasema joutuu työskentelemään aivan oikeudelle sen tarvitsemia riittäviä huoneisto-
16641: s~~tä;mättömän ahtaissa ja puutteellisissa olo- tiloja, vaan kiihlakunnanoikeusikin on sen
16642: sU!hteissa. Mainitul:la poliisiasemaHa on nimit- takia joutunut työskentelemään erittäin puut-
16643: •täin vain neljä pidätyskoppia sekä ko'lme teellisissa ja sen arvo<lle sop:ianattomissa huo-
16644: erittäin pientä huonetta poliisiviranomaisten neistotiloissa. Tämän vuoksi olisi aivan vält-
16645: työSkentelyä varten. Muutenkin puheenaoleva tämätöntä, ·että Tuusulan pitäjän ja Keravan
16646: poliisiasema on hyvin kylmä ja huonokunrtoi- ja Järvenpään ikauppa1at ikäsittävää käräjä-
16647: n(m. Tästä kaikesia on ollut seurauksena, että kuntaa varten raJkennettaisiin valtion P'.10lesta
16648: ·poliisiviranomaisten työmäärän ja lukumää- erityinen käräjätalo. Tämä !kävisi sopiyjmmin
16649: rän lisääntyessä heidän työskenrtelynsä poliisi- päinsä siten, että Tuusulan nimismiespiiriä
16650: låiwksella on muodostunut ylivoimaisen ras- varten ja Tuusulan ikäräjäkunnan kihlalmn-
16651: kawksi ja rvoimia ikU!luttavalksi. Tilanahtaus nanoikeutta varten rakennettaisiin yhteinen
16652: poliisilaitoks~lla on tosia:an niin suuri, että :poliisiasema- ja ikäräjätalo, johon varattaisiin
16653: mm. poliisikuulusteluja täytyy suorittaa jopa riittruvärt tilat poliisilaitosta ja !kihlakunnan-
16654: poliisilaitoksen käytävällä ja portaiHakin. oikeuden työskentelyä varten. Huomioon
16655: Srumoin pidäroettyjä varten pdliisilairtoksella ottaen sen suorastaan surik:uteltavan tilanteen,
16656: olevat neljä säilytysk:oppia ovat riittämättö- jDSSa edellä maini.ltut valtion viranomaiset jou-
16657: mät, sillä esim. vuoden 1951 aikana Tuusulan tuvat Tuusulan nimismiffipiirissä ja Tuusulan
16658: nimismiespiirin alueella säilytettiin pidätet- tkäräjäkunnassa suorittamaan yhtei~:~kunnan
16659: tyjä yhteensä 1437 vuorokautta. 'kanna1ta katsottuna erittäin tärkeitä poliisi-
16660: Myöskin Tuusulan pitäjän ja Keravan ja ja oiikeudenlhoitotehtäviä, tarvittavan yhtei-
16661: Järvenpään kauppalat käsittävän käräjä:kun- sen poliisia:sema- ja ikäräjatalon rakentamis-
16662: nan ikilhlakunnanoiikeuden on oliut vaikea toiJinenpilteisiin olisi ryhdyttävä aivan ensi
16663: sa:ada ikäräjäkunnassa tapaJh:tu:via oikeuden tilassa.
16664: istuntoja vart·en tyydyttäNää huoneistoa lä- EdeJrlä esitetyiliä perusteilia ehdotamme
16665: hinnä sen vuoksi, että kihlakunnanoikeus kunnioittaen,
16666: joutuu vuosittain istumaan m~likeinpä yhtä
16667: pa1jon ikuin ikeskikoik:oisten kaupunkien raas- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
16668: tuvanoikeudet. Mainitun ikihla:kunnano:ilkeu- den 1953 tulo- ja menoarvioon
16669: den istuntopäivien llu:ikumäärä on viime vuo- 20,000,000 markan määrärahan poliisi-
16670: sina noussut noin 100 istuntopäivän paik- asema- ja käräjätalon rakentamiseksi
16671: lJreille. Vuonna 1947 kysymyksessä olevien Tuusulan nimismiespiiriä ja Tuusu-
16672: istuntopäivien ·lurkumäärä nousi aina 117 lan käräjäkunnan kihlakunnanoikeutta
16673: istuntopäivään. Tämän vuoksi on luonnollista, varten Keravalle.
16674: ·etteivät tmitkään yksityiset henkilöt j·a jär-
16675: H~Isingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
16676:
16677: Unto Suominen. Veikko Helle.
16678: Heikki Hykkäälä. Juho Niukkanen.
16679: G. Henriksson.
16680: 951
16681: . ,.
16682: IV,sss. - Rah. al. N:o 320.
16683:
16684:
16685:
16686:
16687: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion virasto-
16688: talon rakentamiseksi Nokian kauppalan alueelle.
16689:
16690:
16691: E d u s k u n n a ll e.
16692:
16693: Nokian kauppala on perustettu v. 1937, neistoa. Mm. alkoholiliike on avannut viini-
16694: mutta nuoruudestaan huoEmatta on siellä ja olutmyymälän.
16695: jo n. 16,000 asukasta. Asutu'ksen nopea Nokian kauppalanhallitus on kahdeks!J.p.
16696: laajeneminen on aiheuttanut sen, ettei kaik- vuoden ajan käynyt posti- ja lennätinhalli-
16697: kia yleishyödyllisiä laitoksia ole sinne voitu tuksen 'kanssa neuvotteluja valtion virasto.-
16698: järjestää suuren asukasmäärän tarpeita talon rakentamisesta Nokian kauppalaan.
16699: vastaavaksi. Niinpä posti- ja lennätinkont- Aikaisemman suunnitelman mukaan olisi
16700: tori on sijoitettu 120 m2 suuruiseen vuok- myös po·liisilaitos sijoitettu . tähän taloop.
16701: rahuoneistoon. Virkailijoita on yli 30, pari- Rakennushankkeen viivästyessä on ilmaa:p,-
16702: kymmentä kirjeenkantajaa toimii noin tunut uusia1kin tarpeita, joten virastoraken-
16703: 30 m2 suuruisessa huoneessa jne. Kaluston nuksen saanti on tullut yhä välttämättö-
16704: säilytyspaikat ovat aivan puutteelliset ja mämmäksi. Kun asia täten on erittäin kii-
16705: kaikki huoneet ovat sopimattomat tällai- reellinen, olisi jo ensi vuoden tulo- ja men~
16706: seen käyttöön. arvioon va11attava määräraha rrukennust~i
16707: Nokian poliisivartiokonttorin käytössä on den aloittamista varten.
16708: noin 90 m2 huonetilaa, jnhon on sijoitettu Edellä olevan perusteellå' ehdo.tamme, ::
16709: pidätettyjen kopit, apulaisnimismiehen, yli-
16710: :konstaapelien ja poliisien toimistot. Auto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
16711: tallit, varastosuojat ja kaivo puuttuvat. tulo- ja menoarvioon .80,000,000 ma:rk-
16712: Huoneet ovat kaikin puolin erittäin huo- kaa suunnitteilla olevan valtion viras-
16713: nossa kunnossa. Nokialle suunnitellaan ja totalon rakentamista varten N okiqf!,
16714: järjestetään parhaillaan uusia valtion lai- kauppalan alueelle.
16715: toksia, joilla ei myöskään ole vielä huo-
16716: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
16717:
16718: Lauri Myllymäki. Elli Stenberg. Ji
16719: Usko Seppi. Kaarle Renfors.
16720: Pertti Rapio.
16721:
16722:
16723:
16724:
16725: ..
16726: .952
16727:
16728: IV,3s9. - Rah. al. N:o 321.
16729:
16730:
16731:
16732:
16733: Koivisto ym..: Määrärahan osoittamisesta Lapin rajavartios-
16734: ton Rovaniemen kasarmialueen jälleenrakennustyötä var-
16735: ten.
16736:
16737:
16738:
16739: E d u s k u n n a ll e.
16740:
16741: liallituksen ja eduskunnan valtiovarain- koska ne olisi rakennettava kokonaan uudel-
16742: valiokunnan monet jäsenet samoin kuin val- leen.
16743: tiovarain- ja sisäasiainministeriön kanslia- Nykyiselle Ylikylän varastoalueelle on esi-
16744: päälliköt ovat rajavartiolaitoksen Rovanie- kunnasta matkaa 7 kilometriä, jonka vuoksi
16745: men kasarmialueen rakennuksiin paikan siellä on läpi vuorokauden pidettävä vartio-
16746: :päällä tutustuessaan useat kerrat todenneet, miehistöä sekä päivittäin varastohenkilöstöä
16747: :'nliten kurjat majoitusolot siellä ovat. Edus- ja pitkä matka aiheuttaa runsaasti paikallis-
16748: kunta on kuluvan vuoden tulo- ja meno- ajoja. Työtutkimuksen yhteydessä on to-
16749: arvioesityksen yleisperusteluissa kiinnittänyt dettu, että nykyisen varastokeskuksen erilli-
16750: vakavaa huomiota rajavartiolaitoksen majoi- sen ja kaukaisen sijainnin johdosta valtiolle
16751: tusolojen epäkohtiin ja niistä henkilökunnan vuosittain aiheutuvat menot nousevat noin
16752: terveydelle aiheutuviin haittoihin sekä lausu- 3 % miljoonaan markkaan, mitkä menot jäi-
16753: . ni1t hallitukselle vakavan toivomuksen, että sivät pois, jos varastot rakennettaisiin pää-
16754: se kiireellisesti ryhtyy toimenpiteisiin laitok- osiltaan kasarmin yhteyteen uudelle kasarmi-
16755: sen majoitusoloissa esiintyvien epäkohtien alueelle.
16756: ,;elvittämiseksi ja poistamiseksi. Valtion ja Rovaniemen kauppalan välisen
16757: Sodan aikana tuhoutuivat Lapin rajavar- aluevaihdon johdosta rajavartioston Rovanie-
16758: tioston Rovaniemen: kasarmialueen rakennuk- men nykyinen kasarmialue, joka on kauppa-
16759: set, eräitä perheasuntoja ja pieniä ulkoraken- lan keskustassa, oli luovutettava rakennuksi-
16760: nuksia lukuunottamatta, kokonaan. Sodan neen kauppalan hallintaan kuluvan vuoden
16761: jälkeen jouduttiin rajavartioston esikunta, elokuun 31 päivänä. Koska tmsien kasarmi-
16762: JP.ajoitus ja varastot sijoittamaan omatoimi- rakennusten rakentamiseen ei monista esi-
16763: sesti pystytettyihin ja saksalaisilta jääneisiin tyksistä huolimatta ole edes määrärahaa osoi-
16764: parakkeihin, jotka nyt ovat jo niin rappeutu- tettu, ei näistä rakennuksista kyetä muutta-
16765: . · neita ja kylmiä, että niissä asuminen ja työs- maan mihinkään. Kuinka paljon tästä aiheu-
16766: ' kentely on terveydelle suorastaan vaarallista. tuu valtiolle lisämenoja, ei ole vielä tiedossa,
16767: Suoritetut lämpömittaukset osoittavat nimit- koska kauppalan kanssa ei ole neuvoteltu
16768: täin, että lämpöerot parakeissa eri tasoilla ehdoista ja korvauksista, joita kasarmialueen
16769: ovat talvella hyvin suuret, vaihdellen katon ja sen rakennusten rajavartioston käytössä
16770: rajassa + 13°-+ 34° ja lattialla saman- edelleen pitäminen aiheuttaa. Alkuperäisen
16771: aikaisesti + 8°--16°, minkä lisäksi para- sopimuksen mukaan ne voidaan vuokrata
16772: kit ovat erittäin vet<>iset. Varastoparakkien valtiolle enintään kolmeksi vuodeksi 1 päi-
16773: kunto on niin huono, että ne ovat aivan lu- västä syyskuuta 1952 lukien.
16774: histumisen partaalla ja viime talvena on nii- Rovaniemen kauppalalle luovutettavalla
16775: hin tunkeutunut lumi sisälle uhaten pilata alueella olevista nykyisistä rajavartiolaitok-
16776: ~iissä säilytettävän kymmenien miljoonien sen rakennuksista luovutuksen yhteydessä
16777: markkojen arvoisen valtion omaisuuden. Ky- kauppalaita perittävä korvaus tuloutetaan
16778: seiset parakit ovat jo niin kehnossa kun- aikanaan valtiolle.
16779: nossa, että ne suorastaan hajoavat käsiin Pohjois-Suomen hävitetyn alueen jälleen-
16780: eikä niiden korjaamiseen kannata ryhtyä, rakentamiseen on valtion muille laitoksille
16781: IV,~89. - Rova.niemen ka.sa.rmit. 953
16782:
16783: (posti-, poliisi-, sairaala-, koulu- ym. valtion tyydyttäminen vaatii varoja lähes 400 mil-
16784: talot) myönnetty vuosittain tätä varten tulo- joonaa markkaa jakautuen rakennusohjelma
16785: ja menoarviossa olevalle omalle jälleenraken- kuitenkin useammalle vuodelle ja voidaan se
16786: nusmenomomentille erikseen varat. Näistä toteuttaa vain rakennus kerrallaan. Kasarmi-
16787: varoista rajavartiolaitos on vuosittain anonut alueen rakennustöiden kiireellisempänä pi-
16788: mainittuun tarkoitukseen varoja, mutta tä- dettävän, ensimmäisessä vaiheessa suoritetta-
16789: hän mennessä tuloksetta. Kaikki ympäri van miehistökasarmirakennustyön, johon ra-
16790: I1appiakin tähän mennessä suoritetut jälleen- kennukseen sisältyy myös ruokala- ja keittiö-
16791: rakentamiset on rajavartiolaitoksen täytynyt tilat sekä kellarikerrokseen varastotiloja, al-
16792: rahoittaa varsinaisilla rajavartiolaitoksen kuunpanoa ja sen vesikattovaiheeseen saatta-
16793: asumuksiin myönnetyillä uudisrakennus- mista sekä kauppalan vesi-, viemäri-, sähkö-
16794: määrärahoilla, jotka muutenkin ovat olleet ja puhelinverkostoon liittämistä varten tar-
16795: aivan riittämättömät eri puolilla maamme vittaisiin ensi vuoden tulo- ja menoarvioon
16796: rajoja majoitusoloissa esiintyvien epäkohtien siirtomäärärahana 75 miljoonaa markkaa.
16797: ja puutteellisuuksien poistamiseksi. Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
16798: Rovaniemen kasarmialueella muodostuu nioittaen,
16799: majoitustilanne parakkirakennusten kurjuu-
16800: den vuoksi kestämättömäksi, ellei kiireelli- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
16801: sesti ryhdytä toimenpiteisiin rakennustöiden tulo- ja menoarvioon 75 miljoonan
16802: aloittamiseksi siellä. Pahinta on, että näissä markan siirtomäärärahan Lapin raja-
16803: parakkiröttelöissä täytyy majoittaa asevelvol- vartioston Rovaniemen kasarmialueen
16804: lisiakin nuoria. Kokonaisrakennustarpeen jälleenr·akennustyötä varten.
16805: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
16806:
16807: Erkki Koivisto. R. Hallberg. Johannes Wirtanen.
16808: Martti J. Huttunen. Jussi Lappi-Seppälä. Felix Seppälä.
16809: T. A. Wiherheimo. Päiviö Hetemäki. Markus Niskala.
16810: Urho Saariaho. M. 0. Lahtela.
16811: Iisakki Nikkola. Hugo Nuorsaari.
16812: 954
16813:
16814: IV,s9o. - Rah. al. N:o 322.
16815:
16816:
16817:
16818:
16819: Pasanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Tuukkalan aliup-
16820: seerikoulun oppilas- ja kantahenkilökunnan rakennusten
16821: rakentamiseen.
16822:
16823:
16824: Ed uslk:unnaUe.
16825:
16826: Mikkelin pitäjän TuUikk:alan kylässä Ui;hellä noita rakennuksia varten, joista oppilasraken-
16827: Mi'kkeliä toimii JR 7 :n aliupseerikoulu, jossa nus käsittäisi 2 majoitusik:errosta, luentosali-
16828: nY'kyisin on noin 170 oppilasta. Sanottu koulu kerroksen ja varastotiloja ikella:rikerroksessa
16829: tulee aivan !lähiaikoina laajennettavaJksi pri- sekä kantahenikilökunnan rakennusasunnot
16830: kaatin aliupseerikouluksi. Koulun rakennuk- viidelle perheelle. Entisiä rakennuksia, sikäli
16831: set, vuodelta 1885 olevat puiset reser·vikasar- kuin ne vielä johonkin kelpaisivat, tarvittai-
16832: mit, ovat !kuitenkin täysin :tahot ja varsinkin siin yhä varastoina, koulutus- ym. tarkoi-
16833: talvisaikaan majoitulkseen ik:elvoutomat sekä tuksiin. Paik::ka on ihyvin S!Opiva aliupseeri-
16834: puheenaolevaan tarkoitukseen aivan riittä- koululle, jol'la on siinä ennestään maata 12
16835: mättömät. Niistä puuttuvat käymälät, vesi- ha ja parhaillaan hankitaan siihen tarpeel-
16836: johto, pesuhuoneet ja muut välttämättömät liset Iisäalueet, joten edellyty'kset kunnollisen
16837: mukavuudet. Rakennuksiin mahtuisi oikeas- lroulun aikaansaamiseen tä:lle historialliselle
16838: taan vain 120 miestä, vaik::ka niihin on ollut paikalle senkin puolesta ovat olemassa. Ta:r-
16839: pruklko majoittaa 170, joten uudelleenjärjes- peelrlisen määrärahan puuttuessa noiden
16840: telyn johdosta kouluun tulevista aseve'lvolli- rakennusten rakentamiseen ei lk:uitenik:aan
16841: sista siis noin puolet tulisi olemaan tuota vieläikään voitaisi rY'httyä.
16842: kcllnoaik:in majoitustilaa vailla. Huonoista Edellä olevan perusteella clldota:mme kun-
16843: majoitusoloista johtuen talvisin tämän kou- nioittaen,
16844: lun oppilaista, •vai!klka he ovat valiojoU'kkoa,
16845: 10-15 % joutuu päivittäin kuume-, kurlkku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
16846: ja korvasairauksien vuoik:si olemaan pois pal- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
16847: veluksesta. Niäin oUen olisi täille prikaatin 24 momentin kohdalle 75,000,000 mar-
16848: aliupseerikoululle kiireesti saatava oppilaita kan suuruisen siirtomäärärahan Tuuk-
16849: varten uusi asunto- ·ja kou'luraik:ennus sekä kalan aliupseerikoulun oppilas- ja
16850: kantahenkilökunnan asuinrakennus. Puolus- kantahenkilökunnan rakennusten ra-
16851: tusministeriö on laadituttanutlkin piirustulrset kentamista varten.
16852: He'lsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
16853:
16854: Aukusti Pasanen. Konsti Järnefelt.
16855: 955
16856: IV,a91. - Rah. al. N:o 828.
16857:
16858:
16859:
16860:
16861: Hykkäälä ym..: Määrärahan osoittamisesta Kouvolan lyseon
16862: uuden koulutalon piirustusten valmistamista varten.
16863:
16864:
16865: Eduskunnalle.
16866:
16867: Kouvola on tunnettu koulukeskus, jonka kia voida ottaa oppikouluun I: lle Iuokalle
16868: oppikouluissa käy oppilaita laajalti koko kuin 70 poikaa vuosittain, kun edellämai-
16869: Pohjois-Kymenlaaksosta. Sen vuoksi Kouvo- nittu tyttölyseo voi sijoittaa vastaavasti vuo-
16870: lan lyseoon ja Kouvolan tyttölyseoon on pyr- sittain vähintään 135 oppilasta. Kun paikka-
16871: kijöitä erittäin runsaasti ja vain osa pyrki- kunnalla ei lisäksi ole minkäänlaista ammat-
16872: jöistä voidaan vastaanottaa. Viipurin tyttö- tikoulua, on tilanne huolestuttava. Sen
16873: lyseon, nykyisin Kouvolan tyttölyseon, saa- vuoksi olisikin kiireellisesti ryhdyttävä suun-
16874: tua uuden koulutalon vuoden 1950 alussa, nitteleman uuden koulutalon rakentamista
16875: helpottui tyttöjen pääsy oppikouluihin, Kouvolaan, koska vanhaa koulutaloa ei ny-
16876: mutta poikien osalta on tilanne edelleen kyisellä paikalla voida laajentaa.
16877: erittäin vaikea. Kouvolan lyseon koulutalona Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
16878: on vanha puurakennus, jossa on vain 13 nioittaen,
16879: luokkahuonetta. Kun luokkia tällä hetkellä-
16880: kin on kuusitoista ja näistä lukioluokat että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
16881: jakaantuvat vielä linjoihin, täytyy opetus- tulo- ja menoarvioon 2,000,000 mar-
16882: tiloina käyttää jopa käytävätiloja ja har- kan suuruisen määrärahan Kouvolan
16883: joittaa opetusta aina iltaan saakka. Suurin lyseon uuden koulutalon piirustusten
16884: epäkohta tilanteessa on kuitenkin, ettei poi- valmistamista varten.
16885: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
16886:
16887: Heikki Hykkäälä. Urho Saariaho.
16888: Valto Käkelä. Veikko Kokkola.
16889:
16890:
16891:
16892:
16893: 48
16894: 956
16895:
16896: IV,392. - Rah. al. N:o 324.
16897:
16898:
16899:
16900:
16901: Hautala ym..: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan yhteis-
16902: lyseon koulutalon rakennustöiden aloittamiseksi.
16903:
16904:
16905: E d u s k u n n a ll e.
16906:
16907: Valtion kuluvan vuoden menoarvioon on kello 22 tienoissa. Kello 8-15 on koulun tila
16908: varattu 5,000,000 markkaa Kokkolan yhteis- käytetty 100 %. Kahtena tuntina viikossa
16909: lyseon tulevan koulutalon piirustuksia var- pidetään rehtorinkansliassa oppitunti pie-
16910: ten. Nykyinen koulutalo rakennettiin noin nelle ryhmälle. Sadeilmalla, jolloin oppilaat
16911: 50 vuotta sitten palvelemaan noin 200 oppi- eivät voi mennä välitunnilla ulos, on tilanne
16912: lasta ja 8 luokkaa. Jo silloin puuttuivat eri- ahtaassa käytävässä sietämätön.
16913: koisluokat, voimistelusali ja vahtimestarin Valtio on vaihtanut Kokkolan kaupungin
16914: asunto. Sen jälkeen on koulun oppilasmäärä kanssa nykyisen koulutalon ja tontin uuteen
16915: kasvanut niin nopeasti, että tänä syksynä koulutonttiin (Laki 3. 12. 1948). Hallituksen
16916: on koulussa 710 oppilasta ja 20 luokkaa. esityksessä eduskunnalle 16. 9. 1948 sano-
16917: Tilastollisen päätoimiston taulukon mukaan taan: ,Vaikkakaan määräraha tarkoitusta
16918: koulu on suuruudeltaan 9. valtion oppikou- varten ei ole otettu tämän vuoden menoar-
16919: luista. vioon, olisi rakennussuunnitelma kuitenkin
16920: Kaikki käytettävissä olevat tilat ja kaikki lähimmässä tulevaisuudessa toteutettava."
16921: mahdolliset keinot koulun toiminnan jatka- Yllä olevaan viitaten ehdotamme,
16922: mista varten on käytetty eikä parhaalla tah-
16923: dollakaan voida kouluun sijoittaa lisää oppi- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
16924: laita. Toista sataa oppilasta, kaikilta luo- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
16925: kilta, käy maaseudulta käsin koulua ja tulee markan määrärahan Kokkolan yhteis-
16926: junalla kello 7.30 ja lähtee kello 16. Tämän lyseon koulutalon rakennustöiden
16927: vuoksi on lukujärjestys laadittava sen mu- aloittamiseksi.
16928: kaan, muutoin he pääsisivät kotiinsa vasta
16929: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
16930:
16931: Yrjö Hautala. Kerttu Saalasti.
16932: Eeli Erkkilä. Eino E. Heikura.
16933: 957
16934:
16935: IV,s93. - Rah. al. N:o 325.
16936:
16937:
16938:
16939:
16940: Rauste ym.: Määrärahan osoittamisesta piirustusten hankki-
16941: miseksi Nurmeksen yhteislyseon laajentamista varten.
16942:
16943:
16944: E d u s !k u n n a B e.
16945:
16946: Nurmeksen yhtteislyseon, yksityistä yfhteis- lusta. Vuokra!huoneiden käytöllä on luonnol-
16947: koulua varten vuonna 1905 valmistunut lisesti tietyt rajoituksensa ja hanikaluutensa
16948: koulurakennus on jo 30 vuotta sitten osoit- ja nousevat maksettavat vuokrat verrattain
16949: tautunut ahtaaksi ja sangen epäJkäytännölli- korlkei!ksi te!hden esilffi. allkaneena lukuvuotena
16950: seksi se!kä tal'lkoitustoon vastaamattomaJksi. ylhteensä n. puoli milljoonaa !llllM.'Ik!kaa.
16951: Siinä on luokkahuoneilta 8, joiden yhteinen Kouiun tonteiUa, n:ot 5-6 Nurmeksen
16952: lattiapinta-aJla on noin 405 m2, minikä lisiilksi kauppalan läntisen osan XII kortltelissa, on
16953: po~kien ja tyttöjen ylhteinen wimistelusali, tiilaa nyikyai:k:aiseUakin :koulura!kennukselle,
16954: jota käytetään myös ju!h:lasalina, !käsittää siilä koulun ton'ttia:lue on noin 5,500 m2.
16955: 142 m2. Näiden huoneiden !k:dk:onaistila:vuus Nurme'ksen yhteiskoulu ailoitti toimintansa
16956: on noin 2,300 ms. RaJkennuiksessa on vie'lä v. 1898. Viisi alinta ·luakikaa otettiin va;ltion
16957: pieni opettajainhuone, rehtorin virkahuone ihuostaan syySkuun 1 pä:1vä:stä 1919 ja muo-
16958: ja noin 10 m2 lattilllpinta-alan ikäsittä:vä dost!ettiin 5-luolk!kaiselksi lkesld!kouluksi lukio-
16959: pwku:huone seJkä eteisaula. Tässä on mainit- luok!kien jäädessä edelleenkin Nurmeksen
16960: tuna koulura!kennulksen !kaikki huoneet. Ra- yhteiskoulun kannatusyhdistykselle. Vuosien
16961: kennus valmmtui, kuten jo mainittiin lä:hes 1938-40 aikana !koulu kOkonaisuudessaan
16962: 50 vuotta sitten, jo'l'loin oppilasmäärä oli otettiin vaJltion haltuun ja muodostettiin
16963: 120: n pailkikeiHa. Tälhän aikaan wrralttuna yh teislysooksi.
16964: on oppilaita ollut jo !kolmena viimeisenä luku- Syynä siihen, että Nurmeksen yhteislyseo
16965: vuotena aroimin!k:e:rttainen määrä, tänä vuonna on jo pitkät ajat joutunut toimimaan epä-
16966: tasan 400. tyydyttävässä kouluraJkennuikoossa, ei suin-
16967: Ra;kennuksen puutteellisuuksista mainitta- kaan ole se, ettei !koulun puolesta olisi koe-
16968: J-.-oon mun., ettei koululla ole minikä:ä:laista ope- t'ettu saada aikaan parannusta :vallitseviin
16969: tuskaluston säilytyShuonetta, ei edes fysiikan epäkohtiin, vaan päinvaSitoin on !koulun johto
16970: e~kä kemian !kalustoa varten, ei ikomeroa sii- vuosittain !kääntynyt kouluhallituksen puo-
16971: voojan työvälineiltä varten, ei ruokailluhuo- leen pyytäen sen toimenpidettä tilanteen kor-
16972: netta pidempimatkaisia oppilaita varten, ei jaamiseksi. Koulussa onkin sen 54-vuotisen
16973: :Jrou;lukeittiöltä, ei opetusilreittiötä /kotitalous- toimimaJkauden ·aikana pidetty kaikkiaan 19
16974: opetusta varten, ei !huonetta käsityön ope- kouluha'l'litUJksen määrääm:täå yleis- tai osit-
16975: tusta :v·arten, ei huonetta yhteislaulua varten, taista tarlkastusta, jolloin yhdessätoista tar-
16976: ei kivj·astohuonetta, ei iluolk!ka!huonetta fysii- kastuslkertomu:ksessa on mainittu, jopa tiu-
16977: kan ja kemian oppilastöitä varten, ei varsi- kastikin, koulumkennuiksen a.htaudesta, puut-
16978: naista juhlasalia eikä kunnon pu:ku!huonetta, teel'lisuuksista ja huonosta !kunnosta. Koulu-
16979: puhumattakaan suihkusta tai muista. peseyty- hallitus onkin oman ilmoituksensa mukaan
16980: mislaitteista. Niinikään puuttuvalt 'luokka- t~hnyt ailkanaan op.etusministeriölle esityik-
16981: huoneet rinna!kkaisluokikia varten sekä linja- sen Nul'llll'elksen yht·eislyseon koulura!k:ennulk-
16982: jwkoisia luokkia varten. Til3lpäistä opetus- sen laajentamisesta, mutta ainakaan toisitai-
16983: tilaa on Slllrutu jonkinverran lisää !koulun ulko- seksi siitä ei ole oHut minkäänlaista tulosta.
16984: puo1elta vuokraamaHa kaksi 1luoikkahuonetta, Nurm~ksen yhteislyseoon on viime vuosina
16985: 'kotitalouden opetuskeilttiö, veisWluo!k:ka sekä pyr!k:inyt niin paljon oppilaita, että niistä on,
16986: osittaiseen !käyttöön wimistelusali muutaman kou:lutalon pienuuden taik:ia, voitu ottaa v·ain
16987: sadan metrin päässä olevasta toisesta ikou- osa. Tämä on erittäin va:lit·elttavaa, varsinkin
16988: 958 IV,a9a. - Nurmeksen yhteislyseo.
16989:
16990:
16991: kun paikkaJkunnalla ei ole muita ammatti- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
16992: oppilaitoksiakaan ikuin maamieskoulu, johon tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II: 36
16993: myö~ään ei voida ottaa ik:uin rajoitettu momentille 2 miljoonan markan määrä-
16994: määrä oppilaita. Näin ollen olisi Nurmeksen rahan piirustusten hankkimiseksi Nur-
16995: yhteislyseon koulutalon pikainen laajenta- meksen yhteislyseon laajentamista var-
16996: minen kdko pohjoisimman Karjalan koulu- ten.
16997: olojen kannalta mitä !tärkein ja mterkity!k-
16998: sellisin.
16999: Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17000: nioittavasti,
17001: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
17002:
17003: Eino Rauste. Arvi Ikonen.
17004: R. Hallberg. Vieno Simonen.
17005: 0. Muikku. Jalmari Väisänen.
17006: Heikki Soininen.
17007: 959
17008: IV,a94. - Rah. al. N:o 326.
17009:
17010:
17011:
17012:
17013: Koivisto ym..: Määrärahan osoittamisesta Oulun yhteislyseon
17014: laajennustöitä varten.
17015:
17016:
17017: E d u s k u n n a ll e.
17018:
17019: Oulun yhteislyseon lisärakennusta varten kuin mahdollista. Ensi vuoden talousarvioon
17020: eduskunta myönsi vuoden 1941 tulo- ja opetusministeriö on jälleen esittänyt tarkoi-
17021: menoarviossa silloin riittäväksi katsotun mää- tusta varten 75 miljoonan markan määrä-
17022: rärahan. Hankkeen toteuttaminen oli jo niin rahaa, mutta hallitus ei ole sitä kuitenkaan
17023: pitkällä, että laajennustyötä tarjottiin ura- siihen ottanut.
17024: kalla suoritettavaksi ja rakennustöiden piti Tilanahtaus Oulun oppikouluissa yleensä-
17025: alkaa syyskesällä 1941. Uudelleen alkanut kin ja erityisesti Oulun yhteislyseossa on
17026: sota esti kuitenkin rakennustyön alkamisen suorastaan sietämätön. Koulussa, jossa uppi-
17027: ja määräraha palautui takaisin valtiolle. laita on noin 500, toimii 13-15 luokkaa
17028: Sen jälkeen on opetusministeriön toimesta kerrallaan ja käytettävissä on vain 8 luokka-
17029: rakennushallituksessa vuonna 1949 laadittu huonetta. Kun voimistelutuntien lukumäärä
17030: uudet laajennuspiirustukset kustannusarvioi- on 72-77 viikkotuntia, tulisi samanaikaisesti
17031: neen ja kouluhallitus on tarkoitusta varten järjestää 2-3 voimistelutuntia, vaikka käy-
17032: esittänyt määrärahaa ainakin neljän viimei- tettävissä on vain yksi voimistelusali. Yh-
17033: sen vuoden menoarvioon. Toukokuun 14 päi- teiskoulussa se kuitenkin on mahdotonta.
17034: vänä 1952 päivätyssä mietinnössään eduskun- Näistä syistä ei koulun laajentamistöitä,
17035: nan sivistysvaliokunta on tehdyn toivomus- jota varten kaikki suunnitelmat ovat valmiit,
17036: aloitteen johdosta lausunut, että valtiotalou- voitane enää lykätä, minkä vuoksi kunnioit-
17037: den kannalta on edullisempaa laajentaa Ou- taen ehdotamme,
17038: lun yhteislyseota kuin perustaa uusi oppi-
17039: koulu Ouluun, ja että valiokunta odottaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
17040: valtiovallan kiireellisesti ryhtyvän sellaisiin tulo- ja menoarvioon 75,000,000 mar-
17041: toimenpiteisiin, että Oulun yhteislyseon laa- kan siirtomäärärahan Oulun yhteis-
17042: jentamistyöt voitaisiin aloittaa niin pian lyseon laajennustöitä varten.
17043: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
17044:
17045: Erkki Koivisto. Kerttu Saalasti. Aaro Kauppi.
17046: Arvi Ahmavaara. H. A. Kannisto.
17047: 960
17048:
17049: IV,39o. - Rah. al. N:o 327.
17050:
17051:
17052:
17053:
17054: N. Nurminen ym..: Määrärahan osoittamisesta Kokkolan yh-
17055: teislyseon koulutalon rakentamista varten.
17056:
17057:
17058: E d u s k u n n a ll e.
17059:
17060: Kokkolan yhteislyseo rakennettiin aikoi- Kokkolan yhteislyseo on joutunut palvele-
17061: naan 200 oppilasta varten. Varsinaisia luok- man laajan maakuntansa nuorison koulu-
17062: kahuoneita on 10 kappaletta. Tänä syksynä tusta, koska vain joissakin maaseutupitäjissä
17063: on kouluun sijoitettu 710 oppilasta. Luokkia on oppikouluja. Tämä tietää sitä, että oppi-
17064: on jouduttu järjestämään 20, mikä merkitsee lastulva vuosi vuodelta on lisääntynyt ja
17065: sitä, että kuudennelle luokalle asti on kolme paine uhkaa vakavasti hävittää koulun eheän
17066: rinnakkaisluokkaa ja siitä ylöspäin kaksi. ja tuloksellisen opetuksen. Koulu ei voi ottaa
17067: Tämän johdosta on jouduttu siihen, että 10 vastaan läheskään kaikkia niitä, jotka pyrki-
17068: varsinaisen luokkahuoneen lisäksi on täyty- vät opintielle. Eivät edes kaikki hyväksytyt
17069: nyt varata osa kellarikerroksessa olevaa kir- voineet päästä kouluun tänä syksynä, mikä
17070: jastohuonetta sekä karttahuone luokkahuo- on hyvin masentavaa opintielle haluaville.
17071: neiksi. Kun jokaisessa luokkahuoneessa opis- Ei ole opettajienkaan työ helppoa tällai-
17072: kelee vähintään kaksi luokkaa, on ymmär- sissa olosuhteissa. Suurissa luokissa on kes-
17073: rettävää, että ylempien luokkien oppilaat kitetty opetus melkeinpä mahdotonta. Opet-
17074: voivat joutua pienemmille varattuihin ahtai- tajat kulutetaan loppuun pikaisesti tällai-
17075: siin pulpetteihin, jolloin istuminenkin on sella menolla, ja luonnollista on, että he pyr-
17076: vaikeaa. Kun luokat ovat eri kokoisia, niin kivät hakeutumaan toisiin kouluihin, jolloin
17077: saattaa käydä niinkin, että kaikille oppi- joudutaan toimimaan epäpätevillä voimilla.
17078: laille ei voida aina järjestää pulpettia ollen- Edellä olevat tosiasiat riittänevät peruste-
17079: kaan. luiksi osoittamaan, että uuden koulun raken-
17080: Fysiikan salia joudutaan käyttämään myös taminen Kokkolan yhteislyseolle on välttä-
17081: muiden aineiden opetukseen eikä aina ole mätön ja kiireellinen. Koulun piirustukset
17082: aikaa edes kunnolliseen tuuletukseen luok- ja kustannusarvio ovat olemassa ja kaikki
17083: kien vaihtuessa. Juhlasaliin pitäisi mahtua rakentamista edeltävät valmistelutyöt suori-
17084: kolme luokkaa kerrallaan voimistelemaan ja tetut.
17085: lisäksi vielä siellä tapahtuu laulunopetus. Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
17086: Tästä johtuen on jonkun luokan aina lähdet-
17087: tävä koulun ulkopuolisiin suojiin tai ,maas- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
17088: toon". Käsityön opetukselle ei ole mitään tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
17089: omaa huonetta, vaan välineet säilytetään kan määrärahan Kokkolan yhteisly-
17090: opettajain huoneessa ja viedään kulloinkin seon koulutalon rakennustöiden aloit-
17091: opetettavaan luokkaan. Poikien käsitöitä suo- tamista varten.
17092: ritetaan koulun ulkopuolella. Kotitalousope-
17093: tus tapahtuu ahtaassa keittiössä, joka talvella
17094: lisäksi on kylmä.
17095: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
17096:
17097: Nestori Nurminen. Viljami Kalliokoski.
17098: Grels Teir. Albin Wickman.
17099: 961
17100:
17101: IV,396. - Rah. al. N:o 328.
17102:
17103:
17104:
17105:
17106: Torvi ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi Oulun
17107: kaupungissa olevan Tuiran keskikoulun rakennushankkeen
17108: toteuttamiseksi.
17109:
17110:
17111: E d u s k u n n a ll e.
17112:
17113: Oulu on vanhastaan tunnettu koulukau- man, joka on tarkoitettu toteutettavaksi kol-
17114: punki, ja se on joutunut siten huolehtimaan messa eri vaiheessa, jonka kouluhallitus on
17115: myös lähiympäristön koulutustarpeesta. Tällä hyväksynyt. Ensimmäinen vaihe käsittää
17116: hetkellä eivät koulut kykene vastaanotta- varsinaiset luokkahuoneet, tilavuudeltaan
17117: maan kuin osan hyväksyttävät tutkinnot suo- 6,800 ms. Toisessa rakennusvaiheessa val-
17118: rittaneista pyrkijöistä. Vuonna 1947 perus- mistuisivat voimistelusalit ja kolmannen tu-
17119: tettiin erikoisesti Oulujoen muusta kaupun- lisi tyydyttää koulun laajentumistarve siinä
17120: gista erottaman 12,000-13,000 asukkaan tapauksessa, että koulu muodostetaan yli-
17121: kaupunginosan, Tuiran, tarpeita varten kes- opistoon johtavaksi. Ensimmäisen rakennus-
17122: kikoulu. Koulu on saanut sekä valtion apua vaiheen kustannusarvio (tehty maaliskuussa
17123: että avustusta Oulun kaupungilta. Koulun 1951) on 40.8 milj. markkaa. Rahoitus on
17124: nykyinen oppilasmäärä on 221. Oman ra- suunniteltu siten, että lainoina rahalaitok-
17125: kennuksen puutteessa on Tuiran keskikoulu silta, joista kaupunki on lupautunut anta-
17126: joutunut toimimaan tarkoitukseen sopimatto- maan takuun, hankitaan 24.8 milj. markkaa
17127: massa vuokrahuoneistossa ja varsinaiseksi ja lopusta huolehtisi koulun kannatusyhdis-
17128: toimialueekseen tarkoitetun alueen ulkopuo- tys. Kouluhallitus ei kuitenkaan ole kulu-
17129: lella. Kaupunki on lahjoittanut koulua var- neena vuonna kyennyt määrärahoistaan
17130: ten Tuiran kaupunginosasta tilavan tontin, myöntämään ko. summaa. Kustannustason
17131: mutta koulu saa sen haltuunsa vain siinä ta- nousun vuoksi pitäisi kuitenkin valtion osuu-
17132: pauksessa, että sille rakennetaan ennen den edellä mainitusta määrästä kohota 20
17133: vuotta 1954. Kaupunginosa ja sen koulun miljoonaan markkaan vuodelle 1953.
17134: tarve on perustamisen jälkeen yhä lisäänty- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
17135: nyt, sillä koulun tontista noin kilometrin etäi-
17136: syydellä ovat valmistuvan typpitehtaan hen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
17137: kilökunnan asunnot ja tänä sekä ensi vuonna tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
17138: valmistuu n. 50 omakotitaloa käsittävä asu- kan rnäärärahan käytettäväksi avus-
17139: tusalue samoin kilometrin etäisyydelle kou- tuksena Oulun kaupungissa olevan
17140: lun tontista. Tuiran keskikoulun rakennushankkeen
17141: Koulu on valmistanut rakennussuunnitel- toteuttamiseksi.
17142: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
17143:
17144: Irma Torvi. Ester Häikiö. Yrjö Murto.
17145: Arvi Turkka. H. A. Kannisto.
17146: 962
17147:
17148: IV,397.- Fin. mot. N:o 329.
17149:
17150:
17151:
17152:
17153: Österholm m. fl.: Angående anvisande av anslag för igång-
17154: sättande av arbetet på en nybyggnad för Andra svenska
17155: lyceum i Helsingfors.
17156:
17157:
17158: T i ll R i k s d a g e n.
17159:
17160: Behovet av tidsenliga byggnader både för märka mot lokalen och hotat att förbjuda
17161: de statliga och privata läroverken är stort skolan att använda ett av rummen för un-
17162: och det är en angelägen uppgift för stats- dervisningen. Klassrummen är i ett bedröv-
17163: makten att avhjälpa deras bostadssvårighe- ligt skick. Det är ingen överdrift att säga
17164: ter. Härvid är det av vikt att fackmyndig- att det är nedsättande för staten, att ett av
17165: hetens, skolstyrelsens, förslag till nybyggna- dess läroverk i huvudstaden nödgas arbeta
17166: der tillämpas inom ramen för statsverkets under så beklagliga förhållanden. Ytterligare
17167: ekonomiska resurser. Ett av de statsläro- kan nämnas, att husägaren har tillkännagivit
17168: verk, som förordats av skolstyrelsen att utan sin avsikt att riva byggnaden och skolan kan
17169: dröjsmål erhålla eget hus, är Andra svenska således bli ställd inför risken att bli vräkt.
17170: lyceum i Helsingfors. Om det verkliga be- Såsom av dessa antydningar om skolloka-
17171: hovet läggs till grund för bedömandet av lens beskaffenhet framgår, har skolstyrelsen
17172: ordningsföljden, måste det anses stå utom haft goda skäl att föreslå, att en ändamåls-
17173: allt tvivel, att den nämnda skolan hör till enlig skolbyggnad skulle uppföras för Andra
17174: dem som i främsta rummet bör komma i svenska lyceum. Redan före kriget var det
17175: åtanke. meningen att bygga. Tomt har varit reser-
17176: Andra svenska lyceum, som till stor del verad sedan år 1930. Under detta år har
17177: arbetar med mindre bemedlade elever, inalles avtal träffats med Helsingfors stad om tomt-
17178: 250 i skolans sex ordinarie och tre parellell- byte· och skolan har därvid tillförsäkrats en
17179: klasser, grundlades år 1930. Det är en god placering i stadens norra del, där be-
17180: livskraftig skola, som har en skicklig lärar- hovet av ett läroverk länge har gjort sig
17181: kår och har uppvisat goda resultat i stu- gällande. I sitt budgetförslag för år 1952
17182: dentexamen. Skolan är inhyst i en synner- föreslog skolstyrelsen, att anslag skulle be-
17183: ligen bristfällig lokal, där utrymmet är taget viljas för att bygget måtte komma i gång.
17184: i anspråk till sin yttersta gräns. Ett be- I statsförslaget upptogs dock endast 5 milj.
17185: tydande antal inträdessökande måste varje mark för ritningar och andra förberedelser.
17186: år avvisas. Byggnaden är uppförd för bo- Regeringen, som nämnde denna skola främst
17187: stadsändamål och därav följer att klassrum- i en grupp av fem lokalbehövande skolor,
17188: men är små. Ett klassrum rymmer 20, ett motiverade förslaget med att Andra svenska
17189: annat 15 och ett endast 12 elever och de lyceum arbetar i ,trånga, hyrda lokaliteter
17190: är dessutom olämpligt placerade. På grund i ytterst dåligt skick". Ritningar har iord-
17191: av linjedelningen måste vissa grupper arbeta ningställts av byggnadsstyrelsen och allt är
17192: i korridorerna, där bibliotek och samlingar klart för att sätta i gång med bygget. Skol-
17193: är placerade och där undervisningen störs styrelsen har upprepat sitt förslag att detta
17194: av elever som passerar. Det finns ingen måtte ske och i budgeten för år 1953 före-
17195: gymnastiksal, ingen festsal. Men värre är slagit ett anslag på 146,250,000 mark, som
17196: att skolarbetet störs av bullret från en verk- enligt byggnadsstyrelsens beräkningar utgör
17197: stad, som är inhyst i huset. En mängd totalkostnaderna för bygget. I statsförslaget
17198: andra olägenheter förekommer, bland annat för nästa år har emellertid reserverats en-
17199: har brandinspektionen haft en del att an- dast 50 milj. mark för nya skolbyggnader
17200: IV,397. - österholm ym. 963
17201:
17202: i Helsingfors att användas tili nytt hus åt Med hänvisning tili det som ovan fram-
17203: Helsingin kaksoisyhteislyseo. Intet anslag hållits föreslås,
17204: har föreslagits för Andra svenska lyceum,
17205: vars behov av eget hus dock är så starkt att Riksdagen i statsförslaget för
17206: dokumenterat som det överhuvud är möjligt. år 1953 måtte anvisa 50 milj. mark
17207: Dessutom motiveras byggets igångsättande för att igångsätta arbetet på en ny-
17208: av sysselsättningens upprätthållande då ju byggnad för Andra svenska lyceum
17209: arbetslösheten anses hotande. För att inleda i Helsingfors.
17210: byggnadsarbetet borde ett anslag på 50 milj.
17211: mark reserveras.
17212: Helsingfors den 14 september 1952.
17213:
17214: John Österholm. Kurt Nordfors. Ture Hollsten.
17215: Levi Jern. Ebba östenson. Nils Meinander.
17216: Arthur Larson. 0. A. Öhman. Henrik Kullberg.
17217: Grels Teir. Albin Wickman. T. E. Nordström.
17218:
17219:
17220:
17221:
17222: 49
17223: 964
17224:
17225: IV,397. - Rah. al. N:o 329. Suomennos.
17226:
17227:
17228:
17229:
17230: Österholm ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin toisen
17231: ruotsalaisen lyseon uudisrakennustyön aloittamiseksi.
17232:
17233:
17234: E d u s k u n n a ll e.
17235:
17236: Sekä valtion että yksityisten oppikoulujen käyttö opetustarkoituksiin. Luokkahuoneet
17237: ajanmukaisten rakennusten tarve on suuri ja ovat surkuteltavassa kunnossa. Ei ole liioi-
17238: valtiovallan tähdellisenä tehtävänä on hel- teltua sanoa, että valtiolle on alentavaa, että
17239: pottaa niiden huoneistovaikeuksia. Tällöin yksi sen oppilaitoksista pakotetaan työsken-
17240: on tärkeätä, että ammattiviranomaisen, kou- telemään pääkaupungissa niin valitettavissa
17241: luhallituksen, uudisrakennusehdotukset sovel- olosuhteissa. Edelleen voidaan mainita, että
17242: letaan valtion taloudellisten voimavarojen talon omistaja on ilmoittanut tarkoitukse-
17243: puitteisiin. Yksi niitä valtion oppikouluja, naan olevan revityttää rakennus, ja siten
17244: jonka kouluhallitus on pannut etusijalle koulua voi uhata häädön vaara.
17245: uuden oman talon viivytyksettä saamiseksi, Kuten näistä kouluhuoneiston laatua kos-
17246: on Helsingin toinen ruotsalainen lyseo. Jos kevista viittauksista ilmenee, kouluhallituk-
17247: todellista tarvetta pidetään järjestysperus- sella on ollut hyvät syyt ehdottaa, että tar-
17248: teena, täytyy pitää epäilyksettömänä, että koituksenmukainen koulurakennus rakennet-
17249: mainittu koulu kuuluu niihin, jotka ensi si- taisiin Toiselle ruotsalaiselle lyseolle. Tarkoi-
17250: jassa on otettava huomioon. tuksena oli rakentaa jo ennen sotia. Tontti
17251: Toinen ruotsalainen lyseo, jossa suureksi on ollut varattuna vuodesta 1930. Tänä
17252: osaksi on vähävaraisia oppilaita, kaikkiaan vuonna on Helsingin kaupungin kanssa tehty
17253: 250 koulun kuudella vakinaisella ja kolmella tontinvaihtosopimus ja koululle on luvattu
17254: rinnakkaisluokalla, perustettiin vuonna 1930. hyvä paikka kaupungin pohjoisosassa, missä
17255: Se on elinkelpoinen koulu, jossa on taitava on kauan esiintynyt oppilaitoksen tarvetta.
17256: opettajakunta ja joka on saavuttanut hyviä Budjettiesityksessään vuodelle 1952 koulu-
17257: tuloksia ylioppilaskirjoituksissa. Koulu on hallitus esitti myönnettäväksi määrärahan,
17258: sijoitettu erittäin puutteelliseen huoneistoon, jotta rakennustyöt saataisiin käyntiin. Tulo-
17259: jonka tilat on käytetty viimeistä soppea myö- ja menoarvioon otettiin kuitenkin ainoastaan
17260: ten. Huomattava osa kouluun pyrkijöistä 5 miljoonaa markkaa piirustuksia ja muita
17261: täytyy joka vuosi evätä. Rakennus on ra- valmisteluja varten. Hallitus, joka mainitsi
17262: kennettu asuntotarkoituksia varten ja siitä tämän koulun ensimmäisenä viiden huoneis-
17263: johtuu, että luokkahuoneet ovat pieniä. Yh- toa tarvitsevan koulun joukossa, perusteli
17264: teen luokkahuoneeseen mahtuu 20, erääseen ehdotustaan sillä, että Toinen ruotsalainen
17265: toiseen 15 ja yhteen ainoastaan 12 oppilasta, lyseo työskentelee ,ahtaassa, erittäin huono-
17266: ja ne sijaitsevat sitä paitsi sopimattomasti. kuntoisessa vuokrahuoneistossa." Rakennus-
17267: Linjajaosta johtuen täytyy eräiden ryhmien hallitus on laittanut kuntoon piirustukset ja
17268: työskennellä eteisauloissa, minne kirjasto ja kaikki on valmiina rakentamisen aloittami-
17269: kokoelmat on sijoitettu ja missä ohikulkevat seksi. Kouluhallitus on uudistanut ehdotuk-
17270: oppilaat häiritsevät opetusta. Mitään voimis- sensa, että tämä tapahtuisi, ja ehdottanut
17271: telusalia enempää kuin juhlasaliakaan ei ole. vuoden 1953 budjetissa 146,250,000 markan
17272: Mutta pahempaa on se, että koulutyötä häi- määrärahaa, joka rakennushallituksen laskel-
17273: ritsee talossa olevasta työpajasta kuuluva mien mukaan muodostaa rakennuksen koko-
17274: melu. Eräitä muitakin haittoja on. Mm. on naiskustannukset. Ensi vuoden tulo- ja
17275: palotarkastajilla ollut huomauttamista huo- menoarvioehdotuksessa on kuitenkin varattu
17276: neistosta ja on uhattu kieltää erään huoneen ainoastaan 50 miljoonaa markkaa Helsingissä
17277: IV,397. - österholm ym. 965
17278:
17279: rakennettavia uusia koulurakennuksia varten aloittamiseksi olisi varattava 50 miljoonaa
17280: käytettäväksi Helsingin kaksoisyhteislyseon markkaa.
17281: uuden rakennuksen rakentamiseen. Mitään Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17282: määrärahaa ei ole esitetty Toiselle ruotsalai- nioittaen,
17283: selle lyseolle, jonka oman rakennuksen tarve
17284: on kuitenkin niin pätevästi näytetty toteen, että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
17285: kuin yleensä on mahdollista. Sitä paitsi pe- tulo- ja menoarvioon 50 miljoonaa
17286: rustelee rakentamisen alkuunpanoa työllisyy- markkaa Helsingin toisen ruotsalaisen
17287: den ylläpitäminen, kun työttömyyden katso- lyseon uudisrakennustyön aloittami-
17288: taan olevan uhkaamassa. Rakennustyön seksi.
17289: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1952.
17290:
17291: John Österholm. Kurt Nordfors. Ture Hollsten.
17292: Levi Jern. Ebba. östenson. Nils Meinander.
17293: Arthur La.rson. C. A. Öhman. Henrik Kullberg.
17294: Grels Teir. Albin Wick:ma.n. T. E. Nordström.
17295: 966
17296:
17297: IV,39s. - Rah. al. N:o 330.
17298:
17299:
17300:
17301:
17302: Lampinen ym..: Määrärahan osoittamisesta valtion mieskoti-
17303: teollisuuskoulun uudisrakennusta varten.
17304:
17305:
17306: E d u s k u n n a 11 e.
17307:
17308: Valtion mieskotiteollisuusopisto Lahdessa keyttä. Mieskotiteollisuusopiston huoneiston
17309: toimii tunnetusti äärimmäisen huonoissa täytyisi voida palvella näitäkin tehtäviä,
17310: huoneisto-oloissa eikä sille ole onnistuttu joiden hoitaminen nykyisessä huoneistossa on
17311: saamaan vuokratuksi parempia opetus- ja mahdotonta.
17312: työskentelytiloja. Huoneistokurjuuden vuoksi On ymmärrettävää, että valtion ollessa ra-
17313: sinne ei voida vuosittain ottaa kuin 16-18 hataloudellisissa vaikeuksissa investointime-
17314: uutta oppilasta pyrkijäiden lukumäärän noja on vältettävä. Mutta silloin kun varoja
17315: ollessa viime vuosina 70-80 vaiheilla, sa- riittää vuosittain monien sellaistenkin laitos-
17316: malla kun uusien miespuolisten kotiteollisuus- ten rakennuksiin, joita maassamme entuudes-
17317: opettajain kysyntä on ollut suurempi kuin taan on monta, täytyy niitä riittää semmoi-
17318: valmistuneiden lukumäärä. Huoneistovai- sen ammattiopettajain valmistuslaitoksen ja
17319: keuksien vuoksi heille ei kuitenkaan voida kurssikeskuksen rakennukseen, joka on maas-
17320: antaa niin hyvää opetusta kuin tyydyttävissä samme ainoa ja jota ilman ei voida tulla toi-
17321: oloissa voitaisiin, eikä opistoon pyrkivä aines- meen.
17322: kaan voi olla niin hyvää kuin se opiston Rakennusta varten on nyttemmin varattu
17323: toimiessa edullisemmissa oloissa voisi olla. tila siihen ammattioppilaitosten ryhmään,
17324: Mitä korkeammalle tasolle kansakoulujemme mihin Lahden kaupungin ammattikoulun li-
17325: rakennukset nousevat, sitä vastenmielisem- säksi tulisi rakennukset valtion teknillisille
17326: pää on niissä käyneiden hakeutua varsin al- oppilaitoksille, joita varten menoarviossa jo
17327: keellisiin ulkonaisiin oloihin itsensä edelleen on osoite~tu varoja. Valtionvarainministeriön
17328: kehittämistä varten opettajan tehtäviin. Sa- taholta on lisäksi näihin saakka korostettu,
17329: moin kuin parhaan oppilasaineksen saami- ettei mieskotiteollisuusopiston rakennusta
17330: nen, muodostuu ylivoimaiseksi myöskin py- varten voida osoittaa varoja, ennen kuin niitä
17331: syttää kunnollisia opettajanvoimia laitok- osoitetaan myös valtion teknillisille oppilai-
17332: sessa, missä heidän ja oppilaiden terveys on toksille, jotta nämä molemmat rakennushank-
17333: alituisessa vaarassa ja opetustyö poikkeuk- keet voidaan toteuttaa yhtenä rakennusyri-
17334: sellisen raskasta. Jo tämän vuoksi ei uuden tyksenä. Rakennuspiirustuksia näitä varten
17335: oman talon rakentamista opistolle voida enää laaditaankin parhaillaan rinnan. Kun ensi
17336: lykätä. vuoden menoarviossa jo on osoitettu varoja
17337: Mutta meillä kaivataan kipeästi myöskin Lahden teknillisten oppilaitosten rakennusta
17338: sellaista huoneistoa, jossa jo valmistuneille varten, on välttämätöntä osoittaa niitä oman
17339: opettajille voitaisiin tarkoituksenmukaisissa rakennuksen saamiseksi myös valtion mies-
17340: oloissa ja ajan vaatimusten tasalla olevin kotiteollisuusopistolle, maamme ainoalle
17341: välinein antaa eri työalojen erikois- ja jakto- miespuolisten ammattiopettajain valmistus-
17342: opetusta. Samoin meillä on jo kauan kipeästi laitokselle. Rakennuksen kustannusarvio on
17343: kaivattu sellaista kurssikeskusta, missä koti- 120,000,000 mk, mikä rahantarve voidaan ja-
17344: teollisuuden erikoisalojen opastajia ja taita- kaa kahden vuoden osalle.
17345: jia voitaisiin kehittää. Vuonna 1949 toimin- Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
17346: tansa päättänyt kotiteollisuustuotantokomi- nioittaen,
17347: tea korosti erityisesti tällaisen keskuksen tär-
17348: IV,39B. - Lampinen ym. 967
17349:
17350: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953 valtion mieskotiteollisuusopiston uudis-
17351: tulo- ja menoarvion 20 Pl. II lukuun rakennusta varten 60,000,000 markkaa.
17352: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
17353:
17354: J. E. Lampinen. Yrjö Hautala. Niilo Honkala.
17355: E. M. Tarkkanen. Helena Virkki. Heikki Soininen.
17356: Viljami Kalliokoski. Esa Kaitila. Vieno Simonen.
17357: Kerttu Saalasti. Juho Tenhiälä. Kalervo Saura.
17358: Jaakko Hakala. Atte Pakkanen. R. Hallberg.
17359: 968
17360:
17361: IV,aoo. - Rah. al. N:o 331.
17362:
17363:
17364:
17365:
17366: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijärven emäntä-
17367: koulun koulurakennusten rakentamista varten.
17368:
17369:
17370: E d u s k u n n a ll e.
17371:
17372: Kemijärven emäntäkoulun kouluhuoneiden laajuisen metsäpalstan ja niittyjäkin, että
17373: rakentamistöiden alkamista ja lisäpellon se määräraha, minkä eduskunta on ottanut
17374: hankkimista varten, koska koulu toimii pe- kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon, voi-
17375: rin puutteellisissa ja tarkoitustaan vastaa- taisiin käyttää kouluhuoneiden rakentami-
17376: mattomissa huoneissa monessa talossa ja sillä seksi ja koulu saataisiin pian tarvetta vas-
17377: oli liian vähän peltoa, otti eduskunta kulu- taavaan toimintaan.
17378: van vuoden tulo- ja menoarvioon 5 miljoo- Kun kunta on tuollaisen lähes 10 miljoo-
17379: nan markan määrärahan, että sen laajan naan markkaan nousevan uhrauksen tehnyt
17380: maakunnan, jossa mainittu koulu toimii, ai- koulun hyväksi siinä toivossa, että valtio
17381: noa ammattikoulu, johon on paljon pyrki- huolehtii koulurakennusten pikaisesta val-
17382: jöitä, voisi ottaa enemmän oppilaita ja toi- miiksi rakentamisesta ja koulun toiminta-
17383: mia täydellä teholla. mahdollisuuksien parantamisesta, olisi otet-
17384: Kun koulu toimii nykyisin neljässä talossa tava ensi vuoden tulo- ja menoarvioon mää-
17385: eikä sittenkään voi ottaa kuin puolet siitä räraha kouluhuoneiden rakentamista varten,
17386: oppilasmäärästä, minkä koulussa nyt olevat että koululle saadaan mahdollisimman pian
17387: eri aineiden opettajat voisivat opettaa, jos riittävän suuri ja tarkoitustaan vastaava
17388: koulussa olisi huonetilaa, on Kemijärven koulutalo.
17389: kunta, joka aikaisemmin on sanottua koulua Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
17390: varten lahjoittanut omistamansa maatilan
17391: yli 8 ha suuruisen kotipalstan ja siinä ole- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
17392: vat rakennukset, ostanut yli 8 ha suuruisen tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
17393: maapalstan lisäpellon saamiseksi 3 miljoonan markan suuruisen määrärahan Kemi-
17394: markan hinnasta ja päättänyt senkin lah- järven emäntäkoulun koulurakennus-
17395: joittaa sanottua koulua varten ja vielä ten rakentamista varten.
17396: lisäksi omistamansa tilan maista noin 50 ha
17397: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
17398:
17399: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto. Eino E. Heikura.
17400: Eino Rytinki. Yrjö Hautala.
17401: 969
17402:
17403: IV,4oo.- Fin. mot. N:o 332.
17404:
17405:
17406:
17407:
17408: Wickm.an m. fl.: A.ngående anvisande av anslag för bygg-
17409: nadsarbeten vid Kronoby småbrukarsskola.
17410:
17411:
17412: T i ll R i lk s d a g e n.
17413:
17414: Av en uwedning om den Qägre [antbruksun- motiverad Slkrivelse till lantbru'ksministeriet
17415: dervisningen i vårt 1and av •en för ändamålet före.slagilt, att :ifTågavarande sko:la omedel-
17416: tillsatt sta;tskommite under ordförandeskap ba:rt borde grundas.
17417: av lantbruksrådet V.R. Lehtonen framgår, att Inseende den stora betydelse den pianerade
17418: 'kommitten i sitt betänlkande, datemt den svenska småbrulkarskdlan för Österbotten
17419: 5 juni 1945, särslkilrt fäst sig vid d'Cll uppen- slruHe ik:omma att få för höjandet av YI"kes-
17420: bara bristen på iJ.antbruksundervisnmgsan- kunskapen på [antbrukets område samt
17421: sta1ter i svermka österbotten. Sta'tskomrrnitten emedan Kronoby soclken, geografiskrt sett
17422: 'h:ade yUerligare konstaterat, att IWrra delen oeh i förhållande trll trafi'kmöjligheterna
17423: av svensika österbotrten hellt saJknar faCikskoiJ.or ä:vensom i andra aovseenden, vore 'en myckett
17424: för lantbrulket oclh atlt ifrågavarande utbild- läJmplig piaceringsort för skolan, i synnerhet
17425: ningsanstalt följaMligen borde plaeeras i som på orten fanns en lämpHg ~ägen:het
17426: denna trakt, som utgöres a;v en vidsträckt, för ändamålet, beslöt Kronoby ik:ommun år
17427: tätt bebyggd småbruikarbygd. I avseende å 1947 att erbjuda staten att inlösa och
17428: platsen för sllro'lan föreslog lkonrmitten, rutt a'nvända Fi~karholm lägenlhets marker och
17429: skiolan SkuHe förläggas tiU Kronoby. byggnader för nämnda småbruikarsko1a.
17430: Med anledning av de't ovarranförda vidtogos På grund av finansiella skä:l lhar staten
17431: år 1947 förrberedande åtgärder i Kronoby emeHertid icike hittil1s 'kunnat inköpa lägen-
17432: för grundandet aw en fackslrola för [ant- lhet·en oclh. byggnaderna. Därerrnot lhar jordin-
17433: bruilret. Förslaget omfat'tades bl.a. av lant- lösningsnämn,den vid sin anläggningsförräitt-
17434: mannagil~ena inom hela det område, som ning rörande FiSkarhdlm lägenlh·et reserverrut
17435: skul1e lkonrma att betjänas av slrolan. Vidare bLa. 35 ha ålker o0h odlingsbar jord av
17436: var man inom samtliga [antbruiksorganisatio- nämnda lägnh~t tili sko~lägenhet för slrolan
17437: ner i svensika österbotten myc'ket intresserad samt dessutom aw sta:tens skogar i Kronoby
17438: av aitt få tili stånd 'Cll dylilk Slkola för norra ett Slkogsskift för slkol'ans behov aw sik:ogsmarik.
17439: svenSka österbotten med p'lacering i Kronoby. 157 jordinlösni'ngsnämnden, som fattade
17440: Så1unda har österbottens Sv·enslka Lant- nä:mnda beslut, anför i en skrivellse till den
17441: brukssäiJ.lskap givit slro1planen sitt varmaste dåv:aTande skol~itten, att ,ttaniken på
17442: förord samt ombildat sä!llskapets ambu1e- en småbrukarslkola med placering i Kronoby
17443: rande lantmanna- oclh fiskarsko1a tiH en är myclket [yckad, i synne:r'het som ie:ke
17444: fast srrnåbrukarskola med Kronoby som enbart Krronoby, utan !hela meHersta öster-
17445: hemort. Li:k:aså !har österbottens svensika bottens svensika ikOilll'llluruer i detta nu står
17446: producentförbund i ett utlåtande förordat inför ett nydaningsarbete, vr1ket de pågåeru:le
17447: p'lanen. Ytterligare må nämnas, att Svensika oc'h kommande nyskiftena represent•era".
17448: Larrtbrukssällslkapens i Fimand Förbund I juni detta år höll jordinlösningsnämnden
17449: för lantbrulksministedet har föreslagit, att slurosammanträde angåeru:l•e Frsikarlholm lägen-
17450: en småbrU'lmrskola snruraslt :möjligt borde het odh härvid bestämdes slutgiltigt, rutt
17451: inråJttas i Kronoby. Även Finlands Svenska för den Miv,ande skoHägenthet•en slkola reser-
17452: ForktingsfuHmä:ktige lhar genom Svenska 'V!eras nödiga markområden av nä:mnda
17453: Yl'lkesutbildningsstyrelsen låtit utreda behovet lägen!het.
17454: av utöikad svenskspråkig lantbruksundervis- Sikdlan öppnades den 10 januari 1949.
17455: ning, varef:t.er follktingsful'l:mä.ktige i en väl Det år sålunda 4: de verlksamthetsåret som
17456: 970 IV,4oo. - Kruunupyyn pienviljelijäkoulu.
17457:
17458:
17459: nu pågår. På grund av förutnämnda beslut med det snaraste uppföras erforderliga
17460: av lantbrukssä;llskapet kan skolan sägas byggnader för densamma. Slkolans direk.tion
17461: ,vara arvtagare tiU den inom säHskapets har för detta ändamäl utarbetat ett prelimi-
17462: område tidigare verksamma rvandrande närt byggnadsprogram för skolan och i detta
17463: lantmanna- och fiskarskolan. AvsiJk:ten har nämnes bl. a., att skolan först och främst
17464: var]t, att skolan skulle inrättas som en behöver nällllllda [ärarbostad, innehålland.:J
17465: ettårig praktisk-t,eoretiSk småbrukarskola. två bostadsl{)lkaler. Härigenom kunde läro-
17466: HittiHs lhar dett:a icke kunnat slke, rvarför :sa'len i skolans nuvarande lärobyggnad, som
17467: skolan ti:llsvidare arbetar som en vanlig delvis utnyttjas som bosrtad för 'lärare,
17468: 'lantmannagkola. förstoras och lämna utrymme åt ett betydligt
17469: iSkolan har ända sedan starten arbetrut större antal elever än för närvarande. F'ör
17470: under synnerligen odrägliga lokalitetsför- att kunna fylla sin u;ppgift bör skolan även
17471: ihållanden och under svåra ~konomislka få en byggnad, innehål1ande maskinihall,
17472: omständiglreter. Utrymrnet är tillsvidare så me!kanisk verkstad, smedja o<fu snicika;r-
17473: lk<nappt, att silro'lan kan emottaga högst 14 v,erkstad för undervisningsämndamåL För
17474: elever per år. Förutom att det är trångt i lärarbostaden, som enligt uppgjort förslag
17475: !klassrumrnet saknar sikolan egentligt internat. slkulle omfatta 900 byggnadskubikmeter, har
17476: Hessutom saknas lärarbostäder. byggnadskostnaderna beräknats stiga till
17477: De besvärligihet'er skolan hitWls haft att 6,300,000,000:- mlk ocJh för maskinihallen
17478: kämpa med har utgjort ett betydande till 6,000,000:- mik 'eller inalles 12,300,000:-
17479: handiikap i fråga om elevfrekvensen. Nu ser mk.
17480: det dock ut, som om det Sku:lle börja ljusna En:ligt den uppgjorda pianen skulle
17481: för skolan i dretta avseende. Av föl1handsan- byggnadsarbetet påbörjas våren 1953 samt
17482: mälningarna ti:H nästa årslkurs framgår det, sllutföras samma år. Utan statsanslag torde
17483: att Ej}evanta'let till närrnnda ikurs är trygga:t. 'mlan icike lkunna finansiera byggdsverksam-
17484: Senaste år bildades en gmantiförening ..31ten. På grund härav skuile skolan behöva
17485: för skolan, som från januari i år är slwlans ett statsunderstöd ( evenrt. statsil.ån mot iåg
17486: ä:gare oeh målsman. Garantiföreningen har ränta) om 5 miljoner mlk för uppförandet
17487: för 'avsi:kt att i närmaste framtid söka av nämnda byggnader. Återstoden av bygg-
17488: åstadk:omma ett avtal mellan Kronoby nadskostnaderna skulle finansieras genom
17489: !lrommun ocih garantiföreningen angående lån.
17490: ~ägeniheten och byggnaderna samt förvärva Med hänvisn:ing ,till ovanstånde, få under-
17491: det för skolan reserverade skogsskiftet. t,ecknade vördsamt före~å,
17492: Vidare p1anerar garantiföreningen att upp-
17493: föra en lärarbostad oeih en maslkiniha:ll. För att Riksdagen i statsförslaget för
17494: detta äru:lamål har man låtit uppgöra 1953 måtte upptaga ett belopp om 5
17495: Bkis:sriitningar mm. miljoner mark för byggnadsarbeten
17496: Om skolan SkaU ikunna fortsätta sin vid Kronoby småbrukarskola.
17497: v,er!ksaanhet o0h Öika elevantalet måste därför
17498: !Helsingfors den 11 september 1952.
17499:
17500: Albin Wickman. T. E. Nordström. Grels Teir.
17501: Verner Korsbäck. Kurt Nordfors. Levi Jern.
17502: Ture Hollsten. N. Nurminen.
17503: 971
17504:
17505: IV,4oo. - Rah. al. N:o 332. Suomennos.
17506:
17507:
17508:
17509:
17510: Wickman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kruunupyyn pien-
17511: viljelijäkoulun rakennustöihin.
17512:
17513:
17514: Ed us!ku n n·aiJ.il.e.
17515:
17516: Mallitalousneuvos V. R. Lehtosen puheen- ki·elisen maataJlousopetuksen tarpeesta, minkä
17517: johdoHa toimineen tarkoitusta varten asete- jä:1keen kansanik:äräjäva1tuutetut ovllit hyvin
17518: tun 'VIli1tionlmrnitean selonteosta maamme perust·ellussa 'kirjelmässä ehdottaneet maata-
17519: alemman ma:B!talousopetuksen tilasta ilmenee, lousministeriöl1e, että kysymyksessä oleva
17520: erttä komitea kesäkuun 5 päivänä 1945 päi- kouilu viipymättä olisi perustettava.
17521: vätyssä mietinnössään on erirtyiS'esti kiinnit- Käsittäen sen suuren merkityiksen, jonka
17522: tänyt huomionsa maatalousopetuslaitosten suunniteltu ruotsalainen pienvilj·elijäJkoulu
17523: ilmeiseen puutteeseen ruotsalaisella Pohjan- ·tu'lisi saamaan ammattitaidon koihottamiseiksi
17524: maalla. Va'ltionkomi'tea on li.sä;ksi todennut, maa:ta:louden alalLa ja koska Kruunupyyn
17525: että ruotsa:laisen Po!b.janmaan pohjoiselta kunta, maantieteellisesti katsoen ja Eikenne-
17526: osalta !kokonaan puuttuvat maartalouden mabdo1lisuu'ksiensa puolesta, samoin kuin
17527: rurnmllitti'koulut ja 'että ik:ysymytksessä oleva muissa!kin su'hteissa, olisi sangen sopiva kou-
17528: opetuslaitos olisi näin ollen sijoitettava tälle lun sijoituspailkika, varsi:nJkin kun paikkakun-
17529: tienool'le, jonka muodostaa laaja, tiheään nalla on tarkoitukseen sovelias maatila, päätti
17530: asuttu pienvitljeHjäseutu. Koulun paikan Kruunupyyn kunta vuonna 1947 tarjota val-
17531: surhteen komitea ehdotti, että 'koU!lu olisi tio'lle 'lunastettamuksi ja käytettäväksi FiSkar-
17532: sijoiterttlliva Kruunupyyhyn. holmin tilllin maita ja rrukennu!ksia sanottua
17533: Edellä esitetyn johdosta ryhdyttiin Kruu- pienviljelijäkoulua varten.
17534: nupyyssä vuonna 1947 valmisrtaviin toimen- Rahataloudellisista syistä valtio ei kuiten-
17535: piteisiin maatalouden amrnaJttikoulun perus- kaan tähän mennessä ole voinut ostaa tilaa
17536: tamista var.ten. ElhdotU!ksen ihyväJksyivät mm. ja sen rrukennuiksia. Sen sijaan on maan-
17537: maamiesseurat koko alueella, jota koulu lunwstuslautalkunta FiSkarholmin tilaa koslke-
17538: tulisi palvelemaan. Lisäksi oli'VIlit ruotswlai- vassa perustamistoimitulksessaan varannut
17539: sen Pohjanmaan !kaiik!ki maatalousjärjestöt mm. 35 !ha peltoa ja viljelyskelpoista maata
17540: kiinnostuneita tällaisen koulun aikaansaami- sanotusta tilasta koululle selkä lisäiksi Kruunu-
17541: sesta ruortsrulaisen Pohjanmaan pohjoisosaan pyyssä olevista valtion metsistä metsäpalstan
17542: sijoituspai'k!kana Krruunupyy. Niinpä on Poh- koulun metsämaan tarvetta varten. 157.
17543: janmaan ruotsalainen maa.rrviljelysseura anta- maanlunastuslautakunta, joka teki tämän
17544: nut koulusuunnitel:rnaUe lärrrupimimm:än puo[- päätöksen, esittää silloiselle kou'lukomit•ealle
17545: tolaus·eensa selkä muuttanut seuran kiertävän läihettämässään kirjelmässä, että ,Ajwtus pien-
17546: maamies- jra ka'lastusilttmlun kiinteäksi p~en viljelijäikoulusta, sijoituspaikkanaan Kruunu-
17547: vilj·elijäik:ouluksi kotipaikkana Kruunupyy. pyy, on sangen onnistunut, varsinkin kun
17548: Samoin on Pohjanmaan ruotsalainen tuot- ei vain Kruunupyy vallin koko Keski-Pohjan-
17549: tajarliitrto lausunnossaan puoltanut suunnitel- maan ruotsrulaiset kunnwt ovwt tätä nyikyä
17550: maa. Vielä mainittakoon, että Suomen Ruot- uusintatyön edessä, jota parhaillaan käyn-
17551: Sia!laisten Maanviljelysseurain Liitto on maa- nissä o'Ievat ja tulevfl!t uusjaot edustavwt".
17552: ta:loU\SiillinisteriöUe ehdottanut, että Kruunu- Kuluvan vuoden kesäJkuussa maanlunastus-
17553: pyy'byn malhdollisimman pian perustettaisiin 1autakunta piti Fiskarholmin tilaa koskevan
17554: pien'Vi'ljelijäJkoulu. Myös Suomen Ruotsalais- loppuk01kouksensa ja tällöin määrättiin lopul-
17555: rflen Kiansankäräjäin va!1tuurteturt ovat Ruot- Esesti, että tulevaa koulutillaa varten vara-
17556: salaisen Ammattilkasvatusha1lituksen avulla truan mainitusta rtHasta tarvittfl!vat maa-
17557: toirnituttaneet tutk:irrnuksen iisätyn ruotsin- alueet.
17558: 50
17559: 972 IV,4oo. - Kruunupyyn pienviljelijäkoulu.
17560:
17561:
17562: KiOulu avattiin. tammikuun 10 päirvärrä Jos koulun on voitarva ja;t'ka.a toimintaallSa
17563: 1949. Neljäs toimintavuosi on siis nyt me- ja lisätä oppilaslu:kuaan, on sitä varten maJh-
17564: nossa. Maata1ousseuran edellä mainitun rpää- dol!lisimman pian ralkennettav:a tarvittavat
17565: töik:sen n()ja!1la voidaan koulun sanoa olevan raJkennukset. Kou~un johtokunta on tätä tar-
17566: seuran ailuool1a aiikaisem:min toimineen !kier- koitusta varten valmistanut koululle
17567: täJVän maamies- ja lka!lastuSkou~un periilin.en. a'lustaNan ralkennusolhjelrrnan ja siinä maini-
17568: Ta:rlkoituksena on ol'lut, että !koulu perustet- taan mm., että fk:oulu ens:iJinanäis~ksi tarvit-
17569: taisiin ylksivuotise~ksi lkäytännö'llis-iooree'tti- see sanotun opettajooasunnon, jolhon !kuuluu
17570: seksi pienviljtili:jä'kouluksi. Tähän mennessä kaksi asuinhuoneistoa. Näin voitaisiin koulun
17571: näin ei ole voinut tarpwhtua, minikä vuoiksi nykyisessä opetusrakennu!ksessa oleva.a ope-
17572: lkoulu toistaiseksi rtoimii t·aJVaillisena maamies- tussalia, jota osittain !käytetään opettajan
17573: lkou!luna. asuntona, laajentoo ja se antaisi silloin ti'laa
17574: Koulu on alusta UiJhtien rboi:minut erittäin huomattavasti suuremma;lle oppi'lasmääräJJ.e
17575: sietärrnättömissä huoneisto- ja rvailkeissa tallou- kuin nj'ikyään. VoidaJksoon täyttää 1Je:htäJVänsä
17576: de'Hisi:ssa o'loissa. Tilat ovlllt toistaiseksi niin on koulun myös saatava ralkennus, jossa on
17577: afu.tll!at, että koulu :voi ottaa vast·Mn enintään iJronehaJHi, fk:onepruja, paja ja puusepänverstas
17578: 14 oppiilasta ·vuotta ikolhti. S.en 'lisälksi eottä opetustarkoituksia varten. Opettajanasunto-
17579: luolk!kialhuoneessa on aJhdasta, puuttuu kou- rakennuksesta, joka tehdyn ehdotuksen mu-
17580: lulta :varsinainen asuntola. Vi eJlä ollaan ilman
17581: 1 kaan sisältäisi 900 rakennuskuutiota, on ra-
17582: opettwj arrasuntoa. kennuskustannukset laskettu 6,300,000 mar-
17583: Vaikeudet, joissa koulun on tähän asti kaksi, ja konehallista 6,000,000 markaksi eli
17584: ollut taistdtaNa, ovat mellro:iseSiti vaikutta- yhteensä 12,300,000 markaksi.
17585: neet oppilasrrnäiilrä:än. EnnwktkoillmoittautUiilli- Tehdyn suunnitelman mukaan aloitettai-
17586: sista seuraavalle vuosilkurssiHe ilmenee, että siin rakennustyöt keväällä 1953 ja vietäisiin
17587: sanotun !kurssin oppilasmäärä on turrvattu. päätökseen samana vuonna. Ilman valtion-
17588: apua koulu ei pystyne rahoittamaan raken-
17589: Viime vu·onna kouluille perustettiin kanna- nustoimintaa. Näin ollen koulu tarvitsisi val-
17590: tusy:hdistys, joka !kuluvan vuoden tammi- tionapua (mahdollisesti halpakorkoista lai-
17591: kuusta lähtien on !koulun omistaja ja edus- naa) 5 milj. markkaa sanottujen rakennusten
17592: mies. Kannatusy!hdistj'ikseHä on aiikomus rakentamist avarten. Rakennuskustannusten
17593: ailkruansaada 1älhimmässä tu~evaisuudessa loppuosa rahoitettaisiin lainalla.
17594: Kruunupyyn ikunnan ja 1lmnnatusy!hdisty'ksen Edel'lä olevaan viitaten a1leikirjoittane·et
17595: !kes!ken tilaa ja ra:lmnnu!ksia 'koskeva sopimus ehdottavmt,
17596: sekä hankkia kouluUe varattu metsä;pais:ta.
17597: Edelleen kannatusyhdistys suunnittelee opet- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
17598: trujanasunnon ja lkone:hallin ralkenltami:sta. tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mark-
17599: Tätä tai'Ikoitusta vart·en on laadittu luonnos- kaa Kruunupyyn pienviljelijäkoulun
17600: piirus•tuJlrset ym. rakennustöitä varten.
17601: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
17602:
17603: Albin Wickman. T. E. Nordström. Grels Teir.
17604: Verner Korsbäck. Kurt Nordfors. Levi Jern.
17605: Ture Hollsten. N. Nurminen.
17606: 973
17607:
17608: IV,4ol. - Rah. al. N:o 333.
17609:
17610:
17611:
17612:
17613: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta Siikaisten pienvil-
17614: jelijäkoulua varten.
17615:
17616:
17617: E d u s k u n n a ll e.
17618:
17619: Maatalous- ja pienviljelysalan ammatti- kennusten ja välineistön kuntoon saatta-
17620: koulutus on maassamme jäänyt valtiovallan mista varten, eikä siis tämän koulun opetus
17621: taholta lapsipuolen asemaan siitä huolimatta, voi olla riittävän tehokasta ja monipuolista
17622: että vaitionkin puolelta on usein esitetty va- pienviljelysammattialan opetustehtävien hoi-
17623: kuuttavia esimerkkejä sen tarpeellisuudesta. tamiseksi, eikä oppilaslukumäärän lisäämi-
17624: Maassamme on kylläkin nuorison opiskelun seenkään ole mahdollisuuksia nykyisten kou-
17625: hyväksi yleensä auliisti osoitettu uhrautu- lun rakennusten ja opetustilojen puitteissa.
17626: mishalua, ja valtiovallan taloudellinen tuki Tätä varten eduskunnalle on tehty viime
17627: onkin melkoinen, mutta opiskelu on enem- vuosina monia toivomus- ja raha-asia-aloit-
17628: män suuntautunut tietopuolisen koulutuksen teita, joissa on pyydetty valtiolta määrära-
17629: saamiseen ja näin varsinainen ammattikou- hoja Sikaisten pienviljelyskoulun hyväksi
17630: lutus, so. nuorison koulutus elämää ja eri suunniteltujen rakennusuudistusten ja ope-
17631: ammatteja varten on jäänyt riittävää huo- tusvälineistön hankintaa ja täydennystä
17632: miota vaille. Erikoisesti maatalousalan am- varten, mutta tähän saakka tuloksetta. Kun
17633: mattikouluj en kehi ttämistyössä valtiovallan nämä määrärahat, joita tietääkseni maata-
17634: toimenpiteet ovat jääneet usein varsin ra- loushallituskin on puoltanut, jälleen puuttu-
17635: joitetuiksi, ja näin nämä tämän ammatti- vat hallituksen esittämästä vuoden 1953
17636: alan koulut ovat jääneet puutteellisiksi ra- tulo- ja menoarviosta, niin olisi eduskunnan
17637: kennuksiltaan ja opetusvälineiltään jne. ja sen valtiovarainvaliokunnan korjattava
17638: Näin maatalousnuorison opiskelua ei saada tämä puute siten, että sanottujen rakennus-
17639: suuntautumaan voimakkaammin oman am- toimenpiteiden alulle saattaminen jo vuoden
17640: mattialan opiskeluun. 1953 aikana kävisi jossakin laajuudessa
17641: Maatalousalan ammattioppilaitoksista toi- mahdolliseksi.
17642: mii mm. Pohjois-Satakunnassa ns. Siikaisten Edellä olevaan sekä toiv. al. n:o 153 (1952
17643: pienviljelijäkoulu puutteellisissa olosuh- vp.) perusteluihin viitaten kunnioittaen eh-
17644: teissa, joka koulu on aikanaan perustettu dotamme,
17645: erään maanviljelijän tilalahjoituksen poh-
17646: jalla Siikaisten kuntaan. Se sijaitsee maakun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
17647: nan varsinaisella pienviljelysalueella, missä tulo- ja menoarvioon 10 miljoonaa
17648: maatalous ja pienviljelysalan ammatillista markkaa Siikaisten pienviljelijäkoulun
17649: opetusta ja kasvatusta kaivataan. Kuitenkin rakennustöitten ja opetusvälineistön
17650: Satakunnan maanviljelysseuralta, jonka hoi- täydennysten alulle saattamista var-
17651: dossa ja valvonnassa sanottu pienviljelys- ten.
17652: koulu on, puuttuu varoja tämän koulun ra-
17653: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
17654:
17655: Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen.
17656: 974
17657:
17658: IV,4o2.- Rah. al. N:o 334.
17659:
17660:
17661:
17662:
17663: Raunio ym.: Määrärahan osoittamisesta Lepaan puutarhm.
17664: opiston oppilasasuntolan rakennustöiden aloittamiseksi.
17665:
17666:
17667:
17668: E d u s k u n n a 11 e.
17669:
17670: Lepaan puutarhaopiston nykyinen oppilas- Kotilan korjaamiseen, joten sen kunto on
17671: rakennus lienee alunperin rakennettu joskus yhä rappeutunut.
17672: 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Rakennus Hattulan ja Tyrvännön kunnanlääkäri
17673: palveli alkuaan muonamiesperheiden asun- Ahti Poikolainen on 18. 2. 52 päivätyssä
17674: tona ja siinä oli keskellä suuri yhteishuone, todistuksessaan lausunut tästä rakennuksesta
17675: jossa oli keittoliesi ja leivinuuni ja sen mo- mm. seuraavaa:
17676: lemmilla puolilla oli kaksi huonetta kummas- ,1. Koko asuntolarakennus on vanha ja
17677: sakin kerroksessa eli yhteensä kahdeksan täysin rappeutunut. Rakennuksessa on puu-
17678: huonetta, joissa kussakin asui muonamies- lattiat, jotka ovat aivan alkeellisessa kun-
17679: perhe. nossa, erittäin hatarat ja monin paikoin uh-
17680: Kun v. 1910 ryhdyttiin rakentamaan Le- kaavasti notkuvat. Ikkunat ovat täysin ra-
17681: paaseen puutarhaopistoa, tehtiin tästä karta- vistuneet. Kautta koko rakennuksen käy voi-
17682: non vanhasta ,muonamieskasarmista" oppi- makas veto.
17683: lasasuntola ja -ruokala, ja siten saatiinkin 2. Asuinhuoneet ovat pieniä, synkäntun-
17684: aluksi tyydyttävät tilat, kun silmämääränä tuisia koppeja, joiden lattiapinta-ala on
17685: pidettiin vain 12 oppilasta, mikä aluksi riitti. 9.90 m2 ja tilavuus 23.76 m3 useimmissa.
17686: Mutta oppilasluvun kasvaessa tilanne jo pian Kun niihin on sijoitettu kuhunkin 2 oppi-
17687: kävi hankalaksi. Puutarhaopiston yhteyteen lasta, jää erikoisesti ilmakuutiotilavuus yhtä
17688: perustettiin v. 1923 myös puutarhakoulu, oppilasta kohden (ll.ss m3) tuntuvasti alle
17689: jolloin yhteinen oppilasluku nousi jo 30- terveydenhoidollisen minimin (15 m3).
17690: 40: een. Oppilaita sijoitettiin silloin myös toi- 3. Kun rakennuksessa ei ole lainkaan ter-
17691: siin rakennuksiin ja v. 1926 voitiin myös veysikkunoita, ja kun ikkunoiden hataruu-
17692: ruokalalle ja sen henkilökunnalle saada tilat den vuoksi suurimpia rakoja on yritetty til-
17693: muualta, joten alkuperäinen oppilasrakennus kitä sanomalehtipaperilla ym. vastaavalla
17694: ,Kotila" tuli asukkaille tilavammaksi. materiaalilla, ei asuinhuoneiden tuuletuskur-
17695: Oppilasluku on kuitenkin edelleen kasva- juutta voi enää mitättömän pieni ilmanvaih-
17696: nut. Heitä on nyt 72 ja lisäksi vielä harjoit- toventtiili auttaa.
17697: telijoita, joten asuntola on käynyt aivan 4. Väliseinät ovat hataria lautakyhäelmiä,
17698: liian ahtaaksi. Oppilaslukua olisi syytä vielä joita on erittäin vaikea pitää syöpäläisistä
17699: nykyisestäänkin korottaa, mikä tekisi valtion vapaina.
17700: kustannukset oppilasta kohden pienemmiksi, 5. Pesu- ja kuivaushuoneet ovat surkeassa
17701: mutta asuntola ei tätä salli. kunnossa ja toivottoman ahtaat, varsinkin
17702: Lisäksi on mainittava, että ko. rakennus kun niitä on pakko pitää myös säilytyspaik-
17703: on kuntonsa puolesta tavattoman huono. Jo koina.
17704: lähes parikymmentä vuotta sitten maatalous- 6. Oppilaiden ainoana yhteisenä oleskelu-
17705: hallituksen arkkitehti selitti rakennusta tut- huoneena on rakennuksen alahalli, joka va-
17706: kittuaan, ettei sitä enää kannattanut korjaa- lon niukkuuden, lattioiden hataruuden, ve-
17707: malla kunnostaa asuntolaksi. Tästä johtuen toisuuden ja täydellisen rappeutuneisuuden
17708: ei rakennusten korjausmäärärahoja, jotka vuoksi on pöyristyttävä näky.
17709: muutenkin ovat olleet niukkoja, ole käytetty 7. Siitä huolimatta, että rakennuksessa on
17710: IV,4,02. - Raunio ym. 975
17711:
17712: keskuslämmitys ja vesijohto, ei asuntolan haopiston oppilasasuntola on vanha ja laho
17713: 52: lla oppilaalla ole mahdollisuutta saada sekä tarkoitukseensa aivan liian pieni. Asian-
17714: kuumaa vettä peseytymistä varten, vaikka tuntijoiden antamien lausuntojen mukaan ei
17715: työolosuhteet (multa, lannoitteet, kemialliset siitä voida enää korjaamallakaan saada käyt-
17716: aineet) sitä ehdottomasti vaativat. Raken- tökelpoista. Sitävastoin voitaisiin tähän ra-
17717: nuksessa ei löydy ainuttakaan mukavuuslai- kennukseen edullisesti sijoittaa opiston vers-
17718: tosta. tas ja veistoluokka sekä järjestää kurssilai-
17719: Kun asuntokurjuus on päässyt näinkin sille asuntoja. Uutta rakennusta on myös
17720: skandaalimaiseksi, ei ole ihmeteltävää siinä, puutarhaopetustoimikunta pitänyt välttämät-
17721: että oppilaskunnassa on esiintynyt viime tömänä. Sen valmistuttua voitaisiin Lepaan
17722: vuosina mm. paratyfus- ja keltatautiepide- puutarhaopiston ja koulun oppilasmääriä
17723: mioita ja monia vaikeita sairaustapauksia. huomattavasti lisätä ja siten saada Lepaan
17724: Suorittamani tarkastuksen perusteella pidän- laitosten hyväksikäyttö tehokkaammaksi.
17725: kin ehdottoman välttämättömänä, että tämä Paitsi oppilasasuntolaa 100 oppilasta varten
17726: asuntola lukuisine terveydenhoitolain vastai- sijoitettaisiin uuteen rakennukseen henkilö-
17727: sine epäkohtineen on perusteellisesti korjat- kunnan asuinhuoneita, keittiö ja ruokailu-
17728: tava ja majoitettavien luku vähennettävä tilat 120 henkeä varten, hedelmien säilytys-
17729: puoleen tahi on uusi asuntola rakennettava." ja pakkaamotilat sekä eräitä muita välttä-
17730: Valtiontilintarkastajat (kunnallisneuvos E. mättömiä lisätiloja. Alustavien laskelmien
17731: M. Tarkkanen, johtaja Viljo Virtanen ja mukaisesti tarvitaan kaikkiaan 15,000 m3 kä-
17732: sihteeri Aarne Koivulehto) lausuvat 15. 7. sittävä rakennus, minkä kustannusarvio on
17733: 52 Lepaan puutarhaopistossa suorittamansa 135,000,000 mk. Suunnitelman laatimista ja
17734: tarkastuksen perusteella antamassaan kerto- töiden aloittamista varten esitetään menoar-
17735: muksessa mm. näin: ,Oppilaiden asuntola- vioon merkittäväksi 50,000,000 mk."
17736: rakennus on varsin huonossa kunnossa eikä Kun määrärahaa ei kuitenkaan ole sisälly-
17737: täytä asuntolalle asetettavia vaatimuksia. tetty ensi vuoden talousarvioon, ehdotamme
17738: Mainittu rakennus lienee peräisin 1800-lu- edellä esitettyyn viitaten kunnioittavasti,
17739: vun alkupuoliskolta ja on se kivirakennus,
17740: joka sittemmin on sisäpuolelta vuorattu lau- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
17741: doilla. Taloa voitaneen vastaisuudessa vielä tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
17742: käyttää korjaamona ja käsityöhuoneena, markan määrärahan Lepaan puutarha-
17743: mutta ihmisasunnoksi sitä ei enää kannata opiston oppilasasuntolan suunnitelman
17744: korjata." laatimista ja rakennustöiden alkamista
17745: Maataloushallitus taas esitti vuoden 1953 varten.
17746: menoarvioehdotuksessaan: ,Lepaan puutar-
17747: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
17748:
17749: Eino Raunio. Arvi Turkka. Juho Tenhiälä.
17750: Kalle Jokinen. Hemming Lindqvist. Aino Malkamäki
17751: Felix Seppälä. Otto Toivonen.
17752: Leo Häppölä. Kaino Haapanen.
17753: 976
17754:
17755: IV,4o3. - Fin. mot. N:o 335.
17756:
17757:
17758:
17759:
17760: Österholm m. fl.: Angående anvisande av anslag för inköp
17761: av tomt för statens forstskola i Ekenäs.
17762:
17763:
17764:
17765: T i 11 R i k s d a g e n.
17766:
17767: Sedan år 1908 har forsttekniker utbi1dats nings- och demonstrationsskogar för skolan
17768: vid en skogssko1a med svenskt undervisnings- och för kurser, som anordnas för skogs-
17769: språk, till en början under provisoriska för- ägare och skogsarbetare. Sådana möjligheter
17770: hållanden men sedan vid Ekenäs forstsko1a, finns inte annorstädes inom de svensksprå-
17771: som år 1943 på grund av riksdagens hem- kiga bosättningsområdena. Dessutom har vid
17772: ställan ställdes på ordinarie stat och där- vai av plats hållits i sikte att inom skolom-
17773: efter verkat som en statens 1äroinrättning rådet skulle finnas en od1ing för anläggning
17774: med samma må1 som de finskspråkiga skogs- av plantskola och trädgård ävensom att sko-
17775: sko1orna, om ock med en av förhållandena lan skulle förläggas utanför ett störande
17776: betingad förkortad 1ärop1an. Denna sko1a, bostadsområde. Alla dessa förutsättningar
17777: som är den enda svenskspråkiga på sitt om- är för handen inom det område, som före-
17778: råde, har en stor betyde1se för att tillfreds- slås till tomt för Ekenäs forstskola. Det
17779: ställa de svenskspråkiga bygdernas behov av 1igger på Ekenäs stads mark, 2 km från
17780: skogsfackmän. stadsbebyggelsen vid stranden av Pojo vi-
17781: Ekenäs forstsko1a arbetar emellertid under ken, vilket gör det möjligt att anordna un-
17782: synnerligen primitiva förhållanden i en dervisning i praktisk fiskevård.
17783: trång och olämplig 1okal, som uppförts för Stadsfullmäktige i Ekenäs har i överens-
17784: bostadsändamål och aldrig iordningställts stämmelse med de sakkunnigas önskningar
17785: till en i någon mån tillfredsställande sko1- erbjudit staten ett tomtområde för forstsko-
17786: 1okal, vi1ket inte heller av praktiska skä1 1an på inalles 6,5 ha, varav staden är villig
17787: varit möj1igt. Skolan befinner sig mitt inne att sälja 3,5 ha och därutöver donera åter-
17788: i staden, vilket medför många olägenheter stoden av den behövliga arealen, 3 ha, var-
17789: för sko1arbetet. Kosthåll och internat finns igenom priset för hela tomtområdet komme
17790: inte, endast ett par vindsrum bebos av e1e- att utgöra 6,5 milj. mark, motsvarande 100
17791: ver. Som jämföre1se kan nämnas att 1andets mark per m2, vilket de sakkunniga ansett
17792: fem finskspråkiga forstsko1or utbyggts till synnerligen förmånligt för staten.
17793: fullt moderna läroinrättningar, placerade Då Ekenäs forstskola, såsom ovan fram-
17794: inom egna, sammanhängande skolrevir med hållits, arbetar under synnerligen otillfreds-
17795: allsidiga övningsmöj1igheter. ställande förhållanden och oundgängligen är
17796: För att åstadkomma en förbättring av den i behov av ny byggnad på 1ämp1ig plats,
17797: svenskspråkiga skogsundervisningen har med borde staten äntligen skrida till åtgärder
17798: godkännande av statens forstmyndigheter in- för att skolans byggnadsfråga måtte bli löst.
17799: 1etts underhandlingar med Ekenäs stad i Det förslag, för vilket ovan redogjorts, har
17800: syfte att förvärva 1ämplig tomt för en ända- förordats av forststyrelsen såsom i alla hän-
17801: målsenlig skolbyggnad. Därvid har beaktats seenden gynnsamt för skolan och staten.
17802: att i västra Nyland finns tätt grupperade Utöver det belopp på 6,5 milj., som erford-
17803: resterna av statsskogar, som ingår i det ras för att förvärva tomtområdet, borde
17804: sedan länge existerande skolreviret och att reserveras 2 milj. mark för att bekosta rit-
17805: i denna trakt finns en mängd äldre, väl- ningar och övriga förberedelser för bygget.
17806: skötta skogsbruk av olika storleksklasser, Med hänvisning till det som ovan framhål-
17807: som väl ägnar sig till kompletterande öv- lits föreslås,
17808: IV,4'03. - Österholm ym. 977
17809:
17810: att Riksdagen måtte i statsförslaget Ekenäs ävensom till ritningar för
17811: för år 1953 anvisa 8,5 mt1j. mark för skolbyggnaden.
17812: inköp av tomt för statens forstskola i
17813: Helsingfors den 14 september 1952.
17814:
17815: John Österholm. Kurt Nordfors. Henrik Kullberg.
17816: Levi Jern. Ebba östenson. Ture Hollsten.
17817: Arthur Larson. C. A. Öhman. Nils Meinander.
17818: Grels Teir. Albin Wickman. T. E. Nordström.
17819: 978
17820:
17821: IV,4o3. - Rah. al. N:o 335. Suomennos.
17822:
17823:
17824:
17825:
17826: Österholm ym.: Määrärahan osoittamisesta tontin ostami-
17827: seksi Tammisaaressa olevalle valtion metsäkoululle.
17828:
17829:
17830:
17831: E d u s k u n n a 11 e.
17832:
17833: Vuodesta 1908 lähtien on metsäteknikoita joukko vanhempia, hyvinhoidettuja, eri suu-
17834: koulutettu aluksi väliaikaisissa olosuhteissa ruusluokkaa olevia metsätalouksia, jotka hy-
17835: toimineessa metsäkoulussa, jossa ruotsin vin soveltuvat täydentäviksi harjoitus- ja
17836: kieli on ollut opetuskielenä, mutta sittemmin näytösmetsiksi koululle ja niille kursseille,
17837: Tammisaaren metsäkoulussa, joka vuonna joita järjestetään metsänomistajille ja met-
17838: 1943 eduskunnan toivomuksesta saatettiin sätyöntekijöille. Sellaisia mahdollisuuksia ei
17839: vakinaiselle kannalle ja joka sen jälkeen on ole muualla ruotsinkelisellä asutusalueella.
17840: toiminut valtion oppilaitoksena samoin pää- Sitä paitsi paikan valinnassa on pidetty sil-
17841: määrin kuin suomenkielisetkin metsäkoulut, mällä, että koulun alueella olisi viljelystä
17842: joskin olosuhteiden edellyttämin lyhennetyin taimiston ja puutarhan perustamista varten,
17843: oppisuunnitelmin. Tällä koululla, joka on samoinkuin että alue tulisi sijoitetuksi häi-
17844: alueellaan ainoa ruotsinkielinen, on suuri ritsevän asutusalueen ulkopuolelle. Kaikki
17845: merkitys ruotsinkielisten seutujen metsä- nama edellytykset ovat olemassa sillä
17846: ammattimiestarpeen tyydyttämisessä. alueella, jota esitetään Tammisaaren metsä-
17847: Tammisaaren metsäkoulu toimii kuitenkin koulun tontiksi. Se on Tammisaaren kaupun-
17848: erittäin alkeellisissa oloissa ahtaassa ja epä- gin maalla, 2 km päässä kaupunkiasutuk-
17849: mukavassa huoneistossa, joka on rakennettu sesta Pohjanpitäjänlahden rannalla, mikä
17850: asuntotarkoituksia varten ja jota ei koskaan tekee mahdolliseksi käytännöllisen kalastuk-
17851: ole järjestetty edes jossain määrin tyydyttä- senhoidonopetuksen järjestämisen.
17852: vässä kunnossa olevaksi kouluhuoneistoksi, Tammisaaren kaupunginvaltuusto on asian-
17853: mikä ei myöskään käytännöllisistä syistä ole tuntijoiden toivomusten mukaisesti tarjonnut
17854: ollut mahdollistakaan. Koulu on keskellä valtiolle metsäkoulua varten yhteensä 6,5
17855: kaupunkia, mikä aiheuttaa koulutyölle useita ha:n tonttialueen, josta kaupunki on halukas
17856: haittoja. Ruoanpitoa ja oppilasasuntolaa ei myymään 3.5 ha, ja sen lisäksi lahjoittamaan
17857: ole. Ainoastaan parissa vinttikamarissa asuu tarvittavan pinta-alan jäljellä olevan osan,
17858: oppilaita. Vertauksen vuoksi voidaan mai- 3 ha, jotenka koko tonttialueen hinta olisi
17859: nita, että maan viisi suomenkielistä metsä- 6,5 miljoonaa markkaa, mikä vastaa 100
17860: koulua on rakennettu täysin nykyaikaisiksi markkaa neliömetriltä, jota asiantuntijat
17861: oppilaitoksiksi, jotka on sijoitettu omille yh- ovat pitäneet erittäin edullisena valtiolle.
17862: tenäisille kouluhoitoalueille, joissa on kaikin- Kun Tammisaaren metsäkoulu, niinkuin
17863: puoliset harjoittelumahdollisuudet. edellä on esitetty, työskentelee erittäin epä-
17864: Parannuksen aikaansaamiseksi ruotsinkie- tyydyttävissä oloissa ja välttämättömästi
17865: liseen metsäopetukseen on valtion metsä- tarvitsee sopivalla paikalla sijaitsevan uuden
17866: viranomaisten suostumuksella aloitettu neu- rakennuksen, pitäisi valtion vihdoinkin ryh-
17867: vottelut Tammisaaren kaupungin kanssa so- tyä toimenpiteisiin koulun rakennuskysy-
17868: pivan tontin hankkimiseksi tarkoituksenmu- myksen ratkaisemiseksi. Sen ehdotuksen, jota
17869: kaista koulurakennusta varten. Tällöin on edellä on selostettu, on metsähallitus sekä
17870: otettu huomioon, että Länsi-Uudenmaalla koululle että valtiolle kaikissa suhteissa
17871: on tiheässä valtionmetsien jäännöksiä, jotka edullisimpana pannut etusijalle. Paitsi 6,5
17872: sisältyvät jo kauan olemassaolleeseen koulu- miljoonan markan määrää, joka tarvitaan
17873: hoitoalueeseen, ja että tällä seudulla on tonttialueen hankkimiseen, pitäisi varata 2
17874: IV,403. - österholm ym. 979
17875:
17876: miljoonaa markkaa piirustusten ja muiden tulo- ja menoarvioon B,s miljoonaa
17877: rakennusvalmistelujen kustannuksiin. markkaa tontin ostamiseksi Tammi-
17878: Viitaten edellä esitettyyn ehdotamme, saaressa olevalle valtion metsäkoululle
17879: sekä koulurakennuksen piirustuksia
17880: että Eduskunta ottaisi vuoden 1953 varten.
17881: Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1952.
17882:
17883: John Österholm. Kurt Nordfors. Henrik Kullberg.
17884: Levi Jern. Ebba östenson. Ture Hollsten.
17885: Arthur Larson. 0. A. Öhman. Nils Meinander.
17886: Gr·els Teir. Albin Wickman. T. E. Nordström.
17887:
17888:
17889:
17890:
17891: 51
17892: 980
17893:
17894: IV,4o4.- Ra.h. al. N:o 336.
17895:
17896:
17897:
17898:
17899: Väänänen ym.: Määrärahan osoittamisesta lisärakennuksen
17900: rakentamiseksi Suonenjoen emäntäkoululle.
17901:
17902:
17903: Eduskunnalle.
17904:
17905: Suonenjoen emäntäkoulun yhteyteen siir- missä neuvojien tarve on erikoisen suuri.
17906: rettiin v. 1947 kotitalousneuvojakurssi Aina siitä asti, kun neuvojakurssi Suonen-
17907: Keski-Suomen kotitalousopiston muututtua joelle siirrettiin, on maataloushallituksen ta-
17908: kotitalousopettajaopistoksi. Alkuaan vain holta esitetty neuvojakurssin ja lastenkodin
17909: emäntäkouluksi suunniteltuun koulutaloon tarpeita varten määrärahaa lisärakennuk-
17910: on pitänyt sijoittaa emäntäkoulukurssi, neu- seksi. Myös rakennussuunnitelmakomitea oli
17911: vojakurssi ja opetuksen kannalta tärkeä las- esittänyt määrärahan otettavaksi vuoden
17912: tenkoti. Ennen neuvojakurssin sijoitusta 1952 menoarvioon. Koska hallitus ei vielä-
17913: Suonenjoelle voitiin emäntäkouluun ottaa 50 kään ole ottanut huomioon tätä määrärahaa
17914: oppilasta, mutta nykyään vain 32, koska ja koska pidämme välttämättömänä lisära-
17915: neuvojakurssilla on 20 oppilasta. Ainoana kennuksen saamisen, ehdotamme kunnioitta-
17916: Pohjois-Savon emäntäkouluna on sinne op- vasti,
17917: pilaiksi pyrkijöitä ollut viimeisinä 20 vuo-
17918: tena vuosittain 5-6 kertainen määrä, mitä että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
17919: sinne on voitu vastaan ottaa. tulo- ja menoarvioon 4 miljoonan
17920: Neuvojakurssin sijoittaminen Suonenjoen markan määrärahan Suonenjoen
17921: emäntäkoulun yhteyteen on paikallaan, emäntäkoulun lisärakennuksen ra-
17922: koska se on ainoa koko Itä-Suomea varten, kentamista varten.
17923: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
17924:
17925: Hilja Väänänen. Kerttu Saalasti. Lauri Solla.
17926: Vieno Simonen. Eeli Erkkilä. Lennart Helja.s.
17927: Aino Luostarinen. Eino E. Heikura.. Elli Nurminen.
17928: Helge Miettunen. Irma. Hamara.
17929: 981
17930:
17931: IV,4o5,- Rah. al. N:o 337.
17932:
17933: Luostarinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Heinäveden
17934: metsäkoulun perustamisen suunnittelutoimenpiteitä var-
17935: ten.
17936:
17937: Eduskunnalle.
17938:
17939: Kun nuori mies valitsee koulua, vaikuttaa Voidaan ~a~oa, ettei sillä ole paljon mer-
17940: ratkaisevasti, mikä koulu on kohtuullisen ly- kitystä, m1ssa metsäammatti opiskellaan,
17941: hyen ja halvan matkan päässä kotoa. Kun koska eri puolilla Suomea metsät ovat sa-
17942: nuori valmistuva ammattimies valitsee toimi- manlaisia. Näin sanoo vain se, joka ei ole
17943: paikkaa, vaikuttaa koulun sijainti siihen tullut syventyneeksi metsiin ja olosuhteisiin,
17944: huomattavasti. Opettajien suhteet koulun lä- sillä ratkaisevia eroja on. Onhan metsäyli-
17945: histöllä oleviin työnantajiin muodostuvat lä- oppilaillekin katsottu tarpeelliseksi suorittaa
17946: heisemmiksi kuin maan toisella puolella ole- ns. toisen kesän harjoitustyöt Itä- tai Poh-
17947: viin jne. jois-Suomessa.
17948: Kun nuori ammattimies valitsee työpaik- Heinävedelle ovat Pohjois-Karjalan, Poh-
17949: kaa, asettaa hän syrjäisen seudun etusijalle jois-, Itä- ja Etelä-Savon sekä Etelä-Karja-
17950: vain siinä erityisessä tapauksessa, että siellä lan maakunnat yksimielisesti vaatineet val-
17951: on hänen kotiseutunsa tai jotain muuta lä- tion metsäkoulua perustettavaksi ja perus-
17952: heistä. Ns. rintamaiden kasvatin, olipa hän telleet sitä asiallisilla syillä. Siellä on koko
17953: mies tai nainen, on hankalaa mukautua syr- Itä-Suomea edustavat puunmenekkiolosuh-
17954: jäisten metsäseutujen olosuhteisiin. Vielä teet niin vesi- kuin maakuljetuksiin nähden,
17955: vaikeampi on syrjäseudulla toimivan am- siellä on koulupaikan läheisyydessä valtion,
17956: mattimiehen sietää rintamailla kasvaneen yhtiöiden, kunnan, asutustilain ja ennen
17957: vaimonsa viihtymättömyyttä sikäläisissä kaikkea erikokoisten yksityistilain metsät
17958: vaatimattomissa olosuhteissa. huonosti hoidetuista kaikkein korkeimpia
17959: Itä-Suomen metsätalous on jo kauan kär- voimaperäisyysasteita täyttäviin Tapion an-
17960: sinyt edellä mainituista epäkohdista, johon siomerkkitiloihin saakka. Siellä on vielä pe-
17961: välittömänä tai välillisenä syynä on metsä- lastettavissa kaskikulttuurin ainutlaatuisen
17962: koulun puute siellä. arvokkaat tuotteet: rauduskoivikot, joita
17963: Kymijoki-Päijänne-linjan itäpuolelle jää mistään muualta maailmasta ei löydetä niin
17964: nykyisin noin puolet Suomen metsistä. Kui- runsaasti kuin Itä-Suomesta.
17965: tenkin on siellä vain yksi metsäteknikoita Viittaamme metsäopetuskomitean mietin-
17966: valmistava valtion koulu, Nikkarila Pieksä- töön vuodelta 1937, vuonna 1936 tehdyn toi-
17967: mäellä, jossa on oppilaspaikkoja vain 35. vomusaloitteen n: o 66 ja vuonna 1951 teh-
17968: Maan läntisellä puoliskolla ovat kaikki muut dyn raha-asia-aloitteen n: o 306 perusteluihin,
17969: 4 suomenkielistä ja 1 ruotsinkielinen metsä- jotka kaikki sisältävät ehdotuksen, että Hei-
17970: koulu, sahateollisuuskoulu, 1 rakenteilla nävedelle perustettaisiin valtion metsäkoulu.
17971: oleva suomenkielinen metsäkoulu sekä yli- Näitä toistamatta ja edellä esitettyyn viita-
17972: opiston harjoitteluasema. Yhteensä käsittä- ten ehdotamme kunnioittaen,
17973: vät yksin metsäkoulut oppilaspaikkoja noin
17974: 200 ja lisää tullee Tammelaan 50, siis 250 että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
17975: paikkaa Itä-Suomen 35 paikkaa vastaan. tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
17976: Metsäkouluja pitää saada tasaisesti yli uudelle momentille 10,000,000 markan
17977: koko maan, sillä on väärin, että Itä-Suomen määrärahan Heinäveden metsäkoulun
17978: pojat joutuvat tarpeettoman pitkien matko- perustamisen suunnittelutoimenpiteitä
17979: jen päähän kotoaan ja tarpeettoman erilai- varten.
17980: siin olosuhteisiin opiskelemaan.
17981: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
17982:
17983: Aino Luostarinen. Aukusti Pasanen. Väinö Kaasalainen.
17984: Toivo H. Kinnunen. Antti J. Rantamaa.
17985: 982
17986:
17987: IV,4o6. - Rah. al. N:o 338.
17988:
17989:
17990:
17991:
17992: V. Kaasalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mikkelin tie-
17993: ja vesirakennuspiirin virasto- ja asuntotalon rakentami-
17994: seksi.
17995:
17996:
17997: E d u s k u n n a 11 e.
17998:
17999: Mikkeliin perustettiin vuoden 1950 alusta varten on näinollen erittäin tarpeellinen, ja
18000: tie- ja vesirakennuspiiri, joka on siitä asti on tarkoitusta varten jo tonttikin hankit-
18001: joutunut toimimaan mitä ahtaimmissa ja tuna. Rakennuksen tilavuudeksi on suunni-
18002: alkeellisimmissa oloissa. Koko piirikonttoria teltu 90,000 m3 ja nousevat sen rakennus-
18003: varten on käytettävissä kaksi erillistä huo- kustannukset noin 90 miljoonaan markkaan.
18004: neistoa, joiden pinta-ala on vain n. 200 m2. Ensi vuotta varten olisi tarpeellista osoittaa
18005: Kun henkilökunta on pakotettu työskentele- varoja 50 miljoonaa markkaa.
18006: mään kahdessa eri paikassa ja yhteen sul- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18007: lottuna, aiheuttaa tämä koko piirin toimin-
18008: nalle suurta haittaa ja ajan hukkaa. Hen- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
18009: kilökuntaa ei myöskään ole voitu ottaa tar- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II: 63
18010: peellista määrää tilanahtauden takia, eikä momentin kohdalle 50 miljoonaa
18011: lisähenkilökuntaa ole ollut saatavissakaan markkaa Mikkelin tie- ja vesiraken-
18012: asuntojen puuttuessa. nuspiirin virasto- ja asuntotalon ra-
18013: Virasto- ja asuntotalon rakentaminen Mik- kentamista varten.
18014: keliin sikäläistä tie- ja vesirakennuspiiriä
18015: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
18016:
18017: Väinö Kaasalainen. Toivo H. Kinnunen. Antti J. Rantamaa.
18018: Edvard Pesonen.
18019: 983
18020:
18021: IV,4o7.- Rah. al. N:o 339.
18022:
18023:
18024:
18025:
18026: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapin keskusam-
18027: mattikoulun rakennustöitä varten.
18028:
18029:
18030: E d u s k u n n a 11 e.
18031:
18032: Vuoden 1951 talousarviossa on eduskunta nuoret, jotka nyt lähtevät kodeistaan työ-
18033: myöntänyt 2 miljoonan markan määrärahan ansioita etsimään, joutuvat ammattitaidotto-
18034: piirustusten hankkimiseksi Lapin keskusam- mina myymään työvoimansa liian huokeasta,
18035: mattikoululle. Tämän koulun välttämättö- ja yritteliäisyys jää muualta tulleen, vie-
18036: myys Lapin talouselämän kohottamiseksi on raan väestöaineksen haltuun.
18037: eduskunnassa ollut esillä ja todettu useam- Kaikkeen edellä olevaan viitaten kun-
18038: man vuoden aikana. Jokainen vuosi, minkä nioittaen ehdotamme,
18039: ammattikoulun alkaminen viivästyy, merkit-
18040: see tämän laajan läänin, jossa perheiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
18041: lapsirikkaus on hyvin suuri, yhden ikäluo- tulo- ja menoarvioon 60 tniljoonan
18042: kan astumista elämään vailla ammattitaitoa markan määrärahan Lapin keskusam-
18043: ja niitä käytännön elämän vaatimia tietoja, mattikoulun rakennustöiden aloittami-
18044: joita ammattikoulu nuorisolle tarjoaa. Ne seksi.
18045: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
18046:
18047: Vilho Väyrynen. Toivo Friman. Erkki Koivisto.
18048: 984
18049:
18050: IV,4os. - Rah. al. N:o 340.
18051:
18052:
18053:
18054:
18055: Puumalainen ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta
18056: Keski-Suomen keskusammattikoulun rakennustöiden suo·
18057: rittamiseen.
18058:
18059:
18060: E d u s k u n n a ll e.
18061:
18062: Keski-Suomen keskusammattikoulu on ly- kaa, jolla summalla rakennussiipeä ei saa-
18063: hyessä ajassa saavuttanut kiitettäviä tuloksia taisi edes vesikattoon, vaan olisi ennen tal-
18064: nuorison ammattiopetuksen alalla. Tästä osoi- ven tuloa turvauduttava väliaikaisten suoja-
18065: tuksena on mm. se, että koulusta vapautuvat kattojen valmistamiseen. Tällainen rakennus-
18066: oppilaat ovat kysyttyjä eri tuotantoelämän töiden suorittaminen muodostuisi epätalou-
18067: aloilla. Vasta osittain valmistuneet koulutilat delliseksi monessakin suhteessa. Lisäksi on
18068: asettavat suuria rajoituksia koulun toimin- Jyväskylässä odotettavissa vaikea työttömyys
18069: nan laajentamiselle niin, että se voisi ottaa ensi talvena. Kaupungin työasiainlautakun-
18070: vastaan edes lähimain kaikki kouluun pyrki- nan tietojen mukaan ovat kaupungissa toimi-
18071: vät nuorukaiset. Tästä johtuen olisikin kou- vat suurimmat rakennustyönantajat ilmoitta-
18072: lurakennusten suunnitelman mukainen val- neet palveluksestaan vapautuvan yli 500 ra-
18073: mistuminen ajankohtainen ja tärkeä. kennustyöläistä tammi-helmikuuhun men-
18074: Suunnitelmiin kuuluva seuraava rakennus- nessä. Kun keskusammattikoulun edellä mai-
18075: vaihe käsittää rakennussiiven, johon kuuluu nitun rakennusvaiheen suunnitelmien mukai-
18076: luokkahuoneita sekä rakennus-, sisustus-, nen suorittaminen voisi tarjota työtä 200-
18077: sähkö- ja radio-osastojen työpajat ja lisäksi 250 rakennustyöläiselle, niin tästäkin syystä
18078: lämmittäjän, talonmiehen ja vahtimestarin olisi tarkoitukseen saatava riittävästi varoja.
18079: asuntoja. Tämä rakennusvaihe on suunni- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
18080: teltu toteuttaa vuoden 1953 aikana ja on sitä
18081: varten viime huhtikuussa tehty kustannuslas- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18082: kelma, joka kohoaa 2,003 miljoonaan mark- den 1953 tulo- ja menoarvioon lisäyk-
18083: kaan. senä hallituksen esitykseen 100,000,000
18084: Valtion ensi vuoden talousarvioesitykses- markkaa Keski-Suomen keskusammat-
18085: sään hallitus esittää sanotun rakennusvaiheen tikoulun rakennustöiden suorittami-
18086: suorittamiseen ainoastaan 50 miljoonaa mark- seen.
18087: Helsingissä 16 päivänä gyyskuuta 1952.
18088:
18089: V. Puumalainen. Matti Koivunen.
18090: 985
18091:
18092: 1V,409. - Rah. al. N:o 341.
18093:
18094:
18095:
18096:
18097: Tikkaoja ym.: Määrärahan osoittamisesta rakennuspiirustus·
18098: ten aikaansaamiseksi Etelä-Pohjanmaan suomenkielistä
18099: keskusammattikoulua varten.
18100:
18101:
18102: Eduskunnalle.
18103:
18104: Meidän oloissamme ovat ns. keskusammat- tällaisen laitoksen perustamisesta Seinäjoelle.
18105: tikoulut osoittautuneet erittäin tarkoituksen- Sen perustamisesta on myös tehty useita
18106: mukaisiksi oppilaitoksiksi nimenomaan maa- eduskunta-aloitteita.
18107: seudun ja pienten kaupunki- ja kauppala- Viime vuosien kuluessa on keskusammatti-
18108: paikkojen nuorison ammattiopetusta ajatel- koulun välttämättömyys Etelä-Pohjanmaalla
18109: len. Näissä oppilaitoksissa on nimittäin myös tullut esiin myös vallan toisesta näkökul-
18110: maaseudun ammattiolot otettu huomioon si- masta. Erityisesti tälle alueelle on nimittäin
18111: ten, että nuorilla on koulusta päästyään syntynyt suhteellisen suuri määrä oppikou-
18112: mahdollisuuksia asettua ammattimiehiksi ko- luja, mutta opintielle pyrkijöitä on kuiten-
18113: tipaikkakunnalleen. kin jatkuvasti enemmän kuin koulutustiloja.
18114: Kun erityisesti Etelä-Pohjanmaalla maan- Ellei tilanteen helpottamiseksi kiireellisesti
18115: omistusolot ovat sellaiset, etteivät lapsirikkai- ryhdytä perustamaan muitakin kouluja, pai-
18116: den maanviljelijäperheiden jäsenet kaikki suu oppikoulun osuus täällä paikallisesti koh-
18117: nykyoloissa voi saada toimeentuloaan koti- tuuttuman suureksi merkiten samalla jatku-
18118: paikkakunnaltaan, vaan nuoriso siirtyy kau- vasti elinkelpoisimman väestön osan siirty-
18119: punkeihin ja siirtolaisiksi, olisi keskusammat- mistä pois maaseutuoloista.
18120: tikoulu välttämätön jo yksinomaan tältäkin Yllä olevan perusteella esitämme kunnioit-
18121: pohjalta. Lisäksi on kuitenkin odotettavissa, tavasti,
18122: että ammattitaidon kehittyminen myös lisäisi
18123: yritteliäisyyttä ja siten välillisesti tarjoaisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
18124: yhä enemmän työtilaisuuksia ammattimie- tulo- ja menoarvioon 2,000,000 markan
18125: hille. Keskusammattikoulun perustaminen määrärahan rakennuspiirustusten ai-
18126: Etelä-Pohjanmaalle onkin ollut vireillä siitä kaansaamista varten Etelä-Pohjan-
18127: alkaen, kun ammattikasvatusneuvoston 10- maan suomenkieliselle keskusammatti-
18128: vuotissuunnitelmassa v. 1947 esitettiin ajatus koululle Seinäjoella.
18129: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
18130:
18131: Väinö Tikkaoja. Arvo Sävelä. Toivo Antila.
18132: Artturi Koskinen. Eero Saari. E. M. Tarkkanen.
18133: 986
18134:
18135: IV,410. - Rah. al. N:o 342.
18136:
18137:
18138:
18139:
18140: Henriksson ym.. : Määrärahan osoittamisesta Vaasan ruotsin-
18141: kielisen keskusammattikoulun rakennustöiden aloittami-
18142: seksi.
18143:
18144:
18145: E d u s k u n n a iJ.l e.
18146:
18147: Maassa;mme tä:Hä hetkeHä toimiva·sta nel- tunsa ulkopuolelta, on ehkä enin joutunut
18148: jästä suomenkielisestä ikes!kusammattillrou- siivtolaisuudesta kärsimään. Amm:alfltitaidon
18149: 'lu:sta saadut ikokernufkset ovtat osoittaneet tä- lkdhottaminen 'edistää yritteliäisyyttä ~i am-
18150: män ikoulutyypin erittäin hyvin täyttiilvän
18151: 1
18152: marotialoiHa ja tarjoaa nuorisolil'e mahdolli-
18153: tarkoituksensa juuri meidän oloissamme. suuden sijoittautua llrotiseuduHa tuottavaan
18154: Ruotsinkielisen keskusammattikoulun tar- työhön.
18155: peesta ei ole eriäviä mielipiteitä esii:ritynyt. Vaasan rnotsrulaista keskusammaJttilkoulua
18156: Ne kunnalliset ja yksityiset ruotsinkieliset vart'en on valmiit suunnitelmat ja iuonnos-
18157: ammattikoulut, jotka nykyisin ovat toimin- piirnstu'kset laadittu samassa yhteydessä kuin
18158: nassa, kykenevät antamaan ammattikasva- l!rnnnallisen valmistavan ammattikoulun,
18159: tusta vain vähäiselle osalle ruotsinkielistä jonka ikanssa ikeskusamrrnattiikou:lu tulisi 1äJhei-
18160: nuorisoa kaupunki- ja teollisuuskeskuksissa. s'een Jihteistyöhön, joten rakennustyöhön voi-
18161: Pohjanmaan ruotsalaisseudun laajan maa- taisiin ryhtyä heti kun varat siihen myönne-
18162: laisalueen nuoriso on tässä suhteessa vailla tään.
18163: kaikkia mahdollisuuksia. Edellä oieV'aan viita'ten ehdotamme kun-
18164: Kun ruotsinkielisen ikes1kusam.mattiikoulun niotta:en,
18165: paikaksi on suunniteltu Vaasaa, on ilman
18166: muuta selvää, mikä merkitys tällä koululla että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
18167: ·tulisi dlemaan maasta ,poismuuttoa vä:hen'tä- tulo- ja menom·vioon 20 Pl. kohdalle
18168: vänä tekijänä, sillä tämä seutu, jossa tilojen 134,000,000 markkaa Vaasan ruotsin-
18169: jo tapahtunut pirstoutuminen pakottaa nuo- kielisen keskusammattikoulun raken-
18170: risoa hakemaan .elinma!hdollisuulksia ikotiseu- nustöiden aloittamista varten.
18171: Helsingissä 16 päivänä syyskuutta 1952.
18172:
18173: G. Henriksson. Bruno J. Sundman. Arvi Turkka.
18174: E. Antikainen. Vappu Heinonen. Martta Salmela-Järvinen.
18175: 987
18176:
18177: IV,411. - Fin. mot. N:o 343.
18178:
18179:
18180:
18181:
18182: Nordström m. fl.: Angående anvisande av anslag för påbör-
18183: jande av byggnadsarbetena till en svenskspråkig central-
18184: yrkesskola i V asa.
18185:
18186:
18187: T i ll R i k s d a g e n.
18188:
18189: Den svenslmprå!kiga tekniska yrikesunder- bostäder ic'ke inberä'knade) att omfatta sam-
18190: visningen i vårt 'land är i !hög grad :för- manlagt c:a 42,000 m3 ti!ll en kostnad av
18191: summad. Detta gäller a'lldeles sämkHt för 315 milj. m;arlk, varav den struttliga central-
18192: det svenska Österbottens del, där det endast yr'k:ess:kolrun skulle omfatta c:a 28,600 m3 till
18193: finnes en i trånga och otidsenlig131 förhåUan- en ikostnad av 215 mi'lj. marlk.
18194: den arbe'tande förberedande ~esskola i Då den 1oka1a yrikess!kolan i V asa i an-
18195: Vasa. Landsdelens svenska bygdebefolikning seende ti'll skolans o:tiHräckliga utrymme och
18196: saknar 3111 möjlighet til'l utbi•ldning för yrken andra svåra bristfäiltligheter nu arbetar under
18197: inom !hantverk och industri, villket är ett av- a:lldeles olidiliga fö:r'håHanden samt då skolan.
18198: görande ihinder för uppikomsben av ett mång- yttermera står under ständigt hot om upp-
18199: sidigare näringsliv i denna l}andsdel. Frågan sägning oc!h vrä'kning, har staden varit
18200: om en eff.ektivare yrkesutbildning i det t!Vlmgen att innevarande år bevilja srumman-
18201: svenSika österbotten har stM;t på dagordnin- l}agt 85 milj. ma:vk stort anslag för bygg-
18202: gen ända sedan år 1947, då frrumstäl'lning nadsarbetets för den [oik:a!l.a s!kolan påbör-
18203: gjm~des till vederbörande fackministerium om
18204: jande. Arbetet har även igångsatts och kom-
18205: inrättande av en svenskspråkig eentralyrlkes- mer enligt uppgjort entreprenadskontrakt att
18206: Skola med p1acering i Vasa. Förslaget gick slutföras inom utgången av år 1953.
18207: ut på, att den statliga centralyrkesskolan
18208: slku:Ile arbeta i intimt samband med den ,På grund härav oe!h för a;t:t möjliggöra,
18209: IJm:mmunala yrkesSikolan i V asa i gemensam att den till!tän!kta centraJfuärden för yrkes-
18210: byggnad, varvid V rusa stads förberedande utbiidningen i det svenska österbotten ska!H
18211: yrkesläroverik skulle SVIara för den :förbere- ikunna :förverikligas på ett sakligt oeh ekono-
18212: dande yrkesundervisningen för elever från miSkt fördelektigt sätt, vore det oundgäng-
18213: V asa stad och centralyrlkess'kolan för :förbe- 'ligen nödvändigt a'bt förve:rlldiga byggandet
18214: redande yrikesundervisning för landsbygdens av centraJyrkessikolan samtidigt :som den lo-
18215: ungdom oeh ~ortsättningsundervisning för ka!la yrkesslkolan uppföres.
18216: båda dessa kategori~er. En på detta säitt För ett snabbt realis·erande av centraJyrkes-
18217: organiserad cen:tra;lyrikesskola skulle 'komma
18218: 1
18219: skolan ta:lar även det faktum, att skolan i
18220: att draga a:vsevärt mindre kostnader än en fråga står på främsta p[ats bland ännu icke
18221: rent statlig yrkessikola. påbörjade centra!lyrkesskolor i den tioårs-
18222: Förslaget om upprättande aN en centra1- plan för yrkesutbildningen, som uppgjorts av
18223: yrkessikola på denna grund har vunnit han- yrlkesutbildningsrådet, samt att detsamma
18224: de1s- oCih. industriministedets godikännande. torde vara fwHet beträffande den plan tiU
18225: 'l\omrt; för skolan rhar donemts av staden och ~skyndsamhetsordning som riiksdagens stats-
18226: r!tningar samt !kostnadsförslag ihar i :fullt utskott senaste år efterlyste och som numera
18227: srumförstånd med tidigare nämnda ministe- Uippgjol'lts av vederbörande ministerieHa in-
18228: rium på hekostnad av V asa stad utarbetats stans.
18229: för en enligt ovan anförda grunder planerad Med hänvisning till att 1äget på den öster-
18230: skola. En:Jigt det uppgjorda förslaget lk:om- bottnisika 1landsbygden med minskade ut-
18231: m:er skolan (internat oc!h eventuella lärar- komstmöjligfueter o0h furtsatt emigration yt-
18232: 52
18233: 988 IV,411. - Vaasan keskusammattikoulu.
18234:
18235: terligare aktualliserat behovet av en cenirnJl- att Riksdagen i statsförslaget för å1·
18236: yrikesskO'la i 'landsdellen vågar und:eriecknade 1953 under 20 Ht. II :67 måtte upp-
18237: \hoppas wtt p'hmerna på en SViensk undervis- taga ett anslag om 85 miljoner mark
18238: ningsanstalt av fö:reslagen typ nu äntligen för påbörjande av byggnadsarbetena
18239: Skall realiseras och tillåta sig därför vörd- Wl en svenskspråkig centralyrkes-
18240: srurnt föreslå, skola i V asa.
18241: Helsingfors den 12 septem.ber 1952.
18242:
18243: T. E. Nordström. Verner Korsbäck. Henrik Kullberg.
18244: Albin Wickman. John Österholm. Nils Meinander.
18245: Levi Jern. 0. A. Öhman. Arthur Larson.
18246: Grels Teir. Ture Hollsten. Kurt Nordfors.
18247: 989
18248:
18249: IV,4u. - Rah. al. N:o 343. Suomennos.
18250:
18251:
18252:
18253:
18254: Nordström ym..: Määrärahan osoittamisesta Vaasan ruotsin-
18255: kielisen keskusammattikoulun rakennustöiden aloittami-
18256: seksi.
18257:
18258:
18259: Ed uskunnaHe.
18260:
18261: Ruotsinkielinen teknillinen aml!OOttiopetus dollisia op1ettajain asuntoja) tul'ee sisältä-
18262: ma:assamme on suuressa määrässä laimin- mään noin 42,000 ms ilrustannusten ()llessa
18263: iyöty. Näin on laita varsinkin ruotsin!kieli- 315 milj. mark'kaa. Valtion keskusammatti-
18264: sen Pohjanmaan, missä on vain alhtaissa ja koulu ikäsittäisi noin 28,600 ms ja kustannuk-
18265: epäajanmukaisissa oloissa työskentrelevä va[- set olisivat 215 milj. ma:rk'kaa.
18266: mistava ammattikoulu Vaasassa. Maan tämän Kun V all!San paikallinen ammatti!koulu,
18267: osan ruotsinkieliseltä maalaisväestöitä puut- huomioon ottaen koulun riittämättömät tilat
18268: tuu kokonaan mahdollisuus opetuksen saami- ja muut paihat rpuutteellisuudet, nyt työsken-
18269: seen käsityön ja teollisuuden alan ammateissa, telee vaNan siretämättömissä oloissa, ja kun
18270: mi!kä on ra'tlkaisevana esteenä m:onipuolisem- koulu lisäksi on ainaisen irtisanomi!sen ja
18271: man elinkeinoe1ällll!än syntymisene maan häädön u'han alaisena, on kaupungin ollut
18272: näillä kulmilla. Kysymys itehoklkaammasta pa:k!ko 'kuluvana :vuonna myöntää 85 milj.
18273: ammattiopetuksesta ruotsalaisella Pohjan- markan suuruinen määräraha paikallisen
18274: maaJlla on ollut päi!vä:järjesrtyksessä aina vuo- koulun rakennustöiden aloittami·seiksi. Työ
18275: desta 1947 'lähtien, jolloin asianomaiseHe arrn- on myös pantu aluHe ja saatetaan tehdyn
18276: matJtiministeriölle t·ehtiin esitys ruotsalaisen urafkilmsopimuiksen mukaan 'loppuun vuoden
18277: keskusammattikoulun sijoi'tita;misesta V aa- 1953 ikuluessa.
18278: soon. Ehdotus ~tarkoitti, että valtion ik:esiJrns- Tämän vuoksi ja jotta ruotsa!la1sen Pohjan-
18279: am:mattikoulu työskentelisi rräheisesti Vaasan maan suunniteHun am;ma1Jtiopetwksen kesikus-
18280: kunnallisen ammattikoulun yihteydessä sa- ailijon raJkentamismaJhdollisuus voitaisiin to-
18281: massa rakennuksessa, jolloin Vaasan kaupun- teuttaa asiallisella ja taloudellisesti edullisella
18282: gin va'lmisrtwva rammattioppilaitos Vll!Staisi tavailia, olisi ehdottomll!Sti välttämätöntä
18283: Vaasan kaupungista olevien alustavasta am- toteuttaa keskusammattikoulun rakentaminen
18284: mll!ttiopetuksema ja IJresiJrnsammattikoulu maa- samanaikaisesti ilruin paikallinen ammatti-
18285: seudun nuorison valmistavasta ammattiope- koulu ra:kennetaan.
18286: tuksesta sekä ~anlk:in ryhmän jatko- Klesikusammattikoullrllanikkteen nopean to-
18287: opetuksesta. TäHä rtavalla järjestetty ikeskus- teuttamisen puolesta puhuu myös se tosiasia,
18288: a:mmattikou'lu rtuli!si rtoimeen huom3Jttavasrti ·että koulu on ·ensi!mmäisellä s]jaJlla vielä ra-
18289: pienem;miUä kustannuksilla kuin puhtaasti !kentamattomien !kesikusammattikou'lujen jou-
18290: valtion ammattikoulu. lkossa siinä runrmattiop·etulksen kymmenrvuotis-
18291: E<hdotus tä~le poihja:lle rakentuvasta kes- suunnitelmassa, jonka aanmaJttikll!Svatusneu-
18292: lkusammattiikou'lusta on sall!VUttanut kauppa- vosto on :taatinut, selkä <että samoin lie-
18293: j•a ;teollisuusministeriön hyväksymisen. Kau- nee sen kiireellisyysjärjestyssuunnitelman
18294: pu111ki on lahjoittanut tontin koulua varten ja laita, jota eduskunnan valtiovarainvalio-
18295: täydessä yihtei!symmärryksessä mainitun mi- kunta viime vuonna kaipasi ja jonka nyttem-
18296: nisteriön kanssa on Vaasan kaupungin kus- min ministeriön asianomainen elin on valmis-
18297: tannuksella laadittu piirustukset ja !kustan- tanut.
18298: nusarvio edellä esitetyi:Jrlä perus!Jeilla suunni- Viitaten sii!h:en että tilanne Pohjanmoon
18299: tellulle kou:lulle. Ttfudyn ehdotuksen mukaan maaseudulla, toimeentulomalhddllisuuksien
18300: looulu (luiJrnun ottamatta asuntolaa ja ma~h- vähennyttyä ja maastamuuton jatkuessa, on
18301: 990 IV,411. - Vaasan keskusammattikoulu.
18302:
18303:
18304: vielä ajankohtaistanut maan tämän osan kes- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
18305: kusammattikoulun tarvetta, rohkenevat alle- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II ltwun
18306: kirjoittaneet toivoa, että suunnitelmat ehdo- 67 momentille 85 miljoonan markan
18307: tetun tyyppisen ruotsalaisen opetuslaitoksen määrärahan Vaasan ruotsinkielisen
18308: perustamiseksi nyt viimeinkin toteutetaan, ja keskusammattikoulun rakennustöiden
18309: €1hdotamme sen vuQiksi, aloittamista varten.
18310: Helsingissä 12 päivänä syySkuuta 1952.
18311:
18312: T. E. Nordström. Verner Korsbäck. Henrik Kullberg.
18313: Albin Wickman. John Österholm. Nils Meinander.
18314: Levi Jern. C. A. öhman. Arthur Larson.
18315: Grels Teir. Ture Hollsten. Kurt Nordfors.
18316: 991
18317:
18318: IV,412. - Rah. al. N:o 344.
18319:
18320:
18321:
18322:
18323: Tenhiälä ym.: Määrärahan osoittamisesta Etelä-Hämeen kes-
18324: kusammattikoulun rakennustöitä varten.
18325:
18326:
18327: E d u s kun n a U e.
18328:
18329: Hämeenlinnassa toimiva Etelä-Hämeen 368 oppilasta, joista witiin, erikoilsesti vä-
18330: ik:eskusanmnatt:illmu1u on joutunut suuriin vai- häisten ludkikaiopetus- ja majoitus- sekä ruo-
18331: keulksiin teoreettisen opetuksen selkä tyttö.jen kailutilojen .taJkia, ottaa oppilaiksi vain 162.
18332: käytännmlisen opetuksen antamisessa. Edus- Eriikoilsesti poiikien työprujatilat (n. 26,000
18333: kunnan ailkaisemmin myöntämillä määrära- m3) olisivat sallineet mellkoisesti suuremman
18334: lhoilla on saatu poikien opetuikseen tarvit- oppiilasmäärän Olttrumisen.
18335: tavat työpajarrukennulkset rvalmiilksi, mutta Edellä o~evaan viitaten anomme IJ.runnioit-
18336: ns. 1uokkaopetus on jouduttu sijoittamaan truen,
18337: rtilapäisratkaisuna verraten ahtaisiin ja muu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
18338: t'enkin epätarkoituksenmuJkaisiin tiloihin. tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II: 67
18339: Tyttöjen opetus Qn 'kOkonaisuudessaan vielä momentille (Keskusammattikoulujen
18340: sijoitettu kaupungilta vuokratJtui!hin tiloiihin, rakennukset) 180,000,000 markan suu-
18341: mitlkä 'kaupunki on ilmoittanut tarvitsevansa ruisen määrärahan Etelä-Hämeen
18342: v. 1953 syksystä lähtien kansahmlutiloiliin. keskusammattikoulun rakennustöitä
18343: Kun täJm:ä tyttöjen Qpetuikseen nyt vudkrruttu varten tyttöjen käytännölliseen ope-
18344: hu'oneisto sijaitsee lkeskusammattilroulun tukseen tarvittavien n. 18,000 m3 :n
18345: omailta ttontilta n. 2 km:n etäisyydellä, on s1turuisten tilojen valmiiksi saattami-
18346: opetuksen lkeskittämiselle ·ensial"VVilsen tärkeä seen sekä samaan rakennukseen sijoi-
18347: saada tyttöjen opetus sijoitetuksi muun ope- tettavan ns. luokkaopetus-, ruokala-
18348: tmstyön yihtyteen. ym. tilojen ( yht. n. 12,000 ms) saat-
18349: KQuluun pyrki nyt a1ikaneena luilruvuotena tamiseksi vesikattoon.
18350: Hclsingissä 12 ~äivänä syyskuuta 1952.
18351:
18352: Juho Tenhiälä. Aare Leikola. Felix Seppälä.
18353: Martti 0. Kölli. Kaino Haapanen. Leo Häppölä.
18354: Aino Malkamäki. Konsti Järnefelt.
18355: Oskari Lehtonen. Otto Toivonen.
18356: 992
18357:
18358: IV,413. - Rah. al. N:o 345.
18359:
18360:
18361: Tuurna ym.: Määrärahan osoittamisesta valtion ammatti-
18362: koulukodin rakentamiseen.
18363:
18364: E d u s k u n n a 11 'e.
18365: Karjalasta siirtynyt valtion ensimmamen ja pienrije1iJjöitä 33 %. Ammattikoulu-
18366: ammattikoulu, Kannaksen ammattikoulukoti, kodin menot oppilaspäivää lko!hden ovat llroh-
18367: jatkoi toimintaansa vuonna 1945 Leppävaa- tuulliset ja ovat ne huomattavasti pienemmät
18368: rassa väliaikaisissa rakennuksissa, suurelta kuin useimmissa muissa vastaava:n1aisissa lai-
18369: osalta silloin sinne muualta siirretyissä pa- toksissa. Klun ammatttiilwulukodi!lle saadaan
18370: rakeissa. Rakennustoiminta aloitettiin vuonna aj:3.1IlJmuk!ainen ja 'tarlkoitustaan vastaava työ-
18371: 1947, jolloin rakennettiin sauna- ja pesula- pajarakennus, niin työtoimintatulot silloin
18372: rakennus. Seuraavana vuonna rakennettiin ~isääntyvät, ja !kun muuif"Jkin rrukennukset val-
18373: tulipalossa tuhoutuneet maatalousrakennuk- mistuvat, niin <voidaan oppilasmäärä iisätä
18374: set. Vuonna 1949 myönnettiin määräraha melkein ik:aksinlkertaiseksi ja vastamasti oppi-
18375: ensimmäistä asuntolarakennusta varten ja lasta ik'dhden tuleva menoerä silloin vi~lä huo-
18376: valmistui se jouluksi vuonna 1950, jolloin matttavasti pienenee.
18377: osa oppilaista ja henkilökunnasta paasi Kun rtämä ammattikou:lukoti, j oika on to-
18378: 1
18379:
18380:
18381:
18382: muuttamaan siihen suurimman osan jäädessä dettu tarpMllis,eksi ja tarkoirtustruan vastaa-
18383: edelleen yhä hatarammiksi käyviin parakkei- vaik:si, on ainoa lkoiloo maassa 'ja ikun se on
18384: hin. Ammattikoulun työpajat ovat koko ajan viielä lisäJksi valtion ell1Sirrrumäinen ammattti-
18385: 1
18386:
18387:
18388:
18389: olleet karjarakennuksessa, puutyöosasto tal- llroulu, niin dlisi ihyvin !kiireellisesti saatava
18390: lin parvelle laitetussa tilapäisrakennelmassa jo sil'le välttämättömät rakennukset, jotta sen
18391: ja metallityöosasto matalassa sikalassa, jota oppila,at ja henlkilokunta saataisiin kunno1iJ.i-
18392: ei edes voida lämmittää. Molemmat ovat siin asuntoloi:hin pois lb.uonoista paraJkeista ja
18393: ahtaita ja puutteellisia sekä koulutustarkoi- työpajat tarkoittuksenmukaiseen rakennuk-
18394: tukseen sopimattomia. Lisäksi, työpajojen seen pois tallin ullakoita ja iämunittämättö-
18395: ollessa sijoitettuna karjarakennukseen, on mästä sikalasta. Näin olifen olisi välttämättä
18396: karjataloutta täytynyt supistaa, jotenka siitä jatketta<va jo a'loitetttua raJkennussuunnitel-
18397: on ollut myös huomattava taloudellinen man toteuttamista, jolloinlka tässä vaiheessa
18398: vahinko ja haitta maatilan hoidossa. pitäisi rakentaa ylksi asunto'larrukennus ja
18399: Kouluun otetaan maaseudun varattomia, työpajaraJkennus seikä suorittaa rakennusten
18400: tarvitsemat välttämättömät ulkopuoliset vesi-
18401: hyväJkäytÖiksisiä nuoria, joilla ei ole muuta .
18402: ·vmmäri- ja lämpöverkostotyÖ't. Täl[öin ope-'
18403: mahdollisuuttta päästä ammattioppiin. Op-
18404: pilaaksi pyrkijäin hlllmmäärä on suuri, tustyö paranisi, oppilasmäärää <voitaisiin
18405: vaikkei oppHaspaikoistta iiioin ilmoitetakaan. lisätä, työitoiminta Esääntyisi ja karjaraJken-
18406: Vain 15_,20 % pyrkijöistä on näinä vuosina nus vapautuisi varsinaiseen ikäyttöö:nsä. Tä-
18407: voitu kouluun ottaa. Tämäkin osaltaan todis- hän tar\koitu'kseen tarv~taan kustannusarvioi-
18408: tanee ilmu'lun tarpeellisuutta. LaJki (12/47) den muik:aisesti 62,000,000 markkaa.
18409: ja asetus (36/47) arrnnl!attikoulukodista edel- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
18410: 1lytttää myös tyttöosaston toimintaa koulussa, tamme,
18411: mutta sitä 'ei ole vielä voitu uudella sijoitus-
18412: pailkall.a, L'e!ppä<vaarassa, toteutta:a o'llenkaan f,ttä Eduskunta ottaisi vuoden 1953
18413: rak~:nnusten puuttuessa. htlo- ja menoarvioon 20 Pl. II lukuun
18414: Tällä hetke<llä on oppilaista koilm-o:r-poja 62,000,000 markan määrärahan val-
18415: 18,5 %, puoliorpoja 75,5 % ja sotaorpoja tion ammattikoulukodin rakennustoi-
18416: ko'ko oppHasmäårästä 50 %. Oppilaitten minnan välttämätöntä jatkamista var-
18417: vanhempain ammatti on ollut: työläisiä 67 % ten.
18418: Helsingissä 15 päivänä syysikuuta 1952.
18419: Arno Tuurna. Jaakko Hakala. Konsti Järnefelt.
18420: Urho Kähönen. A. Simonen. Päiviö Hetemäki.
18421: T. E. Nordström.
18422: 993
18423:
18424: IV,414. - Rah. al. N:o 346.
18425:
18426:
18427:
18428:
18429: Hakala ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen teknilli-
18430: sen oppilaitoksen uudisrakennuksen aloittamiseksi.
18431:
18432:
18433: Eduskunnalle.
18434:
18435: Jo varsin pitJkän a;j•an !kuluessa on suunni- tin uudisraikennusta varten, mrutta ei voi
18436: teltu, jopa 'kerran jo päiiltettylkin Tampereen loppumattomiin pitää 'tätä tonttia ty[b.jänä.
18437: tån~llisen oppilaitoksen uudellerenrakennus. On lopulta!kin ryhdylttävä ra;kenta.anaan moon
18438: Vuosien iktrluessa on teknil'linen opetus moni- suurimm.a:l1e teknill.ise1le orppilaitdkselle sen
18439: puolistunut kehityksen iku1kiessa eteenpäm ikipeästi lk:aiJpaamia, uusia o'losulhrteita vastaa-
18440: kiivasta vau'hrtia. Viime rvuosien -aikana tapah- vi•a tiloja.
18441: tunut muutos teollisuuSkoulujen ja telkniilis- Edellä olevan perusteella ehdotamme !kun-
18442: ten opistojen !kursseissa ja siitä aiheutunut nioilt1laen,
18443: rvuoden pitennys opintoaikaan on merlrinnyt
18444: täydellistä mullistusta tilojen !käytössä. Kun että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
18445: Tampereella ailkaisemnnin on o!J1ut tiloja saa- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
18446: taJVissa ulkorpuoMta varsinaisten oppilailtok- 66 momentille 75 miljoonan markan
18447: sen rakennusten, on trumä :m;ahdollisuus nyt määrärahan Tampereen tekm'llisen
18448: rrutkaisevasti kaventunut. Kaupunki on oppilaitoksen uudisrakennuksen aloit-
18449: aiikanaan varannut edustavalta paikalta ton- tamiseksi.
18450: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
18451:
18452: Jaakko Hakala. Kaisa Hiilelä.
18453: 994
18454:
18455: IV,415. - Rah. al. N:o 347.
18456:
18457:
18458:
18459:
18460: Kulovaara. ym.: Määrärahan osoittamisesta Turun uuden
18461: lentokentän saattamiseksi liikennekuntoon.
18462:
18463:
18464: E d u s k u n n a ll e.
18465:
18466: Turun nykyinen lentokenttä ei vastaa li- toyhteyksien turvaamiseksi nyt kiireellisesti
18467: sääntyneitä liikenneturvallisuusvaatimuksia. saatettava liikennöitävään kuntoon. Tätä
18468: Tämän johdosta onkin Turkuun jo vuonna varten olisi kiitotie ja seisontapaikka yhdys-
18469: 1945 aloitettu rakentaa uutta lentokenttää, teineen rakennettava valmiiksi ja päällystet-
18470: ja on tarkoitukseen tähän mennessä käytetty tävä, tehtävä väliaikaiset rakennukset sekä
18471: työttömyystöihin ja siirtolatöihin osoitettuja hankittava kenttävalaistuslaitteet sekä vält-
18472: sekä myöskin Turun kaupungin myöntämiä tämätön palo-, ensiapu- ja huoltokalusto.
18473: varoja, yhteensä n. 230 miljoonaa markkaa. Tarkoitukseen on arvioitu tarvittavan vielä
18474: Työ on edistynyt niin pitkälle, että lentoken- yhteensä 245 miljoonaa markkaa. Työhön
18475: tän ensimmäisen kiitotien sekä lentokoneiden voitaneen käyttää myöskin vankityövoimaa
18476: seisontapaikan tasaustyöt ovat pääpiirteis- ja työttömyysvaroja.
18477: sään suoritetut ja sepeli niiden valmista- Edellisen perusteella anomme kunnioit-
18478: mista varten suurimmalta osalta valmistettu. ta en,
18479: Kun Helsingin-Tukholman lentoreitillä että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
18480: Helsingin uuden lentokentän valmistuttua tulo- ja menoarvioon 100 miljoonan
18481: käytettävät uudenaikaiset lentokoneet eivät markan määrärahan Turun uuden
18482: voi laskeutua Turun vanhalle lentokentälle, lentokentän liikennekuntoon rakenta-
18483: olisi Turun uusi lentokenttä ulkomaisten Ien- miseksi.
18484: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
18485:
18486: Urho Kulovaara. Eino Raunio.
18487: Aino Malkam.äki. Vappu Heinonen.
18488: Artturi Koskinen. Kalervo Saura.
18489: Arvi Turkka. Niilo Honkala.
18490: Urho Kähönen.
18491: 995
18492:
18493: IV,416. - Fin. mot. N:o 348.
18494:
18495:
18496:
18497:
18498: Larson m. fl.: Angående anvisande av anslag för byggande
18499: av en andra startbana på Mariehamns flygfält.
18500:
18501:
18502: T i 11 R i k s d a g e n.
18503:
18504: Mariehamns flygfält har redan från år även båttrafiken till Åland är försvårad, kan
18505: 1937 använts i regelbunden flygtrafik. Sedan man förstå viiken menlig inverkan detta
18506: Aero Ab år 1947 infört daglig flygtrafik har på Ålands förbindelser med yttervärlden.
18507: från Åbo via Mariehamn till Stockholm, har Då det är ett allmänt omfattat önskemål, att
18508: Mariehamns flygfält även hört till det inter- statsmakten på grund av den tilltagande av-
18509: nationella flygnätet. Dessutom ha vissa folkningen av skärgården, i högre grad borde
18510: svenska flygbolag under den livligaste flyg- söka underlätta förhållandena i skärgårds-
18511: säsongen flygförbindelse mellan Stockholm trakterna, borde en förbättning av flygför-
18512: och Mariehamn. Flygtrafiken, som blivit allt bindelserna till Åland uppenbarligen även
18513: viktigare för Ålands affärs- och ekonomiska åstadkommas. Då Mariehamns flygfält har
18514: liv, har lidit mycket av de långa avbrotten en viktig betydelse även såsom en reserv-
18515: under menförestiderna, då flygfältet, som landningsplats mellan Sveriges och Finlands
18516: utgöres av ett gräsbevu..x:et fält, icke kunnat fastland för den synnerligen livliga trafiken
18517: bära trafiken. För förbättrande av flyg- mellan Helsingfors och Stockholm, då på
18518: fältets trafikduglighet har ur de i 1946- sträckan Åbo--Stockholm andra landnings-
18519: 1948 års statsförslag för flygfält och flyg- möjligheter ej finnas och då under nu-
18520: linjer beviljade medlen använts inalles varande förhållanden flygolyckor lätt kunna
18521: 14,000,000 mark, med viiken summa på flyg- inträffa, vore det erforderligt, att till Marie-
18522: fältet byggts en startbana i nordost-sydväst- hamns flygfält få en andra startbana, vari-
18523: lig riktning. Härigenom har det blivit möj- genom flygtrafiken på Åland kunde göras
18524: ligt att upprätthålla flygförbindelse med oberoende av vindförhållandena.
18525: Åland även under menförestider, dock en- Med hänvisning till det ovansagda
18526: dast i de fall, då vindriktningen varit gynn- föreslå vi,
18527: sam för ifrågavarande startbana. Mycket
18528: ofta äro väderleksförhållandena dock sådana, att Riksdagen måtte i statsförslaget
18529: att denna enda startbana på fältet ej kunnat för år 1953 under 20 Ht. II: 62 mom.
18530: användas, vilket medför betydande olägen- upptaga ett tillägg av 30,000,000
18531: heter, speciellt för den trafik, som avsetts mark för byggande av en andra start-
18532: att vara regelbunden. Då dessa störingar i bana på Mariehamns flygfält.
18533: allmänhet inträffa under samma tider, då
18534: Helsingfors den 15 september 1952.
18535:
18536: Arthur Larson. Albin Wickman. Ebba östenson.
18537: John Österholm. Grels Teir. 0. A. öhman.
18538: Levi Jern. Kurt Nordfors. Ture Hollsten.
18539:
18540:
18541:
18542:
18543: 53
18544: 996
18545:
18546: IV,416. - Rah. al. N:o 348. Suomennos.
18547:
18548:
18549:
18550:
18551: Larson ym.: Määrärahan osoittamisesta toisen kiitoradan ra-
18552: kentamiseksi Maarianhaminan lentokentälle.
18553:
18554:
18555: E d u s k u n n a 11 e.
18556:
18557: Maarianhaminan lentokenttää on jo vuo- yleensä sattuvat samoihin aikoihin, jolloin
18558: desta 1937 lähtien käytetty säännöllisessä myös laivaliikenne Ahvenanmaalle on vai-
18559: lentoliikenteessä. Sen jälkeen kun Aero Oy. keuksissa, voidaan käsittää, minkälainen hai-
18560: vuonna 1947 aloitti jokapäiväisen lentolii- tallinen vaikutus tällä on Ahvenanmaan yh-
18561: kenteen Turusta Maarianhaminan kautta teyksille muuhun maailmaan. Kun yleisesti
18562: Tukholmaan, on Maarianhaminan lentokenttä hyväksyttynä toivomuksena on, että valtion
18563: myös kuulunut kansainväliseen lentoverk- olisi saariston väestön yhä kasvavan pois-
18564: koon. Lisäksi on eräillä ruotsalaisilla lento- muuton johdosta suuremmassa määrässä koe-
18565: yhtiöillä vilkkaimman lentokauden aikana tettava helpottaa oloja saaristoseuduilla, olisi
18566: lentoyhteys Tukholman ja Maarianhaminan ilmeisesti myös aikaansaatava parannus Ah-
18567: välillä. Ahvenanmaan liike- ja talouselä- venanmaan lentoyhteyksiin. Kun Maarian-
18568: mälle yhä tärkeämmäksi muodostunut lento- haminan lentokentällä on tärkeä merkitys
18569: liikenne on kärsinyt paljon kelirikon aikai- myös varalaskeutumispaikkana Ruotsin ja
18570: sista pitkistä keskeytyksistä, jolloin lento- Suomen mantereen välillä Helsingin ja Tuk-
18571: kenttänä toimiva ruohoa kasvava kenttä ei holman välisessä erittäin vilkkaassa liiken-
18572: ole voinut kestää liikennettä. Lentokentän teessä, koska Turun-Tukholman välillä ei
18573: liikennekunnon parantamiseksi on vuosien ole muita laskeutumismahdollisuuksia ja
18574: 1946-1948 talousarvioissa lentokenttiä ja koska nykyisissä oloissa lento-onnettomuuk-
18575: lentolinjoja varten myönnetyistä varoista sia helposti voi sattua, olisi tarpeellista saada
18576: käytetty kaikkiaan 14,000,000 markkaa, jolla Maarianhaminan lentokentälle toinen kiito-
18577: rahamäärällä lentokentälle on rakennettu rata, jolloin lentoliikenne Ahvenanmaalle
18578: koillis-lounaissuuntaan kulkeva kiitorata. voitaisiin saada tuulisuhteista riipumatto-
18579: Näin on käynyt mahdolliseksi lentoyhteyden maksi.
18580: ylläpitäminen Ahvenanmaan kanssa myöskin Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
18581: kelirikkoaikoina, kuitenkin vain silloin, kun
18582: tuulen suunta on ollut sopiva kyseiselle kiito- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
18583: radalle. Sangen usein sääsuhteet ovat kui- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II luvun
18584: tenkin sellaiset, että tätä kentän ainoata kii- 62 momentille lisäyksenä 30,000,000
18585: torataa ei ole voitu käyttää, mistä koituu markkaa toisen kiitoradan rakenta-
18586: melkoista haittaa erittäinkin säännölliseksi mista varten Ahvenanmaan lentoken-
18587: tarkoitetulle liikenteelle. Kun nämä häiriöt tälle.
18588: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
18589:
18590: Arthur Larson. Albin Wickman. Ebba östenson.
18591: John Österholm. Grels Teir. C. A. Öhman.
18592: Levi Jern. Kurt Nordfors. Ture Hollsten.
18593: 997
18594:
18595: IV,417.- Rah. al. N:o 349.
18596:
18597:
18598:
18599:
18600: Sarjala ym..: Korotetun määrärahan osoittamisesta kesken-
18601: eräisten vesiväylien perkaustöiden loppuun saattamiseksi.
18602:
18603:
18604: Eduskunnalle.
18605:
18606: Hyvin tunnettu tosiasia on, että vesistöjen tukseen ja mm. kaivinkoneita on maahan
18607: laskemisen ja perkaamisen avulla saatetaan saatu ja edelleen lienee niitä ulkomailta saa-
18608: usein erittäin hyväpohjaisia maita viljelys- tavissa, voidaan näiden avulla työtehoa suu-
18609: kelpoisiksi tai lisätään muuten niiden tuot- resti parantaa ja samalla kustannuksia vä-
18610: toa. Tähän tärkeään työhön on viime vuo- hentää.
18611: sina ollut sangen niukalti käytettävissä ylei- On selvää, nimenomaan vesistöjen lasku-
18612: siä varoja. Seurauksena on ollut, että yli hankkeesta kysymyksen ollen, että nekin uh-
18613: 10 vuotta sitten alullepantuja kuivausyri- raukset, joita jo on yrityksiin tehty, tuotta-
18614: tyksiä on yhä keskeneräisinä ja ovat näin vat tuskin ollenkaan tai ainoastaan sangen
18615: ollen myös tuottamatta sitä hyötyä, mitä vähän hyötyä, kun työt ovat keskeneräisiä.
18616: niistä on laskettu saatavan. Viime vuoden Jo yksin tämän vuoksi on niiden loppuun-
18617: lopussa oli maassamme vireillä valtionavus- saattaminen taloudellisestikin erittäin hyvin
18618: tuksen turvin ainakin 30 vesistöjen laskuhan- puolustettavissa. Asiaa tukee vielä se, että
18619: ketta, joiden hyötyalueen laskettiin käsittä- työvoimatilanne sanottujen töiden suorituk-
18620: vän yli 29,000 hehtaaria. Kustannusarvio sille on huomattavasti otollisempi kuin sodan
18621: näihin teki 1,335,306,000 markkaa. Valtion aikana ja välittömästi sen jälkeen.
18622: varoja oli käytetty tällöin 402,113,190 mark- Edellä esitetyn perusteella esitämme kun-
18623: kaa ja töiden loppuun suorittamiseksi lasket- nioittaen,
18624: tiin tarvittavan vielä 935,050,000 markkaa.
18625: Kun hallitus on ensi vuoden menoar- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
18626: vioon ehdottanut tarkoitukseen ainoastaan tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
18627: 100,000,000 markkaa, on näin ollen selvää, 2 momentille lisäyksenä 150,000,000
18628: että sangen moni aloitettu vesistön lasku- markkaa käytettäväksi keskeneräisten
18629: hanke edelleen pysyy keskeneräisenä. Kun vesiväylien perkaustöiden loppuun
18630: kuivatustöiden alallakin on entistä suurem- saattamiseksi.
18631: massa määrin päästy koneelliseen työn suori-
18632: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
18633:
18634: Wiljam Sarjala. Urho Kähönen. Eeli Erkkilä.
18635: Eino Rytinki. Yrjö Hautala. Eino E. Heikura.
18636: Eino Palovesi. Toivo H. Kinnunen. Leo Häppölä.
18637: 998
18638:
18639: ·IV,41s. - Rah. al. N:o 350.
18640:
18641:
18642:
18643:
18644: Heikura ym.: Määrärahan osoittamisesta lnhottujärven ve-
18645: denpinnan järjestelyä varten.
18646:
18647:
18648: E d u s k u n n a 11 e.
18649:
18650: Kun valtiovallan toimesta on vuoden 1953 asianomaisen maanviljelysinsinööripiirin val-
18651: aikana ilmeisesti olosuhteiden pakosta kiinni- vottava, että alueen vesistön perkaushank-
18652: tettävä suurempaa huomiota työllisyyskysy- keiden toimeenpano suoritetaan sillä tavalla,
18653: mysten hoitoon ja niitten taloudelliseen että alueen vesistön vedenpinnan järjestelyt
18654: suunnitteluun, niin näissä toimenpiteissä ei eivät vaaranna eri jokialueiden viljelijöitten
18655: voitane jättää huomioon ottamatta ns. vesis- maa-alueita tulvavaarana jne. Joka tapauk-
18656: töjen perkansten toimeenpanoa, koska näillä sessa nyt, jolloin tarpeellisia työkohteita olisi
18657: toimenpiteillä ei tarjota yksin maan maaseu- saatava eri puolille maata ja eri työkohteilla
18658: dun työvoimalle työtilaisuuksia ja ansiomah- olisi .varmennettava maanviljelijöitten ja
18659: dollisuuksia, vaan näitten toimeenpanolla siirtoasutuksen menestymismahdollisuuksia
18660: varmennetaan usein merkittävissä maarm tulevaisuudessa, olisi näitten kuivatushank-
18661: kuivatusalueiden maanviljelijäin ja pienvil- keiden toimeenpano ajankohtaisena otettava
18662: jelijäin tilojen elinkelpoisuutta ja luodaan esille mm. työllisyyskysymysten järjestämi-
18663: edellytyksiä uusille viljelys- ja asuttamis- sen yhteydessä, jolloin mm. mainittu In-
18664: . mahdollisuuksille sekä vähennetään tulvien hottujärven ja siihen liittyvien joki- ja asu-
18665: ja halla-aikojen tuhoja. tusalueiden kuivatushankeen toimeenpano
18666: Tällaisena vesiperäisten maitten kuivatus- puoltaa paikkaansa yhtenä tärkeimmistä per-
18667: hankkeena olisi saatava määrärahat mm. kaushankkeista tällä alueella. Tämä sitäkin
18668: Noormarkun pitäjässä olevan ns. Inhottu- suuremmalla syyllä, koska paikallinen ja
18669: järven vedenpinnan järjestelyyn sen sivu- sanotulle alueelle Ahlström Oy:n maille asu-
18670: vesistöineen, minkä kuivatushankkeen toi- tettu siirtoväkeen kuuluva viljelijäväestö on
18671: meenpanoon on asianomaisessa tie- ja vesira- tätä hanketta pitänyt erittäin tärkeänä ja
18672: kennuspiirissä kuivatussuunnitelmat ja kus- ajankohtaisena. Tätä tarkoittaa mm. toiv. al.
18673: tannusarviot. Kun sanotun vesistön vaikutus- n:o 140 (1952 vp.).
18674: pnrim Tuhottujärven ja Riuttajärven Edellä olevaan viitaten saamme kunnioit-
18675: alueelle on perustettu mm. maanhankinta- taen ehdottaa,
18676: lain mukaista siirtolais- ym. asutusta sekä
18677: suoritettu melkoisessa määrin uudisraivauk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
18678: sia, olisi näitten alueitten asukkaiden vil- tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
18679: jelysvarmuutta parannettava ja tulva-aluei- markan määrärahan N oormarkussa
18680: den haittoja ja tuhoja vähennettävä. Kun olevan ns. lnhottujärven ja siihen liit-
18681: Inhottujärvestä lähtee kaksi jokihaarautu- tyvien jokialueiden kuivatus- ja per-
18682: maa, toinen Noormarkkuun ja toinen Po- kaustöiden suorittamista varten.
18683: markkuun johtavaan vesistöön, niin olisi
18684: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
18685:
18686: Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen.
18687: 999
18688:
18689: IV,419. - Rah. al. N:o 351.
18690:
18691:
18692:
18693:
18694: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta Oijärven kuivatus-
18695: töiden aloittamiseksi.
18696:
18697:
18698: Eduskunnalle.
18699:
18700: Kuivaniemen pitäjässä olevan Oijärven ve- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
18701: denpinnan alentamisesta on laadittu suunni- ed. Rytingin raha-asia-aloitteeseen n: o 324
18702: telma ja kustannusarvio. Kunnan puolesta vuoden 1950 valtiopäiviltä ehdotamme kun-
18703: on useitten eri vuosien aikana käännytty lä- nioittaen,
18704: hetystöjen ja kirjelmien muodossa valtioval-
18705: lan puoleen ja anottu, että mainitun Oijär- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
18706: ven vedenpinnan alentamistyöt olisi saatava tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
18707: kiireellisesti suoritetuiksi, mikä toimenpide markan määrärahan Kuivaniemen
18708: on koko pitäjän kannalta katsottuna elintär- kunnassa sijaitsevan Oijärven kuivat-
18709: keä. Mutta kaikista lupauksista huolimatta tamistöiden aloittamista varten.
18710: ei vielä ensi vuodenkaan valtion tulo- ja
18711: menoarviossa ole tarkoitukseen määrärahaa.
18712: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
18713:
18714: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
18715: Niilo Ryhtä. Eino E. Heikura.
18716: Aaro Kauppi.
18717: ·1000
18718:
18719: IV,420. - Rah. al. N:o 352.
18720:
18721:
18722:
18723:
18724: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Liesenjärven kui-
18725: vattamiseen.
18726:
18727:
18728: E d u s k u n n a 11 e.
18729:
18730: Pihtiputaan kunnan Harmaalarannan ky- viljelyksen vapautuminen veden ja hallan
18731: lässä sijaitsee Liesenjärvi, jonka nykyinen vaivasta olisi järven kuivatus erittäin talou-
18732: vedenpinnan korkeus tuottaa haittaa ympä- dellinen yritys, joka tuottaisi hyötyä noin
18733: ristön viljelmille etenkin tulvaveden aikana. 20 viljelmälle.
18734: Lähdeperäiset järvenrannat henkivät kylmää, Lisäksi tulee paikkakunnalla esiintymään
18735: aiheuttaen jokakesäisen hallanvaaran. Jär- työttömyyttä metsätyöläisten ja ansiotöitä
18736: ven kuivattaminen olisi erittäin helppo suo- tarvitsevien pienviljelijäin keskuudessa, sillä
18737: rittaa. Sitä varten tarvitsisi suorittaa vain metsän ostoja ei lähiympäristössä ole suori-
18738: alle 100 metrin pituisen Tuikkasen kosken tettu lainkaan. Tästäkin syystä olisi työn
18739: perkaus, jolla aikaansaataisiin koko järven suorittaminen erittäin tarpeellinen.
18740: pohjan kuivattaminen. Liesenjärven syvyys Edellä olevan perusteella ehdotamme,
18741: on noin 1 metri. Kaivaustyö ei ole vaikea,
18742: sillä kallion ja suurien kivien louhintaa ei että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18743: koskessa sanottavasti ole. Perkaustyöllä saa- den 1953 tulo- ja menoarvioon
18744: vutettaisiin kuivatetun järven pohjasta noin 7,000,000 markan määrärahan Pihti-
18745: 100 hehtaarin hyötyalue, joka olisi tarpeen putaan kunnassa sijaitsevan Liesen-
18746: heinän kasvuun. Huomioon ottaen tämä uusi järven kuivattamiseen.
18747: hyötyalue ja noin 30--40 hehtaarin valmiin
18748: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
18749:
18750: Matti Koivunen. L. Myllymäki Artturi Koskinen.
18751: V. Puumalainen. Arvo Ahonen. Vilho Leivonen.
18752: Kaino Haapanen.
18753: 1001
18754:
18755: IV,421. - Rah. al. N:o 353.
18756:
18757:
18758:
18759:
18760: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pyhäjoen kun-
18761: nassa olevan Liminkajärven vedenpinnan alentamiseksi.
18762:
18763:
18764: Eduskunnalle.
18765:
18766: Pyhäjoen kunnan alueella olevan Liminka- on olemassa, mutta varoja tarkoitukseen ei
18767: järven vedenpinta on jatkuvasti niin kor- ole koskaan myönnetty. Sen vuoksi ehdo-
18768: kealla, että viljelysmaat sen läheisyydessä tamme,
18769: kärsivät pohjaveden liiallisuudesta. Tulvat että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
18770: aiheuttavat usein, niin kuin kävi kesäkuussa den 1953 tulo- ja menoarvioon
18771: 1952, jolloin tulva levisi satojen hehtaarien 20,000,000 markan suuruisen määrä-
18772: alalle, suuria tuhoja. Niistä voidaan päästä rahan Pyhäjoen kunnassa olevan Li-
18773: vain järven alapuolella olevan Linkajoen minkajärven vedenpinnan alentami-
18774: perkaamisella. Sen perkaussuunnitelmakin seen.
18775: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
18776:
18777: Antti Kinnunen. Ester Häildö. Yrjö Murto.
18778: 1002
18779:
18780: IV,422, - Rah. al. N:o 354.
18781:
18782:
18783:
18784:
18785: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Piipsannevan
18786: kuivatustöitä varten.
18787:
18788:
18789: E d u s k u n n a ll e.
18790:
18791: Haapaveden kunnassa sijaitseva Piipsan- sia väestölle, jonka toimeentulo nyt on muo-
18792: neva on pinta-alaltaan n. 10,000 ha ja valtio dostunut erittäin vaikeaksi sen vuoksi, että
18793: omistaa siitä noin puolet. Metsätieteellisen puutavaran ostot ovat kokonaan loppuneet
18794: tutkimuslaitoksen suo-osaston toimesta on ja halla on aiheuttanut suuria vahinkoja
18795: valtion omistamaa osaa ojitettu noin 500 ha viljelyksille; ja kolmanneksi se kuivatettuna
18796: ja sillä alueella on nyt hyvässä kasvukun- ja viljelyskuntoon saatettuna ratkaisevasti
18797: nossa oleva metsämaa. Tutkimuksissa on parantaisi alueella asuvien viljelijöiden ja
18798: vielä todettu, että Piipsanneva on suurim- muiden kansalaisten asemaa. Tämän vuoksi
18799: maksi osaksi viljelykseen kelpaavaa. Sen ja koska Pyhäjokilaakson kuntien asukkaat
18800: reuna-alueilla onkin jo kolmisenkymmentä kiireellisesti tarvitsevat valtiQvallan .apua
18801: maanviljelystaloutta, mutta heidän viljelyk- elinmahdollisuuksiensa säilyttämiseksi ja
18802: siään vaivaa sanotun Piipsannevan vetisyys työn saannin turvaamiseksi, ehdotamme kun-
18803: ja siitä uhkuva halla tuhoaa satoja vuodesta nioittaen,
18804: toiseen.
18805: Piipsannevan kuivattamisen ajankohtai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
18806: suutta korostaa erikoisesti ensiksi se, että se tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
18807: nykyisessä olotilassaan on jatkuvana hallan kan siirtomäärärahan Piipsannevan
18808: aiheuttajana paitsi Haapaveden, myös mui- kuivatustöiden kiireellisesti aloitta-
18809: denkin lähiseutujen viljelmille; toiseksi sen mista varten.
18810: kuivattamistyöt antaisivat ansiomahdollisuuk-
18811: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
18812:
18813: Antti Kinnunen. Ester Häikiö.
18814: Yrjö Murto. Matti Meriläinen.
18815: Eeli Erkkilä.
18816: 1003
18817:
18818: IV,423. - Rah. al. N:o 355.
18819:
18820:
18821:
18822:
18823: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Alatornion kunnassa
18824: sijaitsevan Raumajärven kuivatustöiden aloittamiseksi.
18825:
18826:
18827: E d u s k u n n a ll e.
18828:
18829: Alatornion kunnassa Raumojoen ja Lia- kaikkiaan 2,800 hehtaaria. Vaikka osaa tästä
18830: kanjoen vesistössä olevan Raumojärven kui- alueesta on viljelty, niin kevättulvat ovat
18831: vatushanke on ollut vireillä n. 30 vuoden estäneet viljelyksen voimaperäistämisen ja
18832: ajan. Vaikka kuivatushankkeesta aikoinaan usein, kuten kuluneenakin kesänä, on tulva-
18833: laadittiin suunnitelmakin, on se jäänyt va- veden korkeuden johdosta koko sato jäänyt
18834: rojen puutteessa toteuttamatta. Viime vuo- korjaamatta. Onpa tulvavesi huuhtonut
18835: sina on asia tullut uudelleen esille ja maan- talvella rantapelloille ajetun karjanlan-
18836: viljelysinsinööripiirin toimesta on siitä val- nankin ja, kuten kuluneena kesänä, ran-
18837: mistettu uusi kuivatussuunnitelma kustan- taniittyihin talvella ajetut apulannatkin.
18838: nusarvioineen. Tähän suunnitelmaan nojau- Kuivatussuunnitelman mukaan olisi koko
18839: tuen on Alatornion kunnan taholta esitetty hyötyalueen käyttöön saamiseksi perat-
18840: kuivatussuunnitelma ainakin kaksi kertaa tava Raumo- ja Liakanjoessa noin kol-
18841: ensisijaiseksi työttömyystyökohteeksi. Täl- men kilometrin matkalla olevat viisi koskea.
18842: lainen esitys jätettiin kunnan taholta mi- Kun väestö ei omatoimisesti voi toteuttaa
18843: nisteriölle myös syksyllä 1951. Ministeriössä kuivatussuunnitelmaa olisi se toteutettava
18844: ei kuitenkaan esitystä hyväksytty, vaan valtion toimesta. Kuivatustyö soveltuisi, niin
18845: kunnan esityksestä poiketen työttömyystyö- kuin kunnan taholta on esitettykin, hyvin
18846: kohteeksi otettiin Torniojokisuun erottein- työttömyyskohteeksi, ja kun ensi talvena
18847: laitteiden uusimis- ja parannustyöt. Tästä paikkakunnalla tulee esiintymään verrattain
18848: syystä jäi kuivatussuunnitelma toteutta- runsaasti työttömyyttä, olisi tästäkin syystä
18849: matta viime työttömyyskaudella, kuten kuivatustyöt saatava vihdoinkin käyntiin.
18850: useampana aikaisempanakin vuotena, vaikka Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
18851: sen toteuttaminen taloudellisesti ja paikka- ehdotamme,
18852: kunnan vastaisen työllisyydenkin kannalta
18853: olisi ollut ensiarvoisen tärkeä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
18854: Järven kuivattaminen parantaisi huomat- tulo- ja menoarvioon 15,000,000 mar-
18855: tavasti paikallisen väestön toimeentulomah- kan määrärahan Alatornion kunnassa
18856: dollisuuksia, sillä siten saataisiin poistetuksi sijaitsevan Raumajärven kuivatustöi-
18857: tulvaveden viljelystoiminnalle tuottamat hai- den aloittamiseksi.
18858: tat ja kuivatuksen tuottama hyötyalue olisi
18859: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
18860:
18861: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
18862: 1004
18863:
18864: 1V,424.- Rah. al. N:o 356.
18865:
18866:
18867:
18868:
18869: Kulovaara ym.: ~läärärahan osoittamisesta Kärsämäen-
18870: Paattisten maantien rakentamiseen.
18871:
18872:
18873: E d u s k u n n a 11 e.
18874:
18875: Uuden Paattisten-Yläneen maantien olisi rakennettava uuteen paikkaan, koko-
18876: vuonna 1946 valmistuttua on tälle tielle naan rautatien länsipuolelle. Suunniteltu tie
18877: muodostunut vilkas liikenne sekä metsä- ja alkaa Turun-Ruskon maantieltä Kärsä-
18878: maataloustuotteiden kuljetuksen takia että mäen kylästä Turun kaupungin alueelta,
18879: Turun ja Porin välisenä lyhimpänä auto- ohittaa Turun uuden lentokentän sen itä-
18880: tienä. Eritoten puutavaran kuljetus Tur- puolelta ja yhtyy Turun-Paattisten maan-
18881: kuun tapahtuu nykyisin Paattisten, Yläneen tiehen noin 4 km:n päässä Paattisista.
18882: ja Säkylän pitäjistä. Jo mainitun uuden Maasto on verraten edullista tien rakenta-
18883: maantien valmistuttua lyheni matka Säky- miselle eikä jokia ole ylitettävänä. Matka
18884: län ja Euran suunnalla Turkuun yli 10 kilo- Paattinen-Turku lyhenisi 1.4 km:llä.
18885: metrillä. Uudesta tiestä on Turun kaupungin
18886: Paattisista laajoine takamaineen on näin alueella 1.243 km, Maarian pitäjässä 6.732
18887: muodostunut tärkeä liikennekeskus, josta km ja Paattisten pitäjässä 5.980 km, ollen
18888: maantiet erkanevat neljään suuntaan. Kui- tien koko pituus 13.955 km.
18889: tenkin on näistä tärkein, n. 15 kilometrin Kun ensi vuonna esiintyy todennäköisesti
18890: pituinen liikenneyhteys Paattisten ja Turun huomattavasti työttömyyttä, olisi tämänkin
18891: välillä varsin heikko. Maantie on erityisen poistamiseksi tiheästi asutulla alueella va-
18892: mutkainen ja mäkinen. Tie on rakentamaton rattava mahdollisuus tällaisen työttömyys-
18893: eikä se siten keväisin ja syksyisin voi kan- työnäkin erittäin hyödyllisen työn teettämi-
18894: taa raskasta liikennettä. Aurausta ei maan- seen.
18895: tien kapeuden vuoksi voida suorittaa kaksi- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
18896: puolista liikennettä tyydyttävään leveyteen. nioittaen,
18897: Jäkärlän aseman kohdalla on vaarallinen
18898: rautatien tasoylikäytävä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
18899: Tie- ja vesirakennushallitus on vuonna tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
18900: 1947 saanut valmiiksi jo vuonna 1938 tutki- markan määrärahan töiden aloittami-
18901: tun Paattisten ja Turun välisen maantien seksi Kärsämäen-Paattisten maantien
18902: suunnitelman, minkä mukaan uusi maantie rakentamiseksi.
18903: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1952.
18904:
18905: Urho Kulovaara. Rafael Paasio. Niilo Honkala.
18906: Mauno Jussila. Vappu Heinonen. Hugo Nuorsaari.
18907: Ture Hollsten. Aimo Aaltonen.
18908: Arvo Sävelä. Anna Nevalainen.
18909: 1005
18910:
18911: IV,425. - Rah. al. N:o 357.
18912:
18913:
18914:
18915:
18916: Lappi-Seppälä ym.: Määrärahan osoittamisesta maanteidetl
18917: kestopäällystystä varten.
18918:
18919:
18920: E d u s k u n n a ll e.
18921:
18922: Maanteiden kestopäällystäminen on ollut 1. Monet asutuskeskusten kohdalla olevat
18923: pysähdyksissä sotien alkamisesta lähtien. tieosat sisämaassa,
18924: Tällä hetkellä on runsaasti yli 1,000 km niin 2. Helsingin-Turun valtamaantien kesto-
18925: raskaasti liikennöityjä sorapäällysteisiä päällystäminen Veikkolan ja Lohjanharjun
18926: maanteitä, että niiden vuotuiset kunnossa- väliseltä osalta Helsingin puoleisessa päässä
18927: pitokustannukset, jos tiet pidetään liiken- ja Ylikylän ja Tammisillan väliseltä osalta
18928: nettä tyydyttävässä kunnossa, nousevat huo- Turun puoleisessa päässä ja
18929: mattavasti suuremmiksi kuin mitä vuosittain 3. Helsingin-Porvoon maantien kesto-
18930: tekisivät niiden päällystämiseen tarvittavan päällystäminen Gumbostrandin tienhaaran ja
18931: paaoman korko- ja kuoletuskustannukset Porvoon väliseltä osalta.
18932: ynnä päällysteiden vähäiset hoitomenot. Jos Maanteiden muuttamista kestopeitteisiksi
18933: huomioonotetaan myös liikennekustannuk- tarkoittavan rakennustoiminnan käyntiin-
18934: sissa päällystämisen kautta saavutettava panemista varten ehdotetaan varattavaksi
18935: säästö, nousee niiden teiden määrä, joiden 300,000,000 mk. Tällä määrärahalla voitaisiin
18936: kestopäällystäminen kansantaloudellisesti sorateistämme n. 40-45 km muuttaa kesto-
18937: olisi kannattavaa, kolminkertaiseksi. Näin ol- päällysteisiksi.
18938: len ja kun raskaimmin liikennöityjen teit- Ehdotamme,
18939: temme pitäminen liikennettä tyydyttävässä
18940: kunnossa sorapäällysteisinä saadun kokemuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
18941: sen mukaan ei enää yksinkertaisesti ole mah- tulo- ja menoarvioon 300,000,000
18942: dollista, olisi ennen sotia aloitettua kesto- markkaa maanteiden kestopäällystystä
18943: peitteiden rakennustyötä välttämättä ryhdyt- varten.
18944: tävä jatkamaan. Tällöin tulisi ensi sijassa
18945: kysymykseen:
18946: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
18947:
18948: Jussi Lappi-Seppälä. Grels Teir.
18949: A. Simonen. Harras Kyttä.
18950: 1006
18951:
18952: IV,426. - Rah. al. N:o 358.
18953:
18954:
18955:
18956:
18957: Heikkilä ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
18958: miseksi Kangasalan Huutijärveltä Sahalahden kauttll
18959: K uhmalahdelle.
18960:
18961:
18962: E d u s k u n n a ll e.
18963:
18964: Jo v. 1939 kulkulaitosten ja yleisten töiden nen sekä kapea. Kysymyksessä ei niin ollen
18965: ministeriö vahvisti suunnitelman maantien olisi pelkästään kunnollisen maantien raken-
18966: rakentamisesta Kangasalan Huutijärveltä Sa- taminen Tampereelta Sahalahdelle ja Kuh-
18967: halahden kirkonkylän ja Moltsian kylän malahdelle, vaan tieyhteyksien parantaminen
18968: kautta Kuhmalahden kirkolle. Tämä tiesuun- edelleen Kuhmoisiin Päijänteen rannalle ja
18969: nitelma, jonka pituus olisi n. 27 km, on vielä siten liikenteen vetäminen sieltä Tampereelle.
18970: toteuttamatta. Kun puheena olevalla tiehankkeella edellä
18971: Mainitun maantien suurta merkitystä mainituista syistä on paitsi paikallista myös
18972: osoittaa parhaiten se seikka, että matka Tam- huomattavaa maakunnallista me11ki.tystä ja
18973: pereelta Sahalahden kirkolle, joka nykyisin kun kyseisen tietyön aloittaminen olisi tar-
18974: on n. 48 km, tulisi uutta tietä pitkin olemaan peen myös paikkakunnalla odotettavissa ole-
18975: n. 31 km, joten yhteys Tampereelta Sahalah- van, metsätöiden puutteesta johtuvan työttö-
18976: delle lyhenisi n. 17 km: llä eli 35 %: lla. Edel- myyden torjumiseksi, ehdotamme kunnioit-
18977: leen on mainittava, että matka Tampereelta taen,
18978: Kuhmalahden kirkolle on nyt n. 58 km, että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
18979: mutta uutta tietä pitkin se olisi n. 47 km, tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
18980: joten matkan lyheneminen olisi n. 11 km eli kan määrärahan Kangasalan Huuti-
18981: 19 %. On myös huomattava, että nykyinen järveltä Sahalahden kautta Kuhma-
18982: maantie Hämeenlinnan-Tampereen maan- lahdelle johtavan maantien rakenta-
18983: tieltä Tylkästä Kuhmalahdelle on Hämeen mista varten.
18984: läänin huonoimpia teitä, mutkikas ja mäki-
18985: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1952.
18986:
18987: Matti Heikkilä. Atte Pakkanen.
18988: Jaakko Hakala. T. A. Wiherheimo.
18989: 1007
18990:
18991: IV,427. - Rah. al. N:o 359.
18992:
18993:
18994:
18995:
18996: Aittaniemi ym.: Määrärahan osoittamisesta H elsingin-Tam-
18997: pereen-Vaasan valtatien kunnostamiseksi Lapionevalla.
18998:
18999:
19000: Eduskunnalle.
19001:
19002: Helsingin-Tampereen-Vaasan valtatie Lapionevalla ryhdytty liikennettä vastaaviin
19003: on Jalasjärven ja Kurikan pitäjien rajalla toimenpiteisiin. Mikäli nykyinen tilanne jat-
19004: Lapionevalla n. 1 km: n matkalla aina ke- kuu, tulee kyseinen maantien kohta yhä vain
19005: väisin tulvaveden johdosta sellaisessa tilassa, vaikeakulkuisemmaksi. Kun liikenne tällä
19006: että sitä on aivan mahdoton liikennöidä ta- varsinkin linja- ja kuorma-autoilla vilkkaasti
19007: vallisilla maantiekulkuvälineillä. Keväisin liikennöitävällä valtatien osalla keskeytyy
19008: onkin snna liikennöity moottoriveneellä. keväisin viikon, jopa pitemmäksikin ajaksi
19009: Tämä on luonnollisesti ylen hankalaa ja su- kokonaan, olisi tämän tien kunnostamistyö
19010: pistaa liikenteen varsin vähäiseksi. Tulvan nykyisin suoritettava jo viivyttelemättä.
19011: jälkeenkin on tämä valtatien osa vielä kauan Tämä pikainen kunnostaminen voitaneenkin
19012: sellaisessa kunnossa, että sitä ei voida käyt- suorittaa, koska se voidaan tieviranomaisten
19013: tää raskaitten kuormien kuljetukseen. Niinpä laskelmien mukaan loppuun saattaa 11 mil-
19014: keväällä 1952 viivästytti väkilantojen riittä- joonalla markalla.
19015: mätön saaminen Jalasjärvellä kevätkylvöjen Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
19016: tekemistä sen johdosta, ettei niitä voitu tä- nioittaen,
19017: hän aikaan kuljettaa kyseellistä valtatietä
19018: tähän maamme erääseen suurimmista pelto- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
19019: pitäjistä. tulo- ja menoarvioon 11 miljoonan
19020: Kysymyksessä olevan valtatien osalla on mar·kan määrärahan H elsingin-Tam-
19021: liikenne moottoriajoneuvojen aikakautena pereen-Vaasan valtatien kunnosta-
19022: tullut varsin vilkkaaksi ja entiseen verraten miseen Lapionevalla, Jalasjärven ja
19023: moninverroin raskasliikenteisemmäksi. Tästä Kurikan pitäjien rajalla.
19024: huolimatta ei ole maantien kunnostamiseksi
19025: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
19026:
19027: S. S. Aittoniemi. Verner Korsbäck.
19028: Eero Saari. Artturi Koskinen.
19029: T. N. Vilhula. Toivo Antila.
19030: Johannes Wirtanen.
19031: 1008
19032:
19033: IV,42s. - Rah. al. N:o 360.
19034:
19035:
19036:
19037: N. Kaasalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lauttaky-
19038: län--Euran tieosan mkentamiseen.
19039:
19040: Eduskunnalle.
19041:
19042: Jatkuvasti entistään vaikeammaksi on käy- ten kokonaismäärä tehtaan käyntikautena
19043: nyt se epäkohta, ettei Itä-Satakunnasta Laut- kohoaa näin ollen 6,000-9,000 kuormaan. Jo
19044: takylän kautta Rauman suuntaan ole kunnol- yksistään näistä kuljetuksista aiheutuva kus-
19045: lista maantieyhteyttä. Tämän asiantilan kor- tannusten säästö, joka on aluksi laskettu 8
19046: jaamiseksi on Euran, Huittisten, Köyliön, milj. markaksi, mutta myöhemmin, kun teh-
19047: Lapin ja Rauman kuntien toimesta jo v. dasta laajennetaan, kohoaisi 11 milj. mark-
19048: 1939-41 koneellisesti tutkittu tiesuunta kaan, .tekisi sanotun tieoikaisun kannatta-
19049: Lauttakylä-Eura, jonka pituus on 23.7 km. vaksi.
19050: Tämä tieoikaisu toteutettuna ensinnäkin rat- Myöskin on otettava huomioon Rauman
19051: kaisevasti parantaisi yhteyksiä Rauman kaupungin ja sen jatkuvasti laajentuvan sa-
19052: suuntaan ja samalla lyhentäisi matkaa n. taman mahdollisuudet palvella ympäröivää
19053: 15 km, koska Kokemäen mutka liikenteen maaseutua, jos maantieverkosto saadaan vas-
19054: kannaHa jo nytkin ylikuormitetun Tulkki- taamaan joustavasti ·todellisia tarpeita.
19055: lan pullonkaulan kanssa jäisi pois. Ylä-Kokemäenjoenlaakson seutukaavoitus-
19056: Tietyön käyntiin saamiseksi ovat asiasta liitto on suunnitellut runkotien Tampere-
19057: kiinnostuneet kunnat vuonna 1950 tehneet Rauma kaukoyhteyksien parantamiseksi. Tie-
19058: kulkulaitosten ja yleisten töiden ministe- oikaisu Lauttakylä-Eura tulisi kulkemaan
19059: riölle anomuksen mainitun tien ottamisesta suunnitellun runkotien linjaa, joten osarat-
19060: työttömyysvaroilla hoidettavaksi siirtotyö- kaisuna yksin tein parannettaisiin merkittä-
19061: maana. Silloisen anomuksen perusteluissa västi tätä kaukoyhteyttä.
19062: esitettiin mm., että mainittu tieosa tulee kul- Minkä ensiarvoisen merkityksen tieoikai-
19063: kemaan n. 9,000 ha suuruisen yhtenäisen sun pikaiselle hoitamiselle antavat tien lä-
19064: metsäalueen halki, mistä ei nykyisin ole min- himmässä vaikutuspiirissä olevat kunnat,
19065: käänlaisia kaukokuljetusreittejä. selviää siitä, että Huittisten ja Euran kunnat
19066: Nyt tieoikaisun nopea hoitaminen on tullut sekä Rauman kaupunki ovat kukin kohdas-
19067: entistä ajankohtaisemmaksi, koska Länsi- taan myöntäneet 2 milj. mk:n määrärahan
19068: Suomen sokeritehdas Säkylässä aloittaa toi- käytettäväksi vuoden 1953 aikana työttö-
19069: mintansa jo syksyllä 1953. Uudelle sokeri- myysvaroina Lauttakylän-Euran tien teke-
19070: tehtaalle tullaan tästä lähtien kuljettamaan miseen.
19071: Lauttakylän suunnasta eli Huittisten, Punka- Edellä esitettyyn viitaten esitämme kun-
19072: laitumen, Tyrvään, Keikyän, Kiikan ja osit- nioittaen,
19073: tain Karkun pitäjistä juurikkaita sekä teh-
19074: taalta takaisin viljelijöille sokerivalmistuk- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
19075: sen sivutuotteita, leikettä ja jätekalkkia, ku- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonaa
19076: nakin käyntikautena loka-joulukuun aikana markkaa tieosan Lauttakyliir-Eura
19077: päivittäin 90-150 autokuormaa. Kuljetus- töiden aloittami~>eksi.
19078: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
19079:
19080: Nestori Kaasalainen. Arvo Riihimäki. Laura Brander-Wallin.
19081: Kalervo Saura. Kyllikki Pohjala. Antto Prunnila.
19082: J. E. Lampinen. Harras Kyttä. Usko Seppi.
19083: Kustaa Alanko. Atte Pakkanen. Urho Kähönen.
19084: Arvo Sävelä. Hugo Nuorsaari. Lauri Solla.
19085: Eino E. Heikura. Pertti Rapio. Johannes Virolainen.
19086: Toivo Antila. Kaarle E. Renfors. Jussi Lappi-Seppälä.
19087: 1009
19088:
19089: IV,429. - Rah. al. N:o 361.
19090:
19091:
19092:
19093:
19094: V. Kaasalainen ym.: :Määrärahan osoittam,isesta työttömyys-
19095: töinä tehtyjen tietöiden viimeistelyyn.
19096:
19097:
19098: Eduskunnalle.
19099:
19100: Työttömyysvaroilla on pantu käyntiin saatettu viimeistelyvaiheeseen, mahdollisim-
19101: huomattavan laajat maantieverkon rakennus- man pian saataisiin valmiiksi ja voitaisiin
19102: ja parannustyöt, ja on niihin kolmen viime luovuttaa liikenteelle, olisi vuoden 1953 me-
19103: vuoden aikana käytetty varoja lähes 5,000 noarvioon sisällytettävä 20 Pl. III: 3 momen-
19104: miljoonaa markkaa. Suurin osa näistä töistä tin kohdalle 500,000,000 markan suuruinen
19105: on vielä keskeneräisinä, eikä niitä ole mah- määräraha tällaisten töiden loppuunsuoritta-
19106: dollista saada työttömyysvaroilla valmiiksi, miseen, jolloin voitaisiin saada n. 350 tie-
19107: koska niissä on osa sellaisia viimeistely- ja kilometriä liikennekelpoiseen kuntoon.
19108: ajoratatöitä, jotka välttämättä on suoritet- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19109: tava kesäaikana maan ollessa sulana, ja
19110: työttömyysvarojen käyttö on sallittu vain että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
19111: varsinaisena työttömyysaikana eli talvella. tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III :3 mo-
19112: Tällaisia keskeneräisiä tieosia on meillä noin mentin kohdalle 500,000,000 markan
19113: 2,300 km. suuruisen määrärahan työttömyys-
19114: Kun olisi erittäin tärkeätä, että sellaiset töinä tehtyjen tietöiden viimeistelyyn
19115: tienparannus- ja rakennustyöt, jotka jo on kesäaikana.
19116: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
19117:
19118: Väinö Kaasalainen. Markus Niskala.
19119: Heikki Soininen. Arvo Riihimäki.
19120: Arvo Ahonen.
19121: 1010
19122:
19123: IV,4ao. - Rah. al. N:o 362.
19124:
19125:
19126:
19127:
19128: Kujala ym.: Määrärahan osoittamisesta Myllymäen maantien-
19129: oikaisua varten Sippolan pitäjän Hirvelän kylässä.
19130:
19131:
19132: E d u s k u n n a ll e.
19133:
19134: Liikenne maanteillä on jatkuvasti lisään- Suunnitelman toteuttaminen on tullut
19135: tynyt. Mutkaiset ja mäkiset tiet ovat lisään- ajankohtaiseksi senkin vuoksi, että Sippo-
19136: tyneelle liikenteelle suurena haittana. Sippo- lassa on odotettavissa laaja työttömyys.
19137: lan pitäjän Hirvelän kylässä maantiellä Sip- Myöskin Sippolan kunnan asianomaiset eli-
19138: pola-Kaipiainen on Myllymäen kohdalla met ovat päättäneet kääntyä valtiovallan
19139: erittäin vaikeasti liikennöitävä tieosuus. Ky- puoleen kiirehtiäkseen töiden aloittamista
19140: seinen mäki on jyrkkä ja mutkainen, joten mainitulla tieosuudella.
19141: se on autoliikenteelle vaarallinen ja kuluttaa Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19142: autojen koneistoa sekä polttoainetta ylimää-
19143: räisesti. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
19144: Tie- ja vesirakennushallitus on kiinnittä- tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
19145: nyt huomiota kyseiseen tieosuuteen ja val- kan siirtomäärärahan Sippolan pitä-
19146: mistanut suunnitelman sen oikaisemiseksi, Jan Hirvelän kylässä Myllymäen
19147: joka suunnitelma sisältää uuden maantien maantienoikaisusuunnitelman toteutta-
19148: rakentamista 2.5 kilometrin matkalle. Tämän mista varten.
19149: suunnitelman toteuttaminen merkitsee, että
19150: kyseinen tieosuus saatetaan nykyajan vaati-
19151: muksen mukaiseen liikennekuntoon.
19152: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
19153:
19154: Toivo Kujala. Eino Rannikkoluoto.
19155: Arvo Riihimäki. Toivo Friman.
19156: 1011
19157:
19158: IV,431. - Rah. al. N:o 363.
19159:
19160:
19161:
19162:
19163: Prunnila ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen-Rau,-
19164: man maantien Kynsikankaan-Kiikoisen tieosan rakenta-
19165: miseen.
19166:
19167:
19168: E d u s k u n n a ll e.
19169:
19170: Outokumpu Oy: n teollisuuslaitoksien ra- seville suuri:1le metsäalueille. Näin avautuisi
19171: kentaminen Kokemäenjokilaaksoon, rikki- mahdollisuudet näiden metsävarain lkuljetuk-
19172: happo- ja superfosfaattitehtaiden sijoittami- selle ja ;paremmat kulilruyhteydet tä11ä
19173: nen Harjavaltaan sekä Rauman kaupungin alueeLla asuvalle laaja1le pienviljelijäväestöUe.
19174: kehittyminen entistä tärkeämmäksi satama- Kustannusarvion ja suunnitelman, joka
19175: ja teollisuuskaupungiksi ovat lisänneet maan- tunnetaan Kynsikankaan-Kiikoisten tie-
19176: tiekuljetusta siinä määrin, että sisämaasta suunnitelmana, on tehnyt dipl. ins. Lauri
19177: rannikolle suuntautuvaa liikennettä helpotta- Ala-Hwkula ·Turun ,tie- ja vesirakennuspii-
19178: maan olisi saatava uusia ja entistä parempi- .ristä. Tie on suunniteltu 5.5 :rn:n levyiseksi
19179: rakenteisia teitä. Yksi näitä uusia teitä tu- II a luokan tieksi, kustannusarvion loppu-
19180: lisi olemaan Tampereen-Mouhijärven-Kii- summan ollessa 68.5 miljoonaa markkaa.
19181: ikoisten ,tieltä Kiikoisten, Kauvatsan, Koke- Kun tien rakentamisen jatkaminen on erit-
19182: mäen ja Harjavallan kuntiin !kuuluvien met- täin tärkeätä, olisi vuoden 1953 tulo- ja me-
19183: säalueiden ha1ki Harjavallan teoHisuuskes- noarvioon merkittävä määräraha töitten jat-
19184: lkuksen kautta RaumaUe johtava tie. Tästä kamiseksi tieosalla Kynsikangas-Kiikoinen.
19185: tiestä on ralkennettu vuosina 1949-50 ja Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
19186: 1951 noin 15 km pituinen Harjavallan-
19187: Kynsikanlkaan tieosa. Jo valmistuneen tie- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
19188: osan jatkaminen edellä mainittujen kuntien tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III lu-
19189: metsäalueita halkovana, n. 20 km pituisena vun 3 momentille 20 miljoonan ma1·-
19190: osana, ja sen liikennekuntoon saa,ttaminen kan määrärahan Tampereen-Rauman
19191: tulisi toteuttamaan Tampere--Rauma liiken- maantien rakentamiseksi tieosalta.
19192: nesuunnitelman yhden osan, joka avaisi yh- K ynsikangas-Kiikoinen.
19193: teydet Kokemäenjoen pohjoispuolella sijait-
19194: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
19195:
19196: Antto Prunnila. Lauri Myllymäki.
19197: Irma Torvi. Arvo Sävelä.
19198: Nestori Kaasalainen. Pertti Rapio.
19199: Arvo Riihimäki. Laura Brander-Wallin.
19200: Kyllikki Pohjala. Mauri Ryömä.
19201:
19202:
19203:
19204:
19205: 55
19206: 1012
19207:
19208: IV,4s2. - Rah. al. N:o 364.
19209:
19210:
19211:
19212:
19213: Rapio ym.: Määrärahan osoittamisesta Takamaan tien ja Suo-
19214: denniemen tien välisen yhdystien rakentamiseen.
19215:
19216:
19217: E d u s k u n n a ll e.
19218:
19219: Hämeenkyrön kunnan Kyröspohjan ky- kautta johtavaa kapeaa ja erikoisen mut-
19220: lästä saman kunnan V esajärven kylään län- kaista sekä maastoltaan mäkisiä seutuja joh-
19221: sipuolelta johtava 19,000 metrin pituinen tavaa tietä ovat huonot. Tästä johtuen esim.
19222: Takamaan .tie valmistuu 1lähia:i:koina. Tämän raskaamman tavaran kuljetus Poriin tai
19223: erittäin huonossa kunnossa olleen tien ra- päinvastoin suoritetaan Kankaanpään kautta,
19224: kentamiskustannuksiin on yksityisten tieosa- jota kulkureittiä käytettäessä matka on pal-
19225: kasten lisäksi osallistunut valtio ja Hämeen- jon pitempi. Lisäksi linja-autoliikenteelle
19226: kyrön kunta. kävisi mahdolliseksi yhdistää nyt heikosti ja
19227: Sanottu tie on rakennettu raskaampaa ja kokonaankin liikennöimättömät seudut niin
19228: laajempaakin liikennettä ajatellen ottamalla Tampereen kuin Porin kaupunkeihin.
19229: huomioon sen merkitys kauttakulkutienä, Tämän kauttakulkutien aikaansaamista
19230: mikä siitä muodostuu silloin, kun se noin nel- ovat eri väestöpiirit ja elinkeinonharjoittajat
19231: jän kilometrin pituinen yhdystie, joka yh- kauan toivoneet ja toivovat erikoisemmin
19232: distää Takamaan tien päätekohdassaan Vesa- nyt, koska maapohjaltaan vaikein sekä huo-
19233: järven !kylässä Tampereen-Porin valtatiehen nossa kunnossa ollut Takamaan tie valmistuu
19234: johtavaan, n. 10 kilometrin pituiseen Suo- hyvään liikennekuntoon.
19235: denniemen kunnan kunnantiehen, kunnostet- Edellä sanottuun viitaten esitämme,
19236: taisiin liikennekelpoiseksi linja-autoliiken-
19237: teellekin, mitä nykyisin ei ole voitu harjoit- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
19238: taa kuin rajoitetussa määrässä kesäaikana, tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
19239: jolloin Taikamaan 1tietä liikennöinyt linja- kan määrärahan Takamaan tien ja
19240: auto on ulottanut matkansa mainittua yh- Suodenniemen tien välisen yhdystien
19241: dystietä Suodenniemen kunnan puolelle. Tä- rakentamiseksi ja Suodenniemen tiestä
19242: män yhdystien kunnostamisella saataisiin ly- Mustapään kautta Tampereen-Porin
19243: hennetyksi huomattavasti Hämeenkyröstä ja valtatiehen johtavan tieosan kunnos-
19244: Hämeenkyrön kautta suuntautuvaa matkaa .tamiseen.
19245: Poriin, jonne liikenneyhteydet Mouhijärven
19246: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
19247:
19248: Pertti Rapio. liestori ltaasalarnen.
19249: Arvo Riihimäki. Antto Prunnila.
19250: Irma Torvi.
19251: 1013
19252:
19253: IV,433. - Rah. al. N:o 365.
19254:
19255:
19256:
19257:
19258: Juntunen ym. : Määrärahan osoittamisesta H uutoperän-Haa-
19259: pamäen yhdystien rakentamiseksi.
19260:
19261:
19262: E d u s k u n n a ll e.
19263:
19264: Tieolojemme eräänä vakavana haittana on delle, olisi sen rakentaminen välttämätön ja
19265: edelleenkin se, että vilkkaasti liikennöityjen ajankohtainen. Tehtyjen arvioiden mukaan
19266: teiden väliltä puuttuvat yhdystiet. tien rakentaminen erittäin edullisen maaston
19267: Sellainen haitta on olemassa Kiuruveden vuoksi tulisi maksamaan vain 5,000,000
19268: pitäjän Koivujärven kylän Huutoperällä, markkaa.
19269: josta ihmiset asioidessaan Pyhäjärven pitä- Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
19270: jän Haapamäen kylään joutuvat ikiertä.mään
19271: useita kymmeniä kilometrejä, kun taas ra- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19272: kentamalla yhdystie Huutoperän tiestä Haa- den 1953 tulo- ja menoarvioon
19273: pamäelle päästäisiin 3 kilometrillä. 5,000,000 markan suuruisen määrära-
19274: Kun tiestä muodostuisi vilkkaasti liiken- han Huutoperän-Haapamäen yhdys-
19275: nöity kauttakulkutie Pihtiputaalta Kiuruve- tien rakentamiseksi.
19276: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
19277:
19278: Elli Juntunen. Esa Hietanen.
19279: Hugo Manninen. Ester Häikiö.
19280: Juho Rytkönen. Antti Kinnunen.
19281: 1014
19282:
19283: IV,434. - Ra.b. al. N:o 366.
19284:
19285:
19286:
19287:
19288: Meriläinen ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
19289: tamiseksi Pohjakosken rautatiepysäkiltä K uolaniemen ky-
19290: lätielle.
19291:
19292:
19293: E d u s k u n n a ll e.
19294:
19295: Sotkamon kirkonkylän ja vesistön etelä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
19296: puolella on laaja, lukumäärältään huomatta-
19297: van suuren väestömäärän asuttama alue, että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19298: jOBSa ,ei ole maantietä. Tämän puutteen pois- den 1953 tulo- ja menoarvioon
19299: tamiseksi olisi rakennettava maantie, joka 10,000,000 markan määrärahan Pohja-
19300: alkaisi Pohjakosken rautatiepysäkiltä ja jat- kosken rautatiepysäkin ja K uolanie-
19301: kuisi Itäniemen, Murtoniemen, Kummalan, men kylätien välisen maantien raken-
19302: Varisvaaran, Varpuniemen ja Kuolasa1men tamiseen.
19303: kautta ja yhtyisi Kuolaniemen kylätiehen.
19304: Tien pituus tulisi olemaan n. 18 ;kilomet-
19305: riä.
19306: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
19307:
19308: Matti Meriläinen. Elli Juntunen.
19309: J. Mustonen. Eetu Karjalainen.
19310: Juho Nykänen. Yrjö Hautala.
19311: Juho Rytkönen. Niilo Ryhtä.
19312: Antti Kinnunen. Erkki Koivisto.
19313: 1015
19314:
19315: IV,43o. - Rah. al. N:o 367.
19316:
19317:
19318:
19319:
19320: Manninen ym..: Määrärahan osoittamisesta tutkimuksen toi-
19321: mittamiseksi maantien rakentamisesta Leppävirran kir-
19322: konkylästä Kannuksen kanavan Ieautta vesistön itäpuolella
19323: olevalle maantielle.
19324:
19325:
19326: E d u s k u n n a 11 e.
19327:
19328: Vesistö jakaa Leppävirran pitäjän kahteen Edellä olevaan viitaten ,ehdotamme,
19329: osaan. Tämä aiheuttaa vaikeuksia kulkuyh-
19330: teyksissä pitäjän keskukseen. Itä-pitäjän poh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
19331: joisosan maantieyhteydet vesistön kiertämi- tulo- ja menoarvioon 2 miljoonan mar-
19332: sen takia muodostuvat kohtuuttoman pit- kan määrärahan tutkimuksen toimitta-
19333: kiksi. miseksi maantien rakentamista varten
19334: Maantien rakentamisen avulla Leppävir- Leppävirran kirkonkylästä Kannuksen
19335: ran kirkolta Konnuksen kanavan kautta ve- kanavan kautta vesistön itäpuolella
19336: sistön itäpuolelle olevalle maantielle saatai- olevalle maantielle.
19337: siin huomattava parannus aikaan. Sen avulla
19338: lyhenisi matka itä-pitäjän pohjoisosasta pi-
19339: täjän keskukseen noin 20 kilometrillä.
19340: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
19341:
19342: Hugo Manninen. Lauri Solla.
19343: Juho Rytkönen. E. Hietanen.
19344: Elli Juntunen.
19345: 1016
19346:
19347: IV,436. - Rah. al. N:o 368.
19348:
19349:
19350:
19351: Nieminen ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
19352: miseksi Savonrannan kirkonkylästä Pirttimäen kohdalle
19353: . Enonkosken-Sapun maantiellä.
19354:
19355: E d u s k u n n a ll e.
19356:
19357: Työllisyystilanteessa oli talvella 1952 var- arviossaan markkaakaan työttömyysmäärä-
19358: sin ikäviä piirteitä. Työttömiä oli eri paikka- rahoja eikä kunta sitäpaitsi kykene työttö-
19359: kunnilla kautta maan jonkin verran ja kau- myystöitä rahoittamaankaan, sillä edellisen
19360: pungit, kauppalat ja kunnat joutuivat jär- vuoden verotähteitäkin on uloshaussa noin
19361: jestämään kaikenlaisia varatöitä työttömyy- 7 milj. markkaa. Kunnassa työttömiksi jou-
19362: den poistamiseksi. Kuitenkin vielä mainit- tuvien asema on näin ollen muodostumassa
19363: tuna talvena ja sitä seuranneena keväänä aivan kestämättömäksi eikä siihen saada pe-
19364: oli metsätöitä runsaasti, mikä oli huomat- lastusta ilman valtion apua.
19365: tava tekijä työllisyyden ylläpitäjänä. Nyt Savonrannan kunnan työasiainlautakunta
19366: kun metsäostoja ei ole juuri nimeksikään on esittänyt valtion työttömyystyöksi maan-
19367: suoritettu, jolloin metsätyöt supistuvat mel- tien rakentamista Savonrannan kirkonky-
19368: kein olemattomiin ja yleensä kaikki teolli- lästä Pirttimäen asutusalueen kohdalle
19369: suuslaitokset ovat vähentäneet runsaasti työ- Enonkosken-Sapun maantiehen. Tämä tie-
19370: voimaansa, on työllisyystilanne entisestään suunta on noin 20 km pitkä, tutkittu ja kar-
19371: vielä paljon heikentynyt. Kuluvan syksyn toitettu, joten puuttuu vain tarpeellisia va-
19372: aikana on jo ilmaantunut työttömyyttä mel- roja rakentamisen aloittamiseksi. Tämän
19373: koisessa määrässä ja työttömien luku tulee tien rakentaminen olisi tärkeä ei ainoastaan
19374: päivä päivältä lisääntymään. Niinpä tulevan Savonrannan kunnalle ja kuntalaisille, vaan
19375: talven aikana näyttää tilanne muodostuvan myöskin laajemmille väestöpiireille läpikul-
19376: erittäin vakavaksi. kureittinä ja valtiolle, koska tämän tielinjan
19377: Savonrannan kunta, joka on Savonlinnan varrella on laajoja valtion metsäalueita.
19378: pohjoispuolella laajan järvialueen saarta- Kun tällä tielinjalla ja sen läheisyydessä
19379: mana, on erittäin vakavan työttömyystilan- saman suuntaisena ei ole minkäänlaisilla
19380: teen edessä. Sen noin 4,000 henkeä käsittä- kulkuneuvoilla liikennöitävää tietä, on sen
19381: västä asukasmäärästä on Savonrannan kun- rakentaminen jo yksistään liikenneyhteyk-
19382: nan työasiainlautakunnalta saadun tilaston sien kannalta erittäin tärkeätä. Mutta kun
19383: mukaan 45% varsinaisia työläisiä (metsä- tämän tien nyt rakentamisella samalla pois-
19384: työläisiä), 4 % sellaisia pienviljelijöitä, jotka tetaan Savonrannan kunnasta sangen vai-
19385: eivät saa toimeentuloaan tilaltaan, vaan on keaksi muodostunut työttömyys, niin on
19386: huomattava osa siitä hankittava tilapäisten ensiarvoisen tärkeätä, että tien rakentami-
19387: ansiotöiden kautta, 2-3 % henkisen työn seen päästään jo mahdollisimman pian.
19388: tekijöitä ja loput 12-13% sellaisia maan- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
19389: viljelijöitä tai ammatinharjoittajia, jotka
19390: eivät kärsi työttömyydestä. Kun kunnassa ei että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19391: ole kuin yksi pienehkö saha, joka sekin on den 1953 tulo- ja menoarvioon
19392: kuluvan syksyn aikana aikonut lopettaa toi- 60,000,000 markkaa maantietöiden
19393: mintansa toistaiseksi, ja kun kaikki metsä- aloittamiseksi linjalla, joka alkaa Sa-
19394: ja uittotyöt jo ovat loppuneet, joutuu kun- vonrannan kirkonkylästä ja yhtyy
19395: nan asukkaista kuluvan syksyn aikana työt- Pirttimäen kohdalla Enonkosken ja
19396: tömiksi noin 85 %. Kunnalla ei ole talous- Sapun väliseen maantiehen.
19397: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
19398:
19399: Niilo Nieminen. Toivo Niiranen.
19400: 1017
19401:
19402: IV,4s7. - Rah. al. N:o 369.
19403:
19404:
19405:
19406:
19407: Leivonen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
19408: tamiseksi Lokalahdesta Naarajärvelle Kivijärven kun-
19409: nassa.
19410:
19411:
19412: E d u s k u n n a ll e.
19413:
19414: Uusien maanteitten rakentamiseen on val- ihianpiin kauppaliiikkeisiin ja postiin pitkät
19415: tio kuluneina vuosina tunnetuista syistä voi- matkat soittenkin yli johtavia polkuja ja
19416: nut valitettavan vähän kiinnittää huomiota. kun kesän aikana ei voi käyttää hevosta kuin
19417: Näin ollen laajat alueet mm. pohjoisosassa poikkeustapauksissa tarvikkeita kotiin han-
19418: Keski-Suomea ovat tieyhteyttä vailla. Tällai- kittaessa ja vielä kun omalle kirkolle suun-
19419: nen alue on mm. Kivijärven pitäjässä saman- tautuvan liikenteen esteenä on vaikeasti yli-
19420: nimisen vesistön itäpuolella oleva alue. Tällä tettävä Kivijärven vesistö, emme voine kiel-
19421: alueella asuu huomattava osa Kivijärven tää, etteikö tämän alueen väestö ole maan-
19422: kunnan asukkaista ja siellä sijaitsee kaksi tien tarpeessa. Kun on otaksuttavaa, että jo
19423: sanotun !kunnan kansakoulua Lokalahden ja lähivuosina valmistuu rakenteilla oleva Suo-
19424: Talviaislahden koulupiireissä, joista ei ole lahden-Haapajärven rautatie, niin olisi
19425: lainkaan tieyhteyttä muualle. Jo vuotena mitä suotavinta, että jo siihen mennessä tä-
19426: 1930 maaliskuun 19 päivänä on Vaasan lää- mäkin maantie, josta on valmiit rakennus-
19427: nin Jääuinhallitus Kivijärven kunnan ano- suunnitelmat olemassa, saataisiin rakenne-
19428: muksesta antamallaan päätöksellä määrännyt tuksi ja täten yhteys alueelta myös rauta-
19429: rakennettavaksi uuden maantien Viitasaa- tien piiriin. Myöskin ulosvietävän puutava-
19430: ren-Kannonkosken maantieltä erkanevalta ran kuljetukselle tämä on ainoa ratkaisu.
19431: Lokalahden tieltä pitkin Kivijärven vesistön Edellä mainittuun viitaten ehdotamme
19432: itärantaa Keitelepohjan-Naarajärven maan- kunnioittaen,
19433: tiehen. Mutta päätöksestä huolimatta tie on
19434: vieläkin rakentamatta. Taloudellisissa vai- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
19435: keuksissa kamppaileva Kivijärven pieni tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
19436: kunta ei ole voinut ryhtyä hanketta toteutta- 3 momentille 5,000,000 markan suu-
19437: maan ja kun alueella asuva väestö on suu- ruisen määrärahan Lokalahden-Hii-
19438: rimmaksi osaksi vähävaraista, ei tältäkään tolan - Talviaislahden- Naarajärven
19439: taholta ole uskallettu asiaan puuttua. Kun maantien rakentamistöiden aloittami-
19440: käsittää, että koululaisten on kuljettava kou- seksi Kivijärven kunnassa.
19441: luihinsa, samoin paikkakunnan väestön lä-
19442: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
19443:
19444: Vilho Leivonen. Eero Saari.
19445: Eino Palovesi. T. N. Vilhula.
19446: 1018
19447:
19448: IV,4as. - Rah. al. N:o 370.
19449:
19450:
19451:
19452:
19453: Rönkkö: Määrärahan osoittamisesta maant·ien rakentamiseksi
19454: Sukevalta Jyrkälle Sonkajärven kunnassa.
19455:
19456:
19457: E d u s k u n n a 11 e.
19458:
19459: Sonkajärven kunnan toimesta on .tehty SuunniteHun Su!kevan-Jyrkän tien var-
19460: tiesuunnitelma Sukevan-Jyrkän välisen ressa on metsäalaa n. 15,700 hehtaaria, jonka
19461: maantien .raJkentamista varten. Tie a1kaa Su- lisäkasvu vuosittain on n. 40,000 m3 ja puu-
19462: kevalta Iisalmen-Kajaanin maantiestä, seu- varasto n. 1,700,000 ms. Alueelta ei voida
19463: raa Ruijanpuron kylätietä 4,2 km Piikain- kuljettaa puutavaraa uittaen ja siitä joh-
19464: mäkeen, josta edelleen Patamäen, Suomäen, tuen on jouduttu tekemään talviautoteitä,
19465: Kölkän ja Honkamäen kautta kulkien yhtyy joihin tilapäisiin teihin on uhrattu useita
19466: Iisalmen-Sotkamon maantiehen. Tien koko miljoonia markkoja. Tältä alueeita kuljetet-
19467: pituudeksi tulee 18,94 km. Kustannusarvio taessa puutavaraa uutta tiesuuntaa on säästö
19468: tämän tien rakentamiseksi koneita käyttäen n. 100 mk/:m3 :Jle eli vuosittain n. 4 i!llil-
19469: on 36 milj. markkaa. joonaa markkaa. Lisäksi tulee Iisa•lmen-
19470: Tämän tiesuunnan varressa on seitsemän Sotkamon maantien varrelta .tämän uuden
19471: yksityistilaa sekä lisäksi A. Ahlström Oy: n tien vaikutuspiiriin metsämaata n. 29,300
19472: ja valtion metsäalueet. Tien vaikutuspiiriin hehtaaria, minkä alueen lisäkasvu on vuosit-
19473: tulee myös Iisalmen-Sotkamon maantien tain n. 45,000 m3 ja puuvarastot n. 2 mil-
19474: varrelta 35 yksityistilaa, joista 12 on asutus- joonaa ms. T.ä,ltä alueelta matkan lyhenty-
19475: tiloja. Myöskin Ruijanpuron tien varrella misestä ja mäJk:isyydestä johtuva säästö on
19476: oleva asutus hyötyisi tästä tiestä. n. 50 markkaa illls :Ue eli vuosittain n. 2 mil-
19477: Tien vaikutusalueen lähimmäksi rautatie- joonaa markkaa. Näin ollen pelkästään puu-
19478: asemaksi tulee Sukevan asema, joka lastaus- tavaran ku1j.etuksesta johtuva säästö olisi
19479: mahdollisuuksiltaan on Pohjois-Savon par- vuosittain n. 6 i!lliljoonaa :markkaa, ja Jisä!ksi
19480: haita. Lähimmälle rautatieasemalle matka .tulisi muun liitikenteen aiheuttama säästö.
19481: lyhenee n. 10 km (Kainuunmäki) ja talvi- Näin maksaisi tie rakentamiskustannuksensa
19482: aikana n. 15 (Soinlahti) tai 21 km (Su- n. 5-6 vuodessa. Jy:r1kä;lle on myöskin mah-
19483: keva). Nykyisin liikennöitävällä vanhalla dollisuus rakentaa voimalaitos JyDkänikosken
19484: tie1lä oleva Kulvenmäki vaikuttaa kuor- ja hyvän vesivarastoimismahdollisuuden (Kil"
19485: man suuruuteen n. 10-15 % vähentävästi. tuaujärven) ansiosta. Tämä huomioon ottaen
19486: Vaikka autot pakosta joutuvat ajamaan pie- uusi tie on yhä tarpeeHisempi.
19487: nillä kuormilla, tulee jatkuvasti mainituissa Edellä olevan perusteella ehdotan kun-
19488: mäissä autoille vaurioita varsinkin voiman- nioittaen,
19489: siirtolaitteisiin, sillä tie tässä mäessä on
19490: myöskin mutkikas. Tien nousut tässä mäessä että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
19491: ovat molemmin puolin n. 500 metriä pit- tulo- ja menoarvioon 36 miljoonan
19492: kät ja jyrkimmällä kohdalla noususuhde on markan määrärahan maantien raken-
19493: n. 20 %. Uusi ti·esuunrta on sitävastoin tamiseksi Sukevalta Jyrkälle Sonka-
19494: melkein mäetön, jyrkin noususuhde on 5 %. järven kunnassa.
19495: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
19496:
19497: Tahvo Rönkkö.
19498: 1019
19499:
19500: IV,439.- Rah. al. N:o 371.
19501:
19502:
19503:
19504:
19505: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Lapinlahden-Ak-
19506: kalansaaren-Väisälänmäen maantien rakentamiseen.
19507:
19508:
19509: Eduskunnalle.
19510:
19511: Tieyhteyden saaminen Lapinlahden kun- nallisesti tien ra:lrentamisella tulisi olemaan
19512: nan jakavan Onkiveden länsipuolen ja La- erittäin suuri merkitys !kaikenlaisen miten-
19513: pinlahden asutuskeskuksen välille olisi vält- teen, mm. puutavaran kuljetuksen paranemi-
19514: tämätön toimenpide. Tie olisi rakennettava selle. Matka länsirannan tieltä Lapinlahden
19515: asutusrikkaimpien alueiden, Akkalan-ID- asemalle lyhenisi huomattavasti.
19516: mon saarten ja Väisälänmäen kautta ns. län- Kun saaristojen väliset salmet ovat kova-
19517: sirannan tiehen. Tien rakentamista puolta- pohjaisia ja matalia ja maasto edullista, ei
19518: vat tekijät ovat huomion arvoisia. tien rakentaminen olisi kohtuuttomia kustan-
19519: Onkiveden länsipuolella asuu n. 2,500 nuksia vaativaa.
19520: kuntalaista. Asioiminen Lapinlahden kunnan Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
19521: keskukseen ja rautatieasemalle on heille
19522: välttämätön. Yhdystien puute asettaa suuria että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
19523: vaikeuksia. Tien rakentamisen avulla saatai- tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
19524: siin suora yhteys Lapinlahden asutuskeskuk- kan määrärahan Lapinlahden-Akka-
19525: sesta ja rautatieasemalta länsirannan tien lansaaren-Väisälänmäen maantien
19526: kautta Maaningalie ja Pielavedelle. Maakun- rakennustöiden aloittamista varten.
19527: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
19528:
19529: Juho Rytkönen. Esa Hietanen. Hugo Manninen.
19530:
19531:
19532:
19533:
19534: 56
19535: 1020
19536:
19537: IV,44o,- Rah. al. N:o 372.
19538:
19539:
19540:
19541:
19542: Murto ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
19543: seksi Oulaisista Pyhäjoen eteläpuolitse Kärsämäen pitä-
19544: jän V enetpalon kylään.
19545:
19546:
19547: E d u s k u n n a ll e.
19548:
19549: Oulaisten, Haapaveden ja Kärsämäen kun- tukisi sen vai!kutusalueeseen kuuluvia rtalouk-
19550: tien alueella Pyhäjoen eteläpuolella sijaitse- sia ja samalla sen rakennustöistä olisi tarjohla
19551: vien kylien kautta kulkevaksi on aikojen tarvittavia ansioita.
19552: kuluessa muodostunut jonkinlainen kylätie. Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
19553: Asutuksen laajetessa ja muutoinkin olosuh- tamme,
19554: teiden muuttuessa on tien merkitys ja tarve
19555: yhä lisääntynyt. Siitä johtuen ovatkin että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
19556: alussa mainitut kunnat aikoinaan ehdotta- tulo- ja menoarvioon 100,000,000 mar-
19557: neet tie- ja vesirakennushallitukselle tämän kan arviomäärärahan Oulaisista Kär-
19558: tiesuunnan tutkimista ja yleisen maantien sämäen V enetpaloon Pyhäjoen etelä-
19559: rakentamista Pyhäjoen eteläpuolit&e Ou- puolitse rakennettavan maantien pi-
19560: laisista Haapaveden ja Kärsämäen ikautta kaista suunnittelua ja rakennustöiden
19561: Venetpalon kylään. Puheenaoleva maantie aloittamista varten.
19562: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
19563:
19564: Yrjö Murto. Antti Kinnunen. Ester Häikiö.
19565: 1021
19566:
19567: IV,441,- Rah. al. N:o 373.
19568:
19569:
19570:
19571:
19572: B.ytinki ym..: Määrärahan osoittamisesta Kiimingin-Yli-Iin
19573: maantien rakennustöitä varten.
19574:
19575:
19576: E d u s k u n n a 11 e.
19577:
19578: Ha:Hituksen esi.Jtylksessä vuoden 1953 val- pitäny.t ikiireellisenä jo vuonna 1938, mutta
19579: tion tu1o- ja menoarvioksi ei ole esi~etty jonka raJkentarrniseen ei ole vie'l:ä saatu määrä-
19580: Oulun lääniin yhden'kään uuden maantien mhaa, vailk!ka ikuntien ja asianomaisten tie-
19581: raJkentamista varten määräralb.aa, vailk!ka virastojen taholta on useampia kertoja sitä
19582: siellä on useita sellaisia teitä, joista on vail.- esitetty.
19583: miit surmnitelmaJt ja kustannusarviot ole- Ed'eJilä olevan perusteella ja viittaamailla
19584: massa ja ~oiden rakentaminen on paika:Jll.isoo ed. Rytingin ym. raha-asia-aloitteeseen n: o
19585: väestön ja yleisen liiilrentJeen kannalta k·at- 365 vuoden 1951 valtiopäiviltä ehdotamme
19586: sottuna elintärkeää. Sicl.lä on rteitä, joista kunnioittaen,
19587: ammattivirastot ~a tie- ja liikenneoloja tut-
19588: kivwt !lromiteat ovat antaneet [ausuntonsa ja että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
19589: joilta ne ovat esittäneet kiireellisesti raken- valtion tulo- ja menoarvioon 15,000,000
19590: nettaviksi. Eräs tällainen tie on Kiimingin- markan määrärahan Kiimingin- Yli-
19591: YH-Iin välinen yhdystie, jonka ralkenrta- Iin maantien rakennustöiden aloitta-
19592: mista Kainuun ja Perä-Poihjolan taious~lä miseksi.
19593: män kohottamista suunnite:leva ikomitea on
19594: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
19595:
19596: Eino Rytinki. Niilo Ryhtä. Eeli Erkkilä.
19597: Eino E. Heikura. Aaro Kauppi.
19598: 1022
19599:
19600: IV,442,- Rah. al. N:o 374.
19601:
19602:
19603:
19604:
19605: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta Pudasjärven Särki-
19606: vaaran ja Taivalkosken Virkkusen välisen yhdystien ra-
19607: kennustöiden aloittamiseksi.
19608:
19609:
19610: E d u s k u n n a ll e.
19611:
19612: Viitaten ed. Rytingin ym. raha-asia-aloit- puolelta verojen ja jokapäiväisten menojen
19613: teeseen n :o 378 vuoden 1950 valtiopäiviltä suorittamiseksi.
19614: saamme lisäksi esittää, että Särkivaaran- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19615: Virkkusen välisen maantien rakentaminen nioittaen,
19616: olisi tällä kertaa välttämätön senkin vuoksi,
19617: koska on todennäköistä, että tämän kulma- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
19618: kunnan pienviljelijäväestölle valtiovallan on tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
19619: järjestettävä ylimääräisiä työkohteita työttö- kan määrärahan Pudasjärven Särki-
19620: myyttä silmälläpitäen. Sillä hallan ja tulvien vaaran ja Taivalkosken Virkkusen vä-
19621: aiheuttamat vaJJ.ingot ovat seudulla niin lisen yhdystien rakennustöiden aloit-
19622: suuret, että jokaisen asukkaan on pakko tamiseksi.
19623: hakea ansiotyön kautta tuloja kodin ulko-
19624: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
19625:
19626: Eino Rytinld. Aaro Kauppi. Eeli Erkkilä.
19627: 1023
19628:
19629: IV,443,- Rah. al. N:o 375.
19630:
19631:
19632:
19633:
19634: Rytinki ym..: Määrärahan osoittamisesta Puhoksen-Näljän-
19635: gän maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
19636:
19637:
19638: E d u s k u n n a 11 e.
19639:
19640: Kun keskustellaan ja tutkitaan sitä, mi- mistä varten varatuiUa ns. miljardivaroilla
19641: ten maantiet ja liikenne-elämän kehittyminen rakennetuksi, mutta se on siitäkin ohjelmasta
19642: yleensä vaikuttavat syrjäisten maaseudun jäänyt viime vaiheessa pois.
19643: alueiden oloihin ja siellä asuvan väestön elä- Kun paikkakunnalle on viime kesänä tul-
19644: män elpymiseen, niin aina ja joka kerta, lut täysi kato, viljan on vienyt halla koko-
19645: kun asiasta neuvotellaan, on tultu siihen naan ja heinäsato sateiden ja tulvien joh-
19646: yksimieliseen tulokseen, että ilman maanteitä dosta jäänyt heikoksi, niin väestölle aiheutuu
19647: ei väestön taloudellinen elämä voi elpyä. tästä suuria lisämenoja, kun kaikki vilja ja
19648: Kun näin on, niin käsityksemme mukaan vielä Jisaksi osa ikarjanrehusta on ostet-
19649: olisi niitten uusien maanteiden rakentamisiin tava. Kun työllisyyskysymys näyttää myös-
19650: varattava valtion vakinaisia työmäärärahoja, kin kehittyvän sellaiseksi, että valtiovallan
19651: joista on olemassa suunnitelmat ja kustan- on ryhdyttävä järjestämään ylimääräisiä
19652: nusa!'Viot ja jotka on .todettu useammassa töitä työllisyyden turvaamiseksi, niin tällai-
19653: eri !komiteassa ja toimikunnassa tärkeiksi ,ei set tärkeät maantierakennustyöt olisivat
19654: yksistään paikallisen väestön, mutta yleisen- eräitä sopivia työkohteita ja osaltaan vaikut-
19655: kin liikenteen kannalta katsottuna. Eräs täl- taisivat ehkäisevästi työttömyyden ilmaantu-
19656: lainen rakentamaton maantie on Pudasjärven miseen.
19657: Puhoksen-Näljängän kahden kunnan väli- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
19658: nen yhdystie, josta on ensimmäisen kerran ed. Rytingin raha-asia-aloitteeseen n: o 372
19659: tehty raJkennusesitys jo vuonna 1928 ja vuoden 1950 va:ltiopäivi1tä ehdotamme kun-
19660: jonka tien rakentamista on yritetty aikaan- nioittaen,
19661: saada monessa eri muodossa. Sitä on esitetty
19662: rakennettavaksi työttömyystyönä ja se on että Eduskunta ottaisi vuoden
19663: hyväksyttykin työttömyystyöohjelmaan, mut- 1953 valtion tulo- ja menoarvioon
19664: ta sitä ei !kuitenkaan ole saatu rakenne- 15,000,000 markan määrärahan Pudas-
19665: tuksi. Viimeksi on eräitten tieasioita hoi- Jarven Puhoksen-Näljängän maan-
19666: tavien .piirien taholta yritetty saada tä:mä tien rakennustöiden aloittamiseksi.
19667: tie Pohjois-Suomen liikenneolojen kehittä-
19668: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
19669:
19670: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
19671: Aaro Kauppi. M. 0. Lahtela.
19672: 1024
19673:
19674: IV,444, - Rah. al. N: o 376.
19675:
19676:
19677:
19678:
19679: N. Nurminen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
19680: kentamiseksi Kauhavan pitäjässä olevien Saarihaudan ja
19681: Korkeamäen välille.
19682:
19683:
19684: Eduskunnalle.
19685:
19686: Maarrnme syrjäisten seutujen asUJkikaat K~aulhavan !kirkolle ei ole suoraa ttieyhteyttä,
19687: ovat 'VUosi vuoden jälkeen saaneet turhaan jonne ikuiterukin 'täytyy !hoitaa maidon ja vil-.
19688: odottaa valtion apua :ti:eyhilieylksien paranta- jan kuljetus sekä myllyssä käynti. Tien
19689: miseksi iJ.iikenn~keskuksiin. aikaansaaminen on vä·lttämärtöntä myöskin
19690: Nämä syrjäisten ikyli:en asu!kk:aaJt saavat vHJelysmaiden hoidon !kanna;lta. Lisälk:si on
19691: monien Ta:situstensa !lisäksi ikustantaa itse~ huomioitava, ·että Kauhavan pitä.jän suurim-
19692: leen tiet, jos mielirvät päästä muun maai'lm:an mat metsät ovat tällä alueella, samoin val-
19693: yht·eyteen. Tämä ei o~e oikeudenmukaista. tion ja yksityisten soranottopaikwt, jota soraa
19694: Siksi asian 'korjaamiseksi valtiovallan on nyt joudutaan !hakemaan kymmenien ilrilo-
19695: ojennettava auttava kätensä näiden ihmisten metrien mutkan 'kautta.
19696: •elämän koho.t1lamiselksi ralkentamaJ1a valtion Edellä esitetty tie on suunniteltu l'aiken-
19697: varoilla kunnollisia teitä näihin ilrulmaikun- nettavwksi ·enti-sen viljelystien paikaJliJ.e Saari-
19698: tien 'kyliin. haudalta Vuorell[>ääihän asti, siitä ede1leen
19699: Yksi näistä ihuutavista epä!ko!hdista, joka oi'kaisten suoraan Kaidesojan !koululle ja
19700: voidaan lrorjata valtion tuella, on 5,800 met- edelleen Korkeamäkeen. Asiasta on jo vuonna
19701: rin pi:tuisen ·tien ralkenJtaminen SaaTi:hauda:n 1948 tehty :esitys V ruasan läänin lääninhal:li-
19702: ja Korlkeamäien välille Kauhavan pitäjässä. .tuikselle karttoineen ja tar<kkoine !kustannus-
19703: Esit•etty Saarihaudan-Kor!keamäen maa:n- arvioineen, mutta asia ei o'le mennyt eteen-
19704: iie olisi Jatkoa SeppäJlän j.a Saarilhaudan väli- päin. Kustannusarvio tälle 5,8 km pitkälle
19705: selle tielle. Tien jatko lä!htisi Saarihaudan !kyläHcile on 1ääninlha:lHtulkse1le tehdyn esi-
19706: talosta Luoman, Vuorenpään ja Kaidesojan tyfksen mukaan 5,6 mHjoonaa markkaa.
19707: talojen ja lka;nsaJkioulun !kautta :Korkeamäen Edellä olevan perustee1'1a esiJtäm;rne,
19708: taloJen kohdail1e, jossa mainittu tie yhtyisi
19709: Kanrto:lan-Kauhaijärrven :lcylwti:e!hen. Tien ra- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
19710: kentaminen o'lisi mon:esta!kin syystä väl>ttä- tulo- ja menoarvioon 5,600,000 markan
19711: mäitön. Tämän alueen la.pset :Ka;peen !kylästä määrärahan maantien rakentamiseksi
19712: joutuvat !käymään !koulua Kaidesoja;n !kansa- Saarihaudan ja Korkeamäen välille
19713: koulussa, jonne ei ole suoraJa tioeyili.teyttä. Kauhavan pitäjässä.
19714: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1952.
19715:
19716: N. Nurminen. M. Järvinen. M. Koivunen.
19717: 1025
19718:
19719: IV,445.- Rah. al. N:o 377.
19720:
19721:
19722:
19723:
19724: Häikiö ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
19725: seksi Pudasjärven kunnan Kouvan kylästä Kuusamon
19726: kunnan Loukuskylään.
19727:
19728:
19729: Ed u s kunnalle.
19730:
19731: Pudasjärven kunnan Sarakylästä on kun- net muutkin näkökohdat. Erikoisesti on ko-
19732: nan rakentama kylätie saman kunnan Kou- rostettava, että tämän suunnitellun tien vä-
19733: van kylään. Niinikään on Kuusamon tiestä littömässä vaikutuspiirissä on laajat puurik-
19734: rakennettu tie Kuusamon kunnan Loukus- kaat valtion metsäalueet, joiden hyödyksi-
19735: kylään. Mainittuihin kyliin tulevien teiden käyttöä tien rakentaminen edistäisi. Kun li-
19736: välinen tietön taival on n. 20 km. Jos nämä säksi metsätöiden supistuttua tulee sanotulla
19737: tiet yhdistettäisiin rakentamalla maantie alueella esiintymään työttömyyttä, tarjoaisi
19738: Kouvan kylästä Loukuskylään ja samalla tien rakennustyö asukkaille ansiomahdolli-
19739: kunnostettaisiin Kouvan kylään rakennettu suuksia.
19740: kylätie, saataisiin Kuusamon ja Pudasjärven Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
19741: kuntain monia väkirikkaita kyliä yhdistävä dotamme,
19742: yhdystie Ranualta Rovaniemelle menevään
19743: valtamaantiehen. Näin saadulla yhdystiellä että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
19744: tulisi olemaan suuri merkitys paikkakun- tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
19745: nalle ja siellä asuvan väestön elinmahdolli- kan määrärahan maantien rakennus-
19746: suuksien parantamiselle, sillä silloin olisi töiden aloittamiseksi Pudasjärven kun-
19747: myös mahdollisuus saada auto- ja postilii- nan Kouvan kylästä Kuusamon kun-
19748: kenne tapahtuvaksi kaikkina vuoden aikoina. nan Loukuskylään.
19749: Tämän tien aikaansaamista puoltavat mo-
19750: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
19751:
19752: Ester Häikiö. Yrjö Murto. Antti Kinnunen.
19753: 1026
19754:
19755: IV,446,- Rah. al. N:o 378.
19756:
19757:
19758:
19759:
19760: Erkkilä. ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
19761: seksi Haapaveden kirkonkylästä Pirneskylän kautta Ou-
19762: laisten--Vihannin Lumimetsän maantielle.
19763:
19764:
19765: E d u s k u n n a ll e.
19766:
19767: Maantien rakentaminen Haapaveden kir- esim. kaikki välttämättömät tarvikkeet kulje-
19768: konkylästä OHalan Salmenniemen ja Pirnes- tettava kylään kantamalla. Sairaiden kulje-
19769: kylien kautta Oulaisten-Vihannin Lumimet- tus vaikeissa tapauksissa on suorastaan mah-
19770: sän väliselle valtion maantielle on jo vuosi- doton. Väestön toimeentulon kannalta tien
19771: kymmeniä ollut suunnittelun ja osittain rakentaminen on siis hyvin tärkeä. Yleiseltä-
19772: myös rak:entamisenkin ailaisena, mutta asuk- kin kannalta olisi siitä suurta hyötyä, kun
19773: kaiden vähävaraisuuden vuoksi se on jäänyt sen avulla saataisiin mm. valtion ja yksityis-
19774: suurelta osalta toteuttamatta. ten huomattavan suuret metsävarat helpom-
19775: Mainitun tien pituus on n. 22 kilometriä, min käyttöön.
19776: josta noin puolet on mainittujen kylien asuk- Tien välittömään läheisyyteen tulisi myös-
19777: kaiden toimesta rakennettu ja on se tällä kin hyviä asutuskelpoisia alueita, joihin
19778: kertaa kunnan hoidossa, mutta toinen puoli uusien tilojen perustaminen tulisi näin mah-
19779: on kokonaan rakentamatta, johon suunni- dolliseksi.
19780: telma kyläläisten toimesta on parhaillaan te- Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
19781: keillä, mutta sen rakentaminen näyttää ole- nioittaen,
19782: van yliv;oimainen tehtävä erikoisesti pirnes-
19783: kyläläisille, jotka asuvat kokonaan tiettömän että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
19784: taipaleen takana, tuon rakentamattoman osan tulo- ja menoarvioon 10 miljoonan
19785: keskivaiheilla, ja jotka näin ollen joutuisivat markan määrärahan maantien raken-
19786: kantamaan suurimman osan tien rakennus- tamistyön aloittamiseksi Haapaveden
19787: kustannuksista. kirkonkylästä Ollalan, Salmenniemen
19788: Tieyhteyden puute tuottaa erikoisesti Pir- ja Pirneskylän kautta Oulaisten--Vi-
19789: neskylän asukkaille monenlaisia vaikeuksia hannin Lumimetsän väliselle valtion
19790: ja taloudellisia rasituksia. Kesän aikana on maantielle.
19791: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
19792:
19793: Eeli Erkkilä. Eero Saari. Kerttu Saalasti.
19794: Eino Rytinki. Toivo Antila. Yrjö Hautala.
19795: 1027
19796:
19797: IV,447.- Rah. al. N:o 379.
19798:
19799:
19800:
19801:
19802: Leivonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Helsingin-Oulun
19803: valtatien perusparannuksia varten.
19804:
19805:
19806: E d u s k u n n a ll e.
19807:
19808: Vuosien 1936-1939 aikana suoritettiin ryhtyä aikaisempaa jo sotia edeltäneinä vuo-
19809: Helsingin-Oulun valtatiellä, tiellä n:o 4, sina tehtyä suunnitelmaa toteuttaen perus-
19810: Konginkankaan kunnan alueella peruspa- teellisesti parantamaan tätä valtatietä jatka-
19811: rannustöitä, joiden ansiosta sanottu valtatie malla perustöitä Konginkankaan, Viitasaaren
19812: saatettiin osiltaan mainitun kunnan alueella ja Pihtiputaan kuntien alueilla, joilla
19813: liikennöitävään kuntoon. Sotien vuoksi py- alueilla sanottu tie on kaikkein kehnointa
19814: sähtyi tämä työ, jota oli tehdyn suunnitel- Helsingin-Oulun välillä. Yhtenä vaikeana
19815: man mukaan tarkoitus jatkaa edelleen Viita- ja vaarallisena haittana tällä tiellä on Viita-
19816: saaren ja Pihtiputaan kuntien alueilla. Kun saaren pitäjässä sijaitseva Hännilänsalmen
19817: liikenne sanotulla tiellä on vuosi vuodelta lossipaikka. Tällä kohtaa olisi liikenne saa-
19818: jatkuvasti vilkastunut ei ainoastaan sen joh- tava järjestymään ensikädessä matkustajain
19819: dosta, että tietä käyttävät niin kotimaiset turvallisuutta silmälläpitäen. Lossipaikan
19820: kuin ulkomaisetkin turistit kauttakulkutienä, siltapengermät salmen molemmin puolin
19821: vaan myös vielä huomattavammalta osalta ovat niin kapeat, että suurempien linja-auto-
19822: siksi, että tie on samalla kaikkein raskaim- jen sivuuttaminen on perin vaikeaa ja pen-
19823: man tavaran kuljetustie, on jouduttu siihen, germät ovat mm. kuluvana vuotena murtu-
19824: että tien kunto, joka jo alunperinkin on neet. Tällöin on olemassa se vaara, että
19825: ollut maapohjan vuoksi perustaltaan heikko, linja-auto voi kaatua lasteineen järveen,
19826: on laskenut varsinkin keväisin ajokelvotto- jossa on vettä paikoin jopa n. 15 metrin sy-
19827: maksi. Niinpä mm. v. 1952 keväällä ja osit- vyydeltä. Siltapengermiä olisi kiireesti vah-
19828: tain vielä kesäHäkin oli liikenne pysähtyä vistettava ja kulkutie laajennettava, joka
19829: kokonaan Viitasaaren kunnan alueella, ja työ olisi etuna jo silloin, kun lähitulevaisuu-
19830: autoja toisensa jälkeen juuttui kiinni savi- dessa tälle paikalle rakennetaan vesistön
19831: silmäkkeisiin. Mielestämme olisi juuri tämän ylittävä maantiesilta.
19832: valtatien, jos minkä, kuntoon kiinnitettävä Edellä olevaan viitaten ehdotamme kun-
19833: huomiota, ja näin ollen ryhdyttävä toden- nioittaen,
19834: teolla parantamaan tätä maamme yhtä kaik-
19835: kein vilkkaimmin liikennöityä ja valtakun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
19836: nan halki johtavaa ulkomaalaistenkin käyt- tulo- ja menoarvioon 20 Pl. II! lu-
19837: tämää valtatietä. Kun on odotettavissa, että vun 3 momentille 30,000,000 mar-
19838: ensi kesänä jälleen voi liikenne tällä tie- kan määrärahan perusparannustöiden
19839: osuudella pysähtyä, olisi ajoissa varaudut- aloittamiseksi Helsingin-Oulun valta-
19840: tava tarkoituksenmukaisin toimenpitein sii- tiellä Viitasaaren, Konginkankaan ja
19841: hen, ettei tällaista sattuisi. Ainoa keino on Pihtiputaan kuntien alueilla.
19842: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
19843:
19844: Vilho Leivonen. T. N. Vilhula. Eino Palovesi.
19845: Eero Saari.
19846:
19847:
19848:
19849: 5'i
19850: 1028
19851:
19852: IV,Hs.- Rah. al. :N:o 380.
19853:
19854:
19855:
19856:
19857: Karvonen ym..: Määrärahan osoittamisesta Uimaharjun-Uk-
19858: kolan maantien rakentamiseksi.
19859:
19860:
19861: Eduskunnalle.
19862:
19863: Uimaharjun-Ukkolan välisen maantien puutavaraa Uimaharjussa ja ympäristönä
19864: rakentamiseen Enon kunnassa myönsi edus- tarvittavaan rakennustoimintaan sekä myös-
19865: kunta v. 1950 tulo- ja menoarviossaan kin Pamilon kosken voimalaitoksen rakenta-
19866: 6,500,000:-, joka siihen käytettiin tämän misen yhteydessä tarvittavaan rakenteluun,
19867: kuluvan vuoden aikana. Kustannustason niin tie pitäisi saada mahdollisimman pikai-
19868: nousun vuoksi ei työtä kuitenkaan saatu sesti täysin liikennöitävään kuntoon.
19869: valmiiksi myönnetyllä määrärahalla, joten Edellä sanotun perusteeLla kunnioittaen
19870: siitä nyt on osa tehtynä, mutta tietä ei kui- ehdotamme,
19871: tenkaan voida käyttää, koska suurin osa on
19872: keskeneräisenä. Kun mainittu tie ainoana että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
19873: maantienä on erittäin välttämätön kahden tulo- ja menoarvioon 10,000,000
19874: huomattavasti kasvavan asutuskeskuksen vä- markkaa Uimaharjun--Ukkolan maan-
19875: lillä ja kun Ukkolan sahalta joudutaan kul- tien rakentamisen loppuun saattami-
19876: jettamaan sahattua ja erikoisesti höylättyä seksi.
19877: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
19878:
19879: Juho Karvonen. Heikki Soininen. Eino Rauste.
19880: Arvi Ikonen. Matti Heikkilä.
19881: 1029
19882:
19883: IV,449.- Rah. al. N:o 881.
19884:
19885:
19886:
19887:
19888: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta Teekkarin-Pihla-
19889: jamäen--Löytöharjun maantien rakentamiseen.
19890:
19891:
19892: Eduskunnalle.
19893:
19894: Toivomusaloitteessa n: o 200 18 päivältä myydestä. Työttömyys Kiuruveden ja Piela-
19895: syyskuuta 1951 ehdotetaan ryhdyttäväksi kii- veden kuntien sekä sanotun tiesuunnan var-
19896: reellisiin toimenpiteisiin Teekkarin-Pihlaja- rella asuvien ihmisten kohdalla on selvästi
19897: mäen-Kortekylän-Salmenkylän-Löytöhar- näköpiirissä. Työttömyyden torjuntaan olisi
19898: jun maantien rakentamiseksi. Tämä hanke nyt tien rakennnstöiden aloittamisella varau-
19899: maantien raJkentamiseksi on ollut vireillä yli duttava. Toimenpiteellä vähennettäisiin työt-
19900: 30 vuotta. Aloitteen perusteluissa kiinnite- tömyyden raskaita seuraamuksia sanotuissa
19901: tään eduskunnan huomio tien rakentamisen kunnissa.
19902: välttämättömyyteen, koska tiestä tulisi ole- Edellä sanottuun ja toivomusaloitteeseen
19903: maan erittäin suuri etu kaikkien tavaralaa- n:o 200 (1951 vp.) viitaten ehdotamme,
19904: tujen, mutta erittäinkin puutavaran kulje-
19905: tuksen ja matkustajaliikenteen aloilla mat- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
19906: kan lyhentyessä. Paikallisen väestön tarpei- valtion tulo- ja menoarvioon 15,000,000
19907: den kannalta katsoen on hankkeelle annet- markan määrärahan Teekkarin-Pih-
19908: tava ensiarvoinen merkitys. lajamäen- Kortekylän-Salmenkylän
19909: Sen jälkeen kun aloite on eduskunnalle -Löytöharjun maantien rakennustöi-
19910: jätetty, näköpiiriin on tullut uusia tekijöitä den aloittamista varten.
19911: tien rakennustöiden aloittamisen välttämättö-
19912: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
19913:
19914: Juho Rytkönen. E. Hietanen. Elli Juntunen.
19915: Tahvo Rönkkö. Hilja Väänänen.
19916:
19917:
19918:
19919:
19920: \
19921: '
19922:
19923: \
19924: -1030
19925:
19926: IV,45o.- Rah. al. N:o 382.
19927:
19928:
19929:
19930:
19931: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
19932: kentamiseksi Alavuotosta Löytösuon kautta Juorkunaan.
19933:
19934:
19935: E d u s k u n n a ll e.
19936:
19937: . Ylikiimingin kunnan Alavuoton ja Löytö- syiden vuoksi olisi Alavuoton-Löytösuon-
19938: suon kylien sekä Utajärven kunnan Juorku- Juorkunan välille rakennettava maantie.
19939: nan kylän välisellä laajalla alueella ei ole Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
19940: yhtään maantietä. Tällä alueella asuu kui-
19941: tenkin 16 perhettä. Tiettömyyden vuoksi on että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
19942: kaikenlaisen taloudessa tarvittavan tavaran den 1953 tulo- ja menoarvioon
19943: kuljetus hyvin vaivalloista, eräinä vuoden- 30,000,000 markan määrärahan Ala-
19944: aikoina kokonaan mahdotontakin. Lapset ei- vuoton--Löytösuon-Ju01·kunan maan-
19945: vät voi käydä koulua. Puutavaran kuljetus tien rakennustöiden aloittamista var-
19946: ·on suuria kustannuksia vaativaa. Näiden ten.
19947: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
19948:
19949: Antti Kinnunen. Ester Häikiö.
19950: Yrjö Murto.
19951:
19952:
19953:
19954:
19955: 1
19956:
19957:
19958:
19959:
19960: 1
19961: 1031
19962:
19963: IV1 451.- Rah. al. N:o 383.
19964:
19965:
19966:
19967:
19968: Vilhula ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
19969: seksi Keuruun-Kolhon maantieltä Montusmäeltä Tiusalan
19970: laiturivaihteen kautta Keuruun-H aapamäen maantielle.
19971:
19972:
19973: E d u s k u n n a ll e.
19974:
19975: Keski-Suomessa Keuruun pitäjässä sijait- Paikalliselle väestölle on • nykyisistä tie~
19976: see Tiusalan (Valkealahden) kylä, josta Keu- oloista erittäin suurta haittaa, sillä Tiusa<>
19977: ruun kirkonkylään on matkaa n. 9 km ja lan pysäkin lähellä olevat lapset joutuvat
19978: Kolhon asemalle n. 12 km. Kylän läheisyy- huonon tien kautta käymään koulussa itse
19979: dessä n. 5 km:n päässä siitä sijaitsee Tiusa- kylästä n. 5 km:n matkan. Tien ollessa
19980: lan laiturivaihde Haapamäen-Jyväskylän talvella tukossa on lasten · kulkeminen sillä
19981: radalla. Merkille pantavaa on, että vaikka erittäin hankalaa ja tuottaa tien kunnotto-
19982: tämä laiturivaihde onkin ollut jo useampia muus joka suhteessa haittaaa Tiusalan ky~
19983: vuosikymmeniä olemassa, ei sinne ole raken- Iän asukkaille tehden kaiken tavaran maan~
19984: nettu maantietä, joten nykyisinkään sinne ei tiekuljetuksen myöskin nykyisin huomattal
19985: voida kunnollisesti autoilla liikennöidä ja van kalliiksi.
19986: kärrytienäkin pysäkille johtava paikallistie Mainittakoon myöskin, että .tulipalon sat~
19987: on erittäin huonosti käyttökelpoinen. Kylän tuessa tien var·rella eivät esimerkiksi palo:
19988: ohitse kulkee maantie Kolhon asemalta Keu- autot pääse kyläkuntaan liikehtimään :kun;.
19989: ruun kirkolle. Tältä tieltä kulkee edellä nollisesti.
19990: mainittu erittäin heikko paikallistie ns. Mon- Kun tämä yhteensä n. 7 km pitkä maan-:
19991: tusmäestä Tiusalan kylän kautta Tiusalan tie tulisi muodostumaan siis merkittävärksi
19992: laiturivaihteelle ollen sen pituus n. 5 km. läpilkultkutieik'Si auttaen samaLla ~ähävarair
19993: Kylä, jonka asukasluku on n. 200, on sijoit- sen kyläkunnan asukka!den kuljetusoloja
19994: tunut mainitun tien varteen. Tien huonon erittäin merkittävästi lyhentäen ,:mm~ Lo-
19995: kunnon ja paikallisen väestön vähävaraisuu- maliiton Keuruulla sijaitsevaan lomakotiin
19996: den vuoksi on liikennöiminen tällä tiellä erit- matkaa rautatieltä n. 5 ltm:llä, olisi sen
19997: täin vaikeata ja sen kunnostaminen paikalli- sekä yleinen että paikallin.en merkitys erit-
19998: sen väestön voimin ylivoimainen tehtävä. täin suuri. :·
19999: Maantie, joka tähän olisi rakennettava, muo- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
20000: dostuisi merkittäväksi läpikulkutieksi Vilp- 'kunnioittaen,
20001: pulan-Kolhon suunnasta Haapamäen suun-
20002: taan ja siitä edelleen Pohjanmaalle, ja se että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
20003: lyhentäisi nykyisin käytettävää tietä Keu- den 1953 tulo- ja menoarvioon 5 mil-
20004: ruun kirkonkylän kautta n. 13 km. Jos tie joonan markan määrärahan maan-
20005: rakennettaisiin edelleen Tiusalan pysäkiltä tien rakentamiseksi K euruun pitäjässä
20006: n. 2 km: n päässä olevalle Keuruun maan- Keuruun--Kolhon maantieltä Montus-
20007: tielle, tulisi se täten palvelemaan varsin mer- mäestä Tiusalan kylän ja Tiusalan
20008: kittävänä läpikulkuväylänä Pohjois-Hä- laiturivaihteen kautta Keuruun--Haa-
20009: meestä Etelä-Pohjanmaalle. pamäen maantielle.
20010: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
20011:
20012: T. N. Vilhula. Artturi Koskinen. Vilho Leivonen.
20013: Urho Kähönen. Atte Pakkanen. Heikki Soininen.
20014: 1032
20015:
20016: IV,4o2.- Rah. al. N:o 384.
20017:
20018:
20019:
20020:
20021: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta Pasmajärven-Taa-
20022: pajärven maantien rakentamista varten.
20023:
20024:
20025: Eduskunnalle.
20026:
20027: Syrjäseudun asukkaiden pahimpia vit- ja erittäin helpporakenteisia kangasmaita,
20028: sauksia on tieyhteyksien puute. Nykyajan niin silloin nämäkin syrjäseudun ihmiset
20029: ihmisen alkeellisimmatkin elämän edellytyk- tuntisivat olevansa kansalaisia, joiden elä-
20030: set liittyvät läheisesti kulkuyhteyksien kun- misen edellytyksistä huolehditaan. Kolarin
20031: toon. Kulkukelpoisen tien katsotaankin ny- kunnan etäisimmälle Taapajärven kylälle
20032: kyisin olevan asutustiloille ensimmäinen ja avautuisi siten kauan toivottu suora yhteys
20033: välttämätön ehto. Sitävastoin vanhempien kunnan hallinnon keskukseen Sieppijärvelle.
20034: asutusalueiden tieverkoston rakentaminen on Täten saataisiin vähin uhrauksin yksi yhdys-
20035: jätetty keskeneräiseksi tai peräti tekemättä tie lisää Tornionlaakson ja Ounasjokivarren
20036: niin, ettei se saata palvella nykyaikaisen lii- välille nykyaikaista liikennetarvetta palvele-
20037: kenteen vaatimuksia. Tällainen puute on maan.
20038: mm. Kolarin kunnan Pasmajärven asutus- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
20039: alueella, jonne on muodostettu 42 tilaa ja
20040: tällä hetkellä asutaan jo 27 tilalla, joiden että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
20041: väkiluku on yli 200 henkeä. Asukkaiksi pyr- tulo- ja menoarvioon 8 miljoonan
20042: kijöitä juuri peloittaakin tieyhteyksien markan määrärahan Pasmajärven-
20043: puute. Jos saataisiin rakennetuksi kulkukel- Taapajärven maantien rakentamista
20044: poinen tie Pasmajärven asutusalueelta Taa- varten.
20045: pajärven kylään, mikä tietön väli on 8,2 km
20046: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
20047:
20048: Markus Niskala. Niilo Ryhtä.
20049: Vilho Väyrynen. Yrjö Hautala.
20050: Eino Rytinki. Tahvo Rönkkö.
20051: Erkki Koivisto.
20052: 1033
20053:
20054: IV,453.- Rah. al. N:o 385.
20055:
20056:
20057:
20058:
20059: Niskala ym..: Määrärahan osoittamisesta Peltovuoman-lna-
20060: rin maantiesuunnan tutkimista varten.
20061:
20062:
20063: Eduskunnalle.
20064:
20065: Matka~luiiikenteen ike'hitys Taka-Lapin tuin m81tikai1utite. Tämä yhdystie-asia on ollut
20066: alueella on vuosi vuodelta kasvanut varsin jo kauan vireiUä ja sitä käsitelty monissa
20067: ~aaj81'ksi. Lukuisia ullromaa!laisia autoja näh- lkom,iteoissa, mutta tien suuntaa ei ole edes
20068: dään liikkuvan Lapin teillä turisteilla, koti.. tutkittu. Tien kokonaispituus on 120 !km ja
20069: maisista pu!lmmatta!kaan. MatikailuliikenJteen sitä on rakennettu Peltovuomasta Nunnasee:r:.
20070: tärkeimpiä vaatimuksia on tieverkoston suun- noin 13 km. Inarista on niinikään raken-
20071: nittelu ja edelleen ke!hittä.m.inen tyydytJtä- nettu 20 km, jotJen näitä molempia tien osia
20072: vään kuntoon, niin ettei matkailijan tarvitse voitaisiin hyväksi käyttää. Ralken.tam81tonta
20073: p81~ata takaisin samoja reittejä, joita hän on tietä olisi näin ollen vajaat 100 km.
20074: jo menomatlkailaan niihnyt. Tälläinen haitta Matkailuliikennettä ajatellen olisi rengas-
20075: on tkumminkin Taka-Lapin tieverkostossa matka Rovaniemi-Inari-Enontekiö-Tornio
20076: olemassa. Siellä ei ole ~änsi-itä suuntaan kul- erittäin suosittu. Tien merkitys paikallislii·
20077: kevaa y'hdystietä, jota myöten voisi siirtyä kenteelle o'lisi niinikään ensiarvoisen tärkeä.
20078: Itä-Lapista Länsi-Lappiin tai päinvastoin. Edelleen tulevia työttömyySkausia ajatel-
20079: Jos haluaa tehdä ns. rengasmatikan, on kul- len olisi tiensuunta nopeasti tutkittava.
20080: jettava Karigasniem~1tä Pohjois-Norjan Edellä olevaan viitaten ehdatam.me,
20081: kautta Ki·lpisjärvelle, jota ikal:lista kierrosta
20082: ei jokaisella L81pin matkailijaUa olle varaa että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
20083: telhdä. Jos rakennettaisiin tie Enontcldön tulo- ja menoarvioon 1 miljoonan mar-
20084: Peltovuomasta Inariin ,,kulta'kenttien" kautta, kan määrärahan Peltovuoman-lnarin
20085: niin siitä tuiisi varma:an T81ka-Lapin Suosi- maantiesuunnan tutkimista varten.
20086: Helsingissä 11 päivänä syySkuuta 1952.
20087:
20088: Markus Niskala. Erkki Koivisto.
20089: Niilo Ryhtä. Vilho Väyrynen.
20090: Yrjö Hautala.. Eino Rytinki.
20091: Tahvo Rönkkö.
20092: 1034
20093:
20094: IV,454.- Rah. al. N:o 386.
20095:
20096:
20097:
20098:
20099: Niskala ym.: Määrärahan osoittamisesta Tornionlaakson
20100: maantien perusparannuksia varten.
20101:
20102:
20103: E d u s k u n n a ll e.
20104:
20105: Valtateiden eli ns. valtakunnan pääteiden kesästä viikkokausiin. Muistettakoon vain ku-
20106: kuntoon on valtiovalta kiinnittänyt näinä luneen kesän liikennekiellon peruutus vasta
20107: vuosina varsin suurta huomiota. Kumminkin juhannuksen edellisenä päivänä. Tästä syystä
20108: moottoriajoneuvojen nopea kasvu sekä lii- matkailijatkin mieluimmin käyttävät Ruotsin
20109: kenteen siirtyminen yhä enemmän maanteille puoleista Tornionlaakson tietä, missä liiken-
20110: on saattanut eräät tärkeimmät kulkureitit nekiellot ovat tuntemattomia, ja ulkolaista
20111: sellaiseen kuntoon, etteivät ne vastaa edes valuuttaa jää satojen miljoonien arvosta saa-
20112: alkeellisimpiakaan vaatimuksia. Eritoten matta tämän tiekurjuuden takia.
20113: huonokuntoiseksi on mennyt kuljetustalou- Vuoden 1951 menoarvioon varattiin s&no-
20114: dellisesti niinkin tärkeä tieosuus kuin Tor- tulle tielle 20 milj., minkä määrän jo silloin
20115: nionlaakson pääväylä Tornio-Pello. Suomen Suomen Autoklubi esitti korotettavaksi 50
20116: Länsi-Pohjassa on tämä ainoa sellainen tie, milj. Tänä vuonna on talousarviossa 5 milj.
20117: jonka on palveltava väkirikasta ja vilkasta mk. Kummatkin määrät ovat tietämämme
20118: Tornionlaaksoa, eikä sitä kykene Kemin- mukaan suurin piirtein käyttämättä. Ensi
20119: Rovaniemen-Kittilän-Muonion pitempi tie vuoden talousarviossa ei ole varattu mitään
20120: millään muotoa korvaamaan. Mainittu tie on sanottuun tarkoitukseen. Ellei pikaisiin toi-
20121: alunperin rakennettu sellaiseksi, ettei se menpiteisiin ryhdytä, niin Tornionlaakson tie
20122: kestä routimista, joka keväisin lumen sulami- joutuu liikennekelvottomaan kuntoon ja lii-
20123: sen jälkeen on lukuisilta ,kiehuvilta" koh- kennekiellot tulevat vieläkin pitempiä, mikä
20124: diltaan kerrassaan liikennekelvoton. Viime ei suinkaan ole näin rajaseudulla valtakun-
20125: kesänäkin oli liikennekieltoja kaksi eri ker- nan arvon mukaista.
20126: taa, yhteensä n. 1 % kk., mikä aiheutti erit- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
20127: täin suuria vaikeuksia ja taloudellisia mene-
20128: tyksiä asukkaille ja liikenteelle. Tornion- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
20129: laakson tie on myös matkailullisesti erittäin tulo- ja menoa1·vioon 50 miljoonan
20130: tärkeä ja kunnostettuna se voisi nykyistä markan määrärahan Tornionlaakson
20131: paljon suuremmassa määrin palvella kesäistä maantien perusparannuksia varten
20132: matkailuliikennettä, johon siitä ei ole alku- Tornion ja Pellon välillä.
20133: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
20134:
20135: Markus Niskala.. Yrjö Hautala. Eino Rytinki.
20136: Niilo Ryhtä. Vilho Väyrynen. Tahvo Rönkkö.
20137: 1035
20138:
20139: IV,455.- Rah. al. N:o 387.
20140:
20141:
20142:
20143:
20144: Koivisto ym..: Määrärahan osoittamisesta Saarakiven-Onne-
20145: lan maantien rakentamiseksi.
20146:
20147:
20148: Eduskunnalle.
20149:
20150: Suomen pohjoisperukassa oleva Utsjoki on ludkan tieksi arviolta 3 miljoonaan marik:-
20151: 1
20152:
20153:
20154: edel~eenkin ilman tieyhteyttä muun SuOlillen ikaan !kilometriä kolhden.
20155: kanssa. Tämä puute vaikuttaa ratikaisevasti Tämä Tenojokivartta seuraava tie tulisi
20156: ikunnan oloihin; lääkärin avun saanti on pa:lvelemaan paitsi Utsjoen kuntaa sen yhdys-
20157: vaikeata, posti!kulku hidasta, tavaran kulje- tienä muun vaitaikunnan ik:anssa myös Lap-
20158: tus vaivalloista ja hintataso korkea. Vaikei- piin suuntautuvaa matkailuliikennettä. Tämä
20159: den 'kuljetusolojen takia ei sinne ik:annarta tie on mahdo'llista mttää :edelleen Norjan
20160: kulj,ettaa esim. apulantaa, joka tekisi maan- tiffi'lerkkoon, jolloin se Esäiksi tulisi palvele-
20161: v~Uelyn !harjoittamisen maJhdolliseksi. Hei- maan myös va'ltaJkuntien välistä liikennettä
20162: koista liikenneoloista on eräänä seurauksena j:a sitä myöten ~voitaisiin olhjata kulkemaan
20163: myös !kansanvalistuksen ike:hittymättömyys ja kansainvälinen matkaHureitti. Täten tulisi
20164: heiik:iko taloud~llimm tila. tällä tiellä olemaan hyvinkin suuri yleinen
20165: Koko tämän rajapitäjän ja sen asujaimis- merkitys.
20166: ton kehityksen !k:annail:ta olisi tieyhteyden Edellä olevaan viitaiten elhdotll!Illllll.e,
20167: aikaansaaminen muun valtakunnan kanssa
20168: erittäin tärkeätä. Kun Lapin tie- ja vesiraken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
20169: nuspiirin toimesta on suodtettu tutkimukset tulo- ja menoarvion 20 Pl. III: 3 mo-
20170: maantien rakentamiseksi Tenojolkivartta Saa-. mentin kohdalle 15,000,000 markan
20171: raik:ivestä Onnelaan, olisi tärkeätä, että tätä suuruisen määrärahan Saarakiven -
20172: yihdystien osaa ryhdyttäisiin kiireellisesti Onnelan maantien rakentamista var·-
20173: ra!kentrumaan. Tämän treosan pituus on n. ten.
20174: 30 ikrrn ja nousevat ra:lrennuskustannukset IV
20175: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
20176:
20177: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela.
20178:
20179:
20180:
20181:
20182: 58
20183: 1036
20184:
20185: IV,456.- B.ah. al N:o 388.
20186:
20187:
20188:
20189:
20190: Koivisto: Määrärahan osoittamisesta Pellon-Meltauksen
20191: maantien rakennustöitä varten.
20192:
20193:
20194: E d u s k u n n a ll e.
20195:
20196: Pellon- Konttajärven- Marrasjärven- Jotta tämä yhdysliikenteelle ja paikalli-
20197: Meltauksen maantien rakennustöistä on jo selle asutukselle hyvin tärkeä tieyhteys Pel-
20198: suurin osa suoritettu. Tämän 39.6 km pit- lon ja Meltauksen välille saataisiin lopulta-
20199: kän maantien rakennustyö aloitettiin jo kin valmiiksi ja jo käytetyt varat hyötyä
20200: vuonna 1935 - siis 17 vuotta sitten. Talvi- tuottamaan, esitän kunnioittaen,
20201: sodan aikana koko tie raivattiin ja raken-
20202: nettiin talvitienä läpikuljettavaksi. Senjäl- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
20203: keen on rakennustöitä tehty useina vuosina tulo- ja menoarvioon 19,000,000 mar-
20204: ja on tämän 65 miljoonaa maksavan tien ra- kan määrärahan Pellon-Konttajär-
20205: kentamiseen tähän mennessä käytetty ven-Marrasjärven-Meltauksen rtr
20206: 45,980,00 markkaa. Kuitenkaan ei tietä vielä kenteilla olevan maantien rakennustöi-
20207: voida liikennöidä kesällä ja jo tehty työkin den loppuun saattamiseksi.
20208: on vaarassa rappeutua. Rakennustyö on var-
20209: sinaisesti kesken vain Ruuhijärven-Kontta-
20210: järven n. 9 kilometrin pituiselta osalta.
20211: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
20212:
20213: Erkki Koivisto.
20214: 1037
20215:
20216: IV,457.- Rah. al. N:o 389.
20217:
20218:
20219:
20220:
20221: Koivisto ym..: Määrärahan osoittamisesta polkuteiden kunnos-
20222: tamiseen Pohjois-Suomessa.
20223:
20224:
20225: Eduskunnalle.
20226:
20227: Polkuteitä Pohjois-Suomessa, joita käyte- ja •aukaistaisiin. Siihenkään ei ilman määrä-
20228: tään postinkuljetuksessa ym., on kaikkiaan ralhaa ole mahdollisuuksia. Metsäpalojen tor-
20229: n. 1,800 km. Monet niistä ovat osittain lii- jumisessa La.pin polkutiet olisivat erittäin
20230: kennekelvottomiksi rappeutuneet. Sen vuoksi tarpeellisia ja sa.attavat monissa tapauksi.s.ia
20231: on niiden kunnostamista varten ja niiden pEil<astaa kymmenien miljoonien markkojen
20232: parantamiseksi polkupyörillä kuljettaviksi, arvoiset metsätuillot. MyöSJkin matkailun kan-
20233: mikä jo merkitsisi huomattavaa parannusta nalta niHlä on suuri merkitys alueella, jossa
20234: paikallisiin liikenneoloihin, myönnetty kol- .turistit vielä voivat päästä alkuperäiseen
20235: mena viimeisenä vuonna määrärahoja. Ne luontoon.
20236: ovat kuitenkin olleet aivan riittämättömiä, EdeHä esitetyn perust'eella esitämme kun-
20237: eikä ensi vuoden tulo- ja menoarvioon ole nioittaen,
20238: lainkaan määräraJlaa otettu. Juuri äskelttäin
20239: on ·esim. Enontekiön kunnanvaltuusto teh- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
20240: nyt !kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- tulo- ja menoarvioon 5 m~'ljoonan mar-
20241: teriölle esityksen, että Saarikosiken-Namalk- kan määrärahan polkuteiden kunnos-
20242: !kajärven välinen tunturipolku viitoitettaisiin tamista varten Pohjois-Suomessa.
20243: H~lsingissä 12 päivänä syySkuuta 1952.
20244:
20245:
20246: Erkki Koivisto. M. 0. Lahtela. Markus Niskala.
20247: 1038
20248:
20249: IV,458.- Rah. al. N:o 390.
20250:
20251:
20252:
20253:
20254: Koivisto: Määrärahan osoittamisesta Kaulirannan--Pellon
20255: maantien parantamiseksi.
20256:
20257:
20258: E d u s 'k u n n a ll e.
20259:
20260: Kaulirannan-Pellon :maantien paranta- leineen. K-eS!reneräisten tiekO'htien valmiiksi
20261: mista Ylitornion ja Pellon Orunnissa on viime rakentamista varten ja uusien tärkeimpien
20262: vuosina eräin kohdin suoritettu sekä työttö- tiekohtien iparannustyön aloittarrnista varten
20263: myystyönä että varsinais~lla menoarvio- 'esitän kunioittaen,
20264: varoilla. Tyokohteina olevista oilkaisuista on
20265: osa vielä !keskeneräisinä. Lisäksi on koko- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
20266: naan aJoittamatta mm. Pel'lossa J 0'1manputaan tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
20267: siJila!lta etelään suunniteltu oikaisu, jonka kan määrärahan Kaulirannan-Pellon
20268: mukaisesti jo on rallrennettu eräitä huomatta- maantien parantamista varten Ylitor-
20269: via huonerakennuksia, mm. postitalo autotal- nion ja Pellon kunnissa.
20270: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
20271:
20272: Erkki Koivisto.
20273: 1039
20274:
20275: IV,459.- Rah. al. N:o 391.
20276:
20277:
20278:
20279:
20280: Koivisto: Määrärahan osoittamisesta Tervolan lossitien paran-
20281: tamiseen.
20282:
20283:
20284: E d u s k u n n a ll e.
20285:
20286: Laurilan-Rovaniemen maantieltä Kemi- maan 'lossitiestä pistotienä. Kun tämän vii;lrt.
20287: joen yli Tervolan kir'konikylään johtavan ns. tämättömän 1,9 km: n pituisen tien raken-
20288: T·ervolan lossitien parantaminen se!kä Tervo- taminen ja ~ossitien parantaminen tulee mak-
20289: ian asematien ralkentaminen on liikenteen samaan 10,5 miljoonaa markkaa, esitän kun-
20290: kannalta aivan välttäim.ä;tön. Nykyinen llossi- nioittlllen,
20291: tie, ·jolka !kulkee ·T·ervolan aseman kautta,
20292: ei V'Oi tyydyttää Uikenteen vaatimuksia. Li- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
20293: säksi lossiväylä on sillä kohtaa. paikoin niin tulo- ja menoarvioon 10,500,000 mar-
20294: mataJla, että lii!kenne joutuu !keski!kesällä kan suuruisen määrärahan Tervolan
20295: pysäihdyksiin useitten vii[lliojen, jopa kuu- lassitien parantamiseen sekä Tervolan
20296: kausien aj31ksi. Tervolan asematie tulee eroa- asematien rakentamiseen.
20297: I-Ielsingissä 10 päwänä syyskuuta 1952.
20298:
20299: Erkki Koivisto.
20300: 1040
20301:
20302: IV,4Go, - Rah. al. N: o 392.
20303:
20304:
20305:
20306:
20307: Koivisto: Määrärahan osoittamisesta Sodankylän-V aalajär-
20308: ven-Kittilän maantien rakennustöitä varten.
20309:
20310:
20311: Ed uskunnaile.
20312:
20313: Sodanikylän-Kittilän välinen 70 km: n summa, puuttuisi ra!lrennustyön 'loppuun sm-
20314: pituinen maantie on ollut rakenteilla vuo- tamiseksi enää vain 24 milj. marldraa. Tie
20315: desta 1939 lähtien. Tien a1kuosa Kittilän valmistuisi ~opu'llisesti vuoden 1953 syys-
20316: puoleisesta päästä Ahvenjärvelle sa:aikka on kesänä.
20317: raJlrennettu liikennekuntoon aluksi maatalous- Kun vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon -
20318: ministeriön asutusasiain osaston toimesta. kumma eyllä- ei ole tarkoitukseen lainkaan
20319: Senjälkeen on töitä ja1Jkettu osittain työttö- esitetty määrärahaa ja kun tie on ensiarvoi-
20320: myysvaroilla, osittain tulo- ja menoarvioon sen tärkeä ei ainoastaan paikalliselle liiken-
20321: otetuilla varsinaisilla varoilla. Tien rakennus- teelle, vaan Sodankylän-Kittilän välisel1e
20322: työt, jotka parhaillaan ovat käynnissä, ovat ythdysliikenteelle ja valtion metsävarojen
20323: edistyneet jo loppuvaiheeseen. Ahvenjärven käytölle ja koska jäljellä olevat työt soveltu-
20324: - V aa1ajärven välillä on kailkiki raivaus-, vat vain kesäUä tehtäviksi - eilkä siis työttö-
20325: pohjaus- sekä leiilrkaus- ja pengerrystyöt suo- myystyönä - 'kaJtson maan ja maakunnan
20326: ritettu ja koko 52 km:n osa:lta puuttuu enää edun mukaiselksi velvollisuudeksi esittää kun-
20327: vain eristys- ja kantavaa kerrosta n. 6 km: n nioittaen,
20328: matkalla sekä kulutuskerrosta n. 29 km: n
20329: matJk:alla. Kaikkiaan on tietyöhön, jonka vii- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
20330: meinen kustannusarvio päättyy 310 miljoo- tulo- ja menoarvioon 24 m~1joonan
20331: naan ma:r'klkaan, käytetty tähän mennessä markan suuruisen määrärahan Sodan-
20332: 266,150,000 martkkaa. Kun aivan äskettäin kylän-V aalajärven-Kittilän raken-
20333: tietyön ja1Jkamista varten on myönnetty 10 teilla olevan maantien rakennustyön
20334: mi'lj. ma:rlklkaa ja !toiveita on vielä tämän loppuun saattamista varten.
20335: vuoden aikana tarkoittuikseen saada sama
20336: Helsingissä 10 pähränä syyskuuta 1952.
20337:
20338: Erkld Koivisto.
20339: 1041
20340:
20341: IV,461,- Rah. al. N:o 393.
20342:
20343:
20344:
20345:
20346: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
20347: seksi Sodankylän-Ivalon maantieltä Sattasen kylästä Ra-
20348: jalaan.
20349:
20350:
20351: Eduskunnalle.
20352:
20353: Maantien rakentaminen Sodankylän-Iva- metsänhoitajan antamien tietojen mukaan on
20354: lon maantiestä Sodankylän kuntaan kuulu- hakattavia tukkipuita 2,5 miljoonaa runkoa
20355: vasta Sattasen kylästä saman kunnan Raja- ja 1 miljoona m3 ainespuita sekä vielä li-
20356: lan kylään, joka on Sodankylän kunnan van- säksi suuri määrä halkopuita, joiden hakkuu
20357: himpia kyliä ja jossa asuu noin 300 ihmistä, ja ulosotto pitäisi alkaa metsänhoidollisista
20358: on ollut kyseessä kauan aikaa. Sen on myös- syistä aivan ensi tilassa, jos valtion metsä-
20359: kin valtioneuvoston huhtikuun 17 päivänä omaisuutta aiotaan hyväksi käyttää ja met-
20360: 1935 Lapin taloudellisten olojen tutkimista siä järkiperäisesti hoitaa ilman kohtuutto-
20361: ja parantamista varten asettama komitea kat- man suuria ulosotto- ja hoitokustannuksia.
20362: sonut tarpeelliseksi ja ehdottanut huhtikuun Kun kyseessä on niin valtava valtion metsä-
20363: 8 päivänä 1938 antamassaan mietinnössä ra- alue, josta mainitunlainen suuri saha- ja
20364: kennettavaksi (komitean mietintö n: o pinopuutavaran määrä on ulosotettava ja
20365: 8/1938). Tien pituus tulisi olemaan noin 27 muut metsänhoitotyöt suoritettava ja kun
20366: km. Tämän tien rakentamiseksi on metsähal- mainitulta Sodankylän-Ivalon maantieltä
20367: litus valtion metsätalouden tarvetta varten mainittuun Rajalan kylään tavarain kuljetus
20368: laatinut rakennussuunnitelman jo 20 vuotta kesäkelin aikana maksaa 9-15 markkaa kilo
20369: sitten ja tehnyt sen rakennussuunnitelman ja kuljetus keväällä ja syksyllä keskeytyy
20370: uudestaan v. 1949 sekä esittänyt tien raken- useiksi viikoiksi kokonaan, on selvää, että tie
20371: nettavaksi työttömyystöinä. Mainitulta tie- yksin valtion metsien hakkuun vuoksi pitäisi
20372: linjalta ovat tietä tarvitsevat kyläläiset tal- rakentaa mahdollisimman pian, koska se
20373: kootöinä raivanneet puut pois v. 1948 siinä alentaa huomattavasti puiden ulosottokustan-
20374: hyvässä toivossa, että tien rakentaminen to- nuksia ja nostaa vastaavasti puiden kanto-
20375: teutetaan sitä seuraavana työttömyyskautena hintaa. Tien valtion metsille tuottama hyöty
20376: eli talvella 1948-1949. Tästä kyläläisten ei rajoitu vain siihen, mitä se vaikuttaa pui-
20377: omatoimisesta ja omalla kustannuksellaan den ulosottokustannuksiin, joka jo yksinään
20378: tien rakentamista suuresti helpottavasta ja tekee enemmän kuin mitä tien rakentaminen
20379: kustannuksia alentavasta toimenpiteestä huo- maksaa.
20380: limatta on tie vieläkin rakentamatta ja tiet- Sellaisella tuhansia hehtaareja käsittävänä
20381: tömällä alueella vuosisatoja eläneet ja kaikki valtion metsämaalla, jossa on niin paljon
20382: yhteiskunnalliset velvollisuutensa täyttäneet ulosotettavia puita kuin edellä on mainittu,
20383: ihmiset kärsivät edelleen tien puutetta, on paljon muitakin metsänhoidollisia teh-
20384: vaikka sen rakentaminen olisi heille erikoisen täviä kuin puiden ulosotto, ja nekin kustan-
20385: tärkeä, koska se alentaisi huomattavasti elin- nukset nousevat ilman maantietä paljon kor-
20386: kustannuksia ja samalla avaisi mahdollisuu- keammiksi kuin mitä ne olisivat, jos olisi
20387: det kaikinpuoliselle maa- ja metsätaloudelli- maantie. Lisäksi on otettava vielä huomioon
20388: selle sekä muulle talouselämän kehittymiselle. sekin, mikä vahinko on valtion metsätalou-
20389: Valtion metsätaloudelle sanotun maantien delle siinä tapauksessa, jos sattuu tuhansia
20390: rakentaminen on arvaamattoman suurimerki- hehtaareja käsittävillä tiettömillä metsä-
20391: tyksinen, koska tie päättyy koskemattoman alueilla metsäpalo ja sinne ei tien puutteen
20392: valtion metsäalueen läheisyyteen, jossa alue- vuoksi saada nopeasti sammutusväkeä ja työ-
20393: 1042 IV,461. - Sattasen-Rajalan maantie.
20394:
20395:
20396: kalustoa. Tällaisissa tapauksissa saattaa palo Tässä y'hteydessä on huomattava ik:aiken
20397: hyvin lyhyessä ajassa tehdä enemmän va- edellä kosketelluu ilisruksi se, mihin tilantee-
20398: hinkoa kuin mitä tien rakentaminen mak- seen erämaassa, tiettömällä alueel1a elävät
20399: saisi. Jos puheena olevan maantien raken- ihmiset ovrut tähän saakka joutuneet ja edel-
20400: tamista ajatellaan vähänkin valtion metsä- leen joutuvat vaikeissa sairaus- ja tapaturma-
20401: talouden kannalta, olisi se. jo yksin tästä tapauksissa, ja myös se, ,että niin suurella
20402: syystä kiireesti rakennettava, vaikkei siellä työmawHa, jossa 2,5 milj. runllroa tukkipuuta
20403: 1>lisi mainittua Rajalan kylää asukkaineen ja mi'rjoona !kuutiometriä pinotavaraa kaa-
20404: 1>lemassakaan. detaan, ajetaan ja uitetaan sekä tuhansia
20405: Kun edellä mainitun Rajalan kylän ja hehrtaareja valtion metsiä hoidetaan, tarvitaan
20406: Sattasen sekä kirkonkylän tilallisilla on met- paljon työväestöä ja että sen keskuudessa
20407: sää ja muita maita sanotun tien vaikutus- usein s~Vttuu sairaUJksia ja tapaturmia. Vaikka
20408: piirissä ja kun muualla maassamme oiotaan tien rakentamisesta ei olisi mitään taloudel-
20409: ,ennen rakennettuja teitä ja uusia rakenne- lista !hyötyä, olisi sen rakentrurninen vä:lttä-
20410: taan sellaisilla alueillakin, joissa ei ole val- mätön main~ttujen tapausten VJaraitakin,
20411: tion metsiä, ja tätä tietä tarvitsevat kansa- jotta y'hteiSkunta voisi lh,eillekin turvata jon-
20412: laiset ovat vuosisatoja asuneet tiettömällä kinlaisen avunsaantimahdoHisuuden, koSka se
20413: alueella, on tien tarvetta ajateltava valtion illman tietä on mahdotonta, lkuten jokainen
20414: metsätalouden rinnalla myöskin tiettömällä :Hen varsHla asuva aj atte'leva ihminen tie-
20415: alueella olevan asujaimiston tien tarpeena ja tää ja tiettömä!llä alueella oleva joutuu näilre-
20416: heidän toimeentulomahdollisuuksien paranta- mään ja !kokemaan.
20417: jana. Ederlä olevat seikrut huomioon ottaen
20418: Edellä esitetyn lisäksi on vielä otettava Sodanlkylän ikunta katso'o •pufh,eena olevan
20419: huomioon sekin, että myöskin porotalous So- tien rakentamisen y'hdeksi iJ.millrkein tärkeim-
20420: dankylän kunnassa on tärkeä elinkeino ja mäksi ·ti:elksi kuntansa ailueella ja on anonut,
20421: että sen keskeisempiä paikkoja on edellä mai- että se mwhdoNisi:mman pian rakennettaisiin.
20422: nitun Rajalan seutu laajoine erämaineen. Kun maasto rwkennettavan tien suunna!lia
20423: Sanotun kylän läheisyydessä on mm. porojen on enimmrukseen tasaista, 'kivetöntä kangas-
20424: erottelu- ja teurastusaita, jossa käytetään maa;ta ja tielle tulee vain yiksi vähäisempi
20425: silta ja !kylruläiset ovrut omin kustannuksinsa
20426: vuosittain tuhansia poroja ja teurastetaan
20427: jo n~jä vuotta sitten raivanneet tiealueelta
20428: -satoja. Ilman puheena olevaa maantietä
20429: puurt 1pois ja tien ralkentrurnisessa ~tästä joh-
20430: porotaloustuotteiden kauppapaikoille saami- tuen void~Van !hyvin käyttää koneellista työtä,
20431: nen aikaisin syksyllä, jolloin porot olisi teu- tulee tien rakentaminen hailvaksi, ja kun
20432: rastettava, on mahdotonta, ellei niitä kulje- tietä tarvitaan va'lti'on metsätwlouden ik:an-
20433: teta kantamalla. Tämä kuljetustapa tuottaa nwlita aivan vä:litämrut·tömä:sti ja sen ralken-
20434: kuitenkin niin suuria kustannuksia, että se 'tamiseen !käytetyt varat saadaan ta:kaisin
20435: pakottaa siirtämään teurastuksen talveksi, !hyvin lylhyessä ajassa ikol'lkerurnpina kanto-
20436: josta seuraa teurasporojen huomattava laih- hintoina, ei sen rakentamista pitäisi enää
20437: tuminen sekä hoito- ja muiden kustannusten lykätä vuodesta toiseen, vaan olisi rakennus-
20438: suuri lisääntyminen vahingoksi porotalouden työt alettava viimeistään jo ensi kesänä.
20439: harjoittajille, joita on paljon. Kun kaiken Edellä 'esitettyyn viitaten !kunnioittaen
20440: lisäksi mainitun maantien vaikutuspiirissä ehdotamJill'e,
20441: asiantuntijain selityksen mukaan ovat sekä
20442: yksityisten että valtion maalla Sodankylän että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
20443: kunnan parhaat maatalousmaatkin ja väestö tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa
20444: nopeasti lisääntyy ja tarvitsee uusia asuin- markkaa maantien rakentamiseksi So,
20445: paikkoja, on tien pikainen rakentaminen tä- dankylän-Ivalon maantieltä Sattasen
20446: hänkin nähden aivan välttämätön. kylästä Rajalaan.
20447: Helsingissä 12 'päivänä syysikuuta 1952.
20448:
20449: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
20450: 1043
20451:
20452: IV,462.- Rah. al. N:o 394.
20453:
20454:
20455:
20456:
20457: Lahtela: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
20458: Savukosken Värriön kylästä Sodankylän Kelujärven ky-
20459: lään.
20460:
20461:
20462: E d u s k u n n a ll e.
20463:
20464: Tanhuan kylä on Savukosken kunnan suu- Jarven puoleisesta päästä Tanhuankylää
20465: rimpia kyliä. Se on mainitun kunnan ja kohti, olisi tämä kesken rakentamisen oleva
20466: Sodankylän kunnan keskusten välisellä tie rakennettava Värriön kylään asti ja aloi-
20467: alueella. Mainittuun Tanhuan kylään ei ole tettava rakennustyö Värriön puoleisesta
20468: mistään päin maantietä. Kun Tanhuan kylä päästäkin, että tie valmistuisi pian. Kun tie
20469: kuuluu Savukosken kuntaan ja Savukosken tulee rakennettavaksi pitkiä matkoja valtion
20470: kunnan keskuksesta on rakennettu maantie metsämaita ja kun niilläkin alueilla, joissa
20471: Martin kylään ja tältä tieltä erkaneva maan- se tulee yksityisten maille, on verraten lä-
20472: tie Värriön kylään, olisi viimeksi mainittua hellä valtion metsämaita, on tiestä kokonai-
20473: eli Värriön kylään rakennettua maantietä suudessaan arvaamattoman suuri hyöty val-
20474: jatkettava Tanhuan kylään, joka matka on tiolle, koska se tulisi nostamaan kantohintoja
20475: n. 22 km. Mainittujen kylien välille olisi sekä alentamaan metsänhoitokustannuksia.
20476: rakennettava maantie, että Tanhuan kylän Mainitulla tiesuunnalla Värriön kylän ja
20477: asukkaatkin pääsisivät tien yhteyteen. Tä- Tanhuan kylän välisellä alueella ovat laajat
20478: män tien rakentaminen on tarpeellinen sii- ja hyvälaatuiset viljelyskelpoiset maat, joille
20479: henkin nähden, että tästä avautuisi tarpeel- parhaillaan suunnitellaan suurta asutus-
20480: linen ja mahdollisimman suora kulkutie Sa- aluetta ja asuttamista, joka pian toteute-
20481: vukosken kunnan ja Sodankylän kunnan kes- taan, koska asutettavia on paljon. Tämän-
20482: kusten välille heti sen jälkeen, kun Sodan- kin vuoksi olisi puheena oleva tie mahdolli-
20483: kylän-Kelujärven kesken oleva maantie val- simman pian valmiiksi rakennettava.
20484: mistuu. Tätä suuntaa olisi mainittujen kun- Edellä esitettyyn viitaten ehdotan kun-
20485: tien keskusten väli noin 70 km. Nyt kun nioittaen,
20486: po. tietä ei ole, on Savukosken kunnan kes-
20487: kuksesta Sodankylän kunnan keskukseen että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
20488: matkustettava 270 km pitkän maantien tulo- jo menoarvioon 20 miljoonan
20489: kautta. Kun puheena olevaa tiesuuntaa on markan suuruisen määrärahan maan-
20490: rakennettu jo ennen sotia yli 20 km: n maan- tien rakentamiseksi Savukosken kun-
20491: tie Sodankylän kunnan kirkonkylästä sano- nan Värriön kylästä Tanhuan kylän
20492: tun kunnan Kelujärven kylään ja kahtena kautta Sodankylän kunnan Kelujär-
20493: talvena työttömyysvaroilla rakennettu Kelu- ven kylään.
20494: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1952.
20495:
20496: M. 0. Lahtela.
20497:
20498:
20499:
20500:
20501: 59
20502: 1044
20503:
20504: IV,4as.- Rah. al. N:o 395.
20505:
20506:
20507:
20508:
20509: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
20510: seksi Posion kunnan Aholasta Mourujärven kautta Maa-
20511: ninkavaaraan.
20512:
20513:
20514: Ed us!kunnaUe.
20515:
20516: Kysymys maantien ralkellltamisesta Rova- Jotta ne tuhannet aswklkaat pääsisivät
20517: niemen-Wosion maantiestä Posion kunnan tieylhteyteen, joi:lka :pulheena olevalla tiesuun-
20518: Aholasta Mourujärven kylän kautta saman nalla ovat, o1isi välttämätöntä, että tie saa-
20519: kunnan Maaninkavaaran kylään, jossa se tiaan ralkennetulksi. Niin sitäkin suuremma!Ha
20520: yhtyy Sallan-Kuusamon maallltiehen, on syyllä, kun sen !kesken rakentamisen jiiJttämi-
20521: ollut vuosikymmeniä vireiUä. Sen rrukenta- nen on varojen !hulk!kaan heittämistä. Jos
20522: misen on valtion !komiteakin jo ennen sotia tulo- ja menoarvion menoj'en Hsäämiseen ei
20523: katsonut tarpeelliseksi. Ja edusikunta!kin on dle varaa, niin voidaan siihen tarvittavat
20524: useita eri !kertoja ~ausunut ha:lEtulkse'l:le toi- varat ottaa työttömyysrvaroiksi varatulta
20525: vomuksen sen ralkenitamiseksi. Työttömyys- momenrtilta.
20526: varoilla on tietä rakennettu jo vuosina 1949- Kyseessä o~evan tien va:lrrniilksi rakenrtami-
20527: 51 miltei valmiiksi n. 10 km ja lisäksi tehty n~en on si~henlkin näJhden lkiireellin~Cn, että
20528: pohjaustöitä n. 15 km: n matkalla. Siitä huo- Posion kunnan isojako on kesken ja siinä
20529: limatta, että tien rakennustyöt ovat kesken tullee sijoitettavaksi satoja tHuspa~stoja ja
20530: ja -että tie pitäisi saada kokonaisuudessaan siirrettäväksi osa ta1oj'a uusille paikoi'l:le sekä
20531: liilkennöitävään !kuntoon, ei lhaliitus ole otta- muodostettarva:ksi huomattava määrä uusia
20532: nut vuoden 1953 tulo- ja menoarvioesitykses· rirrtamamies- ja muita tiloja, 'joita varten
20533: sään määrärahaa mainitun tien rakentami- tie välttämättÖ!mästi tarvitaan.
20534: seksi. Ellei siihen oteta määrärahaa, jää tien Ottaen vielä huomioon sen, että eduskunta
20535: rakennustyö kesken, ja ne varat, mitä siihen on useaan !kertaan [ausunut, että kesken
20536: on käytetty, jäävät hyödyttömilksi ja tien rakentamisen olervat !tiet olisi ralk!Cnnettava
20537: tarVJe tyydY'ttämättä. Tä:I:lainen varojen käyttö valmiilk'Si, on määrära!han ottaminen täihän-
20538: on e:pätarlkoituksenmukaista 'ja myöSkin e:pä- k:in nähden eduskunnan aiikaisemman kan-
20539: taloudeHista. Miääräraihan ott3Jminen siinälkin nan mukainen toimenpide, jotta tie saatai-
20540: tapauksessa, teitä tietä rakennetaan seuraa- siin va!lmiilksi lähivuosien kuluessa.
20541: vanalkin taJlvena työttömyyden ~torjumiseksi Ed~Hä esitettyyn viitaten ikunnioittavim-
20542: varatuiNa varoina, on vältltämätöllltä, koska min 'ehdotannne,
20543: talvella illl!Illlen ja roudan ol~essa ei voida
20544: tietä raJkentaa seUaiseksi, että sitä voitaisiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
20545: !kesä:Hä liiikennöidä. Jotta ,tie saataisiin ke- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
20546: säl·lä liilkennöitävään kuntoon olisi siihen markan määrärahan kesken rakenta-
20547: otettava rvarsinainen rakennusmääräraha, misen olevan Posion kunnan Aholan-
20548: koslka työttömyysvaroja ei voida käyttää Mourujärven-Maaninkavaaran maan-
20549: muu~loin !kuin työttömyysarlmna ja koska tien rakentamiseksi.
20550: työttömyyttä on ta:lrve1la.
20551: HelsingiS'Så 12 :päivänä syyslkuuta 1952.
20552:
20553: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
20554: 1045
20555:
20556: IV,464.- Rah. al. N:o 396.
20557:
20558:
20559:
20560:
20561: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien mkenta-
20562: miseksi Jussilan-Kaisanlahden tiestä Lehtolan kautta Ju-
20563: miskon voimalaitoksen tiehen.
20564:
20565:
20566: Ed uskunnaHe.
20567:
20568: Kysymys maantien rakentaanisesta Kerrni- kien, olisi välttämätöntä rakentaa 13 km: n
20569: järven-Srullan maantiestä ensiksi mainitun pituinen maanrtie mainitun ikylwtien ja1Jlrona
20570: kunnan Isokylää pitkin Sop;pelan, Salmelan, Lehtolaan asti ensi ti1lrussa. Ellei puheena
20571: RytHahden ja Lehtolan kyläryhmien kautta olevaa tietä rrukenneta, seuraa siitä, että
20572: Posion kunnan !keSkukseen on otlluit vuosi- molempiin edellä mainitJtuihin kansalkoului-
20573: kymmeniä vireiHä ja on sen rakentaminen 'hin on rakennettava oppilasasuntola. Näiden
20574: pidetty niin tarpeellisena ja selvänä asiana, raJikentamisen on ilaskettu tu'levan maksamaan
20575: että tarvittava tiemaa ja tientekoaineiden vä:hintään 8-10 miljoonaa marklkaa, josta
20576: ottopaikat on isojakotoimituksen yhteydessä va:1tio joutuu suorittamaan 90 % ja kunta
20577: tien ralkenlbamis•eksi erotettu jo 30 vuotta 10 %. Jos nämä asuntolat joudutaan ralken-
20578: sitten sillä matikaJlla, minkä tie tuli rrukennet- tamaan, joutuvat valtio ja ikunta jatkuvasti
20579: tavaksi yksityisille 1tHoHle isojaossa jaetta- kustantamaan niiden vuotuiset menot, joista
20580: vaJrla alueella. Tätä tiesuuntaa varten laadit- valtion osuus on 2/3 ja kunnan osuus 1/3.
20581: tiin rakennussuunnitelma ja ikustannusarvio Kun kyseessä olevissa koulupiireissä ei ole
20582: mainitusta K'emijärven-Sallan maantiestä ti'etä, jota lapset voisivrut ku'lkea kouluun,
20583: Soppelan lkylärylhmään ja edel~een Räisä1län on m~lenunissa koulupiireissä mrujoitettava
20584: kylään asti <jo yli 20 vuotta sitten ja tien suuri osa lapsia koulujen ~älhellä oleviin
20585: ralkentamisen ilmoituksen mukaan piti alkaa taloihin ja maJksettava niistä 'VUosittain suu-
20586: heti sen jällkeen, mutta jäi se rrukentamatta. ret kustannukset, joista valtion on lain mu-
20587: Kun tietä ei ralkennettu, ;perustivat mainitun iroaan maksettava vähintään 2/3. Mainittu
20588: Is6kylän asUJklkaat lkyilätiekunnan muutrumia asuntolain ralkentaminen ja majoituskustan-
20589: vuooia sen jälkeen ja ralkensivat mainittua nust·en suorittaminen voidaan poistaa raken-
20590: suuntaa Kemijärven-SaHan maantiestä taanaJHa puheena oleva maantie. Kun näin on,
20591: allkaen vuosina 1931-1932 noin 6 km:n pitui- on tarkoituksenmukaisempaa, että maantie
20592: sen osan kylwtienä. Tämä tie oli ti,eviran- raiikennetaan ja siten poistetaan mainitunlai-
20593: omaisten määräylks·esrtä rakennettava lkoviUa set turhat menot, koska itien muutoinkin
20594: maillalkin niin, että sivuojien vwli tuli 5,5 ralkentaminen on er:Ukoisen tarpeellinen. Kun
20595: metriä. Näin oli tehtävä sen vuoksi, että tietä kaiikista toimenpiteistä ja yritylksistä ilmolli-
20596: oli tarkoitus jwtkaa .val<tion toimesta maan- matt.a ei kyseessä olevan maantien rakenta-
20597: tienä ja että kylätienä rakennetJtu tieosa vas- mista toteutettu, vaan lykkäyrt;yi se vuodesta
20598: taisi tarvittavaa maantieleveyttä. toiseen, 'saatettiin asian !käsittely ja ratkaise-
20599: Main1tun kylätien ralkentamisel[a eivät kui- minen eduskunnan tehtäväksi, ja eduskunta
20600: tenkaan päässeet tireyhteyteen Kemijärven jo marraslkuun 11 päivi:hnä 1941 lhy'Välksyi
20601: kunnan Isokylään kuUJluvien Soppelan, Sal- toivomuksen, että haUitus ryhtyisi toimen-
20602: meiJ.an, .Änrmälän, Rytilahden ja Loort:Qlan pi!teisiin sanotun tien rrukentaanirselksi Posion
20603: kylärylhmät, joissa jo vuonna 1949 suorite- kunnan tieverkostoon asti, ja tasavallan pre-
20604: tun laSkelman mukaan oli 1,127 asulkasta ja sidentti hänelle asiaa esiteltäessä mainitun
20605: 2 kansakou1uakin ns. kinttup:olkujen varassa vuoden joulukuun 5 päivänä jätti hrullitulk-
20606: iil:man mitään ajoneuvoilla ikuljettavaa tietä. sen tclltäväiksi eduskunnan toivomuksen
20607: Että mainitltu suuri väestöryihmä pääsisi tie- toteuttamisen.
20608: ylhteyteen ja sieJrlä olevassa ikwhdessa moni- MainittaJkoon, että jo vuoden 1942 aikana
20609: opettajaisessa kansaJkoU'lu:ssa käyvät lrupset pyydettiin 'pulheena olevan yhdystien rruken-
20610: voisivat suori1itaa koulunikäyntinsä tietä IJ.ml- nussuunnitelman johdosta Kemijärven ja
20611: 1046 IV,4&4. - Lehtolan ym. kylien maantie.
20612:
20613:
20614: Posron kunnilta tielain edellyttämät lausun- rakennetun maantien päähän, avautuu siitä
20615: not, ja molemmat kunnat ovat mainitun tien alussa mainittu yhdystie Kemijärven kunnan
20616: ra;kent•amista 1puo'ltaneet ja toirvorreet, että keskuksesta Posion kunnan keskukseen johta-
20617: se 'heti rakennettaisiin. vaan maantiehen.
20618: Kun haHitus ei ottanut määrära!haa vielä Näin 1pääsevät tiettöm.ällä ailueeHa olevat
20619: vuoden 1949 tulo- ja menoarvioesitylkseensä Kemijä1wen ikunnan asulklkaat ti·eylhteyt~en,
20620: ja eduskunnalle jäJtetyssä ra;ha-•asia-aJloittem>a ja ne Posion kunnan asUik!kaat, jtotika asuvat
20621: ehdotettiin mainitun rvuoden menoarvioon maini:tun tiesuunnan vaikutuspiirissä 40-60
20622: otettavalksi määräraha, asettui valtiovarain- tkm:n päässä Kemijärv·en lkunnan keskuk-
20623: valiokunta puoltamaan itioo ralkentamist•a ja sesta, käyttämään Kemijärven rautatiease-
20624: lausui odottavansa, •että !haJllitus kiinnittää maa Hi'kennerpailklkanaan, jdhon heillä iaman
20625: taDpeeHista huomiata s•ekä saattaa ralkennus- tärtä tietä on ma:tika.a 80-100 \km.
20626: hanklkeen suotuisaan ratJkaisuun, minkä Kun puheena oleva tie raJlrennetaan mainit-
20627: myöskin ·eduskunta yksimielisesti !hyväksyi. tuun Polhjolan Vorma Oy:n raik:enta;maan
20628: Kun hallitus ei noudattanut tätäkään edus- maantiehen, tullee tiestä olemaan rrnyöslkin
20629: kunnan päätöstä, otti eduskunta vuoden 1950 suuri hyäty yksityisten ja •erikoisesti valtion
20630: tulo- ja menoarvioon 5 miljoonaa markkaa, metsätailoud~lle, 'koska mainittu tie Lehtolan
20631: jol[a määrärahallla rpan!tiin puheena olevan ja Posion vä!li'l'lä kullk:ee pitJkän ma.J!kaa val-
20632: t:ien r·alkennustyö alikuun. Kun ihaNitus jätti tion metsämaita ja niiden 1lä!heisyydessä.
20633: vuoden 1951 tulo- ja menoarvioesitylksestään Mainitusta tiestä voidaan raik:entaa ns. mlet-
20634: määrärahan pois, otti siiihen eduskunta 5 mil- säajoteitä sellaisillelk:in valtion metsämame,
20635: joonaa ma:rlklk:aa, jolla :myöSkin on rakennettu joista ei ole voitu •puita ulos ottaa ja silten
20636: puheena o1evaa tietä. aientaa ulosottdkustannuiksia ja vähenltää
20637: Kun hallitus ei ole ottanut tämän erikoi- metsänhoitomenoja suuressa määrässä. Käsi-
20638: sen tarpeellisen tien rakentamiseen vuoden tyik:semune mulk:aan voitaisiin puheena ole-
20639: 1953 tulo- ja menoarvioesitykseensä määrä-
20640: 1
20641: vasta maantiestä rwkentaa .pian j'a hai1vaHa
20642: rahaa, seuraa siitä, etJtä tien ralken'taminen se n. 6 km: n pituinen osa, joka on mainitun
20643: jää !kesken sellaiseen tilaan, josta ei ole ilrenel- Lehtolan ja vcoimaJlaitoksen vä'lililä ottamalla
20644: ~akään mitään !hyötyä. Kun näin on, on ylhteys Pohjolan Voima Oy: lhyn, jolla on
20645: väilttämätöntä, ·että siihen otetaan määräraha 1hyvät tieik:oneet pai'kalla ja joHa ikäsityik-
20646: ja :tie ralkennetaan mruhdol'lisimman pian val- semme mutkaan on intressiä mainitun tieosan
20647: :rniilksi. p:i'kaiselksi rakentamiseksi.
20648: Mainitun maantien pikaisesti valmiiksi ra- \Kun mainitun ikesken ralkenta:rnisen olevan
20649: kentamisen tarve ja sen jatkaminenkin Leh- maantien valmiilksi raJkentaminen on tiettö-
20650: tolasta edelleen n. 6 km on nyt entisestään mäNä alueelia -elävän väestön tieyhteyteen
20651: suuresti lisääntynyt ja samaU•a ~emijärven pääsemisen ja kahden kunnan !keskuksen väli-
20652: \kunnan !keslkulk:sesta Pooion kunnan !keslk:uk- sen tieyhteyteen saamisen sakä ylksityisten jt•
20653: seen •joMarvan tiey\hteyden saaminen tullut valtion metsien ikannalta erikoisen tarp·eeBi-
20654: paljon paremmaksi ja lhe[rpom)Illalksi seuraa- nen ja sen ikesken rakentamisen jättäminen
20655: vista syistä. on thuonoinlta talouspolitiilklk:a, oiisi sen ra!ken-
20656: Niinkuin tunnettua on, raikenltaa Pohjo'lan tamiseksi otettava ensi vuoden ·tulo- ja meno-
20657: Voima Oy Jumiskon V'eSi'V'OimaJlaitosta maini- arvioon määräraha, ·että on varmuus tietyön
20658: tulla tiesuunnalla n. 6 km:n päähän maini- ja,tika:rnrseksi ja valmistumiselksi.
20659: tusta Lehtolasta Posiolie päin ja on rakenta- Edellä 'esitettyyn 'Viitaten kunnioittaen
20660: nut mainittua voimalaitos- ja siihen johtavaa ehdotamme,
20661: suurta ik:anavoim:istyöltään 'Varten maantien että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
20662: Perä-Posion-Morottajan maantiestä maini- tulo- ja menoarvioon 25 mt'ljoonan
20663: tuUe voimalaiooksen rakennuspaikalle. markan suuruisen määrärahan maan-
20664: !Kun valtio Trukentaa mainitun kes'k:en tien rakentamiseksi Kemijärven kun-
20665: rakentamisen olevan n. 13 km pitkän maan- nan Isokylässä olevasta Jussilan-
20666: tien Lehtolaan ja siitä edelleen n. 6 km Kaisanlahden tiesta Lehtolaan ja edel-
20667: pitkän maantien mainitun voimalaitokselle leen Jumiskon voimalaitoksen tiehen.
20668: Helsingissä 12 rpäivänä syy6ilruuta 1952.
20669:
20670: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
20671: 1047
20672:
20673: IV,4G5,- Aan. af. N:o 397.
20674:
20675:
20676:
20677:
20678: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta.-
20679: miseksi Sierilän lossilta Kemijoen itäpuolitse Saarenkylään
20680: Rovaniemen-Kemijä1·ven maantiellä.
20681:
20682:
20683: E d u s kun n a 11 e.
20684:
20685: Rovaniemen-Kemijärven rautatien val- syksyllä joen jäätymisaikana ja vapaudut-
20686: mistuttua v. 1934, olisi pitänyt rakentaa taisiin niistä suurista menoista, mitkä mai-
20687: maantie Rovaniemen-Posion-Kuusamon nitun lossin ylläpitäminen valtiolle aiheut-
20688: maantiellä oLevalta 'Sierilän lossilta, jossa taa.
20689: mainittu maantie ylittää Kemijoen, Kemi- Kun Sierilän lossi keskeyt:tää 1k•eväällä ja
20690: joen itäpuolitse mitatulla rautatiellä ole- syksyllä niin vilkasliikenteisen maantien
20691: vaHe Baarerukylän seisakkeelle ja tältä •Ta- liikenteen kokonaisuudessaan, kuin puheena
20692: kennettavalta maantieltä tulotiet puheena olevan pitkän maantien ja siitä eDkanevan
20693: o1evalla rautatiellä olevalle Nivavaaran ja Luusuan kautta Kemijärrvel1e johtavan
20694: Vaaran pysäkeille, että se väestö, joka asuu maantien liikenne on, tuottaa se arvaamat-
20695: Sierilän lossin ja Saarenkylässä olevan toman suuren häiriön monella tavoin ja
20696: rautatien seisakkeen väliHä olisi voinut saattaa johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin,
20697: käyttää rautatietä hyvälkseen. Sierilän los- kuten losseissa on tapa;htunut, olisi tämä
20698: sin-Saarenkylän maantien pituus olisi n. maantie ·rl!lkennettava mahdoHisimman pian,
20699: 1'5 km ja twltä tieltä Nivavaaran p·ysäkille että vältyttäisiin mainitun lossin aiheutta-
20700: n. 2 km: n sekä V all!ran pysäkHle n. 2 km: n mista li~kenteen keskeytyksistä ja niistä
20701: pituinen. Kun näitä trautatielle johtavia monista vaaroista, joita se saattaa aiheuttaa
20702: teitä ei ole ·rakennettu, ei Sierilän lossin ei vain sen ylittämisessä, vaan myöskin
20703: ja Saarenkylän välillä asuva verrattain siinä, ettei sen yli päiilse vai:keissakaan syn-
20704: suuri väestö voi käyttää puheena olevaa nytys- ja sairaustapauksissa Rovaniemen
20705: rautatietä hyväkseen, vaikka rr-autatie, lm- :kauppalaan, jossa lärukärit ja sairaalat ovat.
20706: ten kartta osoittaa, kulkee tällä seudulla Mainitun tien rakentaminen on vä!lttämä-
20707: verraten lähellä jokivarressa olevaa asu- tön ja ,kiireellinen siihenkin nähden, että
20708: tusta. Mainitun tien on ehdottanut raken- nyt suunnitellaan vesivoimalaitosten raken-
20709: nettavaksi valtioneuvoston asettama komi- tamisia mainitun Sie>rilän lossin ja Kemi-
20710: teakin (Komitean mietintö n: o 10, 1938). järven väHseUe osalle Kemijokea. Tämän
20711: Kyseessä olevan maantien rakentaminen tien tulisi olla valmis, ennenkuin mainitut
20712: on erikoisen tarpeellinen siihenkin nähden, voimalaitostyöt aloitetaan, kos,ka mainittu
20713: että sen kautta voitaisiin johtaa Posion- 1ossi ei vastaa liikenteen tarvetta.
20714: Rovaniemen maantien liikenne tarvitse- EdeUä esitettyyn viitaten ehdot•amme
20715: matta käyttää Sierilän lossia Rovaniemen kunnioittaen,
20716: -Kemijä,rven maantielle mainitussa Saa-
20717: renkylässä ja sitä tietä rautatiesiltojen että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
20718: kautta Rovaniemen kauppalaan samoin tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan
20719: kuin Rovaniemen-Kemijärven maantielii- markan määrärahan maantien raken-
20720: kennekin nyt tapahtuu. Näin vältettäisiin tamiseksi Rovaniemen-Posion maan-
20721: se maantieliikenteen pysähtyminen, minkä tiellä olevalta Sierilän lossilta Kemi-
20722: Kemijoessa oleva edellä mainittu SierHän joen itäpuolitse Saa1·enkylään Rova-
20723: lossi aiheuttaa keväänä jäiden lähdön ja niemen-Kemijärven maantiellä.
20724: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1952.
20725:
20726: M. 0. Lahtela. Erkki Koivisto.
20727: 1048
20728:
20729: IV,46G.- Rah. al. N:o 398.
20730:
20731:
20732:
20733:
20734: Lahtela ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
20735: miseksi Inarin kirkonkylästä Menesjärvelle.
20736:
20737:
20738:
20739: E d u s k u n n a ll e.
20740:
20741: Maantien rakentaminen Inarin kirkonky- Lemmenjoen kullankaivajat pitävät myöskin
20742: lästä Menesjärvelle ja edelleen Enontekiön puheena olevan Inarin kirkonkylän ja Menes-
20743: Peltovuoman maantiehen sekä Menesjärveltä järven välisen maantien autoilla liikennöitä-
20744: Lemmenjoelle on kauan sitten katsottu tar- vään kuntoon rakentamisen niin tarpeelli-
20745: peelliseksi asujaimiston tieyhteyteen pääsemi- sena, että ovat lupautuneet omalla kustan-
20746: sen ja valtion metsien tientarpeen vuoksi. nuksellaan rakentamaan autoilla liikennöitä-
20747: Mainitun maantien rakentamista koskevaa vän maantien Menesjärveltä Lemmenjoelle,
20748: kysymystä on tutkinut mm. valtioneuvoston joka matka on n. 8 km, jos valtio rakentaa
20749: huhtikuun 17 päivänä 1935 Lapin taloudel- Inarin kirkonkylän-Menesjärven maantien
20750: listen olojen parantamista varten asettama autoilla liikennöitäväksi. Mainitun lupauksen
20751: komitea ja huhtikuun 8 päivänä 1938 anta- edellyttämän sitoumuksen ovat mainitut kul-
20752: massaan mietinnössä ehdottanut sen raken- lankaivajat jättäneet kirjallisesti valtiolle ja
20753: nettavaksi Inarin kirkonkylästä Menesjärven tulevat he sen myöskin täyttämään, sillä siksi
20754: kautta Enontekiön kunnan keskuksesta Pelto- tärkeää on heille autoilla liikennöitävän tien
20755: vuoman kylään rakennettuun maantiehen ja saaminen ammattinsa harjoittamista varten.
20756: polkutien Menesjärveltä Lemmenjoelle (ko- Kun Menesjärven kylässä on niin paljon
20757: mitean mietinto n:o 8/1938). asukkaita, että se on erillinen kansakoulu-
20758: Sen jälkeen on mainittua tiesuuntaa, piiri, ja kun tavarain kuljetus Inarin kirkon-
20759: osaksi maamme ja osaksi saksalaisten toi- kylästä Menesjärvelle maksaa kesän aikana
20760: mesta, rakennettu Inarin kirkonkylän ja 9-15 markkaa kilolta, tietää tien autoilla
20761: mainitun Menesjärven välillä, joka matka on liikennöitävään kuntoon rakentaminen kan-
20762: n. 35 km, sellaiseen kuntoon, että sitä voi- sakoululasten majoitusmenoissa kunnalle ja
20763: daan 20 km:n pituudella mainitusta kirkon- valtiolle suurta menojen vähenemistä sekä
20764: kylästä autoilla liikennöidä ja siitäkin Me- mainittuun kylään kuljetettaville tavaroille
20765: nesjärvelle silloin, kun maa on auton kanta- 8-14 markan kuljetuskustannusten alene-
20766: vaksi jäätynyt ja lumeton. Vain eräät not- mista ja vastaavan toimeentulomahdollisuu-
20767: kelmat estävät autoilla liikennöimisen maan den parantamista. Samansuuruisen kuljetus-
20768: sulana ollessa. kustannuksen alentumisen se aiheuttaa myös-
20769: Mainitun tien autoilla liikennöitävään kin kaikille niillekin paikallisille asukkaille
20770: kuntoon rakentaminen Inarin kirkonkylästä sekä Lemmenjoen kullankaivajille, jotka tu-
20771: Menesjärvelle on erikoisen tarpeellinen ei levat käyttämään mainittua tietä kuljetus-
20772: vain Menesjärven kylässä ja sen ympäris- reittinään.
20773: tössä asuvain kansalaisten tieyhteyteen saat- On selvää, että valtion metsätalous tulee
20774: tamiseksi, vaan myöskin valtion metsien ja puheena olevasta tiestä hyötymään paljon
20775: Lemmenjoen kullankaivajain sekä Lemmen- enemmän kuin yksityiset, koska tien vaiku-
20776: joella olevien asukkaiden tientarpeen tyydyt- tuspiirissä ovat tuhansia hehtaareja käsittä-
20777: tämiseksi. Kun Menesjärven kylä on laajan vät metsäalueet, joiden puutavarain hyväksi-
20778: valtion metsämaan keskellä, on itsestään sel- käyttö ja metsien hoito tulee sitä halvem-
20779: vää, että tie jo yksin valtion metsien kan- maksi, mitä paremmat kuljetusmahdollisuu-
20780: nalta asiaa ajatellen olisi rakennettava, det ovat.
20781: vaikkei siellä olisi asukkaita olemassakaan. Porotalous, joka on Inarin kunnassa eri-
20782: IV,46·6. - Lahtela. ym. 1049
20783:
20784: koisen suurimerkityksinen elinkeino ja rakennushallituksen toimesta vuoden 1951 ai-
20785: jonka keskeisimpiä paikkoja on Menesjärven kana suoritettu tutkiminen ja kustannusar-
20786: seutu, tulisi myöskin saamaan huomattavia vion teko.
20787: tuloksia mainitusta maantiestä. Porot voitai- Kun mainittu tie saadaan verraten vähillä
20788: siin teurastaa aikaisin syystalvesta, jolloin kustannuksilla rakennetuksi autoilla liiken-
20789: ne ovat lihavia, ja kuljettaa tuotteet maan- nöitävään kuntoon ja kun tien tarve on val-
20790: teitse autoilla kulutuskeskuksiin ja alentaa tion metsätaloudellekin erikoisen tarpeellinen,
20791: kuljetuskustannuksia ainakin 80 %:lla ny- olisi sen rakentamiseksi otettava ensi vuoden
20792: kyisestään. tulo- ja menoarvioon määräraha.
20793: Sairaus- ja tapaturmatapauksissa, joita Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
20794: aina sattuu, olisi tie aivan välttämätön, että dotamme,
20795: asukkaille voitaisiin antaa se apu, minkä tei-
20796: den varsilla asuvat kansalaiset ovat saaneet että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
20797: jo vuosikymmeniä. tulo- ja menoarvioon 10 m~'ljoonan
20798: Kyseessä olevan Inarin kirkonkylän ja Me- markan määrärahan maantien raken-
20799: nesjärven välisen tien autoilla liikennöitä- tamiseksi Inarin kirkonkylästä Menes-
20800: vään kuntoon rakentamiseksi on tie- ja vesi- järvelle.
20801: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
20802:
20803: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
20804: Erkki Koivisto. Arvi Ikonen. Vilho Väyrynen.
20805: 1050
20806:
20807: IV,467.- Rah. al. N:o 399.
20808:
20809:
20810:
20811:
20812: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelkosenniemen--
20813: Sodankylän maantien rakentamiseen.
20814:
20815:
20816: E d u s ik u n n a ltl e.
20817:
20818: Maantien ralkentruminen Pelkosenniemen Kun lha;llitus ei vuoden 1953 tulo- ja meno-
20819: !kunnan ja Sodankylän kunnan keslkusten arvioesityksessä dle ottanut määräraihaa,
20820: välille alettiin jo v. 1936 ensil..:si mainitun ti:etää se, että tierakennustyö ioppuu vuo-
20821: kunnan lkeSkudnlen puoleisesta päästä ja saa- den vaiht·eessa, miikäli työttömyyttä ei ole,
20822: tiin sii'tä ennen tailvisotaa ralkennetUJksi liiken- jolka rpalkootaisi ralkennustyötä suorittamaan.
20823: nöitävään kuntoon n. 12 lkm cli tiesuunnalla Kun Jtyö'tt<ianyyttä on täJhän aSti ollut tal-
20824: Olevaan K:airalan kylään. Sodan alettua kes- vella ja tulee olemaan vastaisuudessalkin, jää
20825: llreytyi rakennustyö ja on se ollut seisaulk- tien rakennustyö ta1vityölksi, jota vastoin
20826: sissa aina vuoteen 1949 asti, jolloin sen llresä!llä, jolloin tietä voidaan tuloksellisimmin
20827: raJkentamista jatkettiin työttömyysvaroilla. ralkentaa, sitä ei voida rakentaa ensinkään,
20828: Eduskunlta on mainitun maantien ra!IDentami- jos työttömyyttä ei ole.
20829: sen jo ennen sotia ja näiden jälkeen pitä- Kun mainituniainen tulos on tiedossa,
20830: nyt erikoisen tarpeeHisena ja [ausunut !ha:lli- jol[ei puh-eena olevaa ra:kennusmäärärahaa
20831: tu:kse~le useita toivomuksia, että tie raken- oteta, on rvälttämätöntä, että siihen otettaan
20832: nettaisiin, mutta kun !ha:llitus ei toteutltanut määräraha, jotta on rvarmuus siitä, että työt
20833: eduskunnan toivomuksia, eduskunta on otta- jal!ku'V'at, O'lipa ttyöttömyyTtrtä tai ei. Määrä-
20834: nut vuoden 1950 ja 1951 tulo- ja mJenoarvioi- ralha on väJlttämä-tön siinäkin tapauksessa,
20835: hin 10 mi[joonan mar!kan s•elkä vuoden 1952 'että tietä rakennetaan talrvella työttömyys-
20836: tulo- ja menoarvioon 15 miljoonan markan 'V'aroiUa, koska tallvella ra!kennettua !tietä ei
20837: määrärahan mainitun tien rakentamiseksi. voida !kesällä Hilkennöidä, ellei siinä suoriteta
20838: Työttömyysvaroja on myöskin käytetty pu- tasoi!tus- j•a ·täydennystöitä maan sulattua.
20839: heena olevan maantien rakentamiseksi ja Ellei tulo- ja menoarvioon voida lisätä
20840: saatu tietä, jonka koko pituus on n. 55 km, menoja, rvoidaan tarvittava määräralha ottaa
20841: ajokuntoon rakennetuksi n. 18 km ja pohja- työttömyysmäärärahamomentilta.
20842: tuksi n. 22 km. Ottaen ·rvielä huomioon sen, että mainitun
20843: Kun kyseessä oleva maantie on erilkoisen tien ralkentrumiseen on ulhrattu tähän men-
20844: tarpeellinen mainitJtujen kahden ikunnan vä- nessä paljon varoja, jotka ovat hyödyttöminä
20845: HJ:le ja samarr.la ylhdistää Itä-Lapin ma;antie- niin kauan, kun tie rakennetaan liikennöitä-
20846: verkoston Keski-Lapin tievertkostoon ja kun vään kuntoon, olisi se rakennettava val-
20847: mainitun tien ra:kentrumiselila myöS'kin ava- miiksi mahdollisimrrnan pian.
20848: •'taan suurelle osaille Lapin väestöä suora Edellä esit·ettyyn rviitaten ehdotamme kun-
20849: !kullkuylhteys lälhimmäJlle rautatieasemalle nioHt·aen,
20850: ja lylhennetää:n heidän maan:tierrnatkaansa
20851: 30-60 lkm, (iHsi tien tliiikennöitävään kun- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
20852: toon rakentamista joudutettava niin paljon, tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
20853: kuin s·e on malhdloHista, että liikenne pääsisi kan määrärahan Pelkosenniemen-
20854: suuntautumaan [ahimmä:l[e rautatieasenurlle. Sadankylän maantien rakentamiseksi.
20855: Helsingissä 11 päivänä syySkuuta 1952.
20856:
20857: M. 0. Lahtela. Arvi Ikonen. Toivo H. Kinnunen.
20858: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä. Vilho Väyrynen.
20859: Erkki Koivisto.
20860: 1051
20861:
20862: IV,46s.- Rah. al. N:o 400.
20863:
20864:
20865: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Ranuan Simojär-
20866: ven-Posion Raistakan maantien rakentamiseen.
20867: B d u s k u n n a E e.
20868: Kysymys maanltien rakentamisesta Ranuan raJ~en:tamaan, !koska talveHa 'Lumen ja rou-
20869: kunnan Simojärveltä Posion !kunnan Mänty- dan ollessa ei voida tietä rakentaa sellaiseksi,
20870: järv·en ikylän !kautta saman 'kunnan Raistalk- että sitä voitaisiin kesällä Hi'kennöidä: Jotta
20871: kaan, jossa se yhtyy Taivallkos'ken-Posion •talvella rakennettu tie voitaisiin ~aittaa [iilken-
20872: maantiehen, on o'llut vuosikymmeniä vireillä. nöiti1vään !kuntoon olisi siihen myönnettWvä
20873: Ben ovat useat va:ltion lkomitewtkin jo ennen varsinaisia mä,äräraJhoja, koSka työttömyyttä
20874: sotia !katsoneet tar:peelliseksi ralkenrtaa. Ja on talvella ja työttömyysvaroja ei voida
20875: eduSkuntaJkin on useilta eri !kertoja ilausunut käyttää muulloin kuin tyottömyysai!kana,
20876: lh.allitulkselle toirvomtrksen, että hallitus ry\h- vai~a tien liiikennöitävään !kuntoon saatta-
20877: tyisi toimenpiteisiin sen rakentamiseksi, ja minen olisi m~ten vähillä varoi!lila laitetta-
20878: ikehoitti ottamaan vuoden 1947 tulo- ja vissa.
20879: menoarvioesitykseen määräralhan'kin. Kun Mainittakoon, että ti~linja 'kokonaisuudes-
20880: haJlliitus edu*unnan kehoitu:ksesta huolima!tta saan on avattu ja tienpohjaa on paikka pai-
20881: ei ottanut vieiä 1949 tulo- ja menoarvioesi- koin tehty ja että tietä on liilkennöitävässä
20882: tylkseensä määrärahaa, otti siifu:en eduSkunta lrunnossa Simojärven puoleisesta päästä n.
20883: 1
20884:
20885: 10 milj. mariklkaa. Tyött~svaroista myön- 10 ["m sekä että tästä liilkennöitävä:stä toon-
20886: netyillä raJhoilla on :ta!lve1la 1948-1949 ja pä,ästä on n. 5 !km pituinen tieosa sellaisessa
20887: mainituHa määrära!ha:lla lkesäBä 1949 sekä mkennusvaiiheessa, että se estää yli 300
20888: työ1Jtömyysvaroilla talvella 1949-1950 mai- vuotta vanhan Mäntyjärven kylän ja lähes
20889: nittua maantietä rakennettu. Kun hallitus 100 vuotta vanhan K10llaanjärven ky-
20890: ei ottanut vuoden 1950 tulo- ja menoarvio- län asukkaiden li~ennöimismahdollisuudet,
20891: esityikseensä määräralhaa, otti si~hen edus- vailklka tie nä·1den !kylien kohdalla on [iiiken-
20892: ik:u:ruta 2 milj. marlk'kllia, ·että itöitä voitiin nöitävässä kunnossa.
20893: jarokaa :mryöskin 'kesä:1lä 1950. Slliillasta syystä Kun on välttämätöntä, että tie saadaan
20894: otti eduskunta myöSkin vuoden 1951 tulo- ja ra!kennetuiksi ~ja sen 'kesken raJkentamisen jät-
20895: menoarvioon 5 milj. markan suuruisen mää- täminen on varojen !hukkaan heittämistä,
20896: räraihan. Siitä !huolimatta, että tien ra!ken- olisi siilh·en varattava määräraha, että töitä
20897: nustyöt ovat lkesiken ja että tie pitäisi saada: voidaan jatkaa siinä!kin tmpaulksessa, ettei
20898: rakennustöitä 'keslkeyttämättä liiikennöitävään työttömyys sitä pakottaisi·. Jos tulo- ja
20899: kuntoon ra'kennetuiksi, on ha·lHtus jälleen menoarvion menojen lisäämis·een ei olle varaa,
20900: 1
20901:
20902:
20903: vuoden 1953 tulo- ja menoarvioesityksessään niin rakentamiseen 'tarvittavat varat voidaan
20904: jättänyt määrärahan pois. Ellei siihen oteta ottaa työttömyysvaroiiksi vara:tulta momen-
20905: määrärahaa, jää tien rakennustyö kesken, ti:lta.
20906: ja ne varat, mitä sii!hen on 'käytetty, jäävät Edellä esitettyyn viitaten ilrunnioittavim-
20907: suurelta osalta hyödyttömiksi ja tien tarve min ehdotamme,
20908: tyydyittämättä. Tällainen tien ra'kentlliffiinen
20909: on epätarlkoitu!ksenmulkaista ja myösikin epä- että Edusk,unta ottaisi vuoden 1953
20910: ta~loudelllista varojen !käyttöä. Määrärahan tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
20911: ottwminen vuodelle 1953 on välttämätön. Se markan määrärahan Ranuan kunnan
20912: on väilttämätön siinä!kin tapauksessa, että Simojärven ja Posion kunnan Raista-
20913: •tietä seuraa/Vana!kin taJlvena joudutaan tyört- kan välisen maantien mkentamiseksi.
20914: tömyyden torjumiseksi työttömyysvaroilla
20915: Hersingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
20916: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. Eeli Erkldlä.
20917: Erkld Koivisto. Arvi Ikonen. Vilho Väyrynen.
20918: 6(}
20919: 1052
20920:
20921: IV,469.- Rah. al. N:o 401.
20922:
20923:
20924:
20925:
20926: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Könkään-Tepaston
20927: maantien rakentamiseen.
20928:
20929:
20930: Ed uskunnaHe.
20931:
20932: Kittilän kunnassa olevan Könkään- ilään, <että si!llä voitaisiin ihelpottaa mainitun
20933: TepaSton maantien rakentamista koskeva väestömäärän vailkeaa tilannebta ja parantaa
20934: .asia on ollut vuoshlcymmeniä vireillä. Sen heidän taloudellista asemaansa. Onhan sano-
20935: on myöskin valtioneuvoston lb.uhtilkuun 17 mattrukin selvää, että niin suuren väestö-
20936: <pawana 1935 Latpin rtalloudellisten olojen määrän keskuudessa, mikä asuu mainitun
20937: ikehittämistä ja parantamista tutJkimaan aset- tien vaikutuspiirissä, sattuu monia sellaisia
20938: tama komitea elb.dottanurt rakennettarvaJksi tapauksia, jotka vaativat pikaista apua, jota
20939: valmii.iksi jo ennen vuotta 1949, 'kuten näkyy on maihdoton ilman tietä saada.
20940: mainitun !komitean mietinnöstä n: o 8 vuo- Kyseessä olevan tien rakentaminen on
20941: delta 1938. Mainitun maantien, jonka pituus aluemetsänhoitajan antaman tiedon mu!kaan
20942: on vain 18.6 km, rakennustyöt aletttiin jo rvaltion metsätaloudel<le myöslkin erikoisen
20943: vuonna 1939 ja sitä on senkin jäillkeen vuo- tarpeellinen, !koska sen vailkutuspiirissä ovat
20944: sina 1946-1950 rakentaa lkitJkuteltu ja saa- tuihansia ihehtaareja 'laajat vaJltion metsä-
20945: tettu Eilkennöitävään kuntoon n. 12 lkm ja maat, joissa on suoritettarva hoito- ja halk-
20946: lisäJksi pohjattu 2 lkm sekä tiealue raivattu iJmutöitä.
20947: ja tehty muita!kin raikennustöitä n. 2 lkm: n Kun hallitus ~ei ole ottanut tämän maan-
20948: matkailla. Liikennöitävään 'kuntoon raken- tien rakennustöiden suorittamista varten vuo-
20949: nettu tie päättyy siis synwkään metsään, den 1953 tulo- ja menoarvioesitykseensä
20950: josta ei ole m>Ltään liilk:enneikelpoista tietä määräraihaa ja kun sen :tiilkennöitävään kun-
20951: eikä vesireittiä n. 6.5 !kilometrin päässä ole- 'toon ra!kentaminen mainittuun Tepaston
20952: vaan ed~Nä mainitltuun Tepaston !kylään. !kylään asti on tie- ja vesira!kennus'hallitulksen
20953: Kun 'tämä n. 18.6 kilometrin pituinen tie on antamien tietojen mukaan!kin erilkoisen tar-
20954: ollut !kesken raJkenta.misen jo y<li 13 vuobta ja peehlinen ja se olisi !pitänyt jo vuosia sitten
20955: sen va:illmtuspiirissä tiettömässä erämaassa toteuttaa, ehdotamme kunnioittaen,
20956: on 500 asu'kasta, jo1Ha ei ole mitään liilken-
20957: nöitävää tietä eikä vesireittiä, ja kun edellä että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
20958: mainitun komitean ehdotwksen mukaan sa- tulo- ja menoarvioon 15,000,000 mar-
20959: nottu tie olisi <pitänyt valmiiksi rakentaa kan määrärahan Kittilän kunnassa
20960: aina Enontekiön Nunnasen !kylään asti jo v. kesken rakentamisen olevan Kön-
20961: 1948, olisi nyt jo ailka rakentaa valmiiksi kään-Tepaston maantien liikennekel-
20962: puheena oleva tie mainitltuun Tepaston ky- poiseen kuntoon rakentamiseksi.
20963: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
20964:
20965: M. 0. Lahtela. Eino Rytinki. Eeli Erkkilä.
20966: Erkki Koivisto. Arvi Ikonen. Vilho Väyrynen.
20967: 1053
20968:
20969: IV,47o.- Rah. al. N:o 402.
20970:
20971:
20972:
20973:
20974: Lahtela ym. : Määrärahan osoittamisesta J avaruksen-V uo-
20975: järven maantien rakentamiseen.
20976:
20977:
20978: E d u s !k: u n n a IJ.l e.
20979:
20980: Maantien rakentaminen Kemijärven- nettavalksi '(komitean mietintö n:o 10/1938).
20981: Pelikosenniemen maantiestä Kemijärven kun- Edus'kuntalkin on jo vuoden 1941 va1tiopäi-
20982: nan Javaruben kylän kautta Sodankylän viHä lausunut toivomuiksen, että !hallitus ryh-
20983: kuntaan kuuluvaan Vuojärven kylään, jossa tyisi toimenpiteisiin maini,tun tien ra'kenta-
20984: se ylhtyisi Rovaniemen-Sodanky1än maantie- :miseksi.
20985: lhen, on ollut eriilmisen mielenkiinnon koh- Vailk!k:a jo vuonna 1942 oli maantien raken-
20986: teena siitä lähtien, kun Rovaniemen-Kemi- tamishanke niin pitkrullä, että sen johdosta
20987: järven rautatie rakennettiin. Se olisikin vaadittiin tiela;in edellyttämä lausunto mm.
20988: pitänyt rakentaa heti edellä mainitun rauta- Kemijärven kunnalta, ja kunta lausunnos-
20989: tien valmistuttua, ikoslka sen raJkentamise'llla saan asettui sille !kannalle, että tie olisi
20990: olisi avattu ltä:t'keä tulotie pitJkä:ltä Inarin- !h·eti rakennettava, nukahti hanke kokonai-
20991: Ivalon~Sodanlkylän maantieltä n. 40 kilo- suudessaan Uihes vuosiikymrnen~i. Vasta
20992: metriä lälhemrr>änä olevalle Kemijärven rau- talvella 1949-50, kun ,rt;yöttömyystöitä oli
20993: tatieasemalle ja siten huomattavasti vähen- järjest·ettäivä, rulettiin tätä rrna;antietä raken-
20994: netty pitkän tien auto'kuljetuslmstannu'ksia taa Javarulksen kylän puoleisesta päästä Vuo-
20995: ja Hsätty mainitun rautatien tuloja. Kun järv·en kylää ikohti ja suoritettiin pohjaus-
20996: :mainittua Uihimmälle rautatieaooma:lle johta- töitä n. 6 kHometrin matkalla. Kun tien
20997: vaa tietä ei rakennettu valtion toimesta, rakentamlinen :vihdoinikin on a~ettu ja se on
20998: rakensivat siitä Javarulks-en ja Tohmon ky~ !keskeneräinen, olisi se rakennettava val-
20999: Hen asulkikaat Kemijärven-P,e]lkosenniemen miiksi, etteivät siihen uhratut varat jäisi lJyö-
21000: maantiestä alkaen n. 21 kilometriä pitkän dyttömilksi, lk:ut·en monen muun tien rallrenta-
21001: kylätien Javaruiksen kylään asti. Javaruk- miseen ulhratuille varoille on !käynyt.
21002: sen iky!lästä Rovaniemen-Sodan'kJ"län maan- Mainitun maantien ralkentaminen sen
21003: tien varressa olevaan Vuojä:rwen kylään on ilisälksi, että se !lyhentää matJkaa alussa mai-
21004: n. 26 k~lometriä. Tämä mrutika on suurim- n1tulta piltJkältä Lapin titJltä iäJhimmälle rau-
21005: 1
21006:
21007:
21008: maksi osaksi seJilaista val1tion metsämaata, tati·easemaHe yli 40 !kilometriä, on tarpeelli-
21009: josta ei ole milloinkaan puutavaraa hakattu. nen sen'kin takia, että se !kulkee sellaisia val-
21010: Trumän tieosan rakennussuunnitelma on la;a- tion metsämaita, joista ei o:le miUoinkaan
21011: dilttu metsälhaHitulk:sen toimesta jo toistwkym- puutavaraa ot·ettu eilkä !kannata ot'taa ilman
21012: mentä vuotta sitten, ja siitä on työttömyys- puheena olevaa tietä, <ja että sanotull1a tie-
21013: varoilla rakennustöitä suoritettu talveJ:la suunnalla ovat laajat ja erikoisen ihyvät vilje-
21014: 1949-50. !lyskelpoiset alueet, joille maanhalkijoitten
21015: Mainitun tien rakentamista on mm. Oulun asuttamista ~parhaillaan suunniteUaan ja
21016: lääninlha!~litus jo ennen [äänin ja.lkoa anta- joita varten tien rwkentaminen on vMttämä-
21017: massaan lausunnossa pitänyt ~erikoisen tar- tön ja ikiireeHimm toimenpide.
21018: peel:lisena ja ehdottanut sen ra:kennettavruksi. Kyseessä olevan tien ralkennustöiden jatJka-
21019: Ja sen rakentamista kosikevaa asiaa on !käsi- minen olisi !toteutettava siihenkin nähden
21020: tellyt valtioneuvoston marraskuun 21 päi- !heti, etJtä valtion metsien on kllltsottu olevan
21021: vänä 1935 Kainuun j.a Perä-Pdhjolan talous- siinä tilassa, että siellä olisi hakkuut pantava
21022: elämän lkdhottamista varten aset,tama ilromi- heti käyntiin sen 10-vuotissuunnitelman pe-
21023: teaJkin ja huhtikuun 14 päivänä 1938 anta- rusteella, jo'ka halklkuiHe on laadittu. Kun
21024: massaan mietinnössä ehdottanut sen ralken- on ikysymys tuhansia hEfutaarej·a käsittävästä
21025: 1054 IV,470. - Javaruksen-Vuojärven maantie.
21026:
21027:
21028: va:1tion metsäaJlueesta, jolla pitä:isi haikkuut tömyysvaroi:Ha, ~tulisi siilb.en mer!kitä varsi-
21029: suorittaa, saataisiin tieraJkennuskustannuik- naisia rakennus:ralhoja:kin, koska talw'lila rou-
21030: set 'heti taikaisin tien tuottaman kan<Whinnan dan ja lumen aikana ei voida ti~tä raikentaa
21031: nousun muodossa, joo tie rakennetaan ennen seHaiseksi, että sitä voitaisiin !kesänä liiken-
21032: ikuin puut kaadetaan ja kallein kustannuk- nöidä, ja !koska työttömyysvaroja ei voida
21033: sin !kuljetetaan pois ·tai eihtivät sinne kuivua käyttää !kesä:Hä tien Eilkenn~ntoon saatta-
21034: ja !roaatua sekä lalhota vahing<>~ksi va1tioUe. miseksi, vailkka työt olisivat vähäisiä!kin,
21035: Kun tie on erikoisen tarpeellinen ja se ellei työttömiä ole. EUei tulo- j~a menoar-
21036: olisi pitänyt raJkentaa iheti Kemijärven rauta- vioon voida varsinaisia määrärahoja muutoin
21037: tien valmistuttua ja kun sen rakentaminen lisätä, voidaan vastaa·va erä vähentää työttö-
21038: valtion metsäta:louden ja asutuksen vuoiksi myysmomentil:ta ja merkitä varsinaisiksi
21039: on vä!lttämätön ja se on keskeneräinen, on määräraJhoiiksi.
21040: vaJlitetta:v·aa, ettei hallitus ole merkinnyt sen Edellä esitettyyn viitaten elhdotaanme,
21041: rakentamiseksi tu'lo- ja menoarvioesitylksiinsä
21042: määrära!haa. Tämä tietää sitä, että tie jää että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
21043: vieläikin !keSken, jos ei työttömyyttä ole, joka tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
21044: 'Palrottaisi sen rakennustöiden jatkamiseen. markan määrärahan keskeneräisen
21045: Siinäikin tapauksessa, että .työ·ttömyytrtä tal- Javaruksen-Vuojärven maantien ra-
21046: 'Vella on ja tien raikentamista. jatketaan työt- kennustöiden jatkamiseksi.
21047: Helsingissä 11 päivänä syysikuuta 1952.
21048:
21049: M. 0. Lahtela. Arvi Ikonen. Vilho Väyrynen.
21050: Eino Rytinki. Eeli Erkkilä. Erkki Koivisto.
21051: 1055
21052:
21053: IV,47t.- Rah. al. N:o 403.
21054:
21055:
21056:
21057:
21058: Meriläinen ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien raken-
21059: tamiseksi K uhmon--Hyrynsalmen maantieltä Kuusamo jär-
21060: ven kautta Kuhmon--Suomussalmen maantielle.
21061:
21062:
21063: E d u s k u n n a ll e.
21064:
21065: Ku~rmon-Hyrynsalmen maantiestä Viek- seuduilta Kuusamojärven taloryhmän kautta
21066: sin kylän lkOihdalta Kuusamojärven ja Iivan- Iiva:ntiiran lky~län Kivilelhdon KanlkaanaJhon
21067: tiiran kylien !kautta Lentiiran !kylään Ku!h- /kansakoulun kautta Ku!hmon-Suonmssal-
21068: mon-Suomussalmen maantielhen on maJtikaa men maantieh·en L·entiiran kyilän kohdal[a
21069: n. 40 'kilometriä. Tä·Nä laaja1la alue~lla ei olisi väJlJttämätöntä.
21070: ole ylhtään maantietä. S~yisin ja keväisin, EdeHä esitettyyn 'Viitaten ehdotamme,
21071: jolloin jäl'Vien jäät eirvät /kestä ja suot ovat
21072: tulvillaan, joutuvat monien tkylren asulklkaat että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
21073: elämään lkäytännöllisesti katsoen muusta tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
21074: 'maailmasta eristl(}ttynä. Kun nämä alueet kan määrärahan maantien rakennus-
21075: kailken lisäksi ovat suure'lta osalta veden- töiden aloittamiseksi K uhmon-Hy-
21076: jakajaseutuja, niin enempää yksityisten kuin rynsalmen maantiestä V ieksin kylän
21077: vaJ1tionkaan metsien tuottava hyväksikäyttö Arolan talon seuduilta Kuusamojär-
21078: ei o1e ma!hdoHista. Kantohinnat ovat hyvin ven taloryhmän, Iivantiiran ja Lenlii-
21079: vähäiset. KaMi·en näiden syiden vuolksi ran kautta Kuhmon-Suomussalmen
21080: maantien rakentaminen Kuhmon-Hyrynsa:l- maantiehen.
21081: men maantiestä Vieksin kylän Aroian ta:lon
21082: Helsingissä 12 päi,vänä syyskuuta 1952.
21083:
21084: Matti Meriläinen. Juho Nykänen. Antti Kinnunen.
21085: J. Mustonen. Juho Rytkönen. Elli Juntunen.
21086: 1056
21087:
21088: IV,472.- Rah. al. N:o 404.
21089:
21090:
21091:
21092:
21093: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Jaalangan-Puo-
21094: kiovaaran maantien rakennustöiden aloittamiseksi.
21095:
21096:
21097: E d u s k u n n a il e.
21098:
21099: Särä:isniemen lk:unnan J aaJlangan kylän ja tkaa Puolkiovaaralta ja koko Puoiangan kun-
21100: Kuhmon kunnan Puokiova:ara!Il kylän väili- nasta rautwti~lle ja siten helpottaisi kaiken-
21101: selle alueelle on aikoinaan suunniteltu maan- 'laisen raskaan tavaran, mm. puurtruvaran kul-
21102: tien raJlrentamista ja tarvittavat valmistelu- jetusta. LisäJksi on a:lueella ~aa:joja viljelys-
21103: ja tutkimustyöt tietöiden aloittamiseksi myös !kel'Poisia maita.
21104: suoritettu, mutta on maantien rakentaminen Edellä sanottuun viitaiten elhdotamme,
21105: Si)tien da niistä johtuneiden vaikeuksien
21106: vuolksi jäänyt suoritta:matta. että Eduskunta ottaisi valtion
21107: Samat syyt, joiden vuolksi sanotun maan- vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
21108: tien raJkentaminen ai!k:oinaan !katsottiin tar- 30,000,000 markan määrärahan Jaa-
21109: peelliseksi, ovat ooeReen olemassa. Tie iJ.yhen- langan-Puokiovaaran maantien ra-
21110: täisi monilla !kymmenillä kilometreillä mwt- kennustöiden aloittamista varten.
21111: H~lsingissä 12 päivänä syys!k:uuta 1952.
21112:
21113: J. Mustonen. Matti Meriläinen.
21114: 1057
21115:
21116: IV,473.- Rah. al. N:o 405.
21117:
21118:
21119:
21120:
21121: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
21122: seksi Portimon lossilta Tengeliön kylään.
21123:
21124:
21125: E d u s k u n n a 11 e.
21126:
21127: Tengeliönjoen polhjoispudlella sijaitsevassa mesta 'kuivatetun Puoniojan 150 hehtaarin
21128: Tengeliön kylässä on asutus verrattain van- suuruisen suoaJlueen vilj·elY'kseen saattamista.
21129: haa ja se on jatJkuvasti lisääntynyt. Viime V aiklka ei ra!kennettaisilkaan ensirnrrnäisessä
21130: vuosina kylään raJkennetut uudet talot mu- vaiheessa maantiesiltaa Karinivaan Tengeliö-
21131: kawn luettuna nousee talojen lu'ku yili 50 ja joen ylitse, oiJisi mainitun n. 3 !krn:n tie-
21132: asukikaita on yli 300. Täsltä !huolimatta osuuden rakentaminen ensi tilassa välttämä-
21133: kylään ei ole tieylhteyttä. Useita eri !kertoja, tön. K111n kysymyksessä olisi vain 3 km: n
21134: mm. y[i !kaJksilkyrnmentä vuotta sitten, on pituisen tieosuuden ra!ik:entaminen ja sillä
21135: tien raJkenrtarrnisesta 'laadittu suunnitelma. saavutettaisiin niin !huornattwva !hyöty, !kuin
21136: Tämän suunnitelman mu'ka:an ;tulisi tie ra- edellä on osoitettu, ~ei sen railrentaminen enää
21137: kennettavalksi noin kolme ik:Hometriä joen saisi viivästyä. Lisälk:si tieraJkennustyö tar-
21138: pdhjoispuolitse IJrulkeva:sta tiestä ik:y1ään, joaisi ansiomahdollisuuksia pailkka'kunnruHa
21139: mistä se edelleen jatlkuis1 ylittä:en Tengeliö- esiintyvän työttömyyden poistamiseksi.
21140: joen Haapakosken alapuolelta Karinivasta EdeJllä esitettyyn viitaten kunnioittaen
21141: joen eteläpuolella olevaan tr:ielhen ns. neljän ~hdotrumme,
21142: ttien risteyksessä.
21143: Tästä n. 3 ikm:n pi:tuisen tien ralkentami- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
21144: sesta oiJisi myös se hyöty, että sit·en saataisiin tulo- ja menoarvioon 5,000,000 ma?·-
21145: suunnitel'lun tien !Varrella oleva 350 heh- kan määrärahan maantien rakentami-
21146: taarin suuruinen kuivartettu suoalue viljelyk- seksi Tengeliöjoen pohjoispuolelle
21147: seen. Samoin ti-en rrukentaminen 'edistäisi sen Portimon lossilta Tengeliön kylään.
21148: vä;littömässä yhteydessä olevan, valtion toi-
21149: Helsingissä 12 päivänä syyslkuuta 1952.
21150:
21151: Eino Tainio. Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
21152: 1058
21153:
21154: IV,·174.- Rah. al. N:o 406.
21155:
21156:
21157:
21158:
21159: Tainio ym.: llfäärärahan osoittamisesta maantien rakentami-
21160: seksi Ivalon kylästä Vikkalan kautta Koppelon kylään.
21161:
21162:
21163: E d u s k u n n a ll e.
21164:
21165: Maantien raJmnta:minen Inarin kunnan lkirkonikylässä ja I vailon kylässä, ikäsittää, min-
21166: Ivalon !kylästä Vi~ffia;lan \kautta Koppelon kä!la~sia seuraamuksia tien puutteesta voi alla.
21167: kylään on ol'lut jo pitelll!Illän a!jan suunnit- Tien puuttuminen tuottaa vailkeuksia myös
21168: .telun aJlaisena. 1930-luvulla laaditun suunni- sanotun a!lueen väestätie tuotteiden markki-
21169: telman mukaan suoritetussa isossajaossa va- noimisessa 'ja vaiikeuttaa itäten !h·eidän muu-
21170: rattiin t~etä var.ten tal'lpeellinen maapoihja toinlkin vaikeaa taJloudellista asemaansa. Kun
21171: ja soranoHopaikat. Siitä huolimatta vaikka myöskin ansiomaihdo'llisuuksioen puute on
21172: asutus ja väestö on jwtkuvasti lisääntynyt entistälkin suurempi ja .työttömien määrä
21173: Koppelon •kylässä, ei tietä sinne ole vieläkään jatJkuv·asti lisääntyy, olisi tien rakennustöi-
21174: saatu rrukennetulksi. Tien tarpee'llisuutta osoit- den aroittaminen tästälkin syystä e!hdottoman
21175: ta,a jo selkin, että Kopp·elon !kylässä ja sen tarpeellinen.
21176: välittömässä läJheisyydessä on yli 1000 asu- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
21177: kasta. Tämän lisä!ksi on huomautelttava, että ehdota.mme,
21178: ti>estä tuUsi ihyötymään rä'hes kolmannes kolko
21179: Inarin kunnan väestöstä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
21180: Tien puutteessa tavarat Koppelon kylään tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
21181: ja ikoko lkulmakunnaJHe on tuotava Ivalon kan määrärahan maantien rakentami-
21182: kylästä ikesäisin veneillä Ivalojokea myöten. seksi Inarin kunnan Ivalon kylästä
21183: ~elirillmoailkoina ythteys lkaJtkeaa lko'konaan ja Vikkalan kautta Koppelon kylään.
21184: kun lääikäri, a.pteek'ki ja sairaala ovaJt Inarin
21185: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
21186:
21187: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
21188: Toivo Friman.
21189: 1059
21190:
21191: IV,475.- Rah. al. N:o 407.
21192:
21193:
21194:
21195:
21196: Tainio ym.: Määrärahan osoittamisesta Javaruksen-Vuojär-
21197: ven maantien rakentamiseen.
21198:
21199:
21200: E d u s k u n n a ll e.
21201:
21202: Kemijärven-P·elkosenniemen maantiestä n. kilometreHlä. Kun tie ku'likee valtion omis-
21203: 9 !Imu Kemijärven kirkonkylwstä eroaa 20 km tamien hakkaamattomien metsäalueLden kaut-
21204: pitkä Javaruksen kylätie. klkuperäisen suun- ta, saataisiin nämä metsävarat hyödylliseen
21205: nitelman mukaan piti tie ra;kentaa Javaruk- käyttöön. Lisäksi tien varrella on huomat-
21206: sesta edelleen n. 25 km: n etäisyydessä Rova- tava määrä viljelykseen ja asutukseen sovel-
21207: niemen-Sodankylän maantien varrella sijait- tuvaa maata, joka vain tien rakentamisella
21208: sevaan Vuojärven ky:lään. Tätä Sodankylän saadaan 'käyttöön. Tien rakentamista puolta-
21209: ja Kemijärven kuntain keskusten välisen vat monet muutkin näkökoihdat, mm. se, että
21210: yhdystien rakentaJmista pitivät aikoinaan tietyöhön on jo käytetty valtion varoja,
21211: Oulun lääninhallitus samoin kuin valtioneu- jotka ovat kokonaan hyötyä tuottamattomia,
21212: ·voston Kainuun ja Perä-Pohjolan talouselä- ellei tietä rakenneta va'lmiiksi. Tietyön aloit-
21213: 1
21214:
21215:
21216: män kohottamista suunnittelemaan asetettu taminen olisi tarpeen vielä senkin vuoksi,
21217: 1komi.tea ensiarvoisen tärkeänä. Vihdoin tal- että siten avautuisi työ- ja ansiomahdolli-
21218: vella 1949-1950 aloitettiin:kin tien rakenta- suuksia työttöminä oleville Sodankylän ja
21219: minen Javarukselta Vuojärvelle työttömyys- Kemijärven kunnan asukk:ai!lle.
21220: työnä. Tällöin ehdittiin suorittaa tien poh- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
21221: jausta muutamien ildlometrien matkalla, ehdotamme,
21222: mutta työttömyystöiden loputtua tien raken-
21223: taminen kokonaan pysäytettiin, eikä sitä ole että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
21224: sen jällkeen enää suoritettu. tulo- ja menoarvioon 25,000,000 mar-
21225: Tien ra:kentaminen 'lii:kennöitävään \kun- kan määrärahan J avaruksen-V uojär-
21226: toon olisi monestakin syystä välttämätön. ven maantien rakennustöiden jatkami-
21227: Niinpä sen kautta matka rautatiestä Sodan- seksi.
21228: kylän kirkolle lyhenisi useilla kymmeniHä
21229: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
21230:
21231: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
21232: Toivo Friman.
21233:
21234:
21235:
21236:
21237: 61
21238: 1060
21239:
21240: IV,476,- Rah. al. N:o 408.
21241:
21242:
21243:
21244:
21245: Tainio ym. : Määrärahan osoittamisesta M ellakosken-Muuro-
21246: lan maantien rakentamiseen.
21247:
21248:
21249: Ed uskunna'lle.
21250:
21251: Valtioneuvoston Kainuun ja Perä-Pohjo- A:sutusaiueiden väestön on ylhä edelleen tien
21252: ~an talouselämän !kohottamista suunnittele- puuttumisen jolhdosta tuotava tarviklkeet kan-
21253: maan asettama komitea esitti jo, että ensivuo- taen kymmeniä kilO'liletrejä tien varresta.
21254: roisena olisi ralkennettava maantie Thrnio- Si'ksi olisikin suunnitellun tien rakentaminen
21255: jo'kilaaJksosta :Mellalkosken, Meltos- ja Lone- a:1oitettava siten, että jo asutut ailueet saa-
21256: järven kautta Rovaniemen rautatien varrella taisiin ensin tien yhteyteen. Tästä syystä
21257: olevaan Muuroian kylään. Myöhemminkin on olisi ensilksi rakennettava tieosuus Mellakoski
21258: eri yhteyksissä mm. eduskunnassa todettu -Meltosjärvi. TäHainen ratkaisu olisi tärkeä
21259: tien tarpeellisuus ja sen kiireellisenä raken- myös sen vuo'ksi, että siten saataisiin Ylitor-
21260: tamisen välttämättömyys. Niinpä kulkulai- nion !kunnassa oleville työttömi.ile työ- ja
21261: tosvaliolkunta lausunnossaan v. 1945 pitää ansiomwhdollisuulksia.
21262: tien ralkentamista tarpeellisena. Erikoisesti EdeHä esitettyyn viitaten !kunnioittaen
21263: on tien tarpeellisuutta 'korostettu sen varrella ehdotamme,
21264: sijaitsevien Lapin kolmion erittäin hyvin vil-
21265: jelykseen soveltuvien maiden ja tien vaiku- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
21266: tuspiirissä olevien metsien käyttöön saattami- tulo- ja menoarvioon 25,000,000 mar-
21267: sella. Suunnitellun tien varrella on lisäksi kan määrärahan Mellakosken-Muuro-
21268: jo 'ennestäänikin vanhaa asutusta, mm. n. lan maantien rakennustöiden aloittami-
21269: 100 vuotta vanha Meltosjärven asutusalue. seksi.
21270: HeU.singissä 15 päi'Vänä syyskuuta 1952.
21271:
21272: Eino Tainio. Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
21273: Toivo Friman.
21274: 1061
21275:
21276: IV,477.- Rah. al. N:o 409.
21277:
21278:
21279:
21280:
21281: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Könkään-Tepaston
21282: maantien rakentamiseen.
21283:
21284:
21285: Eduskunnalle.
21286:
21287:
21288: Vuoden 1939 keväällä aloitettiin tien joiden !hyväksikäyttö ehdottomasti va·atii
21289: rakentaminen Kittilän kunnan Könkääm ky- tä:män tien ralkentamista. Kun tämänkin tien
21290: 'lästä Tepaston !kylään. Sota !keSkeytti sitten rakentamiseen on täJhän mennessä sijoitettu
21291: ra:kennustyöt. Tällöin oli ehditrty rakentaa huomattavia suffi'lllia valtion varoja ilman
21292: kaiJktki sillat ja rumpujen rakennusaineetlkin vastaavaa hyötyä, olisi tien rakentaminen
21293: oli hankittu paikalle. Sodan jälkeen on tietä lopultalkin saatettava päätökseen.
21294: raJkennettu ikdlmeen 'eri otteeseen työttömyys- Edellä esitetyn perusteella !kunnioittaen
21295: työnä, mutta se on vielä tälläkin hetikeHä s:~l esitämme,
21296: laisessa ikunnossa, ettei sitä voida iainikaan
21297: Eikennöidä. Tie päättyytkin nykyään rummat- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21298: tomaan metsään, eikä siitä ole kenel1eikään den 1953 tulo- ja menoarvioon
21299: minkäänlaista hyötyä. Paitsi sitä, että tien 20,000,000 markan määrärahan Kön-
21300: piirissä, Ounasjoen yläjuoksulla, on suuria kään-Tepaston maantien rakennus-
21301: ky'liä vaiilla minkäänlaista iliikenneyhteyttä, työn loppuunsaattamiseksi.
21302: on si~llä valtiolla varsin suuret metsäalueet,
21303: Helsingissä 15 väivänä syyskuuta 1952.
21304:
21305: Toivo Friman. Eino Tainio.
21306: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
21307: 1062
21308:
21309: IV,47B.- Rah. al. N:o 410.
21310:
21311:
21312:
21313:
21314: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentami-
21315: seksi Savukosken kunnan Värriön kylästä Tanhuan kylään.
21316:
21317:
21318: E d u s k u n n a ll e.
21319:
21320: Tanhuan kylä Savukosken kunnassa on on lisäksi runsaasti valtion omistamia metsä-
21321: Pohjois-Suomen suurimpia tieyhteyttä vailla maita, joiden hyväksikäyttöä tien saaminen
21322: olevia kyliä. Sen asukasluku nousee useihin edistäisi. Lisäksi on vielä mainittava, että
21323: satoihin. Savukosken kirkonkylästä lähim- suunnitellun tien varrella on tarkoitus pe-
21324: pään Värriön kylään tulevaan maantiehen rustaa asutusalueita, ja on mm. maanhan-
21325: on kylästä matkaa n. 22 km. Varsinkin keli- kintalain mukaan maansaantiin oikeutetuille
21326: rikon aikana ja yleensä kesällä tieyhteyden osoitettu maata suunnitellun tien varrelta.
21327: puuttuminen näinkin suureen kylään on mo- Kaikki edellä esitetyt näkökohdat puolta-
21328: nessa suhteessa seurauksiltaan vakava ja vat siis tien rakennustöiden pikaista aloitta-
21329: tuottaa kylässä asuvalle väestölle monia huo- mista, ja kun myöskin Savukosken kunnan
21330: lia. alueella metsähakkuiden vähentyessä ensi tal-
21331: Tien rakentamisella Värriön kylästä Tan- ven aikana tulee esiintymään työttömyyttä,
21332: huan kylään saavutettaisiin muitakin etuja voitaisiin tietyömaalle sijoittaa työttöminä
21333: kuin sanotun kylän saaminen tieyhteyden olevia.
21334: piiriin. Niinpä suunnitteilla on rakentaa yh- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
21335: dystie Tanhuan kylän kautta Sodankylän ja dotamme,
21336: Savukosken kuntien keskusten välille. Sodan-
21337: kylän puoleisesta päästä on tietä rakennettu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
21338: kin jo n. 20 km ja parina talvena on tietä tulo- ja menoarvioon 20,000,000 maJ·-
21339: työttömyystyönä rakennettu edelleen. Jos kan määrärahan Savukosken kunnassa
21340: ryhdyttäisiin rakentamaan tietä myöskin Sa- sijaitsevain Värriön ja Tanhuan ky-
21341: vukosken puoleisesta päästä, tulisi se palvele- lien välisen maantien rakennustyön
21342: maan tätä yhdystietä. Tämän tien varrella aloittamiseksi.
21343: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
21344:
21345: Toivo Friman. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
21346: Eino Tainio. Erkki Koivisto.
21347: 1063
21348:
21349: IV,479.- Rah. al. N:o 411.
21350:
21351:
21352:
21353:
21354: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Pelkosenniemen--
21355: Sodankylän maantien rakentamiseen.
21356:
21357:
21358: E d u s k u n n a ll e.
21359:
21360: Vuonna 1936 aloitettiin maantien rakenta- matka lähimmälle rautatieasemalle. Myös val-
21361: minen Sodankylän ja Pelkosenniemen välillä. tion metsien hyväksikäytön samoin kuin mat-
21362: Ennen sotia saatiin tietä valmiiksi rakennet- kailun kannalta tiellä olisi huomattava mer-
21363: tua 12 km eli Pelkosenniemen Kairalan ky- kitys. Kun tiestä on suuri osa keskeneräisenä,
21364: lään. Sodan jälkeen tien rakentamista on sit- ovat siihen sijoitetut valtion varat siltä osalta
21365: ten jatkettu. V. 1949 tien rakentaminen jat- hyötyä tuottamatta, joten tämän tien val-
21366: kui työttömyystyönä. Vuosina 1950 ja 1951 miiksi rakentaminen olisi senkin vuoksi val-
21367: eduskunta otti valtion tulo- ja menoarvioon tion etujen mukaista.
21368: 10 miljoonaa markkaa kumpanakin vuonna Edellä esitetyn perusteella ehdotamme kun-
21369: tähän tarkoitukseen. Näillä ja lisäksi työttö- nioittaen,
21370: myysvaroilla tästä 55 km: n pituisesta tiestä
21371: on saatu liikennekuntoon yli 20 km ja lisäksi että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
21372: pohjatuksi suunnilleen saman verran. Tämän valtion tulo- ja menoarvioon 25,000,000
21373: tierakennustyön loppuunsaattaminen olisi markan määrärahan Pelkosenniemen-
21374: kuitenkin aivan välttämätön. Keski- ja itä- Sodankylän maantierakennustyön lop-
21375: Lappi saisivat täten ainoan suoran tieyhtey- puunsaattamiseksi.
21376: den. Samalla keski-Lapin asukkaille lyhentyisi
21377: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
21378:
21379: Toivo Friman. Eino Tainio.
21380: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
21381: 1064
21382:
21383: IV,4so.- Rah. al. N:o 412.
21384:
21385:
21386: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta tien rakentamiseksi
21387: Vian asemalta V anttausjärven tiehen.
21388:
21389:
21390: E d u s k u n n a ll e.
21391:
21392: Ennen sotia rakennutti maatalousminis- tiellä Vanttausjärven tien lähtökohdasta Ro-
21393: teriön asutuslainaosasto 18,o km:n pituisen vaniemelle päin sijaitsee Sierilän vaikeakul-
21394: asutustien Rovaniemen-Posion maantiestä kuinen lossi, joka voitaisiin kiertää suuntaa-
21395: Rovaniemen-Kemijärven rautatien varrella maHa kelirikkoaikoina liikenne Vian aseman
21396: sijaitsevaa Vian asemaa kohti. 'Fämä tie päät- kautta Kemijärven-Rovaniemen maantielle
21397: tyy 9 km: n päähän mainitusta asemasta. ja edelleen Rovaniemelle. Paitsi sitä, että tä-
21398: Suunnitelmiin kuului silloin rakentaa tie män tien rakentamisella helpotettaisiin näillä
21399: Vian asemalle asti, mutta rakentaminen kes- seuduilla jo asuvien ihmisten elämää, sillä
21400: keytyi ja on sen jälkeen ollut keskeytyksissä. luotaisiin edellytyksiä asutuksen lisääntymi-
21401: Tämä 9 km:n rakentamaton tieosa estää nyt seen näillä viljelyskelpoisilla valtion metsä-
21402: mainitun asutustien varrella asuvia asutus- alueilla.
21403: tilallisia liikennöimästä Vian asemalle, johon Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21404: on lyhin matka rautatieasemalle, ja heidän kunnioittaen,
21405: on sen sijaan kuljettava 40--60 km päästäk-
21406: seen radan varteen. Jos tämä tie rakennettai- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21407: siin, olisi Vian asema lähin osalle Rovanie- den 1953 tulo- ja menoarvioon
21408: men-Posion maantien varrella asuviakin. 10,000,000 markan määrärahan tien
21409: Tämän tien rakentaminen olisi tärkeä sen- rakentamiseksi Vian asemalta Vant-
21410: kin vuoksi, että Rovaniemen-Posion maan- tausjärven tiehen.
21411: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
21412:
21413: Toivo Friman. Eino Tainio.
21414: Anna-Liisa. Tiekso-Isaksson.
21415: 1065
21416:
21417: IV,4sl.- Rah. al. N:o 413.
21418:
21419:
21420:
21421:
21422: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Kallon-Kurtakan
21423: maantien rakentamiseen.
21424:
21425:
21426: Eduskunnalle.
21427:
21428: Tornionjokilaakson ja Keski-Lapin kuntien vitseisi kiertää Muonion kautta lähes 200
21429: väliset liikenneyhteydet ovat tunnetusti huo- km pitempää matkaa Kittilään, kuten ny-
21430: not. Niinpä esim. Kolarin ja Kittilän kun- kyään on asianlaita. Tämän rakenteilla ole-
21431: nilla ei ole lainkaan suoraa maantieyhteyttä. van tien suunnalla on jo ennestään suuria
21432: Se saataisiin aikaan rakentamalla valmiiksi kyliä, mutta siellä olisi myös hyviä asutus-
21433: rakenteilla oleva Kallon-Kurtakon maantie, mahdollisuuksia. Valtion metsien hyväksi-
21434: jonka rakentaminen aloitettiin kulkulaitosmi- käytön kannalta olisi tiellä myös huomattava
21435: nisteriön toimesta v. 1947. Paitsi tämän tien merkitys. Kun tiehen tähän mennessä on si-
21436: merkitystä paikallisille asukkaille sekä kun- joitettu huomattavia summia valtion varoja
21437: tien väliselle ja yleiselle liikenteelle, olisi ja se päättyy nykyään metsään ketään hyö-
21438: sillä varsin suuri merkitys Kittilän kunnan dyttämättä, olisi se rakennettava valmiiksi.
21439: alueelle Suuntautuvalle liikenteelle kelirikko- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
21440: aikoina. Rovaniemen-Kittilän maantiellä ehdotamme,
21441: oleva Markkasuvannon lossi nim. estää syk-
21442: syism ja keväisin, toisinaan pitkiksikin että Eduskunta ottaisi valtion vuo'-
21443: ajoiksi, säännöllisen tavaraliikenteen Rova- den 1953 tulo- ja menoarvioon
21444: niemestä Kittilään. Kun Kallon-Kurtakon 20,000,000 markan määrärahan Kal-
21445: tie rakennettaisiin valmiiksi, voisi tällaisina lon-Kurtakon maantierakennustyön
21446: aikoina liikenne tapahtua tätä tietä eikä tar- loppuunsaattamiseksi.
21447: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
21448:
21449: Toivo Friman. Eino Tainio.
21450: Anna-Liisa Tiekso-lsaksson.
21451: 1066
21452:
21453: IV,4s2.- Rah. al. N:o 414.
21454:
21455:
21456:
21457:
21458: Friman ym.: Määrärahan osoittamisesta Sodankylän-Vaala-
21459: järven-Kittilän maantien rakentamiseen.
21460:
21461:
21462: E d u s k u n n a II e.
21463:
21464: Sodankylän-Vaalajärven-Kittiiän maan- dessä, on liikennekunnossa olevilla tieosuuk-
21465: tien rakentamiseen, joka aloitettiin v. 1939, silla jo nykyään sangen vilkas liikenne, joka
21466: on tähän mennessä käytetty eri arvoista ra- luonnollisesti vielä vilkastuisi tien täydelli-
21467: haa n. 200 miljoonaa markkaa. Nyt tämä n. sesti valmistuttua. Työttömyyden torjunnan
21468: 70 km pitkä tie on kokonaisuudessaan raken- kannaltakin tämän tierakennustyön jatkami-
21469: teilla. Keveimmillä ajoneuvoilla voidaan sillä sella olisi merkitystä. Tien valmistuminen
21470: jo liikennöidä läpeensä, mutta raskaammat vilkastuttaisi liike- ja taloudellista toimintaa
21471: autot eivät vielä voi siellä kulkea. Minkään- sekä helpottaisi ihmisten elämää näiden kah-
21472: laista linjavaunuliikennettä ei myöskään den suuren kunnan alueilla.
21473: tien keskeneräisyyden vuoksi ole voitu jär- Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
21474: jestää Sodankylän ja Kittilän kirkonkylien ehdotamme,
21475: välille. Tien täydelliseen liikennekuntoon
21476: saattamiseen tarvittaisiin enää vain pieni osa että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
21477: siitä, mitä sen rakentamiseen tähän mennessä valtion tulo- ja menoarvioon 30,000,000
21478: on käytetty. Kun rakenteilla olevan tien var- markan määrärahan Sodankylän-
21479: rella sekä Sodankylän että Kittilän kuntien Vaalajärven-Kittilän maantien ra-
21480: alueilla on varsin suuria kyliä ja suuret met- kennustyön loppuunsaattamiseen.
21481: säalueet sijaitsevat sen välittömässä läheisyy-
21482: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
21483:
21484: Toivo Friman. Eino Tainio.
21485: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
21486: 1067
21487:
21488: IV,4s3.- Rah. al. N:o 415.
21489:
21490:
21491:
21492:
21493: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
21494: kentamiseksi Posion--Kuloharjun maantiestä Livonnis-
21495: kaan.
21496:
21497:
21498: E d u s k u n n a ll e.
21499:
21500: Tien rakentaminen Posion-Kuloharjun myös Posion kunnassa tullee esiintymään
21501: tiestä Säikänsalmen eteläpuolelta Livonnis- ensi talven aikana laajaa työttömyyttä. Pai-
21502: kaan on ollut jo kymmeniä vuosia vireillä, kallinen tietyö helpottaisi näin ollen kulu-
21503: mutta suoritetusta tien linjauksesta ja pun- neen syksyn aikana myös hallan aiheutta-
21504: nituksesta huolimatta ei rakennustöitä ole mien vahinkojen johdosta kärsimään joutu-
21505: kuitenkaan pantu käyntiin. neen väestön taloudellista asemaa. Tien val-
21506: Livonniskassa asuvien perheiden ainoana mistuminen saattaisi vihdoinkin kymmeniä
21507: yhdyssiteenä autoilla liikennöitävään tiehen vuosia eristettyinä olleet asukkaat oikeuden-
21508: on tällä hetkellä vain vaivoin kuljettava mukaisempaan asemaan. Ja koska suunnitel-
21509: kinttupolku. Tällaisissa olosuhteissa eläminen lun tien pituus Säikänsalmen eteläpuolelta
21510: on ymmärrettävästi sangen vaikeata. Asuk- Livonniskaan on vain 12 km, eivät raken-
21511: kaat joutuvat kuljettamaan kaikki elämisen- nuskustannuksetkaan muodosta estettä töi-
21512: tarpeet tien varresta kesän aikana kanta- den aloittamiselle.
21513: malla ja talvella hevosella. Vähävaraisille Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21514: asukkaille tästä koituu kohtuuttoman suuri
21515: taloudellinen tappio työpäivien menetyksenä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
21516: korkeina rahtikustannuksina jne. Tien tarve tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
21517: tulee entistä suuremmaksi asutuksen laajen- kan suuruisen määrärahan Posion-
21518: tuessa tälläkin suunnalla. Kuloharjun maantiestä Säikänsalmen
21519: Säikänsalmen-Livonniskan tietöiden pi- eteläpuolelta Livonniskaan johtavan
21520: kaista aloittamista puoltaa erikoisesti se, että maantien rakentamiseksi.
21521: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
21522:
21523: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio.
21524: Toivo Friman.
21525:
21526:
21527:
21528:
21529: 62
21530: 1068
21531:
21532: IV,4s4,- Rah. al. N:o 416.
21533:
21534:
21535:
21536:
21537: Tieksa-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
21538: kentamiseksi Rovaniemen-Posion tiestä Juolasjärven Luu-
21539: suaan.
21540:
21541:
21542: E d u s k u n n a ll e.
21543:
21544: Rovaniemen maalaiskunnassa olevan Juo- löt on joYduttu ainakin kesän aikana vie-
21545: tasjärven tien linjaus ja punnitus on suori- maan kantamalla autoliikenteen varteen.
21546: tettu jo ennen sotia, mutta rakennustyöt ovat Asukkaiden vaikeuksia lisää vielä sekin, ettei
21547: yhä aloittamatta ja asukkaiden kunnossapi- kylään ole edes puhelinyhteyttä. Kylästä on
21548: dettävä tie käytännöllisesti katsoen täysin osa Ranuan kunnan puolella, toinen osa kuu-
21549: kulkukelvoton. Suunniteltu tie on ajateltu luu Posion kuntaan. Erikoisesti Posion kun-
21550: lähteväksi Rovaniemen-Posion tiestä 3 km nan puolella asuvat ovat epäoikeudenmukai-
21551: Pekkalan lossista, ja se tulisi kulkemaan semmassa asemassa senkin vuoksi, että koulu-
21552: Juotasjoen länsipuolta Juotasjärven Luu- ikäisten lasten on käytävä koulua kaukana
21553: suaan. Tien pituus olisi n. 10 km. Tien päät- kodeistaan, aina 16-17 km:n päässä olevassa
21554: teessä Juotasjärven Luusuassa ja hajallaan koulussa, koska kylässä ei ole omaa koulua,
21555: sen varressa on yhteensä n. 200 asukasta, joi- vaikka lasten lukumäärä sen edellyttäisikin.
21556: den elämisenmahdollisuuksia tien rakentami- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21557: nen ja sen valmistuminen huomattavasti hel-
21558: pottaisi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
21559: Säännöllisen kulkuyhteyden puuttumisen tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
21560: vuoksi ei kylään ole perustettu ainoatakaan kan määrärahan tien rakentamiseksi
21561: kauppaa, vaan kaikki elintarvikkeet on kul- Rovaniemen-Posion tiestä Juotasjär-
21562: jetettava kantaen Pekkalasta asti. Useasti on ven Luusuaan.
21563: sattunut myös, että vaikeasti sairaat henki-
21564: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
21565:
21566: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio.
21567: Toivo Friman.
21568: 1069
21569:
21570: IV,4s5.- Rah. al. N:o 417.
21571:
21572:
21573:
21574:
21575: Tiekso-Isaksson ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
21576: kentamiseksi Inarin kunnan Kaamasen kylästä Sevettijär-
21577: veUe.
21578:
21579:
21580: E d u s k u n n a ll e.
21581:
21582: Valtion toimesta asutettiin Inarin Sevetti- 25-60 markkaan kiloa kohden. Kesän ai-
21583: järvelle v. 1949 360 kolttalappalaista, missä kana voidaan valtion toimesta järjestetyllä
21584: he ovat asutuskeskuksista etäällä, tieyhteyttä moottoriveneellä kulkea osa matkaa, mutta
21585: vailla, jQutuneet erittäin vaikeaan asemaan. tällöinkin jää maamatkaa vielä 50 km. Viime
21586: Heidän taloudellisista vaikeuksistaan on ha- kevättalvena, jolloin kaikki kulkuyhteydet
21587: vainnollisena osoituksena se, että mainitusta Sevettijärvelle olivat poikki, ei kaupoissa
21588: 360 alkuperäisestä asukkaasta on nyt jäljellä ollut kuukausimääriin eräitä tarvikkeita, ku-
21589: 278. Osan on täytynyt siirtyä etsimään toi- ten voita, sokeria, kahvia jne.
21590: meentuloa muualta. Sevettijärvelle asutettujen koHtalappalais-
21591: Vielä Sevettijärvellä asuvien perheiden ten aseman parantamiseksi olisi välttämä-
21592: toimeentulo on äärimmäisen niukka. Vain töntä n. 100 km pitkän tien rakentaminen
21593: kolmella perheellä on niin paljQn poroja, Kaamasesta Sevett:ijärvelle~ Tämän tien ra-
21594: että he saavat elantonsa niistä. Koko ky- kentamisen kautta myös Räkkijärvi, joka
21595: lässä on ainoastaan 7 lehmää, joiden tuotto niinikään on asutettu valtion toimesta, tulisi
21596: ei kykene tyydyttämään edes lasten maidon tieyhteyden piiriin. Sevettijärven tien ra-
21597: tarvetta. Viime vuosien aikana ei kalastus- kennustyöt olisi saatava mahdollisimman
21598: kaan ole helpottanut asukkaiden vaikeaa pian alulle. Rakennustöiden aloittaminen
21599: elämää. Sevettijärvessä on nim. ollut niin antaisi ansiomahdollisuuden vuosikaupalla
21600: vähän kalaa, ettei se ole riittänyt edes omaan työttöminä olleille asukkaille ja siten välit-
21601: tarpeeseen. Työttömyys on lisännyt ahdin- tömästi helpottaisi heidän tukalaa taloudel-
21602: koa, sillä koko viime vuotena ei ollut min- lista asemaansa.
21603: känlaista ansiotyötä. Monet perheet ovat rai- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21604: vanneet viljelykselle useita hehtaareja maata,
21605: mutta tässäkin suhteessa he ovat epäoikeu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
21606: denmukaisemmassa asemassa kuin muut, sillä tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
21607: heille ei ole maksettu raivauspalkkioita. kan määrärahan maantien rakennus-
21608: Tieyhteyden puuttuessa tulee tarvikkeiden töiden aloittamiseksi Inarin kunnassa
21609: kuljetus Inarista Sevettijärvelle huomatta- Kaamasen kylästä Sevettijärvelle.
21610: van kalliiksi. Rahtikustannukset nousevat
21611: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
21612:
21613: Anna-Liisa Tiekso-Isaksson. Eino Tainio.
21614: Toivo Friman.
21615: 1070
21616:
21617: IV,4sa.- Rah. al. N:o 418.
21618:
21619:
21620:
21621:
21622: Murto ym..: Määrärahan osoittamisesta Oulujoen pohjoispuo-
21623: litse Muhokselle menevän maantien Oulun kaupungin puo-
21624: leisen osan oikaisemiseksi.
21625:
21626:
21627: E d u s k u n n a ll e.
21628:
21629: Liikenneyhteyksien parantamiseksi olisi että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
21630: välttämätöntä suorittaa Oulusta Muhokselle tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
21631: menevän maantien oikaiseminen Oulujoen kan määrärahan Oulujoen pohjoispuo-
21632: pohjoispuolitse Muhokselle menevään maan- litse Muhokselle menevän maantien
21633: tiehen. Kun oikaisun suorittaminen on yleis- Oulun kaupungin puoleisen osan oi-
21634: hyödyllinen, ei voida vaatia, että sen suorit- kaisemiseksi.
21635: taisi Oulun kaupunki. Tämän perusteella
21636: kunnioittaen ehdotamme,
21637: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
21638:
21639: Yrjö Murto. Ester Häikiö.
21640: Eino Tainio. Antti Kinnunen.
21641: 1071
21642:
21643: IV,4s7.- Rah. al. N:o 419.
21644:
21645:
21646:
21647:
21648: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Syrjänaavan
21649: maantien rakentamiseksi.
21650:
21651:
21652: E d u s k u n n a ll e.
21653:
21654: Maanhankintalain mukaan on Iin kunnan 1953 vuoden aikana, voida suorittaa.
21655: Yliolhavan kylässä annettu paikallisille Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
21656: asukkaille lisämaata Syrjänaavan alueesta, ehdotamme,
21657: joka sijaitsee n. 5 km: n päässä varsinaisesta
21658: kylästä. Kun alueelle ei ole rakennettu että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
21659: maantietä ja sinne on kuljettava soitten yli, tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
21660: on kulku sulan maan aikana mahdotonta. kan määrärahan Syrjänaavan maan-
21661: Tästä syystä ei myöskään maanhankintatilo- tien rakentamiseksi.
21662: jen pakkoraivauksia, jotka olisi suoritettava
21663: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
21664:
21665: Antti Kinnunen. Ester Häikiö.
21666: Yrjö Murto.
21667: 1072
21668:
21669: IV,4ss.- Rab. al. N:o 420.
21670:
21671:
21672:
21673:
21674: Niiranen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
21675: miseksi Korpimäen-Katajamäen kunnantieltä Höylän
21676: kylän kautta Kuopion-Nurmeksen maantielle.
21677:
21678:
21679: E d u s k u n n a ll e.
21680:
21681: N. 20 vuotta sitten on laadittu asianomai- valtioneuvostolle osoittamassaan maakunnan
21682: set suunnitelmat maantien rakentamiseksi tieoloja koskevassa selostusehdotuksessaan on
21683: Rautavaaran kunnassa alkaen Korpimäen- ehdottanut tien kiireellisenä rakennettavien
21684: Katajamäen välisestä kunnan tiestä ja kul- joukkoon.
21685: kien suunnilleen itää kohti Höylän kylän Edellä esitetyn perusteella ehdotamme
21686: kautta ja päättyen Kuopion-Säyneisen- kunnioittaen,
21687: Hankamäen-Nurmeksen maantiehen.
21688: Tielinjan pituus on n. 12 km kulkien että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
21689: suunnilleen 3,000 ha käsittävän valtion omis- valtion tulo- ja menoarvioon 15,000,000
21690: taman metsäalueen kautta. Rakennettuna tie markan suuruisen määrärahan maan-
21691: tulisi palvelemaan puutavarakuljetuksia sekä tien rakentamiseksi Rautavaaran kun-
21692: erittäin huonojen kulkuyhteyksien varassa nassa Korpimäen ja Katajamäen väli-
21693: olevaa paikallista asujaimistoa. seltä kunnantieltä Höylän kylän
21694: Mainittakoon, että 12. 10. 1950 valtioneu- kautta K uopion-Säyneisen-Hanka-
21695: voston asettama Pohjois-Karjalan komitea mäen-Nurmeksen maantielle.
21696: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
21697:
21698: Toivo Niiranen. Juho Rytkönen.
21699: 1073
21700:
21701: IV,4s9. - Rah. al. N:o 421.
21702:
21703:
21704:
21705:
21706: Puumalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Kevätlahden
21707: maantien rakentamiseen.
21708:
21709:
21710: E d u s k u n n a ll e.
21711:
21712: Jyväskylän-Oulun maantiellä n:o 4 on massa vesikuljetuksesta autokuljetukseen.
21713: liikenne jatkuvasti kasvanut ja kasvaa edel- Maantien varrella olevat runsaat metsävarat
21714: leen voimakkaasti. Tietä on pyritty paranta- ovat takeena tämän kuljetuksen jatkuvuu-
21715: maan oikomalla sitä jossain määrin. Ehkä desta ja vastaisesta kasvusta. Siksi tien lii-
21716: vaikein liikennehaitta aiheutuu Mämmen sal- kenteen parantaminen ja taloudellisuus tu-
21717: men lossilla. Vaikka uusi lautta jossain mää- levat päivä päivältä entistä polttavammiksi.
21718: rin helpottaa liikennettä kesän aikana, on Huomioon ottaen kasvavan liikenteen tarpeet
21719: ajoneuvoruuhkautuminen edelleen jokapäi- olisi sillalla varustetun tien rakentaminen
21720: väinen ilmiö. Lauttaliikenteen parantamista välttämätön.
21721: onkin pidettävä tilapäisenä apuna. Keväisin Kun lisäksi Äänekosken ja Suolahden
21722: ja syksyisin kelirikon aikoina vaikeudet suu- kauppaloissa sekä muuallakin rakennettavan
21723: resti lisääntyvät. Erikoista haittaa tuo lii- tien läheisyydessä esiintyy työttömyyttä
21724: kenteelle tien mutkaisuus ja jyrkkyys Ääne- joukkomitassa, olisi tietyömaa omiaan työttö-
21725: kosken kauppalan puoleisella rannalla. myyttä lieventämään.
21726: Näistä haitoista voidaan vapautua vain tien Edellä olevan perusteella ehdotamme,
21727: uuteen paikkaan rakentamisella. Rakennus-
21728: suunnitelmat ovatkin olleet valmiina jo vuo- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21729: sia ja tietyötä työttömyystyönä jossain mää- den 1953 tulo- ja menoarvioon
21730: rin tehtykin. 50,000,000 markan siirtomäärärahan
21731: Rautatien nyt ulotuttua Äänekosken kaup- Kevätlahden maantien rakentamiseksi
21732: palaan on puutavara yhä enemmän siirty- Jyväskylär~r-Oulun maantiellä.
21733:
21734: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
21735:
21736: V. Puumalainen. Matti Koivunen.
21737: 1074
21738:
21739: IV,49o. - Rah. al. N:o 422.
21740:
21741:
21742:
21743:
21744: Puumalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta Suolahden-
21745: Koiviston maantien rakenn'ustyön jatkamiseen.
21746:
21747:
21748: E d u s k u n n a ll e.
21749:
21750: Eduskunta otti vuosien 1950 ja 1951 val- vella vesien ollessa alhaalla, jolloin uitto-
21751: tion menoarvioon yhteensä 10 milj. markkaa työt eivät häiritse. Rakennettavan tien lä-
21752: Suolahden-Koiviston maantien rakentami- himmässä ympäristössä, mm. Suolahden
21753: seksi. Vasta kuluneen kesän aikana on päästy kauppalassa, vallitsee joukkotyöttömyys,
21754: tätä maantietä rakentamaan ja on se edis- jonka lieventäminen siltojen rakentamisen
21755: tynyt niin pitkälle, että varsinainen tien avulla olisi erittäin suositeltavaa. Näistä
21756: pohja tulee valmiiksi parin kuukauden ku- syistä ja kun kauan kaivattua yhdystietä
21757: luttua. Paikallisen tie- ja vesirakennusinsi- olisi mahdollisimman pian päästävä liiken-
21758: nööripiirin lausunnon mukaan myönnetyt nöimään, olisi tietöitä keskeytyksittä tehok-
21759: määrärahat eivät enempään riitäkään, joten kaasti jakettava.
21760: työt jodutaan keskeyttämään. Tien rakenta- Edellä olevan perusteella esitämme,
21761: misen jatkamiseen ei hallitus kuitenkaan ole
21762: esittänyt vuoden 1953 menoarvioon lisää että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
21763: varoja. tulo- ja menoarvioon 25 miljoonaa
21764: Tierakennuksen seuraavana vaiheena ovat markkaa Suolahden--Koiviston maan-
21765: siltatyöt, joita aikaisemmin ei ole voitu tien rakennustöiden jatkamiseksi.
21766: aloittaa. Parhaiten nämä työt käyvät tal-
21767: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
21768:
21769: V. Puumalainen. Matti Koivunen.
21770: 1075
21771:
21772: IV,491. - Rah. al. N:o 423.
21773:
21774:
21775:
21776:
21777: Puumalainen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
21778: kentamiseksi Pylkönmäen Timpersuntista Multian Sipilän
21779: tielle.
21780:
21781:
21782: Eduskunnalle.
21783:
21784: Pylkönmäen Timpersuntin tienristeyksestä olisi mielestämme kohtuullista, että valtio
21785: Multian Sipilään suunnitellun tielinjan vai- suurena metsän omistajana ja tiestä suurim-
21786: kutuspiirissä asuu n. 200 ihmistä. Tällä n. man hyödyn saajana ryhtyisi tien rakentami-
21787: 13 km: n matkalla on vain 5-6 km heikko- seen. Näin sitäkin suuremmalla syyllä, kun
21788: kuntoista autolla liikennöitävää kylätietä, parhaillaan on valmisteilla laki kyläteiden
21789: joka kelirikkojen aikana on melkein liikenne- valtion haltuun ottamisesta.
21790: kelvotonta. Kyläläiset ovat koettaneet pitää Tämän tiettömän taipaleen takana asuville
21791: tätä tienpätkää kunnossa yhteistoimin, mutta veronmaksajille olisi tien kiireellinen raken-
21792: tehtävä on heille ylivoimainen raskaiden puu- taminen elintärkeä. Koululaiset joutuvat kul-
21793: tavaran kuljetusautojen rikkoessa tien jatku- kemaan jopa 7 km koulumatkaa kurjia teitä.
21794: vasti. Metsähallitus, jolla näillä seuduilla Sairaustapauksissa on avun saanti ylivoimai-
21795: on huomattavat metsäalueet, tutkitutti tie- nen tällaiselle seudulle, jossa lähimpään pu-
21796: suunnan vuonna 1939, mutta tietä ei kui- helimeenkin saattaa olla matkaa 10 km.
21797: tenkaan ole rakennettu. Metsähallituksen li- Edellä esitetyn nojalla ehdotamme,
21798: säksi puutavarayhtiöt omistavat näillä seu-
21799: duilla huomattavia metsäalueita. Kun raken- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
21800: nettava tie joka tapauksessa joutuisi palvele- den 1953 tulo- ja menoarvioon
21801: maan metsähallituksen ja yhtiöiden puutava- 5,000,000 markan siirtomäärärahan
21802: ran kuljetuksia, niin olisi kohtuutonta vaatia maantien rakentamiseksi Pylkönmäen
21803: seudun vähävaraiselta väestöitä tällaisen tien Timpersuntista Multian Sipilän tielle.
21804: rakentamista ja kunnossapitoa. Sen sijaan
21805: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
21806:
21807: V. Puumalainen. Matti Koivunen.
21808:
21809:
21810:
21811:
21812: 63
21813: 1076
21814:
21815: IV,492. - Rah. al, N:o 424.
21816:
21817:
21818:
21819:
21820: Hietanen ym..: Määrärahan osoittamisesta maantien rakenta-
21821: miseksi Kuopiosta V ehmersalmeen.
21822:
21823:
21824: E d u s kun n a ll e.
21825:
21826: Jo pitemmän aikaa on ollut suunnitteilla toksille. Kun lisäksi ottaa huomioon, että
21827: tiehanke, joka tekisi mahdolliseksi suoran sisävesilaivaliikenne, joka on pitkät ajat pal-
21828: maantieliikenteen linjalla Kuopio- Sorsasalo vellut sanottujen alueiden asukkaiden tar-
21829: - Vaajasalo - Niittylahti - Vehmersalmi. peita heidän asioidessaan Kuopion kaupun-
21830: Suunnitellun tien pituus olisi n. 14-15 km gissa, on nyt miltei olematonta, niin ymmär-
21831: ja tulisi sen vaikutuspiiriin huomattava tää hyvin kuntalaisten levottomuuden puut-
21832: määrä maanviljelystiloja, Vaajasalon kaa- teellisten tieolojen johdosta sekä halun saada
21833: tuvatautisten parantola, Sikoniemen saha ja toteutetuksi edellä mainittu tiehanke mahdol-
21834: tiilitehdas sekä Karhosaaren asutusalue, josta lisimman pian.
21835: liikenne maantielle laivaliikenteen lakattua, Pohjois-Savon erikoisolosuhteista johtuu,
21836: so. keväisin ja syksyisin, on hengenvaaral- että maakunnassa sekä Kuopion kaupungissa
21837: lista, jopa mahdotontakin. on työttömyys muodostunut jopa aivan pysy-
21838: Tiehanketta on käsitelty useiden vuosien väksi ilmiöksi. Monet merkit viittaavat sii-
21839: ajan sen vaikutuspiiriin kuuluvien kansalais- hen, että tulevana talvena saattaa työttömien
21840: piirien keskuudessa ja todettu sen tarpeelli- lukumäärä jälleen osoittaa huomattavaa r,ou-
21841: suus. Asiassa on käännytty myös valtion tie- sua vielä entisestään. Siitäkin syystä olisi
21842: viranomaisten puoleen, ja ovat hekin kiinnit- valtiovallan kiirehdittävä sellaisten yleisten
21843: täneet asiaan tie- ja vesirakennushallituksen töiden valmistelua ja käyntiinpanoa, jotka
21844: huomiota. Hankkeen tutkimis- ja valmista- palvelevat sekä Kuopion kaupungin että sen
21845: missuunnitelmiin ovat osallistuneet myöskin lähikuntien työllisyystarvetta. Edellä selos-
21846: muutamat kyseessä olevasta liikenteestä kiin- tettu tiehanke olisi sopiva tähän tarkoituk-
21847: nostuneet liikemiehet, yksityiset kansalaiset seen. Siihen voitaisiin sijoittaa huomattava
21848: sekä Vehmersalmen kunta. joukko työläisiä työhön useiden kuukausien
21849: Toteutettuna lyhentäisi suunniteltu tie ajaksi. Kysymys on vain siitä, että valtio-
21850: matkaa Vehmersalmen kirkonkylästä Kuo- valta saattaa pikaisesti loppuun käynnissä
21851: pioon n. 28 km. On helposti laskettavissa se olevat valmistelutyöt myöntämällä riittävän
21852: taloudellinen hyöty, joka tästä matkan ly- suuren määrärahan niiden loppuun suoritta-
21853: hennyksestä koituisi tuhansiin nousevalle miseksi.
21854: kunnan asujaimistolle. Edelleen tie tekisi Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
21855: mahdolliseksi liikenteen vuodenajoista riip-
21856: pumatta Vaajasalon kaatuvatautisten paran- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
21857: tolan sekä Sikoniemen tehtaiden ja Kuopion .tulo- ja menoarvioon 3,000,000 mar-
21858: kaupungin välillä, joiden yhteys nykyään on kan suuruisen arviomäärärahan tutki-
21859: riippuvainen kesäisin laivaliikenteestä, joka mus- ja punnitustöiden loppuun suo-
21860: lakkaa luonnollisesti talvisaikana. Vähäinen rittamiseksi maantien rakentamiseksi
21861: ei tien merkitys olisi myöskään puuraaka-ai- linjalle K uopio-S orsasalo-Vaajasalo
21862: neen kuljetukselle autokyydillä Vehmersal- -Niittylahti-Vehmersalmi.
21863: men kunnan alueelta Kuopion· teollisuuslai-
21864: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
21865:
21866: Esa Hietanen. Juho Rytkönen.
21867: Elli Juntunen. Hugo Manninen.
21868: 1077
21869:
21870: IV,493. - Rah. al. N:o 425.
21871:
21872:
21873:
21874:
21875: Hietanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Pitkälahden maan-
21876: tien oikaisutyön jatkamista varten.
21877:
21878:
21879: E d u s k u n n a 11 e.
21880:
21881: Valtiovallan toimesta aloitettiin vuosien Koska tuleva talvi näyttää muodostuvan
21882: 1945-1946 vaihteessa työt Kuopion maalais- merkeistä päätellen tavallista ankarammaksi
21883: kunnassa sijaitsevalla Pitkälahden maantien työttömyystalveksi, olisi valtiovallankin va-
21884: oikaisu- ja leikkaustyömaalla. Myöhemmin rauduttava sen varalle, varaamaila riittä-
21885: työt kuitenkin keskeytettiin eikä niitä ole västi yleisiä töitä siltä varalta, etteivät kapi-
21886: pantu tähän mennessä käyntiin. talistiset työnantajat joko kykene töitä jär-
21887: On selvää, että sanotunlaisen työn kes- jestämään tai eivät halua niitä järjestää.
21888: keyttäminen tuottaa valtiolle tappioita sekä Pitkälahden maantien oikaisu- ja leikkaus-
21889: kaluston siirtojen että keskeneräisten leik- työmaa olisi eräs sellainen Kuopion seudun
21890: kausten vierimisinä. Asianomaisten työviran- työoloja silmällä pitäen. Sanotun työn kan-
21891: omaisten taholta on menettelyä puolustettu santaloudellista merkitystä ei tarvitse tässä
21892: sillä, ettei paikkakunnalla ole ollut riittä- yhteydessä lähteä todistelemaan, koska se on
21893: västi työvoimaa, ei ainakaan työttömiä sa- todistettu jo silloin, kun sanottu työ pantiin
21894: nottuun työhön käytettäväksi. Tässä yhtey- alulle.
21895: dessä ei ole tarvis lähteä todistelemaan sa- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
21896: notunlaisten puolustelujen pätemättömyyttä.
21897: Sen ovat todistaneet viimeisten vuosien työt- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
21898: tömyysnumerot esim. Kuopion kaupungista. tulo- ja menoarvioon arviomäärära-
21899: Työmaa sopisi hyvin työttömyystyöksi Kuo- hana 50 miljoonaa markkaa töiden
21900: pion kaupungin työttömiä varten, sillä Kuo- jatkamiseksi Pitkälahden maantien oi-
21901: piosta on matkaa tälle työmaalle vain 8 km. kaisu- ja leikkaustyömaalla.
21902: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
21903:
21904: Esa Hietanen. Juho Rytkönen.
21905: Elli Juntunen. Hugo Manninen.
21906: 1078
21907:
21908: IV,494. - Rah. al. N:o 426.
21909:
21910:
21911:
21912:
21913: Järvinen ym.: Määrärahan osoittamisesta Vaasan ja Kosken-
21914: korvan välisen valtamaantien osan oikaisemiseksi.
21915:
21916:
21917: Eduskunnalle.
21918:
21919: Kuten kaikki maamme maantieoloja tun- se suoritettava sulan maan aikana. Kun on
21920: tevat tietävät, on Vaasan-Tampereen valta- ilmeistä, että tien liikennöitävään kuntoon
21921: tiellä varsinkin Vaasan-Koskenkorvan väli- rakentaminen työttömyystyönä vie aikaa
21922: sellä osalla hyvin jyrkkiä mutkia ja liiken- vielä useita vuosia, ja kun kanto- ja kulu-
21923: teelle muutenkin vaarallisia kohtia. Tie on tuskerroksen rakentamista ei voitane suo-
21924: vilkkaasti liikennöity ja se muodostaa Vaa- rittaa työttömyysmäärärahoilla, on välttä-
21925: san-Laihian väliseltä eräältä osalta kah- mätöntä, että tien valmiiksi saattamista var-
21926: den valtatien yhdysteineen tulotien Vaasaan. ten talousarvioon lopultakin otetaan erillinen
21927: Tämän tien oikaisemiseksi ja leventämiseksi määräraha. Tien nopea valmistaminen on
21928: laadittiin jo ennen sotia suunnitelma ja välttämätöntä paitsi liikennesyistä, myöskin
21929: työt aloitettiin sotien aikana, jolloin n. 13 sen vuoksi, että sen kymmeniä vuosia raken-
21930: km: n pituinen osa rakennettiin liikennöitä- teillaolo saattaa valtion yleisen naurun ja
21931: vään kuntoon. Tien rakennustöitä on jat- pilkanteon kohteeksi.
21932: kettu työttömyystöillä vuodesta 1948 lähtien Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
21933: talvella.
21934: Kaikki, jotka vähänkään tuntevat maan- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
21935: tien rakentamiseen liittyviä seikkoja, tietä- tulo- ja menoarvioon 25,000,000 mar-
21936: vät, että vain talven aikana suoritettavana kan määrärahan Vaasan--Tampereen
21937: työttömyystyönä tien valmistuminen viipyy valtamaantien oikaisutyön valmiiksi
21938: kohtuuttoman kauan ja tulee paljon kalliim- saattamista varten, josta 10,000,000
21939: maksi kuin sulan maan aikana tehtävänä markkaa tulisi V aasan--Laihian ja
21940: vakinaisena työnä. Lisäksi on huomioitava, 15,000,000 markkaa Laihian Kylän-
21941: että uuden maantien kanto- ja kulutusker- pään-Koskenkorvan tien osalle.
21942: rosta ei voida rakentaa talvella, vaan on
21943: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
21944:
21945: Mikko J'årvinen. Usko Seppi. Toivo Kujala.
21946: Nestori Nurminen. Antto Prunnila. Irma Torvi.
21947: Hemming Lindqvist. Pertti Rapio.
21948: 1079
21949:
21950: IV,495. - Rah. al. N:o 427.
21951:
21952:
21953:
21954:
21955: Heikura: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
21956: Kovelahdelta Kovesjoen kautta Karviaan.
21957:
21958:
21959: E d u s k u n n a 11 e.
21960:
21961: Kuten on tunnettua, niin liikenneolojen sanotun rautatien Kovesjoen rautatiease-
21962: kehittämistoimenpiteet liittyvät oleellisesti maan. Ikaalisten alueeltahan puutavara-
21963: koko maan talous- ja elinkeinoelämän edistä- ym. tavara- ja henkilöliikennehän suuntautuu
21964: mistyön tärkeimpiin tehtäviin, mitä valaisee tärkeältä osaltaan Kovesjoen aseman etelä-
21965: mm. julkisuuteen saatettu prof. Yrjö Ilves- puolelta Kovesjoen kautta nimenomaan Ko-
21966: salon puheenjohdolla toimineen metsätalous- vesjoen asemalle, samoin Parkanon Sydän-
21967: komitean mietintö. Maakunnallisista maantie- maan ja Kuusiluoman kylien sekä osa Kar-
21968: rakennushankkeista Ikaalisten Kovelahden- vian liikennettä rautatien pohjoispuolelta
21969: Kovesjoen aseman ja Lahon-Karvian väli- Kovesjoen rautatieasemalle. Näin ollen ja
21970: sen maantierakennushankkeen toimeenpano huomioon ottamalla, että sanotun Sydän-
21971: kuuluisi niihin, joitten tärkeys ja ajankohtai- maan seutu on erittäin rikas niin valtion
21972: suus olisi saatettava valtiovallan huomion ja kuin yksityistenkin metsäalueista ja puuva-
21973: toimenpiteitten kohteeksi. Onhan tämä rastoista, maantien tarve on kiistaton.
21974: maantieliikennelinja sellainen, joka yhdistää Kun nykyisissä oloissa ei voida vaatia
21975: Pohjois-Satakunnassa olevan Ikaalisten pitä- asiaaomaisia ja vähävaraisten veronmaksa-
21976: jän Kovalahden kautta suoralla lyhimmällä jain ylläpitämiä kuntia enempää kuin kylä-
21977: yhteydellä Parkanon Sydänmaan kylän tiekuntiakaan rakentamaan tällaisia yleisiä
21978: kautta Karvian pitäjään ja samalla Karvian liikennetarpeita ja pitä;jien yhdysliikennettä
21979: lyhimmällä liikenney'hteydellä Tampereen palvelevia maanteitä, niin valtion olisi käy-
21980: kaupunkiin. Tämän tiesuunnan maantien tävä näitä maantierakennuksia toimeenpane-
21981: nykyinen liikennekunto, jonka hoito vielä maan sitäkin suuremmalla syyllä, koska sa-
21982: osittain kuuluu asianomaisille kunnille tai notun tierakennushankkeen ajankohtaista
21983: tiekunnille, ei ole sellainen, että tehokkaampi tarvetta on puoltanut ja esittänyt edellä
21984: henkilö- ja tavaraliikenne puutavarakulje- mainittu metsätalouskomitea. Kun lisäksi
21985: tuksineen kävisi mahdolliseksi, vaikkapa tietääkseni tie- ja vesirakennushallituksella
21986: Ikaalisten Auto Oy: n linja-autoliikenne Kar- on valmiina tierakennussuunnitelmat ja kus-
21987: viasta Kovalahden kautta Tampereelle on tannusarviot ainakin Kovelahden-Kovesjoen
21988: noin kahden vuoden ajan ollut käynnissä. aseman väliselle osuudelle, niin maantien
21989: Sitäpaitsi on melkoisia puutavarakuljetuksia- rakennustoimenpiteet voitaisiin aloittaa tältä
21990: kin ollut käynnissä. Käsittääkseni sanotun osalta jo v. 1953.
21991: maantiesuunnan taloudellinen merkitys tulisi Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
21992: olemaan suuri, paitsi väestön välttämättö- tan,
21993: män liikennetarpeen takia, myöskin alueen että Edusktmta ottaisi vuoden 1953
21994: laajojen metsävarojen taloudellisen käytön tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
21995: parantamisen kannalta, koska tämän maan- markan määrärahan Ikaalisten l{ove-
21996: tien vaikutusalue liittyy Porin-Kankaan- lahden- Kovesjoen-Lahon-Karvian
21997: pään-Haapamäen rautatiehen ja lähinnä maantien rakentamiseen.
21998: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
21999:
22000: Eino E. Heikura.
22001: 1080
22002:
22003: IV,496, - Rah. al. N:o 428.
22004:
22005:
22006:
22007:
22008: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta tietöiden jatka-
22009: mista varten Kuhmoisten ja Jämsän välillä.
22010:
22011:
22012: E d u s k u n n a ll e.
22013:
22014: Etelä-Suomesta Päijänteen länsipuolitae vauksia. Kun työt ovat olleet yli kymmenen
22015: Pohjois-Suomeen johtava päätie on kovin vuotta pysähdyksissä, on metsä alkanut
22016: mäkinen ja mutkainen ja sen nykyinen uudelleen kasvaa ja kaivaukset valua um-
22017: kunto tuottaa jatkuvasti lisääntyvälle liiken- peen, joten aikaisemmin suoritettu työ me-
22018: teelle voittamattomia vaikeuksia. Erikoisen nettää kokonaan merkityksensä. Edellä esi-
22019: suuret hankaluudet aiheutuu Kuhmoisten ja tettyjen perusteiden lisäksi on mainittava,
22020: Jämsän kuntien keskusten välisestä maas- että seudulla on huomattavaa työttömyyttä,
22021: tosta. Asian korjaamiseksi onkin jo ennen joka lähiaikoina nopeasti lisääntyy. Työmah-
22022: sotia ryhdytty toimenpiteisiin kokonaan dollisuuksien varaamiseksikin olisi tämä tär-
22023: uuden maantien rakentamiseksi tälle alueelle, keä maantietyö saatava käyntiin.
22024: joka olisi maan halki johtavan maantien Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22025: osana. Tie tulisi täten kulkemaan Pataveden,
22026: Rauhamäen, Peltolan ja Arvajan kylien että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
22027: kautta matkan pituuden ollessa edellä mai- tulo- ja menoarvioon 100,000,000 mar-
22028: nittujen keskusten välillä n. 40 km. Rauha- kan määrärahan maantietöiden jatka-
22029: mäen kylän vaiheilla on muutamia kilomet- miseksi Kuhmoisten ja Jämsän keskus-
22030: rejä valmista tietä, eräissä kohdin on metsä ten välisellä alueella.
22031: hakattu pois ja suoritettu pienempiä rai-
22032: Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 1952.
22033:
22034: Lauri Myllymäld. Toivo Friman.
22035: Elli Stenberg. u. Seppi.
22036: Kaarle E. Renfors.
22037: 1081
22038:
22039: IV,497, - Rah. al. N:o 429.
22040:
22041:
22042:
22043:
22044: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta maantien ra-
22045: kentamiseksi Haapaveden kirkonkylästä Juustomäkeen.
22046:
22047:
22048: E d u s k u n n a 11 e.
22049:
22050: Läpikulkutien rakentaminen Haapaveden man ja kustannusarvion on laatinut Oulun
22051: kirkonkylästä Mäkeläntien risteyksestä Juus- läänin tie- ja vesirakennuspiiri. Tien pituus
22052: tomäen alle on paikallisten liikennöitsijöiden tulisi olemaan noin kaksi kilometriä.
22053: keskuudessa tunnustettu erittäin tarpeelli- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22054: seksi. Sen avulla ratkaistaisiin kauttakulku-
22055: liikenne Kärsämäeltä ja Pulkkilasta Oulaisiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
22056: ja siten vältettäisiin ahtaan ja vaarallisen tulo- ja menoarvioon 4,000,000 mar-
22057: mutkaisen Haapaveden kirkonkylän läpi- kan määrärahan maantien rakentami-
22058: kulku sekä avattaisiin tie huomattavan suu- seksi Haapaveden kirkonkylästä Mäke-
22059: ren asutuksen kautta. Tien oikaisusuunnitel- läntien risteyksestä Juustomäkeen.
22060: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
22061:
22062: Antti Kinnunen. Yrjö Murto.
22063: Ester Häikiö. Matti Meriläinen.
22064: Eeli Erkkilä.
22065: 1082
22066:
22067: IV,498.- Rah. al. N:o 430.
22068:
22069:
22070:
22071:
22072: Koivunen ym.: Määrärahan osoittamisesta V aajakosken-
22073: Leppälakden maantien rakentamiseen.
22074:
22075:
22076: E d u s k u n n a ll e.
22077:
22078: Vaajakoski-Leppälahti rautatien varteen Tämän tien rakennustöiden aloittaminen olisi
22079: on rakennettu useita asutusryhmiä. Näissä erittäin sopiva ja kansantaloudellisesti hyvin
22080: asutusryhmissä asuvilla ei ole maantieyh- valittu työkohde Jyväskylän maalaiskuntaa
22081: teyttä enempää Vaajakoskelle kuin Leppä- uhkaavan vaikean työttömyyden lieventämi-
22082: lahteenkaan. Rautatieliikenteellekään ei ole seksi.
22083: purkauslaitureita muulle, kuin matkustajalii- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22084: kenteelle seisakkeita. Tämä haitta olisi pois-
22085: tettavissa rakentamalla n. 7 km pitkä maan- että Ed1tskunta ottaisi valtion vuo-
22086: tie Vaajakoskelta asuntoryhmien kautta Lep- den 1953 tulo- ja menoarvioon
22087: pälahteen. Tien rakentamisen kautta lyhe- 10,000,000 markkaa siirtomäärämhana
22088: nisi kauttakulkumatka Jyväskylästä Leppä- Vaajakosken-Leppälahden maantien
22089: lahteen ja edelleen Lievestuoreen kautta rakentamiseen.
22090: Kuopion maantielle kymmeniä kilometrejä.
22091: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
22092:
22093: Matti Koivunen. Arvo Ahonen.
22094: V. Puuma.lainen. Artturi Koskinen.
22095: Lauri Myllymäki. Vilho Leivonen.
22096: Kaino Haapanen.
22097: 1083
22098:
22099: IV,499, - Rah. al. N:o 431.
22100:
22101:
22102:
22103:
22104: Heikura: Määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
22105: Kihniöltä Pohjois-Parkanon kautta Karviaan.
22106:
22107:
22108: E d u s k u n n a ll e.
22109:
22110: Liikenneolojen parantaminen on mm. Poh- loudellisesti myös valtiolle ei olisi kustan-
22111: jois-Satakunnan taloudelliselle kehitykselle nuksiltaan kohtuuton.
22112: välttämättömyys, ja tällöin ajankohtaisim- Kun seutukunnan väestö alueella muuten-
22113: pana olisi nimenomaan maantierakennus- kin on pienviljelysväestöä, joka tarvitsee
22114: hankkeiden tehokkaampi toimeenpano tärkeä. työtilaisuuksia ja tarjoaa hyvää työvoimaa
22115: Tämä mahdollistaisi Pohjois-Satakunnan laa- mm. tierakennusalalla, ja koska lisäksi
22116: jojen metsäalueiden tuotteiden taloudellisem- alueella ja maantien vaikutuspiirissä on laa-
22117: man hyväksikäytön, samalla kun näillä lii- joja valtion metsämaita, niin Kihniön-Kar-
22118: kenneteillä seutukunnan väestön muullekin vian välisen maantien rakentamisen ajankoh-
22119: yritteliäisyydelle voitaisiin tarjota parempia taisuutta siis puoltavat, paitsi välttämätön
22120: mahdollisuuksia. Tällä alueella on ollut jo tarve, myös monet yhteiskunnalliset ja kan-
22121: kauan asianomaisten kuntien aloitteesta yh- santaloudelliset syyt. Kun lisäksi alueen
22122: teistoimintaa, jonka tarkoituksena on kunnilla, Kihniön, Parkanon ja Karvian
22123: mm. Kihniön-Pohjois-Parkanon-Karvian kunnilla itsellään taloudellisessa suhteessa on
22124: välisen maantierakennushankkeen toteutta- vaikeuksia keskeneräisten kunnallisten raken-
22125: minen. Tätä maantien rakennushanketta on nusvelvollisuuksiensa täyttämisessä ym., niin
22126: myös tukenut ns. Alkkian asutusalueen ja ei voitane vaatia, että sanotut kunnat itse
22127: sinne sijoittuneen Karvian varavankilan lii- jaksaisivat hoitaa näitä suurempia ja ylei-
22128: kenteen kasvaminen. Näistä johtuen ovatkin sempää liikennetarvetta palvelevia tieraken-
22129: jo muutamia vuosia sitten asianomaiset tie- nushankkeita, koska niitten veronmaksajain
22130: viranomaiset sanotun maantierakennushank- kantokykykin on heikko, joten valtion toi-
22131: keen toteuttamista varten laatineet rakennus- mesta ja kustannuksella olisi mainittu maan-
22132: suunnitelmat ja kustannusarviot, joten tämä tierakennushanke toimeen pantava.
22133: Kihniön-Karvian välisen n. 34 km: n pitui- Edellä olevaan sekä toiv. al. n: o 210 vii-
22134: sen maantierakennushankkeen toimeenpano taten kunnioittaen ehdotan,
22135: odottaa tarpeellisia määrärahoja. Mainitta-
22136: koon samalla, että mainitun maantieraken- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
22137: nushankkeen toteuttamisessa voidaan käyttää tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
22138: hyväksi jo ennen rakennettuja kuntien ja markan määrärahan Kihniön-Poh-
22139: tiekuntien sekä Karvian varavankilan raken- jois-Parkanon-Karvian maantien ra-
22140: tamia teitä, joten Kihniön ja Karvian pitä- kennushankkeen toimeenpanoa varten.
22141: jien välisen yhdysmaantien ra;kentaminen ta-
22142: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
22143:
22144: Eino E. Heikura.
22145:
22146:
22147:
22148:
22149: 64
22150: 1084
22151:
22152: IV,5oo. - Rah. al. N:o 432.
22153:
22154:
22155:
22156:
22157: Haapanen ym.: Määrärahan osoittamisesta Someron-Fors-
22158: san maantieosuuden oikaisemiseksi.
22159:
22160:
22161: E d u s k u n n a 11 e.
22162:
22163: Viime vuosina on Häme ja erikoisesti nostaminen. Varsinkin Someron-Forssan
22164: Lounais-Häme jäänyt osattomaksi valtion välisellä valtamaantieosuudella olisi suoritet-
22165: tulo- ja menoarvion kautta kulkevista mää- tava tieoikaisuja ja kunnostamisia, jotta
22166: rärahoista. Koska alueella sijaitseva teolli- tämä vilkkaasti liikennöity maantie liikenne-
22167: suus ei ole lisääntynyt väestön kasvua vas- kelpoisuuteensa nähden tulisi muun Suomen
22168: taavasti, on alueen työllisyystilanne heiken- teiden tasolle. On huomattava, että valtion
22169: tynyt ja uhkaa edessä olevana talvikautena rautatien puuttuminen Forssan-Someron
22170: saada joukkotyöttömyyden luonteen. Lou- ympäristöstä lisää melkoisesti näiden aluei-
22171: nais-Häme on pääasiassa pienviljelijäaluetta den maantieliikennettä.
22172: ja kun viime aikoina sinne on sijoitettu myös Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
22173: runsaasti siirtoväkeä, joiden tilat suurelta
22174: osalta ovat niin pieniä, ettei toimeentulo että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
22175: niissä ole turvattu ilman sivuansioita, on tulo- ja menoarvioon 30 miljoonaa
22176: välttämätöntä varsinkin talvikuukausiksi markkaa käytettäväksi Someron-
22177: saada alueelle työtilaisuuksia. Forssan maantieosuuden oikaisemi-
22178: Eräänä keinona työtilanteen parantami- seksi ja kunnostamiseksi.
22179: seksi olisi alueen kehnojen tieolojen kun-
22180: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
22181:
22182: Kaino Haapanen. Hemming Lindqvist.
22183: 1085
22184:
22185: IV,5ol. - Rah. al. N:o 433.
22186:
22187:
22188:
22189:
22190: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta S eestaan-Kumian
22191: tien kunnostamiseksi.
22192:
22193:
22194: E d u s k u n n a ll e.
22195:
22196: Lahden-Heinolan-Mikkelin välisestä val- alueella esiintyy työttömyyttä. Lahden-
22197: tatiestä haarautuu Seestaan kylän ja karta- Heinolan rautatieasemien ympärille on kas-
22198: non luota 10.2 km pituinen Seestaan-Ku- vanut suuria asutusalueita, joiden asukkaat
22199: mian välinen tie. Tie kulkee metsäisten seu- käyvät työssä Lahdessa. Mutta he eivät voi
22200: tujen halki, jota myöden puutavarayhtiöt päästä työttömyystöihin Lahden kaupun-
22201: kuljettavat raskaita kuormia vuodesta toi- gissa, koska asuvat Nastolan kunnan alueella.
22202: seen murtaen tien sellaiseksi, että erittäinkin Nastolan kunnalle tuottaa suuria vaikeuksia
22203: keväisin, syksyisin ja sateisina aikoina ke- näiden alueiden työttömien töihin sijoittami-
22204: vyemmillä ajoneuvoilla siinä on mahdotonta- nen. Siksi Seestaan-Kumian välinen tietyö
22205: kin liikkua. Myöskin yleinen liikenne, joka sopisi erittäin hyvin juuri nyt työttömyyttä
22206: suuntautuu Kouvolasta Heinolaan ja Mikke- ehkäisemään.
22207: liin sekä päinvastoin, käyttää tätä tietä oiko- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22208: tienään, silloin kun siitä pääsee ajamaan.
22209: Tämä tie on sangen tärkeä laajan ympäris- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
22210: tön teollisuuselämälle ja asukkaille. Yleinen tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
22211: etu vaatii tien kuntoon saattamista. Nyt jos kan määrärahan Nastolan kunnan
22212: koskaan on sopiva aika sen suorittamiseen. S eestaan ja K umian välisen tien kun-
22213: Nastolan kunnan alueella, Ahtialan, Kunnak- nostamiseksi liikenteelle kelvoUiseksi.
22214: sen jne. asutuskeskuksissa ym. kunnan
22215: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
22216:
22217: Hemming Lindqvist. Eino Kilpi.
22218: Kaino Haapanen.
22219: 1086
22220:
22221: IV,5o2. - Rah. al. N:o 434.
22222:
22223:
22224:
22225:
22226: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Porasan-Kasinie-
22227: men tien kunnostamiseksi.
22228:
22229:
22230: E d u s k u n n a 11 e.
22231:
22232: Lahden kaupungista haarautuu erikoisen tien sellaiseksi, että tien varsilla asuvien on
22233: vilkkaasti liikennöity valtamaantie Hollolan, vaikeata sitä käyttää. Kun tien kunnostami-
22234: Asikkalan ja Padasjoen kuntien kautta poh- nen sekä asukkaiden että metsätuotteiden
22235: joiseen. Padasjoen kunnan Porasan asutus- kannalta on tärkeää, olisi valtion huolehdit-
22236: alueen luota erkanee siitä tie, joka johtaa tava tien kuntoon saattamisesta ja sen kun-
22237: Kasiniemen kylän kautta muihin pohjoisiin nostamisesta raskasta kuormitusta kestäväksi.
22238: kuntiin. Tätä tietä käyttävät oikotienään Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22239: etelästä pohjoiseen ja päinvastoin liikennöi-
22240: vät välttyäkseen kiertämästä Luopioisten että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
22241: kunnan kautta johtavaa ja matkaa pitentä- tulo- ja menoarvioon 7,000,000 mar-
22242: vää maantietä. Lisäksi mainittu tie on puu- kan määrärahan Padasjoen kunnan
22243: tavarakuljetukseen jatkuvasti käytetty tie. Porasan ja Kasiniemen kylien välisen
22244: Etenkin kesäisin raskailla tukki-, propsi- ja tien kunnostamiseksi.
22245: halkokuormilla kuormatut autot murtavat
22246: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
22247:
22248: Hemming Lindqvist. Eino Kilpi.
22249: Kaino Haapanen.
22250: 1087
22251:
22252: IV,5oa. - Fin. mot. N: o 435.
22253:
22254:
22255:
22256:
22257: Rosenberg m. fl.: Angående anvisande av anslag för påbör-
22258: jandet av vägbygget Stensvik-Köklaks-Juusjärvi.
22259:
22260:
22261: Till Riksdagen.
22262:
22263: På riksvägen 51, viiken löper mellan Hel- att söka sin utkomst på andra orter. Med
22264: singfors och Hangö, har omfattande uträt- tanke på den allt mera tillstramade situatio-
22265: nings- och förbättringsarbeten utförts under nen på arbetsmarknaden vore det därför
22266: de senaste åren. Dessa betydelsefulla arbe- synnerligen nödvändigt, att arbetena på
22267: ten har emellertid numera så gott som helt ovannämnda vägsträcka kunde med det sna-
22268: avstannat i brist på medel. Sålunda har på raste fås i gång.
22269: en viktig del av vägen, nämligen sträckan Men det ligger även ett almänt intresse
22270: Stensvik-Köklaks-Juusjärvi, arbetena inte i att så sker, emedan riksvägen Helsingfors
22271: alls kunnat påbörjas. -Hangö, i färdigställt skick, kommer att
22272: Ovannämnda vägsträcka är utmätt och i betydande utsträckning avlasta trafiken på
22273: planerad och enligt det förslag, som upp- den hårt ansträngda riksvägen Helsingfors-
22274: gjorts av Nylands väg- och vattenbyggnads- Åbo.
22275: distrikt - daterat den 19 juni 1951 - sti- Med stöd av vad ovan anförts föreslår un-
22276: ger kostnaderna för sträckans byggande till dertecknade,
22277: sammanlagt 150,300,000 mark.
22278: I Kyrkslätt kommun - inom vilkens att Riksdagen i statsförslaget för
22279: gränser ifrågavarande vägsträcka till största år 1953 måtte upptaga ett anslag på
22280: delen kommer att gå - har arbetsmöjlig- 50 miljoner mark för påbörjandet av
22281: heterna tmder senaste tid varit minimala. vägbygget Stensvik-Köklaks-Juus-
22282: Ortens arbetare har därigenom varit tvungna järvi.
22283: Helsingfors den 16 september 1952.
22284:
22285: G. Rosenberg. Hertta Kuusinen. Atos Wirtanen.
22286: 1088
22287:
22288: IV,5oa. - Rah. al. N:o 435. Suomennos.
22289:
22290:
22291:
22292:
22293: Rosenberg ym.: Määrärahan osoittamisesta Stensvikin-Kauk-
22294: lahden--Juusjärven tierakennuksen aloittamiseksi.
22295:
22296:
22297: E d u s k u n n a ll e.
22298:
22299: Valtakunnantiellä 51, joka johtaa Helsin- maaliset. Paikkakunnan työläisten on ollut
22300: gistä Hankoon, on viime vuosina suoritettu sen takia pakkoa hakea toimeentuloaan
22301: laajoja oikaisu- ja parannustöitä. Nämä mer- muilta seuduilta. Ajatellen yhä enemmän
22302: kitykselliset työt ovat nyttemmin kuitenkin kiristyvää tilannetta työmarkkinoilla olisi
22303: kokonaan varojen puutteessa pysähtyneet. sentähden erittäin välttämätöntä, että työt
22304: Siten eräällä tärkeällä tieosalla, nimittäin kysymyksessä olevalla tieosuudella voitaisiin
22305: Stensvikin-Kauklahden-Juusjärven väli- mitä pikimmin saada käyntiin.
22306: sellä tieosuudella, ei töitä ole ensinkään voitu Mutta myöskin yleisen edun kannalta on
22307: aloittaa. tärkeää, että näin tapahtuu, koska valtakun-
22308: Edellä mainittu tieosuus on mitattu jakaa- nantie Helsinki-Hanko valmiina huomatta-
22309: voitettu, ja sen ehdotuksen mukaan, jonka vassa määrässä vähentää liikennettä Helsin-
22310: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiiri on teh- gin-Turun väliseltä ankarasti kuormitetulta
22311: nyt ja joka on päivätty 19 päivänä kesä- valtakunnan tieltä.
22312: kuuta 1951, nousevat kustannukset tä- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
22313: män tieosuuden rakentamiseksi yhteensä
22314: 150,300,000 markkaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
22315: Kirkkonummen kunnassa, jonka rajojen tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
22316: sisäpuolella kysymyksessä oleva tieosuus suu- markan määrärahan Stensvikin-
22317: rimmalta osaltaan tulee olemaan, ovat työ- Kauklahden-Juusjärven tierakennuk-
22318: mahdollisuudet viime aikoina olleet mini- sen aloittamiseksi.
22319: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
22320:
22321: G. Rosenberg. Hertta Kuusinen. Atos Wirtanen.
22322: 1089
22323:
22324: IV,Iio4,- Rah. al. N:o 436.
22325:
22326:
22327:
22328:
22329: Palovesi ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta kunnan-
22330: ja kyläteiden ja isännättömien teiden ottamiseksi valtion
22331: hoitoon.
22332:
22333:
22334: E d u s k u n n a 11 e.
22335:
22336: Tieolojen parantamiseen on maassamme it- maan sellaisiakin teitä, jotka palvelevat huo-
22337: senäisyysvuosikymmenien aikana kiinnitetty mattavaa kauttakulkuliikennettä, mutta joita
22338: paljon huomiota, varsinkin yleistä liiken- valtio, eivätkä kaikki kuunatkaan ole olleet
22339: nettä palvelevien maanteiden saattamiseksi halukkaita ottamaan laajempien yhteiskunta-
22340: ajan tarvetta vastaaviksi. Sensijaan ne tiet, piirien yhteisesti huollettaviksi. Kyläteiden
22341: jotka on tarkoitettu palvelemaan lähinnä pai- rakentamisesta ja kunnossapidosta johtuva
22342: kallista liikennettä, ovat saaneet osakseen vä- kustannus on niin ollen jäänyt niiden
22343: hemmän huomiota ja huolenpitoa valtioval- yleensä varsin vähävaraisten tieosakkaiden
22344: lan taholta. Haluammekin todeta, että kannettavaksi jotka asuvat näiden varsilla
22345: maamme tieolojen kehittämisessä ei olekaan ja niitä säännöllisesti käyttävät.
22346: edistytty vielä läheskään siihen, mihin on Miten suuriksi nämät paikallistierasitukset
22347: päästävä. Puhumattakaan siitä, että vielä on saattavat muodostua esim. kunnille, missä
22348: paljon seutuja, joiden tieyhteydet ovat puut- nämät kysymyksen alaiset tiet on päätetty
22349: teelliset tai aivan olemattomat, on myös tei- ottaa kunnan hoitoon, saan esimerkkinä
22350: den rakentamisesta ja niiden kunnossapidosta mainita syrjäisen Kyyjärven kunnan, jossa
22351: johtuvan suuren rasituksen jakautumisessa nykyään kunnan veroäyristä 3.5 markkaa on
22352: paljon kohtuuttomuutta. Laajat kansalaispii- aiheutunut paikallistierasituksesta. Kuiten-
22353: rit ovat kokonaan vapautuneet tierasituksista, kin nämä Kyyjärven kunnan alueen paikal-
22354: saaden kuitenkin nauttia tieverkostomme tar- listiet ovat yleisen kauttakulkuliikenteen
22355: joamia etuja toisten kansalaisten ollessa pa- alaisia raskaine puutavarakuljetuksineen ja
22356: koitettuja kantamaan suuria rasituksia pääs- säännöllisesti ajavien linja-autojenkin kulku-
22357: täkseen yhteyteen yleisten teiden kanssa. reitteinä. Tällaiseen kohtuuttomuuteen ja
22358: Tämä kohtuuttomuus ei tule korjatuksi, epäoikeudenmukaisuuteen on saatavakin pi-
22359: ennenkuin päästään siihen, että valtio ottaa kaisesti korjaus.
22360: rakentaakseen ja ylläpitääkseen kaikki yleis- Koska uuden tielain valmistuminen, jota ei
22361: luontoiset, siis sellaiset tiet, joiden käyttämi- ole vieläkään edes eduskunnalle annettu, vie
22362: nen on kaikille kansalaisille luvallista, tai runsaasti aikaa, niin pidämme välttämättö-
22363: että tällaisten rakentamista ja kunnossapitoa mänä, että tulevan vuoden tulo- ja meno-
22364: tuetaan siksi suurilla valtion avustuksilla, arvioon lisätään määrärahaa paikallisteiden
22365: että teiden osakkaat vapautuvat tierasituk- valtion haltuun ottamista varten.
22366: sista. Lienee aiheellista todeta, että hallituskin
22367: Erittäin kiireellisiä toimenpiteitä mieles- on tämän vallitsevan epäkohdan varsin hyvin
22368: tämme on mm. kunnan- ja kyläteiden kun- todennut, mutta määräraha tarkoitukseen on
22369: nossapitoa varten annettavien valtionavus- jäänyt kuitenkin luvattoman vähäiseksi.
22370: tuksien korottaminen sekä kaikkien niiden Tulevan vuoden talousarvion perusteluissa
22371: kunnan ja kyläteiden kiireellinen valtion hal- hallitus kirjoittaa asiasta seuraavaa. ,Vuo-
22372: tuun ottaminen, joilla teillä on huomatta- silta 1949-1950 laadituissa tielain mukai-
22373: vampi yleinen merkitys. sissa yhdistelmissä tehdyistä hakemuksista
22374: Kuten edellä olevasta käy ilmi, on erittäin kunnan- ja kyläteiden ja isännättömien tei-
22375: valitettavaa, että kyläteinä joudutaan hoita- den ottamiseksi maanteiksi on ehdotettu sa-
22376: 1090 IV,5o4. - Kunnan- ja kylätiet.
22377:
22378:
22379: nottuja teitä otettavaksi maanteiksi yhteensä tynyt ehdottamaan tarkoitukseen vain 50
22380: noin 720 km pituudelta. Käytettävissä ole- miljoonaa markkaa, joka summa ei riitä
22381: vien määrärahojen puitteissa on sanottuja muuta kuin varsin vaatimattomaan määrään
22382: anomuksia voitu ratkaista myönteisesti vain niidenkään teiden valtion osuuden rahoitta-
22383: 270 tiekilometrin osalta. Nykyistä hinta- ja miseen, joista on jo myönteinen päätös maan-
22384: palkkatasoa vastaaviksi arvioituna nousevat tieksi ottamisesta tehty.
22385: valtion osuudeksi kuuluvien töiden kustan- Kun edellä olevaan lisäämme vielä sen
22386: nukset niiden teiden osalta, joiden suhteen tosiasian, että niiden yleisluontoisten paikal-
22387: maantieksiottamispäätös vielä on lopullisesti listeiden määrä, joista ei ole vielä tehty
22388: toimeenpanematta, noin 175,000,000 mark- myönteistä päätöstä valtion maanteiksi otta-
22389: kaan. Viime vuodelta laadittavaan yhdistel- misesta, mutta jotka ovat siihen oikeutettuja,
22390: mään sisällytettävien anomusten osalta nous- on vähintään 10,000 km, niin todellakin tar-
22391: see vastaava määrärahan tarve noin koitukseen osoitetun määrärahan riittämättö-
22392: 100,000,000 markkaan. Sen lisäksi on aikai- myys on hyvin perusteltavissa.
22393: semmilta vuosilta laadituisa yhdistelmissä Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
22394: anomuksia, joiden suhteen maantieksiottamis- dotamme,
22395: päätös on vielä toimeenpanematta. Mo-
22396: mentille ehdotetaan myönnettäväksi vain että Eduskunta lisäisi vuoden 1953
22397: 50,000,000 mk." tulo- ja menoarvioon 20 Pl. III luvun
22398: Kuten edellä olevasta käy ilmi, on halli- 3 momentille 50 miljoonaa markkaa
22399: tuskin perusteluissaan todennut, että määrä- isännättömien sekä kunnan- ja kylä-
22400: rahaa tähän tarkoitukseen olisi ollut run- teiden maanteiksi ottamista varten.
22401: saammin varattava, mutta on kuitenkin pää-
22402: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
22403:
22404: Eino Palovesi. Mauno Jussila. T. N. Vilhula.
22405: Veikko Vennamo. Eeli Erkkilä. Markus Niskala.
22406: Lauri Kaarna. Arvo Ahonen. Vilho Leivonen.
22407: Wiljam Sarjala. Urho Kähönen.
22408: 1091
22409:
22410: IV,ooo.- Rah. al. N:o 437.
22411:
22412:
22413:
22414:
22415: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta huonokuntoisten
22416: maanteiden peruskorjaustöitä varten.
22417:
22418:
22419: Eduskunnalle.
22420:
22421: Vaikka hallituksen esityksessä vuoden luonnon aiheuttamat vaikeudet ovat suurem-
22422: 1953 valtion tulo- ja menoarvioksi maan- mat kuin monilla muilla vauraammilla seu-
22423: teitten kunnossapitomäärärahat ovat suurem- duilla maassamme.
22424: mat kuin kuluvan vuoden tulo- ja menoar- Viime kesän hallat ja vesisateitten aiheut-
22425: viossa, niin siitä huolimatta tarkoitukseen tamat tulvat ovat varsinkin Pohjois- ja Itä-
22426: esitetyt määrärahat ovat riittämättömät, sillä Suomen maaseutuväestön saattaneet sellai-
22427: onhan maanteittemme kunto mennyt niin seen taloudelliseen vaikeuteen, että niiden-
22428: huonoksi, että varoja kunnossapitoa varten kin, joiden aikaisemmin ei ole tarvinnut ha-
22429: valta- ja kantateillekin tarvittaisiin enemmän. keutua ansiotöihin kodin ulkopuolelle, on nyt
22430: Kun näin on, niin on pelättävissä, että esi- mentävä tuloja hankkimaan kodin ulkopuo-
22431: tetyt määrärahat menevät suurimmalta lelta. Kun näin on, niin valtiovallan on val-
22432: osalta valta- ja kantateitten kunnossapitoon mistauduttava järjestämään työkohteita
22433: ja kunnostamiseen, ja ne maantiet, jotka näille alueille. Varaamalla määrärahoja va-
22434: eivät kuulu mainittuun tieluokkaan, vaik- kinaisten töitten järjestämiseksi voidaan
22435: kapa asutus ja liikenne olisi melko huomat- tällä toimenpiteellä ehkäistä työttömyyden
22436: tava, jäävät näistä varoista pienelle osalle, ilmaantuminen.
22437: ja senvuoksi joudutaan antamaan keväisin, Maaseudun työllisyyskysymyksiä järjestet-
22438: jopa syksylläkin usean kuukaudenkin ajaksi täessä on otettava miesten ja hevosten sijoit-
22439: kokonaan liikennekielto kaikelle autoliiken- tamismahdollisuus huomioon. Heikossa kun-
22440: teelle, kuten viime vuosina on tapahtunut. nossa olevien maanteitten peruskorjaustyöt
22441: Näitten maaseudun syrjäisten seutujen olisivat eräitä sopivia työkohteita. Antaisi-
22442: liikenneolojen parantamista ei voida enää harr ravien ja laskuojien perkaus, täytemai-
22443: korjata teiden kunnossa pitämisellä, sillä ne den ja soranajo sekä miehille että hevosille
22444: ovat menneet niin heikoiksi. Nämä tiet tar- työtä.
22445: vitsevat täydellisen peruskorjauksen. Sen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
22446: jälkeen vasta voidaan pienilläkin kunnossa- nioittaen,
22447: pitovaroilla pitää tiet liikkennekunnossa.
22448: Tiet, joille on annettava keväisin kokonaan että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
22449: liikennekielto ja muinakin vuoden aikoina tulo- ja menoarvioon 200,000,000 mar-
22450: ovat huonossa kunnossa, sijaitsevat suurim- kan suuruisen määrärahan sellaisten
22451: malta osalta Pohjois- ja Itä-Suomessa, maanteitten peruskorjaustöitä varten,
22452: alueella missä ihmisten taloudellinen toi- joilla on keväisin tien heikkouden
22453: meentulo on heikko, missä hallat ja muut vuoksi liikenne kokonaan kiellettävä.
22454: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
22455:
22456: Eino Rytinki. Aaro Kauppi. M. 0. Lahtela.
22457: Arvi Ikonen. Eeli Erkkilä. Lauri Solla.
22458:
22459:
22460:
22461:
22462: 65
22463: 1092
22464:
22465: IV,5o6, - Rah. al. N:o 438.
22466:
22467:
22468:
22469:
22470: T. Kinnunen ym.: :Määrärahan osoittamisesta Tappuvirran
22471: lassipaikan salmen kaventamiseksi.
22472:
22473:
22474: E d u s k u n n a ll e.
22475:
22476: Kangaslammilta Savonlinnaan johtavalla siinä määrin lisääntyy, ettei haittaavaa !ossi-
22477: maantiellä on Kangaslammin ja Rantasal- väylän jäätymistä sanottavammin enaa
22478: men pitäjien rajalla ns. Tappuvirran !ossi- esiinny. Tämä suunnitelma olisikin kiireelli-
22479: paikka, jonka leveys on n. 400 metriä. Lii- sesti toteutettava.
22480: kenteen ylläpitäminen lossilla tuottaa talvis- Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme kun-
22481: aikaan vaikeitten jääsuhteitten takia miltei nioittaen,
22482: voittamattomia vaikeuksia ja aiheuttaa väy-
22483: län auki pitämiseen tarvittavan ylimääräisen että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
22484: työvoiman takia huomattavia lisäkustannuk- tulo- ja menoarvioon 17 miljoonan
22485: sia. Lossipaikalle on kauan toivottu siltaa markan määrärahan Kangaslammin ja
22486: liikenteen helpottamiseksi, mutta kun sitä ei Rantasalmen pitäjien rajalla olevan
22487: ole saatu, pyrittäisiin nyt saamaan parannus Tappuvirran lassipaikan salmen ka-
22488: olosuhteisiin kaventamalla salmea. Laaditun ventmniseksi tehdyn suunnitelman to-
22489: suunnitelman mukaan lyhennetään lossiväylä teuttamista varten.
22490: 220 metriin, jolloin virran nopeus salmessa
22491: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
22492:
22493: Toivo H. Kinnunen. Irma Hamara.
22494: Antti J. Rantamaa. Viljo Virtanen.
22495: Edvard P·esonen. Väinö Kaasalainen.
22496: 109å
22497:
22498: IV,5o7.- Rah. al. N:o 439.
22499:
22500:
22501:
22502:
22503: Rytkönen ym.: Määrärahan osoittamisesta P1trolanmäe~
22504: H erukkamäen maantiepenke·reen korottamista varten.
22505:
22506:
22507: E d u s k u n n a ll e.
22508:
22509: Toivomusaloitteessa N: o 259 18 päivältä suurimpiin vaikeuksiin. Työttömyyden for-
22510: syyskuuta 1951 kiinnitetään eduskunnan jumisen ja väestön toimeentulon kannaltakin
22511: huomio Purolanmäen-Herukkamäen välisen olisi kyseisen maantiepenkereen korotus- jå
22512: maantiepenkereen korottamiseen ja V alkeis- sillan rakentamistyöt aloitettava.
22513: puron sillan rakentamiseen Kiuruveden-Py- Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
22514: hännän välisellä maantiellä Kiuruveden kun-
22515: nassa. Kiireelliset toimenpiteet olemassa ole- että Eduskunta ottaisi vuoden 195i
22516: vien ja aloitteessa osoitettujen epäkohtien tulo- ja menoarvioon 15,000,000
22517: poistamiseksi sanotulta vilkaasti liikennöi- markkaa Purolanmäen-H erukkamäen
22518: dyltä maantieltä olisivat välttämättömiä. maantiepenkereen korottamista ja
22519: Joukkotyöttömyyden uhka jo nyt on sel- Valkeispuron sillan rakentamista var-
22520: västi havaittavissa. Sateet ja hallavahingot ten.
22521: uhkaavat saattaa väestön toimeentulon mitä
22522: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
22523:
22524: Juho Rytkönen. Elli Juntunen.
22525: E. Hietanen. Tahvo Rönkkö.
22526: Hilja Väänänen.
22527: .1094.
22528:
22529: lV,5os. - Rah. al. N:o 440.
22530:
22531:
22532:
22533:
22534: Nykänen ym..: Määrärahan osoittamisesta Putaansalmen los-
22535: sivälin lyhentämiseksi suoritettavaa pengertämistä varten.
22536:
22537:
22538: E d u s k u n n a ll e.
22539:
22540: Pielisjärven kunnassa olevan Ruunaan suorittaa erillisenä riippumatta lopullisen
22541: .maantien katkaisee Putaansalmi, ja liiken- siltasuunnitelman valmistumisesta. Tien pen-
22542: nettä välitetään käsivetoisella lossilla. Los- gertäminen tulisi maksamaan arvion mu-
22543: sausväli on n. 500 metriä. Liikenne on ollut kaan 5,000,000 markkaa. Pengertämisen jäl-
22544: lossilla vaikeasti hoidettavissa etenkin keen käy mahdolliseksi myöhemmin rakentaa
22545: myrskyjen ja kelirikkojen aikana. Väylä on silta. Lossausvälin lyhentäminen parantaisi
22546: .toiselta rannalta pitkälti matalaa aiheuttaen ja nopeuttaisi liikennettä ja tekisi tien tava-
22547: aikaisemmin syksyllä jäätymisen kuin keski- rankuljetuskelpoiseksi. Ensi talven uhkaavaa
22548: väylä ja myöhemmin jäistä vapautumisenaan työttömyyttä paikkakunnalla voitaisiin tor-
22549: . pitkän kelirikon etenkin keväällä. Viime ke- jua suorittamalla pengerrystyö talven ai-
22550: väänä toista kuukautta kestänyt kelirikko kana.
22551: aiheutti· paikallisille asukkaille jopa elintar- Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22552: vikkeiden puutetta. Epäkohdan korjaami-
22553: seksi on Karjalan tiepiirin toimesta suori- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
22554: tettu tutkimus lossin korvaamiseksi sillalla. tulo- ja menoarvioon 5,000,000 mar-
22555: Tutkimuksen perusteella on todettu, että ny- kan määrärahan Pielisjärven kun-
22556: kyistä lossausväliä voidaan salmen mataluu- nassa olevan Ruunaan maantien Pu-
22557: den vuoksi lyhentää .suhteellisen pienin kus- taansalmen lassivälin lyhentämiseksi
22558: tannuksin, jopa alle 100 metrin mittaiseksi, pengertämällä.
22559: pengertämällä siihen tie. Tämä työ voidaan
22560: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
22561:
22562: Juho Nykänen. Toivo Niiranen.
22563: 10!*6'
22564:
22565: IV,5o9. - Rah. al. N:o 441.
22566:
22567:
22568:
22569:
22570: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Virtasalmen maan-
22571: tiesillan rakentamiseksi.
22572:
22573:
22574: Eduskunnalle.
22575:
22576: Valtion omistama ja kunnossa pitämä suo- nykyisellä tiellä esiintyy. Tien suuntaa olisi
22577: rin päätie Helsingistä Jyväskylään suuntau- muutettava siten, että tie rakennettaisiin·
22578: tuu Asikkalan kunnan alueella Pulkkilan Virtasalmen kautta, jolloin tulisi rakentiut·
22579: harjulta Kalkkisiin Riihilahden kylätien silta Virtasalmen yli. Tulevaisuutta silmällä'
22580: kautta. Sen kautta myös Helsingin-Jyväs- pitäen sillan rakentaminen tulisi halvem- ·
22581: kylän pikalinja, posti-, tavara- ja henkilö- maksi kuin kalliin lautan ostaminen sekä
22582: kuljetus sekä Lahden-Sysmän välinen pusti- siitä johtuvat palkka-, hoito- ym. kustannuk-
22583: ym. liikenne suuntautuu Keski-Suomen mo- set Kalkkisten lossilla. Virtasalmen sillan
22584: niin kuntiin ja asutuskeskuksiin. Riihilahden rakentamista halventaa se, että salmen kum-·
22585: kylätien osa, 23 km, on niin huonossa kun- mallakin puolella on korkeat, jyrkät ja vank-
22586: nossa, että kaikki raskaampi liikenne on kaperusteiset penkereet sillan lähtöperustaksi~ ·
22587: pakko suunnata matkoja huomattavasti pi- Salmen keskellä on saari, johon saa helposti.
22588: tentävien valtateiden kautta, joka lisää kul- rakennetuksi sillan keskikannatuspilari:k
22589: jetuskustannuksia ja siten rasituksia laajalle Luonto itse muodostaa rakennuskustannuksia'
22590: asutukselle, joka sijaitsee tämän ja siitä haa- halventavat olosuhteet. Salmi on vain ·150'
22591: rautuvien teiden varsilla, samoin kauppa-, m leveä saarineen, kun sitävastoin Kalkkis-'
22592: talous- ja liike-elämälle sekä lisäksi kaikille ten lossin vesialue on 250 m levyinen. Uiton~
22593: Helsinki-Jyväskylä ja Lahti-Sysmä linjo- salmi samoin. Uutta maantietä ei tarvitse
22594: jen käyttäjille. rakentaa kuin n. 3 Imi. Matka Helsillki-
22595: Liikennettä vaikeuttaa ja aiheuttaa kalliita Jyväskylä lyhenisi 3 km. &amalla se palve-
22596: palkka-, hoito- ym. kustannuksia Kalkkisten lisi Helsingin-Jyväskylän valtatien Lahden
22597: lossi, jossa liikenne on ihmisvoimin kuljetet- -Sysmän välillä, siis koko Etelä- ja Keski-
22598: tava lautan avulla n. 250 metriä leveän ve- Suomen yhä kasvavan liike-elämän, posti- ja
22599: sistön yli. Kalkkisten lossin lautta on nykyi- tavaraliikenteen sekä henkilökuljetuksen tar-
22600: sin siksi huonossa kunnossa, että se on pakko peita. Työn käyntiin saattaminen helpottaisi
22601: uusia, jos liikennettä aiotaan jatkaa. Mutta Asikkalan kunnan alueella jo nyt ja etenkin
22602: uuden, vähintään 16 tonnin kantoisen ja alkavan talven aikana lisääntyvän työttö"
22603: sähkökäyttöisen lautan hankkiminen on siksi myyden poistamista ja turvaisi työttömille
22604: kallis, että sellaisen hankkimiseen väylälle, työtä.
22605: joka on raskaalle liikenteelle mahdoton ja Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
22606: tulevaisuuden kasvavia vaatimuksia vastaa-
22607: maton, ei kansantaloudellisista syistäkään ole että Ednskunta ottaisi vuoden 195.3
22608: ryhdyttävä. tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
22609: Tie- ja vesirakennushallituksen toimesta on kan määrärahan Virtasalmen maan-
22610: jo suoritettu punnituksia ja mittauksia ns. tien ja maantiesillan rakentamisen
22611: Uitonsalmen suunnalla. Mutta tämäkään tie aloittamiseksi.
22612: e1 sanottavasti poistaisi niitä haittoja, joita
22613:
22614: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
22615:
22616: Hemming Lindqvist. Eino Kilpi. Kaino Haapanen.
22617: 1096
22618:
22619: ,:V",51o.- Rah. al. N:o 442.
22620:
22621:
22622:
22623:
22624: Haapanen ym.: Määrärahan .osoittamisesta Koskisillan raken-
22625: tamiseksi Forssan kauppalaan.
22626:
22627:
22628: E d u s k u n n a 11 e.
22629:
22630: Loimijoen yli Forssan kauppalassa kul- ylitysp.ailkkana välittää ikauppall!ln sisäisen
22631: ~va ns. Koskisiilta on vanhuutensa j•a. ka- ajolMkenteen. Forssan kauppala ei nykyti-
22632: p.eutensa vuoksi nykyiseen liikenteeseen so- lanteessa yksinään pysty sillan railoo.ntamisba
22633: y,eltumaton. Asiantuntijat ovat todenneet rahoitt<amaan, jonika vuoksi osa kustannuk-
22634: sillan uusimisen välttiimllittömä:ksi jo ·ajat sista olisi valition suoritettava.
22635: si-tten. Sillan rakennuskustannukset yli-insi- Paitsi liikenneolojen ik!annalta, on sillan
22636: nööri Bac:kman'in . laatimien piirustusten ja rakentaminen tarpeellinen myös kauppalan
22637: suunnitelmien mukaan nousev·at 23.5 milj. ja lähiympäristön heikorn tyol1isyysti1anteen
22638: rnarmkaan, johon summruan sisä1tyy myös ra- parantamiseksi.
22639: lkennusajan ·liike~että varten rakennettavan Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22640: ~BJpusillan kustannukset.
22641: Silta on suunniteltu rrukennettav·aksi illeräs- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
22642: hetonista. Sen ajoradan Jeveydeksi tulee den 1953 tulo- ja menoarvioon 15 mil-
22643: 12 in ja kummallekin sivulle 3 m:n jalkakäy- joonan markan määrärahan Forssan
22644: iävät. Silta OJ1. vil!kaasti liiikennöidyUä valta- kauppalassa sijaitsevan Koskisillan ra-
22645: ~aan.tiellä ja siten palvelee sekä paikallista kentamiseksi.
22646: että :kawkoliiokenn~tä ja samalla ainoana joon
22647: . He1singis8ä 16 päivänä syyskuuta 1952.
22648:
22649: Kaino Haapanen. Hemming Lindqvist.
22650: 1097
22651:
22652: IV,51t.- Rah. al. N:o 443.
22653:
22654:
22655:
22656:
22657: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta maantiesillan ra-
22658: kentamiseksi Lahden-Vesijärven rautatien yli Lahden
22659: kaupungissa.
22660:
22661:
22662: E d u s k u n n a 11 e.
22663:
22664: Hämeenlinnasta Lahteen johtaa valta- heikko kunto vaikean esteen liikenteelle, lii-
22665: maantie, joka etenkin Lahden kaupungin kennehäiriöt lisääntyvät Ja tapaturmien
22666: lähettyvillä on erikoisen vilkasliikenteinen. vaara suurenee. Kun lähiaikoina valmistuu
22667: Tätä tietä pitkin johtaa liikenne lännestä Helsingin-Lahden uusi maantie, joka Hen-
22668: etelään ja itään sekä päinvastoin. Lisäksi nalan ylikäytävän kautta johtaa juuri tämän
22669: nopeasti kasvava Lahden, nykyisin jo yli sillan kautta Lahden länsipuolelle sekä päin-
22670: 45,000: n asukkaan teollisuuskaupunki, lisää vastaiseen suuntaan, muodostuu sillasta lii-
22671: liikennettä valtatiellä. Lahden kaupungin kenne-este. Uuden, liikennekelpoisen sillan
22672: länsialueella valtamaantie kulkee Lahden- rakentaminen on erikoisen ajankohtainen
22673: Vesijärven satamaradan yli rakennetun sil- Lahden kaupungissa jo nyt esiintyvää ja
22674: lan kautta. Silta on rakennettu vuosikymme- yhä lisääntyvää työttömyyttä ja sen torju-
22675: niä sitten, aikana, jolloin Lahden kaupunki mista silmällä pitäen.
22676: oli pieni, asukkaita ja teollisuutta vähän. Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22677: Se on heikkorakenteinen ja niin kapea, että
22678: nykyisin liikenteen täytyy tapahtua vuorot- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
22679: tain ajaen, koska sillan kantokyky ja n. 6 tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
22680: metrin leveys estää suuremman liikenteen. kan määrärahan Lahden kaupungissa
22681: Siksipä liikenneruuhkat, pitkät pysähdykset sijaitsevan Lahden-Vesijärven rauta-
22682: kummassakin suunnassa ovat jokahetkisiä tien yli johtavan maantiesillan raken-
22683: ilmiöitä. Kaupungin yhä kasvaessa ja liiken- tamiseksi.
22684: teen viikastuessa aiheuttaa sillan kapeus ja
22685: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
22686:
22687: Hem.m.ing Lindqvist. Eino Kilpi.
22688: Kaino Haapanen.
22689: 1098
22690:
22691: IV,512, - Rah. al. N:o 444.
22692:
22693:
22694:
22695:
22696: Solla ym. : Määrärahan osoittamisesta Nokisenkosken st"llan
22697: rakentamiseen.
22698:
22699:
22700: E d u s k u n n a ll e.
22701:
22702: Rautalammin pitäjässä olevan Nokisenkos- eduista, joita sillan rakentamisella saavutet-
22703: ken yli johtavaa siltaa varten on tie- ja taisiin, pitäisimme tärkeänä, että tämän ky-
22704: vesirakennushallitus Savon tie- ja liikenne- symyksen ratkaisemisella olisi jo nyt aika
22705: oloja parantaakseen esittänyt määrärahaa. helpottaa syrjäisten seutujen talouselämää.
22706: Hallituksen esityksessä v:n 1953 tulo- ja me- Kun sillan rakentaminen on tässä tapauk-
22707: noarvioksi ei kuitenkaan tällaista määrära- sessa suhteellisen pienin kustannuksin toteu-
22708: haa ole esitetty. tettavissa, kustannusarvio on kokonaisuudes-
22709: Sanotulta lossipaikalta on rakennettu uusi saan vain 22 miljoonaa markkaa, ehdotamme,
22710: tie Kerkonkoskelle, joten matka kaukana rau-
22711: tatiestä sijaitseviin Vesannon ym. kuntiin että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
22712: uutta tietä käyttäen lyhenee 17 km. Uutta tulo- ja menoa1'vioon 20 Pl. II! luvun
22713: tietä ei kuitenkaan voida käyttää lossin heik- 3 momentille 12 miljoonaa markkaa
22714: kouden ja hitaan läpäisykyvyn vuoksi tehok- sillan 1'akennustöiden aloittamiseen
22715: kaasti, eikä kaikkina vuodenaikoina ollen- Rautalammin kunnassa sijaitsevan
22716: kaan. Kun jo kuljetuskustannusten säästö Nokisenkosken yli.
22717: olisi huomattava, puhumattakaan muista
22718: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
22719:
22720: Lauri Solla. Hilja Väänänen. Eero Saari.
22721: Vilho Leivonen. Hugo Manninen. Veikko Vennamo.
22722: Tahvo Rönkkö. Leo Häppölä.
22723: Toivo H. Kinnunen. Nestori Kaasalainen.
22724: 1099
22725:
22726: IV,513. - Rah. al. N:o 445.
22727:
22728:
22729:
22730:
22731: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta avustukseksi No-
22732: kian kauppalalle Nokiankosken maantiesillan rakentamista
22733: varten.
22734:
22735:
22736: E d u s k u n n a ll e.
22737:
22738: Taloudellisen elämän kehittyessä myö3 en- mk, jonka mukaan siinä olisi pengerrystyötä
22739: tiset kulkuväylät, tiet ja sillat ovat käyneet tehtävä 22,000 ms ja leikkausta 2,000 ms.
22740: riittämättömiksi ja sen tähden niissä on teh- Ajoradan teko ja pengerkaiteet vaatisivat 3
22741: tävä uudistuksia. Eräs liikenteen vilkastu- milj. mk.
22742: misesta kärsivä paikka on Tampereen-Tu- Tämä tie on yleinen kauttakulkutie, ja
22743: run maantiellä oleva Nokiankosken yli joh- vaikkakin se sijaitsee Nokian kauppalassa,
22744: tava ns. Pitäjänsilta. Liikennettä tällä maan- niin on huomattava, että kauppala on ver-
22745: tiellä osoittaa vuonna 1950 toimitettu las- raten nuori, kauppalalla on monia suuria
22746: kenta. Tämän mukaan yhden päivän aikana rakennustöitä suoritettavanaan, joten varat
22747: sillan ylitti 397 kpl. henkilö- ja paketti- eivät veroäyrin korkeuden vuoksi riitä ;. ksi-
22748: autoa, käsittäen 595,500 tonnia, 374 kpl. nään näitä kuluja peittämään. Lisäksi on
22749: kaksiakselista kuorma-autoa, käsittäen yh- huomattava, että kauppalassa on tälläkin
22750: teensä 1,570.s tonnia, 73 kpl. autobusseja, kertaa suurta työttömyyttä ja varsinkin
22751: yhteensä 511 tonnia, 37 kpl. moottoripyöriä, näitä pengerrys- ja leikkaustöitä on ajatel-
22752: yhteensä 9.25 tonnia, 116 hevosajoneuvoa, tava myöskin työttömyyskysymyksen kan-
22753: yhteensä 116 tonnia, 3,765 polkupyörää ja nalta. On myöskin todettava, että kauppa-
22754: 1,860 jalankulkijaa. Yhteispainomäärä on si- lan väestö maksaa valtiolle veroja, ensinnä
22755: ten laskettu 2,862 tonniksi. välitöntä veroa, sitten liikevaihtoveroa, tul-
22756: Mainittu silta on nykyisin erittäin huono- leja, valmisteveroa jne. Toiselta puolen on
22757: kuntoinen, kapea ja käyrä, eikä enää voi tyy- huomattava, että vakauttamisasian yhtey-
22758: dyttää yhäti kasvavan liikenteen vaatimuk- dessä hyväksyttiin mm. vientisuhdannemak-
22759: sia. Tilanteen korjaamiseksi onkin Nokian sujen kunnallisverovapaus, ja koska kauppa-
22760: kauppalan hallinto ryhtynyt suunnittelemaan lassa on suuri paperitehdas, josta viedään
22761: sillan rakentamista valmistuttaen sitä varten paljon tuotteita ulkomaille, merkitsi se suh-
22762: piirustukset. Uuden sillan kokonaispituus tu- dannepidätysten osalta varsin suurta va-
22763: lisi olemaan 79 m, josta pisin jänneväli olisi jausta kunnan verotuloissa.
22764: 43 m, kokonaisleveys olisi 23.6o m, josta Yar- Edellä olevaan viitaten kunnioittaen ehdo-
22765: sinainen ajorata 14 m, ja kummallekin si- tamme,
22766: vulle valmistettaisiin 3 m: n levyiset jalan-
22767: kulkijapaikat, siis yhteensä 6 m, ja 180 sm: n että Eduskunta ottaisi vtwden 1953
22768: leveät pyöräradat, joihin tulisi yhteensä le- tulo- ja menoarvioon 50,000,000 mar-
22769: veyttä 3.60 m. Siltaa varten on laadittu kan määrärahan avustuksena Nokian
22770: kustannusarvio, joka on päätynyt 80 milj. kauppalalle Nokiankosken yli johta-
22771: markkaan. Varsinainen siltatyö olisi 65 milj. van maantiesillan uudelleen rakenta-
22772: markkaa, pengerrys- ja leikkaustyö 12 milj. mista varten.
22773: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
22774:
22775: Lauri Myllymäki. Usko Seppi. Elli Stenberg.
22776: Kaarle E. Renfors. Pertti Rapio. Matti Meriläinen.
22777:
22778: 66
22779: 1100
22780:
22781: IV,514, - Rah. al. N:o 446.
22782:
22783:
22784:
22785:
22786: Hykkäälä ym..: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
22787: seksi Lammin lossin kohdalle.
22788:
22789:
22790: E d u s ik u n n •a. ~ :1 e.
22791:
22792: J wal'an ja VaJ.ik:eahm kuntien .rajcll.<a kat. lautasta on erittäin suuri, koska se on pieni-
22793: ikai!See Lintukymi Kouvolasta Savoon mene- ikokoinen ja hidas, ja sen vuoksi olisi välttä-
22794: vän maa.nHen. Liikenlllettä välittää maini,tulla mä.Jtöntä sillan rakentaminen tälle pa1kalle.
22795: paikalla hidaskulkuinen ja piellli Lammin Sillan rakentamiskustannuksetkaan eivät
22796: lassi, muodostaen erään pahimmista häiriöiSitä nousisi kovinkaan suuriksi, koska joki tällä
22797: Pohjois-Kymen~aakson liikenrnooloi.ssa. Tie on kohdalla ei ole leveä, vain noin 80 metriä, ja
22798: varsin vilk!kaasti Jiiikennöity, :koska iilllll. puun- pengertämällä voi1taisiin sitä vieläkin kavem.-
22799: j,a!J.ostusteollisuudessamme rtarvi,tt.ava raaka- twa, joten varsinainen siltaosa jäisi hyvin
22800: ~aine metsärikkaiden Jaalan ja Mäntyharjun lyhyeksi. On huomattava vielä, että sillan
22801: kuntien alueelta kulj!eteta:an tätä llmutta. .rakentamistyöstä ·tulisi erikoisen sopiva työl-
22802: Kuusankosken kunnan 20-tuhantisen asujai- lisyystyömaa varsinkin kuorma-autoilijoi1le,
22803: miston pääasiallisin polttoaineen hankinta- joil1e ei o!le tulevana talvena ajoja odotetta-
22804: 1
22805:
22806:
22807: alue on J.aal'a j·a kuljetukset suoritetaan ky- vissa, ja kun pengerrystyö vaatii lisäksi huo-
22808: symyiksessä olevaa tietä käyttäen. Samoin mattavasti ihmistyövoimaa.
22809: tapahtuu osa Kymin Osakeyhtiön Verlan teh- Edellä olevan johdosta ehdotamme ikun-
22810: taiden kuljetuksista Lammin lossin kau1:ta. nioittav>asti,
22811: TäHä:kin hetkellä on ·lautan kuljetettava nor-
22812: mwal·isissa oloissa yli 150 moottoriajoneuvoa että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
22813: ja vilkkaiiiliiiliUaan lähes 300 vuorokaudessa. tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
22814: Lisäksi on odotettavissa ~iikenteen yhä vilkas- markan suuruisen määrärahan sillan
22815: tuvan ·erikoisesti sen vuoksi, .kun tie Uimilan rakenta.miseen Lammin lossin kohdalle.
22816: kautta Heinolaan valmistuu. Hailt;ta tästä
22817: Helsingmsä 15 päivänä syyskuuta 1952.
22818:
22819: Heikki Hykkäälä. Edvard Pesonen.
22820: Urho Saariaho. Veikko Kokkola.
22821: Valto Käkelä. Niilo Nieminen.
22822: Unto Suominen.
22823: 1101
22824:
22825: IV,515. - Rah. al. N:o 447.
22826:
22827:
22828:
22829:
22830: Rytinki ym.: Määrärahan osoittamisesta Nuorunkaojan sillan
22831: rakentamiseksi.
22832:
22833:
22834: E d u s k u n n a ll e.
22835:
22836: Pudasjärven pitäjässä Pudasjärven-Sara- rallisiksi käyneitten siltojen uudestaan ra-
22837: järven-Kouvan välisellä maantiellä olevasta kentamistyöt olisivat erittäin sopivia työkoh-
22838: Nuorunkaojan sillasta voidaan sanoa samalla teita. Tällöin saataisiin suoritettua ne työt,
22839: tavalla kuin sanotaan hallituksen esityksessä jotka ovat tärkeitä. Samalla se olisi ehkäi-
22840: valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvion sevä toimenpide työttömyyttä vastaan.
22841: eräitten maantiesiltamäärärahojen peruste- Edellä olevan perusteella ja viittaamalla
22842: luissa 20 Pl. kohdalla sivuilla 496-497, että ed. Rytingin rah. al. n: o 409 vuoden 1951
22843: sillan puinen päällysrakenne on vanhuuttaan valtiopäiviltä, ehdotamme kunnioittaen,
22844: täysin lahonnut ja maatuet ja pilarit hajoa-
22845: ruistilassa jokavuotisista korjaus- ja tukemis- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
22846: toimenpiteistä huolimatta ja että lahonnut tulo- ja menoarvioon 4,000,000 markan
22847: puusilta on liikenteelle vaarallinen. Kun val- määrärahan Pudasjärven-Sarajärven
22848: tiovallan on järjestettävä työkohteita työlli- -K ouvan maantiellä olevan Nuo-
22849: syyden turvaamiseksi ja varattava sitä var- runkaojan sillan rakentamista varten.
22850: ten varoja, niin tällaisten liikenteelle vaa-
22851: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
22852:
22853: Eino Rytinki. Eino E. Heikura.
22854: Eeli Er~lä. Aaro Kauppi.
22855: 1102
22856:
22857: IV,516, - Rah. al. N:o 448.
22858:
22859:
22860:
22861:
22862: Manninen ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
22863: seksi Turpeensalmen yli.
22864:
22865:
22866: E d u s k u n n a ll e.
22867:
22868: Leppävirran pitäjän kirkonkylästä Joen- van liikenteen johdosta entisestään lisäänty-
22869: suuhun johtavalla maantiellä on lossilla yli- neet. Keväisin ja syksyisin jääesteet asetta-
22870: tettävä Turpeensalmen lossipaikka. Tiellä, vat myös hankaluuksia ja viivytyksiä liiken-
22871: joka on vilkkaasti liikennöity, kulkee lukui- teelle.
22872: sia autolinjoja ja tapahtuu sen kautta run- Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
22873: saasti raskaan tavaran, etupäässä puutava-
22874: rain kuljetusta. Tiellä on myös suuri merki- että Edttskunta ottaisi vuoden 1953
22875: tys Varkauden-Kuopion ja Varkauden- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonaa
22876: Joensuun maanteiden yhdystienä. Lossin markkaa sillan mkentamiseksi Tur-
22877: avulla ei voida tyydyttävästi liikennettä hoi- peensalmen yli Leppävirran-Joen-
22878: taa, ja ovatkin liikennevaikeudet yhä kasva- suun maantiellä.
22879: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
22880:
22881: Hugo Manninen. Lauri Solla. Elli Juntunen.
22882: Juho Rytkönen. E. Hietanen. Tahvo Rönkkö.
22883: 1103
22884:
22885: IV,517. - Rah. al. N:o 449.
22886:
22887:
22888:
22889:
22890: Myllymäki ym.: Määrärahan osoittamisesta sillan rakentami-
22891: seksi Louhusalmen yli Säynätsalon kunnassa.
22892:
22893:
22894: Ed u sikunn·aHe.
22895:
22896: Säynätsalon ikunrba on kehittynyt pääasiassa mäl1e ja raJmntajille, koslm miltei kaikki kun-
22897: kolmelle saarelle. Tehtaa,t ja hallintoraken- ta!1aisten rakennustoiminta tapahtuu lossiväy-
22898: nukset sijai.tsevat Säynätsalon saaressa, mutta tlän ta:kana oleviHa sruarilla. Täten joutuvat
22899: varsinainen ,asu,tus on Lehtisaaressa ja Muu- tavaroita kulj·ettavat ikuorrrna~autot odotta-
22900: ratsalossa, joista edellisessä asuu 1,000 ja maan pitkissä jonoissa, ja kaikki lisäkustan-
22901: jälkimmäisessä 700 henkilöä. Muuratsalossa nukset on rakentajien ja saarilla asuvien
22902: asuu myös 10 Muuramen kuntaan kuuluvaa maksettava. Uuden ·lossin hanik:kiminen mak-
22903: pienviljelijää. saisi sekin huomattavasti, eikä se koskaan
22904: Säynätsalon saari on nykyisin yhdistetty pystyisi täyttämään riittävästi näin valtavan
22905: sillalla manrter·eooeen. Samoin on L,ehtisaa- liikenteen tarpeita. Nykyisellä lossilla on ta-
22906: ren ja Muuratsalon välillä silta, mutta näi- pahtunut ihmishengen menetyksen aiheutta-
22907: den saarien 1,700 asukasta ovoat Säynätsa- nut tapaturmakin.
22908: losta vaikean lossimatJkan t~an·a. Kun Muuratsa:lon ja Lehtisaaren asukkai-
22909: Säynätsalon ja Lehtisaaren-Muuratsalon den on ansiotöissään pääasiassa kuljettava
22910: välissä on 298 metriä leveä Lollhusalmi. Sal- Lou,husalmen ~lossin kautta, on näiden kes-
22911: men syvyys on keskiväylän kohdalla 10-12 kuudessa herännyt va~sin voimakas vaati-
22912: metriä ja rannoilla m.ataJlampaa. Toisella mus sill:an rakentamisesta salmen yli. Alus-
22913: ranna:lla on kimtoikallio j'a .toisena pitkä ma- tavia ilaskelmia onkin jo suoritettu, jonka
22914: tala ranta. mulman ikust:annukset nousisivat 100 milj.
22915: Liikienne Louhusalmen lossilla on erittäin markkaan. Vaikka asianomaiset teollisuuslai-
22916: vilkasta. V. 1949 :touko-lokaikuun käsittä- tok!set ja ikunnat ottaisivatkin sillan ra~ken
22917: vänä puolivuot~aUJtena kulki siinä 8,660 ta:miskustannuiksiin osrua., eivät ne pystyisi
22918: ikuorma~autoa, 1,089 henkilöautoa, 3,590 lin- sitä rakentamaan, vaan v·altion olisi asiassa
22919: ja~autoa, 116 mootto,ripyörää, 616 hevosta, otettava ratkaiseva ote j·a neuvQite1tavoa asian-
22920: 42,660 polikupyöräilijää ja 181,357 jalankul- omaisen kunnan ja teollisuuslaitosten kanssa.
22921: kijBia. Kun L·ehttisaareen ja Muumtsaloon Sen tähden olisikin jo ensi vuoden talous-
22922: jatkuvoasti 'asutus laajenee, on Hikenne jo arvioon otettava määräraha siltatöiden aloit-
22923: nykyisinkin vilkkaampa;a ja vasta.isuudessa tamista varten.
22924: yhä lisääntyy. Edellä olevan perusteella ehdotamme ikun-
22925: Liikennettä Louhusa1messa välittää vain nioittaen,
22926: yiksi :lossi, joka on vakituisesti liikenteessä,
22927: voimatta silti estää ruuhkautumista. Lossi. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
22928: aiheuttaa Säynä;tsalon kunnalle 2-2.5 rmllj. tulo- ja menoarvioon 50 miljoonan
22929: marlmn vuotuiset kustannukset. Lossin hi- markan määrärahan Säynätsalon kun-
22930: taus ja pienuus aiheuttaa välillisesti laBike- nassa sijaitsevan Louhusalmen yli joh-
22931: mat:tomia taloudellisia menetyiksiä liike-"elä- tavan sillan rakentamista varten.
22932: Helsingissä 10 .päivänä syyskuuta 1952.
22933:
22934: Lauri Myllym.äki. V. Puumalainen. Matti Koivunen.
22935: Usko Seppi. Toivo Kujala. Elli Stenberg.
22936: Kaarle E. Renfors. Pertti Rapio.
22937: 1104
22938:
22939: IV,51s, - Rah. al. N:o 450.
22940:
22941:
22942:
22943:
22944: Saariaho ym.: Määrärahan osoittamisesta maantiesillan ra-
22945: kentamiseksi Kymijoen Iitin virran yli.
22946:
22947:
22948: E d u s k u n n a ll e.
22949:
22950: Iitin pitäjässä on Iitinvirran lossi, jolla hoitaminen talvisin, koska virran voimak-
22951: Kymijoen ylikulku vaikuttaa erittäin haital- kuuden vuoksi ei voida edes hevosliikennettä
22952: lisesti liikenteen sujumiseen tätä kautta kun- ilman suuritöistä ja vaikeatakin, toisinaan
22953: nan keskuspaikasta Kansalasta pohjoisiin jopa mahdotontakin jäädyttämistä hoitaa.
22954: osiin johtavilla tärkeimmillä teillä. On ar- Moottoriajoneuvoliikenne onkin usein jou-
22955: vioitu, että lauttapaikan yli johtavien tie- duttu hoitamaan siten, että matkustajat ovat
22956: yhteyksien Iitti-Heinola, Iitti-Vuolenkoski jalkaisin siirtyneet jään yli, minkä jälkeen
22957: -Asikkala ja Iitti-Jaala sekä näihin liit- matkaa on jatkettu toista liikennevälinettä
22958: tyvien sivuteiden välittömässä piirissä on lä- käyttäen. Voidaankin lyhyesti todeta, että
22959: hes 200 km2 : n alueella lähes 3,000 asukasta, vaikeudet ylikulussa Iitin virran lauttapai-
22960: joiden liikennereitti sekä hallinnollisiin että kalla ovat niin suuria, että nykyisen liiken-
22961: myös talouskeskuksiin johtaa jo mainitun teen kohtuullisia vaatimuksia ei näin voida
22962: lassipaikan kautta. tyydyttää. Lisäksi on otettava huomioon,
22963: Samaa tietä kulkevat myöskin valtakun- että lossin kustannukset vuosittain nousevat
22964: nan rajan siirryttyä nykyiseen paikkaan en- varsin huomattaviin summiin.
22965: tistä tärkeämmiksi ja runsaammin liikennöi- Tie- ja vesirakennuspiiri onkin vaikeudet
22966: dyiksi muodostuneet liikennereitit Sisä- todennut ja jo vuonna 1938 suorittanut sil-
22967: Suomeen, jotka reitit ovat erittäin tärkeitä lan rakentamista koskevia tutkimuksia. Sil-
22968: Kymenlaakson puunjalostusteollisuuden raa- lan rakentaminen kuuluukin tie- ja vesira-
22969: ka-aineenhankinta-alueita. Kyseessäolevia kennushallituksessa laadittuun jokien ylikul-
22970: reittejä käytetään myöskin linja-autoliiken- kusiltoja käsittävään yleissuunnitelmaan.
22971: teeseen linjoilla Heinola- Kouvola, Kouvo- Mainittakoon lisäksi, että aikaisemmin kul-
22972: la- Iitti- Mäntyharju, Helsinki- Porvoo kulaitosten ja yleisten töiden ministeri Salo-
22973: - Kausala- Mikkeli sekä Lahti- Kausala vaaran käsityksen mukaan silta olisi ollut
22974: -Vuolenkoski. Nykyisellään muodostaakin tehtävä Kymijoen yli Kuusankoskella jo val-
22975: Iitinvirran lossi liikennettä suuresti vaikeut- mistuneen sillan rakennustöiden päätyttyä.
22976: tavan ja hidastavan tekijän lähinnä seuraa- Sekä paikallis- että kaukoliikenteen tarpei-
22977: vista syistä : den takia olisi välttämättä rakennettava silta
22978: Puutavaran uitto Kymijoessa on monien Iitinvirran lossin tilalle, jonka rakentamis-
22979: vuosien aikana jatkunut käytännöllisesti kustannuksiin osallistumiseen suhtautuu
22980: katsoen koko sen ajan, minkä virta on ollut Iitin kunta myönteisesti.
22981: sulana. Uitto suoritetaan kyseessäolevalla Edellä olevan perusteella ehdotamme,
22982: kohdalla hajalautoissa, mitkä pakottavat
22983: lossin odottamaan kulkuvuoroa. Tästä aiheu- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
22984: tuu varsin huomattavaa viivytystä liiken- tulo- ja menoarvioon 25,000,000 mar-
22985: teelle, mikä aiheuttaa mitä kiusallisimpia kan määrärahan maantiesillan raken-
22986: myöhästymisiä junista ja linja-autoista. tamiseksi Kymijoen Iitin virran yli.
22987: Varsin vaikeaksi muodostuu liikenteen
22988: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
22989:
22990: Urho Saariaho. Helena Virkki. Veikko Kokkola.
22991: Juho Heitto. Irma Hamara. Hemming Lindqvist.
22992: Juho Niukkanen. Heikki Hykkäälä. Valto Käkelä.
22993: 1105
22994:
22995: IV,o19.- Rah. al. N:o 451.
22996:
22997:
22998:
22999:
23000: Pohjala ym.: Määrärahan osoittamisesta Kyröskosken maan-
23001: tiesillan ja yhdystien rakentamiseen.
23002:
23003:
23004: Eduskunnalle.
23005:
23006: Hämeenkyrön pitäjän Kyröskoskella Pap- tautunut kiertoteitä, mutta jos paikalla olisi
23007: pilanjoen yli johtava maantiesilta on nykyi- kunnollinen silta yhdysteineen, avaisi se erit-
23008: sellään täysin soveltumaton autoliikenteelle täin suuret mahdollisuudet nykyaikaiselle
23009: ja olisi muutenkin pikaisesti uusittava. Sillan maantieliikenteelle.
23010: yli johtava maantie alkaa Tampereen-Vaa- Sillan ja yhdystien rakentamisen tärkeys
23011: san maantiestä ja yhtyy Kyrösjärven itä- on sekä paikallisesti että yleisesti tunnus-
23012: puolta kulkevaan Tampereen-Viljakkalan- tettu. Hämeenkyrön kunta on sitoutunut
23013: Parkanon maantiehen. Sillan sijainnista joh- tukemaan hanketta 2 milj. markalla,
23014: tuen maantie kulkee 0/Y Kyro A/B:n teh- 0/Y Kyro A/B 3 milj. markalla ja Viljak-
23015: dasalueen halki, jolloin se monessa kohdin kalan kunta % milj. markalla.
23016: kulkee vilkkaasti liikennöidyn kapearaiteisen Suoritetun tutkimuksen ja laaditun suun-
23017: kuljetusradan yli, suurien putkijohtojen nitelman mukaisesti tulisi silta yhdysteineen
23018: alitse ja mutkitellen tehdasrakennusten vä- maksamaan 44 milj. markkaa, joten paikalli-
23019: lissä, minkä johdosta liikenne on äärimmäisen set sitoumukset merkitsevät jo 12,o % siitä.
23020: hankalaa ja vaarallista. Tie laskee lisäksi jyr- Suunnitelma on jo sikäli saanut valtioval-
23021: kästi molemmilta rannoiltaan alhaalla ole- lan hyväksymisen, että sitten kun tie- ja ve-
23022: valle sillalle. Näistä syistä sekä sillan kapeu- sirakennushallitus oli esittänyt sen kiireel-
23023: desta johtuen ei tiellä autoliikenne ole lain- listä vahvistamista, valtioneuvosto maalis-
23024: kaan mahdollista, eikä se kelirikon aikana ole kuun 27 päivänä 1952 tekemällään päätök-
23025: kulkukelpoinen millään ajoneuvolla, joten lii- sellä on vahvistanut suunnitelman tieraken-
23026: kenteen on ollut pakko suuntautua Hämeen- nustyössä noudatettavaksi. Vaikka täten pe-
23027: kyrön kirkonkylän luona olevan sillan kautta, rustelut rakennustyön tarpeellisuudesta ja
23028: mikä tietää yli 10 km kierrosta. Jalankulki- kiireellisyydestä on hyväksytty, ei hallituk-
23029: jat ovat tämän ohessa alkaneet käyttää Ky- sen esityksessä tulo- ja menoarvioksi vuodelle
23030: röskosken voimalaitoksen patoa kulkutienään. 1953 ole kuitenkaan esitetty määrärahaa tä-
23031: Tämäkin tie, jota ei ole yleiseksi kulkutieksi hän tarkoitukseen.
23032: rakennettu, on vaarallinen ja olisi turvalli- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
23033: suussyistä kiellettävä. Nykyisistä olosuhteista
23034: johtuen on joen itäpuolinen väestö, lähes 500 että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
23035: henkeä, mitä suurimmissa vaikeuksissa ja tulo- ja menoarvioon 38,5 miljoonan
23036: vaarassa ollessaan kuitenkin pakoitettuja markan määrärahan Hämeenkyrön pi-
23037: työ-, huolto- ja koulumatkojen takia päivit- täjän Kyröskosken maantiesillan ja
23038: täin ylittämään joen useaan kertaan. Kautta- yhdystien rakentamiseksi.
23039: kulkuliikenne on olosuhteiden pakosta Suun-
23040: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
23041:
23042: Kyllikki Pohjala. Laura Brander-Wallin. Antto Prunnila.
23043: Eino E. Heikura. Nestori Kaasalainen. Irma Torvi.
23044: Pertti Rapio. Hugo Nuorsaari.
23045: 1106
23046:
23047: IV,52o, - Rah. al. N:o 452.
23048:
23049:
23050:
23051:
23052: Väyrynen ym.: Määrärahan osoittamisesta Markkasuvannon
23053: sillan rakentamista varten.
23054:
23055:
23056: E d u s k u n n a ll e.
23057:
23058: Sen jälkeen kun Kaukosen silta on valmis- resta Sodankylään kulkevaa liikennettä.
23059: tunut, ei Rovaniemen ja Kittilän välisellä Markkasuvannon sillan kustannusarvio on
23060: tiellä ole muuta lossia kuin Markkasuvannon 50 miljoonaa markkaa.
23061: lossi. Tämä aiheuttaa varsinkin kelirikkoai- Kun Markkasuvannon sillan rakentaminen
23062: koina keväisin ja syksyisin suurta haittaa on joka tapauksessa välttämätön, niin kun-
23063: liikenteelle. Ja kesälläkin, jolloin lossin toi- nioittaen ehdotamme,
23064: minnalle ei ole mitään esteitä, lossi luonolli-
23065: sesti hidastuttaa liikennettä. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
23066: Markkasuvannon sillan valmistuminen hel- tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
23067: pottaisi, paitsi Rovaniemeltä Kittilään suun- markan määrärahan Markkasuvannon
23068: tautuvaa liikennettä, myöskin Ounasjokivar- sillan rakentamista varten.
23069: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
23070:
23071: Vilho Väyrynen. Erkki Koivisto.
23072: 1107
23073:
23074: IV,521. - Rah. al. N:o 453.
23075:
23076:
23077:
23078:
23079: Meriläinen ym..: Määrärahan osoittamisesta maantiesillan ra.
23080: kentamiseksi Sotkamon kunnassa olevaan Kaitaansalmeen.
23081:
23082:
23083: E d u s k u n n a ll e.
23084:
23085: Ristijärven kunnan itäosasta samoin kuin niin suurelle asukasmäärälle, kuin mistä
23086: osasta Kuhmon kuntaa suuntautuu liikenne tässä on kysymys, salmen ylipääsemisestä
23087: Sotkamon kirkonkylään ja Sotkamon rauta- johtuu. Ainoa ratkaisu hankaluuksien ja vii-
23088: tieasemalle Ristijärven-Sotkamon ja Kuh- vytysten voittamiseksi on rakentaa salmen
23089: mon-Sotkamon maantietä, jotka yhtyvät yli silta.
23090: Sotkamon kirkonkylän lähellä ja jossa teiden Aikoinaan on tie- ja vesirakennushallituk-
23091: yhtymäkohdassa on liikennettä suuresti hait- sen toimesta tehty kustannusarvio ja muut-
23092: taava Kaitaansalmen lossi. Muun ohella näitä kin suunnitelmat sillan rakentamiseksi, joten
23093: teitä kuljetetaan huomattava määrä puuta- töiden käyntiin panemiseksi edellytykset sii-
23094: varaa. Erittäin vaikeaksi käy liikennöiminen näkin suhteessa ovat olemassa.
23095: sanotussa lassipaikassa talven aikana, jolloin Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
23096: salmi kovien pakkasien aikana jäätyy ja taas
23097: lauhan tultua sulaa, niin että lossi on lasket- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
23098: tava vesille ja taas salmen jäädyttyä nostet- tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
23099: tava ylös ja ylikulkijat saavat itse huolehtia kan määrärahan maantiesillan raken-
23100: ylipääsystä. Kun jää on heikkoa, niin sano- tamiseksi Sotkamon kunnassa olevaan
23101: mattakin on selvää, mikä haitta ja hankaluus Kaitaansalmeen.
23102: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
23103:
23104: Matti Meriläinen. Juho Nykänen. Antti Kinnunen.
23105: J. Mustonen. Juho Rytkönen. Elli Juntunen.
23106:
23107:
23108:
23109:
23110: 67
23111: 1108
23112:
23113: IV,522.- Rah. al. N:o 454.
23114:
23115:
23116:
23117:
23118: Koivisto: Määrärahan osoittamisesta Kitisenjoen maantiesillan
23119: rakentamiseen.
23120:
23121:
23122: E d u s k u n n a ll e.
23123:
23124: Kitisen sillan rakentaminen Sodankylässä on 45 miljoonaa markkaa ja on siihen käy-
23125: aloitettiin työttömyystyönä v. 1949. Silloin tetty 5 miljoonaa markkaa. Jotta silta vii-
23126: suoritettiin pääasiassa suuren muurikivimää- meinkin saataisiin ensi vuoden aikana val-
23127: rän irtiotto ja kuljetus siltapaikalle. Nykyi- miiksi, esitän kunnioittaen,
23128: sin paikalla oleva lossi on erittäin hankala-
23129: käyttöinen, huono ja pienikantoinen, joten että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
23130: sillan valmistuminen olisi erittäin tärkeä ja tulo- ja menoarvioon 40 miljoonan
23131: kiireellinen tehtävä sekä Sodankylästä itään markan suuruisen määrärahan Kitisen
23132: johtavien maanteiden liikenteelle että myös- sillan rakennustyön loppuun saattami-
23133: kin molemmin puolin jokea sijaitsevalle kir- seksi Sodankylässä.
23134: konkylän asutukselle. Sillan kustannusarvio
23135: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1952.
23136:
23137: Erkld Koivisto.
23138: 1109
23139:
23140: IV,523. - Rah. al. N:o 455.
23141:
23142:
23143:
23144:
23145: Lahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Kitisenjoen maan-
23146: tiesillan rakentamiseen.
23147:
23148:
23149: Eduskunnalle.
23150:
23151: Kysymys sillan rakentamisesta Rovaniemen viimeistään silloin kun Pelkosenniemen-
23152: -Sodankylän-Ivalon maantiestä Sodanky- Sodankylän maantiekin, koska tämä tie avaa
23153: län kunnan kirkonkylän keskellä erkanevan Sodankylän ja Pohjois-Lapin liikenteelle eri-
23154: Sodankylän-Kelujärven maantien katkaise- koisen tärkeän kulkureitin lähimmälle rauta-
23155: van Kitisenjoen yli on ollut pitkän aikaa tieasemalle ja koko koillisosalle Lapin ja Ou-
23156: vireillä. Sillan rakentamistyöt pantiin val- lun lääniä. Kun näin on, ei voida ajatella-
23157: tion toimesta alkuun työttömyysvaroilla tal- kaan, että vielä senkin jälkeen, kun mainittu
23158: vella 1949-1950 ajamalla rakennuspaikalle tie saadaan liikennöitävään kuntoon, jätettäi-
23159: kivet ja santa. Rakennustyöt ovat kuitenkin siin Kitisenjoen ylittämispaikka ilman siltaa
23160: jääneet mainittuun vaiheeseen, kun rakenta- ja sillä estettäisiin mainitun erikoisen tär-
23161: mista varten ei ole osoitettu sen jälkeen keän tien liikennöiminen pitkiksi ajoiksi ko-
23162: varoja. konaisuudessaan ja muodostettaisiin siitä ny-
23163: Puheena olevan sillan rakentaminen on kyistä suuremmalle väestömäärälle vaaralli-
23164: erikoisen tarpeellinen ja välttämätön sen täh- nen paikka. Kun nyt jo lauttakulun ylläpitä-
23165: den, että Sodankylän kunnan varsin nopeasti minen po. joessa maksaa valtiolle paljon eikä
23166: kasvava kirkonkylä, jonka keskuksesta po. sillä voida hoitaa nykyistäkään liikennetar-
23167: Kelujärven maantie lähtee, on molemmin vetta ja kun liikenne moninkertaistuu mai-
23168: puolin Kitisenjokea, jonka länsipuolella on nittujen teiden valmistuttua, olisi nyt jat-
23169: kirkko, koulut, sairaala, kunnan toimitalo kettava sillanrakennustöitä, että silta valmis-
23170: sekä kauppaliikkeet, ja että Kitisenjoki po. tuisi ennenkuin siinä tapahtuu vielä järkyt-
23171: kylän kohdalla on erikoisen virtava, joka ke- tävämpiä onnettomuuksia, kuin tähän asti on
23172: väällä ja syksyllä, jopa joskus keskellä tal- jo tapahtunut.
23173: veakin on kuukausikaupalla siinä tilassa, Sillan rakentamisesta olisi myöskin valtion
23174: ettei sen yli pääse lautalla eikä jäitse. Kun metsätaloudelle suuri hyöty, koska Sodanky-
23175: tällainen paikka on valtion maantiellä kes- län-Kelujärven-Savukosken ja Sodankylän
23176: kellä kirkonkylää, muodostuu se haitalliseksi -Pelkosenniemen maantiet avaavat erikoisen
23177: ja vaaralliseksi niille, joiden on päästävä tarpeellisen kulkureitin laajoille valtion met-
23178: joen yli kiireellisissä sairaus- ym. tapauksis- sämaille.
23179: sakin. Mainittu silta on aivan välttämätön Edellä esitettyyn viitaten kunnioitaen eh-
23180: senkin vuoksi, että parhaillaan rakennetaan dotamme,
23181: Sodankylän-Kelujärven maantien jatkoksi
23182: maantietä, joka johtaa Savukosken kunnan että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
23183: keskukseen, ja myöskin Sodankylän-Pelko- tulo- ja menoarvioon 10,000,000 mar-
23184: senniemen maantietä, joka yhtyy edellä mai- kan määrärahan sillan rakentamiseksi
23185: nittuun maantiehen Kitisenjoen itäpuolella Kitisenjokeen Sodankylän-Kelujär-
23186: ja valmistunee liikenteelle muutaman vuoden ven maantiellä.
23187: kuluttua. Mainitun sillan pitäisi olla valmis
23188: Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1952.
23189:
23190: M. 0. Lahtela. Eeli Erkkilä.
23191: Arvi Ikonen. Vilho Väyrynen.
23192: 1110
23193:
23194: IV,524. - Fin. mot. N:o 456.
23195:
23196:
23197: Teir m. fl.: Angående anvisande av anslag för byggandet av
23198: en landsvägsbro över Gertrudsström i Larsmo kommun.
23199: T i 11 R i ik s d a g en.
23200: På aandsvägen Gamlakarleby-J a;kobstad- Sedan :J1lera år tillbalka har den största
23201: V asa befinner sig Gertrudssröms bro i Larsmo tillåtna belastningen varit endast 6 ton.
23202: lkommun ungefär 17 lk:il01meter från Jakob- Vägmyndigheterna har ocikså varit tvungna
23203: stad. Bron ,leder över den cirka 150 meter att avstänga trafiiken över ena sidan av bron
23204: breda Gertrudsströmmen, som förbinder en med ett stängsel, för a1Jt 1eda traf1ken tiD
23205: stor fjärd med lb.avet. I bron finnes fyra den sidan, där murarna är starkare. Passa-
23206: styclken 5,5-7,5 meters öppningar och gerarna på bussarna är tvungna att stiga
23207: vattendjupet v1d bron är cii'Ika 8 meter. av och gå över bron, vilket försvårar trafiken,
23208: Trafiken från odh genom Gam!lalroarleby som dessutom blivit enkelriktad över bron.
23209: söderut ävensom trafiken från ocb. genom Den högsta tillåtna belastningen överSkrides
23210: Ja;kobstad norrut sÖ'ker sig huvudsaJkligen of1ta nattetid av stoekbilar.
23211: efter denna väg, som trafikeras dagligen av Emedan det är djuprt vatten vid bron och
23212: tiotals bussar samt hundratals lastbilar oeh bromurarna fortfarande rör på sig, kan en
23213: andra fordon. Denna trafik har ökat år från katastrof inträffa när som 1relst. Om man
23214: år och vägsträckan har också börjat anlitas är under bron, när ett fordon passerar, ser
23215: m turister. man huru bron rör sig. Om en ikatastrof
23216: Ovansagda bro lhar redan 'ett tiotal år inträffar, blir också vägförbindelserna helt
23217: varit i dåligt slkick odh redan år 1935 för- a;vbrutna på ,en 'lång tid, ty byggandet av
23218: ordnade väg- oeh vattenbyggnarlsstyrelsen en reservbro är ett stort företag på ett dylikt
23219: att bron skuHe närma:re undersökas. Riesul- ställe. EniJigt medd~lande från Vasa väg-
23220: tatet av undersökningarna, som insändes till och vattenbyggnadsdistrikit ikan en delrepa-
23221: sagda styrelse den 28 maj 1937, gav vid ra:tion av bron i0ke wv!hjäJlpa situaJtiomm,
23222: handen, att bron måste byggas om, och där- emedan delarna under vattnet är så dåliga,
23223: för föres'logs, att brobyggandet skuH'e ske år utan bör bron ombyggas helt oeh !hå:Het.
23224: 1939, men på grund av ikriget blev arbetet För tryggandet av trafiken, rtrafiksäker-
23225: ,ej utfört. !heten oclh dyrbara människoliv borde en
23226: Bromurarna är av sten och uppförda på l'eservbro byggas nu gena;st och byggandet
23227: sän~istor av stock De översta stockarna av den nya bron vidtaga omedtelbart. Det
23228: är flerstädes ovanom lågvattenytan och har meddellats wtt kostnaderna för detta
23229: har härigenom tagit röta. Flera stockar i absolut nödvändiga odh slkyndsamma bro-
23230: kistorna !har bortförts av isen ocb. stocik- bygge skulle stiga tHl 20 mi'ljoner mark.
23231: flottningarna och stenarna ramlat ut ur Sagda brobygge har upptagits i Vasa väg-
23232: kistorna på de :felaiäiga stäJllena. På detta och va trten byggnadsdistri.Ms budgetförslag
23233: sätt har stora håligheter uppstått under varj e år sedan 1939 med undantag för krigs-
23234: 1
23235:
23236:
23237: själva stenmurarna, vilrket åter förorsaka,t, åren, utan att medel anvisats härför.
23238: att många stenar faJlit ur bromurarna, vilka Hänvisande ti~l ovanstående föreslås,
23239: börjat sätta sig. Vid den andra öppningen
23240: söderifrån har muren förskjutits utåt cirka att Riksdagen måtte i statsförslaget
23241: 37 centimeter. Förskjutnimgen fortgår, ty för år 1953 anvisa 15 miljoner mark
23242: senaste vinter försköts muren 2 centimeter för byggandet av en reservbro och för
23243: under tiden 28. 2.-7. 3. På denna grund påbörjandet av arbetena på en ny
23244: har broloeket börjat luta så, att ena sidan landsvägsbro över Gertntdsström i
23245: är 9 centimeter lägre än den andra, sett i Larsmo kommun på landsvägen Gam-
23246: strömriiktningen. lakarleby-Jakobstad-V asa.
23247: Helsingfors den 12 september 1952.
23248:
23249: Grels Teir. Albin Wickman.
23250: Arthur Larson. Verner Korsbäck.
23251: 1111
23252:
23253: IV,524, - Rah. al. N:o 456. Suomennos.
23254:
23255:
23256: Teir ym.: Määrärahan osoittamisesta maantiesillan rakenta-
23257: miseksi Gertrudsströmin yli Luodon kunnassa.
23258:
23259: E d u s k u n n a ll e.
23260:
23261: Kok!kolan-Pietarsaaren-Naasan maan- Jo useiden vuosien aikana on suurin sal-
23262: tiellä on Gertrudsströmin silta Luodon kun- littu kuormitus oHut vain 6 tonnia. Tie-
23263: nassa 17 !km: n päässä Pietarsaaresta. Silta viranomaisten on myös ollut pa!klko sulkea
23264: vie yli noin 150 m leveän Gertrudsströmin, esteellä [iikenne sillan tois·eiHa puolella ja
23265: joka yhdistää ison selän mereen. Sillassa on dhjata se sill~n siHe puolelle, missä muurit
23266: n~ljä 5,5-7,5 metrin 'levyistä aukkoa ja ovat vahvemmat. Bussien matkustajien on
23267: veden syvyys sillan vieressä noin 8 metriä. astuttava a:las bussista ja käv~ltävä si'Han
23268: Liikenne Kolkk:olasta ja sen kautta etelään yli<tse, mikä vailkeuttaa Hi!kenn'että, joka sitä
23269: samoin !kuin 'liikenne Pietarsaaresta ja sen paitsi on si11an kohda:lla vain ylhteen suun-
23270: !kautta pohjoiseen hakeutuu pääasiallisesti taan menevä. Suurimman saJllitun ilrnormi-
23271: tälle tiel'le, jolla päivittäin 'liikennöi kym· ,twksen ylittävät tukkiautot usein yön aikana.
23272: meniä busseja selkä satoja !kuorma-autoja ja Kun vesi si!Han vieressä on syvä ja silta~
23273: muita ajoneuvoja. Tärrnä iiikenne on kasva- muurit ja1Jkuvasti liillclmvat, voi onnettomuus
23274: nut vuosi vuodelta, ja myös matJkailijat ovat trupaJhtua milloin tahansa. Jos on sillan aHa
23275: aJlkaneet käyttää ti'etä. ajoneuvon kullkiessa sHlalla, näkee !kuin!ka
23276: Edel'lä mainirbtu silta on ollut jo lkymnnen- silta ~iik!kuu. Jos onnettomuus sattuu, kat-
23277: kunnan vuotta huonossa ik.unnossa, ja jo keava;t myös liikenneyihteydet pitJkäJksi aja!ksi,
23278: vuonna 1935 ti1e- ja vesiralkennushaJlitus sillä va;rasillan Mkenltruminen on tällaisella
23279: puolsi sillan tarkempaa tutkirrnista. Tutki- [>aika:lla iso yritys. Vaasan tie- ja vesirwken-
23280: muksen tu'ldksista, jotlka läJhetetrtiin sanottuun
23281: 1 nuspiirin ilmoituksen mukaan ei sillan osit-
23282: 'hail:litukseen toukdkuun 28 päivänä 1937, kävi 'tainen korjaus auta thlannetta, !koska veden-
23283: selville, että silta on rakennettava uudestaan alaiset si'Iloo osat ovat silksi !huonot, vaan
23284: ja sen vuolksi ~ehdotettiin, että sillta rakennet- silta on rakennettava !kokonaan uudestaan.
23285: taisiin vuonna 1939, mutta sodan ta!kia työtä Li:illrenteen, liikenneturvallisuuden ja !kaJl-
23286: ei suoritettu. Hitten fumish'enlkien suojaamiseksi olisi vara-
23287: Siltamuurit ovat kivestä ja ne on ~tehty shlta rakennettava nyt heti ja uuden siH&n
23288: hirsistä rakennetuille UIPPOBirtkuille. YHrrnJilät rnkentaminen B~loitettava viipymättä. On
23289: hirret ovat monin pai~min matalavesirajan ilmoitettu, että tämän ehdottoman välttär
23290: ytläpuolella ja ne ovat sen vuo'ksi aLkaneet mä1Jtömän ja kiireellisen sUlanrakennuksen
23291: lahota. Jäät ovat vieneet useita hirsiä ar- lkustannulkset nousisivat 20 milj. mal"kkaan.
23292: kuista ja !kivet vierineet rilkkinäisiltä pai- Sanottu sillanrakennus on otettu Vaasan tie-
23293: lkorlta pois aJ'kuista. Näin on synltynyt suuria ja vesirakennuspiirin talol.lBarvioelhdotukseen
23294: tyhjiöitä itse kivimuurien alle, mistä taas joka vuosi vuodesta 1939 lähtien, sotavuosia
23295: on johrtunut, 'että rpruljon !kiviä on pudonnut lukuun ottamrutta, mutta varoja ei ole siihen
23296: siltamuureista, 'jotka ovat a:llkaneet vajota. osoitettu.
23297: To:ioon aulkon vieressä ~telästä päin muuri Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23298: on siirtynyt ulospäin noin 37 senttimetriä.
23299: Siirtyminen jatlkuu ja viime talven aiikana että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
23300: muuri siirtyi 2 senttimetriä 28. 2 ja 7. 3 tulo- ja menoarvioon 15 miljoonaa
23301: vä!lisenä aikana. Tärrnän vuolksi sillan kansi markkaa varasillan rakentamiseksi ja
23302: on a:llkanut olla niin !kalllellaan, että sillan toi- maantiesillan rakennustöiden aloitta-
23303: nen laita on 9 senttimetriä alempana kuin miseksi Gertrudsströmin ylitse Luodon
23304: toinen virran suuntaan !katsottuna. kunnassa Kokkolan-Pietarsaaren-
23305: Vaasan maantiellä.
23306: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
23307:
23308: Grels Teir. Albin Wickman.
23309: Arthur Larson. Verner Korsbäck.
23310: 1112
23311:
23312: IV,525,- Rah. al. N:o 457.
23313:
23314:
23315:
23316:
23317: A. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Olhavajoen per.
23318: kaustöiden aloittamiseksi.
23319:
23320:
23321: Eduskunnalle.
23322:
23323: Iin kunnassa sijaitsevan Olhavajoen vesis- selle väestölle. Näitä metsä-, niitty- ja vesi-
23324: töalueella asuu 1,350 henkilöä, joiden käy- peräisiä maita on 21,430 hehtaaria, josta
23325: tössä oleva peltoala on vain 695 hehtaaria eli metsähallituksen omistuksessa n. 13,070 heh-
23326: noin 0,5 ha henkilöä kohden. Tämän vähäi- taaria. Tästä metsämaata 7,100 hehtaaria ja
23327: sen maanviljelyksen lisäksi joutuvat asukkaat loput veden vaivaamia viljelyskelpoisia
23328: hankkimaan toimeentulonsa metsä- ym. sa- maita. Lisäksi on huomattava, että Iin kun-
23329: tunnaisista töistä. nassa esiintyy vuosittain suurta työttö-
23330: Siellä harjoitettavaa maanviljelystä vai- myyttä, ja on työttömien luku talvisin noin
23331: keuttaa lisäksi se, että vesistöalueella olevilta 300-800 henkilöä. Huomattava osa tästä
23332: Vesi-, Syrjän-, Leppi-, Kärppä-, Raato-, työttömien joukosta on juuri Olhavajokivar-
23333: Kontti-, Temperin- ja Saarisuon sekä Kai- ressa asuvaa väestöä.
23334: huajärven ympäristöstä tulevat tulvavedet Kun Olhavajokivarressa edellä mainitun
23335: peittävät keväisin suuret alueet näistäkin suuruiset viljelyskelpoiset alueet ovat veden
23336: vähäisistä viljelmistä, eikä maanviljelystä vaivaamina ja alueen kuivattaminen kuuluu
23337: tästä johtuen voida riittävästi harjoittaa. valtion rahoitettaviin tehtäviin, tulisi valtion
23338: Viime vuosina on maanhankintatoiminnan toimesta ensi tilassa suorittaa Olhavajoen
23339: kautta muodostettu uusia tiloja Kärppä- ja perkaus.
23340: Temperisuolle sekä pienemmassa maarm Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen eh-
23341: muillekin edellämainituille soille, joiden kui- dotamme,
23342: vatus vaatii Olhavajoen perkausta ja kun-
23343: nollista viemäriverkostoa eri suoalueille. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
23344: Kaikki edellä mainitut alueet ovat viljelyskel- tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
23345: poisia ja niiden kuivattamisen kautta saa- kan määrärahan Olhavajoen perkaus-
23346: taisiin riittävästi viljeltävää maata paikalli- töiden aloittamiseksi.
23347: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
23348:
23349: Antti Kinnunen. Ester Häikiö. Yrjö Murto.
23350: 1113
23351:
23352: IV,526. - Rah. al. N:o 458.
23353:
23354:
23355:
23356:
23357: A. Kinnunen ym..: Määrärahan osoittamisesta Ahvenlammesta
23358: Pyhäjokeen johtavan Viirelän ojan perkaamiseksi.
23359:
23360:
23361: Eduskunnalle.
23362:
23363: Oulaisten kunnassa sijaitsevan Viireiän Nykyisetkin viljelijät ovat kuitenkin vai-
23364: ojan perkaamiseksi ja Ahvenlammin alueen keuksissa pohjaveden runsauden takia.
23365: kuivattamisesta on aikoinaan tehty kuivatus- Niinpä esim. tiloilla n:ot 82-83 ovat heinä-
23366: suunnitelma. Tällöin on todettu, että suunni- maat kokonaisuudessaan veden peitossa.
23367: telman toteuttamisen avulla voitaisiin kui- Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen eh-
23368: vattaa n. 3,400 hehtaaria veden vaivaamaa dotamme,
23369: viljelys- ja metsämaata. Kuivattavaksi suun-
23370: nitelulla alueella asuu entuudestaan ns. van- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
23371: hoja tilallisia ja viime vuosina on sinne tulo- ja menoarvioon 30,000,000 mar-
23372: maanhankintalain toimenpiteiden yhteydessä kan määrärahan Ahvenlammesta Py-
23373: muodostettu runsaasti uusia tiloja n. 300 ja häjokeen johtavan Viirelän ojan per-
23374: lisää on suunnitteilla. kaustöiden aloittamiseksi.
23375: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
23376:
23377: Antti Kinnunen. Yrjö Murto. Ester Häikiö.
23378: 1114
23379:
23380: IV,527.- Rah. al. N:o 459.
23381:
23382:
23383:
23384:
23385: A:.. Kinnunen ym.: Määrärahan osoittamisesta Ohtuanojan
23386: yläjuoksun perkaamiseen.
23387:
23388:
23389: E d u s k u n n a ll e.
23390:
23391: Paavolan ja Viliannin kuntien alueiden ei voida nyt ottaa viljelykseen. Ojan perkaa-
23392: läpi virtaa Ohtuanoja, joka laskee Paavolan misen tuottama hyöty olisi siis melkoisen
23393: ja Revonlahden kuntien rajamailla Siika- suuri ja sen kustannukset toimitettujen ar-
23394: jokeen. Tämän ojan alajuoksu on aikoinaan vioiden mukaan vain n. 5 miljoonaa mark-
23395: perattu, mutta yläjuoksu kuuden kilometrin kaa.
23396: matkalta on avaamatta. Perkaamattoman Edellä lausuttuun viitaten ehdotamme,
23397: yläjuoksun varrella sijaitsee 15 maataloutta,
23398: joiden kaikkien viljelmät puron perkaamatto- että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
23399: muuden vuoksi kärsivät pohjaveden liialli- den 1953 tulo- ja menoarvioon
23400: sesta korkeudesta, minkä vuoksi alueella on 5,000,000 markan arviomäärärahan
23401: ainakin 800 ha viljelyskelpoista maata, jota Ohtuanojan yläjuoksun perkaamiseen.
23402: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
23403:
23404: Antti Kinnunen. Ester Häikiö. Yrjö Murto.
23405: Matti Meriläinen. Eeli Erkkilä.
23406: 1115
23407:
23408: IV,52s. - Rah. al. N:o 460.
23409:
23410:
23411:
23412:
23413: Lindqvist ym.: Määrärahan osoittamisesta Padasjoen kun-
23414: nassa olevan Pellinkosken perkaamiseksi.
23415:
23416:
23417: Ed us kunnalle.
23418:
23419: Maatalousministeriön toimesta on suori- tannuksiltaankin vähäpätöinen perkaustyö
23420: tettu tutkimuksia Padasjoen kunnassa ole- sopiva suoritettavaksi. Valtiovallan velvolli-
23421: van Peliinkosken perkaamiseksi. Tällä toi- suutena on auttaa vaikeuksissa elävien syrjä-
23422: menpiteellä saataisiin yli 200 ha maata vilje- seutujen asukkaiden elämää, ja kun tällä toi-
23423: lykseen ja laitumeksi. Tutkimus on osoitta- menpiteellä tulevaisuuteen nähden parannet-
23424: nut, että alentamalla Peliinkoskea n. 80 taisiin paikkakunnan pienviljelijä- ynnä
23425: senttimetriä edellä mainittu määrä maata muun väestön vastaisia elämänehtoja, olisi
23426: kuivattaisiin. Kuivatussuunnitelman toteut- varojen myöntäminen vaitionkin edun mu-
23427: tamiskustannukset on punnituksia suorit- kaista.
23428: taessa arvioitu varsin pieniksi, koska koski Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23429: on varsin pieni. Paikallinen asujaimisto on
23430: pääasiassa lisämaan tarpeessa olevaa ja maa- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
23431: tonta sekä välttämättömästi laitumim tar- tuto- ja menoarvioon 3,000,000 mar-
23432: peessa olevaa väestöä. Kun jo v. 1951 Padas- kan määrärahan Padasjoen kunnassa.
23433: joella esiintyi huomattavaa työn puutetta, sijaitsevan Pellinkosken perkauksen
23434: joka tänä vuonna on lisääntynyt ja edelleen toteuttamiseksi.
23435: uhkaa lisääntyä, olisi edellä mainittu, kus-
23436: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
23437:
23438: Hemming Lindqvist. Eino Kilpi. Kaino Haapanen.
23439:
23440:
23441:
23442:
23443: 68
23444: 1116
23445:
23446: 1V,IS29, - Rah. al. N:o 461.
23447:
23448:
23449:
23450:
23451: Mustonen ym.: Määrärahan osoittamisesta Mainuajoen kos-.
23452: ken perkaamiseen.
23453:
23454:
23455: Eduskunnalle.
23456:
23457: Kajaanin maalaiskunnassa sijaitsevan Mai- markkaa. Kun järven tulviminen ja siitä
23458: nuajärven ympäristössä suoritettiin sotien viljelyksille aiheutuvat vahingot johtuvat toi-
23459: edellä laajoja vesiperäisten soiden ja metsä- menpiteistä, joita viljelijät eivät ole suorit-
23460: maiden kuivatuksia. Sen seurauksena kevät- taneet ja joista heille ei ole vähäisintäkään
23461: tulvavesi lumen sulamisen jälkeen virtaa no- hyötyä, olisi kohtuullista, että valtio joen
23462: peasti Mainuajärveen ja kohottaa sen veden- perkauttamisella estäisi järven tulvimisen ja
23463: pinnan niin korkealle, että useiden talojen siitä johtuvat vahingot.
23464: peltoja ja niittyjä joutuu useiksi viikoiksi Edellä lausuttuun viitaten kunnioittaen
23465: veden alle. Näiden tulvien ja niistä johtuvien ehdotamme,
23466: vahinkojen estäminen on mahdollista järvestä
23467: johtavassa Mainuanjoessa olevan vähäisen että Eduskunta ottaisi valtion vuo-
23468: kosken perkaamisen avulla. Aikoinaan teh- den 1953 tulo- ja menoarvioon
23469: dyn kustannusarvion mukaan tulisi perkaus- 3,000,000 markan määrärahan Mainua-
23470: työ nyt maksamaan noin kolme miljoonaa joen kosken perkaamiseen.
23471: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
23472:
23473: Joha.Nles Mustonen. Matti Meriläinen.
23474: 1117
23475:
23476: IV,e~so. - Rah. al. N:o 462.
23477:
23478:
23479:
23480:
23481: Kauppi ym.: Määrärahan osoittamisesta Sanginjoen perkaus-
23482: töiden alullepanemiseksi.
23483:
23484:
23485: Eduskunnalle.
23486:
23487: Sanginjoki, joka saa alkunsa Utajärven pi- perattava. Tutkimuksia joen perkaamiseksi
23488: täjässä olevasta Sanginjärvestä, on n. 60 km onkin jo suoritettu Oulun maanviljelysinsi-
23489: pituinen Oulujoen sivujoki. Sen varsille on nööripiirin ja maataloushallituksen jokitoi-
23490: muodostunut paikoitellen verrattain tiheä miston toimesta ja lopullinen suunnitelma on
23491: asutus, mutta liikamärkyys on kaikin tavoin valmistumassa. Hyötyalueeksi on laskettu lä-
23492: hidastanut tämän varsin lähellä liikekeskuk- hes 3,000 ha. Lisäksi perkaus parantaisi
23493: sia sijaitsevan jokivarren kehitystä. Paitsi uittomahdollisuuksia.
23494: maanviljelystä, on vesi haitannut laajojen Edellä olevan perusteella ehdotamme kun-
23495: metsämaiden kasvua. Niinpä Sanginjoen var- nioittaen,
23496: ressa nähdään nykyisin vähäisten viljelysten
23497: lisäksi vain soita ja soistumassa olevia metsiä, että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
23498: vaikka maa laadultaan on mitä parhainta tulo- ja menoarvioon 20 miljoonan
23499: viljelysmaata. markan määrärahan Oulujokeen las-
23500: Jotta maa-alueet saataisiin hyödyttämään kevan Sanginjoen perkaustöiden alul-
23501: väestöä ja edistämään jokivarren kaikinpuo- lepanemiseksi.
23502: lista kehitystä, olisi Sanginjoki kiireellisesti
23503: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
23504:
23505: Aaro Kauppi. Markus Niskala.
23506: Eino Rytinki. Niilo Ryhtä.
23507: 1118
23508:
23509: IV,531. - Rah. al. N:o 463.
23510:
23511:
23512:
23513:
23514: Manninen ym..: Määrärahan osoittamisesta Rautalammin pi-
23515: täjässä olevan Konnekosken perkaamiseen.
23516:
23517:
23518: E d u s k u n n a ll e.
23519:
23520: Rautalammin reitin yläjärvien, kuten Pie- suhteellisen lyhyt, mutta ahdasnieluinen
23521: laveden, Nilakan ja Virmaan ym. seuduilla Konnekoski perattaisiin sekä pienehköjä sal-
23522: on viime vuosina suoritettu laajoja uudis- mia ja virtoja Konnekosken ja Nokisen vir-
23523: raivauksia ja vesiperäisten maiden kuivatus- ran välillä ruopattaisiin.
23524: töitä. Näiden kuivatustöiden seurauksena ke- Kun vesistön tulviminen ja siitä viljelyk-
23525: vättulvavesi virtaa nopeasti Rautalammin sille ja metsälle aiheutuvat vahingot johtu-
23526: reitin latvavesistön järviin. Parhaillaan toi- vat toimenpiteistä, joita maanomistajat eivät
23527: mitetaan Pieksäjärven laskua, joka myös on ole itse suorittaneet ja joista heille ei ole
23528: nostamassa Rautalammin pitäjässä olevan hyötyä, on oikeudenmukaista, että valtion
23529: Konnekosken yläpuolella olevien vesistöjen toimesta suoritetaan mainittujen koskien ja
23530: vesipintaa. Konnekoski ahtaana ei kykene virtojen perkaus ja estetään vahinkojen jat-
23531: nielemään ylävesistöjen vesimassoja tarpeeksi kuva syntyminen.
23532: nopeasti ja näin ollen jo useana vuotena Edellä olevaan viitaten ehdotamme,
23533: Konnekosken ja sen yläpuolella olevan Noki-
23534: sen virran välillä n. 1,000 hehtaaria viljelys- että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
23535: maata on joutunut veden vaivaamaksi, jota tulo- ja menoarvioon 20,000,000 mar-
23536: osittain on mahdoton viljellä. Näin aiheutuu kan arviomäärärahan Rautalammin pi-
23537: vesistön varrella olevalle maataloudelle suu- täjässä olevan Konnekosken perkaami-
23538: ria vahinkoja, joita lisää vielä mainitusta seen ja sen yläpuolella olevien virto-
23539: syystä tapahtuva metsämaiden soistuminen. jen ja salmipaikkojen ruoppaamiseen.
23540: Mainitut epäkohdat on korjattavissa, jos
23541: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
23542:
23543: Hugo Manninen. Elli Juntunen. Tahvo Rönkkö.
23544: Esa Hietanen. Lauri Solla. Juho Rytkönen.
23545: 1119
23546:
23547: IV,532, - R~th. al. N:p 464.
23548:
23549:
23550:
23551:
23552: l.ahtela ym.: Määrärahan osoittamisesta Kemijoen niskan
23553: perkaamiseen.
23554:
23555:
23556: E d u s k u n n a 11 e.
23557:
23558: Kemijärven kesä- ja syystulvat tuottavat poistumisen Kemijärvestä, perkaamatta,
23559: suuria vahinkoja maatalouden harjojttajille. vaikka sen perkaussuunnitelma oli valtion
23560: Jo viime vuosisadan lopussa, kun puutava- toimesta tehty, mutta se heille ja meillekin
23561: rain uiton helpottamiseksi oli perattu Kemi- on käsittämätöntä, että niin on tehty vielä
23562: järveen laskevia jokia ja jätetty perkaamatta maamme itsenäistymisenkin jälkeen, vaikka
23563: Kemijärvestä laskevan Kemijoen niska, tote- siitä aiheutuu Kemijärven kunnassa oleville
23564: sivat Kemijärven kunnan maatalouden har- maatalouden harjoittajille jatkuvaa vahinkoa
23565: joittajat ja muut, että Kemijärven kesä- ja ja vaikka vesioikeuslaki ei käsityksemme
23566: syystulvat käyvät sitä tuhoisammiksi, mitä mukaan salli sellaisia vesistöjen vedenjuok-
23567: enemmän Kemijärveen laskevia jokia perat- suun vaikuttavia perkauksia, joista aiheutuu
23568: tiin. Tämän toteamuksen perusteella Kemi- vahinkoja.
23569: järven kunta anoi, että valtion toimesta pe- Näin on kuitenkin tehty siitä huolimatta,
23570: rattaisiin myöskin Kemijärvestä laskevan Ke- että Kemijärven kunta on lukemattomat ker-
23571: mijoen niska. Tämä anomus johti siihen, että rat anonut p. o. Kemijoen niskan perkauksen
23572: insinööri K. V. Järvinen määrättiin suoritta- toimeenpanoa ja vaikka eduskuntakin on
23573: maan tutkimuksia ja tekemään perkaussuun- useat kerrat lausunut toivomuksen, että mai-
23574: nitelma ja kustannusarvio ja hän saamansa nittu perkaustyö olisi suoritettava ja vaikka
23575: määräyksen mukaisesti suoritti tutkimukset ja maatalousministeriökin Kemijärven kunnan
23576: totesi, että siihen asti tunnettu korkein kesä- anomuksesta kulkulaitosten ja yleisten töi-
23577: ja syystulva oli ollut Kemijärvessä kesällä den ministeriölle helmikuun 22 päivänä 1933
23578: 1899, sekä valmisti Kemijärvestä laskevan Ke- lähettämässään kirjelmässä katsoi p. o. per-
23579: mijoen niskan perkaussuunnitelman kustan- kauksen toteuttamisen erittäin suotavaksi ja
23580: nusarvion helmikuun 18 päivänä 1902 eli yli sopivaksi keinoksi, jolla paikkakunnalla val-
23581: 50 vuotta sitten. Mainitun suunnitelman mu- litsevaa vaikeaa työttömyystilannetta voi-
23582: kaisella perkauksella olisivat poistuneet daan tuntuvasti lieventää sekä samalla pa-
23583: Kemijärven kesä- ja syystulvat ja olisi per- rantaa sikäläisen maataviljelevän väestön
23584: kaus maksanut ainoastaan 374,500 markkaa. vastaisia toimeentulomahdollisuuksia. Maini-
23585: Kyseessä oleva perkaus jäi kuitenkin suo- tut ja monet muutkaan toimenpiteet eivät
23586: rittamatta ja on vieläkin suorittamatta siitä ole johtaneet sen pitemmälle, kuin että Järvi-
23587: huolimatta, että Kemijärveen laskevia jokia sen laatima perkaussuunnitelma on selitetty
23588: on jatkuvasti perattu ja suoritettu veden vanhentuneeksi ja uusia tutkimuksia ja
23589: juoksua edistäviä ojitustöitä suuressa mi- suunnitelmia on suoritettu vuodesta toiseen,
23590: tassa, jotka lisäävät Kemijärven tulvimista ja niiden ilmoitettiin maatalousvaliokunnalle
23591: ja tulvien aiheuttamia vahinkoja Kemijär- jo maaliskuussa 1944 olevan niin valmiit,
23592: ven kunnassa oleville maatalouden harjoitta- että niissä oli enää vain 3-4 kuukauden työ
23593: jille. Sen käsittävät hyvin jatkuvia tulva- jäljellä.
23594: vahinkoja kärsivät maatalouden harjoittajat Viimeksi p. o. perkauskysymys on ollut
23595: ja mekin, että maamme ollessa Venäjän val- eduskunnan käsiteltävänä vuoden 1950 tulo-
23596: lan alaisena, sallittiin Kemijärveen laskevien ja menoarvion käsittelyn yhteydessä ja val-
23597: jokien perkaus ja jätettiin Kemijärvestä las- tiovarainvaliokunta, kuten näkyy valiokun-
23598: kevan Kemijoen niska, joka estää veden nan mietinnöstä, lausui siitä seuraavaa:
23599: 1120 IV,532. - Kemijoen niskan perkaaminen.
23600:
23601:
23602: ,Kemijoen niskan perkaukseen valiokunnan eikä niidenkään tuottoa voida viljelystoimin
23603: mielestä olisi jo ryhdyttävä ja kun se voi- parantaa. Kun p. o. viljelyskelpoiset suot ja
23604: daan suorittaa työttömyystöinä, valiokunta tulvan vaivaamat heikompituottoiset niityt
23605: edellyttää, että työttömyysmäärärahoja käy- ovat talojen lähellä ja ne on pakko jättää
23606: tetään sanottuun tarkoitukseen ... " viljelemättä, niin se vahinko, mikä tästä
23607: Niissä tutkimuksissa, joita valtion toimesta johtuu, on paljon suurempi kuin mainittu
23608: on suoritettu, on todettu, että Kemijärven heinien ja viljan menestys.
23609: tulvat aiheuttavat vahinkoa 12,000 ha:n Varovaisestikin arvioiden olisi Kemijärven
23610: lajuisella alueella, josta peltoa ja niittyä tilojen maatalous kehitetty jo tähän men-
23611: 4,000 ha, viljelyskelpoisia soita 6,000 ha ja nessä sellaiseksi, että siellä voitaisiin elättää
23612: muita maita 2,000 ha. Kun näin laajoilla vähintäänkin kaksi kertaa niin suuri karja-
23613: alueilla tulvat aiheuttavat jatkuvaa vahin- määrä, mikä siellä nyt voidaan elättää, jos
23614: koa ja kun tunnettua on, että mainitut vil- p. o. Kemijoen niskan perkaus olisi suori-
23615: jelykset ja niityt sekä suot ovat maanlaa- tettu edes 20 vuotta sitten ja vapautettu
23616: dulleen mainitun kunnan ja Pohjois-Suomen mainitut maat kesä- ja syystulvista.
23617: parhaita viljelysmaita, on selvää, että tulvi- Siitä, ettei Kemijärvestä laskevaa Kemi-
23618: misesta johtuva vahinko on niin suuri, että joen niskaa ole perattu vastaavassa määrässä,
23619: se arvaamattoman suuressa määrässä vai- mitä Kemijärveen laskevien jokien perkaus
23620: keuttaa maatalouden harjoittajain toimeen- on tulvia lisännyt, on ollut myöskin seurauk-
23621: tulomahdollisuuksia. sena se, että Kemijärven normaalivesipinta
23622: Jo se vahinko, minkä tulvat aiheuttavat on sateettomina kesinäkin vähintäänkin
23623: viljelyksille ja niityille, on niin suuri, että 50-60 cm korkeampi, kuin mitä se oli 60
23624: se jo yksinään tietää kohtuuttoman suurta vuotta sitten, ja sateisilla kesinä se aiheuttaa
23625: menetystä niiden omistajille. Kesällä 1951 tuhoisia kesä- ja syystulvia.
23626: arvioitu tulvavahinko oli niityillä yli 2 mil- Kun Kemijärven kesä- ja syystulvat voi-
23627: joonaa kiloa heiniä, joista osa kylvöheiniä, daan poistaa ja Kemijärven normaalivesi-
23628: ja lisäksi viljavahingot, jotka nekin olivat pintakin saada siihen, missä se oli ennen
23629: huomattavan suuret. Kuluvana kesänä, koska Kemijärveen laskevien jokien perkausta, per-
23630: tulvavesi on ollut tähän asti keskimäärin kaamalla Kemijärvestä laskevan Kemijoen
23631: n. 50-60 cm korkeampi kuin edellisenä niskaa, jossa olevat karit ja koski aiheutta-
23632: kesänä, nousevat vahingot paljon suurem- vat tulvimisen kaiken sen roskan kanssa,
23633: miksi kuin edellisenä kesänä. Kun kesän mitä niihin on jäänyt sen 70 vuoden ku-
23634: 1951 ja kuluvan kesän ovat niityt olleet luessa, jona aikana Kemijoessa on puita
23635: paksun tulvaveden peitossa, on selvää, ettei- kuorineen uitettu, olisi p. o. perkaus vihdoin-
23636: vät ne ensi kesänäkään voi kasvaa, vaikka kin suoritettava, koska perkaamatta jättä-
23637: ne olisivat tulvasta vapainakin. On siis nyt minen tuottaa maataloudelle jatkuvaa vahin-
23638: jo tiedossa sekin, että tulvien aiheuttama koa ja huonontaa tuhansien kansalaisten toi-
23639: heinävahinko saadaan kärsiä vielä ensi vuo- meentulomahdollisuuksia sekä lisää työttö-
23640: tenakin, vaikkei tulvaa olisikaan. Tulvien myyttä vahingoksi koko yhteiskunnalle.
23641: aiheuttamat vahingot eivät rajoitu siihen, Edellä esitettyyn viitaten kunnioittaen
23642: mitä ne niityillä ja viljellyillä mailla tuot- ehdotamme,
23643: tavat, vaan siihen tulevat lisäksi ne vahin-
23644: got, mitkä aiheutuvat siitä, ettei niitä 6,000 että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
23645: hehtaaria viljelyskelpoisia soita, jotka tul- tulo- ja menoarvioon 25 miljoonan
23646: vista kärsivät, voida viljellä ja että alavim- markan määrärahan Kemijärvestä las-
23647: mat niitytkin kasvavat tulvien vuoksi vähän kevan Kemijoen niskan perkaamiseksi.
23648: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
23649:
23650: M. 0. Lahtela. Juho Niukkanen. Eino E. Heikura.
23651: Niilo Ryhtä. Heikki Soininen. Eino Rytinki.
23652: Toivo Friman. Väinö Kaasalainen. Erkki Koivisto.
23653: Mauno Jussila. Yrjö Hautala.
23654: 1121
23655:
23656: IV,533.- Rah. al. N:o 465.
23657:
23658:
23659:
23660:
23661: Murto ym.: Korotetun määrärahan osoittamisesta työttömyy-
23662: den lieventämiseksi.
23663:
23664:
23665: E d u s k u n n a ll e.
23666:
23667: Viime kuukausien aikana on työttömyys viime vuotista vähemmän työtilaisuuksien
23668: maassamme lisääntynyt sangen huomattavasti saantia.
23669: alkaen ensin osatyöttömyytenä tekstiili-, Mitään toiveita työttömyystilanteen para-
23670: nahka-, jalkine- ja kumiteollisuudessa. Myö- nemisesta ei ole olemassa, vaan tilanne päin-
23671: hemmin on työttömyys laajentunut muille- vastoin jatkuvasti pahenee. Hallituksen
23672: kin aloille. Niinpä rakennustyöläisiä on jo tahollakin myönnetään, että ensi talvena
23673: tätä nykyä tuhansia työttöminä. Saatujen työttömien määrä saattaa kohota jopa 80,000
23674: tietojen mukaan puuteollisuuden alalla ovat henkeen. Näin ollen ne määrärahat, jotka
23675: useat tuhannet työläiset saaneet lopputilin, hallitus on vuoden 1953 tulo- ja menoarvioon
23676: eräät teollisuuslaitokset ovat kokonaan py- ehdottanut, ovat täysin riittämättömät,
23677: säyttäneet toimintansa toisten työskennel- mikäli halutaan vakavassa mielessä torjua
23678: lessä vain vähäiseltä osalta. Myös metalli- työttömyyden tuhoisia vaikutuksia työtäteke-
23679: teollisuuden alalla on huomattavaa työttö- ville.
23680: myyttä. Voidaankin pitää varmana, että jo Edellä esitettyyn viitaten ehdotamme,
23681: nykyisin on kymmeniä tuhansia teollisuus-
23682: työläisiä työttöminä osittain tai kokonaan. että Eduskunta ottaisi vuoden 1953
23683: Samoin maa- ja metsätyöläisten keskuu- tulo- ja menoarvioon työttömyyden
23684: dessa on jo nyt työttömyyttä ja tilanne pa- lieventämiseksi lisäystä 2,500,000,000
23685: henee nopeasti, koska metsäostojen vähyyden markkaa.
23686: johdosta on odotettavissa huomattavasti
23687: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
23688:
23689: Yrjö Murto. Antti Kinnunen. Toivo Friman.
23690: Pertti Rapio. Antto Prunnila. Matti Koivunen.
23691: Ester Häikiö. Eino Tainio. Toivo Niiranen.
23692: 1
23693: 1
23694: 1
23695: 1
23696: 1
23697: 1
23698: 1
23699: 1
23700: 1
23701: 1
23702: 1
23703: 1
23704: 1
23705: 1
23706: 1
23707: 1
23708: 1
23709: 1
23710: 1
23711: Lakialoitteita, jotka koskevat verotusta, kansakoulunopettajain
23712: palkkausta ym.
23713:
23714:
23715:
23716:
23717: 69
23718: 1125
23719:
23720: IV,534. - Lak. al. N:o 90.
23721:
23722:
23723:
23724:
23725: Honkala ym. : Ehdotus verolaiksi.
23726:
23727:
23728: E d u s k u n n ru ll e.
23729:
23730: Viime aikoina on verovelvollisilla ollut oi- Vähennysoikeuden poistamista eläkkeen-
23731: keus valtionverotuksessa vähentää palkkatu- saajain kohdalta on perusteltu sillä, että
23732: lojen sekä aikaisemman virka- tai työsuhteen lakiesityksen mukaan vanhuuden perusteella
23733: perusteella saadun eläkkeen kokonaismää- saataisiin verotuksessa tehdä ns. vanhuus-
23734: rästä määräprosentti, joka tänä vuonna toi- vähennys, jonka määrä olisi 50,000 markkaa
23735: mitetussa verotuksessa on ollut 15 sadalta, ja joka usein tulisi eläkkeensaajienkin hy-
23736: ei kuitenkaan enempää kuin 90,000 markkaa. väksi. Vanhuudesta yleensä johtuu kuiten-
23737: Yhtäläinen vähennys on saatu tehdä maa- kin siksi paljon erityisiä menoja, että mai-
23738: tai metsätaloutta harjoittavan verovelvollisen nittu vähennys sosiaalisista syistä on sellai-
23739: ja hänen perheenjäsenensä maa- ja metsä- senaan tarpeen vaatima ja määrältään pi-
23740: talouden hyväksi tekemän työn arvosta. kemminkin liian alhainen. Sitä paitsi on
23741: Hallituksen eduskunnalle antamassa esityk- huomattava, että lukuisat eläkkeensaajat
23742: sessä verolaiksi (N: o 38) on sen sijaan poi- eivät suinkaan pääsisi edes ehdotetusta van-
23743: kettu tältä linjalta siinä, että eläkkeensaajat huusvähennyksestä osallisiksi, koska eläkeikä
23744: eivät enää olisi oikeutetut tekemään tulois- monilla aloilla alkaa jo ennen 67 vuotta,
23745: taan mainitunlaista ns. työtulovähennystä, joka on esitetty vanhuusvähennykseen oi-
23746: jonka suuruudeksi ehdotetaan 10 prosenttia keuttavaksi ikärajaksi. Eläkkeensaajain ase-
23747: sekä valtion- että kunnallisverotuksessa. Kun man turvaamiseksi olisi näin ollen oikeus
23748: eläke kuitenkin perustuu aikaisempaan virka- työtulovähennyksen tekemiseen myös heidän
23749: tai työsuhteeseen, on se käsityksemme mu- kohdallaan edelleenkin säilytettävä.
23750: kaan palkka- ja muuhun työtuloon rinnastet- Edellä lausutun nojalla ;ia katsoen lisäksi
23751: tavissa. Juuri tämä käsityskanta onkin ollut välttämättömäksi, että ko. vähennysoikeus
23752: perusteena, kun tähänastinen vähennysoikeus myönnetään kohtuullisessa määrässä myös
23753: on säädetty. Tästä syystä ja kun eläkkeet ammatin- ja liikkeenharjoittajille näiden
23754: määrältään ovat useimmiten varsin vaati- oman työn arvosta, kuten myös eri aloit-
23755: mattomia ja niiden saajain toimeentulo ja teessa esitetään ja kuten verolakia valmis-
23756: samalla veronmaksukyky heikko, olisi myös tellut komiteakin on mietinnössään esittänyt,
23757: viimeksimainituille henkilöille edelleenkin ehdotamme kunnioittaen,
23758: myönnettävä oikeus ko. vähennyksen tekemi- että Edusknnta hyväksyisi seuraa-
23759: seen. van lakiehdotuksen:
23760:
23761: Verolaki.
23762: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 §: ssä
23763: määrätyllä tavalla, säädetään:
23764: 1-42 §. 5) 10 prosenttia luonnollisen henkilön
23765: (Kuten hallituksen esityksessä.) palkkatulojen ja aikaisemman virka- tai työ-
23766: suhteen perusteella saadun ~elä;klkeen. koko-
23767: 43 §. naismäärästä Stekä 29 ja 30 § :ssä mainitusta
23768: (1 momentin 1, 2, 3 ja 4 kohta kuten isännän ja perheenjäsenen työn arvosta, niin
23769: hallituksen esityksessä). myös siitä osasta ammatti- ja liiketu:loa, jota
23770: 1126 IV,534. - Verolaki.
23771:
23772:
23773: on pidettävä kohtuullisena ikorvauksena vero- 44-200 §.
23774: velvollisen ammatissaan ja liikkeessään suo- (Kuten hallituksen esityksessä.)
23775: r.iJttaJIIlasta työstä (työtulovähennys) ;
23776: (6 kohta sekä 2 ja 3 momootti kuten
23777: hallituiksen esityksessä) .
23778:
23779: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
23780:
23781:
23782: Niilo Honkala. N. K.osola.
23783: Jaakko Hakala. Martti Huttunen.
23784: Matti Heikkilä. Martti 0. Kölli.
23785: Oskari Lehtonen. Irma Hamara.
23786: Felix. Seppälä. Margit Borg-Sundman.
23787: Jussi Lappi-Seppälä. Ture Hollsten.
23788: Urho Saariaho. Iisakki Nikkola.
23789: Juho Heitto. Kalervo Saura.
23790: T. Junnila. Aarno Tuurna.
23791: Aune Innala. Irma Karvikko.
23792: Helena Virkki. Päiviö Hetemäki.
23793: 1127
23794:
23795: IV,5a5. - Lak. al. N:o 91.
23796:
23797:
23798:
23799:
23800: Borg-Sundman ym. : Ehdotus verolaiksi.
23801:
23802:
23803: E d u s kun n a 11 e.
23804:
23805: Vanhusten ryhmä on jo liian kauan ollut Hallituksen nyt eduskunnalle antamassa
23806: unohdettu yhteiskunnassa ja heidän asemansa esityks.essä (N :o 38) verolaiksi ehdotetaan
23807: vailla tarkoituksenmukaista huomiota ja jär- 44 § :n 'kohdaila, että ennen ltulovuoden päät-
23808: jestelyä. Kansalais·et, jotka työkykynsä päi- tymistä 67 vuotta täyttänyt Juoonol:linen
23809: vinä ovat runtaneet parhaansa perheelleen ja henkilö olisi oikeutettu valtion- j'a lk:unnall:i&-
23810: yhteiskunnalle, ovat vanhuudessaan joutu- v•erotuksessa vähentämään tuloistaan 50,000
23811: neet sosiaalisesti heikompaan asemaan. Van- markkaa ns. vanhuusvähennyksenä. Tämä
23812: husten ja vanhojen säästäjien vaikeuksia on periaatteessa oikeaan osunut verohelpotus 0111
23813: lisäksi vielä infl!llatio kärjistänyt. Yksi van- kuitenkin nykyiseen rahamuna arV'oon katsoen
23814: husten, nimenomaan eläkkeellä olevien !kipeitä kovin vaatimaton eikä s•e S1el1aisenaan voi
23815: ongeilmia on verotusikysymys. MO!ll/elt eläk- riittävästi keventää eläkkeensä varassa elä-
23816: keellä o1evat lesket, naimattomwt ja muut vien ja muiden vanhusten verotaakka.a ja
23817: yksinäiset ovat joutuneet loppuiäkseen jopa lisätä heidä1n sosiaalista turvallisuuttaan.
23818: lmikkein korkeimpaan veroluokkaan. Kuiten- Lainsäädän111ö1liseksi tavoitteeksi olisikin ase-
23819: kamn ei vanhuksia, jotka jo ovat suoritta- tettava se, että eläketu1ot, korkeimpia eläk-
23820: neet pitkän päivätyön, pitäisi enää elämänsä keitä. iukuun ottamatta, kdkonaisuudessa.an
23821: iltana rinnastaa veronma~ajina keskipäiväs- vapaut·ettaisiin valtion- ja kunnallisverosta.
23822: sään ja työkunnossaan oleviin. Vastaavaan tulokseen päästäisiin sitä tietä,
23823: Mainitunlaisiin näkökohtiin on eduskunta että ehdotetun vanhuusvähennyksen määrää
23824: kiinnittänyt huomiota [ausuessaan 28 päi- huomattav•asti korotetaan. Alhaisin vähellli-
23825: vänä huhtikuuta 1951 toivomuksen, että hai- rryksen mä.ärä, joka tällöin kohtUJudella voi-
23826: litus kiireellisesti selvityttäisi, missä määrin taisiin hyväJksyä, olisi 100,000 markkaa.
23827: eläkkeensaajille ja vanhuuden takia tai Edellä lausutun nojalla ehdotamme,
23828: muista syistä työhön kykerremättömille hen-
23829: kilöille voitaisiin myöntää nY'kyistä suurem- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23830: pia veronhelpotuksia ja antaisi asiasta edus- van lakiehdotuksen:
23831: kunnalle esity:ksen.
23832:
23833:
23834: Verolaki.
23835: Edusllrnnnan päätöksen mukaisesti, jotka on tehty valtiopäiväjä.rjestyks,en 68 § : ssä
23836: määrätyllä tavailla, säädetään:
23837: 1-43 §. lisäJksi, mitä 39, 40, 41 ja 43 §:ssä on sää-
23838: (Kuten hallituksen esityksessä.) detty, erityisenä vähennyksenä vähentää:
23839: (1-4 kohta kuten hallituksen esityksessä).
23840: 44 §. 5) ennen tulovuoden päättymistä 67 vuotta
23841: Luonnoilinen henkilö, joka koko tulovuo- täyttänyt luonnollinen henkilö 100,000 mark-
23842: den on asunut valtakunnassa, saakoon sen kaa (vanhuusvähennys) sekä luonnolli!Ilen
23843: 1128 IV,535. - Verolaki.
23844:
23845:
23846: henkhlö, joka tuJ.ovuotena on elättänyt ala- 45-200 §.
23847: ikäistä lastaan, mutta joka ei ole avioliitossa, (Kuten hallituksen esityksessä.)
23848: 50,000 madclma (leskeysvähennys) ;
23849: (6-8 kohta ja 2 mom. ikuten hallituksen
23850: esityksessä).
23851:
23852: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
23853:
23854:
23855: Margit Borg-Sundman. Jaakko Hakala.
23856: Kalervo Saura. Irma Hamara.
23857: Juho Heitto. Kyllikki Pohjala.
23858: Jussi Lappi-Seppälä. Helena Virkki.
23859: Niilo Honkala.
23860: 1129
23861:
23862: IV,5aa. - Lak. al. N:o 92.
23863:
23864:
23865:
23866:
23867: Heitto ym.: Ehdotus verolaiksi.
23868:
23869:
23870: E d u s k u n n a 11 e.
23871:
23872: Hallituksen esity;ksessä eduskunnail.J.e vero- naisesti 'alhaisemmaksi kuin muiden vastaa-
23873: laiksi (N:o 38) on jossain määrin tarkem- vien kiinteistöj,en tai samalla ala1la toimi-
23874: min kuin nykyisessä verolainsäädännössä vien liikkeiden vuositulo. Vain tällainen ver-
23875: säännöstelty niitä edea.lytyksiä, joiden valli- tailu voi olla takeena siitä, että harkinta-
23876: tessa kunnallisverotuksessa voidaan soveltaa taksoitusta ei käytetä aiheettomasti ja mieli-
23877: ns. harkintatak:soitusta. Ko. V'erotusmuotoa valtaiS'esti. Veron suuruutta määrättäessä
23878: koSik:eva säämm.ösehdotus, 48 §, ei kuitenka;an olisi niini!kään lähdettävä sellaisesta rajoi-
23879: sellaisenaan voisi käytännössä poistaa niitä tuks,esta, että se harkittava määrä, jonika pe-
23880: yleisesti tunnettuja epäkohtia, joita harkinta- rusteella verotus toimitetaaJTh, ei saisi olla
23881: taksoitukseen on liittynyt. Pääasiallisim- suhteellisesti suurempi ikuin muiden edellä
23882: ma:ksi parannukseksi jäisi näet va~n se, että tarkoitettujen kiinteistöjen tai liikkeiden
23883: ennen harkintataksoituksen käyttöä asian- tulo. Jotta harkintaverotuksen käyttö, niin-
23884: omaisille kiinteistönomistajiHe ja elinkein<m- kuin a:Lunperin on edellytetty, todella rajoit-
23885: harjoittajille olisi annettav,a tilaisuus tar- tuisi vain poikkeuS'tapauksiin eikä sitä ny-
23886: peellisten selvitysten 'esittämiseen. Sen sijaan kyisen käytännön mukaisesti sovellettaisi
23887: ei nytkään tulisi olemaan riittäviä takeita säännöllisenä verotusmuotona, olisi asianmu-
23888: siitä, että harkintataJksoitusta sovellettaisiin kaista, että verotuksen toimittaminen uskot-
23889: vain poikkeustapauksissa ja että määrättävä taisiin lääninverolautakunnalle, joka muu-
23890: V'ero muihin V'astaaviin kiinte:istöihin ja liik- toinkin tulisi määrätyissä tapauksissa huo-
23891: keisiin verraten muodostuisi kohtuullis~ksi lehtimaan rliikkeiden ja iJ.dinteistöjen \'ero-
23892: ja oikeudenmukaiseksi. Jotta harkintataksoi- tuksesta.
23893: tuksen nykyinen epätas,aisuus sekä sen aiheut- Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
23894: tama turvattomuus S'aataisiin poistetuksi,
23895: olisi laissa ensinnäkin säädettävä, että har- että Eduskunt,a hyväksyisi seuraa-
23896: kintataksoitusta voidaan käyttää vain tapauk- van lakiehdotuksen:
23897: sissa, jolloin verotettava tulo on jäänyt olen-
23898:
23899:
23900: Verolaki.
23901: Eduskunnan päätöksoo mukaisesti, joka on tehty vailtiopäiväjärjestyksen 68 § :ssä
23902: määrätyllä tavalla, säädetään:
23903: 1-47 §. tymän 22 § :n mukaiseSJti jaetta:va tulo O!ll:
23904: (Kuten hallituksen esityksessä.) jäänyt olennaisesti alhais,emma!ksi kuin mui-
23905: den vastaavien kiinteistöjen tai samalla alalla
23906: 48 §. toimivien ja vastaavasti saman lootuisten
23907: Jos kunnallisverotuksessa muusta kirinteis- liikkeiden vuositulo, eikä sitä veronalaisen
23908: töstä ilrnin varsinaisesta maatalouskiinteis.. kiinteistön tai liikkeen laatuun ja laajuuteen
23909: töstä, taikka liikkeestä saatu edellä määrä- kaitsoen sekä ottamalla huomioon kiinteistön
23910: tyin tavoin ~askettu verotettava tulo tai yh- käyttötapa ja liiikkeen toimiala sekä muu
23911: 1130 IV,536. -- Verolaki.
23912:
23913:
23914: laatu, tuottavuus ja jatkuva toimi'mismahdol- enempaa kuin muiden edellä tarkoitettujen
23915: lisuus ynnä varallisuusasema sekä ik:aiJkki ne kiinteistöjen tai liikkeiden tUJlo, jonka perus-
23916: muut asianha:arat, jotka v;oivat olla johtol!l!a teella verotus on toim.itJettava (harik:inta-
23917: asian arvostelemiseen, kohtuudella voida hy- taksoitu:s).
23918: väksyä kum1allisveroo suori1Jtamioon perus- (2 mom. kuten hallitulmein esityksessä.)
23919: teeksi, lääninv;erolautakunnan on, annettuaan
23920: verovelvolliselle tilaisuuden tarp.eelListen sel- 49-200 §.
23921: vitysten esittämiseen, harkittava se kohtuul- (Kuten ha:llituksen esityksessä.)
23922: Jinen määrä, ei kuitenkaa:l!l! suhteellisesti
23923:
23924: Helsrugissä 12 päiväinä syyskuuta 1952.
23925:
23926:
23927: Juho Heitto. Kyllikki Pohjala.
23928: R. Hallberg. Arno Tuurna.
23929: Kalervo Saura. Arvo Salminen.
23930: Johannes Wirtanen. Jussi Lappi-Seppälä.
23931: Irma Hamara. Erkki Koivisto.
23932: Iisakki Nikkola. T. A. Wiherheimo.
23933: N. Kosola. Päiviö Hetemäki.
23934: 1131
23935:
23936: IV,537. - Lak. al. N:o 93.
23937:
23938:
23939: Huttunen ym.: Ehdottts verolaiksi.
23940:
23941: E d u s k u n n a ll e.
23942:
23943: Vanhusten ryhmä on jo liian kauan unoh- Tähän seikkaan on eduskuntakin huhti-
23944: dettu sosiMl:i:sen lainsäädäntömme uudistuk- kuun 28 päivänä 1951 kiinnittänyt huomiota
23945: sissa ja parannuksissa. Samalla aikaa kun esittäessään hallitukselle :toivomuksen, että
23946: täysin työkykyiset ja terveet kansalaisemme se kiireellisesti sel vityttäisi, missä määrin
23947: ovat päässeet OO!aHisiksi mitä moninaisim- eläkkeensaajille ja vanhuuden takia tai
23948: mista sosiaalisist.a eduista, vanhusten asemam. muista syistä työhön kJkeneunättömille hen-
23949: parantaminen on jäänyt miltei olematto- IdlöiUe voitaisiin myöntää nykyistä suurem-
23950: maksi. Tosin ~eduskunta viime valtiopäivillä pia verohelpotuksia ja allltaisi asiasta edus-
23951: laati v;anhuusavustuslain, joka osittais1en !kunnalle esityiksen.
23952: köyhäinhoidon rinnalla taJma noin 130,000: lle Ha.llituksen esityksessä. eduskunnalle vero-
23953: ennen vuotta 1883 synty"'Ileelle vanhukselle 'laiksi ei vanhusten asemaan tässä suhteessa
23954: niukan elatuksen, mutta tämänkin lain ulko- ole mielestämme kohdistettu läheskään riittä-
23955: puolelle jäi ainakin toinen puoli vanhuksia, vää huomiota. Hallitus tosin ehdottaa, että
23956: jotka pienten eläkk~eiden turvin ja viimeis,et seUainen henkilö, joka OOillen tulovuoden
23957: voimanrippeensä koottm yrittävät hank'kia päättymisrbä on täyttänyt 67 vuotta, s<aa eri-
23958: leipänsä. He ovat niitä kans,alaisiamme, tyisenä vanhuusvähennyksenä vähem.tää tu-
23959: jotka työkykynsä päivinä ovat kasvattallleet loistaan 50,000 markkaa. TäLlainen verohel-
23960: tämän sukupolven ilman m1tään sosiaalista potus on kuitenkin nykyiseen rahamme ar-
23961: tukea ja samana suoriUan,eet yhteiskunnalle voon katsoen kovin vaatimatOI!l eikä tuota
23962: pienistä paikoistaan raskaat verot. Käsityk- yksinomaan eläkkeensä varassa elävälle van-
23963: s,emme mukaan ,e:i ole oikein ja kohtuullista, huks,elle riittävää huojennusta. Tämän vuoksi
23964: että nämä vanhukset, joiden ankaralla kiel- olisikin eläketulo säädettävä ainakin 200,000
23965: täytymis,ellä koot.ut vähäiset säästötkin in- markan rajaan saak!ka verovapaaksi, mikäli
23966: fl,aatio on syönyt, enää elämänsä iltana rin- e~läketuloj~a ylipäätänsä ei kokonaan vapau-
23967: nastetaan täysikuntoisiin veronmaksajiin'. tettaisi verosta.
23968: Voimassa olev1en verolakiemme mukaan Edellä lausutun. noja:lla ehdotamme,
23969: eläkkeen saajan on kuitenkin suoritettava
23970: täysi vero ~eläketulostaan ja tämä on muodos- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
23971: tunut eläkkeellä olevien kipeäksi ongelma.ksi van lakiehdotuksen:
23972:
23973: Verolaki.
23974: ~jduskunnan pä:ätöks,en mukaisesti, joka on tehty va:ltiopäiväjärjestyksen 68 § :ssä
23975: määrätyHä tavalla, säädetään:
23976: 1--36 §. 19) aikaisemman virka- tai työsuhteen pe-
23977: (Kuten haliit.uksen esityks.essä.) rusteella saatua eläkettä, paitsi siltä osalta,
23978: kuin sen vuotuismäärä ylittää 200,000 mark-
23979: 37 §. kaa.
23980: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota valtion-
23981: eikä kunnallisverotuksessa : 38-200 §.
23982: (1-18 kohta kuten haLlituksen esityk- (Kutem. hallituksen esityksessä.)
23983: sessä.)
23984:
23985: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
23986: Martti Huttunen. Urho Saariaho. Irma Hamara.
23987: Johannes Wirtanen. Felix Seppälä. Helena Virkki.
23988: 70
23989: 1132
23990:
23991: IV,53s. - Lak. al. N:o 94.
23992:
23993:
23994: Koivisto ym.: Ehdot·us verolaiksi.
23995:
23996: E d u s k u n n a ll e.
23997:
23998: Pysyvien työtilaisuukls:ien ja teollisen tuo- yrity;ksiin !lllYÖS esim. voimailaitoksiin llllähden.
23999: tannon lisäämiseksi sekä .erityisesti maan Kunnallisveroa taas voitaisiin edeilleenkin
24000: syrjäseuduilla olevien Luonnonvarojen käyt- harkintataksoituksella panna myös alkavan.
24001: töön saamiseksi olisi valtiovallan tuettava yrityksen maksettavaksi, vaikka tämä, ikutern
24002: teollisuuspyrkimY'ksiä rDJykyistä teh(jkkaam- tavallista, todellisuudessa tuottaisi tappiota.
24003: min verotuspoliittisin keinoin. Onhan vero- Täten joudutaan siihen, että vähän tai ei
24004: tuksella suuri, monesti ratkaiseva merkitys oHenkaruru voittoa tuottavan yrityksen varal-
24005: yritykselle erityise..'lti alkuvuosina sen kamp- lisuusvero yhdessä kunnaLlisen harkintaveron
24006: paiHessa tällöin esiintyviä vaikeuksia vas- kanssa kuluttaa suorall1Jaisesti sen pääomaa
24007: taan. aikana, joHoin yrityksen tuotanto ehkä vielä
24008: Ha:llituksen esitys (N: o 38) eduskunnalle ei olle päässyt edes a:lkunn ja jo1loim olisi
24009: verolaiksi ei merkitse sam.ottavaa muutosta luotava kestävä pohja sen menestykselliselle
24010: nykyiseen asiaim..tilaan. Alkavan teollisuus- toiminnaHe ja kilpailukykyisyydelle.
24011: yrityks,en verohelpotusta koskeva säännös si- Maimituista syistä on uudelle teollisuudelle
24012: sältyy t~hdotuksen 17 § :ään, jonka mukaan puo1lettavissa niinkin laajat verohelpotukset,
24013: 1
24014:
24015:
24016: teo'liisuuden harjoittamista varten, siihen että ,ne saisivat a1kuvuosina täydellisen vero-
24017: luettuna sähkövoiman kehittäminen ja jakelu, vapauden kaikista välittömistä veroista. Va-
24018: perustettu yhteisö olisi vapaa varrullisuuden rallisuuden perusteella suoritettavan veron
24019: perusteella suoritettavasta verosta kolmelta, suhteen, josta nyt on kysymys, oiisi vero-
24020: paitsi kaivosyhteisö viideltä ensimmäiseitä vapausaika U!lotettava V1ähintäänikin kolman-
24021: tulovuodelta sen perustamisesta lukien. Sa- nen ja kaivosyrityksen kohdalla viidennen
24022: nottu aika on jo sinänsä varsin lyhyt, ja vuoden loppuun siitä, kun liiketoiminta on
24023: lisäksi on huomattava, että ensimmäiset vuo- alkanut ja siis tuotanto päässyt käyntiin.
24024: det monen yrityksen kohdaUa ikuluvat pää- Edellä lausutun nojalla ehdotamme,
24025: asiassa perustamistehtäviin ilma,n varsinaista että Edusk1(,nta hyväksyisi seuraa-
24026: liiketoimintaa. Näin on laita paitsi kaivos- van lakiehdotuksen:
24027:
24028: Verolaki.
24029: Eduskunnan päätöksen mukaises.ti, jolka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 § : ssä
24030: määrätyhlä tavalla, säädetään:
24031: 1-16 §. hen luettuna sähkövoiman kehittäminen ja
24032: (Kuten hallituksen esityksessä.) jaikelu, perus'tettu yhteisö kolmelta, paitsi
24033: kaivosyhteisö viideltä ensimmäiseltä tulo-
24034: 17 §. vuodelta siitä lukien, lk,un sen tuotanto on
24035: Varallisuuden per,usteella suoritetta:vasta päässyt käyntiin, mikäJli yhteisöä ei ole pe-
24036: verosta ovat vapaat seuraavat kotimaiset rustettu ·ennestääil1 olemassa oJ.evrun teollisuus-
24037: yhteisöt: iaitoksen toiminnan jatkamiseksi.
24038: (1 ja 2 kohta kuten hallituks® esityk-
24039: sessä.) 18-200 §.
24040: 3) teollisuuden harjoittamis.ta varten, sii- (Kutem. hallitukS'en esityksessä.)
24041:
24042: Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1952.
24043: Erkki Koivisto. Juho Heitto. Kalervo Saura.
24044: Niilo Honkala. R. Hallberg. Urho Saariaho.
24045: Arvi Ahmavaara. Jussi Lappi-Seppälä. Iisakki Nikkola.
24046: Hugo Nuorsaari.
24047: 1133
24048:
24049: IV,539. - Lak. al. N:o 95.
24050:
24051:
24052:
24053:
24054: Heikkilä ym.: Ehdotus verolaiksi.
24055:
24056:
24057: .
24058: E d u s k u n tn a H e.
24059:
24060: Hallituksen annettua eduskunnalle esityk- vin suuressa osassa maatamme muuttunut
24061: sen (N: o 38) verola:iJksi esitämme siihen tappioksi. Tämän johdosta nimenomaan maa-
24062: liittyen seuraavaa: talous on joutunut kohtuuttomasti kärsi-
24063: Sodan syttymisen jälkeen on omaisuuden mään korkeasta varallisuusverosta. On kui-
24064: perusteella kannettavaa veroa lisätty paljon tenkin mainittava, että myöskin muualla,
24065: enemmän kuin tuloveroa. Niinpä kun ny- esim. asuintalojen kohdalla, raskas varalli-
24066: kyään reaalinen tuloverorasitus on noin 3- suusverotus on aiheuttanut kohtuuttomuutta.
24067: kertainen sodan edellisen aikaan verraten, Yleensä onkin todettavissa, että pääoma
24068: on esim. 4 miljoonan markan varallisuudesta on tulontuottajana paljon heikentynyt siitä,
24069: menevä vero nykyisin voimassa olevan vero- mitä se oli ennen sotaa, kun taas erityisesti
24070: asteikon mukaan 15 kertaa ja 8 miljoonan verotettava työtulo on käytäntöön otetun
24071: markan omaisuudesta 10.29 kertaa niin suuri 10% :n alennuksen vuoksi tullut entistä ve-
24072: kuin se oli vastaavista reaaliomaisuuksista ronkantokykyisemmäksi nnssa väestöryh-
24073: ennen sotaa. missä, joiden työtulo on kohonnut rahan ar-
24074: Hallituksen verolakiehdotuksessa tämä von huonontumista vastaavasti. Niinpä pää-
24075: epäsuhde on yhä säilytetty. Vaikka varalli- omatulojen epävarmemmiksi muuttuminen
24076: suusveroasteikkoa on hieman alennettu, tu- ja palkkatason nousu sekä sosiaalisten olojen
24077: lisi lakiesityksen mukaan varallisuusvero ole- kehittyminen edellyttäisivät pääomatulon
24078: maan vielä useimmissa varallisuusluokissa verotuksen suhteellista helpottamista, sen si-
24079: yli 10-kertainen sodan edelliseen aikaan ver- jaan että sitä on tuloveroon verrattuna koh-
24080: rattuna, tuloverorasituksen ollessa noin 3- tuuttomasti korotettu.
24081: kertainen. Hallituksen esityksen mukainen varallisuus-
24082: Kun varallisuusvero on tarkoitettu ns. va- vero merkitsisi edelleenkin 185-205 % : n
24083: kautetun tulon lisäveroksi, aiheutuu edellä lisäverotusta vakautetulle tulolle, edellyttäen
24084: selostetusta epäsuhteesta, että vakautettua pääoman tuotoksi 5 %. Tällaisen pääomatu-
24085: tuloa verotetaan kohtuuttoman ankarasti. lon verorasitus olisi siis noin kolme kertaa
24086: Lisäksi tämä varallisuusvero kohdistuu tu- niin raskas kuin muun tulon verorasitus.
24087: loihin, joita luonteeltaan ei voida pitää va- Kun tätä on pidettävä epäoikeudenmukaisena
24088: kautettuina. Niinpä esimerkiksi maatalouden ja varsinkin maatalouteen kohtuuttoman an-
24089: puhtaana tuottona verotettu tulo on nyky- karasti kohdistuvana, maatalouspääomien
24090: hetkellä epävakaisempaa kuin työtulo. Esi- tuoton jäädessä useimmissa tapauksissa 5
24091: merkiksi vuoden 1948 jälkeen maatalouspää- prosenttia huomattavasti pienemmäksi, ehdo-
24092: omien tuotto, kun työtulo erotetaan koko- tamme,
24093: naistulosta käypää palkkatasoa vastaavasti, että Edttsknnta hyväksyisi seuraa.-
24094: on reaaliarvoltaan tuntuvasti laskenut ja hy- van lakiehdotnksen:
24095: 1134 IV,539. - Verolaki.
24096:
24097:
24098:
24099:
24100: Verolaki.
24101: Ed1mkunnan päätöksen mulmisesti, joka on tehty vaJtiopäiväjärjestY~ksem. 68 § :ssä
24102: määrätyllä tava.J<la, säädetään.:
24103: 1-70 §. 4,000,000- 6,000,000 8,000 5
24104: (Kuten hallituksen esityksessä.) 6,000,000- 8,000,000 18,000 6
24105: 8,000,000-10,000,000 30,000 7.5
24106: 71 §. 10,000,000-15,000,000 45,000 9
24107: Veroa varallisuuden perusteella suorite- 15,000,000-20,000,000 90,000 10
24108: taan, mikäli 69 ja 72 §: ssä ei toisin säädetä, 20,000,000-40,000,000 140,000 11
24109: seuraavan varallisuusveroasteikon ~ukaan: 40,000,000-60,000,000 360,000 13
24110: 60,000,000 tai enemmän 620,000 15
24111:
24112: Verotettava varallisuus
24113: mk 72-200 §.
24114: (Kuten hallituksen esityksessä.)
24115:
24116: 1,000,000- 2,000,000
24117: 2,000,000- 4,000,000
24118:
24119: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
24120:
24121:
24122: Matti Heikkilä. Ture Hollsten.
24123: Kalervo Saura. Toivo H. Kinnunen.
24124: N. Kosola. Henrik Kullberg.
24125: Iisakki Nikkola. Atte Pakkanen.
24126: R. Hallberg. Juho Heitto.
24127: Martti 0. Kölli. Niilo Honkala.
24128: Erkki Koivisto. Helena Virkki.
24129: Irma Hamara.
24130: 1135
24131:
24132: IV,54o. - Lak. al. N:o 96.
24133:
24134:
24135: Junnila ym. : Ehdotus verolaiksi.
24136:
24137:
24138: E d u s k u n n a ll e.
24139:
24140: Hallituksen esityksessä eduskunnalle vero- matin- ja elinkeinonharjoittajien tyypit ovat
24141: laiksi on mainitun lakiesityksen 43 § : n 1 aivan yhtä hyvin kuin palkkatulon tai ns.
24142: momentissa mm. esitetty säädettäväksi, että isännänpalkan saajat alttiita sairauden ja
24143: luonnollisen henkilön työstä saadun tulon siihen liittyvän työkyvyn menetyksen vaa-
24144: määrästä ( työtulo) on ennen veron määrää- ralle; samalla tavalla kuin palkansaajista ky-
24145: mistä oikeus vähentää 10 % (ns. työtulovä- symyksen ollen myös heidän kuollessaan hei-
24146: hennys), jolloin työstä saatuna tulona on pi- dän elätettävinään olevien perheenjäsenten
24147: dettävä lakiesityksen 34 §: n 1 kohdassa tar- tulo ehtyy jne., minkälaatuisilla näkökohdilla
24148: koitettua palkkatuloa sekä 29 ja 33 §: ssä ns. vakauttamattoman tulon vakautettua lie-
24149: mainittua isännän ja perheenjäsenen työn vempaa verotusta yleisesti perustellaan.
24150: arvoa. Lakiesityksen perusteluissa on tämän Myös hiukan suuremmissa liikeyrityksissä
24151: vähennysoikeuden perusteeksi esitetty ero ns. yritykseen sijoitettu pääoma sellaisenaan,
24152: vakautetun ja ns. vakauttamattoman tulon ilman yrittäjän oman työn myötävaikutusta,
24153: välillä; yleisesti tunnustetaan näet, kuten tuottaisi useimmissa tapauksissa yleensä vain
24154: lakiesityksen perusteluissa oikein huomaute- murto-osan siitä tulosta, minkä liikkeessään
24155: taan, "että ns. vakautettu tulo, jolla ym- itse työskentelevä yrittäjä oman työpanok-
24156: märretään pääomasta saatua tuloa, kestää sensa ansiosta siitä saa, joten varsinaisia
24157: suuremman verorasituksen kuin ns. vakaut- pienyrittäjiä lukuunottamattakin pääosa
24158: tamaton eli siis työstä saatu tulo". yrittäjäntuloista on katsottava tyypilliseksi
24159: Vakauttamaton tulo, jolle hallitus lakiesi- työtuloksi.
24160: tyksessään siis ehdottaa tätä sinänsä asialli- Todettakoon, että ns. verokomitea, jonka
24161: sesti perusteltavissa olevaa 10 %: n vähen- mietintöön hallituksen lakiesitysehdotus pää-
24162: nysoikeutta, on hallituksen esityksessä käsi- osaltaan perustuu, oli ehdottanut, että työ-
24163: tetty kuitenkin aivan liian ahtaasti sen ra- tulovähennys ulotettaisiin myös ammatti- ja
24164: joittuessa ainoastaan palkkatuloon ja maata- liiketuloon, mutta tämän ehdotuksen hallitus
24165: loudessa isännän ja perheenjäsenen työn ar- on verolakiesityksessään jättänyt huomioon
24166: voon. Aivan yhtä tyypillistä vakauttama- ottamatta. Oikeudenmukaisuus ja veropoliit-
24167: tonta, työstä saatua tuloa on esimerkiksi eri- tinen johdonmukaisuus vaativat kuitenkin,
24168: laisten vapaiden ammattien harjoittajien että lakiesitys tässä kohden muutetaan vero-
24169: tästä ammattinsa harjoittamisesta saama tulo, komitean alunperin ehdottamaan muotoon.
24170: itsenäisten käsityöläisten - esim. suutari- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
24171: tai räätälimestarien tulo, tai lukuisten mui-
24172: den pienyrittäjien tulo, joiden ansiotoimin- että Eduskunta hyväksyisi seu-
24173: nassa pääomalla saattaa olla aivan mitätön raavan lakiehdotuksen:
24174: merkitys. Kaikki nämä ja lukuisat muut am-
24175:
24176: Verolaki.
24177: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 §: ssä
24178: määrätyllä tavalla, säädetään:
24179: (1-42 § kuten hallituksen esityksessä). neella luonnollisella henkilöllä sekä kotimai-
24180: sella yhteisöllä, kuolinpesällä ja yhtymällä
24181: 43 §. on oikeus yleisenä vähennyksenä tulostaan
24182: Valtakunnassa koko tulovuoden ajan asu- vähentää:
24183: 1136 IV,54o. - Verolaki.
24184:
24185:
24186: (1, 2, 3 ja 4 kohta kuten hallituksen esi- tulosta, jota on pidettävä kohtuullisena kor-
24187: tyksessä); vauksena verovelvollisen ammatissaan ja
24188: 5) luonnollisen henkilön työstä saadun tu- liikkeessään suorittamasta työstä (työtulovä-
24189: lon määrästä (työtulo) 10 prosenttia, jolloin hennys);
24190: työstä saatuna tulona on pidettävä 34 §: n (6 kohta sekä 2 ja 3 mom. kuten hallituk-
24191: 1 kohdassa tarkoitettua palkkatuloa, 29 §: ssä sen esityksessä).
24192: mainittua isännän ja perheenjäsenen työn
24193: arvoa sekä sellaista osaa ammatti- ja liike- (44-200 § kuten hallituksen esityksessä.)
24194:
24195: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
24196:
24197:
24198: T. Junnila. Felix Seppälä.
24199: T. A. Wiherheimo. Arvo Salminen.
24200: Niilo Honkala. Martti 0. Kölli.
24201: Matti Heikkilä.
24202: 1137
24203:
24204: IV,541. - Lak. al. N:o 97.
24205:
24206:
24207:
24208:
24209: Ham.ara ym.: Ehdotus verolaiksi.
24210:
24211:
24212: E d u s k u n n a ll e.
24213:
24214: Nykyisin voimassa olevan veroluokittelun menoista suunnilleen puolella siitä, mitä nai-
24215: mukaan joutuvat I luokassa olevat pääasialli- mattomien lapsettomien kannettavaksi jää.
24216: sesti naimattomat ja lapsettomat henkilöt Lapsettomat aviopuolisot olisi sen vuoksi
24217: erittäin ankaran verotuksen kohteeksi ver- sijoitettava samaan veroluokkaan lapsetto-
24218: rattuna muiden luokkien verotettaviin. Hal- mien naimattomien sekä leskien ja eronnei-
24219: lituksen esityksessä (N: o 38) eduskunnalle den kanssa. Tämän luokittelun puolesta pu-
24220: verolaiksi ei tätä epäsuhdetta ole lievennetty, huu jo sekin seikka, että lapsettomiHa avio-
24221: vaan vero tulisi määräytymään samanlaisen puolisoilla on kummallakin tilaisuus ansio-
24222: asteikon ja veroluokittelun mukaan kuin ku- työhön.
24223: luvalta vuodelta toimitettavassa verotuksessa. Verovelvolliset olisi näin ollen luokiteltava
24224: Tämä merkitsee sitä, että suhde I, II ja III kolmen veroluokan sijasta kahteen verolnok-
24225: veroluokkien veron välillä tulisi pysyvästi kaan, joista I veroluokkaan kuuluisivat ny-
24226: jäämään I luokkaan kuuluville verovelvolli- kyiset I ja II luokan verovelvolliset ja II
24227: sille vielä paljon epäedullisemmaksi kuin oli veroluokkaan nykyiset III veroluokan mu-
24228: laita esim. vuosi sitten toimitetussa verotuk- kaan verotettuvat.
24229: sessa. Niinpä aikaisemman asteikon mukaan Erittäin kohtuuttomana seikkana juuri
24230: veron vakiomäärä 200,000 markan tulosta oli yksinäisille on pidettävä myös sitä, että ve-
24231: I luokassa 90 % suurempi kuin III luokassa, rotusta helpottavana tekijänä ei vastakaan
24232: mutta nykyisen ja myös uuden asteikon mu- otettaisi huomioon sellaisiin läheisiin henki-
24233: kaan se on kokonaista 150 % suurempi kuin löihin kuin vanhempiin ja sisaruksiin koh-
24234: III luokassa. 400,000 markan tulon kohdalla distuvaa huoltovelvollisuutta, puhumattakaan
24235: vastaavat luvut ovat 57 ja 72 % sekä kaukaisemmista omaisista. Tällainen huolto-
24236: 800,000 markan tulon kohdalla 42 ja 57 %. velvollisuus kuitenkin Jaa erittäin usein
24237: Verorasituksen jakautumista tarkastel- juuri I veroluokkaan kuuluvien kannetta-
24238: taessa on muistettava, että kaikki veronmak- vaksi. Onpa niin, että lukuisat I veroluokan
24239: sajat ovat tukemassa kansan jälkikasvua mukaan veronsa suorittavat, varsinkin naiset,
24240: avustamaHa perheeliisiä näille myönnettyjen ovat jääneet naimattomiksi juuri sen vuoksi,
24241: erilaisten verottomien avustusten ja huolto- että jonkun sisarusparvesta on täytynyt
24242: velvollisuudesta johtuvien verohelpotusten jäädä huoltamaan vanhempiaan tai sisaruk-
24243: muodossa. Monestakin syystä on kohtuutonta, siaan.
24244: että valtio tämän lisäksi vaatii I veroluo- Huoltovelvollisuus olisi näinollen otettava
24245: kassa olevilta huomattavasti tuntuvampaa huomioon verotusta helpottavana tekijänä ei
24246: osuutta mainittuun tukitoimintaan asetta- ainoastaan siinä tapauksessa, että verovelvol-
24247: malla heidät poikkeuksellisen ankaran vero- linen elättää joko aviopuolisoaan tai lap-
24248: tuksen alaisiksi muihin veroluokkiin kuulu- siaan, vaan myös kun hän elättää vanhem-
24249: viin henkilöihin verrattuna. Tämä asiantila piaan tai jotakuta muuta huollon tarpeessa
24250: on sitäkin epäoikeudenmukaisempi, kun tun- olevaa läheistä sukulaistaan.
24251: nettu tosiasia on, että esim. II veroluokassa Edellä lausutun perusteella kunnioittaen
24252: olevat lapsettomat aviopuolisot, paitsi sitä, ehdotamme,
24253: että he jatkuvasti pääsisivät huomattavasti
24254: vähemmällä valtionverona kuin I veroluok- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24255: kaan kuuluvat, selviytyvät useimmista perus- van lakiehdotuksen:
24256: 1138 IV,541. - Verolaki.
24257:
24258:
24259: Verolaki.
24260: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 §: ssä
24261: määrätyllä tavalla, säädetään:
24262: (1-65 § kuten hallituksen esityksessä). maan tulemista on vähintään 10 vuotena
24263: elättänyt 17 vuotta nuorempaa lastaan, kuu-
24264: 66 §. luu II veroluokkaan.
24265: Verovelvolliset luonnolliset henkilöt lue- Jos verovelvollinen on tulovuotena elättä-
24266: taan aviosuhteensa sekä elatusvelvollisuu- nyt alaikäistä lastaan, hänellä on oikeus
24267: tensa perusteella seuraaviin kahteen vero- saada verostaan sellainen vähennys, kuin
24268: luokkaan: 70 §: n 2 momentissa säädetään.
24269: I veroluokkaan kuuluu naimaton henkilö, Kuolinvuodelta toimitettavassa verotuk-
24270: eronnut tai leski taikka välien rikkoutumisen sessa kuolinpesä luetaan siihen veroluok-
24271: vuoksi jatkuvasti erillään asuva puoliso, joka kaan, johon vainajan olisi katsottava kuulu-
24272: ei ole elättänyt tulovuotena alaikäistä tahi neen, jos hän olisi elänyt, sekä senkin jäl-
24273: sitä ennen vähintään 15 vuoden aikaa 17 keen niin kauan kuin pesässä on osakkaana
24274: vuotta nuorempaa lastaan taikka vastaavasti vainajan leski tai 21 vuotta nuorempi lapsi,
24275: elättänyt huollon tarpeessa olevaa isäänsä, mutta sen jälkeen I veroluokkaan. Jos pesän
24276: äitiään tai sisarustaan tahi jotakuta edellä osakkaana on vainajan alaikäinen lapsi, joka
24277: mainitsematonta suoraan ylenevässä tai ale- on saanut elatuksensa pesän varoista, pesällä
24278: nevassa polvessa olevaa sukulaistaan, niin on oikeus saada 70 § : n 2 momentissa tarkoi-
24279: myös naimisissa oleva henkilö, joka tulovuo- tettu veronvähennys.
24280: den päättyessä on ollut avioliitossa vähin-
24281: tään kolme vuotta ja joka ei ole täyttänyt (67-69 § kuten hallituksen esityksessä).
24282: edellä tarkoitettua elatusvelvollisuutta. 70 §.
24283: II veroluokkaan kuuluvat muut kuin I V eroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli
24284: veroluokkaan luettavat luonnolliset henkilöt. 69 ja 72 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan
24285: Verovelvollinen, joka ennen tämän lain voi- tuloveroasteikon mukaan:
24286: Veroluokka
24287: I II
24288: V eron vakio- Vero-% ala- Veron vakio- Vero-% ala-
24289: Verotettava tulo erä tulon ala- rajan yli me- erä tulon rajan yli me-
24290: mk rajan koh- nevästä tu- alarajan nevästä tu-
24291: dalla mk lon osasta kohdalla mk lon osasta
24292: 120,000- 150,000 400 7
24293: 150,000- 200,000 2,500 !) 500 7
24294: 200,000- 300,000 7,000 10 4,000 8
24295: 300,000- 400,000 17,000 13 12,000 10
24296: 400,000- 600,000 30,000 16 22,000 12
24297: 600,000- 800,000 62,000 18 46,000 15
24298: 800,000- 1,000,000 98,000 21 76,000 17
24299: 1,000,000- 1,500,000 140,000 26 110,000 22
24300: 1,500,000 - 2,000,000 270,000 30 220,000 28
24301: 2,000,000- 4,000,000 420,000 33 360,000 32
24302: 4,000,000- 10,000,000 1,080,000 42 1,000,000 40
24303: 10,000,000- 20,000,000 3,600,000 46 3,400,000 46
24304: 20,000,000 tai enemmän 8,200,000 49 8,000,000 48
24305: (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityk- (71-200 § kuten lwllituk;;en esityksessä).
24306: sessä).
24307:
24308: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
24309: Irma Hamara. Johannes Wirtanen. Helena Virkki.
24310: Aune Innala. N. Kosola. Martti Huttunen.
24311: Margit Borg-Sundman. R. Hallberg. Urho Saariaho.
24312: Jaakko Hakala,
24313: 1139
24314:
24315: IV,542. - Lak. al. N:o 98.
24316:
24317:
24318: Lehtonen: Ehdotus verolaiksi.
24319:
24320: E d u s k u n n a ll e.
24321:
24322: Nykyisin voimassa olevien säännösten mu- verotustapauksissa pöyHikirj·asHaan sel vitet-
24323: kaan on taksoitus- ja verotuslautakunnan tävä ne perusteet ja laskelmat, joita /käyt-
24324: ollut, milloin se jostakin syystä ei ole hyväk- täen se on arvionsa ja halikintansa suo.rit-
24325: synyt verovelvollisen ilmoitusta verotuksen tanut. Tällainen säännös voitaisiin sij,oittaa
24326: pohjaksi ja siitä johtuen toimittanut vero- esim. lakiehdotuksen SS § : ään.
24327: tuksen ,harkinnan" perusteella, ilmoitettava Ehdotusta tultaneen vastustamaan väittä-
24328: pöytäkirjaan merkitty syy sellaiseen menet- mällä, että tällaisesta pöytäkirjanpidosta ai-
24329: telyynsä. Käytännössä on tämä velvollisuus heutuu verolautakunnille paljon lisätyötä.
24330: lain hengen vastaisesti käsitetty ja täytetty Väite on tidenkin jossain märurin aiheelli-
24331: siten, että tuollaiseksi ,syyksi" on useim- nen. Mutta kun verotus nykyisin jo hipoo
24332: miten riittänyt pelkkä merkintä siitä, että verovelvollisten maksukyvyn ylintä rajaa,
24333: verovelvollisen ilmoittamaa tuloa ei ole liik- on täysin asiallisena ja kohtuullisena pidet-
24334: keen laatuun ja laajuuteen nähden voitu tävä va:atimusta, että myöskin vecrolauta-
24335: pitää riittävänä. Tällainen mitään yksityis- kuntain on pelattava avoimin korrt·ein ja
24336: kohtia sisältämätön ,syy" on verovelvolli- kyettävä verovelvollisiUe ilmoittamaan har-
24337: selle ollut täysin pimeä eikä ole tarjonnut 'kirntansa perrusteet ja siihen sisältyneet las-
24338: hänelle mitään asiallista kiinnekohtaa menes- 'kelmat. Jos halikintaverotus tällä tavoin
24339: tykselliseen arvosteluun ja puolustautumi- saadaan perusteiltaan avoimeksi, voi siitä
24340: seen kohtuuttomintakaan ,harkintaa" vas- monwst:Ukin olla seurauksena, että! ve·rovel-
24341: taan. V erovelvollisen asema on tällöin muo- vollinen hyväksyy verolautakunnan harkin-
24342: dostunut sitä ikävämmäksi, kun valitusas- nan tul01ksen ja että siten monet valitukset
24343: teissa hänet on katsottu todistusvelvolliseksi jäävät tekemättä. Toiselta puolen tälla1nen
24344: tuon perustelemattoman ha'I'kinnan paik- a:voin menettely voi myöskin pidättää! vero-
24345: kansapitämättömyyteen nähden. lautakunnan harkinnan todella :ko:htuum-
24346: Jotta tämä! ilmeinen epäkohta saataisiin sissa raJOissa, kuten lakikin edellyttää.
24347: hallituksen esitykseen n: o 3H sisältyvän Mielivalta ·ei ole harkintaa.
24348: uuden verolain säätämis1en yhteydessä ko!r- Edellä esitetyn nojaHa ehdotan,
24349: jattua, olisi laissa nimenomaan säädettävä,
24350: että verolautakunnan on arvio- ja ha,rkinta- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24351: van lakiehdotuksen:
24352:
24353: Verolaki
24354: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 § :ssä
24355: määrätyllä tavalla, säädetään:
24356: 1-87 §. ikittävä y<ksityiskohtaisesti ne perusteet ja
24357: (Kuten hallituksen esityksessä.) laskelmat, joihin nojautuen lautakunta on
24358: toimit•tanut verovelvollisen arvio- tai har-
24359: 88 §. kintaverotuksen.
24360: Verolautrukunnan kokouksessa on pidet- 89-200 §.
24361: tävä pöytäki:rjaa, ja siihen on myöskin mer- (Kuten hallituks;en esityksessä.)
24362:
24363: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
24364:
24365: Oskari Lehtonen.
24366:
24367: 71
24368: 1140
24369:
24370: IV,543. - Lak. al. N:o 99.
24371:
24372:
24373:
24374:
24375: Wiherheimo ym.: Ehdotus verolaiksi.
24376:
24377:
24378: E d u s k u n n a ll e.
24379:
24380: Se tapa, millä elinkeinoelämän verotus on Suomi on niitä erittäin harvoja maita,
24381: järjestetty, on säännöllisissä oloissa eräs tär- joissa taloustoimintaa harjoittavilta yhtei-
24382: keimmistä keinoista, joilla yhteiskunta vai- söiltij, vielä peritään veroa myös omaisuuden
24383: kuttaa talouselämän kehitykseen. Kun meillä perusteella. Esim. Ruotsissa tällainen vero
24384: nyt, sodasta aiheutuneiden rasitusten tultua poistettiin muutama vuosi sitten. Kun omai-
24385: jo pääosiltaan suoritetuiksi, ryhdytään sää- suusveron perusteluna on lisärasituksen mää-
24386: tämään uutta pysyvää verolakia, olisi sa- rääminen ns. ,vakautetulle" tulolle, mutta
24387: nottu seikka otettava huomioon siten, että toisaalta liiketoiminnasta saatua tuloa pide-
24388: verotulojen välttämätöntä kertymistä vaa- tään kokonaisuudessaan ,vakautettuna", on-
24389: rantamatta saavutetaan kansantaloudellisesti kin aiheetonta verottaa liikeyrityksiä tulon
24390: paras mahdollinen tulos. Näin ei kuiten- lisäksi myös omaisuuden perusteella rasitta-
24391: kaan ole hallituksen 9. 9. 1952 eduskunnalle malla niiden toimintapääomaa erityisellä
24392: antamassa esityksessä verolaiksi riittävässä varallisuusverolla. Joka tapauksessa olisi
24393: määrässä tapahtunut. nyt säädettävässä uudessa verolaissa poistet-
24394: On tunnettua, että pääoman puute on tava sodanaikainen ylimääräinen korotus
24395: elinkeinoelämämme tehostumisen ja laajen- yhteisöjen omaisuusveroon ja siis alennet-
24396: tumisen pahimpia esteitä. Kireät rahamark- tava se hallituksen esittämästä 8 oo / 0 : sta
24397: kinat rajoittavat luoton saannin varsin vä- 4 oo;0 :ksi.
24398: häiseksi, kun taas lähinnä verotus on ollut Talouselämän terveen ehityksen kannalta
24399: syynä siihen, että omaa pääomaa ei ole lähes- on pidettävä ensiarvoisen tärkeänä että kan-
24400: kään riittävässä määrässä voitu saada uusien salaiset sijoittaisivat säästövarojaan uusien
24401: yritysten perustamiseen sekä entisten kehit- elinkeinoyritysten perustamiseen ja entisten
24402: tämiseen. Yhteisöihin sovellettu korkea ve- laajentamiseen ottaen siten kantaa:kseen sen
24403: rotus, joka eräinä vuosina on niellyt jopa riskin, mikä tällaiseen säästövarojen sijoitta-
24404: 2/3 osaa niiden bruttotuloista, on erittäin miseen, jopa niiden kokonaan menettämis-
24405: voimakkaasti supistanut niiden itserahoitus- vaaran muodossa, liittyy. Halua varojensa
24406: mahdollisuuksia. Tätä rahoitusmuotoa käyt- luovuttamiseen sanotuin tavoin välittömästi
24407: täen on kuitenkin aikaisemmin nimenomaan maan elinkeinoelämän palvelukseen on ny-
24408: monen pienen yrityksen kasvu kansantalou- kyisin kuitenkin erittäin vähäisessä määrässä
24409: dellisest~kin tärkeäksi talousyksiköksi tapah- olemassa. Tämä johtuu ratkaisevalta osalta
24410: tunut. Samanlaiseen kehitykseen olisi nyt siitä, että siinäkin tapauksessa, että kyseinen
24411: jälleen pyrittävä varaamaan mahdollisuus. yritys menestyy normaalisesti, säästövarojen
24412: Tämän vuoksi olisi yhteisöjen tulosta val- sijoittaja ei yleensä saa panoksestaan koh-
24413: tiolle menevää veroprosenttia, jonka hallitus tuullista tuottoa. Tämän epäkohdan, joka
24414: esittää säilytettäväksi 32 :na, alennettava ja myös estää talousyritysten omistuksen leviä-
24415: määrättävä se esim. 25: ksi, jolloin se vielä- misen entistä laajempiin kansalaispiireihin,
24416: kin tulisi olemaan neljänneksen korkeampi syynä on osakeyhtiö- ja osuuskuntamuodossa
24417: kuin nyt voimassa olevassa tulo- ja omai- hankitun tulon ja niissä olevan omaisuuden
24418: suusverolaissa alunperin edellytetty tulovero- verottaminen kahteen kertaan, ensin yhtei-
24419: kanta. sössä ja sitten vielä niiden osa:kkaan tai jä-
24420: IV,543. - Wiherheimo ym. 1141
24421:
24422: .senen kädessä. Täten on nämä yhtiömuodot, saalta on poistot inflaatiosta huolimatta
24423: joissa liiketoiminta nykyaikana suurimmaksi edelleen sidottu käyttöomaisuuden alkuperäi-
24424: osaksi tapahtuu, asetettu huonompaan ase- siin hankintahintoihin. Tästä on ollut seu-
24425: maan kuin eräät vanhemmat elinkeinotoimin- rauksena, että poistot eivät ole täyttäneet
24426: nassa käytetyt ja edelleenkin käytettävät tarkoitustaan, kun niiden avulla ei ole saatu
24427: organisaatiot, nimittäin avoimet, komandiitti- varatuksi läheskään riittäviä määriä uusien
24428: ja laivanisännistöyhtiöt, joihin nähden kak- käyttöomaisuusesineiden hankkimiseen lop-
24429: sinkertaista verotusta ei ole koskaan sovel- puun kuluneiden tilalle. Toiseksi poistot on
24430: lettu. Vaikkakin ensinmainittujen yhteisöjen meillä sidottu vuosittain samansuuruisiksi,
24431: tulon kaksinkertaista verottamista tapahtuu mistä valtioneuvosto vain erikoistapauksissa
24432: vielä muissakin maissa, on pyrkimys sen on voinut myöntää poikkeuksia. Yleensä
24433: poistamiseen tai ainakin lieventämiseen kaikkialla on tehty havainto, että harkinta-
24434: yleensä kaikkialla ilmeinen ja monissa maissa vallan jättäminen yrittäjille poistojen jaka-
24435: jo jossakin muodossa toteutettukin. misessa käyttöesineiden kestämisajalle tai
24436: Erityisesti meidän pääomista köyhässä ainakin keskimääräisesti suurempien poisto-
24437: maassamme olisi tähdellistä kannustaa ris- jen tekemisoikeus alkuvuosina, mikä ei pie-
24438: kille alttiin pääoman saamista yrityksiin nennä yrityksen kaikkiaan maksaman tulo-
24439: poistamalla tai ainakin lieventämällä kyseistä veron määrää, on ollut voimakkaana kiihok-
24440: yhteisötulon kaksinkertaista verotusta. Tämä keena yritysten tehostamista tai laajenta-
24441: tapahtuisi ilmeisesti parhaiten siten !kuin mista tarkoittaviin investointeihin. Uuden
24442: esim. teollistamiskomitea on meillä hiljattain verolain säätämisen yhteydessä olisi sen
24443: ehdottanut eli, että osinkojen ja osuuspää- vuoksi luovuttava vanhentuneesta jäykästä
24444: oman korko valtionverotuksessa niiden saa- poistojärjestelmästä ja muiden maiden esi-
24445: jan hyväksi luettaisiin kokonaan tai osittain merkin mukaisesti otettava käytäntöön joko
24446: J'lhteisön kyseiseltä tulonosalta jo suorittama ns. vapaa poistosysteemi tai suurehkot alku-
24447: vero. Koko osinkoa tai sanottua korkoa olisi poistot. Kun yksityiskohtaisten määräysten
24448: siis edelleen pidettävä saajansa veronalaisena antaminen näistä kysymyksistä itse laissa on
24449: tulona ja normaalilla tavalla vahvistetusta vaikeata, olisi kyseinen lainsäännös kirjoitet-
24450: verosta sitten vähennettävä määrä, jonka tava siten, että se antaa mahdollisuuden
24451: suuruus määräytyisi osinko- tai korkotulon asian tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen
24452: suuruuden mukaan. Vaikka tämä vähennys- asetusteitse.
24453: määrä vahvistettaisiin esim. 30% :ksi osinko- Hallituksen esitykseen ei sisälly sellaista
24454: tai korkotulosta, jota prosenttia nykyisin so- pienten yhteisöjen verohelpotusta koskevaa
24455: velletaan veron ennakkoperinnässä osinko- säännöstä, jollainen on nykyisin voimassa
24456: tulosta, ei kaksinkertainen verotus vielä olevan lain 43 § :n 1 momentissa. Mainittu
24457: kuitenkaan tulisi kokonaan poistetuksi. Kak- säännös on kuitenkin osoittautunut tarkoi-
24458: sinkertaisen verotuksen lieventäminen juuri tuksenmukaiseksi ja kohtuulliseksi, minkä
24459: esitetyllä tavalla merkitsisi toisaalta sitä, että vuoksi sellainen olisi uudestaankin lakiin si-
24460: valtioveron progressio myös osinko- ja osuus- sällytettävä kuitenkin siten muutettuna että
24461: pääoman korkotuloihin nähden edelleen säi- markkamäärät korotettaisiin inflaation 'kehi-
24462: lyisi lievennyksen kohdistuessa verovelvolli- tystä vastaavassa määrässä. Tämän vuoksi
24463: sen muista tuloista riippumatta markkamää- olisi verolain 63 § : ään lisättävä tätä tarkoit-
24464: räisesti samansuuruisena kaikkiin niihin, tava uusi momentti. Siinä tapauksessa, että
24465: joilla on yhtä paljon tuloa osakkeista tai yhtymäverotus uudistettaisiin hallituksen
24466: osuuskunnan osuuksista. ehdotuksen mukaisella tavalla, olisi sanottua
24467: Se tapa, jolla käyttöomaisuuden arvonvä- pykälää lisäksi muutettava siten, että vas-
24468: hennysten eli ns. poistojen huomioon ottami- taava vähentämisoikeus koskisi myös kunnal-
24469: nen verotuksessa on .järjestetty, vaikuttaa lisverotusta.
24470: suuresti elinkeinoyritysten kehitykseen. Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
24471: Meillä voimassa olevassa järjestelmässä, jota
24472: hallitus nyt esittää sellaisenaan jatkettavaksi, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24473: on kaksikin vakavaa puutteellisuutta. Toi- van lakiehdotuksen:
24474: 1142 IV,543. - Verolaki.
24475:
24476:
24477: Verolaki.
24478: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 §: ssä
24479: määrätyllä tavalla, säädetään:
24480: 1-40 §. Milloin yhtymän tulo- ja varallisuuslas-
24481: (Kuten hallituksen esityksessä.) kelma osoittaa tappiota tai velkoja yli varo-
24482: jen, on verovelvollisella oikeus tuloistaan vä-
24483: 41 §. hentää osuutensa yhtymän tappiosta sekä
24484: Luonnollisina vähennyksinä saadaan ve- varoistaan osuutensa yhtymän velkojen yli-
24485: ronalaisesta tulosta tehdä myös seuraavat jäämästä.
24486: arvonvähennykset: 64-69 §.
24487: 1) muun veronalaisen tulon, kuin varsi- (Kuten hallituksen esityksessä.)
24488: naisen maa- ja metsätaloustulon hankkimi-
24489: sessa käytettyjen rrukennusten, alusten, ko- 70 §.
24490: neiden, kaluston ja työ·välineiden sekä mui- (1-3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
24491: den niihin verrattavien esineiden ynnä vas- Jos verovei vollisen tuloon on sisältynyt
24492: tiketta vastaan hankitun patentti- ja muun osinkoa tai osuuspääoman korkoa, vähennet-
24493: sellaisen oikeuden arvon vähentyminen; sekä täköön hänelle 1 mom. mukaan määrätystä
24494: 2) kaivosten, kivilouhosten, turvesoiden, verosta 30% osingon ja sanotun koron Y'h-
24495: savialueiden ja muun sellaisen omaisuuden teismäärästä (vähennys kaksinkertaisen vero-
24496: käyttämisestä johtunut ainesarvon vähenty- tuksen lieventämiseksi).
24497: minen.
24498: Asetuksella annetaan tarkempia määräyk- 71 §.
24499: siä 1 momentissa tarkoitettujen arvonvähen- (Kuten hallituksen esityksessä.)
24500: nysten suuruudesta.
24501: Milloin tärkeä yleinen etu sitä vaatii, val-
24502: tioneuvosto voi asettamillaan ehdoilla myön- 72 §.
24503: tää verovelvolliHelle oikeuden lukea määrä- Yhteisö suorittaa veroa tulon perusteella
24504: vuosina hyväikseen edellä 1 ja 2 kohdissa 25 prosenttia verotettavan tulonsa määrästä
24505: tarkoitetusta omaisuudesta säännönmukaista (yhteisön tuloverokanta).
24506: suuremmat arvonvähennykset. Tähän valtio- Varallisuuden perusteella ma:ksettavaa ve-
24507: neuvoston päätökseen älköön haettako muu- roa yhteisö suorittaa neljä tuhannelta (yhtei-
24508: tosta. sön varallisuusverokanta).
24509: 42-62 §.
24510: (Kuten hallituksen esityksessä.) 73-128 §.
24511: (Kuten hallituksen esityksessä.)
24512: 63 §.
24513: ,Jos edellä tässä laissa säädettyjen vähen- 129 §.
24514: lJysten jälkeen kotimaisen yhteisön tulo on (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
24515: alle kahden miljoonan markan tai varallisuus Lääninverolautakunnan tulee kuitenkin
24516: alle kahdentoista miljoonan markan, luetaan määrätä valtion- ja kunnallisvero 130 §: ssä
24517: edellisessä tapauksessa verotettavwksi tuloksi tarkoitetulle verovelvolliselle sekä kunnallis-
24518: ainoastaan yhtä monta täyttä prosenttia yh- vero 48 § :ssä tarkoitetussa tapauksessa.
24519: teisön tulosta, kuin siihen sisältyy kahden- Asetuksessa voidaan lisäksi määrätä vero-
24520: 1
24521:
24522:
24523: kymmenentuhannen markan määriä ja jäl- lautakunta alistamaan muulloinkin verotus
24524: kimmäisessä tapauksessa verotettavaksi va- lääninverolautakunnan ratkaistavaksi.
24525: rallisuudeksi yhtä monta täyttä pros·enttia (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
24526: yhteisön varallisuudesta, kuin siihen sisältyy
24527: sadankahdenkymmenentuhannen markan 130-200 §.
24528: määriä. (Kuten hallituksen esityksessä.)
24529:
24530: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
24531:
24532: T. A. Wiherheimo. Päiviö Hetemäki.
24533: Hugo Nuorsaari. T. Junnila.
24534: 1143
24535:
24536: IV,544, - Lak. al. N:o 100.
24537:
24538:
24539:
24540:
24541: Hetemäki ym.: Ehdottts vemlaiksi.
24542:
24543:
24544: E d u s k u n n a 11 e.
24545:
24546: HalHtuksen esityksessä uudeksi verolailksi rakennusten, asukkaille. Nyt voimassa oie-
24547: on asunto-os•alkeyhtiön ja asunto-osuuskun- van tilapäisen verovapauden päätyttyä jou-
24548: nan sekä niihin verrattavan yhteisön omai- tui:sivat nämä yhteisöt näet suo·rittamaan
24549: suuteen kohdistuvan kaksinkertaisen vero- veroa tulon perusteella täysimäärä:isenä
24550: tuksen lieventämiseksi ehdotettu, että mil- siitä osasta osalrkailtaan kantamiaan yhtiö-
24551: loin sellaisen yhte.isön omista.man :raken- vast:ikkeita, joka käytetään yhteisön vel-
24552: ll11ksen asuinhuoneistojen yhteenlasketus,ta kojen kuolettamiseen. Tämä merkitsisi itse
24553: lattiapinta-alasta tulovuoden päruttyessä on asi:assa sitä, että esim. Aravayhtiö joutuisi
24554: osakkaiden tai jäsenten omassa käytössä lyhentäessään valtiol:ta saatua lainaa suo-
24555: enemmän kuin neljäsosa, niiden varallisuu- rittamaan tämän johdosta aina lähes saman
24556: den perusteella suo.ritettavaa veroa on alen- maaran tuloveroa valtiolle ja kunnalle.
24557: nettava yhtä monella prosentilla kuin osa- Kaksinkertaisen verotuksen lieventäminen
24558: kasten tai jäsenten käytössä olevien asuin- olisi sen vuoksi ulotettava koskemaan myös
24559: huoneistojen pinta-ala on rakennuksen kyseisten asuntoyhteisöjen tuloverotusta sa-
24560: asuinhuoneistojen yhteenlasketusta lattia- man perasteen mukaan, jota hallitus esit-
24561: pinta-alasta. Tämä tietää merkittävää huo- tää sovelle:ttavaksi niiden varallisuusveTo-
24562: jennusta 81I'äiden mainittujen yhteisöjen tuksessa.
24563: osal{'kaille ja jäsenille. Edellä sanottuun viitaten ehdotamme,
24564: 'Se ei kuitenkaan tuota .kovinJkaan suurta
24565: helpotusta vaikeimmassa asemassa olevien että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24566: vel1kaisten talojen, kuten A:rava-talojen ja van lakiehdotuksen:
24567: muiden uusien asuntoyhteisöjen omistamien
24568:
24569:
24570: Verolaki.
24571: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjä:Tjes,tyksen 68 §: ssä
24572: määrätyllä tavalla, säädetään:
24573: 1-72 §. 72 §: n mukaan suodtettavaa veroa on alen-
24574: (Kuten hallituksen esityksessä.) nettava yhtä monella prosentilla kuin osa-
24575: kasten tai jäsenten omassa käytössä olevien
24576: 73 §. asuinhuoneistojen pinta-ala on rakennuksen
24577: Asun to-osaJkey h tiön, asunto-osuuskunnan, asuinhuoneistojen yhteenlasketusta lattia-
24578: puolikunnallisen asuntoyhtiön ja '5 päivänä pinta-alasta.
24579: helmikuuta 1926 annetun asunto-osakeyhtiö- (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
24580: lain (30/26) 2r5 § :ssä tarkoitetun osakeyh-
24581: tiön, jonka omistaman rakennuksen asuin- 74 ja 715 §.
24582: huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta- (Kuten hallituksen esity:ksessä.)
24583: alasta oli tulovuoden päättyessä osakkaiden 76 §.
24584: tai jäsenten omassa käytössä enemmän kuin ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
24585: neljäsosa, tulon ja varallisuuden perusteella Asunto-osakeyhtiön, asunto-osuuskunnan,
24586: 1144 IV,544. - Verolaki.
24587:
24588:
24589: puolikunnallisen asuntoyhtiön ja 5 pa1vana kuin osakasten tai jäsenten omassa käytössä
24590: helmikuuta 1926 annetun asunto-osakeyh- o]evien asuinhuoneistojen pinta-ala on ra-
24591: tiölain ( 30/26) 25 § : ssä tarkoitetun osake- kennuksen asuinhuoneistojen yhteenlaske-
24592: yhtiön, jonka omis,taman rakennuksen otusta lattiapinta-a1asta. Jos tällöin saadaan
24593: asuinhuoneistojen yhteenlasketusta lattia- veroäyrin osia, on ne jätettävä pois las-
24594: pinta-alasta oli tulovuoden päättyessä osak- kusta.
24595: lkaiden tai jäsenten omassa käytössä enem- 77-200 §.
24596: män kuin neljäsosa, veroäyrien lukumäärää (Kuten hallituksen esity!ksessä.)
24597: on alennettava yhtä monella prosentilla
24598:
24599: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
24600:
24601: Päiviö Hetemäki. Felix Seppälä.
24602: T. A. Wiherheimo. C. A. öhman.
24603: Niilo Honkala. T. Junnila.
24604: 1145
24605:
24606: IV,545. - Lak. al. N:o 101.
24607:
24608:
24609:
24610:
24611: Junnila ym..: Ehdotus vero laiksi.
24612:
24613:
24614: Eduskunnalle.
24615:
24616: Sodan päättymisen kansantaloudellemme tellut vielä se, että ns. vakautetun ja ns.
24617: ja valtiontaloudellemme asettamien poik- vakauttamattoman tulon erilaista verotta-
24618: keuksellisten rasitusten takia verotusta on mista, jolla omaisuuveroa on meidän tulo- ja
24619: sodanjälkeisinä vuosina ollut pakko pitää omaisuusverojärjestelmässämme vanhastaan
24620: monin verroin ankarampana, kuin normaali- perusteltu, esitetään hallituksen verolakiesi-
24621: oloissa on mahdollista. V erotaakka on pyrit- tyksessä toteutettavaksi osittain toisella ta-
24622: tävä alentamaan normaalille tasolle sitä mu- valla, siten nimittäin, että vakauttamatto-
24623: kaa, kuin nämä sodanjälkeiset erikoisrasituk- illan tulon saajan sallitaan ennen veron
24624: set lakkaavat. Näistä erikoisrasituksista eräs määräämistä tehdä tulosta tietty ns. työtulo-
24625: raskaimpia, sotakorvaussuoritukset, päättyy vähennys. Tällöin olisi vakautetun tulon
24626: juuri näinä päivinä. Näin ollen eivät viime lisäveroksi tarkoitettua omaisuusveroa vas-
24627: vuosien suuret sotakorvausmenot enää rasita taavasti lievennettävä.
24628: valtion menotaloutta kuluvan vuoden jäl- Jos fyysillisten henkilöiden tulovero-
24629: keen. Tämän vuoksi on luonnollista ja vält- asteikkoa lievennettäisiin alempana olevan
24630: tämätöntä, että ennen kaikkea välitöntä ve- asteikkoehdotuksen mukaisesti, se vähentäisi
24631: rorasitusta, joka raskaimmin painaa kaikkia tulo- ja omaisuusveron vuotuista tuottoa
24632: veronmaksajapiirejii, pyritään heti alenta- tehtyjen laskelmien mukaan n. 5 miljardilla
24633: maan siten, että tästä johtuva verotulojen markalla. Vastaavasti alempana tehty ehdo-
24634: vähennys suunnilleen vastaa viime vuosien tus fyysillisten henkilöiden omaisuusvero-
24635: sotakorvausmenojen suuruutta. Jotta val- asteikon lieventämisestä alentaisi verontuo-
24636: tiontalouden tasapaino ei tämän vuoksi vaa- ton n. 1 miljardilla markalla. Kun saman-
24637: rantuisi, olisi ehdottomasti huolehdittava aikaisesti tehdyssä edustaja Wiherheimon
24638: siitä, että valtion muita menoja ei sota- ym. aloitteessa on lisäksi ehdotettu eräiden
24639: korvausmenojen poistuessa päästetä vastaa- juriidisten henkilöiden tulo- ja omaisuus-
24640: vasti kasvamaan. verotuksen lieventämistä, nämä veronalen-
24641: Tätä välttämätöntä tarvetta välittömän nukset yhteensä vastaisivat suunnilleen sitä
24642: verotuksen alentamiseen ei kuitenkaan ole määrää, jolla sotakorvausmenojen poistumi-
24643: otettu lainkaan huomioon hallituksen esityk- nen supistaa valtion menoja. Nämäkään
24644: sessä uudeksi verolaiksi. Siitä huolimatta, alennukset eivät vielä palauttasi tulo- ja
24645: että kysymys on pysyväiseksi tarkoitetusta omaisuusverotustamme normaaliselle tasolle,
24646: verolaista, fyysillisten henkilöiden tulovero- ja uusi alennus olisi toimitettava sitten, kun
24647: asteikko on pysynyt entisellään eli paljon eräät muut sodasta aiheutuvat poikkeuksel-
24648: ankarampana kuin esimerkiksi vuoden 1943 liset menoerät, lähinnä siirtoväen korvaus-
24649: tulo- ja omaisuusverolaissa, joka kuitenkin obligaatioiden lmoletusten ja indeksihyvitys-
24650: oli säädetty keskellä sotaa ja näin ollen ten suorittaminen, poistuvat vastaavalla ta-
24651: sodanaikaista erityisen suurta valtion vero- valla valtion tulo- ja menoarviosta.
24652: tulojen tarvetta silmälläpitäen. Omaisuus- Edellä esitetyn perusteella ehdotamme,
24653: verotuksessakin on niin ikään esitetty vain
24654: mitätöntä alentamista. Omaisuusveron huo- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24655: mattavasti suurempaa alentamista olisi ylei- van lakiehdotuksen:
24656: sen veronalennuspyrkimyksen lisäksi perus-
24657: 1146 IV,545. - Verolaki.
24658:
24659:
24660: Verolaki
24661: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 §: ssä
24662: määrätyllä tavalla, säädetään:
24663: 1-42 §. 70 §.
24664: (Kuten hallituksen esityksessä.) Veroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli
24665: 69 ja 72 §: ssä ei toisin säädetä, seuraavan
24666: 43 §. tuloveroasteikon mukaan:
24667: (Kuten lakialaitteessa n:o 96.)
24668: 44--69 §.
24669: (Kuten hallituksen esityksessä.)
24670: Veroluokka
24671: I II III
24672: ~
24673: b
24674: ... ~
24675: s da d:> • ol
24676: ~SE~
24677: b ~ da d:> • ol b ~~·ol
24678: ~§~S ~SE~
24679: ~
24680: ;_;::§~S ol :::1 .,.,
24681: V erotettu tulo ~o@ ..., 00
24682:
24683: P.~·r"-J~ ~ =~ ~ f> ~ .~ ~ c~:Q3 ~ ~ '"5 -~ C'3 c~:~ ~
24684: mk .,.,ol;::l ~1>.~ 0 ..,ol;::l ~ ~ 0
24685: .,_,o;l;::l
24686: ~ ~0
24687: ~ ·oj ~ ~ • ~:ol ~:ol~~ • >:1 :ol ~ :ol ;;~ b @'~ >:1
24688: ~-~~~ ~-~ 5 § ~~r;r§ 0 ol 1> >:1
24689: ~ ·~ Q) 0 ~~~~ 8 ·~ Q) 0
24690: > ~ > ~ ~- > ~ > ~ ~- > .;.:: > ~ >=~-
24691: 120,000- 160,000 400 6
24692: 160,000---- 200,000 2,800 8 400 6,5
24693: 200,000-- 300,000 6,000 11 3,000 9 500 7,5
24694: 300,000- 400,000 17,000 13 12,000 10 8,000 8
24695: 400,000- 600,000 30,000 15 22,000 12 16,000 10
24696: 600,000- 800,000 60,000 18 46,000 15 36,000 12
24697: 800,000- 1,000,000 96,000 22 76,000 17 60,000 15
24698: 1,000,000- 1,500,000 140,000 24 110,000 20 90,000 18
24699: 1,500,000- 2,000,000 260,000 28 210,000 26 180,000 24
24700: 2,000,000- 4,000,000 400,000 34 340,000 30 300,000 28
24701: 4,000,000-10,000,000 1,080,000 37 940,000 36 860,000 34
24702: 10,000,000-20,000,000 3,300,000 41 3,100,000 41 2,900,000 41
24703: 20,000,000 tai enemmän 7,400,000 46 7,200,000 45 7,000,000 44
24704:
24705: (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
24706: 71 §. 4,000,000- 6,000,000 8,000 5
24707: Veroa varallisuuden perusteella suorite- 6,000,000- 8,000,000 18,000 6
24708: taan, mikäli 69 ja 72 § : ssä ei toisin säädetä, 8,000,000-10,000,000 30,000 7.5
24709: seuraavan varallisuusveroasteikon mukaan: 10,000,000-15,000,000 45,000 9
24710: 15,000,000-20,000,000 90,000 10
24711: Verotettava varallisuus, 20,000,000-40,000,000 140,000 11
24712: mk 40,000,000--60,000,000 360,000 13
24713: 60,000,000 tai enemmän 620,000 15
24714:
24715: 1,000,000- 2,000,000 72-200 §.
24716: 2,000,000- 4,000,000 (Kuten hallituksen esityksessä.)
24717:
24718: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
24719:
24720:
24721: T. Junnila. T. A. Wiherheimo. Päiviö Hetemäki.
24722: 1147
24723:
24724: IV,546. - Lak. al. N:o 102.
24725:
24726:
24727:
24728:
24729: Soininen ym. : Ehdotus vero laiksi.
24730:
24731:
24732: E d u s k u n n a ll e.
24733:
24734: Voimassa olevan lainsäädännön mukaan ovat kauan kestäneen pulakauden ja saan-
24735: ovat kunnalliset osakeyhtiöt verovelvollisia nöstelyajan kuluessa päässeet huomattavasti
24736: niin hyvin tulo- ja omaisuusverotuksessa rappeutumaan. Sotien jälkeen rakennetuilla
24737: kuin kunnallisverotuksessakin. Ne on tarkoi- sähkölaitoksilla taas on kestettävänään alku-
24738: tettu jättää verovelvollisiksi myös äskettäin aikojen vaikeudet, vaikka niiden toimintaa
24739: eduskunnalle annetussa uudessa verolaki- onkin koetettu keventää valtion myöntämillä
24740: ehdotuksessa (Hall. es. 1952 Vp. N:o 38). avustuksilla. Näiden laitosten toimintahan-
24741: Toisaalta ovat kunnat, kuntayhtymät ja ikun- kaluudet vaikeuttavat myös uusien saman-
24742: tainliitot tähän hallituksen esitybeen sisäl- laisten yritysten perustamista ennestään säh-
24743: tyvän lakiehdotuksen mukaan verovapaita köistämättömille seuduille.
24744: silloinkin, kun ne harjoittavat liiketoimin- Niin kuin edellä todettiin, ovat kunnat,
24745: tana pidettävää toimintaa. jos ne perustavat sähkövoiman jakelusta
24746: Kunnallisista osakeyhtiöistä on sähkövoi- huolehtivan laitoksen omissa nimissään tai
24747: man jakelusta huolehtivien yhtiöiden katsot- kuntayhtymän tai kuntainliiton muodossa,
24748: tava olevan erityisasemassa. Maan suhteelli- hallituksen verolakiehdotuksen mukaan vero-
24749: sen harvan asutuksen johdosta sähkönjakelu- vapaita. Toisinaan saattaisi tällaisten lai-
24750: laitosten kustannukset tulevat näet varsinkin tosten toiminta kuitenkin olla joustavammin
24751: harvemmin asutuilla seuduilla suhteettoman organisoitavissa perustamalla tarkoitusta var-
24752: kalliiksi. Näin ollen tämä jakelutoiminta ei ten yhden tai useamman kunnan muodos-
24753: voi muodostua taloudellisesti kannattavaksi tama osakeyhtiö. Varsinkin maaseudun säh-
24754: toiminnaksi, ellei sähkön hintoja tahdota köistämisen nopeammaksi täydelliseksi to-
24755: nostaa suhteettoman korkeiksi. Se orrkin sa- teuttamiseksi ja siitä aiheutuvan taloudelli-
24756: notuilla seuduilla kehittynyt hitaasti ja jää- sen kehityksen edistämiseksi olisi siis myös
24757: nyt miltei kokonaan kuntien huollettavaksi, tällaiset osakeyhtiömuodossa toimivat kun-
24758: ja ovat kunnat sitä varten usein perustaneet nalliset sähkövoiman jakelulaitakset järjes-
24759: juuri osakeyhtiöitä. Näiden yhtiöiden toi- tettävä v,erovapaiksi.
24760: minta on siten yleensä muodostunut sellai- Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
24761: seksi, että sitä on pidettävä julkiseen hallin- tiopäiväjärjestyksen 32 §: ään sekä eduskun-
24762: totoimintaan verrattavana yleishyödyllisenä nalle vastikään annettuun, edellä mainittuun
24763: toimintana. hallituksen verolakiesitykseen ehdotamme,
24764: Yleensä nämä sähkönjakeluyhtiöt toimivat
24765: vaikeassa taloudellisessa asemassa. Ennen so- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24766: tia rakennettujen sähkölaitosten verkostot van lakiehdotuksen:
24767:
24768:
24769:
24770: Verolaki.
24771: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 § :ssä
24772: määrätylllä tavalla, säädetään:
24773: 1-15 §. 16 §.
24774: (Kuten hallituksen esityksessä.) Sekä tulon että varallisuuden perusteella
24775: 72
24776: 1148 !V,5·i6. - Verolaki.
24777:
24778:
24779: suoritettavasta verosta ovat vapaat, mikäli kassa sekä sähkövoiman jakelusta huolehtiva
24780: jäljempänä ei toisin säädetä: osakeyhtiö, jossa vain kunnat voivat olla
24781: (1 mom. 1 kohta kuten hallituksen esityk- osa;keenomistajina, ja yleisradiotoimintaa
24782: sessä.) harjoittava kotimainen yhteisö;
24783: 2) kotimainen kunnallinen yhdyskunta, (3-4 kohta kuten hallituksen esityksessä.)
24784: evankelisluterilainen ja kreikkalaiskatolinen (2-3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
24785: kirkko sekä niiden seurakunta samoin kuin
24786: muu uskonnollinen yhdyskunta, niin myös 17-200 §.
24787: tiekunta, lainajyvästö, siemenrahasto, arme- (Kuten hallituksen esityksessä.)
24788: liaisuuslaitos, sairaus- ja hautausavustus-
24789:
24790: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
24791:
24792: Heikki Soininen. Artturi Koskinen.
24793: Arvi Ahmavaara. M. 0. Lahtela.
24794: H. A. Kannisto. Eino Rytinki.
24795: Oskari Lehtonen. Yrjö Hautala.
24796: Aaro Kauppi. Eino Palovesi.
24797: Tahvo Rönkkö. Viljami Kalliokoski.
24798: 0. Muikku. T. N. Vilhula.
24799: Juho Karvonen. Eino Raust·e.
24800: Arvi Ikonen.
24801: 1149
24802:
24803: IV,547. - Lak. al. N:o 103.
24804:
24805:
24806:
24807:
24808: Kähönen ym.: Ehdotus verolaiksi.
24809:
24810:
24811: E d u s k u n n a B e.
24812:
24813: Sotapalveluksesta tai muuten sotatoi- sin ja vanhentunein, 75% elinkoron maa-
24814: mesta aiheutuneen ruumiinvamman, sa~irau rästä jää verotuksen uLkopuolelle, jotapaitsi
24815: den tai kuolemantapauksen perusteella va- amputoitujen ikorvaukset ova>t sielläkin ko-
24816: hingoittuneelle tai sairastlmeelle tai hänen konaan veroista vapaat.
24817: omaisilleen maksettavat ko,rvaukset ovat Edelläolevan perusteella olisi uuden vero-
24818: vuodesta 1940 lähtien olleet kokonaisuu- lain 37 §: ään, sen 11, 12 ja 13 kohtiin otet-
24819: dessaan verosta vapaata tuloa. MikäJli nyt tava sitä tarkoittavat määräykset.
24820: mainittuja korvauksia alettaisiin pitää ve- Vammasta tai sairaudesta aiheutuvan työ-
24821: rotettavana tulona sikäli kuin niiden vuo- kyvyttömyyden määrittelemiseksi käy,tetty
24822: tuismäärä ylittää 75,000 markkaa, tietäisi ns. työkyvyttömyys- eli haitta-aste on lä-
24823: tämä itse asiassa sitä, että lkyseessäolevan hinnä korvausasioiden käsittelyn helpotta-
24824: sodasta eniten kärsimään joutuneen, kark- miseksi luotu tenreettista laatua oleva
24825: kia kansalaispiirejä ja yhteiskuntaluokkia konstruktio, mikä ei läheskään aina riitä
24826: edustavan väestöryhmän varkeutuneen toi- osoittamaan vamman tai saiTauden asian-
24827: meentulon parantamiseksi tarkoitettu, lailla omaiselle aiheuttamaa todellista haittaa.
24828: turvattu etu peruutettaisiin, jolloin tästä Näin esimerkiksi ruumiillisen työn tekijälle
24829: joutuisiv8!t kärsimään ensi sijassa heikoim- pienen työkyvyttömyysasteen mukaan ko~r
24830: massa taloudellisessa asemassa olevat per- vattavasta raaja- tai nivelvammasta on
24831: heelliset vaikeavammaiset, lähinnä tekojäse- usein ammatin tai elinkeinon harjoittami-
24832: niä ja muita apunevoja käyttävät sotainva- sessa paljon suurempaa haittaa kuin mi:tä
24833: Hidit. Lisäksi :tämä tekisi mahdottomaksi teoreettisesti määritelty työkyvyttömyys-
24834: elinkoron kapitalisoimisen, mikä suurelle aste osoittaa. Näin ollen on oikein ja koh-
24835: sotainvaliidien joukolla on muodostanut ai- tuullista, että myöskin ne invaliidit, joiden
24836: noan mahdollisuuden oman kodin rakenta- haitta-aste ei ylitä 20 prosenttia, saavat
24837: misen tai ammatin harjoittamiseksi tarvit- tehdä verotettavista ~tuloistaan työkyvyttö-
24838: tavan kiinteistön tai muun välineistön han- myysastettaan vastaavan ns. invaliiditeet-
24839: kinnan rahoittamiseksi. Tämän vuoksi on tivähennyksen. Tämän ~takia verolain
24840: pidettävä oikeana ja kohtuullisena, että nyt 44 §: n 4: s kohta olisi hyväksyttävä sellai-
24841: puheenaoleva korvaus invaliidirahan tavoin sena, että invaliidi, jonka työkyvyttömyys-
24842: kokonaisuudessaan pysytetään verosta va- aste tai haitta-aste on 100 %, saisi vero-
24843: paana tulona. Näin sitä1kin suuremmalla tettavasta tulostaan vähentää 100,000 mark-
24844: syyllä, koska elinkorot lisineen yleensä kaa, ja jos työkyvyttömyysaste on pie-
24845: kaikkien maiden vastaavassa lainsäädän- nempi, olisi vähennysmäärä laskettava vas-
24846: nössä on pysytetty verotettavan tulon pii- taavasti 100,000 markasta.
24847: rin ulkopuolella. Tiettävästi näin on asian Edellä esitetyn perusteella kunnioittaen
24848: laita Israelissa, Italiassa, Itävallassa, Jugos- ehdotamme,
24849: laviassa, Kanadassa, Kreikassa, Länsi-Sak-
24850: sassa, Ranskassa ja U.S.A:ssa. Turkissakin, että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24851: missä sotainvaliidihuoltolaki on puutteelli- van lakiehdotuksen:
24852: 1150 IV,547. - Verolaki.
24853:
24854:
24855: Verolaki.
24856: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 §: ssä
24857: määrätyllä tavalla, säädetään:
24858: 1-36 §. ei silloinkaan, kun korvaus suoritetaan eläk-
24859: (Kuten hallituksen esityksessä.) keenä tai elinkorkona, paitsi siltä osalta
24860: kuin sen vuotuismäärä ylittää 75,000 mark-
24861: 37 §. kaa.
24862: V eronalaiseksi tuloksi ei katsota valtion (14 kohta kuten hallituksen esityksen 12.)
24863: eikä kunnallisverotuksessa : (15 kohta kuten hallituksen esityksen 13.)
24864: (1-10 kohta hallituksen esityksen mu- (16-20 kohta kuten hallituksen esityk-
24865: kaisina.) sen 14-18 kohta.
24866: 11) rikoslain 9 luvun 2 :n 1 ja 3 koh- 38-43 §.
24867: dassa mainittuja ja niihin verrattavia va- (Kuten hallituksen esityksessä.)
24868: hingonkorvauksia eikä muista esinevahin-
24869: goista suoritettavia korvauksia lukuunotta- 44 §.
24870: matta 32 §: n 2 momentin 2 kohdassa tar- (1-3 kohta kuten hallituksen esityk-
24871: koitettua vahingonkorvausta; sessä.)
24872: 12) korvausta, mikä on kertakaikkisena tai 4) Invaliidi, jonka työkyvyttömyys- tai
24873: jatkuvana suoritettu sotapalveluksesta taikka haitta-aste on sataprosenttinen, 100,000
24874: muuten sotatoimesta aiheutuneen ruumiin- markkaa, tai jos sanottu psosenttimäärä on
24875: vamman, sairauden tai kuolemantapauksen pienempi, tätä prosenttimäärää vastaavan
24876: johdosta joko valtion tai yleishyödyllisten osan 100,000 markasta (invaliiditeettivähen-
24877: yhtymäin varoista vahingoittuneelle itselleen nys).
24878: tai hänen omaisilleen; (5-8 kohta kuten hallituksen esityk-
24879: 13) mitä muussa kuin edellä 12 kohdassa sessä.)
24880: on saatu sairauden tai vamman johdosta, 45-200 §.
24881: korvauksena vakuutuslaitoksesta tai valtiolta, (Kuten hallituksen esityksessä.)
24882:
24883: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
24884:
24885: Urho Kähönen. Toivo Antila.
24886: Juho Tenhiälä. Antti J. Rantamaa.
24887: Martti J. Huttunen. Kalervo Saura.
24888: Nestori Kaasalainen. Aune Innala.
24889: 1151
24890:
24891: IV,54s. - Lak. al. N:o 104.
24892:
24893:
24894:
24895:
24896: A. Simonen ym.: Ehdohts verolaiksi.
24897:
24898:
24899: E d u s k u n n a ll e.
24900:
24901: Hallituksen esitykseen verolaiksi (esitys menoista toistaiseksi olisi vain 45% ja kun-
24902: n:o 38), jolla pyritään valtion ja kunnan nan osuus 40 %, on kuntien osuus ilmeisesti
24903: verotuksen yhdistämiseen, sisältyy eräitä määrätty kohtuullista raskaammaksi. Erityi-
24904: säännöksiä, joiden on katsottava olevan siinä sesti on todettava, että huoneistojen luovut-
24905: määrin maan kuntien ja niiden jäsenten etu- taminen vastikkeetta merkitsee kunnalle
24906: jen vastaisia, ettemme voi hyväksyä esitystä suurta taloudellista rasitusta. Lisäksi näyt-
24907: eduskuntakäsittelyn pohjaksi. Tämän vuoksi tää olevan tarkoitus, että verotoimistot jou-
24908: olemme pitäneet tarpeellisena erityisen laki- tuisivat niin kuin nykyäänkin huolehtimaan
24909: ehdotuksen esittämistä tässä asiassa. myös perintö- ja lahjaverotuksesta. Niin
24910: Kun otetaan huomioon, että itseverotus- ikään on valtiolle viime vuosina kannettu
24911: oikeus on kunnallisen itsehallinnon perus- lukuisia ylimääräisiä veroja, jotka myös li-
24912: tana ja että verotusten yhdistäminen olisi säisivät verotoimistojen kustannuksia. On
24913: tullut pyrkiä toteuttamaan siten, ettei olen- selvää, ettei tällaisten verojen maksuunpa-
24914: naisesti loukattaisi kuntien itsehallinnollista nosta aiheutuvilla kustannuksilla saisi rasit-
24915: verotusoikeutta, on todettava, että hallituk- taa kuntia, joille näistä menoista ei tule
24916: sen esityksen hyväksyminen merkitsisi val- mitään tuloakaan.
24917: tion ja sen viranomaisten vaikutusvallan Kaikkein pahimmin väestökeskusten oi-
24918: huomattavaa lisääntymistä verotuksessa siltä- keuksia loukkaava ehdotus sisältyy kuntien
24919: kin osin kuin kysymyksessä on kunnallis- keskusrahaston perustamiseen. Tästä rahas-
24920: vero. Epäilykset siitä, että verotusten yhdis- tosta lienee tarkoitettu jakaa avustuksia
24921: täminen vaikuttaisi supistavasti kunnallisen pääasiassa Pohjois-Suomen heikossa taloudel-
24922: itsehallinnon tärkeänä osana olevaan taksoit- lisessa asemassa oleville kunnille. Luonnol-
24923: tamisoikeuteen, ovat näin osoittautuneet pe- lista on, ettei näitä kuntia saa jättää Y'ksi-
24924: rustelluiksi. nään ponnistelemaan vaikeuksiensa kanssa,
24925: Hallituksen esityksen mukaan olisi vero- mutta kun varat tähän toimintaan esityksen
24926: lautakunnassa valtion määräämillä jäsenillä mukaan olisi hankittava siirtämällä eräiden
24927: enemmistö. Kun verolautakunnan puheen- veroveivollisten kunnallisvero perustettavaan
24928: johtajan asema verolautakunnassa on varsin keskusrahastoon, ei tällaista pyrkimystä
24929: keskeinen ja hänen vaikutusvaltansa suuri, voida hyväksyä. Keskusrahastoa koskevia
24930: olisi pidettävä riittävänä, että valtion mää- säännöksiä laatiessaan hallitus ei liene kiin-
24931: räämien jäsenten lukumäärä yhdessä puheen- nittänyt tarpeellista huomiota niiden kunta-
24932: johtajan kanssa olisi vain puolet lautakun- muotojen keskimääräistä huomattavasti ras-
24933: nan koko jäsenmäärästä. Tämän vuoksi ehdo- kaampiin kunnallisiin rasituksiin, jotka kun-
24934: tamme lakiin tätä tarkoittavan muutoksen. tamuodot keskusrahaston hyväksi joutuisivat
24935: Esityksen mukaan kuntien olisi suoritet- verotulojaan menettämään. Kun ei kuiten-
24936: tava 40 % vero- ja tutkijalautakuntien sekä kaan voida pitää oikeana, että eräät verovel-
24937: verotoimistojen kustannuksista ja sen jäl- volliset vapautuisivat kokonaan kunnallis-
24938: keen, 'kun myös kirkollisverotus olisi yhdis- verosta, olisi 15 §: ssä tarkoitettujen verovel-
24939: tetty valtion- ja kunnanverotukseen, 35 % vollisten osalta säädettävä, että pykälässä
24940: sanotuista kustannuksista, minkä lisäksi sen mainitut verovelvolliset suorittavat kunnai-
24941: kunnan, jossa verotoimisto sijaitsee, olisi Hsveronsa valtion kassaan. Samalla kun
24942: yksin kustannettava verotoimistolle huoneisto. ehdotamme keskusrahastoa koskevien sään-
24943: Kun valtion osuus muista paitsi huoneisto- nösten poistamista laista, ehdotamme 15 § : ää
24944: 1152 IV,548. - Verolaki.
24945:
24946:
24947: muutettavaksi siten, että pykälässä tarkoite- tön sijaitseruispaikkakunnan verolautakunta
24948: tut verovelvolliset suorittavat kunnallisve- saisi itse lopullisesti määrätä liike- tai am-
24949: ronsa valtion kassaan. Samoin ehdotamme, mattitoiminnassa käytetyistä kiinteistöistä
24950: että näiden verovelvollisten kunnallisvero maksettavaksi pantavaa veroa, vaan sen tu-
24951: määrätään Helsingin kaupungille vahviste- lisi lähettää ehdotuksensa lääninverolauta-
24952: tun veroäyrin hinnan mukaan. kunnalle, joka lopullisesti vahvistaisi kiin-
24953: Paitsi keskusrahaston perustamisesta aiheu- teistöistä suoritettavien veroäyrien määrän.
24954: tuvaa kunnallisten veroäyrien vähentymistä, Kun lääninverolautalmnnalla ei kuitenkaan
24955: vähenisivät nämä myös sen vuoksi, että kun- voida katsoa olevan mahdollisuuksia harkita
24956: nalla ei esityksen mukaan olisi enää oikeutta toisella paikkakunnalla sijaitsevien kiinteis-
24957: verottaa sitä varallisuuden lisäystä, joka on töjen laatua ja tuottavuutta, olisi sen ratkai-
24958: saatu lahjan, perinnön tai testamentin sussaan nojauduttava paikallisten verolauta-
24959: kautta, milloin se on tullut muulle kuin kuntien lausuntoihin. Kiinteistöitä asetetta-
24960: puolisolle tahi suoraan ylenevää tai alene- vien veroäyrien määrät pitäisi 130 § :ssäkin
24961: vaa polvea olevalle perilliselle. Sama seu- tarkoitettujen verovelvollisten osalta jättää
24962: raus aiheutuisi myös ns. köyhäinsadanneksen kiinteistön sij ai tsemispaikkakunnan vero-
24963: suorittamista koskevien säännösten kumoa- lautakunnan lopullisesti ratkaistavaksi. Py-
24964: misesta. Esityksen mukaan ei näistä syistä kälään ehdotetaan tätä tarkoittava muutos.
24965: aiheutuvaa tulojen vähentymistä ehdoteta Verolakiesityksen hyväksyminen tietäisi
24966: millään tavoin kunnalle korvattavaksi. Kat- kuntien verotulojen vähentymistä yleensä,
24967: sommekin sen vuoksi, että ei ole syytä selos- minkä lisäksi esityksessä on pyritty siirtä-
24968: tetuissa kohdissa poiketa voimassa olevan mään osa väestökeskusten kunnallisverotuk-
24969: lain säännöksistä, vallankaan kun ei ole esi- sella koottavia tuloja valtion kassan kautta
24970: tetty vakuuttavia syitä näiden muutosten toisille kunnille. Kun väestökeskuksille ei
24971: tarpeellisuudesta. näiden tulovähennysten korvaukseksi ole
24972: Veroennakkojen kannassa perittyjen vero- ehdotettu mitään uusia tuloja tai edes jon-
24973: jen tilitys valtion, kunnan ja kansaneläkelai- kin niille nykyisin kuuluvan kunnallisen teh-
24974: toksen kesken on lakiehdotuksessa tehty ko- tävän siirtämistä valtiolle, on esityksen näitä
24975: vin monimutkaiseksi. Kun valtio verolaki- kohtia pidettävä selvästi epäoikeudenmukai-
24976: esityksen kanssa saman aikaisesti Eduskun- sina ja kohtuuttomina.
24977: nalle annetun ennakkoperintälakiesityksen Kaiken sen perusteella, mitä edellä on
24978: (esitys n:o 39) mukaan saa huomattavan lausuttu, on todettava, etä pyrkimystä val-
24979: pitkäksi ajaksi korkovapaasti kunnan veroja tion- ja kunnallisverotuksen yhdistämiseen
24980: käytettäväkseen sekä lisäksi tässä aloitteessa siten, että tämän sinänsä toivattavan ja
24981: ehdotettujen, 15 §: ssä tarkoitettujen verovel- kauan odotetun uudistuksen ohella yritetään
24982: vollisten kunnallisveron kokonaan ja kaikki väestökeskusten moninaiset kunnalliset tehtä-
24983: ne veronpidätykset, joita vastaavia tuloja ei vät ja niistä aiheutuvat rasitukset säilyttäen
24984: ilmoiteta lopullisessa verotuksessa, olisi pidet- saada valtiolle kuntien kustannuksella talou-
24985: tävä kohtuullisena, että kunnalle heti, kun dellista etua, ei voida pitää hyväksyttävänä.
24986: tutkijalautakunnan työ ja veronkanto on Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
24987: päättynyt, suoritetaan kunnan osuus 100- tiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ehdotamme,
24988: prosenttisena. Näin vältyttäisiin vaivalloi-
24989: sen ja suuritöisen jakoluettelon laatimisesta. että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
24990: Lakiesityksen 130 § :n mukaan ei kiinteis- van lctkiehdotuksen:
24991:
24992: Verolaki
24993: ( Johtolause kuten hallituksen esityksessä.)
24994: I osasto. 13 §.
24995: Yleisiä säännöksiä. (Kuten 1 mom. hallituksen esityksessä.)
24996:
24997: 1-12 §, 14 §.
24998: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
24999: IV,u4S. - A. Simonen ym. 1153
25000:
25001: 15 §. Verolautakunnassa on puheenjohtaja, riit-
25002: Jos liikettä tai ammattia on harjoitettu tävä määrä varapuheenjohtajia sekä seitse-
25003: valtakunnassa siten, ettei sitä voida katsoa män tai useampia muita jäseniä, sen mukaan
25004: harjoitetun erityisesti missään kunnassa, tahi kuin valtiovarainministeriö, kunnallishalli-
25005: jos ulkomaisella yhteisöllä tai henkilöllä, tusta kuultuaan, määrää. Verolautakunnassa
25006: joka ei ole asunut valtakunnassa, on ollut voi kuitenkin olla vain puheenjohtaja, vara-
25007: henkilökohtaista tuloa täältä taikka jos puheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä, jos
25008: tulosta maksettavan veron 11 § :n 1 momen- kunnallishallitus pitää tätä määrää riittä-
25009: tin mukaan muutoin ei voida katsoa kuulu- vänä.
25010: van millekään tietylle kunnalle, verovelvol- ( 4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
25011: lisen on suoritettava kunnallisvero valtion
25012: kassaan. 82 §.
25013: 16-33 §. (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
25014: (Kuten hallituksen esityksessä.) V erolautakunnan puheenjohtajat, verolau-
25015: takunnan jäsenet ja varamiehet määrätään
25016: 34 §. ja valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
25017: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) Valtiovarainministeriö määrää niin monta
25018: Henkilökohtaiseksi tuloksi katsotaan kun- jäsentä ja varamiehet heille, että verolauta-
25019: nallisverotuksessa myös varallisuuden lisäys, kunnan puheenjohtaja yhdessä ministeriön
25020: joka on saatu lahjan, perinnön tai testamen- määräämien jäsenten kanssa muodostaa puo-
25021: tin kautta, milloin se on tullut muulle kuin let lautakunnan jäsenten kokonaisluvusta.
25022: puolisolle tai suoraan ylenevää tahi alenevaa Kunnallisvaltuusto valitsee verolautakunnan
25023: polvea olevalle perilliselle. muut jäsenet sekä varamiehen kullekin
25024: heistä.
25025: 35-36 §. (3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityk-
25026: (Kuten hallituksen esityksessä.) sessä.)
25027: 83-86 §.
25028: 37 §. (Kuten hallituksen esityksessä.)
25029: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota valtion-
25030: eikä kunnallisverotuksessa: 87 §.
25031: (1 kohta kuten hallituksen esityksessä.) Valtionasiamiehen tehtävänä on valvoa
25032: 2) mitä on saatu perintönä tai testamentin valtion sekä seurakuntien etua ja kunnan-
25033: nojalla taikka lahjana, paitsi 34 § :n 5 ja asiamiehen valvoa kunnan etua verotuksessa.
25034: 7 kohdassa sekä 34 §: n 2 momentissa tarkoi-
25035: tetussa tapauksessa. 88-92 §.
25036: ( 3-18 kohdat kuten hallituksen esityk- (Kuten hallituksen esityksessä.)
25037: sessä.)
25038: 38-77 §. 93 §.
25039: (Kuten hallituksen esityksessä.) (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk-
25040: sessä.)
25041: 78 §. Valtiovarainministeriö määrää lautakun-
25042: ( 1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk- taan valtionasiamiehen, jonka tulee huoleh-
25043: sessä.) tia myös kuntien sekä seurakuntien edun
25044: Edellä 15 §: ssä mainituissa tapauksissa valvomisesta.
25045: määrätään kunnallisvero Helsingin kaupun- ( 4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
25046: gille vahvistetun veroäyrin hinnan mukaan.
25047: 94--95 §.
25048: 79-80 §. (Kuten hallituksen esityksessä.)
25049: (Kuten hallituksen esityksessä.)
25050: 96 §.
25051: 81 §. Valtion ja kunnan sekä seurakunnan etua
25052: (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk- tutkijalautakunnassa valvovat verolautakun-
25053: sessä.) nassa toimivat valtion- ja kunnanasiamiehet.
25054: 1154 IV,54S. - Verolaki.
25055:
25056:
25057: 97-100 §. päätöksen teon päivästä. Kunnallishallituk-
25058: (Kuten hallituksen esityksessä.) sella ja seurakunnalla on valitusoikeus mai-
25059: nitun ajan kuluessa luettuna tiedoksi saami-
25060: 101 §. sesta.
25061: Tarkastusasiamies valvoo verotusta koske- (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
25062: via muutoksenhakuasioita lääninhallituksessa
25063: käsiteltäessä valtion, kunnan ja seurakunnan 150-157 §.
25064: etua. (Kuten hallituksen esityksessä.)
25065: 102-129 §.
25066: (Kuten hallituksen esityksessä.) 158 '§.
25067: (Kuten 1 mom. hallituksen esityksessä.)
25068: 130 §.
25069: Sen estämättä, mitä 129 § :ssä on kunnal-
25070: lisveron verotuspaikasta säädetty, tekevät 159 §.
25071: niissä tapauksissa, joissa liikettä tai ammat· Kannon jälkeen perittyjen Jaamren jaossa
25072: tia on harjoitettu kahdessa tai useammassa valtion, seurakunnan ja kansaneläkelaitoksen
25073: kunnassa siten, että siitä on suoritettava ve- kesken on vastaavasti noudatettava, mitä
25074: roa kullekin niistä, ehdotuksen sellaisesta 158 §: ssä on säädetty.
25075: liikke8stä tai ammatista pantavien vero-
25076: äyrien määristä ja niiden jakamisesta eri 160-167 §.
25077: kuntien kesken kaikkien mainittujen kun- (Kuten hallituksen esityksessä.)
25078: tien verolautakunnat ja lähettävät tämän
25079: ehdotuksensa sen läänin lääninverolautakun- 168 §.
25080: nalle, jossa verovelvollisella on asuntonsa ja Kantoviranomaisen on veronkannon ja
25081: kotipaikkansa. Tähän lääninverolautakun- tutkijalautakunnan työn päätyttyä viipy-
25082: nan on sen jälkeen vahvistettava liikkeestä mättä tilitettävä kunnalle koko maksuun-
25083: tai ammatista suoritettavien veroäyrien pantu kunnallisvero. Kunnalle suoritetta-
25084: määrä ja niiden jakaminen asianomaisten vasta määrästä on vähennettävä se, mitä sille
25085: kuntien kesken. ennakkoperintälain mukaan on etukäteen
25086: maksettu.
25087: 131-143 §. 169 §.
25088: (Kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
25089: 144 §.
25090: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 170 §.
25091: Valtion- ja kunnanasiamiehellä, verotar- Kannon jälkeen perityt määrät on tilitet-
25092: kastajana sekä kunnallishallituksella on niin tävä valtiolle, seurakunnalle ja kansaneläke-
25093: ikään oike.u.s hakea muutosta verotukseen. laitokselle ainakin kerran vuodessa sen mu-
25094: Niin ikään on seurakunnalla oikeus hakea kaisesti, kuin asetuksella määrätään. Tässä
25095: muutosta verotukseen, sikäli 'kuin kirkollis- tilityksessä on otettava huomioon myös se,
25096: veroa ei ole määrätty 1 § :n 2 momentissa mitä valtion viranomainen on seurakunnan
25097: tarkoitettujen perusteiden mukaan. puolesta verovelvolliselle takaisin suoritta-
25098: (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.) nut. Kunnan osalta otetaan takaisinmaksu
25099: tai veron korotus huomioon lähinnä seuraa-
25100: 145-148 §. vassa ennakkoverojen tilityksessä.
25101: (Kuten hallituksen esityksessä.)
25102: 171 §.
25103: 149 §. Mitä tässä osassa on sanottu verosta ja
25104: Lääninoikeuden päätöksestä on sillä, jota veroviranomaisesta, sovellettakoon myös kan-
25105: päätös koskee, lupa valittaa korkeimpaan hal- saneläkemaksuun ja vastaavasti kansaneläke-
25106: linto-oikeuteen 30 päivän kuluessa tiedoksi laitokseen.
25107: saamisesta. Valtion puolesta valitusoikeus
25108: on lääninhallitukseen määrätyllä tarkastus- 172-175 §.
25109: asiamiehellä saman ajan kuluessa luettuna (Kuten hallituksen esityksessä.)
25110: IV,548. - A. Simonen ym. 1155
25111:
25112: 176 §. vassa asiassa on voimassa. Milloin todista-
25113: Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön jaa on kuultu valtion puolesta, maksettakoon
25114: veronmaksukyky oman tai läheisen henkilön hänelle tuleva palkkio yleisistä varoista, sen
25115: sairauden, tapaturman tai muun sellaisen mukaan kuin korvauksesta todistajille val-
25116: syyn tähden on olennaisesti vähentynyt tionvaroista annetussa laissa (333/38) on
25117: taikka jos verovelvollinen on kuollut ja hä- säädetty. Todistajalle, jota on kuultu kun-
25118: neltä on jäänyt leski, turvattomia lapsia tai nan tai verovelvollisen puolesta, suorittakoon
25119: muita perillisiä, joiden elatus on ollut hänen palkkion asianomainen kunta tai verovelvol-
25120: ansionsa varassa, voi valtiovarainministeriö linen.
25121: sekä valtion- että kunnallisveron osalta 194-196 §.
25122: myöntää veron suorittamisen lykkäystä. (Kuten hallituksen esityksessä.)
25123: Jollei asiaa ole verotuksen yhteydessä tut-
25124: kittu voi valtionveron osalta valtiovarainmi- 197 §.
25125: nisteriö ja kunnallisveron osalta kunnallis- (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk-
25126: valtuusto taikka ohjesäännössä olevan val- sessä.)
25127: tuutuksen nojalla kunnallishallitus lopulli- Asetuksella säädetään, mistä ajankohdasta
25128: sesti myöntää myös osittaisen tai täydellisen lukien tätä la:kia on sovellettava evankelis-
25129: ·rapautuksen verosta. luterilaisen ja kreikkalaiskatolisen kirkon
25130: seurakuntien kirkollisverojen määräämiseen.
25131: 177-187 §. Niin kauan kuin näiden verojen määräämi-
25132: (Kuten hallituksen esityksessä.) nen ei tapahdu tämän lain mukaan, vastaa-
25133: vat 187 § :ssä tarkoitetuista kustannuksista
25134: 188 §. valtio 47, kunta 38 ja kansaneläkelaitos 15
25135: Samaan veropiiriin kuuluvista kunnista prosentista.
25136: tulee sen, jonka alueella veropiirin verotoi- 198-199 §.
25137: misto on, hankkia ja ylläpitää verotoimis- (Kuten hallituksen esityksessä.)
25138: tolle tarkoituksenmukainen huoneisto. Kun-
25139: tien on myös varattava vero- ja tutkijalauta- 200 §.
25140: kunnille niiden tarvitsemat kokoushuoneistot. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tam-
25141: Edellä 1 momentissa tarkoitettujen huo- mikuuta 195 ja sillä kumotaan 19 päivänä
25142: neistojen ylläpidosta aiheutuviin vuotuisiin marraskuuta 1943 annettu tulo- ja omaisuus-
25143: kustannuksiin ottavat valtio, veropiiriin kuu- verolaki (888/43), kunnallishallituksesta kau-
25144: luvat kunnat ja seurakunnat sekä kansan- pungissa 8 päivänä joulukuuta 1873 annettu
25145: eläkelaitos osaa 187 §: n 2 momentissa sää- asetus ( 40/73) vielä voimassa olevilta osil-
25146: dettyjen perusteiden mukaan. taan, maalaiskuntain kunnallishallinnosta 15
25147: Mikäli verotoimistoa varten on tarpeen päivänä kesäkuuta 1898 annetun asetuksen
25148: rakentaa uusi huoneisto, on kunnalla oikeus (21/98) 78-84, 88 a ja 89-91 §, tulojen
25149: saada valtiolta avustusta 20-40 % ja kuole- ilmoittamisvelvoilisuudesta kunnallisvero-
25150: tuslainaa 40-60 % todellisista rakennuskus- tusta varten 9 päivänä huhtikuuta 1919 an-
25151: tannuksista. nettu la:ki ( 43/19), maatalouskiinteistöstä
25152: Avustus ja laina on suoritettava ·kunnalle saatujen tulojen verottamisesta kaupungeissa
25153: useammassa erässä rakennustyön aikana sen ja kauppaloissa 11 päivänä joulukuuta 1933
25154: mukaan kuin valtiovarainministeriö määrää. annettu lald (305/33), verojen ja sotalainan
25155: maksamisessa myönnettävistä huojennuksista
25156: 189-192 §. eräissä tapauksissa 9 päivänä helmikuuta
25157: (Kuten hallituksen esityksessä.) 1945 annettu laki ( 129/45), varojen varaa-
25158: misesta uudisraivauksista jaettavia palk-
25159: 193 §. kioita varten 21 päivänä huhtikuuta 1950
25160: Edellä 191 ja 192 § :ssä tarkoitetulle todis- annetun lain (198/50) 2 § :n 1 momentti,
25161: tajalle on sen viranomaisen, joka on todista- 10 päivänä kesäkuuta 1949 annetun sala-
25162: jaa kuullut, määrättävä suoritettavaksi palk- ojituslain ( 413/49) 2 § :n 1 momentti, kiin-
25163: kio, ja tällöin on soveltuvin osin noudatet- teän omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen
25164: tava, mitä todistajain palkkioiden määräämi- tarpeeseen 14 päivänä heinäkuuta 1898 an-
25165: sestä yleisessä tuomioistuimessa vireillä ole- netun lain (27 /98) 53 § :n 2 momentti, yksi-
25166: 73
25167: 1156 IV,548. - Verolaki.
25168:
25169:
25170: tyisistä rautateistä yleistä keskusliikettä var- viran ja toimen haltijain perhe-eläkevakuu-
25171: ten 15 päivänä huhtikuuta 1889 annetun ase- tuksesta 29 päivänä kesäkuuta 1951 annetun
25172: tuksen (16/89) 30 §, väkijuomayhtiön verot- lain (395/51) 23 §, 15 päivänä helmikuuta
25173: tamisesta ja sen vuosivoiton käyttämisestä 1952 annetun vanhuusavustuslain (88/52)
25174: 20 päivänä toukokuuta 1935 annetun lain 29 §, kaupan harjoittamisesta 12 päivänä
25175: (207/35) 1 §, 10 päivänä marraskuuta 1944 lokakuuta 1617 annetun kuninkaallisen ordi-
25176: annetun ammattiopintojen avustuslain (796/ nantian 19 §, kymmennysrahan maksamisesta
25177: 44) 14 § :n 1 momentti, oppikoulun oppilai- perinnöstä, joka kaupungista viedään pois,
25178: den avustamisesta 22 päivänä kesäkuuta 1949 koskeva kuninkaallinen kirje 13 päivältä
25179: annetun lain ( 439/49) 5 §, 14 päivänä kesä- toukokuuta 1686 sekä kaupunkien valituk-
25180: kuuta 1951 annetun invaliidirahalain (374/ siin 7 päivänä heinäkuuta 1752 annetun ku-
25181: 51) 15 § 1 momentti, Oy Yleisradio .A>b nimi- ninkaallisen päätöksen ja selityksen 42 §.
25182: sen yhtiön verovapaudesta 29 päivänä kesä- (2, 3, 4 ja 5 mom. kuten hallituksen esi-
25183: kuuta 1951 annettu laki (381/51), valtion tyksessä.)
25184:
25185: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
25186:
25187:
25188: A. Simonen. Kurt Nordfors.
25189: Arno Tuuma. Päiviö Hetemäki.
25190: Eino Rauste. Valto Käkelä.
25191: 1157
25192:
25193: IV,549. - Lak. al. N:o 105.
25194:
25195:
25196:
25197:
25198: A. Simonen ym.: Ehdotus ennakkoperintälaiksi.
25199:
25200:
25201: E d u s k u n n a 11 e.
25202:
25203: Hallituksen äskettäin eduskunnalle anta- kunnat yhä lisääntyvässä määrässä anomaan
25204: massa esityksessä ennakkoperintälaiksi (esi- valtiovarainministeriöltä etumaksua seuraa-
25205: tys n: o 39) ehdotetaan, että esityksen 45 vasta veroennwkkojen tilityserästä. Etumak-
25206: § :ssä tarkoitetut ennakot tilitettäisiin kun- suina saaduista varoista kunta joutuu suo-
25207: nille vain kuusi kertaa vuodessa. Kun on rittamaan korkoa, mitä velvoitusta, kun ote-
25208: pidettävä kohtuullisena, että kunnat saavat taan huomioon, että etumaksut asiallisesti
25209: niille kuuluvat ennakot mahdollisimman no- ovat kunnan omia varoja, ei kohtuudella
25210: peasti ja täysimääräisinä, ehdotamme, että voida hyväksyä. Jos tilitys tapahtuisi kuu-
25211: tilitys säädettäisiin tapahtuvaksi kuukausit- kausittain, helpottuisi ikuntien kassatilanne
25212: tain eli kaksitoista kertaa vuodessa ja että merkittävästi ja etuma!ksujen tarve ilmei-
25213: jo 5 prosentin arvioitu äyrimäärien lisään- sesti voitaisiin poistaa.
25214: tyminen tai vähentyminen otettaisiin tilityk- Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
25215: sessä huomioon. tiopäiväjärjestyksen 32 §,:ään ehdotamme,
25216: Ehdotetuna muutoksella helpotettaisiin
25217: merkittävästi kuntien nykyisin erityisen vai- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25218: keata kassatilannetta, joka luottomarkkinoi- van lakiehdotuksen:
25219: den jatkuvan kireyden vuoksi on pakottanut
25220:
25221: Ennakkoperintälaki.
25222: (Johtolause kuten hallituksen esityksessä.)
25223: 1 luku. vaksi tai alennettavaksi, on kiinteistö-, liike-
25224: tai ammattituloista pantujen veroäyrien pe-
25225: Ennakkoperintä. rusteella kunnalle ja seurakunnalle suoritet-
25226: 1-44 §. tavaa etumaksua vastaavasti korotettava tai
25227: (Kuten hallituksen esityksessä.) alennettava. Niin ikään on, milloin henkilö-
25228: kohtaisista tuloista pantruvien veroäyrien
25229: 5 luku. määrän voidaan arvioida lisääntyvän tai vä-
25230: hentyvän ainll!kin viidellä prosentilla, näistä
25231: Etumaksujen suorittaminen. tuloista pantujen veroäyrien perusteella suo-
25232: 45 §. ritettavaa etumaksua vastaavasti korotettava
25233: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) tai alennettava.
25234: Edellä 1 momentissa tarkoitettu määrä on ( 4 mom. 'kuten hallituksen esityksessä.)
25235: suoritettava kunnalle kuukausittain kaksi-
25236: toista kertaa vuodessa sekä seurakunnalle ja 6 luku.
25237: kansaneläkelaitokselle ainakin kuudesti vuo-
25238: dessa. 1Jfuutoksenhaku.
25239: Milloin ennaikon perusteeksi pantll!vaa tu- 46-60 §.
25240: loa on 35 § :n nojalla määrätty korotetta- (Kuten hallituksen esityksessä.)
25241: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
25242:
25243: A. Simonen. Eino Rauste. Päiviö Hetemäki.
25244: Arno Tuurna. Kurt Nordfors. Valto Käkelä.
25245: 1158
25246:
25247: IV,55o. - Lak. al. N:o 106.
25248:
25249:
25250:
25251: A. Simonen ym.: Ehdotus laiksi eräiden uusien virkojen ja
25252: toimien perustamisesta verohallintoon.
25253:
25254: E d u s k u n n a ll e.
25255:
25256: Eduskunnalle äskettäin annetussa halli- omatta syyttään virkansa menettämään jou-
25257: tuksen esityksessä verolaiksi ehdotetaan ku- tunut viranhaltija on oikeutettu kunnallisen
25258: hunkin veropiiriin perustettavaksi verotoi- eläkesäännön mukaan saamaan eläkettä. Kun
25259: misto, jonka pääasiallisena tehtävänä tulisi ei kuitenkaan voida pitää kohtuullisena, että
25260: olemaan valtion- ja kunnallisverotuksen val- esillä olevasta syystä aiheutuvat elä~keet
25261: mistelu. Kun verohallinnon kehittämisen ja olisi maksettava kunnan varoista, ehdotetaan
25262: tehostamisen vuoksi on tarpeen, että verotus- lakiin otettavaksi säännös, jonka mukaan
25263: henkilöstön virat ja toimet järjestettäisiin nama valtion lakkautuspalkkajärjestelmää
25264: vakinaisiksi viro~ksi ja toimiksi, on eduskun- vastaavat eläkkeet suoritetaan valtion va-
25265: nalle samanaikaisesti verolakiesityksen kanssa roista. Kohtuullisena on myös pidettävä,
25266: annettu hallituksen esitys laiksi eräiden että aikaisemmin taksoitustoimistojen palve-
25267: uusien virkojen ja toimien perustamisesta luksessa olleet kunnan 'Viranhaltijat saavat,
25268: verohallintoon (esitys n:o 40). Vaikka tä- jos heidät nrnitetään verotoimistojen tai
25269: män esityksen perusteluissa tosin lausutaan- muun verohallinnon virkoihin tai toimiin,
25270: kin, että perustettavat virat ja toimet tule- vuosilomaa, ikälisää ja eläkettä laskettaessa
25271: vat pääasiallisesti ja tasavertaisesti täytettä- lukea hyväkseen ajan, jonka he a~aisemmin
25272: viksi henkilöillä, jotka ovat ansioituneet joko ovat olleet kunnan palveluksessa.
25273: valtion tahi kuntien verohallinnossa, on Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
25274: ilmeistä, että kaikkia kuntien taksoitustyötä tiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ehdotamme,
25275: suorittaneita viranhaltijoita ei voida sijoit-
25276: taa perustettaviin verotoimistoihin. Eräissä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25277: tapauksissa saattaa sattua, että tällainen, van lakiehdotuksen:
25278:
25279: Laki
25280: eräiden uusien virkojen ja toimien perustamisesta verohallintoon.
25281: (Johtolause kuten hallituksen esityksessä.)
25282: 1 §. 3 §.
25283: (Kuten hallituksen esityksessä.) Jos aikaisemmin kunnallisen verohallinnon
25284: palveluksessa ollut viranhaltija nimitetään
25285: 2 §. verotoimiston tai muun verohallinnon tailclra
25286: Kunnan viranhaltijalle, joka verolain lääninvero-oikeuden virkaan tai toimeen, on
25287: ( 1 ) voimaan tulemisen johdosta joutuu hänellä oikeus vuosilomaa, ikälisää sekä elä-
25288: eroamaan virastaan, maksetaan kunnallisen kettä varten lukea hyväkseen aikaisemmin
25289: eläkesäännön mukaan suoritettava eläke val- kunnan virassa palv.elemansa aika.
25290: tion varoista, ellei tällaiselle viranhaltijalle
25291: hänen hakemuksestaan huolimatta ole voitu
25292: järjestää sellaista virkaa tai tointa, johon 4 §.
25293: hänen 'kohtuudella olisi katsottava voivan Tämä laki tulee voimaan päivänä
25294: tyytyä. kuuta 195 .
25295: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
25296: A. Simonen. Eino Rauste. Päiviö Hetemäki.
25297: Arno Tuurna. Kurt Nordfors. Valto Käkelä.
25298: 1159
25299:
25300: IV,551. - Lak. al. N:o 107.
25301:
25302:
25303:
25304:
25305: Antikainen ym.: Ehdotus verolaiksi.
25306:
25307:
25308: E d u s k u n n a ll e.
25309:
25310: 28 päivänä huhtikuuta 1923 annetun ja 6 Oppisopimusoppilaat suorittavat palkas-
25311: päivänä huhtikuuta 1934 muutetun oppisopi- taan tuloveroa samojen perusteiden mukaan
25312: muslain mukaan on alle 21 vuotias työn- kuin muutkin työntekijät. On kuitenkin ky-
25313: tekijä erinäisissä tapauksissa velvoitettu teke- seenalaista, onko se sosiaalisesti oikeuden-
25314: mään oppisopimuksen, jos hän menee työhön mukaista, koska yhteiskunta puolestaan ei
25315: oppiakseen jonkin ammatin. Oppisopimus uhraa juuri mitään heidän kouluttamisensa
25316: velvoittaa hänet työskentelemään samassa hyväksi. Yhteiskunnalle sitävastoin oppi-
25317: työpaikassa koko oppiajan ja suorittamaan sopimuskoulutus on erittäin edullinen, koska
25318: määrättyjä tietopuolisia kursseja. Hänen on todettu ammattimiehen kouluttamisen
25319: palkkansa määräytyy oppilaspalkan mukaan, sitä tietä olevan kansantaloudellisesti jopa
25320: mikä on alempi kuin muiden vastaavanikäis- 80% halvempaa kuin ammattikoulutietä.
25321: ten työntekijäin. Koska oppilas aivan ilmei- Sentähden, jotta oppisopimustien käyttö
25322: sesti on huonommassa taloudellisessa ase- ammatin oppimiseksi tulisi kaikille mahdolli-
25323: massa kuin hänen ei-oppilasasemassa olevat seksi ja suosituksi, ehdotamme kunnioitta-
25324: ikätoverinsa, eivät taloudellisesti heikom- Yasti,
25325: massa asemassa olevista kodeista lähtöisin
25326: olevat nuoret ole voineet käyttää oppisopi- että Eduskunta hyväksyisi set~raa
25327: mustietäkään ammatin oppimiseksi, vaikka van lakiehdotuksen:
25328: oppisopimuslaki on säädetty juuri heidän-
25329: laisiaan suojaamaan.
25330:
25331: Verolaki.
25332: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 §: ssä
25333: määrätyllä tavalla, säädetään:
25334: 1-36 §. 19) rekisteröitynä oppisopimuslain alai-
25335: (Kuten hallituksen esityksessä.) sena ammattioppilaana saatua työpaikkaa.
25336:
25337: 37 §. 38-200 §.
25338: (1 mom. 1-18 kohta kuten hallituksen (Kuten hallituksen esityksessä.)
25339: esityksessä.)
25340:
25341: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
25342:
25343: E. Antikainen. Urho Kulovaara.
25344: A. Simonen. Vappu Heinonen.
25345: Artturi Koskinen. Edvard Pesonen.
25346: Veikko Kokkola. 'Elli Nurminen.
25347: Päiviö Hetemäki.
25348: 1160
25349:
25350: IV,552. - Lak. al. N:o 108.
25351:
25352:
25353:
25354: Suominen ym. : Ehdotus verolaiksi.
25355:
25356:
25357: E d u s k u n n a 1 h.
25358:
25359: Hallitus antoi 9 pawana syyskuuta 1952 Edellä esitetyillä perusteilla ja viittaa-
25360: eduskunnalle esityksen (n :o 38) verolaiksi. malla vuoden 1951 valtiopäivillä eduskun-
25361: Tässä esityksessä on kuitenkin pidettävä nalle jätetyn metsäverotuksen uudistamista
25362: puutteena sitä, että metsätalouden verotet- tarkoittavan lakialoitteen n: o 55 perustelui-
25363: tava tulo määräytyy vain pinta-alan mukai- hin ehdotamme kunnioittaen,
25364: sesti, eikä metsän myynnistä saatua tuloa
25365: pidetä laisinkaan verotettavana tulona. Sa- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25366: moin siinä on pidettävä puutteena sitä, että van lakiehdotuksen:
25367: rakentamattomien tonttien verotuksesta siinä
25368: ei mainita mitään.
25369: Verolaki.
25370: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 §: ssä
25371: määrätyllä tavalla, säädetään:
25372: 1-24 §. myyntiin tai markkinakäyttöön luovutetusta,
25373: (Kuten hallituksen esityksessä.) runkopuusta saatavasta puutavarasta vero-
25374: vuonna saaduista kantohintatuloista, kuiten-
25375: 25 §. kin siten, että tällaiset tulot, jos ne eivät
25376: ( 1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) nouse yhteensä kahteenkymmeneentuhanteen
25377: Maatalouskiinteistön varsinaisena metsäta- markkaan, jätetään verotuksessa lukuunotta-
25378: loustulona on pidettävä kuusikymmentäviisi matta.
25379: sadalta siitä puhtaasta tuotosta, jonka sa- (3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
25380: manlaatuisen metsän verokuutiometreissä
25381: ilmaistuna arvioidaan kunnassa tulovuotena 26-30 §.
25382: päättyneenä ja kahtena sitä edeltäneenä hak- (Kuten hallituksen esityksessä.)
25383: kuuvuotena vallinneen kantohintatason mu- 31 §.
25384: kaan laskettuna sekä tulovuoden yleisen (1 mom. 1-5 kohta kuten hallituksen
25385: hintatason mukaan muunnettuna keskimää- esityksessä.)
25386: rin vuotta kohti antaneen, kun paikkakun- 6) rakentamattomasta tonttimaasta ar-
25387: nalla tavalliset hallinto- ja hoitokustannuk- vioitu tulo käyttäen arvioperusteena tontti-
25388: set otetaan huomioon. Samoin on verotetta- maan käypää arvoa.
25389: vaksi tuloksi luettava vuoden 195 .. ja nel- (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
25390: jän sitä seuraavan vuoden tuloja taksoitet-
25391: taessa kolmekymmentäviisi sadalta sekä sen- 32-200 §.
25392: jälkeen vuosittain neljäkymmentä sadalta (Kuten hallituksen esityksessä.)
25393:
25394: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
25395:
25396: Unto Suominen. Urho Kulovaara. J alm.ari Väisänen.
25397: Edvard Pesonen. Elli Nurminen. Veikko Helle.
25398: E. Antikainen. Eetu Karjalainen. Arvo Ahonen.
25399: Artturi Koskinen. Heikki Hykkäälä. Otto Toivonen.
25400: 0. Muikku. Arvo Sävelä. Arvi Turkka.
25401: Veikko Kokkola. Aino Malkam.äki. G. Henriksson.
25402: Martta Salmela-Järvinen.
25403: 1161
25404:
25405: IV,5u3. - Lak. al. N:o 109.
25406:
25407:
25408:
25409:
25410: Salmela-Järvinen ym.: Ehdotus verolaiksi.
25411:
25412:
25413:
25414: E d u s k u n n a ll e.
25415:
25416: Hallituksen eduskunnalle jättämässä esi- seurallivista lapsista koituvaan veronhelpo-
25417: tyksessä verolai>ksi on pysytty nykyisen tulo- tukseen. Tätä epäkohtaa on hallituksen esi-
25418: ja omaisuusverolakimme omaksumassa vero- tyksessä pyritty lieventämään siten, että
25419: luokka- ja lapsivähennysjärjestelmässä. Ve- lapsivähennystä on hiukan korotettu ja että
25420: rovelvolliset ja;ettaisiin esityksen mukaan ensimmäisestä lapsesta ei enää myönnettäisi
25421: edelleen perheellisyyden perusteella kolmeen ,erityistä lapsivähennystä, paitsi jos verovel-
25422: veroluokkaan, joilla kullakin olisi eri vero- vollinen ei ole avioliitossa. Kuitenkin on to-
25423: asteikkonsa, jota paitsi normaalitapauksessa dettava, että hallituksen esityksenkin mu-
25424: toisesta lapsesta alkaen myönnettäisiin eri- kaan henkilö, jonka verotettava tulo on
25425: tyinen lapsivähennys verosta. 400,000 markkaa, saisi pelkällä vihkimätodis-
25426: Voimassa oleva veroluokkajärjestelmä, joka tuksella ja siten siirryttyään I :stä III :een
25427: meillä lienee toteutettu lähinnä Saksasta saa- veroluokkaan kolmeksi vuodeksi 16,000 mar-
25428: tujen esikuvien nojalla, on aikanaan merkin- kan vuosittaisen palkkion, ja jos lapsi todella
25429: nyt huomattavaa edistysaskelta perheellisten tänä aikana syntyy, huojennus jäisi pysy-
25430: kannalta. Kokemusten lisääntyessä on kui- väiseksi, kun taas se toisesta ja kustakin
25431: tenkin yhä selvemmin paljastunut, että tähän seuraavasta lapsesta olisi vain 6,000 markkaa.
25432: järjestelmään kätkeytyy monia yllättäviä vuodessa. Tulon ollessa 600,000 markkaa
25433: epäjohdonmukaisuuksia. On myös osoittau- veronhelpotus ensimmäisestä lapsesta olisi
25434: tunut, ettei näistä puutteista voi päästä jär- 30,000 mk, 1,000,000 markan tuloista 60,000
25435: jestelmää paikkaamalla. Täten on vero- mk ja 2,000,000 markan tuloista 120,000
25436: lakimme veroluokkineen sekä lapsi- ym. vä- markkaa seuraavien lasten veronhelpotusten
25437: hennyksineen kehittynyt niin monimutkai- pysyessä tulon vaihteluista huolimatta aina
25438: seksi, että tavallinen veronmaksaja ei voi samana 6,000 markkana. Täten siis verola,ki-
25439: saada riittävän selvää kuvaa edes lain pää- esityksen mukaan avioliiton solmimisesta ja
25440: pyrkimY'ksistä puhumattakaan sen yksityis- ensimmäisestä lapsesta saisi moninkertaisen
25441: kohdista. Verojärjestelmän pitäisi kuitenkin veronhelpotuksen seuraavista lapsista koitu-
25442: antaa 'kansalaisille havainnollinen kuva siitä, vaan lisäetuun verrattuna. Tästä johtuen ei
25443: että verotus todellakin määräytyy veron- olekaan ihmeteltävää, että ottolll!psen kasva-
25444: maksukyvyn mukaan. Kun verolaki nyt ko- tus varakkaissa piireissä voidaan ainakin
25445: konaan uudistetaan, ei juuri sitä osaa nykyi- suureksi osaksi hoitaa yhteiskunnan kustan-
25446: sestä järjestelmästä, joka on niin paljon nuksella, kun verot näet vastaavasti suuresti
25447: arvostelua herättänyt, olisi jätettävä ennal- vähenevät.
25448: leen. Veroluokkajaoituksen epäoikeudenmukainen
25449: Sekä suuriperheisten että perheettömien palkitsemisajatus kuvastuu myös siitä, että
25450: kannalta nY'kyinen verojärjestelmä on epä- hallituksenkin esityksen mukaan toinen elät-
25451: oikeudenmukainen ennen kaikkea sen vuoksi, tämällä yhden lapsen 15-vuotiaaksi voi lo-
25452: että se varsinkin suurituloisille antaa avio- puksi iä:kseen päästä III veroluokkaan, kun
25453: liiton solmimisesta ja ensimmäisestä lapsesta taas toinen, joka 30 vuoden aikana kasvattaa
25454: ,palkkiota" muistuttavan veronalennuksen, viisi kuusi lasta täysi-ikäisiksi, saa loppu-
25455: joka ei ole missään järjellisessä suhteessa. iäkseen vain samansuuruisen edun, mutta
25456: 1162 IV,553. - Verolaki.
25457:
25458:
25459: ehtii nauttia sitä viitisentoista vuotta ly- kulutusyksH~kömäärällä. Täten veron prog-
25460: hyempänä aikana ja siten itse asiassa on ressiivisuus ei pääse vaikuttamaan yhtä voi-
25461: paljon huonommassa asemassa. makkaasti tulon jakaantuessa useamman per-
25462: Täten voidaan sanoa, että voimassa oleva heenjäsenen osalle kuin sen jäädessä yhden
25463: järjestelmä ei anna huomattavimpia veron- hyväksi. Mutta tällöin ei myöskään tarvita
25464: helpotuksia silloin, kun ne olisivat kipeim- eri veroluokkia eikä lapsivähennyksiä.
25465: män tarpeen vaatimat, t. s. lapsiluvun kas- Kulutusyksikköjärjestelmää sovellettaessa
25466: vaessa, vaan joko ennakollisesti - avioliiton on siis ens1ksi laskettava, montako kulutus-
25467: solmimisen johdosta ja ensimmäisen lapsen yksikköä perhe edustaa. Tässä lakialaitteessa
25468: synnyttyä - tai vasta jälkikäteen - silloin katsotaan verovelvollisen (miehen tai naisen)
25469: kun lasten elättäminen jo on päättynyt. Täl- edustavan yhtä kulutusyksikköä, mutta kui-
25470: laista järjestelmää on pidettävä nurinkuri- tenkin vaimon, kun puolisoita verotetaan yh-
25471: sena. Olisihan luonnollista, että perhe saisi dessä, samoin kuin myös ·kunkin alaikäisen
25472: suurimmat veronhelpotuksensa silloin, kun lapsen puolta kulutusyksikköä. Yleensä kat-
25473: lapset aiheuttavat perheelle suurimmat me- sotaan: täysikasvuisen naisen kulutustutki-
25474: not. Tällöin veronalellinus myös parhaiten muksissa edustavan 0.9 kulutusyksikköä ja
25475: koituisi lasten eduksi. lapsen taas 0.15-1 kulutusyksikköä iästä ja
25476: Yksinäiset henkilöt taas helposti näkevät sukupuolesta riippuen. Tällöin ei kuitenkaan
25477: nykyisen verojärjestelmän erääksi tarkoituk- ole otettu huomioon lapsen hoidon vaatimaa
25478: seksi painostaa ihmisiä menemään naimisiin työmäärää, joka pikkulasten suhteen on suu-
25479: ja saamaan yhden lapsen. He kiinnittävät rin ja vähenee sitten iän kasvaessa. Tässä
25480: huomion siihen, että lapsettomat aviopuolisot esityksessä on veronmääräämismenettelyn yk-
25481: kuuluvat helpompaan veroluokkaan kuin he, sinkertaistamiseksi valittu lasta edustamaan
25482: vaikka viimeksimainittujen veronmaksukykyä keskimääräinen kulutusyksikköluku 0.5. To-
25483: pidetään suurempana yhdyselämän suurem- delliseksi keskimääräksi ns. amerikkalaisen
25484: man taloudellisuuden vuoksi. II veroluokka, kulutusyksikköasteikon mukaan tulisi 15 en-
25485: joka on aiheuttanut arvostelua perheettö- simmäisen ikävuoden aikana 0.6. Sikäli kuin
25486: mien taholta, on kuitenkin itse asiassa suora- alaikäisyyden raja verolaissa on tätä kor-
25487: nainen seuraus aviopuolisoiden yhteisvero- keampi (hallituksen esityksessä 17 vuotta),
25488: tuksesta ja veron progressiivisuudesta. lapsen keskimääräinen kulutusyksikkömäärä
25489: Kaikkia edellä mainittuja epäkohtia sekä luonnollisesti on suurempi. Lapsen merkitse-
25490: tässä luettelemattomia muita epäjohdonmu- minen puoleksikin kulutusyksi:köksi tietäisi
25491: kaisuuksia voitaisiin suuresti vähentää sekä kuitenkin jo huomattavaa parannusta nykyi-
25492: oikeudenmukaisempiin ja kohtuullisempiin seen verotukseen, ja on puolustettavissa
25493: tuloksiin päästä omaksumalla nykyisen vero- myös sillä, että perheen elinkustannukset
25494: luokkajärjestelmän tilalle ns. kulutusyksikkö- perheenjäsentä kohden jonkin verran alene-
25495: järjestelmä, jollaisen toteuttamista esitettiin vat perheen kasvaessa.
25496: jo ed. V. J. Sukselaisen ym. vuoden 1950 Vaimolle ehdotetun kulutusyksikköluvun
25497: valtiopäiville asiasta tekemässä lakialaitteessa 0.5 valinnan taas ovat määränneet seuraavat
25498: (N:o 9 Vp. 1950). nä:kökohdat. Perheet ovat verotuksen suh-
25499: Kulutusyksikköjärjest.elmässä pyritään ot- teen varsin erilaisessa asemassa riippuen
25500: tamaan elatusvelvollisuuden veronmaksuky- siitä, työskenteleekö aviovaimo kotona vai
25501: kyä alentava vaikutus huomioon siten, että kodin ulkopuolella. Kun a:viovaimon koti-
25502: veroprosentti määrätään kulutusyksikköä taloudessa suorittama työ nykyisen lainsää-
25503: kohti lasketun tulon mukaan, eikä perheen dännön mukaan on verovapaa eikä varmaan
25504: koko tulon mukaan. Tämä onkin johdonmu- oltaisi halukkaita tässäkään yhteydessä lisää-
25505: kaista, koska perheessä tulot on jaettava mään perheen verotettavaa tuloa tämän työn
25506: usean henkilön kesken ja koska oikeuden- arvoa edustavalla summalla, joutuisivat an-
25507: mukaisuus vaatii, että samalla elintasolla elä- siotyössä oleva perheenäiti ja kotona oleva
25508: vät suorittavat yhtä monta prosenttia tulois- kovin erilaiseen asemaan, jos molempia mer-
25509: taan tuloverona. Elintasoa ja veronmaksu- kittäisiin yhdellä kulutusyksiköllä, mutta toi-
25510: kykyä taas parhaiten osoittaa se osamäärä, nen ei ollenkaan lisäisi perheen verotettavan
25511: joka saadaan, kun perheen tulot jaetaan sen tulon määrää. Kun ero kotona olevan ja
25512: IV,553. - Salmela-Järvinen ym. 1163
25513:
25514: ansiotyötä tekevän vaimon välillä sitäpaitsi siin näkökohtiin", mutta pelätty sen aiheut-
25515: saattaa olla kovin vaikeasti määrättävissä tavan liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä
25516: niissä tapauksissa, joissa vaimolla on vähäi- ja huomattavia muutoksia nykyisiin verorasi-
25517: siä ansiotuloja, esityksessä on päädytty sii- tuksen jakautumissuhteisiin. Perusteluissa
25518: hen, että vaimo, kun puolisoita on yhdessä mainitaan myös, että kulutusyksikköjärjes-
25519: verotettava, merkitään aina puolella kulutus- telmän omaksuminen vaatisi laajempia tutki-
25520: yksiköllä. Näin on myös päädytty eräänlai- muksia, kuin mihin nyt on ollut mahdolli-
25521: seen keskiarvoon erilaisissa olosuhteissa elä- suutta, ja että ,tällaisesta verotusmenette-
25522: viä aviopareja ajatellen. Jos täysin työkykyi- lystä on muuallakin toistaiseksi saatu verra-
25523: nen aviovaimo ei työskentele kodin ulko- ten vähän kokemuksia".
25524: puol.ella, vaan hoitaa yksin sitä, olisi näet Mitä tulee ensimmäiseen väitteeseen, ettei
25525: kulutusy:ksikköluku 0 hänelle paikallaan, ole ollut mahdollisuuksia tarpeellisiin tutki-
25526: koska aviovaimon kotona tekemän työn arvo muksiin ehdotetun järjestelmän suhteen, on
25527: on täysin verovapaata. Jos taas aviovaimo todettava, että Suomen verotilasto tarjoaa
25528: työskentelee koko päivän kodin ulkopuolella kyllä tarpeellisen aineiston niiden seurausten
25529: ja hoidattaa kotinsa täysin vieraalla työvoi- valaisemiseksi, joita kulutusyksikköjärjestel-
25530: malla, olisi kulutusyksikköluku 1 oikeutettu. mästä olisi verotaakan jakautumiselle. Sa-
25531: Mutta käytännöllisesti katsoen kaikki avio- moin on todettava, että yleisperiaatteiltaan
25532: vaimot työskentelevät ainakin jonkin verran aivan samanlaista ·kulutusyksikköjärjestelmää
25533: kotonaankin. kuin tässä esitetään, on sovellettu Ranskassa
25534: Tämän lakiesityksen mukaan vero olisi tiettävästi ilman käytännöllisiä hankaluuksia.
25535: määrättävä siten, että perheen verotettava Sen vuoksi on syytä olettaa, että kulutus-
25536: tulo jaetaan perheen kulutusyksikköluvulla, yksikköjärjestelmä, joka luonteeltaan on sel-
25537: näin saadulle osamäärälle lasketaan tähän väpiirteisempi ja helpommin käsitettävä kuin
25538: lakialoitteeseen (70 §) sisältyvän asteikon Suomessa ·voimassa oleva veroluokkajärjes-
25539: mukainen vero, ja tämä vuorostaan kerrotaan telmä, meilläkin voitaisiin suuremmitta käy-
25540: kulutusyksikköluvulla. Jos perheessä esim. tännöllisittä vaikeuksitta toteuttaa.
25541: on mies, vaimo ja kolme lasta sekä yhteensä Myös psykologisessa mielessä kulutusyksik-
25542: 600,000 markan vuositulot, niin kulutus- köjärjestelmällä on huomattavat etunsa. Ny-
25543: yksikköluku edellisen mukaan on 3 ja osa- kyinen veroluokkajako lapsivähennyksineen
25544: määrä, jolle vero ensiksi määrätään, on siis antaa, kuten edellä on esitetty, helposti huol-
25545: 200,000 markkaa. Koko perheen maksettava tovelvollisuutta vailla olevalle verovelvolli-
25546: vero saadaan nyt, kun tälle määrälle pantava selle sen kuvan, että hänen on maksettava
25547: taulukosta näkyvä vero 9,000 mk kerrotaan veroa perheellisiin verrattuna kohtuuttoman
25548: kolmella. Täten saadaan perheen maksetta- paljon. Kulutusyksikköjärjestelmä sen sijaan
25549: vaksi veroksi 27,000 markkaa. näyttää hänelle havainnollisesti, ettei hän
25550: Vaikka ehdotettu kulutusyksikköjärjestelmä ole ollenkaan toisessa asemassa kuin perheen-
25551: ensi kuulemaita saattaa tuntua mutkikkaalta, huoltaja, vaan että hän maksaa tulostaan
25552: se todellisuudessa on yksinkertaisempi kuin veroa täsmälleen saman kuin sellainen per-
25553: nykyisin käytännössä oleva järjestelmä kol- heenhuoltaja, jolla kulutusyksikköä kohden
25554: mine veroasteikkoineen ja veroluokkaja:koi- on käytettävissään sama tulo kuin hänellä-
25555: neen. Verotus voidaan kulutusyksikköjärjes- kin.
25556: telmän muk~an helposti toimittaa valitse- Kulutusyksikköjärjestelmää vastaan on
25557: malla valmiiksi lasketuista taulukoista se, vielä huomautettu, että se johtaa perheen
25558: jossa vero - esim. em. esimerkkiä ajatellen verotuksen lisääntymiseen lasten tullessa
25559: -- on laskettu kolmen lmlutusyksi'kön per- vero-oikeudellisesti täysi-ikäisiksi, ja kuiten-
25560: heitä varten ja katsomalla luku asianomaisen kin lapsista vasta tällöin - ainakin pitem-
25561: tulon kohdalta. mälle koulutettaessa - aiheutuu kaikkein
25562: Hallituksen esityksessä ei ole lainkaan suurimmat kustannukset. Tätä epäkohtaa,
25563: käyty kulutusyksikköjärjestelmää yksityis- joka osaltaan koskee myös nykyistä verojär-
25564: kohtaisesti käsittelemään. Tosin on (s. 11) jestelmää, koska myös sen mukainen lapsi-
25565: tunnustettu, että kulutusyksikköjärjestelmä vähennys lakkaa samana ajankohtana, on
25566: ,perustuu eräissä suhteissa oikeudenmukai- kuitenkin hallituksen esityksessä lievennetty
25567:
25568: 74
25569: 1164 IV,553. - Verolaki.
25570:
25571:
25572: korottamalla alaikäisen lapsen ikäraja 17 kautumisessa. Maksoivathan esim. vuonna
25573: vuodeksi ja myöntämällä tuon ikärajan täyt- 1949 kolmen lapsen perheiden huoltajat vain
25574: täneelle erityinen 30,000 markan suuruinen 5.1% ja 4 tai useamman lapsen perheiden
25575: koulutusvähennys ja samansuuruinen opinto- huoltajat ainoastaan 2.4 % fyysillisiltä hen-
25576: vähennys. Täten muodostuu lasten kasvatta- kilöiitä kertyvästä tuloverosta. Veron tuot-
25577: misesta johtuneiden veronhelpotusten vähe- toon uudistus ei sanottavasti vaikuttaisi.
25578: neminen ja vähitellen tapahtuva lakkaami- Kulutusyksikköjärjestelmän toteuttaminen on
25579: nen entistä joustavammaksi ja oikeuden- nimittäin aivan riippumaton siitä minkälai-
25580: mukaisemmaksi. seksi veroasteikko halutaan laatia. Tähän
25581: Ns. kotiapulaisvähennyksestä ehdotamme, aloitteeseen sisältyvä veroasteikko on näin
25582: ettei sitä aleunettaisi hallituksen esityksessä ollen tehty sitä silmälläpitäen, että veron
25583: ehdotetuna tavalla, vaan että vuonna 1952 tuotto sen mukaan nousisi suunnilleen yhtä
25584: voimassa olleet määräykset pysytettäisiin sel- suureksi kuin hallituksenkin esityksen mu-
25585: laisinaan. kaan.
25586: Lopuksi on todettava, että vaikka tässä Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
25587: aloitteessa olisi omiaan tekemään verotuksen järjestyksen 32 §: ään viitaten ehdotamme,
25588: etenkin suuriin perheisiin nähden oikeuden-
25589: mukaisemmaksi, ei se kuitenkaan merkitsisi että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25590: kovinkaan suurta muutosta verotaakan ja- van lakiehdotuksen:
25591:
25592:
25593:
25594:
25595: Verolaki.
25596: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 § :ssä
25597: määrätyllä tavalla, säädetään:
25598:
25599: 1-19 §. kaan yhteensä enempää kuin 175,000 mark-
25600: (Kuten hallituksen esityksessä.) kaa (kotiapulaisvähennys).
25601: (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityk-
25602: 20 §. sessä.)
25603: (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk-
25604: sessä.)
25605: Kotona olevan alaikäisen lapsen tulosta ja 44-65 §.
25606: omaisuudesta verotetaan hänen vanhempiaan. (Kuten hallituksen esityksessä.)
25607:
25608: 66 §.
25609: 21-42 §. V erovei vollisen tai, milloin puolisoita on
25610: (Kuten hallituksen esityksessä.) yhteisverotettava, puolisoiden tulovero saa-
25611: daan siten, että verotettava tulo jaetaan
25612: 2 momentissa tarkoitetulla perheen kulutus-
25613: 43 §. yksikköluvulla ja näin saatua osamäärää
25614: ( 1 momentin 1-5 kohdat kuten hallituk- 70 §: ssä olevan asteikon mukaan vastaava
25615: sen esityksessä.) vero kerrotaan samalla kulutusyksikköluvulla.
25616: 6) yhteisverotettavilla puolisoilla, jotka Perheen kulutusyksikköluku lasketaan si-
25617: molemmat ovat olleet sellaisessa ansiotyössä, ten, että verovelvolliselle annetaan 1 ikulutus-
25618: kuin 5 kohdassa tarkoitetaan, yhteenlaske- yksikkö sekä vaimolle, kun puolisoita yhteis-
25619: tusta tulostaan, sen puolison, joka on ansain- verotetaan, ja verovelvollisen huollettavina
25620: nut vähemmän, tästä työstä saama, saman tulovuotena olleille alaikäisille lapsille kulle-
25621: kohdan mukaan vähennetty ansiotulo, enin- kin 0.5 kulutusyksikköä. Perheenjäsenten
25622: tään kuitenkin 60,000 markkaa ja tämän kulutusyksikköjen summa on perheen kulu-
25623: määrän ylittävältä osalta puolet, ei kuiten- tusyksikköluku.
25624: IV,553. - Salmela-Järvinen ym. 1165
25625:
25626: 67 §. 6 ~
25627: ..
25628: ~~~
25629: ~
25630:
25631:
25632:
25633: Milloin molemmat puolisot ovat kuolleet, Verotettava tulo ~§~S ol "' ::s
25634: p. ~ .~ ~ ~~~
25635: verotetaan kuolinpesää 66 § : n 1 momentissa mk ~~~ ~ ~:ol gj
25636: säädetyin tavoin, jolloin pesän osakkaina § :ol ~ "d 6 fJ] ~
25637: ~~olil ~ ·:;e ~
25638: oleville puolisoiden alaikäisille lapsille anne- :> ~ :> . . ~
25639: taan kullekin 0.5 kulutusyksi:kköä ja muille 100,000- 150,000 500 8
25640: pesän osakkaille yhteensä 1 kulutusyksikkö. 150,000- 200,000 4,500 9
25641: Jos pesän osakkaina on yksinomaan puoli- 200,000- 300,000 9,000 12
25642: soiden alaikäisiä lapsia, annetaan yhdelle 300,000- 400,000 21,000 15
25643: lapselle 1 kulutusyksikkö ja muille kullekin 400,000- 600,000 36,000 18
25644: 0.5 kulutusyksikköä. Kuolinpesän osakkaiden 600,000- 800,000 72,000 21
25645: täten määrättyjen kulutusyksH~köjen summa 800,000- 1,000,000 114,000 23
25646: on pesän kulutusyksikköluku. 1,000,000- 1,500,000 160,000 28
25647: 1,500,000- 2,000,000 300,000 32
25648: 68--69 §. 2,000,000- 4,000,000 460,000 36
25649: (Kuten hallituksen esityksessä.) 4,000,000-10,000,000 1,180,000 42
25650: 10,000,000-20,000,000 3, 700,000 45
25651: 70 §. 20,000,000 tai enemmän 8,200,000 49
25652: V eroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli
25653: 69 ja 72 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan 71-200 §.
25654: veroasteikon mukaan: (Kuten hallituksen esityksessä.)
25655:
25656: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
25657:
25658: Martta Salmela-Järvinen. Niilo Ryhtä.
25659: Atte Pakkanen. Varma K. Turunen.
25660: Eeli Erkkilä. Aino Malkamäki.
25661: 1166
25662:
25663: IV,554, - Lak. al. N:o 110.
25664:
25665:
25666:
25667:
25668: Saura ym. : Ehdotus verolaiksi.
25669:
25670:
25671: E d u s k u n n a 11 e.
25672:
25673: Hallituksen esityksessä (n: o 38) Edus- niiden myynti kuinka rajoittunutta ja tila-
25674: kunnalle verolaiksi on 33 §: ssä lueteltu päistä tahansa. Myös mehiläisten ja turkis-
25675: joukko sellaisia maatalouden sivutuloja, eläinten hoidon sekä vapaan kalastuksen ja
25676: jotka ehdotetaan verotettaviksi liike- tai metsästyksen tuottamia tuloja voitaisiin il-
25677: ammattituloina ja siis erillään pinta-alan man laajentavaa lainsäännöstä verottaa sil-
25678: mukaisesta verotuksesta. Nämä tulot voivat loinkin, kun tuo toiminta on ehkäpä aivan
25679: olla osaksi maataloudessa suoritettavasta ja- satunnaista ja taloudelliselta merkitykseltään
25680: lostustoiminnasta ja osaksi muusta maatalou- vähäpätöistä. Mainitunlaisten vähäisten ra-
25681: den harjoittamisen yhteydessä tapahtuvasta hatulojen verottaminen voisi helposti lamaut-
25682: toiminnasta johtuvia. Sellaisina on mainittu taa yritteliäisyyttä nimenomaan pientilallis-
25683: mm. tulo vilja- ja metsätuotteiden jalostami- ten keskuudessa ja ko. tulojen selvittäminen
25684: sesta muuhun kuin kotitarvekäyttöön, tulo olisi monissa tapauksissa vaikeata. Marjojen,
25685: mehiläisten ja turkiseläinten hoidosta ja sienien ym. luonnontuotteiden poimimisesta
25686: marjojen ja sienien poimimisesta muuta saadun tulon verotettavaksi määrääminen
25687: kuin kotitaloutta varten sekä hevosten ja taas näyttää aiheettomalta jo sosiaalisista
25688: rotukarjan kasvattamisesta myyntiä varten syistä, koska mainittua toimintaa harjoitta-
25689: ja astutukseen käyttämisestä saatu tulo. vat pääasiassa lapset ja heikossa taloudelli-
25690: Selvää onkin, että jos maa- ja metsätuottei- sessa asemassa olevat henkilöt.
25691: den valmistuksessa siirrytään paikkakun- Mitä vihdoin tulee rotukarjan kasvattami-
25692: nalla yleensä esiintyvästä kansanomaisin ta- sesta ja astutuksesta saadun tulon verottami-
25693: voin ja välinein suoritettavasta jalostaruis- seen, on tätä kysymystä arvosteltaessa kiin-
25694: työstä teolliseen tapaan toimiviin laitoksiin nitettävä huomiota eräisiin maatalouspoliitti-
25695: kuten meijereihin, sahoihin jne., niin kysy- siin ja kansantaloudellisiin näkökohtiin. Suo-
25696: myksessä on maatalouden sivuelinkeino, josta ritettujen laskelmien mukaan on viime ai-
25697: saatua tuloa on erikseen verotettava. Sa- koina saatu yli kasvatuskustannusten nou-
25698: moin on laita, jos tuotteiden valmistus ta- sevia keskihintoja vain sonneista sekä sonni-
25699: pahtuu huomattavassa määrässä myyntiä ja lehmävasikoista, kun taas lehmistä ja
25700: varten kotiteollisuustyönä. Mikäli sitä vas- hiehoista saadut keskihinnat eivät ole peittä-
25701: toin on kysymys taloudellisesta toiminnasta, neet edes kasvatuskustannuksia. Kun yli
25702: joka ei ole laajempaa kuin paikkakunnalla kasvatuskustannusten saatavaan hintaan si-
25703: on yleistä, on siitä saatavan tulon katsottava sältyy jalostajalle laskettava korvaus jalos-
25704: tulleen jo pinta-alaverotuksessa huomioon- tustyöstä sekä arvokkaiden siitoseläinten, ts.
25705: otetuksi. myytyjen eläinten vanhempien paaoman
25706: Mainituista syistä näyttää siltä, että po. korko ja kuoletus, jäisi koko maassa kertyvä
25707: säännösehdotuksen määräykset "muuhun verotettava puhdas tulo mitättömän pieneksi.
25708: kuin kotitarvekäyttöön" ja "muuta kuin Valtiontalouden kannalta olisi ko. toimin-
25709: kotitaloutta varten" ovat liian ahtaita ja nan verottaminen niinollen vailla käytännöl-
25710: saattavat johtaa verotuksessa suorastaan listä merkitystä, mutta veron määräämisellä
25711: pikkumaisuuteen. Niinpä esim. leipien leipo- olisi se haitallinen vaikutus, että siitoseläin-
25712: misesta tai puuastioiden valmistamisesta kauppa supistuisi ja hyvien eläinten teuras-
25713: saatua tuloa voitaisiin verottaa aina, olkoonpa tus lisääntyisi. Ottaen huomioon ne satoihin
25714: IV,554. - Saura ym. 1167
25715:
25716: miljooniin nouse.-at summat mitä valtio näyt- Samat näkökohdat, jotka edellä on esitetty
25717: tää jalostustomintaan tukemalla jalostus- rotukarjasta saadun tulon verottamisen suh-
25718: yhdistyksiä, sonninpitoyhtymiä, keinosiemen- teen, pitävät paikkansa myös hevosten kas-
25719: yhdistyksiä ja tarkastusyhdistyksiä. Tuntuisi vattamiseen ja astutukseen käyttämisen ol-
25720: nurinkuriselta että valtio toisaalta vähentäisi lessa kysymyksessä.
25721: näiden tukitoimenpiteiden vaikutusta sen Edellä lausutun perusteella ehdotamme,
25722: mitättömän tulon vuoksi, mikä ko. verotuk-
25723: sella saataisiin kokoon. Verotus myös ilman että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25724: muuta vähentäisi hyvien siitossonnien asu- van lakiehdotuksen:
25725: tukseen käyttämistä, vaikka tätä päinvastoin
25726: olisi pyrittävä lisäämään.
25727:
25728: Verolaki.
25729: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 §: ssä
25730: määrätyllä tavalla, säädetään:
25731: 1-32 §. 2) mehiläisten ja turkiseläinten hoidosta
25732: (Kuten hallituksen esityksessä.) olennaisessa määrässä muuta kuin koti-
25733: taloutta varten;
25734: 33 §. 3) vapaasta kalastuksesta ja metsästyk-
25735: Liike- tai ammattitulona verotetaan silloin- sestä olennaisessa määrässä muuta kuin koti-
25736: kin, kun tulo on saatu maatalouden harjoit- taloutta varten.
25737: tamisen yhteydessä, myös sitä puhdasta tu-
25738: loa, joka saadaan: 34--200 §.
25739: 1) vilja- ja metsätuotteiden edelleen ja- (Kuten hallituksen esityksessä.)
25740: lostamisesta olennaisessa määrässä muuhun
25741: kuin kotitarvekäyttöön;
25742:
25743: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
25744:
25745: Kalervo Saura. Urho Kähönen.
25746: Matti Heikkilä. Niilo Honkala.
25747: Henrik Kullberg. Nestori Kaasalainen.
25748: N. Kosola.
25749: 1168
25750:
25751: IV,555. - Lak. al. N:o 111.
25752:
25753:
25754:
25755:
25756: Nuorsaari ym.: Ehdotus verolaiksi.
25757:
25758:
25759: E d u s k u n n a ll e.
25760:
25761: Nykyisin on olemassa paljon sekavuutta tyhjäksi. Voidakseen pysyä henkisesti vir-
25762: henkisen työn tekijän työhuoneen vuokran keänä on opettajan jatkuvasti saatava ulkoa-
25763: huomioon ottamisesta tulovähennyksissä. Mo- päin virikkeitä. Tähän hänelle tarjoutuukin
25764: net henkisen työn alat ovat sellaiset, ettei tilaisuus suhteellisten pitkien lomien aikana.
25765: niitten tekijöillä ole varsinaista omaa viras- Ennen sotia oli meilläkin runsaasti stipen-
25766: tohuonetta, vaan on työ tehtävä ainakin suu- deja opettajien ulkomaanmatkoja varten ja
25767: rimmaksi osaksi kotona. Näin on asianlaita niin on asianlaita nykyään muissa maissa.
25768: esimerkiksi professorien ja lukion opettajien Meillä joutuu opettaja sensijaan suoritta-
25769: kohdalta. Useimmissa tapauksissa on heidän maan ulkomaanmatkansa käytännöllisesti
25770: työnsä siinä määrin riippuvainen kirjastosta, katsoen omin varoin. Esimerkiksi kielten
25771: että jo tästä syystä se on tehtävä kotona. opettajille ovat toistuvat ulkomaanmatkat
25772: Useilla paikkakunnilla onkin jo käytäntö siihen maahan, jonka kieltä hän opettaa,
25773: vienyt siihen, että edellä mainitut ja heihin aivan välttämättömät ja samoin niille opet-
25774: verrattavat henkisen työn tekijät saavat ot- tajille, jotka joutuvat opettamaan maantie-
25775: taa työhuoneensa vuokran huomioon tulovä- toa. Tällaisista ulkomaanmatkoista johtuneet
25776: hennyksissä. Koska kuitenkin kysymyksen kohtuulliset menot ovat ilmeisesti sellaisia
25777: tulkinnassa on paljon horjuvuutta, oli~i erit- menoja, jotka kohtuussyistä pitäisi voida
25778: täin suotavaa, että asia uudessa verolaissa huomioida tulovähennyksissä. Jo nykyisen-
25779: selvennettäisiin. kin käytännön mukaan katsotaankin opetta-
25780: Myös eräässä toisessakin suhteessa on jien ulkomainen opintomatka usein tutkimus-
25781: nykyisin paljon sekavuutta. On eräs ryhmä matkaksi. Asia olisi kuitenkin nähdäksemme
25782: ulkomaanmatkoista, joita ei yleensä lueta selvennettävä jo verolain sanamuodoissakin.
25783: tutkimusmatkoiksi, mutta jotka kuitenkin Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
25784: asiallisesti ovat täysin tutkimusmatkoihin tiopäiväjärjestyksen 32 §: ään sekä eduskun-
25785: verrattavissa. Tämä ryhmä on opettajain nalle vastikään annettuun hallituksen vero-
25786: ulkomaanmatkat. Opettajain ammatti eroaa lakiesitykseen ehdotamme,
25787: muista ammateista siinä, ettei opettaja ke-
25788: hity varsinaisessa työssään, vaan pikemmin- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25789: kin taantuu ja ikäänkuin ammentaa itsensä van lakiehdotuksen:
25790:
25791:
25792: Verolaki.
25793: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjä.rjestyksen 68 § :ssä
25794: määrätyllä tavalla, säädetään:
25795: 1-39 §. 1) tulon han~kimiseen käytetystä rrnaaSita
25796: (Kuten hallitUiksen ,esityksessä.) tai huoneista maksettu vuokra, siihen ~uet
25797: tuna se osa asunnon vuokTasta, joka on
25798: 40 §. katsottava tul'evan ansion hawfukimiseksi
25799: Tulon hankkimisesta johtuneeksi kustan- tarpeellisen työhuoneen osaUe;
25800: nukseiksi 'katsotaan muun muassa: (2-12) kuten hallituksen esityksessä.)
25801: IV,555. - Nuorsaari ym. 1169
25802:
25803: 13) ammattipätevyyttä ja ans~otoimintaa käli niitä ei ole suornettu 37 § :n :5 koh-
25804: edistävistä opintomatkoista, tutkimusmat- dassa mainitul·la stipendiHä tai muulla a;pu-
25805: koista, tutkimusvälineiden ja tieteellisen tai rahalla;
25806: ammaJttikirjallisuuden hankkimisesta, ynnä (14-19) kuten hallituksen esityksessä.)
25807: tieteellisestä työstä muutoin jorhtune·et
25808: taikka taiteen haJrjoittaJmisesta aiheutuneet 41-200 §.
25809: kohtuullisiksi ikatsottavat kustannukset, mi~ (Kuten hallituks>en esirtyksessä.)
25810:
25811: Helsingissä 15 pä·ivänä syyskuuta 1952.
25812:
25813: Hugo Nuorsaari. Felix Seppälä.
25814: Jaakko Hakala. Martti J. Huttunen.
25815: 1170
25816:
25817: IV,55G. - Lak. al. N:o 112.
25818:
25819:
25820:
25821:
25822: Hakala ym. : Ehdotus verolaiksi.
25823:
25824:
25825: E d u s k u n n a ll e.
25826:
25827: 28. päivänä huhtikuuta 1923 annetun ja kille oppilaita pitäville työnantajille. Oppi-
25828: 6. päivänä huhtikuuta 1934 muutetun oppi- laita pitävän työnantajan asemaa on yritetty
25829: sopimuslain mukaisesti ovat työnantajat eri- parantaa mm. antamalla vapautus liike-
25830: näisissä tapauksissa velvolliset tekemään alle vaihtoverosta sellaisille työnantajille, joilla
25831: 21 vuotiaan työntekijänsä kanssa oppisopi- ei ole muuta työvoimaa kuin yksi oppilas.
25832: muksen, jos työntekijä pyrkii työhön oppiak- Tämä helpotus jakaantuu kuitenkin hyvin
25833: seen jonkin ammatin. Oppilaalle työnantaja epätasaisesti ilman oikeudenmukaista jako-
25834: on velvollinen maksamaan palkkaa opiske- perustetta. Senvuoksi se olisi poistettava ja
25835: luunkin käytetystä ajasta enintään yhdeltä käytettävä oppilaan aiheuttaman vaivan
25836: päivältä viikossa kolmen vuoden ajan. Hän mittana vain hänen suorittamiensa työtun-
25837: on lisäksi velvollinen opettamaan oppilaalle tien ja siis hänelle maksetun palkan määrää.
25838: ammatin työt monipuolisesti eikä ole oikeu- Työnantajalle annettava helpotus olisi si-
25839: tettu irtisanomaan oppilasta ilman ammatti- ten kytkettävä tulo- ja omaisuusveroon
25840: oppilaslautakunnan lupaa. Koska oppilaan oikeuttamaHa työnantaja vähentämään vero-
25841: opettaminen ilmeisesti aiheuttaa työnanta- tettavasta tulostaan summa, joka vastaisi
25842: jalle vaivoja ja kustannuksia, on kehitys kohtuullista osaa oppilaan hänelle aiheutta-
25843: mennyt siihen, että työnantajat eivät halua mista menoista.
25844: ottaa ensinkään oppilaita. Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
25845: Kansantaloudellisesti edullisen oppilaskas- tiopäiväjärjestyksen 32 § :ään sekä eduskun-
25846: vatuksen elinehtona on jonkinlainen korvaus nalle vastikään annettuun hallituksen vero-
25847: työnantajalle oppilaan aiheuttamista kustan- lakiestykseen ehdotamme,
25848: nuksista, minkä korvauksen on oltava jousta-
25849: vasti riippuvainen oppilaiden aiheuttamista että Eduskunta hyväksyisi settraa-
25850: menoista samojen perusteiden mukaan kai- van lakiehdotuksen:
25851:
25852:
25853: Verolaki.
25854: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 §: ssä
25855: määrätyllä tavalla, säädetään:
25856: 1-42 §. jen määrästä 50% niistä suoritetun 40 § 1
25857: (Kuten hallituksen esityksessä.) mom. 5 kohdan mukaisten vähennyksien
25858: lisäksi.
25859: 43 §. (2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityk-
25860: (1-6) kuten hallituksen esityksessä.) sessä.)
25861: 7) oppisopimuslain mukaisesti rekisteröi- 44-200 §.
25862: dylle ammattioppilaalle maksamiensa palkko- (Kuten hallituksen esityksessä.)
25863:
25864: Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1952.
25865:
25866: Jaakko Hakala. Hugo Nuorsaari. Felix Seppälä.
25867: 1171
25868:
25869: IV,oo7.- Lak. al. N:o 113.
25870:
25871:
25872:
25873:
25874: Lappi-Seppälä ym.: Ehdotus verolaiksi.
25875:
25876:
25877: E d u s k u n n a ll e.
25878:
25879: Asuntopoliittiselta kannalta ei ole puolus- tettu lainvalmistelukunnan mietinnössä vuo-
25880: tettavissa, että asunnon hankkimiseksi perus- delta 1934.
25881: tettujen yhteenliittymien verotus tehdään 2) Arvonvähennykseen nähden:
25882: niin ankaraksi, että se tulee olemaan van- Voimassa olevan tammikuun 11 pmvana
25883: halle asuntokannanemme ja asunto-osakkei- 1944 annetun tulo- ja omaisuusveroasetuksen
25884: den omistajille pahimpia esteitä sodan ja 20 §: ssä säädetään mm., että arvonvähen-
25885: vuokrasäännöstelyn aiheuttamien vaikeuksien nys on laskettava rakennusten hankinta-
25886: voittamisessa. Etenkin asunto-osakeyhtiö- arvoista. Rahanarvon vaihteluista voi kui-
25887: muodossa toimivien vuokratalojen omistajat tenkin johtua, että rakennusten hankinta-
25888: kärsivät kaksinkertaisesta verotuksesta siinä arvot poikkeavat huomattavasti niiden jäl-
25889: määrin, että ns. vuokratalotyyppi nopeassa leenhankkimiskustannuksista. Meillä on v: sta
25890: tahdissa häviää, ellei saada muutosta aikaan. 1943 alkaen noudatettu ns. kiinteätä eli
25891: Lainsäätäjä on useissa erikoisverolaeissa, ku- sidottua arvonvähennysjärjestelmää. Arvon-
25892: ten omaisuudenluovutusverolaissa, sotalaina- vähennyksen päätarkoitus on kuitenkin, että
25893: laissa ja ylimääräisestä varojen perusteella asianomainen verovelvollinen voisi välineen
25894: suoritettavasta verosta annetuissa laeissa, kuluttua loppuun hankkia uuden ja jatkaa
25895: myöntänyt asunto-osakeyhtiöille erityisiä ve- sillä yrityksen toimintaa. Pääomista köy-
25896: ronhelpotuksia. Voimassa olevassa tulo- ja hässä maassamme olisi erittäin tärkeätä, että
25897: omaisuusverolaissakin on pientuloisille yhtei- riittävillä arvonvähennyksillä tehtäisiin mah-
25898: söille myönnetty veronhelpotus, joka nyt on dolliseksi rakennusten ja muun käyttöomai-
25899: jätetty pois hallituksen verolakiesityksestä. suuden jälleen hankkiminen silloin, kun ne
25900: Koska asuntopula ei ole mikään tilapäinen ovat loppuun kuluneet. Jatkuvan inflaation
25901: ilmiö, kuten selvästi on havaittu etenkin aikana arvonvähennys menettää täysin tar-
25902: viime vuosina, ja kun sitä ei ole saatu pois- koituksensa ja merkityksensä, jos se las~e
25903: tetuksi valtiovallan ponnistuksista huoli- taan sellaisesta hankinta-arvosta, jota ei
25904: matta, on mielestämme oikein, että verolais- lainkaan enää voida verrata omaisuuden
25905: sakin otetaan huomioon asuntopoliittisia nä- jälleenhankkimisarvoon eikä omaisuuden ny-
25906: kökohtia. Tämän johdosta esitämme vero- kyiseen verotusarvoon. Koska arvonvähen-
25907: lakiin seuraavat muutokset. nyksillä on suuri kasantaloudellinen merki-
25908: 1) Asutoetuun nähden: tys, ei mielestämme voida jättää ainoastaan
25909: Verolakiesityksessä ehdotetaan asuntoedun täytäntöönpalloasetuksen varaan niiden pää-
25910: kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi, periaatteiden määräämistä, joiden perus-
25911: että valtionverotuksessa asunto-osakeyhtiön teella arvonvähennykset on vahvistettava.
25912: tai siihen verrattavan veronalaiseksi tuloksi Itse lakiin on tämän johdosta otettava asiaa
25913: ei katsottaisi sitä asuntoetua, josta osakas selventävä lause.
25914: on erikseen verovelvollinen. Kun ei voida 3) Kaksinkertaiseen verotukseen nähden:
25915: pitää oikeana, että asuntoetua kunnallekaan Kaksinkertaisen verotuksen lieventämi-
25916: edelleen verotettaisiin kaksinkertaisesti, olisi seksi olisi ensinnäkin luonnollisten henkilöi-
25917: puheena oleva kaksinkertaisen verotuksen den ja kuolinpesien varallisuusveroa pienen-
25918: estävä säännös ulotettava koskemaan myös- nettävä siten, että verovelvollisen varoihin
25919: kin kunnallisverotusta, kuten olikin ehdo- sisältyvistä asunto-osakkeista ja asunto-
25920: 75
25921: 1172 IV,557. - Verolaki.
25922:
25923:
25924: osuuksista luettaisiin veronalaiseksi omai- esityksessä ei kuitenkaan ole lainkaan kiin-
25925: suudeksi vain puolet. Asunto-osakeyhtiö- nitetty huomiota asunto-osakeyhtiö- tai osa-
25926: muotoa käyttävien vuokratalojen omistajille keyhtiömuotoa käyttäviin ns. vuokrataloihin.
25927: tämä veronhuojennus on aivan välttämätön. Vuokrataloja on yleensä Suomessa raken-
25928: Asunto-osakeyhtiön ja asunto-osuuskunnan nettu asunto-osakeyhtiömuotoa käyttäen.
25929: sekä niihin verrattavan yhteisön omaisuu- Päämääränä asunto-osakeyhtiöihin nähden
25930: teen kohdistuvan verotuksen kaksinkertai- pitää olla kaksinkertaisen verotuksen poista-
25931: suuden lieventämiseksi on tosin verolakiesi- minen tai ainakin sen lieventäminen niin,
25932: tyksessä ehdotettu, että milloin sellaisen että osakkeenomistajan hyväksi luettaisiin
25933: yhteisön omistaman rakennuksen asuinhuo- osa siitä verosta, jonka yhtiö on jo suorit-
25934: neistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta tanut. Yksinkertaisin ratkaisu lienee tällä
25935: tulovuoden päättyessä on osakkaiden tai jä- kertaa asunto-osakeyhtiöiden ja niihin ver-
25936: senten omassa käytössä enemmän kuin nel- rattavien yhteisöjen tulo- ja varallisuusveron
25937: jäsosa, niiden varallisuuden perusteella suo- alentaminen sodanedelliselle tasolle.
25938: ritettava veroa on alennettava yhtä monella Edellä olevan perusteella ja viitaten val-
25939: prosentilla kuin osakasten tai jäsenten tiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ehdotamme,
25940: omassa käytössä olevien asuinhuoneistojen
25941: pinta-ala on rakennuksen asuinhuoneistojen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
25942: y hteenlasketusta lattia pinta-alasta. V erolaki- van lakiehdotuksen:
25943:
25944:
25945:
25946:
25947: Verolaki.
25948: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 §: ssä
25949: määrätyllä tavalla, säädetään:
25950: I osasto. 41 §.
25951: Luonnollisina vähennyksinä saadaan ve-
25952: 1-8 §. ronalaisesta tulosta tehdä myös seuraavat
25953: (Kuten hallituksen esityksessä.) arvonvähennykset:
25954: 1) Muun veronalaisen tulon, kuin varsi-
25955: II osasto. naisen maa- ja metsätaloustulon hankkimi-
25956: 9-36 §. sessa käytettyjen rakennusten, alusten, ko-
25957: (Kuten hallituksen esityksessä.) neiden, kaluston ja työvälineiden sekä mui-
25958: den niihin verrattavien esineiden ynnä vas-
25959: 37 §. tiketta vastaan hankitun patentti- ja muun
25960: (1 mom. 1-17 kohta kuten hallituksen sellaisen oikeuden vuotuinen, kohtuullinen
25961: esityksessä.) arvonvähentyminen, joka määrätään varalli-
25962: 18) milloin - - - (kuten hallituksen suusverotuksessa vahvistettujen arvojen pe-
25963: esityksessä) - - - lukien; eikä rusteella; sekä
25964: 19) asunto-osakeyhtiölle taikka siihen ver- (2 kohta sekä 2 ja 3 mom. kuten hallituk-
25965: ratavalle kiinteistöosakeyhtiölle tai asunto- sen esityksessä.)
25966: osuuskunnalle sitä asuntoetua, josta osakas
25967: tai jäsen on erikseen verovelvollinen. 42--49 §.
25968: (Kuten hallituksen esityksessä.)
25969: 38 §.
25970: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota valtion- 50 §.
25971: verotuksessa kotimaisten - - - (kuten 2 (1, 2 ja 3 kohta kuten hallituksen esityk-
25972: kohta hallituksen esityksessä) - - - ve- sessä.)
25973: donlyönnissä. 4) Milloin luonnollinen henkilö tai kuo-
25974: 39--40 §. linpesä on asunto-osakeyhtiön, asunto-osuus-
25975: (Kuten hallituksen esityksessä.) kunnan, puolikunnallisen asunto-yhtiön tai
25976: IV,557. - Lappi-Seppälä ym. 1173
25977:
25978: 5 päivänä helmikuuta 1926 annetun asunto- asunto-osakeyhtiölain (30/2'6) 25 § :ssä tar"
25979: osakeyhtiölain (30/26) 25 §: ssä tarkoitetun koitettu osakeyhtiö suorittaa tulon perus-
25980: osakeyhtiön osakas tai osuudenomistaja lue- teella maksettavaa veroa kuitenkin 20 pro-
25981: taan verovelvollisen varoihin sisältyvistä senttia verottavan tulonsa määrästä.
25982: osakkeista ja osuuksista veronalaiseksi omai- Varallisuuden perusteella maksettavaa ve-
25983: suudeksi puolet. roa yhteisö suorittaa kahdeksan tuhannelta
25984: (yhteisön varallisuusverokanta). Säästö-
25985: 51-71 §. pankki, asunto-osakeyhtiö, asunto-osuus-
25986: (Kuten hallituksen esityksessä.) kunta, puolikunnallinen asuntoyhtiö ja 5
25987: päivänä helmikuuta 1926 annetun asunto-
25988: 72 §. osakeyhtiölain (30/26) 25 § :ssä tarkoitettu
25989: Yhteisö suorittaa veroa tulon perusteella osakeyhtiö suorittaa varallisuuden perus-
25990: 32 prosenttia verotettavan tulonsa määrästä teella maksettavaa veroa kuitenkin neljä
25991: (yhteisön tuloverokanta). Asunto-osakeyhtiö, tuhannelta. '
25992: asunto-osuuskunta, puolikunnallinen asunto- 73-200 §.
25993: yhtiö ja 5 päivänä helmikuuta 1926 annetun (Kuten hallituksen esityksessä.)
25994:
25995: Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1952.
25996:
25997: Jussi Lappi-Seppälä. Viljami Kalliokoski
25998: C. A. öhman. H. A. Kannisto.
25999: Aukusti Pasanen.
26000: 1174
26001:
26002: :IV~55s. - Lak. a.l. N:o 114.
26003:
26004:
26005:
26006:
26007: Kannisto ym.: Ehclottts vero laiksi.
26008:
26009:
26010: E d u s k u n n a 11 e.
26011:
26012: Nykyisen tulo- ja omaisuusverolakimme lapsen elättänyt aviopari saa koko loppu-
26013: säätämä luonnollisten henkilöiden jako kol- ikänsä nauttia samaa alimman veroasteikon
26014: meen veroluokkaan on synnyttänyt paljon tarjoamaa etua kuin esimerkiksi aviopari,
26015: arvostelua verovelvollisten keskuudessa. Ar- joka on tänä aikana kasvattanut useita lap-
26016: ·vostelu on kohdistunut ennen kaikkea itse sia täysi-ikäisiksi.
26017: periaatteeseen jakaa verovelvolliset kolmeen Edellä esitetyn nykyisen järjestelmän epä-
26018: eri luokkaan. Niinikään on kiinnitetty huo- tasaisuudet ovat siksi ilmeiset, että niiden
26019: miota siihen, ettei henkilöiden jakaminen eri poistamiseen on vakavasti pyrittävä uudessa
26020: veroluokkiin annan riittävän selvää kuvaa verolaissa. Aikansa eläneenä voidaan muu-
26021: verorasituksen todellisesta jakautumisesta. tenkin pitää järjestelmää, joka tarpeetto-
26022: Yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa käy- masti luo kansalaisten keskuuteen tyytymät-
26023: ,taas ilmi, että ensimmäiseen veroluokkaan tömyyttä ja epäsopua.
26024: kuuluvat pitävät epäoikeudenmukaisena sitä, On kuitenkin ilmeistä, ettei ensimmäisen
26025: että lapsettomat aviopuolisot kuuluvat toi- veroluokan poistamisella, josta eduskunnassa
26026: seen veroluokkaan. Samanaikaisesti kuiten- on tehty aikaisemmin aloitteita, saada tar-
26027: kin aviopuolisot nykyisen puolisoiden yhteis- peellista korjausta aikaan. Myöskin on to-
26028: yerotuksen vuoksi jo keskisuurissa tuloluo- dettava, ettei niin sanotun kulutusyksikkö-
26029: 1{:issa suorittavat yhteisverotettaville myönne- järjestelmän käytäntöön ottamisella voida
26030: fyistä vähennyksistäkin huolimatta enemmän ratkaista kaikkia edellä esitettyjä pulmaky-
26031: veroa kuin vastaavista tuloista verotetut symyksiä, vaikka sitä onkin pidettävä voi-
26032: {iaksi yksinäistä henkilöä. Erityisenä tyyty- massa olevaa järjestelmää useissa suhteissa
26033: . ~ättömyyden aiheena on yksinäisillä henki- onnistuneempana. Vakavin muistutus kulu-
26034: löillä ollut myös se, ettei tuollaisen henkilön tusyksikköjärjestelmää vastaan on se, että
26035: suorittamaa läheisen omaisen, esim. isän tai tuo järjestelmä rakentuu väärälle ja sosjaa-
26036: äidin, elättämistä ole yleensä otettu huo- liselta kannalta epäoikeudenmukaiseen tulok-
26037: wioon verotuksessa. Edelleen on kiinnitetty seen vievälle olettamukselle lähtiessään siitä,
26038: huomiota siihen, että ensimmäisestä lapsesta että lapsen elättämisestä aiheutuvat menot
26039: tnyönnetty veronalennus on suhteellisesti kasvavat samassa suhteessa kuin verovelvol-
26040: huomattavasti suurempi kuin seuraavista lisen vuositulot.
26041: lapsista aiheutuva veronhelpotus ja etteivät Kun hallituksen esitys verolaiksi säilyttää
26042: progressiiviset veroasteikot ylimalkaankaan nykyisen veroluokkajärjestelmän, merkitsisi
26043: ota oikeudenmukaisella tavalla huomioon sen hyväksyminen tältä osalta edellä selostet-
26044: perheen elatusvelvollisuuden vaikutusta vero- tujen epäkohtien jatkumista verotuksessa.
26045: yelvollisen veronmaksukykyyn. Täten esi- Sen vuoksi on syytä pyrkiä löytämään jär-
26046: fn.erkiksi viisi henkilöä käsittävän perheen jestelmä, jolla ei olisi kerrottuja puutteita
26047: tuloja progressiivisuus kohtaa yhtä ankarasti ja joka olisi niin yksinkertainen, että jokai-
26048: ituin k:olmihenkistä perhettä, koska lapsista nen veronmaksaja sen vaikeudetta ymmär-
26049: ~'heutuva vähennys otetaan huomioon vasta tää. Tässä mielessä näyttää tarkoituksen-
26050: veromäärästä, joka on laskettu kummassakin mukaisemmalta sellainen järjestelmä, että
26051: .J~pauksessa saman asteikon mukaan. Epä- kaikkia verovelvollisia verotetaan yhden
26052: 'ohtana on myös pidetty sitä, että yhden ainoan veroasteikon mukaan, mutta että
26053: IV,55S. - Kannisto ym. 1170
26054:
26055: verovei vollisille annetaan oikeus tehdä vero- normaaliaikojen verorasitusta, olisi asteikltoo
26056: tettavasta tulostaan ennen veron määrää- huomattavaBti alennettava hallituksen esitt'å.-
26057: mistä vakiovähennys, joka määrätään lailla mästä. Kohtuullisena voidaan jo näissä
26058: kiinteäksi ja jonka suuruus tällöin vahvis- oloissa pitää asteikkoa, joka. alentaisi veron
26059: tetaan sellaiseksi, että se suunnilleen vastaa tuottoa noin 9 mrd. markalla, mikä vastaiSi
26060: kunkin verovelvollisen huollettavana olevan suunnilleen sotakorvausten päättymisestä val-
26061: henkilön todellisia elatuskuluja Huolletta- tiontaloudelle koitunutta helpotusta.
26062: viin sisällytetään tällöin alaikäinen lapsi, Kun verotuksen yhdistämisen yhteydessä
26063: aviopuoliso ja ansiotyöhön kykenemätön, on pyrittävä siihen, että valtion ja kuunaliiso
26064: todella verovelvollisen huollettavana ollut veroa koskevat säännökset mahdollisuuksien
26065: henkilö. Vakiovähennyksen suuruus olisi mukaan yhtenäistetään, vakiovähennysjärje5-
26066: aina vuosittain tarkistettava elinkustannus- telmä on ulotettava myös knnnallisverotuft.:
26067: indeksin muutosta vastaavasti. seen. Tätä voidaan perustella myös sillt\1,
26068: Ottaen huomioon, että verovelvolliselle että jo oikeudenmukaisuussyyt edellytt~
26069: varataan oikeus tämän vakiovähennyksen vät elatusvelvollisuuden aiheuttaman verOIJ..
26070: lisäksi edelleen tehdä omalta ja hänen huol- maksukyvyn vähenemisen· huomioonottamista:
26071: lettavinaan olevien osalta erikseen kalliin- myös kunnallisverotuksessa:. Nykyiset eri ·
26072: paikanvähennykset ja että hän lapsista saa kunnissa suuruudeltaan vaihtelevat lapsi;.
26073: lapsilisää, näyttää tällä hetkellä tarkoituk- vähennykset on korvattava -.altiovähennyk~
26074: senmukaiselta määrätä vakiovähennys 50,000 sellä ja elantokustannusten erilaisuus eri
26075: markan suuruiseksi. Jos huollettavana on kunnissa otettava huomioon ulottamalla kal-
26076: omia tuloja - aviopuolison ansiotuloja ja liinpaikanvähennys myös: kunrrallisverotuk~
26077: lapsilisää kuitenkaan lukuunottamatta - seen. Kun vakiovähennysjär.jestelmän käy-
26078: alentavat ne vastaavasti vakiovähennyksen täntöönottaminen helpottaa suhteellisesti
26079: maaraa. Huollettavan tulojen kohotessa yli enemmän pienituloisten kuin suurituloisten
26080: vakiovähennyksen määrän voidaan hänen jo verorasitusta, voidaan tällöin kunnallisvero>
26081: katsoa itse hankkivan toimeentulonsa ja tuksen perusvähennys kokanaan: poistaa~
26082: huoltovelvollisuuden aiheuttaman taloudelli- Hallituksen esityksen muliainen varalli<-
26083: sen rasituksen lakanneen. A viopuolisoista suusveroasteikko merkitsisi alemmissa vara}.
26084: saa enemmän ansainnut puoliso tehdä vakio- lisuusluokissa lähes 10-ker.taista ja ylem•
26085: vähennyksen täysimääräisenä toisesta avio- missäkin varallisuusluokissa 2.5-kertaista ve-
26086: puolisosta ja tämä vähennysoikeus on riip- rorasitusta sotien edelliseen aikaan verrat.
26087: pumaton siitä, onko tämä ansiotyössä vai ei. tuna. Jotta maamme taloudellisen edistyk-
26088: Selostettuun järjestelmään mentäessä on sen kannalta tärkeää pääomanmuodostusta ei
26089: ·kumpaakin puolisoa verotettava erikseen kohtuuttoman varallisuusveron johdosta tU'-·
26090: hänen omista tuloistaan. Jos toinen puoliso kahdutettaisi, olisi myös varallisuusvero•
26091: ei ole ansiotyössä, vakiovähennystä voidaan asteikkoa nykyisestään alennettava.
26092: pitää tasoituksena hänen elinkustannuksis- Oikeudenmukaisuusnäkökohdat vaativat,
26093: taan. Milloin molemmat puolisot ovat ansio- että mahdollisuuksien mukaan pyritään ta-
26094: työssä, on vakiovähennyksen suorittamis- soittamaan kunnallista verorasitusta maan
26095: oikeus perusteltavissa sillä, että epäämällä eri kuntien kesken. Toistaiseksi tämä on ta-
26096: tämä vähennys vähennettäisiin aviopuolisoi- pahtunut siten, että heikossa taloudellisessa,'·
26097: den halua ansiotyöhön. Yhteisverotuksen asemassa oleville kunnille on annettu avusc
26098: jäädessä pois jää kylläkin verotuksessa huo- tuksia tulo- ja menoarvioon sitä varten ote-
26099: mioonottamatta yhteistaloudesta koituva etu, tusta määrärahasta. Toisaalta valtio on siir-
26100: mutta kohtuuttomuutta ei tämä merkitse, tänyt kaupunki- ja kauppaTaJtunnille sellai-
26101: koskapa yhteistaloudessa asuvia yksinäisiä- sia lakimääräisiä tehtäviä, joisfa valtio maw,.
26102: kään henkilöitä ei veroteta samanlaisesta laiskunnissa huolehtii. Lisäksi eräät valtion•
26103: edusta. avut myönnetään kaupungeine ja kauppa--
26104: V akiovähennykseen siirryttäessä on siis loille pienempinä kuin maalaiskunnille. Voit-
26105: vain yksi veroasteikko tarpeellinen. daan todeta, että valtio jo nyt selostetuill~
26106: Kun vakinaiseen verolakiin olisi sisälly- toimenpiteillä suuressa määrin pyrkii vero-
26107: tettävä sellainen veroasteikko, joka vastaisi rasituksen tasoittamiseen eri kunnissa. 1\fiL
26108: 1176 IV,55S, - Verolaki.
26109:
26110:
26111: tään estettä ei ole sille, että nykyistä menet- sosiaalipoliittiselta kannalta tarkoituksenmu-
26112: telytapaa edelleen oikeudenmukaisesti kehi- kaisena, ei ole syytä hallituksen esityksen
26113: tetään. Sen sijaan hallituksen esittämää täy- mukaisesti ryhtyä jakamaan yhtymän vero-
26114: dellistä lubpumista nykyisestä järjestelmästä tettavaa tuloa ja varallisuutta eri osakkai-
26115: <ei voida pitää oikeaan osuneena jo yksistään den tuloksi ja varoiksi, sitäkin vähemmän,
26116: siitä syystä, että valtiolle selostetussa suh- kun ehdotettu muutos merkitsisi pienyritte-
26117: teessa kuuluvien velvollisuuksien poistami- liäisyyden rahoitusmahdollisuuksien vaikeu-
26118: nen merkitsisi -tarvetta suorittaa verrattain tumista. Lisäksi on huomattava, että uuteen
26119: laajan lainsäädännön alan tarkistamisesta järjestelmään siirtyminen tuottaisi melkoi-
26120: ~ohtuvat lainmuutokset. Sitä paitsi halli- sia teknillisiä vaikeuksia niissä tapauksissa,
26121: tuksen suunnittelema erillinen rahasto tois- joissa yhtymän osakkaat asuvat eri paikka-
26122: ten kuntien avustamista varten tulisi luo- kunnilla.
26123: maan tarpeettoman kalliin hallinto-orgaanin. Vanhusten keskuudessa on herättänyt
26124: Pelättävissä myös on, että tämän rahaston suurta tyytymättömyyttä se, että heitä vero-
26125: käytössä uusiintuisivat ne huonot kokemuk- tetaan yhtä ankarasti kuin nuorempia vero-
26126: set, joita on saatu budjetin ulkopuolisten velvollisia. Osittain on tyytymättömyys ai-
26127: -rahastojen varojen käytöstä, sekä edelleen, heutunut siitä, että eläkkeelle siirryttäessä
26128: että tämän rahaston johto saisi niin huomat- tai työkyvyn heikentyessä tulot ovat pienen-
26129: tavan määräämisvallan köyhempien kuntien tyneet, mutta menoja ei ole voitu vastaa-
26130: taloudenpidon suhteen, että se tosiasiallisesti vasti vähentää, vaan ne ovat lisääntyneiden
26131: merkitsisi kunnallisen itsehallinnon huomat- sairauskulujen ym. johdosta saattaneet nous-
26132: tavaa rajoittamista samalla kun monen en- takin. Hallituksen esityksen mukaan on to-
26133: nestään vaikeassa taloudellisessa asemassa sin 67 vuotta täyttäneellä luonnollisella hen-
26134: olevan kaupunkikunnan veroäyri kohoaisi kilöllä oikeus tehdä tulostaan erityinen
26135: huomattavasti. . Mitään painavia syitä ei näin 50,000 markan suuruinen vanhuusvähennys.
26136: ·ollen voida esittää nykyisen järjestelmän Tätä ei kuitenkaan voida pitää riittävänä.
26137: muuttamiseksi. Kuitenkin on pidettävä koh- Ottaen huomioon kohtuusnäkökohdat olisi
26138: tuullisena, että ulkomailla asuvat henkilöt päinvastoin katsottava oikeaksi, että van-
26139: s-ekä ulkomailla . toimivat yritykset suoritta- hukset kokonaan vapautettaisiin ansiotulojen
26140: vat kunnallisveronsa valtiolle. ja aikaisemman työsuhteen perusteella saa-
26141: . Hallituksen esityksen mukaan voidaan ase- dun eläkkeen verottamisesta. Kun tällainen
26142: tlJksella määrätä verovelvolliseksi sellainen järjestelmä kuitenkin asettaisi suurituloiset
26143: valtion laitos, joka harjoittaa teoltista, kau- kohtuuttoman edulliseen 'asemaan, ei täydel-
26144: pallista tai muuta liiketoimintaa ja jota hoi- lisen verovapauden periaatetta voida sellai-
26145: detaan liikeperiaatteiden mukaisesti. Näiden senaan soveltaa. Vanhuusvähennys on tällöin
26146: laitosten kannattavaisuuden ja kilpailukykyi- kuitenkin korotettava riittävän suureksi,
26147: syyden oikein arvioimiseksi on kuitenkin tär- esim. 200,000 markaksi ja ko. ikäraja mää-
26148: keätä, että ne saatetaan verotukseen nähden rättävä 65 vuodeksi, eli samaksi, josta kan-
26149: saneläkkeen saaminen alkaa.
26150: täysin S~J-manlaiseen asemaan kuin yksityiset
26151: yrjtykset. Siksi tämän periaatteen toteutta- Nykyisen vero-oikeuden ja myös hallituk-
26152: mista ei ole jätettävä asetuksen varaan suh- sen esityksen mukaan ei kunnallisverotuk-
26153: teellisen epävarmoista ja vaihtelevista teki- sessa sallita vähennyksenä toisen tulolähteen
26154: jöistä riippuvaksi, vaan on tätä tarkoittava tulosta toisen tulolähteen tappiota. Tällai-
26155: säännös sisällytet.tävä nimenomaan lakiin. nen säännös ei ota huomioon asianomaisen
26156: veronmaksajan todellista veronmaksukykyä
26157: Voimassa oleva vero-oikeus, jonka mukaan ja on pelkästään tämän vuoksi epäoikeuden-
26158: yhtymää verotetaan erillisenä verosubjek- mukainen. Kun kuitenkin toisaalta tällainen
26159: tjna, merkitsee pienille yhtymille veropoliit- oikeus, jos se on riippumaton siitä, minkä
26160: tjsta etua, mutta tekee veroasteikon progres- kunnan alueella asianomainen tulolähde on,
26161: sion johdosta- suurten yhtymien verotuksen saattaa merkitä jonkin kunnan verotulojen
26162: siksi raskaaksi, että niiden on edullisempaa yllättävää vähenemistä, on vähentämisoikeus
26163: omaksua osakeyhtiömuoto. Kun tätä järjes- rajoitettava tapauksiin, JOISsa tulolähteet
26164: telmää on pidettävä kansantaloudelliselta ja ovat saman kunnan alueella.
26165: IV,558. - Kannisto ym. 1177
26166:
26167: Kun lahjoitukset yleishyödyllisiin tarkoi- Sosiaalisista syistä ja myös monissa ta-
26168: tuksiin usein merkitsevät myös asianomaisille pauksissa kahdenkertaisen verotuksen välttä-
26169: kunnille helpotusta vastaaviin tarkoituksiin miseksi on pidettävä oikeudenmukaisena, että
26170: myönnettävien määrärahojen kohdalla ja avustuslaitoksien ja muuhun vakuutuslaitok-
26171: kun on syytä kannustaa vapaaehtoisuuteen seen suoritettavat maksut ovat kokonaisuu-
26172: perustuvaa yleishyödyllisten lahjoitusten tu- dessaan vähennyskelpoisia. Sosiaalisista syistä
26173: kemista, olisi tuollaiset lahjoitukset sallittava olisi sairausvähennyksen yläraja myöskin
26174: täysin määrin vähentää verotettavasta tu- korotettava 100,000 markaksi.
26175: losta ja tämä vähentämisoikeus ulotettava Hallituksen esitykseen sisältyy säännös me-
26176: koskemaan myös kunnallisverotusta. Merki- rimiesten oikeudesta huomattavaan palkka-
26177: tystä kysymyksen arvostelemisessa on sillä- tulosta tehtävään erikoisvähennykseen. Tätä
26178: kin seikalla, että näin menetellen voidaan säännöstä ei esityksessä ole millään tavalla
26179: tältä osalta yhtenäistää valtion- ja kunnallis- perusteltu. Kun sitä ei voidakaan millään
26180: verotusta koskevia säännöksiä. oikeudenmukaisuus- tai kohtuussyillä perus-
26181: Nykyisin voimassa olevien säännösten mu- tella, on sanottu säännös kokonaan poistet-
26182: kaan koskee niin sanottu työtulovähennys tava.
26183: myös aikaisemman virka- tai työsuhteen pe- Sen jälkeen kun nykyinen tulo- ja omai-
26184: rusteella saatua eläkettä. Hallituksen esityk- suusverolaki vuonna 1943 säädettiin, on
26185: sessä on tästä vähennysoikeudesta eläkkeen osakeyhtiöiden tulovero kohonnut 20 %: sta
26186: osalta luovuttu sillä teoreettisluontoisella pe- 32 %: iin, jollaiseksi se myös lakiesityksessä
26187: rusteella, että valtionverotuksessa on meillä esitetään. Varallisuusvero on vastaavana ai-
26188: vanhastaan tehty ero vakautetun ja vakaut- kana kohonnut kaksinkertaiseksi eli 4 0/ 00 :sta
26189: tamattoman tulon veronkantokyvyn välillä 8 o1oo: een, mikä myös on lakiesityksessä säi-
26190: ja ettei näin ollen ole johdonmukaista ulot- lytetty. Huolimatta siitä, että tulo- ja omai-
26191: taa vakauttamattomaan tuloon kohdistuvaa suusvero täten vuonna 1943 oli nykyistä
26192: vähennysoikeutta eläketuloihin, jotka saajan paljon lievempi, pidettiin tällöin välttämät-
26193: kädessä ovat huomattavassa määrin vakau- tömänä myöntää pienille yhtiöille, joiden
26194: tetun tulon luontoisia. Tätä vastaan on huo- tulo ei ylittänyt 300,000 markan tai omai-
26195: mautettava, että esitetty perustelu on vain suus 2,000,000 markan rajaa, määrättyjä
26196: näennäisesti oikea, koska eläke todellisuu- erikoishelpoituksia. Kun yhtiöiden verorasi-
26197: dessa on työtuloa, jonka asianomainen on jo tus on tämän jälkeen huomattavasti kohon-
26198: aikaisempien vuosien työllä itselleen ansain- nut, on tällaiseen helpotukseen entistä suu-
26199: nut. Suorastaan epäoikeudenmukaista olisi, rempi syy. Myöntämällä pienille yhtiöille
26200: jos asianomainen verovelvollinen eläkkeelle helpotusta verotuksessa kannustetaan aika-
26201: siirtyessään ja tulojen pienentyessä jäisi vien yritysten toimintaa ja helpoitetaan nii-
26202: vaille oikeutta niihin vähennyksiin, jotka den laajenemismahdollisuuksia, jotka nykyi-
26203: hän aikaisemmin on saanut suuremmasta sen raskaan verotuksen vallitessa ovat miltei
26204: palkastaan suorittaa. Työ- ja eläketulojen olemattomat. Ottaen huomioon rahan arvossa
26205: vähennysten kohtuullisena määränä puoles- tapahtuneet muutokset olisi nykyisessä vero-
26206: taan on pidettävä 15 %. Koska vakautta- laissa olevat rajat korotettava tulon osalta
26207: mattomana tulona on lainkohdassa mainit- ainakin 1 miljoonaksi markaksi ja omaisuu-
26208: tujen lisäksi pidettävä myös sitä osaa am- den osalta ainakin 15 miljoonaksi markaksi.
26209: matti- ja liiketulosta, joka olisi katsottava Edellä esitetyn perusteella sekä viitaten
26210: kohtuulliseksi verovelvollisen ammatissaan hallituksen esitykseen n: o 38 ja valtiopäivä-
26211: tai liikkeessään suorittamasta työstä, olisi järjestyksen 32 § : ään ehdotamme,
26212: oikeudenmukaisuussyistä tästäkin sallittava
26213: tehdä 15 % työtulovähennys. Lakiesitystä että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
26214: valmistanut komitea omaksuikin mietinnös- van lakiehdotuksen:
26215: sään tämän kannan.
26216: 1178 IV,I>I'is. - Verolaki•
26217:
26218:
26219:
26220: Verolaki.
26221: Eduskunnan päätöksen ]Jluka.isesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 § :ssä
26222: määrätyllä tavalla, säädetään:
26223: '
26224: 1-10 §. 19 §.
26225: (Kuten hallituksen esityksessä.) (1 momentti kuten hallituksen esityk-
26226: sessä.)
26227: 11 §. Veroa ei ole maksettava tulosta, jonka val-
26228: (Kuten 1 momentti hallituksen esityk- tio saa pääasiallisesta valtion laitosten tar-
26229: sessä.) peiden tyydyttämiseksi toimivasta tuotanto-
26230: laitoksesta, laiva-, lento- ja autoliikenteestä,
26231: 12 §. rautateistä, kanavista, satamista taikka posti-,
26232: (Kuten hallituksen esityksessä.) lennätin-, puhelin- tai radiolaitoksista.
26233: (3 momentti kuten hallituksen esityk-
26234: 13 §. sessä.)
26235: (Kuten 1 momentti hallituksen esityk- 20 §.
26236: sessä.) (Kuten 21 § hallituksen esityksessä.)
26237: 14 §;
26238: (Kuten hallituksen esityksessä.) 21-26 §.
26239: (Kuten 23-28 § hallituksen esityksessä.)
26240:
26241: 15 §. 27 §.
26242: Jos ulkomaisella yhteisöllä tai henkilöllä, Maatalouskiinteistöstä saatuna tulona on
26243: joka ei ole asunut valtakunnassa, on ollut niin ikään pidettävä sen työn arvoa, maa-
26244: henkilökohtaista tuloa täällä tai jos tulosta talouden liiketoiminnan hoito ja muu johto-
26245: maksettavan veron 11 §:n 1 momentin mu- työ siihen luettuna, minkä verovelvollinen
26246: kaan muutoin ei voida katsoa kuuluvan on varsinaisen maa- tai metsätaloutensa hy-
26247: millekään tietylle kunnalle, verovelvollisen väksi tehnyt, arvioituna rahaksi siihen mää-
26248: on suoritettava kunnallisvero valtiolle. rään, mikä siitä työstä olisi ollut palkatulle
26249: henkilölle suoritettava huomioon ottaen tilan
26250: koosta tai sen viljelysten laadusta mahdolli-
26251: 16 §. sesti johtuvat rajoitukset työvoiman tehok-
26252: Sekä tulon että varallisuuden perusteella kaaseen käyttöön (isännän työn arvo).
26253: -suoritettavasta verosta ovat vapaat, mikäli (2-4 momentit kuten hallituksen esityk-
26254: jäljempänä ei toisin säädetä: sen 29 § :ssä.)
26255: 1) Suomen valtio, Suomen Pankki ja kan- 28-40 §.
26256: saneläkelaitos sekä muut valtion laitokset, (Kuten 30-42 § hallituksen esityksessä.)
26257: ei kuitenkaan sellainen valtion laitos, joka
26258: harjoittaa teollista, kaupallista tai muuta 41 §.
26259: liiketoimintaa ja jota hoidetaan liikeperiaat- (1 momentin 1-3 kohdat kuten hallituk-
26260: teiden mukaisesti. sen 43 § :ssä.)
26261: (2-4 kohdat kuten hallituksen esityk- 4) lahjoitukset sellaiseen yleishyödylliseetl
26262: sessä.) tarkoitukseen, kuin asetuksella tarkemmin
26263: Asetuksella voidaan antaa tarkempia mää- säädetään; sekä
26264: räyksiä siitä, millaista laitosta voidaan pitää 5) luonnollisen henkilön työstä ja eläk-
26265: armeliaisuuslaitoksena, kuin myös siitä, mil- keestä saadun tulon määrästä (työ- ja eläke-
26266: loin opetuslaitos tai yhteisö voidaan katsoa tulo) 15 prosenttia, jolloin työstä saatuna
26267: yleishyödylliseksi. tulona on pidettävä 32 §: n 1 kohdassa tar-
26268: (3 momentti kuten hallituksen esityk- koitettua palkkatuloa, aikaisemman virka- tai
26269: sessä.) työsuhteen perusteella saatua eläkettä -
26270: 17 ja 18 §. sekä 27 ja 28 §: ssä mainittua isännän ja
26271: (Kuten hallituksen esityksessä.) perheenjäsenen työn arvoa sekä sellaista osaa
26272: IV,55s. - Kannisto ym. 1179
26273:
26274: ammatti- ja liiketulosta, jota on pidettävä vähennyksen lisäksi valtiovarainministeriön
26275: kohtuullisena verovelvollisen ammatissaan ja vuosittain lopullisella päätöksellä vahvistama
26276: liikkeessään suorittamasta työstä (työ- ja määrä, enintään kuitenkin 18,000 markkaa
26277: eläketulovähennys}. aikuiselta ja 12,000 markkaa jokaiselta vero-
26278: Vähennykset, joita tarkoitetaan 1 ja 3 koh- velvollisen huollettavana olevalta alaikäiseltä
26279: dissa, saadaan tehdä vain kotikunnalle vero- lapselta (kalliinpaikanvähennys). Kalliin-
26280: tettavista tuloista. 2 kohdassa tarkoitettu vä- paikanvähennyksen verovelvollinen saa tehdä
26281: hennys saadaan kunnallisverotuksessa tehdä myös omalta kohdaltaan.
26282: vain tulosta, joka on syntynyt samassa kun- Mikäli vakiovähennyksen aiheuttavalla
26283: nassa kuin tappiokin. henkilöllä on tuloja, aviopuolison ansiotuloja
26284: (3 momentti kuten hallituksen esityksen ja lapsilisää lukuunottamatta, pienenee va-
26285: 43 §:ssä.) kiovähennys näitä tuloja vastaavalla mää-
26286: 42 §. rällä.
26287: (1 momentin 1 kohta kuten hallituksen Vakiov.ähennyksen saa tehdä 17-20-vuo-
26288: esityksen 44 § : ssä.) tias henkilö, joka saa sellaista opetusta kuin
26289: 2) eläke-, leski- ja orpo. ynnä muusta 1 mom. 3 kohdassa tarkoitetaan ja jonka
26290: sellaisesta vakuutuksesta avustuskassaan tai huoltaja ei ole saanut tehdä vakiovähennystä
26291: muuhun valtuutuslaitokseen suoritetut. mak- hänen osaltaan.
26292: sut;- 44-56 §.
26293: 3) omat ja perheenjäsentensä lääkärin- ja (Kuten 46-58 § hallituksen esityksessä.)
26294: lääk-ekulut sekä sairaalamaksut ynnä niihin
26295: verrattavat sairaudesta johtuneet kustan- 57 §.
26296: nukset, kuitenkin enintään 100;000 markkaa Valtakunnassa asuvien puolisoiden yhteen-
26297: (sairausvähennys) ; lasketuista varoista vähennettäköön 300,000
26298: 4) (kuten hallituksen esityksen 44 § : ssä.) markkaa.
26299: 5) ennen tulovuoden päättymistä 65 vuotta (2 ja 3 momentit kuten hallituksen esi-
26300: täyttänyt luonnollinen henkilö 200,000 mark- tyksen 59 § : ssä.)
26301: kaa ( vanhuusvähennys) sekä luonnollinen
26302: henkilö, joka tulovuotensa aikana on elättä- 58-60 §.
26303: nyt alaikäistä lastaan, mutta joka ei ole avio- (Kuten 60-62 § hallituksen esityksessä.)
26304: liitossa (leskeysvähennys) 50,000 markkaa;
26305: 6) (kuten hallituksen esityksen 44 § :n 61 §.
26306: 8 kohta.) Jos edellä tässä Ia* säädettyjen vähen-
26307: Vähennykset, joita tarkoitetaan 1 momen- nysten jälkeen yhteisön tulo on alle miljoo-
26308: tin 5 kohdassa, saadaan kunnallisverotuk- nan tai varallisuus alle viidentoista miljoo-
26309: sessa tehdä vain kotikunnalle verotettavista nan markan, luetaan edellisessä tapauksessa
26310: tuloista. verotettavaksi tuloksi ainoastaan yhtä monta
26311: 43 §. täyttä prosenttia yhteisön tulosta, kuin sii-
26312: Luonnollinen henkilö, joka koko tulovuo- hen sisältyy kymmenentuhannen markan
26313: den on asunut valtakunnassa, saakoon elatus- määriä, ja jälkimmäisessä tapauksessa vero-
26314: velvollisuuden perusteella tuloistaan tehdä tettavaksi varallisuudeksi yhtä monta täyttä.
26315: 50,000 markan suuruisen vakiovähennyksen prosenttia yhteisön varallisuudesta kuin sii-
26316: 1) aviopuolisostaan, hen sisältyy sadanviidenkymmenentuhannen
26317: 2) kustakin alaikäisestä lapsestaan, markan määriä.
26318: 3) J7-20-vuotiaasta lapsestaan, joka tulo- Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske
26319: vuotena vähintään kahdeksan kuukauden yhtymää.
26320: ajan on saanut säännöllistä ja täyttä ope- 62 ja 63 §.
26321: tusta ammatti-, oppi- tai korkeakoulussa, (Kuten 64 ja 65 § hallituksen esityksessä.)
26322: 4) huollettavanaan olevasta ansiotyöhön
26323: kykenemättömästä henkilöstä. 64 §.
26324: Paikkakunnalla, missä elinkustannukset Määrättäessä, moneenko vakiovähennyk-
26325: ovat tuntuvasti suuremmat kuin yleensä seen verovelvollinen on oikeutettu, ovat tulo-
26326: maassa, vähennettäköön tulosta tämän vakio- vuoden päättyessä vallitsevat olosuhteet rat-
26327: 76
26328: 1180 IV,55S. - Verolaki.
26329:
26330:
26331: kaisevat. Kuitenkin, milloin lapsen elättä- 2,000,000- 4,000,000 318,000 30
26332: minen on päättynyt tulovuoden aikana, on 4,000,000-10,000,000 918,000 35
26333: verovelvolliselle myönnettävä vakiovähennys 10,000,000-20,000,000 3,018,000 40
26334: myös tämän lapsen kohdalta. 20,000,000 tai enemmän 7,018,000 45
26335:
26336: 68 §.
26337: 65 ja 66 §. V eroa varallisuuden perusteella suorite-
26338: (Kuten 68 ja 69 § hallituksen esityksessä.) taan, mikäli 66 ja 69 § : ssä ei toisin säädetä,
26339: seuraavan varallisuusveroasteikon mukaan:
26340: 67 §.
26341: V eroa tulon perusteella suoritetaan, mikäli
26342: 66 ja 69 § : ssä ei toisin säädetä, seuraavan Verotettava varallisuus
26343: mk
26344: tuloveroasteikon mukaan:
26345: 6
26346: ;;;p=l 1'1 ol
26347: ~ .;, ~
26348: ~§~ol
26349: .
26350: 1,000,000- 2,000,000 500
26351: Verotetava tulo
26352: Q3or;a..--~
26353: P.'3·.-,~~ ~ i 2,000,000- 4,000,000 2,000
26354: ~'~~f]S ~ ~ rg
26355: mk 6 §::~ 1'1 4,000,000- 6,000,000 6,000
26356: e=f~~ ~·1""";1 0,) 0 6,000,000- 8,000,000 12,000
26357: 120,000- 150,000
26358: >"' 600 > f 1'1 ......
26359: 3 8,000,000-10,000,000 20,000
26360: 150,000- 200,000 1,500 5 10,000,000-15,000,000 30,000
26361: 200,000- 300,000 4,000 7 15,000,000-20,000,000 60,000
26362: 300,000- 400,000 11,000 9 20,000,000-40,000,000 95,000
26363: 400,000- 600,000 20,000 11 40,000,000-60,000,000 255,000
26364: 600,000- 800,000 42,000 13 60,000,000 tai enemmän 435,000
26365: 800,000- 1,000,000 68,000 15
26366: 1,000,000- 1,500,000 98,000 19 69-197 §.
26367: 1,500,000- 2,000,000 193,000 25 (Kuten 72-200 § hallituksen esityksessä.)
26368:
26369: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
26370:
26371:
26372: H. A. Kannisto. Eino Rauste.
26373: Esa Kaitila. Harras Kyttä.
26374: Irma Karvikko. Konsti Järnefelt.
26375: Aukusti Pasanen. Juho Tenhiälä.
26376: Helge Miettunen.
26377: 1181
26378:
26379: IV,559, - Lagmot. n:o 115.
26380:
26381:
26382:
26383:
26384: Meinander m. fl.: Förslag till skattelag.
26385:
26386:
26387: T i ll R i k s d a g e n.
26388:
26389: Regeringens proposition n: o 38 med för- förmenas råda icke så ostridigt ådagalagda,
26390: slag till skattelag är avsedd att tillgodose ett att på den grund ett arrangemang vore av
26391: länge närt önskemål om en sammanslagning nöden, mot vilket så berättigad kritik kan
26392: av kommunal- och statsbeskattningen och riktas. Förvaltningsmyndigheterna för denna
26393: syftar därför till en betydelsefull reform. fond skulle inte i sin verksamhet kunna
26394: Samtidigt ha de olika bestämmelserna i nu- följa så enkla och rättvisa principer, att inte
26395: gällande skattelagar undergått en översyn. frågan om understödens fördelningsgrunder
26396: Ärendet har blivit föremål för en grundlig bleve föremål för en oavbruten nedrivande
26397: beredning i regeringen, och propositionen kamp. I Sverige, där skattemedelsfördelning
26398: innehåller också betydande förbättringar för av samma innebörd, om ock i mindre skala,
26399: vårt skatteväsen. I vissa avseenden önska förekommit, har erfarenheten visat att nå-
26400: undertecknade dock föreslå ändringar. gon objektiv norm för arbetet inte kan ska-
26401: I 13 § 2-4 mom. och 15 § stadgas att pas. Vi slmlle få ett nytt ämbetsverk, ut-
26402: skatt i närmare angivna fall skall erläggas rustat med avsevärda herrelösa kapitalresur-
26403: till kommunernas centralfond. Motiveringen ser, vars verksamhet till sin natur vore
26404: är dels att stödjandet av de mindre bemed- sådan att godtycke, gunstlingssystem och
26405: lade kommunerna borde ske med kommunal- ensidighet inte kunde undvikas. Det man
26406: skattemedel i stället för med statsmedel, dels vinner genom reformen väger, om frågan
26407: att vissa skatteobjekt inte lätt kunna lokali- ses i detta perspektiv, så lätt mot olägen-
26408: seras till bestämda kommuner. Frågan om heterna, att ifrågavarande bestämmelser en-
26409: det kommunala skattetryckets utjämning är ligt vår mening borde utgå ur lagförslaget.
26410: utan tvivel av stor bärvidd, liksom frågan Förslaget kräver omstilisering av ett flertal
26411: om den geografiska välståndsutjämningen paragrafer.
26412: överhuvud påkallar uppmärksamhet, men I 16 § har regeringen föreslagit skatte-
26413: den torde dock kunna lösas på lämpligare frihet för olika statliga inrätningar. Det
26414: sätt än det i propositionen föreslagna. En finns enligt vår åsikt inte skäl att, som i 1
26415: statskommitte är som bäst sysselsatt med punkten föreslagits, låta postsparbanken,
26416: uppdraget att utreda frågan om kommuner- som åtminstone delvis såväl på inlåningens
26417: nas dyrortsklassificering i syfte att möjlig- som utlåningens fält arbetar i konkurrens
26418: göra ett rättvisare beaktande av sociala med andra penninginstitut, gå fri från in-
26419: synpunkter vid fördelningen av statens un- komst- och förmögenhetsbeskattning. Rege-
26420: derstöd, en tanke som också de kommitteer ringens förslag i 2 punkten att endast tillåta
26421: som de senaste åren gjort förslag om ned- skattefrihet för inhemska pensionsanstalter
26422: skärningar av statsutgifterna varit inne på. och änke- och pupillkassor i den mån de
26423: En enkel metod, varigenom bördan av stats- åtnjuta understöd av allmänna medel eller
26424: skatten kunde i någon mån lättas i kommu- grundats för personer i allmän tjänst är
26425: ner med högt skatteöre, föreslås i ett annat såtilvida för snävt tillmätt, att också privata
26426: sammanhang i denna motion. De problem, kassor som verka såsom särskilda rätts-
26427: som svårigheten att lokalisera vissa skatte- subjekt borde inkluderas. Det är ju fören-
26428: objekt till bestämda kommuner utlösa, äro ligt med ett allmänt intresse att befordra
26429: å andra sidan icke av den bärvidd och de en sådan social verksamhet. Då alltför all-
26430: missförhållanden som i detta avseende nu mänt formulerade bestämmelser om privata
26431: 1182 IV,559. - Verolaki.
26432:
26433:
26434: pensionskassors skattefrihet lätt kunde miss- mom. 7 punkten medg:lvna särskilda avdra-
26435: brukas, borde regeringen tilldelas möjlighet get inte skänker en tillräcldigt kännbar
26436: att genom forordning utvidga ramen för de skattelättnad, varför principen om perio-
26437: skattefria kassorna i antydd riktning. För- diska understöd borde vidgas till att i vissa
26438: slaget i 2 mom. att lämna beroende av för- fall gälla också personer i samma hushåll.
26439: ordning, i viiken män statlig inrättning, som Vi ha i detta syfte föreslagit en omformu-
26440: pä affärsmässig grund bedriver industri-, lering av paragrafen.
26441: handels- eller annan verksamhet, skall be- Stadgandena i 37 § om skattefria in-
26442: skattas, är inte lyckligt. Varhelst staten i komster äro inte i alla avseenden lyckliga.
26443: olika former driver afförsverksamhet bör Bestämmelserna om skattefria stipendier
26444: det i princip ske under samma villkor som eller därmed jämförbara bidrag i 5 punkten
26445: övriga allmänna eller privata företag. Som äro alltför snäva, varför vi föreslagit en
26446: regel bör således dylik verksamhet vara hågot allmännare formulering. För riksdags-
26447: skattepliktig, medan undantag rimligen mannaarvodet och arvodet för ledamot av
26448: kunna beviljas genom förordning. Ålands landsting borde nu, ehuru motiv kan
26449: I 17 § har en sådan förändring införts, anföras också för regeringens uppfattning,
26450: att sparbanker skola förmögenhetsbeskattas, med tanke på den för riksdagens auktoritet
26451: medan t. ex. andelskassorna i detta avseende pinsamma uppmärksamhet frågan väckt full
26452: som hittills skulle bli helt skattefria. För skatt utmätas. Då de statliga kommittearvo-
26453: en sådan oförklarlig diskriminering ges i denas skattefrihet nu är förändrad till att
26454: propositionen ingen motivering, och någon endast gälla i samband med kommittearbetet
26455: motivering för denna ståndpunkt kan knap- erlagt dagtraktamente och dagtraktamente i
26456: past heller ges. Det finnes inga skäl att nu princip måste betraktas som skattefri in-
26457: skärpa beskattningen av sparbankerna. komst, kan hela 6 punkten utgå. Omfornm-
26458: I 22 § uttalas principen att sammanslut- leringen av 16 § 1 mom. 3 punten (inte 4
26459: ning icke som hittills skall beskattas sär- punkten, som på grund av tryckfel anförs
26460: skilt för sig, utan i samband med delägar- i propositionen), som gäller skattefrihet för
26461: nas inkomst och förmögenhet. En del prin- pensions-, änke- och pupillkassor, innebär i
26462: cipiella hänsyn talar utan tvivel för en motsvarande mån en utvidgning av skatte-
26463: sådan bestämmelse, men i det praktiska be- friheten för till sådan kasor erlagda avgifter
26464: skattningsarbetet möter dess genomförande i denna paragrafs 7 punkt.
26465: dock så svåra hinder, att det knappast är
26466: skäl att nu vidtaga en förändring. Samman- Bestämmelsen i 38 § att för bostadsaktie-
26467: slutning som huvudsakligen grundats för bolag eller därmed jämförligt fastighetsbo-
26468: samägande av lantbruks- eller skogsfastighet lag eller bostadsandelslag den bostadsför-
26469: kunde dock skäligen beskattas hos delägarna. mån, för viiken delägare är skatteskyldig,
26470: Vårt ändringsförslag betingar formella jus- icke är att betrakta som skattepliktig in-
26471: teringar av ett flertal paragrafer. komst annat än vid statsbeskattningen, borde
26472: I 34 § anförs i 7 punkten bland person- utsträckas till att även gälla vid kommunal-
26473: liga inkomster understöd, som på grund av beskattningen, varför vi föreslå att veder-
26474: frivilligt åtagande eller annan förpliktelse börande punkt överflyttas tili 37 §.
26475: utgå på bestämda tider, dock med den in- Den omständigheten att skatteläggnin-
26476: skränkningen att understödstagaren och un- gen såväl vid den statliga som den kom-
26477: derstödsgivaren icke få tillhöra samma hus- munala beskattningen nu är föreslagen att
26478: håll. Mot denna inkomst för understöds- ske vid samma skattenämnd skapar tekniska
26479: tagaren svarar en i § 43 kostituerad rätt betingelser för en reform, som ur många
26480: till inkomstavdrag för understödsgivaren. synpunkter vore att betrakta som en vin-
26481: Nämnda inskränkning är uppenbarligen ning. Goda skäl kan nämligen anföras till
26482: motiverad av svårigheten att kontrollera förmån för uppfattningen att statens in-
26483: missbruk. Det finns dock många ömmande komstslmtt endast borde utmätas på in-
26484: fall, då arbetsoför nära anhörig som varken komsten, beräknad netto efter avdrag ay
26485: är make eller barn regelbundet underhålles den vid samma skattläggning fastställda
26486: inom samma hushåll, för vilka det i 44 § I kommunala inkomstskatten. Redan ur prin-
26487: IV,559, - Meinander ym. 1183
26488:
26489: cipiell synpunkt är det motiverat att söka svaras, för den händelse avdraget på arbets-
26490: förhindra beskattning av en hos samma inkomsten vore att betrakta som ett led i
26491: skattesubjekt redan utmätt skatt. Genom en strävandena att skärpa beskattningen av
26492: reform i antydd riktning kunde man dess- fonderad inkomst i jämförelse med arbets-
26493: utom bidraga till en utjämning av det sam- inkomst. Men det ursprungliga motivet för
26494: lade skattetrycket mellan kommuner med detta avdrag torde ha varit önskan att
26495: olika högt kommunalt skattöre, som varit ett medge lättnader för sådan inkomst, som på
26496: av motiven för regeringens förslag till en grund av sin natur kommer att beskattas
26497: kommunal centralfond. I det praktiska be- mer fullständigt än inkomst av annan art.
26498: skattningsarbetet skulle reformen inte vålla Under sådana förhållanden föreligger intet
26499: några svårigheter. Däremot skulle statens skäl att inte medge arbetsavdragsrätt också
26500: skatteinkomster kännbart nedgå, för den för nämnda pensionsinkomster. Benämnin-
26501: händelse inte skatteskalan i motsvarande gen ,hembiträdesavdrag" är missvisande
26502: mån skulle höjas, en fråga som vi senare tar med hänsyn tili a tt en mycket begränsad
26503: upp till diskussion. Med propositionens del av de familjer, i vilka båda makarna
26504: ska tteskala kan inkostminskningen anslås till inneha förtjänstarbete, anställer hembiträde,
26505: 5 mrd mk, exklusive 0 jY Alkoholiliike A/B. varför den, då ju dess syfte är att avlyfta
26506: Ett tillägg av nämnd innebörd har som 2 sambeskattningens extra börda, borde för-
26507: prmikt fogruts rti1l denna varagraf. ändras till ,sambeskattningsavdrag".
26508: Teoretiska motiv kunna anföras till for- Att, såsom i propositionen föreslås,
26509: mån för uppfattningen att 40 § 12 punkten endast tillåta ett hälften mindre avdrag för
26510: inte medger avdrag för barnbidrags- och makar som tillhöra II skatteklassen är inte
26511: folkpensionspremien för arbetstagare i skäligt med hänsyn till att sambeskattade
26512: egentligt lant- eller skogsbruk, då denna makar då skulle få vidkännas en skatteför-
26513: kostnad beaktas vid bestämmandet av grun- höjning genom giftermålet. Också av andra
26514: derna för arealbeskattningen. Inte minst senare redovisade skäl borde denna bestäm-
26515: med hänsyn till att det i praktiken i många melse utgå. I 2 mom. ingår en bestämmelse,
26516: fall är omöjligt att ange i vilken mån en enligt vilken den i 1 mom. 2 punkten stad-
26517: arbetstagare är sysselsatt i en och i vilken gade rätten att från inkomsten av en in-
26518: mån i en annan näring, är det dock skäl att komstkälla avdra förlust av en annan inte
26519: utesluta nämnda inskränkning. skulle tillämpas vid koinmunalbeskattningen,
26520: I 41 § 3 mom. tilldelas statsrådet befogen- vilket dock knappast är skäligt. Om båda
26521: het att, där betydande allmän fördel så inkomstkällorna är lokaliserade till samma
26522: kräver, bevilja skattskyldig rätt till större kommun kan bestämmelsen utan praktiska
26523: värdeminskningsavdrag än vanligt, dock men utsträckas till kommunalbeskattningen,
26524: icke för byggnader. Denna inskränkning är varför en ändring av denna innebörd m-
26525: knappast motiverad, då byggnadsverksamhe- förts.
26526: ten konjunkturpolitiskt sett är av synner- Regeringen har i 44 § föreslagit en del
26527: ligen stor betydelse. nya särskilda inkomstavdrag, vilka innebära
26528: I 43 § stadgas om allmänna inkomstav- en lycklig utveckling av beskattningens
26529: drag. Regeringen har i 4 punkten föreslagit sociala principer. En del förbättringar är
26530: att endast halva beloppet måtte få avdras dock fortfarande påkallade. Folkpensionsav-
26531: av donationer till allmännyttiga ändamål giften borde inkluderas i 2 punkten. Den
26532: mot hela beloppet i nugällande lag. Då den teoretiska motiveringen för utelämnandet,
26533: donationsverksamhet, som bedrivits i stöd nämligen den omständigheten att själva
26534: av dessa skattelättnader, varit av största folkpensionen är skattefri, väger inte tungt
26535: betydelse för det fria kulturarbetet, borde i ljuset av faktum att mången aldrig kom-
26536: nuvarande bestämmelser bibehållas. Avdra- mer att få avnjuta folkpension. Den in-
26537: get i 5 punkten om 10 % gäller all arbets- skränkande bestämmelsen i samma punkt om
26538: inkomst. Däremot skulle denna rätt icke att den avdragsgilla avgiften till pensions-,
26539: gälla för pensionsinkomst, som avnjutes på änke- och pupillkassa inte får överskrida
26540: grund av ett tidigare arbetsförhållande. En 3% av arbetsinkomsten är knappast heller
26541: sådan inskränkning kunde principiellt för- motiverad. I 3 punkten inskränkes rätten
26542: 1184 IV,559, - Verolaki.
26543:
26544:
26545: för skatteskyidig att avdraga i 34 § 7 punk- I 59 § nämnda skattefria avdrag från tili-
26546: ten avsett understöd såtillvida, att understö- gångarna äro knappast tiliräckiigt höga, var-
26547: det finge avdragas endast i det fall att det för avdragen vid sambeskattning borde
26548: Iänmats personer som visat sig i behov där- höjas från 300,000 tili 400,000 mark, avdra-
26549: av. Denna bestämmeise kan Ieda tili att gen vid försörjning av minderåriga barn
26550: skattemyndigheterna vägra avdrag för un- från 150,000 tili 200,000 mark per barn och
26551: derstöd, viika dock enligt 34 § 7 punkten åidersavdragen från 150,000 tili 200,000
26552: beskattas som inkomst. Då bestämmeiserna i mark.
26553: 127 § erbjuda skattemyndigheterna möjiig- Bestämmelserna om sambeskattning och de
26554: heter att beivra eventuella missbruk av av- skattskyidigas hänförande tili skatteklasser
26555: dragsrätten, borde nämnda bestämmelse äro införda i 65-68 §§. Missnöjet mot såväi
26556: utgå. Bestämmeisen om ålders- och änkeav- sambeskattningens princip som mot grun-
26557: drag i 5 punkten är såtillvida okiart formu- derna för de beskattades uppdeining i skatte-
26558: Ierad, att tveksamhet kan uppstå huruvida kiasser har alltid varit stort och synes växa.
26559: fysisk person samtidigt kan tillgodogöra sig Rättsmedvetandet kränkes av de iögonenfai-
26560: bägge avdragen. Det synes också vara skäiigt Iande orättvisor, som med nuvarande system
26561: att utvidga rätten tili åldersavdrag så att uppstå, då den beskattade av skäi utan reell
26562: avdrag skulle tillåtas inte bara för person innebörd för skattebetainingsförmågan hänfö-
26563: som fyllt 67 år, utan även för make eller res tili en annan kiass än andra under samma
26564: maka tili denna, som sjäiv saknar inkomst förhållanden levande medborgare. Regerin-
26565: men uppnått nämnda ålder. Skoiningsavdra- gen har föreslagit en del förändringar, som
26566: get kunde skäiigen höjas från 30,000 tili skulle Iindra, men inte aviägsna dessa orätt-
26567: 40,000 mark, men dessutom borde regeringen visor. Det måste överhuvud betraktas som
26568: i förordning ges befogenhet att tiliåta känn- principiellt oriktigt att tilihörigheten till en
26569: bart större avdrag, förslagsvis intill 80,000 kiass med Iägre skatter bildar en rättighet,
26570: mark, då skoiningen sker annorstädes än på som i vissa fall medföljer skattebetaiaren ge-
26571: hemorten. Ä ven studieavdraget borde höjas nom hela Iivet, oberoende av hur den ak-
26572: tili 40,000 mark. tuella skatteförmågan gestaltar sig. Systemet
26573: I 47 § stadgas om rätt för skattskyidig, med beskattning enligt konsumtionsenheter,
26574: vars inkomst väsentligen förvärvats genom som länge varit aktuellt och regeringen även
26575: verksamhet i stöd av Iagarna om upphovs- prövat, skulle Iösa alla dessa missförhållan-
26576: mannarätt och patent, att fördela sina in- den utan att veteriigen föra med sig några
26577: komster över tre år. Denna tid kunde väl principiella oriktigheter eller praktiska svå-
26578: utsträckas tili fem år. Också den tid, på vii- righeter av vägande art. Som motiv emot
26579: ken i mom. 2 nämnd samfällighet har rätt denna reform anföras i propositionen, för-
26580: att fördeia sin inkomst kunde lämpligen för- utom att betydande förändringar i den nu-
26581: Iängas tili fem år. varande skattetungans fördeiningsförhållan-
26582: I 57 § mom. 2 stadgas om rätt tili avdrag den skulle utiösas, att det nya systemet
26583: från de beskattningsbara tillgångarna av så- ,skulle kräva mera omfattande undersöknin-
26584: dana förpiikteiser, på grund varav den gar än på grund av mångfaidigheten av de
26585: skattskyidige beviijar annan person be- frågor, som yppa sig, ens eijest varit möj-
26586: stämda förmåner, dock med den inskränk- ligt i detta sammanhang" och att ,även
26587: ningen att den rättighet som motsvarar för- annorstädes hittilis reiativt ringa erfarenhe-
26588: piikteisen är skattepliktig. Följden är att ter vunnits av ett sådant beskattningsförfa-
26589: kapitalvärdet av i kraft varande förpliktel- rande". Detta motiv kan inte övertyga. Be-
26590: ser att utbetaia pensioner, inte ens när dessa redningen för en skattereform inieddes dock
26591: eniigt fattigvårdslagen äro obiigatoriska, redan år 1948, och ett färdigt utarbetet för-
26592: kunna avdras. Nämnda bestämmeise borde siag tili beskattning enligt konsumtionsenhet
26593: därför vidgas tili att även omfatta kapital- har förelegat sedan 1950, varför goda möj-
26594: värdet av skäiiga pensioner ·och andra un- ligheter för en ingående prövning av ären-
26595: derstöd åt tidigare arbetstagare jämte famil- det förefunnits. Regeringen har inte kunnat
26596: jer. ådagalägga att de förändringar i skattetun-
26597: IV,559, - Meinander ym, 1185
26598:
26599: gans fördelning, som reformen skulle föror- också vara motiverat att i någon mån minska
26600: saka, vore av socialt mindre önskvärd natur. skillnaden mellan statens inställning till be-
26601: Då det tvärtom förefaller oss uppenbart, att skattningen av olika förmögenhetsobjekt.
26602: denna nyfördelning, vars storlek dock inte Den nedre gränsen för förmögenheten före-
26603: bör överdrivas, ginge i lycklig riktning, ha slås att höjas från 750,000:- till 1 milj.
26604: vi i vårt förslag vidtagit sådana förändrin- mark, och den nya skalans lutning är den-
26605: gar i lagtexten som denna reform förut- samma som den gamla. Finansiellt kan
26606: sätter. denna sänkning väntas betyda en inkomst-
26607: Regeringen har inte företagit någon för- minskning för staten om 1 mrd mk. Regerin-
26608: ändring av inkomstskatteskalan i 70 § eller gen har inte heller ansett sig kunna föreslå
26609: förmögenhetsskateteskalan i 71 §, liksom någon lättnad av samfälligheternas förmö-
26610: också skatteprocenterna för samfälligheter i genhetsbeskattning. Uppfattningen att denna
26611: 72 § förblivit vid det gamla. 1\'Iotiveringen beskattningsform står i den sociala utjäm-
26612: till att de efterlängtade skattelättnaderna ningens tjänst är en grov villfarelse, då skat-
26613: uteblivit är naturligtvis statens inkomstbe- ten av dem den drabbar betraktas som en
26614: hov, som enligt regeringen inte möjliggör kostnad, som efter förmåga vältras vidare
26615: någon lättnad i skattetrycket. Vid planlägg- på andra. Lyckas inte denna övervältring,
26616: ning av en skattelag, som är avsedd att träda hämmas ofta företagens möjligheter att full-
26617: i kraft vid ingången av år 1954, bör det göra sina uppgifter i samhällets tjänst. En
26618: dock nu vara möjligt att samtidigt gå in för sänkning av skattesatsen från 8 till åt-
26619: en sådan finanshushållning, att skattetryc- minstone 6 promille vore motiverad, inte
26620: ket verkligen kunde lättas. De höga skat- minst därför att skattetrycket på denna
26621: terna ha nu så olyckliga verkningar i olika punkt i annat fall skulle hållas oförändrat
26622: riktningar, att det borde bli en angelägen på krigstidens undantagsnivå. För staten
26623: uppgift för riksdagen att skapa betingelser skulle detta innebära en inkomstminskning
26624: för en lättnad. Det tidigare refererade för- om 0,6 mrd mk.
26625: slaget att tillåta avdrag av kommunalskatten Det är givet att, såsom i 126 § stadgas,
26626: från den vid statsbeskattningen beskattnings- också andra för skattenämnden bekanta om-
26627: bara inkomsten innebär redan en så kännbar ständigheter än det som anföres i skattedek-
26628: sänkning av statens inkomstskatt, att den larationen måste läggas till grund för skatt-
26629: skatteskala vi föreslå att efter detta avdrag läggningen. I rättsäkerhetens och den skatt-
26630: gälla för konsumtionsenhetsbeskattningen in- skyldiges intresse är dock att en anteckning
26631: nebär ett ungefär lika tungt skattetryck som göres i skattenämndens protokoll om huru
26632: propositionens skatteskala, som dock skulle avvikelserna från deklarationen motiverats.
26633: tillämpas utan detta avdrag. Vi anser det Anser sig skattenämnden böra till den grad
26634: nu vara nödvändigt att dessutom föreslå en frångå den skattskyldiges egna uppgifter,
26635: sänkning av förmögenhetsskatteskalan. För- att dennes beskattningsbara inkomst eller
26636: mögenhetsskatten höjdes i tiden som ett led förmögenhet därigenom ökas med 10 % eller
26637: i kampen mot inflationen, och har sedan dess mera, är det skäligt att bereda tillfälle för
26638: förblivit på sin höga nivä. När nu inflations- den skattskyldige att göra sina påminnelser
26639: skedet måste betraktas som åtminstone i hu- innan skatten slutgiltigt från skattenämn-
26640: vudsak övervunnet och en ny bestående skat- dens sida fastställes. Paragrafen har i detta
26641: telag skall stiftas, finns det intet skäl att bi- syfte kompletterats.
26642: behålla förmögenhetsskattesatser, som i vissa I 134 § stadgas om rätt att under beskatt-
26643: avseenden måste betraktas som konfiskato- ningsåret som inkomst beskatta sådan förmö-
26644: riska. Dessutom förtjänar påpekas att genom genhetsökning, som icke kan bestyrkas ha
26645: en speciallag beviljats fullständig skattefri- uppkommit genom tidigare beskattad eller
26646: het för bankinsättningar och därmed jäm- skattefri inkomst. Då bevisningsskyldigheten
26647: förbara förmögenhetsskatteobjekt, viiken lag åvilar den skattskyldige och svårigheter
26648: visserligen endast gäller temporärt till ut- kunna uppstå när det gäller att bindande
26649: gången av år 1955. Då möjligheten att vid visa hur en förmögenhetsökning långt tili-
26650: denna tid frånta bankdeponenterna nämnda haka i tiden uppstått, borde i konformitet
26651: förmån med skäl kan betvivlas, synes det med principerna om skyldigheters preskrip-
26652: 1186 IV,ö59. - Verolaki.
26653:
26654:
26655: tion ifrågavarande rätt till beskattning inte och i stöd av Riksdagsordningens 32 § ha un-
26656: utsträckas längre än gällande rätt till efter- dertecknade äran föreslå,
26657: beskattning, i vilket syfte en ändring av pa-
26658: ragrafens ordalydelse är påkallad. att Riksdagen måtte godkänna föl-
26659: Men hänvisning till vad som ovan anförts jande lagförslag:
26660:
26661:
26662: Skattelag.
26663: I enlighet med Riksdagens beslut, tillkommet på sätt 68 § riksdagsordningen föreskri-
26664: ver, stadgas:
26665: 1 avdelningen. som varit bosatt utomlands, ävensom ut-
26666: ländsk samfällighet och sammanslutning för
26667: Allmänna stadganden. här förvärvad inkomst, likväl icke för ränte-
26668: 1---'6 §§. inkomst av obligationer och i bank eller an-
26669: (Likasom i regeringens proposition.) nan penninginrättning insatta medel, ej hel-
26670: ler för ränteinkomst av kontofordringar,
26671: 7 §. uppkomna genom handel med utlandet (be-
26672: Med samfällighet avses i denna lag staten, gränsad skattskyldighet).
26673: kommun, församling och annat religionssam- (2-5 mom. likasom i regeringens proposi-
26674: fund, aktiebolag, andelslag, sparbank, ömse- tion.)
26675: sidigt försäkringsbolag och förening samt 10 §.
26676: stiftelse och inrättning ävensom annan med Skyldig att erlägga statsskatt på grund av
26677: dem jämförlig juridisk person eller för sär- förmögenhet är:
26678: skilt ändamål avsatt förmögenhetskomplex. 1) person, som vid inkomstårets utgång
26679: Med sammanslutning avses i denna lag in- varit bosatt i riket, dödsbo efter person, som
26680: hemskt öppet, kommandit- eller partsrederi- varit bosatt i riket, ävensom inhemsk sam-
26681: bolag samt sådant av tvenne eller flere per- fällighet och sammanslutning för såväl här
26682: soner för utövande av yrke bildat bolag, som som annorstädes befintlig förmögenhet ( all-
26683: är avsett att verka för delägarnas gemen- män skattskyldighet) j och
26684: samma räkning. 2) person, som vid inkomstårets utgång
26685: icke varit bosatt i riket, samt dödsbo efter
26686: 8 §. person, som varit bosatt utomlands, ävensom
26687: (I.åkasom i regeringens proposition.) utländsk samfällighet och sammanslutning
26688: för här befintlig förmögenhet, dock ej för
26689: II avdelningen. obligationer och i bank eller annan penning-
26690: inrättning insatta medel, ej heller för konto-
26691: Materiell skatterätt. fordringar, uppkomna genom handel med
26692: DEL I. utlandet (begränsad skattskyldighet).
26693: Skattskyldighet.
26694: 11 och 12 §§.
26695: 9 §. (Likasom i regeringens proposition.)
26696: Skyldig att erlägga statsskatt på in-
26697: komst är: 13 §.
26698: 1) person, som under inkomståret varit (Likasom 1 mom. i regeringens proposition.)
26699: bosatt i riket, dödsbo efter person, som varit
26700: bosatt i riket, inhemsk samfällighet och sam- 14 §.
26701: manslutning för såväl här som annorstädes Med skattskyldig persons hmnortskommun
26702: förvärvad inkomst ( allmän skattskyldighet) j avses den kommun, där han i början av året
26703: -och hade bort mantalsskrivas, och med samfällig-
26704: 2) person, som under inkomståret icke va- hets eller sammanslutnings hemortskommun
26705: rit bosatt i riket, samt dödsbo efter person, den kommun, där samfällighetens eller sam-
26706: IV,559. - Meinander ym. 1187
26707:
26708: manslutningens hemort var vid inkomstårets 16 § (17 § i reg. prop.).
26709: början. Frikallade från skatt på förmögenhet äro
26710: följande inhemska samfälligheter:
26711: 15 § (16 § i reg. prop.). 1) sparbankernas säkerhetsfond, hypoteks-
26712: Frikallade från skatt på såväl inkomst som förening och bostadshypoteksförening;
26713: förmögenhet äro, för såvitt nedan ej annat 2) sådan kreditanstalt, som beviljar amor-
26714: stadgas: teringslån och som enligt bolagsordningen i
26715: 1) finska staten och dess inrättningar, till dividend får utdela högst 5 procent på det
26716: vilka hänföras även Finlands Bank och folk- inbetalade kapitalet, sparbank ävensom an-
26717: pensionsanstalten; delskassa, vilken enligt sina stadgar får gott-
26718: 2) inhemskt kommunalt samfund, evan- göra högst 5 procent i ränta på andelskapi.
26719: gelisk-lutherska och grekisk-katolska kyr- talet; samt
26720: korna samt dessas församlingar liksom även 3) för industriell drift, vartill hänföres
26721: annat religiöst samfund, så ock väglag, låne- även utvecklande och distribution av elek-
26722: magasin, utsädesfond, barmhärtighetsanstalt, trisk kraft, grundad samfällighet under de
26723: sjuk- och begravningshjälpkassa samt in- tre första, förutom för gruvsamfällighet un-
26724: hemsk samfällighet, som bedriver rundradio- der de fem första inkomståren efter dess
26725: verksamhet; grundande, för såvitt den icke grundats för
26726: 3) sådan inhemsk pensionsanstalt eller fortsättande av driften vid tidgare existe-
26727: änke- och pupillkassa, som åtnjuter under- rande industriell inrättning.
26728: stöd av allmänna medel eller som grundats
26729: för personer, anställda hos staten, kommu- 17 och 18 §§.
26730: nalt samfund, församling eller annat reli- (Likasom 18 och 19 § § i regeringens
26731: gionssamfund, så ock som självständigt rätts- proposition.)
26732: subjekt verkande annan liknande kassa i en-
26733: lighet med vad i förordning stadgas, även-
26734: som arbetslöshetskassa, vilken är berättigad 19 § (20 § i reg. prop.).
26735: att erhålla bidrag av statsmedel; samt För äkta makar tillämpas sambeskattning
26736: sålunda, att makarna beskattas enligt deras
26737: 4) sådan inhemsk undervisningsanstalt, sammanlagda inkomst och förmögenhet i det
26738: ideell förening och annan samfällighet, vii- förhållande envar av dem råder däröver.
26739: ken utan avsikt att genom sin verksamhet Har äktenskapet ingåtts under inkomst-
26740: omedelbart bereda fördelar åt de i den- året eller ha makarna vid inkomstårets ut-
26741: samma delaktiga, verkar i syfte att främja gång på grund av söndring i äktenskapet
26742: vetenskap, konst, folkupplysning, landets varaktigt levat skilda, sambeskattas de icke,
26743: försvar eller dess näringsliv eller i annat all- utan beskattningen verkställes för var och
26744: männyttigt syfte ( allmännyttig samfällig- en särskil t såsom beska ttning för skilda
26745: het), dock ej vid kommunalbeskattning för skattskyldiga.
26746: inkomst av rörelse eller av annan än för all- För hemmavarande minderårigt barns in-
26747: mänt eller allmännyttigt ändamål använd komst och förmögenhet beskattas föräld-
26748: fastighet eller del därav. rarna.
26749: Genom förordning kan sådan statens in-
26750: rättning, som bedriver industri-, handels- el- 20 § (21 § i reg. prop.).
26751: ler annan affärsrörelse och som skötes en- Avlider skattskyldig under inkomståret,
26752: ligt affärsprinciper, befrias från skattskyl- bör hans oskiftade dödsbo för detta år be-
26753: dighet. Likaså kunna genom förordning ut- skattas för såväl de inkomster han åtnjutit
26754: färdas närmare föreskrifter om hurudan an- som för det, som influtit till dödsboet efter
26755: stalt som kan anses såsom barmhärtighets- hans frånfälle; och mä härvid på dödsboet
26756: anstalt, så ock därom, när undervisnings- tillämpas vad enligt denna lag hade varit
26757: anstalt eller samfällighet kan anses vara all- gällande beträffande den avlidne.
26758: männyttig. Vad ovan i denna del av lagen och i 128 §
26759: (3 mom. likasom i regeringens proposi- är stadgat om fysisk persons skattskyldighet,
26760: tion.) gälle även hans oskiftade dödsbo.
26761:
26762: 77
26763: 1188 IV,559. - Verola.ki.
26764:
26765:
26766: 21 § (22 § i reg. prop.). gar, som delägare eller medlem och hans fa-
26767: Sammanslutning, som huvudsakligen avser milj åtnjutit av bostad i fastigheten utöver
26768: samägande av lantbruks- eller skogsfastighet, därför erlagd hyra.
26769: dock icke oskiftat dödsbo, beskattas icke sär-
26770: skilt för sig, utan dess beskattningsbara in- 31 och 32 §§.
26771: komst och förmögenhet hänföres till delägar- (Likasom 32 och 33 §§ i regeringens
26772: nas inkomst och förmögenhet i förhållande proposition.)
26773: till vars och ens andel i sammanslutningens
26774: inkomst och förmögenhet. 33 § (34 § i reg. prop.).
26775: Personliga inkomster äro:
26776: 22 §. (1-6 punkterna likasom i regeringens
26777: (Likasom i 23 § i regeringens proposition.) proposition.)
26778: 7) understöd i form av penningar eller
26779: varor, vilket på grund av frivilligt åtagande
26780: DEL II. eller annan förpliktelse utgår på bestämda
26781: tider till annan än make och barn, tillho-
26782: Beskattningsbar inkomst och förmögenhet. rande samma hushåll som understödsgivaren,
26783: likväl icke om ·understöd, som icke är skade-
26784: 1 kap. stånd, givits för uppfostran eller utbildning
26785: ( periodiskt understöd); samt
26786: lnkomst. (8 punkten likasom i regeringens proposi-
26787: 23-29 §§. tion.)
26788: (Likasom 24-30 §§ i regeringens 34 §.
26789: proposition.) (Likasom 35 § i regeringens proposition.)
26790:
26791: 30 § (31 § i reg prop.). 35 § (36 § i reg. prop.).
26792: Såsom inkomst av annan fastighet än lant- (1-2 mom. likasom i regeringens proposi-
26793: bruksfastighet eller såsom annan av lant- tion.)
26794: bruksfastighet erhållen inkomst än egentlig Bedrives i riket förvärvsverksamhet av så-
26795: lantbruksinkomst beskattas särskilt uppskat- dan person eller utländsk samfällighet eller
26796: tat enligt nettoinkomsten: sammanslutning, som ej medgivits rätt att
26797: 1) legovederlag samt nettoinkomst av här idka näring eller här ej har fast drifts-
26798: trädgårds- eller annan därmed jämförlig ställe, bör sådan person eller samfällighet
26799: odling, fiskevatten och jaktmark jämte in- erlägga skatt för den inkomst, som prövas
26800: komst på grund av tillgodonjutande eller ha influtit av den i riket bedrivna verksam-
26801: överlåtande av andra sådana förmåner; heten.
26802: 2) den förmån, uppskattad i penningar,
26803: som den skattskyldige haft av egen eller fri 36 § (37 § i reg. prop.).
26804: bostad på fastigheten, som han använt för Såsom skattepliktig inkomst anses icke
26805: eget eller familjens bruk; vare sig vid stats- eller kommunalbeskatt-
26806: 3) ersättning för nyttjande av gruva eller ningen:
26807: annan mineralfyndighet, så ock royalty för (1-4 punkterna likasom i regeringens
26808: annat utnyttjande av fast egendom; proposition.)
26809: 4) förmån av fastighet, som använts vid 5) stipendium eller annat bidrag, som er-
26810: bedrivande av rörelse eller yrke eller till bo- hållits för studier eller forslmingar, häri in-
26811: stad för personal, beräknad i penningar; begripna stipendier och bidrag enligt lagen
26812: samt om Finlands Akademi och om statsstipendier
26813: 5) i 34 § avsedd vinst av tillfällig överlå- för främjande av den högsta andliga odlin-
26814: telse av fastighet oeh för dess ändamål an- gen (732/47) eller som erkänsla för veten-
26815: vänt lösöre. skaplig, konstnärlig eller annan liknande
26816: Såsom inkomst av dödsbo, samfällighet el- medborgerlig verksamhet utgiven belöning
26817: ler sammanslutning tillhörig fastighet skall eller av staten i samma syfte beviljad pen-
26818: anses även den förmån, uppskattad i pennin- sion;
26819: IV,559, - Meinander ym, 1189
26820:
26821: 6) änka eller fader- eller moderlös till- 41 §.
26822: kommande pension, som erlägges av staten, (Likasom 42 § i regeringens proposition.)
26823: kommunalt samfund eller församling eller
26824: i 15 § 1 mom. 3 punkten nämnd pensions- 42 § (43 § i reg. prop.).
26825: anstalt eller änke- och pupillkassa, ej heller Fysisk person, som under hela inkomst-
26826: av staten erhållen gratifikation; året varit bosatt i riket, samt inhemsk sam-
26827: (7-17 punkterna likasom 8-18 punk- fällighet, dödsbo och sammanslutning äger
26828: terna i regeringens proposition.) rätt att såsom allmänna avdrag från sin in-
26829: 18) för bostadsaktiebolag eller därmed komst avdraga:
26830: jämförligt fastighetsaktiebolag eller bostads- ( 1 och 2 punkterna likasom i regeringens
26831: andelslag den bostadsförmån, för vilken del- proposition.)
26832: ägare eller medlem är särskilt skattskyldig. 3) åt i riket bosatt fysisk person erlagt
26833: understöd, som omnämnes i 33 § 5 och 6
26834: 37 § (38 § i reg. prop.). punkterna, samt i 7 punkten.. av samma
26835: Såsom skattepliktig inkomst anses vid paragraf avsedd skäligt periodiskt under-
26836: statsbeskattningen icke: stöd, i den mån dessa understöd icke böra
26837: 1) vid dragning av inhemska penninglot- anses såsom naturliga avdrag;
26838: ter eller premieobligationer erhållen vinst, 4) donationer tili allmännyttigt ändamål
26839: för viiken stämpelskatt erlagts, ej heller i enlighet med vad i förordning närmare
26840: vinst vid vadhållning, som med behörigt stadgas;
26841: tillstånd anordnats i samband med idrotts- 5) från inkomst av fysisk persons arbete
26842: tävlingar eller hästkapplöpningar; ej heller eller på grund av arbetsförhållanden åtnju-
26843: 2) vad av den skattskyldiges inkomster åt- ten pension ( arbetsinkomst) 10 procent, var-
26844: går tili betalning av kommunalskatten för vid såsom inkomst av arbete skall anses i
26845: inkomståret. 33 § 1 punkten avsedd löneinkomst samt i
26846: 28 och 29 §§ nämnda värde av husbondes
26847: och familjemedlems arbete ( avdrag på ar-
26848: 2 kap. betsinkomst) och därutöver 15 procent av
26849: Avdrag från skattepliktig inkomst. totalbeloppet av den löneinkomst skattskyl-
26850: dig uppburit på grund av tjänstgöring i
26851: 38 §. utrikesfart, sistsagda avdrag dock högst
26852: (Likasom 39 § i regeringens proposition.) 50,000 mark (sjömansavdrag); samt
26853: 6) makar, som böra sambeskattas och
26854: 39 § ( 40 § i reg. prop.). båda utföra sådant förvärvsarbete, som av-
26855: Såsom kostnader för förvärvande av m- ses i 5 punkten, från sin sammanlagda in-
26856: komst anses bland annat: komst, den makes, som förtjänat mindre,
26857: (1-11 punkterna likasom i regeringens för detta arbete erhållna enligt samma
26858: proposition.) punkt minskade förvärvinkomst, dock högst
26859: 12) barnbidrags- och folkpensionspremie, 50,000 mark, samt tili den detta belopp
26860: som den skattskyldige erlagt för arbetsta- överskjutande delen hälften, dock icke mer
26861: gare; än sammanlagt 150,000 mark ( sambeskatt-
26862: (13-19 punkterna likasom i regeringens ningsavdra[J).
26863: proposition.) V ad i 1 mom. 2 punkten är sagt, gäller
26864: vid kommunalbeskattningen endast in-
26865: 40 § (41 § i reg. prop.). komster och förluster inom samma kommun.
26866: (1-2 mom. likasom i regeringens Bestämmelserna i 4 och 6 punkterna må
26867: proposition). icke tillämpas vid kommunalbeskattningen.
26868: Där betydande allmän fördel det kräver, Avdrag, som avses i punkterna 1 och 3, få
26869: kan statsrådet på villkor, som föreskrivits vid kommunalbeskattningen göras endast på
26870: av detsamma, bevilja skattskyldig rätt att inkomst, som beskattas tili hemortskom-
26871: under vissa år räkna sig tili godo större munen.
26872: värdeminskningsavdrag än vanligt. I sådant (3 mom. likasom i regeringens proposi-
26873: statsrådsbeslut må ändringar icke sökas. tion.)
26874: 1190 IV,559. - Verolaki,
26875:
26876:
26877: 43 § (44 § i reg. prop.) 3 kap.
26878: Fsrsisk person, som under hela inkomst- Särskilda stadganden angående inkomst.
26879: året varit bosatt i riket, må utöver vad i 29, 45 §.
26880: 39, 40 och 42 §§ stadgas såsom särskilt av- (Likasom 46 § i regeringens proposition.)
26881: drag avdraga:
26882: (1 punkten likasom i regeringens proposi- 46 § (47 § i reg. prop.).
26883: tion.) Skattskyldig, vars uppgivna inkomst
26884: 2) avgifter för pensions-, änke- och huvudsakligen förvärvats genom överlåtelse,
26885: pupill- samt annan sådan försäkring till förevisande, kopiering, mångfaldigande och
26886: understödskassa, annan försäkringsanstalt utspridning eller annat sådant nyttjande av
26887: eller folkpensionsanstalten, dock ej mera än alster eller uppfinning, som avses i lagarna
26888: 10,000 mark samt därutöver 2,500 mark för om upphovsmannarätt till alster av andlig
26889: make och varje minderårigt barn, eller då verksamhet och om patent, kan, om hans in-
26890: han på grund av tjänst eller befattning har komst under inkomståret har varit väsent-
26891: bort erlägga sådana avgifter, jämväl större ligen större än under de fyra närmast före-
26892: belopp. gående åren, vid statsbeskattning på anhål-
26893: lan få den samfällda inkomsten under dessa
26894: (3 och 4 punkterna likasom i regeringens fem år för beskattningen fördelad jämnt
26895: p roposi tion.) på nämnda år. Yrkande härom bör fram-
26896: 5) fysisk person, som före inkomstårets ställas inom den för avgivande av skatte-
26897: utgång fyllt 67 år ävensom make eller sådan deklaration stadgade tiden, och rättelse i
26898: maka till denna, som själv saknar inkomster, beskattningen för de fyra föregående åren
26899: men uppnått sagda ålder, 50,000 mark verkställas på sätt, som om efterbeskattning
26900: ( åldersavdrag), samt fysisk person, som un- är stadgat. Yrkande kan dock framställas
26901: der inkomståret försörjt minderårigt barn, endast då den skattepliktiga inkomsten för
26902: men icke är i äktenskap (änkeavdrag), likaså inkomståret utgör minst 300,000 mark.
26903: 50,000 mark; Samma rätt äger i 16 § 3 punkten avsedd
26904: 6) när skattskyldig har underhållit sitt samfällighet att få den samfällda inkomsten
26905: i hans vård befintliga barn, som fyllt 17, för de fem första åren av sin verksamhet
26906: men icke 21 år, och vilket under inkomståret fördelad jämnt på dessa år vid beskatt-
26907: under minst åtta månaders tid fått regel- ningen.
26908: bunden och full unaervisning i yrkes- eller 47 §.
26909: lärdomsskola, högskola eller annan med (Likasom 48 § i regeringemr proposition.)
26910: dessa jämförlig läroanstalt, för varje sådant
26911: barn 40,000 mark, vilket belopp likväl må, 4 kap.
26912: när undervisningen meddelas på annan än
26913: den skattskyldiges hemort, i enlighet med Tillgångar.
26914: vad därom i förordning stadgas höjas till 48-55 §§.
26915: 80,000 mark ( skolningsavdrag) j (Likasom 49-56 §§ i regeringens
26916: 7) om den skattskyldige är i den ålder proposition.)
26917: och erhåller sådan skolning, som i 6 punkten 5 kap.
26918: avses, 40,000 mark från av honom förvär- Avdrag på skattepliktiga tillgångar.
26919: vad arbetsinkomst, dock endast därest hans
26920: försörjare icke fått åtnjuta det i 6 punkten 56 § (57 § i reg. prop.).
26921: nämnda avdraget ( studieavdrag) j samt (1 mom. likasom i regeringens proposition.)
26922: (8 punkten likasom i regeringens proposi- Från tillgångarna må även avdrag ske
26923: tion.) för sådan förpliktelse, på grund av viiken
26924: (2 mom. likasom i regeringens proposition.) den skattskyldige är skyldig att utan eller
26925: mot en gång för alla erlagt vederlag på
26926: vissa tider till annan person utgiva presta-
26927: tioner av penningvärde eller låta annan i
26928: 44 §. något avseende tillgodogöra sig den skatt-
26929: (Likasom 45 § regeringens proposition.) skyldiges fasta egendom, därest den rättig-
26930: IV,559. - Meinander ym. 1191
26931:
26932: het, som motsvarar förpliktelsen, är skatte- summan, multipliceras med sagda konsum-
26933: pliktig. Avdrag må även ske för kapital- tionsenhetstal.
26934: värdet av pension eller understöd, varom Familjens konsumtionsenhetstal beräknas
26935: nämnes i 39 § 5 punkten. så, att den skattskyldige tilldelas 1 konsum-
26936: (3 mom. likasom i regeringens proposi- tionsenhet samt den skattskyldiges make
26937: tion.) eller maka, då sambeskattning skall företas,
26938: 57 § (58 § i reg. prop.). ävensom varje av honom under inkomståret
26939: Person, som vid utgången av inkomståret underhållet barn 0.5 konsumtionsenheter.
26940: icke varit bosatt i riket, så ock utländsk Summan av familjemedlemmarnas konsum-
26941: samfällighet eller sammanslutning må av- tionsenheter är familjens konsumtionsen-
26942: draga blott den gäld och förpliktelse, som hetstal.
26943: hänför sig tili vid denna tidpunkt här be- Vid beräkning av sammanslutnings in-
26944: fintlig egendom. komstskatt brukas på i 1 mom. anfört sätt
26945: (2 mom. likasom i regeringens proposi- konsumtionsenhetstalet 1.5.
26946: tion.)
26947: 58 § (59 § i reg. prop.). 66 §.
26948: I riket bosatta makars sammanlagda till- När bägge makarna äro döda, beskattas
26949: gångar skola, då sambeskattning enligt 19 § dödsboet på i 65 § 1 mom. anfört sätt, var-
26950: bör äga rum, minskas med 400,000 mark. vid tili boet hörande minderåriga barn vart
26951: Har skattskyldig bott i riket och under och ett tilldelas 0.5 konsumtionsenheter och
26952: inkomståret försörjt sitt minderåriga barn, övriga konsumtionsenheter tillsammans 1
26953: skall från hans tillgångar jämväl avdragas konsumtionsenhet. Om delägare i boet äro
26954: 200,000 mark för varje sådant barn. enbart makarnas minderåriga barn, tilldelas
26955: Skattskyldig, som enligt 43 § 1 mom. 5 ett av dessa 1 och de övriga vart och ett 0.5
26956: punkten får från sin inkomst göra ålders- konsumtionsenheter. Summan av de del-
26957: avdrag, har rätt att från sina skatteplik- ägarna på detta sätt tilldelade konsumtions-
26958: tiga tillgångar avdraga 200,000 mark. enheterna är boets konsumtionsenhetstal.
26959:
26960: 6 kap. 67 och 68 §§.
26961: (Likasom 68 och 69 §§ i regeringens
26962: För inkomst och förmögenhet gemensamma proposition.)
26963: stadganden.
26964: 59-62 §§. 69 § (70 § i reg. prop.).
26965: (Likasom 60-63 §§ i regeringens Skatt för inkomst erlägges, såvida i 68
26966: proposition.) och 71 §§ icke annorlunda stadgas, enligt
26967: följande inkomstskatteskala:
26968: DEL III. Skatten i %
26969: Konstant av den mini-
26970: Skattens belopp. Beskattningsbar inkomst skatt~t?-1. vid __ migr~nsen
26971: mk mm1m1- overskJutan-
26972: 1 kap. gränsen de delen av
26973: inkomsten
26974: Statsskattens storlek.
26975: 100,000-150,000 500 8
26976: 63 och 64 §§. 150,000-200,000 4,500 9
26977: (Likasom 64 och 65 §§ i regeringens 200,000-300,000 9,000 12
26978: proposition.) 300,000-400,000 21,000 15
26979: 400,000-600,000 36,000 18
26980: 65 §. 600,000-800,000 72,000 21
26981: Den skattskyldiges eller, då sambeskatt- 800,000-1,000,000 114,000 23
26982: ning av makar bör äga rum, makarnas in- 1,000,000-1,500,000 160,000 28
26983: komstskatt erhålles så, att den beskattnings- 1,500,000-2,000,000 300,000 32
26984: bara inkomsten delas med familjens nedan i 2,000,000-4,000,000 460,000 36
26985: 2 mom. nämnda konsumtionsenhetstal, och 4,000,000-10,000,000 1,180,000 42
26986: det skattebelopp, som enligt i 69 § anförd 10,000,000-20,000,000 3,700,000 45
26987: skatteskala svarar mot den så erhållna del- 20,000,000-eller mera 8,200,000 49
26988: 1192 IV,559. - Verol:aki.
26989:
26990:
26991: 70 § (71 § i reg. prop.). 111 avdelningen.
26992: Skatt för förmögenhet erlägges, såvida i
26993: 68 och 69 §§ icke anorlunda stadgas, enligt Formell skatterätt.
26994: följande förmögenhetsskatteskala:
26995: DEL I.
26996: Skatten i Skattemyndigheterna.
26997: Beskattningsbar för-
26998: o;00 av -den
26999: Konstant minimigTän-
27000: mögenhet
27001: skattetal vid .sen överskjn- 1 kap.
27002: mk
27003: mmiml- tande delen
27004: gränsen av förmögen- Skattenämnd.
27005: heten
27006: 78-90 §§.
27007: 1,000,000-2,000;000 500 l.o (Likasom 79-91 §§ i regeringens
27008: 2,000,000-4,000,000 2,000 3.15 proposition.)
27009: 4,000,000-10,000,000 9,000 '6
27010: 10,000,000-20,000,000 45,000 8.5 2 kap.
27011: 20,000,000-40,000,000 130,000 11.5
27012: 40;000,000-100,000,000 360,000 14 Länsskattenäntnd.
27013: 100,000,00().......eller däröver 1,200,000 16 91 §.
27014: (Likasom 92 § i regeringens proposition.)
27015: 71 § (72 § i reg. prop.). 92 § (93 § i reg. prop.).
27016: Samfällighet erlägger i skatt för inkomst (1-2 mom. likasom i regeringens proposi-
27017: 32 procent av dess beskattningsbara inkomst tion.)
27018: ( samfällighets inkomstskattefot). Finansministeriet förordnar i nämnden
27019: I skatt på förmögenhet erlägger samfäl- ett statsombud, som jämväl äger draga för-
27020: lighet 6 promille ( santfällighets förntögen- sorg om bevakandet av kommunernas och
27021: hetsskattefot). församlingarnas intressen.
27022: (4 mom. likasom i regeringens proposi-
27023: 72 §. tion.)
27024: (Likasom 73 § i regeringens proposition.) 93 §.
27025: (Likasom 94 § i regeringens proposition.)
27026: 73 § (74 § i reg. prop.).
27027: .Skatt utgår icke för fysisk persons, sam- 3 kap .
27028: manslutnings eller dödsbos beskattningsbara
27029: inkomst eller förmögenhet, om den skattskyl- Prövningsnäntnd.
27030: diges beskattningsbara inkomst eller förmö- 94 §.
27031: genhet understiger lägsta inkomst- och för- (Likasom 95 § i regeringens proposition.)
27032: mögenhetsbeloppet i skalorna uti 69 och
27033: 70 §§. 95 § (96 § i reg. prop.).
27034: Statens, kommunernas och församlingarnas
27035: 74 §. intressen bevakas i prövningsnämnden av
27036: (Likasom 75 § i regeringens proposition.) stats- och kommunala ombuden i skatte-
27037: nämnden.
27038: 96 §.
27039: (Likasom 97 § i regeringens proposition.)
27040: 2 kap. 4 kap.
27041: Komntunal- och kyrkoskattens skattören. Länsstyrelse.
27042: 75-77 §§. 97-99 §§.
27043: (Likasom 76-78 §§ i regeringens (Likasom 98-100 §§ i regeringens
27044: proposition.) proposition.)
27045: IV,559, - Meinander ym. 1193
27046:
27047: 100 § (101 § i reg. prop.). 2 kap.
27048: Prövningsombudet äger i länsstyrelsen Uppgifter av övriga.
27049: bevaka statens, kommuns och församlings
27050: intressen vid handläggning av ärenden an- 114-119 §§.
27051: gående ändringssökande i beskattning. (Likasom 115-120 §§ i regeringens
27052: proposition.)
27053:
27054: 101 och 102 §§. 3 kap.
27055: (Likasom 102 och 103 § § i regeringens övriga stadganden angående uppgifts-
27056: proposition.) skyldighet.
27057: 120-124 §§.
27058: (Likasom 121-125 §§ i regeringens
27059: proposition.)
27060: DEL II.
27061: Deklarationssky)djghet.
27062:
27063: 1 kap. DEL III.
27064: Skattskyldigs uppgifter. Bellkattning och .sökande av ändring.
27065: 1 kap.
27066: 103 §.
27067: (Likasom 104 § i regeringens proposition.) Anmänna stadganden.
27068: 125 § (126 § i reg. prop.).
27069: (1 mom. likasom i regeringens propo-
27070: 104 § (105 § i reg. prop.). sition.)
27071: (Likasom 1 och 2 mom. i regeringens
27072: proposition.) Fastställes skatten till högre belopp än
27073: vad i deklarationen meddelade uppgifter
27074: förutsätta, skall anteckning om anledningen
27075: därtill göras i skattenämndens protokoll.
27076: 105 §. Uppskattar skattenämnden (Ien beskattnings-
27077: (Likasom 106 § i regeringens proposition.) bara inkomsten eller förmögenheten till ett
27078: belopp, som med mer än 10 % överstiger
27079: i deklarationen meddelade uppgifter, skall
27080: 106 § ( 107 § i reg. prop.). den skattskyldige, innan skatten faststäl-
27081: (Likasom 1 och 2 mom. i regeringens les, beredas tillfälle att inkomma med för-
27082: proposition.) klaring.
27083:
27084: 126-127 §§.
27085: (Likasom 127-128 §§ i regeringens
27086: 107 § (108 § i reg. prop.). proposition.)
27087: (Likasom 1-3 och 5 mom. i regeringens
27088: proposition.)
27089: 2 kap.
27090: B eskattningsort.
27091: 108-113 §§. 128 och 129 §§.
27092: (Likasom 109-114 §§ i regeringens (Likasom 129 och 130 §§ i regeringens
27093: proposition.) proposition.)
27094: 1194 IV,559. - Verolaki.
27095:
27096:
27097: 3 kap. 144-147 §§.
27098: (Likasom 145-148 §§ i regeringens
27099: Beskattningens verkställande. proposition.)
27100: 130 §.
27101: (Likasom 131 § i regeringens proposition.) 148 § (149 § i reg. prop.).
27102: över länsdomstolens utslag kan den, som
27103: 131 § ( 132 § i reg. prop.). av utslaget beröres, anföra besvär hos högsta
27104: (Likasom 1 och 2 mom. i regeringens pro- förvaltningsdomstolen inom 30 dagar från
27105: position.) det han fick del av utslaget. Från statens
27106: sida utövas besvärsrätten av det i länssty-
27107: 132 §. relsen tillsatta prövningsombudet inom
27108: (Likasom 133 § i regeringens proposition.) samma tid, räknat från dagen, då beslutet
27109: fattades. Kommuns styrelse ävensom för-
27110: 133 § ( 134 § i reg. prop.) . samling ha besvärsrätt inom nämnda tid,
27111: Befinnes det, att den skattskyldiges för- räknat från delfåendet.
27112: mögenhetsställning enligt beräkningar, upp-
27113: gjorda på basen av hans förmögenhet, under 149-153 §§.
27114: inkomståret blivit för honom förmånligare (Likasom 150-154 §§ i regeringens
27115: än vad det i fråga om förhållandet mellan proposition.)
27116: hans inkomster och utgifter hade varit möj-
27117: ligt, då såsom utgifter även beaktas enskilda
27118: utgifter i enlighet med hans levnadsförhål-
27119: landen, och företer icke den skattskyldige på
27120: anfordran tillförlitlig utredning om att
27121: ökningen i förmögenheten i enlighet därmed DEL IV.
27122: bör anses hava uppkommit genom tidigare Användning av skatteförskott och
27123: beskattad eller skattefri inkomst eller in- skatteuppbörd.
27124: komst, som icke mer kan eftersbeskattas, må
27125: sådan ökning, dä1.1est den ic'ke 'Styrkes ha 1 kap.
27126: uppstått under ett sådant år, att den skatt-
27127: skyldige därför bör efterbeskattas, anses som Användningen av skatteförskott.
27128: inkomst, viiken bör beskattas för inkomst-
27129: året. 154-159 §§.
27130: (I.Jikasom 155-160 §§ i regeringens
27131: 134-142 §§. proposition.)
27132: (Likasom 135-143 §§ i regeringens
27133: proposition.)
27134: 2 kap.
27135:
27136: 4 kap. Skatteupbörd.
27137: Ändringssökande. 160-166 §§.
27138: (Likasom 161-167 §§ i regeringens
27139: 143 § (144 § i reg. prop.). proposition.)
27140: (1 mom. likasom i regeringens proposi-
27141: tion.)
27142: Stats- och kommunalt ombud, skatte- 3 kap.
27143: inspektören samt kommuns styrelse äger
27144: likaså rätt att söka ändring i beskattning. Redovisning.
27145: Likaså har församlig rätt att söka ändring
27146: i beskattningen, för såvitt kyrkoskatt icke 167-170 §§.
27147: fastställts enligt i 1 § 2 mom. avsedda (Likasom 168-171 §§ i regeringens
27148: grunder. proposition.)
27149: IV,559. - Meinander ym. 1195
27150:
27151: DEL V. IV Avdelningen.
27152: Straffbestämmelser. Särskilda stadganden.
27153: 171-174 §§. 175-199 §§.
27154: (Likasom 172-175 §§ i regeringens (Likasom 176-200 §§ i regeringens
27155: proposition.) proposition.)
27156:
27157: Helsingfors den 15 september 1952.
27158:
27159: Nils Meinander 0. A. Öhman
27160: John Österholm Kurt Nordfors
27161: Ebba östenson
27162:
27163:
27164:
27165:
27166: 78
27167: 1196
27168:
27169: IV,559,- Lak. al. N:o 115. Suomennos.
27170:
27171:
27172:
27173:
27174: Meinander ym.: Ehdotus verolaiksi.
27175:
27176:
27177: Ed uskunn a Ue.
27178:
27179: Hallituksen esitys N :o 38, joka sisältää eh- kuntiin, eivät toisaalta ole niin laajakantoi-
27180: dotuksen verolaiksi, on tarkoitettu tyydyttä- sia, eivätkä ne epäkohdat, joiden tässä koh-
27181: mään kauan vireillä ollutta toivomusta kun- den nyt luuloteliaan vallitsevan, niin kiistat-
27182: nallis- ja valtionverotuksen yhdistämisestä ja tomasti osoitettuja, että sen vuoksi olisi tar-
27183: tähtää näin ollen tärkeään uudistukseen. Sa- peen järjestely, johon voidaan kohdistaa oi-
27184: malla on nyt voimassa olevien verolakien keutettua arvostelua. Tämän rahaston hallin-
27185: säännökset tarkistettu. Asiaa on hallituksessa toviranomaiset eivät voisi toiminnassaan nou-
27186: perinpohjin valmistettu, ja esitys sisältääkin dattaa niin yksinkertaisia ja oikeudenmukai-
27187: melkoisia parannuksia verotusoloihimme. sia periaatteita, että kysymys avustusten ja-
27188: Eräissä suhteissa haluavat allekirjoittaneet koperusteista ei joutuisi taukoamattoman re-
27189: kuitenkin .ehdottaa muutoksia. pivän taistelun kohteeksi. Ruotsissa, missä
27190: Lakiehdotuksen 13 §: n 2-4 momentissa on esiintynyt samansisältöistä verovarojen
27191: ja 15 § :ssä säädetään, että veroa on tarkem- jakDa, vaikka pienemmässä mitassa, on ko-
27192: min ilmoitetuissa tapauksissa suoritettava kemus osoittanut, että työtä varten ei voida
27193: kuntain keskusrahastoon. Perusteluissa sano- luoda mitään objektiivista ohjetta. Me sai-
27194: taan toisaalta, että vähävaraisten kuntain simme uuden viraston, jolla olisi melkoisia
27195: tukemisen pitäisi tapahtua kunnallisverova- isännättömiä pääomavaroja ja jonka toiminta
27196: roilla valtionvarojen sijasta, toisaalta että olisi luonteeltaan sellaista, että mielivaltaa,
27197: eräitä verokohteita ei helposti voida paikal- suosikkijärjestelmää ja yksipuDlisuutta ei
27198: listaa määrättyihin kuntiin. Kysymys kun- voitaisi välttää. Mitä uudistuksella saavute-
27199: nallisen verorasituksen tasoittamisesta on taan, se merkitsee, jos asiaa katsotaan tätä
27200: epäilemättä laajakantoinen, samoin kuin ky- taustaa vasten, niin vähän syntyvien haitto-
27201: symys maantieteellisen vaurauden tasoitta- jen rinnalla, että kyseiset säännökset olisi
27202: misesta yleensä vaatii osakseen huomiota, meidän mielestämme poistettava lakiehdotuk-
27203: mutta se voitaneen kuitenkin ratkaista sopi- sesta. Ehdotuksen useat pykälät kaipaavat
27204: varomaHa tavalla kuin esityksessä ehdotetulla. uudestimuotoilua.
27205: Paraikaa työskentelee valtionkomitea, jolla Lakiehdotuksen 16 § :ssä hallitus on eh-
27206: on tehtävänään selvittää kysymys kuntain do.ttanut verovapautta valtion eri laitoksille.
27207: kalliinpaikan Iuokituksesta siinä tarkoituk- Meidän mielestämme ei ole syytä, kuten 1
27208: sessa, että kävisi mahdolliseksi oikeudenmu- kohdassa ehdotetaan, vapauttaa tulD- ja omai-
27209: kaisempi sosiaalisten näkökohtain huomioon suusverosta postisäästöpankkia, joka ainakin
27210: ottaminelll valtion avustuksia jaettaessa, jota osittain työskentelee sekä otto- että antolai-
27211: ajatusta ovat harkinneet myös komiteat, jotka nauksen alalla kilpaillen muiden rahalaitos-
27212: viime vuosina ovat tehneet ehdotuksia val- ten kanssa. Hallituksen ehdotuksen 2 kohta,
27213: tion menojen supistamiseksi. Eräässä toi- että verovapaus myönnettäisiin vain kotimai-
27214: sessa yhteydessä ehdotetaan tässä aloitteessa sille eläkelaitoksille sekä leski- ja orpokas-
27215: yksinkertaista menetelmää, jonka avulla val- soille, mikäli ne saavat avustusta yleisistä
27216: tionveron kuormaa voitaisiin jossain määrin val'oista taikka ovat perustetut julkisessa pal-
27217: keventää sellaisissa kunnissa, joissa on korkea veluksessa olevia varten, on sikäli ahdas, että
27218: veroäyri. Ne pulmat, jotka aiheuttaa vaikeus myös erityisinä oikeussubjekteina toimivat
27219: paikallistaa eräitä verokohteita määrättyihin yksityiset kassat olisi otettava mukaan. On-
27220: IV,559. - Meinander ym. 1197
27221:
27222: han tällaisen sosiaalisen toiminnan edistämi- tellaan ilmeisesti siten, että väärinkäytöksien
27223: nen yleisen edun mukaista. Kun sanamuodol- valvonta on vaikeata. On kuitenkin monia
27224: taan liian ylimalkaisia säännöksiä helposti säälittäviä tapauksia, jolloin työhön kykene-
27225: v-Oitaisiin käyttää väärin, olisi hallitukselle mätöntä läheistä omaista, joka ei ole puoliso
27226: annettava mahdollisuus asetuksella väljentää eikä lapsi, elätetään samassa taloudessa, josta
27227: verovapaiden kassojen puitteita viitattuun 44 § : n 1 momentin 7 kohdassa myönnetty
27228: suuntaan. 2 momentissa oleva ehdotus, että erityinen vähennys ei suo tarpeeksi tuntu-
27229: jätettäisiin asetuksesta riippuva:ksi, illlssa vaa veronhelpotu<;ta, minkä vuoksi toistuvais-
27230: määrin valtion laitosta, joka liikeperiaattei- avustusten periaatetta olisi Laajennettava kos-
27231: den mukaisesti harjoittaa teollista, kaupal- kemaan eräissä tapauksissa my()s samassa ta-
27232: lista tai muuta liiketoimintaa, on verotettava, loudessa olevia henkilöitä. Me olemme tässä
27233: ei ole onnistunut. Missä tahansa valtio eri tarkoituksessa ehdottaneet pykälän uudes.ti-
27234: muodoissa harjoittaa liiketoimintaa, tulee sen muotoilua.
27235: periaatteellisesti tapahtua samoilla ehdoilla
27236: 37 § :ssä olevat säännökset verovapaista tu-
27237: kuin muidenkin yleisten tai yksityisten yri-
27238: tysten. Säännönmukaisesti tulee tällaisen loista eivät ole kaikiSSia suhteissa onnistu-
27239: toiminnan näin ollen olla veronalaista, kun neita. Säännökset verovapais.ta stipendeistä
27240: taas poikkeuksia voidaan kohtuuden mukaan ja niihin verrattavista avustuksista ovat liian
27241: myöntää asetuksella ahtaita, minkä vuoksi oiemme ehdottaneet
27242: jonkin verran yleisempää sanamuotoa. Edus-
27243: 17 § : ään on tehty sellainen muutos, että tajanpalkkiosta ja Ahvenanmaan valtuus·
27244: säästöpankkien on suoritettava varallisuuden kunnan jäsenen palkkiosta olisi nyt, Yaikka
27245: mukaan veroa, kun taas esim. osuuskassat perusteita voidaan esittää myös hallituksen
27246: jäisivät tässä kohden !kuten tähänkin asti ko- käsitykselle, kysymyksen eduskunnan arvo-
27247: konaan verosta vapaibi. Tällaiselle selittä- vallalle nostamaa kiusal1ista huomiota aja-
27248: mättömälle diskriminoinnille ei esityksessä tellen, pantava maksettavaksi täysi vero.
27249: ole minkäänlaista perustelua, eikä tätä kan- Kun valtionkomiteain parkkion verovapaus
27250: taa tuskin voida:kaan millään tavalla perus- nyt on muutettu koskemaan vain komitea-
27251: tella. Ei ole minkäänlaisia syitä nyt kiristää työn yhteydessä suoritettavaa päivärahaa ja
27252: säästöpankkien verotusta. päivärahaa periaatteellisesti on pidettävä ve-
27253: 22 §: ssä lausutaan periaate, että yhtymää rovapaana tulona, voidaan koko 6 kohta jät-
27254: ei, kuten tähän asti, veroteta erikseen, vaan tää pois. 16 §:n 1 mom:n 3 kohta (ei 4, ku-
27255: osakasten tulojen ja varojen yhteydessä. ten esityksessä virheellisesti ilmoitetaan),
27256: Eräät periaatteelliset näkökohdat puhuvat joka koskee eläkelaitoksien sekä, leski- ja or-
27257: epäilemättä tällaisen säännöksen puolesta, pokassojen verovapautta, merkitsee vastaa-
27258: mutta käytännöllisessä verotustyössä sen to- vassa määrässä verovapauden laajentamista
27259: teuttaminen kuitenkin kohtaa niin suuria tällaisiin !kassoihin suoritetuille maksuille tä-
27260: v:aikeuksia, että tuskin on nyt syytä ryhtyä män pykälän 7 kohdassa.
27261: muutoksen tekoon. Yhtymää, joka pääasialli-
27262: sesti on perustettu yhteisomistuksessa olevaa 38 § :n säännös, että asunto-osakeyhtiölle
27263: maatalous- tai metsäkiinteistöä varten, voitai- taikka siihen verrattavalle kiinteistöosakeyh-
27264: siin kuitenkin kohtuudella verottaa osakasten tiölle tai asunto-osuuskunnalle ei ole valtion-
27265: verotuksen yhteydessä. Muutosehdotuksemme verotuksessa katsottava veronalaiseksi tuloksi
27266: vaatii useiden pykälien muodollista tarkista- sitä asuntoetua, josta osakas tai jäsen on
27267: mista. verovelvollinen, olisi ulotettava koskemaan
27268: 34 § :ssä esitetään 7 kohdassa henkilökoh- myös kunnallisverotusta, minkä takia ehdo-
27269: taisten tulojen joukossa avustuksia, jotka va- tamme, etJtä asianomainen kohta siirrettäisiin
27270: paaehtoisen sitoumuksen tai muun velvoit- 37 § :ään.
27271: teen nojalla suoritetaan määräajoin, kuiten- Se seikka, että veron määrääminen sekä
27272: kin niin rajoitettUJna, että avustuksen saaja ja valtion että kunnan verotuksessa nyt ehdote-
27273: avustuksen antaja eivät kuulu samaan talou- taan toimitettavaksi samassa verolautakun-
27274: teen. Tätä avustuksen saajan tuloa vastaa nassa, luo teknillisiä edellytyksiä uudistuk-
27275: 43 §: ssä säädetty oikeus tulonvähennykseen selle, jota monelta kannalta on pidettävä voit-
27276: avustuksen antajalle. Tätä rajoitusta perus- tona. Hyviä syitä voidaan näet esittää sen
27277: 1198 IV,559. - Verolaki.
27278:
27279:
27280: käsityksen tueksi, että vaLtion tulovero olisi sallittu 10% :.n vähennys koskee kaikkea
27281: määrättävä vain tulolle, joka on laskettu net- työstä saatua tuloa. Sen sijaan tämä oikeus
27282: tona sen jälkeen kun samassa verotuksessa ei koskisi elä:ketuloa, jota nautitaan aikai-
27283: vahvi.stettu kunnallinen tulovero on vähen- semman työsuhteen nojalla. Tällaista rajoi-
27284: netty. Jo periaatteelliselta kannalta on pe- tusta voitaisiin periaatteellisesti puolustaa
27285: rusteltua koettaa estää samalle verosubjektille siinä tapauksessa, että työstä saadusta tu-
27286: jo pannun veron verottaminen. Viitattuun losta sallittua vähennystä olisi pidettävä ren-
27287: suuntaan tehdyllä uudistuksella voitaisiin kaana pyrkimyksissä vakautetun tulon vero-
27288: sitä paitsi edistää kertyneen verorasituksen tuksen tiukentamiseen verrattuna työtuloon.
27289: tasoittamista sellaisten kuntain kesken, joilla Mutta tämän vähennyksen alkuperäinen pe-
27290: on korkea kunnallinen veroäyri, joka on ollut ruste lienee ollut halu helpotusten myöntämi-
27291: yhtenä perusteena hallituksen ehdotuksel1e seen sellaisesta tulosta, jota luonteensa vuoksi
27292: kuntain kookusrahastosta. Käytännöllisessä verotetaan täydellisemmin kuin muunlaista
27293: verotustyössä uudistus ei .aiheuttais·i mitään tuloa. Näin ollen ei ole mitään syytä olla
27294: vaikeuksia. Sen sijaan valtion verotulot vä- myöntämättä työtulon vähennysoikeutta myös
27295: henisivät tuntuvasti, ellei veroasteikkoa vas- mainituista eläketuloista. Nimitys ,kotiapu-
27296: taavassa määrässä nostettaisi, jonka kysy- laisvähennys" on harhauttava ottaen huo-
27297: myksen otamme myöhemmin pohdittavaksi. mioon, että hyvin rajoitettu määrä perheitä,
27298: Esityksen veroasteikon mukaan tulonvähen- joissa molemmat aviopuolisot ovat ansio-
27299: nys voidaan arvioida 5 miljardiksi markaksi, työssä, palkkaavart kotiapulaisen, minkä
27300: ilman Oy. Alkoholiliike Ab: tä. Mainitun si- vuoksi se, koska sen ibarkoituksena on juuri
27301: sältöinen lisäys on liitetty tähän pykälään yhteisverotuksen ylimääräisen taakan keven-
27302: 2 kohtana. täminen, olisi muutettava ,yhteisverotusvä-
27303: Teoreettisia perusteluja voidaan esittää sen hennykseksi". - - Vain puolta pienemmän
27304: käsityksen puolesta, että 40 § :n 12 kohta ei vähennyksen salliminen, kuten esityksessä eh-
27305: salli lapsilisä- ja kansaneläkemaksun vähen- dotetaan, II veroluokkaan kuuluville avjo-
27306: tämistä työntekijäitä varsinaisessa maa- tai puolisoille ei ole kohtuullista ottaen huomioon,
27307: metsätaloudessa, koska tämä kustannus ote- että yhdessä vero.tetut aviopuolisot silloin jou-
27308: taan huomioon määrättäessä pinta-alavero- tuisivat kärsimään avioliiton aiheuttaman ve-
27309: tuksen perusteita. Vallankin huomioon ot- ronkorotuksen. Myöskin muista myöhemmin
27310: taen, että käytännössä useissa tapauksissa on selostetuista syistä olisi tämä säännös pois-
27311: mahdotonta ilmoittaa missä määrin työnte- tettava. Toiseen kohtaan sisältyy säännös,
27312: kijä työslmntelee toisessa taikka toisessa clin- jonka mukaan 1 momentin 2 kohdassa sää-
27313: keinossa, on kuitenkin syytä poistaa mainittu dettyä oikeutta vähentää tulolähteen tulosta
27314: rajoitus. toisen tulolähteen tappio ei sovellettaisi kun-
27315: 41 § :n 3 momentissa valtioneuvostolle an- !lmllisverotuksessa, mikä kuitenkaan tuskin on
27316: netaan valtuudet myöntää, milloin huomatta- kohtuullista. Jos molemmat tulolähteet sijait-
27317: vat yleiset edut niin vaativat, verovelvolli- sevat samassa kunnassa, voidaan säännös il-
27318: selle oikeuden suurempiin arvonvähennyksiin man käytännöllistä haittaa ulottaa kunnallis-
27319: kuin tavallisesti, ei kuitenkaan rakennusten verotukseen, minkä vuoksi tämän sisältöinen
27320: osalta. Tämä rajoitus on tuskin perusteltu, muutos on tehty lakiin.
27321: koska rakennustoiminnalla on suhdannepo- Hallitus ehdottaa 44 §: ssä eräitä uusia eri-
27322: liittisesti katsoen erittäin suuri merkitys. tyisiä tulonvähennyksiä, jotka merkitsevät ve-
27323: 43 § :ssä säädetään yleisistä vähennyksistä. rotuksen sosiaalisten periaatteitten onnellista
27324: Hallitus ehdottaa 4 kohdassa, että yleishyö- ·kehitystä. Eräät parannukset ovat kuitenkin
27325: dyllisiin tarkoituksiin tehdyistä lahjoituk- edelleen aiheellisia. Kansaneläkemaksu olisi
27326: sista saadaan vähentää vain puolet sen si- sisällytettävä 2 kohtaan. Sen pois jättämisen
27327: jaan, että nyt voimassa oleva laki sallii vä- teoreebtinen perustelu, nim. se seikka, että
27328: hennettävä:ksi koko summan. Kun näiden ve- itse kansaneläke on verovapaa, ei paina pal-
27329: ronhelpotusten nojalla harjoitetulla lahjoi- jon sen tosiasian valossa, että monet eivät
27330: tustoiminnalla on ollut mitä suurin merkitys koskaan pääse nauttimaan kansaneläkettä. Sa-
27331: vapaalle sivistystyölle, olisi nykyiset sään- man kohdan rajoittava s.äännös, jonka mu-
27332: nökset säilytettävä. Viidennessä kohdassa kaan eläke-, leski- ja orpokasSian vähennys-
27333: IV,559. - Meinander ym. 1199
27334:
27335: kelpoinen maksu ei saa ylittää 3 % työtulosta, mille työntekijöille ja heidän perheilleen
27336: on tuskin myöskään perusteltu. 3 kohdassa myönnettyjen kohtuullisten eläkkeitten ja
27337: rajoitetaan verovelvollisen oikeutta vähentää muiden avustusten pääoma-arvo.
27338: 34 § : n 7 kohdassa tarkoitettu avustus sikäli, 59 § :ssä mainitut verovapaat varojen vä-
27339: että avustus saatruisiin vähentää vain siinä hennykset ovat tuskin riittävän suuria, minkä
27340: tapauksessa, että se on annet.tu henkilöille, vuoksi vähennykset yhteisverotuksessa olisi
27341: jotka ovat näyttäneet olevansa sen tarpeessa. korotettava 300,000 markasta 400,000 mark-
27342: Tämä säännös voi viedä siihen, että vero- kaan, vähennykset alaikäisten lasten elättä-
27343: viranomaiset kieltävät vähennyksen avustuk- misestä 150,000 matkasta 200,000 markkaan
27344: silta, joita kuitenkin 34 § :n 7 kohdan mu- 1asta kohti ja vanhuusvähennykset 150,000
27345: kaan verotetaan tulona. Kun 127 § :n sään- markasta 200,000 markkaan.
27346: nökset antavat veroviranomaisille mahdolli- Säännökset yhteisverotuksesta ja verovel-
27347: suuksia syytteen nostamiseen mahdollisesta vollisten sijoittamisesta veroluokkiin sisälty-
27348: vähennysoikeuden väärinkäytöstä, olisi tämä vät 65-68 §:iin. Tyytymättömyys sekä yh-
27349: säännös poistettava. 5 kohdan säännös van- teisverotuksen periaatetta että verotettavien
27350: huus- ja leskeysvähennyksestä on sikäli .epä- veroluokkiin jakamisen perusteita kohtaan on
27351: selvästi kirjoitettu, etttä saattaa syntyä epä- aina ollut suuri ja näyttää kasvavan. Oikeus-
27352: röintiä siitä, voiko luonnollinen henkilö sa- tajuntaa loukkaaV'at ne silmäänpistävät vää-
27353: manaikaisesti nauttia molempia vähennyksiä. ryydet, joita nykyinen järjestelmä synnyt-
27354: Näyttää myös olevan kohtuullista laajentaa tää, kun verotettu ilman veronmaksukyvylle
27355: oikeutta vanhuusvähennykseen niin, että vä- asiallista merkitystä vailla olevia syitä sijoi-
27356: hennystä ei sallittaisi vain 67 vuotta täyttä- tetaan toiseen luokka;an kuin muut samoissa
27357: noolle henkilölle, vaan myös tämän puo1isolle, oloissa elävät kansalaiset. Hallitus ehdottaa
27358: jolla itsellään ei ole tuloa, mutta on saavut- joukon muutoksia, jotka lieventäisivät, mutta
27359: tanut mainitun iän. Koulutusvähennys voi- eivät poistaisi näitä vääryyksiä. On yl·eensä
27360: taisiin kohtuudella korottaa 30,000 markasta pidettävä periaatteellisesti vääränä, että kuu-
27361: 40,000 markkaan, mutta lisäksi hallitukselle luminen alempa;an. veroluokka'an muodostaa
27362: olisi asetuksella ann€1ttava valtuudet sallia oikeuden, joka eräissä tapauksissa seuraa ve-
27363: tuntuv.asti suurempia vähennyksiä, esim. ronma:ksajaa kautta koko elämän, riippumatta
27364: 80,000 markkaan asti, kun kouluttaminen ta- siitä, minkälais.eksi todellinen veronma;ksu-
27365: pahtuu muualla kuin kotipaikkakunnalla. kyky muodostuu. Kulutusyksikköj·en mukai-
27366: Myös opintovähennys olisi korotettiaV:a 40,000 nen verotusjärjestelmä, joka kauan on ollut
27367: markka;an. ;ajankohtainen ja jota hallituskin on harkin-
27368: 47 § :ssä säädetään sellaisen verov·elvollisen nut, selvittäisi kaikki nämä epäkohdat tuo-
27369: oikeudesta, jonka tulo on varsinaisBSti han- maJtta tiettävästi mukanaa:n mitään periaat-
27370: kittu toimimalla tekijänoikeus- ja patenttilain teellisia vääryyksiä taikka laadultaan paina-
27371: nojalla, jakaa tulonsa kolmelle vuodelle. Tämä via käytännöllisiä vaikeuksia. Perusteluksi
27372: aika voitaisiin hyvin laajentaa viideksi vuo- tätä uudistusta vastaan esitetään esityksessä,
27373: deksi. Myös se aika, jolle 2 kohdassa maini- paitsi että se aiheuttaisi huomattavia muu-
27374: tulla yhteisöllä on oikeus jakaa tulonsa, voi- toksia nykyisiin v.erorasituksen jakautumis-
27375: taisiin sopivasti pidentää viideksi vuodeksi. suhteisiin, että uusi järjestelmä ,vaatisi laa-
27376: 57 § : n 2 kohdassa säädetään oikeudesta jempia tutkimuksia, kuin mihin esille tulevien
27377: vähentää veronalaisista varoista .sellaiset vel- kysymysten moninaisuuden vuoksi muutoin-
27378: voitteet, joiden nojalla verovelvollinen myön- kaan tässä yhteydessä on ollut mahdollista"
27379: tää toiselle henkilölle märättyjä etuja, kui- ja että ,t.ällaisesta verotusmenetelmästä on
27380: tenkin niin rajoitettuna, että velvoitetta vas- muuallakin toistaiseksi saatu verraten vähän
27381: taava oikeus on veronalainen. Seurauksena kokemusta". Tämä perustelu ei voi olla va-
27382: on, ettei voimassa olevien eläkemaksuvelvoit- kuuttav;a. Yerouudistu'ksen valmistelu aloi-
27383: teiden pääoma-arvoa voida vähentää edes sil- tettiin kuitenkin jo vuonna 1948, ja valmis
27384: loin, kun ne köyhäinhoitolain mukaan ovat ehdotus verotukseksi .kulutusyksikön mukaan
27385: pakollisia. Tätä säännöstä olisi näin ollen on ollut valmiina vuodesta 1950 lähtien. Hal-
27386: väljennettävä käsittämään myös aikaisem- litus :ei ole voin11t osoittaa, että muutokset
27387: 1200 IV,559. - Verolaki.
27388:
27389: v~erorasituksen jakautumisessa, jotka uudistus etu, näyttää myös perustellulta jossain maa-
27390: aiheuttaisi, olisivat luonteeltwan sosiaalisesti rin supistaa valtion erilaista suhtautumista
27391: vähemmän toivottavia. Kun meistä päin vas- eri varall:isuusobjektien verott.amiseen. Varal-
27392: toin näyttää ilmeiseltä, .että tämä uusi jako, lisuuden .alaraja ehdotetaan korotettavaksi
27393: jonka suuruutta ei ole liioiteltava, kävisi on- 750,000 markasta 1 miljoonaan markkaan ja
27394: nellhs.een smmJta;an, olemme ehdo.tuksessamme uuden asrt;eikon kaltevuus on sama kuin van-
27395: tehneet lakitekstiin sellaisia muutoru~i~a, joita han. Raha.llisesti voidaan tämän alennuksen
27396: tämä uudistus edellyttää. odotJtaa merkitsevän valtiolle 1 miljardin mar-
27397: Hallitus ei ole tehnyt mitään muutoksia lmn tulonvähennystä. Hallitus ei ole myös-
27398: 70 § : ssä oLevoon tuloveroasteHclmon eikä kään katsonut voivansa ehdottaa mitään hel-
27399: 71 §: ssä olevaan varallisuusveroasteikkoon, ja potusta yhteisöjen varallisuusverotukseen. Kä-
27400: myös 72 §: ssä olevat yhteisöjen veroprosentit sitys että tämä verotusmuoto palvelee so-
27401: ova't pysyneet entisellään. Kaivattujen ve- s.iaalislta tasoitusta, on törkeä erehdys, koska
27402: ronhelpo.tusten pois jäämistä perusteUruan tie- ne, joita vero koskee, pitävät sitä kustannuk-
27403: tenkin valtion tulontarpeella, joka hallituk- sena, mikä voimien mukaan siirretään edel-
27404: sen mukaan ei tee mahdolliseksi minkään- leen muille. Ellei tämä siirtäminen onnistu,
27405: laista verorasituksen keventämistä. Suunni- tulev.at usein yritysten mahdollisuudet tehtä-
27406: teltaessa verolakia, joka on :tarkoitettu tule- viensä täyttämiseen yhteiskunnan palveluk-
27407: ma;an voimaan vuoden 1954 1alus.ta, pitää kui- sessa ~estetyiksi. Veromäärän alentaminen
27408: tenkin olla mahdollista, että samanaikaisesti 8 :.sta ainakin 6 :een tuhannelta olisi aiheelli-
27409: siirrytään seUa;hseen ra:htataluuteen, että vero- nen, eikä vähiten sen vuoksi, että verorasitus
27410: NJ.Situsta todella voidaan keventää. Korkeilla tässä kohden muussa tapauksessa pysytettäi-
27411: veroina on nyt niin onneton vaikutus eri si:i!ll muuttamatta sota-ajan poikkeustasoll.a.
27412: suuntiin, että eduskunnalLe pitäisi tulla tär- Valtiolle tämä merkitsisi 0.6 miljardin mar-
27413: keäksi tehtäväksi edellytysten luominen ke- kan tulonvähennystä.
27414: vennyckselle. Aikaisemmin selostettu ehdotus, On selvää, kuten 126 §:ssä säädetään, että
27415: jonka mukruan sallitaan kunna.llisveroo vä- muutkin verolaut:akunnan tiedossa olevat sei-
27416: hennys valtionverotuksessa v.erotmtavasta tu- kat kuin veroilmoituksessa ilmoitetut on pan-
27417: losta, merkitsee jo niin tuntuvaa valtion tulo- tava verotuksen perustaksi. Oikeusturvan ja
27418: veron vähennystä, että v•eroast.eikko, jota me verovelvolllilen edun mukaista kuitenkin on,
27419: ehdotamme tämän vähennyksen jälkeen kulu- että verolautakunnan pöytäkirjaan merkitään,
27420: tusyksikköv·erotusta v;arten, merkitsee jokseen- millä .ta,v.aUa ilmoituksesta tehtyjä poikkeami-
27421: kin yhtä raskasta verorasitusrt.a kuin esityksen sia on perusteltu. Jos verolautakunta katsoo,
27422: v;eroasteikko, j.ot•a kuitenkin sovellettaisiin il- että sen on siinä määrin poikettava v.erovel-
27423: man täitä vähennystä. Me pidämme nyt vält- vollisen omis.ta tiedoista, ebtä tämän veron-
27424: tämättömänä sitä paitsi ehdottoo varallisuus- alainen tulo taikka varallisuus siten lisääntyy
27425: veroasteikon alentamista. Varallisuusveroa 10% tai enemmän, on kohtuullista •antaa
27426: korotettiin aikoinaan yhtenä renkaana taist~ verovelvolliselle tilaisuus tehdä muistutuk-
27427: lussa infl.ootiota vastaan, ja se on siitä läh- sensa, ennen kuin v.erolautakunta lopullisesti
27428: tien ollut korkealla tasollaan. Kun infla.atio- vahvistrua veron. Pykä1ää on tässä tarkoituk-
27429: va;ihetta nyt täytyy pi,tää aina:kin pääasiassa sessa täydenne.tty.
27430: voitettun1a, ja uusi pysyvä v;erolaki aiotaan 134 § :ssä säädetään oikeudesta verottaa vce-
27431: säätää, ei o1e mitään syytä säilyttää varalli- rovuodoo aikana .sellaista varallisuuden li-
27432: suusveromääriä, joita eräissä suhteissa täytyy sääntymistä, jota ei voida todistaJa synty-
27433: katsoa t;aka.v.arikoimisen luonrteisiksi. Sitä ne~ksi aikaiBemmin verotetusta tai verova-
27434: paitsi kannattaa mainita, että erikoislailla on paasta tulosta. Kun todistusvelvollisuus kuu-
27435: myönnetty täydellinen verov:apaus pankkilair luu verovelvolliselLe ja saattaa syntyä vai-
27436: ,toksille ja niihin verratt:aville varallisuusvero- keuksia, kun on sitovasti osoitettava, kuinka
27437: objekteil1e, joka laki tosin on väliaikaisesti varallisuuden :Lisäys on kauan sitten synty-
27438: voimassa vain vuoden 1955 loppuun. Kun nyt, ei kyseistä v~erotusoikeutta yhdenmukai-
27439: syystä voidaan epäillä mahdollisuutta otta:a sesti velvollisuuksien vanhenemisperiaatteiden
27440: tänä ajankohtana pankkien tallettajilta tämä kanssa olisi ulotettava kauemm~ksi kuin voi-
27441: IV,559. - Meinander ym. 1201
27442: massa olevrua oikeutta jäkiverotu'kseen, minkä järjestyksen 32 § :n nojalla allekirjoittaneet
27443: vuoksi pykälien sanamuodom. muuttaminen on ehdottavat,
27444: aiheellista.
27445: Viitaten edellä esitettyyn ja valtiopäivä- että Eduskunta hyväksyisi seuraavan
27446: lakiehdotuksen:
27447:
27448:
27449:
27450:
27451: Verolaki.
27452: Eduskunnan pääito'ksem: mukiaisesti, joka on ;tehty valtiopäiväjärjestyksen 68 §: ssä
27453: määrätyllä tavalla, säädetään:
27454: 1 osasto. pesä ja kotimain'en yhteisö ja yhtymä sekä
27455: täältä että muualta saamastaan tulosta (ylei-
27456: Yleisiä säännöksiä. nen verovelvollisuus); ja
27457: 1-6 §. 2) h·enkilö, joka ei ole tulovuotena asunut
27458: (Kuten .halliltuksen esityksessä.) valtakunnassa, sekä ulkomaalla asuneen hen-
27459: lkilön: kuolinpesä samoin kuin ulkomainetn yh-
27460: 7 §. teisö ja yhtymä täältä ooamastaan tulosta, ei
27461: Yhteisöllä tässä laissa tarkoitetruan. valtiota, kuitenkaan obligatioiden, pankki- tai muuhun
27462: kuntrua, seurakuntaa ja muuta uskonnollista rahalaitokseen talletettujen varojen eikä
27463: yhdyskuntaa, osakeyhtiötä, osuUSikuntaa, sääs- myöskään ulkomaan kaupassa syntyneen tili-
27464: töpankkia, keskinäistä vakuutusyhtiötä ja yh- saamisen tuottamasta korkotulosta (rajoitettu
27465: distystä sekä säätiötä ja laitoota ynnä muuta verovelvollisuus).
27466: niih:Un verrattavaa oikeushenkilöä tai erityi- (2-5 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
27467: seen tarkoitukseen varattua varallisuuskoko-
27468: nai.suutta. 10 §.
27469: Yhtymänä tämän lain mukaan pidetään Velvollinen suorittamaan valtionveroa va-
27470: kotimaista avointa, kommandiitti- tai laivan- rallisuuden perusteella on:
27471: isännistöyhtiötä sekä sellaista kahden tai 1) tulovuoden pää.ttyessä valtakunnassa
27472: useamman henkilön ammatin harjoittamista asunut henkilö, valtakunnassa asuneen hen-
27473: varten perustamaa yhtiötä, joka on rtarkoi- kilön kuolinpesä samoin kuin kotimainen yh-
27474: tettu toimimaan osakasten yhteiseen lukuun. ;teisö ja yhtymä sekä täällä että muualla ole-
27475: vista varoistaan (yleinen verovelvollisuus);
27476: 8 §. ja
27477: (Kuten hallituksen esityksessä.) 2) henkilö, joka tulovuoden päättyessä ei
27478: ole asunut valtakunnassa, sekä ulkomaalla
27479: asuooen henkilön kuolinpesä samoin kuin ul-
27480: II osasto. komainoo yhteisö ja yhtymä täällä olevista
27481: Aineellinen vero-oikeus. varoistaan, ei kuitenkaan obligatioista, pank-
27482: ki- tai muuhUill rahalaitokseen twl1ettamistaan
27483: I OSA. varoista ·eikä myöskään ulkomaan kaupassa
27484: syntyn.eestä tilisaamisestaan (rajoitettu vero-
27485: Verovelvollisuus. velvollisuus).
27486: 9 §. 11 ja 12 §.
27487: Velvollinen suorittama:an valtionv;eroa tu- (Kuten hallituksen esityksessä.)
27488: lon perusteella on:
27489: 1) tulovuotena valtaku.nna~ asunut hen- 13 §.
27490: kilö, vaLtakunnassa asUiiloon henkilön kuolin- (Kutoo 1 mom. hallituksen esitylmessä.)
27491: 1202 IV,559. - Verolaki.
27492:
27493:
27494: 14 §. k;uin myös siitä, milloin opetuslaitos ,tai yh-
27495: Verovelvollisen henkilön kotikunnaksi ka,t- teisö voidaan katsoa yleishyödylliseksi.
27496: so:taan se kunta, missä hänet olisi kunkin ( 3 mom. kuten halli tuben esityksessä.)
27497: vuoden alussa oHut henkikirjoitettava ja yh-
27498: teisön tai yhtymän kotikunnaksi se kunta, 16 § ( 17 § hall. esityksessä).
27499: missä yhteisön ~tai yhtymän kotipaikka tulo- Varallisuuden pe.rusteel1a suori,tettaVJama
27500: vuoden alussa oli. verosta ovat vapaa.t seuraavat kotimaiset yh-
27501: ,teisöt:
27502: 15 § (16 § hall. esityksessä). 1) säästöpankkien vakuusrahasto, hypo-
27503: Sekä tulon että varallisuuden perusteella teekkiyhdistys ja asuntohypoteekkiyhdistys;
27504: suoritettavasta verosta ovat vapaat, mikäli 2) sellainen kuoletuslainoja antava luotto-
27505: jäljempänä ei toisin säädetä: laitos, jonka osinko saa sen yhtiöjärjestyksen
27506: 1) Suomen valtio ja sen laitokset, niihin mukaan olla enintään 5 prosenttia siihen
27507: luettuina Suomen Pankki ja kansaneläkelai- maksetulle pääomalle, säästöpankki samoin
27508: tos; kuin osuuskassa, joka sääntöjensä mukaan
27509: 2) kotimain,en kunnallinen yhdyskunta, sa.a osuuspääomalleen hyvittää korkoa enin-
27510: evankelisluterilainen ja kreikkala:is'katolinen tään 5 prosenttia; sekä
27511: kirkko sekä niiden seurakunta samoin kuin 3) teollisuuden harjoittamista varten, sii-
27512: muu uskonnollinen yhdyskunta, niin myös hen luettuna sähkövoiman kehittäminen ja
27513: tiekunta, 1ainajyvästö, siemenrahasto, arme- jakelu, perustettu yhteisö kolmelta, paitsi
27514: Haisuuslaitos, sairaus- ja hautausavustuskassa kaivosyhteisö viideltä ensimmäiseltä tulovuo-
27515: sekä yleisradiotoimintaa harjoittava kotimai- delta sen perust,amisesta lukien, mikäli sitä
27516: nen yhteisö; ei ole perustettu enm.estään olemassa olevan
27517: teollisuuslaitoksen toiminnan jatkamiseksi.
27518: 3) sellainen kotimainen eläkelaitOB tai
27519: leski- ja orpoka,ssa, joka saa avustusta ylei-
27520: sistä varoista tahi joka on perustettu valtion, 17 ja 18 §.
27521: kunnallisen yhdyskunnan, seurakunnaJIJ. tai (Kuten 18 ja 19 § hallituksen esityksessä.)
27522: muun uskonnol1isen yhdyskunnan palveluk-
27523: sessa olevia v·arten, niin myös its'enäisenä oi-
27524: keussubjektina toimiva muu samanlainen 19 § (20 § hall. esityksessä).
27525: kassa niin kuin asetuksessa säädetään, samoin Puolisoihin sovelletaan yhteisverotusta si-
27526: :kuin sellainen työttömyyskassa, jolla on oi- ten, että heitä verotetaan heidän yhteenl8!S-
27527: keus sruada apurwhaa va1tionvaroista; sekä ketun tulonsa ja varallisuutensa perusteella
27528: sen mukaisesti, kuin kumpikin heistä niitä
27529: 4) sellainen k(}timainen opetuslaitoo, aa.t- vallitsee.
27530: teellinen yhdimys j'a muu yhteisö, jolla, Jos avioliitto on päätetty tulovuotena tai
27531: sen tarkoittamatta toiminnallaan välittömästi jos puolisot tulovuoden päättyessä välien
27532: tuottaa siihen osallisille taloudellisia etuja, rikkoutumisen vuoksi ovat jatkuvasti asuneet
27533: on tieteellin,en, taiteellinen, kansanvalistusta, erillään, heitä ei yhteiffir,eroteta, vaan verotus
27534: maanpuolustusta tai kotimaista elinkeinoelä- toimitetaan erikseen niin kuin eri verovelvol-
27535: mää edistävä tai muu yleishyödyllinen tar- lis,ten verotus.
27536: koitus ( yleishyödyllinen yhteisö), ei kuiten- Kotona olevan alaikäisen lapsen tulosta ja
27537: kaan kunnallisverotuksessa liikkeen eikä muu- varallisuudesta verotetaan vanhempia.
27538: hun kuin yleiseen tai yleishyödylHseen tar-
27539: koitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön
27540: osan tulosta. 20 § (21 § hall. esityksessä).
27541: Asetuksella voida,an sellainen valtion lai- Jos verovelvollinen kuolee tulovuoden ai-
27542: tos, joka harjoittaa teollista, kaupallista tai kana, on hänen jakamatonta lrnolinpesäänsä
27543: muuta liiketoimintaa ja jota hoidetaan liike- siltä vuodelta verotettava sekä hänellä ol-
27544: periaat1teiden mukaisesti, vapauttaa verovel- leeS>ta tulosta että myös siitä, mitä hänen
27545: vollisuudes,ta. Niin ikään voidaan asetuksella kuoltuaan kuolinpesälle on tullut; ja sovel-
27546: antaa tarkempia määräyksiä siitä, millaista lettakoon tällöin kuolinpesään, mitä hänestä
27547: laitosta voidaan pitää armeliaisuuslaitoksena, tämäm. lain mukaan olisi ollut voimassa.
27548: IV,559. - Meinander ym. 1203
27549:
27550: Miltä ·edellä tässä osassa j,a 129 § :ssä 001 tyn irtaimislton satunnaisesta luovutuksesta
27551: luonnollisen henkilön verovelvollisuudesta saartu 34 § : ssä tarkoitettu voitto.
27552: säädetty, olkoon voimassa myös hänen jak,a- Kuolinpesän, yhteirS~ön tai yhtymän om:Us-
27553: mwttomasta kuolinpesästään. tamastaan kiinteistöSitä saamana tul001a Olll
27554: pidettävä myös sitä etua rahaksi arvioituna,
27555: 21 § (22 § hall. esityksessä). mikä sen jäsenellä t;ai osakkaall:a ja hänem.
27556: Yhtymää, joka pääasiallisest~i tarkoittaa yh- perheellään on kiinte:Ustöl1ä olevasta asun-
27557: tei!somistuksessa olevaa maatalous- t<ai metsä- noota ollut yli siitä maksetun vuokran.
27558: kiin.teistöä, ei ku~tenlman jakama,tonta kuo-
27559: linpesää, ei veroteta erikseen, vaan jaetaan 31 ja 32 '§.
27560: sen verotettava tulo ja vamllisuus eri osakas- (Kuten 32 ja 33 § hallituksen esityksessä.)
27561: tem. tuloiksi ja varoiksi sen määräisenä, mikä
27562: vastaa kunkin osuutta yhtymän tuloista ja 33 § (34 § ha:ll. esityksessä).
27563: varallisuudesta. Henkilökohtaisia tuloja ovat:
27564: 22 §. ( 1-6 kohdat IJruten hall~tuksem. esityksessä.)
27565: (Kuten 23 § hamtuksen esi,tyksessä.) 7) sellainen r:ahana tai tavarana saatu
27566: avustus, joka vapaaehtoisen sitoumuksen tai
27567: muun ve}voitteen nojalla määräajoin suori-
27568: tetruan muulle kuin puol:Usol1e ja lapselle, jotka
27569: kuuluvat samwan talouteen, ei kuitenkaan.
27570: II OSA. jos avustus, joka ei ole vahingonkorvausta;
27571: Verotettava tulo ja varallisuus. nn annettu kasV~atusta tai koulutusta varten
27572: ( toistuvaisavustus); sekä
27573: 1 luku. ( 8 kohta kuten h!ru11ituksen esityksessä.)
27574: Tulo. 34 §.
27575: 23-29 §. (Kuten 35 § hallituksem. esityksessä.)
27576: (Kuten 24-30 § hallituksen esityksessä.)
27577: 35 § (36 § hall. es~tyksessä).
27578: 30 § (31 § hall. esityksessä). (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk-
27579: Muusta kiinteistöstä kuin maatalouskiin- sessä.)
27580: teistöstä saatuna tulona tai maatalouskiin- Jos sellainen ulkomaalla asuva henkilö tai
27581: teistöstä saatuna muuna kiinteistötulona kuin ulkomainen yhte:Usö taikka yhtymä, jolle ei
27582: val'Sinaisena maataloustulorna verotetaan puh- ole myönnetty o~eutta harjoittaa valtakun-
27583: taan tulon mukruan erikseen määrättynä: nassa elin~einoa tahi jo1la ei ole tääJlä kiin-
27584: 1) vuokratulo sekä puutarha- tai muusta tt.eätä toimipaikkaa, harjo~ttaa täällä ansio-
27585: s:iJihen verrattavasta viljelyksestä, ka1avoedestä, toimintJaa, on tällaisen henkilön tai yhteisön
27586: metsästysmaasta ynnä muiden sellaisten suoritettava v~eroa siitä tulosta, jonka <arvioi-
27587: etuuksien hyväksi käyttämisestä :1Jai. luovutta- daan muodostuneen valtakunnassa harjoite-
27588: m:Usesta saatu puhdas tulo; tusta toiminnasta.
27589: 2) se etu mhaksi a:rvioituna, joka vero-
27590: v,elvoUisell:a on ollut oma,an tai perheensä 36 § (37 § hall. esityksessä).
27591: tarpeeseen käytetystä, ikiinteistöllä olevasta VeronaLaiseksi ,tuloksi ei krutsota valtion
27592: omasta tai vapaasta ~asunnosta; eikä kunnallisv~erotuksessa:
27593: 3) kaivoksen tai muun kivermäislöydöksen (1-4 kohdat kuten haLlituksen esi,tyk-
27594: käyttöoikeuden korvaus, kuin myös muusta sessä.)
27595: kiinteän oma:iJsuuden lk:äytltämisestä saatu 5) stipendiä ,tai muuta :apurahaa, jokia on
27596: voitto-osuuskorvaus (royalty) ; saatu opintoja tai ,tutkimuksi,a varten, niihin
27597: 4) liikkeen tai 'ammatin harjoittamiseen luettrm'a Suomen .Akatemiasta ja vrultion ~apu
27598: tai liikkieen henkilökunn,an asuntotarkoituk- rahoista korkeimman hengen viljelyn edistä-
27599: siin käytetystä kiinteistöstä saatu etu rahaksi miseksi annetun lain (732/47) mukaiset apu-
27600: arvioituna; sekä :vahat, tahi tieteellisen, taiteellmen tai muun
27601: 5) kiinteistön ja &en tarkoituksiin käyte- samanlaisen kansalaistoiminnan tunnustuk-
27602:
27603: 79
27604: 1204 IV,559. - Verolaki.
27605:
27606:
27607: seksi annettua palkkiota tai valtion samassa vuosina hyväkseen säännönmukaista suurem-
27608: tarkoitu.kse.ssa antam8ia eläkettä. mat arvonvähennykset. Tähän valtioneuvos-
27609: 6) lesken tai orvo.n eläkettä, jota vaJ.tio, ton päätökseen älköön haettako muutosta.
27610: kunnahlinen yhdyskunta tai seurakunta tahi
27611: 15 § : n 1 momenrtin 3 kohdassa mainittu 41 §.
27612: e~äkelaito·s W ·leski- ja orpokassa suorittaa,
27613: (Kuten 42 § hallituksen esityksessä.)
27614: eikä myöskään valtiolta saatua 1ahjapalk-
27615: kio:ba;
27616: (7-17 kohdllit kuten kohdat 8-18 halli- 42 § ( 43 § hall. esityksessä).
27617: tuksen esityksessä.) Valtakunnassa koko tulovuoden ajan asu-
27618: 18) asunto-osakeyhtiölle taikka siihen ver- neella luonnoll:i:sel1a henkilöllä sekä kotimai-
27619: ra.ttavalle kiinteistöosakeyhtiölle tai asunto- sella yhteisöl:lä, 'kuminpesällä ja yhtymällä
27620: osuuskun:na;lle sitä .asuntoetua, josta osakas on oikeus yleisenä vähennyksenä tulostaan
27621: tai jäsen oo erikseen verovelvollinen. vähentää:
27622: (1 ja 2 kohdat kuten hallituksen esityk-
27623: 37 § (38 § hall. esityksessä). sessä.)
27624: Veronalaiseksi tuloksi ei katsota valtion- 3) valtakunnassa 31Suvalle luonnolliselle
27625: verotuksessa: henkilölle suorittamansa avustus, joka on
27626: 1) kotimaisten raha-arpojen tai palkinto- mainittu 33 § :n 5 ja 6 kohdassa, sekä saman
27627: obligatioiden arvonnassa saatua voittoa, josta pykälän 7 kohdassa tarkoitetu kohtuullinen
27628: on suoritettu Leimaveroa, ei myöskään voit- toistuvaisavustus, sikäli kuin rnäitä avustuksi,a
27629: toa, joka on sa;artu urheilu- tai hevoskilpailu- ei ole pidettävä luonnollisilla vähennyksinä;
27630: jen yhteydessä >aSianomaisella luvalla toi- 4) lahjoitukset sellaiseen y}eishyödyHiseen
27631: meenpannussa vedonlyönnissä, eikä myös- tarkoitukseen kuin asetuksella tarkemmin
27632: kään säädetään;
27633: 2) mitä verovelvollisen tulosta menee tulo- 5) luoonollisen henkilön työstä sa.adun tu-
27634: vuoden kUDlllallisveron maksamiseen. lon määrästä tai työsuhteen nojalla saadusta
27635: eläkkeestä (työtulo) 10 prosenttia, jolloin
27636: työstä saatuna tulooa on pidettävä 33 § :n 1
27637: kohdassa tarkoitettua paikkatuloa sekä 28 ja
27638: 2 luku. 29 § :ssä mainittua isännän ja perheenjäse-
27639: nen työn arvoa (työtulovähennys) ja ulko-
27640: Veronalaisesta tulosta tehtävät vähennykset. maanliikenteessä purjehtivassa aluksessa suo-
27641: 38 §. ritetusta palveluksesta saadusta palkkatulon
27642: (Kuten 39 § hallituksen esityksessä.) kdkonai!smäärästä lisäksi 15 prosentt]a, vii-
27643: meksimainitt.una vähennyksenä ei ikuiten-
27644: 39 § (40 § hall. esityksessä). kaan enempää kuin 50 000 markkaa (meri-
27645: Tulon hankkimisesta johtuneeksi kustan- miesvähennys); sekä
27646: nukseksi katsotruan muun muassa: 6) yhteisverotettavilla puolisoilla, jotka
27647: (1-11 kohdat kuten hallituksen esityk- molemmat ovat olleet selLaisessa ansiotyössä,
27648: sessä.) kuin 5 kohdassa tarkoitetaan, yhteenlaskc-
27649: 12) lapsilisä- ja kansa.ncläkemaksu, jonka tustia tulostaan, sen puolison, joka on ansain-
27650: verovelvollinen on työntekijäin puolesta suo- nut vähemmän, tästä työstä saama, saman
27651: rittanut; kohdan mukaan vähennetty ansiotulo, enin-
27652: (13-19 kohdat kuten hallituksen esityk- tään kuitenkin 50 000 markha ja tämän
27653: sessä.) määrän ylittävältä osalta puolet, ei kuiten-
27654: kaan yhteensä en•empää kuin 150 000 mark-
27655: 40 § (41 § hall. esityksessä) . kaa (yhteisvähennys).
27656: (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk- Mitä 1 momentin 2 kohdassa on sanottu,
27657: sessä.) koskee kunnallisverotuksessa aino.asta1an tu-
27658: Milloin tärkeä yleinen etu sitä vaatii, val- loja ja tappioita samassa kunnassa. 4 ja 6
27659: tioneuvosto voi asettamillaan ehdoilla myön- kohdan. säännöksiä älköön sovellettako kun-
27660: tää verovelvolliselle oikeuden lukea määrä- nallisverotuksessa. Vähennykset, joita tarkoi-
27661: IV,559. - Meinander ym. 1205
27662:
27663: tetaan 1 ja 3 kohdassa, saadaan kUlll1aJlis- 44 §.
27664: verotuksessa tehdä vain kotiJmnnaJJe verotet- (Kuten 45 § hallituksen ~ityksessä.)
27665: tavista tuloista.
27666: ( 3 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
27667:
27668:
27669: 43 § ( 44 § hall. esitykoossä).
27670: Luonnollinen henkilö, joka koko tulovuo- 3 luku.
27671: den oo asunut vaJtakunnassa, sookoon sen
27672: lisäksi, mitä 29, 39, 40 ja 42 § :ssä on sää- Erityisiä tuloa koskevia säännöksiä.
27673: detty, erityisenä vähennyksenä vähentää:
27674: (1 kohta kuten hallituksen esityksessä.) 45 §.
27675: 2) e1äkie-, leski- ja orpo- ynnä muusta sel- (Kuten 46 § hallituksen esityklsessä.)
27676: Laisesta vakuutuksesta 1avustuskassoon t.ai
27677: muuhun vakuutuslaito'kseen tai kansaneläke-
27678: laitokselle suoritetut maksut, ei kuitenkaan 46 § (47 § ha:ll. esityksessä).
27679: enempää kuin 10 000 markkaa sekä lisäksi VerovelvoUin,en, jonka ilmoittama tulo
27680: 2 500 markkaa puolisoa ja ilrntakin 1alaikäistä pääasiallisesti on muodostunut tekijänoikeu-
27681: lasta kohti taikka, miLloin hänen virkansa tai desta henkisiin tuotteisiin ja patenttia kos-
27682: toimensa vuoksi on o1lut selLaisia maksuja kievien l,akien tarkoit:taman tuotteen tai kek-
27683: suoritettava, en~emmänkin. sinnön luovuttamisesta, esittämisestä, jäljen-
27684: (3 ja 4 kohdat kuten hallituksen esityk- tämisestä, monistamisesta ja levittämisestä tai
27685: sessä.) muusta sellaisesta käyHämisestä, voi, jos hä-
27686: 5) ennen tulovuoden päättymis,tä 67 vuotta noo tulovuotena saamansa tulot ovat olleet
27687: täyttänyt luonnollinen henkilö samoin kuin olennaisesti suummmat kuin kahtena ~edel
27688: puoliso tai Jtämän puoliso, jolla itsellään ei lisenä vuotena, valtionverotuksessa v!lJatimuk-
27689: ole tuloja, mutta on saavuttanut sanotun sestaan sruada näiden viiden vuoden yhteisen
27690: 1an, 50,000 markkaa (vanhuusvähennys) 1tulon jaetuksii tasan mainituilta vuosiJ.ta v'e-
27691: sekä luonnollinen henkiJö, joka tulovuotena rotettavaksi. V!lJa.timus on esitettävä veroil~
27692: on elättänyt alaikäistä 1a:sJta.an, mutta joka moitu:ksen tekemiselle säädetyssä aj·assa ja
27693: ei ole avioliitossa (leskeysvähennys), samoin oikaisu kahden edellisen vuoden verotuksoon
27694: 50,000 markkaa; toimitettava, niin kuin jälkiv,erotuksesta on
27695: 6) milloin verovelvollinen on 'elättänyrt; säädet<ty. v~:atimus voidaan esittää kuitenkin
27696: huollossaan olevaa 17, vaan ei 21 vuotta vain silLoin, kun t111lovuodelll. veronaLainen
27697: täyttänyttä 'Lastaan, joka tulovuotena vähin- tulo on vähintään 300,000 markkaa.
27698: tään kahdeksan kuukauden ajalll. on saanut S:aman1airnoo oil'leus on 16 § :n 3 koh-
27699: säännöllistä ja täyttä opetusta ~ammaJtti- tai dassa tarkoitetulla yhteisöllä saada viiden
27700: oppikoulussa., kor~eakoulussa tai muussa nii- ensimmäisen .toimintavuotensa yhteinen tu-
27701: hin verrattavassa oppilaitaksessa, jokaisesta los j1aetuksi. tasan näiltä vuosilta veroitetta-
27702: seHaisesta lapsesta 40,000 markkaa, mikä va:ksi.
27703: määrä kuitenkin, kuin opetusta annetaan
27704: muuall·a kuin verovelvomsen kotipa1kkakun- 47 §.
27705: naJla, korotetltakoon sen mukai.se&ti kuin (Kuten 48 § hallituksen esityksessä.)
27706: siitä asetuksella säädetään 80,000 markkaan
27707: ( koulutusvähennys);
27708: 7) Vierovelvol.linen, joka on sen ikäinen
27709: j,a saa sellaista opetusta kuin 6 kohdassa tar-
27710: koitetaan, työtulost.aan 40,000 markkaa, jol- 4 luku.
27711: lei hänen huo1tajansa ole sa:oout tehdä 6
27712: kohdassa mainittua vähennystä ( opintovä- Varat.
27713: hennys); sekä
27714: (8 kohta kuten hamtuksen esity'ksessä.) 48-55 §.
27715: (2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) (Kuten 49-56 § hallituksen esity'ksessä.)
27716: 1206 IV,559. - Verolaki.
27717:
27718:
27719: 5 rluku. III OSA.
27720: V eronalaisista varoista tehtävät Veron määrä.
27721: vähennykset.
27722: 56 § (57 § hall. esityksessä). 1 luku.
27723: (1 mom. kuten hallitF".ffien 'esityksessä.) Valtionveron suuruus.
27724: Varoista vähennettäköön myös seHainen
27725: veLvoite, jonka nojalla verovel<vollisen tu- 63 ja 64 §.
27726: 1ee va:stiklreeH.a tai lmrta kaikkiaan anne- (Kuten 64 ja 65 § hallituksen esityksessä.)
27727: tusta vastikkeesta määräajoin toimittaa toi-
27728: selle rahanarvoinen suoritus .tai anta:a toisen 65 §.
27729: jossakin suhteessa käyttää hyväkseen vero- V erovelvolilisen tai, milloin puolisoita on
27730: velvollisen kiinteätä omaisuutta, jos velvoi- yhteisverotettava, puolisoiden tuLovero saa-
27731: tetta vastaava oikeus on verooaJlainen. Vä- da.an siten, erttä verotettava tulo jaetaan 2
27732: hennys tehtäköön myös eläkkeen tai 'avustuk- momemi.ssa tarkoitetulla perheen kulutus-
27733: sen pääoma-arvosta, josta mainita;an 39 § :n yksikköluvulla ja näin saatua osamäärää 69
27734: 5 kohdassa. § :ssä olevan asteikon mukaa;n vastaava vero
27735: ( 3 mom. kutlen ha;llituksoo esityksessä.) kerrotaan samalla ikulUJtusylffiikköluvulla.
27736: P·erheen kulutusyksikköluku lasketaan
27737: siten, ·että verovelvolliselle annetaan 1 ku-
27738: 57 § (58 § hall. esityksessä) . 1utusyksikkö sekä vaimolle, kun puolisoita
27739: Henkilö, joka tu1ovuoden päättyessä ei yhteisverotetrurun, j•a verovelvollisen huollet-
27740: asunut valtakunnassa, niin myös uLkomainen :tavina tuLovuotena olleille alaikäisil1e lap-
27741: yhteisö tai yhtymä sa.akooo vähentää ainoas- siUe kullekin 0,5 kulutusyksikköä. Perheen-
27742: taan sen velan ja velvoitteen, joka kohdistuu jäsenten kulutusyksikköjen summa on per-
27743: täällä silLoin oLLeeseen omaisuuteen. heen kulutusyksikköluku.
27744: ( 2 mom. kuten hallituksen esityksessä.) Laskettruessa yhtymän tuloveroa käytetään
27745: 1 momootissa esitertyJLä tavaLla kulutusyksik-
27746: kölukua 1,5.
27747: 58 § (59 § ha:ll. esityksessä).
27748: VailibakUDill!assa :asuvien puolisoiden yhteen- 66 §.
27749: lasketuista varoista, milloin heitä 19 § :n mu- Milloin molemmat puolisot OV1rut kuo11eet,
27750: kiaan on yhteisVierotet,tava, vähennettä:köön verotetaan ·kuolinpesää 65 § : n 1 momentissa
27751: 400,000 markkaa. säädetyin tavoin, jolloin pesän osakkailla o1e-
27752: Jos verovelvollinen on asunut vaLtakun- vil1e puolisoiden ·aLaikäisille lapsille anne-
27753: lliaSsa j,a tulovuotena eLättänyrt a.J:a~äis.tä taan iku1lekin 0,5 kulutusyksikköä ja muille
27754: lastaa;n, vähennertJtäköön hänen varoistaan pesän osakkaille yhteensä 1 kulutusyksikkö.
27755: myös jokaista sellailsta ·1a8Ua kohti 200,000 Jos pesän osakkama on yksinomaan puolisoi-
27756: markkaa. den alaikäisiä !Lapsia, annetaan yhdelle lap-
27757: VerovelvohliseHa, joiroa 44 § :n 1 momen- seLle 1 kulutusyksikkö ja mui11e kuLlekin 0,5
27758: tin 5 kohdan mulman saa tulostaan tehdä kulutusyhikköä. Kuolmpesän osa!kkaiden tä-
27759: vanhuusvähennylffien, on oikeus veronaiOOsista ten määrättyjoo kulutusyksikköj·en summa
27760: varoistruan vähentää 200,000 ma;rkk:aa. on pesän k.ulutusyksikköluiku.
27761:
27762:
27763: 67 ja 68 §.
27764: (Kuten 68 ja 69 § hallituksen esityksessä.)
27765: 6 luku.
27766: Tuloa ja varallisuutta koskevat yhteiset
27767: säännökset. 69 § (70 § hall. esityksessä).
27768: Veroa tulon perUJSbeer1la suoritetaan, mi-
27769: 59-62 §. käJi 68 j,a, 71 § : ssä ei toisin säädetä, seu-
27770: (Kuten 60-63 § hallituksen esityksessä.) raavan tuloveroasteikon mukaan:
27771: IV,559. - Meinander ym. 1207
27772:
27773: .9~~ Ol .,;, <d ~ "' 74 §.
27774: ,..,.;o:l'"O
27775: "'s:~...,,..,.;
27776: ~ s 1> +'-:;;o:l
27777: .... (Kuten 75 § hallituksen esityksessä.)
27778: Verotettava tulo 1> .0::: J;! S *h~~ ~
27779: mk s:i.E s:1"' ' s:l:o:l:o:l
27780: ~ :ce .~ r-l ~ .~ t tD § 2 luku.
27781: p.:;;~ > ~ s:l s:l.-.
27782: 100.000- 150.000 500 8 Kunnallis- ja kirkollisveron veroäyrit.
27783: 150.000- 200.000 4.500 9
27784: 200.000- 300.000 9.000 12 75-77 §.
27785: 300.000- 400.000 21.000 15 (Kuten 76-78 § hallituksen esitykseBSä.)
27786: 400.000- 600.000 36.000 18
27787: 600.000- 800.000 72.000 21
27788: 800.000- 1.000.000 114.000 23
27789: 1.000.000- 1.500.000 160.000 28 111 osasto.
27790: 1.500.000- 2.000.000 300.000 32 Muodollinen vero-oikeus.
27791: 2.000.000- 4.000.000 460.000 36
27792: 4.000.000-10.000.000 1.180.000 42 I OSA.
27793: 10.000.000-20.000.000 3. 700.000 45
27794: 20.000.000--tai enemmän 8.200.000 49 Veroviranomaiset.
27795: 1 luku.
27796: 70 § (71 § hall. esityksessä).
27797: v.eroa varaHisuuden perusteelLa suoritetaan, V erolautakun ta.
27798: mikäli 68 ja 69 § :ssä ei toisin säädetä, seu-
27799: 78-90 §.
27800: raavan varallisuusveroo.,steikon mukaan:
27801: (Kuten 79-91 § hallituksen esityksessä.)
27802: .s ~ ~
27803: ,..,.; o:l""
27804: ~ cb ~ ~
27805: "' s 1> rg~
27806: "'
27807: Verotettava varallisuus
27808: ~ ~,..t:l,.!!1
27809: 1> ~ J;iS * h~ g ~;..:f.
27810: 2 luku.
27811: mk ~: l ~ ~ l :~ ~ ~ Lääninverolautakunta.
27812: >:;; ~ > ~ s:l ....
27813: 1.000.000- 2.000.000 500 1,5 91 §.
27814: 2.000.000- 4.000.000 2.000 3,5 (Kuten 92 § hallituksen esityksessä.)
27815: 4.000.000- 10.000.000 9.000 6
27816: 10.000.000- 20.000.000 45.000 8,5 92 § (93 § hall. esity;ksessä).
27817: 20.000.000- 40.000.000 130.000 11,5 (1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityk-
27818: 40.000.000-100.000.000 360.000 14 sessä.)
27819: 100.000.000-tai enemmän 1.200.000 16 V a1tiovarainminis1Jeriö määrää lautakun-
27820: taan v:altionasiami:ehen, jonka tulee huolehtia
27821: 71 § (72 § hall. esityksessä). myös kuntien sekä seurakunt1en edun valvo-
27822: Yhteisö suoritta.a veroa tulon perusteella misesta.
27823: 32 prosenttia verotettavan tulonsa määrästä ( 4 mom. kutoo hallituksen ·esity.kses:sä.)
27824: (yhteisön tuloverokanta).
27825: Varallisuuden perlliliteella maksettava-a 93 §.
27826: verna yhteisö suorittaa kuusi tuhannelta (Kuten 94 § hallituksen esityksessä.)
27827: (yhteisön varallisuusverokanta).
27828: 72 §. 3 luku.
27829: (Kuten 73 § hallituksen esityksessä.) Tutkijalautakun ta.
27830: 73 § (74 § hall. esityksessä). 94 §.
27831: Veroa .ei men•e luonnoLlisen henkilön, yhty- (Kuten 95 § hallituksen esityksessä.)
27832: män eikä kuolinpesän verotettavasta tulost.a
27833: eikä varallisuudesta, jos verovelvoJlisem_ v•ero- 95 § (96 § hall. esityksessä).
27834: tettava tulo tai varallisuus on pi·enempi kuin Valtion, kuntain ja seurakuntien etua tut-
27835: 69 tai 70 §: ssä olevien a.steikkojen osoit- kijalauta•kunnassa valvovat verolautakun-
27836: tama vähin turo- t•ai varallisuusmäärä. nassa toimivat valtion- ja kunnanasiamiehet.
27837: 1208 IV,559. - Verolaki.
27838:
27839:
27840: 96 §. 3 luku.
27841: (Kuten 97 § hallituksen esityksessä.)
27842: Muita ilmoittamisvelvollisuutta koskevia
27843: säännöksiä.
27844: 4 luku. 120-124 §.
27845: (Kuten 121-125 § hallituksen esityksessä.)
27846: Lääninhallitus.
27847: 97-99 §.
27848: (Kuten 98-100 § hallituksen esityksessä.) III OSA.
27849: 100 § (101 § hall. esityksessä). Verotus ja muutoksenhaku.
27850: Tarkastusasiamies valvoo verotusta koske-
27851: via muutoksenhakuasioita lääninhallituksessa 1 åuku.
27852: käsiteltäessä valtion, kunnan ja seuraJmrmam. Yleisiä säännöksiä.
27853: etua.
27854: 101 ja 102 §. 125 § (126 § hall. esityksessä.)
27855: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
27856: (Kuten 102 ja 103 § hallituksen esityk-
27857: sessä.) Jos vero vahvistetaan suuremmaksi lmin
27858: ilmoiJtuksessa •annetut tiedot edellyttävät, on
27859: sen syystä tehtävä merkintä vcerolautakunnan
27860: pöytäkirjaan. Jos verolautakunta •arvioi v.e-
27861: ronalai:sem. varallisuuden määrään, jolm
27862: II OSA. enemmällä kuin 10 % :lla ylittää ilmoituk-
27863: sessa anllletut tiedot, on verovelvol1i.seHe val-
27864: Ilmoit.tamisvelvollisuus. mistettava, ennen veron vahvistamista, tilai-
27865: suus selityksen antamiseen.
27866: 1 åuku.
27867: V erovelvollisen tlmoitukset. 126 ja 127 §.
27868: (Kuten 127 ja 128 § hallituksen esityk-
27869: 103 §. sessä.)
27870: (Kuten 104 § hallituksen esityksessä.)
27871:
27872: 104 § (105 § hall. esityksessä). 2 luku.
27873: (Kuten 1 ja 2 mom. hallituksen esityk- V erotus paikka.
27874: sessä.)
27875: 105 §. 128 ja 129 §.
27876: (Kuten 106 § hallituksen esityksessä.) (Kuten 129 ja 130 § hallituksen esityk-
27877: sessä.)
27878: 106 § ( 107 § hall. esityksessä).
27879: (Kuten 1 ja 2 mom. hallituksen esityk- 3 luku.
27880: sessä.) V erotuksen toimittaminen.
27881: 107 § (108 § hall. esityksessä).
27882: (Kuten 1-3 ja 5 mom. hallituksen esityk- 130 §.
27883: sessä.) (Kuten 131 § hallituksen esityksessä.)
27884: 108-113 §. 131 § ( 132 § hall. esityksessä).
27885: (Kuten 109-114 § hallituksen esityksessä.) (Kuten 1 ja 2 mom. hallituksen esityk-
27886: sess·ä.)
27887: 132 §.
27888: 2 luku. (Kuten 133 § hallituksen esityksessä.)
27889: Muiden ilmoitukset. 133 § ( 134 § hall. esityksessä) .
27890: 114-119 §. Jos verov;elvollisen omaisuudesta tehtyjen
27891: (Kjuten 115-120 § hallituksen esityksessä.) Laskelmien mukaan verovelvollis·en varalli-
27892: IV,559, - Meinander ym. 1209
27893:
27894: suusaseman havaitruan tulovuoden aikana ~sa:moim kuin seurakunnalLa on vali.Jtusoikeus
27895: muodostuneen häne11e edullisemmaksi, kuin mainitun ajan ikurluessa lUJettun:a tiledoksi saa-
27896: hänen rtulojensa ja menojensa väliseen suh- misesta.
27897: teeseen nähden, ottruen ruenoina huomiooo 149-153 §.
27898: myös hänen elinsuhteittensa mukai~set arvioi- (Kuten 150-154 § haHituksen esityksessä.)
27899: dut yksityismenonsa, olisi ollut mahdollista,
27900: eikä verovelvollinen va.adittaessa esitä luotet-
27901: tavaa selvitystä siiltä, ~että sen mukaisen IV OSA.
27902: omaisuuden lisäyksen on katsottava muodos- Ennakon käyttäminen ja veronkanto.
27903: tuneen aikaisemmin verotetu.sia ta5. verova-
27904: pa;asta tuloota tai tulosta, jota ei enää voida 1 luku.
27905: jälkiverottaa, pidettäköön tätä 'lisäystä, ell~
27906: sen osoit,eta syntyneen seHaioona vuonna, että Ennakon käyttäminen.
27907: v~erovelvohlista on siitä jälkiverotettava, hänen
27908: 154-159 §.
27909: tulovuodeLta Vierortettavana tulona~an. (Kuten 155-160 § hallituksen esityksessä.)
27910: 134-142 §.
27911: (Kuten 135-143 § hallituksen esityksessä.) 2 luku.
27912: V eronkanto.
27913: 4 'luku. 160-166 §.
27914: (Kuten 161-167 § hallituksen esityksessä.)
27915: JJI uutoksenhaku.
27916: 143 § (144 § hall. esityksessä).
27917: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä.) 3 Juku.
27918: Valtion- ja kunnanasiami:ehellä, v~emtarkas
27919: tajalla ja kunnallishallituksella on samoin Tilitys.
27920: oikeus hrukea muutosta v,erotukseen. Niin 167-170 §.
27921: ikään on seurakunna.l1a oikeus hakea muu- (Kuten 168-171 § hallituksen esityksessä.)
27922: tosta v~erotukseen, sikäli kuin kirkollisveroa
27923: ei ole määrätty 1 § :n 2 momentissa ~tal'koi
27924: tettujen perusteiden mukaan. V OSA.
27925:
27926: 144-147 §.
27927: Rangaistussäännökset.
27928: (Kuten 145-148 § hallituksen esityksessä.)
27929: 171-174 §.
27930: (Kuten 172-175 § hallituksen esityksessä.)
27931: 148 § (149 § hall. esityksessä).
27932: Läänino1keuden päätöksestä on sillä, jorf:,a
27933: päätös koskee, lupa valittaa korkeimpaan
27934: ha1linto-oikeuteen 30 päivän kuluessa ti1edoksi IV osasto.
27935: sa.amisesta. V alt1on puo1esta valitusoikeus on Erityisiä säännöksiä.
27936: lääninhallitukseen määrätyllä tarkastusasia-
27937: miehellä saman ajan kuluess1a luettuna pää- 175-199 §.
27938: töksen teon päivästä. Kunna:llishamtuksellia (Kuten 176-200 § hallituksen esityksessä.)
27939: Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1952.
27940:
27941:
27942: Nils Meinander. John Österholm.
27943: C. A. Öhman. Kurt Nordfors.
27944: Ebba östenson.
27945: 1210
27946:
27947: IV,56o. - Lak. al. N:o 116.
27948:
27949:
27950:
27951: Kannisto ym.: Ehdotus laiksi tulo- ja omaisuusverolain
27952: 48 §: n väliaikaisesta muuttamisesta.
27953:
27954: E du.s!k:unnaHe.
27955:
27956: Syyskuun 12 päivänä 1952 päiwäty'Hä laJki- on anlkarana llrohdistunut nykyisin toimitetta-
27957: esityksellä N: o 56 on ha:Hitus ~hdottanut, että vassa verotuksessa pieni,in ja keskisuuriin
27958: tulo- ja omaisuusverolain 48 § väJliaikaisesti tuloihin. Mainitunlaisen kehityksen jatkumi-
27959: muutettaisiin. Sen mukaisesti vuoden 1953 nen ei o~e suotarvaa. Näin o'llen on veroas-
27960: tulojen verotuksessa sovellettaisiin samaa teikko muutettava niin, että verotus tulee lie-
27961: v,eroaste:iikkoa, mitä sorvelletaan !k:U'lurvan vuo- vemmäJksi.
27962: den tuloja verotettaessa. Tulo- ja omaisuus- Edellä olevan perusteella ja viitaten V J: n
27963: veron tuotto on vuosi vuodelta noussut, joh- 32 § : ään ehdotamme,
27964: tuen se ratkaisevasti siitä, että veroasteikko
27965: nykyisellään ei ota riittävästi huomioon tapah- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
27966: 'tunutta inrlatiota. Eriilroisesti tu[overotus van lakiehdotuksen:
27967:
27968: Laki
27969: tulo- ja omaisuusverolain 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta.
27970: Eduslkunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 19 päilvänä marraSkuuta 1943 annetun
27971: tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 48 §, S'e<l ~aisena kuin se on 23 päivänä jou:luikuuta 1947
27972: annetussa 'laissa (951/47), näin kuuluvaJksi:
27973: 48 §. 50 §: ssä ei rtoisin säädetä, seuraavan asteiikon
27974: V eroa tu:lon perustee!l~a suoritetaan, mikäli
27975: 1 mukaan:
27976: Ve·roluoikka.
27977: I II III
27978: Veron vakioerä Vero-% Veron vakioerä Vero-% Veron vakioerä Vero-%.
27979: Verotettava tulo tulon alarajan alarajan yli tulon alarajan alarajan yli tulon alarajan alarajan yh
27980: mk kohdalla menevästä kohdalla menevästä kohdalla menevästä
27981: mk tulon osasta mk tulon osasta mk tulon osasta
27982: 90,000- 120,000 ....... . 300 6
27983: 120,000- 150,000 ....... . 2,100 8 200 6
27984: 150,000- 200,000 ....... . 4,500 9 2,000 8 500 5
27985: 200,000- 300,000 ....... . 9,000 12 6,000 9 3,000 7
27986: 300,000- 400,000 ....... . 21,000 14 15,000 12 10,000 9
27987: 400,000- 600,000 ....... . 35,000 18 27,000 15 19,000 11
27988: 600,000- 800,000 ....... . 71,000 22 57,000 18 41,000 15
27989: 800,000-- 1,000,000 ....... . 115,000 25 93,000 21 71,000 17
27990: 1,000,000- 1,500,000 ....... . 165,000 29 135,000 26 105,000 22
27991: 1,500,000- 2,000,000 ....... . 310,000 34 265,000 31 215,000 29
27992: 2,000,000- 4,000,000 ....... . 480,000 37 420,000 33 360,000 32
27993: 4,000,000-10,000,000 ....... . 1,220,000 43 1,080,000 42 1,000,000 40
27994: 10,000,000-20,000,000 ....... . 3,800,000 46 3,600,000 46 3,400,000 46
27995: 20,000,000 tai enemmän ..... . 8,400,000 50 8,200,000 49 8,000,000 48
27996:
27997: Jos verovelvoUinen on verovuonna elättä- lkai:sesta verosta rvähennettävä ensillll!IIläisestä
27998: nyt alaikäistä [astaan, on II veroluokan mu- 'lapsesta kolmetuhatta ja jokaisesta muusta
27999: IV,560. - Kannisto ym. 1211
28000:
28001: la1)Sesta viisituJhatJta markkaa, ei kuitenkaan Tätä lakia sovelletaan vuoden 1953 tu'lojen
28002: enempää kuin veron lk:oko määrä. perusteella fuimitettavassa verotuksessa.
28003:
28004:
28005: Helsingissä 23 päivänä syyslk:uuta 1952.
28006:
28007: H. A. Kannisto. Eino Rauste.
28008: Esa Kaitila. Irma Karvikko.
28009: Konsti Järnefelt. Aare Leikola.
28010: Juho Tenhiälä. Aukusti Pasanen.
28011: Helge Miettunen. Harras Kyttä.
28012:
28013:
28014:
28015:
28016: 08
28017: 1212
28018:
28019: IV,561. - Lak. al. N:o 117.
28020:
28021:
28022:
28023:
28024: Kulovaara ym.: Ehdotus laiksi kansakoululaitoksen kustan-
28025: nuksista annetun lain muuttamisesta.
28026:
28027:
28028: E d u s k u n n a ll e.
28029:
28030: Kansakoulunopettajain vajaus on nykyään edes kunnollista asuntoa. Pariskuntaopetta-
28031: kouluhallituksesta saadun tiedon mukaan n. jista ei toinen saa ollenkaan sitä osaa pal-
28032: 2,600. Jotta opettajavalmistuslaitoksiin ha- kastaan, joka annetaan opettajalle luontois-
28033: kisi edistyskykyistä ja opettajatehtäviin sopi- etuina. Tämä kaikki syventää sitä palkka-
28034: vaa ainesta, joka opettajaksi valmistuttuaan kuoppaa, jossa opettajat ovat.
28035: pysyisi myös tällä alalla, tulisi opettajain Hallitus on eduskunnalle 19 päivänä syys-
28036: palkkauksen pysyä samalla tasolla kuin mui- kuuta 1952 päiväämässään esityksessä N: o 59
28037: denkin opillisen ja ammatillisen sivistyksen laiksi kansakoululaitoksen kustannuksista an-
28038: saaneiden. netun lain muuttamisesta ehdottanut, että
28039: Maalaisopettajat joutuvat kouluttamaan kauppaJoiden ja maalaiskansakoulujen opet-
28040: lapsensa asuinpaikkansa ulkopuolella usein tajien rahapalkkausta ja eläkkeitä korotetaan
28041: jo oppikoulun ensimmäiseltä luokalta lähtien. yhtä palkkaluokkaa vastaavasti 1 päivästä
28042: Maaseudulla ei myöskään ole sellaisia am- tammikuuta 1953 lukien.
28043: mattioppilaitoksia, joissa opettaja voisi kou- Kun talousarviossa ehdotetaan kansakou-
28044: luttaa lapsensa toisen palvelukseen kelpaa- lunopettajien palkkatasolla oleville virkamie-
28045: vaksi ammattitaitoiseksi kansalaiseksi. Omaa hille 2-3 palkkaluokan korotusta, olisi myös
28046: ammattiaan hän ei voi jättää perinnöksi lap- kansakoulunopettajien palkkaa korotettava
28047: selleen. Kuitenkin hän on velvollinen huo- kolmea palkkaluokkaa vastaavasti.
28048: lehtimaan lastensa tulevaisuudesta ja näin Samassa suhteessa tulisi korottaa myös
28049: ollen häneltä vaaditaan suuria taloudellisia opettajien rahapalkkaukseen kuuluvat palk-
28050: uhrauksia. Maalaiskansakoulunopettaja ei voi kiot ja eläkkeet. Eikä ole syytä jättää ko-
28051: nykyään käyttää siitä palkastaan, joka hä- rottamatta johtajan palkkiota ja supistetun
28052: nelle annetaan luontoisetuina, läheskään aina koulun työstä maksettavaa korvausta.
28053: muuta kuin asunnon. Monasti jo maaliakin, Edellä sanotun perusteella esitämme kun-
28054: mutta melko yleisesti tiheästi asutuilla paik- nioittaen,
28055: kakunnilla ja kauppaJoissa opettajalle korva-
28056: taan kaikki luontoisedut rahassa niin pie- että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28057: nellä summalla, ettei hän sillä voi hankkia van lakiehdotuksen:
28058:
28059:
28060:
28061: Laki
28062: kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta.
28063: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista 8
28064: päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain (180/26) 7, 9, 10 ja 11 § sekä 14 §:n 1 momentti
28065: ynnä 28 §: n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat 20 päivänä huhtikuuta 1951 anne-
28066: tussa laissa (216/51), näin kuuluviksi:
28067: 7 §. a) peruspalkkaa: naimisissa oleva tai ollut,
28068: Rahassa saa yläkansakoulun opettaja: jonka opettajanpalkka on perheen toimeen-
28069: IV,561. - Kulovaara ym. 1213
28070:
28071: tulon pääasiallinen lähde ja jolla on yksi tai vauksen pitemmästä opetusajasta 15,000
28072: useampia lapsia, 273,600 markkaa sekä muu markkaa vuodessa.
28073: opettaja 262,500 markkaa vuodessa; 11 §.
28074: b) ikälisää kolmivuotiskaudelta, kerrallaan Johtajan toimesta suoritetaan palkkiota
28075: kuusi sadalta rahassa maksettavasta perus- 7,320 markkaa sekä lisäksi 780 markkaa jo-
28076: palkasta ja viisi eri kertaa. kaisen muun opettajan luokkaa kohti vuo-
28077: Edellä mainittujen palkkaetujen lisäksi dessa.
28078: maksetaan yläkansakoulun opettajalle, jonka 14 §.
28079: toimipaikka on elinkustannuksiin nähden Käsityön ohjaaja ja muu tuntiopettaja
28080: suhteellisen kalliilla paikkakunnalla, kalliin- saa palkkiota 9,120 markkaa vuodessa viikko-
28081: paikanlisää: 1 momentin a) kohdassa tarkoi- tunnilta.
28082: tetulle perheelliselle opettajalle saman suu-
28083: ruisena, kuin sitä suoritetaan valtion viran
28084: tai toimen haitijoille viidennessätoista palk- 28 §.
28085: kausluokassa, sekä muulle opettajalle vastaa- Vakinainen opettaja olkoon kolmikymmen-
28086: vasti neljännentoista palkkausluokan mu- vuotisen opetustoimen jälkeen ja kuuden-
28087: kaan siten kuin valtioneuvosto määrää. Kal- kymmenen vuoden ikään tultuaan virasta
28088: liinpaikanlisää ei suoriteta opettajalle, joka erotessaan oikeutettu jäljellä olevaksi elin-
28089: saa 15 § : n 5 momentissa mainittua lisäpalk- ajakseen saamaan vuotuista eläkettä valtiolta
28090: kiota. seuraavasti:
28091: 9 §. ylä- ja supistetun kansakoulun opettaja
28092: Rahapalkkaa saa alakansakoulun opettaja: 258,000 markkaa; sekä alakansakoulunopet-
28093: peruspalkkaa naimisissa oleva tai ollut, taja 208,200 markkaa.
28094: jonka opettajanpalkka on perheen toimeen- Jos vakinaista tai väliaikaista pätevää
28095: tulon pääasiallinen lähde ja jolla on yksi tai opettajaa aikaisemmin kohtaa parantumaton
28096: useampia lapsia, 219,600 markkaa ja muu tauti taikka jos hänen muuten havaitaan il-
28097: opettaja 209,400 markkaa vuodessa sekä ikä- man omaa syytään tulleen kykenemättömäksi
28098: lisää ja kalliinpaikanlisää samojen perustei- virkaansa hoitamaan, myönnetään hänelle hä-
28099: den mukaan, kuin 7 §: ssä on yläkansakou- nen erotessaan vuotuinen elinkautinen apu-
28100: lunopettajasta säädetty, kuitenkin siten, että raha, joka viisi vuotta palvelleelle vastaa
28101: kalliinpaikanlisää maksetaan edellä tarkoite- yhtä neljännestä mainitusta täydestä eläke-
28102: tulle perheelliselle opettajalle vastaavasti sa- määrästä sekä enemmän palvelleelle lisäksi
28103: man suuruisena, kuin sitä suoritetaan valtion joka palvelusvuodesta yhtä kahdeskymmenes-
28104: viran tai toimen haitijoille kymmenennessä osaa samasta määrästä, kunnes kaksikym-
28105: palkkausluokassa, sekä muulle opettajalle mentä vuotta palvelleelle tulee täysi eläke-
28106: vastaavasti yhdeksännen palkkausluokan mu- määrä.
28107: kaan.
28108: 10 §.
28109: Supistetun kansakoulun opettaja saa samat
28110: luontoisedut ja rahapalkkauksen kuin ylä- Tämä laki tulee voimaan 1 päivästä tam-
28111: kansakoulun opettaja sekä sitä paitsi kor- mikuuta 1953 lukien.
28112:
28113: Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1952.
28114:
28115: Urho Kulovaara. Aino Malkamäki.
28116: Yrjö Kilpeläinen. Unto Suominen.
28117: Impi Lukkarinen. Edvard Pesonen.
28118: G. Henriksson. Veikko Kokkola.
28119: VALTIOPÄIVÄT
28120: 1952
28121:
28122: LIITTEET
28123: II
28124:
28125: LAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY OIKEUDENKÄYMISKAAREN
28126: 2 LUVUN I §:n MUUTTAMISTA TARKOITTAVA LAKIALOITE
28127:
28128:
28129:
28130:
28131: HELSINKI 1952
28132: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
28133: 1217
28134:
28135: II,14. - Lak. al. N:o 88.
28136:
28137:
28138:
28139:
28140: Solla ym. : Ehdotus laiksi oikeudenkäymiskaaren 2 luvun
28141: 1 § :n muuttamisesta.
28142:
28143:
28144: E d u s k u n n a 11 e.
28145:
28146: Näille valtiopäiville jätetyssä hallituksen Näihin käräjäkuntiin sisältyy kuitenkin sel-
28147: esityksessä n: o 9 laiksi oikeudenkäymiskaa- laisia maaseudun vauraita teollisuus- ja
28148: ren 2 luvun 1 §: n muuttamisesta on puu- kauppakeskuksia kuin Varkauden, Vamma-
28149: tuttu suurimpaan epäkohtaan, mikä maaseu- lan ja Lieksan kauppalat sekä Outokummun
28150: dun oikeudenhoidossa tällä hetkellä vallit- ja Jämsänkosken tehdasyhdyskunnat, jotka
28151: see, nimittäin oikeudenkäyntitilaisuuksien hyvin vastaavat maan pienempiä kaupun-
28152: harvalukuisuudesta johtuvaan lainkäytön keja. Eikä maan keskikokoisia kaupunkeja
28153: hitauteen. Esityksen perusteluissa on tätä vastaavissa Imatran, Karhulan, Riihimäen,
28154: epäkohtaa selostettu niin vakuuttavasti, että Nokian, Kouvolan ja Salon kauppaloissakaan
28155: sitä ei ole syytä ryhtyä enää täydentämään. ole kuin neljä yleistä oikeudenkäyntitilai-
28156: Mutta se käytännöllinen ehdotus, johon suutta. Ehdotus ei siis mitenkään saata maa-
28157: esityksessä vakuuttavien perustelujen jäl- seutua edes pienempien kaupunkien tasolle
28158: keen päädytään, on suorastaan hämmästyt- oikeudenkäynnin joutuisuudessa.
28159: tävä. Ainoa uudistus pitkässä pykälässä on Historiallinen katsaus ei myöskään saata
28160: se, että 26: ssa nelikäräjäkuntaisessa tuo- esitysehdotusta edullisempaan valoon. Jo
28161: miokunnassa lisätään talvikäräjien istunto- 1734-vuoden laissa muutettavaksi ehdotettu
28162: jen lukumäärä yhdestä kahdeksi. Tällaiseen lainkohta oli pitemmällä kuin esitysehdotus.
28163: tuomiokuntaan kuuluvassa käräjäkunnassa Sen mukaan näet kaikissa käräjäkunnissa jo
28164: pidettäisiin esitysehdotuksen mukaan vuo- 200 vuotta sitten oli pidettävä kolmet kärä-
28165: sittain kolme yleistä oikeudenkäyntitilai- jät vuodessa tammi-huhtikuussa, touko-
28166: suutta nykyisen kahden asemesta. Tämä kesäkuussa ja syys-marraskuussa. Tälle ta-
28167: on siis se tulos, joka oikeusministeriössä solle päästäisiin nyt nelikäräjäkuntai&issa
28168: usean vuoden valmistelun jälkeen on saatu tuomiokunnissa. Mutta viisikäräjäkuntaisten
28169: aikaan maaseudun oikeudenkäyntitilaisuuk- tuomiokuntien asukkaat jäisivät vieläkin
28170: sien lisäämiseksi. huonompaan asemaan kuin 1734-vuoden lain
28171: Jos tätä tulosta verrataan oikeudenkäyn- mukaan.
28172: titilaisuuksien lukumäärään kaupungeissa, Edellä lausutusta käy ilmi, että esitys-
28173: on eroavaisuus käsittämätön. Oikeudenkäy- ehdotus ei riitä saattamaan maaseudun lain-
28174: miskaaren 6 luvun 1 §: n mukaan kokoon- käyttöä nopeudeltaan edes välttävälle tasolle.
28175: tuu raastuvanoikeus kaupungissa viikottain Kun oikeuden hakija yli puolessa maan kii-
28176: maanantaina, keskiviikkona ja lauantaina räjäkunnista saattaa joutua odottamaan
28177: ja sillä välilläkin niin usein kuin tarve vaa- neljä kuukautta ja sen ylikin, ennen kuin
28178: tii. Vaikka raastuvanoikeus ei kokoontuisi- hänen asiansa otetaan ensimmäisen kerran
28179: kaan kuin kerran viikossa, niin kuin ny- esille, jää maaseudun lainkäyttö edelleen niin
28180: kyään on asianlaita pienemmissä kaupun- hitaaksi, että sitä on pidettävä vakavana
28181: geissamme, olisi kaupungissa sittenkin ylei- epäkohtana.
28182: sia oikeudenkäyntitilaisuuksia enemmän Tämän epäkohdan poistamiseksi on mieles-
28183: kuin 17 kertaa niin paljon kuin enemmis- tämme maaseudun oikeudenkäyttötilaisuuksia
28184: tössä maan käräjäkuntia, joissa esitysehdo- tuntuvasti lisättävä kaikissa käräjäkunnissa.
28185: tuksenkin mukaan tulisi olemaan vain kolme Yksikäräjäisissä tuomiokunnissa olisi istun-
28186: yleistä oikeudenkäyntitilaisuutta vuodessa. toja pidettävä niin useasti, että vapaudutaan
28187: 1218 II,u. - Oikeudenkäynti.
28188:
28189:
28190: säännöllisistä välikäräjistä, mikä edellyttää matkapäivät lisääntyisivät. Kun kuitenkin
28191: 13 istuntoa vuodessa. Kun useampikäräjä- välikäräjät vastaavasti vähenisivät, ei tässä-
28192: kuntaisissakin tuomiokunnissa voidaan pitää kään kohden aiheutuisi lisäajanhukkaa.
28193: sama maara istuntoja eri käräjäkuntien Vaikka kihlakunnantuomarit olisivatkin,
28194: osalle jaettuna, olisi kaksikäräjäkuntaisessa niinkuin esitysehdotuksessa on viitattu, oma-
28195: tuomiokunnassa pidettävä vuosittain seitse- kohtaisesti haluttomia lisäämään oikeuden-
28196: män istuntoa kummassakin käräjäkunnassa, käyntitilaisuuksia, niin kysymyksessä on
28197: kolmikäräjäkuntaisessa tuomiokunnassa viisi maaseudun oikeudenhoidossa niin vakava
28198: istuntoa kussakin käräjäkunnassa ja muissa epäkohta, että siihen on vihdoin aika puut-
28199: tuomiokunnissa neljä istuntoa jokaisessa tua.
28200: käräjäkunnassa. Tarvittaessa korkein oikeus Kun emme saata tyytyä selostettujen epä-
28201: voisi antaa helpotuksia istuntojen lukumää- kohtien korjaamiseksi siihen riittämättömään
28202: rästä niinkuin nykyäänkin. ehdotukseen, joka sisältyy hallituksen esi-
28203: Kun asiain käsitteleminen useammassa tykseen, esitämme kunnioittaen,
28204: istunnossa ei saata lisätä työmäärää, ei aina-
28205: kaan mainitsemisen arvoisessa määrässä, ei että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28206: ehdotuksemme toteuttamiselle ole käytännöl- van lakiehdotuksen:
28207: lisiä esteitä. Tosin vakinaisten käräjien
28208:
28209: Laki
28210: oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §: n muuttamisesta.
28211: Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §,
28212: sellaisena kuin se on 12 päivänä tammikuuta 1918 annetussa laissa (7/18), näin kuu-
28213: luvaksi:
28214: 2 luku. Jos tuomiokunnassa on neljä tai useam-
28215: Kihlakunnankäräjistä. pia käräjäkuntia, pitäköön kihlakunnanoi-
28216: keus, vuorotellen kussakin käräjäkunnassa,
28217: 1 §. sekä talvi- että syyskäräjien aikana kaksi
28218: Kussakin käräjäkunnassa on vuosittain yleistä istuntoa.
28219: oikeassa käräjäpaikassa pidettävä kahdet Samojen käräjien yleisestä istunnosta toi-
28220: varsinaiset käräjät, talvikäräjät tammikuun seen tulee olla aikaa vähintään kolme viik-
28221: 10 päivän ja kesäkuun 24 päivän sekä syys- koa edellisen istunnon alusta lukien.
28222: käräjät elokuun 20 päivän ja joulukuun 21 Jos yleistä istuntoa varten tarvitaan
28223: päivän välillä. useampia kuin yksi oikeudenkäyntipäivä, on
28224: Jos käräjäkunta yksin muodostaa tuo- istuntoa jatkettava, kunnes kaikki jutut on
28225: miokunnan, tulee kihlakunnanoikeuden pi- käsitelty, minkä jälkeen istunto julistetaan
28226: tää talvikäräjien aikana seitsemän ja syys- päättyneeksi.
28227: käräjien aikana kuusi yleistä istuntoa. Jos erityiset olosuhteet jossakin tuomio-
28228: Jos tuomiokunnassa on kaksi käräjäkun- kunnassa aiheuttavat poikkeuksia siitä,
28229: taa, pitäköön kihlakunnanoikeus, vuorotel- mitä edellä on säädetty, määrätköön siitä
28230: len kummassakin käräjäkunnassa, talvikä- korkein oikeus.
28231: räjien aikana neljä ja syyskäräjien aikana
28232: kolme yleistä istuntoa.
28233: Tuomiokunnassa, jossa on kolme käräjä- Tämä laki tulee voimaan päivänä
28234: kuntaa, on kihlakunnanoikeuden pidettävä, kuuta 195 .
28235: vuorotellen kussakin käräjäkunnassa, talvi-
28236: käräjien aikana kolme ja syyskäräjien ai-
28237: kana kaksi yleistä istuntoa.
28238:
28239: Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 1952.
28240:
28241: Lauri Solla. Eino E. Heikura.
28242: VALTIOPÄIVÄT
28243: 1952
28244:
28245: LIITTEET
28246: IX
28247:
28248: MAATALOUSVALIOKUNTAAN LÄHETETTY ERÄIDEN MAAN-
28249: HANKINTALAIN NOJALLA ANNETTUJEN PÄÄTÖSTEN PURKA-
28250: MISEN RAJOITTAMISTA TARKOITTAVA LAKIALOITE
28251:
28252:
28253:
28254:
28255: HELSINKI 1952
28256: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
28257:
28258: 81
28259: tm
28260: IX,77. - Lak. al. N:o 89.
28261:
28262:
28263:
28264:
28265: Niukkanen ym.. : Ehdotus laiksi eräiden maanhankintalain
28266: nojalla annettujen lainvoiman saaneiden päätösten purka-
28267: misen rajoittamisesta.
28268:
28269:
28270: B d u s k u n n a ll e.
28271:
28272: Vaikka v. 1945 maanhankintalakia säädet- vausla.in nojalla a:nnetun lainvoiman saaneen
28273: täessä edellytettiin, että lain 38 ·§ : n mukai- päätöksen purkamista tarkoittavan hake-
28274: nen, mahdollisimman päteväksi muodostettu muksen tekoajasta.
28275: tarkastusoikeus olisi lopullinen oikeusaste La:kivaliokunta totesi asiaBta 4. 12. 51 an-
28276: myös maanluovutusvelvollisiin nähden, jooka tamassaan miethmössä. että sellaiset ylimää-
28277: päätöksestä ei saisi enää valittaa muuten räiset muutoksenhaknkeinot, joista käytetään
28278: kuin pakkoluovutetun maan hinnasta ja nimitystä .,tuomionpurku", eivät ole sidotut
28279: piirirajan käynnistä, olivat eräät maanluo- mihinkään määråaikaan. Ts. sellaista voi-
28280: vutusvelvolliset - vastoin lainsäätäjän tar- daan anoa kuinka pitkän ajan kuluttua ta-
28281: koitusta - saaneet ns. tuomionpurkutietä hansa, kun hakijalle on ilmaamtunut uusia
28282: käyttämällä muodostumaan korkeimmasta oi- perusteita, jotka vaikuttavat asian ratkai-
28283: keudesta myös maanluovu.tuskysymyksissä suun ja joita hakija ei ole ennen tuntenut
28284: ylimääräisen valitusasteen maanhankintalain tai ainakaan ymmärtänyt niiden merkitystä.
28285: säätämien valitusasteiden lisäksi. Tällaisen Hakijan on kuitenkin vaiallaan vakuutettava
28286: ylimääräisen lisäprosessin VUtoksi €l>livatkin olevansa vilpittömässä mielessä hakiessaan
28287: monet ;uudisasukkaat joutuneet luopumaan ko. purk.ua.
28288: jo raivaamistaa.n ja rakentamistaan tiloista Valiokunnankin mielestä olivat voimassa
28289: sen vuoksi, että korkein oikeus oli purkanut olevan oikeutemme tuomionpurkua koskevat
28290: maanhankintalain mukaan syntyneitä lain- säännökset puutteellisia ja piti se varteen
28291: voimaisia päätöksiä, joilla asutustila oli muo- otetta"Vina aloittaessa mainittuja näkökohtia.
28292: dostettu. Täten oli voitu sama uudisasukas Se ei kuitenkaan katsonut olevan suota-
28293: kahdestikin häätää hänelle valtion toimesta vaa, että tuomion purusta vain määrätyissä
28294: annetulta tilalta. Myöskin oli esiintynyt ta- asioissa annettaisiin erityissäännökset, va.r-
28295: pauksia että maansaantihakemuksen johdosta sinikin kun maanhankintalain seka korvaus-
28296: aikaisemmin annettu lainvoimainen päätös lain soveltaminen oli jo loppuvaiheessaan ja
28297: henkilön maansaantimH:eudesta oli purettu, pääosa näiden lakien toimeenpanon ailleutta-
28298: jolloin asukas niin ikään oli joutunut luopu- mista tuomkmpurkuhakernuksista oli toden-
28299: maan hänelle annetusta tilasta. näköisesti jo tehty. Valiokunta näytti lisäksi
28300: Koska tii.llaisten tuomionpurkuanomusten tuiieen siihen käsitykseen, ettei tuomion-
28301: teko ja niiden käsittely voi lisäksi jatkua purkuhakemuisiin tultaisi ko. tapauksissa
28302: kuinka pitkiä ajanjaksoja tahansa, ovat ne yl'eensä enää suostumaan.
28303: jo senkin vuoksi omiaan aiheuttamaan uudis- V aHokunta näin ollen ehdotti lakialoitteen
28304: asukkaiden keskuudessa suurta epävarmuutta hylättävä,ksi, mutta ehdotti hyväksyttäväksi
28305: ja levottomuutta ja hidastuttamaan tilojen toivomusponnen, .,että hallitus ottaisi harkit-
28306: kuntoonpanoa, minkä vuoksi olisi vähintään tavakseen kysymyksen tuomionpurkua koske-
28307: kohtuullista säätää laki tällaisten purku- vien säännösten uudistamisesta sekä valmis-
28308: hakemusten tekoajasta. Tällaisin peruste- taisi ja antaisi eduskunnalle asiasta tarpeel-
28309: luin jätettiinkin ednskunnalle 17. 9. 1951 liseksi osoittautnvan esityksen".
28310: lakialoite maanhankintalain tai toisen kor- Eduskunta, jolla ei ollut mitään tietoa sil-
28311: 1222 IX,77. - Maansaantipäätösten purkaminen.
28312:
28313:
28314: loin jo korkeimpaan oikeuteen jätetyistä ovat suorittaneet suurimman osan rakennus-
28315: eräistä suurienkin uudisasukasmäärien hää- ja raivaustöistä ylitöinään.
28316: töä tarkoittavista tai lisämaa-alueita ja yh- Toinen huomattavimmista purkuanomuk-
28317: teismetsiä koskevien päätösten purkuhank- sen kohteista on Uudenmaan tarkastusoikeu-
28318: keista, yhtyi valiokunnan hylkäävään ehdo- den päätöksellä 14. 4. 1950 33 viljelystilalle
28319: tukseen lakialoitteeseen nähden ja hyväksyi perustettu 398.651 ha:n suuruinen yhteis-
28320: asiasta 15. 2. 1952 em. toivomusponnen. metsä. Yhteismetsän osakkaiden pellon ja
28321: Maanhankintalain nojalla asutustiloja saa- viljelyskelpoisen maan pinta-ala Orimatti-
28322: neita ja niitä raivanneita ja rakentaneita lassa ja Artjärvellä on 10-14 haa,
28323: maansaantiin oikeutettuja asutustilallisia eri- mutta tilojen metsäpinta-alat ovat kovin
28324: tyisesti huolestuttaneet, n. 170 perhettä kos- pienet, :kuten ne ovat Etelä-Suomessa yleensä
28325: kevat, myös julkisuudessa suurta huomiota muuallakin syystä, että ns. ruotsalaismaan
28326: herättäneet Karl Johan Askolin-Ingelbergin rauhoituksen vuoksi asutukselta tilat kaksi-
28327: (rva A.skolinin ruotsinmaalainen ottopoika) kielisen alueen rajoilla on yleensä tehty
28328: ja hänen omistamansa apuyhtiön Ab. Gregg- liian pieniksi. Kun ko. tilojen kotimetsät
28329: böhle Egendomin 4. maanlunastuslautakun- on lisäksi useissa tapauksissa pahasti ha-
28330: nan ja Uudenmaan tarkastusoikeuden, asu- kattu ja osittain kallioita ja rahkasoita,
28331: tusmaan pakkolunastuspäätöksiä koskevat jää tilojen metsäala sanotun yhteismetsän
28332: tuomionpurkuanomukset ovat korkeimpaan kanssa yhteensäkin sellaiseksi, että se hädin
28333: oikeuteen jätetyt, ensiksi mainittu 14. 2. 51 tuskin voi tyydyttää sanottujen tilojen koti-
28334: ja viimeksi mainittu 30. 3. 51. Mutta kun tarvepuun kulutuksen. Purkuhakemuksen
28335: purkuanomuksia ei em. lakialoitteen edus- tekijälle on taasen kaikkien hänen maillaan
28336: kuntakäsittelyyn mennessä oltu lähetetty suoritettujen asutustoimenpiteiden jälkeen
28337: korkeimmasta oikeudesta vastapuolelle eikä jätetty mainitun apuyhtiönsä kanssa peltoa
28338: asutusasiainosastolle tiedoksi, eivät ne olleet yht. n. 360 ha ja metsämaata eri kunnissa
28339: myöskään eduskunnan tiedossa em. lakialoi- yht. n. 9,000 ha. Tästä huolimatta Askolin-
28340: tetta käsiteltäessä. Ingelberg hakee purkua, paitsi yhteis-
28341: metsän muodostamiselle ja kaikille asutus-
28342: maan pakkolunastustoimenpiteille, mm. v.
28343: Joh. Askolin-Ingelbergin ja hänen apu- 1949 Sommarnäsin tilasta otetun 2. 6 5 ha: n
28344: yhtiönsä purkuhakemuksen 'taajuus. suuruisen mutamaan ja sen tieoikeuden
28345: pakkoluovutuspäätökselle, joka mutamaa oli
28346: luovutettu yhteensä 20: lle kylmäntilan saa-
28347: Purku- ja häätöhanke koskee mm. ns. jalle maanparannusaineena käytettäväksi,
28348: Tönnön asuntotila-alueen asukkaita kokonai- koska heille annetuilla tiloilla ei sellaista
28349: suudessaan. Asuntotila-alue sijaitsee n. 1 Y2 mutapaikkaa ollut.
28350: km Orimattilan kirkonkylästä länteen, puron
28351: trukana. Alue on 119 ha:n suuruinen ja on Karl Johan Askolin-Ingelbergin ja hänen
28352: sille Uudenmaan tarkastusoikeuden päätök- omistamansa apuyhtiön Akti~bolaget Gregg-
28353: sellä perustettu yht. 43 asuntotilaa. Tilojen böhle Egendomin kyseessä oleva purkuhake•
28354: suuruus vaihtelee 0,5-5 ha ja on tiloista mus koskee yksinomaan Orimattilan pitä-
28355: n. puolet luovutettu siirtoväelle ja sotales- jässä yhteensä n. 140 sellaista perhettä,
28356: kille ja n. puolet entiseen paikalliseen väes- jotka olivat oikeutettuja saamaan maan-
28357: töön kuuluneille invaliideille, rintamamie- hankintalain mukaan tilan, tontin, lisämaata
28358: hille ym. maansaantiin oikeutetuille. Maa tai osuutta yhteismetsään ja joille on lain-
28359: näyttää ennen sen asuttamista olleen täydel- voimaisilla päätöksillä pakkoluovutettu yh-
28360: lisessä lepotilassa. Uudisasukkaista on 41 teensä 1,239 ha tuomion purkua hakevien
28361: perhettä jo saanut talonsa täysin valmiiksi entisiä maita.
28362: ja ainoastaan kahden talo on enää kesken- Vaikkakin em. 1,239 ha: n suuruinen maa-
28363: eräinen. Puutarhaa ja peltoa olivat uudis- ala on ko. purkua hakeville edelleen jää-
28364: asukkaat ehtineet viime kevääseen mennessä vään, yli 9,000 hehtaariin verraten maa-
28365: raivata yht. 18 ha ja asutusviranomaisten alana suhteellisen pieni, on tällä purkuhank-
28366: toimesta on koko alueelle rakennettu mm. tie- keella sen vuoksi erittäin suuri yleisluontoi-
28367: verkosto. Asukkaat, ollen palkkatyöläisiä, nen merkitys, että se koskee yli 100 sellaista
28368: IX, 77. - Niukkanen ym. 1223
28369:
28370: uudisasukasperhettä, joiden talot on jo val- tun yhteismetsän muodostamisesta 33 ·tilalle
28371: miiksi rakennettu ja jotka tulisivat joko ko- annettu 14. 4. 50, sekä tarkastusoikeuden
28372: konaan häädettäviksi tai joiden tilat tulisivat päätökset lisämaista yli 20 tilalle annettu
28373: elinkelvottomiksi. Hankkeella on myös sen 23. 8. 50 ja 29. 12. 50. Täten on tarkastus-
28374: vuoksi suuri yleisluontoinen merkitys, että oikeuden päätösten ja sanotun purkuano-
28375: jos sitä ei päättävästi torjuta, olisi se omiaan llliksen jätön väliaika vain 2%-10 kuu-
28376: antamaan lisäyllykettä yhä suurenevalle kautta. Ab. Greggböhlen purkuanomus on
28377: purkuhakemusten määrälle varsinkin nnssa jätetty 30. 3. 51 ja myöhäisin sen maiden
28378: tapauksissa, joissa ruotsinkielistenkin maata pakkolunastusta koskeva tarkastusoikeuden
28379: on asutukseen pakkolunastettu. päätös on annettu 29. 12. 50, siis 3 kuukau-
28380: Kun hallituskin on katsonut välttämättö- den kuluttua. Kun sitä ajankohtaa, jolloin
28381: mäksi antaa eduskunnalle esityksen laiksi purun hakijan on katsottava saaneen tiedon
28382: eräiden maanhankintalain nojalla annettujen hakemuksensa perusteena olevasta seikasta
28383: lainvoiman saaneiden päätösten purkamisen tai tulleen ymmärtämään seikan merkityksen
28384: rajoittamisesta huomauttaen, että purku- asialle, lienee vaikea selvittää - (varsinkin
28385: hakemusten määrä viime aikoina loppuun Johan Askolin-Ingelbergin tapauksessa) -,
28386: saatettujen perustamistoimitusten lukumää- olisi myöskin purkuanomuksen ja päätöksen
28387: rään nähden on varsin suuri ja että edus- lainvoimaiseksi tulon välinen aika säädettävä
28388: kunta 15. 2. 52 lausui alussa mainittua laki- verraten lyhyeksi. Näin voidaan menetellä
28389: aloitetta käsitellessään asiasta toivomuksen, senkin vuoksi, että maanluovutuspurkuja
28390: antaa tämä valtiopäiväjärjestyksen 32 §: n mu- hakevat ovat yleensä suuromistajia, joiden
28391: kaisesti oikeuden jättää asiasta eduskunnalle käytettävissä ovat parhaat mahdolliset ju-
28392: uuden lakialoitteen. Sellainen on sen vuoksi ristit. Se aika, jonka kuluessa purkua hake-
28393: tarpeen vaatima, että hallituksen esityksen van on katsottava saaneen tiedon hakemuk-
28394: määräajat purkuanomuksen tekemisestä ovat sensa perusteena olevasta seikasta, voitaisiin
28395: niin pitkät, että sellainen laki ei ilmeisesti- siten hyvin määrätä kahdeksi kuukaudeksi ja
28396: kään riittäisi estämään varsinkaan Askolin- purkuanomu:ksen jätön aika kolmeksi kuu-
28397: Ingelbergin ja Ab. Greggböhle Egendomin kaudeksi siitä lukien kun päätös on saanut
28398: aloittamaa asutustoimenpiteiden purku-uhkaa lainvoiman.
28399: edes Orimattilan pitäjässä, vaan jättäisi Edellä esitetyn perusteella ja viitaten
28400: todennäköisesti n. puolet asutukseen pakko- valtiopäiväjärjestyksen 32 §: ään ehdotamme
28401: luovutetusta maasta vaikutuksensa ulkopuo- kunnioittaen,
28402: lelle, sillä sanottu purkuhakemus on kor-
28403: keimpaan oikeuteen jätetty 14. 2. 51 ja että Eduskunta hyväksyisi seur(UJ;-
28404: Uudenmaan tarkastusoikeuden päätös maini- van lakiehdotuksen:
28405:
28406:
28407:
28408:
28409: Laki
28410: eräiden maanhankintalain nojalla annettuj en lainvoiman saaneiden päätösten purka-
28411: misen rajoittamisesta.
28412: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 § :ssä
28413: määrätyllä tavalla, säädetään:
28414: 1 §. päätöksen purkamista koskevaa hakemusta
28415: Maanhankintalain (396/45) 73 § :n 1 mo- älköön otettako tutkittavaksi, ellei sitä ole
28416: mentissa mainitussa katselmuksessa anne- annettu asianomaiseen ylimpään tuomioistui-
28417: tun maanlunastuslautakunnan päätöksen, meen kahden kuukauden kuluessa siitä, kun
28418: 82 §,:ssä tarkoitetun tarkastusoikeuden pää- hakijan tai sen, jonka oikeus on hänelle siir-
28419: töksen taikka 69 § :ssä mainitun asukkaan- tynyt, on katsottava saaneen tiedon hake-
28420: ottolautakunnan tai maatalousministeriön muksen perusteena olevasta seikasta, kuiten-
28421: 1224 IX,77. - Ma~tösten purkaminen.
28422:
28423:
28424: kin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa Mikäli hakija osoittaa, että hän ei laillisen
28425: siitä, Imn kysymy.ksessä oleva päätös on esteen vuoksi ole voil'l.ut tehdä hakemustaan
28426: saanut lainvoiman. 1 ~:ssä säädettyj'8n määräaikojen 'lmluessa,
28427: voidaan hakemukseen suostua, jos se on
28428: 2 §. tehty yhden kuukauden kuluessa laillisen
28429: Päätöksen purkamista tarkoittavaan hake- esteen lakkaamisesta.
28430: ml'l.kseen voidaal'l. 1 § : ssä säädetyistä määrä-
28431: ajoista riippumatta suostua, jos asiaa käsi- 3 §.
28432: telleen lautakunnan tai oikeuden jäsen tai Tämä laki tulee voimaan päivänä
28433: toimihenkilö taikka asiassa kuultu todistaja kuuta 195 ja sitä on sovellettava
28434: tai asiantuntija on tehnyt itsensä syylliseksi myös niissä purkamisasioissa, jotka on pantu
28435: sellaiseen rikolliseen menettelyyn, joka on vireille ennen lain voimaantuloa.
28436: saattanut vaikuttaa asiassa annettuun pää-
28437: tökseen.
28438:
28439: Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 19-52.
28440:
28441: J\lho Niukkane:n. Toivo H. Kinnunen.
28442: lVL 0. Lahtela. Yrjö Kilpeläinen.
28443: Urho Kähönen. Artturi Koskinen.
28444: Kustaa Tiitu. Meeri Kalavainen.
28445: Heikki Soininen. Impi Lukkarinen.
28446: Eino E. Heikura. Vappu Heinonen.
28447: Felix Seppälä. Valfrid Eskola.
28448: Väinö Ra.nkila. J. E. Lampinen.
28449: Juho Tenhiälä. Niilo Ryhtä.
28450: Hilja Väänänen. Yrjö Hautala..
28451: Eeli Erkkilä. Kusti Eskola.
28452: Wiljam Sarjala. s. s. Aittomemi.
28453: Arvi Ikonen. Helena Virkki.
28454: Tahvo Rönkkö. Leo Häppölä.
28455: Vieno Simonen. L. Beljas.
28456: Väinö Kaasalainen. Vilho Leivonen.
28457: Viljami Kalliokoski.. Kalle Joukanen.
28458: Lauri Kaarna. Antti J. Rantamaa.
28459: Erkki Koivisto. Johannes Virolainen.
28460: Lauri Solla. Nestori Kaasalainen.
28461: Unto Suominen. Toivo Antila.
28462: Jalmari Väisänen. Eero Saari.
28463: VALTIOPÄIVÄT
28464: 1952
28465:
28466: LIITTEET
28467: 1
28468:
28469: PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAAN LÄHETETTY HUONEEN-
28470: VUOKRIEN SÄÄNNÖSTELYN LOPETTAMISTA KOSKEVA
28471: LAKIALOITE.
28472:
28473:
28474:
28475:
28476: HELSINKI 1952
28477: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
28478:
28479: 1M
28480: 122?
28481:
28482: I,o.- Lak. al. N:o 119.
28483:
28484:
28485:
28486:
28487: Lappi-Seppälä ym.: Ehdot11:~set laei~si talouselämän. säännös-
28488: telemisestä poikkeuksell~sMsa oloMsa annetun la~"! "!'uut-
28489: tamisesta ja huoneenvuokrien säännöstelyn aste~ttaMesta
28490: lopettamisesta.
28491:
28492:
28493: E d u s k u n n a ll e.
28494:
28495: Hallituksen esityksessä N: o 92 on ehdo- kenevät henkilöt eivät vuokrien halpuudeu
28496: tettu talouselämän säännöstelemisestä poik- vuoksi halua sijoittaa varoja uusien asunto-
28497: keuksellisissa oloissa annetun lain, ns. sään- jen rakentamiseen, kaikkien. tiedo~sa... s.~~
28498: nöstelyvaltuuslain voimassaoloaikaa jatketta- nöstelyn asteittaisen purkamiSen valttamatto-
28499: vaksi vuoden 1953 loppuun. Tämän lain ] myydestä, mikäli asunto-oloja~~e halutaa~
28500: § : n 1 momentin 4 kohdassa on valtioneuvos- tervehdyttää, ei näin ollen enaa oltane en
28501: tolle annettu sisällykseltään laaja ja yleinen mieltä.
28502: valtuus mm. huoneenvuokrien ja huoneen- Sekä säännöstelynalaisissa huoneistoissa
28503: vuokrasuhteiden säännöstelemiseen. Huoneen- asuvien kannalta että uusien asuntojen tuo-
28504: vuokrakysymyksen hoitamista varten ei kui- tannon järjestämistä silmällä pitäen on tär~
28505: tenkaan enää nykyisin, olojemme vakiinnut- keätä, että ne suuntaviivat, joiden mukaan
28506: tua ole tarpeen, että valtioneuvostolla on säännöstelyn asteittainen purkaminen on ta-
28507: mahdollisuus äkillisesti tehdä muutoksia voi- pahtuva, ovat ennakolta tied?ssa .. Sen vuoksi
28508: massa oleviin määräyksiin, mikä näkökohta ja kun säännöstelyn purkam1seks1 on kahden
28509: on ollut perusteena siihen, että eduskunnalle vuoden siirtymäkautta pidettävä riittävän pit-
28510: valtiojärjestyksemme mukaan kuuluvaa val- känä, ehdotetaan jäljempänä olevassa lakieh-
28511: taa on yleisluontoisin valtuutussäännöksin dotuksessa määrättäväksi huoneenvuokrasään-
28512: uskottu valtioneuvostolle. Tällaisen mahdol- nöstely loppumaan vuoden 1954 päättyessä,
28513: lisuuden tarpeettomuutta osoittaa mm. se, kuitenkin niin, että vielä seuraavan vuoden
28514: että vuokrasäännöstelyä koskeviin määräyk- aikana eräät irtisanomista rajoittavat sään-
28515: siin on vuokrankorotuksia lukuun ottamatta nökset olisivat voimassa. Jotta säännöstelty-
28516: lähes kahden vuoden aikana tehty vain vähäi- jen vuokrien nousu vapaata vuokratasoa vas-
28517: siä muutoksia. Näin ollen ei enää ole syytä taavaksi tapahtuisi asteittain, ehdotetaan
28518: kysymyksessä olevan yleisen valtuuden säilyt- vuokrien korotukset sallittaviksi puolivuosit-
28519: tämiseen puheena olevassa laissa, vaan edus- tain lakiehdotuksesta ilmenevän asteikon mu-
28520: kunnan on itse määrättävä ainakin ne pää- kaisesti. Kun säännöstelyn muunkin lieventä-
28521: periaatteet, joita eräiden kansalaisryhmien misen tulisi tapahtua vähitellen, väljennettäi-
28522: oikeuksia huomattavasti rajoittavassa vuokra- siin ehdotetussa laissa myös irtisanomisoi-
28523: säännöstelyssä on noudatettava. Tämän on keutta vuoden 1954 alusta jossakin määrin,
28524: katsottava soveliaimmin käyvän päinsä pois- minkä lisäksi valtioneuvostolle annettaisiin
28525: tamalla säännöstelyvaltuuslaista vuokrasään- oikeus tarpeen mukaan määrätä muitakin lie-
28526: nöstelyä koskevat kohdat ja ottamalla tarvit- vennyksiä kysymyksessä olevan siirtymäkau-
28527: tavat säännökset erilliseen lakiin. den aikana.
28528: Se, että huoneenvuokrasäännöstely epäta-
28529: saisesti ja usein aivan epäoikeudenmukaisesti Vuokrasäännöstelyä koskevien säännösten
28530: toisaalta suosii ja toisaalta rasittaa eräitä sijoittamisesta eri lakiin seuraa, että säännös-
28531: kansalaisryhmiä, on yleisesti tunnettua. Niin telyvaltuuslain 1 §: n 1 momentin 4 kohta
28532: ikään on säännöstelyn asuntotuotantoa tyreh- ja 5 momentti sekä 2 §: ssä ja loppusäännök-
28533: dyttävä vaikutus, joka mm. ilmenee siten, että sessä olevat huoneenvuokria koskevat sään~
28534: oman asunnon hankkimiseen taloudellisesti ky- nökset on laista poistettava.
28535: 1228 I,o. - Vuokrasäännöstelyn lopettaminen.
28536:
28537:
28538: Edellä esitetyn perusteella ja nojautuen että Eduskunta hyväksyisi seuraa-
28539: VJ :n 32 § :n 1 momenttiin ehdotamme kun- vat lakiehdotukset:
28540: nioittaen,
28541:
28542: Laki
28543: talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa annetun lain muuttamisesta.
28544: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä
28545: säädetyllä tavalla, kumotaan talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa 6
28546: päivänä toukokuuta 1941 annetun lain 1 § :n 1 momentin 4 kohta ja 5 momentti sekä muu-
28547: tetaan 2 ja 8 §, sellaisina kuin sanotut lainpaikat ovat 22 päivänä joulukuuta 1951 an-
28548: netussa laissa ( 652/51), näin kuuluviksi:
28549: 2 §. korvauksesta taikka maksusta, jonka suuruus
28550: (1 mom. kuten hallituksen esityksessä on määrätty laissa tai asetuksessa.
28551: n:o 92.) (3 ja 4 mom. kuten hallituksen esityksessä.)
28552: Maksulla tarkoitetaan tässä pykälässä hen-
28553: kilön ja tavaran kuljetuksesta, toisen kiin- 8 §.
28554: teistön, laitoksen, tarvikkeen tai muun omai- (Kuten hallituksen esityksessä.)
28555: suuden käyttämisestä, sähkövirran, muun voi-
28556: man, kaasun tai veden luovuttamisesta, toi-
28557: sen hyväksi tulleesta palveluksesta sekä Edellä oleva laki talouselämän säännöstele-
28558: muista eduista ja työnsuorituksesta makset- misestä poikkeuksellisissa oloissa annetun
28559: tavaa korvausta, mikäli kysymys ei ole jul- lain muuttamisesta tulee voimaan 1 päivänä
28560: kisoikeudellisen työsuhteen perusteella tai tammikuuta 1953.
28561: työsopimuslain alaisesta työstä suoritettavasta
28562:
28563:
28564:
28565:
28566: Laki
28567: huoneenvuokrien säännöstelyn asteittaisesta lopettamisesta.
28568: Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §: ssä mää-
28569: rätyllä tavalla, säädetään:
28570: 1 §. 2 §.
28571: Vuoden 1952 päättyessä voimassa olevat Säännöstelynalaisten asuinhuoneistojen pe-
28572: säännöstelymääräykset, jotka koskevat huo- rusvuokrat saadaan, mikäli kysymys on en-
28573: neenvuokria ja niihin rinnastettavia tai liit- nen 1 päivää kesäkuuta 1939 valmisttmeista
28574: tyviä maksuja, huoneenvuokrasuhteita taikka asuinhuoneistoista, korottaa 1 päivästä heinä-
28575: rakennusten ja niiden osien käyttöä tai luo- kuuta 1953 viisinkertaisiksi, 1 päivästä tam-
28576: vuttamista toisen käyttöön, ovat, mikäli jäl- mikuuta 1954 kuusinkertaisiksi ja viimeksi
28577: jempänä olevista säännöksistä ei muuta johdu, mainitun vuoden heinäkmm 1 päivästä seitse-
28578: edelleen voimassa vuoden 1954 loppuun, jol- mänkertaisiksi. Myöhemmin valmistuneiden
28579: loin ne lakkaavat olemasta noudatettavina. asuinhuoneistojen perusvuokrat saadaan, so-
28580: Vuoden kuluessa säännöstelyn lakkaami- veltuvin kohdin noudattaen valtioneuvoston
28581: sesta voidaan asuinhuoneistoa koskeva vuokra- aikaisemmin vahvistamia perusteita, vastaa-
28582: suhde kuitenkin irtisanoa päättyväksi aikai- vasti korottaa sosiaaliministeriön antamien
28583: sintaan kolmen kuukauden kuluttua sen kuu- ohjeiden mukaisesti.
28584: kauden lopusta, jonka aikana irtisanominen Jos yleinen elinkustannusindeksi, 1 mo-
28585: on toimitettu. mentissa tarkoitetuista vuokrankorotuksista
28586: I,o. - Lappi-Seppälä. ym. 1229
28587:
28588: siihen ehkä aiheutuvia muutoksia huomioon tai vähentämällä lieventää säännöstelyä muul-
28589: ottamatta, on kahta kuukautta ennen edellä lakin tavoin, kuin 1 momentissa on sanottu.
28590: mainittuja ajankohtia noussut tai laskenut
28591: vähintään 10 pistettä perusluvusta 100, on 4 §.
28592: 1 momentissa mainittuja määriä korotettava Tämän lain säännösten ja siinä tarkoitettu-
28593: tai alennettava 10 %: lla kutakin elinkustan- jen säännöstelymääräysten rikkomisesta ran-
28594: nusindeksin täyttä 10 pisteen muutosta koh- gaistaan säännöstelyrikosten rankaisemisesta
28595: den. annetun lain mukaan.
28596: 3 §.
28597: Vuoden 1954 alusta on 1 § :n 1 momen-
28598: tissa tarkoitettujen säännöstelymääräysten 5 §.
28599: estämättä omistajalle annettava oikeus huo- Tarkemmat määräykset tämän lain sovel-
28600: neenvuokrasuhteen irtisanomiseen tai jatka- tamisesta ja toimeenpanosta annetaan ase-
28601: matta jättämiseen, jos painavat syyt sitä tuksella.
28602: puoltavat. 6 §.
28603: Valtioneuvostolla tai sen määräämällä vi- Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammi-
28604: ranomaisella on valta rajoituksia poistamalla kuuta 1953.
28605:
28606: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1952.
28607:
28608: Jussi Lappi-Seppälä. Erkki Koivisto.
28609: Hugo Nuorsa.a.ri. Päiviö Hetemäki.
28610: Jaakko Hakala. Oskari Lehtonen.
28611: Arvo Salminen. Felix Seppälä.
28612: VALTIOPÄIVÄT
28613: 1952
28614:
28615: LIITTEET
28616: IV
28617:
28618: VALTIOVARAINVALIOKUNTAAN LÄHETETTY TULLIEN
28619: KANTAMISTA V. 1953 KOSKEVA LAKIALOITE.
28620:
28621:
28622:
28623:
28624: HELSINKI 1952
28625: VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO
28626: 1233
28627:
28628: IV,onz. - Lagm.ot. N:o 118. IV,oG2. - Lak. al. N:o 118.
28629: öhman: Förslag till lag om uppbärande Öhman: Ehdotus laiksi tullien kantamisesta
28630: av tull åt• 1953. vuonna 1953.
28631: T i 11 R i k s d a g e n. E d u s k u n n a II e.
28632: Uti proposition N: o 79 med :förs1ag till lag Esityksessä N: o 79 laiksi tullien kantami-
28633: om uppbärande av tull år 1953 föres1ås in- sesta vuonna 1953 ehdotetaan arvotullia sil-
28634: förande av värdetull för glasögon1inser un- mälasilinsseille sillä perusteella, että se on
28635: der motivering att det är nödigt att skydda tarpeellista kotimaisen tuotannon suojelemi-
28636: den inhemska produktionen mot ut1ändsk seksi ulkomaista kilpailua vastaan. Tämä voi
28637: konkurrens. Detta kan knappast bero på an- tuskin johtua muusta kuin väärinkäsityk-
28638: nat än missförstånd. Produktionen i 1andet, sestä. Kotimainen tuotanto, joka tarkoittaa
28639: som endast går ut på förfärdigande av från ainoastaan ulkomailta tuotetun puoliraaka-
28640: ut1andet importerat ha1vmateria1, är obetyd- aineen valmistamista, on merkityksetön ja
28641: lig och utföres allenast vid två små fabriker, sitä harjoitetaan vain kahdessa pienessä teh-
28642: av vilka den ena torde ha 6 arbetare och taassa, joista toisessa lienee 6 työntekijää ja
28643: den andra kanske ännu färre. Härtill kom- toisessa kenties vielä vähemmän. Lisäksi eh-
28644: mer, att värdetullen föreslås utgå med 25 %, dotetaan arvotulli 25 % :ksi, kun taas koti-
28645: medan priset för inhemska linser är 100 o/o maisten linssien hinta on 100 % korkeampi
28646: högre än för ut1ändska. Någon nytta med kuin ulkomaisten. Mitään hyötyä tämän tullin
28647: införande av denna tuli ernås alltså inte, käytäntöön ottamisella ei siis saavuteta, kun
28648: då dess ekonomiska betydelse ej heller är stor. sen taloudellinenkaan merkitys ei ole suuri.
28649: l\ried an1edning av det sagda föres1år jag, Edellä esitetyn perusteella ehdotan,
28650: att Riksdagen måtte antaga följande että Eduskunta hyväksyisi se1waavan
28651: lag{ö1·slag: lakiehdotuksen:
28652: Lag Laki
28653: om uppbärande av tull år 1953. tullien kantamisesta vuonna 1953.
28654: I en1ighet med Riksdagens bes1ut stadgas: Eduskunnan päätöksen mukaisesti sääde-
28655: tään:
28656: 1 och 2 §§. 1 ja 2 §.
28657: (Likasom i regeringens proposition n: o 79.) (Kuten hallituksen esityksessä.)
28658: 3 §. 3 §.
28659:
28660: lmportvaror. - Tuont1tavarat.
28661: Posltlonens
28662: nr Kvantitet Grundtull mk
28663: Tullitariffin
28664: nimikkeen Miiiirii Perustulll mk
28665: N:o
28666: AVDELNING XVIII. - XVIII OSA.
28667: Instrument; ur och urverk; musikinstrument. -
28668: Kojeet; kellot ja kellokoneistot; soittimet.
28669: GB.UPP 77. - 77. RYHMÄ.
28670: Optiska, mät- och precisi.onsinstnunent; andra instrument; orto-
28671: pediska artiklar; konstgjorda tänder och ögon; anatomiska
28672: modeller. - Optiset, mitta- ja täsmäkojeet; muut kojeet; orto-
28673: pediset laitteet; tekohampaat ja -silmät; anatomiset mallikuvat.
28674: (utesl.)-
28675: 77-001 (utesl.) - (polst.) (polst.) (utesl.) - (poist.)
28676: 25 % av värdet -
28677: 77-015 Vattenmätare; delar tili dem - Vesimittarit; niiden osat (kg)
28678: 25% arvosta
28679: 25% av värdet -
28680: 77-017 Tryckmätare; delar tili dem - Painemittarit; niiden osat (kg) 25% arvosta
28681:
28682:
28683: Helsingfors den 3 november 1952. Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1952.
28684: C. A. Öhman. C. A. Öhman.
28685: 155
28686: Toivomusaloite, jonka puhemies on kieltäytynyt lähettämästä
28687: valiokuntaan.
28688: 1237
28689:
28690: Toiv. al. N:o 268.
28691:
28692:
28693: Kuusinen ym.: Esityksen antamisesta maanhankintalain
28694: muuttamisesta siten, että maanhankintalain mukaan maata
28695: tai lisämaata jo saaneiden sekä maansaantiin oikeutettujen
28696: maansaanti tulee jatkuvasti turvatuksi.
28697:
28698: Eduskunnalle.
28699: Viime aikoina on julkisuudessa esiinty- mentissa mainittujen henkilöiden tilaa tai
28700: nyt tietoja, että maanhankintalain nojalla asuntotonttia koskevia toimituksia. Tästä
28701: suoritettuja toimituksia on purettu ja tul- on enää lyhyt askel kaikkien itsenäisten
28702: laan purkamaan laajassa mittakaavassa. maanhankintatoimitusten purkamiseen ja
28703: Edelleen on lakivaliokunnassa asiantunti- uusien anomusten jättämiseen käsittele-
28704: jain taholta ilmoitettu, että Korkein Oikeus mättä. Täten maanhankintamenettelyä kos-
28705: tulee purkamaan kaikki maanhankintalain keva mahdollinen lainsäännös kumoaa käy-
28706: nojalla suoritetut itsenäiset lisämaatoimi- tännössä lain tarkoittamilta maantarvitsi-
28707: tukset. Asiantuntijain selityksen mukaan joilta oikeuden maansaantiin.
28708: Korkeimman Oikeuden kanta perustuu Mielestämme Korkeimman Oikeuden tul-
28709: maanhankintalain 68 § :n 2 momentin tul- kinta on paljastanut maanhankintalaissa
28710: kintaan. Mainitussa lainkohdassa sanotaan: sellaisia puutteellisuuksia, jotka ovat täysin
28711: ,Edellä 15 §: ssä mainittua lisäainetta, lainsäätäjän ja lain tarkoituksen ja hengen
28712: etuutta ja kylän yhteiseen veteen osuutta vastaisia sekä vaarantavat maanhankinta-
28713: sekä 31 § :n 1 momentissa mainitulle hen- lain jatkuvan täytäntöönpanon. Tämän
28714: kilölle muodostettavaa tilaa tai asuntotont- vuoksi on välttämätöntä kiireellisesti ryh-
28715: tia on haettava 73 §: n 1 momentissa maini- tyä toimenpiteisiin maanhankintalain sellai-
28716: tun katselmustoimituksen alkukokouksessa. seksi muuttamiseksi, ettei edellämainitun-
28717: Myöhemmin maanlunastuslautakunnalle jä- lainen maanhankintatoimitusten purkami-
28718: tetty hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi nen ole mahdollista.
28719: vain, mikäli lautakunta katsoo sen toimi- Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäivä-
28720: tusta viivyttämättä. mahdolliseksi." Tämän järjestyksen 32 §: n nojalla esitämme edus-
28721: säännöksen Korkein Oikeus on tulkinnut kunnan hyväksyttäväksi toivomuksen,
28722: siten, että se kieltää kaikki itsenäiset lisä-
28723: maatoimitukset. Korkeimman Oikeuden että hallitus kiireellisesti antaisi
28724: kanta johtaa siihen, että noin 3,500 lisämaa- Edusktwnalle esityksen maanhankin-
28725: toimitusta tullaan purkamaan ja että noin talain siten muuttamiseksi, että maan-
28726: 8,000 lisämaata koskevaa anomusta jäte- hankintalain rnukaan maata tai lisä-
28727: tään käsittelemättä. Tämä tulkinta ei ra- ntaata jo saaneiden sekä maansaantiin
28728: joitu vain lisämaatoimituksiin, vaan koskee oikeutett·u,jen rnaansaanti tulee jatku-
28729: se myöskin maanhankintalain 31 §: n 1 mo- vasti turvatuksi.
28730: Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1952.
28731:
28732: Hertta Kuusinen. Toivo Friman. Anna Nevalainen.
28733: Matti Meriläinen. Eino Rannikkoluoto. Irma Torvi.
28734: Usko Seppi. Kaarle Renfors. Elli Stenberg.
28735: Arvo Riihimäki. Hugo Manninen. Ville Pessi.
28736: Pertti Rapio. J. Mustonen. Esa Hietanen.
28737: Niilo Nieminen. G. Rosenberg. Mikko Järvinen.
28738: Antti Kinnunen. Elli Juntunen. Anna-Liisa Tiekso-Isaksson.
28739: Paavo Aitio. Ester Häikiö. V. Puumalainen.
28740: Juho Rytkönen. Nestori Nurminen. Eino Tainio.
28741: Toivo Niiranen. Hemming Lindqvist. Kaino Haapanen.
28742: Antto Prunnila. Judit Nederström-Lunden. Mauri Ryömä.
28743: Yrjö Murto.
28744: YLEISEN ALOITEAJAN JÄLKEEN JÄTETYT
28745:
28746:
28747: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET
28748: NUMEROJÄRJESTYKSESSÄ
28749: RAHA-ASIA- JA LAKIALOITTEET.
28750: (Hakusanat viittaavat liitteiden, pöytäkirjain ja asiakirjain asialuetteloihin.)
28751:
28752:
28753:
28754:
28755: RAHA-ASIA-ALOITTEET.
28756: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
28757:
28758: (N:o 1-16 Liitteiden A-osassa.) han osoittamisesta avustuksiksi kunnille palo-
28759: - n:o 17, Järnefeltin ym.: Määrärahan asemien rakentamisesta ja palosammutuskalusto-
28760: osoittamisesta korkeimman oikeuden kirjaajan jen hankinnoista johtuvien kustannusten korvaa-
28761: palkkauksen korottamiseen. Liitteet IV,s5. s. 585. miseksi. Liitteet IV,93. s. 595. - Ks. Palotoimi.
28762: - Ks. Virkamiehet. - n: o 26, V ä y r y s e n ym. : Määrärahan osoitta-
28763: - n:o 18, J ä r ne f ei t i n ym.: Määrärahan misesta lainaksi Rovaniemen kauppalalle asema-
28764: osoittamisesta korkeimman hallinto-oikeuden kir- kaavapakkolunastuksiin. Liitteet IV,94. s. 596.
28765: jaajan palkkauksen korottamiseen. Liitteet - Ks. Asemakaava.
28766: IV,s 6. s. 586. - Ks. Virkamiehet. - n:o 27, Suomisen ym.: Määrärahan osoitta-
28767: - n:o 19, Hetemäen ym.: Korotetun maara- misesta avustukseksi Helsingin Lasteniinnalle
28768: rahan osoittamisesta kihlakunnantuomarien pää· lastenhoitajien koulutuksesta aiheutuvia kustan-
28769: toimisten tuomarinvirkaa varten säädetyt opin· nuksia varten. Liitteet IV,95 s. 597. - Ks. Sai-
28770: näytteet suorittaneiden apulaisten palkkaami- raalat.
28771: seen. Liitteet IV,s7. s. 587. - Ks. Virkamie- - n:o 28, Hakkilan ym.: Määrärahan osoit-
28772: het. tamisesta Turun ja Tampereen poliisikunnan
28773: - n:o 20, Hetemäen ym.: Korotetun määrä- palkkauksen tarkistamiseen. Liitteet IV,96. s.
28774: rahan osoittamisesta tuomiokunnan notaarien 599. - Ks. Virkamiehet.
28775: palkkauksen korottamiseksi. Liitteet IV,ss. s. - n: o 29, P o h j a 1 a n ym.: Määrärahojen osoit-
28776: 588. - Ks. Virkamiehet. tamisesta eräiden sairaanhoitajain palkkauksen
28777: - n: o 21, P o h j a 1 a n ym.: Määrärahojen osoit- parantamiseksi. Liitteet IV,97. s. 601. - Ks.
28778: tamisesta eräiden sairaanhoitajien palkkauksen Sairaanhoitajat.
28779: parantamiseksi. Liitteet IV,s9. s. 589. - Ks. - n:o 30, Borg-Sundmanin: Määrärahan
28780: Sairaanhoitajat. osoittamisesta Helsingin yleisen sairaalan II
28781: - n: o 22, H u t t u s en ym.: Määrärahan osoitta- sisätautiosaston yhden ylimääräisen osastonhoi-
28782: misesta avustukseksi ja avustuslainaksi Korte- tajan toimen muuttamiseksi peruspalkkaiseksi
28783: joen miestenparantolan laajennus- ja peruskor· osastonhoitajan toimeksi. Liitteet IV,98. s. 602.
28784: jaustyötä varten. Liitteet IV,9o. s. 590. - Ks. - Ks. Sairaanhoitajat.
28785: Sairaalat. - n: o 31, H e t e m ä en y m.: Määrärahan osoitta-
28786: - n:o 23, Koiviston ym.: Määrärahan osoitta- misesta henkikirjoittajain virka- ja arkistohuo-
28787: misesta Oulun Diakonisaalaitoksen toiminnan tu- neiden vuokramenojen korvaamiseksi. Liitteet
28788: kemiseksi. Liitteet IV,91. s. 592. - Ks. Sairaa- IV,99. s. 603. - Ks. Virkamiehet.
28789: lat. - n:o 32, Nordströmin ym.: Määrärahan
28790: - n: o 24, S a 1 m e 1 a - J ä r v i s e n ym. : Määrära- osoittamisesta Vaasan kaupungin henkikirjoitus-
28791: han osoittamisesta valtion seerumlaitoksen ra- toimen yhdistämiseksi kaupungin poliisilaitok-
28792: kentamiseen. Liitteet IV,92. s. 594. - Ks. Sai- seen. Liitteet IV,100. s. 604. - Ks. Virkamiehet.
28793: raalat. - n:o 33, Korsbäck i n ym.: Määrärahan osoit-
28794: - n: o 25, L e i v o s e n ym.: Korotetun määrära- tamisesta Korsnäsin nimismiespiirin nimismie-
28795: 4 Raha-asia-aloitteet 1952.
28796:
28797:
28798: henviran palkkausta varten. Liitteet IV,101. s. tajan palkkauksen korottamiseksi. Liitteet
28799: 605 ja 606. - Ks. Virkamiehet. IV,114. s. 622. - Ks. Kouluhallitus.
28800: - n:o 34, Pasasen y m.: Määrärahan osoittami- n:o 47, Luostarisen ym.: Määrärahan
28801: sesta ylimääräisen apulaispoliisitarkastajan palk- osoittamisesta kotitalousopetusta hoitavan koulu-
28802: kaamiseksi Mikkelin lääninhallitukseen. Liitteet neuvoksen viran perustamista varten kouluhalli-
28803: IV,102. s. 607. - Ks. Virkamiehet. tukseen. Liitteet IV,u5. s. 623. - Ks. Koulu-
28804: - n:o 35, Lehtosen: Määrärahan osoittami· hallitus.
28805: sesta merivartiolaitokselle vuokralentokoneiden - n:o 48, Saalastin ym.: Määrärahan osoitta-
28806: käyttämiseen väkijuomien salakuljetuksen vas- misesta kouluneuvoksenviran perustamiseksi kou-
28807: tustamisessa. Liitteet IV,l,03. s. 608. - Ks. luhallituksen kansanopetusosastolle peruskouluun
28808: Salakuljetus. liittyvää käytännön aineiden jatko-opetusalaa
28809: - n: o 36, L e h t o se n y m.: Määrärahan osoitta- varten. Liitteet IV,116. s. 624. - Ks. Koulu-
28810: misesta eräiden tullihallituksen viran ja toimen hallitus.
28811: haltijain palkkauksen parantamiseksi. Liitteet - n: o 49, Ra u s t e e n y m.: Määrärahan osoitta-
28812: IV,l,04. s. 609. - Ks. Virkamiehet. misesta Joensuun lyseon muuttamiseksi kaksois-
28813: - n:o 37, Teirin ym.: Määrärahan osoittami- lyseoksi. Liitteet IV,117. s. 625. - Ks. Oppi-
28814: sesta nopeakulkuisten vartioalusten hankkimi- koulut.
28815: seksi tulliviranomaisille. Liitteet IV,l'05. s. 611 - n: o 50, H a k k i 1 a n: Määrärahan osoittamisesta
28816: ja 612. - Ks. Salakuljetus. keskiaikaisen Hämeenlinnan mittaamista varten.
28817: n: o 38, P o h j a 1 a n ym.: Määrärahojen osoit- Liitteet IV,us. s. 626. - Ks. Hämeenlinna.
28818: tamisesta eräiden sairaanhoitajain palkkauksen - n: o 51, H a k a 1 a n y m.: Määrärahan' osoitta-
28819: parantamiseksi. Liitteet IV,l,06. s. 613. - Ks. misesta kansakoulunopettajain palkkauksen tar-
28820: Sairaanhoitajat. kistamiseksi. Liitteet IV,ll9. s. 627. - Ks. Kan·
28821: - n:o 39, Tiekso-Isakssonin ym.: Määrä- sakoulut.
28822: rahan osoittamisesta asevelvollisten päivärahan - n:o 52, Henrikssonin ym.: Korotetun
28823: korottamista varten. Liitteet IV,l107. s. 614. - määrärahan osoittamisesta avustukseksi Pohjola-
28824: Ks. Puolustuslaitos. Norden r. y:lle. Liitteet IV,1210. s. 628. - Ks.
28825: - n:o 40, Kilpeläisen ym.: Korotetun määrä- Pohjola-Norden.
28826: rahan osoittamisesta eräille puolustuslaitoksen - n: o 53, H a k a 1 a n: Määrärahan osoittamisesta
28827: viran tai toimen haitijoille majoitusrahoiksi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toiminnan ja
28828: Liitteet IV,l,OS. s. 615. - Ks. Puolustuslaitos. tieteellisen julkaisutyön tukemiseksi. Liitteet
28829: - n: o 41, S a 1m i s e n: Määrärahan osoittamisesta IV,121. s. 629. - Ks. Suomalaisen Kirjallisuu-
28830: yhden ylimääräisen henkilökohtaisen professorin den Seura.
28831: viran perustamista varten Helsingin yliopistoon. - n:o 54, Koiviston ym.: Määrärahan osoit-
28832: Liitteet IV,l 09. s. 617. - Ks. Yliopisto.
28833: 1
28834: tamisesta avustukseksi Lapin Sivistysseura
28835: - n:o 42, Salmela-Järvisen ym.: Määrä- r. y:lle sen toiminnan tukemiseksi. Liitteet
28836: rahan osoittamisesta virusopin professorin viran IV,122. s. 630. - Ks. Lapin Sivistysseura.
28837: perustamiseksi Helsingin yliopistoon. Liitteet - n: o 55, H a k k i 1 a n y m.: Määrärahan osoitta-
28838: IV,no. s. 618. - Ks. Yliopisto. misesta Helsinkiin pystytettävää runoilija Eino
28839: Leinon muistopatsasta varten. Liitteet IV,123. s.
28840: -n:o 43, Innalan ym.: Määrärahan osoittami-
28841: 631. - Ks. Eino Leino.
28842: sesta ns. studia generalia-luentosarjan järjestä-
28843: miseen Helsingin yliopistossa. Liitteet IV,111. n:o 56, Niemisen ym.: Korotetun määrä-
28844: rahan osoittamisesta maalais- ja kauppalakansa-
28845: s. 619. - Ks. Yliopisto.
28846: koulujen rakennusavustuksiin. Liitteet IV,124. s.
28847: - n: o 44, R yö m ä n y m.: Korotetun määrärahan
28848: 632. - Ks. Kansakoulut.
28849: osoittamisesta korkeakouluopintoja varten annet-
28850: - n:o 57, Nevalaisen ym.: Määrärahan osoit-
28851: taviin stipendeihin ja avustuksiin. Liitteet
28852: tamisesta Suomen Rauhanpuolustajat r. y:n työn
28853: IV,112. s. 620. - Ks. Yliopisto. tukemiseksi. Liitteet IV,125. s. 633. - Ks. Suo-
28854: - n:o 45, Juntusen ym.: Korotetun määrära- men Rauhanpuolustajat.
28855: han osoittamisesta korkeakouluopintoja varten n: o 58, K u 1 o v a a r a n y m.: Määrärahan
28856: annettaviin stipendeihin ja avustuksiin. Liitteet osoittamisesta seminaarien harjoituskoulun opet-
28857: IV,113. s. 621. - Ks. Yliopisto. tajain ja sen jatkokoulun opettajain palkkojen
28858: - n:o 46, Innalan ym.: Määrärahan osoittami- korottamista varten. Liitteet IV, 12 6. s. 634. -
28859: sesta kouluhallituksen kuuden opetuksentarkas- Ks. Seminaarit.
28860: Raha-asia-aloitteet 1952.
28861:
28862:
28863: - n:o 59, H. Miettusen ym.: Korotetun mää- ja liikeaineiden opettajan palkkauksen korotta-
28864: rärahan osoittamisesta Suomalais-Amerikkalaisen miseksi. Liitteet IV,14o. s. 650. - Ks. Koti-
28865: Yhdistyksen toiminnan tukemiseksi. Liitteet teollisuus.
28866: IV,127. s. 635. - Ks. Suomalais-Amerikkalainen n: o 73, H ä p p ö l ä n y m.: Määrärahan osoitta-
28867: Yhdistys. misesta maanviljelysseuroille rikkaruohontorjun-
28868: n: o 60, S a 1 m i s e n y m.: Määrärahan osoitta- nan neuvontatyöhön. Liitteet IV,l41, s. 651. -
28869: misesta piirustuskilpailun järjestämiseksi Kan- Ks. Maatalous.
28870: sallismuseon lisärakennussuunnitelmaa varten. n: o 74, R ö n k ö n ym.: Määrärahan osoittami-
28871: Liitteet IV,l28. s. 637. - Ks. Kansallismuseo. sesta asutustilallisten taloudelliseen ja teknilli-
28872: n:o 61, Haapaniemen ym.: Määrärahan seen neuvontaan. Liitteet IV,142. s. 652. - Ks.
28873: osoittamisesta avustukseksi Itä-Suomen Raaka- Asutustoiminta.
28874: sokeritehdas Oy:lle. Liitteet IV,l29. s. 639. - - n:o 75, Saalastin ym.: Määrärahan osoitta-
28875: Ks. Sokeri. misesta Pohjois-Suomen lammastaloudellista neu-
28876: - n: o 62, H e i k u r a n y m.: Määrärahan osoitta- vontatyötä varten. Liitteet IV,143. s. 653. -
28877: misesta halpakorkoisiksi !ainoiksi epäedullisim- Ks. Maatalous.
28878: missa olosuhteissa toimiville osuusmeijereille. - n: o 76, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoitta-
28879: Liitteet IV, 130. s. 640. - Ks. Meijerit. misesta toimitalon rakentamiseksi Lapin maan-
28880: - n:o 63, Taini on ym.: Määrärahan osoittami- viljelysinsinööripiirille Rovaniemelle. Liitteet
28881: sesta valtion osuuksien merkitsemiseksi pienvil- IV,144. s. 654. - Ks. Maanviljelysinsinöörit.
28882: jelijäin perustamissa koneyhtymissä. Liitteet n: o 77, S a a l a s t i n ym.: Määrärahan osoitta-
28883: IV,131. s. 641. - Ks. Maatalous. misesta Oulun läänin kiertävää maamieskoulua
28884: n: o 64, P o h j a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- varten. Liitteet IV,145. s. 655. - Ks. Maa-
28885: misesta Porin talouskoulun tukemiseksi. Liitteet talouskoulut.
28886: IV,132. s. 642. - Ks. Kotitalous. n: o 78, V i l h u l a n ym. : Korotetun määrära-
28887: n: o 65, M a 1 k a m ä e n ym.: Määrärahan osoit- han osoittamisesta maatalouskoneiden tutkimus-
28888: tamisesta Etelä-Hämeen emäntäkoulun toiminnan laitosta varten. Liitteet IV,146. s. 656. - Ks.
28889: aloittamiseen. Liitteet IV,133. s. 643. - Ks. Maatalous.
28890: Kotitalous. - n: o 79, Ra u s t e e n ym.: Määrärahan osoitta-
28891: n: o 66, V ä ä n ä s en y m.: Määrärahan osoitta- misesta Keski-Suomen maanviljelysinsinööripiirin
28892: misesta Runnin emäntäkoulua varten. Liitteet vakinaistamisesta aiheutuviin menoihin. Liitteet
28893: IV,134. s. 644. - Ks. Kotitalous. IV,l47. s. 657. - Ks. Maanviljelysinsinöörit.
28894: n: o 67, Kaarnan y m.: Määrärahan osoitta- n: o 80, R a u s t e e n ym.: Määrärahan osoitta-
28895: misesta kaluston hankkimiseksi Lappeen maa- misesta eräiden maataloushallituksen insinööri-
28896: mieskoululle. Liitteet IV,135. s. 645. - Ks. osaston ja sen alaisten virkojen haltijain palk-
28897: Maatalouskoulut. kauksen järjestämiseksi. Liitteet IV,148. s. 658.
28898: n: o 68, H a m a r a n y m.: Määrärahan osoitta- - Ks. Virkamiehet.
28899: misesta Inarin kotitalouskoulun ottamiseksi val- - n:o 81. Seppälän ym.: Määrärahan osoitta-
28900: tion haltuun. Liitteet IV,136. s. 646. - Ks. misesta kahden ylimääräisen amanuenssin palk-
28901: Kotitalous. kaamiseksi muinaistieteelliseen toimikuntaan.
28902: - n:o 69, Väänäsen ym.: Määrärahan osoitta- Liitteet IV,149. s. 659. - Ks. Muinaistieteelli-
28903: misesta Työtehoseuralle kotitalouden rationalisoi- nen toimikunta.
28904: mistyötä varten. Liitteet IV,137. s. 647. - Ks. - n: o 82, Viro 1 a i sen: Määrärahan osoittami-
28905: Kotitalous. sesta metsätieteelliselle tutkimuslaitokselle puun
28906: - n:o 70, Kalliokosken ym.: Määrärahan käyttöä ja metsien hakkuumäärää selvittävää
28907: osoittamisesta Työtehoseura r. y:lle maatalouden tutkimusta varten. Liitteet IV,150. s. 660. -
28908: työnopetuskeskuksen perustamista varten Matkun Ks. Metsätieteellinen tutkimuslaitos.
28909: kartanoon Rajamäellä. Liitteet IV,138. s. 648. n:o 83, Seppälän ym.: Määrärahan osoitta-
28910: - Ks. Maatalouskoulut. misesta yhden professorin palkkaamiseksi metsä-
28911: - n:o 71, Saalastin ym.: Määrärahan osoitta- tieteelliseen tutkimuslaitokseen. Liitteet IV,l51.
28912: misesta kotiteollisuusneuvonta-asemien ammatti- s. 661. - Ks. Metsätieteellinen tutkimuslaitos.
28913: opettajain palkkaamiseen. Liitteet IV,139. s. 649. n: o 84, S e p p ä l ä n ym.: Määrärahan osoitta-
28914: - Ks. Kotiteollisuus. misesta kahden ylimääräisen assistentin palkkaa-
28915: - n: o 72, Saa 1 asti n y m.: Määrärahan osoitta- miseksi maatalouskoelaitokseen. Liitteet IV,152.
28916: misesta kotiteollisuusopiston yhteiskunnallisten s. 662. - Ks. Maatalouskoelaitos.
28917: 6 Raha-asia-aloitteet 1952.
28918:
28919:
28920: - n:o 85, Seppälän ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta asutustarkastajien palkkauksen
28921: misesta yhden osastonjohtajan, kahden nuorem- korottamiseksi Liitteet IV,166. s. 678. - Ks.
28922: man apulaisen ja kahden havainnontarkastajan Virkamiehet.
28923: palkkaamiseksi ilmatieteelliseen keskuslaitokseen. - n:o 99, Järnefeltin ym.: Määrärahan osoit-
28924: Liitteet IV,153. s. 663. - Ks. llmatieteellinen tamisesta asutustarkastajain kanslia-apurahan
28925: keskuslaitos. korottamiseksi. Liitteet IV,l67. s. 679. - Ks.
28926: - n: o 861 S e p p ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta- Virkamiehet.
28927: misesta kahden vanhemman valtiongeodeetin - n: o 100, II ei k u r a n ym.: Määrärahan osoitta-
28928: palkkaamiseksi geodeettiseen laitokseen. Liitteet misesta tie- ja kuivatustöiden suorittamiseen
28929: IV1 154. s. 664. - Ks. Geodeettinen laitos. aikaisemman asutuslainsäädännön ja pika-asu-
28930: - n:o 87, Kosolan ym.: Määrärahan osoitta- tuslain perusteella muodostetuilla tiloilla. Liit-
28931: misesta Lapuanjoen vesistöalueen maanparannus- teet IV,16S. s. 680. - Ks. Asutustoiminta.
28932: tutkimusta varten. Liitteet IV1 155. s. 665. - - n:o 101, Järnefeltin ym.: Määrärahan
28933: Ks. Maanparannustyöt. osoittamisesta suurimpiin asutustarkastajapiirei-
28934: - n: o 88, K ä h ö s e n ym.: Korotetun määrära- hin palkattavien tilapäisten kanslia-apulaisten ja
28935: han osoittamisesta maanhankintalain mukaisiin rakennusmestarien palkkaus- ja matkakustannuk-
28936: siirtokustannuksiin. Liitteet IV1 156. s. 666. - siin. Liitteet IV1169. s. 681. - Ks. Asutustoi-
28937: Ks. Asutustoiminta. minta.
28938: - n:o 89, Ikosen ym.: Korotetun määrärahan - n: o 102, Ra p i on ym.: Korotetun määrärahan
28939: osoittamisesta rajaseututoimintaan. Liitteet osoittamisesta avustuksiksi maaseudun asunto-
28940: IV,157. s. 667. - Ks. Rajaseutu. olojen parantamiseen. Liitteet IV,170. s. 682.
28941: - n: o 90, R a p i o n ym.: Korotetun määrärahan - Ks. Asunto-olot.
28942: osoittamisesta uudis- ja laidunraivauspalkkioita - n:o 103, Sarja 1 a n ym.: Korotetun määrä-
28943: varten. Liitteet IV,15S. s. 669. - Ks. Maa- rahan osoittamisesta avustuksiksi maaseudun
28944: talous. asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,171. s.
28945: - n:o 91, A. Kinnusen ym.: Korotetun mää- 683. - Ks. Asunto-olot.
28946: rärahan osoittamisesta avustuksiksi maatalous- - n:o 104, V. Eskolan ym.: Määrärahan osoit-
28947: koneiden hankkimiseksi pienviljelijäväestölle. tamisesta ylimääräisen toimistoinsinöörin viran
28948: Liitteet IV,159. s. 670. - Ks. Maatalous. perustamiseksi maatalousministeriön asutusasiain-
28949: - n:o 92, Frimanin ym.: Määrärahan osoitta- osastoon. Liitteet IV,l72. s. 684. - Ks. Maa-
28950: misesta tulvan ja hallan pienviljelijöille aiheut- talousministeriö.
28951: tamien vahinkojen korvaamiseksi. Liitteet - n:o 105, Lappi-Seppälän ym.: Korotetun
28952: IV,160. s. 671. - Ks. Maatalous. määrärahan osoittamisesta metsähallinnon met-
28953: - n:o 93, Vennamon: Määrärahan osoittami- sänhoitajien palkkauksen parantamiseksi. Liit-
28954: sesta lähinnä hallojen ja tulvien kasvukautena teet IV,173. s. 685. - Ks. Metsänhoito.
28955: 1952 viljelijöille aiheuttamien vahinkojen kor- - n: o 106, R y h d ä n ym.: Määrärahan osoittami-
28956: vaamiseksi. Liitteet IV1 161. s. 672. - Ks. Maa- sesta Koillis-Suomen metsänhoitolautakunnan pe-
28957: talous. rustamiseksi. Liitteet IV,l74. s. 686. - Ks. Met-
28958: - n: o 94, II a u t a l a n ym.: Määrärahan osoitta- sänhoito.
28959: misesta katovahinkojen korvaamista varten. Liit- - n:o 107, Kytän ym.: Korotetun määrärahan
28960: teet IV,162. s. 673. - Ks. Maatalous. osoittamisesta metsähallinnon viran ja toimen
28961: - n: o 95, V ä ä n ä s en ym.: Korotetun määrära- haltijain palkkojen korottamista varten. Liit-
28962: han osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi vesi- teet IV,175. s. 688. - Ks. Metsänhoito.
28963: ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen maaseu- - n: o 108, P a k k a s en ym.: Korotetun määrä-
28964: dulle. Liitteet IV,163. s. 675. - Ks. Maatalous. rahan osoittamisesta metsäteknikoiden palkkojen
28965: - n: o 96, P r u n n i 1 a n ym. : Korotetun määrä- korottamiseksi. Liitteet IV,l76. s. 689. - Ks.
28966: rahan osoittamisesta avustuksiksi vesijohtolaittei- Virkamiehet.
28967: den rakentamiseeen maaseudulle. Liitteet IV,164. - n:o 109, Lahtelan ym.: Määrärahan osoitta-
28968: s. 676. - Ks. Maatalous. misesta Pohjois-Suomen metsänhoidollisten kysy-
28969: - n:o 97, A. Kinnusen ym.: Korotetun mää- mysten tutkimiseksi. Liitteet IV,l77. s. 691. -
28970: rärahan osoittamisesta väkilannoitteiden hintojen Ks. Metsänhoito.
28971: alentamiseen. Liitteet IV,165. s. 677. - Ks. - n:o 110, Vennamon ym.: Määrärahan osoit-
28972: Maatalous. tamisesta maitotaloustuotannon tukemiseen. Liit-
28973: - n: o 98, I k o s e n ym.: Korotetun määrärahan teet IV,17S. s. 693. - Ks. Maitotalous.
28974: Raha-asia-aloitteet 1952. 7
28975:
28976: - n: o 111, Riihimäen ym.: Korotetun määrä· - n: o 124, T i e k s o - I s a k s s o n i n ym.: Määrä-
28977: rahan osoittamisesta maitotaloustuotannon tuke- rahan osoittamisesta avustuksiksi pakkohuuto-
28978: miseen. Liitteet IV,t 79. s. 694. - Ks. Maito- kaupan alaisiksi joutuneille pientilallisille ja
28979: talous. omakodinhaltijoille. Liitteet IV,t92. s. 710. -
28980: - n: o 112, V ä y r y s e n ym. : Määrärahan osoitta- Ks. Pakkohuutokauppa.
28981: misesta männyn siemenen hankintaa varten Poh- n: o 125, K o i v u s en ym.: Määrärahan osoitta-
28982: jois-Suomen ja Kainuun alueella. Liitteet IV,tso. misesta ennakkokorvausten suorittamiseksi Korpi·
28983: s. 695. - Ks. Metsänhoito. lal!della maata saaneille, korkei=an oikeuden
28984: - n:o 113, Sepin ym.: Määrärahan osoittami- purkupäätösten johdosta kärsimään joutuneille.
28985: sesta maanparannusaineiden ajoihin alle 10 pel- Liitteet IV,t93. s. 711. - Ks. Asutustoiminta.
28986: tohehtaarin omistajille. Liitteet IV,tsl. s. 697. - n: o 126, T u u r n a n ym.: Määrärahan osoitta-
28987: - Ks. Maatalous. misesta väliaikaisen suunnittelutoimiston toimi-
28988: - n: o 114, K o s k i s e n ym.: Korotetun maara- henkilöiden palkkaamiseksi tie- ja vesirakennus-
28989: rahan osoittamisesta kivisten peltojen raivaus- hallitukseen. Liitteet IV,194. s. 712. - Ks. Tie-
28990: palkkioiksi pienviljelijöille. Liitteet IV,182. s. ja vesirakennushallinto.
28991: 698. - Ks. Maatalous. -n:o 127, Kalliokosken ym.: Määrärahan
28992: - n: o 115, P a 1 o v e d e n ym. : Määrärahan osoit- osoittamisesta väliaikaisen suunnittelutoimiston
28993: tamisesta maanparannusavustuksiin eräille maan- toimihenkilöiden palkkaamiseksi tie- ja vesira-
28994: hankintalainsäädännön mukaan maata saaneille. kennushallituksen tieosastoon. Liitteet IV,195.
28995: Liitteet IV,ts3. s. 699. - Ks. Maatalous. s. 713. - Ks. Tie- ja vesirakennushallinto.
28996: n:o 116, Koiviston ym.: Määrärahan osoit- - n:o 128, Nordströmin: Määrärahan osoit-
28997: tamisesta avustuksiksi eräille maanhankintalain- tamisesta tie- ja vesirakennushallinnon insinöö-
28998: säädännön mukaan maata saaneille heinän hank- rien ulkomaisia opintomatkoja varten. Liitteet
28999: kimista varten. Liitteet IV,t84. s. 700. - Ks. IV,t96. s. 714. - Ks. Tie- ja vesirakennushal-
29000: Maatalous. linto.
29001: n:o 117, Riihimäen ym.: Määrärahan osoit- - n:o 129, Karjalaisen ym.: Määrärahan
29002: tamisesta avustuksiksi pienviljelijöille lantaloiden osoittamisesta Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin
29003: rakentamista varten. Liitteet IV,ts5. s. 701. - perustamista varten. Liitteet IV,197. s. 715. Ks.
29004: Ks. Maatalous. Tie- ja vesirakennushallinto.
29005: - n: o 118, S e p i n ym.: Korotetun määrärahan - n:o 130, V. K a a s a 1 a i sen ym.: Määrärahan
29006: osoittamisesta avustuksiksi AIV-rehusäiliöiden osoittamisesta Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin
29007: rakentamista varten pientiloilla. Liitteet IV,186. virkojen vakinaistamista varten. Liitteet IV,t98.
29008: s. 702. - Ks. Maatalous. s. 716. - Ks. Tie- ja vesirakennushallinto.
29009: n: o 119, H ä i k i ö n ym.: Määrärahan osoittami- - n: o 131, H a a p a s a 1 o n ym.: Määrärahan
29010: sesta Pohjois-Pohjanmaan peruakuivatustöiden osoittamisesta Mikkelin tie- ja vesirakennuspiirin
29011: aloittamista varten. Liitteet IV,187. s. 703. - vakinaistamista varten. Liitteet IV,199. s. 717.
29012: Ks. Kuivatustyöt. - Ks. Tie- ja vesirakennushallinto.
29013: - n:o 120, Rosenbergin ym.: Määrärahan - n: o 132, R y h d ä n ym.: Määrärahan osoitta-
29014: osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi ammatti- misesta Kainuun tie- ja vesirakennuspiirin pe-
29015: kalastajille kalastusvälineiden hankkimiseen. Liit- rustamista varten. Liitteet IV,20'0. s. 718. - Ks.
29016: teet IV,188. s. 704. - Ks. Kalastus. Tie- ja vesirakennushallinto.
29017: n:o 121, Rosenbergin ym.: Määrärahan n:o 133, Karvosen ym.: Määrärahan osoitta-
29018: osoittamisesta avustuksiksi luonnonvoimien tai misesta korotetun valtionavun suorittamiseksi
29019: muun sellaisen syyn takia veneensä tai pyydyk- Paiholan sairaalan kuntainliitolle sairaalan ra-
29020: sensä menettäneille ammattikalastajille. Liitteet kennusmenoihin. Liitteet IV,201. s. 719. - Ks.
29021: IV,189. s. 706 ja 707. - Ks. Kalastus. Sairaalat.
29022: - n:o 122, Vennamon ym.: Määrärahan osoit- - n: o 134, H o 11 s t e n i n: Määrärahan osoittami-
29023: tamisesta pienviljelijäperheiden omaan kulutuk- sesta avustukseksi ja lainaksi Kenraali Manner-
29024: seen tulevan syömäviljan hinnan alentamiseksi. heimin lastensuojeluliiton Turunmaan ruotsalai-
29025: Liitteet IV,t9o. s. 708. - Ks. Vilja. selle osastolle terveys- ja sairaanhoitokeskuksen
29026: - n: o 123, J ä r v i s e n ym.: Määrärahan osoitta- rakentamiseksi. Liitteet IV,202. s. 720 ja 721.
29027: misesta voin ja juuston kotimaisen kuluttaja· - Ks. Sairaalat.
29028: hinnan alentamiseksi. Liitteet IV,t91. s. 709. - - n: o 135, P a 1 o v e d e n ym.: Määrärahan osoit-
29029: Ks. Voi. tamisesta Karstulan evankelisen kansanopiston
29030: Raha-asia-aloitteet 1952.
29031:
29032:
29033: opistotalon rakentamiseen. Liitteet IV,203. s. osoittamisesta routivien tieosien korjaamista var-
29034: 722. - Ks. Kansanopistot. ten. Liitteet IV,210. s. 737. - Ks. Maantiet.
29035: n: o 136, V i r o 1 a i s e n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 149, Lindqvistin ym.: Määrärahan
29036: tamisesta rakennusavustukseksi Jaakkiman kris- osoittamisesta Romon-Toritun kylätien kunnos-
29037: tillisen kansanopiston opistorakennusten rakenta- tamiseksi. Liitteet IV,217. s. 738. - Ks. Maan-
29038: mista varten. Liitteet IV,~04. s. 723. - Ks. tiet.
29039: Kansanopistot. n: o 150, T i e k s o - I s a k s s o n i n ym.: Määrä-
29040: - n:o 137, Hamaran ym.: Määrärahan osoitta- rahan osoittamisesta Kynsilän-Inkeen tien talvi-
29041: misesta rakennusavustukseksi ja -lainaksi Hel- kunnossapitoa varten. Liitteet IV,218. s. 739.
29042: singin käsityönopettajaopistolle. Liitteet IV,205. - Ks. Maantiet.
29043: s. 724. - Ks. Käsityö. - n: o 151, T a i n i on ym.: Määrärahan osoitta-
29044: n: o 138, H e i k u r a n ym.: Määrärahan osoitta- misesta Viantien rautatiepysäkin-Simon aseman
29045: misesta avustukseksi ja lainaksi Parkanon yh- välisen vanhan tieosuuden talviaurausta varten.
29046: teiskoulun rakennusten laajentamistöitä varten. Liitteet IV,219. s. 740. - Ks. Maantiet.
29047: Liitteet IV,206. s. 725. - Ks. Oppikoulut. - n: o 152, S e p i n ym.: Korotetun määrärahan
29048: n:o 139, J ä r ne f e l t i n ym.: Määrärahan osoittamisesta kyläteiden avustamiseen. Liitteet
29049: osoittamisesta vakaustoimiston johtajan palk- IV,220. s. 741. - Ks. Maantiet.
29050: kauksen korottamiseksi. Liitteet IV,2o7. s. 726. - n: o 153, N i e m i s e n ym.: Korotetun maarara-
29051: - Ks. Virkamiehet. han osoittamisesta avustuksiksi kunnille maan-
29052: n: o 140, K ä h ö s e n ym.: Määrärahan osoitta- tienoikaisuista aiheutuvien kustannusten korvaa-
29053: misesta opettajain asuntojen rakentamiseksi Pai- miseen. Liitteet IV,221. s. 742. - Ks. Maantiet.
29054: mion maatalouskerhoneuvojaopistolle. Liitteet - n: o 154, M e i n a n d e r i n ym. : Määrärahan
29055: IV,zos. s. 727. - Ks. Maatalouskoulut. osoittamisesta ulkomailla tehtävää matkailupro-
29056: - n:o 141, H o ll s te n i n: Määrärahan osoittami- pagandaa varten. Liitteet IV,222. s. 743. - Ks.
29057: sesta avustukseksi Turunmaan maamieskoulun Matkailu.
29058: kannatusyhdistykselle koulurakennuksen rakenta- - n: o 155, A. S i m o s e n ym.: Korotetun määrä-
29059: miseksi. Liitteet IV,209. s. 728 ja 729. - Ks. rahan osoittamisesta asuntorakennustoiminnan
29060: Maatalouskoulut. tutkimiseksi. Liitteet IV, 223. s. 745. - Ks. Ra-
29061: - n:o 142, Tiekso-Isakssonin ym.: Määrä- kennustoiminta.
29062: rahan osoittamisesta Akkunusjokivarren-Koivun - n:o 156, Korsbäckin ym.: Määrärahan
29063: tien kunnostamiseen. Liitteet IV,21o. s. 730. - osoittamisesta avustukseksi Kristiinankaupungille
29064: Ks. Maantiet. satamaväylän syventämiseksi. Liitteet IV,224. s.
29065: - n:o 143, A. Kinnusen ym.: Määrärahan 746 ja 747. - Ks. Satamat.
29066: osoittamisesta suoalueiden kuivattamiseksi. Liit- - n:o 157, Korsbäckin ym.: Määrärahan
29067: teet IV,211. s. 731. - Ks. Kuivatustyöt. osoittamisesta Kaskisen kaupungin sataman
29068: n: o 144, R i i h i m ä e n ym.: Määrärahan osoit- ruoppaamista varten. Liitteet IV,225, s. 748 ja
29069: tamisesta avustuksiksi pienviljelijöille lasku- ja 749. - Ks. Satamat.
29070: viemäriojien kaivamisesta aiheutuviin kustannuk- n:o 158, Rollstenin ym.: Korotetun määrä-
29071: siin. Liitteet IV,212. s. 732. - Ks. Kuivatus- rahan osoittamisesta laivakulun ·edistämiseen.
29072: työt. Liitteet IV,226. s. 750 ja 751. - Ks. Laiva-
29073: n:o 145, Saaren ym.: Määrärahan osoittami- kulku.
29074: sesta osuusmeijerien uudistuksista ja rakennus- - n: o 159, H o ll s te n i n ym.: Määrärahan osoit-
29075: kustannuksista johtuvien korkomenojen alentami- tamisesta kelirikkaliikenteen ylläpitämiseksi Riit-
29076: seksi. Liitteet IV,213. s. 733. - Ks. Maitotalous. tisen kunnan pääsaarten ja Dragsfjärdin kun-
29077: - n: o 146, V i l h u l a n ym.: Määrärahan osoitta- nassa olevan Taalintehtaan välillä. Liitteet
29078: misesta avustukseksi ylioppilaiden yhdistykselle IV,227. s. 752 ja 753. - Ks. Laivakulku.
29079: agraarikylän rakentamiseksi Viikin koetilalle. - n:o 160, Tainion ym.: Korotetun määrärahan
29080: Liitteet IV,214. s. 734. - Ks. Agraarikylä. osoittamisesta avustukseksi Kemin kaupungille
29081: n:o 147, östensonin ym.: Määrärahan osoit- Ajoksen syväsataman rakentamiseen. Liitteet
29082: tamisesta avustukseksi ja lainaksi uudisraken- IV,22s. s. 754. - Ks. Satamat.
29083: nuksia varten Högvalla seminarium i huslig eko- n:o 161, Teirin ym.: Määrärahan osoittami-
29084: nomi nimiselle opistolle. Liitteet IV,215. s. 735 sesta avustukseksi Kokkolan kaupungille laiturin
29085: ja 736. - Ks. Kotitalous. rakentamiseksi Ykspihlajan satamaan. Liitteet
29086: n:o 148, V. Kaasalaisen ym.: Määrärahan IV,229. s. 756 ja 757. - Ks. Satamat.
29087: Raha-asia-aloitteet 1952. 9
29088:
29089: - n:o 162, Aaltosen ym.: Määrärahan osoitta- seen tutkimuslaitokseen. Liitteet IV,2 41. s. 772.
29090: misesta avustukseksi Paraisten kauppalalle Kirk- - Ks. Teknillinen tutkimuslaitos.
29091: kosalmen syventämistä varten. Liitteet IV,230. n: o 174, L e i v o - L a r s s o n i n: Määrärahan
29092: s. 758. - Ks. Laivakulku. osoittamisesta yleishyödyllisten järjestöjen ja
29093: - n:o 163, J. Wirtasen ym.: Määrärahan laitosten tukemiseen. Liitteet IV,242. s. 773. -
29094: osoittamisesta teknillisten sekä kauppa- ja am- Ks. Yleishyödylliset järjestöt.
29095: mattioppilaitosten koulurakennusavustuksiksi. n:o 175, Stenbergin ym.: Määrärahan osoit-
29096: Liitteet IV,231. s. 759. - Ks. A=attikoulut. tamisesta kansaneläkelain ulkopuolelle jääneiden
29097: n: o 164, ö h m a n i n ym.: Määrärahan osoitta- työkyvyttömien eläkekysymyksen järjestämiseksi.
29098: misesta avustukseksi ja lainaksi Ruotsalaisen Liitteet IV,243. s. 774. - Ks. Eläke.
29099: kauppakorkeakoulun uudisrakennuksen rahoitta- n: o 176, H i i 1 e 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta-
29100: mista varten. Liitteet IV,232. s. 760 ja 761. - misesta valtion lastentarhanopettajaseminaarin
29101: Ks. Korkeakoulut. perustamiseksi Tampereelle. Liitteet IV,244. s.
29102: n: o 165, Le i k o 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- 775. - Ks. Seminaarit.
29103: misesta Suomen Standardisoimisliitolle sen töi- n: o 177, ö h m a n i n: Määrärahan osoittami-
29104: den edistämiseksi. Liitteet IV,233. s. 762. - Ks. sesta avustukseksi Föreningen Gubbhemmet
29105: Standardisoiminen. Helsingfors r. f. nimiselle yhdistykselle ukkoko-
29106: n:o 166, Leikolan ym.: Määrärahan osoitta- din rakentamiseen. Liitteet IV,245. s. 776 ja
29107: misesta keskisuuren ja pienteollisuuden rationa- 777. - Ks. Vanhainkodit.
29108: lisointi- ja neuvontatyön tukemiseksi. Liitteet n:o 178, Riihimäen ym.: Määrärahan osoit-
29109: IV,234. s. 763. - Ks. Rationalisointi. tamisesta korvauksiksi vuoden 1918 kansalais-
29110: - n: o 167, T i e k s o - I s a k s s o n i n ym.: Määrä- sotaan punaisella puolella osallistuneille ja siitä
29111: rahan osoittamisesta jaettavaksi kunnille raken- vahinkoja kärsimään joutuneille. Liitteet
29112: nusalan ammattikurssien järjestämiseksi nuorille IV,246. s. 778. - Ks. Punakaartilaiset.
29113: työttömille. Liitteet IV,235. s. 764. - Ks. Am- - n:o 179, Pesosen ym.: Korotetun määrärahan
29114: mattikasvatus. osoittamisesta Tuberkuloosiliiton toiminnan tu-
29115: - n:o 168, J. vVirtasen: Määrärahan osoittami- kemiseksi. Liitteet IV,247. s. 779. - Ks. Tu-
29116: sesta keskusammattikoulun perustamiseksi suo- berkuloosi.
29117: menkieliselle Etelä-Pohjanmaalle. Liitteet IV,236. - n: o 180, A i t i o n ym.: Määrärahan osoittami-
29118: s. 765. - Ks. Ammattikoulut. sesta avustuksiksi invaliidiavustuksista osatto-
29119: - n:o 169, Torven ym.: Määrärahan osoittami- mikai jääneille tuberkuloosi-invaliideille. Liitteet
29120: sesta avustuksiksi kunnille ja kuntayhtymille IV,248. s. 780. - Ks. Tuberkuloosi.
29121: paikallisten a=attikurssien järjestämiseksi työt- - n: o 181, M y II y m ä en ym.: Määrärahan osoit-
29122: tömyyden tähden ansionsa menettäneille naispuo- tamisesta korvausten maksamiseksi takautuvaati
29123: Iisille työntekijöille. Liitteet IV,237. s. 766. - kansalaissodan punaisille invaliideille. Liitteet
29124: Ks. Ammattikasvatus. IV,249. s. 781. - Ks. Punakaartilaiset.
29125: - n:o 170, Korsbäckin ym.: Määrärahan n: o 182, Kähösen ym.: Määrärahan osoitta-
29126: osoittamisesta kalastajaloistojen parantamiseksi misesta lisäkorvauksen myöntämiseksi eräille so-
29127: ja rakentamiseksi. Liitteet IV,238. e. 768 ja 769. tainvaliideille. Liitteet IV,250. s. 782. - Ks. In-
29128: - Ks. Kalastus. valiidit.
29129: n:o 171, Nuorsaaren ym.: Määrärahan - n: o 183, V. S i m o s e n ym.: Määrärahan osoit-
29130: osoittamisesta Kauppaoppilaitosten Opettajain tamisesta vapaiden lomaleirimatkojen järjestämi-
29131: Yhdistys r. y:lle pohjoismaisen kauppaopettajain seksi valtionrautateillä ja postiautoissa suuriper-
29132: kongressin järjestämistä varten. Liitteet IV,239. heisille vähävaraisille äideille. Liitteet IV,251. s.
29133: s. 770. - Ks. Kauppaopetus. 783. - Ks. Loma.
29134: - n:o 172, Seppälän ym.: Määrärahan osoit- - n:o 184, Wickmanin ym.: Määrärahan osoit-
29135: tamisesta kahden valtiongeologin ja yhden geo- tamisesta Uudenkaarlepyyn kunnassa olevaa
29136: login palkkaamiseksi geologiseen tutkimuslaitok- Juthbackan lomakotia varten. Liitteet IV,252.
29137: seen. Liitteet IV,240. s. 771. - Ks. Geologinen s. 784 ja 785. - Ks. Loma.
29138: tutkimuslaitos. n: o 185, J. Wirtasen ym.: Määrärahan osoit-
29139: - n:o 173, Seppälän ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Mustalaislähetys r. y:lle mustalaislasten
29140: misesta yhden laboratoriojohtajan ja yhden tut- lastenkotia varten. Liitteet IV,253. s. 786. -
29141: kimusinsinöörin palkkaamiseksi valtion teknilli- Ks. Lastenkodit.
29142:
29143: 2
29144: 10 Raha-asia-aloitteet 1952.
29145:
29146:
29147: - n: o 186, J ä r v i s e n ym.: Määrärahan osoitta- avustuksiin. Liitteet IV,267. s. 800. - Ks. Am-
29148: misesta lasten maallesiirron tukemiseen. Liitteet mattikasvatus.
29149: IV,254. s. 787. - Ks. Lapset. n:o 200, Torven ym.: Määrärahan osoittami-
29150: - n:o 187, Järvisen ym.: Korotetun määrära- sesta lastenseimiä ja päiväkoteja varten. Liitteet
29151: han osoittamisesta avustuksiksi lastenkodeille. IV,2os. s. 801. - Ks. Lastenkodit.
29152: Liitteet IV,255. s. 788. - Ks. Lastenkodit. - n:o 201, Öhmanin ym.: Määrärahan osoitta-
29153: - n: o 188, N e d e r s t r ö m - L u n d e n i n ym.: misesta Kaartin kasarmin jälleenrakentamista ja
29154: Määrärahan osoittamisesta vajaa-älyisten lasten sen julkisivun entistämistä varten. Liitteet
29155: kesävirkistystä varten. Liitteet IV,256. s. 789. IV,269. s. 802. - Ks. Kaartin kasarmi.
29156: - Ks. Lapset. - n:o 202, P r u n n i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
29157: - n:o 189, Torven ym.: Määrärahan osoittami- tamisesta avustuksiksi kunnille niiden talvikau-
29158: sesta vähävaraisten perheellisten leskien sairaus- tena suorittamien rakennustöiden lisäkustannus-
29159: avustuksiksi. Liitteet IV,257. s. 790. - Ks. Sai- ten korvaamiseksi. Liitteet IV,270. s. 803. -
29160: rausavustus. Ks. Työttömyys.
29161: - n: o 190, H ei n o s e n ym.: Määrärahan osoitta- n: o 203, F r i m a n i n ym.: Määrärahan osoitta-
29162: misesta vähävaraisten perheellisten sotaleskien misesta Pohjois-Suomen jälleenrakentajien in·
29163: sairausavustuksiin. Liitteet IV,258. s. 791. - deksikorotusten hyvittämiseksi. Liitteet IV,271.
29164: Ks. Sairausavustus. s. 804. - Ks. Korvaus.
29165: - n: o 191, J u n t u s e n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 204, K ui t t i s e n ym.: Määrärahan osoit-
29166: tamisesta eräiden siviiliarpojen ja -leskien ela- tamisesta lisäkorvauksen maksamiseksi 13 päi-
29167: tuksen turvaamiseen. Liitteet IV,259. s. 792. - vänä elokuuta 1942 annetun korvauslain mukaan
29168: Ks. Orvot. korvausta saaneille. Liitteet IV,272. s. 805. -
29169: - n:o 192, Järvisen ym.: Määrärahan osoitta- Ks. Korvaus.
29170: misesta kesävirkistyksen antamiseksi lapsille, n: o 205, R y h d ä n ym.: Määrärahan osoittami-
29171: jotka eivät ole kansakoululapsia. Liitteet IV,2oo. sesta Pohjois-Suomen vähävaraisten jälleenra-
29172: s. 793. - Ks. Lapset. kentajien indeksikorotuksen järjestelyä varten.
29173: - n:o 193, B ran d e r- Wa 11 ini n ym.: Määrä- Liitteet IV,273. s. 807. - Ks. Korvaus.
29174: rahan osoittamisesta kesävirkistyksen järjestämi- - n: o 206, K o i v i s t o n ym.: Määrärahan osoit-
29175: seksi kouluikää nuoremmille lapsille. Liitteet tamisesta päivärahan suorittamiseksi Pohjois-
29176: IV,261. s. 794. - Ks. Lapset. Suomen hävitetyn alueen viran tai toimen haiti-
29177: n: o 194, H a m a r a n ym.: Korotetun maarara- joille. Liitteet IV,274. s. 809. - Ks. Virkamie-
29178: han osoittamisesta kodinhoitajakoulujen valtion- het.
29179: apua varten. Liitteet IV,262. s. 795. - Ks. Ko- n:o 207, Niukkasen ym.: Määrärahan osoit-
29180: dinhoitajat. tamisesta vuoden 1942 korvauslain nojalla kor-
29181: n: o 195, T o r v e n ym.: Korotetun määrärahan vauksia saaneiden lisäkorvausten ensimmäisen
29182: osoittamisesta kansanlastentarhain kannattami- rahassa maksettavan erän suorittamiseen. Liitteet
29183: seen. Liitteet IV,263. s. 796. - Ks. Lastentar- IV,275. s. 810. - Ks. Korvaus.
29184: hat. - n: o 208, J ä r n e f e l t i n ym.: Määrärahan
29185: osoittamisesta stipendeiksi valtion virkamiesten
29186: n:o 196, Salmela-Järvisen ym.: Määrä-
29187: ulkomaisia opintomatkoja varten. Liitteet
29188: rahan osoittamisesta avustukseksi Ensi Kodeille
29189: IV,27G. s. 812. - Ks. Virkamiehet.
29190: perustamiskustannuksiin. Liitteet IV,2G4. s.
29191: - n:o 209, Järnefeltin ym.: Määrärahan
29192: 797. - Ks. Ensi Koti.
29193: osoittamisesta virkamatkoist:>- maksettavien päi-
29194: n:o 197, Kalliokosken ym.: Korotetun värahojen korottamista varten. Liitteet IV,277.
29195: määrärahan osoittamisesta raittiusopetus-, -valis-
29196: s. 813. - Ks. Virkamiehet.
29197: tus- ja -tutkimustyöhön sekä kunnallisen rait- n: o 210, Kai t i 1 a n ym. Määrärahan osoittami-
29198: tiuslautakuntatoiminnan ohjaamiseen. Liitteet sesta valtion viran ja toimen haltijain puku-
29199: IV,265. s. 798. - Ks. Raittiustyö. avustusten korottamiseksi. Liitteet IV,278. s.
29200: - n: o 198, P o h j a 1 a n ym.: Määrärahojen osoit- 814. - Ks. Virkamiehet.
29201: tamisesta eräiden sairaanhoitajain palkkauksen n:o 211, Järnefeltin ym.: Määrärahan
29202: parantamiseksi. Liitteet IV,266. s. 799. - Ks. osoittamisesta valtion viran tai toimen haltijain
29203: Sairaanhoitajat. palkkausluokkiin sijoittelussa havaittujen epä-
29204: n: o 199, J u n t u s e n ym.: Korotetun määrära- kohtien poistamiseksi. Liitteet IV,279. s. 815.
29205: han osoittamisesta vähävaraisten ammattiopinto- - Ks. Virkamiehet.
29206: Raha-asia-aloitteet 1952. 11
29207:
29208: n: o 212, H o n k a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- ten kirjurien palkkauksen järjestämiseksi. Liit-
29209: misesta eräiden valtion virkojen palkkausluokkiin teet IV,291. s. 837. - Ks. Virkamiehet.
29210: sijoittelun tarkistusta varten. Liitteet IV,2so. n: o 224, II a k a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
29211: s. 817. - Ks. Virkamiehet. misesta ylimääräisten kirjurin tointen perustami-
29212: n:o 213, .Järnefeltin ym.: Määrärahan seksi posti- ja lennätinlaitokseen. Liitteet IV,292.
29213: osoittamisesta valtion virkamiesten palkkojen s. 838. - Ks. Virkamiehet.
29214: parantamista varten. Liitteet IV,2s1. s. 821. - - n: o 225, M ui k u n ym.: Määrärahan osoitta-
29215: Ks. Virkamiehet. misesta posti- ja lennätinlaitoksen linjahallin-
29216: - n:o 214, Hakalan ym.: Määrärahan osoitta- nossa palvelevien 2 pl: n postiljoonin virkojen
29217: misesta valtion viran ja toimen haltijain palk- muuttamiseksi 1 pl:n postiljoonin viroiksi. Liit-
29218: kauksen parantamiseksi. Liitteet IV,2s2. s. 823. teet IV,293. s. 839. - Ks. Virkamiehet.
29219: - Ks. Virkamiehet. ~ n: o 226, P o h j a 1 a n ym.: Määrärahojen osoit-
29220: - n: o 215, H a k a l a n ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta eräiden sairaanhoitajain palkkauksen
29221: misesta sellaisten valtion varoista suoritettavien parantamiseksi. Liitteet IV,294. s. 840. - Ks.
29222: palkkioiden ja avustusten korottamiseksi, jotka Sairaanhoitajat.
29223: yleensä on otettu huomioon virkamiesten palk- n: o 227, .T ä r v i s e n ym.: Määrärahan osoitta-
29224: kojen korotuksen yhteydessä. Liitteet IV,283. s. misesta pukuavustuksen maksamiseksi veturital-
29225: 825. - Ks. Virkamiehet. lien henkilökunnalle ja muille vastaaville toimen-
29226: n:o 216, Myllymäen ym.: Korotetun määrä- haltijaryhmille. Liitteet IV,295. s. 841. - Ks.
29227: rahan osoittamisesta maaseudun sähköistäiDisen Rautatiet.
29228: tukemiseksi. Liitteet IV,284. s. 826. - Ks. - n: o 228, K u 1 o v a a r a n ym.: Määrärahan
29229: Sähkö. osoittamisesta valtionrautateiden eräiden tila-
29230: n: o 217, Soinisen ym.: Määrärahan osoitta- päisten tointen muuttamiseksi ylimääräisiksi
29231: misesta maaseudun sähköyhtymille avustuksiksi toimiksi. Liitteet IV,296. s. 842. - Ks. Rauta-
29232: pienviljelijöille peltopinta-alan perusteella mää- tiet.
29233: rättävien tariffiyksiköiden maksujen alentami- - n: o 229, .T ä r v i s e n ym.: Määrärahan osoitta-
29234: seen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Liitteet IV,285. misesta eräiden ylimääräisten tointen perustami-
29235: s. 827. - Ks. Sähkö. seksi valtionrautateille. Liitteet IV,297. s. 844.
29236: - n:o 218, Nordfarsin ym.: Määrärahan - Ks. Rautatiet.
29237: osoittamisesta ammatinvalinnanohjaustoimiston n:o 230, .Järnefeltin ym.: Määrärahan
29238: perustamiseksi kulkulaitosten ja yleisten töiden osoittamisesta eräiden valtionrautateiden viran
29239: ministeriön työvoima-asiain osastoon. Liitteet ja toimen haltijain palkkojen korottamiseksi.
29240: IV,286. s. 828 ja 831. - Ks. Kulkulaitosten ja Liitteet IV,298. s. 846. - Ks. Virkamiehet.
29241: yleisten töiden ministeriö. n:o 231, .T ä r ne f e 1 t i n ym.: Määrärahan
29242: - n: o 219, Kaitilan ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta valtionrautateiden keskushallinnon
29243: misesta työmarkkinatutkimustoimiston perustami- ensi luokan tarkkaajien y. p. palkkauksen korot-
29244: seksi kulkulaitosten ja yleisten töiden minis- tamiseksi. Liitteet IV,299. s. 849. - Ks. Virka-
29245: teriöön. Liitteet IV,287. s. 832. - Ks. Kulku- miehet.
29246: laitosten ja yleil!ten töiden ministeriö. - n: o 232, A h o s e n ym.: Määrärahan osoittami-
29247: sesta rautatieylikäytäväsillan rakentamiseksi Vaa-
29248: - n: o 220, K a r v o s en ym.: Korotetun määrä-
29249: jakosken taajaväkisen yhdyskunnan alueelle. Liit-
29250: rahan osoittamisesta metsätyöväen viihdytystoi-
29251: teet IV,3o·o. s. 850. - Ks. Sillat.
29252: mintaa varten. Liitteet IV,2ss. s. 833. - Ks.
29253: n: o 233, M a n n i s e n ym.: Määrärahan osoitta-
29254: Metsätyöväki.
29255: misesta Joutsenlahden ylikulkusillan pengerrys-
29256: n:o 221, Karvosen ym.: Korotetun määrä- töitä varten. Liitteet IV,3t01. s. 851. - Ks.
29257: rahan osoittamisesta ylimääräisten apulaismet- Sillat.
29258: sänhoitajien palkkojen korottamista varten. Liit- n: o 234, P u u m a 1 a i s e n ym.: Määrärahan
29259: teet IV,289. s. 834. - Ks. Virkamiehet. osoittamisesta maantieylikäytäväsillan rakenta-
29260: - n: o 222, M u i k u n ym.: Korotetun määrärahan miseksi Lievestuoreen asemalle. Liitteet IV,302.
29261: osoittamisesta virkapukujen hankkimiseksi posti- s. 852. - Ks. Sillat.
29262: ja lennätinlaitoksen henkilökunnalle. Liitteet n: o 235, Koivusen ym.: Määrärahan osoitta-
29263: IV,200. s. 836. - Ks. Virkamiehet. misesta rautatien alikäytävän rakentamiseksi
29264: - n:o 223, Raunion ym.: Määrärahan osoitta- Alavuden asemalle. Liitteet IV,3o3. s. 853. -
29265: misesta posti- ja lennätinlaitoksen peruspatkkais- Ks. Rautatiet.
29266: 12 Raha-asia-aloitteet 1952.
29267:
29268:
29269: n: o 236, H ä p p ö 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 249, 'l' u r k a n ym.: Korotetun määrärahan
29270: misesta ylimenosillan rakentamiseksi Hämeen- osoittamisesta posti- ja lennätinlaitokselle toimi-
29271: linnan asemalle. Liitteet IV,so4. s. 854. - Ks. talojen ja henkilökunnan asuntojen rakentamista
29272: Sillat. varten. Liitteet IV,317. s. 867. - Ks. Postilai-
29273: n:o 237, Lindqvistin ym.: Määrärahan tos.
29274: osoittamisesta ylikulkusillan rakentamiseksi Hä- n: o 250, P a 1 o veden ym.: Korotetun määrä-
29275: meenlinnan aseman ratapihan yli. Liitteet rahan osoittamisesta posti- ja lennätinlaitoksen
29276: IV,so5. s. 855. - Ks. Sillat. autokannan uusimiseen. Liitteet IV,318. s. 868.
29277: n: o 238, Suomisen ym.: Määrärahan osoitta- - Ks. Postilaitos.
29278: misesta rautatieylikulkusillan rakentamiseksi Hy- - n: o 251, K o i v i s t o n ym.: Määrärahan osoit-
29279: vinkään kauppalaan Siltakadun tasoylikäytävän tamisesta puhelinyhteyksien rakentamiseksi Sal-
29280: kohdalle. Liitteet IV,so6, s. 856. - Ks. Sillat. lan kunnan uusille asutusalueille. Liitteet IV,319.
29281: - n: o 239, Myllymäen ym.: Määrärahan osoit- s. 869. - Ks. Puhelin.
29282: tamisesta Ruutanan rautatiepysäkillä suoritetta- n:o 252, Lappi-Seppälän ym.: Määrära-
29283: via järjestelyjä varten. Liitteet IV,so7. s. 857. han osoittamisesta metsähallinnon aluehallinnon
29284: - Ks. Rautatiet. virka-asuntojen jälleenrakentamista varten. Liit-
29285: - n: o 240, Mustosen ym.: Määrärahan osoitta- teet IV,szo. s. 870. - Ks. Metsänhoito.
29286: misesta Maaselän-Kuhmon rautatien rakennus- - n: o 253, T a r k k a s e n ym.: Määrärahan osoit-
29287: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,sos. s. 858. tamisesta Ihnajoen työlaitoksen karjatalousra-
29288: - Ks. Rautatiet. kennusten rakentamista varten. Liitteet IV,321.
29289: n: o 241, H i e t a s e n :ym.: Määrärahan osoitta- s. 871. - Ks. Työlaitokset.
29290: misesta Siilinjärven-Juankosken rautatien ra- n: o 254, S a a 1 a s t i n ym.: Määrärahan osoit-
29291: kentamiseen. Liitteet IV,3!09. s. 859. - Ks. tamisesta Pohjois-Pohjanmaan kasvinviljelyskoe-
29292: Rautatiet. aseman asuinrakennuksen rakentamista varten.
29293: - n: o 242, Palo v e d en ym.: Määrärahan osoit- Liitteet IV,322. s. 873. - Ks. Koeasemat.
29294: tamisesta Suolahden-Haapajärven rautatien ra- n: o 255, K a n n i s t o n ym.: Määrärahan osoit-
29295: kentamiseen. Li.itteet IV,310. s. 860. - Ks. Rau- tamisesta Taivalkosken massatehtaan suunnittelu-
29296: tatiet. ja rakennustöitä varten. Liitteet IV,323. s. 874.
29297: - n: o 243, Kanniston ym.: Määrärahan osoit- - Ks. Taivalkosken massatehdas.
29298: tamisesta rautatien rakentamiseksi Oulun seu- - n: o 256, M u r r on ym.: Määrärahan osoittami-
29299: dulta Kuusamoon. Liitteet IV,sll. s. 861. - sesta teollisuuslaitoksen perustamiseksi Iin kun-
29300: Ks. Rautatiet. taan. Liitteet IV,324. s. 875. - Ks. Teollisuus-
29301: n: o 244, K o i v u s e n ym.: Määrärahan osoitta- laitokset.
29302: misesta Suolahden-Haapajärven radan rakenta- n: o 257, Rantamaan ym.: Korotetun määrä·
29303: miseksi. Liitteet IV,312. s. 862. - Ks. Rauta- rahan osoittamisesta puhelinverkon laajentami-
29304: tiet. seen ja parantamiseen. Liitteet IV,325. s. 876.
29305: - Ks. Puhelin.
29306: n: o 245, A l a n g o n ym.: Määrärahan osoitta-
29307: n: o 258, V ä i s ä s e n ym.: Korotetun määrära-
29308: misesta rautatieläisten asuntotalon rakentami-
29309: han osoittamisesta puhelinverkon laajentamiseen
29310: seksi Tampereelle. Liitteet IV,313. s. 863. - Ks.
29311: ja parantamiseen. Liitteet IV,326. s. 878. -
29312: Rautatiet.
29313: Ks. Puhelin.
29314: n: o 246, H a k k i 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
29315: - n: o 259, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
29316: misesta Tampereen uuden postitalon rakennustöi-
29317: misesta Lapin läänin ja muiden syrjäseutujen
29318: den aloittamista varten. Liitteet IV,314. s. 864.
29319: puhelinlinjojen rakentamista varten posti- ja
29320: - Ks. Postilaitos.
29321: lennätinhallitukselle. Liitteet IV,327. s. 879. -
29322: - n:o 247, Niemisen ym. Määrärahan osoitta- Ks. Puhelin.
29323: misesta valtionrautateiden Pieksämäen vaununkor- - n: o 260, Nordströmin: Määrärahan osoitta-
29324: jauspajan laajentamista ja koneiston uusimista . misesta Ahvenanmaan-Norrtäljen puhelinkaape-
29325: varten. Liitteet IV,315. s. 865. - Ks. Rauta- lin siirtämiseksi Vaasan-Uumajan linjalle. Liit-
29326: tiet. teet IV,szs. s. 880 ja 881. - Ks. Puhelin.
29327: n: o 248, K a r j a 1 a i s e n ym.: Määrärahan - n: o 261, M a n n i s en ym.: Määrärahan osoitta-
29328: osoittamisesta Kajaanin postitalon yhteyteen ra- misesta uittokanavan rakentamiseksi Varkauden
29329: kennettavaa henkilökunnan asuinrakennusta var- kauppalassa olevan Taipaleen laivakanavan vie-
29330: ten. Liitteet IV,316. s. 866. - Ks. Postilaitos. relle. Liitteet IV,329. s. 882. - Ks. Kanavat.
29331: Raha-asia-aloitteet 1952. 13
29332:
29333: n: o 262, K y t ä n ym.: Korotetun määrärahan rakentamista varten. Liitteet IV,342. s. 900. -
29334: osoittamisesta !ainoiksi metsänparannustöihin. Ks. Kotitalous.
29335: Liitteet IV,sso. s. 883. - Ks. Metsänhoito. n:o 275, N. Kaasalaisen ym.: Määrärahan
29336: n: o 263, Nyk ä s e n ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta Paimion maatalouskerhoneuvoja-
29337: misesta !ainoiksi ja avustuksiksi kivisten pelto- opistolle talousrakennuksen rakentamista varten.
29338: jen raivaamiseksi. Liitteet IV,33L s. 885. - Liitteet IV,343. s. 901. - Ks. Maatalouskoulut.
29339: Ks. Maatalous. n: o 276, S a a r i a h o n ;ym.: Määrärahan osoit-
29340: n: o 264, R a p i o n ym.: Korotetun määrärahan tamisesta rakennuslainaksi Kymenlaakson maa-
29341: osoittamisesta rakennuslainoiksi maaseudun mieskoulun kannatusyhdistykselle sanotun koulun
29342: asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,332. s. rakennussuunnitelman toteuttamiseksi Anjalan
29343: 886. - Ks. Asunnot. kartanossa. Liitteet IV,344. s. 902. - Ks. Maa-
29344: n:o 265, Vennamon ym.: Korotetun määrä- talouskoulut.
29345: rahan osoittamisesta rakennuslainoiksi maaseu- - n: o 277, K u 11 b e r gin ym.: Määrärahan osoit-
29346: dun asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,333. tamisesta rakennuslainaksi oppilasasuntolan ra-
29347: s. 887. - Ks. Asunnot. kentamiseksi Västankvarnin maanviljelys- ja
29348: - n: o 266, H i e t a s en ym.: Määrärahan osoitta- maamieskouluille. Liitteet IV,345. s. 903 ja 904.
29349: misesta a vustuksiksi ja !ainoiksi asuntojen ra- - Ks. Maatalouskoulut.
29350: kentamiseen, korjaamiseen ja laajentamiseen - n: o 278, H e i k k i 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
29351: maaseudulla. Liitteet IV,334. s. 888. - Ks. tamisesta avustukseksi ja lainaksi Pohjois-Hä-
29352: Asunnot. meen maamiesopiston rakennustöiden aloittamista
29353: - n: o 267, Vennamon ym.: Määrärahan osoit- varten. Liitteet IV,346. s. 905. - Ks. Maatalous-
29354: tamisesta meijerien rakentamiseksi ja laajenta- koulut.
29355: miseksi Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karja- n:o 279, Jussilan ym.: Määrärahan osoitta-
29356: lan alueilla. Liitteet IV,335. s. 889. - Ks. Mai- misesta rakennuslainaksi Vakka-Suomen maa-
29357: totalous. mieskoulun kannatusyhdistykselle. Liitteet IV,347.
29358: n: o 268, V ä y r y s e n ym.: Määrärahan osoitta- s. 907. - Ks. Maatalouskoulut.
29359: misesta korottomaksi rakennuslainaksi Suomen - n:o 280, Salmela-Järvisen ym.: Määrä-
29360: Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien Liitto rahan osoittamisesta !ainoiksi Ensi Kotien ra-
29361: r. y:lle. Liitteet IV,336. s. 890. - Ks. Invalii- kennuskustannuksiin. Liitteet IV,34s. s. 908. -
29362: dit. Ks. Ensi Koti.
29363: n: o 269, H o 11 s t enin ym.: Määrärahan osoit- n:o 281, Pohja 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
29364: tamisesta lainaksi Iniön kunnalle saaristolaivan misesta korottamaksi lainaksi Porin Diakonissa-
29365: rakentamiseksi Turun pohjoissaaristoa varten. laitokselle. Liitteet IV,349. s. 909. - Ks. Sai-
29366: Liitteet IV,337. s. 891 ja 892. - Ks. Laiva- raalat.
29367: kulku. - n: o 282, Pesosen ym.: Määrärahan osoitta-
29368: n: o 270, K y t ä n ym.: Määrärahan osoittami- misesta avustuslainaksi Tuberkuloosiliitolle Kar-
29369: sesta !ainoiksi pienille teollisuuslaitoksille ja kä- kun toipilasopiston valmennustyöpajan rakenta-
29370: siteollisuutta harjoittaville yrityksille. Liitteet miseksi. Liitteet IV,350. s. 910. - Ks. Sairaalat.
29371: IV,ass. s. 893. - Ks. Teollisuuslaitokset. n:o 283, K a 11 i o kosken ym.: Määrärahan
29372: - n:o 271, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta lainan myöntämiseksi Syöpäsää-
29373: misesta avustukseksi ja lainaksi Paliskuntain tiölle Helsinkiin rakennettavan syöpäpotilaiden
29374: Jäädyttämö Oy: lle jäädyttämön rakentamiseksi apusairaalan lisärakennustöitä varten. Liitteet
29375: Rovaniemelle. Liitteet IV,339. s. 894. - Ks. IV,351. s. 911. - Ks. Sairaalat.
29376: Jäädyttämöt.
29377: n: o 284, Niemen ym.: Määrärahan osoittami-
29378: - n: o 272, K u u s i s en ym.: Korotetun määrära-
29379: sesta lainaksi Satalinnan Säätiölle opiskelija-
29380: han osoittamisesta asutuskeskusten asuntoraken-
29381: asuntolaa varten. Liitteet IV,352. s. 913. -
29382: nustoiminnan tukemiseen. Liitteet IV,34!0. s. 896.
29383: Ks. Yliopisto.
29384: - Ks. Asunnot.
29385: - n: o 273, W i c km a n i n ym.: Määrärahan osoit- - n: o 285, K o i v i s t o n ym.: Määrärahan osoit-
29386: tamisesta rakennuslainaksi Teerijärven mieskoti- tamisesta rakennuslainaksi Saamien Kansanopisto
29387: teollisuuskoululle. Liitteet IV,341. s. 898 ja 899. r. y:lle kansanopiston rakentamiseksi Inariin.
29388: - Ks. Kotiteollisuus. Liitteet IV,353. s. 914. - Ks. Kansanopistot.
29389: - n:o 274, Malkamäen ym.: Määrärahan osoit- n: o 286, V i r k i n ym.: Määrärahan osoittami-
29390: tamisesta lainaksi Etelä-Hämeen emäntäkoulun sesta avustuslainaksi Kanneljärven kansanopiston
29391: 14 Raha-asia-aloitteet 1952.
29392:
29393:
29394: jälleenrakentamista varten. Liitteet IV,354. s. - n: o 299, B r a n d e r - W a II i n i n ym.: Määrä·
29395: 915. - Ks. Kansanopistot. rahan osoittamisesta vanhusten asuntojen kor-
29396: - n:o 287, Pakkasen ym.: Määrärahan osoitta- jauslainoiksi. Liitteet IV,3G7. s. 929. - Ks. Ra-
29397: misesta rakennuslainaksi Oriveden opistolle. Liit- kennustoiminta.
29398: teet IV,355. s. 917. - Ks. Kansanopistot. - n:o 300, Kulovaaran ym.: Määrärahan
29399: n: o 288, H a k a 1 a n: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta lainan myöntämiseksi Invaliidisää-
29400: rakennuslainaksi Helsingin kristilliselle kansan- tiölle kuuromykkäin maatalouskoulun oppilas-
29401: opistolle. Liitteet IV,356. s. 918. - Ks. Kansan- asuntolan ja opettajain asuntorakennuksen ra-
29402: opistot. kentamiseen. Liitteet IV,368. s. 930. - Ks.
29403: - n:o 289, E. Nurmisen ym.: Määrärahan Maatalouskoulut.
29404: osoittamisesta lainaksi Helsingin kotitalousopet- - n: o 301, V en n a m o n ym.: Määrärahan osoit-
29405: tajaopiston koulurakennusta varten. Liitteet tamisesta halpakorkoisen perusluoton järjestämi-
29406: IV,357. s. 919. - Ks. Kotitalous. seksi lähinnä teollista pientuotantoa varten.
29407: n:o 290, Saariahon ym.: Määrärahan osoit- Liitteet IV,369. s. 931. - Ks. Pienteollisuus.
29408: tamisesta rakennuslainaksi Kymin yhteiskoulun - n: o 302, R y t i n g i n ym.: Määrärahan osoitta-
29409: kannatusyhdistykselle sanotun koulun lisäraken- misesta sähköistämislainoiksi Pohjois-Suomen hä-
29410: nusta varten. Liitteet IV,358. s. 920. - Ks. vitettyyn alueeseen kuuluvien kuntien asukkaille.
29411: Oppikoulut. Liitteet IV,37•0. s. 932. - Ks. Sähkö.
29412: n: o 291, H ei k k i 1 ä n ym.: Määrärahan osoit- n: o 303, Anti l a n ym.: Määrärahan osoittami-
29413: tamisesta lainaksi Oriveden yhteiskoulun koulu- sesta !ainoiksi perunajauhotehtaille perunan os-
29414: talon laajentamista varten. Liitteet IV,s59. s. toa varten. Liitteet IV,371. s. 933. - Ks. Pe-
29415: 921. - Ks. Oppikoulut. runa.
29416: - n: o 292, K o k k o 1 a n ym.: Määrärahan osoit- n: o 304, A. S i m o s e n ym.: Korotetun määrä-
29417: tamisesta lainan myöntämiseksi teknillisen kor- rahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyödyllistä
29418: keakoulun ylioppilaskunnalle Teekkarikylän ra- asunnontuotantoa varten. Liitteet IV,372. s. 934.
29419: hoittamista varten. Liitteet IV,360. s. 922. - - Ks. Rakennustoiminta.
29420: Ks. Teknillinen korkeakoulu. - n:o 305, Tikkaojan ym.: Korotetun määrä-
29421: n: o 293, J ä r v i s e n ym.: Korotetun määrära- rahan osoittamisesta !ainoiksi vesi- ja viemäri-
29422: han osoittamisesta lai~oiksi rautatieläisille oma- johtolaitteiden rakentamiseen maaseudulla. Liit-
29423: kotitoimintaa varten. Liitteet IV,361. s. 923. - teet IV,373. s. 935. - Ks. Vesijohdot.
29424: Ks. Rakennustoiminta. - n:o 306, Haka 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
29425: - n:o 294, Järvis,en ym.: Määrärahan osoitta- misesta avustuslainaksi Laiva Oy Matkailulle
29426: misesta rakennuslainoiksi rautatielaitoksen hen- vesibussin i1ankkimiseksi sisävesiliikenteeseen.
29427: kilökunnan yhtymille asunto-osake- ja rivitalojen Liitteet IV,374. s. 936. - Ks. Matkailu.
29428: rakentamista varten. Liitteet IV,362. s. 924. - - n: o 307, Aitio n ym.: Korotetun määrärahan
29429: Ks. Rakennustoiminta. osoittamisesta eräiden toissijaisten maansaajien
29430: maanhankintalain mukaista Iainoitusta varten.
29431: - n:o 295, Brander-Wallinin ym.: Määrä-
29432: Liitteet IV,375. s. 937. - Ks. Asutustoiminta.
29433: rahan osoittamisesta !ainoiksi kunnille kunnalli!l-
29434: - n: o 308, V e n n a m o n ym.: Korotetun määrä-
29435: kotien rakentamista ja korjaamista varten. Liit-
29436: rahan osoittamisesta siirtona asutusrahastoon.
29437: teet IV,363. s. 925. - Ks. Rakennustoiminta.
29438: Liitteet IV,376. s. 938. - Ks. Asutustoiminta.
29439: - n: o 296, M y 11 y m ä e n ym. : Määrärahan osoit- - n:o 309, Niukkasen ym.: Määrärahan osoit-
29440: tamisesta sähköistämislainoiksi pienviljelijöille tamisesta Etelä-Saimaan keskussairaalan perua-
29441: sekä maaseudun omakotien ja pienasuntojen
29442: hankintoja varten. Liitteet IV,377. s. 939. -
29443: omistajille. Liitteet IV,s64. s. 926. - Ks. Sähkö. Ks. Sairaalat.
29444: - n:o 297, Vennamon ym.: Määrärahan osoit- - n:o 310, Hautalan ym.: Korotetun määrä-
29445: tamisesta halpakorkoisiksi sähköistämislainoiksi rahan osoittamisesta koneiden hankkimiseksi
29446: lähinnä vähävaraisille pientilallisille. Liitteet maanparannustöitä varten. Liitteet IV,378. s.
29447: IV,s65. s. 927. - Ks. Sähkö. 940. - Ks. Maatalous.
29448: n: o 298, T e n h i ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 311, K o s o 1 a n ym.: Korotetun määrärahan
29449: tamisesta kuoletuslainaksi Hämeenlinnan Sisälä- osoittamisesta kuivatustöissä käytettävien konei-
29450: hetys r. y:n vanhainkodin laajennustöistä johtu- den hankintaa varten. Liitteet IV,379. s. 941. -
29451: vien lainojen maksamiseksi. Liitteet IV,366. !1. Ks. Maatalous.
29452: 928. - Ks. Rakennustoiminta. n: o 312, ö s t e r h o 1 m i n ym.: Määrärahan
29453: Raha-asia-aloitteet 1952. 15
29454:
29455: osoittamisesta kalastajaloistojen ylläpitämiseksi - n:o 327, N. Nurmisen ym.: Måärärahan
29456: ja rakentamiseksi. Liitteet IV,ss:o. s. 942 ja osoittamisesta Kokkolan yhteislyseon kouluta-
29457: 943. - Ks. Kalastus. lon rakentamista varten. Liitteet IV,395. s. 960.
29458: - n:o 313, Kulovaaran ym.: Määrärahan - Ks. Oppikoulut.
29459: osoittamisesta Turun Keskussairaalan laajenta- - n: o 328, Torven ym.: Määrärahan osoittami·
29460: miseen. Liitteet IV,3sl. s. 944. - Ks. Sairaalat. sesta avustukseksi Oulun kaupungissa olevan
29461: - n:o 314, Karvikon ym.: Måärärahan osoitta· Tuiran keskikoulun rakennushankkeen toteutta·
29462: misesta Turun keskussairaalan laajentamiseen. miseksi. Liitteet IV,396. s. 961. - Ks. Oppikou·
29463: Liitteet IV,ss2. s. 945. - Ks. Sairaalat. lut.
29464: - n: o 315, H i et a s e n ym.: Määrärahan osoitta· - n:o 329, österholmin ym.: Määrärahan
29465: misesta Kuopion keskussairaalan rakentamiseen. osoittamisesta Helsingin toisen ruotsalaisen ly·
29466: Liitteet IV,383. s. 946. - Ks. Sairaalat. seon uudisrakennustyön aloittamiseksi. Liitteet
29467: - n:o 316, Heljaksen ym.: Määrärahan osoit· IV,397. s. 962 ja 964. - Ks. Oppikoulut.
29468: tamisesta Kuopion keskussairaalan suunnittelua - n: o 330, L a m p i s en ym.: Määrärahan osoitta·
29469: varten. Liitteet IV,384. s. 947. - Ks. Sairaalat. misesta valtion mieskotiteollisuuskoulun uudisra-
29470: - n:o 317, Nederström-Lundenin ym.: kennusta varten. Liitteet IV,398. s. 966. - Ks.
29471: Määrärahan osoittamisesta kätilöopiston raken· Kotiteollisuus.
29472: tamista varten. Liitteet IV,385. s. 948. - Ks. - n: o 331, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta·
29473: Sairaalat. misesta Kemijärven emäntäkoulun kouluraken·
29474: - n:o 318, Torven ym.: Määrärahan osoittami· nusten rakentamista varten. Liitteet IV,399. s.
29475: sesta Rauman seudun keskussairaalan rakentami· 968. - Ks. Kotitalous.
29476: seen. Liitteet IV,386. s. 949. - Ks. Sairaalat. - n:o 332, W i c km a n i n ym.: Määrärahan osoit-
29477: - n: o 319, S u o m i s e n ym.: Määrärahan osoitta· tamisesta Kruunupyyn pienviljelijäkoulun raken·
29478: misesta poliisiasema- ja käräjätalon rakentami· nustöihin. Liitteet IV,40tO. s. 969 ja 971. -
29479: seksi Keravalle. Liitteet IV,387. s. 950. - Ks. Ks. Maatalouskoulut.
29480: Virastot. - n: o 333, H e i k u r a n ym.: Määrärahan osoit·
29481: - n:o 320, Myllymäen ym.: Määrärahan osoit· tamisesta Siikaisten pienviljelijäkoulua varten.
29482: tamisesta valtion virastotalon rakentamiseksi No- Liitteet IV,401. s. 973. - Ks. Maatalouskoulut.
29483: kian kauppalan alueelle. Liitteet IV,388. s. 951. - n: o 334, R a u n i o n ym. : Määrärahan osoitta-
29484: - Ks. Virastot. misesta Lepaan puutarhaopiston oppilasasunto·
29485: - n: o 321, Koiviston ym.: Määrärahan osoit- lan rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet
29486: tamisesta Lapin rajavartioston Rovaniemen ka· IV,4 02. s. 974. - Ks. Maatalouskoulut.
29487: 1
29488:
29489:
29490:
29491:
29492: sarmialueen jälleenrakennustyötä varten. Liitteet - n:o 335, österholmin ym.: Määrärahan
29493: IV,389. s. 952. - Ks. Puolustuslaitos. osoittamisesta tontin ostamiseksi Tammisaaressa
29494: - n:o 322, Pasasen ym.: Määrärahan osoittami· olevalle valtion metsäkoululle. Liitteet IV,4'03.
29495: sesta Tuukkalan aliupseerikoulun oppilas- ja s. 976 ja 978. - Ks. Metsänhoito.
29496: kantahenkilökunnan rakennusten rakentamiseen. - n:o 336, Väänäsen ym.: Määrärahan osoit-
29497: Liitteet IV,39,o. s. 954. - Ks. Puolustuslaitos.
29498: tamisesta lisärakennuksen rakentamiseksi Suo·
29499: - n: o 323, H y k k ä ä l ä n ym.: Määrärahan osoit· nenjoen emäntäkoululle.. Liitteet IV,404. s. 980.
29500: tamisesta Kouvolan lyseon uuden koulutalon pii·
29501: - Ks. Kotitalous.
29502: rustusten valmistamista varten. Liitteet IV,391.
29503: - n:o 337, Luostarisen ym.: Määrärahan
29504: s. 955. - Ks. Oppikoulut.
29505: osoittamisesta Heinäveden metsäkoulun perusta·
29506: - n: o 324, H a u t a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
29507: misen suunnittelutoimenpiteitä varten. Liitteet
29508: misesta Kokkolan yhteislyseon koulutalon ra-
29509: IV,405. s. 981. - Ks. Metsänhoito.
29510: kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,392. s.
29511: 956. - Ks. Oppikoulut. - n:o 338, V. K a a s a 1 a i sen ym.: Määrärahan
29512: - n: o 325, R a u s t e e n ym.: Määrärahan osoit· osoittamisesta Mikkelin tie· ja vesirakennuspii·
29513: tamisesta piirustusten hankkimiseksi Nurmeksen rin virasto- ja asuntotalon rakentamiseksi. Liit-
29514: yhteislyseon laajentamista varten. Liitteet teet IV,4'06. s. 982. - Ks. Tie· ja vesirakennus·
29515: IV,393. s. 957. - Ks. Oppikoulut. hallinto.
29516: - n:o 326, Koiviston ym.: Määrärahan osoit- - n:o 339, Väyrysen ym.: Määrärahan osoitta·
29517: tamisesta Oulun yhteislyseon laajentamistöitä misesta Lapin keskusammattikoulun rakennus·
29518: varten. Liitteet IV,394. s. 959. - Ks. Oppi· töitä varten. Liitteet IV,4,07. s. 983. - Ks. Am·
29519: koulut. mattikoulut.
29520: 16 Raha-asia-aloitteet 1952.
29521:
29522:
29523: -- n:o 340, Puumalaisen ym.: Korotetun osoittamisesta Pyhäjoen kunnassa olevan Limin-
29524: määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen keskus- kajärven vedenpinnan alentamiseksi. Liitteet
29525: ammattikoulun rakennustöiden suorittamiseen. IV,421. s. 1001. - Ks. Kuivatustyöt.
29526: Liitteet IV,408. s. 984. - Ks. A=attikoulut. n:o 354, A. Kinnusen ym.: Määrärahan
29527: - n: o 341, T i k k a o j a n ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta Piipsannevan kuivatustöitä varten.
29528: tamisesta rakennuspiirustusten aikaansaamiseksi Liitteet IV,422. s. 1002. - Ks. Kuivatustyöt.
29529: Etelä-Pohjanmaan suomenkielistä keskusa=atti- - n: o 355, T a i n i o n ym.: Määrärahan osoitta-
29530: koulua varten. Liitteet IV,4109. s. 985. - Ks. misesta Alatornion kunnassa sijaitsevan Raumo-
29531: Ammattikoulut. järven kuivatustöiden aloittamiseksi. Liitteet
29532: - n:o 342, Henrikssonin ym.: Määrärahan IV,423. s. 1003. - Ks. Kuivatustyöt.
29533: osoittamisesta Vaasan ruotsinkielisen keskusam- - n: o 356, K u 1 o v a a r a n ym.: Määrärahan
29534: mattikoulun rakennustöiden aloittamiseksi. Liit- osoittamisesta Kärsämäen-Paattisten maantien
29535: teet IV,uo. s. 986. - Ks. Ammattikoulut. rakentamiseen. Liitteet IV,424. s. 1004. - Ks.
29536: n:o 343, Nordströmin ym.: Määrärahan Maantiet.
29537: osoittamisesta Vaasan ruotsinkielisen keskusam- - n:o 357, Lappi-Seppälän ym.: Määrärahan
29538: mattikoulun rakennustöiden aloittamiseksi. Liit- osoittamisesta maanteiden kestopäällystystä var-
29539: teet IV,411. s. 987 ja 989. - Ks. Ammatti- ten. Liitteet IV,425. s. 1005. - Ks. Maantiet.
29540: koulut. - n: o 358, H e i k k i 1 ä n ym.: Määrärahan osoit-
29541: :n: o 344, Te n h i ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoit- tamisesta maantien rakentamiseksi Kangasalan
29542: tamisesta Etelä-Hämeen keskusammattikoulun Huutijärveltä Sahalahden kautta Kuhmalahdelle.
29543: rakennustöitä varten. Liitteet IV,412. s. 991. - Liitteet IV,426. s. 1006. - Ks. Maantiet.
29544: Ks. Ammattikoulut. - n: o 359, A i t t o n i e m e n ym.: Määrärahan
29545: - n: o 345, T u u r n a n ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta Helsingin -Tampereen -Vaasan
29546: misesta valtion ammattikoulukodin rakentami- valtatien kunnostamiseksi Lapionevalla. Liitteet
29547: seen. Liitteet IV,413. s. 992. - Ks. Ammatti- IV,427. s. 1007. - Ks. Maantiet.
29548: koulut. n:o 360, N. Kaasalaisen ym.: Määrärahan
29549: - n: o 346, H a k a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- osoittamisesta Lauttakylän-Euran tieosan ra-
29550: misesta Tampereen teknillisen oppilaitoksen kentamiseen. Liitteet IV,428. s. 1008. - Ks.
29551: uudisrakennuksen aloittamiseksi. Liitteet IV,414. Maantiet.
29552: s. 993. - Ks. Teknilliset oppilaitokset. - n:o 361, V. K a a s a 1 a i sen ym.: Määrärahan
29553: - n:o 347, Kulovaaran ym.: Määrärahan osoittamisesta työttömyystöinä tehtyjen tietöiden
29554: osoittamisesta Turun uuden lentokentän saatta- viimeistelyyn. Liitteet IV,429. s. 1009. - Ks.
29555: miseksi liikennekuntoon. Liitteet IV,415. s. 994. Maantiet.
29556: - Ks. Lentoliikenne. - n: o 362, K u j a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
29557: n: o 348, L a r s o n i n ym.: Määrärahan osoit- misesta Myllymäen maantienoikaisua varten Sip-
29558: tamisesta toisen kiitoradan rakentamiseksi Maa- polan pitäjän Hirvelän kylässä. Liitteet IV,43o.
29559: rianhaminan lentokentälle. Liitteet IV,416. s. s. 1010. - Ks. Maantiet.
29560: 995 ja 996. - Ks. Lentoliikenne. n: o 363, P r u n n i 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
29561: n: o 349, S a r j a 1 a n ym.: Korotetun määrä- tamisesta Tampereen-Rauman maantien Kynsi-
29562: rahan osoittamisesta keskeneräisten vesiväylien kankaan-Kiikoisen tieosan rakentamiseen. Liit-
29563: perkaustöiden loppuun saattamiseksi. Liitteet teet IV,431. s. 1011. - Ks. Maantiet.
29564: IV,417. s. 997. - Ks. Kuivatustyöt. n: o 364, Ra p i on ym.: Määrärahan osoittami-
29565: n: o 350, H e i k u r a n ym.: Määrärahan osoit- sesta Takamaan tien ja Suodenniemen tien väli-
29566: tamisesta Inhottujärven vedenpinnan järjestelyä sen yhdystien rakentamiseen. Liitteet IV,432.
29567: varten. Liitteet IV,418. s. 998. - Ks. Kuivatus- s. 1012. - Ks. Maantiet.
29568: työt. - n: o 365, Juntusen ym.: Määrärahan osoit-
29569: - n:o 351, Rytingin ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Huutoperän-Haapamäen yhdystien ra-
29570: misesta Oijärven kuivatustöiden aloittamiseksi. kentamiseksi. Liitteet IV,433. s. 1013. - Ks.
29571: Liitteet IV,419. s. 999. - Ks. Kuivatustyöt. Maantiet.
29572: - n: o 352, K o i v u s e n ym.: Määrärahan osoit- - n:o 366, Meri 1 ä i sen ym.: Määrärahan osoit·
29573: tamisesta Liesenjärven kuivattamiseen. Liitteet tamisesta maantien rakentamiseksi Pohjakosken
29574: IV,42iO. s. 1000. - Ks. Kuivatustyöt. rautatiepysäkiltä Kuolaniemen kylätielle. Liit-
29575: n:o 353, A. Kinnusen ym.: Määrärahan teet IV,434. s. 1014. - Ks. Maantiet.
29576: Raha-asia-aloitteet 1952. 17
29577:
29578: - n:o 367, Mannisen ym.: Määrärahan osoit- hannin Lumimetsän maantielle. Liitteet IV,446.
29579: tamisesta tutkimuksen toimittamiseksi maantien s. 1026. - Ks. Maantiet.
29580: rakentamisesta Leppävirran kirkonkylästä Kon- - n: o 379, Leivosen ym.: Määrärahan osoitta-
29581: nuksen kanavan kautta vesistön itäpuolella ole- misesta Helsingin-Oulun valtatien peruaparan-
29582: valle maantielle. Liitteet IV,435. s. 1015. - nuksia varten. Liitteet IV,447. s. 1027. - Ks.
29583: Ks. Maantiet. Maantiet.
29584: - n: o 368, N i e m i s e n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 380, K a r v o s e n ym.: Määrärahan osoitta-
29585: misesta maantien rakentamiseksi Savonrannan misesta Uimaharjun-Ukkolan maantien rakenta-
29586: kirkonkylästä Pirttimäen kohdalle Enonkosken- miseksi. Liitteet IV, 448. s. 1028. - Ks. Maan-
29587: Sapun maantiellä. Liitteet IV,436. s. 1016. - tiet.
29588: Ks. Maantiet. - n: o 381, R y t k ö s en ym.: Määrärahan osoitta-
29589: - n: o 369, Leivosen ym.: Määrärahan osoitta- misesta Teekkarin-Pihlajamäen-Löytöharjun
29590: misesta maantien rakentamiseksi Lokalahdesta maantien rakentamiseen. Liitteet IV,449. s. 1029.
29591: Naarajärvelle Kivijärven kunnassa. Liitteet - Ks. Maantiet.
29592: IV,437. s. 1017. - Ks. Maantiet. - n:o 382, A. Kinnusen ym.: Määrärahan
29593: - n:o 370, Rönkön: Määrärahan osoittamisesta osoittamisesta maantien rakentamiseksi Alavuo-
29594: maantien rakentamiseksi Sukevalta Jyrkälle Son- tosta Löytösuon kautta Juorkunaan. Liitteet
29595: kajärven kunnassa. Liitteet IV,438. s. 1018. - IV,45'0. s. 1030. - Ks. Maantiet.
29596: Ks. Maantiet. - n:o 383, Vilhulan ym.: Määrärahan osoitta-
29597: - n:o 371, Rytkösen ym.: Määrärahan osoitta- misesta maantien rakentamiseksi Keuruun-Kol-
29598: misesta Lapinlahden-Akkalansaaren-Väisälän- hon maantieltä Montusmäeltä Tiusalan laituri-
29599: mäen maantien rakentamiseen. Liitteet IV,439. vaihteen kautta Keuruun-Haapamäen maan-
29600: s. 1019. - Ks. Maantiet. tielle. Liitteet IV,451. s. 1031. - Ks. Maantiet.
29601: - n:o 372, M u r r on ym.: Määrärahan osoittami- - n: o 384, N i s k a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
29602: sesta maantien rakentamiseksi Oulaisista Pyhä- misesta Pasmajärven-Taapajärven maantien ra-
29603: joen eteläpuolitae Kärsämäen pitäjän Venetpa- kentamista varten. Liitteet IV,452. s. 1032. -
29604: lon kylään. Liitteet IV,4410. s. 1020. - Ks. Ks. Maantiet.
29605: Maantiet. - n: o 385, N i s k a 1 a n ym.: Määrärahan osoit-
29606: - n:o 373, Rytingin ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Peltovuoman-lnarin maantiesuunnan
29607: misesta Kiimingin-Yli-Iin maantien rakennus- tutkimista varten. Liitteet IV,453. s. 1033. -
29608: töitä varten. Liitteet IV,441. s. 1021. - Ks. Ks. Maantiet.
29609: Maantiet. - n:o 386, Niskalan ym.: Määrärahan osoit-
29610: - n:o 374, Rytingin ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Tornionlaakson maantien perusparan-
29611: misesta Pudasjärven Särkivaaran ja Taivalkosken nuksia varten. Liitteet IV,454. s. 1034. - Ks.
29612: Virkkusen välisen yhdystien rakennustöiden aloit- Maantiet.
29613: tamiseksi. Liitteet IV,442. s. 1022. - Ks. Maan- - n:o 387, Koiviston ym.: Määrärahan osoit-
29614: tiet. tamisesta Saarakiven--Onnelan maantien raken-
29615: - n: o 375, R y t i n gin ym.: Määrärahan osoit- tamiseksi. Liitteet IV,455. s. 1035. - Ks. Maan-
29616: tamisesta Puhoksen-Näljängän maantien raken- tiet.
29617: nustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,443. s. 1023. - n:o 388, Koiviston: Määrärahan osoittami-
29618: - Ks. Maantiet. sesta Pellon-Meltauksen maantien rakennustöitä
29619: - n:o 376, N. Nurmisen ym.: Määrärahan varten. Liitteet IV,456. s. 1036. - Ks. Maan-
29620: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kauha-
29621: tiet.
29622: van pitäjässä olevien Saarihaudan ja Korkea-
29623: - n: o 389, Koiviston ym.: Määrärahan osoit-
29624: mäen välille. Liitteet IV,444. s. 1024. - Ks.
29625: tamisesta polkuteiden kunnostamiseen Pohjois-
29626: Maantiet.
29627: Suomessa. Liitteet IV,457. s. 1037. - Ks.
29628: - n:o 377, Häikiön ym.: Määrärahan osoitta-
29629: Maantiet.
29630: misesta maantien rakentamiseksi Pudasjärven
29631: kunnan Kouvan kylästä Kuusamon kunnan Lou- - n: o 390, K o i v i s t o n: Määrärahan osoittami-
29632: kuskylään. Liitteet IV,445. s. 1025. - Ks. sesta Kaulirannan-Pellon maantien parantami-
29633: Maantiet. seksi. Liitteet IV,458. s. 1038. - Ks. Maantiet.
29634: - n: o 3 78, E r k k i 1 ä n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 391, Koiviston: Määrärahan osoittami-
29635: misesta maantien rakentamiseksi Haapaveden sesta Tervolan lossitien parantamiseen. Liitteet
29636: kirkonkylästä Pirneskylän kautta Oulaisten-Vi- IV,459. s. 1039. - Ks. Maantiet.
29637: 18 Rttha-a!lia-aloitteet 1952.
29638:
29639:
29640: - n: o 392, K o i v i s t on: Määrärahan osoittami- kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,472. s.
29641: sesta Sodankylän-Vaalajärven-Kittilän maan- 1056. - Ks. Maantiet.
29642: tien rakennustöitä varten. Liitteet IV,46'0. s. - n:o 405, Tainion ym.: Määrärahan osoitta-
29643: 1040. - Ks. Maantiet. misesta maantien rakentamiseksi Portimon los-
29644: n:o 393, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoit- silta Tengeliön kylään. Liitteet IV,473. s. 1057.
29645: tamisesta maantien rakentamiseksi Sodankylän- - Ks. Maantiet.
29646: Ivalon maantieltä Sattasen kylästä Rajalaan. - n:o 406, Tainion ym.: Määrärahan osoitta-
29647: Liitteet IV,461. s. 1041. - Ks. Maantiet. misesta maantien rakentamiseksi Ivalon kylästä
29648: n:o 394, Lahtelan: Määrärahan osoittami- Vikkalan kautta Koppelon kylään. Liitteet
29649: sesta maantien rakentamiseksi Savukosken Vär- IV,474. s. 1058. - Ks. Maantiet.
29650: riön kylästä Sodankylän Kelujärven kylään. - n:o 407, Tainio n ym.: Määrärahan osoitta-
29651: Liitteet IV,462 s. 1043. - Ks. Maantiet. misesta Javaruksen-Vuojärven maantien raken·
29652: - n: o 395, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- tamiseen. Liitteet IV,475. s. 1059. - Ks. Maan-
29653: misesta maantien rakentamiseksi Posion kunnan tiet.
29654: Aholasta Mourujärven kautta Maaninkavaaraan. - n:o 408, Tainio n ym.: Määrärahan osoittami-
29655: Liitteet IV,463. s. 1044. - Ks. Maantiet. sesta Mellakosken-Muurolan maantien rakenta-
29656: - n: o 396, L a h t e l a n ym.: Määrärahan osoitta- miseen. Liitteet IV,476. s. 1060. - Ks. Maan-
29657: misesta maantien rakentamiseksi Jussilan-Kai- tiet.
29658: sanlahden tiestä Lehtolan kautta Jumiskon voi- - n: o 409, F riman i n ym.: Määrärahan osoitta-
29659: malaitoksen tiehen. Liitteet IV,464. s. 1045. - misesta Könkään-Tepaston maantien rakentami-
29660: Ks. Maantiet. seen. Liitteet IV,477. s. 1061. - Ks. Maantiet.
29661: - n:o 397, La h te 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 410, Friman i n ym.: Määrärahan osoitta-
29662: misesta maantien rakentamiseksi Sierilän lossilta misesta maantien rakentamiseksi Savukosken
29663: Kemijoen itäpuolitae Saarenkylään Rovaniemen- kunnan Värriön kylästä Tanhuan kylään. Liit-
29664: Kemijärven maantiellä. Liitteet IV,465. s. 1047. teet IV,478. s. 1062. - Ks. Maantiet.
29665: - Ks. Maantiet. - n: o 411, F r i m a n i n ym.: Määrärahan osoit-
29666: - n: o 398, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- tamisesta Pelkosenniemen-Sodankylän maantien
29667: misesta maantien rakentamiseksi Inarin kirkon- rakentamiseen. Liitteet IV,479. s. 1063. - Ks.
29668: kylästä Menesjärvelle. Liitteet IV,466. s. 1048. Maantiet.
29669: - Ks. Maantiet. - n: o 412, F r i m a n i n ym. : Määrärahan osoitta-
29670: - n: o 399, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- misesta tien rakentamiseksi Vian asemalta Vant-
29671: misesta Pelkosenniemen-Sodankylän maantien tausjärven tiehen. Liitteet IV,4BO. s. 1064. -
29672: rakentamiseen. Liitteet IV,467. s. 1050. - Ks. Ks. Maantiet.
29673: Maantiet. - n: o 413, F r i m a n i n ym.: Määrärahan osoitta-
29674: - n: o 400, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- misesta Kallon-Kurtakon maantien rakentami-
29675: misesta Ranuan Simojärven-Posion Raistakan seen. Liitteet IV,481. s. 1065. - Ks. Maantiet.
29676: maantien rakentamiseen. Liitteet IV,468. s. 1051. - n: o 414, Friman i n ym.: Määrärahan osoitta-
29677: - Ks. Maantiet. misesta Sodankylän- Vaalajärven- Kittilän
29678: maantien rakentamiseen. Liitteet IV,482. s. 1066.
29679: - n:o 401, Lahtelan ym.: Määrärahan osoitta-
29680: - Ks. Maantiet.
29681: misesta Könkään-Tepaston maantien rakenta-
29682: - n:o 415, Tiekso-Isakssonin ym.: Määrä-
29683: miseen. Liitteet IV,469. s. 1052. - Ks. Maan-
29684: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
29685: tiet.
29686: Posion-Kuloharjun maantiestä Livonniskaan.
29687: - n: o 402, L a h t e 1 a n ym.: Määrärahan osoitta-
29688: Liitteet IV,483. s. 1067. - Ks. Maantiet.
29689: misesta Javaruksen-Vuojärven maantien raken-
29690: - n:o 416, Tiekso-Isakssonin ym.: Määrä-
29691: tamiseen. Liitteet IV,47o. s. 1053. - Ks. Maan- rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
29692: tiet. Rovaniemen-Posion tiestä Juotasjärven Luu-
29693: - n:o 403, Meriläisen ym.: Määrärahan osoit- suaan. Liitteet IV,484. s. 1068. - Ks. Maantiet.
29694: tamisesta maantien rakentamiseksi Kuhmon- - n:o 417, Tiekso-Isakssonin ym.: Määrä-
29695: Hyrynsalmen maantieltä Kuusamojärven kautta rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
29696: Kuhmon-Suomussalmen maantielle. Liitteet Inarin kunnan Kaamasen kylästä Sevettijärvelle.
29697: IV,471. s. 1055. - Ks. Maantiet. Liitteet IV,485. s. 1069. - Ks. Maantiet.
29698: - n: o 404, M u s t o s e n ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 418, M u r r on ym.: Määrärahan osoittami-
29699: misesta Jaalangan-Puokiovaaran maantien ra- sesta Oulujoen pohjoispuolitae Muhokselle mene-
29700: Raha-asia-aloitteet 1952. 1~
29701:
29702:
29703: vän maantien Oulun kaupungin puoleisen osan - n: o 432, Ha a p a s e n ym.: Määrärahan osoit-
29704: oikaisemiseksi. Liitteet IV,4s6. s. 1070. - Ks. tamisesta Someron-Forssan maantieosuuden oi-
29705: Maantiet. kaisemiseksi. Liitteet IV,5oo. s. 1084. - Ks.
29706: - n:o 419, A. Kinnusen ym.: Määrärahan Maantiet.
29707: osoittamisesta Syrjänaavan maantien rakentami- - n:o 433, Lindqvistin ym.: Määrärahan
29708: seksi. Liitteet IV,487. s. 1071. - Ks. Maantiet. osoittamisesta Seestaan-Kumian tien kunnosta-
29709: - n: o 420, N i i r a s en ym.: Määrärahan osoitta- miseksi. Liitteet IV,5;0l. s. 1085. - Ks. Maan-
29710: misesta maantien rakentamiseksi Korpimäen- tiet.
29711: Katajamäen kunnantieltä Höylän kylän kautta - n: o 434, L i n d q v i s t i n ym. : Määrärahan
29712: Kuopion-Nurmeksen maantielle. Liitteet IV,488. osoittamisesta Porasan-Kasiniemen tien kun-
29713: s. 1072. - Ks. Maantiet. nostamiseksi. Liitteet IV,502. s. 1086. - Ks.
29714: - n: o 421, P u u m a 1 a i s e n ym.: Määrärahan Maantiet.
29715: osoittamisesta Kevätlahden maantien rakentami- - n:o 435, Rosenbergin ym.: Määrärahan
29716: seen. Liitteet IV,489. s. 1073. - Ks. Maantiet. osoittamisesta Stensvikin-Kauklahden-Juusjär-
29717: - n: o 422, P u u m a 1 a i sen ym.: Määrärahan ven tierakennuksen aloittamiseksi. Liitteet
29718: osoittamisesta Suolahden-Koiviston maantien IV,503. s. 1087 ja 1088. - Ks. Maantiet.
29719: rakennustyön jatkamiseen. Liitteet IV,490. s. - n:o 436, Paloveden ym.: Korotetun määrä-
29720: 1074. - Ks. Maantiet. rahan osoittamisesta kunnan- ja kyläteiden ja
29721: - n:o 423, Puumalaisen ym.: Määrärahan isännättömien teiden ottamiseksi valtion hoitoon.
29722: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pylkön- Liitteet IV,M4. s. 1089. - Ks. Maantiet.
29723: mäen Timpersuntista Mnltian Sipilän tielle. - n: o 437, Rytingin ym.: Määrärahan osoitta-
29724: Liitteet IV,491. s. 1075. - Ks. Maantiet. misesta huonokuntoisten maanteiden peruskor-
29725: - n:o 424, Hieta.sen ym.: Määrärahan osoit- jaustöitä varten. Liitteet IV,5105. s. 1091. -
29726: tamisesta maantien rakentamiseksi Kuopiosta Ks. Maantiet.
29727: Vehmersalmeen. Liitteet IV,492. s. 1076. - Ks. - n:o 438, T. Kinnusen ym.: Määrärahan
29728: Maantiet. osoittamisesta Tappuvirran lossipaikan salmen
29729: - n: o 425, H i e ta s e n ym.: Määrärahan osoitta- kaventamiseksi. Liitteet IV1 5'06. s. 1092. - Ks.
29730: misesta Pitkälahden maantien oikaisutyön jatka- Lossit.
29731: mista varten. Liitteet IV,493. s. 1077. - Ks. - n: o 439, R y t k ö s e n ym.: Määrärahan osoitta-
29732: Maantiet. misesta Purolanmäen-Herukkamäen maantiepen·
29733: - n: o 426, J ä r v i se n ym.: Määrärahan osoitta- kereen korottamista varten. Liitteet IV,5'07. s.
29734: misesta Vaasan ja Koskenkorvan välisen valta- 1093. - Ks. Maantiet.
29735: maantien osan oikaisemiseksi. Liitteet IV,494. s. - n:o 440, Nykäsen ym.: Määrärahan osoitta-
29736: 1078. - Ks. Maantiet. misesta Putaansalmen lossivälin lyhentämiseksi
29737: - n:o 427, Hei k uran: Määrärahan osoittami- suoritettavaa pengertämistä varten. Liitteet
29738: sesta maantien rakentamiseksi Kovelahdelta Ko- IV,5 108. s. 1094. - Ks. Lossit.
29739: vesjoen kautta Karviaan. Liitteet IV,495. s. - n:o 441, Lindqvistin ym.: Määrärahan
29740: 1079. - Ks. Maantiet. osoittamisesta Virtasalmen maantiesillan raken-
29741: - n:o 428, Myllymäen ym.: Määrärahan osoit- tamiseksi. Liitteet IV,5,09. s. 1095. - Ks. Sillat.
29742: tamisesta tietöiden jatkamista varten Kuhmois- - n:o 442, Haapasen ym.: Määrärahan osoit-
29743: ten ja Jämsän välillä. Liitteet IV1496. s. 1080. tamisesta Koskisillan rakentamiseksi Forssan
29744: - Ks. Maantiet. kauppalaan. Liitteet IV,51'0. s. 1096. - Ks ..
29745: - n:o 429, A. Kinnusen ym.: Määrärahan Sillat.
29746: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Haapa- - n:o 443, Lindqvistin ym.: Määrärahan
29747: veden kirkonkylästä Juustomäkeen. Liitteet osoittamisesta maantiesillan rakentamiseksi Lah-
29748: IV,497. s. 1081. - Ks. Maantiet. den-Vesijärven rautatien yli Lahden kaupun-
29749: - n:o 430, Koivusen ym.: Määrärahan osoit- gissa. Liitteet IV,511. s. 1097. - Ks. Sillat.
29750: tamisesta Vaajakosken-Leppälahden maantien - n:o 444, Sollan ym.: Määrärahan osoittami-
29751: rakentamiseen. Liitteet IV,498. s. 1082. - Ks. sesta Nokisenkosken sillan rakentamiseen. Liit-
29752: Maantiet. teet IV,512. s. 1098. - Ks. Sillat.
29753: - n:o 431, Hei k uran: Määrärahan osoittami- - n:o 445, Myllymäen ym.: Määrärahan osoit-
29754: sesta maantien rakentamiseksi Kihniöltä Poh· tamisesta avustukseksi Nokian kauppalalle No-
29755: jois-Parkanon kautta Karviaan. Liitteet IV1499. kiankosken maantiesillan rakentamista varten ..
29756: s. 1083. - Ks. Maantiet. Liitteet IV,513. s. 1099. - Ks. Sillat.
29757: 20 Raha-asia-aloitteet 1952.
29758:
29759:
29760: - n: o 446, H y k k ä ä 1 ä n ym.: Määrärahan osoit- strömin yli Luodon kunnassa. Liitteet IV,524.
29761: tamisesta sillan rakentamiseksi La=in lossin s. 1110. - Ks. Sillat.
29762: kohdalle. Liitteet IV,514. s. 1100. - Ks. Sillat. - n:o 457, A. Kinnusen ym.: Määrärahan
29763: - n:o 447, Rytingin ym.: Määrärahan osoit- osoittamisesta Olhavajoen perkanatöiden aloitta-
29764: tamisesta Nuorunkaojan sillan rakentamiseksi. miseksi. Liitteet IV,525. s. 1112. - Ks. Per-
29765: Liitteet IV,515. s. 1101. - Ks. Sillat. kaustyöt.
29766: - n: o 448, M a n n i s e n ym.: Määrärahan osoitta- - n:o 458, A. Kinnusen ym.: Määrärahan
29767: misesta sillan rakentamiseksi Turpeensalmen yli. osoittamisesta Ahvenlammesta Pyhäjokeen joh·
29768: Liitteet IV,516. s. 1102. - Ks. Sillat. tavan Viireiän ojan perkaamiseksi. Liitteet
29769: - n:o 449, Myllymäen ym.: Määrärahan osoit- IV,526. s. 1113. - Ks. Perkaustyöt.
29770: tamisesta sillan rakentamiseksi Louhusalmen yli - n:o 459, A. Kinnusen ym.: Määrärahan
29771: Säynätsalon kunnassa. Liitteet IV,51 7. s. 1103. osoittamisesta Ohtuanojan yläjuoksun perkaami-
29772: - Ks. Sillat. seen. Liitteet IV,527. s. 1114. - Ks. Perkaus-
29773: - n:o 450, Saariahon ym.: Määrärahan osoit- työt.
29774: tamisesta maantiesillan rakentamiseksi Kymijoen - n:o 460, Lindqvistin ym. Määrärahan osoit-
29775: Iitinvirran yli. Liitteet IV,518. s. 1104. - Ks. tamisesta Padasjoen kunnassa olevan Pellinkos·
29776: Sillat. ken perkaamiseksi. Liitteet IV,528. s. 1115. -
29777: - n: o 451, P o h j a 1 a n ym.: Määrärahan osoitta- Ks. Perkaustyöt.
29778: misesta Kyröskosken maantiesillan ja yhdystien - n:o 461, Mustosen ym.: Määrärahan osoitta-
29779: rakentamiseen. Liitteet IV,519. s. 1105. - Ks. misesta Mainuajoen kosken perkaamiseen. Liit-
29780: Sillat. teet IV,529. s. 1116. - Ks. Perkaustyöt.
29781: - n:o 452, Väyrysen ym.: Määrärahan osoitta- - n: o 462, K a u p i n ym. : Määrärahan osoittami·
29782: misesta Markkasuvannon sillan rakentamista sesta Sanginjoen perkaustöiden alullepanemi-
29783: varten. Liitteet IV,520. s. 1106. - Ks. Sillat. seksi. Liitteet IV,530. s. 1117. - Ks. Perkaus-
29784: - n:o 453, Meriläisen ym.: Määrärahan osoit- työt.
29785: tamisesta maantiesillan rakentamiseksi Sotkamon - n: o 463, M a n n i s e n ym.: Määrärahan osoit-
29786: kunnassa olevaan Kaitaansalmeen. Liitteet tamisesta Rautalammin pitäjässä olevan Konna-
29787: IV,521. s. 1107. - Ks. Sillat. kosken perkaamiseen. Liitteet IV,531. s. 1118.
29788: - n:o 454, Koiviston: Määrärahan osoittami- - Ks. Perkaustyöt.
29789: sesta Kitisenjoen maantiesillan rakentamiseen. - n: o 464, L a h t e 1 a n ym. : Määrärahan osoit-
29790: Liitteet IV,522. s. 1108. - Ks. Sillat. tamisesta Kemijoen niskan perkaamiseen. Liit-
29791: - n: o 455, L a h t e l a n ym.: Määrärahan osoitta- teet IV,532. s. 1119. - Ks. Perkaustyöt.
29792: misesta Kitisenjoen maantiesillan rakentamiseen. - n: o 465, M u r r o n ym. : Korotetun määrärahan
29793: Liitteet IV,523. s. 1109. - Ks. Sillat. osoittamisesta työttömyyden lieventämiseksi.
29794: - n:o 456, Te i r i n ym.: Määrärahan osoittami- Liitteet IV,533. s. 1121. - Ks. Työttömyys.
29795: sesta maantiesillan rakentamiseksi Gertruds-
29796:
29797:
29798:
29799:
29800: LAKIALOITTEET.
29801: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetyt.
29802:
29803: (N:o 1-87 Liitteiden A-osassa.) - n:o 91, Borg-Sundmanin ym.: Ehdotus
29804: - n: o 88, S o II a n ym.: Ehdotus laiksi oikeuden- verolaiksi. Liitteet IV,535. s. 1127. - Ks. Ve-
29805: käyruiskaaren 2 luvun 1 § :n muuttamisesta. Liit- rotus.
29806: teet II,14. s. 1217. - Ks. Oikeudenkäynti. - n: o 92, H ei t o n ym.: Ehdotus verolaiksi. Liit-
29807: - n:o 89, Niukkasen ym.: Ehdotus laiksi eräi- teet IV,536. s. 1129. - Ks. Verotus.
29808: den maanhankintalain nojalla annettujen lain- - n: o 93, H u t t u s e n ym. : Ehdotus verolaiksi
29809: voiman saaneiden päätösten purkamisen rajoit- Liitteet IV,537. s. 1131. - Ks. Verotus.
29810: tamisesta. Liitteet IX,77. s. 1221. - Ks. Pur- - n: o 94, K o i v i s t o n ym. : Ehdotus verolaiksi.
29811: kupäätökset. Liitteet IV,538. s. 1132. - Ks. Verotus.
29812: - n: o 90, H o n k a 1 a n ym.: Ehdotus verolaiksi. - n: o 95, H e i k k i 1 ä n ym.: Ehdotus verolaiksi.
29813: Liitteet IV,534. s. 1125. - Ks. Verotus. Liitteet IV,539. s. 1133. - Ks. Verotus.
29814: Lakialoitteet 1952. 21
29815:
29816: - n: o 96, J u n n i 1 a n ym. : Ehdotus verolaiksi. - n: o 110, S a u r a n ym.: Ehdotus verolaiksi.
29817: Liitteet IV,540. s. 1135. - Ks. Verotus. Liitteet IV,554. s. 1166. - Ks. Verotus.
29818: - n:o 97, Iiamaran ym.: Ehdotus verolaiksi. - n:o 111, Nuo r saaren ym.: Ehdotus vero-
29819: Liitteet IV,541. s. 1137. - Ks. Verotus. laiksi. Liitteet IV,555. s. 1168. - Ks. Verotus.
29820: - n:o 98, Lehtosen: Ehdotus verolaiksi. Liit-
29821: - n: o 112, Haka 1 a n ym.: Ehdotus verolaiksi.
29822: teet IV,542. s. 1139. - Ks. Verotus.
29823: Liitteet IV,556. s. 1170. - Ks. Verotus.
29824: - n:o 99, Wiherheimon ym.: Ehdotus vero-
29825: laiksi. Liitteet IV,543. s. 1140. - Ks. Verotus. - n: o 113, L a p p i - S e p p ä 1 ä n ym.: Ehdotus
29826: - n:o 100, Hetemäen ym.: Ehdotus verolaiksi. verolaiksi. Liitteet IV,557. s. 1171. - Ks. Ve-
29827: Liitteet IV,544. s. 1143. - Ks. Verotus. rotus.
29828: - n:o 101, Junnilan ym.: Ehdotus verolaiksi. - n: o 114, K a n n i s t o n ym. : Ehdotus verolaiksi.
29829: Liitteet IV,545. s. 1145. - Ks. Verotus. Liitteet IV,558. s. 1174. - Ks. Verotus.
29830: - n: o 102, S o i n i s en ym.: Ehdotus verolaiksi. - n:o 115, Meinanderin ym.: Ehdotus vero-
29831: Liitteet IV,546. s. 1147. - Ks. Verotus. laiksi. Liitteet IV,559. s. 1181 ja 1196. - Ks.
29832: - n: o 103, K ä h ö s en ym.: Ehdotus verolaiksi. Verotus.
29833: Liitteet IV,547. s. 1149. - Ks. Verotus. - n:o 116, Kanniston ym.: Ehdotus laiksi
29834: - n: o 104, A. Simosen ym.: Ehdotus verolaiksi. tulo- ja omaisuusverolain 48 § :n väliaikaisesta
29835: Liitteet IV,548. s. 1151. - Ks. Verotus. muuttamisesta. Liitteet IV,560. s. 1210. - Ks.
29836: - n: o 105, A. Simosen ym.: Ehdotus ennakko- Verotus.
29837: perintälaiksi. Liitteet IV,549. s. 1157. - Ks. - n:o 117, Kulovaaran ym.: Ehdotus laiksi
29838: Verotus. kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain
29839: - n:o 106, A. Simosen ym.: Ehdotus laiksi muuttamisesta. Liitteet IV,56t. s. 1212. - Ks.
29840: eräiden uusien virkojen ja toimien perustami- Kansakoulut.
29841: sesta verohallintoon. Liitteet IV,550. s. 1158. - - n: o 118, ö h m a n ·i n: Ehdotus laiksi tullien
29842: Ks. Verotus. kantamisesta vuonna 1953. Liitteet IV,562. s.
29843: - n:o 107, Antikaisen ym.: Ehdotus vero- 1233. - Ks. Tullit.
29844: laiksi. Liitteet IV,551. s. 1159. - Ks. Verotus. - n:o 119, Lappi-Seppälän ym.: Ehdotuk-
29845: - n: o 108, S u o m i s e n ym.: Ehdotus verolaiksi. set laeiksi talouselämän säännöstelemisestä poik-
29846: Liitteet IV,552. s. 1160. - Ks. Verotus. keuksellisissa oloissa annetun lain muuttami-
29847: - n:o 109, Salmela-Järvisen ym.: Ehdotus sesta ja huoneenvuokrien säännöstelyn asteit-
29848: verolaiksi. Liitteet IV,553. s. 1161. - Ks. Ve- taåsesta lopettamisesta. Liitteet 1,9. s. 1227. -
29849: rotus. K. Talouselämä.
29850:
29851:
29852:
29853: TOIVOMUSALOITE.
29854: Yleisen aloiteajan jälkeen jätetty.
29855:
29856: - n:o 268, Kuusisen ym.: Esityksen antami- jo saaneiden sekä maansaantiin oikeutettujen
29857: sesta maanhankintalain muuttamisesta siten, että mansaanti tulee jatkuvasti turvatuksi. Liitteet
29858: maanhankintalain mukaan maata tai lisämaata s. 1237. - Ks. Maanhankintalaki.
29859: ASIALUETTELO
29860: j
29861: j
29862: j
29863: j
29864: j
29865: j
29866: j
29867: j
29868: j
29869: j
29870: j
29871: j
29872: j
29873: j
29874: j
29875: j
29876: j
29877: j
29878: j
29879: Asialuettelo
29880: A. seksi suomenkieliselle Etelä-Pohjanmaalle. Liit·
29881: Agraarikylä: Ed. Vilhulan ym. rah. al. n:o 146 teet IV,236. s. 765. L. Vv:aan.
29882: - Ed. Väyrysen ym. rah. al. n: o 339 määrärahan
29883: määrärahan osoittamisesta avustukseksi ylioppi·
29884: laiden yhdistykselle agraarikylän rakentami· osoittamisesta Lapin keskusammattikoulun ra·
29885: kannustöitä varten. Liitteet IV,407. s. 983. L.
29886: seksi Viikin koetilalle. Liitteet IV,214, s. 734.
29887: Vv:aan.
29888: L. Vv:aan.
29889: - Ed. Puumalaisen ym. rah. al. n: o 340 korotetun
29890: määrärahan osoittamisesta Keski-Suomen keskus·
29891: AIV-rehu: - Ks. Maatalous.
29892: ammattikoulun rakennustöiden suorittamiseen.
29893: Ajos: - Ks. Satamat. Liitteet IV,408. s. 984. L. Vv:aan.
29894: - Ed. Tikkaojan ym. rah. al. n: o 341 määrärahan
29895: osoittamisesta rakennuspiirustusten aikaansaami·
29896: Alavus: - Ks. Rautatiet.
29897: seksi Etelä-Pohjanmaan suomenkielistä keskus·
29898: Alikäytävä: - Ks. Rautatiet. ammattikoulua varten. Liitteet IV,409. s. 985.
29899: L. Vv:aan.
29900: Amerikka: - Ks. Suomalais-Amerikkalainen Yh- - Ed. Henrikssonin ym. rah. al. n: o 342 määrä-
29901: distys. rahan osoittamisesta Vaasan ruotsinkielisen
29902: keskusammattikoulun rakennustöiden aloittami·
29903: Ammatinvalinta: - Ks. Kulkulaitosten ja yleisten seksi. Liitteet IV,410. s. 986. L. Vv:aan.
29904: töiden ministeriö. - Ed. Nordströmin ym. rah. al. n:o 343 määrä-
29905: rahan osoittamisesta Vaasan ruotsinkielisen
29906: Ammattikasvatus: Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah. keskusammattikoulun rakennustöiden aloittami·
29907: al. n:o 167 määrärahan osoittamisesta jaetta- seksi. Liitteet IV,411. s. 987 ja 989. L. Vv:aan.
29908: vaksi kunnille rakennusalan ammattikurssien - Ed. Tenhiälän ym. rah. al. n: o 344 määrämhan
29909: järjestämiseksi nuorille työttömille. Liitteet osoittamisesta Etelä-Hämeen keskusammattikou·
29910: IV,235. s. 764. L. Vv:aan. lun rakennustöitä varten. Liitteet IV,412. s.
29911: - Ed. Torven ym. rah. al. n:o 169 määrärahan 991. L. Vv:aan.
29912: osoittamisesta avustuksiksi kunnille ja kunta· - Ed. Tuurnan ym. rah. al. n:o 345 määrärahan
29913: yhtymille paikallisten ammattikurssien järjestä- osoittamisesta valtion ammattikoulukodin raken·
29914: miseksi työttömyyden tähden ansionsa menettä- tamiseen. Liitteet IV,413. s. 992. L. Vv:aan.
29915: neille naispuolisilla työntekijöille. Liitteet - Ks. Invaliidit. Kotitalous. Kotiteollisuus. Käsi·
29916: IV,237. s. 766. L. Vv:aan. työ. Maatalouskoulut. Teknilliset oppilaitokset.
29917: - Ed. Juntusen ym. rah. al. n:o 199 korotetun
29918: määrärahan osoittamisesta vähävaraisten am· Anjala: - Ks. Maatalouskoulut.
29919: mattiopintoavustuksiin. Liitteet IV,267. s. 800.
29920: L. Vv:aan. Apulaismetsänhoitajat: - Ks. Virkamiehet.
29921:
29922: Ammattikoulut: Ed. J. Wirtasen ym. rah. al. n:o Asemakaava: Ed. Väyrysen ym. rah. al. n:o 26
29923: 163 määrärahan osoittamisesta teknillisten sekä määrärahan osoittamisesta lainaksi Rovaniemen
29924: kauppa· ja ammattioppilaitosten koulurakennus- kauppalalle asemakaavapakkohmastuksiin. Liit·
29925: avustuksiksi. Liitteet IV,231. s. 759. L. Vv:aan. teet IV,94. s. 596. L. Vv:aan.
29926: - Ed. J. Wirtasen rah. al. n:o 168 määrärahan
29927: osoittamisesta keskusammattikoulun perustami- Asevelvolliset: - Ks. Puolustuslaitos.
29928: 4 Asialuettelo 1952.
29929:
29930:
29931: Asunnot: Ed. Rapion ym. rah. al. n:o 102 koro· man oikeuden purkupäätösten johdosta kärsi-
29932: tetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi mään joutuneille. Liitteet IV,193. s. 711. L.
29933: maaseudun asunto-olojen parantamiseen. Liitteet Vv:aan.
29934: IV,no. s. 682. L. Vv:aan. - Ed. Aition ym. rah. al. n: o 307 korotetun mää-
29935: - Ed. Sarjalan ym. rah. al. n:o 103 korotetun rärahan osoittamisesta eräiden toissijaisten
29936: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maaseu· maansaajien maanhankintalain mukaista lainoi-
29937: dun asunto-olojen parantamiseen. Liitteet IV,171. tusta varten. Liitteet IV,375. s. 937. L. Vv:aan.
29938: s. 683. L. Vv:aan. - Ed. Vennamon ym. rah. al. n:o 308 korotetun
29939: - Ed. Rapion ym. rah. al. n:o 264 korote- määrärahan osoittamisesta siirtona asutusrahas-
29940: tun määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi toon. Liitteet IV,376. s. 938. L. Vv:aan.
29941: maaseudun asunto-olojen parantamiseen. Liitteet - Ks. Maatalousministeriö.
29942: IV,332. s. 886. L. Vv:aan.
29943: - Ed. Vennamon ym. rah. al. n:o 265 korotetun Auraus: - Ks. Maantiet.
29944: määrärahan osoittamisesta rakennuslainoiksi
29945: maaseudun asunto-olojen parantamiseen. Liitteet Autot: - Ks. Postilaitos.
29946: IV,333. s. 887. L. Vv:aan.
29947: - Ed. Hietasen ym. rah. al. n: o 266 määrärahan
29948: Avustukset: - Ks. Asunnot. Virkamiehet.
29949: osoittamisesta avustuksiksi ja !ainoiksi asunto-
29950: jen rakentamiseen, korjaamiseen ja laajentami-
29951: seen maaseudulla. Liitteet IV,334. s. 888. L.
29952: Vv:aan. D.
29953: - Ed. Kuusisen ym. rah. al. n: o 272 korotetun
29954: Diakonissalaitos: - Ks. Sairaalat.
29955: määrärahan osoittamisesta asutuskeskusten
29956: asuntorakennustoiminnan tukemiseen. Liitteet
29957: IV,340. s. 896. L. Vv:aan.
29958: - Ks. Rakennustoiminta. Talouselämä. Yliopisto. E.
29959: Eino Leino: Ed. Hakkilan ym. rah. al. n:o 55
29960: Asutustarkastajat: - Ks. Virkamiehet. määrärahan osoittamisesta Helsinkiin pystytet-
29961: tävää runoilija Einon Leinon muistopatsasta
29962: Asutustiet: - Ks. Maantiet. varten. Liitteet IV,l23. s. 631. L. Vv:aan.
29963:
29964: Asutustoiminta: Ed. Rönkön ym. rah. al. n:o 74 Eläke: Ed. Stenbergin ym. rah. al. n:o 175 määrä-
29965: määrärahan osoittamisesta asutustilallisten ta- rahan osoittamisesta kansaneläkelain ulkopuo-
29966: loudelliseen ja teknilliseen neuvontaan. Liitteet lelle jääneiden työkyvyttömien eläkekysymyk·
29967: IV,142. s. 652. L. Vv:aan. sen järjestämiseksi. Liitteet IV,243. s. 774. L.
29968: - Ed. Kähösen ym. rah. al. n: o 88 korotetun Vv:aan.
29969: määrärahan osoittamisesta maanhankintalain
29970: mukaisiin siirtokustannuksiin. Liitteet IV,156. Emäntäkoulut: - Ks. Kotitalous.
29971: s. 666. L. Vv:aan.
29972: -Ed. Heikuran ym. rah. al. n:o 100 määrärahan Ennakkoperintä: - Ks. V erotus.
29973: osoittamisesta tie- ja kuivanatöiden suorittami-
29974: seen aikaisemman asutuslainsäädännön ja pika- Ensi Koti: Ed. Salmela-Järvisen ym. rah. al. n:o
29975: asutuslain perusteella muodostetuilla tiloilla. 196 määrärahan osoittamisesta avustukseksi
29976: Liitteet IV,168. s. 680. L. Vv:aan. Ensi Kodeille perustamiskustannuksiin. Liitteet
29977: - Ed. Järnefeltin ym. rah. al. n:o 101 määrära· IV,264. s. 797. L. Vv:aan.
29978: han osoittamisesta suurimpiin asutustarka8taja- - Ed. Salmela-Järvisen ym. rah. al. n: o 280 mää-
29979: piireihin palkattavien tilapäisten kanslia-apu- rärahan osoittamisesta !ainoiksi Ensi Kotien
29980: laisten ja rakennusmestarien palkkaus- ja mat- rakennuskustannuksiin. Liitteet IV,348. s. 908.
29981: kakustannuksiin. Liitteet IV,169. s. 681. L. L. Vv:aan.
29982: Vv:aan.
29983: - Ed. Koivusen ym. rah. al. n:o 125 määrärahan Etelä-Häme: - Ks. Kotitalous.
29984: osoittamisesta ennakkokorvausten suorittami-
29985: seksi Korpilahdella maata saaneille, korkeim- Etelä-Saimaa: - Ks. Sairaalat.
29986: Asialuettelo 1952. 5
29987:
29988: F. nmailu: - Ks. Lentoliikenne.
29989: Forssa: - Ks. Sillat.
29990: nmajoki: - Ks. Työlaitokset.
29991:
29992: nmatieteellinen keskuslaitos: Ed. Seppälän ym.
29993: G.
29994: rah. al. n:o 85 määrärahan osoittamisesta yhden
29995: Geodeettinen laitos: Ed. Seppälän ym. rah. al. n:o
29996: osastonjohtajan, kahden nuoremman apulaisen
29997: 86 määrärahan osoittamisesta kahden vanhem-
29998: ja kahden havainnontarkastajan palkkaamiseksi
29999: man valtiongeodeetin palkkaamiseksi geodeetti- ilmatieteelliseen keskuslaitokseen. Liitteet
30000: seen laitokseen. Liitteet IV,154. s. 664. L. IV,153. s. 663. L. Vv:aan.
30001: Vv:aan.
30002: Inari: - Ks. Kotitalous.
30003: Geologinen tutkimuslaitos: Ed. Seppälän ym. rah.
30004: al. n: o 172 määrärahan osoittamisesta kahden Indeksikorotus: - Ks. Korvaus.
30005: valtiongeologin ja yhden geologin palkkaami-
30006: seksi geologiseen tutkimuslaitokseen. Liitteet Inhottujärvi: - Ks. Kuivatustyöt.
30007: IV,240. s. 771. L. Vv:aan.
30008: Iniö: - Ks. Laivakulku.
30009: Gertrudsström: - Ks. Sillat.
30010: Invaliidisäätiö: - Ks. Maatalouskoulut.
30011:
30012: H. Invaliidit: Ed. Kähösen ym. rah. al. n:o 182 mää-
30013: Halla: - Ks. Maatalous. rärahan osoittamisesta lisäkorvauksen myöntä-
30014: miseksi eräille sotainvaliideille. Liitteet IV,250,
30015: Heinä: - Ks. Maatalous. s. 782. L. Vv:aan.
30016: - Ed. Väyrysen ym. rah. al. n: o 268 määrärahan
30017: Heinävesi: - Ks. Metsänhoito. osoittamisesta korottomaksi rakennuslainaksi
30018: Suomen Siviili- ja Asevelvollisuusinvaliidien
30019: Helsingin käsityönopettajaopisto: - Ks. Käsityö. Liitto r. y: lle. Liitteet IV,s36. s. 890. L.
30020: Vv:aan.
30021: Helsingin yliopisto: - Ks. Yliopisto. - Ks. Punakaartilaiset. Tuberkuloosi.
30022:
30023: Isännättömät tiet: - Ks. Maantiet.
30024: Helsinki: Ks. Kansanopistot. Kotitalous. Oppi-
30025: koulut. Itä-Suomen Raakasokeritehdas: - Ks. Sokeri.
30026:
30027: Henkikirjoittajat: - Ks. Virkamiehet.
30028:
30029: Hiittinen: - Ks. Laivakulku. J.
30030: Jaakkima: - Ks. Kansanopistot.
30031: Hyvinkää: - Ks. Sillat.
30032: Joensuu: - Ks. Oppikoulut.
30033: Hämeenlinna: Ed. Hakkilan rah. al. n: o 50 määrä-
30034: rahan osoittamisesta keskiaikaisen Hämeenlin- Joutsenlahti: - Ks. Sillat.
30035: nan mittaamista varten. Liitteet IV,ns. s. 626.
30036: L. Vv:aan. Juthbacka: - Ks. Loma.
30037: - Ks. Rakennustoiminta. Sillat.
30038: Juusto: - Ks. Voi.
30039: Högvalla: - Ks. Kotitalous. Järjestöt: - Ks. Yleishyödylliset järjestöt.
30040:
30041: Jäädyttämöt: Ed. Lahtelan ym. rah. al. n:o 271
30042: I. määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
30043: Ii: - Ks. Teollisuuslaitokset. naksi Paliskuntain Jäädyttämö Oy: He jäädyt-
30044: tämön rakentamiseksi Rovaniemelle. Liitteet
30045: Iitinvirta: - Ks. Sillat. IV,339. s. 894. L. Vv:aan.
30046: 6 Asialuettelo 1952.
30047:
30048:
30049: K. Kansalaissota: - Ks. Punakaartilaiset.
30050: Kaartin kasarmi: Ed. Öhmanin ym. rah. al. n:o 201
30051: määrärahan osoittamisesta Kaartin kasarmin Kansallismuseo: Ed. Salmisen ym. rah. al. n: o 60
30052: jälleenrakentamista ja sen julkisivun entistä- määrärahan osoittamisesta piirustuskilpailun
30053: mistä varten. Liitteet IV,269. s. 802. L. Vv: aan. järjestämiseksi Kansallismuseon lisärakennus-
30054: suunnitelmaa varten. Liitteet IV,l28. s. 637. L.
30055: Kainuu: - Ks. Metsänhoito. Tie- ja vesirakennus- Vv:aan.
30056: hallinto.
30057: Kansaneläke: - Ks. Eläke.
30058: Kaitaansalmi: - Ks. Sillat.
30059: Kansanlastentarhat: - Ks. Lastentarhat.
30060: Kajaani: - Ks. Postilaitos.
30061: Kansanopistot: Ed. Paloveden ym. rah. al. n: o 135
30062: Kalastus: Ed. Rosenbergin ym. rah. al. n:o 120 määrärahan osoittamisesta Karstulan evankeli-
30063: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai- sen kansanopiston opistotalon rakentamiseen.
30064: noiksi ammattikalastajille kalastusvälineiden Liitteet IV,2os. s. 722. L. Vv:aan.
30065: hankkimiseen. Liitteet IV,188. s. 704 ja 705. - Ed. Virolaisen ym. rah. al. n: o 136 määrärahan
30066: L. Vv:aan. osoittamisesta rakennusavustukseksi J aakkiman
30067: - Ed. Rosenbergin ym. rah. al. n:o 121 määrä- kristillisen kansanopiston opistorakennusten ra-
30068: rahan osoittamisesta avustuksiksi luonnonvoi- kentamista varten. Liitteet IV,204. s. 723. L.
30069: mien tai muun sellaisen syyn takia veneensä Vv:aan.
30070: tai pyydyksensä menettäneille ammattikalasta- - Ed. Koiviston ym. rah. al. n:o 285 määrärahan
30071: jille. Liitteet IV,189. s. 706 ja 707. L. Vv:aan. osoittamisesta rakennuslainaksi Saamien Kan-
30072: - Ed. Korsbäckin ym. rah. al. n:o 170 määrära- sanopisto r. y:lle kansanopiston rakentamiseksi
30073: han osoittamisesta kalastajaloistojen parantami- Inariin. Liitteet IV,353. s. 914. L. Vv:aan.
30074: seksi ja rakentamiseksi. Liitteet IV,238. s. 768 - Ed. Virkin ym. rah. al. n:o 286 määrärahan
30075: ja 769. L. Vv:aan. osoittamisesta avustuslainaksi Kanneljärven
30076: - Ed. österholmin ym. rah. al. n: o 312 määrä- kansanopiston jälleenrakentamista varten. Liit-
30077: rahan osoittamisesta kalastajaloistojen ylläpitä- teet IV,354. s. 915. L. Vv:aan.
30078: miseksi ja rakentamiseksi. Liitteet IV,sso. s. - Ed. Pakkasen ym. rah. al. n: o 287 määrärahan
30079: 942 ja 943. L. Vv:aan. osoittamisesta rakennuslainaksi Oriveden opis-
30080: tolle. Liitteet IV,355. s. 917. L. Vv:aan.
30081: Kanavat: Ed. Mannisen ym. rah. al. n:o 261 mää- - Ed. Hakalan rah. al. n: o 288 määrärahan
30082: rärahan osoittamisesta uittokanavan rakentami- osoittamisesta rakennuslainaksi Helsingin
30083: seksi Varkauden kauppalassa olevan Taipaleen kristilliselle kansanopistolle. Liitteet IV,356.
30084: laivakanavan vierelle. Liitteet IV,329. s. 882. s. 918. L. Vv:aan.
30085: L. Vv:aan.
30086: Karhula: - Ks. Oppikoulut.
30087: Kanneljärvi: - Ks. Kansanopistot.
30088: Karkku: - Ks. Sairaalat.
30089: Kansakoulut: Ed. Hakalan ym. rah. al. n: o 51
30090: määrärahan osoittamisesta kansakoulunopetta-
30091: Jain palkkauksen tarkistamiseksi. Liitteet Karstula: - Ks. Kansanopistot.
30092: IV,119. s. 627. L. Vv:aan.
30093: - Ed. Niemisen ym. rah. al. n: o 56 korotetun Kasarmit: - Ks. Kaartin kasarmi. Puolustuslaitos.
30094: määrärahan osoittamisesta maalais- ja kaup-
30095: palakansakoulujen rakennusavustuksiin. Liitteet Kaskinen: - Ks. Satamat.
30096: IV,l24. s. 632. L. Vv:aan.
30097: - Ed. Kulovaaran ym. lak. al. n:o 117 laiksi kan- Kasvinviljelys: - Ks. Koeasemat.
30098: sakoululaitoksen kustannuksista annetun lain
30099: muuttamisesta. Liitteet IV,561. s. 1212. L. Kato: - Ks. Maatalous.
30100: Vv:aan, jonka tulee pyytää Siv:n lausunto,
30101: 1475. Kauppakorkeakoulu: - Ks. Korkeakoulut.
30102: Asialuettelo 1952. 7
30103:
30104: Kauppaopetus: Ed. Nuorsaaren ym. rah. al. n:o Konnekoski: - Ks. Perkaustyöt.
30105: 171 määrärahan osoittamisesta Kauppaoppilai-
30106: tosten Opettajain Yhdistys r. y:lle pohjoismai- Korkeakoulut: Ed. Öhmanin ym. rah. al. n:o 164
30107: sen kauppaopettajain kongressin järjestämistä määrärahan osoittamisesta avustukseksi ja lai-
30108: varten. Liitteet IV,239. s. 770. L. Vv:aan. naksi Ruotsalaisen kauppakorkeakoulun uudis-
30109: rakennuksen rahoittamista varten. Liitteet
30110: Kauppaoppilaitokset: - Ks. Ammattikoulut. IV,232. s. 760 ja 761. L. Vv:aan.
30111: Ks. Yliopisto.
30112: Kemi: - Ks. Satamat.
30113: Korkein hallinto-oikeus: - Ks. Virkamiehet.
30114: Kemijoki: - Ks. Perkaustyöt.
30115: Korkein oikeus: - Ks. Virkamiehet.
30116: Kemijärvi: - Ks. Kotitalous.
30117: Korpilahti: - Ks. Asutustoimin ta.
30118: Kerava: - Ks. Virastot.
30119: Korsnäs: - Ks. Virkamiehet.
30120:
30121: Kerhotoiminta: - Ks. Maatalouskoulut. Kortejoki: - Ks. Sairaalat.
30122:
30123: Keski-Suomi: - Ks. Maanviljelysinsinöörit. Korvaus: Ed. Frimanin ym. rah. al. n:o 203 maa-
30124: rärahan osoittamisesta Pohjois-Suomen jälleen-
30125: Keskusammattikoulut: - Ks. Ammattikoulut. rakentajien indeksikorotusten hyvittämiseksi.
30126: Liitteet IV,271. s. 804. L. Vv:aan.
30127: Keskussairaalat: Ks. Sairaalat. - Ed. Kuittisen ym. rah. al. n: o 204 määrärahan
30128: osoittamisesta lisäkorvauksen maksamiseksi 13
30129: Kestopäällystys: Ks. Maantiet. päivänä elokuuta 1942 annetun korvauslain
30130: mukaan korvausta saaneille. Liitteet IV,272.
30131: Kesävirkistys: - Ks. Lapset. Loma. s. 805. L. Vv:aan.
30132: - Ed. Ryhdän ym. rah. al. n:o 205 määrärahan
30133: Keuhkotauti: Ks. Tuberkuloosi. osoittamisesta Pohjois-Suomen vähävaraisten
30134: jälleenrakentajien indeksikorotuksen järjestelyä
30135: Kihlakunnat: Ks. Virkamiehet. varten. Liitteet IV,273. s. 807. L. Vv:aan.
30136: - Ed. Niukkasen ym. rah. al. n: o 207 määrära-
30137: Kirkkosalmi: - Ks. Laivakulku. han osoittamisesta vuoden 1942 korvauslain
30138: nojalla korvauksia saaneiden lisäkorvausten
30139: Kitisenjoki: - Ks. Sillat. ensimmäisen rahassa maksettavan erän suorit-
30140: tamiseen. Liitteet IV,275. s. 810. L. Vv:aan.
30141: Kiviset pellot: - Ks. Maatalous. - Ks. Punakaartilaiset.
30142:
30143: Kotitalous: Ed. Pohjalan ym. rah. al. n:o 64 maa-
30144: Kodinhoitajat: Ed. Hamaran ym. rah. al. n:o 194
30145: rärahan osoittamisesta Porin talouskoulun tu-
30146: korotetun määrärahan osoittamisesta kodinhoi-
30147: kemiseksi. Liitteet IV,132. s. 642. L. Vv:aan.
30148: tajakoulujen valtionapua varten. Liitteet
30149: - Ed. Malkamäen ym. rah. al. n: o 65 määrära-
30150: IV,262. s. 795. L. Vv:aan.
30151: han osoittamisesta Etelä-Hämeen emäntäkoulun
30152: toiminnan aloittamiseen. Liitteet IV,133. s.
30153: Koeasemat: Ed. Saalastin ym. rah. al. n:o 254
30154: 643. L. V v: aan.
30155: määrärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan
30156: - Ed. Väänäsen ym. rah. al. n: o 66 määrärahan
30157: kasvinviljelyskoeaseman asuinrakennuksen ra-
30158: osoittamisesta Runnin emäntäkoulua varten.
30159: kentamista varten. Liitteet IV,s22. s. 873. L.
30160: Liitteet IV,134. s. 644. L. Vv:aan.
30161: Vv:aan. - Ed. Hamaran ym. rah. al. n:o 68 määrärahan
30162: osoittamisesta Inarin kotitalouskoulun ottarui-
30163: Kokkola: - Ks. Oppikoulut. Satamat.
30164: seksi valtion haltuun. Liitteet IV,136. s. 646.
30165: Konehankinnat: - Ks. Maatalous. L. Vv:aan.
30166: - Ed. Väänäsen ym. rah. al. n: o 69 määrärahan
30167: Koneyhtymät: - Ks. Maatalous. osoittamisesta Työtehoseuralle kotitalouden
30168: 8 Asialuettelo 1952.
30169:
30170:
30171: rationalisoimistyötä varten. Liitteet IV,137. - Ed. Saalastin ym. rah. al. n: o 48 määrärahan
30172: s. 647. L. Vv: aan. osoittamisesta kouluneuvoksenviran perustami-
30173: - Ed. östensonin ym. rah. al. n: o 147 määrära- seksi kouluhallituksen kansanopetusosastolle
30174: han osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi peruskouluun liittyvää käytännön aineiden
30175: uudisrakennuksia varten Högvalla seminarium jatko-opetusalaa varten. Liitteet IV,116. s. 624.
30176: i huslig ekonomi nimiselle opistolle. Liitteet L. Vv:aan.
30177: IV,215. s. 735 ja 736. L. Vv:aan.
30178: - Ed. Malkamäen ym. rah. al. n: o 27 4 määrära- Koulut: - Ks. Ammattikoulut. Kansakoulut. Ko-
30179: han osoittamisesta lainaksi Etelä-Hämeen dinhoitajat. Kotitalous. Kotiteollisuus. Käsityö.
30180: emäntäkoulun rakentamista varten. Liitteet Maatalouskoulut. Oppikoulut. Seminaarit.
30181: IV,342. s. 900. L. Vv:aan.
30182: -Ed. E. Nurmisen ym. rah. al. n:o 289 määrä- Kouvola: - Ks. Oppikoulut.
30183: rahan osoittamisesta lainaksi Helsingin koti-
30184: talousopettajaopiston koulurakennusta varten. Kristiinankaupunki: - Ks. Satamat.
30185: Liitteet IV,357. s. 919. L. Vv:aan.
30186: - Ed. Lahtelan ym. rah. al. n: o 331 määrärahan Kruunupyy: - Ks. Maatalouskoulut.
30187: osoittamisesta Kemijärven emäntäkoulun kou-
30188: lurakennusten rakentamista varten. Liitteet Kuivatustyöt: Ed. Häikiön ym. rah. al. n:o 119
30189: IV,399. s. 968. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta Pohjois-Pohjanmaan
30190: - Ed. Väänäsen ym. rah. al. n: o 336 määrärahan peruakuivatustöiden aloittamista varten. Liit-
30191: osoittamisesta lisärakennuksen rakentamiseksi teet IV,l87. s. 703. L. Vv:aan.
30192: Suonenjoen emäntäkoululle. Liitteet IV,404. - Ed. A. Kinnusen ym. rah, al. n:o 143 määrä-
30193: s. 980. L. Vv:aan. rahan osoittamisesta suoalueiden kuivattami-
30194: - Ks. Kouluhallitus. seksi. Liitteet IV,211. s. 731. L. Vv:aan.
30195: - Ed. Riihimäen ym. rah. al. n:o 144 määrärahan
30196: Kotiteollisuus: Ed. Saalastin ym. rah. al. n:o 71 osoittamisesta avustuksiksi pienviljelijöille
30197: määrärahan osoittamisesta kotiteollisuusneu- lasku- ja viemäriojien kaivamisesta aiheutuviin
30198: vonta-asemien ammattiopettajain palkkaami- kustannuksiin. Liitteet IV,212. s. 732. L.
30199: seen. Liitteet IV,l39. s. 649. L. Vv:aan. Vv:aan.
30200: - Ed. Saalastin ym. rah. al. n: o 72 määrärahan - Ed. Sarjalan ym. rah. al. n: o 349 korotetun
30201: osoittamisesta kotiteollisuusopiston yhteiskun- määrärahan osoittamisesta keskeneräisten vesi-
30202: nallisten ja liikeaineiden opettajan palkkauk- väylien perkaustöiden loppuun saattamiseksi.
30203: sen korottamiseksi. Liitteet IV,14o. s. 650. Liitteet IV,417. s. 997. L. Vv:aan.
30204: L. Vv:aan. - Ed. Heikuran ym. rah. al. n: o 350 määrärahan
30205: osoittamisesta Inhottujärven vedenpinnan jär-
30206: - Ed. Wickmanin ym. rah. al. n: o 273 määrära-
30207: jestelyä varten. Liitteet IV,418. s. 998. L.
30208: han osoittamisesta rakennuslainaksi Teerijär-
30209: Vv:aan.
30210: ven mieskotiteollisuuskoululle. Liitteet IV,341.
30211: - Ed. Rytingin ym. rah. al. n: o 351 määrärahan
30212: s. 898 ja 899. L. Vv:aan.
30213: osoittamisesta Oijärven kuivatustöiden aloitta-
30214: - Ed. Lampisen ym. rah. al. n:o 330 määrärahan miseksi. Liitteet IV,419. s. 999. L. Vv:aan.
30215: osoittamisesta valtion mieskotiteollisuuskoulun - Ed. Koivusen ym. rah. al. n: o 352 määrärahan
30216: uudisrakennusta varten. Liitteet IV,398, s. 966. osoittamisesta Liesenjärven kuivattamiseen.
30217: L. Vv:aan. Liitteet IV,420. s. 1000. L. Vv: aan.
30218: - Ed. A. Kinnusen ym. rah. al. n: o 353 määrä-
30219: Kouluhallitus: Ed. Innalan ym. rah. al. n:o 46 rahan osoittamisesta Pyhäjoen kunnassa ole-
30220: määrärahan osoittamisesta kouluhallituksen van Liminkajärven vedenpinnan alentamiscksi.
30221: kuuden opetuksentarkastajan palkkauksen ko- Liitteet IV,421. s. 1001. L. Vv:aan.
30222: rottamiseksi. Liitteet IV,114. s. 622. L. Vv: aan. - Ed. A. Kinnusen ym. rah, al. n: o 354 määrä-
30223: - Ed. Luostarisen ym. rah. al. n:o 47 määrära- rahan osoittamisesta Piipsannavan kuivatus-
30224: han osoittamisesta kotitalousopetusta hoitavan töitä varten. Liitteet IV,422. s. 1002. L.
30225: kouluneuvoksen viran perustamista varten Vv:aan.
30226: kouluhallitukseen. Liitteet IV,ll5. s. 623. L. - Ed. Tainion ym. rah. al. n: o 355 määrärahan
30227: Vv:aan. osoittamisesta Alatornion kunnassa sijaitsevan
30228: Asialuettelo 1952.
30229:
30230:
30231: Raumojärven kuivatustöiden aloittamiseksi. Laivakulku: Ed. Rollstenin ym. rah. al. n: o 158
30232: Liitteet IV,423. s. 1003. L. Vv: aan. korotetun määrärahan osoittamisesta laivaku-
30233: - Ks. Maatalous. lun edistämiseen. Liitteet IV,22G. s. 750 ja
30234: 751. L. Vv:aan.
30235: Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö: Ed. - Ed. Rollstenin ym. rah. al. n: o 159 määrära-
30236: N ordforsin ym. rah. al. n: o 218 määrärahan han osoittamisesta kelirikkaliikenteen ylläpitä-
30237: osoittamisesta ammatinvalinnanohjaustoimiston miseksi Riittisen kunnan pääsaarten ja
30238: perustamiseksi kulkulaitosten ja yleisten töi- Dragsfjärdin kunnassa olevan Taalintehtaan
30239: den ministeriön työvoima-asiain osastoon. Liit- välillä. Liitteet IV,221. s. 752 ja 753. L.
30240: teet IV,286. s. 828 ja 830. L. Vv:aan. Vv:aan.
30241: - Ed. Kaitilan ym. rah. al. n: o 219 määrärahan - Ed. Aaltosen ym. rah. al. n: o 162 määrärahan
30242: osoittamisesta työmarkkinatutkimustoimiston osoittamisesta avustukseksi Paraisten kauppa-
30243: perustamiseksi kulkulaitosten ja yleisten töi- lalle Kirkkosalmen syventämistä varten. Liit-
30244: den ministeriöön. Liitteet IV,287. s. 832. L. teet IV,230. s. 758. L. Vv:aan.
30245: Vv:aan. - Ed. Rollstenin ym. rah. al. n:o 269 määrära-
30246: han osoittamisesta lainaksi Iniön kunnalle
30247: Kunnalliskodit: - Ks. Rakennustoiminta. saaristolaivan rakentamiseksi Turun pohjois-
30248: saaristoa varten. Liitteet IV,337. s. 891 ja 892.
30249: Kunnantiet: - Ks. Maantiet. L. Vv:aan.
30250: - Ks. Matkailu.
30251: Kunnat: Ks. Ammattikasvatus. Palotoimi.
30252: Työttömyys. Lammastalous: - Ks. Maatalous.
30253:
30254: Kuopio: - Ks. Sairaalat. Lammi: - Ks. Sillat.
30255:
30256: Lantalat: - Ks. Maatalous.
30257: Kuuromykät: Ks. Maatalouskoulut.
30258: Lapin Sivistysseura: Ed. Koiviston ym. rah. al.
30259: Kylätiet: - Ks. Maantiet. n: o 54 määrärahan osoittamisesta a vustukseksi
30260: Lapin Sivistysseura r. y: lle sen toiminnan tu-
30261: Kymenlaakso: - Ks. Maatalouskoulut. kemiseksi. Liitteet IV,122. s. 630. L. Vv: aan.
30262:
30263: Kymi: - Ks. Oppikoulut. Lappee: - Ks. Maatalouskoulut.
30264:
30265: Kyröskoski: Ks. Sillat. Lapset: Ed. Järvisen ym. rah. al. n:o 186 määrä-
30266: rahan osoittamisesta lasten maallesiirron tuke-
30267: Käräjätalot: Ks. Virastot. miseen. Liitteet IV,254. s. 787. L. Vv:aan.
30268: - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah. al. n:o 18S
30269: Käsiteollisuus: - Ks. Teollisuuslaitokset. määrärahan osoittamisesta vajaa-älyisten lasten
30270: kesävirkistystä varten. Liitteet IV,256. s. 789.
30271: Käsityö: Ed. Hamaran ym. rah. al. n:o 137 mää- L. Vv:aan.
30272: rärahan osoittamisesta rakennusavustukseksi ja - Ed. Järvisen ym. rah. al. n: o 192 määrärahan
30273: -lainaksi Helsingin käsityönopettajaopistolle. osoittamisesta kesävirkistyksen antamiseksi
30274: Liitteet IV,205. s. 724. L. Vv:aan. lapsille, jotka eivät ole kansakoululapsia. Liit-
30275: teet IV,260. s. 793. L. Vv:aan.
30276: Kätilöopisto: - Ks. Sairaalat. -Ed. Brander-Wallinin ym. rah. al. n:o 193 mää-
30277: rärahan osoittamisesta kesävirkistyksen järjes-
30278: tämiseksi kouluikää nuoremmille lapsille. Liit-
30279: L. teet IV,261. s. 794. L. Vv:aan.
30280: - Ks. Sairaalat.
30281: Lahti: - Ks. Kotiteollisuus. Sillat.
30282: Lapuanjoki: - Ks. Maanparannustyöt.
30283: Laidun: - Ks. Maatalous.
30284: Lastenkodit: Ed. J. Wirtasen ym. rah. al. n:o 185
30285: Lainat: - Ks. Asunnot. Teknillinen korkeakoulu. määrärahan osoittamisesta Mustalaislähetys
30286:
30287: 2
30288: 10 Asialuettelo 1952.
30289:
30290:
30291: r. y: lle mustalaislasten lastenkotia varten. Liit- Lossit: Ed. T. Kinnusen ym. rah. al. n:o 438 mää-
30292: teet IV1253. s. 786. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta Tappuvirran lossipaikan
30293: - Ed. Järvisen ym. rah. al. n: o 187 korotetun salmen kaventamiseksi. Liitteet IV1 506. s.
30294: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi lasten- 1092. L. Vv:aan.
30295: kodeille. Liitteet IV,255. s. 788. L. Vv:aan. - Ed. Nykäsen ym. rah. al. n:o 440 määrärahan
30296: Ed. Torven ym. rah. al. n:o 200 määrärahan osoittamisesta Putaansalmen lassivälin lyhentä-
30297: osoittamisesta lastenseimiä ja päiväkoteja var- miseksi suoritettavaa pengertämistä varten.
30298: ten. Liitteet IV,2 68. s. 801. L. V v: aan. Liitteet IV,508. s. 1094. L. Vv:aan.
30299: - Ks. Sillat.
30300: Lastenlinna: - Ks. Sairaalat.
30301: Louhusalmi: Ks. Sillat.
30302: Lastentarhat: Ed. Torven ym. rah. al. n: o 195 ko-
30303: rotetun määrärahan osoittamisesta kansanlas- Luotto: - Ks. Asunnot. Peruna. Pien teollisuus.
30304: tentarhain kannattamiseen. Liitteet IV,263. s. Rakennustoiminta. Sähkö.
30305: 796. L. Vv:aan.
30306: Lyseot: - Ks. Oppikoulut.
30307: - Ks. Seminaarit.
30308:
30309: Leino: - Ks. Eino Leino. M.
30310: Lennätinlaitos: - Ks. Postilaitos. Virkamiehet. Maanhankintalaki: Ed. Kuusisen ym. toiv. al.
30311: n:o 268 esityksen antamisesta maanhankinta-
30312: Lentokoneet: - Ks. Salakuljetus. lain muuttamisesta siten, että maanhankinta-
30313: lain mukaan maata tai lisämaata jo saaneiden
30314: Lentoliikenne: Ed. Kulovaaran ym. rah. al. n:c sekä maansaantiin oikeutettujen maansaanti tu-
30315: 347 määrärahan osoittamisesta Turun uuden lee jatkuvasti turvatuksi. Liitteet s. 1237.
30316: lentokentän saattamiseksi liikennekuntoon. Puhemies kieltäytyy esittelemästä aloitetta va-
30317: Liitteet IV,415. s. 994. L. Vv:aan. liokuntaan lähettämistä varten 1975.
30318: - Ed. Larsonin ym. rah. al. n: o 348 määrärahan - Ks. Asutustoiminta. Purkupäätökset.
30319: osoittamisesta toisen kiitoradan rakentamiseksi
30320: Maarianhaminan lentokentälle. Liitteet IV,416. Maanparannustyöt: Ed. Kosolan ym. rah. al. n: o
30321: s. 995 ja 996. L. Vv:aan. 87 määrärahan osoittamisesta Lapuanjoen ve-
30322: sistöalueen maanparannustutkimusta varten.
30323: Lepaa: - Ks. Maatalouskoulut. Liitteet IV,155. s. 665. L. Vv:aan.
30324: - Ks. Maatalous.
30325: Lesket: - Ks. Orvot. Sairausavustus.
30326: Maantiet: Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah. al. n:o
30327: Liesenjärvi: Ks. Kuivatustyöt. 142 määrärahan osoittamisesta Akkunusjoki-
30328: vanen-Koivun tien kunnostamiseen. Liitteet
30329: Lievestuore: Ks. Sillat. IV,210. s. 730. L. Vv:aan.
30330: - Ed. V. Kaasalaisen ym. rah. al. n:o 148 mää-
30331: Liminkajärvi: - Ks. Kuivatustyöt. rärahan osoittamisesta routivien tieosien kor-
30332: jaamista varten. Liitteet IV1 216. s. 737. L.
30333: Lisäkorvaus: - Ks. Korvaus. Vv:aan.
30334: - Ed. Lindqvistin ym. rah. al. n:o 149 määrä-
30335: Lisämaa: Ks. Asutustoiminta. Maanhankinta-
30336: rahan osoittamisesta Romon-Toritun kylätien
30337: laki.
30338: kunnostamiseksi. Liitteet IV121 7. s. 738. L.
30339: Loma: Ed. V. Simosen ym. rah. al. n:o 183 mää- Vv:aan.
30340: rärahan osoittamisesta vapaiden lomaleirimat- - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah. al. n:o 150 mää-
30341: kojen järjestämiseksi valtionrautateillä ja pos- rärahan osoittamisesta Kynsilän-Inkeen tien
30342: tiautoissa suuriperheisille vähävaraisilla äi- talvikunnossapitoa varten. Liitteet IV,21s. s.
30343: deille. Liitteet IV,251. s. 783. L. Vv:aan. 739. L. Vv:aan.
30344: - Ed. Wickmanin ym. rah. al. n: o 184 määrä- - Ed. Tainion ym. rah. al. n: o 151 määrärahan
30345: rahan osoittamisesta Uudenkaarlepyyn kunnassa osoittamisesta Viantien rautatiepysäkin-Si-
30346: olevaa Juthbackan lomakotia varten. Liitteet mon aseman välisen vanhan tieosuuden talvi-
30347: IV,252. s. 784 ja 785. L. Vv:aan. aurausta varten. Liitteet IV,219. s. 740. L.
30348: - Ks. Lapset. Vv:aan.
30349: Asialuettelo 1952. 11
30350:
30351: Ed. Sepin ym. rah. al. n: o 152 korotetun mää- - Ed. Mannisen ym. rah. al. n: o 367 määrärahan
30352: rärahan osoittamisesta kyläteiden avustami· osoittamisesta tutkimuksen toimittamiseksi
30353: seen. Liitteet IV,220. s. 741. L. Vv:aan. maantien rakentamisesta Leppävirran kirkon·
30354: Ed. Niemisen ym. rah. al. n:o 153 korotetun kylästä Konnuksen kanavan kautta vesistön
30355: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kun· itäpuolella olevalle maantielle. Liitteet IV,435.
30356: nille maantienoikaisuista aiheutuvien kustan- s. 1015. L. Vv:aan.
30357: nusten korvaamiseen. Liitteet IV,221. s. 742. Ed. Niemisen ym. rah. al. n:o 368 määrärahan
30358: L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Savon·
30359: Ed. Kulovaaran ym. rah. al. n: o 356 määrära· rannan kirkonkylästä Pirttimäen kohdalle
30360: han osoittamisesta Kärsämäen-Paattisten Enonkosken-Sapun maantiellä. Liitteet
30361: maantien rakentamiseen. Liitteet IV,424. s. IV,436. s. 1016. L. Vv:aan.
30362: 1004. L. Vv:aan. - Ed. Leivosen ym. rah. al. n: o 369 määrärahan
30363: - Ed. Lappi-Seppälän ym. rah. al. n:o 357 mää- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Loka·
30364: rärahan osoittamisesta maanteiden kestopääl- lahdesta N aarajärvelle Kivijärven kunnassa.
30365: lystystä varten. Liitteet IV,425. s. 1005. L. Liitteet IV,437. s. 1017. L. Vv:aan.
30366: Vv:aan. - Ed. Rönkön rah. al. n:o 370 määrärahan csoit·
30367: Ed. Heikkilän ym. rah. al. n : o 358 määrärahan tamisesta maantien rakentamiseksi Sukevalta
30368: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kan· Jyrkälle Sonkajärven kunnassa. Liitteet
30369: gasalan Huutijärveltä Sahalahden kautta IV,438. s. 1018. L. Vv:aan.
30370: Kuhmalahdelle. Liitteet IV,426. s. 1006. L. - Ed. Rytkösen ym. rah. al. n:o 371 määrärahan
30371: Vv:aan. osoittamisesta Lapinlahden- Akkalansaaren-
30372: - Ed. Aittoniemen ym. rah. al. n: o 359 määrä- Väisälänmäen maantien rakentamiseen. Liit-
30373: rahan osoittamisesta Helsingin-Tampereen- teet IV,439. s. 1019. L. Vv:aan.
30374: Vaasan valtatien kunnostamiseksi Lapione· Ed. Murron ym. rah. al. n:o 372 määrärahan
30375: valla. Liitteet IV,427. s. 1007. L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Oulai-
30376: - Ed. N. Kaasalaisen ym. rah. al. n: o 360 mää- sista Pyhäjoen eteläpuolitae Kärsämäen pitä·
30377: rärahan osoittamisesta Lauttakylän-Euran Jan Venetpalon kylään. Liitteet IV,44o. s.
30378: tieosan rakentamiseen. Liitteet IV,428. s. 1020. L. Vv:aan.
30379: 1008. L. Vv:aan. Ed. Rytingin ym. rah. al. n: o 373 määrärahan
30380: Ed. V. Kaasalaisen ym. rah. al. n: o 361 mää- osoittamisesta Kiimingin-Yli-Iin maantien ra·
30381: rärahan osoittamisesta työttömyystöinä tehty· kem1ustöitä varten. Liitteet IV,441. s. 1021.
30382: jen tietöiden viimeistelyyn. Liitteet IV,429. s. L. Vv:aan.
30383: 1009. L. Vv: aan. Ed. Rytingin ym. rah. al. n:o 374 määrärahan
30384: - Ed. Kujalan ym. rah. al. n:o 362 määrärahan osoittamisesta Pudasjärven Särkivaaran ja
30385: osoittamisesta Myllymäen maantienoikaisua Taivalkosken Virkkusen välisen yhdystien ra·
30386: varten Sippolan pitäjän Hirvelän kylässä. kennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,442.
30387: Liitteet IV,430. s. 1010. L. Vv:aan. s. 1022. L. Vv:aan.
30388: Ed. Prunnilan ym. rah. al. n: o 363 määrärahan - Ed. Rytingin ym. rah. al. n:o 375 määrärahan
30389: osoittamisesta Tampereen-Rauman maantien osoittamisesta Puhoksen-Näljängän maantien
30390: Kynsikankaan-Kiikoisen tieosan rakentami· rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,443.
30391: seen. Liitteet IV,431. s. 1011. L. Vv:aan. s. 1023. L. Vv:aan.
30392: Ed. Rapion ym. rah. al. n: o 364 määrärahan - Ed. N. Nurmisen ym. rah. al. n:o 376 määrä-
30393: osoittamisesta Takamaan tien ja Suodennie· rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
30394: men tien välisen yhdystien rakentamiseen. Kauhavan pitäjässä olevien Saarihaudan ja
30395: Liitteet IV,432. s. 1012. L. Vv:aan. Korkeamäen välille. Liitteet IV,444. s. 1024.
30396: - Ed. Juntusen ym. rah. al. n:o 365 määrärahan L. Vv:aan.
30397: osoittamisesta Huutoperän-Haapamäen yhdys· Ed. Häikiön ym. rah. al. n:o 377 määrärahan
30398: tien rakentamiseksi. Liitteet IV,433. s. 1013. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pudas-
30399: L. Vv:aan. järven kunnan Kouvan kylästä Kuusamon kun·
30400: - Ed. Meriläisen ym. rah. al. n: o 366 määrärahan nan Loukuskylään. Liitteet IV,445. s. 1025.
30401: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Pohja· L. Vv:aan.
30402: kosken rautatiepysäkiltä Kuolaniemen kylä- Ed. Erkkilän ym. rah. al. n:o 378 määrärahan
30403: tielle. Liitteet IV,434. s. 1014. L. Vv:aan. osoittamisesta maantien rakentamiseksi Haapa·
30404: 1~ Asialuettelo 1952.
30405:
30406:
30407: veden kirkonkylästä Pirneskylän kautta Ou· - Ed. Koiviston rah. al. n:o 391 määrärahan
30408: laisten-Vihanuin Lumimetsän maantielle. osoittamisesta Tervolan lossitien parantami·
30409: Liitteet IV,446, s. 1026. L. Vv:aan. seen. Liitteet IV,459. s. 1039. L. Vv: aan.
30410: - Ed. Leivosen ym. rah. al. n:o 379 määrärahan Ed. Koiviston rah. al. n: o 392 määrärahan
30411: osoittamisesta Helsingin-Oulun valtatien pe- osoittamisesta Sodankylän-Vaalajärven-Kitti-
30412: rusparannuksia varten. Liitteet IV,447. s. 1027. län maantien rakennustöitä varten. Liitteet
30413: L. Vv:aan. IV,460. s. 1040. L. Vv:aan.
30414: - Ed. Karvosen ym. rah. al. n: o 380 määrärahan - Ed. Lahtelan ym. rah. al. n: o 393 määrärahan
30415: osoittamisesta Uimaharjun-Ukkolan maantien osoittamisesta maantien rakentamiseksi Sodan-
30416: rakentamiseksi. Liitteet IV,448. s. 1028. L. kylän-Ivalon maantieltä Sattasen kylästä Ra-
30417: Vv:aan. jalaan. Liitteet IV,461. s. 1041. L. Vv:aan.
30418: - Ed. Rytkösen ym. rah. al. n:o 381 määrärahan - Ed. Lahtelan rah. al. n: o 394 määrärahan
30419: osoittamisesta Teekkarin-Pihlajamäen-Löytö- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Savu·
30420: harjun maantien rakentamiseen. Liitteet kosken Värriön kylästä Sodankylän Kelujärven
30421: IV,449. s. 1029. L. Vv:aan. kylään. Liitteet IV,462, s. 1043. L. Vv:aan.
30422: Ed. A. Kinnusen ym. rah. al. n: o 382 määrä- - Ed. Lahtelan ym. rah. al. n: o 395 määrärahan
30423: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi osoittamisesta maantien rakentamiseksi Posion
30424: Alavuotosta Löytösuon kautta Juorkunaan. kunnan Aholasta Mourujärven kautta Maanin-
30425: Liitteet IV,450. s. 1030. L. Vv: aan. kavaaraan. Liitteet IV,463. s. 1044. L. Vv:aan.
30426: Ed. Vilhulan ym. rah. al. n: o 383 määrärahan - Ed. Lahtelan ym. rah. al. n:o 396 määrärahan
30427: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Keu- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Jussi-
30428: ruun-Kolhon maantieltä Montusmäeltä Tiusa- lan-Kaisanlahden tiestä Lehtolan kautta Ju-
30429: lan laiturivaihteen kautta Keuruun-Haapa· miskon voimalaitoksen tiehen. Liitteet IV,464.
30430: mäen maantielle. Liitteet IV,451. s. 1031. L. s. 1045. L. Vv:aan.
30431: Vv:aan. - Ed. Lahtelan ym. rah. al. n:o 397 määrärahan
30432: - Ed. Niskalan ym. rah. al. n:o 384 määrära- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Rieri-
30433: han osoittamisesta Pasmajärven-Taapajärven län lossilta Kemijoen itäpuolitae Saarenkylään
30434: maantien rakentamista varten. Liitteet IV,452. Rovaniemen-Kemijärven maantiellä. Liitteet
30435: s. 1032. L. Vv:aan. IV,465. s. 1047. L. Vv:aan.
30436: Ed. Niskalan ym. rah. al. n:o 385 määrärahan - Ed. Lahtelan ym. rah. al. n:o 398 määrärahan
30437: osoittamisesta Peltovuoman-lnarin maantie- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Inarin
30438: suunnan tutkimista varten. Liitteet IV,453. s. kirkonkylästä Menesjärvelle. Liitteet IV,466.
30439: 1033. L. Vv:aan. s. 1048. L. Vv:aan.
30440: Ed. Niskalan ym. rah. al. n: o 386 määrärahan Ed. Lahtelan ym. rah. al. n: o 399 määl'ära·
30441: osoittamisesta Tornionlaakson maantien perua- han osoittamisesta Pelkosenniemen-Sodanky-
30442: parannuksia varten. Liitteet IV,454. s. 1034. län maantien rakentamiseen. Liitteet IV,467.
30443: L. Vv:aan. s. 1050. L. Vv:aan.
30444: - Ed. Koiviston ym. rah. al. n:o 387 määrärahan - Ed. Lahtelan ym. rah. al. n:o 400 määrärahan
30445: osoittamisesta Saarakiven-Onnelan maantien osoittamisesta Rannan Simojärven- Posion
30446: rakentamiseksi. Liitteet IV,455. s. 1035. L. Raistakan maantien rakentamiseen. Liitteet
30447: Vv:aan. IV,468. s. 1051. L. Vv:aan.
30448: Ed. Koiviston rah. al. n: o 388 määrärahan Ed. Lahtelan ym. rah. al. n:o 401 määrärahan
30449: osoittamisesta Pellon-Meltauksen maantien osoittamisesta Könkään-Tepaston maantien ra·
30450: rakennustöitä varten. Liitteet IV,456. s. 1036. kentamiseen. Liitteet IV,469. s. 1052. L. Vv:aan.
30451: L. Vv:aan. Ed. Lahtelan ym. rah. al. n:o 402 määrärahan
30452: Ed. Koiviston ym. rah. al. n:o 389 määrärahan osoittamisesta Javaruksen-Vuojärven maantien
30453: osoittamisesta polkuteiden kunnostamiseen rakentamiseen. Liitteet IV,470. s. 1053. L.
30454: Pohjois-Suomessa. Liitteet IV,457. s. 1037. L. Vv:aan.
30455: Vv:aan. - Ed. Meriläisen ym. rah. al. n: o 403 määrärahan
30456: Ed. Koiviston rah. al. n: o 390 määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kuh-
30457: osoittamisesta Kaulirannan-Pellon maantien mon-Hyrynsalmen maantieltä Kuusamojärven
30458: parantamiseksi. Liitteet IV,458. s. 1038. L. kautta Kuhmon-Suomussalmen maantielle. Liit-
30459: Vv:aan. teet IV,471. s. 1055. L. Vv:aan.
30460: Asialuettelo 1952. 13
30461:
30462: -Ed. Mustosen ym. rah. al. n:o 404 määrärahan seksi Inarin kunnan Kaamasen kylästä Sevet-
30463: osoittamisesta Jaalangan-Puokiovaaran maan- tijärvelle. Liitteet IV,4S5. s. 1069. L. Vv:aan.
30464: tien rakenustöiden aloittamiseksi. Liitteet - Ed. Murron ym. rah. al. n: o 418 määrärahan
30465: IV,472. s. 1056. L. Vv:aan. osoittamisesta Oulujoen pohjoispuolitae Muhok-
30466: - Ed. Tainion ym. rah. al. n: o 405 määrärahan selle menevän maantien Oulun kaupungin puo-
30467: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Porti- leisen osan oikaisemiseksi. Liitteet IV,486. s.
30468: mon lossilta Tengeliön kylään. Liitteet IV,473. 1070. L. Vv:aan.
30469: s. 1057. L. Vv:aan. -Ed. A. Kinnusen ym. rah. al. n:o 419 määrä-
30470: Ed. Tainion ym. rah. al. n: o 406 määrärahan rahan osoittamisesta Syrjänaavan maantien
30471: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Ivalon rakentamiseksi. Liitteet IV,4S7. s. 1071. L.
30472: kylästä Vikkalan kautta Koppclon kylään. Liit- Vv:aan.
30473: teet IV,474. s. 1058. L. Vv:aan. Ed. Niirasen ym. rah. al. n: o 420 määdrahan
30474: Ed. Tainion ym. rah. al. n: o 407 määrärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi Korpi-
30475: osoittamisesta Javaruksen-Vuojärven maantien mäen-Katajamäen kunnantieltä Höylän kylän
30476: rakentamiseen. Liitteet IV,475. s. 1059. L. kautta Kuopion-Nurmeksen maantielle. Liit-
30477: Vv:aan. teet IV,488. s. 1072. L. Vv:aan.
30478: - Ed. Tainion ym. rah. al. n: o 408 määrärahan Ed. Puumalaisen ym. rah. al. n: o 421 määrä-
30479: osoittamisesta Mellakosken-Muurolan maantien rahan osoittamisesta Kevätlahden maantien
30480: rakentamiseen. Liitteet IV,476. s. 1060. L. rakentamiseen. Liitteet IV,489. s. 1073. L.
30481: Vv:aan. Vv:aan.
30482: - Ed. Frimanin ym. rah. al. n: o 409 määrärahan - Ed. Puumalaisen ym. rah. al. n:o 422 määrä-
30483: osoittamisesta Könkään-Tepaston maantien ra- rahan osoittamisesta Suolahden-Koiviston
30484: kentamiseen. Liitteet IV,477. s. 1061. L. Vv:aan. maantien rakennustyön jatkamiseen. Liitteet
30485: - Ed. Frimanin ym. rah. al. n: o 410 määrärahan IV,490. s. 1074. L. Vv:aan.
30486: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Savu-
30487: Ed. Puumalaisen ym. rah. al. n: o 423 määrä-
30488: kosken kunnan Värriön kylästä Tanhuan ky-
30489: rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
30490: lään. Liitteet IV,47s. s. 1062. L. Vv:aan.
30491: Pylkönmäen Timpersuntista Multian Sipilän
30492: - Ed. Frimanin ym. rah. al. n:o 411 määrära-
30493: tielle. Liitteet IV,491. s. 1075. L. Vv:aan.
30494: han osoittamisesta Pelkosenniemen-Sadankylän
30495: - Ed. Hietasen ym. rah. al. n: o 424 määrärahan
30496: maantien rakentamiseen. Liitteet IV,479. s.
30497: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kuo-
30498: 1063. L. Vv:aan.
30499: - Ed. Frimanin ym. rah. al. n:o 412 määrärahan piosta Vehmersalmeen. Liitteet IY,492. s.
30500: 1076. L. Vv:aan.
30501: osoittamisesta tien rakentamiseksi Vian ase-
30502: malta Vanttausjärven tiehen. Liitteet IV,480. - Ed. Hietasen ym. rah. al. n:o 425 määrärahan
30503: osoittamisesta Pitkälahden maa.ntien oikaisu-
30504: s. 1064. L. Vv:aan.
30505: - Ed. Frimanin ym. rah. al. n: o 413 määrärahan työn jatkamista varten. Liitteet IV,493. s.
30506: 1077. L. Vv:aan.
30507: osoittamisesta Kellon-Kurtakon maantien ra-
30508: Ed. Järvisen ym. rah. al. n: o 426 määrärahan
30509: kentamiseen. Liitteet IV,4Sl. s. 1065. L. Vv:aan.
30510: osoittamisesta Vaasan ja Koskenkorvan väli-
30511: - Ed. Frimanin ym. rah. al. n:o 414 määrärahan
30512: sen valtamaantien osan oikaisemiseksi. Liit-
30513: osoittamisesta Sodankylän-Vaalajärven-Kitti-
30514: teet IV,494. s. 1078. L. Vv:aan.
30515: län maantien rakentamiseen. Liitteet IV,482.
30516: Ed. Heikuran rah. al. n: o 427 määrärahan
30517: s. 1066. L. Vv: aan.
30518: - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah. al. n:o 415 mää- osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kove-
30519: rärahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi lahdelta Kovesjoen kautta Karviaan. Liitteet
30520: Posion-Kuloharjun maantiestä Livonniskaan. IV,495. s. 1079. L. Vv:aan.
30521: Liitteet IV,483. s. 1067. L. Vv:aan. -Ed. Myllymäen ym. rah. al. n:o 428 määrära-
30522: - Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah. al. n:o 416 han osoittamisesta tietöiden jatkamista v<orten
30523: määrärahan osoittamisesta maantien rakenta- Kuhmoisten ja Jämsän välillä. Liitteet IV,496.
30524: miseksi Rovaniemen-Posion tiestä Juotasjär- s. 1080. L. Vv:aan.
30525: ven Luusuaan. Liitteet IV,484. s. 1068. L. Ed. A. Kinnusen ym. rah. al. n:o 429 maara-
30526: Vv:aan. rahan osoittamisesta maantien rakentamiseksi
30527: Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah. al. n:o 417 mää- Haapaveden kirkonkylästä Juustomäkeen. Liit-
30528: rärahan osoittamisesta maantien rakentami- teet IV,497. s. 1081. L. Vv: aan.
30529: 14 Asialuettelo 1952.
30530:
30531:
30532: Ed. Koivusen ym. rah. al. n:o 430 määi·ära- Maatalous: Ed. Tainion ym. rah. al. n:o 63 määrä-
30533: han osoittamisesta Vaajakosken-Leppälahden rahan osoittamisesta valtion osuuksien merkit-
30534: maantien rakentamiseen. Liitteet IV,498. s. semiseksi pienviljelijäin perustamissa koneyhty-
30535: 1082. L. Vv:aan. missä. Liitteet IV,131. s. 641. L. Vv:aan.
30536: Ed. Heikuran rah. al. n:o 431 määrärahan Ed. Häppölän ym. rah. al. n: o 73 määrärahan
30537: osoittamisesta maantien rakentamiseksi Kih- osoittamisesta maanviljelysseuroille rikkaruo-
30538: niöltä Pohjois-Parkanon kautta Karviaan. Liit- hontorjunnan neuvontatyöhön. Liitteet IV,141,
30539: teet IV,499. s. 1083. L. Vv:aan. s. 651. L. V v: aan.
30540: Ed. Haapasen ym. rah. al. n: o 432 määrärahan Ed. Saalastin ym. rah. al. n:o 75 määrärahan
30541: osoittamisesta Someron-Forssan maantieosuu- osoittamisesta Pohjois-Suomen lammastaloudel-
30542: den oikaisemiseksi. Liitteet IV,5oo. s. 1084. lista neuvontatyötä varten. Liitteet IV,143. s.
30543: L. Vv:aan. 653. L. Vv:aan.
30544: - Ed. Lindqvistin ym. rah. al. n:o 433 maarara- -Ed. Vilhulan ym. rah. al. n:o 78 korotetun
30545: han osoittamisesta Seestaan-Kumian tien määrärahan osoittamisesta maatalouskoneiden
30546: kunnostamiseksi. Liitteet IV,501. s. 1085. L. tutkimuslaitosta varten. Liitteet IV,146. s. 656.
30547: Vv:aan. L. Vv:aan.
30548: Ed. Lindqvistin ym. rah. al. n: o 434 määrä- Ed. Rapion ym. rah. al. n:o 90 korotetun mää-
30549: rahan osoittamisesta Porasan-Kasiniemen tien rärahan osoittamisesta uudis- ja laidunraivaus-
30550: kunnostamiseksi. Liitteet IV,502, s. 1086. L. palkkioita varten. Liitteet IV,t58. s. 669. L.
30551: Vv:aan. Vv:aan.
30552: -Ed. Rosenbergin ym. rah. al. n:o 435 määrä- - Ed. A. Kinnusen ym. rah. al. n:o 91 korotetun
30553: rahan osoittamisesta Stensvikin-Kauklahden- määrärahan osoittamisesta avustuksiksi maata-
30554: Juusjärven tierakennuksen aloittamiseksi. Liit- louskoneiden hankkimiseksi pienviljelijäväes-
30555: teet IV,503. s. 1087 ja 1088. L. Vv:aan. tölle. Liitteet IV,159. s. 670. L. Vv: aan.
30556: -Ed. Paloveden ym. rah. al. n:o 436 korotetun Ed. Frimanin ym. rah. al. n: o 92 määrärahan
30557: määrärahan osoittamisesta kunnan- ja kylätei- osoittamisesta tulvan ja hallan pienviljelijöille
30558: den ja isännättömien teiden ottamiseksi val- aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Liit-
30559: tion hoitoon. Liitteet IV,504. s. 1089. L. teet IV,l60. s. 671. L. Vv: aan.
30560: Vv:aan. - Ed. Vennamon rah. al. n: o 93 määrärahan
30561: Ed. Rytingin ym. rah. al. n: o 437 määrärahan osoittamisesta lähinnä hallojen ja tulvien kas-
30562: osoittamisesta huonokuntoisten maanteiden pe- vukautena 1952 viljelijöille aiheuttamien va-
30563: ruskorjaustöitä varten. Liitteet IV,505. s. 1091. hinkojen korvaamiseksi. Liitteet IV,161. s. 672.
30564: L. Vv:aan. L. Vv:aan.
30565: Ed. Rytkösen ym. rah. al. n:o 439 määrära- Ed. Hautalan ym. rah. al. n: o 94 määrärahan
30566: han osoittamisesta Purolanmäen-Herukkamäen osoittamisesta katovahinkojen korvaamista
30567: maantiepenkereen korottamista varten. Liit- varten. Liitteet IV,l62. s. 673. L. Vv:aan.
30568: teet IV,507. s. 1093. L. Vv:aan. Ed. Väänäsen ym. rah. al. n: o 95 korotetun
30569: - Ks. Lossit. määrärahan osoittamisesta avustuksiksi ja !ai-
30570: noiksi vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakenta-
30571: Maanviljelysinsinöörit: Ed. Väyrysen ym. rah. al. miseen maaseudulle. Liitteet IV,163. s. 675.
30572: n:o 76 määrärahan osoittamisesta toimitalon L. Vv:aan.
30573: rakentamiseksi Lapin maanviljelysinsinööripii- Ed. Prunnilan ym. rah. al. n: o 96 korotetun
30574: rille Rovaniemelle. Liitteet IV,144. s. 654. L. määrärahan osoittamisesta avustuksiksi vesi-
30575: Vv:aan. johtolaitteiden rakentamiseen maaseudulle.
30576: -Ed. Rausteen ym. rah. al. n:o 79 määrärahan Liitteet IV,164. s. 676. L. Vv:aan.
30577: osoittamisesta Keski-Suomen maanviljelysinsi- - Ed. A. Kinnusen ym. rah. al. n:o 97 korotetun
30578: nööripiirin vakinaistamisesta aiheutuviin me- määrärahan osoittamisesta väkilannoitteiden
30579: noihin. Liitteet IV,147. s. 657. L. Vv:aan. hintojen alentamiseen. Liitteet IV,165. s. 677.
30580: - Ks. Virkamiehet. L. Vv:aan.
30581: - Ed. Sepin ym. rah. al. n:o 113 määrärahan
30582: Maarianhamina: - Ks. Lentoliikenne. osoittamisesta maanparannusaineiden ajoihin
30583: alle 10 peltohehtaarin omistajille. Liitteet
30584: Maaseutu: - Ks. Asunnot. Sähkö. IV,lSl. s. 697. L. Vv:aan.
30585: Asialuettelo 1952. 15
30586:
30587: - Ed. Koskisen ym. rah. al. n:o 114 korotetun - Ed. Saalastin ym. rah. al. n: o 77 määrärahan
30588: määrärahan osoittamisesta kivisten peltojen osoittamisesta Oulun läänin kiertävää maa-
30589: raivauspalkkioiksi pienviljelijöille. Liitteet mieskoulua varten. Liitteet IV,145. s. 655. L.
30590: IV,t82. s. 698. L. Vv:aan. Vv:aan.
30591: - Ed. Paloveden ym. rah. al. n: o 115 määrära- - Ed. Kähösen ym. rah. al. n:o 140 määrärahan
30592: han osoittamisesta maanparannusavustuksiin osoittamisesta opettajain asuntojen rakentami-
30593: eräille maanhankintalainsäädännön mukaan seksi Paimion maatalouskerhoneuvojaopistolle.
30594: maata saaneille. Liitteet IV,183. s. 69>l. L. Liitteet IV,2os. s. 727. L. Vv:aan.
30595: Vv:aan. - Ed. Rollstenin rah. al. n:o 141 määrärahan
30596: - Ed. Koiviston ym. rah. al. n:o 116 määrärahan osoittamisesta avustukseksi Turunmaan maa-
30597: osoittamisesta avustuksiksi eräille maanhankin- mieskoulun kannatusyhdistykselle kouluraken-
30598: talainsäädännön mukaan maata saaneille hei- nuksen rakentamiseksi. Liitteet IV,209. s. 728
30599: nän hankkimista varten. Liitteet IV,184. s. ja 729. L. Vv:aan.
30600: 700. L. Vv:aan. - Ed. N. Kaasalaisen ym. rah. al. n:o 275 mää-
30601: - Ed. Riihimäen ym. rah. al. n: o 117 määrära- rärahan osoittamisesta Paimion maatalousker-
30602: han osoittamisesta avustuksiksi pienviljelijöille honeuvojaopistolle talousrakennuksen rakenta-
30603: lantaloiden rakentamista varten. Liitteet mista varten. Liitteet IV,343. s. 901. L.
30604: IV,185. s. 701. L. Vv:aan. Vv:aan.
30605: -Ed. Sepin ym. rah. al. n:o 118 korotetun mää- - Ed. Saariahon ym. rah. al. n:o 276 määrära-
30606: rärahan osoittamisesta avustuksiksi AIV-rehu· han osoittamisesta rakennuslainaksi Kymen-
30607: säiliöiden rakentamista varten pientiloilla. laakson maamieskoulun kannatusyhdistykselle
30608: Liitteet IV,186. s. 702. L. Vv:aan. sanotun koulun rakennussuunnitelman toteutta-
30609: -Ed. Nykäsen ym. rah. al. n:o 263 määrärahan miseksi Anjalan kartanossa. Liitteet IV,344.
30610: osoittamisesta lainoiksi ja avustuksiksi kivisten s. 902. L. Vv:aan.
30611: peltojen raivaamiseksi. Liitteet IV,331. s. 885. - Ed. Kullbergin ym. rah. al. n: o 277 määrära·
30612: L. Vv:aan. han osoittamisesta rakennuslainaksi oppilas-
30613: - Ed. Hautalan ym. rah. al. n: o 310 korotetun asuntolan rakentamiseksi Västankvarnin maan-
30614: määrärahan osoittamisesta koneiden hankkimi· viljelys· ja maamieskouluille. Liitteet IV,345.
30615: seksi maanparannustöitä varten. Liitteet s. 903 ja 904. L. Vv:aan.
30616: IV,378. s. 940. L. Vv:aan. - Ed. Heikkilän ym. rah. al. n: o 278 määrärahan
30617: - Ed. Kosolan ym. rah. al. n: o 311 korotetun osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi Poh-
30618: määrärahan osoittamisesta kuivatustöissä käy- jois-Hämeen maamiesopiston rakennustöiden
30619: tettävien koneiden hankintaa varten. Liitteet aloittamista varten. Liitteet IV,346. s. 905. L.
30620: IV,379. s. 941. L. Vv:aan. Vv:aan.
30621: - Ks. Asutustoiminta. Kuivatustyöt. - Ed. Jussilan ym. rah. al. n:o 279 määrärahan
30622: osoittamisesta rakennuslainaksi Vakka-Suomen
30623: Maataloushallitus: - Ks. Virkamiehet. maamieskoulun kannatusyhdistykselle. Liitteet
30624: IV,347. s. 907. L. Vv:aan.
30625: Maatalouskoelaitos: Ed. Seppälän ym. rah. al. n: o -Ed. Kulovaaran ym. rah. al. n:o 300 maarara-
30626: 84 määrärahan osoittamisesta kahden ylimää· han osoittamisesta lainan myöntämiseksi Inva-
30627: räisen assistentin palkkaamiseksi maatalous· liidisäätiölle kuuromykkäin maatalouskoulun
30628: koelaitokseen. Liitteet IV,152. s. 662. L. oppilasasuntolan ja opettajain asuntorakennuk-
30629: Vv:aan. sen rakentamiseen. Liitteet IV,36S. s. 930. L.
30630: Vv:aan.
30631: Maatalouskoulut: Ed. Kaarnan ym. rah. al. n: o 67 - Ed. Wiekmanin ym. rah. al. n: o 332 määrärahan
30632: määrärahan osoittamisesta kaluston hankkimi- osoittamisesta Kruunupyyn pienviljelijäkoulun
30633: seksi Lappeen maamieskoululle. Liitteet rakennustöihin. Liitteet IV,400. s. 969 ja 971.
30634: IV,135. s. 645. L. Vv:aan. L. Vv:aan.
30635: - Ed. Kalliokosken ym. rah. al. n: o 70 maarara- -Ed. Heikuran ym. rah. al. n:o 333 määrärahan
30636: han osoittamisesta Työtehoseura r. y: lle maata- osoittamisesta Siikaisten pienviljelijäkoulua var-
30637: louden työnopetuskeskuksen perustamista var- ten. Liitteet IV,401. s. 973. L. Vv:aan.
30638: ten Matkun kartanoon Rajamäellä. Liitteet - Ed. Raunion ym. rah. al. n: o 334 määrärahan
30639: IV,t3S. s. 648. L. Vv:aan. osoittamisesta Lepaan puutarhaopiston oppilas·
30640: 16 Asialuettelo 1952.
30641:
30642:
30643: asuntolan rakennustöiden aloittamiseksi. Liit- Metsäkoulut: - Ks. Metsänhoito.
30644: teet IV,402. s. 974. L. Vv:aan.
30645: Metsänhoito: Ed. Lappi-Seppälän ym. rah. al. n:o
30646: Maatalousministeriö: Ed. V. Eskolan ym. rah. al. 105 korotetun määrärahan osoittamisesta metsä-
30647: n: o 104 määrärahan osoittamisesta ylimääräisen hallinnon metsänhoitajien palkkauksen paran-
30648: toimistoinsinöörin viran perustamiseksi maata- tamiseksi. Liitteet IV,173. s. 685. L. Vv:aan.
30649: lousministeriön asutusasiainosastoon. Liitteet -Ed. Ryhdän ym. rah. al. n:o 106 määrärahan
30650: IV,112. s. 684. L. Vv:aan. osoittamisesta Koillis-Suomen metsänhoitolauta-
30651: kunnan perustamiseksi. Liitteet IV,174. s. 686.
30652: Mainuajoki: - Ks. Perkaustyöt. L. Vv:aan.
30653: - Ed. Kytän ym. rah. al. n: o 107 korotetun mää-
30654: Maitotalous: Ed. Vennamon ym. rah. al. n:o 110 rärahan osoittamisesta metsähallinnon viran ja
30655: määrärahan osoittamisesta maitotaloustuotan· toimen haltijain palkkojen korottamista varten.
30656: non tukemiseen. Liitteet IV,178. s. 693. L. Liitteet IV,175. s. 688. L. Vv: aan.
30657: Vv:aan. - Ed. Lahtelan ym. rah. al. n: o 109 määrärahan
30658: - Ed. Riihimäen ym. rah. al. n: o 111 korotetun osoittamisesta Pohjois-Suomen metsänhoidollis-
30659: määrärahan osoittamisesta maitotaloustuotannon ten kysymysten tutkimiseksi. Liitteet IV,177.
30660: tukemiseen. Liitteet IV,l79. s. 694. L. Vv: aan. s. 691. L. Vv:aan.
30661: -Ed. Saaren ym. rah. al. n:o 145 määrärahan - Ed. Väyrysen ym. rah. al. n:o 112 määrärahan
30662: osoittamisesta osuusmeijerien uudistuksista ja osoittamisesta männyn siemenen hankintaa var-
30663: rakennuskustannuksista johtuvien korkomenojen ten Pohjois-Suomen ja Kainuun alueella. Liit-
30664: alentamiseksi. Liitteet IV,213. s. 733. L. Vv:aan. teet IV,1so. s. 695. L. Vv:aan.
30665: - Ed. Vennamon ym. rah. al. n:o 267 määrärahan - Ed. Lappi-Seppälän ym. rah. al. n:o 252 määrä-
30666: osoittamisesta meijerien rakentamiseksi ja laa· rahan osoittamisesta metsähallinnon aluehallin-
30667: jentamiseksi Savon, Keski-Suomen ja Pohjois· non virka-asuntojen jälleenrakentamista varten.
30668: Karjalan alueilla. Liitteet IV,335. s. 889. L. Liitteet IV,320. s. 870. L. Vv:aan.
30669: Vv:aan. - Ed. Kytän ym. rah. al. n: o 262 korotetun mää-
30670: rärahan osoittamisesta !ainoiksi metsänparan-
30671: Majoitusrahat: - Ks. Puolustuslaitos. nustöihin. Liitteet IV,330. s. 883. L. Vv: aan.
30672: - Ed. österholmin ym. rah. al. n:o 335 määrä-
30673: Mannerheimin Lastensuojeluliitto: - Ks. Sairaalat. rahan osoittamisesta tontin ostamiseksi Tammi-
30674: saaressa olevalle valtion metsäkoululle. Liitteet
30675: Markkasuvanto: - Ks. Sillat. IV,4,03. s. 976 ja 978. L. Vv:aan.
30676: - Ed. Luostarisen ym. rah. al. n: o 337 määrä-
30677: Matkailu: Ed. Meinanderin ym. rah. al. n:o 154 rahan osoittamisesta Heinäveden metsäkoulun
30678: määrärahan osoittamisesta ulkomailla tehtävää perustamisen suunnittelutoimenpiteitä varten.
30679: matkailupropagandaa varten. Liitteet IV,222. s. Liitteet IV,405. s. 981. L. Vv:aan.
30680: 743. L. Vv:aan. - Ks. Virkamiehet.
30681: - Ed. Hakalan ym. rah. al. n: o 306 määrärahan
30682: osoittamisesta avustuslainaksi Laiva Oy Mat- Metsätieteellinen tutkimuslaitos: Ed. Virolaisen
30683: kailulle vesibussin hankkimiseksi sisävesiliiken- rah. al. n: o 82 määrärahan osoittamisesta metsä-
30684: teeseen. Liitteet IV,374. s. 936. L. Vv:aan. tieteelliselle tutkimuslaitokselle puun käyttöä ja
30685: metsien hakkuumäärää selvittävää tutkimusta
30686: Matku: - Ks. Maatalouskoulut. varten. Liitteet IV,150. s. 660. L. Vv:aan.
30687: - Ed. Seppälän ym. rah. al. n:o 83 määrärahan
30688: Meijerit: Ed. Heikuran ym. rah. al. n:o 62 määrä- osoittamisesta yhden professorin palkkaamiseksi
30689: rahan osoittamisesta halpakorkoisiksi !ainoiksi metsätieteelliseen tutkimuslaitokseen. Liitteet
30690: epäedullisimmissa olosuhteissa toimiville osuus- IV,151. s. 661. L. Vv:aan.
30691: meijereille. Liitteet IV,130. s. 640. L. Vv:aan.
30692: - Ks. Maitotalous.
30693: Metsätyöväki: Ed. Karvosen ym. rah. al. n: o 220
30694: Merenkulku: - Ks. Laivakulku. korotetun määrärahan osoittamisesta metsätyö-
30695: väen viihdytystoimintaa varten. Liitteet IV,2ss.
30696: Merivartiolaitos: - Ks. Salakuljetus. s. 833. L. Vv:aan.
30697: Asialuettelo 1952. 17
30698:
30699: Mieskotiteollisuus: - Ks. Kotiteollisuus. miseksi kaksoislyseoksi. Liitteet IV,ll7. s. 625.
30700: L. Vv:aan.
30701: Mikkeli: - Ks. Tie· ja vesirakennushallinto. Vir· - Ed. Heikuran ym. rah. al. n: o 138 määrärahan
30702: kamiehet. osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi Parka-
30703: non yhteiskoulun rakennusten laajentamistöitä
30704: Muinaistieteellinen toimikunta: Ed. Seppälän ym.
30705: varten. Liitteet IV,206. s. 725. L. Vv: aan.
30706: rah. al. n: o 81 määrärahan osoittamisesta kah·
30707: - Ed. Saariahon ym. rah. al. n: o 290 määrärahan
30708: den ylimääräisen amanuenssin palkkaamiseksi
30709: osoittamisesta rakennuslainaksi Kymin yhteis-
30710: muinaistieteelliseen toimikuntaan. Liitteet koulun kannatusyhdistykselle sanotun koulun
30711: IV,149. s. 659. L. Vv:aan. lisärakennusta varten. Liitteet IV,358. s. 920.
30712: L. Vv:aan.
30713: Mustalaiset: - Ks. Lastenkodit.
30714: - Ed. Heikkilän ym. rah. al. n:o 291 määrärahan
30715: Männynsiemenet: - Ks. Metsänhoito. osoittamisesta lainaksi Oriveden yhteiskoulun
30716: koulutalon laajentamista varten. Liitteet IV,359.
30717: s. 921. L. Vv:aan.
30718: - Ed. Hykkäälän ym. rah. al. n: o 323 määrärahan
30719: N. osoittamisesta Kouvolan lyseon uuden kouluta-
30720: lon piirustusten valmistamista varten. Liitteet
30721: Naiset: - Ks. Ammattikasvatus.
30722: IV,391. s. 955. L. Vv:aan.
30723: Nimismiehet: - Ks. Virkamiehet. - Ed. Hautalan ym. rah. al. n:o 324 määrärahan
30724: osoittamisesta Kokkolan yhteislyseon koulutalon
30725: Nokia: - Ks. Sillat. Virastot. rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,392.
30726: s. 956. L. Vv:aan.
30727: Nokisenkoski: - Ks. Sillat. - Ed. Rausteen ym. rah. al. n: o 325 määrärahan
30728: osoittamisesta piirustusten hankkimiseksi N ur-
30729: Norden: - Ks. Pohjola-Norden.
30730: meksen yhteislyseon laajentamista varten. Liit·
30731: teet IV,393. s. 957. L. Vv:aan.
30732: Notaarit: - Ks. Virkamiehet.
30733: - Ed. Koiviston ym. rah. al. n:o 326 määrärahan
30734: Nuorunkaoja: - Ks. Sillat. osoittamisesta Oulun yhteislyseon laajentamis-
30735: töitä varten. Liitteet IV,394. s. 959. L. Vv: aan.
30736: Nurmes: - Ks. Oppikoulut. - Ed. N. Nurmisen ym. rah. al. n:o 327 määrä-
30737: rahan osoittamisesta Kokkolan yhteislyseon
30738: koulutalon rakentamista varten. Liitteet IV,395.
30739: s. 960. L. Vv:aan.
30740: 0. - Ed. Torven ym. rah. al. n: o 328 määrärahan
30741: Ohtuanoja: - Ks. Perkaustyöt. osoittamisesta avustukseksi Oulun kaupungissa
30742: olevan Tuiran keskikoulun rakennushankkeen
30743: Oijärvi: - Ks. Kuivatustyöt. toteuttamiseksi. Liitteet IV,396. s. 961. L.
30744: Vv:aan.
30745: Oikeudenkäynti: Ed. Sollan ym. lak. al. n:o 88 - Ed. österholmin ym. rah. al. n: o 329 maarara-
30746: laiksi oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §: n han osoittamisesta Helsingin toisen ruotsalaisen
30747: muuttamisesta. Liitteet II,14. s. 1217. L. lyseon uudisrakennustyön aloittamiseksi. Liit·
30748: Lv:aan 166. teet IV,397. s. 962 ja 964. L. Vv: aan.
30749:
30750: Oikeuslaitos: Ks. Virkamiehet.
30751: Orivesi: - Ks. Kansanopistot. Oppikoulut.
30752: Omakoti: Ks. Pakkohuutokauppa. Rakennustoi·
30753: Orvot: Ed. Juntusen ym. rah. al. n:o 191 määrä-
30754: minta.
30755: rahan osoittamisesta eräiden siviiliorpojen ja
30756: Opettajat: - Ks. Kansakoulut. Seminaarit. -leskien elatuksen turvaamiseen. Liitteet IV,259.
30757: s. 792. L. Vv: aan.
30758: Opintomatkat: - Ks. Virkamiehet.
30759: Osuusmeijerit: - Ks. Meijerit.
30760: Oppikoulut: Ed. Rausteen ym. rah. al. n:o 49 mää- Oulu: - Ks. Maatalouskoulut. Oppikoulut. Sai·
30761: rärahan osoittamisesta Joensuun lyseon muutta· raalat.
30762:
30763: 3
30764: 18 Asialuettelo 1952.
30765:
30766:
30767: P. - Ed. Lahtelan ym. rah. al. n: o 464 määrärahan
30768: Paihola: - Ks. Sairaalat. osoittamisesta Kemijoen niskan perkaamiseen.
30769: Liitteet IV,532. s. 1119. L. Vv: aan.
30770: Paimio: - Ks. Maatalouskoulut. - Ks. Kuivatustyöt.
30771:
30772: Peruna: Ed. Antilan ym. rah. al. n:o 303 määrä-
30773: Pakkohuutokauppa: Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah.
30774: rahan osoittamisesta !ainoiksi perunajauhoteh-
30775: al. n: o 124 määrärahan osoittamisesta avustuk-
30776: taille perunan ostoa varten. Liitteet IV,371. s.
30777: siksi pakkohuutokaupan alaisiksi joutuneille
30778: 933. L. Vv: aan.
30779: pientilallisille ja omakodinhaltijoille. Liitteet
30780: IV,192. s. 710. L. Vv:aan. Perusluotto: - Ks. Pienteollisuus.
30781:
30782: Palkkaus: - Ks. Kansakoulut. Kouluhallitus. Se- Pieksämäki: - Ks. Rautatiet.
30783: minaarit. Virkamiehet.
30784: Palkkausluokat: - Ks. Virkamiehet. Pienteollisuus: Ed. Vennamon ym. rah. al. n:o 301
30785: määrärahan osoittamisesta halpakorkoison pe-
30786: Palkkiot: - Ks. Virkamiehet. rusluoton järjestämiseksi lähinnä teollista
30787: pientuotantoa varten. Liitteet IV,369. s. 931.
30788: Palotoimi: Ed. Leivosen ym. rah. al. n:o 25 koro-
30789: L. Vv:aan.
30790: tetun määrärahan osoittamisesta avustuksiksi
30791: - Ks. Rationalisointi.
30792: kunnille paloasemien rakentamisesta ja palo-
30793: sammutuskalustojen hankinnoista johtuvien kus-
30794: Pienviljelijäkoulut: - Ks. Maatalouskoulut.
30795: tannusten korvaamiseksi. Liitteet IV,93. s. 595.
30796: L. Vv:aan.
30797: Piipsanneva: Ks. Kuivatustyöt.
30798: Parainen: - Ks. Laivakulku.
30799: Pika-asutus: Ks. Asutustoiminta.
30800: Pellinkoski: - Ks. Perkaustyöt.
30801: Pohjois-Suomi: - Ks. Korvaus. Virkamiehet.
30802: Perkaustyöt: Ed. A. Kinnusen ym. rah. al. n:o 457
30803: määrärahan osoittamisesta Olhavajoen perkana- Pohjola-Norden: Ed. Henrikssonin ym. rah. al. n:o
30804: töiden aloittamiseksi. Liitteet IV,525. s. 1112. L. 52 korotetun määrärahan osoittamisesta avus-
30805: Vv:aan. tukseksi Pohjola-Norden r. y:lle. Liitteet
30806: -Ed. A. Kinnusen ym. rah. al. n:o 458 määrä- IV,120. s. 628. L. Vv:aan.
30807: rahan osoittamisesta Ahvenlammesta Pyhäjo-
30808: keen johtavan Viireiän ojan perkaamiseksi. Poliisi: - Ks. Virastot. Virkamiehet.
30809: Liitteet IV,526. s. 1113. L. Vv:aan.
30810: - Ed. A. Kinnusen ym. rah. al. n: o 459 määrä- Polkutiet: - Ks. Maantiet.
30811: rahan osoittamisesta Ohtuanojan yläjuoksun
30812: perkaamiseen. Liitteet IV,527. s. 1114. L. Pori: - Ks. Kotitalous. Sairaalat.
30813: Vv:aan.
30814: - Ed. Lindqvistin ym. rah. al. n: o 460 määrä- Poronhoito: - Ks. Jäädyttämöt.
30815: rahan osoittamisesta Padasjoen kunnassa olevan
30816: Peliinkosken perkaamiseksi. Liitteet IV,528. s. Postilaitos: Ed. Hakkilan ym. rah. al. n: o 246
30817: 1115. L. Vv: aan. määrärahan osoittamisesta •rampereen uuden
30818: - Ed. Mustosen ym. rah. al. n: o 461 määrärahan postitalon rakennustöiden aloittamista varten.
30819: osoittamisesta Mainuajoen kosken parkaamiseen. Liitteet IV,314. s. 864. L. Vv:aan.
30820: Liitteet IV,529. s. 1116. L. Vv:aan. - Ed. Karjalaisen ym. rah. al. n: o 248 määrära-
30821: - Ed. Kaupin ym. rah. al. n: o 462 määrärahan han osoittamisesta Kajaanin postitalon yhtey-
30822: osoittamisesta Sanginjoen perkaustöiden alulle- teen rakennettavaa henkilökunnan asuinraken-
30823: panemiseksi. Liitteet IV,530. s. 1117. L. Vv:aan. nusta varten. Liitteet IV,316. s. 866. L.
30824: - Ed. Mannisen ym. rah. al. n: o 463 määrärahan Vv:aan.
30825: osoittamisesta Rautalammin pitäjässä olevan - Ed. Turkan ym. rah. al. n: o 249 korotetun
30826: Konnekosken perkaamiseen. Liitteet IV,531. s. määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätin-
30827: 1118. L. Vv:aan. laitokselle toimitalojen ja henkilökunnan asun-
30828: Asialuettelo 1952. 19
30829:
30830: tojen rakentamista varten. Liitteet IV,317. s. toksen viran tai toimen haitijoille majoitusra-
30831: 867. L. Vv:aan. hoiksi. Liitteet IV,los. s. 615. L. Vv:aan.
30832: Ed. Paloveden ym. rah. al. n: o 250 korotetun - Ed. Koiviston ym. rah. al. n: o 321 määrärahan
30833: määrärahan osoittamisesta posti· ja lennätin- osoittamisesta Lapin rajavartioston Rovanie-
30834: hallituksen autokannan uus1m1seen. Liitteet men kasarmialueen jälleenrakennustyötä var-
30835: IV,318. s. 868. L. Vv:aan. ten. Liitteet IV,3s9. s. 952. L. Vv: aan.
30836: - Ks. Puhelin. Virkamiehet. - Ed. Pasasen ym. rah. al. n:o 322 määrärahan
30837: osoittamisesta Tuukkalan aliupseerikoulun op-
30838: pilas- ja kantahenkilökunnan rakennusten ra-
30839: Professorit: - Ks. Yliopisto. kentamiseen. Liitteet IV,390. s. 954. L.
30840: Vv:aan.
30841: Puhelin: Ed. Koiviston ym. rah. al. n:o 251 mää-
30842: rärahan osoittamisesta puhelinyhteyksien ra- Purkupäätökset: Ed. Niukkasen ym. lak. al. n: o
30843: kentamiseksi Sallan kunnan uusille asutus- 89 laiksi eräiden maanhankintalain nojalla an·
30844: alueille. Liitteet IV,319. s. 869. L. Vv:aan. nettujen lainvoiman saaneiden päätösten pur-
30845: - Ed. Rantamaan ym. rah. al. n: o 257 korotetun kamisen rajoittamisesta. Liitteet IX, 77. s.
30846: määrärahan osoittamisesta puhelinverkon laa- 1221. L. Mtv: aan, jonka tulee pyytää Lv: n
30847: jentamiseen ja parantamiseen. Liitteet IV,325. lausunto, 1283.
30848: s. 876. L. Vv: aan.
30849: Putaansalmi: - Ks. Lossit.
30850: - Ed. Väisäsen ym. rah. al. n: o 258 korotetun
30851: määrärahan osoittamisesta puhelinverkon laa-
30852: Puutarhaopistot: - Ks. Maatalouskoulut.
30853: jentamiseen ja parantamiseen. Liitteet IV,326.
30854: s. 878. L. Vv:aan.
30855: Päiväraha: - Ks. Puolustuslaitos. Virkamiehet.
30856: Ed. Lahtelan ym. rah. al. n: o 259 määrärahan
30857: osoittamisesta Lapin läänin ja muiden syrjä-
30858: seutujen puhelinlinjojen rakentamista varten
30859: posti- ja lennätinhallitukselle. Liitteet IV,327.
30860: s. 879. L. Vv:aan.
30861: R.
30862: Raittiustyö: Ed. Kalliokosken ym. rah. al. n: o 197
30863: Ed. Nordströmin rah. al. n:o 260 määrärahan
30864: korotetun määrärahan osoittamisesta raittius-
30865: osoittamisesta Ahvenanmaan-Norrtäljen puhe-
30866: opetus-, -valitus- ja -tutkimustyöhön sekä kun-
30867: linkaapelin siirtämiseksi Vaasan-Uumajan lin-
30868: nallisen raittiuslautakuntatoiminnan ohjaami-
30869: jalle. Liitteet IV,328. s. 880 ja 881. L. Vv:aan.
30870: seen. Liitteet IV,265. s. 798. L. Vv:aan.
30871:
30872: Pukuavustus: - Ks. Rautatiet. Virkamiehet.
30873: Raivaus: - Ks. Maatalous.
30874: Punakaartilaiset: Ed. Riihimäen ym. rah. al. n: o
30875: 178 määrärahan osoittamisesta korvauksiksi Rajaseutu: Ed. Ikosen ym. rah. al. n: o 89 korote-
30876: vuoden 1918 kansalaissotaan punaisella puo- tun määrärahan osoittamisesta rajaseututoimin-
30877: lella osallistuneille ja siitä vahinkoja kärsi- taan. Liitteet IV,l57. s. 667. L. Vv: aan.
30878: mään joutuneille. Liitteet IV,246. s. 77S. L.
30879: Vv:aan. Rajavartiosto: - Ks. Puolustuslaitos.
30880: - Ed. Myllymäen ym. rah. al. n:o 181 määrära-
30881: han osoittamisesta korvausten maksamiseksi Rakennusmestarit: Ks. Asutustoiminta.
30882: takautuvaati kansalaissodan punaisille invalii-
30883: deille. Liitteet IV,249. s. 781. L. Vv:aan. Rakennustoiminta: Ed. A. Simosen ym. rah. al. n: o
30884: 155 korotetun määrärahan osoittamisesta asun-
30885: Puolustuslaitos: Ed. Tiekso-Isakssonin ym. rah. al. torakennustoiminnan tutkimiseksi. Liitteet
30886: n: o 39 määrärahan osoittamisesta asevelvollis- IV,223. s. 745. L. Vv:aan.
30887: ten päivärahan korottamista varten. Liitteet - Ed. Järvisen ym. rah. al. n: o 293 korotetun
30888: IV,107. s. 614. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta !ainoiksi rautatieläi-
30889: - Ed. Kilpeläisen ym. rah. al. n:o 40 korotetun sille omakotitoimintaa varten. Liitteet IV,361.
30890: määrärahan osoittamisesta eräille puolustuslai- s. 923. L. Vv:aan.
30891: 20 Asialuettelo 1952.
30892:
30893:
30894: - Ed. Järvisen ym. rah. al. n: o 294 määrärahan miseksi Alavuden asemalle. Liitteet IV,303. s.
30895: osoittamisesta rakennuslainoiksi rautatielaitok- 853. L. V v: aan.
30896: sen henkilökunnan yhtymille asunto-osake- ja - Ed. Myllymäen ym. rah. al. n:o 239 määrära-
30897: rivitalojen rakentamista varten. Liitteet han osoittamisesta Ruutanan rautatiepysäkillä
30898: IV,362. s. 924. L. Vv:aan. suoritettavia järjestelyjä varten. Liitteet
30899: - Ed. Brander-Wallinin ym. rah. al. n:o 295 mää- IV,307. s. 857. L. Vv:aan.
30900: rärahan osoittamisesta !ainoiksi kunnille kun- - Ed. Mustosen ym. rah. al. n:o 240 määrärahan
30901: nalliskotien rakentamista ja korjaamista var- osoittamisesta Maaselän-Kuhmon rautatien
30902: ten. Liitteet IV,363. s. 925. L. Vv: aan. rakennustöiden aloittamiseksi. Liitteet IV,aos.
30903: -Ed. Tenhiälän ym. rah. al. n:o 298 määrärahan s. 858. L. Vv: aan.
30904: osoittamisesta kuoletuslainaksi Hämeenlinnan
30905: - Ed. Hietasen ym. rah. al. n: o 241 määrärahan
30906: Sisälähetys r. y:n vanhainkodin laajennustöistä
30907: osoittamisesta Siilinjärven-Juankosken rauta-
30908: johtuvien lainojen maksamiseksi. Liitteet
30909: tien rakentamiseen. Liitteet IV,309. s. 859. L.
30910: IV,366. s. 928. L. Vv:aan.
30911: Vv:aan.
30912: - Ed. Brander-Wallinin ym. rah. al. n:o 299 mää-
30913: rärahan osoittamisesta vanhusten asuntojen - Ed. Paloveden ym. rah. al. n: o 242 määrära-
30914: korjauslainoiksi. Liitteet IV,367. s. 929. L. han osoittamisesta Suolahden-Haapajärven
30915: Vv:aan. rautatien rakentamiseen. Liitteet IV,31o. s.
30916: - Ed. A. Simosen ym. rah. al. n: o 304 korotetun 860. L. Vv:aan.
30917: määrärahan osoittamisesta !ainoiksi yleishyö- - Ed. Kanniston ym. rah. al. n: o 243 määrära-
30918: dyllistä asunnontuotantoa varten. Liitteet han osoittamisesta rautatien rakentamiseksi
30919: IV,372. s. 934. L. Vv:aan. Oulun seudulta Kuusamoon. Liitteet IV,311.
30920: s. 861. L. Vv:aan.
30921: - Ks. Asunnot. Invaliidit.
30922: - Ed. Koivusen ym. rah. al. n:o 244 määrärahan
30923: osoittamisesta Suolahden-Haapajärven radan
30924: Rationalisointi: Ed. Leikolan ym. rah. al. n: o 166
30925: rakentamiseksi. Liitteet IV,312. s. 862. L.
30926: määrärahan osoittamisesta keskisuuren ja pien-
30927: Vv:aan.
30928: teollisuuden rationalisointi- ja neuvontatyön
30929: - Ed. Alangon ym. rah. al. n: o 245 määrärahan
30930: tukemiseksi. Liitteet IV,234. s. 763. L. Vv: aan.
30931: osoittamisesta rautatieläisten asuntotalon ra-
30932: kentamiseksi Tampereelle. Liitteet IV,313. s.
30933: Rauhanpuolustajat: - Ks. Suomen Rauhanpuolus- 863. L. Vv:aan.
30934: tajat. - Ed. Niemisen ym. rah. al. n:o 247 määrärahan
30935: osoittamisesta valtionrautateiden Pieksämäen
30936: Rauma: - Ks. Sairaalat. vaunukorjauspajan laajentamista ja koneiston
30937: uusimista varten. Liitteet IV,315. s. 865. L.
30938: Raumojärvi: - Ks. Kuivatustyöt. Vv:aan.
30939: - Ks. Rakennustoiminta. Sillat. Virkamiehet.
30940: Rautatiet: Ed. Järvisen ym. rah. al. n:o 227 maa-
30941: rärahan osoittamisesta pukuavustuksen maksa- Rikkaruohot: - Ks. Maatalous.
30942: miseksi veturitallien henkilökunnalle ja muille
30943: vastaaville toimenhaltijaryhmille. Liitteet Routa: - Ks. Maantiet.
30944: IV,295. s. 841. L. Vv:aan.
30945: - Ed. Kulovaaran ym. rah. al. n:o 228 määrära- Rovaniemi: Ks. Asemakaava. Jäädyttämöt.
30946: han osoittamisesta valtionrautateiden eräiden Maanviljelysinsinöörit. Puolustuslaitos.
30947: tilapäisten tointen muuttamiseksi ylimääräi-
30948: siksi toimiksi. Liitteet IV,296. s. 842. L. Runni: - Ks. Kotitalous.
30949: Vv:aan.
30950: Ruotsalainen kauppakorkeakoulu: - Ks. Korkea-
30951: - Ed. Järvisen ym. rah. al. n: o 229 määrärahan
30952: koulut.
30953: osoittamisesta eräiden ylimääräisten tointen
30954: perustamiseksi valtionrautateille. Liitteet
30955: IV,297. s. 844. L. Vv:aan.
30956: Ed. Koivusen ym. rah. al. n: o 235 määrärahan S.
30957: osoittamisesta rautatien alikäytävän rakenta- Saamien kansanopisto: Ks. Kansanopistot.
30958: Asialuettelo 1952. 21
30959:
30960: Sairaalat: Ed. Huttusen ym. rah. al. n:o 22 mää- - Ed. Hietasen ym. rah. al. n: o 315 määrärahan
30961: rärahan osoittamisesta avustukseksi ja a.vus- osoittamisesta Kuopion keskussairaalan raken-
30962: tuslainaksi Kortejoen miestenparantolan laa- tamiseen. Liitteet IV,sss. s. 946. L. Vv:aan.
30963: jennus- ja peruskorjaustyötä varten. Liitteet - Ed. Heljaksen ym. rah. al. n: o 316 määrärahan
30964: IV,9o. s. 590. L. Vv:aan. osoittamisesta Kuopion keskussairaalan suun-
30965: Ed. Koiviston ym. rah. al. n:o 23 määrärahan nittelua varten. Liitteet IV,384. s. 947. L.
30966: osoittamisesta Oulun Diakonisaalaitoksen toi- Vv:aan.
30967: minnan tukemiseksi. Liitteet IV,91. s. 592. L. - Ed. Nederström-Lundenin ym. rah. al. n:o 317
30968: Vv:aan. määrärahan osoittamisesta kätilöopiston raken-
30969: Ed. Salmela-Järvisen ym. rah. al. n: o 24 mää- tamista varten. Liitteet IV,385. s. 948. L.
30970: rärahan osoittamisesta valtion seerumlaitoksen Vv:aan.
30971: rakentamiseen. Liitteet IV,92. s. 594. L. - Ed. Torven ym. rah. al. n: o 318 määrärahan
30972: Vv:aan. osoittamisesta Rauman seudun keskussairaalan
30973: Ed. Suomisen ym. rah. al. n:o 27 määrärahan rakentamiseen. Liitteet IV,386. s. 949. L.
30974: osoittamisesta avustukseksi Helsingin Lasten- Vv:aan.
30975: Iinnalle lastenhoitajien koulutuksesta aiheutu-
30976: via kustannuksia varten. Liitteet IV,95. s.
30977: 597. L. Vv:aan. Sairaanhoitajat: Ed. Pohjalan ym. rah. al. n:o 21
30978: Ed. Karvosen ym. rah. al. n:o 133 määrärahan määrärahojen osoittamisesta eräiden sairaanhoi-
30979: osoittamisesta korotetun valtionavun suoritta- tajien palkkauksen parantamiseksi. Liitteet
30980: miseksi Paiholan sairaalan kuntainliitolle sai- IV,s9. s. 589. L. Vv:aan.
30981: raalan rakennusmenoihin. Liitteet IV,201. s. -Ed. Pohjalan ym. rah. al. n:o 29 määrärahojen
30982: 719. L. Vv:aan. osoittamisesta eräiden sairaanhoitajain palk-
30983: Ed. Rollstenin rah. al. n: o 134 määrärahan kauksen parantamiseksi. Liitteet IV,97. s. 601.
30984: osoittamisesta avustukseksi ja lainaksi Ken- L. Vv:aan.
30985: raali Mannerheimin lastensuojeluliiton Turun- Ed. Borg-Sundmanin rah. al. n: o 30 määrärahan
30986: maan ruotsalaiselle osastolle terveys- ja sai- osoittamisesta Helsingin yleisen sairaalan II
30987: raanhoitokeskuksen rakentamiseksi. Liitteet sisätautiosaston yhden ylimääräisen osastonhoi-
30988: IV,202. s. 720 ja 721. L. Vv:aan. tajan toimen muuttamiseksi peruspalkkaiseksi
30989: Ed. Pohjalan ym. rah. al. n: o 281 määrärahan osastonhoitajan toimeksi. Liitteet IV,98. s. 602.
30990: osoittamisesta korottomaksi lainaksi Porin L. Vv:aan.
30991: Diakonissalaitokselle. Liitteet IV,349. s. 909. L. Ed. Pohjalan ym. rah. al. n: o 38 määrärahojen
30992: Vv:aan. osoittamisesta eräiden sairaanhoitajain palk-
30993: - Ed. Pesosen ym. rah. al. n: o 282 määrärahan kauksen parantamiseksi. Liitteet IV,106. s. 613.
30994: osoittamisesta avustuslainaksi Tuberkuloosilii- L. Vv:aan.
30995: tolle Karkun toipilaaopiston valmennustyöpajan
30996: - Ed. Pohjalan ym. rah. al. n: o 198 määräraho-
30997: rakentamiseksi. Liitteet IV,350. s. 910. L.
30998: jen osoittamisesta eräiden sairaanhoitajain 1-alk-
30999: Vv:aan.
31000: kauksen parantamiseksi. Liitteet IV,266. s. 799.
31001: Ed. Kalliokosken ym. rah. al. n: o 283 määrä- L. Vv:aan.
31002: rahan osoittamisesta lainan myöntämiseksi
31003: - Ed. Pohjalan ym. rah. al. n: o 226 määrärahojen
31004: Syöpäsäätiölle Helsinkiin rakennettavan syöpä-
31005: osoittamisesta eräiden sairaanhoitajain palk-
31006: potilaiden apusairaalan lisärakennustöitä var-
31007: kauksen parantamiseksi. Liitteet IV,294. s. 840.
31008: ten. Liitteet IV,351. s. 911. L. Vv: aan.
31009: L. Vv:aan.
31010: - Ed. Niukkasen ym. rah. al. n: o 309 määrära-
31011: han osoittamisesta Etelä-Saimaan keskussairaa-
31012: lan peruahankintoja varten. Liitteet IV,377. s. Sairausavustus: Ed. Torven ym. rah. al. n:o 189
31013: 939. L. Vv:aan. määrärahan osoittamisesta vähävaraisten per-
31014: Ed. Kulovaaran ym. rah. al. n:o 313 määrära- heellisten leskien sairausavustuksiksi. Liitteet
31015: han osoittamisesta Turun keskussairaalan laa- IV,257. s. 790. L. Vv:aan.
31016: jentamiseen. Liitteet IV,381. s. 944. L. Vv:aan. Ed. Heinosen ym. rah. al. n: o 190 määrärahan
31017: -Ed. Karvikon ym. rah. al. n:o 314 määrärahan osoittamisesta vähävaraisten perheellisten sota-
31018: osoittamisesta Turun keskussairaalan laajenta- leskien sairausavustuksiin. Liitteet IV,258. s.
31019: miseen. Liitteet IV,382. s. 945. L. Vv: aan. 791. L. Vv:aan.
31020: 22 Asialuettelo 1952.
31021:
31022:
31023: Salakuljetus: Ed. Lehtosen rah. al. n: o 35 määrä- kentamiseksi Vaajakosken taajaväkisen yhdys-
31024: rahan osoittamisesta merivartiolaitokselle yuok- kunnan alueelle. Liitteet IV,soo. s. 850. L.
31025: ralentokoneiden käyttämiseen väkijuomien sa- Vv:aan.
31026: lakuljetuksen vastustamisessa. Liitteet IV,103. Ed. Mannisen ym. rah. al. n: o 233 määrärahan
31027: s. 608. L. Vv:aan. osoittamisesta Joutsenlahden ylikulkusillan pen-
31028: Ed. Teirin ym. rah. al. n:o 37 määrärahan gerrystöitä varten. Liitteet IV,301. s. 851. L.
31029: osoittamisesta nopeakulkuisten vartioalusten Vv:aan.
31030: hankkimiseksi tulliviranomaisille. Liitteet Ed. Puumalaison ym. rah. al. n: o 234 määrä-
31031: IV,lo5. s. 611 ja 612. L. Vv:aan.
31032: rahan osoittamisesta maantieylikäytäväsillan
31033: rakentamiseksi Lievestuoreen asemalle. Liitteet
31034: Salla: - Ks. Puhelin. IV,so2. s. 852. L. Vv: aan.
31035: -Ed. Häppölän ym. rah. al. n:o 236 määrärahan
31036: Sanginjoki: - Ks. Perkaustyöt. osoittamisesta ylimenosillan rakentamiseksi
31037: Hämeenlinnan asemalle. Liitteet IV,304, s. 854.
31038: Satalinna: Ks. Yliopisto. L. Vv:aan.
31039: Ed. Lindqvistin ym. rah. al. n: o 237 määrära-
31040: Satamat: Ed. Korsbäckin ym. rah. al. n:o 156 han osoittamisesta ylikulkusillan rakentami-
31041: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kris- seksi Hämeenlinnan aseman ratapihan yli.
31042: Liitteet IV,so5. s. 855. L. Vv: aan.
31043: tiinankaupungille satamaväylän syventämiseksi.
31044: Ed. Suomisen ym. rah. al. n: o 238 määrärahan
31045: Liitteet IV,224. s. 746 ja 747. L. Vv:aan.
31046: osoittamisesta rautatieylikulkusillan rakenta-
31047: - Ed. Korsbäckin ym. rah. al. n:o 157 määrära-
31048: miseksi Hyvinkään kauppalaan Siltakadun ta-
31049: han osoittamisesta Kaskisen kaupungin sata-
31050: man ruoppaamista varten. Liitteet IV,225, s. soylikäytävän kohdalle. Liitteet IV,sos. s. 856.
31051: L. Vv:aan.
31052: 748 ja 749. L. Vv:aan.
31053: - Ed. Lindqvistin ym. rah. al. n: o 441 määrä-
31054: - Ed. Tainion ym. rah. al. n:o 160 korotetun
31055: rahan osoittamisesta Virtasalmen maantiesillan
31056: määrärahan osoittamisesta avustukseksi Kemin
31057: rakentamiseksi. Liitteet IV,509. s. 1095. L.
31058: kaupungille Ajoksen syväsataman rakentami-
31059: Vv:aan.
31060: seen. Liitteet IV,22s. s. 754.
31061: Ed. Teirin ym. rah. al. n: o 161 määrärahan -Ed. Haapasen ym. rah. al. n:o 442 määrärahan
31062: osoittamisesta avustukseksi Kokkolan kaupun- osoittamisesta Koskisillan rakentamiseksi
31063: gille laiturin rakentamiseksi Ykspihlajan sata- Forssan kauppalaan. Liitteet IV,510. s. 1096.
31064: maan. Liitteet IV,229. s. 756 ja 757. L. L. Vv:aan.
31065: Vv:aan. - Ed. Lindqvistin ym. rah. al. n: o 443 määrä-
31066: rahan osoittamisesta maantiesillan rakentami-
31067: Seerumlaitos: - Ks. Sairaalat. seksi Lahden-Vesijärven rautatien yli Lah-
31068: den kaupungissa. Liitteet IV,511. s. 1097. L.
31069: Vv:aan.
31070: Seminaarit: Ed. Kulovaaran ym. rah. al. n: o 58
31071: määrärahan osoittamisesta seminaarien harjoi- Ed. Sollan ym. rah. al. n: o 444 määrämhan
31072: tuskoulun opettajain ja sen jatkokoulun opet- osoittamisesta Nokisenkosken sillan rakenta-
31073: tajain palkkojen korottamista varten. Liitteet miseen. Liitteet IV,512. s. 1098. L. Vv:aan.
31074: IV,126. s. 634. L. Vv:aan. Ed. Myllymäen ym. rah. al. n:o 445 määrära-
31075: - Ed. Hiilelän ym. rah. al. n:o 176 määrärahan han osoittamisesta avustukseksi Nokian kaup-
31076: osoittamisesta valtion lastentarhanopettajasemi- palalle Nokiankosken maantiesillan rakenta-
31077: naarin perustamiseksi Tampereelle. Liitteet mista varten. Liitteet IV,513. s. 1099. L.
31078: IV,244. s. 775. L. Vv:aan. Vv:aan.
31079: - Ed. Hykkäälän ym. rah. al. n:o 446 määrä-
31080: Siikainen: - Ks. Maatalouskoulut. rahan osoittamisesta sillan rakentamiseksi
31081: Lammin lossin kohdalle. Liitteet IV,514. s.
31082: Siirtokustannukset: - Ks. Asutustoiminta. 1100. L. Vv:aan.
31083: Ed. Rytingin ym. rah. al. n:o 447 määrärahan
31084: Sillat: Ed. Ahosen ym. rah. al. n:o 232 määrära- osoittamisesta Nuorunkaojan sillan rakentami-
31085: han osoittamisesta rautatieylikäytäväsillan ra- seksi. Liitteet IV,515. s. llOl. L. Vv:aan.
31086: Asialuettelo 1952. 23
31087:
31088: Ed. Mannisen ym. rah. al. n: o 448 määrärahan Stipendit: - Ks. Virkamiehet. Yliopisto.
31089: osoittamisesta sillan rakentamiseksi Turpeen·
31090: salmen yli. Liitteet IV,516. s. 1102. L. Vv:aan. Studia generalia: - Ks. Yliopisto.
31091: Ed. Myllymäen ym. rah. al. n:o 449 määrära·
31092: han osoittamisesta sillan rakentamiseksi Lou·
31093: Suomalais-Amerikkalainen Yhdistys: Ed. H. Miet-
31094: husalmen yli Säynätsalon kunnassa. Liitteet
31095: tusen ym. rah. al. n: o 59 korotetun määrära·
31096: IV,517. s. 1103. L. Vv:aan.
31097: han osoittamisesta Suomalais-Amerikkalaisen
31098: Ed. Saariahon ym. rah. al. n: o 450 määrärahan Yhdistyksen toiminnan tukemiseksi. Liitteet
31099: osoittamisesta maantiesillan rakentamiseksi
31100: IV,127. s. 635. L. Vv:aan.
31101: Kymijoen Iitinvirran yli. Liitteet IV,518. s.
31102: 1104. L. Vv:aan.
31103: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Ed. Hakalan
31104: - Ed. Pohjalan ym. rah. al. n: o 451 määrärahan
31105: rah. al. n:o 53 määrärahan osoittamisesta Suo·
31106: osoittamisesta Kyröskosken maantiesillan ja
31107: malaisen Kirjallisuuden Seuran toiminnan ja
31108: yhdystien rakentamiseen. Liitteet IV,519. s.
31109: tieteellisen julkaisutyön tukemiseksi. Liitteet
31110: 1105. L. Vv:aan.
31111: IV,121. s. 629. L. Vv:aan.
31112: Ed. Väyrysen ym. rah. al. n: o 452 määrärahan
31113: osoittamisesta Markkasuvannon sillan rakenta-
31114: Suomen Rauhanpuolustajat: Ed. Nevalaisen ym.
31115: mista varten. Liitteet IV,520. s. 1106. L.
31116: rah. al. n: o 57 määrärahan osoittamisesta Suo-
31117: Vv:aan.
31118: men Rauhanpuolustajat r. y: n työn tukemiseksi.
31119: Ed. Meriläisen ym. rah. al. n: o 453 määrära-
31120: Liitteet IV,l25. s. 633. L. Vv: aan.
31121: han osoittamisesta maantiesillan rakentami·
31122: seksi Sotkamon kunnassa olevaan Kaitaansal·
31123: Suomen Standardisoimisliitto: - Ks. Standardi·
31124: meen. Liitteet IV,521. s. 1107. L. Vv:aan.
31125: soiminen.
31126: - Ed. Koiviston rah. al. n: o 454 määrärahan
31127: osoittamisesta Kitisenjoen maantiesillan raken·
31128: Suonenjoki: - Ks. Kotitalous.
31129: tamiseen. Liitteet IV,522. s. 1108. L. Vv: aan.
31130: - Ed. Lahtelan ym. rah. al. n:o 455 määrärahan
31131: Suot: - Ks. Kuivatustyöt.
31132: osoittamisesta Kitisenjoen maantiesillan raken·
31133: tamiseen. Liitteet IV,523. s. 1109. L. Vv:aan.
31134: Suurperheiset: - Ks. Loma.
31135: Ed. Teirin ym. rah. al. n:o 456 määrärahan
31136: osoittamisesta maantiesillan rakentamiseksi
31137: Syömävilja: - Ks. Vilja.
31138: Gertrudsströmin yli Luodon kunnassa. Liitteet
31139: IV,524. s. 1110 ja 1111. L. Vv: aan.
31140: Syöpä: - Ks. Sairaalat.
31141: Silmälasit: - Ks. 'l'ullit.
31142: Sähkö: Ed. Myllymäen ym. rah. al. n:o 216 koro·
31143: tetun määrärahan osoittamisesta maaseudun
31144: Sisarosuuslainat: - Ks. Asutustoiminta.
31145: sähköistämisen tukemiseksi. Liitteet IV,284. s.
31146: 826. L. Vv:aan.
31147: Siviiliorvot: - Ks. Orvot.
31148: Ed. Soinisen ym. rah. al. n: o 217 määrärahan
31149: osoittamisesta maaseudun sähköyhtymille avus·
31150: Sokeri: Ed. Haapaniemen ym. rah. al. n:o 61 mää-
31151: tuksiksi pienviljelijöille peltopinta-alan perus·
31152: rärahan osoittamisesta avustukseksi Itä-Suo·
31153: teella määrättävien tariffiyksiköiden maksujen
31154: men Raakasokeritehdas Oy: lle. Liitteet
31155: alentamiseen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Liitteet
31156: IV,I29. s. 639. L. Vv:aan.
31157: IV, 285. s. 827. L. Vv:aan.
31158: Ed. Myllymäen ym. rah. al. n:o 296 määrä·
31159: Sotainvaliidit: Ks. Invaliidit. rahan osoittamisesta sähköistämislainoiksi pien·
31160: viljelijöille sekä maaseudun omakotien ja pien·
31161: Sotalesket: - Ks. Sairausavustus. asuntojen omistajille. Liitteet IV,364. s. 926.
31162: L. Vv:aan.
31163: Standardisoiminen: Ed. Leikolan ym. rah. al. n: o Ed. Vennamon ym. rah. al. n:o 297 määrärahan
31164: 165 määrärahan osoittamisesta Suomen Stan· osoittamisesta halpakorkoisiksi sähköistämislai·
31165: dardisoimisliitolle sen töiden edistämiseksi. noiksi lähinnä vähävaraisille pientilallisille.
31166: Liitteet IV,233. s. 762. L. Vv:aan. Liitteet IV,365. s. 927. L. Vv:aan.
31167: Asialuettelo 1952.
31168:
31169:
31170: -Ed. Rytingin ym. rah. al. n:o 302 määrärahan Teollisuuslaitokset: Ed. Murron ym. rah. al. n: o
31171: osoittamisesta sähköistämislainoiksi Pohjois- 256 määrärahan osoittamisesta teollisuuslaitok-
31172: Suomessa hävitettyyn alueeseen kuuluvien sen perustamiseksi Iin kuntaan. Liitteet
31173: kuntien asukkaille. Liitteet IV,370. s. 932. L. IV,324. s. 875. L. Vv:aan.
31174: Vv:aan. - Ed. Kytän ym. rah. al. n:o 270 määrärahan
31175: osoittamisesta !ainoiksi pienille teollisuuslai-
31176: toksille ja käsiteollisuutta harjoittaville yri-
31177: T. tyksille. Liitteet IV,338. s. 893. L. Vv:aan.
31178: Taipale: - Ks. Kanavat.
31179: Tie- ja vesirakennushallinto: Ed. Tuuman ym.
31180: rah. al. n: o 126 määrärahan osoittamisesta vä-
31181: Taivalkosken massatehdas: Ed. Kanniston ym.
31182: liaikaisen suunnittelutoimiston toimihenkilöiden
31183: rah. al. n:o 255 määrärahan osoittamisesta Tai-
31184: palkkaamiseksi tie- ja vesirakennushallitukseen.
31185: valkosken massatehtaan suunnittelu- ja raken-
31186: Liitteet IV,194. s. 712. L. Vv:aan.
31187: nustöitä varten. Liitteet IV,323. s. 874. L.
31188: -Ed. Kalliokosken ym. rah. al. n:o 127 määrä-
31189: Vv:aan.
31190: rahan osoittamisesta väliaikaisen suunnittelu-
31191: Talouselämä: Ed. Lappi-Seppälän ym. lak. al. n:o toimiston toimihenkilöiden palkkaamiseksi tie-
31192: 119 laeiksi talouselämän säännöstelemisestä ja vesirakennushallituksen tieosastoon. Liitteet
31193: poikkeuksellisissa oloissa annetun lain muut- IV,195. s. 713. L. Vv:aan.
31194: tamisesta ja huoneenvuokrien säännöstelyn as- - Ed. Nordströmin rah. al. n:o 128 määrärahan
31195: teittaisesta lopettamisesta. Liitteet I,o. s. 1227. osoittamisesta tie- ja vesirakennushallinnon
31196: L. Prv: aan 2054. insinöörien ulkomaisia opintomatkoja varten.
31197: Liitteet IV,196. s. 714. L. Vv:aan.
31198: Tammisaari: - Ks. Metsänhoito. - Ed. Karjalaisen ym. rah. al. n:o 129 määrä-
31199: rahan osoittamisesta Kainuun tie- ja vesira-
31200: Tampere: - Ks. Postilaitos. Rautatiet. Seminaa- kennuspiirin perustamista varten. Liitteet
31201: rit. Teknilliset oppilaitokset. Virkamiehet. IV,l97. s. 715. L. Vv:aan.
31202: - Ed. V. Kaasalaisen ym. rah. al. n:o 130 määrä-
31203: Tappuvirta: - Ks. Lossit. rahan osoittamisesta Mikkelin tie- ja vesira-
31204: kennuspiirin virkojen vakinaistamista varten.
31205: Tarkastajat: - Ks. Kouluhallitus. Liitteet IV,198. s. 716. L. Vv:aan.
31206: - Ed. Haapasalon ym. rah. al. n:o 131 määrärahan
31207: Teekkarikylä: - Ks. Teknillinen korkeakoulu.
31208: osoittamisesta Mikkelin tie- ja vesirakennuspii-
31209: Teerijärvi: - Ks. Kotiteollisuus. rin vakinaistamista varten. Liitteet IV,19&. s.
31210: 717. L. Vv:aan.
31211: Teknillinen korkeakoulu: Ed. Kokkolan ym. rah. Ed. Ryhdän ym. rah. al. n: o 132 määrärahan
31212: al. n: o 292 määrärahan osoittamisesta lainan osoittamisesta Kainuun tie- ja vesirakennuspii-
31213: myöntämiseksi teknillisen korkeakoulun yli- rin perustamista varten. Liitteet IV,200. s. 718.
31214: oppilaskunnalle Teekkarikylän rahoittamista L. Vv:aan.
31215: varten. Liitteet IV,360. s. 922. L. Vv: aan. - Ed. V. Kaasalaisen ym. rah. al. n:o 338 määrä-
31216: rahan osoittamisesta Mikkelin tie- ja vesira-
31217: Teknillinen tutkimuslaitos: Ed. Seppälän ym.
31218: kennuspiirin virasto- ja asuntotalon rakentami-
31219: rah. al. n:o 173 määrärahan osoittamisesta yh-
31220: seksi. Liitteet IV,40 6. s. 982. L. V v: aan.
31221: den laboratoriojohtajan ja yhden tutkimusinsi-
31222: nöörin palkkaamiseksi valtion teknilliseen tut-
31223: Tuberkuloosi: Ed. Pesosen ym. rah. al. n:o 179 ko-
31224: kimuslaitokseen. Liitteet IV,241. s. 772. L.
31225: rotetun määrärahan osoittamisesta Tuberkuloosi-
31226: Vv:aan.
31227: liiton toiminnan tukemiseksi. Liitteet IV,247. s.
31228: Teknilliset oppilaitokset: Ed. Hakalan ym. rah. al. 779. L. Vv:aan.
31229: n:o 346 määrärahan osoittamisesta Tampereen - Ed. Aition ym. rah. al. n: o 180 määrärahan
31230: teknillisen oppilaitoksen uudisrakennuksen osoittamisesta avustuksiksi invaliidiavustuksista
31231: aloittamiseksi. Liitteet IV,414. s. 993. L. osattomikai jääneille tuberkuloosi-invaliideille.
31232: Vv:aan. Liitteet IV,248. s. 780. L. Vv:aan.
31233: - Ks. Ammattikoulut. - Ks. Sairaalat.
31234: Asialuettelo 1952. 25
31235:
31236: Tuira: - Ks. Oppikoulut. V.
31237: Vaajakoski: - Ks. Sillat.
31238: Tulipalot: - Ks. Palotoimi.
31239: Vaasa: - Ks. Ammattikoulut. Virkamiehet.
31240: Tullit: Ed. Öhmanin lak. al. n:o 118 laiksi tullien
31241: kantamisesta vuonna 1953. Liitteet IV,562, s.
31242: Vakaustoimisto: - Ks. Virkamiehet.
31243: 1233. L. Vv:aan 1788.
31244: - Ks. Salakuljetus. Virkamiehet. Valtion teknillinen tutkimuslaitos: - Ks. Teknil-
31245: linen tutkimuslaitos.
31246: Tulo- ja omaisuusvero: - Ks. Verotus.
31247: Vanhainkodit: Ed. Öhmanin rah. al. n:o 177 mää-
31248: Tulvat: - Ks. Maatalous.
31249: rärahan osoittamisesta avustukseksi Föreningen
31250: Gubbhemmet i Helsingfors r. f. nimiselle yhdis-
31251: Tuomiokunnat: Ks. Virkamiehet.
31252: tykselle ukkokodin rakentamiseen. Liitteet
31253: IV,245. s. 776 ja 777. L. Vv:aan.
31254: Tuomionpurku: - Ks. Purkupäätökset.
31255: - Ks. Rakennustoiminta.
31256:
31257: Turku: - Ks. Lentoliikenne. Sairaalat. Virkamie-
31258: Varkaus: - Ks. Kanavat. Sillat.
31259: het.
31260: Verohallinto: - Ks. Verotus.
31261: Turpeensalmi: - Ks. Sillat.
31262: Verotus: Ed. Honkalan ym. lak. al n:o 90 vero-
31263: Turunmaa: - Ks. Maatalouskoulut. Sairaalat. laiksi. Liitteet IV,534. s. 1125. L. Vv: aan,
31264: jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto, 1379.
31265: Tuukkala: - Ks. Puolustuslaitos. -Ed. Borg-Sundmanin ym. lak. al. n:o 91 vero-
31266: laiksi. Liitteet IV,535. s. 1127. L. Vv: aan, jonka
31267: Työkyvyttömät: - Ks. Eläke. tulee pyytää Ltv:n lausunto, 1379.
31268: - Ed. Heiton ym. lak. al. n: o 92 verolaiksi. Liit-
31269: Työlaitokset: Ed. Tarkkasen ym. rah. al. n:o 253 teet IV,536, s. 1129. L. Vv:aan, jonka tulee
31270: määrärahan osoittamisesta Ilmajoen työlaitok- pyytää Ltv:n lausunto, 1379.
31271: sen karjatalousrakennusten rakentamista varten. - Ed. Huttusen ym. lak. al. n: o 93 verolaiksi.
31272: Liitteet IV,s21. s. 871. L. Vv:aan. Liitteet IV,537. s. 1131. L. Vv:aan, jonka tulee
31273: pyytää Ltv:n lausunto, 1379.
31274: Työmarkkinatutkimus: - Ks. Kulkulaitosten ja - Ed. Koiviston ym. lak. al. n: o 94 verolaiksi.
31275: yleisten töiden ministeriö. Liitteet IV,538. s. 1132. L. Vv:aan, jonka tulee
31276: pyytää Ltv:n lausunto, 1379.
31277: Työtehoseura: - Ks. Kotitalous. Maatalouskoulut. -Ed. Heikkilän ym. lak. al. n:o 95 verolaiksi.
31278: Liitteet IV,539, s. 1133. L. Vv:aan, jonka tulee
31279: TyöttömYYS'! Ed. Prunnilan ym. rah. al. n: o 202 pyytää Ltv:n lausunto, 1379.
31280: määrärahan osoittamisesta avustuksiksi kunnille - Ed. Junnilan ym. lak. al. n: o 96 verolaiksi. Liit-
31281: niiden talvikautena suorittamien rakennustöiden teet IV,54'0, s. 1135. L. Vv:aan, jonka tulee
31282: lisäkustannusten korvaamiseksi. Liitteet IV,270. pyytää Ltv:n lausunto, 1379.
31283: s. 803. L. Vv:aan. -Ed. Hamaran ym. lak. al. n:o 97 verolaiksi.
31284: -Ed. Murron ym. rah. al. n:o 465 korotetun mää- Liitteet IV,541. s. 1137. L. Vv:aan, jonka tulee
31285: rärahan osoittamisesta työttömyyden lieventä· pyytää Ltv:n lausunto, 1380.
31286: miseksi. Liitteet IV,533. s. 1121. L. Vv: aan. - Ed. Lehtosen lak. al. n: o 98 verolaiksi. Liitteet
31287: - Ks. Ammattikasvatus. Maantiet. IV,542. s. 1139. L. Vv:aan, jonka tulee pyytää
31288: Ltv:n lausunto, 1380.
31289: - Ed. Wiherheimon ym. lak. al. n: o 99 vero laiksi.
31290: Liitteet IV,543. s. 1140. L. Vv:aan, jonka tulee
31291: u. pyytää Ltv:n lausunto, 1380.
31292: Ukkokoti: - Ks. Vanhainkodit. - Ed. Hetemäen ym. lak. al. n:o 100 verolaiksi.
31293: Liitteet IV,544, s. 1143. L. Vv:aan, jonka tulee
31294: Uudisraivaus: - Ks. Maatalous. pyytää Ltv: n lausunto, 1380.
31295:
31296: 4
31297: 26 Asialuettelo 1952.
31298:
31299:
31300: - Ed. Junnilan ym. lak. al. n:o 101 verolaiksi. Vesijohdot: Ed. Tikkaojan ym. rah. al. n: o 305
31301: Liitteet IV,545. s. 1145. L. Vv:aan, jonka tulee korotetun määrärahan osoittamisesta !ainoiksi
31302: pyytää Ltv: n lausunto, 1380. vesi- ja viemärijohtolaitteiden rakentamiseen
31303: - Ed. Soinisen ym. lak. al. n: o 102 verolaiksi. maaseudulla. Liitteet IV,373. s. 935. L. Vv: aan.
31304: Liitteet IV,546. s. 1147. L. Vv:aan, jonka tulee - Ks. Maatalous.
31305: pyytää Ltv: n lausunto, 1380.
31306: - Ed. Kähösen ym. lak. al. n:o 103 verolaiksi. Vesistöt: - Ks. Kuivatustyöt.
31307: Liitteet IV,547. s. 1149. L. Vv:aan, jonka tulee
31308: pyytää Ltv: n lausunto, 1380. Westend: - Ks. Invaliidit.
31309: - Ed. A. Simosen ym. lak. al. n:o 104 verolaiksi.
31310: Liitteet IV,548. s. 1151. L. Vv:aan, jonka tulee Veturitallit: - Ks. Rautatiet.
31311: pyytää Ltv: n lausunto, 1380.
31312: Viemärit: - Ks. Maatalous. Vesijohdot.
31313: -Ed. A. Simosen ym. lak. al. n:o 105 ennakko-
31314: perintälaiksi. Liitteet IV,549. s. 1157. L. Viihdytystoiminta: - Ks. Metsätyöväki.
31315: Vv:aan 1380.
31316: - Ed. A. Simosen ym. lak. al. n:o 106 laiksi eräi- Viikin koetila: - Ks. Agraarikylä.
31317: den uusien virkojen ja toimien perustamisesta
31318: verohallintoon. Liitteet IV,550. s. 1158. L. Viireiän oja: - Ks. Perkaustyöt.
31319: Vv:aan 1380.
31320: Vilja: Ed. Vennamon ym. rah. al. n:o 122 mää-
31321: - Ed. Antikaisen ym. lak. al. n:o 107 verolaiksi. rärahan osoittamisesta pienviljelijäperheiden
31322: Liitteet IV,551, s. 1159. L. Vv:aan, jonka tulee omaan kulutukseen tulevan syömäviljan hinnan
31323: pyytää Ltv: n lausunto, 1380. alentamiseksi. Liitteet IV,190. s. 708. L. Vv: aan.
31324: - Ed. Suomisen ym. lak. al. n: o 108 verolaiksi.
31325: Liitteet IV,552. s. 1160. L. Vv:aan, jonka tulee Virastot: Ed. Suomisen ym. rah. al. n: o 319 määrä-
31326: pyytää Ltv: n lausunto, 1380. rahan osoittamisesta poliisiasema- ja käräjä-
31327: - Ed. Salmela-Järvisen ym. lak. al. n: o 109 vero- talon rakentamiseksi Keravalle. Liitteet IV,387.
31328: laiksi. Liitteet IV,5 53. s. 1161. L. V v: aan, jonka s. 950. L. Vv: aan.
31329: tulee pyytää Ltv: n lausunto, 1380. - Ed. Myllymäen ym. rah. al. n:o 320 määrä-
31330: rahan osoittamisesta valtion virastotalon raken-
31331: - Ed. Sauran ym. lak. al. n:o 110 verolaiksi. Liit-
31332: tamiseksi Nokian kauppalan alueelle. Liitteet
31333: teet IV,554. s. 1166. L. Vv:aan, jonka tulee
31334: IV,sss. s. 951. L. Vv:aan.
31335: pyytää Ltv: n lausunto, 1380.
31336: - Ed. Nuorsaaren ym. lak. al. n:o 111 verolaiksi. Virkamiehet: Ed. Järnefeltin ym. rah. al. n: o 17
31337: Liitteet IV,555. s. 1168. L. Vv: aan, jonka tulee määrärahan osoittamisesta korkeimman oikeu-
31338: pyytää Ltv: n lausunto, 1380. den kirjaajan palkkauksen korottamiseen. Liit-
31339: - Ed. Hakalan ym. lak. al. n: o 112 verolaiksi. teet IV,s5. s. 585. L. Vv:aan.
31340: Liitteet IV,556. s. 1170. L. Vv:aan, jonka tulee - Ed. Järnefeltin ym. rah. al. n: o 18 määrärahan
31341: pyytää Ltv:n lausunto, 1380. osoittamisesta korkeimman hallinto-oikeuden
31342: - Ed. Lappi-Seppälän ym. lak. al. n:o 113 vero- kirjaajan palkkauksen korottamiseen. Liitteet
31343: laiksi. Liitteet IV,557. s. 1171. L. Vv:aan, IV,ss. s. 586. L. Vv:aan.
31344: jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto, 1380. - Ed. Hetemäen ym. rah. al. n: o 19 korotetun
31345: - Ed. Kanniston ym. lak. al. n:o 114 verolaiksi. määrärahan osoittamisesta kihlakunnantuoma-
31346: Liitteet IV,558. s. 1174. L. Vv:aan, jonka tulee rien päätoimisten tuomarinvirkaa varten sääde-
31347: pyytää Ltv: n lausunto, 1380. tyt opinnäytteet suorittaneiden apulaisten palk-
31348: - Ed. Meinanderin ym. lak. al. n: o 115 verolaiksi. kaamiseen. Liitteet IV,s7. s. 587. L. Vv:aan.
31349: Liitteet IV,559. s. 1181 ja 1196. L. Vv: aan, - Ed. Hetemäen ym. rah. al. n: o 20 korotetun
31350: jonka tulee pyytää Ltv:n lausunto, 1380. määrärahan osoittamisesta tuomiokunnan notaa-
31351: - Ed. Kanniston ym. lak. al. n: o 116 laiksi tulo- rien palkkauksen korottamiseksi. Liitteet
31352: ja omaisuusverolain 48 § :n väliaikaisesta muut- IV,ss. s. 588. L. Vv:aan.
31353: tamisesta. Liitteet IV,560. s. 1210. L. Vv:aan - Ed. Hakkilan ym. rah. al. n:o 28 määrärahan
31354: 1439. osoittamisesta Turun ja Tampereen poliisikun-
31355: nan palkkauksen tarkistamiseen. Liitteet IV,os.
31356: Vesibussi: - Ks. Matkailu. s. 599. L. Vv:aan.
31357: Asialuettelo 1952. 27
31358:
31359: - Ed. Hetemäen ym. rah. al. n: o 31 määrärahan värahojen korottamista varten. Liitteet IV,277.
31360: 'osoittamisesta henkikirjoittajain virka- ja ar- s. 813. L. Vv:aan.
31361: kistohuoneiden vuokramenojen korvaamiseksi. - Ed. Kaitilan ym. rah. al. n: o 210 määrärahan
31362: Liitteet IV,99. s. 603. L. Vv:aan. osoittamisesta valtion viran ja toimen haltijain
31363: - Ed. Nordströmin ym. rah. al. n: o 32 määrä- pukuavustusten korottamiseksi. Liitteet IV,278.
31364: rahan osoittamisesta Vaasan kaupungin henki- s. 814. L. Vv:aan.
31365: kirjoitustoimen yhdistämiseksi kaupungin po- - Ed. Järnefeltin ym. rah. al. n:o 211 määrärahan
31366: liisilaitokseen. Liitteet IV,100. s. 604. L. osoittamisesta valtion viran tai toimen halti-
31367: Vv:aan. jain palkkausluokkiin sijoittelussa havaittujen
31368: - Ed. Korsbäckin ym. rah. al. n:o 33 määrärahan epäkohtien poistamiseksi. Liitteet IV,279. s. 815.
31369: osoittamisesta Korsnäsin nimismiespiirin nimis- L. Vv:aan.
31370: miehenviran palkkausta varten. Liitteet IV,101. - Ed. Honkalan ym. rah. al. n: o 212 määrärahan
31371: s. 605 ja 606. L. Vv:aan. osoittamisesta eräiden valtion virkojen palk-
31372: - Ed. Pasasen ym. rah. al. n: o 34 määrärahan kausluokkiin sijoittelun tarkistusta varten. Liit-
31373: osoittamisesta ylimääräisen apulaispoliisitarkas- teet IV,2so. s. 817. L. Vv:aan.
31374: tajan palkkaamiseksi Mikkelin lääninhallituk- - Ed. Järnefeltin ym. rah. al. n:o 213 määrärahan
31375: seen. Liitteet IV,102. s. 607. L. Vv:aan. osoittamisesta valtion virkamiesten palkkojen
31376: - Ed. Lehtosen ym. rah. al. n: o 36 määrärahan parantamista varten. Liitteet IV,2s1. s. 821. L.
31377: osoittamisesta eräiden tullihallituksen viran ja Vv:aan.
31378: toimen haltijain palkkauksen parantamiseksi. - Ed. Hakalan ym. rah. al. n:o 214 määrärahan
31379: Liitteet IV,lo4. s. 609. L. Vv:aan. osoittamisesta valtion viran ja toimen haltijain
31380: - Ed. Rausteen ym. rah. al. n: o 80 määrärahan palkkauksen parantamiseksi. Liitteet IV,2s2. s.
31381: osoittamisesta eräiden maataloushallituksen in- 823. L. Vv:aan.
31382: sinööriosaston ja sen alaisten virkojen haltijain - Ed. Hakalan ym. rah. al. n: o 215 määrärahan
31383: palkkauksen järjestämiseksi. Liitteet IV,148. s. osoittamisesta sellaisten valtion varoista suori-
31384: 658. L. Vv:aan. tettavien palkkioiden ja avustusten korottami-
31385: - Ed. Ikosen ym. rah. al. n: o 98 korotetun mää- seksi, jotka yleensä on otettu huomioon virka-
31386: rärahan osoittamisesta asutustarkastajien palk- miesten palkkojen korotuksen yhteydessä. Liit-
31387: kauksen korottamiseksi. Liitteet IV,166. s. 678. teet IV,283. s. 825. L. Vv:aan.
31388: L. Vv:aan. - Ed. Karvosen ym. rah. al. n: o 221 korotetun
31389: - Ed. Järnefeltin ym. rah. al. n: o 99 määrärahan määrärahan osoittamisesta- ylimääräisten apu-
31390: osoittamisesta asutustarkastajain kanslia-apu- laismetsänhoitajien palkkojen korottamista var-
31391: rahan korottamiseksi. Liitteet IV,167. s. 679. ten. Liitteet IV,289. s. 834. L. Vv:aan.
31392: L. Vv:aan. - Ed. Muikun ym. rah. al. n:o 222 korotetun mää-
31393: - Ed. Pakkasen ym. rah. al. n:o 108 korotetun rärahan osoittamisesta virkapukujen hankkimi-
31394: määrärahan osoittamisesta metsäteknikoiden seksi posti- ja lennätinlaitoksen henkilökun-
31395: palkkojen korottamiseksi. Liitteet IV,176. s. nalle. Liitteet IV,290. s. 836. L. Vv:aan.
31396: 689. L. Vv:aan. - Ed. Raunion ym. rah. al. n: o 223 määrärahan
31397: - Ed. Järnefeltin ym. rah. al. n:o 139 määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätinlaitoksen perua-
31398: osoittamisesta vakaustoimiston johtajan palk- paikkaisten kirjurien palkkauksen järjestämi-
31399: kauksen korottamiseksi. Liitteet IV,207. s. 726. seksi. Liitteet IV,291. s. 837. L. Vv:aan.
31400: L. Vv:aan. - Ed. Hakalan ym. rah. al. n: o 224 määrärahan
31401: - Ed. Koiviston ym. rah. al. n: o 206 määrärahan osoittamisesta ylimääräisten kirjurin tointen pe-
31402: osoittamisesta päivärahan suorittamiseksi Poh- rustamiseksi posti- ja lennätinlaitokseen. Liit-
31403: jois-Suomen hävitetyn alueen viran tai toimen teet IV,292. s. 838. L. Vv:aan.
31404: haltijoille. Liitteet IV,274. s. 809. L. Vv:aan. - Ed. Muikun ym. rah. al. n:o 225 määrärahan
31405: - Ed. Järnefeltin ym. rah. al. n:o 208 määrärahan osoittamisesta posti- ja lennätinlaitoksen linja-
31406: osoittamisesta stipendeiksi valtion virkamiesten hallinnossa palvelevien 2 pl: n postiljoonin vir-
31407: ulkomaisia opintomatkoja varten. Liitteet kojen muuttamiseksi 1 pl:n postiljoonin vi-
31408: IV,276. s. 812. L. Vv:aan. roiksi. Liitteet IV,293. s. 839. L. Vv:aan.
31409: - Ed. Järnefeltin ym. rah. al. n:o 209 määrärahan - Ed. Järnefeltin ym. rah. al. n: o 230 määrärahan
31410: osoittamisesta virkamatkoista maksettavien päi- osoittamisesta eräiden valtionrautateiden viran _
31411: 28 Asialuettelo 1952,
31412:
31413:
31414: ja toimen haltijain palkkojen korottamiseksi. dyllisten järjestöjen ja laitosten tukemiseen.
31415: Liitteet IV,298. s. 846. L. Vv:aan. Liitteet IV,242. s. 773. L. Vv:aan.
31416: - Ed. Järnefeltin ym. rah. al. n: o 231 määrära-
31417: han osoittamisesta valtionrautateiden keskus- Yliopisto: Ed. Salmisen rah. al. n: o 41 määrärahan
31418: hallinnon ensi luokan tarkkaajien y. p. palk- osoittamisesta yhden ylimääräisen henkilökoh-
31419: kauksen korottamiseksi. Liitteet IV,299. s. 849. taisen professorin viran perustamista varten
31420: L. Vv:aan. Helsingin yliopistoon. Liitteet IV,l09. s. 617.
31421: - Ks. Asutustoiminta. Kansakoulut. Metsänhoito. L. Vv:aan.
31422: Puolustuslaitos. Seminaarit. Verotus. - Ed. Salmela-Järvisen ym. rah. al. n: o 42 määrä-
31423: rahan osoittamisesta virusopin professorin viran
31424: Virtasalmi: - Ks. Sillat. perustamiseksi Helsingin yliopistoon. Liitteet
31425: IV,uo. s. 618. L. Vv:aan.
31426: Vimsoppi: - Ks. Yliopisto. - Ed. Innalan ym. rah. al. n: o 43 määrärahan
31427: osoittamisesta ns. studia generalia-luentosarjan
31428: Voi: Ed. Järvisen ym. rah. al. n:o 123 määrärahan järjestämiseen Helsingin yliopistossa. Liitteet
31429: osoittamisesta voin ja juuston kotimaisen ku- IV,111. s. 619. L. Vv:aan.
31430: luttajahinnan alentamiseksi. Liitteet IV,191, s. - Ed. Ryömän ym. rah. al. n: o 44 korotetun mää-
31431: 709. L. Vv:aan. rärahan osoittamisesta korkeakouluopintoja var-
31432: ten annettaviin stipendeihin ja avustuksiin.
31433: Vuokrasäännöstely: - Ks. Talouselämä. Liitteet IV,112. s. 620. L. Vv:aan.
31434: - Ed. Juntusen ym. rah. al. n:o 45 korotetun
31435: Väkijuomat: - Ks. Salakuljetus. määrärahan osoittamisesta korkeakouluopintoja
31436: varten annettaviin stipendeihin ja avustuksiin,
31437: Väkila.nnoitteet: - Ks. Maatalous.
31438: Liitteet IV,u3. s. 621. L. Vv:aan.
31439: - Ed. Niemen ym. rah. al. n: o 284 määrärahan
31440: osoittamisesta lainaksi Satalinnan Säätiölle
31441: Y. opiskelija-asuntolaa varten. Liitteet IV,352. s.
31442: Yhteiskoulut: - Ks. Oppikoulut. 913. L. Vv:aan.
31443:
31444: Ykspihlaja: - Ks. Satamat.
31445:
31446: Yleishyödylliset järjestöt: Ed. Leivo-Larssonin rah. Ä.
31447: al. n:o 174 määrärahan osoittamisesta yleishyö- Aidit: - Ks. Loma.
31448:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025